202 Käyttäjää paikalla!
0.0088059902191162
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1986
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset
11: 13-18
12:
13:
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16:
17: VALTIONEUVOSTON
18: KANSLIA
19: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Kertomukset 13-18
26:
27: 13 Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi- 16 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1985
28: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista
29: koskevista havainnoista vuodelta 1985 17 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja
30: tilasta vuonna 1985 (Liite: Valtion tilinpäätös liit-
31: 14 Valtioneuvoston kertomus eduskunnalle toi-
32: teineen vuodelta 1985)
33: menpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
34: 1985
35: 18 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
36: 15 Kertomus eduskunnalle nusta toimenpiteistä, nan kertomus Pohjoismaiden neuvoston toiminnas-
37: joihin eduskunnan tekemät muistutukset valtiova- ta (Pohjoismaiden neuvoston 34. istunto Kööpen-
38: rain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1983 ovat haminassa 3.-7.3.1986)
39: antaneet aihetta
40:
41:
42:
43:
44: 570144X
45: 1986 vp. n:o 13
46:
47:
48:
49:
50: VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN
51:
52: KERTOMUS
53: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN
54: NOUDATTAMISTA KOSKEVISTA
55: HAVAINNOISTA
56: ANNETTU
57:
58: VUODELTA 1985
59:
60:
61:
62:
63: HELSINKI 1986
64: ISSN 0356-3200
65: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
66: Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioitta- Oikeuskanslerinvirastossa on kertomusvuonna
67: vasti annan Tasavallan Presidentille ja Eduskun- määrätty nostettavaksi syyte 17 (26) asiassa. Näis-
68: nalle kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista tä on ollut virkasyytteitä 2 (5 ). Kehotus kurinpi-
69: ja lain noudattamista koskevista havainnoista totoimeen on annettu 1 (-) asiassa. Oikeuskans-
70: vuonna 1985. leri ei ole antanut kertomus- eikä edellisenä
71: vuonna kurinpitorangaistuksia. Huomautuksia
72: vastaisen varalle on annettu 71 (84).
73: Korkeimpaan oikeuteen ja korkeimpaan hal-
74: Kertomuksen sisältö linto-oikeuteen sekä hovioikeuksiin viranomaisen
75: päätöksen oikaisemiseksi ja poistamiseksi on ker-
76: Kertomuksen ensimmäinen osa sisältää yleis- tomusvuonna tehty 50 (64) esitystä. Niistä on
77: katsauksen oikeuskanslerinvirastossa käsiteltylliin tehty korkeimpaan oikeuteen 42 (49), korkeim-
78: asioihin. paan hallinto-oikeuteen 2 (-) ja hovioikeuksiin
79: Oikeuskanslerinvirastossa käsiteltävänä ollei- 6 ( 15 ). Muu esitys tai ohje viranomaiselle on
80: den asioiden tilastollisesta katsauksesta selviää, aiheutunut 136 (130) asiassa.
81: että asioiden kokonaismäärä kertomusvuonna - Varsinaisia kirjallisia lausuntoja oikeudellisista
82: sulkeissa edellisen vuoden vastaavat luvut - on kysymyksistä oikeuskansleri on kertomusvuonna
83: ollut 4 480 (5 105), joista 1 488 (1 628) oli antanut 30 (15) ja lausuntoja syyttäjäviranomai-
84: edellisiltä vuosilta siirtyneitä ja 2 992 (3 477) sen nimitysasioissa 14 (12).
85: kertomusvuonna kirjattuja uusia asioita. Kerto- Oikeuskansleri on lisäksi useissa valtioneuvos-
86: musvuonna on käsitelty loppuun 3 216 (3 617) ja tossa käsitellyissä asioissa suullisesti esittänyt kan-
87: seuraavaan vuoteen on siirtynyt 1 264 (1 488) tansa. Sen ohessa oikeuskansleri on entiseen
88: asiaa. Käsitellyistä asioista oli vuonna 1982 tullei- tapaan esittelylistojen ennakkotarkastuksen yh-
89: ta 117, vuonna 1983 tulleita 346, vuonna 1984 teydessä tai muuten valtioneuvoston jäsenten ja
90: tulleita 516 ja vuonna 1985 tulleita 2 237. Toi- virkamiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa an-
91: mituskirjain lukumäärä oli 5 536 (5 890). Kat- tanut esiteltävistä tai muuten käsiteltävänä ole-
92: saus sisältää myös uusien asioiden jaottelun vi- vista asioista oikeudellisia selvityksiä ja lausunto-
93: reilletulon ja asian laadun mukaan. ja. Kannanotot on lukuisissa tapauksissa saatettu
94: Lopullisesti käsiteltyjen asioiden jakautuminen asianomaisten tietoon myös muistioiden muodos-
95: vireilletulon ja aiheutuneiden toimenpiteiden sa. Näistä asioista, jotka vain osaksi sisältyvät
96: mukaan osoittaa, että virastossa on tehty kaik- kertomuksen tilastolliseen katsaukseen, on yleistä
97: kiaan 3 884 (3 805) ratkaisua. Rangaistustuomi- merkitystä omaavat selostettu oikeuskanslerin an-
98: oiden lainmukaisuuden ja täytäntöönpanon tar- tamia lausuntoja koskevan selonteon yhteydessä.
99: kastusta ja valvontaa varten virastoon on kerto- Tuomittujen rangaistusten lainmukaisuuden
100: musvuoden aikana lähetetty yhteensä 39 069 valvontaa on suoritettu tarkastamaila oikeuskans-
101: (34 745) ilmoitusta, otetta ja muuta tarkastetta- lerinvirastoon lähetettäviä päätös- ja rikosilmoi-
102: vaa asiakirjaa. tuksia, rangaistusluettelon otteita ja rangaistus-
103: Saapuneiden, diaariin merkittyjen yksityisten määräyksiä sekä virastoon erikseen tilatut sakko-
104: kantelujen, ilmoitusten ja anomusten lukumäärä rangaistusten täytäntöönpanokirjat. Vapausran-
105: on viime vuosina ollut seuraava: v. 1981 saapu- gaistusten täytäntöönpanoa on valvottu läänin-
106: neita 1 391, v. 1982 saapuneita 1 922, v. 1983 hallitusten lähettämien täytäntöönpanoa odotta-
107: saapuneita 2 154, v. 1984 saapuneita 1 858 ja v. via tuomioita koskevien luettelojen perusteella.
108: 1985 saapuneita 1 553. Näiden asioiden käsittely Selostus valvonnasta aiheutuneista toimenpiteistä
109: muodostaa suuren osan oikeuskanslerinviraston sisältyy yleiskatsauksen selontekoon toimenpiteis-
110: työmäärästä. tä.
111:
112: 360437E
113: 4
114:
115: Kertomuksen ensimmäiseen osaan on otettu symposiumiin 3.-5.6. ja huomioitsijana Euroo-
116: lyhyet selostukset ratkaisuista, jotka ovat johta- pan neuvoston ihmisoikeuskomitean kokoukseen
117: neet syytteen nostamiseen tai huomautuksen an- 5.-6.6.1985. Apulaisoikeuskansleri on tarkasta-
118: tamiseen vastaisen varalle taikka jotka ovat anta- nut Tampereen kaupunginviskaalinviraston 13. 3.
119: neet aihetta esityksen tekemiseen korkeimpaan ja tutustunut Kuusamossa 6.-7.11.1985 eräisiin
120: oikeuteen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai valtion- ja kunnanvirastoihin.
121: hovioikeuksiin viranomaisen päätöksen oikaise- Oikeuskansleri Bengt Hamdahl ja toimisto-
122: miseksi tai poistamiseksi tahi muun esityksen tai päälliköt Harald Dryselius ja Göran Persson
123: ohjeen antamiseen viranomaiselle. Tässä osassa Ruotsista vierailivat oikeuskanslerinvirastossa
124: on myös kerrottu niistä oikeuskanslerin antamista 10.9.1985.
125: lausunnoista, joita ei ole selostettu täydellisenä
126: kertomuksen toisessa osassa, ja oikeuskanslerin
127: muista kannanotoista. Syyttäjälaitosta sekä asi- Oikeuskanslerinviraston henktlökunta
128: anajajien ja yleisten oikeusavustajien valvontaa
129: koskevat katsaukset on otettu tähän osaan kerto- Kertomusvuoden lopussa oli oikeuskanslerinvi-
130: musta. rastossa henkilökuntaa oikeuskanslerin ja apulais-
131: Kertomuksen toiseen osaan on otettu täydelli- oikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: kansliapäällik-
132: senä eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskans- kö, neljä esittelijäneuvosta, viisi vanhempaa ja
133: lerin ratkaisuja ja lausuntoja, joiden voidaan viisi nuorempaa oikeuskanslerinsihteeriä, ylimää-
134: katsoa omaavan yleistä merkitystä ja antavan räinen esittelijä, tilapäinen esittelijä, ylimääräi-
135: ohjetta viranomaisille ja virkamiehille. nen koulutussihteeri, kolme vakinaista ja kolme
136: Kertomuksen kolmanteen osaan sisältyvän ti- ylimääräistä osastosihteeriä, ylimääräinen toimis-
137: laston mukaan tuomioistuimen lopullisesti rat- tosihteeri, ylimääräinen kanslisti, neljä vakinaista
138: kaisemia virkasyytteitä on kertomusvuonna ollut ja yksi ylimääräinen konekirjoittaja, virastomesta-
139: 188 (152). Virkaylioikeudessa on ollut käsiteltä- ri, vahtimestari, ylimääräinen apulaisvahtimestari
140: vänä 1 valitusasia ( 3). Kolmas osa sisältää selos- ja tilapäinen lähetti eli kaikkiaan 37 päätoimista
141: tuksia eräistä virkamiehiä vastaan ajetuista syyt- viran tai toimen haltijaa. Lisäksi oli kaksi sivutoi-
142: teistä sekä tuomioistuinten niiden johdosta teke- mista tilapäistä esittelijää.
143: mistä ratkaisuista, joilla lain soveltamisen kannal- Oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Viljo
144: ta tai muutoin on katsottava olevan yleistä merki- Olavi Hakulinen, joka oli toiminut virassaan
145: tystä. 1.10.1974 alkaen, erosi siitä eläkkeelle siirtymi-
146: sen vuoksi 1.4.1985 lukien. Uudeksi kansliapääl-
147: liköksi viimeksi sanotusta ajankohdasta lukien
148: Matkat ja vieratlut nimitettiin oikeuskanslerinviraston yleisen osas-
149: ton osastopäällikkö, esittelijäneuvos Erkki Johan-
150: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on osal- nes Hietaniemi.
151: listunut Madridissa Euroopan oikeusasiamiesten
152: Helsingissä huhtikuussa 1986
153:
154:
155: Oikeuskansleri Kai Korte
156:
157:
158:
159:
160: Kansliapäällikkö Erkki Hietaniemi
161: I
162:
163:
164: Yleiskatsaus oikeuskanslerinvirastossa käsiteltyihin asioihin
165: 1 7
166:
167:
168:
169:
170: Tilastollinen katsaus oikeuskanslerinvirastossa käsiteltyihin asioihin
171:
172: Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1985 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä jakautu-
173: minen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan ryhmiteltynä käyvät selville
174: seuraavasta taulukosta. Toimituskirjain lukumäärä oli kertomusvuonna 5 536.
175:
176: Edellisiltä vuosilta vuoteen 198 5 siirtyneitä asioita ...................................... . 1 488
177: Uusia asioita vuonna 1985 ............................................................. . 2 992 4 480
178:
179:
180:
181:
182: 1
183: ) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta.
184: 8 1
185:
186:
187: Kenomusvuonna lopullisesti käsitellyistä asioista oli
188: vuonna 1982 tulleita tai vireillepantuja ......................................... . 117
189: 1983 ......................................... . 346
190: 1984 ......................................... . 516
191: 1985 ......................................... . 2 237 3 216
192: Lopullisesti käsiteltyjen asioiden jakautuminen vireilletulon ja aiheutuneiden toimenpi-
193: teiden mukaan (eräissä asioissa on aiheutunut useampia kuin yksi lopullinen toimenpi-
194: de):
195:
196: 1. Yksityisten kanteluja, ilmiantoja ja anomuksia, jotka
197: 1) ovat aiheuttaneet syytteen tai kurinpitotoimia ............................... . 2
198: 2) huomautuksen vastaisen varalle ............................ . 21
199: 3) purku- tai oikaisuesityksen korkeimmalle oikeudelle, kor-
200: keimmalle hallinto-oikeudelle tai hovioikeudelle ........... . 1
201: 4) muun esityksen tai ohjeen viranomaiselle .................. . 76
202: 5) , , muun toimenpiteen ...................................... . 19
203: 6) eivät ole aiheuttaneet enempää toimenpidettä sen vuoksi, että asianomainen
204: viranomainen oikeuskanslerin vaadittua selityksen tai sitä ennen on ryhtynyt
205: kantelussa tarkoitettuun toimenpiteeseen ..................................... . 19
206: 7) eivät ole aiheuttaneet enempää toimenpidettä, koska asia on ollut vireillä
207: tuomioistuimessa tai muun viranomaisen käsiteltävänä ........................ . 37
208: 8) on siirretty eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi ....................... . 57
209: 9) on siirretty muun viranomaisen käsiteltäväksi ................................. . 100
210: 10) eivät muusta syystä ole aiheuttaneet enempää toimenpidettä ja jotka jakautuvat
211: seuraavasti (eräissä on kysymys useammasta kuin yhdestä asiasta tai viranomai-
212: sesta):
213: a) kantelu yleisen tuomioistuimen menettelystä rikosasiassa .................. . 109
214: b) 121
215: muussa as1assa ............... .
216: c) haliintotuomiois~~imen 107
217: d) erikoistuomioistuimen 94
218: e) valtioneuvoston tai ministeriön , , 64
219: f) syyttäjäviranomaisen 133
220: g) poliisiviranomaisen 217
221: h) ulosottoviranomaisen 29
222: i) lääninhallintoviranomaisen 26
223: j) veroviranomaisen 50
224: k) opetusviranomaisen 34
225: l) liikenneviranomaisen ,, 15
226: m) maa- ja metsätalousviranomaisen, 75
227: n) terveyden- ja sairaanhoitoviranomaisen menettelystä ................ . 105
228: o) sosiaaliviranomaisen 83
229: p) työvoimaviranomaisen 7
230: q) kunnallisviranomaisen 130
231: r) kirkon viranomaisen 10
232: s) muun viranomaisen ................ . 67
233: t) , asianajajan ja yleisen oikeusavustajan , ................ . 56
234: u) ilmianto yksityishenkilön tekemästä rikoksesta ................................ . 93
235: v) yksityis~ikeude~linen asia .................................................... . 180
236: 123 1 928
237: x) muunlamen as1a .............................................................. r--=:=..t--''---"-=--J 2 260
238: II. Viranomaisten ilmoituksista ja esityksistä vireille tulleita asioita, joissa
239: 1) on aiheutunut syyte tai kurinpitotoimia ..................................... . 14
240: 2) huomautus vastaisen varalle .................................. . 28
241: 3) purku- tai oikaisuesitys korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle
242: hallinto-oikeudelle tai hovioikeudelle ......................... . 49
243: 4) , , muu esitys tai ohje viranomaiselle ............................ . 45
244: 5) asia on siirretty muun viranomaisen käsiteltäväksi ............................. . 6
245: 6) on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ........................................ . 7
246: 7) on katsottu, ettei ole aihetta enempään toimenpiteeseen ...................... . 169 318
247: III. Asioita, joissa on oikeuskanslerin omasta aloitteesta -
248: 1) nostettu syyte tai ryhdytty kurinpitotoimeen .................................. . 2
249: 2) huomautettu vastaisen varalle ................................................ . 22
250: 3) tehty purku-tai oikaisuesitys korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallin-
251: to-oikeudelle tai hovioikeudelle .............................................. .
252: 4) tehty muu esitys tai annettu ohje viranomaiselle .............................. . 15
253: 5) ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ........................................... . 1
254: 6) h~kit~u sel~ityst~ tai vaadittu selitys, mutta joista ei ole aiheutunut enem-
255: paa tmmenpldetta ........................................................... . 41 81
256: 1 9
257:
258:
259: IV. Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja ........................................ . 63
260: V. Oikeuskanslerin toimenpiteitä syyttäjäasioissa:
261: 1) syyttäjien toiminta sekä sen ohjaus ja valvonta .................................. . 32
262: 2) syyttäjien puhevallan valvominen ylimmissä oikeusasteissa ...................... . 144
263: 3) hallinto- ja talousasiat ......................................................... . 78 254
264:
265: VI. Muita oikeuskanslerin lopullisesti käsittelemiä asioita:
266: 1) oikeuskanslerin tiedoksi eri säännösten mukaisesti saatetut asiat ................. . 795
267: 2) viraston hallinto- ja talousasiat ................................................. . 113 908
268: Yhteensä 3 884
269:
270: Oikeuskanslerille rangaistustuomioiden lainmukaisuuden ja täytäntöönpanon tarkastusta
271: ja v~~~~~.1t3:a ':arte.n l~etetyt luettelot ja ilmoitukset:
272: 1) paatos- Ja nkost!moituksta ..................................................... . 37 939
273: 2) sakkojen täytäntöönpanoasiakirjoja ............................................. . 876
274: 3) ranga!stuslu~~~~-lon .~tteita ..................................................... .
275: 4) rangmstusmaarayksta .......................................................... . 206
276: 5) täytäntöönpanoasiain päiväkirjan otteita ........................................ . 48
277: Yhteensä 39 069
278:
279:
280:
281:
282: Asiat, JOissa on aiheutunut syytteen nostaminen tai kurinpitotoimia
283:
284: A. Virkasyytteet II. Muut virkasyytteet
285:
286: I. Rangaistusten tarkastuksesta atheutuneet 1. Kantelujen ja ilmoitusten johdosta
287: virkasyytteet
288: - N:o 280: Kaupungin hankinta-asiamiestä
289: 1. Alioikeuden jäsenet vastaan nostettu syyte lahjoman vastaanottami-
290: sesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisen käsit-
291: - N:o 1569: Kihlakunnanoikeuden puheen- tävästä virkarikoksesta, johon hän oli syyllistynyt
292: johtajana toiminutta käräjätuomaria vastaan pyytämällä eräissä yksityiskäyttöön tarkoitetuissa
293: määrätty nostettavaksi syyte siitä, että istunnosta hankinnoissa erikoiskohtelua ja taloudellisia etu-
294: ei ollut laadittu asianmukaista pöytäkirjaa, vaan Ja.
295: pöytäkirja oli koottu käyttämällä syytelomakkeita
296: päätöksen osana. Vastaajien syyksi luetut rikokset
297: eivät numeroinniltaan olleet vastanneet tuomio- B. Muut syytteet
298: lauselman mukaan niistä tuomittuja seuraamuk-
299: sia. Hylätyt syytekohdat eivät selvästi olleet erot- I. Kantetujen ja ilmoitusten johdosta
300: tuneet enempää perusteluosassa kuin tuomiolau-
301: selmassakaan. Menettelyä ei voitu pitää oikeana - N:o 2935: Rakennustyömaan vastaavana
302: ottaen huomioon myös jutussa syytettyinä ollei- työnjohtajana toiminut rakennusmestari määrätty
303: den suuren lukumäärän. Lisäksi kihlakunnan- asetettavaksi syytteeseen yksin teoin tehdyistä
304: oikeuden päätös oli virheellinen siinä, että yhdel- työturvallisuuslain säännösten rikkomisesta ja
305: le syytetylle tuomitut kaksi vankeusrangaistusta ruumiinvamman tuottamuksesta, kun työmaan
306: oli yhdistetty virheellisesti ja toisen syytetyn ran- kirvesmies oli pudonnut yli kolmen metrin kor-
307: gaistuksesta oli tehty vähennys pienempänä kuin keudessa olleelta telineeltä betonilattialle saaden
308: todellinen vapaudenmenetysaika edellytti. vaikeita ruumiinvammoja. Rakennusmestari ei
309: 2 360437E
310: 10 1
311:
312: ollut työnantajan edustajana antanut asianmu- Kihlakunnanoikeus totesi edelleen, että jos teko
313: kaisia ohjeita kirvesmiehelle tämän tehtävänä olisi tapahtunut Suomessa, hänet olisi ollut tuo-
314: olleen laudoitustyön suorittamista varten eikä mittava kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Kos-
315: kiinnittänyt asianmukaista huomiota siihen, että ka hän oli ollut yhtäjaksoisesti vapautensa menet-
316: kirvesmiehen työskentelypaikkaan olisi järjestetty täneenä 22.3.1979 lukien eli yhteensä kuusi
317: tarkoituksenmukaiset kaiteet tai muut sellaiset vuotta kaksi kuukautta 15 päivää, katsoi kihla-
318: turvallisuuslaitteet, joiden järjestäminen olisi kunnanoikeus rangaistuksen täydelleen suorite-
319: työntekijöiden suojelemiseksi ollut olosuhteet tuksi.
320: huomioon ottaen tarpeellista työssä aiheutuvan Virallisen syyttäjän muutoksenhakemuksen
321: ilmeisen putoamisvaaran torjumiseksi. - Vs. johdosta 19.12.1985 antamassaan päätöksessä
322: apulaisnimismies oli tehnyt asiassa syyttämättä- Helsingin hovioikeus tuomitsi syytetyn kihlakun-
323: jättämispäätöksen, jota poliisitarkastaja ei ollut nanoikeuden hänen syykseen tukemasta rikokses-
324: muuttanut. ta kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, josta rikos-
325: lain 3 luvun 11 §:n nojalla oli vähennettävä
326: kuusi vuotta kaksi kuukautta viisitoista päivää.
327: II. Tarkastusten johdosta ja muuten omasta - N:o 620: Iranin islamilaisen kansantasaval-
328: aloitteesta lan kansalainen määrätty asetettavaksi syytteeseen
329: Suomen ulkopuolella tapahtuneista kaksinnaimi-
330: - N:o 974: Puutarhatyöntekijä määrätty ase- sesta ja jatketusta yleisen asiakirjan väärentämi-
331: tettavaksi syytteeseen törkeästä rattijuopumukses- sestä.
332: ta. - Vs. kaupunginviskaali oli tehnyt asiassa - N:o 621: Suomen kansalainen määrätty
333: syyttämättäjättämispäätöksen. asetettavaksi syytteeseen Saksan Liittotasavallassa
334: tapahtuneesta petoksesta, joka oli kohdistunut
335: sekä suomalaiseen että ulkolaiseen yhteisöön.
336: - N:o 622: Suomen kansalainen, joka oli
337: C. Ulkomailla tapahtuneita rikoksia koskevat ulkomaalaisella aluksella sen qllessa kansainväli-
338: syytteet sellä merialueella syyllistynyt rikoslain 34 luvun 7
339: § :ssä tarkoitettuun tuottamukselliseen tulipalon
340: - N:o 94: Kreikan kansalainen määrätty ase- aiheuttamiseen, määrätty asetettavaksi syyttee-
341: tettavaksi syytteeseen, koska hän oli yllyttänyt seen mainitusta rikoksesta.
342: suomalaisia pidättämään Suomen valtiolta veroa - N:o 870: Ruotsin kansalainen oli Intian
343: ja maksua ja rikos oli siten kohdistunut Suo- tasavallassa syyllistynyt avunantoon Suomeen ta-
344: meen. Syytteen edellytyksenä oli, että ne henki- pahtuneeseen törkeään huumausaineen salakulje-
345: löt, joita oli yllytetty veropetoksiin, oli jo tuomit- tukseen. Syyte määrätty nostettavaksi mainitusta
346: tu rangaistuksiin tai että syyte heitä vastaan rikoksesta siinäkin tapauksessa, että rikosta ei
347: käsiteltäisiin samassa oikeudenkäynnissä kuin yl- katsottaisi tapahtuneeksi Suomessa niin kuin
348: lyttäjääkin vastaan ajettava syyte. päärikos.
349: -N:o 180 ja 1283: Suomen kansalainen oli - N:o 1983: Kahden Suomen kansalaisen
350: 20.9.1979 tuomittu Australiassa elinkautiseen va- epäiltiin syyllistyneen Norjassa rikoksiin, toisen
351: pausrangaistukseen henkirikoksesta. Hän oli suo- pahoinpitelyyn ja toisen moottoriajoneuvon lu-
352: rittanut tuomittua rangaistusta 7.12.1984 asti, vattomaan käyttöönottamiseen. Oikeudenkäy-
353: jolloin hänet oli päästetty ehdonalaiseen vapau- miskaaren 10 luvun 22 §:n säännöksiin viitaten ja
354: teen ja karkotettu Suomeen. Australian viran- kun rikokset asiayhteyden vuoksi tulisi käsitellä
355: omaisten saattamana hän saapui Helsinki-Van- yhdessä, asiakirjat lähetetty syyttäjälle syytehar-
356: taan lentoasemalle 10.12.1984, jolloin keskusri- kintaa varten.
357: kospoliisi pidätti hänet ja vangitsi 27.12.1984. - N:o 2223: Suomen kansalainen määrätty
358: Oikeuskansleri määräsi 14.1.1985 syytteen nos- asetettavaksi syytteeseen Ruotsissa tapahtuneesta
359: tettavaksi kyseisestä Australiassa 22.3.1979 teh- laittomasta uhkauksesta ottaen huomioon oikeu-
360: dystä rikoksesta, joka käsitti osittain yksin teoin denkäymiskaaren 10 luvun 22 §:n säännökset ja
361: tehdyt törkeän ryöstön ja murhan. kansainvälisessä yhteistyössä vastavuoroisesti nou-
362: Vantaan kihlakunnanoikeus katsoi 6.6.1985 datettavat periaatteet.
363: julistamassaan päätöksessä selvitetyksi, että syy- - N:o 2280: Syytteet määrätty nostettavaksi
364: tetty oli 22.3.1979 Australiassa syyllistynyt yksin seuraavista neljän eri henkilön tekemistä rikoksis-
365: teoin tehtyyn tappoon ja törkeään ryöstöön. ta:
366: 1 11
367:
368:
369: - Suomen kansalainen oli syyllistynyt Alanko- sekä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdisty-
370: maiden kuningaskunnassa huumausainelain neessä kuningaskunnassa tapahtuneesta huu-
371: 3 §:n ja rikoslain 5 luvun 3 §:n 1 momentin mausainelain 3 §:ssä tarkoitetusta törkeästä huu-
372: säännöksissä tarkoitettuun törkeää huumausaine- mausainerikoksesta.
373: rikosta koskevaan avunantoon, - N:o 3310: Suomen kansalainen määrätty
374: - Suomen kansalainen oli syyllistynyt Alanko- asetettavaksi syytteeseen Sosialististen Neuvosto-
375: maiden kuningaskunnassa huumausainelain 3 tasavaltojen Liiton alueella tapahtuneesta ratti-
376: §:n säännöksessä tarkoitettuun törkeään huu- juopumuksesta.
377: mausainerikokseen,
378: - Suomen kansalainen oli syyllistynyt Tans-
379: kan, Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden kuningas-
380: kunnissa huumausainelain 2 ja 3 §:n säännöksissä
381: tarkoitettuihin huumausainerikoksiin ja törkei- D. Kurinpitovaatimukset
382: siin huumausainerikoksiin,
383: - Suomen kansalainen oli syyllistynyt Tans- Yksityishenkilön kantelun johdosta on annettu
384: kan, Norjan, Ruotsin ja Alankomaiden kuningas- seuraava kehotus kurinpitotoimeen:
385: kunnissa huumausainelain 3 §:n säännöksessä -N:o 4440: Lääkintöhallituksen tietoon saa-
386: tarkoitettuihin törkeisiin huumausainerikoksiin. tettu aluesairaalan osastonlääkärin virheellinen
387: - N:o 2447: Syyteharkintaa varten lähetetty menettely lääkintöhallituksesta annetun asetuk-
388: asiakirjat syyttäjälle asiassa, joka koski varojen sen 51 §:n 2 momentissa tarkoitettua kurinpito-
389: nostamista yli tilillä olleen katteen. Rikoksesta menettelyä varten. Osastonlääkäri hoitaessaan
390: epäilty oli Suomessa ruotsalaisen pankin pankki- päivystävänä lääkärinä synnytyksen ei ollut huo-
391: korttia käyttäen nostanut rahaa tililtä enemmän lellisesti paneutunut tiedossaan olleisiin synny-
392: kuin mihin hänellä oli tilillä olleiden varojen tykseen vaikuttaviin riskitekijöihin, mikä menet-
393: perusteella oikeus. tely on ilmentänyt sellaista suhtautumista poti-
394: - N:o 2606: Suomen kansalainen määrätty laaseen ja lääkärintoimen harjoittamiseen, että
395: asetettavaksi syytteeseen Gambian tasavallassa kurinpitomenettely on katsottu aiheelliseksi.
396:
397:
398:
399:
400: Asiat, joissa havaitusta virheellisestä menettelystä on, muuhun toimenpiteeseen
401: ryhtymättä, asianomaiselle viranomaiselle huomautettu vastaisen varalle
402:
403: I. Rangaistusten tarkastuksesta azheutuneet sen vastoin rikoslain 7 luvun 8 §:n 1 momenttia
404: huomautukset saman kihlakunnanoikeuden aikaisemmin tuo-
405: mitsemaan yhdistettyyn 3 kuukauden ja 20 päi-
406: vän vankeusrangaistukseen eikä tuon tuomion
407: 1. Alioikeuden jäsenet yksikkö rangaistuksiin.
408: Päätösilmoituksessa oli toisen syytetyn osalta
409: a. Varsinaiset rangaistuspäätökset täytäntöönpantaviksi määrätyt aiemmat ehdolli-
410: set vankeusrangaistukset yksilöity riittämättömäs-
411: - N:o 215, 2880: Kihlakunnanoikeuden pää- ti. Lisäksi yli kuukauden kestäneet vapaudenme-
412: töksellä tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuk- netysajat oli merkitty päivinä, vaikka ne vakiintu-
413: sen koetusaika alitti ehdollisesta rangaistuksesta neen oikeuskäytännön mukaan olisi tullut merki-
414: annetussa laissa säädetyn yhden vuoden vähim- tä kuukausin ja päivin.
415: mäisajan. - N:o 792: Oikeusministeriön tietojärjestel-
416: - N:o 335: Kihlakunnanoikeus oli tuominut mäyksikölle lähetetyssä päätösilmoituksessa oli
417: syytetyn neljän teon osalta yhteensä 25 päiväsa- merkintä, että päätös oli tullut lainvoimaiseksi,
418: kon rangaistukseen, vaikka sakkojen oikea yhteis- vaikka kantapöytäkirjan mukaan koko päätök-
419: määrä oli ollut 45 päiväsakkoa. seen oli ilmoitettu tyytymättömyyttä ja valitus
420: - N:o 463: Kihlakunnanoikeus oli yhdistänyt toimitettu hovioikeuteen. Päätösilmoitukseen oli
421: tuomitsemansa 3 kuukauden vankeusrangaistuk- myöhemmin korjattu, että päätös ei ollut lainvoi-
422: 12 1
423:
424: mainen, mutta siihen ei ollut merkitty sitä, kuka esteettömästä poissaolosta tuomitsemiaan sakko-
425: päätöksestä oli valittanut. rangaistuksia kuten rikoslain 7 luvun 6 §:n 2
426: - N:o 1109: Raastuvanoikeus oli 22.2.1983 momentissa on säädetty.
427: yhdistänyt syytetylle toisaalta 14.-20.2.1982 - N:o 2666: Kihlakunnanoikeus oli ensin
428: tehdystä teosta tuomitsemansa rangaistuksen kih- yhdistänyt kahdelle syytetylle kummallekin erik-
429: lakunnanoikeuden 28.9.1982 hänelle toisesta te- seen tuomitsemansa kolme vankeusrangaistusta
430: osta tuomitseman rangaistuksen kanssa sekä toi- keskenään ja sen jälkeen näin saamansa yhdiste-
431: saalta touko-syyskuussa 1982 tehdyistä yhdek- tyt rangaistukset aiemmin kyseisille syytetyille jo
432: sästä eri rikoksesta tuomitsemansa rangaistukset, tuomittujen yhdistettyjen rangaistusten kanssa.
433: vaikka viimeksi mainitut rikokset yhtä lukuunot- Rikoslain 7 luvun 8 §:n mukaan yhdistettyjä
434: tamatta oli tehty ennen kihlakunnanoikeuden rangaistuksia muodostettaessa perustana käyte-
435: sanottua rangaistustuomiota. Rangaistuksia ei si- tään kustakin rikoksesta tuomittua yksikköran-
436: ten ollut yhdistetty rikoslain 7 luvun 8 §:n gaistusta. Päätösilmoituksesta tulee ilmetä kaikki
437: mukaisella tavalla. Hovioikeus oli myöhemmin aiempiin päätöksiin sisältyneet teot ja niistä tuo-
438: yhdistänyt puheena olevat rangaistukset, jolloin mitut yksikkörangaistukset.
439: virheellisyys on korjautunut. Kihlakunnanoikeus oli lisäksi yhdistäessään
440: - N:o 1636: Kihlakunnanoikeuden puheen- tuomitsemansa rangaistukset soveltanut väärin
441: johtajana toimineelle käräjätuomarille huomau- rikoslain 7 luvun 5 §:ää ja päätynyt seuraamuk-
442: tettu vastaisen varalle pöytäkirjoissa ja päätöksissä seen, joka oli ankarampi kuin mitä laki edellytti.
443: olleista useista kokoonpano- ja asiavirheistä. Pää- Yhdistetyt kokonaisrangaistukset sinänsä eivät
444: tösilmoitukseen oli merkitty, että syytetylle tuo- ylittäneet rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan mää-
445: mitut yhden ja kahden kuukauden vankeusran- rättävän seuraamuksen enimmäisaikaa.
446: gaistukset olisi yhdistetty kahden kuukauden Päätöksessä sovelletut lainkohdat eivät toisen
447: vankeusrangaistukseksi eli lievemmin kuin laki syytetyn osalta vastanneet syyksilukemista ja syy-
448: sallii, vaikka tosiasiassa yhdistetty rangaistus oli tettyjen aikaisempia rangaistuksia koskevalta
449: päätöksen mukaan 2 kuukautta 10 päivää van- osalta päätöksessä olevat merkinnät poikkesivat
450: keutta. Kahdelle syytetylle tuomittujen ehdollis- rikosrekisteri-ilmoituksen merkinnöistä.
451: ten vankeusrangaistusten koetusajat olivat ylittä- - N:o 2811: Kihlakunnanoikeus oli tuomin-
452: neet ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 3 nut syytetyn yhdestä rikoksesta 30 päivän van-
453: §:ssä säädetyn 3 vuoden enimmäisajan ja yhtä keusrangaistukseen ja sitten yhdistänyt sen aiem-
454: syytettyä koskevasta päätösilmoituksesta oli puut- min tuomitun 20 päivän vankeusrangaistuksen
455: tunut useita sovellettuja lainkohtia. kanssa 35 päivän vankeusrangaistukseksi. Rikos-
456: - N:o 1703: Raastuvanoikeus oli tuominnut lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin ja vakiintuneen
457: syytetyn rattijuopumuksesta yhdeksi kuukaudeksi oikeuskäytännön mukaan ensin mainittu van-
458: vankeuteen ja kahdesta ajokortitta ajosta kum- keusrangaistus olisi pitänyt merkitä 1 kuukau-
459: mastakin viidentoista päivän vankeusrangaistuk- deksi vankeutta ja yhdistetty vankeusrangaistus 1
460: seen, jotka rangaistukset oli yhdistetty yhdeksi kuukaudeksi 5 päiväksi vankeutta.
461: kuukaudeksi kahdeksikymmeneksi päiväksi van- - N:o 2964 (raastuvanoikeuden kahdelle oi-
462: keutta, vaikka rangaistukset olisi tullut rikoslain keusneuvosmiehelle ja yhdelle kunnallisneuvos-
463: 7 luvun 5 §:n mukaan yhdistää lisäämällä anka- miehelle) on selostettu kertomuksen II osassa.
464: rimpaan rangaistukseen enintään puolet muista, - N:o 2968: Kihlakunnanoikeuden päätök-
465: jolloin yhdistetty rangaistus olisi saanut olla enin- sessä ei ollut syyksilukemista koskevaa perustelua
466: tään 1 kuukausi 14 päivää vankeutta. Hovioikeus laadittu oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n
467: on myöhemmin yhdistänyt edellä mainitut ran- tarkoittamalla selvyydellä. Päätöksessä oli viitattu
468: gaistukset erään toisen tuomion kanssa ja siten syytekirjelmään, mutta perusteluosaa ei ollut laa-
469: korjannut virheellisyydet. dittu sillä tavoin kuin syytelomakkeen käyttämi-
470: - N:o 2256: Kihlakunnanoikeus oli tuomin- nen päätöksen osana edellyttää. Lisäksi syytteessä
471: nut syytetyn muun ohella pahoinpitelyn yrityk- ja päätöksessä tarkoitettujen tekojen numeroimi
472: sestä, joka ei ole rangaistava teko. Korkein oikeus poikkesi toisistaan.
473: on käräjätuomarin hakemuksesta purkanut kihla- Samassa päätöksessä ei ollut laskettu yhteen
474: kunnanoikeuden päätöksen pahoinpitelyn yrityk- rikoslain 7 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetyllä
475: sen osalta. tavalla vahingonteosta tuomittua sakkoa ja toises-
476: - N:o 2258: Kihlakunnanoikeus ei ollut las- ta rikoksesta ehdollisen vankeusrangaistuksen
477: kenut yhteen syytetylle lievästä petoksesta ja ohella tuomittua oheissakkoa.
478: 1 13
479:
480: - N:o 3386: Kihlakunnanoikeus oli tuomin- vaatimukseen ei ollut liitetty rangaistusmääräys-
481: nut syytetyn rikoslain 38 luvun 6 a §:n 2 mo- lain 8 §:n 2 momentissa säädettyä tuomiokapitu-
482: mentin nojalla moottoriajoneuvon luvanomasta lin suostumusta asian käsittelemiseksi rangaistus-
483: käyttöönottamisesta sakkorangaistukseen, vaikka määräyksin. Suostumus oli saatu vasta jälkikäteen
484: sovelletun lainkohdan mukaan olisi voitu tuomi- {1 virhe).
485: ta ainoastaan vankeusrangaistukseen. - N:o 2701: Rangaistusmääräys oli annettu,
486: - N:o 3387: Kihlakunnanoikeus oli muun vaikka rangaistusvaatimusta oli vastustettu ja se
487: muassa rikoslain 24 luvun 1 §:n 1 momentin oli ilmoitettu raastuvanoikeuden käsiteltäväksi.
488: nojalla tuominnut kaksi syytettyä, toisen jatke- Rangaistusmääräystuomari oli ottanut rangaistus-
489: tusta rikoksesta, joka oli käsittänyt kolme koti~ määräysasian tutkittavakseen varmistautumatta
490: rauhan rikkomista, ja toisen jatketusta rikoksesta, siitä, oliko se saatettu tuomioistuimen käsiteltä-
491: joka oli käsittänyt kaksi kotirauhan rikkomista, väksi {1 virhe). Korkein oikeus on purkanut ja
492: sakkorangaistuksiin. Päätöksen perustelujen mu- poistanut kyseisen rangaistusmääräyksen.
493: kaan syytetyt olivat syyllistyneet yhdessä kahteen - N:o 5185: Syytetty oli tuomittu pahoinpite-
494: kotirauhan rikkomiseen, jotka oli katsottu saman lystä, vaikka syyttäjä oli vaatinut rangaistusta
495: rikoksen jatkamiseksi. Kun nämä teot oli tehnyt lievästä pahoinpitelystä, ja rangaistusmääräyslain
496: kaksi yhdessä, niihin olisi tullut soveltaa rikoslain 2 §:n mukaan asiaa ei olisi saanut ratkaista
497: 24 luvun 1 §:n 3 momenttia, jossa ainoana rangaistusmääräyksin, koska rikoslain 21 luvun 5
498: rangaistuslajina on vankeusrangaistus. §:ssä säädetään enimmäisrangaistukseksi pahoin-
499: pitelystä 2 vuotta {1 virhe). Hovioikeudelle esi-
500: tetty, että puheena oleva rangaistusmääräys oi-
501: b. Rangaistusmääräysasiat keudenkäyntivirheen vuoksi poistetaan.
502:
503: Huomautuksia annettu 24 kirjeessä 39 virhees-
504: tä:
505: 2. Syyttäjät
506: - N:o 38, 467, 1784, 3263: Rangaistusmää-
507: räys oli vahvistettu vastoin rangaistusmääräyslain Huomautuksia annettu rangaistusmaaraysasi-
508: 4 §:n säännöstä, kun rangaistusvaatimuksen tie- oissa 6 kirjeessä 6 virheestä:
509: doksi antamisesta oli kulunut enemmän kuin - N :o 1785: Syyttäjä oli vaatinut syytetyn
510: yksi vuosi (4 virhettä). Hovioikeus on poistanut tuomitsemista rangaistusmääräyksin, vaikka ran-
511: kolme rangaistusmääräyspäätöstä; yhden päätök- gaistusmääräyksen vahvistamiselle rangaistusmää-
512: sen purkamista on ao. käräjätuomari pyytänyt räyslain 4 §:ssä säädetty vuoden määräaika luet-
513: korkeimmalta oikeudelta. tuna rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta
514: - N:o 161, 467, 1775, 3268, 5079, 5187: oli jo kulunut umpeen . Korkeimmalle oikeudel-
515: Tuomitun päiväsakon rahamäärä alitti säädetyn 8 le on esitetty rangaistuspäätöksen purkamista.
516: markan vähimmäismäärän (6 virhettä). - N:o 2018: Syyttäjä oli vaatinut evankelislu-
517: - N:o 596, 3972, 4083: Rangaistusmääräys oli terilaisen kirkon papin tuomitsemista rangaistus-
518: vahvistettu, vaikka rikkomus oli tapahtunut toi- määräyksin sakkoon liittämättä asiakirjoihin ran-
519: sessa tuomiopiirissä (3 virhettä). Päätökset on gaistusmääräyslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitet-
520: poistettu tai niiden poistamista on haettu ylimää- tua tuomiokapitulin suostumusta asian käsittele-
521: räisin muutoksenhakukeinoin. miseen rangaistusmääräyksin. Tuomiokapituli on
522: - N:o 596, 964: 15 vaan ei 18 vuotta jälkikäteen antanut tarvittavan suostumuksen.
523: täyttänyt syytetty oli tuomittu rangaistukseen - N:o 2319: Syyttäjä ei ollut antanut rangais-
524: soveltamatta rikoslain 3 luvun 2 §:ää ja mainitse- tusvaatimuksissa havaittujen virheellisyyksien
525: matta, että kysymys oli lainkohdassa tarkoitetusta johdosta vaadittua selitystä kiirehtimisestä huoli-
526: nuoresta henkilöstä {8 virhettä). matta kohtuullisessa ajassa.
527: - N:o 1613, 2134, 2411, 2413, 2829, 3268: - N:o 2702: Syyttäjä oli toimittanut rangais-
528: Syytetyn tuomitsemisesta menettämisseuraamuk- tusvaatimuksen rangaistusmääräystuomarin käsi-
529: seen ei ollut lausuttu, vaikka lainmukainen vaati- teltäväksi, vaikka rangaistusvaatimusta oli vastus-
530: mus tällaisen seuraamuksen tuomitsemisesta oli tettu ja se oli ilmoitettu raastuvanoikeuden käsi-
531: esitetty {17 virhettä). teltäväksi. Raastuvanoikeus oli vahvistettuun ran-
532: - N:o 2016: Evankelisluterilaisen kirkon pap- gaistusmääräykseen nojautuen jättänyt rangais-
533: pi oli tuomittu rangaistukseen, vaikka rangaistus- tusvaatimuksen tutkimatta.
534: 14 1
535:
536: Korkein oikeus on apulaisoikeuskanslerin ha- menettelystä esiteltäessä valtioneuvostolle edus-
537: kemuksesta poistanut kyseisen rangaistusmää- kunnan vastausta, johon sisältyi sekä kansainväli-
538: räyksen. Syyttäjää on kehotettu nostamaan uusi sen sopimuksen eräiden määräysten että lakieh-
539: syyte ennen säädetyn vanhentumisajan päätty- dotuksen hyväksyminen. Virheellisyyden vuoksi
540: mistä. jäi eduskunnan hyväksymä laki vahvistamatta
541: - N:o 2830: Syyttäjä oli vaatinut televisiota hallitusmuodon 19 §:ssä säädetyn määräajan ku-
542: menetettäväksi valtiolle, vaikka hän oli samalla luessa.
543: vaatinut rangaistusta vain erittäin lieventävien
544: asianhaarojen vallitessa tehdystä radiolaitteen
545: käyttämisestä ilman asianmukaista lupaa. 2. Oikeushallinto
546: Radiolaitteista annetun lain 5 §:n 1 momentin
547: mukaan radiolaitetta ei voida tuomita menete- - N:o 277: Ulosottomiehelle huomautettu
548: tyksi asianhaarain ollessa erittäin lieventävät. hänen virheellisestä menettelystään ilman velko-
549: - N:o 4084: Syyttäjä oli lähettänyt rangaistus- jilta hankittua suostumusta oikaista jo toimitet-
550: vaatimuksen väärän tuomiopiirin rangaistusmää- tuja ulosmittauksia näiden vahingoksi.
551: räystuomarille. Hovioikeus on poistanut rangais- - N:o 1063: Syyttäjälie annettu vastaisen
552: tusmääräyksen oikeudenkäyntivirheen vuoksi ja varalle huomautus virka-aseman väärinkäyttämi-
553: syyttäjää on kehotettu antamaan asianomaiselle sestä. Kaupunginviskaali, jolle oli myönnetty
554: henkilölle tiedoksi uusi rangaistusvaatimus ennen lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana, oli pyytä-
555: säädetyn vanhentumisajan päättymistä. essään tässä tehtävässä lausuntoja muilta viran-
556: omaisilta käyttänyt hyväkseen virka-asemaansa ja
557: käyttänyt samalla myös kaupunginviskaalinviras-
558: 3. Poliisit ton virkalähetysoikeutta. Lupa toimia oikeuden-
559: käyntiavustajana on peruutettu.
560: Huomautuksia annettu rangaistusmääräysasi- - N:o 2992: Apulaisnimismiehelle huomau-
561: oissa 1 kirjeessä 2 virheestä: tettu laiminlyönnistä suorituttaa ennen syytehar-
562: - N:o 470: Ylikonstaapelilie virheistä, jotka kintaa lisätutkima sen jälkeen, kun oli ilmennyt
563: olivat tapahtuneet kahta rangaistusvaatimusta epätietoisuutta siitä, oliko syytetty yhtiön halli-
564: annettaessa. Toisen rangaistusvaatimuksen hän tuksen jäsen ja siten omalta osaltaan vastuussa
565: oli unohtanut toimittaa välittömästi rangaistus- ennakkoperintälain ja työnantajan sosiaaliturva-
566: määräystuomarille, minkä vuoksi rangaistusmää- maksusta annetun lain rikkomisesta.
567: räys vahvistettiin myöhemmin kuin vuoden ku- - N:o 3630: Apulaisnimismiehelle huomau-
568: luttua rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamises- tettu sen johdosta, että hän oli virallisena syyttä-
569: ta. Toiseen rangaistusvaatimukseen oli jäänyt jänä toimiessaan lähettänyt hovioikeuden päätös-
570: merkitsemättä sovelletut lainkohdat. tä koskevan valituslupahakemuksen suoraan kor-
571: keimpaan oikeuteen. Koska hän ei ollut toimitta-
572: nut hakemustaan oikeuskanslerin välityksellä ho-
573: vioikeuteen, korkein oikeus ei ollut ottanut hake-
574: musta tutkittavakseen.
575: II. Muut huomautukset - N:o 4235: Kihlakunnanoikeuden puheen-
576: johtajana toimineelle varatuomarille huomautet-
577: 1. Ulkoasiainhallinto tu siitä, ettei hän ollut varmistautunut kihlakun-
578: nanoikeuden julistaman päätöksen ja oikeuden-
579: - N:o 4360: Ulkoasiainministeriön vt. ulko- käynnissä asianosaisena olleelle annettuun pöytä-
580: asiainsihteerille annettu huomautus vastaisen kirjaan merkityn päätöksen sisältämien tietojen
581: varalle kansainvälisten sopimusten voimaansaat- vastaavuudesta. Asianosainen oli pöytäkirjan jäl-
582: tamisasioiden joutuisan ja huolellisen käsittelyn jennöksessä olleiden tietojen mukaan velvoitettu
583: tärkeydestä. Samalla kiinnitetty ministeriön huo- korvaamaan valtiolle oikeudenkäyntikustannuk-
584: miota siihen, että sanotunlaisten sopimusten voi- sensa, vaikka hänelle oli aiemmin myönnetty
585: maansaattamisen valmistelua ja esittelyä tulee maksuton oikeudenkäynti.
586: seurata ja valvoa viivästysten välttämiseksi. - N:o 4799: Ulosottomiehelle huomautettu
587: - N:o 4419: Ulkoasiainministeriön neuvotte- esteellisyydestä antaa avustavalle ulosottomiehel-
588: levalle virkamiehelle ja vt. ulkoasiainsihteerille le määräys toimittaa ulosottomiehen oman saata-
589: annettu vastaisen varalle huomautus virheellisestä van perimiseksi ulosmittaus.
590: 1 15
591:
592: 3. Sisäasiainhallin to laitoksen luvalla asetetun retkeilymajaa osoitta-
593: van liikennemerkin, vaikka tällainen toimenpide
594: - N:o 2538: Lääninhallituksen kansliapäälli- ei kuulunut hänen vaan tie- ja vesirakennuslai-
595: kölle siitä, että hän, myydessään samaan lääniin toksen toimivaltaan. Lisäksi päätös oli ollut lii-
596: kuuluvassa kunnassa omistamansa kiinteistön kenteen ohjauslaitteista annetun liikenneministe-
597: kunnalle ja hyväksyessään kiinteistönkaupan esi- riön päätöksen vastainen.
598: sopimukseen sisältyneen, kaupan edellytyksenä
599: olleen ehdon kunnan pääsemisestä sopimukseen
600: valtion kanssa eräiden toimitilojen rakentamises-
601: ta ja myymisestä valtiolle, oli, ottaen huomioon 4. Opetushallinto
602: hänen virka-asemansa kansliapäällikkönä, anta-
603: nut aihetta epäilyihin virka-aseman väärinkäytös- - N:o 4421 (opetusministeriölle) on selostettu
604: tä ja siten menettelyllään saattanut vaarantaa sen kertomuksen II osassa.
605: luottamuksen, jota hänen asemansa valtion viran
606: haltijana edellytti.
607: - N:o 2941: Kahdelle nimismiespiirin van-
608: hemmalle konstaapelille siitä, että he olivat itse
609: kuulustelleet itsensä rikokseen syyllisiksi epäilty- 5. Maa- ja metsätaloushallinto
610: nä ja merkinneet kuulustelijaksi saman nimis-
611: miespiirin ylikonstaapelin, vaikka kertomukset - N:o 4322: Halkomistoimituksen tolmltus-
612: oli laadittu ilman kuulustelijaa ja kuulusteluto- insinöörille huomautettu siitä, että hän oli halko-
613: distajaa. mistoimituksen ollessa vielä keskeneräinen anta-
614: - N:o 2942: Nimismiespiirin ylikonstaapelil- nut todistuksen, jonka mukaan halottavaa tilaa
615: le siitä, että hän oli sijoittanut samaan selliin jo aiemmin hallinnut henkilö tulisi jaossa saa-
616: kaksi eri sukupuolta ollutta pidätettyä vastoin maan hallitsemaosa tontin ja hän saisi rakentaa
617: sisäasiainministeriön 24.1.1972 antamia pidätet- sille asuinrakennuksen, vaikkei siitä ollut tehty
618: päätöstä toimituskokouksessa. Rakentamisoikeut-
619: tyjen käsittelyä koskevia määräyksiä, joiden mu-
620: kaan eri sukupuolta olevia pidätettyjä on säilytet- ta koskevaa päätöstä ei ollut kirjattu pöytäkirjaan
621: tävä erikseen. eikä päätöksestä ollut annettu jakolain 312 §:ssä
622: säädetyn valitusoikeuden edellyttämää valituso-
623: - N:o 3314 (lääninhallitukselle) on selostet-
624: soitusta.
625: tu kertomuksen II osassa.
626: - N:o 3342: Nimismiehelle huomautettu ni-
627: mismiespiirin kanslian toiminnassa ja hänen
628: omassa toiminnassaan tapahtuneista menettely-
629: virheistä matkatoimistoliikkeen harjoittamista 6. Liikennehallinto
630: koskevaa elinkeinoilmoitusta vastaanotettaessa.
631: Kyseinen ilmoitus oli otettu vastaan ilman siihen - N:o 909: Liikenneministeriön hallitusneu-
632: liitettyä elinkeinohallituksen lupaa ja nimismies vokselle ja vanhemmalle hallitussihteerille huo-
633: oli antanut todistuksen ilmoituksen jättämisestä, mautettu heidän virheellisestä menettelystään
634: vaikka hänellä olisi saamiensa tietojen perusteella ministeriön päätöksen tiedoksiantamisessa. Mi-
635: ollut aihetta epäillä, ettei ilmoitus ollut asianmu- nisteriön päätöstä ei ollut annettu tiedoksi henki-
636: kaisessa kunnossa. lölle, joka oli antanut valituksen johdosta minis-
637: - N:o 4130: Lääninhallituksen ylimääräiselle teriölle vastineensa. Hän oli ollut liikennelupaa
638: nuoremmalle Iääninsihteerilie sen johdosta, että koskevassa hallintovalitusasiassa asianosainen ja
639: lääninhallitus oli yleisistä teistä annetun lain 50 häntä oli kuultu, minkä lisäksi hänellä olisi ollut
640: §:n 2 momentin säännöksen vastaisesti vahvista- valitusoikeus ministeriön päätöksestä.
641: nut yksityisten teiden järjestelysuunnitelman täy- Samoin on annettu huomautus lääninhallituk-
642: dennyssuunnitelman alueelle, jolla oli voimassa sen lääninneuvokselle ja nuoremmalle Iääninsih-
643: asemakaava. Lääninsihteeri oli asian esittelijänä teerilie heidän menettelystään jättää samaa lii-
644: sitä valmistellessaan laiminlyönyt ottaa selon sii- kennetarvetta koskevat palautetut liikennelupa-
645: tä, oliko täydennyssuunnitelmassa tarkoitetulle hakemukset käsittelemättä yhdessä ja tekemänsä
646: alueelle vahvistettu asemakaavaa. päätös asianosaiselle tiedoksi antamatta.
647: - N:o 5059: Nimismiehelle siitä, että hän N:o 3726 (liikenneministeriölle) on selos-
648: oli määrännyt poistettavaksi tie- ja vesirakennus- tettu kertomuksen II osassa.
649: 16 1
650:
651: 7. Sosiaali- ja terveyshallinto 8. Kunnalliset viranomaiset
652:
653: - N:o 2292: Lääkintöhallitukselle suta, että - N:o 2371: Rakennuslautakunnan sihteerille
654: päätöksen antaminen sille tehtyyn valitukseen ja siitä, että hän oli oikeiksi todistamiinsa rakennus-
655: kanteluun oli viipynyt yli 7, 5 vuotta, mitä ei lautakunnan pöytäkirjanotteisiin merkinnyt, että
656: voitu pitää hyväksyttävänä. lautakunnan päätös oli annettu julkipanon jäl-
657: - N:o 4420 (sosiaali- ja terveysministeriölle) keen, vaikkei niin ollut tapahtunut. Voimayhtiö
658: on selostettu kertomuksen II osassa. oli kyseisen virheellisen menettelyn seurauksena
659: - N:o 4487: Sosiaalilautakunnan osastosih- aloittanut rakennustyöt ennen kuin voimajohdon
660: teerille, joka oli vastuussa lasten elatusavun pe- sijoittamista koskeva rakennuslautakunnan pää-
661: rintätoimenpiteistä, siitä, että hän oli laiminlyö- tös oli saanut lainvoiman.
662: nyt ottaa selon perintätoimien tarpeellisuudesta. - N:o 2900 (rakennuslautakunnan puheen-
663: Elatusvelvolliselta oli peritty liikaa elatusmaksuja johtajalle ja jäsenille) on selostettu kertomuksen
664: kunnan maksaman elatustuen korvaukseksi, sillä II osassa.
665: sosiaalilautakunta oli maksanut elatustukea vielä N:o 3163 (kunnanhallitukselle) on selos-
666: sen ajankohdan jälkeen, jolloin elatusavun oli tettu kertomuksen II osassa.
667: määrä lakata ja elatusvelvollisuuden päättyä. - N:o 3392: Mielisairaanhuoltopiirin kun-
668: - N:o 5157: Mielisairaalan ylilääkärille siitä, tainliiton talousjohtajalle siitä, että hän oli lai-
669: että hän oli edellisenä päivänä kirjoitettuun MT 1 minlyönyt toimittaa kuntainliiton liittohallituk-
670: -lähetteeseen nojautuen tuotattanut potilaan ta- selle osoitetun apulaisoikeuskanslerin selvitys-
671: kaisin sairaalaan, vaikka potilas oli saman päivän pyynnön liittohallituksen tietoon ja sen sijaan
672: aamuna jo poistettu sairaalasta ja kysymys sairaa- itse avoimen asianajovaltakirjan nojalla laatinut
673: lahoidon tarpeesta siten oli ratkaistu vs. ylilääkä- liittohallituksen puolesta oikeuskanslerille osoite-
674: rin päätöksellä. Vastuunalaisen lääkärin tehtävien tun vastauksen, mihin menettelyyn talousjohta-
675: delegoinnissa ilmennyttä ristiriitatilannetta ei oli- jalla ei ollut selvästi ilmaistua nimenomaista
676: si tullut ratkaista kotiutetun potilaan oikeutta lupaa.
677: loukkaavana tavalla. Lisäksi ylilääkärin laatima
678: MT II -päätös hoidosta vapauttamisesta uudes-
679: taan oli ollut puutteellinen, kun siinä ei ollut
680: otettu kantaa potilaan mielisairauteen ja vahin-
681: gollisuuteen.
682:
683:
684:
685:
686: Asiat, joissa on aiheutunut esitys korkeimpaan oikeuteen, korkeimpaan
687: hallinto-oikeuteen tai hovioikeuteen viranomaisen päätöksen oikaisemiseksi tai
688: poistamiseksi
689:
690: A. Korkein oikeus gaistukseen tuomittua oli ennen koetusajan päät-
691: - tymistä syytetty ennen tuomiota tehdystä muusta
692: I. Esitykset korkeimpaan otkeuteen rikoksesta, josta hänet oli jo tuomittu vankeus-
693: rangaistukseen, olisi vankeusragaistukset pitänyt
694: 1. Varsinaiset rangaistuspäätökset ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 5 §: n
695: mukaisesti yhdistää ja samalla määrätä, oliko
696: - N:o 746: Syytetty oli ilmoittanut viran- yhdistetty rangaistus ehdollinen.
697: omaiselle väärän nimen ja siten rangaistus oli - N:o 2444: Vastaaja oli tuomittu sakkoon
698: kohdistunut väärään henkilöön. esteettömästä poissaolasta oikeudesta. Myöhem-
699: - N:o 2345: Kihlakunnanoikeus oli tuomin- min oli ilmennyt, että vastaaja oli kuollut ennen
700: nut syytetyn ehdottomaan vankeusrangaistukseen oikeuden istuntopäivää.
701: ja määrännyt samalla täytäntöönpantavaksi eh- - N:o 2789: Syytetty oli tuomittu nuorena
702: dollisen vankeusrangaistuksen, jonka koetusaika henkilönä tehdystä jatketusta varastetun tavaran
703: ei vielä ollut päättynyt. Koska ehdolliseen ran- kätkemisestä sakkoon, josta oli jäänyt vähentä-
704: 1 17
705:
706: mättä vasta myöhemmin ilmitullut vapaudenme- rattijuopumus sekä myöhemmin saman henkilön
707: netysaika. tekemäksi ilmennyt, auton kuljettamisella alko-
708: - N:o 3788: Syytetty oli tuomittu poissaolo- holin vaikutuksen alaisena tapahtunut rattijuo-
709: sakkoon sen vuoksi, että hän oli estettä ilmoitta- pumus ja liikenteen vaarantaminen saattoivat
710: matta jäänyt saapumatta oikeuden istuntoon. muodostaa yhden jatketun rikoksen. Ne olisi
711: Myöhemmin oli ilmennyt, että hänet oli sakon pitänyt siten käsitellä oikeudessa samalla kertaa.
712: uhalla velvoitettu saapumaan samana päivänä - N:o 2640: Syytetty oli tuomittu kahdeksaa
713: samaan kellonaikaan toisen kihlakunnanoikeu- päiväsakkoa vastaavaan sakkoon katsastamatto-
714: den istuntoon, mitä oli pidettävä laillisena estee- man ajoneuvon käyttämisen ja kytkentäkatsas-
715: nä saapua ensin mainittuun istuntoon. tuksen laiminlyömisen omistajana käsittävästä ri-
716: - N:o 4358: Kihlakunnanoikeus oli, tuomi- koksesta. Myöhemmin oli ilmennyt, että syytetyl-
717: tessaan yhteisen vankeusrangaistuksen raastuvan- le tiedoksi annetussa rangaistusvaatimusilmoituk-
718: oikeuden päätöksellä ja kahdella rangaistusmää- sessa oli päiväsakkojen määrä alennettu neljäksi,
719: räyksellä tuomittujen sakkorangaistusten sijasta, mutta muutos oli jäänyt tekemättä rangaistus-
720: muuntanut vankeudeksi sakon, jonka täytän- määräystuomarille lähetettyyn kappaleeseen.
721: töönpano rikoslain 8 luvun 11 §:n mukaan oli jo - N:o 3376: Syytetty oli tuomittu rangaistus-
722: vanhentuneena rauennut, eikä tämän sakon sijas- määräyksin liikenteen vaarantamisesta sakkoon.
723: ta niin ollen olisi saanut tuomita muuntorangais- Myöhemmin oli ilmennyt, että hän oli syyllisty-
724: tusta. nyt samalla myös rattijuopumukseen. Syyte kum-
725: - N:o 4859: Kihlakunnanoikeus oli tuomin- mastakin rikoksesta oli käsiteltävä yhdessä.
726: nut syytetyn luvattomasta alkoholipitoisen aineen - N:o 3484: Syytetty oli tuomittu rangaistus-
727: valmistuksesta sakkoon. Vuotta myöhemmin vi- määräyksin sakkorangaistukseen liikenteen vaa-
728: rallinen syyttäjä vaati kihlakunnanoikeuden is- rantamisesta. Myöhemmin oli ilmennyt, että hän
729: tunnossa rangaistusta samalle henkilölle ennen ei ollutkaan kuljettanut autoa, vaan sitä oli
730: ensiksi mainittua rikosta tapahtuneesta tavano- ajannut toinen henkilö, joka siten oli syyllistynyt
731: maisesta alkoholipitoisen aineen luvatomasta val- tuohon rikokseen.
732: mistamisesta ja myynnistä. Syytteessä tarkoitetut - N:o 3514: Syytetty oli tuomittu liikennerik-
733: teot ja se rikos, josta jo oli annettu tuomio, komuksesta sakkoon, koska hän oli luovuttanut
734: saattoivat muodostaa yhden rikoksen. kevytmoottoripyörän poikansa kuljetettavaksi,
735: vaikkei pojalla ollut vaadittavaa ajokorttia. Myö-
736: hemmin oli ilmennyt, ettei syytetty ollut syyllis-
737: 2. Rangaistusmääräysasiat tynyt hänen viakseen luettuun rikkomukseen,
738: koska hänen poikansa oli saanut moottoripyörän
739: - N:o 214, 2179: 15 vuotta nuorempi henki- haltuunsa oman rikokseksi katsottavan tekonsa
740: lö oli tuomittu rangaistukseen, kun hänen synty- kautta.
741: mäaikansa oli merkitty rangaistusvaatimukseen - N:o 3526: Syytetty oli tuomittu liikennerik-
742: todellista aikaisemmaksi. komuksesta sakkoon. Sitä ennen hän oli kuiten-
743: - N:o 333, 858: Rangaistusmääräys oli vah- kin esittänyt poliisille selvitystä siitä, ettei hän
744: vistettu, vaikka syytetty oli saattanut rangaistus- ollut syyllistynyt kyseiseen rikkomukseen. Tuol-
745: vaatimuksen tuomioistuimen käsiteltäväksi. loin hänelle oli ilmoitettu, että rangaistusvaati-
746: - N:o 745, 877, 1717, 1888, 1982, mus peruutetaan. Peruutuksesta ei kuitenkaan
747: 1997,2209, 2211, 2445, 2639, 2917, 3337, 3445, ollut ilmoitettu syyttäjälle eikä rangaistusmää-
748: 3556, 4098, 4501,4578, 4737, 4988, 5361, 5362: räystuomarille.
749: Syytetyn ilmoitettua viranomaiselle väärän nimen - N:o 3821: Rangaistusvaatimus oli peruutet-
750: rangaistusmääräys oli kohdistunut väärään henki- tu ja siitä oli ilmoitettu syytetylle. Rangaistusvaa-
751: löön. timus oli kuitenkin toimitettu rangaistusmääräys-
752: - N: o 1771: Syytetty oli tuomittu rangaistus- tuomarin vahvistettavaksi ja syytetty oli tullut
753: määräyksin sakkoon liikenteen vaarantamisesta. tuomituksi rangaistusmääräyksin.
754: Myöhemmin oli ilmennyt, että autoa olikin kul- - N:o 3822: Syytetty oli tuomittu liikenteen
755: jettanut toinen henkilö, joka oli ollut alkoholin vaarantamisesta sakkoon. Myöhemmin oli käynyt
756: vaikutuksen alaisena sekä autoa ajaessaan että ilmi, että samalle henkilölle oli annettu uusi
757: myös hakiessaan ojaan suistunutta autoa trakto- rangaistusvaatimus, jossa päiväsakon rahamäärä
758: rilla, minkä traktorilla ajon johdosta tämä jo oli oli oikaistu vastaamaan hänen todellisia tulojaan,
759: tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta. Tuomittu ja että tarkoitus oli ollut peruuttaa aiemmin
760:
761: 3 360437E
762: 18 1
763:
764: annettu rangaistusvaatimus. Molemmat ranga~s 1.11.1984 julistamalla päätöksellä syytetyn syyksi
765: tusvaatimukset oli kuitenkin toimitettu rangats- luettu syksyllä 1984 tehty luvaton alkoholipitoi-
766: tusmääräystuomarille. sen aineen valmistus ja samassa kihlakunnan-
767: - N :o 3960: Syytetty oli tuomittu rangaistus- oikeudessa vireillä olevassa jutussa hänen syyk-
768: määräyksin sakkoon liikennejuopumuksesta seen väitetty kesällä 1984 ja touko-kesäkuussa
769: moottorittomalla ajoneuvolla. Myöhemmin hä- 1985 tehty tavanomainen alkoholipitoisen aineen
770: nelle oli vaadittu oikeuden istunnossa rangaistus- luvaton valmistaminen ja myynti siltä osin, kuin
771: ta samaan aikaan edellisen rikoksen kanssa tapah- se oli tehty ennen kihlakunnanoikeuden puheena
772: tuneesta toisen irtaimen omaisuuden Iuvattomas- olevan päätöksen julistamista, saattoivat muodos-
773: ra käyttöönottamisesta. Koska kyseiset rikokset taa yhden rikoksen, mutta kun kihlakunnan-
774: saattoivat muodostaa yhden rikoksen, ne oli oikeus oli tuolla päätöksellään tuominnut syyte-
775: käsiteltävä samalla kertaa oikeudessa. tyn sakkorangaistukseen, olisi kihlakunnanoikeu-
776: - N:o 4225: Kuolinpesä oli tuomittu rangais- den päätöksen purkaminen koitunut ilmeisesti
777: tusmääräyksin menettämään valtiolle itsemurha- syytetyn vahingoksi.
778: aseena käytetty pistooli. Rangaistusmääräyslain 1
779: ja 3 §:n säännösten mukaan ei rangaistusmää-
780: räyksellä kuitenkaan voida tuomita pelkästään
781: menettämisseuraamukseen. 2. Vuoden 1984 esitykset
782:
783: Vuoden 1984 esityksistä vielä ratkaisematta
784: olleet esitykset n:o 3599, 4172, 4964,4985, 5007
785: II. Korkeimman oikeuden vastaukset ja 5013 ovat johtaneet tarkoitettuun tulokseen.
786:
787: 1. Vuoden 1985 esitykset
788:
789: Vuoden 1985 esityksistä ovat n:o 214, 333,
790: 745, 746, 858, 877, 1717, 1888, 1982, 1997, B. Korkein hallinto-oikeus
791: 2179, 2209, 2211~ 2345, 2444, 2445, 2639,
792: 2640, 2789, 2917, 3337, 3376, 3445, 3484,
793: 3514, 3526, 3788, 3960, 4501, 4578, 4988, 5361 I. Esitykset korkeimpaan hallinto-oikeuteen
794: johtaneet tarkoitettuun tulokseen.
795: - Esitys n:o 1771: Rangaistusmääräyksen osal- - N:o 337: Lääninhallitus oli vahvistanut
796: ta esitys johti tarkoitettuun tulokseen. Rangais- yleisistä teistä annetun lain 50 §:n 2 momentin
797: tustuomion osalta hakemus ei antanut aihetta nojalla maantien parantamiseen kaupungissa liit-
798: toimenpttetsun. Virallisen syyttäjän syytetyn tyvän yksityisten teiden järjestelysuunnitelman
799: syyksi väittämä teko (autolla ajo) ja aikaisemmin täydennyssuunnitelman siinä erheellisessä käsi-
800: syyksi luettu teko (traktorilla ajo) saattoivat tosin tyksessä, ettei sen tarkoittamalla alueella ollut
801: muodostaa yhden jatketun rikoksen, mutta sii- vahvistettua asemakaavaa. Lääninhallituksen pää-
802: hen nähden, että aikaisemmasta teosta tuomitun tös oli näin ollen perustunut erehdykseen, joka
803: ehdollisen rangaistuksen koetusaika oli päättynyt oli voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Jul-
804: jo 30.6.1984, ei kuitenkaan ollut ilmeistä, että kisen edun katsottu vaativan lääninhallituksen
805: päätöksen purkaminen olisi koitunut syytetyn päätöksen purkamista.
806: eduksi. - N:o 4359: Rakennuslautakunta oli tuomin-
807: - Esitys n:o 3821, 3822 ja 4225: Korkein nut erään toiminimen rakennusliikkeenä sille
808: oikeus siirsi esitykset hovioikeuden käsiteltäväksi, aikaisemmin asetettuun uhkasakkoon, vaikka täl-
809: koska kysymyksessä ei ollut itse rangaistusmää- laisessa asiassa ei voi olla asianomaisena toimini-
810: räyksessä vaan oikeudenkäyntimenettelyssä ta- mi vaan liikettä harjoittava yksityinen henkilö.
811: pahtunut virhe, jonka johdosta lainvoiman saa-
812: neen tuomion poistamista oli haettava oikeuden-
813: käymiskaaren 31 luvun 1 §:n ja rangaistusmää-
814: räyslain 14 §:n 2 momentin mukaan kanteluteit- II. Korkeimman hallinto-oikeuden vastaukset
815: se.
816: - Esitys n:o 4859 ei ole antanut aihetta Vuoden 1985 esitys n:o 337 on johtanut tar-
817: toimenpiteeseen, vaikka kihlakunnanoikeuden koitettuun tulokseen.
818: 1 19
819:
820: C. Hovioikeudet §:n mukaan rangaistusmääräyksellä voidaan rat-
821: kaista vain sellaisia asioita, joissa vastaajalle vaa-
822: 1. Esitykset hovioikeuteen ditaan rangaistusta rikoksesta, josta tapaukseen
823: sovellettavassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä
824: - N:o 37, 465, 3265: Rangaistusmääräys oli olevien asianhaarain varalta säädetty muuta tai
825: vastoin rangaistusmääräyslain 4 §:n säännöstä ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai van-
826: vahvistettu myöhemmin kuin vuoden kuluessa keutta kuusi kuukautta. Rikoslain 21 luvun 5
827: rangaistusvaatimuksen tiedoksi antamisesta. §:ssä pahoinpitelyn rangaistukseksi on säädetty
828: - N:o 595: Rangaistusmääräystuomari oli vankeutta enintään kaksi vuotta tai sakkoa.
829: vahvistanut rangaistusmääräyksen, vaikka rikko-
830: mus oli tapahtunut toisessa tuomiopiirissä.
831: - N:o 3830: Syytetty oli 4.2.1985 vahvistetul- II. Hovioikeuden ratkaisut
832: la rangaistusmääräyksellä tuomittu rangaistuk-
833: seen 8.12.1984 kello 11.08 tapahtuneesta ajokor- 1. Vuoden 1985 esitykset
834: titta ajosta. Sen jälkeen hänet oli 27.5.1985
835: vahvistetulla rangaistusmääräyksellä tuomittu jat- Vuoden 1985 esityksistä ovat n:o 37, 465, 595,
836: ketusta ajokortitta ajosta, joka oli tapahtunut 3265 ja 5184 johtaneet tarkoitettuun tulokseen.
837: 8.12.1984 kello 11.08 ja 11.40. Syytetty oli siten - Esitys n:o 3830 ei ole antanut aihetta
838: ensimmäisen ajokerran osalta tuomittu kahdesti. toimepiteeseen, sillä hovioikeus katsoi, että ran-
839: - N:o 5184: Syytetty oli rangaistusmääräys- gaistusmääräystuomari ei ollut vahvistaessaan
840: menettelyssä tuomittu rangaistukseen pahoinpi- 4. 2.198 5 kantelukirjoituksessa tarkoitetun ran-
841: telystä, vaikka syyttäjä oli vaatinut rangaistusta gaistusmääräyksen menetellyt virheellisesti. Pää-
842: lievästä pahoinpitelystä. Rangaistusmääräyslain 2 tökseen on haettu muutosta.
843:
844:
845:
846:
847: Asiat, JOtssa on aiheutunut muu esitys tai ohje viranomaiselle
848:
849: 1. Tuomioistuimet vapaudenmenetyksen aika lasketaan täysin vuo-
850: sin, kuukausin ja päivin. Ensimmäisenä päivänä
851: - N:o 2296: Korkeimman hallinto-oikeuden otetaan huomioon se kalenterivuorokausi, jona
852: esittelijän huomiota kiinnitetty siihen, että maa- vapaudenmenetys on alkanut. Viimeiseksi päi-
853: tilahallitukselle olisi tarpeellista lähettää jäljen- väksi katsotaan päätöksen julistamispäivää edeltä-
854: nös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä vä päivä.
855: silloin, kun maatilahallitus on oikeudesta hank- - N:o 2967: Kihlakunnanoikeuden puheen-
856: kia maa- ja metsätalousmaata 26.5.1978 annetun johtajana toimineen käräjätuomarin huomiota
857: lain nojalla esittänyt lääninhallitukselle lunastus- kiinnitetty oikeuden pöytäkirjan laatimisessa vaa-
858: vaatimuksen, mutta ei ole ollut muutoksenhaki- dittavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen. Syytet-
859: jana korkeimmassa hallinto-oikeudessa. ty oli tuomittu esteettömästä poissaolosta oikeu-
860: - N:o 2705 (kihlakunnanoikeuden puheen- desta markkamäärältään edellisessä oikeuden is-
861: johtajalle) on selostettu kertomuksen II osassa. tunnossa asetettua uhkasakkoa alempaan sakkoon
862: - N:o 2808, 3488, 3490, 3498, 3851: Tuo- perustelematta alennettua uhkasakkoa. Lisäksi
863: miokunnissa kihlakunnanoikeuden puheenjohta- rikkomuksen tekoaika oli merkitty pöytäkirjaan
864: jina toimivien huomiota kiinnitetty oikeaan me- virheellisesti kuten myös sovelletettu lainkohta.
865: nettelytapaan vapaudenmenetystä vastaavan ka- - N:o 3174:Käräjätuomarin huomiota kiinni-
866: lenteriajan laskemisessa ja sen merkitsemisessä. tetty kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan ja päätös-
867: Korkeimman oikeuden täysistunnon 26.9. ilmoituksen laatimisessa vaadittavaan huolelli-
868: 1973 hyväksymien soveltamisohjeiden, yleisille suuteen. Tuomittuja henkilöitä koskevista pää-
869: tuomioistuimille jaetun oikeusministeriön yleis- tösilmoituksista puuttuivat sovelletut lainkohdat.
870: kirjeen n:o 511976 ja vakiintuneen oikeuskäytän- - N:o 3362, 4204: Raastuvanoikeuden jäsen-
871: nön mukaan rikoslain 3 luvun 11 §:n koskema ten huomiota kiinnitetty oikeuden pöytäkirjan
872: 20 1
873:
874: laatimisessa tarvittavaan huolellisuuteen ja tark- Avustusten maksamisen edellytyksenä olleet met-
875: kuuteen. Päätöksen sisältävästä pöytäkirjanottees- sänviljelytyöt olivat joissakin tapauksissa jääneet
876: ta puuttuivat sovelletut lainkohdat. kokonaan tai osittain toteuttamatta.
877: - N:o 3800: Käräjätuomarin rikosjutun oi- - N:o 782: Lääninsyyttäjän huomiota kiinni-
878: keudenkäynnissä antamaa määräystä syytettyjen tetty niihin periaatteisiin, joita lääninsyyttäjän on
879: ja näiden avustajien istumajärjestyksestä arvostel- noudatettava päättäessään syyteharkintaa koske-
880: tu. Käräjätuomari oli määrännyt neljä syytettyä vista ratkaisuista. Poliisitutkinnassa oli jäänyt
881: istumaan oikeussalissa lähelle omaa pöytäänsä ja selvittämättä, minkä vuoksi todistajien kihlakun-
882: syytettyjen avustajat istumaan usean metrin pää- nanoikeuden istunnossa antamat kertomukset
883: hän erilleen päämiehistään. Apulaisoikeukansleri olivat olleet keskenään ristiriitaiset ja kenen to-
884: on katsonut, että vaikkei menettely ollut lainvas- distajan kertomusta asiassa olisi pidettävä luotet-
885: tainen tai estänyt syytettyjen puolustusta toimit- tavana. Lääninsyyttäjä määräsi poliisitutkinnan
886: tamasta jotakin puolustuksen kannalta tarpeellis- lopetettavaksi, vaikka hänen olisi tullut käyttää
887: ta asiaa, olisi istumajärjestyksen osalta voitu hy- syyttäjän harkintavaltansa ja laatia ratkaisunsa
888: vällä syyllä menetellä siten, että kukin oikeuden- perustellun syyttämättäjättämispäätöksen muo-
889: käyntiavustaja olisi saanut istua päämiehensä rin- toon.
890: nalla. - N:o 1086: Vs. apulaisnimismiehen olisi
891: - N:o 4123: Raastuvanoikeuden oikeusneu- tullut harkitessaan luopumista syytteestä ruu-
892: vosmiehen ja notaarin huomiota kiinnitetty tark- miinvamman tuottamuksen osalta ottaa huo-
893: kuuteen raastuvanoikeuden pöytäkirjan laatimi- mioon vamman vaikeusasteen lisäksi myös muut
894: sessa. Tuomioistuimen oma-alotteisesti hankki- lääkärintodistuksesta ilmenevät seikat. Syyttäjän
895: masta tiedosta tulee ilmoittaa läsnä oleville asian- menettelyä voitiin arvostella varsinkin, kun hän
896: asaisille ja antaa heille tilaisuus lausua siitä. oli luopunut syytteestä jo ennen kuin asianomis-
897: Kyseisestä tiedosta on tehtävä myös merkintä tajalla oli ollut mahdollisuus oikeudelle ilmoit-
898: tuomioistuimen pöytäkirjaan. taa, oliko hänellä korvausvaatimuksia vammautu-
899: - N:o 4990: Hovioikeuden tietoon saatettu misen johdosta. Syyttäjän menettelyä arvosteltu
900: apulaisoikeuskanslerin käsitys hovioikeuden pe- myös siinä, että hän rattijuopumusta koskeneen
901: rustelemisvelvollisuudesta sen jättäessä huomioon syytteen osalta oli luopunut vaatimasta lisänäyt-
902: ottamatta asianosaisen pyynnön jutun palautta- töä, vaikka oikeudessa todistajana kuullun henki-
903: misesta alioikeuteen ja tähän pyyntöön liittyvän lön kertomuksesta oli pääteltävissä, että sitä oli
904: hovioikeudelle esitetyn uuden oikeudenkäyntiai- saatavissa. Jutun selvittämisen kannalta olisi ollut
905: neiston. tärkeää, että kaikkia silminnäkijöitä olisi kuultu.
906: - N:o 5207: Käräjätuomarin tietoon saatettu - N:o 1998: Raastuvanoikeus oli muuntanut
907: apulaisoikeuskanslerin käsitys oikeasta menettely- sakkorangaistuksia vankeusrangaistuksiksi, vaikka
908: tavasta rangaistusmääräysasiassa. Rangaistusvaati- syytetty oli maksanut osan sakoista ennen sakko-
909: musilmoitukseen ei ollut syyttäjälle palauttami- jen muuntamista. Kaupunginviskaalia kehotettu
910: sen yhteydessä tehty merkintää palauttamisesta ryhtymään rangaistusten täytäntöönpanosta an-
911: tai sen syystä. netun asetuksen 6 luvun 13 §:n säännöksen
912: tarkoittaman oikaisumenettelyn edellyttämiin toi-
913: menpiteisiin.
914: - N:o 2822: Apulaisnimismiehen tietoon saa-
915: 2. Syyttäjät tettu apulaisoikeuskanslerin käsitys syyttäjän vas-
916: tuusta, kun kyseessä on yksittäisten rangaistusten
917: - N:o 498: Vs. kaupunginviskaalin huomiota ja rangaistusten yhdistämisen lainmukaisuus. Jos
918: kiinnitetty niiden säännösten noudattamiseen, syyttäjä havaitsee, että alioikeus on menetellyt
919: joiden mukaan virallinen syyttäjä on virkansa selvästi virheellisesti - kuten tässä tapauksessa
920: puolesta velvollinen julkisen kannevallan edusta- oli asianlaita yhdistetyn rangaistuksen jäädessä
921: jana hankkimaan ja tuomioistuimelle esittämään lievemmäksi kuin ankarin yksikkörangaistus -
922: syytejutuissa tarpeellisen näytön. syyttäjällä on virkansa perusteella velvollisuus
923: - N:o 770: Läänin poliisitarkastajaa kehotettu hakea muutosta alioikeuden tekemään päätök-
924: toimituttamaan poliisitutkinta sekä säännönmu- seen.
925: kainen syyteharkinta asiassa, joka koski hirvi- - N:o 3793: Vs. apulaispoliisitarkastaja oli
926: eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseen lähettänyt oikeuskanslerille rikoslain 1 luvun
927: valtion varoista annettavien avustusten käyttöä. 5 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä varten keskus-
928: 1 21
929:
930: rikospoliisin laatiman poliisitutkintapöytäkirjan asianmukaisesti päätöksensä syyttämättäjättämi-
931: asiakirjoineen. Vs. apulaispoliisitarkastajalle il- sestä.
932: moitettu, että asianomaisen syyttäjän itsensä on - N:o 5471: Nimismiehen huomiota kiinni-
933: ensin suoritettava tutkinta-aineiston perusteella tetty siihen, että syyttäjän tulee syytteitä laaties-
934: jutussa syyteharkinta. Vasta sen jälkeen hänen saa erityisesti osakeyhtiön hallituksen jäsenien
935: tulee ryhtyä toimenpiteisiin oikeuskanslerin syy- osalta tarkoin harkita niiden säännösten sovelta-
936: temääräyksen saamiseksi. mista, joiden mukaan hallituksen jäsenien rikos-
937: - N:o 4157: Lääninsyyttäjän ja hänen alais- oikeudellinen vastuu määräytyy, sekä nostaa asi-
938: tensa nimismiespiirin syyttäjien huomiota kiinni- anmukaiset syytteet riittävän hyvissä ajoin ennen
939: tetty niihin määräyksiin, jotka oikeuskansleri on syyteoikeuden vanhentumista.
940: antanut vuonna 1978 syyttäjiä varten julkaisemis-
941: saan ohjeissa (sivu 22) sekä Syyttäjäsanomissa n:o Syyttäjien huomiota kiinnitetty rangaistusmää-
942: 3/1979 (sivu 34). Työturvallisuuslain 50 §:n 1 räysasioiden käsittelyssä vaadittavaan huolellisuu-
943: momentin säännöksen mukaan virallisen syyttä- teen ja tarkkuuteen seuraavien virheiden johdos-
944: jän on, ennen kuin hän nostaa syytteen työtur- ta:
945: vallisuuslain tai sen nojalla annettujen säännös- - N:o 160, 1776, 5080, 5190: Rangaistus-
946: ten taikka määräysten rikkomisesta, hankittava määräyksen päiväsakon rahamäärä oli alittanut
947: asiasta lausunto työsuojeluviranomaiselta. Vaikka päiväsakon rahamäärän määräämisestä annetun
948: säännöksen sanamuoto näyttää edellyttävän lau- asetuksen mukaisen 8 markan vähimmäismäärän.
949: sunnon hankkimista vain ennen syytteen nosta- - N:o 213: Rangaistusmääräyksin tuomittu
950: mista, lain tarkoituksena on katsottava olevan, oli teon tehdessään ollut alle 15-vuotias.
951: että syyttäjä käyttää hyväksi työsuojeluviran- - N:o 466: Syytetty oli tuomittu rangaistus-
952: omaisten asiantuntemusta syyteharkinnassaan määräysmenettelyssä, vaikka rangaistusmääräys-
953: riippumatta siitä, päätyykö hän asiassa syytteen lain 4 §:ssä säädetty yhden vuoden määräaika
954: nostamiseen tai syyttämättä jättämiseen. rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta oli jo
955: - N:o 4205, 4208: Apulaisnimismiehen tie- kulunut umpeen. Hovioikeudelle esitetty ran-
956: toon saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys ran- gaistusmääräyksen poistamista oikeudenkäynti-
957: gaistusmääräysasiassa, joka koski syyttäjän esittä- virheen vuoksi.
958: mää vaatimusta rautateillä ilman matkalippua - N:o 598: Rangaistusvaatimus oli lähetetty
959: matkustaneen henkilön tuomitsemisesta rangais- rangaistusmääräyksen vahvistamista varten väärän
960: tukseen lievästä petoksesta ja lisäksi hänen tuo- tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarille. Ho-
961: mitsemistaan matkalipun hinnan suuruiseen me- vioikeudelle esitetty rangaistusmääräyksen poista-
962: nettämiseuraamukseen. Valtionrautatiet oli asias- mista oikeudenkäyntivirheen vuoksi.
963: sa asianomistajan asemassa ja tällöin asianomis- - N:o 840, 1166, 1698, 2319, 4202, 4222:
964: tajalla oleva oikeus vahingonkorvaukseen estää Rangaistusmääräyslain 6 §:ssä tarkoitettua esitut-
965: rikoksella saadun hyödyn julistamisen valtiolle kintaa ei ollut toimitettu. Syylliseksi epäillyn
966: menetetyksi. lausuman pääsisältöä ei ollut merkitty rangaistus-
967: - N:o 4319: Kaupunginviskaalin tietoon saa- vaatimusilmoitukseen, vaikka rikkomus oli kiis-
968: tettu apulaisoikeuskanslerin kannanotto, jonka tetty. Mikäli epäilty ei sitä häneltä kysyttäessä
969: mukaan syyttäjän tulee syytteen nostamatta jättä- perustele kiistämistään, tulee ainakin tämä mer-
970: mistä koskeva ratkaisunsa laatia asianmukaiselle kitä rangaistusvaatimusilmoitukseen.
971: lomakkeelle täytetyn syyttämättäjättämispäätök- - N:o 3725: Rangaistusmääräys oli ulkomaa-
972: sen muotoon. Näin voidaan varmistua siitä, että laisasetuksen 14 §:n säännöksen rikkomista kos-
973: ratkaisut tulevat kunkin syyttämättä jätetyn hen- kevassa asiassa mahdollista vahvistaa vaihtoehtoi-
974: kilön osalta riittävän yksityiskohtaisella tavalla sesti kahdessa eri alioikeudessa. Rangaistusvaati-
975: perustelluiksi sekä samalla myös syyttäjien diaari- mukseen oli merkitty toinen paikkakunta teko-
976: järjestelmässä asianmukaisella tavalla tilastoiduik- paikaksi, mutta rangaistusvaatimus oli kuitenkin
977: si ja muutoinkin huomioon otetuiksi. lähetetty vahvistettavaksi toisen paikkakunnan
978: - N:o 4698: Ensimmäiselle kaupunginviskaa- alioikeuteen.
979: lille lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä varten - N:o 3971: Samanlainen tapaus kuin n:ossa
980: kirje n:o 4695, joka on selostettu kertomuksen II 598.
981: osassa. Erityisesti kiinnitetty huomiota siihen huolelli-
982: - N:o 4762: Kaupunginviskaalin huomiota suuteen ja tarkkuuteen, jota rangaistusmääräys-
983: kiinnitetty syyttäjän velvollisuuteen perustella asioiden käsittely vaatii sellaisessa nimismiespii-
984: 22 1
985:
986: rissä, jonka toimipiirissä olevat kunnat kuuluvat - N:o 4094: Väärennysrikoksia koskevassa
987: eri tuomiokuntiin. asiassa oli selvitetty suuren osan rikoksista tapah-
988: Nimismiestä kehotettu antamaan asianomai- tuneen yhden nimismiespiirin alueella, missä
989: selle tiedoksi uusi rangaistusvaatimus ennen sää- rikoksen selvittämiseen tarvittavaa näyttöä oli
990: detyn vanhentumisajan päättymistä. myös saatavissa. Kyseisen nimismiespiirin syyttäjä
991: - N:o 4464: Syytetty oli saanut tiedoksi kaksi määrätty suorittamaan syyteharkinta ottaen huo-
992: rangaistusvaatimusta, jotka koskivat osittain sa- mioon oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n
993: maa tekoa. Hovioikeudelta pyydetty ensiksi vah- säännökset sekä sen, että osa rikoksista olisi
994: vistetun rangaistusmääräyksen poistamista. käsiteltävä samassa tuomioistuimessa rikoskump-
995: - N:o 5208: Rangaistusmääräystuomari oli panuudesta ja tekojen samankaltaisuudesta joh-
996: palauttanut rangaistusvaatimuksen syyttäjälle, tuvan asiayhteyden vuoksi ja että eri tekojen
997: koska hän katsoi, että asia olisi tullut käsitellä osalta oli harkittava, missä määrin niitä oli pidet-
998: käräjillä. Kun vastaajaa ei saatu haastettua kärä- tävä saman rikoksen jatkamisena.
999: jille, syyttäjä päätti asian käsittelystä rangaistus-
1000: määräysmenettelyssä. Tiedoksi annettu rangais- Syyttäjien pyydettyä oikeuskanslerin toimenpi-
1001: tusvaatimus peruutettiin ja annettiin tiedoksi teitä tuomittujen rangaistusten purkamiseksi on
1002: uusi rangaistusvaatimus. Ensiksi mainittu ran- heille annettu seuraavia ohjeita:
1003: gaistusmääräys oli kuitenkin jo ennen peruutta-
1004: mista vahvistettu ja uudelleen tiedoksi annettu - N:o 1618: Kihlakunnanoikeus oli tuomin-
1005: rangaistusvaatimuskin vahvistettiin myöhemmin nut syytetyn rangaistukseen jatketusta petoksesta.
1006: eli rangaistusmääräykset koskivat samaa tekoa. Myöhemmin syyttäjä oli vaatinut rangaistusta
1007: Hovioikeus poisti syyttäjän hakemuksesta vii- syytetylle vääräksi tietämänsä yksityisen asiakirjan
1008: meksi vahvistetun rangaistusmääräyksen. käyttämisestä, joka oli tapahtunut ennen ensiksi
1009: mainittua tuomiota. Koska teot saattoivat muo-
1010: dostaa yhden jatketuo rikoksen, syyttäjä oli pyy-
1011: tänyt annetun rangaistustuomion purkamista.
1012: Syyttäjien toimivaltakysymyksissä on annettu Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 9 §:n 1 mo-
1013: seuraavia ohjeita: mentin 2 kohdan mukaan lainvoiman saanut
1014: tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn vahingoksi
1015: - N:o 661: Varkausrikoksella luotto- ja pank- purkaa muun muassa, jos vedotaan seikkaan tai
1016: kikortin haltuunsa saanut henkilö oli kyseisiä todisteeseen, jota ei ole aiemmin esitetty. Koska
1017: kortteja käyttäen syyllistynyt rikoksiin eri paikka- oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan sekä syyttä-
1018: kunnilla. Varkausrikoksen tapahtumapaikkakun- jän että kihlakunnanoikeuden tiedossa oli ollut
1019: nan syyttäjä määrätty suorittamaan syyteharkinta myös syytetyn syyllistyminen vääräksi tietämänsä
1020: ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 10 lu- yksityisen asiakirjan käyttämiseen tuomittaessa
1021: vun 21 §:n säännökset ja sen, että asiassa saattoi hänet jatketusta petoksesta, apulaisoikeuskansleri
1022: tulla harkittavaksi, oliko eri tekoja pidettävä on katsonut, ettei ollut aihetta esittää lainvoimai-
1023: saman rikoksen jatkamisena. sen tuomion purkamista, koska perusteita sen
1024: - N:o 780: Petosta ym. koskevassa jutussa purkamiselle syytetyn vahingoksi ei ollut.
1025: epäiltiin kolmen henkilön syyllistyneen Ruotsissa - N :o 1718: Kihlakunnanoikeus oli tuomin-
1026: ja eri puolilla Suomea tehtyihin rikoksiin. Kym- nut vastaajan luvattomasta poissaolosta oikeudes-
1027: menestä tutkimapöytäkirjasta viidessä oli kysy- ta vastaajana sakkorangaistukseen. Myöhemmin
1028: mys rikoksista, jotka ainakin osaksi oli tehty ilmeni, että vastaajalle oli haasteessa ilmoitettu
1029: samalla paikkakunnalla. Tämän paikkakunnan istuntopäiväksi myöhäisempi ajankohta.
1030: syyttäjä määrätty suorittamaan syyteharkinta ot- Syyttäjälie ilmoitettu, että kyseessä oli oikeu-
1031: taen huomioon oikeudenkäymiskaaren 10 luvun denkäyntimenettelyssä tapahtunut virhe, jonka
1032: 21 ja 22 §:n säännökset sekä sen, että asiassa johdosta lainvoimaisen tuomion poistaminen ta-
1033: saattoi tulla harkittavaksi, oliko tekoja pidettävä pahtuu oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 2
1034: saman rikoksen jatkamisena. kohdan mukaan kanteluteitse. Kantelu tuli syyt-
1035: - N:o 990: Yksityisen asiakirjan väärentämis- täjän itsensä tehdä oikeudenkäymiskaaren 31
1036: tä koskevassa asiassa määrätty syyteharkinta sen luvun 2 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa
1037: tuomiopiirin syyttäjän suoritettavaksi, jonka alu- asianomaiselle hovioikeudelle.
1038: eelle kuuluvassa kaupungissa rikoksesta epäilty - N:o 2029: Kihlakunnanoikeus oli tuomin-
1039: oli käyttänyt asiakirjaa. nut syytetyn törkeästä pahoinpitelystä. Saadun
1040: 1 23
1041:
1042: selvityksen mukaan tapauksesta aiheutui myö- - N:o 2906: Nimismiehelle lähetetty tiedoksi
1043: hemmin uhrin kuolema, joten syytetyn voitiin kirje n:o 2900, joka on selostettu kertomuksen II
1044: katsoa syyllistyneen myös kuolemantuottamuk- osassa.
1045: seen. Syyttäjälie ilmoitettu, että koska syytetty oli - N:o 2944: Nimismiespiirin päällikön ja
1046: hakenut muutosta kihlakunnanoikeuden päätök- hänen alaistensa poliisimiesten huomiota kiinni-
1047: seen ja juttu oli vielä hovioikeudessa vireillä, tetty rikoksesta epäiltyjen pidättämisestä annet-
1048: syyttäjän tuli saattaa asia hovioikeuden tietoon ja tujen säännösten ja määräysten noudattamisen
1049: pyytää, että hovioikeus ottaisi huomioon asiassa tärkeyteen. Pidätettyjen kirjaan on merkittävä
1050: ilmenneen uuden selvityksen. Perusteita purku- pidättämisen syy. Jos pidätetty on syyllistynyt
1051: hakemuksen tekemiselle korkeimpaan oikeuteen useisiin rikoksiin, pidätettyjen kirjaan on merkit-
1052: ei tässä vaiheessa ollut. tävä ainakin ne rikokset, joiden kohdalla pidättä-
1053: - N:o 4099: Syytetyt oli tuomittu rangaistus- misen edellytykset ovat olleet olemassa. Samoin
1054: määräysmenettelyssä virheellisesti menettämään on pidätysajan jatkamisesta tehtävä asianmukai-
1055: alkoholijuomat, vaikka he olivat hävittäneet juo- nen päätös ja se on merkittävä pidätettyjen
1056: mat nauttimaila ne. Syyttäjälie ilmoitettu, että kirjaan.
1057: koska kysymyksessä olevat rangaistusvaatimukset - N :o 3879 (poliisilaitokselle) on selostettu
1058: oli annettu tiedoksi oikeassa muodossa koskien kertomuksen II osassa.
1059: arvokonfiskaatiota, ei virheiden oikaiseminen - N:o 4014: Poliisitarkastajan tietoon saatettu
1060: vaatinut purkutoimenpiteitä, vaan virheellisyydet apulaisoikeuskanslerin käsitys poliisiviranomaisen
1061: oli oikaistavissa kirjoitusvirheinä niin, että me- velvollisuudesta ratkaista tehdyt tutkimuspyyn-
1062: nettämisseuraamusta tarkoittava merkintä oikais- nöt ja ilmoittaa ratkaisustaan asianosaisille. Tut-
1063: taan tiedoksiannetun rangaistusvaatimuksen mu- kimuspyyntö tulee ratkaista kohtuullisessa ajassa
1064: kaiseksi. Syyttäjän tuli tehdä tätä koskeva pyyntö ja siitä on annettava asianosaisille kirjallinen
1065: rangaistusmääräystuomarille. vastaus, jota paitsi myös tutkimuspyyntöä koske-
1066: Syyttäjän huomiota kiinnitetty lisäksi oikeus- viin tiedusteluihin tulisi vastata.
1067: ministeriön vahvistamien rangaistusmääräyslo- - N:o 4549: Poliisilaitoksen huomiota kiinni-
1068: makkeiden ja rikesakkolomakkeiden käyttöoh- tetty siihen, ettei henkilön säilöönottamista tä-
1069: jeissa annettuihin ohjeisiin rangaistusvaatimuk- män odottaessa kuulusteluun pääsemistä voida
1070: sen peruuttamisesta ja muuttamisesta. pitää asiallisena menettelynä, ellei säilöönotolle
1071: ole olemassa asianomaisesta itsestään johtuvia
1072: syitä. Kuulusteltavalla oli oikeus poliisiasemalla
1073: pidetyssä kuulustelussa käyttää ruotsin kieltä.
1074: 3. Poliisi Kuulustelun lykkääntyminen oli johtunut siitä,
1075: ettei kyseinen viranomainen voinut välittömästi
1076: - N:o 583, 2878: Nimismiestä kehotettu suorittaa kuulustelua kuulusteltavan äidinkielel-
1077: ryhtymään toimenpiteisiin uuden rangaistusvaa- lä.
1078: timuksen antamiseksi tiedoksi ennen säädetyn - N:o 4660: Nimismiehen huomiota kiinni-
1079: vanhentumisajan päättymistä. Aikaisempi ran- tetty siihen, että vuonna 1982 jätevesiasiassa
1080: gaistusmääräys oli poistettu, koska rangaistus- tehdyn rikosilmoituksen johdosta toimitettava ri-
1081: määräysasia oli käsitelty toisessa syyttäjä- ja tuo- kostutkinta oli saatettava viivytyksettä loppuun.
1082: miopiirissä kuin siinä, missä teko oli tehty. - N:o 4696-7: Läänin poliisitarkastajalle ja
1083: - N:o 1756: Poliisimestarin huomiota kiinni- poliisilaitokselle lähetetty tiedoksi kirje n:o 4695,
1084: tetty yleisten asiakirjain julkisuudesta annettuun joka on selostettu kertomuksen II osassa.
1085: lakiin lisättyihin asianosaisten oikeutta asiakir-
1086: jaan koskeviin uusiin säännöksiin, joilla aiemmin
1087: vallinnutta, toisaalta viranomaisten harkintaan Poliisin huomiota kiinnitetty rangaistusmää-
1088: perustuvaa ja toisaalta tulkinnanvaraista tilannet- räysasioiden käsittelyssä vaadittavaan huolellisuu-
1089: ta on selkiinnytetty asianosaisen oikeusturvan teen ja tarkkuuteen seuraavien virheiden johdos-
1090: parantamiseksi. ta:
1091: - N:o 2726: Nimismiespiirissä rikostutkintaa
1092: johtavan komisarion huomiota kiinnitetty rikos- N:o 160, 1776, 5080, 5190: Rangaistus-
1093: tutkinnan edistymisen tarkan seurannan tarpeel- määräyksen päiväsakon rahamäärä oli alittanut
1094: lisuuteen, jotta vältettäisiin tutkinnassa muuten päiväsakon rahamäärän määräämisestä annetun
1095: mahdollisesti syntyvät viivästykset. asetuksen mukaisen 8 markan vähimmäismäärän.
1096: 24 1
1097:
1098: - N:o 213: Rangaistusmääräyksin tuomittu - N:o 4799: Lääninhallituksen tietoon saa-
1099: oli teon tehdessään ollut alle 15-vuotias. tettu apulaisoikeuskanslerin käsitys ulosotonhalti-
1100: - N:o 598: Rangaistusvaatimus oli lähetetty jalle ulosottolain 1 luvun 12 §:n nojalla kuulu-
1101: rangaistusmääräyksen vahvistamista varten väärän vasta velvollisuudesta valvoa alaisensa ulosotto-
1102: tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarille. miehen virkatehtävien toimittamista ja ryhtyä
1103: - N:o 840, 1166, 1698, 3721, 4202, 4222: tämän tekemien virheiden johdosta tarpeellisiin
1104: Rangaistusmääräyslain 6 §:ssä tarkoitettua esitut- toimenpiteisiin.
1105: kintaa ei ollut toimitettu. Syylliseksi epäillyn
1106: lausuman pääsisältöä ei ollut merkitty rangaistus-
1107: vaatimusilmoitukseen, vaikka rikkomus oli kiis-
1108: tetty. Mikäli epäilty ei sitä häneltä kysyttäessä 5. Verotusviranomaiset
1109: perustele kiistämistään, tulee ainakin tämä mer-
1110: kitä rangaistusvaatimusilmoitukseen. - N:o 835: Autorekisterikeskuksen huomiota
1111: - N :o 3463: Rangaistusvaatimukseen oli kiinnitetty moottoriajoneuvoveron verolippujen
1112: merkitty virheellisesti paikkakunta, jossa liiken- lähettämiseen ja niiden eräpäivän merkitsemi-
1113: nerikkomus oli tapahtunut. Rangaistusvaatimus seen siten, että veroliput hyvissä ajoin ennen
1114: oli kuitenkin osoitettu oikeaan tuomioistuimeen. veron erääntymistä annetaan postille verovelvolli-
1115: - N:o 3725: Rangaistusmääräys oli ulkomaa- sille kuljetettavaksi. Jäljennös päätöksestä lähe-
1116: laisasetuksen 14 §:n säännöksen rikkomista kos- tetty tiedoksi myös verohallitukselle huomion
1117: kevassa asiassa mahdollista vahvistaa vaihtoehtoi- kiinnittämiseksi siihen, että kansalaisten oikeus-
1118: sesti kahdessa eri alioikeudessa. Rangaistusvaati- turvan vaatimukset on otettava riittävästi huo-
1119: mukseen oli merkitty toinen paikkakunta teko- mioon hallinnon tietokonejärjestelmiä suunnitel-
1120: paikaksi, mutta rangaistusvaatimus oli kuitenkin taessa.
1121: lähetetty vahvistettavaksi toisen paikkakunnan - N:o 861: Lääninveroviraston huomiota
1122: alioikeuteen. kiinnitetty uudelleen toimitettujen verotusten
1123: - N:o 3971: Samanlainen tapaus kuin n:ossa perusteella suoritettavien veronpalautusten mää-
1124: 598. räaikaiseen ja joutuisaan maksattamiseen verovel-
1125: Erityisesti kiinnitetty huomiota siihen huolelli- vollisille.
1126: suuteen ja tarkkuuteen, jota rangaistusmääräysa- - N:o 3585: Veroviraston huomiota kiinni-
1127: sioiden käsittely vaatii sellaisessa nimismiespiiris- tetty tarpeellisen huolellisuuden noudattamiseen
1128: sä, jonka toimipiirissä olevat kunnat kuuluvat eri toimitettaessa valitustapauksissa verotuslain 93 a
1129: tuomiokuntiin. § :n mukaisia asiakirjoja valitusviranomaiselle.
1130: - N:o 4464: Syytetylie oli annettu tiedoksi - N:o 3891: Veroviraston huomiota kiinni-
1131: kaksi rangaistusvaatimusta, jotka koskivat osittain tetty tarpeellisen huolellisuuden noudattamiseen
1132: samaa tekoa. käsiteltäessä ennakkoperimää koskevia valitus-
1133: asiakirjoja. Lääninoikeuden tietoon saatettu apu-
1134: laisoikeuskanslerin käsitys siitä, että lääninoi-
1135: keuden ennakkoperimää koskevassa valitusasiassa
1136: 4. Ulosottoviranomaiset antaman ratkaisun jälkeisten, ennakkoperintälain
1137: nojalla kiireellisinä suoritettavien toimenpiteiden
1138: - N:o 1624: Ulosottomiehen huomiota kiin- hoitamiseen kulunut aika oli ollut liian pitkä.
1139: nitetty ulosmittauspöytäkirjan huolelliseen laati- - N:o 3954: Verohallituksen, lääninveroviras-
1140: miseen. Ulosmittauspöytäkirjasta ei yksilöidysti ton ja veroviraston tietoon saatettu apulaisoikeus-
1141: ilmennyt, mihin maatalousirtaimistoon suoritet- kanslerin käsitys verohallituksen verotuslain
1142: tu ulosmittaus oli kohdistunut. 77 §:n säännöksen soveltamisesta antamista yhte-
1143: - N:o 4564: Nimismiehen ja ulosottoapulai- näistämisohjeista. Ohjeet eivät ole olleet kaikilta
1144: sen huomiota kiinnitetty ulosottoasioiden hoita- osin yksiselitteisiä 77 §:n 1 momentin 2 ja 3
1145: misessa vaadittavaan tarkkuuteen. Nimismies oli kohtien tunnusmerkistöjen eron osalta. Jälkim-
1146: ulosmitannut kokonaan aviopuolisoiden yhdessä mäinen lainkohta edellyttää tahallisuutta tai tör-
1147: omistaman kiinteistön toisen puolison veloista. keää huolimattomuutta eli syyllisyyttä tekijäs-
1148: Ulosottoapulainen oli lähettänyt väritelevisiolu- sään. Syyllisyysasteen selvittämiseen olisi kiinni-
1149: paa koskevan maksukehotuksen miehelle, vaikka tettävä huomiota silloinkin, kun kysymys on
1150: laitteen omisti vaimo. Virheelliset ulosmittaukset määrältään huomattavien tulojen jäämisestä il-
1151: on myöhemmin oikaistu. moittamatta. Myös näissä tapauksissa verovelvol-
1152: 1 25
1153:
1154: Iisen viaksi jäävä tuottamus voi olla asteeltaan 7. Muu sisäasiainhallinto
1155: lievä.
1156: - N:o 4927: Tullihallituksen ja piiritullika- - N:o 1971: Lääninpoliisineuvoksen huo-
1157: marin tietoon saatettu apulaisoikeuskanslerin kä- miota kiinnitetty viranomaisten velvollisuuteen
1158: sitys auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain vastata sille osoitettuihin kirjoituksiin.
1159: 17 §:n 1 momentin nojalla piiritullikamarissa ja - N :o 2058 (sisäasiainministeriölle) on selos-
1160: korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtyjen inva- tettu kertomuksen II osassa.
1161: lidin autoveroa koskevien päätösten ristiriitaisuu- - N:o 2062 ja 2066 olleet samanlaiset ta-
1162: desta. Piiritullikamari oli valituksen ollessa kor- paukset kuin n:ossa 2058.
1163: keimmassa hallinto-oikeudessa vireillä hyväksynyt - N:o 2187: Sisäasiainministeriölie ilmoitet-
1164: autoveron palauttamista koskevan uuden hake- tu oikeuskanslerin käsityksenä, että ministeriön
1165: muksen, mutta korkein hallinto-oikeus oli myö- asiana oli ratkaista eräiden taide- ja kansan-
1166: hemmin antanut samojen lääkärintodistusten pe- tieteellisten kokoelmien hallintaa koskeva asia,
1167: tusteella kielteisen päätöksen. Tapauksen tulkin- mihin ministeriö oli toimivaltainen eräiden alue-
1168: nanvaraisuuden huomioon ottaen piiritullikama- luovutusten johdosta toimintansa lopettaneiden
1169: rin päätös ei sinänsä ollut virheellinen, mutta kuntien asioiden selvittämisestä annetun lain
1170: ratkaisujen ristiriitaisuutta on pidetty epäkohta- nojalla.
1171: na. Tullihallitus ja piiritullikamari ovat vastaisen - N:o 3665: Merivartioston komentajan me-
1172: varalle sopineet sellaisesta menettelystä, jolla täl- nettelyä arvosteltu hänen jaettuaan harjoittaman-
1173: laisten tilanteiden syntyminen estetään. sa edustustoiminnan yhteydessä valtion ja kun-
1174: tien sekä elinkeinoelän edustajille ns. dispansse-
1175: ja, joiden haitijoille tarkoitettiin suoda erityis-
1176: kohtelu merivartioyksiköissä.
1177: 6. Muu oikeushallinto Yleiseltä kannalta kiinnitetty rajavartiolaitok-
1178: sen esikunnan huomiota siihen, että kun meri-
1179: - N:o 944 (oikeusministeriölle) on selostettu vartioston järjestämien tilaisuuksien ja niihin
1180: kertomuksen II osassa. osallistujille annettujen muistoesineiden aiheut-
1181: - N:o 4410: Raastuvanoikeuden sihteerin tamista kustannuksista olivat osaksi huolehtineet
1182: huomiota kiinnitetty riittävän varhaisessa vai- yksityiset yhtiöt, niin vaikka nämä yhtiöt eivät
1183: heessa annetun, hallintomenettelylain 4 §:n mu- olleet liikesuhteessa merivartiostoon, asiassa oli
1184: kaisen neuvonnan merkitykseen erilaisten hallin- kuitenkin valtionhallinnon puolueettomuuden
1185: toasioiden hoitamisessa sekä siihen, ettei esittele- kannalta kysymys sellaisista seikoista, joista esi-
1186: vän virkamiehen omankaan virkatoiminnan eikä kunnan olisi paikallaan antaa selventävät menet-
1187: varsinkaan asianomaisen monijäsenisen toimieli- telytapaohjeet.
1188: men päätöksenteon kannalta ole pidettävä asian-
1189: mukaisena menettelynä sitä, että esittelijä ko-
1190: kouksen valmisteluasiakirjoissa selostaa ja ottaa
1191: kantaa itse asiaan silloinkin, kun on ilmeistä, että
1192: toimielin ei voi laissa säädetyn määräajan tai 8. Puolustushallinto
1193: muun syyn vuoksi lainkaan ratkaista asiaa.
1194: - N:o 4938 (oikeusministeriölle) on selostet- - N: o 17 35: Pääesikunta oli pyytänyt oikeus-
1195: tu kertomuksen II osassa. kanslerin toimenpiteitä, kun virallinen syyttäjä
1196: - N:o 5386: Oikeusministeriölle annettu li- oli jättänyt syytteen nostamatta asiassa, joka
1197: säohje niihin virheellisiksi havaittujen rangaistus- koski asevelvollisen karkaamista ja palvelukseen-
1198: määräysten jäljennösten lähettämistä oikeuskan- astumismääräyksen laiminlyöntiä. Pääesikunnalle
1199: lerinvirastoon koskeviin ohjeisiin, jotka oikeus- ilmoitettu, että koska asevelvollinen oli itse ko-
1200: kansleri on 16.12.1981 kirjeessä n:o 5881 anta- tiuttamisen jälkeen anonut aseettomaan palve-
1201: nut sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta anne- lukseen pääsyä ja hän oli saanut uuden palveluk-
1202: tun asetuksen 67 a §:n nojalla. Lisäohjeet johtu- seenastumismääräyksen, ei ennen kotiuttamista
1203: neet siitä, että 1.1.1986 lukien pappia koskevan tapahtuneeseen asevelvollisen menettelyyn voitu
1204: syytteen käsittely rangaistusmääräyksin ei enää soveltaa lakia eräiden vakinaisesta palveluksesta
1205: edellytä tuomiokapitulin suostumusta eikä päivä- kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta {23/
1206: sakon rahamäärää saa vahvistaa 20 markkaa pie- 72). Syytteen nostaminen olisi ollut ristiriidassa
1207: nemmäksi. kyseisen lain tarkoituksen kanssa.
1208:
1209: 4 360437E
1210: 26 1
1211:
1212: 9. Muu valtiovarainhallinto nistenon postinkulussa tapahtuneen vuvastymi-
1213: sen takia vasta eduskunnan hyväksymän lain
1214: - N:o 136 (valtiovarainministeriölle) on se- voimaantulopäivän jälkeen.
1215: lostettu kertomuksen II osassa.
1216: - N:o 1196: Valtiokonttorin pyydettyä oh-
1217: jetta perintökaaren 3 luvun 1 §:n 3 momentin 10. Opetushallinto
1218: soveltamisesta on sille ilmoitettu, että oikeana oli
1219: pidettävä valtiokonttorin omaksumaa kantaa, - N:o 113: Helsingin yliopiston rehtorin ja
1220: jonka mukaan sanotun lainkohdan soveltaminen ylikirjastonhoitajan tietoon saatettu, että yliopis-
1221: tulee kysymykseen silloin, kun ensiksi kuollut ton kirjastossa olevien vapaakappaleiden julki-
1222: puoliso on kuollut 1.1.1966 tai myöhemmin eli suudesta syntyneet tulkintaerimielisyydet on rat-
1223: uuden perintökaaren voimassa ollessa. kaistava hallinto-oikeudellisena lainkäyttöasiana.
1224: - N:o 1910: Valtiovarainministeriölle esitet- Kirjastovirkailijan kieltäytyessä antamasta pyydet-
1225: ty sen seikan selvittämistä, olisiko olemassa riittä- tyjä kirjastossa olevia vapaakappaleita nähtäväksi
1226: viä perusteita valtion eläkelain voimaanpanolain tilaajalla on mahdollisuus saattaa asia ylikirjas-
1227: 5 §:n muuttamiseksi siten, että siihen sisällytet- tonhoitajan ratkaistavaksi. Ylikirjastonhoitajan
1228: täisiin sotapalveluksen lisäksi myös lottapalvelus- päätökseen tyytymätön on oikeutettu valittamaan
1229: ta koskeva erityissäännös, joka oikeuttaisi luke- siitä yliopiston pienelle konsistorille ja sen pää-
1230: maan lottapalveluksen kokonaisuudessaan valtion töksestä edelleen yliopiston kanslerille. Kanta
1231: eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi. oikeasta menettelystä saatettu myös opetusminis-
1232: - N:o 1935: Valtiovarainministeriölle lähe- teriön tietoon.
1233: tetty tiedoksi kirje n:o 1933, joka on selostettu - N:o 256: Opetusministeriön huomiota
1234: kertomuksen II osassa. kiinnitetty työllisyyskoulutusta koskevan lainsää-
1235: - N:o 3844 Valtiontalouden tarkastusviras- dännön selkeyttämistarpeeseen koulutukseen si-
1236: tolle ilmoitettu oikeuskanslerin käsitys valtionyh- sältyvän työharjoittelun osalta.
1237: tiöihin kohdistuvasta tarkastustoiminnasta. Tar- - N:o 1680: Lääninhallituksen tietoon saa-
1238: kastusviraston tulisi pyrkiä paljastamaan sellaisis- tettu apulaisoikeuskanslerin käsitys oikeasta me-
1239: sa kohdin mahdollisesti ilmeneviä epäkohtia, nettelytavasta asiassa, joka koski opettajan viran-
1240: joiden suhteen yhtiöiden muut valvontajärjestel- sijaismääräyksen peruuttamista. Lääninhallitus
1241: mät ovat tosiasiallisesti riittämättömät. Lisäksi oli peruuttanut virkavapauspäätöksen ja viransi-
1242: tarkastustoiminnassa tulisi kiinnittää tarpeellista jaismääräyksen taannehtivasti, mitä päätöksente-
1243: huomiota myös siihen, että valtionyhtiöiden koa ei voitu pitää asianmukaisena, vaan asiat olisi
1244: ylimpien johtohenkilöiden kohdalla menot ovat tullut käsitellä ennen kuin päätöksissä tarkoitetut
1245: tosiasiallisesti liittyneet yhtiön toimintaan ja tul- toimenpiteet tulivat voimaan.
1246: leet yhtiön hyväksi sekä että niistä on kirjanpito- - N:o 1936: Kouluhallitukselle lähetetty tie-
1247: lain mukaiset hyväksyttävät tositteet. Myös ne doksi kirje n:o 1933, joka on selostettu kerto-
1248: selvitykset, jotka laaditaan poliisiviranomaisten muksen II osassa.
1249: virka-apupyynnön johdosta, tuli saattaa selvityk- - N:o 2763: Kouluhallituksen tietoon saa-
1250: sen kohteena olleen viraston, laitoksen tai yhtiön tettu apulaisoikeuskanslerin käsitys oikeasta me-
1251: tarkastuksesta säännönmukaisesti huolehtivan nettelytavasta asiassa, joka koski peruskoulun
1252: tarkastustoimiston käsiteltäväksi. Lisäksi valtion- luokanopettajain vaalia. Kouluhallitus oli ku-
1253: yhtiöön virka-apuna kohdistetun tarkastuksen tu- monnut koululautakunnan suorittamat ja läänin-
1254: lokset tuli saattaa myös sen tarkastusviraston hallituksen vahvistamat vaalit, muttei ollut lähet-
1255: virkamiehen tietoon, joka mahdollisesti toimi tänyt päätöstään tiedoksi vaaleissa valituille opet-
1256: tämän yhtiön tilintarkastajana. tajille, mitä laiminlyöntiä oli pidettävä hyvän
1257: - N:o 4439: Valtiovarainministeriölle täh- hallintotavan vastaisena.
1258: dennetty eduskunnan kirjelmien huolellisen ja - N:o 2820: Kouluhallituksen huomiota
1259: nopean käsittelyn tärkeyttä sekä sen korostamista kiinnitetty vastaisen varalle yksityisoppikoulujen
1260: kaikille niille virkamiehille, jotka joutuvat käsit- valtionosuuksien käsittelyn edellytysten järjestä-
1261: telemään ministeriön postia ja vastaamaan sen miseen siten, että valtionosuuslain ja asian laa-
1262: asianmukaisesta ja riittävän joutuisasta perille dun edellyttämää joutuisuutta voidaan noudattaa
1263: toimittamisesta. Valtiovarainministeriöstä esitelty ja välttyä valtionosuuden saajan talouden heiken-
1264: eduskunnan vastaus tasavallan presidentille mi- tymistä aiheuttaviita maksujen viivästyksiltä.
1265: 1 27
1266:
1267: - N:o 4007: Yliopiston opettajankoulutus- - N:o 4734: Vesihallituksen ja vesipiirin ve-
1268: laitoksen erityisopettajien koulutuslinjan johtajan sitoimiston tietoon saatettu apulaisoikeuskansle-
1269: huomiota kiinnitetty siihen, että myös arvosano- rin käsityksenä, että niiden on viralliselle syyttä-
1270: jen luokkarajojen vahvistaminen, joka on olen- jälle ilmoittamisen uhalla vast' edes vaadittava
1271: nainen osa arvostelumenettelyä, toteutetaan nou- vesilaitokselta lupapäätökseen liittyvän ehdon
1272: dattaen harjoittelukouluasetuksen asianomaisia tarkkaa noudattamista. Oli todennäköistä, että
1273: säännöksiä, joiden mukaan sen tulee tapahtua joissakin tapauksissa oli laiminlyöty noudattaa
1274: arvostelukokouksessa. lupaehdon määräystä vesilaitospadon tulva-auk-
1275: kojen pitämisestä täysin avoimina silloin, kun
1276: 11. Maa- ja metsätaloushallinto vedenpinta ylitti määrätyn korkeuden.
1277: - N:o 4879: Keskusmetsälautakunta Tapion
1278: - N:o 730: Maatilahallituksen huomiota ja piirimetsälautakunnan tietoon saatettu apu-
1279: kiinnitetty vastaisen varalle viranomaisen velvolli- laisoikeuskanslerin päätös piirimetsälautakunnan
1280: suuteen antaa kirjallinen vastaus sille osoitettui- menettelyä koskevassa asiassa. Piirimetsälauta-
1281: hin hakemuksiin. kunta oli metsänhoitoyhdistyksen laatiman tai-
1282: - N:o 2230: Maa- ja metsätalousministeriön mikonhoitosuunnitelman perusteella päättänyt
1283: huomiota kiinnitetty ministeriölle esitetyn selvi- myöntää maanomistajalle avustusta metsänparan-
1284: tyspyynnön yhteydessä asetetun määräajan nou- nusvaroista. Työn suorittamisen jälkeen toimitta-
1285: dattamisen tärkeyteen. massaan tarkastuksessa piirimetsälautakunta oli
1286: - N:o 3868: Toimitusinsinöörin huomiota todennut suunnitelman metsänparannuslain vas-
1287: kiinnitetty siihen, että toimituspöytäkirjaan tar- taiseksi. Piirimetsälautakunta oli tekemällään
1288: koin kirjataan toimituksessa tehdyt vaatimukset, päätöksellä voinut kieltäytyä maksamasta myön-
1289: sopimukset, toimitusmiesten ehdotukset ja pää- nettyä avustusta, mutta se ei voinut peruuttaa
1290: tökset niin, että asianosaiset voivat oikeutensa tekemäänsä rahoituspäätöstä, koska toimivalta
1291: valvomiseksi vaikeuksitta saada riittävän selon siihen on metsänparannuslain ja -asetuksen sään-
1292: toimituksen kulusta ja toimituksessa tehtävistä nösten mukaan metsähallituksella. Piirimetsälau-
1293: päätöksistä. takunnan olisi tullut saattaa asia tarkastuksessa
1294: - N:o 3909: Vesihallituksen ja vesipiirin ve- tekemiensä havaintojen jälkeen metsähallituksen
1295: sitoimiston huomiota kiinnitetty vastaisen varalle käsiteltäväksi mahdollisia toimenpiteitä varten.
1296: siihen, että toisen alueen käyttäminen työhön Piirimetsälautakunnan tekemä rahoituspäätös
1297: varsinaisen silta- ja tiealueen ulkopuolella edel- oli ilmeisesti perustunut erehdykseen taimikon-
1298: lyttää maanomistajien suostumusta tai muuta hoitosuunnitelman metsänparannuskelpoisuu-
1299: selvää oikeutuspetustetta. desta. Erehdyksen oli ainakin pääasiallisesti ai-
1300: - N:o 4256: Maatilahallituksen huomiota heuttanut suunnitelmassa annettu väärä tieto
1301: kiinnitetty siihen, että kanatalousyritystä koske- poistettavien runkojen määrästä. Tämän vuoksi
1302: van luvan myöntämisen oikeudellisten edellytys- asiakirjat on lähetetty metsähallitukselle asian-
1303: ten täyttyessä lupa on sidotun harkinnan perus- mukaisia oikaisutoimenpiteitä varten.
1304: teella myönnettävä vain kotieläintuotannon oh-
1305: jaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain
1306: (1080/81) 14 §:n 3 momentin mukaisessa tilan- 12. Lzikennehallinto
1307: teessa. Maatilahallituksen kotieläintoimisto oli
1308: selvityksessään lausunut, että kantelussa mainitut - N:o 1018: Tie- ja vesirakennuspiirin tie-
1309: kanatalousyrityksiä koskevat luvat oli ratkaistu toon saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys asian-
1310: sitovia säännöksiä noudattaen, vaikka vuonna mukaisesta menettelytavasta maanomistajan kuu-
1311: 1982 voimassa olleiden valtioneuvoston eri pää- lemisessa silloin, kun yleisistä teistä annetun lain
1312: tösten ja niiden voimaantulosäännösten valossa 30 §:n 3 momentin säännökseen perustuen teh-
1313: maatilahallituksella olisi ollut valta joko hyväksyä dään tien laskuoja toisen maalle.
1314: tai hylätä hakemukset. - N:o 3314 (lääninhallitukselle) on selostet-
1315: - N:o 4457: Maanmittausinsinöörin huo- tu kertomuksen II osassa.
1316: miota kiinnitetty tietoimituksen toimitusinsinöö- - N:o 5438: Lääninhallituksen huomiota
1317: rin velvollisuuteen huolehtia siitä, että toimitus- kiinnitetty oikeuskanslerin kannanottoon
1318: miehet antavat perustellun ratkaisun toimitukses- 21.8.1985 n:o 3314 lainvoimaisuusmääräyksen
1319: sa esitettyjen korvausvaatimusten johdosta. käyttämisestä liikennelupapäätöksissä.
1320: 28 1
1321:
1322: 13. Kauppa- ja teollisuushallinto tä, että kaupungin terveysviraston hallintoylilää-
1323: käri kiinnittäisi alaisensa terveydenhuoltohenki-
1324: - N:o 4762: Patentti- ja rekisterihallituksen lökunnan huomiota mielisairaslaissa säädettyjen
1325: ja edelleen sen kaupparekisteriasioita käsittele- määräaikojen huolelliseen noudattamiseen.
1326: vien virkamiesten tietoon saatettu apulaisoikeus- - N:o 4885: Sosiaalilautakunnan huomiota
1327: kanslerin käsitys asianmukaisista menettelytavois- kiinnitetty siihen, että sosiaaliviranomaisten vel-
1328: ta kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyssä. Kun vollisuutena ei ole avustaa elatusvelvollisia elatus-
1329: rekisteri-ilmoituksen tehnyt yhtiö vaihtaa käsitte- velvollisuudesta vapautumista koskevissa asioissa.
1330: lyn kestäessä asiamiestään, yhtiön valtakirja on Elatusvelvollisen itsensä tulee seurata mahdollisia
1331: syytä vaatia asiakirjoihin liitettäväksi. Asianmu- olosuhteiden muutoksia elatusvelvollisuutta sil-
1332: kaisena on pidettävä, että korjaukset vireillä mällä pitäen. Jos sosiaaliviranomaiset kuitenkin
1333: olevaan rekisteri-ilmoitukseen kuuluviin asiakir- antavat lupauksia tietojen antamisesta vastaisuu-
1334: joihin tehdään siten, että sen jälkeenkin on dessa tapahtuvista elatusvelvollisuuteen vaikutta-
1335: mahdollista todeta, minkälainen alkuperäinen vista asioista, täytyy lupausta annettaessa lähteä
1336: ilmoitus oli ja miten sitä on muutettu. Epäasian- siitä, että vastaanottaja luottaa lupaukseen, var-
1337: mukaisena on pidettävä korjaustapaa, jossa asia- sinkin ulkomailla asuessaan, ja suunnittelee toi-
1338: kirjamerkintä poistetaan raaputtamalla, lakkaa menpiteensä sen mukaan.
1339: käyttämällä tai muulla vastaavalla keinolla. - N:o 5127: Terveyskeskuslääkärin huomiota
1340: kiinnitetty siihen, että potilaan vastentahtoiseen
1341: 14. Sosiaali- ja terveyshallinto hoitoon toimittamiseen liittyvät lomakkeet tulee
1342: asianmukaisesti ja huolellisesti täyttää.
1343: - N:o 2241 (Sosiaali- ja terveysministeriölle) - N:o 5495: Sosiaali- ja terveysministeriön
1344: on selostettu kertomuksen II osassa. tietoon saatettu oikeuskanslerin käsityksenä lo-
1345: - N:o 2673: Lastenhuoltolautakunnan ja sen majärjestöille sosiaalista lomatoimintaa varten
1346: alaisten viranhaltijain huomiota kiinnitetty ela- myönnettyjen avustusten käyttöä koskevassa
1347: tusapujen perinnän seurantaan ja ajallaan suori- astassa seuraavaa.
1348: tettaviin toimenpiteisiin elatusvastuun toteutta- Raha-automaattiyhdistyksen tuottoon perustu-
1349: misen turvaamiseksi. via avustuksia on pidettävä valtionavustuksia kos-
1350: - N:o 2904: Terveyslautakunnan valvonta- keviksi yleismääräyksiksi 2.9.1965 annetussa val-
1351: osastolle lähetetty tiedoksi kirje n:o 2900, joka tioneuvoston päätöksessä (yleismääräyspäätös)
1352: on selostettu kertomuksen II osassa. tarkoitettuina, harkinnanvaraisesti myönnettävi-
1353: - N:o 3149 (yliopistollisen keskussairaalan nä valtionavustuksina ja niiden suhteen on siten
1354: johtajaylilääkärille ja aluesairaalan johtavalle lää- noudatettava yleismääräyspäätöksessä annettuja
1355: kärille) on selostettu kertomuksen II osassa. määräyksiä, jollei toisin ole säädetty tai päätetty.
1356: - N:o 3285: Lääkintöhallituksen tietoon saa- Avustuksen käyttötarkoitus on tietyissä tilan-
1357: tettu mahdollisia toimenpiteitä varten asia, jossa teissa tarpeen yksilöidä noudatettua käytäntöä
1358: eläkehakemuksen käsittelyajan pitkittyminen oli tarkemmin, jotta avustuksen käytön asianmukai-
1359: johtunut ensisijaisesti lääkärinlausunnon koh- suus on valvottavissa ja mahdollinen takaisinpe-
1360: tuuttoman pitkäksi venyneestä toimitusajasta. rittävä määrä täsmällisesti määritettävissä. Muu-
1361: - N:o 4487: Lääninhallituksen sosiaali- ja toinkin on korostettu tarpeellisen ohjeiston ke-
1362: terveysosaston osastopäällikön ja lääninsosiaalioh- hittämisen ja valtionavustusvarojen käytön riittä-
1363: jaajan huomiota kiinnitetty siihen, että läänin- vän valvomisen tarpeellisuutta.
1364: hallituksen sosiaali- ja terveysosaston toimialaan Avustuksen maksamisajankohdan määräämi-
1365: kuuluvat kanteluasiat tulee valmistella riittävän sen suhteen on ministeriön huomiota kiinnitetty
1366: huolellisesti ja siten, että osastolle kuuluva so- sen velvollisuuteen järjestää hallintotoimintansa
1367: siaalihuollon ohjaus- ja valmistelutehtävä tältä siten, että sitovia määräyksiä asianmukaisesti
1368: osin asianmukaisesti täyttyy. Elatusavun liikape- noudatetaan.
1369: rinnän ilmitulo oli osittain viivästynyt sen vuoksi,
1370: että lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto oli
1371: ratkaissut asiaa koskevan kantelun hankkimatta 15. Työvoimahallinto
1372: sosiaalilautakunnalta riittävän seikkaperäistä sel-
1373: vitystä. - N:o 256: Työvoimaministeriön huomiota
1374: - N:o 4794: Lääkintöhallitukselle painotettu kiinnitetty samaan lainsäädännön selkeyttämis-
1375: määräaikojen noudattamisen välttämättömyyttä tarpeeseen kuin edellä opetushallinnon osalta on
1376: ja kehotettu lääkintöhallitusta huolehtimaan sii- mainittu (n:o 256).
1377: 1 29
1378:
1379: - N:o 1294 (työvoimatoimikunnalle) on se- lytetty sijoituspaikkaluvan lainvoimaisuutta ra-
1380: lostettu kertomuksen II osassa. kennusluvan myöntämisen edellytyksenä.
1381: - N:o 2261: Työvoimatoimiston huomiota
1382: kiinnitetty vastaisen varalle palkkaturva-asioiden
1383: riittävään tiedottamiseen. Palkkaturva-asetuksen 17. Muut valtion viranomaiset
1384: 3 §:n mukaan työvoimatoimiston on tarvittaessa
1385: avustettava hakijaa palkkaturvahakemuksen teke- - N:o 62 (eduskunnan kansliatoimikunnalle)
1386: misessä ja annettava muutoinkin ohjausta palk- on selostettu kertomuksen II osassa.
1387: katurva-asian hoitamiseksi. - N:o 1380 (valtioneuvoston kanslialle) on
1388: selostettu kertomuksen II osassa.
1389: - N:o 1934 Valtioneuvoston kanslialle lähe-
1390: 16. Ympäristöhallinto tetty tiedoksi kirje n:o 1933, joka on selostettu
1391: kertomuksen II osassa.
1392: - N:o 1045: Terveyslautakunnan valvonta-
1393: jaoston huomiota kiinnitetty valvontaosaston
1394: pöytäkirjan laadinnassa ilmenneeseen puutteelli- 18. Kunnalliset viranomaiset
1395: suuteen. Terveydenhoitolainsäädännön mukaisia
1396: lupa-asioita käsiteltäessä on pöytäkirjaan tehtävä - N:o 236: Yksityiset kuntalaiset olivat oi-
1397: sellaiset riittävästi yksilöidyt merkinnät, että niis- keuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa ker-
1398: tä käyvät ilmi asiaa käsiteltäessä esitetyt selvityk- toneet, että kunnaninsinööri olisi virkatoiminnas-
1399: set ja ne perusteet, joihin asiassa tehty päätös on saan syyllistynyt lukuisiin kantelukirjoituksessa
1400: nojautunut. tarkemmin selostettuhin väärinkäytöksiin ja ri-
1401: - N:o 2903: Kaupungin kiinteistöinsinöörille kollisiin tekoihin. Poliisitarkastajaa kehotettu
1402: ja mittausosastolle lähetetty tiedoksi kirje n:o suorituttamaan poliisitutkinta asian selvittämi-
1403: 2900, joka on selostettu kertomuksen II osassa. seksi.
1404: - N:o 3997: Asuntohallituksen tietoon saatet- - N:o 941: Kaupunginhallituksen huomiota
1405: tu apulaisoikeuskanslerin käsitys, että asuntohal- kiinnitetty siihen, että asiat on valmisteltava
1406: litus ei ollut menetellyt hyvän hallintotavan mu- huolellisesti ja saatettava ajallaan päättävien elin-
1407: kaisesti jättäessään vastaamatta yksityishenkilön ten ratkaistavaksi sekä niihin liittyvät asiakirjat
1408: 28.1.1974 päivättyyn kirjeeseen ja jättäessään laadittava asianmukaisesti.
1409: siirtämättä 20.5.1982 ja 17.9.1982 päivätyt kir- - N :o 1861: Kaupunginhallituksen tietoon
1410: jeet toimivattaiseksi katsomalleen viranomaiselle. saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys sen yleis-
1411: Tällaisesta menettelystä on nimenomainen sään- ten asiakirjain julkisuudesta annetun lain vastai-
1412: nös sittemmin 1.1.1983 voimaan tulleessa hallin- sesta menettelystä, kun se ei ollut viipymättä
1413: tomenettelylaissa. käsitellyt yksityishenkilön pyyntöä saada asiakirja
1414: - N:o 5442: Ympäristöministeriön tietoon saa- nähtäväksi.
1415: tettu oikeuskanslerin käsitys, että olisi ensi tilassa - N:o 3061: Kaupunginhallituksen huomiota
1416: ryhdyttävä toimenpiteisiin luonnonsuojelulain kiinnitetty siihen, että sen olisi tullut siirtää
1417: 19 §:n 1 momentin selventämiseksi. Kyseisen käsiteltäväkseen kaupungin raittiuslautakunnan
1418: lainkohdan mukaan ulkomainostauluja ei saa tekemä päätös kunnallisen alkoholitarkastajan
1419: sijoittaa taajaan rakennetun alueen ulkopuolel- osallistumisesta jokaiseen raittiuslautakunnan ko-
1420: le. Käytännössä on osoittautunut varsin tulkin- koukseen. Lääninhallituksen tietoon saatettu oi-
1421: nanvaraiseksi, milloin alue on mainitun säännök- keuskanslerin käsitys lääninhallituksen velvolli-
1422: sen tarkoittamalla tavalla taajaan rakennettu ja suudesta raittiustyölainsäädäntöön perustuvan
1423: milloin ei, sekä mistä siis alkaa taajaan rakenne- erityisen valtionvalvonnan harjoittamisen ohella
1424: tun alueen ulkopuolinen alue, jolle mainostaulu- pitää samalla silmällä menettelyn lainmukaisuut-
1425: jen sijoittaminen on kielletty. ta myös kunnallislain kannalta.
1426: - N:o 5489: Rakennuslautakunnan tietoon - N:o 5367: Kunnanhallituksen huomiota
1427: saatettu vastaisen varalle apulaisoikeuskanslerin kiinnitetty siihen, että kunnanhallituksen alais-
1428: käsitys oikeasta menettelytavasta rakennuslupa- ten viranhaltijoiden tulisi pöytäkirjanotteita kun-
1429: asiassa. Rakennuslautakunta oli myöntänyt ra- nanvaltuuston ja -hallituksen päätöksistä annet-
1430: kennusluvan turkistarhakoulun opetustilaraken- taessa asianosaisten oikeusturvan ja oikeusvalvon-
1431: nuksen ja asuntolarakennuksen rakentamiseen nan sekä päätösten oikean täytäntöönpanon var-
1432: ennen kuin terveyslautakunnan myöntämää sijoi- mistamiseksi huolellisesti selvittää päätösten lain-
1433: tuspaikkalupaa koskevat valitukset oli lainvoimai- voimaisuuteen vaikuttavat seikat ja tehdä ottei-
1434: sesti ratkaistu, vaikka oikeuskäytännössä on edel- siin sen mukaiset merkinnät.
1435: 30 1
1436:
1437: 19. Kirkolliset viranomaiset kunnan tileistä tai hallinnosta. Kirkkoneuvosto
1438: oli menetellyt virheellisesti laiminlyödessään seli-
1439: - N:o 3103: Tuomiokapitulia pyydetty tutki- tyksen vaatimisen kirkkoherralta ja päättäessään
1440: maan sanomalehtiartikkelissa olleiden tapahtu- rikosilmoituksen tekemisestä hänestä. Kirkkoval-
1441: matietojen paikkansapitävyyttä ja sitä, oliko seu- tuuston asiana olisi ollut harkita selityksen, kirk-
1442: rakunnan kirkkoherra mahdollisesti ylittänyt har- koneuvoston lausunnon ja tilintarkastajien kerto-
1443: kintavaltansa. muksen perusteella mahdollisia syytetoimia kirk-
1444: - N:o 3327 (kirkkohallitukselle) on selostettu koherraa vastaan.
1445: kertomuksen II osassa.
1446: - N:o 3857: Kirkkoneuvoston ja kirkkoval-
1447: tuuston tietoon saatettu apulaisoikeuskanslerin 20. Asianajajat
1448: käsitys siitä, että kirkkoneuvoston taloudellisen
1449: jaoston puheenjohtajan ja jäsenten on käsiteltävä - N:o 624: Suomen Asianajajaliiton hallituk-
1450: esiin tulevat asiat niihin riittävästi perehtyen ja sen tietoon ja kurinpitotoimia varten harkittavak-
1451: muutoinkin niin huolellisesti, ettei seurakunnalle si saatettu liiton jäsenen menettely, kun hän oli
1452: aiheudu perusteettornia taloudellisia menetyksiä. arvostellut lehtiartikkelissa alioikeuden päätöstä
1453: - N:o 5152: Kirkkoneuvoston tietoon saatet- vielä vireillä olleessa syytejutussa.
1454: tu kirkkolain 374-376 §:n mukainen menettely - N:o 799: (Suomen Asianajajaliiton halli-
1455: tilintarkastajien todettua huomautettavaa seura- tukselle) on selostettu kertomuksen II osassa.
1456:
1457:
1458:
1459: Oikeuskanslerin antamat lausunnot
1460:
1461: 1. Varsinaiset lausunnot - N:o 1664: Sisäasiainministeriölie annetus-
1462: sa lausunnossa katsottu, että poliisilain 3 §: n 2
1463: Oikeuskansleri on selontekovuonna antanut momentissa tarkoitettujen poliisivaltuuksien
1464: seuraavat varsinaiset kirjalliset lausunnot: myöntämisellä ei voida poliisimiehelle tai poliisin
1465: - N:o 274: Pohjoismaiden ministerineuvos- palveluksessa olevalle muulle henkilölle antaa
1466: ton sihteeristölle annettu lausunto Ekonomisk toimivaltaa sellaisten tehtävien suorittamiseen,
1467: brottslighet -raportista. jotka on lain tai asetuksen säännöksien perusteel-
1468: - N: o 515: Ulkoasiainministeriölle annettu la määrätty tiettyjen, ainoastaan poliisipäällys-
1469: lausunto kehitysyhteistyötä koskevien hallitusten töön kuuluvien poliisimiesten tehtäväksi.
1470: välisten .sopimusten allekirjoitusvaltuuksia koske- - N:o 1692: Ympäristöministeriölle annettu
1471: vassa astassa. lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston päätök-
1472: - N:o 680: Maa- ja metsätalousministeriölle seksi jäteöljyn poltosta.
1473: annettu lausunto kananmunien tuotannon ohjaa- - N:o 1823: Valtioneuvoston kanslialle an-
1474: mista ja lisähintaa koskevassa asiassa. nettu lausunto ehdotuksesta hallituksen esityk-
1475: - N:o 1146 (opetusministeriölle) on selostet- seksi eduskunnalle naisten ja miesten tasa-arvoa
1476: tu kertomuksen II osassa. koskevaksi lainsäädännöksi.
1477: - N:o 1374: Kauppa- ja teollisuusministe- - N:o 2354: Työvoimaministeriölle annettu
1478: riölle annettu lausunto valtionyhtiöiden hallinto- lausunto työllisyyslain muuttamista koskevassa
1479: elimissä toimivien virkamiesten esteellisyyttä val- asiassa.
1480: tionyhtiöihin liittyvien asioiden käsittelyssä kos- - N:o 2362 (kauppa- ja teollisuusministe-
1481: kevista ministeriön laatimista menettelytapasuo- riölle) on selostettu kertomuksen II osassa.
1482: situksista. - N:o 2367: Oikeusministeriölle annettu
1483: - N:o 1528: Opetusministeriölle annettu lausunto hallintomenettelylain soveltamisesta ja
1484: lausunto asiassa, joka koski sosiaalihuoltoalan vaikutuksista oikeuskanslerin toiminnan osalta.
1485: henkilöstön koulutuksesta annettavia säännöksiä. - N:o 2546 (liikenneministeriölle) on selos-
1486: - N:o 1568: Eduskunnan kansliatoimikun- tettu kertomuksen II osassa.
1487: nalle annettu lausunto asiassa, joka koski edus- - N:o 2618: Työvoimaministeriölle annetus-
1488: kunnan auditorion kokousteknisten laitteiden sa lausunnossa katsottu, ettei ministeriö voinut
1489: hankinnassa noudatettua menettelyä. antaa kunnallisesta työllistämistuesta annetun
1490: 1 31
1491:
1492: asetuksen (1092/81, muut. 279/85) soveltamista nalle annettu lisälausunto eduskunnan audito-
1493: koskevassa päätöksessään sellaisia määräyksiä, jot- rion kokousteknisten laitteiden hankintaa koske-
1494: ka olisivat merkinneet sitovien ohjelukujen anta- vassa as1assa.
1495: mista työllistämistuen enimmäismäärän laskemis-
1496: ta varten.
1497: - N:o 2982: Valtiovarainministeriölle annet- 2. Lausunnot valtioneuvoston pöytäkirjaan
1498: tu lausunto Taloudellisten vaikutusten laskenta-
1499: ohjetyöryhmän muistiosta (1985:VM 23). 1. Oikeuskanslerin lausuma valtioneuvoston
1500: - N:o 3232: Sosiaali- ja terveysministeriölle pöytäkirjaan 3.1.1985 esiteltäessä eduskunnan
1501: annettu lausunto ehdotuksesta sosiaali- ja ter- vastausta hallituksen esitykseen laiksi maatalous-
1502: veysministeriön päätökseksi terveydelle vaaralli- yrittäjän lomituspalveluista (183/1984 vp.):
1503: sen jätteen merkitsemisestä. ''Esiteltävänä oleva eduskunnan hyväksymä la-
1504: - N:o 3473: Valtiovarainministeriölle annet- ki tulee siinä jo olevan voimaantulosäännöksen
1505: tu lausunto valtion virastojen ja laitosten ja mukaan voimaan 5 §:n 1 momenttia lukuunotta-
1506: niiden henkilöstön yhteistoiminnan kehittämistä matta 1 päivänä tammikuuta 1985. Yleisenä
1507: selvittäneen työryhmän muistiosta (1985:VM 16). sääntönä valtiosääntöoikeudellisessa käytännössä
1508: - N:o 3782 (oikeusministeriölle) selostettu on ollut, ettei lakia voida vahvistaa siinä olevan
1509: kertomuksen II osassa. voimaantulopäivän jälkeen. Tämän vuoksi edus-
1510: N: o 3799 (sisäasiainministeriö He) on selos- kunnan vastaus, joka on saapunut valtioneuvos-
1511: tettu kertomuksen II osassa. ton kirjaamoon 21. 12.1984, olisi tullut esitellä
1512: - N:o 4002: Valtiovarainministeriölle annet- tasavallan presidentille ennen laissa olevaa, edus-
1513: tu lausunto valtionaputyöryhmä II:n mietinnöstä kunnan hyväksymää voimaantulopäivää.
1514: (1985:VM 25). Edellä sanottu käytäntö perustuu muun muas-
1515: - N:o 4020: Ulkoasiainministeriölle annettu sa siihen, ettei tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
1516: lausunto työryhmän muistiosta, joka koski val- sessä käsitellyllä lailla voi olla taannehtivaa oi-
1517: tion virastojen ja laitosten kehitysyhteistyöhön keusvaikutusta. Sillä ei myöskään saa kajota jo
1518: osallistumisessa noudatettavia periaatteita. syntyneisiin oikeussuhteisiin. Vallitsevasta kan-
1519: - N:o 4030 (oikeusministeriölle) on selostet- nasta on kuitenkin tehty eräitä poikkeuksia. Näin
1520: tu kertomuksen II osassa. on tapahtunut muun muassa tasavallan presiden-
1521: - N :o 4063: Sosiaali- ja terveysministeriölle tin vahvistaessa 9.1.1976 alueellisesta kuljetus-
1522: annettu lausunto asiassa, joka koski viivästymises- tuesta annetun lain (12/76), joka lain voimaan-
1523: tä aiheutuvien etuuksien korotusten kirjaamista tulosäännöksen mukaan tuli voimaan 1 päivänä
1524: vakuutuslaitosten tilinpäätöksessä. tammikuuta 1976, ja viimeksi 10.2.1984 lain
1525: - N:o 4265: Kauppa- ja teollisuusministe- Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy - Fon-
1526: riölle annettu lausunto asiassa, joka koski Suo- den för Industriellt Utvecklingssamarbete Ab
1527: men liittymiskysymystä Euroopan vapaakauppa- -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttami-
1528: liittoon maan ulkomaankaupan ja taloudellisen sesta (151/84), joka lainmuutos voimaantulo-
1529: kasvun turvaamisesta annetun lain kannalta. säännöksen mukaan tuli voimaan 1 päivänä tam-
1530: - N:o 4433 (ympäristöministeriölle) on se- mikuuta 1984.
1531: lostettu kertomuksen II osassa. Nyt esiteltävänä olevassa laissa on koottu kaik-
1532: - N:o 4779: Opetusministeriölle annetussa ki maatalousyrittäjien lomituspalvelut saman
1533: lausunnossa katsottu, että kun tuomiokapitulin lainsäädännön piiriin. Se parantaa maatalousyrit-
1534: syyttäjänä toimiminen ei kuulu minkään tietyn täjien lomituspalveluja. Yrittäjien vuosilomaa pi-
1535: syyttäjänviran tai -toimen haltijalle, vaan siihen dennetään. Tältä osin laki tulee kuitenkin voi-
1536: määräämisen edellytyksenä on asianomaisen maan vasta 1 päivänä huhtikuuta 1985. Yrittä-
1537: suostumus, ei sitä ole pidettävä virallisen syyttä- jien sijaisavun käyttöoikeutta laajennetaan ja
1538: jän virkaan kuuluvana tehtävänä, mistä syystä viikkovapaatoiminta tulee pysyväksi toiminta-
1539: siitä olisi suoritettava erillinen palkkio. muodoksi ja laajenemaan. Laki liittyy vuoden
1540: - N:o 4826: Työvoimaministeriölle annettu 1985 valtion tulo- ja menoarvioesitykseen.
1541: lausunto eräistä työllisyyslain tulkintakysymyksis- Lailla ei kajota jo syntyneisiin oikeussuhteisiin.
1542: tä. Sillä ei velvoiteta viranomaisia toimintaan, joka
1543: - N:o 5018 (valtiovarainministeriölle) on se- ei olisi lain vahvistamisen jälkeen mahdollista.
1544: lostettu kertomuksen II osassa. Laki suo maatalousyrittäjille paremmat lomitus-
1545: - N:o 5057: Eduskunnan kansliatoimikun- palvelut niin kuin edellä on todettu. Ottaen vielä
1546: 32 1
1547:
1548: huomioon lain vahvistamisessa tapahtuvan myö- v01maan 1 päivänä heinäkuuta 1985. Hallitus-
1549: hästymisen vähäisyyden katson, että esiteltävänä muodon 20 §:n 3 momentissa (607/80) on
1550: oleva laki voidaan esitellä tasavallan presidentin säädetty, että laista tulee ilmetä, milloin se tulee
1551: vahvistettavaksi. voimaan. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään
1552: Vielä viittaan hallitusmuodon 20 §:n 3 mo- siinä mainittuna voimaantuloajankohtana, se tu-
1553: mentin (607/80) säännökseen, jonka mukaan, lee voimaan julkaisemispäivänä.
1554: jollei lakia ole julkaistu viimeistään siinä mainit- Valtiosääntöoikeudellinen käytäntö on ollut,
1555: tuna voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan ettei lakia voida yleensä vahvistaa sen voimaantu-
1556: julkaisemispäivänä.'' lopäivän jälkeen. Kantaa on perusteltu muun
1557: 2. Apulaisoikeuskanslerin lausuma valtioneu- muassa sillä, ettei tavallisessa lainsäätämisjärjes-
1558: voston pöytäkirjaan 4. 7.1985 käsiteltäessä ehdo- tyksessä säädetyllä lailla voi olla taannehtivaa
1559: tusta hallituksen periaatepäätökseksi kehitysyh- oikeusvaikutusta. Sanotusta säännöstä on kuiten-
1560: teistyömäärärahojen lisäyksestä vuosina 1986- kin tehty poikkeuksia silloin, kun siihen on ollut
1561: 87: perusteltua syytä, kuten ettei laki puutu jo
1562: ''Ulkoasiainministeriö on valmistellut valtio- syntyneisiin oikeussuhteisiin tai aseta taannehti-
1563: neuvostolle ehdotuksen hallituksen periaatepää- vasti velvollisuuksia.
1564: tökseksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäyksestä Puheena olevat lainmuutokset valtion elä-
1565: vuosina 1986-87. Valtiovarainministeriö katsoi kelakiin ja valtion perhe-eläkelakiin koskevat ko-
1566: VNOS 44 §:n 5 momentin nojalla antamassaan rotuksen maksamista viivästyneelle eläke-erälle,
1567: lausunnossa, että asiassa ei olisi em. säännöksessä kun eläkkeen maksaminen viivästyy yli kolme
1568: tarkoitettuun pakottavaan tarpeeseen liittyviä pe- kuukautta. Lakia ei sovelleta asiaan, joka ennen
1569: rusteita periaatepäätöksen tekemiselle. Valtio- lain voimaantuloa on tullut vireille valtiokontto-
1570: neuvoston raha-asiainvaliokunta äänin 3-2 rissa.
1571: puolsi periaatepäätöksen tekemistä. Edellä esitetyn johdosta katson, että esiteltävä-
1572: Käsitykseni mukaan budjettiesitys tulee val- nä olevat lait, jotka suovat etuja eläkkeen ja
1573: mistella keskitetysti. Asian luonteesta seuraa, että perhe-eläkkeen saajille, tulisi ensi tilassa saattaa
1574: tällaisia periaatepäätöksiä ei tulisi tehdä ilman voimaan. Näin ollen ne voidaan esitellä tasaval-
1575: pakottavaa syytä. VNOS 44 §:n 5 momenttia voi lan presidentin vahvistettavaksi.
1576: toisaalta pitää sanamuodoltaan sikäli tulkinnan- Kuitenkin edellytän valtiokonttorin huolehti-
1577: varaisena, että normi on kirjoitettu lähinnä me- van siitä, että mikäli lain vahvistamisesta laissa
1578: nettelysäännöksen muotoon, eikä siitä välttämät- mainitun voimaantulopäivän jälkeen aiheutuisi
1579: tä ilmene kieltoa periaatepäätösten tekemiselle. koroteron eläkkeen tai perhe-eläkkeen menetyk-
1580: Valtioneuvoston on siis harkittava, onko tarvetta siä, nämä korvataan valtion varoista.''
1581: tehdä asiassa budjetin varsinaisesta valmistelusta
1582: erillinen päätös; sen harkkintavalta tässä suhtees-
1583: sa on suhteellisen laaja. 3. Muut kannanotot
1584: Ehdotettu periaatepäätös ei ole oikeudellisesti
1585: sitova - ei edes tämän hallituksen osalta - se Edellä selostettujen lausuntojen lisäksi on ker-
1586: vain ilmaisee hallituksen tämänhetkisen pyrki- tomusvuonna muutoinkin ilmoitettu oikeuskans-
1587: myksen. Päätöksen sanamuodosta tulisi tällöin- lerin kanta oikeudellisista kysymyksistä ministe-
1588: kin ilmetä, että se tarkoittaa hallituksen edus- riöille ja eräille muillekin viranomaisille seuraavis-
1589: kunnalle tehtäviä esityksiä tulo- ja menoarvioksi sa tapauksissa, joissa otetuilla kannoilla on kat-
1590: eikä lopullista tulo- ja menoarviota. Kun nyt sottava olevan yleistä merkitystä;
1591: tehdyssä ehdotuksessa on päätöksen tarpeelli- 1. Opetusministeriölle on 7.1.1985 ilmoitettu
1592: suutta perusteltu entistä laajemmin, katson, ettei kanta eräistä koululautakunnan sekä peruskoulun
1593: periaatepäätöstä näin muutettuna voida pitää ja lukion johtokunnan vaalia koskevista kysymyk-
1594: lainvastaisena.'' sistä (DN:o 48/d 1984).
1595: 3. Oikeuskanslerin lausuma valtioneuvoston 2. Valtiovarainministeriölle on 22.1.1985 il-
1596: pöytäkirjaan 8.8.1985 esiteltäessä eduskunnan moitettu kanta siitä, täyttikö ehdotus asetukseksi
1597: vastausta hallituksen esitykseen laeiksi valtion pankkitarkastusvirastosta eduskunnan asettaman,
1598: eläkelain ja valtion perhe-eläkelain muuttamises- henkilöstön kelpoisuusehtoja koskevan edellytyk-
1599: ta (65/1985 vp.): sen (DN:o 5/d 1985).
1600: ''Esiteltävänä oleviin lainmuutoksiin sisälty- 3. Sosiaali- ja terveysministeriölle on 24.1.1985
1601: vien voimaantulosäännösten mukaan lait tulevat ilmoitettu kanta raha-automaattiasetuksen avus-
1602: 1 33
1603:
1604: tushakemuksen määräaikaa koskevan säännöksen myöntää yleisesti kaikkia korvauksen saajia koske-
1605: tulkinnasta (DN:o 4/d 1985). vana, olisi lakia muutettava (DN:o 36/d 1985).
1606: 4. Työvoimaministeriölle on 28.1.1985 ilmoi- 11. Opetusministeriölle on 29.8.1985 ilmoitet-
1607: tettu kanta palkkaturvalain 13 §:n soveltamisesta tu kanta, että vähälevikkisen laatukirjallisuuden
1608: tapaukseen, jossa rakennusalan työntekijäjärjestö ostotukea harkinnanvaraisena valtionavustuksena
1609: on maksanut työnantajan maksamatta jättämät voitiin budjettiin otetusta määrärahasta myöntää
1610: työsuhdesaatavat suoraan työntekijöille lainava- kuntien kirjastoille kirjojen hankkimiseen, vaik-
1611: roilla, jotka järjestö on saanut rakennuttajalta kei siitä ollut valtionosuuslaissa ( 1112178) erityis-
1612: (DN:o 6/d 1985). tä säännöstä (DN:o 25/d 1985).
1613: 5. Opetusministeriölle on 6. 2. 198 5 ilmoitettu 12. Maa- ja metsätalousministeriölle on 17.9.
1614: kanta Kirkkonummen ammattikoulun uudisra- 1985 ilmoitettu kanta lajittelupalkkion asemasta
1615: kennuksen toteuttamisohjelman vahvistamista kalansaaliin hintatukea suoritettaessa. Jos kalasta-
1616: koskevassa asiassa (DN:o 9/d 1985). jan myytäväksi toimitetusta kalasta saama myyn-
1617: 6. Opetusministeriölle on 4.3.1985 ilmoitettu tihinta, sen jälkeen kun siitä mahdollisesti oli
1618: kanta lukioasetuksen 76 §:n 1 momentin tulkin- vähennetty ostajalle palkkio kalan lajittelemises-
1619: nasta lukion opinto-ohjaajan kelpoisuusehtoja ta, jäi alle valtioneuvoston vahvistaman vähim-
1620: koskevassa asiassa (DN:o 13/d 1985). mäishinnan, ei kalansaaliin hintatuesta annetussa
1621: 7. Valtioneuvoston kanslialle on 26.3.1985 laissa tarkoitettua hintatukea voitu suorittaa
1622: ilmoitettu kanta valtioneuvoston ohjesäännön (DN:o 39/d 1985).
1623: 13 §:n muuttamisesta (DN:o 11/cc 1985). 13. Maa- ja metsätalousministeriölle on 25.9.
1624: 8. Työvoimaministeriölle on 25.6.1985 ilmoi- 1985 ilmoitettu kanta kalataloudellisia hoitovel-
1625: tettu apulaisoikeuskanslerin kantana, että kysy- voitteita koskevien valvontaohjeiden antamisesta.
1626: mys virantoimituksesta pidättämisen jatkamisesta Ohjeiden antaminen oli tapahtunut siten, että
1627: oli otettava harkittavaksi silloin, kun pidättämis- esittelijä oli osastopäällikön määräyksestä laatinut
1628: päätöksen perusteena olevissa olosuhteissa tapah- valvontaohjeita sisältävän muistion ja lähettänyt
1629: tui muutoksia; esim. silloin, kun syytteen joh- sen allekirjoittamallaan lähetteellä kalastuspiirien
1630: dosta virantoimituksesta pidätetty on vapautettu kalastustoimistoille tiedoksi ja noudatettavaksi.
1631: syytteestä hovioikeuden päätöksellä, vaikkei pää- Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan asiassa oli-
1632: tös olisi saanut lainvoimaa (DN:o 32/d 1985). si kuitenkin ollut meneteltävä niin, että esittelijä
1633: 9. Maa- ja metsätalousministeriölle on 17.7. olisi muistion laadittuaan esitellyt osastopäälli-
1634: 1985 ilmoitettu apulaiskanslerin kanta kansainvä- kön ratkaistavaksi kysymyksen ohjeiden antami-
1635: lisen Itämeren kalastuskomission suositusten voi- sesta ja niiden sisällöstä. Osastopäällikön ratkais-
1636: maansaattamisesta eräissä tapauksissa (D N: o 3 51 tua asian olisi ohjeet ollut lähetettävä kalastuspii-
1637: d 1985). rien kalastustoimistoille noudatettavaksi kirjeellä,
1638: 10. Oikeusministeriölle on 6.8.1985 ilmoitettu jonka osastopäällikkö olisi allekirjoittanut ja
1639: kanta eräiden vesioikeudellisten korvausten takai- asianomainen esittelijä allekirjoituksellaan var-
1640: sin maksamisesta annettavista valtion takuista mentanut (DN:o 69/d 1983).
1641: annetun lain 7 §:n 1 momentin soveltamisesta. 14. Sosiaali- ja terveysministeriölle on
1642: Valtioneuvoston mahdollisessa yleisohjeessa ei 9.10.1985 ilmoitettu kanta asiassa, joka koski
1643: voida antaa valtiokoottorille oikeutta kaikkien eduskunnan vastauksessa olleen puutteen korjaa-
1644: korvauksensaajien vapauttamiseen takautumis- mista (DN:o 43/d 1985).
1645: vastuusta tai asian käsittelemiseen muutoin sum- 15. Kauppa- ja teollisuusministeriölle on
1646: mittaisesti. Yleisohjeen tulee sisältää perusteet, 9.12.1985 ilmoitettu kanta valtionavun myöntä-
1647: joita soveltaen valtiokootori tekee yksittäista- misestä Eficap Oy:lle (DN:o 53/d 1985).
1648: pauksittain päätöksensä. Jos vapautus halutaan
1649:
1650:
1651:
1652:
1653: 5 360437E
1654: 34 I
1655:
1656: Syyttäjälaitos
1657:
1658: 1. Syyttäjälaitoksen organisaatio Lääninsyyttäjille on asetuksessa asetettu aiem-
1659: paa laajempi velvollisuus valvoa ja ohjata syyttä-
1660: Organisaation kehittäminen jien toimintaa. Syyttäjäorganisaatioon asetus ei
1661: aiheuttanut muutoksia.
1662: Syyttäjälaitoksen organisaation kehittämis-
1663: suunnitelmien toteuttamiseen ei ole kertomus-
1664: vuonna oikeusministeriössä ryhdytty. Eduskun- OIKEUSKANSLERIN YLEINEN OlijE
1665: nassa on tehty yksi syyttäjälaitoksen organisaation
1666: kehittämistä koskeva kysymys kuten edellisenäkin eräiden syyteharkinta-asiain
1667: vuonna (kirjallinen kysymys n:o 209). käsittelystä
1668: Organisaation epäyhtenäisyydestä ja syyttäjä- Annettu Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985
1669: piirien suuresta lukumäärästä osittain johtuu,
1670: että syyttäjätyövoima ei ole tarkoituksenmukai-
1671: sesti jakautunut. Maassa on lukuisia piirejä, joissa Poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä 23 päivänä
1672: syyttäjän tehtäviä on varsin vähän, kun taas elokuuta 1985 annetun asetuksen (736/85) 6 §:n
1673: eräissä toisissa piireissä on tuntuvaa pulaa syyttä- nojalla määrään seuraavaa.
1674: jän viroista ja toimista. Kertomusvuoden aikana
1675: oikeuskansleri on kahdessa yksittäistapauksessa 1 §
1676: lääninsyyttäjän toimittamien tarkastusten perus- Syyteharkinta-asian koskiessa poliisitarkastajas-
1677: teella esittänyt oikeusministeriölle toimenpitei- ta lääninsyyttäjänä annetun asetuksen 6 §:ssä
1678: siin ryhtymistä syyttäjien ja tuomioistuinten työ- tarkoitettua rikosta syyttäjän on viivytyksettä il-
1679: tilanteen korjaamiseksi. Kummassakin tapaukses- moitettava asiasta lääninsyyttäjälle.
1680: sa asioiden käsittely oli tuntuvasti viivästynyt ja
1681: siten heikentänyt oikeudenhoidon luotettavuut- 2 §
1682: ta. Edellä 1 §:ssä tarkoitettu ilmoitus tehdään
1683: lähettämällä Iääninsyyttäjälie asiaa koskeva syyt-
1684: täjän diaarin toistekappale sekä rikosilmoitus tai
1685: Asetus poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä muu selostus asiasta.
1686: Tarvittaessa syyttäjän on lisäksi joko suullisesti
1687: Vuoden 1984 kertomuksessa tarkemmin selos- tai kirjallisesti selostettava asiaa Iääninsyyttäjälie.
1688: tettujen valmistelutoimenpiteiden tuloksena an-
1689: nettiin 23.8.1985 asetus poliisitarkastajasta lää- 3 §
1690: ninsyyttäjänä (736/85). Asetuksen nojalla oikeus- Lääninsyyttäjän on viivytyksettä päätettävä sii-
1691: kansleri antoi 17.9.1985 yleisen ohjeen eräiden tä, jättääkö hän ilmoituksessa tarkoitetun asian
1692: syyteharkinta-asiain käsittelystä. Asetus ja oikeus- asianomaisessa kaupunginviskaalinvirastossa tai
1693: kanslerin yleinen ohje tulivat voimaan 1.10. nimismiespiirissä ratkaistavaksi vai ottaako hän
1694: 1985. Aikaisemmat säännökset lääninsyyttäjistä sen itse ratkaistavakseen. Tätä harkitessaan lää-
1695: perustuivat asetukseen poliisitarkastajista ( 1068/ ninsyyttäjän on otettava huomioon kaupungin-
1696: 43) sekä sen nojalla annettuun oikeuskanslerin viskaalinviraston tai nimismiespiirin syyttäjien
1697: yleiseen ohjeeseen (829/69). kokemus ja asiantuntemus.
1698: Uuden asetuksen lähtökohta on se, että kau-
1699: punginviskaali! ja nimismiehet suorittavat rikosa- 4 §
1700: sioissa syyteharkinnan ja ajavat niissä syytettä. Lääninsyyttäjän jätettyä asian säännönmukai-
1701: Törkeitä sekä yhteiskunnalliselta merkitykseltään sesti toimivaltaisen syyttäjän ratkaistavaksi lää-
1702: laajoja ja vaikeita rikosasioita varten on kuitenkin ninsyyttäjän on asian laadun niin vaatiessa annet-
1703: järjestetty menettely, jonka avulla lääninsyyttäjä tava syyttäjälle ohjeita.
1704: voi seurata näiden asioiden käsittelyä ja tarvitta-
1705: essa ottaa asian ratkaistavakseen. Oikeuskanslerin 5 §
1706: yleisessä ohjeessa määrätään tarkemmin läänin- Kun lääninsyyttäjä on suorittanut asiassa syyte-
1707: syyttäjän seurattaviin kuuluvien rikosasioiden kä- harkinnan, mutta määrännyt alaisensa syyttäjän
1708: sittelystä. ajamaan syytettä, on syytemääräyksessä ilmoitet-
1709: 1 35
1710:
1711: tava, ketä vastaan ja mistä rikoksesta syyte on tus voi määrätä nimismiehen tai apulaisnimis-
1712: ajettava. miehen hoitamaan syyttäjän tehtäviä toisessa ni-
1713: mismiespiirissä, jos tehtävien tehokas hoitaminen
1714: 6 § ja henkilöstön tarkoituksenmukainen käyttämi-
1715: Helsingin, Turun, Tampereen, Lahden, Oulun nen sitä edellyttävät. Kertomusvuonna oli näitä
1716: ja Porin kaupunginviskaalinvirastoista ei 1 §:ssä määräyksiä voimassa Turun ja Porin, Hämeen,
1717: tarkoitettua ilmoitusta ole tehtävä, jollei ensim- Mikkelin ja Kuopion lääneissä. Järjestely on laa-
1718: mamen kaupunginviskaali katso aiheelliseksi jemmalti toteutettavissa täytettäessä avoimeksi
1719: saattaa asiaa lääninsyyttäjän käsiteltäväksi. tulevia toimia.
1720: Lääninsyyttäjän esityksestä oikeuskansleri voi
1721: vapauttaa kaupunginviskaalinviraston tai nimis-
1722: miespiirin tekemästä ilmoitusta joko kaikista tai Apulaissyyttäjät
1723: joistakin poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä an-
1724: netun asetuksen 6 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista Rangaistusmääräyslain 16 §:n 1 momentin
1725: rikoksista. mukaan rangaistusmääräyksin käsitehäviä asioita
1726: varten voidaan tarvittaessa määrätä apulaissyyttä-
1727: 7 § jiä. Apulaissyyttäjän määrää oikeuskansleri. Apu-
1728: Tätä yleistä ohjetta on noudatettava 1 päivästä laissyyttäjiä oli kertomusvuoden lopussa kaupun-
1729: lokakuuta 1985 alkaen. Samasta ajankohdasta ginviskaalinvirastojen alaisina 23 ja nimismiespii-
1730: lukien oikeuskanslerin yleinen ohje poliisitarkas- reissä 27 sekä tullirikosasioita varten tullilaitok-
1731: tajan syyttämisvelvollisuudesta lääninsyyttäjänä sessa 9.
1732: (829169) lakkaa olemasta voimassa. Oikeuskanslerin aiemmin tekemän esityksen
1733: mukaisesti myös nimismiespiirien apulaissyyttä-
1734: Oikeuskansleri Kai Korte jille maksetaan kertomusvuoden maaliskuusta lu-
1735: kien tehtävästä palkkio samojen perusteiden mu-
1736: kaan kuin poliisilaitosten apulaissyyttäjille.
1737: Esittelijäneuvos Martti Jaatinen
1738:
1739: DN:o 29/cc 1985. II. Syyttäjien toiminta
1740:
1741: Kertomusvuoden aikana oikeuskansleri on ylei- Syyttäjien toimintatietoja
1742: sen ohjeen 6 §:n 2 momentin nojalla vapautta-
1743: nut Espoon ja Vantaan nimismiespiirit tekemästä Syyttäjien työtilanteesta on julkaistu tilastotie-
1744: ilmoitusta poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä an- dot (Oikeusministeriö: Syyttäjien toiminta 1984)
1745: netun asetuksen 6 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista viimeksi vuodelta 1984, jolloin alisyyttäjille saa-
1746: rikoksista. pui yhteensä 75 104 (edellisenä vuonna 75 263)
1747: asiaa. Nimismiespiireihin saapui 39 935
1748: (40 077), kaupunginviskaalinvirastoihin 34 751
1749: Alisyyttäjäpiirit (34 744) ja maakunnansyyttäjänvirastoon 418
1750: (442) asiaa. Alisyyttäjälie saapuneista asioista
1751: Kertomusvuoden lopussa oli syyttäjänvirastoja Helsingin kaupunginviskaalinviraston osuus oli
1752: 253, joista kaupunginviskaalinvirastoja 28, nimis- 13,1 (13,1) %. Kymmeneen suurimpaan syyttä-
1753: miespiirejä 224 ja Ahvenanmaalla maakunnan- jänvirastoon saapui 35,3 (36,3)% asioista. Sellai-
1754: syyttäjänvirasto. sia syyttäjänvirastoja, joihin saapui alle 1 % kai-
1755: Valtioneuvoston päätöksellä (303/85) määrät- kista syyttäjille saapuneista asioista, oli 238 eli
1756: tiin Heinolan poliisipiiri ja Heinolan nimismies- 94,1 % kaikista syyttäjänvirastoista. Luvut osoit-
1757: piiri yhdistettäväksi Heinolan nimismiespiiriksi. tavat, että maassa on varsin huomattava määrä
1758: Päätös tuli voimaan 1.10. 198 5. erittäin pieniä syyttäjänvirastoja, joissa käsiteltä-
1759: Kuopion, Oulun, Tampereen, Kajaanin, Ke- vien syyteharkinta-asioiden määrä ei edellytä pää-
1760: min, Kokkolan ja Mikkelin kaupunginviskaalin- toimisen syyttäjän työpanosta.
1761: virastoihin oli kertomusvuonna palkattu tilapäisiä Vuonna 1984 ratkaistiin syyttäjänvirastoissa
1762: kaupunginviskaaleja työruuhkien purkamiseksi. kaikkiaan 74 197 (74 005) asiaa. Seuraavalle vuo-
1763: Nimismiespiirien syyttäjistä eräissä tapauksissa delle siirtyneiden asioiden määrä lisääntyi edelli-
1764: annetun asetuksen (105/80) mukaan lääninhalli- sestä vuodesta 465 asialla ja niiden määrä oli
1765: 36 1
1766:
1767: kaikkiaan 18 909, joista 10 862 oli kaupunginvis- lä kertomusvuoden marraskuussa avoimina olleis-
1768: kaalinvirastoissa, 7 9 31 nimismiespiireissä ja 116 ta asioista.
1769: maakunnansyyttäjänvirastossa. Ratkaistujen asioi- Lääninsyyttäjät ovat tarkistaneet muut alisyyt-
1770: den määrän lievästä kasvusta huolimatta siirty- täjänvirastot edellä mainittuja suurimpia kau-
1771: neiden asioiden lukumäärä on jatkuvasti jonkin punginviskaalinvirastoja lukuunottamatta.
1772: verran lisääntynyt. Syyttäjätarkastuksissa on kiinnitetty huomiota
1773: Alisyyttäjät ratkaisivat vuonna 1984 asioista ensisijaisesti asioiden käsittelyn joutuisuuteen,
1774: 80,1 % alle kahdessa kuukaudessa. syyttäjillä avoimina olevien asioiden määrään ja
1775: Syyttämättä jätettyjä henkilöitä oli kaikkiaan rikosoikeudelliseen laaruun sekä syyteharkinnan
1776: 8 050 (8 026). Nimismiespiireissä jätettiin syyte viivästymisen syihin. Syyteharkintaa on myös seu-
1777: nostamatta 4 475 (4 448), kaupunginviskaalinvi- rattu tarkastamaila syyttämättäjättämispäätöksiä.
1778: rastoissa 3 362 (3 400) ja maakunnansyyttäjänvi- Syyttäjien toimintaa koskevien tilastotietojen
1779: rastossa 25 (46) henkilön kohdalla, minkä lisäksi luotettavuuden lisäämiseksi on syyttäjätarkastuk-
1780: lääninsyyttäjät jättivät syyttämättä 188 (132) hen- sissa kiinnitetty huomiota asioiden kirjaamiseen
1781: kilöä. Näytön puuttumisen vuoksi tehtiin syyttä- syyttäjän diaariin ja käsittelyaikoja osoittavien
1782: mättäjättämispäätöksiä 3 753 (3 367), rikoksen päivämäärien merkitsemiseen. Syyttäjien muu-
1783: vähäpätöisyyden tai vähäisyyden perusteella toksenhakua on seurattu tarkastamaila muutok-
1784: 2 502 (2 705 ), sen johdosta, ettei rikosta ollut senhakukirjelmiä ja tekemällä niistä syyttäjäkoh-
1785: tapahtunut, 1 323 (1 279) ja syyteoikeuden van- taisia yhteenvetoja. Muutoksenhausta on tarkas-
1786: hentumisen vuoksi 375 (585). Nuorista rikoksen- tusten yhteydessä todettu muun muassa, ettei
1787: tekijöistä annetun lain 2 §:n nojalla jätettiin esim. pelkästään epäolennaisissa rikosnimikekysy-
1788: syyte nostamatta 97 (90) tapauksessa. myksissä syyttäjän tulisi hakea muutosta, ellei
1789: asiassa ole muuta syytä muutoksenhakemiselle.
1790: Vastaavasti on todettu, etteivät sellaiset yksin-
1791: Lääninsyyttä;i"en toiminta omaan rangaistuksen koventamiseen tähtäävät
1792: muutoksenhaut jutuissa, joissa alioikeuden tuo-
1793: Asetus poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä mitsema rangaistus rangaistuslajiltaan ja määräl-
1794: (736/85), jota on edellä selostettu, on aiheutta- tään osapuilleen vastaa syyttäjän käsitystä koh-
1795: nut muutoksia lääninsyyttäjien toimintaan erityi- tuullisesta rangaistuksesta, ole prosessitaloudelli-
1796: sesti lääninsyyttäjän käsiteltäväksi tulleiden syyte- sesti eikä yleisen oikeusturvajärjestelmän kannal-
1797: harkinta-asioiden kohdalla. Kertomusvuodelta ei ta yleensä aiheellisia.
1798: siten ole esitettävissä aiempiin vuosiin vertailu-
1799: kelpoisia toimintatietoja lääninsyyttäjien syy-
1800: teasioista. Muutoksenhaku hoviotkeuteen
1801: Poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä annetun
1802: asetuksen ja siihen liittyvän oikeuskanslerin ylei- Alioikeuden päätöksiin tehtiin vuonna 1984
1803: sen ohjeen johdosta eräiden syyteharkinta-asioi- rikosasioissa kaikkiaan 16 806 (17 434) syytettyä
1804: den käsittelyssä aiheutuneita muutoksia lukuun- koskevaa tyytymättömyyden ilmoitusta eli 628
1805: ottamatta lääninsyyttäjien toiminnassa ei ole ta- tyytymättömyyden ilmoitusta vähemmän kuin
1806: pahtunut olennaisia muutoksia. Lääninsyyttäjät edellisenä vuonna. Tyytymättömyyden ilmoitus
1807: ovat toimittaneet syyttäjätarkastuksia nimismies- koski 20 % syytetyistä. Syyttäjä oli tehnyt kaik-
1808: piireissä ja kaupunginviskaalinvirastoissa ja huo- kiaan 4 292 (5 393) muutoksenhakua, niistä yk-
1809: lehtineet alaistensa syyttäjien paikallisesta koulu- sin 2 435 (2 984) ja samalla kertaa kuin toinen
1810: tuksesta. asianosainen 1 8 57 ( 2 409).
1811:
1812:
1813: Syyttäjätarkastukset Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen
1814:
1815: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosaston toimes- Kertomusvuonna syyttäjät toimittivat oikeus-
1816: ta on kertomusvuonna tarkastettu Helsingin, kanslerinvirastoon 60 muutoksenhakemusta hovi-
1817: Oulun ja Tampereen kaupunginviskaalinvirastot. oikeuden päätöksistä sen toisena asteena käsitte-
1818: Tämän lisäksi on laadittu selvitys Turun, Porin ja lemistä jutuista. Näistä toimitettiin edelleen kor-
1819: Lahden kaupunginviskaalinvirastoihin ennen keimpaan oikeuteen 56 hakemusta. Joissakin ta-
1820: 1.1.1985 saapuneista ja kaupunginviskaalilla vie- pauksissa vaadittiin syyttäjää tarkentamaan tai
1821: 1 37
1822:
1823: täydentämään muutoksenhakemustaan ennen III Koulutus- ja tiedotustoiminta
1824: sen edelleen toimittamista. Korkein oikeus on
1825: viran puolesta pyytänyt syyttäjiltä 74 vastausta Koulutuksen suunnittelu
1826: syytettyjen muutoksenhakemusten johdosta.
1827: Syyttäjien muutoksenhakemusten ja korkeim- Syyttäjäkoulutuksen jatkuvaa suunnittelua, to-
1828: man oikeuden niiden johdosta myöntämien vali- teuttamista ja seurantaa varten on toiminut oi-
1829: tuslupien lukumäärän kehitys vuosina 1980- keuskanslerin asettama syyttäjäkoulutuksen yh-
1830: 1985 ilmenee seuraavasta taulukosta. teistyöryhmä, jonka keskeisenä tehtävänä on eri-
1831: laisten näkemysten esittäminen sekä tiedon välit-
1832: Vuosi Korkeimpaan oikeuteen Korkeimman oikeuden täminen oikeuskanslerinvirastolle. Yhteistyöryh-
1833: toimitetut syyttäjien niihin myöntämät mä on vuoden aikana pitänyt kolme kokousta.
1834: muutoksenhakemukset valitusluvat
1835: Kokouksissa on käsitelty mm. syyttäjäkurssin
1836: 1980 57 13 uutta opetussuunnitelmaa, vuoden 1986 koulu-
1837: 1981 69 13
1838: 1982 84 17 tusbudjettia, vuoden 1986 jatkokoulutuksen ai-
1839: 1983 90 20 heita, syyttäjäkurssin täydennyskoulutuksen
1840: 1984 76 23 suunnittelua sekä vuoden 1987 koulutusta.
1841: 56
1842: 1985
1843: * Oikeuskanslerin 16.2.1984 asettama työryhmä
1844: luovutti oikeuskanslerille ehdotuksen syyttäjä-
1845: * Kaikkia ei vielä ole ratkaistu. kurssin uudeksi opetussuunnitelmaksi. Oikeus-
1846: kansleri on vahvistanut opetussuunnitelman otet-
1847: tavaksi käyttöön vuoden 1986 syyttäjäkursseilta
1848: Kantelut syyttäjien toiminnasta alkaen.
1849:
1850: Kertomusvuoden aikana on oikeuskanslerinvi-
1851: raston tutkittavina ollut useita syyttäjien toimin- Perehdyttämiskoulutus
1852: taan kohdistuvia kanteluita. Niistä osan ovat
1853: muodostaneet kantelut, jotka ovat aiheutuneet Syyttäjien perehdyttämiskoulutus on aloitettu
1854: siitä, että syyttäjä oli syyteasiaa koskevassa ratkai- 1982. Lääninsyyttäjät vastaavat perehdyttämis-
1855: sussaan jättänyt rikokseen syylliseksi epäillyn koulutuksen toteutuksesta läänissään. Vuoden
1856: henkilön syytteeseen asettamatta. Kantelut ovat 1985 aikana on seurattu perehdyttämiskoulutuk-
1857: kohdistuneet sekä alisyyttäjien että lääninsyyttä- sen toteuttamista. Sen kehittämistä on käsitelty
1858: jien ratkaisuihin. lääninsyyttäjien neuvottelupäivillä.
1859: Osan kanteluista ovat muodostaneet sellaiset
1860: kantelut, joissa ei ole ollut kysymys vain syytehar-
1861: kinnan suorittamisesta, vaan myös syyttäjän Syyttäjäkurssit
1862: muunlaisesta menettelystä. Suuri osa näistä kan-
1863: teluista on puolestaan ollut sellaisia, joissa syyttä- Kertomusvuonna on järjestetty oikeuskansle-
1864: jän menettelyn lisäksi on ollut kysymys myös rinviraston 13. ja 14. syyttäjäkurssit. Kumpikin
1865: joko poliisiviranomaisten menettelystä tai tuo- kurssi on pidetty kahtena viikon pituisena jakso-
1866: mioistuimien päätöksistä. na 11.-15.2. ja 25.-29.3. sekä 14.-18.10. ja
1867: Joissakin tapauksissa oikeuskansleri on syytteen 25.-29.11. Opetusohjelma on pääpiirteissään
1868: nostamatta jättämistä koskevien kanteluiden joh- ollut samansisältöinen kuin aikaisemmillakin
1869: dosta, kuten myös syyttäjänvirastoissa suoritettu- kursseilla.
1870: jen tarkastuksien perusteella, määrännyt syytteen Kursseille on vuonna 1985 osallistunut 1 apu-
1871: nostettavaksi, vaikka asianomaisen syyttäjän rat- laispoliisitarkastaja, 7 kaupunginviskaalia, 20 ni-
1872: kaisua sinänsä ei ole pidetty virheellisenä. Nämä mismiestä, 12 apulaisnimismiestä, 4 sotilaslaki-
1873: tapaukset sekä syyttäjille virheellisestä menette- miestä, 2 poliisiopiston opettajaa, 2 käräjätuoma-
1874: lystä vastaisen varalle annetut huomautukset ja ria, 1 sisäasiainministeriön poliisiosaston ylitar-
1875: ohjeet on selostettu edellä kertomuksen I osassa. kastaja ja 1 oikeuskanslerinviraston esittelijä. En-
1876: Alisyyttäjien menettelystä ja heidän syyteasioi- simmäisen kerran on kertomusvuonna osanottaji-
1877: ta koskevista ratkaisuistaan on mahdollista kan- na ollut tuomarikunnan edustajia.
1878: nella myös lääninsyyttäjille, joiden käsiteltävinä Syyttäjäkurssin kouluttajille järjestettiin koulu-
1879: on kertomusvuoden aikana ollut useita kantelui- tuspäivät 26.-28.8.1985. Päivien keskeisenä si-
1880: ta. sältönä olivat opetusopilliset kysymykset sekä
1881: 38 1
1882:
1883: uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen tilaisuuksissa sekä läänien poliisipäällystöpäivillä
1884: valmisteluun liittyvät asiat. on käsitelty syyttäjäntoimintaan liittyviä ajankoh-
1885: taisia asioita. Kertomusvuoden keskeisiä koulu-
1886: tuskysymyksiä ovat olleet uusi poliisitarkastajista
1887: Pienryhmäkoulutus lääninsyyttäjänä annettu asetus ja sen nojalla
1888: annettu oikeuskanslerin yleinen ohje eräiden syy-
1889: Syyttäjät ovat toimineet lääninsyyttäjien muo- teharkinta-asiain käsittelystä.
1890: dostamissa koulutusryhmissä, joita oli koko Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosaston edusta-
1891: maassa yhteensä 46. Kukin ryhmä on vuoden jat ovat toimineet luennoitsijoina näissä koulu-
1892: aikana kokoontunut vähintään kaksi kertaa. Syyt- tustilaisuuksissa.
1893: täjäosasto on yhdessä lääninsyyttäjien kanssa seu-
1894: rannut ja ohjannut ryhmien toimintaa sekä ko-
1895: kousraporteista että muulla tavalla saadun seu- Muut tzlaisuudet
1896: rantatiedon perusteella. Ryhmien toiminnan ak-
1897: tiivisuudessa ja suunnitelmallisuudessa on melko Keskusrikospoliisin järjestämälle taloudellisten
1898: suuria ryhmäkohtaisia eroja. rikosten tutkimakursseille on kertomusvuonna
1899: Pienryhmäkoulutuksen kehittämistä on käsitel- osallistunut yksi kaupunginviskaali.
1900: ty lääninsyyttäjien neuvottelupäivillä. Keskusrikospoliisin järjestämälle huumausaine-
1901: rikosten tutkimakurssille on osallistunut yksi
1902: apulaisnimismies.
1903: Syyttäjien talousrikoskurssi Oikeusministeriön järjestämään talousrikosse-
1904: minaariin on osallistunut 2 apulaispoliisitarkasta-
1905: Kertomusvuonna on järjestetty yksi syyttäjien jaa ja 3 kaupunginviskaalia.
1906: talousrikoskurssi 22.-26.4.1985. Kurssin ope-
1907: tusohjelma on ollut pääpiirteissään samansisältöi-
1908: nen kuin edellisilläkin kursseilla. Lääninsyyttäjien neuvottelupäivät
1909: Kurssille on osallistunut 1 apulaispoliisitarkas-
1910: taja, 6 kaupunginviskaalia, 6 nimismiestä, 12 Oikeuskanslerinvirasto järjesti lääninsyyttäjien
1911: apulaisnimismiestä ja 1 oikeusneuvosmies. neuvottelupäivät 14.5. ja 19.11.1985. Neuvottelu-
1912: päiville osallistuivat poliisitarkastajat ja apulais-
1913: poliisitarkastajat sekä sisäasiainministeriön ja oi-
1914: Syyttäjien kirjanpidon kurssi keusministeriön edustajia.
1915: Neuvotteluissa 14.5. käsiteltiin asetusehdotus-
1916: Kertomusvuonna JarJestettiin ensimmäisen ta poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä, erityisesti
1917: kerran syyttäjien kirjanpidon kurssi. Kurssin en- asetusehdotuksen 6 §:ssä tarkoitettujen rikosten
1918: simmäinen jakso oli 9.-13.9.1985. Toinen jakso määrittelyä sekä esitystä oikeuskanslerin yleiseen
1919: on vuoden 1986 puolella. ohjeeseen otettavista säännöksistä. Lisäksi käsitel-
1920: Kurssilla käsiteltiin kirjanpidon ja tilinpäätök- tiin syyttäjien koulutuksen järjestämistä ennen
1921: sen perusteita, kirjanpitoa eri yritysmuodoissa, asetuksen voimaantuloa.
1922: ATK-kirjanpidon periaatteita ja tilinpäätöksen Neuvottelussa 19.11. käsiteltiin kokemuksia lää-
1923: suunnittelua. Ennen kurssin alkua ja jaksojen ninsyyttäjäasetuksen voimaantulosta, lääninsyyt-
1924: välillä oppilailla on ollut harjoitustehtäviä. Toi- täjien tarkastustoiminnan kehittämistä, syyttäjä-
1925: sella jaksoilla käsitellään vero-, konkurssi- ja koulutusta sekä oikeushallinnon tietojärjestelmiä
1926: kirjanpitorikoksia. syyttäjäntoiminnan kannalta.
1927: Kurssille on osallistunut 3 apulaispoliisitarkas-
1928: tajaa, 12 kaupunginviskaalia, 4 nimismiestä, 6
1929: apulaisnimismiestä ja 1 oikeuskanslerinviraston Kanneviskaalien neuvottelupäivät
1930: esittelijä.
1931: Oikeuskanslerinvirasto järjesti yhdessä oikeus-
1932: ministeriön kanssa hovioikeuksien kanneviskaa-
1933: Lääninsyyttäjien järyestämä koulutus lien neuvottelupäivät 8.-9.5.1985.
1934: Neuvottelupäivillä käsiteltiin ajankohtaisia
1935: Lääninsyyttäjät ovat järjestäneet lääninsä syyt- lainsäädännön muutoksia, vahingonkorvausvaati-
1936: täjille koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia. Näissä musta valtiolta virkarikosasioissa, oikeuskansle-
1937: 1 39
1938:
1939: rioviraston tarkastustoimintaa, kanneviskaalin IV Kansainvälinen yhteistoiminta
1940: mahdollisuutta valvonnan ja tiedonkulun kehit-
1941: tämiseen hovioikeuden kannalta, virkarikosasioi- Kansainvälinen syyttä.fän harkintavaltaa koskeva
1942: ta, joita käsitellään osaksi hovioikeudessa ensi tutkijakokous
1943: asteena ja osaksi alioikeudessa, eräitä leimavero-
1944: lain ongelmia, asianosaisten kutsumista hovioi- Devon & Coenwallin poliisihallinnon kutsusta
1945: keuden suulliseen käsittelyyn, syytepyyntömenet- järjestettiin 27 .6.-1. 7.1985 Exeterissä, englan-
1946: telyä, syyttäjän ja alioikeuden diaarinpitoon liit- nissa kansainväliseen syyttäjätutkimukseen liitty-
1947: tyviä ongelmia sekä syyttäjäkoulutusta. nyt tutkijakokous, jonka aiheena oli syyttäjän
1948: Käytäntö syytepyyntömenettelyssä vaihtelee eri harkintavalta. Suomen osalta on tästä tutkimuk-
1949: puolilla maata. Syytepyyntö tulee kysymykseen sesta julkaistu englanninkielinen tutkimusraport-
1950: siinä tapauksessa, että eräiden yhdessä käsiteltä- ti (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja
1951: vien rikosasiain oikeuspaikasta annetussa laissa n:o 67) ja sen suomenkielinen tiivistelmä Syyttä-
1952: (516/ 45) tarkoitetuissa tilanteissa syyte nostetaan jäsanomien n:o 3/1984 liitteenä. Kokouksessa
1953: muussa kuin siinä tuomioistuimessa, jonka tuo- käsiteltiin muun muassa tutkimuksen aloittamis-
1954: miopiirissä rikos on tehty. Tällöin tekopaikka- ta muissa Pohjoismaissa ja esitettiin muun ohessa
1955: kunnan syyttäjä esittää syytepyynnön siinä tuo- yksityiskohtainen selvitys Englannin ja Walesin
1956: mioistuimessa toimivalle syyttäjälle, jossa syyte- siirtymisestä vuonna 1986 poliisista erilliseen
1957: asia käsitellään. syyttäjälaitokseen. Oikeuskanslerinvirastoa ko-
1958: Eräät alioikeudet vaativat syyttäjää jättämään kouksessa edusti nuorempi oikeuskanslerinsihtee-
1959: oikeudelle kirjallisen syytepyynnön, jota on saa- ri Jorma Kalske.
1960: tettu pitää jopa prosessinedellytyksenä. Neuvot-
1961: telupäivillä todettiin, että syytepyyntö on yksin-·
1962: omaan syyttäjien välinen toimenpide, jonka oi- Huumausaineita .fa valvontapolitiikkaa
1963: keellisuudesta syyttäjät myös vastaavat. käsittelevä poh.foismainen seminaari
1964:
1965: Pohjoismaiden neuvoston juridisen valiokun-
1966: Syyttä.fäsanomat nan ja Kriminologian pohjoismaisen yhteistyö-
1967: neuvoston järjestämään huumausaineita ja val-
1968: Syyttäjäsanomat ilmestyi vuonna 1985 kolme- vontapolitiikkaa käsittelevään seminaariin
1969: na numerona, joissa oli yhteensä 61 sivua. Syyttä- R0nnessä 22.-24.4.1985 on osallistunut Helsin-
1970: jäsanomat on sisältänyt oikeuskanslerin ohjeita ja gin kaupunginviskaali Raija Toiviainen.
1971: tiedotuksia syyttäjille ja siinä on selostettu oi- Seminaariin osallistui Pohjoismaiden parla-
1972: keuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisu- mentaarikkoja sekä hallinnon, tuomioistuinten,
1973: ja. Syyttäjäsanomien numerossa 2 on julkaistu tutkimuksen, asianajajien ja syyttäjäviranomais-
1974: asetus poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä ja oi- ten edustajia.
1975: keuskanslerin sen nojalla antama yleinen ohje
1976: eräiden syyteharkinta-asiain käsittelystä sovelta-
1977: misohjeineen. Vieraita oikeuskanslerinvirastossa
1978: Syyttäjäsanomien hakemisto vuosilta 1976-
1979: 1984 on ilmestynyt kertomusvuonna. Ryhmä syyttäjiä ja tuomareita Saksan Liittota-
1980: Syyttäjäsanomien jakelun piiriin kuuluvat syyt- savallasta vieraili toukokuussa oikeuskanslerinvi-
1981: täjien lisäksi muun muassa yleiset tuomiois- rastossa ja Helsingin kaupunginviskaalinvirastos-
1982: tuimet, poliisiviranomaiset sekä oikeustieteelliset sa.
1983: tiedekunnat ja tutkimuslaitokset. Painosmäärä
1984: on vuonna 1985 ollut 1 550 suomenkielistä ja
1985: 110 ruotsinkielistä. Syyttäjille on lähetetty Syyt- Syytemääräykset ulkomailla tapahtuneista
1986: täjäsanomien ohella korkeimman oikeuden rikos- rikoksista
1987: ja prosessioikeutta koskevista ratkaisuista erillinen
1988: moniste, joka on julkaistu kertomusvuoden aika- Ulkomailla tapahtuneita rikoksia koskevat syy-
1989: na viisi kertaa. temääräykset on edellä I osassa selostettu.
1990: 40 1
1991:
1992: Asianajajalaitos
1993:
1994: Asianajajien valvonta asian hallituksen käsiteltäväksi. Hallituksen ku-
1995: rinpitojaosto on käsitellyt kurinpitoasioita kesästä
1996: Asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 an- 1983 alkaen.
1997: netun lain (496/58) 1 §:n mukaan asianajaja on
1998: se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen,
1999: jona toimii Suomen Asianajajaliitto, jäsenenä Valvonta- ja kurinpitojärjestelmän
2000: merkitty asianajajaluetteloon. Lain 6 §:n mukaan kehittäminen
2001: yhdistyksen hallituksen tulee valvoa, että asian-
2002: ajajat tuomioistuimessa tai muun viranomaisen Oikeusministeriö asetti 28.5.1984 työryhmän
2003: luona sekä muussakin toiminnassaan täyttävät selvittämään asianajajien valvonta- ja kurinpito-
2004: velvollisuutensa. Saman pykälän mukaan oikeus- järjestelmän kehittämisen tarvetta sekä tekemään
2005: kanslerilla on oikeus vaatia yhdistyksen hallitusta asiassa tarpeelliset ehdotukset. Työryhmä antoi
2006: ryhtymään toimenpiteisiin asianajajaa vastaan, mietintönsä 30. 3.1985. Työryhmä päätyi ehdo-
2007: jos hän katsoo, että asianajaja laiminlyö velvolli- tuksissaan siihen, että Suomen Asianajajaliiton
2008: suutensa tai ettei tällä ole oikeutta olla asianaja- hallituksen rinnalle tulisi muodostaa erillinen
2009: jana. kurinpitolautakunta, joka käsittelisi kurinpito-
2010: asiat. Muut asianajajien ammatilliseen valvon-
2011: AsianajaJien kurinpito taan kuuluvat asiat, joita nimitettäisiin valvonta-
2012: asioiksi, käsittelisi asianajajaliiton hallitus. Ku-
2013: Asianajajayhdistyksen hallitus on velvollinen rinpitolautakunnan työryhmä ehdotti koostuvaksi
2014: ryhtymään toimenpiteisiin asianajajan kurinpi- puheenjohtajasta ja kuudesta jäsenestä. Puheen-
2015: dolliseksi rankaisemiseksi, jos tämä on menetellyt johtaja ja varapuheenjohtaja olisivat tuomarinvi-
2016: velvollisuutensa vastaisesti. Kurinpidollisia ran- rassa olevia, asianajotoimintaan perehtyneitä
2017: gaistusseuraamuksia ovat yhdistyksestä erottami- henkilöitä. Muut jäsenet olisivat asianajajia, jotka
2018: nen, julkinen varoitus, varoitus ja huomautus. valitsisi Suomen Asianajajaliiton liittokokous.
2019: Asianajajalain 10 §:n 2 momentin mukaan oi- Työryhmä katsoi, ettei seuraamusjärjestelmään
2020: keuskanslerilla on oikeus valittaa Helsingin ho- eikä kurinpidolliseen menettelyyn olisi syytä teh-
2021: vioikeuteen asianajajaa vastaan kurinpitoasiassa dä muutoksia.
2022: sekä asianajajan poistamista asianajajaluettelosta Oikeuskansleri on 30.9.1985 antanut lausun-
2023: ja hänen eroamistaan yhdistyksestä koskevissa non asianajajien valvontatyöryhmän mietinnöstä.
2024: asioissa annetuista yhdistyksen hallituksen pää- Lausunto on selostettu kertomuksen II osassa.
2025: töksistä. Tätä varten yhdistyksen hallitus toimit-
2026: taa kappaleen puheena olevissa asioissa antamis-
2027: taan päätöksistä oikeuskanslerille. Yleiset oikeusavustajat
2028:
2029: Kunnallisina viranhaitijoina to1m1vat yleiset
2030: Kurinpitojaosto oikeusavustajat, joista on säädetty yleisestä oi-
2031: keusaputoiminnasta 2 päivänä helmikuuta 1973
2032: Asianajajayhdistyksen hallitus voi antaa asian- annetussa laissa (88/73), ovat myös asianajajayh-
2033: ajajien valvontaan kuuluvien kurinpitoasioiden distyksen valvonnan alaisia.
2034: käsittelemisen keskuudestaan asettamaosa jaos-
2035: ton tehtäväksi (6 a §, 368/82). Kurinpitojaosto,
2036: jossa on puheenjohtaja ja kuusi jäsentä, päättää Tilastot
2037: itsenäisesti kurinpitoasioista ja niissä aiheutuvista
2038: seuraamuksista muutoin paitsi, jos se päätyy Suomen Asianajajaliiton hallitus ja oikeuskans-
2039: siihen, että asianajaja tulisi erottaa liitosta, jol- leri ovat kertomusvuonna käsitelleet asianajajien
2040: loin päätös on alistettava koko hallituksen vahvis- ja yleisten oikeusavustajien kurinpitoasioita alla
2041: tettavaksi. Jaosto voi myös erityisestä syystä siirtää olevien tilastojen osoittamin tavoin.
2042: 1 41
2043:
2044: Suomen Asianajajaliiton käsittelemät asiat
2045:
2046: Kanteluja ja aloitteita Kantelujen ja aloitteiden Ran{aistusseuraamuksen Määrätyt rangaistusseuraamukset
2047: kohteena olleita ohteena olleita
2048:
2049: ~leisiä yleisiä Liitosta
2050: käsitelty hylätty asianajajia oikeus- asianajajia oikeus- erotta- Varoitus Huomautus
2051: avustajia avustajia minen
2052:
2053: 123 71 93 5 40 3 2 17 *) 30
2054:
2055: *) 1 julkinen varoitus, joka annettu neljästä asiasta.
2056:
2057:
2058:
2059: Ozkeuskanslerin käsittelemät asiat
2060:
2061: Kantelujen aiheuttamat toimenpiteet
2062:
2063: Kantelu ja ~antelun kohteena olleita Huomautus Siirretty Suomen Asian- Ei ollut aihet~a .e!?-empiin Valitukset
2064: asianajajalle ajajaliiton käsiteltäväksi tmmenpttetsHn Helsingin
2065: toimekSiannon hovioikeuteen
2066: yleisiä hoitotavasta yleisiä yleisiä Suomen
2067: käsitelty hylätty asianajajia oikeus- asianajajia oikeus- asianajajia oikeus- Asianajajaliiton
2068: avustajia avustajia avustajia päätöksistä
2069:
2070:
2071: 76 56 52 11 - 17 3 45 11 -
2072:
2073:
2074:
2075:
2076: 6 360437E
2077: II
2078:
2079:
2080: Eräitä oikeuskanslerinvirastossa syntyneitä asiakirjoja
2081: 1
2082: 1
2083: 1
2084: 1
2085: 1
2086: 1
2087: 1
2088: 1
2089: 1
2090: 1
2091: 1
2092: 1
2093: 1
2094: 1
2095: 1
2096: 1
2097: 1
2098: 1
2099: 1
2100: 1
2101: 1
2102: 1
2103: 1
2104: 1
2105: II 45
2106:
2107:
2108:
2109:
2110: Eduskunnan kansliatoimikunnan tietoon saatettu oikeuskanslerin käsitys kansanedustajan oman auton
2111: käyttökustannusten korvaamisessa noudatettavasta menettelystä.
2112:
2113: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje eduskunnan ten korvaaminen perustuu todellisten kustannus-
2114: kansliatoimikunnalle 4 päivältä tammikuuta ten syntymisen periaatteelle. Tarkempien mää-
2115: 1985, n:o 62.
2116: räysten antaminen tästä on jätetty eduskunnan
2117: kansliatoimikunnan harkintaan.
2118: Kansanedustajan päiväraha Kansliatoimikunta on 17.2.1977 ja 28.1.1983
2119: tehnyt edellä mainittua asiaa koskevat päätökset.
2120: Oheisena kunnioittavasti lähetän tämän muka- Niiden mukaan korvaus on riippumaton siitä,
2121: na Kansliatoimikunnalle tiedoksi jäljennöksen suoritetaanko matka omalla vai vuokra-autolla.
2122: maanviljelijä Arssi Rutosen kanteluun antamasta- Päätösten mukaan, jos kansanedustaja on koko
2123: ni tälle päivälle päivätystä päätöksestä n:o 60 viikon ollut poissa eduskunnan istunnoista, hän
2124: kansanedustaja Urpo Leppäsen päivärahaa koske- menettää matkakorvauksen tältä viikolta. Edusta-
2125: vassa astassa. jille on asetettu ilmoitusvelvollisuus tilitoimistol-
2126: le kulkuyhteyksien muuttumisesta ja muista kor-
2127: vauksen suuruuteen vaikuttavista seikoista.
2128: Oman auton käyttökorvaus Korvauksen suorittamismenettely perustuu sii-
2129: hen, että kansanedustaja kunkin vaalikauden
2130: Edellä mainittua asiaa tutkiessani on käynyt alussa pyytää tilitoimistolta hänelle tulevaa kor-
2131: selville, että samalla kenaa kun Leppänen oli vausta ja samalla ilmoittaa tätä varten tarpeelliset
2132: pyytänyt eduskunnalta kansanedustajan päivära- perustelut ja tiedot. Sanottuun tarkoitukseen on
2133: haa, hän oli myös pyytänyt ja saanut korvauksen laadittu lomake. Matkalaskua tai minkäänlaisia
2134: oman auton käytöstä kahdesta edestakaisesta määrävälein annettavia ilmoituksia osoitukseksi
2135: matkasta viikossa välillä Luumäki- Lappeenran- siitä, että korvattavia kustannuksia on syntynyt,
2136: nan lentokenttä/ rautatieasema. Hankittuani tä- järjestelmään ei sen sijaan liity.
2137: män johdosta eduskunnan tilitoimistolta selvityk- Tilitoimiston tehtävänä on hallinnollisesti toi-
2138: sen kansanedustajille maksettavan oman auton meenpanna korvausten maksatus kansliatoimi-
2139: käyttökorvauksen perusteista ja sen suorittamisen kunnan päätösten mukaisesti ja valvoa, että kor-
2140: valvonnasta totean seuraavaa. vauksen suorittamiselle on hyväksyttävä peruste.
2141:
2142:
2143: 1. Oman auton käyttökorvauksen maksamisen 2. Tilitoimiston selvitys
2144: yleiset edellytykset ja maksamisessa
2145: noudatettava menettely Tilitoimisto on selvityksessään esittänyt, ettei
2146: korvauksen suorittamisen valvonta sen toimesta
2147: Edustajanpalkkiosta annetun lain 1 b §:n ole kaikilta osin mahdollista, ainakaan ilman
2148: (330/76) mukaan kansanedustajalle voidaan kor- huomattavia hankaluuksia. Se seikka, onko kan-
2149: vata matkustamiskustannuksia, jotka hänelle sanedustaja tehnyt kotimatkan, kävisi ilmi lento-
2150: edustajan tehtävän hoitamisessa aiheutuvat muis- matkojen osalta vain Finnair Oy:n pitämistä
2151: sa kuin sanotun lain 1 a §:ssä tarkoitetuissa ta- matkustajaluetteloista. Rautateitse ja linja-autolla
2152: pauksissa. Edustajanpalkkiolain 1 b §:n mukaan tehtyjen matkojen osalta matkustamisen totea-
2153: korvattavia ovat sellaiset kustannukset, jotka kan- minen olisi mahdotonta. Myöskään ei olisi mah-
2154: sanedustajalle aiheutuvat muun muassa matkois- dollista varmistua, onko edustaja lentäen, junalla
2155: ta hänen asuntonsa ja lentoaseman, rautatielii- tai linja-autolla tehdyn matkan jälkeen käyttänyt
2156: kennepaikan tahi linja-autokuljetuksen päätease- omaa tai vuokra-autoa matkan loppuvaiheessa.
2157: man välillä. Laista ja sen esitöistä (Hallituksen Eräissä tapauksissa, joissa oli epäilty korvauspe-
2158: esitys n:o 5/1976 vp.) ilmenee, että kustannus- rusteen puuttuvan, tilitoimiston puolesta oli
2159: 46 II
2160:
2161: haastateltu asianomaista edustajaa. Yhtään vää- milloin korvaukseen oikeuttavat matkat tosiasial-
2162: rinkäytöstapausta ei ollut tällä tavoin tullut esil- lisesti on tehty.
2163: le. Muutosilmoituksia korvauksen suuruuteen
2164: vaikuttavista seikoista tilitoimistolle oli jonkin
2165: verran tehty. Mikäli korvauksen maksamisessa 4. johtopäätökset
2166: palattaisiin ennen vuotta 1972 noudatettuun me-
2167: nettelyyn, jonka mukaan kukin edustaja laati Oman auton käyttökorvauksen maksaminen
2168: henkilökohtaisen matkalaskun, korvausperusteen kansanedustajille tapahtuu eduskunnan tilitoi-
2169: oikeellisuus jäisi edelleenkin hänen oman ilmoi- miston toimesta. Kansliatoimikunnan tehtävänä
2170: tuksensa varaan. on eduskunnan taloudenhoidon ja varainkäytön
2171: sekä eduskunnan kanslian henkilökunnan toi-
2172: minnan yleinen johtaminen ja valvonta. Lisäksi
2173: 3. Käyttökorvausmenettelyn arviointia se on antanut edellä mainitut, puheena olevien
2174: kustannusten korvaamista koskevat päätökset.
2175: Eduskunnassa noudatettu oman auton käyttö- Kansliatoimikunnan toiminnan valvonta, sikäli
2176: korvauksen maksamiskäytäntö on valvonnan suh- kuin on kysymys kansliatoimikunnalle hallintovi-
2177: teen lievempi, kuin mitä vastaavanlaisissa ta- ranomaisena kuuluvista eduskunnan talouden- ja
2178: pauksissa matkustamiskustannusten korvaamises- varainhoidon valvontatehtävista ja voimassa ole-
2179: sa valtion hallinnossa muutoin on asianlaita (Ase- vien säännösten oikeasta soveltamisesta näiltä
2180: tus matkakustannusten korvauksesta ja päivära- osin, ei - ainakaan ymmärrettynä laillisuusval-
2181: hasta (496/ 37) siihen myöhemmin tehtyine vonnan käsitteen tavanomaisessa merkityksessä
2182: muutoksineen). Se rakentuu keskeisesti kansan- - eduskunnassa omaksutun kannan mukaan
2183: edustajan itsensä vaalikauden alussa antamaan kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan (1982 vp. -
2184: ennakkoilmoitukseen korvauksen saannin edelly- PeVM n:o 54 - Oikeusasiamiehen kertomus
2185: tyksistä. Tarkempia matkakohtaisia tai määräai- vuodelta 1981). Sen sijaan oikeuskanslerilla on
2186: kaisia ilmoituksia matkalaskun muodossa tai mahdollisuus lausua käsityksensä kansliatoimi-
2187: muutoinkaan siitä, että korvauksen tarkoittamat kunnankin käsiteltävinä olevista asioista.
2188: matkat tosiasiallisesti on tehty, edustajilta ei Tilitoimiston asianomaisten virkamiesten, hei-
2189: vaadita. Näin ollen korvauksen maksaminen on dän maksaessaan kansanedustajille näiden ilmoi-
2190: pääsääntöisesti riippumaton sellaisesta viranomai- tuksiin ja kansliatoimikunnan tekemiin päätök-
2191: sen taholta tapahtuvasta korvausperusteiden tark- siin perustuen oman auton käyttökorvausta, en
2192: kailusta ja valvonnasta, jota asian laatu valtion katso toimineen sillä tavoin, että oikeuskanslerin
2193: menon suorituksen oikeellisuuden varmistami- olisi heidän menettelyynsä puututtava. Sen sijaan
2194: seksi tällaisissa tapauksissa edellyttää. viittaan puheena olevien korvausten maksamis-
2195: Edellä kerrottu eduskunnassa noudatettava käytännöstä esittämääni arvosteluun.
2196: korvauksen maksamismenettely ei käsitykseni Edellä sanotun perusteella. katson, ettei asia
2197: mukaan täytä sille valvonnan suhteen oikeudelli- anna puoleltani aihetta muihin toimenpiteisiin,
2198: selta kannalta asetettavia vähimmäisvaatimuksia. kuin että kunnioittavasti saatan edellä esitetyn
2199: Koska lain mukaan kysymyksessä on kustannus- käsitykseni eduskunnassa noudatettavasta oman
2200: ten korvaaminen, olisi ainakin vaadittava, että auton käyttökustannusten korvaamista koskevasta
2201: kansanedustajat määräajoin, esimerkiksi kuukau- menettelystä eduskunnan kansliatoimikunnalle
2202: sittain, jälkikäteen ilmoittaisivat tilitoimistolle, tiedoksi.
2203:
2204:
2205:
2206: Kysymys nimismiespiirin toimistosihteerin toimimisesta lautamiehenä
2207:
2208: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös 9 Poliisitarkastajan kirjelmä
2209: päivältä tammikuuta 1985, n:o 120.
2210: Vaasan läänin poliisitarkastaja Paavo Mustonen
2211: Apulaisoikeuskanslerin päätös jäljempänä on oikeuskanslerille 6.8.1984 osoittamassaan kir-
2212: mainittavassa lautamiehenä toimimista jelmässä kertonut esittäneensä Närpiön tuomio-
2213: koskevassa asiassa. Annettu Helsingissä 9 kunnan kihlakunnantuomarille Nils-Erik Björk-
2214: päivänä tammikuuta 1985. lundille, että kihlakunnanoikeus vapauttaisi När-
2215: II 47
2216:
2217: piön tuomiokuntaan kuuluvan Kristiinankau- asiat. Käytännössä Lundman hoiti J;>ää~iass~
2218: pungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeudessa ulosotto- ja periruisasioiden tilitystä Ja JOUtui
2219: lautamiehenä toimivan Kristiinankaupungin ni- siten hoitamaan sakkorangaistusten täytäntöön-
2220: mismiespiirin toimistosihteerin Märta Magdalena panoa ja oli niin muodoin esteeilinen toimimaan
2221: Lundmanin lautamiehen tehtävästä. Kihlakun- lautamiehenä. Hän saattoi myös joutua hoita-
2222: nanoikeuden lautakunnasta annetussa laissa oli maan muita edellä mainittuja esteellisyyden ai-
2223: säädetty, että tiettyjä tehtäviä hoitava virkamies heuttavia asioita.
2224: ei saa toimia lautamiehenä. Jos lautamiehen Kristiinankaupungin piirin nimismies Antero
2225: esteellisyys tuli tietoon, oli kihlakunnanoikeuden Kotila on asiassa antamassaan selvityksessä lausu-
2226: vapautettava hänet lautamiehen toimesta. Kun nut, että hän oli saattanut suullisesti kihlakun-
2227: kihlakunnantuomari ei ollut ryhtynyt asiassa toi- nanoikeuden puheenjohtajan tietoon toimisto-
2228: menpiteisiin, poliisitarkastaja oli saattanut asian sihteeri Lundmanin esteellisyyden toimia lauta-
2229: 23.2. 1984 Vaasan hovioikeuden tietoon. Hovioi- miehenä heti sen jälkeen kun raastuvanoikeus oli
2230: keuskaan ei ollut tehnyt asiassa muuta kuin 30.9.1982 lakkautettu ja Kristiinankaupunki oli
2231: siinänyt sen kanneviskaalille mahdollisia toimen- saanut kihlakunnanoikeuden ja sen lautakuntaan
2232: piteitä vanen. Hovioikeuden virkaatoimittava oli nimitetry lautamiehet. Hän oli saattanut asian
2233: kanneviskaali oli päätynyt asiassa 27.6.1984 sel- myös esimiehensä poliisitarkastajan tietoon.
2234: laiseen ratkaisuun, että asianomaisen nimismie- Nimismies Kotila on kertonut, että Kristiinan-
2235: hen tuli jossakin yksittäistapauksessa esittää väite kaupungin nimismiespiiriä varten ei ollut vahvis-
2236: Lundmanin esteellisyydestä ja siten saattaa asia tettu ohjesääntöä. Ohjesääntöluonnos oli mel-
2237: hovioikeuden ratkaistavaksi. Poliisitarkastajan kein valmiina ja tultiin piakkoin lähettämään
2238: mielestä kanneviskaalin ehdottarua menettely ei lääninhallitukseen hyväksyttäväksi. Kotila on
2239: ollut oikea. Jos nimittäin tehtiin jossakin yksittäi- kuitenkin liittänyt oheen Lapuan nimismiespiiriä
2240: sessä jutussa väite esteellisyydestä, niin sitä rat- vanen vahvistetun ohjesäännön, joka samansisäl-
2241: kaistaessa otettiin kantaa esteellisyyteen vain siinä töisenä on vahvistettu läänin muitakin nimis-
2242: jutussa. Lundman oli kuitenkin esteeilinen yleen- miespiirejä vanen. Mainitusta ohjesäännöstä il-
2243: sä toimimaan lautamiehenä. meni, että toimistosihteeri toimii toimistohenki-
2244: Poliisitarkastaja on katsonut, että kihlakun- lostön esimiehenä, perehdyttää alaisensa heille
2245: nanoikeus oli menetellyt virheellisesti jättäessään kuuluviin tehtäviin ja allekirjoittaa perimis- ja
2246: Lundmanin edelleen toimimaan lautamiehenä. ulosottoasioiden siirto- ja tilityskirjeet. Kotilan
2247: Kun hovioikeuskaan ei ollut ryhtynyt riittäviin mukaan toimistosihteeri Lundman hoiti käytän-
2248: toimenpiteisiin Lundmanin vapauttamiseksi, po- nössä rangaistusten täytäntöönpanoon kuuluvia
2249: liisitarkastaja on saattanut asian oikeuskanslerin tehtäviä. Sakkojen perintä annettiin hänen toi-
2250: tietoon ja pyytänyt oikeuskansleria ryhtymään mestaan ulosottoapulaisille, muuntorangaistusta
2251: asian vaatimiin toimenpiteisiin. koskevat asiat kulkivat toimistosihteerin kautta,
2252: vankeusrangaistusten taytontoonpanon osalta
2253: hän antoi asiakirjat nimismiehelle, joka hoiti
2254: Selvitykset vankilaan toimittamiseen liittyvät tehtävät. Toi-
2255: mistosihteeri Lundman hoiti sakkojen ja muun-
2256: Poliisitarkastaja Mustosen Vaasan hovioikeu- torangaistusten osalta tilityksen ja asian valvon-
2257: delle osoittamassa kirjelmässä on lausuttu, että nan. Kaikki ulosottotoiminnassa oleva täytän-
2258: kihlakunnanoikeuden lautakunnasta annetun töönpanoon liittyvä toiminta kulki käytännössä
2259: lain 4 §:n 3 momentin mukaan lautamiehenä ei toimistosihteerin kautta.
2260: saa toimia virkamies, joka virassaan suorittaa Kihlakunnantuomari Björklund on asiassa an-
2261: rikosten esitutkintaan, tulli- tai poliisivalvontaan tamassaan lausunnossa viitannut Vaasan hovioi-
2262: tahi rangaistusten täytäntöönpanoon kuuluvia keudelle aikaisemmin 7.5.1984 antamaansa selvi-
2263: tehtäviä. Nimismiespiirin toimistosihteeri oli ni- tykseen. Björklund oli tässä selvityksessään esittä-
2264: mismiehen lähin alainen ja siten tavallaan kans- nyt, ettei hän ollut katsonut aiheelliseksi vapaut-
2265: lian esimies, jolloin hänen tehtäviinsä kuuluvat taa Lundmania lautamiehen toimesta. Hänen
2266: kaikki kansliassa käsiteltävät asiat. Kristiinankau- mielestään Lundmania ei voitu pitää rangaistus-
2267: pungin nimismiespiirissä ei ollut vahvistettua ten täytäntöönpanoon kuuluvia tehtäviä suoritta-
2268: ohjesääntöä eri henkilöiden tehtävistä, mutta vana henkilönä. Vaikkakin Lundman oli nimis-
2269: vaikka sellainen olisikin, niin toimistosihteerille miespiirin toimistosihteeri ja nimismiehen alai-
2270: kuuluvat joka tapauksessa periaatteessa kaikki nen kansliatoiminnan puolella, ei hän silti ollut
2271: 48 II
2272:
2273: poliisi eikä niin ollen voinut sellaisena toimia toimia lautamiehen tehtävissä. Näitä virkamiehiä
2274: eikä suorittaa poliisimiehelle kuuluvia tehtäviä. ovat yleisen tuomioistuimen jäsen tai lainoppinut
2275: Lundmanin tehtäviin kuului ensisijaisesti organi- virkamies, virallinen syyttäjä sekä virkamies, joka
2276: soida ulosottopuolen kansliatoimintaa ja kirjata virassaan suorittaa rikosten esitutkintaan, tulli-
2277: sekä eteenpäin lähettää ulosottomiehille makset- tai poliisivalvontaan tahi rangaistusten täytän-
2278: tuja rahamääriä. Hänellä ei ollut minkäänlaista töönpanoon kuuluvia tehtäviä (4 § 3 mom.).
2279: itsenäistä valtaa tai muita mahdollisuuksia suo- Lisäksi asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa
2280: raan tai myöskään epäsuorasti vaikuttaa täytän- harjoittava henkilö ei saa toimia lautamiehenä.
2281: töönpanon kulkuun. Björklund oli selvitykses- Puheena olevan lain 4 §:n 3 momentin perus-
2282: sään esittänyt hovioikeudelle, että kysymys Lund- teluksi hallituksen esityksessä (HE n:o 13/1969
2283: manin esteellisyydestä olisi otettu joko hovioi- vp.) lausuttiin, että valtion virkamies saattaa
2284: keuden hallintojaoston tai täysistunnon käsiteltä- useassa tapauksessa olla tehtäviensä puolesta rin-
2285: väksi. Björklund on katsonut, ettei lakia saanut nastettavissa työsuhteessa olevaan henkilöön. Tä-
2286: tulkita negatiivisesti tai muunnella lainkohtaa män vuoksi ja kun virkamiesasemaa sinänsä ei
2287: siten, että siihen ilman nimenomaista ja selkeää voida pitää esteenä lautamiehenä toimimiselle, ei
2288: sääntöä otetaan repressiivistä sisältöä tai kiellono- enää ollut syytä asettaa kaikkia valtion virkamie-
2289: maisia piirteitä kansalaisen vahingoksi. hiä tässä kohden eri asemaan kuin muita kansa-
2290: Asiakirjoista käy selville, että Vaasan hovioi- laisia. Tuomarinviran haltijoiden ja tuomiois-
2291: keus oli täysistunnossaan 20.6.1984 päättänyt tuinten lainoppineiden virkamiesten toimiminen
2292: siirtää kihlakunnantuomari Björklundin hovioi- lautamiehenä saattoi kuitenkin horjuttaa luotta-
2293: keudelle 7. 5.1984 osoitetussa kirjeessä esitetyn musta siihen, että lautakunnan mielipide edustaa
2294: asian hovioikeuden kanneviskaalille mahdollisia kansanomaista käsitystä ratkaistavana olevasta asi-
2295: toimenpiteitä varten. Hovioikeuden virkaatoimit- asta. Luottamus lautakunnan puolueettomuu-
2296: tava kanneviskaali Robert Liljenfeldt oli poliisi- teen saattoi taas järkkyä, jos lautakunnan jäsene-
2297: tarkastaja Mustoselle 27.6.1984 osoitetussa kir- nä oli syyttäjä-, tutkima- tai rangaistusten täytän-
2298: jeessä ehdottanut asian ratkaisemista siten, että töönpanoviranomaisia tahi ammatikseen asian-
2299: virallisen syyttäjän oli esitettävä väite lautamies ajoa harjoittavia henkilöitä. Lakivaliokunta mie-
2300: Lundmanin esteellisyydestä jossakin yksittäisessä tinnössään (n:o 6/1969 vp.) ehdotti muutetta-
2301: jutussa ja, jos kihlakunnanoikeus katsoi, ettei vaksi hallituksen lakiehdotusta 4 §:n 3 momen-
2302: Lundman ollut esteellinen, syyttäjän tuli valittaa tin osalta siten, että lautamiehenä toimiruiskielto
2303: ratkaisusta hovioikeuteen, jolloin asia tulisi rat- rajoitettaisiin koskemaan vain yleisiä tuomiois-
2304: kaistuksi tuomioistuimen päätöksellä. Asia ei tuimia, koska käytännöllistä tarvetta rajoituksen
2305: siinä vaiheessa antanut kanneviskaalin taholta ulottamiseen koskemaan erikoistuomioisruinten
2306: aihetta enempiin toimenpiteisiin. jäseniä ja lainoppineita virkamiehiä ei näyttänyt
2307: Oikeusministeriöstä on saatu asiaan liittyviä olevan olemassa ja toisaalta virkamiesten mahdol-
2308: tietoja. Niistä käy selville muun muassa, että lisuutta toimia lautamiehenä oli ehdotettu laa-
2309: lautamieheksi on valittu tuomiokunnan kanslian- jennettavaksi. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuk-
2310: hoitaja ja yleisen oikeusaputoimiston toimistovir- sen lakivaliokunnan ehdotuksen mukaisena.
2311: kailija. Erään vankilan vartija, joka oli valittu Esillä olevassa asiassa on kysymys siitä, onko
2312: lautamieheksi, on joutunut vartijan tehtävän joh- nimismiespiirin toimistosihteeri sellainen virka-
2313: dosta luopumaan lautamiehen toimesta. mies, jolla on edellä mainitussa lainkohdassa
2314: tarkoitettuja esitutkintaan, poliisivalvontaan ja
2315: rangaistusten täytäntöönpanoon kuuluvia tehtä-
2316: viä. Tapauksessa on erityisesti kysymys toimisto-
2317: Ratkaisu sihteerin toimimisesta rangaistusten täytäntöön-
2318: panotehtävissä.
2319: Poliisitarkastaja Mustosen kirjelmän johdosta Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan
2320: vireille tulleen asian olen tutkinut. todeta, että toimistosihteeri Lundmanilla on vir-
2321: Asian johdosta totean, että ennen kihlakun- katehtäviä, jotka kuuluvat rangaistusten täytän-
2322: nanoikeuden lautakunnasta annettua lakia (322/ töönpanoon. Kuitenkin hänen tehtävänään tältä
2323: 69) virkamies ei saanut toimia lautamiehenä. osin on avustaa nimismiespiirille kuuluvissa ran-
2324: Sanotussa laissa sallittiin myös virkamiehen toi- gaistusten täytäntöönpano- ja ulosottotehtävissä.
2325: miminen lautamiehenä. Kuitenkaan tietyissä Hänen tehtäviinsä ei liity itsenäisen päätäntäval-
2326: tehtävissä olevat virkamiehet eivät nytkään saata lan käyttämistä. Kysymyksenalaista on, ovatko
2327: II 49
2328:
2329: nämä Lundmanin toimistotyön luonteiset virka- Edellä lausutusta käy ilmi, että toimistosihteeri
2330: tehtävät sellaisia, että luottamus hänen puolueet- Lundmanin asema lautamiehenä ei ole ongelma-
2331: tomuuteensa lautamiehenä niiden vuoksi järkkyi- ton. Kuitenkin toimimiskieltoa koskevat sään-
2332: si. Toisaalta rikosasioissa se seikka, että lautamie- nökset, joita poikkeuksina yleisestä säännöstä on
2333: hen esimies, nimismies, on virallinen syyttäjä, tulkittava ahtaasti, ovat siinä määrin tulkinnan-
2334: saattaa olla omiaan synnyttämään epäluuloja lau- varaisia, ettei kihlakunnantuomari Björklundin
2335: takuntaa kohtaan. menettelyä, kun hän ei ole ryhtynyt toimenpitei-
2336: Puheena olevasta lainkohdasta käy selville, että siin valtuuston lainvoiman saaneelia päätöksellä
2337: yleisten tuomioistuinten kohdalla vain tuomiois- lautamieheksi valitun toimistosihteeri Lund-
2338: tuinten jäseniltä ja lainoppineilta virkamiehiltä manin vapauttamiseksi lautamiehen toimesta,
2339: on kielletty lautamiehenä toimiminen. Oikeus- voida pitää hänelle kuuluvien virkavelvollisuuk-
2340: ministeriöstä saadun tiedon mukaan esimerkiksi sien vastaisena. Asiassa olevan selvityksen perus-
2341: tuomiokunnan kanslianhoitaja ja yleisen oikeus- teella myöskään Vaasan hovioikeuden ja sen
2342: aputoimiston toimistovirkailija ovat käytännössä virkaatoimittavan kanneviskaalin toimenpiteet ei-
2343: voineet olla lautamiehinä. Sen sijaan rangaistus- vät ole olleet virheellisiä.
2344: laitoksessa täytäntöönpanotehtävissä palvellut Edellä esitetyn perusteella katson, ettei minul-
2345: vanginvartija on joutunut tehtävänsä vuoksi luo- la. ole perusteita ryhtyä enempiin toimenpiteisiin
2346: pumaan lautamiehen toimesta. astassa.
2347:
2348:
2349:
2350: Kysymys valtiovarainministeriön antamien veronhuojennuspäätösten perustelemisesta hallintomenet-
2351: telylain 24 §:n mukaisesti
2352: Oikeuskansleri Kai Kortteen päätös 10 päiväl- tanut asian ratkaisuun. Edellä sanotun perusteel-
2353: tä tammikuuta 1985, n:o 136. la ja viitaten päätösasiakirjoista ilmenevään selvi-
2354: tykseen Asikainen on pyytänyt oikeuskansleria
2355: Oikeuskanslerin päätös Helsingin kau- tutkimaan, oliko po. asiassa menetelty laillisesti
2356: pungista olevan valtiotieteen kandidaatin ja oikein, sekä ryhtymään toimenpiteisiin minis-
2357: Timo Asikaisen kirjoituksen johdosta ve- teriön päätöksen oikaisemiseksi.
2358: ronhuojennusta koskevassa asiassa. An-
2359: nettu Helsingissä, 10 päivänä tammikuu-
2360: ta 1985. Hankitut selvitykset
2361:
2362: Kirjoituksen johdosta olen hankkinut tänne
2363: Kantelu nähtäväksi valtiovarainministeriön po. asiassa
2364: 22.3.1984 antamaan päätökseen liittyvät asiakir-
2365: Valtiotieteen kandidaatti Timo Asikainen on jat ja esittelijän muistion. Lisäksi olen hankkinut
2366: oikeuskanslerille 28.10.1984 osoittamassaan kir- valtiovarainministeriöltä selvityksen siltä osin,
2367: joituksessa kertonut, että valtiovarainministeriö kuin kysymys on ministeriön päätöksen peruste-
2368: oli 23.3.1984 antamallaan päätöksellä hylännyt lemisesta.
2369: hänen isänsä Eero Johannes Asikaisen kuolinpe- Asiakirjoista ilmenee, että Asikaisen kuolinpe-
2370: sän tekemän veronhuojennushakemuksen. Asi- sä oli tekemässään veronhuojennushakemuksessa
2371: kaisen mielestä sanottu päätös oli asiallisesti vää- esittänyt mm., että vainaja oli elinaikanaan aina
2372: rä. Edellytykset veronhuojennuksen myöntämi- huolehtinut kaikista harjoittamansa tilitoimiston
2373: selle olivat hänen mielestään olemassa, ja hake- raha-asioista täysin itsenäisesti ja verojäämien
2374: mus olisi tullut hyväksyä. Heinolan kaupungin- määrä oli ollut suuri yllätys perheelle asian selvit-
2375: hallitus oli suostunut vastaavaan hakemukseen tyä sille vasta noin viikko ennen kuolemanta-
2376: kunnallisverojen osalta. Valtiovarainministeriö ei pausta. Lesken ja vielä alaikäisen pojan elatus oli
2377: myöskään ollut perustellut antamaansa päätöstä. ollut vainajan varassa. Valtiovarainministeriön
2378: Asikaisen mielestä lisäksi valtiovarainministeriön hylättyä 29.4.1983 antamallaan päätöksellä hake-
2379: asianomainen esittelijä oli käyttäytynyt käsittelyn muksen kuolinpesä oli uudistanut sen. Uudessa
2380: yhteydessä epäasianmukaisesti ja häntä loukkaa- hakemuksessa oli mm. ilmoitettu Heinolan kau-
2381: valla tavalla, mikä Asikaisen mukaan oli vaikut- punginhallituksen poistaneen 18.4.1983 anta-
2382: 7 360437E
2383: 50 II
2384:
2385: maliaan päätöksellä vastaavat kunnallisverojää- Päätöksen sisältö
2386: mät. Päätös oli liitetty asiakirjoihin. Kuolinpesän
2387: mukaan veronhuojennusperusteet verotuslain Veronhuojennuksen myöntäminen verotuslain
2388: 125 §:n nojalla olivat olemassa. Leski, joka oli 125 §:n ja muiden asiassa sovellettujen veron-
2389: perheen ainoa huoltaja, oli työtön, eikä hänellä huojennussäännösten nojalla perustuu viime kä-
2390: ollut ikänsä ja puutteellisen koulutuksensa vuoksi dessä asianomaisen viranomaisen vapaaseen eli
2391: mahdollisuutta palata työelämään. Hän oli lääkä- tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Verovelvolli-
2392: rintodistuksen mukaan kärsinyt mielenterveydel- sella ei siten ole ehdotonta oikeutta huojennuk-
2393: lisistä häiriöistä. Perheen elatus oli hakemuksen seen, vaan viranomaisella on mahdollisuus har-
2394: mukaan ollut täysin vainajan varassa. Valtiova- kintavaltansa puitteissa hylätä hakemus. Asiakir-
2395: rainministeriö oli 22.3.1984 antamallaan päätök- joista ei ilmene, että valtiovarainministeriö olisi
2396: sellä hylännyt uuden hakemuksen. Ministeriö oli ylittänyt harkintavaltansa tai menetellyt virheelli-
2397: molemmissa kuolinpesälle antamissaan päätöksis- sesti hylätessään hakemuksen. Veronhuojennuk-
2398: sä viitannut sovellettuihin verotuslain 125 §:n sen myöntäminen ei kuulu oikeuskanslerin toi-
2399: (608/82), ennakkoperintälain 28 §:n (610/82) ja mivaltaan eikä myötävaikuttaminen sen saami-
2400: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain seen oikeuskanslerin tehtäviin.
2401: 14 §:n (611/82) säännöksiin sekä ilmoittanut
2402: hakijalle, ettei se ollut voinut hakemuksiin suos-
2403: tua, joten ne oli hylätty. Päätöksen perusteleminen
2404: Päätöstensä perustelemisesta valtiovarainminis-
2405: teriö on esittänyt, että veronhuojennussäännös- Hallintomenettelylain 24 §:n mukaan paatos
2406: ten yleisluontoisista sanamuodoista johtuen täl- on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena ole-
2407: laisissa asioissa annettavat päätökset nojautuivat vat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja
2408: yleiseen kohtuusharkintaan eli sen arviointiin, määräykset. Erikseen luetelluissa poikkeusta-
2409: olisiko veron periminen hakijan kannalta ja mui- pauksissa, joista nyt ei ole kysymys, perustelu
2410: hin veronhuojennuksen hakijoihin verrattuna voidaan jättää esittämättä.
2411: kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista. Asi- Hallintomenettelylain esitöiden (HE n:o 88/
2412: kaisen kuolinpesälle annetuissa päätöksissä ei 1981 vp.) mukaan perustelemisvelvollisuuteen ei
2413: ministeriön mielestä olisi voitu esittää oikeudelli- vaikuta, onko asia ratkaistava laillisuus- vai tar-
2414: sina perusteluina hylkäävän ratkaisun tueksi koituksenmukaisuusharkinnan nojalla. Niiden
2415: muuta, kuin ettei hakemuksille ollut esitetty mukaan tarkoituksenmukaisuusharkinnalla rat-
2416: kyseisissä laeissa tarkoitettuja erityisiä syitä. Tosi- kaistavissa asioissa oikeudellinen perustelu rajoit-
2417: asiaperustelujen osalta ministeriö on viitannut tuu ratkaisun oikeudellisiin edellytyksiin, jos sel-
2418: siihen, että jos se hylkää hakemuksen, hakijalle laiset on säädetty, ja viittaukseen harkintavallan
2419: palautetaan kaikki hakemusasiakirjat päätökseen perusteena olevaan säännökseen. Koska tarkoi-
2420: sidottuina. Nämä hakemusasiakirjat ovat osa pää- tuksenmukaisuusharkintaa rajoittavat aina eräät
2421: töstä ja todentavat ne tosiseikat, joille ratkaisu on oikeudelliset seikat, olisi päätöksen tosiasiaperus-
2422: perustunut. Asian selvittämiseksi hakemuksesta telun hallituksen esityksen mukaan oltava sellai-
2423: laaditaan yleensä muistio, joka jää esittelijälle. nen, että sen avulla voidaan arvioida, onko
2424: Ministeriö on katsonut, että asian laatuun näh- harkintavaltaa käytetty laillisissa rajoissa. Puhee-
2425: den sen Asikaisen kuolinpesälle antamat päätök- na olevassa hallituksen esityksessä todetaan riittä-
2426: set oli perusteltu hallintomenettelylain 24 §:n vän, jos päätös perustellaan ilmoittamalla sen
2427: edellyttämällä tavalla. ensisijaiset syyt, joten se yleensä voidaan perus-
2428: tella lyhyesti. Perustelua ei myöskään tarvitse
2429: esittää minkään kaavan mukaan, vaan lähtökoh-
2430: tana on kussakin viranomaisessa käytetty tapa
2431: Ratkaisu laatia päätökset.
2432: Harkitessani edellä esitetyn nojalla ensiksi tosi-
2433: Esittelijän käytös asiaperustelujen osalta sitä, ovatko valtiovarain-
2434: ministeriön Asikaisen kuolinpesälle antamat ve-
2435: Kantelukirjoituksessa ei ole esitetty todennä- ronhuojennuspäätökset olleet riittävästi perustel-
2436: köisiä perusteita siitä, että asianomainen esittelijä lut, niin ministeriön selvityksessä kerrotuo ja
2437: olisi käyttäytynyt sillä tavoin, että oikeuskanslerin nytkin noudatetun tavan liittää hakemusasiakir-
2438: olisi hänen menettelyynsä puututtava. jat annettavaan päätökseen voidaan mielestäni
2439: II 51
2440:
2441: tällaisissa tapauksissa katsoa täyttävän laissa asete- nuksen saamisen edellytykseksi säädettyjen, oi-
2442: tut vaatimukset. Näiltä osin ministeriö po. pää- keusharkinnalla ratkaistavien edellytysten puut-
2443: töksiä antaessaan ei ole menetellyt virheellisesti. tuminen. Mikäli nämä edellytykset katsotaan
2444: Oikeudellisten perustelujen osalta katson, ettei täytetyiksi, eikä hakemusta silti hyväksytä, pää-
2445: pelkkä viittaus harkintavallan perusteena oleviin töksessä tulisi ilmoittaa, ettei viranomainen yleis-
2446: säännöksiin veronhuojennusasioissa annettavan ten oikeusperiaatteiden, kuten esim. yhdenver-
2447: hylkäävän ratkaisun tueksi ole hallintomenettely- taisuusperiaatteen, soveltamisen vuoksi tai tarkoi-
2448: lain 24 §:n soveltamisen kannalta kaikissa ta- tuksenmukaisuusharkintansa nojalla kuitenkaan
2449: pauksissa riittävää. ole katsonut aiheelliseksi suostua hakemukseen.
2450: Totean ensiksi veronhuojennussäännöksissä Koska Asikaisen kuolinpesää koskeneen hake-
2451: usein huojennuksen saamisen edellytykseksi ase- muksen tueksi oli vedottu verotuslain 125 §:ssä
2452: tetun, että veron perimisestä voidaan vapauttaa tarkoitettuihin yksilöityihin syihin, olisi hylkäävä
2453: ''erityisistä syistä'' (esim. ennakkoperintälain päätös tullut perustella huomioon ottaen ne
2454: 28 § ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta anne- näkökohdat, jotka edellä olen esittänyt.
2455: tun lain 14 §)tai silloin, kun veron periminen on Edellä sanotun ja asiakirjoista saatavan selvi-
2456: "muusta erityisestä syystä ilmeisesti kohtuuton- tyksen perusteella katson, ettei Asikaisen kante-
2457: ta''. Tällaisissa tapauksissa, joissa huojennuksen lukirjoitus esittelijän käytöksen ja päätöksen asia-
2458: edellytykset on määritelty joustavin ja väljin sisällön suhteen anna puoleltani aihetta toimen-
2459: säännöksin, tarkempien perustelujen esittäminen piteisiin.
2460: asian luonnosta johtuen ei yleensä ole mahdollis- Asikaisen kuolinpesälle annettujen päätösten
2461: ta. perustelemisen osalta totean seuraavaa. Huo-
2462: Riittävää tällöin mielestäni on, jos kielteisestä mioon ottaen asian laadun ja sen, että kysymys
2463: päätöksestä käy ilmi, etteivät hakijan esittämät on tällaisissa asioissa pitkään jatkuneesta käytän-
2464: seikat muodosta laissa tarkoitettua syytä huojen- nöstä, kantelu ei anna aihetta muihin toimenpi-
2465: nuksen saamiseksi. teisiin, kuin että lähettämällä valtiovarainminis-
2466: Puheena olevassa tapauksessa sovellettuun ve- teriölle jäljennöksen tästä päätöksestä saatan
2467: rotuslain 125 §:ään sisältyy kuitenkin joukko edellä ilmenevän käsitykseni hallintomenettely-
2468: oikeusharkinnalla ratkaistavia, veronhuojennuk- lain 24 §:n edellyttämästä veronhuojennuspää-
2469: sen myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. Jos tösten perustelemisvelvollisuuden vähimmäislaa-
2470: hakija, kuten nyt on ollut asianlaita, vetoaa juudesta ministeriölle tiedoksi ja otettavaksi huo-
2471: tällaisiin laissa yksilöityihin seikkoihin, niin hal- mioon veronhuojennusasioissa annettavien pää-
2472: lintomenettelylain kannalta, perustelemisen kes- tösten perustelemiskäytäntöä kehitettäessä.
2473: keinen oikeussuojamerkitys huomioon ottaen, on Samalla pyydän ministeriötä saattamaan asian
2474: tarpeen perustella kielteinen päätös näiltä osin. myös alaistensa veronhuojennusasioita käsittele-
2475: Tämä tapahtuu toteamalla - viranomaisen sopi- vien viranomaisten tietoon.
2476: vaksi harkitsemaila tavalla - laissa veronhuojen-
2477:
2478:
2479:
2480:
2481: Suomen Asianajajaliiton hallitus oli menetellyt virheellisesti ratkaistessaan lopullisesti kantelusta
2482: vireille tulleen asianajajaa koskeneen kurinpitoasian ennen kuin kantelijalle vastauksen antamista
2483: varten varattu määräaika oli kulunut umpeen ja kantelija oli siihen mennessä antanut vastauksen.
2484: Oikeuskansleri Kai Kortteen päätös 14 päiväl- Heikki Kotirannan kirjoitukset
2485: tä helmikuuta 1985, n:o 799.
2486: Oikeuskanslerille 2.12.1983 osoitetussa kirjoi-
2487: Oikeuskanslerin päätös Helsingin kau- tuksessa Kotiranta on siinä esitetyin perustein
2488: pungista olevan toimitusjohtajan Heikki lausunut tyytymättömyytensä Suomen Asianaja-
2489: Kotirannan kirjoitusten johdosta asian- jaliiton hallituksen 7. 5.1982 tekemään päätök-
2490: ajajan kurinpitoa koskevassa asiassa. An- seen asianajaja Arne Thermania koskevassa
2491: nettu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta kurinpitoasiassa ja pyytänyt oikeuskanslerinviras-
2492: 1985. toa puuttumaan asiaan ja määräämään sen uu-
2493: 52 II
2494:
2495: delleen käsiteltäväksi. Kotiranta on kirjoitukses- asianaJaJa Thermanin laiminlyöneen kantelussa
2496: saan maininnut, että päätös oli annettu, vaikka tarkoitetuissa asioissa velvollisuuttaan asianajaja-
2497: hänelle oli varattu tilaisuus vastata 17.5 .1982 na tai menetelleen hyvän asianajajatavan vastai-
2498: mennessä Thermanin sanotusssa kurinpitoasiassa sesti. Sen vuoksi kantelu ei ole antanut aihetta
2499: lähettämään kirjeeseen. Kotiranta on sittemmin enempiin toimenpiteisiin.
2500: 26.12.1983 päivätyllä kirjeellä lähettänyt lisäsel-
2501: vitystä. Edelleen 7. 7.1984 päivätyllä kirjeellä Ko-
2502: tiranta on toimittanut täydentäviä tietoja. Samal- Ratkaisu
2503: la hän on ilmoittanut tehneensä Suomen Asiana-
2504: jajaliiton hallitukselle uuden kantelun samasta Kotirannan kirjoituksissa esitetystä asiasta to-
2505: asiasta. tean, että Suomen Asianajajaliiton hallituksen
2506: kurinpitojaosto on Kotirannan liiton hallitukselle
2507: Kurinpitojaoston päätös 7. 7.1984 tekemän uuden kantelun johdosta käsi-
2508: tellyt ja ratkaissut asianajaja Arne Thermania
2509: Suomen Asianajajaliiton hallituksen kurinpito- koskevan kurinpitoasian 16.11.1984 tekemällään
2510: jaosto on kokouksessaan 16.11.1984 ratkaissut päätöksellä. Näin puheena oleva kurinpitoasia on
2511: Kotirannan viimeksi tekemän kantelun. Kurinpi- tullut uudelleen käsitellyksi.
2512: tojaoston päätökseen, joka on saapunut oikeus- Asiakirjoista käy selville, että liiton asiamies on
2513: kanslerinvirastoon 17.1.198 5, on merkitty, että ennen liiton hallituksen 7. 5.1982 tekemää pää-
2514: Kotirannan 7. 5.1982 annetun kurinpitoratkaisun töstä lähettänyt Kotirannalle tiedoksi asianajaja
2515: jälkeen toimittama selvitys, joka oli päivätty Thermanin lähettämän kurinpitoasiaan liittyneen
2516: 31.5.1982 ja joka oli saapunut liiton kansliaan kirjeen ja varannut tälle tilaisuuden vastata siihen
2517: 1.6.1982, on liitetty kurinpitojaoston käsiteltävä- 17.5.1982 mennessä. Liiton hallitus oli edellä
2518: nä olleen kurinpitoasian kirjavihkoon. sanotussa 7.5.1982 tekemässään päätöksessä lau-
2519: Kurinpitojaoston päätöksessä on muun ohella sunut, että se oli asian selvitettyyn tilaan nähden
2520: katsottu, ettei Kotiranta ollut esittänyt mitään ottanut asian käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen,
2521: sellaista, joka olisi antanut aihetta Suomen Asi- vaikka kantelijalta oli odotettavissa asiassa lisäkir-
2522: anajajaliiton hallituksen 12.12.1982, oikeastaan jelmä. Päätöksessä oli katsottu, ettei Kotirannan
2523: 12.12.1980, tehdyllä päätöksellä ratkaistun Koti- kantelu antanut aihetta toimenpiteisiin.
2524: rannan vuonna 1980 asianajaja Thermaniin koh- Liiton hallituksen edellä todettua menettelyä
2525: distuneen kantelun johdosta vireille tulleen voidaan arvostella siinä, että sen ei olisi tullut
2526: kurinpitoasian käsittelemiseen uudelleen. Sen ottaa asiaa lopullisesti ratkaistavakseen ennen
2527: vuoksi Kotirannan kantelua ei tältä osin otettu kuin hallituksen puolesta toimineen liiton asia-
2528: uudestaan tutkittavaksi. miehen kantelijalle varaama määräaika vastauk-
2529: Kurinpitojaoston päätöksessä on edelleen to- sen antamiseen oli kulunut umpeen. Kun Koti-
2530: dettu, että koskei Kotiranta ollut esittänyt mi- rannan sanottuna vastauksena esittämä 31.5.1982
2531: tään sellaista, joka olisi antanut aihetta Kotiran- päivätty selvitys on nyttemmin liitetty
2532: nan vuonna 1982 uudestaan tekemän kantelun 16.11.1984 tehdyn kurinpitopäätöksen asiakirjoi-
2533: johdosta 7. 5.1982 tehdyllä päätöksellä ratkaistun hin ja otettu huomioon päätöstä tehtäessä, kat-
2534: kurinpitoasian käsittelemiseen uudelleen, ei kan- son, ettei asia tältä osin eikä muutoinkaan anna
2535: telua tältäkään osin otettu uudelleen tutkittavak- aihetta puoleltani muihin toimenpiteisiin kuin
2536: Si. että lähetän jäljennöksen tästä päätöksestä Suo-
2537: Kaiken päätöksessä selostetun tosiseikaston ja men Asianajajaliiton hallitukselle tiedoksi siitä,
2538: muun asiassa ilmikäyneen perusteella kurinpito- mitä Kotirannan kirjoitusten johdosta olen asias-
2539: jaosto on lausunut, ettei se ollut havainnut sa lausunut.
2540: II 53
2541:
2542: Esitys oikeusministeriölle osakeyhtiölain rekisteröinti- ja valvontasäännösten tarkistamiseksi siten, että
2543: osakeyhtiötä rekisteröitäessä voitaisiin varmistua siitä, että osakepääoma on maksettu laissa edellytetyl-
2544: lä tavalla.
2545:
2546: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje oi· osakepääoman suorittamisessa ei voida pitää tuol-
2547: keusministeriölle 26 päivältä helmikuuta 1985, loin voimassa olleen vanhan osakeyhtiölain 4 §:n
2548: n:o 944.
2549: - eikä nykyisenkään osakeyhtiölain (734/78) -
2550: Ylivieskan kaupungin tilintarkastaja Seppo mukaisena maksutapana. Vastaavasti Kiinteistö
2551: Saarivuori on oikeuskanslerille osoittamassaan Oy Vieskan Vatron osalta noudatettua menette-
2552: 8.6.1982 päivätyssä kirjoituksessa kannellut kau- lyä ei ole katsottava uuden osakeyhtiölain 2
2553: pungin viranomaisten menettelystä eräiden kun- luvun mukaiseksi. Näissä tapauksissa osakepää-
2554: nan omistukseen hankittujen valtion lainoitta- oma ei ole ollut lain tarkoittaenalla tavalla yhtiön
2555: mien vuokratalojen kohdalla ilmenneistä epäsel- tai sen hallituksen huostassa. Kaupparekisteri-
2556: vyyksistä ja vaikeuksista. Kantelun olen ratkaissut merkinnät ainakin kahden ensiksi mainitun yh-
2557: tänään antarnallani päätöksellä n:o 941, josta tiön osakepääomien maksamisesta ovat olleet
2558: oheisena seuraa jäljennös. vääriä. Suoritetussa poliisitutkinnassa ei kuiten-
2559: Kysymys on ollut muun ohella Vuokra-asunto- kaan ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella
2560: jen tuotanto ja rahoitus Oy:n eli Vatro Oy:n ja voitaisiin katsoa, että sanotut merkinnät olisi
2561: sen kahden tytäryhtiön perustamien ja 9. 3.1979 aiheutettu hyödyn hankkimisen tarkoituksessa.
2562: kaupparekisteriin merkittyjen Kiinteistö Oy Vat- Tämän vuoksi ja huomioon ottaen osakeyhtiölain
2563: ro 32- ja 33- nimisten yhtiöiden osakepääomien 16 luvun 8 §:n sekä rikoslain 36 luvun 7 §:n 2
2564: maksamisesta yhtiöitä perustettaessa. Asiassa on momentin ja syyteoikeuden vanhentumista kos-
2565: ilmennyt, että kummankin yhtiön hallitus oli kevan 8 luvun 1 §:n 4 kohdan säännökset olen
2566: 22.1.1979 rekisteriviranomaiselle vakuuttanut päätöksestäni ilmenevillä perusteilla katsonut, et-
2567: koko osakepääoman 15.000 markkaa maksetuksi tei ole aihetta syytteen nostamiseen osakeyhtiöi-
2568: ja olevan hallituksen huostassa. Samaten Vatro den hallitusten jäseniä vastaan.
2569: Oy:n yksin perustamaa Kiinteistö Oy Vieskan Asuntohallitus on toimittanut asiassa oikeus-
2570: Vatroa 16.1.1981 rekisteriin merkittäessä viimek- kanslerille lausunnon, jossa todetaan, ettei asun-
2571: si mainitun yhtiön hallitus oli rekisteriviranomai- tohallitus valvo kiinteistöyhtiöiden osakepää-
2572: selle vakuuttanut, että yhtiön osakepääoma oman maksamista, vaan että se on jätetty osa-
2573: 15.000 markkaa oli kokonaan maksettu ja yhtiön keyhtiölaissa säädetyn valvontamenettelyn
2574: hallussa. Tilintarkastajat olivat samalla allekirjoit- varaan.
2575: taneet tämän sisältöisen vakuutuksen. Osakepää- Asiassa antarnassani ratkaisussa olen katsonut,
2576: omien suorittaminen oli kahden ensiksi mainitun että edellä kerrottu Vatro Oy:n menettely osake-
2577: yhtiön kohdalla tapahtunut siten, että Vatro Oy pääomien maksamisessa on ainakin osittain ollut
2578: oli asettanut perustajien puolesta 15.000 markan osakeyhtiölain rekisteröintiedellytyksiä koskevien
2579: määräiset shekit, jotka se oli tallettanut kassa- säännösten vastaista. Koska osakepääoman asian-
2580: kaappiinsa. Kiinteistö Oy Vieskan Vatron osake- mukaisella suorittamisella osakeyhtiön perusta-
2581: pääoma taas oli ensin maksettu yhtiön kassaan, misvaiheessa on olennainen merkitys yhtiön vas-
2582: mutta Vatro Oy oli sen välittömästi nostanut tuun kannalta ja ottaen huomioon sen, että
2583: takaisin ja tallettanut tämän vakuudeksi kassa- kaupparekisteriin merkityt tiedot nauttivat julkis-
2584: kaappiinsa kiinteistöosakeyhtiölle antamansa ta luotettavuutta, tulisi yhtiöitä rekisteröitäessä
2585: avista-velkakirjan. Ensiksi mainitut yhtiöt oli voida varmistua siitä, että perustarnispääoma on
2586: merkitty ilmoitetulla tavalla kaupparekisteriin maksettu laissa edellytetyllä tavalla. Tämän vuok-
2587: vanhan osakeyhtiölain voimassa ollessa, kun taas si ja viitaten alussa mainitusta päätöksestä ilme-
2588: Kiinteistö Oy Vieskan Vatron rekisteröinti oli neviin havaintoihin, kunnioittaen esitän Ministe-
2589: tapahtunut uuden osakeyhtiölain tultua voi- riön harkittavaksi, olisiko syytä ryhtyä toimenpi-
2590: maan. teisiin osakeyhtiölain rekisteröinti- ja valvonta-
2591: Menettelyä kahden ensiksi mainitun yhtiön säännösten tarkistarniseksi.
2592: 54 II
2593:
2594: Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta voi, antaessaan lausunnon opetusministeriön myönnettävästä
2595: rakentamisluvasta eräille peruskoulun ja lukion rakennushankkeille, esittää rakentamislupaan asetetta-
2596: vaksi hankkeen aloittamisajankohtaa koskevia ehtoja ja ministeriö liittää lupaan vastaavat ehdot.
2597:
2598: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje opetusmi- Siltä varalta, että rakennustöiden aloittamisa-
2599: nisteriölle 7 päivältä maaliskuuta 1985, n:o jankohdasta määrättäisiin työllisyyslain nojalla,
2600: 1146.
2601: kirjeessä on lisäksi tiedusteltu, voisiko opetusmi-
2602: nisteriö raha-asiainvaliokunnan lausunnon perus-
2603: Opetusministeriön hallitusneuvoksen Pentti E. teella liittää rakentamislupapäätökseensä ehdon
2604: Laasosen oikeuskanslerille 15.2.198 5 osoitetussa töiden aloittamisajankohdasta vai olisiko valtio-
2605: kirjeessä n:o 2240/032/85 on kerrottu, että käsi- neuvoston ensin työvoimaministeriön esittelystä
2606: teltäessä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan annettava työllisyyslain nojalla koulurakennus-
2607: istunnossa 13.2.1985 opetusministeriön päätös- hankkeiden aloittamisajankohdan rajoittamisesta
2608: ehdotusta rakentamislupien myöntämisestä eräil- päätös, jonka määräysten nojalla opetusministe-
2609: le peruskoulun ja lukion rakennushankkeille oli riö sitten määräisi, ettei rakennustöitä saisi aloit-
2610: ilmennyt erimielisyyttä siitä, kummanko lain, taa ennen tiettyä päivämäärää.
2611: kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
2612: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista Lausuntonani esitän seuraavaa
2613: annetun lain (1112/78) vaiko työllisyyslain (946/
2614: 71) säännösten nojalla voidaan määrätä, ettei Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-
2615: työllisyydeltään tyydyttävillä alueilla sijaitsevien ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainois-
2616: koulurakennushankkeiden rakennustöitä saa ta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan on
2617: aloittaa ennen 1.9.1985. Asian käsittely oli jätet- siinä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuviin pe-
2618: ty raha-asiainvaliokunnassa pöydälle. rustamiskustannuksiin myönnettavan valtion-
2619: Edellä mainitussa opetusministerin kehotuk- osuuden ja kuoletuslainan saamisen ehtona, että
2620: sesta lähetetyssä kirjeessä on pyydetty lausuntoani kunta on saanut opetusministeriöltä rakentamis-
2621: siinä esitetystä kysymyksestä. luvan toimenpiteisiin tyhtymiseen.
2622: Kirjeessä on viitattu oheistettuun raha-asiain- Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-
2623: valiokunnan esittelylistaan ja sen liitteinä oleviin ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainois-
2624: kahteen muistioon, erityisesti edellisen muistion ta annetun asetuksen (1118/78) 16 §:n mukaan
2625: siihen kohtaan, joka koskee rakennustöiden aloit- opetusministeriö myöntää puheena olevat luvat
2626: tamisajankohdan rajoittamista, ja jälkimmäisen perustamistoimenpiteeseen tyhtymiseen vuosit-
2627: muistion kohtaan, jossa on lausuttu, ettei töiden tain, sitten kun asia on ollut valmistavasti käsitel-
2628: aloittamisajankohdan siittämistä koskevan ehdon tävänä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.
2629: asettamiselle lupapäätöksiin olisi olemassa sää- Raha-asiainvaliokunnan tulee finanssivalvontaa
2630: döspohjaa peruskoulun valtionosuuslainsäädän- suorittaessaan huolehtia siitä, että valtion varojen
2631: nössä. Mainitussa muistiossa on lisäksi kerrottu käyttöön liittyvät yleiset näkökohdat otetaan asi-
2632: kouluhallituksen ilmoittaneen kolmen kunnan jo anmukaisesti huomioon. Näin ollen raha-asiain-
2633: aloittaneen työt rakennustarpeen pakottavuuden valiokunta voi ja sen tuleekin kiinnittää huomio-
2634: vuoksi. ta muun ohella työllisyyslain 5 ja 6 §:n säännök-
2635: Edellisessä muistiossa on lausuttu, että raha- sistä ilmeneviin suhdanne- ja työllisyyspoliittisiin
2636: asiainvaliokunta oli viime vuosina puoltanut ope- syihin. Raha-asiainvaliokunta ei ylitä harkintaval-
2637: tusministeriön ehdotusta rakentamislupien taansa, jos se suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi
2638: myöntämisestä ehdolla, että rakennnustöitä ei ja työllisyyden turvaamiseksi edellyttää opetusmi-
2639: aloiteta ennen määrättyä päivämäärää luvan nisteriön asettavan rakentamislupaan hankkeen
2640: myöntämisvuonna. Raha-asiainvaliokunnan aloittamisajankohtaa koskevan ehdon.
2641: puoltolauseen mukaisesti opetusministeriö oli Vapaaharkintaisessa hallintotoiminnassa voi-
2642: liittänyt lupapäätökseensä aloittamisajankohtaa daan yleensä päätöksiin liittää ehtoja. Peruskou-
2643: rajoittavan ehdon. Myöhemmin samassa muisti- lun valtionosuuslain säännöksiä ei mielestäni ole
2644: ossa on esitetty käsitys, ettei peruskoulun valtion- tulkittava niin, että ne estäisivät rakentamiseen
2645: osuuslain 13 §:ää voida tulkita siten, että raken- ryhtymisen ajankohtaa koskevan ehdon asettami-
2646: tamislupapäätökseen voitaisiin liittää töiden sen rakentamislupaan. Rakentamisluvassa anne-
2647: aloittamisajankohtaa rajoittavia ehtoja. taan valtionosuuden saamisen ehtona oleva lupa
2648: II 55
2649:
2650: hankkeeseen ryhtymiseen ja töiden aloittami- sunnon mukaisesti liittänyt ·lupapäätökseen ra-
2651: seen. Noudatettua käytäntöä, jonka mukaan kentamisen alkamisajankohtaa koskevan ehdon,
2652: opetusministeriö on raha-asiainvaliokunnan lau- ei siten voida pitää lainvastaisena.
2653:
2654:
2655:
2656:
2657: Työvoimatoimikunnan tietoon saatettu oikeuskanslerin käsitys työttömyyskorvausasiaa käsitelleiden
2658: viranomaisten toimivallasta. Työvoimatoimikunnan olisi tullut noudattaa ylemmän asteen eli
2659: ministeriön toimivaltansa rajoissa antamaa lainvoimaista päätöstä.
2660: Oikeuskansleri Kai Konteen kirje Uudenkau- kaupungin työvoimatoimikunta oli 9 .11. 1981
2661: pungin työvoimatoimikunnalle 15 päivältä maa- antamallaan päätöksellä hylännyt hakemuksen
2662: liskuuta 1985, n:o 1294.
2663: työllisyysasetuksen 9 §:n 1 momentin 5 kohdan
2664: Oikeuskanslerinvirastoon on saapunut perusteella, koska hänen oli katsottu olleen työt-
2665: 28.2.1983 Uudenkaupungin työvoimatoimikun- tömänä omasta syystään. Samalla työvoimatoimi-
2666: nan kirjoitus Laitilan kunnasta olevan diplomie- kunta oli määrännyt, ettei Uusikartanolle voitu
2667: konomin Irmeli Uusikartanon työttömyyskor- maksaa työttömyyskorvausta 12.10.-22.11.1981
2668: vausasiassa ja 11.3.1983 Uusikartanon samaan välisenä aikana. Uuden hakemuksen perusteella
2669: asiaan liittyvä kirjoitus. Työvoimatoimikunnan Uusikartanolle oli sittemmin myönnetty työttö-
2670: kirjoituksessa on kerrottu sen ja työvoimaministe- myyskorvausta 23.11.1981 alkaen.
2671: riön asiassa tekemistä päätöksistä ja toisistaan Uusikartanon valitettua työvoimatoimikunnan
2672: poikkeavista näkemyksistä. Työvoimatoimikunta 9 .11. 1981 antamasta päätöksestä työvoimaminis-
2673: on katsonut ministeriön menetelleen asiassa vir- teriö oli 8.2.1982 antamassaan päätöksessä katso-
2674: heellisesti. Uusikartano puolestaan on huomaut- nut, ettei esitettyjen selvitysten perusteella ollut
2675: tanut, että työvoimatoimikunta ei ole noudatta- riittäviä edellytyksiä Uusikartanon hakemuksen
2676: nut ministeriön päätöksiä. Uusikanano on katso- hylkäämiseen työllisyysasetuksen 9 §:n 1 momen-
2677: nut työvoimatoimikunnan ja sen puheenjohtajan tin 5 kohdan nojalla. Sen vuoksi ministeriö oli
2678: toimineen virheellisesti asian käsittelyssä. kumonnut mainitun työvoimatoimikunnan pää-
2679: Edellä kerrottujen kirjoitusten johdosta työvoi- töksen ja palauttanut asian työvoimatoimikun-
2680: maministeriö on ilmoittanut 2.6.1983 päivätyllä nalle uudelleen käsiteltäväksi. Työvoimatoimi-
2681: kirjeellä, että työvoimatoimikunnan kirjoitukseen kunta oli hankkinut ministeriön päätöksen joh-
2682: on liitetty jäljennöksinä kaikki työvoimavirano- dosta lisäselvitystä Uusikartanon irtisanomisen
2683: maisten hallussa olleet asiaan liittyvät asiakirjat. syistä ja päättänyt 24. 3.1982 uudelleen hylätä
2684: Näistä jäljennöksistä ilmeneviin tietoihin minis- Uusikartanon hakemuksen samoin perustein kuin
2685: teriöllä ei ollut tuolloin lisättävää. aikaisemmin. Uusikartano oli valittanut työvoi-
2686: matoimikunnan 24.3.1982 antamasta päätöksestä
2687: työvoimaministeriölle. Ministeriö oli tämän jäl-
2688: Tapahtumatiedot keen saanut tietoonsa korkeimman hallinto-
2689: oikeuden Uusikananon trusanomisasiassa
2690: Oikeuskanslerinvirastoon toimitetuista asiakir- 18.6.1982 antaman päätöksen. Korkeimman hal-
2691: joista on ilmennyt kysymyksessä olevan asian linto-oikeuden päätöksessä oli katsottu, ettei Lai-
2692: osalta seuraavaa. tilan ammatillisen kurssikeskuksen johtokunnalla
2693: Laitilan ammatillisen kurssikeskuksen johto- ollut oikeutta inisanoa Uusikartanoa talouspäälli-
2694: kunta oli 8.10.1980 inisanonut Irmeli Uusikarta- kön virasta päätöksessään 8.10.1980 mainitulla
2695: non kurssikeskuksen talouspäällikön virasta. Irti- perusteella. Sen vuoksi korkein hallinto-oikeus
2696: sanomisen perusteena oli ollut, että ammattikas- oli kumonnut Turun ja Porin lääninoikeuden
2697: vatushallitus oli jättänyt vahvistamatta Uusikarta- asiassa 3.2. 1981 antaman päätöksen sekä amma-
2698: non valinnan talouspäälliköksi ja evännyt valtion tillisen kurssikeskuksen johtokunnan edellä ker-
2699: korvauksen hänen palkkaukseensa. Uusikartano rotuo päätöksen.
2700: oli ilmoittautunut 12.10.1981 työttömäksi työn- Työvoimaministeriö oli 19.8.1982 antamassaan
2701: hakijaksi Laitilan työvoimatoimistoon. päätöksessä todennut, että Uusikartanon palve-
2702: Tämän jälkeen Uusikartano oli hakenut lussuhteen irtisanomista koskeva asia oli lopulli-
2703: 4.11.1981 työttömyyskorvausta, mutta Uuden- sesti ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden
2704: 56 II
2705:
2706: päätöksellä. Sen vuoksi ministeriö oli kumonnut velvollisuus tehdä asiasta ilmoitus työvoimapiirin
2707: työvoimatoimikunnan 24.3.1982 antaman pää- toimistolle. Koska takaisinperintämenettelyn
2708: töksen sekä työllisyyslain 8 ja 16 §:n ja työllisyys- käynnistämistä tarkoittava päätös ei vielä sisältä-
2709: asetuksen 8 ja 12 §:n nojalla määrännyt, että nyt mitään sellaista ratkaisua, johon voitiin hakea
2710: Uusikartanolle oli maksettava työttömyyskorvaus- valittamalla muutosta, ministeriö oli jättänyt va-
2711: ta 4.11. 1981 lukien, jolloin hän oli jättänyt lituksen tältä osin tutkimatta. Ministeriö oli li-
2712: korvaushakemuksen, "niin kauan kuin hän täyt- säksi todennut, että nyt tehdystä päätöksestä
2713: tää korvauksen saamisedellytykset''. huolimatta takaisinperintäasian käsittely jatkui
2714: Työvoimatoimikunta oli 8.9.1982 antamassaan myös ministeriölle erikseen jätetyn maksuvapau-
2715: päätöksessä viitannut Uusikartanolle korkeimman tushakemuksen perusteella, joka oli siirretty työ-
2716: hallinto-oikeuden päätöksen johdosta takautu- voimapiirin toimiston ratkaistavaksi.
2717: vasti maksettuun palkkaan ajalta 1.11.1980-
2718: 30.6.1982. Työvoimatoimikunta oli katsonut, et-
2719: tei Uusikartano täyttänyt työttömyyskorvauksen Työvoimatoimtkunnan kir.ioitus
2720: saamisen edellytyksiä, sekä työllisyyslain 16 §:n ozkeuskanslerille
2721: ja työllisyysasetuksen 13 §:n 2 momentin nojalla
2722: edelleen hylännyt 4 .11. 1981 jätetyn työttömyys- Työvoimatoimikunnan kirjoituksessa 28.2.
2723: korvaushakemuksen. Työvoimatoimikunta oli 1983 on selostettu Uusikartanon asian käsittely-
2724: 8.9. ja 22.9.1982 lisäksi todennut, että Uusikar- vaiheita työvoimatoimikunnan kannalta. Työvoi-
2725: tano ei ollut taloudellisen tuen tarpeessa matoimikunnan ja ministeriön näkemykset poik-
2726: 23.11.1981-20.6.1982 välisenä aikana, jolta hä- keavat toisistaan erityisesti korkeimman hallinto-
2727: nelle oli aikaisemmin jo maksettu työttömyyskor- oikeuden 18.6. 1982 antaman päätöksen ja sen
2728: vausta. Sen vuoksi työvoimatoimikunta oli tehnyt jälkeisten tapahtumien merkityksen arvioinnin
2729: myös esityksen Turun työvoimapiirin toimistolle osalta. Kirjoituksessa on ilmoitettu, että ministe-
2730: Uusikartanon työttömyyskorvauksen takaisinperi- riölle oli ennen sen elokuussa 1982 tekemää
2731: miseksi. päätöstä kerrottu puhelinkeskustelussa Uusikarta-
2732: Uusikartanon työvoimatoimikunnan 8.9. ja nolle takautuvasti maksetusta palkasta. Asian-
2733: 22.9.1982 antamista päätöksistä tekemän valituk- omaisen ministeriön virkamiehen mukaan tätä
2734: sen johdosta työvoimaministeriö oli antanut seikkaa ei kuitenkaan siinä vaiheessa haluttu
2735: 25.1.1983 jälleen uuden päätöksen. liittää mukaan asian käsittelyyn. Työvoimatoimi-
2736: Ministeriö oli viimeksi mainitussa päätökses- kunta on kiinnittänyt huomiota myös ministe-
2737: sään todennut, että se oli jo 19.8.1982 antamal- riön 19.8.1982 ja 25.1.1983 annettujen päätös-
2738: Iaan lainvoimaisella päätöksellä silloin tiedossa ten perusteluihin ja päätöksissä käytettyihin sa-
2739: olleisiin seikkoihin perustuen määrännyt työvoi- nontoihin, joita se on pitänyt eräiltä osin epäsel-
2740: matoimikunnan maksamaan Uusikartanolle työt- vinä.
2741: tömyyskorvausta 4.11.1981 lukien. Koska kyseis-
2742: tä hakijalle myönteistä päätöstä ei ollut purettu
2743: korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, sitä Työvoimaministeriöitä hankittu lisäselvitys
2744: oli edelleen noudatettava. Sen vuoksi ministeriö
2745: oli kumonnut ja poistanut työvoimatoimikunnan Työvoimatoimikunnan kirjoituksessa esitetty-
2746: 8.9.1982 tekemän päätöksen. Enempien epäsel- jen seikkojen tutkimista varten on ollut tarpeen
2747: vyyksien ja mahdollisten haitallisten seurausten saada oikeuskanslerinvirastoon vielä lisäselvitystä.
2748: välttämiseksi ministeriö oli kehottanut työvoima- Tämän vuoksi olen lähettänyt työvoimaministeri-
2749: toimikuntaa heti panemaan täytäntöön sanotun ölle 28. 12. 1984 päivätyn lisäselvityspyynnön.
2750: kaikkia osapuolia velvoittavan ministeriön pää- Työvoimaministeriö on ilmoittanut 19.2.1985
2751: töksen, koska Uusikartano oli sitä vaatinut. Mak- päivätyssä kirjeessä täydennyksenä edellä kerrot-
2752: satuksen jälkeen tuli ministeriön mukaan koko- tuun tapahtumain kulkuun seuraavaa.
2753: naan eri prosessissa tutkittavaksi, voitiinko Uusi- Uudenkaupungin työvoimatoimikunta oli
2754: kartanon ministeriön myönteisestä päätöksestä päättänyt 8.9.1982 ilmoittaa Turun työvoimapii-
2755: h~olimatta katsoa saaneen perusteetonta etua vai rin toimistolle, että Uusikartanolle oli maksettu
2756: ei. perusteettomasti työttömyyskorvausta 8. 294
2757: Työttömyyskorvauksen takaisinperimää koske- markkaa ajalta 23.11.1981-20.6.1982, koska
2758: valta osalta ministeriö oli päätöksessään katsonut, Laitilan kunta oli maksanut hänelle 9. 7.1982
2759: että työvoimatoimikunnalla oli ollut oikeus ja takautuvasti palkkaa 79.059,48 markkaa ajalta
2760: II 57
2761:
2762: 8 .11. 1980-30.6.1982. Ilmoitus oli tehty työttö- kiinnitettävä huomiota siihen, miten laajalti niis-
2763: myyskorvauksen takaisinperintäpäätöksen teke- sä on otettu kantaa työttömyyskorvauksen myön-
2764: mistä varten. tämisen edellytyksiin. Valituksen hyväksyessään
2765: Uusikartano oli hakenut maksuvapautusta ja muutoksenhakuasteen on yleensä ollut syytä lau-
2766: työvoimapiirin toimisto oli 2 5 . 11. 198 3 tekemäl- sua vain siitä työttömyyskorvaushakemuksen hyl-
2767: lään päätöksellä alentanut Uusikartanon takaisin- käysperusteesta, jota alempi aste on käyttänyt, ja
2768: maksuvelvollisuuden puoleen. Päätöksen perus- palauttaa asia muutoin uutta käsittelyä varten.
2769: teluna oli ollut Uusikartanon taloudellinen tila ja Näin on usein ollut aihetta menetellä senkin
2770: hänen vilpitön mielensä työttömyyskorvausta vuoksi, että työttömyyskorvauksen myöntämisen
2771: nostettaessa. Uusikartano oli valittanut päätök- eri edellytyksistä ei ole ollut käytettävissä riittävää
2772: sestä työvoimaministeriöön ja se oli vapauttanut selvitystä muutoksenhakua käsiteltäessä. Nähdäk-
2773: hänet 24.7.1984 tekemällään päätöksellä koko- seni ainoastaan poikkeustapauksissa korvauksen
2774: naan takaisinmaksuvelvollisuudesta, koska Uusi- saamisen edellytykse~ on ollut syytä tutkia kaikil-
2775: kartano oli toiminut vilpittömässä mielessä ja ta osin välittömästi muutoksenhakuasteessa ja
2776: perusteettomasti maksetun korvauksen takaisin määrätä korvausta suoritettavaksi. Näissä tapauk-
2777: periminen olisi hänen taloudelliset olonsa huo- sissa asia on tullut palauttaa aiemmalle asteelle
2778: mioon ottaen ollut kohtuutonta. maksatustoimenpiteitä varten.
2779: Työvoimaministeriö on todennut lausunto- Esillä olevassa asiassa on vasta työvoimaminis-
2780: naan, että sen asiaa koskevat päätökset ovat teriön 19.8.1982 antama päätös ollut sellainen
2781: edelleen työvoimatoimikunnan menettelystä joh- ratkaisu, jossa on tarkoitettu kaikilta osin ottaa
2782: tuen täytäntöönpanematta eli Uusikartanolle ei kanta työttömyyskorvauksen edellytyksiin.
2783: ole maksettu hänelle kuuluvaa työttömyyskor- Työvoimatoimikunta on asettanut ministeriön
2784: vausta 4.11. - 22.11. 1981 väliseltä ajalta. mainitun ratkaisun kyseenalaiseksi taloudellisen
2785: Työvoimatoimikunnan olisi tullut maksaa työttö- tuen tarvetta koskevan edellytyksen täyttymisen
2786: myyskorvaus jo ministeriön 8. 2. 1982 tekemän kannalta. Tällöin on kysymyksessä korvaushake-
2787: päätöksen nojalla. Sanottua ajankohtaa myöhem- muksen tekemisen ajankohtaan nähden jälkikä-
2788: min tapahtuneet muutokset, joihin työvoimatoi- teinen arviointi tulkinnanvaraisessa tilanteessa.
2789: mikunta on viitannut, eivät tee alunperin vir- Ministeriön päätöksessä ei voida käsitykseni mu-
2790: heellistä päätöstä oikeaksi. kaan havaita sellaista virhettä, että päätös olisi
2791: purettavissa ylimääräisestä muutoksenhausta hal-
2792: Oikeuskanslerin ratkaisu lintoasioissa annetun lain nojalla. Kun ministe-
2793: riön on katsottava antaneen päätöksensä toimi-
2794: Arvioitaessa kysymyksessä olevassa asiassa työ- valtansa rajoissa, niin työvoimatoimikunnalle ei
2795: voimaministeriön ja työvoimatoimikunnan ase- ole jäänyt sen jälkeen itsenäistä harkintavaltaa
2796: maa, on lähtökohtaisesti todettava että ministeriö työttömyyskorvauksen myöntämisen suhteen,
2797: on ollut 1.1.1985 saakka työttömyyskorvausasi- vaan asia olisi tullut käsitellä normaalissa järjes-
2798: oissa ainoa säännönmukainen muutoksenhakuas- tyksessä.
2799: te, jonka toimivaltansa rajoissa antamaa lainvoi- Edellä olevan perusteella ja kun asiassa ei ole
2800: maista päätöstä alemman asteen eli työvoimatoi- Uusikartanon, ministeriön ja työvoimatoimikun-
2801: mikunnan on näin ollen tullut noudattaa. Minis- nan esittämien seikkojen johdosta ilmennyt sel-
2802: teriön päätöksen purkamista on ollut mahdolli- laista, johon minun olisi syytä tässä yhteydessä
2803: suus hakea ylimääräisestä muutoksenhausta hal- enemmälti puuttua, asia ei ole antanut aihetta
2804: lintoasioissa annetun lain nojalla korkeimmassa muuhun toimenpiteeseen kuin että saatan täten
2805: hallinto-oikeudessa, mutta tällaisia hakemuksia Työvoimatoimikunnan tietoon käsitykseni kysy-
2806: ei ole käytännössä juuri tehty ja ainakaan työvoi- myksessä olevaa työttömyyskorvausasiaa käsitel-
2807: matoimikunnalla ei ole ollut siihen toimivaltaa. leiden viranomaisten toimivallasta. Jäljennökset
2808: Tarkasteltaessa työvoimaministeriön Uusikarta- tästä kirjeestä lähetetään tiedoksi työvoimaminis-
2809: non valitusten johdosta antamia päätöksiä, on teriölle ja diplomiekonomi Irmeli Uusikartanolle.
2810:
2811:
2812:
2813:
2814: 8 360437E
2815: 58 II
2816:
2817: Valtioneuvoston kanslialle esitetty, että valtioneuvoston ohjesäännön 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa,
2818: jonka mukaan valtioneuvoston yleisistunnossa on käsiteltävä kolme kuukautta pitemmän virkavapau-
2819: den myöntäminen eräille ko. kohdassa mainiruille virkamiehille, tarkistettaisiin siten, ettei se koskisi
2820: virkavapauden myöntämistä sairauden eikä raskauden ja synnytyksen johdosta.
2821:
2822: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje valtioneu- tulkittu siten, että ministeriön virkamiehen rat-
2823: voston kanslialle 25 päivältä maaliskuuta 1985, kaisuvaltaa koskevaan säännökseen on katsottu
2824: n:o 1380.
2825: sisältyvän myös toimivallan siirtymisen valtioneu-
2826: Valtioneuvoston kansliassa on tietojeni mu- voston yleisistunnoita ministeriölle ja sen virka-
2827: kaan valmisteilla valtioneuvoston ohjesäännön miehelle. Tällöin on tiettävästi menetelty siten,
2828: (995/43) tarkistaminen ja mahdollinen uusimi- että se virkamies, jonka ratkaistaviin virkavapau-
2829: nen. Tämän johdosta katson aiheelliseksi kiinnit- den myöntäminen kuuluu, on päättänyt sairau-
2830: tää valtioneuvoston kanslian huomiota valtioneu- teen, raskauteen ja synnytykseen perustuvan vir-
2831: voston ohjesäännön säännöksiin siltä osin kuin kavapauden myöntämisestä valtioneuvoston ohje-
2832: n~issä on kysymys toimivaltajaosta virkavapausasi- säännön 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa maini-
2833: Oissa. tuille virkamiehille myös yli kolmen kuukauden
2834: Valtioneuvoston ohjesäännön 12 ja 13 §:ssä on ajalta. Viransijaisen määrääminen yli kolmeksi
2835: säädetty valtioneuvoston yleisistunnon ja ministe- kuukaudeksi on kuitenkin esitelty yleisistunnossa
2836: riöiden välisestä toimivallan jaosta valtioneuvos- ratkaistavaksi.
2837: tolle kuuluvissa asioissa. Sanotussa 12 §:ssä on Toisaalta voidaan todeta, että valtioneuvoston
2838: lueteltu ne asiat, jotka on käsiteltävä valtioneu- ohjesäännön 12 §:ssä on säädetty valtioneuvoston
2839: voston yleisistunnossa. Muutoin valtioneuvostolle yleisistunnossa käsiteltävistä asioista. Ohjesään-
2840: kuuluvat asiat ratkaistaan mainitun 13 §:n nojal- nön 35 §:ssä samoin kuin ministeriöiden hallin-
2841: la asianomaisissa ministeriöissä. toasetusten edellä viitatuissa säännöksissä taas on
2842: Valtioneuvoston ohjesäännön 12 §:n 1 mo- säännelty siitä, kuka ministeriössä ratkaisee sen
2843: mentin 3 kohdan mukaan valtioneuvoston yleis- käsiteltäviin kuuluvan asian. Viimeksi sanotuissa
2844: istunnossa on käsiteltävä kolme kuukautta pitem- säännöksissä ei ole kysymys ratkaisuvallan siirtä-
2845: män virkavapauden myöntäminen keskusvirasto- misestä valtioneuvoston yleisistunnoita ministe-
2846: jen jäsenille sekä valtioneuvoston, oikeuskansle- riön virkamiehelle. Tämän mukaisesti ministe-
2847: rinviraston, korkeimman oikeuden ja korkeim- riön asianomainen virkamies voisi ratkaista virka-
2848: man hallinto-oikeuden esittelijöille samoin kuin vapaudet sairauden sekä raskauden ja synnytyk-
2849: sellaisten virkojen hoitajien määrääminen toistai- sen johdosta enintään kolmen kuukauden ajalta.
2850: seksi tai kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi. Sitä pitempää virkavapautta koskevat asiat olisi
2851: Sanotun ohjesäännön 35 §:ssä on säädetty kansli- valtioneuvoston ohjesäännön 12 §:n 1 momentin
2852: apäällikön ratkaisuvallasta. Sen mukaan kanslia- 3 kohdan nojalla saatettava valtioneuvoston yleis-
2853: päällikkö ratkaisee, jollei toisin ole säädetty tai istunnon käsiteltäväksi, samalla tavoin kuin sijai-
2854: ohjesäännön 32 §:stä muuta johdu, ministeriön sen määrääminenkin. Tämän kannan tueksi voi-
2855: virkamiesten osalta muun muassa virkavapaudet daan myös viitata yleiseen periaatteeseen, jonka
2856: sairauden sekä raskauden ja synnytyksen johdos- mukaan viranomainen, joka päättää virkavapau-
2857: ta. Ministeriöiden hallintoasetuksissa on säännök- desta, määrää myös sijaisen.
2858: siä, joiden mukaan sanotunlaiset virkavapaudet Edellä mainittujen säännösten selventämiseksi
2859: ministeriössä kuuluvat ministeriön jonkun virka- ja kun hallintokäytännössä omaksuttua menette-
2860: miehen ratkaistaviin, yleensä yleisen osaston osas- lyä on pidettävä tarkoituksenmukaisena, kun-
2861: topäällikölle tai hallintotoimiston toimistopäälli- nioittavasti esitän, että valtioneuvoston ohjesään-
2862: kölle. nön 12 §:n 1 momentin usein mainittua 3 koh-
2863: Edellä selostettujen virkavapauden myöntämis- taa tarkistettaisiin siten, että siinä nimenomaan
2864: tä koskevien säännösten soveltamisessa on esiinty- säädettäisiin, ettei se koske virkavapauden myön-
2865: nyt erilaisia tulkintoja. tämistä sairauden sekä raskauden ja synnytyksen
2866: Hallintokäytännössä mainittuja säännöksiä on johdosta.
2867: II 59
2868:
2869: Valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja kouluhallituksen huomiota kiinnitetty siihen,
2870: että viranomaisille lain soveltamista varten annettavat yleiskirjeet ja -ohjeet tulisi kääntää ruotsin
2871: kielelle silloin, kun se on ilmeisen tarpeellista.
2872:
2873: Käännös oikeuskansleri Kai Kortteen kirjeestä käännetyksi 1.3.1982 voimaan tulleet toimiehto-
2874: Evangeliska Folkhögskolan i Österbotten nimi· sopimukset.
2875: selle kansanopistolle 2 päivältä toukokuuta 1985,
2876: n:o 1933.
2877: Oikeuskanslerille osoitetun kirjoituksen liittee-
2878: nä ollut ilmoitus toimiehtosopimuslaitoksille jär-
2879: Oikeuskanslerille osoittamassaan, 5.4.1982 jestettävistä informaatio- ja keskustelutilaisuuk-
2880: päivätyssä kirjoituksessaan on Evangeliska Folk- sista oli tiedonannon luonteinen eikä tämän
2881: högskolan i Österbotten niminen kansanopisto laatuista yksittäistä kirjettä pidetty tarpeellisena
2882: esittänyt, että se toisinaan saa kouluhallituksesta kääntää ruotsiksi.
2883: kirjeitä, jotka sisältävät eri asioita koskevia ohjei- Valtiovarainministeriö katsoi lausunnossaan,
2884: ta. Näissä kirjeissä annetaan ohjeita ainoastaan että virka- ja toimiehtosopimusten kääntämistä
2885: oheen liitetyllä valtiovarainministeriön suomen- ruotsiksi olisi huomattavasti nopeutettava. Myös
2886: kielisellä kirjeellä. Esimerkkinä kansanopisto on yleisohjeiden käännättäminen olisi toivottavaa.
2887: maininnut, että valtiovarainministeriö lähettää Kääntämistoiminnan laajentaminen ja nopeutta-
2888: kaiken sopimusasioita koskevan informaation yk- minen oli voimavarakysymys, joka lähinnä riip-
2889: sinomaan suomeksi. Koska tämä informaatio on pui valtioneuvoston kanslian käännöstoimiston
2890: merkityksellistä ruotsalaisten koulujen toiminnal- kääntäjätyövoimasta.
2891: le eikä voida edellyttää, että henkilökunta osaa Kansanopiston kirjoituksen johdosta totean,
2892: suomea, kansanopistolle aiheutuu tästä usein että lait ja asetukset annetaan hallitusmuodon
2893: vaikeuksia. 22 §:n mukaisesti suomen ja ruotsin kielellä.
2894: Kansanopisto on pyytänyt, että oikeuskansleri Hallitusmuodon säännös ei, kuten eivät myös-
2895: tutkisi, täyttyvätkö perustuslain säännökset kiel- kään kielilain säännökset, suoranaisesti koske
2896: ten yhdenvertaisuudesta mainituissa tapauksissa yleiskirjeitä tai muita ohjeita, joita esimerkiksi
2897: ja, jos niin ei ole, antaisi ohjeet epäkohtien valtiovarainministeriö antaa viranomaisille hel-
2898: korjaamiseksi. pottaakseen lainsäädännön soveltamista. Kun sel-
2899: Kansanopiston kirjoituksen johdosta on koulu- laiset ohjeet ovat hyödyllisiä, paitsi viranomai-
2900: hallitus lähettänyt oikeuskanslerille selvityksen sille, myös kansalaisille yleensä ja erityisesti esi-
2901: asiassa 5.7.1982 päivätyllä kirjeellään. Jäljennös merkiksi valtionapulaitoksille, kuten kansanopis-
2902: kirjeestä oheistetaan kansanopistolle tiedoksi. tolle, pitäisi, huomioonottaen hallitusmuodon
2903: Valtiovarainministeriö on antanut lausuntonsa 14 §:stä ilmenevän periaatteen, pyrkiä siihen,
2904: kirjeellään 5.12. 1984. Lausunnossaan ministeriö että myös tämänlaatuinen informaatio käänne-
2905: on todennut, että kansanopiston kirjoituksen tään ruotsiksi sellaisissa tapauksissa, joissa se on
2906: liitteenä on ollut valtionvarainministeriön minis- ilmeisen tarpeellista.
2907: teriöille sekä niiden alaisille virastoille ja laitoksil- Sen viranomaisen, joka antaa yleiskirjeen tai
2908: le lähettämä, äitiyspäivärahasta annettuja uusia ohjeita sisältävän muun asiakirjan, tulisi yleensä
2909: määräyksiä koskeva yleiskirje n:o P 5704, samanaikaisesti harkita, onko käännös tästä, huo-
2910: 22.12.1981. Tuota kirjettä kuten yleensä muita- mioonottaen edelläsanotun, tarpeellinen ja tar-
2911: kaan valtion virastoille lähetettäviä yleiskirjeitä ei vittaessa itse huolehtia käännättämisestä. Valtio-
2912: ole valtiovarainministeriön toimesta käännätetty varainministeriön lausunnosta ilmenee, että ti-
2913: ruotsiksi. Valtiovarainministeriö käännättää kes- lanne on epätyydyttävä voimavarojen puuttumi-
2914: keisiltä osiltaan ruotsiksi kulloinkin ilmestyvän sen takia. Käännökset ruotsiksi tulisi valmistaa
2915: Valtion virkaehdot-kirjan. Puheena oleva oppilai- nopeammin kuin mitä nyt on laita, ja kääntämi-
2916: tos kuuluu yksityisten valtionapulaitosten toi- nen pitäisi voida suunnata niin, että nykyistä
2917: miehtosopimuslain (238/79) soveltamispiiriin. enemmän käännettäisiin sellaista viranomaisten
2918: Valtiovarainministeriö huolehtii sopimusvaltuus- informaatiota, joka on tarpeen ruotsinkieliselle
2919: kunnalle kuuluvien asioiden valmistelusta ja sen väestölle.
2920: päätösten toimeenpanosta. Valtiovarainministe- Ylläolevasta ilmenevän käsitykseni saatan tie-
2921: riö on lähtenyt siitä, että kaikki toimiehtosopi- doksi valtioneuvoston kanslialle, valtiovarainmi-
2922: mukset ja niiden soveltamisohjeet käännetään nisteriölle ja kouluhallitukselle lähettämällä niille
2923: ruotsiksi. Valtioneuvoston kanslian käännöstoi- jäljennöksen tästä kirjeestäni.
2924: miston suuren työmäärän takia on viimeksi saatu
2925: 60 II
2926:
2927: Sisäasiainministeriön tietoon mahdollisia lainsäädäntötoimenpiteitä varten saatettu tulkinnanvaraisuu-
2928: det, joita oli ilmennyt ajanvieteautomaateista annettujen säännösten soveltamisessa ns. reaktiotesti-
2929: laitteiden vuokraustoimintaan.
2930:
2931: Oikeuskansleri Kai Kortteen päätös 9 päivältä mahdollisuudet t01m1a yli 20 vuotta oikeaksi
2932: toukokuuta 1985, n:o 2058. tiedetyllä tavalla olisivat erittäin rajalliset.
2933: Edellä kerrotuo perusteella Automaattivuok-
2934: Oikeuskanslerin päätös Automaattivuok- raajat r.y. ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitto r.y.
2935: raajat r.y:n ja Suomen Yrittäjäin Keskus- ovat pyytäneet, että oikeuskansleri tutkisi asian ja
2936: liitto r. y:n yhteisen kirjoituksen johdosta ryhtyisi siinä oikeaksi katsomiinsa toimenpiteisiin
2937: ns. reaktiotestilaitteiden käyttämistä kos- yrittäjien aseman helpottamiseksi.
2938: kevassa asiassa. Annettu Helsingissä, 9
2939: päivänä toukokuuta 1985.
2940: Hankitut selvitykset
2941:
2942: Kantelu Kirjoituksen johdosta sisäasiainministeriö on
2943: hankkinut Helsingin poliisilaitoksesta ja Vantaan
2944: Oikeuskanslerille 30.3.1983 yhteisesti osoitta- nimismiespiiristä selvitykset sekä antanut asiassa
2945: massaan kirjoituksessa Automaattivuokraajat r. y. oman lausuntonsa (15.6.1983, N:o 1558/920/
2946: ja Suomen Yrittäjäin Keskusliitto r.y. ovat 83 ). Niissä on katsottu, että reaktiotestimittariksi
2947: kettoneet, että jo 1960-luvun alussa jotkut yrittä- nimitetty laite oli ajanvieteautomaateista anne-
2948: jät olivat alkaneet harjoittaa erilaisten testiauto- tussa laissa tarkoitettu, huvitusta varten maksua
2949: maattien vuokraustoimintaa. ·Näillä laitteilla mi- vastaan käytettävänä oleva automaatti tai muu
2950: tattiin henkilöiden reaktionopeutta erilaisiin pelilaite. Se kuului siten sanotussa laissa tarkem-
2951: merkkisignaaleihin kuten ääneen ja näköhavain- min säännellyn Raha-automaattiyhdistyksen yk-
2952: toon. Tämä toiminta oli jatkunut näihin päiviin sinoikeuden piiriin, ja sen lainvastainen asettami-
2953: saakka. nen tuon oikeuden ulkopuolella maksua vastaan
2954: Ajanvieteautomaateista 27.5.197 6 annettuun käytettäväksi oli sanotun lain nojalla rangaista-
2955: lakiin (4261 76) perustuvien yksityisten yrittäjien vaa. Tarkemmat perustelut edellä mainitun kan-
2956: ja Raha-automaattiyhdistyksen välisten lunastus- nan ja siihen perustuvan viranomaismenettelyn
2957: neuvottelujen missään vaiheessa näitä testilaittei- tueksi käyvät ilmi ministeriön lausunnosta sekä
2958: ta ei pidetty ajanvieteautomaatteina. Yllättävänä Helsingin poliisilaitoksen ja Vantaan nimismies-
2959: olikin yhdistysten mielestä pidettävä, että syksyl- piirin selvityksistä, joista jäljennökset ovat tämän
2960: lä 1982 erästä yrittäjää oli kuulusteltu Vantaan päätöksen liitteenä.
2961: nimismiespiirissä ja talvella 1983 Helsingin kau-
2962: pungissa epäiltynä ajanvieteautomaattien luvat-
2963: tomasta käytössä pitämisestä tämän yrittäjän pi- Vastine
2964: dettyä yleisön käytössä reaktiotestimittareita. Vi-
2965: ranomaisten taholta oli näin tuotu esiin ajatus, Automaattivuokraajat r.y. on antanut sisäasi-
2966: että testimittarit saattaisivatkin nyt yllättävästi ainministeriön lausunnon johdosta vastineensa,
2967: olla ajanvieteautomaatteja. johon Suomen Yrittäjien Keskusliitto r. y. on
2968: Näin oli syntynyt tilanne, jossa yrittäjäkuntaan yhtynyt. Vastineessa esitetyn kannan mukaan
2969: oli luotu epätietoisuus, joka jatkui edelleen. reaktiotestilaitteet eivät kuulu po. lain alaisuu-
2970: Tämä heijastui myös sijoituspaikkojen haitijoihin teen. Siinä on pyydetty oikeuskansleria estämään
2971: heidän karttaessaan sopimusten tekemistä testi- yksityisiin yrittäjiin kohdistettavat syytetoimet
2972: mittareiden sijoittamisesta pelätessään mahdolli- po. asiassa.
2973: sesti syyllistyvänsä ajanvieteautomaateista anne-
2974: tun lain rikkomiseen. Yrittäjien kannalta tilan-
2975: teen teki erityisen vaikeaksi se, että jos mahdolli- Raastuvanoikeuden päätos
2976: set syytteet nostettaisiin ja niiden kautta ryhdyt-
2977: täisiin luomaan käytäntöä ajanvieteautomaateista Merkitään, että Helsingin raastuvanoikeus on
2978: annetun lain 1 §:n tulkitsemiseksi, asia saattaisi jatkettua ajanvieteautomaatin luvatonta käytettä-
2979: pysyä vireillä useita vuosia ennen ylimmän oi- vänä pitämistä ynnä muuta koskevassa jutussa
2980: keusasteen ratkaisua ja koko tuon ajan yrittäjien 17.10.1983 julistamassaan päätöksessä § 611 kat-
2981: II 61
2982:
2983: sonut, ettei Elektroninen Reaktiotestilaite -nimis- tutkinta- ja syytteeseen saattamista koskevia toi-
2984: tä pelilaitetta ollut pidettävä ajanvieteautomaa- menpiteitä voida pitää virheellisinä.
2985: teista 27.5. 1976 annetussa laissa tarkoitettuna
2986: huvitusta varten maksua vastaan käytettävänä
2987: automaattina, minkä vuoksi raastuvanoikeus oli Helsingin raastuvanoikeuden päätös
2988: hylännyt jutussa esitetyt syytteet. Kyseinen juttu
2989: on virallisen syyttäjän tekemän valituksen perus- Mitä sitten siihen tulee, että Helsingin raastu-
2990: teella saatettu hovioikeuden käsiteltäväksi. vanoikeus oli 17.10.1983 julistamassaan päätök-
2991: sessä katsonut po. laitteen ajanvieteautomaateista
2992: annetun lain alaisuuteen kuulumattomaksi ja
2993: Ratkaisu hylännyt syytteet, niin tuomioistuimelle rikosasi-
2994: assa kuuluvan harkintavallan nojalla ja asian
2995: Sisäasiainministeriön kannanotto ja poliisin tulkinnanvaraisuuteen nähden raastuvanoikeus
2996: toimenpiteet on voinut näin menetellä. Totean kuitenkin, että
2997: juttu on virallisen syyttäjän valituksen perusteella
2998: Laki ajanvieteautomaateista ja sen soveltami- saatettu hovioikeuden käsiteltäväksi.
2999: sesta 8.10.1976 annettu asetus (845 176) eivät
3000: määrittele, millaisia laitteita on pidettävä "huvi-
3001: tusta varten käytettävinä automaatteina ja muina Syytetoimenpiteisiin puuttuminen
3002: pelilaitteina''. Puheena olevaa lakia koskevaan
3003: hallituksen esitykseen (HE n:o 22/1976 vp.) Toimenpiteisiin syytetoimien keskeyttämiseksi
3004: tosin sisältyy eräitä esimerkkejä tällaisista laitteis- em. asiassa ei oikeuskanslerin puolelta ole aihet-
3005: ta, mutta tuo luettelo ei ole tyhjentävä. Ratkaise- ta.
3006: vaa ajanvieteautomaattien ja palveluautomaat-
3007: tien, joita po. laki ei koske, välisessä rajanvedossa
3008: on laitteen pääasiallinen käyttötarkoitus. Eri asia Säännösten tarkistaminen
3009: on, että käytännössä sen selvittäminen, onko
3010: laitteen käyttötarkoitus ja tosiasiallinen käyttö Edellä sanotun perusteella katson, ettei asia
3011: pääpainoisesti viihteellinen, voi tuottaa hanka- anna puoleltani aihetta viranomaisia vastaan koh-
3012: luuksia. Rajatapauksia voi esiintyä, jolloin asia distettaviin toimenpiteisiin. Koska kuitenkin voi-
3013: käy tulkinnanvaraiseksi ja voi joutua tuomiois- massa olevat säännökset lain säätämisen jälkeen
3014: tuimen selvitettäväksi. markkinoille tulleiden uudentyyppisten laittei-
3015: Edellä sanotun ja saamieni selvitysten perus- den johdosta ovat mahdollisesti käyneet puut-
3016: teella katson, ettei sisäasiainministeriön kannan- teellisiksi ja asian epäselvyys vaarantaa asian-
3017: ottoa pitää ns. reaktiotestilaitteita ajanvieteauto- omaisten oikeusturvaa, lähetän jäljennöksen tästä
3018: maateista annetun lain alaisuuteen kuuluvina päätöksestäni Sisäasiainministeriölie tiedoksi lain-
3019: eikä tällaiseen kannanottoon pohjautuvia eri po- säädännön selkiinnyttämisen harkitsemista var-
3020: liisiviranomaisten suorittamia epäillyn rikoksen ten.
3021:
3022:
3023:
3024: Sosiaali- ja terveysministeriölle esitetty toimenpttetsun ryhtymistä alkoholilain 95 §:n 4 momentin
3025: muuttamiseksi siten, että luvattomasti nautitun vähäisen alkoholimäärän arvo voitaisiin jättää
3026: menetetyksi tuomitsematta.
3027:
3028: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje sosi- vellettu tai tulisi soveltaa alkoholilain 99 §:n 1
3029: aali- ja terveysministeriölle 17 päivältä touko- momentin 1-5 kohdissa tarkoitettujen kieltojen
3030: kuuta 1985, n:o 2241.
3031: vastaisesti nautitmun alkoholiin. Samassa yhtey-
3032: dessä on virinnyt keskustelua ja arviointia siitä,
3033: Virallisten syyttäjien ja rangaistusmääräysasioi- onko alkoholi- ja kriminaalipoliittisesti mielekäs-
3034: den apulaissyyttäjien oikeuskanslerille osoittamis- tä soveltaa nauttiruisrikkomuksiin arvonkonfis-
3035: sa kirjoituksissa ja tiedusteluissa on tuotu esiin kaatiota siten, että luvattomasti nautitun alkoho-
3036: näkökohtia siitä, miten alkoholilain 95 §:n 4 lin arvo on aina, silloinkin kun se on varsin
3037: momentissa säädettyä arvonkonfiskaatiota on so- vähäinen, tuomittava valtiolle menetetyksi.
3038: 62 II
3039:
3040: Koska nähdäkseni sen enempää alkoholi- kuin vonkonfiskaatiota luvattomasti nautittuun alko-
3041: kriminaalipoliittisesti ei liene ehdottomia esteitä holiin. Säännökseen voitaisiin tehdä lisäys, jonka
3042: sille, että arvonkonfiskaation soveltaminen, eri- mukaan milloin 99 §: n 1 momentin säännösten
3043: tyisesti silmällä pitäen tyypillisimpiä nauttimis- vastaisesti nautitun alkoholin määrä on vähäinen,
3044: rikkomuksia, voitaisiin säätää alkoholilaissa har- saadaan sen arvo jättää menetetyksi tuomitsemat-
3045: kinnanvaraiseksi, esitän kunnioittaen, että Sosi- ta.
3046: aali- ja terveysministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin Tämän kirjeen oheen liitän oikeuskanslerinvi-
3047: alkoholilain 95 §:n 4 momentin muuttamiseksi rastossa 4.4.1985 laaditun muistion alkoholin
3048: siten, että säännökseen lisättäisiin virke, joka nauttimisrikkomukseen liittyvästä arvonkonfis-
3049: antaisi lainsoveltajalle harkintavallan käyttöä ar- kaatiosta.
3050:
3051:
3052:
3053: Kysymys siitä, oliko elinkeinohallituksen päätös, joka koski nestemäisten polttoaineiden hintoja, tehty
3054: hintavalvontalaissa ja -asetuksessa edellytetyllä tavalla. Kysymys myös siitä, missä ajassa kollegion
3055: jäsenen oli ilmoitettava mielipiteensä ratkaistavana olevasta asiasta.
3056:
3057: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto kauppa- Kunnaksen 29.3.1985 antaman selvityksen joh-
3058: ja teollisuusministeriölle 29 päivältä toukokuuta dosta on elinkeinohallitus vielä antanut lausun-
3059: 1985, n:o 2362.
3060: non 19.4.1985.
3061: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 7.5.1985 Hankittu selvitys ei kauppa- ja teollisuusminis-
3062: oikeuskanslerille osoittamassaan kirjeessä kerto- teriön käsityksen mukaan ole vahvistanut Kun-
3063: nut, että elinkeinohallitus teki 12.3.1985 päätök- naksen väitteitä elinkeinohallituksen päätöksen-
3064: sen nestemäisten polttoaineiden hinnoista. Pää- teon muodollisesta ja asiallisesta virheellisyydes-
3065: tös syntyi elinkeinohallituksen kollegiossa äänes- tä. Pitäen välttämättömänä, että elinkeinohalli-
3066: tyksen jälkeen. Osastopäällikkö Heikki J. Kunnas tuksen päätöksenteon moitteettomuus on kiista-
3067: liitti päätökseen eriävän mielipiteen, jossa hän tonta sekä käsittelyn yleisen luotettavuuden että
3068: esitti väitteitä päätöksenteon lainvastaisuudesta. yksittäisten ratkaisujen lainmukaisuuden turvaa-
3069: Kauppa- ja teollisuusministeriön kehotuksesta miseksi, kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytä-
3070: elinkeinohallitus antoi 19.3 .198 5 lausuntonsa nyt oikeuskanslerin kannanottoa siihen, olisiko
3071: Kunnaksen väitteiden johdosta. Elinkeinohallitus asiassa ryhdyttävä joihinkin toimenpiteisiin.
3072: katsoi, että päätöksenteko 12.3.1985 pidetyssä Kauppa- ja teollisuusministeriön kirjeen liittei-
3073: elinkeinohallituksen istunnossa oli ollut lainmu- nä ovat seuranneet siinä mainitut asiakirjajäljen-
3074: kainen. Kunnas puolestaan oli 18.3.1985 päivä- nökset. Osastopäällikkö Kunnas on toimittanut
3075: tyssä selityksessaan katsonut, että elinkeinohalli- minulle 26.4.1985 päivätyn selvityksensä, jonka
3076: tuksen 12.3.1985 tekemä päätös ei ollut syntynyt liitteet ovat pääasiallisesti samat kuin ministeriön
3077: hintavalvontalain 14 §:n edellyttämällä tavalla kirjeen liitteet.
3078: eikä päätöksen perusteita ollut esitetty hintaval- Ministeriön kirjeen johdosta olen 24. 5.198 5
3079: vonta-asetuksen 29-40 §:n mukaisina. kuullut virastossani suullisesti osastopäällikkö
3080: Ministeriön kehotettua Kunnasta antamaan Kunnasta ja elinkeinohallituksen esittelijää Ulla
3081: yksilöidyt perustelut niille väitteilleen, joita hän Karhua.
3082: oli eriävässä mielipiteessään 12.3.1985 ja selityk-
3083: sessaan 18.3.1985 esittänyt, Kunnas oli Osastopäällikkö Heikki ]. Kunnaksen eriävä
3084: 29.3.1985 päivätyssä selvityksessään lausunut me- mielipide ja sen perustelut
3085: nettelyn osalta, että päätöstä 12.3.1985 ei ollut
3086: tehty hintavalvontalain edellyttämällä tavalla val- Se eriävä mielipide, jonka Kunnas liitti elin-
3087: tioneuvostossa eikä elinkeinohallituksen istun- keinohallituksen 12.3.1985 tekemään päätök-
3088: nossakaan. Hinnanasetannan perusteiden osalta seen, kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:
3089: Kunnas on esittänyt epäilyksen, etteivät Neste ''Elinkeinohallituksen kollegion jäsenenä en
3090: Oy:n esittämät hakemuksen asiakirjat osoittaneet katso voivani yhtyä öljynjalosteiden hintoja kos-
3091: hintavalvonta-asetuksen mukaisella tavalla niitä kevaan päätöksentekoon yhtäältä päätöksentekoa
3092: kustannuksia, joista hinnankorotustarve aiheutui, koskevien menttelytapojen ja toisaalta päätöksen
3093: ja ettei hintavalvonta-asetuksen mukaisen lomak- perusteena olevien laskelmien puutteellisuuden
3094: keen tietoja ollut saatavissa esittelyasiakirjoista. vuoksi.
3095: II 63
3096:
3097: päätöksentekomenettelyn osalta totean, et- sen jälkeen, kun ministerivaliokunnassa oli pää-
3098: ten katso sitä hintavalvontalain ja hintavalvonta- dytty elinkeinohallituksen edustajien esittämästä
3099: asetuksen mukaiseksi. Neste osakeyhtiö on jättä- käsityksestä poikkeaviin hinnankorotuksiin. Kun-
3100: nyt hinnankorotushakemusta varten ainoastaan nas piti tärkeänä saada selvyyden siitä, millä
3101: raaka-ainelaskelman ja käyttöpääoman korkoa perusteilla asiasta nyt tulisi päättää. Hän pyysi
3102: koskevan laskelman. Hintavalvonta-asetuksen elinkeinohallituksen istunnossa noin kello 11.20
3103: mukainen laskelma hinnanaserannan määräyty- asian pöydälle tutustuakseen laskelmiin. Asian
3104: misperusteista ei ole ollut ainakaan kollegion laajuuden huomioon ottaen ei hänelle varattu
3105: allekirjoittaneen jäsenen käytettävissä. noin tunnin ja kymmenen minuutin aika ollut
3106: - raaka-ainehintaa koskevat tiedot ovat pal- riittävä. Sen vuoksi hän piti parempana valmis-
3107: jolti dollarin kurssin vaihteluihin nojautuvia eikä tella eriävän mielipiteen, jonka hän jätti elinkei-
3108: ole selvitetty yhteyttä todella toteutuneen tuon- nohallituksen 12.3.1985 kello 12.30 pidetyssä
3109: nin ja siitä aiheutuneiden kustannusten ja edellä istunnossa. Esittämiinsä perusteluihin viitaten
3110: kuvatun mukaisen raaka-ainekustannuslaskelman Kunnas katsoi, ettei päätöstä polttonesteiden
3111: välillä. hinnoista ollut asiallisesti tehty hintavalvontalain
3112: - niin ikään on jäänyt selvittämättä mitä edellyttämällä tavalla valtioneuvostossa eikä elin-
3113: kaikkia kustannuseriä mahdollisesti nykyinen öl- keinohallituksen istunnossakaan.
3114: jynjalosteiden hintapäätös pitää sisällään Nesteen Edelleen Kunnas on lausunut, että hinnanko-
3115: toimiessa monitoimialayrityksenä. Näitä koskevat rotuksen muututtua ministerivaliokunnassa kus-
3116: kysymykset olen voinut aikaisemmin esittää öljy- tannusten ja koeotettavaksi esitettyjen hintojen
3117: hintatyöryhmässä, mutta en ole saanut niihin välinen yhteys tuli erityisen epäselväksi. Voitiin
3118: vastauksia. kysyä, olivatko ministerivaliokunnalle esiteltyjen
3119: - lisäksi pidän öljynjalosteita koskevaa hinta- korotusten laskentaperusteet olleet virheelliset vai
3120: päätöstä sellaisena, että se toimii inflaation hi- oliko lopullisissa esittelyasiakirjoissa korotuspe-
3121: dastamiseen tähtääviä toimenpiteitä vastaan. rusteita korjattu, jotta päädyttiin haluttuun lop-
3122: - pyydettyäni asian kollegiossa ensi kertaa putulokseen. Esitetyt perusteet eivät Kunnaksen
3123: esillä olevana pöydälle, pidän asiaan tutustumi- käsityksen mukaan osoittaneet hintavalvonta-ase-
3124: seen varattua 1 tunnin 10 minuutin lisäaikaa tuksen tarkoittamia todellisia tuotantokustan-
3125: riittämättömänä.'' nuksia tai niissä tapahtuneita muutoksia.
3126: Kauppa- ja teollisuusministeriölle 29.3 .198 5
3127: antamassaan selvityksessä Kunnas on muun mu-
3128: assa lausunut, että hän on vuodesta 1981 alkaen Elinkeinohallituksen kanta
3129: yrittänyt selvittää, miten polttonesteiden hinta-
3130: päätös muodostuu. Elinkeinohallituksen pääjoh- Elinkeinohallituksen pääjohtaja on 19.3.1985
3131: tajan vuonna 1981 asettaman työryhmän työssä- kauppa- ja teollisuusministeriölle antamassaan
3132: kään ei kuitenkaan ollut käynyt riittävän yksityis- lausunnossa esittänyt pöydällepanoajan lyhyydes-
3133: kohtaisesti ilmi, millä tavoin Neste Oy:n esittä- tä, että Kunnas oli pyytänyt lisäaikaa miettiäk-
3134: mät pääomakustannukset laskettiin. Neste Oy on seen lausuntoaan eikä ollut esittänyt vastalausetta
3135: monitoimialainen yritys. Sen kustannusten koh- ajan lyhyyden takia. Pääjohtaja katsoi menetel-
3136: dentamisesta öljynjalostuksen osalle ei ole yksise- leensä laillisesti. Pääjohtaja huomautti myös, että
3137: litteistä selvitystä. Myöskään yrityksen finanssi- Kunnas oli istunnossa 28.2.1985 saanut selvityk-
3138: operaatioiden ja muun toiminnan välisistä suh- sen öljyn hintakysymyksestä ja että hänellä sen
3139: teista ei ole syntynyt yksiselitteistä kuvaa. Kunnas jälkeen oli ollut tilaisuus perehtyä asiaan. Elin-
3140: on elinkeinohallituksen kollegiossa esittänyt epäi- keinohallituksella oli päätöstä valmisteltaessa ol-
3141: lyksensä jalostamokustannusten muutosten selvit- lut käytettävissä asetuksen edellyttämät tiedot ja
3142: tämisestä lähinnä dollarin kurssimuutoksiin no- laskelmat. Vahvistetut hinnat alittivat säädösten
3143: jautuvalla laskentamenetelmällä. Hän on epäillyt sallimat hinnat. Pääjohtajan mielestä päätöksen-
3144: myös sitä, että laskentatapa on indeksiehdon teko 12.3.1985 pidetyssä elinkeinohallituksen is-
3145: käytön rajoittamisesta annetun lain vastainen. tunnossa oli ollut lainmukainen.
3146: Päätöksenteosta elinkeinohallituksessa Kunnaksen 29.3.1985 päivätystä selvityksestä
3147: 12.3.1985 Kunnas on lausunut muun muassa, 19 .4 .198 5 antamassaan lausunnossa elinkeinohal-
3148: että polttonesteiden hinnankorotusasian valmis- litus on esittänyt, että Kunnaksen mainitsemista
3149: telutyötä oli jouduttu jatkamaan ministerivalio- tekijöistä (Neste Oy:n finanssioperaatiot, eri toi-
3150: kunnan saman päivän aamuna pitämän kokouk- mintojen väliset suhteet ja kustannusten kohden-
3151: 64 II
3152:
3153: taminen) ja yleensäkin hintavalvonta-asetuksen ta saattaa tosiasiallisesti rajoittaa elinkei-
3154: laskelman soveltuvuudesta oli toistuvasti keskus- nohallituksen harkintavaltaa, ja että val-
3155: teltu. Periaatteet, joilla öljytuotteiden hinnoitte- tioneuvoston itsensä tulisi sen vuoksi täl-
3156: lu hoidettiin, oli kehitelty ensimmäisen öljykrii- laisissa tapauksissa ottaa asia päätettäväk-
3157: sin jälkeen ja ne olivat hintavalvonta-asetuksen seen. Laissa ei kuitenkaan ole asiaa niin
3158: mukaiset. Dollarin kurssimuutokset vaikuttivat järjestetty. Kun valtioneuvosto ei ota hin-
3159: hinnoittelussa ainoastaan raaka-ainekustannuk- tavahvistusasiaa yleisistunnossaan ratkais-
3160: siin. Maaliskuun 12 päivänä 1985 tehty hintapää- tavakseen, on elinkeinohallituksen se rat-
3161: tös perustui kaistava. Elinkeinohallitus on 12.3. 1985
3162: - dollarin arvon kohoamisesta johtuvaan päättänyt asiasta toimivaltansa puitteissa
3163: raaka-ainekustannusten hinnannousuun, ja sillä on vastuu päätöksen lainmukai-
3164: - käyttöpääoman koron nousuun ja korko- suudesta.
3165: kannan alennukseen, 2) Laki indeksiehdon käytön rajoitta-
3166: - toteutuneisiin lisäkustannuksiin (dollarin misesta koskee indeksiehdon ottamista
3167: kurssi) ja sitoumukseen, sopimukseen ja muuhun
3168: - tuontituotteiden hinnantasauksesta johtu- välipuheeseen. Hintapäätös ei sisällä sel-
3169: vaan korotustarpeeseen. laista, mitä mainitussa laissa olevat kiellot
3170: Neste Oy ei hakenut kompensaatiota jalostus- koskisivat. Hintapäätös ei siten ole sano-
3171: kustannuksille. Se ilmeni kollegion jäsenille jae- tun lain vastainen.
3172: tusta aineistosta. 3) Hinnanvahvistuspäätöstä tehdessään
3173: Jalostus- ja pääomakustannukset sekä niiden elinkeinohallituksella tulee olla hintaval-
3174: jakoperusteet oli läpikäyty elinkeinohallituksen vonta-asetuksen edellyttämä selvitys.
3175: 5.10.1984 tekemän hintapäätöksen yhteydessä.
3176: Aineisto, joka sisälsi myös hintavalvonta-asetuk- Kunnaksen mielestä selvitys oli 12.3.1985
3177: sen mukaisen lomakkeen, oli jaettu kollegion edellä kerrotuin tavoin puutteellinen. Elinkeino-
3178: jäsenille ja oli myös istuntopöytäkirjan liitteenä. hallituksen käsityksen mukaan selvitys oli asian-
3179: Hintaratkaisu oli tuolloin yksimielinen. mukainen ja riittävä.
3180: Neste Oy:n hakemus, jonka johdosta elinkei- Pidän aiheellisena todeta, että sen seikan täs-
3181: nohallitus 12.3. 1985 teki päätöksensä, sisälsi mällinen selvittäminen elinkeinohallituksessa,
3182: yksityiskohtaisesti eritellyt raaka-ainelaskelmat, kuinka suureksi jonkin hyödykkeen hinta on
3183: käyttöpääoman korkolaskelman, laskelmat toteu- hinnanvahvistusmenettelyssä vahvistettava, on
3184: tuneista lisäkustannuksista ja maksettujen hin- käsitykseni mukaan usein vaikeata. Näin on il-
3185: nanerokorvausten markkamäärän. Muille asetuk- meisesti asianlaita muun muassa nestemäisten
3186: sen mukaisille erille Neste Oy ei hakenut koro- polttoaineiden hintojen osalta. Keskusviraston on
3187: tusta. Haemille korotuksille ei laskettu yrittäjän- kuitenkin tehtävä asiassa päätös. Päätös on tehtä-
3188: riskiä eikä veroja. vä silloin, kun asian ratkaisemista varten on
3189: olemassa sellainen säännösten edellyttämä selvi-
3190: tys, jota kohtuudella on pidettävä riittävänä.
3191: Lausunto Kun otetaan huomioon edellisen, 5.10.1984
3192: tehdyn hintapäätöksen yhteydessä elinkeinohalli-
3193: Kauppa- ja teollisuusministeriön pyytamana tuksessa käsillä ollut täydellisempi selvitys sekä
3194: lausuntona esitän kunnioittavasti seuraavaa. mitä asiakirjoista muutoin ilmenee esim. niistä
3195: tutkimuksista, joita elinkeinohallitus hintaval-
3196: 1) Hinnan tai hinnoitteluperusteen ja vontalain 5 §:n mukaisesti on jatkuvasti tehnyt
3197: niiden muutoksen vahvistamiseen on öljyn hintoihin sekä niiden tasoon ja muutoksiin
3198: hintavalvontalain 14 §:n mukaan toimi- vaikuttavista tekijöistä, on mielestäni katsottava,
3199: valta sekä elinkeinohallituksella että val- että elinkeinohallituksella on 12.3.1985 ollut
3200: tioneuvostolla. Kun asiaa on valmistele- käytettävissään sellainen selvitys, että päätös pu-
3201: vasti käsitellyt ministerivaliokunta, kuten heena olevassa asiassa on voitu tehdä.
3202: kysymyksessä olevassa asiassa on ollut lai- Osastopäällikkö Kunnas ei ole 12. 3. 198 5
3203: ta, on esitettävissä perusteluita sellaiselle omalta osaltaan ollut vakuuttunut selvityksen
3204: mielipiteelle, ettei lopullisen päätöksen riittävyydestä. Osa niistä näkökohdista, joita hän
3205: tekemistä tulisi jättää elinkeinohallituk- tämän käsityksensä tueksi on esittänyt, on perus-
3206: selle, koska ministerivaliokunnan arvoval- teltavissa. Esittäessään edellä kerrotun mukaisen
3207: II 65
3208:
3209: enavan mielipiteen Kunnas ei ole syyllistynyt myönnettyä yhden tunnin 10 minuutin aikaa sen
3210: virheelliseen menettelyyn. selvittämiseksi, saattoiko hän hyväksyä esittelijän
3211: Hintavalvontalain 1 §:n mukaan hintavalvon- päätösehdotuksen tai mihin ratkaisuun hänen oli
3212: nan tarkoituksena on edistää hintojen ja kustan- päädyttävä, pidän liian lyhyenä huomioon ottaen
3213: nusten tasapainoista kehitystä. Tämän yleisperi- aineiston laajuuden ja päätöksen merkityksen.
3214: aatteen tulee olla ohjeena myös hintavalvonta- Kun noudatettu menettely ei kuitenkaan aiheuta
3215: asetuksen säännöksiä sovellettaessa. Katson tä- päätöksen moitteenvaraisuutta, asiassa ei mieles-
3216: män merkitsevän hintavalvonta-asetuksen täni ole tältäkään osin aihetta muuhun, kuin että
3217: 31 §:ää sovellettaessa muun ohella sitä, että ministeriö tahtonee saattaa tämän käsitykseni
3218: raaka-aineiden hinnoitteluajankohtana (kysymyk- elinkeinohallituksen tietoon.
3219: sen ollessa raaka-aineista, joiden hintaan valuut-
3220: takurssien vaihteluilla on olennainen merkitys) ei
3221: ole ilman erityistä syytä pidettävä sellaista päivää, Yhteenveto
3222: jolloin hinnan perusteena olevan ulkomaanva-
3223: luutan kurssi ilmeisesti on poikkeuksellisen kor- Edellä sanottuun viitaten katson siis, ettei
3224: kea tai poikkeuksellisen alhainen, vaan laskel- kukaan elinkeinohallituksen kollegion jäsen tai
3225: massa käytettävä vaihtokurssi on harkittava pi- asianomainen esittelijä ole syyllistynyt asiassa vir-
3226: temmän ajanjakson puitteissa. Ministerivaliokun- kavelvollisuutensa vastaiseen menettelyyn ja että
3227: nan puheena olevassa tapauksessa suosittaman elinkeinohallituksen päätöksentekoa sen vahvista-
3228: vaihtokurssin (6, 50) käyttämistä elinkeinohalli- essa 12.3.1985 nestemäisten polttoaineiden hin-
3229: tuksen päätöksen perusteena olevissa laskelmissa nat on pidettävä moitteettomana.
3230: 12.3.1985 on sen vuoksi, saadun selvityksen Mielestäni ei siis ole ilmennyt sellaista, minkä
3231: huomioon ottaen, pidettävä lainmukaisena. johdosta kauppa- ja teollisuusministeriöllä olisi
3232: 4) Osastopäällikkö Kunnakselle 12.3.1985 syytä ryhtyä asiassa erityisiin toimenpiteisiin.
3233:
3234:
3235:
3236:
3237: Paikallisradiotoiminnan harjoittamista varten luvan saanut yhdistys oli perustanut erillisen yhtiön
3238: toimimaan apuna yhdisryksen radiotoiminnassa. Kyseessä ei ollut sellainen lupaehdoissa kielletty
3239: toimiluvan siirtäminen, jonka johdosta toimilupa olisi tullut peruuttaa.
3240:
3241: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto liiken- toiselle. Luvan noudattamista valvoi liikennemi-
3242: neministeriölle 12 päivältä kesäkuuta 1985, n:o nisteriö. Lupa voitiin peruuttaa tai sen ehtoja
3243: 2546. muuttaa muun muassa silloin, jos luvan ehtoja
3244: Ministeriö on 22.5.1985 päivätyllä kirjeellään rikottiin tai jos sitä myönnettäessä vallinneissa
3245: n:o 948/33185 pyytänyt oikeuskanslerin lausun- olosuhteissa tapahtui olennainen muutos.
3246: toa siitä, voitiinko Helsingin kaupungista olevan Toimilupien myöntämisen jälkeen oli ilmen-
3247: Elävän Musiikin Yhdistys r.y:n paikallisradiotoi- nyt halua perustaa lupien saajien toimesta erilli-
3248: mintaa pitää sille myönnetyn toimiluvan mukai- siä yhtiöitä toiminnan harjoittamista varten.
3249: sena. Lausuntonani asiassa esitän kunnioittavasti Niinpä Elävän Musiikin Yhdistys r.y., joka har-
3250: seuraavaa. joitti paikallisradiotoimintaa Radio Citynä, oli
3251: Ministeriön kirjettä seuranneesta 21.5.1985 perustanut Helsingin Paikallinen Radio Oy
3252: päivätystä muistiosta ilmenee, että valtioneuvosto -nimisen osakeyhtiön. Yhtiön voimassa olevan
3253: oli 24.1.1985 tekemällään päätöksellä myöntänyt yhtiöjärjestyksen mukainen osakekanta oli yhdis-
3254: 22 toimilupaa paikallisen ääniyleisradiotoimin- tyksen merkitsemä ja yhdistys säilyttäisi osake-
3255: nan harjoittamiseen kokeilutoimintana 1.3. kannan tuottamasta äänivallasta ehdottoman
3256: 1985-30.6. 1987 välisenä aikana. Yhtenä toimi- enemmistön senkin jälkeen, kun käynnissä oleva
3257: luvan saajista oli Elävän Musiikin Yhdistys r.y. osakemerkintä olisi 20.6.1985 päättynyt. Yhtiön
3258: Toimiluvan mukaan sen saaja oli oikeutettu hallituksessa yhdistyksen nimeämät henkilöt
3259: harjoittamaan ääniyleisradiotoimintaa määrätyn muodostivat enemmistön.
3260: kunnan alueella niillä kanavilla ja taajuuksilla, Elävän Musiikin Yhdistys r.y:n ja Helsingin
3261: jotka sille asianomaisessa järjestyksessa myönnet- Paikallinen Radio Oy:n työnjaon mukaan yhdis-
3262: tiin. Luvan ehtona oli, ettei sitä saanut siirtää tys oli nimennyt radiovastuulaissa edellytetyt vas-
3263:
3264: 9 360437E
3265: 66 II
3266:
3267: taavat ohjelmatoimittajat, solminut tekijänoi- taan asetettuja lupaehtoja. Yhdistyksen hallituk-
3268: keussopimuksen Säveltäjäin Tekijänoikeustoimis- sen yhteydessä toimivan radiojaoksen tehtävänä
3269: to Teosto r.y:n kanssa ja tehnyt Oy Yleisradio olisi suunnitella radio-ohjelmistot ja huolehtia
3270: Ab:n kanssa sopimuksen lähettimen vuokraami- ohjelmien toteutuksesta. Oy Yleisradio Ab:ltä
3271: sesta Radio Citylle. Yhdistyksen hallituksen yh- vuokrattu lähetin on yhdistyksen hallinnassa.
3272: teydessä toimi radiojaos, jonka tehtävänä oli Yhtiön tehtävänä puolestaan olisi lähetettävien
3273: muun muassa suunnitella Radio Cityn radio- ohjelmien tuottaminen sekä mainonnan ja mark-
3274: ohjelmistot, huolehtia ohjelmien toteutuksesta, kinoinnin hoitaminen. Yhdistyksellä olisi ehdo-
3275: jakaa lähetysajat lupaehdoissa mainituille yhtei- ton enemmistö yhtiön osakekannan tuottamasta
3276: söille sekä tilata yksittäisiä ohjelmia tuotantoyh- äänivallasta ja yhdistyksen nimeämät henkilöt
3277: tiöltä. Yhtiö puolestaan tuottaisi Radio Cityssä olisivat enemmistönä yhtiön hallituksessa.
3278: lähetettävät ohjelmat, hoitaisi paikallisradiomai- Nämä seikat huomioon ottaen Helsingin Pai-
3279: nonnan ja markkinoinnin sekä paikkaisi Radio kallinen Radio Oy:n toimimista alussa mainitussa
3280: Cityn henkilöstön. muistiossa selostetulla tavalla Elävän Musiikin
3281: Radiolaitteista 17.1.1927 annetun asetuksen Yhdistys r.y:n apuna yhdistyksen harjoittamassa
3282: (9/27) 1 §:n mukaan, sellaisena kuin se on paikallisradiotoiminnassa ei käsitykseni mukaan
3283: 20.6.1963 annetussa asetuksessa (309/63), oikeu- ole pidettävä sellaisena lupaehdoissa kiellettynä
3284: den yleisradiolähetystoiminnan harjoittamiseen toimiluvan siirtämisenä, jonka johdosta liikenne-
3285: antaa valtioneuvosto. Oy Yleisradio Ab:lle on ministeriöllä olisi aihetta ottaa harkittavaksi kysy-
3286: valtioneuvoston 30.12.1980 antamalla päätöksel- mys toimiluvan peruuttamisesta. Vastaisten tul-
3287: lä myönnetty vuoden 1985 loppuun saakka lupa kintaepäselvyyksien välttämiseksi olisi mielestäni
3288: harjoittaa radio- ja televisiotoimintaa. Lupaehto- kuitenkin aiheellista täydentää toimiluvan 9 koh-
3289: jen 9 kohdan mukaan lupaa ei saa toiselle siirtää. taan sisältyvää ehtoa määräyksin siitä, millä edel-
3290: Yhtiöllä on kuitenkin oikeus käyttää tietyillä lytyksellä yhdistys voi radiotoiminnassaan käyttää
3291: edellytyksillä televisiotoiminnassa apunaan Oy yhtiötä apunaan.
3292: Mainos-TV-Reklam Ab:tä siten kuin yhtiöt kes- Toimiluvan myöntämisen jälkeen tapahtunut
3293: kenään lähemmin sopivat. Yhtiöiden välisissä Helsingin Paikallinen Radio Oy:n mukaantulo
3294: sopimuksissa on muun ohella määrättävä, että Elävän Musiikin Yhdistys r.y:n avuksi paikallisra-
3295: Oy Mainos-TV-Reklam Ab yhdessä Oy Yleisradio diotoiminnan harjoittamiseen on ollut muutos
3296: Ab:n kanssa vastaa lähettämiensä ohjelmien sisäl- lupaa myönnettäessä vallinneisiin olosuhteisiin.
3297: löstä. Vaikkakaan yhtiön osallistumista yhdistyksen ra-
3298: Elävän Musiikin Yhdistys r.y:lle on valtioneu- diotoimintaan ei ole pidettävä toimiluvan eh-
3299: voston 24.1.1985 antamalla päätöksellä myön- doissa kiellettynä luvan siirtämisenä, on nähdäk-
3300: netty ajaksi 1. 3.1985 - 30.6.1987 oikeus ääni- seni kuitenkin olemassa edellytykset pitää tätä
3301: yleisradiotoiminnan harjoittamiseen kokeilutoi- sellaisena toimilupaa myönnettäessä vallinneissa
3302: mintana Helsingin kaupungin alueella. Lupaeh- olosuhteissa tapahtuneena olennaisena muutok-
3303: tojen 9 kohdan mukaan toimilupaa ei saa siirtää sena, jonka perusteella ministeriö voisi ottaa
3304: toiselle. Lupaehdoissa ei ole mainintaa oikeudes- harkittavaksi kysymyksen toimiluvan ehtojen
3305: ta käyttää toista yhteisöä apuna radiotoiminnas- muuttamisesta. Selventävien määräysten ottami-
3306: sa. nen toimiluvan ehtoihin yhtiön toimimisesta
3307: Elävän Musiikin Yhdistys r.y:n ja Helsingin apuna yhdistyksen radiotoiminnassa voitaisiin ot-
3308: Paikallinen Radio Oy:n välisestä työnjaosta saa- taa tällä perusteella esille siinäkin tapauksessa,
3309: dun selvityksen mukaan yhdistys vastaisi lähetet- ettei toimiluvan saaja hakisi edellä tarkoitettua
3310: tävien ohjelmien sisällöstä samoin kuin muutoin- lupaehdon täydentämistä.
3311: kin siitä, että paikallisradiotoiminnassa noudate-
3312: II 67
3313:
3314: Kihlakunnanoikeus oli menetellyt virheellisesti laiminlyödessään kyselyoikeutensa käyttämisen tar-
3315: kempien tietojen hankkimiseksi sakkorangaistukseen tuomitun tuloista.
3316:
3317: ApulaisoikeuskansleriJukka Pasasen kirje Piik- aiheelliseksi lisäkysymyksiä tekemällä selvittää
3318: kiön tuomiokunnan kihlakunnantuomarille 27 vastaajan tulojaan koskevan ilmoituksen oikeelli-
3319: päivältä kesäkuuta 1985, n:o 2705. suutta, koska muisti vastaajan ilmoittaneen kih-
3320: Olen vastaanottanut varatuomari Pekka Nikka- lakunnanoikeudessa käsitellyssä avioerojutussa,
3321: sen 11.6.1984 päivätyn selityksen Piikkiön kihla- jota käsiteltäessä 30.8.1983 Villa oli toiminut
3322: kunnanoikeuden 1 osaston 11.1.1984 julistaman avustavana notaarina, tulojensa olevan huomatta-
3323: päätöksen (42 §) johdosta. van suurten. Oheistetuista Piikkiön kihlakunnan-
3324: Asiassa on ollut kysymys siitä, että mainitulla oikeuden II osaston asiakirjajäljennöksistä ilme-
3325: lainvoiman saaneelia päätöksellä oli tuomittu nee, että vastaaja oli ilmoittanut kihlakunnanoi-
3326: Paimiosta oleva maalari E.U.S., paitsi muusta, keuden istunnossa 30.8.1983 (429 §) ansaitsevao-
3327: oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 17 §:n 1 mo- sa itsenäisenä liikkeenharjoittajana hyvin ja että
3328: mentin nojalla 16.11.1983 tapahtuneesta poissa- hänen kuukausitulonsa olivat noin 25.000 mark-
3329: olasta oikeudesta vastaajana 20 päiväsakkoa vas- kaa.
3330: taavaan kahdentoistatuhannen kolmensadankah- Korkein oikeus on tekemäni hakemuksen joh-
3331: deksankymmenen (12.380) markan sakkoon. dosta 14.1.1985 antamassaan päätöksessä toden-
3332: Tuomitun päiväsakon rahamäärän määräämi- nut, että kihlakunnanoikeus oli vahvistanut päi-
3333: seen vaikuttavina seikkoina ilmeni pöytäkirjasta, väsakorl. rahamäärän E.U.S:n antamien virheellis-
3334: että syytetty oli ilmoittanut bruttotuloikseen ten tietojen perusteella. Selvityksen mukaan
3335: 56.000 markkaa kuukaudessa ja että hänellä E.U.S:n veronalaiset tulot vuodelta 1983 olivat
3336: virkatodistuksen mukaan oli kaksi alaikäistä lasta. 16.832 markkaa. Huomioon ottaen hänen elatus-
3337: Sen sijaan pöytäkirjasta ei ilmennyt, että asian velvollisuutensa päiväsakon rahamäärä oli näin
3338: käsittelyssä olisi käytetty tuomioistuimelle kuulu- ollen 12 markkaa. Näillä perusteilla korkein
3339: vaa oikeutta kysymyksiä tekemällä pyrkiä selvittä- oikeus on oikaissut sanottua Piikkiön kihlakun-
3340: mään, oliko syytetyn ilmoitus tuloistaan uskotta- nanoikeuden 11.1.1984 julistamaa päätöstä si-
3341: va. Kysymysten tekoon olisi kuitenkin ollut eri- ten, että E.U.S tuomitaan hänen syykseen luetus-
3342: tyinen aihe sen vuoksi, että E.U.S. oli poliisikuu- ta poissaolasta oikeudesta vastaajana kahtakym-
3343: lustelussa ensin 22.7.1983 ilmoittanut kuukausi- mentä päiväsakkoa vastaavaan kahdensadan nel-
3344: tulonsa 10.000 markaksi, mutta toisessa kuulus- jänkymmenen markan sakkoon.
3345: telussa 8.9.1983 alentanut ilmoittamansa määrän Perehdyttyäni asiaan totean seuraavaa.
3346: 3.000 markkaan. Myöskään selvitystä E.U.S:n Päiväsakon rahamäärän määräämisestä sääde-
3347: tuloista ei muutenkaan ollut vaadittu tai hankit- tään rikoslain 2 luvun 4 a ja 4 b §:ssä sekä asiaa
3348: tu. koskevassa asetuksessa (996/76). Niiden mukaan
3349: Edellä sanotun johdosta ja ottaen myös huo- päiväsakko vahvistetaan täysin markoin rahamää-
3350: mioon, että Kaarinan verotoimistosta saatujen rään, jota tuomitsemisen aikana on pidettävä
3351: tietojen mukaan E.U.S:n kuukausitulot olivat sakotettavan maksukykyyn nähden kohtuullise-
3352: todennäköisesti olleet selvästi pienemmät kuin na. Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on
3353: 56.000 markkaa, olen kehottanut Teitä vaati- pidettävä yhtä kolmasosaa sakotettavan keski-
3354: maan kihlakunnanoikeuden puheenjohtajalta se- määräisestä kokonaispäivätulosta, jollei päiväsak-
3355: lityksen, josta ilmeni, millä perusteilla E.U.S:n koa sakotettavan varallisuuden, elatusvelvollisuu-
3356: päiväsakon rahamääräksi oli vahvistettu 619 den tai muiden maksukykyyn vaikuttavien seik-
3357: markkaa. kojen vuoksi ole vahvistettava tätä suuremmaksi
3358: Selityksessään Nikkanen on muun ohella ker- tai pienemmäksi. Päiväsakon rahamäärää ei kui-
3359: tonut, etta vastaaja oli 28.12.1983 pidetyssä tenkaan saada vahvistaa suuremmaksi kuin sako-
3360: kihlakunnanoikeuden istunnossa ilmoittanut tettavalle valtion ja kunnan tuloveron suorittami-
3361: bruttokuukausituloikseen 56.000 markkaa. Nik- sen jälkeen jäävä määrä. Päiväsakon vähin raha-
3362: kanen oli keskustellut ennen 11.1.1984 pidettyä määrä on kahdeksan markkaa. Sakotettavan ela-
3363: kihlakunnanoikeuden istuntoa 28.12.1983 kihla- tuksen varassa olevasta puolisosta ja alaikäisestä
3364: kunnanoikeuden määrättynä puheenjohtajana lapsesta tai ottolapsesta tai sakotettavan puolison
3365: toimineen Risto Villan kanssa vastaajan tuloja alaikäisestä lapsesta tai ottolapsesta vähennetään
3366: koskevan ilmoituksen oikeellisuudesta. Tässä kes- päiväsakon rahamäärästä jokaisen osalta kolme
3367: kustelussa Villa oli todennut, ettei hän katsonut markkaa. Kokonaistulolla tarkoitetaan kaikkea
3368: 68 II
3369:
3370: palkkaa, elinkeinotuloa, varallisuuden tuottoa ja tämiseen E.U.S:n tulotietojen osalta. E.U.S. oli
3371: muuta tuloa, josta on vähennetty sakotettavan eri yhteyksissä ilmoittanut toisistaan poikkeavia
3372: maksukykyyn olennaisesti vaikuttavat tulon tietoja tuloistaan ja ilmoitettujen 56.000 markan
3373: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet me- kuukausitulojen oli katsottava olevan ilmeisessä
3374: not. epäsuhteessa hänen ammattiinsa nähden.
3375: Tuomioistuin joutuu määräämään päiväsakon Kihlakunnanoikeus on näin ollen, Nikkasen
3376: rahamäärän pääasiallisesti syytetyn antamien tie- toimiessa sen puheenjohtajana, menetellyt vir-
3377: tojen perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 14 lu- heellisesti laiminlyödessään kyselyoikeutensa
3378: vun 3 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen käyttämisen. Katson kuitenkin, huomioon ottaen
3379: mukaisesti tuomioistuin voi kysymyksiä esittä- mitä selityksessä on esitetty ja mitä asiassa muu-
3380: mällä selvittää näiden tietojen luotettavuutta. ten on ilmennyt, ettei Nikkasen menettely anna
3381: Tällaiseen selvitykseen on aihetta ainakin silloin, aihetta muuhun toimenpiteeseen puoleltani kuin
3382: kun syytetty on ilmoittanut ristiriitaisia tietoja tai että saatan tietoonne ja edelleen varatuomari
3383: kun tiedot ovat ilmeisessä epäsuhteessa hänen Nikkasen tietoon saatettavaksi edellä ilmenevän
3384: ammattiinsa tai toimeensa. käsitykseni tuomioistuimen kyselyoikeuden käyt-
3385: Nyt esillä olevassa tapauksessa tuomioistuimel- tämisen tärkeydestä.
3386: ta olisi ollut erityisiä syitä kyselyoikeutensa käyt-
3387:
3388:
3389:
3390:
3391: Rakennuslautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille annettu vastaisen varalle huomautus sen vuoksi,
3392: että rakennuslautakunta oli virheellisesti katsonut, ettei maa-aineslain mukainen lupa ko. tapauksessa
3393: ollut tarpeen vielä vuonna 1982, ja kaupunginhallitukselle sen vuoksi, että se oli myöntänyt kaksi
3394: maa-aineslain mukaista lupaa vaatimatta hakijalta lain 5 §:ssä säädettyä ottamissuunnitelmaa.
3395: Kysymys myös terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan ja naapuruussuhdelain mukaisen
3396: luvan tarpeellisuudesta sekä niiden ja maa-aineslain mukaisen luvan keskinäisestä suhteesta.
3397:
3398: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pasa- Ratkaisu
3399: sen päätöksestä 16 päivältä heinäkuuta 1985,
3400: n:o 2900. Olen tutkinut Veikko ja Sanna Tenkulan kir-
3401: Veikko ja Sanna Tenkula olivat 12.10.1982 joitusten sisältämät kantelut ja totean niiden
3402: päivätyssä kirjoituksessaan pyytäneet oikeuskans- johdosta seuraavaa.
3403: leria tutkituttamaan, olivatko viranomaiset me-
3404: netelleet lainvastaisesti ja syyllistyneet virkavir-
3405: heisiin asiassa, joka koski Oulaisten Kivi Oy:n 1. Kunnalliset viranomaiset ja virkamiehet
3406: louhintaa Oulaisten kaupungin Piipsjärven kyläs-
3407: sä Laitakalliolla Tenkulain omistaman kiinteistön 1. Oulaisten kaupungin rakennustarkastajien ja
3408: naapuruudessa. Mainittu yhtiö oli huhtikuussa rakennuslautakunnan menettely
3409: 1982 aloittanut yleiskaavaan asuntoalueeksi mer-
3410: kityllä alueella louhinnan ilman viranomaisten Vuoden 1982 alusta voimaan tulleen maa-
3411: lupaa. Myöhemmillä lukuisilla lisäkirjoituksinaan aineslain mukaan muun muassa kiven ottamiseen
3412: Tenkulat olivat laajentaneet kanteluaan ja esittä- muuhun tarkoitukseen kuin kotitarvekäyttöön ei
3413: neet sille lisäperusteluja ja lisäselvitystä. Asiassa saa ryhtyä ilman mainitussa laissa tarkoitettua
3414: on erityisesti ollut kysymys maa-aineslain, tervey- kunnanhallituksen lupaa.
3415: denhoitolain ja eräistä naapuruussuhteista anne- Hankkimatta lupaa oli Oulaisten Kivi Oy ke-
3416: tun lain sekä räjähdysvaarallisista aineista annet- vättalvella 1982 aloittanut hallinnassaan olevalla,
3417: tujen säännösten soveltamisesta. Hankittuaan Oulaisten kaupungin Piipsjärven kylässä sijaitse-
3418: tarpeelliset selvitykset ja toimitettuaan myös po- viin tiloihin Kaivola RN:o 35:8 ja Jokela RN:o
3419: liisitutkinnan apulaisoikeuskansleri Jukka Pasa- 35:10 kuuluvalla alueella kiviaineksen ottamisen
3420: nen on 16.7.1985 antanut kantelujen johdosta sitä kalliosta louhimalla. Samalta alueelta oli
3421: päätöksensä, jonka ratkaisuosassa on lausuttu vuonna 1981 otettu vähän kiveä näytteiksi, mut-
3422: seuraavaa: ta alueelta ei ollut ennen vuotta 1982 otettu
3423: II 69
3424:
3425: kiveä siten, että yhtiön vuonna 1982 aloittama Rakennustarkastaja Teuvo Väyrynen on kevääl-
3426: toiminta olisi ollut maa-aineslain 26 §:n 1 mo- lä 1982 tutkinut puutteellisesti kysymyksen siitä,
3427: mentissa tarkoitettua, ennen vuotta 1982 aloite- oliko Oulaisten Kivi Oy:n kivenottamiseen lain
3428: tun ainesten ottamisen jatkamista, jota olisi vielä mukaan vaadittava lupa vai ei. Katsoessaan, ettei
3429: vuoden 1982 ajan saanut harjoittaa ilman maa- lupa ollut tarpeen, hän on soveltanut lakia
3430: aineslaissa säädettyä lupaa. väärin. Todennäköisiä perusteita tahallisuudesta
3431: Maa-aineslain 15 §:ssä on säädetty, että jos ei ole tullut esille. Katson, että hän on varomat-
3432: ainesten.ottamiseen ryhdytään vastoin maa-aines- tomuudesta rikkonut virkavelvollisuutensa.
3433: lain säännöksiä, rakennuslautakunta tai raken- Se, että maa-aineslainsäädäntö on ollut uutta,
3434: nustarkastaja voi keskeyttää ottamisen sopivaksi on ilmeisesti jossakin määrin vaikeuttanut lain
3435: katsottavalla tavalla. Keskeytyksestä on rakennus- soveltamista koskevaa rakennuslautakunnan jä-
3436: tarkastajan viivytyksettä ilmoitettava rakennus- senten ja rakennustarkastajan harkintaa. Tämän
3437: lautakunnalle. Keskeyttämistoimista on heti luo- vuoksi ja huomioon ottaen myös, että kiviainek-
3438: vuttava, jos rakennuslautakunta niin määrää. sen ottaminen on tapahtunut alueella, jota kos-
3439: Luvan tarvetta koskevaan tiedusteluun, jonka kevaksi lupa voidaan tarpeelliset ehdot asettaen
3440: yhtiön toimitusjohtaja oli tehnyt rakennustarkas- laillisesti myöntää, katson, ettei minulla ole ai-
3441: taja Teuvo Väyryselle keväällä 1982 ottamisen jo hetta määrätä tehtäväksi asiassa syytteitä, vaan
3442: alettua, Väyrynen oli antanut virheellisenä pidet- vastaisen varalle huomautan rakennuslautakun-
3443: tävän vastauksen, ettei maa-aineslain mukainen nan puheenjohtajalle Olavi Herttelille ja raken-
3444: lupa ollut kysymyksessä olevassa tapauksessa tar- nuslautakunnan jäsenille Veikko Kalliolle, Matti
3445: peen vielä vuonna 1982. Kortesojalle ja Raimo Ranta-Eskolalle sekä raken-
3446: Muun muassa Veikko ja Sanna Tenkulan koh- nustarkastaja Teuvo Väyryselle heidän menette-
3447: distettua asiassa vaatimuksia kaupungin viran- lynsä virheellisyydestä.
3448: omaisille oli Väyrysen lomasijaisena toiminut vs. Kysymyksen siitä, että sivutoiminen rakennus-
3449: rakennustarkastaja Ritva Korpi kuitenkin 19.7. lakimies Olavi Hertteli on ollut rakennuslauta-
3450: 1982 määrännyt louhinnan keskeytettäväksi. Pää- kunnan puheenjohtajana, vaikka lautakunnan
3451: töksestään Korpi oli ilmoittanut maa-aineslain alainen viranhaltija ei kunnallislain 69 §:n 2
3452: 15 §:n mukaisesti rakennuslautakunnalle. Raken- momentin mukaan ole vaalikelpoinen siihen
3453: nuslautakunta oli käsitellyt asian 21. 7. 1982. lautakuntaan, erotan eri asiana käsiteltäväkseni.
3454: Katsoen virheellisesti, että louhos oli ollut käy-
3455: tössä jo ennen vuotta 1982 ja ettei maa-aineslain
3456: mukainen lupa niin ollen ollut tarpeen vielä
3457: vuonna 1982, rakennuslautakunta oli kumonnut 2. Mittausosaston ja ktinteistöinsinööri Kari
3458: vs. rakennustarkastajan päätöksen. Veikko Ten- Vallirinteen menettely
3459: kulan valituksen johdosta 12.1.1983 antamallaan
3460: päätöksellä Oulun lääninoikeus kumosi raken- Mitattuaan etäisyydet louhintapaikalta naapu-
3461: nuslautakunnan päätöksen todeten, että raken- ritiloihin mittausosasto on mittausteknikon
3462: nuslautakunnan olisi tullut pysyttää vs. raken- 26.7.1982 allekirjoittamaan, kiinteistöinsinöörin
3463: nustarkastajan antama keskeyttämispäätös ja val- oikaisematta jättämään luetteloon merkinnyt
3464: voa, ettei maa-ainesten ottamista kyseisillä tiloilla mittaustulokset sellaisina kuin ne on saatu mitat-
3465: aloiteta, ennen kuin Oulaisten kaupunginhallitus tuina louhoksen keskipisteestä kunkin naapuri-
3466: on antanut ottamiseen oikeuttavan päätöksen. tilan pihapiirin keskipisteeseen. Luettelossa, jon-
3467: Korkein hallinto-oikeus 5.8.1983 antamallaan ka otsikoksi oli merkitty ''etäisyydet Oulaisten
3468: päätöksellä pysytti lääninoikeuden päätöksen. Kivi Oy:n louhintapaikalle'', ei ollut kerrottu,
3469: Rakennuslautakunnan 21.7. 1982 tekemään että etäisyydet tarkoittivat edellä mainittujen
3470: päätökseen ovat myötävaikuttaneet Olavi Herueli keskipisteiden välimatkoja. Näin laadittu luettelo
3471: lautakunnan puheenjohtajana sekä Veikko Kal- on omiaan johtamaan sellaiseen väärään mieliku-
3472: lio, Matti Kortesoja ja Raimo Ranta-Eskola lauta- vaan, että häiriön lähteen ja häiriön kohteen väli
3473: kunnan jäseninä. Ei ole tullut esille todennäköi- olisi vähintään luettelossa ilmoitetun pituinen,
3474: siä perusteita sen tueksi, että he olisivat tahallaan vaikka häiriöväli lyhimmillään oli vain louhoksen
3475: soveltaneet lakia väärin. Sen sijaan katson selvite- lähimmän reunan ja pihapiirin louhoksenpuolei-
3476: tyksi, että he 21.7.1982 lainvastaisen päätöksen sen reunan välinen etäisyys.
3477: tehdessään ovat varomattomuudesta rikkoneet Mielestäni mittaaminen ja mittaustulosten il-
3478: virkavelvollisuutensa. maiseminen on tapahtunut harkitsematta mittaa-
3479: 70 II
3480:
3481: misen tarkoitusta ja siten osittain epäonnistunut. tissa tarkoitetun sijoituspaikkaluvan terveyden-
3482: Kiinteistöinsinööri on myöhemmin laatinut hoitoasetuksen 17 §:n 41 kohdassa mainitun
3483: karttapiirroksen, josta etäisyydet ilmenevät asian- kivilouhimon sijoittamiseen yhtiön Oulaisten
3484: mukaisesti. kaupungin Piipsjärven kylässä sijaitsevista tiloista
3485: Koska ei ole käynyt todennäköiseksi, että mit- Kaivola RN:o 35:8 jaJokela RN:o 35:10 vuokraa-
3486: tausosasto olisi pyrkinyt kerrotulla menettelyllään malle alueelle. Valvontaosaston päätös oli sään-
3487: toimimaan Oulaisten Kivi Oy:n eduksi, ja kun nönmukaisen muutoksenhaun perusteella Oulun
3488: puutteellisesti ilmaistujen mittaustulosten ei voi- lääninoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeu-
3489: da katsoa olennaisesti vaikuttaneen viranomais- den tutkittavana. Lääninoikeus 30.3.1983 anta-
3490: ten päätöksiin, minulla ei ole aihetta muuhun, mallaan päätöksellä ja korkein hallinto-oikeus
3491: kuin että vastaisen varalle kiinnitän kiinteistöinsi- 6.4.1984 antamallaan päätöksellä pysyttivät val-
3492: nööri Kari Vallirinteen ja mittausosaston huo- vontaosaston päätöksen. Asiassa ei ole tullut
3493: miota siihen, että mittaustehtävät on suoritettava esille todennäköisiä perusteita sen tueksi, että
3494: täsmällisesti ja mittausten tarkoituksen huo- valvontaosaston päätös perustuisi virheelliseen tai
3495: mioon ottaen sekä että mittaustulokset on ilmais- puutteelliseen selvitykseen tahi väärään lain so-
3496: tava yksiselitteisesti. veltamiseen taikka muunlaiseen virheelliseen me-
3497: nettelyyn.
3498: Oulaisten Kivi Oy oli keväällä 1982 aloittanut
3499: 3. Eläinlääkärien, terveystarkastajien ja edellä mainitulla alueella kivenlouhinnan ilman
3500: työsuojelutarkastajan menettely maa-aineslaissa säädettyä lupaa ja ilman tervey-
3501: denhoitolaissa säädettyä sijoituspaikkalupaa.
3502: Niiltä osin kuin kantelut kohdistuvat eläinlää- Puuttuminen maa-aineslain rikkomiseen ei kuulu
3503: käreiden Aarno Rantalan ja Jukka Kiviojan sekä terveyslautakunnalle. Sijoituspaikkaluvan hake-
3504: terveystarkastajien Eeva-Liisa Makkosen ja Anna- misen vaatiminen ja sen valvominen, aiheutuuko
3505: Maija Mäkisen menettelyyn totean, että vastoin louhimosta terveydenhoitolain 82 §:ssä tarkoitet-
3506: maa-aineslakia aloitetun louhinnan keskeyttämi- tua terveydenvaaraa tai terveydellistä haittaa,
3507: nen ei ole kuulunut heidän eikä terveyslautakun- kuuluu terveyslautakunnalle. Saadun selvityksen
3508: nankaan toimivaltaan vaan maa-aineslain 15 §: n perusteella katson, ettei ole tullut esille toden-
3509: mukaan rakennuslautakunnalle ja rakennustar- näköisiä perusteita sen tueksi, että terveyslauta-
3510: kastajalle. Terveyslautakunnalla, jonka alaisia vir- kunta olisi laiminlyönyt tehtäviään tai menetellyt
3511: kamiehiä he ovat olleet, ei, huomioon ottaen muutoinkaan virheellisesti.
3512: terveydenhoitolain 82 §:n, ole valtaa keskeyttää Kivenlouhintatoiminnasta, ellei sitä hoideta
3513: sellaistakaan toimintaa, mikä tapahtuu ilman huolellisesti ja hyvin ja naapurien oikeutetut
3514: säädettyä sijoituspaikkalupaa, paitsi jos keskeyt- toivomukset huomioon ottaen, aiheutuu näin
3515: täminen on välttämätöntä terveydenvaaran tai lähellä asutusta kuin tässä tapauksessa helposti
3516: ympäristölle aiheutuvan terveydellisen haitan kiusallista häiriötä, jolloin terveydellinenkin sie-
3517: poistamiseksi. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen tokyky saattaa joutua koetukselle. Tämän vuoksi
3518: asiakirjoista saatavan selvityksen katson, ettei ole kiinnitän terveyslautakunnan valvontaosaston
3519: tullut esille todennäköisiä perusteita sen tueksi, huomiota siihen, etta sen on ilmeisesti syytä
3520: että Rantala, Kivioja, Makkonen ja Mäkinen vaatia lupaehtojen tarkkaa noudattamista ja
3521: olisivat jossakin kohden rikkoneet virkavelvolli- muutoinkin tarkoin huolehtia sille terveydenhoito-
3522: suutensa. lain mukaan kuuluvasta valvonnasta tässä asiassa.
3523: Työsuojelutarkastaja Viljo Ojan osalta ei ole
3524: tullut esille lainvastaista tai muutoin virheellistä
3525: menettelyä.
3526: 5. Oulaisten kaupunginhallituksen menettely
3527:
3528: 4. Oulaisten seudun kansanterveystyön Kaupunginhallitus myönsi 22. 11.1982
3529: kuntainliiton terveyslautakunnan Oulaisten Kivi Oy:lle luvan 5 000 m 3:n kiviaines-
3530: valvontaosaston menettely määrän ottamiseen Oulaisten kaupungin Piips-
3531: järven kylässä edellä mainitulla, tiloihin Kaivola
3532: Valvontaosasto myönsi 14.10.1982 Oulaisten ja Jokela kuuluvalla alueella. Lupapäätös, jota
3533: Kivi Oy:lle terveydenhoitol~in 2,6 §:n 2 momen- kaupunginhallituksen määräyksen mukaan voi-
3534: II 71
3535:
3536: tiin noudattaa heti, oli oleva voimassa yhden II. Valtion viranomaisten menettely
3537: vuoden. Koska hanke ei ollut laajuudeltaan ja
3538: vaikutuksiltaan vähäinen eikä hakija ollut esittä- 1. Oulun lääninhallituksen ja sen virkamiesten
3539: nyt maa-aineslain 5 §:ssä tarkoitettua ottamis- menettely
3540: suunnitelmaa, kaupunginhallitus ei olisi saanut
3541: myöntää lupaa, vaan hakijalle olisi ennen asian Asiassa ei ole käynyt ilmeiseksi, että lääninter-
3542: ratkaisemista pitänyt varata tilaisuus hakemuksen veystarkastaja Arto Nummi olisi antanut siinä
3543: täydentämiseen. Kaupunginhallituksen asetta- viranomaisille vääriä tietoja tai laiminlyönyt teh-
3544: mista lupamääräyksistä puuttuivat maa-aineslain täviään taikka menetellyt muutoinkaan virkavel-
3545: 11 §:n 2 momentin 3 kohdan edellyttämät mää- vollisuutensa vastaisesti. Myöskään ei ole ilmen-
3546: räykset puuston ja muun kasvillisuuden säilyttä- nyt, että toimistopäällikkö Esko Raatikainen olisi
3547: misestä sekä uusista istutuksista ottamisen aikana menetellyt virkavelvollisuutensa vastaisesti. Lää-
3548: ja sen jälkeen. Koska kaupunginhallitus oli ninhallituksen toiminnan muultakaan osalta ei
3549: myöntänyt luvan, vaikka edellytyksiä myöntämi- ole tullut esille virheellistä menettelyä.
3550: seen ei ollut olemassa ja vaikka lupamääräykset Mitä tulee lääninhallituksen mainitsemaan
3551: eivät olleet riittävät, Oulun lääninoikeus hallintokäytännön mahdolliseen epäselvyyteen
3552: 14.12.1983 antamallaan päätöksellä, luvan voi- siinä, missä järjestyksessä eräistä naapuruussuh-
3553: massaolon jo päätyttyä, totesi kaupunginhallituk- teista annetussa laissa, terveydenhoitolaissa ja
3554: sen päätöksen olevan lainvastainen. maa-aineslaissa säädetyt luvat tulee hankkia ja
3555: Kaupunginhallitus oli jo 14.11.1983 myöntä- voiko viranomainen käsitellä toista lupa-asiaa
3556: nyt Oulaisten Kivi Oy:lle uuden luvan, joka ennen kuin toinen lupapäätös on lainvoimainen,
3557: sekin oli siten lainvastainen, että lupa hankkee- totean, että korkein hallinto-oikeus on 13.8.1984
3558: seen, joka ei ollut laajuudeltaan ja vaikutuksil- antanut kaksi näitä seikkoja koskevaa ennakko-
3559: taan vähäinen, oli myönnetty vaikka hakija ei päätösrekisteriin merkittyä päätöstä (D:312 1321
3560: ollut esittänyt lain vaatimaa ottamissuunnitel- 84 ja D:3724/32/83). Niistä edellisen mukaan
3561: maa. Valituksen johdosta lääninoikeus 8.2.1934 terveydenhoitolain mukainen sijoituslupa ei ole
3562: antamallaan päätöksellä kumosi kaupunginhalli- sillä tavoin riippuvainen maa-aineslain mukaisen
3563: tuksen päätöksen lainvastaisena ja palautti asian ottamisluvan myöntämisestä, että sijoituslupa
3564: kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. voitaisiin myöntää vasta maa-aineslain mukaisen
3565: Vasta tämän jälkeen kaupunginhallitus 5.3.1984 luvan myöntämisen jälkeen. Jälkimmäisen mu-
3566: teki asiassa maa-aineslain vaatimukset täyttävän kaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain
3567: lainmukaisen päätöksen, jonka myös lääninoi- 19 §:ssä tarkoitetun paikalliskatselmuksen toi-
3568: keus 6.6.1984 ja korkein hallinto-oikeus mittaminen ja mainitun lain 18 §:n mukainen
3569: 5.11.1984 antamillaan päätöksillä pysyttivät. rakennuslautakunnan päätös eivät ole maa-aines-
3570: Kaupunginhallituksen viimeksi mainittu päätös lain mukaisen ottamislupapäätöksen myöntämi-
3571: sisältää luvan 250 000 m 3 :n suuruisen kiviaines- sen edellytyksiä. Huomioon ottaen edellä sano-
3572: määrän ottamiseen ja on voimassa kymmenen tun ja sen, että puheena olevassa kanteluasiassa
3573: vuotta. todetut rakennuslautakunnan ja kaupunginhalli-
3574: Kaupunginhallituksen men~ttely sen tuksen virheet eivät ole johtuneet mainittujen
3575: 22.11.1982 ja 14.11.1983 antamten paatosten lakien osittaisesta päällekkäisyydestä vaan raken-
3576: osalta on ollut edellä kerrotuin tavoin lainvastais- nuslautakunnan ja kaupunginhallituksen virheel-
3577: ta. Katson käyneen ilmeiseksi, että kaupungin- lisestä maa-aineslain soveltamisesta, katson, ettei
3578: hallitus ja mainittujen päätösten esittelijä ovat minulla ole tässä vaiheessa syytä tehdä esityksiä
3579: varomattomuudesta rikkoneet virkavelvollisuu- näiden lakien keskinäisiä suhteita selventäviksi
3580: tensa. Huomioon ottaen kaupunginhallituksen lainsäädäntötoimiksi.
3581: esittämän selvityksen ja sen, etteivät luvat, jotka
3582: on myönnetty lainvastaisesti menetellen, kuiten-
3583: kaan ilmeisesti ole johtaneet sellaiseen maa- 2. Oulaisten pzirin nimismiehen Pentti
3584: aineksen ottamiseen, joka olisi vastoin maa-aines- Rahikkalan menettely
3585: lain 3 §:n säännöksiä, katson, ettei minulla ole
3586: asiassa aihetta syytetoimiin. Sen sijaan huomau- Asiakirjoista ilmenee, että Oulaisten Kivi Oy:n
3587: tan kaupunginhallitukselle vastaisen varalle sen toimitusjohtaja Reijo Suonvieri on 2.12.1982
3588: menettelyn virheellisyydestä. tuomittu virallisen syyttäjän syytteestä Ylivieskan
3589: 72 II
3590:
3591: kihlakunnanoikeudessa jatketusta terveydenhoi- 4. Lääkintöhallituksen toimistopäällikön Risto
3592: tolain määräyksen rikkomisesta ja jatketusta Aurolan menettely
3593: Oulaisten kaupungin poliisijärjestyssäännön mää-
3594: räyksen rikkomisesta 10 päiväsakon sakkorangais- Kun otetaan huomioon Aurolan antama selvi-
3595: tukseen. Samoin asiakirjoista ilmenee, että mai- tys ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, ei ole
3596: nitun yhtiön teknillinen johtaja Rauno Suonvieri tullut esille todennäköisiä perusteita sen tueksi,
3597: ja kuormaajankuljettaja Eero Alaneo on että Aurola olisi menetellyt kanteluissa tarkoite-
3598: 16.11.1984 tuomittu virallisen syyttäjän syyttees- tuissa asioissa lainvastaisesti tai muutoinkaan vir-
3599: tä jatketusta räjähdysvaarallisista aineista annetun heellisesti.
3600: lain määräysten rikkomisesta, edellinen 15 ja
3601: jälkimmäinen 10 päiväsakon sakkorangaistuk- 5. Oulun lääninoikeuden ja korkeimman
3602: seen. Syyte on perustunut keskusrikospoliisin hallinto-oikeuden menettely
3603: tutkiotapöytäkirjaan n:o R 8/2/84.
3604: Edellä olevan perusteella ja siihen nähden mitä Oulaisten rakennuslautakunnan myönnettyä
3605: asiakirjoista muutoin on käynyt ilmi, ei ole tullut 14.9.1982 Oulaisten Kivi Oy:lle eräistä naapu-
3606: esille todennäköisiä perusteita sen tueksi, että ruussuhteista annetun lain 18 §:ssä tarkoitetun
3607: nimismies Pentti Rahikkala olisi syyllistynyt asias- luvan louhinnan harjoittamiseen yhtiön hallin-
3608: sa laiminlyönteihin tai muulla tavalla virkavelvol- nassa olevalla, Oulaisten kaupungin Piipsjärven
3609: lisuutensa vastaiseen menettelyyn. kylässä oleviin tiloihin Kaivola RN:o 35:8 ja
3610: Huomioon ottaen Veikko ja Sanna Tenkulan Jokela RN:o 35:10 kuuluvalla alueella Veikko ja
3611: perustellun huolen siitä, että louhinnasta aiheu- Sanna Tenkula valittivat lupapäätöksestä Oulun
3612: tuu heille vaaraa, jos yrittäjä ei tarkoin noudata lääninoikeudelle, joka 9.2.1983 antamallaan pää-
3613: räjähdysvaarallisista aineista annettuja säännöksiä töksellä hylkäsi valituksen. Veikko Tenkulan
3614: ja määräyksiä, kehotao nimismiestä poliisille edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle lää-
3615: kuuluvan valvontatehtävän täyttämiseksi huoleh- ninoikeuden päätöksestä tekemän valituksen kor-
3616: timaan siitä, että Oulaisten Kivi Oy:n toimia kein hallinto-oikeus 6.4.1984 hylkäsi ja siis pysyt-
3617: tältä kannalta riittävästi valvotaan. ti lääninoikeuden päätöksen.
3618: Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntain-
3619: liiton terveyslautakunnan valvontaosasto myönsi
3620: 3. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja 14.10.1982 Oulaisten Kivi Oy:lle terveydenhoi-
3621: Oulun aluetyöterveyslaitoksen virkamiesten tolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun sijoitus-
3622: menettely paikkaluvan terveydenhoitoasetuksen 17 §:n 41
3623: kohdassa mainitun kivilouhimon sijoittamiseen
3624: Erikoistutkija Juhani Parmanen on saadun sel- edellä mainitulle Kaivolan ja Jokelan tilojen
3625: vityksen mukaan laatinut tutkimusselostuksensa alueelle. Yhtiölle asetettiin päätöksestä ilmenevät
3626: Oulaisten Kivi Oy:n toimeksiannosta niiden läh- ehdot. Oulun lääninoikeus 30.3.1983 antamal-
3627: tötietojen pohjalta, jotka toimeksiantaja on anta- Iaan päätöksellä hylkäsi valvontaosaston päätök-
3628: nut. Tutkimusselostus oli laadittu ratkaisemaan sestä tehdyn valituksen muun muassa sillä perus-
3629: toimeksiantajan melupulma siinä laajuudessa teella, että valvontaosaston päätöksessä asetettu-
3630: kuin tämä oli sen esittänyt. Kun mainitut seikat jen ehtojen mukaan hoidetusta ja järjestetystä
3631: otetaan huomioon, ei ole tullut esille toden- kivilouhimosta ei aiheutunut ympäristön asutuk-
3632: näköisiä perusteita sen tueksi, että Parmanen sella sellaisia terveydellisiä haittoja, joiden vuoksi
3633: olisi menetellyt asiassa virkavelvollisuutensa vas- sijoituspaikkalupaa ei olisi voitu myöntää. Samal-
3634: taisesti. la lääninoikeus päätöksessään totesi, että terveys-
3635: Tutkija Aulis Liljeroosin osalta ei ole tullut lautakunta oli velvollinen huolehtimaan ehtojen
3636: esille todennäköisiä perusteita sen tueksi, ettei noudattamisesta sekä siitä, ettei louhimosta ai-
3637: hän olisi suorittanut tutkimustaan puolueetto- heudu terveydellisiä haittoja. Tehdyn jatkovali-
3638: masti ja muutoinkin asianmukaisesti. tuksen johdosta 6.4.1984 antamallaan päätöksel-
3639: Huomioon ottaen toimistopäällikkö Hannu lä korkein hallinto-oikeus pysytti lääninoikeuden
3640: Anttosen ja mittaushygieenikko Markku Lin- päätöksen.
3641: denin toiminnasta saadun selvityksen katson, ettei Asiassa ei ole tullut esille todennäköisiä perus-
3642: ole tullut esille todennäköisiä perusteita sen tu- teita sen tueksi, että puheena olevat, lääninoi-
3643: eksi, että he olisivat tutkimuksissaan menetelleet keuden 9.2.1983 ja 30.3.1983 antamat päätökset
3644: virkavelvollisuutensa vastaisesti. ja korkeimman hallinto-oikeuden 6.4.1984 anta-
3645: II 73
3646:
3647: mat kaksi päätöstä perustms1vat ilmeisesti vaa- V. Päätöslauselma
3648: rään lain soveltamiseen tai erehdykseen taikka
3649: että olisi olemassa muutakaan ylimääräisestä Tämä päätös sisältää
3650: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain
3651: 6 §:ssä tarkoitettua syytä, jonka johdosta voisin kohdassa 1.1. huomautuksen Oulaisten kau-
3652: tehdä korkeimmalle hallinto-oikeudelle esityksen pungin rakennuslautakunnan puheenjohtajalle
3653: päätösten purkamisesta. Olavi Hernelille sekä rakennuslautakunnan jäse-
3654: Lääninoikeuden tai korkeimman hallinto- nille Veikko Kalliolle, Matti Kortesojalle ja Rai-
3655: oikeuden menettelyssä ei myöskään maa-aineslu- mo Ranta-Eskolalle sekä rakennustarkastaja Teu-
3656: pia koskevien päätösten osalta eikä muutoinkaan vo Väyryselle, minkä ohella olen Hertteliä koske-
3657: ole tullut esille sellaista, mihin oikeuskanslerin van kantelun siirtänyt eräältä osalta erikseen
3658: olisi puututtava. käsiteltäväkseni,
3659: kohdassa 1.2. menettelyn arvostelua ja ohjeen
3660: 111. Oulaisten Kivi Oy:n menettely Oulaisten kaupungin kiinteistöinsinöörille Kari
3661: Vallirinteelle ja mittausosastolle,
3662: Oulaisten Kivi Oy:n toimitusjohtaja Reijo kohdassa 1.4. ohjeen Oulaisten seudun kansan-
3663: Suonvieri ja teknillinen johtaja Rauno Suonvieri terveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan val-
3664: on tuomittu rangaistuksiin siten kuin edellä II. vontaosastolle,
3665: 2 . kohdassa on kerrottu. kohdassa 1. 5. huomautuksen Oulaisten kau-
3666: Huomioon ottaen rakennustarkastaja Teuvo punginhallitukselle,
3667: Väyrysen Oulaisten Kivi Oy:lle antaman kannan- kohdassa 11.2. ohjeen Oulaisten piirin nimis-
3668: oton maa-aineslain 26 §:n soveltamisesta yhtiön miehelle.
3669: vuonna 1982 suorittamaan louhintaan sekä ra- Edellä mainittujen huomautusten ja ohjeiden
3670: kennuslautakunnan 21.7.1982 tekemän päätök- saattamiseksi asianomaisten tietoon lähetän tästä
3671: sen siitä, katson, ettei Oulaisten Kivi Oy:n päätöksestäni tarpeelliset määrät jäljennöksiä
3672: menettelystä vastaavan henkilön tahallisuudesta Oulaisten kaupungin rakennuslautakunnalle, ra-
3673: maa-aineslain rikkomisessa ole sellaista selvitystä, kennustarkastaja Teuvo Väyryselle, Oulaisten
3674: että tältä kohden olisi ollut nostettava syyte. kaupunginhallitukselle, kiinteistöinsinööri Kari
3675: Vallirinteelle, Oulaisten seudun kansanterveys-
3676: IV. Muut poliisitutkintapöytäkirjoista R 8/84 työn kuntainliiton terveyslautakunnan valvonta-
3677: ja R/8/1/84 ilmenevät menettelyt osastolle ja Oulaisten piirin nimismiehelle.
3678: Kanteluiden muiden kohtien johdosta ei ole
3679: Katson, ettei mainituissa tutkinnoissa ole tul- tullut esille sellaista menettelyä, jonka johdosta
3680: lut esille sellaisia syitä ja perusteita, joiden joh- minulla olisi aihetta enempiin toimenpiteisiin.
3681: dosta ketään olisi asetettava syytteeseen.
3682:
3683:
3684:
3685:
3686: Raastuvanoikeuden kahdelle oikeusneuvosmiehelle ja yhdelle kunnallisneuvosmiehelle huomautettu
3687: vastaisen varalle heidän päätöksensä virheellisyydestä siinä, että ehdolliselle rangaistukselle määrätty
3688: koetusaika alitti ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 3 §:n mukaisen yhden vuoden vähimmäis-
3689: ajan. Oikeusneuvosmiehille huomautettu myös pöytäkirjan huolimattomasta kokoonpanosta, mistä
3690: kunnallisneuvosmiehen ei ole katsottu olevan vastuussa.
3691:
3692: ApulaisoikeuskansleriJukka Pasasen kirje Vaa- Selitysvaatimus
3693: san raastuvanoikeudelle 22 päivältä heinäkuuta
3694: 1985, n:o 2964. Päätöksessä on havaittu seuraavat virheellisyy-
3695: Vaasan raastuvanoikeuden 2. osasto on 31. 5. 1984 det, joiden johdosta olen 20.11.1984 päivätyllä
3696: tuominnut J.P.R:n nuorena henkilönä tehdystä kirjeelläni n:o 5250 kehottanut raastuvan-
3697: ryöstämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen ja oikeuden asianomaisia jäseniä antamaan selityk-
3698: useista muista rikoksista yhteensä 64 päiväsak- sensä:
3699: koon eli maksamaan sakkoa 512 markkaa. 1. J.P.R. oli tuomittu nuorena henkilönä teh-
3700:
3701: 10 360437E
3702: 74 II
3703:
3704: dystä ryöstämisestä neljän kuukauden ehdolliseen III. Asiassa oli ollut epäselvää, oliko virallinen
3705: vankeusrangaistukseen. Koetusaika oli määrätty syyttäjä syyttänyt J.P .R:ää pelkästään liikennerik-
3706: päättymään 1.12.1984, eli se alitti ehdollisesta komuksesta vai myös toisen irtaimen omaisuuden
3707: rangaistuksesta annetun lain 3 §:n mukaisen yh- luvattomasta käyttöönottamisesta. J.P .R:n polku-
3708: den vuoden vähimmäisajan. pyörällä kuljettama henkilö oli ollut yli 10-vuo-
3709: II. Jutun päätösilmoituksessa mainitut rikosni- tias ja myös häntä oli syytetty samassa jutussa.
3710: mikkeet ja sovelletut lainkohdat eivät vastanneet
3711: toisiaan syyksi luettuja rikoksia 1, 11 ja 12
3712: koskevalta osalta. Lisäksi kohdissa 9 ja 13 sovelle- Ratkaisu
3713: tut lainkohdat puuttuivat kokonaan.
3714: III. Päätöksen perustelujen 7 kohdassa oli Virheellisyyksien ja niitä koskevan selityksen
3715: todettu muun muassa, että syytetty oli käyttänyt johdosta totean seuraavaa:
3716: polkupyörää tietäen sen luvatta käyttöönotetuksi. 1. J.P.R:lle määrätty koetusaika alittaa ehdolli-
3717: Syytetty olisi sen mukaan pitänyt tuomita toisen sesta rangaistuksesta annetun lain 3 §:n mukai-
3718: irtaimen omaisuuden luvattomasta käyttöönotta- sen yhden vuoden vähimmäisajan siinäkin ta-
3719: misesta rikoslain 38 luvun 6 a §:n 1 momentin pauksessa, että 31. 5 .1984 julistetussa päätöksessä
3720: nojalla, kuten oli tehty samassa jutussa tuomitun määrättynä koetusaikana otettaisiin huomioon se
3721: toisen henkilön osalta samansisältöisen syytteen osa 26.5. 1983 määrätystä koetusajasta, joka oli
3722: ja syyksilukemisen perusteella. Rikosnimikkeen ja ehtinyt kulua ennen kuin hovioikeus kumosi
3723: sovellettujen lainkohtien mukaan syytetty oli kui- palautuspäätöksellään 18.10.1983 raastuvanoi-
3724: tenkin tuomittu vain liikennerikkomuksesta. Li- keuden aikaisemman ratkaisun. Koetusajan pi-
3725: säksi päätöksen perustelujen 7 kohdassa oli jäänyt tuuteen puuttuminen edellyttäisi rangaistustuo-
3726: riittävän tarkasti yksilöimättä, miten syytetty oli mion purkamista syytetyn vahingoksi, mihin ei
3727: rikkonut ajoneuvoasetuksen 56 §:n 2 momenttia. tässä tapauksessa ole oikeudenkäymiskaaren
3728: 31 luvun 9 §:n mukaisia perusteita. Puheena
3729: olevalta osalta päätöksestä vastaavat ratkaisuun
3730: Asianosaisten selitykset osallistuneet raastuvanoikeuden osaston puheen-
3731: johtaja Lieste sekä sen muut jäsenet Stenroos ja
3732: Oikeusneuvosmiehet Elsa Lieste ja Olof Sten- Loukasmäki.
3733: roos ovat tänne toimittaneet 5. 3.198 5 päivätyn II. Sovellettujen lainkohtien merkitsemisen
3734: selityksensä, johon kunnallisneuvosmies Carita osalta päätös jutussa on laadittu huolimattomas-
3735: Loukasmäki on 13.5.1985 päivätyssä kirjeessään ti, mistä johtuen virheet ovat syntyneet. Pöytä-
3736: ilmoittanut yhtyvänsä. Selityksessä on lausuttu kirjan pitäjänä toimineen raastuvanoikeuden jä-
3737: virheellisyyksien johdosta seuraavaa: senen Stenroosin on kantapöytäkirjan laadittuaan
3738: 1. Kysymyksessä oleva juttu oli ratkaistu Vaa- tullut huolehtia yhdessä puheenjohtaja Liesteen
3739: san raastuvanoikeudessa jo 26.5.1983 julistetulla kanssa pöytäkirjan tarkistamisesta. Tähän tarkis-
3740: päätöksellä, johon J.P .R. ja virallinen syyttäjä tamiseen on kuulunut myös sen selvittäminen,
3741: olivat ilmoittaneet tyytymättömyyttä. Vaasan ho- onko päätöksessä puheena olevan laatuisia virhei-
3742: vioikeus oli 18.10.1983 kumonnut raastuvanoi- tä, ja huolehtiminen siitä, että virheet tulevat
3743: keuden päätöksen ja palauttanut jutun takaisin mahdollisimman nopeasti korjatuiksi. Huomioon
3744: raastuvanoikeuden käsiteltäväksi. Asia oli uudes- ottaen selityksestä ilmenevät seikat, virheet on
3745: taan ratkaistu raastuvanoikeuden 31.5. 1984 ju- katsottavissa kirjoitusvirheiksi ja ovat sellaisina
3746: listamalla päätöksellä, joka on saanut lainvoi- korjattavissa.
3747: man. J.P.R:lle tuomitun ehdollisen vankeusrangais- Koska raastuvanoikeuden jäsenenä totmtvan
3748: tuksen koetusajan päättymispäivä oli erehdykses- kunnallisneuvosmiehen tehtävänä ei ole pöytäkir-
3749: sä tullut samaksi, mikä se oli ollut 26.5.1983 jan laatiminen eikä hän yleensä käytännössä
3750: julistetussa päätöksessä. Selityksessä on esitetty, osallistu jutussa laadittavan pöytäkirjan kokoon-
3751: että koetusaikaa koskevan virheen osalta voitai- panovaiheeseen, kunnallisneuvosmies Loukas-
3752: siin hakea purkua korkeimmalta oikeudelta. mäen, joka ei ole ollut osallisena pöytäkirjan
3753: II. J.P.R:n syyksi luettujen eri rikosten nume- laatimisessa, ei ole katsottava olevan vastuussa
3754: roimi oli muuttunut käsiteltäessä juttua uudes- tässä kohdassa mainituista päätöksen laatimisen
3755: taan palautuspäätöksen jälkeen, mistä johtuen yhteydessä syntyneistä virheistä.
3756: lainkohdat oli erehdyksessä merkitty väärin ja osa III. Päätöksen 7 kohdassa olevat ristiriitaisuu-
3757: lainkohdista puuttui. det ja puutteellisuudet ovat johtuneet ainakin
3758: II 75
3759:
3760: osaksi syytteen tulkinnanvaraisuudesta. Tämän sekä kunnallisneuvosmies Carita Loukasmäelle
3761: vuoksi asia ei tältä osalta anna aihetta enempiin heidän 1 kohdassa kerrotuo päätöksensä virheelli-
3762: toimenpiteisiin. syydestä sekä Liesteelle ja Stenroosille lisäksi
3763: Siihen nähden, mitä selityksestä on käynyt heidän II kohdassa todetusta huolimattomasta
3764: ilmi, katson, että puheena olevat virheet eivät menettelystään pöytäkirjan kokoonpanossa.
3765: anna aihetta enempiin toimenpiteisiin puolelta- Edellä sanottu tulee saattaa asianomaisten raas-
3766: ni, kuin että vastaisen varalle huomautan oikeus- tuvanoikeuden jäsenten tietoon.
3767: neuvosmiehille Elsa Liesteelle ja Olof Stenroosille
3768:
3769:
3770: Keskus- ja aluesairaaloiden lääkehankintojen käsittelyyn osallistuneet lääkärit olivat esteellisiä, kun
3771: mainituilla lääkäreillä oli samanaikaisesti ollut lääketehtaan toimintaan liittyneitä asiantuntija- ja
3772: muita tehtäviä. Esteellisyys koski sekä sen lääketehtaan tarjouksen käsittelyä, johon lääkärillä oli
3773: asiantuntijasuhde, että myös kilpailevien lääketehtaiden tarjousten käsittelyä. - Sivutoimeen, joka
3774: tekee virkamiehen jatkuvasti esteelliseksi virassaan, ei yleensä tule myöntää lupaa.
3775:
3776: Oikeuskansleri Kai Kortteen päätös 8 päivältä tyllä kirjeellä toimittamaan oikeuskanslerille
3777: elokuuta 1985, n:o 3149. asian tutkimista varten tarpeelliset selvitykset ja
3778: antamaan asiassa lausuntonsa.
3779: Oikeuskanslerin päätös jäljempänä ker- Lääkintöhallitus on hankkinut Oulun yliopis-
3780: rottavassa kanteluasiassa. Annettu Hel- tollisesta keskussairaalasta professori W.J.Kaipai-
3781: singissä 8 päivänä elokuuta 1985. sen selvityksen, Helsingin yliopistollisesta keskus-
3782: sairaalasta (HYKS) dosentti Pertti ]. Neuvosen
3783: selvityksen, Tampereen yliopistollisesta keskussai-
3784: Kantelu raalasta (TAYKS) johtajaylilääkäri Raimo Antti-
3785: lan ja ylilääkäri Reino Ruosteenojan selvitykset
3786: Jokioisten kunnasta oleva kirvesmies Pentti sekä Rauman aluesairaalasta johtavan lääkärin
3787: Kirkkola ja Vantaan kaupungista oleva toimittaja Viljo Antilan selvityksen. Kahden ensiksi maini-
3788: Antti Honkonen ovat oikeuskanslerille tun keskussairaalan johtajaylilääkärit ja eräs pro-
3789: 18.12.1982 osoittamassaan kirjoituksessa kiinnit- fessori ovat niin ikään antaneet lausunnot. Asias-
3790: täneet huomiota sairaaloiden lääkehankinnoissa sa ei ole ollut kysymys heidän menettelystään.
3791: noudatettuun menettelyyn. Heidän käsityksensä Selvitysten mukaan edellä luetelluista kirjoituk-
3792: mukaan tiedotusvälineiden lääketeollisuutta kä- sessa nimeltä mainituista lääkäreistä professori
3793: sittelevistä jutuista on käynyt ilmi, että monet Kaipainen ja ylilääkäri Ruosteenoja eivät ole
3794: sairaaloiden johtavat lääkärit ovat osallistuneet osallistuneet sairaaloiden lääkehankintoja koske-
3795: sairaaloiden lääkkeiden hankintaan, vaikka he vien asioiden käsittelyyn.
3796: samanaikaisesti ovat työskennelleet jonkin lääke- Dosentti Pertti]. Neuvonen (HYKS) on selvi-
3797: tehtaan hyväksi tai kuuluneet niiden hallintoeli- tyksensä 5 .4.1983 mukaan ollut kliinisen farma-
3798: miin. Väitteen tueksi kirjoituksessa on lueteltu kologian alan tieteellisenä konsulttina lääketeh-
3799: esimerkkeinä Oulun, Helsingin ja Tampereen das Medica Oy:n lääketieteellisen osaston eräissä
3800: yliopistolliset keskussairaalat sekä Rauman tutkimusprojekteissa. Hän ei ole saanut säännöl-
3801: aluesairaala, joissa lääkehankintojen käsittelyyn listä korvausta mainitulta yhtiöltä eikä ole ollut
3802: lääkeneuvottelukunnissa olisivat osallistuneet kir- toimeksiantosuhteessa yhtiöön tai vastuussa yh-
3803: joituksessa mainitut lääkärit. Kirjoituksessa on tiön sairaalatarjouksista, lääkemyynnistä tai sen
3804: esitetty, että lääkeneuvottelukuntien jäsenten liiketaloudellisesta menestymisestä. Neuvonen on
3805: suhteet lääketehtaisiin olisivat vaikuttaneet sai- ollut Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lää-
3806: raaloiden lääkehankinnoissa tehtyihin ratkaisui- keneuvottelukunnan jäsen. Neuvosen käsityksen
3807: hin. mukaan hänen tieteellinen yhteistyönsä ei ole
3808: aiheuttanut hallintomenettelylaissa tarkoitettua
3809: esteellisyyttä, mutta hän on kuitenkin jäävännyt
3810: Lääkintöhallituksen hankkima! selvitykset itsensä lääketehdas Medica Oy:n tarjouksia käsi-
3811: teltäessä.
3812: Kirkkolan ja Honkosen kirjoituksen johdosta Johtajaylilääkäri Raimo Anttt'la (TAYKS) on
3813: lääkintöhallitusta on kehotettu 17.2.1983 päivä- selvityksessään 11.4.1983 ilmoittanut toimineen-
3814: 76 II
3815:
3816: sa vuodesta 1974 lääketehdas Oy Star Ab:n tieteellisen perustutkimuksen asiantuntijaelin.
3817: lääketieteellisen neuvottelukunnan asiantuntija- Antila on kiistänyt Kirkkolan ja Honkosen kirjoi-
3818: jäsenenä. Hänen tehtävänään on ollut toimia tuksessa esitetyn väitteen, että Rauman aluesai-
3819: asiantuntijana lastentautien osalta yleensä ja eri- raalassa olisi kehotettu ottamaan yhteyttä johta-
3820: tyisesti antibiootti- ja kemoterapialääkeaineiden vaan lääkäriin, jos on aiottu määrätä muiden
3821: kehittämis- ja tuoteparannustyössä. Työskentely kuin lääketehdas Orionin lääkkeitä. Hänen mu-
3822: on tapahtunut työajan ulkopuolella ja työryhmä kaansa mikään lääketehdas ei ole ollut aluesairaa-
3823: on kokoontunut kerran 1-2 kuukaudessa. Ant- lan lääkeainehankinnoissa suosituimmuusasemas-
3824: tila on koulutukseltaan lastenlääkäri ja hänellä sa. Antila on johtavana lääkärinä kuulunut vii-
3825: on erikoislääkärin oikeudet lisäksi kahdella sup- den muun ylilääkärin ja apteekkitavarain keskus-
3826: pealla erikoisalalla, lasten tartuntataudeissa ja varaston hoitajan ohella sairaalan lääkeneuvotte-
3827: lasten munuaistaudeissa. Hänen mukaansa Suo- lukuntaan.
3828: messa on vain muutama lastenlääkäri, joilla on
3829: näiden suppeiden erikoisalojen erikoislääkärin Lääkintöhallituksen lausunto
3830: oikeudet.
3831: Anttilan selvityksen mukaan kotimaisen lääke- Lääkintöhallitus on 28.2.1985 päivätyssä lau-
3832: teollisuuden kehittämisen edellytyksenä on suo- sunnossaan n:o 1467/03/83 todennut, että asias-
3833: malaisten asiantuntijalääkäreiden asiantunte- sa on kysymys kuntainliittojen ylläpitämien sai-
3834: muksen hyväksikäyttö, jota ilman ei voitaisi lää- raaloiden lääkehankinnoista. Lääkehankintoihin
3835: kintöhallituksen ohjeiden veivoittamalla tavalla liittyviä seikkoja on käsitelty lääkintöhallituksen
3836: mahdollisimman suuressa määrin käyttää koti- 4.2.1976 antamassa apteekkitavarain käsittelyä ja
3837: maisia lääkevalmisteita. Ulkopuolisten konsult- lääkkeiden antoa sairaanhoitolaitoksissa koskevas-
3838: tien käytössä on ollut lääketehdas Starin tiloissa sa yleiskirjeessä n:o 1613 sekä lääkintöhallituksen
3839: yhteinen huone, mutta Kirkkolan ja Honkosen 18.11.1981 antamassa sairaanhoitolaitoksen ja
3840: kirjoituksessa väitettyä omaa työhuonetta Antti- terveyskeskuksen peruslääkevalikoimaa koskevas-
3841: lalla ei ole ilmoituksensa mukaan siellä ollut. sa yleiskirjeessä n:o 1765.
3842: Anttila on maaliskuusta 1978 lähtien toiminut Ensiksi mainitussa yleiskirjeessä on todettu,
3843: ensin keskussairaalan vt. johtavana lääkärinä ja että sairaanhoitolaitoksessa on tarkoituksen-
3844: sittemmin hänet on määrätty hoitamaan johtaja- mukaista olla lääkeneuvottelukunta, jonka liitto-
3845: ylilääkärin määräaikaisia tehtäviä. Johtajaylilää- hallitus, kunnanhallitus tai vastaava hallintoelin
3846: kärin tehtäviin kuuluu toimia lääkeainetyöryh- asettaa ja jonka toimintaa valvoo vastuunalainen
3847: män puheenjohtajana ja lääkintöhallituksen oh- lääkäri. Yleiskirjeen mukaan lääkeneuvottelu-
3848: jeiden mukaisesti päättää lääkeainehankinnoista kunnan jäseninä tulisi olla eri lääketieteen alojen
3849: työryhmän käsittelyn perusteella. Anttilan mie- lääkäreitä sekä sairaala-apteekin tai keskuslääke-
3850: lestä olisi ollut kohtuutonta, jos hän olisi joutu- varaston hoitaja.
3851: nut luopumaan asiantuntijatehtävästään alkaes- Lääkintöhallitus on todennut lääkehankinnois-
3852: saan hoitaa johtajaylilääkärin tehtäviä ja ollessaan sa noudatettavista menettelytavoista ja lääkeneu-
3853: tämän ajan vapautettuna omasta ylilääkärin viras- vottelukunnasta yhteenvetona, että mainitulla
3854: taan. Hän on vuonna 1982 tehnyt asiantuntija- neuvottelukunnalla on keskeinen asema käsiteltä-
3855: tehtävästään sivutoimi-ilmoituksen keskussairaa- essä ja päätettäessä sairaaloiden apteekkitavaroi-
3856: laliiton liittohallitukselle, joka on todennut, ettei den hankintoja. Voimassa olevista säännöksistä ja
3857: sivutoimen pitämistä kielletä. Anttila on huo- määräyksistä käy lisäksi ilmi, että johtavaksi lää-
3858: mauttanut, että keskussairaalassa tarjouskäsitte- käriksi määrätty ylilääkäri on sairaalan lääkehuol-
3859: lyssä vuonna 1983 olleista 75 lääkeainevalmistees- lon vastuunalainen lääkäri, joka valvoo lääkeneu-
3860: ta vain viisi on ostettu lääketehdas Starilta. Hän vottelukunnan toimintaa, vahvistaa vuosittain
3861: on muutoinkin kiistänyt asiantuntijatehtävänsä peruslääkevalikoiman ja hyväksyy sairaalan lääke-
3862: vaikutuksen keskussairaalan lääkeainehankintoi- tilaukset. Käytännössä lääkehuollon vastuunalai-
3863: hin. nen lääkäri toimii yleensä myös lääkeneuvottelu-
3864: Johtava lääkäri Viljo Antila (Rauman aluesai- kunnan puheenjohtajana.
3865: raala) on selvityksensä 11.4.1983 mukaan ollut Lääkintöhallitus on lausunnossaan viitannut
3866: Orion-yhtymä Oy:n hallituksen jäsen ja Orion- siihen, että nyttemmin on virkamiesten esteelli-
3867: yhtymä Oy:n lääketehdas Orionin tuotesuunnit- syydestä nimenomaisesti säädetty vuoden 1983
3868: teluneuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunta alusta voimaan tulleessa hallintomenettelylaissa
3869: on kokoontunut kahdesti vuodessa ja se on (598/82). Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan
3870: II 77
3871:
3872: on perusteltua käsitellä Kirkkolan ja Honkosen voida pitää riittävänä asian käsittelyyn osallistu-
3873: kirjoitusta ja siinä yksilöityjä tapauksia tämän matta jättämistä vain siltä osin kuin esillä on
3874: lain esteellisyyssäännöksiin nojautuen. Hallinto- tarjous tehtaalta, johon lääkärillä on asiantuntija-
3875: menettely lain 10 §: n esteellisyysperusteet koske- suhde. Esteellisyys koskee lääkintöhallituksen kä-
3876: vat myös kuntainliittojen sairaaloiden viranhalti- sityksen mukaan myös kilpailevien lääketehtai-
3877: joina toimivia lääkäreitä. Näin ollen esteellisyyttä den tarjousten käsittelyä. Esteellisyyskysymystä
3878: koskevia säännöksiä sovelletaan mainittuihin vi- harkittaessa on erityisesti otettava huomioon joh-
3879: ranhaltijoihin heidän osallistuessaan sairaaloiden tajaylilääkärin keskeinen asema lääkehankinnois-
3880: lääkeneuvottelukunnissa apteekkitavarahankinto- sa. Johtavalla lääkärillä ei tulisi lääkintöhallituk-
3881: jen valmisteluun, käsittelyyn ja päätöksentekoon. sen mielestä olla hoidettavanaan sellaisia asian-
3882: Lääkintöhallituksen mukaan esillä olevaan asi- tuntijatehtäviä jossakin lääketehtaassa, jotka saat-
3883: aan ei soveltuisi hallintomenettelylain 10 §:n taisivat tehdä hänet esteelliseksi hoitamaan hä-
3884: 1 momentin 4 kohta, jonka mukaan virkamies nelle asemansa perusteella kuuluvia lääkehankin-
3885: on esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai taan liittyviä tehtäviä.
3886: käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuh- Johtavan lääkärin Viljo Antilan osalta lääkintö-
3887: teessa asianosaiseen tai siihen, jolla asian ratkai- hallitus on vielä todennut, että hallintomenette-
3888: susta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahin- lylain 10 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan
3889: koa. Perusteluna kannalleen lääkintöhallitus on virkamies on esteellinen, jos hän on hallituksen
3890: esittänyt, että lääkärin toimiessa lääkeaineiden tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä
3891: kehittämis- ja tutkimustyöhön liittyvässä asian- sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai
3892: tuntijatehtävässä tällaisesta suhteesta lääketehtaa- jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä
3893: seen ei ainakaan yleensä voisi aiheutua hallinto- hyötyä tai vahinkoa. Lääkintöhallituksen käsityk-
3894: menettelylaissa tarkoitettua palvelus- tai toimeksi- sen mukaan Antila on Orion-yhtymä Oy:n halli-
3895: antosuhdetta. tuksen jäsenyyden perusteella esteeilinen käsitte-
3896: Sen sijaan lääkintöhallituksen lausunnon mu- lemään sairaalalle suoritettavia lääkehankintoja.
3897: kaan voisi dosentti Pertti]. Neuvosen ja johtaja- Lääkintöhallitus on lopuksi lausunut, että käsi-
3898: ylilääkäri Raimo Anttilan kohdalla tulla kysy- tellyissä tapauksissa on kysymys kunnallisina vi-
3899: mykseen hallintomenettelylain 10 §:n 1 momen- ranhaltijoina toimivien lääkäreiden esteellisyydes-
3900: tin 6 kohdassa tarkoitettu yleislausekkeenomai- tä. Kysymys ei siten ole sinänsä sellaisesta toimin-
3901: nen esteellisyysperuste, jonka mukaan virkamies nasta, joka lääkärintoimen harjoittamisesta anne-
3902: on esteellinen, jos luottamus hänen puolueetto- tun lain (562/78) säännösten nojalla kuuluisi
3903: muuteensa vaaramuu muusta erityisestä syystä. suoranaisesti lääkintöhallituksen valvontaan.
3904: Tältä kannalta on pidettävä keskeisenä sitä, ai-
3905: heutuuko kysymyksessä olevan asiantuntijatehtä-
3906: vän perusteella niin merkittävä riippuvuussuhde Asiassa hankitut lisäselvitykset
3907: asianomaiseen lääketehtaaseen, että sen voidaan
3908: katsoa vaarantavan luottamuksen virkamiehen Huomioon ottaen sen, mitä lääkintöhallituk-
3909: puolueettomuuteen käsiteltäessä lääketehtaiden sen lausunnossa on esitetty sairaalan johtavan
3910: sairaaloille tekemiä tarjouksia. Lähtökohtana tuli- lääkärin sekä lääketehtaan toimintaan liittyvien
3911: si pitää sitä, että sairaaloiden lääkehankintoja asiantuntija- ja muiden tehtävien samanaikaisesta
3912: koskevien lääketehtaiden tarjousten käsittelyyn ei hoitamisesta, olen kehottanut Tampereen yli-
3913: osallistuisi viranhaltijoita, jotka samalla toimivat opistollisen keskussairaalaliiton liittohallitusta ja
3914: jossakin lääketehtaassa sellaisessa asiantuntijateh- Rauman aluesairaalan kuntainliiton liittohallitus-
3915: tävässä, joka saattaisi vaarantaa luottamuksen ta hankkimaan asiassa tarvittavat lisäselvitykset ja
3916: heidän puolueettomuuteensa. Koska asiantunti- antamaan lausuntonsa.
3917: jatehtävät saattavat käytännössä olla luonteeltaan Tampereen yliopistollisen keskussairaalaliiton
3918: varsin erilaisia, mitään yksiselitteistä yleistä sään- liittohallitus on 20.6.1985 antamassaan lausun-
3919: töä ei kuitenkaan voida asiassa antaa. Asianomai- nossa ilmoittanut, että käsiteltäessä vuonna 1982
3920: sen viranhaltijan itsensä sekä hänen työnanta- ylilääkäri Raimo Anttilan tekemää sivutoimi-
3921: jansa tulee ensi sijassa ratkaista mahdollisen es- ilmoitusta ei ollut huomattu, että Anttilan sivu-
3922: teellisyyden olemassaolo ja toimenpiteet esteelli- toimi saattaisi tehdä hänet esteelliseksi hoita-
3923: syyden johdosta. maan hänelle asemansa perusteella kuuluvia sai-
3924: Annettujen selvitysten johdosta lääkintöhalli- raalan lääkehankintaan liittyviä tehtäviä. Liitto-
3925: tus on katsonut, ettei esteellisyyden kannalta hallitus on yhtynyt lääkintöhallituksen esittä-
3926: 78 II
3927:
3928: mään kannanottoon, jonka mukaan johtajaylilää- - jos luottamus hänen puolueettomuuteensa
3929: kärillä ei tule olla hoidettavanaan sellaisia asian- muusta erityisestä syystä vaarantuu (6 kohta).
3930: tuntija- tai muita tehtäviä jossakin lääketehtaas- Hallintomenettelylain 11 §:n 1 momentin mu-
3931: sa, jotka saattaisivat tehdä hänet esteelliseksi kaan esteellisenä ei saa käsitellä asiaa eikä olla
3932: hoitamaan mainittuja lääkehankintaan liittyviä läsnä sitä käsiteltäessä, paitsi milloin esteellisyys
3933: tehtäviä. Johtajaylilääkäri Anttila on eronnut asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun
3934: kysymyksessä olleesta asiantuntijatehtävästään Oy tai asian käsittelyä ei voida lykätä. Lainkohdan 2
3935: Star Ab:ssä 1.1.1984 lukien. momentin mukaan esteellisyyden johdosta viran-
3936: Rauman aluesairaalan kuntainliiton liittohalli- omaisessa on viipymättä ryhdyttävä asian käsitte-
3937: tus on 13.6. 1985 antamassaan lausunnossa il- lemiseksi tarvittaviin toimiin.
3938: moittanut, että asiaa on johtavan lääkärin Viljo Asiassa saatujen selvitysten mukaan kantelussa
3939: Antzlan osalta käsitelty liittohallituksen 6.6.1985 mainituista lääkäreistä kolme eli dosentti Pertti].
3940: pidetyssä kokouksessa. Liittohallitus on päättänyt Neuvonen (HYKS), johtajaylilääkäri Raimo Ant-
3941: lausuntonaan todeta, että johtava lääkäri Antila tila (TAYKS) ja johtava lääkäri Viljo Antzla
3942: ei osallistu Rauman aluesairaalan lääkehankintoi- (Rauman aluesairaala) ovat samanaikaisesti hoita-
3943: hin niin kauan kuin hän on Orion-yhtymä Oy:n neet lääketehtaan toimintaan liittyviä asiantun-
3944: hallituksen jäsenenä. Johtava lääkäri Antila on tija- tai muita tehtäviä ja toimineet sairaalaosa
3945: erikseen antamassaan lisäselvityksessä pitänyt es- lääkehankintoja käsittelevässä lääkeneuvottelu-
3946: teellisyyttään tulkinnanvaraisena. Sitä paitsi kunnassa. Pertti J. Neuvonen ei ole kuitenkaan
3947: vuonna 1983 on perustettu Rauman aluesairaalan osallistunut lääketarjousten käsittelyyn niiden
3948: kuntainliiton ja Rauman kansanterveystyön kun- koskiessa sitä lääketehdasta, johon hänellä on
3949: tainliiton yhteinen apteekkitavataio hankintaryh- ollut asiantuntijasuhde. Viljo Antila on ollut
3950: mä, joka tarjousten perusteella on päättänyt lääketehtaan asiantuntijatehtävän lisäksi hallituk-
3951: hankinnoista. Antila ei ole kuulunut tähän han- sen jäsenenä siinä yhtymässä, johon kysymyksessä
3952: kintaryhmään. oleva lääketehdas kuuluu.
3953: Arvioitaessa hallintomenettelylain kannalta
3954: edellä mainittujen lääkäreiden esteellisyyttä sai-
3955: Oikeuskanslerin ratkaisu raaloiden lääkehankintojen käsittelyssä, joudu-
3956: taan lääketehtaan asiantuntijatehtävän osalta
3957: Asiassa esille tulleet virkasuhteisten lääkärei- kiinnittämään huomiota lain 10 §:n 1 momentin
3958: den esteellisyyskysymykset sairaaloiden lääkehan- 4 ja 6 kohdissa oleviin esteellisyysperusteisiin
3959: kinnoissa ovat olleet ennen vuoden 1983 alussa (palvelussuhteeseen ja yleislausekkeeseen perus-
3960: voimaantullutta hallintomenettelylakia suna tuvat esteellisyydet). Johtajaylilääkäri Raimo Ant-
3961: määrin tulkinnanvaraisia, ettei niitä ole syytä tilan osalta viittaa viran ulkopuoliseen palvelus-
3962: tässä yhteydessä käsitellä mainittua lakia edeltä- suhteeseen perustuvan esteellisyyden mahdolli-
3963: neettä ajalta. Hallintomenettelylain 10 §:n 1 mo- suuteen hänen asiantuntijatehtävänsä pitkäaikai-
3964: mentissa on säädetty myös nyt kysymyksessä suus ja sitä koskevan sivutoimi-ilmoituksen käsit-
3965: oleviin kunnallisiin virkamiehiin sovellettavista tely Tampereen yliopistollisen keskussairaalalii-
3966: nimenoma1s1sta esteellisyysperusteista. Lain ton liittohallituksessa vuoden 1982 lopussa. Rai-
3967: 11 §:ssä on säädetty esteellisyyden vaikutuksesta. mo Anttilankin osalta jää kuitenkin käytettävissä
3968: Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin mu- olevan selvityksen pohjalta tulkinnanvaraiseksi,
3969: kaan virkamies on esteellineo muun muassa: onko kysymyksessä palvelus- tai edes toimeksian-
3970: - jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteitä- tosuhteeseen perustuva esteellisyys. Sen sijaan
3971: vaan asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa hänen ja muiden lääkäreiden asiantuntijatehtä-
3972: asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on vän kohdalla on syytä viitata hallintomenettely-
3973: odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (4 koh- lain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan yleislausek-
3974: ta), keen tarkoittamaan esteellisyyteen. Viljo Antilai-
3975: - jos hän on hallituksen tai siihen rinnastet- la oleva hallituksen jäsenyys aiheuttaa käsitykseni
3976: tavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohta- mukaan hänen kohdallaan lisäksi lain 10 §:n
3977: jana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhtei- 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun esteellisyy-
3978: sössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitokses- den.
3979: sa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta Esteellisyyden vaikutuksia arvioitaessa on en-
3980: on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (5 sinnäkin lähdettävä siitä, että asianomainen lää-
3981: kohta), käri sairaalan lääkehankintoja käsiteltäessä ei
3982: II 79
3983:
3984: osallistu sen lääketehtaan tarjousten käsittelyyn, enempää kuin työnantajayhteisöjen edustajat ei-
3985: johon hänellä on asiantuntija- tai muu suhde. vät ole kuitenkaan viipymättä tehneet asianmu-
3986: Käsittely tarkoittaa tässä yhteydessä sekä päätök- kaisia hallintomenettelylain esteellisyysperustei-
3987: sentekoa että sitä edeltäneitä valmisteluvaiheita, den edellyttämiä johtopäätöksiä:
3988: joihin kuuluu muun muassa lääkehankintoja kos- 1) Johtajaylilääkäri Raimo Anttila on luopunut
3989: kevien kysymysten käsittely sairaalan lääkeneu- ulkopuolisesta asiantuntijatehtävästään, joka on ol-
3990: vottelukunnassa tai vastaavassa toimielimessä. lut omiaan vaarantamaan luottamuksen hänen vi-
3991: Esteellisyyden vaikutus voidaan kuitenkin hy- ranhoitonsa puolueettomuuteen, vasta 1.1.1984 lu-
3992: vällä syyllä katsoa edellä mainittua laajemmaksi kien eli vuoden kuluttua hallintomenettelylain voi-
3993: siten, että lääketehtaaseen asiantuntija- tai muus- maantulosta.
3994: sa suhteessa oleva lääkäri ei voi osallistua sairaala- 2) Johtava lääkäri Viljo Antila on lisäselvityk-
3995: lääkärinä myöskään kilpailevien lääketehtaiden sessään viitannut vuonna 1983 perustettuun ap-
3996: tarjousten käsittelyyn. Tämä koskee erityisesti teekkitavarain hankintaryhmään, jolle on siirretty
3997: sairaalan johtavaa lääkäriä, joka yleensä toimii lääkehankinnoista päättäminen ja johon hän ei
3998: puheenjohtajana sairaalan lääkehankintoja käsit- ole kuulunut. Kuntainliiton liittohallitus on
3999: televässä lääkeneuvottelukunnassa ja on lääkintö- 6.6.1985 pidetyssä kokouksessa lisäksi päättänyt,
4000: hallituksen lausunnosta ilmenevin tavoin muu- että Antila ei osallistu sairaalan lääkehankintoi-
4001: toinkin keskeisessä asemassa sairaalan lääkehan- hin niin kauan kuin hän on Orion-yhtymä Oy:n
4002: kinnoissa. hallituksen jäsenenä. Ottaen huomioon, että hal-
4003: Hallintomenettelylain mukaan esteellisen vir- lintomenettelylain tarkoittaman esteellisyyden
4004: kamiehen on oma-aloitteisesti todettava esteelli- vaikutukset ulottuvat lääkehankintojen käsitte-
4005: syytensä ja ryhdyttävä sen vaatimiin toimenpitei- lyyn päätöksentekoa laajemmalti, ensiksi mainit-
4006: siin. Seuraavaksi voidaan asian vaatimia toimen- tua toimenpidettä ei voida pitää riittävänä. Jäl-
4007: piteitä edellyttää virkamiehen esimiehiltä tai sen kimmäisestä toimenpiteestä huolimatta voidaan
4008: julkisyhteisön edustajilta, jonka palveluksessa todeta, että Antilalla on edelleen sairaalan johta-
4009: hän on virkasuhteessa. Esteellisyyden vaaran ai- van lääkärin tehtävän ohella sellaisia lääketehtaan
4010: heuttavien sairaalaviran ulkopuolisten tehtävien toimintaan liittyviä tehtäviä, jotka voivat saattaa
4011: tullessa esimiesten tai julkisyhteisön edustajien luottamuksen hänen viranhoitoosa puolueetto-
4012: tietoon, on näiden asiana ratkaista, onko virkaan muuteen vaaranalaiseksi. Näin ollen katson, että
4013: kuulumattomien tehtävien hoitaminen asianmu- riittäviin toimenpiteisiin Antilan sivutoimien
4014: kaista kysymyksessä olevan sairaalaviran kannalta johdosta ei ole vielä ryhdytty.
4015: ja ovatko ne esteenä toimimiselle johtavana lää- Koska hallintomenettelylain soveltamisesta
4016: kärinä, sairaalan lääkeneuvottelukunnan jäsenenä esillä olevan kaltaisissa olosuhteissa ei ole ollut
4017: tai muussa sairaalan lääkehankintaan liittyvässä vakiintunutta käytäntöä ja kun esteellisyysperus-
4018: tehtävässä. Sellaisen sivutoimen hoitamiseen, jo- teiden olemassaoloa on voitu pitää osaksi tulkin-
4019: ka tekee virkamiehen jatkuvasti esteelliseksi viras- nanvaraisena, minulla ei ole tässä vaiheessa aihet-
4020: saan, ei yleensä tule myöntää sivutoimilupaa. ta enempiin toimenpiteisiin, kuin että lähetän
4021: Niistä kantelussa mainituista sairaalalääkäreis- jäljennökset tästä päätöksestäni tiedoksi lääkintö-
4022: tä, joita edellä selostetut hallintomenettelylain hallitukselle, Helsingin yliopistollisen keskussai-
4023: esteellisyysperusteet koskevat, on aihetta puuttua raalaliiton liittohallitukselle, Tampereen yliopis-
4024: johtavan lääkärin tehtävissä toimineiden johtaja- tollisen keskussairaalaliiton liittohallitukselle ja
4025: ylilääkäri Raimo Anttilan ja johtavan lääkärin Rauman aluesairaalan kuntainliiton liittohalli-
4026: Viljo Antzlan toimintaan. Molempien osalta ovat tukselle. Mainittujen liittohallitusten tulee saat-
4027: sairaalaviran ulkopuoliset tehtävät olleet saatujen taa asiassa lausumani seikat myös dosentti Pertti
4028: selvitysten mukaan myös heidän työnantajayhtei- J. Neuvosen, johtajaylilääkäri Raimo Anttilan ja
4029: söjensä edustajien tiedossa. Mainitut lääkärit johtavan lääkärin Viljo Antilan tietoon.
4030: 80 II
4031:
4032: Kunnanhallitukselle huomautettu vastaisen varalle sen virheellisestä menettelystä jättää valtuutetun
4033: vaalikelpoisuuden menettämistä koskevassa asiassa valmisteluvaiheessa kuulematta ao. valtuutettua ja
4034: selvittämättä väestörekisteriviranomaisten ratkaisut hänen kotipaikastaan.
4035:
4036:
4037: Oikeuskansleri Kai Konteen päätös 12 päiväl- Hankitut selvitykset
4038: tä elokuuta 1985, n:o 3163.
4039: Karjalohjan kunnanhallitus on ensin siltä kan-
4040: Oikeuskanslerin päätös Mikko Sinkkosen telun johdosta vaadittuina tietoina ilmoittanut,
4041: kirjoituksen johdosta kunnanvaltuuston että Sinkkonen oli muuttanut perheineen vuo-
4042: jäsenen vaalikelpoisuutta koskevassa den 1981 loppupuolella Tuusulan kunnan Joke-
4043: asiassa. Annettu Helsingissä, 12 päivänä lan kylään. Sen jälkeen hän kunnanhallituksen
4044: elokuuta 1985. mukaan ei ollut asunut Karjalohjan kunnassa.
4045: Tosin hän omisti siellä entisen Keon liikeraken-
4046: nuksen, jossa oli ollut käynnissä täysremontti jo
4047: usean vuoden ajan. Sanottu rakennus ei kunnan-
4048: Kantelu hallituksen mielestä kuitenkaan ollut asuttavassa
4049: kunnossa.
4050: Oikeuskanslerille 2 5. 9. 1983 osoittamassaan Lohjan kihlakunnan henkikirjoittaja on anta-
4051: kirjoituksessa Sinkkonen on kertonut ja asiakir- nut Sinkkosen kotipaikasta lausunnon. Hänen
4052: joista ilmenee, että hänet oli 19. ja 20.10.1980 mukaansa Sinkkonen oli 16.10.1976-27.9.1981
4053: pidetyissä kunnallisvaaleissa valittu Karjalohjan välisenä aikana asunut perheineen Karjalohjan
4054: kunnanvaltuutetuksi. Karjalohjan kunnanval- kunnan Pappilan kylässä. Tämän jälkeen hänen
4055: tuusto oli kokouksessaan 16.4.1982 käydyn kes- puolisonsa ja lapsensa olivat muuttaneet Karja-
4056: kustelun jälkeen yksimielisesti todennut Sinkko- lohjan kunnasta Tuusulan kuntaan ja Sinkkonen
4057: sen menettäneen vaalikelpoisuutensa Karjalohjan itse oli muuttanut yksin asumaan Karjalohjan
4058: kunnanvaltuutetun toimeen, koska hän oli kunnan Lohjantaipaleen kylässä omistamalleen
4059: muuttanut pois Karjalohjan kunnasta. Sinkko- Sinkkonen RN:o 9:0 nimiselle kiinteistölle.
4060: nen, joka oli ollut tuossa kokouksessa läsnä, oli Muuttopäivällä 31.12.1983 Sinkkonen oli siirty-
4061: jättänyt päätöksestä kirjallisen 16.4.1982 päivä- nyt Karjalohjan kunnasta asumaan Espooseen.
4062: tyn eriävän mielipiteensä. Sen mukaan hän oli Annettujen muutto- ja henkikirjoitusilmoitusten
4063: kiistänyt valtuuston päätöksen perusteena olevat perusteella Sinkkonen oli henkikirjoitettu perhei-
4064: tiedot ja ilmoittanut olevansa henkikirjoitettu neen Karjalohjan kunnassa vuosina 1976-1981
4065: Karjalohjalie sekä maksavansa verot sanottuun ja yksin vuosina 1982-1983. Henkikirjoittajan
4066: kuntaan. mukaan Sinkkosen kotipaikka vuosina 1976-
4067: Sinkkosen mielestä Karjalohjan kunnanval- 1983 oli siten ollut Karjalohjan kunnassa.
4068: tuuston em. päätös oli lainvastainen, koska hän Karjalohjan kunnanhallitus on antanut Sink-
4069: edelleenkin asui Karjalohjan kunnan Lohjantai- kosen vaalikelpoisuuden menettämisen totea-
4070: paleen kylässä omistamassaan Sinkkonen RN:o mista koskevan asian valmistelusta kunnanval-
4071: 9:0 nimisessä kiinteistössä, johon hän oli ilmoi- tuuston käsittelyä varten oikeuskanslerille selvi-
4072: tuksensa mukaan muuttanut 26.9.1981. Sinkko- tyksen. Lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtaja
4073: sen mielestä kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Putkonen sekä jäsenistä Veikko Lackman,
4074: oli kunnanvaltuuston kokouksessa vääristellyt asi- Hugo Simonen, Jaakko Saari ja Kaj Melander
4075: oita saadakseen valtuutetut hänen erottamistaan ovat antaneet oikeuskanslerille henkilökohtaiset
4076: koskevan esityksensä taakse. Lisäksi hän ei ollut selitykset. Kunnanhallituksen silloisista jäsenistä
4077: antanut Sinkkosen merkitä eriävää mielipidet- Martti Kourijoki ei sairautensa vuoksi ole häneltä
4078: tään pöytäkirjaan. Sinkkonen on pyytänyt oi- vaadittua selitystä antanut ja Eino Lehervo on
4079: keuskansleria tutkimaan asian ja palauttamaan kuollut.
4080: hänelle kansalaisoikeutensa sekä saattamaan vir- Kunnanhallituksen selvitykseen liittyen tänne
4081: heelliseen menettelyyn syyllistyneet rangaistuk- on toimitettu kahden Sinkkosen naapurin anta-
4082: sen alaisiksi. ma kirjallinen todistus siitä, ettei hän ollut
4083: Sinkkonen on tänne 13.3.1984 saapuneen kir- vakituisesti asunut Karjalohjan kunnan Lohjan-
4084: joituksensa mukana toimittanut kanteluunsa lisä- taipaleen kylässä omistamaliaan Sinkkonen nimi-
4085: selvitystä. sellä kiioteistöllä RN:o 9:0 aikana 27.9.1981-
4086: II 81
4087:
4088: 31.12.1983 sekä Karjalohjan kunnan rakennus- Mainituissa kunnallislain säännöksissä tarkoitetun
4089: lautakunnan selvitys em. kiinteistöllä olevan ra- kotipaikan voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan
4090: kennuksen asumiskelvottomuudesta. sillä paikkakunnalla, minkä kunnan kotipaikka-
4091: Selvityksissä ja selityksissä on esitetty mm. rekisteriin henkilö kulloinkin on merkittynä. Jos
4092: seuraavaa. henkilö kuitenkin on merkitty muun kuin tosi-
4093: Loppuvuodesta 1981 ja alkuvuoden 1982 aika- asiallisen kotipaikkakuntansa rekisteriin, tällaisel-
4094: na Sinkkonen ei ollut osallistunut Karjalohjan la virheellisellä merkinnällä ei ole vaikutusta
4095: kunnanvaltuuston työskentelyyn. Mitään estettä kunnan jäsenyyteen ja vaalikelpoisuuteen sen
4096: hän ei ollut kunnanvaltuuston puheenjohtajalle luottamustoimiin. Ensisijainen ja ratkaiseva mer-
4097: ilmoittanut. Tämän vuoksi hänen oli otaksuttu kitys on viime kädessä hänen tosiasiallisilla asu-
4098: muuttaneen pois paikkakunnalta ja ilmoituksen misolosuhteillaan, joihin perustuen laillinen ko-
4099: muutosta jääneen tekemättä. Kunnanhallitus oli tipaikka väestökirjalain mukaan, eräät muut sei-
4100: tämän johdosta ryhtynyt tutkimaan asiaa ja sitten kat huomioon ottaen, määräytyy.
4101: 14.4.1982 pidetyssä kokouksessa kaikkien jäsen- Mikäli kunnanvaltuutettu menettää vaalikel-
4102: ten ollessa läsnä yksimielisesti päättänyt esittää poisuuden toimeensa kunnanvaltuuston on kun-
4103: kunnanvaltuustolle, että se työjärjestyksensä nallislain 22 §:n 2 momentin mukaan todettava
4104: 5 §:n mukaisesti toteaisi Sinkkosen menettäneen hänen luottamustoimensa lakanneeksi. Kunnal-
4105: vaalikelpoisuutensa ja kutsuisi varajäsenen hänen lislain 58 §:n 2 momentin mukaan kunnanhalli-
4106: tilalleen. tus voi valmistella tällaisen asian. Huomioon
4107: Kunnanhallitus ei ollut ennen Sinkkosen vaali- ottaen kunnanvaltuutettuna olemisen tärkeyden
4108: kelpoisuuden menettämisen toteamista koskevan ja asianosaisen kuulemisen keskeisen merkityksen
4109: esityksensä tekemistä valtuustolle varmistautunut hallinnossa tulee valtuutetulle jo valmisteluvai-
4110: henkikirjoitusviranomaiselta hänen kotipaikas- heessa varata tilaisuus lausua oma mielipiteensä
4111: taan eikä kuullut häntä itseään. Em. kiinteistön luottamustoimensa lakkaamista tarkoittavasta
4112: sijainnin johdosta nimittäin kaikilla kunnanhalli- kunnanhallituksen esityksestä ja sellaisista selvi-
4113: tuksen silloisilla jäsenillä oli ollut mahdollisuus tyksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
4114: itse todeta, ettei Sinkkonen po. aikana ollut Myös väestörekisteriviranomaisten ratkaisut koti-
4115: asunut vakituisesti siinä olleessa rakennuksessa. paikasta edellytetään valmistelussa selvitettäväksi.
4116: Myös rakennuksen keskeneräisyys oli ollut todet- Mikäli asianomaisen valtuutetun oma ilmoitus tai
4117: tavissa. Ennen esityksen tekoa oli Sinkkosen naa- rekisteriviranomaisen merkintä kotipaikasta viit-
4118: pureilta tiedusteltu hänen asumisestaan kyseises- taisivat kunnan jäsenyyden säilymiseen, antaa
4119: sä rakennuksessa, jolloin vakinaisen asumisen tämä aiheen ennen asian ratkaisemista todisteelli-
4120: puuttuminen vielä oli todettu. Rakennuslauta- sesti ja luotettavasti selvittää valtuutetun tosiasi-
4121: kunnan kanta rakennuksen asumiskelvottomuu- alliset asumisolosuhteet, tarvittaessa asianmukai-
4122: desta oli myös ollut tiedossa. sin viranomaisselvityksin.
4123: Vaikka Sinkkosta ei ollut asian valmisteluvai-
4124: heessa kuultu, hänellä oli ollut tilaisuus antaa
4125: selityksensä kunnanvaltuuston kokouksessa en- 2. Sinkkosen vaalikelpoisuuden toteaminen
4126: nen päätöksen tekoa, minkä hän olikin tehnyt.
4127: Hänellä ei kuitenkaan ollut ollut oikeutta esittää Kunnanhallituksen valmistelu
4128: päätöksestä eriävää mielipidettään pöytäkirjaan,
4129: koska hän ei ollut ollut päätöstä tekemässä. Valmistellessaan Karjalohjan kunnanvaltuus-
4130: ton työjärjestyksen 5 §:ään perustuen Sinkkosen
4131: vaalikelpoisuuden menettämisen toteamista kos-
4132: Ratkaisu kevan asian kunnanvaltuuston käsittelyä varten
4133: Karjalohjan kunnanhallitus ei ollut kuullut Sink-
4134: 1. Yleistä kosta. Se ei myöskään ollut ottanut väestörekiste-
4135: riviranomaisilta selvää hänen kotipaikastaan teh-
4136: Kunnallislain 4 §:n 1 momentin mukainen dyistä ratkaisuista. Sen sijaan voidaan katsoa, että
4137: kotipaikkaan perustuva kunnan jäsenyys ja sano- kunnanhallitus paikallistuntemuksensa nojalla oli
4138: tun lain 17 §:n 1 momentin nojalla vaalikelpoi- riittävästi varmistautunut Sinkkosen tosiasiallisis-
4139: suus kunnan luottamustoimiin määräytyvät sillä ta asumisolosuhteista Karjalohjan kunnassa sijait-
4140: perusteella, missä henkilöllä kunakin ajankohta- sevan Sinkkonen RN:o 9:0 nimisen kiinteistön
4141: na on väestökirjalain mukaan kotipaikkansa. osalta.
4142: 11 360437E
4143: 82 II
4144:
4145: Kunnanhallituksen menettelyn johdosta ensik- Kunnanvaltuuston ratkaisu
4146: si totean, ettei kysymystä henkilön väestökirjalain
4147: mukaisesta kotipaikasta voida ratkaista yksin- Sinkkosen kotipaikkana vuosina 1976-1983
4148: omaan sillä perusteella, onko hän asunut tietyn on Lohjan kihlakunnan rekisteritoimiston mer-
4149: lyhyehkön ajanjakson jossakin yksittäisessä kiin- kintöjen mukaan ollut Karjalohjan kunta. Asia-
4150: teistössä. Kotipaikan ratkaiseminen edellyttää kirjoista käy kuitenkin ilmi sellaista hänen asumi-
4151: väestökirjalain mukaan asian laajempaa tarkaste- solosuhteisiinsa liittyvää tarkempaa selvitystä,
4152: lua, eikä laillinen kotipaikka silti asian tulkin- jonka johdosta Karjalohjan kunnanvaltuusto oi-
4153: nanvaraisuuden vuoksi aina ole selvästi osoitetta- keudellisen harkintavaltansa rajoja ylittämättä oli
4154: vissa. On mm. otettava huomioon, ettei henki- voinut päätyä sellaiseen lopputulokseen, ettei
4155: lön kotipaikka muutu sen johdosta, että hän on hän enää 27.9.1981 jälkeen ollut vakituisesti
4156: tilapäisesti poissa kotipaikkakunnaltaan, sekä asunut Karjalohjalla. Tämän vuoksi ja ottamatta
4157: perhesuhteiden vaikutus asiaan. kantaa Sinkkosen lainmukaiseen kotipaikkaan
4158: Sinkkosen kuuleminen jo valmistelun yhtey- ko. ajankohtana katson, ettei Karjalohjan kun-
4159: dessä ja väestörekisteriviranomaisten hänen koti- nanvaltuusto ole syyllistynyt virheelliseen menet-
4160: paikastaan tekemien ratkaisujen selvittäminen telyyn todetessaan 16.4.1982 tekemässään pää-
4161: olisivat olleet Sinkkosen vaalikelpoisuuden me- töksessä Sinkkosen menettäneen vaalikelpoisuu-
4162: nettämisen asianmukaisen ja luotettavan totea- tensa sanotun kunnan kunnanvaltuutetun toi-
4163: misen kannalta tarpeen. Katson, ettei Karjaloh- meen kunnasta poismuuttamisen johdosta. Sink-
4164: jan kunnanhallituksen valmistelu ole ollut riittä- kosen kirjoitus ei siten anna puoleltani aihetta
4165: vää, koska Sinkkosta ei ollut asian tässä vaiheessa toimenpiteisiin tältä osin.
4166: kuultu eikä rekisteriviranomaisten kantaa hänen
4167: kotipaikastaan ollut selvitetty. Sen sijaan asiakir-
4168: joista ei ilmene, että kunnanhallituksen puheen- Muut seikat
4169: johtaja olisi esittänyt Sinkkosen vaalikelpoisuu-
4170: desta kunnanvaltuustolle vääriksi tietämiään sel- Sinkkonen on voitu kunnallislain 25 §:n 1
4171: vityksiä kunnanhallituksen esityksen tueksi. momentin nojalla tulkita esteelliseksi ottamaan
4172: Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt peruste- osaa päätöksentekoon hänen itsensä vaalikelpoi-
4173: lut, Sinkkosen kantelu ei kunnanhallituksen osal- suuden toteamista koskevassa asiassa. Tämän
4174: ta anna puoleltani aihetta enempiin toimenpitei- vuoksi hänellä myöskään ei kunnallislain 31 §:n
4175: siin, kuin että vastaisen varalle huomautan Karja- 2 momentin mukaan ole ollut oikeutta saada
4176: lohjan kunnanhallituksen puheenjohtajalle Väi- eriävää mielipidettään merkityksi kunnanvaltuus-
4177: nö Putkoselle ja sen edellä mainituille elossa ton pöytäkirjaan. Totean kuitenkin, että Sinkko-
4178: oleville jäsenille heidän virheellisestä menettelys- sen kirjallinen lausuma asiasta on selvityksen
4179: tään jättää asiaa valmisteltaessa kuulematta Sink- mukaan otettu pöytäkirjan liitteeksi.
4180: kosta ja väestörekisteriviranomaisten ratkaisut hä- Sinkkosen kansalaisoikeuksiensa palauttamista
4181: nen kotipaikastaan selvittämättä. Sanotussa tar- koskevan pyynnön tutkiminen ei kuulu oikeus-
4182: koituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestä kanslerin toimivaltaan.
4183: Karjalohjan kunnanhallitukselle saatettavaksi
4184: Putkoselle ja edellä mainituille jäsenille tiedoksi.
4185:
4186:
4187: Lääninhallitukselle huomautettu vastaisen varalle siitä, että lupaviranomainen ei saa poiketa siitä
4188: liikenneluvan hakijoiden keskinäisestä ansioituneisuusjärjestyksestä, johon heidät jo on valitusviran-
4189: omaisen lainvoimaisella päätöksellä asetettu.
4190:
4191: Oikeuskansleri Kai Kortteen päätös 21 päiväl- Kantelu
4192: tä elokuuta 1985, n:o 3314.
4193: Oikeuskanslerille 24.2.1984 osoittamassaan
4194: Oikeuskanslerin päätös Hämeenlinnan kirjoituksessa Tuusa on kertonut ja asiakirjoista
4195: kaupungista olevan autonkuljettajan Vil- ilmenee, että Hämeenlinnan kaupungista olevat
4196: ho Tuusan kirjoituksen johdosta liikenne- Pentti Äijälä, Hannu Seitsonen ja Tuusa olivat
4197: lupaa koskevassa asiassa. Annettu Helsin- kukin pyytäneet Hämeen lääninhallitukselta lu-
4198: gissä 21 päivänä elokuuta 1985. paa saada harjoittaa ammattimaista henkilöti-
4199: II 83
4200:
4201: lausliikennettä yhdellä henkilöautolla Hämeen- riö oli 9.4.1984 antamallaan päätöksellä N:o
4202: linnan kaupungissa. 2727178184 hylännyt Äijäiän valituksen. Samana
4203: Hämeen lääninhallitus oli 19.7.1982 antamas- päivänä antamanaan päätöksellä N:o 2636/78/84
4204: saan päätöksessä N:o 576/ A6 katsonut, että lii- ministeriö oli Tuusan valituksen johdosta ku-
4205: kennetarvetta oli yhdelle uudelle luvalle sen monnut lääninhallituksen päätöksen Rietosen
4206: jälkeen, kun Lauri Rietosen kuolinpesälle (liiken- kuolinpesälle myönnetyn luvan osalta. Väliaikai-
4207: teestä vastaava henkilö Pentti Äijälä) myönnetty siin liikennelupajärjestelyihin ei ministeriön mie-
4208: liikennelupa samalla peruutettiin. Lääninhalli- lestä ollut ollut aihetta. Lisäksi ministeriö oli
4209: tuksen mielestä Äijälä oli hakijoista ansioitunein, todennut, että Lauri Rietosen kuolinpesä oli
4210: minkä vuoksi lääninhallitus, hyläten Seitsosen ja 23.5.1982 jaettu, eikä sillä enää siten ollut ollut
4211: Tuusan hakemukset, oli myöntänyt luvan hänelle. sellaista oikeustoimikelpoisuutta, jota ammatti-
4212: Tuusan ja Seitsosen valitettua lääninhallituk- maisen liikenteen harjoittaminen edellyttää.
4213: sen päätöksestä liikenneministeriölle ministeriö Tuusan kohdalla ministeriö oli katsonut, että
4214: oli 1.11.1982 antamillaan päätöksillä N:ot 72871 Hämeenlinnan taksiliikennetarve voidaan tarkoi-
4215: 78/82 ja 7426/78/82 katsonut, että Tuusa oli tuksenmukaisimmin tyydyttää siten, että luvan
4216: hakijoista ansioitunein saamaan kysymyksessä saanut Tuusa oikeutetaan heti aloittamaan lu-
4217: olevan liikenneluvan. Tämän vuoksi ministeriö pansa mukainen liikenne. Ministeriö oli ammat-
4218: oli kumonnut lääninhallituksen päätöksen ja pa- timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun
4219: lauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi. asetuksen 26 §:n 4 momentin nojalla määrännyt,
4220: Äijäiän ja Seitsosen valitettua liikenneministe- että sen päätöstä oli noudatettava siitä huolimat-
4221: riön päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudel- ta, että se ei ole saanut lainvoimaa.
4222: le se oli hylännyt molemmat valitukset; Äijäiän Äijälä on valittanut liikenneministeriön pää-
4223: osalta 17.3.1983 antamallaan päätöksellä N:o töksistä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kor-
4224: 945 ja Seitsosen osalta 25.8.1983 antamallaan kein hallinto-oikeus on 10.4.1985 antamallaan
4225: päätöksellä N:o 3109. päätöksellä N:o 1325 hylännyt Äijäiän valituk-
4226: Lauri Rietosen kuolinpesän osakkaat Pentti sen.
4227: Äijälä ja Hilkka Sääjärvi olivat 23.3.1983 pyytä-
4228: neet lääninhallitukselta kuolinpesälle liikennelu- Tuusa on kantelussaan oikeuskanslerille katso-
4229: paa sekä myös Aarne Haukka ja Kauko Urpelai- nut, että edellä kerrotussa liikennelupa-asiassa oli
4230: nen olivat 13.4.1983 tehneet liikennelupahake- menetelty häntä kohtaan lainvastaisesti ja asetet-
4231: mukset. tu hänet eriarvoiseen asemaan Äijäiän kanssa.
4232: Hämeen lääninhallitus oli 28.12.1983 anta- Liikenneministeriö ja korkein hallinto-oikeus oli-
4233: mallaan päätöksellä N:o 930/ A6 käsitellyt palau- vat jo lainvoimaisesti määritelleet hänen sekä
4234: tetuo asian ja uudet hakemukset yhdessä. Lää- Äijäiän ja Seitsosen keskinäisen paremmuuden ja
4235: ninhallitus oli katsonut, että liikennetarve oli asia oli palautettu Hämeen lääninhallitukselle.
4236: edellyttänyt yhtä uutta lupaa. Lääninhallituksen Lääninhallitus tosin oli tällöin myöntänyt luvan
4237: mielestä Tuusa oli nyt katsottava ansioituneim- Tuusalle, mutta samalla myös Rietosen kuolin-
4238: maksi, joten tuo lupa oli myönnetty hänelle. pesälle. Kuolinpesälle oli sitä paitsi myönnetty
4239: Lääninhallitus oli samalla myöntänyt myös Lauri oikeus aloittaa liikennöinti heti, mutta Tuusalle
4240: Rietosen kuolinpesälle (liikenteestä vastaava hen- vasta sitten, kun lääninhallituksen päätös oli
4241: kilö Pentti Äijälä) liikenneluvan. Kuolinpesän saanut lainvoiman. Etenkin tämä määräys saattoi
4242: lupa oli voimassa 30.11.198 5 saakka, kuitenkin Tuusan mielestä hänet eriarvoiseen asemaan Äi-
4243: enintään siihen asti, kun lääninhallituksen päätös jälään nähden, joka vastasi kuolinpesän liiken-
4244: Äijäiän hakemuksen osalta olisi saanut lainvoi- teestä. Tuusa ei ollut vieläkään saanut aloittaa
4245: man. Lääninhallitus oli määrännyt, että kuolin- liikennöintiä, kun taas ÄijäiätRietosen kuolinpe-
4246: pesä sai aloittaa liikenteen heti, mutta että sä olivat saaneet liikennöidä koko ajan. Rietosen
4247: muutoin sen päätöstä oli noudatettava vasta kuolinpesälle myönnetty lupa oli Tuusan mieles-
4248: sitten, kun se oli saanut lainvoiman. tä aiheeton ja lisäksi se oli annettu lainvastaisilla
4249: Tuusa ja Äijälä olivat valittaneet lääninhalli- perusteilla, sillä kuolinpesä oli lainvoimaisesti
4250: tuksen päätöksestä liikenneministeriölle. Tuusa jaettu 23.5.1982. Edellä sanotun perusteella ja
4251: oli pyytänyt, että hän saisi aloittaa liikennöinoin viitaten asiakirjoista saatavaan selvitykseen, Tuu-
4252: heti ja Äijälä, että kuolinpesän lupa korvattaisiin sa on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan em.
4253: hänelle myönnettävällä luvalla. Liikenneministe- liikennelupa-asian.
4254: 84 II
4255:
4256: Hankitut selvitykset pesän liikenneluvat olleet olleet yht' aikaa voi-
4257: massa. Kuolinpesälle oli myönnetty lupa vain
4258: Korkeimman hallinto-oikeuden 10.4.1985 an- väliaikaisesti, jotta liikennetarve tulisi riittävästi
4259: taman päätöksen n:o 1325 perusteena oleva asia- tyyd ytetyksi.
4260: kirjavihko on hankittu tänne nähtäväksi. Tuusan ja Äijäiän tasa-arvoisuudesta lääninhal-
4261: Hämeen lääninhallitus on antanut kirjoituksen litus on lausunut, että se oli ottanut huomioon
4262: johdosta selvityksensä. liikenneministeriön ja korkeimman hallinto-
4263: Lääninhallitus on Rietosen kuolinpesälle oikeuden kannan Tuusan, Äijäiän ja Seitsosen
4264: myönnetyn luvan osalta esittänyt pitäneensä tär- keskinäisestä paremmuudesta. Väliaikainen lupa
4265: keänä, että Hämeenlinnassa olisi liikenteessä Hä- oli myönnetty kuolinpesälle edellä kerrotuista
4266: meenlinnan maistraatin 23.1.1964 antaman pää- syistä. Lääninhallituksen mielestä se ei ollut aset-
4267: töksen enimmäismäärän mukaiset 45 taksia. Rat- tanut Äijälää erityiseen suosituimmuusasemaan
4268: kaistaessa 28.12.1983 annetulla päätöksellä asia eikä loukannut yhdenvertaisuutta Tuusan ja Äi-
4269: kyseessä oli liikenteen väliaikainen hoito. Se oli jälän kesken.
4270: uskottu Rietosen kuolinpesälle, koska lääninhalli- Yhteenvetona edellä esittämistään seikoista
4271: tuksen tiedossa päätöstä tehtäessä oli, että kuo- lääninhallitus on todennut, että se oli
4272: linpesällä oli käytettävissään auto liikenteen har- 28.12.1983 antamallaan päätöksellä ratkaissut
4273: joittamiseen. Koska lääninhallituksen mielestä toisaalta kysymyksen henkilötilausliikenneluvan
4274: oli ilmeistä, että sen päätöksestä taas valitettai- myöntämisestä ja toisaalta henkilötilausliikenteen
4275: siin, ja jotta Tuusalle ei syntyisi hukkainvestoin- hoitamisen Hämeenlinnassa väliaikaisesti sen
4276: teja hänen lupansa mahdollisesti kumoutuessa, ajan kuin ensin mainittu eli Tuusan lupa ei vielä
4277: lääninhallitus oli päätynyt antamaan väliaikaisen ollut saanut lainvoimaa. Tuota asiaa ratkaistaessa
4278: luvan Rietosen kuolinpesälle. Vain kuolinpesä oli oli ollut otettava huomioon kaikki yhteiskäsitte-
4279: pyytänyt oikeutta harjoittaa liikennettä väliaikai- lyyn tulleet hakemukset. Liikennelupa oli myön-
4280: sesti. netty ansioituneimmaksi katsotulle Tuusalle.
4281: Liikenteen aloittamista koskevista lupamää- Asian riitaisuuden ja hukkainvestointien välttä-
4282: räyksistä lääninhallitus on lausunut, että myöntä- misen vuoksi päätöstä oli määrätty noudatetta-
4283: essään yhteiskäsittelyssä taksilupia Hämeen lää- vaksi vasta sen saatua lainvoiman. Väliaikainen
4284: ninhallitus oli yleensä, ammattimaisesta mootto- lupa henkilötilausliikenteen harjoittamiseen oli
4285: riajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 26 §:n annettu, koska lääninhallituksen mielestä kaik-
4286: 4 momentin säännös huomioon ottaen, määrän- kien 45 auton oli ollut oltava liikenteessä, jotta
4287: nyt, että päätöstä oli noudatettava vasta sen liikennetarve Hämeenlinnassa tulisi tyydytetyksi
4288: saatua lainvoiman. Tämän perusteena oli, että sinäkin aikana, kun päätös ei ollut lainvoimai-
4289: tällaisista päätöksistä usein valitettiin, jolloin lu- nen. Tämä lupa oli myönnetty Rietosen kuolin-
4290: van mahdollisesti kumoutuessa luvansaajalle saat- pesälle, joka oli ainoa sitä pyytänyt. Sitä paitsi
4291: toi aiheutua hukkainvestointeja. Sanottu yleinen kyseessä oli juuri Rietosen luvan tilalle myönnet-
4292: menettelytapa oli ollut perusteena määrättäessä tävä lupa. Muissakin vastaavanlaisissa päätöksissä
4293: Tuusan kohdalla, että lääninhallituksen päätöstä oli myönnetty kuolinpesälle lupa jatkaa liiken-
4294: oli noudatettava vasta sen saatua lainvoiman. nettä väliaikaisesti, kunnes asia olisi lainvoimai-
4295: Koska lääninhallitus kuitenkin samalla oli pitä- sesti ratkaistu. Lääninhallituksen tiedossa ei ollut
4296: nyt tarpeellisena liikenteen hoidon aloittamista ollut, että kuolinpesä oli jo jaettu. Heti jaosta
4297: väliaikaisesti heti, Rietosen kuolinpesälle oli tiedon saatuaan lääninhallitus oli ilmoittanut
4298: myönnetty tähän oikeus. siitä valitusviranomaiselle. Lääninhallitus on kat-
4299: Lääninhallituksen tiedossa sen myöntäessä Rie- sonut, ettei se ollut menetellyt asiassa virheelli-
4300: tosen kuolinpesälle liikenneluvan ei ollut ollut, sesti.
4301: että kuolinpesä jo oli jaettu. Lääninhallitus oli
4302: saanut tästä tiedon vasta Tuusan oikeuskanslerille
4303: tekemän kantelun liitteistä. Heti saatuaan sano- Vastine
4304: tun tiedon lääninhallitus oli ilmoittanut sen
4305: liikenneministeriölle, jossa asia valitusten johdos- Tuusa on antanut vastineen lääninhallituksen
4306: ta oli ollut vireillä. selvityksen johdosta.
4307: Lääninhallituksen päätöksellä todetusta liiken- Tuusa on siinä katsonut, ettei kaikkia hake-
4308: netarpeesta ja lupien lukumäärästä lääninhallitus muksia olisi saanut 28.12.1983 käsitellä yhdessä,
4309: on lausunut, etteivät Tuusan ja Rietosen kuolin- vaan asia olisi tullut ratkaista vain alkuperäisten
4310: II 85
4311:
4312: kolmen hakijan eli Tuusan, Äijäiän ja Seitsosen tehtäessä jo lainvoimaisen perinnönjaon johdosta
4313: kesken. Liikenteen aloittamista koskevassa kysy- lakannut, ei ole ilmennyt lääninhallituksen käy-
4314: myksessä Tuusa ei mielestään ollut Äijäiän kanssa tettävissä olleista asiakirjoista. Hämeenlinnan
4315: tasa-arvoisessa asemassa. Lääninhallituksen toista maistraatin vahvistaman liikennelupakiintiön
4316: päätöstä tehtäessä Tuusa oli jo katsottu ansioitu- osalta totean, että sen ylittyminen on po. tapauk-
4317: neimmaksi saamaan lupa. Mitään perusteita sille, sessa ajateltavissa. Lääninhallitus näet oli kiintiön
4318: että liikenteen aloittaminen oli määrätty Tuusan tavallaan ylittäen myöntänyt luvan Tuusan lisäksi
4319: osalta lykkäytymään, ei hänen mielestään ollut. myös Rietosen kuolinpesälle. Koska liikennöinti
4320: kuitenkin oli määrätty tapahtuvaksi vain yhden
4321: luvan puitteissa, menettelyä ei ole pidettävä
4322: Ratkaisu selvästi virheellisenä.
4323:
4324: Viranomaisten toimenpiteet ennen Hämeen
4325: lääninhallituksen 28.12.1983 antamaa päätöstä Lääninhallituksen menettelyn arvostelua
4326:
4327: Siltä osin kuin Tuusa mahdollisesti on tarkoit- Tuusan, Äijäiän ja Seitsosen keskinäinen an-
4328: tanut kannella oikeuskanslerille jo ennen Hä- sioituneisuus ko. liikenneluvan suhteen oli lää-
4329: meen lääninhallituksen 28.12.1983 antamaa pää- ninhallituksen ratkaistessa uudelleen 28.12.1983
4330: töstä tapahtuneista toimenpiteistä, niin huo- asian jo liikenneministeriön ja korkeimman hal-
4331: mioon ottaen lääninhallituksen selvityksessä esi- linto-oikeuden päätöksillä ratkaistu. Asiakirjoista
4332: tetyt perustelut ja asiakirjoista saatava selvitys ei ilmene, että myöskään Lauri Rietosen kuolin-
4333: katson, ettei menettely ole virheellinen tältä pesä, jonka liikenteestä vastaavana hoitajana oli
4334: osin. juuri edellä mainittu Äijälä, olisi voitu asettaa
4335: Myöskään sillä sei~alla, että korkein hallinto- Tuusaan verrattuna etusijalle luvan saannin edel-
4336: oikeus oli ratkaissut Aijälän ja Seitsosen liikenne- lytysten osalta. Liikenneluvan myöntäminen
4337: ministeriön 1.11.1982 antamasta päätöksestä te- Tuusan lisäksi kuolinpesälle on po. tapauksessa
4338: kemät valitukset erikseen, ei ole ollut Tuusan ollut tarpeetonta, koska liikennöinti olisi voitu ja
4339: lupahakemuksen asiallisen ratkaisun kannalta pitänytkin järjestää tapahtuvaksi Tuusan luvan
4340: merkitystä, joten en katso aiheelliseksi puuttua puitteissa huomioon ottaen, ettei liikennelupa-
4341: menettelyyn sen tältäkään osin. kiintiö mahdollistanut samanaikaista liikennöin-
4342: tiä kahden uuden taksiluvan nojalla. Tuusan
4343: kannalta epätyydyttäväksi menettelyn tekee eri-
4344: Hämeen lääninhallituksen 28.12.1983 antama tyisesti se, että ylempien oikeusasteiden ratkai-
4345: päätös suissa omaksutusta ansioituneisuusperiaatteesta
4346: poiketen hänen mahdollisuutensa heti aloittaa
4347: Kyseistä päätöstä tehtäessä vireillä olleet hake- lupansa nojalla liikennöinti kiellettiin lääninhal-
4348: mukset ovat kaikki koskeneet samaa liikennetar- lituksen poikkeusmääräyksellä, kun taas kuolin-
4349: vetta, jolloin ne liikennelupa-asioissa noudatettu pesälle sallittiin välitön liikennöinti sille myönne-
4350: käytäntö ja hallintomenettelylain 14 §:n säännös tyn luvan nojalla. Niitä perusteluja, joita läänin-
4351: huomioon ottaen on voitu ratkaista yhteiskäsitte- hallitus tämän tueksi on esittänyt, en pidä riittä-
4352: lyssä samalla kertaa. Tosin kysymys yhteiskäsitte- vinä.
4353: lyn periaatteen soveltumisesta palautustilanteessa Lääninhallituksen menettely lainvoimaisuus-
4354: ei ole selvä. Yhdessä käsittelemisestä voidaan määräyksen käyttämisessä on mielestäni yleisesti-
4355: tällöin katsoa aiheutuvan alkuperäisten hakijoi- kin kyseenalainen. Ammattimaisesta moottori-
4356: den kannalta sellaista haitallista viivytystä, että ajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 26 §:n 4
4357: yhteiskäsittelystä olisi luovuttava. Katson, että momentin mukaan sanotun asetuksen perusteella
4358: asia tässä kohdin mm. hallintomenettelylain annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava
4359: 14 §:n perustelut huomioon ottaen on ollut siinä siitä huolimatta, ettei se ole saanut lainvoimaa,
4360: määrin tulkinnanvarainen, että lääninhallituksel- jollei päätöksen tai määräyksen antanut viran-
4361: la menettelyn johtoa koskevan harkintavaltansa omainen toisin määrää.
4362: rajoissa on ollut oikeus käsitellä kaikki hakemuk- Viittaan tämän säännöksen soveltamisen osalta
4363: set yhdessä. Tämän vuoksi kantelu ei aiheuta niihin näkökohtiin, joita eduskunnan apulaisoi-
4364: puoleltani enempiä toimenpiteitä tältä osin. keusasiamiehen 28.9.1984 antamassa ratkaisussa
4365: Se seikka, että Rietosen kuolinpesä oli päätöstä n:o 2350 on tuotu esille.
4366: 86 II
4367:
4368: Sanotussa ratkaisussa lausutaan apulaisoikeus- Toimenpiteet
4369: asiamiehen käsityksenä tältä osin mm. seuraavaa.
4370: ''Mikäli tilannetta tarkastellaan hallintokäy- Edellä sanotun perusteella kiinnitän lääninhal-
4371: tännön yhtenäisyyden kannalta, sitä voidaan ar- lituksen huomiota siihen, että silloin kun liiken-
4372: vostella. Muutoinkaan lainvoimaisuusmääräyksen neluvan hakijoiden keskinäinen ansioituneisuus
4373: käyttämistä koskevaa menettelyä ei voida pitää jo on valitusviranomaisen lainvoimaisella päätök-
4374: täysin tyydyttävänä. Määräyksen antaminen edel- sellä ratkaistu, lupaviranomaisen ei tule poiketa
4375: lyttää, että liikenneluvan lainvoimaisuus voidaan tuosta järjestyksestä. Tämän vuoksi lääninhalli-
4376: käytännössä varmuudella selvittää, koska seikalla tuksen ei olisi pitänyt myöntää etusijalle asetetun
4377: on ratkaiseva merkitys liikenteen aloittamisen hakijan luvan lisäksi muuta liikennelupaa eikä
4378: suhteen. Kun otetaan huomioon ammattimaises- kieltää ansioituneimmaksi todetun hakijan, Tuu-
4379: ta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuk- san, liikennelupaa koskevan päätöksen täytän-
4380: sen 26 §:n 5 momentissa tarkoitetun valitusoi- töönpanoa. Lisäksi kiinnitän huomiota siihen,
4381: keuden laajuus ja se, että valitusajan päättymis- ettei lainvoimaisuusmääräyksen käyttämistä il-
4382: ajankohta on epämääräinen, ellei yleistiedoksiau- man yksittäisessä tapauksessa olevaa perusteltua
4383: toa ole käytetty, voidaan havaita, että todellisuu- aihetta ole muutoinkaan pidettävä asianmukaisena.
4384: dessa liikenneluvan lainvoimaisuutta ei voida Kiinnitän vielä lääninhallituksen huomiota
4385: varmasti todeta. Joskin lainvoimaisuusmääräyk- ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä an-
4386: sen käyttämisen tueksi voidaan esittää Hämeen netun asetuksen 25 §:n kuolinpesää koskevaan
4387: lääninhallituksen lausunnossa kerrottuja perus- säännökseen. Sen mukaan kuolinpesällä on pää-
4388: teita, aiheutuu menettelystä näin ollen hanka- sääntöisesti oikeus jatkaa liikenteen harjoittamis-
4389: luuksia ja epätietoisuutta.'' ta enintään yhden vuoden ajan. Mikäli tästä
4390: Lisäyksenä edellä mainittuihin näkökohtiin to- enimmäisajasta liikenteen asianmukaisen hoidon
4391: tean vielä, että koska po. säännöksessä lainsäätä- turvaamiseksi poiketaan, tulisi lupaviranomaisen
4392: jä, asian laadun huomioon ottaen, jo on harkin- muun ohella selvityttää, onko kuolinpesä edel-
4393: nut, että luvan saaja pääsääntöisesti on oikeutet- leen jakamattomana olemassa.
4394: tu aloittamaan liikenteen lainvoimaa vailla ole- Edellä sanotun perusteella ja samalla kun kat-
4395: van ratkaisun nojalla, niin säännöksessä tarkoitet- son, ettei Tuusan kirjoitus anna puoleltani aihet-
4396: tua poikkeusmenettelyä ei tulisi käyttää tietyissä ta enempiin toimenpiteisiin, lähetän jäljennök-
4397: tapausryhmissäkään yleisesti vaan ainoastaan sil- sen tästä päätöksestä Hämeen lääninhallitukselle
4398: loin, kun siihen yksittäistapauksessa on perus- huomautuksena vastaisen varalle.
4399: teltua aihetta.
4400:
4401:
4402:
4403: Kysymys kirkkohallituksessa esittelijänä toimivan rakennustarkastajan esteellisyydestä, kun kirkkohal-
4404: lituksen ratkaistavana on ollut avustuksen myöntäminen rakennushankkeeseen, jonka suunnittelu-
4405: työtä rakennustarkastajan omistama arkkitehtitoimisto oli avustanut.
4406:
4407: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätos 21 ta ilmenee, että kirkkohallitus oli 24.11.1983
4408: päivältä elokuuta 1985, n:o 3327. tekemällään päätöksellä DN:o 33/241/83 hyväk-
4409: synyt Marttilan seurakunnan uuden seurakunta-
4410: Apulaisoikeuskanslerin päätös Marttilan talon rakentamisen avustuskohteeksi. Asian oli
4411: kunnasta olevan verovalmistelijan Elli kirkkohallitukselle esitellyt rakennustarkastaja,
4412: Vilhosen kirjoituksen johdosta kirkkohal- arkkitehti Jari Reponen. Hänen puolueettomuu-
4413: lituksen rakennustarkastajan menettelyä tensa tässä yhteydessä oli kuitenkin Vilhosen
4414: koskevassa asiassa. Annettu Helsingissä mielestä epäselvä. Kyseisen seurakuntatalon oli
4415: 21 päivänä elokuuta 1985. näet suunnitellut Insinööritoimisto Harri Hirsi-
4416: nummi, jota Reposen omistama arkkitehtitoimis-
4417: to oli tässä tehtävässä avustanut ja perinyt osuu-
4418: Kantelu destaan palkkiota. Vilhonen on pyytänyt oikeus-
4419: kansleria tutkimaan, oliko mainittu palkkio vai-
4420: Oikeuskanslerille 12.3.1984 osoittamassaan kuttanut asian ratkaisuun ja oliko kyseessä lahjo-
4421: kirjoituksessa Vilhonen on kertonut ja asiakirjois- man vastaanottaminen.
4422: II 87
4423:
4424: Hankitut selvitykset Reposen esittelyllä ei ollut ollut asiallista merki-
4425: tystä avustusmäärän suuruutta koskevan päätök-
4426: Reponeo on antanut asiassa selityksen ja kirk- sen lopputuloksen kannalta. Lopullisen avustuk-
4427: kohallitus selvityksen. sen myöntämistä koskevat asiat esittelee aina
4428: Reponeo on kertonut, että hän oli ollut muka- kirkon keskusrahaston johtaja.
4429: na valmistelemassa ko. avustuskohdepäätöksen
4430: esittelyä. Hänen toimistonsa oli saanut osuudes-
4431: taan rakennuksen suunnitteluun korvausta
4432: 19 000 markkaa. Tuo korvaus oli Reposen mie-
4433: lestä kohtuullinen. Arkkitehdin palkkion määri- Ratkaisu
4434: tysperusteiden mukainen korvaus olisi ollut n.
4435: 30 000 markkaa. Palkkiolla ei kuitenkaan Repo- A. Yleistä
4436: sen mielestä ollut ollut vaikutusta kirkkohallituk-
4437: sen päätökseen. Esityksissä ja lausunnoissa hank- Vaatimus virkamiehen esteettömyydestä kuu-
4438: keen tarkoituksenmukaisuutta oli puollettu. Seu- luu hallinnon keskeisiin periaatteisiin. Esteelli-
4439: rakuntatalot olivat ensisijaisia avustuskohteita, syys aiheutuu siitä, että virkamies on joko hallin-
4440: jotka aina pyrittiin varojen niin salliessa hyväksy- tomenettelyssä käsiteltävään asiaan tai siinä esiin-
4441: mään kirkkohallituksen käsittelyssä tukea saavien tyvään asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi
4442: hankkeiden joukkoon. Tässä tapauksessa ei voitu saattaa hänen puolueettomuutensa vaaranalaisek-
4443: suostua seurakunnan anomukseen 70 prosentin si. Esteellisyys merkitsee, ettei virkamies saa ryh-
4444: tuesta, vaan käytettiin tilastotiedoista johdettua tyä sellaisiin toimiin, joissa hänen mahdollinen
4445: lukua 60. puolueellisuutensa saattaisi vaikuttaa asian
4446: Reposella oli työpaikallaan sovitun käytännön lopputulokseen, eli hän ei saa käsitellä asiaa.
4447: mukaan ollut mahdollisuus suunnitella mm. seu- Hänen ei näin ollen tuolloin mm. pidä esitellä
4448: rakunnallisia rakennuksia ammattitaitonsa yllä- asiaa päätettäväksi eikä osallistua sen valmiste-
4449: pitämiseksi ja säilyttääkseen kosketuksen käytän- luun päätöksentekoa varten. Lisäksi on katsotta-
4450: nön rakentamiseen. Silloin kun näin oli tapahtu- va, ettei virkamiehen yleensä tule ottaa suoritet-
4451: nut, hän ei ollut toiminut esittelijänä. Po. ta- tavakseen sellaista virkaansa kuulumatonta yksi-
4452: pauksessa hän ei ollut huomannut pyytää vapau- tyistä tehtävää, joka aiheuttaa hänelle esteellisyy-
4453: tusta esittelijänä olemisesta, koska ei ollut ollut den virkatoimessaan.
4454: hankkeen varsinainen suunnittelija ja kyseessä oli Kirkkolain 493 §:n mukaan, verrattuna saman
4455: ollut vain periaatteellinen hyväksyminen. Teh- lain 436 §:n 3 momenttiin, noudatetaan asiain
4456: dystä suunnittelutyöstä olisi joka tapauksessa ol- käsittelyssä kirkkohallituksessa soveltuvin osin
4457: lut maksettava korvaus riippumatta siitä, käyn- tuomiokapitulin puheenjohtajan ja muun jäse-
4458: nistyisikö hanke vai ei. nen esteellisyydestä säädettyjä yleisen lain mukai-
4459: Kirkkohallitus on esittänyt, että rakennus- sia tuomarin jääviyssäännöksiä (oikeudenkäymis-
4460: hankkeen hyväksyminen avustuskohteeksi käsitel- kaari 13:1). Oikeudenkäymiskaaren sanotun
4461: lään ennen asian esilletuloa kirkkohallituksen säännöksen mukaan tuomari on esteeilinen mm.,
4462: kollegiossa epävirallisesti virkamiestyöryhmässä, jos hänellä on siinä asiassa osa tai siitä odotetta-
4463: jonka muodostavat kirkkoneuvokset. Rakennus- vanaan erinomaista hyötyä tai vahinkoa. Esteelli-
4464: tarkastaja selostaa työryhmälle kirkkohallitukseen syyskysymyksiä kirkkohallituksen osalta tarkastel-
4465: saapuneet hankkeet ja laatii esittelyn esikäsittelyn taessa on em. säännöksillä ensisijainen merkitys.
4466: mukaisena. Näin oli tapahtunut tässäkin tapauk- Säännöksiä hallintovirkamiehen esteellisyydes-
4467: sessa. Silloin kun Reponeo omistamansa arkki- tä yleensä sisältyy hallintomenettelylakiin (598/
4468: tehtitoimiston nimissä oli ammattitaidon ylläpi- 82), ja sitä koskevia periaatteita on laajasti käsi-
4469: tämiseksi suunnitellut seurakunnallisia kohteita, telty po. lakia koskevan hallituksen esityksen
4470: hän suullisten ohjeiden mukaan ei voinut toimia (N:o 88/81 vp.) perusteluissa. Vaikkei sanottu
4471: esittelijänä. Erillisiä ohjeita nyt po. laatuista laki koske kirkon viranomaisia, sen säännökset
4472: suunnittelujärjestelyä vanen, jossa Reponeo oli ovat ilmausta virkamiesten yleisistä virkavelvolli-
4473: toiminut varsinaisen suunnittelijan konsulttina suusperiaatteista. Hyvään hallintotapaan kuuluu,
4474: ilman että hänen toimistonsa nimi olisi ollut etteivät asioita käsittele virkamiehet, joiden puo-
4475: näkyvissä, hänelle ei ollut annettu. Kirkkohalli- lueettomuus niihin nähden on saattanut vaaran-
4476: tuksen mukaan asioiden käsittelytavasta johtuen tua.
4477: 88 II
4478:
4479: B. Rakennustarkastaja Reposen menettely seurakunnallisten rakennusten osalta on - ellei
4480: se suorastaan ole tapahtunut hänen esimiestensä
4481: 1. Esteellisyys luvalla - ainakin ollut heidän tiedossaan heidän
4482: puuttumattaan siihen.
4483: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Re-
4484: ponen on osallistunut po. avustuskohdepäätök-
4485: sen valmisteluun ja hän myös on sen kirkkohalli- 3. Toimenpiteet
4486: tukselle päätöksentekoa varten esitellyt. Hänellä
4487: ei ole ollut sanotussa asiassa oikeudenkäymiskaa- Edellä sanotun perusteella ja huomioon ottaen
4488: ren 13 luvun 1 §:n mukaisesti osaa. Se seikka, Reposen antaman selityksen sekä mm. sen, ettei
4489: onko hänellä ollut asiasta sanotussa lainkohdassa hänelle ollut annettu tällaisen tilanteen varalta
4490: tarkoitettua erinomaista hyötyä odotettavanaan, ohjeita, katson, ettei Reponen ole menetellyt
4491: on jossain määrin tulkinnanvarainen. Kuitenkin asiassa hänen viakseen virkavirheenä luettavalla
4492: katson, ettei ole käynyt ilmi sellaisia perusteita, tavalla.
4493: että Reposta oikeudenkäymiskaaren 13 luvun Asiassa on kuitenkin aihetta kiinnittää kirkko-
4494: 1 §:ään perustuvan tuomarinjäävin nojalla olisi hallituksen huomiota Reposen rakennustoimin-
4495: pidettävä asiassa esteellisenä. taan liittyvien virkatehtävien järjestämiseen siten,
4496: ettei luottamus virkatoiminnan puolueettomuu-
4497: teen vaarannu viran ulkopuolisen yksityisen
4498: 2. Itsensä esteelliseksi saattaminen suunnittelutoiminnan johdosta, vaikkei se suora-
4499: naisesti aiheuttaisikaan asianomaiselle esteelli-
4500: Vaikka varsinaista jääviyttä asiassa edellä sano- syyttä virkatoimessa. Yleisen edun kannalta ei ole
4501: tun mukaisesti ei olekaan, niin kuitenkin se suotavaa, että asianomainen käsittelee virassaan
4502: seikka, että Reponen toisaalta oli yksityisesti yksityiseen toimintaansa liittyviä asioita.
4503: ottanut rakennuksen suunnittelutehtäviä suorit- Lisäksi kiinnitän Reposen itsensä huomiota
4504: taakseen ja toisaalta oli tuota rakennusta koske- siihen, että hänen tulisi pidättäytyä sellaisista
4505: van asian virkamiehenä valmistellut ja esitellyt, virkaansa kuulumattomista yksityisistä tehtävistä,
4506: on ollut omiaan horjuttamaan luottamusta viran- jotka voivat saattaa hänet esteelliseksi virkatehtä-
4507: omaisten toiminnan puolueettomuuteen ja oi- vissään tai vaarantaa luottamusta niiden puolu-
4508: keudenmukaisuuteen. On kuitenkin todettava, eettomuuteen.
4509: että hänen yksityinen suunnittelutoimintansa
4510:
4511:
4512:
4513:
4514: Oikeusneuvosmies oli menetellyt virheellisesti kieltäytyessään antamasta haastetta sillä perusteella,
4515: ettei asiassa ollut suoritettu poliisitutkintaa tai muuta vastaavaa selvitystä, vaikka haastehakemus
4516: sisällöltään täytti oikeudenkäymiskaaressa asetetut vaarimukset.
4517:
4518: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje Jy· 1. Kantelukirjoitus
4519: väskylän raastuvanoikeuden pormestarille 23 päi-
4520: vältä elokuuta 1985, n:o 3374. Oikeuskanslerille 17.6.1983 osoittamassaan
4521: Jyväskylän kaupungista olevan E.S:n oikeus- kirjoituksessa E.S. oli oheistamiinsa liitteisiin
4522: kanslerille 17.6.1983 osoitettuun kirjoitukseen viitaten kannellut siitä, että Jyväskylän raastuvan-
4523: haasteiden antamatta jättämistä ynnä muuta kos- oikeus oli palauttanut sinne toimitetut haasteha-
4524: kevassa asiassa olen tänään vastannut kirjeelläni kemukset haastetta antamatta. Lisäksi E.S. oli
4525: n:o 3372. Kirjeestä ilmenevässä tarkoituksessa kannellut eräistä muista asioista, jotka hän oli
4526: lähetän jäljennöksen siitä Teille ja Teidän väli- tarkemmin esittänyt kirjoituksen liiteasiakirjoissa.
4527: tyksellänne tiedoksi myös oikeusneuvosmies Pert-
4528: ti Kurkiselle. 1.1. Haasteiden antamatta jättäminen
4529: Puheena olevasta jäljennöksestä ilmeni muun
4530: ohessa seuraavaa: Kirjoitukseen oli liitetty kaksi Jyväskylän raas-
4531: II 89
4532:
4533: tuvanoikeuden kanslialle osoitettua 2.6.1983 päi- ainoa ajan ynnä muun suhteen selvästi
4534: vättyä haastehakemusta ja kaksi hakemusta mak- määritelty teko oli kesällä 1967 tapahtuneeksi
4535: suuoman oikeudenkäynnin saamiseksi. Toisessa väitetty yksityisen asiakirjan väärentäminen ja
4536: haastehakemuksessa oli pyydetty haastamaan Jy- tämä asia oli ratkaistu Jyväskylän raastuvanoi-
4537: väskylän kaupungista oleva R.L. ja toisessa Jyväs- keuden II osastolla 11.2.1969 §:n 66 kohdalla;
4538: kylästä olevat L.S. ja E.K.S. Kummassakin haas- päätökseen oli ilmoitettu tyytymättömyyttä,
4539: tehakemuksessa oli haastetta haluttu niissä tar- - muussa suhteessa nimetyt teot olivat ajan
4540: kemmin yksilöidyistä kavalluksista. ynnä muun suhteen riittämättömästi yksilöidyt,
4541: Jyväskylän raastuvanoikeuden oikeusneuvos- mutta mikäli kyseessä oli mainittu vuosi 1967, oli
4542: mies Pertti Kurkinen oli 10.6.1983 päivätyn otettava huomioon, että kirjoituksessa nimettyjen
4543: kirjeensä ohessa palauttanut haastehakemukset rikosten vanhentumisaika on 2-10 vuotta.
4544: E.S:lle ja kirjeessä ilmoittanut, että kyseistä laa- Pormestari Autio totesi lausunnossaan muun
4545: tua olevia rikoshaasteita ei voitu antaa ilman ohella, että hän yhtyi Kurkisen selvityksessään
4546: suoritettua poliisitutkintaa tai muuta vastaavaa kirjoittamaan. E.S:n kirjoituksien tarkoittamissa
4547: selvitystä. L.S:a ja E.K.S:a koskevan haasteen vangin jutuissa oli yleensä odotettavissa hakemus
4548: osalta kirjeessä oli vielä viitattu raastuvanoi- maksuuoman oikeudenkäynnin saamiseksi. Sen
4549: keuden kirjeeseen n:o 302/28.8.1981. jälkeen melkeinpä säännönmukaisesti vanki vaati
4550: hänen tilaamistaan henkilökohtaisesti oikeuteen
4551: ajamaan asiaansa yhdessä hänelle myöhemmin
4552: 1.2. Muut asiat määrättävän avustajan kanssa. Kun asiaan kyt-
4553: keytyi näin valtion varojen käyttämisestä päättä-
4554: minen, oli haasteen antamisen edellytyksiin kiin-
4555: nitettävä erityistä huomiota. - Laki ei sisällä
4556: 2. Hankitut selvitykset ja tiedot määräyksiä siitä, voiko tuomari kieltäytyä anta-
4557: masta haastetta. Oikeustieteellisessä kirjallisuu-
4558: Edellä 1.1. -kohdassa mainitun asian johdosta dessa mielipiteet asiasta menevät eri suuntiin.
4559: Jyväskylän raastuvanoikeuden oikeusneuvosmies Huomioon ottaen Kurkisen mainitsema haaste-
4560: Pertti Kurkinen antoi selvityksen ja pormestari hakemuksien epäselvyys ja yksilöimättömyys, asi-
4561: Mauri Autio lausunnon. aan liittyvä maksuuoman oikeudenkäynnin anot-
4562: Selvityksessään Kurkinen totesi, että yleisenä tu etu, valtiolla rangaistuksen täytäntöönpanossa
4563: sääntönä voitiin pitää, että tuomarin on annetta- olevat intressit ja muu hakijan kirjoituksissa ilme-
4564: va pyydetty haaste. Kuitenkin tässä suhteessa nevä, haasteiden antamiselle ei Aution mielestä
4565: täytyi olla tapauskohtainen harkintavalta syistä, ollut ollut edellytyksiä.
4566: joita ei voida yksityiskohtaisesti määritellä. Asia-
4567: kirjavihko puhui sen puolesta, että tehty ratkaisu
4568: oli oikea. Näin R.L:a koskevan haasteen suhteen 3. Ratkaisu
4569: siksi, että tarkemmat tiedot puuttuivat siitä,
4570: missä asemassa ja millä tavoin ko. henkilö olisi Perehdyttyään asiaan apulaisoikeuskansleri to-
4571: syyllistynyt kavallukseen. Lisäksi oli ilmeistä, että tesi seuraavaa.
4572: E.S. oli tarkoittanut sitä, että sosiaalilautakunta
4573: oli menetellyt virheellisesti, mikä taas olisi vaati-
4574: nut muita toimenpiteitä. L.S:a ja E.K.S:a koske- 3 .1. Haasteiden antamatta jättäminen
4575: van haastepyynnön suhteen Kurkinen viittasi
4576: hakemuksen epäselvyyteen ja siihen, että kyseistä Haasteesta ja sen tiedoksi antamisesta sääde-
4577: pesää koskeva kavallusjuttu oli jo käsitelty 1960- tään oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa. Säännös-
4578: luvulla. Lisäksi Kurkinen korosti sitä, että ten mukaan toimivaltainen tuomari on velvolli-
4579: käytännön syistä rikoshaasteen antamisen varsin- nen antamaan pyydetyn haasteen, mikäli pyyntö
4580: kin virallisen syytteen alaisten tekojen osalta esitetään kirjallisessa haastehakemuksessa, joka
4581: tulisi tapahtua vasta poliisitutkinnan ja virallisen sisällöltään täyttää sanotussa luvussa säädetyt
4582: syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. edellytykset.
4583: Kurkisen selvityksen liitteenä oli jäljennös hä- Oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa ei ole sään-
4584: nen E.S:lle 28.8.1981 osoittamastaan kirjeestä. nöksiä siitä, missä tapauksissa tuomari voi kiel-
4585: Siinä Kurkinen ilmoitti, että haastehakemus pa- täytyä antamasta haastetta. Selvää kuitenkin on,
4586: lautettiin haastetta antamatta, koska että haasteen antaminen voidaan evätä vain eri-
4587:
4588: 12 360437E
4589: 90 II
4590:
4591: tyisen harvinaisissa poikkeustapauksissa. Oikeus- Kurkinen ei siten ollut menetellyt virheellisesti,
4592: tieteellisessä kirjallisuudessa on esitetty, että tuo- kun hän oli kieltäytynyt antamasta E.S:n pyytä-
4593: mari voi kieltäytyä antamasta haasteen esimerkik- mää L.S:a ja E.K.S:a koskevaa haastetta.
4594: si silloin, kun haasteen pyytäjä on kokonaan Sen sijaan sosiaalitarkkaaja R.L:a koskevan
4595: vailla oikeudenkäyntikelpoisuutta tai haastehake- haastepyynnön Kurkinen oli evännyt virheellisillä
4596: muksessa esitetyt vaatimukset ovat ilmeisesti perusteilla. Poliisitutkinnan suorittamista tai
4597: mahdottomia tai selvästi oikeusjärjestyksen pe- muuta vastaavaa selvitystä ei voimassa olevan
4598: rusteiden vastaisia tai itse asiaa ei ole ollenkaan oikeuden mukaan voida pitää edellytyksenä haas-
4599: pystytty haastehakemuksessa ilmaisemaan. Sitä teen antamiselle. Haastehakemus oli sisällöltään
4600: vastoin haastetta ei yleensä voida evätä, vaikka täyttänyt lain vaatimukset. R.L:a koskeva haaste
4601: haasteen antaja havaitsisi jonkin ehdottoman olisi näin ollen pitänyt antaa.
4602: oikeudenkäyntiedellytyksen puuttuvan tai kan-
4603: teen olevan aiheeton.
4604: Oikeusturvamenettelyn kokonaisuuteen kuu- 3.2. Muut asiat
4605: luu myös vastaajan aseman turvaaminen ja oikeu-
4606: denkäynnin väärinkäyttämisen estäminen. Oi-
4607: keudenkäymiskaaressa on eräitä säännöksiä, lä- 3.3. Toimenpiteet
4608: hinnä 28 luvun 1 § ja 29 luvun 1 §, joilla on
4609: pyritty estämään aiheeton kanteen nostaminen. Edellä apulaisoikeuskansleri on katsonut oi-
4610: Näistä säännöksistä ilmenevien oikeusperiaattei- keusneuvosmies Kurkisen menetelleen virheelli-
4611: den nojalla voidaan katsoa, että tuomarilla on sesti, kun hän ei anatanut pyydettyä R.L:a koske-
4612: valta kieltäytyä antamasta pyydettyä haastetta vaa haastetta.
4613: silloin, kun hän haastehakemuksen sisällön ja Haasteen antamisen epäämistä koskevien sää-
4614: tuomioistuimen hallussa olevien muiden asiakir- dösten puutteellisuus ja muut asiassa esiin tulleet
4615: jojen perusteella voi katsoa selvitetyksi, että haas- seikat huomioon ottaen apulaisoikeuskansleri
4616: teen pyytäjän tarkoituksena on oikeusturvame- katsoi kuitenkin, ettei Kurkisen menettelyn suh-
4617: nettelyn väärinkäyttäminen. Tällaisen kannan on teen ollut aihetta muuhun toimenpiteeseen kuin
4618: esittänyt eduskunnan oikeusasiamies päätökses- että lähettämällä jäljennöksen kirjeestä Jyväsky-
4619: sään n:o 320/27.2.1975. län raastuvanoikeuden pormestarille ja hänen
4620: Asiassa saadun selvityksen mukaan L.S:a ja välityksellään oikeusneuvosmies Kurkiselle saatet-
4621: E.K.S:a koskevassa haastehakemuksessa tapahtu- tiin heidän tietoonsa apulaisoikeuskanslerin kan-
4622: neeksi väitetty kavallus oli ollut tuomioistuimen nanotto. haasteen antamista ja epäämistä koske-
4623: käsiteltävänä 1960-luvulla. Asian uudelleen otta- vassa asiassa.
4624: mista tuomioistuimen käsiteltäväksi olisi pidettä- E.S:n kirjoitus ei antanut aihetta enempiin
4625: vä oikeuden väärinkäyttönä. Oikeusneuvosmies toimenpiteisiin apulaisoikeuskanslerin puolelta.
4626:
4627:
4628: Liikenneministeriölle huomautettu vastaisen varalle sen menettelyn virheellisyydestä autokatsastus-
4629: konttorin päällikön tehtävien uudelleenjärjestelyä koskevassa asiassa. Päällikkönä ei voi autorekisteri-
4630: keskuksesta annetun asetuksen mukaan toimia samanaikaisesti useampi kuin yksi henkilö. Liikenne-
4631: ministeriö ei siten olisi saanut ilman säännöksiin perustuvaa valtuutta määrätä toista henkilöä osaksi
4632: hoitamaan autokatsastustoimiston päällikön ratkaisuvaltaan kuuluvia tehtäviä. Autorekisterikeskuksen
4633: työjärjestykseen tehtyä muutosta, jolla nimenomaan tarkoitettiin puuttua vain yhden autokatsastus-
4634: konttorin päällikön ratkaisuvaltaan, ei ole pidetty oikeudelliselta kannalta moitteettomana.
4635:
4636: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös 12 Kantelu
4637: päivältä syyskuuta 1985, n:o 3726.
4638: Apulaisoikeuskanslerin päätös Kauniais- Oikeuskanslerille 29.6.1984 osoittamassaan
4639: ten kaupungista olevan lääninkatsastus- kirjoituksessa Savolainen on kertonut, että liiken-
4640: miehen Kalevi Savolaisen kirjoituksen neministeriö oli 25.5.1984 antamallaan päätök-
4641: johdosta Helsingin autokatsastuskontto- sellä n:o 10291 13184 autorekisterikeskuksesta an-
4642: rin päällikön tehtävien muuttamista kos- netun asetuksen (478/82) 13 §:n 1 momentin
4643: kevassa asiassa. Annettu Helsingissä 12 nojalla määrännyt katsastusmies Heikki Oksasen
4644: päivänä syyskuuta 1985. 1. 6 .1984 lukien toistaiseksi toimimaan Helsingin
4645: II 91
4646:
4647: autokatsastuskonttorissa sanotun katsastustoimi- riön ratkaisu peruuttaa katsastuskonttorin päälli-
4648: paikan päällikkönä siltä osin, kuin tehtävät vasta- kön päätösoikeus hänen omassa toimipaikassaan
4649: sivat ajoneuvojen katsastustoiminnan osalta auto- oli jo sinänsä hämmästyttävä toimenpide. Kun se
4650: katsastustoimiston päällikön tehtäviä. Helsingin lisäksi oli toteutettu antamatta Savolaiselle tilai-
4651: autokatsastuskonttorin päällikölle kuuluvat suutta esittää vastinetta, eikä ministeriö ollut
4652: muut, mukaan lukien kuljettajatutkintoon liitty- yksilöinyt tai perustellut päätöstään, syntyi Savo-
4653: vät tehtävät, hoiti edelleen katsastuskonttorin laisen mielestä pakostakin kuva mielivaltaisesta
4654: päälliköksi aikaisemmin (liikenneministeriön vallankäytöstä.
4655: päätös 11.11.1982, n:o 1494113/82) määrätty Edellä mainittuihin liikenneministeriön pää-
4656: lääninkatsastusmies Kalevi Savolainen. töksiin sekä niiden valmisteluun ja toteuttami-
4657: Liikenneministeriö oli 1.6.1984 tekemällään seen oli Savolaisen mielestä liittynyt piirteitä,
4658: päätöksellä n:o 10981 13184 muuttanut autore- jotka olivat vakavasti loukanneet hänen oikeus-
4659: kisterikeskuksen työjärjestyksen 35 §:n sanamuo- turvaansa ja saattaneet hänen toimintansa katsas-
4660: don. Ministeriö oli sitten samana päivänä teke- tuskonttorin päällikkönä epäilyttävään valoon.
4661: mällään päätöksellä n:o 1029/13/84 peruuttanut Tämän vuoksi Savolainen on pyytänyt oikeus-
4662: edellä mainitun määräyksensä ja määrännyt kansleria tutkimaan asian ja selvittämään, oliko
4663: muutettuun työjärjestykseen nojautuen uudel- sen käsittely tapahtunut oikein perustein sekä
4664: leen katsastusmies Oksasen tekemään 1.6.1984 voimassa olevan lainsäädännön ja hyvän hallinto-
4665: lukien toistaiseksi Helsingin autokatsastuskontto- tavan mukaisesti.
4666: rissa päätökset, siltä osin kuin niiden tekeminen
4667: kuului katsastustoimen osalta autokatsastustoi-
4668: miston päällikölle. Hankitut selvitykset
4669: Savolainen on katsonut, että liikenneministe-
4670: riö oli nojautunut 2 5. 5.1984 antamassaan pää- Autorekisterikeskuksesta on hankittu tänne
4671: töksessä virheellisesti autorekisterikeskuksesta an- nähtäväksi autorekisterikeskuksen 28.1.1983 an-
4672: netun asetuksen 13 §:n 1 momenttiin, joka ei nettu työjärjestys, sen 35 §:ään 1.6.1984 tehty
4673: mahdollistanut tällaisen päätöksen tekemistä. muutos, autorekisterikeskuksen 27.6.1984 annet-
4674: Ministeriö oli sitten, autorekisterikeskuksesta an- tu työjärjestys, edellä mainitut liikenneministe-
4675: netun asetuksen 25 §:ään nojautuen, muuttanut riön 25. 5. ja 1. 6.1984 tekemät päätökset sekä
4676: autorekisterikeskuksen työjärjestyksen 35 §:n sa- Uudenmaan läänin katsastusalueen katsastus-
4677: namuotoa lisäämällä sen loppuun uuden lau- konttorin ja -toimistojen 25.7.1983 annettu työ-
4678: seen. Työjärjestyksen vahvistaminen asetuksen järjestys.
4679: 25 §:n mukaisesti kuitenkin edellytti autorekiste-
4680: rikeskuksen esitystä asiasta. Sellaista esitystä auto-
4681: rekisterikeskus ei ollut koskaan tehnyt 35 §:n Liikenneministeriön selvitys
4682: osalta. Katsastuskonttorin päällikön tehtävät oli-
4683: vat määrätyt työjärjestyksen 33 ja 34 §:issä, joten Liikenneministeriö on 31.8.1984 antamassaan
4684: ministeriön tekemä lisäys ei ollut tarpeellinen selvityksessä esittänyt, että edellä mainittu liiken-
4685: eikä tarkoituksenmukainen, ja se oli kaiken lisäk- neministeri Matti Puhakan 2 5. 5 .1984 tekemä ja
4686: si sijoitettu väärään asiayhteyteen. Katsastuskont- toimistopäällikkö, hallitusneuvos Iikka J. Aution
4687: torissa ei ollut katsastustoimiston päällikön tehtä- esittelemä päätös, joka nojautui autorekisterikes-
4688: viä vaan ainoastaan katsastuskonttorin päällikön kuksesta annetun asetuksen 13 §:n 1 moment-
4689: tehtävät. Muutos sekoitti määräys- ja päätäntä- tiin, ei ilman muuta ollut virheellinen. Kysymyk-
4690: valtasuhteet katsastuskonttorissa. sessä oli tulkinnallinen asia. Koska siinä oli
4691: Liikenneministeriön päätöksillä oli Savolaisen kuitenkin ollut tietynasteista oikeudellista epä-
4692: mielestä ilmeisenä tarkoituksena muuttaa katsas- varmuutta, kirje oli päätetty kumota ja asia
4693: tuskonttorin operatiivista johtoa. Katsastusasioi- järjestää muodollisesti hieman eri tavalla.
4694: den johtoon niillä ei ollut vaikutusta, koska sama Autorekisterikeskus ei ollut tehnyt esitystä työ-
4695: henkilö toimi edelleen siitä vastaavana henkilö- järjestyksen 35 §: n muuttamisesta sellaiseksi kuin
4696: nä. Ainoa päätöksillä aikaansaatu muutos oli se, liikenneministeriö oli sen vahvistanut ministeri
4697: ettei Savolainen enää saanut tehdä päätöksiä Puhakan hallitusneuvos Aution esittelystä
4698: autorekisterikeskuksen työjärjestyksen 33 §: n 1.6.1984 tekemällä päätöksellä. Autorekisterikes-
4699: määräämistä, enimmäkseen toimipaikan hallin- kuksen työjärjestys oli kuitenkin kokonaisuutena
4700: toon ja varainhoitoon liittyvistä asioista. Ministe- ollut ministeriön käsiteltävänä eräiden organisaa-
4701: 92 II
4702:
4703: tiomuutosten takia. Tästä oli olemassa autorekis- Edellä sanotun perusteella ministeriö on katso-
4704: terikeskuksen esitys. Ministeriö oli vahvistanut nut, ettei se ollut menetellyt asiassa epätarkoi-
4705: työjärjestyksen kokonaan uudessa muodossa tuksenmukaisesti eikä muodollisesti virheellisesti.
4706: 27 .6.1984. Tällöin puheena oleva 1.6.1984 vah-
4707: vistettu täydennys vanhaan 35 §:ään oli otettu
4708: tekstiin uudelleen. Autorekisterikeskuksen sa- Lääninkatsastusmies Savolaisen vastine
4709: mansisältöisen esityksen puuttumista ei ministe-
4710: riössä ollut pidetty esteenä. Ministeriö ei käsityk- Savolainen on 28.10.1984 antanut liikennemi-
4711: sensä mukaan ollut sidottu vain hyväksymään tai nisteriön selvityksen johdosta vastineen, jossa
4712: hylkäämään autorekisterikeskuksen työjärjestystä hän, kantelunsa uudistaen sekä esittäen omat
4713: koskevaa ehdotusta, vaan se saattoi siitä poiketa. näkemyksensä liikenneministeriön perusteluihin,
4714: Autorekisterikeskus ei ministeriön mukaan voi- on katsonut liikenneministeriön asiassa noudatta-
4715: nut myöskään olemalla tekemättä esityksiä estää man menettelyn virheelliseksi. Savolainen on
4716: ministeriötä tekemästä tarpeellisiksi katsottavia lisäksi ilmoittanut ministeriön kuruonneen
4717: muutoksia työjärjestykseen. 1.6.1984 antamansa päätöksen n:o 1029/13/84
4718: Savolaisen mainitsemat työjärjestyksen kohdat ja määränueen 10.9.1984 antamallaan päätöksel-
4719: koskivat ministeriön mukaan tehtäviä, mutta ei lä n:o 1451/13/84, jonka ministeri Puhakka oli
4720: ratkaisuvaltaa. Täydennys 35 §:ään selvitti minis- toimistopäällikkö, yli-insinööri U.U.J. Koposen
4721: teriön mielestä ratkaisuvaltakysymykset katsastus- esittelystä tehnyt, katsastusmies Eero Leppäkor-
4722: toimipaikoilla kokonaan. Siinä myös selvitettiin, ven tekemään toistaiseksi, kunnes ministeriö toi-
4723: miten poikkeustapauksissa menetellään. Ministe- sin määrää, Helsingin autokatsastuskonttorissa
4724: riön päätös ei muodostanut autokatsastuskontto- päätökset siltä osin kuin ne vastaavat katsastustoi-
4725: riin sisäistä organisaatiojakoa, vaan määräsi rat- men osalta autokatsastustoimiston päällikön teh-
4726: kaisuvallasta toimipaikan niiden tehtävien osalta, täviä.
4727: jotka vastasivat autokatsastuskonttorien alaisten
4728: toimipaikkojen päälliköiden tehtäviä. Puheena
4729: olevia tehtäviä ei ollut erikseen lueteltu, koska ne Liikenneministeriön lausunto
4730: ilmenivät työjärjestyksestä. Savolaiselle jäi minis-
4731: teriön 1.6.1984 tekemän päätöksen nojalla edel- Liikenneministeriö on Savolaisen vastineen
4732: leen varsinainen toimipaikan päällikkyys. Sano- johdosta 10.1.1985 antamanaan lausuntona yhty-
4733: tun päätöksen oli tehnyt ministeri Puhakka halli- nyt siihen, mitä hallitusneuvos Autio on asiassa
4734: tusneuvos Aution esittelystä. Tältä osin ministe- laatimassaan 20.12.1984 päivätyssä muistiossa
4735: riön 25.5. ja 1.6.1984 tekemät päätökset poikke- esittänyt. Siinä on mm. esitetty, että ministeriö
4736: sivat toisistaan. oli pyytänyt erikseen valtiovarainministeriön jär-
4737: Ministeriö oli mielestään selvitellyt asiaa riittä- jestelyosaston lausunnon autorekisterikeskuksen
4738: västi. Tämä oli tapahtunut ennen päätösten te- työjärjestyksen 35 §:n muutoksesta. Lausunnon
4739: koa ensi sijassa suullisin keskusteluin. Savolaisen viipyessä ministeriö oli vahvistanut koko autore-
4740: tietoon oli: jo tällöin saatettu, että kysymys oli kisterikeskusta koskevan työjärjestyksen edellä
4741: toimipaikalla vaikeutuneista henkilösuhteista. kerrotulla tavalla.
4742: Samassa yhteydessä Savolainen oli esittänyt niitä Heinäkuun 20 päivänä 1984 antamassaan lau-
4743: näkökohtia, jotka hänen mielestään olivat johta- sunnossa valtiovarainministeriön järjestelyosasto
4744: neet tilanteeseen. Myöhemminkään hän ei ollut totesi, että työjärjestyksen 35 §:n muutos näyttäi-
4745: esittänyt mitään, mikä olisi vaikuttanut ministe- si mahdollistavan rajaamauoman oikeuden tehtä-
4746: riön toimenpiteisiin. Ministeriön toimenpiteet vien delegointiin, jolloin toimipaikan päällikkö-
4747: eivät olleet rangaistuksia, vaan olosuhteiden vaa- nä toimivan virkamiehen päätöksentekovalta voi-
4748: timia toimivaltaa koskevia ratkaisuja, jollaisten taisiin sivuuttaa myöntämällä yleinen ratkaisuval-
4749: tekemiseen ylempi hallinnollinen viranomainen ta jollekin muulle virkamiehelle hänen sijastaan.
4750: on toimivaltansa puitteissa velvollinen hallinto- Järjestelyosasto ei pitänyt tämänkaltaista tehtä-
4751: tehtävien sujuvuuden sitä edellyttäessä. Asian vien järjestelyä tarkoituksenmukaisena. Tehtä-
4752: laadun johdosta kaikkia tosiasiallisia perusteita ei vien siirtoa käsittelevien määräyksien tulee olla
4753: ollut voitu kirjallisesti tuoda esille. Silloin kun oli riittävän yksiselitteiset sekä määrittää täsmällisesti
4754: kysymys henkilösuhteista, syitä ei ministeriön siirrettävät tehtävät. Ratkaisuvallan siirto-oikeus
4755: mielestä edes ollut aina selvitettävissä, vaan tilan- tulisi tässäkin tapauksessa rajoittaa selvästi vain
4756: ne vain ilmeni tosiasiallisena. erikseen määrättäviin yksittäisiin asiaryhmiin.
4757: II 93
4758:
4759: Työjärjestyksen 35 §:n viimeinen lause tulisi näin Liikenneministeriön 7.1.1983 antamalla paa-
4760: ollen kirjoittaa esimerkiksi seuraavasti: ''Muut töksellä (33/83) on määrätty katsastuskonttorit,
4761: katsastustoimipaikan päätökset tekee toimipaikan niiden alaiset katsastustoimistot ja niiden katsas-
4762: päälliköksi määrätty virkamie~, j<?llei liiken~em~ tustoimialueisiin kuuluvat kunnat. Tämän mu-
4763: nisteriö autokatsastuskonttonn Ja autorekisten- kaisesti Uudenmaan läänissä on Helsingin katsas-
4764: keskus autokatsastustoimiston erikseen lueteltu- tuskonttori, toimialueenaan Espoo, Helsinki,
4765: jen tehtävien osalta ole yksittäistapauksissa toisin Kauniainen, Kirkkonummi ja Vantaa, sekä sen
4766: määrännyt.'' alaisia katsastustoimistoja muiden kuin edellä
4767: mainittujen kuntien alueella.
4768: Savolaisen lisävastine Autorekisterikeskuksen työjärjestyksen {28.1.
4769: 1983) 32 §:n mukaan katsastuskonttorin päällik-
4770: Savolainen on vielä 21.1.1985 antanut liiken- könä on katsastusalueelle määrätty lääninkatsas-
4771: neministeriön lausunnon johdosta vastineensa, tusmies, jollei liikenneministeriö ole toisin mää-
4772: jossa hän on torjunut ministeriön esittämät näkö- rännyt. Sanotun työjärjestyksen 33 § sisältää
4773: kohdat. Savolainen on kiinnittänyt huomiota määräyksiä katsastuskonttorin ja -toimiston pääl-
4774: mm. siihen, että liikenneministeriö oli toteutta- likköjen tehtävistä ja 34 § lisäksi määräyksiä
4775: nut 1.6.1984 autorekisterikeskuksen työjärjestyk- katsastuskonttorin päällikön tehtävistä.
4776: sen 35 §:n muutoksen pyytämättä siitä järjestely- Autorekisterikeskuksesta annetun asetuksen
4777: osaston lausuntoa. Vasta 11.6.1984 päivätyllä 13 §:n 1 momentin mukaan, huomioon ottaen
4778: kirjeellä kyseinen pyyntö oli tehty. Liikennemi- viraston päällikkönä toimivan virkamiehen pää-
4779: nisteriö oli siitä huolimatta vahvistanut autorekis- töksentekovaltaa koskevat yleiset periaatteet, au-
4780: terikeskuksen työjärjestyksen kokonaisuudistuk- tokatsastuskonttorin päällikkönä voi toimia sa-
4781: sen runsaat kaksi viikkoa lausuntopyynnön alle- manaikaisesti vain yksi henkilö. Liikenneministe-
4782: kirjoituspäivän jälkeen ja kolme viikkoa ennen riön menettely määrätä 25.5.1984 Helsingin au-
4783: pyytämänsä lausunnon allekirjoituspäivää. tokatsastuskonttorin varsinaisen päällikön, lää-
4784: ninkatsastusmies Savolaisen ohella myös Oksanen
4785: päällikkönä osaksi hoitamaan Savolaiselle virasto-
4786: Ratkaisu päällikkönä kuuluvia tehtäviä on virheellinen. Se
4787: ei ole perostettavissa edellä mainittuun eikä
4788: 1. Liikenneministeriön 25.5.1984 tekemä muuhunkaan säännökseen, joka oikeuttaisi tällai-
4789: päätös seen menettelyyn.
4790: Päätös on ristiriidassa autorekisterikeskukselle
4791: Liikenneministeriö on 2 5. 5 .1984 tekemällään 28.1.1983 vahvistetun työjärjestyksen 33 §:n
4792: päätöksellä n:o 1029/13/84 määrännyt katsastus- kanssa, sillä ratkaisuvalta 33 §:ssä mainituissa
4793: mies Oksasen toimimaan Helsingin autokatsas- asioissa kuuluu katsastuskonttorissa sen päälliköl-
4794: tuskonttorissa sanotun katsastustoimipaikan pääl- le. Helsingin katsastuskoottorilla tosin on Helsin-
4795: likkönä siltä osin, kuin tehtävät vastaavat ajoneu- gin kaupungin ja eräiden muiden kuntien alueel-
4796: vojen katsastustoiminnan osalta autokatsastustoi- la samoja tehtäviä kuin läänin katsastustoimis-
4797: miston päällikön tehtäviä. toilla toimialueillaan, mutta sen organisaatioon
4798: Autorekisterikeskuksesta annetun asetuksen ei kuulu erillistä katsastustoimistoa. Sanottu pää-
4799: 9 §:n mukaan kukin lääni muodostaa katsastus- tös on ollut omiaan sekoittamaan määräys- ja
4800: alueen, jossa katsastustoimipaikkoina ovat auto- päätäntävaltasuhteita katsastuskonttorissa. Tehtä-
4801: katsastuskonttori ja sen alaiset autokatsastustoi- vät ja niistä johtuva päätöksentekovalta muodos-
4802: mistot. Liikenneministeriö määrää katsastustoi- tavat kokonaisuuden, eikä niitä ole ollut tällä
4803: mipaikkojen sijoituspaikat ja toimialueet. Sano- tavalla mahdollista erottaa toisistaan. Päätös on-
4804: tun asetuksen 10 §:n mukaan autokatsastuskont- kin kohta korvattu uudella päätöksellä.
4805: tori johtaa ja valvoo autokatsastustoimistojen toi-
4806: mintaa. Asetuksen 11 §:ssä määrätään katsastus-
4807: toimipaikan tehtävät. Siellä voi 12 §:n mukaan 2. Autorekisterikeskuksen työjärjestyksen
4808: olla lääninkatsastusmiehen ja katsastusmiehen 35 §:n muuttaminen
4809: virkoja. Autokatsastuskonttorin päällikkönä on
4810: em. asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan lii- Liikenneministeriö on 1.6.1984 tekemällään
4811: kenneministeriön määräämä lääninkatsastusmies päätöksellä n:o 1098/13/84 muuttanut autore-
4812: tai katsastusmies. kisterikeskukselle 28.1.1983 annetun työjärjes-
4813: 94 II
4814:
4815: tyksen päätöksentekovaltaa katsastustoimipaikas- järjestyksen 35 §:ään on tehty, jotta vo1ta1s11n
4816: sa koskevaa 35 §:ää siten, että sen loppuun siirtää osa Savolaiselle virastopäällikkönä kuulu-
4817: lisättiin virke: ''Muut katsastustoimipaikan pää- vasta asioiden ratkaisuvallasta toiselle henkilölle.
4818: tökset tekee toimipaikan päälliköksi määrätty Näillä perusteilla katson, että työjärjestyksen
4819: virkamies, jollei autokatsastuskonttorin osalta lii- 35 §:n muuttamista tarkoittanut päätös 1.6.1984
4820: kenneministeriö ja autokatsastustoimiston osalta ei ole ollut oikeudelliselta kannalta moitteeton.
4821: autorekisterikeskus ole toisin määrännyt.''
4822: Katson, ettei liikenneministeriön tekemä em.
4823: lisäys siltä osin, kuin siinä yleislausumalla on
4824: osoitettu toimipaikassa tapahtuvat ratkaisut sen 3. Liikenneministeriön 1. 6.1984 tekemä uusi
4825: päällikön tehtäväksi, ole virheellinen. Sen sijaan päätös
4826: lisäyksen loppuosa antaa aihetta arvosteluun.
4827: Valtiovarainministeriön järjestelyosaston 20.7. Liikenneministeriö on 1. 6. 1984 tekemällään
4828: 1984 antamassa lausunnossa onkin tähän viitattu. päätöksellä n:o 1029/13/84, ottaen huomioon
4829: Työjärjestys voisi nimittäin tältä osin antaa mah- samana päivänä muuttamansa autorekisterikes-
4830: dollisuuden sivuuttaa toimipaikan päällikölle kuksen työjärjestyksen 35 §:n, määrännyt katsas-
4831: kuuluva ratkaisuvalta myöntämällä jollekin tusmies Oksasen tekemään toistaiseksi Helsingin
4832: muulle virkamiehelle yleinen ratkaisuvalta hänen autokatsastuskonttorissa päätökset siltä osin, kuin
4833: sijastaan. Tällaista säännöstä ei voida, paitsi tar- ne vastaavat katsastustoimen osalta autokatsastus-
4834: koituksenmukaisuussyistä, myöskään oikeudelli- toimiston päällikölle kuuluvia tehtäviä.
4835: selta kannalta hyväksyä. Ratkaisuvallan siirto- Muodollisen puolen osalta ko. määräys ei ole
4836: oikeuden tulisi rajoittua selvästi erikseen määrät- virheellinen. Sen sijaan asiallisessa suhteessa viit-
4837: täviin yksittäisiin asiaryhmiin. Lisäksi sanotussa taan siihen arvosteluun, jota edellä jo olen
4838: säännöksessä tulisi ottaa huomioon ne työjärjes- 25.5.1984 tehdystä päätöksestä ja autorekisteri-
4839: tyksen muut kohdat, joissa autokatsastuskontto- keskuksen työjärjestyksen 35 §:n muutoksesta
4840: rin päällikön tehtävistä on säädetty (28.1.1983 esittänyt.
4841: annetun autorekisterikeskuksen työjärjestyksen
4842: 33 ja 34 §:t).
4843: Autorekisterikeskuksesta annetun asetuksen 4. Liikenneministen.ön 10.9.1984 tekemä
4844: 25 §:n mukaan liikenneministeriö vahvistaa au- kolmas päätös
4845: torekisterikeskuksen esityksestä sille työjärjestyk-
4846: sen. Totean, ettei autorekisterikeskuksen esityk- Liikenneministeriö on 27.6.1984 vahvistanut
4847: sen puuttuminen sinänsä rajoita ministeriön toi- autorekisterikeskukselle uuden työjärjestyksen.
4848: mivaltaa tässä suhteessa. Kuitenkin on edellytet- Sen 40, 41 ja 42 §:t ovat samansisältöiset kuin
4849: tävä, että jollei autorekisterikeskus tee esitystä 28.1.1983 vahvistetun työjärjestyksen 32, 33 ja
4850: työjärjestyksen muuttamisesta, sille varataan tilai- 34 §:t, sekä 43 § on samansisältöinen kuin sitä
4851: suus lausua käsityksensä ministeriön tarpeellisena aikaisemmin vastannut 35 §, sellaisena kuin se
4852: pitämistä muutoksista. oli muutettuna 1. 6.1984 tehdyllä päätöksellä.
4853: Autorekisterikeskuksen työjärjestyksen uusimi- Liikenneministeriö on 10.9.1984 antamallaan
4854: nen oli kokonaisuutena ollut ministeriössä käsi- päätöksellä n:o 1451113/84, ottaen huomioon
4855: teltävänä tehdyn esityksen perusteella. Lisäys autorekisterikeskuksen työjärjestyksen 43 §:n,
4856: 35 §:ään oli kuitenkin toteutettu erikseen autore- määrännyt katsastusmies Leppäkorven tekemään
4857: kisterikeskusta kuulematta jo 1. 6.1984 ennen toistaiseksi ja kunnes ministeriö toisin määrää
4858: kuin työjärjestys muilta osin oli 27.6.1984 vahvis- Helsingin autokatsastuskonttorissa päätökset siltä
4859: tettu, eikä siitä ensi vaiheessa vielä ollut pyydetty osin, kuin ne vastaavat katsastustoimen osalta
4860: valtiovarainministeriön järjestelyosaston lausun- autokatsastustoimiston päällikölle kuuluvia teh-
4861: toa. Kyseinen lisäys 35 §:ään oli sitten 27.6.1984 täviä. Sanotulla päätöksellä ministeriö on samalla
4862: muun työjärjestyksen uusimisen yhteydessä vah- kumonnut Oksaselle 1.6.1984 antamansa mää-
4863: vistettu samansisältöisenä uudelleen, vaikkei jär- räyksen.
4864: jestelyosastolta 11.6. 1984 pyydettyä lausuntoa Totean, että nyt po. päätös vastaa Oksaselle
4865: vielä ollut saatu. samoihin tehtäviin aikaisemmin annettua mää-
4866: Mainitut seikat ja muu asiakirjoista saatava räystä. Viittaan siihen, mitä tältä osin olen 3.
4867: selvitys mielestäni osoittavat, että po. lisäys työ- kohdassa lausunut.
4868: II 95
4869:
4870: 5. Savolaisen kuuleminen dollisuus suorittaa toimivaltaansa kuuluvia, mm.
4871: autorekisterikeskuksesta annetun asetuksen 13 ja
4872: Kysymys siitä, olisiko Savolaista hallintomenet- 25 §:iin perustuvia järjestelyjä. Ministeriön oi-
4873: telylain 15 §:n nojalla ollut kuultava edellä keudellista toimivaltaa po. tapauksessa ovat kui-
4874: mainituista 2 5. 5. ja 1. 6. 1984 tehdyistä päätöksis- tenkin rajoittaneet ne seikat, joihin edellä olen
4875: tä, on tulkinnanvarainen. Oksaselle annetut kiinnittänyt huomiota. Tämän vuoksi ja koska
4876: määräykset ovat näet olleet palvelussuhteeseen oikeuskanslerille ei kuulu puuttua tarkoituksen-
4877: liittyviä asioita. Autorekisterikeskuksen työjärjes- mukaisuusharkinnan alaan kuuluviin kysymyk-
4878: tyksen muutos taas ei ole välittömästi koskenut siin, katson, ettei Savolaisen kantelu aiheuta
4879: Savolaista itseään. Tästä huolimatta olisi ollut puoleltani enempiä toimenpiteitä niiden syiden
4880: hyvän hallintotavan kannalta mielestäni syytä osalta, joista katsastustoimen hoidon mahdolli-
4881: kuulla viraston päällikköä hänen tehtäviensä hoi- nen viivästyminen on aiheutunut.
4882: tamista koskevista uusista määräyksistä.
4883: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Sa-
4884: volainen on omasta aloitteestaan keskustellut
4885: asiasta liikenneministeriön asianomaisen virka- 7. Toimenpiteet
4886: miehen kanssa. Sitä, onko hän tuossa keskuste-
4887: lussa voinut riittävästi esittää oman kantansa ja Edellä kohdassa 1 olen todennut, että liiken-
4888: sen perustelut, ei ole luotettavasti selvitettävissä. neministeriö oli menetellyt virheellisesti antaes-
4889: Kuitenkin katson, että asianmukaisena menette- saan 25. 5. 1984 ilman säännöksiin perustuvaa
4890: lynä tässäkin tapauksessa olisi ollut, että ministe- valtuutta Oksaselle määräyksen osaksi hoitaa vi-
4891: riö, huomioon ottaen senkin, että Savolainen oli rastopäällikkönä Helsingin autokatsastuskontto-
4892: pyytänyt itselleen tilaisuutta saada antaa oman rissa sen varsinaiselle päällikölle, Savolaiselle,
4893: vastineensa, olisi varannut hänelle tilaisuuden kuuluvia tehtaviä. Kohdan 2 osalta olen toden-
4894: määräajassa antaa kirjallisen vastineen ministe- nut liikenneministeriön muuttaneen 1.6.1984
4895: riön päätösehdotuksista. autorekisterikeskuksen työjärjestyksen 35 §:ää vi-
4896: rastopäällikölle kuuluvaa asioiden ratkaisuvaltaa
4897: yleisesti rajoittavaksi, vaikka ratkaisuvallan siirto-
4898: 6. Liikenneministeriön päätösten asialliset oikeuden tulisi koskea vain erikseen määrättäviä
4899: perusteet yksittäisiä asiaryhmiä. Lisäksi po. työjärjestyksen
4900: muutos on tehty, jotta osa nimenomaan Savolai-
4901: Liikenneministeriö on perustellut tekemiään selle virastopäällikkönä kuuluvasta asioiden rat-
4902: päätöksiä pääasiallisesti sillä, että Savolaisen ja kaisuvallasta voitaisiin siirtää häneltä pois. Lii-
4903: katsastustehtävissä olevan henkilöstön välisten kenneministeriön edellä mainitut menettelyt
4904: suhteiden vaikeutuminen olisi aiheuttanut kat- ovat vaikeuttaneet määräys- ja päätäntävaltasuh-
4905: sastustoimien hoidossa viivästymistä, jolloin teh- teita Helsingin autokatsastuskonttorissa.
4906: tävien sujuvuus oli edellyttänyt ministeriön puut- Kohtien 1 ja 2 osalta katson edellä sanotun
4907: tumista asiaan edellä ilmenevillä tavoilla. Tar- perusteella aiheelliseksi, ryhtymättä enempiin
4908: kempia perusteluja ja yksilöityä selvitystä siitä, toimenpiteisiin, huomauttaa liikenneministeriöl-
4909: millä tavoin Savolaisen toiminta olisi johtanut le vastaisen varalle sen menettelyjen virheellisyy-
4910: tällaiseen tulokseen, ministeriö ei ole esittänyt, destä.
4911: vaan se on ainoastaan ilmoittanut, että tilanne Kohtien 3-5 osalta saatan edellä ilmenevät
4912: ilmeni tosiasiallisena. käsitykseni asiassa noudatettavasta lainmukaisesta
4913: Katson, ettei asiakirjoista käy ilmi Savolaisen menettelystä liikenneministeriölle tiedoksi. Edel-
4914: viranhoidosta sellaisia seikkoja, joiden johdosta lytän liikenneministeriön ryhtyvän tekemiensä,
4915: katsastustoimen hoidon mahdollinen viivästymi- vielä voimassa olevien päätösten osalta sellaisiin
4916: nen olisi luettavissa hänen viakseen. Toisaalta toimenpiteisiin, että edellä esittämäni seikat ja
4917: totean, ettei ministeriö varsinaisesti ole perusta- valtiovarainministeriön järjestelyosaston 20.7.
4918: nut ratkaisujaan tähän seikkaan, vaan tilantee- 1984 päivätyssä lausunnossa esitetyt näkökohdat
4919: seen sellaisena kuin se sen mielestä tosiasiallisena tulevat huomioon otetuiksi.
4920: ilmeni. Jäljennös tästä päätöksestä lähetetään edellä
4921: Totean, että liikenneministeriöllä on tarkoi- sanotussa tarkoituksessa liikenneministeriölle Ja
4922: tuksenmukaisuusharkintaansa nojautuen mah- myös tiedoksi autorekisterikeskukselle.
4923: 96 II
4924:
4925: Lausunto ehdotuksista yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä ja yleisten alioikeuksien tuomareiden
4926: nimitysjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
4927:
4928: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto oikeus- man oikeuden virkaesityksen ja käräjätuomarit
4929: ministeriölle 16 päivältä syyskuuta 1985, n:o . hovioikeuden virkaehdotuksen perusteella. Vir-
4930: 3782.
4931: kaehdotukseen voitaisiin hakea muutosta kor-
4932: Oikeusministeriö on viitekirjeellä varannut val- keimmalta oikeudelta. Korkein oikeus antaisi
4933: tioneuvoston oikeuskanslerille tilaisuuden lau- aina lausuntonsa hovioikeuden virkaehdotukses-
4934: sunnon antamiseen ministeriön asettaman alioi- ta. Lautamiesten osalta säilytettäisiin nykyinen
4935: keusuudistustyöryhmän 18.6.1985 päivätyistä nimitysjärjestelmä, jossa kunnanvaltuustot valit-
4936: mietinnöistä, joihin sisältyvät ehdotukset halli- sevat lautamiehet.
4937: tuksen esityksiksi eduskunnalle yleisten alioi- Ehdotetun nimitysjärjestelmän osalta totean,
4938: keuksien yhtenäistämistä koskevaksi lainsäädän- että laamannin ja lautamiehen nimittäminen
4939: nöksi ja yleisten alioikeuksien tuomareiden nimi- voitaisiin mielestäni toimittaa ehdotetuin tavoin.
4940: tysjärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsää- Sen sijaan käräjätuomarien osalta, jotka vastaisi-
4941: dännöksi. vat nykyisiä käräjätuomareita ja oikeusneuvos-
4942: Lausuntonani esitän kunnioittavasti seuraavaa. miehiä, nimitysten saattaminen tasavallan presi-
4943: Ministeriö on ilmoittanut käsityksenään, että dentin ratkaistavaksi ei mielestäni ole riittävän
4944: pitkään vireillä olleen alioikeusuudistuksen to- perusteltua eikä tarkoituksenmukaista.
4945: teuttamiseen tulisi nyt ryhtyä. Olen varauksetto- Käräjätuomarit nimitettäisiin hovioikeuden
4946: masti samaa mieltä. Alioikeuksien kokoonpanot virkaehdotuksen perusteella, josta korkein oikeus
4947: ja alituomarien nimittämisjärjestelmät olisi saa- olisi antanut lausuntonsa, tai, jos virkaehdotuk-
4948: tettava yhdenmukaisiksi. sesta valitettaisiin, korkeimman oikeuden teke-
4949: män virkaehdotuksen perusteella. Valtioneuvos-
4950: ton tehtävänä olisi päättää asian esittelemisestä
4951: Alioikeuksien yhtenäistäminen tasavallan presidentille tekemättä esitystä virkaan
4952: nimitettävästä. Oikeusministeri esittelisi asian ta-
4953: Yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske- savallan presidentille.
4954: vassa esityksessä on ehdotettu, että kihlakunnan- Mietinnössä on lausuttu, että tuomioistuinten
4955: oikeudet ja raastuvanoikeudet yhtenäistettäisiin ulkopuolisille virkamiehille siirtyisi liian suurta
4956: ja niistä muodostettaisiin käräjäoikeuksia. Kärä- tosiasiallista valtaa, jos nimitysvalta uskottaisiin
4957: jäoikeuden kokoonpano määräytyisi käsiteltävänä oikeusministeriölle. Mietinnön mukaan ministe-
4958: olevan asian laadun perusteella. Käräjäoikeuden riön esittelijällä ei olisi samanlaisia edellytyksiä
4959: peruskokoonpanoon kuuluisi lainoppinut tuoma- arvioida tuomareiden ammattipätevyyttä kuin
4960: ri puheenjohtajana ja kolme luottamusmiestä, ylimmillä tuomioistuimilla. Tämän johdosta to-
4961: joilla olisi yksilöllinen äänioikeus. tean, että sama perustelu voitaisiin esittää silloin-
4962: Ehdotetun yhtenäistämisen ja kokoonpanojen kin, kun nimitysasia valmistellaan tasavallan pre-
4963: osalta minulla ei ole huomautettavaa. sidentin ratkaistavaksi.
4964: Tuomarien nimityksistä valtioneuvostossa saa-
4965: tujen kokemusten ja nykyisin noudatetun käy-
4966: Alioikeustuomarien nimitysjärjestelmä tännön valossa on epätodennäköistä, että tasaval-
4967: lan presidentti ryhtyisi käyttämään henkilökoh-
4968: Nimitysjärjestelmän uudistamisen osalta yhdyn taisia valtaoikeuksiaan yksittäisen käräjätuomarin
4969: siihen työryhmän mietinnössä esitettyyn kantaan, nimittämistä koskevassa asiassa. Näin ollen on
4970: että alioikeuksien yhtenäistäminen edellyttää oletettavissa, että presidentin osuus lukuisten
4971: myös tuomareiden nimittämismenettelyn yhte- käräjätuomarien nimitysasioissa tulisi jäämään
4972: näistämistä. Mietinnössä on esitetty, että käräjä- varsin muodolliseksi.
4973: oikeuksiin tulisi tuomareiksi laamanneja, jotka Käräjätuomarien nimittämistä koskevia asioita
4974: toimisivat käräjäoikeuksien päällikköinä, ja kärä- tulisi, niinkuin mietinnössäkin todetaan, esiinty-
4975: jätuomareita. Näiden ohessa tuomareina toimisi- mään suhteellisen runsaasti. Niiden käsittelemi-
4976: vat lainopillista koulutusta vailla olevat lautamie- nen sekä valtioneuvoston yleisistunnossa että ta-
4977: het. savallan presidentin esittelyssä lisäisi tarpeetto-
4978: Laamannit ja käräjätuomarit nimittäisi virkoi- masti näiden istuntojen asiamäärää. Se olisi myös
4979: hin tasavallan presidentti, laamannit korkeim- vastoin nykyisin hallinnossa yleisesti hyväksyttyä
4980: II 97
4981:
4982: tavoitetta, jonka mukaan päätösvaltaa ei ole Edellä lausutun perusteella olisi mielestäni
4983: tarpeettomasti kerättävä ylimmille valtioelimille vielä syytä harkita, olisiko nimitysvalta käräjätuo-
4984: vaan uskottava niille alemmille viranomaisille, marien virkojen kohdalla sittenkin uskottava ny-
4985: joilla on käytettävissään asian ratkaisemiseen tar- kyiseen tapaan korkeimmalle oikeudelle tai, jos
4986: vittava asiantuntemus. Kun tuomioistuinlaitok- pidetään tärkeänä, että nimittävän viranomaisen
4987: sen myötävaikutus käräjätuomarien nimitysasiois- tulisi olla tuomioistuinlaitoksen ulkopuolelta, oi-
4988: sa joka tapauksessa olisi otettava huomioon siten, keusministeriölle.
4989: kuin mietinnössäkin on ehdotettu, eivät asialliset
4990: syyt puolla päätösvallan nostamista valtakunnan
4991: ylimmälle tasolle.
4992:
4993:
4994:
4995:
4996: Lausunto kurinpitoasiain syyttäjästä.
4997:
4998:
4999: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto Sisäasi- nön mukaisesti poliisilaitos ja mmtsmies ovat
5000: ainministeriölie 18 päivältä syyskuuta 1985, n:o kurinpitoasian ratkaisevia viranomaisia.
5001: 3799. Poliisilaitoksen ja nimismiehen nimittämän
5002: toimenhaltijan vapauttaa toimesta lääninhallitus
5003: Ministeriö on pyytänyt oikeuskanslerin kan- 23.8.1985 annetun poliisiasetuksen (737/85)
5004: nanottoa siitä, millä tavoin virkamieslain 2 §:n 3 60 §:n mukaisesti. Vastaava säännös sisältyi
5005: momenttia sekä 6 ja 8 §:ää on sovellettava aiemman poliisiasetuksen 89 §:ään (209/74).
5006: silloin, kun nimittävänä viranomaisena on nimis- Näin ollen viraltapanosta kurinpitotoimin päät-
5007: mies, sekä ohjetta tai mahdollista määräystä siitä, tää eri viranomainen kuin toimenhaltijan vapaut-
5008: kuka toimii syyttäjänä silloin, kun viraltapano- tamisesta, mikä sinänsä on epätarkoituksenmu-
5009: menettelyyn ryhdytään poliisilaitoksessa tai sellai- kaista. Tässä yhteydessä, kun eduskunnan käsitel-
5010: sessa nimismiespiirissä, jossa ei ole apulaisnimis- tävänä jo on hallituksen esitys valtion virkamies-
5011: miestä. Pyydettynä lausuntona kunnioittavasti lainsäädännön uudistamisesta (HE n:o 238/1984
5012: esitän seuraavaa. vp.), en katso kuitenkaan aiheelliseksi esittää
5013: Valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain ryhtymistä muihin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
5014: nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan py- Virkamieslain 8 §:n mukaan syyttäjänä
5015: syä virassaan tai toimessaan 29.6.1926 annetun kurinpidollista viraltapanoa tarkoittavassa asiassa
5016: lain (virkamieslain) 7 §:ssä säädetään siitä, mikä toimii virastoon asetettu virallinen syyttäjä tai,
5017: viranomainen nostaa kysymyksen viranhaltijan jos sellaista ei ole, oikeuskanslerin määräämä
5018: viraltapanosta kurinpitotoimin ja käsittelee asian. muu pätevä henkilö. Poliisilaitoksessa ei ole vi-
5019: Pääsääntöisesti nämä asiat kuuluvat nimittävän rastoon asetettua virallista syyttäjää eikä nimis-
5020: viranomaisen ratkaistavaksi. Tällainen kurinpito- miespiiriä voitane pitää laissa tarkoitettuna viras-
5021: asia siinyy ylemmän viranomaisen ratkaistavaksi tona. Näin ollen tulee kysymykseen ainoastaan
5022: vain silloin, kun nimittämisoikeus on ministeriön oikeuskanslerin määräämä syyttäjä. Syyttäjä voi-
5023: osaston tai keskusviraston alaisella viranomaisella daan määrätä kussakin yksittäistapauksessa erik-
5024: taikka keskusviraston jäsenellä, jolloin sama osas- seen tai koko lääniä varten voidaan antaa
5025: to tai keskusvirasto ratkaisee asian. Poliisilaitosta kurinpitosyyttäjän yleismääräys lääninhallituksen
5026: ja nimismiestä ei ole pidettävä tällaisena ministe- esityksestä. Koska kysymyksen viraltapanosta nos-
5027: riön osaston alaisena virkamiehenä (ks. Tapio taa ja käsittelee poliisilaitos tai nimismies, tällai-
5028: Tarjanne, Virkasuhteen lakkaaminen, s. 61-62). seen syyttäjäntehtävään ei voi mielestäni kuiten-
5029: Näin ollen ja kun lääninhallitusta ei ole pidettä- kaan määrätä poliisitarkastajaa eikä apulaispolii-
5030: vä keskusvirastona, sanotun lainkohdan pääsään- sitarkastajaa.
5031:
5032:
5033: 13 360437E
5034: 98 II
5035:
5036: Kysymys lapsen kutsumisesta poliisikuulusteluun.
5037:
5038: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös 20 läsnä, oli heti alkupuhuttelussa ilmennyt, ettei-
5039: päivältä syyskuuta 1985, n:o 3879. vät pojat yksityisetsivälle kenomastaan huolimat-
5040: ta tietäneet kysymyksessä olevasta vahingonteosta
5041: Apulaisoikeuskanslerin päätös Turun mitään. Tämän vuoksi asiassa ei ollut tehty
5042: kaupungista olevan H.P:n kirjoituksen pöytäkirjaa ja läsnä ollut sosiaalilautakunnan
5043: johdosta poliisin menettelyä koskevassa edustaja oli poistunut.
5044: asiassa. Annettu Helsingissä 20 päivänä
5045: syyskuuta 1985.
5046: Alaikäisen kuultavaksi kutsuminen
5047:
5048: Kantelu Turun poliisilaitoksen antamassa selvityksessä
5049: on todettu, ettei lapsen tai nuoren henkilön
5050: Oikeuskanslerinvirastolie osoittamassaan 22.1. kutsumisesta poliisikuulusteluun tai puhutteluun
5051: 1983 päivätyssä kirjoituksessa H.P. on kertonut, ollut valtakunnan tasolla ohjeita. Turun poliisi-
5052: että hänen yhdeksänvuotias poikansa T.J.P. oli laitoksella ei myöskään ollut annettu asiassa kir-
5053: pojalle itselleen osoitetulla kirjeellä kutsuttu Tu- jallista ohjetta, vaan oli toimittu vakiintuneen
5054: run poliisilaitokselle kuultavaksi. T .J.P. oli itse käytännön mukaan, joka sekin oli muodostunut
5055: avannut kirjeen ja se oli aiheuttanut hänelle erilaiseksi rikososaston eri ryhmissä. Useimmissa
5056: pitkään jatkuneita pelkotiloja. Kirjoituksessa ryhmissä kutsut oli toimitettu holhoojalle, mutta
5057: H.P. on tiedustellut, oliko poliisi menetellyt oli myöskin muodostunut käytännöksi lähettää
5058: oikein lähettäessään kutsun näin nuoren lapsen kirjallinen kutsu suoraan kutsuttavalle henkilölle,
5059: nimellä. vaikka hän olisikin ollut alaikäinen. Selvityksessä
5060: on myös todettu, että hyvin harvoin niin nuori
5061: henkilö kuin yhdeksänvuotias oli kirjallisesti kut-
5062: Selvitys suttu kuulusteluun. Näissä tapauksissa oli yleensä
5063: sovittu kuulustelusta puhelimitse tai suullisesti.
5064: Kirjoituksen johdosta Turun poliisilaitos on Lausunronaan Turun poliisilaitos toteaa, että
5065: 24.11.1983 toimittanut oikeuskanslerille siltä T.J.P:lle toimitettava kirjallinen kutsu olisi tullut
5066: asian johdosta vaaditun selvityksen. toimittaa hänelle holhoojan välityksellä, holhoo-
5067: jalle osoitetulla kirjeellä jo senkin vuoksi, että
5068: samalla olisi ollut tilaisuus ilmoittaa mahdolli-
5069: Tapahtumatiedot suudesta olla kuulustelussa tai puhuttelussa saa-
5070: puvilla. Poliisilaitoksen käsityksen mukaan se,
5071: Selvityksestä ilmenee, että H.P:n asuintalon mikä oli tapahtunut, oli johtunut ohjeiden puut-
5072: Kreetankatu 5: n pihalla Turun kaupungissa oli tumisesta. Tämä epäkohta oli nyttemmin korjat-
5073: naarmutettu henkilöautoa. Auton omistaja oli tu rikososastolla annetuilla ohjeilla, joiden mu-
5074: tehnyt asiassa rikosilmoituksen Turun poliisilai- kaan kutsut toimitetaan holhoojalle, ellei ole
5075: tokselle. Lisäksi hän oli antanut kysymyksessä olemassa rikostutkinnallisia tai muita syitä, jotka
5076: olevan vahingonteon yksityisetsivän selvitettäväk- edellyttävät tästä pääsäännöstä poikkeamista.
5077: si, joka oli yrittäessään selvittää asiaa muun
5078: muassa keskustellut T.J.P:n kanssa. Selvitystyön-
5079: sä jälkeen yksityisetsivä oli lähettänyt Turun Ratkaisu
5080: poliisilaitokselle kirjeen, jossa oli nimeltä mainit-
5081: tu kaksi poikaa, jotka hänen käsityksensä mu- Kirjoituksen johdosta totean, että lapsen kut-
5082: kaan ainakin tiesivät jotakin asiasta. Tämän jäl- sumisesta poliisikuulusteluun ei ole olemassa ni-
5083: keen oli asiaa tutkinut vanhempi konstaapeli menomaisia säännöksiä. Lastensuojelulain 15 §:n
5084: Kauko Hakala lähettänyt T.J.P:lle kutsun saapua mukaan sosiaalilautakunnan on oltava edustettu-
5085: kuultavaksi asianosaisena. Myöskin toinen kir- na itse kuulustelussa ja sisäasiainministeriön po-
5086: jeessä mainittu poika oli kutsuttu kuulusteluun liisiviranomaisille antamien ohjeiden mukaan
5087: ja lisäksi poliisi oli ollut yhteydessä vanhempiin myös holhoojalle on varattava tilaisuus olla läsnä.
5088: ja heitä oli pyydetty mukaan kuulustelutilaisuu- Lapsen kutsumisessa tällaiseen kuulusteluun on
5089: teen. Kuulustelutilaisuudessa, jossa H.P. oli ollut noudatettava erityisen huolellista harkintaa ot-
5090: II 99
5091:
5092: taen huomioon, että lasta koskevat oikeudelliset Tämän vuoksi ja kun Turun poliisilaitoksella
5093: toimet pääsääntöisesti toteutetaan lapsen holhoo- on nyttemmin annettu ohjeet, joiden mukaan
5094: jan kautta, jolle joka tapauksessa on varattava alaikäisiä lapsia koskevat kutsut pääsääntöisesti
5095: tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. T.].P:n kutsu- toimitetaan holhoojan välityksellä, kirjoituksenne
5096: mista kuulusteluun hänelle henkilökohtaisesti ei ole antanut aihetta muihin toimenpiteisiin
5097: osoitetulla kirjeellä ei vallinneissa olosuhteissa puoleltani kuin että lähettämällä jäljennöksen
5098: voida pitää asianmukaisena. Konstaapeli Hakalan päätöksestäni Turun poliisilaitokselle saatan sen
5099: ei mielestäni kuitenkaan voida katsoa kutsun tietoon käsitykseni oikeasta menettelytavasta täl-
5100: lähettäessään menetelleen sillä tavoin, että mi- laisessa tapauksessa.
5101: nulla olisi sen johdosta syytä ryhtyä asiassa hänen Myös sisäasiainministeriölle lähetän tiedoksi
5102: osaltaan toimenpiteisiin. jäljennöksen tästä päätöksestäni.
5103:
5104:
5105:
5106: Lausunto asianajajien valvontatyöryhmän mietinnöstä.
5107:
5108: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto oikeus- Kurinpitolautakunnan työryhmä on ehdotta-
5109: ministeriölle 30 päivältä syyskuuta 1985, n:o nut koostuvaksi puheenjohtajasta ja kuudesta
5110: 4030. jäsenestä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
5111: Oikeusministeriö on 12.6.1985 päivätyllä kir- olisivat tuomarinvirassa olevia, asianajotoimin-
5112: jeellään pyytänyt valtioneuvoston oikeuskanslerin taan perehtyneitä henkilöitä. Heidät määräisi
5113: lausuntoa asianajajien valvontatyöryhmän oikeusministeriö. Muut jäsenet olisivat asianaja-
5114: 30. 3. 198 5 annetusta mietinnöstä (Oikeusministe- jia, jotka valitsisi Suomen Asianajajaliiton liitto-
5115: riön oikeushallinto-osaston julkaisusarja 2/8 5). kokous.
5116: Pyydettynä lausuntona kunnioittavasti esitän Työryhmä on katsonut, ettei seuraamusjärjes-
5117: seuraavaa. telmään eikä kurinpidolliseen menettelyyn olisi
5118: syytä tehdä muutoksia. Näin ollen voimassa ole-
5119: van lain mukaiset seuraamukset - huomautus,
5120: Työryhmän tehtävä varoitus, julkinen varoitus ja liitosta erottaminen
5121: - jäisivät edelleen kurinpidollisiksi rangaistuk-
5122: Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää asian- siksi.
5123: ajajien valvonta- ja kurinpitojärjestelmän kehittä-
5124: misen tarvetta sekä tehdä asiassa tarpeelliset eh-
5125: dotukset. Selvityksessä tuli arvioida, ottamalla Lausunto
5126: huomioon asianajajakunnassa tapahtunut kehi-
5127: tys, asianajajista annetun lain (496/58) mukais- Työryhmän toimeksiantoosa puitteissa teke-
5128: ten seuraamusten riittävyyttä ja tarkoituksenmu- miin ehdotuksiin voin pääkohdittain yhtyä.
5129: kaisuutta sekä seuraamuksista päättävän toimieli- Asianajajien kurinpitojärjestelmää olisi mielestä-
5130: men uudelleenjärjestämistä ja täydentämistä, esi- ni kehitettävä työryhmän osoittamalla tavalla.
5131: merkiksi tuomioistuinlaitoksen piiristä. Ehdotuk- Kurinpitorikkomuksien seuraamuksia edelleen
5132: set, joiden tuli olla sopusoinnussa asianajajalai- kehitettäessä olisi mielestäni kuitenkin harkittava
5133: toksen itsenäisyyden ja riippumattomuuden nykyisten seuraamusmuotojen ohessa otettavaksi
5134: kanssa, tuli laatia hallituksen esityksen muotoon. käyttöön määräaikainen toimintakielto, samoin
5135: kuin virkamiesten kurinpitomenettelyssä voidaan
5136: määrätä virkamies erotettavaksi virantoimitukses-
5137: Työryhmän ehdotukset ta määräajaksi. Työryhmä ei ole ehdottanut tätä
5138: seuraamusta, koska sen mukaan seuraamuksella
5139: Työryhmä on ehdotuksissaan päätynyt siihen, ei näyttäisi olevan vaikutusta, kun maassamme
5140: että Suomen Asianajajaliiton hallituksen rinnalle saadaan vapaasti harjoittaa asianajotoimintaa.
5141: tulisi muodostaa erillinen kurinpitolautakunta, Tässä yhteydessä, jolloin arvioitavana on
5142: joka käsittelisi kurinpitoasiat. Muut asianajajien asianajajien toiminnan valvonta ja sen tarkoituk-
5143: ammatilliseen valvontaan kuuluvat asiat, joita senmukaisuus, katson aiheelliseksi kiinnittää
5144: nimitettäisiin valvonta-asioiksi, käsittelisi asian- huomiota koko ammattimaisen oikeudellisen
5145: ajajaliiton hallitus. neuvonta- ja avustustoiminnan valvomiseen.
5146: 100 II
5147:
5148: Työryhmän mietinnöstä ilmenee, että asianaja- nen, hän voi edelleen jatkaa asianajotoimintaan-
5149: jalain säätäminen perustui aikanaan eduskunnas- sa, nyt valvonnasta vapautuneena. Erottamisen
5150: sa esitettyyn toivomukseen. Tämän toivomuksen seurauksena on ainoastaan, ettei hän enää voi
5151: taustalla olivat eduskunnan havainnot siitä, että käyttää nimitystä asianajaja ja että hänen on
5152: epäpätevät ja lakia tuntemattomat asiamiehet vaihdettava asianajotoimistonsa nimeksi laki-
5153: tuottivat vahinkoja päämiehilleen. Asianajajatoi- asiaintoimisto.
5154: mintaa saattoivat harjoittaa henkilöt, joiden toi- Ns. villit lakimiehet ovat kokonaan valvonnan
5155: minnan vuoksi koko asianajajakunta joutui epäi- ulkopuolella.
5156: lyttävään valoon ja kansan luottamus oikeuslai- Edellä esitetyistä syistä olisi perusteltua ryhtyä
5157: tokseen saattoi horjua. Mainitunlainen toiminta toimenpiteisiin ammattimaisen oikeudellisen
5158: on kuitenkin asianajajalain säätämisen jälkeenkin neuvonta- ja avustustoiminnan saattamiseksi lu-
5159: mahdollista. Kansalaisten kanteluista oikeuskans- vanvaraiseksi elinkeinoksi. Tällöin myös asianaja-
5160: lerille voidaan todeta, että edellä kerrotut edus- jille määrättävä liitosta erottaminen ja mahdolli-
5161: kunnan havainnot pitävät nykyisissä oloissakin sesti käyttöön otettava määräaikainen toiminta-
5162: paikkansa. kielto, joihin liittyisi toimintaluvan peruuttami-
5163: Jos asianajaja syyllistyy toiminnassaan sellai- nen, saisivat sen merkityksen ja vaikutuksen, joka
5164: seen törkeään menettelyyn, josta seurauksena on näillä seuraamuksilla pitäisi olla.
5165: kurinpitomenettelyssä määrätty liitosta erottami-
5166:
5167:
5168:
5169: Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikölle ja hallitusneuvokselle huomautettu vastaisen varalle
5170: eduskunnan vastauksen esittelemisessä tapahtuneesta laiminlyönnistä.
5171:
5172: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje sosiaali- ja Ministeriö on hankkinut hallitusneuvos Ilkka
5173: terveysministeriölle 22 päivältä lokakuuta 1985, Suojasalmelta, joka esitteli valtioneuvostossa
5174: n:o 4420.
5175: eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen
5176: Tasavallan presidentti on 4.1.1985 sosiaali- ja laiksi maatalousyrittäjien lomituspalveluista, ja
5177: terveysministeriöstä tapahtuneesta esittelystä vah- sosiaalihuolto-osaston osastopäälliköltä Matti
5178: vistanut eduskunnan hyväksymän lain maatalous- Marjaselta, jonka osaston tehtäviin kysymyksessä
5179: yrittäjien lomituspalveluista. Laki oli siinä olevan oleva asia kuului, selitykset tapahtuneesta esitte-
5180: voimaantulopäivän mukaan tuleva voimaan lain lyn myöhästymisestä. Ministeriö on antanut siltä
5181: 5 §:n 1 momenttia lukuun ottamatta 1 päivänä pyydetyn lausunnon.
5182: tammikuuta 1985. Eduskunnan 11.12.1984 päi- Hallitusneuvos Suojasalmi on selityksessään
5183: vätty vastauskirjelmä oli saapunut valtioneuvos- esittänyt, että sosiaalihuolto-osaston sisäisessä
5184: ton kirjaamoon 21.12.1984 ja merkitty saapu- työnjaossa puheena olevan asian valmistelu oli
5185: neeksi ministeriöön samana päivänä. Asiaa val- kuulunut hänen tehtäviinsä. Suojasalmi on lau-
5186: tioneuvostossa esiteltäessä sanelin valtioneuvos- sunut, että käytyään eduskunnan sosiaalivalio-
5187: ton pöytäkirjaan merkittäväksi lausuman, jossa kunnassa ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa
5188: totesin, että yleisenä sääntönä valtiosääntöoi- kuultavana asiantuntijana asian johdosta oli kuu-
5189: keudellisessa käytännössä oli ollut, ettei lakia leminen selvästi antanut aiheen olettaa sosiaaliva-
5190: voitu vahvistaa siinä olevan voimaantulopäivän liokunnan ehdottavan eräitä muutoksia hallituk-
5191: jälkeen. Lausumassa esitetyistä syistä katsoin kui- sen esitykseen sisältyvään lakiehdotukseen. Koska
5192: tenkin, että esiteltävänä ollut laki voitiin esitellä mahdollisten muutosten tekemisestä lakiehdo-
5193: tasavallan presidentin vahvistettavaksi. tukseen oli eduskunnasta otettu yhteyttä vielä
5194: Edellä lausutun johdosta ja kun kysymyksessä aivan lokakuun lopulla, oli tuntunut selvältä,
5195: oleva eduskunnan vastaus olisi tullut esitellä että myös lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä
5196: tasavallan presidentille ennen laissa olevaa, edus- valiokunnassa tarkistettaisiin. Voimaantulosään-
5197: kunnan hyväksymää voimaantulopäivää, jotta la- nöksiä oli tarkistettu sosiaalivaliokunnassa saman-
5198: ki kaikilta osiltaan olisi ollut sovellettavana ja aikaisesti käsiteltävänä olleiden muiden lakiehdo-
5199: noudatettavana voimaantulopäivän mukaisesti, tusten osalta. Suojasalmen kohdalla vuoden vii-
5200: olen vaatinut ministeriötä hankkimaan sanotusta meisen työpäivän 21.12.1984 päättymiseen men-
5201: laiminlyönnistä vastuussa olevilta virkamiehiltä nessä ei eduskunnan vastausta ollut hänelle toi-
5202: selityksen sekä antamaan lausuntonsa asiasta. mitettu. Sen jälkeen hän oli ollut vuoden lop-
5203: II 101
5204:
5205: puun vuosilomalla. Saavuttuaan 2. 1.198 5 minis- keuksen tästä muodostivat kansanedustajien kir-
5206: teriöön ja havaittuaan, ettei puheena olevan jalliset ja suulliset kysymykset, joiden osalta oli
5207: lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä ollut muu- annettu erikoismääräyksiä niissä tapahtuneiden
5208: tettu, hän oli, otettuaan yhteyden oikeuskansle- sekaannusten vuoksi.
5209: rinvirastoon, valmistellut eduskunnan vastauksen Ministeriö on edelleen esittänyt vakiintuneena
5210: esiteltäväksi valtioneuvostolle 3 .1. 198 5. käytäntänä lakiesitysten osalta olleen, että se
5211: Osastopäällikkö Marjanen on selityksessään virkamies, joka oli asian valmistellut ja esitellyt
5212: lausunut, että eduskunnan vastaus hallituksen valtioneuvostossa, oli velvollinen seuraamaan
5213: esitykseen oli saapunut ministeriön sosiaali- asian käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja sen
5214: huolto-osastolle vuoden 1984 viimeisellä viikolla, valiokunnissa sekä tiedottamaan asian käsittelyti-
5215: todennäköisesti torstaina 27.12.1984. Vastaus lanteesta virkamiesesimiehilleen sekä asianomai-
5216: olisi tullut tavanomaista menettelyä noudattaen selle ministerille. Tämä järjestelmä oli toiminut
5217: esitellä valtioneuvostossa samana päivänä. Vas- käytännössä yleensä hyvin. Nyt kysymyksessä ole-
5218: tauksen esittelyn siirtyminen seuraavalle viikolle va myöhästyminen oli tässä suhteessa poikkeuk-
5219: oli aiheutunut lain voimaantulosäännöksen sisäl- sellinen. Ministeriö tuli tapahtuneen johdosta
5220: töä koskeneesta väärinkäsityksestä. Jos säännök- kiinnittämään esittelijäiden ja muiden virkamies-
5221: sen todellinen sisältö olisi ollut sosiaalihuolto- ten huomiota siihen, että vastaavanlaisia myöhäs-
5222: osaston tiedossa, asian esittely olisi luonnollisesti tymisiä ei tulevaisuudessa pääsisi vuodenvaihtees-
5223: tapahtunut vuoden 1984 viimeisellä viikolla, tar- sakaan tapahtumaan. Eduskunnan kirjelmien
5224: vittaessa erityisjärjestelyin. Sosiaalihuolto-osastol- seuranta ja niiden esitteleminen valtioneuvostolle
5225: la oli säännönmukaisesti jatkuvasti seurattu osas- oli eräs ministeriön virkamiesten keskeisimpiä ja
5226: tolta esiteltyjen hallituksen esitysten käsittelyn tärkeimpiä tehtäviä. Näitä jokaisen esittelijän
5227: etenemistä eduskunnassa. Puheena olevassa ta- perusvalmiuksiin kuuluvia tehtäviä tultiin edel-
5228: pauksessa oli kuitenkin eduskunnan hyväksymän leen virkamiehille korostamaan tarvittaessa aika
5229: lain voimaantulosäännöksen sisällöstä välittynyt ajoin myös erillisillä kirjallisilla ohjeilla.
5230: virheellinen käsitys. Sosiaalihuolto-osastolla oli Tutkittuani esillä olevan asian katson, ottaen
5231: nyttemmin ryhdytty toimenpiteisiin, joilla edus- huomioon edellä esitetyn ja ne toimenpiteet,
5232: kunnan vastausten esittely voidaan ehdottomasti joihin sosiaali- ja terveysministeriössä jo on ryh-
5233: hoitaa ajallaan. dytty, ettei asia anna aihetta puoleltani muihin
5234: Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan toimenpiteisiin kuin että huomautan vastaisen
5235: esittänyt, että ministeriön mielestä myöhästymi- varalta asiassa selityksen antaneille ministeriön
5236: sen syynä ei ollut ollut esittelyjä koskevien sään- virkamiehille, hallitusneuvos Ilkka Suojasalmelle
5237: nösten tuntemattomuus, sillä ministeriön virka- ja osastopäällikkö Matti Marjaselle edellä todetus-
5238: miehille oli jatkuvasti koulutus- ja neuvottelupäi- ta eduskunnan vastauksen esittelemisessä tapah-
5239: villä korostettu esittelytehtäviin liittyvien määrä- tuneesta laiminlyönnistä, minkä huomautuksen
5240: aikojen noudattamisen tärkeyttä. Ministeriön ministeriö saattanee mainittujen virkamiesten
5241: esittelijäiden perehdyttämiskoulutuksessa ja käy- tietoon.
5242: tännön tehtäviin opettamisessa oli myös erityises- Samalla kuitenkin tähdennän vielä eduskun-
5243: ti korostettu lakisääteisten määräaikojen noudat- nan kirjelmien määräaikaisen esittelemisen tär-
5244: tamista ja samalla myöhästymisestä aiheutuvia keyttä ja erityisesti huomion kiinnittämistä en-
5245: erilaisia seuraamuksia. Edellä sanottu huomioon nen vuodenvaihdetta saapuneiden vastausten
5246: ottaen ministeriössä ei ollut järjestetty eduskun- ajallaan esittelemiseen.
5247: nan kirjelmien esittelyn yleistä seurantaa. Poik-
5248:
5249:
5250:
5251: Opetusministeriön opetusneuvokselle, osastopäällikölle ja apulaisosastopäällikölle huomautettu vastai-
5252: sen varalle eduskunnan vastauksen esittelemisessä tapahtuneesta laiminlyönnistä.
5253:
5254: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje opetusmi- dosta valtion ja Paimion kunnan välillä (HE n:o
5255: nisteriölle 22 päivältä lokakuuta 1985, n:o 4421. 208/1984 vp.) ja esitettiin, että eduskunnan
5256: Opetusministeriöstä esiteltiin 18.1.1985 tasa- hyväksymä laki jätettäisiin vahvistamatta. Tasa-
5257: vallan presidentille eduskunnan vastaus hallituk- vallan presidentti päätti esityksen mukaisesti jät-
5258: sen esitykseen laiksi eräiden maa-alueiden vaih- tää lain vahvistamatta.
5259: 102 II
5260:
5261: Esityslistaan liitetyn mutstwn mukaan halli- jakelukeskukseen. Tämä oli tapahtunut vähän
5262: tuksen esitys oli annettu 26.10.1984. Laki oli ennen työajan päättymistä. Tässä vaiheessa ei
5263: tarkoitettu saatettavaksi voimaan heti, kun edus- kenelläkään postin käsittelyyn osallistuneella ol-
5264: kunta sen hyväksyisi. Lakiehdotuksessa oli voi- lut ollut tietoa siitä, että postiin kuuluvaan
5265: maantulopäivä jätetty avoimeksi, kuitenkin niin, eduskunnan vastaukseen sisältyvässä laissa oli
5266: että voimaantulovuosi 1984 oli kirjoitettu ehdo- voimaantulovuotena vuosi 1984. Tällaisen asian-
5267: tukseen. Eduskunta hyväksyi lain hallituksen esi- laidan esille tuleminen olisi edellyttänyt yksityis-
5268: tyksen mukaisena. kohtaista perehtymistä postissa oleviin asiakirjoi-
5269: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen oli hin. Asiakirjojen näin perusteellinen käsittely ei
5270: päivätty 18.12.1984. Se oli saapunut valtioneu- kuitenkaan ollut mahdollista eikä tarkoituksen-
5271: voston kirjaamoon 21.12.1984 ja merkitty saapu- mukaistakaan kuin vasta siinä yksikössä, jolle asia
5272: neeksi opetusministeriöön samana päivänä. Esit- varsinaisesti kuului. Posti ministeriön pääsijoitus-
5273: telymuistiossa oli ilmoitettu, että vastauskirjelmä paikalta Kruunuhaasta kouluosastolle ja muille
5274: oli toimitettu ministeriön kouluosastolle vasta osoitteessa Aleksanterinkatu 15 oleville ministe-
5275: perjantaina 28.12.1984. Tällöin ei sitä muistion riön yksiköille toimitettiin vakiintuneen tavan
5276: mukaan enää ollut voitu esitellä tasavallan presi- mukaan kahdesti päivässä, jollei erityistä syytä
5277: dentin vahvistettavaksi. Tästä syystä presidentille ollut toimittaa sitä useammin. Kuljetus lähti
5278: oli esitetty lain jättämista vahvistettavaksi. aamupäivällä kello 9.15 ja iltapäivällä kello
5279: Opetusministeriö on pyynnöstäni vaatinut ja 13.30. Tämän mukaisesti ja koska tiedossa ei
5280: minulle toimittanut kirjalliset selitykset niiltä ollut, että postiin sisältyi kiireellisiä esittelytoi-
5281: virkamiehiltään, jotka ovat olleet vastuussa siitä, menpiteitä aiheuttavia asiakirjoja, kouluosastolle
5282: ettei eduskunnan vastaukseen sisältynyttä lakia jaettu posti oli toimitettu osastolle seuraavana
5283: ollut ajoissa saatettu tasavallan presidentin vah- työpäivänä, joka väliin sattuneiden joulupyhien
5284: vistettavaksi. Ministeriön selvitykseen on liitetty vuoksi oli 27.12.1984. Tässä tapauksessa edus-
5285: ministeriön kouluosaston osastopäällikön Leevi kunnan kirjelmä oli toimitettu kouluosastolle
5286: Melametsän, saman osaston ammatillisen koulu- sanottuna päivänä aamupäivällä noin kello 9. 30.
5287: tuksen linjan johtajana toimivan apulaisosasto- Ministeriö on vielä lausunut, että esillä olevas-
5288: päällikön Heikki Mäenpään ja sanottuun linjayk- sa tapauksessa postin käsittely ennen sen saapu-
5289: sikköön kuuluvan opetusneuvoksen Seppo Niini- mista kouluosastolle oli suoritettu annettujen
5290: vaaran selitykset. ohjeiden ja vakiintuneen käytännön mukaisesti.
5291: Ministeriö on selvityksessään esittänyt, että Mikäli kirjaamolle olisi voitu etukäteen antaa
5292: eduskunnan kirjelmän käsittely ministeriössä en- tieto postiin kuuluvasta kiireellisiä toimenpiteitä
5293: nen sen saapumista kouluosastolle oli tapahtunut edellyttävästä asiakirjasta, olisi se ehditty toimit-
5294: normaalissa järjestyksessä. Työjärjestyksen 33 §: n taa vielä ennen virka-ajan päättymistä
5295: mukaan kirjaaja kirjatessaan ministeriöön saapu- 21.12.1984 asianomaiseen yksikköön.
5296: van postin teki kutakin asiaa koskevaan asiakir- Osastopäällikkö Melametsä on selityksessään
5297: jaan alustavan merkinnän siitä, minkä osaston lausunut mm., että eduskunnan vastaus oli saa-
5298: käsiteltäväksi asia tuli ja diaariin vastaavan mer- punut kouluosastolle vasta joulun jälkeen
5299: kinnän. Saapunut posti annettiin kansliapäälli- 27.12.1984 ja silloin todennäköisesti iltapäivä-
5300: kön nähtäväksi. Kansliapäällikön tarkistettua asi- postissa. Saatuaan vastauskirjelmän hän oli välit-
5301: oiden jaon osastojen kesken kullekin osastolle tömästi jakanut sen ammatillisen koulutuksen
5302: tulevat asiakirjat toimitettiin sen osastopäälliköl- linjalle.
5303: le, joka jakoi asiat toimistojen tai osastossa, jota Apulaisosastopäällikkö Mäenpää on puolestaan
5304: ei ole jaettu toimistoihin, virkamiesten kesken. esittänyt muun ohessa, että eduskunnan vastauk-
5305: Toiroistoille jaettujen asioiden jaosta virkamiehil- sen sisältämä posti oli tuotu hänelle torstaina
5306: le määräsi asianomainen toimistopäällikkö. 27.12.1984 todennäköisesti iltapäivällä, jolloin
5307: Kysymyksessä oleva kirjelmä oli tullut opetus- hän oli ilmeisesti sen myös käsitellyt ja toimitta-
5308: ministeriön kirjaamoon 21.12.1984 iltapäivällä. nut edelleen asianomaiselle virkamiehelle jaetta-
5309: Kirjaamisen jälkeen se oli toimitettu muun pos- vaksi.
5310: tin ohella kansliapäällikön ja hänen jälkeensä 1 Opetusneuvos Niinivaara on selityksessään esit-
5311: yleisen osaston päällikön nähtäväksi. Sen jälkeen tänyt, että asia oli luonteeltaan ollut sellainen,
5312: posti samana iltapäivänä oli toimitettu ryhmitet- että oli syytä olettaa sen tulevan eduskunnassa
5313: tynä eri osastoille jakamista varten ministeriön nopeasti käsitellyksi. Kun joulukuussa oli käynyt
5314: Rauhankatu 4:n tiloissa olleeseen sisäisen postin ilmi, että budjettikäsittelyn vuoksi lainsäädäntö-
5315: II 103
5316:
5317: työ ruuhkaantui eduskunnassa, kouluosastolta oli Saadun selvityksen perusteella totean, että ky-
5318: otettu yhteyttä eduskunnan sivistysvaliokunnan symyksessä oleva eduskunnan vastauskirjelmä oli-
5319: sihteeriin. Tämä oli ilmoittanut, että eduskun- si ollut esiteltävissä tasavallan presidentille vielä
5320: nan vastauksissa hankalat päivämäärät muutettai- vuoden 1984 puolella, jos lakiin sisältyvästä voi-
5321: siin. Tämän ilmoituksen perusteella kouluosas- maantulosäännöksestä johtuvaan lain vahvistami-
5322: tolla oli uskottu, että vastaavalla tavalla menette- sen kiireellisyyteen olisi opetusministeriössä kiin-
5323: levät eduskunnan muutkin valiokunnat. Valtio- nitetty riittävästi huomiota. Ottaen kuitenkin
5324: varainvaliokunta ei kuitenkaan ollut näin mene- huomioon asiassa esille tuodut seikat ja syyt
5325: tellyt. Mikäli syntyneeseen tilanteeseen olisi osat- katson, ettei asia enää vaadi puoleltani enempiä
5326: tu varautua, laki olisi juuri ja juuri ehditty toimenpiteitä kuin että vastaisen varalta huo-
5327: esitellä vahvistettavaksi vuoden 1984 puolella. mautan asiassa selityksen antaneille ministeriön
5328: Koska tällaista ei ollut osattu odottaa, tuli asia virkamiehille edellä todetusta laiminlyönnistä.
5329: tietoon vasta perjantaina 28.12.1984 eli silloin Samalla kuitenkin tähdennän eduskunnan kir-
5330: kun eduskunnan vastaus joulun jälkeen ministe- jelmien määräaikaisen esittelemisen tärkeyttä ja
5331: riön sisäisessä postissa oli saapunut opetusneu- erityisesti huomion kiinnittämistä vuoden lopulla
5332: voksen pöydälle. saapuvien vastausten ajallaan esittelemiseen.
5333: Puheena oleva lakiesitys on uudelleen annettu Ministeriö saattanee huomautukseni edellä
5334: eduskunnalle lain vahvistamatta jättämistä seu- mainittujen virkamiestensä tietoon.
5335: ranneena viikolla. Eduskunta on hyväksynyt lain,
5336: joka on sittemmin vahvistettu ja tullut voimaan
5337: (284/85).
5338:
5339:
5340:
5341:
5342: Lausunto koskiensuo;elulain säätämisjärjestyksestä
5343:
5344: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto ympä- gollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa
5345: ristöministeriölle 23 päivältä lokakuuta 1985, tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se
5346: n:o 4433. suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai
5347: Ympäristöministeriöstä on minulle toimitettu elinkeino-oloja.''
5348: ministeriössä laadittu luonnos hallituksen esityk- Pykälän 2 momentti olisi seuraavan sisältöi-
5349: seksi koskiensuojelulaiksi kannanottoa varten eri- nen:
5350: tyisesti lain säätämisjärjestystä koskevalta osalta. ''Voimalaitoksen rakentamisen on katsottava
5351: Kantanani esitän kunnioittavasti seuraavaa. aina aiheuttavan 1 momentissa tarkoitettuja va-
5352: Ympäristöministeriössä laaditulla luonnoksella hingollisia muutoksia ympäristön luonnonolo-
5353: hallituksen esitykseksi koskiensuojelulaiksi ja suhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa
5354: eduskunnassa käsiteltävänä olevalla hallituksen sellaisessa vesistössä, jonka rakentamisesta on lail-
5355: esityksellä n:o 266/1984 vp. vesilain muuttami- la siten erikseen säädetty.''
5356: seksi on sellaiset liittymäkohdat toisiinsa, että Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan n:o
5357: koskiensuojelulain säätämisjärjestyksen selvittä- 11, 12.6.1985, todennut, ettei ehdotetulla vesi-
5358: miseksi on ensin tutkittava, mitä vesilain muu- lain 2 luvun 5 §:n 2 momentilla ollut valtuutta-
5359: tosesitys sanotun lain 2 luvun 5 § :n kohdalta vaa merkitystä, vaan se oli viittaussäännös, jolla
5360: sisältää ja mitä perustuslakivaliokunta lausunnos- ei ollut asiallista vaikutusta koskiensuojelulain
5361: saan (lausunto n:o 11, 12.6.1985) on asiasta sisältöön tai säätämisjärjestykseen. Koska sään-
5362: sanonut. nöksellä ei ollut valtuuttavaa merkitystä, se oli
5363: Hallitus on ehdottanut vesilain 2 luvun 5 §:ää käsiteltävissä tavallisessa lainsäädäntöjärjestykses-
5364: muutettavaksi siten, että nykyinen 5 § jää jok- sä.
5365: seenkin sellaisenaan (suojelua tukevaan suuntaan Edellä lausutun perusteella voidaan todeta,
5366: jonkin verran muutettuna) uuden 5 §:n 1 mo- että koskiensuojelulain säätämisjärjestys riippuu
5367: mentiksi. Momentti kuuluisi seuraavasti: koskiensuojelulain omasta sisällöstä, tarkemmin
5368: ''Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos sanottuna siitä, onko sanotulla lailla katsottava
5369: rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, puututtavan hallitusmuodon 6 §:ssä säädettyyn
5370: aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin- omaisuudensuojaan vai ei.
5371: 104 II
5372:
5373: Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan n:o veststoon rakentamista, joka vaarantaisi yleistä
5374: 18, 15.2.1983, jonka se antoi hallituksen esityk- terveydentilaa taikka aiheuttaisi huomattavia ja
5375: sestä laiksi Ounasjoen erityissuojelusta ja samaa laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympä-
5376: asiaa koskevasta edustaja Impiön lakialoitteesta, ristön luonnonsuhteissa (tai vesiluonnossa ja sen
5377: todennut, että se oli vesioikeuslain muuttamista toiminnassa) tahi suuresti huonontaisi paikka-
5378: koskeneesta lakiehdotuksesta vuoden 194 7 valtio- kunnan asutus- tai elinkeino-oloja, vesioikeus ei
5379: päivillä antamissaan lausunnoissa n:o 5 ja 8 saisi myöntää rakentamiseen lupaa. Vesivoiman
5380: katsonut koskivoiman kuuluvan omaisuudensuo- hyväksikäyttö estyisi ilman, että omistajalla olisi
5381: jan piiriin. Lausunnossaan n:o 18/1983 perustus- oikeutta saada sen johdosta mitään korvausta.
5382: lakivaliokunta on lisäksi todennut, että vesivoi- Vallinnee yksimielisyys siitä, että vesilain 2
5383: maa voitiin valtiosääntöoikeudellisessa mielessä luvun 5 § ja sen ehdotettu uusi 1 momentti
5384: pitää uusiutuvana luonnonvarana, jonka suurin vastaavat yleistä oikeuskäsitystä ja ettei hallitus-
5385: taloudellinen merkitys omistajalle tai käyttöoi- muodon 6 § suojaa omaisuuden sellaista vahin-
5386: keuden haltijalle liittyi juuri mahdollisuuteen gollista käyttämistä, jota tuossa lainkohdassa tar-
5387: käyttää sitä energiantuotantoon. Tuolloin kysy- koitetaan.
5388: myksessä olleissa lakiehdotuksissa tarkoitettu py- Koskiensuojelulakiesityksessä luetellaan tietyt
5389: syvä kielto käyttää Ounasjoen vesivoimaa energi- suojeltavat vesistöt ja vesistönosat ilman, että
5390: antuotantoon merkitsi perustuslakivaliokunnan tapauskohtaisesti olisi asianmukaisissa menette-
5391: käsityksen mukaan omaisuuden normaalina, lyissä selvitetty, onko suojeltavien koskien jou-
5392: kohtuullisena ja järkevänä pidetyn käyttötavan kossa sellaisia, joihin olisi oikeusharkinnalla
5393: kokonaan kieltämistä, joka voitiin rinnastaa kiin- myönnettävä voimalaitoksen rakentamislupa, jos
5394: teistöön kuuluvan etuuden tai erityisen oikeuden sitä haetaan. Tuollaisia koskia ainakin voi olla.
5395: lunastukseen hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin Lakiehdotuksessa on korvaussäännöksiä. Vero-
5396: tarkoittamassa mielessä. tusarvoihin perustuvina ne eivät takaa hallitus-
5397: Yhtyen siihen, mitä perustuslakivaliokunta on muodon 6 §:n edellyttämää täyttä korvausta niis-
5398: esittänyt, katson vesivoiman kuuluvan hallitus- sä tapauksissa, joissa ei ole olemassa vesilain 2
5399: muodon 6 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan pii- luvun 5 §:ssä tai sen ehdotetussa uudessa 1
5400: riin. Tämän kannan oikeellisuutta osoittaa myös momentissa tarkoitettua syytä rakennusluvan
5401: se, että jakolaissa - viittaan erityisesti jakolain epäämiseen. Niiden koskien osalta, joiden koh-
5402: 26 ja 111 §:ään - on otettu huomioon, että dalta rakennuslupa sitä asianmukaisesti haettaes-
5403: kosken vesivoimalla on tai ainakin voi olla jaossa sa olisi lain mukaan myönnettävä, lakiehdotus
5404: lukuun otettava omaisuusarvo. sisältää poikkeamisen omaisuudensuojasta. Tämä
5405: Kaikkien koskien vesivoimalla ei kuitenkaan edellyttää koskiensuojelulain säätämistä valtio-
5406: ilman muuta ole käytännössä omaisuusarvoa. Jos päiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyssä järjestykses-
5407: koskivoiman hyväksikäyttö edellyttäisi sellaista sä.
5408:
5409:
5410:
5411: Kysymys poliisin velvollisuudesta suorittaa syyttäjän pyynnöstä esitutkinta.
5412:
5413: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje kaupungin- Helsingin poliisilaitoksen rikospoliisilinjan joh-
5414: viskaali Jorma Seiselle 7 päivältä marraskuuta tajan Mauri Jaakkolan 28.10.1985 päivätyn tie-
5415: 1985, n:o 4695. dotteen mukaan tutkimuspyynnössänne tarkoite-
5416: Oikeuskanslerille osoittamassanne 1.11.1985 tussa asiassa on ryhdytty esitutkintaan.
5417: päivätyssä kirjoituksessa olette oheistamiinne Kaupunginviskaaleista annetun asetuksen
5418: asiakirjoihin viitaten pyytänyt oikeuskansleria 4 §:n mukaan kaupunginviskaali voi kehottaa
5419: tutkimaan 15.10.1985 Helsingin rikospoliisille poliisia toimittamaan esitutkinnan. Poliisiasetuk-
5420: osoittamanne tutkimuspyynnön käsittelyä koske- sen (737/85) 1 §:n 2 momentin mukaan, kun
5421: van asian. Lisäksi olette lähettänyt 7.11.1985 rikos on tullut poliisin tietoon tai kun on perus-
5422: päivätyn lisäkirjoituksen, johon olette oheistanut teltua syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, polii-
5423: muun muassa jäljennöksen Helsingin ensimmäi- sin on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen tutkimisek-
5424: sen kaupunginviskaalin Jorma Uskin Helsingin si. Poliisiasetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan
5425: kaupunginviskaaleille osoitetusta 6.11.1985 päi- poliisin on annettava pyynnöstä virka-apua viran-
5426: vätystä kirjeestä. omaisille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille
5427: II 105
5428:
5429: niin kuin siitä on erikseen säädetty. Tästä virka- kehotuksesta esitutkinnan. Koska tutkimuspyyn-
5430: avusta on säädetty mm. edellä mainitussa kau- töänne koskevassa asiassa poliisi on ryhtynyt esi-
5431: punginviskaaleista annetun asetuksen 4 §:ssä. tutkintaan, kirjoituksenne ei ole antanut aihetta
5432: Kysymyksen siitä, onko perusteltua syytä epäillä puoleltani muuhun toimenpiteeseen kuin siihen,
5433: rikoksen tapahtuneen, on syyttäjä virkavastuul- että jäljennös tästä kirjeestä lähetetään tiedoksi
5434: laan ratkaissut tehdessään tutkintapyynnön. Näin Uudenmaan läänin poliisitarkastajalle, Helsingin
5435: käynnistetyn tutkinnan tulokset on toimitettava poliisilaitokselle ja Helsingin ensimmäiselle kau-
5436: syyttäjälle, jonka päätösvaltaan jatkotoimenpiteet punginviskaalille, jonka tulee huolehtia siitä,
5437: kuuluvat. että tästä kirjeestä annetaan tieto kaikille Helsin-
5438: Edellä lausutun perusteella katson, että poliisi gin kaupunginviskaaleille.
5439: on velvollinen suorittamaan kaupunginviskaalin
5440:
5441:
5442:
5443:
5444: Esitys oikeusministeriölle toimenpttetsun ryhtymisestä Kuopion kaupunginviskaalinviraston
5445: ja Kuopion raastuvanoikeuden työtilanteen parantamiseksi
5446:
5447: Oikeuskansleri Kai Kortteen kirje oikeusminis- oli 24 %. Kuopion kaupunginviskaalinviraston
5448: teriölle 25 päivältä marraskuuta 1985, n:o 4938. lisätyövoiman tarpeeseen on kiinnitetty huomiota
5449: Kuopion läänin lääninsyyttäjä, poliisitarkastaja jo vuonna 1980 laaditussa oikeusministeriön toi-
5450: Risto Tiainen on oheisella kirjeellään kiinnittänyt minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1981-
5451: huomiota Kuopion kaupunginviskaalinviraston ja 1986. Pitkään haasteaikaan kiinnitettiin huomio-
5452: raastuvanoikeuden vaikeaan työtilanteeseen. ta jo vuonna 1981 toimitetussa kaupunginviskaa-
5453: Kaupunginviskaalinvirastosta lisäksi saadun tie- linviraston tarkastuksessa.
5454: don mukaan syyttäjät ottavat nyt käsiteltäväkseen Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön
5455: elokuussa 1984 kaupunginviskaalinvirastoon saa- 7 §:n mukaan oikeuskanslerin on mm. valvottava
5456: puneita asioita. Raastuvanoikeudessa puolestaan syyttäjäviranomaisten toimintaa niin, että rikok-
5457: istuntopäivät ovat varatut niin pitkälle, että syyt- seen syylliset viivytyksettä saatetaan lailliseen
5458: täjien nyt vireille panemat jutut tulevat oikeuskä- edesvastuuseen, mutta että syyttömiä ei panna
5459: sittelyyn vasta huhtikuussa 1986. syytteeseen eikä tuomita rangaistukseen. Nykyi-
5460: Asioiden käsittely viipyy sekä kaupunginvis- sessä tilanteessa Kuopion kaupunginviskaalinvi-
5461: kaalinvirastossa että raastuvanoikeudessa koh- rastolla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia saattaa
5462: tuuttoman kauan. Näin ollen Kuopion kaupun- syyllisiä viivytyksettä edesvastuuseen eikä myös-
5463: ginviskaalinviraston ja Kuopion raastuvanoi- kään mahdollisuutta viivytyksettä tehdä vapaut-
5464: keuden ei voida katsoa enää nykyisellään täyttä- tavaa päätöstä niiden kohdalta, jotka jätetään
5465: vän oikeuslaitokselle asetettavia joutuisuusvaati- syyttämättä.
5466: muksia. Tilanteesta kärsii paitsi asianomistajien Esitän kunnioittavasti, että Oikeusministeriö
5467: usein myös ilmiannettujen oikeusturva. Lisäksi tyhtyisi kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin
5468: oikeuskäsittely vaikeutuu siitä syystä, että todista- tilanteen korjaamiseksi. Kuopion kaupunginvis-
5469: jat eivät enää muista kahden vuoden takaisia kaalinvirastoon olisi perustettava uusi kaupun-
5470: tapahtumia. ginviskaalin virka viimeistään vuonna 1987. Ensi
5471: Asioitten ruuhkautuminen kaupunginviskaa- vuoden aikana kaupunginviskaalinvirastossa sel-
5472: linvirastossa on alkanut jo viime vuosikymmenen viydyttäneen välttävästi määräämällä virastoon
5473: vaihteessa. Syyttäjätilastojen mukaan kaupungin- sivutoiminen kaupunginviskaali tarkoitusta var-
5474: viskaalinviraston ratkaisemattomina seuraavaan ten ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
5475: vuoteen siirtyneet asiat ovat lisääntyneet jatku- varatulla määrärahalla. Haasteajan lyhentämisek-
5476: vasti siten, että siirtyneiden määrä viime vuoden si olisi tyhdyttävä lisäksi tarpeellisiin toimenpitei-
5477: päättyessä oli 39 % käsiteltävinä olleista asioista. siin Kuopion raastuvanoikeuden käsittelynopeu-
5478: Kaikkien kaupunginviskaalinvirastojen keskiarvo den saattamiseksi tyydyttävälle kannalle.
5479: 14 360437E
5480: 106 II
5481:
5482: Valtion huonetilojen vuokraaminen käypää vuokraa alhaisemmasta vuokrasta. Valtion omistamia
5483: huonetiloja ei voida yleisesti pitää hallitusmuodon 63 §:ssä tarkoitettuna omaisuutena.
5484:
5485: Oikeuskansleri Kai Kortteen lausunto valtiova· esim. valtion sivistys-, opetus- ja koulutustehtä-
5486: rainministeriölle 2 päivältä joulukuuta 1985, n:o vien, kannalta perusteltu ja tarkoituksenmukai-
5487: 5018.
5488: nen. Vuokralaisen taloudelliseen asemaan tulee
5489: Valtiovarainministeriö on 27.9.1985 päivätyllä kiinnittää huomiota. Jos vuokra sovitaan käypää
5490: kirjeellään n:o VM C 4/00/85 pyytänyt oikeus- alhaisemmaksi tai sen perimisestä luovutaan,
5491: kanslerin lausuntoa oheistamastaan luonnoksesta päätöksen vuokraamisesta tekee asianomainen
5492: valtioneuvoston päätökseksi, jolla annettaisiin ministeriö, jonka tulee ennen päätöksen tekoa
5493: ohjeet valtion huonetilojen vuokraamisesta käy- hankkia asiasta valtiovarainministeriön lausunto
5494: pää vuokraa alhaisemmasta vuokrasta. ministeriön raha-asiainkäsittelyssä. - Muutoin
5495: Palauttaen päätösluonnoksen esitän sen joh- vuokrauksessa noudatetaan valtiovarainministe-
5496: dosta lausuntonani kunnioittavasti seuraavaa. riön asiasta mahdollisesti antamia ohjeita.''
5497: Ensimmäiseksi on otettava kantaa siihen, ovat- Ohjeiden sisällössä ja soveltamisessa on ennen
5498: ko valtion omistamat huonetilat hallitusmuodon muuta otettava huomioon eduskunnan budjetti-
5499: 63 §:ssä tarkoitettua valtion tuloa tuottavaa valta, jota ei saa loukata. Huonetilojen luovutta-
5500: omaisuutta, jonka käyttämisen yleisistä perusteis- mista käytettäväksi käypää vuokraa alemmasta
5501: ta olisi säädettävä laissa. Kaikki valtion omaisuus vuokrasta tai vuokratta ei saa käyttää kiertotienä
5502: ei ole mainitun säännöksen tarkoittamaa tuloa taloudellisen tuen antamiseksi sellaisissa tapauk-
5503: tuottavaa omaisuutta. Pidän ilmeisenä, ettei val- sissa, joissa asian oikea muoto edellyttää valtion
5504: tion omistamia huonetiloja voida ainakaan ylei- tulo- ja menoarviossa sitä tarkoitusta varten osoi-
5505: sesti pitää hallitusmuodon 63 §:ssä tarkoitettuna tettua määrärahaa.
5506: omaisuutena. Tätä tukee se, ettei lakia niiden Edellä sanotusta periaatteesta voisi ohjeissa olla
5507: hoidon ja käytön perusteista ole tähänkään saak- maininta. Muutoin pidän luonnoksen sisältämiä
5508: ka katsottu tarpeelliseksi. Näin ollen katson, että ohjeita asianmukaisina.
5509: päätösluonnoksen sisältämät ohjeet ovat annetta- Se, että vuokraamisesta käypää alemmasta
5510: vissa ilman lainsäännöksen valtuutusta valtioneu- vuokrasta tai luovuttamisesta käyttöön ilman
5511: voston päätöksellä. vuokraa voi päättää vain ministeriö valtiovarain-
5512: Päätösluonnoksen varsinainen normiosa kuu- ministeriön annettua sille lausuntonsa, taannee,
5513: luu seuraavasti: että ohjeiden nojalla tehdään vain sellaisia pää-
5514: ''Valtion omistamia huonetiloja vuokrattaessa töksiä, jotka myös budjettioikeudellisesti ovat
5515: tulee vuokran vastata käypää vuokratasoa. Vuok- hyväksyttäviä.
5516: ra voi kuitenkin olla käypää alempi tai sen Edellä olevan perusteella ilmoitan, ettei mi-
5517: perimisestä voidaan luopua, kun huonetila vuok- nulla ole huomautettavaa sitä vastaan, että val-
5518: rataan yleishyödylliseen tarkoitukseen sekä muu- tioneuvosto antaa luonnoksen mukaiset ohjeet
5519: toinkin erityisestä syystä. - Harkittaessa käypää valtion omistamien huonetilojen vuokraamisesta
5520: alemman vuokran perimistä tulee vuokrattavien käypää vuokraa alhaisemmasta vuokrasta.
5521: tilojen käytön olla myös valtion toimintojen,
5522: 111
5523:
5524: Tietoja tuomioistuimissa käsitellyistä virkasyyte- Ja kurinpitoasioista
5525: \
5526: III 109
5527:
5528:
5529:
5530:
5531: Tilastollisia tietoja virkasyytteistä
5532:
5533: Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovioikeudet ja alioikeudet vuonna 1985 ovat lainvoimai-
5534: sesti ratkaisseet, ovat eri viran- ja toimenhaltijaryhmien osalta jakautuneet oikeusasteen, virkasyytteen
5535: laadun ja ratkaisun osalta seuraavan taulukon mukaisesti. Tilasto on laadittu tuomioistuinten tietojen
5536: antamisesta ja viran- ja toimenhaltijain syyttämistä koskevista jutuista 22 päivänä lokakuuta 1926
5537: annetun asetuksen (272/26) 3 §:n mukaisesti oikeuskanslerille lähettämien päätösjäljennösten perus-
5538: teella.
5539:
5540:
5541: Oikeusaste Virkasyytteen Ratkaisut
5542: laatu
5543:
5544:
5545:
5546: ·; e ·g
5547: ...-,~
5548: ..;
5549: ... ·~ 8 ~
5550: 0
5551: ee
5552: 1~% ~ 0..;
5553:
5554: .E :~ [:§
5555: '~
5556: Viran· ja toimenhaltijat ·;:
5557: "u e.cE ]
5558: ~
5559:
5560: ·" j E
5561: ~ ~~
5562: ;g ~
5563:
5564:
5565: ~0 .g
5566: "0
5567: ~
5568: ...
5569: 0
5570: ]
5571: ~
5572: e
5573: a ""·E
5574: ~l ~-§
5575: ~ ~
5576: c e
5577: .S
5578:
5579: ] i ~ ;;e
5580: u
5581: "0
5582: ·d
5583: 't'liU
5584: ·5 E ·u;;
5585: .<:"
5586: -~
5587: .5
5588: ';i
5589: ~
5590: ~
5591: ~
5592: -l!
5593: ·;:
5594: ll
5595: ·s:::;:
5596: ·g
5597: a
5598: ·~ ~
5599: ;g
5600: .l:i
5601: a
5602: 1
5603: 0
5604: "u
5605: ~!ä
5606: c
5607: co~.S
5608:
5609: -;;::: :~
5610: ~ 0
5611: ~ 8
5612: -
5613: ~'iä
5614: ~ i -~-~
5615:
5616: :s'~
5617: ,g g
5618: ~t
5619: ~
5620: :. ;;: -~
5621: :c > > ~ > > ;;~ i pjg ~
5622: :::;: ..... u
5623:
5624:
5625:
5626: Hovioikeuden jäseniä ja esittelijöitä
5627:
5628: Alituomareita maalla:
5629: a) vakinaisia .................... 4 4 4 3 6
5630: b) virkaa toimittavia ............. 2 7 5 4 4 4
5631:
5632: Alituomareita kaupungeissa:
5633: a) vakinaisia .................... 4 5 4 4 8 1
5634: b) virkaa toimittavia ............. 7 3 4 4 2
5635:
5636: Maistraatin ja järjestysoikeuden jäse-
5637: niä ja esittelijöitä ................ 5 7 12 2 8 2
5638: Kaupunginviskaaleja ............... 1 1 2 2
5639: Vankeinhoitolaitoksen virkamiehiä . 3 3 1 2
5640: Lääninhallinnon virkamiehiä ....... 17 4 1 20 9 4 6 1
5641: Puolustusvoimien virkamiehiä ...... 4 9 2 2 11 2 2 8 1 3
5642: Vesihallinnon virkamiehiä .......... 3 3 2
5643: Valtionrautateiden virkamiehiä ..... 5 2 3 3 2
5644: Posti- ja telelaitoksen virkamiehiä .. 3 4 5 2 4 3
5645: Muita valtion virkamiehiä .......... 2 9 2 9 5 1 2 3
5646: Kunnallisia virkamiehiä ............ 9 43 14 11 55 9 20 8 2 9 11 6
5647: Kirkon virkamiehiä ................ 3 1 4 2 1 1
5648: Muita virkamiehiä ················· 5 5 1 4
5649: Yhteensä .......................... 34 124 30 16 17 23 11 123 35 59 19 5 9 38 14 9
5650:
5651:
5652:
5653:
5654: Virkaylioikeuden toiminta
5655:
5656:
5657: Virkaylioikeudessa on vuoden 1985 aikana ol- pysyttänyt posti- ja telehallituksen päätöksen,
5658: lut käsiteltävänä yksi asia. Siinä virkaylioikeus on jolla kirjuri oli pantu viralta.
5659: 110 III
5660:
5661: Virkasyyte- ja kurinpitoasioissa annettuja tuomioistuinten päätöksiä
5662:
5663: Keskussairaalan kuntainliiton hallintojohtaja oli syyllistynyt jatkettuun rikokseen, joka käsitti
5664: lahjoman vastaanottamisia virkamiehenä, varomattomuudesta tehtyjä virkavirheitä sekä hyötymis- ja
5665: osaksi vahingoittamistarkoituksessa tehtyjä virkarikoksia. Saman kuntainliiton liittohallituksen pu-
5666: heenjohtajana toiminut luottamushenkilö oli puolestaan syyllistynyt jatkettuun rikokseen, joka käsitti
5667: varomattomuudesta tehtyjä virkavirheitä, lahjoman vastaanottamisia virkamiehenä ja kaksi hyötymis-
5668: tarkoituksessa tehtyä virkarikosta. Hallintojohtaja tuomittiin erotettavaksi virastaan ja liittohallituksen
5669: puheenjohtaja menettämään jäsenyytensä tuossa toimielimessä.
5670:
5671:
5672: (Lyhenne/mä) miseen virkamiehenä nauttimaila Medivalmet
5673: Oy:n kustannuksella kestityksiä eri ravintoloissa
5674: kuudessa eri tilaisuudessa.
5675: Raastuvanoikeuden päätös 2. Vehkajärvi oli 4.9.1975-11.2.1979 välisenä
5676: aikana syyllistynyt jatkettuun varomattomuudes-
5677: Helsingin raastuvanoikeus julisti 22.6. 198 3 ta tehtyyn virkavirheeseen nauttimaila kestityksiä
5678: päätöksen virallisen syyttäjän hallintojohtaja Aar- eri ravintoloissa Lääkintäsähkö Oy:n ja Lääkintä-
5679: no Vilho Vehkajärveä ja ammattikoulunopettaja sähkö-Instrumentarium Oy:n kustannuksella 15
5680: Aarno Juhani Tiiraa sekä eräitä muita henkilöitä eri tilaisuudessa ja Tiira oli 21.11.1976 syyllisty-
5681: vastaan ajamassa syytejutussa. Päätös koostui seit- nyt samalla tavoin vammattomuudesta tehtyyn
5682: semästä pääkohdasta, jotka koskivat seuraavia virkavirheeseen kahdessa eri tapauksessa.
5683: asioita:
5684: A) lahjomat lääkintöhallituksen apulaisosasto- Raastuvanoikeus totesi, että Vehkajärvi oli Hä-
5685: päällikölle Juhani Esko Aerille (vrt. OK:n kerto- meenlinnan keskussairaalan kuntainliiton, nykyi-
5686: mus vuodelta 1984 ss. 106-114), seltä nimeltään Kanta-Hämeen keskussairaalan
5687: B) lahjomat eräälle lääkintöhallituksen toimis- kuntainliiton liittovaltuuston 4.6. 1969 pidetyssä
5688: topäällikölle ja Helsingin kaupungin sairaalavi- kokouksessa nimitetty kuntainliiton virkasuhtei-
5689: raston teknikolle, sena talouspäällikkönä kuntainliiton vireillä ol-
5690: C) sanottujen toimistopäällikön ja teknikon leen uudisrakennushankkeen projektin johtajaksi
5691: tekemiksi väitetyt rikokset, ja hallinnon projektivastuulliseksi henkilöksi ja
5692: D) lahjomat Vehkajärvelle ja Tiiralle kestityksi- että Vehkajärvellä lähinnä tämän nimityksen sekä
5693: nä, kuntainliiton talousjohtajan viran ajalla
5694: E) lahjomat Vehkajärvelle ja Tiiralle matkoina, 1.10.1970-30.9.1973 ja hallintojohtajan viran
5695: F) lahjomat Vehkajärvelle muina etuuksina 1.10.1973 alkaen nojalla sekä kuntainliiton liitto-
5696: sekä valtuuston 23.10.1977 hyväksymän kuntainliiton
5697: G) Vehkajärven ja Tiiran tekemiksi väitetyt johtosäännön 16 §:n ja kuntainliiton liittohalli-
5698: virkarikokset. tuksen 28.11.1977 hyväksymän kuntainliiton sai-
5699: Tähän selostukseen on otettu päätöksen koh- raalan perushankintojen selvennysohjeen mukaan
5700: dat D-G selostuksen kannalta tarpeellisin osin. oli ollut mahdollisuus virkatehtävissään vaikuttaa
5701: ainakin niihin seikkoihin, miltä liikkeiltä eri
5702: hankinnat keskussairaalaan tehtiin.
5703: D. Lahjomat kestityksinä Tiira oli toiminut keskussairaalan kuntainliiton
5704: liittohallituksen jäsenenä sekä puheenjohtajana
5705: Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi seuraavaa: marraskuusta 1976 lähtien. Hän oli osallistunut
5706: 1. Vehkajärvi oli syyllistynyt 23.9.1975- liittohallituksen kokouksiin puheenjohtajana ja
5707: 22.5.1979 välisenä aikana jatkettuun lahjoman ratkaisijana, mutta myöskin noudatetun käytän-
5708: vastaanottamiseen virkamiehenä nauttimaila kes- nön mukaan asioiden esittelijänä virkamiesten
5709: tityksiä eri ravintoloissa Oy Röntgentekno Ab:n suorittaman valmistelun pohjalta. Tässä ominai-
5710: kustannuksella kuudessa eri tilaisuudessa ja Me- suudessa hänen velvollisuutensa perehtyä käsitel-
5711: divalmet Oy:n kustannuksella 27 eri tilaisuudessa täviin asioihin oli ollut suurempi kuin muilla
5712: sekä Tiira oli syyllistynyt 11.5.1977-31.7. 1978 liittohallituksen kokouksiin osallistujilla. Hänellä
5713: välisenä aikana jatkettuun lahjoman vastaanotta- oli näin ollut mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin
5714: III 111
5715:
5716: asioihin ja hänellä oli katsottava olleen virkamie- tuvanoikeus katsoi, että heidän Medivalmet Oy:n
5717: hen rikosoikeudellinen vastuu. taholta vastaanottamiaan kestityksiä oli pidettävä
5718: Lääkintäsähkö Oy, sittemmin Lääkintäsähkö- oikeudettomina ja vastaavasti kestityksiä virka-
5719: lnstrumentarium Oy oli edustanut ja tuonut miehelle annettuina ja vastaanotettuina lahjomi-
5720: maahan erilaisia sairaalatarvikkeita ja yhtiö oli na.
5721: toimittanut kuntainliitolle suuren määrän erilai- Lääkintäsähkö Oy:n ja Lääkintäsähkö-Instru-
5722: sia sairaala-alan tarvikkeita. Kuntainliiton tilauk- mentarium Oy:n kestitysten vastaanottamisella
5723: sesta se oli myöskin laatinut instrumenttien han- Vehkajärvi ja Tiira olivat vaarantaneet puolueet-
5724: kintaohjelman. Se oli sitä paitsi pyrkinyt edelleen tomuutensa ja horjuttaneet heihin virkamiehinä
5725: laajentamaan toimitusten määrää sairaalalle. kohdistuvaa luottamusta.
5726: Oy Röntgentekno Ab, heinäkuusta 1976 al- Raastuvanoikeus hylkäsi syytteen 1. kohdassa
5727: kaen Medivalmet Oy oli myynyt maahantuomi- 18 tapauksen osalta ja 2. kohdassa 10 tapauksen
5728: aan röntgenlaitteita ja myöhemmin itse valmista- osalta, koska kestitykset niissä olivat joko olleet
5729: miaan sekä vuosista 1976-1977 lähtien edusta- vähäisiä, tapahtuneet kotona, jolloin vastaanotta-
5730: nut ja myynyt myöskin sairaalainstrumentteja ja jan ei ollut näytetty tienneen, kuka kestityksen
5731: endoskooppeja. Yhtiö on ollut monella alalla oli kustantanut, taikka kohdistettu kuntainliiton
5732: niin sanottu uusi yrittäjä ja pyrkinyt alan markki- jollekin suuremmalle työryhmälle, jolloin kysy-
5733: noille muillakin aloilla kuin röntgenlaitteita val- myksessä oli ollut lähinnä jonkinlainen informaa-
5734: mistamalla. tiotilaisuus.
5735: Vehkajärven virka-asema ja Tiiran luottamus-
5736: miesasema olivat jossakin määrin edellyttäneet
5737: kanssakäymistä terveydenhoitoalan yritysten E. Lahjomat matkoina
5738: kanssa, heitähän ei ollut asetettu syytteeseen
5739: kaikista niistä kestitystilaisuuksista, joihin he oli- Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että Veh-
5740: vat osallistuneet ja jotka ilmenivät jutun tutkin- kajärvi ja Tiira olivat syyllistyneet lahjoman vas-
5741: tapöytäkirjasta. Ei ole vaikeuksitta selvitettävissä, taanottamiseen virkamiehenä seuraavasti:
5742: milloin kysymyksessä oli hyväksyttävä ''työlou- 1. Vehkajärvi oli vuoden 1974 alkupuolella
5743: nas" ja milloin taas muunlainen tilaisuus. Pöytä- osallistunut Oy Röntgentekno Ab:n kustannuk-
5744: kirjaan liitetyistä laskuista ei ollut ilmennyt se, sella matkalle Hannoveriin tutustumaan sairaala-
5745: olivatko kestitykset tapahtuneet työaikana ja jon- laitteita käsittelevään näyttelyyn,
5746: kin neuvottelun yhteydessä. Jutussa oli esitetty 2. Vehkajärvi oli syksyllä 197 5 osallistunut
5747: näyttöä siitä, millainen kestityskäytäntö oli ollut Lääkintäsähkö Oy:n kustannuksella Erlangeniin
5748: liike-elämässä viime vuosina tavanomaista. Tässä ja Brysseliin suuntautuneelle matkalle,
5749: jutussa oli kysymys liike-elämän suhteesta virka- 3. Vehkajärvi oli syksyllä 1976 osallistunut
5750: miesasemassa oleviin henkilöihin, ei kylläkään Lääkintäsähkö Oy:n kustantamalle matkalle Tuk-
5751: valvontaa taikka tarkkailua hoitaviin virkamie- holmaan,
5752: hiin, joten sitä, mikä liikemiesten kesken on 4. Vehkajärvi oli kesällä 1977 osallistunut
5753: ollut tavanomaista ja hyväksyttävää, ei voida Elektrolux Oy:n kustannuksella tehtyyn matkaan
5754: suoraan soveltaa nyt tutkittavana olevaan jut- Tukholmaan,
5755: tuun. Raastuvanoikeus oli kiinnittänyt huomiota 5. Vehkajärvi ja Tiira olivat syksyllä 1977
5756: muun muassa siihen, oliko tilaisuuteen osallistu- osallistuneet Standard-Elektric Puhelinteollisuus
5757: nut vaimo tai naisseuralainen, paikkaan, esim. Oy:n kustantamalle matkalle Wieniin ja
5758: koti, teatteri, yökerho, ja tarjotun alkoholin 6. Vehkajärvi oli maaliskuussa 1978 osallistu-
5759: laatuun ja määrään. Erityisesti Medivalmet Oy:n nut sairaalainstrumentteja valmistavan Stille
5760: osalta raastuvanoikeus oli myös kiinnittänyt huo- Oy:n kustannuksella matkalle Tukholmaan ja
5761: miota eräiden tilaisuuksien ajalliseen yhteyteen Eskilstunaan.
5762: pääkohdissa F ja G selostettuihin tapahtumiin.
5763: Vehkajärvellä ja Tiiralla ei ollut ollut koulutuk- Raastuvanoikeus totesi, että Vehkajärvi ja Tiira
5764: sensa eikä kokemuksensa perusteella edellytyksiä olivat osallistuneet mainituille matkoille Vehka-
5765: arvioida tarjottujen laitteiden käyttöominaisuuk- järvi, 1. kohdassa tarkoitettua matkaa lukuunotta-
5766: sia. Heidän oli sitä paitsi näytetty osoittaneen matta, naisseuralaisineen ja Tiira vaimoineen.
5767: piittaamattomuutta käyttäjätahon toivomuksiin Yhtiöt olivat olleet tai olivat pyrkineet liikesuh-
5768: nähden ja pyrkineen voimakkaasti ohjaamaan teisiin Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa.
5769: tilauksia Medivalmet Oy:lle. Tämän vuoksi raas- Muun muassa Stille Oy:n tarjoama matka oli
5770: 112 III
5771:
5772: sattunut juuri samaan aikaan instrumenttien tar- neet, paitsi hänen ja pankin välinen aikaisempi
5773: jousajan kanssa sairaalalle. Liittohallitus oli jo asiakassuhde ja Vehkajärven jäsenyys pankin hal-
5774: ennen syyskuuta 1977 tehnyt Standard-Electric lintoneuvostossa, myös Vehkajärven asema kun-
5775: Puhelinteollisuus Oy:n kanssa hankintasopimuk- tainliiton hallintojohtajana. Pankin johtokunta
5776: sen, vaikka laitteita ei ollut ollut Suomessa oli kokouksessaan 29.6.1976 hyväksynyt Vehka-
5777: käytännössä nähtävissä, joten niihin perehtymi- järven lainan. Vehkajärvellä ei ollut ollut talle-
5778: nen jälkikäteen lähimmäksi paikaksi ilmoitetussa tuksia sanotussa pankissa.
5779: Wienissä ei ollut perusteltavissa. Raastuvanoikeus Lainan koron oli näytetty olleen normaali
5780: katsoi, että seuralaisten mukana olo tarjoavan pankkikorko. Se, että lainassa ei ollut ollut
5781: yhtiön kustannuksella näillä syytettyjen taholta lyhennyssuunnitelmaa, vaan että laina oli erään-
5782: työmatkoiksi väitetyillä matkoilla ei ole ollut tynyt kokonaisuudessaan maksettavaksi vasta
5783: tavanmukaista eikä olisi edistänyt tarkoitusta työ- laina-ajan päätyttyä vuonna 1986, oli ollut poik-
5784: matkana. Ainakin kohdissa 2-6 selostetuissa keuksellista, mutta oli selvitetty, että esimerkiksi
5785: tapauksissa Vehkajärvi oli ollut aloitteen tekijä ja pankin henkilökuntaan kuuluville ja vastaaville
5786: oli selvitetty, että Vehkajärvi oli halunnut tehdä myönnetyistä lainoista noin 20 prosenttia oli
5787: nuo matkat syystä, jota hän ei ole tarkemmin sellaisia, joissa ei ollut lyhennysohjelmaa. Sitä,
5788: erikseen selvittänyt, ainoastaan viitannut työkii- että lainan vakuudeksi olivat riittäneet ainoastaan
5789: reisiinsä. Hän ei ollut osallistunut niihin matkoi- lainaksi saaduilla rahoilla ostetun huoneiston
5790: hin, joihin suurempi, asiantunteva ryhmä sairaa- hallintaan oikeuttavat osakkeet, oli pidettävä
5791: lasta oli osallistunut. Vehkajärvellä ja Tiiralla ei poikkeuksellisena. Pankin osuuskunnan tekemän
5792: koulutuksensa eikä kokemuksensa perusteella ol- päätöksen mukaan tällaiset osakkeet oli voitu
5793: lut ollut edellytyksiä perehtyä heille esiteltyjen hyväksyä lainan vakuudeksi vain 80 prosentin
5794: laitteiden teknisiin eikä käyttöominaisuuksiin ei- määrään asti pantin arvosta. Vielä oli selvitetty,
5795: kä lyhyt käynti jollakin tehtaalla myöskään voi- että lainan myöntäminen Vehkajärvelle ja hänen
5796: nut tuottaa selvyyttä yhtiön taloudellisista mah- seuralaiselleen ei ollut ollut pankin taholta selvä,
5797: dollisuuksista. vaan aivan loppuvaiheessa Vehkajärven oli näy-
5798: tetty lainan saamiseksi jollakin tavoin vedonneen
5799: asemaansa. Velkaa oli keväällä 1981 lyhennetty
5800: F. Lahjomat muina etuuksina 5.000 markalla, mutta velka oli edelleen enem-
5801: mälti lyhentämättä.
5802: Raastuvanoikeus katsoi Vehkajärven syyllisty- Edellä sanotun nojalla raastuvanoikeus katsoi
5803: neen virkarikokseen ja lahjoman vastaanottami- jääneen näyttämättä, että Vehkajärvi olisi syyllis-
5804: seen virkamiehenä seuraavalla tavalla: tynyt lahjoman vastaanottamiseen, mutta kyllä-
5805: 1. Vehkajärvi oli kesäkuussa 1976 anonut ja kin vammattomuudesta tehtyyn virkavirheeseen.
5806: saanut Hämeenlinnan Seudun Osuuspankilta
5807: virka-asemaansa vedoten 241.000 markan suurui- Syytekohdan 2. osalta raastuvanoikeus katsoi
5808: sen lainan asunto-osakkeen ostamista varten, mi- jääneen näyttämättä, että Vehkajärvi tai hänen
5809: tä etuutta oli pidettävä lainaehdoiltaan poik- seuralaisensa olisivat Medivalmet Oy:lle suoritta-
5810: keuksellisena. neet joitakin tehtäviä taikka töitä, joiden kor-
5811: 2. Vehkajärvi oli a) 27.10.1976 vastaanottanut vaukseksi maksetut 2.000 markkaa olisi tarkoitet-
5812: Hämeenlinnan Seudun Osuuspankilta 6. 580 tu. Oli selvitetty, että Medivalmet Oy:n ja kun-
5813: markkaa käytettäväksi matkavaluutan ostamiseen tainliiton kesken oli juuri ennen joulua 1976
5814: ja käyttövaroiksi Kanarian saarille suuntautunut- käyty neuvotteluja röntgenlaitehankintoja koske-
5815: ta matkaa varten sekä b) joulukuussa 1976 saanut van sopimuksen aikaansaamisesta. Kanta-
5816: Medivalmet Oy:ltä tuon matkan kustannuksiin Hämeen keskussairaalan kuntainliitto oli
5817: vielä 2.000 markkaa. 20.12.1976 tehnytkin päätöksensä röntgenlaittei-
5818: 3. Vehkajärvi oli syksyllä 1979 korjauttanut den hankkimisesta eräin varauksin Medivalmet
5819: Rakennusliike Y. Suurosella omistamaansa Oy:ltä. Jutussa oli selvitetty, että Vehkajärvi oli
5820: kesähuvilaa maksamatta 3. 737 arvoisesta työstä Hämeenlinnan Seudun Osuuspankille suoritta-
5821: lainkaan korvausta ennen kuin jutun tutkimukset nut pankin pitkän tähtäyksen suunnitelmaan
5822: olivat alkaneet. tarkoitettuja tehtäviä. Vehkajärven noista töistä
5823: mahdollisesti esittämää laskua ei ollut esitetty.
5824: Syytekohdan 1. osalta raastuvanoikeus totesi, Sen sijaan oli näytetty, että pankki oli 5.5.1977
5825: että Vehkajärven luoton saantiin olivat vaikutta- ja 15.6.1979 maksanut Vehkajärvelle kahdessa
5826: III 113
5827:
5828: erässä yhteensä 5.000 markkaa PTS-suunnitel- nyt mainita esittelylistassa. Vehkajärven menette-
5829: man tekemiseen osallistumisesta. lystä oli ollut seurauksena, että laitteet oli
5830: Näin ollen raastuvanoikeus katsoi, että Vehka- 28.3.1977 pidetyssä liittohallituksen kokouksessa
5831: järvelle maksetut määrät olivat olleet oikeudetto- päätetty toisen merkkisinä antaa Medivalmet
5832: rnia etuuksia, joilla oli pyritty vaikuttamaan Oy:n toimitettaviksi.
5833: hänen virkatoimiinsa eli Medivalmet Oy:n tahol- Vehkajärven oli näytetty viivytelleen liittohalli-
5834: ta hankintasopimuksen syntymiseen yhtiön ja tuksen 20.12.1976 pidetyn kokouksen päätöksen
5835: kuntainliiton välillä sekä pankin osalta asia- täytäntöönpanoa tämän laitteen osalta. Medival-
5836: kassuhteen säilymiseen kuntainliiton ja pankin met Oy oli tehnyt vasta 1977 vuoden alussa
5837: välillä. tarjouksensa. Liittohallituksen 28.3.1977 pidet-
5838: tyyn kokoukseen osallistuneilla jäsenillä olisi kyl-
5839: Syytekohdan 3. osalta raastuvanoikeus totesi, lä ollut mahdollisuus purkaa aikaisempi Oy Ha-
5840: että laskun määrää ei ollut peritty Vehkajärveltä vemann Ab:n hyväksi tehty päätös, mutta raastu-
5841: liike-elämässä noudatetun tavanomaisen ajan ku- vanoikeus katsoi Vehkajärven menetelleen vir-
5842: luessa töiden päättymisestä, vaan Vehkajärvi oli heellisesti siinä, että hän oli esittelylistassa ja itse
5843: maksanut laskun vasta vapauduttuaan kuuluste- kokouksessa jättänyt mainitsematta jo aikaisem-
5844: lusta 11.4.1980. Raastuvanoikeus katsoi tarkoi- min tehdystä päätöksestä sekä asiantuntijoiden
5845: tuksena olleen, että Vehkajärven ei olisi tarvin- käsityksestä asiassa.
5846: nut maksaa sanottua laskua. Kun vielä otettiin 1 b) Tiira oli laiminlyönyt perehtyä riittävästi
5847: huomioon jäljempänä G 10 kohdassa selostetun edellisessä kohdassa mainittuihin isotooppisten
5848: menettelyn ja tässä kohdassa tarkoitetun menet- liikuteltavien kuvauslaitteiden hankintaan esitel-
5849: telyn samankaltaisuus, raastuvanoikeus katsoi, lessään asian 14.3.1977 pidetyssä liittohallituksen
5850: että tarjottua etuutta oli pidettävä oikeudettoma- kokouksessa. Tiiran olisi tullut selvittää se seikka,
5851: na ja että Vehkajärvi oli syyllistynyt lahjoman mitä laitetta asiantuntijat olivat puoltaneet.
5852: vastaanottamiseen virkamiehenä.
5853: 2. Vehkajärvi oli hankkiakseen Medivalmet
5854: Oy:lle hyötyä ja toista yhtiötä vahingoittaakseen
5855: G. Vehkajärven ja Tiiran virkarikokset sekä virka-asemaansa vedoten pyrkinyt vaikutta-
5856: maan edustuksen saamiseksi Medivalmet Oy:lle
5857: Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että Veh- seuraavissa tapauksissa:
5858: kajärvi ja Tiira olivat syyllistyneet virkarikoksiin a) alkuvuodesta 1977, sitten kun kuntainliiton
5859: seuraavasti: liittohallitus oli 28.2.1977 pitämässään kokouk-
5860: sessa päättänyt hankkia ns. kiinteitä leikkaus- ja
5861: Toimenpiteet Medivalmet Oy:n suosimiseksi tukivalaisimia Oy Christian Nissen Ab:ltä, otta-
5862: malla Saksan Liittotasavallassa olevaan toimitta-
5863: 1 a) Vehkajärvi oli 14.3.1977, hankkiakseen jaan yhteyttä lähettämällä 2.6.1977 keskussairaa-
5864: hyötyä Medivalmet Oy:lle ja vahingoittaakseen lan kuntainliiton nimissä kirjeen, jonka lähettä-
5865: Oy Havemann Ab:tä, sitten kun liittohallitus oli misestä liittohallitus ei ollut tehnyt päätöstä, ja
5866: 20.12.1976 pitämässään kokouksessa päättänyt tapaamalla yrityksen johtoa Helsingissä,
5867: hankkia sairaalaan Oy Havemann Ab:ltä neljä b) helmikuun ja syyskuun 1977 välisenä aika-
5868: kappaletta isotehoista kuvauslaitetta edellytyksel- na, sitten kun laitteiden käyttäjien taholta oli
5869: lä, että asiasta saadaan aikaan pöytäkirjan liitteen käynyt selväksi, että leikkaus- ja toimenpidepöy-
5870: mukainen sopimus, liittohallitukselle laaditta- dät oli hankittava Maquet-merkkisinä, joita Suo-
5871: vien esittelylistojen sisällöstä vastaavana virkamie- messa edustaa Jovi Oy, ottamalla kirjeitse yhteyt-
5872: henä saattanut hankinnan uudelleen liittohalli- tä Saksan Liittotasavallassa pöytiä toimittavaan
5873: tuksen käsiteltäväksi. Tuolloin hän oli jättänyt yritykseen Jovi Oy:n huonoksi väittämäänsä ase-
5874: esittelylistassa tiedottamatta, että hankinta oli jo maa verukkeena käyttäen sekä tapaamaila yrityk-
5875: 20.12.1976 päätetty antaa Oy Havemann Ab:lle sen edustajia Helsingissä.
5876: ja että keskussairaalan taholta ei ollut lainkaan c) kesäkuussa 1977, sitten kun Oy Christian
5877: otettu yhteyttä Oy Havemann Ab:hen hankinta- Nissen Ab ja Medivalmet Oy olivat endoskoop-
5878: sopimuksen tekemiseksi sekä että nyt Medivalmet peja koskevassa tarjouskilpailussa molemmat tar-
5879: Oy:n hyväksi ehdotettu päätös oli lääkintöhalli- jonneet Winter & lbe -mallisia endoskooppeja,
5880: tuksen määräämien asiantuntijoiden yksimielisen lähettämällä kirjeen Saksan Liittotasavaltaan lait-
5881: esityksen vastainen, vaikka nämä seikat olisi pitä- teita toimittavalle yritykselle ja
5882:
5883: 15 360437E
5884: 114 111
5885:
5886: d) 30.3. ja toukokuun 1978 välisenä aikana tarjousajan päättyessä jo 28.2. 1978, niin raastu-
5887: Martin-instrumenttien edustuksen siirtämiseksi vanoikeus katsoi, että Vehkajärvi oli menettelyl-
5888: Medisana Oy:ltä yksinomaan Medivalmet Oy:lle lään suosinut muiden kustannuksella Medivalmet
5889: ottamalla yhteyttä Martin-tehtaisiin Saksassa ja Oy:tä.
5890: tapaamaila Suomessa yhtiön edustajia.
5891: Jutussa oli selvitetty, että kuntainliiton liitto- 4 a) Vehkajärvi oli 8.5.1978, vahingoittaakseen
5892: hallituksen pöytäkirjan mukaan 27.6.1977 mat- Medisana Oy:tä, mielivaltaisesti peruuttanut Me-
5893: kaan lähtevälle työryhmälle oli annettu tehtäväk- disana Oy:n jo sovitun instrumenttinäyttelyn
5894: si selvittää mahdollisuudet leikkaus- ja tutkimus- järjestämisen keskussairaalassa. Kuntainliiton
5895: valaisimien edustuksen siirtämiseksi Medivalmet hankintatoimisto oli sopinut Medisana Oy:n
5896: Oy:lle. Liittohallituksen kokouksissa 3. ja kanssa siitä, että Medisana Oy sai pitää Hämeen-
5897: 24.4.1978 oli käsitelty Jovi Oy:n taloudellista linnassa instrumenttinäyttelyn 12. 5.1978. Vehka-
5898: tilaa ja laitteiden toimittamismahdollisuuksia ja järvi oli määrännyt alaisensa työntekijän puheli-
5899: viimeksi mainitussa kokouksessa merkitty tiedok- mitse peruuttamaan tämän tilaisuuden ilmoituk-
5900: si edustuksen siirtämistä koskeva kirje ja myös sin, että ajankohta ei ollut sopiva näyttelyn
5901: yhteydenottoyritykset Martin-instrumenttien toi- pitämiselle.
5902: mittajaan. Vehkajärvi oli kuitenkin jo ennen 4 b) Vehkajärvi oli 21.6.1978, hankkiakseen
5903: mainittuja kokouksia ottanut toimittajiin yhteyt- hyötyä Medivalmet Oy:lle, virkamieheltä vaadit-
5904: tä edustuksen siirtämistarkoituksessa tai yksin- tavasta puolueettomuudesta poiketen varannut,
5905: edustuksen saamiseksi Medivalmet Oy:lle. Kun päinvastoin kuin esimerkiksi Medisana Oy:lle,
5906: jutussa vielä oli selvitetty Vehkajärven osuus Medivalmet Oy:lle tilaisuuden luvata instru-
5907: kokousten esityslistojen laatimisessa ja mahdolli- menttihankinnassa alennuksen, jotta Medivalmet
5908: suus vaikuttaa kokouksessa käsiteltäviin asioihin, Oy pääsisi tarjouskilpailussa kilpailijoitaan pa-
5909: niin kokouspöytäkirjamerkintöjen ei katsottu rempaan asemaan. Vähän ennen 26.6.1978 pi-
5910: poistavan Vehkajärven vastuuta näiltä kohdin. dettyä liittohallituksen kokousta Vehkajärvi oli
5911: Raastuvanoikeus katsoi, että Vehkajärven ei kutsunut Medivalmet Oy:n ja kolmen muun
5912: olisi tullut puuttua yhtiöiden kilpailuun laittei- yhtiön edustajat luokseen tiedustellen näiden
5913: den edustuksesta Suomessa, kun sen ei ollut tarjoamien toimitusten alennuksista. Kun näistä
5914: näytetty palvelleen kuntainliiton etuakaan, ja yhtiöistä ainoastaan Oy Instrumentarium Ab oli
5915: että hän näin menetellessään oli ylittänyt toimi- tarjonnut instrumentteja, raastuvanoikeus katsoi,
5916: valtansa virkamieheltä vaadittavasta puolueetto- että Vehkajärvi ei ollut tasapuolisesti selvittänyt
5917: muudesta. kaikkien instrumenttitarjousten tekijöiden mah-
5918: dollisuutta alennusten tarjoamiseen.
5919: 3. Vehkajärvi oli syksyllä 1977 luovuttanut
5920: sairaalan instrumenttien ja endoskooppien han-
5921: kintaa koskevat hankintaohjelmat Medivalmet Liittohallituksen tekemien päätösten valmistelu
5922: Oy:lle tarjousten tekemiseksi, vaikka muut tar- ja esittely
5923: jouskilpailuun osallistuneet liikkeet olivat saaneet
5924: ne vasta instrumenttien osalta seuranneen 5. Vehkajärvi oli touko-kesäkuussa 1978,
5925: 17.1.1978 lähetettyjen ja endoskooppien osalta hankkiakseen Medivalmet Oy:lle hyötyä, poiken-
5926: saman kuun 25 päivänä lähetettyjen tarjouspyyn- nut virkamieheltä vaadittavasta puolueettomuu-
5927: töjen yhteydessä. Jo ennen kuin Oy Instrumenta- desta seuraavasti.
5928: rium Ab oli saanut valmiiksi ja 22.11.1977 a) Vehkajärvi oli määrännyt sairaalan hankin-
5929: luovuttanut kuntainliitolle siltä tilatun hankinta- tatoimiston valmistelemaan liittohallituksen han-
5930: ohjelman lopullisessa muodossa, Vehkajärvi oli kintapäätöksen siten, että Medivalmet Oy:ltä
5931: luovuttanut luonnosvaiheessa olleen hankintaoh- tilataan kaikki ne instrumentit ja instrumentti-
5932: jelman Medivalmet Oy:n instrumenttiosaston ryhmät, jotka se pystyy toimittamaan. Kun sai-
5933: päällikölle, joka oli samana syksynä toimittanut raalainstrumenttien tarjousaika oli 28.2.1978
5934: ohjelman Martin-instrumenttien valmistajalle päättynyt ja toiminnallinen valmisteluryhmä oli
5935: Saksaan. Tuo ohjelma ei ollut ollut salainen, saanut työnsä seuranneen toukokuun aikana lop-
5936: mutta kun muut 15 instrumenttien tarjouskilpai- puun, se oli toimitettu välittömästi kuntainliiton
5937: luun osallistujaa olivat saaneet tuon noin 20.000 hankintasihteerin välityksellä Medivalmet Oy:lle
5938: instrumenttia käsittäneen ohjelman vasta syyt- pyrkimättäkään todella selvittämään, miltä tar-
5939: teessä ilmoitettuina päivinä tammikuussa 1978 joajilta mitkäkin instrumentit tai instrumentti-
5940: III 115
5941:
5942: ryhmät oli keskussairaalan kannalta edullisinta telylistassa tosiasiana, että Medivalmet Oy:n tar-
5943: hankkia. jous olisi kokonaishankintana edullisin, vaikka
5944: b) Vehkajärvi oli järjestänyt liittohallituksen hänen tietensäkään ei ollut riittäviä perusteita
5945: hankintapäätöksen valmistelun siten, että kaksi tuollaisen lausuman esittämiseen ja vaikka päin-
5946: Medivalmet Oy:n edustajaa oli ollut yhdessä vastoin oli ilmeistä, että ainakin huomattava osa
5947: sairaalan edustajan kanssa viikon ajan valmistele- Medivalmet Oy:ltä tilattavaksi tarjotuista instru-
5948: massa hankintasopimuksen luonnosta. Tuossa ti- menteista olisi ollut edullisempaa tilata muilta
5949: laisuudessa heillä oli ollut käytettävissään valmis- tarjoajilta, muun muassa Medisana Oy:ltä.
5950: teluryhmän työn tuloksena syntyneet laiteluette- Kokouksen osanottajille ei ollut tiedotettu val-
5951: lot. Näin oli menetelty välittämättä siitä, että misteluryhmän työn tuloksia eikä hintavertailua
5952: instrumenttihankinnoissa Medivalmet Oy oli yksi ollut suoritettu kuin vain pistokokeittain. Tar-
5953: näiden laitteiden tarjouskilpailuun osallistuva lii- kempi hintavertailu oli tehty vasta seuraavana
5954: ke. Kenellekään muulle tarjouskilpailuun osallis- syksynä, kun instrumenttihankintapäätös oli jou-
5955: tuneelle ei tällaista mahdollisuutta ollut järjestet- tunut julkisen kritiikin kohteeksi ja tilintarkasta-
5956: ty. jat olivat siihen puuttuneet. Kuitenkin rikosta,
5957: 6. Vehkajärvi ja Tiira olivat 26.6.1978 mene- siltä osin kuin se koski johtoryhmän käsittelyn
5958: telleet seuraavasti: laiminlyömistä, oli pidettävä vähäisenä.
5959: a) Vehkajärvi oli saattanut endoskooppihan- c) Vehkajärvi oli välittömästi edellisessä koh-
5960: kinnoista päättäiDisen liittohallituksen käsiteltä- dassa kerrotun kokouksen jälkeen, hankkiakseen
5961: väksi pöytäkirjan 665 §:n kohdalla ilman mää- Medivalmet Oy:lle hyötyä, järjestänyt kokoukses-
5962: räysten mukaista johtoryhmän valmistavaa käsit- sa päätetyn hankintasopimuksen allekirjoittami-
5963: telyä, minkä asian Tiira oli sitten esitellyt liitto- sen Medivalmet Oy:n kanssa ja välttääkseen han-
5964: hallituksen ratkaistavaksi. Perushankintoja koske- kintamenettelyssä syntyneiden virheellisyyksien
5965: van selvennysohjeen mukaan mm. endoskooppi- paljastumisen, tavallisuudesta poiketen siten, et-
5966: hankintoja koskeva ehdotus olisi tullut ennen tei laiteluetteloita vielä ensin tarkistettu, mistä
5967: päätöksen tekemistä käsitellä sairaalan johtoryh- oli ollut seurauksena hankintojen vastaanotto-
5968: mässä, mutta näin ei ollut menetelty. Vehkajär- vaiheessa huomattavia hankaluuksia ja laiteluet-
5969: ven olisi tullut hallinnollisen valmistelun ylimpä- teloiden muuttumisia.
5970: nä virkamiehenä noudattaa edellä mainittua oh- d) Tiira oli, hankkiakseen Medivalmet Oy:lle
5971: jetta tai ainakin asianomaisessa kokouksessa huo- hyötyä, saattanut instrumenttihankinnoista päät-
5972: mauttaa, että johtoryhmä ei ollut asiaa käsitellyt. täiDisen liittohallituksen ratkaistavaksi Vehkajär-
5973: Kun nelihenkisen johtoryhmän lääkärijäsen oli ven laatiman esittelylistan pohjalta, vaikka asian
5974: osallistunut liittohallituksen kokoukseen, jossa valmistelussa sekä esittelylistan sisällössä oli ollut
5975: endoskooppihankinnasta oli päätetty, ja näin ne puutteet, jotka edellä 6 b kohdassa oli mainit-
5976: tullut hankintasopimuksen sisällöstä tietoiseksi, tu. Tiiran olisi tullut tätä yli 2,6 miljoonan
5977: raastuvanoikeus katsoi tämän rikkomuksen vähäi- markan määräistä hankintasopimusehdotusta kä-
5978: seksi. Lisäksi raastuvanoikeus katsoi jääneen näyt- siteltäessä asian esittelijänä ja kokouksen puheen-
5979: tämättä, että Tiira olisi tietänyt tästä valmistelus- johtajana havaita asian valmistelussa tapahtuneet
5980: sa tapahtuneesta virheestä eikä myöskään voitu puutteet ja vaatia tarkempi selvitys tarjousten
5981: vaatia, että hänen olisi tullut se havaita. hintavertailuista. Sen sijaan oli jäänyt näyttämät-
5982: b) Vehkajärvi oli, hankkiakseen Medivalmet tä, että hän olisi ollut näistä puutteista tietoinen.
5983: Oy:lle hyötyä ja virkamieheltä vaadittavasta puo-
5984: lueettomuudesta poiketen, saattanut instrument- 7 a) Vehkajärvi oli vuodenvaihteessa 1978-
5985: tihankinnoista päättäiDisen liittohallituksen rat- 1979 sen varmistamiseksi, ettei Medivalmet Oy:n
5986: kaistavaksi pöytäkirjan 667 §:n kohdalla ilman kanssa tehtyä instrumenttihankintasopimusta pu-
5987: määräyksen mukaista johtoryhmän valmistavaa rettaisi esiin tulleiden epäilysten johdosta, sopi-
5988: käsittelyä. Hän oli myös sivuuttanut sen selvityk- nut yhtiön instrumenttiosaston päällikön kanssa,
5989: sen, mikä oli saatavissa instrumenttien käyttäjien että Medivalmet laskutti kuntainliitolta ennakko-
5990: asiantuntemukseen perustuvan toiminnallisen na 85 prosenttia instrumenttihankinnan yhteisar-
5991: valmistelun selvityksistä. Asia oli valmisteltu vosta ja että Vehkajärvi virkamiehenä vaikuttaisi
5992: muutoinkin niin puutteellisin selvityksin, ettei tällaisen maksupäätöksen saamiseksi.
5993: liittohallituksen jäsenillä ollut tuossa kokouksessa Instrumenttikojeiden ja instrumenttien han-
5994: tosiasiallista mahdollisuutta harkita erilaisia vaih- kintasopimuksen mukaisesti laitteiden toimitus-
5995: toehtoja. Vehkajärvi oli esittänyt kokouksen esit- aika oli ollut 1.10. - 31.10. 1978 edellyttäen,
5996: 116 111
5997:
5998: että rakennus valmistui 30.8.1978. Kun rakennus asianomistaja Kekäläiselle ja oli vastaus johonkin
5999: oli valmistunut vasta 26.11.1978, instrumenttien hänen tekemäänsä tiedusteluun. Tästä syystä
6000: toimitusaika oli vastaavasti siirtynyt ajalle raastuvanoikeus katsoi Vehkajärven menetelleen
6001: 27.12.1978 - 27.1.1979. Instrumenttihankin- virheellisesti kieltäessään joko kirjeen taikka siitä
6002: nan yhteisarvo oli hankintasopimuksen mukaan otettavan jäljennöksen luovuttamisen Kekäläisel-
6003: ollut 2.607.626 markkaa. Asianomistajan selvit- le. Näin menetellessään Vehkajärvi oli myöskin
6004: tämin perustein ensimmäinen toimitus olisi tul- pyrkinyt hälventämään epäilyt siitä, että instru-
6005: lut maksaa 18.1.1979. Vehkajärven aloitteesta menttien hankinnan valmistelu ei ollut suoritettu
6006: liittohallitus, jonka jäsenille oli jätetty ilmoitta- asianmukaisesti.
6007: matta, etteivät instrumentit olleet vielä edes
6008: toimitettavissa ja että toimitusaika oli jo päätty- 9. Vehkajärvi ja Tiira olivat yksissä tuumin
6009: nyt vuoden 1978 lopussa, oli kuitenkin tehnyt kevättalvella ja keväällä 1979, hankkiakseen Me-
6010: asiassa päätöksen 8.1.1979. Se, että liittohallitus divalmet Oy:lle ja ehkä itselleen hyötyä, eli
6011: oli tuolloin Vehkajärven esityksestä tehnyt pää- osoittaakseen sairaalan hankintatoimen tapahtu-
6012: töksen maksun suorittamisesta, ei vapauttanut neen asianmukaisella tavalla, tarpeettomasti ja
6013: häntä vastuusta. Instrumentit olivat saapuneet keskussairaalalle kustannuksia aiheuttaen valmis-
6014: maahan vasta 29.1.1979, joten kysymys ei siis tuttaneet lukuisille viranomaisille kullekin noin
6015: ollut ollut tilaajatahon viivästyksestä, joka han- 1600 sivua asiakirjojen kopioita ja lähettäneet ne
6016: kintasopimuksen 12 §:n mukaan olisi mahdollis- liittohallituksen nimissä 18.5.1979 eri tahoille
6017: tanut maksun. Jutussa oli sitäpaitsi näytetty, että tiedoksi ja henkilökohtaiseen käyttöön, vaikka
6018: Vehkajärvi oli suorastaan ilmaissut tarkoituksen liittohallitus ei ollut tällaista päätöstä tehnyt.
6019: olleen, että sopimus olisi näin vaikeammin pu- Kun instrumenttihankinta-asia oli syksyllä 1978
6020: rettavissa. tullut tilintarkastajien kritiikin kohteeksi, niin
6021: 7 b) Tiira oli 8.1.1979, hankkiakseen Medival- Vehkajärvellä ja Tiiralla ei olisi ollut oikeutta
6022: met Oy:lle hyötyä, esitellyt liittohallituksen pää- oma-aloitteisesti ja ilman, että selvitystä olisi
6023: tettäväksi pöytäkirjan 57 §:n kohdalla edellä 7 a heiltä tai keneltäkään muulta vaadittu, ryhtyä
6024: kohdassa selostetun Medivalmet Oy:n ennakko- Medivalmet Oy:lle hyötyä saadakseen sekä itse-
6025: maksun laskutuksen ja maksamisen. Toimiessaan äänkin hyödyttävään, mutta kuntainliitolle kulu-
6026: liittohallituksen kokouksessa esittelijänä ja pu- ja aiheuttaneeseen selitysten ja laskelmien laati-
6027: heenjohtajana Tiiran oli täytynyt olla tietoinen miseen, asiakirjojen monistamiseen ja sidottami-
6028: siitä, että 26.6. 1978 päätetty instrumenttihan- seen.
6029: kinta oli aiheuttanut kritiikkiä ja että tilintarkas-
6030: tajat olivat tästä syystä ryhtyneet asiaa tutki- 10. Vehkajärvi oli kesä- ja syyskuun välisenä
6031: maan.Tästä syystä hänen olisi pitänyt erityisesti aikana 1979, hankkiakseen hyötyä Rakennusliike
6032: tutkia sitä, oliko maksun suorittamiselle ollut Y. Suuroselle ja Kanta-Rakennus Oy:tä vahin-
6033: edellytyksiä. goittaakseen sekä virkamieheltä vaadittavasta
6034: puolueettomuudesta poiketen, sitten kun keskus-
6035: sairaalan teknillinen osasto oli 25. 5.1979 avattu-
6036: Eräät muut virkatoimet jen tarjousten perusteella kesäkuussa samana
6037: vuonna valmistellut liittohallitukselle esitettäväk-
6038: 8. Vehkajärvi oli heinäkuussa 1978, hankkiak- si ehdotuksen vuosikorjaustyösopimuksen teke-
6039: seen itselleen ja Medivalmet Oy:lle hyötyä, sitten misestä halvimman tarjouksen perusteella
6040: kun osastonhoitaja Maire Kekäläiselle oli saman 1. 7.1979 alkavaksi kaudeksi edelleen Kanta-
6041: kuun 19 päivänä saapunut Lääkintäsähkö-Instru- Rakennus Oy:n kanssa, menetellyt siten, että
6042: mentarium Oy:ltä kirje pääosoituksella Hämeen- asiaa ei saatettu liittohallituksen käsittelyyn en-
6043: linnan keskussairaala ja alaosoituksena ylihoitaja nen saman vuoden syyskuun 6 päivänä pidettyä
6044: Maire Kekäläinen vastauksena Kekäläisen yksi- kokousta eli vasta vuosikorjaustyösopimuksen ai-
6045: tyishenkilönä tekemään tiedusteluun, pidättänyt otun alkamisajankohdan jälkeen. Lisäksi Vehka-
6046: virkamiehenä tuon Kekäläisen epäilyksen vahvis- järvi oli tuota kokousta varten asian käsittelemi-
6047: taneen kirjeen keskussairaalalle, vaikka hän oli seksi valmistamaosa esittelylistan loppuun kirjoit-
6048: saanut tietää, kirjeen tultua avatuksi, sen sisällön tanut kaksi totuutta vastaamatoota ja Kanta-
6049: perusteella, että kirje oli tarkoitettu Kekäläiselle Rakennus Oy:lle kielteistä lausumaa sekä ehdo-
6050: eikä keskussairaalalle. Kirjeen sisällöstä oli selvin- tuksen sopimuksen tekemisestä R.akennusliike Y.
6051: nyt, että kirje oli tarkoitettu henkilökohtaisesti Suurosen kanssa. Teknillisen osaston osoitettua
6052: III 117
6053:
6054: 5.9. 1979 päivätyssä muistiossaan Vehkajärven jäsenyytensä Kanta-Hämeen keskussairaalan kun-
6055: kielteiset lausumat perusteettomiksi ja asian jää- tainliiton liittohallituksessa.
6056: tyä puheena olevassa kokouksessa käsittelemättä Lisäksi raastuvanoikeus velvoitti Vehkajärven ja
6057: Vehkajärvi oli laatinut seuraavaa eli 20.9.1979 Tiiran suorittamaan Kanta-Hämeen keskussairaa-
6058: pidettyä liittohallituksen kokousta varten uuden lan kuntainliitolle erinäisiä korvauksia sekä tuo-
6059: esittelylistan poistaen nuo kaksi kielteistä kappa- mitsi Vehkajärven osaksi yhteisvastuullisesti ju-
6060: letta, mutta ehdottaen kuitenkin sopimuksen tussa rangaistukseen tuomittujen muiden henki-
6061: tekemistä Rakennusliike Y. Suurosen kanssa, löiden kanssa menettämään valtiolle lahjomien
6062: minkä ehdotuksen liittohallitus oli sitten Tiiran arvona yhteensä 17.180 markkaa, johon määrään
6063: esittelystä pöytäkirjan 985 §:n kohdalla hyväksy- Tiiran tuli osallistua 2.000 markalla.
6064: nyt. Toisaalta raastuvanoikeus katsoi jääneen
6065: näyttämättä, että Kanta-Rakennus Oy:n työsuori-
6066: tuksissa olisi ollut sellaista moitittavaa, ettei pu- Muutoksenhakemukset
6067: heena olevaa korjaustyötä olisi voitu antaa sille
6068: alimman urakkatarjouksen tekijänä. Vehkajärvi Virallinen syyttäjä kaupunginviskaali Markku
6069: oli ollut aikaisemmin ja sanottuna syksynäkin Pohjanoksa, asianomistaja Kanta-Hämeen kes-
6070: yksityisissä liikesuhteissa Rakennusliike Y. Suuro- kussairaalan kuntainliitto, hallintojohtaja Vehka-
6071: sen kanssa. järvi sekä eräät muut syytetyt hakivat muutosta
6072: raastuvanoikeuden päätökseen. Virallinen syyttä-
6073: Pääkohdan G. osalta raastuvanoikeus siis kat- jä toisti syytteen ja vaati muun ohella, että
6074: soi, että Vehkajärvi oli syyllistynyt alkuvuoden Vehkajärvi ja Tiira, koska heidän syykseen luetut
6075: 1977 ja syksyn 1979 välisenä aikana jatkettuun rikolliset teot eivät olleet saman rikoksen jatka-
6076: hyötymis- ja osaksi vahingoittamistarkoituksessa mista, tuomittaisiin rikoksistaan eri rangaistuk-
6077: tehtyyn virkarikokseen. Eräät selvitetyistä rikok- siin ja että heidät lisäksi tuomittaisiin viraltapa-
6078: sista olivat tosin vähäisiä ja sellaisina vain virka- non ohella vankeuteen. Vehkajärvi puolestaan
6079: virheen luontoisia, mutta kun Vehkajärven kaik- vaati häneen kohdistettujen syytteiden hylkää-
6080: ki edellä kerrottu menettely oli tähdännyt sa- mistä.
6081: maan päämäärään eli Medivalmet Oy:n ja eräässä
6082: tapauksessa Suurosen suosimiseen ja toisalta
6083: myös tämän suosimisen peittämiseen, raastuvan- Hovioikeuden päätös
6084: oikeus oli päätynyt edellä esitettyyn lopputulok-
6085: seen. Helsingin hovioikeus lausui 28.8.1984 anta-
6086: massaan päätöksessä muun ohella seuraavaa.
6087:
6088: Raastuvanoikeuden päätöslauselma
6089: D. Kestitykset
6090: Tämän vuoksi raastuvanoikeus, samalla kun
6091: edellä mainittujen yhtiöiden puolesta toimineita Kohta 1: Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että
6092: henkilöitä tuomittiin lahjoman antamisesta vir- Vehkajärvi oli raastuvanoikeuden päätöksessä
6093: kamiehelle vankeus- ja sakkorangaistuksiin, ri- mainittujen tapausten lisäksi saanut
6094: koslain 40 luvun 1 §:n 1 momentin, 20 §:n 1 31.12.1973-20.10.1974 välisenä aikana Oy
6095: momentin ja 21 §:n 1 momentin sekä 7 luvun Röntgentekno Ab:n kustannuksella kestitystä
6096: 2 §:n nojalla tuomitsi kolmessa eri tilaisuudessa, mikä luettiin Vehka-
6097: Vehkajärven jatketusta rikoksesta, joka käsitti järven syyksi lahjoman vastaanottamisena virka-
6098: lahjoman vastaanottamisia virkamiehenä, varo- miehenä. Sitävastoin yksi raastuvanoikeuden
6099: fiattomuudesta tehtyjä virkavirheitä sekä hyöty- syyksilukemista kestityksistä katsottiin vähäiseksi,
6100: mis- ja osaksi vahingoittamistarkoituksessa tehty- joten syyte siltä osin hylättiin.
6101: jä virkarikoksia, erotettavaksi virastaan Kanta- Medivalmet Oy:n osalta hovioikeus katsoi sel-
6102: Hämeen keskussairaalan kuntainliiton hallinto- vitetyksi, että Vehkajärvi ja Tiira olivat raastuvan-
6103: johtajana ja oikeuden päätöksessä mainittujen tapausten li-
6104: Tiiran jatketusta rikoksesta, joka käsitti varo- säksi saaneet yhtiöltä kestitystä, Vehkajärvi
6105: mattomuudesta tehtyjä virkavirheitä, yhden lah- 6.3.1977 ja 9.11.1978 yksin sekä 21.
6106: joman ottamisen virkamiehenä ja kaksi hyötymis- 22.6.1978 yhdessä Tiiran kanssa, ja siten syyllis-
6107: tarkoituksessa tehtyä virkarikosta, menettämään tyneet lahjoman vastaanottamiseen virkamiehe-
6108: 118 III
6109:
6110: nä. Raastuvanoikeuden lausuma Vehkajärven telmaan liittyvien erikoissuunnitelmien laatimi-
6111: syyksi luetun yhden lahjoman vastaanottamisen sessa. Vehkajärvelle oli maksettu tästä asiantunti-
6112: osalta poistettiin, koska virallinen syyttäjä ei ollut jatyöstä rahapalkkiona yhteensä 5.000 markkaa.
6113: tältä osin vaatinut hänelle rangaistusta. Vehkajärven ja pankin toimitusjohtajan Kalle
6114: Kohta 2: Hovioikeus katsoi, että tässä kohdassa Veli Hossin ilmoituksen mukaan myös Vehkajär-
6115: tarkoitetut Vehkajärven ja Tiiran saarnat kestityk- velle kustannettu matka oli palkkiota tuosta
6116: set, huomioon ottaen niiden määrä, eivät olleet työstä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon Vehka-
6117: kokonaisuutena arvostellen tavanomaisia ja että järven pankin hallintoneuvoston jäsenyyden ho-
6118: niiden vastaanottaminen ei ollut asianomaiseen vioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Vehka-
6119: viranhoitoon kuuluvaa eikä virkamiehelle sopi- järven virka-asema olisi vaikuttanut Hossin pää-
6120: vaa. Tämän vuoksi raastuvanoikeuden päätöstä ei tökseen matkan maksamisesta. Syyte 2 a kohdan
6121: muutettu. osalta Hossia ja Vehkajärveä vastaan siis hylättiin.
6122: b) Asiassa oli selvitetty, että Vehkajärvi ja
6123: hänen seuralaisensa olivat 25.8. ja 10.9.1976
6124: E. Matkat laatineet Medivalmet Oy:lle muistiinpanot, jotka
6125: olivat koskeneet terveydenhuoltolaitosten toimin-
6126: Kohta 1: Terveydenhoitoalan laitteita myyvät nan kehittymistä ja sairaalatoiminnan suunnitte-
6127: yritykset olivat syytteessä kerrottuna aikana kus- lua liiketoiminnan kannalta tarkasteltuna. Yh-
6128: tantaneet saman alan virkamiesten virka- ja am- tiön edustajan kertoman mukaan oli ollut kysy-
6129: mattitehtäviin liittyviä matkoja. Kysymyksessä mys instrumenttiosaston perustamista koskevista
6130: oleva matka oli liittynyt Vehkajärven virkatehtä- kirjallisista ohjeista, ja työstä palkkiona oli mak-
6131: viin. Oli jäänyt näyttämättä, että Vehkajärvi olisi settu Vehkajärven ja hänen seuralaisensa matka.
6132: ollut mainitulla matkalla ilman esimiestensä lu- Vehkajärvellä ja hänen seuralaisellaan ei ollut
6133: paa. Oli myös jäänyt näyttämättä, että matka näytetty olleen sellaista asiantuntemusta, jota
6134: olisi ollut pääasiallisesti virkistysluontoinen tai terveydenhoitoalan laitteita markkinoivan yrityk-
6135: että Vehkajärvi olisi saanut siitä itselleen henkilö- sen uuden osaston perustaminen vaatii, eivätkä
6136: kohtaista hyötyä. Hovioikeus katsoi, ettei Vehka- heidän edellä mainitut kirjoituksensa käsitelleet
6137: järven tässä kohdassa kerrottua menettelyä voitu sanottua kysymystä. Jutussa annetut kertomukset
6138: lukea hänen syykseen rikoksena, joten syyte siltä olivat olleet ristiriitaisia. Lisäksi oli otettava huo-
6139: osin hylättiin. mioon, ettei ole tavanmukaista maksaa palkkioita
6140: Kohtien 2-6 osalta raastuvanoikeuden päätös- matkojen muodossa ja että kuntainliiton joulu-
6141: tä ei muutettu. kuussa 1976 päättämä röntgenlaitteiden hankinta
6142: liittyi ajallisesti Medivalmet Oy:n Vehkajärvelle
6143: ja hänen seuralaiselleen kustantamaan matkaan.
6144: F. Muut lahjomat Hovioikeus ei pitänyt uskottavana kertomusta,
6145: että matka olisi ollut palkkiota toimeksiannosta.
6146: Kohta 1: Vehkajärvi oli ollut paitsi Hämeen- Kohdan 2 b osalta raastuvanoikeuden päätöstä ei
6147: linnan Seudun Osuuspankin vakituinen asiakas muutettu.
6148: myös sen hallintoneuvoston jäsen. Pankin Vehka- Kohta 3: Toimitusjohtaja Yrjö Ilmari Suurösen
6149: järvelle myöntämän asuntolainan ehtojen ei ollut omistaman rakennusliikkeen toimesta oli marras-
6150: näytetty olleen poikkeuksellisen edullisia. Myös kuussa 1979 korjattu Vehkajärven kesähuvilaa.
6151: oli jäänyt näyttämättä, että Vehkajärvi olisi ve- Ennen töiden aloittamista Suuronen oli esittänyt
6152: donnut virka-asemaansa lainan saamiseksi tai että Vehkajärvelle 15.10.1979 päivätyn 2.520 markan
6153: virka-asema olisi vaikuttanut lainan myöntämi- kustannusarvion, mutta töiden päätyttyä se oli
6154: seen. Vehkajärveen kohdistettu syyte hylättiin osoittautunut virheelliseksi, sillä todelliset kus-
6155: tältä osin. tannukset olivat olleet 3.737,65 markkaa. Niistä
6156: Kohta 2: Vehkajärvi seuralaisineen oli tehnyt tehdyn laskelman Vehkajärvi oli saanut tammi-
6157: kaksi virkistysmatkaa Kanarian saarille, toisen kuun 1980 loppupuolella, mutta Suuronen ei
6158: lokakuussa 1976 Hämeenlinnan Seudun Osuus- ollut onnistunut tavoittamaan Vehkajärveä sopi-
6159: pankin kustannuksella ja toisen 22.12. 1976- akseen tämän kanssa töiden maksamisesta. Suu-
6160: 9.1.1977 Medivalmet Oy:n kustannuksella. ronen ei ollut laskuttanut Vehkajärveä töistä
6161: a) Pankin johtokunnan 26.5.1975 pitämässä 7.4.1980 mennessä, jolloin Suurosta oli kuultu
6162: kokouksessa oli päätetty pyytää Vehkajärveä poliisitutkinnassa. Vehkajärveltä oleva saatava oli
6163: asiantuntijaksi pankin pitkän tähtäyksen suunni- kirjattu rakennusliikkeen kirjanpitoon 3. 500
6164: III 119
6165:
6166: markan määräiseksi tilisaatavaksi ja se oli sisälly- tellyt virheellisesti siinä, että hän oli laiminlyönyt
6167: tetty vuodelta 1979 laadittuun vaihto-omaisuus- ryhtyä liittohallituksen 20.12.1976 tekemän pää-
6168: luetteloon, mutta oli jäänyt näyttämättä, että töksen edellyttämiin neuvotteluihin röntgenlaite-
6169: saatava olisi kirjanpitoon merkitty epävarmaksi hankinnan toteuttamiseksi ja että hän ei ollut 14.
6170: saatavaksi. Ottaen huomioon, että todelliset kus- ja 28.3.1977 pidettyjen kokouksien esityslistoissa
6171: tannukset olivat olleet huomattavasti suuremmat ilmoittanut 20.12.1976 tehdystä päätöksestä lait-
6172: kuin kustannusarvio, Suurosella oli ollut perus- teiden tilaamisesta Oy Havemann Ab:lta eikä
6173: teltu aihe varata Vehkajärvelle aikaa perehtyä maininnut siitä liittohallituksen jäsenille kokouk-
6174: laskelmaan. Suuronen oli myös tietänyt Vehka- sissakaan. Tällä menettelyllään Vehkajärvi oli
6175: järven maksukykyiseksi henkilöksi. Edellä esite- pyrkinyt saamaan laitehankinnan tapahtuvaksi
6176: tyillä perusteilla hovioikeus katsoi jääneen näyt- Medivalmet Oy:ltä ja siten yhtiötä hyödyttääk-
6177: tämättä, että Suurosen tarkoituksena olisi ollut seen tahallaan toiminut virkavelvollisuuksiensa
6178: jättää korjaustyö laskuttamatta Vehkajärveltä. vastaisesti. - Tiiran osalta raastuvanoikeuden
6179: Suurosen ei siten ollut näytetty syyllistyneen päätöstä ei muutettu.
6180: lahjoman tarjoamiseen virkamiehelle eikä Vehka- Kohta 2: Hovioikeus totesi, että kolme eri
6181: järven lahjoman vastaanottamiseen virkamiehe- liikettä oli kuntainliitolle tarjonnut b-kohdassa
6182: nä. mainittuja leikkaus- ja toimenpidepöytiä ja että
6183: liittohallitus oli 20.12.1976 päättänyt tilata Kifa-
6184: merkkiset pöydät Lääkintäsähkö Oy:ltä. Vehka-
6185: järvi oli sanottujen tuotteiden edustuksen saami-
6186: G. Muut virkarikokset seksi Medivalmet Oy:lle menetellyt syytteessä
6187: kerrotulla tavalla. Näin tehdessään hän oli virka-
6188: Hovioikeus totesi Medivalmet Oy:n suosimista asemaansa painostuskeinona käyttäen poikennut
6189: koskevien syytekohtien osalta seuraavaa. virkamieheltä vaadittavasta puolueettomuudesta
6190: Kohta 1: Kuntainliiton liittohallitus oli ja kuntainliiton hankintojen suorittamisesta an-
6191: 20.12.1976 päättänyt tilata isotehoiset liikutelta- netuista ohjeista. Hän oli siten tahallaan Medi-
6192: vat kuvauslaitteet lääkintöhallituksen määrää- valmet Oy:tä hyödyttääkseen toiminut virkavel-
6193: mien asiantuntijoiden esityksen mukaisesti Oy vollisuuksiensa vastaisesti. Kohtien a, c ja d
6194: Havemann Ab:lta. Päätöksen toteuttamiseksi osalta raastuvanoikeuden päätöstä ei muutettu.
6195: Vehkajärvi ei ollut ottanut Oy Havemann Kohta 3: Hovioikeus katsoi jääneen näyttämät-
6196: Ab:hen yhteyttä, vaan hän oli 14.12.1977 saatta- tä, että Vehkajärvi syksyllä 1977, luovuttaessaan
6197: nut asian uudelleen liittohallituksen ratkaistavak- instrumenttien ja endoskooppien hankintaa kos-
6198: si. Tuolloin liittohallitus oli päättänyt, että kevat luonnosvaiheessa olleet ohjelmat Medival-
6199: röntgenlaitteet tilattaisiin muutoin 20.12 .1976 met Oy:lle tarjousten tekemistä varten, olisi
6200: tehdyn päätöksen mukaisesti paitsi, että muun syyllistynyt hyödyttämistarkoituksessa tehtyyn
6201: muassa neljää isotehoista liikuteitavaa kuvauslai- virkarikokseen tai muutoinkaan virkavelvolli-
6202: tetta koskeva hankinta jäisi edelleen valmistelta- suuksiensa vastaiseen menettelyyn ottaen huo-
6203: vaksi. Asiaa oli käsitelty liittohallituksen kokouk- mioon, ettei ollut väitettykään varsinaisen tarjous-
6204: sessa myös 14.3.1977, jolloin se oli jätetty pöy- ajan olleen liian lyhyt ja että hankintaohjelmat
6205: dälle. Liittohallituksen 28.3.1977 pidetyssä ko- olivat olleet myös muiden niitä haluavien saata-
6206: kouksessa kysymyksessä olevat röntgenlaitteet oli vissa. Tältä osin syyte häntä vastaan hylättiin.
6207: päätetty tilata Medivalmet Oy:ltä. Viimeksi mai- Kohta 4: Vehkajärvi oli vahingoittaakseen Me-
6208: nittu tilaus oli perustunut Medivalmet Oy:n disana Oy:tä 8. 5.1978 raastuvanoikeuden pää-
6209: 9.3.1977 tekemään uuteen isotehoisia röntgen- töksessä mainitulla tavalla aiheettomasti peruut-
6210: laitteita koskevaan tarjoukseen. Siinä oli otettu tanut Medivalmet Oy:n kanssa instrumenttitar-
6211: huomioon asiantuntijoiden yhtiön aikaisemmin jouskilpailuun osallistuneen Medisana Oy:n
6212: tarjoamia laitteita vastaan tekemät huomautuk- 12.5.1978 sairaalatiloissa pidettäväksi sovitun
6213: set. Uudesta tarjouksesta asiantuntijat eivät olleet tutkimus- ja hoitovälinenäyttelyn, jonka Medisa-
6214: antaneet lausuntoa, mutta toinen heistä oli na Oy kiellosta huolimatta oli kuitenkin pystynyt
6215: 15.3.1977 puhelimitse ilmoittanut kantansa nyt toukokuussa 1978 sairaalassa järjestämään. Veh-
6216: tarjottujen laitteiden soveltuvuudesta. Vehkajär- kajärvi oli lisäksi 21.6.1978 antanut Medivalmet
6217: ven röntgenlaitteiden hankintaa koskeva uusi Oy:lle tilaisuuden alennuksen lupaamiseen ins-
6218: esitys ei siten ollut ollut asiantuntijoiden käsityk- trumenttihankinnan osalta ja siten saattanut yh-
6219: sen vastainen. Sitä vastoin Vehkajärvi oli mene- tiön kilpailijoitaan edullisempaan asemaan.
6220: 120 III
6221:
6222: Kuntainliiton liittohallituksen päätöksente- saamaan ennakkomaksuna 85 prosenttia hankin-
6223: koon liittyvien syytekohtien osalta hovioikeus tahinnasta, vaikka tällaisesta viivästyksestä ei ol-
6224: lausui seuraavaa: lut kysymys. Tuohon aikaan yhteensä
6225: Kohta 5: Sairaalainstrumenttien tarjousaika oli 3.445.054,21 markan arvoisista hankinnoista ai-
6226: päättynyt 28.2.1978. Perushankintojen valmiste- noastaan 377.000 markan arvoinen erä kojeita oli
6227: lusta liittohallituksen antaman selvennysohjeen toimitettu sairaalalle. Muilta osin maksut olisivat
6228: mukaisesti niin sanottu toiminnallinen valmiste- erääntyneet myöhemmin. Liittohallituksen pää-
6229: luryhmä oli käsitellyt annettuja tarjouksia. Saa- töksen perusteella Medivalmet Oy:lle maksettiin
6230: tuaan valmisteluryhmän työn tulokset haltuunsa 15 .1. 1979 irtaimiston kojeiden osalta 982. 357,71
6231: toukokuun puolenvälin jälkeen 1978 Vehkajärvi ja instrumenttien osalta 1.294.905,52 eli yhteen-
6232: oli määrännyt sairaalan hankintatoimiston suorit- sä 2.277.263,23 markkaa ennen laitteiden toi-
6233: tamaan instrumenttihankinnan valmistelun si- . mittamista ja maksujen erääntymistä. Asiassa oli
6234: ten, että Medivalmet Oy:ltä tilattaisiin kaikki ne selvitetty, että menettelyllä pyrittiin vaikeutta-
6235: instrumentit, jotka se pystyisi toimittamaan. An- maan Medivalmet Oy:n kanssa solmittujen kaup-
6236: taessaan tuon määräyksen Vehkajärvi ei ollut pojen purkamista.
6237: edes pyrkinyt selvittämään, miltä tarjaajalta mi- Edellä kerrotulla tavalla menetellessään Vehka-
6238: kin instrumentti olisi ollut edullisinta hankkia. järvi oli tahallaan virkaansa toimittaessaan saa-
6239: Vehkajärvi oli myös järjestänyt kaksi tarjouskil- dakseen kuntainliiton keskussaitalan instrumentit
6240: pailussa mukana olleen Medivalmet Oy:n toimi- ja endoskoopit tilattavaksi Medivalmet Oy:ltä
6241: henkilöä osallistumaan hankintatoimiston toi- poikennut virkamieheltä vaadittavasta puolueet-
6242: mesta suoritettuun instrumenttihankinnan val- tomuudesta ja myös kuntainliiton hankintojen
6243: misteluun. suorittamisesta annetuista ohjeista ja siten tahal-
6244: Kohta 6: Vehkajärven valvonnassa suoritetun laan hankkiakseen Medivalmet Oy:lle hyötyä me-
6245: instrumentti- ja endoskooppihankinnan valmiste- netellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. - Tii-
6246: lu oli ollut puutteellista myös siten, että vastoin ran osalta raastuvanoikeuden päätöstä ei näiltä
6247: perushankintojen valmistelun selvennysohjetta kohdin muutettu.
6248: instrumentteja ja endoskooppeja koskevia han-
6249: kintaehdotuksia ei ollut ennen niiden 26.6.1978 Syytteessä tarkoitettuja muita virkatoimia kos-
6250: tapahtunutta esittelyä liittohallitukselle käsitelty kevalta osalta hovioikeus ei muuttanut raastuvan-
6251: sairaalan johtoryhmässä. Tästä puutteesta Vehka- oikeuden 8 -kohdassa tekemää päätöstä. Muiden
6252: järvi ei ollut ilmoittanut liittohallitukselle asiaa syytekohtien osalta hovioikeus totesi seuraavaa:
6253: ratkaistaessa. Raastuvanoikeuden toteamin tavoin Kohta 9: Tilintarkastajien 3.11.1978 antaman
6254: liittohallituksen tietoon ei ollut myöskään saatet- tarkastusilmoituksen johdosta liittohallitus oli
6255: tu toiminnallisen valmisteluryhmän työn tulok- Vehkajärven ja Tiiran aloitteesta 20.11.1978 ja
6256: sia. Lisäksi Vehkajärven kehotuksesta oli ilmoitet- 31.1.1979 päättänyt instrumenttihankinnoista
6257: tu, että Medivalmet Oy:n tarjous olisi kokonais- laadittavista selvityksistä. Liittohallitus ei asiasta
6258: hankintana edullisin, vaikka hintavertailua oli päättäessään ollut ollut tietoinen selvitystyön laa-
6259: suoritettu vain pistokokein. Salatakseen valmiste- juudesta eikä siitä aiheutuvista kustannuksista.
6260: lun puutteellisuudet ja varmistaakseen instru- Hovioikeus katsoi, etteivät liittohallituksen pää-
6261: menttihankinnan Medivalmet Oy:ltä Vehkajärvi tökset poista Vehkajärven ja Tiiran vastuuta val-
6262: oli järjestänyt edellä mainitussa liittohallituksen tion eri virkamiehille ilman liittohallituksen pää-
6263: kokouksessa päätetyn hankintasopimuksen alle- töstä toimitettujen asiakirjojen laatimisesta ai-
6264: kirjoittamisen Medivalmet Oy:n kanssa välittö- heutuneista kustannuksista. Kun liittohallitus oli
6265: mästi kokouksen jälkeen ilman, että hankittavien kuitenkin edellyttänyt jonkinlaisten selvitysten
6266: laitteiden luettelot olisi tarkastettu, kuten han- tekemistä, hovioikeus arvioi Vehkajärven ja Tii-
6267: kinnoissa noudatettava tapa olisi vaatinut. ran menettelyn aiheuttamaksi vahingoksi 50.000
6268: Kohta 7: Vehkajärven aloitteesta liittohallitus markkaa.
6269: oli 8.1. 1979 päättänyt instrumenttien, endos- Kohta 10: Vehkajärvi oli 5.9.1979 saattaessaan
6270: kooppien ja irtaimiston kojeiden osaohjelma I:n liittohallituksen ratkaistavaksi sairaalan vuosikor-
6271: osalta suorittaa 2.607.626 markan ennakkomak- jausta koskevan sopimuksen tekemisen merkityt-
6272: sun Medivalmet Oy:lle. Ratkaisun perusteiksi tänyt esityslistaan syytteessä mainitut kaksi lausu-
6273: Vehkajärvi oli esittänyt liittohallitukselle, että maa. Niiden mukaan tarjouspyyntö oli aikaisem-
6274: puheena olevien hankintasopimusten 12 §:n mu- masta poiketen perustunut tuntiveloitushinnoil-
6275: kaan tilaajatahon viivästys oikeutti hankkijan le. Laskutyösopimusten vertaaminen oli hanka-
6276: III 121
6277:
6278: laa, koska myös työn joutuisuus vaikutti kustan- sa vahingot täysimääräisesti, koska he olivat ai-
6279: nuksiin. Lisäksi esityslistassa oli todettu Kanta- heuttaneet ne tahallisilla rikoksilla. Syytekohdan
6280: Rakennus Oy:n tarjouksen olleen jonkin verran G 6 dosalta Tiira oli tuottamuksesta aiheuttanut
6281: halvempi, mutta yhtiön työn käytännössä eden- kuntainliitolle instrumenttien vaihtokuluja. Tältä
6282: neen hitaasti. Myöskään laskutus ei ollut tapah- osin hovioikeus vahingonkorvauslain 2 luvun
6283: tunut edellisellä kaudella sovitun laskutyösopi- 1 §:n 1 momentin nojalla sovitteli korvauksen
6284: muksen mukaisesti. Syytteessä mainituin tavoin yhteen viidesosaan eli 3.000 markkaan, koska
6285: asia oli lisäksi viety liittohallituksen käsittelyyn täysi korvausvelvollisuus muodostuisi Tiiralle
6286: vasta vanhan sopimuskauden päätyttyä kohtuuttoman raskaaksi huomioon ottaen kun-
6287: 30.6.1979. tainliiton ja Tiiran varallisuusolot sekä Tiiran
6288: Liittohallituksen 5. 9.1979 pidetyssä kokoukses- asema liittohallituksen luottamusmiehenä.
6289: sa asiaa ei ollut kuitenkaan käsitelty. Vehkajärvi Näin ollen Vehkajärven oli suoritettava kun-
6290: oli 20.9.1979 saattanut asian uudelleen liittohal- tainliitolle vahingonkorvausta instrumenttien
6291: lituksen päätettäväksi. Tämän kokouksen esitys- vaihdosta aiheutuneista kuluista, korkotappioista
6292: listasta oli poistettu edellä mainitut verraten ja kopiointi- ym. sellaisista kuluista, yhteensä
6293: ylimalkaiset lausumat. Liittohallituksen jäsenten 95.632,49 markkaa korkoineen, jonka korvauk-
6294: tietoon oli myös saatettu teknisen osaston lausun- sen suorittamiseen Tiiran oli osallistuttava yhteis-
6295: to, jonka mukaan sopimus olisi tullut tehdä vastuullisesti hänen kanssaan 83.632,49 markal-
6296: Kanta-Rakennus Oy:n kanssa, ja tarjouskilpai- la. Kuntainliiton oikeudenkäyntikulut 35.000
6297: luun osallistuneiden yritysten tarjoushinnat. Asi- markkaa heidän oli niin ikään yhteisvastuullisesti
6298: assa ei ollut selvitetty, että kuntainliiton edun korvattava, jossa oli otettu huomioon myös sisäi-
6299: kannalta olisi ollut tärkeää tehdä vuosikorjausso- set selvittelykustannukset, jota paitsi Vehkajärven
6300: pimus ennen edellisen sopimuskauden päätty- oli korvattava asianomistajalla hovioikeudessa ol-
6301: mistä. Näin ollen hovioikeus katsoi jääneen näyt- leet kulut 1.000 markalla.
6302: tämättä, että Vehkajärvi olisi menetellyt virkavel-
6303: vollisuuksiensa vastaisesti, joten syyte tältä osin
6304: hylättiin. Menettämisseuraamus
6305:
6306: Hovioikeuden tuomiolauselma Vehkajärven ja Tiiran saarnat etuudet D 2
6307: kohdassa mainitussa tapauksessa olivat rikoslain 2
6308: Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus, hylä- luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua taloudel-
6309: ten syytteen ja vaatimukset enemmälti, raastu- lista hyötyä, joka on tuomittava valtiolle menete-
6310: vanoikeuden soveltamien lainkohtien nojalla tuo- tyksi. Tämän vuoksi Vehkajärven valtiolle mene-
6311: mitsi tettäväksi tuomittu määrä korotettiin 18.350
6312: Vehkajärven jatketusta rikoksesta, joka käsitti markaksi ja Tiiran puolestaan 3.200 markaksi.
6313: lahjoman vastaanottamisia virkamiehenä, varo- Toisaalta Vehkajärvi vapautettiin menettämästä
6314: mattomuudesta tehtyjä virkavirheitä sekä hyöty- valtiolle lahjoman arvona Hossin kanssa yhteis-
6315: mis- ja osaksi vahingoittamistarkoituksessa tehty- vastuullisesti tuomittuja 6.580 markkaa ja Suuro-
6316: jä virkarikoksia, raastuvanoikeuden määräämään sen kanssa yhteisvastuullisesti tuomittuja 3. 500
6317: rangaistukseen ja markkaa.
6318: Tiiran jatketusta rikoksesta, joka käsitti varo-
6319: mattomuudesta tehtyjä virkavirheitä, lahjoman
6320: vastaanottamisia virkamiehenä ja kaksi hyötymis-
6321: tarkoituksessa tehtyä virkarikosta, raastuvanoi-
6322: keuden määräämään rangaistukseen. Valitusluvan hakeminen
6323: Lisäksi hovioikeus korotti raastuvanoikeuden
6324: eräille muille syytetyille tuomitsemia vankeus- ja Vehkajärvi ja Tiira yhdessä eräiden muiden
6325: sakkorangaistuksia. henkilöiden kanssa pyysivät korkeimmalta oikeu-
6326: delta lupaa hakea muutosta hovioikeuden pää-
6327: Korvausvelvollisuus tökseen.
6328: Korkein oikeus ei 30.1.1985 antamallaan pää-
6329: Vehkajärven ja syytekohtien G 7 b ja 9 osalta töksellä myöntänyt valituslupaa. Hovioikeuden
6330: Tiiran oli korvattava kuntainliitolle aiheuttaman- päätös jäi siis pysyväksi.
6331:
6332:
6333: 16 360437E
6334: 122 III
6335:
6336: Rakennuslautakunta oli myöntänyt ensin takennusluvan selvästi lääninhallituksen poikkeusluvassa
6337: sallitun neliömetrimäärän ylittävän rakennuksen rakentamiseen ja myöhemmin vielä luvan rakennuk-
6338: sen laajentamiseen. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja, jäsenet ja esittelijä olivat syyllistyneet
6339: varomattomuudesta tehtyyn virkavirheeseen.
6340:
6341: Kihlakunnanoikeuden päätös tujen hakemusasiakirjojen mukaisen rakennuslu-
6342: van, vaikka aiotun rakennuksen pinta-ala oli
6343: Virallisen syyttäjän esittämästä syytteestä Por- huomattavasti ylittänyt lääninhallituksen poik-
6344: voon kihlakunnanoikeus katsoi 15.3.1984 julista- keuslupapäätöksessä määrätyn rakennuksen
6345: massaan päätöksessä selvitetyksi, että eläkeläinen pinta-alan.
6346: Karl Axel Lindqvist, varatuomari Viking Algot 3) Brunberg rakennustarkastajana 27.6.1980
6347: Aleksander Johannes Sundström, kirvesmies toimitetussa rakennekatselmuksessa laiminlyönyt
6348: Odert Valfrid Bergström, autonkuljettaja Sven todeta sen, ettei rakenteilla ollut rakennus vas-
6349: Hilding Nyberg, maanviljelijä Erik Hjalmar tannut rakennuspiirustuksia. Autopaikka ja ka-
6350: Lindström, maalari Alvar Eljas Summanen, elä- tettu ulkotila oli muutettu asuintiloiksi, kellari
6351: keläinen Jorma Sakki ja rakennusmestari Hans oli kaivettu kokonaan auki, maanpäällisen kella-
6352: Thure Christian Brunberg olivat Sipoon kunnas- rinosan seinän ikkunat oli suurennettu ja asuin-
6353: sa, rakennus oli kerrosalaltaan noin 115 m 2 •
6354: 1) Lindqvist toimiessaan Sipoon rakennuslau- 4) Lindqvist, Bergström, Nyberg, Lindström,
6355: takunnan puheenjohtajana joulukuussa 1978, Summanen ja Sakki rakennuslautakunnan ko-
6356: sen jälkeen kun Uudenmaan lääninhallitus oli kouksessa 6.10.1980 lautakunnan jäseninä
6357: 13.4.1978 antamallaan päätöksellä myöntänyt O.O:n ja M.O:n 30.9.1980 saapuneen hakemuk-
6358: M.O:lle poikkeusluvan yhden asuinhuoneiston, sen perusteella ja rakennustarkastajan esittelystä
6359: pinta-ala noin 65 m 2 , suuruisen lomarakennuk- menetelleet virheellisesti myöntäessään heille ra-
6360: sen rakentamiseen Sipoon kunnan Massbyn ky- kennusluvan, jolla oli hyväksytty lomarakennuk-
6361: lässä ja M.O. oli tämän jälkeen 5.12.1978 jättä- sen laajentaminen sellaiseksi, että sen pinta-ala
6362: nyt rakennuslautakunnalle hakemuksen, jossa oli noin 115 m 2 eli huomattavasti suurempi kuin
6363: hän yhdessä vaimonsa O.O:n kanssa lääninhalli- mitä lääninhallituksen poikkeuslupapäätöksessä
6364: tuksen poikkeuslupapäätökseen viitaten oli pyy- oli määrätty.
6365: tänyt rakennuslupaa pinta-alaltaan 75 m 2 suurui- 5) Brunberg 6.10.1980 rakennuslautakunnan
6366: sen lomarakennuksen rakentamiseen, huolimat- kokouksessa esittelijänä virheellisesti esitellyt
6367: tomuudesta suorittanut puutteellisen asian val- edellä kerrotun rakennuslupa-asian tietoisena
6368: mistelun. Lindqvistiltä oli jäänyt havaitsematta, siitä, että M.O:n lomarakennuksen laajentami-
6369: että suunnitellun rakennuksen pinta-ala oli ollut nen sellaiseksi, että sen pinta-ala tuli olemaan
6370: hakemuksen liitteenä olleiden rakennuspiirustus- noin 115 m 2 , huomattavasti ylitti sen, mikä
6371: ten mukaan ilman autopaikkaa ja katettua ulkoti- lääninhallituksen poikkeuslupapäätöksessä oli
6372: laa noin 85 m 2 • Hän ei ollut myöskään kiinnittä- määrätty.
6373: nyt riittävästi huomiota siihen, että sekä hake- Sitä vastoin kihlakunnanoikeus katsoi jääneen
6374: muksessa ilmoitettu että rakennuspiirustuksissa näyttämättä, että Brunberg rakennustarkastajana
6375: esitetty rakennuksen pinta-ala oli huomattavasti 31. 5.1979 suoritetussa katselmuksessa paikan
6376: ylittänyt lääninhallituksen poikkeuslupapäätök- päällä olisi laiminlyönyt todeta sen, että raken-
6377: sessä määrätyn rakennuksen pinta-alan. Hake- nusta sijoitettaessa olisi viiden metrin vähimmäis-
6378: muksen liitteenä ollut asemapiirros ei myöskään etäisyys naapurin rajasta alittunut noin puolella
6379: ollut täyttänyt Suomen rakentamismääräyskoko- metrillä, vaikka naapuri ei ollut antanut suostu-
6380: elmassa asemapiirrokselle asetettuja vaatimuksia. mustaan tähän, koska rajapyykkejä ei ollut ollut
6381: Lindqvist ei asiaa valmistellessaan ollut vaatinut havaittavissa eivätkä rajanaapuritkaan olleet tien-
6382: hakemusasiakirjoja asianmukaisesti korjattaviksi neet rajan tarkkaa sijaintia.
6383: ja täydennettäviksi.
6384: 2) Lindqvist, Sipoon rakennuslautakunnan pu- Sen vuoksi kihlakunnanoikeus, hyläten syyt-
6385: heenjohtajana sekä Sundström, Bergström, Ny- teen enemmälti, harkitsi oikeaksi rikoslain 40
6386: berg, Lindström, Summanen ja Sakki rakennus- luvun 21 §:n 1 momentin nojalla tuomita
6387: lautakunnan jäseninä rakennuslautakunnan ko- Lindqvistin kolmesta vammattomuudesta teh-
6388: kouksessa 18.12.1978 menetelleet virheellisesti, dystä virkavirheestä saamaan kustakin varoituk-
6389: kun he olivat päättäneet myöntää M.O:lle sanot- sen,
6390: III 123
6391:
6392: Sundströmin varomattomuudesta tehdystä vir- rakennuslautakunnalta, mikä lupa oli sittemmin
6393: kavirheestä saamaan varoituksen , myönnetty. Oli jäänyt näyttämättä, että raken-
6394: Bergströmin, Nybergin, Lindströmin, Summa- nuksessa olisi vielä tuolloin ollut havaittavissa
6395: sen ja Sakin kahdesta vammattomuudesta teh- muita kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainit-
6396: dystä virkavirheestä saamaan kummastakin varoi- tuja poikkeamia hyväksytyistä piirustuksista. Ho-
6397: tuksen sekä vioikeus katsoi, ettei Brunberg ollut tässä kohdas-
6398: Brunbergin kahdesta varomattomuudesta teh- sa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
6399: dystä virkavirheestä kummastakin 10 päiväsakkoa Kohta 4: Myöntämällä luvan laajentaa ra-
6400: vastaavaan sakkorangaistukseen. kennusta siten, että siihen tuli kuulumaan edellä
6401: Lindqvist, Sundström, Bergström, Nyberg, mainittujen 85 neliömetrin lisäksi suurin osa
6402: Lindström, Summanen, Sakki ja Brunberg haki- rakennuksen toiseen päätyyn piirretyistä yhteensä
6403: vat muutosta kihlakunnanoikeuden päätökseen. noin 30 neliömetriä käsittävistä katetuista ulkoti-
6404: He vaativat yhteisessä muutoksenhakemuksessaan loista, jolloin neliömetrimäärä oli noussut jo
6405: kukin kohdaltaan syytteiden hylkäämistä. huomattavasti yli poikkeusluvassa sallitun, Lind-
6406: qvist, Bergström, Nyberg, Lindström, Summa-
6407: nen ja Sakki olivat syyllistyneet virkavirheeseen.
6408: Kohta 5: Brunberg, jonka tehtäviin voimas-
6409: Hovioikeuden päätös saolleen ohjesäännön mukaan oli kuulunut toi-
6410: mia esittelijänä rakennuslautakunnan kokouksis-
6411: Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä sa, oli esittänyt suostuttavaksi kohdassa 4 kerrot-
6412: 28.2.1985 ja lausui siinä perusteluinaan seuraa- tuun laajennukseen, vaikka hän oli tietänyt
6413: vaa: pinta-alan sen jälkeen huomattavasti ylittävän
6414: Kohta 1: Kihlakunnanoikeuden lausuma sen, mitä lääninhallituksen poikkeuslupapäätök-
6415: asemapiirustuksen puutteellisuudesta poistettiin, sessä oli määrätty. Brunberg oli tässä kohdassa
6416: koska siitä ei ollut syytetty. Lindqvistin tehtäviin syyllistynyt virkavirheeseen.
6417: rakennuslautakunnan puheenjohtajana oli voi- Lindqvistin, Bergströmin, Nybergin, Lindströ-
6418: massaolleen ohjesäännön mukaan kuulunut huo- min, Summasen ja Sakin syyksi luetut virkavir-
6419: lehtia lautakunnan kokouksissa käsiteltävien asi- heet olivat saman virheellisen menettelyn jatka-
6420: oiden valmistelusta. Valmistellessaan kysymykses- mista.
6421: sä olevaa rakennuslupa-asiaa ja havaitessaan, että
6422: poikkeuslupapäätöksellä sallittu ja rakennuslupa- Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus har-
6423: hakemuksessa pyydetty sekä piirustuksista ilme- kitsi oikeaksi tuomita Lindqvistin kohtien 1, 2 ja
6424: nevä neliömetrimäärä poikkesivat kihlakunnanoi- 4 osalta rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja
6425: keuden päätöksessä kerrotuin tavoin toisistaan 7 luvun 2 §:n nojalla jatketusta varomattomuu-
6426: Lindqvistin olisi tullut pyytää rakennusluvan ha- desta tehdystä virkavirheestä samaan varoituksen.
6427: kijoilta selvitystä ja täsmennystä asiassa. Laimin- Sundströmin kohdalla kihlakunnanoikeuden
6428: lyömällä tämän Lindqvist oli syyllistynyt virkavir- päätöstä ei muutettu syyksi luetun rikoksen,
6429: heeseen. lainkohdan ja rangaistuksen osalta.
6430: Kohta 2: Myöntämällä rakennusluvan pii- Bergströmin, Nybergin, Lindströmin, Summa-
6431: rustusten mukaan 85 neliömetrin suuruisen eli sen ja Sakin hovioikeus tuomitsi kohtien 2 ja 4
6432: selvästi poikkeusluvassa sallitun neliömetrimää- osalta rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja 7
6433: rän ylittävän rakennuksen rakentamiseen Lind- luvun 2 §:n nojalla jatketusta vammattomuudes-
6434: qvist, Sundström, Bergström, Nyberg, Lind- ta tehdystä virkavirheestä saamaan varoituksen.
6435: ström, Summanen ja Sakki olivat syyllistyneet Brunbergiä koskeva syyte hylättiin 3 kohdarr
6436: virkavirheeseen. osalta ja hänet vapautettiin hänelle tuomitusta
6437: Kohta 3: Brunbergin toimittaessa rakenne- rangaistuksesta. Kohdan 5 osalta hänet tuomit-
6438: katselmuksen 27.6.1980 rakennus oli sikäli poi- tiin rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin nojal-
6439: kennut piirustuksista, että kellariosa oli kaivettu la varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä 10
6440: kokonaan auki. Tämän Brunberg oli todennut ja päiväsakkoa vastaavaan 550 markan sakkoon.
6441: kehottanut hakemaan siihen jälkiKäteen luvan Hovioikeuden päätös sai lainvoiman.
6442: 124 111
6443:
6444: Kihlakunnanoikeus oli tuominnut syytetyn jatketusta rikoksesta kahteen eri vankeusrangaistukseen.
6445: Kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja oli julistetusta päätöksestä poiketen oikaissut päätöstä rangais-
6446: tuksen osalta ja laiminlyönyt ilmoituksen tekemisen oikaisusta. Puheenjohtaja tuomittu jatketusta
6447: rikoksesta, joka käsitti kaksi vammattomuudesta ja yhden laiminlyönnistä tehtyä virkavirhettä.
6448:
6449:
6450: Syyte 3) Dikert oli edelleen laiminlyönyt tOlmtttaa
6451: suorittamastaan edellä kerrotusta oikaisusta oi-
6452: Helsingin hovioikeuden kanneviskaali lausui keudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n 2 momen-
6453: hovioikeuteen 30.9.1983 antamassaan syytekirjel- tissa säädetyn ilmoituksen Helsingin hovioikeu-
6454: mässä havainneensa apulaisoikeuskanslerin kan- delle, jonka tutkittavaksi kysymyksessä oleva jut-
6455: neviskaalille syytetoimenpiteitä varten toimitta- tu oli saatettu.
6456: mista asiakirjoista, että Helsingistä oleva varatuo- Tämän vuoksi kanneviskaali vaati, että Dikert
6457: mari Carl Henrik Dikert oli toimiessaan Porvoon tuomittaisiin rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 mo-
6458: kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana menetel- mentin nojalla rangaistukseen 1 ja 2 kohdissa
6459: lyt jäljempänä kerrotulla tavalla virheellisesti. kerrotuista varomattomuudesta tuomarinviran
6460: 1) Porvoon kihlakunnanoikeus oli 10.9.1981 toimittamisessa tehdyistä virkavirheistä ja 3 koh-
6461: julistamallaan päätöksellä (§ 750) muun ohella dassa kerrotusta laiminlyömisestä tuomarinviran
6462: katsonut Pornaisilta olevan maanviljelijän A.K:n toimittamisessa tehdystä virkavirheestä.
6463: syyllistyneen päätöksen 1 ja 2 kohdissa kerrotun, A.K:lle oli varattu tilaisuus asianomistajana
6464: 30.4.1981 tapahtuneen menettelyn osalta jatket- kirjallisesti esittää asiassa mahdolliset vaatimuk-
6465: tuun yksin teoin tehdyt törkeän rattijuopumuk- sensa. Dikert antoi häneltä vaadituo kirjallisen
6466: sen, liikennerikkomuksen, varomattomuuden lii- vastauksen, jossa hän myönsi menetelleensä syyt-
6467: kenteessä ja törkeän rattijuopumuksen käsittä- teessä kerrotulla tavalla. Syyttäjä vastasi Dikertin
6468: vään rikokseen. Kihlakunnanoikeus oli kuitenkin kirjoitukseen.
6469: tuominnut A.K:n 1 kohdan osalta tieliikennelain
6470: (143/57) 5 §:n 1 momentin, 6 §:n 1 momentin
6471: ja 9 §:n sekä rikoslain 23 luvun 2 §:n ja 7 luvun
6472: 1 ja 2 §:n nojalla kolmeksi kuukaudeksi vankeu-
6473: teen ja 2 kohdan osalta rikoslain 23 luvun 2 §:n Hovioikeuden päätös
6474: ja 7 luvun 2 §:n nojalla yhdeksi kuukaudeksi
6475: vankeuteen sekä yhdistänyt vankeusrangaistukset Hovioikeus katsoi 23.4.1985 antamassan pää-
6476: kolmeksi kuukaudeksi kymmeneksi päiväksi van- töksessä, että Dikert oli 1 ja 2 kohdassa varomat-
6477: keutta. Siten kihlakunnanoikeus oli vastoin rikos- tomuudesta sekä 3 kohdassa huolimattomuudes-
6478: lain 7 luvun 2 §:n säännöstä tuominnut A.K:lle ta syyllistynyt siihen tuomarinviran toimittami-
6479: hänen syykseen luetusta jatketusta rikoksesta kak- sessa tehtyyn virkavirheeseen, josta hänelle on
6480: si eri vankeusrangaistusta. vaadittu rangaistusta. Dikertin syyksi 1, 2 ja 3
6481: 2) Dikert oli lisäksi 24.11.1981 oikaissut edellä kohdassa luetut teot olivat saman rikoksen jatka-
6482: mainittua kihlakunnanoikeuden päätöstä siten, mista.
6483: että A.K. oli tuomittu hänen syykseen päätöksen Edellä selostetuilla perusteilla hovioikeus har-
6484: 1 ja 2 kohtien osalta luetusta jatketusta rikoksesta kitsi oikeaksi tuomita Dikertin rikoslain 40 luvun
6485: neljäksi kuukaudeksi vankeuteen, vaikka kanta- 21 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2 §:n nojalla
6486: pöytäkirjaan merkitty kihlakunnanoikeuden pää- jatketusta rikoksesta, joka käsitti kaksi varomatto-
6487: tös tuolta osin oli ollut julistetun päätöksen muudesta ja yhden laiminlyönnistä tuomarinvi-
6488: mukainen ja kysymyksessa ei siten ollut ollut ran toimittamisessa tehtyä virkavirhettä, 20 päi-
6489: sellainen kirjoitus- tai laskuvirhe, joka olisi ollut väsakkoa vastaavaan 1 660 markan sakkoon.
6490: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla Hovioikeuden päätös sai lainvoiman.
6491: oikaistavissa.
6492: III 125
6493:
6494: Kaupunginviskaali, joka, todistettuaan virassaan julkisena kaupanvahvistajana kiinteistön luovutuskir-
6495: jan oikeaksi, oli laiminlyönyt lähettää säädetyssä määräajassa kiinteistön luovutuksesta tehtävän
6496: ilmoituksen maatalouspiirin maataloustoimistolle, tuomittu rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momenrin
6497: nojalla laiminlyömisestä tehdystä virkavirheestä sakkorangaistukseen.
6498:
6499:
6500: Syyte Uskin oli katsottava laiminlyödessään kerrotuin
6501: tavoin kiinteistönluovutusilmoituksen lähettämi-
6502: Helsingin hovioikeuden kanneviskaali kertoi sen säädetyssä määräajassa Helsingin maatalous-
6503: hovioikeuteen 19.9.1983 antamassaan syytekirjel- piirin maataloustoimistolle menetelleen virheelli-
6504: mässä Valtioneuvoston oikeuskanslerin kirjeel- sesti virassaan julkisena kaupanvahvistajana. Sen
6505: lään numero 395 7117.8.1983 syytetoimenpiteitä vuoksi kanneviskaali rikoslain 40 luvun 21 §:n
6506: varten kanneviskaalille lähettämistä asiakirjoista momentin nojalla vaati, että Uski tuomittaisiin
6507: havainneensa, että Helsingin ensimmäinen kau- rangaistukseen laiminlyömisestä tehdystä virka-
6508: punginviskaali]orma Tapani Uski oli toimiessaan virheestä.
6509: maakaaren 1 luvun 3 §:n 1 momentin säännök-
6510: sen nojalla virkansa puolesta julkisena kaupan-
6511: vahvistajana syyllistynyt seuraavaan virheelliseen
6512: Hovioikeuden päätös
6513: menettelyyn.
6514: Uski oli 25.9.1981 Helsingissä julkisena kau-
6515: panvahvistajana todistanut oikeaksi luovutuskir- Uskin annettua syytteen johdosta häneltä vaa-
6516: dituo kirjallisen vastauksen ja kanneviskaalin vie-
6517: jan, jolla Helsingistä oleva säätiö oli myynyt
6518: lä annettua vastauksen johdosta hovioikeuteen
6519: Espoosta olevalle toimitusjohtajalle J.L:lle tai
6520: kirjelmän hovioikeus lausui 22.5.1984 antamas-
6521: tämän määräämälle kaksi määräalaa Karjalohjan
6522: kunnan Härjänvatsan kylässä sijaitsevasta tilasta. saan päätöksessä, että Uski oli virassaan julkisena
6523: kaupanvahvistajana menetellyt syytteessä kerro-
6524: Määräalojen pinta-ala oli kauppakirjan mukaan
6525: tuin tavoin ja siten syyllistynyt siihen, mistä
6526: yhteensä 60-65 hehtaaria. Kaupanvahvistaja-
6527: asetuksen 5 §:ssä määrätyt, seitsemän päivän ku- hänelle oli vaadittu rangaistusta. Sen vuoksi
6528: hovioikeus tuomitsi rikoslain 40 luvun 21 §:n 1
6529: luessa luovutuksen oikeaksi todistamisesta tehtä-
6530: momentin nojalla Uskin laiminlyömisestä tehdys-
6531: vät ilmoitukset luovutuksesta asianomaisille lää-
6532: tä virkavirheestä 15 päiväsakkkoa vastaavaan
6533: nin maanmittauskonttorille, maatalouspiirin
6534: 2.085 markan sakkoon.
6535: maataloustoimistolle ja kiinteistön sijaintikunnal-
6536: Uski haki muutosta hovioikeuden päätökseen
6537: le Uski oli sen jälkeen 28.9.1981 päivännyt ja
6538: ja vaati syytteen hylkäämistä.
6539: allekirjoittanut vahvistettua neliosaista kiinteis-
6540: Kanneviskaali ei vastannut Uskin valitukseen.
6541: tönluovutuslomaketta käyttäen saaden ilmoitus-
6542: numeron 299. Maanmittauskorittorille ja kunnal-
6543: le toimitettavat ilmoitukset oli tämän jälkeen
6544: viivytyksettä postitse lähetetty ja Uudenmaan Korkeimman oikeuden päätös
6545: läänin maanmittauskonttoriin ilmoitus oli saapu-
6546: nut 29.9.1981 ja Karjalohjan kunnalle Korkein oikeus antoi päätöksensä 26.4.1985 ja
6547: 30.9.1981. Helsingin maatalouspiirin maatalous- totesi oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-
6548: toimistolle lähetettävän ilmoituksen Uski oli sen maata annetun lain 5 §:stä ilmenevän, että maa-
6549: sijaan lähettänyt vasta 29.1.1982 sen jälkeen kun talouspiirin maataloustoimistolle lähetettävällä il-
6550: sitä oli sanottuna päivänä maataloustoimistosta moituksella on keskeinen merkitys tämän lain
6551: tiedusteltu. Ilmoitus oli saapunut maatalous- soveltamisessa. Uskin asemassa olevalta virkamie-
6552: toimistoon postitse 1.2.1982. Helsingin maata- heltä voitiin edellyttää, että hän oli ollut selvillä
6553: louspiirin maataloustoimisto oli ilmoituksen saa- laista ilmenevästä maataloustoimistolle lähetettä-
6554: tuaan tehnyt asiassa oikeudesta hankkia maa- ja vän ilmoituksen asiallisesta merkityksestä. Sen
6555: metsätalousmaata annetussa laissa tarkoitetun vuoksi tällaisen ilmoituksen säädetyllä tavalla
6556: maanhankintalupapäätöksen 8.2.1982 ollen täl- lähettämisen laiminlyöntiä ei voitu pitää niin
6557: löin pakotettu sanotun lain 5 §:n 3 momentin vähäisenä, että hovioikeuden tuomitsemaa ran-
6558: nojalla, kun päätöstä ei ollut tehty neljän kuu- gaistusta olisi ollut lievennettävä.
6559: kauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamises- Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muu-
6560: ta, myöntämään saannolle maanhankintaluvan. tettu.
6561: 126 111
6562:
6563: Kihlakunnanoikeus oli laskenut virheellisesti rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla tehtävän vähennyksen ja
6564: alentanut lainvastaisin perustein oikeudenkäyntikulujen korvausten määriä. Kihlakunnanoikeuden
6565: puheenjohtaja tuomittu kahdesta varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä saamaan kummastakin
6566: varoitus.
6567:
6568:
6569: Syyte mari Voitto Viljo Juhani Leinonen, jonka viaksi
6570: kerrotut virheellisyydet tuomarinviran hoitami-
6571: Turun hovioikeuden kanneviskaali lausui sessa jäivät, tuomittaisiin rikoslain 40 luvun
6572: kesäkuun 22 päivänä 1983 hovioikeuteen anne- 21 §: n nojalla rangaistukseen kahdesta vammat-
6573: tussa virkasyykirjelmässä, että Piikkiön kihlakun- tomuudesta tehdystä virkavirheestä.
6574: nanoikeus oli
6575: 1) maaliskuun 18 päivänä 1982 pöytäkirjan
6576: 275 §:n kohdalla, tuomitessaan K.N:n kuudesta Välitoimenpiteet
6577: varkaudesta kustakin 1 kuukauden 15 päivän
6578: vankeusrangaistukseen ja varkauden yrityksestä 1 M.R. ja E.R. eivät käyttäneet heille varattua
6579: kuukauden vankeusrangaistukseen, jotka oli yh- tilaisuutta tulla jutussa asianomistajina kuulluik-
6580: distetty 4 kuukauden 10 päivän ehdolliseksi van- si.
6581: keusrangaistukseksi, vähentänyt rikoslain 3 luvun Asianomistajana kuultuna K.N. vaati, että
6582: 11 §:n nojalla tuosta yhdistetystä rangaistuksesta hänen rangaistuksensa täytäntöönpanossa rikos-
6583: vapaudenmenetysaikaa 15.-19.11.1981 vastaa- lain 3 luvun 11 §:n mukaiseksi vähennykseksi
6584: vat 4 päivää, vaikka vähennyksen siihen nähden, luetaan 16 päivää.
6585: että K.N. oli ollut jutun vuoksi vapautensa Leinonen antoi häneltä vaaditun selityksen
6586: menettäneenä ajan 15.11.1981 kello 10.25- virkasyytekirjelmän ja K.N:n vaatimuksen joh-
6587: 20.11.1981 kello 10.25 ja 6.12.1981 kello dosta.
6588: 15.10-17.12.1981 kello 12.00, olisi pitänyt olla Kanneviskaali vastasi Leinosen selitykseen.
6589: 16 päivää, jota vastaava vapaudenmenetysaika oli
6590: 15.-19.11.1981 ja 6.-16.12. 1981, sekä
6591: 2) elokuun 10 päivänä 1982 pöytäkirjan Hovioikeuden päätös
6592: 706 §:n kohdalla, tuomitessaan virallisen syyttä-
6593: jän ja asianomistajien M.R:n ja E.R:n syytteestä Turun hovioikeus totesi 2.4.1984 antamassaan
6594: Raision kaupungista olevan työmiehen E.I:n yh- päätöksessä seuraavaa:
6595: dellä teolla tehdyistä moottoriajoneuvon kuljetta- Korkein oikeus oli elokuun 2 päivänä 1983
6596: misesta ilman asianmukaista ajolupaa, vammat- antamallaan päätöksellä Leinosen hakemuksesta
6597: tomuudesta liikenteessä ja liikenneonnettomuus- oikaissut virkasyytteen 1 kohdassa mainittua kih-
6598: paikalta poistumisesta osallistumatta onnetto- lakunnanoikeuden päätöstä siten, että K.N:lle
6599: muuden syiden selvittämiseksi välttämättömiin tuomitusta yhdistetystä vankeusrangaistuksesta
6600: alustaviin toimenpiteisiin sakkorangaistukseen, on vähennetty vapaudenmenetysaikoja 15. 11.-
6601: hyläten enemmälti H.R:n ja E.R:n oikeuden- 19.11. ja 6.12.-16.12.1981 vastaavat kuusitoista
6602: käyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset, päivää. Oikaisu oli otettu huomioon K.N:n ran-
6603: jotka olivat M.R:n kohdalta 900 markkaa ja gaistuksen täytäntöönpanossa.
6604: E.R:n kohdalta 700 markkaa, seuraavalla kihla- Kihlakunnanoikeus oli virkasyytteen 2 kohdas-
6605: kunnanoikeuden päätöksestä ilmeneväliä perus- sa kerrotulla päätöksellään, veivoittaessaan E.I:n
6606: teella "koska heille ei olisi ollut tarpeen tulla suorittamaan M.R:lle ja E.R:lle kohtuulliseksi
6607: paikalle, koska heillä ei ole rikokseen perustuvia harkittuna korvauksena oikeudenkäyntikuluista
6608: vaatimuksia," velvoittanut E.I:n suorittamaan kummallekin 300 markkaa, hylännyt näiden vaa-
6609: M.R:lle ja E.R:lle kummallekin korvaukseksi oi- timukset enemmälti syytteessä mainituin tavoin
6610: keudenkäyntikuluista 300 markkaa, vaikka väärällä perusteella.
6611: M.R:lle ja E.R:lle tuomittavaa korvausta oikeu- Leinonen oli näin syyllistynyt siihen, mistä
6612: denkäyntikuluista ei siihen nähden, että heillä hänelle oli vaadittu rangaistusta. Rikokset olivat
6613: oli ollut rikokseen perustuvia vaatimuksia, olisi kuitenkin, huomioon ottaen 1 kohdan osalta sen,
6614: tullut mainitulla perusteella alentaa. ettei asianomistajalle ollut aiheutunut mainitusta
6615: Kanneviskaali vaati, että jutuissa kihlakun- virheestä vahinkoa, vähäpätöisiä. Teot olivat joh-
6616: nanoikeuden puheenjohtajana toiminut kärätuo- tuneet olosuhteet huomioon ottaen anteeksi an-
6617: III 127
6618:
6619: nettavasta huomaamattomuudesta ja ajattelemat- Kihlakunnanoikeus oli laskenut ensimmäisen pi-
6620: tomuudesta eikä yleinen etu vaatinut rangaistuk- dätysjakson osalta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojal-
6621: sen tuomitsemista. la tehtävän vähennyksen päivää liian lyhyeksi ja
6622: Edellä selostetuilla perusteilla hovioikeus har- jättänyt kokonaan tekemättä sanotunlaisen vä-
6623: kitsi oikeaksi rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 mo- hennyksen toisen pidätysjakson osalta. Vähennys
6624: mentin ja 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla oli näin tullut 12 päivää liian pieneksi. Korkein
6625: jättää Leinosen rangaistukseen tuomitsematta oikeus oli tosin 2.8.1983 antamallaan päätöksel-
6626: kahdesta vammattomuudesta tehdystä virkavir- lä oikaissut tapahtuneen virheen. Syytteen 2
6627: heestä. kohdassa mainittuja oikeudenkäyntikulujen kor-
6628: Kanneviskaali haki muutosta hovioikeuden vausten määriä kihlakunnanoikeus oli alentanut
6629: päätökseen vaatien Leinosen tuomitsemista ran- oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n vastaisin
6630: gaistukseen hänen syykseen luetuista kahdesta perustein. Jutussa ei ilmennyt sellaisia poik-
6631: vammattomuudesta tehdystä virkavirheestä. keuksellisia tai erityisiä seikkoja, joiden perus-
6632: Kanneviskaalin valitukseen ei vastattu. teella Leinosen syyksi luettavia virkavirheitä olisi
6633: pidettävä sellaisina vähäpätöisinä rikoksina, joita
6634: rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoite-
6635: Korkeimman oikeuden päätös taan.
6636: Leinonen tuomittiin rikoslain 40 luvun 21 §:n
6637: Korkein oikeus lausui 6. 5.1985 antamassaan 1 momentin nojalla hänen syykseen hovioikeu-
6638: päätöksessä seuraavaa: den päätöksen 1 ja 2 kohdan osalta luetuista
6639: Syytteen 1 kohdassa mainitut K.N:n pidätysa- kahdessa varomattomuudesta tehdystä virkavir-
6640: jat olivat ilmenneet kihlakunnanoikeudelle anne- heestä saamaan kummastakin varoitus.
6641: tun poliisikuulustelupöytäkirjan samalta sivulta.
6642:
6643:
6644:
6645:
6646: Puolustusvoimain ajo-opettajan rikosoikeudellista vastuuta ei voitu perustaa pääesikunnan anta-
6647: maan pysyväismääräykseen, joka oli puolustusvoimien ajokoneista annetun asetuksen ja ajokorttiase-
6648: tuksen vastainen siltä osin kuin sillä oli määrätty opettajan pitämisestä kuljettajana E-luokan
6649: ajo-opetuksessa. Rikosoikeudellinen vastuu määräytyi sen virkavastuun perusteella, joka hänellä
6650: kuljettajana pidettävän ajo-oppilaan vieressä istuneena ajo-opetuksen antajana oli virka-asemansa
6651: perusteella.
6652:
6653:
6654: Hovioikeuden päätös matkan ajanut henkilöauto, jota ajoneuvoyhdis-
6655: telmä oli saavuttanut tapahtumapaikkaa lähestyt-
6656: Helsingin hovioikeuden apulaissyyttäjän esittä- täessä. Pernu oli tuolloin jättänyt pitämättä etäi-
6657: mästä syytteestä hovioikeus katsoi 14.12.1983 syyden henkilöautoon niin suurena kuin jäisen
6658: antamassaan päätöksessä selvitetyksi seuraavaa: ajoradan liukkaus olisi vaatinut. Kun henkilöau-
6659: Jääkäriprikaatin kuljetuskomppaniassa palvele- ton nopeutta oli oikealle kääntymistä varten
6660: va alokas, sittemmin kotiutettu jääkäri, Ranualta vähennetty, Pernu oli välttääkseen peräänajon
6661: oleva konekorjaaja Veli Olavi Pernu oli ryhtynyt ohittamaan henkilöautoa. Suoritettuaan
6662: 12.11.1981 Sodankylässä puolustusvoimien omis- sitä varten ohjusliikkeen ajoneuvon siirtämiseksi
6663: tamalla Sisu LV 131 -merkkisellä kuorma-autolla sivusuunnassa Pernu oli havainnut vastakkaisesta
6664: SA-1752 siihen kytkettyine kuormaamattomine suunnasta lähestyneen K.P:n kuljettaman henki-
6665: perävaunuineen suorittamassa puolustusvoimien löauton. Pernu oli tällöin jarruttanut ja siitä
6666: E-luokan ajo-opetukseen liittynyttä maantiehar- johtuen menettänyt ajoneuvoosa hallinnan niin,
6667: joitusajoa opettajanaan Sodankylästä oleva kulje- että se oli joutunut vastakkaisesta suunnasta
6668: tuskomppanian opetusupseerina Jääkäriprikaatis- tulevalle liikenteelle tarkoitetulle ajoradan osalle,
6669: sa palveleva sotilasmestari, kuljettajakurssin kou- jolloin K.P:n kuljettama henkilöauto oli törmän-
6670: lutusosaston johtaja, silloinen ylivääpeli, reservin nyt vetoauton oikeaan takanurkkaan sekä edel-
6671: vänrikki Jorma Kalevi Kainulainen. Ajoneuvoyh- leen vetoaisaan ja perävaunun oikeaan etunurk-
6672: distelmän edellä oli jo muutaman kilometrin kaan. K.P. ja hänen autossaan olleet S.P.,
6673: 128 111
6674:
6675: K.K.P., O.H. ja A.M. saivat surmansa. K.P:n 7 luvun 1 §:n nojalla tuomita Kainulaisen ja
6676: henkilöauto ja puolustusvoimien ajoneuvoyhdis- Pernun yksin teoin tehdyistä tuottamuksellisesta
6677: telmä vaurioituivat. virkavelvollisuuden rikkomisesta, vammattomuu-
6678: Kainulainen oli mainitussa tilaisuudessa jättä- desta liikenteessä ja viidestä kuolemantuotta-
6679: nyt kiinnittämättä riittävästi huomiota ajoradan muksesta, Kainulaisen 35 päiväsakkoa vastaavaan
6680: liukkauteen ja sen ajoneuvon ohjailulle asetta- 2 415 markan sakkoon ja Pernun 25 päiväsakkoa
6681: miin vaatimuksiin. Kainulainen oli erityisesti vastaavaan 875 markan sakkoon.
6682: laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että Lisäksi Kainulainen ja Pernu tuomittiin yhteis-
6683: ajoneuvoyhdistelmän etäisyys edellä kulkenee- vastuullisesti maksamaan korvauksia.
6684: seen henkilöautoon olisi olosuhteet huomioon Kainulainen ja Pernu hakivat muutosta hovioi-
6685: ottaen ollut tarpeeksi suuri. Kainulainen oli siten keuden päätökseen sekä vaativat syytteen ja kor-
6686: laiminlyönyt olosuhteiden edellyttämän huolelli- vausvaatimusten hylkäämistä. Pernu vaati, että
6687: suuden ja varovaisuuden noudattamisen. Kainu- hänet joka tapauksessa jätettäisiin rangaistukseen
6688: laisella ei kuitenkaan hänen käytettävissään ollei- tuomitsematta rikoslain 3 luvun 5 §:n nojalla tai
6689: den hallintalaitteiden avulla ollut ollut mahdolli- että rangaistusta ainakin alennettaisiin.
6690: suutta korjata Pernun tekemiä ajoneuvon käsitte-
6691: lyvirheitä.
6692: Puolustusvoimien ajokorteista annetun asetuk-
6693: sen soveltamisesta annetun puolustusministeriön Korkeimman oikeuden päätös
6694: päätöksen nojalla pääesikunta oli antanut pysy-
6695: väismääräykset puolustusvoimien kuljettajaope- Korkein oikeus antoi päätöksensä 25. 6.198 5 ja
6696: tuksesta, -tutkinnoista ja ajokorteista. Mainittu- lausui seuraavaa:
6697: jen määräysten 3. 3 kohdan nojalla Kainulaista oli Hovioikeuden päätöksestä ilmenevän liikenne-
6698: pidettävä kysymyksessä olevan ajoneuvoyhdistel- vahingon tapahtuessa Kainulainen oli ollut anta-
6699: män kuljettajana. Vaikka Pernua ei mainittujen massa Pernulie ajo-opetusta ajokorttiasetuksen 3
6700: määräysten nojalla ollut pidettävä ajoneuvoyhdis- §:ssä tarkoitettuun E-luokkaan kuuluneella ajo-
6701: telmän kuljettajana, oli hän kuitenkin ajo-oppi- neuvoyhdistelmällä Pernun ohjatessa vetoautoa ja
6702: laanakin, huomioon ottaen hänen siviililiiken- Kainulaisen ollessa hänen vieressään. Keli oli
6703: teessä saamansa ajokoulutus ja hänen, tosin suh- ollut liukas. Ajoneuvoyhdistelmää oli välittömäs-
6704: teellisen vähäinen, ajokokemuksensa, ollut vas- ti ennen liikennevahingon tapahtumapaikalle
6705: tuullinen olosuhteiden edellyttämän huolellisuu- saapumista kuljetettu noin 60-75 kilometrin
6706: den ja varovaisuuden noudattamisesta ajoneuvoa tuntinopeudella. Näkyvyyttä oli ollut riittävästi
6707: ohjatessaan. ja näkyvyysolosuhteet olivat muutoinkin olleet
6708: Pernu oli kerrotulla varomattomuudellaan sa- hyvät. Ajoneuvoyhdistelmä ja henkilöauto olivat
6709: malla rikkonut palvelusvelvollisuutensa. Kainu- kulkeneet peräkkäin useiden kilometrien pituisen
6710: lainen oli ajoneuvon vastuunalaisena kuljettajana matkan.
6711: toimiessaan kerrotulla varomattomuudellaan sa- Liikennesääntöjen noudattamiseen perustuvan
6712: malla rikkonut virkavelvollisuutensa. Pernu ja vastuuvelvollisuuden osalta korkein oikeus katsoi
6713: Kainulainen olivat varomattomuudellaan aiheut- selvitetyksi, että liikennevahinko seurauksineen
6714: taneet K.P:n, S.P:n, K.K.P:n, O.H:n ja A.M:n oli aiheutunut hovioikeuden päätöksessä seloste-
6715: kuoleman. tulla tavalla siitä hovioikeuden toteamasta syystä,
6716: Harkittaessa olivatko Pernu ja Kainulainen ettei puolustusvoimien ajoneuvoyhdistelmää kul-
6717: velvollisia korvaamaan valtiolle puolustusvoimien jetettaessa ollut sen etäisyyttä edellä kulkenee-
6718: autolle aiheutuneen vahingon hovioikeus katsoi, seen henkilöautoon pidetty niin suurena kuin
6719: että Pernu ja Kainulainen olivat menettelyllään olosuhteet olisivat edellyttäneet.
6720: syyllistyneet vahingonkorvauslaissa tarkoitettuun Ajokorttiasetuksen 13 §:n 2 momentin mu-
6721: lievään tuottamukseen. kaan annettaessa opetustaE-luokkaan kuuluvalla
6722: Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus har- ajoneuvolla katsotaan oppilas kuljettajaksi. Puo-
6723: kitsisi oikeaksi ajokorttiasetuksen 1 §:n 2 mo- lustusvoimien ajokorteista annetun asetuksen 1
6724: mentin, puolustusvoimien ajokorteista annetun §:n mukaan puolustusvoimien omistuksessa tai
6725: asetuksen 2 §:n, tieliikenneasetuksen 14 §:n 4 pysyvässä hallinnassa olevien moottorikäyttöisten
6726: momentin, tieliikennelain 6 §:n 1 momentin, ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavista ajokor-
6727: sotaväen rikoslain 157 §:n 2 ja 3 momentin ja 17 teista sekä kuljettajaopetuksesta ja kuljettajatut-
6728: §:n 3 momentin sekä rikoslain 21 luvun 9 §:n ja kinnosta puolustusvoimissa on soveltuvin osin
6729: III 129
6730:
6731: voimassa, mitä ajokorttiasetuksessa on säädetty Siitä huolimatta, että Pernua oli pidettävä
6732: kuitenkin eräin viimeksi mainituissa asetuksen ajoneuvoyhdistelmän kuljettajana, Kainulaisen
6733: kohdassa luetelluin poikkeuksin. Ajokorttiase- syyksi oli, kun ajoneuvojen välimatka olisi ollut
6734: tuksen 13 §:n 2 momentin kohdalta ei tuohon Pernua velvoittaneella Kainulaisen ajo-ohjeelia
6735: poikkeuksia koskevaan luetteloon ole otettu mai- pidettävissä liikennesääntöjen mukaisena, luetta-
6736: nintaa. va myös varomattomuus liikenteessä.
6737: Pääesikunta oli 12.1.1979 antanut pysyväis- Kainulaisella oli kokemuksensa ja ammattitie-
6738: määräyksen, jonka mukaan ajo-opetusta annet- tojensa johdosta ollut huomattavasti paremmat
6739: tiin ajokorttiasetuksen 13 §:n mukaisesti kuiten- mahdollisuudet kuin PernuHa havaita vaaran ai-
6740: kin siten, että jos E-luokan ajo-opetuksessa oppi- heutuminen. Ainakin hyvin huomattavalta osalta
6741: laalla ei ollut puolustusvoimien ABC-luokan ajo- liikennevahinkoon oli vaikuttanut se, ettei ajo-
6742: korttia, katsottiin opettaja tällöin kuljettajaksi. neuvoyhdistelmän erityisiä ominaisuuksia ollut
6743: Sanottu pysyväismääräys oli puolustusvoimien otettu välimatkaa edellä kulkeneeseen autoon
6744: ajokoneista annetun asetuksen ja ajokorttiasetuk- sovitettaessa riittävästi huomioon. Tämän vuoksi
6745: sen vastainen siltä osin kuin sillä oli määrätty korkein oikeus piti Pernun syyllisyyttä liikenneva-
6746: opettajan pitämisestä kuljettajana E-luokan ajo- hinkoon Kainulaisen syyllisyyttä vähäisempänä ja
6747: opetuksessa. Siihen ei siten voitu perustaa Kainu- sellaisena, että Pernun rangaistusta oli alenetta-
6748: laisen rikosoikeudellista vastuuta. Se määräytyi va.
6749: näin ollen sen virkavastuun perusteella, joka Kainulainen ja Pernu olivat menettelemällä
6750: Kainulaisella kuljettajana pidettävän ajo-oppi- edellä selostetuin ja hovioikeuden päätöksessä
6751: laan vieressä istuneena ajo-opetuksen antajana oli kerratuin tavoin samalla vammattomuudesta rik-
6752: tuolloin virka-asemansa perusteella ollut. koneet palvelusvelvollisuutensa. Kainulaisen ja
6753: Pernu oli saanut ajokorttiasetuksen ABC-luo- Pernun tekoon oli rikoslain voimaanpanemisesta
6754: kan ajokortin marraskuussa 1980. Tämän jälkeen 19.12.1889 annetun asetuksen 3 §:stä ilmenevän
6755: hän oli ennen lokakuussa 1981 alkanutta asevel- oikeusohjeen mukaisesti sovellettava sanomilta
6756: vollisuuden suorittamistaan ajanut päivittäin osin rikoslain täydentämisestä sotilasrikoksia kos-
6757: työssään henkilöautoa myös talviolosuhteissa. kevilla säännöksillä 25.3.1983 annettuun,
6758: Ajokilometrejä oli kertynyt vähän yli 10 000. 1.1.1984 voimaan tulleeseen lakiin sisältyvää ri-
6759: Puolustusvoimissa kuljettajatutkintoa varten an- koslain 45 luvun 15 §:n 2 momentin säännöstä,
6760: netusta teoriaopetuksesta hän oli saanut sen käsi- joka oli tekoaikana voimassa olleita sotaväen
6761: tyksen, että E-luokan ajo-opetuksessa myös puo- rikoslain 157 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä
6762: lustusvoimissa katsottiin oppilas kuljettajaksi. lievempi.
6763: Tuon luokan ajo-opetusta Pernu oli saanut noin Edellä olevilla perusteilla korkein oikeus tuo-
6764: kolme ja puoli tuntia. mitsi Kainulaisen ja Pernun ajokorttiasetuksen 1
6765: Kainulainen oli puheena olevassa tilaisuudessa §:n 2 momentin ja 13 §:n 2 momentin, puolus-
6766: tapahtumapaikkaa lähestyttäessä rikkonut hänel- tusvoimien ajokoneista annetun asetuksen 1 §:n,
6767: le ajo-opetuksen antajana kuuluneen velvollisuu- tieliikenneasetuksen 14 §:n 4 momentin, tielii-
6768: den laiminlyömällä valvoa, että ajoneuvoyhdis- kennelain 6 §:n 1 momentin, rikoslain 45 luvun
6769: telmän etäisyys edellä kulkeneeseen henkilöau- 15 §:n 2 momentin, 21luvun 9 §:n ja 7 luvun 1
6770: toon olisi ollut riittävän suuri ja antaa Pernulie §:n, rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase-
6771: tilanteen edellyttämät asianmukaiset ajo-ohjeet. tuksen 3 §:n ja sotilaskurinpitolain 4 §:n 2
6772: Pernu oli mainittujen asetusten säännösten momentin nojalla hovioikeuden heidän syykseen
6773: perusteella ollut ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja. yksin teoin tehtyinä lukemien rikosten asemesta
6774: Hän oli pitänyt itseään kuljettajana ja hänellä oli yksin teoin tehdyistä palvelusrikkomuksesta, va-
6775: ollut myös ajoneuvoyhdistelmän kuljettamisesta romattomuudesta liikenteessä ja viidestä kuole-
6776: ja sen pysäyttämiseen tarvittavasta matkasta niin mantuottamuksesta, Kainulainen hovioikeuden
6777: paljon kokemusta ja tietoa, että hänenkin olisi tuomitsemaan rangaistukseen ja Pernu hovioi-
6778: pitänyt ottaa huomioon liian lähellä edellä kul- keuden määräämän rangaistuksen asemesta 15
6779: kenutta henkilöautoa ajamisesta syntynyt vahin- päiväsakkoa vastaavaan 525 markan sakkoon.
6780: gon vaara. Muilta osin hovioikeuden päätös jäi pysyväksi.
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: 17 360437E
6786: 130 111
6787:
6788: Asemakaava-arkkitehti, joka oli saanut rakennusliikkeeltä asunto-osakkeiden kaupassa tavanomaista
6789: suuremman alennuksen ja jonka oli täytynyt käsittää, että etuus oli annettu hänelle sen vuoksi, että
6790: hänellä virassaan oli keskeinen mahdollisuus vaikuttaa rakennusliikkeen toiminnan kannalta tärkeään
6791: kaavoitukseen, tuomittu rikoslain 40 luvun 1 §:n 1 momentin ja 2 luvun 7 §:n nojalla lahjoman
6792: ottamisesta virkamiehenä viralta pantavaksi.
6793:
6794:
6795: Raastuvanoikeuden päätös Hovioikeuden päätös
6796:
6797: Turun raastuvanoikeus katsoi virallisen syyttä- Hovioikeus lausui 31.8.1984 antamassaan pää-
6798: jän syytteestä 31.8.1983 julistamassaan päätök- töksessä, että Sivula oli mainittujen osakkeiden
6799: sessä muun ohella selvitetyksi, että vuorineuvos kaupassa saanut myyjän ilmoittamasta niin sano-
6800: Armas Kaarlo Kustaa Puolimatka oli myynyt tusta listahinnasta 19,95 prosentin alennuksen.
6801: 15.1.1975 päivätyllä kauppakirjalla Rakennustoi- Osakkeita oli ostohetkellä rasittanut 14 349,18
6802: misto A. Puolimatka Oy:n urakoitsijana raken- markan määräinen lainaosuus. Listahinnan ja
6803: nuttaman ja seuranneen huhtikuun loppuun lainaosuuden yhteismäärän osoittamasta osakkei-
6804: mennessä valmistuvaksi arvioidun Asunto Oy den velattomasta hinnasta oli alennus ollut 16,91
6805: Isoraaka -nimisen yhtiön huoneiston numero 51 prosenttia. Sivula oli maksanut viimeisen maksu-
6806: hallintaan oikeuttavat osakkeet numerot 411898- erän 30.4.1975. Huoneisto oli sijainnut raken-
6807: 419904 Turun kaupungin asemakaava-arkkiteh- nuksen ensimmäisessä kerroksessa. Huomioon ot-
6808: din virassa olleelle Pekka Väinö Johannes Sivulal- taen, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy
6809: le vahvistettua myyntihintaa ainakin 15 970 oli myöntänyt asuntojen hinnoista sanotun suu-
6810: markkaa halvemmasta 64 100 markan kauppa- ruisia alennuksia henkilökuntaansa kuulumatto-
6811: hinnasta. Raastuvanoikeus katsoi, että Sivula oli millekin, sekä huoneiston sijainnin ja muut sei-
6812: virassaan voinut vaikuttaa Puolimatkan johtamaa kat, edun vastaanottamisen ei voitu katsoa johtu-
6813: yhtiötä koskevien asemakaavoitukseen liittyvien neen pelkästään virka-asemasta. Sen vuoksi ja
6814: asioiden valmisteluun ja ratkaisemiseen ja että kun Sivula asemassaan kaupungin asemakaava-
6815: Puolimatka oli siten myöntänyt kerrotun alen- arkkitehtinä oli toiminut ainoastaan valmistelu-
6816: nuksen pyrkien kaavoitustoimeen liittyvien tehtävissä eikä ollut omannut päätösvaltaa sekä
6817: myönteisten ratkaisujen aikaansaamiseen ja näin koska lahjoma ei ilmeisesti ollut vaikuttanut
6818: antanut Sivulalle alennusta vastaavan 15 970 Sivulan virkatoimiin, hovioikeus katsoi, että Si-
6819: markan määräisen oikeudettoman edun. Sivula vulan syyksi luettu lahjoman ottaminen virka-
6820: oli ostanut sanotut osakkeet alennetusta hinnas- miehenä oli tapahtunut lieventävien asianhaaro-
6821: ta, vaikka hänen oli täytynyt ymmärtää, ettei jen vallitessa. Teko oli tehty 15.1.1975 ja Sivula
6822: hänen saamaansa etua ole pidettävä tavanomaise- oli haastettu vastaamaan 13.9. 1982. Rikoslain 8
6823: na ja että sen saaminen oli perustunut hänellä luvun 1 §:n 4 momentin mukaan verrattuna
6824: virassaan olevaan vaikutusmahdollisuuteen. Sivu- rikoslain 40 luvun 1 §:ään oikeus panna syyttee-
6825: la oli siten edustanut itselleen virassaan oikeudet- seen lahjoman ottamisesta virkamiehenä lieventä-
6826: toman hyvikkeen, jonka voidaan olettaa vaikutta- vien asianhaarojen vallitessa vanheni viiden vuo-
6827: neen hänen virkatoimiinsa ja siten saattavan den kuluttua rikoksen tekemisestä.
6828: yleisen luottamuksen hänen virkatoimensa lain- Näillä perusteilla hovioikeus hylkäsi syytteen
6829: mukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta ky- vanhentuneena ja vapautti Sivulan rangaistukses-
6830: seenalaiseksi. ta ja menettämisseuraamuksesta.
6831: Näillä perusteilla raastuvanoikeus tuomitsi Si- Virallinen syyttäjä pyysi korkeimmalta oikeu-
6832: vulan rikoslain 40 luvun 1 § 1 momentin ja 2 delta lupaa hakea muutosta hovioikeuden pää-
6833: luvun 7 §:n nojalla 15.1.1975 tehdystä lahjoman tökseen. Muutoksenhakemuksessaan syyttäjä vaa-
6834: ottamisesta virkamiehenä viralta pantavaksi. ti hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian
6835: Puolimatka ja Sivula velvoitettiin yhteisvas- jättämisestä näiltä osin raastuvanoikeuden pää-
6836: tuullisesti suorittamaan valtiolle menetetyksi tuo- töksen varaan. Valituslupa myönnettiin 9.1
6837: mitun lahjoman arvona viisitoistatuhatta yhdek- 1985.
6838: sänsataaseitsemänkymmentä (15 970) markkaa. Sivula antoi häneltä valituksen johdosta pyyde-
6839: Sivula haki muutosta raastuvanoikeuden pää- tyn vastauksen.
6840: tökseen.
6841: III 131
6842:
6843: Korkeimman oikeuden päätös nan kannalta tärkeään kaavoitukseen. Sillä, ettei
6844: ollut näytetty lahjoman vaikuttaneen Sivulan
6845: Korkein oikeus lausui 20.9.1985 antamassaan virkatoimiin, ei ollut tekoa lieventävää merkitys-
6846: päätöksessä, että Sivula oli saanut osakkeiden tä. Sen vuoksi ja kun Sivulan teko ei muutoin-
6847: kaupassa sellaisen alennuksen, jonka suuruisia kaan ollut tapahtunut lieventävien asianhaarojen
6848: Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy asiakirjoista vallitessa, syyteoikeus siitä ei ollut rikoslain 8
6849: ilmenevän selvityksen mukaan ei yleensä ollut luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 4 momen-
6850: myöntänyt. Sivulan oli täytynyt käsittää, että tin nojalla vanhentunut.
6851: etuus oli annettu hänelle sen vuoksi, että hänellä Hovioikeuden päätös kumottiin ja asia jätettiin
6852: oli virka-asemansa perusteella ollut keskeinen raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen
6853: mahdollisuus vaikuttaa rakennusliikkeen toimin- varaan.
6854:
6855:
6856:
6857:
6858: Kaupungin metrotoimikunta oli ylittänyt toimivaltansa tehdessään päätöksen sarjajunan hankinnasta,
6859: mikä ei päätöksen taloudellinen merkitys huomioon ottaen ollut kunnallislaissa tarkoitettu vähemmän
6860: tärkeä asia. Kaupunginjohtaja oli kaupunginhallituksen puheenjohtajana laiminlyönyt vaatia metro-
6861: toimikunnan tekemän päätöksen alistamista kaupunginhallituksen tutkittavaksi sekä kaupunginjohta-
6862: jana allekirjoittanut sarjajunasopimuksen kaupungin puolesta, vaikka häntä ei ollut siihen valtuutet-
6863: tu. Metrotoimikunnan jäsenet ja kaupunginjohtaja syyllistyivät vammattomuudesta tehtyyn virkavir-
6864: heeseen.
6865:
6866:
6867: Raastuvanoikeuden päätös että 7. 5.1969 Helsingin kaupunginvaltuusto oli
6868: päättänyt kaupunginhallituksen ehdotuksen mu-
6869: Virallisen syyttäjän esittämästä syytteestä Hel- kaisesti
6870: singin raastuvanoikeus julisti päätöksensä 1) oikeuttaa metron suunnittelutoimikunnan
6871: 11.5.1983 tahallisia hyödyttämistarkoituksessa aloittamaan ja suorittamaan metron rakentamis-
6872: tehtyjä virkarikoksia ynnä muuta koskevassa ju- työt osuudella Kamppi-Puotinharju käyttäen
6873: tussa. ohjeena kaupunginhallituksen mietinnön n:o 1
6874: Raastuvanoikeus tutki syytettyjen ylipormestari vuodelta 1969 liitteenä olevaa piirustusta K 2
6875: Teuvo Ensio Auran, kauppatieteen lisensiaatti sekä
6876: Ingvar Selimson Melinin, eläkeläinen Juho Meh- 2) määrätä metron rakentamisen järjestettäväk-
6877: don, filosofian maisteri Kalle Pentti Poukan, si siten, että se tapahtuu talousarvioon tähän
6878: insinööri Erkki Ilmari Heikkosen, varatuomari tarkoitukseen merkittyjen ja vastaisuudessa mer-
6879: Erkki Aatos Linturin, toimistopäällikkö Kari Ta- kittävien määrärahojen puitteissa.
6880: pani Rahkamon, kirjailija Arvo Jaakko Henrikki Helsingin kaupunginhallituksen 6.10.1969 te-
6881: Salon, johtaja Juha Antero Sipilän, kansakou- kemällä päätöksellä metron suunnittelutoimi-
6882: lunopettaja Kaija Inkeri Airolan, osastopäällikkö kunnan nimi oli muutettu metrotoimikunnaksi
6883: Unto Ilmari Helimäen, kunnallissihteeri Jouko ja sen tehtäväksi määrätty
6884: Kalevi Helinin, kaupunginjohtaja Raimo Ilaski- - johtaa ja valvoa metron suunnittelua ja
6885: ven, diplomi-insinööri Carl-Gustaf Oscar Londe- toteuttamista,
6886: nin, kiinteistöhoidontarkastaja Esko Antero Nie- - osallistua julkisen henkilöliikenteen kehit-
6887: misen, diplomi-insinööri Terttu Ilona Ravealan, tämiseen Helsingin kaupungissa yhteistyössä kau-
6888: osastopäällikkö Martti Kalevi Suomelan, eläkeläi- pungin muiden liikenteen suunnittelusta huo-
6889: nen Grels Olof Teirin, yhteiskuntatieteiden mais- lehtivien elinten kanssa,
6890: teri Antti Juhani Viinikan, varatuomari Harry - osallistua julkisen henkilöliikenteen kehit-
6891: Kalevi Laakson, markkinointipäällikkö Raimo Ju- tämiseen Helsingin seudulla ja siinä tarkoitukses-
6892: hani Larjolan, apulaiskaupunginjohtaja Aarne Il- sa olla valmistelevassa yhteistyössä valtion, lähi-
6893: mari Välikankaan ja maatalous- ja metsätieteiden kuntien ja muiden Helsingin seudun liikenteestä
6894: lisensiaatti Vuokko Onerva Juholan osalta asian huolehtivien yhteisöjen kanssa sekä
6895: ja havaitsi käytettävissään olevista asiakirjoista, - huolehtia metroa varten tarpeellisten tilojen
6896: 132 III
6897:
6898: alustavasta varaamisesta ja kehittää suunnitel- toimineet seuravat henkilöt: kaupunginjohtajana
6899: mansa niin pitkälle, että kyseisten tilojen lopulli- Aura, rahoitusjohtajana Linturi, metrotoimikun-
6900: nen osoittaminen asemakaavassa oli mahdollista. nan jäseninä kokouksessa 19.5 .197 6 Mehto, Me-
6901: Metrotoimikunnan alaisena oli toiminut met- lin ja Poukka ja kokouksissa 15.2.1978 ja
6902: rotoimisto ja sen johtajana toimitusjohtaja. 1.3.1978 Mehto, Melin ja Heikkonen sekä kau-
6903: Metron tämänjälkeisessä toteuttamisessa suori- punginhallituksen jäseninä Rahkamo, Salo, Sipi-
6904: tetuista toimenpiteistä virallinen syyttäjä vaati lä, Airola, Helimäki, Helin, Londen, Nieminen,
6905: syytekirjelmissä lähemmin yksilöidyin tavoin ran- Raveala, Suomela, Teir, Viinikka ja Laakso ja
6906: gaistusta eräille metrotoimikunnan jäsenille siitä, lisäksi kokouksessa 27.2.1978 Ilaskivi ja Larjola
6907: että he olivat oikeuttaneet metrotoimiston ensin- sekä kokouksessa 13.3.1978 Välikangas jaJuhola.
6908: näkin 19.5.1976 solmimaan niin sanotun sarjaju- Kaikki edellä mainitut henkilöt olivat toimineet
6909: nan hankintasopimuksen ja sitten 15.2.1978 virkavastuulla rikoslain 2 luvun 12 §:n tarkoitta-
6910: muuttamaan sekä edellä tarkoitetun 1. 7.1976 massa virkamiesasemassa.
6911: allekirjoitetun sarjajunan että 13.12.1976 allekir- Helsingin kaupunki asianomistajana kuultuna
6912: joitetun niin sanotun nokkajunan hankintasopi- ei yhtynyt syytteeseen eikä kohdistanut syytettyi-
6913: muksen; kaupunginjohtajalle siitä, että hän esit- hin muitakaan vaatimuksia.
6914: telijänä kaupunginhallituksen kokouksessa Syytetyt kiistivät kukin kohdaltaan syytteen.
6915: 31.5 .197 6 ei ollut saattanut metrotoimikunnan
6916: 19.5.1976 tekemää päätöstä kaupunginhallituk- Raastuvanoikeus katsoi asiassa käyneen ilmi
6917: sen ratkaistavaksi ja siitä, että hän oli 1. 7.1976 seuraavaa:
6918: allekirjoittanut sarjajunan hankintasopimuksen; 1) Mehto, Melin ja Poukka olivat metrotoimi-
6919: kaupunginjohtajalle ja kaupungin rahoitusjohta- kunnan jäseninä 19.5.1976 metrotoimiston toi-
6920: jalle siitä, että he olivat myötävaikuttaneet kau- mistusjohtajan esittelystä oikeuttaneet metrotoi-
6921: pungin kassavaroista Metrovaunut avoimelle yh- miston solmimaan Metrovaunut avoimen yhtiön
6922: tiölle annettujen yhteensä 38 212 500 markan kanssa sopimuksen 39 vaunuparin eli niin sano-
6923: määräisten luottojen 23.2.1978, 24.1.1979 ja tun sarjajunan hankinnasta ja käyttämään tähän
6924: 27.8.1979 tapahtuneisiin myöntämisiin sekä vii- tarkoitukseen rahaa enintään 345 000 000 mark-
6925: meksi mainittuna päivänä lisäksi Oy Strömberg kaa. Sopimus oli allekirjoitettu 1. 7.1976.
6926: Ab:lle annetun S 783 272 markan määräisen luo- Syyttäjä vaati Mehdolle, Melinille ja Poukalle
6927: ton myöntämiseen; eräille metrotoimikunnan jä- rangaistusta tahallisesta hyödyttämistarkoitukses-
6928: senille edelleen siitä, että he olivat 1.3.1978 sa tehdystä virkarikoksesta syytekirjelmästä ilme-
6929: metrotoimikunnan kokouksessa päättäneet hy- nevillä perusteilla.
6930: väksyä metrotoimiston toimitusjohtajan sitou- Raastuvanoikeus katsoi jääneen näyttämättä,
6931: muksen kahdeksan prosentin vuotuisen koron että Mehto, Melin ja Poukka olisivat toimineet
6932: maksamisesta edellä tarkoitetulle 23.2.1978 hankkiakseen väitettyä hyötyä toiselle ja siten
6933: myönnetylle luotolle, määrältään 15 356 250 edellä kerrotulla menettelyllään syyllistyneet ri-
6934: markkaa; sekä eräille kaupunginhallituksen jäse- kokseen syytteessä yksilöidyllä tavalla.
6935: nille ja kaupunginjohtajalle siitä, että he eivät 27.8.1948 annetun kunnallislain 96 §:n mu-
6936: olleet, kaupunginjohtaja esittelijänä ja muut kaan kunnallishallituksella on valta tilapäisten
6937: päätöksentekijöinä kaupunginhallituksen ko- tehtävien hoitamista varten asettaa toimikuntia ja
6938: kouksissa 27.2.1978 ja 13.3.1978 siirtäneet kau- määrätä niiden valtuudet. Tämän säännöksen
6939: punginhallituksen käsiteltäväksi ja saattaneet nojalla oli toimikunnalle voitu siirtää päätösvalta
6940: kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi ensiksi mai- vain kunnallislain 11 §:n 3 momentissa maini-
6941: nitussa kokouksessa metrotoimikunnan 15.2. tuissa vähemmän tärkeissä asioissa.
6942: 1978 tekemää sarjajunan hankintasopimuksen Mehdon, Melinin ja Poukan viaksi kuitenkin
6943: muutossopimusta ja jälkimmäisessä kokouksessa jäi, että heidän olisi pitänyt tietää, etteivät he
6944: metrotoimikunnan 1.3.1978 tekemää päätöstä metrotoimikunnan jäseninä voineet johtaa toimi-
6945: hyväksyä metrotoimiston sitoumus suorit- valtaansa kyseisen sopimuksen solmimiseen kau-
6946: taa kaupunginjohtajan kassavaroista 23.2.1978 punginhallituksen toimikunnalle antamasta teh-
6947: myönnetylle luotolle korkoa ja mahdolliset peri- tävämäärityksestä ja, ettei kysymys voinut olla
6948: miskulut. Helsingin kaupungin talouden laajuus ja muut
6949: Raastuvanoikeus totesi, että syytteessä tarkoi- olosuhteetkaan huomioon ottaen vähemmän tär-
6950: tettuina ajankohtina olivat siinä mainituissa eri keästä asiasta. Mehto, Melin ja Poukka olivat
6951: tehtävissä, sikäli kuin asiassa nyt oli kysymys, siten ylittäneet toimivaltansa ja tämä teko oli
6952: III 133
6953:
6954: luettava heidän syykseen taitamattomuudesta hallituksen johtosäännössä antaa valta ratkaista
6955: tehtynä virkavirheenä. Syyte kysymyksessä olevas- kunnanhallitukselle kuuluvia vähemmän tärkeitä
6956: ta teosta oli nostettu yli viiden vuoden kuluttua säännössä mainittavia asioita.
6957: sen tekopäivästä. Syyteoikeus oli siten rikoslain 8 Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön
6958: luvun 1 §:n 3 momentin nojalla vanhentunut; 6 §:n 11 kohdan nojalla kaupunginhallituksen
6959: tehtävänä oli oikeuttaa asettamaosa toimikunta
6960: 2) Aura ei ollut kaupunginjohtajana 31.5. 197 6 muun ohella
6961: pidetyssä kaupunginhallituksen kokouksessa sen - käyttämään talousarviossa toimikunnalle
6962: puheenjohtajana saattanut edellä 1 kohdassa ker- osoitettuja kaupunginhallituksen käyttövarois-
6963: rottua metrotoimikunnan tekemää päätöstä kau- taan sille myöntämiään määrärahoja,
6964: punginhallituksen ratkaistavaksi. - tekemään kaupungin puolesta urakka-,
6965: Syyttäjä vaati Auralie rangaistusta tahallisesta hankinta- ja muita sopimuksia sekä
6966: hyödyttämistarkoituksessa tehdystä virkarikokses- - palkkaamaan toimikunnalle annetun tehtä-
6967: ta syytekirjelmästä ilmenevillä perusteilla. vän suorittamiseksi tarpeellinen henkilökunta
6968: Raastuvanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, sekä antamaan tarkemmat määräykset toimikun-
6969: että Aura olisi toiminut hankkiakseen väitettyä nan alaisena toimivan henkilökunnan tehtävistä
6970: hyötyä toiselle ja siten edellä kerrotulla menette- ja toimivallasta.
6971: lyllään syyllistynyt rikokseen syytteessä yksilöidyl- Edellä kerrottujen asioiden ratkaiseminen oli
6972: lä tavalla. kaupunginhallituksen 6.10.1969 metrotoimikun-
6973: Aura, joka oli osallistunut Metrovaunut avoi- nalle jo antaman tehtävämäärityksen lisäksi siir-
6974: men yhtiön edustajien kanssa käytyihin sopimus- retty 4.4.1977 kaupunginhallituksen tekemällä
6975: neuvotteluihin, oli tämän ja eräiden virkatoi- päätöksellä tuolloin 31.12.1978 päättyväksi toi-
6976: miensa perusteella muutoinkin ollut tietoinen mikaudeksi asetetun metrotoimikunnan tehtä-
6977: metrotoimikunnan tekemästä edellä kenotusta väksi.
6978: päätöksestä. Metrotoimikunta oli 15.2.1978 metrotoimiston
6979: 27.8.1948 annetun kunnallislain 95 §:n nojalla toimitusjohtajan esittelystä tekemällään päätök-
6980: Auran olisi tullut vaatia tuon päätöksen alista- sellä oikeuttanut metrotoimiston muuttamaan
6981: mista kaupunginhallituksen tutkittavaksi. Auran 1. 7.1976 allekirjoitettua sarjajunan hankintasopi-
6982: viaksi jäi, että hän oli jättänyt ryhtymättä tähän musta ja 13.4.1974 allekirjoitettua nokkajunan
6983: menettelyyn. Aura oli siten syyllistynyt laimin- hankintasopimusta. Sopimusten muutossopi-
6984: lyönnistä tehtyyn virkavirheeseen. Syyte kysy- mukset oli allekirjoitettu 27.2.1978. Edellä mai-
6985: myksessä olevasta teosta oli nostettu yli viiden nituilla sopimuksilla junien valmistusaikataulua
6986: vuoden kuluttua tekopäivästä. Syyteoikeus oli myöhennettiin.
6987: siten rikoslain 8 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla Syyttäjä vaati Mehdolle, Melinille ja Heikko-
6988: vanhentunut. selle rangaistusta tahallisesta hyödyttämistarkoi-
6989: tuksessa tehdystä virkarikoksesta syytekirjelmästä
6990: 3) Aura oli 1. 7.197 6 allekirjoittanut sarjajunan ilmenevillä perusteilla.
6991: hankintasopimuksen. Vuoden 1977 ja vuoden 1978 talousarvion
6992: Syyttäjä vaati Auralie rangaistusta tahallisesta hyväksyessään kaupunginvaltuusto oli supistanut
6993: hyödyttämistarkoituksessa tehdystä virkarikokses- tuntuvasti metrohankkeen määrärahoja. Kau-
6994: ta syytekirjelmästä ilmenevillä perusteilla. punginvaltuusto oli ollut tietoinen siitä, että
6995: Helsingin kaupunkia sitova sopimus oli synty- metron rakentamiseksi oli tehty sopimuksia, joi-
6996: nyt metrotoimiston toimitusjohtajan allekirjoi- den perusteella kaupungille oli syntynyt tiettyjä
6997: tuksella, johon metrotoimikunta oli hänet oi- maksuvelvoitteita, joiden vaikutus ulottui useam-
6998: keuttanut. Aura oli ollut mukana sopimuksen malle vuodelle. Metron liikkuvan kaluston han-
6999: allekirjoitustilaisuudessa antaakseen juhlavuutta kintasopimuksissa ei ollut varausta siitä, että
7000: merkittävän sopimuksen syntymiselle. Auran al- tilaaja saisi yksipuolisesti muuttaa maksuvelvoi-
7001: lekirjoitus ei ollut vaikuttanut sopimuksen päte- tettaan omalta kohdaltaan ja siten myös käytän-
7002: vyyteen millään tavoin. Aura ei siten allekirjoit- nössä hankkijan kohdalta tämän toimitusaikoja.
7003: taessaan kysymyksessä olevan sopimuksen ollut Metrotoimikunnalla oli siis ollut perusteltu syy
7004: syyllistynyt lainvastaiseen menettelyyn; ryhtyä toimenpiteisiin edellä mainittujen sopi-
7005: musten muuttamiseksi hankkijan Metrovaunut
7006: 4) 1.1.1977 voimaan tulleen kunnallislain 61 avoimen yhtiön kanssa. Näillä sopimuksilla
7007: ja 62 §:n nojalla voidaan toimikunnalle kunnan- hankkijan Metrovaunut avoimen yhtiön ei ollut
7008: 134 III
7009:
7010: näytetty saaneen m1taan oikeudetoma hyötyä, riidattomasti ollut kaupungin korvausvastuun
7011: eikä niillä ollut osoitettu aiheutetun Helsingin pienentäminen. Tästä menettelystä ei ollut ai-
7012: kaupungille vahinkoa. Sarjajunan hankintasopi- heutunut kaupungille vahinkoa eikä sillä ollut
7013: muksen sopimusmuutoksen johdosta metrotoi- oikeudettomasti hyödytetty Metrovaunut avointa
7014: mikunta oli sitoutunut suorittamaan korvauksena yhtiötä. Luottojen myöntämisellä ei myöskään
7015: Metrovaunut avoimelle yhtiölle 1 534 857 mark- ollut ylitetty kaupunginvaltuuston talousarviossa
7016: kaa. Tältä osin ei ollut kysymys kaupunginhalli- myöntämää määrärahaa. Kaupunginhallituksen
7017: tuksen johtosäännön 8 §:n 13 kohdassa tarkoite- johtosäännön 23 §:n 8 kohdan mukaan kaupun-
7018: tusta kaupunginhallituksen yleisjaoston toimival- ginjohtajan tehtävänä oli päättää kaupungin kas-
7019: taan kuuluvan vahingonkorvauksen ratkaisemi- savarojen tilapäisestä sijoittamisesta. Kassavarojen
7020: sesta, vaan vahingonkorvauksesta sopimussuh- sijoittamista ei ollut mitenkään rajattu. Auran ja
7021: teessa. Linturio ei siten voitu katsoa ylittäneen toimival-
7022: Raastuvanoikeus katsoi, että nyt kysymyksessä taansa eivätkä he muutenkaan olleet syyllistyneet
7023: olevista muutossopimuksista ja edellämainitusta lainvastaiseen menettelyyn;
7024: 1 534 857 markan määräisesta korvauksesta päät-
7025: täminen oli ollut metrotoimikunnan toimival- 6) Metrotoimikunnan jäsenet Mehto, Melin ja
7026: taan kuuluva vähemmän tärkeä asia. Metrotoimi- Heikkonen olivat 1.3.1978 pidetyssä metrotoimi-
7027: kunnan jäsenet Mehto, Melin ja Heikkonen eivät kunnan kokouksessa hyväksyneet metrotoimiston
7028: siten olleet päätöksen tehdessään wlittäneet toi- toimitusjohtajan edellä 5 a kohdassa kerrotuo
7029: mivaltaansa eivätkä muutenkaan syyllistyneet päätöksen jälkeen tekemän sitoumuksen kyseises-
7030: lainvastaiseen menettelyyn; tä luotosta aiheutuvien kahdeksan prosentin ko-
7031: ron ja mahdollisten perimiskulujen maksamisesta
7032: 5) Aura oli kaupunginjohtajana Linturio rahoi- metron rakentamiseen myönnetyistä määrära-
7033: tusjohtajana tekemästä esittelystä myöntänyt hoista.
7034: kaupungin kassavaroista kahdeksan prosentin Syyttäjä vaati Mehdolle, Melinille ja Heikko-
7035: vuotuiselle korolla Metrovaunut avoimelle yh- selle rangaistusta tahallisesta hyödyttämistarkoi-
7036: tiölle seuraavat luotot: tuksessa tehdystä virkarikoksesta.
7037: a) 23.2.1978 15 356 250 markkaa 31.1.1979 Raastuvanoikeus totesi, että metrotoimikun-
7038: saakka, nan tekemä kyseinen päätös oli tehty samassa
7039: b) 24.1.1979 15 356 250 markkaa 31.1.1980 tarkoituksessa kuin missä kyseinen luottokin oli
7040: saakka, myönnetty. Mehto, Melin ja Heikkonen eivät
7041: c) 27.8.1979 7 500 000 markkaa 31.1.1980 olleet aiheuttaneet kaupungille menettelyllään
7042: saakka ja Oy Strömberg Ab:lle vahinkoa eivätkä oikeudettomasti hyödyttäneet
7043: d) 27.8.1979 5 783 277 mk 31.1.1980 saakka Metrovaunut avointa yhtiötä. Mehdon, Melinin
7044: samoin kahdeksan prosentin vuotuisella korolla. ja Heikkosen ei voitu katsoa ylittäneen toimival-
7045: Syyttäjä vaati Auralie ja Linturilie rangaistusta taansa eikä muutenkaan syyllistyneen lainvastai-
7046: tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa tehdystä seen menettelyyn;
7047: virkarikoksesta syytekirjelmästä ilmenevillä perus-
7048: teilla. 7) Rahkamo, Salo, Sipilä, Airola, Helimäki,
7049: Nyt kyseessä olevien luottojen myöntäminen Helin, Ilaskivi, Londen, Nieminen, Raveala,
7050: liittyi kaupunginvaltuuston edellä 4 kohdassa Suomela, Teir, Viinikka, Laakso ja Larjola kau-
7051: kerrottuihin talousarviopäätöksiin, joilla metron punginhallituksen jäseninä ja Aura kaupungin-
7052: rakentamismäärärahoja olennaisesti supistettiin. johtajana esittelijänä eivät olleet 27.2.1978 pide-
7053: Kyseiset luotot käytettiin metron liikkuvan kalus- tyssä Helsingin kaupunginhallituksen kokoukses-
7054: ton hankintasopimuksiin liittyvien maksujen siir- sa siirtäneet metrotoimikunnan 15.2.197 8 teke-
7055: tämiseksi talousarviovuodesta toiseen. Kyseisiä mää sarjajunasopimuksen muutossopimuspäätös-
7056: maksuja ei olisi voitu suorittaa niiden eräpäivinä tä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi eivätkä
7057: supistettujen määrärahojen puitteissa. Hankkijal- saattaneet asiaa kaupunginvaltuuston ratkaista-
7058: la Metrovaunut avoimella yhtiöllä olisi ollut tuol- vaksi.
7059: loin oikeus vaatia sopimuksiin perustuvaa viiväs- Syyttäjä vaati kaupunginhallituksen jäsenille
7060: tyskorkoa. Metrovaunut avoin yhtiö oli rahoitus- rangaistusta vammattomuudesta tehdystä virka-
7061: järjestelyt .hyväksyessään edellyttänyt, ettei sille virheestä ja Auralie tahallisesta hyödyttämistar-
7062: aiheutunut tästä menettelystä kustannuksia. Ky- koituksessa tehdystä virkarikoksesta syytekirjel-
7063: seisten luottojen myöntämisen tarkoituksena oli mästä ilmenevillä perusteilla.
7064: III 135
7065:
7066: Kuten edellä 4 kohdassa todettiin, metrotoi- 6 kohdan osalta syyte Mehtoa, Meliniä ja
7067: mikunnan jäsenet eivät olleet kyseisen päätöksen Heikkosta vastaan tahallisesta hyödyttämistarkoi-
7068: tehdessään ylittäneet toimivaltaansa. Kaupungin- tuksessa tehdystä virkarikoksesta 1.3.1978 hylät-
7069: hallituksella ei ollut velvollisuutta siinää kyseistä tiin.
7070: päätöstä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. 7 ja 8 kohdan osalta syytteet kaupunginhalli-
7071: Kaupunginhallituksen jäsenet päätöksentekijöinä tuksen jäseniä vastaan vammattomuudesta teh-
7072: ja Aura esittelijänä eivät siten olleet syyllistyneet dystä virkavirheestä 27.2.1978 ja 13.3.1978 sekä
7073: lainvastaiseen menettelyyn. Auraa vastaan tahallisesta hyödyttämistarkoituk-
7074: sessa tehdystä virkavirheestä 27.2.1978 ja
7075: 8) Rahkamo, Salo, Sipilä, Airola, Helimäki, 13.3.1978 hylättiin.
7076: Helin, Londen, Nieminen, Raveala, Suomela,
7077: Teir, Viinikka, Laakso, Välikangas jaJuhola kau-
7078: punginhallituksen jäseninä ja Aura kaupungin- Muutoksenhaku
7079: johtajana esittelijänä eivät olleet 13.3.1978 pide-
7080: tyssä kaupunginhallituksen kokouksessa siinäneet Virallinen syyttäjä, Mehto, Poukka, Melin ja
7081: metrotoimikunnan edellä 6 kohdassa tekemää Aura hakivat muutosta raastuvanoikeuden pää-
7082: päätöstä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ei- tökseen.
7083: vätkä saattaneet asiaa. kaupunginvaltuuston rat- Virallinen syyttäjä vaati muutoksenhakemuk-
7084: kastavaksi. sessaan, toistaen raastuvanoikeudessa esittämän-
7085: Syyttäjä vaati kaupunhallituksen jäsenille ran- sä,
7086: gaistusta vammattomuudesta tehdystä virkavir- 1 kohdan osalta Mehdon, Melinin ja Poukan
7087: heestä ja Auralie tahallisesta hyödyttämistarkoi- tuomitsemista rangaistukseen tahallisesta hyödyt-
7088: tuksessa tehdystä virkarikoksesta syytekirjelmästä tämistarkoituksessa tehdystä virkarikoksesta, kos-
7089: ilmenevillä perusteilla. ka Mehto, Melin ja Poukka olivat Helsingin
7090: Kuten edellä 6 kohdassa todettiin, metrotoi- kaupunginhallituksen asettaman metrotoimikun-
7091: mikunnan jäsenet eivät olleet kyseisen päätöksen nan jäseninä, hankkiakseen hyötyä Metrovaunut
7092: tehdessään ylittäneet toimivaltaansa. Kaupungin- nimiselle avoimelle yhtiölle, jonka omistivat Val-
7093: hallituksella ei ollut velvollisuutta siirtää kyseistä met Oy ja Oy Strömberg Ab, tahallaan toimival-
7094: päätöstä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. tansa ylittäen 19.5.1976 oikeuttaneet metrotoi-
7095: Kaupunginhallituksen jäsenet päätöksentekijöinä miston tekemään sanotun yhtiön kanssa sopi-
7096: ja Aura esittelijänä eivät siten olleet syyllistyneet muksen 39 vaunuparin hankinnasta eli niin sano-
7097: lainvaistaiseen menettelyyn. tun sarjajunasopimuksen ja käyttämään sanot-
7098: tuun tarkoitukseen rahaa yhteensä enintään
7099: Näillä perusteilla raastuvanoikeus ratkaisi asian 345 000 000 markkaa, vaikka he olivat tienneet,
7100: seuraavasti: että asia olisi tullut saattaa kaupunginvaltuuston
7101: 1 kohdan osalta syyte Mehtoa, Meliniä ja ratkaistavaksi, koska kaupunginvaltuusto ei ollut
7102: Poukkaa vastaan tahallisesta hyödyttämistarkoi- myöntänyt tarkoitusta varten määrärahaa, eikä
7103: tuksessa tehdystä virkarikoksesta 19. 5 .197 6 hylät- sopimusta sen taloudellinen merkittävyys huo-
7104: tiin. Teko katsottiin taitamattomuudesta tehdyk- mioon ottaen voitu pitää toimikunnan toimival-
7105: si virkavirheeksi ja syyte hylättiin vanhentuneena. taan kuuluvana vähemmän tärkeänä asiana,
7106: 2 ja 3 kohdan osalta syytteet Auraa vastaan 2 kohdan osalta Auran tuomitsemista rangais-
7107: tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa tehdystä tukseen tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa
7108: virkarikoksesta 31.5.1976 ja 1.7.1976 hylättiin. tehdystä virkarikoksesta, koska Aura oli
7109: Kohdassa 2 mainittu teko 31.5.1976 katsottiin 31.5.1976 kaupunginhallituksen kokouksessa sen
7110: laiminlyönnistä tehdyksi virkavirheeksi ja syyte puheenjohtajana virkaansa toimittaessaan tahal-
7111: hylättiin vanhentuneena. laan, hankkiakseen hyötyä avoimelle yhtiölle,
7112: 4 kohdan osalta syyte Mehtoa, Meliniä ja laiminlyönyt velvollisuutensa saattaa metrotoimi-
7113: Heikkosta vastaan tahallisesta hyödyttämistarkoi- kunnan 1 kohdassa kerrotuo päätöksen kaupun-
7114: tuksessa tehdystä virkarikoksesta 15.2.1978 hylät- ginhallituksen ratkaistavaksi, vaikka hän oli tien-
7115: tiin. nyt, ettei metrotoimikunta ollut toimivaltainen
7116: 5 kohdan osalta syyteAuraaja Linturia vastaan tekemään sanottua päätöstä,
7117: jatketusta tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa 3 kohdan osalta Auran tuomitsemista rangais-
7118: tehdystä virkarikoksesta 23.2.1978, 24.1.1979 ja tukseen tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa
7119: 27.8.1979 hylättiin. tehdystä virkarikoksesta, koska Aura oli 1. 7.1976
7120: 136 III
7121:
7122: kaupunginjohtajan virkaansa toimittaessaan ta- koituksessa tehdyistä virkarikoksista, koska Aura
7123: hallaan toimivaltansa ylittäen allekirjoittanut kaupunginjohtajan ja Linturi rahoitusjohtajan vi-
7124: kaupungin puolesta 1 kohdassa kerrotun sarjaju- rassa olivat tahallaan, hankkiakseen avoimelle
7125: nasopimuksen, vaikka häntä ei oltu valtuutettu yhtiölle hyötyä, Aura päätöksentekijänä Linturin
7126: tähän tehtävään. Auran tarkoituksena oli ollut esittelystä myöntänyt lainoja kaupungin kassava-
7127: allekirjoituksellaan varmistaa sopimuksen päte- roista metrovaunujen rakentamista varten kah-
7128: vyys moitekanteiden varalta, deksan prosentin vuotuisella korolla ja nimiva-
7129: 4 kohdan osalta Mehdon, Melinin ja Heikko- kuutta vastaan. Tarkoituksena ei kuitenkaan ol-
7130: sen tuomitsemista rangaistukseen tahallisesta lut myöntää avoimelle yhtiölle a-c kohdassa
7131: hyödyttämistarkoituksessa tehdystä virkarikokses- tarkoitettuja lainoja, vaan lainanannon muotoa
7132: ta, koska Mehto, Melin ja Heikkonen olivat käyttäen suorittaa sille sarjajunasopimuksen
7133: 15.2.1978 metrotoimikunnan jäseninä tahallaan, muutoksen mukaisia maksueriä ja siirtää kaupun-
7134: hankkiaksensa hyötyä avoimelle yhtiölle, toimi- gin maksueriä, joihin talousarviossa ei oltu
7135: valtansa ylittäen oikeuttaneet metrotoimiston varattu määrärahoja, talousarviovuodesta toiseen.
7136: muuttamaan sekä 13.12.1974 allekirjoitettua Aura ja Linturi olivat menettelyllään puuttuneet
7137: niin sanottua nokkajunasopimusta että sarjajuna- kaupunginvaltuustolle kuuluvaan oikeuteen vah-
7138: sopimusta siten, että kaupungin toivomuksesta vistaa talousarvio ja myöntää määrärahat. Kassa-
7139: vaunuparien luovutuspäivämääriä siirrettiin myö- varalainoja oli myönnetty seuraavasti:
7140: hemmiksi muka avoimesta yhtiöstä johtuneista a) 23.2.1978 avoimelle yhtiölle 15 356 250
7141: ylivoimaisiksi esteiksi katsomista syistä. Hankin- markkaa 31.1.1979 saakka,
7142: tasopimusten mukaiset maksut olivat indeksisi- b) 24.1.1979 avoimelle yhtiölle toiset
7143: donnaisia. Avoin yhtiö saavutti muutosjärjeste- 15 356 250 markkaa 31.1.1980 saakka ja
7144: lyillä sen edun, että se sai indeksilisän alkuperäi- c) 27.8.1979 avoimelle yhtiölle 7 500 000
7145: sistä myöhemmiksi siirtyneistä toimituksistaan, markkaa 31.1.1980 saakka sekä
7146: vaikka hankinta-aikataulun muuttaminen oli Aura lisäksi myöntänyt Linturin esittelystä
7147: johtunut siitä, ettei kaupungilla ollut kaupun- hyödyn hankkimiseksi Oy Strömberg Ab:lle kau-
7148: ginvaltuuston hyväksymän talousarvion puitteissa pungin kassavaroista
7149: rahaa suorittaa hankintasopimuksen edellyttämiä d) 27.8.1979 osakeyhtiölle lainaa 5 783 277
7150: maksueriä sovitun aikataulun mukaisesti. Osaksi markkaa 31.1.1980 saakka, heidän molempien
7151: luovutuspäivämäärien siirtäminen oli johtunut syyllistyessä siten tahalliseen hyödyttämistarkoi-
7152: myös siitä, ettei nokkajuna ollut valmis määrä- tuksessa tehtyyn virkarikokseen,
7153: ajassa. Luovutuspäivämäärien siirtäminen ei tosi- 6 kohdan osalta Mehdon, Melinin ja Heikko-
7154: asiallisesti ollut johtunut ylivoimaisista esteistä, sen tuomitsemista rangaistukseen tahallisesta
7155: vaikka kaupunki on näin muutossopimuksessa hyödyttämistarkoituksessa tehdystä virkarikokses-
7156: todennut. Kaupungilta jäi sopimusmuutosten ta, koska Mehto, Melin ja Heikkonen olivat,
7157: johdosta saamatta sille kuuluva korvaus nokkaju- metrotoimiston toimitusjohtajan Unto Valtasen
7158: nan viivästymisestä, ja kaupunki joutui vuosina sitouduttua kaupungin puolesta maksamaan
7159: 1979-1984 luovutusaikataulun siirron vuoksi 23.2.1978 myönnetyn lainan osalta avoimelta
7160: maksamaan useita kymmeniä miljoonia markkoja yhtiöltä perittävän kahdeksan prosentin vuotui-
7161: indeksilisämaksuina. Kaupunki olisi välttynyt sen koron ja mahdolliset perimiskulut metron
7162: näiden maksujen suorittamisesta, mikäli alkupe- rakentamiseen myönnetyistä määrärahoista,
7163: räisestä luovutusaikataulusta olisi pidetty kiinni 1. 3.1978 metrotoimikunnan kokouksessa tahal-
7164: ja mikäli maksueriin olisi varattu rahat laillista lansa, hyödyttääkseen avointa yhtiötä, toimival-
7165: tietä. Lisäksi metrotoimikunta sitoutui suoritta- tansa ylittäen hyväksyneet kerrotuo Valtasen an-
7166: maan korvauksena sopimusmuutoksen johdosta taman sitoumuksen,
7167: avoimelle yhtiölle noin 1 500 000 markkaa, vaik- 7 kohdan osalta Rahkamon, Salon, Sipilän,
7168: ka korvausasia olisi kaupunginhallituksen johto- Airolan, Helimäen, Helinin, Ilaskiven, Londe-
7169: säännön nojalla tullut saattaa kaupunginhallituk- nin, Niemisen, Ravealan, Suomelan, Teirin, Vii-
7170: sen yleisjaoston päätettäväksi. Virheellisen kor- nikan, Laakson ja Larjolan tuomitsemista rangais-
7171: vauspäätöksen johdosta kaupungille oli siten ai- tukseen vammattomuudesta tehdystä virkavir-
7172: heutettu sanotun suuruinen taloudellinen vahin- heestä ja Auran tahallisesta hyödyttämistarkoi-
7173: ko. tuksessa tehdystä virkarikoksesta, koska Rahka-
7174: 5 kohdan osalta Auran ja Linturio tuomitse- mo, Salo, Sipilä, Airola, Helimäki, Helin, Ilaski-
7175: mista rangaistukseen tahallisista hyödyttämistar- vi, Londen, Nieminen, Raveala, Suomela, Teir,
7176: III 137
7177:
7178: Viinikka, Laakso ja Larjola olivat Helsingin kau- muiden asioiden joukossa ollutta metrotoimikun-
7179: punginhallituksen jäseninä varomattomasti ja nan päätöstä kaupunginhallituksen käsiteltäväk-
7180: Aura esittelijänä tahallansa, hyödyttääkseen si, jolloin Auran kanta oli enemmittä keskuste-
7181: avointa yhtiötä, kaupunginhallituksen kokouk- luitta tullut kaupunginhallituksen päätökseksi
7182: sessa 27.2.1978 laiminlyöneet velvollisuutensa kaupunginhallituksen jäsenten vaatimatta tar-
7183: valvoa kaupunginhallituksen alaisen metrotoimi- kempaa selontekoa metrotoimikunnan päätöksen
7184: kunnan päätösten lainmukaisuutta jättämällä toi- sisällöstä. Aura taas oli menettelyllään halunnut
7185: mikunnan toimivaltansa ylittäen 15.2.1978 teke- salata ne rikokset, joista hänelle edellä vaadittiin
7186: män sarjajunasopimuksen muutospäätöksen siir- rangaistusta.
7187: tämättä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja Mehto ja Poukka yhteisessä muutoksenhake-
7188: saattamatta asiaa kaupunvaltuuston ratkaistavak- muksessaan sekä Melin erikseen vaativat 1 koh-
7189: si. Kaupunginhallituksen jäsenet olivat luotta- dan osalta syytteen hylkäämistä toteennäyttämät-
7190: neet varomattomasti Auraan, joka oli kokoukses- tömänä.
7191: sa ilmoittanut lyhyesti, ettei hän katsonut aiheel- Aura vaati muutoksenhakemuksessaan 2 koh-
7192: liseksi siirtää esityslistalla olevien asioiden joukos- dan osalta syytteen hylkäämistä toteennäyttämät-
7193: sa ollutta metrotoimikunnan päätöstä kaupun- tömänä.
7194: ginhallituksen käsiteltäväksi, jolloin Auran kanta
7195: oli enemmittä keskusteluitta tullut kaupungin- Mehto, Poukka, Melin, Aura, Linturi, Rahka-
7196: hallituksen päätökseksi kaupunghallituksen jä- mo, Salo, Sipilä, Airola, Helimäki, Helin, Ilaski-
7197: senten vaatimatta tarkempaa selontekoa metro- vi, Londen, Nieminen, Raveala, Suomela, Teir,
7198: toimikunnan päätöksen sisällöstä. Kaupungin- Viinikka, Laakso, Larjola, Välikangas ja Juhola
7199: hallituksen jäsenet olivat katsoneet voivansa luot- vastasivat virallisen syyttäjän muutoksenhake-
7200: taa Auraan, jonka lainopillisen koulutuksen mukseen.
7201: omaavana ja kaupunginvaltuuston aikaisempana Heikkonen, hovioikeuden varattua hänelle ti-
7202: puheenjohtajana oli edellytetty saaneen laajat laisuuden vastauksen antamiseen, vastasi viralli-
7203: tiedot kunnallislainsäädännöstä ja kunnallisesta sen syyttäjän muutoksenhakemukseen.
7204: päätöksenteosta. Aura taas oli menettelyllään Virallinen syyttäjä pyysi 16.1.1984 hovioikeu-
7205: halunnut salata ne rikokset, joista hänelle edellä teen toimittamassaan kirjelmässä suullisen käsit-
7206: vaadittiin rangaistusta, sekä telyn toimittamista sekä liitti kirjelmän oheen
7207: 8 kohdan osalta Rahkamon, Salon, Sipilän, lisäselvityksiä, jotka koskivat pääosiltaan vastuu-
7208: Airolan, Helimäen, Helinin, Londenin, Niemi- vapauden myöntämistä kaupungin hallintoa ja
7209: sen, Ravealan, Suomelan, Teirin, Viinikan, Laak- taloutta hoitaneille luottamushenkilöille ja viran-
7210: son, Välikankaan ja Juholan tuomitsemista ran- haitijoille vuodelta 1981.
7211: gaistukseen varomattomuudesta tehdystä virka-
7212: virheestä ja Auran tahallisesta hyödyttämistarkoi-
7213: tuksessa tehdystä virkarikoksesta, koska Rahka- Hovioikeuden päätös
7214: mo, Salo, Sipilä, Airola, Helimäki, Helin, Lon-
7215: den, Nieminen, Raveala, Suomela, Teir, Viinik- Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä
7216: ka, Laakso, Välikangas ja Juhola olivat Helsingin 14.2.1984.
7217: kaupunginhallituksen jäseninä varomattomasti
7218: 13.3.1978 pidetyssä kaupunginhallituksen ko-
7219: kouksessa sekä Aura esittelijänä, tahallansa hyö- Oikaisu! raastuvanoikeuden päätökseen
7220: dyttämistarkoituksessa, kaupunginhallituksen jä-
7221: senet laiminlyöneet velvollisuutensa valvoa met- Hovioikeus totesi,
7222: rotoimikunnan päätösten lainmukaisuutta jättä- että nokkajunasopimus oli allekirjoitettu
7223: mällä metrotoimikunnan toimivaltansa ylittäen 13.12.1974 raastuvanoikeuden erheellisesti mai-
7224: 1.3.1978 tekemän päätöksen hyväksyä metrotoi- nitsemien 13.12.1976 ja 13.4.1974 asemesta,
7225: miston toimitusjohtajan edellä kerrottu sitoumus että metrotoimikunta oli kokouksessaan
7226: voimaan ja siirtämättä asiaa kaupunginhallituk- 15.2.1978 oikeuttanut metrotoimiston muutta-
7227: sen käsiteltäväksi ja saattamatta sitä kaupungin- maan muun muassa sarjajunasopimusta eikä teh-
7228: valtuuston ratkaistavaksi. Kaupunginhallituksen nyt sanottua muutossopimusta kuten raastuvan-
7229: jäsenet olivat luottaneet varomattomasti Auraan, oikeus oli maininnut ja
7230: joka oli kokouksessa ilmoittanut lyhyesti, ettei että metrotoimikunta oli kokouksessaan
7231: hän katsonut aiheelliseksi siirtää esityslistalla 1.3.1978 päättänyt hyväksyä metrotoimiston si-
7232:
7233: 18 360437E
7234: 138 III
7235:
7236: toumuksen suorittaa kaupunginjohtajan perusteella oli uskottu, eivätkä he siten olleet
7237: 23.2.1978 avoimelle yhtiölle myöntämästä lainas- syyllistyneet taitamattomuudesta tehtyyn virka-
7238: ta aiheutuvat korot ja mahdolliset perimiskulut virheeseen.
7239: metron rakentamiseen myönnettävistä määrära- 2 kohta: Kun metrotoimikunta tehdessään 1
7240: hoista eikä kaupunginjohtajan kassavaroista ku- kohdassa kerrotuo päätöksen ei ollut käyttänyt
7241: ten raastuvanoikeus oli maininnut. kaupunginhallitukselle kuulunutta, vaan toimi-
7242: kunnalle laillisesti uskottua toimivaltaa, ei Aural-
7243: Ratkaisun perustelut la ollut kaupunginhallituksen puheenjohtajana
7244: lakiin perustuvaa velvollisuutta vaatia metrotoi-
7245: 1 kohta: Kaupunginvaltuusto oli 7.5.1969 oi- mikunnan päätöksen alistamista kaupunginhalli-
7246: keuttanut metron suunnittelutoimikunnan aloit- tuksen tutkittavaksi. Aura ei siten ollut syyllisty-
7247: tamaan ja suorittamaan metron rakentamistyöt nyt laiminlyönnistä tehtyyn virkavirheeseen.
7248: sekä määrännyt metron rakentamisen järjestettä- 3 kohta: Auran ollessa kaupunginhallituksen
7249: väksi kaupungin talousarvioon tähän tarkoituk- puheenjohtajan asemansa perusteella oikeutettu
7250: seen merkittyjen ja vastaisuudessa merkittävien kaupunginhallituksen puhevaltaa käyttäen edus-
7251: määrärahojen puitteissa. Kaupunginhallitus oli tamaan kaupunkia olisi hänen allekirjoituksel-
7252: 6.10.1969 muuttanut toimikunnan nimen met- laan tosin voinut olla merkitystä metrotoimiston
7253: rotoimikunnaksi ja antanut sille samalla tehtä- toimitusjohtajan allekirjoituksella varustetun so-
7254: väksi muun muassa metron suunnittelun ja to- pimuksen pätevyyttä arvosteltaessa, mutta sopi-
7255: teuttamisen johtamisen ja valvomisen. Kaupun- musta ei ollut tällä perusteella eikä muutoinkaan
7256: ginvaltuusto ja -hallitus olivat, tehdessään edellä sopijapuolten taholta edes väitetty pätemättö-
7257: kerrotut päätökset, oikeuttaneet metrotoimikun- mäksi. Auran henkilökohtaisella käsityksellä ky-
7258: nan ryhtymään metron toteuttamiseksi tarpeelli- symyksessä olevan allekirjoituksensa merkitykses-
7259: siin toimenpiteisiin, joihin kuului myös tarvitta- tä ei sinänsä ollut oikeudellistä merkitystä. Au-
7260: vien sopimusten tekeminen. Helsingin kaupun- ralla ei ollut ollut väitettyä syytteessäkin lähem-
7261: ginhallinnossa vallinneen käytännön mukaisesti min yksilöimättä jäänyttä hyödyttämistarkoitus-
7262: toimikunnat olivat tehneet sopimuksia, joilla oli ta.
7263: sidottu asianomaisen pitkän tähtäimen rahoitus- 4 kohta: Kaupunginhallituksen oikeutettua
7264: suunnitelman ja kuntasuunnitelman puitteissa johtosääntönsä 6 §:n 11 kohdan mukaisesti
7265: kaupungin varoja tuleviksi vuosiksi, vaikka sano- 4.4.1977 tekemällään päätöksellä metrotoimi-
7266: mille vuosille ei vielä oltu voitu kunnallislainsää- kunnan päättämään tehtäväpiirinsä kuuluvien so-
7267: dännön puitteissa vahvistaa talousarvioita. Hel- pimusten solmimisesta metrotoimikunta oli ollut
7268: singin kaupungin talouden laajuudesta ja moni- oikeutettu sopimaan myös 13.12.1974 allekirjoi-
7269: naisuudesta johtuen ei kaupunginvaltuustolla ei- tetun nokkajunasopimuksen ja 1 kohdassa tarkoi-
7270: kä kaupunginhallituksellakaan olisi ollut käytän- tetun sarjajunasopimuksen muutoksista. Metro-
7271: nössä mahdollisuutta huolehtia taloudellisesti toimikunta oli siten ollut toimivaltainen oikeut-
7272: Iaajakantoisten sopimusten solmimisesta eivätkä tamaan metrotoimiston tekemään myös sanotut
7273: kaupungin tilintarkastajat olleet katsoneet sano- sopimukset. Syytteessä tarkoitettu ja raastuvanoi-
7274: tunlaisen toimikuntien menettelyn olevan estee- keuden tarkemmin yksilöimä 1 534 8 57 markan
7275: nä vastuuvapauden myöntämiselle. Kunnallislain määräisen korvauksen suorittaminen oli taas ollut
7276: määritelmä vähemmän tärkeistä asioista oli siten sarjajunasopimuksen muutoksen täytäntöönpa-
7277: Helsingin kaupunginhallinnossa käytännössä laa- noa ja siten myös metrotoimikunnan toimival-
7278: jentunut käsittämään sellaisiakin asioita, joissa taan kuulunut toimenpide eikä syytteessäkään
7279: sovituilla velvoitteilla ei ollut vielä talousarviossa ollut tältä osin väitetty kysymyksen olleen muus-
7280: määrärahaa ja näin erityisesti monivuotisten ta kuin kunnallislain 61 §:n 1 momentissa tarkoi-
7281: hankkeiden kohdalla. Muodostunutta käytäntöä tetusta vähemmän tärkeästä asiasta. Sarjajunaso-
7282: ei tuolloin voimassa olleen kunnallislainsäädän- pimuksen muutoksen johdosta avoimelle yhtiölle
7283: nön puitteissa, joissa säädöksissä toimikunnille suoritetut 1 534 857 markkaa taas eivät sinänsä-
7284: . annettavia valtuuksia ei ollut rajattu, voitu pitää kään olleet vahingonkorvausta vaan muutossopi-
7285: lainvastaisena. Mehto, Melin ja Poukka eivät muksen mukaista korvausta hankinta-aikataulun
7286: siten olleet metrotoimikunnan jäseninä, oikeut- muuttamisesta siltä osin kuin se oli johtunut
7287: taessaan metrotoimiston solmimaan sarjajunaso- kaupungin syystä. Metrotoimikunnan päätösten
7288: pimuksen, ylittäneet sitä toimivaltaa, joka heille taloudellisella tarkoituksenmukaisuudella ei si-
7289: kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätösten nänsä ollut oikeudellista merkitystä tässä asiassa.
7290: III 139
7291:
7292: Mehdolla, Melinillä ja Heikkosella ei ollut näy- 7 ja 8 kohta: Auralla ei ollut ollut kunnallis-
7293: tetty, heidän tehdessään metrotoimikunnan jäse- lain 63 §:n mukaan, sellaisena kuin säännös oli
7294: ninä sanotun päätöksen, olleen tarkoitustakaan tuolloin voimassa olleessa laissa, oikeutta siirtää
7295: syytteessä väitetyin tavoin hyödyttää avointa yh- metrotoimikunnan sarjajunasopimuksen muutos-
7296: tiötä. ta koskevaa päätöstä kaupunginhallituksen käsi-
7297: 5 kohta: Oy Strömberg Ab, jolle Aura oli teltäväksi. Auralla olisi tosin ollut kaupunginhal-
7298: 27.8.1979 myöntänyt kaupungin kassavaroista lituksen esittelijänä oikeus esittää kaupunginhal-
7299: 5 783 277 markan suuruisen lainan, oli toinen litukselle päätöksen siirtämistä, mutta metrotoi-
7300: avoimen yhtiön osakkaista, eikä lainan myöntä- mikunnan tehtyä 4 ja 6 kohdassa kerrotuin
7301: misellä ollut oikeudettomasti hyödytetty mainit- tavoin päätöksensä toimivaltansa puitteissa ei
7302: tua yhtiötä. Auralie ollut ollut sanotulaiseen esitykseen laillis-
7303: Investointimäärärahojen käyttöennusteen mu- ta syytä kummankaan päätöksen osalta.
7304: kaan metron rakentamiseen olisi vuonna 1978
7305: tarvittu 131 600 000 markkaa. Kaupunginval-
7306: tuusto oli myöntänyt metrotoimikunnalle määrä- J>äätöslausel~a
7307: rahoja sanotulle vuodelle vain 105 000 000 mark-
7308: kaa sekä vuodelle 1979 110 000 000 markkaa. Edellä kerrotuilla ja muutoin raastuvanoi-
7309: Määrärahat olivat alhaisemmat kuin mitä kunta- keuden päätöksessä mainituilla perusteilla hovi-
7310: suunnitelmassa oli edellytetty eivätkä ne olisi oikeus, joka hylkäsi virallisen syyttäjän pyynnön
7311: riittäneet, kun otettiin huomioon muut metron suullisen käsittely toimittamisesta aiheettomana
7312: rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, sarja- todeten, että toimitetut lisäselvitykset koskevat
7313: junasopimuksen mukaisten maksuerien suoritta- pääasiallisesti muuta kuin syytteissä mainittua
7314: miseen määräajassa. Vaikka Auran ja Linturio aikaa sekä että vuosilta 1976, 1978 ja 1979
7315: menettelyn tarkoituksena olikin ollut metron kaupungin tilinpäätökset oli hyväksytty ja vas-
7316: rakentamisen toteuttaminen kuntasuunnitelman tuuvapaudet myönnetty kaupungin hallintoa ja
7317: mukaisesti huolimatta kaupunginvaltuuston sii- taloutta hoitaneille luottamushenkilöille ja viran-
7318: hen tarkoitukseen myötämistä supistetuista mää- haltijoille, harkitsi oikeaksi muuttaa raastuvanoi-
7319: rärahoista, ei tämä tehnyt heidän menettelyään keuden päätöstä siten, että syyte 1 kohdan osalta
7320: virkavirheeksi, koska Aura ja Linturi olivat teh- Mehtoa, Meliniä ja Poukkaa vastaan ja 2 kohdan
7321: neet kyseiset päätöksensä toimivaltansa puitteis- osalta Auraa vastaan hylättiin ja raastuvanoi-
7322: sa. Auralla ja Linturilla ei ollut ollut, Auran keuden lausunto taitamattomuudesta tehdystä
7323: myöntäessä Linturio esittelystä avoimelle yhtiölle virkavirheestä poistettiin. Muiden kohtien osalta
7324: ja Oy Strömberg Ab:lle raastuvanoikeuden pää- raastuvanoikeuden päätöksen lopputulosta ei
7325: töksessä kerrotut lainat, tarkoitustakaan laitto- muutettu.
7326: masti hyödyttää näitä.
7327: 6 kohta: Mehdolla, Melinillä ja Heikkosella ei
7328: ollut ollut, heidän hyväksyessään metrotoimikun- Muutoksenhaku
7329: nan jäseninä metrotoimiston toimitusjohtajan si-
7330: toumuksen avoimelle yhtiölle 23.2.1978 myön- Oikeuskansleri, joka otti ajaakseen virallisen
7331: netyn raastuvanoikeuden 5 a kohdassa mainitse- syyttäjän tekemän syytteen, pyysi valituslupaa ja
7332: man lainan korkojen ja mahdollisten perimisku- haki muutosta hovioikeuden päätökseen. Muu-
7333: lujen suorittamisesta metrotoimiston määrära- toksenhakemuksessaan oikeuskansleri vaati Au-
7334: hoista, tarkoituksenaan hyödyttää avointa yh- ran, Heikkosen, Mehdon, Melinin, Linturio ja
7335: tiötä. Sanotun lainan myöntämisessä ei itse asias- Poukan tuomitsemista virallisen syyttäjän syyt-
7336: sa ollut kysymyksessä velaksianto, vaan kaupun- teen mukaisesti rangaistukseen,
7337: gin kassavaroista oli velaksiannon muotoa käyt- Auran hovioikeuden päätöksen 2, 3, 5, 7 ja 8
7338: täen päätetty maksaa sarjajunasopimuksen muu- kohdassa kerrotuista tahallisista hyödyttämistar-
7339: tossopimuksen mukainen 111 1 maksuerä avoi- koituksessa tehdyistä virkarikoksesta,
7340: melle yhtiölle metrovaunujen hankkijana. Metro- Heikkosen hovioikeuden päätöksen 4 ja 6
7341: toimikunnan päätös oli myös tehty kuntasuunni- kohdassa kerrotuista tahallisista hyödyttämistar-
7342: telmassa edellytetyn metron rakentamistyön to- koituksessa tehdyistä virkarikoksista,
7343: teuttamiseksi eli samassa tarkoituksessa kuin Mehdon hovioikeuden päätöksen 1, 4 ja 6
7344: 5 a-c kohdissa mainittujen luottojen myöntämi- kohdassa kerrotuista tahallisista hyödyttämistar-
7345: nen. koituksessa tehdyistä virkarikoksista,
7346: 140 III
7347:
7348: Melinin hovioikeuden päätöksen 1, 4 ja 6 metrotoimikunta edellä 1 kohdassa kerrotuin
7349: kohdassa kerrotuista tahallisista hyödyttämistar- tavoin oli ylittänyt toimivaltansa, Auran olisi
7350: koituksessa tehdyistä virkarikoksista, kaupunginhallituksen puheenjohtajana 31. 5.
7351: Linturin hovioikeuden päätöksen 5 kohdassa 1976 pidetyssä kaupunginhallituksen kokoukses-
7352: kerrotuista tahallisista hyödyttämistarkoituksessa sa silloin voimassa olleen kunnallislain 95 §:n 1
7353: tehdyistä virkarikoksista ja momentin (1948/642) nojalla tullut vaatia met-
7354: Poukan hovioikeuden päätöksen 1 kohdassa rotoimikunnan tekemän päätöksen alistamista
7355: kerrotusta tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa kaupunginhallituksen tutkittavaksi. Laiminlyö-
7356: tehdystä virkarikoksesta. dessään tämän Aura, jonka ei ollut näytetty
7357: Muiden syytettyjen osalta asia jätettiin hovioi- toimineen tahallaan hyödyttämistarkoituksessa,
7358: keuden päätöksen varaan. oli 31.5.1976 varomattomuudesta menetellyt asi-
7359: Oikeuskanslerille myönnettiin valituslupa assa virheellisesti.
7360: 13.6.1984. Aura, Heikkonen, Mehto, Melin, Jättäessään vaatimatta metrotoimikunnan sar-
7361: Linturi ja Poukka antoivat heiltä pyydetyt vas- jajunan hankinnasta tekemän päätöksen alista-
7362: taukset. mista kaupunginhallituksen tutkittavaksi ja alle-
7363: kirjoittaessaan 1. 7.1976 kaupungin puolesta sar-
7364: jajunasopimuksen Aura oli myötävaikuttanut
7365: Korkeimman oikeuden päätös metrotoimikunnan toimivaltansa ylittäen teke-
7366: män sopimuksen syntymiseen. Kaupunginjohta-
7367: Korkein oikeus antoi päätöksensä 24.9.1985. jan tehtävänä oli tuolloin voimassa olleen kau-
7368: Perustelut punginhallituksen ohjesäännön 13 §:n mukaan
7369: 1 kohta: Tekoaikana voimassa olleen kunnallis- ollut kaupungin yleinen edustaminen. Auraa ei
7370: lain 96 §:n (1948/642) mukaan kaupunginhalli- kuitenkaan ollut valtuutettu sarjajunasopimuk-
7371: tuksella oli ollut valta asettaa tilapäisten tehtä- sen allekirjoittamiseen kaupungin puolesta. Au-
7372: vien hoitamista varten toimikuntia ja määrätä ra, jonka ei ollut näytetty toimineen tahallaan
7373: niiden valtuudet. Saman lain 11 §:n 3 momentin hyödyttämistarkoituksessa, oli 1. 7.1976 sarjaju-
7374: säännökset huomioon ottaen toimikunnan rat- nasopimuksen allekirjoittaessaan varomattomuu-
7375: kaistavaksi oli voitu siirtää vain kaupunginhalli- desta menetellyt virheellisesti.
7376: tukselle kuuluneita ohje- tai johtosäännössä mai- 4 kohta: Metron rakentamismäärärahoja oli
7377: nittuja vähemmän tärkeitä asioita. Metrotoimi- vuosina 1977 ja 1978 olennaisesti supistettu ta-
7378: kunnan 19.5.1976 tekemä päätös sarjajunan han- loussuunnitelmassa edellytetystä tasosta niin, että
7379: kinnasta oli sitonut kaupungin varojen käyttöä ne eivät olleet riittäneet kaupungille tuon suun-
7380: useamman vuoden ajalle eikä sarjajunan hankin- nitelman pohjalta metron toteuttamiseksi sovit-
7381: nassa sen taloudellinen merkitys huomioon ot- tujen velvoitteiden täyttämiseen. Metrotoimikun-
7382: taen ollut kysymys sellaisesta vähemmän tärkeäs- nan oli tuossa tilanteessa täytynyt ryhtyä toimen-
7383: tä asiasta, josta toimikunta olisi voinut päättää piteisiin tehtyjen, kaupunkia sitovien nokkaju-
7384: sille siirretyn toimivallan puitteissa. Metrotoimi- nan ja sarjajunan hankintaa koskevien sopimus-
7385: kunta oli ylittänyt toimivaltansa. Mehdon, Meli- ten ehtojen muuttamiseksi kaupungin edun mu-
7386: nin ja Poukan, joiden ei ollut näytetty toimineen kaisiksi. Näiden ehtojen muuttaminen oli ollut
7387: tahallaan hyödyttämistarkoituksessa, viaksi jäi, sellainen vähämmän tärkeä asia, josta päättämi-
7388: että he olivat 19. 5.197 6 varomattomuudesta me- nen oli 1.1.1977 voimaan tulleen kunnallislain
7389: netelleet asiassa virheellisesti. 61 ja 62 §:n mukaan sekä kaupunginhallituksen
7390: 2 ja 3 kohdat: Tekoaikana voimassa olleen johtosääntönsä nojalla tekemän päätöksen perus-
7391: Helsingin kaupunginhallituksen ohjesäännön 7 teella kuulunut toimikunnan toimivaltaan. Met-
7392: §:n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä oli rotoimikunta ei 15.2.1978 nokka- ja sarjajunien
7393: sen lisäksi, mitä kunnallislaissa säädettiin, valvoa, hankintasopimusten ehtojen muuttamisesta ja
7394: että kaupungin lautakunnat ja virkamiehet suo- siihen liittyvästä vahingonkorvauksesta päättäes-
7395: rittivat tehtävänsä voimassa olevia säännöksiä ja sään ollut ylittänyt toimivaltaansa. Mehto, Melin
7396: annettuja määräyksiä noudattaen sekä toimivat ja Heikkonen, joiden ei ollut näytetty tahallaan
7397: kaupungin etujen mukaisesti. Kaupunginjohta- toimineen hyödyttämistarkoituksessa, eivät täl-
7398: jan tehtäväksi oli ohjesäännön 13 §:ssä erikseen löin olleet muutoinkaan menetelteet asiassa vir-
7399: määrätty valvoa kaupungin lautakuntien ja virka- heellisesti.
7400: miesten toimintaa sekä ryhtyä toimenpiteisiin 5 kohta: Kaupunginhallituksen johtosäännön
7401: havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Kun 23 §:n 8 kohdan mukaan kaupunginjohtajan
7402: III 141
7403:
7404: tehtävänä oli päättää kaupungin kassavarojen lainan korkojen ja mahdollisten perimiskulujen
7405: tilapäisestä sijoittamisesta. Kaupunginvaltuuston suorittamisesta metrotoimiston määrärahoista py-
7406: supistettua edellä kerrotuin tavoin metron raken- synyt toimivaltansa puitteissa. Auralla ei tältä-
7407: tamiseen tarkoitettuja määrärahoja eivät käytettä- kään osin ollut 13.3.1978 pidetyssä kaupungin-
7408: vissä olleet varat olisi riittäneet sarjajunasopimus- hallituksen kokouksessa ollut laillista syytä tehdä
7409: ta koskevien maksuerien suorittamiseen määrä- esitystä asian siirtämisestä kaupunginhallituksen
7410: ajassa. Metrovaunut avoimelle yhtiölle ja Oy käsiteltäväksi. Auran ei ollut näytetty toimineen
7411: Strömberg Ab:lle myönnettyjen, hovioikeuden tahallaan hyödyttämistarkoituksessa eikä muu-
7412: päätöksessä kerrottujen lainojen tarkoituksena oli toinkaan virheellisesti.
7413: ollut välttyä rikkomasta kaupunkia sitovaa sopi- Auran syyksi edellä 2 ja 3 kohdassa luetut
7414: musta ja maksamasta sanotuille yhtiöille sopi- varomattomuudesta tehdyt virkavirheet olivat sa-
7415: musrikkomuksesta johtuvaa viivästyskorkoa, joka man rikoksen jatkamista.
7416: määrältään olisi ylittänyt rahalaitosten tilapäisesti Kun haaste jutussa oli annettu tiedoksi Auralie
7417: talletetuille kassavaroitie yleensä maksaman ko- 25.1.1983, Mehdolle 24.1.1983, Melinille
7418: ron. Auran ja Linturio ei ollut näytetty toimi- 26.1.1983 ja Poukalle 31.1.1983, syytteet heitä
7419: neen tahallaan hyödyttämistarkoituksessa eivätkä vastaan 1-3 kohdissa kerrotuista rikoksista oli
7420: he muutoinkaan olleet menetelleet asiassa vir- nostettu yli 5 vuoden kuluttua rikosten tekopäi-
7421: heellisesti. vistä. Syyteoikeus oli Auran, Mehdon, Melinin ja
7422: 6 kohta: Metrotoimikunnan päättäessä 1.3. Poukan osalta rikoslain 8 luvun 1 §:n nojalla
7423: 1978 hovioikeuden päätöksessä mainitun lainan vanhentunut.
7424: korkojen ja mahdollisten perimiskulujen suoritta-
7425: misesta metrotoimiston määrärahoista oli edellä 4
7426: ja 5 kohdassa lausutun huomioon ottaen ollut Päätöslauselma
7427: kyse sellaisesta vähemmän tärkeästä asiasta, josta
7428: päättäminen oli voimassa olevan kunnallislain 61 Perusteluissa matmttujen saannösten sekä ri-
7429: ja 62 §:n mukaan sekä kaupunginhallituksen koslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja 7 luvun 2
7430: johtosääntönsä nojalla tekemän päätöksen petus- §:n nojalla korkein oikeus päätti seuraavaa:
7431: teella kuulunut toimikunnan toimivaltaan. Meh- 1 kohta: Mehtoa, Meliniä ja Poukkaa vastaan
7432: don, Melinin ja Heikkosen ei ollut näytetty tahallisesta hyödyttämistarkoituksessa tehdystä
7433: toimineen tahallaan hyödyttämistarkoituksessa virkarikoksesta (tekoaika 19. 5.1976) ajettu syyte
7434: eikä muutoinkaan virheellisesti. hylättiin näyttämättömänä. Teko luettiin Meh-
7435: 7 kohta: Metrotoimikunta oli 15.2.1978 nok- don, Melinin ja Poukan syyksi varomattomuudes-
7436: kajunan ja sarjajunan hankintasopimusten muu- ta tehtynä virkavirheenä. Syyte tästä hylättiin
7437: toksista päättäessään toiminut edellä 4 kohdassa vanhentuneena.
7438: kerrotuin tavoin toimivaltansa puitteissa. Auralla 2 ja 3 kohta: Auraa vastaan tahallisista hyödyt-
7439: ei siten ollut 27.2.1978 pidetyssä kaupunginhal- tämistarkoituksesa tehdyistä virkarikoksista (teko-
7440: lituksen kokouksessa ollut laillista syytä tehdä aika 31.5.1976-1.7.1976) ajettu syyte hylättiin
7441: esitystä asian siirtämisestä kaupunginhallituksen näyttämättömänä. Menettely luettiin Auran
7442: käsiteltäväksi. Auran ei ollut näytetty toimineen syyksi jatkettuna varomattomuudesta tehtynä vir-
7443: tahallaan hyödyttämistarkoituksessa eikä muu- kavirheenä. Syyte tästä hylättiin vanhentuneena.
7444: toinkaan virheellisesti. 4-8 kohdat: Hovioikeuden päätöksen loppu-
7445: 8 kohta: Metrotoimikunta oli tehdessään tulos jäi pysyväksi.
7446: 1.3.1978 edellä 6 kohdassa kerrotuo päätöksen
7447: 142 III
7448:
7449: Henkilön virkamiesasema rikosoikeudellisessa mielessä maaraytyy hänen tehtäviensä laadun eikä
7450: hänen palvelussuhteensa muodon perusteella. -Kaupunkiin työsopimussuhteessa ollutta siivouspääl-
7451: likköä ei voitu asemaa koskevat määräykset ja työtehtävät huomioon ottaen pitää rikoslain 2 luvun
7452: 12 §:ssä tarkoitettuna virkamiehenä.
7453:
7454: Syyte mittajien välillä. Salatakseen tekemänsä siivous-
7455: konetilaukset, joita hän ei olisi ollut oikeutettu
7456: Virallinen syyttäjä lausui ja vaati Vaasan raas- yksin tekemään, Henrikson oli sopinut Länsi-
7457: tuvanoikeudessa muun ohella seuraavaa: Suomen Siivoustarvikkeen kanssa siitä, että se
7458: laskutti kaupunkia koneiden asemesta vastavalla
7459: Syytekohta 1: markkamäärällä siivoustarvikkeita käyttäen lasku-
7460: Virallinen syyttäjä lausui, että Ruotsista oleva tusperusteena koneiden luettelohintoja ja vastaa-
7461: sairaanhoitaja Ingrid Margareta Henriksson oli vasti siivoustarvikkeiden ohjehintoja, minkä jäl-
7462: vuosina 1977-1980 Vaasassa, toimiessaan Vaa- keen Henriksson oli hyväksynyt edellä mainittuja
7463: san kaupungin asuntotoimiston alaisuuteen kuu- koneita koskevat, väärillä nimikkeillä varustetut
7464: luvan siivoustoimiston siivouspäällikön virassa laskut maksettaviksi, aiheuttaen kaupungille va-
7465: tehtävänään muun muassa huolehtia siivoustoi- hinkoa, koska tarjouskilpailun avulla koneiden
7466: mesta useissa kaupungin laitoksissa ja sitä varten hinta olisi todennäköisesti saatu 20-30 prosent-
7467: suorittaa erilaisten siivoustarvikkeiden ja -välinei- tia alhaisemmaksi. Henriksson oli tilannut konei-
7468: den hankintoja ja tilata työsuorituksia, tilannut ta Länsi-Suomen Siivoustarvikkeelta yhteensä
7469: mainittuja tarvikkeita ja työsuorituksia muun 66 738 markan 88 pennin arvosta. Lisäksi Hen-
7470: muassa Kauhavalta olevalta Länsi-Suomen Sii- riksson oli syksyllä 1979 tilannut Karkone Oy
7471: voustarvike nimiseltä avoimelta yhtiöltä sekä, nimiseltä yhtiöltä ilman tarjouskilpailua 12 latti-
7472: hankkiakseen itselleen ja Länsi-Suomen Siivous- anhoitokonetta ja pölynimurin yhteensä 52 955
7473: tarvikkeen omistajille, Kauhavalta oleville edus- markan 80 pennin arvosta.
7474: tajille Matti Asser Pitkäkoskelle ja Sisko Tuulikki Virallinen syyttäjä vaati Henrikssonin tuomit-
7475: Nylundille laitonta aineellista etua, jatkuvasti semista rangaistukseen jatketusta virkamiehenä
7476: vastoin voimassa olleita määräyksiä tavaran vas- tehdystä petoksesta ja tahallisesta hyötymistarkoi-
7477: taanottajan velvollisuudesta tarkastaa, että lasku- tuksessa tehdystä virkarikoksesta.
7478: tettu tavara tai työsuoritus oli saatu, hyväksynyt
7479: kaupungin puolesta maksettaviksi Länsi-Suomen Syytekohta 3:
7480: Siivoustarvikkeen tavaratoimituksia ja työsuori- Virallinen syyttäjä lausui, että Henriksson oli
7481: tuksiin perustuvia laskuja tietäen, että siivoustar- vuosina 1977-1980 toimiessaan siivouspäällikön
7482: vikkeita ja työsuorituksia, kuten kokolattiamatto- virassa jatkuvasti virkatoimestaan itselleen vaati-
7483: jen ja moppien pesua, ei ollut joko osaksi tai nut ja ottanut erilaisia lahjomia Länsi-Suomen
7484: lainkaan toimitettu tai tehty, siivouksia ei ollut Siivoustarvikkeelta edellytyksenä siivoustarvike-
7485: suoritettu, laskutusperusteena käytetty pinta-ala ja -välinetilausten antamiselle mainitulle yhtiölle
7486: oli ilmoitettu huomattavasti liian suureksi tai, ja tilaussuhteen jatkumiselle, kuten lomamatkan
7487: että laskut olivat kokonaan perusteettomia, ku- Rhodokselle yhdessä muun muassa Pitkäkosken
7488: ten muun muassa 16.12.1977 päivätty 12 021 ja Nylundin kanssa, 2 600 markan arvoisen loma-
7489: markan 74 pennin määräinen lasku, ja siten matkan Israeliin, 3 625 markan arvoisen loma-
7490: erehdyttänyt Vaasan kaupungin perusteettorniin matkan Las Palmasiin, 600 markkaa rahaa ulko-
7491: rahasuorituksiin Länsi-Suomen Siivoustarvikkeel- maan matkaa varten ja edestakaisen lentomatkan
7492: le, aiheuttaen kaupungille menettelyllään rahan Vaasa-Helsinki kahdelle hengelle, sekä ainakin
7493: tappion. Tekaistuilla laskuilla saatuja rahoja oli yhden menomatkan Helsinkiin. Lisäksi Henriks-
7494: sitten jaettu Henrikssonin ja Länsi-Suomen Sii- son oli ottanut Länsi-Suomen Siivoustarvikkeelta
7495: voustarvikkeen omistajien kesken. lahjaksi ainakin FM-700 merkkisen pölynimurin
7496: Henriksson oli lisäksi tahallaan ja edellä maini- mattosuulakkeineen, 1 500-2 000 markan ar-
7497: tussa tarkoituksessa ylittänyt valtuutensa tilaa- voisen automaattipesukoneen, 4 500 markkaa ra-
7498: malla Länsi-Suomen Siivoustarvikkeelta 28 kap- haa perämoottorin ostoon, 2 675 markkaa rahaa
7499: paletta 2 095 markan hintaista pölynimuria ja lainan lyhennystä varten, 4-5 kappaletta 10
7500: moottoroitua mattosuulaketta sekä lattianhoito- litran pesuaineastioita, 3 kappaletta paperiauto-
7501: koneita, vaikka koneiden tilaaminen olisi edellyt- maatteja yhteisarvoltaan 150 markkaa, 600 mark-
7502: tänyt tarjouskilpailun järjestämistä eri tavarantoi- kaa rahaa joululahjaksi, talvisaapikkaat nimipäi-
7503: III 143
7504:
7505: välahjaksi, alkoholia, 5-6 metriä käytävämattoa 1 kohta
7506: sekä ainakin 2 5 kappaletta säämisköjä, erilaisia Henriksson, Pitkäkoski ja Nylund olivat vuosi-
7507: siivoustarvikkeita sekä ottanut kestityksenä aina- na 1977-1980 Vaasassa yksissä tuumin, Henriks-
7508: kin 20 eri kerralla vastaan Länsi-Suomen Siivous- son toimiessaan kaupungin asuntotoimiston
7509: tarvikkeen tai Pikas Oy:n kustantamia ravintolail- alaisuuteen kuuluvan niin sanotun siivoustoimis-
7510: toja ja asunut näiden kustannuksella eri hotelleis- ton työsuhteisena siivouspäällikkönä, tehtävä-
7511: sa. Henriksson oli näin vastanottanut Pitkäkos- nään suorittaa muun muassa erilaisten siivoustar-
7512: kelta, Nylundilta ja jutussa myös syytteessä ol- vikkeiden ja -välineiden hankintoja sekä tilata
7513: leelta Vantaalta olevalta Pikas Oy:n toimitus- työsuorituksia ja Pitkäkoski sekä Nylund Länsi-
7514: johtajalta Voitto Aarre Juhani Valtoselta lahjo- Suomen Siivoustarvike nimisen avoimen yhtiön
7515: mia ainakin 30 000 markan arvosta, mistä Valto- yhtiömiehinä hankkiakseen itselleen laitonta etua
7516: sen antamien lahjomien osuus oli noin 2 000
7517: markkaa. a) Henrikssonin tilattua vastoin voimassa ollut-
7518: Virallinen syyttäjä vaati Henrikssonin tuomit- ta kaupungin vuosisopimusta kysymyksessä ole-
7519: semista rangaistukseen jatketusta lahjoman otta- valta yhtiöltä erilaisia siivoustarvikkeita sekä työ-
7520: misesta virkamiehenä. suorituksia kaupungin eri siivouskohteisiin ja
7521: Pitkäkosken ja Nylundin laskutettua Vaasan kau-
7522: Syytekohta 5: punkia erään yhtiön välityksellä kysymyksessä
7523: Virallinen syyttäjä lausui, että Pitkäkoski ja olevista tilauksista, ja Henrikssonin hyväksyttyä
7524: Nylund olivat vuosina 1977-1980 tarkoitukse- omalla nimellään laskut maksettaviksi erehdyttä-
7525: naan vaikuttaa Henrikssonin ja tämän esimiehen, neet kaupungin suorittamaan kysymyksessä ole-
7526: jutussa myös syytettynä olleen Vaasasta olevan vat laskut tietäen, ettei kysymyksessä olevia sii-
7527: toimistopäällikön Timo Gunnar Aution, joka voustarvikkeita ja työsuorituksia ollut joko osaksi
7528: tuolloin oli toiminut kaupungin rakennusviras- tai lainkaan toimitettu tai tehty, aiheuttaen me-
7529: ton kansliapäällikön virassa, virkatoimintaan si- nettelyllään kaupungille siltä osin kuin se oli
7530: ten, että Henriksson antaisi Aution päättämiä maksanut laskut, vahinkoa olemattomista las-
7531: siivoustarvike- ja välinetilauksia ja työsuorituksia kuista n:ot 1279-1285/78, 426/78, 363/79 ja
7532: Länsi-Suomen Siivoustarvikkeen toimitettavaksi 198/79 yhteensä 16 151 markkaa, tekemättämis-
7533: tai jatkaisi tilaussuhdetta ja että Autio muun tä töistä yhteensä 6 943 markkaa 10 penniä,
7534: muassa antaisi uuteen virastotaloon tehtyjä väli- perusteettomista konevuokrista yhteensä 9 500
7535: nehankintoja, jotka olivat Aution hyväksyttävis- markkaa sekä saamatta jääneistä siivoustarvikkeis-
7536: sä, Pitkäkosken ja Nylundin omistaman yhtiön ta ja Henrikssonin omaan sekä muiden käyttöön
7537: hoidettavaksi, jatkuvasti antaneet ja tarjonneet, tulleista tavaroista yhteensä ainakin 47 992 mark-
7538: osaksi Henrikssonin ja Aution pyynnöstä Hen- kaa, jonka lisäksi kaupunki oli kärsinyt vahinkoa
7539: rikssonille ainakin edellä 3 kohdassa mainittuja sille toimitettujen siivoustarvikkeiden osalta
7540: matkoja, tavaroita, rahaa sekä kestityksiä sekä myöntämättä jääneinä alennuksina yhteensä at-
7541: Autiolle ainakin lomamatkan Vaasasta Rhodok- nakin 79 286 markkaa 73 penniä, ja
7542: selle, pölynimurin, siivoustarvikkeita, rahaa, al-
7543: koholia ja kestityksiä. b) Henrikssonin tilattua Vaasan kaupungille
7544: Virallinen syyttäjä vaati Pitkäkosken ja Nylun- Länsi-Suomen Siivoustarvikkeelta erilaisia siivous-
7545: din tuomitsemista rangaistukseen jatketusta lah- koneita ja -laitteita yhteensä ainakin 156 009
7546: joman tarjoamisesta virkamiehelle. markan 88 pennin arvosta ilman asianmukaista
7547: Lisäksi virallinen syyttäjä vaati Pitkäkosken, tarjouskilpailua ja salatakseen kysymyksessä ole-
7548: Nylundin ja Valtosen antamien sekä Henriksso- vat konetilaukset sekä kehoitettuaan Pitkäkoskea
7549: nin ja Aution ottamien lahjomien arvon tuomit- ja Nylundia yhtiön puolesta laatimaan laskut
7550: semista kunkin syytetyn osalta erikseen valtiolle koneita vastaavalle määrälle siivoustarvikkeita ja
7551: menetetyksi. Pitkäkosken ja Nylundin laskutettua kaupunkia
7552: mainituista koneista ja laitteista, käyttäen lasku-
7553: tusperusteina koneiden luettelohintoja sekä vas-
7554: taavasti siivoustarvikkeiden ohjehintoja, jonka
7555: Raastuvanoikeuden päätös jälkeen Henriksson oli vielä hyväksynyt kysymyk-
7556: sessä olevat laskut ja kaupunki ne puolestaan
7557: Vaasan raastuvanoikeus lausui 16.2.1983 julis- maksanut, aiheuttaneet kaupungille vahinkoa
7558: tamassaan päätöksessä selvitykseksi: tarjouskilpailun ansiosta saatavan alennuksen
7559: 144 lli
7560:
7561: poisjäämisenä yhteensä ainakin 38 952 markkaa 3 kohdassa
7562: 47 penniä. Lisäksi Henriksson oli tilatessaan Kar- rikoslain 16 luvun 13 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla
7563: kone Oy nimiseltä osakeyhtiöltä lattianhoitoko- Pitkäkosken ja Nylundin jatketusta lieventävien
7564: neita yhteensä 52 955 markan 80 pennin arvosta asianhaarain vallitessa tehdystä lahjoman tarjoa-
7565: ilman asianmukaista tarjouskilpailua aiheuttanut misesta virkamiehelle seitsemäänkymmeneen
7566: kaupungille ainakin 8 602 markan 65 pennin (70) kahdenkymmenen (20) markan päiväsak-
7567: suuruisen vahingon, koon eli kummankin erikseen maksamaan sakkoa
7568: tuhat neljäsataa (1 400) markkaa.
7569: 2 kohta
7570: Henriksson oli vuosina 1977-1980 erehdyttä- Hovioikeuden päätös
7571: nyt Vaasan kaupungin suorittamaan Kurt Hen-
7572: rikssonille tämän kaupungin eri siivouskohteissa Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyt-
7573: tekemästä työstä palkkaa enemmän kuin tehty täjä, Henriksson, Pitkäkoski ja Nylund olivat
7574: työ olisi edellyttänyt sekä täten menettelyllään saattaneet jutun, lausui 18.11.1983 antamassaan
7575: aiheuttanut kaupungille vahinkoa yhteensä aina- päätöksessä nyt kysymyksessä olevilta osilta seu-
7576: kin 18 485 markan 34 pennin arvosta, ja raavaa:
7577: Henriksson oli otettu kaupungin palvelukseen
7578: 3 kohta yksityisoikeudelliseen työsuhteeseen. Siivouspääl-
7579: Pitkäkoski ja Nylund olivat vuosina 1977- likön virkaa ei ollut myöhemminkään perustettu.
7580: 1980 tarkoituksenaan vaikuttaa Aution virkatoi- Siivouspäällikön toimivallasta ja tehtävistä ei ol-
7581: miin siten, että Autio antaisi muun muassa kau- lut ollut määräyksiä kaupungin johto-, ohje- tai
7582: pungin uuteen virastotaloon tehtyjä välinehan- toimintasäännöksissä. Henrikssonilta ei näin ol-
7583: kintoja Pitkäkosken ja Nylundin omistaman yh- len ollut voitu edellyttää virkamiesvastuuta. Sii-
7584: tiön hoidettavaksi, jatkuvasti antaneet sekä tar- vouspäällikölle ei ollut vahvistettu myöskään kir-
7585: jonneet, osaksi Henrikssonin ja osaksi Aution jallista tehtäväkuvausta. Henriksson oli syytteessä
7586: itsensä pyynnöstä, Autiolle ainakin yhden mat- mainittuna aikana, jolloin jo aloitettu siivoustoi-
7587: kan Rhodokselle, pölynimurin, siivoustarvikkei- men keskittäminen oli ollut kesken, suorittanut
7588: ta, alkoholia sekä lukuisia ravintolakestityksiä. niitä tehtäviä, joita esimiehet olivat hänelle mää-
7589: Sitä vastoin raastuvanoikeus katsoi jääneen ränneet sekä niitä tehtäviä, joita siivouspäälliköl-
7590: näyttämättä, että Henriksson olisi kysymyksessä le oli kaavailtu tämän työsopimussuhteisen toi-
7591: olevassa toimessaan toiminut virkamiesvastuun men perustamisvaiheessa. Kaupungin talousar-
7592: alaisena ja että hän näin ollen olisi syytteessä viomääräysten ja rakennusviraston johtosäännön
7593: mainitulla menettelyllään syyllistynyt jatkettuun perusteella rakennusviraston päällikkö oli myö-
7594: lahjoman ottamiseen virkamiehenä. hemmin nimennyt Henrikssonin niin sanotuksi
7595: Sen vuoksi raastuvanoikeus, samalla kun Pitkä- vastuuhenkilöksi, jolloin Henriksson oli saanut
7596: koski ja Nylund tuomittiin 1 kohdan osalta oikeuden hyväksyä määrätyille tileille kuuluvia
7597: jatketusta petoksesta ehdolliseen vankeusrangais- siivoustoimesta aiheutuvia laskuja ja tilata sii-
7598: tukseen, oli, koska Henrikssonin syyksi 1 ja 2 voustarvikkeita. Mainitusta vastuuhenkilöasemas-
7599: kohdassa luettujen tekojen oli katsottava olevan ta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, Henriks-
7600: saman rikoksen jatkamista ja tapahtuneen erit- sonin asemaa siivoustoimiston päällikkönä tai
7601: täin raskauttavien asianhaarain vallitessa, syyt- sitä, että hän oli esitellyt hankinta-asioita kansli-
7602: teen ja siihen perustuneet vaatimukset enemmäl- apäällikölle, ei kuitenkaan ollut pidettävä sen
7603: ti hyläten, tuominnut laatuisena julkisen vallan käyttönä, että Henriks-
7604: son näiden tehtävien perusteella olisi ollut kat-
7605: sottava virkamieheksi. Tämän vuoksi ja koska ei
7606: 1 ja 2 kohdassa ollut myöskään näytetty, että mainittu vastuu-
7607: rikoslain 36 luvun 1 §:n ja 7 luvun 2 §:n nojalla henkilöasema ja Henrikssonille muuten kuulu-
7608: Henrikssonin jatketusta erittäin raskauttavien neet tehtävät eivät olisi olleet annettavissa muille
7609: asianhaarain vallitessa tehdystä petoksesta kah- kuin kaupungin säännöstöjen mukaan virkamie-
7610: deksi (2) vuodeksi neljäksi (4) kuukaudeksi van- hiksi katsottaville henkilöille sekä koska Henriks-
7611: keuteen, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla sonin olisi tullut suorittaa hänelle kuuluneet
7612: vähennettävä Henrikssonin vapaudenmenetysai- tehtävät kaupungin muiden toimenhaltijoiden
7613: kaa 25-29.4.1980 vastavat 5 päivää, ja päättämien sopimusten ja määrärahojen puitteis-
7614: III 145
7615:
7616: sa, hovioikeus katsoi, ettei Henrikssonia ollut ohella hovioikeuden päätöksen purkamista siltä
7617: pidettävä rikoslain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettuna osin kuin hänen syykseen oli luettu Vaasan
7618: virkamiehenä. kaupungille saamatta jääneistä tarvikkeista synty-
7619: Hovioikeus pysytti muutoin, siltä osin kuin nyt neen 14 513 markan sekä saamatta jääneistä
7620: on kysymys, ,raastuvanoikeuden päätöksen Hen- alennuksista syntyneiden 78 113 markan 34 pen-
7621: rikssonin osalta ja oikaisi sitä eräissä kohdin nin ja 22 267 markan 65 pennin suuruisten
7622: Pitkäkosken ja Nylundin osalta. vahinkojen aiheuttaminen, vaikka hänelle ei ol-
7623: lut niiden osalta vaadittu rangaistusta.
7624:
7625: Muutoksenhaku, välitoimet ja valitusluvan
7626: myöntäminen Korkeimman oikeuden päätös
7627:
7628: Virallinen syyttäjä ja Henriksson hakivat muu- Korkein oikeus antoi päätöksensä 1.10.198 5.
7629: tosta hovioikeuden päätökseen. Henrikssonin edellä mainitut kirjoitukset, pur-
7630: Virallinen syyttäjä vaati muun ohella, katsoen kuhakemusta lukuunottamatta, jätettiin huomi-
7631: Vaasan kaupunkiin työsopimussuhteessa olleen otta, koskei niiden huomioon ottamiseen ollut
7632: Henrikssonin varsinkin niin sanotuksi vastuuhen- erityistyä syytä.
7633: kilöksi nimittämisensä jälkeen käyttäneen sii-
7634: vouspäällikön tehtävässään julkista valtaa, Hen- Pääasian perusteluosassa korkein oikeus lausui,
7635: rikssonin tuomitsemista rangaistukseen jatketusta että rikoslain 2 luvun 12 §:ssä on määritelty ne
7636: virkamiehenä tehdystä petoksesta ja tahallisesta henkilöt, joihin rikoslain virkamiehiä koskevia
7637: hyötymistarkoituksessa tehdystä virkarikoksesta säännöksiä on sovellettava. Sen mukaan virka-
7638: sekä jatketusta lahjoman ottamisesta virkamiehe- miehiä ovat muiden ohella myös ne, "jotka ovat
7639: nä. Virallinen syyttäjä vaati lisäksi Pitkäkosken ja määrätyt tahi valitut julkiseen toimeen tai julkis-
7640: Nylundin tuomitsemista rangaistukseen Hen- ta asiata toimittamaan''. Tämä osa säännöstä on
7641: rikssoniin kohdistuneesta lahjoman antamisesta aiheuttanut tulkintaongelmia ennen kaikkea sii-
7642: virkamiehelle ja Pitkäkoskelie ja Nylundille tuo- nä suhteessa, voidaanko sitä soveltaa henkilöön,
7643: mittujen rangaistusten korottamista. joka on työsopimussuhteessa julkisyhteisöön.
7644: Henriksson vaati muun ohella hänelle tuomi- Alan kirjallisuudessa on perinteisesti ja melko
7645: tusta vankeusrangaistuksesta rikoslain 3 luvun 11 yksimielisesti katsottu, että sinänsä kiistatta hal-
7646: §:n nojalla tehtävän vähennyksen muuttamisesta linto-oikeudellista virkamieskäsitettä laajempi ri-
7647: vapaudenmenetysaikaa 23.-30.4.1980 vastaa- kosoikeudellinen virkamieskäsite ei kuitenkaan
7648: vaksi 7 päiväksi. ulottuisi tällaiseen henkilöön. Korkeimman oi-
7649: Korkein oikeus määräsi 2. 3.1984 Henrikssonin keuden julkaistuissa ratkaisuissa ei selostusten ja
7650: hakemuksen johdosta, ettei hovioikeuden päätös- tiedonantojen asialuetteloiden ja otsikoiden mu-
7651: tä ollut toistaiseksi pantava täytäntöön tai, mikäli kaan ole sellaista, jossa henkilöä ei olisi pidetty
7652: täytäntöönpano jo oli alkanut, ettei sitä ollut virkamiehenä yksinomaan sillä perusteella, että
7653: jatkettava. hän on ollut työsopimussuhteessa julkisyhtei-
7654: Valituslupa myönnettiin 7. 5.1984 seuraavasti: söön. Korkein oikeus on sitä vastoin soveltanut
7655: a) Viralliselle syyttäjälle rikoslain 2 luvun 12 säännöstä yksityisoikeudellisen yhdistyksen työn-
7656: §:n tulkinnan osalta koskien Henrikssonin, Pitkä- tekijään (KKO 1953 II 55: Kun työleirin valvonta
7657: kosken ja Nylundin syyksilukemista. oli uskottu Vankeusyhdistys r.y:lle, katsottiin
7658: b) Henrikssonille hänelle tuomitusta vankeus- yhdistyksen asettaman leirin esimiehen antaes-
7659: ragaistuksesta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla saan määräyksiä ehdonalaiseen vapauteen pääste-
7660: tehtävän vähennyksen osalta. tylle, työleirille määrätylle kuritushuonevangille
7661: Muilta osin valituslupahakemukset hylättiin. suorittaneen sellaista julkista asiaa, jota tarkoite-
7662: Virallinen syyttäjä ja Henriksson erikseen sekä taan rikoslain 2 luvun 12 §:ssä).
7663: Pitkäkoski ja Nylund yhteisesti antoivat heiltä Alan kirjallisuudessa vallitseva kanta on ilmei-
7664: pyydetyt vastaukset. sesti peräisin ajoilta, jolloin julkisyhteisöjen pal-
7665: Henriksson toimitti määräajan jälkeen kor- veluksessa oli suhteellisen vähän työsopimussuh-
7666: keimpaan oikeuteen kolme kirjoitusta (4.9.1984, teessa olevia henkilöitä ja jolloin ei juuri voitu
7667: 12.12.1984, 30.1.1985). ajatellakaan, että sellaiset henkilöt käyttäisivät
7668: Henriksson vaati korkeimpaan oikeuteen julkisyhteisölle kuuluvaa julkista valtaa tai muu-
7669: 4. 9.1984 toimittamassaan kirjoituksessa muun ten toimittaisivat säännöksessä tarkoitettua julkis-
7670:
7671: 19 360437E
7672: 146 III
7673:
7674: ta asiaa. Rikoslain esityöt ja kysymyksessä olevan aa. Henrikssonin ei niin ollen voitu katsoa olleen
7675: säännöksen sanamuoto eivät edellytä kirjallisuu- siivouspäällikön tehtävässään rikoslain tarkoitta-
7676: dessa omaksuttua tulkintaa. Säännöksen sana- ma virkamies.
7677: muotoon ja tarkoitukseen sopii korkeimman oi- Henriksson oli korkeimmassa oikeudessa esite-
7678: keuden käsityksen mukaan paremmin sellainen tyn selvityksen mukaan pidätetty hänen syykseen
7679: tulkinta, että henkilön virkamiesasema rikosoi- luettujen tekojen vuoksi 23.4.1980 ja hänet oli
7680: keudellisessa mielessä määräytyy hänen tehtä- vapautettu 30.4.1980.
7681: viensä laadun eikä hänen palvelussuhteensa muo- Henrikssonin asianajajalle ei ollut tuleva val-
7682: don perusteella. Tämä tulkinta on jo aikaisem- tion varoista korvausta korkeimpaan oikeuteen
7683: min osittain vahvistettu edellä mainitussa kor- Henrikssonin puolesta toimitetun oikeustieteelli-
7684: keimman oikeuden ratkaisussa. sen asiantuntijalausunnon hankkimiskulusta ju-
7685: Rikoslain 16 luvun 13 §:ää ja 40 luvun 1 §:ää tussa, koska noita kuluja ei voitu pitää maksutto-
7686: on muutettu 1.9.1984 voimaan tulleella lailla masta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1
7687: siten, että ne koskevat myös julkisoikeudellisen momentissa tarkoitettuina tarpeellisina kuluina.
7688: yhteisön palveluksessa olevaa työsuhteista henki- Näillä ja muutoin hovioikeuden päätöksessä
7689: löä hänen työtehtäviensä laadusta riipumatta. mainituilla perusteilla korkein oikeus harkitsi
7690: Lainmuutoksella ei ole ollut tarkoitus puuttua oikeaksi muuttaa hovioikeuden päätöstä siten,
7691: rikoslain 2 luvun 12 §;ssä säädettyyn virkamiehen että Henrikssonille tuomitusta vapausrangaistuk-
7692: määritelmään. sesta vähennettiin rikoslain 3 luvun 11 §:n nojal-
7693: Harkitessaan edellä olevan perusteella rikoslain la hovioikeuden tekemän vähennyksen asemesta
7694: 2 luvun 12 §:n soveltumista Vaasan kaupunkiin seitsemän (7) päivää. Vapaudenmenetysaika oli
7695: työsopimussuhteessa olleeseen Henrikssoniin, kor- 23.-29.4.1980. Muilta osin ja siis myös Pitkä-
7696: kein oikeus hovioikeuden päätöksessä selostetut kosken ja Nylundin osalta hovioikeuden päätök-
7697: Henrikssonin asemaa koskevat määräykset ja hä- sen lopputulos jäi pysyväksi.
7698: nen työtehtävänsä huomioon ottaen katsoi, ettei
7699: Henriksson ole siivouspäällikkönä toimiessaan Purkuhakemuksen osalta korkein oikeus lausui,
7700: niin sanotuksi vastuuhenkilöksi määrääiDisen jäl- että Henriksson ei ollut esittänyt hakemuksensa
7701: keenkään laskuja hyväksyessään ja siivoustarvik- tueksi sellaisia oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8
7702: keita tilatessaan taikka siivouskoneiden hankinta- §:ssä säädettyjä perusteita, joiden nojalla hake-
7703: asioita esimiehelleen esitellessään käyttänyt kau- muksessa tarkoitettu hovioikeuden päätös olisi
7704: pungille kuuluvaa julkista valtaa tai muuten purettava, minkä vuoksi korkein oikeus hylkäsi
7705: toimittanut lainkohdassa tarkoitettua julkista asi- hakemuksen.
7706:
7707:
7708:
7709:
7710: Kihlakunnanoikeuden määrätty puheenjohtaja, jonka syyksi oli luettava varomattomuudesta tuoma-
7711: rinviran toimittamisessa tehty virkavirhe, jätetty rangaistukseen tuomitsematta muun muassa sen
7712: vuoksi, että virkavirhe oli tapahtunut tuomioistuinharjoittelua suoritettaessa ja puheenjohtajan
7713: omaamatta kokemusta tuomarintehtävissä.
7714:
7715:
7716: Syyte 1) Kihlakunnanoikeus oli päätöksen 1 kohdas-
7717: sa tuominnut M.T:n rikoslain 21 luvun 6 §:n 1
7718: Rovaniemen hovioikeuden kanneviskaali lausui momentin, 25 luvun 13 §:n ja 7 luvun 1 §:n
7719: hovioikeuteen 24.10.1983 antamassaan syytekir- nojalla yksin teoin tehdyistä laittomasta uhkauk-
7720: jelmässä, että Sodankylän kihlakunnanoikeus oli, sesta ja törkeästä pahoinpitelystä 4 kuukauden
7721: Lahdesta olevan varatuomarin Päivi Maarit Hir- ehdolliseen vankeusrangaistukseen 31.12.1983
7722: velä-Ikävalkon toimiessa sen puheenjohtajana, päättyvin koetusajoin ja määrännyt tuosta ran-
7723: tuomitessaan 20.10.1981 julistamallaan, lainvoi- gaistuksesta sanotun lain 3 luvun 11 §:n nojalla
7724: man saaneelia päätöksellä numero 285 Sodanky- vähennettäväksi 4 päivää, vaikka M.T. olisi kihla-
7725: lästä olevan eläkeläisen M. T: n rangaistuksiin me- kunnanoikeuden soveltamien lainkohtien nojalla
7726: netellyt virheellisesti seuraavilla tavoilla: tullut tuomita vähintään 6 kuukauden vankeus-
7727: III 147
7728:
7729: rangaistukseen ja rangaistuksesta olisi tullut vä- kohdassa mainitut teot katsottava tehdyn yhdellä
7730: hentää 5 päivää M.T:n vapaudenmenetysajan teolla ja oliko 3 kohdassa kerrotun menettelyn
7731: oltua 7 .-11.4.1981. Päätöksessä ei myöskään katsottava olevan saman rikoksen jatkamista, oli
7732: ollut lausuttu, mistä syystä kihlakunnanoikeus oli tulkinnanvarainen, ei Hirvelä-Ikävalkon 2 ja 3
7733: katsonut pahoinpitelyn törkeäksi. kohdassa kerrottua menettelyä voitu pitää l!tin-
7734: 2) Kihlakunnanoikeus oli katsottuaan päätök- vastaisena. Hirvelä-Ikävalkon syyksi jäi 1 kohdas-
7735: sen 2 kohdassa selvitetyksi, että M.T. oli sa kerrottu virheellinen menettely, mikä oli luet-
7736: 7.4.1981 kuljettanut moottorikeikkaa nautit- tava hänen syykseen varomattomuudesta tehtynä
7737: tuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoho- virkavirheenä.
7738: lipitoisuus oli ajon jälkeen ollut ainakin 1,85 Hovioikeus katsoi, että Hirvelä-lkävalkon syyk-
7739: promillea sekä tällöin yleisellä paikalla pitänyt si edellä luettu virkavirhe oli vähäpätöinen. Me-
7740: mukanaan puukkoa, jonka hallussapitäminen ei nettely oli johtunut olosuhteet huomioon ottaen
7741: työn tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi ollut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta.
7742: välttämätöntä, tuominnut M.T:n teräaselain 4 ja Yleinen etu ei vaatinut Hirvelä-lkävalkon tuo-
7743: 7 §:n sekä rikoslain 23 luvun 1 §:n ja 7 luvun mitsemista rangaistukseen.
7744: 1 §:n nojalla yksin teoin tehdyistä rattijuopu- Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus harkitsi
7745: muksesta ja teräaseen luvattomasta hallussapidos- oikeaksi rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin ja
7746: ta yleisellä paikalla sakkorangaistukseen, vaikka, 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla jättää Hirvelä-
7747: kun mainittuja rikoksia ei voitu katsoa tehdyiksi Ikävalkon rangaistukseen tuomitsematta varo-
7748: yhdellä teolla, niistä kummastakin olisi tullut mattomuudesta tuomarinviran toimittamisessa
7749: tuomita eri rangaistus. tehdystä virkavirheestä.
7750: 3) Kihlakunnanoikeus oli katsottuaan päätök- Vs. kanneviskaali haki muutosta hovioikeuden
7751: sen 3 kohdassa selvitetyksi, että M. T. oli vuosina päätökseen vaatien Hirvelä-Ikävalkon tuomitse-
7752: 1979-1981 pitänyt luvattomasti hallussaan ki- mista hovioikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti
7753: vääriä sekä siihen kuuluvia irtopiippua ja -perää rangaistukseen jatketusta vammattomuudesta
7754: ja julistaessaan mainitun aseen ja sen lisävarus- tehdystä virkavirheestä.
7755: teet valtiolle menetetyksi, ampuma-aseista ja am- Hirvelä-Ikävalko ei vastannut syyttäjän valituk-
7756: pumatarpeista annetun lain 1 ja 6 §:n sekä seen.
7757: rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut M.T:n
7758: jatketusta ampuma-aseen luvattomasta hallussa-
7759: pidosta sakkorangaistukseen, vaikka M.T:n ei Korkeimman oikeuden päätös
7760: voitu katsoa tuolla menettelyllään syyllistyneen
7761: sellaisiin uudestaan tehtyihin rikollisiin tekoihin, Korkein oikeus lausui 4.11.1985 antamassaan
7762: joita olisi pidettävä saman rikoksen jatkamisena. päätöksessä, että 1 kohdan osalta Hirvelä-Ikäval-
7763: Sen vuoksi kanneviskaali vaati, että Hirvelä- ko oli syyllistynyt hänen syykseen luettuun vir-
7764: Ikävalko tuomittaisiin rikoslain 40 luvun 21 §:n heelliseen menettelyyn. Virheet olivat suhteelli-
7765: ja 7 luvun 2 §:n nojalla rangaistukseen jatketusta sen vähäisiä eikä niistä ollut aiheutunut haittaa
7766: varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. tuomitulle. Kun Hirvelä-Ikävalko oli toiminut
7767: M. T:lle varattiin tilaisuus esittää vaatimuksen- kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana tuomiois-
7768: sa asiassa, mitä tilaisuutta hän ei käyttänyt. tuinharjoittelua suorittaessaan eikä hänellä ollut
7769: Hirvelä-Ikävalko antoi häneltä syytteen johdos- kokemusta tuomarintehtävissä, korkein oikeus
7770: ta vaaditun selityksen, johon ei vastattu. katsoi, että Hirvelä-lkävalkon syyksi luettu vähä-
7771: pätöinen rikos oli johtunut olosuhteet huomioon
7772: ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuu-
7773: Hovioikeuden päätös desta. Myöskään yleinen etu ei vaatinut Hirvelä-
7774: lkävalkon tuomitsemista rangaistukseen.
7775: Hovioikeus katsoi 24.4.198 5 antamassaan pää- Korkein oikeus ei 2 ja 3 kohdan osalta muutta-
7776: töksessä selvitetyksi, että Sodankylän kihlakun- nut hovioikeuden päätöksen perusteluja.
7777: nanoikeus, Hirvelä-Ikävalkon toimiessa sen pu- Korkein oikeus jätti hovioikeuden päätöksen
7778: heenjohtajana, oli menetellyt syytekirjelmässä lopputuloksen pysyväksi.
7779: kerrotulla tavalla. Kun kysymys siitä, oliko 2
7780: 148 III
7781:
7782: Raastuvanoikeus oli tuominnut syytetyn toisen irtaimen omaisuuden luvattoman käyttöönottamisen
7783: yrityksestä, vaikka se ei lain mukaan ole rangaistava teko. Raastuvanoikeuden jäsenet, kaksi
7784: oikeusneuvosmiestä ja kunnallisneuvosmies, tuomittu varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä
7785: saamaan varoitus. Kunnallisneuvosmiestä ei voitu jättää rangaistukseen tuomitsematta pelkästään sillä
7786: perusteella, ettei hänellä ollut lainopillista koulutusta.
7787:
7788: Syyte johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi
7789: annettavasta huomaamattomuudesta, eikä ylei-
7790: Rovaniemen hovioikeuden kanneviskaalin vi- nen etu vaatinut rangaistukseen tuomitsemista.
7791: ransijainen lausui hovioikeuteen 13.4.1983 anta- Sen vuoksi hovioikeus rikoslain 3 luvun 5 §:n 3
7792: massaan syytekirjelmässä, että Oulun raastuvan- momentin nojalla jätti Tirisen, Väisäsen ja Hau-
7793: oikeus oli, oikeusneuvosmies Lauri Jorma Tirisen talan rangaistukseen tuomitsematta.
7794: toimiessa puheenjohtajana sekä oikeusneuvos- Vs. kanneviskaali haki muutosta hovioikeuden
7795: mies Ritva Eeva Irmeli Väisäsen ja kunnallisneu- päätökseen vaatien Tirisen, Väisäsen ja Hautalan
7796: vosmies Arvi Olavi Hautalan jäseninä, 7.10.1980 tuomitsemista rangaistukseen heidän syykseen
7797: julistamallaan päätöksellä n:o 441 rikoslain 38 luetusta vammattomuudesta tehdystä virkavir-
7798: luvun 6 a §:n 1 ja 3 momentin sekä 4 luvun heestä. Valitukseen ei vastattu.
7799: 1 §:n nojalla tuominnut Oulusta olevan
7800: muurarin J.H:n toisen irtaimen omaisuuden lu-
7801: vattoman käyttöönottamisen yrityksestä 15 päivä- Korkeimman oikeuden päätös
7802: sakon rangaistukseen, vaikka rikoslain 38 luvun
7803: 6 a §:n 3 momentin mukaan saman pykälän 1 Korkein oikeus lausui 9.12.1985 antamassaan
7804: momentissa tarkoitetun luvattoman käyttöönot- päätöksessä, että rikoksen yritys on rangaistava
7805: tamisen yritys ei ollut rangaistava teko. Sen vain siinä tapauksessa, että se on laissa säädetty
7806: vuoksi vs. kanneviskaali vaati, että Tirinen, Väi- rangaistavaksi. Tirisen, Väisäsen ja Hautalan olisi
7807: sänen ja Hautala tuomittaisiin rikoslain 40 luvun siten pitänyt varmistua siitä, oliko rikoslain 38
7808: 21 §:n nojalla rangaistukseen varomattomuudes- luvun 6 a §:n 1 momentissa kuvatun luvattoman
7809: ta tehdystä virkavirheestä. käyttöönottamisen yritys lain mukaan rangaista-
7810: J.H. yhtyi vs. kanneviskaalin rangaistusvaati- va. Tätä selonottovelvollisuutta ei Hautalan koh-
7811: mukseen. dalla poistanut se, ettei hänellä sen mukaan,
7812: Tirinen, Väisänen ja Hautala antoivat heiltä mitä hänen jutun asiakirjoissa olevasta nimikir-
7813: syytteen johdosta vaadituo selityksen. janotteestaan ilmeni, ollut lainopillista koulutus-
7814: ta. Laiminlyödessään kerrotuin tavoin virkavel-
7815: vollisuutensa ja tuomitessaan J.H:n rangaistuk-
7816: Hovioikeuden päätös seen yllä mainitun luvattoman käyttöönottami-
7817: sen yrityksestä, vaikkei se lain mukaan ole ran-
7818: Hovioikeus lausui 11.7.1984 antamassaan pää- gaistava teko, Tirinen, Väisänen ja Hautala syyl-
7819: töksessä selvitetyksi, että Tirinen, Väisänen ja listyivät vammattomuudesta virkavirheeseen.
7820: Hautala olivat tuomarin virkaa toimittaessaan Rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentti on poik-
7821: varomattomuudesta syyllistyneet siihen virheelli- keussäännös ja sitä on näin ollen sovellettava vain
7822: seen menettelyyn, josta vs. kanneviskaali oli rajoitetusti. Korkein oikeus katsoi, ettei jutussa
7823: vaatinut heille rangaistusta. Hovioikeus totesi, ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella
7824: että korkein oikeus oli Tirisen, Väisäsen ja Hau- vastaajien viaksi luettua rikosta olisi pidettävä
7825: talan yhteisestä hakemuksesta 13.1.1984 anta- vähäpätöisenä, ja ettei siten Hautalaakaan voitu
7826: mallaan päätöksellä purkanut ja poistanut pu- jättää rangaistukseen tuomitsematta pelkästään
7827: heena olevan raastuvanoikeuden päätöksen siltä sillä perusteella, ettei hänellä ollut lainopillista
7828: osin kuin J.H. oli sillä tuomittu rangaistukseen koulutusta.
7829: toisen irtaimen omaisuuden luvattoman käyt- Hovioikeuden paatosta muutettiin siten, että
7830: töönottamisen yrityksestä. J .H. ei ollut suoritta- Tirinen, Väisänen ja Hautala tuomittiin rikoslain
7831: nut hänelle virheellisesti tuomittua sakkoa eikä 40 luvun 21 §:n 1 momentin nojalla heidän
7832: Tirisen, Väisäsen ja Hautalan virheellisen menet- syykseen hovioikeuden päätöksessä luetusta vam-
7833: telyn ollut näytetty aiheuttaneen hänelle muu- mattomuudesta tehdystä virkavirheestä kukin
7834: toinkaan vahinkoa. Tirisen, Väisäsen ja Hautalan saamaan varoitus.
7835: syyksi luettu virkavirhe oli vähäpätöinen ja se oli
7836: 149
7837:
7838:
7839:
7840:
7841: SISÄLLYS
7842:
7843:
7844: Sivu Sivu
7845: Johdanto .......................... ·· ..... ·· ..... ·· 3 Työvoimatoimikunnan tietoon saatettu oikeuskans-
7846: lerin käsitys työttömyyskorvausasiaa käsitelleiden
7847: Ensimmäinen osa viranomaisten toimivallasta. Työvoimatoimikun-
7848: nan olisi tullut noudattaa ylemmän asteen eli
7849: Yleiskatsaus oikeuskanslerinvirastossa käsiteltyihin ministeriön toimivaltansa rajoissa antamaa lain-
7850: asioihin voimaista päätöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
7851: Tilastollinen katsaus oikeuskanslerinvirastossa käsi- Valtioneuvoston kanslialle esitetty, että valtioneu-
7852: teltyihin asioihin ........................ ·....... ·. 7 voston ohjesäännön 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa,
7853: Asiat, joissa on aiheutunut syytteen nostammen tat jonka mukaan valtioneuvo .ton yleisistunnossa on
7854: kurinpitotoimia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 käsiteltävä kolme kuukautta pitemmän virkava-
7855: Asiat, joissa havaitusta virheellisestä menettelystä pauden myöntäminen eräille ko. kohdassa maini-
7856: on, muuhun toimenpiteeseen ryhtymättä, asian- tuille virkamiehille, tarkistettaisiin siten, ettei se
7857: omaiselle viranomaiselle huomautettu vastaisen koskisi virkavapauden myöntämistä sairauden eikä
7858: varalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 raskauden ja synnytyksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . 58
7859: Asiat, joissa on aiheutunut ~sitys ~orkeimpaa~ oi- Valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja
7860: keuteen, korkeimpaan hallmto-oikeutee~ tai ho- kouluhallituksen huomiota kiinnitetty siihen, että
7861: vioikeuteen viranomaisen päätöksen oikatsemisek- viranomaisille lain soveltamista varten annettavat
7862: si tai poistamisek~i .................. : ..... ·: ... :. 16 yleiskirjeet ja -ohjeet tulisi kääntää ruotsin kielelle
7863: Asiat, joissa on aiheutunut muu esitys tai ohje silloin, kun se on ilmeisen tarpeellista . . . . . . . . . . . . 59
7864: viranomaiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Sisäasiainministeriön tietoon mahdollisia lainsäädän-
7865: Oikeuskanslerin antamat lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . 30 tötoimenpiteitä varten saatettu tulkinnanvaraisuu-
7866: Syyttäjälaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 det, joita oli ilmennyt ajanvieteautomaateista an-
7867: Asianajajalaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 nettujen säännösten soveltamisessa ns. reaktiotes-
7868: tilaitteiden vuokraustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
7869: Toinen osa Sosiaali- ja terveysministeriölle esitetty toimenpitei-
7870: siin ryhtymistä alkoholilain 95 §:n 4 momentin
7871: Eräitä oikeuskanslerinvitastossa syntyneitä asiakirjoja muuttamiseksi siten, että luvattomasti nautitun
7872: vähäisen alkoholimäärän arvo voitaisiin jättää me-
7873: Eduskunnan kansliatoimikunnan tietoon saatettu oi- netetyksi tuomitsematta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
7874: keuskanslerin käsitys kansanedustajan oman auton Kysymys siitä, oliko elinkeinohallituksen päätös,
7875: käyttökusta~nusten korvaamisessa noudatettavasta joka koski nestemäisten polttoaineiden hintoja,
7876: menettelysta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 tehty hintavalvontalaissa ja -asetuksessa edellyte-
7877: Kysymys nimismiespiirin toimistosihteerin toimimi- tyllä tavalla. Kysymys myös siitä, missä ajassa
7878: sesta lautamiehenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 kollegion jäsenen oli ilmoitettava mielipiteensä
7879: Kysymys valtiovarainministeriön _antamien. veron- ratkaistavana olevasta asiasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
7880: huojennuspäätösten perustelemisesta hallintome- Paikallisradiotoiminnan harjoittamista varten luvan
7881: nettelylain 24 §:n mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 saanut yhdistys oli perustanut erillisen yhtiön
7882: Suomen Asianajajaliiton hallitus oli menetellyt vir- toimimaan apuna yhdistyksen radiotoiminnassa.
7883: heellisesti ratkaistessaan lopullisesti kantelusta vi- Kyseessä ei ollut sellainen lupaehdoistsa kielletty
7884: reille tulleen asianajajaa koskeneen kurinpitoasian toimiluvan siirtäminen, jonka johdosta toimilupa
7885: ennen kuin kantelijalle vastauksen antamista var- olisi tullut peruuttaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
7886: ten varattu määräaika oli kulunut umpeen ja Kihlakunnanoikeus oli menetellyt virheellisesti lai-
7887: kanteli ja oli siihen mennessä antanut vastauksen. . 51 minlyödessään kyselyoikeutensa käyttämisen tar-
7888: Esitys oikeusministeriölle osakey~tiöla~n ~e~iste kempien tietojen hankkimiseksi sakkorangaistuk-
7889: röinti- ja valvontasäännösten tarkistamiseksi Siten, seen tuomitun tuloista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
7890: että osakeyhtiöta rekisteröitäessä voitaisiin varmis- Rakennuslautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille
7891: tua siitä, että osakepääoma on maksettu laissa annettu vastaisen varalle huomautus sen vuoksi,
7892: edellytetyllä tavalla .. ·:·..... : .......... :......... 53 että rakennuslautakunta oli virheellisesti katsonut,
7893: Valtioneuvoston raha-asiamvalrokunta voi, antaes- ettei maa-aineslain mukainen lupa ko. tapaukses-
7894: saan lausunnon opetusministeriön myönnettävästä sa ollut tarpeen vielä vuonna 1982, ja kaupungin-
7895: rakentamisluvasta eräille peruskoulun ja lukion hallitukselle sen vuoksi, että se oli myöntänyt
7896: rakennushankkeille, esittää rakentamislupaan ase- kaksi maa-aineslain mukaista lupaa vaatimatta
7897: tettavaksi hankkeen aloittamisajankohtaa koskevia hakijalta lain 5 §:ssä säädettyä ottamissuunnitel-
7898: ehtoja ja ministeriö liittää lupaan vastaavat ehdot. 54 maa. Kysymys myös terveydenhoitolain mukaisen
7899: 150
7900:
7901: Sivu Sivu
7902: sijoituspaikkaluvan ja naapuruussuhdelain mukai- Kysymys lapsen kutsumisesta poliisikuulusteluun . . . 98
7903: sen luvan tarpeellisuudesta sekä niiden ja maa- Lausunto asianajajien valvontatyöryhmän mietinnös-
7904: aineslain mukaisen luvan keskinäisestä suhteesta . . 68 ci............................................... ~
7905: Raastuvanoikeuden kahdelle oikeusneuvosmiehelle Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikölle ja
7906: ja yhdelle kunnallisneuvosmiehelle hu?maut.ettu hallitusneuvokselle huomautettu vastaisen varalle
7907: vastaisen varalle heidän päätöksensä vuheelhsyy- eduskunnan vastauksen esittelemisessä tapahtu-
7908: destä siinä, että ehdolliselle rangaistukselle mää- neesta laiminlyönnistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
7909: rätty koetusaika alitti ehdollisesta rangaistuksesta Opetusministeriön opetusneuvokselle, osastopäälli-
7910: annetun lain 3 §:n mukaisen yhden vuoden kölle ja apulaisosastopäällikölle huomautettu vas-
7911: vähimmäisajan. Oikeusneuvosmiehille huomau- taisen varalle eduskunnan vastauksen esittelemi-
7912: tettu myös pöytäkirjan huolimattomasta kokoon- sessä tapahtuneesta laiminlyönnistä . . . . . . . . . . . . . . 101
7913: panosta, mistä kunnallisneuvosmiehen ei ole kat- Lausunto koskiensuojelulain säätämisjärjestyksestä . . 103
7914: sottu olevan vastuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Kysymys poliisin velvollisuudesta suorittaa syyttäjän
7915: Keskus- ja aluesairaaloiden lääkehankintojen käsitte- pyynnöstä esitutkinta............................ 104
7916: lyyn osallistuneet lääkärit olivat esteellisiä, kun Esitys oikeu.sministeriölle. toi.menrite!siin ryh~ymises
7917: mainituilla lääkäreillä oli samanaikaisesti ollut tä KuopiOn kaupungmvtskaalinvuaston Ja Kuo-
7918: lääketehtaan toimintaan liittyneitä asiantuntija- ja pion raastuvanoikeuden työtilanteen parantami-
7919: muita tehtäviä. Esteellisyys koski sekä sen lääke- seksi............................................ 10)
7920: tehtaan tarjouksen käsittelyä, johon lääkärillä oli Valtion huonetilojen vuokraaminen käypää vuokraa
7921: asiantuntijasuhde, että myös kilpailevien lääke- alhaisemmasta vuokrasta. Valtion omistamia huo-
7922: tehtaiden tarjousten käsittelyä. - Sivutoimeen, netiloja ei voida yleisesti pitää hallitusmuodon
7923: joka tekee virkamiehen jatkuvasti esteelliseksi vi- 63 §:ssä tarkoitettuna omaisuutena . . . . . . . . . . . . . . 106
7924: rassaan, ei yleensä tule myöntää lupaa............ 75
7925: Kunnanhallitukselle huomautettu vastaisen varalle
7926: sen virheellisestä menettelystä jättää valtuutetun Kolmas osa
7927: vaalikelpoisuuden menettämistä koskevassa asiassa Tietoja tuomioistuimissa käsitellyistä
7928: valmisteluvaiheessa kuulematta ao. valtuutettua ja virkasyyte- ja kurinpitoasioista
7929: selvittämättä väestörekisteriviranomaisten ratkai-
7930: sut hänen kotipaikastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 Tilastollisia tietoja virkasyytteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
7931: Lääninhallitukselle huomautettu vastaisen varalle sii- Virkaylioikeuden toiminta . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . 109
7932: tä, että lupaviranomainen ei sa~ poiketa. ~iitä Virkasyyte- ja kurinpitoasioissa annettuja tuomiois-
7933: liikenneluvan hakijoiden keskinäisestä anstottu- tuinten päätöksiä................................ 110
7934: neisuusjärjestyksestä, johon heidät jo on valitusvi- Keskussairaalan kuntainliiton hallintojohtaja oli
7935: ranomaisen lainvoimaisella päätöksellä asetettu . . . 82 syyllistynyt jatkettuun rikokseen, joka käsitti lah-
7936: Kysymys kirkkohallituksessa esittelijänä toimivan ra- joman vastaanottamisia virkamiehenä, varomatto-
7937: kennustarkastajan esteellisyydestä, kun kirkkohal- muudesta tehtyjä virkavirheitä sekä hyötymis- ja
7938: lituksen ratkaistavana on ollut avustuksen myön- osaksi vahingoittamistarkoituksessa tehtyjä virkari-
7939: täminen rakennushankkeeseen, jonka suunnitte- koksia. Saman kuntainliiton liittohallituksen pu-
7940: lutyötä rakennustarkastajan omistama arkkitehti- heenjohtajana toiminut luottamushenkilö oli
7941: toimisto oli avustanut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 puolestaan syyllistynyt jatkettuun rikokseen, joka
7942: Oikeusneuvosmies oli menetellyt virheellisesti kiel- käsitti vammattomuudesta tehtyjä virkavirheitä,
7943: täytyessään antamasta haastetta sillä perusteella, lahjoman vastaanottamisia virkamiehenä ja kaksi
7944: ettei asiassa ollut suoritettu poliisitutkintaa tai hyötymistarkoituksessa tehtyä virkarikosta. Hallin-
7945: muuta vastaavaa selvitystä, vaikka haastehakemus tojohtaja tuomittiin emtettavaksi virastaan ja liit-
7946: sisällöltään täytti oikeudenkäymiskaaressa asetetut tohallituksen puheenjohtaja menettämään jäse-
7947: vaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 nyytensä tuossa toimielimessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
7948: Liikenneministeriölle huomautettu vastaisen varalle Rakennuslautakunta oli myöntänyt ensin rakennus-
7949: sen menettelyn virheellisyydestä autokatsastus- luvan selvästi lääninhallituksen poikkeusluvassa
7950: konttorin päällikön tehtävien uudelleenjärjestelyä sallitun neliömetrimäärän ylittävän rakennuksen
7951: koskevassa asiassa. Päällikkönä ei voi autorekisteri- rakentamiseen ja myöhemmin vielä luvan raken-
7952: keskuksesta annetun asetuksen mukaan toimia nuksen laajentamiseen. Rakennuslautakunnan
7953: samanaikaisesti useampi kuin yksi henkilö. Lii- puheenjohtaja, jäsenet ja esittelijä olivat syyllisty-
7954: kenneministeriö ei siten olisi saanut ilman sään- neet varomattomuudesta tehtyyn virkavirheeseen . 122
7955: nöksiin perustuvaa valtuutta määrätä toista henki- Kihlakunnanoikeus oli tuominnut syytetyn jatketus-
7956: löä osaksi hoitamaan autokatsastustoimiston pääl- ta rikoksesta kahteen eri vankeusrangaistukseen.
7957: likön ratkaisuvaltaan kuuluvia tehtäviä. Autore- Kihlakunnanoikeuden puheenjohtaja oli juliste-
7958: kisterikeskuksen työjärjestykseen tehtyä muutosta, tusta päätöksestä poiketen oikaissut päätöstä ran-
7959: jolla nimenomaan tarkoitettiin puuttua vain yh- gaistuksen osalta ja laiminlyönyt ilmoituksen te-
7960: den autokatsastuskonttorin päällikön ratkaisuval- kemisen oikaisusta. Puheenjohtaja tuomittu jatke-
7961: taan, ei ole pidetty oikeudelliselta kannalta moit- tusta rikoksesta, joka käsitti kaksi vammattomuu-
7962: teettomana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 desta ja yhden laiminlyönnistä tehtyä virkavirhet-
7963: Lausunto ehdotuksista yleisten alioikeuksien yhte- tä............................................... 124
7964: näistämistä ja yleisten alioikeuksien tuomareiden Kaupunginviskaali, joka, todistettuaan virassaan jul-
7965: ~~~~~ysj~je.stelmän uudistamista koskevaksi lain- kisena kaupanvahvistajana kiinteistön luovutuskir-
7966: saadannokst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 jan oikeaksi, oli laiminlyönyt lähettää säädetyssä
7967: Lausunto kurinpitoasiain syyttäjästä . . . . . . . . . . . . . . . . 97 määräajassa kiinteistön luovutuksesta tehtävän il-
7968: 151
7969:
7970: Sivu Sivu
7971: moituksen maatalouspiirin maataloustoimistolle, mioon ottaen ollut kunnallislaissa tarkoitettu vä-
7972: tuomittu rikoslain 40 luvun 21 §:n 1 momentin hemmän tärkeä asia. Kaupunginjohtaja oli kau-
7973: nojalla laiminlyömisestä tehdystä virkavirheestä punginhallituksen puheenjohtajana laiminlyönyt
7974: sakkorangaistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 vaatia metrotoimikunnan tekemän päätöksen alis-
7975: Kihlakunnanoikeus oli laskenut virheellisesti rikos- tamista kaupunginhallituksen tutkittavaksi sekä
7976: lain 3 luvun 11 §:n nojalla tehtävän vähennyksen kaupunginjohtajana allekirjoittanut sarjajunasopi-
7977: ja alentanut lainvastaisin perustein oikeudenkäyn- muksen kaupungin puolesta, vaikka häntä ei ollut
7978: tikulujen korvausten määriä. Kihlakunnanoikeu- siihen valtuutettu. Metrotoimikunnan jäsenet ja
7979: den puheenjohtaja tuomittu kahdesta varomatto- kaupunginjohtaja syyllistyivät vammattomuudesta
7980: muude~ta tell;dystä virkavirheestä saamaan kum- tehtyyn virkavirheeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
7981: mastakm varottus................................ 126 Henkilön virkamiesasema rikosoikeudellisessa mie-
7982: Puolustusvoimain ajo-opettajan rikosoikeudellista lessä määräytyy hänen tehtäviensä laadun eikä
7983: vastuuta ei voitu perustaa pääesikunnan antamaan hänen palvelussuhteensa muodon perusteella. -
7984: pysyväismääräykseen, joka oli puolustusvoimien Kaupunkiin työsopimussuhteessa ollutta siivous-
7985: ajokoneista annetun asetuksen ja ajokorttiasetuk- päällikköä ei voitu asemaa koskevat määräykset ja
7986: sen vastainen siltä osin kuin sillä oli määrätty työtehtävät huomioon ottaen pitää rikoslain 2
7987: opettajan pitämisestä kuljettajana E-luokan ajo- luvun 12 §:ssä tarkoitettuna virkamiehenä........ 142
7988: opetuksessa. Rikosoikeudellinen vastuu määräytyi Kihlakunnanoikeuden määrätty puheenjohtaja, jon-
7989: sen virkavastuun perusteella, joka hänellä kuljet- ka syyksi oli luettava vammattomuudesta tuoma-
7990: tajana pidettävän ajo-oppilaan vieressä istuneena rinviran toimittamisessa tehty virkavirhe, jätetty
7991: ajo-opetuksen antajana oli virka-asemansa perus- rangaistukseen tuomitsematta muun muassa sen
7992: teella............................ . . . . . . . . . . . . . . . . 127 vuoksi, että virkavirhe oli tapahtunut tuomiois-
7993: Asemakaava-arkkitehti, joka oli saanut rakennusliik- tuinharjoittelua suoritettaessa ja puheenjohtajan
7994: keeltä asunto-osakkeiden kaupassa tavanomaista omaamatta kokemusta tuomarintehtävissä........ 146
7995: suuremman alennuksen ja jonka oli täytynyt käsit- Raastuvanoikeus oli tuominnut syytetyn toisen irtai-
7996: tää, että etuus oli annettu hänelle sen vuoksi, että men omaisuuden luvattoman käyttöönottamisen
7997: hänellä virassaan oli keskeinen mahdollisuus vai- yrityksestä, vaikka se ei lain mukaan ole rangaista-
7998: kuttaa rakennusliikkeen toiminnan kannalta tär- va teko. Raastuvanoikeuden jäsenet, kaksi oikeus-
7999: keään kaavoitukseen, tuomittu rikoslain 40 luvun neuvosmiestä ja kunnallisneuvosmies, tuomittu
8000: 1 §:n 1 momentin ja 2 luvun 7 §:n nojalla vammattomuudesta tehdystä virkavirheestä saa-
8001: lahjoman ottamisesta virkamiehenä viralta panta- maan varoitus. Kunnallisneuvosmiestä ei voitu
8002: vaksi............................................ 130 jättää rangaistukseen tuomitsematta pelkästään
8003: Kaupungin metrotoimikunta oli ylittänyt toimival- sillä perusteella, ettei hänellä ollut lainopillista
8004: tansa tehdessään päätöksen sarjajunan hankinnas- koulutusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
8005: ta, mikä ei päätöksen taloudellinen merkitys huo-
8006: 1986 vp. n:o 14
8007:
8008:
8009:
8010:
8011: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS
8012: EDUSKUNNALLE
8013:
8014:
8015: TOIMENPITEISTÄ TYÖLLISYYSLAIN
8016: SOVELTAMISESSA VUONNA 1985
8017:
8018:
8019:
8020:
8021: HELSINKI 1986
8022: ISSN 0356-2425
8023:
8024: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
8025: Eduskunnalle annetaan tämän mukana valtioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain
8026: soveltamisessa vuonna 1985.
8027:
8028: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1986
8029:
8030: Tasavallan Presidentti
8031: MAUNO KOIVISTO
8032:
8033:
8034:
8035:
8036: Työvoimaministeri Urpo Leppänen
8037:
8038:
8039:
8040:
8041: 360815Q
8042: Valtioneuvoston kertomus Eduskunnalle toimenpiteistä työllisyyslain
8043: soveltamisessa vuonna 1985
8044:
8045:
8046: Työllisyyslain (946/71) 29 §:n mukaan valtio- m1msteno, valtiovarainministeriö, kauppa- ja
8047: neuvoston on kalenterivuosittain annettava edus- teollisuusministeriö, liikenneministeriö, tie- ja
8048: kunnalle erillinen kertomus niistä toimenpiteistä, vesirakennushallitus, rakennushallitus, keskeisiä
8049: joihin lain soveltamisessa on ryhdytty. Kerto- työmarkkinajärjestöjä sekä kuntien keskusjärjes-
8050: muksen on valmistellut työllisyysasiain neuvotte- töt. Liiteosa on valmisteltu työvoimaministeriössä
8051: lukunta, jossa ovat olleet edustettuina työvoima- virka työnä.
8052: SISÄLLYSLUETTELO
8053:
8054: Sivu Sivu
8055: 1. Työllisyyden hoidolle asetetut tavoitteet ........ . 4. Työvoimapalvelujen arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
8056: 1.1. Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa vahvis- 4 .1. Työnvälitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
8057: tetut tavoitteet ja valtioneuvoston asettamat 4.2. Ammatinvalinnanohjaus................... 14
8058: tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 4.3. Työllisyyskoulutus......................... 15
8059: 1.2. Työvoimaministeriön asettamat tavoitteet . . 7 4.4. Sijaintineuvonta........................... 15
8060: 1.3. Työvoimaneuvoston asettamat tavoitteet.... 7 5. Muiden toimenpiteiden arviointi................ 16
8061: 5.1. Työllisyydenhoitotoimenpiteet nuorille, pit-
8062: 2. Työllisyysongelmat ja niiden luonne............. 8 käaikaistyöttömille ja työrajoitteisille . . . . . . . 16
8063: 2.1. Työvoiman tarjonta ja kysyntä . . . . . . . . . . . . . 8 5.2. Työttömyyden alueellisten erojen supistami-
8064: 2. 2. Keskeisimmät ongelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 nen....................................... 17
8065: 2. 2. 1. Korkea työttömyysaste . . . . . . . . . . . . . . 11 5.3. Työllistämiskustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
8066: 2.2.2. Pitkäaikaistyöttömyys............... 11
8067: 2.2.3. Nuorisotyöttömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 6. Palkkaturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
8068: 2. 2 .4. Alueelliset erot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 7. Työttömyysturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
8069: 8. Työvoimahallinnon henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
8070: 3. Työvoimahallinnon toimenpiteet................ 12
8071: 8.1. Henkilöstön määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
8072: 3.1. Työvoimapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
8073: 8.2. Henkilöstökoulutus........................ 21
8074: 3.2. Työllisyyden hoito......................... 12
8075: 3.3. Työttömyysturva........................... 12 Liite: Työllisyyden hoidon tavoitteet ja toimenpiteet
8076: 1. Työllisyyden hoidolle asetetut tavoitteet
8077: 1.1. Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa vahvis- pyrkiä kohdentarualla eri hallinnonalojen työllis-
8078: tetut tavoitteet ja valtioneuvoston asettamat täviä määrärahoja alueelliset näkökohdat huo-
8079: tavoitteet mioon ottaen.
8080: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvion mukaan
8081: hallituksen tavoitteena oli sellaisen vakaan ta- 1.2. Työvoimaministeriön asettamat tavoitteet
8082: louskasvun saavuttaminen, joka johtaa työllisyy- Työvoimaministeriön vuotuissuunnitteluoh-
8083: den parantamiseen. Hallituksen tavoite oli val- jeissa vuodelle 1985 Eduskunnan ja valtioneuvos-
8084: tiontalouden sseman vahvistaminen noususuh- ton asettamia tavoitteita on täsmennetty. Minis-
8085: danteen aikana, jotta luotaisiin mahdollisuudet teriön osastojen, työvoimapiirien toimistojen ja
8086: harjoittaa uuden taantuman aikana sellaista el- työvoimatoimistojen toiminnalle asetettiin seu-
8087: vyttävää talouspolitiikkaa, jolla työttömyyden li- raavia painoalueita:
8088: sääntymistä voitaisiin rajoittaa. - hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet
8089: Koska työllisyystilanne riippuu ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja alle 20-vuotiaiden
8090: tuotantotoiminnan kehityksestä ja yleisen talous- työttömyyden poistamiseksi pannaan tehokkaasti
8091: politiikan hoidosta talouspolitiikan tavoitteena toimeen vuoden 1985 aikana
8092: oli tukea elinkeinotoiminnan kehitystä ja tuotan- - alueellisia työttömyyseroja supistetaan
8093: non kilpailukykyä. - työnvälityksen atk-järjestelmän kehittämis-
8094: Työllisyyden hoidon ensisijaisena tavoitteena tä jatketaan niin, että keskeinen sisältö saadaan
8095: oli edelleen työnhakijoiden sijoittaminen avoi- suunniteltua ja järjestelmän kokeileva käyttö
8096: mille työmarkkinoille. Työvoimapolitiikan kes- aloitettua
8097: keisenä tehtävänä oli työmarkkinoiden sopeutta- - työvoimapolitiikan suunnittelua paranne-
8098: misongelmien poistaminen. Eduskunta edellytti taan erityisesti työvoimahallinnon suunnittelu- ja
8099: voimavarojen painottamista työvoimapalveluihin seurantajärjestelmää kehittämällä ja suunnittelua
8100: ja palvelujen teknistä kehittämistä. Työnvälityk- koskevaa koulutusta tehostamalla
8101: sen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi tuli käyn- - tulee laatia työllisyys- ja työvoimapoliitti-
8102: nistää atk-pohjaisen välitysjärjestelmän käyttöön- nen ohjelma ottaen erityisesti huomioon laadittu
8103: otto. ohjelmaluonnos ja siitä annetut lausunnot.
8104: Valtiontaloudellisista syistä ja välittömien työl- Työvoimaministeriö antoi tämän lisäksi työvoi-
8105: lisyysvaikutusten tehostamiseksi painotettiin niitä mapiireille seuraavat erityisohjeet:
8106: toimenpiteitä, joissa työllistämiskustannukset - tulee huolehtia, että avoimet työpaikat
8107: ovat keskimääräistä alhaisemmat. Erityistoimen- tulevat täytetyiksi hakupaikkoja lukuunottamatta
8108: piteet kohdennettiin ensisijaisesti nuoriin, pitkä- keskimäärin alle 10 vuorokauden, Helsingin työ-
8109: aikaistyöttömiin ja työrajoitetteisiin. Hallitusoh- voimapiirissä. alle 21 vuorokauden kuluessa
8110: jelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ensivaihees- - tulee huolehtia, että vuoden 1985 aikana
8111: sa katkaistaan työttömyys alle 25-vuotiaiden osal- työttömyys katkaistaan alle 25-vuotiaiden osalta
8112: ta korkeintaan vuoteen ja tätä vanhempien koh- korkeintaan vuoteen ja tätä vanhempien kohdal-
8113: dalta kahteen vuoteen. Erityistä huomiota tuli ta kahteen vuoteen
8114: kiinnittää vaikeimpien työttömyysalueiden on- - tulee huolehtia, että vuoden 1985 aikana
8115: gelmiin. alle 20-vuotiaat työttömät on ohjattu koulutuk-
8116: Alueellisten työttömyyserojen supistaminen oli seen, työharjoitteluun tai työhön; toteutetaan
8117: edelleen keskeinen työvoimapoliittinen tavoite. nuorisovuoden 1985 toimintaohjelmaa työvoima-
8118: Eduskunta asetti tavoitteeksi, että tähän tuli hallinnon osalta
8119: 8
8120:
8121: - tulee supistaa työttömyyden alueellisia ero- 1.3. Työvoimaneuvoston asettamat tavoitteet
8122: ja ja huolehtia, että vuoden 1985 lopussa missään
8123: kunnassa työttömyys ei ole yli 10 %. Työllisyys- Työvoimaneuvosto, jossa ovat olleet edustet-
8124: määrärahat piirin alueella on kohdennettava tuina työvoimaministeriö, valtiovarainministeriö,
8125: mahdollisuuksien mukaan siten, että tavoite saa- sisäasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministe-
8126: vutetaan riö sekä keskeiset työmarkkinajärjestöt, on esittä-
8127: - tulee kiinnittää erityistä huomiota työlli- nyt näkökohtia työvoimaministeriön vuoden
8128: syyskoulutuksen suunnitteluun 1985 tulo- ja menoarvion laadinnasta. Työvoima-
8129: - tulee erityisesti tehostaa työvoimatoimisto- neuvoston yleissuosituksen mukaan normaaleja
8130: jen toiminnan ja varojen käytön ohjausta ja työvoimapalveluja tehostamalla ja erityisesti työ-
8131: valvontaa sekä kiinnittää erityistä huomiota asia- paikkavälitystä nopeuttamaila tulisi tukea yleisen
8132: kaspalveluun ja yhteydenpitoon työnantajiin taloudellisen kehityksen ja talouspoliittisten toi-
8133: - tulee kehittää yhteistoimintaa kuntien menpiteiden tarjoamia mahdollisuuksia työllisyy-
8134: kanssa työllisyysperusteisten hankkeiden toteutta- den lisäämiseen ja työttömyyden alentamiseen.
8135: miseksi ja uusien, erityisesti pienyritystoiminnan Vuoden 1985 tilanteessa oli erityisen tärkeätä
8136: työpaikkoja luovien paikallisten mahdollisuuk- edistää työmarkkinoiden alueellista ja ammatillis-
8137: sien etsimiseksi. ta sopeutumista.
8138:
8139:
8140:
8141:
8142: 2. Työllisyysongelmat ja niiden luonne
8143: 2 .1. Työvoiman tarjonta ja kysyntä lisäys tuli pääosin työvoiman ulkopuolelta. Mies-
8144: ten työvoimaosuus kasvoi 0,4 ja naisten 1, 5
8145: VuoCna 1985 työikäisen väestön määrä kasvoi prosentti yksikköä.
8146: 10 000 henkilöllä. Väestön kasvu on vähitellen Työvoiman kysyntä on kasvanut nopeasti vuo-
8147: pysähtymässä. Alle 35-vuotiaan väestön määrä desta 1979 alkaen. Kertomusvuonna työllisten
8148: supistuu ja tätä vanhemmat ikäluokat kasvavat. määrä lisääntyi 24 000 henkilöllä, josta naisia
8149: Suomesta muutti ulkomaille 8 000 ja palasi 21 000. Työllisten määrä lisääntyi palveluelinkei-
8150: 10 500, joten muuttovoitto kertomusvuonna oli noissa 42 000 henkilöllä. Kasvusta suurin osa tuli
8151: 2 500 henkilöä. julkiselle sektorille. Työllisten määrä supistui
8152: Työvoiman tarjonta kasvoi kertomusvuonna teollisuudessa ja rakennustoiminnassa 7 OOO:lla
8153: 28 000 henkilöllä (kuvio 1). Tarjonnan lisäykses- sekä maa- ja metsätaloudessa 14 000 henkilöllä.
8154: tä 26 000 oli naisia. Naisten työvoiman tarjonnan
8155:
8156:
8157: Asetelma 1. Työvoiman tarjonta ja kysyntä vuosina 1975, 1980 ja 1985
8158: Vuosi. Työikäinen Työvoima Työlliset Työttömät Työvoima· Työllisxys· Työttömyys-
8159: väestö osuus 1 ) aste-) aste ')
8160: Tuhatta henkilöä % % %
8161:
8162: 1975 ............. 3 522 2 374 2 312 62 67,4 65,4 2,6
8163: 1980 ............. 3 616 2 442 2 328 114 67,5 64,4 4,7
8164: 1985 ............. 3 708 2 600 2 473 163 70,1 65,7 6,3
8165: 1
8166: ) Työvoimaosuus on työvoiman osuus % työikäisestä (15-74-vuotiaasta) väestöstä.
8167: ') Työllisyysaste on työllisten osuus % työikäisestä väestöstä.
8168: 3
8169: ) Työttömyysaste on työttömien osuus % työvoimasta.
8170:
8171:
8172:
8173:
8174: Työllisten määrä on kasvanut vuodesta 1975 vana aikana työvoiman tarjonnan kasvu on ollut
8175: noin 125 OOO:lla. Työllisyysaste eli työllisten vielä nopeampaa ja työttömyysaste on yli kaksin-
8176: osuus työikäisestä väestöstä oli kertomusvuonna kertaistunut.
8177: hieman korkeampi kuin vuonna 1975, joten Työttömiä vuonna 1985 oli työvoimatieduste-
8178: työvoiman kysynnän taso ei ole madaltunut vii- lun mukaan keskimäärin 163 000 (v. 1984
8179: meisten 10 vuoden aikana (asetelma 1). Vastaa- 158 000). Työnvälitystilaston mukaan työttömyys
8180: N
8181:
8182: V->
8183:
8184: '"'.....
8185: 0
8186: 00
8187: Kuvio 1. Työvoima (1) ja työlliset (2). Kausivaihteluista puhdistetut neljännesvuosiluvut.
8188: V>
8189: tO '000
8190: 2650
8191:
8192: 2600
8193:
8194: 2550
8195:
8196: 2500
8197:
8198: 2450
8199:
8200: 2400
8201:
8202: 2350
8203:
8204: 23oo·
8205:
8206: 2250
8207:
8208: 2200
8209:
8210: 2150
8211:
8212: 2100
8213:
8214: 2050
8215: 1975 '76 '77 '78 '79 '80 '81 '82 '83 '84 '85 '96
8216: \0
8217: 10
8218:
8219: Kuvio 2.
8220: TYöTTöMIEN MÄÄRÄ JA TYöLLISYYDENHOITOKEINOJA
8221: V. 1975 - 1985
8222: KOKO MAA
8223: 250
8224:
8225:
8226:
8227:
8228: TYÖTTÖMÄT PALKKAPERUST.TYÖLL.MÄÄRÄRAHAT
8229:
8230: KOULUTUS liiiii1J] TYÖTTÖMYYSELÄKE
8231: 1
8232: ) Sisältyy työllisyys- ja oppisopimuskoulutus, väliaikainen ammatillinen koulutus ja
8233: peruskoulun 10. luokan suorittaneet
8234: 11
8235:
8236: koski vuoden 1985 aikana kaikkiaan 393 800 (15 viikkoa). Nuorisotyöttömyys on vähentynyt
8237: henkilöä (lomautetut poisluettuina). Korkeasta jatkuvasti vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 1982
8238: työttömyydestä huolimatta oli puutetta ammatti- työnvälitykseen ilmoittautuneiden nuorten työt-
8239: taitoisesta työvoimasta aloittain ja aluettain. Puu- tömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista
8240: tetta ammattitaitoisesta työvoimasta esiintyi mm. oli 30 % ja kertomusvuonna se oli 26 %. Myös
8241: terveydenhoito- ja sosiaalialojen ammateissa ja nuorten pitkäaikaistyöttömien määrät ovat pie-
8242: teollisuudesssa. Kohtaanto-ongelma ilmeni siten, nentyneet. Nuoria pitkäaikaistyöttömiä oli kerto-
8243: että työttömissä oli paljon ammattitaidottomia, musvuonna keskimäärin 950 (1984 1 500). Lähes
8244: työkokemusta ja ammattikoulutusta vailla olevia kaikille nuorille pitkäaikaistyöttömille on tehty
8245: sekä ikääntyneitä työnhakijoita, kun taas avoi- työ- ja koulutuspaikkatarjous. Nuorisotyöttö-
8246: miin paikkoihin vaadittiin ammattitaitoisia työn- myyttä alensivat koulutus- ja työvoimapoliittiset
8247: tekijöitä. toimenpiteet sekä nuorten ikäluokkien pienene-
8248: minen. Ammattikoulutus on nuorten työllistymi-
8249: sen kannalta hyvin tärkeä. Ammattikoulutuksen
8250: 2.2. Keskeisimmät ongelmat saaneilla työttömyysjaksot ovat keskimääräistä ly-
8251: Keskeisimpiä ongelmia kertomusvuonna olivat hyempiä, ja pitkäaikaistyöttömissä heitä on tus-
8252: työttömyyden korkea taso, pitkäaikaistyöttömyys, kin lainkaan.
8253: nuorisotyöttömyys ja suuret alueelliset työttö- Suurin osa nuorista on ollut työsuhteessa välit-
8254: myyserot. tömästi ennen työttömyyden alkamista, ja noin
8255: 113 tulee koulusta tai muualta työvoiman ulko-
8256: 2.2.1. Korkea työttömyysaste puolelta. Yli puolet työttömistä nuorista on vail-
8257: Työttömyysaste vuonna 1985 oli 6,3 % (asetel- la ammatillista koulutusta. Arvion 1 mukaan
8258: ma 1). Työttömyysaste oli korkea verrattuna työttömissä nuorissa on nyt ja lähivuosinakin
8259: työttömyysasteeseen esim. 10 vuotta sitten ( v. noin 10 000 ammattitaidotoma ja/ tai koulutus-
8260: halutonta, joiden työllistämisessä ·on suuria vai-
8261: 1975 2,6 %). Kuitenkin Suomen työttömyysaste
8262: oli matalampi kuin useimmissa muissa OECD- keuksia. Nämä ovat keskittyneet erityisesti pää-
8263: maissa. Eurooppalaisten OECD-maiden työttö- kaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkei-
8264: myysaste keskimäärin vuonna 1985 oli 11 %. hin. Pitkäaikaistyöttömistä peruskoulun ja usein
8265: myös ammatillisen koulun keskeyttäneet muo-
8266: 2. 2. 2. Pitkäaikaistyöttömyys dostavat ongelmallisimman työttömien joukon.
8267: Opiskelupaikkoja ammatillisissa kouluissa jää jo-
8268: Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoi- ka syksy täyttämättä.
8269: sesti työttömänä olleita oli kertomusvuoden aika- Nuorten työttömyys päättyi useimmiten siten,
8270: na keskimäärin 13 200 ja näistä kaksi vuotta että nuori löysi itse työtä (24 %) tai, että työnvä-
8271: työttömänä olleita keskimäärin 4 300 henkilöä. litys välitti työpaikan avoimilta työmarkkinoilta
8272: Yli vuoden ja yli 2 vuotta työttömänä olleiden 19 % :lle. Kunnallinen työllistämistuki on työ-
8273: määrät Suomessa ovat jatkuvasti alentuneet vuo- voimahallinnon käytetyin toimenpide nuorten
8274: desta 1983 lähtien päinvastoin kuin monissa työllistämisessä (16 % ).
8275: OECD-maissa.
8276: Pitkäaikaistyöttömyys päättyy noin joka toises-
8277: sa tapauksessa eläkkeelle tai muuten työvoiman 2.2.4. Alueellzset erot
8278: ulkopuolelle siirtymiseen. Noin 25 % työllistyy Työttömyyden alueelliset erot tyottomyysas-
8279: erilaisin työllistämistuin, joista eniten käytettyjä teella mitaten ovat Suomessa pysyneet huomatta-
8280: ovat kunnallinen työllistämistuki ja valtion työ- van suurina. Harvaan asutuilla kehitysalueilla
8281: tehtävät. Noin 20 % työllistyy omatoimisesti tai työttömyysaste on ollut perinteisesti korkea. Hel-
8282: välitetään avoimille työmarkkinoille ilman toime- singin työvoimapiiriin verrattuna pohjoisten pii-
8283: piteitä. Loput (5 %) aloittavat työllisyyskurssin. rien työttömyysaste on noin 5-kertainen. Kerto-
8284: musvuonna Jyväskylän työvoimapiirin työttö-
8285: 2.2.3. Nuorrsotyöttömyys myysaste nousi merkittävästi (v. 1985 8,8 % ja
8286: Työttömyys koski kertomusvuonna kaikkiaan 1984 7,6 %) eräitä suuria työntekijämääriä kos-
8287: 156 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. kevien irtisanomisten takia, mutta muissa työvoi-
8288: Keskimäärin kuukaudessa heitä oli 36 700.
8289: Nuorten työttömyys on lyhytkestoisempaa (10 1
8290: ) Nuorten työllisyyden erityisohjelmatyöryhmän mietin-
8291: viikkoa) kuin työttömyyden kesto keskimäärin tö. Työvoimaministeriö 28.2.1986.
8292: 12
8293:
8294: mapiireissä työttömyysasteen muutokset olivat suuteen, rakennusalalle sekä toimihenkilöihin.
8295: suhteellisen p1emä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi koko
8296: Viime vuosina myös Etelä-Suomen suurissa maassa kertomusvuonna noin 6 100:lla. Näistä
8297: asutuskeskuksissa työttömien määrät ovat huo- 4 300 tuli neljän eteläisimmän työvoimapiirin
8298: mattavasti kasvaneet. Helsingin työvoimapiirissä osalle ja 1 800 muualle maahan ..
8299: työttömyyden kasvu on kohdistunut teolli-
8300:
8301:
8302:
8303:
8304: 3. Työvoimahallinnon toimenpiteet
8305: Työvoimahallinnon toimintalinjat käsittävät Sijaintineuvonta välittää sijoittamisedellytyksiä
8306: kolme lohkoa: koskevia tietoja sijaintipaikkaa etsiville yrityksille.
8307: - työvoimapalvelut eli työvoimavarojen ke-
8308: hittäminen ja ohjaaminen, 3.2. Työllisyyden hoito
8309: - työllisyyden hoito eli työllisyyshäiriöiden Työllisyyden hoito perustuu perinteisesti ylei-
8310: poistaminen työvoiman kysyntään kohdistuvin sen talouspolitiikan työllisyyden parantamisen
8311: toimenpitein ja tukemiseen ja työllisyyshäiriöiden poistamiseen.
8312: - työttömyysturvaan liittyvät asiat. Työvoimahallinnon palkkaperusteisilla toimen-
8313: piteillä tuetaan pääasiallisesti vaikeasti sijoittu-
8314: 3.1. Työvoimapalvelut vien työllistymistä. Toimenpiteitä ovat kunnalli-
8315: Työvoimapalveluiden keskeisimpinä toimenpi- nen työllistämistuki, nuorten yhteiskuntatakuu-
8316: teinä ovat työnvälitys, työllisyyskoulutus, amma- seen liittyvät toimenpiteet, pitkäaikaistyöttömien
8317: tinvalinnanohjaus ja yritysten sijaintineuvonta. työllistämistukikokeilu, yrittäjäksi ryhtyvän työt-
8318: Työnvälityksen tehtävänä on välittää työnanta- tömän tukemiskokeilu, työrajoitteisten erityis-
8319: jille työvoimaa ja työnhakijoille työtä. Kertomus- työllistäminen, metsänhoidolliset työt, opiskeli-
8320: vuonna työvoimatoimistoissa asioi noin 54 5 000 joiden kesätyöpaikat ja valtion työtehtävät. Palk-
8321: henkilöä pääasiassa työpaikan, koulutuspaikan ja kaperusteiset toimenpiteet koskivat runsasta
8322: työttömyysturvan saantiin liittyvissä asioissa. 100 000 henkilöä vuosittain.
8323: Työllisyyskoulutus on tarkoitettu pääasiassa lnvestointiluonteiset työt käsittävät valtion ja
8324: työttömille ja työttömyysuhan alaisille, 20 vuotta kuntien sekä kuntainliittojen töitä. Kertomus-
8325: täyttäneille parantamaan heidän asemaansa työ- vuonna investointiluonteisissa töissä oli keski-
8326: elämässä. Työllisyyskoulutuksen aloitti vuonna määrin 61 000 työntekijää.
8327: 1985 noin 33 000 oppilasta.
8328: Ammatinvalinnan ohjauspalvelut on tarkoitet- 3.3. Työttömyysturva
8329: tu sekä nuorille että aikuisille. Ammatinvalin- Työttömyysturvauudistus merkitsee mm. sitä,
8330: nanohjauksen palveluita käytti kertomusvuonna että työttömyyskorvauksen maksatukseen liittyvät
8331: noin 42 000 asiakasta. Koululaitoksen oppilaan- asiat siirtyivät kertomusvuoden alussa Kansanelä-
8332: ohjauksen, siihen liittyvän tiedotusaineiston ja kelaitoksen toimistoille. Työvoimaviranomaisten
8333: muun yhteistyön avulla ammatinvalinta tavoittaa tehtäväksi jäi työvoimapoliittisten edellytysten
8334: kokonaisia ikäluokkia ja arviolta noin puoli mil- arviointi, minkä pohjalta työttömyysturvan mak-
8335: joonaa ihmistä vuosittain. satus tapahtuu.
8336: 13
8337:
8338: Taulukko 1. Yhteenveto työllisyydenhoitoon liittyvistä toimenpiteistä vuosina 1984-1985
8339: Menot milj. mk Työvoima
8340: Toimenpide 1984 1985 Yhteensä Keskimäärin Yhteensä Keskimäärin
8341: vuonna 1984 vuonna 1985
8342:
8343: Valtion työt ............................. . 7 240,1 7 127,0 33 400 30 300 30 500 26 800
8344: - siitä työllisyysvaroin .................. . 573,6 470,0 3 600 2 500 2 700 1 900
8345: Kuntien ja kuntainliittojen työt .......... . 9 829,8 10 746,0 39 300 35 000 40 500 35 300
8346: Investointiluonteiset työt yhteensä ........ . 17 069,8 2 17 873,0 2 65 300 71 ooo 3 62 100
8347: 4
8348: Valtionapu työttömyyden lieventämiseen .. 739,5 746,8 76 400 26 900 78 200 27 000
8349: - kunnallinen työllistämistuki .......... . 535,7 545,8 53 500 19 400 50 100 18 100
8350: - nuorten yhteiskuntatakuu ............ . 110,3 4 82,0 17 600 6 600 19 700 6 700
8351: - muut (metsänhoidolliset työt, starttira-
8352: ha ym.) ................................. . 93,5 118,9 5 300 900 8,400 2 200
8353: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokei-
8354: lu ....................................... . 25,9 37,8 1 800 800 2 000 800
8355: Työrajoitteisten erityistyöllistäminen ...... . 127,9 119,2 4 400 2 500 4 300 2 400
8356: Opiskelijoiden kesätyöpaikat ............. . 28,2 28,4 3 200 800 3 000 8 00
8357: Valtion työtehtävät ...................... . 254,4 246,5 15 100 6 700 14 200 6 000
8358: Palkkaperusteiset toimenpiteet yhteensä ... 1 175,9 1 178,7' 100 900 37 700 101 700 37 000
8359: T~ö!lisyysperusteinen valtionapu investoin-
8360: tethm ................................... . 400 400
8361: Työllisyyskoulutus ....................... . 17 400 26 900 5 16 000
8362: Työllisyydenhoitotoimenpiteiden kohteena
8363: ollut työvoima yhteensä .................. . n. 203 000 120 800 n. 200 000 115 500
8364: Liikkuvuusavustukset .................... . 17,7 18,2 4 4006 4 200 6
8365: Ansioturva .............................. . 730,0 1 547,0 161 800 60 100 169 500 64 000
8366: Perustueva ............................... . 692,3 1 163,0 168 000 51 400 189 000 59 400
8367: Työttömyyseläkkeet ...................... . 699,0 7 976,0 7 48 900 41 000 60 000 50 200
8368: 1. Tilinpäätöksen mukaan.
8369: 2. Ohjelmoitu määrä.
8370: 3. Työvoiman enimmäismäärä.
8371: 4. Nuorten yhteiskuntatakuu 1984 ei sisältynyt momentille Valtionapu työttömyyden lieventämiseen, vaan oli omana momenttinaan Nuorten
8372: yhteiskuntatakuu.
8373: 5. Työllisyyskoulutuksen suorittaneet.
8374: 6. Alkuavustusta saaneet.
8375: 7. Ei sisällä valtion ja kuntien maksamia työttömyyseläkkeitä.
8376:
8377:
8378:
8379:
8380: 4. Työvoimapalvelujen arvtomu
8381: 4_1. Työnvälitys Suomessa solmitaan vuosittain suhdanteista riip-
8382: puen noin 900 000 työsuhdetta. Tähän lukuun
8383: Työvoimatoimistoihin ilmoittautui vuoden verrattuna työnvälityksen markkinaosuus on noin
8384: 1985 aikana 544 800 työnhakijaa. Näistä työttö- 25 %. Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK)
8385: miä oli 393 800 (pl. lomautetut). Työttömiä oli tekemän tiedustelun mukaan 1985 38 % teolli-
8386: noin 6 600 enemmän kuin vuonna 1984. Päätty- suuden avoimiksi tulleista toimipaikoista oli il-
8387: neiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto moitettu työvoimatoimistoon. Toimihenkilöpai-
8388: kertomusvuonna oli 16 viikkoa eli viikon lyhyem- koista noin 16 % oli ilmoitettu työvoimatoimis-
8389: pi kuin 1984. toon. Ilmoitetuista paikoista yli puolet myös
8390: Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 249 000, mi- täytettiin työvoimatoimiston osoittamalla hakijal-
8391: kä on 600 enemmän kuin 1984. Avoinnaolon la.
8392: keskimääräinen kesto oli 22 vuorokautta eli vuo- Työnvälitys tiedottaa avoimista paikoista valta-
8393: rokautta pitempi kuin 1984. Työnvälitykseen kunnallisessa, viikoittain ilmestyvässä, Työmark-
8394: ilmoitetuista työpaikoista täytettiin 224 000. kinat-lehdessä, alueellisissa luetteloissa ja/ tai il-
8395: 14
8396:
8397: moittamalla paikasta henkilökohtaisesti työnha- -aineiston, filmien ja videolaitteiden hankinta on
8398: kijalle. Tiedotustavasta sovitaan työnantajan jäänyt tavoitteestaan.
8399: kanssa.
8400: Avoimiin työpaikkoihin työnvälitys pystyy
8401: yleensä varsin nopeasti osoittamaan työnhakijat. Henkilökohtainen ohjaus
8402: Avoimien paikkojen nopeaa täyttämistä rajoittaa Vuonna 1985 oli ammatinvalinnanohjauksen
8403: kuitenkin entistä selvemmin työpaikkojen ja asiakkaista 38 % perus- ja keskiasteen koulujen
8404: työnhakijoiden alueellinen ja ammatillinen vas- oppilaita. Koulunsa päättäneitä eli aikuisasiak-
8405: taamattomuus. Alueelliselle liikkuvuudelle on kaita oli 62 %, joista valtaosa alle 25-vuotiaita.
8406: olemassa monia esteitä. Osaan työnvälitys ei voi Lähes joka kolmannella asiakkaalla terveydelliset
8407: vaikuttaa kuten asuntotilanteeseen, lasten päivä- seikat olivat olennainen tekijä ammatinvalinnas-
8408: hoidon ja koulunkäynnin järjestelyihin. Paikalli- sa. Em. aikuisasiakkaista runsas puolet oli oh-
8409: sella tasolla kohtaautoon vaikuttavat mm. am- jauksen ohella tai välittömästi sen jälkeen pyrki-
8410: mattitaidolliset esteet, työnhakijoiden toiveet ja mässä työhön.
8411: edellytykset, tarjottujen paikkojen laatu ja palk- Peruskoulussa ja lukiossa ammatinvalinnan-
8412: kataso jne. ohjauksen päätehtävä on jatko-opintoihin ja
8413: Työnvälitykseen ilmoitettujen avoimien paik- edelleen työelämään ohjaaminen. Vuonna 1985
8414: kojen koostumus poikkeaa kaikista avoimista pai- sai peruskoulun päättäluokan oppilaista henkilö-
8415: koista siinä, että suuri osa näistä on määräaikaisia kohtaista ammatinvalinnanohjausta n. 10 %.
8416: ja koulutusvaatimuksiltaan alhaisia. Työvoima- Kun otetaan huomioon, että pelkän perusasteen
8417: toimiston työpaikkarakenteen yksipuolistuminen pohjalta pyrki työmarkkinoille noin 15-18 %
8418: kaventaa työnvälityksen toimintamahdollisuuk- peruskoulun ikäluokasta, on ammatinvalinnan-
8419: sia. Koska avoimet paikat yksipuolistuvat, vaikut- ohjauksen panosta sekä koulutus- että työvoima-
8420: taa tämä myös työnhakijakunnan rakenteeseen ja politiikan näkökulmasta pidettävä riittämättömä-
8421: sillä tavoin työnantajien asenteisiin ja työnväli- nä.
8422: tyksen käyttöön rekrytointikanavana. Vuonna 1985 voitiin päättäluokan oppilaista
8423: Koska avoinna olevien paikkojen ja työttömien ottaa 20 % ammatinvalinnanohjauksen asiak-
8424: työnhakijoiden kohtaaruisongelma vuonna 1985 kaaksi. Ilman rajoituksia olisi asiakasmäärä vähin-
8425: ei ole pelkästään tiedonvälityksellinen, vaan taus- tään kaksinkertainen. Osa lukion oppilaiden oh-
8426: talla olevien monien kohtaanto-ongelmien, tarvi- jaustarpeista siirtyy ylioppilaaksi tulon jälkeen
8427: taan tähän entistäkin enemmän työvoimaneuvo- työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaukseen.
8428: jien työpanosta työttömien sijoittamisessa työ- Yhä useampi pitää lukion jälkeen välivuoden
8429: paikkoihin, joten työvoimaneuvojaa rooli tulee selvittääkseen ammatinvalintaansa ennen pyrki-
8430: entistä keskeisemmäksi. Tehokkaasti toimiva mistä jatko-opintoihin.
8431: työnvälitys edellyttää riittävän ammattitaitoisen Vireillä olevan koulutustakuun kannalta on
8432: henkilökunnan lisäksi myös muiden yhteiskunta- todettava, että koulujen opinto-ohjaus ja työvoi-
8433: sektoreiden toimenpiteitä. mahallinnon ammatinvalinnanohjaus kykenevät
8434: vain rajoitetusti täyttämään tehtävänsä kouluissa.
8435: Tämä näkyy mm. umpimähkäisinä valintoina,
8436: 4.2. Ammatinvalinnanohjaus joista on viime vuosina seurannut noin 15 000
8437: keskeytystä ja runsaan 10 000 oppilaspaikan si-
8438: julkaisutoiminta ja tietopalvelu toutuminen useampikertaiseen koulutukseen lu-
8439: Ammatinvalinnanohjauksen julkaisutoimin- kioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
8440: nan ja tietopalvelun tavoitteena on toimittaa Työvoimatoimistojen alle 25-vuotiaitten asiak-
8441: työelämää ja koulutusta koskevia tietoja kaikille kaitten palvelutarpeet heijastavat niitä puutteita,
8442: ammatillista tulevaisuuttaan suunnitteleville. joita ei kouluaikana ole onnistuttu selvittämään.
8443: Tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha on Epäonnistuminen koulutuspoliittisten tavoittei-
8444: pysynyt vuosittain lähes saman suuruisena ja on den toteutumisessa siirtää ongelmat työvoimapo-
8445: tavoitteeseen nähden ollut riittämätön. Vuonna litiikan piiriin, jossa niitä on tuntuvasti työlääm-
8446: 1985 jouduttiin julkaisujen painoksia mm. pie- pi ratkaista ammatinvalinnanohjauksen keinoin
8447: nentämään, lopettamaan ja myöhentämään. ja voimavaroin.
8448: Tietopalveluihin on pitänyt jättää hankkimatta Koska asiakkaat tulevat yhä useammin opinto-
8449: tarpeellista aineistoa tai sitä on voitu hankkia ohjauksen, kuntoutuslaitoksen, työnvälityksen tai
8450: vain pieniä määriä. Myös videotuotannon, muun yhteistyötahon aloitteesta, on asiakkaiden
8451: 15
8452:
8453: omaehtoinen hakeutuminen ammantinvalinnan- apujärjestelmään. Tämän toiminnan laajenemi-
8454: ohjaukseen jatkuvasti vaikeutunut. Päästäkseen nen on osaltaan tehnyt mahdolliseksi työllisyys-
8455: ohjaukseen on asiakkaalla oltava kärjistynyt ja koulutukseen osallistuvien työsuhteisten määräl-
8456: usein monisyinen ongelma. Tämän seurauksena lisen tason pitämisen entisellään.
8457: ovat ammatinvalinnanohjauksen mahdollisuudet Työllisyyskoulutusta on vuonna 1985 annettu
8458: antaa nuorille apua tavanomaisissa mutta yksilön noin 1 100 pitkäaikaistyöttömälle. Tämä on noin
8459: ammatillisen kehityksen ja työmarkkinoille suun- 500 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavan-
8460: tautumisen kannalta tärkeissä kysymyksissä vaka- omaisen ammatillisen työllisyyskoulutuksen lisäk-
8461: vasti heikentyneet. si pitkäaikaistyöttömiä on osallistunut työelä-
8462: mään ja koulutukseen valmentaville kursseille ja
8463: työkokeilukursseille. Työllisyyskoulutuksen vai-
8464: 4.3. Työllisyyskoulutus kutuksia pitkäaikaistyöttömien työttömyyden
8465: Työllisyyskoulutuksessa oli kertomusvuonna katkaisemiseen ei ole selvitetty.
8466: oppilaita samanaikaisesti keskimäärin 16 000, Työllisyyskoulutuksen suorittaneista oli työssä
8467: mikä on 1 400 oppilasta vähemmän kuin edelli- kahden kuukauden kuluttua koulutuksen päätty-
8468: senä vuonna. Kertomusvuodelle asetettua mää- misen jälkeen lähes 70 %, työttömänä oli 16 %.
8469: rällistä tavoitetta, joka oli keskimäärin 16 500 Kun koulutetuista oli ennen koulutusta työttö-
8470: samanaikaisesti koulutuksessa olevaa, ei näin ol- mänä tai työttömyyden uhkaamana 73 %, on
8471: len täysin saavutettu. koulutuksella voitu vaikuttaa suhteellisen suuren
8472: Valtioneuvosto teki 14.7.1983 periaatepäätök- osan työmarkkina-aseman paranemiseen. Niistä,
8473: sen eräistä työllisyyskoulutuksen voimavarojen jotka koulutukseen tullessaan olivat työttömänä,
8474: käytön tehostamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sai työtä 61 % ja työttömäksi jäi 19 %. Työttö-
8475: ja niiden edellyttämistä rahoitusjärjestelyistä. Tä- myysuhan alaisista työllistyi 76 % ja työttömäksi
8476: mä päätös edellytti kiinteämuotoisen ammatilli- jäi 9 %. Työssä olleista sijoittui koulutuksen
8477: sen koulutuksen oppilasmäärien lisäämistä siten, jälkeen työhön 80 % ja työttömäksi jäi 4 %.
8478: että työllisyyskoulutuksena annettavaa alle 20- Kertomusvuonna kehitettiin työllisyyskoulu-
8479: vuotiaiden peruskoulutusta voidaan asteittain vä- tuksen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää
8480: hentää. Päätöksen mukaan tullaan oppisopimus- pyrkimyksenä siirtää vastuuta lähelle toiminnan
8481: lain perusteella järjestettävää jatko- ja täydennys- toteutusta. Tavoitteena on luoda edellytyksiä
8482: koulutusta kehittämään niin, että ammatillisen alueellisten ja paikallisten koulutustarpeiden no-
8483: peruskoulutuksen saaneille työttömille nuorille peaan ja joustavaan esillesaamiseen ja toteutuk-
8484: tarkoitettua työllisyyskoulutusta voidaan asteit- seen. Vastuu työllisyyskoulutusasioiden hoidossa
8485: tain vähentää. Periaatepäätös edellytti myös työ- jakaantuu työvoima- ja ammattikasvatusviran-
8486: suhteessa olevien lyhytkestoisen työllisyyskoulu- omaisten kesken. Kahden eri viranomaisen erilai-
8487: tuksen toteuttamista muina ammattikursseina. set tavoitteet ja toimintatapa aiheuttavat jossakin
8488: Nuorten alle 20-vuotiaiden osuus työllisyys- määrin ongelmia uudistusten toteuttamisessa.
8489: koulutetuista oli vuonna 1985 12,0 %. Nuorten Päätöksentekovastuuta on kokeiluluonteisesti siir-
8490: osuus laski jonkin verran edellisestä vuodesta retty vuoden 1985 alusta alkaen työvoimaminis-
8491: (vuonna 1984 14,3 % ). Kehitys oli siten asetetun teriöitä ja ammattikasvatushallitukselta työvoi-
8492: tavoitteen suuntainen. Tarve alle 20-vuotiaiden mapiireille ja kurssikeskuksille kolmessa työvoi-
8493: työllisyyskoulutukseen on vähentynyt ikäluokkien mapiirissä Tampereella, Mikkelissä ja Oulussa.
8494: supistuessa, ammattikoulutuspaikkojen lisään- Korkeakoulujen järjestämillä yrittäjäkursseilla
8495: tyessä ja muiden nuorten työllisyyttä parantavien aloitti kertomusvuonna asetetun tavoitteen mu-
8496: koulutus- ja työllistämistoimenpiteiden lisään- kaisesti runsas 800 pienyrittäjää tai yrittäjäksi
8497: tyessä. aikovaa. Yrittäjäkoulutusta järjestettiin työllisyys-
8498: Työssä olevien osuus työllisyyskoulutuksessa koulutuksessa tämän lisäksi jonkin verran myös
8499: olevista oli kertomusvuonna 19,3 %, joka on muiden oppilaitosten toimesta.
8500: suurinpiirtein edellisen vuoden taso. Lähes kol-
8501: mannes työssä olevista osallistuu yrittäjyyteen
8502: liittyvään koulutukseen, joka on ollut laajeneva 4.4. Sijaintineuvonta
8503: koulutusalue. Kertomusvuonna lopetettiin työ- Sijaintineuvonta ja neuvottelumenettely perus-
8504: suhteessa oleville suunnattu lyhytkurssitoiminta, tuvat asetukseen työvoimaministeriöstä sekä val-
8505: jota kurssikeskuksissa järjestettiin 100 % :n val- tioneuvoston ja Teollisuuden Keskusliiton väli-
8506: tiontuella ja siirryttiin 85 % :lla tuettuun valtion- seen sijaintineuvottelusopimukseen. Sopimuksen
8507: 16
8508:
8509: mukaan työvoimaministeriö ja Teollisuuden kes- ohjaamiseen. Tätä neuvontaa varten työvoimatoi-
8510: kusliitto suorittavat vuosittain tiedustelun yritys- mistojen käyttöön toimitettiin ammatinharjoitta-
8511: ten tulevasta työvoimatarpeesta. Vuoden 1985 jaksi ja yrittäjäksi ryhtyvän opas.
8512: yritystiedusteluun vastasi kaikkiaan 521 Teolli- Kertomusvuonna tiedotettiin erityisesti metal-
8513: suuden Keskusliiton jäsenyritystä. Toimipaikkoja liteollisuuden ja vaatetusteollisuuden yrityksille
8514: näissä yrityksissä oli kaikkiaan 2 030. näiden alojen työvoimavaroista ja työvoimakapei-
8515: Kertomusvuonna kehitettiin edelleen työvoi- kaista eri alueilla. Tiedotuksessa käytettiin työ-
8516: mahallinnon työnantaja-asiakkaille kohdistetta- voimatoimistoittain suoritettua selvitystä, jossa
8517: vaa tiedotustoimintaa. Tässä tarkoituksessa täy- arvioitiin sekä vapaana oleva että koulutuksen
8518: dennettiin esitesarjaa työvoimahallinnon palve- kautta saatavan työvoiman määrä sekä vaikeasti
8519: luista ja tukitoimenpiteistä. Esitesarjalla tuetaan täytettävät työpaikat.
8520: työvoimatoimistojen virkailijoiden työnantajapal- Yrityskohtaisia neuvonta- ja neuvottelutapauk-
8521: veluita. Yritystoiminnan tuntemusta pyrittiin vir- sia oli kertomusvuonna yhteensä 85. Näistä noin
8522: kailijoiden keskuudessa parantamaan myös sisäi- neljännes oli sijaintineuvottelusopimukseen pe-
8523: sen koulutuksen avulla. rustuvia neuvotteluja ja loput hankekohtaisia
8524: Kertomusvuonna kiinnitettiin asiakaspalvelus- selvityksiä sijaintipaikkaa etsiville yrityksille tai
8525: sa huomiota myös työvoimahallinnon henkilö- uuden yrityksen perustamista suunnitteleville
8526: asiakkaiden yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi henkilöille.
8527:
8528:
8529:
8530:
8531: 5. Muiden toimenpiteiden arvwmu
8532: 5 .1. Työllisyydenhoitotoimenpiteet nuorille, pit- ongelma tulee säilymään. Työvoimaministeriössä
8533: käaikaistyöttömille ja työrajoitteisille toimineen Nuorten työllisyyden erityisohjelma-
8534: työryhmän mietinnön mukaan työttömissä nuo-
8535: Nuoret rissa on ja tulee olemaan noin kymmenisentuhat-
8536: Työttömäksi joutui kertomusvuonna kaikkiaan ta ammattitaidotoma ja/tai koulutushalutoma
8537: 156 000 alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Keskimää- nuorta, joiden työllistämisessä on suuria vaikeuk-
8538: Sia.
8539: rin kuukaudessa heitä oli 36 700. Tammikuussa
8540: 1985 nuoria työttömiä oli noin 44 000 ja tammi- Nuorten työllistämis- ja koulutustoimenpiteet
8541: kuussa 1986 noin 42 500. Ainoastaan Tampe- näyttävät auttavan niitä, joiden ongelmat ovat
8542: reen, Jyväskylän ja Kuopion työvoimapiireissä pienimmät. Todellisissa vaikeuksissa työmarkki-
8543: nuorten työttömien määrä oli näiden kahden noilla oleville nuorille on pyrittävä kehittämään
8544: vertailuajankohdan välillä kohonnut, muissa se sellaisia uusia, epätavallisiakin toimenpiteitä, jot-
8545: oli pysynyt ennallaan tai alentunut. ka auttavat juuri heidän ongelmiinsa. Samoin
8546: Nuorisotyöttömyys on vähentynyt jatkuvasti olisi kyettävä käyttämään hyväksi ja tukemaan
8547: joskaan vuoden 1985 tulo- ja menoarvion tavoi- kunnissa virinneitä aloitteita nuorille sopivien
8548: tetta alle 25-vuotiaiden työttömyyden katkaise- ratkaisujen toteuttamiseksi.
8549: misesta korkeintaan vuoteen ei kertomusvuonna
8550: saavutettu. Myös nuorten pitkäaikaistyöttömyys Pitkå"aikaistyöttömät
8551: on alentunut. Kun nuoria pitkäaikaistyöttömiä Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt selvästi
8552: oli vuonna 1984 keskimäärin noin 1 500, heitä vuodesta 1983. Näin tapahtui myös kertomus-
8553: oli kertomusvuonna keskimäärin noin 950. Lähes vuonna. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä
8554: kaikille nuorille pitkäaikaistyöttömille on tehty olleista oli kertomusvuonna 13 200 ja heistä yli 2
8555: työ- tai koulutuspaikkatarjouksia. vuotta työttömänä olleista keskimäärin 4 300
8556: Toteutetut koulutus- ja työvoimapoliittiset toi- henkilöä. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvion
8557: menpiteet ovat olleet nuorisotyöttömyyttä alenta- tavoitteena oli katkaista pitkäaikaistyöttömyys
8558: via. Vaikka nuorten työttömyyden suunta onkin korkeintaan kahteen vuoteen. Tammikuussa
8559: ollut aleneva ja vaikka suuren osan työttömyydes- 1985 kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli
8560: tä voidaan katsoa olevan luonnollista paikan 11 % ja tammikuussa 1986 heitä oli 8 %. Tam-
8561: hakemista työmarkkinoilla, nuorisotyöttömyyden pereen työvoimapiiriä lukuunottamatta pitkäai-
8562: 17
8563:
8564: kaistyöttömien osuus kaikista tyottomistä pysyi nut ammattitaito ja fyysinen työrajoite ovat ylei-
8565: ennallaan tai laski. Myös hallitusohjelmassa tar- simpiä työllistymättömyyden syitä. Työvoima-
8566: koitettujen pitkäaikaistyöttömien määrä laski neuvojien arvioinnin mukaan lähes puolet pitkä-
8567: tammikuusta 1985 (6 818) verrattuna tammikuu- aikaistyöttömistä on sellaisia, jotka eivät todelli-
8568: hun 1986 (4 577). suudessa ole työmarkkinoiden käytettävissä.
8569: Pitkäaikaistyöttömyys ei ole pelkästään työvoi- Pitkäaikaistyötön on useasti hyvin moniongel-
8570: mapoliittisin toimenpitein hoidettava ongelma. mainen. Näiden ongelmien hahmottamiksi ja
8571: Pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ikäänty- ratkaisemiseksi tarvitaan aikaa ja henkilökohtaista
8572: neitä, ammattitaidottomia sekä sosiaalisesti, fyy- palvelua. Tehdyn selvityksen mukaan työnväli-
8573: sisesti ja psyykkisesti työrajoitteisia. Pitkäaikais- tyksen henkilöresursseja uudelleen suuntaamaila
8574: työttömyys päättyykin noin joka toisessa tapauk- voitaisiin työttömyysjaksoja merkittävästi lyhen-
8575: sessa siirtymiseen eläkkeelle tai muutoin työvoi- tää pienin valtiontaloudellisin kustannuksin. Jos
8576: man ulkopuolelle. Huomattavaa kuitenkin on, henkilökohtaiseen palveluun ja työpaikan etsimi-
8577: että noin 20 % työllistyy omatoimisesti tai työn- seen voitaisiin käyttää enemmän aikaa, myös
8578: välityksen myötävaikutuksella avoimille työmark- työllistävien toimenpiteiden käyttö saattaisi te-
8579: kinoille ilman tukitoimia. hostua. Useasti pitkäaikaistyöttömän ongelmaan
8580: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvion mukaan toisi ratkaisun suojatyöpaikkojen lisääminen.
8581: kunnalliseen työllistämistukeen oli osoitettu 70
8582: miljoonan markan määräraha hallitusohjelman Työrajoitteiset
8583: mukaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Työrajoitteisten työllistämisessä aikaisempien
8584: Määrärahalla piti työllistää keskimäärin 2 000 vuosien tapaan painotettiin työrajoitteiten työllis-
8585: pitkäaikaistyötöntä. Tähän ei kuitenkaan päästy tämistä avoimien työmarkkinoiden työpaikkoi-
8586: ja toisessa lisäbudjetissa jouduttiin tavoitetta las- hin. Tämä toimintaote näkyi myös toimintaa
8587: kemaan keskimäärin 1 000 työllistettyyn. kuvaavissa luvuissa. Työhönsijoitusten määrä il-
8588: Keskimäärin sama määrä pitkäaikaistyöttömiä man tukitoimenpiteitä kasvoi vuoden 1984
8589: tuli työllistää valtion työtehtävien avulla. Tätä- 3 500:sta 4 400:aan. Samoin omatoimisesti sijoit-
8590: kään tavoitetta ei saavutettu. Valtion työllisyys- tuneiden määrä kasvoi 4 300:sta 5 lOO:aan.
8591: työt aloittaneista 9 950 henkilöstä 682 oli halli- Tämän myönteisen kehityksen edellytyksenä
8592: tusohjelman mukaisia pitkäaikaistyöttömiä. Yli on ollut se, että terveydenhuollon yksiköistä on
8593: vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista aloit- aikaisempaa joustavammin saatu työkunnon tut-
8594: taneista oli noin 1 400. Lisämenoarviossa muu- kimuksia ja toisaalta entistä aktiivisemmin han-
8595: tettiin momenttiperusteluja siten, että määrära- kittu työkokeilupaikkoja avoimilta työmarkki-
8596: halla työllistetään keskimäärin 400 hallitusohjel- noilta.
8597: man mukaista pitkäaikaistyötöntä. Työllistäminen etenkin yksityiselle sektorille
8598: Pitkäaikaistyöttömiä työllistettiin myös pitkäai- edellyttää usein perusteellista työkunnon selvitys-
8599: kaistyöttömien työllistämistukikokeilun avulla. tä ja työkokeilua työpaikalla. Kertomusvuonna
8600: Vuoden aikana työn aloitti 1 125 henkilöä, joista näihin tarkoituksiin osoitetut määrärahat olivat
8601: yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli olemassaolevaan tarpeeseen nähden riittämättö-
8602: noin 34 % ja yhtäjaksoisesti yli 2 vuotta työttö- mät. Tästä seurasi se, että varsinaisia työllistäviä
8603: mänä olleita 7 %. Lyhyistä työnhaun keskeytyk- toimenpiteitä ei voitu toteuttaa siinä laajuudessa
8604: sistä johtuu, että työnvälitystilastossa yhtäjaksoi- kuin muutoin olisi ollut mahdollista.
8605: nen työttömyys ennen työllistymistä onkin
8606: useimmiten lyhyempi kuin asetuksessa vaadittu
8607: yksi vuosi. Kokeilu jatkuu vuoden 1986 lop- 5.2. Työttömyyden alueellisten erojen supistami-
8608: nen
8609: puun. Lopullista arviointia ei voi tässä vaiheessa
8610: esittää. Eduskunnan ilmaiseman käsityksen mukaan
8611: Tehdyn selvityksen mukaan 1) työvoiman ky- "työllisyyden hoidon eräänä tavoitteena on edel-
8612: synnän puute ei näytä olevan ratkaisevin seikka leen alueellisten työttömyyserojen supistami-
8613: sille, että monet pitkäaikaistyöttömistä eivät työl- nen". Päättäessään työllisyyden hoitoon osoitet-
8614: listy. Sosiaalinen työrajoite (päihteiden väärin- tujen määrärahojen alueellisesta jaosta valtioneu-
8615: käyttö), ikääntyneisyys, puuttuva tai vanhentu- vosto on ottanut tämän näkökohdan huomioon.
8616: Määrärahoja alueellisesti jakaessaan valtioneuvos-
8617: 1
8618: ) Miksi pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty? Sääski Niilo.
8619: to on noudattanut myös eduskunnan vuoden
8620: Työvoimakatsaus 1985:4. 1983 alussa hyväksymää kantaa, jonka mukaan
8621:
8622: 3 360815Q
8623: 18
8624:
8625: palkkaukseen Osoitettavia määrärahoja myönnet- hyen tähtäimen suunnitteluohjeissa edellytti, et-
8626: täessä on syytä ottaa suhteellisen työttömyyden tä työvoimapiirien toimistot jakavat määrärahat
8627: ohessa huomioon myös työttömien määrä ja sen edelleen työvoimatoimistoittain siten, että suun-
8628: odotettavissa olevat muutokset sekä arvioitujen nittelukauden lopussa minkään kunnan työttö-
8629: avoimien työpaikkojen ja koulutuspaikkojen lu- myysaste ei olisi yli 10 %. Näin pyrittiin luo-
8630: kumäärä samoin kuin arvioitu alueellinen muut- maan edellytykset alueellisten työttömyyserojen
8631: totappio. Alueellisten työttömyyserojen supista- supistamiselle.
8632: minen otettiin vielä erityisesti huomioon siten, Alueellisten työttömyyserojen kehitystä on vai-
8633: että niille kunnille, joiden työttömyysaste ylittää kea yksiselitteisesti mitata. Seuraavassa taulukossa
8634: 10 %, erotettiin palkkaukseen osoitetuista mää- esitetääm työvoimapiireittäin työttömien määrän
8635: rärahoista 100 miljoonaa markkaa. ja työttömyysasteen kahitys tammikuun 1985 ja
8636: Tämän lisäksi työvoimaministeriö omissa ly- tammikuun 1986 tilannetta kuvaavilla luvuilla.
8637:
8638:
8639:
8640:
8641: Työvoimapiiri T0öttömien määrä Erotus Työttömyysaste Erorus
8642: 1 85 1986 1985 % 1986 %-yks.
8643: Helsinki ..................................... 13 409 15 052 + 1 643 2,0 2,3 + 0,3
8644: Turku ........................................ 13 694 15 489 + 1 795 4,8 5,4 + 0,6
8645: Tampere ..................................... 24 993 27 419 + 2 426 7,4 8,0 + 0,6
8646: Kouvola ····································· 17 943 19 078 + 1 135 7,1 7,5 +0,4
8647: Mikkeli ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 043 8 396 + 353 7,7 7,7 + 0,0
8648: Vaasa ........................................ 12 544 13 122 + 578 5,7 5,8 + 0,1
8649: Jyväskylä ..................................... 10 380 11 422 + 1 042 8,5 9,4 + 0,9
8650: Kuopio ······································ 11 313 11 995 + 682 8,8 9,4 + 0,6
8651: Joensuu ...................................... 9 735 9 110 625 10,8 10,6 -0,2
8652: Kajaani ······································ 7 108 6 831 277 14,8 13,7 -0,9
8653: Oulu ········································ 16 435 17 329 + 894 10,3 11,0 + 0,7
8654: Rovaniemi ··································· 14 020 14 241 + 221 13,9 14,0 + 0,1
8655: Yhteensä 159 617 169 484 + 9 867 6,4 6,7 + 0,3
8656:
8657:
8658:
8659:
8660: Tammikuussa 1985 neljän eteläisen työvoima- haisimman (Helsinki) ja korkeimman (Rovanie-
8661: piirin alueella kaikista työttömistä oli 44 % ja mi) työvoimapiirin kehitystä, päädytään samaan
8662: tammikuussa 1986 vastaava luku oli 45,5 %. lopputulokseen: alueelliset työttömyyserot ovat
8663: Kertomusvuoden aikana neljän eteläisen työvoi- vuoden aikana supistuneet, mutta pääasiassa siitä
8664: mapiirin osuus kaikista työttömistä oli kasvanut syystä, että työttömyys eteläisissä työvoimapiireis-
8665: 1,5 %-yksiköllä. Työttömien määrällä mitaten sä on kasvanut muita alueita enemmän.
8666: alueelliset työttömyyserot ovat supistuneet, mut- Työvoimaministeriön asettama tavoite työttö-
8667: ta supistuminen johtuu siitä, että eteläisten työ- myysasteen alentamisesta kaikissa kunnissa alle
8668: voimapiirien työttömien määrä on kasvanut 10 % :n ei toteutunut. Kuntia, joiden työttö-
8669: en.emmän kuin muiden työvoimapiirien työttö- myysaste vuoden 1985 tammikuussa oli yli 10 %,
8670: mten määrä. oli 95. Tammikuussa 1986 näiden kuntien luku-
8671: Vuoden alussa Helsingin, Turun ja Vaasan määrä oli 113.
8672: työvoimapiirin yhteinen työttömyysaste oli
8673: 3,4% ja vuoden päästä se oli 3,8 %. Vertailu-
8674: alueen vastaavat luvut olivat 13,0% ja 13,1 %. 5.3. Työllistämiskustannukset
8675: Ryhmien työttömyysasteen erotus vuoden alussa
8676: oli 9,6 %-yksikköä ja vuoden päästä 9,3 %- Työllistämisroimenpiteitä suunniteltaessa ja
8677: yksikköä. Työttömyysasteiden erotus vuoden ai- päätettäessä niiden laajuudesta tarvitaan tietoa
8678: kana oli pienentynyt. Myös työttömyysasteen yksikkökustannuksista. Seuraavassa taulukossa on
8679: eroilla mitaten alueelliset työttömyyserot ovat siis kaavamaisesti esitetty eri työllistämistoimenpitei-
8680: supistuneet. den valtiolle aiheuttamat kustannukset työllistet-
8681: Jos vielä tarkastellaan työttömyysasteeltaan al- tyä kohti:
8682: 19
8683:
8684: Investoinnit mk/kk mk/v ovat hyvin kalliita verrattuna palkkaperusteisiin
8685: Valtion työt .......................... . 22 000 265 000 työllistämistoimenpiteisiin. Investointikustan-
8686: Työllisyystyöt ........................ . 21 000 247 000
8687: Kuntien ja kuntainliittojen työt ....... . 25 000 304 000 nukset eivät ole vertailukelpoisia palkkaperustei-
8688: Työl!isyysperusteinen valtionapu inves- siin työllistämiskustannuksiin, koska ne sisältävät
8689: tmn teihm ......................... . 12 500 150 000 syntyvää pääoman muodostusta. Lisäksi niiden
8690: (arvio) käyttäminen valikoivana työllisyydenhoitokeino-
8691: Palkkaperusteiset na on vaikeaa ottaen huomioon töiden koneeliis-
8692: Kunnallinen työllistämistuki .......... . 2 500 30 000 tumisen ja vaadittavan ammattitaidon.
8693: Nuorten yhteiskuntatakuu ............ . 1 000 12 000
8694: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuki- Palkkaperusteisista työllisyydenhoidon toimen-
8695: kokeilu ............................ . 3 900 47 000 piteistä kustannuksiltaan valtiolle alhaisin on
8696: Työrajoitteisten erityistyöllistäminen .. . 4 200 50 000 nuorten yhteiskuntatakuu. Toimenpidettä ei ny-
8697: Valtion työtehtävät ................... . 3 400 41 000 kytasosta kuitenkaan voi suuressa määrin enää
8698: Metsänhoidolliset työt ................ . 4 300 52 000
8699: Starttiraha ........................... . 2 500 30 000 laajentaa, koska kohderyhmän tarpeet tulevat
8700: Työllisyyskoulutus .................... . 4 700 56 000 tälläkin määrärahan tasolla tyydytetyksi.
8701: Kustannuksiltaan suhteellisen alhainen on
8702: Ylläolevasta taulukosta käy ilmi se, että inves- myöskin valtio starttiraha. Saatujen kokemusten
8703: tointien avulla luodut työpaikat työllisyysmielessä perusteella määräraha ei ole ollut riittävä.
8704:
8705:
8706:
8707: 6. Palkkaturva
8708: Vuonna 1985 maksettiin palkkaturvaa työnte- hakemukset ja ennen lain muutoksen voimaantu-
8709: kijöille työnantajan maksukyvyttömyyden joh- loa jätetyt muut palkkaturvahakemukset.
8710: dosta 87,9 miljoonaa markkaa. Palkkaturvalain Työvoimapiirien toimistojen ratkaisuista palk-
8711: ensimmäiseen soveltamisvuoteen 1974 verrattuna katurva-asioissa saadaan tietyissä asioissa valittaa
8712: määrä oli lähes kolmikymmenkertainen ja vuo- työvoimaministeriöön. Näitä valituksia tehtiin
8713: desta 1984 lisäystä on yli 24 miljoonaa markkaa. ministeriölle vuoden 1985 aikana 70 työvoimapii-
8714: Palkkaturvana maksetuista määristä saatiin pe- rin toimiston päätöksestä.
8715: rittyä takaisin työnantajilta vuoden 1985 aikana Palkkaturvana maksettu markkamäärä jakaan-
8716: 30,4 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi perittiin tui ministeriön ja työvoimapiirien kesken siten,
8717: korkoina 6,9 miljoonaa markkaa. että eniten maksettiin Helsingin työvoimapiirin
8718: Palkkaturvalain mukaan työntekijälle palkka- toimistosta eli 14 % kokonaismäärästä, seuraavi-
8719: turvana maksettujen määrien ja työnantajalta na mtmsteriö 13 %, Tampereen työvoimapiirin
8720: perittyjen pääomamäärien erotuksen korvaa val- toimisto 12,7 %, Kouvolan työvoimapiirin toi-
8721: tiolle työttömyyskassalaissa tarkoitettu työttö- misto 12,5, Turun työvoimapiirin toimisto
8722: myyskassojen keskuskassa. 11,7 %. Muiden työvoimapiirien osuudet koko-
8723: Palkkaturvalain muuttamisesta annetulla, naismäärästä olivat 2,4 % :n ja 6,4 % :n välillä.
8724: 1.11.1984 voimaantulleella lailla (70/ 84 ja 4031 Palkkaturvaa maksettiin vuoden 1985 aikana
8725: 84) on päätöksenteko palkkaturva-asioissa siirret- yhteensä 10 782 työntekijälle. Työnantajia, joi-
8726: ty työvoimaministeriöitä työvoimapiirien toimis- den palveluksessa olleille työntekijöille palkka-
8727: toille. Ministeriön ratkaistavina ovat vuonna 1985 turvaa maksettiin oli 1 781. Hylkääviä päätöksiä
8728: olleet merimiesten palkkaturvalain nojalla tehdyt tehtiin 1 402.
8729:
8730:
8731:
8732:
8733: 7. Työttömyysturva
8734: Työttömyysturvalaki tuli voimaan 1985 alussa. saamisen edellytysten yhtenäistäminen, hallin-
8735: Uudistuksen tarkoituksena oli parantaa erityisesti non uudistaminen sekä muutoksenhakujärjestel-
8736: osa-aikaistyöntekijöiden ja pitkäaikaistyöttömien män kehittäminen. Työvoimapoliittisena tavoit-
8737: asemaa työttömyysetuuksien tasoa korottamalla teena oli myös työhön hakeutumisen edistämi-
8738: ja saattamalla etuudet veronalaisiksi, päivärahan nen ja työttömyysaikojen lyheneminen.
8739: 20
8740:
8741: Koska uuden järjestelmän soveltaminen käyn- Työttömyysturvan hallinto uudistettiin siten,
8742: nistyi kertomusvuoden alussa, ei vielä tässä vai- että se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle
8743: heessa voida tarkasti arvioida, onko uudistukselle muutoin kuin työvoimapoliittisten asioiden osal-
8744: asetetut tavoitteet toteutuneet ja mitä vaikutuk- ta, jotka kuuluvat työvoimaministeriölle. Perus-
8745: sia uuden järjestelmän soveltamisella on ollut. tuevan hoitaminen siirrettiin samassa yhteydessä
8746: Sosiaalivaliokunta on hallituksen työttömyystur- kansaneläkelaitokselle. Uudistuksella pyrittiin va-
8747: valakia koskevan esityksen johdosta antamassaan pauttamaan työvoimahallinoon henkilöstöresurs-
8748: mietinnössä edellyttänyt, että hallitus kahden seja työvälityksen tehostamiseen. Kertomusvuo-
8749: vuoden kuluessa lain voimaantulosta antaa selon- den aikana ei työttömyysturvauudistuksen kui-
8750: teon sen sosiaali- ja työvoimapoliittisista vaiku- tenkaan ole voitu katsoa vähentäneen työttö-
8751: tuksista ja toimeenpanosta. Selonteossa tulee eri- myysturvan hoitoon käytettyä aikaa.
8752: tyisesti selvittää tarveharkinnan vaikutuksia, osa- Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä uudis-
8753: aikaisten työntekijöiden työttömyysturvaa sekä tettiin myös muutoksenhakujärjestelmä täysin.
8754: koko työttömyysturvan ja sen hallinnon kustan- Muutoksella pyrittiin oikeusturvan lisäämiseen.
8755: nuksia. Vasta tämän selonteon yhteydessä voi- Aiemmin työttömyyskorvausjärjestelmässä muu-
8756: daan perusteellisesti arvioida työttömyysturvauu- toksenhakujärjestelmä oli puutteellinen ja kassa-
8757: distuksen onnistumista. avustusjärjestelmässä se puuttui muodollisesti ko-
8758: Työttömyysturvauudistus merkitsi työttömyys- konaan. Eräänä puutteena uudessa muutoksen-
8759: päivärahojen tason nousua. Nousu on ollut suu- hakujärjestelmässä on valtionasiamiehen puuttu-
8760: rin työttömyyskassojen jäsenten saamissa päivära- minen. Kertomusvuoden aikana työttömyystur-
8761: hoissa. Uudistuksessa tuli työttömyyspäiväraha- valautakuntaan saapui 3 805 valitusta, joista vuo-
8762: menoihin noin 500 miljoonan markan nettoli- den loppuun mennessä oli ratkaistu 1 680. Vuo-
8763: säys. den lopussa valitusten käsittelyaika oli noin puoli
8764: Uudistuksen tavoitteena on myös ollut työttö- vuotta. Muutoksenhakujärjestelmän voimaantu-
8765: myysturvan saaminen entistä kattavammaksi. Tä- lon toimeenpanoon liittyvien ylimenokauden il-
8766: hän on pyritty muun muassa tarvaharkintasään- miöiden vuoksi valitusajan lopullista pituutta ei
8767: nöksiä muuttamalla ja osa-aikaistyöntekijöiden voida vielä arvioida. Vakuutusoikeus ei vielä
8768: työttömyysturvaa parantamalla. Tältä osin tavoite vuoden 1985 aikana ratkaissut yhtään työttö-
8769: näyttää toteutuneen. Vuonna 1984 työttömyys- myysturvaa koskevaa valitusta.
8770: päivistä oli 75 prosenttia sellaisia, joilta makset-
8771: tiin työttömyyspäivärahaa. Vuonna 1985 vastaava
8772: määrä oli 80 prosenttia.
8773:
8774:
8775:
8776:
8777: 8. Työvoimahallinnon henkilöstö
8778: 8 .1. Henkilöstön määrä määräänsä vuonna 1985 ja että tästä syystä sekä
8779: palkkaperusteisten tukimuotojen hallinnollisen
8780: Hallinnon henkilöstö oli kertomusvuonna lisääntymisen vuoksi entistä vähemmän työaikaa
8781: 2 723, joista ei-pysyvassa työsuhteessa 407. Ei- jäi varsinaisen työnvälityksen hoitamiseen. Selvi-
8782: pysyvän henkilöstön lisääntymiseen on vaikutta- tykset 1 viittaavat myös suuntaan, että työttömyy-
8783: nut myös työvoimapoliittisten toimenpidekokei- den kestoa saataisiin lyhennetyksi lisäämällä vaki-
8784: lujen henkilöstö. Vakinaistamisesta huolimatta naisten työvoimaneuvojien määrää siellä, missä
8785: henkilöstön kokonaismäärän kehitys ei ole ollut työttömien määrä on suurin yhtä työvoimaneuvo-
8786: riittävä turvaamaan palvelujen saantia. Työvoi- jaa kohden.
8787: maministeriön henkilöstösuunnittelutyöryhmä
8788: on arvioinut pysyvän henkilöstön lisätarpeeksi
8789: 1
8790: vuonna 1985 runsaat 200 henkilöä (asetelma 2). ) Työttömyydenkeston alueellisista eroista. Sääski Niilo
8791: Työvoimaneuvojat arvioivat, että työvoimapo- & Jokiperä Timo. Työvoimakatsaus 1986, nro 2-3
8792: (tulossa). Ehdotus toimenpiteistä pitkäaikaistyöttömyy-
8793: liittisten lausuntojen antaminen työttömyystur- den alentamiseksi. Työvoimaministeriö 28.2.1986 (työ-
8794: van maksatuksen perusteeksi lisäsi heidän työ- ryhmä).
8795: 21
8796:
8797: Asetelma 2. Henkilöstön lisätarve työvoimapiireittäin vuonna 1985
8798: Työvoimapiiri Työvoima- Lisä- Työn- , Työttömiä Työnhakijoita/ Avoimia
8799: neuvojia 1 ) tarve 2 ) hakijoita ') tyovoi~a- tkö-
8800: neuvoJia paik oja')
8801:
8802: Helsinki ····································· 256 50 65 200 44 000 255 66 900
8803: Turku .. , ....... , ..................... , ..... -. 135 40 53 400 35 900 396 25 300
8804: Tampere , , , , , , , , , , ........................... 171 52 88 500 57 600 518 28 100
8805: Kouvola ..................................... 154 29 60 400 43 800 392 21 300
8806: Mikkeli ······································ 71 12 27 000 19 800 380 11 900
8807: Vaasa ........................................ 116 8 42 300 30 800 365 18 400
8808: Jyväskylä ..................................... 82 24 33 700 25 900 411 10 500
8809: Kuopio ······································ 103 8 35 400 26 700 344 21 800
8810: 74 3 26 ~00 20 500 354 8 800
8811: ~~j~~~i:::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 53 -1 20 300 16 100 383 5 900
8812: Oulu ········································ 132 -2 51 100 39 800 387 17 400
8813: Rovaniemi ··································· 100 -2 41 200 32 800 412 12 900
8814: Yhteensä 1 447 221 544 800 393 800 377 249 200
8815: 1
8816: ) Työvoimatoimistojen pysyvässä palvelusuhteessa oleva henkilöstö (työvoimaneuvojat) TVM:n henkilöstösuunnittelu-
8817: työryhmän (HESSU) arvioinnin mukaan (ei sisällä ammatinvalintapsykologeja, puhelinvaihteen hoitajia, vahtimesta-
8818: reita eikä monistustyötä tekeviä henkilöltä).
8819: 2
8820: ) Henkilöstösuunnittelutyöryhmän arvio tehty työvoimatoimistoittain. Arvioitaessa on otettu huomioon alueen
8821: asukasluku, vuoden aikana työvoimatoimistossa asioineiden työnhakijoiden, ilmoitettujen avointan työpaikkojen,
8822: työllisyyskurssin suorittaneiden ja työllistämistoimenpitein sijoitettujen määrät.
8823: 3) Vuoden aikana työvoimatoimistoissa asioineet työnhakijat ja ilmoitetut avoimet työpaikat.
8824:
8825:
8826:
8827:
8828: 8.2. Henkilöstökoulutus vat edellytyksiå ja suuntaviivoja koko henkilöstö-
8829: koulutuksen ja erityisesti uusien virkailijoiden
8830: Tulokaskoulutus on ollut aikaisempina vuosia tulokaskoulutuksen tehokkaalle toteuttamiselle.
8831: määrällisesti riittämätöntä ja kapealaista. Vuoden Niiden mukaan tulokaskoulutukseen varataan
8832: 1985 aikana käynnistyivät hallinnon keskeisten 5-7 viikkoa uutta virkailijaa kohti. Uusien vir-
8833: virkailijaryhmien, johdon, ammatinvalinnan- kailijoiden lisäys kertomusvuotena oli niin suuri,
8834: ohjaajien, työvoimaneuvojien ja toimistovirkaili- että muun henkilöstökoulutuksen osuutta jou-
8835: joiden, perusteelliset koulutusohjelmat. Ne luo- duttiin supistamaan.
8836: Lti'te*
8837:
8838:
8839:
8840:
8841: TYÖLLISYYDEN HOIDON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
8842:
8843:
8844: SISÄLLYSLUETTELO
8845:
8846: Sivu Sivu
8847: 1. Talouden ja työllisyyden kehitys. . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3 .1. 9. Alueelliset kuntien työllisyys- ja elin-
8848: 1.1. Taloudellinen kehitys v. 1985 . . . . . . . . . . . . . . 25 keinopoliittiset hankkeet. . . . . . . . . . . . 34
8849: 1. 2. Työllisyyden kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3. 1.10. Muu valtionapu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
8850: 3 .1.11. Työllisyysperusteinen valtionapu in-
8851: 2. Työllisyyden hoidolle asetetut tavoitteet . . . . . . . . . 29 vestointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
8852: 2.1. Valtioneuvoston tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 3.1.12. Työrajoitteisten työhönsijoittami-
8853: 2.2. Työvoimahallinnon tavoitteet.............. 31 nen............................... 35
8854: 3.2. Työvoimavarojen kehittäminen ja ohjaami-
8855: 3. Työllisyys- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet . . . 31 nen....................................... 36
8856: 3 .1. Työllisyyden hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3.2.1. Työnvälitys......................... 36
8857: 3.1.1. Valtion työt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 3.2.2. Työllisyyskoulutus.................. 37
8858: 3.1.2. Kuntien työt....................... 31 3.2.3. Ammatinvalinnanohjaus............ 38
8859: 3.1.3. Valtioneuvoston työllisyysehtopäätös 32 3.2.4. Sijaintineuvonta.................... 39
8860: 3.1.4. Kunnallinen työllistämistuki........ 32 3. 3. Työttömien toimeentuloturva ja palkkaturva 40
8861: 3.1.5. Valtion työtehtävät................. 33 3.3.1. Työttömyysturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
8862: 3.1.6. Nuorten yhteiskuntatakuu . . . . . . . . . . 33 3.3.2. Työttömyyseläke ja eroraha . . . . . . . . . 41
8863: 3 .1. 7. Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- 3.3.3. Palkkaturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
8864: tukikokeilu......................... 33
8865: 3 .1. 8. Metsänhoidolliset työt . . . . . . . . . . . . . . 34 Taulukot ...................................... .
8866:
8867:
8868:
8869:
8870: * Liitteen on valmistellut työvoimaminiSteriön asettama työllisyyskertomustyöryhmä. Liitteeseen on tehty eräitä
8871: muutoksia ja lisäyksiä työllisyysasiainneuvottelukunnan toivomuksesta.
8872: 1
8873:
8874: 1
8875:
8876: 1
8877:
8878: 1
8879:
8880: 1
8881:
8882:
8883:
8884:
8885: 1
8886:
8887: 1
8888:
8889: 1
8890:
8891: 1
8892: 1. Talouden ja työllisyyden kehitys
8893: 1.1. Taloudellinen kehitys v. 1985 toiminnassa tuotanto kasvoi puolen prosentin
8894: verran. Lisäys painottui maa- ja vesirakentami-
8895: Kansainvälinen talous seen.
8896: Kansainvälinen suhdannekehitys kääntyi v. Vuonna 1985 palveluelinkeinojen tuotanto
8897: 1985 laskusuuntaan. Tuolloin OECD-maiden kasvoi 4 %. Nopeinta nousu oli rahoitus-, va-
8898: keskimääräinen tuotannon kasvu oli ennakkotie- kuutus- ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa
8899: tojen mukaan 2 314 %. Kasvu hidastui edellises- sekä liikenteessä. Kaupan ja yhteiskunnallisten
8900: tä vuodesta yli kaksi prosenttiyksikköä. Yhdysval- palvelusten tuotanto koheni keskiarvoa vähem-
8901: män.
8902: tain taloudellisen kehityksen muutokset vaikutta-
8903: Alkutuotannon kehitys jäi selvästi muita pää-
8904: vat ratkaisevalla tavalla OECD-maiden keskiarvo-
8905: lukuihin. Vuonna 1985 Yhdysvaltain kansan- elinkeinoja huonommaksi. Maatalouden tuotan-
8906: tuote kasvoi 2. 5 % eli runsaat neljä prosenttiyk- to väheni jyrkästi eli 7. 5 %. Lasku aiheutui mm.
8907: sikköä edellisvuotista vähemmän. Japanissa tuo- maidon tuotannon supistumisesta. Viljasato oli
8908: edellisvuotisen suuruinen. Metsätalouden tuotan-
8909: tannon kasvu hidastui vajaan prosenttiyksikön.
8910: OECD:n eurooppalaisissa jäsenmaissa talouden to kasvoi 3 112 %. Kasvu painottui vuoden alku-
8911: kasvuvauhti ei edellisestä vuodesta olennaisesti puoliskolle.
8912: heikentynyt.
8913: Läntisten teollisuusmaiden inflaatio hidastui v.
8914: 1985. Kuluttajahinnat kohosivat OECD-maissa Ulkomaankauppa
8915: keskimäärin vajaat 5 %. Yhdysvalloissa, Japanis- Metsäteollisuuden tuotannon laskun ohella
8916: sa ja Saksan Liittotasavallassa kuluttajahintojen toinen ilmeinen osoitussuhdannenäkymien hei-
8917: nousu oli jo toisena peräkkäisenä vuonna 2- kentymisestä v. 1985 oli viennin kasvun tuntuva
8918: 3 % :n tasolla. Toisaalta työttömyys on OECD- hidastuminen. Tavaraviennin määrä lisääntyi
8919: alueella vakava ongelma. vain prosentin verran. Vuotta aikaisemmin vas-
8920: taava luku oli 9 112. Tavaroiden vienti länteen
8921: Tuotanto supistui 2 %. Itävienti kasvoi 16 %.
8922: Suomessa kokonaistuotannon kasvu on viime Tavaroiden tuonnin määrä v. 1985 kasvoi
8923: vuosina ollut poikkeuksellisen tasaista. Vuonna 6 %. Voimakkainta kasvu oli investointitavaroi-
8924: 1985 tuotanto kasvoi keskimäärin 3 %. Kyseessä den ryhmässä. Tavaratuonti lännestä lisääntyi
8925: oli jo neljäs peräkkäinen tämän suuruisen kasvun 8 %. Tuonti SEV-maista pysytteli edellisvuotisel-
8926: vuosi. Suhdannenäkymät alkoivat kuitenkin sel- la tasollaan. Ulkomaankaupan kehitykseen kerto-
8927: västi heiketä vuoden 1985 jälkipuoliskolla. musvuonna vaikuttivat mm. dollarin arvon ale-
8928: Näkyvä merkki suhdanteiden kääntymisestä neminen ja raakaöljyn halpeneminen.
8929: laskusuuntaan v. 1985 oli metsäteollisuuden tuo- Kauppatase oli v. 1985 ylijäämäinen 2.6 mrd
8930: tannon supistuminen 1 112 %. Vaikeuksia ilme- mk. Ylijäämä supistui alle puoleen edellisen
8931: ni erityisesti sahoilla ja massateollisuudessa. vuoden tasosta. Suurin maakohtainen ylijäämä
8932: Myös paperituotteiden menekki heikkeni vuo- syntyi kaupassa Ison-Britannian kanssa. Alijää-
8933: den loppupuolella. Vähentyneestä laivarakenta- mäisintä ulkomaankauppa oli Saksan Liittotasa-
8934: misesta huolimatta metalliteollisuuden tuotanto vallan kanssa. EFTA-kauppa oli 2.2 mrd mk
8935: v. 1985 kasvoi 7 %. Kasvu perustui valtaosin ylijäämäinen. EEC-kauppa oli tasapainossa.
8936: viennin varaan. Vuonna 1985 koko tehdasteolli- Kauppa SEV-maiden kanssa oli lievästi ylijäämäi-
8937: suuden tuotanto koheni vajaat 3 %. Rakennus- nen.
8938:
8939: 4 360815Q
8940: 26
8941:
8942: Vuonna 1985 vaihtotase oli 4 mrd mk alijää- Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot
8943: mäinen. Edellisenä vuonna vaihtotase oli liki- kohosivat kertomusvuonna 2 112 % . Edellisenä
8944: määrin tasapainossa. Kasvanut tuonti syvensi ali- vuonna lisäys oli likimäärin saman suuruinen.
8945: jäämää. Palvelusten tasetta heikensivät vähenty- Työtulot kasvoivat reaalisesti lähes 4 %. Yrittäjä-
8946: neet projekti- ja kuljetustulot sekä lisääntyneet tulot metsätuloja lukuunottamatta sitä vastoin
8947: matkustusmenot. alenivat reaalisesti. Kotitalouksien verotus kiristyi
8948: ja korkomenot lisääntyivät.
8949: Investoinnit ja kapasiteetin käyttöaste
8950: Kansantalouden kiinteät investoinnit lisääntyi- Hintakehitys
8951: vät kertomusvuonna 3 %. Vuotta aikaisemmin Kertomusvuonna inflaation nousuvauhti edel-
8952: investoinnit vähenivät yli 1. 5 %. Erityisen vilkas- leen hidastui. Vuonna 1985 kuluttajahinnat ko-
8953: ta investointitoiminta v. 1985 oli kiinteistö- ja hosivat keskimäärin 5. 9 %. Joulukuusta 1984
8954: liike-elämää palvelevassa toiminnassa, jossa inves- joulukuuhun 198 5 nousu oli 5. 0 % . Vastaavat
8955: toinnit kasvoivat neljänneksellä. Tehdasteollisuu- luvut vuotta aikaisemmin olivat 7.1 % ja 6.1 %.
8956: den investoinnit lisääntyivät liki 10 % . Inves- Tuontihintojen nousun välitön vaikutus kulut-
8957: tointien painopiste oli valtion yrityksissä. Yksi- tajahintaindeksiin oli arviolta 1 112 prosenttiyk-
8958: tyisten teollisuusyritysten investoinnit kasvoivat sikköä. Asuinhuoneistojen vuokrien kohoaminen
8959: vain 5 %, mihin osaltaan vaikuttivat mm. korkea lisäsi inflaatiota yhden prosenttiyksikön verran.
8960: reaalikorko, lukuisat yrityskaupat sekä sijoitukset Valtion hintojen ja maksujen nousu sekä välilliset
8961: ulkomaisiin kohteisiin. Kaupan-, ravitsemus- ja verot kohottivat hintatasoa noin 0.8 prosenttiyk-
8962: majoitustoiminnan kiinteät investoinnit lisääntyi- sikköä. Maataloustuloratkaisujen vaikutus oli 112
8963: vät kertomusvuonna 5 % . prosenttiyksikköä. Loppuosa indeksin viiden pro-
8964: Teollisuuden keskimääräinen tuotantokapasi- senttiyksikön kokonaisnoususta aiheutui pääasial-
8965: teetin käyttöaste 1985 oli vajaat 86 % eli pro- lisesti kohonneista työvoimakustannuksista.
8966: senttiyksikön enemmän kuin edellisenä vuonna.
8967: Kertomusvuoden jälkipuoliskolla kapasiteetin
8968: keskimääräinen käyttöaste kääntyi laskuun. Eni-
8969: ten käyttöaste aleni alkuvuoteen verrattuna 1.2. Työllisyyden kehitys
8970: sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä metalliteolli-
8971: suudessa. Keskimääräistasolla näiden toimialojen Työvoiman tarjonta
8972: kapasiteetin käyttöaste edelliseen vuoteen verrat-
8973: tuna kuitenkin kohentui. Metsäteollisuudessa ka- Väestökehitys oli vielä 1980-luvun alkupuolis-
8974: pasiteetin käyttöaste supistui edellisestä vuodes- kolla työvoiman tarjontaa lisäävä. Vuosina
8975: ta. 1981-1985 työikäisen {15-74 v.) väestön mää-
8976: rä kasvoi kaikkiaan 94 000 henkilöä eli keskimää-
8977: rin 19 000 henkilöä vuodessa. Väestön kasvu on
8978: Kulutus ja reaalitulot kuitenkin vähitellen pysähtymässä ja ikärakenne
8979: Kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on muuttumassa vanhemmaksi. Alle 35-vuotiaan
8980: vuosittain likimäärin kolme neljäsosaa. Vuonna väestön määrä supistuu ja tätä vanhemmissa
8981: 1985 kulutus lisääntyi 3 1/2 % eli hieman kan- ikäluokissa väestö kasvaa. Voimakkain kasvu on
8982: santuotetta nopeammin. Yksityinen kulutus kas- keski-ikäisissä ikäryhmissä, johon ns. suuret ikä-
8983: voi 3 % ja julkinen kulutus lähes 4 112 %. luokat sijoittuvat, mutta myös eläkeikää lähesty-
8984: Vuonna 1984 kulutuksen kasvu oli vajaat 3 %. vät ikäryhmät ovat jo tulossa määrältään suurem-
8985: Kasvun lievä nousu kertomusvuonna aiheutui miksi. Kertomusvuonna työikäinen väestö kasvoi
8986: ensisijaisesti valtion kulutusmanojen ja kestoku- 10 000 henkilöä.
8987: lutustavaroiden hankintojen lisääntymisestä. Väestön kasvua ja samalla työvoiman tarjontaa
8988: Vuonna 1985 kestokulutustavaroiden hankin- on koko 1980- luvunalun lisännyt myös paluu-
8989: nat lisääntyivät 8 %. Esimerkiksi autoja ostettiin muuttovoittoinen siirtolaisuus. Vuosina 1981-
8990: enemmän kuin koskaan ennen. Palvelusten ky- 1985 muuttovoitto Pohjoismaista oli yhteensä
8991: syntä kasvoi 3 %. Ulkomaan matkailu lisääntyi 23 000 henkilöä kun vastaava siirtolaisuustase oli
8992: lähes 12 %. Kotitalouksien velat vuoden 1985 vielä vuosina 1976-1980 noin 35 000 henkilöä
8993: lopussa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin eli tappiollinen. Suurimmat muuttovoitot Suomi sai
8994: velkaantumisaste oli 56 112 %. Luku oli prosent- vuosikymmenen alussa, minkä jälkeen paluu-
8995: tiyksikön edellisvuotista suurempi. enemmyys on kaventunut kohti tasapainoa. Ker-
8996: 27
8997:
8998: tomusvuonna Suomesta muutti Pohjoismaihin noihin. Valtion ja kuntien palkkatilastojen mu-
8999: yhteensä 5 500 ja sieltä palasi 7 500 henkilöä, kaan julkisen sektorin työvoima kasvoi 1980-
9000: jolloin muuttovoitoksi muodostui 2 000 henki- luvun alkupuoliskolla yhteensä noin 75 OOO:lla,
9001: löä. Vuonna 1984 Suomi sai muuttovoittoa 3 400 josta 60 000 oli kunnissa ja 15 000 valtiolla.
9002: henkilöä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä väes- Uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti julkiseen
9003: tön vähenemistä kokivat kaikki muut paitsi Uu- sektoriin sekä liike-elämää palvelevaan toimin-
9004: denmaan ja Hämeen läänit. Eniten väestö väheni taan. Kaikkiaan palveluelinkeinojen työpaikko-
9005: Lapin ja Oulun lääneissä. Muuttotappioita koet- jen määrä lisääntyi vuosina 1981-1985 runsaalla
9006: tiin erityisesti heikon työllisyyden kunnissa. 170 OOO:lla. Vastaavasti taas alkutuotannon ja
9007: Työvoiman tarjonnan kasvu on ollut koko jalostuksen piirissä työpaikkojen määrä väheni
9008: 1980-luvun alun väestön kasvua nopeampaa, mi- noin 30 OOO:lla kummassakin.
9009: kä on johtunut työvoimaosuuksien kohoamisesta. Kertomusvuonna työllisyyden kehitys oli pää-
9010: Lukuunottamatta työmarkkinoiden nuorimpia piirteissään edellisen vuoden kaltainen. Työllis-
9011: ikäryhmiä, 15-19-vuotiaita, sekä normaalin elä- ten määrä lisääntyi 24 000 henkilöä, eli suunnil-
9012: keiän saavuttanutta väestöä, työvoimaosuus on leen saman verran kuin vuonna 1984. Työllisyy-
9013: noussut kaikissa muissa ikäryhmissä. Vuodesta den kasvusta yli 90 % oli naisia. Työllistä
9014: 1980 koko työikäisen väestön työvoimaosuus on työvoimaa oli kertomusvuonna keskimäärin
9015: kasvanut 2,6 prosenttiyksikköä ja työvoiman tar- 2 437 000 henkilöä, 1 264 000 miestä ja
9016: jonta 158 000 henkilöä. Tarjonnan kasvusta noin 1 173 000 naista. Työllisistä oli osa-aikatyötä te-
9017: 90 000 on johtunut väestöllisistä tekijöistä ja keviä, joiden normaali työaika oli alle 30 tuntia
9018: loput noin 70 000 työvoimaosuuksien kohoami- viikossa, keskimäärin 201 000 eli 8,3 % työllisis-
9019: sesta. tä. Osa-aikatyötä tekeviä oli eniten palveluksissa
9020: Erityisen runsaasti on lisääntynyt naistyövoima. (75 000), maa- ja metsätaloudessa (44 000) sekä
9021: Työvoiman tarjonnan lisäyksestä yli kaksi kolmas- kaupan toimialalla (30 000). Osa-aikatyön käy-
9022: osaa on ollut naisia. Naisten työvoimaosuus on tössä ei ole viime vuosina tapahtunut juurikaan
9023: kohonnut vuodesta 1980 noin 4,5 ja miesten muutoksia.
9024: noin 0,4 prosenttiyksikköä. Naisilla työhönosal- Syntyneet uudet työpaikat sijoittuivat edelleen
9025: listuvuuden kasvun on tehnyt mahdolliseksi voi- palveluelinkeinoihin samalla kun alkutuotannon
9026: makas työvoiman kysyntä naisvaltaisilla palvelu- ja jalostuksen työllisyys korkeasuhdanteesta huo-
9027: aloilla. Samalla naisille ennen tavallinen piilo- limatta heikkeni. Palveluelinkeinoissa työllisten
9028: työttömyys ja kotitaloustyön tekeminen ovat no- määrä kasvoi yhteensä 42 000 henkilöä eli kasvu
9029: peasti vähentyneet. Vuodesta 1980 kotitaloustyö- oli 4 000 henkilöä suurempi kuin vuonna 1984.
9030: tä tekevien määrä on vähentynyt noin 50 OOO:lla Eniten koheni kaupan ( + 12 000) sekä palvelu-
9031: eli 28 %. Piilotyöttömiä oli viimeisessä syksyllä jen ( + 16 000) työllisyys. Teollisuudessa työ-
9032: 1984 tehdyssä työvoimatutkimuksessa 45 000 eli paikkojen väheneminen hidastui edellisvuotises-
9033: noin puolet 1970-luvun lopun määrästä. ta. Kertomusvuonna teollisuuden työllisten mää-
9034: Kertomusvuonna työvoiman tarjonta kasvoi rä laski 3 000 henkilöä. Vuonna 1984 vähennystä
9035: 28 000 henkilöä, josta 26 000 oli naistyövoimaa. oli 6 000 henkilöä. Rakennustoiminnassa työllis-
9036: Tarjonnan kasvu kohdistui alueellisesti lähes yk- ten määrä supistui 4 000 sekä maa- ja metsäta-
9037: sinomaan Etelä-Suomeen. Työvoimaosuus kohosi loudessa 14 000 henkilöä.
9038: 70,1 prosenttiin eli 0,6 prosenttiyksikköä. Mies- Työnvälityksen kautta tapahtuva työvoiman
9039: ten työvoimaosuus oli kertomusvuonna keski- kysyntä oli kertomusvuonna edellisvuotisella ta-
9040: määrin 74,6 % ja naisten 65,8 %. Vuonna 1984 solla. Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin välitettä-
9041: vastaavat osuudet olivat 74,2 % ja 64,3 %. väksi yhteensä 249 200 avointa työpaikkaa, mikä
9042: oli 600 enemmän kuin vuonna 1984. Myös
9043: ammattiryhmittäin muutokset olivat vähäisiä.
9044: Työvoiman kysyntä Avoinna olleista paikoista 23 % oli palvelutyön
9045: Työvoiman kysyntä on kasvanut voimakkaasti ammateissa, seuraavaksi eniten työpaikkoja oli
9046: koko 1980-luvun alkupuoliskon ajan, mutta ei toimihenkilöammateissa (20 %) ja teollisen työn
9047: kuitenkaan samassa määrin kuin työvoiman tar- ammattiryhmissä (20 %) eli osuudet olivat samat
9048: jonta. Vuonna 1981-1985 työllisten määrä li- kuin vuonna 1984. Keskimäärin avoimia työpaik-
9049: sääntyi yhteensä 109 000 henkilöä. Aikaisemmas- koja oli kunkin kuukauden lopussa suoritetuissa
9050: ta poiketen työvoiman kysynnän kasvu on 1980- laskennoissa 12 200 mikä oli 200 enemmän kuin
9051: luvulla painottunut yksinomaan palveluelinkei- vuonna 1984.
9052: 28
9053:
9054: Työttömyys Koko kertomusvuoden aikana työttömyyttä ko-
9055: Työllisyys on ollut Suomessa parempi kuin ki ilman lomautettuja yhteensä 393 800 henki-
9056: useissa muissa OECD-maissa. Työhön osallistu- löä, joista alle 25-vuotiaita oli 156 500.Vuonna
9057: vuus on Suomessa Ruotsin jälkeen OECD-maista 1984 vastaavat luvut olivat 387 200 ja 160 300.
9058: korkein ja työttömyysaste selvästi OECD-maiden Työttömyyspäiviä kertyi vuoden aikana työtöntä
9059: keskitasoa matalampi. Kertomusvuonna OECD- kohti keskimäärin 17 viikkoa, mikä vastasi koko
9060: maiden keskimääräinen työttömyysaste oli 8 % kansantaloudessa 33. 5 miljoonaa työttömyyspäi-
9061: ja järjestön eurooppalaisten jäsenmaiden osalta vää. Työvoimatutkimuksen mukaan, mihin sisäl-
9062: vastaavasti 11 %. Myös nuorisotyöttömyys sekä tyy myös työvoimatoimistoihin ilmoittautumatto-
9063: pitkäaikaistyöttömyys olivat Suomessa alemmalla mien työttömien, lomautettujen, lyhennettyä
9064: tasolla kuin useimmissa OECD-maissa. työviikkoa tekevien sekä työttömyyseläkeläisten
9065: työttömyys, työttömyyspäiviä oli vastaavasti 43,4
9066: miljoonaa.
9067: Asetelma 1. Keskeisiä työllisyyttä kuvaavia indi- Työttömyyden kasvu oli pääosin suhdanne-
9068: kaattoreita1 eräissä OECD-maissa vuonna 1985 luonteista. Irtisanomiset lisääntyivät ja myös
9069: työttömyysjaksot pitenivät, mikä osaltaan nosti
9070: Maa Työvoiman Työttömyys· Nuorten Pitkäaikais· työttömyyden tasoa. Osittain työttömien työnha-
9071: osuus aste, % työttömyys- työttömien
9072: 15-64· aste, o/o osuus kai- kijoiden määrän kasvu johtui vuoden alusta voi-
9073: vuotiaasta kista työt- maan tulleesta työttömyysturvalain uudistumises-
9074: väestöstä, % tömistä, %
9075: ta, jolla helpotettiin perusturvan saantia. Työvoi-
9076: Iso-Britannia . 73,6 13,2 21,6 41,0 mapiirien havaintojen mukaan työvoimatoimis-
9077: Italia ........ . 60,0 10,5 34,7 47,9 3 toihin ilmoittautui sellaisia työttömiksi joutunei-
9078: Japani ....... . 72,3 2,6 4,8 15,2 3 ta, jotka aikaisemman lain mukaan olisivat jää-
9079: Norja ....... . 77,4 2,5 6,8 8,3
9080: Ranska ...... . 66,0 3 10,1 25,6 46,8 neet ilman korvausta mutta jotka uuden lain
9081: Ruotsi ....... . 81,9 2,8 5,8 11,4 mukaan sitä saavat ja joille on suoranaista talou-
9082: Saksan liitto- dellista etua työvoimatoimistoon ilmoittautumi-
9083: tasavalta .... . 65,1 8,6 9,8 32,7 3 sesta. Sen sijaan kotitaloustyöstä tai muualta
9084: Suomi ...... . 78,6 6,3 9,7 9,3
9085: Yhdysvallat .. 74,3 7,1 13,0 9.5
9086: työvoiman ulkopuolelta parantunut työttömyys-
9087: turva ei työnvälitystilaston mukaan vetänyt asiak-
9088: 1
9089: Luvut perustuvat osittain kansallisiin määritelmiin eivätkä ole siten kaita työvoimatoimistoihin. Työvoiman ulkopuo-
9090: täysin vertailukelpoisia
9091: 2
9092: Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet lelta työttömiksi tulleiden määrä jopa hieman
9093: 3
9094: Luku vuodelta 1984 väheni edellisvuotisesta. Kertomusvuonna työttö-
9095: miksi joutuneista 79 % oli ollut työssä ennen
9096: työttömyyttään, 13 % koulussa, opiskelemassa
9097: Suomessa työttömyyden taso on pysynyt vii- tai asepalveluksessa, 3 % tuli palkattomasta koti-
9098: meisten neljän vuoden ajan lähes samana. Työt- taloustyöstä ja 5 % muualta työvoiman ulkopuo-
9099: tömyysaste on ollut Tilastokeskuksen työvoima- lelta.
9100: tutkimuksen mukaan noin 6 % ja työnvälityk- Kertomusvuoden aikana uusia työttömiä il-
9101: seen ilmoittautuneiden työttömien työnhakijoi- moittautui 262 100 ja työttömyys päättyi
9102: den määrällä mitattuna noin 5, 5 %. Viime kor- 242 900 henkilön osalta. Erillisiä vuoden aikana
9103: keasuhdanteessa työttömyyden aleneva suunta jäi päättyneitä työttömyysjaksoja kirjattiin 424 300.
9104: edellisiä vastaavia suhdannejaksoja selvästi loi- Niiden keskimääräinen kesto oli 16 viikkoa eli
9105: vemmaksi ja lyhyemmäksi. Työttömyys ehti aleta viikon pitempi kuin vastaavasti vuonna 1984.
9106: vain vuoden 1984 ajan, jolloin työttömyyden taso Nuorilla työttömyysjaksojen kestot jäivät muita
9107: laski vajaalla 10 OOO:lla. Kertomusvuoden alussa ikäryhmiä lyhyemmiksi: 15-19-vuotiailla työttö-
9108: työttömyys alkoi taas lievästi kasvaa. myysjakson pituus oli keskimäärin 8 ja 20-24-
9109: Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuotiailla 10 viikkoa. Sitävastoin esimerkiksi 40-
9110: vuonna 1985 keskimäärin 163 000 henkilöä eli 44-vuotiailla työttömyys kesti 20 ja 60-64-vuo-
9111: 5 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työt- tiailla 40 viikkoa.
9112: tömyysaste kohosi vastaavasti 6,3 prosenttiin. Ammattiryhmittäin työttömien työnhakijoiden
9113: Työnvälitykseen ilmoittautuneita työttömiä työn- määrä kasvoi koko vuoden 1985 ajan toimihenki-
9114: hakijoita oli kertomusvuonna keskimäärin löammateissa, kaupallisessa työssä, rakennustyös-
9115: 141 500 ja lisäystä edellisvuotisesta 6 200 henki- sä sekä kuljetus- ja liikennetyössä. Keskimäärin
9116: löä. näissä ammattiryhmissä oli 12-15 % enemmän
9117: 29
9118:
9119: työttömiä kuin edellisenä vuonna. Kesäkuukausi- asemassa oleviin työttömiin ja lisäämällä työttö-
9120: na työttömyyden kasvu levisi palvelualoille ja myyseläkkeiden määrää.
9121: muualla luokittelemattoman työn ammattiryh- Työttömyyseläkkeellä oli kertomusvuonna kes-
9122: mään, johon lasketaan koululaiset, opiskelijat ja kimäärin 50 200 henkilöä eli 9 200 enemmän
9123: vastavalmistuneet. Syksystä lähtien myös metsä- kuin edellisenä vuonna. Erilaisin palkkaperustei-
9124: työssä ja teollisuudessa on ollut työttömiä edellis- sin työllisyystoimenpitein työllistettiin keskimää-
9125: vuotista enemmän, joskin vuositasolla työttömien rin 36 200 henkilöä eli 700 vähemmän kuin
9126: määrä jäi näistä ammattiryhmistä saman suurui- vuonna 1984. Toimenpiteiden avulla sijoitettuna
9127: seksi kuin vuonna 1984. oli kertomusvuoden aikana yhteensä 98 700 hen-
9128: Alueittain työttömien työnhakijoiden määrä kilöä. Vuoden aikana alkoi 81 400 ja päättyi
9129: kasvoi kaikissa muissa paitsi Joensuun työvoima- 77 300 sijoitusta, joiden keskimääräinen kesto oli
9130: piirissä, jossa työttömien määrä laski 250:llä. 22 viikkoa. Pitkäaikaistyöttömyys katkaistiin näil-
9131: Suhteellisesti eniten työttömyys kasvoi Tampe- lä toimenpiteillä yhteensä 5 800 henkilön osalta,
9132: reen ( + 9 %) ja Helsingin ( + 8 %) työvoima- mikä on 1 000 enemmän kuin vastaavasti vuonna
9133: piireissä. Myös Rovaniemen työvoimapiirissä työt- 1984.
9134: tömyyden kasvu oli keskimääräistä korkeampi. Alle 2 5-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli
9135: Alueelliset työttömyyserot säilyvät näin ollen kertomusvuonna keskimäärin 36 700 eli noin
9136: edelleen suurina. Vaikeimmilla alueilla, Kajaa- 1 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 1984.
9137: nin ja Rovaniemen työvoimapiireissä, työttömyy- Työvoimatutkimuksen mukaan nuoria työttömiä
9138: saste oli kesälläkin yli 10 prosenttia. oli keskimäärin 39 000 ja vastaava työttömyysaste
9139: Kertomusvuoden loppupuolella työttömyys 9, 7 %. Vuonna 1984 vastaavat luvut olivat
9140: kääntyi kasvuun lähes kaikissa työvoimapiireissä. 42 000 ja 10,4 %.
9141: Erityisen voimakasta kasvu oli Etelä-Suomen ja Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita
9142: Jyväskylän työvoimapiireissä. Vuoden lopulla oli keskimäärin 13 200 eli 2 500 edellisvuotista
9143: työttömien työnhakijoiden määrä oli vuotta ai- vähemmän. Eniten laski hallitusohjelman mukai-
9144: kaisempaan verrattuna kasvanut suhteellisesti sesti määritelty pitkäaikaistyöttömyys. Nuoria
9145: eniten Turun ( + 21 %), Jyväskylän ( + 21 %) pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin alle 1 000
9146: ja Helsingin ( + 17 %) työvoimapiireissä. eli runsaan kolmanneksen vähemmän kuin vas-
9147: Työttömyyden tason noususta huolimatta työl- taavasti vuonna 1984. Yli kaksi vuotta työttömä-
9148: lisyydenhoidolle asetettuja erityistavoitteita osin nä olleita oli keskimäärin 4 300 ja vähennystä
9149: saavutettiin. Sekä nuorisotyöttömyys että pitkäai- vuoden aikana noin 1 300 henkilöä. Merkille
9150: kaistyöttömyys edelleen vähenivät. Näiden työt- pantavaa kuitenkin on, että myönteinen kehitys
9151: tömien erityisryhmien osalta suoruisaan kehityk- pysähtyi kaikkien näiden työttömien erityisryh-
9152: seen päästiin kohdentamalla erityistoimenpiteet mien kohdalla työllisyystilanteen huononnuttua
9153: entistä painokkaammin kaikkein vaikeimmassa kertomusvuoden lopulla.
9154:
9155:
9156:
9157: 2. Työllisyyden hoidolle asetetut tavoitteet
9158: Hallitus esitti työllisyyden hoitoa vuonna 1985 den paranemiseen. Tässä oli keskeistä turvata
9159: koskevia tavoitteita erityisesti valtion tulo- ja yrityssektorille riittävän hyvät toimintaedellytyk-
9160: menoarvioesityksessä vuodelle 1985, valtioneu- set, jotta vienti voisi voimakkaasti kasvaa ja
9161: voston periaatepäätöksessä 21.2. 198 5 sekä valtio- tuotanto nykyaikaistua. Budjettiesityksen · mu-
9162: neuvoston talouspoliittisessa selonteossa edus- kaan tuotanto- ja työllisyystavoitteiden saavutta-
9163: kunnalle 14.5.1985. Työvoimahallinnon tavoit- miseksi oli välttämätöntä, että kustannukset ko-
9164: teet sisältyivät ennen muuta vuoden 1985 vuosi- hoaisivat vuoden 1985 jälkeen Suomessa hitaam-
9165: suunnitelmaan. min kuin kilpailijamaissa. Budjettiesitys pyrkikin
9166: hidastamaan inflaatiota tiukalla linjallaan sekä
9167: vero- ja maksupolitiikallaan.
9168: 2 .1. Valtioneuvoston tavoitteet
9169: Hallitus arvioi työttömyyden alkavan lisääntyä
9170: Hallitus totesi budjettiesityksen yleisperuste- vuoden 1986 kuluessa. Tämän vuoksi valtionta-
9171: luissa tavoitteenaan olevan sellaisen vakaan ta- louden asemaa tulisi vahvistaa noususuhdanteen
9172: louskasvun saavuttaminen, joka johtaisi työllisyy- aikana tuntuvasti. Näin luotaisiin mahdollisuu-
9173: 30
9174:
9175: det harjoittaa uuden taantuman aikana sellaista että pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvat tukitoimet
9176: elvyttävää talouspolitiikkaa, jolla työttömyyden yhdessä työllisyyskoulutuksen ja työrajoitteisten
9177: lisääntymistä voitaisiin rajoittaa. erityistoimenpiteiden kanssa sekä muiden palve-
9178: Työllisyyden hoidon ensisijaisena tavoitteena lujen tehostaminen tekivät mahdolliseksi hallitu-
9179: hallitus näki edelleen olevan työnhakijoiden si- sohjelmassa tarkoitetun pitkäaikaistyöttömyyden
9180: joittamisen avoimille työmarkkinoille. Tavoitteen katkaisemisen.
9181: toteuttamiseksi tuli lisätä ja tehostaa työvoima- Työrajoitteisten työllistämistasoa tuli korottaa
9182: palveluja, jonka hallitus näki tärkeäksi myös valtion- ja kunnallishallinnossa sekä yhteisöjen
9183: työvoimapolitiikan keskeisen tehtävän, työmark- palveluksessa. Työllistämistukiperusteita tuli yh-
9184: kinoiden sopeuttamisongelmien poistamisen denmukaistaa ottaen kuitenkin tukien porrastuk-
9185: kannalta. Tässä tarkoituksessa työnvälitystä tuli sessa huomioon se, että työrajoitteiset ovat työ-
9186: nopeuttaa ja tehostaa työnvälityksen atk-järjestel- markkinoiden vaikeimmin työhön sijoitettava
9187: mää kehittämällä. Työttömyysturvauudistuksen ryhmä.
9188: vapauttamat työvoimahallinnon voimavarat oli Alueellisten työttömyyserojen supistamiseksi
9189: tarkoitus käyttää asiakaspalvelun tehostamiseen. tuli pyrkiä eri hallinnonalojen työllistäviä määrä-
9190: Lisäksi erilaisien koulutuspalvelujen lisäämisellä rahoja kohdentamaan alueelliset näkökohdat
9191: ja työelämään ohjauksen tehostamisella tuli vä- huomioonottaen sekä suuntaamaan työllisyyspe-
9192: hentää työmarkkinoiden sopeu tumisongelmia. rusteisia määrärahoja vaikeimmille työttömyysa-
9193: Vaikka hallitus arvioi työvoiman kysynnän lueille.
9194: vuonna 1985 vielä vahvistuvan, ennustettiin työt- Työllisyyden hoidon seurantajärjestelmän avul-
9195: tömyysasteen säilyvän keskimäärin yli 5 prosen- la tuli selvittää työllisyyden parantamiseen täh-
9196: tin tasolla. Tämän johdosta hallitus totesi, että täävien toimenpiteiden tehostamismahdollisuuk-
9197: myös nousukauden aikana työllisyyden hoidon sia sekä niiden valtiontaloudellisia seurauksia.
9198: erityistoimien tason tulisi säilyä korkeana. Erityis- Samalla tuli selvittää mahdollisuuksien mukaan
9199: toimien tehostaminen oli tarpeen avoimen työt- myös työttömyydestä aiheutuvat menetykset sekä
9200: tömyyden vähentämiseksi ja työttömien työnha- työllisyyden hoidon erityistoimenpiteiden kan-
9201: kijoiden työttömyysajan lyhentämiseksi. Valtion- santaloudelliset vaikutukset.
9202: taloudellisista syistä ja välittömien työllisyysvai- Hallituksen muissa asiakirjoissa työllisyyden
9203: kutusten tehostamiseksi tuli pyrkiä painottamaan hoidolle asettamat tavoitteet olivat perusteiltaan
9204: niitä toimenpiteitä, joissa työllistämiskustannuk- vastaavat kuin tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
9205: set olivat keskimääräistä alhaisemmat. delle 198 5. Valtioneuvoston talouspoliittinen se-
9206: Erityistoimenpiteet tulisi kohdentaa ensisijai- lonteko (14. 5.1985) painotti aikaisempaa selvem-
9207: sesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työrajoit- min keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymien
9208: teisiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vai- huomioonottamisen tarvetta jo nyt toteutettavas-
9209: keimpien työttömyysalueiden ongelmiin. sa päätöksenteossa.
9210: Budjettiesityksen mukaan nuorten työllistämis-
9211: toimenpiteitä tuli kehittää yhdessä erilaisten kou- Hallitus esitti talouspoliittisessa selonteossaan,
9212: lutustoimenpiteiden kanssa. Nuorten yhteiskun- että työttömyysaste voitaneen painaa kestävästi
9213: tatakuuta tuli jatkaa samalla tehostaen nuorten alle viiden prosentin ensi vuosikymmenen alkuun
9214: työhönsijoittamista, koulutukseen ohjaamista ja mennessä. Tähän tuli pyrkiä ensi sijassa yleisin
9215: työharjoittelua. talouspoliittisin toimin. Näiden lisäksi tarvitaan
9216: Hallitusohjelman tavoitteena on ensivaiheessa työllisyys- ja työvoimapoliittisia erityistoimia työ-
9217: katkaista työttömyysalle 25 vuotiaiden osalta kor- voiman kysynnän ja tarjonnan alueellisten ja
9218: keintaan vuoteen ja tätä vanhempien osalta kah- ammatillisten tasapainottomuuksien lieventämi-
9219: teen vuoteen. Hallituksen mukaan tavoitteeseen seen. Hallitus kiinnitti selonteossaan erityistä
9220: tuli pyrkiä jatkamalla tehostettua työnhakijoiden huomiota työvoimapalvelujen parantamiseen,
9221: yksilökohtaista palvelua. Ensisijaisesti tuli pyrkiä mikä toteutuisi mm. kehittämällä henkilöstöä ja
9222: sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä normaaleilla automaattista tietojenkäsittelyä.
9223: työmarkkinoilla oleviin työ- tai koulutuspaikkoi- Periaatepäätöksessään 21.2.1985 talous- ja fi-
9224: hin. Valtion työtehtävien ja kunnallisen työllistä- nanssipolitiikan lähivuosien tavoitteista ja toi-
9225: mistuen käyttöä tuli tehostaa ja molempia toi- mintalinjasta hallitus päätti, että täsmennetään
9226: menpiteitä käyttää edelleen lähinnä nuorten ja työvoima- ja koulutuspolitiikan muutostarpeet
9227: pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Niissä tuli jatkuvien rakenteellisten työvoimaongelmien hel-
9228: painottaa entistä enemmän pitkäaikaistyöttömien pottamiseksi ja muuttumassa olevan työvoiman
9229: työllistämistä. Budjettiesityksessä todettiinkin, tarjontatilanteen huomioon ottamiseksi.
9230: 31
9231:
9232: 2.2. Työvoimahallinnon tavoitteet desta huolehtiminen ja toimet työnvälityksen
9233: tehostamiseksi ovat ensiarvoisessa asemassa.
9234: Työvoimahallinnon vuosisuunnitelmassa vuo- Työvoimapiirien tulee huolehtia mm., että
9235: delle 1985 painotettiin seuraavia tavoitteita. - avoimet työpaikat tulevat täytetyiksi haku-
9236: Hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet pitkä- paikkoja lukuunottamatta keskimäärin alle 10
9237: aikaistyöttömyyden ja alle 20-vuotiaiden työttö- vuorokauden, Helsingin työvoimapiirissä alle 21
9238: myyden poistamiseksi pannaan tehokkaasti toi- vuorokauden;
9239: meen vuoden 1985 aikana. - vuoden 1985 aikana työttömyys katkaistaan
9240: alle 25-vuotiaiden osalta korkeintaan vuoteen ja
9241: tätä vanhempien kohdalta kahteen vuoteen;
9242: Alueellisia työttömyyseroja supistetaan. - vuoden 1985 aikana alle 20-vuotiaat työttö-
9243: Työvoimapoliittisten ongelmien ratkaisemisek- mät on ohjattu koulutukseen, työharjoitteluun
9244: si työvoimahallinto pyrkii tehostamaan toimin- tai työhön;
9245: taansa, mm. yksinkertaistamaan keinovalikoi- - työttömyyden alueellisia eroja supistetaan
9246: maansa ja lisäämään sen joustavuutta. Hallinnon ja että vuoden 1985 lopussa missään kunnassa
9247: keskeinen tehtävä on työnvälityksen toimivuu- työttömyys ei ole yli 10 %.
9248:
9249:
9250:
9251:
9252: 3. Työllisyys- Ja työvoimapoliittiset toimenpiteet
9253: 3.1. Työllisyyden hoito 3.1.1. Valtion työt
9254: Työllisyyden hoitoon liittyvillä toimenpiteillä Valtion töissä ei töiden luonteen vuoksi kyetty
9255: tässä yhteydessä tarkoitetaan seuraavia toimenpi- kertomusvuoden aikana noudattamaan työllisyys-
9256: teitä: lain 10 §:n edellyttämää työvoiman käytön talvi-
9257: - valtion työt, jotka työvoimaministeriö työl- painotteisuutta. Työvoiman määrä oli kesäkau-
9258: lisyyslain säännösten mukaisesti kokoaa ja esitte- den aikana keskimäärin noin 13 % talvikauden
9259: lee valtioneuvostolle, vastaavaa keskimäärää suurempi. Pääosa näistä
9260: - kuntien työt, joiden työllisyyslain säännös- oli pysyvää henkilöstöä, sillä työvoimaviranomais-
9261: ten edellyttämää suunnittelua ja toteuttamista ten vuosittain valtion töihin osoittaman uuden
9262: työvoimaviranomainen valvoo, työvoiman määrä on ollut vähäistä.
9263: - valtion tukemat investointiluonteiset työt Valtion töiden toteutunut työvoimavahvuus oli
9264: (osin päällekkäistä kuntien töiden kanssa), joiden vuonna 1985 keskimäärin 26 800 henkilöä vas-
9265: valtioneuvoston työllisyysehto päätöksen edellyt- taavan luvun ollessa vuonna 1984 30 300 henki-
9266: tämää ajoittamista ja alueellista kohdentomista löä. Kun työvoimalaskelmissa otetaan huomioon
9267: työvoimaviranomainen valvoo mm. antamalla se, ettei vuoden 1985 työohjelmassa ole enää
9268: töiden käyttösuunnitelmista lausuntonsa sekä mukana valtionrautateiden kunnossapidon työ-
9269: - työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet, voimaa (n. 2 200 henkilöä), laski valtion töiden
9270: joiden myöntämisestä päättää työvoimavirano- työvoima edellisvuoteen verrattuna noin 1 300
9271: mainen valtioneuvoston hyväksymän alueellisen henkilöä. Työmäärärahat lisääntyivät vastaavasti
9272: käyttösuunnitelman puitteissa. edellisvuodesta vain 0,8 %. Työohjelman rahoit-
9273: Toimenpiteiden käytössä tapahtui kertomus- tamiseen osoitettiin budjettivaroja yhteensä
9274: vuonna joitakin vähäisiä muutoksia. Energi- 7 127 miljoonaa markkaa, joista työllisyysvaroja
9275: apuun hankintaa ja laatupuiden pystykarsintaa kaikkiaan 470 miljoonaa markkaa. Työllisyys- ja
9276: koskevista säätinöksistä annettiin asetus, jolla lisätyöohjelmilla työllistettiin keskimäärin 1 900
9277: päätöksenteko tuen myöntämisestä siirrettiin työ- henkilöä vuoden 1984 vastaavan luvun ollessa
9278: voimapiirien toiroistoille ja työvoimatoiroistoille. 2 400 henkilöä.
9279: Tuen käyttöä laajennettiin koskemaan energi-
9280: apuun hankinnan ja laatupuiden karsinnan lisäk-
9281: si muita metsänhoidollisia töitä. Uutta oli myös 3.1.2. Kuntien työt
9282: kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa asetetut Kuntien ja kuntainliittojen investointeihin oli
9283: pitkäaikaistyöttömien tarkat työllistämisvelvoit- ohjelmoitu kertomusvuonna työmäärärahoja
9284: teet. 10 746 miljoonaa markkaa. Määrä oli 11,6 %
9285: 32
9286:
9287: suurempi kuin edellisenä vuonna käytetty. Kun- kasta 1. 500.000 markkaan ja korkotukilainojen
9288: tainliittojen osuus työmäärärahoista oli 1 111 osalta 1. 000.000 markasta 5. 000.000 markkaan.
9289: miljoonaa markkaa. Kuntien ja kuntainliittojen Muutos astui voimaan 1 päivänä marraskuuta
9290: työmäärärahoin palkatun työvoiman määrä oli 198 5. Valtioneuvoston työllisyysehtopäätös edel-
9291: kertomusvuonna keskimäärin 35 300 henkilöä oli lyttää, että ennen valtionrahoituksen myöntämis-
9292: 400 henkilöä suurempi kuin vuonna 1984. Kun- tä on hankkeesta tai asianomaisen viranomaisen
9293: nallisissa töissä työllistettiin talvikaudella lähes laatimasta varojen käyttösuunnitelmasta hankit-
9294: 4 % seuraavaa kesäkautta enemmän työvoimaa. tava lausunto työvoimaministeriöstä ellei hanke
9295: Suhdannepoliittisten tai muiden erityisten syi- sisälly tulo- ja menoarviossa olevaan käyttösuun-
9296: den perusteella myönnettiin kunnille 147 poik- nitelmaan.
9297: keusta työllisyyslain 11 §:n mukaisesti työvoiman Valtioneuvoston työllisyysehtopäätöksen mu-
9298: käytön kesäaikaista rajoitusta koskevasta säännök- kaista lausuntomenettelyä selkiinnytettiin koti-
9299: sestä. Anomuksia tehtiin kaikkiaan 15 2. Kesäai- maisen energian tuotannon ja energiasäästön
9300: kaisen työllisyyden parantamiseksi myönnettiin edistämisestä annetun lain (8 58 184) mukaisista
9301: lisäksi opiskelijoita ja koululaisia sekä muita avustuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyy-
9302: nuoria koskevia poikkeuksia 15 7. tää lausunnon kaikista yli 1 500 000 markan
9303: Työllisyyslain 13 §:n mukaisesti korvausvelvoi- avustushakemuksista sekä myös niistä avustusha-
9304: tetta sovellettiin 9 kuntaan. Maksuun pantujen kemuksista, jotka sijaitsevat vaikeimmilla työttö-
9305: korvausten yhteismäärä oli lähes 318 000 mark- myysalueilla, mikäli kauppa- ja teollisuusministe-
9306: kaa. Maksuperusteena käytetty valtion työvirasto- riö ei katso voivansa myöntää 20 % suuruista
9307: jen keskimääräinen työvoimakustannus työnteki- avustusta.
9308: jää ja työpäivää kohti oli 299 markkaa.
9309:
9310:
9311: 3.1.3. Valtioneuvoston työllisyysehtopäå"tös 3. 1. 4. Kunnallinen työllistämistuki
9312: Työllisyyslain 6 § esittää, että myönnettäessä Kunnille, kuntainliitoille ja julkisoikeudellisil-
9313: valtion varoista lainoja, avustuksia ja korkotukea le yhteisöille myönnettiin työllistämistukea kun-
9314: investointiluonteisten töiden kustannuksia varten nallisesta työllistämistuesta annetun asetuksen
9315: on työllisyyden turvaamiseksi niiden käytölle ase- (1092/81) perusteella. Tukea maksettiin työttö-
9316: tettava valtioneuvoston vahvistamia perusteita myysturvalain suurinta korotettua peruspäivära-
9317: noudattaen tarpeellisia ehtoja. Voimassa olevat haa vastaava määrä päivää ja henkilöä kohti.
9318: valtioneuvoston vahvistamat ehdot sisältyvät 14 Vuoden 1985 ajan tuen suuruus oli 98 markkaa.
9319: päivänä joulukuuta 1978 annettuun valtioneu- Tuki maksetaan 50 % :lla korotettuna, kun työl-
9320: voston työllisyysehtopäätökseen (959/78). Työlli- listetty on alle 25 vuotias tai pitkäaikaistyötön.
9321: syysehtopäätöksen 3 §:ää muutettiin 3 päivänä Tulo- ja menoarviossa kunnalliseen työllistä-
9322: lokakuuta 1985 annetulla päätöksellä (797 185 ). mistukeen osoitettiin yhteensä 550 miljoonaa
9323: Päätöksen 3 §:ssä määritellään ne hankkeet, jois- markkaa, josta 70 miljoonaa markkaa oli osoitet-
9324: sa valtion rahoituksen saaja on velvollinen nou- tu keskimäärin 2 000 hallitusohjelman tarkoitta-
9325: dattamaan työllisyysehtopäätöksen hankekohtai- man pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Vuo-
9326: sia työllisyysehtoja. Työllisyysehtojen noudatta- den aikana tehdyt käyttösuunnitelmanmuutokset
9327: misvelvoite määräytyy hankkeeseen myönnetty- ja lisäbudjetit huomioon ottaen tarkoitukseen oli
9328: jen avustusten, lainojen tai korkotukilainojen kaikkiaan käytettävissä yhteensä 545,6 miljoonaa
9329: markkamäärän perusteella. Mainitulla 3 §:n markkaa, josta 40 miljoonaa markkaa oli osoitet-
9330: muutoksella näitä markkamääriä korotettiin. tu pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
9331: Työllisyysvaikutuksiltaan pienten rakennushank- Nuorten työllistämisen tehostamiseksi työvoi-
9332: keiden oleminen rakennusaikaisten työllisyyseh- maministeriö ja kuntien keskusjärjestöt antoivat
9333: tojen piirissä on käytännössä aiheuttanut tarpee- 30.7 .198 5 kunnille yhteisen suosituksen alle 20-
9334: tonta byrokratiaa mm. poikkeuslupien hakemise- vuotiaisiin kohdistuvien työllistämistoimenpitei-
9335: na ja myöntämisenä. Näin ollen ja koska raken- den vapaaehtoisesta tehostamisesta. Suosituksen
9336: nuskustannuksetkin ovat työllisyysehtopäätöksen tavoitteena on, että kunnallisen työllistämistuen
9337: antamisen jälkeen huomattavasti kohonneet, avulla työllistetään ensimmäiseen työpaikkaan
9338: muutettiin työllisyysehtopäätöksen 3 §:ssä määri- kaikki ne yli kolme kuukautta työttömänä olleet
9339: teltyjä markkamääriä korotettavaksi valtionosuu- 18-19 -vuotiaat nuoret, joille ei ole löytynyt
9340: den, -avustuksen ja lainan osalta 300.000 mar- muuta työllistämisratkaisua.
9341: 33
9342:
9343: Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tehosta- teistä, joilla voidaan tukea alle 25-vuotiaitten
9344: miseksi oli momentin 34.50.61 (Valtionapu työt- työllistymistä, mikäli normaalit koulutus- ja työ-
9345: tömyyden lieventämiseen) käyttösuunnitelmassa hönsijoittamistoimenpiteet eivät ole johtaneet
9346: osoitettu erillinen 70 milj. markan määräraha tulokseen. Em. asetuksen mukaisia toimenpiteitä
9347: pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen kunnallisel- olivat nuorten työllistämistuki, perehdyttämistu-
9348: la työllistämistuella. Määrärahalla tuetussa työ- ki ja harjoitteluraha. Näitä toimenpiteitä on
9349: paikassa aloitti työn yhteensä 2 507 henkilöä. kohdennettu erityisesti alle 20-vuotiaisiin työttö-
9350: Keskimäärin määrärahalla oli työllistettynä noin miin työnhakijoihin.
9351: 1 000 henkilöä. Vuoden lisämenoarviossa muu- Kertomusvuonna myönnettiin nuorten yhteis-
9352: tettiin momentin perusteluja siten, että määrära- kuntatakuun erityistoimenpiteisiin määrärahoja
9353: halla voitiin työllistää keskimäärin 1 000 hallitu- 82 milj. markkaa. Nuorten työllistämistuella si-
9354: sohjelman mukaista pitkäaikaistyötöntä. Perus- joitettiin oppisopimuskoulutukseen 3 250, pe-
9355: telujen muutoksen syynä oli se, ettei kunnallisel- rehdyttämistuella 5 990 ja harjoittelurahalla
9356: la työllistämistuella tehostetuista toimenpiteistä 4 020 nuorta työnhakijaa. Keskimäärin oli em.
9357: huolimatta voitu työllistää alkuperäisen tavoit- erityistoimenpiteillä sijoitettuna n. 6 250 nuorta.
9358: teen mukaista määrää pitkäaikaistyöttömiä. Oppisopimuskoulutuksesta maksettiin työllis-
9359: tämistukea työnantajalle 600 tai 1 000 markkaa
9360: 3.1.5. Valtion työtehtävät kuukaudessa 12 kuukauden ajalta. Perehdyttä-
9361: mistuen määrä oli 1 000 markkaa kuukaudessa
9362: Kertomusvuonna myönnettiin edelleen työttö- enintään 6 kuukauden ajalta. Harjoittelurahan
9363: myyden lieventämiseksi järjestettävistä Valtion suuruus oli työttömyyskorvauksen peruspäivära-
9364: työtehtävistä annetun asetuksen ( 100 3 181) nojal- han suuruinen enintään 12 kuukauden ajalta.
9365: la määrärahaa valtion virastoille ja laitoksille
9366: työttömien työllistämiseksi. Valtion työtehtäviin
9367: pyrittiin osoittamaan ensisijaisesti nuoria ja pit- 3 .1. 7. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukzko-
9368: käaikaistyöttömiä. Vuoden 1985 tulo- ja menoar- keilu
9369: viossa oli tarkoitukseen varattu 337,5 milj. mark-
9370: kaa. Momentin perustelujen mukaan määrärahal- Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu
9371: la voitiin työllistää keskimäärin 6 650 henkilöä. (ns. Rinteen malli) aloitettiin 15.8.1983 Porin,
9372: Näistä vähintään 2 000 tuli olla pitkäaikaistyöttö- Harjavallan ja Merikarvian työvoimatoimistojen
9373: m1ä. alueella. Kokeilua on sittemmin laajennettu use-
9374: Vuoden toisessa lisämenoarviossa momenttipe- aan kertaan. Kokeilu laajeni 1.5.1984 Kankaan-
9375: rusteluita muutettiin siten, että määrärahalla pään, Parkanon, Imatran, Joutsenon ja Parikka-
9376: työllistetään keskimäärin 400 hallitusohjelman lan työvoimatoimistojen alueelle. Valkeakosken
9377: mukaista pitkäaikaistyötöntä. Tämän vuoksi työvoimatoimisto tuli mukaan 1. 10. 1984. Vuo-
9378: myös tarkoitukseen osoitettua määrärahaa vähen- den 1985 puolelle kokeilun piiriin ovat tulleet
9379: nettiin 15 miljoonalla markalla. Momenttiperus- 1.2. lähtien Kemin, Posion, Ranuan ja Tornion
9380: telujen muuttamiseen oli syynä se, ettei alkupe- työvoimatoimistot.
9381: räisen työllistämistavoitteen saavuttaminen tehos- Työllistämistukea on myönnetty pääasiassa yk-
9382: tetuista toimenpiteistäkään huolimatta ollut sityisille työnantajille. Tuen myöntämisen edelly-
9383: mahdollista. tyksenä on, että työnantaja ottaa työhön työvoi-
9384: Vuoden alussa voimaan tulleella asetuksella matoimistossa työttömänä työnhakijana yhtäjak-
9385: (919/ 84) siirrettiin päätöksenteko opiskelijoiden soisesti: yli vuoden olleen henkilön. Pitkäaikais-
9386: kesätyöpaikkojen järjestämiseen myönnettävistä työttömyyttä arvioitaessa työnhakijaksi voidaan
9387: määrärahoista työvoimaministeriöitä työvoimapii- katsoa lyhytaikaiset työttömyysjakson keskeytyk-
9388: rien toimistoille. Työvoimapiirien toimistot set, jos tämä on työllisyyden hoidon kannalta
9389: myönsivät valtion virastoille ja laitoksille määrä- tarkoituksenmukaista ja jos näiden keskeytysten
9390: rahaa noin 3 000 opiskelijan palkkaamiseen. yhteenlaskettu kesto on enintään kolme kuukaut-
9391: ta työttömyysjaksojen aikana. Työnhakuaikaa ei
9392: keskeytä aika, jona henkilö on suorittamassa
9393: 3 .1. 6. Nuorten yhteiskuntatakuu asevelvollisuuttaan, saa äitiysrahaa tai on työlli-
9394: Vuoden 1984 alussa valtakunnalliseksi laajen- syyskoulutuksessa, jos työnhaku jatkuu välittö-
9395: netun nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa mästi sanottujen aikojen jälkeen. Keskeytyksistä
9396: jatkettiin kertomusvuonna asetuksen 72 184 mu- johtuu, että tyänvälitystilastossa (taulukko 14)
9397: kaisesti. Asetuksessa säädetään erityistoimenpi- yhtäjaksoineo työttömyys ennen työllistymistä
9398: 5 360815Q
9399: 34
9400:
9401: onkon enimmältään lyhyempi kuin yksi vuosi. suuruinen määräraha sidottiin vuoden aikana
9402: \ Tukea on myönnetty henkilön paikkaamisesta tehdyillä päätöksillä. Määrärahalla voitiin palkata
9403: aiheutuviin ylimääräisiin työvoimakustannuksiin. hankkeisiin työttömiä ja työttömyysuhan alaisia
9404: Työvoimakustannuksilla tarkoitetaan maksettu- henkilöitä. Työvoimaministeriö maksoi 50 %
9405: jen palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten hankkeen palkkaus- ja välillisten työvoimakus-
9406: yhteismäärää. Välillisiksi työvoimakustannuksiksi tannusten yhteismäärästä avustuksen saajan mak-
9407: katsotaan 25 % maksetuista palkoista. saessa toisen puolen kustannuksista. Hankkeissa
9408: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilus- on pyritty ensisijaisesti alueellisten ja paikallisten
9409: ta 22.7.1983 annetun asetuksen (661183) mu- erityisolosuhteiden hyödyntämiseen. Hankkeiden
9410: kaan työvoimaministeriön on tullut järjestää ko- pääasiallisena tarkoituksena ei ole välitön työttö-
9411: keilun asianmukainen seuranta ja tulosten selvit- mien työllistäminen, vaan kyse on ollut uuden-
9412: täminen. Tätä varten työvoimaministeriö on aset- tyyppisestä työllisyysmäärärahojen käytöstä, jossa
9413: tanut seurantatyöryhmän. pääpaino on ollut hankkeiden välillisessä työllis-
9414: tävässä vaikutuksessa.
9415: 3.1.8. Metsänhoidolliset työt
9416: Kertomusvuoden alkupuoliskolla jatkettiin 3.1.10. Muu valtionapu
9417: aiempina vuosina käytössä ollutta työvoimaminis-
9418: teriön päätökseen perustuvaa energiapuun han- Momentin 34.50.61 (Valtionapu työttömyyden
9419: kinnan ja laatupuiden pystykarsinnan avustustoi- lieventämiseen) käyttösuunnitelmassa oli osoitet-
9420: mintaa. Samanaikaisesti valmisteltiin asetusta tu 17,2 miljoonaa markkaa käytettäväksi "Muu-
9421: työttömyyden lieventämiseen liittyvistä metsän- hun valtionapuun''. Vuoden aikana tehdyt käyt-
9422: hoidollisista töistä. Asetus, joka tuli voimaan 1 tösuunnitelman muutokset ja lisäbudjetit huo-
9423: päivänä elokuuta 198 5, mahdollisti edellä mai- mioon ottaen määrärahaa oli käytettävissä 65,2
9424: nittujen toimenpiteiden lisäksi myös muiden miljoonaa markkaa. Momentin perustelujen mu-
9425: soveltamisohjeissa tarkemmin määriteltyjen met- kaan määrärahaa voitiin käyttää valtionapuun
9426: kunnille työtupien järjestämisestä aiheutuviin
9427: sänhoidollisten töiden tukemisen. Lisäksi asetuk-
9428: menoihin henkilöstön palkkamiseen sekä yrittä-
9429: sella siirrettiin aiemmin ministeriössä tapahtunut
9430: jiksi ryhtyville työttömille myönnettäviin avus-
9431: päätöksenteko pääosin työvoimatoimistoissa ta-
9432: tuksiin. Lisäksi määrärahasta saatiin käyttää enin-
9433: pahtuvaksi.
9434: tään 3 miljoonaa markkaa tietotekniikan keskus-
9435: Metsänhoidollisiin töihin oli vuoden 1985
9436: ten kokeiluluonteisesta järjestämisestä ja 1 mil-
9437: tulo- ja menoarviossa varattu 50 milj. markan
9438: joonaa markkaa korkeakoulu- , opisto- tai vastaa-
9439: määräraha. Tästä työvoimaministeriö myönsi
9440: van tasoisen tutkinnon suorittaneiden työttömien
9441: energiapuun hankintaan ja laatupuiden pystykar-
9442: työllistämisestä aiheutuviin menoihin valtioneu-
9443: sintaan kertomusvuoden alkupuolella kaikkiaan
9444: vajaat 9 milj. markkaa. Määrärahojen vajaakäyt- voston määräämin perustein.
9445: töön vaikutti yhtäältä päätöksenteon kesken Määrärahaa käytettiin työtupien järjestämisestä
9446: vuotta tapahtunut siirto aluehallinnolle sekä toi- aiheutuviin menoihin ja henkilöstön palkkaami-
9447: saalta mm. laatupuiden pystykarsinnan osalta seen. Henkilöstön palkkaukseen myönnetty valti-
9448: ilmenneiden metsätautivaarojen johdosta syys- onapu kohdistui sellaisiin yksityisiin hankkeisiin,
9449: joiden tukeminen tavanomaisin toimenpitein ei
9450: kaudeksi annettu toimenpidekielto.
9451: Työttömyyden lieventämiseen liittyvillä met- ollut mahdollista. Tietotekniikan keskuksiin ja
9452: sänhoidollisilla töillä työllistettiin kertomusvuon- erityiskoulutettujen palkkaukseen avustuksia ei
9453: na keskimäärin runsaat 700 työtöntä työnhakijaa, kertomusvuonna myönnetty.
9454: työvoimamäärän ollessa korkeimmillaan marras- Muun valtionavun käyttöä rajoitti sekä tulo- ja
9455: menoarvion perustelut että työllisyyslain sään-
9456: kuussa noin 1500.
9457: nökset. Etenkin tietotekniikan keskusten kohdal-
9458: la näistä muodostui este valtionavun käytölle,
9459: 3.1.9. Alueelliset ja kuntien työllisyys- ja elin- koska edellä mainittujen säännösten mukaan
9460: keinopoliittiset hankkeet määrärahaa ei voitu käyttää muiden kuin työttö-
9461: Valtioneuvoston 14.2.1985 antaman päätöksen mien tai työttömyysuhan alaisten työllistämisestä
9462: perusteella jatkettiin kertomusvuonna alueellis- aiheutuviin palkkausmenoihin. Myöskään työlli-
9463: ten ja kuntien työllisyys- ja elinkeinopoliittisten syyslain mukaan ei ole mahdollista myöntää
9464: hankkeiden tukemista. Koko tarkoitukseen tulo- avustuksia tietotekniikan keskusten käyttömenoi-
9465: ja menoarviossa osoitettu 4 miljoonan markan hin.
9466: 35
9467:
9468: Tämän tyyppinen määräraha on työllisyyden teriön hallinnonalalle kuuluviin hankkeisiin, lä-
9469: hoidon kannalta tarpeellinen. Määrärahan käyt- hinnä koulujen ja kirjastojen rakentamiseen. Ko-
9470: töperusteet tulisi kuitenkin olla riittävän väljät, timaisen energian käyttöön liittyviin lämpölaitos-
9471: jotta sitä voitaisiin käyttää syntyvien tarpeiden ja lämmönsiirtoverkostoinvestointeihin myönnet-
9472: mukaan. Määräraha on erittäin soveltuva erilais- tiin avustuksia yhteensä noin 8, 3 miljoonaa
9473: ten pienimuotoisten kokeilujen toimeenpanossa markkaa. Eläkeläisten asuntojen peruskorjauksiin
9474: ja sitä voidaan käyttää etsittäessä uusia, entistä myönnettiin avustuksia noin 20 miljoonaa mark-
9475: tehokkaampia työllisyydenhoitokeinoja. kaa.
9476:
9477: Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle myönnettävä
9478: avustus (starttiraha)
9479: 3. 1. 12. Työrajoitteisten työhön sijoittaminen
9480: Kertomusvuonna jatkettiin yrittäjäksi ryhtyvän
9481: Asetus työrajoitteisten henkilöiden työhön-
9482: työttömän tukemiskokeilua. Avustusta voidaan
9483: sijoituksen tukemisessa (832/82) tuli voimaan
9484: myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle, jolla
9485: on yrittäjätoiminnassa tarvittava koulutus tai ko- 1.1.1983 lukien. Asetuksen nojalla voidaan kor-
9486: vata henkilön työhönkuntoutusmahdollisuuksien
9487: kemus. Hankkeella, johon hän ryhtyy, tulee olla
9488: arvioimiseksi tarpeelliset tutkimukset, työkokei-
9489: kannattavan toiminnan edellytyksiä. Avustusta,
9490: lusta työpaikalla aiheutuvia kustannuksia, myön-
9491: jonka suuruus on 2 500 markkaa kuukaudessa,
9492: voidaan myöntää enintään 50 000 markkaa yrit- tää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea
9493: sekä korvata työnantajalle erityistyöllistämisestä
9494: täjää kohti.
9495: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa tarkoituk- aiheutuvia työvoimakustannuksia.
9496: seen osoitettiin työvoimapiirien käyttöön 12 mil- Kertomusvuonna oli momentille 34.30.62
9497: joonaa markkaa. Vuoden aikana tehdyillä käyttö- osoitettu 74,5 milj. mk ko. tutkimuksiin, työko-
9498: suunnitelmien muutoksilla ja lisäbudjeteilla keiluihin työpaikalla, järjestelytukeen, asiakkai-
9499: määrärahaa lisättiin siten, että tarkoitukseen oli den matkakustannuksiin sekä erityistyöllistämi-
9500: käytettävissä yhteensä noin 60 miljoonaa mark- seen kuntien, kuntainliittojen, yhteisöjen ja yri-
9501: kaa. tysten palvelukseen. Lisämenoarviossa osoitettiin
9502: Vuoden aikana työvoimatoimistoihin jätettiin momentille 1 milj. mk:n lisämääräraha. Momen-
9503: hakemuksia noin 4 300, joista määrärahojen ra- tin määrärahalla erityistyöllistettiin työrajoitteisia
9504: joissa voitiin tehdä hieman yli 2 000 myönteistä keskimäärin kuukaudessa noin 1 700, joista 500
9505: päätöstä. Myönnetyn avustuksen suuruus oli kes- yritysten palveluksessa. Kunnille, kuntainliitoille
9506: ja eräille erikseen mainituille yhteisöille korvat-
9507: kimäärin noin 30 000 markkaa.
9508: tiin 70 % asetuksen perusteiden mukaisesti pal-
9509: kan ja välillisten työvoimakustannusten määrästä.
9510: 3.1.11. Työllisyysperusteinen valtionapu znves- Ensimmäisen kantokykyluokan kunnalle korvaus
9511: tointeihin on 80 %.
9512: Avustusten myöntämismenettelystä on säädet- Yrityksille ja muille kuin edellä mainituille
9513: ty työllisyyslain 2 a luvussa, joka on lisätty lakiin yhteisöille korvattiin ensimmäisenä vuonna 50 %
9514: 30.12.1982 annetulla lailla (1067 /82), ja työlli- ja toisena vuonna 20 % työvoimakustannusten
9515: syysasetuksen 1 a luvussa, joka on lisätty asetuk- määrästä.
9516: seen 29.6.1983 annetulla asetuksella (576/83). Momentille 34.30.02 oli osoitettu 39,7 milj.
9517: Mainitut säännökset olivat voimassa kertomus- mk erityistyöllistämiseen valtiolle. Määrärahalla
9518: vuoden loppuun. erityistyöllistettiin keskimäärin kuukaudessa 700
9519: Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarviossa työrajoitteista henkilöä. Korvaus valtiolle on
9520: investointien tukemiseen oli osoitettu määrära- 100 % palkan määrästä sekä sosiaaliturvamaksu.
9521: haa 126,5 miljoonaa markkaa, josta vuoden lop- Työrajoitteisia työnhakijoita oli työvoimatoi-
9522: puun mennessä oli päätöksillä sidottu 117,3 mistoissa kertomusvuonna kuukausittain keski-
9523: miljoonaa markkaa. määrin 19 400. Vastaava luku oli v. 1984 noin
9524: Määrärahalla työllistettiin vuonna 1985 keski- 16 000. Yhteensä työrajoitteisia työnhakijoita oli
9525: määrin noin 400 henkilöä. Määrärahalla tuettiin kertomusvuonna noin 38 000. Työhönsijoituksia
9526: tulo- ja menoarvion perustelujen mukaisesti vai- tehtiin noin 10 000, joista noin 5 000 sijoitusta
9527: keilla työllisyysalueilla toteutettuja hankkeita. tehtiin asetuksen 832182 tukitoimenpitein. Suo-
9528: Myönnetyistä avustuksista yli puolet eli noin ria työnvälityksiä oli noin 4 500. Suojatyöhön
9529: 59,3 miljoonaa markkaa suuntautui opetusminis- sijoitettiin noin 800 työrajoitteista henkilöä.
9530: 36
9531:
9532: Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) hyväksyi v. Asiakkaat
9533: 1983 vajaakuntoisia henkilöitä koskevan amma- Vuoden aikana ilmoittautui työvoimatoimis-
9534: tillisen kuntoutuksen ja työllistämisen yleissopi- toihin 544 800 työnhakijaa, joista työttömiä
9535: muksen (nro 159). Yleissopimuksen tultua hy- 393 800. Työttömyyseläkkeellä oli po. vuoden
9536: väksytyksi ja ratifioiduksi Suomessa sopimukseen aikana 60 000 ja lomautettuna oli pitempiä jak-
9537: liittyvän kansallisen toimintaohjelman valmistelu soja 51 300 työnhakijaa, keskimäärin 1omautettu-
9538: on käynnistynyt kuntoutusasiain neuvottelukun- ja oli 11 900 henkilöä.
9539: nassa. Kertomusvuonna valmisteltiin työvoima- Vuoden aikana alkoi 572 000 ja päättyi
9540: hallinnon vajaakuntoisia asiakkaita koskeva am- 545 000 työnhakua. Työnhakijat olivat työnväli-
9541: matillisen kuntoutuksen ja työllistämisen toimin- tyksen asiakkaina noin 803 000 eri työnhakujak-
9542: taohjelma, jota on tarkoitus käyttää myös kansal- son ajan, eli työnhakijaa kohti oli vuoden aikana
9543: lisen toimintaohjelman valmistelussa. keskimäärin 1, 5 työnhakukertaa. Työnhaku kesti
9544: keskimäärin 17 viikkoa.
9545: 3.2 Työvoimavarojen kehittäminen Ja ohjaa- Vuoden aikana päättyi 424 300 työttömyysjak-
9546: minen soa, joista osassa henkilö jatkoi työnhakijana.
9547: Näitä olivat erilaisin tukitoimenpitein työhön
9548: 3.2.1. Työnvälitys sijoitetut sijoitusten määrän ollessa yhteensä
9549: 109 900 (sama henkilö voi sisältyä tähän lukuun
9550: Painoalueet useasti).
9551: Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä oli ollut
9552: Työnvälitys on lisännyt yhteyksiään työelä- 35 600 henkilöä.
9553: mään, niin että työvoimaneuvojien tieto työelä- Työnhauista päättyi 122 900 siten, että asiakas
9554: mästä lisääntyisi, työnvälitykseen saataisiin lisää sai työtä työnvälityksen avulla, 158 100 tapauk-
9555: avoimia paikkoja ja nämä paikat täytettäisiin sessa muulla tavoin. Työllisyyskoulutuksen aloit-
9556: mahdollisimman tehokkaasti. tamiseen päättyi 26 300 työnhakua, 36 700 ta-
9557: Myös työnhakija-asiakkaiden palveluun on pauksessa työnhakija siirtyi työvoiman ulkopuo-
9558: kiinnitetty huomiota: On lähdetty yksilöllisestä lelle (työttömyyseläke, opiskelu, varusmiespalve-
9559: palvelutarpeen selvityksestä ja sen perusteella lu tai muu syy). Työnhaun päättymisestä ei saatu
9560: parannettu asiakaspalvelun laatua. Tukipaikko- tietoa 154 400 tapauksessa, suuressa osassa työn-
9561: jen käyttämiseen on kiinnitetty huomiota siten, hakija sijoittui työhön ilmoittamatta siitä työnvä-
9562: että tuenaisiin erityisesti työnhakijan sijoittamis- litykseen.
9563: ta avoimille markkinoille. Asuinpaikkakunnan ulkopuolelle välitettiin
9564: Vuonna 1984 alkanut nuorten palvelujen orga- yhteensä 10 200 työnhakijaa. Alkuavustuksia
9565: nisoiori on saatettu loppuun. Suuriin ja keski- myönnettiin yhteensä 4 200 työnhakijalle. Alku-
9566: suuriin työvoimatoimistoihin perustettiin palve- avustuksin tuetuista muutoista suurin osa, n.
9567: luyksikkö erityisesti ammattitaidottomien nuor- 40 %, suuntautui Helsingin työvoimapiiriin.
9568: ten koulutukseen ja työhön ohjaamiseksi. Pieniin
9569: työvoimatoimistoihin nimettiin nuorten palvelun
9570: vastuuhenkilö. Kertomusvuonna on tehostettu Avoimet paikat
9571: erityisesti ammatillisista oppilaitoksista valmistu- Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin yhteensä
9572: vien palvelua. 249 200 avointa työpaikkaa. Tukityöpaikat eivät
9573: Työnvälityksen tietojärjestelmän sisällön, käyt- sisälly lukuun, vaan niistä on erilliset tilastot.
9574: töönoton ja käyttöönottokoulutuksen suunnitte- Avoimista työpaikoista täyttyi 224 100, joista
9575: lua on jatkettu. Vuonna 1985 saatiin lisäksi 159 000 työvoimatoimiston hakijalla. Viimemai-
9576: toimittaja- ja laitteistovalinta vietyä loppuun ja nituissa on mukana 16 700 alle 11 vuorokautta
9577: järjestelmän kokeiluversio otettiin käyttöön Hel- kestänyttä työpaikkaa. Täyttyneistä paikoista
9578: singin työvoimatoimiston teollisuusjaostolla. Ko- 26 300 eli noin 12 % oli haettavana olleita
9579: keilun perusteella on kehitetty järjestelmän en- paikkoja, joiden hakuaika päättyi. Työnantaja
9580: simmäinen tuotantoversio, joka otetaan tuotan- peruutti 14 300 paikkaa.
9581: tokäyttöön Tampereen, Nokian ja Kangasalan
9582: toimistoryhmittymässä vuonna 1986. Kokeilun
9583: käyttöönoton yhteydessä saatiin käytännön koke- Siirtolaisuus
9584: musta järjestelmän käyttöönoton ja käyttöönot- Kertomusvuoden aikana muutti Suomesta ul-
9585: tokoulutuksen vaatimuksista. komaille 8 000 henkilöä, joista Ruotsiin 4 600
9586: 37
9587:
9588: henkilöä. Työvoimatoimistojen kautta välitettiin Merenkulkualan työnvälitys
9589: Ruotsiin työhön 307 ja Norjaan 163 henkilöä. Merenkulkualan työnvälitysjärjestelmä uudis-
9590: Ulkomailta muutti Suomeen 10 500 henkilöä, tettiin vuoden 1985 alussa. Uudistukseen liittyen
9591: joista Ruotsista 7 000 ja muista Pohjoismaista 400 pidettiin useita yhteistyöseminaareja, joissa oli
9592: henkilöä. Ruotsista välitettiin Suomeen töihin mukana merenkulkualan työnantajia, työmarkki-
9593: 1 100 henkilöä ja Norjasta 30. najärjestöjen edustajia sekä työvoimaviranomai-
9594: Suomen ja Ruotsin välillä kustannettiin 134 sia. Myös merenkulkualan työnvälitykseen koh-
9595: henkilön tutustumismatka Ruotsista Suomeen ja distuvaa ohjaus- ja tarkastustoimintaa tehostet-
9596: 105 henkilön tutustumismatka Suomesta Ruot- tiin.
9597: siin. Näiden matkojen tarkoitus on antaa työttö-
9598: mälle työnhakijalle mahdollisuus tutustua toises- Luvanvarainen työnvälitys
9599: sa maassa olevaan työpaikkaan, ja kustannukset
9600: maksaa vastaanottava maa. Ns. luvanvaraista työnvälitystä on harjoittanut
9601: Liikkuvuusavustuksia myönnettiin kertomus- 16 yhdistystä, jotka välittivät kertomusvuonna
9602: vuonna 1 600 ulkomailta palaaville Suomen kan- 16 000 työpaikkaa. Valtaosasta työnvälityksiä vas-
9603: salaisille tai entisille Suomen kansalaisille. Valta- tasivat Mannerheimin lastensuojeluliitto, matkai-
9604: osa liikkuvuusavustusten saajista oli Ruotsista lualan yhdistykset ja esiintyviä taiteilijoita välittä-
9605: palaavia. Eniten paluumuuttoa suuntautui Hel- vät yhdistykset. Työtilaisuudet ovat olleet lähin-
9606: singin, Tampereen, Vaasan, Oulun ja Rovanie- nä lyhytaikaisia tilapäistöitä.
9607: men työvoimapiireihin.
9608: Siirtolaisuusasioita koordinoi Siirtolaisasiain Työvoiman vuokraus
9609: neuvottelukunta, joka julkaisee myös ulkomaa-
9610: Työnvälityslakiin tehtiin muutos, joka koski
9611: laisille tarkoitettua Suomen Sanoma-Finlands
9612: työvoiman vuokrauksen luvanvaraisuutta. Laki ja
9613: Nytt -lehteä. Yhteistyötä tehdään erityisesti
9614: asetus tulivat voimaan vuoden 1986 alusta, mut-
9615: Suomi-Seuran kanssa.
9616: ta täytäntöönpanon edellyttämät valmistelut teh-
9617: Kesällä 1985 järjestettiin 8 työvoimapiirissä 17
9618: tiin kertomusvuonna.
9619: paikkakunnalla paluumuuttoa koskevia tiedotus-
9620: tilaisuuksia Suomessa lomaileville ulkosuomalai-
9621: sille. Tilaisuuksissa annettiin tietoja mm. työ- ja Työnvälityksen henkzlöstö
9622: asuntomahdollisuuksista, koulunkäynti- ja päivä- Kertomusvuonna oli työnvälityksen asiakaspal-
9623: hoitokysymyksistä sekä oman yrityksen perus- velussa yhteensä 1 699 henkilöä. Lisäystä edelli-
9624: tamisesta. sestä vuodesta oli 72 henkilöä. Työnvälityksen
9625: Helmikuun alussa astui voimaan työvoimami- hoitamista haittaakin yhä resurssipula. Ongelma
9626: nisteriön ulkomaista työvoimaa koskeva päätös, on myös henkilöstön runsas vaihtuvuus varsinkin
9627: jossa määritellään ulkomaisen työvoiman käyttöä pääkaupunkiseudulla. Palvelun tehostamiseksi
9628: koskevat yleiset periaatteet. Työvoimaministeriö on laadittu suunnitelma pääkaupunkiseudun toi-
9629: lähtee siitä, että työvoiman kysyntä on ensisijai- mistojen hajauttamiseksi ja alueella olevien työ-
9630: sesti pyrittävä tyydyttämään kotimaisin työvoima- voimatoimistojen määrän lisäämiseksi. Hajautta-
9631: varoin. Näitä periaatteita sovelletaan Sisäasiain- misen edellytys on, että henkilöstön perusvajaus
9632: ministeriölie työlupahakemuksista annettavissa voidaan poistaa.
9633: lausunnoissa ja työvoimahallinnon palveluissa ul- Työnvälityksen peruskurssille osallistui noin
9634: komaan kansalaisille. Voimassa olevien työlupien 100 työvoimaneuvojaa. Jatkokoulutuksessa kiin-
9635: määrä oli vuoden lopussa 6 500. nitettiin erityistä huomiota työvoimaneuvojien
9636: työnohjaukseen.
9637:
9638: Kansainvälinen harjoittelu 3.2.2. Työ/lisyykoulutus
9639: 2 400 suomalaista opiskelijaa tai loppututkin- Työllisyyskoulutuksen aloitti vuonna 1985
9640: non suorittanutta haki ulkomailta harjoittelu- 33 400 henkilöä ja suoritti 26 900 henkilöä.
9641: paikkaa. Paikka välitettiin 1 200 hakijalle aloille, Noin 6 200 henkilöä keskeytti opintonsa työpai-
9642: joista suurimmat olivat tekninen, kaupallinen kan saannin tai muun sy~n vuoksi. Oppilaita oli
9643: sekä hotelli- ja ravintola-ala. 508 ulkomaista koulutuksessa keskimäärin 16 000, mikä on
9644: harjoittelijaa sai Suomesta harjoittelupaikan, 1 400 oppilasta vähemmän kuin edellisenä vuon-
9645: enin osa tekniseltä alalta. na.
9646: 38
9647:
9648: Kertomusvuoden aikana aloitti korkeakoulujen Vuosi
9649: 1985
9650: järjestämillä vajaan vuoden pituisilla yrittäjäkurs- %
9651: seilla koulutuksen noin 800 pienyrittäjää ja yrit- - koulutusalan työssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60,7
9652: täjäksi aikovaa henkilöä. Näistä noin 200 henki- - muussa työssä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,0
9653: löä sai koulutusta alkutuotantoa tukevien sivu- - työmarkkinoiden ulkopuolella . . . . . . . . . . . . . . 4, 7
9654: elinkeinojen harjoittamiseen. Lisäksi korkeakou- - työttömänä .. .. . .. . . . . . . . . .. . .. .. .. .. .. .. . .. 15, 7
9655: - sijoittuminen ei tiedossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,9
9656: lujen järjestämillä työllisyyskursseilla aloitti ker-
9657: tomusvuonna noin 500 työtöntä akateemisen ja
9658: opistotason suorittanutta henkilöä. Yllä olevassa asetelmassa eivät ole mukana
9659: Työllisyyskoulutuksen kustannukset olivat ker- työelämään ja koulutukseen sekä oppisopimus-
9660: tomusvuonna 893,6 milj. mk eli n. 4 660 mk koulutukseen valmentavien kurssien oppilaat,
9661: oppilasta kohden kuukaudessa. Edellisenä vuon- joita oli v. 1985 n. 2 800.
9662: na työllisyyskoulutukseen käytettiin 886,5 milj. Työvoimapoliittinen ministerivaliokunta teki
9663: mk eli noin 4 250 markkaa oppilasta kohden keväällä 198 5 päätöksen työllisyyskoulutuksen
9664: kuukaudessa. Ero oppilaskohtaisten kustannusten joustavuuden lisäämiseen ja päätöksenteon no-
9665: nousussa johtuu pääosin oppilaiden taloudellis- peuttamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Esite-
9666: ten etuuksien muuttumisesta 1.1.1985 alkaen. tyistä toimenpiteistä käynnistettiin päätösvallan
9667: Etuudet säädettiin tällöin vastaamaan uudistet- siirtämistä keskushallinnolta alue- ja paikallishal-
9668: tua työttömyysturvaa. lintoon koskeva kokeilu kolmen työvoimapiirin
9669: Työllisyyskoulutus on tarkoitettu aikuisille yli alueella.
9670: 20-vuotiaille. Vain poikkeustapauksessa voidaan
9671: työllisyyskoulutukseen ottaa alle 20-vuotias hen- 3. 2. 3. Ammatinvalinnanohjaus
9672: kilö. Ammatillisen peruskoulutuksen työllisyys- Ammatinvalinnanohjauksen palveluita käytti
9673: koulutuksen kautta hankkineita alle 20-vuotiaita kertomusvuonna yhteensä 42 000 asiakasta, kun
9674: oli koulutuksen suorittaneista kertomusvuonna vastaava luku oli edellisenä vuonna n. 1 000
9675: 4,0 %. asiakasta suurempi. Toisaalta asiakaskäyntien
9676: Työllisyyskoulutus on pääsääntöisesti tarkoitet- määrä oli n. 3 000 suurempi eli 78 000 käynti-
9677: tu työttömille ja työttömyysuhan alaisille, joiden kertaa, mikä merkitsee asiakaskohtaisen työpa-
9678: osuus kertomusvuonna oli 76 % kurssin aloitta- noksen kasvua. Psykologisia tutkimuksia suoritet-
9679: neista. Kurssin aloittaneiden työllisyystilanne en- tiin jokseenkin entinen määrä eli n. 14 000
9680: nen kurssia oli seuraava: asiakkaalle.
9681: Vuosi
9682: 1985
9683: Asiakkaista oli opintonsa päättäneitä aikuisasi-
9684: o/o akkaita 26 400 eli 62 % koko asiakasmäärästä.
9685: - työttömänä................................. 63,2 Tärkeimpiä ohjaukseen tulon syitä olivat työnha-
9686: - työttömyysuhan alaisia...................... 12,6 kuun liittyvät koulutus- ja sijoittumisongelmat,
9687: - työssä .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . . . . . .. . . .. .. . 19,5 vajaakuntoisuus ja koulutuksen keskeyttäminen.
9688: - työmarkkinoiden ulkopuolella . . . . . . . . . . . . . . 4, 7 Työnhaku oli vireillä 54 % :llä asiakkaista. Vajaa-
9689: kuntoisia oli 38 %, mikä on lukumääräisesti n.
9690: Työllisyyskoulutuksen aloittaneista hakeutui 1 000 asiakasta enemmän kuin edellisenä vuon-
9691: perus/uudelleenkoulutukseen vajaa puolet. na. Koulun keskeyttäneitä oli 20 % aikuisasiak-
9692: Aloittaneet jakaantuivat koulutuslajeittain seu- kaista, mikä myös lukumääräisesti on jonkin
9693: raavasti. verran aiempaa suurempi määrä.
9694: Vuosi
9695: Koulutuslaji 1985 Nuorten työnvälityksen ja keskiasteen oppilaa-
9696: % nohjauksen tehostuminen heijastuu ammatinva-
9697: peruskoulutus.................................. 32,2 linnanohjaukseen kasvavana yhteistyön, konsul-
9698: uudelleenkoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,0 toinnin ja asiakastyön tarpeena. Yhä suurempi
9699: jatko- ja täydennyskoulutus..................... 42,2
9700: muu koulutus (työelämään ja koulutukseen val-
9701: osa asiakkaista tulee lähetteillä eri tahoilta, ja
9702: mentava koulutus, oppisopimuskoulutukseen heillä on usein keskimääräistä suurempia tervey-
9703: valmentavakoulutus) .......................... 11,6 dellisiä, koulutus- ja työllistymisongelmia. Tästä
9704: johtuu, että resurssilisäykset ovat lähinnä lisän-
9705: Työllisyyskoulutuksen suorittaneista sijoittui neet yhteistyömahdollisuuksia ja tehostaneet
9706: työhön 2 kk koulutuksen päättymisen jälkeen asiakastyötä.
9707: lähes 70 %. Koulutuksen jälkeinen sijoittuminen Työvoimahallinnon ammatinvalinnanohjaus
9708: oli seuraava. harjoittaa yhteistoimintaa perus- ja keskiasteen
9709: 39
9710:
9711: koulujen oppilaanohjauksen kanssa, joka hoitaa keskittymisen hillitsemiseen voidaan vaikuttaa
9712: valtaosan oppilaiden valmennuksesta ammatinva- välittämällä informaatiota sijoittumismahdolli-
9713: lintaan. Näissä tehtävissä oli henkilökunnan suuksista muualla maassa. Vuoden 1985 aikana
9714: määrä kouluissa ja muissa laitoksissa yhteensä n. selvitettiin toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa
9715: 2 500. Sekä lukion että ammattikoulujen oppi- elektroniikkateollisuuden ja atk-tuotannon sijoit-
9716: laanohjaus on parhaillaan voimakkaassa kehitys- tumisedellytyksiä pääkaupunkiseudun ulkopuo-
9717: vaiheessa. Yhteistyön tärkeimpiä muotoja ovat lella. Työvoimaministeriön tarkoitusta varten
9718: tiedotus, konsultointi ja asiakasyhteistyö. asettama työryhmä ehdotti mm. määrärahaa tek-
9719: Kertomusvuonna em. koulut lähettivät työvoi- nologiakylien ja teknologiakeskusten suunnittele-
9720: matoimistojen ammatinvalinnanohjauksen miseksi ja tukemiseksi pääkaupunkiseudun ulko-
9721: 15 700 asiakasta, mikä on 38 % kaikista henkilö- puolella. Ehdotus sisältyi vuonna 1985 hyväksyt-
9722: kohtaisen ammatinvalinnanohjauksen asiakkais- tyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen pääkau-
9723: ta. Peruskoulun päättäluokan oppilasmäärästä punkiseudun erityisongelmien toimenpideohjel-
9724: 10 % oli ammatinvalinnanohjauksen asiakkaina. maksi.
9725: Lukion osalta vastaava osuus oli 20 %. Edelliseen Vuoden 1985 lopulla asetettiin toimikunta
9726: vuoteen verrattuna oli peruskoulusta lähetettyjen tekemään ehdotuksia tehokkaamman sijaintineu-
9727: asiakkaitten määrä hieman laskenut kun keskias- vonnan mahdollisuuksista tavoitteena edistää yri-
9728: teen kouluista tulleitten asiakkaitten määrä oli tysten hakeutumista pääkaupunkiseudun ulko-
9729: ennallaan. puolelle. Toimikunnan tuli muun ohessa selvit-
9730: Työvoimahallintoon perustettiin kertomus- tää myös yritysten muuttokustannusten sijaintia
9731: vuonna 8 uutta ammatinvalintapsykologin toin- ohjaavat vaikutukset. Toimikunta jätti mietin-
9732: ta. Näistä 5 sijoitettiin pieniin työvoimatoimis- tönsä vuoden 1986 aikana.
9733: toihin, joiden ammatinvalinnanohjaus on aikai- Vuoden 1985 aikana tehtiin 85 hankekohtaista
9734: semmin hoidettu muista toimistoista käsin. Näin sijaintipaikkaselvitystä. Lisäksi välitettiin tietoja
9735: ammatinvalintapsykologin toimien kokonaismää- yrittämisen mahdollisuuksista yrittäjiksi aikoville.
9736: rä nousi 206:een ja monipalvelutoimistojen mää- Suurin osa neuvontatapauksista koski uudenyri-
9737: rä 99:ään. Pätevien hakijoiden puutetta on il- tyksen tai uuden toimipaikan perustamista. Va-
9738: mennyt varsinkin kehitysalueilla, mistä johtuu, paista teollisuushalleista julkaistiin ajankohtainen
9739: että vastaavaa toiminnan tehostumista ei ole luettelo sijaintipaikkaa etsivien yritysten käyt-
9740: tapahtunut kaikkien työvoimatoimistojen alueel- töön. Tarvittaessa näille yrityksille selvitettiin
9741: la. myös muita sijaintipaikan valintatekijöitä.
9742: Tiedotustoiminnan yhtenä kohderyhmänä oli
9743: myös vuoden 1985 aikana Suomeen palaavat
9744: 3.2.4. Stjaintineuvonta yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt.
9745: Sijaintineuvonta ja neuvottelumenettely perus- Kauhavalla, Kristiinankaupungissa ja Pudasjär-
9746: tuvat asetukseen työvoimaministeriöstä sekä val- vellä järjestettyihin yrittäjiksi aikoville paluu-
9747: tioneuvoston ja Teollisuuden Keskusliiton väli- muuttajille tarkoitettuihin seminaareihin osallis-
9748: seen sijaintineuvottelusopimukseen. Sopimuksen tui yhteensä 110 henkilöä. Kristiinankaupungin
9749: mukaan työvoimaministeriö ja Teollisuuden Kes- tilaisuus oli ruotsinkielinen. Lisäksi tietoja yrittä-
9750: kusliitto suorittavat vuosittain tiedustelun yritys- misen mahdollisuuksista Suomessa välitettiin
9751: ten tulevasta työvoimatarpeesta. Vuoden 1985 15 5:lle paluumuuttoa suunnittelevalle.
9752: yritystiedusteluun vastasi kaikkiaan 521 Teolli- Kertomusvuonna kehitettiin edelleen työvoi-
9753: suuden Keskusliiton jäsenyritystä, toimipaikkoja mahallinnon työnantaja-asiakkaille kohdistetta-
9754: näissä yrityksissä oli kaikkiaan 2 020, joissa työ- vaa tiedotustoimintaa. Tässä tarkoituksessa täy-
9755: paikkoja oli 304 900. Tiedustelun mukaan yritys- dennettiin esitesarjaa työvoimahallinnon palve-
9756: ten työvoimatarve tulee lisääntymään metalliteol- luista ja tukitoimenpiteistä. Esitesarjalla tuetaan
9757: lisuudessa maan kaikilla osa-alueilla. Metalliteol- työvoimatoimistojen virkailijoiden työnantajapal-
9758: lisuuden kasvua tapahtuu erityisesti sähkötekni- veluita. Yritystoiminnan tuntemusta pyrittiin vir-
9759: sessä teollisuudessa. Työvoiman kysynnän kasvua kailijoiden keskuudessa parantamaan myös sisäi-
9760: arvioidaan tapahtuvan lähinnä pääkaupunkiseu- sen koulutuksen avulla.
9761: dulla. Kertomusvuonna kiinnitettiin asiakaspavelussa
9762: Yritystiedustelujen perusteella erityisesti elek- huomiota myös työvoimahallinnon henkilöasiak-
9763: troniikkateollisuuden arvioidaan kasvavan eniten kaiden yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi oh-
9764: pääkaupunkiseudulla. Sijaintineuvonnalla tämän jaamiseen. Tätä neuvontaa varten työvoimatoi-
9765: 40
9766:
9767: mistojen käyttöön toimitettiin ammatinharjoitta- tulorajan. Yksinäisellä päivärahan aleneminen
9768: jaksi ja yrittäjäksi ryhtyvän opas. alkaa 2 340 markasta. Peruspäivärahaa maksetaan
9769: Kertomusvuonna tiedotettiin erityisesti me- ajallisesti rajoittamattomana.
9770: talliteollisuuden ja vaatetusteollisuuden yrityksil- Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus
9771: le näiden alojen työvoimavaroista ja työvoimaka- työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuu-
9772: peikoista eri alueilla. Tiedotuksessa käytettiin tettuna vähintään kuusi lähinnä edellistä kuu-
9773: työvoimatoimistoittain suoritettua selvitystä, jos- kautta ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttä-
9774: sa arvioitiin sekä vapaana oleva että koulutuksen nyt työssäoloehdon. Ansioon suhteutettu päivä-
9775: kautta saatavan työvoiman määrä sekä vaikeasti raha muodostuu täyden peruspäivärahan suurui-
9776: täytettävät työpaikat. sesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osan suu-
9777: ruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuk-
9778: 3.3. Työttömien toimeentuloturva ja palkkatur- sesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin
9779: va 90-kertainen perusosa, on ansio-osa tämän rajan
9780: Työttömien toimeentuloturva muodostui ker- ylittävältä päiväpalkan osalta 20 %. Lapsikoro-
9781: tomusvuonna vuoden 1985 alusta toteutuneen tukset ovat samat kuin edellä peruspäivärahan
9782: työttömyysturvalain (6021 84) mukaisesta työttö- osalta. Ansioon suhteutettua päivärahaa makse-
9783: myysturvajärjestelmästä, työttömyyseläkkeestä ja taan enintään 500 työttömyyspäivältä neljän pe-
9784: ero rahasta. räkkäisen kalenterivuoden aikana. Henkilölle, jo-
9785: ka on täyttänyt 55 vuotta ennen enimmäisajan
9786: täyttymistä, voidaan maksaa päivärahaa lisäksi
9787: 3.3.1. Työttömyysturva enintään 250 päivältä. Henkilön saatua ansioon
9788: Työttömyysturvan kokonaisuudistus toteutui suhteutettua päivärahaa 100 päivältä päiväraha
9789: 1.1.1985 voimaan tulleella työttömyysturvalailla. alenee 20 %, ei kuitenkaan perusosaa ja lapsiko-
9790: Oikeus työttömyyspäivärahaan on työvoimatoi- rotusta pienemmäksi.
9791: mistoon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä hake- Työttömyysturvan toimeenpanoa johtaa, val-
9792: valla, työkykyisellä työttömällä 17 -64-vuotiaalla voo ja kehittää ylimpänä viranomaisena toimeen-
9793: henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä tuloturvaan liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja
9794: ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei ole terveysministeriö sekä työvoimapoliittisten asioi-
9795: voitu osoittaa koulutukseen. Työttömyyspäivära- den osalta työvoimaministeriö.
9796: haa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut Työttömyysturvan hoitaa peruspäivärahan osal-
9797: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa yh- ta kansaneläkelaitos ja ansioon suhteutetun päi-
9798: teensä viisi työpäivää. Veronalainen työttömyys- värahan toimeenpanosta huolehtivat työttömyys-
9799: päiväraha maksetaan joko peruspäivärahana (pe- kassat.
9800: rusturva) tai ansioon suhteutettuna päivärahana Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä toteu-
9801: (ansioturva). tettiin erillinen muutoksenhakujärjestelmä. Työt-
9802: Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka tömyyskassan tai sosiaalivakuutustoimikunnan
9803: täyttää työttömyysturvan saamisen yleiset edelly- päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutos-
9804: tykset ja joka on taloudellisen tuen tarpeessa. ta työttömyysturvalautakunnalta 30 päivän kulu-
9805: Peruspäivärahan täysi määrä on 70 mk päivältä. essa.
9806: Päivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan 18 Työttömyysturvalautakunnan päätöksestä voi
9807: vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha ko- edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.
9808: rotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdes- Kansaneläkelaitos maksoi peruspäivärahaa
9809: tä lapsesta on 15 mk, kahdesta lapsesta yhteensä vuonna 1985 yhteensä noin 1 163 miljoonaa
9810: 22 mk ja kolmesta tai useammasta lapsesta yh- markkaa. Päivärahan saajia oli koko vuonna
9811: teensä 28 mk. Täyden 70 markan päivärahan saa 189 000 henkilöä. Päivärahaa maksettiin yhteen-
9812: henkilö, jonka omat ja puolison tulot kuukau- sä noin 18 miljoonalta päivältä keskimääräisen
9813: dessa ovat enintään 3 500 markkaa. Jos perheessä ajan ollessa noin 93 päivää päivärahan saajaa
9814: on huollettavana alle 18 vuotiaita lapsia, tulora- kohti. Keskimääräinen päivärahan suuruus oli
9815: jaa nostetaan 300 markalla lasta kohti. noin 68,80 markkaa päivää kohti. ·
9816: Jos yhteiset tulot ovat edellämainittuja suu- Vuonna 1984 työttömyyskorvauksia maksettiin
9817: remmat, peruspäiväraha on täysimääräistä pie- noin 692 miljoonaa markkaa yhteensä noin
9818: nempi. Huoltovelvollisen peruspäivärahasta vä- 168 000 henkilölle. Korvauspäiviä oli noin 14
9819: hennetään tällöin kuukautta kohti 75 prosenttia miljoonaa ja keskimääräinen korvauskauden pi-
9820: siitä tulon osasta, joka ylittää 3 500 markan tuus noin 82 päivää.
9821: 41
9822:
9823: Työttömyyskassat makso~vat ansioon suhteutet- Erorahaa maksettiin kertomusvuoden aikana
9824: tuja työttömyyspäivärahoja vuonna 1985 yhteen- noin 14 400 henkilölle yhteensä noin 171 miljoo-
9825: sä noin 1 547 miljoonaa markkaa. Ansioturva naa markkaa.
9826: rahoitettiin siten, että valtio maksoi 48 % ja
9827: työnantajien rahoittama työttömyyskassojen kes- 3.3.3. Palkkaturva
9828: kuskassa maksoi 47 % työttömyyskassan maksa-
9829: mista päivärahoista. Loput 5 % rahoitettiin kas- Vuonna 1985 maksettiin palkkaturvana työnte-
9830: san jäsenten maksamista jäsenmaksuista. Keski- kijöille työnantajan maksukyvyttömyyden joh-
9831: määräinen päiväraha oli noin 126 markkaa päi- dosta 87,9 miljoonaa markkaa. Palkkaturvalain
9832: vassa. Päivärahaa maksettiin yhteensä noin ensimmäiseen soveltamisvuoteen eli vuoteen
9833: 189 000 henkilölle noin 12 miljoonalta päivältä. 1974 verrattuna määrä oli lähes kolmikymmen-
9834: Keskimääräinen päivärahakauden kesto saajaa kertainen ja vuodesta 1984 lisäystä on yli 24
9835: kohti oli noin 65 päivää. Vuonna 1984 kassat miljoonaa markkaa.
9836: maksoivat työttömyysavustuksia noin 730 miljoo- Palkkaturvana maksetuista määristä saatiin pe-
9837: naa markkaa noin 176 000 henkilölle. rittyä takaisin työnantajilla vuoden 1985 aikana
9838: 30,4 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi perittiin
9839: korkoina 6,9 miljoonaa markkaa.
9840: Palkkaturvalain mukaan työntekijöille palkka-
9841: 3.3.2. Työttömyyseläke ja eroraha turvana maksettujen määrien ja työnantajalta
9842: Kertomusvuoden lopussa työeläkelaitokset perittyjen pääomamäärien erotuksen korvaa val-
9843: maksoivat työttömyyseläkettä 51 700 henkilölle. tiolle työttömyyskassalaissa tarkoitettu työttö-
9844: Työeläkelakien TEL, LEL, YEL ja MYEL perus- myyskassojen keskuskassa.
9845: teella maksettiin eläkkeitä kertomusvuonna kaik- Palkkaturvalain muuttumisesta annetulla,
9846: kiaan 976 miljoonaa markkaa (ei sisällä valtion ja 1.11.1984 voimaantulleella lailla (70/84 ja 403/
9847: kuntien maksamia työttömyyseläkkeitä). 84) on päätöksenteko palkkaturva-asioissa siirret-
9848: Kansaneläkelaitos maksoi työttömyyseläkkeitä ty työvoimaministeriöitä työvoimapiirien toimis-
9849: vuoden 1985 lopussa 51 700 henkilölle. Valtaosa toille. Ministeriön ratkaistavina ovat vuonna 1985
9850: näistä on samoja henkilöitä, joille myös työeläke- olleet merimiesten palkkaturvalain nojalla tehdyt
9851: laitokset maksoivat eläkettä. Edelliseen vuoteen hakemukset ja ennen lain muutoksen voimaantu-
9852: verrattuna Kansaneläkelaitoksen maksamien loa jätetyt muut palkkaturvahakemukset.
9853: eläkkeiden saajien määrä nousi noin 19 % ja Työvoimapiirien toimistojen ratkaisuista palk-
9854: eläkkeiden määrä noin 24 %. Eläkkeitä makset- katurva-asioissa saadaan tietyissä asioissa valittaa
9855: tiin vuoden aikana kaikkiaan 548 miljoonaa työvoimaministeriöön. Näitä valituksia tehtiin
9856: markkaa rintamamieslisineen. ministeriölle vuoden 1985 aikana 70 työvoimapii-
9857: Työvoimaministeriön tilastojen mukaan työttö- rin toimiston päätöksestä. Valituksista noin 30 %
9858: myyseläkettä maksettiin vuoden lopussa noin jo~ti työvoimapiirin tekemän päätöksen muutta-
9859: 53 800 henkilölle. Ero työeläkelaitosten maksa- miseen.
9860: miin eläkkeisiin johtuu siitä, että työvoimaminis- Palkkaturvana maksettu markkamäärä jakaan-
9861: teriön tilastoihin sisältyvät myös sellaiset työttö- tui ministeriön ja työvoimapiirien kesken siten,
9862: myyseläkkeen saajat, jotka eivät saa työeläkettä. että eniten maksettiin Helsingin työvoimapiirin
9863: Ero Kansaneläkelaitoksen tietoihin johtuu siitä, toimistosta eli 14 % kokonaismäärästä, seuraavi-
9864: että jos henkilö on oikeutettu sekä työttömyyse- na ministeriö 13 %, Tampereen työvoimapiirin
9865: läkkeeseen että rintamasotilaseläkkeeseen, Kan- toimisto 12,7 % , Kouvolan työvoimapiirin toi-
9866: saneläkelaitos suorittaa edullisuusvertailun. Jos misto 12,5 %, Turun työvoimapiirin toimisto
9867: rintamasotilaseläke on hakijan kannalta edulli- 11,7 % . Muiden työvoimapiirien osuudet koko-
9868: sempi, hänelle myönnetään se. naismäärästä olivat 2,4 % :n ja 6,4 % :n välillä.
9869:
9870:
9871:
9872:
9873: 6 360815Q
9874: 42
9875:
9876: Taulukko 1. Työ//isyystzlanne ja sen muutokset vuosina 1985 ja 1984 työvoimatiedustelun mukaan
9877: (1 000); keskimåä'rin
9878: Muutos
9879: Työvoimatase 198) 1984 1985-1984 1984-1983
9880:
9881: Työikäinen väestö ...................................... . 3 710 3 700 +10 + 19
9882: Ty?voimaan kuulumaton väestö ........................ . 1 110 1 128 -18 -7
9883: Tyovmma .............................................. . 2 600 2 572 + 28 + 26
9884: Työttömät ............................................. . 163 158 + 5 + 2
9885: Työlliset ............................................... . 2 437 2 413 + 24 + 23
9886: Maa- ja metsätalous .................................... . 280 294 -14 -8
9887: - maatalous .......................................... . 228 242 -14 -4
9888: Teollisuus ............................................. . 597 600 3 6
9889: - kulutustav. teoll .................................... . 133 134 -1 5
9890: - puu-, paperi ja graafinen teoll. ...................... . 157 161 -4 3
9891: - metalli- ja kaivannaisteoll ........................... . 200 203 - 3 1
9892: - muu teollisuus ..................................... . 105 101 + 4 + 3
9893: Rakennustoiminta ..................................... . 179 183 -4 ± 0
9894: Palveluelinkeinot ...................................... . 1 375 1 333 +42 + 38
9895: - kauppa ............................................. . 354 342 + 12 + 5
9896: - liikenne ............................................ . 186 180 + 6 + 3
9897: - rahoitus- ja vakuutustoiminta ....................... . 155 147 + 8 + 12
9898: - palvelukset ......................................... . 680 664 + 16 + 18
9899: Elinkeino tuntematon .................................. . 5 4 + 1 + 1
9900: Työttömyysaste % ..................................... . 6,3 6,2 + 0,1 + 0,1
9901: Työvoimaosuus % ..................................... . 70,1 69,5 + 0,6 + 0,3
9902:
9903:
9904: Taulukko 2. Työnvälityksen työttömät työnhakzjat, prosentteina työvoimasta ja työnvälityksen
9905: avoimet työpaikat vuosina 1984-1985 työvoimapiireittäin, keskimäärin
9906: 1985 1984
9907: Työvoimapiiri Työttömät Osuus työ- Avoimet Työttömät Osuus työ- Avoimet
9908: työnhakijat voimasta% työpaikat työnhakijat voimasta% työpaikat
9909:
9910: Helsinki ····································· 12 441 1,9 5 151 11 479 1, 7 5 366
9911: Turku ........................................ 12 628 4,3 1 215 12 034 4,1 1 091
9912: Tampere ..................................... 23 591 6,8 1 520 21 618 6,2 1 403
9913: Kouvola ····································· 15 484 6,0 849 14 738 5,7 787
9914: Mikkeli ...................................... 6 879 6,4 474 6877 6,4 453
9915: Vaasa ........................................ 10 791 4,7 765 10 508 4,6 693
9916: Jyväskylä ..................................... 9 244 7,3 440 8 991 7,1 454
9917: Kuopio ······································ 9 664 7,4 669 9 365 7,1 680
9918: Joensuu ...................................... 7 838 8,8 213 8 090 9,0 225
9919: Kajaani ······································ 6 221 12,7 138 6 163 12,6 123
9920: Oulu ........................................ 14 496 8,9 441 13 970 8,6 431
9921: Rovaniemi ................................... 12 176 11,8 361 11472 11,0 296
9922: Yhteensä 141 453 5,5 12 235 135 278 5,3 12 002
9923:
9924:
9925: Taulukko 3. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat työnvä/ityksessä ammattiryhmittäin vuosina
9926: 1985 ja 1984; keskimäärin
9927: Työttömät Avoimet Työttömät työnhakijat/
9928: Ammattityhmä työnhakijat työpaikat avOimet työpaikat
9929: 1985 1984 1985 1984 1985 1984
9930:
9931: Teknillinen, luonnontieteellinen ja yhteiskun-
9932: tatieteellinen ym. työ sekä hallinnollinen työ 9 053 8 176 2 089 2 147 4,3 3,8
9933: Tilinpidollinen ja konttoritekninen työ ........ 8 600 7 695 836 845 10,3 9,1
9934: Kaupallinen työ .............................. 6 968 6072 916 865 7,6 7,0
9935: Maa- ja metsätaloustyö ······················· 7 209 7 216 774 777 9,3 9,3
9936: Rakennustyö ................................. 12 353 11 687 1 155 1 202 10,7 9,7
9937: Kuljetus- ja liikennetyö ....................... 4 850 4 347 332 304 14,6 14,3
9938: Teollinen työ ................................. 35 199 35 597 2 901 2 641 12,1 13,5
9939: Palvelutyö .................................... 17 256 16 664 3 215 3 202 5,4 5,2
9940: Muualla luokittelematon työ .................. 28 070 26 452 16 19
9941: Lomautetut .................................. 11 896 11 371
9942: Yhteensä 141 453 135 278 12 235 12 002 11,6 11,3
9943: 43
9944:
9945: Taulukko 4. Vuonna 1985 työttömänä työnhakijana olleet (zfman lomautettuja) koulutuksen mukaan
9946: zkäryhmittäin
9947: Ikä hmä
9948: Koulutus 15-19 20-24 2s-/l 35-44 45-54 SS-59 yli 60 Yhteensä
9949:
9950: Perusaste ....................... 33 057 30 079 50 484 43 618 34 697 22 312 9 884 224 131
9951: Alempi keskiaste ............... 17 599 39 343 27 388 10 119 3 369 1 079 391 99 288
9952: Ylempi keskiaste ............... 8 138 24 566 11 892 4 223 1 367 655 244 51 085
9953: - joista pelkkä ylioppilastut-
9954: kinto ....................... 7 276 18 463 4 027 1 046 221 96 51 31 180
9955: Korkea-aste .................... 24 3 484 10 054 3 864 889 330 130 18 775
9956: Koulutusaste tuntematon ....... 120 54 95 77 107 50 15 518
9957: Yhteensä ...................... 58 938 97 526 99 913 61 901 40 429 24 426 10 664 393 797
9958:
9959:
9960:
9961:
9962: Taulukko 5. Erityistoimenpiteillä työllistetyt keskimäärin vuonna 1985 toimenpiteittäin ja työvoima-
9963: piireittäin
9964: Valtion Kunnalli- Nuorten Nuorten Nuorten Pitkäai- Eläkeläis- Metsän- Työra- Muut Toimen-
9965: Työvoimapiiri työ- nen työl- harjoit- pereh- työllis- k~istyöt- ten asun- hoidol- J<?It~. toimen- piteet
9966: tehtävät listämis- teluraha dyttä- tämis- tomten tojen Iiset entyts- piteet yht.
9967: tuki m1stuki tuki työllis- perus- työt työllis-
9968: tämisko- Korjaus täminen
9969: keilu
9970:
9971: Helsinki ....... 197 673 18 72 398 5 211 69 1 644
9972: Turku ......... 346 796 53 228 377 50 1 0 239 76 2 167
9973: Tampere ....... 484 1 722 97 516 596 433 3 28 283 111 4 273
9974: Kouvola ....... 638 2 153 91 338 446 114 5 13 189 112 4 100
9975: Mikkeli ........ 261 1072 32 203 127 9 48 193 116 2 060
9976: Vaasa .......... 264 813 77 205 309 60 8 68 193 101 2 097
9977: Jyväskylä ....... 587 1 883 80 203 174 20 96 179 101 3 322
9978: Kuopio ........ 417 1 505 59 226 180 58 23 87 172 107 2 834
9979: Joensuu ........ 374 1 453 73 174 120 46 68 176 154 2 637
9980: Kajaani ........ 437 1 214 34 82 97 22 24 156 84 2 149
9981: Oulu .......... 1011 2 402 104 215 223 53 192 198 102 4 500
9982: Rovaniemi ..... 978 2 451 68 170 196 78 43 89 208 154 4 435
9983: Koko maa ...... 5 994 18 136 786 2 632 3 242 793 234 718 2 397 1 287 36 218
9984:
9985:
9986:
9987: Taulukko 6. Erityistoimenpiteillä työllistetyt kuukauden lopussa vuonna 1985 toimenpiteittäin
9988: Kuukausi Valtion Kunnalli- Nuorten Nuorten Nuorten Pitkäai- Eläkeläis- Metsän- Työra- Muut Toimen-
9989: työ- nen työl- harjoit- pereh- työllis- k~istyöt- ten asun- hoidol- JOitt. toimen- piteet
9990: tehtävät listämis- teluraha dyttä- tam1s- tomten tojen Iiset entyts- piteet yht.
9991: tuki mtstuki tuki työllis- perus- työt t_yöllis-
9992: tämisko- Korjaus tammen
9993: keilu
9994:
9995: Tammikuu ..... 5 439 17 696 594 2 595 3 258 895 18 115 2 375 241 33 226
9996: Helmikuu ...... 5 885 18 894 680 2 516 3 290 883 26 149 2471 488 35 282
9997: Maaliskuu ...... 6 045 19 406 803 2 437 3 319 979 60 454 2 569 688 36 760
9998: Huhtikuu ...... 6 117 19 300 713 2 247 3 291 1 002 196 876 2 551 846 37 139
9999: Toukokuu ..... 6 479 21 833 634 2 324 3 315 868 568 1 275 2 637 1 250 41 183
10000: Kesäkuu ....... 6 482 20 751 1 257 3 059 3 420 774 523 267 2 534 1 434 40 501
10001: Heinäkuu ...... 6 402 17 374 1 168 2 938 3 310 694 42 77 2 332 1 527 35 864
10002: Elokuu ......... 6 381 17 651 506 2 843 3 272 709 22 587 2 322 1 649 35 942
10003: Syyskuu ........ 6 168 17 386 535 2 714 3 187 681 349 912 2 265 1 739 35 936
10004: Lokakuu ....... 5 750 16 112 786 2 807 3 135 677 450 1 567 2 254 1 803 35 341
10005: Marraskuu ..... 5 410 15 852 918 2 778 3 092 681 375 1 481 2 223 1 903 34 713
10006: Joulukuu ...... 5 374 15 379 834 2 331 3011 665 176 850 2 234 1 877 32 731
10007: Keskimäärin ... 5 994 18 136 786 2 632 3 242 793 234 718 2 397 1 287 36 218
10008: 44
10009:
10010: Taulukko 7. Työrajoitteisten työnhakzjoiden työllistyminen vuonna 1985 työvoimapiireittäin
10011: Työ· Välitetty- Välitetty Saanut oma- Sijoitettu Sijoitettu Aloittaneet
10012: Piiri rajoitteiset työhön työrajoit- toimisesti valtion kunnallisella työllisyys-
10013: työn- ilman tuki- teisten toi- työtä työt~htä työllistämis- kurssin
10014: hakijat toimia menpiteiden Vllfl tuella
10015: Yhteensä avulla
10016:
10017: Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8077 1 329 633 1 030 123 333 378
10018: Turku ................................ 3 797 489 459 499 52 173 159
10019: Tampere .............................. 6 341 567 775 904 121 330 300
10020: Kouvola .............................. 3 145 255 372 389 74 212 209
10021: Mikkeli ............................... 1 805 174 344 235 44 139 101
10022: Vaasa ................................. 2 674 266 412 335 44 101 155
10023: Jyväskylä .............................. 2 150 165 317 247 55 216 73
10024: Kuopio ............................... 2 982 451 434 521 87 293 117
10025: ~~j~~~i :::::::::::::::::::::::::::::::
10026: 1 643 120 329 229 72 131 97
10027: 1 136 113 322 145 32 174 45
10028: Oulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 111 210 316 303 81 155 89
10029: Rovaniemi ............................ 1 801 220 418 282 99 186 91
10030: Koko maa ............................. 37 662 4 395 5 131 5 119 884 2 443 1 814
10031:
10032:
10033: Taulukko 8. Pitkäaikaistyöttömät vuonna 1985 työvoimaptireittåin
10034: Työvoimapiiri Pitkäaikaistyöttömät vuoden 1985 aikana Pitkäaikaistyöttömät
10035: vuoden 1985 lopussa
10036:
10037: Yhteensä Uudet Työttömyys Nuoret Yli kaksi Yhteensä Nuoret Yli kaksi
10038: pitkä- päättynyt pitkä- vuotta vuotta
10039: aikais- aikais- työttömänä työttömänä
10040: työttömät työttömät
10041:
10042: Helsinki ............ 2 444 1 536 1 683 123 543 761 28 185
10043: Turku .............. 3 125 1 794 2 092 252 883 1 043 56 347
10044: Tampere ........... 7 393 4 178 4 060 676 2 269 3 333 232 1 183
10045: Kouvola ............. 3 978 2 197 2 558 318 1 134 1 420 79 480
10046: Mikkeli ............. 1 772 927 1 094 173 536 678 52 243
10047: Vaasa ............... 2 594 1 620 1 697 244 525 897 49 207
10048: Jyväskylä ............ 2 467 1 317 1 494 272 720 973 86 312
10049: Kuopio ............. 2 292 1 358 1 604 218 478 690 32 156
10050: Joensuu ............. 2 113 1 245 1 380 215 484 733 36 142
10051: Kajaani ............. 1 636 1 063 1 054 190 251 582 62 90
10052: Oulu ................ 3 473 1 976 2 129 470 867 1 344 122 377
10053: Rovaniemi .......... 2 358 1 390 1 708 247 420 652 30 94
10054: Koko maa ........... 35 645 20 601 22 543 3 398 9 110 13 106 864 3 816
10055:
10056:
10057:
10058: Taulukko 9. Päättyneet pitkäaikaistyöttömyydet työttömyyden päättymisen syyn mukaan vuonna
10059: 1985
10060: Työttömyyden päättymisen syy Kaikki Nuoret Yli kaksi
10061: pitkäaikais- vuotta
10062: työttömät työttömänä
10063: olleet
10064:
10065: Työllistynyt avoimille työmarkkinoille .................................... . 4 732 484 930
10066: Välitetty työnvälitystoimenpitein ....................................... . 2 204 239 451
10067: Saanut omatoimisesti työtä ............................................ . 2 528 245 479
10068: Työllis~ynyt ~-ukit~-i~enpitein ............................................ . 5 709 959 1 748
10069: Valtwn tyotehtavat .................................................... . 1413 164 518
10070: Kunnallinen työllistämistuki ........................................... . 3 371 634 1 039
10071: Muut palkkaperusteiset tuet ........................................... . 925 161 191
10072: Aloittanut työllisyyskurssin ............................................... . 1 098 211 230
10073: Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle ......................................... . 2 598 392 664
10074: D~~t~~~~ie~f~~~~l~e-::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 4 951
10075: 3 464 426
10076: 537
10077: 946
10078: Yhteensä ................................................................ . 22 543 2472 5 055
10079: 45
10080:
10081: Taulukko 10. Työttömyyden, palkkaperusteisien työllistämistoimenpiteiden ja työllisyyskoulutuksen
10082: laajuus vuonna 1985 työvoimapiireittäin
10083: Työvoimapiiri Työttömät työnhakijat Palkkaperusteiset Työllisyyskoulutus
10084: työllistämistoimenpiteet
10085:
10086: Vuoden Vuoden Vuoden
10087: aikana 1 Keskimäärin aikana Keskimäärin aikana Keskimäärin
10088:
10089: Henkilöä Henkilöä %työ- Alkaneet Sijoitet- % työ- Koulutuksen Koulutuk- %työ-
10090: vmmasta sijoi- tuna voimasta aloittaneet sessa voimasta
10091: tukset olleet olevat
10092:
10093: Helsinki ............ 44 037 12 441 1,9 2 795 1 644 0,2 4 069 2 076 0,3
10094: Turku .............. 35 915 12 628 4,3 4 069 2 167 0,7 3 909 1 764 0,6
10095: Tampere ........... 57 625 23 591 6,8 8 182 4 273 1,2 3 997 1 714 0,5
10096: Kouvola ............. 43 837 15 484 6,0 7 240 4 100 1,6 4 050 2 068 0,8
10097: Mikkeli ............. 19 796 6 879 6,4 4 742 2 060 1,9 1 286 632 0,6
10098: Vaasa ............... 30 760 10 791 4,7 5 061 2 097 0,9 2811 1 391 0,6
10099: Jyväskylä ............ 25 852 9 244 7,3 7 813 3 322 2,6 1 894 949 0,8
10100: Kuopio ............. 26 737 9 664 7,4 7 075 2 834 2,2 2 065 1 036 0,8
10101: Joensuu ............. 20 497 7 838 8,8 5 983 2 637 3,0 1 945 895 1,0
10102: Kajaani ............. 16 087 6 221 12,7 6 033 2 149 4,3 1 075 567 1 '1
10103: Oulu ................ 39 848 14 496 8,9 11 174 4 500 2,8 3 416 1411 0,9
10104: Rovaniemi .......... 32 808 12 176 11,8 11 269 4 435 4,2 2 771 1 470 1,4
10105:
10106: Koko maa ........... 393 799 141 453 5,5 81 436 36 218 1,4 33 288 15 973 0,6
10107: 1
10108: Ilman lomautettuja
10109:
10110:
10111: Taulukko 11. Työnhakijat työvoimapiireittäin, vuosma 1985 ja 1984
10112: Työnhaun kesto
10113: Työvoimapiiri Työnhakijoiden määrä keskimäärin
10114: Vuonna 1985 Vuonna 1984 Muutos % viikkoa
10115: Työnhakijaa % Työnhakijaa % 198511984 1985 1984
10116:
10117: Helsinki .................................. 65 233 12,0 65 573 12,4 -0,5 14 13
10118: Turku .................................... 53 380 9,8 51 562 9,8 + 3,5 18 16
10119: Tampere ································· 88 516 16,2 82 908 15,7 +6,8 19 18
10120: Kouvola .................................. 60 426 11,1 58 970 11,2 + 2,5 18 16
10121: Mikkeli ................................... 26 967 4,9 25 887 4,9 +4,2 17 17
10122: Vaasa ..................................... 42 292 7,8 41 220 7,8 + 2,6 17 16
10123: Jyväskylä ................................. 33 689 6,2 33 026 6,2 + 2,0 19 19
10124: Kuopio ................................... 35 360 6,5 34 693 6,6 + 1,9 16 16
10125: 26 189 4,8 26 461 -1,0 18 18
10126: ~;j~~~i.::::::::::::::::::::::::::::::::::
10127: 5,0
10128: 20 340 3,7 19 891 3,8 + 2,2 19 18
10129: Oulu ..................................... 51 136 9,4 48 935 9,4 + 4,5 16 16
10130: Rovaniemi ................................ 41 240 7,6 39 452 7,4 + 4,5 16 16
10131: Koko maa ................................ 544 768 100,0 528 578 100,0 + 3,1 17 16
10132:
10133:
10134:
10135: Taulukko 12. Työnhaktjat ammattiryhmittäin, vuosma 1985 ja 1984
10136: Työnhakijoiden määrä
10137: Ammattiryhmä Vuonna 1985 Vuonna 1984 Muutos %
10138: Työnhakijaa % Työnhakijaa % 198511984
10139:
10140: Teknillinen, luonnon tiet., hallinnollinen työ ............. 42 471 7,8 41 281 7,8 + 2,9
10141: Tilinpidollinen ja konttoritekn. työ ...................... 44 380 8,1 42 791 8,1 + 3,7
10142: Kaupallinen työ ......................................... 30 328 5,6 26 857 5 '1 + 12,9
10143: Maa- ja metsätaloustyö .................................. 26 178 4,8 26 441 5,0 1,0
10144: Rakennustyö ............................................ 51 833 9,5 49 240 9,3 + 5,3
10145: Kuljetus- ja liikennetyö ································· 18 098 3,3 17 394 3,3 + 4,0
10146: Teollinen työ ··········································· 132 702 24,4 131 705 24,9 + 0,8
10147: Palvelutyö ·············································· 74 389 13,7 72 438 13,7 + 2,7
10148: Muualla luokittelematon työ ............................ 124 389 22,8 120 431 22,8 + 3,3
10149: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544 768 100,0 528 578 100,0 + 3,1
10150: 46
10151:
10152: Taulukko 13. Työnvälitykseen zfmoitetut avoimet työpaikat työvoimapiireittäin, vuosina 1985 ja 1984
10153: Avoinna olleet työpaikat Avoinna olon
10154: Työvoimapiiri Vuonna 1985 Vuonna 1984 Muutos % kesto keskim. vrk
10155: Työpaikkaa % Työpaikkaa % 1985/1984 1985 1984
10156:
10157: Helsinki .................... 66 906 26,9 69 387 27,9 - 3,6 33 32
10158: Turku ...................... 25 312 10,2 25 199 10,1 + 0,4 20 20
10159: Tampere ................... 28 140 11,3 27 706 11,2 + 1,6 24 25
10160: Kouvola .................... 21 278 8,5 21 635 8,7 - 1,6 18 16
10161: Mikkeli ..................... 11 853 4,8 11 491 4,6 + 3' 1 21 18
10162: Vaasa ...................... 18 412 7,4 17 247 6,9 + 6,7 15 14
10163: Jyväskylä ................... 10 520 4,2 10 833 4,4 - 2,9 17 16
10164: Kuopio ..................... 21 845 8,8 19 825 8,0 + 10,2 19 12
10165: 8 762 3,5 9 401 3,8 6,8 11
10166: ~~j~~~i::::::::::::::::::::
10167: - 11
10168: 5 858 2,3 6 183 2,5 - 5,2 10 9
10169: Oulu ....................... 17 374 7,0 16 781 6,8 + 3,5 14 13
10170: Rovaniemi .................. 12 901 5,2 12 873 5,2 + 0,2 13 12
10171: Koko maa .................. 249 161 100,0 248 561 100,0 + 0,2 22 21
10172:
10173:
10174:
10175:
10176: Taulukko 14. Työnvälitykseen zfmoitetut avoimet työpaikat ammattiryhmittäin, vuosina 1985 ja 1984
10177: Avoinna olleet työpaikat Avoinnaolon
10178: Ammattiryhmä Vuonna 1985 Vuonna 1984 Muutos % kesto keskim vrk.
10179: Työpaikkaa % Työpaikkaa % 1985/1984 198) V. 1984
10180:
10181:
10182: Teknillinen, luonnontiet., hallinnollinen työ .. 31 800 12,8 31 300 12,6 + 1,6 27 29
10183: Tilinpidollinen ja konttoritekn. työ ........... 18 593 7,5 17 962 7,2 + 3,5 20 19
10184: Kaupallinen työ .............................. 13 911 5,6 13 624 5,5 + 2,1 28 26
10185: Maa- ja metsätaloustyö ....................... 31 381 12,6 28 914 11,6 + 8,5 16 12
10186: Rakennustyö ................................. 36 247 14,5 38 618 15,5 6,1 14 14
10187: Kuljetus- ja liikennetyö ....................... 8 657 3,5 9 348 3,8 7,4 15 13
10188: Teollinen työ ................................. 50 270 20,2 50 014 20,1 + 0,5 26 24
10189: Palvelutyö .................................... 57 939 23,2 58 066 23,4 0,2 24 23
10190: Muualla luokittelematon työ .................. 363 0,1 715 0,3 -49,2 23 17
10191: Yhteensä ..................................... 249 161 100,0 248 561 100,0 + 0,2 22 21
10192: 47
10193:
10194: Taulukko 15. Työllisyyskoulutuksen suon"ttaneet koulutusmään'en ja koulutuspäivien mukaan
10195: vuosina 1983-1985
10196:
10197: Ammatti Koult tusmäärien mukaan Koul tuspäivien m kaan
10198: 1983 1984 1985 1983 1984 1985
10199: % % % % % %
10200:
10201:
10202: 0 Tekninen ym. työ ................. 7,0 6,4 5,0 8,1 7,9 6,0
10203: 1 Hallinnollinen työ ················ 2,6 3,9 6,5 3,4 4,1 5,5
10204: 2 Tilinpidollinen ja konttoritekninen
10205: työ ............................... 7,8 7,0 5,8 10,3 9,2 8,1
10206: 3 Kaupallinen työ ................... 2,3 2,4 2,1 2,7 2,7 2,6
10207: 4 Maa- ja metsätaloustyö, kalastus ... 11,3 9,1 9,1 7,1 7,0 8,0
10208: 5 Rakennustyö ...................... 5,1 6,3 6,7 6,2 6,7 7,9
10209: 6 Kuljetus- ja liikennetyö ........... 3,0 3,2 3,2 2,9 2,9 3,0
10210: 70-72 Tekstiili-, leikkaus- ym. työ ....... 3,6 4,8 5,0 4,5 5,5 6,3
10211: 73-75 Konepaja- ja rakennusmetallityö ... 16,9 16,9 17,3 20,5 19,7 17,9
10212: 76 Sähkötyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,6 5,1 4,8 7,2 6,5 6,9
10213: 77 Puutyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,6 2,5 2,5 2,4 3,0 2,9
10214: 7-8 Muu teollinen työ ................. 3,7 3,7 3,2 3,7 3,7 3,2
10215: 92,9X Hotelli- ja ravintolatyö ............ 7,0 7,3 7,0 8,3 7,7 8,4
10216: Muu 9 Muu palvelutyö ................... 9,5 10,1 11,3 6,7 6,9 7,5
10217: X Muualla luokittelematon työ ······ 11,0 11,5 10,4 6,0 6,4 5,6
10218:
10219: Yhteensä ......................... 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
10220: 1 1
10221: N 30 202 28 636 26 899 3 710 593 3 722 679 3 566 767
10222:
10223:
10224: Taulukko 16. Yhteenveto työllisyydenhoitoon liittyvistä toimenpiteistä vuosina 1984-1985
10225: Menot milj. mk Työvoima
10226: Toimenpide 1984 1985 Yhteensä Keskimäärin Yhteensä Keskimäärin
10227: vuonna 1984 vuonna 1985
10228:
10229: Valtion työt ............................. . 7 240,1 7 127,0 33 400 30 300 30 500 26 800
10230: - siitä työllisyysvaroin .................. . 573,6 470,0 3 600 2 500 2 700 1 900
10231: Kuntien ja kuntainliittojen työt .......... . 9 829,8 10 746,0 39 300 35 000 40 500 35 300
10232: lnvestointiluonteiset työt yhteensä ........ . 17 069,8 2 17 873,0 2 65 300 71 000 3 62 100
10233: 4
10234: Valtionapu työttömyyden lieventämiseen .. 739,5 746,8 76 400 26 900 78 200 27 000
10235: - kunnallinen työllistämistuki .......... . 535,7 545,8 53 500 19 400 50 100 18 100
10236: - nuorten yhteiskuntatakuu ............ . 110,3 4 82,0 17 600 6 600 19 700 6 700
10237: - muut (metsänhoidolliset työt, starttira-
10238: haym.) ................................. . 93,5 118,9 5 300 900 8,400 2 200
10239: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokei-
10240: lu ....................................... . 25,9 37,8 1 800 800 2 000 800
10241: Työrajoitteisten erityistyöllistäminen ...... . 127,9 119,2 4 400 2 500 4 300 2 400
10242: Opiskelijoiden kesätyöpaikat ............. . 28,2 28,4 3 200 800 3 000 8 00
10243: Valtion työtehtävät ...................... . 254,4 246,5 15 100 6 700 14 200 6 000
10244: Palkkaperusteiset toimenpiteet yhteensä ... 1 175,9 1 1 178, i 100 900 37 700 101 700 37 000
10245: T~ö~lisyysperusteinen valtionapu investoin-
10246: teihm ................................... . 70,5 1 126,5 1 400 400
10247: Työllisyyskoulutus ....................... . 886,5 1 893,6 1 28 600 5 17 400 26 900 5 16 000
10248: Työllisyydenhoitotoimenpiteiden kohteena
10249: ollut työvoima yhteensä .................. . n. 203 000 120 800 n. 200 000 115 500
10250: 6
10251: Liikkuvuusavustukset .................... . 17,7 18,2 4 400 4 2006
10252: Ansioturva .............................. . 730,0 1 547,0 161 800 60 100 169 500 64 000
10253: Perusturva ............................... . 692,3 1 163,0 168 000 51 400 189 000 59 400
10254: Työttömyyseläkkeet ...................... . 699,0 7 976,0 7 48 900 41 000 60 000 50 200
10255: 1. Tilinpäätöksen mukaan
10256: 2. Ohjelmoitu määrä
10257: 3. Työvoiman enimmäismäärä
10258: 4. Nuorten yhteiskuntatakuu 1984 ei sisältynyt momentille Valtionapu työttömyyden lieventämiseen, vaan oli omana momenttinaan Nuorten
10259: yhteiskuntatakuu.
10260: S. Työllisyyskoulutuksen suorittaneet.
10261: 6. Alkuavustusta saaneet.
10262: 7. Ei sisällä valtion ja kuntien maksamia työttömyyseläkkeitä.
10263: """
10264: 00
10265:
10266:
10267:
10268:
10269: Taulukko 17. Päättyneet työttömyysjaksot1 työttömyyden päättymisen syyn ja työttömyyden keston mukaan vuonna 1985
10270: Työttömyyden päättymisen syyt Työttömyyden kesto, viikkoa
10271: Alle 1 1-2 3-4 5-8 9-12 13-26 27-52 53-78 79-104 Yli 104 Yhteensä Keski-
10272: määrin
10273: viikkoa
10274: Työllistynyt avoimille työmarkkinoille ___________ 24 173 35 996 29 037 35 520 21 041 36 776 18 837 2 683 940 903 205 906 12
10275: - Välitetty työnvälitystoimenpitein __________ . _ 13 839 14 758 10 462 12 720 7 308 12 413 7 207 1 144 440 405 80 696 11
10276: - Saanut omatoimisesti työtä_ . ________________ 10 144 20 838 18 184 22 479 13 557 24 083 11 537 1 533 498 494 123 347 12
10277: - Lomautus- tai lyhennetty työviikko päättynyt 190 400 391 321 176 280 93 6 2 4 1 863 9
10278: Työllistynyt tukitoimenpitein ________ . __ ........ 15 763 12 403 8 556 10 392 6 600 12 238 6 442 2 888 1 021 1 856 78 159 16
10279: - Valtion työtehtävät .. _............ _........ _ 1 309 996 850 1 152 806 1 989 1 141 635 251 538 9 667 27
10280: - Kunnallinen työllistämistuki ............... _ 7 239 6 863 4 706 5 841 3 696 6 577 3 393 1 696 588 1 113 41 712 17
10281: - Harjoitteluraha ...... _.............. _....... 1 132 1 094 571 563 256 244 46 3 - - 3 909 4
10282: - Nuorten työllistämistuki ..... ___ ............ 1 443 776 497 397 185 273 79 6 2 1 3 659 5
10283: - Nuorten perehdyttämistuki __ ............ __ . 2 028 1 344 881 922 496 697 249 29 7 3 6 656 6
10284: - Erityistyöllistäminen .................... _... 660 165 135 190 179 396 259 112 33 61 2 190 19
10285: - Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu 60 32 31 49 61 151 310 220 86 82 1 082 48
10286: - Eläkeläisten asuntojen peruskorjaus .... _..... 504 267 168 227 161 371 201 19 8 4 1 930 11
10287: ~ Metsänhoidolliset työt ...................... 1 140 703 468 686 484 1 075 559 120 29 26 5 290 13
10288: - Muut erityistoimenpiteet _................... 248 163 249 365 276 465 205 48 17 28 2 064 16
10289: Aloittanut työllisyyskurssin .... _. __ .. _.......... 1 170 2 250 2 345 3 425 2 239 3 912 2 038 627 212 262 18 480 17
10290: Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle ............ ___ . 1 427 2 923 2 980 5 226 4 397 7 292 4696 1 383 501 712 31 537 21
10291: Muu syy tai ei tietoa ... _........... _.. _......... 2 933 3 083 15 436 19 337 10 735 15 726 14 476 5 941 966 1 542 90 175 22
10292: - Työttömyyseläkkeelle . _. _.......... __ ....... 33 35 52 81 95 563 6 925 4 049 279 537 12 649 56
10293: Kaikki yhteensä .................... ___ ......... 45 466 56 655 58 354 73 900 45 012 75 944 46 489 13 522 3 640 5 275 424 257 16
10294:
10295:
10296: L Luvut kuvaavat viimeisen yhtäjaksoisen työttömyyden kestoa. Samalla henkilöllä voi vuoden aikana olla useita työttömyysjaksoja.
10297: 49
10298:
10299: Taulukko 18. Työvoimahallinnon henkilöstö vuoszna 1980-1985
10300: 1980 1981 1982 1983 1984 1985
10301:
10302: 266 270
10303: i~~~~:~:lci~st~.r~~. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :
10304: 270 270 265 265
10305: 337 322 343 343 345 347
10306: Toimistot ··········································· 1 736 1 755 1 829 1 871 1 997 2 105
10307: - johto 1 ••••••••••••••.••••••..•••••••••••• , ••••••• 153 154 155 155 158 169
10308: - erikois- ja johtavat työvoimaneuvojat 1 •••.•••••••.• 212 218 223 235 244 244
10309: - työvoimaneuvojat 1 •••••••.••.•.••••.••.•••••.•••• 506 516 568 611 739 780
10310: - ammatinvalinnanohjaajat 1 •••••••••••••••.•••••.•• 161 164 166 169 198 208
10311: -muue ............................................ 201 368 336 419 486 506
10312: Työvoimaopisto ····································· 5 5 5 5 6 6
10313: Yhteensä ............................................ 2 344 2 352 2 447 2 489 2613 2 723
10314: - vakinainen henkilöstö ............................ 1 738 1 959 2 010 2 157 2 204 2 316
10315: - ei-pysyvä henkilöstö .............................. 606 393 437 332 409 407
10316: 1
10317: Vain vakinainen henkilöstö.
10318:
10319:
10320:
10321:
10322: 7 360815Q
10323: 1986 vp. n:o 15
10324:
10325:
10326:
10327:
10328: KERTOMUS
10329: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan
10330: tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
10331: vuonna 1983 ovat antaneet aihetta
10332:
10333:
10334:
10335:
10336: HELSINKI 1986
10337: ISSN 0356-0511
10338: Helsinki 191!6. V:olöoo paiw~
10339: Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle niitä toimenpiteitä koskevas-
10340: ta kertomuksesta, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset valtio-
10341: varain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1983 ovat antaneet aihetta
10342:
10343: Eduskunnalle annetaan tämän mukana kerto- tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja
10344: mus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tilinpidosta vuonna 1983 ovat antaneet aihetta.
10345:
10346: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1986
10347:
10348:
10349: Tasavallan Presidentti
10350: MAUNO KOMSTO
10351:
10352:
10353:
10354:
10355: Ministeri Pekka Vennamo
10356: j
10357: j
10358: j
10359: j
10360: j
10361: j
10362: j
10363: j
10364: j
10365: j
10366: j
10367: j
10368: j
10369: j
10370: j
10371: j
10372: j
10373: j
10374: j
10375: j
10376: j
10377: j
10378: j
10379: j
10380: j
10381: j
10382: j
10383: j
10384: j
10385: Eduskunta on 6.6.1985 patvatyn kirjelmän lyn valtioneuvostolle ja edellä mainittu mietintö
10386: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainvalio- ja kenomus oli lähetetty valtioneuvoston kansli-
10387: kunnan mietinnön n:o 30 valtiovarain hoidosta alle ja kaikille ministeriöille niistä aiheutuviin
10388: ja tilasta sekä valtiontilintarkastajain kertomuk- toimenpiteisiin ryhtymistä varren, valtiovarain-
10389: sesta vuodelta 1983 sekä sanotun kertomuksen ministeriö on pyytänyt valtioneuvoston kansliaa
10390: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varren, joihin ja kaikkia ministeriöitä toimenpiteistään Edus-
10391: tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihet- kunnalle annettavaa kerromusta varren aikanaan
10392: ta. Samalla Eduskunta o!' l,ehottanut hallitusta valtiovarainministeriölle ilmoittamaan.
10393: antamaan Eduskunnalle kertomuksen näistä toi- Valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten mi-
10394: menpiteistä. nisteriöiden vastaukset saatetaan täten Eduskun-
10395: Sitten kun Tasavallan Presidentti 12.7.1985 nan tietoon. Tiedot on esitetty pääosin 1986
10396: tapahtuneessa esittelyssä oli jättänyt asian käsitte- kevään tilanteen mukaisina.
10397:
10398:
10399:
10400:
10401: Valtioneuvosto
10402:
10403: Valtioneuvoston kanslia on esittänyt tällä koh- aloilla sekä eri ajankohtina syntyneiden säädösten
10404: taa olevien huomautusten johdosta mm. seuraa- päätöksentekotasossa olevat epäjohdonmukaisuu-
10405: vaa. det. Päätöksentekotaso saattaa vastaavissa asioissa
10406: vaihdella eri hallinnonaloilla peräti valtioneuvos-
10407: tosta keskusvirastoon ja jopa sen alapuolellekin.
10408: Valtioneuvoston kanslia Tarkempi selvitys on tarkoitus tehdä yhteistyössä
10409: valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvoston
10410: Valtioneuvoston t01mmnan kehittäminen. kanslia vastaisi valtioneuvostoa koskevasta osuu-
10411: Y 1e i s i s t u n t o . Keskushallintokomitea ehdot- desta ja valtiovarainministeriön järjestelyosasto,
10412: ti jo 1970-luvun lopulla valtioneuvoston työmää- jolle hallinnon kehittäminen ja organisointi ylei-
10413: rän keventämistä niin, että hallitus voisi politiik- sesti kuuluvat, ministeriöissä käsiteltävistä asiois-
10414: kansa johtamisessa nykyistä enemmän keskittyä ta.
10415: tekemään periaatepäätöksiä tavoitteista, suunta- Edelleen valtioneuvoston kanslia on jatkanut
10416: viivoista, rajoituksista ja muista hallinnossa suori- jo vuonna 1980 aloitettua, mutta sittemmin
10417: tettavassa valmistelutyössä yleensä huomioon lopetettua valtioneuvoston yleisistunnossa käsitel-
10418: otettavista asioista. tävien asioiden tilastointia valtioneuvoston pöytä-
10419: Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta on- kirjojen perusteella. Jotta vertailukelpoisuus säi-
10420: kin nyt valmistunut selvitys siitä, miten valtio- lyisi, asiaryhmittelynä on käytetty tuolloin kehi-
10421: neuvoston ja ministeriöiden toimivalta jakaantuu teltyä ryhmittelyä. Vuosina 1980 ja 1984 käsitel-
10422: erityislainsäädännön perusteella. Toimivaltaa lyistä asioista on laadittu yhteenvedot. Vaikka
10423: koskevien säädösten karroitus on tarkoitettu myös yhteenverojen asiaryhmittely onkin varsin hallin-
10424: pohja-aineistoksi aloitettavaan valtioneuvoston nollismuodollinen, on niistä kuitenkin luettavis-
10425: ohjesäännön kokonaisuudistukseen siltä osin kun sa, mihin asiaryhmiin valtioneuvoston yleisistun-
10426: on kyse yleisistunnon tehtävämäärästä. Selvitys non päätökset painottuvat ja mihin ryhmiin
10427: koskee Suomen Laki l:n ja II:n sisältämää lain- tarkempi selvitystyö tulisi keskittää, jotta yleisis-
10428: säädäntöä. tunnon työmäärää pystyttäisiin todella helpotta-
10429: Selvityksestä on ollut nähtävissä eri hallinnon- maan.
10430:
10431: 360496T
10432: 6
10433:
10434: Pääministerin toimin taval tu udet. sittäisiä jäseniä. Lisäksi kanslia on perinteisesti
10435: Valtioneuvoston ohjesääntöä on muutettu voinut käynnistää uusia yhteiskunnallisia toimin-
10436: 16.5.1985 annetulla asetuksella (410/85) niin, toja kuten aikanaan ympäristönsuojelu ja kehitys-
10437: että pääministerin valtuuksia on laajennettu kes- aluepolitiikka, jotka muotouduttuaan siirtyvät
10438: kushallintokomitean esitysten suuntaisesti. Val- niille hallinnonaloille, joiden toimialaan ne on
10439: tioneuvosto voi nyt pääministerin esityksestä katsottu parhaiten kuuluvan. Mahdollisuudet täl-
10440: määrätä ministeriön päätösvaltaan muutoin kuin laiseen toimintaan tulee jatkossakin säilyttää
10441: lain nojalla kuuluvan asian tuotavaksi yleisistun- kansliassa. Lisäksi kanslialle on kuulunut ns.
10442: non käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Vaitioneuvos- ylläpitotehtäviä, jotka yleensä ovat olleet vaikeas-
10443: to voi pääministerin esittelystä myöskin määrätä ti sijoitettavissa muille hallinnonaloille. Työryh-
10444: ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston mä onkin ryhmitellyt kanslian tehtävät kolmeen
10445: yleisistunnossa käsiteltävä asia on esiteltävä. pääryhmään seuraavasti:
10446: 1. Pääministeriä ja valtioneuvostoa palvelevat
10447: Pääministerin kanslian muodosta- kanslian tehtävät
10448: minen . Vaitioneuvoston kanslia asetti marras- a) pääministerin avustaminen hallituksen joh-
10449: kuussa 1984 työryhmän selvittämään, miten tamisessa ja sen politiikan yhteensovittamisessa
10450: kanslia olisi organisoitava, jotta sen kehittäminen b) pääministerin ja koko valtioneuvoston tek-
10451: pääministerin sihteeristön suuntaan olisi mahdol- ninen avustaminen
10452: lista ja poliittisten avustajien ja pysyvän virka- c) valtioneuvostoon muutoin ja asiain käsitte-
10453: mieskunnan tehtäväjako selkiintyisi. Työryhmän lyjärjestykseen valtioneuvostossa kuuluvat tehtä-
10454: tuli myös tehdä esitykset kanslialle kuuluvien vät
10455: eräiden tehtävien mahdollisista siirroista muille 2. Minkään ministeriön toimialaan kuulumat-
10456: viranomaisille. Työryhmän raportti jätettiin pää- tomat kanslian tehtävät
10457: ministerille 2.10.1985. 3. Kanslian tehtävät hallintovirastona.
10458: Lähtökohtanaan kanslian tehtävien määritte- Keskeinen asia kanslian organisaatiossa on po-
10459: lyssä sekä organisoinoissa työryhmä piti valtion liittisen johdon ja virkamiesjohdon välinen suhde
10460: keskushallintokomitean ehdotuksia, valtiontilin- ja siinä lähinnä kysymys poliittisesta valtiosihtee-
10461: tarkastajain kertomusta vuodelta 1983 sekä val- ristä tai kansliapäälliköstä kanslian johtajana.
10462: tioneuvoston kanslian toiminta- ja taloussuunni- Kanslian päätehtävä painottuu kuitenkin pää-
10463: telmaa vuosille 1986-1990. ministerin välittömään avustamiseen. Helpot-
10464: Keskushallintokomitea oli vuonna 1978 ehdot- taakseen ja selkiinnyttääkseen pääministerin tah-
10465: tanut valtioneuvoston kanslian tehtäviksi päämi- don välittymistä kansliaan työryhmä päätyi eh-
10466: nisterin sihteeristön tehtävät, jotka olisivat pää- dottamaan pääministerin avuksi kanslian johtoon
10467: ministerin avustaminen hallituksen johtamisessa poliittista valtiosihteeriä, joka vaihtuisi pääminis-
10468: sekä pääministerin tekninen avustaminen. Val- terin mukana. Poliittisen valtiosihteerin virka
10469: tioneuvoston kanslia on toiminta- ja taloussuun- korvaisi nykyisen pääministerin sihteerin ja kans-
10470: nitelmassaan vuosille 1986-1990 lisännyt kans- liapäällikön virat. Kuitenkin työryhmä näki vält-
10471: lian tehtäviin valtioneuvostoon ja asiain käsittely- tämättömäksi säilyttää kansliassa myös virkamies-
10472: järjestykseen valtioneuvostossa liittyvät tehtävät. johdon. Tämä vastaisi hallituksen vaihdoksiin
10473: Keskushallintokomitea ehdotti viimeksi mainitun liittyvistä tehtävistä sekä kanslian käytännön työs-
10474: tehtäväkokonaisuuden siirtämistä sisäasiainminis- kentelystä.
10475: teriöön, josta piti muodostaa hallintoministeriö. Työryhmän mielestä ei ollut syytä muuttaa
10476: Näin ei kuitenkaan ole käynyt eikä sitä ole nykyistä järjestelmää, jonka mukaan pääministeri
10477: näköpiirissäkään. Lisäksi näihin tehtäviin kuuluu valitsee avustajansa hallituksen johtamiseen liit-
10478: paljon sellaisia hallintoasioita, jotka liittyvät kiin- tyviin tehtäviin. Työryhmän ehdotus merkitsi
10479: teästi pääministeriin sekä hänen asemaansa halli- muutosta vain siinä, että poliittiset avustajat
10480: tuksen johtajana. toimisivat poliittisen valtiosihteerin johdolla ja
10481: Vaikka työryhmä yhtyikin keskushallintokomi- alaisuudessa. Mahdollisuus poliittisten avustajien
10482: tean sekä valtiontilintarkastajien näkemykseen, palkkaamiseen tulee olla myös nykyistä jousta-
10483: että valtioneuvoston kansliasta tulisi muodostaa vampi, kulloisenkin tarpeen mukainen. Valtio-
10484: pääministerin sihteeristö, totesi työryhmä kansli- neuvoston kanslialla pitäisi olla riittävä määrära-
10485: assa olevan sekä kansliaan jäävän esimerkiksi ha pääministerin tarvitsemien avustajien palk-
10486: joukon sellaisia tehtäviä, jotka palvelevat tekni- kaukseen. Etenkin hallituksen ja eduskunnan
10487: sesti valtioneuvostoa kokonaisuutena tai sen yk- työskentelyrytmin yhteensovittaminen, hallituk-
10488: 7
10489:
10490: sen esitysten seuranta eduskunnassa, ministeriöi- vien asioiden siirto valtiovarainministeriöön sekä
10491: den välinen yhteistoiminta sekä hallituksen vii- 1. 3.1986 lukien valtioneuvoston puhelinvaihteen
10492: kottaisen työskentelyn suunnittelu vaatisi nykyis- henkilökunnan siirto valtiovarainministeriön alai-
10493: ten avustajien lisäksi eduskuntasihteerin paikkaa- seen rakennushallintoon ja yhteiskunnassa nou-
10494: mista pääministerin avuksi. datettavia osallistumisjärjestelmiä koskevien asi-
10495: Lisäksi työryhmä suositteli joidenkin avusta- oiden siirto sosiaali- ja terveysministeriöön. Lisäk-
10496: vien tehtävien säilyttämistä virkamiesten hoidet- si siirtyvät tasa-arvoasiat sosiaali- ja terveysminis-
10497: tavana. Näitä olisivat suunnitteluryhmälle kuulu- teriöön 1.9.1986 lukien.
10498: va hallitusohjelman seuranta sekä siihen liittyvät Edellä mainittujen toteutettujen tai toreutu-
10499: tietoaineistot ja erillisselvitykset. Jotta virkamies- vien ehdotusten lisäksi työryhmä ehdotti päämi-
10500: ten hoidettavaksi ajatelluista päätöksentekoa nisterin sihteeristöön kuulumattomana
10501: avustavista tehtävistä koituisi hyötyä pääministe- - käännöstoimiston siirtämistä oikeusminis-
10502: rille, tulisi nämä tehtävät organisoida suoraan teriöön siinä tapauksessa, että käännöstoimisto
10503: valtiosihteerin alaisuuteen. keskittyy ainoastaan säädöstekstien eli lähinnä
10504: Hallituksen neuvottelujen, ministerivaliokun- hallituksen esitysten, asetusten ja valtioneuvoston
10505: tien sekä istuntojen seuranta ja tiedottaminen päätösten kääntämiseen. Jos käännöstoimiston
10506: puoltaisi valtioneuvoston tiedotusyksikön kuulu- tehtävä laajennetaan kotimaisten kielten ulko-
10507: mista suoraan valtiosihteerin alaisuuteen. Mah- puolelle ja ministereiden puheiden ja vastaavien
10508: dollinen tulopoliittinen virkamies tai toimisto tekstien kääntäminen lisääntyy, voisi käännöstoi-
10509: sopisi luontevammin valtiosihteerin kuin virka- misto jatkossakin olla valtioneuvoston kansliassa;
10510: miesjohdon alaiseksi, onhan tulopolitiikassa aina - valtioneuvoston linnan turvallisuuteen ja
10511: kyse hallituksen talouspolitiikan linjasta. linnan suojeluun kuuluvien tehtävien siirtämistä
10512: Kansliaan jäisi hallitusneuvoksen alaisuuteen rakennushallitukselle;
10513: pysyvien virkamiesten muodostama yksikkö, osas- - säädöskokoelmaan ja asiakirjojen salassapi-
10514: to. Osasto olisi jaettuna toimistoihin ja lisäksi toon liirryvien tehtävien sekä oikeuskanslerinvi-
10515: itsenäisinä yksikköinä säilyisivät pysyväisluonteis- raston tiliasioiden siinämistä oikeusministeriöön;
10516: ten komiteoiden ja neuvottelukuntien sihteeris- sekä
10517: töt. - virastojen sinetteihin liirryvien asioiden
10518: Kanslian nykyisistä hallinnollisista tehtävistä siirtämistä valtiovarainministeriöön.
10519: taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä ylläpito- Säädöskokoelmaan liittyvien tehtävien siirto
10520: tehtävät ja valtioneuvoston palvelutehtävät vievät edellyttää vielä lisäselvityksiä. Valtiovarainminis-
10521: valtaosan virkamiesten ajasta. Vaitioneuvoston teriön järjestelyosasto asetti 23.10.1985 työryh-
10522: ohjesääntöön (995/43), ministeriölakiin (Laki män, joka selvitti säädöstietokantojen tilannetta
10523: valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja ja jonka raponti valmistui 30.4.1986. Siinä esite-
10524: yleisestä toimialasta (78/22)) sekä ratkaisulakiin tään säädöskokoelman siinämistä atk:lle. Muulta
10525: (Laki asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja osin edellä luetellut työryhmän ehdotukset pää-
10526: sen ministeriöissä (79/22)) ja esittelymenettelyyn ministerin sihteeristöön kuulumattomien tehtä-
10527: kuuluvat tehtävät ja etenkin niiden kehittäminen vien uudelleen organisoinoista on tarkoitus esit-
10528: ovat nykyisessä organisaatiossa jääneet taka-alalle. tää toteutettavaksi vuoden 1987 tulo- ja menoar-
10529: Työryhmä katsoikin tarpeelliseksi jakaa nykyiset vion yhteydessä.
10530: hallintotehtävät kahdelle toimistolle siten, että Lisäksi työryhmä ehdotti valtioneuvoston kans-
10531: perustettaisiin yleinen toimisto ja hallintotoimis- lian johdon sekä nykyisen hallinnollisen toimis-
10532: to. ton uudelleen organisointia. Nämä järjestelyt
10533: Työryhmän ehdotuksista ovat jo toteutuneet tulisi valtioneuvoston kanslian käsityksen mu-
10534: 1.1.1986 lukien saamelaisasioiden siirto sisäasi- kaan toteuttaa vasta vuoden 1987 jälkeen.
10535: ainministeriöön ja virka-ansiomerkkeihin liitty-
10536: 8
10537:
10538:
10539: Ulkoasiainministeriön hallinnonala
10540:
10541: Ulkoasiainministeriö sekä eräiltä osin valtiova- tyvät käytännön järjestelyt, lainojen ehdot yms.
10542: rainministeriö ovat esittäneet tällä kohtaa olevien edellyttävät myös ulkoasiainministeriön yhteis-
10543: huomautusten johdosta mm. seuraavaa. työssä valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin
10544: kanssa suorittamia lisäselvityksiä.
10545:
10546: Ulkoasiainministeriö Suomen ulkomaanedustuksen asemamaasta
10547: Ulkomaanedustuksen käyttöön tulevien huo- palkatun henkilöstön sosiaaliturva. Ulkoasiainmi-
10548: netilojen hankkiminen valtion omistukseen. Val- nisteriö ja valtiovarainministeriö ilmoittavat, että
10549: tiovarainvaliokunta on todennut, että Suomen valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva val-
10550: ulkomaanedustuksen käytössä on sekä lähetystö- tion eläkeneuvottelukunta asetti 17 .1. 198 5 jaos-
10551: tiloina että henkilökunnan asuntoina runsaasti ton, jonka tehtävänä on, ottaen huomioon, mitä
10552: vuokrattuja tiloja, joiden nettovuokrat ovat vuo- valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta
10553: sitasolla yhteensä 40-50 milj. mk. Valiokunta 198 3 on asiasta esitetty, selvittää Suomen ulko-
10554: on edellyttänyt hallituksen ryhtyvän toimenpitei- maanedustuksessa asemamaasta palkattujen hen-
10555: siin sen selvittämiseksi, miten ulkomaanedustuk- kilöiden eläkeoikeuteen liittyvät kysymykset ja
10556: sen käyttöön tulevia huonetiloja voitaisiin nykyis- selvityksen perusteella tehdä neuvottelukunnalle
10557: tä suuremmassa määrin vuokraamisen sijaan esitys tarvittavista toimenpiteistä.
10558: hankkia - tarvittaessa velkapääomallakin - val-
10559: tion omistukseen. Suomen ulkomaanedustuksen asemamaasta
10560: Ulkoasiainministeriö toteaa, että ulkomaan- palkatun henkilöstön työsuhteen ehdot ja erityis-
10561: edustuksen kiinteistöjen ja huoneistojen hankki- ongelmat. Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että se
10562: mista varten momentille 24.10.88 varatut määrä- on antanut yleisohjeen siitä, että asemamaalaisen
10563: rahat eivät ole mahdollistaneet valtion omistuk- henkilökunnan kanssa laaditaan kirjalliset työso-
10564: seen tulevien tilojen hankintoja nykyistä suurem- pimukset. Muutamaa poikkeusta lukuunottamat-
10565: massa määrin. Riadin ja Budapestin uudisraken- ta asemamaalaiselle henkilökunnalle on laadittu
10566: nushankkeiden toteuttaminen ja kiinteistökan- pääosin yhtenäinen, mutta kansalaisuudesta riip-
10567: nan peruskorjaustarve vievät tulevalla KT-suun- puvan sosiaaliturvan osalta vaihtoehtoinen työso-
10568: nittelukaudella niin suuren osan sanotulle mo- pimus. Edustuston perusmallien mukaisesti laati-
10569: mentille suunnitelluista määrärahoista, että vain ma ja ministeriön tarvittaessa suomalaisten asian-
10570: 1-2 residenssin/kanslian hankinta vuosittain on tuntijaviranomaisten lausuntoon nojautuen hy-
10571: mahdollisuuksien rajoissa. Mahdollisuuksia pai- väksymä työsopimus sisältää työsuhteen keskeiset
10572: kallisen (ulkomaan) lainarahoituksen käyttöön määritelmät, joiden osalta ei varsinaisesti ilmene
10573: ulkomaanedustuksen kiinteistöjen ja huoneisto- epäselvyyksiä.
10574: jen hankintaan selvitetään ulkoasiainministeriös- Työsopimusten selkeytettyä perusasiat ulkoasi-
10575: sä. ainministeriö ei ole pitänyt tarkoituksenmukaise-
10576: Valtiovarainministeriö viittaa asiassa vuonna na edustustoon siirtyvän henkilöstön säännöllistä
10577: 1984 annettuun kertomukseen Eduskunnalle ennakkovalmentamista mainituissa kysymyksissä.
10578: niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan teke- Ministeriö on liittänyt uuteen ulkomaanedustuk-
10579: mät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilinpi- sen käsikirjaan mahdollisimman seikkaperäiset
10580: dosta vuonna 1981 ovat antaneet aihetta. Tuol- ohjeet asemamaalaisen henkilökunnan työsuh-
10581: loin valtiovarainministeriö katsoi, ettei ulkomaan- teen ehtojen perusteista. Erityisesti suuriin edus-
10582: edustuksen kiinteistöjen hankinnan rahoittami- tustoibio siirtyvät virkamiehet, joiden tehtäviin
10583: seen paikallisilta rahalaitoksilta saatavin lainoin hallinnolliset asiat kuuluvat, ovat yleensä enna-
10584: ole periaatteellista estettä voimassa olevan bud- kolta ministeriössä tutustuneet asemamaan lain-
10585: jettilainsäädännön mukaan. Koska kysymyksessä säädäntöön sekä mahdollisesti esille tulleisiin
10586: on Suomen valtiolle otettava laina, edellyttää ongelmakysymyksiin. Asemamaalaisen henkilö-
10587: tällainen lainanotto kuitenkin valtiovarainminis- kunnan työsuhteen ehdot kuuluvat nykyään oh-
10588: teriöstä esiteltävää valtioneuvoston päätöstä lai- jelmaan ns. ulkoasiainhallintokurssilla, jonka
10589: navaltuuksien käyttämisestä sanottuun tarkoituk- suorittaminen pätevöittää hallinnollisen ulkoasi-
10590: seen sekä lainan sisällyttämistä valtiokonttorin ainsihteerin ja avustajan sekä osastosihteerin vir-
10591: hoitamaan velkakirjanpitoon. Lainanottoon liit- koihin ja toimiin. Näiden viran ja toimen halti-
10592: 9
10593:
10594: joiden määrän vähitellen lisääntyessä myös ulko- ensisijaisesti oltava kooltaan ja tyypiltään edus-
10595: maanedustuksessa voidaan työsuhteen ehtoihin tuskäyttöön sopiva.
10596: liittyviä kysymyksiä nykyistä enemmän selvittää Päällikön kiinteää ajokulukorvausta on sovel-
10597: jo ulkomaanedustuksen toimipisteissä. Työsopi- lettu jo 1950-luvulta lähtien eli ennen nykyistä
10598: musten ehtojen tulkintaan liittyvät vaikeimmat virkaehtosopimusjärjestelmää. Järjestelmän pe-
10599: ongelmat on kuitenkin myös tulevaisuudessa kä- rusteluna on pidetty korvausmenettelyn yksinker-
10600: siteltävä ministeriössä, jolla on yhteydet suoma- taisuutta sekä edustuston päällikön virka-autona
10601: laisiin ammattiviranomaisiin. käytettävän auton käyttötavan poikkeuksellisuu-
10602: desta johtuvia kilometrikorvaukseen liittyviä epä-
10603: Edustuston päällikölle suoritettava kiinteä ajo- kohtia. Edustuston päällikön autoa käytetään
10604: kulukorvaus. Valtiontilintarkastajat ovat käsitel- myös muihin kuin päällikön virkatehtäviin liitty-
10605: leet laajasti edustuston päällikölle kilometrikor- viin kuljetuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita
10606: vauksen sijasta suoritettavaa kiinteää ajokulukor- erilaisten valtuuskuntien kuljettaminen asema-
10607: vausta. Valtiontilintarkastajat suhtautuvat kiinte- maassa ja kanslian ja virka-asunnon hankintojen
10608: ään ajokulukorvauksen suorittamiseen kielteisesti suorittaminen.
10609: ja edellyttävät ulkoasiainministeriön ryhtyvän vii- Edustustoissa ei ole muutamaa poikkeusta lu-
10610: pymättä toimenpiteisiin epäkohdan korjaamisek- kuunottamatta valtion omistamia henkilökulje-
10611: si. tuksiin soveltuvia virka-autoja. Kun edustustojen
10612: Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että valtion vir- päälliköillä ei ole velvollisuutta käyttää virka-
10613: kamiesten ulkomailla tehtyjen virkamatkojen ajoon omia autojaan, on ministeriön, mikäli
10614: kustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehtoso- oman auton käyttö muodostuu päälliköille tappi-
10615: pimuksen 6 §:n 2 momentin mukaan ulkomaan- olliseksi, hankittava useimpiin edustustoibio val-
10616: edustuksen viran tai toimen haltijan oman auton tion omistamat virka-autot. Tähän sen paremmin
10617: käytöstä ja siitä suoritettavasta korvauksesta mää- kuin autojen vuokraamiseenkaan ei ministeriöllä
10618: rää ulkoasiainministeriö. ole ainakaan lyhyellä aikavälillä mitään mahdolli-
10619: Ulkomaanedustuksessa sovelletaan vuonna suuksia.
10620: 1980 tehtyyn selvitykseen perustuvia porrastettu- Valtion auton hankkiminen kaikkiin edustus-
10621: ja kilometrikorvauksia, joita on nostettu vuosit- toibio merkitsisi noin 5 milj. markan perusinves-
10622: tain virkaehtosopimuksen mukaisilla korotuksil- tointia ja vuotuiset uushankintakustannukset, jos
10623: la. Edustuston päällikölle suoritetaan kiinteää auton käyttöiäksi lasketaan neljä vuotta, olisivat
10624: ajokulukorvausta, jonka määrä on myös tarkistet- nekin yli 1 milj. mk vuodessa. Valtion tällä
10625: tu virkaehtosopimuksen korotusten mukaisesti. hetkellä omistaman neljän virka-auton (Moskova,
10626: Kiinteä ajokulukorvaus suoritetaan agrementin Washington, New York ja Lontoo) pelkät käyttö-
10627: saaneille tai kansainvälisiin järjestöihin akkredi- menot ilman pääomakuluja olivat vuonna 1984
10628: toiduille edustuston päälliköille ja lähetetyille keskimäärin 1 480 mk kuukaudessa. Kiinteä ajo-
10629: pääkonsuleille. Myös sivuakkreditointiedustuston kulukorvaus oli 1.4.1984 lukien 1 400 mk kuu-
10630: päällikkönä toimiva ns. pysyvä va. asiainhoitaja kaudessa.
10631: sekä erillisen kaupallisen toimipisteen päällikkö- Ministeriön käsityksen mukaan paras ratkaisu
10632: nä toimiva kaupallinen sihteeri tai avustaja on olisi, että useimpiin edustustoibio hankinaisiin
10633: oikeutettu kiinteään ajokulukorvaukseen. Ajoku- valtion omistamat virka-autot. Kun tämä ei ole
10634: lukorvaus on ollut sama kaikille päälliköille eli määrärahojen riittämättömyyden johdosta mah-
10635: 1.4.1985 lukien 1 440 mk/kk. dollista, on kiinteän ajokulukorvauksen käyttö
10636: Kiinteä ajokulukorvaus on tarkoitettu kerta- ministeriön käsityksen mukaan ollut perusteltua.
10637: kaikkiseksi korvaukseksi oman auton sekä taksin Valtiovarainministeriö toteaa, että edustuston
10638: käytöstä päivittäisessä virantoimituksessa edustus- päälliköille suoritettava kiinteä ajokulukorvaus
10639: ton lähialueilla tapauksissa, jotka eivät ole varsi- on ulkoasiainministeriön valtion virkamiesten ul-
10640: naisia virkamatkoja. Lähialueella tarkoitetaan komailla tehtyjen virkamatkojen kustannusten
10641: edustuston sijaintipaikkaa ympäristöineen ml. korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen 6 §:n
10642: lentokenttä eli aluetta, jolla tavanomaisesti liiku- 2 momentin nojalla määräämä, joten järjestelyjä
10643: taan. Kiinteä ajokulukorvaus kattaa käytännössä ei voida pitää virkaehtosopimuksen vastaisena.
10644: korvauksen siitä, että edustuston päällikkö luo- Järjestelyn etuna on hallinnollinen helppous.
10645: vuttaa autonsa valtion käytettäväksi. Edustuston Sen haittana taas on summittaiselle järjestelylle
10646: päällikön auton valinta ei voi perustua päällikön tyypillinen suurpiirteisyys, joka ei yksityiskohtai-
10647: tai hänen perheensä tarpeisiin, vaan auton on sesti ota huomioon aiheutuneita kustannuksia.
10648:
10649: 2 360496T
10650: 10
10651:
10652: Keskimäärin arvioiden ja ottaen huomioon hal- Turvallisuuden parantaminen riippuu viime
10653: linnollisen työn säästöt järjestelmä ei tule valtiol- kädessä järjestelyihin käytettävissä olevista määrä-
10654: le olennaisesti kalliimmc.ksi kuin kirjatmihin ajo- rahoista. Viime vuosina ne ovat kehittyneet mää-
10655: matkoihin perustuvat kilometrikorvaukset. Tar- riltään erittäin positiivisesti.
10656: koituksenmukaista kuitenkin on, että riittävän Määrärahatilannetta patantanee tulevaisuudes-
10657: usein kartoitetaan järjestelmän perustana olevien sa myös se, että uusien ja peruskorjattavien
10658: olettamusten yhtäpitävyys todellisuuden kanssa kohteiden turvallisuusjärjestelyjen edellyttämät
10659: ja tarvittaessa tarkistetaan korvauksen tasoa. määrärahat tultaneen sisällyttämään suoraan
10660: kunkin projektin kustannuksiin. Näin määrära-
10661: Ulkomaanedustustojen turvajärjcstclyt. Val- hoja vapautuisi käytettäväksi enenevässä määrin
10662: tiontilintarkastajat ovat edellyttäneet erityistä valtiontilintarkastajien edellyttämään henkilöstön
10663: huomiota kiinnitettävän ulkomaanedustustoissa ja heidän perheenjäseniensä fyysisen turvallisuu-
10664: toimivien henkilöiden turvallisuuden parantami- den parantamiseen.
10665: seen.
10666: Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että edustusto- Dar cs-Salaamin suurlähetystön kassanhoito.
10667: jen henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä fyy- Valtiontilintarkastajat ovat edellyttäneet, että ul-
10668: sisestä turvallisuudesta huolehtiminen on keskei- koasiainministeriö antaa Dar es-Salaamin suurlä-
10669: nen asia ulkomaanedustuksen rurvallisuuskysy- hetystölle välittömästi ohjeet siitä, miten erään
10670: myksessä, johon kuuluu useita osa-alueita. Val- suomalaisen yksityishenkilön suurlähetystön kas-
10671: tion kannalta merkittävän osa-alueen muodostaa sakaappiin vuonna 1981 säilytettäväksi jättämän
10672: myös kansliatilojen suojaaminen. Eri maiden olo- Tansanian rahaa sisältävän kirjekuoren kanssa
10673: suhteista riippuu paljon, mille turvallisuusteki- oli meneteltävä. Valtiontilintarkastajat eivät näe
10674: jöille kulloinkin joudutaan antamaan painoa. mahdolliseksi näiden varojen kotiuttamista Suo-
10675: Kansliatilojen osalta voidaan kyllä todeta, että meen edustuston kautta.
10676: turvallisuustoimenpiteiden suorittaminen jolla- Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että se on jo
10677: kin turvallisuuden osa-alueista yleensä vaikuttaa 31.8.1982 antanut suurlähetystölle ohjeet ottaa
10678: positiiviseen suuntaan muillakin osa-alueilla. yhteyttä asianomaiseen yksityishenkilöön ja pyr-
10679: Käytännössä tilanne on eräissä maissa niin huo- kiä sopimaan asiasta. Nyttemmin kirjekuori ei
10680: no, että asuntojen turvallisuutta on jouduttu enää ole suurlähetystössä. Varoja ei ole kotiutettu
10681: parantamaan muissa maissa toimivien edustusto- suurlähetystön kautta Suomeen.
10682: jen kansliatilojen turvallisuuden kustannuksella.
10683:
10684:
10685: Oikeusministeriön hallinnonala
10686: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta ministeriön mahdollisuudet tehostaa säätiöval-
10687: oikeusministeriö sekä eräältä osin valtiovarainmi- vontaa paranevat vuonna 1986 toteutetun oikeus-
10688: nisteriö ovat esittäneet seuraavaa. ministeriön organisaatiouudistuksen seurauksena.
10689: Merkinnät säätiörekisteriin ovat säätiölain 23
10690: §:n mukaan maksuttomia. Selvitettäessä valtion
10691: maksuperustelain ulottamista koskemaan nykyis-
10692: Oikeusministeriö tä laajemmin oikeusministeriön hallinnonalan vi-
10693: ranomaisia ja niiden suoritteita tulee harkittavak-
10694: Säätiöiden valvonta. Oikeusministeriö ilmoit- si myös säätiörekisterimerkintöjen maksullisuus.
10695: taa, että eduskunnalle on 31.5.1985 annettu Oikeusministeriössä ei tutkita säätiön tarkoi-
10696: hallituksen esitys säätiölain muuttamisesta (HE tuksen eikä sen toiminnan yleishyödyllisyyttä,
10697: n:o 89/1985 vp.). Esityksessä on olennaista sää- joka on olennaisin tekijä säätiön verovelvollisuut-
10698: tiön toimielimiä koskevien säännösten tarkenta- ta harkittaessa. Säätiöiden oikeusministeriölle
10699: minen, säätiöiden sulautumisen mahdollistami- toimittamat tilinpäätösasiakirjat liitteineen ovat
10700: nen sekä säätiövalvonnan tehostaminen. Oikeus- julkisia asiakirjoja, joihin veroviranomaiset voivat
10701: ministeriö voisi määrätä lain tai säätiön sääntöjen perehtyä ja pyydettäessä saada niistä tietoja.
10702: vastaisesti menetelleen säätiön hallituksen ryhty- Oma-aloitteisen tiedottamisvelvollisuuden mää-
10703: mään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi rääminen oikeusministeriölle sen sijaan menee
10704: tarvittaessa sakon uhalla. On odotettavissa, että sen valvontavelvollisuuden laadun ja luonteen
10705: 11
10706:
10707:
10708: ulkopuolelle, joka ministeriölle säätiölaissa on liiketoiminnan harjoittaminen saattoi poistaa
10709: uskottu. yleishyödyllisyyden ja tehdä yhteisön verovelvolli-
10710: Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että verohalli- seksi kaikista tuloistaan. Tutkimuksen perusteella
10711: tuksesta saadun selvityksen mukaan pääosa sääti- toimitettiin valtionverotus 42 ja kunnallisverotus
10712: öistä on perustettu yleishyödyllistä tarkoitusta 93 tapauksessa. Verotettavan tulon määrät olivat
10713: varten. Ne ovat verovelvollisia ainoastaan liiketu- kuitenkin muutamia poikkeuksia lukuunotta-
10714: lostaan sekä kunnallisverotuksessa myös muuhun matta verrattain vähäisiä.
10715: kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen Oikeusministeriön esittämät näkökohdat huo-
10716: käytetyn kiinteistön tulosta. Verotuslain 33 §:n mioon ottaen verohallinnon henkilöstö tulee tar-
10717: mukaan tulee jokaisen verovelvollisen, jolla on vittaessa käyttämään mahdollisuutta perehtyä oi-
10718: verovuotena ollut veronalaista tuloa tai omaisuut- keusministeriössä säätiöitä koskeviin asiakirjoihin
10719: ta, kehotuksetta antaa veroilmoitus. Tämän sään- sekä pyytämään niistä tietoja.
10720: nöksen nojalla ovat kaikki ei-yleishyödylliset sää- Verohallituksen ilmoituksen mukaan säätiöi-
10721: tiöt sekä sellaiset yleishyödylliset säätiöt, jotka hin on tähänkin mennessä kohdistettu verotar-
10722: harjoittavat liiketoimintaa, velvollisia oma-aloit- kastuksia. Tavallisimmin näin tapahtuu silloin,
10723: teisesti antamaan veroilmoituksen. kun säätiö liittyy osana laajempaan yrityskokonai-
10724: Sen seikan valvomiseen, että kaikki siihen suuteen. Ennakontarkastustoiminnassa säätiöihin
10725: velvolliset säätiöt jättävät veroilmoituksen, on on suhtauduttu samalla tavalla kuin muihinkin
10726: verotoimistoilla vain rajalliset mahdollisuudet. työnantajiin. Vuoden 1984 lopussa rekisteröitynä
10727: Säätiöiden harjoittama liiketoiminta voi tulla työnantajana oli 655 säätiötä, joista suurella osal-
10728: veroviranomaisten tietoon erilaisten tarkkailutie- la oli varsin vähäisiä palkanmaksu ja. Säätiöissä on
10729: tojen tai enoakantarkastuksessa tehtyjen havain- kuitenkin 1980-luvulla toimitettu 26 ennakontar-
10730: tojen kautta. Koska säätiöt säätiölain mukaan kastusta ja sitä ennen vielä enemmän erityisesti
10731: saavat harjoittaa vain sellaista liiketoimintaa, joka osittaistarkastuksia. Liikevaihtoverovelvollisina on
10732: välittömästi edistää säätiön tarkoitusta, hoidetaan tällä hetkellä 71 säätiötä. Niissä on suoritettu
10733: varsinainen liiketoiminta usein erillisen osakeyh- liikevaihtoverotarkastuksia tarvittaessa. Yleisesti
10734: tiön muodossa, joka kuuluu normaalin liikevero- voidaan säätiöiden tarkastuskattavuuden todeta
10735: tuksen ja verotarkastusten piiriin. Liikeyritysten olevan keskimääräistä tasoa.
10736: perustamissa säätiöissä suoritetaan verotarkastus Kun lähtökohtana pidetään sitä, että saauot
10737: samassa yhteydessä kuin asianomaisissa yrityksis- ovat välittömässä verotuksessa yleensä verovapai-
10738: sä. Tällöin tutkitaan yrityksen ja säätiön keskinäi- ta, niitä ei verohallituksen ilmoituksen mukaan
10739: set liiketoimet ja varallisuuden siirrot. ole otettu tarkastussuunnitelmiin ilman erityistä
10740: Säätiölain mukaan kuuluu säätiöiden valvonta aihetta. Tällainen aihe voi olla kuuluminen tar-
10741: oikeusministeriölle, jolle säätiöiden on vuosittain kastettavaan konserniin tms. Jos ilmenee syytä
10742: toimitettava tiedot tilinpäätöstaseista sekä toi- epäillä säätiön harjoittaneen sellaista liiketoimin-
10743: minta- ja tilintarkastuskertomuksista. Säätiön toi- taa, josta verohallinto ei ole ollut tietoinen,
10744: mintakertomuksesta tulee pääpiirteittäin käydä tarkastus toimitetaan tarvittaessa suunnitelman
10745: ilmi, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituk- ulkopuolellakin ns. impulssitarkastuksena. Tar-
10746: sensa toteuttamiseksi ja millainen sen talouden kastusherätteet saattavat lisääntyä, jos kertomuk-
10747: kehitys on ollut tilikauden aikana. sessa esitetyt muut valvonnan tehostamistoimet
10748: Verohallitus lähetti vuonna 1971 tiedot kaikis- toteutuvat. Nykytilanteessa tarkastusherätteitä
10749: ta säätiörekisterissä olleista säätiöistä, eläkesäätiöt voidaan saada esim. ennakontarkastusten kautta,
10750: mukaanluettuna, niiden kotikuntien verotoimis- verotoimiston tarkastusaloitteena tai tarkastustoi-
10751: toille. Jos säätiö ei ollut oma-aloitteisesti antanut minnassa kerätyistä vertailutiedoista.
10752: veroilmoitusta, kehotettiin säätiötä, mikäli siihen Säätiöiden tarkastuksin tapahtuva valvonta on
10753: näytti syytä olevan, antamaan ilmoitus mahdolli- ollut riittävää, kun otetaan huomioon pyrkimys
10754: sen verovelvollisuuden toteamiseksi. Veroilmoi- niukkojen tarkastusresurssien mahdollisimman
10755: tus pyydettiin noin 900 säätiöltä. Vuonna 1971 tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Vastaisuudessa
10756: yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa sovelle- on tarkoitus noudattaa seuraavia periaatteita:
10757: tut säännökset eivät täysin vastaa nykyistä tilan- - Erityistä säätiöiden verotarkastusprojektia
10758: netta. Aatteelliset yhteisöt olivat kunnallisvero- ei pidetä tarpeellisena.
10759: tuksessa verovelvollisia liike- ja kiinteistötulosta. - Enoakantarkastuksia jatketaan työnantajina
10760: Valtionverotuksessa yleishyödyllisyys tuotti täy- merkittävissä säätiöissä. Näitä otetaan entistä use-
10761: dellisen verovapauden, mutta jo melko vähäinen ampi vuoden 1986 tarkastussuunnitelmiin.
10762: 12
10763:
10764: - Säätiöiden verotarkastuksia toimitetaan eri- kuussa 1985 rikoslain kokonaisuudistusta valmis-
10765: tyisen aiheen ilmaantuessa. televaan rikoslakiprojektiin kuuluvalle seuraa-
10766: - Eri tarkastussektorien yhteistoimintaa te- mustyötyhmälle tehtäväksi selvittää, mitä mah-
10767: hostetaan varsinkin tietojenvaihdon lisäämiseksi. dollisuuksia on liittää rikosoikeudelliseen seuraa-
10768: Asiaan kiinnitetään erityistä huomiota säätiöiden musjärjestelmäämme niin sanottuja vaihtoehtoi-
10769: ennakontarkastuksissa. sia seuraamusmuotoja, jotka tietyissä tapauksissa
10770: voisivat kokonaan tai osaksi korvata ehdottoman
10771: vapausrangaistuksen.
10772: Tuomioistuimet Ehdonalaista vapauttamista koskevan lainsää-
10773: dännön muuttamista on valmisteltu oikeusminis-
10774: Maaoikeudet. Maaoikeuksien työtilanne on teriössä. Pohdittavana on ollut mahdollisuus va-
10775: kertomusvuoden jälkeenkin säilynyt tyydyttävä- pauttaa myös lyhyisiin vankeusrangaistuksiin tuo-
10776: nä, vaikka pienestä ruuhkasta voidaan edelleen mitut, milloin he ovat kärsineet puolet tai kaksi
10777: puhua. Vuonna 1984 maaoikeuksiin saapui 975, kolmasosaa rangaistuksestaan. Voimassa olevan
10778: niissä ratkaistiin 979 ja ratkaisemattomina siirtyi lain mukaan kolmea kuukautta lyhyemmät tuo-
10779: 1 235 asiaa. Vuonna 1985 maaoikeuksiin saapui miot on kärsittävä kokonaan ja näitä pidemmis-
10780: 972, niissä ratkaistiin 955 ja ratkaisemattomina tä, mutta kuutta kuukautta lyhyemmistä tuomio-
10781: siirtyi 1 252 asiaa. Maaoikeudet ovat mukana ista on suoritettava vähintään kolme kuukautta.
10782: siinä selvitystyössä, jota tehdään tuomioistuinlai- Edellä mainitun rikoslakiprojektin I mietinnös-
10783: toksen piirissä atk-tekniikan hyväksikäytön mah- sä, jonka pohjalta parhaillaan laaditaan hallituk-
10784: dollisuuksista. sen esitystä, ehdotettiin lyhyiden, alle kolmen
10785: Keski-Suomen läänin kuulumisesta Pohjois- kuukauden pituisten rangaistusten mittaaruista-
10786: Suomen maaoikeuden tuomiopiiriin ei ole hait- van muuttamista siten, että alle kolmen kuukau-
10787: taa maaoikeusasioiden asianosaisille. Ainakin Jy- den pituinen vankeusrangaistus tuomittaisiin ai-
10788: väskylän maanmittaustoimiston alueen siirtämis- na täysin päivin, kun sellainen nykyisin tuomi-
10789: tä joko Itä-Suomen tai Vaasan maaoikeuden taan enimmäkseen täysin kuukausin. Tällä pyri-
10790: tuomiopiiriin on selvitetty. Tilanteen selkeyty- tään siihen, että täysien kuukausien asemesta
10791: mistä saattaa edesauttaa muun ohella maaoi- tuominaisiin myös esimerkiksi 15, 21 tai 40
10792: keuksien saattaminen ns. kokonaispalkkausjärjes- päivän vankeusrangaistuksia. Uudistus mahdol-
10793: telmään lähiaikoina.
10794: listaisi lyhyiden vankeusrangaistusten nykyistä
10795: hienojakoisemman porrastamisen ja saattaisi
10796: ~yös jonkin verran lyhentää tällaisia rangaistuk-
10797: Vankeinhoito sta.
10798: Vankiluku ja rangaistuslaitospaikat. Vankien Eduskunnalle on lisäksi annettu 30.9.198 5
10799: määrän väheneminen jatkui vuonna 1984. Van- hallituksen esitys sakon muuntorangaistusta kos-
10800: kien päivittäinen keskimäärä oli 4 524 eli lähes kevan lainsäädännön muuttamisesta, joka toteu-
10801: 200 vankia pienempi kuin vuonna 1983, jolloin tuessaan alentaisi vankilukua jonkin verran.
10802: se oli 4 709. Vuonna 1985 vastaava luku oli Vankeinhoitolaitoksen lähivuosien rakentamis-
10803: 4 411. Vankien määrän vähentymisen johdosta ohjelmaa on vuosia 1986-1990 koskevassa toi-
10804: mm. vankien huollosta aiheutuvat kustannukset minta- ja taloussuunnitelmassa tarkistettu vastaa-
10805: ovat kasvaneet hintojen nousua hitaammin. Van- maan valtiontalouden rahoitusmahdollisuuksia.
10806: kien päivittäisen keskimäärän vähenemisen yh- Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetyn
10807: teydessä on todettu vankiloihin passitettujen johdosta oikeusministeriö ilmoittaa, että viime
10808: määrän pieneneminen. Vuonna 1984 oli vapau- vuosina on jälkihuoltoon ja muuhun vapaudessa
10809: desta tulleita 9 671, kun vastaava luku vuotta tapahtuvaan kriminaalihuoltoon myönnettyä val-
10810: aiemmin oli 10 132. Vuonna 1985 suoraan va- tionapua lisätty toiminnan ja alueellisen katta-
10811: paudesta tulleita oli 9 307. vuuden tehostamiseksi. Kriminaalihuoltoyhdis-
10812: Oikeusministeriössä selvitetään mahdollisuuk- tykselle myönnetty valtionapu on kasvanut nope-
10813: sia rangaistusjärjestelmän kehittämiseen niin, et- ammin kuin vankeinhoitolaitoksen muut menot.
10814: tä ehdottomien vapausrangaistusten käyttö vä- Niinpä vuonna 1984 mainitut valtionapumenot
10815: hentyisi. Eräs merkittävä hanke on vaihtoehtojen lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 18
10816: etsiminen vankeusrangaistukselle, mikä on tällä prosentilla, kun vankiloiden yhteenlasketut me-
10817: hetkellä keskeinen tavoite monien maiden krimi- not lisääntyivät vastaavasti noin 6 prosentilla.
10818: naalipolitiikassa. Oikeusministeriö antoi touko- Vuonna 1985 vapaudessa tapahtuvaan kriminaa-
10819: 13
10820:
10821: lihuoltoon käytettävän valtionavun lisäys oli noin tunut. Vuonna 1984 olivat vankiloiden yhteen-
10822: 32 %, kun vankiloiden menot kasvoivat noin 7 lasketut kokonaismenot 444,1 milj. mk. Menot
10823: prosentilla. lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 6
10824: Kriminaalihuoltoyhdistyksen toimintaa on laa- prosentilla eli suunnilleen inflaatiota vastaavasti.
10825: jennettu alueellisesti perustamalla Kajaaniin uusi Menojen lisäys aiheutui ennen muuta virkamies-
10826: aluetoimisto, joka aloitti toimintansa vuonna ten palkkauksen tarkistuksista. Muiden kuin
10827: 1985. Yhdistyksellä on nykyisin kaikkiaan 16 palkkausmenojen kasvu jäi vuonna 1984 pienem-
10828: aluetoimistoa. Lisäksi toimintaa on tehostettu mäksi kuin hintojen nousu. Edellä mainittuihin
10829: aluetoimistopaikkakuntien ulkopuolella kehittä- lukuihin eivät sisälly tie- ja vesirakennushallituk-
10830: mällä yhteistyötä kuntien sosiaaliviranomaisten selle sekä ilmailuhallitukselle osoitetut määrära-
10831: kanssa. hat työsiirtolatöiden järjestämiseen, joihin käy-
10832: Kriminaalihuoltoyhdistyksen asumispalveluja tettiin 35 milj. mk eli saman verran kuin vuonna
10833: on kehitetty perustamalla uusia asuntokoteja. 1983. Vaikka vankiloiden tuotantotoiminnassa
10834: Vuonna 1984 otettiin käyttöön Joensuun ja Mik- työllistettyjen vankien määrä on vähentynyt ko-
10835: kelin asuntokodit. Rovaniemen asuntokoti ja konaisvankimäärän pienentymisen takia, lisään-
10836: Lahden työleirin uudet majoitustilat valmistuvat tyivät työtoiminnan tulot vuonna 1984 edellisestä
10837: vuoden 1986 aikana. Yhdistyksen omien asunto- vuodesta noin 8 prosentilla.
10838: yksiköiden perustamisen lisäksi on yhteistyössä Työtoiminnan taloudellista tulosta on pyritty
10839: kuntien kanssa tehostettu tuki- ja muiden parantamaan toimialarationalisoinnilla. Tuotan-
10840: vuokra-asuntojen hankkimista. toa on laajennettu niillä aloilla, joilla tuotteiden
10841: Vankilasta vapautuvien työllistämiseksi on jat- menekki on hyvä. Samanaikaisesti on lakkautettu
10842: kettu Kriminaalihuoltoyhdistyksen työnvälitystoi- pieniä ja taloudellisesti kannattamauomia yksi-
10843: mintaa sekä kehitetty yhteistyötä työvoimaviran- köitä. Erityistä huomiota on kiinnitetty tuoteke-
10844: omaisten kanssa. Yhteistyössä työvoimaministe- hittelyyn. Joissakin vankiloissa on käynnistetty
10845: riön kanssa käynnistettiin vuonna 1984 Tampe- kehittämishankkeita tuotteiden laadun paranta-
10846: reella vankilasta vapautuvien työllistämistukiko- miseksi. Henkilökunnan koulutuksessa on van-
10847: keilu, jota on vuonna 1985 laajennettu Kotkaan keinhoidollisten seikkojen ohella kiinnitetty huo-
10848: ja Kuopioon. Tampereen toimintakeskuksen miota liikkeenjohdolliseen koulutukseen. Van-
10849: suunnittelu on käynnistetty vuoden 1986 alussa. kien työnopastuksesta on äskettäin annettu uudet
10850: Oikeusministeriö antoi vuonna 1984 uudet ohjeet.
10851: ohjeet ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen val- Tuotteiden myynnin edistämiseksi on kaupun-
10852: vonnasta. Näiden ohjeiden tarkoituksena on ke- geissa sijaitsevien vankiloiden myymälöitä kun-
10853: hittää valvonnan sisältöä. Kriminaalihuoltoyhdis- nostettu ja laajennettu.
10854: tyksen valvontaan otetaan ennen muuta ne van-
10855: kilasta vapautuneet, joiden pyrkimystä sosiaali- Vankien poistumisluvat. Vankien poistumislu-
10856: seen elämäntapaan voidaan edistää sosiaalityön pien määrä sekä poistumislupaehtoja noudatta-
10857: menetelmin. neiden ja rikkoneiden määrät, jotka vuosina
10858: 1978-1984 ilmenevät tarkastuskertomuksesta,
10859: Vankeinhoidon kustannukset. Vankeinhoito- olivat vuonna 1984 seuraavat:
10860: laitoksen menojen kasvu on viime aikoina hidas-
10861:
10862: Luvan Palau~~~tu ~äär~ajan Palaamatta Rikoksia
10863: ehdot paatyttya tai jääneiden poistu~isluvan
10864: Lupia täytetty myöhästynyt yli keskimäärä tai sen
10865: Vuosi käytetty % viikon päivittäin ylityksen aikana
10866: Lukumäärä % käytetyistä Lukumäärä % käytetyistä
10867:
10868: 1984 .......... 11 585 91,4 286 2,5 52 69 0,6
10869:
10870:
10871: Poistumislupien määrä on lisääntynyt oikeus- syyllistyneelle tai poistumislupaehtoja aibisem-
10872: ministeriön asiasta antamien uusien ohjeiden min törkeästi rikkoneelle voidaan poistumislupa
10873: tultua voimaan 1.10.1983. Lupa poistua vanki- myöntää, mikäli lupaehtojen noudattamista voi-
10874: lasta lyhyeksi aikaa voidaan edelleenkin myöntää daan pitää lähes varmana.
10875: vain, mikäli poistumislupaehtojen noudattamista Poistumislupa-asioita käsiteltäessä kiinnitetään
10876: pidetään todennäköisenä. Väkivaltarikokseen huomiota kaikkiin asianomaisesta vangista tie-
10877: 14
10878:
10879: dossa oleviin seikkoihin. Poistumislupa-anomus- Vankien luvanomien poissaolojen ilmoittami-
10880: ten käsittelymenettelyä on tarkennettu oikeus- nen poliisille on järjestetty sisäasiainministeriön
10881: ministeriön vankeinhoito-osaston 20.3.1984 an- poliisiosaston ja oikeusministeriön vankeinhoito-
10882: tamilla ohjeilla. Poistumislupien seurantamenet- osaston vuonna 1982 antamien ohjeiden mukaan
10883: telyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Tässä varsin joutuisaksi. Karanneesta, poistumisluvalta
10884: tarkoituksessa sisäasiainministeriö on antanut määräaikana palaamatta jääneestä ja avolaitokses-
10885: vankeinhoito-osaston pyynnöstä poliisipiireille, ta luvatta poistuneesta vangista ilmoitetaan van-
10886: keskusrikospoliisille ja liikkuvalle poliisille keho- kilasta välittömästi vankilapaikkakunnan poliisi-
10887: tuksen vuoden 1984 alusta lukien ilmoittaa van- viranomaiselle, joka puolestaan huolehtii sano-
10888: keinhoito-osastolle kaikista poistumisluvan tai man levittämisestä muille poliisiviranomaisille
10889: karkumatkan aikana tehdyistä rikoksista ja pidä- tarvittavassa laajuudessa. Tämän ns. pikaetsintä-
10890: tyksistä sekä muistakin tapauksista, jolloin poliisi kuulutuksen lisäksi vankilasta lähetetään varsinai-
10891: on joutunut puuttumaan poistumisluvalla olevan nen etsintäkuulutuslomake keskusrikospoliisille
10892: toimintaan. poliisisanomissa julkaisemista varren.
10893:
10894:
10895:
10896:
10897: Sisäasiainministeriön hallinnonala
10898: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Poliisitoimi
10899: sisäasiainministeriö ja eräältä osin valtiovarainmi-
10900: mstenö ovat esittäneet seuraavaa. Poliisiorganisaation kehittäminen. Poliisiorga-
10901: nisaation yksinkettaistamista koskevalta osalta si-
10902: säasiainministeriö ilmoittaa, että parlamentaari-
10903: Sisäasiainministeriö sen poliisikomitean asettamisen jälkeen on polii-
10904: sihallinnossa pidättäydytty olennaisista muutok-
10905: Sisäasiainministeriön työryhmät. Sisäasiainmi- sista komitean toimeksiantoon sisältyvissä asiois-
10906: nisteriö ilmoittaa, että se on laatinut ohjeen sa. Komitean määräaika päättyi 31.7 .1986.
10907: työryhmätyöskentelystä sekä työryhmän mietintö- Suojelupoliisin teknisen välineistön kehittämi-
10908: jen, muistioiden ja muiden ehdotusten julkaise- nen sisältyy sisäasiainministeriön poliisiosaston
10909: misesta ja jakelusta. Ohje tuli voimaan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja sitä tullaan
10910: 1986 alusta. Ohjeluonnoksesta hankittiin Edus- toteuttamaan vuosittain tulo- ja menoarviossa
10911: kunnan kirjaston, Helsingin yliopiston kirjaston myönnettävien määrärahojen puitteissa.
10912: ja valtionarkiston lausunnot. Asiasta neuvoteltiin
10913: myös valtiovarainministeriön järjestelyosaston Keskusrikospoliisin Hämeen lääninosaston si-
10914: kanssa. Tavoitteena oli, että ohje olisi mahdolli- jaintipaikka. Sisäasiainministeriö katsoo, että kes-
10915: simman yhdenmukainen muiden ministeriöiden kusrikospoliisin Hämeen lääninosaston siirtämi-
10916: vastaavien ohjeiden kanssa. nen Hämeenlinnaan eli samaan kaupunkiin, mis-
10917: Ohjeen mukaan sellaisten työryhmien, joiden sä lääninhallitus sijaitsee, mahdollistaisi poliisi-
10918: tehtävänä on valmistella lainsäädäntö- tai muita toiminnan kannalta tärkeän välittömän yhtey-
10919: yhteiskuntapoliittisesti merkittäviä hankkeita, denpidon. Kun Tampereen poliisilaitos pystyy
10920: laatimat mietinnöt, muistiot ja muut ehdotukset suoriutumaan vaativistakin tutkiotatehtävistä il-
10921: on julkaistava ministeriön yhtenäisessä työryhmä- man keskusrikospoliisin apua ja antamaan tekni-
10922: mietintöjen julkaisusarjassa. Ohje on pääkohdil- sessä rikostutkinnassa virka-apua myös lähipiireil-
10923: taan samansisältöinen kuin valtioneuvoston pää- le, on lääninosaston tutkimusavun tarve suurem-
10924: tös komiteoista (606/74), ottaen kuitenkin huo- pi Hämeenlinnan alueella.
10925: mioon, että työryhmätyöskentely tapahtuu virka- Siirron käytännöllisenä esteenä on valtiontilin-
10926: työnä. Kustannussyistä tulisi työryhmämietintö- tarkastajain kertomuksessa mainittu soveltuvien
10927: jen jakelu olemaan suppeampi kuin komi- toimitilojen puuttuminen. Toimitilojen hankinta
10928: teanmietintöjen. uudisrakennushankkeeseen liittymällä on kallis-
10929: 15
10930:
10931: ta, sillä arvioitu vuokra tulisi tällöin olemaan Passintarkastus. Säännös siitä, että keskusviran-
10932: arviolta kolminkenainen nykyisten tilojen vuok- omaisena passintarkastusasioissa toimii sisäasiain-
10933: raan verrattuna. Mahdollisessa siirrossa tulee ot- ministeriön ulkomaalaistoimisto, on ollut passi-
10934: taa huomioon myös henkilöstöpoliittiset näkö- asetuksessa eikä ulkomaalaislainsäädännössä, ku-
10935: kohdat. Tältä osin sisäasiainministeriö on kehot- ten valtiontilintarkastajain kenomuksessa on
10936: tanut keskusrikospoliisia selvittämään lääninosas- mainittu. Tämä säännös ei enää sisälly uuteen
10937: ton henkilöstön mielipiteet osaston siirtämisestä passilakiin (642/86) ja passiasetukseen (643/86).
10938: Tampereelta Hämeenlinnaan. Säännöksen poisjättäminen onkin perusteltua,
10939: sillä sisäasiainministeriön tehtävän luonne on
10940: Pysyvä suojeluvaltuuslainsäädäntö. Sisäasiain- uudessa ulkomaalaislainsäädännössä muuttunut.
10941: ministeriö toteaa, että Euroopan turvallisuus- ja Sisäasiainministeriö on ulkomaalaislain mukaan
10942: yhteistyökonferenssin kymmenvuotisjuhlako- mm. muutoksenhakuviranomainen passintarkas-
10943: kouksen aikana oli valtioneuvoston päätöksellä tajien tekemiin päätöksiin. Näin ollen se ei
10944: voimassa määräaikainen suojeluvaltuuslaki (567/ yleisten hallintoperiaatteiden mukaisesti voi toi-
10945: 85 ). Määräaikaisen lain perusteluissa todettiin, mia entiseen tapaan keskusviranomaisena, jolle
10946: että kansainvälisiä kokouksia ja korkean tason kentällä esiin tulleet yksittäistapaukset (mm.
10947: vierailuja varten olisi tarpeen saada aikaan pysyvä käännytykset) saatettaisiin ratkaistaviksi. Poliisi-
10948: suojeluvaltuuslaki. lain mukaan sisäasiainministeriö toimii poliisin
10949: Poliisikomitean toimeksiantoon sisältyi myös ylimpänä johtona. Passintarkastus on osa poliisin
10950: sen selvittäminen, miltä osin poliisille kuuluvia tehtäviä, jonka parissa työskentelevä poliisihenki-
10951: valtuuksia olisi mahdollisesti tarkistettava. Kun löstö on sisäasiainministeriön alaista ilman eri-
10952: erityisten suojeluvaltuuksien tarve ja sisältö riip- tyismääräystäkin.
10953: puu siitä, millaisiksi poliisin valtuudet yleensä Sisäasiainministeriö asetti keväällä 1984 työ-
10954: määritellään, tullaan erityisen suojeluvaltuuslain tyhmän, joka on selvittänyt passintarkastuksen
10955: tarvetta ja siihen mahdollisesti sisällytettäviä nykytilaa ja kartoittanut siinä havaittuja puuttei-
10956: säännöksiä tarkastelemaan komitean mietinnön ta. Samalla on selvitetty passintarkastuksen orga-
10957: pohjalta. nisaatiota, resursseja, koulutusta sekä alueellisia
10958: eroavaisuuksia passintarkastustoiminnassa. Asian
10959: Poliisin valvontavelvollisuuksien laajuus. Sisä- johdosta on kuultu rajavartiolaitosta ja tullihalli-
10960: asiainministeriö ilmoittaa, että asiasta laadituo tuksen edustajia. Varsinkin poliisin organisaation
10961: kokonaisselvityksen perusteella käydään muiden kehittämisessä on todettu olevan tarvetta passin-
10962: ministeriöiden kanssa neuvotteluja ja jatketaan tarkastustoiminnan tason parantamiseen. Työryh-
10963: sen selvittämistä, voidaanko lainsäädäntöä muut- män mietintö on saatettu parlamentaarisen polii-
10964: tamalla tai muulla tavoin siinää poliisin tehtä- sikomitean työssä huomioitavaksi. Maahantulo-
10965: väksi säädettyjä mutta sille huonosti soveltuvia, valvonnan saattaminen tyydyttävälle tasolle vaatii
10966: erityisesti elinkeino- ja talousoikeuden alaan kuu- korjausta ennen kaikkea poliisin organisaatiossa
10967: luvia valvontatehtäviä muiden viranomaisten hoi- sekä uusien resurssien kohdentamista tehtävään.
10968: dettavaksi tai voidaanko tällaisista valvontatehtä- Näihin toimenpiteisiin ryhdytään parlamentaari-
10969: vistä joissakin tapauksissa kokonaan luopua. Kun sen poliisikomitean mietinnön pohjalta. Poliisin
10970: käytännössä on osoittautunut vaikeaksi saada henkilöstölisäyksiä ei kuitenkaan lähivuosina voi-
10971: muutosta jo olemassa olevaan poliisin valvonta- tane kohdistaa puheena oleviin tehtäviin, vaan
10972: velvollisuuteen, asiaan tullaan kiinnittämään eri- ne on lähinnä eduskunnan käsiteltävänä olevan
10973: tyistä huomiota uusia säädöksiä laadittaessa. uuden esitutkintalain johdosta suunnattava pää-
10974: Poliisin valvontavelvollisuuksiin vaikuttavia asiassa tutkintaan. Mainittakoon, että vuoden
10975: uudistushankkeita, joissa eri viranomaisten välis- 1984 tulo- ja menoarviossa saatiin Helsinki-Van-
10976: tä tarkoituksenmukaista työnjakoa tullaan edellä taan lentokentällä toimivaan liikkuvan poliisin
10977: mainitulla tavalla tarkastelemaan, ovat mm. osastoon kaksi uutta tointa.
10978: moottonaJoneuvojen rekisteröintimenettelyn Henkilötodistus. Valtiontilintarkastajat ovat
10979: uudistus, alkoholijuomien anniskelun valvontaa katsoneet, että nykyinen henkilötodistus on niin
10980: koskevat alkoholilain uudistussuunnitelmat, rä- helposti väärennettävissä, että sen korvaaminen
10981: jähdystarvikkeiden tarkastusta koskeva uusi lain- kokonaan toisenlaisella todistuksella on toteutet-
10982: säädäntö, löytötavaralain kokonaisuudistus, tava pikaisesti siitäkin huolimatta, että uudistus
10983: myrkkyjä, palavia nesteitä ja apteekkitavaroita korottaisi henkilötodistuksen hintaa ja pidentäisi
10984: koskeva lainsäädäntö sekä väestökirjanpidon pai- sen toimitusaikaa. Henkilötodistuksen leimave-
10985: kallishallinnon osittaisuudisrus. ron olisi joka tapauksessa oltava sellainen, että
10986: 16
10987:
10988: todistuksesta aiheutuvat kustannukset voidaan hemmin vaihtaa henkilökortiksi. Asiakaskortin
10989: kattaa todistusten tuotolla. valmistus- ja postituskustannukset olisivat 2,20-
10990: Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että se asetti 2,50 mk. Näistä kustannuksista vastaisi kansan-
10991: 13.1.1984 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit- eläkelaitos.
10992: taa mahdollisuuksia viranomaisten antamien Työryhmä totesi muistiossaan, että luotettavan
10993: henkilöllisyys- ja muiden vastaavien todistusten ja monilla eri tavoin luettavan (magneettinauha,
10994: yhdistämiseen. Toimeksiannon mukaan työryh- palkkikoodi) henkilökortin tarve kasvaa sitä mu-
10995: män tuli erityisesti kiinnittää huomiota kansalais- kaa, kun luottokorttien ja automaation käyttö
10996: ten tavallisimmin tarvitsemien todistusten kuten lisääntyy. Henkilökortti vähentäisi muiden valo-
10997: henkilötodistuksen, ajokortin ja sairausvakuutus- kuvalla varustettujen korttien tarvetta. Kortin
10998: kortin yhdistämismahdollisuuksiin. Työryhmän teknisen tason nostaminen ehkäisee shekkipetok-
10999: tuli pohtia myös yhdistämisen edellyttämiä hal- sia sekä pankki- ja luottokorttien väärinkäyttöta-
11000: linnollisia toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisuja. pauksia, joihin varsin usein liittyy väärennettyjen
11001: Esityksessä oli otettava huomioon todistusten henkilöllisyyttä osoittavien korttien käyttö. Työ-
11002: luotettavuus ja turvallisuusnäkökohtien asettamat ryhmän ehdotuksen mukaan kolmen vuoden siir-
11003: vaatimukset. Tämän lisäksi piti selvittää mm. tymäajan kuluttua käytettäisiin henkilöllisyyden
11004: todistusten painattamisesta aiheutuvat kustan- osoittamiseen vain uusittua henkilökorttia, ajo-
11005: nukset ja niiden mahdollinen jakaminen eri korttia tai passia.
11006: tahojen kesken. Valtiovarainministeriö pyysi muistiosta lausun-
11007: Työryhmä jätti 21.1.1985 muistion, jossa se not keskeisiltä intressitahoilta. Lausunnoissa pi-
11008: ehdotti henkilötodistuksen ja sairausvakuutuskor- dettiin muistiossa esitettyä uudistusehdotusta to-
11009: tin yhdistämistä yhdeksi henkilökortiksi, joka teuttamiskelpoisena. Muistiosta saatuihin lausun-
11010: sisältäisi myös kansaneläkelaitoksen kannalta tar- toihin perustuen valtiovarainministeriö lähetti
11011: peelliset tiedot. Korttia käytettäisiin henkilölli- työryhmän muistion ja saamansa lausunnot Sisä-
11012: syyden osoittamiseen sekä asioitaessa kansanelä- asiainministeriölie tiedoksi ja toimenpiteitä var-
11013: kelaitoksen paikallistoimistoissa, apteekeissa ja ten.
11014: terveydenhuollossa. Henkilökoruiin merkittäisiin Sisäasiainministeriö toteaa puolestaan, että po-
11015: kansalaisten intimiteettisuojan vuoksi mangneet- liisin antaman henkilötodistuksen ohella käyte-
11016: tinauhalle kansaneläkelaitoksen tarvitsemat pysy- tään eräitä muitakin asiakirjoja yleisesti henkilöl-
11017: väisluontoiset sairausvakuutusasetuksen tarkoitta- lisyyden osoittamiseen. Viranomaisen antamista
11018: mat tiedot, kuten esimerkiksi pitkäaikaissairau- todistuksista ovat tällaisessa toissijaisessa käytössä
11019: det. Henkilökorttia käytettäisiin kaikissa asiointi- erityisesti ajokortti ja passi. Väärentämistä ja
11020: tilanteissa, joissa joudutaan osoittamaan henki- väärinkäytöksiä vastaan turvautumiseksi on
11021: löllisyys tai antamaan kansaneläkelaitoksen tarvit- tärkeää, että myös muut henkilöllisyyden osoitta-
11022: semia tietoja. Työryhmän selvityksen mukaan miseen yleisesti käytetyt ja hyväksytyt asiakirjat
11023: ajokortin yhdistäminen henkilökoettiin ei ole uudistetaan samalle tekniselle tasolle kuin henki-
11024: mahdollista. Ajokorttia voitaisiin työryhmän lötodistus. Toimenpiteet passilomakkeen uudis-
11025: mielestä käyttää myös henkilöllisyyden osoittami- tamiseksi ovat pisimmällä. Uusi lomake saata-
11026: seen, jos ajokortti uusitaan luotettavuudeltaan neen käyttöön vuoden 1986 aikana. Henkilöto-
11027: ehdotettua henkilökorttia vastaavaksi. distus on tarkoitus uudistaa passilomakkeen jäl-
11028: Henkilökorttia haettaisiin poliisilta ja korttia keen.
11029: valmistettaisiin kotimaassa. Työryhmän ehdotuk-
11030: sen mukaan kortti voisi olla luottokortin kokoi-
11031: nen PVC-muovilaminaattikortti, jossa olisi laser- Passi. Sisäasiainministeriössä on valmisteltu
11032: tulostettu kuva. Tällaisen kortin valmistuskustan- passilakityöryhmän mietinnön (KM 1982:68)
11033: nukset olisivat noin 25 mk ja käsittelykustannuk- pohjalta hallituksen esitys passilaiksi. Sen mu-
11034: set noin 2 5 mk 1kortti. Kortin hinta olisi siis noin kaan keskeisimmät säännökset Suomen kansalai-
11035: 50 mk ja kustannukset katettaisiin kokonaan sen oikeudesta matkustaa maasta sisällytettäisiin
11036: kortista perittävällä leimaverolla. Henkilöt, jotka passilakiin. Passin yleiseksi voimassaoloajaksi eh-
11037: eivät tarvitse valokuvalla varustettua henkilökort- dotetaan kymmentä vuotta. Tarkemmat säännök-
11038: tia, voisivat käyttää kansaneläkelaitoksen anta- set annettaisiin passiasetuksessa sekä asetuksessa
11039: maa asiakaskorttia esimerkiksi asioidessaan aptee- diplomaattipassista ja virkapassista.
11040: kissa. Kansaneläkelaitos antaisi edelleen vastasyn- Esitys on annettu eduskunnalle 28.10.1985.
11041: tyneille lapsille asiakaskortin, jonka voisi myö- Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen 15. 5. 1986.
11042: 17
11043:
11044: Kunnallishallinto momenttiin otettu säännös, jonka mukaan, siinä
11045: tat(auksessa, että kunnan kantokykyluokitusta var-
11046: Kuntien kantokykyluokitus. Sisäasiainministe- ten antamat tiedot ja selvitykset poikkeaisivat
11047: riö ilmoittaa, että 26.7. 198 5 on annettu uusi laki kunnallishallinnossa yleisesti noudatettavista kir-
11048: kuntien kantokykyluokituksesta (649/85), joka janpito-ohjeista, käytettäisiin kunnan luokan
11049: tuli voimaan 1.8.1985. Laki on luonteeltaan määräämisen perusteena arvioituja tietoja.
11050: pysyvä, nyt myös luokituspe~usteiden osalta. Uuden lain mukaan luokitus on vahvistettava
11051: Kantokykyluokkaa muutetaan, JOS kunta on sen edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä.
11052: taloudellista kantokykyä mittaavien tekijöiden Jo tämänkin vuoksi on annettavien tietojen oi-
11053: perusteella arvioiden olennaise~ti heikommassa keellisuuteen ja yhdenmukaisuureen kiinnitettä-
11054: tai vahvemmassa asemassa kmn muut saman vä entistä suurempaa huomiota. Hallituksen esi-
11055: kantokykyluokan kunnat ja on verrattavissa. _lä- tyksen perusteluissa onkin todet~u, ~ttä sisäasi-
11056: hinnä ylemmän tai alemm~n. l~okan kuntu~. ainministeriö tulee seuraamaan jälkikäteen an-
11057: Taloudellisen kantokyvyn arv101nt1 perustuu teki- nettujen tietojen ja selvitysten oikeellisuutta
11058: jöille, joilla on yleisesti totuttu_ I?itta~maan_ kun- mahdollisimman tarkoin ja ryhtymään tarvittaes-
11059: nan taloutta. Ne ovat olennalSlmmdta osm sa- sa asianmukaisiin toimenpiteisiin, mikäli tiedot
11060: mankaltaisia kuin edellisten vuosien luokituksissa ja selvitykset annetaan virheellisinä.
11061: käytetyt harkintaperusteet. Uutta järjest~_lmää Kuntien kantokykyluokituslain nojalla on
11062: luotaessa on kiinnitetty huomiota myös suhen, 9.8.1985 annettu asetus kuntien kantokykyluoki-
11063: että Iuokitusta vahvistettaessa voidaan minimoida tuksesta (700/85). Asetuksella on annettu tar-
11064: kuntien mahdollisuudet myötävaikuttaa kantoky- kemmat säännökset kunnan taloudellisen kanto-
11065: kyluokkansa määräytymiseen pelkin kirjanpidol- kyvyn arvioimiseksi tarpeellisten tietojen koon-
11066: lisin keinoin. nista ja käsittelystä. Luokituksen toimittamista
11067: Lakia säädettäessä on pyritty paitsi luomaan varten tarvittavat tiedot kootaan luokituksen toi-
11068: perusteet, joilla voidaa~ joustavast~, asteittai~ j~ mittamisvuodelta ja kolmelta sitä edeltäneeltä
11069: vähitellen korjata nykyisessä luokauksessa v1ela vuodelta. Tiedot kerätään pääosin kuntien tilin-
11070: olevia kuntakohtaisia epäkohtia ja päästä nykyistä päätösaineistoista. Lisäksi hankitaan tarvittavia
11071: oikeudenmukaisempaan luokitukseen, myös luo- tietoja julkisista tilastoista. Luokituksen perus-
11072: maan järjestelmä, jossa kuntien ~~skinäinen ve_r- tana käytettävien tietojen yhdenmukaisuuden ja
11073: tailu voitaisiin suorittaa mahdolllSlmman selkem vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on asetuk-
11074: ja yhteismitallisin perustein. Sen ehk~ise~~seks~, sen 4 §:ään otettu säännös, jonka _mukaan_ t_iedo~
11075: että kunnalla olisi mahdollista pelkm klqanpl- kootaan siten, että ne ovat vertadukelpolSla en
11076: dollisin ratkaisuin myötävaikuttaa oman kantoky- kuntien kesken.
11077: kyluokkansa määräytymiseen, on lain 7 §:n 3
11078:
11079:
11080:
11081: Puolustusministeriön hallinnonala
11082:
11083: Puolustusministeriö on esittänyt tällä kohtaa Materiaalihallinnon organisaation edelleen ke-
11084: olevien huomaurusten johdosta seuraavaa. hittäminen tulee liittymään kiinteästi pääesikun-
11085: nan ja muun puolustusvoimien organisaation
11086: kehittämiseen.
11087: Puolustusvoimien tietojenkäsittelyn kehittä-
11088: Puolustusministeriö
11089: missuunnitelmassa vuosille 1985-1990 on tär-
11090: Materiaalihallinto. Puolustusvoimien materiaa- keimpänä kohteena materiaalihallinnon tietojen-
11091: lihallinnon organisaatio toimii huollon johtosuh- käsittely. Kehittämistyö on aloitettu jo vuonna
11092: teiden mukaisesti. Johtosuhteet tarkistettiin pää- 1984 ja vuoteen 1991 mennessä on tarkoitus
11093: esikunnan huolto-osaston pysyväismääräyksellä toteuttaa tai aloittaa seuraavat hankkeet:
11094: vuonna 1984. Lisäksi on valmisteilla lukuisia 1. Otetaan käyttöön valtionhallinnon Standar-
11095: muita materiaalitoimintoja koskevia ohjeita. Kai- diin perustuva materiaalinimikkeistöjärjestelmä,
11096: kissa näissä on kiinnitetty erityistä huomiota joka on perusedellytys materiaalitietojen atk-poh-
11097: päätösvallan delegointiin al_ueh~llintotas?lle (so- jaiselle käsittelylle. Järjestelmän piiriin tulee
11098: tilasläänien esikunnat) ja pa1kalhstasolle (Joukot). kaikkiaan noin 600 000 nimikettä.
11099:
11100: 3 360496T
11101: 18
11102:
11103: 2. Aloitetaan atk-pohjaisen materiaalikirjanpi- Puolustusministeriö on uusinut ohjeet materi-
11104: don, varastovalvonnan ja joukkojen varustamisen aalin hylkäys- ja poistomenettelystä vuoden 1985
11105: tietojärjestelmän valmistaminen ja käyttöönotto. alusta. Pääesikunta on antanut srksJllä 1985
11106: 3. Laaditaan puolustusvoimien varikkoja ja tarkemmat soveltamisohjeet, joilla menettelyä on
11107: tärkeimpiä korjaamoja sekä keskeisiä materiaali- yksinkertaistettu ja päätösvaltaa dlelegoitu.
11108: aloja palvelevia tietosysteemejä.
11109: 4. Kehitetään edelleen ilmavoimien ja meri- Tutkimus- ja kehittämistoiminu. PuolustuS-
11110: voimien erikoismateriaalin seurannan ja laiteval- ministeriön hallinnonalan tutkimU$- ja kehittä-
11111: vonnan atk-järjestelmiä. mistoimintaan myönnetyt määrärabat ovat viime
11112: 5. Viesti- ja sähköteknillisen kaluston kunnon vuosina pysyneet reaaliarvoltaan pääpimein ny-
11113: valvontaa ja lukumääräisseurantaa kehitetään kytasolla.
11114: uusilla tietosysteemeillä. Koska tutkimus- ja kehittämistoimint2all osoi-
11115: _6. Hankintojen seurannan atk-järjestelmä val- tetut määrärahat ovat tarpeisiin nähden olleet
11116: mistuu. niukat, on niiden käyttö edelleen jouduttu pai-
11117: Uutta materiaalia hankittaessa sisällytetään nottamaan tärkeimpiin ja kokonaisuuden kannal-
11118: suunnitteluvaiheessa aina mukaan myös seuran- ta oleellisimpiin kohteisiin.
11119: naisvaikutukset, jotka vaikuttavat varasto-, kou- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopiste-
11120: lutus- ja kunnossapitotilojen rakentamistarpee- alueet ovat kolmannen parlamentaarisen puolus-
11121: seen. Lisäksi huomioidaan huolto- ja koulutus- tuskomitean mietinnössä esitetyn mukaisia.
11122: henkilöstön lisätarve sekä kunnossapitomenojen Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukun-
11123: kasvu. Hankintoja valmistelevat asianmukaiset nan (MATINE) käytössä olevilla tutkimus- ja
11124: osastot esittävät nämä seurannaisvaikutukset vas- kehittämistoiminnan määrärahoilla on tutkittu
11125: tuualueeltaan tulo- ja menoarvioon. Ylläpitojär- teknisten tieteiden, erityisesti elektroniikan, sekä
11126: jestelmiä on voitu kehittää kuitenkin vain käytet- luonnontieteiden ja lääketieteen alan maanpuo-
11127: tävissä olevien määrärahojen puitteissa. lustukseen liittyviä ongelmia.
11128: Materiaalin varastoinoin kokonaiskehittämistä Puolustusvoimien suorittamilla tutkimus- ja
11129: varten puolustusministeriö on 18.6.1985 asetta- kehittämishankkeilla valmistellaan tulevia mate-
11130: nut varastoinoin kehittämistyöryhmän, jonka riaalihankintoja. Tavoitteena on tuleviin tilaus-
11131: tehtävänä on selvittää nykyinen varastointitilanne valtuuksiin liittyvän hankinta-, käyttöönotto- ja
11132: ja määrittää kehittämisen painopistealueet ja ra- huoltovalmiuden luominen.
11133: kentamistarpeiden tärkeysjärjestys. Kehittämis- Puolustusmateriaaliteollisuuden tutkimus- ja
11134: suunnitelman tulee olla valmiina 31.3.1987 kehittämistoiminta on hoidettu lisääncyneessä
11135: mennessä. määrin myös yhteistoiminnassa kauppa- ja teolli-
11136: Materiaalihallintoa johtavan ja toimintoja to- suusministeriön kanssa, jonne on ohjattu teolli-
11137: teuttavan henkilöstön rakenteellinen ja koulu- suuden avustus- ja lainahakemuksia. Kun tätä
11138: tuksellinen kehittäminen perustuu laajaan selvi- järjestelyä ei puolustusministeriön mukaan voida
11139: tykseen ja kehittämisesitykseen, jotka pääesikun- pitää riittävänä, on oman määrärahan saaminen
11140: nan asettama työryhmä laati vuonna 1984. puolustusmateriaaliteollisuuden tutkimus- ja
11141: Vartioinoin tehostamiseksi on jatkettu varti- tuotekehittelytoiminnan tukemiseen edelleen
11142: ointitehtävien siirtämistä pois varusmiehiltä ja ajankohtainen. Tähän liittyvät esitykset avustuk-
11143: siviilivartiomiehiltä. Näihin tehtäviin on pyritty siksi puolustustarviketeollisuutta edistävään tut-
11144: saamaan värvättyjä, joiden asema mahdollistaa kimus- ja kehitystyöhön sekä puolustustarvike-
11145: hyvin kyseisten tehtävien hoidon sotilasorganisaa- teollisuuden tuotekehityslainoiksi ovat sisältyneet
11146: tion puitteissa. Varusmiesten korvaamista koulu- puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja
11147: tetuilla erikoisvärvätyillä on pidetty erityisen kii- taloussuunnitelmiin.
11148: reellisenä räjähtävää materiaalia sisältävissä koh-
11149: teissa. Vuosina 1982-1984 on saatu lisää 100 Työsuojelutoiminta. Viime vuosina on työsuo-
11150: värvättyä, joista 2/3 sijoitettiin vartiointitehtä- jelukoulutuksen painopiste voitu siittää työnan-
11151: viin. Samanaikaisesti on miesvoimin suoritettuja tajan edustajina toimiviin henkilöihin. Kohde-
11152: vartiointitehtäviä vähennetty ottamalla käyttöön ryhminä ovat olleet komentajat, varikon päälli-
11153: sähköisiä valvontajärjestelmiä. köt, korjaamon johtajat sekä puolustusvoimien
11154: Materiaalin tarkastusten, katsastusten ja val- emännät. Vuonna 1984 järjestettiin lisäksi pää-
11155: vonnan kehittäminen mahdollistuu materiaali- esikunnan osastopäälliköille työsuojduseminaari,
11156: hallinnon tietojärjestelmien uusiutuessa. jossa korostettiin työnantajan työsuojeluvasruuta.
11157: 19
11158:
11159: Puolustusvoimissa työsuojeluun liittyvillä eri 1.10.1985 voimaantulleen korotuksen jälkeen
11160: tutkimushankkeilla on pyritty kehittämään lähin- 240 päivää palveleville varusmiehille 13 mk ja yli
11161: nä työterveyshuollon toimialaa. Huomattavim- 240 päivää palveleville varusmiehille sekä reservi-
11162: mat tutkimukset ovat kohdistuneet palkatun läisille 13,50 mk. Päivärahan kehittämistavoit-
11163: henkilöston ja varusmiesten kuulonsuojeluun. teista on jouduttu tinkimään sen johdosta, että
11164: Pääesikunnassa on uusittu pysyväisohje "Varo- korotuksen vaikutusta valtion menoihin on pi-
11165: määräysten laatiminen, ylläpito ja kouluttami- dettävä merkittävänä. Markan korotus päivära-
11166: nen". Siinä määrätään aiempaa yksityiskohtai- haan lisää valtion menoja vuositasolla lähes 10
11167: semmin varomääräysten vastuusuhteet. Koulu- milj. markalla.
11168: tuksen osalta korostetaan harjoituksen johtajan Asevelvollisten maksuttomien lomamatkojen
11169: vastuuta siitä, että jokainen harjoitukseen osallis- määrää on viime vuosina vuosittain lisätty. Va-
11170: tuva tuntee itseään koskevat varomääräykset. rusmies, joka palvelee 8 kuukautta, saa palvelus-
11171: Puolustusvoimissa pyritään pitämään ajo-ope- aikanaan 11 ilmaismatkaa, ja yli 8 kuukautta
11172: tusta tasavenaisena vastaavan siviilikoulutuksen palveleva 14 ilmaismatkaa. Samalla on voitu
11173: kanssa. Ennakoivan ajon koulutukseen on viime tasata niitä eroja, joita varusmiespalvelus saattaa
11174: aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Pohjois- synnyttää varusmiesten välillä.
11175: Suomessa on päästy sopimukseen ajoharjoittelu- Sotilasavustuslakia on muutettu siten, että va-
11176: ratojen yhteiskäytöstä ja vastaavaan toimintaan kinaisessa palveluksessa olevalle asevelvolliselle
11177: pyritään lähivuosina koko maassa. voidaan erityisestä syystä antaa 1.1.1983 lukien
11178: avustusta hänen käytössään olevasta asunnosta
11179: Asevelvollisten sosiaaliset etuudet. Asevelvol- aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin. Sotilas-
11180: listen ylläpidon välittömät menot on budjetoitu avustusta voidaan myöntää 1.1.1984 lukien myös
11181: kiinteistöjen ylläpitomenoja lukuunottamatta avovaimolle, jos hänellä on asevelvollisen kanssa
11182: tulo- ja menoarvion lukuun 27 .14. Vuoden 1984 yhteinen lapsi huollettavana.
11183: tulo- ja menoarviossa nämä menot olivat 498 Opintolainojen korkojen maksamista on varus-
11184: milj. mk. Eräät asevelvollisten tai heidän huollet- miesajalta helpotettu. Valtion takaamien opinto-
11185: taviensa etuoksista aiheutuvat menot sisältyvät lainojen korot on korvattu 1. 7. 198 3 lukien val-
11186: mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tion varoista ilman takaisinmaksuvelvollisuutta
11187: pääluokkaan (esimerkiksi sotilasavustukset ja ko- asevelvolliselle, joka on palveluksessa koron
11188: tiuttamisraha). erääntymiskuukauden aikana.
11189: Asevelvollisten päivärahaa on korotettu vuo- Maatalousyrittäjän lomituspalveluista on an-
11190: desta 1981lukien 1-2 markalla vuosittain. Vuo- nettu vuoden 1985 alusta voimaantullut laki
11191: den 1981 lokakuun alussa voimaantulleen koro- (2 185 ), jonka perusteella maatalousyrittäjä saa
11192: tuksen jälkeen päivärahat ovat nousseet vuoden sijaisapua lain 9 §:ssä tarkemmin määrätyin pe-
11193: 1985 lokakuuhun mennessä 89 %. Päivärahan rustein. Lakia on sovellettu siten, että myös
11194: rcaalikehitystä arvioitaessa voidaan suuntaa osoit- kertausharjoituspalvelun on katsottu olevan pe-
11195: tavana vertailuperusteena pitää kuluttajahintain- ruste sijaisavun saamiseen. Vuonna 1985 otettiin
11196: deksiä, mikä samana aikana on noussut 32 %. käyttöön isyysloma, jota varusmies voi saada
11197: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea suo- oman lapsen syntymän johdosta 6 vrk.
11198: sitti päivärahaa korotettavaksi asteittain ja päivä- Varusmiesten päivärahaa korotetaan 1.12.1986
11199: rahan sitomista virkamiesten matkapäivärahaan lukien 2 mk.
11200: siten, että se olisi tästä 20 %. Päivärahat ovat
11201:
11202:
11203:
11204:
11205: Valtiovarainministeriön hallinnonala
11206:
11207: Valtiovarainministeriö sekä eräältä osm Valtiovarainministeriö
11208: kauppa- ja teollisuusministeriö ovat esittäneet
11209: tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta seu- Valtiontilintarkasta jain valintaperusteet. Val-
11210: raavaa. tiovarainvaliokunnan mietinnössä on viitattu vai-
11211: 20
11212:
11213: riontalouden tarkastuskomitean mietintöön (KM muotoiltiin niin, että verojen ja maksujen koro-
11214: 1984:30), jossa on katsottu, että valtiontilintar- tukset voitiin pitää kohtuullisina. Tämä oli erityi-
11215: kastajat ja heidän varamiehensä olisi valittava sen tärkeää, jotta kevään 1984 tuloratkaisut tuki-
11216: eduskunnan koko vaalikaudeksi eduskunnan jä- sivat pyrkimyksiä inflaation hidastamiseen. Tässä
11217: senistä. Valtiovarainvaliokunta pitää valtiontilin- onnistuniinkin tyydyttävästi. Rahamarkkinoilla
11218: tarkastajain parlamentaarisen vastuun korosta- muutokset ovat viime aikoina olleet huomattavia
11219: mista tärkeänä. Tämän vastuun käytännön to- ja koron merkitys on lisääntynyt tuntuvasti.
11220: teuttamiseksi olisi valiokunnan käsityksen mu- Rcaalikoron kohoaminen on hillinnyt kysyntäpai-
11221: kaan syytä harkita, tulisiko toteuttaa ehdotettu neita ja siten inflaatiota. Valuuttakurssipoliittisis-
11222: valtiontilintarkastajain valintaperusteiden tarken- ta toimista mainittakoon markan lievä revalvoi-
11223: nus. Valtiontilintarkastajat ja heidän varamie- minen maaliskuussa 1984.
11224: hensä olisi ensisijaisesti valittava eduskunnan jä- Vientijohteinen noususuhdanne on jäänyt jon-
11225: senistä koko eduskunnan vaalikaudeksi. kin verran aiemmin ennustettua laimeammaksi
11226: Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että tarkas- mm. investointien hitaan elpymisen vuoksi. Toi-
11227: tuskomitean ehdotukset ovat parhaillaan ministe- saalta uuden taantuman alkaminen näyttää siirty-
11228: riön harkittavina komitean mietinnön ja siitä vän aiemmin arvioitua myöhemmäksi. Finanssi-
11229: saatujen lausuntojen pohjalta. Tässä yhteydessä poliittinen tiukkuus onkin lieventynyt. Nyt lä-
11230: on tarkoitus ottaa kantaa myös siihen, antaako himpänä tavoitteena on yhdessä maltillisten tulo-
11231: komitean ehdotus valtiontilintarkastajain valinta- ratkaisujen kanssa saada ennustettu taantuma
11232: perusteiden tarkistamisesta aihetta hallituksen ta- jäämään mahdollisimman vaimeaksi.
11233: holta lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin. Talouspoliittisia toimintavalmiuksia on edel-
11234: leen kehitetty toisaalta tarkentamalla ennuste-
11235: Suhdannekehirys kertomusvuonna. Kuten val- uraa ja toisaalta pidentämällä aikaväliä. Keinova-
11236: tiontilintarkastajain kertomuksessa on todettu, likoimaa on laajennettu mm. kuntien suhdanne-
11237: talouspolitiikkaa ryhdyttiin kiristämään sen jäl- talletusjärjestelmällä.
11238: keen, kun vuoden 1983 puolivälissä alkaneen
11239: vientijohteisen noususuhdanteen jatkuminen oli Tuotannon tasapainoiseen kehitykseen 1980-
11240: ilmeistä. Valtiontalouden rakenteellista alijäämää luvun alkupuoliskolla vaikutti merkittävästi val-
11241: vähennettiin finanssipoliittisin keinoin samalla tiontalouden vastasyklinen kehitys. Valtion me-
11242: kun ryhdyttiin myös suhdannepoliittisesti kiristä- nojen ja tulojen muutokset elvyttivät kotimaista
11243: viin toimiin. Vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa kysyntää ja tuotantoa vuosina 1982 ja 1983,
11244: finanssipolitiikkaa tiukennettiin korottamalla ve- jolloin viennin taloutta piristävä vaikutus oli
11245: roja ja hillitsemällä menojen kasvua. Kevättalvel- alhaisimmillaan. Kun vienti kasvoi selvästi vuon-
11246: la 1984 päätettiin valtion rahoitusasemaa vahvis- na 1984, oli valtiontalouden meno- ja tuloperus-
11247: tavista toimista ja toisessa lisämenoarviossa toteu- teet muutettu hyvissä ajoin taloutta kiristävään
11248: tettiin eräitä suhdannepoliittisia verojen ja mak- suuntaan. Valtion nettorahoitustarve supistui 1
11249: sujen korotuksia, mm. sähköveroa korotettiin prosenttiin kansantuotteesta vuonna 1984. Edel-
11250: tilapäisesti, työnantajan lapsilisämaksua alettiin lisessä suhdannenousussa vastaava suhde oli 2 % .
11251: kantaa väliaikaisesti ja vakuutetun sairausvakuu- Valtion menot ilman velanhoitomenoja eivät kas-
11252: tusmaksua korotettiin. Koko julkisen talouden vaneet määrällisesti juuri lainkaan vuonna 1984.
11253: arvioidaan hidastaneen kokonaistuotannon kas- Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen kas-
11254: vua 1,6 prosenttiyksikköä vuonna 1984, kun voi kuitenkin vielä 112 prosenttiyksikköä edelli-
11255: kasvua tukeva vaikutus vuonna 1983 oli 1,1 %. sestä vuodesta. Vuonna 1985 velkasuhde laski
11256: Vientihintojen nousun perusteella alettiin kan- lähes yhtä paljon.
11257: taa vientitalletuksia 20. 1. 1984 lukien mäntysaha- Valtionvelan suhteellisen kasvun pysähtyminen
11258: tavarasta ja 8.6.1984 lukien valkaistusta sulfaatti- on luonut valtiontaloudelle suhdannepoliittista
11259: selluloosasta. Näiden tuotteiden vientikysynnän liikkumavaraa. Liikkumavara on kuitenkin kape-
11260: heikennyttyä talletusten kantaminen lopetettiin ampi kuin 1980-luvun alkupuoliskolla, vaikka
11261: vastaavasti 1.11.1984 ja 1.2.1985 lukien. Talle- nettorahoitustarpeen suhde kansantuotteeseen on
11262: tukset palautettiin myöhemmin vuoden 1985 nyt pienempi. Tämän vuosikymmenen alkupuo-
11263: aikana. Investointivarausten tekemistä helpotet- liskolla valtionvelan suhde bruttokansantuottee-
11264: tiin 26.1.1984 tehdyllä päätöksellä. Nämä erityis- seen kohosi 5 prosenttiyksikköä ja oli 14 %
11265: toimet eivät vaikuta valtiontalouden asemaan. vuoden 1985 lopussa. Tämä ei ole kansainvälises-
11266: Inflaation hidastamiseksi finanssipolitiikka ti katsoen korkea taso, mutta velkaantuneisuu-
11267: 21
11268:
11269: den ja velanhoitomenojen kasvaessa talouspoliit- menoarvioesityksessä. Vuoden 1986 esityksessä
11270: tinen liikkumavara heikkenee nopeasti. mainittu informaatiosisältö on vakiinnutettu.
11271: Valtiovarainministeriön tarkoituksena on kehittää
11272: Tulo- ja menoarvion sisältämä valtion- ja kan- tulo- ja menoarvioesityksen sisältämää informaa-
11273: santalouden informaatio. Valtiontilintarkastajat tiota edelleen nykyisestä tietosisällöstä ja esitys-
11274: eivät pidä tulo- ja menoarvioesityksen sisältämän tavasta saatavien kokemusten perusteella.
11275: informaation tähänastisia kehittämistoimia täysin Yleisperustelujen oikeudellista merkitystä sel-
11276: riittävinä. Yksi keskeinen lisätiedon tarve kohdis- keytettiin vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityk-
11277: tuu siihen, miten esitetyssä budjetissa määrärahat sessä. Yleisperusteluista poistettiin oikeudellisesti
11278: jakautuvat juokseviin kulutusmenoihin ja pää- sitoviksi tarkoitetut ohjeet. Ne siirrettiin tarvitta-
11279: omamenoihin. Toisena kehittämistarpeena bud- vilta osin yksityiskohtaisiin perusteluihin kohtaan
11280: jetti-informaatiota esitetään muokattavaksi siten, "Yleinen osa". Aikaisempina vuosina yleisperus-
11281: ettei enää voi syntyä epäselvyyttä sen suhteen, teluihin sisällytettyjä, vielä voimassa olevia ohjei-
11282: mihin eduskunta budjetista päättäessään ottaa ta ei kuitenkaan kattavasti kumottu. Vuoden
11283: kantaa. 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä todettiin
11284: Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että valtion myös, että hallitus ei ole käsitellyt tulo- ja
11285: oman sektorin osalta määrärahojen jakautuminen menoarvioesityksen liitteitä, jotka on tarkoitettu
11286: juokseviin kulutusmenoihin ja pääomamenoihin tulo- ja menoarvioesityksen tausta-aineistoksi. Sa-
11287: ilmenee pääsääntöisesti suoraan budjetin vakio- ma toistettiin myös liitteiden kansilehdillä. Vas-
11288: menolajiluokituksesta. Siirtomenoissa tulon- ja taavasti on menetelty vuoden 1986 tulo- ja
11289: pääomansiirtoja ei ole nykyään mahdollista erot- menoarvioesityksessä.
11290: taa erilleen ennen muuta kuntien valtion- Budjetin perusteluista ei ole olemassa säädök-
11291: osuuslainsäädännön perustamis- ja käyttökustan- siä. Kun yleisperusteluihin sisältyvien kannanot-
11292: nuskäsitteiden vuoksi, jotka hämärtävät tulon- ja tojen asemaa on aikaisemmin pidetty eräiltä osin
11293: pääomansiirtojen välisen rajan. Pääomansiirtojen epäselvänä, tehdyt muutokset ovat selkeyttäneet
11294: määrä on mahdollista saada esiin vain arvionva- tilannetta. Yleisperustelut kokonaisuudessaan si-
11295: raisena momenttikohtaisesti erikseen arvioimalla. tovat tämän jälkeen hallitusta ainoastaan poliitti-
11296: Nykyisen lainsäädännön pohjalta on siten sesti. Eduskunnan ei tarvitse ottaa niihin kantaa.
11297: mahdotonta erottaa siirtomenojen kohdalla Yksityiskohtaisten perustelujen kohdalla pätee
11298: käyttö- ja pääomamenot kattavasti ja Iuotettavas- edelleen käytännössä ja oikeustieteellisessä kirjal-
11299: ri toisistaan. Toisaalta käyttö- ja pääomatalouden lisuudessa vakiintunut tulkinta, jonka mukaan
11300: erottamistarpeen merkitys on vähentynyt mm. eduskunnan hyväksymät perustelut määrärahojen
11301: investointikäsitteen monimutkaistumisen sekä käyttötarkoituksesta sitovat budjetin soveltajaa.
11302: valtiontalouden tasapainoa koskevan budjetti- Eduskunnan katsotaan puolestaan hyväksyneen
11303: informaation lisääntymisen vuoksi. Useat koulu- määrärahan perustelut silloin, kun se ei ole
11304: tuksen, tieteellisen tutkimuksen, tuotekehittelyn sisällyttänyt hallituksen budjettiehdotukseen an-
11305: ym. kulutusmenot ovat nykyään vaikutuksiltaan tamaansa vastaukseen määrärahan osalta ehdo-
11306: verrattavissa aineellisiin investointeihin. Menojen tuksen perusteluista poikkeavaa lausumaa.
11307: jaosta käyttö- ja pääomamenoihin ei tällöin käy Tulo- ja menoarvion perusteluja pyritään edel-
11308: ilmi, mikä osa menoista käytetään kulutukseen ja leen selkeyttämään. Valtiovarainministeriö asetti
11309: mikä tuottavaan toimintaan. Käyttö- ja pääoma- 10.10.1985 työryhmän, jonka tehtävänä oli
11310: talouden tasapainotarkastelua kuvaavampia val- 31.5.1986 mennessä laatia ehdotus tulo- ja me-
11311: tiontalouden tasapainokäsitteitä ovat puolestaan noarvion perusteluihin sisältyvien informatiivis-
11312: mm. tuloylijäämä sekä nettorahoitustarve, joihin ten ja toimeenpanovallan haltijaa sitovien kan-
11313: perustuva valtiontalouden tasapainotarkastelu on nanottojen erottamiseksi selkeästi toisistaan ja
11314: vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksessä esitet- yleisperusteluihin sisältyneiden, vielä voimassa
11315: ty myös yleisperusteluissa. Lisäksi budjettiesityk- olevien kannanottojen sisällyttämisestä tarpeelli-
11316: sen liitteessä I tarkastellaan valtion tuloja ja silta osin tulo- ja menoarvion yksityiskohtaisiin
11317: menoja sekä tasapainoa yksityiskohtaisemmin. perusteluihin. Ministeriö ottaa kantaa perustelu-
11318: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitys sisältää jen edelleenkehittämiseen työryhmän ehdotusten
11319: vastaavan informaation. pohjalta.
11320: Budjetin sisältämää valtion- ja kansantaloudel- Valtiovarainministeriön asettama tilisäännös-
11321: lista informaatiota monipuolistettiin ja havain- ten tarkistamistoimikunta on mietinnössään (KM
11322: nollistettiin oleellisesti vuoden 1985 tulo- ja 1985:13) tehnyt eräitä ehdotuksia, joiden toteut-
11323: 22
11324:
11325: taminen selkeyttäisi budjettiesitykseen sisältyvien kotimaisen energian tuotantoa tukemalla,
11326: eräiden käsitteiden ja menettelyjen budjettioi- valistamalla ja tiedottamalla sekä
11327: keudellista asemaa. Asiaa valmistellaan valtiova- energiaverotuksella.
11328: rainministeriössä mietinnön ja siitä saatujen lau- Energiamuotojen ympäristöystävällisyys on
11329: suntojen pohjalta. osittain heijastunut energiaverotuksen kehityk-
11330: seen. Viime vuosina raskaan polttoöljyn suhteel-
11331: lista veroa on tuntuvasti nostettu. Kivihiilen
11332: Energiaverotus. Valtiovarainministeriö katsoo, polttoainevero, nykyään liikevaihtovero, on myös
11333: että energiaverotus on eräs niistä keinoista, joilla noussut nopeasti. Maakaasu taas on selvästi lie-
11334: voidaan vaikuttaa energian tuotantoon ja kulu- vemmin verotettu tuontipolttoaine.
11335: tukseen. Energiaverotuksen keskeisenä tavoittee- Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa, kaikissa
11336: na on myös verotulojen kerääminen valtiolle. energiapoliittisissa ratkaisuissa on voitava ottaa
11337: Energiaan välittömästi tai välillisesti liittyvien ensisijaisesti huomioon pitkäjänteisellä tavalla
11338: verotulojen vuotuinen kertymä on lähes 6 mrd kansantaloutemme kokonaisetu. Energian hinta-
11339: mk. Näitä energiaverotukselle asetettuja fiskaali- politiikassa tämä merkitsee toisaalta hintojen
11340: sia tavoitteita on pidetty sekä valtiontilintarkasta- kustannusvastaavuuden varmistamista eri kulut-
11341: jain kertomuksessa että valtiovarainvaliokunnan tajaryhmien kohdalla ja toisaalta lopullisiin hin-
11342: mietinnössä perusteltuina ja tarkoituksenmukai- toihin vaikuttamista verotuksella. Tähänastisen
11343: silla. Fiskaaliset tavoitteet ja toisaalta pyrkimys energiaverotuslinjan ovat paljolti sanelleet val-
11344: teollisuuden käyttämän energian verorasituksen tiontalouden tarpeet ja yleiset talouspoliittiset
11345: pienentämiseen aiheuttavat paineita muiden sek- pyrkimykset. Energiapoliittinen linja on näkynyt
11346: toreiden kuin teollisuuden käyttämän energian lähinnä kotimaisen energian suosimisena ja säh-
11347: verorasituksen nostamiseksi. Tätä voidaan pitää kön erityisenä verottamisena, jonka perusteluna
11348: keskeisenä syynä sille, ettei energiaverotuksessa on sähkön kulutuksen kasvun hidastaminen ja
11349: toteutettu energiaverotoimikunnan (KM sähköhuoltojärjestelmän investointitarpeen vä-
11350: 1983:3 5) ehdottamaa liikevaihtoverojärjestel- hentäminen.
11351: mään siirtymistä heti toimikunnan mietinnön Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeriva-
11352: valmistumisen jälkeen. liokunta teki 18.3.1986 periaatepäätöksen, jonka
11353: Energian tuotannon ja kulutuksen kehitystä mukaan energiaverotuksen muuttaminen liike-
11354: koskevat pitkän aikavälin arviot ja niiden edellyt- vaihtoveropohjaiseksi valmistellaan mahdollisim-
11355: tämät toimenpiteet ovat olleet hallituksen käsi- man pian. Päätös liittyi vallitsevaan taloudelli-
11356: teltävinä. Tässä vaiheessa pyritään ratkaisemaan seen ja suhdannepoliittiseen tilanteeseen ja ta-
11357: ensisijaisesti 1990-luvun sähköhuollon edellyttä- loudellisen kehityksen heikkenemiseen Suomessa
11358: mät toimenpiteet valtioneuvoston energiapoliitti- vuoden 1985 lopulla. Siirtyminen energian osalta
11359: sessa ohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukai- verotusjärjestelmään, joka lisää energiaverotuksen
11360: sesti. Samanaikaisesti on tarkasteltu energiavero- yhtenäisyyttä, parantaa teollisuusyritysten toi-
11361: tuksen kehittämisen lähiajan ja pitkän aikavälin mintaedellytyksiä ja samalla hidastaa kotitalouk-
11362: tavoitteita. Energiapolitiikan osa-alueiden ja nii- sien ostovoiman kasvua, on suhdannepoliittisesti
11363: hin liittyvien ympäristö- ja kauppapoliittisten oikein ajoittuva ja työllisyyttä elvyttävä ja talous-
11364: näkökohtien täsmentyminen mahdollistaa ener- poliittisesti suoruisaan suuntaan vaikuttava toi-
11365: giaverotuksen kehittämisen nykyistä paremmin menpide. Tuontienergian, erityisesti öljyn, hal-
11366: energiapolitiikkaa tukevaksi. Energiaverotus on penemisen seurauksena muutoksesta ei aiheudu
11367: vain yksi tekijä, joka vaikuttaa energiatalouden olennaista kuluttajahintojen nousua. Myös eräät
11368: kehitykseen. Mikäli energiaverotuksen pitkän ai- keskeiset yleiset talouspolitiikan kehittämiseen
11369: kavälin periaatteista voidaan sopia; poistaa se liittyvät veropoliittiset tavoitteet voidaan suurelta
11370: kuitenkin erään merkittävän epävarmuustekijän osin saavuttaa siirtymällä eri energiahyödykkei-
11371: vastaisuudessa tehtävistä energiaratkaisuista. den liikevaihtoverotukseen. Hallituksen esitys
11372: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että eduskunnalle energiaverotuksen uudistamiseksi
11373: energiaomavaraisuuden lisääminen on energian- (HE n:o 52/1986 vp.) annettiin 30.4.1986.
11374: säästön ohella energiapolitiikan keskeinen tavoi- Esityksen mukaan eri energiamuotoja verote-
11375: te. Siihen pyritään mm. taan yhtenäisesti liikevaihtoverotuksen puitteissa.
11376: - tutkimus- ja kehitystyötä tukemalla, Liikennepolttonesteillä on lisäksi polttoainevero
11377: - kotimaisen energian tuotantoon ja käyt- ensisijaisesti fiskaalisista syistä. Lyijyttömän
11378: töön liittyviä investointeja tukemalla, moottoribensiinin veroa on alennettu ympäristö-
11379: 23
11380:
11381: poliittisin perustein. Verotuksen kertautuminen dysvallat ja Kanada, ovat olleet luonteeltaan
11382: on estetty energian ostovähennysoikeudella liike- kauppapoliittisia. EFTA- ja EC-sopimuksemme
11383: vaihtoverollisessa toiminnassa. Kotimaisten polt- alkuperäsääntöineen perustuvat GATT-yleissopi-
11384: toaineiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ne ovat muksen 24 aniklaan. Sen mukaan vapaakauppa-
11385: verottomia ja niistä saa tehdä alkutuotevähen- alueiden perustaminen on toivottavaa kaupan
11386: nyksen. Maakaasulla on tuontihintavähennys vapauden lisäämiseksi.
11387: vuoden 1991 loppuun. Kaukolämmitystä, yhdis- Valtiontilintarkastajat katsovat, että uudet
11388: tettyä lämmön ja sähkön tuotantoa sekä kotimai- henkilöstöresurssit olisi tullilaitoksessa ohjattava
11389: sin polttoainein tapahtuvan sähkön tuotantoa huumevalvontaan sekä taloudellisten rikosten eh-
11390: edistetään investointien liikevaihtoverohuojen- käisyyn ja selvittämiseen. Tullihallitus onkin
11391: nuksin. vuonna 1984 hyväksymässään tullivalvonnan ta-
11392: Hallituksen esityksen mukaiset muutokset tuli- voiteohjelmassa asettanut huume- ja taloudellis-
11393: vat voimaan 1.8.1986 (544, 546-548/86). ten rikosten ja ammattimaisen rikollisuuden estä-
11394: misen tullilaitoksen keinoin sekä tähän liittyvän
11395: Tullitoimi. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa tutkiotatoimen tullivalvonnan keskeisiksi paino-
11396: vuodelta 1983 on tullilaitoksen veronkantotehtä- pistealueiksi. Tämä toimintalinja on vahvistettu
11397: vistä käsitelty vain tullinkantoa. Sen osuus tulli- valtiovarainministeriön asettaman tullihallinto-
11398: laitoksen kokonaiskannosta oli vuonna 1983 3,5 projektin loppuraponissa (työryhmämuistio
11399: %. Tullilaitoksen kokonaiskannon osuus valtion 1984: VM 3), jossa katsotaan olevan tarpeen
11400: kaikista vero- ja maksuluontoisista tuloista oli perustaa tullilaitokseen, pääasiassa piirihallin-
11401: kuitenkin mainittuna aikana 41 % eli 23,0 mrd toon, KT-suunnittelukaudella 1985-1988 yh-
11402: mk. teensä 8 uutta rikostutkijan tointa taloudellisten
11403: Vapaakauppaan sitoutuminen on luonnollises- rikosten tutkintaan ja 4 uutta tointa huumaus-
11404: ti vähentänyt valtiolle tuontitullin kannosta ker- ainevalvontaan. Tointen perustaminen on alka-
11405: tyviä tuloja. Kaikkien sovittujen alennusten to- nut budjettivuonna 1985. Rikostutkintaa on vah-
11406: teuduttuakin tullinkanto säilyy kuitenkin noin vistettu lisäksi vuonna 1986 vakanssirakenteellisin
11407: 800 milj. markan tasolla vuoden 1985 tuonnin keinoin perustamalla 8 ylietsivän tointa. Näiden
11408: mukaan arvioituna. Tullisuojan osalta on lisäksi resurssivahvistusten lisäksi tullaan voimavaroja
11409: otettava huomioon, että preferenssialueen ulko- ohjaamaan myös verotarkastukseen ja sitä tuke-
11410: puolisesta tuonnista kannetaan edelleen yleistä vaan tavaravalvontaan.
11411: tullia, joten tullisuoja ei rajoitu pelkästään maa- Huumeiden maahantuonnin ja käytön laajene-
11412: talous- ja elintarviketuotteisiin. Esimerkiksi misen ehkäisemiseksi on useissa tullipiireissä pe-
11413: vuonna 1983 oli elintarviketuonnista kannetun rustettu yhdessä poliisin kanssa tarkkailuryhmiä
11414: yleisen tullin osuus 28 % eli yli kaksi kolmannes- huumausainetilanteen ja salakuljetustoiminnan
11415: ta yleisen tullin kannosta tulee muusta kuin kanoittamiseksi. Tullin, poliisin ja rajavaniolai-
11416: elintarviketuonnista. toksen kesken on perustettu työryhmä koordinoi-
11417: Kertomuksessa todetaan yleisinsidenssin laske- maan yhteistyötä huumausainerikollisuuden tor-
11418: neen vuoden 1975 1,7 prosentista 1,4 prosenttiin junnassa. Tullilaitoksen käyttöön on hankittu ja
11419: kertomusvuonna. Vuoden 1983 veronkantotilas- varauduttu edelleenkin hankkimaan huumaus-
11420: ton mukainen yleisinsidenssi oli 1, 2 % . ainevalvonnassa tarvittavaa teknistä laitteistoa.
11421: Kenomuksessa on mainittu, että viimeinen Vuoden 1984 alusta aloitettiin huumausaine-
11422: GATT-tullinalennus tulee voimaan vuoden 1987 kysymyksiin liittyvä koulutus- ja ohjauskierros
11423: alusta. Tätä tullinalennusta on kuitenkin aien- tullipiireissä. Tilaisuuksissa selvitettiin tullival-
11424: nettu niin, että se on toteutunut jo vuoden 1986 vonnan tavoiteohjelman edellyttämiä toimenpi-
11425: alusta. teitä huumausainevalvonnassa ja ajankohtaista
11426: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät myös huo- huumausainetilannetta.
11427: miota muiden kuin tullimuotoisten kaupan estei- Huumausaineongelma on luonteeltaan vahvas-
11428: den lisääntymiseen kansainvälisessä kaupassa ja ti kansainvälinen. Huumausainevalvonta on ol-
11429: kehottavat Suomen viranomaisia toimimaan niin, lutkin keskeisesti esillä Tulliyhteistyöneuvostossa
11430: ettei kaupan menettelyistä johtuvia notifikaatioi- (Customs Co-Operation Council). Pohjoismaiden
11431: ta tarvitsisi esittää. Kenomuksessa mainitaan tulli- ja poliisiviranomaiset ovat muodostaneet
11432: mm. alkuperäsäännöt (EFTA/EC) Suomea vas- asiantuntijaelimen suunnittelemaan alueellista
11433: taan esitettyjen notifikaatioiden joukossa. Nämä yhteistoimintaa huumausainevalvonnassa poh-
11434: notifikaatiot, joita ovat esittäneet tiettävästi Yh- joismaiden tulli- ja poliisiviranomaisten kesken.
11435: 24
11436:
11437: Tullilaitoksen KT-suunnitelmaan sisältyy myös totmmtaa ohjattaessa. Tutkimavalmiuksien pa-
11438: tavoite osallistua kansainväliseen huumaus- rantamiseksi on koulutusta kehitetty järjestämällä
11439: ainey hdysmiesj ärj estelmään. asiaa koskevia rikostutkintakursseja. Käytännön
11440: Myös taloudellisten rikosten torjuntaa on tulli- yhteistyötä taloudellisen rikollisuuden torjunnas-
11441: laitoksessa tehostettu. Resurssivahvistusten lisäksi sa on tiivistetty tulli-, poliisi- ja veroviranomais-
11442: on nykyisiä voimavaroja suunnattu entistä enem- ten välillä lisäämällä keskinäistä tietojenvaihtoa
11443: män talousrikosten selvittämiseen. Näin on me- ja tutkinta-apua.
11444: netelty erityisesti piirihallinnon rikostutkijoiden
11445:
11446:
11447:
11448: Opetusministeriön hallinnonala
11449:
11450: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Oulun yliopiston Linnanmaan yliopistoalue.
11451: opetusministeriö ja eräältä osin valtiovarainminis- Opetusministeriö on valtiontilintarkastajille ai-
11452: teriö ovat esittäneet seuraavaa. kaisemmin antamansa selvityksen mukaisesti teh-
11453: nyt päätöksen eräistä tilajärjestelyistä sekä muu-
11454: tostöistä, joiden avulla maantieteen laitos sijoite-
11455: Opetusministeriö taan pysyvästi Linnanmaan IV rakennusvaiheen
11456: tiloihin geologian ja tähtitieteen laitosten yhtey-
11457: Valtion korkeakoulut teen. Maantieteen laitos ei alunperin kuulunut
11458: ko. rakennushankkeen tilaohjelmaan, vaan on
11459: Yliopistojen ja korkeakoulujen lahjoitusvirat. ollut tilapäisesti sijoitettuna Linnanmaan tiloi-
11460: Opetusministeriö on 11.2.1983 antanut ohjeet hin. Opetusministeriö tulee edelleenkin seuraa-
11461: korkeakoulujen lahjoitusvirkojen perustamisesta maan tilojen käyttötehokkuutta Oulun yliopiston
11462: ja virkojen kustannusten laskentaperusteista. Oh- Linnanmaan yliopistoalueelia ja mahdollisuuk-
11463: jeiden mukaan lahjoittajan tulee luovuttaa kor- sien mukaan ryhtymään toimenpiteisiin mahdol-
11464: keakoulun tulotilille koko tarvittava pääoma en- lisen väljyyden vähentämiseksi toimintojen
11465: nen lahjoitusviran perustamista. uudelleenjärjestelyllä. Tällöin on kuitenkin ensi-
11466: Opetusministeriö on 11.6. 1984 toimittanut sijaisesti kiinnitettävä huomio toiminnallisesti
11467: valtiontalouden tarkastusvirastolle ja valtiontilin- tarkoituksenmukaisten kokonaisuuksien aikaan-
11468: tarkastajille muistion, jossa on selvitetty korkea- saamiseen.
11469: kouluihin lahjoitusvaroin perustettujen virkojen Opetusministeriön ja rakennushallinnon kes-
11470: opetusalat, perustamisajankohdat ja lahjoitusvir- ken on niin ikään käyty neuvotteluja riittävien
11471: kojen tilinpidollinen käsittely. Korkeakouluille määrärahojen varaamiseksi rakennushallinnon
11472: on 12.10.1984 ilmoitettu, että perustettavaksi käyttöön, jotta toiminnan muutosten edellyttä-
11473: ehdotettuja lahjoitusvirkoja tulee käsitellä osana mät tilojen muutostyöt voitaisiin suorittaa jousta-
11474: korkeakoulun henkilöstösuunnitelmaa ja ne tulee vasti.
11475: asettaa henkilöstösuunnitelman kiireellisyysjärjes-
11476: tyksessä opetukselliset ja tutkimukselliset näkö- Korkeakoulujen hankintatoimi. Opetusminis-
11477: kohdat huomioon ottaen asianmukaiselle sijalle. teriö pitää tärkeänä yhteistyön lisäämistä korkea-
11478: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksen pe- koulujen tutkimuslaitteiden hankinnassa ja käy-
11479: rustelujen mukaan pyrkimyksenä on tarkistaa tössä. Tähän on kiinnitetty huomiota opetusmi-
11480: lahjoitusvirkoja koskevaa menettelyä vuodesta nisteriön antamissa laitehankintaohjeissa
11481: 1987 lukien siten, että virkoja voitaisiin perustaa 7. 9. 1984. Kalliiden tutkimuslaitteiden hankin-
11482: myös määräajaksi. Samalla harkitaan myös lahjoi- nan koordinointia on pyritty lisäämään mm.
11483: tusten määräajan pidentämistä. korkeakouluneuvoston sekä alakohtaisten selvi-
11484: Opetusministeriön asettama työryhmä on sel- tysryhmien avulla. Lisäksi yli 1 milj. mk maksa-
11485: vittänyt lahjoitusvirkojen perustamismenettelyyn vista laitteista tulee opetusministeriön ohjeiden
11486: liittyviä ongelmia ja tehnyt ehdotukset menette- mukaan pyytää Suomen Akatemian asianomaisen
11487: lyn tarkistamiseksi. Työryhmä on jättänyt muisti- tieteellisen toimikunnan lausunto.
11488: onsa ministeriölle 12.6.1986. Tarkoituksena on, Eräiden kalliiden opetus- ja tutkimuslaitteiden
11489: että menettelyä tarkistetaan työryhmän ehdotta- vaihtomenettelyn mahdollistamiseksi opetusmi-
11490: maila tavalla. nisteriö on selvittänyt mahdollisuuksia perustaa
11491: 25
11492:
11493: tarvittava tulomomentti opetusministeriön hal- määräykset ja niiden soveltamiskäytäntö tarkoi-
11494: linnonalalle. Toistaiseksi tällaista ei ole voitu tuksenmukaisia.
11495: toteuttaa.
11496: Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että laittei- Korkeakoulujen audiovisuaalinen opetus.
11497: den leasing-vuokrauksessa huomioon otettavia Opetusministeriö on 7. 9. 1984 antanut korkea-
11498: määräyksiä sisältyy mm. valtioneuvoston anta- kouluille laitehankintoja koskevat ohjeet, jotka
11499: miin valtion tulo- ja menoarvion yleisiin sovelta- koskevat myös audiovisuaalisten laitteiden han-
11500: mismääräyksiin sekä vuosien 1985 ja 1986 tulo- kintoja ja käyttöä ja joissa on kiinnitetty huomio-
11501: ja menoarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin. ta myös laitteistojen yhteiskäytön tarpeellisuu-
11502: Näiden määräysten tarkoituksena on suunnata teen. Kysymystä valtion audiovisuaalisen keskuk-
11503: laitteiden hankintaa sellaisiin muotoihin, jotka sen asemasta korkeakoulujen oppimateriaalien
11504: ovat koko valtiontalous huomioon ottaen talou- tuottamisessa ja jakelussa selvitetään avoimen
11505: dellisesti perusteltuja. korkeakoulun oppimateriaalien tuottamista kos-
11506: Taloudellisten näkökohtien painottaminen kevien ratkaisujen yhteydessä.
11507: laitteiden hankintamuodon valinnassa merkitsee
11508: että laitteet tulisi yleensä ostaa, koska laitteide~
11509: vuokraarninen sekä leasing- että suoralla vuok- Ammattikasvatushallitus
11510: rauksella on jo melko lyhytaikaisissakin vuok-
11511: rauksissa selvästi ostamista epäedullisempaa. Ammatillisten oppilaitosten rakentamisen val-
11512: Vuokraaminen voi koko valtiontalouden kannalta vonta. Ammatillisten oppilaitosten perustamis-
11513: arvioiden yleensä olla ostamista edullisempaa kustannuksiin suoritettavan valtionosuuden ja
11514: vain silloin, kun laitetta tarvitaan väliaikaisesti -avustuksen määrämisestä ja siinä noudatettavas-
11515: esim. kokeilukäyttöön. Tällöin vuokraaminen ja ta menettelystä .oli voimassa vuoden 198 5 lop-
11516: kulutusmäärärahojen käyttö tarkoitukseen onkin puun saakka erätden ammatillisten oppilaitosten
11517: sallittua. Myös jos laitteelle asetettavien erityis- valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korkotuki-
11518: vaatimusten tai muiden erityisten syiden johdos- lainoista annettu laki (1075/75). Tämä laki ku-
11519: ta ostamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena mottiin vuoden 1986 alusta voimaantulleella
11520: hankintatapana, voi vuokraaminen poikkeukselli- ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta anne-
11521: sesti tulla kysymykseen. Myös tällöin on lähtö- tulla lailla (494/83). Valtionapurakentamisen
11522: kohtaisesti edellytettävä, että vuokraaminen on hallintoon, jota valtiontilintarkastajien huomau-
11523: em. laitteille asetettavat vaatimukset huomioon tukset lähinnä koskevat, ei uusi laki aiheuta
11524: ottaen taloudellisesti ostamista edullisempaa. olennaisia muutoksia, koska uudessa järjestelmäs-
11525: Valtiovarainministeriön mielestä vuokraamisen sä rakentamista ja siihen myönnettäviä valtion-
11526: mahdollistavana erityisenä perusteena ei ole pi- apuja koskevat menettelytavat määräytyvät kun-
11527: dettävä yksinomaan laitteiden nopeaa teknistä tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avus-
11528: vanhenemista, koska tämä näkökohta on otettu tuksista annetun lain ( 35/7 3) mukaisesti, joka on
11529: huomioon vuokraa korottavana tekijänä. On menettelytapojen osalta jokseenkin yhdenmukai-
11530: myös huomattava, etteivät ne tekijät, jotka saat- nen edellä mainitun kumotun lain kanssa.
11531: tavat yksityissektorilla olla perusteena vuokrauk- Valtiontilintarkastajat ovat pitäneet ammatil-
11532: sen edullisuudelle (esim. verotuskohtelu), ole listen oppilaitosten rakennushankkeiden valtion-
11533: aina sovellettavissa valtionhallintoon. Erityisesti apumenettelyä hitaana ja osin epätarkoituksen-
11534: on korostettava sitä, ettei hankintamäärärahojen mukaisena ja esittäneet järjestelmän kehittämistä
11535: sit~n, että hankkeen käsittelykertoja opetusminis-
11536: mitoitukseen mahdollisesti liittyviä toiminnan
11537: volyymille asetettuja tavoitteita saa mitätöidä tenössä vähennettäisiin. Ammatillisten oppilai-
11538: vuokraamalla ostettavaksi tarkoitettuja laitteita. tosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
11539: Materiaalitoimintojen kehittämiseen liittyen annetulla lailla (624/85) on lain 4 §:n 3 momen-
11540: on valtiovarainministeriön järjestelyosastolle an- tissa edellytetty rakentamista koskeva lupamenet-
11541: nettu tehtäväksi selvittää ns. nettoperiaatteen tely poistettu. Muutoksen tarkoituksena on no-
11542: soveltamisesta hankintojen yhteydessä (ostohin- peuttaa rakennushankkeiden käsittelyä vähentä-
11543: nasta vähennetään vanhasta tavarasta saatava m~llä opetusministeriössä tapahtuvia käsittelyker-
11544: myyntihinta) mahdollisesti saatavat hyödyt ja top.
11545: siitä aiheutuvat haitat. Tällöin on tarkoitus selvit- Lääninhallituksille ei ilman lainsäädäntötoi-
11546: tää myös yleisesti, ovatko käytöstä poistetun menpiteitä ole mahdollista siirtää ratkaisuvaltaa
11547: omaisuuden myyntiä ja luovuttamista koskevat rakentamisen valvontaa koskevissa asioissa. Am-
11548:
11549: 4 360496T
11550: 26
11551:
11552: matillisten oppilaitosten lainsäädännön uudista- siirtämään valtionapurakentamisen ohjauksen
11553: minen on paraikaa eduskunnan käsiteltävänä painopistettä suunnittelun etukäteisohjaukseen.
11554: (HE n:o 15/1986 vp.). Tässä yhteydessä myös Rakennustöiden valvonta voidaan ammattikas-
11555: lääninhallitusten asema toteuttavassa hallinnossa vatushallituksen toimesta nykyisillä henkilöstöre-
11556: tulee esille. sursseilla hoitaa pistokoeluontoisesti. Myöskään
11557: Kaikki ammatilliset oppilaitokset kattavan rakennushallinnon piiriorganisaatiolla ei ole ollut
11558: yleisen mitoitusnormiston tarve on jo vuosia opetushallinnon val rionapurakentamisen valvoo-
11559: tiedostettu, mutta virallistettua, jonkin asteisen nan ja ohjauksen edellyttämää henkilöstöä. Piiri-
11560: sitovuuden omaavaa normistoa ei ole toistaiseksi rakennustoimistojen mahdollisuuksia näiltä osin
11561: aikaansaatu. Ottaen huomioon normituksella lisää vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä
11562: saavutetut edut petoskoulujen ja korkeakoulujen momentilla 29.10.74 mainittu järjestely, jonka
11563: rakennushankkeiden valmistelussa ja toisaalta mukaan korkeakoulujen rakentamisen neuvotte-
11564: ammatillisten oppilaitosten rakentamistarpeiden lukuntien teknilliset sihteerit siirretään 1.1. 1987
11565: mittavuus, yleisen mitoitusnormiston luomiseen alkaen piirirakennustoimistojen palvelukseen.
11566: on tarkoitus pyrkiä valtiontilintarkastajien mai- Valtion rakennushallinnon kokonaisuudistusta
11567: nitseman valmistavan tarkastustyön pohjalta. käsittelee hallinnon hajauttamiskomitea, jonka
11568: Normituksen kehittäminen on samalla omiaan määräaika päättyi helmikuun lopussa 1986.
11569:
11570:
11571: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
11572:
11573: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Tutkimus- ja tarkastustoiminta. Tutkimus-
11574: maa- ja metsätalousministeriö sekä eräiltä osin ja tarkastustoimintaa suorittavat
11575: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja ympä- 1aito k se t. Tutkimuslaitosten vapauttamiseksi
11576: ristöministeriö ovat esittäneet mm. seuraavaa. lainsäädäntöön perustuvista mtiiniluontoisista
11577: tarkastus- ja valvontatehtävistä on kasvintarkas-
11578: Maa- ja metsätalousministeriö tustoimi ja kasvinsuojelutehtävät siirretty vuonna
11579: 1981 maatalouden rutkimuskeskuksesta maatila-
11580: Työryhmät. Maa- ja metsätalousministeriö il- hallituksen tehtäväksi. Samoin siirrettiin vuonna
11581: moittaa, että se antoi 15.4.1984 ministeriön 1984 torjunta-aineiden tarkastamiseen ja niiden
11582: asettamien työryhmien toimintaa ja muistioiden kaupan ja käytön valvontaan liittyvät tehtävät
11583: julkaisemista koskevat ohjeet. Työryhmiä ja nii- maatalouden tutkimuskeskuksesta maatilahalli-
11584: den toimintaa seurataan ohjeen mukaisesti pysy- tukseen. Näiden tehtävien on katsottu soveltuvan
11585: vän koniston avulla ja niiden muistiot julkaistaan paremmin hallintoviraston kuin rutkimuslaitok-
11586: omana sarjanaan. Ministeriön tiedotusyksikkö sen tehtäväksi.
11587: julkistaa valmistuneet työryhmien muistiot. Lainsäädäntöön petustuvia tarkastus- ja laa-
11588: Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt selvi- dunvalvontatehtäviä hoitavat lisäksi maatilahalli-
11589: tyksen ministeriön käytössä olevien määrärahojen tuksen alaiset valtion siementarkastuslaitos, val-
11590: seurannan kehittämisestä ja tehostamisesta. Sen tion maatalouskemian laitos ja maitotaloustuot-
11591: pohjalta on tarkoitus antaa ohjeet myös työryh- teiden tarkastuslaitos. Maatilahallituksen alaisia
11592: mien toiminnasta aiheutuvien kustannusten seu- laitoksia, joiden toiminta painottuu tutkimus- ja
11593: rannan menettelytavoista. kehittämistoimintaan, ovat tällä hetkellä valtion
11594: Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että tarkoi- hevosjalostuslaitos Ypäjällä ja valtion maitota-
11595: tuksena on vuonna 1986 täydentää valtioneuvos- loustutkimuslaitos Jokioisissa.
11596: ton komiteoista antamaa päätöstä siten, että siinä Tutkimuslaitosten toimintaa on pyritty koordi-
11597: määrättäisiin myös ministeriöiden työryhmien noimaan välittömästi maa- ja metsätalousminis-
11598: mietintöjen ja muistioiden julkaisemisesta ja ja- teriön alaisuudessa. Valtion maatalouskoneiden
11599: kelusta, sekä lisäksi asettaa valtiovarainministe- tutkimuslaitos on siirretty vuonna 1985 maatila-
11600: riön suorittaman esivalmistelun pohjalta komitea hallituksen alaisuudesta suoraan maa- ja metsäta-
11601: kehittämään komitealaitosta ja yleisemminkin lousministeriön alaisuuteen valtion maatalous-
11602: asioiden valmistelua ministeriöiden yhteydessä. teknologian tutkimuslaitoksen nimisenä maata-
11603: Tällöin tullaan arvioimaan myös työryhmämuo- lousteknologiapolitiikan hoitamiseksi ja johtami-
11604: toisen valmistelun kehittämisen ja sääntelyn tar- sen tehostamiseksi. Laitoksen tehtäviin lisättiin
11605: ve. samalla maatalouden rakennustutkimus.
11606: 27
11607:
11608: Maataloudellista tutkimus- ja tarkastustoimin- telukunnan määräaika paattyi 30.9.1985, eikä
11609: taa suorittavien laitosten kehitysnäkymiä, tehtä- sitä enää asetettu uudelleen. Sen tehtävät siirtyi-
11610: vien painopistealueita sekä niiden palvelutoimin- vät maataloustutkimuksen neuvottelukunnalle.
11611: nan kehittämistä ja mahdollisia organisaatiomuu- Maatalouden rakennerationalisointia ja raken-
11612: toksia selvitetään edelleen maa- ja metsätalous- nustoimintaa edistävään tutkimukseen myönne-
11613: ministeriössä. tään varoja myös maatilatalouden kehittämisra-
11614: hastosta. Näiden tutkimusvarojen jaon valmiste-
11615: Valtion siementarkastuslaitos. lee maatilatalouden kehittämisrahaston tutki-
11616: Hallitus antoi 7.10.1983 eduskunnalle esityksen musasiain neuvottelukunta. Tämänkin neuvotte-
11617: laiksi valtion siementarkastuslaitoksen siirtämises- lukunnan tehtävien siirtämistä maataloustutki-
11618: tä Helsingin kaupungista Loimaan kaupunkiin muksen neuvottelukunnalle harkitaan. Näin
11619: (HE n:o 119/1983 vp). Eduskunta hyväksyi esi- kaikki maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
11620: tyksen 4.6.1985 ja laki vahvistettiin 28.6.1985 alalla maataloustutkimukseen myönnettävät sito-
11621: (509/85). Kun hallituksen esityksen perusteluissa mattomat tutkimusvarat tulisivat yhden koordi-
11622: todetaan mm., että lakia ei saateta asetuksella naatiovastuuta kantavan neuvottelukunnan käsit-
11623: voimaan ennen kuin henkilöstön aseman turvaa- telyyn.
11624: misen edellyttämistä toimenpiteistä on sovittu Valtiontilintarkastajat korostavat myös sitä, et-
11625: valtiotyönantajan ja asianomaisten virkamies- ja tä maatalouden tutkimustoiminnan päämääränä
11626: työntekijäjärjestöjen kesken, valtiovarainministe- on nykyisin ylituotannon vuoksi oltava entistä
11627: riö asetti 4. 7.1985 työryhmän, jonka tehtävänä enemmän tuotannon laadun kohottaminen eikä
11628: oli 31.12.1985 mennessä selvittää valtion siemen- niinkään määrän lisääminen. Tältä osin voidaan
11629: tarkastuslaitoksen Helsingistä Loimaalle tapahtu- todeta, että tuotteiden laadun kohottamiseen on
11630: van siirron yhteydessä laitoksen henkilöstön ase- maataloustutkimuksessa kiinnitetty viime vuosina
11631: man turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä enenevää huomiota. Maa- ja metsätalousministe-
11632: tehdä selvityksiinsä perustuvat ehdotukset. riön toimesta on vuonna 1985 käynnistetty pro-
11633: jekti, jonka tavoitteena on laatia maassamme
11634: Maataloustutkimuksen päämäärät. toteutettavan maataloustutkimuksen tarkennettu
11635: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ohjelma sekä sen seurantajärjestelmä.
11636: maataloustutkimusta koordinoi ministeriön apu-
11637: na toimiva maataloustutkimuksen neuvottelu- Maataloustuotteiden nykyisen ylijäämän vuoksi
11638: kunta. Se on laatinut maataloustutkimuksen ta- valtiontilintarkastajat katsovat, että on erityisen
11639: voiteohjelman, jota parhaillaan uusitaan tavoit- tärkeää osoittaa voimavaroja ja taloudellisia edel-
11640: teena maataloustutkimuksen kokonaisohjelma lytyksiä erityisesti maitotaloustuotteiden tutki-
11641: vuosille 1987-2000. Neuvottelukunta käsittelee ja mustyöhön ja tuotekehittelyyn. Maa- ja metsäta-
11642: antaa vuosittain lausuntonsa maatalouden yhteis- lousministeriö on tukenut maitotaloustutkimusta
11643: tutkimusvarojen käytöstä. Tämän määrärahan mm. suuntaamalla yhteistutkimusvaroja tälle
11644: jaolla vaikutetaan maataloustutkimuksen suun- alalle.
11645: tautumiseen ja resurssien käyttöön sekä käytän- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä sitä, et-
11646: nössä eri laitosten ja yksiköiden yhteistutkimuk- tä maatalouden ylituotannon ongelmiin pyrittäi-
11647: sen ja siten yhteistyön lisäämiseen. siin yleisesti löytämään ratkaisuja tutkimustyön ja
11648: Maataloustutkimuksen neuvottelukunnan li- tuotekehittelyn avulla, jolloin saattaisi olla mah-
11649: säksi ministeriön apuna on toiminut maatalou- dollista markkinoida maataloustuotteita uusina
11650: den rakennustutkimuksen neuvottelukunta. Se erikoistuotteina ulkomaille taloudellisesti kannat-
11651: laati ehdotuksen maatalouden rakennustutki- tavalla tavalla. Tältä osin voidaan todeta, että
11652: muksen järjestämisestä maassamme. Ehdotuksen valtioneuvosto asetti tammikuussa 1984 elintarvi-
11653: mukaisesti on, kuten jo edellä on selostettu, ketuotannon monipuolistamiseen ja kansainvälis-
11654: valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen tämiseen tähtäävän projektin. Sen toteuttamisek-
11655: tehtäväaluetta laajennettu koskemaan myös ra- si perustettiin maa- ja metsätalousministeriöön
11656: kennustutkimusta ja rakennustutkimuksen koor- elintarviketutkimusprojekti. Projektin on määrä
11657: dinointia. Samalla laitos siirrettiin suoraan maa- jatkua vuoden 1989 loppuun. Elintarviketutki-
11658: ja metsätalousministeriön alaiseksi ja sen nimi musprojektin tavoitteena on aikaansaada koti-
11659: muutettiin. Maatalouden rakennustutkimuksen maisiin maatalous- ja luonnontuotteisiin sekä
11660: neuvottelukunta on lisäksi laatinut maatalouden elintarviketeollisuuden osaamiseen perustuvaa ta-
11661: rakennustutkimuksen tavoiteohjelman. Neuvot- loudellisesti kannattavaa vientiä.
11662: 28
11663:
11664: Projektin tehtävänä on toimia. Maatalouden öljyhuollon järjestäminen
11665: - selvittää elintarviketuotannon monipuolis- on myös kriisiaikoja ajatellen keskeinen kysymys.
11666: tamis- ja uusvientihankkeet ja suunnitelmat, Valtiontilintarkastajien mukaan maatalouden
11667: - selvittää kansainväliseen kysyntään vaikut- hallittu kehitys ja samalla perhe- ja pienviljel-
11668: tavat elintarvikkeiden laatukriteerit sekä niihin mien asema voidaan turvata vain siten, että sato-
11669: liittyvät suomalaisten elintarvikkeiden mahdolli- ja tuotostasojen kasvu voidaan pysäyttää. Sato- ja
11670: set ylivoimatekijät, tuotostason kasvun pysäyttäminen helpottaisi
11671: - selvittää ylivoimatekijöihin perustuvat tuo- kyllä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamista,
11672: tealueet ja -ideat, kohderyhmät ja niiden tarpeet, mutta samalla se saattaisi tuoda esiin muita
11673: - selvittää uusviennin kysyntäpotentiaali, kil- ongelmia mm. tulokysymyksen hoitamisessa.
11674: pailevat ja korvaavat tuotteet sekä kaupan esteet Sato- ja tuotostason kasvu on hyvin suurelta
11675: päämarkkina-alueilla, osalta seurausta maataloustutkimuksen ja kehi-
11676: - selvittää uusviennin edellyttämät tuotanto- tystyön edistymisestä sekä ammattitaidon paran-
11677: teknologiset ratkaisumallit ja tumisesta. Tällaista kehityskulkua ei tulisi estää.
11678: - tuloksista tiedottamalla auttaa yrityksiä. Sen sijaan harkitaan toimenpiteitä, joilla ulko-
11679: maisten raaka-aineiden käyttöä voitaisiin vähen-
11680: tää. Tällöin joudutaan ottamaan huomioon kus-
11681: Maatalouden omavaraisuus ja tuontiriippu-
11682: tannusvaikutukset maataloustuotantoon. Luon-
11683: vuus. Maatalouden käyttämien keskeisten tuo-
11684: nonoloista johtuen maamme maataloustuotan-
11685: tantopanosten kotimaisuusaste on alentunut.
11686: non kustannustaso on muiden teollistuneiden
11687: Kuitenkin Siilinjärven apatiittikaivoksen avaami-
11688: maiden kustannustasoa korkeampi, mikä heijas-
11689: sen ja laajentamisen jälkeen raakafosfaatin koti- tuu sekä vähittäishintatasoomme että ylituotan-
11690: mainen tuotanto vastaa nykyistä peltoviljelyn non markkinointikustannuksiin.
11691: fosforikulutusta. Kalin osalta on olemassa turva-
11692: Hallitus yhtyy valtiovarainvaliokunnan kan-
11693: varasto, joka vastaa noin neljäsosaa vuotuisesta
11694: taan, jonka mukaan maatalouspolitiikan suunta-
11695: tarpeesta. Lisäksi Siilinjärven kaivoksen sivumine-
11696: viivojen suunnittelussa ja määrittelyssä on pyrit-
11697: raalin sisältämä kali yhdessä turvavaraston kanssa
11698: tävä mahdollisimman tasapuolisiin kaikki näkö-
11699: voi varmistaa lyhyehkön kriisin aikana kalin tar-
11700: kohdat huomioon ottaviin pitkäjänteisiin ratkai-
11701: peen. Turvetta raaka-aineena käyttävän ammoni-
11702: suihin. Tässä tarkoituksessa hallitus on asettanut
11703: akkilaitoksen rakentaminen Ouluun Kemira
11704: laajapohjaisen maatalous-2000-komitean, jossa
11705: Oy:n toimesta turvaa typpiomavaraisuutta mer-
11706: tulee tarkasteltavaksi myös maatalouden kansan-
11707: kittävästi. Laitoksen rakentamisen aloittamista
11708: taloudellinen merkitys välittömine ja välillisine
11709: varten on vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon työllisyysvaiku tuksineen.
11710: sisällytetty määrärahat avustus- ja osakepääoma-
11711: Kotimaisten rehujen kilpailukyvyn parantami-
11712: rahoituksen myöntämiseen Kemira Oy:lle. Lai-
11713: seksi ja yleensä energiarehun ja valkuaisrehun
11714: toksen kapasiteetti tulee olemaan 80 000 tonnia
11715: hintasuhteen muuttamiseksi energiarehulle edul-
11716: ammoniakkia vuodessa. lisemmaksi on vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon
11717: Huoltovarmuutta parannetaan myös tuottei- liittyen säädetty laki valkuaisverosta (1092/85).
11718: den ja tuotantotarvikkeiden varastoinnilla. Viljan Valkuaisrehuveroa koskeva lakiesitys valmisteltiin
11719: varmuusvarastoinnista on säännökset valtion vil- valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousmi-
11720: javarastosta annetussa laissa. Sen mukaan vuoden nisteriön yhteistyönä. Valtiontilintarkastajain
11721: 1987 loppuun mennessä viljavarastolla tulisi olla kertomuksessa mainittu selvitystyö, joka koskisi
11722: 900 milj. kilon varmuusvarastot, josta määrästä mahdollisuuksia vähentää rehujen ja rehuraaka-
11723: vähintään 400 milj. kiloa tulisi olla leipäviljaa. aineiden tuontia, liittyy mainitun lakiesityksen
11724: Tällä hetkellä varmuusvarastomäärä on 503 milj. valmistelutyöhön.
11725: kiloa. Hallitus on antanut toukokuussa 1986 Valkuaisveroa kannetaan ns. täydennysvalku-
11726: eduskunnalle esityksen valtion viljavarastosta an- aisrehuista (esim. kalajauho, öljyväkirehut) nii-
11727: netun lain muuttamiseksi. Tämän mukaan viljan den valkuaissisällön perusteella. Samalla alennet-
11728: ja kylvösiementen varmuusvaraston määrä tulisi tiin rehuseoksilta kannettua veroa ja maitojau-
11729: olla 900 milj. kiloa vuoden 1992 loppuun men- heen hintaa siten, että r~huseosten hintataso ei
11730: nessä. Tästä määrästä tulisi vähintään 400 milj. toimenpiteen johdosta olennaisesti muutu.
11731: kiloa olla leipäviljaa ja 200 milj. kiloa rehuviljaa. Valkuaisverolla katetaan osa maatalouden
11732: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on vientikustannuksesta. Se, samoin kuin lannoite-
11733: kehitetty myös tuotantotarvikkeiden turvavaras- vero, nostaa maatalouden käyttämien ostotarvik.-
11734: 29
11735:
11736: keiden hintoja. Veron rasitus ei siten ota huo- tajan omalla kiinteistöllä olevaa tärkeää pohjave-
11737: mioon sitä, missä määrin sanottuja tuotantotar- siesiintymää. Ehdotuksen tarkoituksena on te-
11738: vikkeita käyttävä tila aiheuttaa maatalouden yli- hokkaasti turvata yhdyskuntien vedenhankinnan
11739: tuotantoa. Näillä veroilla on kuitenkin maatalou- tarpeet.
11740: den osuuden perimisen ohella muutakin vallitse- Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että
11741: vaan maatalouspoliittiseen tilanteeseen sopivia pohjaveden käyttöön, suojeluun ja valvontaan
11742: vaikutuksia. Niinpä valkuaisvero oikaisee rehu- liittyvien asioiden hoitamisessa ovat tärkeimpiä
11743: raaka-aineiden hintasuhteita ja lannoitevero oh- toimenpiteitä pohjavesivarojen inventointiselvi-
11744: jaa tarkoituksenmukaiseen välilannoitteiden tykset ja pohjaveden likaantumisriskiä aiheutta-
11745: käyttöön. Muilta osin maatalouden osuuden pe- vien tekijöiden kartoitus ja tutkimus sekä valvon-
11746: rimisessä on perusteltua noudattaa pääsääntöises- nan ja lainsäädännön kehittäminen.
11747: ti valtiovarainvaliokunnan esittämää periaatetta, Vesilain ja maa-aineslain ohella edistetään
11748: jonka mukaan ylituotannosta aiheutuva rasitus myös kaavoituksella tärkeiden pohjavesialueiden
11749: tulee siirtää niiden kannettavaksi, jotka myös säilymistä ohjaamalla vaaraa aiheuttavia toimin-
11750: käytännössä kyseisen ylituotannon aiheuttavat. toja muille alueille. Maa-aineslaki ei ole kuiten-
11751: Vuoden 1985 alussa käyttöön otettu maidon kaan tarkoitettu ensisijaisesti pohjavesien suoje-
11752: kaksihintajärjestelmä ja vuoden 1986 alussa voi- luun. Lain käytön tehokkuus vaihtelee lisäksi
11753: maantullut kananmunatuotannon kiintiöimi to- kunnittain. Pohjaveden suojelumahdollisuuksia
11754: teuttavat tätä periaatetta tilakohtaisesti. on parannettava myös vesilainsäädäntöä edelleen
11755: Vuoden 1985 keväällä hallitus antoi eduskun- kehittämällä. Hallituksen esitykseen eduskunnal-
11756: nalle esityksen uudeksi rehulaiksi, jonka tarkoi- le laiksi vesilain muuttamisesta sisältyykin myös
11757: tuksena on uudistaa ja täsmentää kotieläinten pohjavesien suojelun tehostamiseen liittyviä sään-
11758: rehujen tuotannon ja jakelun valvonnasta annet- nöksiä.
11759: tua säännöstöä. Lakiesityksen mukaan olisi mah- Tekopohjaveden muodostaminen eli keinote-
11760: dollista laadullisista syistä rajoittaa esim. kalajau- koinen pintaveden imeytys voi tulla kyseeseen
11761: hon käyttöä rehuissa. Rehulakiesitys valmisteltiin veden laadun parantamiskeinona. Menetelmän
11762: maa- ja metsätalousministeriössä. Eduskunta hy- käyttöönotto edellyttää paikkakohtaisia kokeita.
11763: väksyi lain ja se on vahvistettu 16.5.1986 (376/ Siihen ei valtiolla ole olemassa varsinaisia rahoi-
11764: 86). tusjärjestelyjä. Vesihallinto voi kuitenkin selvittää
11765: Vesihallinto imeyttämismahdollisuuksia mm. vesihuollon alu-
11766: eellisen yleissuunnittelun yhteydessä. Pohjavesien
11767: Pohjaveden käyttö ja suojelu. Oikeusministeriö hyödyntäminen ja tekopohjaveden muodostami-
11768: toteaa, että vesilain laajaan muuttamiseen täh- nen huonosta veden laadusta kärsivien yhdyskun-
11769: täävä hallituksen esitys (HE n:o 266/1984 vp.) tien käyttöön on usein kohdannut epäluuloa ja
11770: on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Esityk- voimakastakin vastarintaa pohjavesialueen lähis-
11771: sessä on kiinnitetty huomiota myös pohjaveden töllä. Erityisesti tällaisissa tapauksissa ovat perus-
11772: suojelua koskeviin vesilain säännöksiin. Valtion- teelliset selvitykset tarpeen.
11773: tilintarkastajain kertomuksessa mainittuja pohja- Ympäristöministeriö toteaa, että pohjavedellä
11774: veden muuttamis- ja pilaamiskieltosäännöksiä on on tärkeimmän vedenkäyttömuodon, veden-
11775: tarkoitus edelleen tehostaa. Esityksen mukaan hankinnan, kannalta pintaveteen verrattuna usei-
11776: pohjaveden muuttamiskiellon (VL 1: 18) ja poh- ta tärkeitä etuja. Tästä syystä pohjaveden käyttö
11777: javeden pilaaruiskiellon (VL 1:22) välistä rajaa ja osuus veden kulutuksesta on jatkuvasti kasva-
11778: ehdotetaan selvennettäväksi laajentamalla muut- nut. Yhdyskuntien vesilaitosten jakamasta vesi-
11779: taruiskiellon alaa. Pohjaveden muuttamiskiellon määrästä on pohjavettä jo lähes puolet. Kun
11780: piiriin kuuluisi maankamaran ainesten ottaminen haja-asutus luetaan mukaan, on maassamme ar-
11781: ja muu toimenpide, josta aiheutuisi pohjaveden violta noin kolme miljoonaa asukasta, jotka käyt-
11782: pilaantumista. Ehdotuksen tarkoituksena on eli- tävät talousvetenään pohjavettä. Lisäksi monet
11783: minoida sellaisten tilanteiden syntyminen, jossa teollisuuslaitokset, sairaalat, hotellit yms. käyttä-
11784: pohjaveteen vaikuttava toimenpide jäisi kum- vät pohjavettä. Yhdyskuntien vesilaitoksilla oli
11785: mankin kiellon ulkopuolelle. vuoden 1983 lopussa maassamme 920 pohjaveden-
11786: Pohjaveden suojelun tehostamiseksi esityksessä ottamoa ja vain 123 pintavedenottamoa. Pinta-
11787: ehdotetaan lisäksi sekä pohjaveden muuttamis- vettä käyttävät lähinnä eräät suuret kaupungit,
11788: että pilaamiskieltosäännöksiä muutettavaksi si- joilla ei ole mahdollisuuksia pohjaveden laaja-
11789: ten, että ne koskisivat myös toimenpiteen suorit- mittaiseen käyttöön. Pohjavesi on arvokas luon-
11790: 30
11791:
11792: nonvara, jonka suojeluun on kiinnitettävä erityis- Alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta
11793: tä huomiota ja jonka käyttömahdollisuudet on syntyvien hankkeiden toteutus riippuu suuressa
11794: turvattava vast' edeskin. Asiaan on kiinnitetty määrin avustusmuotoisen rahoituksen saannista.
11795: huomiota mm. valtioneuvoston vuonna 1984 Maa- ja metsätalousministeriö on, saatuaan lau-
11796: eduskunnalle ympäristönsuojelusta antamassa se- sunnot haja-asutuksen vesihuoltotyöryhmän mie-
11797: lonteossa. tinnöstä, ryhtynyt valmistelemaan toimenpiteitä,
11798: Pohjavesien suojelua koskevat säännökset ovat joilla haja-asutusalueiden vesihuollon rahoituk-
11799: lähinnä vesilaissa (VL 1:18 ja VL 1:22). Lisäksi sessa olevat epäkohdat pyritään poisramaan. Ve-
11800: maa-aineslain 3 § koskee myös pohjavesiä. Näitä sihallituksen asema varojen käytön ohjaamisessa
11801: säännöksiä voidaan pitää varsin tiukkoina, mutta riippuu vesi- ja ympäristöhallinnon uudistuksen
11802: niiden soveltamisessa on käytännössä esiintynyt yhteydessä tehtävistä ratkaisuista.
11803: horjuvuutta. Lähinnä on ollut kyse siitä, onko
11804: luvan myöntämiselle maa-ainesten ottoon tai
11805: pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiselle
11806: ollut toimenpiteen vaikutuksiin nähden riittävät
11807: Maanmittaushallinto
11808: perusteet. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa ve-
11809: silain muuttamista koskevassa hallituksen esityk- Maanmittaustoimitukset. Toimitusruuhkan
11810: sessä (HE n:o 266/1984 vp.) on asiaan kiinnitetty purkamisessa ja palvelujen odotusaikojen lyhen-
11811: huomiota ehdottamalla tiukennettavaksi pohja- tämisessä lähes samanpituisiksi maan eri osissa ei
11812: veden muuttamiskieltoa sekä pilaamiskieltoa. virkojen ja toimien siirroin pahimmin ruuhkau-
11813: tuneisiin lääneihin voida saavuttaa vielä 1980-
11814: Haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämi- luvulla täysin tyydyttävää tilannetta. Sanottujen
11815: nen. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tavoitteiden toteuttamiseksi on virkojen ja toi-
11816: haja-asutuksen vesihuollon edistämiseksi on ensi- mien siirtojen ohella käytettävä muitakin keino-
11817: sijaisesti pyritty saamaan valmiiksi alueellisia ke- ja. Työvoimahallinnon varoin pyritään edelleen
11818: hittämissuunnitelmia, joissa määritellään vesi- palkkaamaan lisähenkilöstöä ainakin yhtä paljon
11819: huollon toteuttamisen ja hoidon kannalta tarkoi- kuin viime vuosina. Samalla on tarkoituksena
11820: tuksenmukaiset kokonaisuudet. Suunnittelutyö lisätä uuden teknologian käyttöä.
11821: on edennyt eri tasoilla. Yhteistyössä vesiviran-
11822: omaisten, seutukaavaliittojen ja kuntien kanssa
11823: on laadittu useita kuntia kattavia suunnitelmia. Maanmittausmaksusta annetun bin uudistami-
11824: Kunnat ovat puolestaan käynnistäneet kuntakoh- nen. Maanmittausmaksusta annetun lain {320/
11825: taisten yleissuunnitelmien laatimisen, johon 72) 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan maan-
11826: myös vesiviranomaiset ja kiinteistönomistajat mittausmaksua ei ole määrätty valtion tarvetta
11827: ovat osallistuneet. Lisäksi on tehty haja-asutuksen varten suoritetusta maanmittaustoimituksesta ja
11828: vesihuollon arvostusta ja yhteistyöhalukkuutta tehtävästä. Sanottua säännöstä muutettiin vuo-
11829: koskevia erillisselvityksiä. den 1986 alusta 14.6.1985 annetulla lailla (475/
11830: Jotta suunnittelulle saataisiin riittävät perus- 85) siten, että pääsäännön mukaan maanmittaus-
11831: edellytykset ja näin vältyttäisiin virheinvestoin- maksua peritään myös valtion vitanomaiselta.
11832: neilta vesihuoltoa toteutettaessa, on vuoden 1985 Maanmittausmaksua ei kuitenkaan peritä asetuk-
11833: tulo- ja menoarviossa ensimmäisen kerran osoi- sella säädettävissä poikkeustapauk9ssa. Maanmit-
11834: tettu määräraha maaseutualueiden pohjavesisel- tausmaksusta annettu laki on siten yhdenmukai-
11835: vityksiin. Määrärahoja tarkoitukseen pyritään li- nen valtion maksuperustelain (980ff13) 1 §:n
11836: säämään, jotta haja-asutuksen vesihuollon järjes- kanssa, jonka mukaan suoritteesta perittäväksi
11837: tämisen kannalta tarpeelliset selvitykset voitaisiin säädetty maksu peritään myös valtion viranomai-
11838: tehdä. selta.
11839: 31
11840:
11841: Liikenneministeriön hallinnonala
11842: liik.ennemmisteriö ja eräältä osin sisäasiainmi- sia. Tämä vaikutti omalta osaltaan siihen, ettei
11843: nisteriö ja nloovarainministeriö ovat tällä kohtaa tieverkkoa· koskevissa toimenpiteissä osattu varau-
11844: olevien huomautusten johdosta esittäneet mm. tua nopeasta liikenteen kasvusta aiheutuviin hait-
11845: seunlav.la.. toihin ja erityisesti pääteiden liikenne?loissa t~
11846: pahtuneeseen suhteellisen nopeaa? ~etk~en~mi
11847: seen. Tosin tiestön ongelmat ovat JO Jonkm aikaa
11848: Liikenneministeriö olleet käytännössä todettavissa, joten pääosin
11849: valtiontaloudelliset syyt ovat aiheuttaneet sen,
11850: lii"h=oi!IC"fon'allisuus ja sen edistäminen. Lii-
11851: ettei tieverkon kehittämiseen ole saatu riittävästi
11852: kennc:minisreriiiö asetti 1. 6. 1984 toimikunnan,
11853: määrärahoja. .
11854: jonb tehriirinä oli selvittää liikenneturvallisuus-
11855: Kuten valtiontilintarkastajat toteavat, kehitys-
11856: työn or~tion kehittämistarpeet ja tehdä
11857: ennusteet ovat viime vuosina parantuneet. Minis-
11858: semtyben pohjalta tarpe~lli~et ~h~?tu~s:.~: Toi- teriössä ja sen alaisissa virastoissa ja laito~sissa
11859: mikunn:m tullii työssään entytsesu kunmttaa huo-
11860: tarkistetaan ennusteita vuosittain ja pyntään
11861: miota liih:nnJrneturvan organisatorisen aseman
11862: sekä sen ja wllicmomaisten välisen työnjaon kehit- myös kehittämään käytettyjä enn~st~~enet.~l
11863: t2miseen_ miä. Menetelmät ovat yleensä samop, JOlta kay-
11864: tetään muuta kansantaloutta ja sen osa-alueita
11865: Eddli IID2iUmiittu liikenneturvallisuustyön orga-
11866: koskevissa ennusteissa ja sisältävät samoja heik-
11867: nis:wiotoimiilknta antoi mietintönsä 31. 3. 198 5.
11868: kouksia ja epävarmuustekijöitä. Etenkin tavaralii-
11869: Tollnibmu lliOXtesi, että liikenneturvallisuustyössä
11870: kenteessä voi tapahtua huomattavia vaihteluita
11871: t2n'it22o ~mpaa tarkemmin kohdistettu ja ja
11872: lähinnä tuotannon ja viennin vaihteluista riip-
11873: rois:Wu IDDlllliijpuolisia toimenpiteitä, mikä edel-
11874: puen. Lisäksi tieliikennettä k~skevat päätökset,
11875: lyttii eri ~maisten ja tah~jen tY_ön. yht~enso kuten esim. autojen verotus, aJoneuvoJen raken-
11876: vitt:uni.sa.. K«»>k:o maata kattavten totmten nnnal-
11877: netta koskevat määräykset yms. vaikuttavat eri
11878: b ~ :dueellisen ja paikallisen työn merk.i-
11879: liikennemuotojen kasvuennusteisiin.
11880: IJS on lrorosw.nut. Aikaisempien muutosten Ja
11881: Liikenne-ennustemenetelmien kehittäminen
11882: J2hittwoinridnm sijasta on painopistettä siirrettäV:ä kuuluu ensisijassa perustutkimusta h~rjoitta:vi~le
11883: p~ moimintamuot~~en su~ntaan. To~
11884: laitoksille, yliopistoille ja korkeakoulutlle. Mtms-
11885: mikunml!D .an:iiihin näkökohtun pohjautuvat est-
11886: teriön oma tutkimustoiminta on pääosin sovelta-
11887: cybet ~mm. liikenneministeriön koordi-
11888: vaa, käytännön suunnittelua ja päätöksentekoa
11889: noiv.m tdnttiwän painottamista aikaisempaa
11890: palvelevaa. Liikenneministe~iö pyrki~ siih~n, ett.ä
11891: enenunäJlu Hii:ikenneturvallisuustiedotuksen ja·
11892: koskevat suunmtelmat Ja toimenpi-
11893: -~ :aillalla keskeisessä asemassa toimivan liikennettä teet entistä enemmän perustettaisiin ajan tasalla
11894: ~ toimenkuvan ja organisatorisen
11895: oleviin ennusteisiin. Käytettävissään olevalla tut-
11896: 2SeiWlD kdniitttfämistä sekä liikenneturvallisuus-
11897: kimushenkilökunnalla ministeriö pyrkii koordi-
11898: työn ~sta k~~~atasolla. Toimi~unta ?.n noimaan liikennealan tutkimusta niin, että mi-
11899: selwit.UJmytt mJ®s vestluke~lteen. turvalhs~mstyo.n nisteriön ja sen alaisten virastojen ja laitosten
11900: ~ ja sen kehtttämtsmah?olhsuuksta
11901: resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käy-
11902: sekä tdlmytt :!iiiihen liittyviä ehd~tuks.ta. . . tössä. Tähän liittyy myös kansainvälisen kehityk-
11903: I.iih:mnettnmv.allisuustyön orgamsaauototmtkun-
11904: sen seuraaminen. Samanaikaisesti ministeriö pyr-
11905: D2l!l ~ä on pyydetty lausuntoja eri viran-
11906: kii kohdeotamaan myös käytössään olevat tutki-
11907: oouiisnllu J.al jpi.rjestöiltä. Mietinnön ja saatujen
11908: musmäärärahat niin, että ne palvelevat tehok-
11909: bmulmrojm. JPXCilUSteella liikenneministeriö tulee
11910: kaasti liikennepolitiikan suunnittelua ja päätök-
11911: jatkaJ!J!!l;HliD w.lliltciontilintarkas~.a~ain ~e~to~u~sessa sentekoa.
11912: ta.ll:lrointtrujjelm ehdotusten kastttelya Ja tassa yh-
11913: tcydc:s.U biimumittämään muun ohella hu?mtota
11914: ~uustutkimuksen tehostamiseen.
11915: Tie- ja vesirakennuslaitos
11916: l.iikcooe-aumsteet ja niiden toteutuminen. Tieliikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Liiken-
11917: liik~riö yhtyy valtiontilintarkastajain neministeriö yhtyy valtiontilintarkastajain käsi-
11918: ~ Siiitti, että lähinnä tieliikent~en kasv~ tykseen, että liikenteen .turvallisuus ja s~juvuus
11919: CiliW.SIICtt «»>liiwJJJt 1980-luvun alussa hyvm varovat- näkökohdat eivät ole toistensa vastakohua, vaan
11920: 32
11921:
11922: ne voidaan myös yleensä toteuttaa samanaikaises- edelleen rationalisoinnin ja aloitetoiminnan tu-
11923: ti. losten käyttöönottoa ja markkinointia.
11924: Tie- ja vesirakennushallituksessa valmisteilla
11925: olevan vuoteen 2000 ulottuvan tiepoliittisen oh- Työohjelmamenettely. Valtiovarainministeriö
11926: jelman mukaan liikenteen sujuvuus ja liikenne- ilmoittaa, että työvoimaministeriö asetti vuonna
11927: turvallisuus pyritään säilyttämään nykyisellään. 1984 työryhmän valtion työohjelmien valmiste-
11928: Teiden kunnossapitoon ja tekemiseen käytetään lun ja seurannan kehittämiseksi. Työohjelmien
11929: vuonna 1985 noin 3 000 milj. mk ja vuonna kehittämisryhmän tehtävänä oli lisäksi suunnitel-
11930: 1986 noin 300 milj. mk tätä enemmän. Lisäys la työohjelman valmistelu ja seuranta atk:lla
11931: kohdistuu pääosin teiden rakentamiseen. Tarkoi- suoritettavaksi. Työryhmä on saanut työnsä pää-
11932: tus on edelleen lisätä tienpidon rahoitusta ja tökseen 30.9.1985. Työryhmä on laatinut muisti-
11933: suunnata tienpidon painopiste valtakunnan pää- onsa työohjelman laadintaohjeen muotoon. Oh-
11934: tieverkon ja muiden liikenteellisesti tärkeiden jeluonnoksessa on esitelty työohjelmamenettelyn
11935: teiden peruskorjauksiin sekä niiden liikennöitä- tavoitteet, säännökset sekä menettelyyn liittyvät
11936: vyyden parantamiseen. Tärkeimpien pääteiden tiedostot sekä seuranta- ja valvontaohjeet. Laa-
11937: osalta varaudutaan erikseen tehtävien päätösten dintaohjeella on tarkoitus korvata nykyiset vuon-
11938: mukaisesti niiden rakentamiseen moottori- ja na 1976 annetut ohjeet. Keskeisenä pyrkimykse-
11939: moottoriliikenneteiksi. Kuitenkin myös muu tie- nä on atk:n käyttöönotto työohjelmamenettelys-
11940: verkko pidetään liikenteen edellyttämässä kun- sä. Esitysten mukaisesti atk-järjestelmän käyt-
11941: nossa vähintään nykytasoisena. Onnettomuus- töönotto tapahtuisi työvirastoittain siten, että
11942: määrien lisääntymistä ei voida kuitenkaan estää vuoden 1988 alkuun mennessä kaikki työvirastot
11943: pelkästään tienpitotoimenpitein, vaan niitä on ovat mukana järjestelmässä. Pääosa työvirastoista
11944: täydennettävä hallinnollisilla säännöksillä sekä siirtyy atk:n käyttöön työohjelmissa vuosina
11945: tiedotus- ja valistustoiminnalla. Etenkin liikenne- 1986-1987. Uudistuksen avulla työohjel-
11946: turvallisuustoimenpiteet edellyttävät läheistä yh- mamenettelyä voidaan nopeuttaa ja tietopohjaa
11947: teistyötä kuntien ja valtion viranomaisten sekä sekä sen luotettavuutta parantaa. Myös kuntien
11948: myös eri järjestöjen kanssa. ja kuntainliittojen rakentamisohjelmat on tarkoi-
11949: tus siirtää atk:lle suorakäyttöisiksi.
11950: Rationalisointi- ja aloitetoiminta. Liikennemi- Työllisyyslain valmistelun yhteydessä selvite-
11951: nisteriö yhtyy valtiontilintarkastajien kantaan sii- tään suhdanne- ja kausivaihtelusäännösten sekä
11952: nä, että tie- ja vesirakennuslaitoksen rationali- työvirastojen määrittelyn muutostarpeet.
11953: sointia tulisi kehittää koko henkilöstön kattavak- Nykyisenkaltaista työohjelmamenettelyä ei ole
11954: si, jolloin tutkimustieto, työnopastus ja koulutus perusteiltaan syytä muuttaa, koska kausi-, suh-
11955: yhdessä entistä paremmin mahdollistaisivat danne- ja aluepoliittiset tavoitteet edellyttävät
11956: uusien, järkevien ja tehokkaampien työtapojen hankekohtaista ohjelmointia. Pienehköjä hank-
11957: läpimenon koko organisaatiossa. Olennaisten keita koskevaa ohjelmointia voitaneen tosin yh-
11958: muutosten aikaansaaminen lyhyellä aikajänteellä distää nykyistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi:
11959: ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä suurin osa
11960: rationalisointityön tehostamistoimenpiteistä edel- Materiaalitoiminnot. Liikenneministeriö il-
11961: lyttää lähinnä henkilöstön asennemuutosta. Asi- moittaa, että tie- ja vesirakennuslaitoksen materi-
11962: aa on tarkoitus edistää suoran koulutuksen ja aalihallinnon kehittämisessä otetaan huomioon
11963: tiedotuksen ohella mm. tavoitteellisen johtamis- valtiontilintarkastajain esittämät näkökohdat.
11964: tavan edelleen laajentamisen ja syventämisen Merkittävin meneillään oleva uudistushanke on
11965: avulla. Mahdollisuuksien mukaan käytetään materiaalilaskentajärjestelmän uusiminen, jonka
11966: myös palkkauksellisia ja organisatorisia motivaati- tavoitteena on luoda tosiaikainen, koko materiaa-
11967: okeinoja. liketjun käsittävä tietojärjestelmä. Järjestelmä
11968: Aloitetoiminnan ja sen tulosten tunnetuksi tuottaa hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen
11969: tekemiseksi järjestettiin näyttely Kesätiepäivien sekä materiaalien hankinnan, toimituksen ja va-
11970: 1984 yhteyteen. Aloitepalkkioiden määrää on rastoinnin edellyttämät tiedot ja parantaa myös
11971: lisätty. Vuonna 1983 käytettiin palkkioihin materiaalitoimintojen taloudellisuutta.
11972: 40 200 mk ja vuonna 1984 60 100 mk. Suurin Tie- ja vesirakennuslaitoksen tilausvaltuusme-
11973: yksittäinen palkkio oli 20 000 mk. nettelyä on viime vuosina kehitetty tavoitteena
11974: Osin kertomuksessa mainittu matkustusmäärä- hankintojen suunnitelmallisuuden parantaminen
11975: rahojen ja muiden voimavarojen vähyys haittaa ja kustannussäästöjen aikaansaaminen. Menettely
11976: 33
11977:
11978: koskee lähinnä tienpidon raskasta kalustoa aloitteesta yhteensä 66 200 mk. Käytännössä
11979: (mom. 31.24. 70). Laajemmalla ja suurempaa aloitepalkkion määrittelyn pohjana on 10 o/o
11980: maaraa koskevalla tarjouskilpailulla on arvioitu aloitteen tuottamasta vuoden nettosäästöstä. Pro-
11981: saavutetun etua valtiolle. senttia nostetaan aloitteen arvoa kohottavien te-
11982: kijöiden mukaan. Näitä voivat olla aloitteen
11983: Erään vesiväylän parantaminen. Sen johdosta, vaatima laajamittainen suunnittelu, loppuun asti
11984: etteivät turvekuljetukset toteutuneet Kuopio- harkittu, selkeä ja sellaisenaan hyväksyttävä rat-
11985: Iisalmi väylällä suunnitellulla tavalla, on tie- ja kaisu, joka lisäksi on kustannuksiltaan kohtuulli-
11986: vesirakennushallitus ryhtynyt mm. seuraaviin toi- nen ja josta säästö on selvästi rahassa laskettavis-
11987: menpiteisiin: sa. Noudatettu periaate korostaa palkkion oikeu-
11988: - Ennen väylähankkeen toteuttamista tie- ja denmukaisuutta ja lisää myös aktiivisuutta aloit-
11989: vesirakennushallitus vaatii yrityksiltä sitoumukset teiden tekemiseen.
11990: siitä, että ne kuljettavat väylällä vähintään kulje-
11991: tustaloudellisissa laskelmissa mainitut tavaramää- Materiaalitoiminnot. Valtionrautateiden mate-
11992: rät. riaalitoimint0ja on voimakkaasti kehitetty. Mate-
11993: - Tie- ja vesirakennushallitus ei ryhdy toteut- riaalihallinnon kehittämisprojekti (MATKE) on
11994: tamaan väylähankkeita ennen kuin teollisuus on edennyt tietojärjestelmän osalta käyttöönottovai-
11995: tehnyt tarvittavat investointipäätökset ja sitoutu- heeseen. Vuoden 1985 aikana otetaan uusi järjes-
11996: nut vesikuljetuksiin. telmä käyttöön talousosaston varastoissa ja noin
11997: - Tie- ja vesirakennushallitus pyrkii edesaut- 20 käyttövarastossa. Vuosien 1986-1987 aikana
11998: tamaan, että uiton lisäksi myös tavarakuljetukset liitetään järjestelmään mukaan noin 46 käyttöva-
11999: Kuopio-Iisalmi väylällä lisääntyisivät ja väylän rastoa.
12000: kannattavuus siten paranisi. MATKE-järjestelmä on materiaalitoimintoja
12001: yli organisaatiorajojen tukeva ohjaus- ja valvonta-
12002: järjestelmä, jonka avulla materiaalitoimintoja
12003: Valtionrautatiet voidaan hoitaa kokonaistaloudellisesti mahdolli-
12004: simman edullisella tavalla. Uuden ohjaus- ja
12005: Liikenneonnettomuudet ja -vauriot. Valtion- valvontajärjestelmän tavoitteina ovat
12006: rautateiden pyrkimyksenä on jatkaa tasoristeysten varastojen pienentäminen,
12007: turvaamisjärjestelyjä. Tarkoitukseen käytettäviä kiertonopeuden lisääminen,
12008: määrärahoja on kuitenkin jouduttu parin viimek- varastotilatarpeen vähentäminen,
12009: si kuluneen vuoden aikana jonkin verran supista- ostotoiminnan tehostaminen,
12010: maan Valtionrautateiden investointimenojen su- palvelutason parantaminen sekä
12011: pistuessa. Liikenneministeriö ja rautatiehallitus työn tuottavuuden lisääminen.
12012: pyrkivät kuitenkin edelleen toteuttamaan tasoris- Järjestelmän avulla voidaan suunnitella ja seu-
12013: teysten turvaohjelman siten, että lähivuosina rata materiaalin nimikemääriä ja sijoittelua koko
12014: poistetaan 100-150 tasoristeystä vuosittain, tur- rataverkolla. Järjestelmä sisältää yhtenäisen mää-
12015: valaitteita rakennetaan noin 70 risteykselle, teitä räkirjanpidon varastotili-, vaihto-osa- ja käteisva-
12016: ja näkyvyyttä parannetaan ja pysähdysmerkkejä rastoissa sekä varastotilivarastojen arvokirjanpi-
12017: asennetaan noin 150 yksityistien tasoristeykseen. don. Kirjanpidon piiriin otetaan myös palautettu
12018: materiaali sekä korjauskelpoiset vaihto- ja vara-
12019: Rationalisointi ja aloitetoiminta. Valtiontilin- osat.
12020: tarkastajat katsovat, että Valtionrautateiden aloi- Materiaalitoimintoja koskevat säännökset on
12021: tetoiminnan tehostamiseksi tulisi harkita hyvistä saatettu jo lähes kokonaan ajan tasalle ja säännös-
12022: aloitteista maksettavien palkkioiden määrän ko- ten jakelu asianomaisille on suoritettu syksyn
12023: rottamista, jotta ne olisivat nykyistä paremmin 1985 aikana. MATKE-järjestelmä valmistuu
12024: oikeassa suhteessa aloitteen toteuttamisesta koi- suunnitelmien mukaan talousosaston varastojen
12025: tuvaan hyötyyn. ja materiaalitoimiston osalta vuonna 1986 ja
12026: Valtionrautatiet ovat pyrkineet nostamaan sekä käyttövarastojen osalta vuonna 1987.
12027: aloitepalkkioita että aloitteiden määrää ja laatua.
12028: Vuonna 1984 järjestetty aloitekampanja "10
12029: Posti- ja telelaitos
12030: KÄRJESSÄ" osoitti tavoitteet täysin mahdolli-
12031: siksi. Kampanja tuotti lähes 450 aloitetta. Raha- Taloudellinen tulos ja kannattavuus. Teletoi-
12032: palkintoina maksettiin kymmenestä parhaasta men organisaation tehokkuutta on pyritty paran-
12033:
12034: 5 360496T
12035: 34
12036:
12037: tamaan mm. liiketaloudellista tulosvastuuta pai- tiin laitoksessa vuosien 1984 ja 1985 aikana
12038: nottamalla ja ottamalla käyttöön tulosvastuulli- laatupiirikursseja ja ryhdyttiin valmistelemaan
12039: nen johtamisjärjestelmä vuonna 1984. Teletoi- ohjeita laatupiiritoiminnan käyttöönottamisesta
12040: men keskushallinto organisoitiin uudelleen sama- posti- ja telelaitoksessa. Laatupiiritoiminnan
12041: na vuonna, telepiirit taas vuonna 1985. Organi- luonteen huomioon ottaen eivät mainitut ohjeet
12042: saatiomallit on rakennettu tuoteryhmäpohjaista kuitenkaan tule olemaan sitovia, vaan toiminnan
12043: tulosvastuuta korostaen. käynnistyminen sinänsä tullaan jättämään eri
12044: Posti- ja telelaitoksen taloudellinen tulos on organisaatioyksikköjen oman aktiivisuuden va-
12045: kertomusvuoden jälkeen edelleen parantunut. raan.
12046: Vuoden 1984 tilinpäätös osoitti ylijäämää 669 Posti- ja telelaitoksen postitoimen organisaa-
12047: milj. mk, mikä on 199 milj. mk kertomusvuoden tiota on tehostettu posti- ja telehallituksen vuon-
12048: 1983 ylijäämää suurempi. Myös postitoimen tu- na 1982 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti
12049: los ( + 46 milj. mk) muodostui ensimmäisen yhdistämällä liian pieniksi osoittautuneita posti-
12050: kerran laitoksen historiassa selvästi voitolliseksi. alueita vuosina 1984 ja 1985. Postialueiden mää-
12051: Valtioneuvoston 17.3.1983 asettama valtion rä oli vuoden 1984 lopussa 194 ja vuoden 1986
12052: liikelaitoskomitea on selvittänyt valtion muussa alussa enää 96. Jäljelle jääneet alueet ovat hallin-
12053: kuin osakeyhtiömuodossa harjoittaman liiketoi- non ja toiminnan suunnittelun kannalta aikai-
12054: minnan ohjauksen organisoinnin ja toimintaedel- sempaa tehokkaammat ja tarkoituksenmukaisem-
12055: lytysten kehittämisperiaatteita. Posti- ja telelai- mat, jolloin on myös mahdollista delegoida pää-
12056: toksen asema on ollut varsin keskeisellä sijalla tösvaltaa entistä enemmän paikallishallintoon ja
12057: komitean työssä, koska laitos on suurin valtion siten parantaa asiakaspalvelua.
12058: liikelaitoksista. Komitea jätti mietintönsä valtio- Toimintaa rationalisoidaan myös siten, että
12059: varainministeriölle 13.3.1985. yhteistoiminnassa Postipankin kanssa sijoitetaan
12060: Liikenneministeriö ja sen alaiset liikelaitokset 2 200 kassapäätettä noin 7 30 postitoimipaikkaan
12061: ovat lausunnoissaan mainitusta komiteanmietin- eri puolille maata. Päätteitä on alettu asentaa
12062: nöstä katsoneet, että tehdyt ehdotukset antavat toukokuussa 1985 ja asennukset saadaan valmiik-
12063: hyvän perustan liikelaitosten organisaatioiden ke- si vuoden 1990 loppuun mennessä. Postipankin
12064: hittämiselle. Liikenneministeriön käsityksen mu- pankkitapahtumien lisäksi tietokoneeseen ohjel-
12065: kaan julkinen yhtiö parantaisi posti- ja telelaitok- moidaan myös postiosoitusasiat sekä muita pos-
12066: sen ja muiden liikelaitosten johtamista ja ohjaus- taalisia kassatapahtumia. Vuoden 1990 loppuun
12067: ta siten kuin valtiontilintarkastajat kertomukses- mennessä hoidetaan myös kaikki postaaliset ta-
12068: saan pitävät tarkoituksenmukaisena. pahtumat näissä postitoimipaikoissa tietokoneel-
12069: Valtiovarainministeriö on käynnistänyt liikelai- la.
12070: toskomitean ehdotusten jatkovalmistelun ja mm. Teletoimessa on tutkimus- ja kehitystoiminnan
12071: asettanut yleislakia valmistelevan työryhmän sekä tehostamiseksi perustettu kuluvana vuonna T &
12072: ohjausta ja budjetointimenettelyä kehittävän työ- K-neuvottelukunta, jonka tehtävänä on ohjata
12073: ryhmän. Työryhmien toimeksiantojen mukaan tutkimus- ja kehitystoimintaa painopistealueille.
12074: työn tulee perustua liikelaitoskomitean mietin- Toimistoautomaatiokoulutusta on järjestetty vuo-
12075: töön. desta 1984 alkaen sekä tehty tutkimuksia toimis-
12076: torationalisoinnista.
12077: Rationalisointi- ja aloitetoimin ta. Ra t i on a- Teletoimen osallistuminen kansainväliseen yh-
12078: l isointitoimi n ta . Posti- ja telelaitos on teistyöhön pohjoismaisten ja kansainvälisten jär-
12079: tehostanut rationalisointitoimintaa uusimalla ra- jestöjen puitteissa on jo vuosia ollut varsin laajaa.
12080: tionalisointiyhteistyötä koskevat ohjeet vuoden Myös postitoimessa on osallistuminen kansainvä-
12081: 1985 toukokuussa. Niin ikään yhteistoimintame- liseen yhteistyöhön viime vuosina huomattavasti
12082: nettelyä on parannettu tarkistamaHa työsuojelun lisääntynyt. Tällä hetkellä postitoimi on mukana
12083: yhteistyösopimus sekä käynnistämällä toimiala- noin 30 kansainvälisessä työryhmässä.
12084: kohtaiset yhteistyöryhmät. Laitos- ja toimialata-
12085: soinen yhteistoiminta tapahtuu kokeilutuontoise- Aloitetoiminta. Vuoden 1984 aikana
12086: na vuoden 1985 loppuun asti, jonka jälkeen valmistellut uudet aloitetoimintasäännöt tulivat
12087: tullaan suorittamaan arvio vallitsevasta yhteistoi- voimaan vuoden 1985 alusta. Niissä on mm.
12088: mintamenettelystä ja sen kehittämistarpeista. entisestään selvennetty aloitteen käsitettä, eri
12089: Laitoksen toiminnan kehittämiseen ja työme- aloitteiden käsittelyssä tarvittavien asiantuntija-
12090: netelmien parantamiseen tähdäten toimeenpan- lausuntojen täydellisyyttä ja puolueettomuutta.
12091: 35
12092:
12093: Henkilöstön aktivoimiseksi levitettiin vuonna yhteistyön tuloksellisuutta ja vähentää kehitystoi-
12094: 1984 joulukuussa toimipaikkoihin ja työpisteisiin minnasta syntyviä kustannuksia.
12095: aloitteen tekoon kehottavia julisteita. Vuoden Posti- ja telehallitus on valtiontilintarkastajien
12096: 1986 tulo- ja menoarvioon sisältyy 100 000 mar- kehotuksesta hyödyntänyt kotimaisten konsultti-
12097: kan määräraha erityisen jokaiselle laitoksen pal- toimistojen kokemuksia ostamalla tyyppisuunnit-
12098: veluksessa olevalle jaettavaksi tarkoitetun aloite- telutöitä ja hankkimalla koulutusta laitoksen tur-
12099: toimintaoppaan painattamiseksi. Joulukuussa vallisuushenkilöstölle vuosien 1984 ja 1985 aika-
12100: 1984 annetulla posti- ja telehallituksen päätök- na. Yhteistyö vartiointiliikkeiden kanssa ja nii-
12101: sellä korotettiin aloitepalkkion alaraja 300 mark- den palvelusten käyttö on jo entuudestaan va-
12102: kaan ylärajan pysyessä entisellään 5 000 markka- kiintunutta.
12103: na. Sisäasiainministeriö toteaa, että posti- ja tele-
12104: Tavoitteena on myös järjestää vuosina 1986- hallitus on esittänyt turvallisuusteknisen normi-
12105: 1987 aloitetoimintapäivät, joiden kohderyhmänä yhteistyön käynnistämistä, johon sisältyisi mm.
12106: olisivat keskushallinnossa aloitteista lausuntoja laitteiden tyyppitarkastus. Sisäasiainministeriön
12107: valmistelevat virkamiehet ja toimihenkilöt sekä poliisiosastolla on valmisteilla poliisin toimitiloi-
12108: aloitetoimikuntien jäsenet. Laitoksen omiin pe- hin liitettäviä rikosilmoituslaitteita koskevat oh-
12109: rus-, jatko- ja täydennyskoulutustilaisuuksiin py- jeet, joihin on tarkoitus sisällyttää myös hälytys-
12110: ritään järjestämään 1-2 tuntia kestävä jakso, laitteilta vaadittavat normit. Ministeriö on pyytä-
12111: jossa käsitellään aloitetoimintaa ja sen merkitys- nyt Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta sekä
12112: tä. posti- ja telehallitukselta tarjoukset rikosilmoitus-
12113: järjestelmien teknisten vaatimusten laatimisesta.
12114: Tämän johdosta ministeriö ei ole pitänyt erityi-
12115: Posti- ja teletoimipaikkojen turvajärjestelyt. sen yhteistyöryhmän perustamista ainakaan tässä
12116: Posti- ja telelaitoksen turvallisuustoimia on mää- vaiheessa tarkoituksenmukaisena.
12117: rätietoisesti ylläpidetty ja monin eri tavoin edel-
12118: leen kehitetty. Laitoksen toimipaikkoja on edel- Materiaalitoiminnot. Posti- ja telehallitus on
12119: leen varustettu nykyaikaisilla teknisillä turvalli- käynnistänyt useita materiaalihallinnon kehittä-
12120: suuslaitteilla. Näiden aiheuttamat ilmoitukset on mishankkeita, kuten materiaalinohjausjärjestel-
12121: mahdollisuuksien mukaan pyritty uutta tekniik- män (MOJ) ja käyttövarastotoiminnan kehittämi-
12122: kaa hyväksi käyttäen siirtämään suoraan poliisil- nen, laitevarastoselvitys ja omia materiaalitoimen
12123: le. Erilaisia turvallisuusjärjestelmiä asennettiin selvityksiä. Näihin kehittämishankkeisiin liittyen
12124: 1.1.1984-31.5.1985 välisenä aikana yhteensä posti- ja telehallitus on laatinut tarkennetun
12125: 235 toimipaikkaan. Turvallisuuslaitteiden han- laitteiden varastopolitiikan sekä telepiirien käyt-
12126: kintaa varten oli vuonna 1984 varattu noin 3,6 tövarastopolitiikan ja uusinut tämän mukaisesti
12127: milj. markan määräraha sekä turvallisuuslaittei- myös käyttövarastotilojen mitoitusperusteet.
12128: den huoltoa, hälytysten siirtoa ja vartioimien Käyttövarastotilojen mitoitusperusteet ovat
12129: järjestämistä varten noin 4 milj. markan määrära- valmistuneet 13.6.1984. Ne on sittemmin hyväk-
12130: ha. sytty ja lähetetty piireille toimenpiteitä varten.
12131: Yhteistyötä ulkomaisten rahalaitosten ja teolli- Käyttövarastojen uudelleen mitoitus merkitsee
12132: suuden kanssa on tiivistetty. Tähän liittyen on vuosina 1986-1990 rakennettavien varastotilo-
12133: käynnistetty yhteistyö ruotsalaisten, sveitsiläisten jen osalta noin 25 milj. markan säästöä investoin-
12134: ja ranskalaisten kanssa. Kehitystoiminnan pitkä- tikustannuksissa. Käyttövarastojen toimintapoli-
12135: jänteisyyden takia yhteistyö on tuottanut käytän- tiikkaan liittyen on tarkistettu laskelmat laitoksen
12136: nön tuloksia vasta Ruotsin teollisuuden kanssa. materiaalin kokonaiskiertonopeuden nostamisek-
12137: Kansainvälisen yhteistyön lisäksi posti- ja telehal- si nykyisestä yhdestä kahteen (ilman laitevaras-
12138: litus on esittänyt sisäasiainministeriölle, että se toa).
12139: käynnistäisi ns. turvallisuusteknisen normiyhteis- Laitevarastojen suunnittelua ja seurantaa on
12140: työn, johon osallistuisivat posti- ja telelaitoksen tehostettu. Laitevarastojen arvo oli vuonna 1983
12141: lisäksi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja 177 milj. mk ja vuonna 1984 127 milj. mk.
12142: pankkilaitos. Tavoitteena yhteistyöehdotuksessa Varastojen pienentämisessä päästiin vuonna 1984
12143: on hyödyntää kotimaassa oleva tietous ja koke- lähes asetettuun tavoitteeseen.
12144: mukset sekä kanavoida osa kansainvälisestä tieto- Materiaalitoimintojen palvelutason parantami-
12145: jen vaihdosta näin syntyvän yhteistyöelimen seksi ja kustannusten vähentämiseksi laitoksen
12146: kautta. Tämä järjestely mm. tehostaa oleellisesti materiaalikuljetuksia on tehostettu kokeilemalla
12147: 36
12148:
12149: postinkuljetusverkon hyväksikäyttöä entista mo- alueiden huomiota asiaan varastontarkastuksissa
12150: nipuolisemmin. Kokeilu on osoittautunut Oulun sekä varastontarkastustoiminnan vuosikertomuk-
12151: ja Rovaniemen piirien alueilla toimivaksi ja ta- SlSSa.
12152: loudelliseksi ratkaisuksi ja on vakiinnutettu käyt- Posti- ja telehallinnon sisäisen tarkastuksen
12153: töön. Tällä on saavutettu toimitusten nopeutu- uudet periaatteet on hyväksytty 18.2.1983. Näi-
12154: minen noin kahdesta viikosta yhteen viikkoon. den mukaan tarkastus tapahtuu vuodeksi etukä-
12155: Kuljetusten uudelleenjärjestelyjä ollaan valmiste- teen laaditun toimintasuunnitelman pohjalta.
12156: lemassa myös muiden piirien alueilla. Suunnitelman hyväksyy talousylijohtaja. Tarkas-
12157: Päävaraston palvelutasoa nostetaan vuonna tuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka anne-
12158: 1985 erityisesti välttämättömien ja tärkeiden ni- taan tiedoksi ja toimenpiteitä varten tarkastuksen
12159: mikkeiden osalta. Kokonaisuudessaan pyritään kohteena olleelle yksikölle. Mikäli tarkastuksessa
12160: palvelutaso saattamaan suunnitellulle tasolle vuo- on havaittu merkittäviä periaatteellisia epäkoh-
12161: den 1986 aikana. Palvelutason nostamista tia, toimitetaan kertomus tiedoksi myös talous-
12162: edesauttaa valmisteilla oleva MOJ-järjestelmä ja ylijohtajalle. Posti- ja telehallituksen tarkastustoi-
12163: piirien kokeilukäytössä olevat käyttövarastojen miston uudessa organisaatiossa on materiaalitoin-
12164: atk-järjestelmät. Varastotoiminnassa esiintynei- ta varten oma tarkastusryhmä, joka suorittaa
12165: siin valvonnan puutteisiin on puututtu rapor- materiaalihallinnon tarkastuksia edellä kuvattu-
12166: tointia kehittämällä sekä kiinnittämällä vastuu- jen periaatteiden mukaisesti.
12167:
12168:
12169:
12170:
12171: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
12172: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
12173: kauppa- ja teollisuusministeriö sekä eräältä osin on henkilöstön rekrytoinnin kannalta eräiltä osin
12174: oikeusministeriö, sisäasiainministeriö ja valtiova- poikkeuksellinen. Lukuisat tehtävät edellyttäisi-
12175: rainministeriö ovat esittäneet mm. seuraavaa. vät yritystoiminnan tuntemusta ja kokemusta.
12176: Juuri tällaisen henkilöstön saaminen ministeri-
12177: öön, piirihallintoon sekä teknologian edistämisen
12178: Kauppa- ja teollisuusministeriö tehtäviin tuottaa palkkaussyistä vaikeuksia.
12179: Henkilöstön palkkaus. Valtiovarainvalio- Sopimuspaikkaisten virkojen palkkausta voi-
12180: kunnan mietinnössä on todettu, että valiokun- daan jossain määrin parantaa henkilökohtaisin
12181: nan saaman selvityksen mukaan hallinnon vaka- lisin. Työsopimussuhteeseen paikkaaminen sopii
12182: vimpia ongelmia, mikä koskee myös kauppa- ja vain tehtäviin, joissa ei varsinaisesti käytetä jul-
12183: teollisuusministeriötä, tällä hetkellä on henkilös- kista valtaa.
12184: tön palkkaus ja rekrytointi. Valiokunta pitää Kauppa- ja teollisuusministeriössä on viime
12185: tärkeänä, että valtion viroista maksettava palk- vuosina varsin tehokkaasti kehitetty henkilöstö-
12186: kaus olisi nykyistä paremmin kilpailukykyinen koulutusta ja sen kautta osaltaan pyritty turvaa-
12187: yksityisten työnantajien kanssa. maan ministeriön toiminnan tehokas hoitaminen
12188: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että ja laatutason parantaminen.
12189: valtionhallinnon palkkakehitys on ollut 1970- Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että tilastojen
12190: luvulta lähtien yleisesti valtion työmarkkinalai- mukaan voidaan osoittaa, että valtiosektorin an-
12191: toksen tietojen mukaan yksityisen sektorin palk- sioselvitys pitkällä aikavälillä on eriytynyt yleises-
12192: kakehitystä heikompi. Kuitenkin tyytyväisyys tä keskimääräisestä ansiokehityksestä. Vuoden
12193: työhön ja urakehitykseen on valtionhallinnossa 1970 viimeisestä neljänneksestä vuoden 1984 vii-
12194: saman laitoksen tietojen mukaan akateemisen meiseen neljännekseen valtiosektorin ansiotaso
12195: koulutuksen saaneiden keskuudessa suurta. Tilas- on noussut 364 %, kun se yksityissektorilla on
12196: tokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan ollut 461 % . Mikäli valtiosektorin ansiokehitys
12197: kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen hallinnon- olisi vastannut yksityissektorin ansiokehitystä, oli-
12198: alan palkkaus on valtionhallinnossa keskimääräis- sivat valtion palkkausmenot olleet vuonna 1985
12199: tä korkeampaa. noin 3, 5 mrd mk suuremmat kuin toteutuneet
12200: 37
12201:
12202: palkkausmenot. Mikäli otetaan huomioon valti- oli määrä viime vuonna noin 500. Koulutustilai-
12203: onavut palkkauksiin ja työnantajan sosiaaliturva- suuksiin osallistui vuonna 1984 noin 10 000
12204: maksut, menot olisivat olleet vastaavasti 6, 7 mrd henkilöä. Ohjelman mukaan tilaisuuksien luku-
12205: mk korkeammat. Valtion veroina valtiolle palau- määrä ei lähivuosina enää kasva, vaan kehittämi-
12206: tuva rahamäärä huomioiden valtion menot olisi- nen kohdistuu lähinnä koulutuksen sisältöön.
12207: vat lisääntyneet nettotasolla noin kahdella kol- Vähintään puolen työpäivän neuvontahankkeita
12208: masosalla esitetyistä luvuista. toteutettiin viime vuonna jo yli 1 000. Rahoituk-
12209: Edellä mainitut prosenttiluvut ovat keskimää- seen liittyviä lausuntoja annettiin ja päätöksiä
12210: räisiä. Myös valtiosektorilla on henkilöstöryhmiä, tehtiin kaikkiaan yli 10 000.
12211: lähinnä palkkausasteikkojen alapäässä ja keskivä- Päätöksentekoa on delegoitu mm1steriosta
12212: lillä, joiden ansiokehitys nousee yli 400 prosen- teollisuuspiireille merkittävästi aluepoliittisen ra-
12213: tin. Toisaalta taas asteikkojen yläpäässä jäädään hoituksen osalta. Vuonna 1985 tehdyn viimeisen
12214: ansiokehityksessä yleisesti alle 300 prosentin kysy- delegointipäätöksen perusteella paaosa alle
12215: myksessä olevalla aikavälillä 1970-1984. Kulut- 1 000 000 markan investointihankkeista sekä alle
12216: tajahinnat vastaavalla aikavälillä ovat nousseet 300 000 markan kehittämishankkeista ratkaistaan
12217: 322 %. aluetuen osalta teollisuuspiirissä. Ministeriön
12218: Valtiovarainministeriö on osaltaan pyrkinyt ke- päätettäväksi tulee kuluvana vuonna alle 20 %
12219: hittämään valtion palkkausjärjestelmää kilpailu- rahoitushakemuksista. Vastaavan delegoinnin
12220: kykyisemmäksi. Valtiovarainministeriö viittaa käynnistäminen pienten vientiavustusten osalta
12221: myös niihin neljään uuteen ylimpään palkkaus- sisältyy teollisuuspiirityöryhmän mietinnön esi-
12222: luokkaan, jotka ovat olleet valtion palkkaustaulu- tyksiin. Valtiontakausten osalta on jo siirrytty
12223: kossa käyttämättöminä. Tilanne on kuitenkin nyt järjestelmään, jossa pieniä valtiontakauksia val-
12224: parantunut sen johdosta, että 14.11.1985 allekir- mistellaan teollisuuspiireissä Valtiontakauslaitok-
12225: joitetun valtion virkamiesten palvelussuhteen eh- sen päätettäväksi.
12226: tojen tarkistamista koskevan virkaehtosopimuk- Teollisuuspiirien kehittämistä vaikeuttavat ra-
12227: sen hyväksymisen yhteydessä näistä otettiin vuo- joitetut mahdollisuudet lisähenkilöstön palkkaa-
12228: den 1986 alusta käyttöön kaksi palkkausluokkaa. miseen sekä palkkarakenteen jälkeenjääneisyys
12229: muihin rahoitus- ja neuvontaorganisaatioihin
12230: verrattuna.
12231: Teollisuuspiirien tmmmnan tehostaminen. Teollisuustoimikunnat valtioneuvosto nimeää
12232: Valtiovarainvaliokunnan m1etmnossa todetaan kolmivuotiskaudeksi. Nykyinen toimikausi päät-
12233: valiokunnan saaman selvityksen mukaan teolli- tyy vuoden 1988 lopussa. Toiminnan rahoitusta
12234: suuspiirien ja teollisuustoimikuntien toiminnan on uudistettu vuoden 1986 alusta siten, että
12235: olleen tehotonta. Valiokunta katsoo, että tälle toimikuntien käyttömenojen rahoitus on siirretty
12236: hallinnonalalle olisi luotava oma, tehokas, lää- kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta
12237: ninhallinnosta erillään oleva piiriorganisaatio, sisäasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista
12238: jolloin käytössä olevat voimavarat voitaisiin koh- rahoitettavaksi. Toiminnan ohjaus tulee kuiten-
12239: distaa mahdollisimman tehokkaasti tämän hallin- kin tapahtumaan kauppa- ja teollisuusministeri-
12240: nonalan tarpeiden tyydyttämiseksi. östä.
12241: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että Sisäasiainministeriön mukaan läänien teolli-
12242: teollisuuspiirien toimintaa on kehitetty vuonna suustoimikunnilla on keskeinen asema läänien
12243: 1980 valmistuneen ohjelman pohjalta. Viimeksi elinkeinotoiminnan edistämisessä. Teollisuustoi-
12244: on valmistunut työryhmäraportti vuoden 1984 mikuntien toiminnan tehostaminen edellyttäisi
12245: lopussa. Lähtökohtana ohjelmissa on teollisuus- päätoimisten sihteerien saamista toimikuntiin.
12246: piirien aseman vahvistaminen ensisijaisesti yritys- Sisäasiainministeriö viittaa siihen järjestelyyn, jo-
12247: toiminnan alueellisena edistämis- ja palveluorga- ka koskee valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvi-
12248: nisaationa. Teollisuuspiirien toimintaa pyritään ossa tehtyä läänien teollisuustoimikuntien me-
12249: samalla kehittämään asteittain nykyistä laaja-alai- noihin tarkoitetun määrärahan siirtoa kauppa- ja
12250: semmin ministeriön hallinnonalan alueorganisaa- teollisuusministeriön hallinnonalan pääluokasta
12251: tiona. Tältä osin kehittäminen riippuu käytettä- sisäasiainministeriön hallinnonalan pääluokkaan.
12252: vänä olevista resursseista. Muutoksen johdosta läänien teollisuustoimikun-
12253: Teollisuuspiirien tehtävät ovat kasvaneet viime nat liittyvät lähemmin lääninhallituksiin. Niin
12254: vuosina merkittävästi. Kun yrittäjävalmennusti- ikään pyritään Lapin läänin teollisuustoimikun-
12255: laisuuksia järjestettiin vuonna 1978 vajaat 150, nan sihteerin palkkaukseen tarvittava määräraha
12256: 38
12257:
12258: siirtamaan sisäasiainministeriön hallinnonalan Teollisuudelle tarkoitetut avustus- ja lainamää-
12259: pääluokkaan. rärahat ovat kasvaneet vuoden 1983 tulo- ja
12260: Läänien teollisuustoimikuntien asemaa ja teh- menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta yhteensä
12261: täviä selvitellään parhaillaan väliportaanhallin- 171,5 milj. markasta yhteensä 215 milj. mark-
12262: non uudistamista koskevan valmistelun yhteydes- kaan vuonna 1985. Rahoituksen kasvu on painot-
12263: sä. tunut avustuksiin, joita on lisätty 71 milj. mar-
12264: kasta (1983) 100 milj. markkaan (1985). Avus-
12265: Teknologian tason kohottaminen. Te k nolo- tuksia myönnetään erityisesti pienille ja keskisuu-
12266: g i a n k e h i t t ä m i s keskus . Teknologian ta- rille yrityksille sekä uuden teknologian käyttöön-
12267: son kohottaminen on suorassa yhteydessä maassa ottoon hankkeiden alkuvaiheessa.
12268: noudatettuun teknologiapolitiikkaan. Valtioneu- Teknologian kehittämiskeskuksen alaisia tuote-
12269: voston kanslia asetti 21.12.1983 toimikunnan, kehitys- ja markkinointiyksikköjä on vuoden
12270: jossa oli edustettuna 10 ministeriötä. Sen tehtä- 1983 jälkeen perustettu Seinäjoelle (1984), Kuo-
12271: vänä oli valmistella ehdotus valtioneuvoston tek- pioon (1985), Jyväskylään ja Tampereelle (1986)
12272: nologiapoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle. Se- sekä sivutoimipiste Rovaniemelle (1985). Selvitys
12273: lonteko annettiin 12.9.1985. Eduskuntakäsitte- yksiköiden toiminnan laadullisesta ja määrällises-
12274: lyn jälkeen toimikunta laatii yhteenvedon ja tä kokonaistarpeesta tulevaisuudessa valmistui
12275: tarpeelliset ehdotukset asian jatkokäsittelyä var- vuoden 1985 lopussa. Selvityksessä on otettu
12276: ten. Toimikunnassa esitettyjä kannanottoja ja huomioon muut tarjolla olevat palvelut. Yksiköi-
12277: näkemyksiä on jo pyritty ottamaan huomioon den henkilökunta on kasvanut 12:sta (1983)
12278: kauppa-ja teollisuusministeriön budjetti- ja KTS- 22:een (1985).
12279: työskentelyssä. Teknologiapoliittisen selonteon Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutki-
12280: mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- mustoiminnan suuntauksessa ei ole vuoden 1983
12281: nonalalle kuuluu merkittävä osa teknologiapoli- jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia.
12282: tiikan suunnittelusta, toimeenpanosta ja seuran- Vuonna 1985 painopisteinä ovat informaatiotek-
12283: nasta. Ministeriön hallinnonalalla tärkeimmät nikka ja mekaaninen tekniikka. Vuonna 1983
12284: teknologiapolitiikan toteuttajat ovat Teknologian mainituista aloista valtaosa sisältyy edellä mainit-
12285: kehittämiskeskus ja Valtion teknillinen tutkimus- tuun kahteen alaan. Henkilökunnan määrä on
12286: keskus. Molemmilla on myös merkittäviä tekno- kasvanut 2 249:stä (1983) 2 360:een (1985). Lai-
12287: logiapolitiikan suunnittelutehtäviä. toksen budjettirahoitus on noussut noin 335
12288: Teknologian kehittämiskeskus on osallistunut milj. markasta (1983) noin 457 milj. markkaan
12289: moniin valtioneuvoston teknologiapoliittisen pe- (1985), joten nousua on noin 36 %. Maksullisten
12290: riaatepäätöksen käynnistämiin selvitystehtäviin. tutkimuspalvelujen kasvu on ollut suurempi kuin
12291: Se on myös osallistunut merkittävällä tavalla valtion kokonaan rahoittaman tutkimustoimin-
12292: edellä mainitun valtioneuvoston kanslian asetta- nan kasvu.
12293: man toimikunnan työhön. Keskuksen asiantun- Pienten ja keskisuurten yritysten uusia tuote-
12294: temusta on myös laajalti käytetty hyväksi Suo- ideoita voivat rahoittaa Teknologian kehittämis-
12295: men neuvotellessa Euroopan avaruusjärjestön keskus, Kehitysaluerahasto Oy, Suomen itsenäi-
12296: (ESA), Euroopan talousyhteisön (EC) ja EU- syyden juhlavuoden 1967 rahasto (SITRA) sekä
12297: REKA:n kanssa teknologian alan yhteistyöstä. viime aikoina kauppa- ja teollisuusministeriö
12298: Vaikka keskuksen henkilökunta on kasvanut teollisuuspiirien välityksellä.
12299: 25:stä (1983) 46:een (1985), edellä mainittujen
12300: tehtävien menestyksellinen hoitaminen ei ole Te o 11 i suu s sihteerit. Teollisuussihteeri-
12301: ollut vaikuttamatta keskuksen jokapäiväisinä pi- toiminnan joustavuutta lisää uusi lyhytaikaisia
12302: dettävien tehtävien hoitoon. Keskus on kuiten- projektiluonteisia ulkomaantehtäviä varten pe-
12303: kin niistäkin suoriutunut. rustettu teollisuussihteerin toimi, jota on käytetty
12304: Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus on mm. tiedonhankinnassa kansallisiin tutkimuksen
12305: Teknologian kehittämiskeskuksen keskeisin teh- painopistealueisiin liittyvissä projekteissa. Teolli-
12306: tävä. Tavoitetutkimusmäärärahat ovat nousseet suussihteeripalvelujen käyttö seuraa melko tar-
12307: 36 milj. markasta (1983) 75 milj. markkaan koin yritysten kansainvälistymiskehitystä. Poh-
12308: (1985). Vuoden 1985 aikana on noin 10 laaja- joismaissa teollisussihteerien käyttö on vähenty-
12309: alaista teknologiahanketta voitu käynnistää täysi- nyt, Länsi-Euroopan maissa tasaantunut ja
12310: painoisesti. Puolijohdetekniikka- ja tietotekniik- USA:ssa ja Japanissa voimakkaasti kasvanut. Toi-
12311: kahankkeita on rahoitettu suhteellisen paljon. minnan resursseja on suunnattu vastaavasti tar-
12312: 39
12313:
12314: peen mukaan. Uusia kiinnostavia kohteita ovat minnan aloittajana voidaan mainita myös Helsin-
12315: teollisuuden kannalta äskettäin teollistuneet ke- gin yliopisto.
12316: hitysmaat, kuten Kiina, eräät ASEAN-maat, In- Vientitoimintaa on tarkoitus laajentaa muille
12317: tia ja Brasilia. Näiden osalta on ryhdytty laati- sektoreille asteittain sitä mukaa kuin kokemuksia
12318: maan perusselvityksiä teollisuussihteeritoiminnan karttuu ja toiminta jo aloitetuilla alueilla vakiin-
12319: tarpeellisuuden kannalta painottaen teknisen yh- tuu. Tällä hetkellä vientitoiminnan laajentamista
12320: teistyön edistämistä. vaikeuttavat kuitenkin kehitysmaiden velkakrii-
12321: Syy siihen, miksi suuret yritykset käyttävät sistä johtuva vähentynyt kysyntä, öljyntuottaja-
12322: teollisuussihteeripalveluja enemmän ja pienet ja maiden sisäiset vaikeudet sekä kansainvälisen
12323: keskisuuret yritykset vähemmän, liittyy yritysten kilpailun kiristyminen.
12324: kansainvälistymisen asteeseen. Usein pienet ja Suomessa julkisten palvelujen vientitoiminnan
12325: keskisuuret yritykset ovat kansainvälistymisen en- käynnistämistä valmisteleva virkamiestyöryhmä
12326: simmäisessä vaiheessa eli tavaraviennissä. Tällöin edellytti toiminnan kehittämisessä ja toteuttami-
12327: ne tarvitsevat enemmän kaupallisten sihteerien sessa tarvittavan ohjeita ja koordinointia. Tätä
12328: palveluja. Teollisuussihteeripalvelujen käytön pidettiin tärkeänä, koska kysymyksessä oli perin-
12329: hyöty korostuu silloin, kun yrityksellä on selvä teisistä tehtävistä poikkeavan toiminta-alueen
12330: kansainvälistymisen strategia. liittäminen julkisen hallinnon tehtäviin. Tästä
12331: Teollisuussihteerien ja kaupallisten sihteerien johtuen toiminnalta puuttuivat hallinnolliset
12332: yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään jatkuvasti. puitteet.
12333: Suunnitteilla on toimipisteiden siirtäminen yh- Ulkoasiainministeriön vuonna 1983 asettama
12334: teisiin tiloihin niissä maissa, joissa ne ovat vielä työryhmä, joka selvitti periaatteita, joita olisi
12335: erillään. On ryhdytty selvittämään teollisuussih- noudatettava valtion virastojen ja laitosten osal-
12336: teerin ja kaupallisen sihteerin toimintaperiaattei- listumisessa kehitysyhteistyöhön, on saanut muis-
12337: ta sekä niiden kehittämistä lähtien teollisuuden tionsa valmiiksi. Se sisältää mm. kehitysyhteis-
12338: kansainvälistymistarpeista. Lyhyellä tähtäyksellä työtehtävien toteuttamisessa käytettävän henki-
12339: on tärkeintä saada teollisuussihteerin ja kaupalli- löstön palvelussuhteita koskevat yleismääräykset
12340: sen sihteerin tarjoamat palvelut mahdollisimman ja määrittelee kehitysyhteistyöhön osallistumises-
12341: hyvin vastaamaan yritysten jatkuvasti muuttuvia sa noudatettavia periaatteita ja kustannusten jaon
12342: tarpeita ja seuraavassa vaiheessa selvittää koti- perusteita. Muistion oltua lausuntokierroksella
12343: maassa olevien hallinto-organisaatioiden päällek- ulkoasiainministeriö on asettanut uuden työryh-
12344: käisyydet, toiminnan tehostamistarpeet ja mah- män jatkovalmisteluja varten.
12345: dolliset organisaatioiden muutostarpeet. Liiketaloudellinen tutkimuslaitos on vuonna
12346: 1984 julkaissut kauppa- ja teollisuusministeriön
12347: Julkisten palvelujen asiantuntemuksen viennin rahoittaman selvityksen, jonka tarkoituksena on
12348: kehittäminen. Julkisten palvelujen asiantunte- selvittää yritysten ja julkishallinnon yksiköiden
12349: muksen vientitoiminta käynnistettiin niillä sekto- kokemuksia keskinäisestä yhteistyöstään julkis-
12350: reilla, joilla tarve oli suurin ja joilla oli valmiutta hallinnon asiantuntemuksen vientihankkeissa.
12351: ja asiantuntemusta vientitoiminnan aloittami- Toiminnan käynnistyttyä on voitu todeta, että
12352: seen. julkishallinnon yksiköille sopii niiden toimintata-
12353: Valtion harjoittama julkisten palvelujen vienti- pojen erilaisuuden vuoksi toisistaan poikkeavat
12354: toiminta on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. vientimuodot. Vientitoiminta on alkanut kulla-
12355: Vientiyhtiöitä ovat perustaneet aikaisemmin pe- kin alalla alan luonteen ja käytännön mukaisena
12356: rustetun telealan yhtiön lisäksi myös Valtionrau- ottaen huomioon yksikön kokemuksen ja kulloi-
12357: tatiet ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. senkin toimintavaiheen. Käytäntö on osoittanut,
12358: Vientitoimintaa viranomaismuodossa ovat jatka- että kiinteitä organisatorisia puitteita ei tässä
12359: neet maanmittaushallitus sekä tie- ja vesiraken- vaiheessa välttämättä tarvita, vaan toimintaa on
12360: nushallitus. Kunnallishallinnon julkisten palve- pyritty seuraamaan tapauskohtaisesti. Vientitoi-
12361: lujen asiantuntemuksen vienti käynnistyi syksyllä minnan vakiinnuttua jo aloitetuilla aloilla voi-
12362: 1984 Suomen Kaupunkiliiton ja kauppa- ja teol- daan selvittää ja harkita, missä määrin ja minkä-
12363: lisuusministeriön rahoituksen turvin tehdyn selvi- laisia organisatorisia ratkaisuja tarvitaan.
12364: tyksen pohjalta Suunnittelukeskus Oy:n toimies- Julkisten palvelujen asiantuntemuksen viennin
12365: sa vientiyhtiönä. Vientitoiminta on tarkoitus tavoitteena on suomalaisen konsulttiviennin ja
12366: käynnistää terveydenhuollon, opetustoiminnan muun vientitoiminnan tukeminen, täydentämi-
12367: sekä rakentamisen alueella. Uusimpana vientitoi- nen ja yhteistyön kehittäminen sekä maamme
12368: 40
12369:
12370: kilpailuaseman vahvistaminen ja vientitulojen li- vientitmmmtaansa tunnetuksi. Varsinkin Suo-
12371: sääminen. Tavoitteen toteuttamiseksi pyritään messa järjestettäviin teknistä, taloudellista ja tie-
12372: parantamaan ja lisäämään yhteistoimintaa viran- teellistä yhteistyötä koskeviin kokouksiin on py-
12373: omaisten välillä ja näin yhdistämään eri alojen ritty saamaan mukaan vientitoimintaa harjoitta-
12374: asiantuntemusta. vien yksiköiden edustajia. Ulkoasiainministeriön
12375: Julkisten palvelujen vientitoiminta on käynnis- asettamassa kehitysyhteistyöhön osallistumista
12376: tynyt ja edennyt suunnitelmien mukaan. Toi- selvittäneessä työryhmässä on ollut edustus val-
12377: mintojen erilaisuudesta johtuen palveluyhtiöiden tiovarainministeriöstä. Työryhmän muistiossa ko-
12378: perustamista ei tässä vaiheessa pidetä tarpeellise- rostetaan, että ammattiviranomaisten toiminta
12379: na. Mikäli toiminnan vakiinnuttua tulee näyttä- on ollut merkittävää mm. opetustoimen alalla.
12380: mään siltä, että kysyntä ja tarjonta eivät tavoita Myös tutkimustoiminnassa on ammattivirano-
12381: toisiaan tai mikäli käytäntö tulee osoittamaan, maisia käytetty huomattavassa määrin. Monien
12382: että sopimuksia tehtäessä asiakkaat haluavat toi- kehitysyhteistyöprojektien suunnittelu- ja arvi-
12383: seksi osapuoleksi valtion elimiä, tulee harkitta- ointitehtäviin on käytetty korkeakoulujen ja am-
12384: vaksi palveluyhtiöiden perustaminen. mattiviranomaisten henkilökuntaa. Varsinaisten
12385: Kauppa- ja teollisuusministeriön nelijaksoinen yhteistyöprojektien toteuttajista työryhmä mai-
12386: koulutusohjelma toteutettiin yhteistyössä Vienti- nitsee erityisesti tie- ja vesirakennushallituksen.
12387: koulutussäätiön kanssa vuosina 1982-1983.
12388: Henkilöstön lisäkoulutuksen ovat hoitaneet vien- Kuluttajapolitiikan koordinointi. Kauppa- ja
12389: titoiminnan aloittaneet virastot ja laitokset itse. teollisuusministeriö toteaa, että kuluttajahallin-
12390: Asiaa selvittäneen työryhmän muistiossa on non alueella toimii useita viranomaisia. Kukin
12391: kiinnitetty huomiota koulutuksen suureen merki- kuluttajaviranomainen on perustettu laissa tai
12392: tykseen, mutta samalla todettu, että koulutuksen asetuksessa määrättyjen tehtävien hoitamista var-
12393: tulisi lähinnä olla kutakin vientihanketta varten ten. Nämä tehtävät ovat erilaisia ja niiden yhty-
12394: erikseen suunniteltua. Tällä hetkellä tarvittava mäkohdat toisiinsa ovat joko välillisiä tai välittö-
12395: koulutus voidaan hoitaa käyttäen vientiin osallis- miä. Käytännön yhteistyötä viranomaisten välillä
12396: tuvien yksiköiden omia koulutusmahdollisuuksia on jo nyt varsin paljon. Hallinnon hajanaisuuden
12397: ja olemassa olevia koulutuslaitoksia. mukanaan tuomia koordinointitarpeita ei kuiten-
12398: Nykytilanteessa uusien markkinatutkimusten kaan voida vähätellä. Tämän vuoksi vuoden 1986
12399: suorittaminen ei ole ajankohtaista kauppa- ja tulo- ja menoarvioon perustuen on kuluttajapoli-
12400: teollisuusministeriössä. Toiminnassa keskeistä on tiikan yhteensovittamiseksi ja hinta-, kuluttaja-
12401: vastaaminen jo olemassa olevaan kysyntään ja sekä kilpailuasioiden hoidon tehostamiseksi
12402: vireillä olevien hankkeiden toteuttaminen sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yleisen osaston
12403: myyntistrategian luominen. organisaatiota uudistettu siten, että osastoon on
12404: Edellä mainittu työryhmä on muistiossaan perustettu uusi elinkeinotoimisto. Toimiston teh-
12405: edellyttänyt kauppa- ja teollisuusministeriön, ul- täviin kuuluvat mm. kuluttajapolitiikan suunnit-
12406: koasiainministeriön ja valtiovarainministeriön vä- telu ja yhteensovittaminen sekä kuluttaja-asia-
12407: listä kiinteää yhteistyötä julkisten palvelujen asi- miehen toimistoa, kuluttajavalituslautakuntaa ja
12408: antuntemuksen vientitoiminnan kehittämisessä kuluttajaneuvostoa koskevat asiat. Nykyisen elin-
12409: ja ohjaamisessa. Työryhmä määritteli kauppa- ja keinotoimiston nimi on muutettu elintarvikeasi-
12410: teollisuusministeriön tehtäväksi toiminnallisen aintoimistoksi ja sen hoidettavaksi jäävät elintar-
12411: koordinoinoin järjestämisen, ulkoasiainministe- vikeasiat.
12412: riön tehtäväksi vastata toimintaan liittyvistä Hallinnon hajauttamiskomitea selvittää myös
12413: kauppa- ja kehitysyhteistyöpoliittisista näkökoh- elinkeinohallituksen tehtäviä koskevan päätök-
12414: dista ja valtiovarainministeriön tehtäväksi valtion sentekotason tarkoituksenmukaisuutta samoin
12415: henkilöstön käyttöä vientitehtävissä sekä siihen kuin sen organisatorista asemaa. Selvityksessä
12416: liittyvät korvauksia koskevat asiat. Koordinointia elinkeinohallituksen tehtäviä ja voimavaroja tul-
12417: ei ole virallisesti järjestetty, mutta mainitut mi- laan harkitsemaan myös kuluttajahallinnon osalta
12418: nisteriöt ovat yhteistyössä käsitelleet julkisten paitsi suhteessa kauppa- ja teollisuusministeriöön
12419: palvelujen vientiin liittyviä kysymyksiä. myös väliportaan hallintoon.
12420: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto Valtiontilintarkastajain kertomuksessa tode-
12421: on projekteissaan käyttänyt muiden viranomais- taan, että kehittämistarvetta on erityisesti kunta-
12422: ten asiantuntemusta. Tällä tavoin vientitoimintaa tasolla ja kuluttajavalituslautakunnassa. Kunnal-
12423: harjoittavat viranomaiset ovat puolestaan saaneet listen kuluttajaneuvojien ohjaus tapahtuu elin-
12424: 41
12425:
12426: keinohallituksesta käsin ja neuvojat toimivat neu- Kauppa- ja teollisuusministeriössä tullaan vuo-
12427: vontatyönsä lisäksi myös kuluttajavalituslauta- den 1986 tulo- ja menoarvioon perustuneen
12428: kunnan toimialaan kuuluvien kysymysten sovitte- organisaatiouudistuksen toteuduttua kiinnittä-
12429: lijoina. Vaikka kunnallisten kuluttajaneuvojien mään erityistä huomiota kuluttajatutkimuksen
12430: työpanoksesta kuluukin suuri osa kuluttajavali- koordinoimiseen. Kuluttajavalistuksen sektorilla
12431: tuslautakunnan toimialaan liittyvissä asioissa, on elinkeinohallitus on keskittänyt toimintaansa val-
12432: neuvonnan tavoitteet asetettu laajemmiksi. Risti- tiontilintarkastajain esittämällä tavalla koulun
12433: riitaa neuvojien eri tehtävien ja niiden suoritta- kuluttajavalistukseen. Myös asuntoasiat on otettu
12434: misesta keskusvirastotasolla vastaavien kuluttaja- aikaisempaa laajemmin esille. Elinkeinohallituk-
12435: viranomaisten välillä ei kauppa- ja teollisuusmi- sen voimavarat tehokkaan valistustoiminnan to-
12436: nisteriön käsityksen mukaan ole olemassa. Kun- teuttamiseen ovat kuitenkin rajalliset. Niinpä
12437: nallisen kuluttajaneuvonnan laajentamista jatke- myös valistustoiminnan koordinointi eri viran-
12438: taan ottaen huomioon pyrkimykset rajoittaa kun- omaisten ja järjestöjen välillä tullee painotetum-
12439: tien valtionapujärjestelmien piiriin kuuluvan min esille kauppa- ja teollisuusministeriön orga-
12440: henkilöstön määrän voimakasta kasvua. nisaatiomuutoksen toteutuessa.
12441: Kuluttajavalituslautakunnan osalta ongelmana Lainsäädäntötyössä on jo pitkälti selvitelty ku-
12442: on lähinnä pitkät käsittelyajat. Tämä johtuu luttajaneuvoston kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
12443: paitsi lautakunnan käsiteltävien asioiden luku- painopistealueiksi mainittuja aloja. Valtiontilin-
12444: määrästä myös esittelijäiden vaihtuvuudesta ja tarkastajain kertomuksessa mainituista lainsää-
12445: osittain resurssien vähäisyydestä. Niinpä kulutta- däntöhankkeista tuoteturvallisuuslakiesitys on
12446: javalituslautakunnan toimintaedellytyksiä on jat- annettu eduskunnalle 11.4.1986. Myös muita
12447: kuvasti pyritty parantamaan. Vuonna 1985 on kertomuksessa mainittuja kuluttajansuojaan liit-
12448: kuluttajavalituslautakuntaan perustettu uusi jaos- tyviä hankkeita on valmisteltu.
12449: to, joka käsittelee asumiseen liittyviä valituksia. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa viitataan
12450: Uudistus lyhentää asuntoasioiden ja osittain mui- myös kertomukseen vuodelta 1978, jossa huo-
12451: denkin valitusten nykyisin suhteellisen pitkiä miota kiinnitettiin mm. ennaltaehkäisevän ylei-
12452: käsittelyaikoja. sen kuluttajavalistuksen toteuttamiseen ja kulut-
12453: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa tode- tajansuojalainsäädännön täsmentämiseen. Kulut-
12454: taan myös, että mikäli eri yksikköjen tehtäviä ei tajavalistuksen merkitys kuluttajapolitiikassa on
12455: katsota voitavan keskittää yhteen virastoon, tulisi yleisesti nähty varsin tärkeäksi. Sitä on käytettä-
12456: erillään sijaitsevat yksiköt kuitenkin kyetä siirtä- vissä olevien määrärahojen puitteissa pidetty yh-
12457: mään samaan toimipisteeseen. Kuluttajaviran- tenä kuluttajapolitiikan painopistealueena. Ku-
12458: omaisia on pyritty keskittämään mahdollisimman luttajansuojalainsäädännön täsmentämistä on ta-
12459: paljon samoihin toimipisteisiin. Kuluttaja-asia- pahtunut paitsi lainsäädäntötyössä myös kulutta-
12460: miehen toimisto, kuluttajavalituslautakunta ja jansuojaviranomaisten lainsoveltamiskäytännön
12461: kuluttajaneuvosto toimivat samoissa tiloissa. vakiintumisen myötä.
12462: Elinkeinohallituksen kuluttaja-asiain osasto sen Oikeusministeriö toteaa, että valtiontilintar-
12463: sijaan sijaitsee elinkeinohallituksen muiden yk- kastajat tällä kohdalla muun ohella kiirehtivät
12464: sikköjen yhteydessä. lainvalmistelua erityisesti tuoteturvallisuuden,
12465: Kuluttajatutkimus kuuluu elinkeinohallituk- kulutusluottojen, vakuutusasioiden, kuluttaja-
12466: sen kuluttaja-asiain osaston tehtäviin. Kuluttaja- palvelujen, asuntokaupan, tuotevastuun ja tieto-
12467: tutkimuksia tehdään lisäksi muiden kuluttajavi- suojan osalta. Näistä lainvalmisteluhankkeista oi-
12468: ranomaisten ja eräiden valtionapua saavien orga- keusministeriön toimialaan kuuluvat muut paitsi
12469: nisaatioiden toimesta. Viimeksi mainituista useat tuoteturvallisuuslain valmistelu.
12470: eivät kuulu kauppa- ja teollisuusministeriön hal- Hallituksen esitys kulutusluottoja koskevaksi
12471: linnonalalle, vaan saavat valtionapua opetusmi- lainsäädännöksi (HE n:o 88/1985 vp.) annettiin
12472: nisteriön hallinnonalalta. Opetusministeriö on eduskunnalle 31.5.1985. Siihen kuuluvat lait-
12473: 20.11.1985 asettanut toimikunnan selvittämään laki kuluttajansuojalain muuttamisesta, jolla la-
12474: kotitalouden ja kotiteollisuuden neuvonnan hal- kiin lisättiin uusi kulutusluottoja koskeva luku,
12475: linnollista asemaa ja rahoitusta. Toimikunnassa sekä laki osamaksukaupasta annetun lain muut-
12476: on myös kauppa- ja teollisuusministeriön ja elin- tamisesta- vahvistettiin 23.5.1986 (385 ja 386/
12477: keinohallituksen edustaja. Toimikunta joutunee 86) ja tulee voimaan vuoden 1987 alusta.
12478: pohtimaan myös kotitalous- ja kuluttajatutki- Vakuutuslainsäädännön osalta oikeusministeri-
12479: muksen organisatorista järjestämistä. össä on valmisteltu ehdotus henkilövakuutuslaik-
12480:
12481: 6 360496T
12482: 42
12483:
12484: si. Ehdotus on ollut lausunnolla. Vahinkovakuu- käynnistymään syksyn 1986 aikana. Asuntokaup-
12485: tuslainsäädännön uudistaminen on vireillä oi- paa koskevan sopimusoikeudellisen sääntelyn tar-
12486: keusministeriön asettamassa vahinkovakuutustyö- ve on selvitettävänä oikeusministeriön asettamas-
12487: ryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.12.1986. sa asuntokauppatoimikunnassa, jonka määräaika
12488: Kuluttajapalveluslainsäädäntöä koskeva oi- päättyy 31.12.1987. Lainsäädäntöehdotus kulut-
12489: keusministeriön asettaman toimikunnan ehdotus tajan suojaamiseksi kiinteistövälityksessä valmis-
12490: valmistui vuonna 1982 (KM 1982:50). Lausunto- tui oikeusministeriössä vuonna 1984. Ehdotus on
12491: menettelyn jälkeen oikeusministeriö asetti työ- ollut lausuntokierroksella ja hallituksen esityksen
12492: ryhmän kuluttajapalveluslainsäädännön jatkoval- valmistelu on käynnistetty.
12493: mistelua varten. Työryhmän tulee toimeksiantoo- Asuntokauppaa koskevista jo toteutuneista
12494: sa mukaan laatia ehdotus huolto-, korjaus- ja lainsäädäntöhankkeista on mainittava 1. 1. 1984
12495: säilytyspalveluksia koskevaksi hallituksen esityk- voimaantullut kuluttajansuojalain muutos, jolla
12496: seksi siten, että säännökset sijoitetaan kuluttajan- asuntojen tarjonta, myynti ja markkinointi elin-
12497: suojalakiin. Kuluttajapalveluksia koskevien sään- keinonharjoittajilta kuluttajille saatettiin kulutta-
12498: nösten koordinoimiseksi irtaimen kauppaa koske- jansuojalain 2 ja 3 luvun eli markkinointia ja
12499: viin vireillä oleviin uudistuksiin eli yleisen kaup- sopimusehtojen valvontaa koskevien säännösten
12500: palain valmisteluun ja siihen liittyvään kulutusta- piiriin. Kuluttajansuojalain nojalla on sittemmin
12501: varan kauppaa koskevien säännösten tarkistami- annettu asetus asuntoja markkinoitaessa annetta-
12502: seen kuluttajapalveluslainsäädännön jatkovalmis- vista tiedoista, joka niin ikään tuli voimaan
12503: telu tulee tapahtumaan samanaikaisesti keväällä 1.1.1984.
12504: 1985 valmistuneen kauppalakiehdotuksen jatko- Tuotevastuun osalta on Euroopan talousyhtei-
12505: valmistelun ja kuluttajansuojalain 5 luvun tarkis- sössä 25.7.1985 hyväksytty direktiivi jäsenmaiden
12506: tamisen kanssa. tuotevastuulainsäädännön harmonisoinnista.
12507: Asuntokaupan osalta on tällä hetkellä vireillä Suomen oikeusministeriössä on vuodesta 1981
12508: kolme lainsäädäntöhanketta. Vuonna 1984 val- ollut työryhmä tuotevastuulainsäädännön valmis-
12509: mistunut ehdotus uudeksi asunto-osakeyhtiölaik- telua varten. Työryhmä on seurannut tuotevas-
12510: si, joka muun ohella sisältää säännöksiä asunto- tuusäännöstön kehitystä talousyhteisön piirissä.
12511: osakkeiden ostajan suojaamiseksi uudisrakennuk- Ehdotus tietosuojalainsäädännöksi on valmis-
12512: sen rakentamisvaiheessa, on ollut lausuntokier- teltu oikeusministeriössä. Asiaa koskevat lakiesi-
12513: roksella. Hallituksen esityksen valmistelu tulee tykset annettiin eduskunnalle 30.4.1986.
12514:
12515:
12516:
12517:
12518: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
12519:
12520: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta rakennusasiainneuvottelukunnan ja valtioneuvos-
12521: sosiaali- ja terveysministeriö ja eräältä osin valtio- ton raha-asiainvaliokunnan lausunnot.
12522: varainministeriö ovat esittäneet seuraavaa. Sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva kun-
12523: nallistalouden neuvottelukunta teki 17. 10. 1980
12524: ehdotuksen perustamiskustannushankkeiden kä-
12525: Sosiaali- ja terveysministeriö sittelyn yksinkertaistamisesta (sisäasiainministe-
12526: riön kirje 12.5.1981 ). Sosiaali- ja terveydenhuol-
12527: Valtionapurakentamisen valvonta. Perustamis- lon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän
12528: kustannushankkeiden moniportainen käsittelyjär- uudistuksen yhteydessä vuonna 1984 toteutettiin
12529: jestys perustuu lähinnä lakiin kuntien ja kuntain- lähes kaikki kunnallistalouden neuvottelukunnan
12530: liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista (3 517 3, ehdottamat yksinkertaistamistoimenpiteet. Kun-
12531: KVOL), valtion talousrakennushankkeista annet- nallistalouden neuvottelukunnan ehdotusta, jon-
12532: tuun asetukseen (137/77), valtioneuvoston työlli- ka mukaan KVOL:n piiriin kuuluvista perus-
12533: syysehtopäätökseen (959 178) ja valtioneuvoston tamiskustannushankkeista ei pyydetä rakennus-
12534: ohjesääntöön (995 143 ). Näiden säännösten joh- asiainneuvottelukunnan lausuntoa, ei ole voitu
12535: dosta perustamiskustannushankkeesta on hankit- toteuttaa sellaisenaan, vaan vähentämällä lausun-
12536: tava ennen niiden hyväksymistä työvoimatoimis- toa vaativien asioiden määrää tarkoituksenmu-
12537: ton, työvoimaministeriön, rakennushallituksen, kaisten kustannusarviorajojen avulla.
12538: 43
12539:
12540: Perustamiskustannushankkeiden monivaihei- ruismenettelyä ei edellytetä, mutta hankkeiden
12541: suudesta eräissä tapauksissa aiheutuneita viivästy- toteuttamista voidaan kuitenkin valvoa toteutta-
12542: misiä on pyritty välttämään edistämällä suunnit- missuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Kol-
12543: telun ohjausta ja poikkeustapauksissa myös sovel- messa ensimmäisessä sosiaalihuollon ja tervey-
12544: tamalla KVOL:n 13 §:n poikkeussäännöstä, jon- denhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa
12545: ka mukaan perustamiskustannushanke voidaan käyttökustannushankkeiden ala- ja ylärajaksi on
12546: aloittaa erityisestä syystä ennen toteuttamisohjel- määritelty 1 ,0-10,0, 1,0-10,5 ja 1,1-11,0
12547: man hyväksymistä. Vuodesta 1984 lähtien sään- milj. mk. Aloitettavia käyttökustannushankkeita
12548: nöstä ei ole käytännössä kuitenkaan voitu sovel- on keskimäärin 200 kappaletta vuosittain.
12549: taa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Lääninhallituksille annettujen ohjeiden mu-
12550: hankkeisiin lähinnä valtiontaloudellisista syistä. kaan ne voivat vahvistaa toteuttamissuunnitel-
12551: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen liit- missa uusia käyttökustannushankkeita vain valta-
12552: tyen eduskunnalle on annettu esitys laiksi sosi- kunnallisissa suunnitelmissa olevien markkamää-
12553: aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val- rien rajoissa. Vahvistettuihin hankkeisiin hyväk-
12554: tionosuudesta annetun lain (SVOL) muuttami- sytään seuraavilla suunnittelukierroksilla ainoas-
12555: sesta siten, että sairaalahankkeiden perustaruis- taan kustannusten nousua vastaavat tarkistukset.
12556: kustannusten jälkirahoitus olisi mahdollista ja Vuosia 1985-1989 koskevissa toteuttamissuun-
12557: että KVOL:n 13 §:ään perustuvaa perustaruiskus- nitelmissa voitiin vuonna 1984 aloitettuihin käyt-
12558: tannusten aikaistamista koskevaa rajoitusta lie- tökustannushankkeisiin hyväksyä sosiaali- ja ter-
12559: vennettäisiin. Lakiehdotus jätettiin kuitenkin le- veysministeriön 22 .11. 1984 antamien yleisten
12560: päämään yli vaalien. Hallitus antoi sittemmin ohjeiden mukaan enintään 5 prosentin korotus.
12561: 14.2.1986 uuden esityksen mainitun lain muut- Käyttökustannushankkeiden kuntien ilmoitta-
12562: tamisesta viimeksi sanotulta osin. Eduskunta hy- miin kustannustietoihin nojautuva yksinkertai-
12563: väksyi esityksen ja laki vahvistettiin 25.4.1986 nen vahvistusmenettely perustuu siihen, että
12564: (297 186). Lisäksi on annettu laki eräiden sosiaali- kunnalla on vastuu hankkeen suunnittelusta ja
12565: ja terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta toteuttamisesta vahvistetun kustannusarvion ra-
12566: (1113/85). Laki koskee pääkaupunkiseudun kun- joissa. Annettujen ohjeiden mukaan kunnan tai
12567: tien eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon hank- kuntainliiton on tarvittaessa tarkistettava hanke-
12568: keiden toteuttamista valtakunnallisten suunnitel- suunnitelmia toteuttamissuunnitelmalla vahviste-
12569: mien voimavarakiintiöiden ulkopuolella ja val- tun kustannusarvion puitteissa. Mahdolliset yli-
12570: tionavustuksen suorittamista jälkikäteen jaksotta- tykset jäävät kunnan tai kuntainliiton rahoitetta-
12571: maila maksatus kymmenelle vuodelle. viksi.
12572: Käyttökustannushankkeiksi alettiin kutsua Lääninhallitukset joutuvat toteuttamissuunni-
12573: KVOL:n voimaantultua vuosina 1975-1976 sel- telmia hyväksyessään neuvottelemaan kuntien ja
12574: laisia pienehköjä hankkeita, joita valtionapuvi- kuntainliittojen kanssa hankkeiden suuruudesta
12575: ranomaiset hyväksyivät KVOL:n 14 tai 14 a §:n ja tärkeysjärjestyksestä. Kun läänin saaman käyt-
12576: tai vastaavanlaisten erityislakeihin sisältyvien tökustannushankkeita koskevan määrärahakiin-
12577: säännösten nojalla. Rajanveto perustamis- ja tiön mukaan on mahdollista toteuttaa vain rajoi-
12578: käyttökustannushankkeiden välillä oli eräissä ta- tettu määrä hankkeita, tämä menettely merkitsee
12579: pauksissa vaikea, koska rajanveto suoritettiin toi- varsin tiukkaa hankkeiden karsintaa, vaikkakin
12580: minnallisella perusteella eikä markkamääräisesti. lääninhallitusten hankkeista ja erityisesti niiden
12581: Edellä mainitussa kunnallistalouden neuvottelu- teknisistä ominaisuuksista saama informaatio on
12582: kunnan ehdotuksessa katsottiin, että pienehköjen verraten niukka.
12583: hankkeiden osalta tulisi luopua perustamiskus- Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa vuoden
12584: tannushankkeiden monivaiheisesta käsittelyjärjes- 1984 alusta voimaantullutta sosiaali- ja tervey-
12585: tyksestä. denhuollon hankkeiden valtionosuuskäsittelyä ja
12586: SVOL:n voimaantullessa käyttökustannushank- tulee tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin me-
12587: keet määriteltiin markkamääräisesti ja samalla nettelytapojen tarkistamiseksi. Asiaa on selvitetty
12588: niiden hyväksyruismenettelystä luovuttiin. Kui- 26.9.1984 asetetussa sosiaali- ja terveysministe-
12589: tenkin SVOL:n 8 §:n 3 kohdan nojalla edellytet- riön työryhmässä, jonka määräaika päättyi
12590: tiin kuntien ja kuntainliittojen erittelevän toteut- 31.10.1985. Työryhmän tehtävänä on ollut sel-
12591: tamissuunnitelmissaan kaikki käyttökustannus- vittää myös käyttökustannushankkeiden käsitte-
12592: hankkeet. Täten on pyritty toisaalta siihen, että lyä valtion viranomaisissa.
12593: pienehköjen hankkeiden osalta raskasta hyväksy- Tässä yhteydessä todettakoon, että valtiova-
12594: 44
12595:
12596: rainministeriö on valtiontalouden tarkastusviras- määriä lääkintöhallituksen tekemien ehdotusten
12597: tolle 24.10.1985 antamassaan lausunnossa katso- suuntaisesti.
12598: nut, että valtionapurakentamisessa havaittuja Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän
12599: epäkohtia korjattaessa tulisi kiireellisimmät toi- selvittämään terveydenhuollon työvoimaongel-
12600: menpiteet kohdistaa taloudellisilta vaikutuksil- mia. Työryhmässä olivat edustettuina sekä val-
12601: taan oleellisimpiin asioihin, jollaisena ministeriö tion viranomaiset että kunnalliset keskusjärjestöt.
12602: on pitänyt käyttökustannushankkeiden taloudel- Työryhmä jätti muistionsa 30.9.1984. Muistiossa
12603: lisuuden parantamista kehittämällä lääninhalli- selvitettiin työvoimavajauksen syitä sekä tehtiin
12604: tusten ja piirirakennustoimistojen välille tarvitta- ehdotuksia voimavarojen käytön tehostamiseksi
12605: vat joustavat yhteistyömuodot. ja koulutuksen lisäämiseksi.
12606: Valmistuville hankkeille pyritään varmista- Muistiossa todettiin, että terveydenhuolto hei-
12607: maan tarpeellinen laitteisto ja riittävä henkilö- jastelee naisvaltaisten alojen yleisiä ongelmia,
12608: kunta toteuttamissuunnitelmia vahvistettaessa ja jotka liittyvät asumiseen, lastenhoitoon, epämu-
12609: annettaessa ohjeita suunnitelmakaudelle. Yksit- kaviin työaikoihin, matalaan palkkaukseen jne.
12610: täistapauksissa saattaa kuitenkin olla tarvetta jak- Näitä voidaan helpottaa mm. kunnallisten työn-
12611: sottaa hankkeiden käyttöönottoa useammalle antajien toimin. Terveydenhuollon valtakunnalli-
12612: vuodelle toiminnallisista syistä, henkilökunta- sissa suunnitelmissa on kannustettu kuntia osa-
12613: kiintiöiden rajoitusten tai kuntien omien suunni- päiväisten työsuhteiden lisäämiseen ja lisätty
12614: telmien keskeneräisyyden johdosta. mahdollisuuksia palkata varahenkilöstöä pitkäai-
12615: kaiseen työsuhteeseen. Lasten päivähoitoa on
12616: Tuberkuloosiparantolat ja -toimistot. Sairaala- kehitetty ja jatkossa lisätään päivähoitopaikkoja
12617: hallinnon uudistamista toteutetaan sosiaalipoliit- 7 OOO:lla vuodessa. Terveydenhuoltoalan koulu-
12618: tisen ministerivaliokunnan 17. 11. 198 3 sopimaila tusta on lisätty.
12619: tavalla siten, että uudistaminen tapahtuu osit- Työvoimapula on osittain alueellista sijoittuen
12620: taisuudistuksina sairaanhoitohallintotoimikun- erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Ouluun. Alu-
12621: nan (KM 1983: 17) ehdotusten pohjalta. Sosiaali- eellisen pulan poistamiseksi on toteutettu erityis-
12622: ja terveysministeriö on asettanut 9.4.1984 työryh- toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö on
12623: män, jonka tehtävänä on toimia sairaanhoitohal- ollut yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Uuden-
12624: linnon uudistamisen johtoryhmänä. Työryhmän maan läänin kanssa ratkaisujen löytämiseksi.
12625: tehtävänä on seurata ja ohjata sairaanhoitohallin- Lohjalie ja Espooseen on perustettu uudet sai-
12626: non uudistamistyötä. raanhoito-oppilaitokset ja vuonna 1986 aloittaa
12627: Sairaalahallinnon uudistamisen keskeisenä alan oppilaitos toimintansa Vantaalla. Lisäksi
12628: lainsäädännöllisenä tavoitteena on sairaalahallin- kaikkiin pääkaupunkiseudun oppilaitoksiin on
12629: toa koskevan peruslain, erikoissairaanhoitolain, lisätty väliaikaiskoulutusta työvoimapulan poista-
12630: saattaminen mahdollisimman pikaisesti eduskun- miseksi ja oppilaita otetaan erityisesti pääkau-
12631: nan käsiteltäväksi. Sairaalahallinnon uudistami- punkiseudulta.
12632: nen liittyy kuitenkin sisäasiainministeriössä selvi- Eräs erityisongelma on lääkintävoimistelijoiden
12633: tettävänä olevaan väliportaanhallinnon uudista- puute kunnallisen terveydenhuollon yksiköissä.
12634: miseen. Sairaalahallintoa koskevan erityislain li- Tämä ei johdu riittämättömästä koulutuksesta,
12635: säksi tarkoitus on saattaa voimaan tartuntatauti- vaan lääkintävoimistelijoiden runsaasta hakeutu-
12636: laki, jonka yhteydessä kumottaisiin nykyinen tu- misesta yksityisen terveydenhuollon palveluk-
12637: berkuloosilaki ja sen sisältämä erillishallinto. Tar- seen. Ongelman helpottamiseksi pyritään vuo-
12638: tuntatautilakiin sisällytettäisiin mm. yksilöön teen 1995 mennessä koulutukseen otettavien
12639: kohdistuvat säännökset sekä viranomaisten toimi- määriä lisäämään sitä mukaa kuin saadaan lisää
12640: valtaa koskevat säännökset. Esitys tartuntatauti- opettajaresursseja. Alan opettajakoulutusta on
12641: laiksi on annettu eduskunnalle 18.4.1986. lisätty.
12642: Lääkintöhallitus seuraa jatkuvasti lääkäreiden
12643: Terveydenhuollon työvoimatilanne. Terveys- ja ja hammaslääkäreiden työvoimatilannetta. Maas-
12644: opetusviranomaisten kesken on vakiintunutta yh- sa on edelleen avoimia lääkärin virkoja ilman
12645: teistyötä hoitohenkilökunnan koulutuksen suun- hoitajaa noin 300 kpl ja lisäksi on pulaa tietyistä
12646: nittelemiseksi sekä ministeriö- että keskusvirasto- erikoislääkäreistä. Lääkärikoulutuksen määrälli-
12647: tasolla. Lisäksi läänitasolla on alueellista yhteis- nen suunnittelu tapahtuu kiinteässä yhteistyössä
12648: työtä, jossa koordinoidaan alueelliset tarpeet. opetusministeriön kanssa. Vuosina 1985-1986
12649: Hoitohenkilöstöpulan poistamiseksi ammattikas- lääkärikoulutukseen otettavien määrä on vähen-
12650: vatushallitus on lisännyt koulutukseen otettavien netty 490:een/vuosi. Jatkossa määrä on tarkoitus
12651: 45
12652:
12653: pysyttää tällä tasolla. Näin arvioidaan saavutetta- Maatalousyrittäjien vuosiloma- ja sijaisaputoi-
12654: van sopiva tasapaino työvoiman kysynnän ja minta. Sosiaalihallituksen tekemän selvityksen
12655: tarjonnan kesken. mukaan vuoden 1984 joulukuun lopussa päätoi-
12656: misia lomittajia oli koko maassa runsaat 4 500.
12657: Vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukijär- Lomitettavilla vuosiloma-, sijaisapu- ja viikkova-
12658: jestelmä. Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais- paapäivillä olisi voitu työllistää noin 9 000 pää-
12659: sairaiden kotihoidon tukea maksettiin sosiaali- ja toimista lomittajaa lisää.
12660: terveysministeriön kokeiluna 31.12.1983 asti. Vaikka päätoimisten lomittajien määrä onkin
12661: Vuoden 1984 alusta lähtien kotihoidon tuki on viime vuosien aikana lisääntynyt noin 1 000 lo-
12662: sisältynyt sosiaalihuollon valtakunnalliseen suun- mittajalla vuodessa, ei se vieläkään vastaa tarvet-
12663: nitelmaan osana kotipalvelua ja toisaalta osana ta. Lomittajapulan syinä ovat mm. kielteiset
12664: muuta sosiaalipalvelua. Vuonna 1985 kuntien asenteet karjataloustyötä kohtaan, palvelussuh-
12665: ilmoitusten mukaan tuen piirissä on noin 7 000 teen ehdoissa olevat puutteet, asuntopula ja
12666: henkilöä. Määrä kasvaa vuoteen 1989 mennessä jossain määrin myös kuntien haluttomuus palka-
12667: kuntien arvion mukaan noin 8 800 henkilöön. ta lisää työntekijöitä. Lomituspalvelujen rahoitus-
12668: Sosiaalihallitus antoi 3. 2.1984 kunnille yleis- järjestelmästä ja luonteesta johtuen toiminnot on
12669: ohjeen kotipalvelutoiminnasta ja sen kehittämi- kunnissa koettu välitystehtävänä ja tästä syystä
12670: sestä. Sosiaalihallitus on yhdessä lääninhallitus- niiden järjestäminen on jossain määrin jäänyt
12671: ten ja kuntien kanssa kehittänyt asiakaskohtaista kunnan muiden palvelujärjestelmien ulkopuolel-
12672: suunnitelmallista työskentelyä, jossa avohuollon le.
12673: eri palvelumuotoja yhteistyössä sosiaali- ja tervey- Puutteet johtuvat osittain myös siitä, että jär-
12674: denhuollon kanssa käytetään asiakkaan avun tar- jestelmä on melko uusi. Vuosilomatoiminta aloi-
12675: peen tyydyttämiseksi. Sosiaalihuoltolain seuran- tettiin vuonna 1974, sijaisaputoiminta vuonna
12676: tatulokset osoittivat, että kunnat ovat verraten 1975 ja lakisääteinen viikkovapaatoiminta vuon-
12677: laajasti käynnistäneet tällaista toimintaa. na 1985.
12678: Vuonna 1982 sosiaalihallitus käynnisti 22 kun- Toiminnassa todettujen puutteiden korjaami-
12679: nassa 3-vuotisen avo- ja laitoshuollon yhteistyö- seksi on säädöksiä pyritty jatkuvasti uudistamaan.
12680: projektin, jossa kokeillaan mm. vanhainkodissa Vuonna 1981 muutettiin maatalousyrittäjän vuo-
12681: järjestettävää Osavuorokautista ja lyhytaikaista siloman ja sijaisavun järjestämisestä annettua la-
12682: hoitoa avohuoltoa tukevana toimintana. Lyhyt- kia (102/78) siten, että kunnan tehtäväksi tuli
12683: aikaishoidossa ja päivähoidossa on mm. asiakkai- huolehtia loma- ja sijaisaputoiminnan järjestämi-
12684: ta, jotka siirtyessään sairaalahoidosta kotihoitoon sestä. Samalla toimintojen määrärahat valtion
12685: tarvitsisivat kuntoutusjaksoa. Avo- ja laitoshuol- tulo- ja menoarviossa muutettiin arviomäärära-
12686: lon yhteistyötä on tarkoitus kehittää niiden koke- hoiksi. Kunnille lomituspalveluista aiheutuvat
12687: musten pohjalta, joita projektin tuloksina saa- käyttökustannukset saatettiin valtion korvauksen
12688: daan. Avo- ja laitoshuollon yhteistyön kehittämi- piiriin.
12689: seen liittyy myös sosiaalihallituksen asettama työ- Vuoden 1984 alusta voimaantulleella edellä
12690: ryhmä, jonka tehtävänä on selvittää mm. van- sanotun lain muutoksella ( 1051183) kehitettiin
12691: hainkotien henkilöstötarpeita avohuoltoa tuke- kuntatason hallintoa. Kunnassa tulee lain perus-
12692: vien toimintojen kehittämiseksi. teella olla toimintoja varten lomalautakunnan
12693: Valtakunnallisissa suunnitelmissa on pyritty sihteerin virka, joka voi olla myös sivuvirka tai
12694: voimavaroja suuntaamaan vanhusten avohuollon yhdistetty kunnan muuhun virkaan. Kunnat voi-
12695: kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Myös kuntien vat ottaa palvelukseensa myös yhden tai useam-
12696: toteuttamissuunnitelmista on nähtävissä paino- man johtavan maatalouslomittajan. Toimintoja
12697: pisteen siirtymistä avohuollon toimintoihin. koskevia säännöksiä muutettiin edelleen vuoden
12698: Kunnat ovat valtakunnallisen suunnitelman mu- 1985 alusta voimaantulleessa maatalousyrittäjän
12699: kaisesti käynnistämässä päiväkeskustoimintaa. lomituspalveluista annetussa laissa (2 185) niin,
12700: Niiden vanhustenhuoltoon liittyvät rakennus- että viikkovapaalomitus tapahtuu pääasiassa kun-
12701: hankkeet sisältävät tiloja tällaista toimintaa var- nan palveluksessa olevien päätoimisten tai osa-
12702: ten. Valtakunnallisen suunnitelman mukaan tul- aikaisten lomittajien toimesta.
12703: laan kehittämään myös palveluasuntotoimintaa Vuoden 1985 aikana on uusittu lomituspalve-
12704: mm. hankkimalla tätä varten tarvittavia yhteisiä luja koskeva ohjeisto, jolloin on mahdollisuuk-
12705: tiloja. Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta sien mukaan pyritty poistamaan niitä puutteita,
12706: myönnetyillä avustuksilla tuetaan vanhusten joihin valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet
12707: vuokratalojen sekä palvelutilojen aikaansaamista. huomiota.
12708: 46
12709:
12710:
12711: Työvoimaministeriön hallinnonala
12712:
12713: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta tamisohjeiden välillä vallitsee ristiriita. Ristiriita
12714: työvoimaministeriö sekä eräältä osin opetusminis- koskee työnantajan velvollisuutta osoittaa ylimää-
12715: teriö ovat esittäneet mm. seuraavaa. räisten työvoimakustannusten aiheutuminen sil-
12716: loin, kun tuki ylittää 50 %. Tämä maininta
12717: sisältyi asetukseen, kun taas ministeriön sovelta-
12718: Työvoimaministeriö misohjeista se puuttui. Tämä johti siihen, että
12719: 20.6.1984 mennessä Porin, Harjavallan ja Meri-
12720: Piiri- ja paikallishallinnon kehittäminen. Työ-
12721: karvian työvoimatoimistojen toimialueella oli
12722: voimaministeriö toteaa, että työasioiden liitty-
12723: tehty yhteensä 886 päätöstä, joissa kaikissa - kah-
12724: mistä eri ministeriöiden nykyisiin tehtäviin sekä
12725: ta lukuunottamatta - tuen osuus oli ollut 80 %
12726: työasioiden hallinnossa ilmenevien epäkohtien
12727: ja vain yhteen oli liitetty selvitys ylimääräisistä
12728: selvittämistä varten on maaliskuussa 1985 asetet-
12729: työvoimakustannuksista.
12730: tu työasioiden hallintokomitea. Sen määräaika
12731: Työvoimaministeriö pyysi 27.7.1984 oikeus-
12732: päättyi 30.6.1986. Komitean ehdotusten jatko-
12733: kanslerin lausuntoa siitä, miten edellä mainitun
12734: valmistelussa tulevat arvioitaviksi mm. työvoima-
12735: asetuksen 5 §: n soveltamisessa on edellytettävä
12736: asioiden piirihallinnon asema ja tehtävät.
12737: työnantajan osoittavan ylimääräisten työvoima-
12738: Työvoima-asiain hallinnon sisällä on työryh-
12739: kustannusten määrän. Oikeuskanslerin vastauk-
12740: män toimesta selvitetty työvoimapiirien työjärjes-
12741: sen mukaan tämä on tehtävä kirjallisesti ja lisäksi
12742: tysten uudistamista. Asiasta laadittu työryhmä-
12743: työvoimaministeriön antamaa päätöstä on täy-
12744: mietintö tarkistetaan työasioiden hallintokomi-
12745: dennettävä ja se on käsiteltävä valtioneuvoston
12746: tean ehdotusten käsittelyn yhteydessä. Paikallis-
12747: raha-asiainvaliokunnassa.
12748: hallinnon osalta valmistui vuoden 198 5 lopussa
12749: Kyseessä olevan asetuksen 5 §:n ja työvoima-
12750: ns. työvoimatoimistojen toimintamalliryhmän
12751: ministeriön päätöksen välinen ristiriita poistettiin
12752: mietintö.
12753: muuttamalla sanottua asetuksen säännöstä (6861
12754: 84). Muutoksen mukaan kokeilutukea voidaan
12755: Tukitoimien seurannan tehostaminen. Työllis-
12756: myöntää henkilön työkokeilusta, työnopetuksesta
12757: tämistoimenpiteiden seurannan ja valvonnan ke-
12758: ja vastaavista toimenpiteistä aiheutuviin ylimää-
12759: hittäminen oli keskeinen painopiste työvoimami-
12760: räisiin työvoimakustannuksiin, joiksi katsotaan
12761: nisteriön toiminnassa vuonna 198 5. Tarkoitukse-
12762: 80 % maksettujen palkkojen ja välillisten työvoi-
12763: na on laatia seurannan ja sisäisen tarkastuksen
12764: makustannusten yhteismäärästä. Välillisten työ-
12765: käsittävä koko hallinnon kattava toimintasuunni-
12766: voimakustannusten osuudeksi katsotaan kyseessä
12767: telma ja -malli sekä järjestää tarvittava koulutus.
12768: olevaa asetusta sovellettaessa 2 5 % maksettujen
12769: Sisäisen tarkastuksen järjestämistä varten vuo-
12770: palkkojen määrästä.
12771: den 1985 tulo- ja menoarviossa ministeriöön
12772: perustettiin valtiontilintarkastajain kertomukses-
12773: saan mainitsema ylitarkastajan toimi. Ylitarkasta- Sijainninohjaus ja St)atntineuvonta. Yritysten
12774: jan tulee toimenkuvansa mukaisesti vastata työ- sijoittumistietojen vaihdon ja neuvottelumenet-
12775: voimahallinnon toimintojen tarkastuksesta sekä telyn järjestämistä koskevaa sijainninohjaussopi-
12776: ohjata ja kehittää sisäistä tarkkailutoimintaa. musta valtioneuvoston ja teollisuuden välillä on
12777: Tilinpidollisen tarkastuksen johtamiseksi ja ke- viimeksi käsitelty valtioneuvostossa vuonna 1983,
12778: hittämiseksi työvoimaministeriöön on vuoden jolloin päätettiin sopimuksen jatkamisesta vuo-
12779: 1986 tulo- ja menoarvioon perustuen perustettu teen 1987. Sopimuksen voimassaolon päättyessä
12780: ylireviisorin toimi. Tämän jälkeen on sekä toi- tullaan selvittämään saatuja kokemuksia sekä
12781: minnalliseen että tilinpidolliseen tarkastukseen niiden pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä.
12782: määrättynä yksinomaisesti näitä tehtäviä suoritta- Sijainninohjauskeinoja on käsitelty myös pää-
12783: vat henkilöt. kaupunkiseudun erityisongelmia koskevassa val-
12784: tioneuvoston periaatepäätöksessä. Periaatepää-
12785: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu. töksessä edellytetyn mukaisesti on mm. asetettu
12786: Kertomuksessaan vuodelta 1983 valtiontilintar- 10.10.1985 toimikunta selvittämään ja tekemään
12787: kastajat katsovat, että pitkäaikaistyöttömien työl- esityksiä tehokkaamman sijainninohjauksen mah-
12788: listämistukikokeilusta annetun asetuksen (661 1 dollisuuksista tavoitteena edistää yritysten hakeu-
12789: 83) 5 §:n ja työvoimaministeriön antamien sovel- tumista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Peri-
12790: 47
12791:
12792: aatepäätökseen perustuen on pääkaupunkiseu- le. Suomen työpaikkatiedot välitetään vastaavasti
12793: dun ulkopuolelle sijoittuvien yritysten neuvon- Ruotsiin.
12794: nassa ja neuvottelumenettelyssä tarvittaviin selvi- Suomi ja Ruotsi ovat sopineet keväällä 1985
12795: tyksiin ja asiantuntijapalvelujen hankintaan osoi- maiden välillä muunaville työnhakijoille myön-
12796: tettu määräraha vuoden 1986 tulo- ja menoarvi- nettävien tutustumismatkojen hallinnon yksin-
12797: ossa. Samoin on kehittynyttä teknologiaa edusta- kertaistamisesta, mikä helpottaa matkojen myön-
12798: van yritystoiminnan toimintaedellytysten paran- tämistä.
12799: tamiseksi otettu vuoden 1986 tulo- ja menoarvi- Maiden välistä virkailijavaihtoa ja yhteistä kou-
12800: oon määräraha tiede- ja teknologiakeskusten sekä lutusta pyritään jatkuvasti kehittämään vastaa-
12801: teknologiakylien suunnittelua ja tukemista var- maan kulloisenkin työmarkkinatilanteen tarpeita.
12802: ten. Kehittynyttä teknologiaa edustavan yritystoi- Paluumuuttoa suunnittelevien informoimiseksi
12803: minnan sijoittumisedellytysten parantamista pää- työvoimaministeriö järjesti 17 paikkakunnalla ke-
12804: kaupunkiseudun ulkopuolella on selvitetty työ- sällä 1985 Suomessa lomaileville avoimia tiedo-
12805: voimaministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tustilaisuuksia, joihin osallistui runsaasti ulkosuo-
12806: määräaika päättyi vuoden 1985 lopussa. malaisia. Tiedotustilaisuudet ososittautuivat tar-
12807: Työvoimaministeriön toimialan laajuutta on peellisiksi ja kesällä 1986 niitä järjestetään 20
12808: selvitetty jo aikaisemmin mainitussa työasioiden paikkakunnalla.
12809: hallintokomiteassa. Komitean tehtävänä oli mm. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon sisältyy
12810: selvittää työasiain liittymistä eri ministeriöiden määräraha Tukholman Suomi-talon tietopalvelu-
12811: toimialaan ja työasiain hallinnossa ilmeneviä epä- hankkeen kokeilua varten.
12812: kohtia. Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö siirtolai-
12813: suuskysymyksissä on tehostunut ns. moniministe-
12814: Siirtolaisuuteen liittyvät epäkohdat. Valtion- rikokousten seurauksena. Näihin kokouksiin ovat
12815: tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota työn- osallistuneet Suomen ja Ruotsin siirtolaisuus-,
12816: välityksen vähentyneeseen käyttöön 1980-luvulla työ-, sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuuri-
12817: maiden välillä muutettaessa ja edellyttävät työ- ministerit. Parhaillaan ollaan virkamiesyhteistyö-
12818: voimaministeriöitä toimenpiteitä tilanteen kor- nä laatimassa ohjelmaluonnosta jatkuvaksi yhteis-
12819: jaamiseksi. työksi siirtolaisuuskysymyksissä. Tämä ohjelma,
12820: Työvoimaministeriö tilastoi sekä pohjoismai- jota käsitellään myös asianomaisten ministerien
12821: den välillä työtä hakevat että työhön välitetyt. välisissä neuvotteluissa, on hyväksytty siirtolai-
12822: Tietoja muuttomaan olosuhteista muuttoa suun- suusasioista vastaavien ministereiden neuvottelus-
12823: nittelevat saavat jo työpaikkaa hakiessaan. Työn- sa vuodenvaihteessa 1985-1986.
12824: välityksen kautta tietoon saatu työpaikka ei aina Työvoimaministeriön edellytyksiä pitkäjäntei-
12825: rekisteröidy välitykseksi. Muuttoturvan toteutu- sen siirtolaisuuspolitiikan harjoittamiseen paran-
12826: mista tarkasteltaessa tuleekin pelkkien välityslu~ taa ja ministeriön roolia valtionhallinnon siirto-
12827: kujen lisäksi ottaa huomioon myös työnvälityksen laisuusasioiden koordinoijana korostaa ministe-
12828: kautta työtä hakeneiden määrät. Tällä hetkellä riön yleiselle osastolle 1.9.1985 perustettu siirto-
12829: työvoimaan kuuluvista paluumuuttajista valtaosa laisuuskysymyksiä yhteensovittavan neuvottele-
12830: on yhteydessä Suomen työnvälitykseen jossain van virkamiehen toimi sekä 22.11.1985 annettu
12831: muuton vaiheessa. Ruotsista työnvälitysten kaut- asetus siirtolaisuusasiain neuvottelukunnasta
12832: ta työtä hakeneiden määrän väheneminen johtuu (886/85).
12833: siellä koko 1980-luvun vallinneesta vaikeasta
12834: työllisyystilanteesta ja Ruotsin työvoimaviran- Työllisyyskoulutus. Työvoimaministeriö ilmoit-
12835: omaisten pyrkimyksestä työllistää ensisijaisesti jo taa, että se on ryhtynyt seuraaviin toimenpitei-
12836: maassa olevat työttömät. Viime vuosina Ruotsiin siin, joilla voidaan arvioida olevan myös koulu-
12837: työhön sijoittuneet ovat pääosin olleet hyvinkou- tuksen keskeyttämiseen vähentävää vaikutusta.
12838: lutettuja ja kielitaitoisia. Työllisyyskoulutuksen keskeyttäneiden seuran-
12839: Suomen ja Ruotsin työvoimaviranomaisilla on taa on tehostettu siten, että keskeyttämisen syyt
12840: jatkuvaa yhteistyötä maiden välisen työnvälityk- tilastoidaan. Tiedon keskeyttämisen syystä antaa
12841: sen kehittämiseksi. Vuonna 1983 käynnistyi ko- kurssin järjestäjä.
12842: keilu atk-pohjaisesta työpaikkatietojen vaihdosta. Koulutukseen osoittamismenettelyä ja kursseil-
12843: Tällä hetkellä Helsingin työvoimatoimistolla on le valintaa pyritään kehittämään siten, että työlli-
12844: yhteys Ruotsin työpaikkarekisteriin. Toimintaa syyskursseille valikoituu oppilaita, joiden koulu-
12845: tullaan laajentamaan myös muille paikkakunnil- tusmotivaatio on hyvä. Lisäksi pyritään siihen,
12846: 48
12847:
12848: että koulutukseen ohjautuu henkilöitä, joiden tyksen ja lainmuutos vahvistettiin 24.1.1986 (85 1
12849: koulutustarve on suurin ja mahdollisuudet sijoit- 86).
12850: tua avoimille työmarkkinoille ilman lisäkoulutus- Työllisyyskurssin keskeyttämisten määrä johtuu
12851: ta ovat vähäisimmät. Työllisyyskoulutuksen osoit- varsin paljon työllisyyskoulutuksen oppilaiden
12852: tamis- ja valintamenettelyä koskevan ohjeiston elämäntilanteesta. Taloudellisesta ja sosiaalisesta
12853: tarkistus ja uudistus aloitettiin työvoimaministe- tilanteesta johtuvia keskeyttämisiä on pyritty vä-
12854: riössä syksyllä 1985. hentämään sosiaalikuraattorien avulla. Toistai-
12855: Työvoimapoliittinen ministerivaliokunta on seksi näitä toimia on perustettu kurssikeskuksiin
12856: 15.5 .1985 tehnyt työvoimaministeriön esityksestä vasta muutama.
12857: päätöksen työllisyyskoulutuksen joustavuuden li- Oppilasvalintaa on työvoimaministeriön ja am-
12858: säämisestä ja päätöksenteon nopeuttamisesta. Tä- mattikasvatushallituksen yhteistyönä kehitetty
12859: män päätöksen mukaan ammattikasvatushallitus järjestämällä kurssien valintaryhmille tarpeellista
12860: muuttaa kurssikeskusten opetustyötä koskevaa koulutusta. Lisäksi useilla aloilla käytössä olevan
12861: ohjeistoa siten, että oppilasryhmäkoosta luovu- jatkuvan oppilaaksioton ja kurssikeskusten tunti-
12862: taan. Tällöin kursseille valinta voidaan tehdä kehysjärjestelmän avulla kurssikeskusten käyttö-
12863: tarkoituksenmukaisella tavalla, minkä voidaan aste on voitu keskeyttämisistä huolimatta pitää
12864: osaltaan arvioida vähentävän keskeyttämisiä. korkealla tasolla.
12865: Joustavuuden lisäämiseksi ja päätöksenteon Työvoimaministeriön toimeksiannosta on laa-
12866: nopeuttamiseksi koulutussuunnittelua ja päätök- dittu yhteenveto työllisyyskoulutukseen osallistu-
12867: sentekoa on tarkoitus siirtää hallinnossa keskus- neista oppilaista (18.5.1984). Yhteenvedon mu-
12868: hallinnosta työvoimapiiritasolle siten, että ala- kaan vain pieni osa työllisyyskurssin käyneistä
12869: kohtaiset ja alueelliset koulutustarpeet tulevat tulee työllisyyskurssille uudestaan ja heistäkin
12870: paremmin huomioonotetuksi. Tätä koskeva työl- suurin osa jatko- ja täydennyskoulutukseen.
12871: lisyyskoulutuslain muutos on jo hyväksytty. Raja Työvoimaministeriön ja ammattikasvatushalli-
12872: runkokurssien ja erilliskurssien välillä pyritään tuksen menettelytapaneuvottelujen tuloksena on
12873: häivyttämään ja koko työllisyyskoulutus suunnit- kertomuksen perusteluosassa mainituista hallin-
12874: telemaan alueellisia ja paikallisia koulutustarpei- toepäkohdista monin osin päästy. Lisäksi on
12875: ta vastaavaksi. Vuonna 1985 käynnistettiin pää- vuoden 1985 alussa aloitettu Tampereen, Mikke-
12876: töksenteon delegointikokeilu kolmen työvoima- lin ja Oulun työvoimapiirien alueen kurssikes-
12877: piirin alueella. kuksissa kokeilu, jossa työllisyyskurssien järjestä-
12878: Opetusministeriö toteaa, että hallitus on anta- misen suunnitteluvastuuta ja päätösvaltaa on siir-
12879: nut vuonna 1985 esityksen eduskunnalle laiksi retty aluetasolle.
12880: työllisyyskoulutuksesta annetun lain muuttami- Työvoimaministeriö ja opetusministeriö katso-
12881: sesta mm. siten, että ammattikurssin aloittamis- vat, että valtiontilintarkastajien kannanotto kurs-
12882: menettelyä nopeutettaisiin ja yksinkertaistettai- sikeskusten siirtämisestä valtion hallintaan on
12883: siin. Ehdotuksen mukaan päätöksen kurssin laajaa selvitystä vaativa toimenpide eikä asiaan
12884: aloittamisesta voisi eräissä tapauksissa tehdä am- ole tässä vaiheessa mahdollista ottaa tarkempaa
12885: matillinen kurssikeskus. Eduskunta hyväksyi esi- kantaa. Asiaa on tarkoitus ryhtyä selvittämään.
12886:
12887:
12888:
12889:
12890: Ympäristöministeriön hallinnonala
12891:
12892: Tällä kohtaa olevien huomautusten johdosta non perustamisesta lukien pyritty käytettävissä
12893: ympäristöministeriö sekä eräältä osin valtiova- olevin keinoin kehittämään niin, että virat ja
12894: rainministeriö ovat esittäneet mm. seuraavaa. toimet vastaisivat ministeriön tarpeita. Vuosien
12895: 1984 ja 1985 valtion tulo- ja menoarvioiden
12896: perusteella on virka- ja toimirakennetta osittain
12897: saatu muutetuksi Iakkauttamalla eräitä virkoja ja
12898: Ympäristöministeriö
12899: toimia ja perustamalla niiden sijaan tehtäviä
12900: Ympäristöministeriön perustaminen. Y mpäris- paremmin vastaavia uusia virkoja ja toimia. Jär-
12901: töministeriön henkilöstörakennetta on ministe- jestelyä on myös toteutettu perustamalla eräitä
12902: 49
12903:
12904: toimia ympäristöministeriöön ja lakkauttamaHa tutkimuskokonaisuuksien aikaansaaminen. Käy-
12905: niitä asuntohallituksessa. Tarvetta henkilöstöra- tännössä on kuitenkin usein edelleen jouduttu
12906: kenteen kehittämiseen on ympäristöministeriössä tyytymään suhteellisen suppeisiin perusselvityk-
12907: edelleen jossain määrin olemassa. siin, sillä määräraha jaetaan ympäristönsuojelun
12908: Myös vesi- ja ympäristöhallinnon uudelleen noin 15 lohkolle, joilla kaikilla on suuri tiedon-
12909: järjestämiseen liittyen selvitetään uudistuksen tarve.
12910: vaatimat henkilöstöjärjestelyt erikseen parhail- Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston tutki-
12911: laan käynnissä olevan jatkovalmistelun yhteydes- mus- ja selvitysmäärärahoista on käytetty suurin
12912: sä. osa jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä (27-29
12913: Ympäristöministeriön toiminnan alkuvaiheessa %) sekä ilmansuojelua (20-36 %) palvelevien
12914: on henkilöstökoulutuksessa kiinnitetty huomiota selvitysten teettämiseen. Prosenttiosuuksia lasket-
12915: henkilöstön perehdyttämiseen koko ministeriön taessa ei ole otettu huomioon vesiensuojelututki-
12916: tehtäväkenttään. Talvella 1984-1985 järjestet- muksen eikä määräaikaisen happamoitumispro-
12917: tiin ympäristöasioita suomalaisessa yhteiskunnas- jektin määrärahoja. Vuonna 1984 toteutettiin
12918: sa käsittelevä luentosarja. Lisäksi on koko henki- mm. ilmansuojelun rikkiselvitysten suunnittelu-
12919: löstölle järjestetty useita ministeriön ja sen osas- työryhmän mietinnössä (ympäristön- ja luonnon-
12920: tojen tehtäviä ja toimintaa esitteleviä teemapäi- suojeluosaston julkaisu C:2, 1984) esitetyt 10
12921: viä. Myös muussa koulutuksessa on ministeriön selvitystä. Vuonna 1985 alettiin toteuttaa laajaa
12922: toimintaan perehdyttäminen ollut yhtenä pääpe- viisivuotista maa- ja metsätalousministeriön kans-
12923: riaatteena. Muun muassa kielikoulutus on suun- sa yhteisesti rahoitettavaa happamoitumisprojek-
12924: niteltu tämä huomioon ottaen. tia.
12925: Säädösvalmisteluun liittyvää koulutusta on te- Ympäristönsuojelun laaja-alaista kehittämistä
12926: hostetusti pyritty hankkimaan Valtion koulutus- palveleviin hankkeisiin on kiinnitetty erityistä
12927: keskuksesta. Vuoden 1985 alussa järjestettiin huomiota. Tätä silmällä pitäen on pyritty kehit-
12928: myös ministeriön sisäinen säädösvalmistelun kou- tämään ympäristön seurantajärjestelmää, siihen
12929: lutuspäivä. Tällaista sisäistä koulutusta tullaan liittyvää ympäristötietojärjestelmää sekä ympäris-
12930: jatkamaan. tövaikutusten arviointia. Vuonna 1985 valmistui
12931: Ympäristöministeriö on vuonna 1984 yhteis- ehdotus ympäristön tilan seurantaohjelmaksi
12932: työssä tieteellisen informoinoin neuvoston kanssa (ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu
12933: ja osittain sen rahoituksella selvittänyt tietopalve- A: 39, 1985) sekä ympäristötietojärjestelmän ke-
12934: lun kehittämistä, johon liittyy myös kirjasto ja hittämisohjelma (ympäristön- ja luonnonsuoje-
12935: sen toimintojen järjestäminen. Suunnitelman luosaston julkaisu D:12, 1985). Samoin on tänä
12936: mukaan tietopalvelun petustehtävät sijoitettaisiin vuonna laadittu ulkoilututkimuksen kehittämis-
12937: kirjaston yhteyteen. ohjelma. Sen toteuttaminen edellyttäisi ulkoilu-
12938: Ympäristöministeriön toimialaa palveleva tut- tutkimusmäärärahojen lisäämistä.
12939: kimus voidaan jakaa kolmeen lohkoon. Nämä Ympäristöministeriö pyrkii solmimaan yhteis-
12940: ovat ympäristöntutkimus, kaavoitus- ja rakennus- työsopimukset toimintansa kannalta keskeisim-
12941: tutkimus sekä asuntotutkimus. Ympäristöntutki- pien tutkimuslaitosten kanssa. Y mpäristöminis-
12942: muksen edistäminen on eräs ministeriön keskei- teriön ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
12943: sistä tavoitteista. Tutkimukseen osoitetut määrä- ympäristönsuojeluteknologiaa koskevan tutki-
12944: rahat ovat kuitenkin olleet rajoitetut. musyhteistyön järjestämistä pohtinut työryhmä
12945: Luonnonsuojelua palveleva tutkimus budjetoi- ehdotti vuonna 1984 (ympäristön- ja luonnon-
12946: tiin kokonaisuudessaan ympäristöministeriön suojeluosaston julkaisu C:5, 1984), että ministe-
12947: pääluokkaan ensimmäisen kerran vuonna 1984 ja riö ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus solmisi-
12948: vesiensuojelututkimus vuonna 1985. Ympäris- vat yhteistyösopimuksen. Merentutkimuslaitok-
12949: tönsuojelun eri lohkojen budjetoiminen samaan sen kanssa on vuonna 1985 tehty tutkimusyhteis-
12950: pääluokkaan on parantanut tutkimuksen yhteen- työn kehittämistä koskeva sopimus. Geologian
12951: sovittamista. Vesiensuojelututkimuksen määrära- tutkimuskeskuksen kanssa neuvotellaan vastaa-
12952: hat on vuonna 1985 lähes kokonaisuudessaan vanlaisesta sopimuksesta.
12953: osoitettu vesihallituksen käyttöön siellä meneil- Kaavoitus- ja rakennustoimen tutkimus- ja
12954: lään olevien tutkimushankkeiden jatkamiseen. kehittämistyön lisääminen on ympäristöministe-
12955: Ministeriön ympäristön- ja luonnonsuojelu- riössä asetettu erääksi painopistealueeksi. Myös
12956: osasto on teettänyt vuosittain noin 100 tutkimusta tutkimusmäärärahojen lisääminen tältä osin olisi
12957: tai selvitystä. Tavoite on ollut entistä laajempien ympäristöministeriön käsityksen mukaan tarpeel-
12958:
12959: 7 360496T
12960: 50
12961:
12962: lista. Kaavoitus- ja rakennusalalla toimii useita ten, että korkotukilaina voidaan myöntaa pa1ts1
12963: eri tutkimusyksiköitä, joiden toiminnan yhteen- vuokra-asunnon hankkimiseen myös sen rakenta-
12964: sovittaminen on tärkeätä. Yhteensovittamista miseen ja peruskorjaamiseen. Vuonna 1985 lisät-
12965: edistää ympäristöministeriön yhteydessä toimiva tiin lainoitettavien vuokra-asuntojen maara
12966: kaavoitus- ja rakennustutkimuksen neuvottelu- 10 000 asuntoon ja jatkettiin toimenpiteitä ta-
12967: kunta, jonka toimintaa on pyritty kehittämään. loudellisissa vaikeuksissa olevien aravavuokratalo-
12968: jen aseman helpottamiseksi. Periaatepäätöksen
12969: Eräiden asuntotoimen lainsäädäntöhankkeiden mukaan hallitus antaa eduskunnalle esitykset
12970: valmistelu. Valtiontilintarkastajat ovat pitäneet aravavuokratalojen verotuksen tarkistamiseksi
12971: tärkeänä sitä, että asuntopoliittisen tavoitelain sekä peruskorjausvarausten mahdollistamiseksi
12972: ohella ympäristöministeriössä valmistellaan sel- asuntoyhteisöjen ja asuintaloja ylläpitävien yhtei-
12973: laista asuntotuotantolain kokonaisuudistusta, jo- söjen verotuksessa. Hallitus on sittemmin energia-
12974: ta toinen lakivaliokunta (II LaVM n: o 4 11981 verotuksen uudistuksen yhteydessä tehnyt
12975: vp.) on mietinnössään edellyttänyt. Tämä koko- 30.4.1986 asumiskustannuksia koskevan peri-
12976: naisuudistus on vireillä ympäristöministeriössä. aatepäätöksen, johon sisältyy mm. esityksen anta-
12977: Hallitus antoi keväällä 1985 eduskunnalle esityk- minen eduskunnalle laiksi asuintalovarauksesta ve-
12978: sen laiksi asunto-olojen kehittämisestä ja laiksi rotuksessa. Esityksen tarkoituksena on mm. paran-
12979: asuntotuotantolain muuttamisesta (HE n:o 50/ taa vuokratalojen tuloksentasausta ja peruskorjaus-
12980: 1985 vp.). Eduskunta hyväksyi lait ja ne on mahdollisuuksia. Asiaa valmistellaan valtiovarain-
12981: vahvistettu 29.11.1985 (919 ja 920/85). ministeriössä. Esitykset on tarkoitus antaa eduskun-
12982: Ympäristöministeriö toteaa, että vanhojen nalle vuoden 1986 aikana.
12983: vuokratalojen muuttaminen omaksilunastamis-
12984: kelpoisiksi asunto-osakeyhtiöiksi on ollut ongel-
12985: mallista nykyisten leimaverosäännösten vuoksi. Vesiensuojelun nykytila. Valtion vuoden 1986
12986: Ympäristöministeriö on kiinnittänyt valtiovarain- tulo- ja menoarvion mukaan vesihallitus siirre-
12987: ministeriön huomiota asiaan ja lisäksi asia on tään yleishallinnollisesti ympanstommtsteriön
12988: ollut esillä alue- ja ympäristöpoliittisessa ministe- alaisuuteen 1.10.1986 muodostamalla siitä vesi-
12989: rivaliokunnassa 21. 5. 198 5. Asiaa selvitetään val- ja ympäristöhallitus. Samalla vesipiirien vesitoi-
12990: tiovarainministeriössä. Lisäksi vuokra-asuntojen mistoista muodostetaan vesi- ja ympäristöpiirit.
12991: omaksilunastamista koskevan lain muuttaminen Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen liit-
12992: järjestelmän kehittämiseksi ja yksinkertaistami- tyvänä annettiin 11.10.1985 eduskunnalle halli-
12993: seksi on parhaillaan valmisteilla ympäristöminis- tuksen esitys vesi- ja ympäristöhallintoa koske-
12994: teriössä. vaksi lainsäädännöksi. Eduskunta hyväksyi lain ja
12995: Hallitus antoi 14.9.1984 eduskunnalle esityk- se on vahvistettu 17.1.1986 (24/86). Laki merkit-
12996: sen huoneenvuokralainsäädännön uudistamisesta see vesi- ja ympäristöhallinnon uudelleen järjes-
12997: (HE n:o 15111984 vp. ). Ehdotuksessa uudeksi tämistä 1.10.1986 lukien ympäristönsuojeluteh-
12998: huoneenvuokralaiksi sekä vuokranantajan että tävien hoidon tehostamiseksi valtion keskushal-
12999: vuokralaisen edut on otettu huomioon ja niiden linnossa sekä nykyistä tarkoituksenmukaisemman
13000: välillä on pyritty löytämään sellainen tasapaino, tehtäväjaon toteuttamiseksi maa- ja metsätalous-
13001: että asunnon vuokralle antaminen olisi nykyistä ministeriön ja ympäristöministeriön välillä vesi-
13002: kiinnostavampaa ja että vuokralla asuminen olisi asioiden hallinnossa.
13003: asumiskustannukset ja asumisturvallisuus huo- Nykyisten tehtävien lisäksi ympäristöministe-
13004: mioon ottaen todellinen vaihtoehto omistusasun- riön hallinnonalaan tulisi kuulumaan mm. vesien
13005: non hankkimiselle. Päättäessään huoneenvuokra- käytön, hoidon ja suojelun kokonaissuunnittelu,
13006: lainsäädännön uudistamista koskevan esityksen tutkimustoiminta, vesien virkistyskäytön edistä-
13007: antamisesta hallitus teki periaatepäätöksen myös mistehtävät, vesitutkimus kokonaisuudessaan
13008: muista toimenpiteistä vuokra-asuntojen tarjon- sekä vesilain mukainen katselmustoiminta. Maa-
13009: nan elvyttämiseksi. Sen mukaisesti vuokratulosta ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kuului-
13010: tehtävän omaisuustulovähennyksen määrä koro- si edelleen mm. tulvasuojelua, maankuivatustoi-
13011: tettiin vuoden 1985 alusta 6 000 markkaan. Peri- mintaa, vedenhankintaa ja viemäröintiä sekä
13012: aatepäätöksen mukaisesti myös tarkistettiin kulu- käyttö- ja kunnossapitotoimintaa koskevien teh-
13013: van vuoden maaliskuun alusta voimaantulleella tävien hoito. Maa- ja metsätalousministeriö oh-
13014: lailla (62185) vuokra-asuntojen hankintaan jaisi ja valvoisi näiden tehtävien hoitoa vesi- ja
13015: myönnettävien lainojen korkotukijärjestelmää si- ympäristöhallinnossa. Vesi- ja ympäristöhallin-
13016: 51
13017:
13018: nolle ehdotetaan annettavaksi uusina tehtävinä Jatkovalmistelun yhteydessä on tarkoitus selvit-
13019: jätehuoltoon, alusöljyvahinkojen torjuntaan ja tää erikseen uudelleenjärjestelyyn liittyvät mah-
13020: ympäristöntutkimukseen liittyviä tehtäviä. Sa- dolliset organisaatiomuutokset ja henkilöstöjär-
13021: malla ministeriöiden asemaa hallinnon johtoyk- jestelyt. Erikseen selvitetään myös yleisen edun
13022: sikkönä, erityisesti suhteessa keskusvirastoon vah- valvonnan järjestäminen vesi- ja ympäristöhallin-
13023: vistetta1s11n. non alalla.
13024:
13025:
13026:
13027:
13028: Paikallistarkastukset
13029:
13030: Edustustot män liberalisointipakettinsa luvaten eräitä tullin-
13031: alennuksia välittömästi. Heinäkuun lopulla 1985
13032: Ulkoasiainministeriö ja eräältä osin valtiova- julkistettiin varsinainen toimintaohjelma. Paitsi
13033: rainministeriö ovat tällä kohtaa olevien huomau- noin 1 800 tuotteen tullinalennuksia lupaa mai-
13034: tusten johdosta esittäneet mm. seuraavaa. nittu ohjelma parannuksia myös standardien ja
13035: muiden ei-tullinkaltaisten kaupan esteiden alal-
13036: Suomen kauppavaihto. Valtiontilintarkastajat la, palvelujen kaupan alalla, korkean teknologian
13037: ovat eritelleet varsin tarkkaan niitä esteitä, jotka tuotteiden kaupassa, julkisissa hankinnoissa ja
13038: ovat jarruttaneet ja jarruttavat kaupankäyntiäm- jopa tuonnin luototuksessakin. Niin ikään luva-
13039: me Japanin kanssa. Kyseiset vaikeudet ovat hyvin taan ohjelmassa liberalisoida Japanin pääoma-
13040: myös ulkomaankauppaviranomaistemme tiedos- markkinoita, edistää ulkomaisia investointeja,
13041: sa, sillä muodostavathan ne kokonaisuutena ot- rohkaista kotimaista kulutusta nimenomaan
13042: taen ja yhdistettynä mm. Japanin valtaviin kaup- tuontituotteiden suhteen ja korottaa jopa jenin
13043: paylijäämiin ja niiden ratkaisemiseksi omaksut- arvoakin edellyttäen, että Japanin yritykset tällä
13044: tuihin erilaisiin GATTin ulkopuolisiin bilateraa- alalla johtavat korkojen alennuksiin eräillä muilla
13045: lijärjestelyihin erään vakavimmista uhkista koko tahoilla (USA:ssa).
13046: multilateraalisen kauppajärjestelmän uskottavuu-
13047: delle ja säilymiselle. Vaikeutemme ovat osa sitä Kyseisen ohjelman käytännön merkitys Suo-
13048: suurta kokonaisuutta, johon nyt ollaan hakemas- men kannalta ei ole vielä täysin selvillä. Varsin
13049: sa ratkaisuja mm. valmisteilla olevan uuden laajoja asiakirjoja ja tuoteluetteloita tutkitaan
13050: GATT-kierroksen avulla. parhaillaan eri viranomaisissa ja elinkeinoelämän
13051: Japani on omalta osaltaan tietoinen siitä kasva- järjestöissä. Alustavia tietoja on toistaiseksi saatu
13052: vasta paineesta, joka kohdistuu sen suljettuja vasta tulliviranomaisilta. Niiden mukaan
13053: markkinoita kohtaan. Erilaisissa kansainvälisissä 30.7.1985 ja sitä ennen vuonna 1985 julkistetut
13054: kokouksissa se on saanut kuulla toistuvia syytök- tullinalennukset koskisivat tuotekohtaisesti noin
13055: siä juuri niistä asioista, joihin valtiontilintarkasta- puolta viennistämme Japaniin.
13056: jatkin kiinnittävät huomiota. Markkinoiden sul- Toisaalta on kuitenkin todettava, että kaupalla
13057: keutuneisuuden lisäksi myös Japanin yleinen ta- punnittu tosiasiallinen tullitason alennus on Ja-
13058: louspolitiikka on ollut syytösten kohteena. Japani panin jo sinänsä suhteellisen matalasta keskimää-
13059: on vastannut tähän kritiikkiin julkistamaila vuo- räisestä tullitasosta (4-6 %) johtuen jokseenkin
13060: desta 1982 lähtien puolisen tusinaa erilaisia lä- pieni. Vaikka tullitasoa alennetaankin ohjelman
13061: hinnä tulleihin kohdistuneita kaupan liberalisoi- mukaisissa tuotteissa 20 prosentilla, tosiasiallinen
13062: mispaketteja. Niissä ei Suomen kaltaisten pien- alennus on noin yhden prosenttiyksikön luokkaa.
13063: ten maiden toivomuksia ole kuitenkaan voitu Rahalla (=Japanin Suomesta tuomien tuotteiden
13064: ottaa huomioon. tullinkannolla) mitaten kyseessä olisi tullirasituk-
13065: Bonnissa vuoden 1985 alussa pidettyä läntisten sen supistuminen 25 milj. markasta 20 milj.
13066: maiden huippukokousta voidaan kuitenkin pitää markkaan vuodessa. Näin ollen onkin ilmeistä,
13067: eräänlaisena käännekohtana tässä kehityksessä. että ohjelman muut osat tulevat olemaan kannal-
13068: Kokouksessa annettujen lupausten pohjalta Japa- tamme merkityksellisempiä kuin tullinalennuk-
13069: ni julkisti jo huhtikuun 1985 alussa viimeisim- set.
13070: 52
13071:
13072: Mitä sitten Suomen ja Japanin väliseen kaup- paniin tekemän vierailun yhteydessä. Vierailun
13073: paan tulee, voidaan siinä vuoden 1984 osalta seurauksena matkusti huhtikuussa 1985 Tokioon
13074: kirjata se myönteinen piirre, että vajeen kasvu suomalainen teknologiavaltuuskunta ja heinä-
13075: hidastui selvästi vientimme arvon kasvettua edel- kuun lopulla allekirjoitettiin maittemme välillä
13076: lisvuodesta 31 prosentilla ja ylitettyä ensi kerran teknologista tutkijanvaihtoa ja yhteistyöprojekte-
13077: 1 miljardin rajan samalla kun tuonnin arvo ja koskeva "Memorandum of Understanding".
13078: selvästi hidastui. Vuonna 1985 viennin arvo kas- Edelleen mainittakoon Japanin viranomaisten
13079: voi edellisvuodesta 18 prosenttia ja tuonnin arvo ja elinkeinoelämän kasvanut kiinnostus EFT Aa
13080: vain 3 prosenttia. Maittemme välisen kaupan kohtaan. EC:n ohella japanilaiset ovat löytämässä
13081: vajeen (vuonna 1985 3 085 milj. markkaa) kasvu myös EFTA-maat kiinnostavinaja potentiaalisina
13082: näyttää pysähtyneen ja vuonna 1985 kääntyneen kauppa- ja yhteistyökumppaneina Euroopassa.
13083: lievään laskuunkin. Valitettavaa kehityksessä oli Osoituksena tästä ovat mm. asianomaisten japa-
13084: edelleenkin se, että suurimmat viennin kasvulu- nilaistahojen ja Tokiossa olevien EFTA-maiden
13085: vut kirjattiin raaka-ainepuolella, mutta merkittä- edustustojen säännönmukaiset, joskin epäviralli-
13086: viin kasvulukuihin yltivät jo teollisuustuotteetkin set tapaamis- ja informaatiotilaisuudet. Vielä
13087: samoin kuin elintarvikkeet. konkreettisemmin tämä kiinnostus tuli esille
13088: Kampanjatoiminta Japaniin säilyy vuonna huhtikuussa 1985, jolloin Japanin teollisuusliiton
13089: 1986 vuoden 1985 tasolla. Tapahtumat keskitty- valtuuskunta vieraili Suomessa ja muissa EFTA-
13090: vät enemmän kulutustavarateollisuuden puolelle. maissa. Vaikka käytännön tulokset tästä yhteis-
13091: Toisaalta voidaan sanoa, että monet merkittävät työstä vielä puuttuvatkin, onnistuneesti hoidet-
13092: suomalaiset yritykset ovat viime vuosien kuluessa tuna se voi sellaisiin hyvinkin johtaa. Yksin
13093: avanneet toimiston Japanissa. Yhteensä 20 suo- Japanin suuntaan toimiessaan EFTA-maat ovat
13094: malaisella yrityksellä on toimisto Japanissa, joista pieniä tekijöitä, yhdessä toimien eivät.
13095: noin 15 on varsinaisia teollisia yrityksiä. Inves-
13096: tointitavarapuolella ei kuitenkaan ole esiintynyt Kiinan kansantasa v a 1ta . Kiinan kan-
13097: kovin suurta aktiivisuutta kampajatoimintaan Ja- santasavalta on viime vuosien aikana kohonnut
13098: panissa. Kun vertaa toimintaa esim. Kiinaan tai erääksi Suomen Aasian alueen tärkeimmistä vien-
13099: ASEAn maihin, ei voi välttyä ajatukselta, että timarkkinoista. Kertomusvuoteen verrattuna
13100: yrityksillä on jatkuvasti tietyntyyppistä rimakau- Suomen vienti Kiinan kansantasavaltaan kasvoi
13101: hua Japanin markkinoita kohtaan. vuonna 1984 ennätykselliset 100 % 519 milj.
13102: Viranomaiset ja Suomen Ulkomaankauppaliit- markkaan. Tuonti pysyi kertomusvuoden tasolla
13103: to ovat ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan ollen 186 milj. mk.
13104: tehneet kaiken voitavansa vienninedistämisen Vuonna 1985 Suomen viennin arvo Kiinaan oli
13105: rintamalla. 584 milj. markkaa ja vastaava tuootimme arvo
13106: Valtiontilintarkastajat viittaavat mm. tarpee- 216 milj. markkaa.
13107: seen lisätä Suomen ja Japanin välistä teknologis- Teollinen ja teknologinen yhteistyö ovat nous-
13108: ta, kaupallista ja teollista kanssakäymistä ja ko- seet entistä keskeisemmin esiin taloussuhteiden
13109: rostavat, että ulkomaankauppaliiton ja vientijär- kehittämisessä Kiinan kanssa. Kertomusvuoden
13110: jestöjen välityksellä yrityksille tulee tehokkaasti jälkeen on saatettu voimaan Suomen ja Kiinan
13111: tiedottaa vientimahdollisuuksista ja viennin lisää- välinen investointisuojasopimus sekä allekirjoitet-
13112: misedellytyksistä. tu kaksinkertaisen verotuksen ehkäisevä sopi-
13113: Näihin päämäärin on pyritty viime aikoina mus. Tieteellis-teknistä yhteistyötä koskeva sopi-
13114: paitsi normaalien diplomaattikanavien kautta mus on tarkoitus allekirjoittaa syksyn 1986 kulu-
13115: myös mm. suomalais-japanilaisissa taloudellisissa essa.
13116: bilateraalikonsultaatioissa. Ensimmäiset tämän Suomen ja Kiinan väliseen kauppa- ja TTT-
13117: kaltaiset konsultaatiot käytiin syksyllä 1984 Hel- sopimukseen perustuvien sekakomissioiden 4.
13118: singissä sopien samalla, että niitä tullaan jatka- yhteiskokous pidettiin Beijingissä toukokuussa
13119: maan säännöllisesti vuoden tai kahden välein. 1986. Kokouksessa tarkasteltiin maittemme välis-
13120: Kauppapoliittiset yhteistyökysymykset olivat ten kauppa- ja taloussuhteiden nykytilaa ja nii-
13121: esillä myös Japanin ulkoministerin huhtikuussa den tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Seka-
13122: 1985 Suomeen tekemän virallisen vierailun yh- komission alaisuudessa toimii kolme pysyvää työ-
13123: teydessä. ryhmää erityisalojen yhteistyön edistämiseksi.
13124: Teknologiayhteistyö oli varsin näkyvästi esillä Myös taloudellisen alan vierailuvaihto ja suo-
13125: kauppa- ja teollisuusministerin syksyllä 1984 Ja- malaisten yritysten aktiivisuus ovat selvästi lisään-
13126: 53
13127:
13128: tyneet Kiinan markkinoilla. Suomalaiset yritykset huhtikuussa 1984 uusi tekstiilituotteiden tuontia
13129: ja yritysryhmät ovat järjestäneet lukuisia omien säätelevä sopimus Helsingissä. Sopimus on vOI-
13130: alojensa seminaareja ja symposiumeja Kiinan massa vuoden 1986 loppuun saakka.
13131: markkinoilla. Lisäksi yritykset ja teollisuus ovat
13132: esittäytyneet Ulkomaankauppaliiton organisoi- Korean tasavalta. Kertomusvuoden jäl-
13133: missa vienninedistämiskampanjoissa Kiinassa. keen kasvusuuntaus Suomen ja Korean tasavallan
13134: Välttämättömänä edellytyksenä yhteistyön li- välisessä kaupassa on jatkunut. Vuonna 1984
13135: säämiselle Kiinan kansantasavallan kanssa on mo- vientimme arvo Korean tasavaltaan oli 338 milj.
13136: nipuolisempien rahoitusjärjestelyjen kehittämi- mk eli 69 % suurempi kuin edellisvuonna.
13137: nen ja nimenomaan ns. sekarahoituksen mahdol- Tuootimme arvo sieltä oli 295 milj. mk eli 10 %
13138: listaminen. Suomen hallitus on tehnyt peri- suurempi kuin vuonna 1983. Vuonna 1985 vien-
13139: aatepäätöksen kehitysluotan myöntämisestä Kii- timme arvo kasvoi 396 milj. markkaan. Tuootim-
13140: nalle. Yhteensä noin 150 milj. markan Iuotosta me arvo supistui hieman edellisvuodesta 284
13141: 50 milj. mk tulee ulkoasiainministeriön kehitys- milj. markkaan.
13142: yhteistyöosaston varoista ja loput 100 milj. mark- Suomen ja Korean tasavallan välisiä kaupallis-
13143: kaa on normaalia OECD-ehtojen mukaista Suo- taloudellisia suhteita on pyritty kehittämään
13144: men Vientiluotto Oy:n luottoa. uusin kauppapoliittisin ja kaupallisin toimenpi-
13145: Englanninkielentaitoisten tulkkien huomatta- tein myös kertomusvuoden jälkeen.
13146: vasta ylikysynnästä johtuen Pekingin suurlähetys- Ulkomaankauppaministeri vieraili tammikuus-
13147: tö ei pysty palkkaamaan riittävän korkeatasoisia sa 1984 Korean tasavallassa neuvottelemassa mai-
13148: tulkkeja omaan ja suomalaisten yritysten käyt- den välisten taloussuhteiden kehittämisestä. Suo-
13149: töön. Huomiota tulisikin kiinnittää suomalaisten men ja Korean tasavallan välille allekirjoitettiin
13150: kiinankielen kääntäjien ja tulkkien koulutuk- 25.1.1984 Memorandum of Understanding-sopi-
13151: seen. musasiakirja yhteistyöstä energia-alalla. Suomen
13152: kauppaviranomaisten ja suomalaisyritysten yh-
13153: Hongkong . Kertomusvuoden jälkeen Suo- teistoimesta järjestettiin Söulissä tammikuussa
13154: men ja Hongkongin välinen kauppavaihto on 1984 energia-alan symposium. Sopimusasiakirjaa
13155: kehittynyt edelleen ripeästi. Vuonna 1984 Suo- on sovellettu käytäntöön antamalla korealaisille
13156: mesta vietiin Hongkongiin 280 milj. markan energia-alan jatkokoulutusta Suomessa kahdessa
13157: arvosta eli 88 % enemmän kuin edellisvuonna. erässä, syksyllä 1984 ja keväällä 198 5.
13158: Tuootimme arvo Hongkongista oli vastaavasti Suomen ja Korean tasavallan väliseen TTT-
13159: 315 milj. mk eli 19 % suurempi kuin vuonna sopimukseen perustuvan sekakomission kolmas
13160: 1983. Samalla kauppatase Hongkongin kanssa kokous pidettiin syyskuussa 1984 Söulissä. Ko-
13161: tasapainottui edellisvuosia paremmin. Vuonna kouksessa selvitettiin edelleen taloudellisen, kau-
13162: 1985 kauppavaihdon kasvukehitys taittui niin, pallisen, teollisen ja teknologisen yhteistyön
13163: että vientimme arvo oli 217 milj. markkaa ja mahdollisuuksia maiden kesken eri aloilla sekä
13164: tuootimme arvo 302 milj. markkaa. työstettiin eteenpäin joitakin näköpiirissä olevia
13165: Kauppapoliittisia ja kaupallisia toimia Suomen yhteishankkeita.
13166: ja Hongkongin välisten taloussuhteiden kehittä- Oma merkityksensä myös kaupallis-taloudellis-
13167: miseksi on jatkettu ja tehostettu kertomusvuoden ten suhteiden aktivoimisessa on sillä, että Suo-
13168: jälkeen. Hongkongiin perustettiin uusi kaupalli- men virallisessa edustautumisessa Korean tasaval-
13169: sen sihteerin toimisto toukokuussa 1984. lassa Söulissä toimiva edustusto korotettiin varsi-
13170: Ulkomaankauppaministeri vieraili huhtikuussa naiseksi suurlähetystäksi 1.6.1985 alkaen. Resi-
13171: 1985 Hongkongissa neuvottelemassa alueen dentti suurlähettiläs aloitti työnsä Söulissä helmi-
13172: kauppaviranomaisten kanssa Suomen ja Hong- kuussa 1986.
13173: kongin välisten kauppa- ja taloussuhteiden kehit- Ulkomaankauppaministeri vieraili Korean tasa-
13174: tämisestä. Viralliseen valtuuskuntaan kuului vallassa toukokuussa 1986 neuvottelemassa mai-
13175: mm. Ulkomaankauppaliiton ja teollisuuden toi- den välisen kaupan ja talousyhteistyön edelleen
13176: mialaliittojen edustajia. Ministeriä seurasi vierai- kehittämisestä. Mukana seurasi yritysedustajien
13177: lumatkalla myös yritysjohtajien valtuuskunta. valtuuskunta.
13178: Suomi on päättänyt ottaa Hongkongin GSP-
13179: edunsaajamaiden piiriin 1.5.1985 alkaen Hong- Tokion suurlähetystö. Toiminnan k e h i t-
13180: kongin pyydettyä näitä tullietuuksia Suomelta. t ä m i ne n . Ulkoasiainministeriön mukaan To-
13181: Suomen ja Hongkongin välille neuvoteltiin kion suurlähetystön lähetetyn henkilökunnan
13182: 54
13183:
13184: paikalliskorotuksessa on 1980-luvun alkupuolella tiovarainministeriö pitää tätä perustelua edelleen
13185: huomioitu jenin kurssin muutokset täysimääräisi- hyväksyttävänä.
13186: nä siten, että markkamääräinen paikalliskorotus Valtiontilintarkastajat katsovat, että ulkomais-
13187: on kasvanut jenin kurssinousua vastaavasti. In- ten kiinteistöhankintojen tulee perustua alue-
13188: flaatiota ei vastaavana aikana ole voitu ottaa vaihtoihin. Valtiovarainministeriön käsityksen
13189: huomioon, koska ulkoasiainministeriön hintatie- mukaan kiinteistöjen vaihdolla saavutetaan
13190: dustelujen mukaan Tokion kalleusluokitus oli useimmiten hyvä lopputulos. Tokion poikkeuk-
13191: aikaisempien, ainoastaan inflaatiokehitykseen pe- sellisen tonttipulan vuoksi vaihto oli selvästi
13192: rustuneiden tarkistusten vuoksi vuonna 1981 valtion edun mukainen. Valtion saamaa tonttia
13193: noin 15 % ja kaksi vuotta myöhemmin vielä on pidettävä hyvänä eikä paremmasta ollut tietoa
13194: noin 6 % kalleustasoaan korkeammalla. Tämän pitkän lähes 10 vuotta jatkuneen valmisteluajan-
13195: jälkeen tapahtuneen inflaatiokehityksen perus- kin huomioon ottaen.
13196: teella korotettiin Tokion sijoitusta yhdellä kal- Valtiontilintarkastajien mielestä hankkeesta
13197: leusluokalla maaliskuussa 1985. Edustusmäärära- olisi tullut järjestää suunnittelukilpailu. Valtiova-
13198: hojen jaossa ministeriö on pyrkinyt ottamaan rainministeriö toteaa, että ulkomaan rakentami-
13199: huomioon toiminnan laajentumisen. Varsinkin sessa ei suunnittelukilpailujen käyttö ole ollut
13200: vierailujen yhteydessä järjestettyihin tilaisuuksiin tapana mm. siksi, että yleisesti ottaen ulkomaan
13201: on irroitettu erityismäärärahoja. olosuhteiden ottaminen huomioon kilpailussa on
13202: erittäin ongelmallista. Vireillä olevista hankkeista
13203: Suurlähetystörakennus . Ulkoasiain- vain Intian suurlähetystön rakennushanke perus-
13204: ministeriö toteaa, että Tokion suurlähetystön tuu kilpailuun, joka sekin pidettiin jo 1960-
13205: rakennushanke on toteutettu valtion rakennus- luvulla.
13206: hankkeista annettuja säännöksiä noudattaen ra- Valtiontilintarkastajien huomautukseen raken-
13207: kennushallituksen ja ulkoasiainministeriön yh- nuksen koon riittämättömyydestä on todettava,
13208: teistyönä sekä hankkeelle osoitettujen määräraho- että rakennus on ulkoasiainministeriön vahvista-
13209: jen puitteissa. Tontin vaihdon toteuttamisen man huoneohjelman mukainen, jonka laatimi-
13210: edellytykset arvioitiin silloisten vertailuperustei- seen oli käytettävissä, kuten edellä todettiin, lä-
13211: den mukaisesti sekä rakennushallituksessa että hes 10 vuoden aika. Se, että ulkoasiainminis-
13212: paikallisten asiantuntijoiden toimesta. teriö esitti ohjelmaan juuri ennen rakennustöi-
13213: Eräitä lähetystökiinteistössä ilmenneitä suun- den aloittamista muutaman huoneen lisäystä,
13214: nittelullisia ja toiminnallisia ongelmia on pyritty mikä olisi edellyttänyt aluevaihtosopimuksen
13215: yhteistyössä rakennushallituksen kanssa paranta- neuvottelujen uudelleen aloittamista, ei valtiova-
13216: maan kiinteistön valmistumisen jälkeen. Lisätila- rainministeriön mielestä ollut enää perusteltua.
13217: järjestelyjä tullaan suunnittelemaan sen mukaan
13218: kuin suurlähetystön toimintojen ja henkilöstön
13219: kasvu jatkossa edellyttää. Pekingin suurlähetystö. Edustuston toi-
13220: Valtiovarainministeriö esittää Tokion suurlähe- m i n ta . Pekingin suurlähetystön toiminnalliset
13221: tystön rakentamisen osalta seuraavaa. ongelmat liittyvät kiinteästi edustuston tilakysy-
13222: Hallituksen esityksessä (HE n:o 94/1978 vp.) mykseen. Tältä osin on käynnistymässä suunnit-
13223: Eduskunnalle laiksi oikeudesta luovuttaa valtion telu edustustokiinteistön lisärakentamiseksi ja pe-
13224: maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia esitet- ruskorjaamiseksi. Mm. valtiontilintarkastajien
13225: tiin mm: "Yleisistä luovutusedellytyksistä on viittaamat puhelinkeskusongelmat tullaan käsit-
13226: perusteltua poiketa ulkomailla olevien ulko- telemään tässä yhteydessä.
13227: maanedustuksen kiinteistöjen ja muun ulkomail-
13228: la olevan valtion maaomaisuuden luovutuksissa Suurlähettiläs Sundströmin pa-
13229: sikäli kuin on kysymys omaisuuden arvosta. Näis- m i s t ö . Pekingin suurlähetystössä oleva esineis-
13230: sä tapauksissa edullisten luovutusehtojen saami- tö on luetteloitu ja valokuvattu. Kansallismuseon
13231: nen edellyttää usein päätöksen tekemistä poik- edustajat ovat tutustuneet aineistoon ja ovat
13232: keuksellisen nopeasti. Luovutuksen tarkoituksena valmiit ottamaan osan esineistöä kokoelmiinsa.
13233: on yleensä uuden kiinteistön hankinnan mahdol- Asian käsittely on vireillä. Tarkoitus on välttää
13234: listaminen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ulko- edustavan esineistön kätkemistä varastoihin, kos-
13235: mailla olevaa valtion maaomaisuutta voidaan ka suurlähetystöjen ja erityisesti virka-asuntojen
13236: luovuttaa yleislain nojalla, vaikka sen arvo on edustustiloissa on jatkuvasti tällaisen esineistön
13237: suuri." Käytännön kokemusten perusteella val- tarvetta.
13238: 55
13239:
13240: Valtakirja suurlähettiläs Sundströmin testa- sivistävä peruskoulutus pyritään ensisijaisesti jär-
13241: mentin valvomista varten oli annettu asianajaja jestämään kunnan peruskoulussa. Tätä varten
13242: Eric Idestamille, joka oli sitä mieltä, ettei testa- kunta voi ylläpitää erityisluokkia tai niistä muo-
13243: mentti täytä laissa määrättyjä muotovaatimuksia. dostettua koulua. Jollei tämä ole mahdollista,
13244: Testamentin valvonnasta ei ole kuitenkaan mer- oppilas voidaan sijoittaa valtion ylläpitämään
13245: kintää Helsingin raastuvanoikeuden testamentti- näkövammaisten erityiskouluun. Jyväskylän nä-
13246: kortistossa. Testamenttia ei ole moitittu, joten kövammaisten koulu on tässä tarkoitettu valtion
13247: mahdollisen muotovirheen voidaan katsoa kor- ylläpitämä näkövammaisten erityiskoulu.
13248: jautuneen ja testamenttiin perustuvan oikeuden Koulun toiminta perustuu lakiin kuulovam-
13249: olevan voimassa. Syitä valvonnan laiminlyömi- maisten ja näkövammaisten kouluista (481/83).
13250: seen ei ole enää katsottu mahdolliseksi selvittää. Laki tuli voimaan 1.8.1985. Uudella lainsäädän-
13251: nöllä on luotu edellytykset koulun kehittämiselle
13252: oppilaiden vammaisuudesta johtuvia erityistar-
13253: Uudenmaan lääni
13254: peita vastaavasti.
13255: Poliisiopisto. Sisäasiainministeriö ilmoittaa, et- Vuonna 1982 oli kuurojen ja sokeainkoulujen
13256: tä pätevien hakijoiden puuttuessa poliisiopiston kalusto- ja opetusvälinehankintoihin varattu
13257: avoinna olevat toimet on nykyään täytetty virkaa 400 000 mk (29.55.70). Vuonna 1984 vastaava
13258: toimittavilla määräajaksi. Jotta poliisioppilaitos- määräraha on ollut 700 000 mk, vuonna 1985
13259: ten opettajan virat olisivat nykyistä haettavam- 630 000 mk ja vuonna 1986 930 000. Kouluhal-
13260: pia, on vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon perus- lituksen tehtävänä on jakaa kyseiset määrärahat
13261: tuen poliisiopiston johtajan ja eräiden opettajien kuuden oppilaitoksen kesken. Jyväskylän näkö-
13262: toimet muutettu C-palkkausjärjestelmästä A- vammaisten koulun osuus määrärahoista oli
13263: palkkausjärjestelmään. Samassa yhteydessä on vuonna 1984 100 000 mk ja vuonna 1985
13264: ammattiaineen opettajien ja nuorempien opetta- 130 000 mk. Määrärahoilla on hankittu mm.
13265: jien toimia muutettu ylikomisarion toimiksi ja näkövammaisille tarkoitettuja uusia teknisiä lait-
13266: oikeustieteellisten aineiden opettajien ja van- teita. Tästä huolimatta erityisopetuksessa käytet-
13267: hempien opettajien toimia opettajan ja yliopetta- tävien teknisten laitteiden hankintaan Jyväskylän
13268: jan toimiksi. Järjestelyt parantavat erityisesti käy- näkövammaisten koululle on lähivuosina jatket-
13269: tännön oppiaineiden kohdalla kenttähenkilöstön tava.
13270: siirtymistä opetustehtäviin ja opetushenkilöstön Kuulovammaisten ja näkövammaisten kouluis-
13271: siirtymistä kenttätehtäviin. Vireillä olevan virka- ta annetun lain 17 §: n mukaan normaalikoului-
13272: mieslainsäädännön uudistamisen toteutuminen hin integroitujen peruskoululaisten ja lukialais-
13273: tulee myös edistämään tätä. ten opetuksen ohjaus tulee järjestää sen kuulo-
13274: Kirjastonhoitajan toimen saamista poliisiopis- vammaisten tai näkövammaisten koulun toimes-
13275: toon on pidettävä tärkeänä. Kun kirjastonhoita- ta, jonka opetusministerö on tehtävään määrän-
13276: jan tointa ei kuitenkaan ole voitu pitää aivan nyt. Suomenkielisen opetuksen osalta tehtävän
13277: etusijalla poliisihallinnon uusien toimien tärkeys- hoitaminen on tarkoitus antaa Jyväskylän kuulo-
13278: järjestyksessä, ei tointa ole voitu toistaiseksi pe- vikaisten koululle ja Jyväskylän näkövammais-
13279: rustaa. Myöskään tutkijaa tai suunnittelijaa ei ole ten koululle. Jotta kyseessä olevien tehtävien
13280: samasta syystä voitu poliisiopistoon palkata. ohjaus ja koordinointi voidaan tarkoituksenmu-
13281: Ruotsinkielistä opetusmateriaalia on hankittu kaisella tavalla hoitaa, opetusministeriö on käyn-
13282: tulo- ja menoarvion momentin 26.60.29. 5 koh- nistänyt kyseisissä oppilaitoksissa henkilöstöra-
13283: dalla myönnetyistä määrärahoista. Määrärahoja ei kenteen uudistamisen. Jyväskylän näkövammais-
13284: ole ollut kuitenkaan riittävästi, jotta kaikki ruot- ten koulun kohdalla tilanne on vaikea etenkin
13285: sinkielisen opetuksen tarpeet olisivat tulleet tyy- hoitohenkilökunnan osalta. Koska kouluun ei ole
13286: dytetyksi. Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on saatu uusia virkoja ja toimia, on jouduttu turvau-
13287: tarkoitus esittää lisäystä ruotsinkielisen opetus- tumaan lähinnä työllistämisvaroin palkattuun ti-
13288: materiaalin tuottamiseksi ja suomenkielisen ma- lapäiseen henkilöstöön. Tällaisen henkilöstön
13289: teriaalin kääntämiseksi ruotsinkielelle. käyttö on kuitenkin vammaisten kouluissa ja
13290: asuntoloissa hankalaa, koska henkilöstön tulisi
13291: Keski-Suomen lääni tuntea työn erityisluonne, saada tarpeellinen
13292: koulutus vaativaan tehtävään ja hankkia tehtäväs-
13293: Jyväskylän näkövammaisten koulu. Opetusmi- sä tarpeelli~-:t erityistaidot, mm. pistekirjoituksen
13294: nisteriön mukaan näkövammaisen oppilaan yleis- tai viittomakielen taito. Vuonna 1985 Jyväskylän
13295: näkövammaisten koulussa vakinaistettiin yksi toi- Vuonna 1984 saamenkielisen oppimateriaalin
13296: mistosihteerin toimi. Henkilöstön vakinaistamis- julkaisemiseen osoitettiin valtion tulo- ja meno-
13297: ta on edellä todetun perusteella jatkettava myös arviossa 300 000 mk ja vuonna 1985 250 000 mk.
13298: lähivuosina. Saamenkielisessä opetuksessa tarvittavien oppikir-
13299: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon perustuen jojen valmistamista on syytä edelleen jatkaa tar-
13300: on sekä Jyväskylän kuulovikaisten että Jyväskylän koitukseen osoitettavien määrärahojen puitteissa.
13301: näkövammaisten koulusta lakkautettu asuntolan- Oikeusministeriö ilmoittaa, että saamelaisval-
13302: johtajan virka ja perustettu ko. kouluihin ohjaa- tuuskunta (Sami Parlamenta) on vuonna 1983
13303: van opettajan virat. Niin ikään Jyväskylän näkö- antanut oikeusministeriölle laatimansa ehdotuk-
13304: vammaisten koulun työsuhdepalkkioihin määrä- sen laiksi saamen kielen asemasta. Ehdotuksen
13305: rahaa lisättiin toimistosihteerin palkkaamiseksi mukaan saamen kieli tulisi viralliseksi kieleksi,
13306: näkövammaisten oppimateriaalin valmistusta var- jolloin saamelaisten kotiseutualueen virka- ja it-
13307: ten. sehallintoalueet olisivat suomen ja saamen kielen
13308: kannalta kaksikielisiä. Oikeusministeriö katsoi la-
13309: Lapin lääni kiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että
13310: saamelaisväestön kulttuurin säilymisen tärkeim-
13311: Saamelaisasiat. Saamelaisten kieli- ja pänä edellytyksenä on, että kieli säilyy elävänä.
13312: k u 1t tuuri o 1o t . Opetusministeriö ilmoittaa, Tämän vuoksi saamen kielen asema olisi vahvis-
13313: että saamenkielisten lasten päivähoidon järjestä- tettava ja turvattava lainsäädännöllä. Saamelais-
13314: miseksi on pyritty varmistamaan saamenkielisten valtuuskunnan asettama työryhmä on oikeus-
13315: opiskelijoiden pääsy lastentarhanopettajakoulu- ministeriön lausunnon johdosta ryhtynyt asiaa
13316: tukseen. Tätä koskevat ohjeet on annettu Oulun koskevaan jatkovalmisteluun.
13317: lastentarhanopettajaopistolle 16.4. 1984.
13318: Peruskoulussa järjestettävää saamen kielen ja Saamelaisalueen ammatillinen
13319: saamenkielistä opetusta varten kouluhallituksessa k o u 1utu s keskus . Opetusministeriö toteaa,
13320: on laadittu saamen kielen oppimääräsuunnitel- että saamelaisalueen ammatillisessa koulutuskes-
13321: mat, joiden perusteella valmistetaan saamen kie- kuksessa on annettu luontaistalouden, käsi- ja
13322: len opetuksessa tarvittavat oppikirjat. Lisäksi on taideteollisuuden ja metsätalouden opetusta.
13323: tarkistettu lukiossa opetettavan saamen kielen Käsi- ja taideteollisuuden opetuksessa on an-
13324: oppimäärät. nettu koulutusta saamen käsityöntekijän koulu-
13325: Peruskoululainsäädännössä on saamen kielen tusammattiin. Luontais- ja metsätalouden koulu-
13326: erityisasema otettu huomioon seuraavasti: tuksen opetussuunnitelmaa on uudistettu siten,
13327: 1) Saamelaisten kotiseutualueella asuville saa- että se vastaa paremmin saamelaisalueen elinkei-
13328: menkielisille oppilaille annetaan opetusta saa- nojen vaatimuksia. Valtioneuvosto on keskiasteen
13329: men kielellä. koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille
13330: 2) Lukuvuodesta 1985-1986 lukien äidinkielen 1986-1988 hyväksynyt saamelaisalueelle muo-
13331: opetukseen varatuilla tunneilla voidaan saame- dostettavaksi luontais- ja metsätalouden harjoit-
13332: laisten kotiseutualueella opettaa saamen kieltä ja tajan kouluasteisen erillisen opintolinjan, jonka
13333: suomen kieltä. koulutusaika peruskoulupohjaisessa koulutukses-
13334: 3) Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan sa on kaksi vuotta ja ylioppilaspohjaisessa koulu-
13335: peruskoulun ala-asteen opetussuunnitelmaan voi tuksessa puolitoista vuotta.
13336: kuulua yksi vapaaehtoinen aine, minkä lisäksi Koulutuskeskuksessa on palkattuna tällä het-
13337: yläasteen koulussa, jossa on saamelaisten kotiseu- kellä kuusi vakinaista opettajaa ja 12 muuta
13338: tualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisaineena vakinaista toimihenkilöä. Lisäksi on palkattu tun-
13339: olla saamen kieli. tiopettajia tarpeen mukaan. Oppilasmäärä oli
13340: Peruskouluasetuksen 82 §:n 5 momentin mu- vuoden 1986 alussa 2 3.
13341: kaan, sellaisena kuin se on 30.5.1986 annetussa Koulutuskeskus on esittänyt matkailualan
13342: asetuksessa, saamenkielisen opetuksen, samoin opintolinjan käynnistämistä väliaikaisena amma-
13343: kuin äidinkielenä opetettavan suomen ja saamen tillisena koulutuksena. Opetusministeriön mie-
13344: kielen opetuksen järjestäminen ovat niitä erityisiä lestä uusien opintolinjojen perustamiseen tulee
13345: syitä, joiden perusteella opetusministeriö voi suhtautua pidättyvästi, koska nykyisillä opinto-
13346: myöntää poikkeuksen ala-asteen opettajanvirko- linjoilla on ollut vaikeuksia oppilaiden saannissa.
13347: jen ylläpitämiseksi vaadittavista vähimmäisoppi- Saamelaisalueen ammatillisessa koulutuskes-
13348: lasmääristä. kuksessa on annettu työllisyyskoulutuksena käsi-
13349: 57
13350:
13351: työalan, luontaistalouden, metsätalouden, raken- Poliisin kaikilla yksiköillä on puutetta oikeus-
13352: nusalan ja matkailualan koulutusta. Työllisyys- tieteellisestä ja muusta ammattikirjallisuudesta.
13353: koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Vuonna Sitä pyritään hankkimaan ja täydentämään käy-
13354: 1985 työllisyyskoulutuskursseilta sai todistuksen tettäviksi saatujen määrärahojen mahdollistamis-
13355: 219 oppilasta. Työllisyyskoulutuksessa opettajina sa rajoissa.
13356: toimivat tuntiopettajat. Tämän koulutuksen Oikeusministeriö toteaa, että hallitus antoi
13357: suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa oppilai- keväällä 1985 eduskunnalle esityksen liiketoimin-
13358: toksen rehtori sekä vakinaiset opettajat. Vakinai- takieltoa koskevaksi laiksi. Eduskunta hyväksyi
13359: sista opettajista on nimetty kaksi opettajaa linjan- lain ja se on vahvistettu 13.12.1985 (1059/85).
13360: valvojiksi. Lain nojalla voidaan konkurssivelallista tai kon-
13361: Oppilaitos on esittänyt vakinaisen osastonjoh- kurssiin asetetussa yrityksessä määräävässä ase-
13362: tajan paikkaamista kurssitoiminnan suunnittelua massa ollutta kieltää määräajaksi harjoittamasta
13363: ja kehittämistä varten. Opetusministeriön käsi- liiketoimintaa. Liiketoimintakiellon rikkominen
13364: tyksen mukaan linjanvalvojien ja vakinaisten olisi rangaistavaa. Uudistus on osa vireillä olevaa
13365: opettajien mukanaolo kurssitoiminnan toteutta- konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta.
13366: misessa on sekä ammatillista peruskoulutusta että Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuksessa
13367: kurssikoulutusta hyödyttävää. on tulossa esille myös oman, yksinkertaistetun
13368: Saamenkielistä ammatilliseen koulutukseen konkurssimenettelyn luominen pieniä konkursse-
13369: liittyvää oppimateriaalia ei ole valtion toimesta ja varten. Tässä yhteydessä tullaan paneutumaan
13370: tuotettu. Tämän on estänyt saamenkielisten käsi- myös kysymykseen kaikkien varattomienkin kon-
13371: kirjoitusten puute. Saamelaisia hyödyttää kuiten- kurssipesien virallisselvityksestä.
13372: kin valmisteilla oleva suomenkielinen kaksiosai- Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että hallitus
13373: nen porotalouden ekonomia -niminen kirja, joka on käynnistänyt ja osin jo toteuttanutkin erityi-
13374: valmistuu ammattikasvatushallituksen rahoitta- sesti taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryh-
13375: mana. män mietinnössä (Oikeusministeriön lainvalmis-
13376: teluosaston julkaisu 6/1983) tehtyjen ehdotusten
13377: Oulun ja Vaasan läänit pohjalta useita toimenpiteitä taloudellisen rikol-
13378: lisuuden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Näistä
13379: Keskusrikospoliisin Oulun ja Vaasan läänin- toimenpiteistä mainittakoon seuraavaa.
13380: osastot. Sisäasiainministeriö ilmoittaa, että poliisin Taloudellisten rikosten tutkintaan ja tarkastuk-
13381: henkilöstörakennetta on kehitetty viime vuosina seen osallistuvien viranomaisten resursseja ja toi-
13382: muuttamalla virkanimikkeitä ja virkarakennetta mintaedellytyksiä on parannettu. Mm. valtionta-
13383: tehtäviä paremmin vastaaviksi. Tämä on merkin- louden tarkastusviraston henkilöstöä on lisätty ja
13384: nyt poliisin päällystö- ja alipäällystötointen suh- virastoon on perustettu vuonna 1984 erityinen
13385: teellista lisääntymistä sekä eräiden uusien virka- virka-aputoimisto poliisille annettavaa virka-
13386: nimikkeiden käyttöönottoa. Mm. keskusrikospo- apua varten. Keskusrikospoliisiin on perustettu
13387: liisiin, sen lääninosastot mukaanlukien, on virka- viime vuosina lukuisia uusia virkoja. Uusia tutki-
13388: järjestelyin perustettu rikosylikomisarion, rikos- joita on sijoitettu erityiseen talousrikosyksikköön,
13389: komisarion, rikosylikonstaapelin ja vanhemman jossa toimii noin 20 talousrikoksiin erikoistunutta
13390: rikoskonstaapelin toimia. tutkijaa. Myös vero- ja tullihallinnossa on lisätty
13391: Mahdollisuudet henkilöstön lukumäärän lisää- tutkimus- ja tarkastushenkilöstöä ja pyritty suun-
13392: miseen ovat niin keskusrikospoliisin kohdalta taamaan resrusseja muutoinkin tarkastustehtä-
13393: kuin poliisissa ylei~estikin olleet viime vuosina viin. Vireillä on myös hankkeita viranomaisten
13394: vähäisemmät. Sisäasiainministeriö ja valtiovarain- tiedonsaannin parantamiseksi.
13395: ministeriö aloittivat vuoden 1985 syksyllä selvi- Viranomaisyhteistyön kehittämiseksi talous-
13396: tyksen poliisin ylityömäärärahojen käytöstä. Siinä rikosten kohdalla oikeusministeriö on puolestaan
13397: yhteydessä tulee harkittavaksi myös mahdollisuus asettanut marraskuussa 1983 pys7vän yhteistoi-
13398: perustaa uusia toimia osalla niistä varoista, joita mintaryhmän, jonka toimintaan osallistuvat kaik-
13399: nykyisin käytetään ylityökorvauksiin. Erityisesti ki keskeiset tutkija- ja valvontaviranomaiset.
13400: keskusrikospoliisin kohdalla johtuu kuitenkin Taloudellisen rikollisuuden ehkäisemiseksi on
13401: työn luonteesta, että ylityön teettämiseen ja siitä vireillä useita lainsäädännön kehittämishankkei-
13402: aiheutuvaan suhteellisen runsaaseen ylityömäärä- ta. Valtiovarainministeriössä valmistellaan par-
13403: rahojen käyttöön joudutaan vastaisuudessakin haillaan yksityissektorin valtionapu ja koskevaa
13404: turvautumaan. yleislakia. Siinä säädettäisiin paitsi menettelyta-
13405:
13406: 8 360496T
13407: 58
13408:
13409: voista myös hallinnollisessa järjestyksessä toteu- neuvosto päätti valtion virkamiehiltä vaadittavas-
13410: tettavista seuraamuksista väärinkäytösten ja olo- ta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentin
13411: suhteiden muutosten varalta. Valtiovarainminis- nojalla, että Turun ja Vaasan maanmittauspiirien
13412: tenossa selvitetään myös virastojen ja laitosten alueilla suoritettaviksi tulevat maanmittaustehtä-
13413: sisäisen tarkastuksen kehittämistä. Oikeusminis- vät jaetaan eri henkilöille siten, että ainoastaan
13414: teriössä on puolestaan vireillä osana rikoslain ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät tehtävät
13415: kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta talou- jaetaan ruotsia täydellisesti hallitseville virkamie-
13416: dellisia rikoksia koskevien säännösten uudistami- hille ja muunlaiset tehtävät muille virkamiehille.
13417: nen. Sellaisilta virkamiehiltä, jotka suorittavat vain
13418: ruotsin kielen käyttämistä edellyttäviä tehtäviä,
13419: Vaasan läänin maanmittauskonttori ja Vaasan vaaditaan sama kielitaito kuin virkamiehiltä vaa-
13420: maanmittaustoimisto. Maa- ja metsätalomminis- ditaan yksikielisesti ruotsinkielisellä virka-alueel-
13421: teriö ilmoittaa, että Vaasan maanmittauspiirin la.
13422: kielellisten erityisongelmien hoitamiseksi valtio-
13423:
13424:
13425:
13426: Yleinen osa
13427:
13428: Määrärahojen ylitykset 11 §:n mukaan viivytyksettä toimittaa valtiova-
13429: rainministeriölle, valtiokanttorille ja valtionta-
13430: Valtiovarainministeriö esittää asiasta seuraavaa.
13431: louden tarkastusvirastolle selvitys niistä syistä,
13432: jotka aiheuttavat ylityksen.
13433: Arviomäärärahojen ylitykset. S ä ä n n ö k s et Valtioneuvoston 29. 3. 1984 antamat valtion
13434: ja määräykset. Hallitusmuodon 70 §:n 1 tulo- ja menoarvion yleiset soveltamismääräykset
13435: momentin mukaan tulo- ja menoarvioon otettuja edellyttävät arviomäärärahojen ylitysten osalta
13436: määrärahoja älköön ylitettäkö, ellei sitä ole me- seuraavanlaista menettelyä:
13437: noarviossa myönnetyksi osotettu. Valtion tulo- ja Jos ministeriö katsoo ylitykseen olevan aihetta,
13438: menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista annetun on sen saatettava asia tammikuun loppuun men-
13439: lain (budjettilain) 6 §:ssä (150/39) ja valtion nessä tai välittömästi tämän jälkeen A-listalle
13440: tulo- ja menoarviosta sekä kirjanpidosta annetun käsiteltäväksi. Mikäli arviomäärärahan ylitys suu-
13441: asetuksen (budjettiasetuksen) (775 172) 11 § :ssä ruutensa puolesta perustuu lain tai asetuksen
13442: on arviomäärärahaa ja sen ylittämistä koskevia nimenomaiseen säännökseen taikka virka-, työ-
13443: tarkempia säännöksiä. Budjettilain 6 §:n mukaan tai toimiehtosopimukseen tai mikäli kysymys on
13444: määrärahaa, joka on merkitty arviomäärärahaksi, arviomäärärahan ylittämisestä enintään 5 milj.
13445: saadaan valtioneuvoston luvalla ylittää. Valtio- markalla, ei asiaa kuitenkaan ole tarpeen käsitellä
13446: neuvostolle lain mukaan kuuluva toimivalta on A-listalla, jos valtiovarainministeriö on asian-
13447: asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen
13448: omaisen ministeriön aikomasta ratkaisusta anta-
13449: ministeriöissä annetun lain (VNRatkL) (79/22) 2 nut B-listakäsittelyssä kirjallisen lausuntonsa, jo-
13450: §:n 3 momentin nojalla asetuksella siirretty val- hon ministeriö katsoo voivansa yhtyä. Määrära-
13451: tioneuvostolta ministeriöille. Budjettiasetuksen han ylittämistä koskeva esitys on saatettava A-lis-
13452: 11 §:n mukaan tulo- ja menoarvioon otettua talla käsiteltäväksi eikä B-listakäsittelyyn, vaikka
13453: arviomäärärahaa ei saa ylittää ennen kuin asian- esityksessä olisikin kysymys momentin määrära-
13454: omainen ministeriö on antanut siihen luvan. han ylittämisestä 5 milj. markalla tai sitä pie-
13455: Lupaa on pyydettävä viimeistään varainhoito- nemmällä määrällä, jos tämä määrä yhdessä ai-
13456: vuotta seuraavan tammikuun kuluessa. Valtio- kaisempien saman vuoden samaan määrärahaan
13457: neuvoston ohjesäännön (VNOS) (995/43) 47 §:n (momentille) myönnettyjen ylitysmäärien kanssa
13458: mukaan asia, joka koskee arviomäärärahan ylittä- on enemmän kuin 5 milj. mk.
13459: mistä, on käsiteltävä valtioneuvoston raha-asiain- Arviomäärärahan ylittäminen edellyttää siten
13460: valiokunnassa (ns. A-lista) tai valtiovarainminis- aina paitsi asianomaisen ministeriön lupaa myös
13461: teriön raha-asiain käsittelyssä (ns. B-lista).
13462: asian saattamista listakäsittelyssä tapahtuvaan en-
13463: Kun lupa arviomäärärahan ylittämiseen on nakolliseen finanssivalvontaan.
13464: myönnetty, tulee ministeriön budjettiasetuksen
13465: 59
13466:
13467: Ylityslupien pyytämis- ja myön- Suuremmille ylityksille tulisi samalla asettaa en-
13468: t äm i s ajankohdasta. Ylityslupamenettelyn tistä tarkemmat ehdot ja ne tulisi käsitellä enna-
13469: tarkoituksena on mm., että ennen varainhoito- kolta raha-asiainvaliokunnassa, ellei niitä ole saa-
13470: vuoden tilien päättämistä siihen kohdistuviin tettava lisämenoarvioiden yhteydessä eduskunnan
13471: menoihin tulo- ja menoarviossa myönnettyjen ratkaistaviksi. Ylitysluvan pyytämiselle ja myön-
13472: arviomäärärahojen ylittämistä koskevat kysymyk- tämiselle tulisi niin ikään asettaa tarkat määrä-
13473: set saatetaan lopullisen tilanteen mukaisiksi ajat, joiden noudattamista valtiovarainministeriö
13474: myöntämällä tarpeelliset ylitysluvat. Budjetin valvoisi entistä tarkemmin.
13475: vuotuisuus ei merkitse, että varainhoitovuoden Valtiovarainministeriön asettama tilisäännös-
13476: tulo- ja menoarvion soveltaminen välittömästi ten tarkistamistaimikunta on mietinnössään (KM
13477: päättyisi samalla kuin kalenterivuosi. Ennen ka- 1985: 13) selvitellyt pienehköjen arviomäärära-
13478: lenterivuoden päättymistä ei aina olekaan mah- haylitysten ylittämismenettelyn yksinkertaista-
13479: dollista saada selville arviomäärärahojen ylitystar- mismahdollisuuksia. Ensisijaisena pyrkimyksenä
13480: peen tarkkaa määrää. Koska tilivirastojen tilin- tulisi toimikunnan mielestä olla vähäisten ylitys-
13481: päätökset on budjettiasetuksen 44 §:n mukaisesti tarpeiden rajoittaminen esim. budjetointitapaa
13482: saatava valmiiksi varainhoitovuotta seuraavan muuttamalla. Esim. virastojen kulutusmenomo-
13483: helmikuun loppuun mennessä, on ylitysluvat menttien käyttöjoustavuuden lisäämisellä olisi il-
13484: myönnettävä siten, että ne voidaan ottaa huo- meisesti mahdollista vaikuttaa ylitystarpeiden
13485: mioon tiliviraston tilinpäätöksessä. Budjettilain määrää vähentävästi. Ylityslupamenettelyn yksin-
13486: 13 §:n mukaan koko valtion tilinpäätös on puo- kertaistamisella valtiontilintarkastajien esittämäl-
13487: lestaan saatava valmiiksi neljässä kuukaudessa lä tavalla ei ole toimikunnan mielestä saavutetta-
13488: varainhoitovuoden päättymisestä. vissa menettelyä puoltavia olennaisia hallinnolli-
13489: Edellä esitetyn perusteella ei ylityslupien pyy- sia hyötyjä. Tilivirastojen olisi tällöinkin edelleen
13490: tämiselle asetettua tammikuun lopun takarajaa pyydettävä ylitysluvat asianomaiselta ministeriöi-
13491: ole juurikaan mahdollista myöhentää, kun ote- tä. Koska määrärahan ylittämisen tulee toimi-
13492: taan huomioon ylityslupapyyntöjen käsittelemi- kunnan mielestä tapahtua aina lupamenettelyä
13493: nen A- ja B-listamenettelyssä sekä virastojen ja käyttäen, ei määrärahan ylittäminen edes vähäi-
13494: laitosten tilinpäätösten ja valtion tilinpäätöksen sissä asioissa tulisi olla tiliviraston oman päätök-
13495: valmistumisajankohta. Valtiovarainministeriön sen perusteella mahdollista. Em. syistä johtuen
13496: mielestä määrärahojen käytön seuranta on voita- toimikunta ei ole nähnyt mahdolliseksi muuttaa
13497: va järjestää kaikissa tapauksissa niin, että ylitys- nykyisin noudatettavaa arviomäärärahojen ylitys-
13498: tarpeet ovat riittävän ajoissa määrärahan käyttä- menettelyä edes vähäisten ylitysten osalta. Valtio-
13499: jän tiedossa. Tällöin määrärahojen ylitysluvat on varainministeriö yhtyy osaltaan tähän kantaan.
13500: mahdollista pyytää asetettujen määräaikojen
13501: puitteissa.
13502: Ylitysluvan myöntäminen edellyttää aina joko Annettujen määräysten valvonta.
13503: A- tai B-listakäsittelyä. Koska asian käsittelemi- Valtiontilintarkastajat ovat edellyttäneet, että ke-
13504: nen valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai hitetään menetelmät, joilla arviomäärärahojen
13505: valtiovarainministeriön raha-asiain käsittelyssä ylityslupien pyytämisestä annettujen määräysten
13506: saattaa pitkittyä esim. lisäselvitysten hankkimisen noudattamista voidaan valvoa.
13507: vuoksi, ei ylitysluvan myöntämiselle ole valtiova- Valtiovarainministeriön mielestä varainhoito-
13508: rainministeriön mielestä tarkoituksenmukaista vuoden päättymistä seuraavan tammikuun vii-
13509: asettaa ehdotonta takarajaa. meisen päivän jälkeen myönnettyjen ylityslupien
13510: osalta luvan myöntäneeltä ministeriöitä voitaisiin
13511: Arviomäärärahojen ylityslupame- budjettiasetuksen 11 §:n mukaisen selvityksen
13512: nettelyn yksinkertaistaminen. Val- yhteydessä edellyttää selvitystä myös ylitusluvan
13513: tiontilintarkastajat ovat esittäneet tutkittavaksi pyytämisajankohdasta. Tällöin m1hdollinen ase-
13514: mahdollisuuksia muuttaa säännöksiä siten, että tetun määräajan ylittäminen tulisi jo luvan
13515: pienehköt arviomäärärahojen ylitykset voitaisiin myöntämisvaiheessa myös valtiovarainministe-
13516: tietyissä rajoissa sallia ilman erityistä ennakkokä- riön, valtiokonttorin ja valtiontalouden tarkastus-
13517: sittelyä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa viraston tietoon. Määräykset ylitysluvan pyytä-
13518: tai valtiovarainministeriössä. Näistä ylityksistä tu- misajankohdan ilmoittamisesta olisi otettavissa
13519: lisi valtiontilintarkastajien mukaan antaa jälkikä- valtion tulo- ja menoarvion yleisiin soveltamis-
13520: teen tarvittava selvitys valtiovarainministeriölle. määräyksiin. Erillisen valvontajärjestelmän luo-
13521: 60
13522:
13523: mista valtiovarainministeriö ei sttavastoin pidä kutus oli suurimmillaan matalasuhdannevuosina
13524: tarkoituksenmukaisena. Asian vaatimia toimen- vuonna 1978 2,6 %, vuonna 1982 2,0 % ja
13525: piteitä harkitaan valtiovarainministeriössä. vuonna 1983 1,1 % BKT:sta.
13526: Velkaantumisen hidastaminen ja kääntäminen
13527: noususuhdanteessa laskujohteiseksi on ollut eräs
13528: Valtionvelka keskeinen tavoite. Vuonna 1985 velkaantumisas-
13529: te laski. Velkaantumisasteen laskeminen ja liik-
13530: Valtiovarainministeriö esittää tältä osin seuraa- kumavaran luominen tuleville vuosille jäi kuiten-
13531: vaa. kin jonkin verran valtiovarainministeriön tavoit-
13532: Valtion budjettitalouden velka kasvoi edelleen telemaa pienemmäksi.
13533: vuonna 1984. Hallituksen ohjelman mukaisesti Myös veroasteelle on asetettu oma tavoite.
13534: velkaantumisen kasvu kuitenkin hidastui selvästi. Tästä katsottiin voitavan poiketa noususuhdan-
13535: Vuoden 1984 tilinpäätöksessä lainanotto jäi 10,2 teessa rakenteelliseksi muodostuneen budjettiali-
13536: mrd markkaan eli lähes miljardi markkaa pie- jäämän supistamiseksi. Väliaikaiset tuloperuste-
13537: nemmäksi kuin vuonna 1983. Tämän lisäksi tarkistukset on pyritty mitoittamaan sellaisiksi,
13538: lainanoton painopiste oli edelleen kotimaisissa että niistä luopumalla alkuperäinen veroasteta-
13539: rahoituslähteissä. Vuonna 1985 otettiin lainoja voite voitaisiin saavuttaa vuonna 1986. Päähuo-
13540: 10,8 mrd markkaa. Lähes 70 % uusista lainoista mio olisikin kiinnitettävä valtion menotalouteen
13541: nostettiin kotimaasta. Tässä suhteessa valtionve- ja sen kasvuun. Jos menojen kasvua ei kyetä
13542: lan rakenteen muuttamiseen tähtäävä pyrkimys hillitsemään, on tulo- ja menoarvion tasapainon
13543: on selvä. Toisaalta markkinarahaehtoisen lainan- ylläpitämiseksi luovuttava tavoitteista, joita vero-
13544: oton lisääntynyt osuus on merkinnyt myös val- asteelle ja velkaantumiselle on asetettu.
13545: tionvelan takaisinmaksuajan lyhentymistä ja kor- Valtiovarainministeriön kesäkuussa 1983 jul-
13546: kokustannusten nousua. Vuoden 1986 osalta lai- kaisemassa katsauksessa kansantalouden ja val-
13547: nanottovaltuudeksi on hyväksytty 12,4 mrd tiontalouden kehitysnäkymiin vuoteen 1988 hah-
13548: markkaa. moteltiin kaksi vaihtoehtoa, tavoitteellinen ja
13549: Valtion velkaantumisen kasvuun viime vuosina passiivinen. Niistä kävi selvästi ilmi, että valtion
13550: on johtanut harjoitettu elvyttävä finanssipolitiik- velkaantuneisuuden kehitys riippuu olennaisesti
13551: ka. Sen ansiosta kansantalouden kehitys on kan- koko kansantalouden kasvuvauhdista, mikä puo-
13552: sainvälisen hitaan kasvun aikana Suomessa ollut lestaan on sidoksissa inflaationtorjunnan onnistu-
13553: varsin suotuisaa useimpiin muihin maihin verrat- miseen. Molemmissa vaihtoehdoissa veroaste ja
13554: tuna. Elvytys perustui lähinnä veronhuojennuk- valtion menot olisivat suunnilleen samoja. Passii-
13555: siin ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten visessa vaihtoehdossa oltaisiin epäonnistuttu in-
13556: parantamiseen. Kun julkisten menojen kasvun flaation hillinnässä, mikä johtaisi hitaaseen tuo-
13557: rajoittamisessa ei onnistuttu tavoitellussa määrin, tannon kasvuun, pahenevaan työttömyyteen ja
13558: kasvoi valtiontalouden rahoitustarve tämänkin valtionvelan kohoamiseen 20 prosenttiin
13559: takia. Koska veroastetta ei haluttu paljoa korot- BKT:sta. Tavoitteellisessa vaihtoehdossa inflaatio
13560: taa, jäi lainanotto ainoaksi rahoitustavaksi. jäisi kilpailijoitamme hitaammaksi, jolloin tuo-
13561: Valtion budjettitalouden velka oli 1950-luvun tannon kasvu olisi nopeampaa ja työttömyysaste
13562: alussa peräti 25 % bruttokansantuotteesta. Tä- alenisi. Valtionvelka voisi tällöin jäädä 16 112
13563: män jälkeen se pysytteli 10-15 prosentissa 1960- prosenttiin BKT:sta.
13564: luvun lopulle saakka, jonka jälkeen nopea talou- Edellä mainittua katsausta varten talvella 1983
13565: dellinen kasvu ja veroasteen nousu alensivat vel- suoritetuista vaihtoehtoisista velkaantumislaskel-
13566: kaantuneisuuden pienimmillään 3 prosenttiin mista voidaan todeta, että tyydyttävän tuotannon
13567: BKT:sta. 1970-luvun puolivälin lama vähensi kasvun ja lievästi kohoavan veroasteen tapaukses-
13568: valtion tuloja ja lisäsi menoja. Kun finanssipoli- sa valtion velkaantuneisuus lievästi alenisi. Jos
13569: tiikkaa muutettiin vuodesta 1977 voimakkaasti veroaste pidettäisiin ennallaan eli toisin kuin
13570: elvyttäväksi, alkoi myös valtionvelan määrä li- hallitusohjelmassa myöhemmin päätettiin, vel-
13571: sääntyä. Vuonna 1985 valtion budjettitalouden kaantuneisuus jatkaisi kasvuaan. Hitaan tuotan-
13572: velka oli 13,4 % ja vuonna 1986 sen arvioidaan non kasvun tapauksessa velkaantuneisuus olisi
13573: nousevan 13,8 prosenttiin BKT:sta. kohonnut nopeammin tai hitaammin riippuen
13574: Viimeisten 5-6 vuoden aikana kokonaistuo- siitä, olisiko veroastetta korotettu.
13575: tannon kasvua on merkittävästi tukenut julkisen Jos valtiontalouden tasapainon parantamiseen
13576: talouden elvyttävä vaikutus. Elvytyspolitiikan vai- pyritään liian nopeasti veroastetta korottamalla,
13577: 61
13578:
13579: on seurauksena inflaation kiihtyminen, kasvun neessä maassa rahataloudellinen säätely hoide-
13580: hidastuminen ja sitä kautta valtiontalouden tasa- taan osittain valtionvelan avulla, mikä tehtävä
13581: painon heikentyminen entisestään. Jos taas me- edellyttää sinänsä suhteellisen suurta julkista vel-
13582: noja supistetaan laskusuhdanteessa, syvenee taan- kaa.
13583: tuma ja siten valtiontalouden tila huonontuu.
13584: Siksi valtiontalouden tasapainoa on parannettava
13585: tarkistamaHa maltillisesti veroastetta ja harjoitta- Valtion lainananto
13586: malla tiukkaa menopolitiikkaa korkeasuhdantees-
13587: sa ja elvyttävää finanssipolitiikkaa matalasuhdan- Valtiovarainministeriö toteaa, että valtion lai-
13588: teessa, eli juuri niin kuin hallitusohjelmassa on nanannon korkotason nostamiseen tähtääviä toi-
13589: kirjattu hallituksen tavoitteeksi. menpiteitä sisältyy vuosien 1985 ja 1986 tulo- ja
13590: Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin, menoarvioihin asuntolainojen ja eräille valtion-
13591: että valtion menojen kasvu keskipitkällä aikavä- yhtiöille myönnettyjen lainojen osalta. Valtion
13592: lillä rajoitetaan hyvin pieneksi. Huomattavaa on, antolainausta kokonaisuutena on selvitetty
13593: että valtiovarainministeriön kannan mukaan me- 31. 12.1984 valmistuneessa valtiovarainministe-
13594: nopaineet helpottuisivat suunnittelukauden lo- riön asettaman valtion lainatyöryhmän muistiossa
13595: pussa. Tämä on kuitenkin osittain näennäistä, (työryhmämuistio 1984:VM 35). Työryhmä sel-
13596: koska tässä vaiheessa ei voi olla tietoa kaikista vitteli myös lainojen hoidon teknillisiä järjestelyjä
13597: menotarpeista niin hyvin kuin lähempänä olevil- sekä lainaehtojen yhtenäistämistä ym. Työryhmä
13598: le vuosille. ehdottaa säädettäväksi lain valtion lainanannosta
13599: Suomen valtion asema kansainvälisessä vel- ja takauksesta. Lain jatkovalmistelu on käynnisty-
13600: kaantuneisuusvertailussa on viimeisimpien tieto- nyt valtiovarainministeriössä. Samoin rahoitustu-
13601: jen valossa edelleen hyvä. Julkinen velka on kitoimikunta on omalta osaltaan selvitellyt mah-
13602: Suomessa pieni useimpiin muihin maihin verrat- dollisuuksia korkotason nostamiseen ja yhtenäis-
13603: tuna. Vuoden 1983 lopussa valtion ja kuntien tämiseen. Valtion lainanannon luonteesta joh-
13604: velka kansantuotteeseen suhteutettuna oli Suo- tuen anto- ja ottolainauksen välinen korkoero
13605: messa 17,4 %, kun vastaava suhdeluku teolli- tulee pysymään suurehkona. Paras keino tähän-
13606: suusmaissa on keskimäärin kolminkertainen ja kin näyttäisi olevan se, että voitaisiin siirtyä
13607: kehitysmaissa vielä suurempi. Julkisen sektorin pysyvästi hitaaseen inflaatioon, jolloin ottolai-
13608: velkavertailuihin on kuitenkin suhtauduttava hy- nauksen keskikorko tulisi aikaa myöten alentu-
13609: vin varovasti määritelmäerojen ja eri maiden maan.
13610: erilaisten instituutioiden vuoksi. Ympäristöministeriö katsoo, että valtion asun-
13611: Suomessa pääosa julkisesta velasta on valtiolla. tolainojen alikorkoisuus laina-ajan alkuvaiheessa
13612: Julkisen velan nopea suhteellinen kasvu 1970- on asunto- ja sosiaalipoliittisesti perusteltua. Näi-
13613: luvun puolivälistä lukien on johtunut kokonaan denkin lainojen vuosittain perittävää korkoa on
13614: valtion velkaantumisesta. Kuntien velka puoles- viime vuosina korotettu, vaikkakin tällöin on
13615: taan on kansantuotteeseen suhteutettuna supis- otettu huomioon koronkorotuksen ja muiden
13616: tunut lievästi. pääomakulujen kokonaisvaikutus asumiskustan-
13617: Eri valtioiden velan vertailut ovat helposti nuksiin. Vuoden 1982 asuntolainoituksesta läh-
13618: harhaanjohtavia. Vaikka valtion menojen ja tulo- tien sovelletaan asuntolainoihin asuntotuotanto-
13619: jen erotus yksiselitteisesti määrittää kulloisenkin asetuksen (205/82) korkosäännöksiä, jonka mu-
13620: velanottotarpeen, niin "valtio" voi tarkoittaa eri kaisesti aravavuokratalon asuntolainan korko
13621: maissa eri asioita ja valtio voi hoitaa erilaisia nousee yleisesti perittävän koron tasalle 19 laina-
13622: tehtäväkokonaisuuksia. Julkisen velan voidaan vuoden aikana ja omistusasuntolainojen korko
13623: olettaa riippuvan myös kunkin maan taloudelli- vastaavalle tasolle jo kahdeksantena lainavuote-
13624: sesta kehitysasteesta. na. Tosin omistusasunnoille myönnettävien lai-
13625: Alhaisen tulotason maissa valtiolla on useim- nojen korot voidaan vähentää ventuksessa, joka
13626: miten pyrkimyksenä nopeuttaa taloudellista kas- puolestaan alentaa näiden korkorasituksen noin
13627: vua ulkomaisen velkaantumisen avulla. Velkaan- puoleen. Asuntolainan laina-ajoissa ei ole tehty
13628: tuminen voidaan organisoida joko valtion tai oleellisia muutoksia 1970-luvun alusta lukien.
13629: yksityisen sektorin kautta. Korkean tulotason Ns. uusi lainajärjestelmä korko- ja lyhennysehtoi-
13630: maissa valtiolla puolestaan on varaa velkaantua neen on kokonaisvaikutukseltaan rakennettu
13631: tilapäisesti paljonkin esim. taloudellisen kasvun niin, että asumiskustannukset nousisivat mahdol-
13632: tasaisena pitämiseksi. Lisäksi monessa kehitty- lisimman tasaisesti koko asuntolainan ajan.
13633: 62
13634:
13635: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt tosiasialliset mahdollisuudet saada seuraavan
13636: vuoden budjetti vastaamaan mahdollisimman
13637: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- hyvin ajankohtaista taloudellista tilannetta. Sa-
13638: den väliset rahoitussuhteet. Kauppa- ja teolli- maan aikaan kun eduskunta on saamassa päätök-
13639: suusministeriö ilmoittaa, että valtionyhtiöiden
13640: see~ varsinaisen tulo- ja menoarvion käsittelyn,
13641: osakepääoman korotukset ja valtiolle maksetut hallttus on saattanut valmistella siihen ensimmäi-
13642: osingot ovat kehittyneet 1980-luvulla seuraavasti set laajatkin muutokset lisämenoarvioesityksen
13643: (valtion teollisuus- ja energiayhtiöt): muodossa. Tällöin on syntynyt tosiasiallinen risti-
13644: Valtion maksamat riita hallitusmuodon määrittelemän eduskunnan
13645: osakepääoman Valtion saarnat budjettia koskevan päätösvallan kanssa. Joissakin
13646: korotukset osinkotulot
13647: Mmk Mmk tapauksissa noudatettu käytäntö sopia varsinaisen
13648: 1980 ............ . 144,0 61,5 tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun yhteydes-
13649: 1981 ............ . 84,4 68,5 sä todettu määrärahatarve tyydytettäväksi lisäme-
13650: 1982 ............ . 155,0 84,3 noarviossa ei myöskään ole hallitusmuodossa il-
13651: 1983 ............ . 181,0 70,8 maistun budjetin täydellisyysperiaatteen eikä si-
13652: 1984 ............ . 167,5* 102,9 ten hallitusmuodon mukainen.
13653: 1985 ............ . 228,3** 172,6 Valtiovarainministeriö toteaa, että valtion tulot
13654: ja menot on pyritty sisällyttämään vuotuiseen
13655: * Lisäksi valtio sijoitti 100 Mmk apporttina Vapo tulo- ja menoarvioesitykseen mahdollisimman tar-
13656: Oy:öön. koin sen määräisinä kuin ne on pystytty arvioi-
13657: ** Lisäksi valtion hallussa ollut vaihtovelkakirjalaina maan esitystä laadittaessa tiedossa olevien seikko-
13658: (70,8 Mmk) muutettiin Enso-Gutzeit Oy:n osakkeiksi.
13659: jen sekä tehtyjen ennusteiden ja suunnitelmien
13660: Valtionyhtiöiden rahoitushuollon saamiseksi perusteella. Hallitus on toisaalta pyrkinyt esityk-
13661: nykyistä pitkäjänteisemmäksi ja osinkotuottojen sen eduskuntakäsittelyn aikana pitämään valtio-
13662: nostamiseksi kohtuulliselle tasolle on kauppa- ja varainvaliokunnan mahdollisimman hyvin ajan
13663: teollisuusministeriön aloitteesta otettu käyttöön tasalla tilanteen muutoksista. Informaatiota ovat
13664: nk. valtionyhtiöiden kehittämisohjelma, joka antaneet mm. valtiovarainministeri ja valtiova-
13665: ~udistetaan vuosittain. Tämä kehittämisohjelma,
13666: rainministeriön virkamiehet. Valtiovarainministe-
13667: JOka kattaa budjettivuoden lisäksi kolme seuraa- riö on eräissä tapauksissa tehnyt valtiovarainvalio-
13668: vaa vuotta, sisällytettiin ensimmäisen kerran osit- kunnalle myös kirjallisesti tarkistusehdotuksia
13669: taisena valtion tulo- ja menoarvioon vuonna tulo- ja menoarvioesitykseen. Jos hallitus on
13670: 1985. samanaikaisesti varsinaisen tulo- ja menoarvioesi-
13671: Valtionyhtiöiden kehittämisohjelman tavoit- tyksen käsittelyn aikana valmistellut lisämenoar-
13672: teena on nostaa valtionyhtiöiden maksamien vioesitystä, se on pääsääntöisesti koskenut asian-
13673: osinkojen markkamäärää yhteensä noin kolmin- omaisen vuoden vahvistettua tulo- ja menoarvio-
13674: kertaiseksi vuoden 1985 tasoon verrattuna 1980- ta eikä eduskunnan käsiteltävänä olevaa esitystä.
13675: luvun loppuun mennessä. Tämä tavoite pyritään Edelleen on otettava huomioon, että usein kun
13676: saavuttamaan nostamalla osinkoprosentteja ja to- tarve tulo- ja menoarvioesityksen tarkistamiseen
13677: teuttamalla rahastoanteja. Osinkotavoitteet ja havaitaan, täsmällisen ehdotuksen tekeminer" asi-
13678: mahdollisuudet rahastoameihin arvioidaan yh- asta edellyttää vielä siinä määrin jatkovalmiste-
13679: tiökohtaisesti vuosittain kehittämisohjelman lua, ettei asian sisällyttämiseen esitykseen ole
13680: uudistamisen yhteydessä. ollut edellytyksiä. Toisaalta lisäysten ja muutos-
13681: ten tekeminen jälkeenpäin eduskunnassa käsitel-
13682: Valtion tulo- ja menoarvion tasapaino, tävänä olevaan tulo- ja menoarvioesitykseen on
13683: lisämenoarvioiden välttämättömyys ja usein teknisesti hankalaa eikä aina mahdollista-
13684: tuloarvioiden osuvuus kaan ~l.man, että tulo- ja menoarvion hyväksymi-
13685: nen v11västyy kohtuuttomasti. Eräissä tapauksissa
13686: Tulo- ja menoarvion täydellisyys. Eduskunnan myös eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä
13687: hyväksymän valtiovarainvaliokunnan mietinnön antamat lausumat ovat saattaneet tosiasiallisesti
13688: liitteenä olevassa perustuslakivaliokunnan lau- merkitä kannanottoa sisällyttää määräraha lisä-
13689: sunnossa n:o 7 21 päivältä toukokuuta 1985, menoarvioesitykseen.
13690: johon valtiovarainvaliokunta on kantanaan vii-
13691: tannut, on todettu olevan tärkeää, että hallitus Tulo- ja menoarvion tasapainottaminen. Val-
13692: pitää eduskunnan ajan tasalla koko budjetin tiovarainministeriö toteaa, että hallitusmuodon
13693: eduskuntakäsittelyn ajan, jotta eduskunnalla on säännösten pohjalta tulo- ja menoarvion tasapai-
13694: 63
13695:
13696: no on sisällöltään sinänsä tulkinnanvarainen. budjettien tasapainottamisen kohdalla kuitenkin
13697: Tulkinnan lopputulokseen vaikuttaa niin varsi- jossain määrin erilainen kuin varsinaista tulo- ja
13698: naisen budjetin kuin siihen tehtävien lisäystenkin menoarviota annettaessa. Varsinaisen budjetin
13699: osalta lähinnä se, minkälainen sisältö annetaan tasapainottaminen perustuu pääasiassa arvioihin,
13700: säännöksissä käytetyille termeille "varainhoito- jotka on usein tehty varsin aikaisin ennen varain-
13701: vuoden tulot ja menot'' sekä ''tarvittavat varat'', hoitovuoden alkua. Lisäykset tulo- ja menoarvi-
13702: ja tähän liittyen, minkä perusteen mukaisesti oon tehdään taas varainhoitovuoden aikana, jol-
13703: tulot ja menot otetaan tasapainoa tarkasteltaessa loin tilanne on varsinaisen budjetin tasapainon
13704: huomioon. Tarkastelu voidaan nimittäin periaat- osalta jo täsmentyneempi sekä numerollisesti että
13705: teessa tehdä kassaperusteisesti eli tuloutuksen ja muutoin. Toisaalta lisäbudjettien antaajankohta
13706: kassamenojen perusteella, suoriteperusteisesti eli asettaa rajoituksia mahdollisuudelle hankkia uu-
13707: sen mukaan, milloin työ-, palvelu- yms. suorite sia tuloja menojen katteeksi.
13708: luovutetaan tai saadaan, velvoiteperusteisesti sen Lisäbudjettien tasapainottaminen tapahtui ai-
13709: perusteella, milloin tulon saaruisoikeus syntyy tai kaisemmin HM 68 §:n 4 momentin väljempään
13710: menoon sitoudutaan, taikka suunnitelmaperus- tulkintaan perustuen usein pelkästään tai huo-
13711: teisesti sen mukaisesti, mihin valtuudet tulojen mattavalta osalta siten, että eduskunta oikeutti
13712: keräämiseen ja menojen aiheuttamiseen ulote- hallituksen käyttämään lisämenojen suorittami-
13713: taan. Ensin mainitun periaatteen soveltaminen seen asianomaisen varainhoitovuoden aikana ker-
13714: merkitsee suppeinta ja viimeksi mainitun laajinta tyviä tuloja. Katetta ei näin yksilöity markkamää-
13715: tulo- ja menokäsitettä. Toisaalta "tarvittavat va- räisesti tuloerien tarkkuudella eikä lisäbudjetissa
13716: rat'' on mahdollista tulkita joko samaistaen ne myöskään todettu mitään varsinaisen budjetin
13717: budjetin tulopuolen markkamääräiseen kerty- tasapainon sen hetkisestä tilanteesta. Valtion kas-
13718: mään tai laajempana käsinäen niillä valtiolle savarojen osoittamisen yleisesti tarkoitukseen kat-
13719: kertyviä ja kertyneitä varoja yleisemminkin. sottiin näin täyttävän sanotun säännöksen vaati-
13720: Tulo- ja menoarvion laadinta rakentuu käytän- muksen tarvittavien varojen osoittamisesta, mikä-
13721: nössä kompetenssibudjettimenetelmää noudat- li valtiolla oli näitä varoja riittävästi tarkoituk-
13722: taen osin kaikkien edellä mainittujen periaattei- seen. Menettely on luonnollisesti edellyttänyt
13723: den varaan tulojen ja menojen laadusta riippuen. koko muuttuneen tulo- ja menoarvion tasapai-
13724: Menoja varten osoitettavat määrärahat mitoite- non sekä valtion maksuvalmiustilanteen tarkaste-
13725: taan kuitenkin vain joko kassa-, suorite- tai lua, vaikkei sitä olekaan nimenomaan lisäbudje-
13726: velvoiteperusteisesti. Tulopuolen mitoitus poh- tissa selostettu. Lisämenojen rahoittamiseksi ja
13727: jautuu osittain myös suunnitelmaperusteiseen menojen suuntaamiseksi uudelleen hallitus on
13728: kertymään (lainanottovaltuus). Budjetin tasapai- myös nimenomaan tehnyt tulo- ja menoarvioon
13729: noa on puolestaan pyritty tarkastelemaan pää- jo otettuihin menoihin kohdistuvia säästö- ja
13730: sääntöisesti niiden tulo- ja meno-käsitteiden poh- lykkäyspäätöksiä. Mikäli lisäbudjettia annettaessa
13731: jalta, joita on käytetty tulojen ja määrärahojen tulo- ja menoarvion tasapaino on todettu tulo-
13732: budjetoinnissakin tavoitteena tulomomenttien ja voittoiseksi, ei lisämenoarvion kattamiseksi ole
13733: menomomenttien markkamääräinen vastaavuus. tarvittukaan lisämenoja vastaavaa määrää uusia
13734: Tällöin käsite meno on samaistettu momentille tuloja.
13735: osoitettavaan määrärahaan. Katteeksi tarvittavien Viime vuosina on lisäbudjettien tasapainotta-
13736: varojen määrä perustuu näin puolestaan osoitet- misessa siirrytty yhä lähemmäksi valtiontilintar-
13737: tavien määrärahojen yhteissummaan, jota vastaa- kastajain edellyttämää käytäntöä. Myös tulojen
13738: va kertymä osoitetaan tulopuolella markkamää- tuottoarvioiden muutokset sekä määrärahojen
13739: räisenä tuloerien tarkkuudella. Lisäbudjettien säästöt otetaan nyt huomioon lisäbudjeteissa
13740: kattamisen yhteydessä on käytetty myös hallitus- muutoksina tulo- ja menoarvioon. Pyrkimyksenä
13741: muodon 68 §:n 4 momentin väljempään tulkin- on nyt, että lisämenoarvioiden antamisen yhtey-
13742: taan perustuvaa menettelyä, jossa tasapanoa ei dessä voitaisiin varmistua siitä, että tulo- ja
13743: ole näin yksityiskohtaisesti osoitettu. Siitä, miten menoarvio on esitettyjen muutostenkin jälkeen
13744: tasapainottaminen erityisesti lisäbudjettien osalta markkamääräisesti tasapainossa. Esitysten yleispe-
13745: on käytännössä mahdollista mainitun säännöksen rustelujen lopussa on tämän vuoksi erillinen
13746: puitteissa toteuttaa, on oltu eri mieltä jopa tarkastelu tasapainotilanteesta.
13747: oikeusoppineiden kesken. Valtiovarainministeriön mielestä aikaisemmin
13748: Vaikka budjetin tasapainovaatimus koskee vallinnutta tasapainottamismenettelyä ei voida
13749: myös lisäbudjetteja, on käytännön tilanne lisä- pitää sinänsä hallitusmuodon vastaisena. Budje-
13750: 64
13751:
13752: tin tasapainoa koskeva hallitusmuodon säännös tettu rajoituksia lisämenoarvioiden määrälle eikä
13753: on siinä määrin väljä, että se antaa mahdollisuu- niihin myöskään sisälly tarkempia kriteereitä
13754: den tulkita eri tavoin sitä, minkä sisältöisenä ja muutosten välttämättömyydestä. Asian arviointi
13755: miten yksilöidysti ja tarkoin menojen kattami- on usein varsin pitkälle harkintakysymys. Se
13756: seen tarvittavien varojen osoittaminen on tehtä- tapahtuu yksityiskohdittain lisämenoarviota val-
13757: vä. Uusi budjetointikäytäntö vastaa kuitenkin misteltaessa ja siitä päätettäessä. Valtiovarainmi-
13758: ministeriönkin mielestä paremmin hallitusmuo- nisteriön mielestä tulo- ja menoarvioon esitetty-
13759: don säännöksen tosiasiallista sisältöä. jen lisäysten välttämättömyyttä on pyritty arvioi-
13760: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan maan juuri siltä pohjalta kuin edellä mainitussa
13761: katsoneet, että hallituksen esityksessä eduskun- perustuslakivaliokunnan lausunnossa on edelly-
13762: nalle laiksi valtion tulo- ja menoarvion ja tilin- tetty. Kaikki asiaan vaikuttavat perustelut ja
13763: päätöksen perusteista annetun lain (budjettilaki) tekijät eivät kuitenkaan tule asian yllättävyydes-
13764: muuttamisesta (HE n:o 23711981 vp.) samoin tä, laajuudesta, siihen liittyvistä talouselämää
13765: kuin valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvio- koskevista luottamuksellisista tiedoista yms. syistä
13766: osaston valtiontilintarkastajille 25.8.1982 anta- välttämättä kirjattua lisämenoarvioesitykseen tai
13767: massa muistiossa on esitetty virheellinen tulkinta eduskunta-asiakirjoihin taikka niitä on silloisessa
13768: lisämenoarvioiden kattamisesta. tilanteessa pidetty itsestään selvinä ja todettu
13769: Edellä sanotun johdosta valtiovarainministeriö perusteluissa vain yleisluonteisesti. Lakisääteisten
13770: toteaa, että valtiontilintarkastajain johtopäätös ja valtion muuhun velvoitukseen perustuvien
13771: perustuu ilmeiseen väärinkäsitykseen. Sekä mai- maksuajankohdaltaan määrättyjen menojen osal-
13772: nitussa hallituksen esityksessä että tulo- ja meno- ta lisäysten välttämättömyydestä ei liene epäsel-
13773: arvio-osaston muistiossa on nimenomaan todet- vyyttä. Lisämenojen hyväksyttävyys laillisuuden
13774: tu, että HM 68 §:n 4 momentissa edellytetty kannalta saattaa riippua myös siitä, mitä tekijöitä
13775: tasapainovaatimus koskee sekä varsinaista tulo- ja ja seurausvaikutuksia asian arvioinnissa painote-
13776: menoarviota että lisämenoarviota. Maininta siitä, taan ja kenen kannalta asiaa tarkastellaan. Kuten
13777: että tarkemmat säännökset lisämenoarvioiden mainitussa perustuslakivaliokunnan lausunnossa
13778: kattamisesta puuttuvat, ei merkitse tämän peri- on katsottu, ratkaisevaa on, aiheuttaako lisäysten
13779: aatteen kiistämistä, vaan tarkoituksena on ollut päättämisen siirtäminen seuraavan varainhoito-
13780: vain todeta, ettei tarkempia säännöksiä siitä, vuoden tulo- ja menoarvion yhteyteen merkittä-
13781: miten kattaminen on käytännössä mahdollista viä haittoja kansan- tai valtiontaloudelle taikka
13782: toteuttaa, ole annettu. VJ 49 §:n 2 ja 3 momen- yhteiskunnan normaaleille toiminnoille. Mitään
13783: tin säännöksetkään eivät koske tätä. ehdottomia tunnusmerkkejä ei menon välttämät-
13784: Kuten edellä on todettu, on valtiovarainminis- tömyydelle voida asettaa. Viime kädessä asian
13785: teriön mielestä tilanne lisäbudjettien tasapainot- ratkaisee eduskunta.
13786: tamisen kohdalla jossain määrin erilainen kuin Paitsi tulo- ja menoarvion pitkän valmistelu-
13787: varsinaista tulo- ja menoarviota laadittaessa. Lisä- prosessin seurauksena ja rajoitettujen mahdolli-
13788: budjettia annettaessa joudutaan ratkaisemaan suuksien johdosta tehdä muutoksia prosessin lop-
13789: esim. se, miten ja kuinka pitkälle tulo- ja meno- puvaiheessa aiheutuu budjetin muutostarvetta
13790: arvion muuttunut tilanne otetaan tai voidaan enenevässä määrin siitä, että nopeasti kehittyvä ja
13791: ottaa huomioon lisäyksistä päätettäessä ja miten muuttunut yhteiskunta monimuotoisine ja toi-
13792: toteutunut tilanne vaikuttaa uusien menojen siinsa liittyvine järjestelmineen ja vuorovaikutus-
13793: kattamiseen. Edellä mainitun lakiesityksen tar- suhteineen asettaa yhä suurempia vaatimuksia ja
13794: koituksena oli selkeyttää tilannetta kattamiskäy- paineita myös talouspolitiikan hoidolle. Asioiden
13795: tännön osalta. Esitys raukesi kuitenkin eduskun- kytkeytyminen toisiinsa, järjestelmien häiriöalt-
13796: nassa. tius, tilanteiden ennakoimattomat muutokset
13797: Budjettilaki on tarkoitus uudistaa. Uudistuk- sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla seu-
13798: sen ensimmäisenä vaiheena on tarkoitus antaa rausvaikutuksineen ja ulkopuolisten tekijöiden
13799: syksyllä 1986 eduskunnalle esitys lain muuttami- vaikutuksen lisääntyminen yleensäkin yms. vaati-
13800: sesta. Siihen sisällytettäisiin vuonna 1981 anne- vat myös valtiontalouden hoidossa nopeita toi-
13801: tun esityksen tavoin säännökset mm. lisämenoar- menpiteitä, jotta kokonaistaloudellista kehitystä
13802: vioesityksen kattamisesta ja muusta sisällöstä. pystyttäisiin hallitsemaan ja välttämään haitalli-
13803: set ja jopa kohtalokkaatkin seuraukset kansan-
13804: Tulo- ja menoarvioon tehtävät lisäykset ja taloudelle. Tilanne on nyt talouspolitiikan hoi-
13805: niiden välttämättömyys. Säännöksissä ei ole ase- don kannalta oleellisesti toinen kun perustuslake-
13806: 65
13807:
13808: amme laadittaessa. Se, että lisäbudjettimenette- merkitsisi muutostarpeita valtion tulo- ja meno-
13809: yyn on jouduttu viime vuosikymmeninä aikai- arvioon, on pyritty antamaan eduskunnalle asian-
13810: :empaa enemmän turvautumaan, ei näin merkit- omaisen budjettiesityksen antamisen yhteydessä
13811: :e sitä, etteikö tähän olisi myös ollut hallitus- ja samalla budjettiesityksessä on otettu huo-
13812: nuodossa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä tar- mioon lain suunnitellusta voimaantulosta aiheu-
13813: retta. Lisämenoarvioiden osuus varsinaisen tulo- tuvat taloudelliset vaikutukset. Näin on menetel-
13814: a menoarvion menoista on viime vuosina kuiten- ty lisämenoarvioidenkin kohdalla. Mikäli edus-
13815: cin laskenut. Vuonna 1984 se oli vain 2,4 % ja kunta hyväksyy lain myös lisäbudjettivaikutuksia
13816: ruonna 1985 3 % varsinaisen budjetin loppu- koskevalta osin, on katsottava, että tällöin lisä-
13817: ;ummasta. budjettiesitykseen sisällytetyt asianomaiseen va-
13818: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan rainhoitovuoteen kohdistuvat hyväksytyn lain
13819: ruodelta 1983 luetelleet hallinnonaloittain me- vaatimat muutokset täyttävät välttämättömyyden
13820: loja, jotka eivät täytä välttämättömän menon kriteerin.
13821: ~dellytyksiä. Myös näiltä osin olisi arvioinnissa Valtiovarainministeriön ja asianomaisten mui-
13822: Jtettava huomioon edellä esitetyt näkökohdat ja den ministeriöiden selvityksiin perustuen esite-
13823: :arkasteltava lisäyksiä mm. silloisen tilanteen ja tään seuraavassa keskeisimmät perusteet valtion-
13824: ;en kehitysnäkymien sekä asetettujen talous- tilintarkastajien nimeämien määrärahojen välttä-
13825: poliittisten ja muiden tavoitteiden valossa. Useat mättömyydestä. Määrärahat on pyritty jaottele-
13826: 1äistä määrärahoista liittyivät niihin talous- ja maan erityisesti niiden syiden perusteella, jotka
13827: työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin, joita oli teh- ovat keskeisimmät ja ovat aiheuttaneet toistuvasti
13828: tävä nopeasti toimenpiteiden ja rahoituksen li- tarvetta turvautua lisäbudjettiin. Monet määrära-
13829: säämiseksi ja suunraamiseksi uudelleen mm. hoista saattavat täyttää myös kahden tai useam-
13830: ~nergiakriisin, työttömyyden ja sen alueellisten man ryhmän tunnusmerkit. Osan kohdalla kysy-
13831: ~rojen lisääntymisen, kotimaisen teollisuuden mys on arviomäärärahan ylityksen sisällyttämises-
13832: vaikeuksien yms. johdosta. Osa lisämäärärahoista tä lisämenoarvioon. Merkitsemällä määrärahan
13833: on puolestaan perustunut mm. varainhoitovuo- arviomäärärahaksi eduskunta on tosin jo näin
13834: den aikana tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin antanut hallitukselle oikeuden tietyin edellytyk-
13835: ja kansainvälisten kokousten ja järjestöjen pää- sin määrärahan ylittämiseen.
13836: töksiin samoin kuin myös poliittisten päätöksen-
13837: tekijöiden kantaan toimenpiteen välttämättö- 1. Hallituksen periaatepäätökset talouspoliittisis-
13838: myydestä. ta toimenpidekokonaisuuksista ja yksittäiset ta-
13839: Myös maatalous- ja muissa tulopoliittisissa louspolitiikan hoidon kannalta välttämättömät,
13840: neuvotteluissa tehdyt sopimukset ovat hyvin lähinnä työllisyys- ja muut suhdannepoliittiset
13841: usein edellyttäneet varojen osoittamista sovit- toimenpiteet yhteiskunnan kehityksen turvaami-
13842: tuihin tarkoituksiin jo seuraavissa lisämenoarvi- seksi ja häiriöiden ehkäisemiseksi nopeasti muut-
13843: oissa. Valtio joutuu nimittäin osaltaan hyväksy- tuneissa tai muuttuvissa tilanteissa
13844: mään niiden yhteydessä erilaisia talous-, työlli-
13845: syys- ja sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, jotta syn- Nämä päätökset on usein mainittu lisämenoar-
13846: tyneet vaikeat tilanteet työmarkkinoilla voitaisiin vioiden yleis- tai yksityiskohtaisissa perusteluissa.
13847: laukaista ja yleensäkin saada aikaan tulopoliittisia Hallitus on varsinkin 1970-luvulla tehnyt mm.
13848: kokonaisratkaisu ja. useita elvytyspäätöksiä, joiden olennainen sisältö
13849: Olennaisimmat arviomäärärahojen ylitykset on on ollut sopiminen kokonaistaloudelliseen kehi-
13850: pyritty sisällyttämään lisämenoarvioihin, vaikkei tykseen nopeasti vaikuttavista toimenpiteistä.
13851: se sinänsä olekaan tarpeen muulloin kuin jos Keskeisiä tavoitteita ovat olleet työllisyyden pa-
13852: niiden kattaminen edellyttää välttämättä budje- rantaminen, taloudellisen kasvun tukeminen ja
13853: tin tulopuoleen muutoksia. Toisaalta eduskunta yhteiskunnallisten häiriötilojen ehkäiseminen.
13854: on vastauksessaan hallituksen esitykseen lisäyksis- Toimenpiteet ovat olleet tyypillistä suhdannepo-
13855: tä ja muutoksista vuoden 1965 tulo- ja menoarvi- litiikkaa, jota ei suinkaan aina voida kovin pitkäl-
13856: oon lausunut hallitukselle kehotuksen vastaisuu- ti etukäteen ennakoida. Taloudellinen kehitys
13857: dessa huolehtia siitä, että kunkin vuoden viimei- saattaa nopeasti poiketa paljonkin arvioidusta,
13858: sessä lisämenoarviossa myös arviomäärärahojen jolloin myös varsinaisen budjetin laadintapohja
13859: ylitykset tulevat kirjamiksi todellisen suuruisina. muuttuu. Jotta työllisyyttä tukevat ym. suhdan-
13860: Vakiintuneen käytännön mukaan sellaiset hal- neluontoiset menot voitaisiin ajoissa budjetoida,
13861: lituksen lakiehdotukset, joiden toteutuminen tulisi ne itse asiassa tietää jo vähintään 0, 5-1,5
13862:
13863: ~ 360496T
13864: 66
13865:
13866: vuotta etukäteen. Tällaiset menot eivät usein ole roina kertyneistä varoista yksi viidesosa oli käytet-
13867: näin aikaisessa vaiheessa riittävällä varmuudella tävä tehostetun metsänparannusohjelman toteut-
13868: ja täsmällisyydellä ennakoitavissa. Toisaalta nii- tamiseen. Jotta kertyneet varat eivät olisi olleet
13869: den budjetoinnin jättäminen odottamaan seuraa- hyödyntämättöminä lain ensimmäistä voimassa-
13870: vaa varsinaista tulo- ja menoarviota merkitsisi olovuotta, oli varat osoitettava tarkoitukseen
13871: huomattavia taloudellisia menetyksiä ja muita 1971 I LMA:ssa. Metsänlannoitus todettiin toi-
13872: haitallisia vaikutuksia yhteiskunnalle ja varsinkin menpiteeksi, jolla hakkuumahdollisuuksia voitiin
13873: työttömyyden kohtaamille ihmisille. Toimenpi- nopeimmin lisätä, joten suhdennevaroja käytet-
13874: teiden tehokas toteuttaminen on eräissä tapauk- tiin tähän tarkoitukseen metsänparannuslainsää-
13875: sissa edellyttänyt myös organisaatiomuutoksia. dännön ehtoja edullisemmilla ehdoilla myönnet-
13876: Hallituksen periaatepäätökset ovat saattaneet tyinä lainoina ja avustuksina. Kun vuonna 1971
13877: liittyä myös tulopoliittisten ratkaisujen aikaansaa- myönnetyn siirtomäärärahan käyttömahdollisuus
13878: miseen (kohta 3). päättyi vuoden 1974 lopussa, näytti metsänlan-
13879: Lisämenoarvioissa on hyväksytty runsaasti yk- noitustoiminta tyrehtyvän. Kevään 1974 maata-
13880: sittäisiä määrärahoja, joiden perusteena on ollut loustuloratkaisu sisälsi hinnanalennuskorvauksen
13881: ajankohtainen huono työllisyystilanne, jota on maatalouden lannoitteille, kun taas metsälan-
13882: haluttu kohentaa. Toimenpiteet ovat voineet noitteiden hinnat olivat nousemassa jyrkästi. Tä-
13883: myös muulla tavoin tukea huolestuttavana pidet- män lannoitteiden kaksihintajärjestelmän poista-
13884: tyä taloudellista kehitystä ja hallituksen suh- minen katsottiin puuntuotannon kannalta avain-
13885: danne-, työllisyys- yms. politiikkaa yhteiskunnal- asemassa olevaksi toimenpiteeksi, joten suhdan-
13886: listen häiriöiden estämiseksi. Näihin määrärahoi- nevaroja esitettiin vuoden 1975 II lisämenoarvios-
13887: hin soveltuvat periaatteessa samat näkökohdat sa edelleen käytettäväksi 12 milj. mk kasvatuslan-
13888: kuin edellä on esitetty. Usein tällaiset suhdanne- noituksen tehostamiseen.
13889: luontoiset lisämäärärahat liittyvät johonkin laa- - 1971 III LMA: 15 milj. mk tutkimus- ja
13890: jempaan elvytyskokonaisuureen, vaikkei niitä ole opetusvälineiden sekä lääkintätarvikkeiden hank-
13891: nimenomaan mainittukaan elvytyspäätöksissä. kimiseksi korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.
13892: Lähinnä edellä tarkoitettuun ryhmään kuulu- Asia liittyi idänkaupan neuvotteluihin ja pyrki-
13893: via määrärahoja ovat seuraavat: mykseen kaupan tasapainottamiseen.
13894: - 1970 III LMA: 7 milj. mk puolustuslaitok- - 1972 II LMA (ei I): 1,2 milj. mk seitsemän
13895: sen varustuksen uusinta- ja perushankintamenoi- teollisuussihteerin toimiston perustamiseksi ulko-
13896: hin. Hankintoihin liittyi myös kauppapoliittisia maille. Ulkomailla tapahtuvan teknologian kehi-
13897: syitä. Hankintasopimusta oli valmisteltu silmällä tyksen seuraamisen kannalta toimistojen perus-
13898: pitäen vuoden 1970 varsinaista menoarviota, tamista pidettiin kiireellisenä maamme taloudel-
13899: mutta sopimukseen ei tuolloin vielä päästy. lisen kasvun turvaamiseksi ja kilpailukyvyn säilyt-
13900: - 1970 II LMA: 50 milj. mk, 1970 III LMA: tämiseksi.
13901: 50 milj. mk, 1973 III LMA: 500 milj. mk ja 1980 - 1973 ILMA: Määrärahat elinkeinohallituk-
13902: III LMA: 600 milj. mk siirtoina valtion suhdan- sen perustamiseksi ja kilpailuasiamiehen toimis-
13903: nerahastoon perustuivat lakiin valtion suhdanne- ton ja viran perustamiseksi, 1974 II LMA:
13904: rahastosta (891169), jonka mukaan suhdanne- kauppa- ja teollisuusministeriön henkilöstölisäyk-
13905: vaihteluiden tasoittamiseksi rahastoon siirretään set ja 1974 IV LMA: tilapäisten toimihenkilöiden
13906: varoja nousu- ja korkeasuhdanteen aikana ja paikkaaminen elinkeinohallitukseen. Edellä lue-
13907: sieltä takaisin valtiovarastoon lasku- ja matala- tellut organisaatiojärjestelyt ja henkilöstön lisäyk-
13908: suhdanteen aikana. Lain toimivuuden kannalta set johtuivat tarpeesta tehostaa ja koordinoida
13909: on välttämätöntä, että rahastosiirtoja voidaan silloisen taloudellisen tilanteen ja elinkeinoelä-
13910: suhdannetilanteen niin edellyttäessä tehdä myös män kehityksen valossa mm. hintavalvontaa,
13911: lisämenoarvioissa. Suhdannerahastoon oli toisaal- yleisen edun valvontaa taloudellisen kilpailun
13912: ta siirrettävä myös eräiden erityislakien nojalla alalla sekä energiahuollon turvaamista koskevia
13913: kerättyjä veroluonteisia maksuja. toimenpiteitä. Tällaisten uudistusten valmistelu
13914: - 1971 I LMA: 25 milj. mk tehostetun met- kestää useinkin kauan, jolloin niiden toteuttami-
13915: sänparannusohjelman toteuttamiseen suhdanne- nen muodostuu ajan mittaan kiireelliseksi. Elin-
13916: varoilla ja 1975 II LMA: 12 milj. mk metsälan- keinohallituksen perustamiseen esitetyt määrära-
13917: noitteiden hintojen alentamiseen suhdanneva- hat liittyivät toisaalta eduskunnalle lisämenoar-
13918: roilla. Vuoden 1970 lopussa voimaantulleen vion yhteydessä annettuun elinkeinohallituksen
13919: suhdanneverolain (872/70) mukaan suhdanneve- perustamista koskevaan lakiesitykseen.
13920: 67
13921:
13922: - 1975 1 LMA: 500 milj. mk, 1980 1 LMA: suorittamista koskevia säännöksiä tarkistettiin
13923: 15 milj. mk ja 1981 II LMA: 20 milj. mk vuonna 1979 siten, että korvaus maksetaan jokai-
13924: ;iirtoina valtion investointirahastoon. Laki valtion selta kalenterivuodelta erikseen määrärahasta, jo-
13925: nvestointirahastosta annettiin 7.2.1975 (74/ 75 ). ka sanottua vuotta seuraavana vuonna on tarkoi-
13926: hhaston toiminnan tavoitteet liittyvät kiinteästi tusta varten otettu valtion tulo- ja menoarvioon.
13927: :yöllisyys-, alue-, investointi- ja muuhun talous- - 1978 II LMA: 5 milj. mk Finnair Oy:n
13928: )olitiikkaan. Talouspoliittisten toimenpiteiden osakepääoman korottamiseen investointitoimin-
13929: ~ohdentaminen on osaltaan edellyttänyt, että nan ylläpitämiseksi. Toimenpide paransi myös
13930: nyös investointirahaston toimintamahdollisuu- yhtiön taloudellista tilaa.
13931: iet turvataan niin, että toiminta tukee mahdolli- - 1978 III LMA: 20 milj. mk lainoihin ja
13932: :imman hyvin kussakin tilanteessa harjoitettavaa avustuksiin telakoille työllisyyden ylläpitämiseksi.
13933: alouspolitiikkaa. Tilanteiden nopea muuttumi- - 1978 III LMA: 25 milj. mk avustuksiin
13934: len on edellyttänyt, että varojen siirtoja rahas- kotimaisten polttoaineiden käyttöä lisääviin in-
13935: oon on ollut tehtävä myös lisämenoarvioissa. vestointeihin sekä 15 milj. mk vientituotteiden
13936: vuoden 1975 1 lisämenoarviossa tehty rahastosiir- markkinoinnin edistämiseen.
13937: 0 oli välttämätön myös rahaston toiminnan - 1979 1 LMA: 50 milj. mk avustuksiin
13938: Lloittamiseksi. energiataloudelliseen korjaustoimintaan, 10 milj.
13939: - 1975 ILMA: 20 milj. mk (ei 50 milj. mk) mk valtion kiinteistöjen lämpötaloudellisiin ja
13940: netsänparannuslainoihin metsäalan työllisyyden muihin korjauksiin ja perusparannuksiin, 16,6
13941: :ukemiseksi. Ns. öljykriisin seurauksena metsäte- milj. mk VR:n investointeihin ja 10 milj. mk
13942: )llisuuden puuntarve ja hakkuutoiminta supistui avustuksiin kotimaisten polttoaineiden käytön
13943: roimakkaasti erityisesti vuoden 1975 aikana. edistämiseen. Kaikkien näiden määrärahojen
13944: - 1975 II LMA: 50 milj. mk maatilatalouden myöntäminen liittyi toimenpiteisiin tulopoliitti-
13945: cehittämisrahastoon. Määräraha oli tarkoitettu sen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. Toimen-
13946: ·akentamislainoihin ja tientekoavustuksiin erityi- piteiden toteuttamistarve aiheutui toisesta ener-
13947: esti haja-asutusalueiden työllisyyden turvaami- giakriisistä.
13948: eksi talvikaudella 1975-1976. - 1979 II LMA: 10 milj. mk metsänparan-
13949: - 1977 1 LMA: Maatilalainojen korkotukilai- nusapuihin ja -lainaan työllisyyden edistämiseksi.
13950: lOjen myöntämisvaltuutta lisättiin 30 milj. mar- - 1979 II LMA: 30 milj. mk telakkateollisuu-
13951: 'alla, jotta rakentamislainoja voitiin myöntää den tukemiseen työllisyyden ylläpitämiseksi.
13952: :ntistä enemmän vaikeimmille työttömyysalueil- - 1979 II LMA: 125,2 milj. mk, josta 1,8
13953: e. milj. mk aiheutui puolustuslaitoksen hankintaso-
13954: - 1977 II LMA: 26 milj. mk lapsilisien korot- pimusten kohdalla valuuttakurssien ja indeksin
13955: amiseen. Lapsilisien korotuksen tavoitteena oli muutoksista ja 123,4 milj. mk bilateraalikaupan
13956: :otitalouksien ostovoiman turvaaminen vaikeutu- lisäämiseksi myönnetyn tilausvaltuuden puitteis-
13957: teessa taloudellisessa tilanteessa. Samassa yhtey- sa tehtävien sopimusten maksuja varten. Bilate-
13958: lessä annettiin eduskunnalle esitys lapsilisälain raalikaupan lisääminen katsottiin välttämättö-
13959: nuuttamisesta vastaavasti. mäksi kaupan tasapainottamiseksi ja vientiedelly-
13960: - 1977 II LMA: Siirto kehitysaluerahastoon tystemme turvaamiseksi.
13961: toin 50 milj. mk ja investointirahastoon noin - 1979 IV LMA: 20 milj. mk maatilatalou-
13962: ,oo milj. mk. Eivät sisälly lisämenoarvioon, vaan den kehittämisrahastoon käytettäväksi rakenta-
13963: iinä on todettu lisärahoitustarpeen olevan tar- mistoimintaan alueellisten työttömyyserojen ta-
13964: :oitus kattaa lainoilla. saamiseksi.
13965: - 1977 III LMA: 26 milj. mk ja 1979 II LMA: - 1980 I LMA: 100 (ei 110) milj. mk maati-
13966: 8,4 milj. mk korvauksen suorittamiseksi inves- latalouden kehittämisrahastoon käytettäväksi
13967: ointirahastolle siltä ajalta, jona rahaston lainaksi hankkeisiin, jotka tasaavat alueellisia työttömyys-
13968: 'ttamat varat ovat olleet valtion käytettävissä. eroja ja parantavat erityisesti nuorten viljelijöiden
13969: ~ahaston varojen väliaikaisesta sijoittamisesta saa- asemaa.
13970: ujen korkotuottojen määrän selvittyä kunkin - 1981 III LMA: 15 milj. mk puolustuslai-
13971: uoden lopussa korvaus sisällytettiin lisämenoar- toksen perushankintamenoihin.
13972: ioon. Korvauksen suuruus ja rahaston rahoitus- - 1982 II LMA: 300 milj. mk puolustuslai-
13973: sema huomioon ottaen asian siirtämistä varsinai- toksen perushankintamenoihin. Kuten budjetin
13974: een tulo- ja menoarvioon ei pidetty oikeana. yleisperusteluista käy ilmi, lisäys oli välttämätön
13975: .ahaston toiminnan vakiinnuttua korvauksen idänkaupan tasapainottamiseksi, jottei tilanteesta
13976: 68
13977:
13978: olisi aiheutunut haitallisia vaikutuksia maamme seen tasapainottamiseksi, viennin ja maamme
13979: työllisyydelle. kilpailukyvyn lisäämiseksi jne. Tällaisia ovat ol-
13980: - 1982 II LMA: 9,75 milj. mk erityisalueiden leet useat valtionyhtiöiden osakepääomakorotuk-
13981: tuotantotoiminnan tukemiseen työllisyyden edis- set, alushankinnat, telakoiden tukeminen, useat
13982: tämiseksi. rahastosiirrot, aluepoliittiset tuet ja viennin edis-
13983: - 1982 II LMA: 50 milj. mk kuntien ylimää- tämistoimenpiteet.
13984: räisiin investointiavustuksiin. - Työvoimaministeriön hallinnonalan lisä-
13985: - 1982 III LMA: 23 milj. mk kuntien ylimää- määrärahat ovat olleet pääsääntöisesti sellaisia,
13986: räisiin investointiavustuksiin. jotka ovat liittyneeet kiinteästi hallituksen työlli-
13987: - 1982 II LMA: 10 milj. mk maatilatalouden syys- ja talouspolitiikkaan. Työttömyys alkoi li-
13988: kehittämisrahastoon tavoitteena työllisyyden tu- sääntyä maassamme 1970-luvun alkupuolella,
13989: keminen. josta lukien on jouduttu tekemään hyvinkin
13990: - 1982 II LMA: 30 milj. mk metsänparan- nopeasti erilaisia toimenpiteitä epäsuotuisan ke-
13991: nusavustuksiin ja -lainoihin tavoitteena työllisyy- hityksen kääntämiseksi tai pysäyttämiseksi. Tilan-
13992: den tukeminen. teen muutoksia on ollut varsin vaikeaa ennakoi-
13993: - 1982 II LMA: 10 milj. mk maaseutualuei- da, koska ne johtuvat paljolti ulkopuolisista teki-
13994: den työpaikkatukikokeiluun tavoitteena työllisyy- jöistä. Usein syynä on ollut kansainvälinen kehi-
13995: den turvaaminen. tys, joka on muuttanut esim. maamme kilpailu-
13996: - 1982 III LMA: 20 milj. mk avustuksia tilannetta tietyillä aloilla ja aiheuttanut pikaista
13997: energiataloudelliseen korjaustoimintaan, (Halli- tarvetta lisätukitoimenpiteisiin, koulutuksen
13998: tuksen sopimus 30.8.1982 devalvaation yhteydes- uudelleen suuntaamiseen, määrärahojen kohden-
13999: sä), 10 milj. mk tuotantotoiminnan alueelliseen tamiseen uusille painopistealoille jne. Myös to-
14000: tukemiseen, 18 milj. mk TVL:lle traktoreiden teutettavien toimenpiteiden vaikutuksia on ollut
14001: hankintaan, (Syynä oli myös kotimaisen traktori- ennalta vaikea arvioida. Ensi sijassa on työvoiman
14002: teollisuuden vaikeutunut asema), 6 milj. mk kysyntään pyritty vaikuttamaan yleisin talous-
14003: linja-autojen hankkimiseen PTL:lle metalliteolli- poliittisin toimenpitein ja vasta kun siinä ei ole
14004: suuden työllisyyden turvaamiseksi ja 30 milj. mk ollut mahdollista riittävästi onnistua, on pitänyt
14005: sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitosten perus- turvautua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
14006: taruiskustannusten valtionosuureen työllisyyssyis- Tilanteen ennakoimattoillat muutokset ovat
14007: tä. edellyttäneet tällaisten erityistoimenpiteiden ra-
14008: - 1982 IV LMA: 62,6 milj. mk hinnanalen- hoituksen sisällyttämistä myös lisämenoarvioihin.
14009: nuskorvauksiin ja voin varastointiin. Samalla ala- Toisaalta päätettäessä varsinaisen tulo- ja meno-
14010: momentilta vähennettiin 33,9 milj. mk. Asia arvion laadinnan yhteydessä työllisyyden turvaa-
14011: perustui hallitusohjelmaan 16.2.1982. Voin alen- miseksi osoitettavien sijoitusmenojen tasosta ei
14012: nusmyyntiin teollisuudelle sekä hinnanalen- ole ollut vielä luotettavaa tietoa ao. varainhoito-
14013: nuskorvauksiin varattua määrärahaa jouduttiin vuoden työohjelmien tasosta. Parina viimeisenä
14014: lisäämään, koska tuen tarve yksikköä kohti muo- vuonna käyttöön otettu alustava työohjel-
14015: dostui arvioitua suuremmaksi. Voin alennus- mamenettely on vähentänyt lisäbudjetointitarvet-
14016: myynnin osalta tuen tarpeen muutos johtui voin ta.
14017: ja margariinin hintojen muutoksesta. Alennus-
14018: myynti oli valtiontalouden kannalta perusteltua 2. Yllättävät ja edulliset hankinta- p
14019: verrattuna voin vientiin. Öljykasvien ja peruna- markkinatilanteet
14020: jauhon osalta yksikköä kohti tarvittavan tuen
14021: tarve kasvoi maailmanmarkkinahintojen muutos- Eräät lisämäärärahat ovat johtuneet yllättäen
14022: ten johdosta. Öljykasvien hinnanalennuskorvaus- esiinnousseista ja samalla kiireellistä päätöksente-
14023: ten osalta tuki oli lakisääteinen. koa vaativista hankintatilaisuuksista. Tällöin var-
14024: - Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- sinaisessa budjetissa ei ole ollut hankintaa varten
14025: nonalan määrärahat ovat keskeisessä asemassa käytettävissä määrärahaa. Tällaiset hankintatilan·
14026: talous- ja teollisuuspolitiikan hoidossa. Tällä hal- teet ovat usein ainutkertaisia, eikä myyjä ole
14027: linnonalalla valtaosa valtiontilintarkastajien luet- valmis odottamaan seuraavan varsinaisen tulo- ja
14028: telemista määrärahoista on sisällytetty lisämeno- menoarvion valmistumista. Toisaalta hankinta-
14029: arvioihin suhdannepoliittisin perustein työllisyy- kohteet ovat olleet sellaisia, jotka olisi lähivuosi·
14030: den turvaamiseksi ja sen alueellisten erojen tasaa- na joka tapauksessa jouduttu jossakin muodoss2
14031: miseksi, energiahuollon turvaamiseksi, kauppata- toteuttamaan. Myös poikkeuksellisen edulliner
14032: 69
14033:
14034: markkinatilanne sinänsä tai ulkomaankauppa- - 1979 II LMA: 4,5 milj. mk teollisen kehi-
14035: neuvottelutilanne ovat saattaneet olla perusteena tysyhteistyön rahaston peruspääomaa varten.
14036: lisämäärärahoille. Em. määrärahat perustuivat kansainvälisiin ko-
14037: Edellä mainitunlaisia määrärahoja ovat seuraa- kouksiin, joiden yhteydessä on myös sovittu mak-
14038: vat: satusten aikatauluista sekä 1972 lii LMA:n osalta
14039: - 1969 V LMA: 0,9 milj. mk DC 3-koneiden osaksi myös Kansainvälisen kehittämisjärjestön
14040: ostamiseen puolustuslaitokselle. Finnair Oy päät- (IDA) jäsenosuuden noususta valuuttakurssien
14041: ti myydä edullisesti kolme konetta. Kun ilmavoi- muutoksen johdosta.
14042: mien kuljetuskalusto oli ikääntymässä ja edellytti - 1971 II LMA: 12 milj. mk kansainvälisen
14043: uusimista, ei hankintamahdollisuutta ollut syytä jälleenrakennuspankin osakepääoman Suomen
14044: jättää käyttämättä. osuuden korottamiseen. Korotuksesta oli päätetty
14045: - 1971 II LMA: 6,9 milj. mk virastotilojen pankin hallintoneuvostossa 31.7.1970 ja osake-
14046: hankkimiseksi Helsingin keskustasta Helsingin merkintä oli suoritettava viimeistään marraskuus-
14047: yliopistoa varten. Ostotarjous oli tehty varsinai- sa 1971. Asia ei ehtinut vuoden 1971 varsinai-
14048: sen tulo- ja menoarvion hyväksymisen jälkeen seen budjettiesitykseen. Korotus liittyi vuoden
14049: eikä ollut voimassa vuoden 1972 varsinaisen tulo- 1970 IV LMA:ssa hyväksyttyyn kansainvälisen
14050: ja menoarvion hyväksymiseen asti. valuuttarahaston Suomen jäsenosuuden korotta-
14051: - 1973 II LMA: 4 milj. mk Rooman suurlä- miseen ja asia ilmoitettiin jo tässä yhteydessä
14052: hettilään virka-asunnon ost:amiseksi. eduskunnalle.
14053: - 1982 III LMA: 8,3 milj. mk Valtionrauta- - 1973 I LMA: 0,4 milj. mk suurlähetystön
14054: teiden veturihankintoihin. Ko. sähköveturisarjan ja sotilasasiamiehen viran perustamiseksi Saksan
14055: valmistaminen oli päättymässä. Demokraattiseen tasavaltaan. Asia johtui Sakso-
14056: jen tunnustamisesta ja diplomaattisuhteiden sol-
14057: mimisesta.
14058: 3. Varsinaisen budjetin laadinta-aikatauluun - 1973 IV LMA: 14 milj. mk Kostamus-
14059: soveltumattomat sitoutumistarpeet radan rakentamisen aloittamiseen ja 11,9 milj.
14060: mk veturi- ja vaunuhankintoihin. Kostamus-
14061: Valtio joutuu jatkuvasti monenlaisiin yksityis- sopimus solmittiin lokakuussa 1973, jolloin myös
14062: oikeudellisiin ja kansainvälisiin sitoutumistilan- toimenpiteisiin sen täyttämiseksi oli ryhdyttävä.
14063: teisiin, joissa ei ole mahdollista tai ainakaan Työllisyyssyistä hankkeen käynnistäminen mah-
14064: sopivaa odottaa varsinaisen budjetin hyväksymis- dollisimman pian oli erittäin tärkeää.
14065: tä. Yksityisoikeudellisissa sopimuksissa ei vasta- - 1973 IV LMA: 15 viran ja toimen perus-
14066: puolta voi yhteisymmärryksen synnyttyä usein- taminen ETYK-edustustoon Genevessä. Toimen-
14067: kaan odotuttaa kovin kauan ja sen vuoksi lisä- pide oli välttämätön Suomen täysipainoisen osal-
14068: budjettimenettely saattaa olla ainoa tapa turvata listumisen varmistamiseksi syyskuussa 19 7 3 alka-
14069: sopimuksen syntyminen. Esim. suuriin hankin- neeseen konferenssin toiseen vaiheeseen.
14070: toihin tarvittavia määrärahoja tai tilausvaltuuksia - 1975 ILMA: 100 milj. mk asumistukeen ja
14071: ei aina voida sisällyttää menoarvioon ennen kuin 1975 II LMA: asuntohallituksen asumistukitoi-
14072: neuvottelut hankinnoista ja niiden hinnasta on miston perustaminen. Vuoden 1975 tulopoliitti-
14073: käyty. Kansainväliset neuvottelutilaisuudet ja so- sen ratkaisun yhteydessä päätettiin asumistukijär-
14074: pimukset, kansainvälisten kokousten päätökset ja jestelmän pikaisesta uudistamisesta ja laajentami-
14075: järjestöjen varainhoitovuodesta poikkeavat tili- sesta asumistukikomitean työn pohjalta. Tämän
14076: kaudet ovat myös olleet aiheina eräisiin lisämää- uudistuksen toteuttamiseksi sovitun mukaisesti
14077: rärahoihin. Maataloustulospimusten ja tulopoliit- oli välttämätöntä sisällyttää I lisämenoarvioon
14078: tisten sopimusten synnyttyä on valtio joutunut lisämääräraha asumistukeen. Sen jälkeen kun
14079: ryhtymään joihinkin sopimuksista johtuviin tai eduskunnalle oli annettu 1975 I ja II lisämenoar-
14080: sitä tukeviin toimenpiteisiin, jotka on ollut vält- vioihin liittyvänä esitys asumistukilaiksi, jossa
14081: tämätöntä suorittaa jo asianomaisen varainhoito- esitettiin järjestelmän uudistamista ja asumistuki-
14082: vuoden kuluessa. asiat siirrettäviksi sosiaali-ja terveysministeriön
14083: Tällaisia määrärahoja ovat mm. seuraavat: hallinnonalalta sisäasiainministeriön hallinnon-
14084: - 1971 II LMA: 7,7 milj. mk kansainvälisen alalle, oli samalla sisällytettävä lisämenoarvioon
14085: kehitysjärjestön peruspääoman korotusta varten. esityksen edellyttämät organisatoriset toimenpi-
14086: - 1972 III LMA: 13,6 milj. mk kehitysyhteis- teet eli asumistukitoimiston lakkauttaminen sosi-
14087: työhön. aalihallituksesta ja sen perustaminen asuntohalli-
14088: 70
14089:
14090: tukseen asumistukilain voimaantulosta. Asumis- kotimaiselta teollisuudelta sekä lisämäärärahoin
14091: tukilaki tuli voimaan 1.7.1975. tukenut erityisesti valtionyhtiöitä ja joitakin val-
14092: - 1975 II LMA:ssa, 1976 I LMA:ssa, 1979 I ja tion laitoksia niiden taloudellisen tilan kääntyes-
14093: IV LMA:ssa, 1980 I LMA:ssa ja 1981 III LMA:ssa sä heikoksi. Tukitoimenpiteet eivät välttämättä
14094: olevat määrärahat maatalousyrittäjien vuosiloma- heti ole järkeviä yhtiöiden tai laitosten taloudelli-
14095: ja sijaisaputoimintaa varten perustuivat maata- sen kehityksen osoittautuessa epäedulliseksi. Sii-
14096: loustuloratkaisuihin, joiden sisältö ei vielä ollut nä vaiheessa, kun tukitoimenpiteiden tarpeelli-
14097: tiedossa varsinaista tulo- ja menoarviota valmis- suudesta tullaan vakuuttuneeksi eli usein tilin-
14098: teltaessa. päätöksen valmistumisen jälkeen, on varsin epä-
14099: - 1976 ILMA: 25,6 milj. mk Pohjoismaisen tarkoituksenmukaista enää odottaa varsinaisen
14100: Investointipankin peruspaaoman ensimmäisen budjetin hyväksymistä. Heikko taloudellinen tila
14101: erän maksamiseen. Pankin perustamissopimus saattaa nopeasti kuluttaa yrityksen resursseja ja
14102: syntyi vasta joulukuussa 1975 ja tuli voimaan johtaa henkilöstön irtisanomisiin ja lomautuksiin
14103: 1.6.1976. Ensimmäinen erä peruspääomasta oli ja sitä tietä myös työllisyyden heikkenemiseen.
14104: maksettava kahden kuukauden kuluttua sopi- Tukitoimenpiteiden suoranaisena tarkoituksena
14105: muksen voimaantulosta. onkin usein ollut tietyn alan tai laitoksen työllis-
14106: - 1976 ILMA: 14 milj. mk maatalousyrittä- tämismahdollisuuksien parantaminen. Suuntaa-
14107: jien vuosilomajärjestelmää ym. varten. Perustui malla rahoitusta valtionyhtiöille ja eräille tuotan-
14108: 30.1.1976 solmittuun maataloustulosopimuk- toa rahoittaville laitoksille on ollut toisaalta mah-
14109: seen. dollista saada ehkä nopeastikin aikaan tavoiteltu-
14110: - 1978 II LMA: 43,5 milj. mk suihkuharjoi- ja suhdannepoliittisia vaikutuksia.
14111: tuskoneiden hankinnan rahoittamiseen. HAWK- Edellä mainitun kaltaisia määrärahoja ovat
14112: harjoituskoneiden hankintasopimuksen kompen- seuraavat:
14113: saatiokauppoineen synnyttyä pitkien valmistelu- - 1975 II LMA: 31,2 milj. mk Oy Yleisradio
14114: jen ja neuvottelujen jälkeen ei ollut mahdollista Ab:n osakepääoman korottamiseen. Yhtiön hei-
14115: ilman sopimuksen purkautumista odottaa seuraa- kon taloudellisen tilan vuoksi korotus oli suori-
14116: vaa budjettia. Hankintatarjous oli voimassa vuo- tettava kiireellisesti.
14117: den 1977 loppuun ja sopimus tuli valtiota sito- - 1975 III LMA: 20 milj. mk siirtoon valtion
14118: vaksi ensimmäisen maksuerän suorittamisella viljavarastorahastoon. Siirto oli välttämätön vuo-
14119: vuonna 1978. Vastaostojen avulla voitiin samalla den 1975 sadon ylijäämävehnän kaupan rahoitta-
14120: tukea hallituksen toimia kysynnän ja työllisyyden miseksi.
14121: elvyttämiseksi. - 1977 lii LMA: 12 milj. mk siirtoon viljava-
14122: - 1980 ILMA: 14 milj. mk kehitysluonoihin rastorahastoon. Syksyn 1977 viljasato oli pienem-
14123: Turkille myönnettävää luottoa varten osana pi ja laadultaan heikompi kuin edellisen vuoden
14124: OECD:n puitteissa tapahtuvaa Turkin toista eri- ennätyssato. Sadon kokonaismäärä oli kuitenkin
14125: tyisavustusohjelmaa. OECD käsitteli ohjelman niin suuri, ettei kotimaahan tapahtuvista ulko-
14126: kokouksessaan 26.3.1980. maisen viljan myynneistä saatavilla varoilla ollut
14127: - Lisämäärärahat YK-valvontajoukkojen ylläpi- mahdollista kattaa valtion viljavaraston velkojen
14128: dosta aiheutuviin kuluihin. Rauhanturvaamistoi- lyhennyksiä. Varastojen alentaminen viljan vien-
14129: minta on väliaikaista luonteeltaan, eikä sen jat- nillä siten, että sillä olisi ollut ratkaisevaa merki-
14130: kumista ole tarkoituksenmukaista ennakoida ko- tystä valtion viljavaraston rahoitustilanteen hel-
14131: vin pitkälti etukäteen. Suomessa on budjetoitu pottamiseksi, ei senaikaisessa maailmanmarkki-
14132: nämä menot kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, nahintatilanteessa ollut tarkoituksenmukaista.
14133: mikä vastaa myösYK:nnoudattamaa budjetoin- Näin ollen valtion viljavaraston velkatilanteen
14134: timenettelyä. Suomalaisten valvontajoukkojen hoitamista varten oli välttämätöntä tehdä ko.
14135: toimintaa varten määrärahat on oltava käytettä- rahastosiirto lisämenoarviossa viljavaraston rahoi-
14136: vissä heti toimikauden alussa. Asiaan liittyy kan- tustilanteen parantamiseksi.
14137: sainvälispoliittisia näkökohtia. - 1979 II LMA: 15,4 milj. mk metsähallituk-
14138: selle maaomaisuuden ostoon Kemi Oy:ltä. Perus-
14139: tui 28.8.1978 tehtyyn osakassopimukseen Kemi
14140: 4. Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Oy:n toiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden
14141: yhtiön tai laitoksen tukeminen turvaamiseksi.
14142: - 1980 I LMA: 7 milj. mk Finnair Oy:n ja
14143: Valtio on suhdanne- ja työllisyyspoliittisista Ajokki Oy:n osakepääomien korottamiseen yh-
14144: syistä aientanut suunnitelmissa olleita hankintoja tiöiden taloudellisen tilan parantamiseksi.
14145: 71
14146:
14147: - 1981 III LMA: 15 milj. mk ampumatarvik- 1973 II LMA: 0,3 (ei 13,8) milj. mk valtion
14148: keiden hankintaan. Perusteena oli kotimaisen kiinteistöjen perusparannuksiin. Määräraha oli
14149: ampumatarviketeollisuuden häiriötön jatkumi- välttämätön eräitä Helsingin yliopistollisen kes-
14150: nen. kussairaalan sairaalarakennusten kiireellisiä pe-
14151: - 1982 IV LMA: 105 milj. mk maan hankin- ruskorjaustöitä varten.
14152: taan valtion metsätaloutta varten. Määräraha oli - 1974 IV LMA: Määräraha 92 työsuhteisen
14153: tarkoitettu Enso-Gutzeit Oy:n metsämaiden os- henkilön palkkaamiseksi verohallintoon 1. 7.-
14154: toon yhtiön taloudellisen tilan tukemiseksi pikai- 31.12.1974 väliseksi ajaksi. Toimenpide oli vält-
14155: sesti. tämätön vuoden 1974 verovalmistelun saamiseksi
14156: Useat kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- ajallaan tehdyksi ja verotuksen valmistumiseksi
14157: nonalan kohdalla luetellut valtionyhtiöiden osa- lakisääteisenä ajankohtana. Tulo- ja varallisuus-
14158: kepääoman korotukset johtuvat tarpeesta tukea verotuksen uudistamisesta johtuen tarvittiin lisä-
14159: yhtiön taloudellista tilaa yllättäen heikentyneen työvoimaa verovalmistelussa edelleen myös vuon-
14160: kannattavuuden johdosta ja osaksi niillä oli myös na 1975.
14161: muita suhdannepoliittisia tavoitteita. - 1974 IV LMA: 20 milj. mk maatilatalou-
14162: den kehittämisrahastoon lainoihin viljelijöille.
14163: Lainojen odotettua huomattavasti enemmän li-
14164: 5. Muita ennalta arvaamattomia perusteita sääntyneen kysynnän sekä kustannusten nousun
14165: lisämäärärahoihin vuoksi lainoitustoimintaan käytettävissä olleet ke-
14166: hittämisrahaston varat loppuivat kesken vuonna
14167: Lukuisia kertoja lisämäärärahojen perusteina 1974. Jotta lainoitustoimintaa sekä valtion maan-
14168: ovat olleet yksittäiset olosuhteiden äkilliset muu- ostotoimintaa pystyttiin jatkamaan ainakin ta-
14169: tokset ja yllättävät tapahtumat. Varsinaisen bud- pauksissa, joihin liittyi luopumiseläke- tai suku-
14170: jetin odottaminen olisi tällöin aiheuttanut mer- polvenvaihdoseläkehakemus ja jotta myös eräät
14171: kittäviä tappioita tai synnyttänyt huomattavia muut kiireelliset lainatapaukset voitiin hoitaa, oli
14172: riskejä. Joissakin tapauksissa lisämäärärahan bud- välttämätöntä sisällyttää ko. rahastosiirto lisäme-
14173: jetointi on ollut lain nojalla tai muutoin pakollis- noarvioon.
14174: ta. Esim. sopimusten perusteella voi tulla varain- - 1974 V LMA: 30 milj. mk lainoihin viljeli-
14175: hoitovuoden aikana maksettavaksi lisähintaa va- jöille. Perusteena kesän 1974 satovahingot.
14176: luuttakurssien ja indeksin muutosten johdosta, - 1975 II LMA: Tie- ja vesirakennuslaitoksen
14177: joita ei ole pystytty ennakoimaan. organisaatiomuutos 1.10.1975 lukien perustui sa-
14178: Tässä tarkoitettuja määrärahoja ovat seuraavat: notusta ajankohdasta voimaantulleeseen lakiin
14179: - 1969 III LMA: 4 milj. mk puolustuslaitok- tie- ja vesirakennuslaitoksesta (252/75). Muutos
14180: sen materiaalitilanteessa ilmenneiden puutteiden sisältyi jo vuoden 1975 varsinaiseen tulo- ja
14181: parantamiseen. Puutteet oli voitava korjata viivy- menoarvioesitykseen, mutta koska eduskunta ei
14182: tyksettä. ehtinyt käsitellä organisaation uudistamista kos-
14183: - 1970 V LMA: 1,4 milj. mk käytöstä poiste- kevaa lakiesitystä, se poisti muutokseen liittyvät
14184: tun puolustuslaitoksen kaluston ja varustuksen järjestelyt tulo- ja menoarviosta. Laki hyväksyttiin
14185: uusimiseen. Loppuunkulunutta omaisuutta jou- vuoden 1975 alkupuolella ja koska uudistusta oli
14186: duttiin poistamaan käytöstä ja myymään varain- valmisteltu varsin pitkään, se pantiin voimaan
14187: hoitovuoden aikana huomattavasti enemmän mahdollisimman pian.
14188: kuin varsinaista tulo- ja menoarviota laadittaessa - 1975 II LMA: 118,4 milj. mk VR:lle siten,
14189: arvioitiin. että siirtona uudistusrahastoon 30,1 milj. mk,
14190: - 1973 II LMA: 9,6 milj. mk puolustuslai- vahva- ja heikkovirtalaitteisiin 10,0 milj. mk,
14191: toksen perushankintamenoihin. Määräraha sisälsi liikkuvan kaluston hankintaan 40,0 milj. mk,
14192: valuuttakurssien muutosten aiheuttaman lisära- talonrakennuksiin 12,0 milj. mk, rautatieraken-
14193: hoitustarpeen ja sopimuksiin perustuvat indeksi- nuksiin 15,8 milj. mk, ratojen parannuksiin 8,0
14194: korvaukset, joita ei voitu ennakoida varsinaista milj. mk ja tuotantolaitostentyökone-ja talonra-
14195: menoarviota laadittaessa. kennushankkeisiin 2,4 milj. mk. Pääosa lisätar-
14196: - 1973 II LMA: 20 milj. mk, 1974 II LMA: peesta aiheutui hinta- ja palkkatasossa tapahtu-
14197: 113 milj. mk ja 1975 II LMA: 230 milj. mk neesta noususta. Sähköveturien jatkotilaus johtui
14198: siirtoina vientitakuurahastoon. Menot olivat laki- siitä, että neuvostoliittolainen sähkövetureiden
14199: sääteisiä ja aiheutuivat K-takuista ja arvioitua valmistaja tarjosi keväällä 1975 kahden sähköve-
14200: voimakkaammasta inflaatiokehityksestä. turin tilausta erittäin edulliseen hintaan aikai-
14201: 72
14202:
14203: semmin tilattujen 10 veturin jatkotilauksena. olisi voinut jatkua häiriöttä opintovuoden
14204: Talonrakennushankkeiden osalta syy oli hintakor- 1977-1978 alusta. Vuoden 1977 menoarvion
14205: jauksen lisäksi Pasila-projektin rakennushankkei- käsittelyn yhteydessä syyslukukaudella 1976 eivät
14206: den suunnittelun tarkentuminen sekä työturvalli- ehdotukset opintotuen kehittämisestä olleet vielä
14207: suuslaista johtuvat eräiden terveydelle vaarallis- valmiina.
14208: ten sosiaali- ja työskentelytilojen uudisrakennus- - 1979 II LMA: 4,5 milj. mk Teollisen Kehi-
14209: ja uusimistyöt. Vaasan konepajan toiminnan jat- tysyhteistyön Rahaston peruspääomaa varten pe-
14210: kamisesta tehtiin päätös, jonka vuoksi rakennus- rustui 9.3.1979 annettuun lakiin Teollisen Kehi-
14211: ten ja kiinteiden laitteiden kunnostukseen oli tysyhteistyön Rahasto Oy - Fonden för Indus-
14212: saatava varoja. Siirto uudistusrahastoon oli suora- triellt Utvecklingssamarbete Ab -nimisestä osa-
14213: nainen seuraus sijoitusmenoihin myönnetyistä li- keyhtiöstä (291/79), joka tuli voimaan 1.4.1979.
14214: säyksistä, koska valtionrautateiden talouden hoi- Lain mukaan valtio merkitsee vuosina 1979-
14215: don yleisistä perusteista annetun lain nojalla 1983 yhtiön osakkeita kunakin vuonna tulo- ja
14216: uudistusrahastoon on siirrettävä määräraha, joka menoarvioon otettavien määrärahojen puitteissa.
14217: vastaa 35 % tulo- ja menoarviossa VR:lle osoite- Yhtiön osakkeista on aina vähintään 50 % oltava
14218: tuista sijoitusmenoista. valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa.
14219: - 1975 lii LMA: 7,6 milj. mk aiheutui - 1980 I LMA: 13,4 milj. mk helikopterin
14220: valuuttakurssien muutoksesta puolustuslaitoksen hankintaan rajavartiolaitokselle meripelastustoi-
14221: hankintasopimusten osalta ja Draken-hankintaso- minnan tehostamiseksi ja 16 milj. mk puolustus-
14222: pimukseen sisältyvästä ohjaajien kouluttamisesta laitoksen perushankintoihin. Eräiden veneonnet-
14223: aiheutuvista menoista. tomuuksien seurauksena havaittiin meripelastus-
14224: - 1976 lii LMA: 185 milj. mk, 1978 IV valmiudessa vakavia puutteita. Tilanteen korjaa-
14225: LMA: 325 milj. mk ja 1981 III LMA: 450 milj. mista ao. viranomaisten toimenpitein pidettiin
14226: mk hinnanerokorvauksiin. Hinnanerokorvausme- kiireellisenä, jonka vuoksi pahimpien puutteiden
14227: not perustuvat valmisteverolakeihin ja ovat näin poistamiseksi tarvittavat määrärahat otettiin lisä-
14228: lakisääteisiä. Määrärahan lisätarve johtui raaka- menoarvioon. Puolustuslaitoksen perushankillta-
14229: aineiden kotimarkkina- ja maailmanmarkkina- määrärahasta 9 milj. mk oli tarkoitettu merival-
14230: hintojen välisen eron ennakoitua suuremmasta vonnan ja meripelastuspalvelun tehostamiseen.
14231: kasvusta sekä tuotantomäärien lisäyksestä. Nykyi- Loput 7 milj. mk myönnettiin kotimaiselta teolli-
14232: sin määrärahojen arviointi on helpottunut hin- suudelta tehtäviä valmiushankintoja varten, jolta
14233: nanerokorvausjärjestelmään tehtyjen muutosten osin asia liittyi työllisyyden tukemiseen pyrkimäl-
14234: vuoksi. lä lisäämään mm. puolustusvoimien hankintojen
14235: - 1976 lii LMA: 68,8 milj. mk VR:n käyttö- kotimaisuusastetta.
14236: talouden rahoitustarpeen kattamiseen. Lisäykset
14237: aiheutuivat yksityisoikeudellisessa työsuhteessa - 1981 ILMA: 5,5 milj. mk puolustuslaitok-
14238: olevien palkkojen korotuksista ja materiaalin hin- sen perushankintoihin ja 18 milj. mk varustuksen
14239: tojen noususta arvioitua enemmän. uusimaan. Ensin mainittu lisäys aiheutui työlli-
14240: - 1977 ILMA: 23,7 milj. mk opiskelijoiden syyden hoidosta. Jälkimmäisestä 15 milj. mk
14241: opintorahaan liittyvää asumislisää varten. Opin- aiheutui sopimusindeksien ja valuuttakurssien
14242: tovuoden 1976-1977 aikana ilmeni rahalaitos- muutoksista sekä 3 milj. mk kenttätykin proto-
14243: ten taholta voimakasta vastustusta jatkuvasti kas- tyypin hankkimiseksi kotimaasta. Tuotannollisis-
14244: vavan opintolainanannon johdosta. Tilanne kär- ta ja työllisyyssyistä oli prototyypin valmistus
14245: jistyi elo-syyskuussa 1976 siihen, että silloinen voitava aloittaa välittömästi suunnittelun ja tuo-
14246: rahalaitosten neuvottelukunta antoi rahalaitoksil- tekehittelyn päätyttyä Tampella Oy:ssä.
14247: le suosituksen opintolainojen määrien kaavamai- - 1981 lii LMA: 14 755 000 mk korvauksiin
14248: sesta alentamisesta. Tämän johdosta valmisteltiin Saimaan tulvajuoksutuksista. Korvaukset perus-
14249: kiireellisesti ehdotus opintotuen kehittämisestä. tuivat Itä-Suomen vesioikeuden täytäntöönpano-
14250: Niiden osana oli vuokralla asuville opiskelijoille kelpoiseen päätökseen 23.3.1981. Korvaukset hy-
14251: myönnettävä opintorahan asumislisä. Ehdotus to- väksyttiin suoritettaviksi väliaikaisesti vuoden
14252: teutettiin 1. 7.1977 lukien ja toimenpiteellä voi- 1981 varsinaisen tulo- ja menoarvion momentin
14253: tiin opiskelijoiden velkaantumisen kasvu selvästi 2 3. 90.95 arviomäärärahasta mainittua määrära-
14254: taittaa ja samalla vähentää opintolainanantoa. haa ylittäen. Korvauksen suuruuden huomioon
14255: Lisämenoarvion käyttö tässä tapauksessa oli vält- ottaen se sisällytettiin jälkeenpäin lisämenoarvi-
14256: tämätöntä, jotta opintotuen myöntämistoiminta oon omalle momentille.
14257: 73
14258:
14259: - 1982 II LMA: 9,1 milj. mk sarkakankaan Siirrot tuontikaupparahastoon ja -rahastos-
14260: hankintaan puolustuslaitokselle ja 34,4 milj. mk ta perustuivat lakiin tuontikaupparahastosta
14261: varustuksen käyttö- ja kunnossapitomenoihin. (530/58). Rahaston tarkoituksena oli tuonnin
14262: Ensin mainitun lisäyksen perusteluina olivat var- turvaaminen tarvittavilta osin ja ulkomaankau-
14263: muusvarastossa olevan irtovillan pilaantumisen passa esiintyvien hintavaihtelujen tasoittaminen.
14264: estäminen ja kotimaisen perustekstiiliteollisuu- Rahastosiirtojen sisällyttäminen lisämenoarvioi-
14265: den työllisyyden tukeminen. Pilaantumisen uhka hin aiheutui erityisesti ennalta arvaamattomista
14266: oli seurausta villan käytön vähenemisestä vaate- ulkomaisen sokerin ja öljytuotteiden hinnan nou-
14267: tusteollisuudessa, jolloin varmuusvarastoidun vil- suista.
14268: lan varaston kierto hidastui. Tekstiiliteollisuuden
14269: vientikysynnän heikkenemisen vaikutukset pai-
14270: nottuivat puolestaan vuoden 1982 loppupuolelle.
14271: Puolustusvoimien varustuksen käyttö- ja kunnos- Tulo- ja menoarvioesityksen sekä lisäysten an-
14272: sapitomenojen lisätarve puolestaan aiheutui pää- taminen. Edellä mainitussa perustuslakivalio-
14273: osin siitä, että ilmavoimien lentokoulutukseen kunnan lausunnossa on korostettu tarvetta laa-
14274: saatu uusi kalusto lisäsi koulutusmahdollisuuksia jentaa kansanedustajan aloiteoikeutta koskemaan
14275: ja samalla kustannuksia arvioitua enemmän ja myös lisämenoarvioesityksiä. Tällainen aloiteoi-
14276: toisaalta valvonta- ja tunnistelentotoiminnan keus tulisi rajoittaa tulo- ja menoarvion lisäysesi-
14277: välttämättömästä tehostamisesta ja valvontatehtä- tykseen siten, että se voisi koskea vain niitä
14278: vissä käytettyjen koneiden ennakoitua suurem- seikkoja, joihin lisäysesitys antaa aiheen. Aloite-
14279: mista menoista. Lentovalmiustoimintaa olisi il- oikeuden valmistelu vaatii VJ 31 §:n muutoksen,
14280: man lisämäärärahaa jouduttu supistamaan. Osa minkä valmistelu voi valiokunnan mielestä ta-
14281: kustannuksista liittyi kauppa- ja teollisuusminis- pahtua samassa yhteydessä, kun budjettisäännök-
14282: teriön varmuusvarastojen rakentamiseen, Siika- siä muutoinkin ajanmukaistetaan.
14283: lahden polttoainevaraston kunnostamiseen, Ori- Tilisäännösten tarkistamistaimikunta on selvit-
14284: veden asevarikon toiminnan laajentamiseen ja tänyt budjettilainsäädännön uudistamista. Komi-
14285: tutkajärjestelmien kehittämiseen. Jotta hankkei- tean mietinnössä (KM 1985:13) ja mietinnön
14286: den toimintaedellytykset voitiin turvata, teknistä pohjalta valtiovarainministeriössä tehdyssä jatko-
14287: kalustoa oli tarpeen lisätä välittömästi. Lisämää- valmistelussa ei ole puututtu edustajan oikeuteen
14288: rärahan tarvetta aiheuttivat myös eräät kaluston tehdä raha-asia-aloitteita. Aloiteoikeuden laajen-
14289: käytössä ja korjauksessa ilmenneet uudet rahoi- taminen edellä selostetun kannanoton johdosta
14290: tustarpeet sekä korjaustoiminnan ruuhkautumi- on tarkoitus selvittää erikseen.
14291: nen.
14292: - 1982 II LMA: Uudenmaan lääninveroviras-
14293: ton organisaatiouudistus. Syynä muutoksen kii-
14294: reelliseen toteuttamiseen oli lääninveroviraston Yleistä tulo- ja menoarviosaannösten tulkin-
14295: veronkanto-osaston vaikea työtilanne, joka johtui nasta. Valtiovarainministeriön mielestä hallitus-
14296: vuonna 1978 aloitetun veronkantouudistuksen muodon tulo- ja menoarviota koskevat säännök-
14297: toteuttamisesta. Veronkanto-osasto oli liian suuri set ovat yleisluonteisia ja lähinnä vain tietyn
14298: yksikkö. Osaston jakaminen 1. 7.1982 lukien ve- periaatteen ilmaisevia tarkemman sisällön jäädes-
14299: ronkanto-osastoksi ja perimisosastoksi auttoi vä- sä budjettilain ja sen nojalla annettujen hallin-
14300: littömästi työruuhkien selvittämistä. nollisten säännösten varaan. Hallitusmuodon väl-
14301: - 1982 IV LMA (ei III LMA): 22 milj. mk jät perussäännökset ovat antaneet suhteellisen
14302: rajavartiolaitoksen uuden helikopterin hankkimi- hyvät mahdollisuudet valtiontalouden hoidon
14303: seen keväällä 1982 tuhoutuneen tilalle ja valvon- tarpeita vastaavien menettelytapojen luomiselle,
14304: talaitteisiin. Tilausten tekemistä pidettiin kiireel- joskin ne ovat myös aiheuttaneet eräissä tapauk-
14305: lisenä mm. meripelastusvalmiuden ja merialue- sissa erimielisyyttä ja epätietoisuutta tulkinta-
14306: valvonnan ylläpitämisen kannalta. mahdollisuuksien suhteen. Omaksuttuja menet-
14307: - 1982 IV LMA: 66 milj. mk puutavaran telytapoja ja soveltamiskäytäntöä ei ministeriön
14308: hankintaan ja myyntiin. Määräraha oli välttämä- mielestä voida kuitenkaan pitää sinänsä hallitus-
14309: tön Pohjois-Suomessa riehuneen myrskyn kaata- muodon vastaisina. Kuitenkin menettelytapoja ja
14310: mien puiden korjaamiseksi. Puiden hankinta- käytäntöä voidaan kehittää ja vakiinnuttaa edus-
14311: määrien lisääntymisen johdosta merkittiin vastaa- kunnan haluamaan suuntaan. Se voi tapahtua
14312: vasti tuloihin lisäystä 100 milj. mk. usein säännöksiä muuttamattakin.
14313:
14314: 10 360496T
14315: 74
14316:
14317: Verotuotot varsinatstssa tuloarvioissa ja tilin- muutoksilla lisättiin vuonna 1976 tuloarvioon
14318: päätöksissä vuosina 1968-1982. Tuottoarvioiden merkittyjä tuloja kaikkiaan yhteensä noin 1 660
14319: korotukset lisätuloarvioissa vuosina 1968-1982. milj. mk.
14320: Valtiontilintarkastajat ovat verotulojen osuvuu- Valtiontilintarkastajat ovat myös todenneet,
14321: desta kategorisesti todenneet, että lähes kaikkina että 1970-luvun loppupuolella tuloarvioiden
14322: vuosina verojen ja veronluonteisten tulojen mää- tarkkuus on lisääntynyt. Valtiovarainministeriön
14323: rä on tilinpäätöksen mukaan ollut suurempi kuin tekemän selvityksen mukaan verotulojen arvioin-
14324: varsinaisen tulo- ja menoarvion mukaan. Tällä tivirhe on vuosina 1978-1984 ollut keskimäärin
14325: perusteella valtiontilintarkastajat ovat epäilleet, -0,9 % eli selvästi pienempi kuin tarkastelujak-
14326: että verotulojen aliarviointiin pyrittäisiin tarkoi- solta 1968-1982 aikaansaatu tulos (-6,2 %) .
14327: tuksella, koska aliarviointi on ollut pääsääntöistä. Verotulojen tuottoarvioissa ei myöskään ole ollut
14328: Valtiovarainministeriön mielestä valtiontilin- viime vuosina sellaista systemaattisuutta, jonka
14329: tarkastajain johtopäätös aiheutuu pitkälti valtion- perusteella verotulojen arvioinnissa voitaisiin hal-
14330: tilintarkastajain valitsemasta tarkasteluajanjaksos- lituksen mielestä väittää olevan tarkoitushakui-
14331: ta, jolloin verotulojen ennakointi oli erityisen suutta systemaattisen aliarvioinnin suuntaan.
14332: hankalaa. Etenkin 1970-luvun alkupuoli, jolloin Vuosien 1978-1984 aikana kolmena vuotena
14333: inflaatiovauhti oli erittäin nopeaa ja veroasteikot tilinpäätöksen mukaiset verotulot ovat jääneet
14334: pidettiin muuttumattomina, valtion verotulojen pienemmiksi kuin varsinaiseen tuloarvioon on
14335: kertymä ylitti säännöllisesti tuloarvioissa esitetyt merkitty ja vastaavasti ne ovat neljänä vuotena
14336: tuottoarviot. Vuonna 1976 tilinpäätöksen mukai- olleet tätä suuremmat. Verojen ja veroluonteisten
14337: set tulot ylittivät tuloarvioon merkityt tulot lä- tulojen osuvuus on ollut valtiovarainministeriön
14338: hinnä hätätyöllisyysohjelman rahoittamiseksi va- tekemän selvityksen mukaan vuosina 1978-1984
14339: rainhoitovuoden aikana tehtyjen tuloperuste- seuraava:
14340: muutosten johdosta. Hyväksytyillä tuloperuste-
14341: Varsinainen Tilin- Perustemuutokset Ylitys(+) Osuvuus
14342: tulo- ja päätös varainhoito- Alitus(-) %
14343: menoarviO mmk vuoden aikana mmk
14344: mmk mmk
14345:
14346: 1978 •••••••••••••••••• 0 ••••••• 0 •••••••••••••••• 32 396 30 903 -880 - 613 -1,9
14347: 1979 ••••••• 0 ••••••• 0 •••••••• 0 •••••••••• 0 ••••••• 34 796 33 672 -630 - 494 -1,4
14348: 1980 ••••••• 0 •••••••• 0 •••••• 0 ••••••••••••••••••• 37 137 39 384 + 385 +1 862 5,0
14349: 1981 • 0 ••••••••••••••• 0 •••••• 0 •••••••• 0 ••••••••• 45 779 46 851 + 287 + 785 1,7
14350: 1982 •••• 0 ••••••• 0 ••••••••••••••••••••• 0 ••••••• 0 51 661 52 184 -505 + 1 028 2,0
14351: 1983 •••••••••••••••••• 0 •••••••••••••••••••••••• 56 278 56 278 + 288 288 -0,5
14352: 1984 0 •••••••••••••••••••••••••••••••• 0 0 ••••••• 0 64 635 65 861 + 309 + 917 1,4
14353: Keskimäärin vuosina 1978-1984 ••• 0. 0 ••••••••• -0,9
14354:
14355: Seuraavassa luetellaan kesken varainhoitovuotta 1978-1984 tehdyt tuloperustemuutokset ja niiden
14356: vaikutukset asianomaisen vuoden varsinaiseen tuloarvioon: Arvioitu
14357: tuottovaikutus
14358: Vuosi 1978 mmk
14359: Pienituloisten tulonsaajien varallisuusverokevennys ..................................... . -50
14360: Sähkön väliaikainen alentaminen eräillä tuotannonaloilla .............................. . -100
14361: Tuotannollisten kone- ja laiteinvestointien väliaikainen vapauttaminen puoliksi liikevaih-
14362: toverosta ............................................................................. .
14363: Teollisuuden talonrakennusinvestointien liikevaihtoverovapauden väliaikainen jatkami-
14364: nen .............................. ····················································· -380
14365: Työnantajan lapsilisämaksun alennuksen jatkaminen 0,25 prosentin suuruisena ajalla
14366: 1.5.-31.12.1978 ..................................................................... .
14367: Tupakkavalmisteiden vähittäishintojen korottaminen .................................. . + 35
14368: Alkoholijuomien vähittäishintojen korottaminen ....................................... . + 135
14369: Eräiden leimaverojen korottaminen 1. 7.1978 lukien .................................... . + 10
14370: Vuodelle 1979 maksettavaksi siirrettyjen veronpalautusten maksatusten aientaminen
14371: vuodelle 1978 ........................................................................ . -850
14372: ~~äiden v~lr_I?-isteverojen hinnantasausjärjestelmän laajentaminen eräisiin maatalousperäi-
14373: sun tuottetsun 1.8.1978 alkaen ........................................................ . + 320
14374: Vuosi 1978 yhteensä .................................................................. . -880
14375: 75
14376:
14377: Arvioitu
14378: tuottovaikutus
14379: mmk
14380: Vuosi 1979
14381: Palkkatulojen ennakonpidätyksen alentaminen ........................................
14382: Perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen .............................................. .
14383: ·1
14384: Metsäverotuksen keventäminen ....................................................... . -630
14385: Työnantajan lapsilisämaksun alentaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___
14386: Vuosi 1979 yhteensä .................................................................. . -630
14387:
14388:
14389: Vuosi 1980
14390: Nestemäisten polttoaineiden ja kivihiilen valmisteveron korottaminen .................. . + 215
14391: Varmuusvarastointimaksun korottaminen .............................................. . + 70
14392: Ravintorasvaveron korottaminen ....................................................... . + 10
14393: Työnantajan lapsilisämaksun kantaminen 1. 7.-31.12.1980 välisenä aikana ............. . + 90
14394: Vuosi 1980 yhteensä .................................................................. . + 385
14395:
14396:
14397: Vuosi 1981
14398: Ravintorasvaveron korottaminen ....................................................... . + 3
14399: Valkuaisrehuveron kantamisen aloittaminen ........................................... . + 30
14400: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksun korottaminen ...................... . + 29
14401: Raakakahvista kannettavan tullin periminen ........................................... . + 80
14402: Maahantuodusta viljasta perittävän tuontimaksun kantaminen ......................... . + 90
14403: Alkoholijuomien korotus vuonna 1981 ................................................ . + 55
14404: Vuosi 1981 yhteensä .................................................................. . + 287
14405:
14406:
14407:
14408: Vuosi 1982
14409: Ennakonpidätysalennus palkansaajien ennakonpidätyksessä ............................ . -255
14410: Vakuutusmaksuveron eräpäivän aientaminen .......................................... . + 15
14411: Satovahingon johdosta päätetyn viljan tuonnin lisäämisestä aiheutuva tuontimaksun
14412: lisääntyminen ........................................................................ . + 80
14413: Valt?isteverojen eräpäivän a~entaminen ................................................ . + 222
14414: Ravmtorasvaveron korottammen ....................................................... . + 15
14415: Lannoiteveron alentaminen 1.4.1982 alkaen ........................................... . - 21
14416: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksujen alentaminen ...................... . -51
14417: Ennakonpidätysalennuksesta kunnille aiheutuvan verotulojen menetyksen estäminen .... . -320
14418: Viljan tuonnista perittävien tuontimaksujen maksun lykkääminen ...................... . -334
14419: Vuosi 1982 yhteensä .................................................................. . -505
14420:
14421:
14422: Vuosi 1983
14423: Kivihiilen valmisteveron korottaminen 1. 7.1983 alkaen ................................ . + 10
14424: Rehuseosveron korottaminen .......................................................... . + 58
14425: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksujen korottaminen ..................... . + 100
14426: Maahantuodon viljan vapauttaminen eräiltä osin tuontimaksusta ....................... . 20
14427: Tupakkatuotteiden vähittäishintojen korottaminen liikevaihtoveron korotuksen yhteydes-
14428: sä .................................................................................... . + 50
14429: Alkoholijuomien vähittäishintojen korottaminen liikevaihtoveron korotuksen yhteydessä . + 90
14430: Vuosi 1983 yhteensä .................................................................. . + 288
14431: 76
14432:
14433: Arvioitu
14434: tuottovaikutus
14435: mmk
14436: Vuosi 1984
14437: Tasausveron piirin laajentaminen tuontisähköön ....................................... . + 25
14438: Ravintorasvaveron korottaminen ....................................................... . + 15
14439: Kivihiilen ja ydinvoima-aine-elementtien valmisteveron korottaminen 20 prosentilla .... . + 15
14440: Sokeriveron alentaminen .............................................................. . 46
14441: Sähköveron väliaikainen korottaminen 1. 7. 1984 alkaen ................................ . + 90
14442: Työnantajien lapsilisämaksun väliaikainen kantaminen 1. 7. 1984 alkaen ................. . + 270
14443: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksujen alentaminen ...................... . - 60
14444: Vuosi 1984 yhteensä .................................................................. . + 309
14445:
14446:
14447:
14448:
14449: Hallituksen pyrkimyksenä on mahdollisuuk- Tulopoliittiset ratkaisut vaikuttavat kotimaise-
14450: sien mukaan parantaa edelleen verotulojen sa- na kustannustekijänä olennaisesti yleiseen hinta-
14451: moin kuin muidenkin tulojen tuottoarvioiden kehitykseen. Budjettiesitystä laadittaessa joudu-
14452: tarkkuutta. Verotulojen kohdalla saavutettu arvi- taan usein turvautumaan teknisluonteiseen olet-
14453: ointitarkkuus näyttäisi tällä hetkellä joka tapauk- tamukseen sopimuspalkkojen korotuksista, jotka
14454: sessa olevan parempaa kuin menoarvioihin mer- monasti tiedetään vasta budjettivuoden keväällä.
14455: kittyjen arviomäärärahojen arviointitarkkuus. Inflaationhillintäsyistä tätä olettamusta ei voida
14456: Kun budjettimenettelyn säännösten täsmällisen asettaa kovin korkeaksi, koska käytännössä se
14457: tulkinnan kannalta hyväksytään lakisidonnaisten otetaan tuloneuvottelujen pohjaksi, jonka työn-
14458: menojen lisätarpeiden esittäminen lisämenoarvi- tekijäjärjestöt sitten pyrkivät ylittämään. Sinänsä
14459: oissa, on myös vastaavasti voitava niissä esittää viime vuosien tavoitteelliset inflaatioennusteet
14460: lakiin perustuvien verotulojen tuottoarvioiden ovat osuneet varsin hyvin kohdalleen. Lisäksi on
14461: muutoksia. muistettava, että jos inflaatioarvio ylittyy, tapah-
14462: tuu valtion menoissa vastaavanlainen inflaation
14463: Tuloarvioiden virheellisyyksien syyt. Valtiova- aliarviointi kuin verotulojen kohdalla. Tästä joh-
14464: rainministeriö toteaa tältä osin, että verontuotto- tuen valtiontalouden rahoitustarvearviot eivät ole
14465: ennusteita ei tavoitteellisesti vedetä alaspäin, olleet yhtä harhaisia kuin tuloarviot tai menoar-
14466: vaikka inflaatioennusteen tavoitteellisuus eräinä viot yksinänsä. Vuosien 1983-1985 tilannetta
14467: vuosina onkin käytännössä vetänyt veropohjan kuvaa seuraava taulukko (milj. mk):
14468: ennusteita toteutunutta alemmas.
14469:
14470:
14471: 1983 1984 1985
14472: varsinainen tilin· varsinainen tilin- varsinainen tilin-
14473: tulo· ja päätös tulo· ja päätös tulo· ja päätös
14474: menoarvw menoarvio menoarvw
14475:
14476: Tulot ilman lainanottoa ... 63 959 65 215 73 848 76 424 83 813 85 632
14477: Menot .................... 74 220 77 190 84 547 85 748 93 860 95 803
14478: Rahoitustarve ............. -10 261 -11 976 -10 700 - 9 324 -10 047 -10 171
14479: Lainanotto ................ 10 300 11 139 10 700 10 188 10 050 10 776
14480: Jäämä ..................... + 39 -837 + 863 +3 + 605
14481:
14482:
14483:
14484: Valtion tuloja koskevat ennusteet perustuvat mempia ennusteet ovat. Erityisen ongelmallisiksi
14485: toteutunutta kertymäkehitystä koskeviin tuo- ovat osoittautuneet tulo- ja varallisuusverotuksen
14486: reimpiin tietoihin sekä taloudellista kehitystä lopullista kertymää (veronpalautuksia ja jälkikan-
14487: koskeviin ennusteisiin (muutoksiin). Mitä kau- toa) koskevat ennakkolaskelmat, sillä otokset ei-
14488: emmas tulevaisuuteen ennustetaan, sitä epävar- vät näytä vastaavan lopullista tulosta.
14489: 1986 vp. n:o 16
14490:
14491:
14492:
14493:
14494: VALTION-
14495: T 1L1 N TARKASTAJA 1 N
14496:
14497:
14498: KERTOMUS
14499: VUODELTA 1985
14500:
14501:
14502:
14503:
14504: Helsinki 1986
14505: Valtiontilintarkastajain kanslia
14506: Postiosoite: 00102 EDUSKUNTA
14507: Käyntiosoite: Aurorankatu 6 HELSINKI
14508: Puhelin: 90-4321 (vaihde)
14509:
14510:
14511: ISSN 0355 2535
14512: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
14513: EDUSKUNNALLE
14514: Vuodeksi 1985 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä-
14515: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle vai- tyn kertomuksen.
14516: Helsingissä 14. päivänä marraskuuta 1986
14517:
14518:
14519:
14520:
14521: ~ Kalevi Mattila
14522:
14523:
14524:
14525:
14526: Markus Aaltonen
14527: ~~
14528: Olavi Kortealho
14529:
14530:
14531:
14532:
14533: L\~k
14534: Teuvo Mäkelä
14535: Vuoden 1985 valtiontilintarkastajain toiminta
14536: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat voteltiin vuotta 1985 koskevista tarkastussuunni-
14537: 11.12.1984 valtiontilintarkastajiksi varainhoito- telmista ja sovittiin työnjaosta päällekkäisen tar-
14538: vuotta 1985 varten varatuomari Pentti Sillantauk- kastustoiminnan välttämiseksi.
14539: sen, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattilan, koulun- Vuoden 1985 valtiontilintarkastajat päättivät
14540: johtaja Boris Renlundin, taloustieteiden maisteri kokouksessaan 2 5. 9.198 5 toiminta-aikataulustaan
14541: Markus Aaltosen ja taloudenhoitaja Olavi Korte- vuodeksi 1986. Kokouksissaan 15.10., 22.10. ja
14542: alhon sekä valtiontilintarkastajain varamiehiksi 5.11.1985 valtiontilintarkastajat päättivät vuo-
14543: ekonomi Ulla Puolanteen, pankinjohtaja Matti teen 1985 kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä
14544: Maijalan, yhteiskuntatieteiden maisteri Peter esille otettavat kaikkia hallinnonaloja koskevat
14545: Muurmanin, toiminnanjohtaja Aulis Ruuthin ja erityiskysymykset ja eri hallinnonaloja koskevat
14546: kansanedustaja Veikko Vennamon. erityiskysymykset. Näitä koskevat selvityspyynnöt
14547: Vuoden 1985 valtiontilintarkastajat valitsivat käsiteltiin valtiontilintarkastajain kokouksissa
14548: kokouksessaan 18.12.1984 puheenjohtajakseen marras-joulukuussa 1985 ja lähetettiin eri mi-
14549: Kalevi Mattilan ja varapuheenjohtajakseen Mar- nisteriöille joulukuussa 1985.
14550: kus Aaltosen. Tarkastustoimintaansa varten val- Valtiontilintarkastajat aloittivat varsinaiset tar-
14551: tiontilintarkastajat ovat olleet jakautuneina kah- kastuksensa eri ministeriöissä ja keskusvirastoissa
14552: teen tarkastusjaostoon. Ensimmäiseen ovat kuu- vuoden 1986 alussa. Näistä tarkastuksista on
14553: luneet Mattila, Kortealho ja Sillantaus sekä toi- maininta kertomuksessa ao. hallinnonalan koh-
14554: seen Aaltonen ja Renlund. dalla.
14555: Valtiontilintarkastajain apuna toimii kanslia, Välittömästi kunkin hallinnonalan keskushal-
14556: jossa on 12 pysyväistä tointa. Kanslian esimiehe- linnon tarkastusten tultua suoritetuiksi aloitettiin
14557: nä toimii tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä. Val- tämän kertomuksen valmistelu ja käsittely val-
14558: tiontilintarkastajain ensimmäistä tarkastusjaostoa tiontilintarkastajain kokouksissa niin, että ensim-
14559: on avustanut kanslian jaosto, johon ovat kuulu- mäiset hallinnonalat saatiin käsitellyiksi vuoden
14560: neet tarkastusneuvos Paavo Kilo, ylitarkastajat 1986 huhtikuun lopulla, jolloin myös lopullisen
14561: Ilari Rantakari (-31.3.1986), Kari Kauppinen kertomuksen painatus alkoi. Piiri- ja paikallishal-
14562: ( 1. 4.1986-) ja Asko Valkosalo sekä apulaistar- lintoon kohdistuneita paikallistarkastuksia tehtiin
14563: kastaja Marjaana Solanne. Valtiontilintarkastajain touko- ja kesäkuussa 1986. Kertomuksen lopussa
14564: toista tarkastusjaostoa on avustanut kanslian jaos- luvussa Paikallistarkastukset on luettelo kaikista
14565: to, johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka suoritetuista paikallistarkastuskäynneistä, joita on
14566: Tenhiälä, ylitarkastaja Jarmo Laine ja tarkastaja tehty lähinnä Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Hä-
14567: Senja Kolehmainen sekä apulaistarkastaja Marjat- meen lääniin. Näissä esiin tulleita kysymyksiä on
14568: ta Mylly. Valtiontilintarkastajain kokousten sih- pääosin käsitelty kunkin hallinnonalan yhteydes-
14569: teerinä on toiminut tarkastaja Jorma Syväoja, sä. Lisäksi valtiontilintarkastajat suorittivat ulko-
14570: joka on vastannut myös suunnittelutehtävistä asiainhallinnon tarkastukseen liittyvän tarkastus-
14571: sekä kanslian yleisistä toiminnoista apunaan toi- matkan lähinnä Balkanin alueella 12.-
14572: mistosihteeri Tuija Myllyvuori ja vs. toimistosih- 29.3.1986, jonka tuloksia on käsitelty em.luvus-
14573: teerit Maija Puomila ( 1.1.-13.10.1985) ja Jaana sa.
14574: Holmberg (2 .1.1986-) sekä tilapäinen konekir- Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin-
14575: joittaja ja oikolukija. tarkastajat ovat seuranneet myös valtion omai-
14576: Valtiontilintarkastajain ja valtiontalouden tar- suuteen ja hallinnon toimintaan kohdistuneen
14577: kastusviraston johdon väliset neuvottelutilaisuu- ilkivallan määrää ja laatua sekä valtionhallinnon
14578: det järjestettiin valtiontilintarkastajain toimesta piirissä ilmi tulleita väärinkäytöksiä lähinnä siltä
14579: 8.8.1985 ja 26.2.1986. Näissä tilaisuuksissa neu- osin, kuin ne ovat kohdistuneet valtion tai sen
14580: 6
14581:
14582: hallussa olleeseen omaisuuteen tahi niistä on Tämän kertomuksen valmisteluun liittyen val-
14583: aiheutunut valtiolle vahingonkorvausvelvollisuus. tiontilintarkastajat ovat pitäneet 38 kokousta ja
14584: Koska nämä asiat on saatettu poliisiviranomais- valtiontilintarkastajain tarkastusjaostot yhteensä 7
14585: ten tutkittaviksi ja tuomioistuinten käsiteltäviksi, kokousta. Keskus-, piiri- ja paikallishallinnon
14586: ei niitä ole käsitelty tässä kertomuksessa. tarkastuksia on tehty kaikkiaan 77 kohteessa.
14587: Valtiontilintarkastajat ovat vuoteen 1985 koh- Yhteistoiminta valtiontalouden tarkastusviraston
14588: distuneen tarkastustoiminnan yhteydessä seuran- kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten, että
14589: neet myös aikaisempina vuosina tehtyjen muistu- virasto on toimittanut valtiontilintarkastajille val-
14590: tusten ja huomautusten huomioon ottamista val- mistuneet selonteot ja tarkastuskertomukset seli-
14591: tionhallinnossa. Mikäli on katsottu olevan aihetta tyksineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuo-
14592: uudelleen kiinnittää huomiota samoihin seikkoi- den 1985 valtiontilintarkastajain toimintakauden
14593: hin, se on tehty kertomusvuoteen kohdistuneen aikana tarkastusvirasto toimitti kaikkiaan 144
14594: tarkastuksen osana ja tehdyt havainnot ja muistu- selontekoa tai tarkastuskertomusta valtiontilintar-
14595: tukset on esitetty asianomaisen hallinnonalan kastajille.
14596: kohdalla tässä kertomuksessa.
14597: 7
14598:
14599:
14600:
14601:
14602: Valtioneuvosto
14603: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- ta aiheutunut keskustelu on suoritettu, joko
14604: tuksen valtioneuvoston kansliassa 15.1.1986 ja yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymiseen tai
14605: oikeuskanslerinvirastossa 12.2 .1986. asian lähettämiseen valiokuntaan. Hallitukselle
14606: kävisi näin muodoin mahdolliseksi myös pyytää
14607: eduskunnalta nimenomaista luottamuslausetta
14608: Valtioneuvoston kanslia joko yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymi-
14609: sen muodossa tai perusteltuna päiväjärjestykseen
14610: Valtioneuvoston tiedonannot ja selonteot sekä siirtymisenä asian oltua valiokunnan käsiteltävä-
14611: lausuntopyynnöt. Tiedonanto . Ennen vuo- nä."
14612: den 1928 valtiopäiväjärjestyksen hyväksymistä Alkuperäisessä muodossaan muuttumattomana
14613: hallituksella ei ollut keinoa keskustella eduskun- säilynyt valtiopäiväjärjestyksen 36 § on tällainen:
14614: nan kanssa asiasta, joka kuului hallituksen toimi- ''Jos valtioneuvosto tahtoo ulkopuolella päiväjär-
14615: valtaan mutta josta se halusi tiedottaa eduskun- jestyksen antaa eduskunnalle tiedonannon tai
14616: nalle ja kuulla sen mielipiteen. Tällaisen keskus- ilmoituksen jostakin valtakunnan hallintoa tai
14617: telukanavan puuttumisen vuoksi hallitus esim. sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta, on
14618: vuoden 1920 valtiopäivillä tiedotti eduskunnalle se eduskunnalle esiteltävä ja pantava pöydälle
14619: Neuvosto-Venäjän rauhantunnusteluista ja omas- johonkin seuraavaan istuntoon. Kun keskustelu
14620: ta kielteisestä suhtautumisestaan niihin hallituk- asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää puhe-
14621: sen esityksellä. Samoin valtiopäiväjärjestyksen mies eduskunnan hyväksyttäväksi päiväjärjestyk-
14622: puutteellisuus tuli ilmi, kun pääministeri Väinö seen siirtymisen, jonka sanamuoto on seuraava:
14623: Tanner v. 1926 halusi esittää hallituksensa ohjel- "Saatuansa tiedonannon eduskunta siirtyy päivä-
14624: man eduskunnalle. Silloin puhemies salli Tanne- järjestykseen''.
14625: rin esiintymisen, mutta kielsi keskustelun tai
14626: Eduskunta voi hyväksyä joko tällaisen yksinker-
14627: päätöksen asian johdosta viitaten siihen, ettei
14628: taisen tahi keskustelun aikana ehdotetun perus-
14629: valtiopäiväjärjestys sisältänyt säännöksiä tämänta- tellun päiväjärjestykseen siirtymisen taikka päät-
14630: paisen ilmoituksen käsittelystä.
14631: tää lähettää asian asianomaiseen valiokuntaan.
14632: Tällaisten tapausten varalta valtiopäiväjärjes-
14633: Jos asia lähetetään valiokuntaan, tulee sen ehdot-
14634: tyksen tarkastuskomitea jo v. 1921 ehdotti valtio- taa perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen, jon-
14635: neuvostolle oikeutta päiväjärjestyksen ulkopuo- ka lopullisesta sisällyksestä eduskunta päättää.''
14636: lella antaa eduskunnalle tiedonanto ''jostakin
14637: valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoi- Tiedonannon rinnalla valtiopäiväjärjestyksen
14638: hin koskevasta asiasta''. Ehdotus otettiin sittem- 36 §:ssä käytetään ilmaisua "ilmoitus", joka on
14639: min v. 1928 lopullisesti hyväksyttyyn uuteen tulkittu samansisältöiseksi kuin tiedonanto. Vain
14640: valtiopäiväjärjestykseen (VJ 36 §). Perusteluina ensimmäinen tiedonanto annettiin eduskunnalle
14641: komitea totesi seuraavaa: otsikoituna ilmoitukseksi. Kaikki muut on annet-
14642: ''Tiedonannon tai ilmoituksen aiheena saattai- tu tiedonanto-nimisinä. Tiedonannon tai ilmoi-
14643: si olla jokin valtakunnan hallintoa tai sen suhtei- tuksen käsittelyä ei voida jatkaa seuraavilla valtio-
14644: ta ulkovaltoihin koskeva asia. Tällaisen tiedon- päivillä.
14645: annon tai ilmoituksen käsittely olisi oleva saman- Seuraavassa on luettelo eduskunnalle kerto-
14646: lainen kuin se menettely, joka jo on säädetty musvuoden loppuun mennessä annetuista tie-
14647: välikysymyksistä, ja päättyisi siis, sitten kun asias- donannoista:
14648: 8
14649:
14650: Valtio- JärJestys- Tiedonannon aihe Huomattavin tiedonantomenettelyn muutos
14651: päivät uku
14652: tapahtui v. 1938. Tuolloin sisäasiainministeri
14653: 1930 1 (1) Lapuan liike
14654: (2) Työväen ja pienviljelijäin puolueen Kekkonen esitti Isänmaallisen Kansanliikkeen
14655: eduskuntaryhmän jäsenten pidättämi- lakkauttamista koskevan tiedonannon suullisesti
14656: nen eduskunnassa, ja tiedonannon teksti kirjattiin
14657: 1930 II Lapuan liike eduskunnan pöytäkirjaan. Tässä yhteydessä syntyi
14658: 1932 (1) Mäntsälän kapina
14659: (2) Valtakunnan hallinto olennaisilta osiltaan nykyinen tiedonanto- ja se-
14660: 1938 (1) Isänmaallinen kansanliike lontekomenettelyn käytäntö, myös tapa ottaa
14661: (2) Ahvenanmaan puolueettomuuden tur- selonteon tai tiedonannon ruotsinkielinen kään-
14662: vaaminen nös eduskunnan pöytäkirjaan esittäjän suullisen
14663: 1939 Sodan puhkeaminen
14664: 1941 (1) Sodan alkaminen pyynnön nojalla.
14665: (2) Sotilaallinen ja ulkopoliittinen asema Sota-aikana eduskunnalle annettiin useita tie-
14666: 1943 Poliittinen tilanne donantoja, joiden aiheet olivat sotaan ja rauhaan
14667: 1944 (1) Valtiollinen tilanne liittyviä. Vuonna 1938 annetun IKL:n lakkautta-
14668: (2) Poliittinen tilanne
14669: (3) Poliittinen tilanne mista koskeneen tiedonannon muoto soveltui
14670: (4) Rauhan palauttaminen hyvin sota-ajan tarpeisiin. Tiedonannot esitti
14671: (5) Rauhanneuvottelut pääministeri suullisesti ja usein eduskunnan sul-
14672: (6) Välirauhan neuvottelut jetuissa istunnoissa.
14673: 1945 (1) Hallituksen ohjelma
14674: (2) Työpalkkojen säännöstely Se 1on teko . Tiedonantomenettelyn rinnal-
14675: 1949 Palkkakysymyksen ratkaiseminen le valtiopäiväjärjestykseen lisättiin 1960-luvun lo-
14676: 1950 Työmarkkinatilanne pulla uusi menettely, valtioneuvoston selonteko.
14677: 1953 Merenkävijäin työnseisaus Hallituksen esityksessä laiksi valtiopäiväjärjestyk-
14678: 1956 Yleislakko
14679: 1957 (1) Vakauttamistoimet sen muuttamisesta (HE n:o 132/1969 vp.) todet-
14680: (2) Pohjoismaiden neuvoston viides istunto tiin, että eduskunnan ja hallituksen välistä vuo-
14681: 1959 (1) Pohjoismaiden neuvoston kuudes istun- rovaikutusta voidaan tehostaa varaamaila halli-
14682: to tukselle mahdollisuus antaa eduskunnalle tärkeis-
14683: (2) EFTA
14684: 1963 Virkamiesten Yhteisjärjestön virkamies- tä ulko- ja sisäpoliittisista kysymyksistä tiedotuk-
14685: lakko sia, joiden johdosta eduskunnassa voidaan kes-
14686: 1974 Energiapolitiikka kustella tekemättä asiasta varsinaista päätöstä.
14687: 1977 Talous- ja ryömarkkinatilanne Tämän vuoksi ehdotettiin valtiopäiväjärjestyksen
14688: 1982 Ympäristöministeriön perustaminen
14689: 36 §:n täydentämistä uudella tämän sisältöisellä
14690: Tiedonantojen määrä 31 momentilla. Olennaisen eroavuuden tiedonan-
14691: non ja selonteon käsittelyjärjestyksessä muodos-
14692: taisi se, että eduskunta siirtyisi selonteon johdos-
14693: Tiedonantomenettelyä on käytetty ennen ta käydyn keskustelun päätyttyä päiväjärjestyk-
14694: muuta sodan tai muun kriisin yhteydessä. Usein seen tekemättä asiasta päätöstä. Näin ollen ei
14695: pääministeri on ollut tiedonannon esittäjä, ja olisi myöskään mahdollista, että selonteon käsit-
14696: sotavuosina tiedonannot esitettiin ja käsiteltiin tely johtaisi luottamuslauseäänestykseen.
14697: eduskunnan suljetuissa istunnoissa. Ainoastaan Hallituksen esityksessä korostettiin siis sitä,
14698: kerran on hallitus käyttänyt tiedonantomenette- että valtiopäiväjärjestys ei anna riittävästi mah-
14699: lyn tarjoamaa mahdollisuutta ohjelmansa esittä- dollisuuksia keskustelujen käymiseen eduskun-
14700: miseen ja hyväksyttämiseen eduskunnassa. Jon- nassa joistakin tietyistä ajankohtaisista kysymyk-
14701: kin verran on tiedonantomenettelyä käytetty sistä ilman, että asian johdosta olisi tehtävä
14702: eduskunnassa käytävän ulkopoliittisen keskuste- nimenomainen päätös. Tämä oli hallituksen käsi-
14703: lun mahdollistamiseen, mutta selontekomenette- tyksen mukaan vaikeuttanut erityisesti ulkopoli-
14704: lyn aikaansaamisen jälkeen tämä tehtävä näyttää tiikkaa koskevien keskustelujen syntymistä edus-
14705: ainakin osittain siirtyneen selonteolle. kunnassa. Uudistusta voitaneenkin pitää ainakin
14706: Ennen vuotta 1938 tiedonannot annettiin osittain niiden julkisuudessa käytyjen keskustelu-
14707: yleensä pääministerin kirjelmänä eduskunnalle, jen tuloksena, jotka 1960-luvun lopussa tähtäsi-
14708: ja ne otettiin eduskunnan pöytäkirjaan ilman vät e?uskunnan ulkopoliittisen vaikutusvallan li-
14709: esittelevää puheenvuoroa. Kerran tiedonanto an- säämlseen.
14710: nettiin eduskunnalle ulkoasiainministerin allekir- Valtiopäiväjärjestykseen sisältyvä kielto jatkaa
14711: joittamana pääministerin allekirjoittaman kirjel- asian käsittelyä seuraavilla valtiopäivillä koskee
14712: män ohella. tiedonannon lisäksi myös selontekoa.
14713: 9
14714:
14715: Seuraavassa on luettelo eduskunnalle kerto- selontekoa, toisin siis kuin tiedonautojen kohdal-
14716: musvuoden loppuun mennessä annetuista selon- la on ollut tavallista.
14717: teoista: Kansanedustajien keskustelupuheenvuorojen
14718: määrä on pysytellyt suunnilleen samana parin
14719: Valtio- Jär~estys- Selonteon aihe
14720: päivät uku viime vuoden ajan. Kertomusvuoden aikana an-
14721: 1970 Suomen suhteet ulkovaltoihin nettujen selontekojen yhteydessä puheenvuoroja
14722: 1971 Oikeudenkäyntimenettelyn ja oikeuslai- oli 85-95. Vuonna 1984 ympäristönsuojelua
14723: toksen uudistaminen koskevan selonteon keskustelussa pidettiin pu-
14724: 1972 Suomen ja EEC:n väliset neuvottelut
14725: kaupallisista järjestelyistä heenvuoroja 104, mutta v. 1981 lähiajan talous-
14726: 1973 Hallituksen tiedepoliittinen ohjelma politiikkaa koskevan selonteon yhteydessä käytet-
14727: 1975 II Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökon- tiin vain 44 puheenvuoroa.
14728: ferenssi Valtiopäiväjärjestyksen 34 §:n pe-
14729: 1977 (1) Keskiasteen koulutuksen uudistaminen
14730: (2) Suomen ja Neuvostoliiton välinen kau- rusteella pyydettävä lausunto. Val-
14731: pallis-taloudellisen, teollisen ja tieteel- tiopäiväjärjestyksen 34 §:n mukaan asiasta, josta
14732: lis-teknisen yhteistyön pitkän ajanjak- hallitus voi määrätä eduskunnan myötävaikutuk-
14733: son ohjelma setta, voidaan hallituksen esityksessä pyytää lau-
14734: 1978 (1) Energiapolitiikka
14735: (2) Taidepolitiikka suntoa. Käytännössä säännös merkinnee sitä, että
14736: (3) Uuden kunnallislain vaikutukset kun- eduskunnan lausuntoa pyydetään jonkin edus-
14737: nallishallintoon kunnan myötävaikutuksella suoritettavaa lainsää-
14738: 1980 (1) Perhepolitiikka däntötointa koskevan esityksen yhteydessä, jol-
14739: (2) Lähiajan talouspolitiikka
14740: 1981 Lähiajan talouspolitiikka loin lausunto on siis tarkoitettu annettavaksi lain
14741: 1982 (1) Lähiajan talouspolitiikka soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevista tar-
14742: (2) Kulttuuripolitiikka kemmista säännöksistä. Mahdollista on kuiten-
14743: (3) Energiapolitiikka kin, että lausuntoa pyydetään muunkinlaisista
14744: 1984 (1) Kehitysyhteistyöpolitiikka
14745: (2) Talouspolitiikka säännöksistä, luonnollisesti kuitenkin vain sellai-
14746: (3) Ympäristönsuojelu sista, joita hallitus voi antaa ilman eduskunnan
14747: (4) Nuorisopolitiikka suostumusta. Kun eduskunnalle annetaan lakieh-
14748: 1985 (1) Terveyspolitiikka dotus hyväksyttäväksi, eduskunnan lausuntoa,
14749: (2) Talouspolitiikka
14750: (3) Tiedepolitiikka milloin siihen aihetta on, voidaan näin samalla
14751: (4) Teknologiapolitiikka pyytää valmiista asetusehdotuksesta. Vaikka
14752: eduskunnan lausunto ei hallitusta sido, tuntuu
14753: Selontekojen määrä 24 luonnolliselta, että hallitus ottaa huomioon sen,
14754: mitä eduskunta lausuu esim. siitä, onko jokin
14755: Vuonna 1983 talouspoliittista selontekoa ei suunniteltu asetukseen aiottu säännös katsottava
14756: annettu, koska hallitus joutui kesällä 1983 vas- valtiosäännön mukaan kuuluvaksi lainsäädännön
14757: taamaan sille osoitettuun talouspolitiikkaa koske- piiriin.
14758: vaan välikysymykseen. Valtiopäiväjärjestyksen 34 §:n tulkintaa on
14759: Valtion vuotuista tulo- ja menoarviota koskevia selvitetty perustuslakivaliokunnan mietinnössä
14760: kysymyksiä ei tässä selvityksessä käsitellä. Voi- (PeVM n:o 9/1937 vp.).
14761: daan kuitenkin todeta, että tulo- ja menoarvio Eduskunnan lausunnon pyytäminen on jäänyt
14762: antaa edustajille ja hallitukselle laajat mahdolli- hyvin harvinaiseksi toimeksi, eikä sitä ole viimeis-
14763: suudet käyttää puheenvuoroja ajankohtaisista asi- ten vuosikymmenien aikana käytetty.
14764: oista ja lausua mielipiteitä eri pääluokkiin liitty- Eräitä havaintoja selonteoista ja
14765: vistä ongelmista. ke hi t t äm isvaih t o ehtoja. Edellä maini-
14766: Selontekomenettely on noudattanut v. 1938 tun hallituksen esityksen perustelujen mukaan
14767: aloitettua tiedonantomenettelyn muotoa. Selon- yksi selontekojen aikaansaamisen aihe oli se, että
14768: teko on luettu eduskunnassa, ja se on kirjattu uudella järjestelmällä olisi mahdollista helpottaa
14769: eduskunnan pöytäkirjaan. Vuoden 1985 kolmas erityisesti ulkopolitiikkaa koskevien keskustelujen
14770: ja neljäs selonteko annettiin eduskunnalle yhtei- syntymistä eduskunnassa_ Viisi kettomusvuoden
14771: sen kirjelmän ohella yhtenä niteenä, ja myös loppuun mennessä annetuista 24 selonteosta on
14772: keskustelu kummastakin käytiin yhtäaikaa. Vuo- käsitellyt ulkopolitiikkaa.
14773: den 1985 neljäs selonteko oli myös ensimmäinen, Jos tarkastellaan kettomusvuoden aikana an-
14774: josta pääministeri käytti esittelypuheenvuoron. nettuja selontekoja, niin esim. hallituksen ter-
14775: Aiemmin pääministeri ei ole esittänyt tai esitellyt veyspoliittista selontekoa pidettiin ryhmäpuheen-
14776:
14777: 2 360489L
14778: 10
14779:
14780: vuoroissa tarpeellisena. Vain suurin oppositio- - Valtioneuvosto antaa eduskunnalle valtio-
14781: puolue piti selontekoa annetunkaltaisessa muo- päiväjärjestyksen 36 §:n mukaisen tiedonannon.
14782: dossa tarpeettomana. Tiede- ja teknologiapoliitti- Asia voidaan tällöin lähettää valiokuntaan, jonka
14783: set selonteot annettiin samalla kertaa eduskun- mietinnön perusteella eduskunta voi hyväksyä
14784: nalle ja niistä keskusteltiin yhdessä. Joissain pu- ponsilausumia.
14785: heenvuoroissa tällaista menettelyä ei pidetty hy- - Hallitus antaa eduskunnalle asiasta valtio-
14786: vänä. päiväjärjestyksen 34 §:n mukaisen esityksen. Sii-
14787: Valtioneuvoston kanslian käsityksen mukaan nä hallitus voi pyytää eduskunnalta lausuntoa
14788: selontekojen määrän lisääntyminen on herättänyt asiasta, josta hallitus voi määrätä eduskunnan
14789: keskustelua ja arvostelua selontekojen tarkoituk- myötävaikutuksetta. Eduskunnan lausunto vastaa
14790: senmukaisuudesta. Selontekoja on pidetty usein tällöin oikeudelliselta luonteeltaan tiedonannon
14791: liian yleisluontoisina, jotta ne olisivat johtaneet perusteella hyväksyttyjä ponsilausumia.
14792: todelliseen keskusteluun eduskunnassa. Selonte- Komiteanmietinnöstä on pyydetty lausunnot
14793: kojen yhteydessä käydyn keskustelun merkitys eri viranomaisilta ja määräaika päättyi vuoden
14794: asian jatkovalmistelussa on niin ikään ollut epä- 1986 tammikuussa.
14795: selvä. Selontekomenettelyn ei valtioneuvoston Taloudellisten vaikutusten laskentaohjetyöryh-
14796: kanslian käsityksen mukaan siten ole katsottu män muistio (työryhmämuistio 1985:VM 23) si-
14797: täysin vastanneen siihen asetettuja toiveita. sälsi ehdotuksen säädöshankkeiden valmistelussa
14798: Valtioneuvoston kansliapäälliköiden kokouk- noudatettaviksi taloudellisten vaikutusten lasken-
14799: sessa kertomusvuoden lopulla käsiteltiin selonte- taohjeiksi. Työryhmä ehdotti mm., että erittäin
14800: komenettelyä ja tällöin katsottiin, että menette- merkittävän yhteiskunnallisen uudistuksen vaiku-
14801: lyä olisi syytä kehittää nykymuodostaan. tusarvioiden toteutumisen seuranta voitaisiin jär-
14802: Eräissä viime vuosien aikana valmistuneissa jestää myös niin, että lain toteutumisesta annet-
14803: mietinnöissä on myös pohdittu tiedonanto- ja taisiin eduskunnalle erillinen selonteko. Tämä
14804: selontekomenettelyn kehittämistä. edellyttäisi työryhmän mielestä sitä, että lakieh-
14805: Valtion keskushallintokomitea suositti (KM dotuksen perusteluissa tämä menettely todettai-
14806: 1978:22 II osamietintö), että hallitus useammin sun.
14807: käyttäisi ilmoitus-, tiedonanto- ja selontekome- Valtiontilintarkastajain mielestä nykyinen tie-
14808: nettelyä eduskunnan suunnittelupäätösten ai- donantomenettely on tarkoituksenmukainen, sen
14809: kaansaamiseksi merkittävien ja laajojen asiakoko- stjaan selontekoihin liittyy joitain epäkohtia.
14810: naisuuksien ollessa kyseessä. Tavoitteena olisi, Selontekomenettelyn käyttöönoton perustelu-
14811: että eduskunta määrittelisi tällä tavoin pitkävai- na oli mm. se, että ulkopolitiikkaa koskevien
14812: kutteiset kehityslinjat ja toiminnan päälinjat ky- eduskuntakeskustelujen käymistä näin edistettäi-
14813: seisellä alalla. Tämän suosituksen seurauksena stin. Kun kuitenkin vain viisi katkkiaan 24 selon-
14814: selontekojen määrä kasvoi. teosta on kosketellut ulkopolititkkaa, valtiontilin-
14815: Vuoden 1985 lopulla mietintönsä jättänyt tarkastajain mielestä selonteot eivät ole muodos-
14816: suunnittelujärjestelmien arviointityöryhmä (KM tuneet sellaistksi ulkopoliittisen keskustelun
14817: 1985:41) ehdotti, että hallinnonalojen toiminta- käynnistäjiksi, kuin valtiopäiväjärjestystä muutet-
14818: ja taloussuunnitelmat käsiteltäisiin valmistavasti taessa ajateltiin. Kertomusvuoden lopulla voi-
14819: valtiovarainministeriössä, joka laatisi hallinnon- maan tullut laki kehitysyhteistyötä koskevan ker-
14820: alojen toiminta- ja taloussuunnitelmien perus- tomuksen antamisesta eduskunnalle (964185) tu-
14821: teella valtioneuvostolle ehdotukset ainakin joka lee osaltaan vähentämään ulkopoliittisten selon-
14822: kolmas vuosi eduskunnalle annettavaksi talous- tekojen määrää.
14823: poliittiseksi selonteoksi tai tiedonannoksi. Edus- Perusteluina selontekomenettelyn käyttöön-
14824: kuntakäsittely voitaisiin työryhmän käsityksen otolle oli myös, että entistä useammin saattaa
14825: mukaan järjestää kolmea vaihtoehtoa hyväksi esiintyä tilanteita, jolloin hallituksen olisi tar-
14826: käyttäen: peellista tietää etukäteen, mitä eduskunnan jäse-
14827: - Valtioneuvosto antaa eduskunnalle valtio- net ajattelevat jostakin lähitulevaisuudessa rat-
14828: päiväjärjestyksen 36 §:n mukaisen selonteon. Se- kaistavaksi tulevasta tärkeästä kysymyksestä. Kun
14829: lontekomenettelyä kehitetään niin, että selonte- kuitenkaan selontekoa ei voida lähettää valiokun-
14830: ko käsitellään valiokunnassa ja asiasta laaditaan taan etkä eduskunta voi tehdä asian vuoksi pää-
14831: valiokunnan mietintö. Eduskunta ei kuitenkaan töksiä, valtionttlintarkastajain mielestä hallituk-
14832: täysistunnoissaan tekisi asiasta päätöstä. sen on vaikeaa pätevästi arvioida, missä järjestyk-
14833: 11
14834:
14835: sessä ja mtllä tavoin eduskunta haluaa jotain mukaan oikeuskanslerin asiana on korkeimmassa
14836: tiettyä asiaa kehittää. oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa
14837: Epäkohtaa voitaisiin valtionttfintarkastajain edustaa syyttäjistöä sekä muuten valvoa valtion
14838: mielestä korjata luonnollisesti siten, että sään- oikeutta ja myös muissa tuomioistuimissa ajaa tai
14839: nöksiä muuttamalla mahdollistettaisti"n selonteon ajattaa syytteitä, milloin katsoo sitä tarvittavan.
14840: lähettäminen valiokuntaan tai luotaisiin edus- Ylimpänä syyttäjänä tulee oikeuskanslerin myös
14841: kunnalle selonteon yhteyteen jokin tietty päätök- pitää silmällä virallisia syyttäjiä, jotka ovat velvol-
14842: sentekomuoto. Tämä merkitsisi sitä, että tiedon- lisia noudattamaan hänen määräyksiään. Valtio-
14843: anto- ja selontekomenettely samankaltaistuisivat. neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön (416/57)
14844: Kun valtionttlintarkastajain käsityksen mukaan mukaan ylimpänä syyttäjänä oikeuskanslerin on
14845: tiedonanto- ja selontekomenettelyjen enlaisuus valvottava syyttäjäviranomaisten toimintaa niin,
14846: olisi kuitenkin sätlytettävä, uudistukset voitaisiin että rikokseen syylliset viivytyksettä saatetaan lail-
14847: toteuttaa lähinnä parantamalla selonteon sisältöä liseen edesvastuuseen mutta että syyttömiä ei
14848: sekä varaamafia kansanedustajtlle mahdollisuus panna syytteeseen eikä tuomita rangaistukseen.
14849: pyytää hallitukselta selonteko. Oikeuskanslerin on lisäksi kiinnitettävä huo-
14850: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 2 momenttia miota syyttäjälaitoksen kehittämiseen ja annetta-
14851: voitaisti"nkin valtiontilintarkastajain mielestä va määräyksiä ja ohjeita kiertokirjeillä tai muilla
14852: muuttaa siten, että vältkysymyksen lisäksi edus- sopiviksi katsomillaan tavoilla syyttäjille heidän
14853: kunnalla olisi mahdollisuus saada hallitukselta virkaansa kuuluvien tehtävien hoitamisesta.
14854: selonteko tietystä asiasta. Lääninsyyttäjinä toimivat poliisitarkastaja ja
14855: Selontekojen sisällön parantaminen olisi kui- apulaispoliisitarkastaja. Lääninsyyttäjä on läänin-
14856: tenkin yksinkertaisin tapa uudistaa nykyistä ttlan- syyttäjää koskevissa asioissa oikeuskanslerin välit-
14857: netta. Vatkka jo se, että eduskunnalla on mah- tömän määräysvallan alainen. Asetus poliisitar-
14858: dollisuus selonteon yhteydessä keskustella ajan- kastajasta lääninsyyttäjänä (736/85) tuli voimaan
14859: kohtaisista ja tulevista kysymyksistä, on sinänsä- kertomusvuoden syksyllä. Samalla tuli voimaan
14860: kin tärkeää, keskustelujen pohjana olevien selon- uusi poliisiasetus (737 /85), jolla kumottiin asetus
14861: tekojen olisi oltava nykyistä selkeämpiä ja selvästi poliisitarkastajista ( 1068143).
14862: rajatumpia, koska vuotuisen tulo- ja menoarvion Alisyyttäjinä toimivat kaupunginviskaalit, ni-
14863: yhteydessä on mahdollisuus käsitellä laajasti en· mismiehet ja apulaisnimismiehet sekä Ahvenan-
14864: hallinnonaloja. Selonteon sisältöä valmisteltaessa maan maakunnansyyttäjä, jonka asema on erilai-
14865: olisi otettava huomioon se, ettei eduskunnalla nen kuin muiden alisyyttäjien sen vuoksi, että
14866: ole käytössään mitään sellaista päätöksentekokei- hän hoitaa maakunnassa myös Iääninsyyttäjälie
14867: noa, jolla se voisi saattaa oman kantansa yksiselit- kuuluvat tehtävät. Kertomusvuoden lopulla syyt-
14868: teisesti hallituksen tietoon. täjänvirastoja oli kaikkiaan 253, joista kaupun-
14869: Uusia selontekoja suunniteltaessa valtiontilin- ginviskaalinvirastoja oli 28 ja nimismiespiirejä
14870: tarkastajain mielestä yhtenä tärkeänä aiheptifinä 224.
14871: saattasivat olla esimerkiksi suurten lainsäädännöl- Kaupunginviskaaleista annetun lain (352/76)
14872: listen hankkeiden käytännön toteutuksesta saa- mukaan kaupungissa, jossa on raastuvanoikeus,
14873: dut kokemukset. on oikeusministeriön alainen kaupunginviskaa-
14874: Lopuksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät linvirasto. Kaupunginviskaali voidaan nimittää
14875: huomiota siihen, ettei valtiopäiväjärjestyksen myös sivutoimiseksi. Kaupunginviskaali on oi-
14876: 34 §:n suomaa mahdollisuutta hankkia jostakin keuskanslerin välittömän määräysvallan alai-
14877: asiasta eduskunnan lausunto ole käytetty. Valtio- nen. Yksinomaan syyttäjätehtävissä toimivat ny-
14878: neuvoston pzi"nssä saattatsi olla tarpeen selvittää, kyisin päätoimiset kaupunginviskaalit ja Ahve-
14879: mitä mahdollisuuksia on tämän säännöksen no- nanmaan maakuntasyyttäjä sekä eräät apulaisni-
14880: jalla lisätä hallituksen ja eduskunnan vältstä tie- mismiehet suurimmissa nimismiespiireissä. Pie-
14881: donkulkua. nimmissä ns. vanhoissa kaupungeissa on sivutoi-
14882: misia kaupunginviskaaleita. Kertomusvuoden lo-
14883: pussa heitä oli kaikkiaan seitsemän.
14884: Oikeuskanslerinvirasto Poliisiasetuksen (119/69) 9 §:n nojalla läänin-
14885: hallitus voi vahvistamassaan nimismiespiirin joh-
14886: Syyttäjälaitos. Lainsäädäntö . Syyttäjistöä tosäännössä määrätä piirin nimismiehen ja apu-
14887: koskeva keskeisin säännöstö sisältyy hallitusmuo- laisnimismiehen välisestä tehtävien jaosta. Johto-
14888: don 46 §:n 2 momenttiin. Sanotun säännöksen säännöissä on syyteasiat säännönmukaisesti mää-
14889: 12
14890:
14891: rätty apulaisnimismiehelle, jolle usein kuuluu alaiseksi silloin, kun sisäasiainhallinnon poliisille
14892: myös poliisitoimen johto nimismiehen keskittyes- asettamat tavoitteet eivät ole yhteneväisiä syyttä-
14893: sä pääasiassa ulosotto- ja yleishallintotehtäviin. jän toiminnan tavoitteiden kanssa. Poliisimies-
14894: Vasta v. 1969 voimaan tullut poliisiasetus kumosi syyttäjien riippumattomuutta vaarantaa myös se,
14895: lääninvirkakunnan maalla olevista virka- ja palve- että he toimikirjan saaneina virkamiehinä ovat
14896: lusmiehistä 10. elokuuta 1898 annetun asetuksen vapautettavissa toimestaan, "kun syytä siihen
14897: ja Suomenmaan kruununnimismiehille 28. mar- on''.
14898: raskuuta 1898 annetun johtosäännön siltä osin, Nimismies on paitsi syyttäjä ja poliisi, myös
14899: kuin niissä oli säädetty poliisitoimeen kuuluvista täytäntöönpanoviranomainen ja yleishallintovi-
14900: tehtävistä. Nimismiehen syyttäjäntehtävät perus- ranomainen. Kaikilla toimialoilla on tapahtunut
14901: tuvat edelleen näihin vanhoihin säädöksiin. viime vuosina kehitystä, joka edellyttää toimen-
14902: Syyttäjälaitoksen organisaation haltijalta aiempaa olennaisesti suurempaa am-
14903: kehittyminen ja syyttäjän tehtävien mattitaitoa. Kaikki nimismiehet olisi esim. kou-
14904: muuttuminen . Nykyinen syyttäjälaitoksen lutettava paitsi hyviksi syyttäjiksi myös poliisi-
14905: organisaatio on pääperusteiltaan erittäin vanha. päälliköiksi ja ulosottomiehiksi.
14906: Nimismiesten ja kaupunginviskaalien osalta ny- Kuten edellä jo on todettu, alisyyttäjäpiirejä
14907: kyinen järjestely on peräisin 1600-luvulta, ylim- oli kertomusvuonna 253, joista yli 200:ssa ei ollut
14908: män syyttäjän osalta 1700-luvulta ja lääninsyyttä- yhtään päätoimista syyttäjää.
14909: jien osalta 1940-luvulta. Piirien suuresta määrästä aiheutuu käytännön
14910: Henkilöstöhallinnollisesti lääninsyyttäjät eli hallinnon vaikeutumista ja oikeuskanslerinviras-
14911: poliisitarkastajat ja apulaispoliisitarkastajat sekä tosta saadun selvityksen mukaan myös vaara
14912: nimismiehet ja apulaisnimismiehet kuuluvat sisä- erilaisista ratkaisuista samanlaisissa asioissa. Kou-
14913: asiainministeriön alaisuuteen. Kaupunginviskaa- lutuksen tuottama hyöty on kyseenalainen pien-
14914: linvirastot ovat oikeusministeriön alaisia. ten piirien syyttäjien kohdalla. Heidän käsittele-
14915: Vaikka organisaatio on siten ollut pääosin mänsä asiat ovat yleensä yksinkertaisia ja helppo-
14916: muuttumaton, suuri uudistus on ollut se, että ja eivätkä näin ollen harjaannuta todella vaikei-
14917: kaupunkien oikeuslaitokset siirtyivät kaupunkien den asioiden käsittelyyn.
14918: hallinnosta oikeusministeriön alaisiksi v. 1978. Syyttäjälaitoksen hallinnon kannalta saattaa
14919: Rikosprosessi oli vuoden 1734 lain mukaan tuottaa vaikeuksia kahden ministeriön alaisuus.
14920: inkvisitorista. Sen mukaisesti tuomioistuimella Erinäisiä hankkeita toteutettaessa on otettava
14921: oli oikeus tietyissä tilanteissa ottaa omasta aloit- huomioon paitsi oikeuskanslerinviraston myös oi-
14922: teestaan käsiteltäväkseen rikosjuttu ilman syyttä- keusministeriön ja sisäasiainministeriön taloudel-
14923: jän tai asianomistajan syytettä. Tässä järjestelmäs- liset mahdollisuudet niiden toteuttamiseen.
14924: sä syyttäjän merkitys jäi vähäiseksi: tuomioistuin Urakehitysmahdollisuutta nykyisessä syyttäjä-
14925: saattoi toimia ilman syytettä ja toisaalta sillä oli laitoksessa ei ole kaupunginviskaalilla. Läänin-
14926: myös vapaus poiketa syytteestä. Syyttäjän asema syyttäjäksi voi tulla ainoastaan poliisimies riippu-
14927: oli tuolloin rinnastettavissa tuomioistuimen esit- matta siitä, minkälaiset edellytykset hänellä on
14928: te~ijään,_ eikä syyttäjää voinut pitää itsenäisenä toimia ylempänä syyttäjäviranomaisena. Läänin-
14929: astanosatsena. syyttäjät ovat poliisitarkastajina poliisimiehiä, joi-
14930: Syytetyn oikeusturvan kannalta arveluttava den pääasialliset tehtävät liittyvät poliisihallin-
14931: inkvisitorinen menettelytapa poistui vasta v. toon. Näin ollen lääninsyyttäjänä voi olla sellai-
14932: 1960 tehdyillä lainmuutoksilla. Siirryttiin akku- nen poliisitarkastaja, jolla ei välttämättä ole juuri
14933: satoriseen menettelyyn, jonka mukaan syyttäjä lainkaan syyttäjäkokemusta.
14934: toimii aktiivisena jutun vireillepanijana. Syyttäjä U u d istu s ta voitteet . Syyttäjälaitosta ja
14935: on nykyisin rikosjutun asianosainen, sillä ilman sen kehittämistä on selvitetty oikeushallintoko-
14936: hänen toimenpidettään rikosjuttu ei yleensä voi mitean mietinnön III osassa (KM 1978:35) ja
14937: tulla tuomioistuimen käsiteltäväksi. piirisyyttäjätyöryhmän mietinnössä vuodelta
14938: Syyttäjien asemaan liittyviä on- 1981. Näiden mietintöjen pohjalta ei ole toistai-
14939: g e 1m i a. Syyteharkinnan käyttö merkitsee hy- seksi ryhdytty toimenpiteisiin. Oikeuskanslerinvi-
14940: vin suuren oikeudellisen vallan käyttöä. Kun rasto on lisäksi laatinut valtiontilintarkastajille
14941: poliisitarkastaja ja nimismies ovat päätoimensa oman selvityksen syyttäjälaitoksen nykytilasta ja
14942: mukaisesti poliisimiehiä, heidän riippumatto- siinä on kosketeltu myös uudistustavoitteita.
14943: muutensa syyttäjänä saattaa oikeuskanslerinviras- Yhtenä uudistuksen vaihtoehtomallina voisi
14944: tosta saadun selvityksen mukaan joutua kyseen- olla esim. se, että muodostetaan yhtenäinen
14945: 13
14946:
14947: syyttäjäorganisaatio yhden hallinnonhaaran alai- toja laajemmin käsitellä. Voidaan kuitenkin lyhy-
14948: suuteen. Se tulisi käsittämään kohtuullisen mää- esti todeta vuoden 1984 osalta, josta viimeisim-
14949: rän syyttäjäpiirejä, joissa kaikissa olisi vähintään mät tiedot ovat, että esim. nimismiespiireihin
14950: tietty määrä päätoimisia syyttäjiä. Tällaisessa eril- saapui 39 935 asiaa, kaupunginviskaalinvirastoi-
14951: lisorganisaatiossa alisyyttäjät toimisivat itsenäises- hin 34 751 ja maakunnansyyttäjävirastoon 418
14952: ti, erillään poliisitoiminnasta ja jokaisen alisyyttä- asiaa. Kymmeneen suurimpaan syyttäjävirastoon
14953: jän piiriin kuuluisi yksi tai useampia alioikeuksia. saapui n. 35 % asioista, ja esim. Helsingin
14954: Väliporras tulisi muodostaa esim. nykyisen hovi- kaupunginviskaalinviraston osuus oli n. 13 %
14955: oikeuspiirijaon mukaan, jolloin väliportaan syyt- kaikista alisyyttäjille saapuneista asioista. Sellaisia
14956: täjäpiirejä olisi kuusi nykyisten läänien määrästä syyttäjävirastoja, joihin saapui alle 1 % kaikista
14957: johtuvien yhdentoista asemesta. Jos uudet lääni- syyttäjille saapuneista asioista, oli 238 eli n.
14958: hankkeet toteutuvat, ne lisäisivät nykyorganisaa- 94 % kaikista syyttäjänvirastoista. Alisyyttäjät
14959: tion mukaisen väliportaan syyttäjäpiirejä ja ha- ratkaisivat v. 1984 asioista n. 81 % alle kahdessa
14960: jaannuttaisivat siten ehkä edelleen hallintoa. kuukaudessa. Syyttäjän syytteestä tuomittuja
14961: Erillisen hovioikeuspiirijaotukseen perustuvan henkilöitä oli v. 1984 76 089 eli 90,5 % syyte-
14962: syyttäjälaitoksen kannalta läänijaotuksella ei tyistä. Rangaistukseen tuomitsematta jääneitä
14963: luonnollisesti ole merkitystä. henkilöitä oli 2 130 eli 2, 5 % . Syyte oli hylätty
14964: Edellä hahmotelluo uudistuksen toteuttamisen tai rauennut 5 968 henkilön kohdalla eli 7 % :n.
14965: jälkeen voitaisiin oikeuskanslerinvirastosta saadun Valtiontzlintarkastajain mielestä syyttäjälaitosta
14966: selvityksen mukaan lisätä syyttäjän valtaa jättää koskeva säädöspohja on nykyisellään puutteelli-
14967: syyttämättä muistakin kuin vähäpätöisistä ja vä- nen, koska toiminta pääosaltaan perustuu asetuk-
14968: häisistä rikoksista. Tämä on toteutettu mm. siin ja hallinnolliszin määräyksiin, jotka lisäksi
14969: Ruotsissa. Syyttäjä voisi eri seuraamusten tarkoi- esim. nimismiesten osalta ovat niukat. Näin
14970: tuksenmukaisuutta harkitessaan ottaa huomioon tärkeä oikeushallinnon alue on aiheellista järjes-
14971: yksittäisessä asiassa sekä kriminaalipoliittiset nä- tää enllisellä lainsäädännöllä. Valtiontzlintarkas-
14972: kökohdat että asianosaisten edut. Koska esitut- tajain mielestä syyttäjälaitoksen uudistaminen
14973: kintaviranomaisen valtaa jättää asia enemmittä olisikin toteutettava heti ja ainakin sen jälkeen,
14974: toimenpiteittä ei voida oikeudenhoidon luotetta- kun yleisten alioikeuksien yhtenäistämistä koske-
14975: vuuden vaarantumatta lisätä, uudistusta ei oi- va lainsäädäntö on tullut voimaan.
14976: keuskanslerinvirastosta saadun selvityksen mu- Valtiontilintarkastajain mielestä syyttäjälaitok-
14977: kaan voi toteuttaa poliisimiesten toimiessa samal- sen kehittäminen edellyttää enllisen syyttäjälai-
14978: la syyttäjinä. toksen muodostamista, jossa syyttäjät ovat todella
14979: Edellä mainitussa piirisyyttäjätyöryhmän mie- päätoimisia. jokaisessa syyttäjävirastossa olisi olta-
14980: tinnössä selviteltiin kolmea eri vaihtoehtoa. Yksi va aina vähintään kaksi syyttäjää, jolloin keski-
14981: vaihtoehto oli väliasteen syyttäjien muodostami- näinen neuvottelu- ja muu yhteistyö voitaistin
14982: nen nykyisistä lääninsyyttäjistä, toinen vaihtoeh- tarkoituksenmukaisesti järjestää. Päätoimisista
14983: to oli hovioikeuspiirijaon mukaisen piirisyyttäjä- syyttä;istä muodostettu laitos olzsi valtiontzlintar-
14984: järjestelmän käyttöönotto ja kolmas oli poliisista kastajain käsityksen mukaan nykyistä tehokkaam-
14985: erillisen läänijakoon perustuvan piirisyyttäjärjes- min johdettavzssa, ja szltä voitazsiin nykyzstä pa-
14986: telmän luominen. remmin edellyttää yhtenäistä, ammattitaitozsta
14987: Oikeushallintokomitean tehtäviin ei kuulunut syyttäjäkäytäntöä.
14988: ylimmän syyttäjän viran järjestely. Oikeuskansle- Edellä mainitun ozkeushallintokomitean tehtä-
14989: rinviraston organisaatiouudistuksessa v. 197 8 viin ei kuulunut ylimmän syyttäjän viran järjeste-
14990: muodostettiin virastoon syyttäjäosasto. Jos tästä ly. Kun kuitenkin oikeuskanslen·n tehtävzstä suu-
14991: osastosta halutaan muodostaa erillinen valtakun- n·n osa on muita kuin syyttäjälaitoksen johtami-
14992: nansyyttäjävirasto, se edellyttää hallitusmuodon seen liittyviä tehtäviä, valtiontzlintarkastajain
14993: 46 §:n 2 momentin muuttamista. mielestä olzsi aiheellista selvittää enllzsen valta-
14994: Tilastotietoja syyttäjien toimin- kunnansyyttäjän viran ja viraston perustamzsmah-
14995: o a s ta . Kun valtioneuvoston oikeuskanslerin dollisuuksia. Tämä uudzstus olisi mahdollzsta
14996: kertomukseen oikeuskanslerin virkatoimista ja toteuttaa zlman suurempia kustannuksia muo-
14997: lain noudattamista koskevista havainnoista sisäl- dostamafia oikeuskanslerinviraston nykyzsestä
14998: tyy runsaasti tilastotietoja syyttäjien toiminnoista syyttäjäosastosta erillinen valtakunnansyyttäjän
14999: ja kun kertomus vuosittain saatetaan eduskunnan virasto.
15000: käsiteltäväksi, ei tässä yhteydessä näitä tilastotie-
15001: 14
15002:
15003:
15004:
15005:
15006: Ulkoasiainministeriön hallinnonala
15007: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- töselvitystä vaativista budjettivaroista, jolloin kor-
15008: tuksen ulkoasiainministeriässä 11.2. 1986 sekä vauksen saamisen edellytyksenä on pidettävä riit-
15009: suorittaneet Suomen ulkomaanedustautumista tävää selvitystä tilaisuuksien perusteluista ja kor-
15010: koskevan tarkastusmatkan Itävaltaan, Turkkiin, vauskelpoisuudesta.
15011: Romaniaan, Unkariin, Bulgariaan, Kreikkaan, Edellä mainitun asetuksen 13 §:n säännös läh-
15012: Albaniaan, Italiaan ja Jugoslaviaan 12.- tee siitä, että edustusmenojen korvaamisen tulee
15013: 29.3.1986. perustua todellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin.
15014: Arvionvaraisuus saattaa olla eräiltä osin perus-
15015: teltua, mutta silloinkin on korvauksen laskutus-
15016: Ulkoasiainministeriö perusteista esitettävä riittävä näyttö.
15017: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15018: Edustusmäärärahat. Suomen ulkomaanedus- kaan eräissä maissa on virkamiesten edustuskor-
15019: tuksen viran ja toimen haltijain palkkauksesta vaukset, kuten aikaisemmin Suomessakin, jätetty
15020: annetun lain (317/76) 3 §:n mukaan ulkomaan- erittelemättä paikalliskorotuksen kokonaissum-
15021: edustuksen viran ja toimen haltijalle voidaan massa. Tämä hallinnollinen vaihtoehto on hylät-
15022: suorittaa edustuskorvausta. Ulkomaanedustuksen ty Suomessa haluttaessa korostaa edustustoimin-
15023: viran ja toimen haltijain palkkauksesta, paikallis- nan merkitystä. Määrärahojen eriyttämisen on
15024: korotuksesta ja erinäisistä korvauksista annetun katsottu edistävän edustustoimintaa valtion edun
15025: asetuksen (477/76) 13 ja 14 §:n mukaan viran mukaisesti sekä tehostavan sen valvontaa ja oh-
15026: tai avustajan toimen haltijalle suoritetaan edus- jausta.
15027: tustehtävien hoidon kannalta tarpeellisten tilai- Ulkoasiainhallinnossa edustustoiminnan suun-
15028: suuksien järjestämisestä ja muista välittömästi nittelusta, rahoituksesta, toteutuksesta, tilityksis-
15029: edustustoimintaan liittyvistä menoista edustus- tä ja valvonnasta annetut sisäiset ohjeet ja mää-
15030: korvausta tilitystä vastaan. Erityisistä syistä edus- räykset voidaan jakaa useaan alaryhmään. Yleisis-
15031: tuskorvausta voidaan suorittaa myös muille ulko· sä periaatteissa määritellään edustustoiminnan
15032: maanedustuksen toimen haltijoille. Hakemukses· sisältö, keinot ja tavoitteet. Toiminnan suunnit-
15033: ta voidaan lisäksi suorittaa erityistä edustuskor- telua ja korvausten anomismenettelyä koskevat
15034: vausta menoista, jotka aiheutuvat toimimisesta ohjeet määrittelevät vuosittaista edustussuunni-
15035: diplomaattikunnan vanhimpana tai sellaisten ti- telmaa sekä erillisiä korvauksia koskevien esitys-
15036: laisuuksien järjestämisestä, jotka poikkeavat ten laatimisen päälinjat. Ohjeissa korostetaan
15037: asianomaisen edustuston taikka viran tai toimen toiminnan tavoitteellisuutta, kotona tapahtuvaa
15038: haltijan tavanomaisesta toiminnasta. edustamista sekä vieraanvaraisuuden suuntaamis-
15039: Edustuskorvaukset on tarkoitettu kattamaan ta ensisijaisesti asemamaalaisiin, diplomaattikun-
15040: pääsääntöisesti kulut, jotka aiheutuvat tavoitteel- nan huomioon ottamista asianmukaisesti ja suo-
15041: lisista ja Suomen valtion etuja palvelevista tilai- malaisiin kohdistuvaa edustamista vain valtion
15042: suuksista. Ohjeissa määritellään em. peruslinjan edun vaatimusten rajoissa.
15043: mukaiset korvattavat kustannukset, joiden ohella Ulkoasiainministeriöitä saadussa selvityksessä
15044: eräiden kuluerien suorittamista edellytetään pai- todetaan, että edustustoiminnan kautta pyritään
15045: kalliskorotuksesta. Edustuskorvauksia ei ole tar- herättämään myönteistä kiinnostusta Suomea
15046: koitettu peittämään yksityisestä vieraanvaraisuu- kohtaan, levittämään Suomi-tietoisuutta, lisää-
15047: desta, yleisluonteisista ja valtion kannalta toissi- mään Suomen näkymistä ulkomailla sekä saavut-
15048: jaisista ns. seurapiiritilaisuuksista aiheutuneita tamaan maallemme arvonantoa, osoittamaan ys-
15049: kuluja eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kyse tävällisyyttä ja huomaavaisuutta eri piirejä koh-
15050: ei ole palkasta tai paikalliskorotuksesta vaan käyt- taan, saamaan tietoa ja näkemystä asemamaasta
15051: 15
15052:
15053: ja kansainvälisistä asioista, tukemaan ja vauhdit- tössä. Kertomusvuonna ne käyttivät jo lähes
15054: tamaan yhteistoimintaa sekä julkistamaan ja juh- 60 % ko. määrärahasta.
15055: listamaan yhteistoiminnassa saavutettuja tulok- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15056: sia. Tarkoituksenmukaisten yhteyksien luominen kaan edustustoilta pyydetään vuosittain edustus-
15057: ja edistäminen Suomen valtiota ja yhteiskuntaa suunnitelmat, jotka sisältävät virkamieskohtaiset
15058: (ml. kulttuuri- ja elinkeinoelämä) edustavien toiminta-arviot (ns. edustusprofiilit) ja markka-
15059: henkilöiden ja vastaavien tai näitä kiinnostavien määräiset korvausesitykset. Arviolla pyritään luo-
15060: asemamaalaisten tai kansainvälisten piirien kes- maan yleiskuva edustustyötarpeista sekä tilai-
15061: ken kuuluvat ohjeiden mukaan edustustoimin- suuksien muodosta ja ainakin summittaisesta
15062: nan päätavoitteisiin. Edustustoiminnan tavoit- määrästä vuoden aikana. Säännöllisen edustustoi-
15063: teen määrittelyn yhteydessä korostetaan myös minnan ohella arvioon tulee sijoittaa varaukset
15064: sille asetettavia tehokkuuden, pitkäjänteisyyden tiedossa olevien erityistapahtumien, kuten valtio-
15065: ja velvoittavuuden vaatimuksia. ja ministerivierailujen, tarpeisiin. Korvausesitys
15066: Ed u s tu sm ä äräraho j en käyttö. Edus- on laskennallinen yhteenveto suunnitellun edus-
15067: tustoiminta ulkoasiainhallinnossa jakautuu mi- tustoiminnan kustannuksista vuositasolla.
15068: nisteriössä tapahtuvaan edustukseen ja ulko- Edustussuunnitelmat sisältävät henkilökohtais-
15069: maanedustuksen edustustoimintaan. Ministeriös- ten korvausten ohella esityksen edustuston päälli-
15070: sä tapahtuva edustustoiminta rahoitetaan käyttö- kön itsenäisyyspäivän vastaanoton korvauksesta,
15071: varamomentilta 24.01.29, johon sisältyvät kus- sivuakkreditointimaiden edustuskorvauksista ja
15072: tannukset valtio- ja ministerivierailuista sekä ul- kansainvälisissä järjestöissä olevien edustustojen
15073: koministeriön ylimmän johdon ja osastojen edus- erityismäärärahoista. Osa määrärahasta varataan
15074: tustilaisuuksista. Ulkomaanedustuksessa tapahtu- vuoden kuluessa esille tulevia välttämättömiä
15075: va edustustyö rahoitetaan kolmesta lähteestä. erityisedustustarpeita varten.
15076: Suurin osa korvausmäärärahoista on tulo- ja me- Ministeriössä tapahtuvan valmistelun jälkeen
15077: noarvion palkkausmomentilla 24.20. 01, josta jae- käyttösuunnitelma käsitellään ulkomaanedustuk-
15078: taan virkamiesten henkilökohtaiset edustuskor- sen korvauslautakunnassa, jonka puollon perus-
15079: vaukset sekä itsenäisyyspäivän vastaanottojen, si- teella ulkoasiainministeriö tekee määrärahojen
15080: vuakkreditointimaiden ja multiedustustojen eri- jakopäätöksen. Lautakunta on ulkomaanedustuk-
15081: tyismäärärahat sekä varaukset ennakoimattomiin sen palkkaus- ja korvauskysymysten valmistelu-
15082: erityisedustustarpeisiin. Lehdistövirkamiesten elin, jossa ovat jäseninä ulkoasiainministeriön,
15083: korvausjärjestelmä on kaksijakoinen, sillä henki- valtiovarainministeriön ja ulkoasiainhallinnon
15084: lökohtaisten korvausten ohella heille myönnetään henkilöstön sekä asiantuntijoina kauppa- ja teol-
15085: tiedotusmäärärahoista, momentilta 24.01.22, lisuusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön
15086: varsinaisen tehtäväalueensa edustustoiminnan ra- sekä pääesikunnan edustajat.
15087: hoittamiseen erillinen korvaus. Näiden ohella Edustuskorvaukset vahvistetaan tulo- ja meno-
15088: edustuskorvauksia myönnetään jonkin verran ti- arvion mukaisesti kalenterivuodeksi kerrallaan.
15089: lapäiseen edustukseen kansainvälisissä neuvotte- Esitysten saapumisesta, ministeriössä tapahtuvan
15090: luissa varatuista määrärahoista momentilta valmistelun vaiheista sekä tulo- ja menoarvion
15091: 24.99.21, erityisesti valtio- ja ministerivierailujen vahvistamisen ajankohdasta riippuen päätös on
15092: yhteydessä. Kertomusvuonna tältä momentilta yleensä voitu tehdä viimeistään helmikuun lop-
15093: käytettiin 300 000 mk. pupuolella. Ennen päätöstä virkamiehet voivat
15094: nostaa tilitystä vastaan edellisen vuoden mukaiset
15095: Valtion rahoittama edustustoiminta ulkoasi-
15096: kuukausikorvaukset. Erityisedustuskorvauksista
15097: ainhallinnossa v. 1981-85 oli seuraava (Mmk):
15098: tehdään päätökset tapauksittain edustustojen esi-
15099: tysten perusteella. Ulkoasiainministeriö voi rat-
15100: Momentilta 1981 1982 1983 1984 1985
15101: kaista enintään 10 000 mk:n korvaukset, mutta
15102: 24.01.29 ............ 5,6 5,5 5,8 6,5 5,7 suuremmat kertakorvaukset käsitellään aina val-
15103: 24.20.01 ............ 2,9 3,0 5,3 4,5 6,9 mistelevasti lautakunnassa.
15104: 24.01.22 ............ 0,8 0,7 0,9 1,0 0,9 Erityisedustuskorvauksia on valikoidusti myön-
15105: Yhteensä ............ 9,2 9,2 12,0 12,0 13,5 netty tilaisuuksiin, joista saatava hyöty on arvioi-
15106: tu merkittäväksi tai joiden järjestäminen on vas-
15107: tavuoroisuuden tai muun kansainvälisen tavan
15108: Edustustojen osuus on mtmstenoon nähden perusteella välttämätöntä. Tyypillisinä erityis-
15109: voimakkaasti kasvanut edustusmäärärahojen käy- edustuskorvauksen käyttömuotoina voidaan mai-
15110: 16
15111:
15112: nita valtio- ja ministerivierailut, johtavien virka- nisteriön vahvistamia yksikköhintoja, jotka on
15113: miesten vierailut, kansainvälisten järjestöjen ko- porrastettu seuraaviin luokkiin:
15114: koukset päämajakaupungin ulkopuolella, Suo-
15115: men puheenjohtajuus järjestöjen elimissä sekä mk/vieras
15116: suomalaisten korkean tason taiteilijoiden esiinty- alin ylin keski·
15117: määrin
15118: minen ja näyttelyiden avaaminen asemapaikalla, Al tavanomainen lounas/buffet .. 35 150 85
15119: mikäli näiden edustusmenoja ei voida suorittaa A2 erittäin korkeatasoinen lounas. 45 200 117
15120: tiedotusmäärärahoista. Bl tavanomainen päivällinen ..... 45 200 116
15121: Nykyisessä korvausten jaon valmistelussa edus- B2 erittäin korkeatasoinen päivä!-
15122: Iinen ......................... 65 245 152
15123: tustoilta edellytetään yksityiskohtaisia ja perus- Cl cocktailvastaanotto ........... 20 60 36
15124: teltuja esityksiä. Henkilökohtaisten korvausten C2 erittäin korkeatasoinen cock-
15125: ohella otetaan huomioon erilliset korvaukset itse- tailvastaanotto 1cocktailbuffet . 30 100 59
15126: näisyyspäivän vastaanottoja, kansainvälisten jär- Dl kahvi- tai teetilaisuus ......... 15 40 28
15127: jestöjen kokoustoimintaa sekä sivuakkreditointi-
15128: maita varten. Varaus erityisedustustarkoituksiin
15129: puolestaan merkitsee budjettivalmiutta ennakoi- Kullekin edustustolle on määrätty em. vaihte-
15130: mattomien ja välttämättömien tapahtumien ra- luvälien rajoissa omat yksikköhintansa, joihin
15131: hoittamiseksi sekä ministeriölle tarpeellista edus- voidaan tehdä korjauksia valuuttakurssien muu-
15132: tustyön ohjausvälinettä. tosten ja inflaation vuoksi. Yleistarkistus koti-
15133: Ulkomaanedustuksen edustusmenoista on edustuksen yksikköhintoihin on tehty viimeksi
15134: maksettu ulkoasiainministeriön edustustyöohjei- 1.4.1983 ja uusi on valmisteilla.
15135: siin perustuen ennakkoa. Ennakosta ei ole sää- Edellä mainittuja luokkia sovellettaessa nouda-
15136: detty ulkomaanedustuksen viran ja toimen halti- tetaan yleisimmin periaatetta, että A2-, B2- ja
15137: jain palkkausta koskevassa laissa tai asetuksessa, C2-kategoriat koskevat ainoastaan edustuston
15138: vaan niiden pohjalta oikeus edustuskorvaukseen päällikköä ja vain poikkeuksellisesti edustuston
15139: syntyy vasta tilitystä vastaan. muita edustusvelvollisia virkamiehiä eli lähinnä
15140: Ulkoasiainministeriön sisäiset ohjeet asettavat ns. kakkosmiehiä. Korkeatasoisen aterian tai vas-
15141: pääpainon kotiedustamiselle, koska sitä on perin- taanoton perusteet tulee esittää selvityksessä sekä
15142: teisesti pidetty tehokkaimpana ja kansainvälises- vieraspiirin, ruokalistan että viinien osalta. Yk-
15143: tikin arvostetuimpana edustustyön muotona. Li- sikköhinnat ovat maksimihintoja ja, mikäli todel-
15144: säksi kotiedustaminen on, ulkoasiainministeriön liset kustannukset ovat osoitettavissa niitä pie-
15145: selvityksen mukaan, lähes poikkeuksetta vierasta nemmiksi, edustuslaskuissa on noudatettava to-
15146: kohti huomattavasti taloudellisempaa kuin esim. dellista kustannustasoa.
15147: ravintolassa tapahtuva edustaminen. Ulkoasiainhallinnon ohjeiden lähtökohtana
15148: Virkamiehelle ja hänen puolisolleen kotiedus- on, että yksikköhinta kattaa kaikki edustustilai-
15149: taminen on selvästi muuta edustamista vaativam- suuden kustannukset lukuun ottamatta ulkopuo-
15150: pi työskentelymuoto. Siihen on oltava valmiuksia lisen henkilökunnan palkkioita ja vuokrattujen
15151: ja motivaatiota, eivätkä nämä kaikilla ole yhtäläi- astiastojen yms. kuluja. Yksikköhinnalla katetta-
15152: set. Kotiedustaminen on ratkaisevasti kiinni vir- vina kustannuksina pidetään siis ruokien raaka-
15153: kamiehen puolison valmiudesta palkattomaan aineita, juomia, makeisia, savukkeita ja sikareita,
15154: työhön. Edustamiseen häntä ei voida millään kynttilöitä, kukkia ja muuta koristelua sekä tar-
15155: säädöksellä tai määräyksellä yleensäkään velvoit- kemmin määrittelemättömiä oheiskustannuksia
15156: taa. Kotiedustamisen hankaluudet vaihtelevat ja yleiskuluja. Yksikköhinta on siten normi, joka
15157: asemapaikoittain ja myös virka-aseman mukaan. voidaan suorittaa tietyn tason mukaisesta ja tietyt
15158: Edustustilaisuuksissa käytettävien raaka-aineiden elementit sisältävästä tarjoamisesta ja johon voi-
15159: hankintatavoissa ja -mahdollisuuksissa on huo- ~aan tehdä perustelluissa tapauksissa poikkeuk-
15160: mattavia eroja asemapaikkojen välillä. Valtaosalla s1a.
15161: virkamiehistä puoliso vastaa edustustyön materi- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15162: aalihankinnoista, tilaisuuksien valmistelusta ja kaan edustusvelvolliset noudattavat laskutuksis-
15163: toteutuksesta ilman ulkopuolista työvoimaa. Val- saan ministeriön vahvistamia yksikköhintoja. Ta-
15164: tion palkkaamaa taloushenkilökuntaa on ainoas- vanomaisimmat epäselvyydet syntyvät 2-katego-
15165: taan edustustojen päälliköiden virka-asunnoissa. rian käyttöoikeudesta tai muusta syystä väärän
15166: Kotiedustamisen tilityspohjana käytetään mi- yksikköhinnan käytöstä. Mikäli edustusvelvolli-
15167: 17
15168:
15169: nen ei ole veloittamaansa yksikköhintaan oikeu- tarkoituksenmukaisuusvalvontaa. Yksikköhinta-
15170: tettu, peritään ylimenevä osa häneltä takaisin. menetelmän yksinkertaisuus minimoi virkamies-
15171: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- ten ja heidän puolisoidensa hallinnolliset oheis-
15172: kaan yksikköhintaa ja sen käyttöä tilityksessä velvollisuudet edustustyössä ja siten todennäköi-
15173: voidaan arvostella lähinnä siten, että se kiinteänä sesti osaltaan ylläpitää kiinnostusta ja motivaatio-
15174: korvauksena ei vastaa tarkasti todellisia kustan- ta kotiedustukseen.
15175: nuksia. Kulujen ja korvauksen ehdottoman tark- Seuraavissa asetelmissa tarkastellaan eräiden
15176: ka vastaavuus tuskin toteutuu kaikissa yksittäisis- edustustojen edustusmäärärahojen käyttöä yleen-
15177: sä tilaisuuksissa yhtä vähän kuin kuittilaskutuk- sä, kustannuksiltaan suurimpia edustustilaisuuk-
15178: senkaan perusteella tehtävässä tilityksessä. Yksik- sia sekä Suomen itsenäisyyspäivän vastaanottojen
15179: köhintaa käytettäessä on jo ulkoasiainministeriön kustannuksia ja vierasmääriä.
15180: ohjeissa kuitenkin asetettu vaatimus virkamiehel- Suomen ulkomaanedustustot, joiden edustus-
15181: le laatia tätä alempi tilitys todellisten kustannus- määrärahojen käyttö kertomusvuonna oli vähin-
15182: ten sitä edellyttäessä. Tämän ohella ministeriön tään 200 000 mk:
15183: valvonta kiinnittää huomiota tapauksiin, joissa Edustusto mk
15184: aterian tai vastaanoton juomien ja ruokien taso 1. Washington ......................... . 433 499
15185: on tilitystä alempi. 2. Moskova ............................ . 429 465
15186: Ulkoasiainministeriöitä saadussa selvityksessä 3. New York (YK-edustusto) ........... . 396 103
15187: todetaan, että tarkasteltaessa tilitystapojen vaih- 4. Geneve ............................. . 324 772
15188: 5. Lontoo .............................. . 298 421
15189: toehtojen käyttökelpoisuutta voidaan yksikköhin- 6. Tukholma ........................... . 256 980
15190: tamenetelmällä todeta olevan eräitä kiistattomia 7. Wien ............................... . 255 865
15191: etuja kululaskutukseen verrattuna. Menetelmä 8. Ne~ york (pääkonsulinvirasto) ....... . 254 130
15192: on virkamiehille ja edustustoille epäbyrokraatti- 9. Par11s1 ............................... . 235 847
15193: 10. Tokio ............................... . 225 486
15194: nen. Normia vastaavalle tilaisuudelle on määrätty
15195: vieraskohtainen korvaus. Valvontaa ei tarvitse Em. (1.-10.) yhteensä .................. . 3 110 568
15196: kohdistaa erilaisten kuittien ja laskujen tutkimi- Muut edustustot (11.-90.) .............. . 5 049 562
15197: seen vaan normin sekä tilaisuuden muodon,
15198: Yhteensä ................................ . 8 160 130
15199: tarjottavan ruoan, juoman ja toiminnan yleisen
15200: tarkoituksenmukaisuuden keskinäisen suhteen Eräiden edustustojen suurimmat yksittäiset
15201: arvioimiseen. Edellä mainitut näkökohdat koske- edustustilaisuudet, joista v. 1983-85 laskutet-
15202: vat myös ministeriössä tapahtuvaa numero- ja tiin seuraavasti:
15203:
15204:
15205:
15206:
15207: Edustusto Tilaisuuden luonne Kustannukset Henkilö-
15208: mk määrä
15209: New York Vastaanotto TP:n kunniaksi (1983) 173 687 956
15210: (PKV+ YKE)
15211: Washington Cocktailbuffet TP:n vierailun johdosta (1983) 153 991 1 185
15212: Washington Itsenäisyyspäivän vastaanotto ( 1984) 41 671 375
15213: Washington SL:n cocktailbuffet (1985) 31 340 300
15214: Moskova Itsenäisyyspäivän vastaanotto ( 1983) 37 750 900
15215: Moskova Itsenäisyyspäivän vastaanotto ( 1984) 39 545 950
15216: Moskova Itsenäisyyspäivän vastaanotto ( 198 5) 40 639 980
15217: Geneve Ulkomaankauppaministerin illallinen ( 198 5) 37 559 114
15218: Lontoo Vastaanotto TP:n vierailun johdosta (1984) 120 544 1 100
15219: Pariisi Vastaanotto TP:n vierailun johdosta (1983) 52 197 400
15220:
15221:
15222:
15223:
15224: 3 360489L
15225: 18
15226:
15227: Itsenäisyyspäivän vastaanottojen yhteiskustan- Epäkohdista tehdään tarkastusten perusteella
15228: nukset ja vierasmäärät kertomusvuonna: korjausehdotukset, jotka on säännönmukaisesti
15229: otettukin huomioon sikäli, kuin se lähinnä re-
15230: Edustusto Kustannukset Henkilömäärä surssien riittävyyden puolesta on ollut mahdollis-
15231: mk
15232: ta. Toimenpidesuosituksia on vuosittain tehty
15233: 1. Moskova .............. . 40 639 980
15234: 2. Kairo ................. . 20 650 590 keskimäärin 150 kappaletta. Edustuston osalta on
15235: 3. Geneve ............... . 20 587 430 tavoitteena tarkastuksen suorittaminen vähintään
15236: 4. Caracas ............... . 20 216 383 viiden vuoden väliajoin, mikä merkitsee runsaan
15237: 5. Lagos ................. . 20 100 268 kahdentoista edustuston tarkastusta vuosittain.
15238: 6. Bern .................. . 19 150 320
15239: 7. Riad .................. . 18 900 252 Enempään eivät valvonta- ja tarkastusyksikön
15240: 8. Tukholma ............. . 18 896 540 voimavarat käytännössä riitä.
15241: 9. Bryssel ................ . 18 670 430 Valvonta- ja tarkastusyksikön tehtävien painot-
15242: 10. Wien ................. . 18 610 430 tuminen edustustojen toimintojen tarkastukseen
15243: 11. Kööpenhamina ........ . 17 972 500
15244: 12 . Pariisi ................. . 17 041 305
15245: ja arviointiin edellyttää edustustojen tarkastajalta
15246: 13. Dar es-Salaam ......... . 16 608 523 kokemusta erityisesti niistä. Näin ollen karrieeri-
15247: 14. Bonn ................. . 16 331 400 virkamies, jolla mielellään on jo omakohtaista
15248: 15. Bukarest .............. . 16 271 324 kokemusta edustuston päällikkönä toimimisesta,
15249: 16. Buenos Aires .......... . 16 110 360
15250: 17. Addis Abeba .......... . 15 162 350
15251: on ulkoasiainministeriön mukaan ainoa kysymyk-
15252: 18. Manila ................ . 15 000 375 seen tuleva vaihtoehto. Edustustojen tarkastajat
15253: 19. Tokio ................. . 14 300 260 ovat viran perustamisesta lähtien olleet suurlähet-
15254: 20. Oslo .................. . 14 100 470 tiläinä toimineita karrieerivirkamiehiä. Lisäksi
15255: Yhteensä (1.-20.) .... . 375 313 8 490 valvonta- ja tarkastusyksikön vahvuuteen kuuluu
15256: Muut(21.-90.) ....... . 432 271 11 168 karrieerin ulkopuolisena ylitarkastajan virka.
15257: Yhteensä .............. . 807 584 19 658
15258: Hallinnollisen osaston päällikölle on karrieeris-
15259: ta saatu kokemus ulkoasiainministeriön mukaan
15260: Edustusmäärärahojen käytön val- aivan yhtä tärkeä. Hallinnon johtamisessa täytyy
15261: vonta. Yhtenä lähtökohtana ulkoasiainhal- olla myös vankka viranhoitokokemus niin ulko-
15262: linnon edustusmäärärahojen käytön valvonnan maanedustuksessa kuin ministeriössäkin. Ylei-
15263: sisällyttämiseen valtiontilintarkastajain tarkastus- seen hallintoon tai johonkin hallinnon erityis-
15264: ohjelmaan kertomusvuonna olivat Suomen W as- alaan perehtyneitä karrieerin ulkopuolelta palkat-
15265: hingtonin-suurlähettilään edustuslaskutuksiin tuja asiantuntijavirkamiehiä on hallinnollisella
15266: liittyneet epäselvyydet. Tarkastusajankohtana ko. osastolla useita.
15267: tapaus oli valtiontalouden tarkastusviraston tar- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15268: kastuskertomuksen perusteella valtioneuvoston kaan muissa pohjoismaissa edustustojen tarkastus
15269: oikeuskanslerin ja keskusrikospoliisin tutkittava- on järjestetty jokseenkin samalla tavalla kuin
15270: na. Suomessa. Tarkastusta suorittaa valtiosihteeriä
15271: vastaavan virkamiehen alaisuudessa toimiva yk-
15272: Valvontaa ja tarkastusta toteuttavat ulkoasiain- sikkö. Kaikissa maissa edustustojen tarkastajana
15273: ministeriössä valvonta- ja tarkastusyksikkö sekä toimii suurlähettilästasoinen, karrieeriin kuuluva
15274: ulkomaanedustuksen osalta myös taloustoimistos- virkamies. Ruotsissa ulkoasiainministeriön val-
15275: sa oleva revisioyksikkö, joka huolehtii lähinnä vonta- ja tarkastusyksikköön kuuluu edustustojen
15276: tilien tarkastuksesta. Valvonta- ja tarkastusyk- tarkastajan lisäksi lähetystöneuvos ja yksi toimis-
15277: sikön tehtäväkentästä on säädetty yleisesti ulko- tovirkailija. Tanskassa ja Norjassa vastaavaan yk-
15278: asiainhallintoasetuksen 16 §:n 2 momentissa sikköön kuuluu edustustojen tarkastajan lisäksi
15279: seuraavasti: ''Valvonta- ja tarkastusyksikön tehtä- vain tämän sihteeri. Tosin Norjan ulkoministeri-
15280: vänä on tarkastaa, että ulkoasiainhallintoa hoide- össä ja kehitysapuministeriössä toimivat myös
15281: taan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti sekä Riksrevisionverketin alaiset tarkastusyksiköt.
15282: annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudattaen.'' Kumpikin on vahvuudeltaan 3-4 henkeä. Yksi-
15283: Säädös sisältää siten myös toiminnan tavoitteet, kön virkamiehet tekevät yllätystarkastuksia edus-
15284: joista ensimmäisinä ovat tarkoituksenmukaisuu- tustoihin, ja matkoilla on mukana myös ministe-
15285: den ja tehokkuuden tarkastus. Annettujen sään- riön edustajia.
15286: nösten ja määräysten noudattamisen tarkastus on Edustustilitysten tarkastuksissa, joita ovat teh-
15287: sinänsä laillisuusvalvontaa, ja varainkäyttöä val- neet lähinnä taloustoimisto ja valvonta- ja tarkas-
15288: votaan yhdessä revisioyksikön kanssa. tusyksikkö, on aika ajoin jouduttu käymään kes-
15289: 19
15290:
15291: kusteluja korvausten hyväksyttävyydestä ja ohjei- Ulkoasiainministeriössä tapahtuvaa valvon-
15292: den tulkinnasta. Näiden pohjalta tilityksissä il- taa voidaan tehostaa ja nopeuttaa kehittämällä
15293: menneet oikaisutarpeet on hoidettu hallinnolli- systemaattista tiedostoa periaatteista ja yksittäisis-
15294: sin järjestelyin. Ulkomaanedustuksessa on n. 300 tä soveltamistapauksista, lisäämällä valvonta- ja
15295: edustusvelvollista virkamiestä. Järjestettyjen tilai- tarkastusyksikön ja hallinnollisen osaston yhtey-
15296: suuksien aiheuttamia tilitystapahtumia on vuo- denpitoa sekä vahvistamalla valvonta- ja tarkas-
15297: dessa keskimäärin 3 500-4 000. Edustustilityk- tusyksikköä edustustyön seurantaan keskittyvällä
15298: sistä annettiin kertomusvuonna 268 huomautusta virkamiehellä.
15299: ja 59 tapauksessa korvaus evättiin kokonaan. Valtiontilintarkastajat pitävät suunnitelmallista
15300: Tilityshuomautuksia oli siten keskimäärin 7 % ja tavoitteellista edustusta edelleenkin keskeisenä
15301: tilitapahtumien määrästä, ja tämän lisäksi lähes osana ulkoasiainhallinnon toimintaa. Edustus-
15302: 2 % tilityksistä evättiin kokonaan. määrärahojen käyttöön ja valvontaan tulee ulko-
15303: Ulkoasiainministeriö asetti 21.8. 198 5 työryh- asiainhallinnossa kuitenkin asennoitua tavalla,
15304: män selvittämään ulkoasiainhallinnon virkamies- joka tekee oikeutta Suomen kansainväliselle mai-
15305: ten edustustoimintaa sekä sen rahoitusjärjestel- neelle, valtion budjettivarojen käytölle yleensä ja
15306: män ja valvonnan parantamista. Työryhmän ra- myös ulkoasiainhallinnon edustusvelvollisuutta
15307: portti valmistui 28.11.1985, ja työryhmä teki täyttäville.
15308: siinä mm. seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Vaikka ulkomaanedustuksen toimintaolosuh-
15309: - Ulkomaanedustuksen edustustyöohjeet tu- teet suurestikin poikkeavat toisistaan sekä koti-
15310: lisi tutkia perusteellisesti vuoden 1986 aikana ja maan vastaavista, ei tämä valtiontzlintarkastajain
15311: tehdä tarvittavat muutokset. Tämän jälkeen oh- mielestä ole mtkään hyväksyttävä peruste hallin-
15312: jeita tulisi säännöllisin väliajoin tarkistaa, täyden- nonalalla jo pitkään vallinneeseen laskutuskäy-
15313: tää ja muuttaa saatujen kokemusten pohjalta. täntöön ja puutteelliseen valvontamenettelyyn.
15314: - Korvauspäätöksiä valmisteltaessa tulisi olla Kotiedustamisen kynnyskysymyksenä näyttää
15315: käytössä myös valvonta- ja tarkastusyksikön sekä edelleen olevan teoreettisen yksikköhinnan sovel-
15316: taloustoimiston arviot edustustyön laatu- ja tar- taminen todellisista kustannuksista riippumatta.
15317: koituksenmukaisuustasosta. Kun ykszkköhinta vielä ke?Totaan suurista vas-
15318: - Ohjeissa tulisi korostaa kotiedustuksen en- taanotoista johtuvzlla arvionvaraiszlla vierasmää-
15319: sisijaisuutta sekä lisätä sisäisellä koulutuksella rillä, on selvää, ettei näin saatu tunnusluvuiltaan
15320: virkamiesten motivaatiota ja valmiuksia edustus- teoreettinen laskutoimitus voi johtaa oikeaan
15321: työhön. Yksikköhinta säilytetään kotiedustami- lopputulokseen. Tämän on em. ulkoasiainminis-
15322: sen tilitysperusteena. teriön työryhmäkin myöntänyt eri yhteyksissä
15323: - Tyyppitilaisuuksien kustannusrakenne eri mm. esittäessään suurten vastaanaitojen alenevan
15324: asemapaikoilla selvitetään mahdollisimman no- ykszkkökorvauksen perusteiden selvittämistä.
15325: peasti käyttäen hyväksi myös ulkopuolista asian- Ulkoasiainhallinnossa tulee valtiontzlintarkas-
15326: tuntemusta ja paikalliskorotusten määrittelyn tajain mielestä voida toimia edustusvarojen käy-
15327: hinta-aineistoa. tön ja valvonnan osalta kuten muuallakin julkis-
15328: - Selvityksen perusteella vahvistetaan koti- hallinnon tai elinkeinoelämän piirissä. Kotiedus-
15329: edustuksen yksikköhinnat ja harkitaan mahdolli- tamisen kulut tulee hyväksyttävtltä osin korvata
15330: sesti tarvittavat lisäporrastukset nykyiseen luokit- täysimääräisesti edustusvelvolliszlle, ja laskutuk-
15331: teluun. sen tulee nojata tosiasiozhin perustuvzi"n laskel-
15332: - Yksikköhintatarkistukset tehdään säännön- miin.
15333: mukaisesti joka toinen vuosi, ja suuret valuutta- Erityisesti kotiedustuksen osalta saattaisi toi-
15334: kurssimuutokset otetaan huomioon myös em. saalta olla tarkoituksenmukainen sellainen riittä-
15335: tarkistusten väliaikoina. västi po?Tastettu yksikköhintajärjestelmä, joka pe-
15336: - Suurten vastaanottojen alenevan yksikkö- rustuisi yksityiskohtaiseen kustannusselvitykseen.
15337: korvauksen perusteet on selvitettävä. Valtionttlintarkastajain mielestä yksikköhintajär-
15338: - Ravintolaedustamiselle määritellään määrä- jestelmän käyttäminen edustuskorvauksen suorit-
15339: ajoin tarkistettava ohjehinta, jonka ylittäminen tamisperusteena edellyttää kuitenkin, että ulko-
15340: on mahdollista vain erityisesti perustelluissa poik- maanedustuksen viran tai toimen haltijain palk-
15341: keustapauksissa. kauksesta, pazkalliskorotuksista ja en"näisistä kor-
15342: - Edustustyön ilmoitus- ja seurantalomak- vauksista annettua asetusta tarkistetaan niin, että
15343: keet painetaan itsejäljentävälle paperille. se selvästi sallii tällaisen järjestelmän. Asetukseen
15344: 20
15345:
15346: olisi sisällytettävä myös säännös mahdollisuudesta puitteissa tai suurehkossa edustustossa hänen
15347: suorittaa ennakkoa korvauksesta. määräämänsä virkamies. Maksua ei suoriteta il-
15348: Ulkoasiainministeriön valvonta- ja tarkastusyk- man päällikön tai hänen määräämänsä virkamie-
15349: sikön sekä taloustoimiston toimintaa edustus- hen hyväksymistä ja maksumääräystä. Mikäli asi-
15350: määrärahojen käytön valvonnassa tulee olennai- asta aiheutuu kiistoja, on se alistettava ministeri-
15351: sesti tehostaa. Tarkastuksen tehostamiselle on ölle. Jos kassanhoitaja puolestaan katsoo hyväksy-
15352: edellä todettuun viitaten esitettävissä perusteluja, tyn maksun olevan vastoin säännöksiä, ohjeita tai
15353: ja tähän liittyen valtiontilintarkastajat uudistavat käytäntöä, tulee hänen liittää maksutositteeseen
15354: aikaisemman kannanottonsa (kertomus vuodelta eriävä mielipiteensä sekä tarvittaessa erillisselvitys
15355: 1982, s. 11}, jossa todetaan: "Erityistä huomiota asiasta tiliraporttiin.
15356: tulisi kiinnittää ministeriön hallinnollisen johdon Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15357: irrottamiseen urakierrosta. Vastaavaa menettelyä kaan edustuston päällikön menoista ei ole annet-
15358: olisi syytä harkita mm. ministeriön valvonta- ja tu poikkeusmääräyksiä, koska niiden on katsottu
15359: tarkastusyksikön johdon osalta. Menettelyllä voi- tulevan lopullisesti hyväksytyiksi ministeriön suo-
15360: taisiin nykyistä paremmin turvata kesketsten hal- rittamassa edustustojen tilitysten revisioinnissa.
15361: lintotoimintojen jatkuvuus aloilla, jozssa edustus- Lisäksi kassanhoitaja on ollut velvoitettu tarvitta-
15362: tokokemus ei ole täysin välttämätön tai se on essa liittämään maksutositteeseen eriävän mieli-
15363: suhteetitsen helposti omaksuttavzssa. '' piteensä.
15364: Ulkoasiainministeriässä valmistellaan saadun
15365: Edustuston päällikön menojen hyväksyminen selvityksen mukaan ko. ohjeiden uudistamista.
15366: ja maksaminen. Valtiontilintarkastajat ovat Suo- Tarkoituksena on täsmentää edustuston päällikön
15367: men ulkomaanedustustoja tarkastaessaan toden- aiheuttamien menojen, kuten edustuskustannus-
15368: neet, että edustustojen päälliköiden aiheutta- ten korvausten, matkakulujen, pienhankintojen
15369: mien menojen hyväksymistä ja maksettavaksi yms., hyväksymismenettelyä ja maksettavaksi
15370: määräämistä ei ole järjestetty asianmukaisesti. määräämistä. Periaatteellisena lähtökohtana tul-
15371: Tilisäännön (776/72) 9 §:ssä todetaan meno- lee olemaan, että nämä menot edustustoissa
15372: jen hyväksymisestä seuraavaa: ''Ennen kuin viras- hyväksyisi joku muu kuin päällikkö itse tai vaih-
15373: to, laitos tai liikeyritys maksaa menon, se on toehtoisesti ne toimitettaisiin ministeriön hyväk-
15374: asianmukaisesti hyväksyttävä. Ennen hyväksymis- syttäviksi ja maksettaviksi.
15375: tä on menon tarkoituksenmukaisuus ja laillisuus Valtionttlintarkastajat toteavat, että tarkastus-
15376: todettava. Jos meno perustuu laskelmaan, las- ajankohtana edustustojen päälliköiden aiheutta-
15377: kuun tai muuhun asiakirjaan, on se ennen hy- mien menojen hyväksymis- ja maksamtsmenette-
15378: väksymistä tarkastettava. Tarkastuksessa on kiin- lyä ei ollut asianmukaisesti järjestetty. Lähtökoh-
15379: nitettävä huomiota siihen, että laskelma, lasku tana tulee pitää sitä, että menon aiheuttaja,
15380: tai muu asiakirja on tehdyn päätöksen tai sopi- menon hyväksyjä ja maksumääräyksen antaja
15381: muksen mukainen ja muutoinkin oikea. Hyväk- ovat eri henkzlöz'tä. Tällainen menettely oltsi
15382: syminen on päivättävä ja allekirjoitettava, minkä myös sopusoinnussa hallintomenettelylakiinkin
15383: ohessa hyväksymismerkinnästä tulee käydä ilmi perustuvan yleisen esteettömyysvaatimuksen
15384: tili, jolle meno kirjataan.'' kanssa. Valtiontzlintarkastajat edellyttävät, että
15385: Vastaavasti tilisäännön 10 §:ssä todetaan mak- ulkoasiainmimsteriö selvittää em. epäkohdat kii-
15386: sun suorittamisesta seuraavaa: ''Maksu voidaan reelltsesti ja tekee tämän jälkeen valtiovarainmi-
15387: yleensä suorittaa vain maksumääräyksen nojalla. msteriölle esityksen ttliohjesääntönsä tarkzstami-
15388: Maksumääräyksestä tai asiakirjasta, johon maksu- sesta.
15389: määräys on kirjoitettu tulee käydä ilmi maksun
15390: saaja ja maksun määrä. Maksumääräyksen tulee Kiinteistö- ja materiaalihallinto. Valtiovarain-
15391: olla päivätty ja allekirjoitettu.'' ministeriö kiinnitti kirjelmällään 31.8.1982 huo-
15392: Ulkoasiainministeriön tiliohjesäännön miota ulkoasiainministeriön kiinteistöhallinnon
15393: (2.6.1976) 17 §:n mukaan edustustossa menon hoidossa toteamiinsa epäkohtiin. Valtiontilintar-
15394: hyväksyy päällikkö tai taloustoimiston päällikön kastajat käsittelivät samoja asioita v. 1983 anta-
15395: määräämä henkilö. Edustustojen taloushallinnos- massaan kertomuksessa (kertomus vuodelta 1981,
15396: ta ministeriö on 4.10.1982 antanut hallinnollisel- s. 17-21). Tarpeelliseksi katsotun kehittämis-
15397: la kiertokirjeellä (n:o 46) ohjeet, joissa on mm. työn käynnistäiDiseksi ulkoasiainministeriö asetti
15398: määrätty, että menon hyväksyy ja määrää mak- työryhmän valmistelemaan ulkoasiainhallinnon
15399: settavaksi edustuston päällikkö toimivaltansa kiinteistötoimen kehittämistä. Työryhmän pu-
15400: 21
15401:
15402: heenjohtajaksi maarattun ulkoasiainministeriön dot oli tarkoitettu korvaamaan valtioneuvoston
15403: hallinnollinen alivaltiosihteeri, jäseniksi edustus- päätöksellä 2 5. 1. 1962 asetetun ulkomaanedus-
15404: tojen tarkastaja ja taloustoimiston päällikkö sekä tuksen virkatalolautakunnan toimintaa, jota sekä
15405: edustajat valtiovarainministeriöstä, rakennushal- valtiovarainministeriö että valtiontilintarkastajat
15406: lituksesta ja valtiontalouden tarkastusvirastosta. olivat arvostelleet. Virkatalolautakunta, joka oli
15407: Työryhmä sai raporttinsa valmiiksi 27.4. 1984. kokoontunut viimeisen kerrran v. 1979, lakkau-
15408: Ulkoasiainhallintokomitea 1983 :n mietinnös- tettiin ulkoasiainministeriön esityksestä valtio-
15409: sä, joka jätettiin valtioneuvostolle 26.1.1984, neuvoston päätöksellä 31. 5. 1984.
15410: käsiteltiin myös ministeriön kiinteistöhallinnon Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15411: ja materiaalitoimintojen sekä niiden hoito-orga- kaan kokemukset uusien yhteistyömuotojen pe-
15412: nisaation kehittämistarpeita ja tehtiin asiaa kos- rustamisesta ja käytännön yhteistyöstä ovat olleet
15413: kevia suosituksia. lähinnä myönteisiä, ja esille tulleiden ongelmal-
15414: Selvitystyöryhmän tekemästä kymmenestä toi- listen yksittäistapaustenkin käsittely yhteistyöryh-
15415: menpide-esityksestä yksi keskeisimmistä koski ul- mässä on nähty ulkoasiainministeriön puolelta
15416: koasiainhallinnon ja rakennushallituksen yhteis- tarkoituksenmukaiseksi.
15417: työn kehittämistä. Tätä varten esitettiin asetetta- Hankesuunnittelu tapahtuu vuotuisen toi-
15418: vaksi em. virastojen välinen kiinteistöhallinnon
15419: minta- ja taloussuunnittelumenettelyn sekä tulo-
15420: yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtäviksi tuli:
15421: ja menoarviomenettelyn yhteydessä. Toiminta- ja
15422: - kehittää ulkoasiainministeriön ja rakennus-
15423: taloussuunnitelmaan sisällytetään rakentamis- ja
15424: hallituksen välistä yhteistyötä ulkoasiainhallin-
15425: hankeohjelma, joka käsittää uudisrakennushank-
15426: non rakennus- ja kiinteistöasioissa
15427: keet, korjaus- ja muutoshankkeet sekä kiinteistö-
15428: - sopia tarvittaessa hankekohtaisesti ulkoasi-
15429: jen ja huoneistojen ostot. Tähän tarvittavat varat
15430: ainministeriön ja rakennushallituksen välisestä
15431: budjetoidaan momentille Ulkomaanedustuksen
15432: työnjaosta kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen
15433: - koordinoida merkittävien hankkeiden val-
15434: 24.10.88. Vuokrattaviin tiloihin sekä niiden
15435: mistelua. käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavat varat bud-
15436: Yhteistyöryhmä on asetettu ulkoasiainministe- jetoidaan momentille 24.10.10.
15437: riön 15.5.1984 tekemällä päätöksellä, ja sen
15438: puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeriön Ulkomaanedustuksen toimitilat 90 kohteessa
15439: kiinteistö- ja materiaalihallintotoimiston päällik- hankitaan uudisrakentamalla, ostamalla tai vuok-
15440: kö sekä jäseninä rakennushallituksen kiinteistö- raamalla. Pyrkimyksenä on ollut ja tulee edelleen
15441: osaston, rakennusosaston ja suunnitteluosaston olemaan omistuskiinteistöjen ja -huoneistojen
15442: osastopäälliköt. Ryhmän sihteerinä toimii ulko- määrän lisääminen. Ensisijaisesti tämä pyritään
15443: asiainministeriön kiinteistöhallinnon ylitarkastaja toteuttamaan ostoin, mutta tarvittaessa myös
15444: ja pysyvinä asiantuntijoina rakennushallituksen uudisrakennushankkein yhteistyössä rakennushal-
15445: ulkomaanhankkeiden ryhmän päällikkö ja ulko- lituksen kanssa. Yleismaailmallinen vuokrakus-
15446: asiainministeriön sisustusarkkitehti. tannusten kohoaminen erityisesti öljyntuottaja-
15447: Toisena sekä virastojen välistä yhteistyötä että maissa sekä eräissä muissa taloudeltaan nopeasti
15448: ulkoasiainministeriön kiinteistöhallintotehtävien kehittyvissä maissa osoittaa, että omistustilakan-
15449: hoitoa tehostavana toimenpiteenä on em. selvi- nan lisääminen ja vastaavasti vuokratiloista luo-
15450: tysryhmän esityksen perusteella asetettu ulkoasi- puminen on taloudellisesti perusteltua. Voidaan
15451: ainministeriön 15. 5 .1984 tekemällä päätöksellä osoittaa kohteita, joissa uudisrakennusprojekti tai
15452: ministeriön kiinteistöasiainkokous. Sen puheen- kiinteistön tai huoneiston hankintakustannukset
15453: johtajana toimii hallinnollinen alivaltiosihteeri ja ovat kuoletettavissa alle kymmenessä vuodessa.
15454: jäseninä hallinnollisen osaston päällikkö, edus- Suunnittelukaudella määritellään vuosittain ne
15455: tustojen tarkastaja, kiinteistö- ja materiaalihallin- kohteet, joissa siirtyminen vuokratiloista valtion
15456: totoimiston päällikkö, kiinteistöhallinnon ylitar- omistamiin tiloihin on tarkoituksenmukaista. Vi-
15457: kastaja, turvallisuuspäällikkö ja apulaishankinta- reillä olevien uudisrakennushankkeiden (New
15458: päällikkö. Kiinteistöasiain kokouksessa käsitel- Delhi, Riad, Budapest) valmistumisen jälkeen
15459: lään ulkoasiainministeriön merkittävimmät ra- pyritään käytettävissä olevat määrärahat ohjaa-
15460: kennus-, peruskorjaus- ja toimitilojen vuokraus- maan ostoihin. Ostojen suunnittelua viiden vuo-
15461: asiat, ja sinne voidaan kutsua asiantuntijoiksi den aikavälillä vaikeuttaa se, että suunnittelu-
15462: valtiovarainministeriön ja rakennushallituksen kauden loppupuolen ostokohteet eivät ole välttä-
15463: edustajia. Edellä selvitetyt uudet yhteistyön muo- mättä tarkasti tiedossa, eikä tämä maailmanlaa-
15464: 22
15465:
15466: juisilla kiinteistömarkkinoilla toimittaessa olisi teena on valmistaa edustustokohtaiset valtion
15467: tarkoituksenmukaistakaan. omistamien tilojen kunnossapitosuunnitelmat.
15468: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- Työ tehdään yhteistyönä rakennushallituksen
15469: kaan mahdollisuudet mm. valtiontilintarkasta- kanssa. On ilmeistä, että tämä tulee lisäämään
15470: jain suosittamaan valtion omistamien kiinteistö- kunnostus- ja peruskorjausmäärärahan tarvetta,
15471: jen ja toimitilojen lisäämiseen ulkomaanedustuk- mutta toisaalta tilakannan järjestelmällinen kun-
15472: sessa ovat varsin rajalliset. Ulkoasiainministeriön nossapito johtaa kustannussäästöihin pidemmällä
15473: vuosien 1986-90 toiminta- ja taloussuunnitel- aikavälillä.
15474: maan sisältyvän kiinteistöhankeohjelman rahoi- Toimitilojen huoltotehtävissä käytetään sekä
15475: tuspuitteisiin voidaan vireillä olevien uudisraken- paikallista että lähetettyä työvoimaa. Suurehkois-
15476: nushankkeiden sekä välttämättömien perus- sa valtion omistamissa kiinteistöissä on yleensä
15477: korjausten lisäksi sisällyttää yleensä enintään 1- lähetetty suomalainen kiinteistönhoitaja, joka
15478: 2 kiinteistön tai huoneiston hankinta vuodessa. suorittaa tavanomaisia huolto- ja korjaustöitä
15479: Ostojen lisääminen edellyttäisi nykyisen n. 45 sekä ohjaa ja valvoo paikallista huoltotyötä ja
15480: Mmk:n vuotuisen määrärahan tuntuvaa lisäystä. -henkilöstöä. Kiinteistönhoito- ja talonmiestehtä-
15481: Valtiovarainministeriöltä saadussa selvityksessä viä on tilojen koosta ja määrästä riippuen yhdis-
15482: todetaan, että po. määräraha on 1980-luvulla telty myös lähetetyn vahtimestarin tai autonkul-
15483: lähes viisinkertaistunut. jettajan tehtäviin. Ulkoasiainministeriöitä saadus-
15484: Paikallisilta rahalaitoksilta saatavan lainoituk- sa selvityksessä pidetään tärkeänä kiinteistönhoi-
15485: sen käyttö on katsottu yhdeksi keinoksi lisätä totehtäviin soveltuvan henkilökunnan lisäämistä
15486: ulkomaanedustuksen omistustilojen hankinta- lähivuosien kasvavaa tarvetta vastaavasti, alan
15487: mahdollisuuksia. Valtiovarainministeriö on to- koulutuksen lisäämistä esim. hallinnonalan vah-
15488: dennut, ettei järjestelyyn ole estettä voimassa timestarikunnan piirissä sekä vakanssitason palk-
15489: olevassa budjettilainsäädännössä. Koska kysy- kausrakenteen kehittämistä.
15490: myksessä on Suomen valtiolle otettava laina, Toimitiloja ja lähetetyn henkilökunnan asun-
15491: edellyttää tällainen lainanotto kuitenkin valtio- toja hankitaan vuokrapohjalla ulkomaanedustuk-
15492: neuvoston päätöstä lainavaltuuksien käyttämises- sen tarpeita vastaavasti. Toimitiloja vuokrattaessa
15493: tä. Ostomäärärahan tulee lisäksi sisältyä valtion pyritään edustustojen toiminnalliset tarpeet koh-
15494: tulo- ja menoarvioon ns. budjetin bruttoperiaat- tuullisesti tyydyttämään valtiontalouden kannalta
15495: teen mukaisesti. Edelleen on todettu, että kiin- tarkoituksenmukaisin ratkaisuin. Lähetetyn hen-
15496: teistöjen ostamiseksi otettavien lainojen tulee kilökunnan asuntojen vuokrauksen tavoitteena
15497: ehdoiltaan olla ainakin yhtä edullisia kuin val- on ulkomaan olosuhteisiin sopeutettu tarkoituk-
15498: tion ulkomaisten lainojen yleensä. Tällöin joudu- senmukainen ja mahdollisuuksien mukaan ase-
15499: taan ottamaan huomioon myös lainojen hoito- mapaikasta riippumaton asumistaso. Asunnot
15500: kustannukset, jotka tällaisissa, suhteellisen pie- pyritään sopeuttamaan asianomaisen virkamie-
15501: nissä lainoissa saattavat lisätä kustannuksia suh- hen virkatason ja edustusvelvollisuuden vaati-
15502: teettomasti. muksiin, luonnollisesti myös perhekoko huo-
15503: Lainanottomahdollisuuksiin ja -järjestelyihin mioon ottaen. Tavoitteena on etsiä ratkaisuja,
15504: liittyvien käytännön toimintamallien ja yksityis- jotka olisivat käyttökelpoisia asunnonhaltijoiden
15505: kohtien selvittämiseksi ulkoasiainministeriö val- perhekoosta riippumatta. Näin voitaisiin vähen-
15506: mistelee saatujen tietojen mukaan työryhmän tää siirroista aiheutuvia asunnonvaihtoja ja tähän
15507: asettamista. Työryhmään nimetään lisäksi valtio- liittyviä ylimääräisiä kustannuksia.
15508: varainministeriön edustajat. Tavoitteena on saada Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
15509: työryhmän työ valmiiksi vuoden 1986 aikana. kaan ministeriön käyttämät luettelot ja tiedostot
15510: Ulkoasiainministeriön selvityksen mukaan omistus- ja vuokratiloista ovat olleet osin puut-
15511: omistustilakannan kasvaessa ja aikaisemmin han- teellisia, eivätkä ne kaikin osin ole täyttäneet
15512: kittujen kiinteistöjen sekä huoneistojen käyttöiän vaatimuksia ajantasallapitojärjestelmänsä ja käyt-
15513: noustessa lisääntyy tilojen kunnossapito- ja perus- tömahdollisuuksiensa suhteen. Kiinteistöhallin-
15514: korjaustarve. Edellytykset näiden tehtävien hoi- totehtävien hoidon tehostamiseksi tarvitaan rekis-
15515: don tehostamiseen ovat hieman parantuneet ul- terit, joista käy kutakin kohdetta koskevien pe-
15516: koasiainministeriön kiinteistöhallinnon organi- rustietojen lisäksi ilmi mm. tiedot tilojen kun-
15517: saation kehittämisen ja resurssien vahvistamisen nosta, niissä suoritetuista korjauksista ja korjaus-
15518: myötä. Kiinteistö- ja toimitilakannan perus- tarpeesta. Hallinnonalan kiinteistö- ja vuokratila-
15519: korjaustarpeen kartoitustyötä tehdään, ja tavoit- rekistereiden saattaminen toiminnalle asetettuja
15520: 23
15521:
15522: kehittämistavoitteita vastaaviksi on aloitettu. Re- nojalla käytännössä täydellinen omistus- ja myyn-
15523: kisterit valmistellaan atk:hon perustuviksi. tioikeus.
15524: Kiinteistöhallintotehtävien hoidon tehostamis- Rakennus oli alun perin rakennettu v. 1934
15525: ta tukee osaltaan ulkoasiainministeriön hallinnol- yksikerroksiseksi asuintaloksi yhden perheen
15526: lisella osastolla tehty organisaationmuutos. Kiin- käyttöön. Rakennusta korotettiin v. 1960 kahdel-
15527: teistö- ja materiaalihallintotehtävien hoito on la kerroksella, jolloin Suomen valtio osti em.
15528: siirretty pois taloustoimistosta ja sen aikaisem- pitkäaikaisen lease-sopimuksen alempaan lisäker-
15529: masta hankimajaostosta perustamalla 1.8.1985 rokseen. Huoneisto rakennettiin Suomen valtion
15530: em. kiinteistö- ja materiaalihallintotoimisto (ase- toivomusten mukaisesti, ja tarkoituksena oli si-
15531: tus 389/85). Uuden toimiston tehtäviin kuuluu joittaa siihen suurlähetystön kanslia sekä yksi
15532: valmistella ja käsitellä asiat, jotka koskevat ulko- lähetetyn toimistohenkilön asunto. Suurlähetys-
15533: maanedustuksen kiinteistöhallintoa, toimitiloja tön henkilöstön määrän lisääntymisen myötä
15534: ja asuntoja, ministeriön toimitiloja, ulkoasiain- myös asunto otettiin kanslian käyttöön.
15535: hallinnon laite- ja irtaimistohankintoja, muutto- Tilat alkoivat 1970-luvun loppupuolella käydä
15536: ja, vakuutuksia sekä muuta materiaalitaloutta. ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi, jolloin et-
15537: Käynnistettyä kehittämistyötä tukee myös kerto- sittiin vaihtoehtoisia ratkaisuja toimitilaongel-
15538: musvuoden alusta saatu uusi kiinteistöhallinnon maan. Kiinteistömarkkinatilanteen kartoituksen
15539: ylitarkastajan virka, jonka haltijana toimiva ra- perusteella päädyttiin vuokraamaan uudet laa-
15540: kennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen saanut jemmat kansliatilat keskustassa sijaitsevasta liike-
15541: viranhaltija on sijoitettu kiinteistö- ja materiaali- talosta ja myymään valtion omistama vanha kans-
15542: hallintotoimistoon. liahuoneisto.
15543: Ulkoasiainministeriö on v. 1981-85 suoritta- Paikallinen kiinteistöasiantuntija arvioi kiin-
15544: nut seuraavat kiinteistö- tai huoneistokaupat: teistön, minkä tuloksena huoneiston arvon todet-
15545: 1981 Nairobin suurlähettilään virka-asuntokiin- tiin asuintilana olevan 170 000 Yhdysvaltain dol-
15546: teistön osto laria (USD) ja diplomaattiedustustotilana
15547: 1982 Bernin suurlähettilään virka-asuntokiinteis- 210 000 USD. Kiinteistöasiantuntija ei nähnyt
15548: tön osto mahdolliseksi huoneiston käyttöä liike- tai toi-
15549: Reykjavikin suurlähettilään virka-asunto- mistotilana, koska tällaiseen käyttötarkoitukseen
15550: kiinteistön osto eivät kaupungin viranomaiset olisi myöntäneet
15551: lupaa. Diplomaattiedustustot eivät olleet kiin-
15552: 1983 Tel Avivin suurlähetystön kansliahuoneis-
15553: nostuneita huoneistosta. Ostotarjouksista korkein
15554: ton myynti
15555: oli 170 000 USD (n. 918 000 mk).
15556: Mexicon suurlähetystön kansliahuoneiston
15557: osto Ostajan alustavasti hyväksymän myyntisopi-
15558: muksen oli laatinut paikallinen lakimies. Laki-
15559: Los Angelesin pääkonsulin virka-asunto-
15560: miehen palkkio sopimuksen laatimisesta, verova-
15561: kiinteistön osto pausanomukseen liittyvistä neuvotteluista ja asia-
15562: San Franciscon pääkonsulinviraston entisen kirjojen valmistamisesta ynnä muista kiinteistö-
15563: virka-asuntokiinteistön myynti kauppaan liittyvistä selvityksistä oli n. 26 000
15564: Kunkin mainitun osto- ja myyntikohteen osal- mk.
15565: ta on pyydetty rakennushallituksen lausunto en- Rakennushallitus antoi myynnistä puoltavan
15566: nen asian esittelyä päätöksentekijälle. lausuntonsa ja totesi, että on tutustunut ulkoasi-
15567: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla on varsin ainministeriön toimittamaan aineistoon eikä ole
15568: poikkeuksellista, että kiinteistöjen tai huoneisto- havainnut estettä Tel Avivin Hayarkonkatu
15569: jen myynti toteutetaan siten, että tuloksena on 224:ssä sijaitsevan huoneiston myymiselle
15570: palaaminen vuokralaiseksi. Seuraavassa tarkastel- 170 000 USD:n hinnalla.
15571: laan tällaista tapausta. Ulkoasiainministeriön päätös kansliahuoneis-
15572: Tel Avivin kansliahuoneiston ton myymisestä tehtiin 10.3.1983. Edustusto oli
15573: myynti. Suomen valtio omisti Tel Avivissa vuokrannut jo aiemmin käyttöönsä 397,5 m 2
15574: osoitteessa 224 Hayarkon St. huoneiston, joka oli suuruisen kiinteistön. Ensimmäinen 3 vuoden
15575: ollut Suomen suurlähetystön kanslian käytössä. vuokra ajalta 1.2.1982-1.2.1985 maksettiin etu-
15576: Huoneisto käsitti rakennuksen toisen kerroksen ja käteen, ja se oli 5 565 USD kuukaudessa. Jatko-
15577: sen pinta-ala oli 181 m 2 • Huoneistoon Suomella optio on otettu käyttöön ajaksi 1.2.1985-
15578: oli pitkäaikaisen (995 vuotta) lease-sopimuksen 31.1.1988. Sen aikana vuokra maksetaan etukä-
15579: 24
15580:
15581: teen vuosi kerrallaan. Vuokra on 9 633 USD laitokszlta hankittavaan lainoitukseen ei nähdä
15582: kuukaudessa eli 115 600 USD vuodessa. esteitä" myöskää"n valtiovarainministeriössä, kun-
15583: Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, et- han valtioneuvosto ensin myöntää luvan lainaval-
15584: tä ulkoasiainhallinnossa on edistytty kiinteistö- ja tuuksien käyttämiseen. Valtiontilintarkastajat kii-
15585: materiaalihallinnon kehittämisessä siihen suun- rehtivätkin tämän käytä"nnön toimintamallien ja
15586: taan, jota mm. valtiontilintarkastajat ovat aikai- -järjestelyjen selvittämistä ulkoasiainministeriön
15587: semmissa kertomuksissaan (viimeksi kertomuk- ja valtiovarainministeriön toimesta.
15588: sessaan vuodelta 1981, s. 20-21) esittäneet.
15589: Tel Avivin suurlähetystön kansliahuoneiston
15590: Myös ulkoasiainhallinnon ja rakennushallituksen
15591: myyntiä valtiontilintarkastajat pitävät poikkeuk-
15592: yhteistyön kehittäminen näyttää edistyneen aina-
15593: sellisena menettelynä, koska kyseessä oli siirtymi-
15594: kin toimintapuitteiden muotoutumisen tasolla.
15595: nen omista tilasta vuokratiloihin. Valtiontzlintar-
15596: ValtionttHntarkastajat korostavat tarvetta /isiltä
15597: kastajat katsovat, että tämänkaltaisissa tapauksis-
15598: valtion ulkomailla omistamaa kiinteistö- ja huo-
15599: sa tulee päätöksentekoon olla aivan erityisiä pe-
15600: neistokantaa jatkuvasti kohoavien vuokrakustan-
15601: rusteita ja edellyttävät ulkoasiainministeriöitä toi-
15602: nusten takia. Valtiontilintarkastajat pitävät tilan-
15603: menpiteitä vastaavien tapausten varalle. Kyseises-
15604: teen kehittymistä näiltä osin entistä huolestutta-
15605: sä Tel Avivin tapauksessa v. 1983 myydyn omis-
15606: vampana, sillä nykyisellään mm. ostojen lisäämi-
15607: tuskiinteistön hinta riittäisi kertomusvuoden
15608: nen on mahdollista vain 1-2 kiinteistön tai
15609: vuokratasolla vain 18 kuukauden vuokraan nykyi-
15610: huoneiston osalta vuodessa. Myönteistä tässä yh-
15611: sessä vuokraktinteistössä·.
15612: teydessä on kuitenkin se, että paikallisilta raha-
15613: 25
15614:
15615:
15616:
15617:
15618: Oikeusministeriön hallinnonala
15619: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- pahinta mahdollisesti myös nousee. Lainmuutos
15620: tuksen oikeusministeriössä 7.2.1986 ja korkeim- ei vaikuttanut ulosotto-organisaatioon eikä lisän-
15621: massa oikeudessa 24.1.1986. Lisäksi valtiontilin- nyt valtion menoja.
15622: tarkastajat ovat 6. 5.1986 kuulleet asiantuntijana Lailla ulosottotoimesta ja eräillä siihen liittyvil-
15623: oikeusministeri Christoffer T axellia. lä laeilla (866-871184) uudistettiin ulosottohen-
15624: kilöstön palkkausjärjestelmää ja kehitettiin ulos-
15625: oton organisaatiota ja tehostettiin sen toimintaa.
15626: Oikeusministeriö Samalla myös yksinkertaistettiin kiinteistön pak-
15627: kohuutokaupan säännöksiä.
15628: Ulosottolainsäädäntö. Ulosotto jakautuu ulos- Lailla ulosottolain muuttamisesta (1016/85)
15629: ottosaatavien laadun mukaan kolmeen eri lajiin: mahdollistettiin samanaikainen täytäntöönpano
15630: yksityisoikeudellisten saatavien täytäntöönpa- saman tuomion perusteella eri paikkakunnilla ja
15631: noon, verojen ja julkisoikeudellisten maksujen kaikkien ulosottoasioiden siirto viran puolesta
15632: ulosottoperimään sekä sakkojen ja saamisten paikkakunnalta toiselle. Aikaisemmin oli mah-
15633: ulosottoperintään. Kutakin saamisen lajia varten dollista siirtää vain verojen, maksujen sekä sakko-
15634: on oma säädöspohjansa. Vanhin näistä laeista on jen ulosotto. Palkan ulosmittausta koskevat sään-
15635: ulosottoviranomaisia ja nimenomaan yksityisoi- nökset muuttuivat siten, että ulosmittauksen toi-
15636: keudellisten saatavien perimää koskeva ulosotto- mittanut ulosottomies sai antaa palkan ulos-
15637: laki (3 711895) ja sen nojalla annettu ulosottoase- mitattua osaa koskevan maksukiellon palkan
15638: tus (3 71 1896). Verojen ja julkisten maksujen maksajalle suoraan eikä kuten ennen, palkan-
15639: ulosotosta on säädetty verojen ja maksujen peri- maksupaikkakunnan ulosottomiehen välityksellä.
15640: misestä ulosottotoimin annetussa laissa ( 367161) Uudistukset vähensivät ulosottomiesten päällek-
15641: ja asetuksessa (368/61). Ulosottotoimin perittäviä käistä työtä ja nopeuttivat varojen tilittämistä
15642: sakkoja varten on laki sakkorangaistusten täytän- velkojille. Käytännössä siis ulosottomenettely
15643: töönpanosta (318/63) ja asetus sakkorangaistuk- muuttui niin, että toiminta yhtenäistettiin velal-
15644: sen täytäntöönpanosta (321169). liskohtaisen toimintamallin pohjalta. Ulosotossa
15645: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan velallisen kaikki ulosottoasiat (tuomiot ja päätök-
15646: vuodelta 1982 (s. 26-28) käsitelleet ulosotto- set, verot ja maksut sekä sakot ja korvaukset)
15647: lainsäädäntöä. Sen lisäksi, mitä siinä on todettu, tulivat saman ulosottomiehen hoidettavaksi. Uu-
15648: _ jäljempänä käsitellään lähinnä eräitä ulosottoon distuksesta ei aiheutunut kustannuksia valtiolle,
15649: liittyviä muita kysymyksiä ja vuoden 1982 jälkeen e~kä sillä ollut vaikutuksia ulosotto-organisaa-
15650: tapahtuneita uudistuksia. Jäljempänä tässä kerto- uoon.
15651: muksessa valtiovarainministeriön hallinnonalalla Kertomusvuoden lopulla annettiin eduskun-
15652: käsitellään erikseen verojäämien kertymää. nalle esitys laeiksi ulosottolain ja eräiden siihen
15653: Viime vuosina toteutettuja uudis- liittyvien lakien muuttamisesta (HE n:o 234/
15654: tuksia. Ulosottolainsäädäntöä on viime vuosi- 1985 vp.), ja se hyväksyttiin vuoden 1986 kevääl-
15655: na osittain uudistettu. Lailla ulosottolain 5 luvun lä. Esityksen mukaan ulosottolakiin olisi tarkoitus
15656: 11 §:n ja 6luvun 8 §:n muuttamisesta (461184) ottaa täsmälliset säännökset velallisen velvollisuu-
15657: muutettiin ulosottolain säännöksiä pakkohuuto- desta antaa ulosottomiehelle tietoja varallisuu-
15658: kaupassa myydyn aluksen tai ilma-aluksen kaup- destaan. Tarvittaessa velallisen olisi laadittava
15659: pahinnan maksamisesta. Lainmuutos nopeutti luettelo varoistaan ja veloistaan sekä annettava
15660: alusten ja ilma-alusten ulosottoa ja pienensi ulos- luovuttamastaan omaisuudesta ja tekemistään oi-
15661: ottokustannuksia. Esityksen mukaan uudistuksen keustoimista tiedot, jotka ovat tarpeen selvitettä-
15662: avulla alusten pakkohuutokaupassa saatava kaup- essä, voidaanko omaisuus saattaa ulosottoon. La-
15663:
15664: 4 3604891
15665: 26
15666:
15667: kiin ehdotetaan otettavaksi säännökset myös elin- lussa olleesta kadonneesta ja vahingoittuneesta
15668: keinotulon samoin kuin eräiden aineettomien omaisuudesta) ja osittain toissijaista (muu vahin-
15669: oikeuksien, esim. tekijänoikeuden, luovutuksesta ko, josta valtio vastasi vain, jos korvausta ei saatu
15670: maksettavien korvausten ulosmittauksesta. perityksi ao. virkamieheltä).
15671: Eräitä lainsäädännöllisiä epäkoh- Vuodelta 1927 ollut laki kumottiin v. 1974
15672: tia . Ulosottotoimintaa haittaavat sekä eräät vahingonkorvauslain säätämisen yhteydessä. Täl-
15673: varsinaiseen lainsäädäntöön liittyvät että itse or- löin valtio alkoi vastata virkamiehen aiheuttamas-
15674: ganisaation ja ulosoton henkilöstövoimavarojen ta vahingosta ensisisijaisesti ns. isännänvastuupe-
15675: puutteet. riaatteen mukaisesti. Kun ns. vanhojen kaupun-
15676: Kuten edellä on selvitetty, on kutakin eri kien ulosottolaitokset siirtyivät v. 1978 valtiolle,
15677: ulosottosaatavaa varten oma säädöspohjansa: tuo- kumottiin vahingonkorvauslain 3 luvun 3 §, kos-
15678: mioista ja päätöksistä säädetään ulosottolaissa, ka siinä ollut viittaus valtion vastuusta kaupun-
15679: veroista ja maksuista säädetään veronulosottolais- kien virkamiesten (kaupunginvoutien ja ulosotto-
15680: sa ja sakoista ja korvauksista taas sakkorangaistuk- apulaisten) aiheuttamasta vahingosta oli käynyt
15681: sen täytäntöönpanosta annetussa laissa. Saman- tarpeettomaksi. Tämän lainmuutoksen perus-
15682: kaltaisista asioista säädetään siten kolmessa eri teluista voidaan tehdä sellainen johtopäätös, että
15683: ulosottolaissa ja niiden perusteella annetuissa vahingonkorvauslaki koskee myös ulosottomie-
15684: asetuksissa. Oikeusministeriön tarkoitus on uu- hen ja -apulaisen aiheuttamaa vahinkoa. Halli-
15685: distaa viime vuosisadalta peräisin oleva ulosotto- tuksen esityksessä (HE n:o 16711978 vp.) todet-
15686: laki kokonaisuudessaan. Uudistus tulisi oikeus- tiin, että säännös voidaan kumota, koska kau-
15687: ministeriön mielestä toteuttaa osittaisuudistuk- punkien oikeus- ja ulosottoyksiköiden valtiolle
15688: sin, kuten parin viime vuoden aikana on tehty- siirtymisen jälkeen valtio vastaa ilman erityissään-
15689: kin. nöstäkin niiden toiminnasta aiheutuvasta vahin-
15690: Käsitellessään hallituksen esitystä laiksi ulos- gosta.
15691: ottotoimesta, laiksi ulosottolain muuttamisesta
15692: sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE n:o Kaikesta huolimatta ulosottomiesten ja ulos-
15693: 16111984 vp.) toinen lakivaliokunta kiinnitti ottoapulaisten vahingonkorvausvastuusta vallitsee
15694: huomiota siihen, että ulosottomiesten ja ulos- oikeusministeriön antaman tiedon mukaan epä-
15695: ottoapulaisten vahingonkorvausvastuu jäi edel- tietoisuutta. Syynä siihen on lähinnä vahingon-
15696: leen muiden virkamiesten vahingonkorvausvas- korvauslain 1 luvun 1 §:n säännös, jonka mu-
15697: tuusta poikkeavaksi. Ulosottomiehiin ja ulosotto- kaan "laki ei kuitenkaan koske, ellei tässä laissa
15698: apulaisiin ei sovelleta vahingonkorvauslain (412 1 tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen
15699: 74) säännöksiä, vaan he ovat henkilökohtaisesti perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvas-
15700: vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Valiokun- tuuta". Ulosottolain 9 luvun 8 §:ssä on säännös,
15701: ta piti ulosottohenkilöstön oikeusturvan kannalta joka oikeusministeriön mielestä voisi olla juuri
15702: välttämättömänä, että sen vahingonkorvaus- tällainen muussa laissa oleva säännös, joka estäisi
15703: vastuu määräytyisi vahingonkorvauslain virkamie- vahingonkorvauslain soveltamisen. Sanotun lain-
15704: hiä koskevien säännösten mukaisesti. Valiokunta kohdan mukaan näet: ''Jos ulosotonhaltijan luo-
15705: kiirehtikin hallitusta antamaan asiaa koskevan na esitetään vaatimus ulosottomiehen tai ulos-
15706: esityksen eduskunnalle (II LaVM n:o 6/1984 ottoapulaisen veivoittamisesta korvaamaan va-
15707: vp.). hinko, joka on aiheutunut näiden virheestä tai
15708: Käsitellessään seuraavana vuonna hallituksen laiminlyönnistä ulosottoasiassa, ja hakijan oikeus
15709: esitystä ulosottomiehen alueellista toimivaltaa korvaukseen on ilmeinen, velvoittakoon ulos-
15710: koskevien ulosottolain säännösten muuttamisesta otonhaltija syyllisen maksamaan vaadituo kor-
15711: (HE n:o 200/1985 vp.) toinen lakivaliokunta vauksen.'' Tulkintaepäselvyydestä on aiheutunut
15712: toisti aikaisemman kannanottonsa kyseisen uu- mm. se, että ulosottomiehet ovat toistaiseksi
15713: distuksen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä pyrkineet pitämään vastuuvakuutuksensa voimas-
15714: (II LaVM n:o 6/1985 vp.). sa. Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan ei
15715: Ennen em. vahingonkorvauslakia voimassa ol- mainittua 9 luvun 8 §:ää kuitenkaan sovelleta.
15716: leessa laissa valtion vastuunalaisuudesta virkamie- Valtiontilintarkastajat kiinnittivät kertomuk-
15717: hen aikaansaamasta vahingosta (142/27) oli ulos- sessaan jo vuodelta 1970 (s. 75-76) huomiota
15718: ottomiesten vahingonkorvausvastuusta selkeät eläkkeiden ulosmittauskieltoon ja edellyttivät,
15719: säännökset. Valtion vastuu oli tämän lain nojalla että kiireellisesti ryhdytään toimiin ulosottolain
15720: osittain ensisijaista (vastuu ulosottomiehen hal- säännösten muuttamiseksi.
15721: 27
15722:
15723: Kertomuksessa eduskunnalle nusta toimenpi- kuntavaalien takia rauenneessa hallituksen esityk-
15724: teistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset sessä omaksuttu peruslinja johtaisi erilaisista
15725: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta v. 1970 ovat vaihtoehdoista parhaiten tasa-arvoon yhtäältä
15726: antaneet aihetta todettiin, että eläkkeiden ulos- palkansaajien ja eläkkeensaajien ja toisaalta eri
15727: mittauskiellon poistamista tarkoittava ulosotto- eläkkeensaajaryhmien kesken. Tämän peruslinjan
15728: lain muutos on valmisteltavana oikeusministeri- mukaan kansaneläke ja muut sosiaaliset eläkkeet
15729: össä ja hallituksen esitys voitaneen antaa asiasta ovat periaatteessa ulosmittauskelpoisia, mutta
15730: keväällä 1973. käytännössä kansaneläkettä ei voitaisi ulosmitata,
15731: Hallituksen esityksessä palkkaan kohdistuvaa koska samanaikaisesti suojaosuutta, sitä määrää,
15732: täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudis- joka palkan tai eläkkeen saajalle olisi aina jätettä-
15733: tamisesta (HE n:o 46/1972 vp.) todettiin, että vä välttämätöntä elatustaan varten, koeotettaisiin
15734: vaikka nykyiset eläkkeitä ja eräitä muita suorituk- niin, että se olisi aina vähintään suurimman ns.
15735: sia koskevat ulosmittauskiellot eräissä tapauksissa täyden kansaneläkkeen suuruinen. Vuoden 1985
15736: saattavat johtaa epätyydyttäviin tuloksiin, kysy- lopusta suojaosuus on yksinäisellä ihmisellä 1 455
15737: mykseen ei ole esityksen yhteydessä puututtu, mk kuukaudessa ja suurin täysi kansaneläke
15738: vaan asia on laajuutensa takia otettava erikseen 1 828 mk kuukaudessa. Suojaosuus olisi siis nos-
15739: harkittavaksi. tettava n. 1 900 mk:aan kuukaudessa.
15740: Esityksen johdosta annetussa toisen lakivalio- Käytettävissä olevien tilastojen avulla ei ole
15741: kunnan mietinnössä (II LaVM n:o 6/1972 vp.) oikeusministeriön tietojen mukaan arvioitavissa,
15742: valiokunta totesi, että eläke tulisi ulosmittaukses- paljonko valtio ja muut velkojat menettävät vuo-
15743: sa rinnastaa palkkaan. Eläkkeitä koskevan ulos- sittain sen johdosta, että eläkkeet eivät ole ulos-
15744: mittauskiellon kumoaminen kuitenkin vaatisi mittauskelpoisia. Kun eläkkeet eivät ole olleet
15745: tutkimusta siitä, mitkä ovat kansaneläkkeen ta- ulosmittauskelpoisia, ulosoton yhteydessä ei ole
15746: paisia sosiaaliluonteisia eläkkeitä, joita koskeva liioin voitu selvittää, onko ulosotossa varattomak-
15747: ulosmittauskielto on syytä säilyttää. Kun ulos- si todetuilla velallisilla eläketuloa ja missä mää-
15748: mittauskiellon kumoaminen lisäksi edellyttäisi rin. Eräistä julkisuudessa kohutuista tapauksista
15749: korjauksia myös sellaisiin lakeihin, jotka eivät (esim. sellaisista, joissa verorikoksiin syyllistyneil-
15750: tässä yhteydessä olleet eduskunnassa käsiteltävi- lä ei ole ulosmitattavaa omaisuutta eikä muuta
15751: nä, ei valiokunta voinut sanotunlaista uudistusta tuloa kuin eläketulo) on voitu todeta, että niissä
15752: toteuttaa. suuristakin eläkkeistä mahdollisesti kertyvät varat
15753: Eduskunnalle annettiin syksyllä 1982 esitys menisivät yleensä veronlisäyksiin ja korkoihin
15754: eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien ulos- niin, että pääomaa ei päästäisi edes lyhentämään.
15755: mittausta koskevan lainsäädännön muuttamisesta Toisaalta pidetään yleisesti kohtuuttomana sitä,
15756: (HE n:o 148/1982 vp. ). Esitys raukesi eduskun- että varsin pientäkin palkkaa saavalta esim. osa-
15757: nan istuntokauden päätyttyä keväällä 1983. päivätyötä tekevältä, voidaan palkkaa ulosmitata,
15758: Valtioneuvoston kanslian 18.3.1985 laatimassa mutta ei suurta eläkettä saavan eläkettä.
15759: luettelossa esityksistä, jotka mahdollisesti anne- Muissa pohjoismaissa eläke ja muut toimeen-
15760: taan kevätistuntokaudella 1985, mainittiin myös tuloetuudet voidaan ulosmitata samojen periaat-
15761: esitys eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien teiden mukaan kuin palkka.
15762: ulosmittausta koskevan lainsäädännön muutta- Eräitä organisaatioon liittyviä
15763: misesta. Samoin esitys mammun kanslian e p ä kohtia. Ulosottohallinnossa tämän het-
15764: 10.10.1985 laatimassa luettelossa esityksistä, jot- ken vaikeimpia pulmia oikeusministeriön mieles-
15765: ka pyritään antamaan eduskunnalle syysistunto- tä on hallinnon kuuluminen kahden ministeriön
15766: kaudella 1985. hallinnonalaan ja ulosottoviranomaisten kuulu-
15767: Ehdotus hallituksen esitykseksi eläkkeiden ja minen siten kahden eri ministeriön alaisiin orga-
15768: eräiden muiden etuuksien ulosmittausta koske- nisaatioihin. Ulosottotoimen ylin johto sekä vas-
15769: van lainsäädännön muuttamisesta on ollut vii- tuu ulosoton kehittämisestä ja tuloksista kuuluu
15770: meksi valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan is- oikeusministeriölle. Paikallisista ulosottoviran-
15771: tunnossa 12.2.1986, jossa esitystä puollettiin val- omaisista kaupunginvoudinvirastot ja Ahvenan-
15772: tioneuvostolle. Valtioneuvosto ei kuitenkaan maan maakunnanvoudinvirasto kuuluvat oikeus-
15773: maaliskuun loppuun mennessä 1986 ollut käsi- ministeriön alaisuuteen. Nimismiespiirien ulos-
15774: tellyt esitystä. ottotoimi ulosottohenkilöstöineen kuuluu sisäasi-
15775: Oikeusministeriön valtiontilintarkastajille an- ainministeriön alaisuuteen, ja nimismiespiirin
15776: taman selvityksen mukaan vuoden 1983 edus- ulosottotoimen toimet ovatkin tosiasiassa poliisin
15777: 28
15778:
15779: toimia. Kaikkiaan ulosottopiirejä on 253, joita kymmenen. Järjestely edistäisi mm. ulosoton
15780: ovat 29 kaupunginvoudinvirastoa, 224 nimis- atk: n nopeaa käyttöönottoa ulosottohallintoon ja
15781: miespiiriä ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinvi- parantaisi oikeusministeriön arvion mukaan ulos-
15782: rasto. Näissä ulosottopiireissä on 268 ulosotto- oton palveluksia sekä perimistulosta.
15783: miestä, n. 730 ulosottoapulaista ja n. 710 toimis- Edellä sanotun organisaatiouudistuksen yhtey-
15784: tohenkilökuntaan kuuluvaa. dessä myös nykyisten kaupunginvoudinvirastojen
15785: Ulosottoasiat ovat viimeisten kymmenen vuo- nimike tulisi muuttaa ulosottovirastoksi. Väes-
15786: den aikana lähes kaksinkertaistuneet. Kun v. töltään 35 000 asukasta pienempiin nimismies-
15787: 1974 ulosottoon saapui 1,2 milj. asiaa, luku v. piireihin tulisi tässä yhteydessä muodostaa nimis-
15788: 1984 oli 2,2 milj. asiaa. Nimismiespiirien ulos- miehen johdolla toimiva ulosottoyksikkö tai ulos-
15789: ottotoimessa asioiden lisääntyminen on oikeus- oton vastuualue.
15790: ministeriön käsityksen mukaan merkinnyt selvästi Väliportaanhallinnolle kuuluva ulosoton val-
15791: rcaalityövoiman vähentymistä. Viimeisten kym- vonta on nykyisin keskitetty pääasiassa lääninhal-
15792: menen vuoden aikana nimismiespiirien ulosotto- lituksille ja lääninhallituksissa oikeushallintoyksi-
15793: apulaisten määrä on pysynyt lähes samana. Vas- köille. Oikeushallintoyksikkö oli kertomusvuo-
15794: taava tilanne koskee ulosoton kansliatyöntekijöi- den loppuun mennessä perustettu neljään lää-
15795: tä. Rcaalityövoiman vähennys on siten n. 50 %. ninhallitukseen. Lääninhallituksen on tarkastet-
15796: Ulosottoapulainen ja ulosoton kansliatyöntekijä tava ulosottopiiri paikan päällä vähintään kerran
15797: voivat ulosottoasiain neuvottelukunnan tekemän vuodessa. Tarkastuksia ja valvontaa helpottaa ja
15798: arvion mukaan hoitaa asianmukaisesti n. 2 800 tehostaa ulosottopiireissä 1. 5.1985 käyttöön otet-
15799: asiaa vuodessa (500-600 velallisen asiat). Kau- tu ulosottopiirin sisäinen valvontajärjestelmä.
15800: punginvoudinvirastojen henkilöstön määrä on lä- Maistraatin suorittama ulosoton valvonta ns. van-
15801: hellä tätä laskentaperustetta. Sen sijaan erityisen hoissa kaupungeissa eli kaupungeissa, JOissa on
15802: vaikea tilanne on niissä 26 nimismiespiirissä, raastuvanoikeus, keskittyy valvontaan muutok-
15803: joissa käsiteltävien ulosottoasioiden määrä yhtä senhakuviranomaisena.
15804: ulosottoapulaista kohti on enemmän kuin 4 000. E r ä itä uudistus h a n k k e i ta . Oikeus-
15805: Tällä hetkellä laskennallinen ulosottoapulaistarve ministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtä-
15806: nimismiespiireissä on n. 80 ulosottoapulaista. vänä on 30.4.1986 mennessä laatia hallituksen
15807: Ulosoton kansliatyöntekijätarve nimismiespiireis- esitys elatusavun ulosotossa esiintyvien epäkoh-
15808: sä on n. 110 kansliatyöntekijää. Ulosottoasiain tien korjaamisesta lapsen elatusavun perinnän
15809: neuvottelukunnan kertomusvuoden syksyllä teke- tehostamistoimikunnan mietinnön (KM 1984:62)
15810: mässä selvityksessä mainittu 80 henkilön lisätarve pohjalta.
15811: aiheuttaisi valtiolle vuosittain kustannuksia n. Oikeusministeriö on asettanut myös jo v. 1982
15812: 6,6 Mmk ja kansliahenkilökunnan 110 henkilön työryhmän laatimaan ehdotusta ulosottolain ko-
15813: lisätarve samoin n. 6,6 Mmk:n suuruisen kustan- konaisuudistuksesta. Työryhmä sai myös oikeu-
15814: nuserän. Neuvottelukunta totesi, että jos lisähen- den tehdä ehdotuksia kiireellisiksi katsottavista
15815: kilöstön avulla perimistulos (viime vuosien aika- osittaisuudistuksista. Työryhmä on valmistellut
15816: na n. 50 %) paranisi yhdenkin prosentin, niin se huomattavan osan edellä mainituista osittaisuu-
15817: merkitsisi rahassa n. 11 Mmk:aa vuodessa. Valti- distuksista. Niiden aiheuttama työ on oikeus-
15818: olle yhden prosentin korotus verojen ja sakkojen ministeriön ilmoituksen mukaan hidastuttanut
15819: perinnässä tuottaisi lisätuloja n. 6 Mmk vuodes- kokonaisuudistuksen valmistelua. Toteutettuja ja
15820: sa. valmisteltuja osittaisuudistuksia voidaan luonnol-
15821: Nimismiespiirien ulosottohallintoa tulisi oi- lisestikin käyttää hyväksi kokonaisuudistuksen
15822: keusministeriön mielestä pikaisesti voida kehittää osina. Työryhmälle on annettu tehtäväksi myös
15823: myös siten, että ulosottoapulaiset siirrettäisiin vuoden 1986 kevään kuluessa laatia sellainen
15824: valtion tulo- ja menoarviossa oikeusministeriön hallituksen esitys, jolla ulosottomiesten ja ulos-
15825: pääluokkaan lukuun ulosottovirastot. Lisäksi ottoapulaisten vahingonkorvausvastuuta selkey-
15826: ulosottohallintoa olisi perusteltua tehostaa siten, tettäisiin lainsäädännöllä siten, kuin eduskunnan
15827: että esim. yli 35 000 asukkaan (vastaa esim. toinen lakivaliokunta on edellyttänyt.
15828: Hämeenlinnan kaupunkia) nimismiespiirien Valtiontilintarkastajat pitävät tarkoituksenmu-
15829: ulosottotoimi henkilöstöineen organisoitaisiin oi- kaisena oikeusministeriön suunnitelmaa uudistaa
15830: keusministeriön alaisiksi ulosottovirastoiksi, joissa ulosottolainsäädäntö kokonaisuudessaan osittais-
15831: viraston päällikkönä olisi kaupunginvouti. Tällai- uudistuksin. Vaikka tavoitteena tulee luonnolli-
15832: sia nimismiespiirejä oli kertomusvuoden lopulla sesti olla kolmen erilaisen ulosottolainsäädännön
15833: 29
15834:
15835: kokoaminen yhdeksi ulosottolaiksi, valtiontilin- Virkatehtäväänsä suorittaessaan väkivallan koh-
15836: tarkastajain mielestä parin viime vuoden aikana teeksi joutuneen virkamiehen oikeusturvan puut-
15837: toteutettujen uudistusten avulla, jolloin ulosotto- teet. Nykyinen lainsäädäntö. Eräistä oi-
15838: menettelyjä, määräaikoja ja palkkioperusteita on keudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville
15839: yhdenmukaistettu, on onnistuttu vähentämään aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion
15840: eri ulosottolajien erilaisen säädöspohjan aiheutta- varoista annetun lain (269/74) 1 a §:n (muut.
15841: mia epäkohtia. 891 180) mukaan: "Poliisimiehelle, rajavartio-
15842: Ulosottoon lti'ttyvät suurimmat ongelmat eivät miehelle, tullimiehelle, vankeinhoitotehtävissä
15843: valtionttlintarkastajain mielestä niinkään liity yli olevalle ja järjestystä ylläpitämään asetetulle val-
15844: 90 vuotta vanhaan ulosottolaktin, vaan stihen, tion palveluksessa olevalle, jota syytetään tai jolta
15845: että ulosottoviranomaiset kuuluvat kahden eri vaaditaan korvausta viran toimittamisessa tai
15846: ministeriön alaiseen organisaatioon sekä siihen, työssä tapahtuneen lainvastaisen voimakeinojen
15847: ettei ulosottohenktlöstöä ole ollut mahdollista käyttämisen vuoksi, on myönnettävä vapautus
15848: lisätä huolimatta ulosottoasioiden kasvusta, joka maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain
15849: tosin näyttää 1980-luvun puolivälissä pysähty- (87/7 3) 7 ja 8 §:ssä tarkoitetuista maksuista ja
15850: neen. kustannuksista. Jos asian laadun vuoksi tai muus-
15851: Valtiontilintarkastajain mielestä olisi tarkoin ta syystä on ilmeistä, ettei hän kykene ilman
15852: tutkittava mahdollisuudet, miten ulosottohenki- avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja
15853: löstöä voitaistin lähivuosien aikana lisätä. Lisä- oikeuttaan asian käsittelyssä, tuomioistuimen on
15854: henktlöstön palkkakustannukset voitaisiin suurel- määrättävä hänelle pyynnöstä oikeudenkäynti-
15855: ta osalta kattaa ulosoton perintätuloksen tehosta- avustaja.''
15856: misen myötä valtiolle tulevilla varoilla, joten em. Yllä olevan lisäksi lakia sovelletaan myös:
15857: 80 ulosottoapulaisen ja 110 kansliahenktlön palk- 1)muuhun valtion palveluksessa olevaan, jolla
15858: kauskustannukset eivät aiheuttaisi kovin huomat- o~ lakiin perustuva oikeus voimakeinojen käyttä-
15859: tavia lisäkustannuksia valtiolle. mtseen;
15860: Valtiontilintarkastajat muistuttavat, että nykyi- 2) valtion palveluksessa olevaan, jota syytetään
15861: sin voimassaolevat eläkkeiden ulosmittauskiellot tai jolta vaaditaan korvausta hälytysajossa olevan
15862: johtuvat siitä, että v. 1897 voimaan tulleen moottorikäyttöisen kulkuneuvon kuljettamisessa
15863: ulosottolain säätämisen aikaan eläkkeitä oli vä- tehdyn rikoksen vuoksi; ja
15864: hän ja niiden markkamäärät pieniä. Tällöin kat- 3) valtion palveluksessa olevaan luotsiin, jota
15865: sotttin, että suojaamalla eläke pakkoperinnäitä syytetään tai jolta vaaditaan korvausta luotsauk-
15866: vältytään siltä, että toimeentulomahdollisuuksia sessa tapahtuneen virheen johdosta.
15867: vatlle jäävät eläkkeensaajat joutuisivat yhteiskun- Lain 1 b §:n mukaan: "Jos 1 a §:ssä tarkoitet-
15868: nan huollettaviksi. Eläketurva on viime vuosi- tu henkilö tuomitaan rangaistukseen tai veivoite-
15869: kymmenien aikana olennaisesti parantunut. Val- taan maksamaan vahingonkorvausta, voidaan hä-
15870: tiontilintarkastajat eivät voi tämän vuoksi pitää net, milloin hänen menettelyään on pidettävä
15871: oikeudenmukaisena, että pienikin palkka on tärkeänä, velvoittaa korvaamaan valtiolle sen va-
15872: ulosmittauskelpoinen, mutta ei edes suuri eläke. roista 1 a §:n nojalla suoritetut maksut ja kustan-
15873: Tätä ei voida pitää oikeudenmukaisena velkojia nukset osaksi tai kokonaan, jos se on teon
15874: kohtaan etkä yleistä oikeustajua tyydyttävänä. laatuun sekä vastaajan henkilökohtaisiin tai ta-
15875: Kuten edellä on mainittu, myös eduskunta on jo loudellisiin oloihin nähden perusteltua.''
15876: 1970-luvun alussa katsonut, että eläke tulee ulos- Hallituksen esityksessä (HE n:o 6/1978 vp.),
15877: mittauksessa rinnastaa palkkaan. Tämän vuoksi jossa ko. 1 a § otettiin lakiin, todettiin, että
15878: valtionttlintarkastajain mielestä eläkketden ulos- poliisimiehellä on oikeus ja nimenomainen vel-
15879: mittauksen mahdollistava esitys tulisi antaa kii- vollisuus eräissä tilanteissa käyttää voimakeinoja.
15880: reellisesti eduskunnalle. Annettavassa lakiehdo- Yleissäännös tästä on rikoslain 3 luvun 8 §:ssä.
15881: tuksessa on tarkoin huolehdittava stitä, että velal- Tämän säännöksen mukaan poliisimiehellä, joka
15882: lisen käyttöön jää kuitenkin aina rzittäväksi kat- virkatehtävää suorittaessaan kohtaa vastarintaa,
15883: sottava suojaosuus. on oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita
15884: Lopuksi valtiontilintarkastajat korostavat sitä, voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huo-
15885: että lainsäädänöllä on selkeytettävä ulosottomies- mioon virkatehtävän laatu ja vastarinnan vaaralli-
15886: ten ja ulosottoapulaisten vahingonkorvausvastuu- suus sekä tilanne. Poliisimies joutuu virkatehtä-
15887: ta siten, kuin eduskunnan toinen lakivaliokunta vissään monesti ennalta arvaamattomiin riskinot-
15888: on ehdottanut. toa vaativiin tilanteisiin, joissa hänen on nopeasti
15889: 30
15890:
15891: arvioitava puolustettavan etuuden tärkeys sekä Nykyisen lainsäädännön epäkoh-
15892: tehtävä päätös siitä, mitkä voimakeinot ovat dat . Kun tuomioistuimessa nostetaan syyte
15893: tarkoituksenmukaisia ja juuri siinä tilanteessa henkilöä vastaan, joka on syyllistynyt valtion
15894: sallittuja. Poliisimies saattaa tällaisissa tilanteissa palveluksessa olevaan tämän palvelustehtävän
15895: käyttää voimakeinoja tavalla, jota jälkikäteen johdosta kohdistuneeseen rikokseen, on rikoksen
15896: pidetään virheellisenä. Vastaavanlainen oikeus ja takia vammoja saanut tai vahinkoa kärsinyt oi-
15897: velvollisuus käyttää virantoimituksessa voimakei- keudenkäynnissä asianomistajan asemassa. Jos
15898: noja on rajavartiomiehellä, tullimiehellä, van- syytettynä oleva tuomitaan rangaistukseen, tuo-
15899: keinhoitotehtävissä olevalla ja yleistä järjestystä mioistuimen ja asianomistajan vaatimuksesta hä-
15900: ylläpitämään asetetulla henkilöllä. net on velvoitettava korvaamaan asianomistajan
15901: Edellä tarkoitettujen tapausten vuoksi vireille oikeudenkäyntikulut. Tuomitun maksukyvyttö-
15902: pannuissa oikeudenkäynneissä poliisimies tai myyden vuoksi ei tuomittuja korvauksia usein-
15903: muu em. henkilö on saattanut joutua esiinty- kaan saada perityksi. Syytteeseen joutunut voi
15904: mään tuomioistuimessa vastaajana ilman oikeu- varattomuutensa vuoksi saada maksuuoman oi-
15905: denkäyntiavustajaa, jollei hän itse ole avustajaa keudenkäynnin.
15906: kustantanut. Tämän vuoksi hallituksen esitykses- Virkamiehelle, joka on asianomistajana tai
15907: sä todettiin, että tällaisen virkamiehen oikeus- kantajana, on mahdollisuus saada vapautus oi-
15908: suoja saattaa jäädä puutteelliseksi tai oikeusavus- keudenkäynnistä aiheutuvista kuluista maksutto-
15909: ta saattaa aiheutua sellaisia taloudellisia mene- masta oikeudenkäynnistä annetussa laissa (87 /73)
15910: tyksiä, joita ei voi pitää kohtuullisina, koska säädetyin edellytyksin. Koska säännöllisiä tuloja
15911: virkamiehellä on ollut ehdoton velvollisuus sel- ansaitsevalle ei useimmissa tapauksissa kuiten-
15912: vittää nopeasti kulloinenkin tilanne. kaan voida myöntää maksutonta oikeudenkäyn-
15913: Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edel- tiä, jäävät oikeudenkäyntikulut lopullisesti val-
15914: lytti, että hallitus kiireellisesti selvittää valtion tion palveluksessa olevan vahingoksi tuomitun
15915: palveluksessa olevat henkilöstöryhmät, jotka jär- osoittautuessa maksukyvyttömäksi.
15916: jestyksenpitotehtäviensä vuoksi olisi oikeuden- Nykyinen tilanne, jossa valtion palveluksessa
15917: käynneistä aiheutuvien kustannusten korvaami- olevalle virkamiehelle virkatehtäviin perustuvassa
15918: sessa saatettava samaan asemaan kuin poliisimie- oikeudenkäynnissä asianomistajana tai kantajana
15919: het, ja että hallitus antaa selvityksen perusteella syntyneet kulut ovat lopullisesti jääneet hänen
15920: tarpeellisen esityksen eduskunnalle. vahingokseen, on epäoikeudenmukainen silloin,
15921: Vuonna 1980 lain kohtaa muutettiinkin siten, kun oikeudenkäynnin lopputuloksella on virka-
15922: että lain 1 a §:n 2 momenttia laajennettiin niin, miehelle erittäin suuri merkitys ja kun hänen on
15923: että se koski myös vartiointitehtävissä ja joukko- ollut välttämätöntä etunsa valvomiseksi turvau-
15924: liikenteen järjestyksenpitotehtävissä toimivia tua oikeudenkäyntiavustajan tai asiamiehen
15925: henkilöitä. Samalla lakiin tehtiin eräitä muita apuun asian käsittelyssä. Tapaukset ovat useim-
15926: pienempiä tarkistuksia (HE n:o 148/1980 vp.). miten käytännössä sellaisia, että virkamies, usein
15927: Lailla eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai poliisimies tai vastaavissa tehtävissä toimiva, on
15928: kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien virkatehtäviään suorittaessaan joutunut väkival-
15929: kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntain- lanteon kohteeksi, mistä hänelle on aiheutunut
15930: liiton varoista (21 184) on saatettu kuntien ja vakava ruumiinvamma. Tällaisia tapauksia on
15931: kuntainliittojen palveluksessa olevat oikeuden- vuosittain muutamia. Sen sijaan sellaisten ta-
15932: käyntikulujen korvauksessa ja maksuttomassa oi- pausten, joissa valtion palveluksessa oleva on
15933: keusavun saannissa samaan asemaan valtion pal- palvelustehtäviin perustuvassa oikeudenkäynnissä
15934: veluksessa vastaavissa tehtävissä olevien kanssa. asianomistajan tai kantajan asemassa, kokonais-
15935: Laissa säädetty erityinen oikeus käyttää tehtävien- määrä on varsin suuri. Pelkästään virkamiehen
15936: sä suorittamisessa voimakeinoja on esim. kunnan väkivaltaisia vastustamisia sattuu valtiovarainmi-
15937: tai kuntainliittojen palveluksessa olevilla järjes- nisteriön arvion mukaan vuosittain n. 1 500.
15938: tysmiehillä ja joukkoliikenteen tarkastajilla. Valtaosa näistä tapauksista on sellaisia, että virka-
15939: Voimassa olevassa lainsäädännössä on näin ol- mies tai työntekijä voi itse valvoa asianmukaisesti
15940: len pyritty turvaamaan virkamiehen asema siten, etunsa asian käsittelyssä niin, ettei hänelle synny
15941: ettei hän joudu kärsimään oikeudenkäynnistä kustannuksia lainkaan tai etteivät ne ole hänen
15942: aiheutuneita taloudellisia menetyksiä silloin, kun taloudelliseen asemaansa nähden kohtuuttomia.
15943: hänet on asetettu syytteeseen lainvastaisten voi- Tämä johtuu siitä, että rikosasioissa päävastuu
15944: makeinojen käytöstä viran toimittamisessa. asian oikeudellisesta selvittämisestä kuuluu esi-
15945: 31
15946:
15947: tutkinnan osalta poliisiviranomaiselle ja tuomio- tuneista oikeudenkäyntikuluista silloin, kun oi-
15948: istuinkäsittelyn osalta viralliselle syyttäjälle ja keudenkäynti on perustunut siihen, että hän on
15949: tuomioistuimelle. Useimmiten oikeudenkäynnin virantoimituksen tai työtehtävien takia joutunut
15950: tuloksella ei näissä tapauksissa ole sanottavaa rikoksen kohteeksi, josta on aiheutunut hänelle
15951: merkitystä esim. asianomistajalle tulevan kor- vakava vamma tai vakava sairaus. Korvaus suori-
15952: vauksen määrään. tetaan myös, jos oikeudenkäynnillä muuten asian
15953: Lain puutteellisuuksia voidaan kuvata niin, laatu, hänen asemansa ja muut seikat huomioon
15954: että esim. poliisimies, joka virkatehtävää suoritta- ottaen on ollut hänen oikeusturvansa kannalta
15955: essaan on joutunut väkivallan kohteeksi, on oi- erittäin suuri merkitys. Lisäksi työryhmä ehdotti,
15956: keutettu saamaan maksuttomasta oikeudenkäyn- että valtion palveluksessa olleen oikeudenomista-
15957: nistä annetun lain mukaiset etuudet silloin, kun jille asianomistajana tai kantajana aiheutuneet
15958: hän itse on joutunut syytteeseen liiallisten voima- oikeudenkäyntikulut voitaisiin korvata valtion va-
15959: keinojen käyttämisestä väkivallan torjumiseksi, roista, kun oikeudenkäynti on perustunut siihen,
15960: mutta ei ole niihin oikeutettu silloin, kun hänen että valtion palveluksessa oleva on virka- tai
15961: vastatoimensa ovat pysyneet laillisen hätävarjelun työtehtäviensä yhteydessä rikoksen johdosta saa-
15962: rajoissa. nut surmansa.
15963: Hallituksen esityksissä, joiden perusteella ny- Työryhmä totesi, että eräät valtion palvelukses-
15964: kyinen lainsäädäntö on säädetty, ei tällaista on- sa olevat virkamiehet ja työntekijät joutuvat
15965: gelmaa ole käsitelty. virka- tai työtehtäviensä vuoksi tavallista useam-
15966: Käytännössä lainsäädännön puutteet tulivat min rikoksen kohteeksi. Näitä olivat poliisimie-
15967: esiin v. 1983, jolloin torniolainen poliisimies, het, vankeinhoitotehtävissä olevat, rajavartiomie-
15968: joka joutui pidätystilanteessa hengenvaarallisen het, tullimiehet sekä muut järjestystä ylläpitä-
15969: puukotuksen uhriksi, oli pakotettu omista varois- mään asetetut valtion palveluksessa olevat. Työ-
15970: taan suorittamaan runsaasti yli 10 000 mk:aan ryhmä korosti, että valtion palveluksessa on eräitä
15971: nousseet oikeudenkäynti- ja muut kulunsa. Polii- muitakin henkilöstöryhmiä, joilla on virka- tai
15972: simiehelle ei säännöllisten kuukausitulojen vuok- työtehtäviensä yhteydessä normaalia suurempi
15973: si voitu myöntää maksutonta oikeudenkäyntiä. vaara joutua tilanteisiin, joissa heidän turvalli-
15974: Eräitä kannanottoja ja uudistus- suutensa on uhattu. Näistä henkilöstöryhmistä
15975: ehdotuksia . Edellä selostetun tapauksen työryhmä mainitsi mielisairaanhoitajat, kasvatus-
15976: johdosta eduskunnassa tehtiin kaksi kirjallista laitosten henkilökunnan sekä eräät vartiointiteh-
15977: kysymystä. Toinen v. 1984 ja toinen samansisäl- tävissä, mm. puolustusvoimissa, toimivat henki-
15978: töinen seuraavana vuonna (KK n:o 106/1984 vp. löt.
15979: ja 76/1985 vp. ). Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia arvioi-
15980: Eduskunnan oikeusasiamies teki syksyllä 1983 dessaan työryhmä totesi, että sellaisia tapauksia,
15981: valtioneuvostolle esityksen, että eräistä oikeuden- joissa valtion palveluksessa olevalle on palvelus-
15982: käynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutu- tehtävässä rikoksella aiheutettu vamma tai sai-
15983: vien kustannusten korvaamisesta valtion varoista raus, on korkeintaan muutama kymmenen vuo-
15984: annettua lakia muutettaisiin siten, että laissa sittain ja tapaukset, joissa valtion palveluksessa
15985: säännellyt etuudet myönnettäisiin virkatehtä- oleva on virka- tai työtehtäviensä yhteydessä
15986: väänsä suoritettaessaan väkivallan kohteeksi jou- saanut rikoksen seurauksena surmansa, ovat har-
15987: tuneelle virkamiehelle, joka on siitä jobtuvassa vinaisia. Uudistuksesta aiheutuisi työryhmän ar-
15988: rikosoikeudenkäynnissä asianomistajana tai va- vion mukaan valtiolle 100 000-150 000 mk:n
15989: hingonkorvausjutussa kantajana. lisämenot vuosittain. Pieni osa tästä määrästä
15990: Eduskunnan oikeusasiamiehen kirjelmän takia saataisiin ehkä perityksi takaisin korvausvelvolli-
15991: valtiovarainministeriö asetti 29.2.1984 työryh- selta tai edunsaajalta.
15992: män selvittämään eräistä oikeudenkäynneistä val- Valtiontilintarkastajain mielestä eräistä otkeu-
15993: tion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannus- denkäynneistä valtion palveluksessa olevtlle ai-
15994: ten korvaamisesta valtion varoista annetun lain heutuvien kustannusten korvaamisesta valtion va-
15995: tarkistamistarvetta. Työryhmä jätti mietintönsä roista annetun lain säännökset ovat nykyisellään
15996: 21.11.1984 (valtion henkilöstön oikeudenkäynti- epätarkoituksenmukaiset. Esimerktksi poltisi-
15997: kulutyöryhmän muistio 1984: VM 33). mies, tullimies tai vanginvarttia on otkeutettu
15998: Työryhmä ehdotti, että valtion palveluksessa saamaan maksutloman otkeudenkäynnin stlloin,
15999: olevalle voitaisiin suorittaa valtion varoista kor- kun hän itse on joutunut syytteeseen virantoimit-
16000: vaus hänelle asianomistajana tai kantajana aiheu- tamisessa tapahtuneen lainvastaisen voimakeinon
16001: 32
16002:
16003: käyttämisen vuoksi, mutta ei ole oikeutettu mak- lyönnistä voidaan koiranomistaja määrätä suorit-
16004: suttomaan oikeudenkäyntiin silloin, kun hän on tamaan erityinen laiminlyöntimaksu. Tasausvero-
16005: itse laillisen hå"tävarjelun rajoissa torjunut väki- laissa (922/71) ei ole rangaistussäännöksiä, mutta
16006: valtaa ja saanut pahoja vammoja. lain 8 §:ssä on viittaus tulliin, jota koskevat
16007: Tå'män vuoksi lakia olisikin korjattava siten, säännökset ovat soveltuvin osin voimassa tasaus-
16008: että valtion palveluksessa olevalle voitaisiin suo- verosta. Tuontimaksulaissa (1008/77) on omak-
16009: rittaa valtion varoista korvaus hänelle kantajana suttu sama järjestelmä kuin tasausverolaissa, sa-
16010: tai asianomistajana aiheutuneista oikeudenkäyn- moin öljysuojarahastosta annetussa laissa (379/
16011: neisiä szlloin, kun oikeudenkäynti on perustunut 74). Palosuojelumaksusta annetussa laissa (586/
16012: siihen, että hän on virantoimituksessa tai työteh- 46) ei ole rangaistussäännöksiä.
16013: täviensä vuoksi joutunut nkoksen kohteeksi. Rangaistussäännöstön käyttö on siten nykyisin
16014: Ne tehtävät, joihin nkoksen kohteeksi joutu- hyvin epäyhtenäistä. Säännösten erilaisuus ei ai-
16015: misen uhka liittyy, kuuluvat yleensä julkisen heudu suinkaan siitä, että eri verolaeissa tai
16016: vallan tehtäväpiinin. Tämän vuoksi mahdollisuus veronluonteisia maksuja koskevissa laeissa olisi
16017: joutua virkatehtävien vuoksi ulkopuolisen aiheut- erilaisia vaatimuksia, vaan ilmeisesti pelkästään
16018: taman nkoksen kohteeksi on en'tyisesti valtion siitä, että lainsäädäntö tällä alueella on kehitty-
16019: henkilöstöä koskeva ongelma. nyt eri aikoina toisistaan riippumatta ja keski-
16020: näistä yhdenmukaisuutta noudattamatta. Ran-
16021: Verojen ja veronluonteisten maksujen rangais- gaistussäännöksen puuttuminen voi aiheuttaa ve-
16022: tussäännökset. Varsinaiset rangaistus- rovelvollisille sellaisen virheellisen käsityksen, et-
16023: säännökset. Veroja ja veronluonteisia mak- tei kyseisen lain noudattamatta jättäminen olisi-
16024: suja koskeviin lakeihin sisältyy yleensä rikosran- kaan rangaistava teko.
16025: gaistussäännöksiä. Vakavimmat verorikokset tule- Veroja ja veronluonteisia maksuja koskeviin
16026: vat rangaistaviksi rikoslain 38 luvun 11 §:n lakeihin sisältyy avoimia rangaistussäännöksiä.
16027: (muut. 498/72) nojalla veropetoksena tai törkeä- Esimerkkinä tästä voidaan esittää liikevaihtovero-
16028: nä veropetoksena. Verolakeihin sisältyvät erityiset lain (532/63) 81 §:n 2 momentti, jonka mukaan
16029: rangaistussäännökset koskevat siten sellaisia teko- "sakolla rangaistaan sitä, joka muutoin rikkoo
16030: ja, jotka eivät tule rangaistaviksi kyseisen rikos- tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä''.
16031: lain säännöksen nojalla. Avoimien rangaistussäännösten soveltamisala on
16032: Riippumatta siitä, miten eri verolaeissa olevat aina epäselvä. Erityisesti lakeja muutettaessa täl-
16033: rangaistussäännökset on muotoiltu vai onko niis- laiset avoimet rangaistussäännökset saattavat joh-
16034: sä rangaistussäännöstä lainkaan, kaikki tahallinen taa myöhemmin lakia tulkittaessa sellaisiin rat-
16035: veron vilpillinen pidättäminen on rangaistavaa kaisuihin, joita lakia laadittaessa ei ehkä ole
16036: rikoslain ao. kohdan nojalla. tarkoitettu. Tällaisia rangaistussäännöksiä voi-
16037: Veronluonteisia maksuja koskevissa laeissa daan tulkita myös niin, että vähäisetkin rikko-
16038: maksun vilpillistä pidättämistä tarkoittavat ran- mukset ovat aina rangaistavia.
16039: gaistussäännökset ovat harvinaisempia kuin vas- Maksujen laiminlyöntiä koskevat
16040: taavat säännökset verolaeissa. Myös maksujen säännökset. Nykyisessä rikoslaissa ei ole eri-
16041: vilpillistä pidättämistä koskevat rangaistussään- tyistä säännöstä veron tai veronluonteisen mak-
16042: nökset pohjautuvat usein rikoslain 38 luvun sun laiminlyömisestä. Tämä petustuu siihen, että
16043: 11 §:n veropetossäännökseen. Eräissä näistä la- meillä ei yleensä pelkästään velan maksamatta
16044: eista viittaus rikoslain veropetossäännöksiin on jättämisestä voi seurata rangaistusta, koska hal-
16045: välillinen, eikä useissa niistä ole rangaistussään- linnolliset seuraamukset, kuten erilaiset maksu-
16046: nöstä lainkaan. Tahallinen veroon rinnastettavan jen korotukset ja lisämaksut, on katsottu täysin
16047: julkisen maksun vilpillinen pidättäminen on kui- riittäviksi turvaamaan verojen ja veronluonteisten
16048: tenkin rikoslain mukaan rangaistava veropetokse- maksujen asianmukaisen suorittamisen. Laimin-
16049: na riippumatta siitä, onko asianomaisessa maksua lyöntiä koskeva rangaistussäännös on kuitenkin
16050: koskevassa erityislaissa rangaistussäännös vai ei. otettu ennakkoperintälakiin (418/59) ja työnan-
16051: Esimerkiksi eräistä vakuutusmaksuista suoritet- tajan sosiaaliturvamaksusta annettuun lakiin
16052: tavasta verosta annetussa laissa (664/66) ei ole (366/63). Ennakkoperintälain 63 §:n 1 momen-
16053: rangaistussäännöksiä, ei myöskään investointive- tin mukaan: "työnantajaa, joka laiminlyö pidät-
16054: rolaissa (54/77) tai arpajaisverolaissa (259/70). tämänsä määrän suorittamisen valtiolle määrä-
16055: Koiraverolaissa (590/79) ei ole rangaistussään- ajassa sekä työmantajaa tai hänen edustajaansa
16056: nöksiä, sen sijaan eräiden ilmoitusten laimin- taikka muuta henkilöä, joka muulla tavoin on
16057: 33
16058:
16059: jättänyt noudattamatta hänelle tässä laissa sääde- 27.6.1983 katsoi, että liikevaihtoverolain suorit-
16060: tyn velvollisuuden, rangaistakoon, jollei siitä tamisen laiminlyöntiä ei sanotun lain 81 §:n 2
16061: muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangais- momentin mukaan voida pitää rikoksena. Siten
16062: tusta, sakolla, tai jos asianhaarat ovat erittäin ei maksuvelvollisuuden laiminlyönnistä syytteessä
16063: raskauttavat, vankeudella enintään yhdeksi vuo- ollut henkilö ollut syyllistynyt rangaistavaan te-
16064: deksi.'' Työnantajan sosiaaliturvamaksusta anne- koon, joten syyte ja korvausvaatimukset hylättiin
16065: tun lain 18 §:n 1 momentin mukaan: "Työnan- (KKO 1983 I 3). Korkein oikeus totesi perus-
16066: tajaa tai hänen edustajaansa, joka muusta syystä teluissaan, että oikeusjärjestelmässämme ja myös
16067: kuin työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta vero-oikeudessa on poikkeuksellista, että pelkäs-
16068: on jättänyt noudattamatta hänelle tässä laissa tään velan maksamatta jättämisestä voisi seurata
16069: säädetyn velvollisuuden, rangaistakoon, jollei sii- rangaistus. Milloin näin kuitenkin oli asian laita,
16070: tä muualla laissa ole säädetty ankarampaa ran- tämä yleensä perustui selvään rangaistussäännök-
16071: gaistusta, sakolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin seen. Lisäksi korkein oikeus katsoi, etteivät liike-
16072: raskauttavat, enintään kuuden kuukauden van- vaihtoverolain eduskuntakäsittelyssä 1940-luvulla
16073: keudella. '' esiin tulleet seikat viitanneet siihen, että sään-
16074: Rangaistussäännösten hajanaisuutta kuvaa se, nöksellä olisi tarkoitettu säätää rangaistavaksi
16075: että esim. työnantajan sosiaaliturvamaksun tilit- verovelvollisen laiminlyönti suorittaa liikevaihto-
16076: tämättä jättäminen ei ole rangaistavaa, jos se on vero määrättynä aikana.
16077: johtunut työnantajan maksukyvyttömyydestä, Asian johdosta tehtiin eduskunnassa myös kir-
16078: mutta ennakonpidätyksen tilittämättä jättäminen jallinen kysymys (KK n:o 160/1983 vp.).
16079: on aina periaatteessa rangaistavaa. Myös näiden Vuonna 1984 valmistui rikoslakiprojektin I
16080: rangaistussäännösten rangaistusasteikot vaihtele- vaiheen ehdotus rikoslain kokonaisuudistukseksi
16081: vat. Ennakkoperintälain mukaan seurauksena voi (Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu
16082: olla yhden vuoden vankeusrangaistus. Työnanta- 5/1984). Tämä ehdotus käsitteli säännöksiä, jot-
16083: jan sosiaaliturvamaksusta annetun lain nojalla ka koskivat varallisuusrikoksia, julkistaloutta vas-
16084: voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden taan tehtyjä rikoksia, väärennysrikoksia sekä näi-
16085: vankeusrangaistus. hin läheisesti liittyviä rikoksia.
16086: Maksuvelvollisuuden laiminlyöntiä ei ole kri- Valtiontilintarkastajain mielestä verojen ja ve-
16087: minalisoitu liikevaihtoverolaissa (532/63). Liike- ronluonteisten maksujen rangaistussäännökset
16088: vaihtoverolain 81 §:n 1 ja 2 momentin mukaan: ovat nykyisellään epäyhtenäiset. Tästä on ollut
16089: "Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä, seurauksena säännösten soveltamisen vaikeudet.
16090: antamalla väärän veroilmoituksen tai muun vero- Epäselvyyksiä on ollut omiaan lisäämään se, ettei
16091: tuksen ohjeeksi tarkoitetun tiedon taikka muulla kaikkzin tällaisiin lakeihin ole sisältynyt rangais-
16092: vilpillä pidättää tai yrittää pidättää valtiolta ve- tus- tai edes viittaussäännöksiä. Eri lakeihin sisäl-
16093: roa, rangaistakoon, niinkuin rikoslaissa säädetään tyvät avoimet rangaistussäännökset ovat myös
16094: - -. Joka ilman sanottua tarkoitusta jättää osoittautuneet epäselvzksi, ja rangaistavan menet-
16095: antamatta ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan, joka telyn alue on jäänyt viime kädessä korkeimman
16096: tämän lain mukaan on veroviranomaiselle annet- oikeuden päätöksen varaan.
16097: tava, taikka muutoin rikkoo tämän lain tai sen Ozkeusministeriöstä saadun tiedon mukaan
16098: nojalla annettuja säännöksiä, rangaistakoon sa- 1990-luvulla voimaan tulevan nkoslain kokonais-
16099: kolla.'' uudistuksen yhteydessä en· verolakien ja veron-
16100: Kun liikevaihtoverovelvollisuuden laiminlyön- luonteista maksu;a koskevien lakien rangaistus-
16101: tiä ei siten ole kriminalisoitu, eivät syyttäjät ole säännösten epäyhtenäisyydet poistetaan ottamalla
16102: laiminlyönteihin puuttuneet 1960- ja 1970-luvul- en· lakeihin selkeät viittaukset uuden nkoslain
16103: la. Syytetoimiin ryhdyttiin ensimmäisen kerran v. veropetossäännökszin. Tässä yhteydessä myös en·
16104: 1979, jolloin syyttäjäviranomaiset ryhtyivät tul- lakeihin sisältyvät avoimet rangaistussäännökset
16105: kitsemaan liikevaihtoverolain 81 §:n 2 momen- on tarkoitus muuttaa sellaiszksi, että niissä ni-
16106: tissa olevaa avointa rangaistussäännöstä ''taikka menomaan mainitaan, mitkä laiminlyönnit ovat
16107: joka muutoin rikkoo tämän lain tai sen nojalla rangaistavia. Kun suun·mmat epäkohdat tulevat
16108: annettuja säännöksiä'' siten, että se koskisi myös siten poistumaan, valtiontilintarkasta;at eivät täs-
16109: velvollisuutta suorittaa liikevaihtovero säädetyssä sä yhteydessä ota näihin kysymyksiin enemmälti
16110: ajassa. Alioikeudet ja hovioikeudet asettuivat kantaa.
16111: syyttäjien kanssa samalle kannalle. Tämä käytän- Sen sijaan valtiontilintarkastajat korostavat, et-
16112: tö kuitenkin muuttui, kun korkein oikeus tä liikevaihtoveron maksun laiminlyönnin tulisi
16113:
16114: 5 3604891
16115: 34
16116:
16117: olla rangaistava teko. Kun se ei nykyisen liike- tua lakia pikaisesti muutetaan niin, että maksu-
16118: vaihtoverolain 81 §:n 2 momentin mukaan sitä velvollisuuden laiminlyönti kn'minalisoituu.
16119: ole, valtiontilintarkastajat ehdottavat, että sanot-
16120: 35
16121:
16122:
16123:
16124:
16125: Sisäasiainministeriön hallinnonala
16126: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- investointiavustusta voidaan myöntää tapauksis-
16127: tuksen sisäasiainministeriössä 9. 4. 1986, Pelastus- sa, joissa mainittujen menojen osuus hankkeen
16128: hallinnon koulutuskeskuksessa 17.1.1986 ja kokonaiskustannuksista on suurempi kuin 30 %.
16129: 13.2.1986 sekä rajavartiolaitoksen esikunnassa Yhteen hankkeeseen voidaan myöntää avustusta
16130: 18.4.1986. kuitenkin enintään 100 000 mk.
16131: Käynnistysavustuksesta asetuksessa on mainit-
16132: Sisäasiainministeriö tu, että sitä voidaan myöntää tuotantotoiminnan
16133: alueellisesta tukemisesta annetun lain (533/81)
16134: Alueellisen elinkeinotoiminnan tukeminen. mukaisesti hyväksyttäviin muun kuin yrittäjän
16135: Maaseudun työpaikkatukikokeilu. itsensä työvoimakustannuksiin 12 kuukauden
16136: Asetus maaseudun työpaikkatukikokeilusta an- ajan toiminnan aloittamisesta. Avustuksen enim-
16137: nettiin 27.8.1982. Asetuksessa ja sitä täydentävis- mäismäärä oli aluksi 10 000 mk vuodessa työllis-
16138: sä sisäasiainministeriön aluepoliittisen osaston tettyä henkilöä kohti. Vuonna 1986 annetulla
16139: (aiemmin valtioneuvoston kanslian suunnittelu- asetuksen muutoksella enimmäismäärä on nostet-
16140: osaston) ohjeissa määriteltiin, että tukea voidaan tu 20 000 mk:aan.
16141: myöntää tulo- ja menoarvion rajoissa alkutuotan- Maaseudun työpaikkatukikokeilun käytännön
16142: toon liittyvien sivuelinkeinojen, kotiteollisuuden järjestelyt hoitaa ao. lääninhallitus, joka myöntää
16143: tai muun pienimuotoisen yritystoiminnan har- tuen hakemuksesta kuultuaan maatalouspiiriä,
16144: joittamiseen, joka työllistää yrittäjän itsensä tai teollisuuspiiriä, Kehitysaluerahasto Oy:n aluetoi-
16145: useamman henkilön, kuitenkin yhteensä enin- mistoa ja työvoimapiiriä. Tukea ei kuitenkaan
16146: tään viisi henkilöä. Tukea ei kuitenkaan voitu voida myöntää, jos hankkeeseen on suoritettu
16147: myöntää turkistarhaukseen. muuta valtionavustusta tai valtionosuutta valtion
16148: Mainitun asetuksen mukaan työpaikan tuli varoista tai valtion tulo- ja menoarvion ulkopuo-
16149: sijaita rakennuslaissa (370/58) tarkoitetun taaja- lella olevien rahastojen varoista myönnettävää
16150: asutuksen ulkopuolella. Työpaikka voi olla myös lainaa tai lainaa, jolle suoritetaan korkohyvitystä
16151: osa-aikainen. valtion varoista.
16152: Vuonna 1986 annetun asetuksen muutoksen Maaseudun työpaikkatukikokeilua on toteutet-
16153: jälkeen tuettavan toiminnan työllistävyys voi kui- tu vuodesta 1982 alkaen. Sisäasiainministeriöitä
16154: tenkin olla korkeintaan kolme kokovuotista työ- saadun selvityksen mukaan kokeilun tavoitteena
16155: paikkaa. Samalla poistettiin kielto myöntää tukea on hankkia kokemuksia siitä, miten valtiovallan
16156: turkistarhaukseen ja muutettiin työpaikan sijain- käytössä olevia tukimuotoja täydentäen voidaan
16157: tiehtoja siten, että työpaikan tulee sijaita läänin- edistää työpaikkojen syntymistä ja säilyttämistä
16158: hallituksen määrittelemällä maaseutualueella, maaseudulla. Kokeilussa tuetaan asetuksen mu-
16159: jolla tarkoitetaan haja-asutusalueita ja pieniä taa- kaisesti sellaista pienimuotoista elinkeinotoimin-
16160: jamia. taa, jossa maaseudun asukkaat itse luovat työpai-
16161: Tuki voidaan myöntää sekä investointi- että kan maatalouden ulkopuolella tai turvaavat mah-
16162: käynnistysavustuksena. Investointiavustusta dollisuutensa maatalouden harjoittamiseen sivu-
16163: myönnetään elinkeinotoiminnassa tarpeellisen ansioiden avulla.
16164: käyttöomaisuuden ja tuotannollisen toiminnan Työpaikkatukikokeiluun on tullut kokeilun ai-
16165: aloittamisessa välttämättömän vaihto-omaisuu- kana yhteensä yli 3 900 hakemusta, joista läänin-
16166: den hankkimiseen sekä käyttöomaisuuden laajen- hallitukset ovat avustaneet lähes 2 OOO:ta hanket-
16167: nus- ja korjauskustannusten rahoittamiseen enin- ta. Suurin osa tuetuista kohteista on kokonais-
16168: tään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Mui- kustannuksiltaan alle 100 000 mk, josta avustuk-
16169: den pitkävaikutteisten menojen rahoittamiseen sen osuus on n. 30 000-40 000 mk. Vuosina
16170: 36
16171:
16172: 1982-85 työpaikkatukeen on ollut käytössä yh- Kertomusvuonna lääninhallitukset myönstvat
16173: teensä 56,9 Mmk. Vuoden 1985 lopussa tästä työpaikkatukea 764 hakijalle. Näin ollen n.
16174: summasta oli maksettu avustuksina 25,2 Mmk eli 51 % hakijoista sai avustusta. Keskimääräinen
16175: runsaat 44 % koko käytössä olevasta määrästä. avustus hanketta kohti oli 32 000 mk. Avustus-
16176: Kuitenkin on huomattava, että vuoden 1985 ten keskikoko on kohonnut koko kokeilun ajan.
16177: määrärahan maksatus oli vuodenvaihteessa Vuonna 1982 myönnettiin 26 000 mk hanketta
16178: 1985-86 vasta aivan alullaan. kohti.
16179: Vuosina 1982-84 tehtyjen avustuspäätösten Sisäasiainministeriöstä saadun selvityksen mu-
16180: perusteella oli tuki maksettu vuoden 1985 lopus- kaan lääninhallitusten tärkeimpänä perusteena
16181: sa kokonaan 777 hankkeeseen. Näissä oli synty- avustuspäätöstä tehtäessä on hankkeen työllistä-
16182: nyt yhteensä 503 kokoaikaista ja 816 osa-aikaista vyys. Päätökseen vaikuttavat myös hakijan henki-
16183: työpaikkaa. Avustuksia oli maksettu näihin lökohtaiset ominaisuudet, kuten koulutus ja ai-
16184: hankkeisiin 18,7 Mmk. Niitä hankkeita, joissa kaisempi työkokemus sekä ikä ja tuen tarve.
16185: tuen maksatus oli vielä kesken, oli samaan aikaan Yleensä pienehköä hanketta ei rahoiteta, jos
16186: 321. Näissä oli 173 kokoaikaista ja 259 osa-aikais- katsotaan, että hakija voi toteuttaa hankkeen
16187: ta työpaikkaa. Jos osa-aikaiset työpaikat arvioi- omarahoituksella. Edelleen hakemusta ratkaista-
16188: daan 113 henkilötyövuotta työllistäviksi, saadaan essa selvitetään toiminnan markkinatilanne alu-
16189: seuraavat työpaikkavaikutukset: eella ja tuettavan toiminnan merkitystä lähiym-
16190: - loppuunmaksetuissa hankkeissa 775 työ- päristön elinkeinoelämään tai palvelutasoon.
16191: vuotta eli 1,0 työpaikkaa/hanke Tapauskohtaisesti tukiosuus määräytyy hank-
16192: keen sisällön perusteella. Jos hakemus koskee
16193: keskeneräisissä hankkeissa 259 työvuotta
16194: uuden toiminnan aloittamista, jonka työllistävyys
16195: eli 0,8 työpaikkaa/hanke.
16196: ja taloudellinen merkitys hakijalle ovat huomat-
16197: Osa myönteisen päätöksen saaneista ei kuiten- tavat, sovelletaan korkeampaa avustusprosenttia
16198: kaan toteuta hankettaan. Syynä tähän on usein kuin, jos kysymys on aikaisemman toiminnan
16199: tuen saajan henkilökohtaisen tilanteen muuttu- jatkamisesta tai laajentamisesta. Yksittäisten
16200: minen tai hankkeen uudelleenarviointi. Tällaisia hankkeiden avustusosuutta ei ole porrastettu
16201: tapauksia oli yhteensä 170 eli 13,4 % myöntei- kunnittain.
16202: sen päätöksen saaneista. Työpaikkatukikokeiluun tulleet hakemukset
16203: Kertomusvuonna maaseudun työpaikkatukea ovat vaihdelleet toimiaioiltaan varsin paljon. Lä-
16204: kokeiltiin 134 kunnassa. Kuntien nimeäminen hes puolet hakemuksista koskee erilaisia koneura-
16205: on perustunut pääosin lääninhallitusten esityk- kointihankkeita, koti- ja käsiteollisuutta, kasvi-
16206: siin. Kertomusvuoden alussa sisäasiainministeriö huone- ja puutarhaviljelyä sekä konekorjaamoita.
16207: jakoi v. 1984 käyttämättä jätetyn 3 Mmk tasan Näille hankkeille on tyypillistä se, että toiminta
16208: kokeilussa mukana olevien kymmenen läänin perustuu maatilan resurssien hyväksikäyttöön,
16209: kesken. Kertomusvuonna tulo- ja menoarviossa kuten konekantaan, maapohjaan, tuotantoraken-
16210: oli osoitettu kokeiluun 21,5 Mmk. Määräraha nuksiin tai maataloudessa hankittuun ammatti-
16211: kiintiöitiin lääninhallitusten kesken niin, että taitoon. Kokeilun kuluessa hankkeiden sisältö on
16212: suurimmat kiintiöt osoitettiin Oulun ( 3, 7 Mmk) jonkin verran monipuolistunut ja mukaan on
16213: ja Pohjois-Karjalan (3,5 Mmk) läänille. Pienim- tullut erilaisia palveluhankkeita ja sellaisia toimi-
16214: mät kiintiöt annettiin Uudenmaan ( 1, 1 Mmk) ja aloja, jotka ovat hakeutuneet maaseudulle ni-
16215: Hämeen (1,2 Mmk) läänille. menomaan tuen turvin, kuten äänitys- ja kuvaus-
16216: Kertomusvuonna lääninhallituksiin tuli yh- studiot ja atk-palvelutoimistot.
16217: teensä 1 502 hakemusta. Anottujen avustusten Turun ja Porin lääninhallitukselta saadun sel-
16218: yhteismäärä oli 81,3 Mmk. Vuonna 1985 mu- vityksen mukaan maaseudun työpaikkatukikokei-
16219: kaan tulleista uusista kunnista tuli 647 hakemus- lu on osoittautunut erittäin myönteiseksi sen
16220: ta ja aikaisemmin kokeilun piirissä olleista kun- vaatiman byrokratian vähyyden takia muihin tu-
16221: nista 855 hakemusta. Eniten hakemuksia tuli kimuotoihin verrattuna. Lääninhallituksen suo-
16222: Pohjois-Karjalan läänissä (229), Mikkelin läänissä rittaman tiedustelun mukaan kaikista tukea saa-
16223: (209) ja Kuopion läänissä (173). Merkittävästi neista noin puolet pitää työpaikkatukea ratkaise-
16224: hakemusten määrä kasvoi Uudenmaan, Hämeen vana. Muille tuki on ollut merkittävä apu ja
16225: ja Pohjois-Karjalan läänissä. Oulun läänissä hake- sysäys hankkeen toteuttamiseen.
16226: musten määrä pysyi lähes ennallaan kokeilukun- Lääninhallitusten taholta on katsottu, että ase-
16227: tien selvästä lisäyksestä huolimatta. tuksen mukainen käynnistysavustus on eräissä
16228: 37
16229:
16230: tapauksissa liian pieni suhteessa investointiavus- Vuonna 1983 annetulla asetuksen muutoksella
16231: tukseen. Kokeilun avulla pystyttäisiin työllistä- tukikokeilua laajennettiin koskemaan myös mat-
16232: mään enemmän ihmisiä, jos käynnistysavustus kailuelinkeinoa. Vuonna 1984 annettiin toinen
16233: olisi prosenttipohjainen, esim. 50 % ensimmäi- asetuksen muutos, jossa kokeilua edelleen laajen-
16234: sen vuoden palkkakustannuksista. nettiin koskemaan myös maaseudun yritystoi-
16235: Useiden lääninhallitusten taholta on ilmoitet- mintaa, ja samalla pidennettiin maksatusaikaa
16236: tu, että työpaikkatukikokeiluun ei ole käytettä- vuoden 1987 loppuun.
16237: vissä riittävästi voimavaroja. Tukimuodon käsitte- Myönteisen tukipäätöksen saannin edellytykse-
16238: lyresurssien niukkuus on jopa vaarantanut koko nä on pidetty aina työllistävyyttä, paitsi jos
16239: kokeilun merkitystä. Myöskään kokeilun valvon- kyseessä on ollut puhtaasti markkinointi- tai
16240: taan ei ole tarpeeksi henkilötyövoimaa eikä mat- selvityshanke. Tukipäätöksen perusteena on voi-
16241: kamäärärahoja. Tilapäisellä, vaihtuvalla työvoi- nut olla joko koko- tai osa-aikainen työpaikka.
16242: malla (esim. virastotyöntekijät) ei kokeilua voida Yksittäisessä hankkeessa pienimpänä työllistävä-
16243: hoitaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Hakemus- nä vaikutuksena on pidetty 0,3 työpaikkaa/vuosi.
16244: ten käsittelyn ja neuvonnan yhdenmukaisuus Yritystoiminnan investointikustannusten ylära-
16245: edellyttää hyvää perehtyneisyyttä kokeilun sisäl- jana on pidetty yleensä 250 000 mk:aa ja työlli-
16246: töön ja taustoihin. Henkilöresursseja voidaan syyden osalta enintään kolmea työpaikkaa. Poik-
16247: jossain määrin lisätä kehittämällä kokeilusta vas- keuksena on ollut 30 matkailuyrittäjän yhteinen
16248: taavan lääninsuunnittelun sisäistä työnjakoa, ohjelmapalvelukeskushanke, johon hyväksyttiin
16249: mutta matkamäärärahojen puutetta ei voida kor- selvästi korkeampi yhteiskustannus {850 000
16250: jata muuten kuin lisäämällä niitä. mk).
16251: Tukikokeilua koskevassa asetuksessa tuen mää-
16252: Niukkojen voimavarojen takia on hankkeet
16253: rä rajoitettiin vastaamaan kehitysalueiden tuotan-
16254: jouduttu joissakin lääninhallituksissa arvioimaan
16255: totoiminnan tukemisesta annettua lakia (53 3 181)
16256: hakemuspapereiden ja niitä täydentävien kunnan
16257: investointiavustusten osalta. Käytännössä tukea
16258: lausuntojen ja puhelinkontaktien perusteella. Tä-
16259: on myönnetty ko. lain edellyttämien enimmäis-
16260: mä johtaa helposti siihen, että hakijoita ei voida
16261: määrien mukaisesti. Käynnistysavustuksesta ase-
16262: kohdella tasapuolisesti, vaan hakijoiden kirjalli-
16263: tuksessa on todettu, että sitä myönnetään sovel-
16264: nen esitystaito pääsee vaikuttamaan päätöksente-
16265: tuvin osin em. lain mukaisiin hyväksyttäviin
16266: koon. työvoimakustannuksiin enintään 20 000 mk vuo-
16267: Saadun selvityksen mukaan v. 1986 maaseu- dessa kahden vuoden aikana työllistettyä henki-
16268: dun työpaikkatukikokeilua toteutetaan kuudessa löä kohti. Käynnistysavustukseen on sovellettu
16269: lääninhallituksessa. Lapin, Oulun, Pohjois-Karja- tuotantotoiminnan tukemisesta annetussa laissa
16270: lan, Mikkelin ja Kymen läänissä työpaikkatuki määriteltyjä enimmäisprosentteja. Käynnistys-
16271: sisältyy läänin kehittämismäärärahaan. Asteittain avustusta on maksettu myös itsensä tai perheen-
16272: myös muiden läänien työpaikkatukikokeilu vaki- jäsenen työllistämisestä.
16273: naistuu läänin kehittämisrahan myötä. Maatalou- Lapin lääninhallitukselta saadun selvityksen
16274: den liitännäiselinkeinojen tukemista koskeva mukaan Lapin pienyritystoiminnan tukemisko-
16275: lainsäädäntö on valmisteilla. Mahdollisen lain keilu on saanut Lapissa hyvin innostuneen vas-
16276: tultua voimaan eri tukimuotojen työnjakoa jou- taanoton. Hakemuksia tuli kokeilun aikana yh-
16277: dutaan tarkistamaan. teensä 2 270 eli keskimäärin yli 700 vuodessa.
16278: Lapin läänin elinkeinoelämän tu- Tukikokeilun aikana myönteisiä tukipäätöksiä
16279: keminen . Lapin lääninhallitus toteutti v. tehtiin yhteensä 839. Näistä 197 päätöstä on
16280: 1982-84 Lapin pienyritystoiminnan tukemisko- hakija perunut tai päätös on rauennut. Lisäksi
16281: keilua. Asetus Lapin pienyritystoiminnan tuke- toiminnan lopettaneita hankkeita on ollut 10.
16282: miskokeilusta annettiin v. 1982 {135/82). Tässä Kertomusvuoden alussa oli näin ollen voimassa
16283: asetuksessa määriteltiin, että pysyvien työtilai- 632 päätöstä. Toimialoittain tarkastellen eniten
16284: suuksien järjestämiseksi Lapin läänissä tukea voi- myönteisiä päätöksiä on tehty tekstiilituotteiden
16285: daan myöntää investointi- ja käynnistysavustuk- valmistukseen {86), turkistarhaukseen {78) sekä
16286: sena alkutuotantoon liittyvien sivuelinkeinojen, puutuotteiden valmistukseen {60). Tehtyjen tu-
16287: kotiteollisuuden ja muun pienimuotoisen tuo- kipäätösten toimialoittainen jakauma on varsin
16288: tannollisen toiminnan harjoittamiseen sekä tällai- monipuolinen.
16289: sen toiminnan aloittamiseen ja tuotteiden mark- Kokeiluun on ollut käytettävissä vuosien
16290: kinointiin liittyviin selvityksiin. 1981-84 valtion tulo- ja menoarvioissa yhteensä
16291: 38
16292:
16293: 43 Mmk, josta jäi käyttämättä n. 6,8 Mmk. vän suosituksensa. Käytännössä päätökset on teh-
16294: Viimeksi mainittu summa johtuu peruutetuista ty asiantuntijatyöryhmän suosituksen mukaisesti.
16295: ja rauenneista päätöksistä sekä kustannusarvioi- Asiantuntijatyöryhmän tärkeimpänä tehtävänä
16296: den alituksista. Kokeilun aikana arvioitiin synty- on ollut yhteensovittaa eri viranomaisten toimen-
16297: vän yhteensä 482 työpaikkaa. Myönteisistä pää- piteet siten, ettei hankkeita toteuteta päällekkäin
16298: töksistä 68 % on kohdistunut haja-asutusalueil- tai että kullekin hankkeelle asetetaan parhaiten
16299: le. Näissä hankkeissa on syntynyt yli 300 työpaik- soveltuva tukimuoto. Se on myös arvioinut hank-
16300: kaa. Kaikkiaan 332 (53 %) myönteisen päätök- keen kannattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta
16301: sen saanutta hakijaa on hakuhetkellä ollut ilman yritystutkijan lausunnon pohjalta. Asiantuntija-
16302: työpaikkaa. Pääosaltaan myös muun perheenjäse- työryhmän esityksen perusteella on suunnittelu-
16303: nen sekä ulkopuolisen työllistäminen on kohdis- sihteerin esittelystä varsinaisen päätöksen tehnyt
16304: tunut työttömiin työnhakijoihin. suunnittelu päällikkö.
16305: Lapin lääninhallitukselta saadun selvityksen Hankkeiden toteutusta on hakijoiden lähettä-
16306: mukaan pienyritystoiminnan tukikokeilun tulok- män kirjallisen materiaalin lisäksi seurattu yritys-
16307: sia on yleisesti pidetty erittäin myönteisinä. Tuel- tutkijoiden käynneillä sekä yhteistyössä paikallis-
16308: la on kyetty avustamaan useissa tapauksissa sel- ten viranomaisten kanssa. Myös lääninsuunnitte-
16309: laisten hankkeiden käynnistymistä, jotka muuten lun suunnittelupäällikkö sekä suunnittelusihteeri
16310: todennäköisesti olisivat jääneet toteutumatta. ovat muiden virkamatkojensa yhteydessä tehneet
16311: Nämä ovat erityisesti sellaisia hankkeita, jotka seurantakäyntej ä.
16312: jäisivät muiden tukimuotojen, mm. maatilalain Yritystutkimus on osoittautunut hyvin tärke-
16313: tukimuotojen tai kauppa- ja teollisuusministe- äksi, koska yrittäjyys on useille hakijoille uutta.
16314: riön tuen ulkopuolelle. Tärkeintä on ollut yritys- Samalla myös yrittäjä saa tietoa kunnan mahdol-
16315: kynnyksen alentaminen. lisuuksista tukea yrittäjää ja muiden viranomais-
16316: ten toiminnasta. Myöhemmin yrittäjän on hel-
16317: Tukea hakeneiden ammatillinen koulutuspoh-
16318: pompi laajentaa toimintaansa esim. kauppa- ja
16319: ja on yleensä melko hyvä. Sen sijaan yrittäjyyteen teollisuusministeriön tuella. Yritysten seuranta
16320: kohdistuva tietämys on usein hyvinkin vähäistä.
16321: on tärkeää sekä päätöksen toteutumisen että
16322: Mikäli ammatillinen valmius on riittämätön, ha-
16323: myös yritysten kehittämisen kannalta. Aivan il-
16324: kijoita on kehotettu hakeutumaan koulutukseen
16325: meistä on, että maaseutualueille luotu yritystoi-
16326: tai kursseille. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuus-
16327: minta tarvitsee kehittyäkseen oleellisesti lisää
16328: ministeriön yrittäjäkursseista on Lapin pienyri-
16329: neuvontaa.
16330: tystoimintatukikokeilussa saatu myönteisiä koke-
16331: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa on Lapin
16332: muksia. Maaseudun yrittäjäkursseilla oleville tu-
16333: lääninhallituksen käytettäväksi osoitettu Lapin
16334: kikokeilu muodostaa yrityksen käynnistysvaihees-
16335: elinkeinoelämän tukemiseen 30 Mmk. Tähän ns.
16336: sa yleensä parhaan avustuskanavan.
16337: kehittämisrahaan on sisällytetty Lapin pienyritys-
16338: Lapin lääninhallituksen tekemän tutkimuksen toimintatukikokeiluun sekä erityisaluekuntien
16339: mukaan yritysten tuotevalikoima on usein osaksi elinkeinotoiminnan edistämiseen osoitetut mää-
16340: markkinointiongelmien takia liian laaja ja kus- rärahat.
16341: tannusrakenteeltaan epätasapainossa. Tuotekehi- Valtioneuvosto on v. 1985 (SisM:n kirje 135/
16342: tyksessä tarvitaan yhteistoimintaa, jolloin pääs- 521/85) tehnyt päätöksen kehittämisrahan käyt-
16343: tään taloudellisempaan tuotantoon ja yhteis- töperusteista. Perusteissa määrärahan myöntämis-
16344: markkinoinnilla on paremmat lähtökohdat. Kos- kohteet on jaettu kuntien elinkeinotoiminnan
16345: ka tuotteita valmistavien yritysten on melko pian edistämiseen, pienyritystoiminnan tukemiseen ja
16346: laajennettava markkina-aluetta, on tuotannon muun elinkeinotoiminnan edistämiseen. Avus-
16347: laatuun ja omaperäisyyteen kiinnitettävä tuoteke- tuksen kohteena voivat olla tutkimus-, tuoteke-
16348: hittelyssä huomiota. Paikallismarkkinoiden ulko- hittely-, markkinointi-, koulutus- ym. hankkeet.
16349: puolella yrityksillä ei ole juurikaan mahdolli- Päätöksen mukaan rahoitusta voidaan myöntää
16350: suuksia kilpailla tavanomaisilla tuotteilla. Tuote- kunnille, yrityksille, yhteisöille, kunnallisille tut-
16351: kehityksen merkitys on erittäin tärkeää tuetuilla kimus-, koulutus- tms. laitoksille sekä myös yksi-
16352: yrityksillä 2-5 vuoden sisällä. tyisille henkilöille.
16353: Jokainen hanke, josta lääninhallitus on tehnyt Vuoden 1985 ensimmäisessä lisämenoarviossa
16354: päätöksen, on käynyt läpi asiantuntijatyöryhmän kehittämisrahan perusteita muutettiin siten, että
16355: käsittelyn. Asiantuntijatyöryhmä on kustakin myös lääninhallitus tai muu valtion viranomai-
16356: hankkeesta antanut oman puoltavan tai hylkää- nen voi olla kehittämishankkeen toteuttaja. Ke-
16357: 39
16358:
16359: hittämismäärärahalla lääninhallitukseen on voitu Projektirahoituksesta päätettäessä on korostet-
16360: palkata kolme henkilöä hakemusten käsittelyyn. tu sitä, että hankkeen loputtua ei jatkorahoitusta
16361: Kehittämisrahan päätöksenteon valmistelusta samalle projektille yleensä myönnetä. Toteutu-
16362: ja käytön valvonnasta vastaa lääninsuunnittelu. neen hankkeen mahdollisesti synnyttämien uu-
16363: Valmistelu on jaettu kahteen osaan: pienyritys- sien hankkeiden rahoituksessa tullaan omarahoi-
16364: toimintaan ja kehittämisprojekteihin. tuksen osuutta merkittävästi kasvattamaan.
16365: Pienyritystoimintaa koskevia rahoituspäätöksiä Erityisaluekuntien omarahoitusosuus on ollut
16366: valmistelee kaksi yritystutkijaa, jotka myös vas- vähintään 20 % ja muiden kuntien vähintään
16367: taavat hankkeiden seurannasta. Maksatusta, ar- 40 % . Yritysten omarahoitusosuus on vähintään
16368: kistointia ja tilastointia hoitaa toimistosihteeri. 25 %.
16369: Päällekkäistoimintojen välttämiseksi yritystoimin- Useimmiten kehittämismäärärahaa saanut han-
16370: nan rahoitusta hoitavien eri organisaatioiden kes- ke toteutetaan projektisuunnitelman mukaan, ja
16371: ken kaikki päätösesitykset käsitellään asiantunti- sen toteuttamisvastuu on määrärahaa anoneella
16372: jatyöryhmässä. Työryhmässä ovat edustettuina ja saaneelia organisaatiolla. Jokaiselle hankkeelle
16373: Lapin lääninhallitus, Kehitysaluerahasto Oy, määrätään ohjausryhmä, johon pyritään saamaan
16374: kauppa- ja teollisuusministeriö, työvoimapiiri ja edustajat sellaisilta tahoilta, joiden toimintaan
16375: maatalouspiiri. Pienyritystoimintaa koskevat ra- projekti läheisesti liittyy. Samalla saadaan projek-
16376: hoituspäätökset tekee suunnittelupäällikkö yritys- tin johtoon parasta käytettävissä olevaa asiantun-
16377: tutkijan esittelystä. temusta. Ohjausryhmän tehtävää ja asemaa on
16378: Kehittämisprojekteja koskevia rahoituspäätök- verrattu osakeyhtiön hallitukseen. Se päättää pro-
16379: siä valmistelee lääninsuunnittelussa suunnittelu- jektin yksityiskohtaisesta sisällöstä ja vastaa pro-
16380: päällikkö, erikoistutkija, suunnittelusihteeri ja jektin tuloksesta sekä hyväksyy projektin kustan-
16381: tutkimussihteeri sekä myös teollisuustoimikun- nukset projektisuunnitelman ja lääninhallituksen
16382: nan sihteeri. Hankkeet käsitellään em. henkilöi- antamien muiden ohjeiden mukaisesti. Läänin-
16383: den yhteisessä kokouksessa kerran viikossa. hallitukselle on tarpeen vaatiessa varattu mahdol-
16384: Kehittämisprojektipäätökset, joissa avustus lisuus keskeyttää projekti (kertomusvuonna yksi
16385: ylittää 150 000 mk, päätöksen tekee maaherra ja projekti keskeytettiin, mutta uudelleen suuntaa-
16386: muut tukipäätökset suunnittelupäällikkö. Projek- misen jälkeen sitä voitiin lääninhallituksen pää-
16387: tien seurantavastuu on päätösesityksen valmisteli- töksellä jatkaa).
16388: jalla. Kehittämisrahaa oli kertomusvuoden loppuun
16389: Pienyritystoiminnan rahoituspäätökset perus- mennessä myönnetty Lapin läänissä seuraavasti:
16390: tuvat arvioituihin kannattavan toiminnan edelly-
16391: tyksiin. Maksatus tapahtuu eri hakemuksesta to- mk mk
16392: teutuneiden kustannusten perusteella jälkikä- Pienyritystoiminnan tuki . . . . . . . . . 9 256 104
16393: teen. Kehittämisprojektit . . . . . . . . . . . . . . 20 737 414
16394: - tuotannollisen toiminnan edis-
16395: Kehittämisprojektien keskeinen päätöksente- täminen ja markkinointi ...... 8 978 414
16396: koperuste on yhdenmukaisuus läänin yleisen ke- - tietotekniikka .. .. .. .. .. . .. .. . 5 731 600
16397: hittämispolitiikan kanssa. Tehdyt tukipäätökset - matkailu 00 .... 00 00 ...........4 034 500
16398: ovat noudatelleet valmistumassa olevaa läänin - tutkimukset ja selvitykset ..... 1 347 900
16399: - Pohjoiskalottiyhteistyö........ 645 000
16400: tavoitesuunnitelmaa. Tietotekniikan päätökset
16401: ovat puolestaan Lapin teollisuustoimikunnan 1rhteensä ........................ 29 993 518
16402: asettaman sähkötekniikan ja elektroniikan koulu-
16403: tuksen kehittämistyöryhmän raportin mukaisia. Rahoitetuista projekteista oli yksi peruuntu-
16404: Hankkeilta edellytetään konkreettisuutta ja koh- nut. Hylättyjä päätöksiä kehittämisrahasta oli
16405: distumista joko alueen tai elinkeinosektorin kes- tehty 50.
16406: keiseen ongelmaan tai uuteen elinkeinoelämää Hankkeiden ohjausryhmissä osallistuu työsken-
16407: kehittävään tai monipuolistavaan ideaan. Projek- telyyn noin 300 henkilöä, joista kolmannes edus-
16408: tin toteuttajalla tulee lisäksi olla selkeä kuva taa läänin ulkopuolista asiantuntemusta. Lisäksi
16409: projektin tavoitteista, tuloksista ja sisällöstä niin, projektien palkkalistoilla on n. 100 henkeä.
16410: että se on voitu saattaa projektisuunnitelman Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
16411: muotoon. Tämänå.sian korostaminen on karsinut kaan kehittämismäärärahan tähänastisesta käytös-
16412: tehokkaasti viirrieistelemättömät esitykset. Hank- tä on saatu seuraavanlaisia kokemuksia:
16413: keiden tulee olla sellaisia, ettei ko. rahoitusta ole - Läänin kehittämisraha on aktivoinut niin
16414: saatavissa muista julkisista rahoituslähteistä. lääninhallitusta kuin piirihallintoviranomaisiakin
16415: 40
16416:
16417: aktiivisempaan ja tavoitteellisempaan toimintaan dollisuuksiin harjoittaa yn.tystoimintaa. Tämän
16418: läänin kehittämishankkeiden löytämiseksi. vuoksi elinkeinotoiminnan alueellisen edistå"mi-
16419: - Kehittämisraha on aktivoinut kuntia, yrit- sen tulee ensisijaisesti turvata elinvoimaisen maa-
16420: täjäjärjestöjä, aluehallintoa jne. pohtimaan ja seudun säilyminen ja maaseutuväestön elinolo-
16421: haluamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla suhteiden paraneminen tasavertaisesti kaupunki-
16422: alueella olevia kehitystä estäviä tekijöitä saadaan väestön kanssa sekä vähentää maaseudun sisäisiä
16423: poistetuksi. toimeentulo- ja työllisyyseroja.
16424: Kehittämismäärärahalla on voitu lisätä Valtionttlintarkastajain mielestä maaseudun
16425: läänissä toimivien piirihallintoviranomaisten ja työpaikkatukikoketlu on tiirkeä ja oikeansuuntai-
16426: muiden läänin kehittämiseen vaikuttavien sidos- nen aluepoliittinen tukimuoto, jota olisi kehitet-
16427: ryhmien keskinäistä yhteistyötä ja toimenpitei- tävä edelleen toimiaioiltaan väljänä ja joustavana
16428: den koordinointia. maaseutualueiden tukimuotona. Tällöin tuki on
16429: Kehittämisrahan suorat kytkennät läänin tlmeisen käyttökelpoinen ja tarkoituksenmukai-
16430: alueelliseen kehittämissuunnitteluun ovat lisän- nen maaseudun kehittämistoiminnan käynnistä-
16431: neet suunnitelmien merkitystä. jä.
16432: - Tutkimuslaitosten ja tutkijoiden mielen- Valtionttlintarkastajat kti.nnittävå"t huomiota
16433: kiinto Lappia ja sen ongelmia kohtaan on lisään- siihen, että maaseudun yn"tystoimintaa tuetaan
16434: tynyt: kehittämismääräraha on avannut tutki- monesta en· lähteestä, mikä on saattanut aiheut-
16435: muslaitoksille kanavan käynnistää selviä ja käy- taa hämmennystä yn"ttäjien keskuudessa ja ttlan-
16436: tännönläheisiä elinkeinoelämään liittyviä tutki- teen sekavuutta. Tämän vuoksi yn"tystoiminnan
16437: mushankkeita.
16438: tuet tulisi yhteensovittaa ja mahdolliset päällek-
16439: käisyydet tarkistaa varsinkin aluehallinnossa. Val-
16440: - Kehittämisprojekteihin sitoutuneen henki- tionttlintarkastajat korostavat, että yntystoimin-
16441: löstön kautta on saatu ja saadaan lääniin runsaas- taa tuettaessa on ensistjaisesti edistettävä alueel-
16442: ti puuttuvaa taitotietoa ja laajemminkin uusia lista aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Koska
16443: pysyviä taitotietoa välittäviä kontakteja. läänien kehittämisrahalla tulee olemaan merki-
16444: Projektisuunnitelman korostettu vaatimi- tystä maaseudun kehittämisessä, olisi myös lää-
16445: nen on osoittautunut tärkeäksi siinä mielessä, ninhallitusten ja piin"hallintoviranomaisten yh-
16446: että tavoitteellisuus on selvästi helpottanut pro- teistyötä lisättävä maaseudun kehittämistoimien
16447: jektien käynnistymistä ja etukäteen vaadittu sisäl- yhteensovt!tamiseksi.
16448: löllinen suunnittelu on karsinut harkitsematto- Koska yn"ttäjyyteen liittyvä tietämys ja amma-
16449: mia esityksiä. ttllinen valmius on usein vähäistä ja ni"ttämätön-
16450: Mainittakoon tässä yhteydessä, että valtion tä, tulisi tuen haktjalle voida järjestää ttlaisuus
16451: vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on momentil- hakeutua koulutukseen tai kurssille.
16452: la 26.98.43 osoitettu läänien kehittämiseen 73 Lapin kehittämismäärärahan käyttöön ltittyvä
16453: Mmk. Sisäasiainministeriö on 6.2.1986 asian ol- julkinen keskustelu ja edellä se/ostetut kokemuk-
16454: tua valmistavasti valtioneuvoston raha-asiainva- set osotttavat, että läänin kehittåmisraha on yksi
16455: liokunnan käsiteltävänä valtioneuvoston päätök- keskeisimmistä aluepolititkan uusista välineistä.
16456: sen (n:o 38/544/86) nojalla päättänyt jakaa ky- Valtionttlintarkastajain mielestä oleellisinta tä-
16457: seisen siirtomäärärahan lääninhallitusten käytet- män määrärahan käytössä on elinkeinoelämän
16458: täväksi seuraavasti: kehittämiseen liittyvän alueellisen päätösvallan ja
16459: samalla myös vastuun lisääminen.
16460: Lääni Mmk Valtionttlintarkastajat toteavat, että määrära-
16461: Lapin...................................... 30 han myötä lääninsuunmttelu on tullut konkreet-
16462: Oulun..................................... 13 tisemmaksi, koska kehittämisrahalla voidan suo-
16463: Pohjois-Karjalan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 raan vaikuttaa keskeisten tavoitteiden toteutumi-
16464: Mikkelin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 seen. Tämän vuoksi maaherran johtamistoimin-
16465: Kymen.................................... 10 toja avustavan lääninsuunnittelun työpanosta on
16466: pidettävä varsin tärkeänä.
16467: Valtionttlintarkastajat katsovat, että aluepoli- Kuten edellä selostetusta kehittämismäärära-
16468: tiikassa tulisi entistä enemmän kiinnittää huo- han käytöstä käy tlmi, on määrärahalla käynnis-
16469: miota innovaatioiden syntyyn, teknologian siir- tetty lukuisia hankkeita, jotka lähinnä toteute-
16470: toon tasaisesti koko maahan, alueen luontaisti"n taan projektisuunmtelman mukaisesti ja joissa
16471: edellytyksiin sekä ihmisten halukkuuteen ja mah- toteuttamisvastuu on määrärahaa anoneella ja
16472: 41
16473:
16474: saaneelia organisaatiolla, lähinnä sen ohjausryh- Pelastuspalvelun järjestelyt perustuvat valtio-
16475: mällä. Valtiontilintarkastajat katsovat, että keTTo- neuvoston v. 1973 antamaan päätökseen järjeste-
16476: tunlainen hankkeiden toteuttamistapa vaatii lää- lyistä pelastuspalvelun kehittämiseksi. Päätöksen
16477: ninhallitukselta erityistä aktiivisuutta seurannassa mukaan sisäasiainministeriö koordinoi eri viran-
16478: ja valvonnassa. Valtiontzlz'ntarkastajat katsovat- omaisten toimintaa pelastuspalvelussa. Ministe-
16479: kin, että kehittämismäärärahalla tuettavien pro- riön apuna on toiminut pelastuspalvelun valta-
16480: jektien ohjausryhmien asiantuntevaan kokoonpa- kunnallinen neuvottelukunta.
16481: noon tulee kzinnittää rzittävää huomiota, koska Yleinen eli maa-alueiden pelastuspalvelu on
16482: ohjausryhmät päättävät myös hankkeiden yksi- liittynyt läheisesti palo- ja pelastustoimen kehit-
16483: tyiskohtaisesta sisällöstä ja vastaavat projektin tämiseen sekä myös poliisitoimen, liikenteen,
16484: tuloksesta sekä hyväksyvät kustannukset läänin- vaarallisten aineiden kuljetuksien ja sairaankulje-
16485: hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Koska tuksien ongelmien selvittämiseen ao. ammattivi-
16486: kokemus ja valmius projektikohtaiseen kehittä- ranomaisen omin toimin. Vuosina 1981-85 on
16487: mistyöhön on melko vähäinen sekä viranomaistlla yleisen pelastuspalvelun alalta annettu useita oh-
16488: että muzlla siihen osallistuvzlla, tulee myös itse jeita. Ne ovat koskeneet lähinnä erilaista suun-
16489: projektien valinnat tehdä harkitusti ja mahdolli- nittelua, koulutusta, tiedottamista ja viranomais-
16490: simman asiantuntevasti. ten toimintaa erilaisissa onnettomuustilanteissa.
16491: Valtiontzlintarkastajat viittaavat tässä yhteydes- Kuntien palo- ja pelastustoimen järjestelyissä
16492: sä kertomukseensa vuodelta 1983 (s. 143-144), on pyritty täsmentämään kunnallisten palokun-
16493: jossa valtiontzlintarkastajat pitivät tärkeänä, että tien vahvuutta ja valmiutta koskevia yleisiä pe-
16494: julkisen tuen myöntämisen ehtojen täyttymistä rusteita ja samalla vähentämään kuntien eroja.
16495: on asianmukaisesti valvottava ja tarvittaessa ryh- Erityisesti on pyritty ottamaan huomioon toden-
16496: dyttävä tarpeellistin toimtin väärz'nkäytösten estä- näköinen vaara ja paikalliset olosuhteet. Tämän
16497: miseksi. lisäksi on toimintaa suunnattu tulipalojen ja
16498: onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hätäilmoi-
16499: Pelastushallinnon nykytila ja kehittäminen. tusjärjestelmän perustamisen, palokuntien kalus-
16500: Pelastushallinto-käsitettä käytetään puhuttaessa ton ja välineistön kehittämiseen, huollon yhte-
16501: yhteisesti palo- ja pelastustoimen, pelastuspalve- n~istämiseen ja kuntien yhteistoiminnan tehosta-
16502: lun ja väestönsuojelun hallinnosta. Näiden toi- miseen.
16503: mialojen hallinto on jo yhdistetty sisäasiainminis-
16504: teriössä, lääninhallituksissa ja lukuisissa kunnissa. Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
16505: Pelastuspalveluun osallistuvista viranomaisista kaan palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjes-
16506: palo- ja pelastustoimella on oma lainsäädäntönsä telmän voimaantulon jatkuva lykkääminen on
16507: (Laki palo- ja pelastustoimesta 559/76), samoin vaikeuttanut palo- ja pelastustoimen perusjärjes-
16508: väestönsuojelulla (väestönsuojelulaki 438/58 sekä telyjen kehittämistä ja aiheuttanut eriarvoisuutta
16509: väestönsuojeluasetus 23 71 59), poliisilla (poliisila- kuntien kesken. Sen sijaan hätäilmoitusjärjestel-
16510: ki 84/ 66) ja lääkintätoimella (kansanterveyslaki mä on saatu lähes kokonaan perustettua, sillä
16511: 66172 ja laki kunnallisista yleissairaaloista 5611 kertomusvuonna toiminnassa oli 59 aluehälytys-
16512: keskusta ja viimeisinkin perustamatta oleva kes-
16513: 65).
16514: Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun osallistuu kus, Helsingin aluehälytyskeskus, oli edennyt
16515: 37 valtakunnallista järjestöä, jotka ovat valinneet perustamissuunnitelmaan asti. Aluehälytyskes-
16516: kusten toimintaa selvitetään tarkemmin seuraa-
16517: Suomen Punaisen Ristin yhdysjärjestökseen.
16518: vassa luvussa.
16519: Suuronnettomuuksissa tapahtuvaa kokonaistoi-
16520: mintaa varten ei ole erityistä puite- tai erityisla- Myös ydinvoimalaonnettomuuksien varalta on
16521: kia. Tehtävät ja vastuu määräytyvät sen mukaan, laadittu suunnitelmia ja järjestetty koulutusta.
16522: mitä viranomaisten tai järjestöjen tehtävistä niitä Asiaa koskeva yleisohje uudistettiin kertomus-
16523: koskevissa säädöksissä tai toimintaohjeissa on vuoden lopulla.
16524: muuten määrätty, joskin laki palo- ja pelastustoi- Pelastushallinnon kustannukset (1 000 mk:aa)
16525: mesta antaa mahdollisuuden johtaa pelastustoi- v. 1981-85 ovat olleet tulo- ja menoarvion
16526: mintaa keskitetysti. mukaan seuraavat:
16527:
16528:
16529:
16530:
16531: 6 3604891
16532: 42
16533:
16534: 1981 1982 1983 1984 1985
16535: Palo- ja pelastustoimi ......................... 92 530 114 200 153 143 168 335 169 150
16536: Pelastuspalvelu ............................... 460 600 480 650 860
16537: Väestönsuojelu ............................... 8 700 5010 9 030 7 258 6 521
16538: Erottelemattomat kustannukset ............... 8 085 8 718 10 198 11 437 12 709
16539: Yhteensä ..................................... 109 775 128 528 172 851 187 680 189 240
16540:
16541: Sisäasiainministeriön on vuosittain laadittava tellaan vuoden 1986 kuluessa. Suunnitelmakau-
16542: valtakunnallinen yleissuunnitelma palo- ja pelas- della ryhdytään myös palo- ja pelastustoimen
16543: tustoimen järjestämisestä ja kehittämisestä viittä lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmiste-
16544: seuraavaa kalenterivuotta varten. Ennen suunni- luun.
16545: telman hyväksymistä on asia käsiteltävä valtio- Meripelastuspalvelussa pelastustoiminnan pää-
16546: neuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Suunnitel- vastuu kuuluu meripelastuslain (628/82) mukaan
16547: ma on toimitettava lääninhallituksille ja kunnille rajavartiolaitokselle. Johtamista varten on meri-
16548: sekä muille asianosaisille tiedoksi ja noudatetta- pelastuskeskukset, ja pelastustoimintaa varten on
16549: vaksi. Kunnilla tulee vastaavasti olla valtuuston v. 1983 perustettu vartiolentolaivue helikopterei-
16550: vuosittain viittä seuraavaa vuotta varten hyväksy- neen. Meripelastustoimintaa on kehitetty rajavar-
16551: mä suunnitelma palo- ja pelastustoimen kehittä- tiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnittelun yh-
16552: misestä. Suunnitelma laaditaan osana kunta- teydessä.
16553: suunnitelmaa. Lentopelastuspalvelu on hoidettu yhteistoi-
16554: Vuosille 1986-90 laaditun palo- ja pelastus- minnassa sisäasiainministeriön ja ilmailuhallituk-
16555: toimen valtakunnallisen yleissuunnitelman mu- sen kanssa. Lentopelastuspalvelua koskevien
16556: kaan palo- ja pelastustointa järjestettäessä ja säännösten valmistelu on käynnissä liikennemi-
16557: kehitettäessä pyritään erityisesti seuraaviin tavoit- nisteriössä. Lentopelastuspalvelun tärkein tehtävä
16558: teisiin: on ollut pienkoneiden ja helikoptereiden käyttö
16559: - Palo- ja pelastustoimen ammatillinen pe- etsinnässä ja pelastustehtävissä sekä metsäpalojen
16560: ruskoulutus nivelletään uudistuvaan keskiasteen tähystyksessä.
16561: koulutusjärjestelmään siten, että alan koulutus Alue h ä 1y ty s keskukset. Hätäilmoitus-
16562: järjestetään sisäasiainministeriön alaisuudessa ten vastaanoton uudelleenjärjestelyt aloitettiin
16563: keskiasteen tutkintoihin pohjautuvana ammatilli- 1960-luvun lopulla, koska puhelinliikennettä
16564: sena jatkokoulutuksena. ryhdyttiin automatisoimaan ja käsivälitteiset kes-
16565: - Kuntien palo- ja pelastustoimen henkilös- kukset, jotka maaseudulla ottivat vastaan hätäil-
16566: tösuunnittelun pohjana olevat ohjeet tarkistetaan moituksia, vähitellen lakkautettiin. Ilmoitusten
16567: kattamaan myös hallinto-, tarkastus- ja neuvon- vastaanotto oli siten erityisesti maaseudulla järjes-
16568: tatehtävien hoidosta johtuvat tarpeet. Ohjeessa tettävä uudelleen. Aluehälytyskeskusjärjestelmä
16569: otetaan huomioon mahdollisuudet tehtävien hoi- toteutettiin vuoden 1976 alusta voimaan tulleella
16570: tamiseen kuntien yhteistoimintana. lailla. Lain alkuperäisen muodon mukaan keskus
16571: - Selvitetään mahdollisuudet muodostaa hä- oli perustettava vuoden 1978 loppuun mennessä.
16572: lytysalueita nykyistä tarkoiruksenmukaisemmiksi Myöhemmin määräaikaa pidennettiin: keskukset
16573: kokonaisuuksiksi. tuli perustaa vuoden 1982 alkuun mennessä, ellei
16574: - Palonehkäisyä ja tulipalojen havaitsemista ministeriö myöntänyt määräaikaan erityisestä
16575: sekä pelastautumista ja alkusammutusta edistä- syystä pidennystä. Ennen kuin aluehälytyskeskus
16576: vää valistusta ja neuvontaa tehostetaan. oli toiminnassa, oli pidettävä yllä kuntakohtaista
16577: - Lääninhallitusten pelastustoimistojen toi- ilmoitusten vastaanottojärjestelmää. Vuoden
16578: mintaedellytyksiä selvitetään ja kehitetään. 1984 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella
16579: Palo- ja pelastustointa järjestettäessä va- aluehälytyskeskukset tulivat yleisiksi hätäilmoi-
16580: raudutaan myös tehtävien hoitoon poikkeusolois- tuskeskuksiksi, kun niiden lakisääteinen tehtävä
16581: sa. siihen saakka oli ollut lähinnä paloilmoitusten
16582: Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän vastaanotto.
16583: uudistusta on palo- ja pelastustoimen valtion- Vuonna 1976 sisäasiainministeriön päätöksellä
16584: osuudet tarkoitus siirtää lähivuosina asukasluku- tehty aluejako perustui senaikaiseen puhelin-
16585: perusteisen valtionosuuden piiriin. Mahdollisen tekniikkaan ja odotettavissa olevaan kehitykseen.
16586: uudistuksen edellyttämät muutokset palo- ja pe- Päätökseen vaikuttivat myös operatiiviset syyt,
16587: lastustoimen lainsäädäntöön ja ohjeisiin valmis- koska hälytysalue lähes poikkeuksetta on lain
16588: 43
16589:
16590: tarkoittama yhteistoiminta-alue. Päätös merkitsi viestiliikennejärjestelyjen selkiyttämiseksi on mi-
16591: kuntakohtaisten keskusten yhdistämistä 57 alue- nisteriö v. 1984 laatinut aluehälytyskeskusohjeen.
16592: hälytyskeskukseksi. Tätä pidettiin rohkeana rat- Aluehälytyskeskuksista saatujen kokemusten
16593: kaisuna, ja sen toimivuutta yleisesti epäiltiin. perusteella on selvää, että aluehälytyskeskus voi
16594: Pelättiin, että suurilla alueilla paikallistuntemuk- toimia tehokkaasti suureliakio alueella. Tämä
16595: sen puute haittaisi toimintaa. Myös monet kun- koskee paitsi alueen maantieteellistä kokoa myös
16596: nat vastustivat järjestelmän toteuttamista. Eri kuntien tai asukkaiden määrää. Suuressa keskuk-
16597: syistä jouduttiin aluejakoa myöhemmin tarkista- sessa on tärkeää ottaa käyttöön toimintaa helpot-
16598: maan siten, että alueiden määrä kasvoi 60:een. tavia ja nopeuttavia apuvälineitä. On lisäksi ha-
16599: Viime aikoina on useassa eri yhteydessä esitet- vaittu, että päivystäjät kouliintuvat työtehtäviinsä
16600: ty, että hälytysalueiden määrä on tarpeettoman paremmin suurissa kuin pienissä keskuksissa. Nä-
16601: suuri. Sisäasiainministeriö on lähtenyt kuitenkin mä ja järjestelmän saattaminen nykyistä taloudel-
16602: siitä, että järjestelyt on ensin toteutettava nykyi- lisemmaksi edellyttävät aluejaon tarkistamista lä-
16603: sen aluejaon mukaisina, ennen kuin ryhdytään hinnä siten, että keskusten väestöpohja kasvaisi
16604: uudelleenjärjestelyihin. Kertomusvuonna kaikki nykyisestä. Kuten edellä on todettu, ei hälytys-
16605: aluehälytyskeskukset olivat Helsingin aluehälytys- järjestelmän toteuttamista kansalaisten turvalli-
16606: keskusta lukuun ottamatta toiminnassa. Helsin- suuden kannalta ole haluttu viivästyttää, vaan on
16607: gin perustamissuunnitelma on hyväksytty vuoden ensin pyritty toteuttamaan nykyisen aluejaon
16608: 1984 syksyllä. mukainen järjestelmä. Yhdistämistoimet on kui-
16609: Hälytyskeskusten henkilömäärä maaraytyi tenkin jo aloitettu: Suomussalmen ja Kajaanin
16610: aluksi ympärivuorokautisen ja -vuotisen tehok- hälytysalueet on yhdistetty kertomusvuoden lo-
16611: kaan päivystyksen järjestämisperiaatteella. Perus- pussa. Sisäasiainministeriön mukaan aluejaon
16612: miehitys oli aluksi hälytysmestari (keskuksen esi- tarkistuksia on ilmeisesti hyvä jatkaa sitä mukaa,
16613: mies) ja viisi hälytyspäivystäjää. Lähinnä työai- kuin keskusten tiloja ja laitteita vanhentumisen
16614: kaan liittyvät kysymykset edellyttivät perusmiehi- takia uudistetaan. Uutta aluejakoa on valmistel-
16615: tyksen lisäämistä vielä yhdellä hälytyspäivystäjäl- tava riittävästi, koska onnistunut jako vaatii tek-
16616: lä. Käytäntö on osoittanut, että hälytyskeskuksen nisten ja operatiivisten seikkojen selvittämistä
16617: suoritteiden määrä noudattaa alueiden asukaslu- alueella. Pyrkimyksenä on keskusten toiminnan
16618: kujen suhteita. Pienissä keskuksissa on alityölli- tehostaminen ja sekä valtiolle että kunnille ai-
16619: syyttä, ja väkiluvultaan suurilla alueilla tarvitaan heutuvien kustannusten alentaminen.
16620: kaksi tai useampia samanaikaisesti työvuorossa Todettakoon, että vuoden 1986 valtion tulo- ja
16621: olevia päivystäjiä. Suurehkon onnettomuuden menoarviossa momentilla 26.80.30 on osoitettu
16622: sattuessa tarvitaan kuitenkin kaikissa keskuksissa 5, 5 Mmk valtionosuutena aluehälytyskeskusten
16623: vähintään kaksi päivystäjää. Näiden syiden vuok- perustamiskustannuksiin. Hallituksen esityksessä
16624: si on syytä pyrkiä aluejaon kehittämiseen. valtion vuoden 1986 ensimmäiseksi lisämenoarvi-
16625: Aluehälytyskeskusten perustamisen suunnitte- oksi po. momentilta ehdotettiin vähennettäväksi
16626: lua on pyritty helpottamaan siten, että v. 1978 3 Mmk arvioitua pienemmän määrärahan tar-
16627: valmistui sisäasiainministeriön tilaama Valtion peen johdosta. Eduskunta on muuttanut mo-
16628: teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimus (aluehä- mentin perusteluja siten, että hallituksen esityk-
16629: lytyskeskuksen suunnittelu), jolla kuntia pyrittiin sestä poiketen momentilta on vähennetty 2, 5
16630: auttamaan ja ohjaamaan suunnittelussa ja han- Mmk. Lisäksi eduskunta on täydentänyt momen-
16631: kinnoissa. Jokainen perustamissuunnitelma on tin perusteluja siten, että momentin määrärahaa
16632: lisäksi tarkastettu ennalta, ja kunnille on tässä saadaan käyttää säteilymittauskaluston täydentä-
16633: yhteydessä annettu tarvittavaa ohjausta. Sen si- miseen ja uusimiseen.
16634: jaan ministeriö ei ole katsonut mahdolliseksi Väestö n suo j e 1u . Sisäasiainministeriön
16635: määrittää keskuslaitteiden malleja ja merkkejä. avuksi on asetettu väestönsuojelun suunnittelua,
16636: Aluehälytyskeskusten perustamiskustannuksissa järjestelyä ja kehittämistä varten väestönsuojelu-
16637: olevat erot ovat johtuneet etupäässä siitä, että neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa on eri vi-
16638: vanhasta palokunnan hälytyskeskuksesta on siir- ranomaisten, useiden työmarkkinalaitosten, alan
16639: retty viesti- ja muita laitteita uuteen keskukseen kansalaisjärjestöjen ja kuntien keskusjärjestöjen
16640: ilman eri korvausta. Myös alueen koko vaikuttaa edustus. Sillä on valmius projektityön tapaan
16641: jonkin verran kustannuksiin. Jo perustettujen kehitellä väestönsuojelun perusteita ja järjestelyjä
16642: keskusten toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja sekä väestönsuojelun eri alojen valmiutta.
16643: 44
16644:
16645: Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset vastaavat le tehtäväksi hoitaa erityisesti omatoimisen suoje-
16646: hallinnonalojensa kaikkinaisesta valmiudesta lun koulutusta, tiedotusta ja valistusta. Suomen
16647: poikkeusolojen varalta. Ministeriöihin määrätty- Väestönsuojelujärjestön jäseninä on 33 alueellista
16648: jen valmiuspäälliköiden tehtävänä on kanslia- väestönsuojeluyhdistystä, joiden toiminta-alue
16649: päällikön apuna johtaa ja yhteensovittaa hallin- kattaa koko maan Ahvenanmaata lukuun otta-
16650: nonalan valmiussuunnittelua, josta yhden osan matta. Alueellisten väestönsuojeluyhdistysten jä-
16651: muodostaa väestönsuojelun suunnittelu. Val- seninä on kuntia, teollisuus- ja liikeyrityksiä,
16652: miuspäällikön apuna toimivat suojelujohtajat ja virastoja, laitoksia, taloyhtiöitä ja yksityisiä kan-
16653: heidän apulaisensa. salaisia. Kunnista yli 90 % on oman alueensa
16654: Väestönsuojeluviranomaisia ovat sisäasiainmi- väestönsuojeluyhdistyksen jäseniä. Väestönsuoje-
16655: nisteriön lisäksi lääninhallitukset sekä kuntien luyhdistykset toteuttavat lähes yksinomaan oma-
16656: väestönsuojelulautakunnat tai niiden tehtävistä toimisen suojelun koulutuksen. Osallistujat näil-
16657: huolehtivat muut kunnalliset elimet ja viranhal- le kursseille kutsuu kunta suojeluorganisaatioihin
16658: tijat. Kaikkien viranomaisten tulee väestönsuoje- sijoitettaviksi aiotuista henkilöistä. Saadun selvi-
16659: lutehtäviä suorittaessaan olla yhteydessä väes- tyksen mukaan kunnat kuitenkin varsin usein
16660: tönsuoj etuviranomaisiin. laiminlyövät tältä osin tehtävänsä. Lisäksi organi-
16661: Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- saatioon nimettyjen jatko- ja täydennyskoulutus
16662: kaan väestönsuojelutehtävistä poikkeusoloissa on pääosin hoitamatta.
16663: huolehtivat organisaatiot on suunniteltu ja niihin Sisäasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
16664: tarvittava henkilöstö varattu. Pääosa väestönsuo- kaan väestönsuojelujärjestelmämme merkittävin
16665: jelun tarvitsemasta pelastus-, lääkintä-, sammu- puute on, että suojelukohteiden ulkopuolella
16666: tus-, viesti- ja muusta kalustosta on samaa, mitä valvonta-alueella ei ole juuri lainkaan väes-
16667: käytetään viranomaisten toiminnassa normaaliai- tönsuojia, koska laki velvoittaa rakentamaan
16668: kanakin. Poikkeusoloissa tarvitaan kalustoa jon- väestönsuojia ainoastaan suojelukohteissa. Maa-
16669: kin verran enemmän. Väestönsuojelun erityisma- seudulla ei ole myöskään riittävästi säteilysuojaksi
16670: teriaali käsittää lähinnä ydin- ja kemiallisen so- helposti kunnostettavia kellari- ym. tiloja. Myös
16671: dankäynnin varalta hankittavia välineitä, kuten suojelukohteiden pientaloalueiden suojaamisessa
16672: mittauskalustoa ja suojavarusteita. Materiaalista on puutteita, koska pientaloihin ei vaadita raken-
16673: on hankittu n. 75 % määrävahvuuksien edellyt- nettavaksi väestönsuojaa. Suojelukohteessa kunta
16674: tämästä määrästä, joskin eri hallinnonaloilla ti- on kuitenkin velvollinen rakentamaan tarpeelliset
16675: lanne on toisistaan poikkeava. suojat niitä vanen, joita muuten ei voida suojata
16676: Väestönsuojia on rakennettu suojelukohdekun- eli myös pientaloalueille. Kunnat eivät kuiten-
16677: nissa, joita on yhteensä 101. Valmiissa suojissa on kaan ole taloudellisiin syihin vedoten juurikaan
16678: tilaa noin 2,6 miljoonalle henkilölle. Määrä on n. rakentaneet sanotunlaisia yleisiä väestönsuojia.
16679: 79 % suojelukohteiden asukkaista. Sisäasiainministeriön käytössä olevilla määrära-
16680: Evakuointeja koskevat suunnitelmat on uusittu hoilla ei ole voitu merkittävästi tukea kuntia
16681: 1980-luvun alussa. Sisäasiainministeriö on anta- väestönsuojien rakentamisessa. Tarkoitukseen va-
16682: nut ohjeet väestönsuojeluasetuksen 4 §:ssä tar- ratut avustus- ja lainamäärärahat ovat olleet tar-
16683: koitettujen kunnan suojelusuunnitelmien uusi- peeseen nähden alimitoitetut. Esimerkiksi kerto-
16684: misesta. Suunnitelmat uusitaan pääosin vuoden musvuonna osoitettiin avustuksiin 300 000 mk ja
16685: 1986 aikana. lainoihin 350 000 mk.
16686: Väestönsuojelulaki määrää kunnille laajan vas- Kaluston ja erityisvälineistön hankinta on eri
16687: tuun väestönsuojelusta. Kansainvälisesti verrattu- hallinnonaloilla epätasaista. Valtion vastuulla
16688: na se on suurempi kuin Euroopan maissa yleensä. olevat hankinnat ovat usein puutteellisia. Näistä
16689: Velvoitteet jakautuvat kahteen luokkaan sen mu- voi esimerkkeinä todeta valtion perustamisvas-
16690: kaan, onko kunta suojelukohde vai kuuluuko se tuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien ka-
16691: valvonta-alueeseen. Kunnan tulee pitää huoli lustopuutteet, kaasunvalvontavälineistön puut-
16692: alueensa asukkaita varten yhteisesti tarvittavista teellisuuden ja säteilymittarikaluston vanhentu-
16693: väestönsuojelutoimenpiteistä (VssL 4 §). Tämä neisuuden. Kaluston hankintaan ei esityksistä
16694: yleislausuma edellyttää laajoja toimenpiteitä, huolimatta ole saatu riittävästi varoja.
16695: joista osa on erikseen mainittu laissa ja osa on Ilmavoimien johtopaikoissa on meneillään toi-
16696: täsmennetty väestönsuojeluasetuksessa. minta- ja organisaatiotarkistus. Se edellyttää
16697: Väestönsuojelulain perusteella sisäasiainminis- myös sisäasiainministeriön vastuulla olevan häly-
16698: teriö on antanut Suomen Väestönsuojelujärjestöl- tysjärjestelmän uusimista. Asiasta on sisäasiain-
16699: 45
16700:
16701: mmtstenon ja puolustusministeriön kesken laa- Valtion on omasta puolestaan esimerkilli-
16702: dittu sopimus, jonka mukaan sisäasiainministe- sellä tavalla täytettävä materiaalisen valmiuden
16703: riön rahoitusosuus v. 1987 on 1 Mmk ja v. tarpeet.
16704: 1988-90 300 000 mk vuosittain. Hälytysvälineistöä on uudistettava ja täy-
16705: Virastoissa, laitoksissa, yrityksissä ja asuin- dennettävä.
16706: taloissa järjestettävän omatoimisen suojelun val- Koulutusta on kehitettävä sekä lisättävä
16707: mius on epätasainen. Järjestelmän laajuuden kouluttajakoulutusta, opetusmateriaalia ja har-
16708: vuoksi viranomaisilla ei ole ollut riittävästi voi- joittelupaikkoja.
16709: mavaroja yksityiskohtaiseen ohjaukseen ja valvon- - Väestönsuojelun alalla toimivien vapaiden
16710: taan. kansalaisjärjestöjen toimintaa on valtion avun
16711: Parlamentaarinen väestönsuojelukomitea (KM turvin tehostettava ja ulotettava se entistä useam-
16712: 1983:22) on todennut, että väestönsuojelun ym- piin järjestöihin.
16713: märtäminen osaksi pelastushallintoa helpottaa Työsuojelun valmiutta on käytettävä hy-
16714: väestönsuojelun valmisteluja. Poikkeusoloihin väksi myös väestönsuojelun valmistelussa.
16715: valmistuminen vaatii nykyistä perustellisempaa ja - Tutkimusta on lisättävä merkittävästi sekä
16716: monipuolisempaa ennakkosuunnittelua sekä entistä määrätietoisemmin pyrittävä naapurimait-
16717: koulutusta ja tiedotusta. Komitean mukaan tulisi temme tutkimuksen seurantaan ja tietojen vaih-
16718: 1980- ja 1990-luvulla painottaa toiminnallisten toon tutkimuksen ja yleensä väestönsuojelun alal-
16719: valmiuksien kehittämistä. la.
16720: Sisäasiainministeriössä on valmisteltu esitystä
16721: Komitean mielestä on välttämätöntä varautua
16722: laiksi väestönsuojelulain muuttamisesta. Esityk-
16723: suojaamaan väestöä niitä vaaroja vastaan, jotka sessä pyritään ottamaan huomioon parlamentaa-
16724: turvallisuuspoliittisen arvioinnin mukaan ovat to-
16725: risen väestönsuojelukomitean esitykset järjestely-
16726: dennäköisiä tai ainakin mahdollisia ja joilta suo-
16727: jen kehittämisestä. Esityksen viimeistelyä on vii-
16728: jaaminen on hyväksyttävin ja kohtuullisin kus-
16729: västyttänyt rakenteellisten suojelutoimien aiheut-
16730: tannuksin mahdollista. Tämä merkitsee suunnil- tamien teknisten ratkaisuidea hahmottelu ja nii-
16731: leen nykyisen tavoite- ja suojaustason säilyttämis-
16732: den kustannusvaikutusten arviointi, mutta se
16733: tä, mutta väestönsuojeluvalmiuden monien pyritään saamaan valmiiksi vuoden 1986 aikana.
16734: puutteiden korjaamista lähtien pääasiassa nykyi-
16735: Esityksellä pyritään luomaan lainsäädännölliset
16736: sistä perusteista. Yksinkertaiset menetelmät ja
16737: edellytykset väestönsuojelussa havaittujen puut-
16738: välineet, jotka ovat käytettävissä myös normaali-
16739: teiden poistamiselle. Suojien rakentamisvelvolli-
16740: ajan pelastuspalvelussa, on komitean mukaan
16741: suus ulotettaisiin koko maahan. Maaseudulla
16742: asetettava etusijalle. suojat tulisivat olemaan nykyisiä suojatyyppejä
16743: Väestönsuojelukomitea on tavoitteiden asette- keveämpiä säteilysuojia. Myös työnjakoa ja yh-
16744: lussa ottanut lähtökohdakseen puolustusneuvos- teistoimintaa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin.
16745: ton v. 1977 suorittaman poikkeusolojen määritte- Nykyisin valtioneuvoston päätöksessä olevat teh-
16746: lyn. Poikkeusoloihin kuuluvat suuronnettomuu- täväjakoa koskevat määräykset sisällytettäisiin
16747: det, taloudellinen kriisi, vieraiden valtioiden vä- väestönsuojeluasetukseen. Väestönsuojeluneuvot-
16748: lisen sodan uhka, vieraiden valtioiden välinen telukunnan tehtävät tulisivat kuulumaan parla-
16749: sota ja aseellinen hyökkäys Suomeen. Mahdollisia mentaaristen voimasuhteiden mukaan kootulle
16750: suuronnettomuuksia ovat ydinvoiman rauhan- pelastushallinnon neuvostolle, jolle kuuluisi
16751: omaisessa käytössä sattuneet onnettomuudet myös palo- ja pelastustoimen ja pelastuspalvelun
16752: saastelaskeumineen, laajat öljy- ja myrkkyvahin- asioita. Lainsäädännöllisten edellytysten lisäksi
16753: got, räjähdyskatastrofit, mittavat lauttaonnetto- tarvitaan myös muita voimavaroja väestönsuoje-
16754: muudet ja suuret luonnononnettomuudet. lun puutteiden korjaamiseksi.
16755: Väestönsuojelun kehittämisestä parlamentaari- Pelastushallinnon koulutustoi-
16756: nen väestönsuojelukomitea on todennut lisäksi minta . Palo- ja pelastus- sekä väestönsuojelu-
16757: mm. seuraavaa: koulutusta varten on sisäasiainministeriön alai-
16758: - Maamme koko väestö on pyrittävä suojaa- nen Pelastushallinnon koulutuskeskus, johon
16759: maan radioaktiiviselta laskeumalta, minkä takia kuuluvat oppilaitoksina Espoossa sijaitseva Val-
16760: väestön suojaamiseen olisi varauduttava koko tion palo-opisto ja Valtion väestönsuojelukoulu
16761: valtakunnan alueella väestönsuojeluvalmiutta, ra- Lohjalla.
16762: kenteellista suojelua sekä materiaalihankintoja Asetuksessa Pelastushallinnon koulutuskeskuk-
16763: ajallisesti ja alueellisesti porrastaen. sesta (217 179) todetaan, että koulutuskeskuksen
16764: 46
16765:
16766: tehtävänä on mm. huolehtia päätoimisen palo- ja sia, koska perehdyttämisen järjestäminen pienissä
16767: pelastustoimen henkilöstön ammattikoulutukses- keskuksissa on pienen henkilöstön vuoksi vai-
16768: ta, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä antaa keaa. Lakiin ei kelpoisuusehdoksi ole voitu aset-
16769: sivutoimiselle ja vapaaehtoiselle päällystölle laissa taa ko. kurssin suorittamista, koska keskuksiin on
16770: tarkoitettua koulutusta. Edellä mainittua koulu- ollut sijoitettava entisiä kunnallisten hälytyskes-
16771: tusta annetaan Valtion palo-opistossa. Valtion kusten päivystäjiä ja puhelinliikenteen automati-
16772: väestönsuojelukoulun tehtävänä on antaa mm. soinnin vuoksi työttömiksi jääneitä keskuksenhoi-
16773: väestönsuojelun johtamis-, yhteistoiminta- ja tajia.
16774: muuta erityiskoulutusta, kouluttaa valtion suoje- Valtion palo-opiston nykyiset tilat ja henkilös-
16775: luosastot ja huolehtia keskitetysti julkisten viras- tö on mitoitettu lähinnä paloalan 1960-luvun
16776: tojen ja laitosten suojelujohtajien ja muun eri- tarpeiden mukaisesti. Lähtökohtana oli tällöin
16777: tyishenkilöstön kouluttamisesta ja antaa johta- päällystön ja alipäällystön koulutus suhteellisen
16778: mis- ja yhteistoimintakoulutusta suuronnetto- lyhyillä kursseilla. Palomiehille sen sijaan katsot-
16779: muustilanteita varten. tiin riittävän työn yhteydessä annettava perehdyt-
16780: Koulutuskeskuksen palveluksessa oli kertomus- täminen.
16781: vuoden lopussa yhteensä 47 henkilöä, joista palo- Koulutustarpeen välttäväksi tyydyttämiseksi on
16782: opistossa oli 22 ja väestönsuojelukoulussa 25. jouduttu turvautumaan erilaisiin tilapäisratkai-
16783: Lisäksi väestönsuojelukouluun on sijoitettu 7-8 suihin, koska opetusolot ovat käyneet vaikeiksi.
16784: siviilipalvelusmiestä erilaisiin aputehtäviin. Saa- Vanhentunut ja riittämätön kalusto haittaa jat-
16785: dun selvityksen mukaan opetusolot ovat käyneet kuvasti palomieskoulutusta. Sammutus- ja pelas-
16786: vaikeiksi, sillä opetushenkilöstön vähyys ja suuri tusharjoituksiin ei ole käytettävissä yhtään sopi-
16787: vaihtuvuus sekä erikoisluokkien ja huoltotilojen vaa harjoitusaluetta.
16788: vähyys vaikeuttavat opetuksen järjestelyä. Väestönsuojelukoulussa koulutuksen suunnit-
16789: Palo-opiston henkilöstön suurta vaihtuvuutta telua ja toteutusta varten koulutettava henkilöstö
16790: pidettiin suurimpana opetusta haittaavana tekijä- on jaettu seuraaviin ryhmiin:
16791: nä. Vaihtuvuus oli v. 1984 viisi henkilöä ja - yleisen väestönsuojelun valmistelu- ja
16792: kertomusvuonna 20 henkilöä. Henkilövaihdoksis- suunnittelutehtävissä toimivat valtion ja kuntien
16793: ta on osa sijaisuuksia, mutta myös sijaisuusjärjes- viranomaiset
16794: telyt vaikeuttavat opetusta. Suurimpana syynä valtion oman organisaation henkilöstö
16795: henkilöstön siirtymiseen muihin tehtäviin on - kuntien johto- ja erityishenkilöstö
16796: palkkauksen jälkeenjääneisyys esim. kuntien - julkisten virastojen ja laitosten suojeluhen-
16797: palo- ja pelastustoimen henkilöstön palkkauk- kilöstö.
16798: seen verrattuna. Saadun selvityksen mukaan viime vuosina kou-
16799: Valtion palo-opisto kouluttaa vuosittain 135 lutuksen painopiste on ollut johtamis- ja yhteis-
16800: palomiestä, 60 paloesimiestä, 30 hälytyspäivystä- toimintakoulutuksessa. Tämä on myös paranta-
16801: jää ja muilla kursseilla n. 370 henkilöä. Palomes- nut osaltaan pelastuspalvelun valmiutta ydin-
16802: tareita valmistuu 20 joka toinen vuosi. Koulutus- voimaloiden lähikunnissa. Sen sijaan väestönsuo-
16803: päiviä on n. 26 300, joista ammatillisen koulu- jeluvalmiutta ylläpitävä koulutus puuttuu. Tämä
16804: tuksen osuus on n. 23 600. johtuu kouluttaja- ja harjoitusresurssien vähyy-
16805: Hälytyspäivystäjien koulutus palo-opistossa destä.
16806: käynnistyi v. 1981. Koulutusta varten on hankit- Valmiussuunnittelusta annetut ohjeet ovat vai-
16807: tu tarkoitukseen soveltuva simulaattori. Virassa kuttaneet myös koulutukseen. Toistaiseksi tätä
16808: olevasta vajaasta 400 päivystäjästä on n. 32 % koulutusta on järjestetty vain valtion suurten
16809: suorittanut 14-viikkoisen hälytyspäivystäjän kurs- laitosten keskus- ja piiritason johdolle. Muussa
16810: sin. Sisäasiainministeriö on keskusten tarkastus- koulutuksessa on pyritty osoittamaan väestönsuo-
16811: ten yhteydessä kiinnittänyt päivystäjien koulu- jelun liittyminen valmiussuunnitteluun. Kuntien
16812: tukseen huomiota ja esittänyt paitsi työpaikka- valmiussuunnitteluun liittyvää koulutusta anne-
16813: koulutuksen kehittämistä myös, että kaikki päi- taan alueellisilla maanpuolustuskursseilla.
16814: vystäjät pyrittäisiin kouluttamaan sanotulla palo- Väestönsuojelukoululta saadun selvityksen mu-
16815: opiston kurssilla. Sisäasiainministeriön mukaan kaan viime vuosien tärkein kurssi on ollut kun-
16816: koulutuksen järjestelyjä on haitannut se, etteivät nan johtoryhmän toimintaharjoitus. Vuosina
16817: päivystäjät ole olleet perhesyistä halukkaita lähte- 1977-85 koulutettiin näillä kursseilla kaikkien
16818: mään pitkälle kurssille. Myös sijaisten löytäminen kuntien johtoryhmät. Samana ajanjaksona koulu-
16819: keskuksiin koulutusajaksi on tuottanut vaikeuk- tettiin myös pääosa kuntien väestönsuojelun joh-
16820: 47
16821:
16822: tajistosta. Koulutuskierros kestää 8-10 vuotta. Palo- ja pelastustoimen valtakunnallisessa
16823: Virkamieskunnan muutosten ja toimintavalmiu- yleissuunnitelmassa vuosille 1986-90 on todettu
16824: den säilymisen takia koulutuskierroksen tulisi mm., että palo- ja pelastustoimen ammatillinen
16825: koulun mielestä olla 4-5 vuotta. peruskoulutus liitetään uudistuvaan keskiasteen
16826: Vuosittain järjestetään yhdessä läänissä viikon koulutusjärjestelmään siten, että paloalan koulu-
16827: kestävä läänin toimintaharjoitus, johon osallistu- tusta kehitetään keskiasteen tutkintoihin pohjau-
16828: vat läänin johtokeskus, aluejohtokeskukset ja tuvana ammatillisena jatkokoulutuksena. Palo- ja
16829: joitakin kuntien johtokeskuksia sekä päähälytys- pelastustoimen ammattikoulutusta kehitettäessä
16830: keskus. Nämä harjoitukset ovat valmisteluiltaan otetaan huomioon myös väestönsuojelun ja pelas-
16831: erittäin suuritöisiä, ja nykyresursseilla niitä voi- tuspalvelun koulutustarve. Suunnitteilla olevassa
16832: daan järjestää noin joka kymmenes vuosi. Nämä koulutusjärjestelmässä on kolmenasteisia tutkin-
16833: harjoitukset parantavat merkittävästi ao. läänin toja: miehistön, alipäällystön ja päällystön tut-
16834: johtamis- ja väestönsuojeluvalmiutta. kinnot. Koulutustarve lisääntyy myös sen vuoksi,
16835: Väestönsuojelukoulussa järjestetään kursseja että vuoden 1988 alusta lukien palomiehen kel-
16836: vuosittain 70-100, joista n. 20-30 Lohjan poisuusehtona on palomiehentutkinto.
16837: ulkopuolella. Kertomusvuonna koulutettiin
16838: Sisäasiainministeriö laati kertomusvuonna asiaa
16839: 3 568 henkilöä, joista naisia oli 624. Pakolliseen
16840: koskevan perustamissuunnitelmaehdotuksen. Sii-
16841: koulutukseen osallistui 1 036 ja virkavelvollisuu-
16842: nä todetaan, että koulutuksen laajentaminen ei
16843: teen tai vapaaehtoisuuteen perustuvaan koulu-
16844: ole mahdollista nykyisissä tiloissa. Tilantarve voi-
16845: tukseen 2 532 henkilöä. Koulutuspäiviä oli yh-
16846: daan parhaiten tyydyttää vain rakentamalla tar-
16847: teensä 13 546. vittavat tilat koulutuskeskuksen nykyisten tilojen
16848: Saadun selvityksen mukaan määrärahojen vä- yhteyteen Lohjalle. Uusien oppilaspaikkojen tar-
16849: häisyyden takia väestönsuojelukoulun harjoitus- ve on 350. Nykyisin koulutuskeskuksessa on 150
16850: alueen kehittäminen ei ole edennyt suunnitellus- oppilaspaikkaa ja tilapäisjärjestelyin saadut 140
16851: ti. Väestönsuojelukoulutuksen kehittäminen liit- oppilaspaikkaa. Laskelmat osoittavat, että toi-
16852: tyy koko pelastushallinnon koulutuksen kehittä- minnan hajauttaminen useampaan toimipistee-
16853: miseen ja tarvittavien lisätilojen ja harjoitusaluei- seen lisäisi huomattavasti hankkeen perustamis-
16854: den rakentamiseen. ja käyttökustannuksia.
16855: Lähivuosina väestönsuojelukoulun ulkopuolel-
16856: la järjestettävää koulutusta voitaisiin tehostaa, Koulutuksen kehittäminen vaatii lisäresursseja
16857: mikäli opettajien määrää voitaisiin lisätä. seuraavasti v. 1987-92 (1 000 mk:aa):
16858:
16859: 1987 1988 1989 1990 1991 1992
16860: Henkilöstö (henk. 11 000 mk) ... 5/310 5/525 5/325 111725 9/617 6/414
16861: Oppilashuolto ................. 100 100 2 200 4 200 1 000
16862: Muut kulutusmenot ............ 50 50 1 900 3 700 900
16863: Kalusto ........................ 105 2 450 7 025 9 775 3 000 2 575
16864: Talonrakennukset .............. 1 000 6 000 27 540 30 560 6 000 2 900
16865: Harjoitusalueet ................. 100 300 5 100 15 500
16866: Yhteensä ...................... 1 515 9 425 40 140 60 660 17 517 7 789
16867:
16868: Kehittämishanke tulee maksamaan yhteensä hallinnon suunnittelun ja ohjauksen. Osaston
16869: 137 046 000 mk. toimenpitein on pyritty pienentämään normaali-
16870: Saadun selvityksen mukaan uuteen koulutus- ajan suuronnettomuusvalmiuden ja sodanaikai-
16871: järjestelmään siirrytään vaiheittain vuodesta 1986 sen krzisivalmiuden eroja. Valtiontzlintarkastajain
16872: alkaen. Uudistuksen toteutus riippuu lisäraken- mielestä pelastusosaston muodostamisella on saa-
16873: nusohjelman toteutumisesta ja opetushenkilöstön vutettu monia myönteisiä tuloksia.
16874: saamisesta. Tavoitteena on, että koulutusjärjes- Valtiontilintarkastajat toteavat kuitenkin, että
16875: telmä olisi valmis v. 1992. pelastushallinto edellyttää laajaa ja tiivistä yhteis-
16876: Valtiontilintarkastajat toteavat, että sisäasiain- työtä kaikilla ha//innontasoi//a, koska vastuu siitä
16877: ministeriö on 1970-luvun loppupuolella perus- jakautuu monille eri viranomaiszlle ja yhteisözlle.
16878: tetun pelastusosaston johdolla keskittynyt toteut- Valtakunnallisella tasolla keskeisimmät yhteistyö-
16879: tamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä palo- ja elimet ovat pelastuspalvelun neuvottelukunta ja
16880: pelastustoimesta sekä käynnistänyt koko pelastus- väestönsuojeluneuvottelukunta, joiden toiminta-
16881: 48
16882:
16883: edellytyksiin tulisi kiinnittää jatkuvasti huomio- teena tulee olla sellaisten valmiuksien luominen,
16884: ta. Lääni- ja pazkallistasolla yhteistoimintaa tulisi että väestö kykenee tehokkaisiin suojelu- ja pelas-
16885: myös tiivistää ja selkiyttää, koska siellä on edel- tustoimiin enlaisissa onnettomuus- ja tuhotzlan-
16886: leen puutteita ja suuria alueellisia eroja. teissa. Myös lähestyvien uhkatdanteiden ennakoi-
16887: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät myös huo- minen ja varautuminen niihin vaativat ao. viran-
16888: miota siihen, että valtion vastuulla olevissa väes- omaisilta luotettavaa ja tehokasta valistusta ja
16889: tönsuojeluvalmisteluissa on puutteita. Valtion- tiedotusta. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää
16890: tzlintarkastajain mielestä pelastushallinnon tulisi vakavaa huomiota tiedotuksen työn- ja vastuun-
16891: keskittyä parantamaan säteilysuojauksen ja väes- jakoon viranomaisten kesken.
16892: tön hälytysjärjestelmien puutteita ja epäkohtia. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä pelas-
16893: Säteilyvalvontaverkon täydentäminen edellyttää tushallinnon koulutuksen kehittämistä ja lisää-
16894: erityisesti mittausasemien perustamista ja van- mistä. Yhdessä muun koulutuksen kanssa on
16895: hentuneen mittarikaluston uusimista. Lisäksi val- myös palo- ja pelastustoimen ammatzllinen kou-
16896: tion perustamisvastuulla oleville valtion suojelu- lutus liitettävä uudistuvaan keskiasteen koulu-
16897: osastoille tulisi hankkia tarvittavat välineet. tukseen, kuten palo- ja pelastustoimen valtakun-
16898: Valtiontzlintarkastajat toteavat, että suojelu- nallisessa yleissuunnitelmassa vuosille 1986-90
16899: kohteiden ulkopuolella valvonta-alueella ei ole on todettu. Koulutusta kehitettäessä on otettava
16900: juuri lainkaan vliestönsuojia, koska laki velvoittaa huomioon myös väestönsuojelun ja pelastuspal-
16901: rakentamaan niitä ainoastaan suojelukohteissa. velun koulutustarve.
16902: Valtiontzlintarkastajat korostavat pelastuspalve- Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
16903: lun ja vliestönsuojelun tutkimus- ja kehitystoi- vuodelta 1981 (s. 71) todenneet väestönsuojelu-
16904: minnan tärkeyttä, kun otetaan huomioon palo- koulutuksen olevan selvästi alimitoitettuaja pitä-
16905: ja pelastustoimen, pelastuspalvelun ja väes- neet tärkeänä oppilaitoksen kapasiteetin ja alan
16906: tönsuojelun vatkeat ongelmat. Nykyinen nopea koulutuksen lisäämistä' todellista tarvetta vastaa-
16907: tekninen kehitys yhteiskunnan eri alozlla vaatii vaksi. Kun väestönsuojelukoulu on osa Pelastus-
16908: atkaisempaa laajempaa tietämystä palo- ja henki- hallinnon koulutuskeskusta, on molempien oppi-
16909: löturvallisuuden kehittämiseksi sekä normaali- laitosten kehittämistarpeet nivellettävä toisti'nsa.
16910: ajan että poikkeusolojen tarpeita varten. Esimer- Väestönsuojelukoulua kehitettäessä olisi selvitet-
16911: kiksi tekntllisellä tutkimuksella on varmistettava tävä mahdollisuudet kehittää oppzlaitos myös
16912: ja kehitettävä rakenteellista suojelua siten, että se pozkkeusolojen valmiussuunnittelua antavaksi
16913: voi kehittyä rinnan muun rakennustoiminnan ja laitokseksi.
16914: -tekniikan kanssa. Pozkkeusoloissa käytettävän Kun koulutuksen laajentaminen nykyisissä Pe-
16915: välineistön parantaminen edellyttää soveltavaa lastushallinnon koulutuskeskuksen tzloissa ei ole
16916: tutkimusta, jossa otetaan huomioon kaluston mahdollista, valtiontzlintarkastajain mielestä ti-
16917: käyttöolot. lantarve voidaan parhaiten tyydyttää rakentamal-
16918: Väestön kasvu ja keskittyminen, suurvoimaloi- la tzlat koulutuskeskuksen nykyisten tzlojen yh-
16919: den määrän ja vaarallisten aineiden kuljetusten teyteen. Nykyinen väestönsuojelukoulun alue
16920: lisääntyminen ym. setkat ovat johtaneet laajamit- Lohjalla ja sen tuntumassa olevat harjoitusalueet
16921: taisten onnettomuuksien todennäköisyyden li- ovat tlmeisesti tarkoituksenmukaisin ja taloudel-
16922: sääntymiseen, mtkä korostaa myös väestönsuoje- lisin vaihtoehto koko pelastushallinnon koulu-
16923: lun merkitystä ja en· viranomaisten sekä järjestö- tuksen järjestämiseksi nykyisen väestönsuojelu-
16924: jen yhteistoiminnan lisäämistä koko pelastushal- koulun alueella. Valtiontzlintarkastajain mielestä
16925: linnossa. Väestönsuojeluun ja yleensä pelastustoi- toiminnan hajauttaminen useampaan toimipis-
16926: mintaan käytettävissä olevat julkiset varat ovat teeseen lisäisi tuntuvasti hankkeen perustamis- ja
16927: vähäisemmät kuin voimavarojen tarve. Näin ol- käyttökustannuksia. Nykyisen palo-opiston tilat
16928: len pelastuspalvelun ja väestönsuojelun vapaaeh- voitaistin luovuttaa muuhun valtion käyttöön.
16929: toista kansalaistoimintaa olisi en· tavoin tuettava.
16930: Tähän lti'ttyy myös omatoimisen suojelun tehos- Ulkomaalaistoimiston toiminta. Poliisiosaston
16931: tamisen tarve. ulkomaalaistoimistossa käsiteltävät asiat voidaan
16932: ValtionttHntarkastajat katsovat, että valtion ryhmitellä seuraavasti:
16933: tehtävänä on huolehtia palo- ja pelastustoimen ulkomaalaisia koskevat luvat
16934: sekä väestönsuojelun tehokkaasta tiedotus- ja kansalaisuusasiat
16935: neuvontatyöstä yhteistyössä' kuntien ja alan järjes- karkottamisasiat
16936: töjen kanssa. Tiedotuksen ja neuvonnan tavoit- käännyttämiset
16937: 49
16938:
16939: ulkomaalaisten säilöönoton pidentämiset Muut käännytysperusteet ovat olleet perusteina
16940: oikaisunhakuasiat poliisin päätöksistä suhteellisen harvoissa tapauksissa.
16941: korkeimmalle hallinto-oikeudelle menevät Sisäasiainministeriöstä saadun selvityksen mu-
16942: valitusasiat kaan uusi ulkomaalaislainsäädäntö on toiminut
16943: vastaukset erilaisiin tiedusteluihin tyydyttävästi. Lainsäädäntö on parantanut ulko-
16944: - koulutus ulkomaalaisasioissa maalaisen oikeusturvaa, mikä aikoinaan oli lähtö-
16945: - ohjeiden antaminen poliisille ja passintar- kohtana lainsäädännön uudistukselle. Lainsää-
16946: kastajille dännön toimivuutta arvioitaessa on kuitenkin
16947: otettava huomioon, että siitä ei ole kokemuksia
16948: - rajanylitysluvat.
16949: vaikeissa olosuhteissa kuten esim. pakolaismäärän
16950: Ulkomaalaistoimiston totmmta on aikaisem- tai laittoman maahanmuuton lisääntyessä. Eräissä
16951: man ulkomaalaisasetuksen ja erityisen hallinto- muissa pohjoismaissa tilanne on tältä osin ollut
16952: alansa vuoksi muodostunut hyvin itsenäiseksi. toisenlainen.
16953: Poliisiosaston muihin toimistoihin ei ulkomaa-
16954: laistoimiston toiminta juuri liity. Koska toimis- Vaikka kokemukset ulkomaalaislainsäädännön
16955: tossa vuosittain tehtävien (sisäasiainministeriön) toimivuudesta ovatkin yleisesti tyydyttäviä, lain-
16956: päätösten määrä on suuri (n. 20 000), ei sään- säädännössä on yksittäisiä säännöksiä, jotka vai-
16957: nöksiä ministeriössä tapahtuvasta päätöksenteosta keuttavat niin viranomaisten kuin ulkomaalais-
16958: ole voitu noudattaa, vaan päätöksentekoa on tenkin asemaa.
16959: käytännössä delegoitu tarkastajille ja apulaistar- Haitaksi on koettu ulkomaalaisen kaksinkertai-
16960: kastajille. nen kuulemismenettely hänen karkotuspäätök-
16961: Maassa pysyvästi oleskelevien ulkomaalaisten sensä johdosta. Vaikka poliisi ensin kuulustelee
16962: määrä on v. 1981-85 kehittynyt seuraavasti: ulkomaalaista karkottamisen johdosta, sisäasiain-
16963: ministeriö joutuu korkeimman hallinto-oikeuden
16964: Vuosi Määrä ottaman kannan mukaan lähettämään poliisin
16965: 1981 .......................................... . 10 338 tekemän karkotusesityksen takaisin karkotettaval-
16966: 1982 .......................................... . 11 740 le vastineen antamista varten. Karkotettava jou-
16967: 1983 .......................................... . 12 458 tuu tällöin olemaan poliisin tiloissa säilöön otet-
16968: 1984 .......................................... . 12 991
16969: 1985 .......................................... . 13 769 tuna pitkiäkin aikoja.
16970: Pysyvä ongelma on ulkomaalaisten lupien koh-
16971: Vastaavat työlupien määrät ovat: tuuttoman pitkä käsittelyaika. Tämän ongelman
16972: aiheuttaa ennen muuta se, että ulkomaalaistoi-
16973: Vuosi Määrä miston henkilökunnan määrä ei enää aikoihin ole
16974: 1981 ........................................... . 4 431 ollut oikeassa suhteessa sen työmäärään. Ongel-
16975: 1982 ........................................... . 4 894 man ratkaisu on toistaiseksi ollut ylipitkät työpäi-
16976: 1983 ........................................... . 5 318
16977: 1984 ........................................... . 5 771 vät ja lupaharkinnan muuttaminen summaarisek-
16978: 1985 ············································ 6 533 si. Lainsäädännön muuttamisella voitaisiin lu-
16979: pien antaminen siirtää paikallispoliisille. Tällöin-
16980: Vuoden 1985 viimeisen päivän tilanteen mu- kin maahantuloon liittyvä ensimmäinen lupa
16981: kaan alakohtaisesti suurin yksittäinen ryhmä työs- olisi käsiteltävä ulkomaalaistoimistossa.
16982: kenteli palvelualalla ( 1 131 ). Näistä henkilöistä Passintarkastus on uuden ulkomaalaislain myö-
16983: 580 oli hotelli- tai ravintola-alalla. Opetusalalla tä tullut eräiltä osin ongelmalliseksi. Passintar-
16984: toimi 1 104 ulkomaalaista, teollisella alalla 991 ja kastajat tiedustelevat ulkomaalaistoimiston ohjei-
16985: rakennustöissä 517. ta yksittäisiin esillä oleviin tapauksiin ja tekevät
16986: Rajalta käännytettyjen määrä on v. 1981-85 käännytys- ym. päätöksensä niihin nojautuen.
16987: ollut n. 450-550. Rajaltakäännyttämisperusteet Kun sitten tällainen päätös ulkomaalaislain mu-
16988: on määrällisesti tilastoitu vain kahtena viimeisenä kaisesti saatetaan oikaisunhakemuksesta sisäasi-
16989: kalenterivuonna. Yleisin käännyttämisperuste on ainministeriön ratkaistavaksi, ulkomaalaistoimis-
16990: ollut saapuminen rajalle passitta tai viisumitta. to joutuu myös muutoksenhakuasteena ottamaan
16991: Vuonna 1984 näillä perusteilla käännytettiin 309 kantaa kysymykseen, jonka se itse asiassa on jo
16992: ulkomaalaista ja kertomusvuonna 341. Riittävien kertaalleen ratkaissut. Oikaisunhakua käytetään
16993: varojen puuttuminen oli v. 1984 syynä 128 tosin hyvin harvoin, mutta pelkästään teoreettise-
16994: käännyttämiseen ja kertomusvuonna mainitulla na mallinakin kuvattu menettely on oikeusjärjes-
16995: perusteella käännytettiin 173 ulkomaalaista. telmäämme sopimaton. Sisäasiainministeriön
16996:
16997: 7 3604891
16998: 50
16999:
17000: mukaan oikaisunhaku tulisi tarpeettomana pois- män seurausta ovat olleet tehtävän merkityksen
17001: taa lainsäädännöstä kokonaan. väheksyminen ja sen jättäminen pois säädöksistä,
17002: Ulkomaalaisvalvonnan vakavimmat puutteet ohjesäännöistä ja työjärjestyksestä. Tällainen
17003: liittyvät maahantulon valvontaan. Passintarkas- asenne passintarkastukseen ja tietämättömyys
17004: tustoiminnan puutteita ja epäkohtia käsitelleen tehtävän sisällöstä aiheuttavat sen, että passintar-
17005: sisäasiainministeriön asettaman työryhmän (työ- kastustehtävät jäävät toissijaisiksi tai usein koko-
17006: ryhmämietintö 31.1.198 5) mukaan nykyinen naan hoitamatta muiden poliisitehtävien ollessa
17007: passintarkastuksen toimintamalli on syntynyt it- etusijalla.
17008: sestään käytännön myötä ilman suunnitelmaa. Yksi ulkomaalaisvalvonnan epäkohta on ulko-
17009: Niinpä sisäasiainministeriön ja passintarkastajien maalaisasioiden koulutuksen riittämättömyys.
17010: välillä ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Koska kyseessä on erityisala, riittävää asiantunte-
17011: ole asiantuntevaa toiminnallista johtoa, jonka musta on käytännössä saatavissa vain sisäasiain-
17012: olemassaoloa nykyinen lainsäädäntö edellyttää. ministeriön ulkomaalaistoimistosta. Toimistosta
17013: Ulkomaalaislaissa sekä sen valmistelussa ja perus- ei kuitenkaan resurssien riittämättömyyden vuok-
17014: teluissa edellytetään, että ulkomaalaisia koskevat si voida kouluttajaa irrottaa. Tämän vuoksi on
17015: keskeiset päätökset tekee päällystöön kuuluva vuoden 1986 koulutusohjelmasta jouduttu pe-
17016: poliisi. Käytännössä nämä päätökset tekee poliisi, ruuttamaan lähes kaikki ulkomaalaisasiain kurs-
17017: jolla ei ole riittävää asiantuntemusta ulkomaalais- sit. Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon on esitet-
17018: lainsäädännöstä ja passintarkastuksen erityiskysy- ty yhden tarkastajan toimen perustamista, mitä
17019: myksistä. Tämä ongelma tulee voimakkaimmin on perusteltu juuri koulutuksen ja valvonnan
17020: esiin paikallispoliisissa, jossa muut poliisitehtävät tehostamistarpeilla.
17021: koetaan ensisijaisiksi. Tilanteen hajanaisuus on Koulutuksen puute tulee näkyvimmin esiin
17022: aiheuttanut ratkaisujen epävarmuuden ja epäyh- poliisipiireissä, joissa ulkomaalaisten määrä on
17023: tenäisyyden. vähäinen. Paitsi lainsäädännön tuntemiseen ja
17024: Oman ongelmansa muodostaa vielä se, että soveltamiseen liittyvää koulutusta myös aseoteei-
17025: passintarkastukseen osallistuu kolmen eri viran- lista koulutusta olisi syytä tehostaa, sillä väärän-
17026: omaisen henkilöstöä. Rajavartiolaitos on pyrkinyt lainen asennoituminen ulkomaalaisten asioihin
17027: yhteistyökysymyksissä neuvottelemaan poliisin saattaa vaarantaa joko valtion etuja tai ulkomaa-
17028: kanssa passintarkastuksen työnjaon selkiinnyttä- laisten oikeusturvaa.
17029: misestä aluekohtaisesti, mutta organisaation ha- Valvonnan puutteet ovat usein yhteydessä or-
17030: janaisuuden vuoksi tämä ei ole onnistunut. ganisaation kehittymättömyyteen. Vain Helsin-
17031: Tullin suorittaman passintarkastuksen epäkoh- gin poliisilaitoksessa voidaan katsoa olevan tällä
17032: tana on em. mietinnön mukaan myös toimival- hetkellä riittävä organisatorinen valmius ulko-
17033: tuuksien rajallisuus, jonka vuoksi lähes kaikki maalaisten valvontaan. Yleiseurooppalaisen mal-
17034: toimenpiteitä vaativat tapaukset on siirrettävä lin mukaisesti myös meillä on lisääntyvässä mää-
17035: poliisille. Tämä taas synnyttää passiivisuutta teh- rin merkkejä laittoman siirtolaisuuden yleistymi-
17036: tävää kohtaan silloin, kun poliisi ei ole paikalla. sestä. Sisäasiainministeriön mukaan suurimmissa
17037: Työryhmän mukaan passintarkastuksen hajautta- kaupungeissa ulkomaalaisten valvonta tulisi mää-
17038: minen eri organisaatioille on luonut tilanteen, rätä tietyn virkamiehen vastuualueeseen.
17039: jossa kumpikaan organisaatio ei mieliä tehtävää Yksi ulkomaalaisvalvonnan tärkeä alue on vii-
17040: omakseen tai yleensäkään tarpeelliseksi. sumiharkinta, joka useimmiten kohdistuu niiden
17041: Mainittu työryhmä on katsonut, että poliisin maiden kansalaisiin, joiden kanssa Suomella ei
17042: organisatorisessa, koulutuksellisessa ja asenteelli- ole viisumivapaussopimusta. Myös niiden maiden
17043: sessa valmiudessa on kehittämistarvetta. Passin- kansalaisten, joiden kanssa Suomi on sopinut
17044: tarkastuksen merkitys ja määrä on kasvanut mat- viisumivapaudesta, on haettava viisumi, jos oles-
17045: kailun myötä jatkuvasti, mutta poliisi on passin- kelu Suomessa ylittää kolme kuukautta tai jos
17046: tarkastuksessa suurelta osin lähes 1950-luvun ta- kyseessä on maahanmuutto. Sisäasiainministeriö
17047: solla. Poliisilla ei ole tehtävän vaatimaa organi- ja ulkoasiainministeriö ovat yhteisesti sopineet
17048: saatiota, ja vain muutamissa rajanylityspaikoissa niistä menettelytavoista, joita viisumiharkinnassa
17049: toimintavastuukysymykset ovat selkeät. Tähän käytetään. Suomen edustustot ulkomailla pyysi-
17050: kehittymättämyyteen on suurelta osin syynä pas- vät kertomusvuonna sisäasiainministeriön lausun-
17051: sintarkastuksen ja ulkomaalaisasioiden puuttumi- non 15 447 viisumihakemuksesta. Sisäasiainmi-
17052: nen kokonaan poliisin perus- ja täydennyskoulu- nisteriö hankkii useimmissa tapauksissa suojelu-
17053: tuksesta aina 1970-luvun puoliväliin saakka. Tä- poliisin lausunnon ennen oman lausuntonsa an-
17054: 51
17055:
17056: tamista edustustolle, joka harvoja poikkeuksia ilmi, saattaa sisäasiainministeriö (ulkomaalaistoi-
17057: lukuun ottamatta tekee päätöksensä sisäasiainmi- misto) tällöin joutua myös muutoksenhakuastee-
17058: nisteriön lausunnon mukaisesti. na ottamaan keskeisesti kantaa asiaan, jonka se
17059: Edustustojen Sisäasiainministeriölie alistamien on jo aikaisemmin ratkaissut. Tällaisen menette-
17060: hakemusten määrä on matkustamisen lisääntyes- lyn puolueettomuus- ja esteellisyysperiaatteet tu-
17061: sä kohonnut niin suureksi, että koko alistusme- lisi selvittää.
17062: nettely on menettämässä merkitystään. Ilman Valtiontilintarkastajain mielestä ulkomaalais-
17063: alistusmenettelyä edustustojen viisuminmyöntä- toimiston asemaa keskeisenä ulkomaalaisasioista
17064: miskäytäntö johtaa helposti siihen, että viisumi vastaavana viranomaisena voitaistin parhaiten pa-
17065: myönnetään lähes kaikille hakijoille. Tämä puo- rantaa keskittämällä sen tehtävz!i maahantulon
17066: lestaan merkitsee lisäkuluja Suomelle karkotetta- sekä maahanmuuton valvontaan ja säätelyyn. Sen
17067: vien määrän ja sosiaalitapausten lisääntyessä. szjaan olisi syytä selvittää, voitaisiinko päätökset
17068: Varsinkin kesäkuukausien aika ulkomaalaistoi- oleskelu- ja työlupien jatkamisesta siirtää paikal-
17069: mistossa ruuhkauttaa niin viisumilausuntojen an- lisviranomaiszlle. Samalla olisi tutkittava, millä
17070: tajat kuin lupahallinnonkin. Kesällä viisumiha- tavoin ulkomaalaistoimiston nykyistä organisato-
17071: kemusten määrä lähes kaksinkertaistuu verrattu- nsta asemaa voitaisiin vahvzstaa ja sen toiminnan
17072: na muihin kuukausiin. Toisaalta juuri tuolloin tehokkuutta lzsätä.
17073: toimiston henkilökunnasta noin kolmannes on Valtiontzlintarkastajain mielestä passintarkas-
17074: lomalla. tustoiminnan edellä esitettyihin puuttezszin ja
17075: Riittämättömät henkilöresurssit ovat vuodesta epäkohtzin pitäzsi kiinnittää n"ittävää huomiota ja
17076: toiseen aiheuttaneet edustustoista ja hakijoilta ryhtyä asian vaatimzin toimiin. Valtiontzlintarkas-
17077: tulevia valituksia, jotka kohdistuvat kohtuutta- tajat toteavat, että passintarkastuksen on aina
17078: miksi venyneisiin viisumien odotusaikoihin. katsottu kuuluvan polzisin tehtäviin, vaikka tästä
17079: Valtiontilintarkastajat toteavat, että aikaisem- ei ole säännöstä poliisilaissa tai -asetuksessa. Pas-
17080: paan lainsäädäntöön nähden uusi ulkomaalais- sintarkastuksen antaminen kolmen en· viranomai-
17081: lainsäädäntö sisältää lukuisia selvennyksz!i, tarkis- sen suon"tettavaksipiemllä raja-asemtfla on johtu-
17082: tuksia ja teknisz!i muutoksia. Tämä on merkinnyt nut säästäväisyyssyzstä. Tämän vuoksi passintar-
17083: useita ulkomaalaisten oikeusturvaa parantavia kastuksen siirtämzstä yksinomaan polzisin tehtä-
17084: ;!irjestelyjä ja selkeyttänyt samalla viranomais- väksi ei voitane toteuttaa zlman merkittävz!i lzsä-
17085: tenkin asemaa. kustannuksia.
17086: Ulkomaalaislain uudistamisen keskeisin tavoite Valtiontilintarkastajat katsovat, että polzisin
17087: olikin juuri ulkomaalaisten oikeusturvan paranta- perus- ja täydennyskoulutukseen tulzsi nykyzstä
17088: minen. Tämä on toteutunut mm. siten, että enemmän szsällyttää ulkomaalazslainsäädäntöä ja
17089: ulkomaalaisella on oikeus hakea muutosta polzi- passintarkastusta käsittelevää koulutusta, jossa
17090: sin ja passintarkastajan tekemään päätökseen sisä- kiinnitettäzsiin myös nittävää huomiota kielitai-
17091: asiainministeriöstä. Kuten edellä selostetusta käy don lzsäämzseen.
17092: 52
17093:
17094:
17095:
17096:
17097: Puolustusministeriön hallinnonala
17098: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- huomiota ja näin pyritty voimavarojen, erityisesti
17099: tuksen puolustusministerössä 4.4.1986, pääesi- henkilöstön, mahdollisimman tehokkaaseen hyö-
17100: kunnassa 19.2.1986 ja Topografikunnassa dyntämiseen. Tärkeimmillä toimialoilla on otettu
17101: 17 .1.1986. käyttöön tekstinkäsittelylaitteistot. Keskitettyjen
17102: tietojärjestelmien hyväksikäyttöön on siirrytty
17103: henkilöstön uraseurannassa, aluevalvonnassa, re-
17104: Puolustusministeriö serviläisten valvonnassa ja sijoittamisessa sekä
17105: materiaalihallinnossa. Tietojärjestelmien hyväksi-
17106: Puolustushallinnon eräiden organisaatioiden käyttöä laajennetaan edelleen, joskin laitteistojen
17107: kehittämistarpeet. Pää esikunta . Pääesi- tietosuojaongelmat ovat toistaiseksi rajoittaneet
17108: kunta on puolustusvoimain komentajan alainen toimintaa.
17109: puolustusvoimien johtoesikunta, joka on hallin- Pääesikunnan toiminta on painottunut puolus-
17110: toasioissa puolustusministeriön alainen. Pääesi- tusvoimien toimintakyvyn turvaamiseen kolman-
17111: kuntaan kuuluu pääesikunnan päällikkö, yleisesi- nen parlamentaarisen puolustuskomitean suosi-
17112: kunta, koulutusesikunta, huoltoesikunta, sotata- tusten mukaisesti. Puolustushallinnon toiminta-
17113: lousesikunta, hallinnollinen osasto ja kirkollisasi- tutkimuksen tuloksena on selvennetty puolustus-
17114: aintoimisto. Esikunnissa on osastoja ja erillisiä ministeriön ja pääesikunnan työnjakoa. Puolus-
17115: toimistoja. Osastot on yleensä jaettu toimistoi- tusvoimien rauhanajan pienehköjä organisaation-
17116: hin. Kaikkiaan pääesikunnassa on 21 osastoa ja muutoksia koskeva päätösvalta on siirretty puo-
17117: 76 toimistoa. Pääesikunnan yksityiskohtaisen ko- lustusministeriöitä pääesikunnalle.
17118: koonpanon vahvistaa puolustusministeriö. Osa Yleisesikunnan keskeiset hankkeet ovat olleet
17119: pääesikunnan henkilöstöstä kuuluu esikunta- operatiivisen suunnitelman ja siihen liittyvän
17120: komppaniaan. joukkojen perustamissuunnitelman tarkistus.
17121: Pääesikunnan tehtävänä voimassa olevan työ- Puolustusvoimien rauhanajan organisaation ke-
17122: järjestyksen (1.9.1981) mukaan on: hittäminen sekä puolustusvoimien henkilöstöjär-
17123: - suorittaa sille puolustusvoimien johtoesi- jestelmän uudistaminen ovat myös olleet merkit-
17124: kuntana ja ylempänä hallintoviranomaisena kuu- täviä asiakokonaisuuksia.
17125: luvat sotilaalliset ja hallinnolliset tehtävät Koulutusesikunta on keskittynyt varusmiesten
17126: - vastata puolustusvoimain komentajan yleis- ja reserviläisten koulutusjärjestelmien uusimiseen
17127: ohjeiden mukaan maan sotilaallisesta puolustus- sekä koulutuksen seurantajärjestelmän kehittämi-
17128: valmiudesta sekä puolustusvoimien ylläpitoon ja seen. Huoltoesikunta on suorittanut uuden pe-
17129: kehittämiseen liittyvästä suunnittelusta, hankin- rustamissuunnitelman mukaisen joukkojen orga-
17130: noista, käskyttämisestä ja yhteistoiminnasta nisoinnin ja varustamisen. Sotatalousesikunta on
17131: - ohjata ja valvoa sotilasläänien, meri- ja osallistunut sotavatustehankintoihin, joista maa-
17132: ilmavoimien sekä suoranaisten alaistensa toimin- voimien kannalta tärkeimmät ovat panssarintor-
17133: taa. juntaohjusten, panssarikaluston, tykistön sekä
17134: Pääesikunnan toimintaa johtaa ja valvoo pää- kuljetus- ja viestivälineiden hankinnat.
17135: esikunnan päällikkö. Pääesikunnan henkilöstö- Pääesikunnalta saadun selvityksen mukaan
17136: vahvuus oli kertomusvuonna 905 henkilöä. Vuo- pääesikunnan nykyinen organisaatio on perus-
17137: sina 1981-85 kokonaislisäys oli 102 henkilöä ratkaisultaan toimiva, mutta organisaation tarkis-
17138: ( 11,3 % ). Siirroista johtuva sotilashenkilöstön taminen eräiltä osin on tullut ajankohtaiseksi.
17139: vaihtuvuus on ollut keskimäärin 10 % vuodessa. Pääesikunnan nykyisessä organisaatiossa ei ole
17140: Pääesikunnan mukaan toimintojen järkeistä- selkeästi maavoimien kokonaisvaltaisesta kehittä-
17141: miseen on viime vuosina kiinnitetty koeostettua misestä vastaavaa alaorganisaatiota. Tarkoitukse-
17142: 53
17143:
17144: na onkin tarkistaa eri esikuntien välinen työnjako tukset on suunniteltu aloitettaviksi v. 1988-90
17145: ja henkilöresurssit päämääränä päällekkäistoimin- Länsi-Suomen alueelta. Suunnittelutyön perus-
17146: tojen karsiminen ja tehokkuuden lisääminen teet määritetään vuoden 1986 kuluessa.
17147: puolustusvoimien tehtävien tärkeysjärjestyksen Sotilasläänien ja -piirien sekä pääesikunnan
17148: mukaisesti. Pääesikunnan on kyettävä suoritta- alaisten laitosten toiminnan ja organisaation tar-
17149: maan sille puolustusvoimien johtoesikuntana kistusten tavoitteena on toiminnan tehostami-
17150: sekä ylempänä hallintoviranomaisena kuuluvat nen, organisaation tiivistäminen, johtamisjärjes-
17151: sotilaalliset ja hallinnolliset tehtävät. Nykyisel- telmien yksinkertaistaminen ja yleiseen rationali-
17152: lään sitoutuu pääesikunnan työkapasiteetista vie- sointiin liittyvä henkilöstön uudelleen kohdista-
17153: lä suuri osa rutiiniasioiden hoitoon pitkäjänteisen minen rauhan ja sodan ajan tehtäviin.
17154: suunnittelun kustannuksella. Vuoden 1985 alussa yhdistettiin Jyväskylän ja
17155: Puolustusvoimien rauhanajan organisaatioiden Suolahden sotilaspiirit sekä Tampereen itäinen ja
17156: kehittämiseen liittyvä pääesikunnan kokoonpa- läntinen sotilaspiiri. Selvityksiä sotilaspiirien
17157: non tarkistustyö on käynnistynyt kertomusvuon- määrän vähentämiseksi jatketaan. Mahdolliset
17158: na. Organisaation muutos tähtää kehittämistar- toimet pyritään suorittamaan niin, että yhdiste-
17159: peiden ja nykyisen kokoonpanon pohjalta peri- tään valvonnanalaisten määrän suhteen pienim-
17160: aateratkaisuun vielä vuoden 1986 kuluessa. Ke- piä sotilaspiirejä nykyisten sotilasläänien rajojen
17161: hittäminen on tarkoitus toteuttaa seuraavien pe- sisällä. Samassa yhteydessä tarkistetaan rajoja sil-
17162: riaatteiden mukaisesti: loin, kun ne eivät yhdy siviilihallinnon rajoihin.
17163: - Organisaation lähtökohtana on nykyinen
17164: Pääesikunnan alaisia laitoksia uudistetaan va-
17165: esikuntajako. ruskuntia koskevien selvitysten aikataulua nou-
17166: - Vastuu maavoimien kokonaisvaltaisesta ke-
17167: dattaen. Tarkistuksia on tehty 31.12.1983 lähtien
17168: hittämisestä annetaan yhdelle alaesikunnalle.
17169: sotilaspoliisikoulun, erikoislääkärijobtoisten sai-
17170: - Keskushallinnolle kuulumattomat tehtävät
17171: raaloiden, sotilasmusiikkikoulun, vaatetuskorjaa-
17172: siirretaan pääesikunnasta sotilasläänien sekä
17173: moiden, suojelukoulun, keskussääaseman, sota-
17174: meri- ja ilmavoimien esikuntiin, joihin irrotetaan
17175: tieteen laitoksen ja Vaasan korjaamon organisaa-
17176: henkilöstöä pääesikunnasta. tioihin.
17177: - Tehtävien siirto ei saa aiheuttaa henkilös-
17178: tön huomattavia lisätarpeita mainituissa esikun- Päätöksiä pääesikunnan alaisten laitosten toi-
17179: nissa. minnan ja organisaation kehittämisestä lähivuosi-
17180: - Esikuntien kokoonpanot ja tehtävät tarkis- na ei ole vielä tehty. Sotilasopetuslaitoksia on
17181: tetaan sekä tehtäväjakoa esikuntien välillä selkey- suunniteltu liitettäviksi joukko-osastoihin. Vari-
17182: tetään ja mahdollisuuksien mukaan luovutaan koilta pyritään irrottamaan toimiupseereita mui-
17183: toimistojaosta. hin tehtäviin. Varikkojen ja varastojen vartioin-
17184: Yleisesikunnan osalta päämääränä on suunnit- nissa on tavoitteena luopua varusmiesten ja sivii-
17185: telujärjestelmän voimistaminen. Koulutusesikun- livartiomiesten käytöstä ja siirtyä kokonaan vär-
17186: nasta, jonka teknistä tietämystä lisätään, on tar- vättyjen vartiomiesten suorittamaan vartiointiin.
17187: koitus muodostaa maavoimien kokonaiskehittä- Tilapäisin työllistämistoimin palkatut vartiomie-
17188: misestä vastaava esikunta. het pyritään vakinaistamaan värvätyiksi. Edellä
17189: Sotilasläänit ja -piirit sekä pää- mainitut toimenpiteet ovat käynnissä.
17190: e s i k u n n a n a 1a i s e t 1a i t o k s e t . Sotilas- Puolustusvoimien järkeistämistoimista huoli-
17191: läänejä on seitsemän. Sotilasläänin esikunta toi- matta puolustushallinnon tehtävien hoitaminen
17192: mii sotilasläänin komentajan johtoesikuntana nykyisellä henkzlöstöllä on koettu ongelmallisek-
17193: sekä alueellisena sotilas- ja hallintoviranomaise- si. Pienenevät varusmiestkäluokat mahdollistavat
17194: na. Sotilaspiirejä on 23. Sotilaspiirin esikunta lähivuosina lakkauttamaan koulutusyksiköitä, yh-
17195: toimii paikallisena sotilas- ja hallintoviranomaise- distämään joukko-osastoja ja eszkuntia sekä pois-
17196: na, ja sen tehtäviin kuuluvat mm. toimiminen tamaan hallinnollista päällekkäisyyttä. Tämä
17197: kutsunta- ja valvontaviranomaisena, liikekannal- merkitsee sitä, että osa henkilöstöstä voidaan
17198: lepanon valmistelu, osallistuminen reservin kou- irrottaa nykyisistä tehtävistä ja sijoittaa uudel-
17199: luttamiseen sekä toimiminen paikallispuolustuk- leen.
17200: sen johtoportaana. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
17201: Pääesikunnassa on aloitettu sekä sotilasläänien vuodelta 1984 korostaneet puolustushallinnon
17202: että sotilaspiirien organisaatioihin tarvittavien henkilöstön käytön tehostamista. Valtiontzlintar-
17203: muutosten tutkiminen. Sotilasläänijaon tarkis- kastajain mielestä koulutuksen organisoinnin ja
17204: 54
17205:
17206: koulutuksen sisällön muutosten valmistelua on kartoitusalan suunnitelmien laatimisesta, käskyis-
17207: kiirehdittävä. tä ja niiden toimeenpanon valvonnasta rauhan ja
17208: Samassa kertomuksessa valtiontilintarkastajat kriisin aikana. Hän vastaa kartoitusalan kehittä-
17209: ovat katsoneet, että organisaatiouudistusten yh- misestä ja yhteistoiminnasta muiden kartoitus-
17210: teydessä tulee ottaa huomioon myös puolustus- alan laitosten kanssa. Topograflkunta on kiinte-
17211: ministeriön ja pääesikunnan organisaatioiden ra- ässä yhteistyössä maanmittaushallituksen kanssa
17212: kenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. niin, että maanpuolustukselliset näkökohdat tu-
17213: Tällöin tulee selvittää myös alueellisen toimival- levat huomioon otetuiksi valtakunnallisessa kar-
17214: lan lisäämistarve ja -mahdollisuudet. toituksessa. Topografikunnan toiminta suoraan
17215: Valtionttlintarkastajain mielestä puolustushal- pääesikunnan päämajamestarin alaisena mahdol-
17216: linnon organisaation kehittämisen tulee olla jat- listaa valtakunnan puolustuksen operatiivisten,
17217: kuvaa ja ulottua myös keskushallintoon. Valtion- taktillisten ja valmiuden asettamien vaatimusten
17218: tilintarkastajat pitävät se/ostettuja, puolustusmi- huomioon ottamisen karttapalvelussa. Tarkastus-
17219: nisteriön esittämiä' pääesikunnan kehittä'mistoi- ajankohtana laitoksen henkilökunnan määrä oli
17220: mia ja organisaatiotarkistusta perusteltuina ja 64. Lisäksi Topograflkunnassa palvelee vuosittain
17221: tarkoituksenmukaisina. huhtikuun lopusta syyskuun loppuun n. 20 va-
17222: Pääesikunnan en· esikuntien työnjako ja henki- rusmiestä mittauspatteristosta koulutukseensa
17223: löresurssit tulisi tarkistaa ja kohdistaa uudelleen liittyvissä tehtävissä.
17224: siten, että poistettaisiin päällekkäisiä toimintoja
17225: Topograflkunnan tehtävänä on huolehtia puo-
17226: ja turhaa virkavaltaisuutta sekä lisättäisiin tehok-
17227: kuutta ja tuottavuutta. Valtiontzlintarkastajat lustusvoimien kartta- ja ilmakuvapalvelusta rau-
17228: kiinnittävät huomiota mahdollzsuukszin yhdzstää' han ja kriisin aikana. Topograflkunta suorittaa
17229: tehtäviä ja keventää organisaatiota sekä puolus- tarvittavat valmistelut sodan ajan karttapalvelua
17230: varten sekä tutkii ja kehittää kartoitusmenetel-
17231: tusmimsteriössä että pääesikunnassa. Pääesikun-
17232: nan organisaatiota tulzsi tiivzstää esikuntia, osas- miä. Laitos osallistuu yhteistoiminnassa maan-
17233: toja ja toimzstoja yhdzstämällä ja lakkauttamalla. mittaushallituksen kanssa ilmavoimien tukemana
17234: valtakunnalliseen kartoitukseen ja tekee voimava-
17235: Myös projektiorgamsaatioon siirtymzstä puolus-
17236: tusvoimien keskezstflä tehtäväalozlla tu!tsi tutkia. rojensa rajoissa tilaustöitä.
17237: Ltsäksi puolustusministen'ön tulisi yhdessä valtio- Puolustusministeriön kanssa on yhteistyötä ke-
17238: varainmimsten'ön kanssa selvittää yhtetstoimin- hitetty siten, että puolustusministeriön maan-
17239: nan mahdol!tsuudet muiden julkzsen hallinnon hankintoihin ja rakentamissuunnitteluun liittyvä
17240: orgamsaatioiden kanssa päällekkäisten tehtävien suurimittakaavainen karttamateriaali on saatu
17241: pozstamzseksi. tehdyksi Topograflkunnan toimesta. Puolustus-
17242: Valtiontzlintarkastajat katsovat, että organisaa- ministeriön kiinteistöosasto on ollut vaikuttamas-
17243: tiotarkzstusten ja rationalisoinnin keskeisenä ta- sa siihen, että Topograflkunta on saanut ajanmu-
17244: voitteena tulee olla tarpeettoman henkzlöstön kaistettua suurimittakaavaisen kartan tekoon liit-
17245: vä'hentäminen. Tämä edellyttää myös keskushal- tyvää laitteistoaan. Kertomusvuonna Topografi-
17246: linnolle kuulumattomien asioiden siirtämistä kunta teki puolustusministeriön tarpeisiin kartto-
17247: pääesikunnasta alemmaksi puolustushallintoon ja n. 1 Mmk:n edestä. Tämä säästi maanhankin-
17248: esim. koulutukseen sekä uuden kaluston käyttö- tavaroja, kun vältyttiin ulkopuolisten konsulttien
17249: ja huoltotehtävzin. käytöltä. Puolustusministeriön mukaan myös tur-
17250: vallisuustekijät puoltavat oman hallinnonalan
17251: Topograflkunta. Toisen maailmansodan jälkei- karttalaitoksen käyttämistä kartoitustöissä erityi-
17252: sinä vuosina puolustusvoimien kartoitustoimin- sesti, kun on kyse tutka- ja viestiasemista, lento-
17253: nan johdossa oli pääesikunnan topograflnen osas- tukikohdista, varikoista ja rannikkolinnakkeista.
17254: to, jonka seuraajaksi vahvistettiin organisaatiotar-
17255: kistuksessa 1.12.1952 Topografikunta. Topogra- Puolustusministeriön kuvaus-, kartoitus- ja
17256: flkunnasta tuli tällöin suoraan pääesikunnan alai- mittausohjelma v. 1986 käsittää n. 11 000 vesi-
17257: nen sotilaslaitos, joka on toiminut siitä lähtien hehtaaria ja 5 000 maahehtaaria. Vastaavan kon-
17258: lähes samassa kokoonpanossa. Puolustusvoimien sulttityön arvo ylittää 2 Mmk. Työt liittyvät puo-
17259: karttapalvelua johtaa karttapäällikkö (Topografl- lustusministeriön kiinteistötoimiston, metsätoi-
17260: kunnan päällikkö) pääesikunnan käskyjen ja oh- miston ja rakennusosaston suunnittelutoimiston
17261: jeiden mukaan. Päällikön alaisuuteen kuuluvat työkohteisiin, mutta valmistuttuaan palvelevat
17262: päällikön apulainen, esikunta kaksine toimistoi- myös pääesikuntaa sekä ao. joukkoja, laitoksia ja
17263: neen sekä neljä osastoa. Karttapäällikkö vastaa rakennustoimisto ja.
17264: 55
17265:
17266: Topografikunnan yhteistoiminta kartoitusalan tuksen, Geodeettisen laitoksen ja Topografikun-
17267: laitosten kanssa liittyy tuotantoon, tutkimus- ja nan kesken. Kukin laitos osallistuu hankintakus-
17268: kehitystyöhön, kalustohankintoihin ja koulutuk- tannuksiin omalla osuudellaan ja saa sopimuksen
17269: seen. Jonkinasteista kanssakäymistä on melkein mukaisen käyttöoikeuden laitteistoon vuosittain.
17270: kaikkien Suomen kartoitusalan laitosten ja yritys- Tästä n. 4 Mmk:n hankinnasta aiheutuvat kus-
17271: ten kanssa. Tärkein yhteistyökumppani on maan- tannukset olisivat puolustusvoimille 300 000 mk.
17272: mittaushallitus, jonka kanssa Topografikunta Topografikunnan ja maanmittaushallituksen kar-
17273: osallistuu valtakunnalliseen kartoitustyöhön. toituskojeiden ja kartoituksen automaation järjes-
17274: Geodeettinen laitos, jonka mittaama verkko on t~lmät pyritään saamaan yhteistoimintakykyisik-
17275: lähtökohtana kartoituksen vaatimille mittauksil- Sl.
17276: le, on toinen yhteistyökumppani. Laitoksen ilma- Topografikunta tekee tutkimusyhteistyötä lä-
17277: kuvaosasto suorittaa kartoituskuvauksia Topogra- hinnä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen,
17278: fikunnan ja maanmittaushallituksen kesken sol- Teknillisen korkeakoulun ja maanmittaushalli-
17279: mitun sopimuksen mukaisesti. Topografikunta tuksen kanssa. Valtion teknillisessä tutkimus-
17280: hoitaa valtakunnalliset korkeakuvaukset sekä keskuksessa on alkamassa satelliittikuvatulkinnan
17281: puolustusvoimien muut kartoituskuvaukset. hyväksikäyttöä kartanvalmistuksessa käsittelevä
17282: Maanmittaushallitus hoitaa yleisten kartastotöi- hanke, jossa Topografikunta on mukana useiden
17283: den vaatimat sekä tilauskuvaukset. Laitokset suo- alan laitosten kanssa. Ilmavoimien kuvakeskuk-
17284: rittavat myös toisilleen kuvauksia tarkoituksen- sen, Joensuun yliopiston ja Topografikunnan
17285: mukaisuuden niin vaatiessa. Ilmakuvaosasto myy kesken on tutkittu ilmakuvan tulkittavuuden
17286: kuva-aineistoa ulkopuolisille tilaajille. Pääkäyttä- optimointia. Teknillisessä korkeakoulussa on tee-
17287: jiä ovat metsätalous, geologia, hydrologia ja tetty mittaus- ja kartoitustekniikkaan liittyviä
17288: yhdyskuntasuunnittelu. Myös tässä toiminnassa diplomitöitä. Kartoituksen automaatioon liitty-
17289: jaetaan tehtäviä joustavasti maanmittaushallituk- vässä kehitystyössä yhteistyö on tiivistä maanmit-
17290: sen kanssa. taushallituksen automaatioryhmän kanssa.
17291: Kartoitusosasto on yhteistyössä maanmittaus- Puolustusministeriöitä saadun selvityksen mu-
17292: hallituksen kartografisen osaston, alueellisten kaan puolustusvoimien oma karttalaitos on tar-
17293: kartastoyksiköiden ja maanmittauskonttoreiden peellinen sekä rauhan että kriisin aikana. Maan-
17294: kanssa. Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois- puolustuksen karttapalvelun valmistelut ovat osa
17295: Suomen maaperäkartoituksen maastotyöt tapah- operatiivista valmistelua. Karttapalvelun valmis-
17296: tuvat yhteistyössä ja samanaikaisesti kartoitus- telut on saatettava mahdollisimman pitkälle jo
17297: osaston 1:50 000-karttaan liittyvien maastotöiden rauhan aikana. Valmistelujen on sopeuduttava
17298: kanssa. saumattomasti operatiivisiin valmisteluihin. To-
17299: Karttapalveluosasto varastoi sekä maanmittaus- pografikunta valmistaa puolustusvoimille erityis-
17300: hallituksen että Topografikunnan painamat kar- karttoja operatiivisesti tärkeiltä alueilta ja sotilas-
17301: tat, pitää niistä kirjaa ja toimittaa niitä tarvitsi- kohteista. Tällaiset kartat ovat vain virkakäyttöön
17302: joille maanmittaushallituksen kanssa tehdyn tarkoitettuja tai salaisia. Karttojen ohella Topo-
17303: karttasopimuksen rajoissa. Järjestelyn avulla väl- grafikunnan karttapaino valmistaa painotuotteita
17304: tetään laajamittainen päällekkäisyys ja samalla puolustushallinnolle. Huomattava osa näistä pai-
17305: tulevat maanpuolustukselliset näkökohdat huo- notuotteista on vain virkakäyttöön tarkoitettuja.
17306: mioon otetuiksi. Kuvauslupien myöntämisessä ja Ulkopuolisia painolaitoksia ei voida käyttää näi-
17307: kuvausten tarkistamisessa Topografikunta on yh- hin tehtäviin.
17308: teistyössä kaikkien kartoituskuvauksia suoritta- Puolustusministeriön arvion mukaan kustan-
17309: vien laitosten ja yritysten kanssa. Topografikunta nus- ja henkilöstösäästöt jäänevät pieniksi, jos
17310: tarkistaa myös yleiset maastokartat. Topografikunta liitetään maanmittaushallituk-
17311: Topografikunnan ilmakuvaosasto, maanmit- seen. Maanpuolustuksen operatiivisten näkökoh-
17312: taushallituksen ilmakuvatoimisto ja ilmavoimien tien huomioon ottaminen ja toimintavalmiusasi-
17313: kuvakeskus ovat sopineet kalliiden värilaborato- oiden hoitaminen kuitenkin vaikeutuisivat.
17314: riolaitteistojen hankinnat siten, että kukin laitos Mainittakoon tässä yhteydessä, ettei Ruotsissa
17315: huolehtii tietystä prosessista. Satelliittipaikanta- ole erillistä puolustusvoimien karttalaitosta To-
17316: mislaitteiden hankkimiseksi on, asiaa tutkineen pografikunnan tapaan. Ruotsin maanmittauslai-
17317: toimikunnan ehdotuksen mukaisesti, tarkoitus toksen (lantmäteverket) suunnittelusihteeristössä
17318: saada aikaan sopimus maanmittaushallituksen, toimii puolustusasiain yksikkö (försvarsenhet),
17319: tie- ja vesirakennuslaitoksen, posti- ja telehalli- joka huolehtii maanpuolustuksen näkökohtien
17320: huomioon ottamisesta turvallisuus- ja salassapito- tarvitaan tutkimusta ja kehittämistä eri yhteisö-
17321: asioissa. jen ja laitosten kanssa.
17322: Valtionttlintarkastajat toteavat, että Topografi- Edellä esitetyn perusteella valtiontzlintarkasta-
17323: kunta on merkittävästi osallistunut maamme pe- jat katsovat, että puolustusministeriön, pääesi-
17324: ruskartoituksen toteuttamiseen yhteistyössä kunnan ja maanmittaushallituksen tulisi yhdessä
17325: maanmittaushallituksen kanssa. Vaikka Topogra- selvittää mahdollisuudet liittää Topografikunta
17326: fikunta on edelleenkin mukana valtakunnallisissa maanmittaushallitukseen. Valtiontilintarkastajain
17327: kartastotehtävissä, laitoksen kapasiteetti on yhä" mielestä voimavarojen yhdistämisellä päästäiszin
17328: selvemmin suuntautumassa puolustusvoimien ja taloudellisesti ja toiminnallisesti edullisimpzi"n
17329: koko puolustushallinnon erityistarpeiden tyydyt- ratkaisuihin, koska nopea tekninen kehitys tulee
17330: tämiseen kartta- ja ilmakuva-alalla. lähivuosina vaatimaan huomattavia, jopa pääl-
17331: Topografikunta on toiminut perustamisestaan lekkäisiä investointeja kartoituksen automaation
17332: lähtien lähes samanlaisena organisaatioltaan ja kehittämisessä.
17333: kokoonpanoltaan. Valtiontzlintarkastajat katso-
17334: vat, että Topografikunnan nykyiset johtosuhteet Organisaatioiden yhdistämistii puoltaa sekin,
17335: ja organisaatio eivät enää vastaa laitoksen muut- että maamme peruskartoitus saatiin valmiiksi jo
17336: tuneita ja yhä muuttuvia tehtäviä ja teknistä" v. 1975. Maanpuolustuksen operatiivisten näkö-
17337: kehitystä. kohtien huomioon ottamista sekä toimintaval-
17338: Valtiontilintarkastajain saaman selvityksen mu- miusasioiden hoitamista varten olisi syytä pääesi-
17339: kaan kartanvalmistuksen automatisointia satelliit- kuntaan perustaa ko. asioista vastaava yksikkö.
17340: tikuvauksineen kehitetään jatkuvasti. Uusi tek-
17341: niikka asettaa myös henkzlöstölle erityisiii vaati- Siviilihenkilöstö. Määrä j a p a 1k k a u s .
17342: muksia. Uudelleenkoulutuksen ja lisähenkilöstön Puolustusvoimien siviilihenkilöstön määrän kehi-
17343: tarve kasvaa erityisesti atk:n alalla. Tämän lisäksi tys v. 1975-85 on ollut seuraava:
17344:
17345:
17346: Vuosi Peruspalk. Ylimää· Tilapäiset Työsopimus· Momentti- Yhteensä
17347: kaiset räiset suhteiset paikkaiset
17348: 1975 0...... 00. 000000.. 00.. 00.. 0 1 155 2 397 40 600 3 400 7 597
17349: 1976 00.. 0... 00.. 00.. 000. 00. 000. 1 156 2 395 40 610 3 400 7 601
17350: 1977 .. 00....... 0.. 00. 00.. 00. 000 1 162 2 392 100 613 3 438 7 705
17351: 1978.0 0. 0..... 0. 0. 0. 00. 000. 00. 0 1 167 2 393 100 617 3 438 7 715
17352: 1979.0.0. 00.. 000. 0... 0... 0... 0. 1 160 2 382 191 616 3 418 7 767
17353: 1980 ........................... 1 165 2 393 309 623 3 398 7 888
17354: 1981 ... 00... 0.. 0...... 0........ 1 167 2 396 452 625 3 517 8 157
17355: 1982.0.0. 00.. 0....... 00. 0. 0.... 1 177 2 603 275 626 3 571 8 252
17356: 1983 0.. 00.. 0.. 0....... 0...... 0. 1 179 2 783 99 1 034 3 365 8 406
17357: 1984.0 0... 000. 00.. 00. 00... 0.. 00 1 179 2 866 40 1 058 3 358 8 501
17358: 1985 0.... 0. 00.. 0... 0... 0... 0.. 0 1 176 2 866 53 1 082 3 401 8 578
17359:
17360:
17361:
17362: Kuten asetelmasta voidaan havaita, puolustus- Vuosi Määrä
17363: voimissa siviilihenkilöstön määrä on lisääntynyt 1975-77 0000. 0. 00.... 000.. 800
17364: v. 1975-85 7 600:sta n. 8 600:aan. Pysyväisesti 1978 . 00..... 0000....... 000. 829
17365: palkatuista sekä ylimääräisten että työsopimus- 1979 . 0. 00. 000000... 00. 0.. 0. 1 843
17366: 1980 .. 000. 000. 0... 00...... . 1 995
17367: suhteisten määrä lisääntyi kyseisenä aikana n. 1981 ...... 000000..... 0. 00. 0 2 057
17368: 500:lla, kun taas muut henkilöstöryhmät pysyivät 1982 00..... 0000.. 0. 00000000 2 338
17369: määrällisesti lähes muuttumattomina. Tämän li- 1983 0.. 0. 0000... 0. 0.. 00... 0 1811
17370: säksi puolustusvoimiin on palkattu henkilöstöä 1984 00... 0.. 000.... 00000000 1 625
17371: 1985 0.... 000000..... 0. 0000. 1 498
17372: työllisyysvaroin seuraavasti:
17373: 57
17374:
17375: Siviilihenkilöstön palkkaus on viimeisten kym- kilö täytä uuden nimikkeen kelpoisuusehtoja, on
17376: menen vuoden aikana muuttunut vain vähän, eräissä tapauksissa muodostanut vääristymiä.
17377: kun tarkastellaan yksinomaan sijoittumista palk- Kantahenkilöstön korvaaminen si-
17378: kaluokkiin: v i i 1i henki 1ö s t ö 11ä . Puolustusvoimissa
17379: tehtävien tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta
17380: Vuosi 1975 Palkkaluokat Vuosi 1985
17381: on keskeistä se, mitkä tehtävät on hoidettava
17382: 49,6% A1- 5 (V4 - 8) 53,3 %
17383: 35,5 o/o A6 -10 (V9 -13) 33,4 o/o sotilashenkilöstöllä ja mitkä tehtävät on edulli-
17384: 9,3% All-15 (V14-18) 8,6% sempaa hoitaa siviilihenkilöstöllä. Kysymys selvi-
17385: 4,7% A16-21 (V19-26) 3,0% tettiin koko puolustusvoimia koskevana viimeksi
17386: 0,9% A22- (81- ) 1,7% keväällä 1984. Tässä yhteydessä keskityttiin mah-
17387: dollisuuksiin korvata sotilaita siviilihenkilöstöllä,
17388: Viiden alimman palkkaluokan suhteellinen jotta kantahenkilökuntaan kuuluvat sotilaat voi-
17389: kasvu johtuu ennen kaikkea posti- ja telelaitok- taisiin sijoittaa koulutusta vastaaviin tehtäviin ja
17390: sen yli 400 viestittäjän siirtymisestä puolustusvoi- varusmiehet irrottaa heille tarkoitettuun sotilas-
17391: miin v. 1978-81. Myös budjeteissa perustetut koulutukseen. Selvityksen tuloksia voidaan edel-
17392: uudet toimet ovat noudattaneet yleensä edellä leen pitää verrattain hyvin paikkansa pitävinä.
17393: esitettyä jakaumaa, joten siviilihenkilöstön pää- Selvityksen mukaan voitaisiin 3 upseeria ja 148
17394: osa sijoittuu edelleen verrattain alhaisiin palkka- toimiupseeria irrottaa muihin tehtäviin palkkaa-
17395: luokkiin. malla näiden tilalle 15 7 siviilihenkilöä. Varus-
17396: Nimike- ja palkkavääristymät. Si- miehiä voitaisiin selvityksen mukaan irrottaa soti-
17397: viilihenkilöstön suuren osan nimike- ja palkkaus- laskoulutukseen erilaisista komennustehtävistä
17398: vääristymät aiheuttavat puolustusvoimissa ongel- 643, jos heidän tilalleen voidaan palkata 507
17399: mia. Valtiovarainministeriön asettama siviilihen- värvättyä ja siviilihenkilöä. Selvitys kattoi vain
17400: kilöstötyöryhmä arvioi muistiossaan 24.10.1984, alueet, joilla varusmiehet olivat täysin sotilas-
17401: että puolustusvoimissa on n. 1 000 nimike- ja koulutusta vastaamattomissa tehtävissä kokopäi-
17402: palkkausvääristymää. Muistion jälkeen on vääris- väisinä.
17403: tymiä korjattu tulo- ja menoarvioissa sekä järjes- Ei-sotilaallisissa tehtävissä toimii vielä n. 250
17404: telyvaltuuslain ja -asetuksen nojalla n. 500. Li- värvättyä. Nämä muutetaan sotilaallisiksi värvä-
17405: säksi vääristymiä on korjattu 1. 3. 198 5 ja tyn tehtäviksi. Tilalle tarvitaan vastaava määrä
17406: 1.1.1986 voimaan tulleilla kuoppakorotuksilla. siviilihenkilökuntaa. Suurimmat tehtäväryhmät
17407: Selviä nimikevääristymiä eli tapauksia, joissa ovat:
17408: henkilön virkanimike ei vastaa työtehtäviä, on
17409: edelleen runsaasti. Suurimmat ryhmät ovat vies- atk-kirjoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
17410: tittäjä-, toimisto- ja varastohenkilöstönimikkeis-
17411: kortitrajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
17412: sä. Vääristymien oikaisua vaikeuttavat oikaisun
17413: monimutkaisuus sekä joko vanhalle tai uudelle - laboratorioapulaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
17414: nimikkeelle kuuluvat palkkausmuistutukset. - varastoapulaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
17415: Suurin nimikevääristymä syntyi, kun puolus- - viestittäjät, joiden tilalle tarvitaan toimisto-
17416: tusvoimiin työllistämissyistä siirrettiin v. 1978- henkilöstöä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
17417: 81 em. viestittäjän toimet, vaikka samaan aikaan
17418: oli jo nähtävissä olemassa olevien viestittäjien Edellä esitetyin perustein laskettuna voitaisiin
17419: vähentämistarve puhelinkeskusten automarisoin- tehtävien tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta
17420: nin vuoksi. Kaikkien toimien nimikkeeksi tuli palkata yhteensä n. 700 siviilihenkilöä irrotta-
17421: tehdyistä muutosesityksistä huolimatta viestittä- maan sotilashenkilöstöä paremmin sotilaskoulu-
17422: jä. Koska viestittäjille kuuluu palkkausmuistu- tusta vastaaviin tehtäviin.
17423: tuksia, on asian korjaaminen voinut tapahtua Puolustusvoimilla on toiminnan tehostamisen
17424: hyvin hitaasti. Kyseisistä toimista on väärä nimi- kannalta tarve lisätä siviilihenkilöstön määrää
17425: ke vielä n. 140:llä. myös muuten kuin korvaamalla muihin tehtäviin
17426: Yksittäisiä nimikevääristymiä on syntynyt hen- siirrettävää sotilashenkilöstöä. Vuonna 1984 teh-
17427: kilöstön uudelleen sijoittamisen yhteydessä. Hen- dyn selvityksen perusteella todettiin, että puolus-
17428: kilöitä on jouduttu siirtämään nimikkeitään vas- tusvoimiin voitaisiin välittömästi palkata yhteen-
17429: taamattomiin, mutta puolustusvoimien kannalta sä 600 siviilihenkilöä. Tämän lisäksi voitaisiin
17430: tärkeämpiin tehtäviin. Nimikkeitä ei ole samassa selvityksen mukaan palkata v. 1987-90 lyhyen
17431: yhteydessä saatu muutettua. Myös se, ettei hen- ajan järjestelyin 1 440 siviilihenkilöä.
17432:
17433: 8 3604891
17434: 58
17435:
17436: Ura k e h i t y s . Puolustusvoimien henkilös- kallista, on käytetty, jos pätevöitymisestä on etua
17437: tön rakenne ei mahdollista siviilihenkilöstölle puolustusvoimille.
17438: samanlaista urakehitystä kuin upseereilla ja toi- Henkilöiden itsensä hankkima tai puolustus-
17439: miupseereilla, joilla on lähtökohtana rauhanajan voimien antama lisäkoulutus otetaan huomioon
17440: vaatimusten lisäksi sodanajan tehtävät ja niihin täytettäessä avautuvia toimia. Mikäli itse hankit-
17441: liittyvä koulutus. Siviilihenkilöstön urakehityksen tu pätevyys on ylittänyt runsaasti työtehtävien
17442: vertailu tulisikin tehdä vastaavien ammattiryh- vaatiman tason eikä soveltuvaa tointa ole voitu
17443: mien kanssa puolustusvoimien ulkopuolella. Ura- tarjota, on pääesikunnan hallinnollinen osasto
17444: kehityksen mahdollistamiseksi saman nimikkeen myöntänyt henkilökohtaista palkanlisää.
17445: puitteissa on nimikkeillä pyritty puolustusvoimis- Siviilihenkilöstön täydennyskoulutus toteute-
17446: sa säilyttämään useita palkkaluokkia, jotta eläk- taan pääsääntöisesti toimialoittain pääesikunta-
17447: keelle jäämisten yhteydessä muodostuisi urakier- tai sotilasläänijohtoisesti. Puolustusministeriön
17448: toa. Esimerkkinä voidaan pitää toimisto- ja varas- järjestämät koulutustilaisuudet ovat osa siviili-
17449: tohenkilöstöä, joilla on samantapainen urakehi- henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmää. Tä-
17450: tysmahdollisuus saman nimikkeen eri palkka- män lisäksi voivat erilliset sotilaslaitokset antaa
17451: luokkien välillä. Esimerkiksi toimisto- ja varasto- oman alansa täydennyskoulutusta sekä omalle
17452: henkilöstön nimikkeet ja palkkaluokat ovat seu- että puolustusvoimien muulle henkilöstölle. Eri
17453: raavat: henkilöstöryhmille tarkoitettua täydennyskoulu-
17454: tusta toteutetaan kunkin toimialan koulutustar-
17455: Nimike ja palkkaluokka Toimien määrä peen laajuudessa.
17456: Toimistoapulainen A1- 6 143 Joidenkin erityisalojen täydennyskoulutus to-
17457: Kanslia-apulainen A2- 6 22 teutetaan puolustusvoimien ulkopuolella ensisi-
17458: Apulaiskansiisti A5- 8 84 jaisesti muun valtionhallinnon järjestämänä. Osa
17459: Kanslisti A7- 9 71
17460: Varastomies A6- 8 160 täydennyskoulutuksesta voidaan kuitenkin hank-
17461: Varastonhoitaja A6-10 182 kia ainoastaan maksullisilta koulutusyhteisöiltä.
17462: Joissakin tapauksissa voidaan täydennyskoulutus
17463: Puolustusministeriön mukaan siviilihenkilös- antaa ulkomaisten opintomatkojen yhteydessä.
17464: tön urakehitystä on pyritty parantamaan etupääs- Valtiontzlintarkastajat ovat jo kertomuksessaan
17465: sä palkkauksellisesti henkilöstöbudjettiesityksillä, vuodelta 1979 (s. 73-74) katsoneet, että puolus-
17466: järjestelyvaltuuslain ja -asetuksen nojalla sekä tusvoimissa tulisi tisä"tä yksilön vaikutusmahdolli-
17467: kuoppakorotuksilla. Tulo- ja menoarvion kautta suuksia häntä koskevissa asioissa kuten urasuun-
17468: on pyritty muuttamaan useita nimikkeitä ylem- nittelussa ja muissa ammatin erityispiirteistä joh-
17469: miksi viroiksi ja toimiksi. Lähtökohtana ovat tuvien haittatekijöiden lieventämisessä, oikeus-
17470: tällöin olleet puolustusvoimien tarpeet sekä ni- turvan lisäämisessä ja työsuojelun kehittämisessä.
17471: mikkeiden ja tehtävien vastaavuus. Järjestelyval- Nämä toimet ovat samalla omiaan lisäämään
17472: tuuslain nojalla on voitu korjata yksittäisten toi- myös henkzlöstön työtehoa ja puolustushallinnon
17473: mien nimikkeitä. Työehtosopimusneuvotteluissa tuottavuutta. Puolustusvoimien henkzlöstöraken-
17474: päätettävillä järjestelyvaroilla on saatu korjattua ne on niin laaja ja monitahoinen, että henkilös-
17475: yksittäisiä palkkausvääristymiä, mutta myös pa- töhallinnon hoito edellyttää sekä toimintakykyis-
17476: rannettu kokonaisten henkilöstöryhmien palk- tä suunnittelu- ja toimeenpano-organisaatiota et-
17477: kausta. Esimerkkeinä voidaan mainita palkka- tä selkeitä tavoitteita toiminnan perustaksi.
17478: luokka A6:n poistaminen, kaikille viestittäjille Valtiontzlintarkastajat pitävät tärkeänä puolus-
17479: tulleet kuoppakorotukset sekä toimistohenkilös- tushallinnon henkzlöstöresurssien käytön tehosta-
17480: tön alimpien palkkaluokkien toimille saadut pa- mista, mikä edellyttää henkzlöstökoulutuksen
17481: rannukset. Toisaalta kuoppakorotukset siirtävät suunnitelmallisuuden lisäämistä ja koulutuksen
17482: henkilöstöä nimikkeiden ylimpiin palkkaluokkiin keskeisten osa-alueiden selvittämistä sekä rajallis-
17483: ja lakkauttavat alimpia, jolloin urakehitysmah- ten koulutusresurssien oikea-aikaista kohdenta-
17484: dollisuudet pienenevät. mista. Myös siviilihenkilöstön ammattitaitoon ja
17485: Koulutus . Siviilihenkilöstö on voinut pa- kehityskelpoisuuteen olisi kiinnitettävä riittävästi
17486: rantaa omaa urakehitystään omaehtoisella jatko- huomiota.
17487: koulutuksella. Opintovapaan käyttäminen on Sivzilihenkzlöstöä tulisipyrkiä szjoittamaan teh-
17488: mahdollista opiskeltaessa työn ohessa. Myös ra- täviin, ;oissa erikoiskoulutetun sotilashenkilöstön
17489: hallista opintotukea on annettu harkinnan mu- ja varusmiesten käyttö ei ole tarkoituksenmukais-
17490: kaan. Virkavapaamenettelyä, myös osittain pal- ta. Varusmiehiä on jatkuvasti sitoutuneena varus-
17491: 59
17492:
17493: kunnallisiin ylläpitotehtäviin, vaikka heidät tulisi himmat puutteet siviilihenkilöstön virka- ja pal-
17494: voida iTTottaa koulutukseen. Sivitlzhenkzföstöä ja velusuhteesta.
17495: värvättyjä palkkaamalla voitaisiin asteittain va- Valtiontilintarkastajat pitävät myös tärkeänä,
17496: pauttaa kantahenkzlöstö ja varusmiehet varsinai- että puolustusvoimiin sijoitettuja nuorisotyöllis-
17497: siin tehtäviinsä. tettyjä voitaisiin käyttää ammattitaidosta rzi"p-
17498: Valtiontzlintarkastajat korostavat, että työmoti- puen sivizlihenkzföstön tehtäviin ja työllistää py-
17499: vaation ja viihtyvyyden kannalta on tärkeää jär- syvästi. Tämä helpottaisi osaltaan nykyistä vai-
17500: jestää pystyvälle sivizfzhenkzlöstölle mahdollisuus keaa nuorzsotyöttömyyttä ja ammattiin hakeutu-
17501: edetä urallaan vaativampiin ja sen mukaisesti mzsta. Valtiontzfintarkastajain mielestä myös
17502: paremmin palkatluihin tehtäviin. Tämä edellyt- nazstyövoiman osuutta puolustusvoimzssa tulzsi
17503: tää useissa tapauksissa siviilihenkzlöstön uudel- pyrkiä lzsäämään kazkzssa sopivissa tehtävzssä.
17504: leen sijoittamista, mistä johtuvat nimzke- ja palk- Lzsäksi puolustusvoimien naistyövoiman palk-
17505: kausvääristymät tulisi korjata järjestelyvaltuuslain kauksen tulzsi olla veTTannollinen valtion muzssa
17506: ja -asetuksen nojalla sekä tulo- ja menoarvioissa. laitoksissa vastaavzssa tehtävzssä työskentelevän
17507: Mainitut/la toimenpitezllä voidaan poistaa pa- henkzföstön palkkauksen kanssa.
17508: 60
17509:
17510:
17511:
17512:
17513: Valtiovarainministeriön hallinnonala
17514: 1981 1982 1983 1984 1985
17515: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- %
17516: tuksen valtiovarainministeriössä 9.5.1986, vero- Suomi ............... 12,0 9,3 8,4 7,1 ),9
17517: hallituksessa 14.2.1986, rakennushallituksessa OECD .............. 10,) 7,8 ),2 ),3 4,6
17518: 28.2.1986 ja valtiokonttorissa 28.5.1986. OECD-Eurooppa .... 12,2 10,) 8,2 7,4 6,7
17519: OECD Suomen vien-
17520: tiosuuksilla painotet-
17521: tuna ................ 10,6 8,2 6,0 ),4 4,9
17522:
17523: Valtiovarainministeriö Kuten asetelmista voidaan todeta, on inflaatio
17524: Suomessa edennyt koko 1980-luvun alkupuolen
17525: nopeammin kuin koko OECD:ssä, käytettiinpä
17526: Inflaatiokehitys ja sen hillintä. Inflaation hi- inflaatiokehitystä arvioitaessa kumpaa laskutapaa
17527: dastuminen alkoi maassamme vuodenvaihteen tahansa. Tilanne on ollut samansuuntainen, kun
17528: 1980-81 tienoilla eli puolisen vuotta myöhem- vertailukohteena on OECD Suomen vientiosuuk-
17529: min kuin muissa OECD-maissa. Myönteisestä silla painotettuna.
17530: kehityksestä huolimatta inflaatio kuitenkin pysyi Muista pohjoismaista mainittakoon, että Ruot-
17531: Suomessa koko tämän vuosikymmenen alkupuo- sissa oli v. 1985 maaliskuusta lokakuuhun voi-
17532: liskon nopeampana kuin keskimäärin OECD- massa hintasulku, jota jo sen kestäessä osin
17533: maissa, kuten seuraavasta asetelmasta ilmenee. purettiin. Kertomusvuonna hintojen nousu hi-
17534: Suurimmillaan ero oli lokakuussa 1983, jolloin dastuikin olennaisesti, sillä joulukuusta 1984 jou-
17535: kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muutos oli lukuuhun 1985 kuluttajahintaindeksi nousi
17536: Suomessa 9,1 %, mutta OECD-maissa keskimää- 5,6 %. Tosin tämäkin ylitti 2 prosenttiyksiköllä
17537: rin vain 5,2 %. Tämän jälkeen ero on asteittain samana keväänä esitetyn arvion. Inflaation hidas-
17538: kaventunut ja oli joulukuussa 1985 enää 0,5 tuminen Ruotsissa on pääosin aiheutunut siitä,
17539: prosenttiyksikköä. Vuoden 1986. aikana il_lflaa- että kansainväliset hinnat ja välittömät verot ovat
17540: tiovauhti hidastunee Suomessakm suunmlleen parin viime vuoden aikana nousseet vain vähän.
17541: samaksi kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan muiden kotimaisten kustannustekijöi-
17542: den vaikutus on säilynyt suurena.
17543: Kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muu- Tanskassa inflaatio on viime vuosina hidastu-
17544: tokset joulukuusta joulukuuhun: nut tuntuvasti: v. 1982 kuluttajahintaindeksi
17545: kohosi 10,1 %, mutta v. 1985 enää 4,7 %.
17546: Hidastuminen on aiheutunut pääasiassa koti-
17547: 1981 1982 1983 1984 1985
17548: % maisten kustannusten vähäisestä noususta, mihin
17549: on vaikuttanut tiukka tulopolitiikka ja korkojen
17550: Suomi ............... 10,0 9,0 8,6 6,1 ),0 aleneminen.
17551: OECD .............. 9.9 6,) ),3 4,9 4,6
17552: OECD-Eurooppa .... 11,9 9.3 8,1 6,9 6,4 Norjassa inflaatio on hidastunut vähemmän
17553: OECD Suomen vien- kuin yleensä OECD-maissa. Joulukuussa 1985 oli
17554: tiosuuksilla painotet- 12 kuukauden kuluttajahintojen nousu 5,6 %.
17555: tuna ................ 10,4 7,8 6,) ),4 4,4
17556: Norjan hajautetussa palkkajärjestelmässä liuku-
17557: mien osuus on ollut perinteisesti suuri, viime
17558: vuosina keskimäärin 2/3 palkkojen kohoamises-
17559: Keskimääräiset kuluttajahintaindeksin vuosi- ta. Yksikkötyökustannukset nousivat 5 %, joka
17560: muutokset: oli selvästi enemmän kuin kilpailijamaissa keski-
17561: 61
17562:
17563: maarin. Kruunun devalvoituminenkaan ei eh- kykymme v. 1984 ja 1985 heikkeni edelleen
17564: käissyt kilpailukyvyn heikkenemistä. odotettua hitaamman kansainvälisen inflaation
17565: Suomessa on keskeisenä talouspoliittisena ta- vuoksi, mainituiksi vuosiksi asetetut inflaation
17566: voitteena ollut jo vuosia inflaation hidastaminen. hidastamistavoitteet kuitenkin saavutettiin.
17567: Keväällä 1983 asetettiin tavoitteeksi rajoittaa ku-
17568: Viime vuosien kehitys osoittaa myös sen, että
17569: luttajahintojen nousu v. 1984 enintään 6 % :iin.
17570: useat muut maat ja etenkin kilpailijamaamme
17571: Edelleen keväällä 1984 asetettiin tavoitteeksi hi-
17572: ovat onnistuneet inflaation hillinnässä meitä pa-
17573: dastaa v. 1985 kuluttajahimojen nousu 5 % :iin. remmin. Koska tuontihinnat määräytyvät ensisi-
17574: Yhteistyössä työmarkkina- ja muiden etujärjestö-
17575: jaisesti kansainvälisen inflaation pohjalta, pääsyy
17576: jen kanssa on pyritty löytämään sellainen yhtei-
17577: Suomen nopeampaan inflaatioon on kotimaisessa
17578: sesti hyväksyttävä talous- ja tulopoliittinen linja,
17579: kustannuskehityksessä, kuten seuraavasta valtio-
17580: jolla inflaation hidastamistavoitteet ovat olleet varainministeriössä laaditusta asetelmasta ilme-
17581: saavutettavissa. Karsimalla valtion menoja on nee.
17582: pystytty sekä keventämään tuloverotusta että pi-
17583: tämään valtion hintojen ja maksujen korotukset Kuluttajahintaindeksin nousu Suomessa v.
17584: vähäisinä ja näin luomaan edellytyksiä maltillisil- 1981-85 pääasiallisten syiden mukaan ryhmitel-
17585: le työmarkkinaratkaisuille. Vaikka hintakilpailu- tynä:
17586:
17587: 198!:12 1982:12 1983:12 1984:12 1985:12
17588: 1980:12 1981:12 1982:12 1983:12 1984:12
17589: vaikutus indeksin nousuun, %
17590: Välilliset verot sekä valtion hinnat ja maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,8 2,2 2,9 0,6 0,8
17591: Maatalouden tavoitehintatuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 1 1/4 1 1/4 1 t;,
17592: Asuntomenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1, 7 1,2 1,4 0,9 0,9
17593: Tuontihinnat (ilman vaikutusta maatalouden kustannuksiin ja
17594: asuinhuoneistojen vuokriin) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2 112 2 112 2 1 112
17595: Muut kotimaiset tekijät (työvoimakustannukset yms.) . . . . . . . . . . . 2 '12 1 3/4 '12 1 112 1
17596: Yhteensä ........................................ · · .... ·....... 10,0 9,0 8,6 6,1 5,0
17597:
17598:
17599: Hintojen nousun syyt ovat jaoteltavissa vain sista ja tilastollisista tekijöistä johtuvaa nousua,
17600: hyvin karkeasti. Erityisesti tuontiraaka-aineista ja merkittävä osa näyttää kuitenkin olevan sopimus-
17601: kotimaisista tekijöistä aiheutuvien vaikutusten korotusten ylityksiä.
17602: tarkka erottaminen toisistaan ei kuluttajahinta- Ne alat, joilla liukuma on vähäistä, ovat vuo-
17603: laskelmissa ole yleensä mahdollista, ja arviot sien kuluessa pyrkineet löytämään erilaisia mene-
17604: ovatkin tältä osin varsin kaavamaisia. Asetelmasta telmiä saadakseen korvausta teollisuuden liuku-
17605: kuitenkin havaitaan, että valtion tuloperuste- masta. Sopimuksiin on sisällytetty mm. erilaisia
17606: muutosten vaikutus hintojen kokonaisnousuun liukumatakuulausekkeita. Julkisella sektorilla on
17607: on ollut melko vähäinen. Tarkasteltuna aikana käytetty sopimuskorotusten myöhentämistä, ts.
17608: kuluttajahintaindeksin noususta vajaa viidennes sovitaan korotuksen toteutumisen siirtämisestä
17609: johtui välillisten verojen sekä valtion himojen ja suurempaa korotusta vastaan. Viime vuosina on
17610: maksujen korotuksista. Toisaalta on otettava käynyt yhä yleisemmäksi, että arvioitu teolli-
17611: huomioon, että tuloverotukseen tehdyt keven- suuden liukuma pyritään ottamaan ennalta huo-
17612: nykset ovat ilmeisesti pienentäneet tulonkorotus- ~ioon yleistä linjaa suurempina sopimuskorotuk-
17613: vaatimuksia ja siten osaltaan välillisesti hillinneet sma.
17614: inflaatiota. Inflaatiokehitykseen vaikuttavat merkittävästi
17615: Valtiomilintarkastajain saamien selvitysten myös inflaatio-odotukset. On tyypillistä, että
17616: mukaan eräät keskeiset syyt muihin maihin ver- inflaation arvellaan jatkuvan suunnilleen entistä
17617: rattuna nopeampaan inflaatioon liittyvät toisaalta vauhtia. Odotuksia on vaikea nopeasti muuttaa,
17618: maamme työmarkkinajärjestelmän jäykkyyteen ja ja kustannuskehityksen jyrkästä hidastumisesta
17619: toisaalta eräillä aloilla, lähinnä teollisuudessa, huolimatta toimintalinja helposti rakennetaan
17620: esiintyvään palkkojen liukumiseen. Kymmenen aiemmin vallinneen inflaation varaan. Inflaation
17621: viime vuoden aikana teollisuustyöntekijöiden an- hidastamisen kannalta on sen vuoksi tärkeää, että
17622: sioiden noususta 40 % on aiheutunut ns. palkka- myös inflaatio-odotuksiin pyritään mahdollisuuk-
17623: liukumasta. Vaikka tähän sisältyykin rakenteelli- sien mukaan vaikuttamaan. Tässä suhteessa mää-
17624: 62
17625:
17626: räaikainen hintasulku on eräissä tapauksissa sin mitattu, viennin tavararakenteella painotettu
17627: osoittautunut käyttökelpoiseksi keinoksi. Vaikka hintakilpailukykymme heikkeni tämän mukaan
17628: hintasululla ei kyetä poistamaan olemassa olevia kertomusvuonna keskimäärin 2,8 o/o. Vuonna
17629: kustannuspaineita, sillä ilmeisesti voidaan eräissä 1986 teollisuuden yksikkötyökustannusten arvioi-
17630: tapauksissa hillitä inflaatio-odotuksia. Niinpä daan kohoavan 4 o/o , eli lähes kaksinkertaisesti
17631: vuoden 1982 lopulla devalvaatioiden jälkeen to- kilpailijamaihin verrattuna. Valuuttakurssi-
17632: teutettu hintasulku vaikutti osaltaan siihen, että indeksin korottamisesta 15.5 .1986 aiheutuneen
17633: hintojen nousua onnistuttiin v. 1983 edelleen markan ulkoisen arvon alenemisen takia hintakil-
17634: hidastamaan, vaikka devalvaatiot olivat lisänneet pailukyvyn heikkeneminen jäänee kuitenkin v.
17635: inflaatio-odotuksia. 1986 keskimäärin puoleen prosenttiin. Lisäksi
17636: Koska kansainvälinen hintakilpailukykymme hallituksen esittämä energiaverouudistus alentaisi
17637: on inflaation hidastumisesta huolimatta viime tuntuvasti teollisuuden kustannuksia ja kohentai-
17638: vuosina jatkuvasti heikentynyt, asetettiin helmi- si olennaisesti kilpailukykyä.
17639: kuussa 1985 tavoitteeksi hidastaa inflaatiota si- Inflaation hidastaminen on ollut talouspolitii-
17640: ten, että kuluttajahintaindeksin nousu v. 1986 kan keskeinen tavoite useimmissa markkinata-
17641: olisi keskimäärin enintään 4 % edellisvuotisesta. lousmaissa koko 1980-luvun ajan. Tämä on vaati-
17642: Myös vuoden 1986 tulo- ja menoarvion valmiste- nut tiukkaa talouspolitiikkaa, joka vuorostaan on
17643: lussa lähdettiin tältä pohjalta. Tuolloin arvioi- pienentänyt taloudellista kasvua ja osaltaan lisän-
17644: tiin, että tavoite on saavutettavissa, jos vuoden nyt työttömyyttä. Inflaatio onkin viime vuosina
17645: 1986 palkankorotukset mitoitetaan siten, että lähes yhtäjaksoisesti hidastunut. Aivan viime
17646: palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaisi mainittu- vuosina zlmennyt lievä nousukausikaan ei ole
17647: na vuonna enintään 6 o/o edellisvuotisesta. uudelleen kiihdyttänyt hintojen nousua, sillä
17648: Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkän kansainväliset raaka-aine- ja energiahinnat ovat
17649: alenemisen jälkeen inflaationäkymät muuttuivat samanaikaisesti olennaisesti alentuneet. Myös
17650: vuoden 1986 alkupuolella olennaisesti. On arvi- palkkojen määräytyminen näyttää monissa maissa
17651: oitu, että ilman uusia palkankorotuksia kulutta- muuttuneen. Palkkojen indeksisidonnaisuuksia
17652: jahintaindeksin nousu olisi vuoden 1986 aikana on purettu ja ylimalkaan työmarkkinoiden käyt-
17653: rajoittunut 1 o/o :iin. Vuonna 1986 indeksi olisi täytyminen on muuttunut. Siksi työvoimakustan-
17654: kohonnut tällöin keskimäärin 2 o/o edellisvuoti- nukset ovat useimmissa maissa nousseet vain
17655: sesta. Vaikka mitään palkankorotuksia ei olisi vt'ihå'n, ja joissakin maissa yksikkötyökustannuk-
17656: toteutettu, palkansaajien reaalinen ansiotaso olisi set ovat jopa alentuneet. Varsinaisen sysäyksen
17657: v. 1986 noussut 2 o/o edellisvuotisesta. inflaation hidastumiselle antoi vasta öljyn hinnan
17658: Maaliskuussa 1986 solmittujen kaksivuotisten romahdusmainen lasku vuoden 1986 alkupuolel-
17659: keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen mukaan la. Samanaikainen Yhdysvaltain dollarin kurssin
17660: palkkoja korotetaan sopimuskauden alusta keski- hezkkeneminen ja hidastunut nimellispalkkojen
17661: määrin 2,4 o/o ja v. 1987 2,6 o/o. Kun otetaan nousu pysäyttänee inflaatiovauhdin vajaaseen
17662: huomioon aikaisempien sopimusten mukaiset 3 %:iin useimmissa OECD-maissa.
17663: korotukset, uuden yleislinjan ylittävät korotukset Tätä taustaa vasten on zlmeistä, että syksyllä
17664: ja palkkaliukuma, palkansaajien ansiotasoindek- 1985 vuodeksi 1986laaditut inflaatioarviot olivat
17665: sin arvioidaan kohoavan v. 1986 keskimäärin liian korkeita myös Suomen osalta. Keskeiseksi
17666: 6 1/z o/o ja v. 1987 suunnilleen saman verran. kysymykseksi lähitulevaisuudessa nouseekin ky-
17667: Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuluttaja- kymme sopeutua muuttuneesen kansainväliseen
17668: hintaindeksi kohoaa v. 1986 keskimäärin 3 'lz o/o inflaatioympäristöön. Ainakin vientihintojen
17669: edellisvuotisesta ja v. 1987 vastaavasti 2 'lz o/o. osalta on pakko seurata kansainvälistä kehitystä,
17670: Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen jotta vientimarkkinat pystytään säilyttämään.
17671: mukaan kertomusvuonna teollisuuden yksikkö- Kuten edellä on jo todettu, on inflaatiovauhti
17672: työkustannukset kansallisissa valuutoissa ilmais- perinteisesti ollut maassamme kansainvälistä kes-
17673: tuina kohosivat Suomen kilpailijamaissa keski- kitasoa nopeampi. Tämän vuoksi sopeutuminen
17674: määrin 2,3 o/o. Suomessa teollisuuden työkustan- maailmanmarkkinoiden hintakehitykseen on ol-
17675: nukset tuoteyksikköä kohti nousivat tähän näh- lut vaikeaa, ja ajoittain on jouduttu turvautu-
17676: den yIi kaksinkertaisesti eli 5 , 2 o/o . Vaikka va- maan valuuttapoliittisiin ratkaisuihin. Tämä on
17677: luuttakurssit muuttuivat vuoden aikana tuntu- puolestaan ylläpitänyt inflaatio-odotuksia, minkä
17678: vasti, niiden vaikutus maamme kilpailukykyyn johdosta edellytykset vakaan hintatason ylläpitä-
17679: oli vähäinen. Suhteellisin yksikkötyökustannuk- miseen ovat yleensä olleet heikommat kuin muu-
17680: 63
17681:
17682: alla. Suomen sopeutumista alenevaan inflaatioon työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen) saajien
17683: vaikeuttavat idänkauppaan liittyvät erityispiir- määrän kehitys 1980-luvulla on ollut seuraava:
17684: teet, samalla kun kotitalouksillekin sopeu~umi
17685: nen vakaaseen hintatasoon aiheuttaa tiettyjä uu- Vuosi Eläkkeensaajien
17686: määrä
17687: Muutos
17688: %
17689: delleenarviointeja. 1980 .......................... . 101 611 6,1
17690: Inflaation hidastumisesta huolimatt_a se'? to:- 1981 .......................... . 104 830 3,2
17691: junta näyttää Suomessa pysyvän lähzvuoszenkzn 1982 ........... - .............. . 106 575 1, 7
17692: 1983 .......................... . 111 185 4,3
17693: keskeisenä talouspolitiikan tavoitteena. Huoles- 1984 .......................... . 115 719 4,1
17694: tuttavinta aivan viimeaikaisessa kehityksessä on- 1985 .......................... . 120 669 4,3
17695: kin hintakilpailukykymme heikkeneminen. Tä-
17696: hän ulkomaankauppaamme ja siten Suomen
17697: kansantalouteen vaikuttavaan keskeiseen tekijään Kun otetaan huomioon näköpiirissä olevat elä-
17698: olisi valtiontilintarkastajain mielestii kiinnitettävä kejärjestelmän muutokset, eläketurvan jatkuvuu-
17699: edelleen erityistä huomiota. Samalla olisi pyrittä- den turvaaminen siirryttäessä valtion eläkejärjes-
17700: vä szi'hen, ettei inflaatiomme lähivuosinakaan telmän piiristä kunnallisen eläkejärjestelmän pii-
17701: ylittäisi yleensä 2-3 %_:aja ettei se mahd~llisist_a riin tai päinvastoin, joustava eläkkeelle siirtymi-
17702: kansainvälisistä syistä JOhtuessaankaan ylztä kil- nen sekä yleinen perhe-eläkeuudistus, joka tulisi
17703: pailijamaidemme tasoa. koskemaan myös valtion eläkejärjestelmää, arvi-
17704: oidaan valtion eläkemenojen vuoteen 1990 men-
17705: nessä kasvavan vuoden 1986 hintatasossa n. 4 %
17706: Valtion eläkemenot. Valtion eläkemenojen ke- nykyisestä ja vuoteen 2000 mennessä n. 20 %
17707: hitys 1980-luvulla on ollut seuraava (kertomus- nykyisestä. Arvioinnissa on otettu huomioon
17708: vuoden osalta ennakkoarvioina): myös arvioidut volyymin muutokset. Erityisesti
17709: 1990-luvun loppupuolella kasvun arvioidaan ole-
17710: Valtion palvelukseen Muutos TEL-indeksin van melko voimakasta valtion henkilöstön ikära-
17711: Vuosi
17712: perustuvat eläkkeet muutos
17713: %
17714: kenteen muutoksen vuoksi. Edellä esitetyn mu-
17715: Mmk %
17716: 12,6 9,4
17717: kaisesti lisärahoitustarve vuoden 1986 hintatasos-
17718: 1980 - - - - .. _, . 2 402
17719: 1981 ......... 2 742 14,1 12,0 sa arvioituna tulee vuoteen 1990 mennessä ole-
17720: 1982 ......... 3 105 13,2 12,2 maan n. 200 Mmk ja vuoteen 2000 mennessä n.
17721: 1983 ......... 3472 11,8 9,4 1 150 Mmk nykyisestä.
17722: 1984 ......... 3 857 11,1 9,9
17723: 1985 ......... 4 223 13' 1 8,15 Koko 1970-luvun ajan valtion eläketurvan toi-
17724: meenpanoa leimasi jatkuva hakemusruuhka ja
17725: pitkät, useiden kuukausien mittaiset käsittely-
17726: Keskimääräinen kasvu on ollut tarkasteluaika- ajat. Tilanne parani 1980-luvun alussa olennai-
17727: na 11,9 % vuodessa. Kaikkien valtion eläkkeiden sesti atk:n kehittämisen myötä. Valtiokonttori
17728: kokonaismenot olivat kertomusvuonna käsittelee vuosittain n. 20 000 eläkehakemusta.
17729: 5 412,0 Mmk. Nykyisellään eläkehakemukset käsitellään keski-
17730: Valtion eläkemenot ovat kasvaneet jatkuvasti määrin hieman yli kuukaudessa.
17731: palkkausmenojen kasvua nopeam~in. El~ Osaltaan käsittelyä on viivästyttänyt se, että
17732: kemenojen lisäys johtuu yhtäältä valuon henki- palvelusaikatietoja ennen vuotta 1971 ei ollut
17733: löstön lukumäärän kasvusta ja henkilöstöraken- keskitetysti rekisteröity. Valtiokonttorissa on vuo-
17734: teen muutoksesta sekä toisaalta eläke-etujen ke- desta 1981 lukien toiminut erillisprojekti mo-
17735: hittämisestä. Eläkemenojen kasvuun hillitsevästi mentin 28.05.25 määrärahoin vanhojen palvelus-
17736: ovat vaikuttaneet mm. eläkeindeksiuudistus ja aikatietojen rekisteröimiseksi. Työ päättyy v.
17737: eläkepalkan laskentatapauudistus. 1988. Samaan aikaan valmistuu rekisteröinnin ja
17738: Eläkemenojen suhde palkkasummaan on nous- hakemuskäsittelyn osuus uudesta tietokantapoh-
17739: sut 16,6 % :sta 26,1 % :iin v. 1970-85. Palkka- jaisesta atk-järjestelmästä, jolla eläketurvan vii-
17740: summan vuotuinen keskimääräinen kasvu on veetön hoito tullaan turvaamaan myös pitemmäl-
17741: ollut 12,4 % ja eläkemenojen vastaava kasvu lä ajalla.
17742: 15,7 % vuodessa. Maksettujen eläkkeiden luku- Valtiokonttorin mukaan puutteena on nykyisin
17743: määrä on lisääntynyt em. ajankohtana 80 400:sta nopearytmiseen hakemuskäsittelyyn huonosti so-
17744: 172 800:aan. veltuva eräkäyttöinen atk-järjestelmä, joka pakot-
17745: Niin sanottujen omien eläkkeiden (vanhuus-, taa jakamaan käsittelytyön ajallisesti toisiaan seu-
17746: 64
17747:
17748: raaviin osiin. Se aiheuttaa viiveitä, joista selvittä- Työryhmän ehdotuksen mukaan liikelaitosten
17749: neen v. 1988, mikäli kehitettävän uuden tietojär- eläkekustannusprosentit määrättäisiin liikeyritys-
17750: jestelmän rahoitus voidaan turvata. Osaltaan on- kohtaisesti valtiokonttoriin Iuotavan laskentajär-
17751: gelmaa lisää valtion eläkejärjestelmän rakenne. jestelmän avulla. Valtiovarainministeriö vahvis-
17752: Eläkkeen määrän laskennassa joudutaan otta- taisi eläkekustannusprosentit joka kolmas vuosi.
17753: maan huomioon ansioita vielä hakemuskäsittelyn Laskentajärjestelmää on kehitetty valtiovarainmi-
17754: kannalta kriittiseltä ajalta juuri ennen eläkkeen nisteriön asettamassa valtion eläkkeiden laskenta-
17755: alkamista, mikä hidastaa eläkkeen laskentaa. järjestelmätyöryhmässä.
17756: Epäkohdaksi voidaan vielä lukea se, ettei hake- Lakisääteisten vanhuus-, työkyvyttömyys-,
17757: muskäsittelyssä ole voitu henkilövoimavarojen työttömyys- ja perhe-eläkkeiden lisäksi voidaan
17758: osalta varautua lainsäädännön muutosten aiheut- valtion varoista myöntää ylimääräisiä eläkkeitä.
17759: tamiin ruuhkahuippuihin yksityisten eläkelaitos- Hallitusmuodon 65 §:n 2 momentin mukaan
17760: ten tapaan. Niinpä 1.1.1986 lukien voimaan uusia ylimääräisiä eläkkeitä ''annettakoon ainoas-
17761: tullut rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestel- taan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrä-
17762: män muutos aiheutti vuoden 1986 alussa lähes rahasta''. Tulo- ja menoarvioon on vuosittain
17763: 1 000 veteraanihakemuksen ruuhkan, jota on otettu määrärahat ylimääräisiä eläkkeitä varten
17764: jouduttu purkamaan mm. ylityöjärjestelyillä. yleensä tai jotain erityistä tarkoitusta varten.
17765: Valtiovarainministeriön antamien valtion lii- Tarkempia säännöksiä ja ohjeita ylimääräisistä
17766: keyritysten liikekirjanpidon yleisohjeiden (TM eläkkeistä on annettu valtioneuvoston päätöksissä
17767: 5387/14.12.1977, muut. TM 5604/17.7.1980) sekä tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ylimääräisiä
17768: mukaan valtion liikelaitoksen on laskettava liike- eläkkeitä koskevat yleiset säännökset sisältyvät
17769: kirjanpidossa eläkekustannuksiksi 25 % valtion 30.12.1959 annettuun valtioneuvoston päätök-
17770: eläkejärjestelmän piiriin kuuluvista palkkausme- seen. Siihen sisältyvien säännösten tarkoituksena
17771: noistaan. Edellä mainittu eläkekustannusprosent- on mahdollistaa henkilökohtainen tai perhe-eläk-
17772: ti tuli voimaan liikekirjanpidossa siten, että se oli keen luonteinen ylimääräinen eläke virka- tai
17773: 19 % v. 1981-82 ja 22 % v. 1983. Vuoden työsuhteen tai muun palvelussuhteen perusteella
17774: 1984 alusta prosentti on ollut 25. Ennen vuotta sellaisissa tapauksissa, joissa lakisääteisen eläk-
17775: 1981 eläkekustannusprosentti oli 15. keen tai perhe-eläkkeen myöntäminen on muo-
17776: Yhden, keskimääräistä tasoa vastaavan elä- dollisista tai muista syistä ollut mahdotonta.
17777: kekustannusprosentin käyttö ei kuitenkaan ole Kyseinen valtioneuvoston päätös, joka siten täy-
17778: osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Valtion densi sen antamisen aikana voimassa ollutta elä-
17779: liikelaitokset eroavat toisistaan henkilökunnan kelainsäädäntöä eli ns. vanhaa eläkelainsäädän-
17780: rakenteen, palvelusajan pituuden ja eläkeiän töä, on edelleen voimassa ja sitä soveltaen edel-
17781: osalta. Tästä syystä myös niiden vakuutusmate- leen myönnetään ylimääräisiä eläkkeitä lähinnä
17782: maattisesti lasketut eläkevastuut ovat erilaiset. ennen VEL:n voimaantuloa suoritetun palvelun
17783: Kahdeksalle liikelaitokselle valtiovarainministeriö osalta. Taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeistä on
17784: on eri syistä myöntänyt luvan käyttää 25 % :a omat valtioneuvoston päätöksensä, joiden perus-
17785: alempaa eläkekustannusprosenttia. teella eläkkeet myönnetään ensisijaisesti tunnus-
17786: Valtiovarainministeriön asettama eläkeprosent- tuksena taiteilija- tai sanomalehtimiestyöstä.
17787: tityöryhmä ehdotti maaliskuussa 1985, että ylei- Ylimääräisiä eläkkeitä on 1980-luvulla makset-
17788: sestä eläkekustannusprosentista siirryttäisiin lii- tu tulo- ja menoarvion momentilta 28.07.06
17789: keyrityskohtaisiin eläkekustannusprosentteihin. seuraavasti:
17790:
17791:
17792:
17793: Vuosi Budjetoitu Tilinpäätös Eläkkeensaajia Keskimäärin
17794: 1 000 mk 1 000 mk 31.12. mklkk
17795: 1980 ...................................................... . 42 861 37 996 5 554 929
17796: 1981 ...................................................... . 46 022 43 367 5 060 1 099
17797: 1982 ...................................................... . 50 333 47 894 4 984 1 233
17798: 1983 ...................................................... . 56 174 52 330 4 587 1 409
17799: 1984 ...................................................... . 62 215 57 118 2 902 1 697
17800: 1985 ...................................................... . 65 788 61 025 2 766 1 884
17801: 65
17802:
17803: Lakisääteisten ansioeläkejärjestelmien ja kan- olisi tarkoituksenmukaista siirtyä liikeyrityskoh-
17804: saneläkejärjestelmän kehittymisen ansiosta yli- taiseen eläkekustannusprosenttiin.
17805: määräisten eläkkeiden tarve on vähentynyt ja Vaikka valtion eläkemenojen kasvua onkin
17806: tulee edelleen vähentymään. Valtiovarainminis- 1980-luvun alkupuolella onnistuttu jossain mää-
17807: teriön mielestä ei ole kuitenkaan vielä edellytyk- n·n hidastamaan, näyttää kuitenkin szltä, että
17808: siä järjestelmän lakkauttamiseen kokonaan. eräät suunnittezlla olevat uudistukset lähitulevai-
17809: Ylieläkekysymys on ollut esillä 1970-luvun suudessa jälleen reaalisestikin kasvattavat elä-
17810: alkupuolelta lähtien. Ylieläkkeinä voidaan pitää kemenoja, mitä yleistä eläkeikää alempien en·-
17811: eläkelaeissa ja -säännöissä tarkoitetun prosentti- tyisten eläkeikien mahdollinen vähentäminen ei
17812: määräisen tavoitetason ylittäviä eläkkeitä ja ainakaan alkuvaiheessa zlmeisesti voisi kompen-
17813: markkamääräisesti korkeita eläkkeitä. Markka- soida. Eläkemenojen jatkuvan voimakkaan kas-
17814: määräisesti korkeat eläkkeet eivät ole pelkästään vun hzllitsemiseksi olisikin käynnistettävä aiem-
17815: eläkepoliittinen kysymys vaan enemmänkin tu- paa tehokkaampi valtion eläkejärjestelmän tutki-
17816: lonjako- ja veropoliittinen kysymys. Lisäksi kyse mus, jonka avulla tehostettaisiin eläkepoliittisesti
17817: on arvostuksesta. Ylieläkeongelman korjaamisek- perusteitujen ja eläkemenoja vähentävien toi-
17818: si on yhtenä vaihtoehtona esitetty eläkekaton mien valmistelua.
17819: asettamista, mitä ei kuitenkaan ole tehdyissä
17820: selvityksissä pidetty käyttökelpoisena. Sen sijaan Verotus
17821: verotusta on mm. ylieläketyöryhmä (STM:n työ-
17822: ryhmämuistio 42:1985) pitänyt ainoana tehok- Verojäämien kehitys ja perintä. Verohallinnos-
17823: kaasti vaikuttavana keinona ylieläkekysymyksessä. sa kannettavat verojäämät olivat kertomusvuoden
17824: Tavoitetason ylittäviä eläkkeitä on syntynyt päättyessä 5 329,8 Mmk, joista välittömiä veroja
17825: eniten indeksiperusteen ja eläkepalkan laskenta- oli 3 735,9 Mmk. Verojäämien kasvu on viime
17826: tavan takia. Kun näitä tekijöitä 1970-luvun lop- vuosina ollut vuosittain 7-16 %. Nimellinen ja
17827: pupuolella korjattiin, ylieläkeongelma tuli näiltä reaalikasvu v. 1971-85 käyvät ilmi seuraavasta
17828: osin ratkaistuksi. Valtiokonttorin tekemän selvi- kuviosta:
17829: tyksen mukaan tavoitetason ylittäviä eläkkeitä ei Mmk
17830: enää synny. 6000 , - - - - - - - - - - - - - - - - - .
17831: Valtiontzlintarkastajain käsityksen mukaan elä-
17832: kejärjestelmät tulisi mahdollisuuksien mukaan 5330
17833: niveltää toisiinsa ja pyrkiä asteittain szihen, että
17834: niin julkisen kuin yksityisen sektorinkin järjestel-
17835: 4 730
17836: mät lähentyvät toisiaan. Tässä tarkoituksessa olisi
17837: mm. joustavan eläkkeelle szirtymisen mahdolli-
17838: suus ensi tzlassa turvattava myös julkisen sektorin
17839: palveluksessa olevzlle samaan tapaan kuin yksityi-
17840: sellä sektonlla, jossa ykszlöllisen varhaiseläkkeen
17841: ja varhennetun eläkkeen mahdollisuus on jo
17842: tarjolla. Yksilöllisten eläkkeiden yleistyessä olisi
17843: tutkittava mahdollisuuksia myös eläkkeelle siirty-
17844: misen myöhentämiseen sekä valtionhallinnossa
17845: sovellettavien en.tyisten eläkeikien vähentämiseen
17846: ja asteittaiseen poistamiseen. Mitä enemmän en·
17847: eläketurvajärjestelmät rakentuvat samoille peri-
17848: aattezlle, sitä suuremmassa mään"n ne ovat omi-
17849: aan lisäämään nziden yhteiskunnan jäsenten tasa-
17850: puolista ja oikeudenmukaista kohtelua, jotka
17851: erilaisissa virka- ja työsuhteissa työskennellen elä-
17852: vät ansiotuloistaan ja jotka muodostavat työky-
17853: kyisen väestön enemmistön.
17854: o+-~~~-r~~~~-~~~~~~
17855: Valtiontzlintarkastajat yhtyvät eläkeprosentti-
17856: työryhmän kertomusvuonna tekemään ehdotuk- 1m n n N M ~ n ~ ~ M ~ ~ ~ M ~
17857:
17858:
17859: seen, että valtion liikeyritysten nykyisestä saman- VUOSI
17860: suuruisesta kaavamaisesta keskimääräprosentista 0 KÄYPIIN HINTOIHIN + 1985 RAHANARVOSSA
17861:
17862: 9 3604891
17863: 66
17864:
17865: Lääninverovirastoittain jäämien jakaantuminen v. 1981-85 ilmenee tarkemmin seuraavasta
17866: asetelmasta:
17867:
17868: Lääninverovirasto 31.12.1981 31.12.1982 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985
17869: Mmk % Mmk % Mmk o/o Mmk o/o Mmk o/o
17870: Uusimaa ................... 1 495,66 45,7 1 560,30 44,3 1 837,68 44,9 2 086,15 44,1 2 361,60 44,3
17871: Turku ...................... 504,01 15,4 568,74 16,2 609,53 14,9 690,36 14,6 760,74 14,3
17872: Häme ...................... 442,67 13,5 493,76 14,0 542,94 13,3 653,22 13,8 749,23 14,1
17873: Kymi ....................... 129,14 4,0 138,42 3,9 159,71 3,9 193,08 4,1 220,16 4,1
17874: Mikkeli ..................... 78,94 2,4 77,50 2,2 97,94 2,4 113,78 2,4 126,16 2,4
17875: Kuopio ..................... 94,95 2,9 103,13 2,9 124,82 3,1 156,40 3,3 183,31 3,4
17876: Pohjois-Karjala ............. 52,10 1,6 59,68 1, 7 74,21 1,8 94,18 2,0 107' 23 2,0
17877: Vaasa ...................... 186,91 5,7 213,09 6,1 280,49 6,9 314,96 6,7 333,05 6,3
17878: Keski-Suomi ............... 92,97 2,8 105,23 3,0 118,63 2,9 126,60 2,7 139,93 2,6
17879: Oulu ....................... 139,09 4,3 139,92 4,0 168,49 4,1 196,20 4,1 225 '71 4,2
17880: Lappi ...................... 55,56 1,7 61,21 1'7 73,37 1,8 104,94 2,2 122,67 2,3
17881: Yhteensä ................... 3 272,00 100 3 520,98 100 4 087,81 100 4 729,87 100 5 329,79 100
17882:
17883:
17884:
17885: Verojäämistä oli kertomusvuonna Uudenmaan 72,7 %. Koko maassa verojäämät olivat vuodesta
17886: lääninveroviraston vastattavana 44,3 %. Seuraa- 1984 kertomusvuoteen kasvaneet 12,7 %. Kuten
17887: vaksi eniten verojäämiä oli Turun lääninverovi- seuraavasta asetelmasta ilmenee, olivat verojää-
17888: rastossa, 14,3 %, ja Hämeen lääninverovirastossa mät eniten kasvaneet tällöin Kuopion läänissä
17889: 14,1 %. Näiden kolmen lääninveroviraston yh- (runsaat 17 % ), seuraavaksi eniten Lapin läänissä
17890: teinen osuus verojen kokonaisjäämistä oli siten (lähes 17 %) ja Oulun läänissä (15 %).
17891:
17892: Lääninverovirasto Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos
17893: 1980-81 1981-82 1982-83 1983-84 1984-85
17894: %
17895: Uusimaa .................................................. . + 10,3 + 4,3 + 17,8 + 13,5 + 13,2
17896: Turku ..................................................... . + 16,1 + 12,8 + 7,2 + 13,3 + 10,2
17897: Häme ..................................................... . + 14,0 + 11,5 + 10,0 + 20,3 + 14,7
17898: Kymi ..................................................... . + 2,2 + 7,2 + 15,4 + 20,9 + 14,0
17899: Mikkeli ................................................... . + 9,7 - 1,9 + 26,4 + 16,2 + 10,9
17900: Kuopio ................................................... . + 15,5 + 8,6 + 21,0 + 25,3 + 17,2
17901: Pohjois-Karjala ............................................ . + 8,1 + 14,5 + 24,3 + 26,9 + 13,9
17902: Vaasa .................................... · · · · · · · · · · · · · · · · · · + 23,2 + 14,0 + 31,6 + 12,3 + 5,7
17903: Keski-Suomi .............................................. . + 14,1 + 13,2 + 12,7 + 6,7 + 10,5
17904: Oulu ...................................................... . - 2,3 + 0,1 + 20,4 + 16,4 + 15,0
17905: Lappi ..................................................... . + 0,4 + 10,1 + 19,9 +43,0 + 16,9
17906: Keskimäärin ............................................... . + 11,4 + 7,6 + 16,1 + 15,7 + 12,7
17907:
17908:
17909: Jäämien kasvuvauhti on ollut suurin sellaisissa mattavasti jäämien kasvuprosenttia yli jäämien
17910: lääneissä, joiden osuus maan kokonaisverojäämis- keskimääräisen kasvun.
17911: tä on pienimpiä. Kehitys on edellisinä vuosina
17912: ollut samansuuntainen. Pienten läänien verojää- Uudenmaan läänissä näyttää pääkaupunkiseu-
17913: mien kehitystä tarkasteltaessa on kuitenkin otet- dun alue muodostavan erityisen ongelman. Seu-
17914: tava huomioon, että niissä jo muutama yksittäi- raavassa asetelmassa on esitetty pääkaupunkiseu-
17915: nen suuri maksuunpano saattaa korottaa huo- dun verojäämien kehitys v. 1981-85 kunnittain:
17916: 67
17917:
17918: Kaupunki 31.10.1981 31.10.1982 Muutos 31.10.1983 Muutos 31.10.1984 Muutos 31.10.1985 Muutos
17919: Mmk Mmk 1981-82 Mmk 1982-83 Mmk 1983-84 Mmk 1984-85
17920: o/o o/o o/o o/o
17921: Helsinki ......... 1 104,71 1 112,94 +0,7 1 244,32 + 11,8 1 431,03 + 15,0 1 572,67 + 9.9
17922: Espoo ........... 121,45 132,57 + 9,2 151,15 + 14,0 164,22 + 8,6 174,72 + 6,4
17923: Vantaa .......... 133,51 144,79 +8.4 152,73 + 5,7 171,97 + 12,6 183,50 + 6,7
17924: Kauniainen ...... 6,53 6,44 -1,4 8,05 + 25,0 9.35 + 16,1 9,17 -1,9
17925: Yhteensä ........ 1 366,20 1 396.74 + 2,2 1 556,25 + 11,4 1 776,57 + 14,1 1 940,06 + 9,2
17926:
17927:
17928:
17929: Uudenmaan läänin osuus kokonaisverojäämistä punkiseudulla ovat kasvaneet vuodesta 1982 vuo-
17930: on ollut suurimmillaan v. 1980, jolloin siellä oli teen 1983 11,4 %ja vuodesta 1983 vuoteen 1984
17931: 46,2 % koko maan verojäämistä. Sen jälkeen 14, 1 % sekä vuodesta 1984 kertomusvuoteen
17932: Uudenmaan läänin verojäämien osuus kokonais- 9,2 %. Jäämien vuosittainen kasvu pääkaupunki-
17933: verojäämistä on laskenut ja oli 44,3 % kertomus- seudulla on jäänyt v. 1983 ja 1985 alle Uuden-
17934: vuonna. Pääkaupunkiseudun verojäämät olivat maan läänin verojäämien kokonaiskasvun.
17935: 31.10.1985 yhteensä 1 940 Mmk. Valtaosa Uu- Eri verolajien jäämien prosentuaaliset muutok-
17936: denmaan läänin verojäämistä muodostuikin pää- set 1980-luvulla ilmenevät seuraavasta asetelmas-
17937: kaupunkiseudun verojäämistä. Jäämät pääkau- ta:
17938:
17939:
17940: Verolaji 1980-81 1981-82 1982-83 1983-84 1984-85
17941: muutos muutos muutos muutos muutos
17942: o/o
17943: Ennakkovero .............................................. . + 13,7 - 1,3 + 8,9 + 12,9 + 8,4
17944: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot ........... . - 4,9 + 5,2 + 10,8 + 9,0 + 9.4
17945: Metsänhoitomaksu ......................................... . - 7,1 -15,4 - 6,3 + 17,1 + 16,7
17946: Maksuunpannut ennakonpidäty~set ......................... . + 41,4 + 7,7 + 20,6 + 19,3 + 19,5
17947: M~suunpann~t työnantapn sosiaahturvamaksut ........... . + 22,4 + 2,3 + 11,5 + 14,8 + 13,5
17948: Penntö- Ja lahpvero ....................................... . + 7,2 -17,6 + 3.4 + 25,5 + 12,6
17949: Maksuunpantu liikevaihtovero ............................. . + 20,5 + 19,6 + 23,5 + 24,9 + 14,3
17950: Muut maksuunpannut verot ............................... . -27,3 + 11,6 + 114,9 -34,8 -11,4
17951: Kokonaisverojäämät ....................................... . + 11,4 + 7,6 + 16,1 + 15,7 + 12,7
17952:
17953:
17954:
17955: Muut maksuunpannut verot sisältävät osingon- sekä 12,5 % rekisteröidyillä avoimilla yhtiöillä ja
17956: ja koronpidätyksen, lähdeveron, arpajaisveron, kommandiittiyhtiöillä. Näiden kolmen suurim-
17957: leimaveron, elokuvaveron, merimiesveron, auto- man ryhmän osuus kokonaisverojäämistä oli siten
17958: veron, vakuutusmaksuveron ja investointiveron. yhteensä 98,3 %.
17959: Tarkasteltaessa yksittäisten verolajien jäämien Merkittävintä 1980-luvulla on ollut maksuun-
17960: kehitystä vuodesta 1980 kertomusvuoteen voi- pantujen liikevaihtoverojen sekä maksuunpantu-
17961: daan todeta, että maksuunpantujen liikevaihto- jen ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaalitur-
17962: verojen jäämien määrä on kasvanut tänä aikana vamaksujen kasvu. Liikevaihtoveron jäämien kas-
17963: 622,6 Mmk:sta 1 583,3 Mmk:aan, ja nimelliskas- vuun on osittain vaikuttanut se, ettei käytössä ole
17964: vu oli siis 154,3 % . Toiseksi eniten em. aikana ollut atk-perusteista liikevaihtoveron kuukausi-
17965: ovat kasvaneet maksuunpantujen työnantajasuo- valvontajärjestelmää. Kuukausivalvonnan puut-
17966: ritusten jäämät, 543,8 Mmk:sta tuessa monen liikevaihtoverovelvollisen verovelka
17967: 1325,3 Mmk:aaneli 143,7%. Mainitutverolajit on päässyt kasvamaan niin suureksi, että puoli-
17968: ovat pääasiallisesti vaikuttaneet verojäämien yh- vuosittain maksuunpantavan liikevaihtoveron
17969: teiseen absoluuttiseen kasvuun, sillä esim. kan- suorittaminen on käynyt ylivoimaiseksi. Valtion-
17970: nossa maksettavien verotuslain mukaisten verojen tilintarkastajain saaman selvityksen mukaan vero-
17971: jäämät ovat lisääntyneet 32,2 % ja ennakkoveron hallinnon tavoitteena on uudistaa liikevaihtove-
17972: jäämät 20,9 %. Verojäämien kokonaiskasvu oli romenettely ja ottaa käyttöön liikevaihtoveron
17973: tarkastelujaksona 81,5 %. atk-perusteinen kuukausivalvonta. Järjestelmä
17974: Verojäämistä oli kertomusvuonna 43,7 % nopeuttaa liikevaihtoveron maksun laiminlyön-
17975: luonnollisilla henkilöillä, 42,1 % osakeyhtiöillä tien saamista veronkantoviranomaisen tietoon.
17976: 68
17977:
17978: Valvonnan tehostumisen voidaan katsoa vaikutta- suunpannaan arvioimalla silloin, kun verovelvol-
17979: van liikevaihtoverovelvollisten maksukäyttäytymi- linen ei ole antanut lainkaan veroilmoitusta, kun
17980: seen. Niinpä työnantajasuoritusten kuukausi- ja ilmoitusta ei voida oikaistunakaan panna vero-
17981: vuosivalvonnalla on hyvin pystytty valvomaan tuksen perusteeksi tai jos osoittautuu, että vero-
17982: tämän verolajin kuukausittaista kertymää. Toi- velvollisen ilmoittama tulo muiden samalla alalla
17983: saalta tehokas valvonta on kuitenkin samalla ja vastaavissa olosuhteissa toimivien verovelvollis-
17984: tuonut jäämärekisteriin entistä enemmän vai- ten tuloon verrattuna on ilmeisesti liian vähäi-
17985: keasti perittäviä jäämiä. nen. Vastaavasti liikevaihtovero voidaan mak-
17986: Verohallitukselta saadun selvityksen mukaan suunpanna arvioimalla silloin, kun verovelvolli-
17987: osasyynä verojäämien kasvuun on ollut myös se, nen ei ole antanut liikevaihtoveroilmoitusta tai
17988: ettei liikevaihtoveron maksuvelvollisuuden lai- sitä ei voida oikaistunakaan panna verotuksen
17989: minlyöntiä ole kriminalisoitu. Verohallinnossa ja perusteeksi. Laiminlyödyt ennakonpidätykset voi-
17990: alioikeuskäytännössä on liikevaihtoverolakia ai- daan maksuunpanna työnantajan maksettaviksi
17991: kaisemmin tulkittu siten, että liikevaihtoverolain arvioimalla, kun työnantaja ei ole kehotuksesta
17992: 81 §:n 2 momentin rangaistussäännös koskee huolimatta antanut maksuunpanossa tarvittavia
17993: myös lain 24 §:ssä säädetyn maksuvelvollisuuden tietoja veronkantoviranomaiselle. Arviolla mak-
17994: laiminlyöntiä. Liikevaihtoverotoimistot, joille lii- suunpantujen verojen kertymistulos kuitenkin on
17995: kevaihtoverorikosasioiden käytännön hoitaminen yleensä huono.
17996: aikaisemmin kuului, tekivät laiminlyöntitapauk- Osasyynä jäämien kasvuun voidaan pitää myös
17997: sissa rikosilmoituksen ja vaativat syytteen käsitte- ulosottoperinnän tehottomuutta. Verohallinnon
17998: lyn yhteydessä laiminlyönnistä vastuussa olevien omien tilastojen (suoritetilastojen) perusteella
17999: veivoittamista korvaamaan valtiolle maksamatto- laskettu perimistulos, kun jäämäperinnässä kerty-
18000: mat veromäärät. Sen jälkeen kun korkein oikeus neitä veroja verrataan ulosottoon ja uudistuspe-
18001: 27.6.1983 antamassaan päätöksessä katsoi, ettei rimään lähetettyjen verojäämien yhteismäärään,
18002: liikevaihtoveron kuukausimaksun laiminlyöntiä oli esim. v. 1984 koko maassa 58,7 %ja Uuden-
18003: ole pidettävä rangaistavana tekona, ei verohallin- maan läänissä 4 5, 1 % . Koska laskelmassa on
18004: nossa enää ole tehty näitä asioita koskevia rikosil- käytetty jäämäperinnän kertymätulosta, perimis-
18005: moituksia eikä maksuvelvollisuuden laiminlyön- tulokseen sisältyvät lääninverovirastoon myös
18006: tiin perustuvia korvauskanteita ole ajettu. Eniten muulla tavoin kuin ulosottoviranomaisten tilityk-
18007: liikevaihtoverolain 24 §:n mukaisen maksuvelvol- sistä kertyneet verosuoritukset. Pelkän ulosotto-
18008: lisuuden perusteella syytteitä ajettiin Helsingin perinnän tulos muodostui siten mainittua pie-
18009: liikevaihtoverotoimiston alueella, jossa nemmäksi.
18010: 1.1.1980-30.6.1983 tehtiin 328 näitä asioita Jos verrataan ulosoton rahatilitysten määrää
18011: koskevaa rikosilmoitusta. Kanteiden ajamisen tu- vuoden alussa ulosotossa olleisiin ja vuoden aika-
18012: loksena voitiin tällöin laajentaa veron suorittami- na ulosottoon tulleisiin lääninverovirastoille tili-
18013: sesta vastuussa olevien piiriä sekä mahdollistaa tettäviin saataviin vähennettynä toiseen piiriin
18014: periminen veron vanhentumisen jälkeen. Ran- siirrettyjen sekä peruutettujen ja rauenneiden
18015: gaistus- ja korvausvastuun olemassaololla oli saatavien yhteismäärällä, koko maan perintätu-
18016: myös laiminlyöntejä ennalta ehkäisevä vaikutus. lokseksi esim. v. 1984 saatiin 30,0 %. Vastaavat
18017: Verohallinnon nykyisten rekistereiden perus- luvut Uudenmaan läänissä olivat 20,9 %, Hel-
18018: teella ei ole käytettävissä täsmällistä tietoa siitä, singin kaupunginvoudinvirastossa 19,6 %, Es-
18019: miten paljon kaikista verojäämistä perustuu ar- poon nimismiespiirissä 24,3 % ja Vantaan nimis-
18020: viomaksuunpanoon. Arviomaksuunpano tulee miespiirissä 12,7 % .
18021: kysymykseen verotuslain mukaisten verojen, lii- Vanhentuneina poistettujen verojäämien mää-
18022: kevaihtoveron ja laiminlyötyjen ennakonpidätys- rät v. 1981-85 verovelvollisryhmittäin ilmenevät
18023: ten kohdalla. Verotuslain mukainen vero mak- tarkemmin seuraavasta asetelmasta:
18024: 69
18025:
18026: 1981 1982 1983 1984 1985
18027: Mmk
18028:
18029: ~~~~~:;ät" ::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::
18030: 3,40 3,10 1,55 1,50 1,82
18031: 2,13 0,50 0,73 1,59 2,64
18032: Rekisteröidyt avoimet yhtiöt/kommandiittiyhtiöt ........... . 22,63 22,03 18,25 19,10 27,96
18033: Osakeyhtiöt ............................................... . 179,08 120,21 90,86 123,23 152,82
18034: Osuuskunnat .............................................. . 0,03 0,06 0,02 0,02 1,68
18035:
18036: x~:~~y~~:isÖ·t· : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :
18037: 1,58 0,26 0,27 0,29 0,25
18038: 1,33 0,88 1,50 2,35 0,45
18039: Oikeushenkilöt ............................................ . 0,05 0,18 0,97 1,41 2,11
18040: Luonnolliset henkilöt ...................................... . 300,13 247,90 202,32 241,83 249,56
18041: Yhteensä .................................................. . 510,36 395,12 316,47 391,32 439,29
18042:
18043:
18044:
18045:
18046: Kuten asetelmasta voidaan todeta, on v. 91,6 %. Kolmanneksi suurimman ryhmän muo-
18047: 1981-85 vanhentuneina poistettujen verojää- dostivat rekisteröityjen avointen yhtiöiden ja
18048: mien määrä ollut 316-510 Mmk. Kertomus- kommandiittiyhtiöiden vanhentuneina poistetut
18049: vuonna poistettiin verojäämistä vanhentuneina verojäämät, lähes 28 Mmk. Vanhentuneina pois-
18050: yhteensä 439,3 Mm~. Vanhentuneina poistet~is tettujen jäämien jakaantuminen verovelvollisryh-
18051: ta verojäämistä suunmman ryhmän muodostivat mittäin on pysynyt tarkastelujakson aikana lähes
18052: tällöin luonnollisten henkilöiden verojäämät, samana. Uudenmaan läänissä poistomäärä, joka
18053: 249,6 Mmk. Toiseksi suurimman ryhmän muo- väheni 1980-luvun alussa, on jälleen kääntynyt
18054: dostivat osakeyhtiöiden verojäämät, 152,8 Mmk. nousuun, kuten seuraavasta asetelmasta lähem-
18055: Yhteensä näiden kahden verovelvollisryhmän min ilmenee:
18056: osuus vanhentuneina poistetuista verojäämistä oli
18057:
18058: 1981 1982 1983 1984 1985
18059: Mmk
18060: Yhtymät ................................................... 0,98 0,36 0,39 0,19 0,23
18061: Kuolinpesät ................................................ 1,44 0,34 0,59 1,16 2,17
18062: Rekisteröidyt avoimet yhtiöt/kommandiittiyhtiöt ............ 15,14 9,05 7,42 6,22 8,64
18063: Osakeyhtiöt ················································ 137,07 64,80 44,51 47,60 71,78
18064: Osuuskunnat ............................................... 0,03 0,06 0,02 0,02 1,67
18065: Yhdistykset ················································ 1,12 0,09 0,08 0,09 0,13
18066: Asuntoyhteisöt ............................................. 1,32 0,84 1,40 2,31 0,41
18067: Oikeushenkilöt ............................................. 0,00 0,07 0,43 0,32 0,91
18068: Luonnolliset henkilöt ....................................... 174,53 89,96 94,92 94,14 109,58
18069: Yhteensä ................................................... 331,63 165,57 149,76 152,05 195,52
18070:
18071:
18072:
18073: Vanhentuneina poistettujen verojen maaraa kertymättä jääneen niin ikään 0, 7 % . Verrattaes-
18074: voidaan verrata toisaalta verolajin kyseisen vuo- sa vanhentuneina poistettuja veroja vuoden 1974
18075: den kokonaismaksuunpanoon sekä toisaalta ao. lopullisen veron kannossa maksuunpantuun mää-
18076: verolajin kannossa maksuunpanmun määrään. rään kertymättä jäi tuolloin 4,8 %. Tarkasteltui-
18077: Niinpä tulon ja varallisuuden perusteella vuodel- na vuosina vanhentuneiden verojen osuus on
18078: ta 1978 maksuunpannuista veroista jäi verohal- siten pysynyt suunnilleen samansuuruisena.
18079: linnon laskelmien mukaan kertymättä 0, 7 % ja Erikoisperinnässä käsitellään yleensä verojää-
18080: vuoden 1978 kannossa maksuunpannuista lopul- miä, joilla on huomattava taloudellinen merkitys
18081: lisista veroista 3,5 %. Eräistä kunnista tehdyssä tai joiden periminen edellyttää oikeudenkäynte-
18082: selvityksessä verovuoden 1978 kunnallisveron jä, turvaamistoimia tai muita erityistoimia, sekä
18083: osalta vanhentuneiden verojen osuus maksuun- jäämiä, joiden periminen ulosottotoimin ei ole
18084: pannuista veroista oli 0,3-0,8 %. Verojäämä- johtanut tulokseen mutta joille voidaan olettaa
18085: työryhmän verovuotta 1974 koskeva selvitys (Työ- kertyvän suorituksia erikoisperinnän avulla. Vero-
18086: ryhmämuistio 1981: VM 25) osoitti säännönmu- jäämän suuruudesta tai muista erikoisperintään
18087: kaisessa verotuksessa maksuunpannuista veroista ottamisen perusteista riippumatta verojäämät kä-
18088: 70
18089:
18090: sitellään erikoisperinnässä, jos perinnän voidaan ottoon lähettämistä. Ulosottomenettelyä paranta-
18091: jostain syystä katsoa vaarantuvan tai vaaditaan vat vain ulosottoviranomaisten täytäntöönpane-
18092: kiireellisiä toimenpiteitä. Yleensä erikoisperin- toimien lisääminen ja tehostaminen. Konkurssi-
18093: tään otetut jäämät ovat samanaikaisesti myös pesien lopputilitysten seurannan perusteella on
18094: ulosotossa. voitu todeta, että verovelkojen kertyminen kon-
18095: Erikoisperinnässä oli v. 1984 kaikkiaan 20 171 kurssissa rajoittuu osaan ennakonpidätyksistä ja
18096: asiaa ja kertomusvuonna 17 760 asiaa. Vuonna työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Vuoden 1986
18097: 1984 tuli uusia konkursseja vireille yhteensä 997 alussa voimaan tullut yrityskiinnityksen etuoi-
18098: (kaikkiaan vuoden 1984 lopussa oli vireillä 2 053 keus, joka on sama kuin em. ennakonpidätyksil-
18099: konkurssia). Vastaavat luvut olivat kertomus- lä, vähentää ilmeisesti edelleen verovelkojen ker-
18100: vuonna 1 187 ja 212. Konkursseissa valvottiin tymistä konkurssissa.
18101: verosaatavia v. 1984 yhteensä 738,4 Mmk ja Verohallitukselta saadun selvityksen mukaan
18102: kertomusvuonna 1 071,5 Mmk. Perimään liitty- puutteeksi lääninverovirastojen suorittamassa eri-
18103: viä oikeudenkäyntejä lääninverovirastot hoitivat koisperinnässä on voitu havaita se, että verohal-
18104: v. 1984 336 ja kertomusvuonna 287. Erikoistilin- linnolla ei ole riittävästi tietoa jäämävelallisen
18105: tarkastuksia suoritettiin verohallinnossa v. 1984 taloudellisesta tilasta. Tämä tieto olisi ensiarvoi-
18106: yhteensä 79 ja kertomusvuonna 63. Lääninverovi- sen tärkeää harkittaessa erikoisperintätoimien
18107: rastot tekivät v. 1984 verorikosilmoituksia 1 348 käyttöä ja mm. maksujärjestelyihin ryhtymistä.
18108: sekä liikevaihtoverotoimistot liikevaihtoverori- Erikoisperinnän ongelma on lisäksi näitä tehtäviä
18109: koksia koskevia rikosilmoituksia 806. Kertomus- hoitavan henkilöstön suuri vaihtuvuus lääninve-
18110: vuonna verorikosilmoituksia tehtiin 1 245 ja lii- rovirastoissa. Perimää haittaa myös vanhentunut
18111: kevaihtoverojen rikosilmoituksia 64 7. lainsäädäntö. Konkurssimenettely on pitkä ja
18112: Vuonna 1981 erikoisperinnässä olleille jäämille kallis osin myös vanhentuneen lainsäädännön
18113: kertyi suorituksia yhteensä 227,9 Mmk. Kerto- vuoksi. Osa kenkursseista olisi voitu selvittää
18114: musvuonna vastaava luku oli 691,6 Mmk, joten yksinkertaisemmassa menettelyssä nykyistä hal-
18115: erikoisperinnässä kertyneet suoritukset ovat vuo- vemmalla. Liikevaihtoveron kuukausimaksun lai-
18116: desta 1981, josta lähtien niitä on voitu atk-petus- minlyönnin rangaistavuuden puuttuminen vai-
18117: teisesti tilastoida, kertomusvuoteen kasvaneet yli keuttaa edelleen liikevaihtoveron perimää. Niin-
18118: kolminkertaisiksi. pä osakeyhtiön liikevaihtoveron kuukausimaksun
18119: Jäämävelallisen velallistutkimuksessa hankitaan laiminlyönnistä ei voida tuomita ketään yhtiön
18120: tarvittavaa tietoa velallisen taloudellisesta asemas- puolesta toiminutta vahingonkorvausvastuuseen.
18121: ta, jotta lääninverovirasto voisi harkita, mihin Yhtiön jouduttua konkurssiin liikevaihtoveroa ei
18122: erikoisperintätoimiin sen kannattaisi verojäämien voida periä muilta kuin konkurssipesältä. Yleen-
18123: kertymisen vuoksi ryhtyä. Velallistutkimuksessa sä osakeyhtiön konkurssissa liikevaihtovero jää
18124: ja erikoisperinnässä muuten saatujen tietojen kertymättä. Verohallitus onkin eri yhteyksissä
18125: pohjalta lääninverovirasto arvioi mm., voidaanko esittänyt liikevaihtoveron kuukausimaksun lai-
18126: velallisen kanssa ryhtyä maksujärjestelyihin vero- minlyönnin kriminalisointia.
18127: jäämien suorittamiseksi sovittuna aikana tai onko Avoimen ja kommandiittiyhtiön henkilökoh-
18128: velallinen syytä hakea välittömästi konkurssiin. taisesti vastuunalaisella yhtiömiehellä ei ole suo-
18129: Tässä yhteydessä voidaan saada jo ennakkoon raan lakiin perustuvaa vastuuta avoimen tai kom-
18130: tietoa myös siitä, millaiseksi verojäämien kerty- mandiittiyhtiön suorittamatta jättämistä enna-
18131: mätulos konkurssiin hakemisella muodostuisi. konpidätyksistä ja työnantajan sosiaaliturvamak-
18132: Lääninverovirastot suorittivat v. 1984 velallis- suista. Kun nykyisin nimenomaiset säännökset
18133: tutkimuksia yhteensä 31, joista 29 Uudenmaan avoimen yhtiön osakkaan ja kommandiittiyhtiön
18134: lääninverovirastossa. Vastaavat luvut olivat kerto- henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen
18135: musvuonna 78, joista 77 Uudellamaalla. Velallis- vastuusta yhtiön työnantajasuorituksista puuttu-
18136: tutkimusten suhteellisesti vähäinen määrä johtuu vat, veroviranomainen ei voi hallinnollisin toi-
18137: verohallituksen ilmoituksen mukaan tutkimuk- menpitein määrätä mainittuja velvoitteita osak-
18138: siin käytettävissä olevan henkilöstön puutteesta. kaan tai yhtiömiehen vastattavaksi, kuten on
18139: Valtiontilintarkastajain saamien selvitysten mahdollista mainittujen yhtiöiden verotuslain
18140: mukaan ulosottoviranomaisten pääasiallisesti mukaisten verojen osalta. Lääninverovirasto on
18141: käyttämiä perintäkeinoja ovat maksumuistutuk- tältä osin osakkaaseen tai yhtiömieheen nähden
18142: set ja -järjestelyt, joita verohallintakin voisi ja yksityisoikeudellisen velkojan asemassa. Sen on
18143: osittain jo käyttääkin perinnässä ennen ulos- aina vastuun toteuttamiseksi hankittava erikseen
18144: 71
18145:
18146: suoritustuomio tuomioistuimelta. Mainitut toi- lainuudistuksia olisivat edellä tarkastellut vero-
18147: menpiteet vievät perintähenkilöstön aikaa, mikä vastuun toteuttamista eräissä yhtiömuodoissa
18148: olisi käytettävissä muihin erikoisperintätehtäviin, koskevat säännökset. Lisäksi olisi aiheellista sel-
18149: jos lainsäädäntö tältä osin korjattaisiin. Asiaa vittää, miten veropen.ntää voitaisiin tehostaa
18150: koskeva lainsäädäntöhanke on vireillä valtiova- esim. siirtämällä ulosottotoimi kokonaisuudes-
18151: rainministeriössä, mutta asia liittyy pienyhtiö- saan sisäasiainministen.ön johtoon ja ohjaukseen.
18152: lainsäädännön kehittämiseen. Verohallinnon kanto- ja perintätointa tulisi
18153: Verojen ulosottoperintää haitta edelleen se, osaltaan kehittää" tekemällä verojen vapaaehtoi-
18154: että osa velallisen tulosta on kokonaan ulos- nen suonttaminen nykyistä joustavammaksi. Ve-
18155: mittauskelvotonta. Luonnollisten henkilöiden ve- rot tulisi voida suon"ttaa kantoajasta sekä kanto-
18156: rojäämät kertomusvuonna olivat 43,7 % koko- ja pen"ntätavasta nippumatta aina lääninverovi-
18157: naisverojäämistä. Perintätulosta luonnollisesti raston postisiirtottltlle. Toisaalta liikevaihtovero-
18158: pienentää, kun veroja ei voida ulosmitata lain- menettelyn uudistukseen liittyvän litkevaihtove-
18159: kaan henkilön ammatinharjoittamisesta, elinkei- ron kuukausisuoritusten valvonnan toteuttami-
18160: non harjoittamisesta tai eläketulosta. Lisäksi on nen mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman liike-
18161: huomattava verovelallisen eri tulolajien erilaisesta vaihtoveron maksamisen laiminlyönteihin puut-
18162: ulosmitattavuudesta johtuva keinottelumahdolli- tumisen ja ltikevaihtoverokertymän seurannan.
18163: suus. Epäkohtien korjaamiseksi on vireillä ulos- Verohallinnon hoitaman veroperinnä"n ulos-
18164: ottolain uudistushankkeita. Elinkeinotulon ulos- otto- ja erikoisperintää olisi myös syytä kehittää
18165: mittausta koskeva lainmuutosesitys annettiin siten, että pen.ntätoimenpiteiden painopiste olisi
18166: eduskunnalle kertomusvuoden syksyllä (HE n:o pääosin sellaisten velallisten veropen"nnässä, jmlla
18167: 234/1985 vp.). Eläkkeiden ulosmittausta koskeva on perimiskelpoista tuloa tai varallisuutta. Käy-
18168: lainmuutos on edelleen valmisteilla. täntö on osoittanut, että verojäämistä osa on
18169: Kuten edellä esitetystä tlmenee, on verojää- yleensä sellaisia saatavia, jotka eivät kerry, koh-
18170: mien rcaalikasvu vuodesta 1983 lähtien ollut distettiinpa velalliseen mtllaisia toimenpiteitä ta-
18171: jälleen voimakasta. Kun myös vanhentuneina hansa.
18172: poistettujen jäämien määrä on viime vuosina Veropen.ntää tulisi kehittää myös yhteensovit-
18173: kääntynyt nousuun, olisi veroperinnän tehosta- tamalla verohallinnon enkoispen.ntätoimia ja
18174: miseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Valtion- ulosoton pen"ntätoimia, kuten veronkantoasetus-
18175: ttlintarkastajain mielestä olisi jäämäperinnän te- kin edellyttää. Nykyisin ulosottoviranomainen
18176: hostamisen ohella kehitettävä etenkin sellaisia hoitaa sellaisiakin toimenpiteitä, jotka tosiasialli-
18177: toimia, joilla voidaan jo ennalta ehkäistä verojää- sesti ltittyvät veronkantaan ja jotka veronkantovi-
18178: mien syntymistä. Veronkanto verojen varsinaise- ranomainen voisi luontevimmin tehdä. Toimin-
18179: na kantoaikana on paitsi tehokkaampaa myös tojen päällekkäisyydestä aiheutuneiden epäkoh-
18180: veronsaajalle taloudellisesti edullisempaa kuin tien poistamisen ohella ulosottopen"nnän tehosta-
18181: jälkikäteen tapahtuva verojäämien perintä. misessa olisi syytä kiinnittää huomiota ulosoton
18182: Valtiontilintarkastajat toteavat, että veroperin- tuloksellisuuden kannalta heikoimpiin ulosotto-
18183: nän tehostamiseen voidaan vaikuttaa lähinnä· Ptireihin ja kokonaisuudessaan en.tyisesti Uuden-
18184: kehittämällä sekä perintää koskevaa lainsäädän- maan läänin ulosottopen"ntään. Etenkin pääkau-
18185: töä, verohallinnon kanto- ja pen"ntätointa että punkiseudun suurten verojäämien pen·nnän te-
18186: ulosottohallinnon täytäntöönpanotoimia. Viretllä hostamiseksi olisi harkittava jopa erityisykstkön
18187: olevan konkurssilain kokonaisuudistuksen aikana tai vastaavan organisaation perustamisen tarpeel-
18188: onkin jo valmistunut taloudellisen rikollisuuden lisuutta.
18189: estämiseen liittyvä laki liiketoimintakiellosta. Erikoisperinnässä erityisen ongelmalliseksi on
18190: Vastaavasti ulosottolainsäädännön kokonais- havaittu se, ettei verohallinnolla ole riittäviä
18191: uudistuksen yhteydessä on valmisteltu eräitä tietoja jäämävelallisen taloudellisesta tilasta. Ve-
18192: ulosottotoimen organisointti"n, palkkausjärjestelyi- lallistutkimuksilla saataisiin arvokasta tietoa eri-
18193: hin ja ulosottomenettelyyn lti"ttyviä osittaisuudis- koispen·nnän toimenpiteiden harkintaa varten.
18194: tuksia. Sen sijaan edelleen puuttuvat laajem- Valtiontilintarkastajain mielestä verovelkojan tu-
18195: mat mm. velkojan asemaa konkurssissa paranta- lisi muiden velkojien tavoin nykyistä enemmän
18196: vat muutosehdotukset ja ulosottolainsäädännön selvittää velallisen maksukykyä. Tällöin voitaistin
18197: uudistamisen osalta keskeiset ulosoton aineelliset toimivalle yn"tykselle järjestää sellaisia maksuta-
18198: säännökset, kuten eläke- ja elinkeinotulon ulos- poja, joilla varmistettaisiin verojen kertyminen
18199: mittausta koskevat säännökset. Muita tarpeellisia tlman konkurssitoimenpiteitä. Konkurssit ja nzis-
18200: 72
18201:
18202: sä menetetyt verosaatavat ovat osaltaan seurausta muut vastaavat taloudelliset etuudet olisivat ulos-
18203: siitä, ettei erikoisperintä ennen konkurssia ole mittauskelpoisuuden osalta en· asemassa kuin
18204: täysin onnistunut. Konkurssi on verovelkojen palkka.
18205: perintäkeinona varsin usein epäonnistunut. Ve-
18206: lallistutkimuksiin tarvittavaa työvoimaa voitaisiin Verotarkastus ja sen tehostaminen. Veroval-
18207: saada mm. kohdistamalla erikoisperintätoimet vonta voidaan jakaa verovalmisteluun ja verotar-
18208: vain pen'miskelpoisten jäiimien pen'nt!iiin. Velal-
18209: kastukseen. Verotarkastuksen tulos on tilastojen
18210: lisselvityksin voitaisiin ehkäistä myös epätarkoi-
18211: avulla selvitettävissä. Vaikkakaan verovalmistelun
18212: tuksenmukaisia arvioverotuksia, joilla verottaja tuotosta ei ole olemassa tilastotietoja, on kuiten-
18213: itse usein tuottaa vaikeasti pen'ttäviä veroj!iiimiä. kin kokemusperäisesti todettavissa, että veroval-
18214: Tässä yhteydessä valtiontilintarkastajat viittaa- vonnan pääpainon tulisi olla verotarkastuksessa.
18215: vat myös edellä oikeusministen'ön yhteydessä esi-
18216: tettyyn näkökantaan, jonka mukaan eläkkeiden Verohallitukselta saadun selvityksen mukaan
18217: ulosmittauskielto tulisi kumota. Nykyisin ei ole verotarkastajien määrän, tarkastettavien määrän
18218: enää n"ittäviä perusteita sille, että virka- tai sekä tarkastuskattavuuden kehitys on 1980-luvun
18219: työsuhteen perusteella maksettavat eläkkeet ja alkupuolella ollut seuraava:
18220:
18221:
18222:
18223: 1980 1981 1982 1983 1984 1985
18224: Verotarkastajien virkoja:
18225: - lääninverovirastoissa .......................... 191 191 191 191 191 191
18226: vastaavasti henkilötyövuosia ................... 168 172 172 170 169 170
18227: - verotoimistoissa .............................. 44 44 44 44 44 44
18228: - maatilatalouden tarkastajia lääninverovirastois-
18229: sa ............................................... 25 25 25 25 25 25
18230: Ennakontarkastajien virkoja ...................... 170 170 170 170 170 170
18231: Liikevaihtoverotoimistoissa tarkastajien virkoja .... 197 197 197 198 198 198
18232: vastaavasti henkilötyövuosia ................... 146 144 136 141 141 142
18233: Verovelvollisia liikeverotuksessa ................... 93 800 97 100 101 200 104 000 107 300 112 100
18234: Liikevaihtoverovelvollisia ......................... 68 700 72 800 75 800 79 300 83 000 90 000
18235: Rekisteröityjä työnantajia ......................... 87 000 89 000 90 000 91 600 93 000 92 900
18236: Tarkastuskattavuus vuodessa %
18237: - verotarkastus ................................. 3,0 2,9 2,6 2,4 2,4 2,4
18238: - liikevaihtoverotarkastus ....................... 4,7 3,7 3,4 3,6 3,4 2,5
18239: - ennakontarkastus ............................. 7,8 6,8 5,8 5,2 4,9 4,7
18240:
18241:
18242:
18243:
18244: Kuten asetelmasta voidaan todeta, on verotar- vitaan, ei se verohallituksen ilmoituksen mukaan
18245: kastajien määrä eri tarkastusryhmissä pysynyt tar- kuitenkaan ole tarkastuksen tehostamisen ensisi-
18246: kasteluaikana lähes ennallaan. Samaan aikaan on jainen ongelma. Ennen lisäresurssien saantia tuli-
18247: tarkastettavien määrä yleensä kaikissa ryhmissä sikin huolehtia siitä, että nykyisiä tarkastusresurs-
18248: tasaisesti noussut. Näin ollen on luonnollista, seja käytettäisiin mahdollisimman tarkoituksen-
18249: että tarkastuskattavuus on vastaavasti alentunut. mukaisella tavalla pelkästään verotarkastukseen.
18250: Mikäli kattavuusprosentit kerrotaan jälkiverotus- Kuten esitetyt tarkastustilastot osoittavat, on lää-
18251: mahdollisuuden vanhenemisvuosien määrällä, ninverovirastojen 191 verotarkastajan osalta vain
18252: voidaan todeta, että jälkiverotusajan rajoissa voi- 168-172 henkilötyövuotta ollut käytettävissä
18253: daan nykyisin suorittaa ennakontarkastuksista varsinaiseen verotarkastukseen. Tästäkin työpa-
18254: keskimäärin neljäsosa sekä liikevaihtoverotarkas- noksesta huomattava osa on kulunut lääninvero-
18255: tuksista ja välittömän verotuksen tarkastuksista lautakunnan verovalmistelutehtäviin. Vielä huo-
18256: vain keskimäärin kymmenesosa. nompi on tilanne verotoimistoihin sijoitettujen
18257: tarkastajien osalta.
18258: Kuten edellä esitetystä voidaan jo todeta, tör-
18259: mätään verotarkastustoiminnan tehostamisessa Valtiontilintarkastajain saaman selvityksen mu-
18260: resurssikysymyksiin. Vaikkakin lisäresursseja tar- kaan joissakin lääninverovirastoissa suurin osa
18261: 73
18262:
18263: verotarkastajista on vuosittain usean kuukauden vertailuaineistoa. Viimeaikainen oikeuskäytäntö
18264: ajan poissa tarkastustoiminnasta verovalmiste- on verohallituksen käsityksen mukaan kuitenkin
18265: luun määrättyinä. Verovalmistelun varsinaisen johtamassa siihen, että on hyvin rajoitetut mah-
18266: työn muodostavat erilaiset rutiinilaskutoimituk- dollisuudet saada verohallinnon ulkopuolelta ver-
18267: set kuten mm. tulonjako eri tulonsaajien kesken, tailutietoja tarkastuksissa hyödynnettäviksi. Tämä
18268: harkintaprosentin vahvistaminen, edustuskulujen rajoittaa vastaavasti myös kansainvälistä tietojen-
18269: kohtuullisuuden määrittäminen, kiinteistöjen ve- vaihtoa. Lisäksi atk:n käyttömahdollisuudet tie-
18270: rotusarvojen määrittäminen jne. Verohallituksen donkeruussa jäävät pienemmiksi. Ilmoittamisvel-
18271: mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että vero- vollisuutta koskevia säännöksiä tulisi tarkistaa
18272: tarkastajia käytetään tällaisiin tehtäviin etenkin, siten, että verohallinnon mahdollisimman laaja-
18273: kun aloittelevalle verotarkastajalle on mahdollista alainen tietojensaantioikeus turvataan lakisäätei-
18274: antaa verovalmistelun tuntemus muun perus- sesti. Tarkistamisen pohjana voitaisiin käyttää
18275: koulutuksen yhteydessä. Tällöin voidaan keskit- verohallituksessa laadittua verovalvontasäännös-
18276: tyä erityisesti veroilmoituksen luotettavuuden työryhmän muistiota. Vain mikäli verohallinnolla
18277: tutkimiseen. on käytössään tai se voi hankkia riittävästi erilais-
18278: Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitel- ta tietoa, voidaan tarkastustoiminta verohallituk-
18279: massa on asetettu tavoitteeksi SIJOittaa verotoi- sen mielestä suunnitella ja toteuttaa siten, että se
18280: mistojen muista tehtävistä vapautuvia henkilöre- on tarkastajien kannalta mielekästä ja sillä saavu-
18281: sursseja verovalvonnan tehtäviin. Tällöin voitai- tetaan myös riittävä ennalta ehkäisevyys. Käytän-
18282: siin lisätä liikevaihdoltaan pieniin liikkeen- ja nön kokemusten perusteella on todettavissa, että
18283: ammatinharjoittajiin kohdistuvia tarkastuksia, ennalta ehkäisevyyttä voidaan parantaa myös si-
18284: joiden kattavuus on nykyisin varsin alhainen ten, että verovelvolliset entistä enemmän heräte-
18285: kaikki tarkastussektoritkin huomioon ottaen. Eri- tään huomaamaan, että ns. tulkinta-asiassa saat-
18286: tyisesti lisättäisiin verovalmistelun kohteena ole- taa olla itse asiassa kysymys tahallisesta verorikok-
18287: vaa vuotta koskevia tarkastuksia (verovalmistelu- sesta.
18288: tarkastuksia), joista saatavia tietoja voitaisiin hyö- Tarkastusta voidaan tehostaa myös hallinnon
18289: dyntää jo säännönmukaisessa verotuksessa. Lää- omin toimenpitein. Tarkastusta avustavan henki-
18290: ninverovirastojen ja liikevaihtoverotoimistojen lökunnan saamiseen on kiinnitettävä entistä
18291: nykyiset tarkastusresurssit tulee kuitenkin edel- enemmän huomiota. Näin tarkastajat voitaisiin
18292: leen kohdistaa suuriin tai muuten tärkeisiin koh- irrottaa toimistotehtävistä varsinaiseen verotarkas-
18293: teisiin, koska käytännössä on osoittautunut, että tustyöhön. Saatujen selvitysten mukaan myös
18294: pienissä yrityksissä ongelmat veronsaajien kannal- matkamäärärahojen niukkuus haittaa nykyisin
18295: ta sittenkin ovat vähäisempiä. joustavaa ja tehokasta tarkastustoimintaa.
18296: Yksittäisten tarkastusten tehostamisen olennai- Verotarkastusten määrät sekä niiden johdosta
18297: nen seikka on varmistaa, että tarkastuksissa on maksuunpannut jälkiverot 1980-luvun alkupuo-
18298: käytettävissä mahdollisimman paljon luotettavaa lella ilmenevät seuraavasta asetelmasta:
18299:
18300: 1980 1981 1982 1983 1984 1985
18301: Tarkastuksia
18302: - verotarkastuksia, lääninverovirastot ............ 1 986 2 023 2 026 1 933 1 847 1 993
18303: - verotarkastuksia, verotoimistot ................ 874 764 642 554 721 731
18304: - verovalmistelutarkastuksia .................... 651 675 600 587 610 829
18305: - maatilatalouden tarkastuksia .................. 2 786 2 619 2 757 2 774 2 967 3 618
18306: - lvv-tarkastuksia, varsinaiset ................... 2 788 2 326 2 276 2 269 2 106]
18307: - lvv-tarkastuksia, osittaiset ..................... 434 410 343 559 689 2 289
18308: - ennakontarkastuksia, kokonaiset .............. 3639 3 442 3 104 2 921 2 664 2 825
18309: - ennakontarkastuksia, osittaiset ................ 3 136 2 662 2 131 1 825 1 868 1 521
18310: Yhteensä ........................................ 16 294 14 921 13 879 13 422 13472 13 876
18311: Jälkiveroa Mmk
18312: - verotarkastus ................................. 320,3 229.4 236,7 171,9 160,1
18313: - lvv-tarkastus .................................. 69,7 95,3 94,4 144,0 201,1
18314: - ennakontarkastus ............................. 74,8 88,8 97,8 117,8 109,4 151,3
18315: - maatilatalouden tarkastus ..................... 5,5 6,2 7,5 6,8 9,2
18316: Yhteensä ........................................ 470,3 419,7 436,4 440,5 479,8
18317: Maksuunpantu tarkastajaa kohti Mmk ............ 0,85 0,75 0,79 0,80 0,87
18318:
18319: 10 3604891
18320: 74
18321:
18322: Kuten asetelmasta voidaan havaita, on tarkas- sursseja, vaan ensi sijassa vapauttaa tarkastusteh-
18323: tusten kokonaismäärä alentunut huomattavasti täviin koulutetut virkazlzjat täysipainoiseen tar-
18324: 1980-luvun alussa ja on sittemmin pysynyt jok- kastustoimintaan. Tarkastus tulisikin pyrkiä koh-
18325: seenkin samansuuruisena. Erityisesti ennakontar- distamaan mihin aloihin, joissa se on tulokselli-
18326: kastukset ovat vähentyneet, kun sen sijaan maati- sinta ja parhaiten ennalta ehkäisevää. Valtion-
18327: latalouden tarkastusten ja verovalmistelutarkas- tzlintarkastajain mielestä verohallinnon olisi syytä
18328: tusten määrät ovat nousseet. Tarkastusten perus- käynnistää perusteellinen selvitys szitä, missä ve-
18329: teella määrättyjen jälkiverojen kokonaismäärä on rovelvollisryhmissä ja missä verotusmuodossa ovat
18330: reaalisesti pienentynyt, ja varsinaisten verotarkas- verovalvonnan todelliset ongelmat. Selvityksen
18331: tusten tulos on pienentynyt nimellisesti jopa perusteella tulisi verotarkastusta siirtää näihin
18332: puoleen 1980-luvun alkupuolella. Tarkastajaa ongelmiin. Tarpeelliset lisäresurssit tulisi jakaa
18333: kohti maksuunpannun jälkiveron määrä on ni- myös samojen penaatteiden mukaisesti. Samalla
18334: mellisesti pysynyt lähes ennallaan ja ylittää edel- olisi syytä selvittää, voitaisiinko verotarkastusta
18335: leen moninkertaisesti tarkastajan palkkaukseen järkeistää ja yhtenäistää siten, että sama asianmu-
18336: tarvittavat varat, kun ei oteta huomioon jäljem- kaisesti koulutettu tarkastaja voisi ainakin pie-
18337: pänä tarkasteltavaa näin maksuunpantujen jälki- nemmissä yn"tyksissä yhdellä kertaa toimittaa nzin
18338: verojen pitävyyttä valitusasteissa tai niiden perin- välittömän verotuksen ja ennakkopen"nnän kuin
18339: nän osuutta. liikevaihtoverotuksenkin tarkastuksen.
18340: Verohallitukselta saadun selvityksen mukaan Valtiontzlintarkastajat korostavat verotarkastus-
18341: välittömän verotuksen tarkastustoiminnan tilasto- toiminnan tehostamisessa en.tyisesti sen ennalta
18342: jen osalta on kuitenkin todettava, että tulos on ehkäisevyyttä, jonka edellytyksenä on, että tar-
18343: huomattavasti suurempi kuin tilastoidun jälkive- kastustoiminta koetaan tehokkaasti ja asiallisesti
18344: ron määrä osoittaa. Elinkeinoverotusmenettelyn hoidetuksi. Tämä puolestaan edellyttää, että tar-
18345: ja harkintaverotuksen takia tarkastuskertomuksis- kastaja! ovat asiallisia, asiantuntevia ja hyvin
18346: sa esitetyt tulonlisäykset eivät useinkaan lisää koulutettuja. Kuten edellä verojäämien pen"nnän
18347: suoranaisesti jälkiveron määrää. Sen sijaan ne yhteydessä on todettu, tulisi en"tyisesti pyrkiä
18348: saattavat välillisesti suurentaa verovelvollisen ve- välttämään suurelta osin kohtuuttomien ja perus-
18349: rotettavaa tuloa jopa useiden vuosien aikana. teetlomien jälkiverojen maksuunpanoja, jotka
18350: Niinpä voidaan mainita esim. poistokelpoisen kuten toisinaan näyttää tapahtuneen, kumoutu-
18351: käyttöomaisuuden pienentäminen, vähennyskel- vat valitusvaiheessa mutta ovat tällä välin saatta-
18352: poisen tappion väheneneminen, osingonjakokel- neet aiheuttaa kohteena olevan yrityksen tai
18353: poisten varojen väheneminen, pienempi osingon- toiminnan aiheetloman lopettamisen. Tällöin on
18354: jakovähennys jne. Välittömien ja välillisten tar- hallinnon virheellisiin olettamuksiin ja arviointei-
18355: kastustulosten lisäksi on syytä korostaa tarkastuk- hin perustuvalla toiminnalla aiheutettu paitsi
18356: sen ennalta ehkäisevyyttä, vaikkakin se on rahal- tarkastuskohteen myös kansantalouden kannalta
18357: lisesti vaikeasti arvioitavissa. usein vaikeasti korvattavia menetyksiä.
18358: Vastaavasti on vaikea arvioida tarkastuksilla
18359: maksuunpantujen jälkiverojen todellinen kerty- Veronoikaisujärjestelmä. Tulo- ja varallisuusve-
18360: mä. Valtiontilintarkastajain pyynnöstä verohalli- rotuksen muutoksenhakujärjestelmää on viimeksi
18361: tuksessa on arvioitu, että em. jälkiverotoksista uudistettu v. 1982 (399/82). Muutoksella piden-
18362: valitetaan keskimäärin 10 % :sta (ennakkoperin- nettiin mm. valitusaikaa säännönmukaisesta ve-
18363: nästä vain 6 % :sta), ja valituksista aiheutuu rotuksesta lääninoikeuteen ja poistettiin perus-
18364: muutoksia 50-60 % :iin, mikä on vain 5-7 % tevalitus sekä toteutettiin valitusten pakollinen
18365: kaikista tarkastustoimintaan liittyvistä jälkivero- oikaisukäsittely. Tutkijalautakuntajärjestelmää ei
18366: tuksista. Toisaalta huomattava osa täten mak- eräitä valitusaikoja koskevia säännöksiä lukuun
18367: suunpannoista jälkiveroista jää perimättä. ottamatta tässä yhteydessä muutettu. Muutoksia
18368: Kuten edellä esitetystä ilmenee, jää valtaosa tehtäessä tavoitteena oli vähentää lääninoikeuk-
18369: tarkastuksen piiriin luettavista verovelvollisista sissa käsiteltävien verovalitusten määrää ja no-
18370: verotarkastuksen ulkopuolelle ko. verojen jälkive- peuttaa valitusten käsittelyä.
18371: rotusajan puitteissa. Valtiontilintarkastajain käsi- Verotuslain alkuperäisten säännösten mukaan
18372: tyksen mukaan tarkastusten kattavuus tulisi kui- verovelvollinen voi yleensä hakea verotukseensa
18373: tenkin pyrkiä saattamaan niin suureksi, ettei muutosta tekemällä veromuistutuksen tutkijalau-
18374: jälkiverotusoikeus vanhenisi. Tässä tarkoituksessa takunnalle tai säännönmukaisen valituksen lää-
18375: ei aina ole niinkään olennaista lisätä tarkastusre- ninoikeudelle. Kumpaakin koskivat melko tiukat
18376: 75
18377:
18378: määräajat. Näiden päätyttyä oli mahdollista teh- tai arvioida todisteita toisin kuin verotuspäätök-
18379: dä tietyin perustein perustevalitus lääninoi- sessä. Siltä osin kuin valitus johtaa tulokseen jo
18380: keudelle. Säännönmukainen valitus oli myös ve- verolautakunnassa, menettely on entistä yksin-
18381: ronsaajien käytettävissä, minkä lisäksi verotuksen kertaisempaa ja nopeampaa. Verolautakunnan
18382: toimittanut verolautakunta saattoi muuttaa vero- hyväksymättä jättämäitä osalta valitus siirtyy kui-
18383: tusta veronsaajien eduksi jälkiverotuksen ohella tenkin automaattisesti lääninoikeuden käsiteltä-
18384: tietyin edellytyksin veronoikaisulla. väksi, vaikka valituksen tämä osa olisi miten
18385: Verovelvollisen eduksi verolautakunta ei voi- vähäinen tahansa tai vaikka valittaja voisi vero-
18386: nut muuttaa verotuspäätöstään. Veromuistutus- lautakunnan perusteluista havaita, ettei sen hy-
18387: ajan päätyttyä tai jos veromuistutusta ei saanut väksymiselle olisi mitään edellytyksiä.
18388: tehdä, voi verovelvollinen saada verotukseensa Verohallitukselta saadun selvityksen mukaan
18389: oikaisun vain valittamalla lääninoikeudelle. Näin lääninoikeudelle osoitetuista veronoikaisuasioina
18390: oli laita silloinkin, kun verotusta toimitettaessa verolautakunnassa v. 1983 käsitellyistä valituksis-
18391: oli sattunut selvä virhe tai kun uuden selvityksen ta hyväksyttiin n. 25 % verolautakunnassa koko-
18392: valossa verotusta oli riidattomasti alennettava. naan, joten niiden osalta verolautakunnan päätös
18393: Lääninoikeuksien käsiteltäväksi tuli näin runsaas- jäi lopulliseksi päätökseksi. Uudemman tilaston
18394: ti sellaisia veroasioita, joissa ei ollut kysymys mukaan mm. Uudenmaan läänissä on hyväksytty
18395: minkäänlaisesta oikeusriidasta, sen enempää lain viime vuosina verolautakunnassa kokonaan vajaat
18396: soveltamista kuin tosiasioitakaan koskevasta. 20 % em. valituksista. Toisaalta esim. Mikkelin
18397: Verotuslakia muutettiin v. 1974 säätämällä läänissä kertomusvuonna verotoimistoihin saapu-
18398: verotus oikaistavaksi myös verovelvollisen eduksi, neista valituksista peräti 94 % siirtyi lääninoi-
18399: jos hänelle oli puutteellisen selvityksen tai muun keuden ratkaistaviksi.
18400: ilmeisen virheen johdosta pantu liikaa veroa. Yleisesti ottaen veronoikaisumenettelyä on pi-
18401: Uudella oikaisumahdollisuudella oli aluksi mer- detty hyvänä. Se on nopeuttanut varsinkin sel-
18402: kitystä lähinnä perustevalitusten vähentäjänä. vien virhetapausten käsittelyä. Päätökset ovat
18403: Tarvetta tehdä perustevalitus vähennettiin vielä myös yleensä aiempaa paremmin perusteltuja.
18404: v. 1977 säätämällä, että veronoikaisu voitiin Toisaalta suurimmista veropiireistä voidaan tode-
18405: tehdä perusvalitusajan päätyttyäkin, kunhan sitä ta, että hylättyjen valitusten käsittelyaika pitenee
18406: oli haettu perustevalitusajan kuluessa. aiemmasta lääninoikeudelle osoitettujen valitus-
18407: Suurempi merkitys oli kuitenkin alussa maini- ten käsittelyajasta. Niinpä esim. Helsingissä ja
18408: tulla v. 1982 toteutetulla muutoksella. Nyttem- Vantaalla pystytään käsittelemään pakolliset ve-
18409: min verolautakunnan on käsiteltävä säännönmu- ronoikaisut noin kuudessa kuukaudessa, mutta
18410: kaisesta verotuksesta lääninoikeudelle tehty vali- niiden lääninoikeuteen saattaminen vie enem-
18411: tus veronoikaisuna. Jos verolautakunta hyväksyy män aikaa.
18412: valituksen oikaisumenettelyssä kokonaisuudes- Epäkohtina pakollista veronoikaisua koskevassa
18413: saan, asiaa ei siirretä lainkaan lääninoikeudelle. menettelyssä on koettu viran puolesta lääninoi-
18414: Veronoikaisupäätöksestä ei myöskään ilmoiteta keuteen siirtämiseen liittyvät ongelmat, joista
18415: lääninoikeudelle. Verovelvolliselle oikaisukäsitte- mainittakoon mm. lääninoikeuteen siirto silloin,
18416: lystä annetaan verolautakunnan päätös. Veronoi- kun verovelvollinen vaatii jotakin vähennystä
18417: kaisua koskeva asia on, mikäli mahdollista, käsi- myönnettäväksi yli laissa määrätyn markkamää-
18418: teltävä loppuun kuuden kuukauden kuluessa räisen enimmäisrajan ja verolautakunta hyväksyy
18419: siitä, kun valitus on saapunut verotoimistoon. vähennettäväksi lain sailiman maksimimäärän.
18420: Nykyinen pakollinen oikaisukäsittely ei koske Niissä tapauksissa, joissa vaatimus hyväksytään
18421: veronsaajien verotuksesta tai maksuunpanosta te- muuten, mutta jokin epäolennainen ja selvästi
18422: kemiä valituksia. Pakollinen oikaisukäsittely ei hylättävä vähennys jää hyväksymättä, saattaisi
18423: myöskään koske tutkijalautakunnan päätöksestä, verovelvollinen tyytyä verolautakunnan päätök-
18424: veronoikaisusta, jälkiverotuksesta tai muutoksen- seen. Tästä huolimatta asia on viran puolesta
18425: hakuviranomaisen uudelleen verolautakunnan siirrettävä lääninoikeuteen ratkaistavaksi. Niissä
18426: toimitettavaksi palauttamasta verotuksesta tehtyä tapauksissa, joissa verovelvollinen vaatii itselleen
18427: valitusta. oikeudenkäyntikuluja, ei verolautakunta voi tut-
18428: Verolautakunnan veronoikaisu on nykyään kia vaatimusta. Asia on tällöin siirrettävä viran
18429: mahdollinen samoin edellytyksin kuin lääninoi- puolesta lääninoikeuden tutkittavaksi, vaikka ve-
18430: keuksissa. Ei siis enää vaadita ilmeistä virhettä rovelvollisen muut vaatimukset olisi hyväksytty
18431: tms., vaan verolautakunta voi myös tulkita lakia kokonaan.
18432: 76
18433:
18434: Prosessuaaliset ongelmat ovat tuottaneet vai- nompi verotusasiantuntemus ja -kokemus kuin
18435: keuksia niissä tapauksissa, joissa valitus on osoi- niitä huomattavasti useammin kokoontuvan ve-
18436: tettu lääninoikeudelle, mutta se olisi lain mu- rolautakunnan jäsenillä on. Tutkijalautakunnassa
18437: kaan pitänyt osoittaa jollekin muulle viranomai- käsiteltyjen asioiden osalta valitusaika ja menet-
18438: selle. Ongelmallisia ovat olleet myös ne tapauk- telytapojen erilaisuus valitukseen verrattuna ai-
18439: set, joista ei varmuudella selviä, onko kysymys heuttavat myös sekaannusta ja epäselvyyttä vero-
18440: lääninoikeudelle osoitetusta valituksesta vai vero- velvolliselle ja jopa veroviranomaiselle.
18441: lautakunnalle osoitetusta veronoikaisuvaatimuk- Valtiontilintarkastajat katsovat, että nykyinen
18442: sesta. Jos verolautakunta tulkitsee asian lääninoi- tulo- ja varallisuusverotuksen muutoksenhakujär-
18443: keudelle osoitetuksi valitukseksi ja siirtää asian jestelmä, johon liittyy veromuistutus, verovalitus,
18444: viran puolesta edelleen lääninoikeudelle, saattaa veronoikaisu ja maksuunpanon ozkaisu, on varsin
18445: lääninoikeus tulla asiassa erilaiseen lopputulok- monimutkainen sekä osittain päällekkäinen.
18446: seen ja jättää asian valituksena tutkimatta. Täl- Veronoikaisu voidaan tehdä samoin edellytyk-
18447: löin asian verolautakunnassa käsitteleminen aina- sin kuin veromuistutuskin. Mikäli tutkzjalauta-
18448: kin viivästyy huomattavasti. kunta poistettaisiin, voitaisiin verolautakunnassa
18449: Kuten alussa on jo todettu, ei veronoikaisume- käsitellä nopeasti selvät virheet, kuten tutkijalau-
18450: nettelyä laajennettaessa tutkijalautakuntamenet- takunnassa nykyään tehdään. Tutkzjalautakun-
18451: telyä sanottavasti muutettu. Näin ollen verolau- tien poistaminen selkeyttäisi nykyistä osin pääl-
18452: takunnan päätöksestä voidaan edelleen tehdä lekkäistä ja monimutkaista muutoksenhakujärjes-
18453: veromuistutus tutkijalautakunnalle. Nykyään se telmää.
18454: on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa vero- Oikaisumenettelyä voitaisiin edelleen kehittää
18455: luettelon nähtäväksi asettamisajankohdasta. siten, että virheet olisi mahdollista korjata jo heti
18456: Muistutuksen johdosta tutkijalautakunnan on verotuksen valmistuttua joustavasti tutkzjalauta-
18457: aina kuultava valtion- ja kunnanasiamiestä. Kuu- kuntaa usein asiantuntevamman verolautakun-
18458: leminen voi tapahtua joko kirjallisesti etukäteen nan käsittelyssä samaan tapaan kuin nykyinen
18459: tai suullisesti lautakunnassa. Tutkijalautakunta veronozkaisumenettely. Ozkaisumenettely voitai-
18460: voi myös ennen asian ratkaisemista kuulla muis- siin järjestää myös siten, että siinä ratkaistaisiin
18461: tutuksen tekijää kirjallisesti tai suullisesti lauta- nykyisen lisäksi ongelmallisempia, tulkintakysy-
18462: kunnassa. Tutkijalautakunnan toiminnan luonne myksiäkin sisältäviä muutosvaatimuksia, eli otet-
18463: edellyttää päätösten perustelemista. taisiin käytäntöön täydellinen oikaisuvaatimus-
18464: Tutkijalautakuntamenettelyä käyttäen verovel- menettely. Tällöin verolautakunta ratkaisisi taval-
18465: vollisen tekemällä muistutuksella on verovelvolli- laan ensimmäisen asteen muutoksenhakemuksen
18466: sen vahingoksi tapahtunut virhe voitu oikaista kokonaisuudessaan, jolloin hylkäävän päätöksen
18467: nopeasti. Paikallistarkastuksissa saatujen selvitys- saattaminen lääninoikeuden tutkittavaksi olisi ni-
18468: ten mukaan tutkijalautakunnalle säädetty muis- menomaisen jatkovalituksen varassa. Tutkijalau-
18469: tutusten käsittelyaika kuitenkin on koettu raskaa- takuntamenettely muodostuisi tällöin tarpeetto-
18470: na ja kiireisenä verotoimistoissa. Lisäksi yleensä maksi välivaiheeksi.
18471: vain 1-3 kertaa vuodessa kokoontuvan tutkija-
18472: lautakunnan jäsenillä on todettu olevan huo-
18473: 77
18474:
18475:
18476:
18477:
18478: Opetusministeriön hallinnonala
18479: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- Yksittäisten tutkijoiden tieteellistä tutkimusta
18480: tuksen opetusministeriössä 20.2.1986 ja Eläinlää- on perinteisesti arvioitu opinnäytteiden tarkas-
18481: ketieteellisessä korkeakoulussa 19. 3.1986. tuksen, virantäyttöjen, apurahojen myöntämisen
18482: ja julkaisemispäätösten yhteydessä. Tästä ei kui-
18483: tenkaan voida tehdä päätelmiä tieteenalojen tai
18484: Opetusministeriö korkeakoulujen tutkimustoiminnan tehokkuuden
18485: vertailemiseksi.
18486: Korkeakoulujen toiminnan arviointi. Te h t ä- Viime vuosina on arvioitu kokonaisia laitoksia
18487: vät . Korkeakoulujen tehtäviä ovat uuden tai tieteenaloja. Arviointeja ovat tehneet mm.
18488: tiedon tuottaminen ja kriittinen soveltaminen OECD yhteiskuntatieteiden alalla, Suomen Aka-
18489: sekä tiedon välitys. Korkeakoululaeissa tämä on temia mm. ydin- ja suurenergiafysiikassa ja auto-
18490: opetusministeriön mukaan tavallisesti todettu si- maatiotekniikassa sekä eräät tieteelliset seurat
18491: ten, että korkeakoulun tehtävä on harjoittaa mm. psykologiassa, fysiikassa ja sosiologiassa.
18492: tutkimus.ta ja antaa siihen perustuvaa opetusta. Vaikka näitä arviointeja olisi tehty enemmänkin,
18493: Valtakunnallisen koulutusjärjestelmän määrälli- on opetusministeriön mukaan johtopäätösten te-
18494: sesti mittavin tehtävä on peruskoulutuksesta huo- keminen korkeakoulujen tai tieteenalojen tehok-
18495: lehtiminen. Tutkijakoulutus luo edellytykset pe- kuuden määrittelemiseksi erittäin ongelmallista.
18496: ruskoulutukselle ja tutkimustoiminnalle. Uutena Koulutuksen tehokkuutta voidaan arvioida
18497: koulutustehtävänä korkeakouluilla on ammatilli- mm. seuraavien tunnuslukujen avulla:
18498: nen jatkokoulutus. Korkeakoulujen järjestämä - opintosuoritusten määrä opintoviikkoina
18499: täydennyskoulutus on niin ikään nopeasti lisään- suhteessa kokonaisopiskelijamäärään
18500: tymässä. keskimääräinen tutkinnonsuorittamisaika
18501: Tuloksellisuus ja tehokkuus. Tu- - kustannukset suhteessa opiskelijamäärään
18502: loksellisuudella tai ulkoisella tehokkuudella ja - suoritettujen perustutkintojen määrä opet-
18503: vaikuttavuudella tarkoitetaan organisaation kykyä tajaa kohden
18504: luoda hyväksyttäviä toimintoja ja tuloksia. Te- - opintosuoritusten kokonaismäärä opettajaa
18505: hokkuudella tai sisäisellä tehokkuudella tarkoite- kohden
18506: taan tavallisesti organisaation kykyä tuottaa tu- - suoritetut lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot
18507: loksia taloudellisesti. suhteessa professoreiden ja apulaisprofessoreiden
18508: Kun korkeakoulujen toimintaa tarkastellaan määrään
18509: yhteiskunta- ja kulttuuripoliittisesta näkökulmas- - kustannukset tutkintoa kohden
18510: ta, ei tehokkuusajattelua voi luontevasti soveltaa. - kustannukset suhteessa opintosuoritusten
18511: Toiminta, joka ei ole kovin tehokasta, voi silti määrään
18512: olla tarkoituksenmukaista esim. aluepoliittisista - tieteellisten alkuperäisjulkaisujen määrä
18513: syistä tai kulttuurin monipuolisuuden vaalimi- suhteessa tutkijoiden määrään.
18514: seksi. Sellaistakin tutkimusta, jossa ei päästä Tällaisia tunnuslukuja on jossain määrin las-
18515: kansainvälisen huipun tuntumaan, voi olla tar- kettu mm. tutkintojen suoritusajoista. Suorittei-
18516: peen harjoittaa kansallisen tieto-omavaraisuuden den laskemista on vaikeuttanut käyttöön hyvin
18517: takaamiseksi. soveltuvan atk-järjestelmän puute. Korkeakou-
18518: Tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointi on lujen tai tieteenalojen tehokkuutta määrittävien
18519: ongelmallista, sillä sopivia perusteita on vaikea tunnuslukujen käyttöä vaikeuttaa opetusministe-
18520: löytää. Eri tieteen- ja koulutusaloja on vaikea riön mukaan kuitenkin se, että korkeakoulut
18521: verrata keskenään, ja monet seikat vaikeuttavat poikkeavat tieteenaloittain huomattavasti toisis-
18522: tehokkuuden mittaamista. taan.
18523: 78
18524:
18525: Tehokkuutta mitataan usein taloudellisesti las- jen käyttöä vaikeuttaa se, että korkeakoulujen
18526: kemalla tuotteen hintoja. Vuonna 1984 oppilas- opiskelijarekisterit ovat epäyhtenäisiä ja koodijär-
18527: kohtaiset kustannukset yleissivistävässä opetuk- jestelmät erilaisia. Lisäksi tutkimustilastot ovat
18528: sessa olivat 12 820 mk, ammatillisessa opetukses- epävarmoja.
18529: sa 16 440 mk ja korkeakouluopetuksessa 19 560 Korkeakouluneuvoston jaostoille annettiin v.
18530: mk. Ammatillisten kurssikeskusten oppilas- 1985 tehtäväksi laatia katsaus alansa korkeakou-
18531: kohtaiset nettokustannukset olivat samana vuon- luopetukseen ja -tutkimukseen. Tähän mennessä
18532: na keskimäärin 32 216 mk, josta ateria- ja majoi- jaostot ovat laatineet vasta muutamia katsauksia,
18533: tuskustannusten osuus oli n. 8 970 mk. Lisäksi joten kokemukset niiden käytöstä toiminnan seu-
18534: kustannuksiin sisältyy mm. oppikirjat. rannassa ja päätöksenteossa ovat vähäiset.
18535: Korkeakouluissa on lukuvuonna 1984-85 Korkeakoulujen toiminnan arviointimenetel-
18536: suoritettu tutkintoja seuraavasti: miä pohtineen työryhmän ehdotusten pohjalta
18537: Tutkintoja Muutos edellisestä
18538: opetusministeriö on käynnistänyt eräitä korkea-
18539: yhteensä lukuvuodesta koulujen toiminnan tuloksellisuuden seuranta-
18540: Määrä % hankkeita. Laajimpana kehittämishankkeena on
18541: Alempi kandidaatintut- valtakunnallisen tietokannan (KOTA) rakentami-
18542: kimo 1 459 -433 1 -22,9 nen Valtion tietokonekeskukseen. Tarkoituksena
18543: Ylempi kandidaatintut- on saada aikaan järjestelmä, joka tuottaisi suun-
18544: kinto 6 468 + 155 + 2,5
18545: Lisensiaatintutkinto 358 - 12 - 3,2 nittelussa ja päätöksenteossa tarvittavat pohjatie-
18546: Tohtorinväitöskirjat 292 - 26 - 8,2 dot niin korkeakouluille kuin keskushallinnolle.
18547: Muut tutkinnot 1 129 - 153 -11,9 Tietokannan rakentaminen etenee asteittain. En-
18548: Yhteensä 9 706 -469 - 4,6 sivaiheessa se muodostetaan nykyisten tiedonke-
18549: 1
18550: ruujärjestelmien pohjalta korkeakoulu- ja koulu-
18551: Alempi kandidaatintutkinto on lopetettu monilla aloil-
18552: la.
18553: tusalakohtaisin tiedoin. Asteittain tietoja tarken-
18554: netaan, poistetaan tarpeettomaksi käyviä tiedon-
18555: keruita ja siirrytään tietojen suorasiirtoon.
18556: Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuuden
18557: arviointi tutkintojen suoritusaikojen perusteella Muita hankkeita on tieteenalakohtaisten tuki-
18558: osoittaa, että niiden toimintaa tulee tältä osin muksen arviointien laajentaminen Suomen Aka-
18559: kehittää. Suoritusajat ovat yleisesti ottaen piden- temian toimesta. Korkeakouluja on toiminta- ja
18560: tyneet tutkinnonuudistukselle asetetuista päin- taloussuunnitelman palautteessa kehotettu aloit-
18561: vastaisista tavoitteista huolimatta. Opetusminis- tamaan myös laitoskohtainen arviointi. Laadulli-
18562: teriö selvittää pidentymisen syitä. sen arvioinnin lisäksi pyritään valtakunnalliseen
18563: Korkeakoulujen muun toiminnan arviointi on tietokantaan sisällyttämään vähitellen myös tut-
18564: vielä ongelmallisempaa kuin tutkimuksen ja ope- kimustietoa.
18565: tuksen arviointi. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden tärkeitä
18566: Seurantaj ä r j e s t el mä t. Korkeakou- seikkoja ovat koulutuksen jatkuva seuranta sekä
18567: lujen toiminnan seurantajärjestelmä on kiinteim- siihen liittyvät toimet, joiden avulla valmistumis-
18568: min liittynyt toiminta- ja taloussuunnitteluun. aikoja voidaan lyhentää ja valmistuvien määriä
18569: Opetusministeriö antaa korkeakouluille vuosit- lisätä. Opetusministeriö jatkaa opetuksen seuran-
18570: tain palautteen niiden toiminta- ja taloussuunni- taa valtakunnallisissa koulutusalakohtaisissa semi-
18571: telmista. Palaute ei ole hallinnollisesti sitova, naareissa. Korkeakouluneuvosto jaostoineen sel-
18572: mutta sillä on ohjaavaa merkitystä. Lisäksi seu- vittää tutkintojen suorittamisaikoja ja tutkintojen
18573: rantaa on harjoitettu erillisselvitysten ja seminaa- suorittamisen viivästymiseen vaikuttavia seikkoja.
18574: rien avulla. Korkeakoulujen opetuksen ja opetus- Seurannan kannalta olennaista on luotettavien
18575: suunnitelmien seuranta on paljon niiden sisäinen ja yhtenäisten tietojen saaminen. Niiden osalta
18576: asia. Toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä kul- kehitettävä rekisteri on avainasemassa. Se tulee
18577: loinkin ajankohtaiset selvitykset soveltuvat hyvin laadullista tietoa sisältävien katsausten ja selvitys-
18578: toiminnan analysointiin, joskin niiden käyttö on ten lisäksi antamaan olennaista pohjaa korkea-
18579: opetusministeriön mukaan nykyisellään työlästä. kouluja koskevalle päätöksenteolle.
18580: Toiminta- ja taloussuunnitelmiin sisältyneiden Tutkinnonuudistuksen tavoitteet
18581: tilastojen lisäksi myös Tilastokeskuksen keräämät ja niiden toteutuminen. Tutkinnon-
18582: tiedot ovat antaneet mahdollisuuden seurata toi- uudistuksen tavoitteet on määritelty valtioneu-
18583: mintaa numerotasolla. Tilastokeskuksen tilasto- voston periaatepäätöksessä ( 19.12.197 4) ja v.
18584: 79
18585:
18586: 1974-84 annetuissa tutkintoasetuksissa. Periaat- telyihin, opiskeluasenteisiin, opintotukijärjestel-
18587: teita voidaan nimittää: mään ja työllisyystilanteeseen.
18588: tieteellisyyden ja ammattisuuntautuneisuu- Korkeakouluneuvoston selvitys osoittaa, että
18589: den tutkinnon suoritusaika oli useilla koulutusaloilla
18590: laaja-alaisuuden 1980-luvun alussa noin vuotta pidempi kuin
18591: ongelmakeskeisyyden ja monitieteisyyden vuosikymmen aikaisemmin. Korkeakouluneuvos-
18592: koulutusohjelmien ja tavoitteellisten opin- ton mukaan vielä ei voida selvittää nykyisen
18593: tokokonaisuuksien tutkintojärjestelmän tutkintojen suoritusaikoja.
18594: Ennakkotiedot ja -arviot viittaavat siihen, että
18595: - samantasoisten perustutkintojen ja ylem-
18596: opiskeluaika on ainakin eräillä koulutusaloilla
18597: pien korkeakoulututkintojen muodostamisen pe-
18598: lyhentynyt mutta ei siinä määrin kuin on ollut
18599: riaatteiksi. tavoitteena. Korkeakouluneuvoston käsityksen
18600: Keskeisiä tavoitteita olivat koulutuksen tavoit- mukaan opiskeluajat voidaan nykyisessä tutkinto-
18601: teellisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen, järjestelmässä lyhentää 5-6 vuodeksi.
18602: koulutustason kohottaminen, perustutkinnon Korkeakouluissa suoritetut tutkinnot ovat vii-
18603: suoritusajan lyhentäminen ja opintojen keskeyt- me vuosina vähentyneet, koska pääosa perus-
18604: tämisen vähentäminen. tutkintoa aiemmista tutkinnoista on poistettu.
18605: Opetusministeriön mukaan useimmilla koulu- Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden
18606: tusaloilla jatkuu 1980-luvun loppuvuosiin asti vuotuinen määrä kasvaa, joskin hitaasti pitkän
18607: siirtymävaihe, jonka aikana vanhan ja uuden opiskeluajan vuoksi. Perustutkinnon suoritti 17
18608: tutkintojärjestelmän opiskelijat suorittavat opin- tiedekorkeakoulussa lukuvuonna 1982-83
18609: tojaan rinnakkain. Tieteellisen jatkokoulutuksen, 5 472 opiskelijaa, 1983-84 6 147 opiskelijaa ja
18610: ammatillisten jatkotutkintojen, täydennyskoulu- 1984-85 6 337 opiskelijaa. Ylemmistä korkea-
18611: tuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen uudis- koulututkinnoista suoritettiin lukuvuonna
18612: tus on vielä pääosin suunnitteluvaiheessa. 1984-85 yli puolet nykyisen tutkintojärjestel-
18613: Koulutuksen tavoitteellisuus ja suunnitelmalli- män mukaan.
18614: suus ovat korostuneet. Koulutusohjelmat ovat Opetusministeriössä on valmisteltu toimenpi-
18615: tieteellisiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntau- deohjelma, joka koskee korkeakouluopintojen
18616: tuvat ammatillisiin tehtäväalueisiin ja niiden ke- yleistä kehittämistä. Siinä käsitellään tiedekor-
18617: hittämiseen. Koulutustaso on kohonnut, kun ns. keakoulujen perustutkintoihin johtavaa koulu-
18618: välitutkinnot on poistettu. Selvimmin tämä ilme- tusta. Tavoitteena on ajankohtaisten ongelmien
18619: nee ekonomien ja opettajien koulutuksessa. ratkaiseminen ja korkeakouluopintojen jatkuva
18620: Alempia korkeakoulututkintoja on nykyisin oi- kehittäminen. Nykyiset ongelmat keskittyvät
18621: keus- ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla. koulutusjärjestelyihin. Opetussuunnitelmia ke-
18622: Tutkinnonuudistuksen jälkeinen tilanne vaih- hittämällä, joustavilla koulutusjärjestelyillä ja
18623: telee opetusministeriön mukaan kuitenkin huo- opintojen sisällön uudistamisella voidaan saavut-
18624: mattavasti eri korkeakouluissa ja koulutusaloilla. taa pääosa korkeakoulututkinnoille ja -opinnoille
18625: Joissakin tapauksissa uuden tutkintojärjestelmän asetetuista tavoitteista. Uusien välitutkintojen
18626: mukainen koulutus ei ole vielä sanottavasti kehit- muodostamista opetusministeriö ei pidä ajankoh-
18627: tynyt vanhaan tutkintojärjestelmään verrattuna. taisena.
18628: Siirtymävaiheen ongelmat ovat tulleet esille lä- J a t koko u 1u t u k s en nyky t i 1a . Suurin
18629: hinnä suurissa korkeakouluissa ja koulutusaloilla, muutos aikaisempaan tutkintojärjestelmään ver-
18630: joilla on vähän selväpiirreisiä ammatillisia tehtä- rattuna on, että uudessa järjestelmässä jatkotut-
18631: väalueita tai joilla koulutustasoa on nostettu. kintoja varten tulee järjestää opetusta. Uusi jat-
18632: Sekä korkeakoulujen, opiskelijoiden että yh- kotutkintojärjestelmä on vasta toteutusvaiheessa,
18633: teiskunnan kannalta olennainen ongelma on, koska aiemman tutkintojärjestelmän voimassa ol-
18634: että perustutkintojen suoritusajat eivät ole lyhen- lessa opintonsa aloittaneet ovat voineet suorittaa
18635: tvneet eivätkä keskeyttäneiden määrät ole vähen- tutkintonsa tämän järjestelmän mukaan.
18636: tyneet tavoitteiden mukaisesti. Vanhan tutkinto- Jatkotutkintojen määrät eri koulutusaloilla
18637: järjestelmän keskeiset ongelmat, opiskeluajan pi- ovat 1970-luvun alkupuolelta 1980-luvun alku-
18638: dentyminen ja opintojen keskeyttäminen, ovat puolelle muuttuneet seuraavien taulukoiden mu-
18639: siirtyneet uudenkin tutkintojärjestelmän rasit- kaisesti. Satunnaisvaihtelun eliminoimiseksi tut-
18640: teiksi. Tutkintojen pitkään suoritusaikaan on kintojen määrät ilmoitetaan usean vuoden keski-
18641: esitetty useita syitä, jotka liittyvät koulutusjärjes- arvoina. Tästä huolimatta pienten koulutusalojen
18642: 80
18643:
18644: tutkintomäärissä esiintyvä vaihtelu on osittain Tohtorintutkintojen määrän kasvaminen huo-
18645: satunnaista. mattavasti nopeammin kuin lisensiaatintutkinto-
18646: Lisensiaatintutkintojen keskimäärät lukuvuosi- jen selittyy sillä, että jatko-opinnot entistä use-
18647: na 1971-72 - 1975-76 (A) ja 1982-83 ammin tähtäävät tohtorintutkintoon.
18648: 1984-85 (B) koulutusaloittain: Selvitysten mukaan jatkotutkintojen määrä on
18649: arvioimun tarpeeseen nähden liian pieni oikeus-
18650: Koulutusala A B tieteellisellä, kauppatieteellisellä, maatalous-met-
18651: Teologinen ....................... . 10 9 sätieteellisellä, kasvatustieteellisellä ja eläinlääke-
18652: 1
18653: Humanistinen .................... . 49 52 tieteellisellä alalla sekä eräillä tekniikan aloilla ja
18654: Oikeustieteellinen ................ . 17 12 uusissa kielissä. Lisäksi uusilla, nopeasti kehitty-
18655: Yhteiskuntatieteellinen ........... . 40 47
18656: Kauppatieteellinen ............... . 8 11 villä tutkimusaloilla, kuten erityisesti tietoteknii-
18657: Luonnontieteellinen .............. . 106 105 kassa, on puutetta jatkotutkinnon suorittaneista.
18658: Maatalous-metsätieteellinen ....... . 16 12 Varsinaisia jatkokoulutuspaikkoja ovat korkea-
18659: Liikuntatieteellinen ............... . 2 2
18660: Kasvatustieteellinen ............... . 61 18 koulujen assistentin ja osittain yliassistentin toi-
18661: Teknillinen ....................... . 66 86 met sekä Suomen Akatemian tutkimusassistentin
18662: Farmasia ......................... . 3 6 ja osittain nuoremman tutkijan toimet. Näiden
18663: Yhteensä ......................... . 323 361 toimen määrät syyslukukaudella 1985 olivat seu-
18664: 1
18665: Osa kasvatustieteellisistä tutkinnoista sijoittuu humanis- raavat:
18666: tiselle alalle. Assistentit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 84 5
18667: Yliassistentit.............................. 291
18668: Lisensiaatintutkintojen määrä on kasvanut tar- Suomen Akatemian tutkimusassistentit . . . . 233
18669: kastelukaudella vain vähän huolimatta korkea- Suomen Akatemian nuoremmat tutkijat... 131
18670: koululaitoksen voimakkaasta kasvusta. Eräillä Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 500
18671: aloilla määrä on jopa selvästi vähentynyt. Lisensi-
18672: aatintutkinnon vapaaehtoisuus uudessa tutkinto- Arviolta viidennes em. totmtsta on tohtorien
18673: järjestelmässä voi jonkin verran pienentää 1980- hoitamia. Täten niistä n. 2 000 on käytännössä
18674: luvun lukuja. Vaikutus on opetusministeriön jatkokoulutuspaikkoja.
18675: mukaan kuitenkin vähäinen, koska valtaosa tut- Assistentin toimet jakautuvat varsin epätasai-
18676: kinnoista on vanhan tutkintojärjestelmän mukai- sesti korkeakoulujen ja koulutusalojen kesken.
18677: sia. Merkittävin syy kasvun hidastumiseen lienee Lähes puolet niistä on pääkaupunkiseudun kor-
18678: korkeakoululaitoksen resurssikehityksen heikke- keakouluissa ja samoin lähes puolet luonnontie-
18679: neminen 1970-luvun loppupuolella, jolloin mm. teellisellä ja teknillisellä alalla.
18680: kehittämislainsäädännön tavoitteita muutettiin. Jatko-opiskelijoista arvioidaan yhteensä noin
18681: Tohtorintutkintojen keskimäärät lukuvuosina tuhannen työskentelevän tutkimuslaitoksissa ja
18682: 1971-72 1975-76 (A) ja 1982-83 - tutkimusprojekteissa. Suomen Akatemian rahoit-
18683: 1984-85 (B) koulutusaloittain: tamissa tutkimusprojekteissa on pyritty tutkimus-
18684: työn ohella edistämään jatko-opintoja. Tähän on
18685: Koulutusala A B tarkoitus vastaisuudessakin opetusministeriön
18686: Teologinen ....................... . 51 8 mukaan kiinnittää erityistä huomiota.
18687: Humanistinen .................... . 22 23 Noin puolet jatko-opiskelijoista työskentelee
18688: Oikeustieteellinen ................ . 3 6
18689: muissa kuin varsinaisissa tutkimustehtävissä. Var-
18690: Yhteiskuntatieteellinen ........... . 15 17
18691: Kauppatieteellinen ............... . 5 5 sinkin tämän ryhmän jatko-opiskelijoilla opinnot
18692: Luonnontieteellinen .............. . 50 74 usein viivästyvät tai keskeytyvät. Myös tutkimus-
18693: Maatalous-metsätieteellinen ....... . 10 10 työn ohjaus on tältä ryhmältä yleensä järjestämät-
18694: Liikuntatieteellinen ............... . 1 1
18695: Kasvatustieteellinen ............... . 11 9
18696: tä.
18697: Teknillinen ....................... . 26 40 Jatkokoulutuksessa esiintyy mm. seuraavia on-
18698: Farmasia ......................... . 1 2 gelmia:
18699: Lääketieteellinen .................. . 78 96 - Tutkintojen määrä on riittämätön useilla
18700: Hammaslääketieteellinen ......... . 2 8
18701: Eläinlääketieteellinen ............. . 2 2 aloilla.
18702: Terveydenhuolto .................. . 2 - Tutkinnot suoritetaan liian vanhoina työ-
18703: Yhteensä ......................... . 221 303 elämään siirtymisen kannalta ja kansainvälisen
18704: 1
18705: Osa kasvatustieteellisistä tutkinnoista sijoittuu humanis- vertailun mukaan.
18706: tiselle koulutusalalle. - Korkeakoulujen laitokset ovat liian pieniä,
18707: 81
18708:
18709: mikä vaikeuttaa sekä monipuolisen opetuksen Opetusministeriö on tmmmta- ja taloussuun-
18710: että asiantuntevan ohjauksen järjestämistä. nitelmissaan esittänyt, että Suomen Akatemiaan
18711: - Jatko-opiskelijan yhteydet kotimaiseen ja perustetaan suunnittelukaudella 1987-90 20
18712: kansainväliseen tutkijayhteisöön ovat usein vähäi- nuoremman tutkijan tointa ja 40 tutkimusassis-
18713: set. tentin tointa. Akatemian tutkimusmäärärahoilla
18714: - Jatko-opiskelijoilla on korkeakouluissa run- rahoitettujen tutkimusprojektien puitteissa lisä-
18715: saasti opetus- ja muita tehtäviä, mikä hidastaa taan tutkijankoulutusta. Samoin rahoitetaan
18716: opintoja ja vaikeuttaa tutkimustyöhön keskitty- myös jatko-opiskelua ulkomailla ja ulkomaisten
18717: mistä. tutkijoiden kutsumista Suomeen. Saman mah-
18718: - Korkeakoulujen tutkimusvälineistö on osit- dollisuuden tarjoavat myös kansainväliset yhteis-
18719: tain vanhentunut ja määrärahat riittämättömät. työ- ja vaihtosopimukset.
18720: Uutena tutkijankoulutusmuotona Suomen
18721: - Korkeakoulujen kirjastot ovat puutteelliset.
18722: Akatemia käynnisti v. 1984 teollisuustutkijakou-
18723: Opetusministeriö pyrkii parantamaan jatko- lutuksen. Akatemia tekee tällaisesta tutkijankou-
18724: koulutuksen yleisiä edellytyksiä nostamalla kor- lutuksesta sopimuksen sen teollisuuslaitoksen
18725: keakoulujen tutkimusresurssien tasoa ja kehittä- kanssa, jonka palveluksessa jatko-opiskelija on.
18726: mällä korkeakoulujen virkarakennetta siten, että Jatko-opiskelija voi tehdä opinnäytetutkimuksen-
18727: tutkimuspainotteisten virkojen ja toimen osuutta sa tässä yrityksessä, ja Akatemia korvaa työnanta-
18728: lisätään. Nämä tavoitteet sisältyvät myös valtio- jalle osan palkkauskuluista. Järjestelmän piirissä
18729: neuvoston selontekoon eduskunnalle tiedepolitii- on toistaiseksi ollut 21 jatko-opiskelijaa. Toimin-
18730: kasta. taa on tarkoitus lisätä.
18731: Opetusministeriön v. 1984 antamissa ohjeissa Eräät Suomen Akatemian toimikunnat ovat
18732: ja suosituksissa, jotka koskevat korkeakoulujen järjestäneet tutkijankoulutusta aloilla, joilla on
18733: tieteellisen jatkokoulutuksen järjestämistä ja ke- puutetta tutkijoista. Tällaisia aloja ovat uudet
18734: hittämistä, on korostettu erityisesti vireitten tut- kielet, epidemiologia ja kliiniset lääketieteet.
18735: kimusryhmien suotuisaa merkitystä jatkokoulu- Myös yhteiskuntatieteellinen ja ympäristötieteel-
18736: tukselle, jatko-opiskelijoiden tutustuttamista linen toimikunta ovat järjestämässä tutkijankou-
18737: oman alansa tutkijayhteisöön kotimaassa ja kan- lutusta.
18738: sainvälisesti, säännöllisen ohjauksen järjestämistä Akatemia on myös myöntänyt määrärahoja,
18739: kaikille jatko-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoiden joilla työn ohella jatko-opintoja harjoittava on
18740: hallinnollisen aseman järjestämistä. Ohjeissa an- voinut määräajaksi siirtyä korkeakouluun tutki-
18741: netaan suosituksia jatkotutkintoihin kuuluvien mustyöhön. Tätäkin toimintaa on tarkoitus lisä-
18742: opintojen järjestämisestä, jatko-opiskelijoiden va- tä.
18743: linnasta, opintojen ohjauksesta, jatkotutkintoja Opetusministeriön asettama aikuisopiskelun
18744: koskevien määräysten selkeyttämisestä ja assis- rahoitustyöryhmä ehdotti muistiossaan ( 198 5:41)
18745: tenttien jatko-opiskelumahdollisuuksista huoleh- uutena opintotukimuotona aikuisopintotukea,
18746: timisesta. jonka piiriin kuuluisivat työelämässä olevat jatko-
18747: Opetusministeriö on tukenut projektivaroilla opiskelijat enintään yhdeksän kuukautta kestä-
18748: uusimuotoisen jatkokoulutuksen suunnittelua vien opintojen ajan.
18749: sekä jatkokoulutusohjelmien ja -tilaisuuksien jär- Korkeakoululaitoksen kasvu ja
18750: jestämistä. Projektivarojen määrää on tarkoitus voimavarat. Opetusministeriössä tehdyn sel-
18751: lisätä. vityksen mukaan korkeakoulujen ylimmän oh-
18752: Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti jauksen kannalta keskeisintä säännöstöä, kehittä-
18753: on v. 1985 perustettu kolme valtakunnallista mislainsäädäntöä, hyväksyessään valtioneuvosto
18754: tutkijankoulutusohjelmaa tietotekniikan tutki- korosti jo v. 1966 hallinnon ja tutkintojen uusi-
18755: jankoulutuksen tehostamiseksi. misen ohella myös tutkimustoiminnan tehosta-
18756: Jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin edistämiseksi mista, opiskeluaikojen lyhentämistä, tilojen ja
18757: on työsuhdemäärärahoista osoitettu määrärahoja varusteiden käytön tehostamista sekä korkeakou-
18758: korkeakouluille perustutkinnon loppuvaiheessa lujen ja yhteiskunnan välisten suhteiden kehittä-
18759: olevien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden mistä.
18760: määräaikaiseksi palkkaamiseksi laitosten tutki- Selvitysten mukaan korkeakoululaitoksen opis-
18761: mushankkeisiin. Vuonna 1986 tarkoitukseen oli kelijapaikkamäärää on nostettu kehittämislain-
18762: käytettävissä n. 1,5 Mmk. Määrärahaa pyritään säädännössä edellytetylle tasolle, vähintään
18763: lisäämään tulevina vuosina. 60 000 perustutkintoon tähtäävään sekä jatko-
18764:
18765: 11 3604891
18766: 82
18767:
18768: opiskelijoille tarkoitettuun opiskelijapaikkaan. mavarat eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasapai-
18769: Vuoden 1966 lopun opiskelijapaikka-arviot vaih- noisesti eri korkeakouluyksiköiden ja niiden tie-
18770: televat vajaasta 22 OOO:sta 35 OOO:een. Opiskeli- dekuntien vältllä. Korkeakoulut ovat olleet myös
18771: japaikoista on lähes puolet Helsingin seudun ja joustamattomia mm. virkasiirtoihin ja virkara-
18772: Turun ulkopuolella. kenteiden muutoksiin. Valtioneuvoston asetta-
18773: Korkeakoululaitoksen opettajavoimat ovat kak- mia tavoitteita lyhentää opiskeluaikoja ja pienen-
18774: sikymmenvuotiskautena kasvaneet runsaat tää opintonsa keskeyttå"neiden osuutta ei keh#tå"-
18775: 160 %. Tältä osin tilanne maassamme on poh- mislainsäädännön voimassaoloaikana ole saavu-
18776: joismaisittainkin verrattuna suhteellisen hyvä. tettu.
18777: Tuntiopetusta oli v. 1981 noin seitsemän ja puoli Valtiontilintarkastajain mielestä opetusminis-
18778: kertaa niin paljon kuin kehittämislainsäädännön teriön on tehokkaalla seurannalla ja valvonnalla
18779: toimeenpanon ensimmäisenä vuotena. Suurimpi- huolehdittava, että korkeakoulut osaltaan pyrki-
18780: na opetushenkilöstön ryhminä säilyivät assisten- vät toteuttamaan yhteiskuntakehityksen vaatimat
18781: tit, professorit ja apulaisprofessorit, joten tutki- koulutus- ja tiedepolti"ttiset tavoitteet. Esimerkik-
18782: muksella voisi olettaa olevan vahva asema korkea- si keskiasteen koulunuudistuksessa lähdettiin ta-
18783: koulujen toiminnassa. Tilastokeskuksen v. 1983 voitteesta, jonka mukaan keskiasteen koulutuk-
18784: tekemästä ajankäyttötutkimuksesta ilmenee, että sen kehittyessä ammatzllisesta koulutuksesta ke-
18785: korkeakouluopettajista vain assistentit käyttävät hitetään kilpailukykyinen väylä korkeakouluopin-
18786: yli puolet vuotuisesta työajastaan tutkimukseen, toihin. Tähän tarkoitukseen on vuosittain varattu
18787: yliassistentit n. 43 %, apulaisprofessorit runsaan 1 000 alo#uspaikkaa eli 5-15 % opiskeltjakiin-
18788: kolmanneksen ja professorit alle kolmanneksen. tiöstä. Sisäänotat ovat olleet 350-450 opiskelzjaa
18789: Tutkimustyöhön syventymistä on todettu haittaa- eli 1-3 % opiskeltjakiintiöstä, mikä johtuu osit-
18790: van etenkin toimistohenkilöstön puute, hallinto- tain hakzjoiden vähyydestä".
18791: ja suunnittelutehtävät sekä päivittäisten tehtä- Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuuden ja
18792: vien heterogeenisuus. tehokkuuden lisäämisessä on ratkaiseva merkitys
18793: Korkeakoulujen toimitilat ovat selvityksen mu- sisäiszllä kehittämistoimzlla. Valtiontilintarkasta-
18794: kaan lisääntyneet vuoden 1966 runsaasta 400 000 jain mielestä korkeakoulujen virka- Ja budjettzjär-
18795: m 2 :stä vuoden 1984 yli miljoonaan neliömetriin. jestelmää tulee mahdollisuuksien mukaan JOUsta-
18796: Pääosa lisäyksistä ajoittuu ohjelmakauden alku- voittaa, jotta korkeakoulut voisivat painottaa toi-
18797: puoleen. minnassaan tärkeimmiksi katsomzaan tehtiivåaJu-
18798: Korkeakoululaitoksen määrärahoja lisättiin ke- eita. Eri laitosten henkilöstövoimavarojen JOUsta-
18799: hittämislainsäädännön alkuvuosina ja vielä v. va/la käytöllä voitaisiin vähentää professorien ja
18800: 1975 35 % ja 1976 33 %. Julkisten koulutusme- apulaisprofessorien tehtävistä toimisto-, hallinto-
18801: nojen bruttokansantuoteosuuden perusteella Ja suunnittelutehtävien osuutta ja lisätä heidän
18802: Suomi kuuluu viidentoista maailman kärkimaan mahdollisuuksiaan osallistua tutkimustyöhön.
18803: joukkoon. Kuitenkin vertailussa mukana olleista Opetusministeriön tavoitteena on kehittää kor-
18804: maista ainoastaan Suomessa tuo osuus oli 1980- keakoulujen virkarakennetta tutkimusvirkojen 1a
18805: luvun alkaessa pienempi kuin kymmenen vuotta -tointen lisäämiseksi. Valtiontzlintarkastajain
18806: aikaisemmin. Vuodesta 1976 osuus on selvästi mielestä virkarakenteen kehittämistä tulee kiireh-
18807: laskenut. tiä, jotta Jatkotutkintojen määrää saataisiin oleel-
18808: Julkisen kulutuksen bruttokansantuoteosuu- lisesti lisätyksi. jatkokoulutukseen tarkoitetut
18809: desta maassamme suunnataan suhteellisen pal- tutkijain toimet tulee saada nopeammin opiskeli-
18810: jon, Norjan tavoin noin neljännes, koulutukseen joiden käyttöön. Nuorten tutktjoiden hakeutu-
18811: ja tutkimukseen. Nämä menot ovat meillä kasva- mista alalle Ja kyvykkäiden tutkzjozden pysyvyyttä"
18812: neet nopeammin kuin muissa pohjoismaissa, korkeakoululaitoksen piirissä voidaan edistää pa-
18813: henkeä kohti laskettuna osuus oli meillä kuiten- rantamalla tutkzjoiden asemaa ja ylenemismah-
18814: kin selvästi pohjoismaiden pienin. dollisuuksia sekä kehittämällä tutkimuksen toi-
18815: Korkeakoululaitoksen kehittämistä koskevan mintaedellytyksiä. Lisäksi valtiontzlintarkastajat
18816: lainsäädännön mukaiset voimavaralisäykset ovat katsovat, että korkeakoulujen tutkimuksen tasoa
18817: kulutusmäärärahoja lukuun ottamatta lähes to- voidaan parantaa koordinoimafia yliopistojen lai-
18818: teutuneet. Valtiontilintarkastajain mielestä kor- tosten välistä työnJakoa Ja kehittåmällå" tutki-
18819: keakoululaitoksen toiminnalle on kokonaisuute- muksen seurantajärjestelmiä. Tutkimustoimintaa
18820: na katsoen luotu valtiontaloudellisen ttlanteen on kattavasti käsitelty mm. valtzoneuvoston
18821: sallimissa rajoissa kohtuulliset edellytykset. Voi- 12. 9.1985 antamassa tiede- ja teknologiapolitiik-
18822: 83
18823:
18824: kaa koskevassa selonteossa sekä valtionttlintarkas- Korkeakouluopetus on investointitoimintaa,
18825: tajain kertomuksessa vuodelta 1984. jossa tulokset näkyvät vuosien kuluttua. Korkea-
18826: Korkeakoulut ovat melko itsenäisesti voineet koulujen ja niiden tieteenalojen toimintaa on
18827: päättää tutkinnonuudistuksen toteuttamisesta. arvioitava ylimmrllä päätöksenteon tasotila ensisi-
18828: Kuten edellä todettiin, jo tässä vaiheessa voidaan jaisesti koulutus- ja tiedepoliittisten näkökohtien
18829: arvioida, että eräät tutkinnonuudistukselle asete- perusteella. Korkeakoulujen seuranta- ja valvon-
18830: tut tavoitteet toteutuvat huonosti. Valtiontrlin- tajärjestelmiä tulee kehittää sellaisiksi, että päät-
18831: tarkastajain mielestä opiskeluaikojen lyhentämi- tä;illä on päätöksenteon tueksi mahdollisimman
18832: nen ja opintonsa keskeyttävien osuuden pienen- aikaisin ni'ttävää tietoa.
18833: täminen edellyttävät tutkintovaatimusten, ope-
18834: Toimintojen määrän, vaikuttavuuden, tulok-
18835: tuksen ja opintososiaalisten etuuksien arvioimista sellisuuden ja tehokkuuden arviointiin soveltuvia
18836: uudelleen. Opetusministeriön laatima toimenpi-
18837: objektti'visia mittareita tulee kehittää. Ttlastotuo-
18838: deohjelma korkeakoulujen perustutkintojen ke- tannon yhdenmukaistamisessa opetusministen.ön
18839: hittämiseksi tulee toteuttaa mahdollisimman tehtävä on keskeinen. Korkeakoululaitoksen ar-
18840: pian opetusministeriön ja korkeakoulujen yhteis- vioinnissa käytetyt tunnusluvut osoittavat, että
18841: työnä. korkeakouluyksiköiden ja tieteenalojen toimin-
18842: Opinto-ohjaus pitäisi hyväksyä osaksi opetus- nan tuloksellisuudessa ja tehokkuudessa on huo-
18843: työtä. Tehokkaalla ohjauksella voidaan tutkiel- mattavia eroja.
18844: mien valmistumista lisätä ja nopeuttaa. Opetus-
18845: ministeriön ehdotus kalenterivuotta koskevan
18846: opiskelukauden pidentämisestä käsittämään Urheilun tukeminen. Vuosina 1975-85 on
18847: myös kesälukukauden, mitä valtioneuvosto jo v. myönnetty veikkausvoittovaroista ja raha-arpa-
18848: 1966 ehdotti, edellyttäisi myös opintotuen lisää- jaisvaroista valtionavustuksia liikuntakasvatustyön
18849: mistä. edistämiseksi seuraavasti (Mmk:ina):
18850:
18851:
18852: Vuosi LiikuntajärjestÖ· Avustukset ja Urheiluopistojen Kuntien liikunta- Liikuntatie- Muut 1 Yhteensä
18853: JCll [Oiffilfita- lainat liikunta- toiminta- lautakuntien teelliset
18854: avustukset e,aikkojen avustukset valtionosuudet avustukset
18855: ra entamiseen
18856: 1975 .......... 25,3 37,7 6,4 1,8 6,3 77,5
18857: 1976 .......... 29,1 47,2 8,4 2,2 7,2 94,1
18858: 1977 .......... 31,1 41,5 9,4 2,3 6,6 90,8
18859: 1978 .......... 35,6 59,0 10,0 2,5 7,7 114,9
18860: 1979 .......... 40,2 53,8 15,0 2,8 8,2 120,0
18861: 1980 .......... 47,2 60,1 23,3 8,2 3,0 10,2 152,0
18862: 1981 .......... 49,7 77,0 15,3 26,4 3,7 29,2 201,3
18863: 1982 .......... 54,4 61,0 27,3 30,9 4,1 21,2 199,0
18864: 1983 .......... 61,4 73,3 31,7 35,9 5,8 25,3 233,4
18865: 1984 .......... 67,6 67,6 37,2 48,5 7,3 26,6 254,9
18866: 1985 .......... 77,8 82,1 41,5 55,0 8,6 20,9 285,9
18867: 1
18868: Muun muassa olympiavalmennus, lääninhallitusten urheilulautakunnat ja virkamiesten palkat, tutkijoiden ja
18869: valmentajien ulkomaanmatkat, kansainvälinen yhteistyö.
18870:
18871:
18872:
18873:
18874: Liikuntalain tultua voimaan v. 1980 on myös rionavustukset ja niiden jakautuminen keskusjär-
18875: kuntien liikuntalautakuntien käyttökustannuk- jestöjen ja piirijärjestöjen kesken v. 1975-85
18876: siin myönnetty valtionosuuksia. (Mmk:ina):
18877: Seuraavasta taulukosta ilmenee valtakunnallis-
18878: ten liikuntajärjestöjen toimintaan myönnetyt val-
18879: 84
18880:
18881: Vuosi Urheilun keskusjärjestöt Urheilun keskusjärjestöjen Muut valta- Yhteensä
18882: erikoisliitot piirijärjestöt kunnalliset
18883: liikuntajärjestöt
18884:
18885: 1975------------------- ... 9,2 (+TUK 1,7) 6,6 2,5 5,2 25,3
18886: 1976 ........... -.. -....... 9,1 (+TUK 2,0) 8,2 3,7 6,1 29,1
18887: 1977 ....... -..... -........ 9,5 (+TUK 1,1) 8,8 4,1 6,6 30,1
18888: 1978 ........ -..... -.. -.. -. 10,9 (+TUK 2,4) 10,3 4,5 7,6 35,6
18889: 1979.- .. -...... -.. -.. -.... 14,6 12,0 5,4 8,2 40,2
18890: 1980 .. -... -.. -.. -.. -.. -.. - 16,5 11,1 5,9 7,6 47,2
18891: (ylimääräinen
18892: myöntö 6,0)
18893: 1981 ..... -.. -.. -..... -.. -. 19,0 14,1 6,7 8,5 48,3
18894: 1982 ........ - ..... -..... -- 21,6 15,6 7,7 9,5 54,4
18895: 1983 ..... -..... -...... -.. - 24,2 17,5 8,7 11,0 61,4
18896: 1984 ...................... 23,6 22,1 9,7 12,3 67,6
18897: 1985 .... -.. -..... -...... -. 28,7 23,3 11,4 14,4 77,8
18898:
18899:
18900:
18901: Ainoastaan urheilun keskusjärjestöt, jotka ovat taharrastusta ja tukemaan liikunta- ja terveyskas-
18902: Suomen valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Ur- vatusta. Tähän suuntaan on 1980-luvulla edetty-
18903: heiluliitto, Finlands Svenska Centralidrottsför- kin, kun liikuntalain muutoksen myötä kunnalli-
18904: bund ja Suomen Palloliitto, voivat siirtää saa- nen liikuntatoiminta hyväksyttiin avustuksen
18905: maansa valtionavustusta jäseninä oleville erikois- kohteeksi. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen
18906: liitoille ja piirijärjestöille. Muiden järjestöjen val- osuus, joka on noin kolmannes tuesta, on edel-
18907: tionavustusta ei voida jakaa piirien käytettäväksi. leenkin liian suuri.
18908: Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavus- Valtiontilintarkastajain mielestä liikuntavaroja
18909: tusta myönnettäessä on liikuntalain (984/79) jaettaessa tulee tiukemmin noudattaa voimassa
18910: 19 §:n mukaan otettava huomioon erityisesti olevia säännöksiä, joiden mukaan avustus ei saa
18911: järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskun- nousta yli 85 %:n saajan hyväksyttävistä menois-
18912: nallinen merkitys. Lain 20 §:n mukaan järjestön ta. Lisäavustuksen myöntämiseen on oltava hyvin
18913: valtionavustuksen määrä on 85 % tilinpäätöksen painavat erityiset syyt.
18914: mukaisista hyväksyttävistä toimintamenoista, jol- Urhetluopistotoiminnan tukemisperusteita tå's-
18915: lei avustuksesta päätettäessä jonkin järjestön osal- mennettiin vuoden 1986 alusta alkaen. Valtion-
18916: ta ole erityisestä syystä toisin päätetty. ttlintarkastajain mielestä tulisi edelleen pohtia,
18917: Hallituksen esityksen perusteluissa (HE n:o vaatisika ammattikoulutusta antavien urhetlu-
18918: 12111979 vp.) on todettu, että valtioneuvoston opistojen tukeminen erzlliset perusteet.
18919: tulisi voida avustusta myönnettäessä päättää, voi- Liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin
18920: siko avustus joidenkin järjestöjen osalta ylittää voidaan myöntää avustuksia ja lainoja kuntien
18921: 85h% järjestöjen taloudesta. Tällaisia järjestöjä kantokykyluokituksen mukaan 39-75 % hyväk-
18922: ovat mm. eräät vammaisjärjestöt ja kuntoliikun- syttävistä kustannuksista. Kantokykyluokissa 1 ja
18923: tajärjestöt. Järjestöille onkin myönnetty valtion- 2 avustuksen ja lainan määrä voi olla 90 %
18924: avustusta jopa 100 % toimintamenoista. kustannuksista. Määrärahojen niukkuuden ja ra-
18925: Keskusjärjestöt päättävät itse, mikä osa avus- kentamishalukkuuden vuoksi avustus- ja laina-
18926: tuksesta siirretään erikoisliittojen ja piirijärjestö- osuus jäävät kuitenkin 26-50 %:iin. Valtion-
18927: jen käyttöön. Paikallisille yhdistyksille ei saa tilintarkastajat toteavat, että liikuntapaikkojen
18928: siirtää valtakunnallisille liikuntajärjestöille myön- rakentamisessa ei voida riittävästi suorittaa lii-
18929: nettyjä avustuksia, vaan ne saavat toiminta-avus- kuntapoliittista ohjausta, sillä hankkeiden toteut-
18930: tuksensa kuntien liikuntalautakuntien määrära- tamisessa usein ratkaisevin tekijä on omarahoitus-
18931: hoista. osuuden järjestyminen.
18932: Urhezlun tukemiseen myönnettävä! maarara-
18933: hat ovat lisääntyneet 1980-luvun alussa jopa Liikaa myönnetyt ylimääräiset eläkkeet. Yli-
18934: 16-17 %vuodessa. Valtiontilintarkastajain mie- määräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneu-
18935: lestä huippu-urheilun ohella valtion varoin tulee voston päätöksen (75/74) mukaisesti taiteilija-
18936: pyrkiä lisäämään laajemmin kansalaisten /tikun- eläkkeellä annettava ylimääräinen eläke voidaan
18937: 85
18938:
18939: myöntää valtion tulo- ja menoarvioon tarkoitusta määrästä. Eläkkeen suuruus on näin laskien ny-
18940: varten otetun määrärahan rajoissa. kyisin 2 906 mk kuukaudessa.
18941: Ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin liittyvistä yli- Taiteilijaeläkkeet ovat varsin vanha taiteen
18942: määräisistä perhe-eläkkeistä annetun valtioneu- tuen muoto. Näitä eläkkeitä on myönnetty jo
18943: voston päätöksen {216/74) mukaisesti valtion vuosisadan vaihteesta lukien. Sanomalehtimies-
18944: ylimääräistä taiteilijaeläkettä saaneen henkilön eläkkeitä ryhdyttiin myöntämään 1930-luvun
18945: jälkeen voidaan myöntää ylimääräinen perhe-elä- loppupuolella.
18946: ke valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrära- Eläkkeet myönnetään hakemuksesta, joka on
18947: han rajoissa. Tällaisen eläkkeen määrä on puolet tehtävä opetusministeriön vahvistaman kaavan
18948: edunjättäjän saamasta taiteilijaeläkkeestä, jos mukaiselle lomakkeelle säädettyyn hakuaikaan
18949: edunsaajia on yksi, ja yhtä suuri kuin edunjättä- mennessä. Hakemukset käsitellään kerran vuo-
18950: jän saama eläke, jos edunsaajia on enemmän dessa.
18951: kuin yksi. Taiteilijaeläkkeitä koskevat hakemukset ope-
18952: Ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä an- tusministeriö toimittaa taiteen keskustoimikun-
18953: netun valtioneuvoston päätöksen (3 71 77) mukai- nalle, joka hankittuaan niistä valtion taidetoimi-
18954: sesti sanomalehtimieseläkkeenä annettava yli- kuntien lausunnot tekee ehdotuksensa opetusmi-
18955: määräinen eläke voidaan myöntää valtion tulo- ja nisteriölle eläkkeiden myöntämisestä. Sanoma-
18956: menoarvioon otetun määrärahan rajoissa. lehtimieseläkkeitä koskevista hakemuksista ope-
18957: tusministeriö hankkii Suomen sanomalehtimies-
18958: Edellä mainitut eläkkeet myöntää opetusmi- ten liitto - Finlands journalistförbund ry:n sekä
18959: nisteriö, ja ne suorittaa valtiokonttori. Päätoimittajien yhdistys ry:n lausunnot. Eläkkeet
18960: Taiteilijaeläke myönnetään taiteilijalle, joka on myönnetään maksettaviksi aikaisintaan myöntä-
18961: Suomen kansalainen, tunnustukseksi hänen an- misvuoden alusta.
18962: siokkaasta toiminnastaan luovana tai esittävänä Vuoden kuluessa myönnettäviä uusia eläkkeitä
18963: taiteilijana. Eläkettä ei ilman erityistä syytä varten on osoitettu määräraha 28.07.06 (Ylimää-
18964: myönnetä kuusikymmentä vuotta nuoremmalle räiset eläkkeet) arviomäärärahamomentin alamo-
18965: henkilölle. Eläke voidaan myöntää täytenä eläk- mentilla 2 (Vuoden kuluessa myönnetyt ylimää-
18966: keenä tai osaeläkkeenä. Täyden eläkkeen määrä räiset eläkkeet). Sanotun momentin kohdalla on
18967: vastasi aikaisemmin valtion viran tai toimen hal- määrätty, montako ylimääräistä eläkettä saadaan
18968: tijain palkkauksesta annetussa laissa {1030/42) ao. vuoden aikana määrärahasta enintään myön-
18969: vahvistetun A 12 palkkausluokan mukaista täyttä tää. Vuoden 1984 tulo- ja menoarvion mukaisesti
18970: virkamieseläkettä ja osaeläke puolta täydestä saatiin myöntää enintään 65 ylimääräistä taiteili-
18971: eläkkeestä. Eläkkeiden markkamääriä korotettiin jaeläkettä ja enintään 25 ylimääräistä sanomaleh-
18972: joulukuussa 1984 niin, että täysimääräinen eläke timieseläkettä. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvion
18973: vastaa nyt valtionA 14 palkkausluokan mukaista mukaisesti saatiin myöntää enintään 62 taiteilija-
18974: täyttä virkamieseläkettä, markkamäärältään v. eläkettä ja enintään 22 sanomalehtimieseläkettä.
18975: 1986 kaikkiaan 3 806 mk kuukaudessa. Korotus Taiteilijaeläkettä haki kertomusvuonna kaik-
18976: johtui siitä, että eläkkeet tulivat verollisiksi vuo- kiaan 230 henkilöä ja sanomalehtimieseläkettä
18977: den 1984 alusta lukien. Eläkkeen suuruutta har- 139 henkilöä. Opetusministeriö myönsi päätök-
18978: kittaessa on otettava huomioon hakijan varalli- sellään 22.8.1985 ja määräsi maksettavaksi 65
18979: suusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuu- ylimääräistä taiteilijaeläkettä. Eläkkeitä myönnet-
18980: tensa. tiin täysinä ja osaeläkkeinä yhteensä 90:lle eri
18981: Sanomalehtimieseläke myönnetään sanoma- henkilölle. Niiden yhteinen markkamäärä vastasi
18982: lehtimiehelle, joka on Suomen kansalainen, tun- 65:tä täyseläkettä. Lisäksi opetusministeriö
18983: nustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan myönsi päätöksellään 28.5.1985 25 sanomalehti-
18984: sanomalehtimiehenä. Eläkkeen myöntämistä har- mieseläkettä eli siis kolme taiteilijaeläkettä ja
18985: kittaessa on otettava huomioon hakijan varalli- kolme sanomalehtimieseläkettä enemmän kuin
18986: suusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuu- eduskunta oli päättänyt. Eläkkeet myönnettiin
18987: tensa. Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä vuoden alusta lukien. Edellä mainittujen eläk-
18988: kuusikymmentä vuotta nuoremmalle henkilölle. keiden lisäksi myönnettiin kertomusvuoden aika-
18989: Eläkkeen määrä on 66 % eläkkeen myöntämis- na opetusministeriön päätöksellä 13 perhe-elä-
18990: vuoden alussa valtion A 9 palkkausluokkaan kettä.
18991: kuuluvassa virassa suoritetun peruspalkan ja II Valtiokonttori saattoi opetusministeriön tie-
18992: kalleusryhmän mukaisten viiden ikälisän yhteis- toon 16.12.1985 sanotun eläkkeitten myöntämi-
18993: 86
18994:
18995: sessä tapahtuneen virheellisen menettelyn. Kir- mentin perustelujen mukaisesti itsekin päättää
18996: jeellään 19.12.1985 opetusministeriö ilmoitti kä- myönnettävien eläkkeitten määrästä.
18997: sityksenään valtiokonttorille, ettei sanottujen Vuoden kuluessa myönnettäviä eläkkeitä var-
18998: kuuden liikaa myönnetyn eläkkeen myöntämis- ten oli tulo- ja menoarviossa varattu enintään
18999: päätöksen purkumenettely ja jo maksettujen elä- 3 573 000 mk:n suuruinen määräraha. Kuuden
19000: ke-erien takaisinperintä ole siinä vaiheessa mah- v. 1985 virheellisesti myönnetyn eläkkeen aiheut-
19001: dollista. Samalla opetusministeriö esitti, että val- tamat menot ovat olleet 227 592 mk.
19002: tiokonttori ryhtyisi asian vaatimiin toimenpitei- Opetusministeriön eläkepäätökset esitellyt esit-
19003: siin, jotta kyseessä olevan alamomentin määrära- telijä on menettelynsä syyksi ilmoittanut, ettei
19004: hojen ylittäminen voitaisiin mahdollisuuksien hän ollut huomannut eläkkeiden enimmäismää-
19005: mukaan välttää näiden eläkkeiden maksamisesta rien vähentämistä vuoden 1984 määristä.
19006: huolimatta. Kirjeessä todettiin myös, että ope- Ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän (6 5)
19007: tusministeriö tulee tekemään vuoden 1986 en- ja sanomalehtimieseläkkeiden määrän (25) pysyt-
19008: simmäiseen lisämenoarvioesi tykseen ehdotuksen, tämiseksi ennallaan vuoden 1984 tasolla on mo-
19009: jonka mukaisesti siitä eläkkeiden määrästä, jonka mentille 28.07.06 ehdotettu lisäystä 420 000 mk
19010: eduskunta tulee hyväksymään myönnettäväksi vuoden 1986 ensimmäisessä lisämenoarviossa.
19011: vuoden 1986 sanotusta määrärahasta, jätettäisiin Valtiovarainministeriön pääluokkaan kuuluval-
19012: v. 1986 myöntämättä vastaavasti kolme taiteilija- ta arviomäärårahamomentzlta on valtiokonttori
19013: eläkettä ja kolme sanomalehtimieseläkettä, jol- maksanut opetusministeriön päätöksen perusteel-
19014: loin myönnettyjen eläkkeitten kokonaismäärät la kuusi taitezlzja- ja sanomalehtimieseläkettä
19015: vastaisivat yhteensä vuosien 1985 ja 1986 aikana enemmå·n kuin eduskunta on tulo- ja menoar-
19016: eduskunnan vahvistamia määriä. Nyttemmin vion perusteissa hyväksynyt. Valtiontzlintarkasta-
19017: opetusministeriö on luopunut sanotusta esityk- jat toteavat, että budjettiperusteista poikkea-
19018: sestä, koska se voi kyseessä olevan määrärahamo- minen ja szi"tä johtuva måärårahan ylittå"minen on
19019: loukannut eduskunnan budjettivaltaa.
19020: 87
19021:
19022:
19023:
19024:
19025: Maa- Ja metsätalousministeriön hallinnonala
19026:
19027:
19028: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- (9 ha). Kertomusvuonna em. luvut olivat arvioi-
19029: tuksen maa- ja metsätalousministeriössä den mukaan 2,4 milj. ha, 200 000 ja 12 ha.
19030: 23.4.1986, Riista- ja kalatalouden tutkimus- Tilojen määrän väheneminen ja keskitilakoon
19031: laitoksessa 25.2.1986 sekä Maatalouden taloudel- kasvu on Suomessa ollut hitaampaa kuin muissa
19032: lisessa tutkimuslaitoksessa 12.3.1986. pohjoismaissa. Osaltaan tähän on vaikuttanut
19033: siirtoväen asuttaminen ja 1950-luvulla jatkunut
19034: asutustoiminta. Tilojen määrä alkoi vähetä ja
19035: Maa- ja metsätalousministeriö keskikoko kasvaa vasta 1960-luvulta lähtien. Työ-
19036: voimaosuuden aleneminen on ollut meillä voi-
19037: Maatalouden tuki- ja ohjaustoimet. Itsenäisyy- makkaampaa viimeisen kahden vuosikymmenen
19038: den aikana maatilatalouden työvoimaosuus on aikana.
19039: alentunut lähes 70 % :sta alle 10 % :n, samalla Maataloustuotannon kasvu on konekannan ja
19040: kun elinkeinon kansantuoteosuus on alentunut muun teknologian kehityksen sekä mm. lannoit-
19041: 40 % :sta alle 5 % :n. Maatilatalouden kansan- teiden lisääntyneen käytön vuoksi ollut nopeaa.
19042: tuoteosuus on jatkuvasti ollut vastaavaa työvoi- Tuotannon määrä on 1950-luvulta kasvanut yli
19043: maosuutta pienempi. Työn tuottavuus maatilata- 50 %. Elintarvikkeiden kotimainen kulutus on
19044: loudessa on siten edelleen alhaisempi kuin kan- vastaavana aikana kasvanut vain 0,5 % vuodessa,
19045: santaloudessa keskimäärin. Työvoimaosuuden joten varsinkin maitotaloustuotteiden, naudanli-
19046: voimakas aleneminen ei kuitenkaan ole ratkaissut han, sianlihan ja kananmunien ylituotantoa on
19047: tulotaso-ongelmaa, vaan valtiovalta on tukenut syntynyt. Sen sijaan leipäviljasadon omavarai-
19048: maatalouden tulonmuodostusta maataloustulo- suutta ei ole kaikkina vuosina saavutettu, toisaal-
19049: järjestelmin. Maataloustuloratkaisut perustuivat ta sokerin raaka-ainetuotantomme on pienempi
19050: aluksi pelkästään valtioneuvoston päätöksiin, kuin sokerin kulutus. Sokerin osalta ei täyteen
19051: kunnes v. 1956 säädettiin ensimmäinen laki omavaraisuuteen ole pyrittykään. Nimenomaan
19052: maataloustulon vakaannuttamiseksi. Maatalous- kotieläintuotteiden tuotanto on ylittänyt koti-
19053: tulojärjestelmän muodostamisessa on otettu op- maisen kulutuksen yhtäjaksoisesti jo yli kolmen-
19054: pia mm. Ruotsista, jossa maataloustuotteiden kymmenen vuoden ajan. Kertomusvuonna mm.
19055: hintoja on järjestelmällisesti säädelty jo 1930- maitoa tuotettiin 24 % kulutusta enemmän,
19056: luvulta lähtien. naudanlihaa 22 %, sianlihaa 10 % sekä kanan-
19057: Maatalouden rakenteen kehityksen osalta voi- munia 59 %. Niinpä ylituotannon markkinoin-
19058: daan todeta, että 1920-luvulla kokonaispeltoala nista on aiheutunut merkittäviä valtiontaloudelli-
19059: oli 2 milj. ha, tilojen lukumäärä 185 000 ja sia kustannuksia.
19060: tilojen keskipinta-ala 11 ha. Korkeimmillaan vas- Maamme maatalouden vaikeudet voidaan ki-
19061: taavat tunnusluvut olivat 1950-luvulla peltoalan teyttää pääosin seuraavasti: maatiloja ja työvoi-
19062: {2,6 milj. ha) ja tilojen {285 000) osalta, samalla maa on liikaa, tilat ovat peltopinta-alaltaan kes-
19063: kun tilojen keskikoko oli tuolloin pienimmillään kimäärin liian pieniä, kasvukausi on lyhyt, sää-
19064: 88
19065:
19066: olot ovat epäedulliset muutenkin ja tuotannossa tuotantoa ja samalla vähentäneet vallinneita risti-
19067: olevat tilat tuottavat liikaa maan omavaraisuus- riitoja.
19068: tarpeisiin nähden. Maailmanmarkkinoiden epä- Kertomusvuonna maatalouden tukemista var-
19069: tasapainoisuuden voimistuttua on maataloustuot- ten oli maataloustulolain lisäksi 5 muuta lakia, 5
19070: teiden vienti vaikeutunut. Pääomavaltaisesta tuo- asetusta, 33 valtioneuvoston päätöstä sekä 6 maa-
19071: tantotavasta ja myös paljolti sukupolvenvaihdok- ja metsätalousministeriön päätöstä. Tuotannon
19072: sista johtuva maatilatalouden velkaantuminen ohjaamista varten oli vastaavasti 6 lakia, 6 asetus-
19073: muodostaa vielä oman ongelmansa, joka sekin ta, 3 valtioneuvoston päätöstä sekä 1 maa- ja
19074: rasittaa osaltaan valtiontaloutta. Suomessa ol- metsätalousministeriön päätös. Markkinoimis- ja
19075: laankin ajauduttu tilanteeseen, missä maatilata- muita maksuja varten oli puolestaan 7 lakia, 2
19076: louden tulotavoitteen saavuttamiseksi käytetyt asetusta ja 3 valtioneuvoston päätöstä.
19077: keinot ovat osin ristiriidassa omavaraisuutta suu- Seuraavassa asetelmassa kuvataan maatalouden
19078: remman tuotantotavoitteen kanssa. Tosin viime- tuen jakautumista v. 1970-85 (käypään hin-
19079: aikaiset kiintiöjärjestelmät ovat tasapainottaneet taan, Mmk:ina):
19080:
19081:
19082:
19083: 1970 1975 1980 1985
19084: Viljavarasto ........................................ 7 22 1 146
19085: Maataloustuotteiden markkinoinnin edistäminen ja
19086: hintatason vakaanauttaminen ................... 289 774 347 271
19087: Satovahinkojen korvaaminen ....................... 20 33
19088: Sokerituotannon tukeminen • 0 ••••••••••••••••••••• 25 28 116 89
19089: Öljykasvituotannon tukeminen •••••• 0 •••••••••• 0 •• 2 3 68 202
19090: Tärkkelystuotannon tukeminen .................... 5 57 54
19091: Maataloustuotteiden vientituki 1) . • . • . . • . • . . • . • • . • . . 445 456 1 160 2 469
19092: Maataloustuotannon tasapainottamismenot ......... 49 53 180 373
19093: Maatilatalouden rakenteen kehittäminen 2) •••••••••• 50 217 488 786
19094: Muut maatalouden menot ......................... 17 28 93 107
19095: Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen
19096: tuki ............................................ 110 150 327 590
19097: Alueittainen hintapoliittinen tuki .................. 46 173 354 583
19098: Muu hintapoliittinen tuki .......................... 529 653 845
19099: Eräät hinnanerokorvaukset 3) •.•.....••.•.••••.••.•. 78 216 1 609 677
19100: Maatalouden neuvontatyön tukeminen ............. 17 31 50 99
19101: Yhteensä .......................................... 1 135 2 185 5 523 7 324
19102: 1
19103: ) Lvv-uudistus v. 1983 alentaa vientitukea.
19104: 2
19105: ) Sisältää mm. siirrot maatilatalouden kehittämisrahastoon ja maatalouden korkotukilainojen menot.
19106: 3
19107: ) Budjettikäytännön muutos v. 1983.
19108:
19109:
19110:
19111:
19112: Eräiden maataloustuotteiden vähittäishintoja jussa. Vuodesta 1978 maidon alkutuotevähennys
19113: alennetaan valtion varoin myös liikevaihtovero- korotettiin 1,9-kertaiseksi. Perunan ja kananmu-
19114: tuksessa myönnettavan alkutuotevähennyksen nien osalta luovuttiin v. 1979 puolitoistakertai-
19115: avulla. Vuodesta 1964 suuri osa elintarvikkeiden sesta alkutuotevähennyksestä ja palattiin 1,0-ker-
19116: alkutuotantoa on ollut liikevaihtoverotonta. Vuo- taiseen. Maidon alkutuotevähennyksen 1,9-ker-
19117: desta 1974 lähtien elintarvikkeiden liikevaihtove- taisuus säilytettiin, mutta vähennys tuli tehdä
19118: rorasitusta päätettiin alentaa edelleen. Tavaran tavoitehinnasta eikä meijerin maksamasta tilitys-
19119: alkutuottajalta ostanut liikevaihtoverovelvollinen hinnasta kuten aikaisemmin.
19120: sai maidosta, lihasta, perunasta ja kananmunista Kotimaista alkuperää olevien tuotteiden osalta
19121: tehdä alkutuotevähennyksen puolitoistakertaise- tehty alkutuotevähennys alensi valtion liikevaih-
19122: na, mikä otettiin huomioon koko hinnoitteluket- toverotuloa v. 1983 laskettuna 16 %:n verokan-
19123: 89
19124:
19125: nan mukaan lähes 4 mrd. mk. Maidon osuus oli mrd. mk. Tähän lukuun ei sisälly lannoitteiden
19126: lähes puolet ja lihan lähes kolmasosa. Maatalou- ja rehujen liikevaihtoverottomuuden vaikutus ei-
19127: den tavoitehintatuotteiden osuus tulonvähennyk- kä myöskään rehujen myynnin yhteydessä valtiol-
19128: sestä oli yhteensä 3, 7 mrd. mk eli yli 90 % koko le palautettava alkutuotevähennystä vastaava ve-
19129: kotimaisista alkutuotteista tehdyn vähennyksen ro. Kotitalouksille kohdistuva hyöty alkutuotevä-
19130: vaikutuksesta. Maahan tuoduista alkutuotteista hennyksen vaikutuksesta oli arviolta vajaat 3
19131: tehty alkutuotevähennys alensi liikevaihtoverotu- mrd. mk.
19132: loa lisäksi n. 320 Mmk:lla. Maidosta ja lihasta tehtävän alkutuotevähen-
19133: Kaikkiaan alkutuotevähennysjätjestelmän vero- nyksen korotuksen vaikutus oli lähes 1,3 mrd.
19134: tuloja vähentävä vaikutus oli runsaat 4,3 mrd. mk eli kolmannes koko kotimaisista tuotteista
19135: mk. Osa tästä määrästä, arviolta runsaat 100 tehdystä alkutuotevähennyksestä.
19136: Mmk, palautui valtiolle alkutuotteiden tai niitä Seuraavassa asetelmassa on arvioitu alkutuote-
19137: sisältävien jalosteiden maastaviennin yhteydessä. vähennysjärjestelmän piirissä olevien tuotteiden
19138: Alkutuotevähennysjärjestelmän nettomääräinen valtion lvv-tuloa vähentävä vaikutus v. 1983
19139: vaikutus valtiontalouteen oli siten arviolta 4,2 kotimaisten alkutuotteiden osalta:
19140:
19141:
19142:
19143: Kauppaan Yksikkö- Arvo Alkutuotevähennyksen vaikutus
19144: tullut määrä hinta Mmk
19145: Tuote milj. kg/1 mk/kg, 1 Mmk Yhteensä Korotuksen Viennistä
19146: osuus aiheutuva
19147: meno
19148:
19149: Maito ..................... 2 943 2,01 5 924 1 801 853
19150: Sianliha ................... 176 13,78 2 421 581 194
19151: Naudanliha ............... 116 21,30 2 473 594 198
19152: Muu liha (ml. poronliha) .. 23 289 69 23
19153: Kananmunat .............. 82 9,69 797 128 50
19154: Vilja yhteensä ............. 3 145 503 7
19155: vehnä ................. 439 2,02 885
19156: ruts .................... 76 2,25 171
19157: ohra ................... 869 1,51 1 315
19158: kaura .................. 563 1,37 773
19159: Peruna 1 .................. 543 390 62
19160: Muut kasvinviljelytuott. 1 ••. 167 390 62
19161: Marjat, sienet, hedelmät 1 • 240 38
19162: Kala 1 . . . . . • • • • • • • . • • . . • • • . 360 64
19163: Muue (mm. koristekasvit,
19164: hunaja) ................. 500 80
19165: Yhteensä .................. 3 982 1 268 692
19166: 1
19167: Karkea arvio lv-verovelvollisten kautta tapahtuneesta myynnistä.
19168: 2
19169: Ei sisällä vietyihin lihajalosteisiin käytetyn lihan osalta tehtyä alkutuotevähennystä eikä sen palautusta viennin
19170: yhteydessä.
19171: Lähde: Selvitys liikevaihtoverotuksen alkutuotevähennyksestä.
19172: Työryhmämuistio 1985:VM 12, s. 7.
19173:
19174:
19175:
19176:
19177: Todettakoon, että Ruotsissa, Norjassa ja Tans- Seuraavassa asetelmassa on tarkasteltu maata-
19178: kassa elintarvikkeita rasittaa täysi lisäarvonvero, louden ja elintarvikkeisiin kohdistuvia valtion
19179: mutta maatalouden tuotantopanokset ovat verot- menoja ja vastaavia erityistuloja kertomusvuonna
19180: tomia. saajan tai maksajan mukaan jaoteltuna
19181: (Mmk:ina):
19182:
19183: 12 3604891
19184: 90
19185:
19186: Yhteensä Maito· Kanan- Liha Vilja Erikois- Hyödykkeille
19187: tuotteet munat kasvit jakamaton
19188: Mmk
19189: Tuotantopanoksia valmistava teollisuus
19190: Lannoitevero .............................. . 187,2 187,2
19191: Öljyväkirehuvero .......................... . 13,3 13,3
19192: Rehuseosvero .............................. . 172,8 172,8
19193: Tulot ..................................... . 373,3 373,3
19194: Rehuksi käytetyn kuoritun maidon hinnan-
19195: alennuskorvaus ............................ . 19,8 19,8
19196: Menot ..................................... . 19,8 19,8
19197: Maataloustuotanto
19198: Markkinointimaksut + maidonkiintiömaksut . 159,1 121,7 15,7 21,7
19199: Lainojen korot ja kuoletukset ............... . 22,8 22,8
19200: Tulot ..................................... . 181,9 121,7 15,7 21,7 22,8
19201: Maatalouden hintatuki
19202: - viljelmäkoon mukaan maksettava hinta-
19203: poliittinen tuki ........................ . 567,8 567,8
19204: alueittainen hintapoliittinen tuki 1• 2 •••••• 573,1 312,9 152,2 45,9 9,8 52,3
19205: - muu hintapoliittinen tuki .............. . 810,9 557,8 18,6 234,5
19206: - muu hintatuki ......................... . 34,6 1,6 33,0
19207: Maataloustuotannon tasapainottamismenot 1 • 373,5 157,2 51,1 165,2
19208: Maatilatalouden rakenteen kehittäminen ... . 785,9 785,9
19209: Muut menot ............................... . 31,4 18,9 12,5
19210: Menot ..................................... . 3 177,2 1 027,9 18,6 439,4 97,8 9,8 1 583,7
19211: Elintarviketeollisuus
19212: Elintarvikkeiden valmistevero .............. . 116,4 116,4
19213: Ravintorasvavero ........................... . 165,3 165,3
19214: Sokerivero ................................. . 79,8 79,8
19215: Tasausmaksu .............................. . 140,5 140,5
19216: Tulot ..................................... . 502,0 140,5 79,8 281,7
19217: Hinnanerokorvaukset kotimaan toimituksista 8,0 7,0 1,0
19218: Maataloustuotteiden hintatuki
19219: maataloustuotteiden markkinoinnin edis-
19220: tämjnen ja hintatason vakaannuttami-
19221: nen ................................... . 249,3 208,9 36,5 1,2 2,7
19222: sokerintuotannon tukeminen ........... . 89,2 89,2
19223: öljykasvituotannon tukeminen .......... . 202,5 202,5
19224: tärkkelystuotannon tukeminen ......... . 55,0 55,0
19225: Muut menot: maidon ja lihan kuljetusavus-
19226: tus ........................................ . 32,7 32,2 0,5
19227: Menot ..................................... . 636,7 248,1 36,5 0,5 348,9 2,7
19228: Markkinointi (vienti, kauppa)
19229: Tuontimaksut ............................. . 21,3 21,3
19230: Tulot ..................................... . 21,3 21,3
19231: Hinnanerokorvaukset vientitoimituksissa3 •... 668,5 100,2 4,2 325,9 90,0 148,2
19232: Maataloustuotteiden vientituki ............. . 2 469,5 1 305,8 248,8 219,4 682,0 13,5
19233: Muut menot, rahtiavustukset ............... . 8,5 8,5
19234: Alkutuotevähennys viennistä5 ••••••••••••••• 720,0 460,0 50,0 80,0 130,0
19235: Menot ..................................... . 3 866,5 1 866,0 303,0 625,3 902,0 148,2 22,0
19236: Tulot ilman liikevaihtoveroa ............... . 1 078,5 262,2 15,7 21,7 79,8 699,1
19237: Menot, mukaan lukien viennin lvv-tuki .... . 7 700,2 3 161,8 358,1 1 065,2 999,8 506,9 1 608,4
19238: Nettomenot ............................... . 6 621,7 2 899,6 342,4 1 043,5 999,8 427,1 909,3
19239: Muita menoeriä
19240: Valtion osuus maatalousyrittäjien sosiaalitur-
19241: van kustannuksista ......................... . 1 634,4
19242: Maatalouden neuvontatyö .................. . 124,3
19243: Valtion viljavarasto ........................ . 146,4
19244: Alkutuotevähennys (pl. vienti) 5 ••••••••••••• 3 500,0
19245: Nettomenot yhteensä noin ................. . 12 027
19246: 1
19247: Tiedot maatilahallitukselta
19248: 2
19249: Poislukien lihan kuljetusavustus
19250: 3
19251: Tiedot tullihallitukselta, arviointi reseptien pohjalta
19252: 4
19253: Poislukien villan hintatuki ja rehuiksi käytetyn kuoritun maidon hinnanalennuskorvaus
19254: 91
19255:
19256: Kuten asetelmasta käy selville, valtion netto- Maataloustuotannon omavaraisuustavoitteen
19257: menot maataloustuotteiden markkinointiin olivat asettaminen on nähty perustelluksi mm. eri puo-
19258: kertomusvuonna 3 845,2 Mmk, maatalous- lueiden tavoitteissa niiden maataloustuotteiden
19259: tuotantoon 2 995,3 Mmk ja elintarviketeollisuu- osalta, joita maassamme voidaan tuottaa koh-
19260: delle 134,7 Mmk. Vastaavasti valtio sai nettotu- tuullisin kustannuksin. Elintarvikehuollon turval-
19261: lona maatalouden tuotantopanoksia valmistavalta lisuuden ja jatkuvuuden kannalta ovat em. ta-
19262: teollisuudelta 353,5 Mmk. Näin ollen valtion voitteet myös perusteltuja. Sen sijaan vallitsevaa
19263: nettomenoiksi muodostuivat em. 6 621,7 Mmk. kotieläintuotteiden ja rehuviljanylituotantoa on
19264: Mikäli tähän lukuun lisätään em. alkutuotevä- vihdoinkin ryhdytty alentamaan. Perusteluna
19265: hennysjärjestelmän verotuloja vähentävä vaikutus voidaan esittää ylituotannosta valtiolle, kulutta-
19266: (n. 4 200 Mmk vähennettynä alkutuotevähennys jille sekä myös maataloudelle itselleen aiheutuvia
19267: viennistä 720 Mmk, joka jo sisältyi valtion maa- lisäkustannuksia. Merkittävinä on pidettävä myös
19268: taloustuotteiden markkinointimenoihin) eli n. niitä yhä voimistuvia paineita, joita GATT-järjes-
19269: 3 500 Mmk, päädytään runsaan 10,1 mrd. mk:n tön piirissä esiintyy Suomea kohtaan maatalous-
19270: menoerään. Jos tähän lisätään vielä asetelmassa tuotteiden vapaakaupan esteiden vuoksi.
19271: todetut muut menoerät yhteensä yli 1 900 Mmk, Elintarvikkeiden laatuun on viime vuosina
19272: voidaan todeta, että valtion suoranaiset ja välilli- kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Maa- ja
19273: set menot olivat yhteensä yli 12 mrd. mk em. metsätalousministeriön asettama maatalouspoliit-
19274: tarkoituksiin. tinen ohjelmatyöryhmä esitti v. 1983, että elin-
19275: tarvikkeiden laatua olisi valvottava siten, että
19276: Maataloustuotteiden välillisestä tuesta todetta-
19277: kuluttajien terveydelle vaarallisten tuotteiden
19278: koon esimerkinomaisesti, että meijerit maksavat
19279: valmistukseen ja kauppaan voidaan puuttua.
19280: tuottajien puolesta hankinta- ja neuvontakuluina
19281: Työryhmän mielestä maataloustuotteiden kulu-
19282: mm. keinosiemennysmaksut, tilojen vesitutki-
19283: tusta ja tuotantoa on voitava ohjata myös ravitse-
19284: mukset, maksut maatalouden suunnitelmista,
19285: muksellisten suositusten perusteella.
19286: sorkkien hoidon, tuottajille tilatut lehdet (Maa-
19287: Elintarvikkeiden kulku tuottajalta kuluttajalle
19288: seudun Tulevaisuus, Pellervo), maksut maatalou-
19289: muodostaa elintarvikeketjun, jonka merkitystä
19290: den lomitustoiminnasta ym. Elinkeinohallituksen
19291: voidaan tarkastella maatalouden, jalostuksen, ja-
19292: tutkimusosaston tutkimuksen (Aulikki Pohjonen,
19293: kelun ja kaupan kannalta. Tarkastelun välineinä
19294: Maitovalmisteiden hinnanmuodostuksen sisältö
19295: voidaan käyttää ketjun työllistävää merkitystä tai
19296: ja hinnoittelun vaikutuksia. Selvityksiä 4/1985,
19297: ketjussa liikkuvia pääomavirtoja. Pellervon talou-
19298: s. 32-37) mukaan po. kustannukset tulevat
19299: dellisen tutkimuslaitoksen julkaisun (Maa- ja
19300: kirjanpidon tilien välityksellä hinnoittelun perus-
19301: metsätalous kansantaloudessa, PTT:n julkaisu
19302: teena oleviin kustannuksiin ja sieltä kustannusten
19303: n:o 6, 1986) mukaan maataloudessa työskenteli
19304: muutosten kautta kuluttaja- ja vientihintoihin.
19305: 223 000 henkilöä v. 1984 ja maatalous työllisti
19306: Elinkeinohallitus on hyväksynyt nämä han- välillisesti 131 000 henkilöä, eli maatalouteen
19307: kinta- ja neuvontakulut maidon kuluttajahintaan perustuva työllisyysvaikutus oli tuolloin yli
19308: ja kauppa- ja teollisuusministeriö puolestaan 350 000.
19309: vientitakuuhintoihin. Elinkeinohallituksen em. Saman selvityksen mukaan elintarvikeketjunra-
19310: tutkimuksen mukaan ko. kulut olivat v. 1983 havirroista (50 mrd. mk v. 1983) kuluttajat mak-
19311: suunnilleen 85 Mmk, kun tuottajilta perityt soivat 85 %, vientituotteista saatiin 9 % (tuloina
19312: osuudet oli otettu huomioon. Summa lienee 5 % ja valtion tukena 4 %) ja erilaiset valtion
19313: noussut vuoden 1983 tasosta. Avustusten maksa- tukitoimet olivat 6 %. Valtion osuus oli näin
19314: minen vaihtelee meijerien kesken. Elinkeinohal- ollen yhteensä 10 % tästä elintarvikeketjun pää-
19315: lituksen po. tutkimuksen mukaan meijereillä omavierasta sisältäen maatalouden hintatuen ja
19316: saattaa olla ilmeisenä tavoitteena siirtyä enene- vientituen.
19317: vässä määrin kustantamaan palveluiksi kutsumi- Maatalouspolitiikan tavoitteita on pyritty to-
19318: aan toimintoja sen sijaan, että kasvattaisivat mai- teuttamaan osa-alueittain. Tulopoliittisia, tuo-
19319: dosta maksettavaa jälkitiliä. Palvelutoiminnan tantopoliittisia ja rakennepoliittisia ongelmia on
19320: kautta saatua avustusta ei lasketa maatalouden lähestytty omin ja erillisin tuki- ja ohjaustoimin.
19321: tulonmuodostukseen, kun sen sijaan jälkitilit Myös maataloustulojärjestelmästä ja siihen liitty-
19322: otetaan huomioon maataloustulolaskelmassa västä valmistelu- ja seurantamenettelystä sekä
19323: maatalouden harjoittajan ennakkoon saamana sopijaosapuolten kokoonpanon laajentamisesta
19324: tulona. mm. kuluttajanäkökohtia enemmän huomioon
19325: 92
19326:
19327: ottavaan suuntaan on ollut keskustelua viime Ensimmäinen tukiryhmä käsittää maidon ja
19328: aikoina. lihan tuotantoavustuksen, rukiin, rehuviljan ja
19329: Seuraavassa tarkastellaan lähemmin maatalou- teollisuusperunan tuotantopalkkion, lypsyleh-
19330: den hintatukea, vientitukea, maataloustuotan- mien luvun perusteella maksettavan avustuksen,
19331: non tasapainottamistoimia sekä elintarvikkeiden ostorehujen hinnanalennuskorvauksen ja lihan
19332: tuontia ja vientiä. kuljetusavustuksen.
19333: Maataloustuotteiden hintatuki. Toista tukiryhmää kutsutaan yleisemmin
19334: Maataloutta ryhdyttiin suojaamaan kansainvälis- pinta-alalisäksi, ja kolmanteen tukiryhmään lue-
19335: ten markkinoiden vaikutuksilta maailmansotien taan kuuluvaksi maidon lisähinta, kananmunien
19336: välisenä aikana tullien ja vientituen avulla. Ny- lisähinta sekä naudan- ja lampaanlihan tuotanto-
19337: kyisessä muodossa hintatuki sai kuitenkin alkun- palkkio. Muista tukimuodoista voidaan mainita
19338: sa vasta 1940-luvulla. Vastaavasti maidon nykyi- maidon kuljetusavustus ja kotimaisen villan tuo-
19339: sen tuotantoavustuksen kaltainen järjestelmä on tantopalkkio.
19340: peräisin vuodelta 1947. Luonnollinen jatko mai- Kertomusvuoden valtion tulo- ja menoarvion
19341: dontuotannon alueelliselle tukemiselle oli tuen mukaan maataloustuotteiden hintatukeen (yh-
19342: ulottaminen kasvinviljelytuotteisiin v. 1949. En- teensä 2 637,5 Mmk) luokitellaan kuuluvaksi
19343: simmäinen tuotantomääriin sitomaton aluetuki seuraavat erät (Mmk:ina):
19344: otettiin käyttöön v. 1951, jolloin maidontuotta- 1) Maataloustuotteiden mainonnan tukemi-
19345: jille ryhdyttiin maksamaan tukea myös lehmälu- nen 3,0
19346: vun perusteella. Aluetuki alkoi vakiinnuttaa ase- 2) Muu maataloustuotteiden markkinoinnin
19347: miaan 1950- ja 1960-luvulla. Naudan- ja sianli- edistäminen ja hintatason vakaannuttaminen:
19348: han tuotantoavustusta ryhdyttiin v. 1964 maksa- meijeri- ja kotivoin hinnanalennuskorvaus
19349: maan Pohjois-Suomessa, minkä jälkeen tukimuo- 75,0
19350: dot säilyivät jokseenkin muuttumattomina 1970- voin alennusmyynti teollisuudelle 8 5, 0
19351: luvun alkuvuosiin saakka. Ostorehujen hinnan- ruokaperunan hintatason vakaannuttami-
19352: alennuskorvausjärjestelmä otettiin käyttöön v. nen 2,0
19353: 1973. rehuksi käytettävän kuorituo maidon hin-
19354: Välitöntä, maatilan viljellyn pinta-alan koosta nanalennuskorvaus 35, 0
19355: riippuvaa, mutta tuotantomääristä irrallaan ole- voin varastointi 20,0
19356: vaa tukea ryhdyttiin ns. maatalousmiljardin ni- kananmunapakkaamoiden hinnanalen-
19357: mellä maksamaan v. 1948. Tuki lopetettiin v. nuskorvaus 38,0
19358: 1963, jolloin määräraha yhdistettiin ns. pinta- villan hintatuki 1, 9
19359: alajärjestelmään. Tuki porrastettiin viljelmän pel- 3) Alueittain en hintapoliittinen tuki 582,7
19360: toalan mukaan ja alueellisesti. Huomattavin 4) Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo-
19361: muutos tapahtui v. 1976, jolloin tuki tuli pinta- liittinen tuki 590,4
19362: alan lisäksi riippuvaiseksi myös tilalla olevien 5) Muu hintapoliittinen tuki 844,5
19363: kotieläinten määrästä. 6) Satovahinkojen korvaaminen 33,0
19364: Kertomusvuonna voimassa olleen maatalous- 7) Sokerituotannon tukeminen 100,0
19365: tulolain (629/82, muut. 444/84) mukaan tuki 8) Öljykasvituotannon tukeminen 172,0
19366: jaetaan kolmeen ryhmään: 9) Tärkkelystuotannon tukeminen 55,0
19367: - alueittainen hintapoliittinen tuki Maa- ja metsätalousministeriöltä saadun selvi-
19368: - viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- tyksen mukaan hintapoliittista tukea on makset-
19369: liittinen tuki ja tu maataloustulolain perusteella seuraavasti (käy-
19370: - muu hintapoliittinen tuki. pään hintaan):
19371:
19372:
19373:
19374: 1981 1982 1983 1984 1985
19375: Mmk
19376:
19377: Viljelmäkoon mukaan maksettava
19378: hintapoliittinen tuki ............. 351,3 426,8 500,5 560,4 590,4
19379: Alueittainen hintapoliittinen tuki ... 386,5 462,9 511,9 542,0 582,7
19380: Muu hintapoliittinen tuki .......... 763,6 811,8 841,4 841,9 844,5
19381: Yhteensä ........................... 1 501,4 1 701,5 1 853,8 1 944,3 2 017,6
19382: 93
19383:
19384: Tukijärjestelmän vaikutuksen osalta maa- ja Meijerien vastaanottamat maitomäärät lääneit-
19385: metsätalousministeriöitä saadussa selvityksessä on täin ja kehitys v. 1962-81:
19386: viitattu maatalouden hintapoliittista tukea selvi- Lääni Maitomäärä Muutos
19387: 1 000 l %
19388: telleeseen toimikuntaan, joka on arvioinut tuen 1981 1962-70 1970-81 1962-81
19389: vaikutuksia mm. tuotantoon, rakenteeseen ja Uudenmaan 154 500 . 22 - 18 - 36
19390: alueelliseen kehitykseen (KM 1985:26). Turun ja Porin 273 800 - 20 - 27 - 41
19391: Maataloustuotannon osalta toimikunta on kat-
19392: Ahvenanmaan 14 300 - 10 - 8 - 17
19393: Hämeen 280 900 - 7 -10 - 16
19394: sonut, että alueittaisesta tuesta pääosa on aina Kymen 224 300 + 5 + 8 + 14
19395: kohdistunut maitoa tuottaville tiloille, vaikka Mikkelin 222 500 + 12 + 17 + 31
19396: Pohjois-Karjalan 206 100 + 28 + 4 + 33
19397: 1960-luvun puolivälistä alkaen myös naudanli- Kuopion 313 700 + 22 + 23 + 51
19398: han tuotanto sai merkittävän osan tuesta. Keski-Suomen 167 100 + 16 + 9 + 26
19399: Vaasan 518 200 + 11 + 15 + 27
19400: Maidon meijeriin suuntautunut tuotanto on- Oulun 390 200 + 27 + 8 + 37
19401: kin tukialueilla kasvanut 1960- ja 1970-luvulla, Lapin 97 800 + 42 + 8 + 54
19402: mutta on samanaikaisesti vähentynyt Etelä-Suo- Koko maa 2 863 500 + 4 + 2,5 + 7
19403: messa. Tähän on vaikuttanut mm. kotikäytön
19404: väistyminen, tilan tuotantoteknologian kehitty- Toimikunnan mukaan aluetuet ovat auttaneet
19405: minen sekä maidon kuljetustekniikan ja tiever- säilyttämään ja kehittämään maidon ja naudanli-
19406: koston parantuminen. On ilmeistä, että aluetuki han myyntiin perustuvaa tuotantoa Pohjois-Suo-
19407: on osaltaan vaikuttanut kehitykseen. Tuotannon messa ja muillakin tukialueilla. Tuotantosuunta-
19408: kasvusta huolimatta maidon osuus maatalouden valintoihin tuki on vaikuttanut verrattain vähän
19409: kokonaistuotosta on Pohjois-Suomessa kuten koska maatalouden vaihtoehdot ovat tukialueill~
19410: muuallakin maassa pienentynyt ja naudanlihan aina olleet vähäiset. Kun tuki kuitenkin on
19411: merkitys on vastaavasti kasvanut. Tähän ovat suunnattu voimakkaasti mainituille tuotannona-
19412: myötävaikuttaneet naudanlihaan kohdistuneet loille, tuella on toimikunnan käsityksen mukaan
19413: tukitoimet sekä alueellisen tuotantoavustuksen ja ollut ilmeisesti yksipuolistavaa vaikutusta. Näin
19414: koko maassa maksettavan tuotantopalkkion käyt- siitä syystä, että tuki on saattanut estää kokeiluja
19415: töönotto. Kokonaisuudessaan kotieläintalouden ja kehitystä sellaisilla tuotantosuunnilla, jotka
19416: merkitys on kasvanut. Kasvinviljelyn merkitys eivät tukea saa.
19417: puolestaan on vähentynyt Pohjois-Suomessa, Tarkastusajankohtana hallitus antoi eduskun-
19418: mutta kasvanut etelässä. nalle lakiesityksen (HE n:o 103/1986 vp.) maa-
19419: seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edis-
19420: Meijerit ottivat kertomusvuonna maitoa vas- tämisestä.
19421: taan yli 2 808 milj. litraa. Maidontuotos oli Maatalouden rakenteen osalta toimikunta on
19422: tuolloin kokonaisuudessaan lähes 2 988 milj. katsonut, että uusia maatiloja perustettiin vielä
19423: litraa. 1960-luvun puoliväliin asti enemmän kuin tiloja
19424: poistui tuotannosta. Tämän jälkeen tilojen koko-
19425: naismäärä on vähentynyt. Pienet tilat ovat vähen-
19426: tyneet paljon, kun taas suurempien tilojen määrä
19427: on kasvanut.
19428:
19429:
19430: Muutos maatzlojen keskimäärässä vuotta kohti
19431: Peltoala 1950-59 1959-64 1964-69 1969-75 1975-80 1980-84 Maatiloja
19432: ha 31.12.1984
19433:
19434: 1-5 525 -586 -4 604 -4 637 -2 305 -1888 60 002
19435: 5-10 ........ 1 490 1 061 -1844 -2 677 -2 541 -2 228 58 030
19436: 10-15 ........ 654 614 112 -1195 705 602 33 602
19437: 15-20 ........ 229 374 260 112 36 20 20 301
19438: 20-30 ........ -4 98 287 249 308 230 18 741
19439: 30-50 ........ -15 7 141 197 300 241 9 955
19440: 50- 8 7 61 88 103 70 3 302
19441: Kaikki ........ 2 887 1 575 -5 811 -8 087 -4 804 -4157 203 933
19442: 94
19443:
19444: Tukitoimenpiteistä rakenteeseen on saattanut Maidonlähettäjien määrän kehitys lääneittäin v.
19445: vaikuttaa pinta-alalisä, jota maksetaan vain tiet- 1962-81:
19446: tyyn peltorajaan asti. Suurimmillaan tuki on
19447: Lääni Maidon- Muutos
19448: 5-10 hehtaarin tiloilla. Peltoalan yläraja oli v. lähettäjiä o/o
19449: 1962-74 Etelä-Suomessa 12 ha, Keski-Suomessa 1981 1962-70 1970-81 1962-81
19450:
19451: 15 ha ja Pohjois-Suomessa 20 ha. Tämän jälkeen Uudenmaan 3 384 - 32 . 65 . 76
19452: Turun ja Porin 10 466 . 33 - 66 -77
19453: on peltoalarajaa nostettu niin, että se oli v. 1982 Ahvenanmaan 475 - 37 . 60 . 75
19454: Etelä-Suomessa 18 ha, Keski-Suomessa 20 ha, Hämeen 7 845 . 25 . 60 - 70
19455: Pohjois-Suomen etelävyöhykkeellä 25 ha ja Poh- Kymen 5 955 - 18 . 53 - 62
19456: jois-Suomen keski- ja pohjoisvyöhykkeellä 30 ha. Mikkelin 7 209 . 14 - 53 - 59
19457: Pohjois-Karjalan 6 731 - 15 . 56 . 63
19458: Voidaan odottaa, että yläraja vaikuttaisi niin, Kuopion 8 557 . 14 - 52 - 59
19459: että sen alapuolelle kasautuisi maatiloja ja ylä- Keski-Suomen 5 975 - 14 . 55 - 61
19460: puolella tilojen määrä ei juuri kasvaisi. Koko Vaasan 15 669 - 28 - 54 - 67
19461: maan tasolla ei tämän suuntaista ole ilmennyt, Oulun 12 242 - 15 . 54 . 61
19462: Lapin 3 308 . 4 - 63 - 64
19463: vaikkakin paikallista vaikutusta tilakoon suuren- . 22
19464: Koko maa 87 816 . 57 - 67
19465: tumiseen on ollut havaittavissa.
19466: Tuotannon kasvusta huolimatta maitoa tuotta-
19467: Pinta-alalisä ehkäisee jossain määrin pellon vien tilojen määrä on supistunut nopeasti, jopa
19468: pitkäaikaista vuokraamista ja myyntiä lisämaaksi vielä nopeammin kuin tilojen kokonaismäärä.
19469: tapauksissa, joissa aktiivisen tuotannon lopetta- Väheneminen oli v. 1962-81 jonkin verran
19470: nut pellon omistaja voi saada pinta-alalisää vä- nopeampaa Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suo-
19471: häisellä viljelyllä. Pitkiä vuokrasopimuksia oli v. messa, mikä aiheutui siitä, että väheneminen
19472: 1983 yhteensä 10 200, ja ne koskivat 53 000 alkoi etelässä aikaisemmin. Syynä tähän oli se,
19473: peltohehtaaria. Maatilarekisterin mukaan v. 1983 että asutuspolitiikka jatkui pohjoisessa pitem-
19474: peltoa vuokranneita tiloja oli 35 200, mikä ei pään. 1970-luvulla merkittäviä eroja alueiden
19475: sisällä peltoa kasvukaudeksi vuokranneita tiloja välillä ei esiintynyt. Kun tuesta pääosa kohdistui
19476: (yli 10 000 vuokrausta). Vuokratuloja maasta tai maitotiloille, voidaan edellisen nojalla päätellä,
19477: rakennuksista ilmoitti v. 1980 saaneensa 28 200 ettei asutuksen säilyttäminen ole toteutunut eri-
19478: yli 2 hehtaarin suuruista tilaa. Kaikkiaan pellon- tyisen hyvin. Maatalouden tarjoamat työpaikat
19479: vuokraajia voidaan arvioida olevan vähintään eivät ole maan pohjoisilla tukialueilla säilyneet
19480: 30 000. Tuotantoon sidotulla aluetuella on päin- sen paremmin kuin Etelä-Suomessakaan, mihin
19481: vastaista vaikutusta, koska se suosii tuotantoa tukea ei makseta.
19482: laajentavia tiloja ja kannustaa siten tilakoon suu- Vaikuttaessaan hintoihin tuet voivat saada ai-
19483: rentamiseen. kaan ei-toivottuja reaktioita. Yksi vaara on tu-
19484: Alueellisen kehityksen osalta toimikunta on kien vaikutus maan hintaan pitkällä aikavälillä.
19485: katsonut, että maatalouden tuella on huomattava Tuki saattaa vaikuttaa maan hintaan tulevien
19486: alueellinen painotus. Pieniin tiloihin kohdistuva tuottojen kautta. Jos tuki maksetaan tuotteen
19487: pinta-alalisä on hidastanut rakennemuutosta ja (esim. rehuviljan) hinnassa, kohoavat tuotot ja
19488: ylläpitänyt asutusta ja työllisyyttä maaseudulla. vastaavasti kohoaa rehuviljan viljelyyn soveltuvan
19489: Myös aluetuella on pyritty tuotantokustannuksis- maan arvo maatalousmaana. Tämä tapahtuu as-
19490: ta aiheutuvia tuloeroja tasoittamalla säilyttämään teittain ja pitkän ajan kuluessa. Arvon kohoami-
19491: maatiloja toiminnassa kehitysalueilla. Kun tuesta sesta hyötyy maan omistaja, mutta maan siirtyes-
19492: suurin osa on kohdistunut maitoon, voidaan sä vapaan kaupan tai sukupolvenvaihdoksen seu-
19493: saavutettuja tuloksia arvioida maidonlähettäjien rauksena uudelle omistajalle tämä joutuu maksa-
19494: perusteella. maan maataloustuen jo etukäteen maan hinnas-
19495: sa. Tämän takia tulokehitys maatiloilla saattaa
19496: Maidontuotanto nousi v. 1962-81 tilaa kohti ajan mittaan heijastaa yhä heikommin niitä ta-
19497: laskettuna koko maassa 10 200 litrasta 32 600 voitteita, joita tulotukijärjestelmillä alkuaan oli.
19498: litraan, mikä toimikunnan mukaan osoittaa, että Maan hintaan saattavat vaikuttaa myös kesan-
19499: rationalisointi oli nopeaa. Kertomusvuoden lo- noimispalkkiot, pellonvarauskorvaukset ja pinta-
19500: pussa maidonlähettäjiä oli 65 752, ja tilaa kohti alalisä, jotka nostavat pellon vuokria paikallisesti
19501: laskettuna maidontuotanto oli jo 45 400 litraa, lähelle korvauksien tasoa. Vuokrataso heijastuu
19502: joten em. kehityssuunta oli yhä voimistunut. pellon hintatasoon osin sen mukaan, miten va-
19503: 95
19504:
19505: kiintuneita järjestelmät ovat. Jos pellon hinta tai ta tavoitehintojen muutoksilla. Porrastamalla tu-
19506: vuokra nousee suhteessa pellon tuottoon, estyy ki alueittain tasattaisiin myös alueellisia tuotan-
19507: pellon siirtyminen aktiivitiloille ja rakennekehitys tokustannuseroja. Tulontasaustuella tulee tasata
19508: hidastuu. tuloeroja, ja se tulee kohdistaa erityisesti pienitu-
19509: Lähinnä maataloustuotteiden tuotantoon sido- loisille tiloille. Alueellinen erityistuki tulee suun-
19510: tut tukimuodot saattavat vaikuttaa edellä kuva- nata alueille, joilla maatalouden tuotantoedelly-
19511: tulla tavalla. Tähän ryhmään kuuluvat tuotteiden tykset ovat heikot ja joilla muullakaan elinkeino-
19512: hintoihin sekä maahan kohdistuvat tuet. Jos tuet toiminnalla ei voida korvata maataloutta. Tukea
19513: kohdistetaan yksilöille eikä myytävissä oleviin voidaan samanaikaisesti käyttää pehmentämään
19514: varantoihin, voitaneen kokonaan välttää tuen tuotantotuen vyöhykejakoa.
19515: vaikutus varantojen hintoihin. Vastaavasti voi- Toimikunnan näkemyksen mukaan tuella on
19516: daan ajatella, että tuen ehdollisuus (tulorajat, pysyvä tehtävä maataloustulojärjestelmässä. Toi-
19517: enimmäisrajat tms.) tai määräaikaisuus ehkäise- mikunta ei ole ottanut kantaa tuen kokonaismää-
19518: vät ainakin osaksi tätä vaikutusta. Tältä kannalta rän kehittämiseen vaan toteaa, että tästä tulee
19519: tulokriteerien perusteella jaettu pinta-alalisä on sopia maataloustulolain säätämisen ja maatalous-
19520: turvallisempi vaihtoehto kuin tuotteen hintaan tuloneuvottelujen yhteydessä. Päätettäessä mää-
19521: sidotut tuet. Tuen vaikutusta maan hintaan ei rärahojen jakamisesta eri tukimuodoille tulee
19522: ole Suomessa tutkittu. vähentää tuotantosidonnaisia tukia ja niiden tuo-
19523: Maa- ja metsätalousministeriön asettama em. tantosidonnaisuuden astetta. Tuen tulee kuiten-
19524: maatalouden hintapoliittista tukea selvittänyt kin edelleen kohdistua aktiiviviljelijöille. Tulon-
19525: toimikunta katsoi 15.6. 198 5 jättämässään mie- tasausten suhteellista osuutta tulee lisätä ja irrot-
19526: tinnössä, että maataloustuotteiden hintapoliitti- taa osa tuotantosidonnaisesta tuesta alueelliseksi
19527: sen tuen perustavoitteena tulee olla maatalouden erityistueksi. Eri tilaryhmistä tulee painottaa eri-
19528: sisäisen tulonjaon tasoittaminen. Tuen tulee olla tyisesti pienituloisia tiloja. Tuen painotuksen
19529: sopusoinnussa tuotannonohjaukseen, maatalou- vaikutuksia tulee seurata ja tarvittaessa tarkistaa
19530: den rakenteen kehittämiseen ja tasapainoiseen painopistettä muutaman vuoden välein.
19531: alueelliseen kehitykseen liittyvien tavoitteiden Hintapoliittisen tuen vaikutusten seurannasta
19532: kanssa. Tuen tulee ottaa huomioon viljelijöiden toimikunta toteaa, että tuen määrällinen kasvu
19533: sosiaaliturvan kehitys. Tukijärjestelmän tulisi toi- on lisännyt sen vaikutusta maatalouden sisäiseen
19534: mikunnan mukaan olla myös mahdollisimman tulonjakoon. Lisäksi on tarpeen kehittää järjestel-
19535: yksinkertainen ja joustava. miä, joilla kyetään selvittämään ja seuraamaan
19536: Tukijärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista toi- tuen vaikutusta pitkällä aikavälillä maatilojen
19537: mikunta pitää toteuttamiskelpoisena siirtymistä tuloihin ja arvioimaan jo suunnitteluvaiheessa
19538: kolmen tukityypin järjestelmään. Toimikunta on tukijärjestelmien muutosten vaikutusta tukea
19539: tarkastellut myös mahdollisuutta siirtyä yhteen saavien tuloihin.
19540: tukimuotoon, mutta pitää sitä vaikeasti toteutet- Maataloustuotteiden vientituki.
19541: tavana, joskin selvittämisen arvoisena ja tavoitel- Sotien jälkeen elintarvikkeista oli puutetta, ja
19542: tavana mahdollisuutena. Käytännössä tukijärjes- omavaraisuus saavutettiin vasta 1960-luvulla
19543: telmän kehittämisessä joudutaan etenemään ny- maatalouden päätuotantoaloilla. Joitakin kotie-
19544: kyisten tukimuotojen korjausten ja yhdistämisten läintuotteita tuotettiin jo 1950-luvulla yli tar-
19545: kautta kohti tavoitteeksi asetettua tukijärjestel- peen. Suurinta ylituotanto on ollut maitotalous-
19546: mää. Kolmeen tukityyppiin päästään erottamalla tuotteissa. Naudanlihan vientitarpeen lisäänty-
19547: tuotantomääriin perustuvat tuet omaksi kokonai- mistä on ollut vaikea ennustaa. Sianlihan tuotan-
19548: suudekseen ja samoin tulontasaustuet omaksi toa on rajoittanut viimeaikainen tuotannonoh-
19549: kokonaisuudekseen. Kolmantena tukityyppinä jaus. Huolestuttavinta on kertomusvuonna ollut
19550: on alueeliisin perustein maksettava erityistuki. edelleen kananmunien ylituotanto, sillä kotimai-
19551: Tuotantomäärän perusteella maksettavalla tu- nen kulutus ylitettiin lähes 60 % :lla. Nykyisin
19552: ella tulee toimikunnan mukaan pyrkiä sellaisiin tuotannonrajoitustoimet koskevat maidon, sianli-
19553: maatalouspolitiikan tavoitteisiin, joita ei saavute- han ja kananmunien ylituotantoa.
19554: 96
19555:
19556: Tärkeimpien maataloustuotteiden omavara1suu- tarvittaessa mm. ruokaperunan hintatason va-
19557: sasteen kehitys (täysi omavaraisuus = 100): kaannuttamiseen osoitetuista määrärahoista.
19558: Vientitukena voidaan pitää myös kotimaisen öljy-
19559: Aika Leipä- Sokeri Maito- Naudan- Sian- Kanan-
19560: VIlja tuotteetliha liha munat kasvituotannon tukea siltä osin, kuin se kohdis-
19561: 1935-39 .... 80 10 115 106 105 180 tuu maasta vietyyn kotimaiseen kasviöljyyn.
19562: 1951-55 .... 49 18 104 101 101 102 Kun kysymyksessä on ylijäämätuotteiden vien-
19563: 1956-60 .... 55 20 121 98 99 119 ti, vahvistaa valtioneuvosto kulloinkin sallitut
19564: 1965 ........ 96 19 120 91 103 125
19565: 1970 ........ 110 27 126 104 117 148 enimmäisvientimäärät. Tämän asian valmistelua
19566: 1976 ........ 150 40 127 101 111 167 varten valtioneuvosto on maataloustulolain (629/
19567: 1978 ........ 30 55 126 101 117 141 82) 18 §:n nojalla asettanut maatalouden mark-
19568: 1980 ........ 70 60 128 102 119 159 kinointineuvoston, jonka tehtävänä on mm. teh-
19569: 1981 ........ 40 51 126 114 127 153
19570: 1982 ........ 56 60 125 109 124 158 dä valtioneuvostolle ehdotuksia maataloustuot-
19571: 1983 ........ 93 80 134 115 119 161 teiden vienti- ja tuontimääristä sekä viennin ja
19572: 1984 ........ 89 67 134 117 113 166 tuonnin ajoituksesta. Kauppa- ja teollisuusminis-
19573: 1985 ........ 87 54 124 122 110 159 teriön tehtävänä on sille annettujen valtuuksien
19574: rajoissa hyväksyä tai hylätä sekä määrällisesti että
19575: Kotimaiset maataloustuotteet ja niistä jaloste- hinnallisesti viejäliikkeiden sille tekemät ehdo-
19576: tut elintarvikkeet eivät yleensä ole hinnaltaan tukset viennin toteuttamiseksi ja hoitaa muut
19577: kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla. Koska viennin seurantaan ja vientituen maksatukseen
19578: kotimaiset maatalousperäiset raaka-aineet ja niis- liittyvät tehtävät.
19579: tä valmistetut maataloustuotteet on hinnoiteltu Kun vienti on kulloisenkin ylituotantotilan-
19580: tasahintaisiksi, tuotteita vietäessä näitä hintoja teen sallimissa rajoissa, se vaatii lisenssiviraston
19581: on jouduttu tasaamaan maailmanmarkkinahinta- hyväksymää vientitarkkailuilmoitusta.Multilate-
19582: tasolle maksamalla vientitukea valtion varoista. raalijärjestelmän piiriin kuuluviin maihin tapah-
19583: Maatalous osallistuu viennin rahoitukseen maata- tuvaa vientiä koskevat vientitarkkailuilmoitukset
19584: loustulolaissa säädetyllä tavalla. Maatalouden hyväksytään automaattisesti, kun kauppa- ja teol-
19585: osuus on viime vuosina ollut 17-20 % viennistä lisuusministeriö puoltaa vientiä. Vienti Neuvos-
19586: aiheutuvista menoista. toliittoon ja muihin bilateraalimaihin edellyttää
19587: Maataloustulolakiin perustuva vientituki mak- kauppa- ja teollisuusministeriön myönteisen kan-
19588: setaan pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön nanoton ohella, että kiintiötilanne ja tiliasema
19589: toimesta jalostamattomille maataloustuotteille sallivat viennin.
19590: (vilja, sian- ja naudanliha, kananmunat) tai ns. Vientitukea, joka viejälle maksetaan, ei vahvis-
19591: ensiasteen jalasteille (voi, juusto, maitojauhe, teta etukäteen markkamääräisenä tuoteyksikköä
19592: kananmunamassa). Maataloustuotteiden vienti- kohti, vaan se määräytyy tuotteen kotimaan hin-
19593: tukea koskevissa valtioneuvoston ja kauppa- ja nan ja saadun vientihinnan erotuksena. Koti-
19594: teollisuusministeriön päätöksissä tukea kutsutaan maan hintaa vastaavaksi hinnaksi valtioneuvosto
19595: hinnanerokorvaukseksi. Valtion tulo- ja menoar- vahvistaa maitotaloustuotteille, kananmunille,
19596: viossa käytetään puolestaan käsitettä vientituki. kananmunamassalle ja viijoille vientitakuuhin-
19597: Maataloustulolakia sovellettaessa otetaan huo- nan. Sen sijaan lihalle, joka sinänsä ei ole yhtä
19598: mioon myös lihajalosteisiin sisältyvän sian- ja yksiselitteinen tuote kuin edelliset, vahvistetaan
19599: naudanlihan vienti, jonka vientituki maksetaan yleiset vientituen laskentaperusteet. Vientitakuu-
19600: valmisteverolakien mukaisten hinnanerokorvaus- hinta määräytyy jalostuspartaaseen saakka pää-
19601: ten muodossa. Valmisteverolakien perusteella osin samoilla perusteilla kuin kotimaan hinnat.
19602: maksetaan vientitukea myös useille muille maa- Tämän jälkeen hinnoittelu eriytyy. Kotimaan
19603: taloustuotteille. Niiden maksajana on tullihalli- hintoihin lisätään liikevaihtovero sekä tukku- ja
19604: tus. Tuen tarkoituksena on korvata viejälle elin- vähittäisportaan kustannukset verollisina. Vienti-
19605: tarvikkeeseen sisältyvän maatalousraaka-aineen takuuhintaa laskettaessa saatetaan poistaa eräitä
19606: kotimaisen hinnan ja maailmanmarkkinahinnan kotimaan markkinoinnin erilliskustannuksia ja
19607: erotus. Vähäisiä määriä vientitukea maksetaan lisätä eräitä viennin erilliskustannuksia.
19608: 97
19609:
19610: Maataloustuotteiden vientitukea on maksettu seuraavasti v. 1975-85 (käypään hintaan, Mmk:ina):
19611: Vuosi Maitotalous- Kanan· Liha Vilja Muu Yhteensä
19612: tuotteet munat
19613:
19614: 1975 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 297,0 130,1 0,0 19,7 9,0 455,8
19615: 1976 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 585,1 167,3 75,1 77,6 9,9 915,0
19616: 1977 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 717,2 114,9 68,7 203,1 8,9 1 112,8
19617: 1978 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 714,1 99,2 131,7 82,4 11,1 1 038,5
19618: 1979 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 869,1 113,9 133,4 21,3 10,8 1 148,5
19619: 1980 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 886,4 148,9 113,5 0,0 11,4 1 160,2
19620: 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 956,8 164,7 361,4 0,0 10,7 1 493,6
19621: 1982 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 828,9 211,6 281,0 11,2 8,7 1 341,4
19622: 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 048,7 217,0 250,8 18,1 7,3 1 541,9
19623: 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 144,0 246,6 277,4 627,5 11,5 2 307,0
19624: 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 305,8 248,8 219,4 682,0 13,5 2 469,5
19625:
19626:
19627:
19628: Luvut eivät sisällä jalostevienoin tukea eivätkä viketuotantoon liittyvistä sidonnaisuuksista ja tar-
19629: liikevaihtoverotukea. Vuoden 1983 alusta voi- jontarajoitteista valmistui 29.1.1986.
19630: maan tulleen liikevaihtoverolain muutoksen
19631: Työryhmä on kirjeessään 25.6.1985 ehdottanut
19632: (533/82) johdosta lukuihin on lisättävä liikevaih-
19633: valtiovarainministeriölle, että maatalouden vien-
19634: toverojärjestelmän kautta ohjattu vientituki, jotta tituen määräytymisperusteena käytettäisiin koti-
19635: sarjat olisivat vertailukelpoiset. Tämän tuen ko- markkinahintana kotimaan markkinoilla saavu-
19636: konaismäärä oli v. 1983 arviolta 500 Mmk, v.
19637: tettua hintaa alhaisempaa hintaa. Vastaavan kan-
19638: 1984 n. 600 Mmk ja kertomusvuonna 720 Mmk. nan otti myös valtiovarainministeriön maatalou-
19639: Lihajalosteiden vientiä tuettiin kertomusvuonna den ja elintarvikkeiden tukia selvittänyt työryh-
19640: 326 Mmk:lla. mä (1985:VM 26). Tällöin vientitakuuhinnan
19641: Maatalouden ylijäämätuotteiden viennin ta- määräytymisperusteena käytettäisiin nykyisen
19642: loudellisuutta tarkastellaan seuraavassa kananmu- hintavalvonta-asetuksen mukaista tuotteen oma-
19643: nien osalta, joiden vienti on ollut valtiontalou- kustannusarvoa, johon lisätään kotimaan markki-
19644: den kannalta suhteellisesti epäedullisinta. Kerto- nointikulujen sijasta hyväksyttävät viennin erillis-
19645: musvuoden tulo- ja menoarviossa oli kananmu- kustannukset. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvios-
19646: nien vientitukeen osoitettu 280 Mmk, kun ka- sa on meijerituotteiden vientituki päätetty aset-
19647: nanmunien tuotanto ylitti kotimaisen kulutuksen taa em. perustein.
19648: lähes 60 % :lla. Tästä määrärahasta käytettiin
19649: kananmunien hinnanerokorvauksiin 225,7 Mmk Työryhmän käsityksen mukaan vientitukijärjes-
19650: ja kananmunavalmisteiden viennistä aiheutuviin telmän tavoitteena on pidettävä toisaalta sitä,
19651: hinnanerokorvauksiin 23, 1 Mmk eli yhteensä ettei maataloustuotteiden vienti saa muodostua
19652: 248,8 Mmk. Kananmunista saatiin maailman- kotimaan myyntiä kannattavammaksi ja toisaalta
19653: markkinahintana keskimäärin 3,07 mk/kg ja sitä, että alalla toimivien vientiyritysten tulisi
19654: maksettiin hinnanerokorvauksena keskimäärin tuntea kiinnostusta mahdollisimman hyvän vien-
19655: 7,75 mk/kg. Kananmunien tukemattomaksi tihinnan saavuttamiseen. Myös maataloustuottei-
19656: vientitakuuhinnaksi oli valtioneuvosto vahvista- den vientituen säädösperustaa, hallintomenette-
19657: nut keskimäärin 10,50 mk/kg tuottajahinnan lyä ja hinnoittelukäytäntöä on tarpeen kehittää.
19658: ollessa 9,24 mk/kg. Näin ollen erilaiset julkiset Työryhmä esitti, että kauppa- ja teollisuusminis-
19659: tuet olivat 75 % yhteenlasketuista raaka-aine- ja teriö asettaisi toimikunnan asiaa valmistelemaan.
19660: pakkaamokustannuksista ja peräti 85 % kanan- Maatalouden vientituen valtiontaloudellisen
19661: munien tuottajahinnasta. rasituksen pienentämiseksi oli työryhmän mieles-
19662: Valtioneuvosto edellytti 21. 3 .198 5 tekemäs- tä tällöin syytä harkita ns. minimihintajärjestel-
19663: sään periaatepäätöksessä toimia inflaation hidas- män ulottamista kananmunien ohella myös mui-
19664: tamista estävien sidonnaisuuksien purkamiseksi. hin tavoitehintatuotteisiin, jolloin vientitoimi-
19665: Tähän liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö tuksesta saatava hinta olisi viranomaisten erikseen
19666: asetti 9.4.1985 työryhmän, jonka muistio elintar- hyväksymä.
19667: 13 3604891
19668: 98
19669:
19670: Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä tar- ton maitojauhe, voi, teollisuusvoi, margarum,
19671: kasteli myös maataloustuotteiden viennin hin- soijaöljy, kananmunat, naudanliha, sianliha, pe-
19672: nanerotasausjärjestelmää ja totesi, että kertomus- runatärkkelys, perunarae, peruna ja herne. Hin-
19673: vuonna ko. järjestelmän valtiontaloudelliset kus- nanerotasausjärjestelmän piiriin kuului kerto-
19674: tannukset olivat 676 Mmk. Hinnanerotasausjär- musvuonna lähes 180 tuoteryhmää.
19675: jestelmän avulla tasataan seuraavien teollisuus-
19676: tuotteisiin sisältyvien maatalousperäisten raaka- Eräiden hinnanerotasausjärjestelmään kuulu-
19677: aineiden hinta maailmanmarkkinahinnan tasolle: vien maatalousraaka-aineiden koti- ja maailman-
19678: vehnäjauho, ohra, mallasohra, ruis, kaura, soke- markkinahintojen kehitys (tammikuussa) v. 1975
19679: ri, tärkkelyssiirappi, rasvainen maitojauhe, rasva- ja 1985 (käypään hintaan mk/ 100 kg):
19680:
19681:
19682:
19683: Raaka-aine Kotimaisen hinnan suhde
19684: maailmanmarkkinahintaan
19685: 1975 1985 1975 1985
19686:
19687: Vehn~jau~10 .
19688: koumamen hmta ................................ 131 453
19689: maailmanmarkkinahinta ......................... 78 143 1,7 3,2
19690: Ohra
19691: kotimainen hinta ................................ 55 175
19692: maailmanmarkkinahinta ......................... 57 78 1,0 2,2
19693: Mallasohra
19694: kotimainen hinta ................................ 67 211
19695: maailmanmarkkinahinta ......................... 57 78 1,2 2,7
19696: Kaura
19697: kotimainen hinta ................................ 51 164
19698: maailmanmarkkinahinta ......................... 54 86 0,9 1,9
19699: Ruis
19700: kotimainen hinta ................................ 60 219
19701: maailmanmarkkinahinta ......................... 55 85 1,1 2,6
19702: Sokeri
19703: kotimainen hinta ................................ 280 576
19704: maailmanmarkkinahinta ......................... 149 95 1,9 6,1
19705: Rasvainen maitojauhe
19706: kotimainen hinta ................................ 866 2 310
19707: maailmanmarkkinahinta ......................... 369 594 2,3 3,9
19708: Rasvat on maitojauhe
19709: kotimainen hinta ................................ 361 1 487
19710: maailmanmarkkinahinta ......................... 303 380 1,2 3,9
19711: Voi
19712: kotimainen hinta ................................ 1 109 3 784
19713: maailmanmarkkinahinta ......................... 292 764 3,8 5,0
19714: Kananmunat
19715: kotimainen hinta ................................ 507 1 285
19716: maailmanmarkkinahinta ......................... 370 488 1,4 2,6
19717: Naudanliha
19718: kotimainen hinta ................................ 921 2 379
19719: maailmanmarkkinahinta ......................... 419 366 2,2 6,5
19720: Sianliha
19721: kotimainen hinta ................................ 651 1 584
19722: maailmanmarkkinahinta ......................... 457 724 1,4 2,2
19723: Alkutietojen lähde:
19724: Maatalouden ja elintarvikkeiden tukia selvittäneen työryhmän muistio. 1985: VM 26, liite 5.3.
19725: 99
19726:
19727: Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmän Kauppa- ja teollisuusministeriön hintasidon-
19728: mielestä hinnanerotasausjärjestelmän kehittämi- naisuuksia elintarviketuotannon osalta selvittänyt
19729: sen lähtökohtana on pidettävä varsinaisten maa- em. työryhmä otti kantaa myös maatalouden
19730: taloustuotteiden hintojen tasaamista tuotteiden ylituotannon markkinointiin ja katsoi, ettei val-
19731: jalostamattomassa muodossa. Tällöin hinnanero- tion menoja voida siihen enää reaalisesti lisätä
19732: korvauksen määrittäminen suoritettaisiin tuen- vaan pikemminkin niitä tulisi vähentää. Jotta
19733: alaisen tuotteen sisältämän kyseisen maatalous- maatalouden markkinointirasitus ei myöskään
19734: peräisen raaka-aineen kotimaisen tavoitehinnan kohtuuttomasti kasvaisi, täytyisi ylituotoa supis-
19735: ja esim. vastaavan tuontihinnan erotuksena. Ja- taa. Koska maataloustuotannon tasapainottami-
19736: lostettujen elintarvikkeiden valmistuksessa vien- nen ei ole lyhyellä aikavälillä mahdollista ilman
19737: tiä varten tulisi nykyistä laajemmin hyväksyä merkittäviä sopeutumisongelmia, ylituotannon
19738: tuontiraaka-aineiden käyttö. rajoittamiseen tähtäävät toimet tulee toteuttaa
19739: asteittain suhteellisen pitkän ajan (esim. 5-10
19740: Valtiovarainministeriö puolestaan painotti vuoden) kuluessa. Tavoitteiden saavuttamisen
19741: maa- ja metsätalousministeriön toiminta- ja ta-
19742: kannalta työryhmä piti kuitenkin tärkeänä, että
19743: loussuunnitelmasta vuosille 1987-90 antamas-
19744: maataloustulolaissa ja sen soveltamisessa kiinnite-
19745: saan lausunnossa hinnanerokorvaus- ja vientituki-
19746: tään aikaisempaa enemmän huomiota elintarvi-
19747: järjestelmien sekä niihin liittyvän maatalouden ketuotannon kotimaisen tarjonnan ja kysynnän
19748: kustannusosuuden laskemisen selkeyttämistä. yhteensovittamiseen.
19749: Tukijärjestelmiä pitäisi kehittää myös niin, että
19750: Valtiovarainministeriö totesi em. lausunnos-
19751: ne kannustaisivat viejäliikkeitä toimimaan siten,
19752: saan, että maasta vietäessä maataloustuotteista
19753: että viennistä saatava valuuttatulo on mahdolli- saatu hinta on 1970-luvulta saakka kattanut kes-
19754: simman suuri. Seuraavaa maataloustulolakia val- kimäärin alle 40 % kotimaisista tuotanto- ja
19755: misteltaessa tulisi vienniksi lukea kaikilta osin
19756: jalostuskustannuksista. Kun otetaan huomioon
19757: maatalouden ylituotannon viennin saama tuki, lisäksi, että maataloustuotteiden tuottamiseen
19758: myös valtiovarainministeriön hallinnonalalla tarvitaan arviolta 15-20 % :n tuontipanos, vien-
19759: budjetoitu hinnanerokorvausjärjestelmästä aiheu- ti tulee vielä epätarkoituksenmukaisemmaksi.
19760: tuva tuki ja liikevaihtoverotuksen kautta muo-
19761: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi-
19762: dostuva tuki. Maa- ja metsätalousministeriön
19763: tyksen mukaan pitkän aikavälin maatalouspolitii-
19764: toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetty selvitys kan tavoitteita selvitetään erillisessä Maatalous -
19765: siitä, olisiko tarkoituksenmukaista siirtää valmis- 2000 -komiteassa. Hallitusten aikaisempien kan-
19766: teverolakien mukaiset hinnanerokorvaukset suori-
19767: nanottojen perusteella tavoitteena tulisi olla maa-
19768: tettaviksi maatalouden pääluokan määrärahoista, talouden ylituotannon pysyväisluonteinen asteit-
19769: on tarpeen suorittaa. Valtiovarainministeriön nä- tainen vähentäminen. Maa- ja metsätalousminis-
19770: kemyksen mukaan vientitukea tulisi pääsääntöi- teriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa on läh-
19771: sesti maksaa vain raaka-aineen kotimaisen hinnan
19772: detty siitä, että tämä tavoite toteutuisi 1980-
19773: alentamiseksi maailmanmarkkinahintatasolle,
19774: luvun loppuun mennessä siten, että maidon
19775: mutta ei jalostuksen osalta. tuotannonomavaraisuus alenisi 124 % :iin, sianli-
19776: Valtiovarainministeriö katsoi lausunnossaan li- han omavaraisuus vastaavasti säilyisi 110 % :na,
19777: säksi, että vientiin menevien maataloustuottei- naudanlihan omavaraisuus alenisi 110 % :iin ja
19778: den alkutuotevähennyksestä tehtävän liikevaihto- kananmunien omavaraisuus alenisi 147 % :iin.
19779: veron palautuksen suuruuden seuranta on järjes- Näin arvioiden kotieläintuotteiden vientituki v.
19780: tämättä. Valtiovarainministeriön mielestä tulisi 1990 supistuisi neljänneksellä vuoden 1986 mää-
19781: selvittää, onko perusteltua muuttaa liikevaihtove- rärahaan verrattuna.
19782: rolakia tältä osin ennen vuotta 1983 voimassa Valtiovarainministeriö totesi, että vähintään
19783: olleeseen muotoon,jolloin vientituen kokonais- näin paljon olisi tuotantoa supistettava ja että
19784: määrän ja yksittäisten tuotteiden vientituen seu- supistaminen vaatii tiukkojen tuotannonrajoitus-
19785: ranta yksinkertaistuisi. Jos tämä katsotaan vai- ten jatkamista. Kotimaisten korkeiden tuotanto-
19786: keasti toteutettavaksi ratkaisuksi, liikevaihtovero- kustannusten ja niiden nousun johdosta hintaero
19787: tuksen kautta muodostuvan vientituen jälkikä- maailmanmarkkinahintoihin kasvaa jatkuvasti, ja
19788: teisseuranta ja vuoden mittaan tapahtuva seuran- siten yksikköä kohti vientituen tarve kasvaa.
19789: ta tulisi hoitaa asianmukaisesti maa- ja metsäta- Tällöin ylituotannon vienti muuttuu jatkuvasti
19790: lousministeriön ja kauppa- ja teollisuusministe- kansantaloudellisesti epäedullisemmaksi. Maata-
19791: riön yhteistyönä. loustuotteiden maailmanmarkkinoiden kysyntä-
19792: 100
19793:
19794: ja tarjontakehityksestä tehtyjen selvitysten perus- noarviossa osoitetut varat uusien sopimusten sol-
19795: teella maailmanmarkkinahinnat tuskin lähivuosi- mimisen ja vanhojen sopimusten korvausten
19796: na tulevat olennaisesti nousemaan. maksamiseen määräytyvät maataloustulolain
19797: Maataloustuotannon tasapainotta- (629/82) 16 §:n mukaan ja ovat suuruudeltaan
19798: m i ne n . Suomessa on maataloustuotantoa 20 % kyseisenä vuonna maataloustuotteiden
19799: pyritty 1960-luvulta lähtien ohjaamaan mm. pe- vientikustannuksiin varatuista määrärahoista.
19800: rinteisen hintapolitiikan ja neuvonnan lisäksi Näihin ei kuitenkaan lueta viljan vientimenoja.
19801: valtion toimesta myös eräin viljelijän kannalta Valtioneuvosto päättää vuosittain markkinatilan-
19802: vapaaehtoisin ja pakollisin toimin, joita on usein teen mukaan, mitä uusia sopimuksia voidaan
19803: toteutettu samanaikaisestikin. tehdä.
19804: Pakollisina toimina on käytetty eri tuotannon- Kertomusvuonna ei tehty lainkaan uusia tuo-
19805: aloille kohdistuvaa lupamenettelyä ja tuotannon tannonmuutossopimuksia. Kuitenkin lain (81/
19806: tai yrityskoon perusteella kerättäviä maksuja. Va- 83) ja valtioneuvoston päätöksen ( 181/83) nojalla
19807: paaehtoisuuteen perustuvat sen sijaan yksittäisen tehtyjä naudanlihan tuotantosopimuksia jatket-
19808: viljelijän ja valtion kesken soimittavat sopimukset tiin kahdella vuodella 2. 5 .198 5 annetulla valtio-
19809: tuotannon muuttamisesta tietyllä tavalla valtion neuvoston päätöksellä (367/85 ). Maksettaviin
19810: maksamaa korvausta vastaan. Kun suuri osa eten- korvauksiin ei kertomusvuonna tehty korotuksia.
19811: kin kotieläintuotannossa tarvittavista rakennuk- Kertomusvuonna oli voimassa eri lakien nojalla
19812: sista rakennetaan valtion rahoitustuen turvin, on tehtyjä sopimuksia seuraavasti:
19813: myös rahoituksen ohjailulla mahdollisuus vaikut- Laki pellonkäytön rajoittamisesta ( 216/69)
19814: taa tuotantoon. - pellonvaraussopimuksia (ei ole tehty vuo-
19815: Kertomusvuonna maataloustuotantoa ohjattiin den 1974 jälkeen)
19816: ja tasapainotettiin edelleen toisaalta vapaaehtoi- Laki maataloustuotannon ohjaamisesta (446/
19817: silla, valtion ja viljelijäin kesken solmituilla sopi- 77, muut. 909/79)
19818: muksilla ja toisaalta kotieläinyritysten perus- - 4 §:n mukaisia sopimuksia
19819: tamista ja laajentamista koskevalla lupajärjestel- - 4 a §:n mukaisia sopimuksia
19820: mällä. Myös kotieläinrakennusten lainoitusta tiu- Laki maidontuotannon vähentämisestä makset-
19821: kennettiin edelleen ja tuotannosta perittiin vien- tavista korvauksista (400 /81)
19822: tikustannus- ja markkinoimismaksuja ja tuotan- - maidontuotannon vähentämissopimuksia
19823: topanoksista lannoite- ja rehuseosveroja. Uutena Laki maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
19824: toimenpiteenä tuli kertomusvuoden alussa voi- painottamisesta (81/83, muut. 16/84, muut.
19825: maan maidontuotannon kiintiöjärjestelmä. 1084/85)
19826: Luopumisjärjestelmistä todettakoon, että suku- maataloustuotannon vähentämissopimuk-
19827: polvenvaihdoseläkkeitä myönnettiin 2 015 maati- s1a
19828: lalle ja eläkkeitä maksettiin kertomusvuonna kotieläintalouden vähentämissopimuksia
19829: 213,8 Mmk. Luopumiseläkkeitä myönnettiin vas- maidontuotannon vähentämissopimuksia
19830: taavasti 24 7 tilalle ja eläkkeitä maksettiin kerto- sikatalouden vähentämissopimuksia
19831: musvuonna 48,9 Mmk. Luopumiseläkevakuutus- kananmunatuotannon vähentämissopi-
19832: maksuja perittiin vastaavana aikana 1,2 Mmk. muksia
19833: Luopumiseläkejärjestelmistä annetun lainsäädän- - kesannoimissopimuksia
19834: nön voimassaoloaika päättyi kertomusvuoden lo- - naudanlihan tuotantosopimuksia
19835: pussa. Sekä sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmää Kaikki muut edellä mainitut tasapainottamis-
19836: että luopumiseläkejärjestelmää jatkettiin kuiten- sopimukset jatkuvat vielä kertomusvuoden jäl-
19837: kin kolmella vuodella. Eläkeikäraja säilyi 55 vuo- keenkin paitsi maidontuotannon vähentämisestä
19838: tena, ja luopumiseläkkeen porrastusta muutettiin maksettavista korvauksista annetun lain mukaiset
19839: siten, että se suosii aikaisempaa enemmän pieniä vähentämissopimukset.
19840: tiloja. Pellonvaraussopimuksia oli voimassa kertomus-
19841: Sopimustoiminta. Vapaaehtoisia sopimuksia vuoden kesäkuun lopussa 6 480, ja niiden käsit-
19842: solmittiin v. 1983 ja 1984 maataloustuotannon tämä ala oli 38 800 ha. Tästä peltoa oli
19843: ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain 26 000 ha ja metsitettyä peltoa 12 800 ha. Ke-
19844: (81183, muut. 16/84) nojalla. Laki oli kertomus- sannoimissopimusten alainen kesannoitu peltoala
19845: vuonna voimassa kolmatta vuotta. Tätä ennen kertomusvuonna oli 23 500 ha. Sopimusten alai-
19846: vastaavantyyppisiä sopimuksia solmittiin usean seen kesantoon saatiin kertomusvuonna kylvää
19847: erillisen säädöksen nojalla. Valtion tulo- ja me- ruista. Maataloustuotannon ohjaamisesta anne-
19848: 101
19849:
19850: tun lain (466/77) 4 §:n mukaisten tuotannon- Nautakarjatalouslupia on myönnetty 20 ja
19851: muutossopimusten alainen viljelemätön peltoala hylätty 5 hakemusta.
19852: on 30 000 ha, ja v. 1983 ja 1984 tehtyjen maata- - Sikatalousyrityslupia on myönnetty 65 ja
19853: loustuotannon vähentämissopimusten (600) alai- hylätty 25 hakemusta.
19854: nen viljelemätön peltoala on 4 000 ha. Eri sopi- - Kanatalousyrityslupia on myönnetty 89 ja
19855: musten perusteella viljelemättä kertomusvuonna hylätty 22 hakemusta.
19856: oli siis yhteensä 83 500 ha. Maa- ja metsätalousministeriö voi (lain 1011 1
19857: Kotieläintuotannon lupajärjestelmä. Kotieläin- 84 5 §:n mukaan) erityisistä syistä myöntää luvan
19858: tuotannon lupajärjestelmä perustuu vuoden 1984 yrityksen tuotantosuunnan vaihtamiseen joko
19859: lopulla annettuun lakiin (1011184) kotieläintuo- osittain tai kokonaan kuitenkin enintään entistä
19860: tannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa. Tällä tuotantotasoa vastaavaan laajuuteen. Tällaisia
19861: lailla kumottiin edellinen vuoden 1981 lopulla tuotantosuunnanvaihdoshakemuksia on kerto-
19862: annettu kotieläintuotannon ohjaamislaki (1080/ musvuoden aikana jätetty 52, ja ministeriö on
19863: 81). Uusi kotieläintuotannon ohjaamislaki tuli myöntänut luvan 37 tapauksessa. Edellä lueteltu-
19864: voimaan kertomusvuoden alussa, ja se on voimas- jen lupahakemusten lisäksi on kertomusvuoden
19865: sa vuoden 1988 loppuun. Tämä laki ei sisällä aikana maataloustoimistoihin jätetty käsiteltäväk-
19866: Iypsykarjaopidon luvanvaraisuutta, sillä maidon- si 7 297 lypsykarjayritysten lupahakemusta ja
19867: tuotantoa säätelee kertomusvuoden alussa voi- maatilahallitukseen 1 313 hakemusta. Myöntei-
19868: maan tullut laki (570/84) maidon väliaikaisista nen päätös on annettu noin kahdessa kolmas-
19869: tuotantokiintiöistä. Kotieläintuotannon ohjaa- osassa tapauksista.
19870: mislain 5 §:n mukaan lupa voitiin kertomus- Maidontuotannon kiintiöjärjestelmä. Jokaiselle
19871: vuonna myöntää pääasiassa vain sukupolvenvaih- maidontuottajalle, joka tuottaa tai ryhtyy tuotta-
19872: dostapauksissa ja silloinkin enintään entisessä maan maitoa meijeriin toimitettavaksi, vahviste-
19873: laajuudessa. Tämä rajoitus oli voimassa kerto- taan maidon tuotantokiintiö. Lypsylehmän katso-
19874: musvuoden loppuun, mutta kertomusvuoden lo- taan tuottavan maitoa 5 200 litraa vuodessa. Laki
19875: pulla tehdyllä lainmuutoksella lupien myöntä- maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä (5 701 84)
19876: misrajoitusta jatkettiin 31.12.1987 saakka. ja laki maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta
19877: Kertomusvuoden aikana on maatalouspiirin (569/84) tulivat voimaan kertomusvuoden alus-
19878: lupa tarvittu 30-60 nautaeläimen, 25-200 sa. Tällä lainsäädännöllä toteutettiin maidontuo-
19879: sian, 100-1 000 tuotantoiässä olevan kanan ja tannon kiintiöjärjestelmä. Meijerin ilmoitukset
19880: 15 000-30 000 teuraskananpojan yritykseen. tuottajille maidon tuotantokiintiöistä annettiin
19881: Maatilahallituksen lupa on tarvittu 60-120 nau- kertomusvuoden tammikuussa. Korotusta meije-
19882: taeläimen, 200-400 sian, 1 000-4 000 tuotan- rin ilmoittamaan kiintiöön haki 21 125 tuottajaa.
19883: toiässä olevan kanan tai yli 30 000 teuraskanan- Haettu määrä oli 525 milj. litraa. Hakemuksista
19884: pojan yritykseen. Suurempaan kuin 120 nauta- hyväksyttiin kaksi kolmasosaa. Maataloustoimis-
19885: eläimen, 400 sian tai 4 000 tuotantoiässä olevan ton päätöksistä tehtiin maatilahallitukselle vali-
19886: kanan yritykseen lupia ei ole voitu myöntää. tuksia 1 034. Näistä hyväksyttiin 25 %.
19887: Luvan saannin ehtona on ollut tietty rehuomava- Kertomusvuoden huhtikuussa valtioneuvosto
19888: raisuus, ja lupa on voitu myöntää vain enintään teki päätöksen, jonka mukaan on voitu myöntää
19889: entisen laajuiseen tuotantoon. lisäkiintiöitä enintään 50 milj. litraa. Hakemuk-
19890: Maatalouspiirien maataloustoimistot ovat ker- sia tuli yhteensä 7 908, ja niiden kokonaislitra-
19891: tomusvuoden lokakuun loppuun mennessä määrä oli 85 milj. litraa. Hyväksyttäviä hakemuk-
19892: myöntäneet perustamislupia ja hylänneet hake- sia oli yhteensä 4 472, ja litramäärä oli yhteensä
19893: muksia seuraavasti: 44,6 milj. litraa. Maatilahallitus antoi sittemmin
19894: - Nautakarjatalousyrityslupia on myönnetty luvan kaikkien hyväksyttävien hakemusten vah-
19895: 51 ja hylätty 13 hakemusta. vistamiseen. Hyväksyttävät lisäkiintiöt voitiin
19896: - Sikatalousyrityslupia on myönnetty 121 ja vahvistaa täysimääräisinä. Kiintiömaksun peri-
19897: hylätty 53 hakemusta. mistä lykättiin syyskuun loppuun saakka. Loka-
19898: - Kanatalousyrityslupia kananmunantuotan- kuussa kiintiömaksua maksoi tammi-syyskuun
19899: toa varten on myönnetty 104 ja hylätty 33 maitomäärän perusteella 334 tuottajaa, joista 49
19900: hakemusta. on valittanut maatilahallitukseen.
19901: Maatilahallitus on kertomusvuoden loppuun Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi-
19902: mennessä myöntänyt uusia perustamislupia ja tyksen mukaan järjestelmän käyttöönotto sujui
19903: hylännyt hakemuksia seuraavasti: odoq,Isten mukaisesti. Maataloushallinto toimi
19904: 102
19905:
19906: olosuhteisiin nähden tehokkaasti ja tasapuolises- yhteneväisiä. Valituksia on tullut odotettua vä-
19907: ti. Maatalouspiirien tulkinnat ovat olleet hyvin hemmän.
19908:
19909: Maataloustuotannon tasapainottamistoimenpiteiden kustannukset v. 1979-85
19910: Toimenpide 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985
19911: Mmk
19912:
19913: Pellonvaraus + metsitys ............ 43,1 43,5 43,2 40,1 36,3 28,8 19,1
19914: Tuotannonmuutos 4§ 1) . . . . . . . . . . . . . 10,6 18,9 35,6 56,0 54,8 55,1 54,7
19915: Tuotannonmuutos 4 a § ............ 2,8 20,5 48,7 66,1 69,4 65,1
19916: Maidontuotannon vähentämissopi-
19917: mus ................................ 8,6 24,1 49,5 88,&- 157,2
19918: Kananmunantuotannon vähentämis-
19919: sop1mus ............................ 11,9 5,0 5,5 15,2
19920: Sikatalouden vähentämissopimus ... 1,5 13,2 13,2
19921: Kotieläintalouden vähentämissopi-
19922: mus ................................ 5,0 32,8
19923: Kesannoimissopimus ............... 20,6 31,1 28,0 26,3
19924: Leipäviljan tuotantopalkkio ......... 20,4 79,5 16,8 0,0
19925: Naudanlihan tuotantopalkkio ....... 3,6 3,0 5,2 6,0 6,1 5,1
19926: Utarevikaisten EoistamisEalkkio ..... 36,3
19927: Yhteensä ........................... 94,7 136,2 122,7 258,5 236,6 309,6 373,5
19928: 1
19929: )Sisältää myös maataloustuotannon vähentämissopimukset (vuodesta 1983 lähtien).
19930: Alkutietojen lähde:
19931: Maataloustuotannon tasapainottamistaimien vaikutuksista.
19932: Maatilahallitus 198 5, s. 54.
19933:
19934: Maataloustuotannon tasapainottamistaimien - Pellon tarjonta on vähentynyt, mikä on
19935: vaikutuksia on pohdittu viimeksi maa- ja metsä- osaltaan johtanut hintatason nousuun, ja tiloilla
19936: talousministeriön, maatilahallituksen ja Maata- on paineita uuden pellon raivaukseen.
19937: louden taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteisessä - Pellon metsitys on vähentynyt.
19938: työryhmässä. Työryhmän selvitys valmistui kerto- - Koska sopimukset ovat enimmäkseen tuo-
19939: musvuoden tammikuussa, ja se liittyi ministeriön tannon lopettavia tai sitä vähentäviä, ne ovat
19940: toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi vähentäneet maaseudun aktiviteettia ja vaikutta-
19941: 1986-90. neet väestö- ja yhdyskuntarakenteeseen siten,
19942: Koko maassa oli vuoden 1984 lopulla voimassa että nuoret lähtevät herkemmin muualle.
19943: vapaaehtoinen tuotannonmuutossopimus yli Työryhmän selvityksen mukaan pienten tilo-
19944: 35 000 tilalla eli runsaalla 18 % :lla yli kahden jen iäkkäiden viljelijöiden kanssa tehdyillä sopi-
19945: peltohehtaarin tiloista. Eräillä alueilla kuten Poh- muksilla tuettaneen enemmänkin sosiaalipoliitti-
19946: jois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa sopimuksis- sia tavoitteita. Työryhmän mielestä tulisi selvit-
19947: sa on joka neljäs tai viides tila, Etelä-Suomessa ja tää, onko viljelijöiden eläkejärjestelmiä kehittä-
19948: Lapissa 10-15 %, mikä Lapissa johtuu sopimus- mällä mahdollisuus samalla saada vastaavia tuo-
19949: rajoituksista. Laajamittaisella sopimustoiminnalla tantoa keventäviä vaikutuksia. Mikäli sopimuksil-
19950: sinänsä on työryhmän mukaan todettu olevan la halutaan merkittäviä vaikutuksia tuotantoon,
19951: mm. seuraavia vaikutuksia: kohdejoukon tulee olla melko tarkasti yksilöity ja
19952: - Tuotannon supistuessa viljelijöiden brutto- sopimuskynnyksen korkea. Saman sopimus-
19953: tulot vähenevät. Toisaalta tuotantokustannukset muodon toistamista useampana peräkkäisenä
19954: supistuvat kokonaismäärältään, mutta yksikköä vuotena tulisi välttää, koska halukkaat saadaan
19955: kohden saattavat nousta. sopimuksen piiriin yleensä parina ensimmäisenä
19956: vuonna. Työryhmän selvityksen mukaan kor-
19957: - Kotieläintuottajien määrän väheneminen vaukset olisi tuotannonohjaamisvarojen käytön
19958: auttaa jäljelle jäävien tulotason kehittämisessä. suunnittelun ja tasapainottamisen kannalta pe-
19959: - Sopimustoiminta hidastaa tilarakenteen ke- rusteltua maksaa kertasuorituksina ensimmäisenä
19960: hitystä. sopimusvuonna. Viljelijä voisi suuremman kerta-
19961: 103
19962:
19963: korvauksen turvin etsiä uusia, ehkä pysyviä toi- tuotantoon. Pitkäaikaisempiin vaikutuksiin on
19964: meentulolähteitä, mikä saattaisi myös lisätä sopi- mahdollisuus vain tuotantopohjaa kaventamalla,
19965: muksen suosiota. lähinnä poistamalla peltoa pysyvästi tuotannosta.
19966: Valtiontalouden tarkastusvirasto on 11.9.198 5 Työryhmän mukaan kotieläintuotannossa uusien
19967: käsitellyt tarkastuskertomuksen perusteella maa- tasapainottamistaimien tarve on olennaisesti vä-
19968: taloustuotannon ohjaamistoimenpiteitä ja niiden hentynyt maidon ja kananmunien tuotannon
19969: vaikutuksia. Tarkastuskertomuksen mukaan maa- tultua kiintiöidyiksi, jolloin sopimusten pääpai-
19970: taloustuotanto on lukuisista erityistoimista huoli- non siirtäminen kotieläintuotannosta kasvintuo-
19971: matta määrällisesti kasvanut. Tasapainottamistai- tantoon on lyhyelläkin tähtäyksellä perusteltua.
19972: mien epäonnistuminen on kertomuksen mukaan Elintarvikkeiden tuonti ja vienti.
19973: suurelta osin aiheutunut maatalouspoliittisen oh- Suomen harjoittamalla elintarvikkeiden tuonnil-
19974: jauksen kapea-alaisuudesta ja sisäisestä ristiriitai- la ja viennillä on toisistaan oleellisesti poikkeava
19975: suudesta. Odotettua heikompi onnistuminen on luonne. Maataloustuotteiden vienti tähtää koti-
19976: osaltaan johtunut siitä, etteivät viranomaiset ole maan tuotantoylijäämien markkinointiin ulko-
19977: käyttäneet hyväksi kaikkia ohjausmahdollisuuksia maille, jotta haluttu kotimainen hintataso olisi
19978: lakien edellyttämällä tavalla. Tältä osin tarkastus- mahdollista saavuttaa ja ylläpitää. Kysymys on
19979: virasto viittasi erityisesti kotieläinyritysten perus- siten ylijäämien viennistä vientituen varassa.
19980: tamis- ja laajentamislupien runsaaseen myöntä- Elintarvikkeiden tuonnilla puolestaan monipuo-
19981: miseen 1980-luvun alkupuolella. listetaan tarjontaa tuotteilla, joiden kotimainen
19982: Tarkastusneuvosto lausui asiasta mm. seuraa- tuotanto ei ole mahdollista tai se tulisi suhteetto-
19983: vaa: ''Epäonnistuminen maataloustuotannon ta- man kalliiksi. Tuontimme painottuu nautintoai-
19984: sapainottamisessa näyttää tarkastusviraston mie- neisiin ja hedelmiin. Myös rehujen raaka-aineet
19985: lestä johtuneen myös siitä, että tasapainottamis- lasketaan kuuluvaksi elintarviketuontiin. Maata-
19986: pyrkimyksissä on liiaksi pitäydytty tuotantopoliit- loustuotteilla ja elintarvikkeilla on muutaman
19987: tisiin erityistoimenpiteisiin. Sen sijaan maatalou- prosentin osuus Suomen koko kauppavaihdosta.
19988: den tukimuotoja, maataloustuotteiden hintata- Maailmanmarkkinahinnoin v. 1984 laskettu vien-
19989: soa ja maatalouden investointeja ohjattaessa ei nin osuus oli 3,6 % ja tuonnin 6,6 %. Koti-
19990: tuotannon tasapainotavoitteita ole riittävässä markkinahinnoin laskettuna viennin arvo olisi
19991: määrin otettu huomioon. Seurauksena on ollut, ollut yli kaksinkertainen.
19992: että maatalouspolitiikan eri osa-alueiden tavoit- Elintarvikkeiden ulkomaankauppaa tarkastel-
19993: teet ovat muodostuneet keskenään ristiriitaisiksi. taessa on syytä huomata, että eri elintarvikkeiden
19994: Tarkastusviraston mielestä on tarpeellista, että kauppapoliittisessa asemassa on eroavaisuuksia.
19995: tuotannon tasapainoa koskevat tavoitteet otetaan Osa elintarvikekaupasta nimittäin kuuluu Suo-
19996: tähänastista painokkaammin huomioon maata- men solmimien vapaakauppasopimusten piiriin,
19997: louspolitiikan kaikilla osa-alueilla, siis myös maa- kun huomattava osa elintarvikkeista puolestaan
19998: talouden hinta-, tulo- ja investointipolitiikassa. on jätetty vapaakaupan ulkopuolelle. Vapaa-
19999: Tämä edellyttää perusselvityksiä keinoista, joilla kauppatuotteisiin kuuluvat mm. leipomotuot-
20000: maatalouspolitiikan sisäinen yhteensovittaminen teet, makeiset, keitot, kastikkeet, virvoitusjuo-
20001: voidaan tähänastista paremmin käytännössä to- mat ja olut. Vapaakauppajärjestelyjen ulkopuo-
20002: teuttaa. Tarkastusviraston mielestä mahdollisuu- lelle kuuluvat eräät elintarviketeollisuuden tuot-
20003: det tuotannon ohjaamiseen erityisesti hintapoliit- teet (mm. lihavalmisteet, einestuotteet, marja- ja
20004: tisia keinoja käyttäen olisi tarpeen selvittää.'' hedelmäjalosteet, tärkkelys, maltaat, sokeri),
20005: Tämän jälkeen on valmistunut 21.8. 1986 päi- meijerituotteet sekä varsinaisen alkutuotannon
20006: vätty maataloustuotannon tasapainottamistyöryh- tuotteet (vilja, rehut, liha, kananmunat, hedel-
20007: män muistio, jossa mm. todetaan, ettei tähän mät). Elintarvikeviennin ja -tuonnin rakenne v.
20008: mennessä toteutettu vapaaehtoinen sopimus- 1984 ilmenee seuraavasta asetelmasta:
20009: toiminta ole kaikilta osin johtanut toivottuun Vienti Tuonti
20010: tulokseen eli tuotannon alenemiseen ja vientikus- (2 793 Mmk) (4 404 Mmk)
20011: % %
20012: tannusmenojen vähenemiseen. Sillä on kuitenkin
20013: Vapaakauppatuotteet ...... . 15,7 19,3
20014: työryhmän mukaan osaltaan voitu vaikuttaa ko- Muut elintarviketeollisuuden
20015: tieläintuotannon laskuun sekä pienentää viljelyk- tuotteet ................... . 15,0 10,8
20016: sessä olevaa peltoalaa. Työryhmä katsoo, että Meijerituotteet ............ . 31,5 0,6
20017: lyhytaikaisella, tehokkaallakin sopimustoiminnal- Alkutuotanto, ml. rehut ... . 37,8 69,3
20018: la voidaan saada aikaan vain tilapäinen vaikutus Yhteensä .................. . 100,0 100,0
20019: 104
20020:
20021: Ilman kahvin ja hedelmien tuontia elintarvik- tituen kannalta ratkaiseva merkitys. GATfissa on
20022: keiden ulkomaankaupan tuontiylijäämä (1 611 käynnistynyt v. 1986 uusi kauppaneuvottelukier-
20023: Mmk) olisi muuttunut pienehköksi vientiylijää- ros, jossa maataloustuotteiden kansainvälinen
20024: mäksi. kauppa on hyvin keskeinen. Itse asiassa jo v.
20025: Elintarvikkeiden tuonti ja vienti v. 1984 ja- 1982 pidetty GATTin ministerikokous perusti
20026: kaantui kauppa-alueittain seuraavasti: maatalouskauppakomitean, joka on siitä lähtien
20027: tiiviisti käsitellyt kansainväliseen maatalouskaup-
20028: Vienti Tuonti paan liittyviä ongelmia. GATfin maatalouskaup-
20029: % %
20030: pakomitean tehtävänä on ollut tehdä GATfin
20031: EFTA ..................... . 11,4 16,6
20032: EC ........................ . 23,4 20,4 yleiskokoukselle suosituksia, joiden pohjalta kan-
20033: SEV ....................... . 33,5 2,4 sainvälistä maataloustuotteiden kauppaa voitai-
20034: Muut. ..................... . 31,7 60,6 siin vapauttaa ja yleensä yhdentää sitä paremmin
20035: Yhteensä .................. . 100,0 100,0 kansainväliseen monenkeskiseen kauppajärjestel-
20036: mään.
20037: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi-
20038: tyksen mukaan tärkeimpien elintarvikkeiden tuo- tyksen mukaan neuvottelujen lopputulosta on
20039: tanto, vienti ja tuonti on kehittynyt viime vuosi- tällä hetkellä mahdotonta ennakoida, mutta Suo-
20040: na seuravasti, milj. kg: messa olisi kuitenkin varauduttava siihen, että
20041: 1982 1983 1984 1985
20042: tulevaisuudessa kansainvälinen maatalouskauppa
20043: Meijerivoi tulee ainakin jossain määrin vapautumaan ja
20044: - tuotanto ......... 69,9 84,0 79,9 72,6 vientitukeen sekä määrällisiin tuontirajoituksiin
20045: - vienti ............ 8,8 26,0 20,0 18,6 suhtaudutaan nykyistä kriittisemmin.
20046: Juusto Yleisesti voidaan todeta, että lähes kaikkien
20047: - tuotanto ......... 74,1 72,0 75,9 79,1
20048: - vienti ............ 33,3 32,3 36,4 36,7 tuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat selvästi
20049: -tuonti ........... 0,4 0,7 1,0 alle puolet kotimaisista hinnoista. Hintasuhde on
20050: Maitojauhe (rasvainen) epäedullisin naudanlihalla, sokerilla ja voilla,joi-
20051: - tuotanto ......... 28,5 24,5 30,9 33,9
20052: - vienti ............ 22,6 25,2 32,1 33,0
20053: den maailmanmarkkinahinnat olivat kertomus-
20054: Maitojauhe (rasvaton) vuonna keskimäärin alle viidenneksen kotimai-
20055: - tuotanto ......... 56,4 69,) 57,9 42,2 sesta hinnasta. Sianlihan ja kananmunien maail-
20056: -vienti ............ 0,6 12,3 9,1 7,1 manmarkkinahinta oli kertomusvuonna alle puo-
20057: Kananmunat
20058: - tuotanto ......... 82,0 84,2 89,3 87,9
20059: let kotimarkkinahinnasta. Koko viennin määrillä
20060: -vienti ............ 30,1 32,2 35,4 32,9 painotettu vientihintojen ja kotimaan hintojen
20061: Sianliha suhde on viimeisten 10 vuoden aikana ollut
20062: - tuotanto ......... 178,9 175,7 169,4 171,4 keskimäärin hieman alle 40 % , ja suuntaus on
20063: -vienti ............ 34,4 26,6 20,8 17,8
20064: Naudanliha ollut viime vuosina laskeva.
20065: - tuotanto ......... 115,1 116,8 123,0 125,2 Kauppa- ja teollisuusministeriön hintasidon-
20066: - vienti ............ 8,5 16,7 19,2 21,5 naisuustyöryhmän selvityksen mukaan määrällisiä
20067: Vehnä tuontirajoituksia sovelletaan Suomessa kansainvä-
20068: - tuotanto ......... 435,4 549,5 478,3 472,1
20069: -vienti ............ 0,1 20,0 21,7 20,0
20070: lisesti katsoen melko yleisesti siitäkin riippumat-
20071: - tuonti ........... 308,2 2,2 38,5 76,9 ta, että Suomea on siitä arvosteltu mm. GATT-
20072: Ruis järjestössä. Useimmat maataloustuotteet kuulu-
20073: - tuotanto ......... 35,0 116,1 92,3 71,8 vat Suomessa jonkinasteisen tuontilisensioinnin
20074: - tuonti ........... 96,3 19,9 4,7 26,8
20075: Ohra piiriin. Tuontilisenssejä myönnetään tällöin vain
20076: - tuotanto ......... 1 598,5 1 764,4 1 715,3 1 853,8 tilanteissa, jolloin vastaavaa kotimaista tuotetta ei
20077: - vienti ............ 0,2 258,2 400,2 ole markkinoilla. Työryhmän mielestä tuontili-
20078: -tuonti ........... 138,0 sensioinnin ulottamista myös muihin kuin varsi-
20079: Kaura
20080: - tuotanto ......... 1 319,9 1 406,5 1 320,9 1 217,8 naisiin ylijäämätuotteisiin ei voitane pitää tarkoi-
20081: -vienti ............ 73,3 518,9 140,7 tuksenmukaisena, varsinkin kun lisensiointia so-
20082: -tuonti ........... 176,1 velletaan myös sellaisiin tuotteisiin, joita Suo-
20083: messa ei edes tuoteta (esim. sitrushedelmistä
20084: Suomen solmimat kansainväliset sopimukset tehdyt hillot yms., eräät trooppiset hedelmät,
20085: vaikuttavat mm. maataloutemme tuontisuojaan hedelmämehut).
20086: ja vientimahdollisuuksiin. Ennen kaikkea GATI- Työryhmän selvityksen mukaan lisensiointi es-
20087: sopimuksen määräyksillä on tuontisuojan ja vien- tää kotimaista kysyntää kohtaamasta ulkomaista
20088: 105
20089:
20090: tarjontaa, jolloin lisensioinnilla voidaan olettaa tön tulotasoa kehitetään ozkeudenmukaisesti ja
20091: olevan hintatasoa kohottava vaikutus. Tähän viit- yhteiskunnan muuta tulokehitystä vastaavasti, sa-
20092: taa mm. se, että aika ajoin on esiintynyt tavoite- ma/Ja kun pyritään parantamaan maatalous-
20093: hintatason ylityksiä siihen liittyvine hintatasoseu- tuotannon rakennetta ja kannattavuutta mm.
20094: raamuksineen. Suomessa viljan ja alkoholijuo- tzlakokoa suurentamalla. Ede/Jeen on korostettu
20095: mien asemaa voi verrata lisensiointiin. Valtion mitä tavoitteita, jozlla maatalouspolitizkkamme
20096: viljavarastolle on lailla turvattu yksinoikeus viljan edistäisi osaltaan maaseudun asutuksen säzlyttä-
20097: ulkomaankauppaan. Työryhmä ehdotti, että mistä, työllisyyden turvaamista ja kansantalou-
20098: tuontia koskevat määrälliset rajoitukset poiste- den kasvua.
20099: taan, jolloin maatalouden tuontisuoja hoidetaan Valtiontzlintarkastajat korostavat maatalouden
20100: pelkästään raaka-aineiden hintaeroja tasaavilla tuki- ja ohjaustoimia arvioitaessa sitä keskinäistä
20101: tuontimaksuilla tai vastaavilla veroilla tai tasaus- rzippuvuutta, joka va/Jitsee maatalouspolitizkan
20102: maksuilla. Määrällisiä tuontirajoituksia sovellet- tavoiteasettelun, maatalousväestön määrän ja tu-
20103: taisiin vain, milloin kotimaassa on ko. tuotteen lotason, elintarvikkeiden laadun ja hintatason,
20104: ylituotantoa ja valtio on ryhtynyt tuotannonrajoi- kotimaisen tuotannon ja elintarvzkkeiden ulko-
20105: tustoimiin. maankaupan sekä valtiontalouden välzllä.
20106: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on mietin- Vazkka maataloude/Je asetetut tavoitteet ja
20107: nössään 17.6.1986 (VaVM n:o 34/1986 vp. Valti- niiden saavuttamiseksi tarkoitetut toimenpiteet
20108: ovarain tila vuonna 1984) todennut mm. seuraa- ovat perusratkaisuiltaan samankaltaisia monien
20109: vaa: ''Useampien maataloustuotteiden osalta on muzden teollisuusmaiden kanssa, on maatalou-
20110: maassamme pysyvästi ylituotantoa, vaikka perus- den ongelmaksi Suomessa muodostunut erz"tyises-
20111: lähtökohtana pidettäisiinkin täyttä maatalous- ti ylz"tuotanto. Kertomusvuoden azkana ylituotan-
20112: tuotteiden omavaraisuutta ja lisäksi kohtuullista non markkinointi vazkeutui lähinnä maazlman-
20113: elintarvikkeiden varmuusvarastointia. Maatalous- markkinatzlanteen ja vientihintojen alenemisen
20114: tuotteiden viennin pääongelman muodostaa takia. Tämä lisäsi sekä valtion vientitukea että
20115: vientihintojen alhaisuus kotimaisiin hintoihin ja viljelijöiden omaa markkinoimisrasitetta. Maata-
20116: tuotantokustannuksiin verrattuna. Hintojen väli- louspolitzikkamme tavoitteiden ja keinojen vas-
20117: nen ero on viime vuosina kasvanut. Tätä epäsuh- taamattomuus kärjistyi korostetusti kertomusvuo-
20118: detta ei voida maamme sisäisin päätöksin millään den azkana, jo/Join kasvavaa ylituotantoa ei kyet-
20119: toimenpiteillä sanottavasti muuttaa. Ylituotan- ty torjumaan. Maatalouden tukemiseen ja ohjaa-
20120: non markkinoinnista niin valtiolle kuin maata- miseen suunnatut määrärahat, lukuisat toimen-
20121: loudellekin aiheutuvat kustannukset ovat varsin piteet ja tiuhaan muuttuneet erzasteiset säädökset
20122: tuntuvia ja ne ovat viime vuosina kasvaneet. Ellei ovat olleet omzaan antamaan vaikutelman maata-
20123: maataloustuotannon supistamistoimenpiteissä louspolz"tzikan lyhytjänteisyydestä ;a keinojen te-
20124: onnistuta, mainittu kehitys tulee jatkumaan. hottomuudesta. Nähtävissä on myös se, että
20125: Siten on sekä valtiontaloudellisista syistä että maataloustuotteiden vientimarkkinat saattavat lä-
20126: maatalouden itsensä kannalta ensiarvoisen tär- hivuosina kokonaan tukkeutua en· maiden oma-
20127: keätä, että maataloustuotannon supistamiseen varaisuuspyrkimysten voimistuessa, jo/Join vienti-
20128: tähtäävissä toimenpiteissä myös käytännössä to- ylijäämzlle ei enää löydy osta;ia. GATT-neuvotte-
20129: della onnistutaan. Näiden toimenpiteiden yh- lukier;os tulee osaltaan vazkuttamaan myös suo-
20130: teensovittaminen muiden yleisten talouspoliittis- malaisten maataloustuotteiden vientimahdolli-
20131: ten sekä alue-, väestö- ja sosiaalipoliittisten pää- suukszin. Tuontiesteet ja vientituki joutuvat täl-
20132: määrien kanssa muodostaa vaikean kokonaison- löin uude/Jeenarvioinnin kohtezksi. Valtiontzlin-
20133: gelman, joka voidaan ratkaista vain asialliseen ja tarkastajain käsityksen mukaan maamme maata-
20134: kiihkottomaan selvitystyöhön perustuvista kan- louspolitti"kkaa ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa
20135: santaloutemme kokonaisedun huomioon ottavis- irrallaan muusta talouspolitzikasta ja kansan-
20136: ta lähtökohdista.'' talouden kehityksestä.
20137: Maatalouspolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi on Valtiontilintarkasta;at toteavat, että lähinnä
20138: vzime vuosina laadituissa komitean- ja toimikun- maamme maatalouden tuki- ;a ohjaustoimet ovat
20139: tamietinnöissä määritelty se/Jainen tuotannon ta- johtaneet maatalouselinkeinoa ;a -tuotantoa yhä
20140: so, mikä varmistaisi omavaraisuuden tärkeimmis- vazkeampaan tzlanteeseen. Maatalousväestön ja
20141: sä tuotteissa sekä turvaisi huoltovalmiuden yllät- maatzlojen määrän voimakkaasta vähenemisestä
20142: tävissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lisäta- huolimatta on maataloustuotannon kasvu ollut
20143: voitteena on pidetty myös sitä, että viljelt/äväes- nopeaa. Tuotannon määrä on 1950-luvulta kas-
20144:
20145: 14 3604891
20146: 106
20147:
20148:
20149: vanut yli puolitoistakertaiseksija, kun kulutus on mielestä olla tzlakohtaisen ja perheviljelmiä kos-
20150: kasvanut vain hieman, on etenkin kotieläintuot- kevan tulotason turvaaminen. Näiden tavoittei-
20151: teiden ylituotanto lisääntynyt merkittävästi. den toteutumista on myös seurattava nykyistä
20152: Maataloustuotannon tasapainottamiseen on jo tarkemmin.
20153: 1960-luvulta lähtien pyritty lukuisin toimenpi- Valtiontilintarkastajat toteavat, että maassam-
20154: tein mm. perinteisen hintapolitiikan ja neuvon- me käytössä oleva alkutuotevähennysjärjestelmä
20155: nan avulla sekä lainsäädännön mahdollistamin poikkeaa muualla sovellettavasta elintarvikkeiden
20156: vapaaehtoisin tai pakollisin toimin. Maidon ja verotusmenettelystä. Muissa pohjoismaissa elin-
20157: kananmunien tuotannon tzlakohtaiset kiintiöt tarvzkkeita rasittaa täysi lisäarvonvero. Suomen
20158: tarjoavat nyttemmin keinon vazkuttaa tarvittaessa alkutuotevähennysjärjestelmä tähtää pääosin ku-
20159: nopeastikin ylzjäämien suuruuteen. Tuotannon luttajahintojen alentamiseen. Alkutuotevähen-
20160: tasapainottamiseen tähtäävissä toimissa on val- nyksen soveltaminen korotettuna maitoon ja li-
20161: tiontzlintarkastajain mielestä korostettava niiden haan on hintatukeen verrattava menettely ja
20162: oikea-aikaisuutta, kohdistamisen ozkeuden- poikkeus po. järjestelmän yleisistä periaatteista.
20163: mukaisuutta ja joustavuutta. järjestelmät eivät Alkutuotevähennyksen ulottamista vientiin tulisi
20164: saa muodostua liian virkavaltaisiksija maatalous- arvioida uudelleen, koska nykyisestä käytännöstä
20165: tuotannon järkevän suunnittelun suoranaiszksi aiheutuu zlmeisiä epäkohtia vientitukimenojen
20166: esteiksi mm. sukupolvenvaihdosten yhteydessä·. budjetointiin ja seurantaan.
20167: Tähänastisten kokemusten mukaan tuotannon Maataloustuotteiden vientitukzfärjestelmän jat-
20168: kiintiöinmllä, perustamislupajärjestelmällä ja lai- kaminen vaarantaa valtiontilintarkastajain käsi-
20169: noituksella on olennainen vazkutus tuotantoon tyksen mukaan maamme maatalouspolitizkan us-
20170: etenkin szlloin, kun rajat ovat tiukat. Sen szfaan kottavuutta GATTin pzirisså; samalla kun se
20171: markkinoimismaksujen tuotantoa vähentävä ja hezkentää hintatuen merkitystä ja maatalous-
20172: keskittymistä estävä vaikutus on yleensä vähäi- tuotannon tasapainottamispyrkimyksiä. Kerto-
20173: nen. Peltoa tulee edelleen saada pois tuotannosta musvuonna maataloustuotteiden vientitukeen
20174: ja pellonraivaus tulisi saattaa luvanvaraiseksi. kåytettzin jo lähes 3,9 mrd. mk, kun lzikevazhto-
20175: Maatilatalouden työvoimaosuuden aleneminen verojärjestelmän kautta ohjattu vientituki otetaan
20176: alle 10 %:n ja tehostetut toimet maatalous- huomioon. Kertomusvuonna vientituki ylittikin
20177: tuotannon tasapainottamiseksi merkitsevät sitä, ensimmäistä kertaa maatalouden hintatukeen
20178: ettei maaseudun runkoasutuksen säilyttäminen tuolloin käytetyn lähes 2, 7 mrd. mk:n määrära-
20179: enää voi perustua pelkästään maa- ja metsätalou- han. Valtiontzlintarkastajat toteavat, että tarkas-
20180: den varaan. Toisaalta elintarvzkkeiden tuotanto, tusajankohtana vientituen määrää on tarkoitus
20181: jalostus ja markkinointi työllistävät maatalous- alentaa, ja katsovat, että vientituen suunnitel-
20182: väestön ohella myös muzlla kansantalouden loh- malliseen alentamiseen tulee edetä asteittain.
20183: koilla. Elintarviketalouden arvioidaan työllistävän Samoin on tarvetta maataloustuotteiden välzllisen
20184: kokonaisuudessaan yli 350 000 henkilöä. Val- tuen uudelleenarviointiin niissä tapauksissa, jois-
20185: tiontzlintarkastajat kiirehtivät tässä yhteydessä sa elinkeinohallitus tai kauppa- ja teollisuusmi-
20186: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan nisteriö joutuvat tekemään hintavalvontaan ltitty-
20187: edistämistä koskevan lakiesityksen (ns. liitännäi- viä päätöksiä.
20188: selinkeinolaki) voimaan saattamista ja tehokasta Valtiontilintarkastajat tähdentävät tässä yhtey-
20189: soveltamista nizllä alueilla, joissa paineet maata- dessä myös kuluttajanäkökulman tärkeyttä. Elin-
20190: louselinkeinosta siirtymiselle ovat suuret. tarvikkeiden tuotanto, hinta, laatu ja markki-
20191: Maataloustuotteiden hintatuen osalta valtion- nointi muodostavat laajan kokonaisuuden, jossa
20192: tilintarkastajat viittaavat maa- ja metsätalousmi- tärkeitä ovat kuluttajan kannalta myös terveys- ja
20193: nisteriön asettaman hintapolzittista tukea selvitel- ravitsemusnäkökohdat. Kotimaisten elintarvik-
20194: leen toimikunnan (KM 1985:26) kannanottoihin keiden valvontaa on tässä mielessä mahdollista
20195: nykyisen tukzjärjestelmän selkiyttämiseksi kol- tehostaa tuotannon eri vaiheissa, kun taas ulko-
20196: meen tukityyppiin. Valtiontzlintarkastajain mie- maisia elintarvikkeita voidaan luonnollisesti val-
20197: lestä uudistuvan tukijärjestelmän kå"yttö ja mäå·- voa vain jo maahanluodun valmzin tuotteen
20198: rärahojen suuntaaminen eri tukityyppien kautta osalta.
20199: tulee mitoittaa joustavasti ja siten, ettei menette- Edellä esitettyyn viitaten valtiontzlintarkastajat
20200: lyllä rohkaista niiden tuotteiden tuotantoa, joista korostavat tarvetta pitkäjännitteiseen maatalous-
20201: keskeiset ongelmat ovat lähtöisin. Hintapoliitti- politzikkaan ja sen johdonmukaiseen toteuttami-
20202: sen tuen tehtävänä tulee valtiontzlintarkastajain seen. Ylituotanto-ongelmien torjuminen on sekä
20203: 107
20204:
20205:
20206: kuluttajan että tuottajan etu, sillä vaihtoehtona rostavat uusien linjaratkaisujen välttämättömyyt-
20207: on tarjolla vain ongelman vaikeutuminen: ylzjää- tä em. epäkohtien välttämiseksi ja kiirehtivät
20208: mien kasvu, hintatason kohoaminen kotimaassa, maa- ja metsätalousministeriön toimia pitkän
20209: vientituen kasvu ja maatalouden velkaantumisen aikavälin maatalouspolzittisen ohjelman aikaan-
20210: jatkuminen. Näin ollen valtiontzlintarkastajat ko- saamiseksi.
20211: 108
20212:
20213:
20214:
20215:
20216: Liikenneministeriön hallinnonala
20217: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- työsopimussuhteisia tehtäviä. Lakkauttamisen li-
20218: tuksen liikenneministeriössä 2.4.1986 ja ilmailu- säksi voidaan perustaa uusia virkoja ja toimia
20219: hallituksessa 16.4.1986. valtion muihin virastoihin ja laitoksiin.
20220: Ministeriö voi henkilöstövoimavarojen uudel-
20221: leen kohdentamista varten määrätä, ettei sen
20222: Liikenneministeriö hallinnonalaan kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa
20223: saa ilman ministeriön lupaa julistaa haettaviksi
20224: Avoimet virat ja toimet. Valtion virkojen ja tai täyttää avoimina olevia ja avoimiksi tulevia
20225: toimien järjestelyvaltuuslain (767 /76) mukaan virkoja, toimia tai tehtäviä.
20226: viraston tai laitoksen toiminnan tehostamiseksi Liikenneministeriössä ei juurikaan ole ollut
20227: sekä muuten valtion menojen säästämiseksi saa- avoimia virkoja tai toimia viime vuosina. Saman-
20228: daan virastossa tai laitoksessa lakkaotettujen avoi- lainen on tilanne ollut Autorekisterikeskuksessa
20229: mina olleiden virkojen ja toimien tilalle asetuk- ja Ilmatieteen laitoksessa.
20230: sella perustaa uusia virkoja tai toimia. Perustetta- Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on avoinna ja
20231: vat virat eivät saa olla tuomarin virkoja, mutta pitkään täyttämättä ollut viime vuosina 30-40
20232: niiden tulee olla sellaisia, joita ao. virastosta tai tointa. Samaan aikaan on joko tulo- ja menoarvi-
20233: laitoksesta annettujen lakien mukaan on sanot- ossa tai virkajärjestelyin lakkautettu yli 100 toin-
20234: tuun virastoon tai laitokseen lupa perustaa. ta. Kertomusvuoden lopussa yli kuusi kuukautta
20235: Niissä tapauksissa, joissa virka tai toimi on avoinna olleita virkoja ja toimia oli tie- ja vesira-
20236: perustettu viraston tai laitoksen määrättyyn osas- kennuslaitoksessa yhteensä 44, mikä oli 0,3 %
20237: toon, toimistoon, piiriin tai muuhun yksikköön koko henkilöstöstä.
20238: tai määrättyjä tehtäviä varten, saadaan em. lain Laitoksen tavoitteet vuosiksi 1987-90 edellyt-
20239: mukaan virkoja ja toimia viraston tai laitoksen tävät, että tie- ja vesirakennushallituksen (keskus-
20240: sisällä siirtää valtioneuvoston päätöksellä, ellei viraston) henkilöstöä vähennetään 100:lla ja että
20241: oikeutta siirtämiseen ole jo muulla tavalla järjes- piirien hallinnollista henkilöstöä vähennetään
20242: tetty. Siirto ei kuitenkaan saa loukata virkamie- vastaavasti lOO:lla. Tavoitteen toteutuminen
20243: hen oikeuksia. edellyttää, että tarpeettomiksi käyviä virkoja,
20244: Virkasiirtoja koskevista asetuksista ja valtioneu- toimia ja tehtäviä lakkautetaan.
20245: voston päätöksistä on hyvissä ajoin ennen virka- Ilmailohallinnossa viime vuosien aikana yli
20246: järjestelyjä ilmoitettava eduskunnan puhemiehel- kuusi kuukautta avoinna olleita virkoja tai toimia
20247: le. Hänen on saatettava ilmoitus eduskunnan on ollut alle kymmenen. Ilmailuhallitus pyrkii
20248: tietoon mahdollisimman pian. Eduskunnalla on ilmoituksensa mukaan kohdentamaan henkilös-
20249: valta kumota nämä asetukset ja valtioneuvoston tövoimavaroja uudelleen, koska sitä edellyttää
20250: päätökset. mm. alulle pantu säähavaintotyön automatisoin-
20251: Valtion henkilöstövoimavarojen uudelleen ti, jonka johdosta lähivuosina voitaneen lakkaut-
20252: kohdentamisesta annetun asetuksen ( 758 18 3) taa joitakin viestivalvojan toimia ja käyttää niitä
20253: mukaan valtion virastojen ja laitosten on jatku- kasvavan lentoliikenteen aiheuttamiin muihin
20254: vasti valvottava, että niiden henkilöstön määrä ja henkilöstötarpeisiin. Kertomusvuoden lopulla yli
20255: rakenne ovat sellaiset kuin tehtävien taloudelli- kuusi kuukautta avoinna olleita virkoja ja toimia
20256: nen ja tehokas hoitaminen edellyttävät. Tarvit- oli yhteensä 13, mikä oli 0,9 % koko henkilös-
20257: taessa on henkilöstövoimavarojen uudelleen koh- tö:tä.
20258: dentamista varten ehdotettava lakkautettaviksi Valtionrautateillä oli avoimia virkoja ja toimia
20259: avoimina olevia tai avoimiksi tulevia virkoja, 1980-luvun alussa hieman yli 1 000, kun taas
20260: pysyväisiä ja ylimääräisiä toimia sekä tilapäisiä ja kertomusvuonna yli kuusi kuukautta avoinna
20261: 109
20262:
20263: olleita virkoja ja toimia oli 496, mikä oli 1,9 % mukaista kohdentamista. Avoinna olevien virko-
20264: koko henkilöstöstä. Virkojen ja toimien avoinna- jen ja toimien ei näin ollen laitoksen käsityksen
20265: oloaika on vaihdellut. Yli 11 kuukautta avoinna mukaan vielä sinänsä voida katsoa olevan tarpeet-
20266: olleita oli kertomusvuonna 60 % ja alle kuusi tomia.
20267: kuukautta avoinna olleita oli samana aikana Teletoimen automatisoinnin vuoksi tarpeetto-
20268: 24 % kaikista avoinna olleista viroista ja toimis- miksi käyneitä avoimia virkoja on käytetty virka-
20269: ta. Viimeisten viiden vuoden aikana Valtionrau- järjestelyteitse laitoksen virkarakenteen paranta-
20270: tateiden virat ja toimet ovat vähentyneet 760:llä. miseen ja henkilöstövoimavarojen lisäämiseen
20271: Avoinna olevien virkojen ja toimien määrä postitoimeen. Posti- ja telelaitosta koskevien
20272: johtuu rautatiehallituksen mielestä osaksi laitok- säännösten takia teletoimesta on kuitenkin jou-
20273: sen toiminnan luonteesta ja henkilöstörakenteen duttu myös lakkauttamaan virkoja ja samanaikai-
20274: muutoksesta. Valtionrautateiden organisaation sesti perustamaan uusia virkoja postitoimeen ja
20275: täytyy joustavasti pystyä mukautumaan liiken- muualle posti- ja telelaitokseen. Virkojen ja toi-
20276: teenhoidon ja muun toiminnan vaihteluihin. mien perustamista, lakkauttamista ja muutoksia
20277: Tämän vuoksi ei rautatiehallituksen mielestä ole koskeva budjetointikäytäntö ja virkajärjestelyme-
20278: tarkoituksenmukaista täyttää kaikkia virkoja ja nettely on posti- ja telehallituksen mielestä ny-
20279: toimia eikä lakkauttaa niitä tarpeettomina, vaan kyisellään liian jäykkä ja hidas laitoksen tarpei-
20280: osaa viroista ja toimista voisi käyttää liikenteen ja siin.
20281: toiminnan vaihteluista aiheutuvan tarpeen tasaa- Tehtävien tarkoituksenmukainen uudelleen
20282: miseen ja viransijaisuuksiin. kohdentaminen vaatisi posti- ja telehallituksen
20283: Rautateiden toiminnan luonteen muutokset
20284: mielestä säännösten kehittämistä niin, että jos-
20285: ovat aiheuttaneet epäsuhdan käytettävissä olevien
20286: sain tehtävässä tarpeettomaksi käynyt virka voi-
20287: ja tarvittavien virkojen ja toimien määriin. Näitä
20288: daan posti- ja telehallituksen päätöksellä siirtää
20289: epäsuhtia pyritään korjaamaan vuosittain asetus-
20290: toiseen tehtävään muuttamalla virkanimikettä ja
20291: virkajärjestelyin, jolloin avoinna ja käyttämättä
20292: palkkaluokkaa virkaluettelon puitteissa. Samoin
20293: olevia virkoja ja toimia samalla lakkautetaan.
20294: posti- ja telehallituksen päätöksellä tulisi olla
20295: Valtionrautateiden tulostavoitteen aikaansaa-
20296: mahdollista tulo- ja menoarvion henkilöstökehys-
20297: miseksi vähennetään henkilökuntaa kertomus-
20298: ten rajoissa käyttää työsuhdetta, jos vastaava virka
20299: vuodesta n. 1 300 vuoteen 1990 mennessä, jonka
20300: jätetään täyttämättä ja lakkautetaan seuraavassa
20301: jälkeen myös voidaan osa vapautuvia virkoja ja
20302: tulo- ja menoarviossa tai siirretään toiseen tehtä-
20303: toimia joko lakkauttaa tai kohdentaa uudelleen.
20304: vään.
20305: Koska Valtionrautatiet joutuu sopeuttamaan
20306: tehtäviä huomattavasti yrityksen sisällä muutta- Valtiovarainministeriö on useana vuonna kiin-
20307: malla niiden rakennetta sekä siirtämällä tehtävä- nittänyt liikenneministeriön huomiota siihen, et-
20308: kokonaisuuksia rautatiepiirien sisällä tai piiristä tä liikenneministeriön hallinnonalan suurissa kes-
20309: toiseen, aiheutuu tästä rautatiehallituksen käsi- kusvirastoissa avoimia vakansseja on jatkuvasti
20310: tyksen mukaan epäsuhta olemassa olevan virkara- ollut varsin paljon. Valtiovarainministeriö on
20311: kenteen ja uusiin tehtäviin tarvittavan virkara- katsonut, että Valtionrautateiden, posti- ja tele-
20312: kenteen välillä. Tämä epäkohta on mahdollista laitoksen sekä tie- ja vesirakennuslaitoksen toi-
20313: korjata vain vuosittaisilla asetusvirkajärjestelyillä. minnan kannalta tarpeettomiksi käyneet virat,
20314: Posti- ja telelaitoksessa avoimia virkoja ja toi- toimet ja tehtävät tulisi lakkauttaa.
20315: mia on ollut parin viime vuoden aikana hieman Lzikenneministeriön alaisissa virastoissa ja lai-
20316: yli 100. Vuonna 1981 niitä oli vielä yli 600, josta toksissa yli puoli vuotta avoinna olleiden virkojen
20317: määrä on vähitellen laskenut. Lokakuussa 1985 ja toimien määrä ja niiden prosentuaalinen osuus
20318: yli kuusi kuukautta avoinna olleita virkoja ja kyseisten laitosten koko henkilöstöstä eivät ole
20319: toimia oli 102, mikä oli 0,4 % koko henkilöstös- poikkeuksellisen suuria ja ne ovat lisäksi vähenty-
20320: tä. neet viimeisten viiden vuoden aikana. Valtion-
20321: Posti- ja telelaitoksessa on laitoksen oman tilintarkastajain mielestä on kuitenkin aiheellista
20322: ilmoituksen mukaan aina jonkin verran avoimia jatkuvasti seurata avoinna olevien virkojen ja
20323: ja käyttämättömiä virkoja sen vuoksi, että virko- toimien kehitystä erityisesti liikenneministeriön
20324: jen ja toimien tullessa avoimiksi selvitetään aina alaisissa suurissa keskusvirastoissa. Liikenneminis-
20325: niiden tarpeellisuus. Tämä hidastaa jossain mää- teriön olisikin valtiontilintarkastajain mielestä
20326: rin avointen virkojen edelleen täyttämistä, mutta entistä enemmän ohjattava hallinnonalansa viras-
20327: edesauttaa niukkojen voimavarojen tarkoituksen- tojen ja laitosten kehittämistyötä.
20328: 110
20329:
20330:
20331: Kun uusien voimavarojen osoittaminen liiken- koa on parannettu. Mitään uutta rakentamista ei
20332: neministeriön hallinnonalalle hyvin perusteltui- ole toteutettu.
20333: hinkin kohteisiin voi olla vaikeaa, ovat eri laitos- Nykyistä vesitieverkkoa laajentavien hankkei-
20334: ten ja virastojen avoinna olevat virat ja toimet ne den toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu
20335: voimavarat, joiden avulla hallinnonalan uusista 1980-luvun alkupuolella laajahkoissa selvityksis-
20336: tehtävistä voidaan huolehtia. Liikenneministe- sä. Näiden selvitysten tulokset on julkaistu seu-
20337: riön tuleekin valtiontzfintarkastajain mielestä jat- raavissa raporteissa:
20338: kuvasti valvoa, että valtion virkojen ja toimien - Haukiveden-Iisveden (ns. Savon kanava)
20339: järjestelyvaltuuslain antamia mahdollisuuksia kanavointihankkeen vaikutusselvitys, Haukive-
20340: käytetään tarkoin hyväksi. Myös niitä mahdolli- den-Iisveden kanavointihankkeen vaikutusselvi-
20341: suuksia, joita valtion henkzlöstövoimavarojen uu- tysten neuvottelukunta, Kuopio v. 1982.
20342: delleen kohdentamisesta annettu asetus tarjoaa, - Kymijoen kanavointi, Kymijoen kanavoin-
20343: olisi käytettävä ennakkoluulottomasti hyväksi. jos tihankkeen vaikutusselvityksen neuvottelukunta,
20344: nämä keinot osoittautuvat riittämättömiksi, lii- V. 1984.
20345: kenneministeriön tulee selvittää ja tehdä ehdo- - Keiteleen-Päijänteen kanava, Tie- ja vesi-
20346: tuksia, miten nykyistä virkajärjestelyjä koskevaa rakennushallitus, vesitieosasto v. 1984. Tämä
20347: säädöspohjaa olisi tarpeen muuttaa. pohjautuu perustierojen osalta liikenneministe-
20348: riön asettaman Keiteleen-Päijänteen rautakana-
20349: van alennuskuljetuskokeilun seurantaryhmän
20350: Tie- ja vesirakennushallinto loppuraporttiin.
20351: Tie- ja vesirakennushallituksessa valmistui ker-
20352: Vesitieverkoston kehittäminen. Vesitienpito tomusvuoden alussa nimellä Vesitieverkon kehit-
20353: jaetaan vesiteiden käyttöön ja kunnossapitoon täminen yhteenvetotarkastelu em. selvitysten tu-
20354: sekä vesitietöihin. Käytöllä tarkoitetaan sulkujen, loksista.
20355: avattavien siltojen ja muiden kohteiden palvelu- Yhteenvedossa todettiin, että Keiteleen-Päi-
20356: ja. Kunnossapitotoimilla hoidetaan ja kunnoste- jänteen kanavahanke on yritystaloudellisesti ja
20357: taan väylät, kuluvat tai vaurioituvat laitteet ja kansantaloudellisesti kannattava, ja katsottiin,
20358: rakenteet liikenteen vaatimusten edellyttämällä että se on myös liikennepoliittisesti perusteltu,
20359: tavalla. Vesitietöillä laajennetaan, parannetaan ja koska se siirtää raskaita puutavarakuljetuksia vesi-
20360: uusitaan väylien ja piensatamien vesitieverkkoa. teille. Keiteleen-Päijänteen kanavahankkeen ra-
20361: Vesitieverkoston kehittämistöiden kustannuk- kennustyöt suositettiin aloitettavaksi mahdolli-
20362: set ovat olleet viimeisten kymmenen vuoden simman nopeasti eli vuoden 1986 tulo- ja meno-
20363: aikana n. 60 Mmk vuodessa (vuoden 1984 kus- arvioon otettavan määrärahan turvin.
20364: tannustasossa). Tästä summasta sisävesiväylien Kymijoen kanavoinaista todettiin, että se ei
20365: kehittämisen osuus on ollut 40-45 Mmk ja ole tällä hetkellä kuljetustaloudellisesti kannatta-
20366: piensatamien vastaavasti 15-20 Mmk. Väylien va investointi. Kun hanke on kuitenkin järvi-
20367: kehittäminen on tällä ajanjaksolla painottunut Suomen kuljetusolojen kehittämisen ja yleensä-
20368: uittoväylistä laivaväyliin. Kun laivaväylien kehit- kin sisävesiliikenteen kehittämisen kannalta tär-
20369: tämisen osuus väylätöiden kustannuksista v. 1974 keä, katsottiin, että kanavoimiin on syytä varau-
20370: oli 20 %, vastaava osuus v. 1984 oli 65 %. tua pitkällä aikavälillä siten, että hanke otetaan
20371: Suurimpia yksittäisiä kehittämishankkeita huomioon kaavoituksessa ja Kymijoen ylittävien
20372: 1980-luvulla ovat olleet Kuopion-Iisalmen väy- siltojen rakentamisessa.
20373: län parantaminen ja Puhoksen syväväylän raken- Haukiveden ja Iisveden yhdistävän ns. Savon
20374: taminen. Näistä edellinen palvelee etupäässä uit- kanavan kannattavuuslaskelmia ei liikenneminis-
20375: toa ja jälkimmäinen laivaliikennettä. teriön antaman tiedon mukaan pidetty vielä
20376: Liikenneministeriön ilmoituksen mukaan vesi- täysin riidattomina. Kun Savon kanavan liikenne
20377: tieverkon kehittämisen ja ylläpidon kustannus on edellyttää lisäksi kotimaisen pientonnistoa elpy-
20378: ollut vuosittain vain n. 2 % tavaraliikenteen mistä, katsottiin yhteenvetotarkastelussa, että ka-
20379: käyttämän liikenneverkon kustannuksista, mutta navan rakentamiseen on syytä varautua pitkällä
20380: vesiliikenteen osuus kotimaan tavaraliikenteen aikavälillä mutta sitä ei ole syytä ottaa vielä
20381: kuljetussuoritteesta on vastaavasti n. 15 %. lähitulevaisuudessa laadittaviin investointiohjel-
20382: Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylästön mun.
20383: rakentamisen jälkeen olemassa olevaa vesitieverk- Yhteenvetotarkastelussa suositetaan Kymijoen
20384: 111
20385:
20386: ja Savon kanavien kannattavuuslaskelmia uusitta- Valtiontzlintarkastajain käsityksen mukaan on
20387: viksi vuosikymmenen vaihteen tienoilla. erityisesti varottava uusia hankkeita suunnitelta-
20388: Keiteleen-Päijänteen hankkeen kokonaiskus- essa liikaa painotlamasta kanavan rakentamisajan
20389: tannukset ovat liikenneministeriön arvion mu- mahdollisesti hyvin huomattavaakin työpazkko-
20390: kaan 143 Mmk, Kymijoen kanavoinoin kustan- jen patkallista lisääntymistä. Uusien kanavien
20391: nukset n. 960 Mmk ja Savon kanavan kustannuk- rakentamiselta on aina edellytettävä kansantalou-
20392: set n. 315 Mmk. Lisäksi tie- ja vesirakennushalli- dellista kannattavuutta.
20393: tuksessa on tehty edellisten ns. suurten kanava- Tähänastisissa selvityksissä ei juunkaan ole tut-
20394: hankkeiden lisäksi alustavia selvityksiä useista kittu en· kanavahankkeiden toiszlleen aiheuttamia
20395: muista pienistä kanavahankkeista (Kemijoen ka- vazkutuksia. Vaikka etukäteen onkin vazkea sel-
20396: nava, Mäntyharjun kanava, Päijänteen-Koke- vittää, saattaisivalko en· kanavointihankkeet saa-
20397: mäenjoen kanava, Kalajoen kanava, Oulujär- da atkaan uusia kehittämismahdollisuuksia kulje-
20398: ven-lisalmen kanava, Oulujoen kanava ja Koke- tuskalustolle tai synnyttää uusia kuljetusmuotoja,
20399: mäenjoen kanava). olisi näitäkin kysymyksiä pyrittävä tutkimaan.
20400: Vesitieverkkoon sisältyy erilaisia rakenteita,
20401: Vesitieverkostoa kehitettäessä on myös selvitet-
20402: tävä uusien kanavien vazkutukset nykyiszlle kulje-
20403: laitteita, varusteita, koneistoja ja talonrakennuk-
20404: sia, jotka ovat jatkuvan kunnossapidon piirissä.
20405: tusmuodoille. En"tyisesti olisi kiinnitettävä huo-
20406: Laitteita ja varusteita voidaan liikenneministeriön
20407: miota siihen, miten uudet hankkeet vaikuttavat
20408: rautatiekuljetusten mään"in. jos on osoitettavissa,
20409: ilmoituksen mukaan melko hyvin huoltaa ja
20410: että siirtyminen veszkuljetuksiin aiheuttaa suurta
20411: uudistaa. Kanavien rakenteet, koneistot ja talon-
20412: muutoksza rautatielizkenteelle, on myös nämä
20413: rakennukset aiheuttavat sen sijaan ikääntyessään
20414: vaikutukset otettava huomioon lopullisia päätök-
20415: lukuisia epäkohtia siitä huolimatta, että niitä
20416: siä tehtäessä.
20417: normaalisti pidetään kunnossa. Ongelmat ilme-
20418: Valtiontzlintarkastajat ovat aikaisemmin kerto-
20419: nevät toiminnallisina haittoina (vanhat koneistot,
20420: muksessaan vuodelta 1984 (s. 191-192) käsitel-
20421: tilat), turvallisuusriskeinä (vanhat portit, kanava-
20422: leet kotimaisen Pientonnistan jyrkkää vähenemis-
20423: luiskien pitävyys ), energiataloudellisina korjaus-
20424: täja sitä, että aluskanta on keski-iältään huomat-
20425: tarpeina (heikot lämpöeristykset, talviliikenteen
20426: tavasti vanhempaa kuin kauppalaivastomme kes-
20427: mahdollistaminen), käyttötaloudellisina haittoi-
20428: na (käytön muuttaminen tai laajentaminen, lii-
20429: kimään·n. Uusien kanavahankkeiden suunnitte-
20430: kenteen uudet tarpeet) sekä muina haittoina,
20431: lun yhteydessä olisi aina huolehdittava myös
20432: siitä, että uuden kanavan valmistuttua olisi lt"i-
20433: mitkä eivät ole korjattavissa normaalina kuluruis-
20434: kenteessä riittävästi kotimaisia sisävesilizkentee-
20435: tai vauriokorjauksena. !kääntyneen kohteen alku-
20436: seen soveltuvta aluksia. En"tyisesti varsinaisen raa-
20437: peräinen laatu, vaikka sitä kunnossapidolla vä-
20438: kapuun uiton rinnalle olisi mahdollista lisätä
20439: häisesti voitaisiin nostaakin, ei ajan mittaan enää
20440: myös puun aluskuljetuksza, jos vain sopivia alus-
20441: riitä, vaan kohde olisi laajemmin korjattava.
20442: tyyppejä olisi käytettävissä.
20443: Suurin ongelma liikenneministeriön mielestä
20444: onkin vesiteiden kunnossapidon niukka rahoitus,
20445: mikä ei salli riittävän perusteellista korjausraken- Ilmailuhallinto
20446: tamista. Tämä on aiheuttanut vuosien mittaan
20447: yhä laajenevan luettelon peruskorjausta vaativista Ilmailuhallinnon suoritteista perittävien mak-
20448: ikääntyneistä kohteista, joiden kasaantunut ra- sujen lainsäädännön uudistaminen. Hallitusmuo-
20449: hoitustarve oli liikenneministeriön arvion mu- don 62 §:n mukaan valtion viranomaisten virka-
20450: kaan kenomusvuoden lopulla yhteensä jo toimista ja toimituskirjoista sekä valtion yleisten
20451: 95 Mmk. laitosten käyttämisestä suoritettavien maksujen
20452: Valtiontilintarkastajain mielestä on syytä tar- yleiset perusteet vahvistetaan lailla.
20453: koin selvittää vesitieverkoston laajentamismah- Maksujen yleisiksi perusteiksi voidaan katsoa
20454: dollisuuksia. Kustannusselvitykset tulee kuiten- lähinnä sellaiset perusteet, joiden mukaan on
20455: kin uusia aina riittävän usein, jotta kaikki kulloi- määriteltävissä, mistä valtion virastojen, laitosten
20456: seenkin kanavahankkeeseen liittyvät kuljetus- ja tai muiden viranomaisten virkatoimista, toimi-
20457: muut sezkat voidaan ottaa huomioon. Hankkei- tuskirjoista tai valtion yleisten laitosten käyttäjille
20458: den lopullinen kannattavuus riippuu kuitenkin annettavista palveluksista maksuja voidaan periä
20459: aina maa- ja vesikuljetusten keskinäisestä hinta- sekä millä tavoin maksujen suuruus määräytyy.
20460: suhteesta. Virkatoimia, toimituskirjoja ja yleisten laitosten
20461: 112
20462:
20463: tuottamia palveluksia ja tavaroita nimitetään val- milla perittävät pysäköintimaksut perustuvat la-
20464: tion maksuperustelaissa (980 17 3) suoritteiksi. kiin valtion lentoasemilla perittävien maksujen
20465: Ennen vuoden 1974 alussa voimaan tullutta yleisistä perusteista (329/69) ja sen nojalla annet-
20466: valtion maksuperustelakia maksuperusteita oli tuun asetukseen (691180).
20467: vahvistettu lukuisissa eri laeissa. Säännökset oli- Ilmailuhallinnosta valtiolle tulevat tulot olivat
20468: vat ylimalkaisia ja epäyhtenäisiä. Maksuperuste- kertomusvuonna 242 Mmk. Osa tuotoista muo-
20469: lain tavoite oli antaa säännökset maksujen mää- dostuu lentoasemien rakennusten huonetilojen ja
20470: räytymisessä noudatettavasta menettelystä ja vah- ilmailuhallinnon hallinnassa olevien maa-aluei-
20471: vistaa yhtenäiset perusteet maksujen suuruudes- den vuokrista ja muista erillisiin sopimuksiin
20472: ta. Maksuperustelain mukaan maksullisten suo- perustuvista yksityisoikeudellisista järjestelyistä.
20473: ritteiden tarkempi yksilöinti jäi annettavien ase- Suurin osa tuotosta (n. 70 %) saadaan erilaisista
20474: tusten varaan. Kun laissa ei näin vahvistettu valtiolle perittävistä, lentoasemien, niiden aluei-
20475: kaikkia niitä yleisiä perusteita, joita hallitusmuo- den sekä lennonvarmistuslaitteiden käyttöön ja
20476: don 62 § edellytti, menettely poikkesi hallitus- niillä annettaviin palveluihin liittyvistä maksuis-
20477: muodon säännöksistä, ja valtion maksuperustela- ta. Näistä maksuista valtaosa muodostuu ilma-
20478: ki käsiteltiin eduskunnassa perustuslain säätämis- alukseen ja sen käyttöön kohdistuvista liikennöi-
20479: järjestyksessä. mismaksuista (laskeutumis-, matkustaja- ja navi-
20480: Hallituksen esityksessä valtion maksuperuste- gaatiomaksut ym.). Lentoasema-alueen käyttöön
20481: laiksi sekä laeiksi eräiden maksuperusteita koske- liittyvistä maksuista taloudellisesti merkittävim-
20482: vien säännösten muuttamisesta (HE n:o 134/ piä ovat pysäköintimaksut.
20483: 1973 vp.) todettiin, että erikseen säädettävällä Ilmailuhallinnossa perittävien maksujen perus-
20484: lailla olisi aina mahdollista järjestää tiettyjen teita koskeva lainsäädäntö ei ilmailuhallituksen
20485: maksujen perintä yksittäistapauksessa valtion antaman selvityksen mukaan nykyisellään ole
20486: maksuperustelaissa vahvistetuista perusteista ja tyydyttävä. Ilmailulain em. säännös ei ehkä täytä
20487: menettelystä poiketen. Perusteluissa olevan mai- hallitusmuodon 62 §:ssä maksuperustesäännök-
20488: ninnan mukaan näin tulisi hallituksen käsityksen selle asetettuja vaatimuksia, koska siinä ei ole
20489: mukaan kuitenkin menetellä vain poikkeusta- määritelty maksujen suuruuden perusteita. Laki
20490: pauksissa. valtion lentoasemilla perittävien maksujen yleisis-
20491: Valtion maksuperustelain mukaan maksun tä perusteista ei taas kata kaikkia niitä suoritteita,
20492: suuruus tulee määrätä suoritteen tuottamisesta joista maksuja olisi tarkoituksenmukaista periä.
20493: valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten mää- Ilmailuhallituksen mielestä maksujen perus-
20494: rää eli suoritteen omakustannusarvoa vastaavaksi. teita koskevat säännökset ovat epäyhtenäisiä ja
20495: Maksu saadaan määrätä suoritteen omakustan- osin puutteellisiakin. Ne joko eivät ole riittävän
20496: nusarvoa alemmaksi, jos siihen terveyden- ja selkeitä tai riittävän kattavia, kun otetaan huo-
20497: sairaanhoitoon, muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, mioon kaikki ne suoritteet, joista maksuja olisi
20498: oikeudenhoitoon, koulutustoimintaan tai ylei- tarpeen periä. Nykytila johtuu osittain siitä, että
20499: seen kulttuuritoimiin liittyvistä tai näihin verrat- suoritteet ilmailuhallinnossa ovat viime vuosi-
20500: tavista syistä on erityistä aihetta tai jos se on kymmeninä suuresti kehittyneet ja monipuolistu-
20501: taloudellisesti perusteltua. Maksu saadaan määrä- neet, ja osittain siitä, että eri suoritteita koskevat
20502: tä suoritteen omakustannusarvoa korkeammaksi maksuperustesäännökset on annettu eri aikoina
20503: erityisistä syistä tai jos suorite on laadultaan ja säännösten sisällölle asetetut vaatimukset ovat
20504: sellainen, että sitä tuotetaan myös muiden kuin eri aikoina vaihdelleet.
20505: valtion viranomaisten toimesta. Ilmailuhallinnon perimien maksujen yhtenäis-
20506: Ilmailun liikennöimismaksujen perusteena on tämiseksi ja rakenteen selkeyttämiseksi tulisi il-
20507: ilmailulain (595/64) 37 §:n 1 momentti, jonka mailuhallituksen mielestä saada aikaan yleinen
20508: mukaan "yleisessä käytössä olevan lentopaikan hallinnonalan kaikkia toimintoja koskeva maksu-
20509: tai muun ilmailua varten tarkoitetun rakennel- perustesäännöstö, joka samalla antaisi nykyistä
20510: man, laitoksen tai laitteen käyttämisestä voidaan paremmat mahdollisuudet kustannusvastaavuu-
20511: kantaa laskeutumis-, kenttä-, suoja-, valaistus- ja teen.
20512: muita tällaisia maksuja sen mukaan, kuin asetuk- Ilmailuhallinnon ja sen toimintojen entyls-
20513: sella tarkemmin säädetään''. Tämän lainkohdan luonteen takia ei ilmailuhallituksen käsityksen
20514: nojalla annetussa asetuksessa liikennöimismak- mukaan nykyinen valtion maksuperustelaki so-
20515: suista valtion lentoasemilla on määritelty perittä- vellu tämän hallinnonalan tuottamien suorittei-
20516: vät maksut ja niiden suuruus. Valtion lentoase- den maksujen perusteeksi. Omakustannusperi-
20517: 113
20518:
20519: aatteen soveltaminen esim. liikennöimismaksui- ammaksi tai suorite voitaisiin tuottaa ilman mak-
20520: hin, jotka muodostavat keskeisen osan ilmailu- sua. Poikkeamisperusteena olisi muun ohella vas-
20521: hallinnon tuotoista, johtaisi ilmailuhallituksen taavista palveluksista paikkakunnalla yleensä pe-
20522: mielestä sekä liikennepoliittisesti että taloudelli- rittävien maksujen taso, kansainvälinen käytäntö,
20523: sesti epätarkoituksenmukaisiin tuloksiin. Periaat- liikenne- tai aluepoliittiset syyt ja suoritteen
20524: teen noudattaminen kotimaan lentoliikenteessä perustuminen pääasiassa lentoturvallisuuden
20525: erityisesti vähäliikenteisillä lentoasemilla merkit- edistämiseen tähtäävään viranomaisen valvonta-
20526: sisi näet maksujen nostamista moninkertaisiksi etuihin.
20527: nykyisistä. Tästä olisi ilmeisesti seurauksena sään- Valtiontilintarkastajain mielestä on tarkoituk-
20528: nöllisen lentoliikenteen loppuminen seuduilla, senmukaista, että valtion viranomaisten suont-
20529: joissa tällainen liikenne on erityisen tärkeä jo teista peritään maksuja yhden, kaikkia hallinnon-
20530: alueellisen tasa-arvonkin vuoksi. Toisaalta oma- aloja koskevan maksuperustelain nojalla. Tämän
20531: kustannusperiaatteen soveltaminen saattaa rajoit- vuoksi voidaan hyvin yhtyä siihen käsitykseen,
20532: taa kansainvälisen lentoliikenteen maksuja, jotka joka on ilmaistu hallituksen esityksessä valtion
20533: kansainvälisten suositusten ja sopimusten mu- maksuperustelatksi sekä laetksi eräiden maksupe-
20534: kaan voivat olla omakustannusarvoa korkeampia. rusteita koskevien säännösten muuttamisesta ja
20535: Lisäksi ilmailuhallinnossa on suoriteryhmiä, joi- jonka mukaan yleislaissa vahvistetuista perusteis-
20536: den osalta määräävänä tulisi olla paremminkin ta ja menettelystä pmkkeavan erzllisen lain anta-
20537: suoritteen taloudellinen merkitys sen saajalle minen olisi mahdollista vain pozkkeustapauksis-
20538: (toimiluvat), paikallinen hintataso tai kansainvä- sa.
20539: linen käytäntö kuin omakustannushinta. Näin Valtion maksuperustelakia koskevista valmiste-
20540: ollen toisista ilmailuhallinnon suoritteista olisi luasiakirjoista voidaan valtionttlintarkastajain
20541: perusteltua määrittää maksut omakustannushin- mielestä tehdä kuitenkin se johtopäätös, että jos
20542: taa alemmiksi, toisista taas sitä korkeammiksi. jonkin hallinnonalan maksuissa joudutaan pozk-
20543: Maksuperustelainkin mukaan olisi tosin mahdol- keamaan omakustannusperusteista, olisi tällöin
20544: lista poiketa omakustannushinnasta. Kuitenkin aihetta antaa näistä maksuista oma, erzllinen
20545: ne perusteet, joilla poikkeaminen olisi mahdollis- lakinsa.
20546: ta, ovat ilmailuhallituksen käsityksen mukaan Valtion maksuperustelakzin perustuva menet-
20547: joko ilmailuhallinnon suoritteisiin soveltumatto- tely on valtiontzlintarkastajain mielestä zlmazlu-
20548: mia tai liian epätäsmällisiä. hallinnon maksujen suhteen sikäli ongelmalli-
20549: Edellä kerrotuista syistä ilmailuhallituksessa on nen, että kyseisen lain lähtökohtana on vahvistaa
20550: valmisteltu laki ilmailuhallinnossa perittävien maksujen suuruus suoniteen omakustannusarvoa
20551: maksujen yleisistä perusteista. Laki kattaisi kaikki vastaavaksi. Maksut voidaan määrätä tätä alem-
20552: ne ilmailuhallinnon suoritteet lukuun ottamatta mtksi tai suuremmtksi vain laissa säädettyjen
20553: yksityisoikeudellisia sopimuksia, joista maksuja tiettyjen perusteiden nojalla. Valtion maksupe-
20554: valtiolle katsotaan tarkoituksenmukaiseksi periä. rustelain tiukka tulkinta edellyttäisi, että koti-
20555: Lain nojalla annettavaan asetukseen tulisivat si- maan lentoliikenteessä erityisesti vähäliikenteisil-
20556: ten sisältymään liikennöimismaksut, lentoasemil- lä lentoasemzlla maksuja olisi nostettava nykyises-
20557: la perittävät pysäköinti- ja katselijaparvekemak- tään tuntuvasti, mtkä zlmeisesti lopettaisi len-
20558: sut, ilma-alusten katsastamisesta ja tarkastuslen- toliikenteen kokonaan maamme syrjäisimmzllä
20559: totoiminnasta sekä erinäisistä lupakirjoista ja toi- alueilla. Kansainvälisen lentolzikenteen maksujen
20560: miluvista perittävät maksut ja lisäksi maksut nostaminen kansainvälisten suositusten ja sopi-
20561: erityisistä julkaisuista ja painotuotteista sekä len- musten mukaistksi saattaa toisaalta estyä.
20562: toasemilla annettavista erinäisistä palveluista, ku- Edellä olevan takia valtiontilintarkastajain mie-
20563: ten veden, lämmön ja sähkön jakelusta, matkata- lestä erzllisen lain säätäminen ilmailuhallinnon
20564: varoiden säilytystiloista yms., perittävät maksut. suoritteista pen.ttävien maksujen yleisistä perus-
20565: Asetuksella annettaisiin myös ilmailuhallitukselle teista olisi perusteltua, ja se näyttäisi täyttävän
20566: mahdollisuus määrätä eräistä vähäisistä maksuis- sellaiset potkkeustapausten vaatimukset, joita
20567: ta. valtion maksuperustelakia koskevassa hallituksen
20568: Ilmailuhallituksen käsityksen mukaan ilmailu- esityksessä on tarkoitettu.
20569: hallinnon maksujen suuruutta määriteltäessä pe- Valtiontilintarkastajat haluavat vielä ktinnittää
20570: rustana olisi omakustannusarvo. Omakustannus- huomiota siihen, että tlmatluhallinnon suorztteis-
20571: hintaperiaatteesta voitaisiin kuitenkin poiketa ta perittävien maksujen yleisistä perusteista an-
20572: määräämällä maksu tätä alhaisemmaksi tai korke- nettavan mahdollisen lain valmistelun yhteydessä
20573:
20574: 15 3604891
20575: 114
20576:
20577: on selvitettävä, missä lainsäätämisjiirjestyksesså· teen mahdollisena, että na1ta uuslmlstoimenpi-
20578: mahdollinen laki on säädettävä. teitä ei jo teknisistäkään syistä voida saada aikaan
20579: uuden ilmailulain voimaantulon kanssa saman-
20580: lima-alusten katsastamisesta, tarkastuslentotoi- aikaisesti, otettiin ilmailulain 76 §:n 2 moment-
20581: minnasta ja lentäjän lupakirjoista perittävistä tiin säännös, jonka mukaan lupa, kielto tai muu
20582: maksuista. Kertomusvuoden lopulla annettiin sellainen päätös, joka on annettu aikaisemman
20583: asetus ilma-alusten katsastamisesta, tarkastuslen- lain nojalla, on kuitenkin voimassa myös uuden
20584: totoiminnasta ja lentäjän lupakirjoista perittävis- lain tultua voimaan, jollei sitä muuteta tai ku-
20585: tä maksuista (1062/85). Asetus, joka tuli voi- mota tämän lain säännösten mukaisesti. Edellä
20586: maan 1.1.1986, perustuu valtion maksuperuste- mainitun kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
20587: lain (980/73) 5 §:ään sekä siltä osin kuin on kyse teriön päätöksen on aikanaan ministeriössä ja
20588: ilmailuhallinnon ulkopuolisille suoritettavista sittemmin ilmailuhallituksessa katsottu kuuluvan
20589: maksuista ilmailulain (595/64) 64 §:ään. Uuden ilmailulain 76 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin
20590: asetuksen mukaan suoritetaan katsastus- ja tar- päätöksiin. Ilmailulain 76 §:n 3 momentin mu-
20591: kastuslentomaksut valtiolle. Samalla maksuja ko- kaan taas asetuksella voidaan säätää, että aikai-
20592: rotettiin. Lisäksi ryhdyttiin perimään maksuja semman lain nojalla annettuja säännöksiä tai
20593: lentäjän lupakirjoista, jotka aikaisemmin olivat määräyksiä on edelleenkin noudatettava, sikäli
20594: olleet maksuttomia. Asetuksessa määrättiin myös kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän lain kanssa.
20595: ilmailuhallinnon ulkopuolisille tarkastuslentäjille Toisin sanoen uudessa ilmailulaissa oli lain
20596: suoritettavista maksuista. 76 §:n 2 momentin mukaan mahdollista pitää
20597: Ennen em. asetuksen antamista maksuja kos- tietyt päätökset edelleen voimassa uudesta ilmai-
20598: kevat kysymykset oli järjestetty seuraavasti: lulaista huolimatta. Edelleen uuden ilmailulain
20599: Katsastuksista perittävät maksut perustuivat 76 §:n 3 momentin mukaan erikseen annettavan
20600: aikaisemmin voimassa olleen ilmailuasetuksen asetuksen nojalla oli mahdollista pitää tietty
20601: (127/37) 33 §:n nojalla 15.6.1943 annettuun säännös voimassa uudenkin lain nojalla.
20602: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön pää- Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti il-
20603: tökseen siviili-ilma-alusten katsastuksista ja niistä mailuhallinnon toimintaa koskevassa kertomuk-
20604: suoritettavista maksuista, jota myöhemmin muu- sessaan v. 1973 huomiota siihen, että vanhan
20605: tettiin ministeriön päätöksellä 30.4.196 5. Maksu ilmailulain (139/23) nojalla annettua kulkulai-
20606: katsastuksesta suoritettiin suoraan katsastajalle. tosten ja yleisten töiden ministeriön päätöstä
20607: Ilma-aluksia katsasti muiden tehtäviensä ohella katsastustoiminnasta ( 15.6.194 3) ei uuden ilmai-
20608: kymmenen ilmailuhallituksen lentoturvallisuus- lulain tultua voimaan olisi saanut tarkastusviras-
20609: osaston diplomi-insinööriä ja neljä lentokonetar- ton käsityksen mukaan soveltaa ilman asiaa kos-
20610: kastajaa, joista osa oli virkasuhteessa ja osa työso- kevaa asetusta. Edelleen tarkastusvirasto asetti
20611: pimussuhteessa. kysymyksen alaiseksi sen, olivatko vahvistetut
20612: Tarkastuslentotehtävistä perittävistä maksuista maksut ajan tasalla, ja lisäksi esitti selvitettäväksi,
20613: ei ollut erikseen säädetty. Käytännössä tarkastus- pitäisikö virkasivutuloista katsastusmiesten osalta
20614: lentotoiminnan harjoittajat perivät näistä tehtä- luopua ja siirtää heidät kokonaispalkkaukseen.
20615: vistä maksuja, jotka perustuivat Suomen Ansio- Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti uu-
20616: lentäjät ry:n antamaan palkkiosuositukseen. delleen huomiota ilmailuhallituksen vuoden
20617: Myös tarkastuslentotoiminnasta perittävät maksut 1979 taloudenhoidon tarkastuksen yhteydessä ja
20618: suoritettiin suoraan tarkastajalle. Tarkastuslentoja vielä vuoden 1981 tarkastuksen yhteydessä sii-
20619: suorittavista henkilöistä vain muutama kuului hen, ettei maksuja koskevan asetuksen antamises-
20620: ilmailuhallituksen henkilöstöön. Suurin osa sa ollut edistytty. Tarkastusvirasto totesi myös,
20621: (n. 90) oli ilmailuhallinnon ulkopuolisia lentäjiä, että annettavassa asetuksessa tulisi toteuttaa ko-
20622: jotka ilmailuhallitus oli tehtävään valtuuttanut konaispalkkausjärjestelmään siirtyminen ilma-
20623: tai joille oli myönnetty tarkastuslentäjäkelpuu- alusten katsastustoimessa, lentäjän lupakirjojen
20624: tus. saamiseksi vaadittavien tarkastuslentojen vastaan-
20625: Kun uusi ilmailulainsäädäntö saatettiin asetuk- ottamisessa ja kuulustelujen suorittamisessa sekä
20626: sella (524/68) voimaan lokakuussa 1968, oli että katsastusmaksut tulisi tulouttaa valtiolle.
20627: voimassa lukuisia aikaisemman lainsäädännön Myös valtiovarainministeriö korosti useassa eri
20628: nojalla annettuja lupia, päätöksiä ja määräyksiä, yhteydessä sitä, että olisi luovuttava maksujen
20629: jotka oli ainakin osittain tarkoitus uusia uuden suorittamisesta suoraan toimitusmiehille silloin,
20630: lainsäädännön voimaan tultua. Pidettäessä etukä- kun kysymys on ilmailuhallinnon viran ja toimen
20631: 115
20632:
20633: haltijoista, ja että nämä maksut olisi tuloutettava minkertaisiksi nykyisestä on kohtuuton lentäjien
20634: suoraan valtiolle. Valtiovarainministeriö puuuttui ja lentotoiminnan harjoittajien kannalta.
20635: eri vuosina myös maksujen tasoon, jota se piti Koska asetus ilma-alusten katsastamisesta, tar-
20636: liian alhaisena. kastuslentotoiminnasta ja lentäjän lupakirjoista
20637: Myös oikeuskansleri otti kantaa erään kantelun perittävistä maksuista annettiin kertomusvuoden
20638: yhteydessä ilmailuhallinnon maksuihin. Oikeus- lopulla, valtiontzlintarkastajat eivät enää laajem-
20639: kansleri saattoi vuoden 1984 alussa sekä liikenne- min puutu näihin kysymyksiin. Valtiontilintar-
20640: ministeriön että ilmailuhallituksen tietoon käsi- kastajain mielestä on kuitenkin ollut kyseenalais-
20641: tyksen, jonka mukaan ilma-alusten omistajilta ta, onko zlmazlulain 76 §:n 2 momentti ollut
20642: katsastuksista ja lentäjiltä tarkastuslennoista pe- sellainen säännös, jonka perusteella vanhaa jo v.
20643: rittävien maksujen perusteista olisi tullut säätää 1943 annettua kulkulaitosten ja yleisten töiden
20644: uuden ilmailulain 64 §:n nojalla annetulla ase- ministeriön päätöstä on ollut mahdollista sovel-
20645: tuksella sen sijaan, että edelleen sovellettiin kul- taa v. 1968 voimaan tulleen zlmazlulain jälkeen.
20646: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aikai- Pikemminkin kyseinen ministen.ön päätös on
20647: semman ilmailuasetuksen nojalla antamia mää- ollut sellainen säännöstö, josta olisi pitänyt ilmai-
20648: räyksiä. lulain 76 §:n 3 momentin mukaan säätää erilli-
20649: sellä asetuksella heti zlmazlulain voimaantulon
20650: Kuten tämän esityksen alussa jo todettiin, jälkeen.
20651: asetus ilma-alusten katsastamisesta, tarkastuslen- Kun tarkastus- ja katsastusmaksut säzlyivät yli
20652: totoiminnasta ja lentäjän lupakirjoista perittävis- 20 vuotta muuttumattomina, on luonnollista,
20653: tä maksuista annettiin vihdoin aivan kenomus- että niihin nyt kohdistuu sellaisia korotustarpei-
20654: vuoden lopussa ja se tuli voimaan vuoden 1986 ta, jotka on hoidettava kuntoon ensi tilassa.
20655: alussa. Asetusta valmisteli liikenneministeriön Tämän vuoksi valtiontzlintarkastajat pitävät tär-
20656: 4.3.1983 asettama työryhmä, joka sai työnsä keänä, että maksut korotetaan asteittain omakus-
20657: valmiiksi 24.5.1984. tannuksia vastaaviksi, kuten valtioneuvoston
20658: Kun aikaisemmin katsastus- ja tarkastusmaksut raha-asiainvaliokunnan istunnossa on edellytetty-
20659: suoritettiin suoraan katsastuksen tai tarkastuksen kin.
20660: tekijälle, uusi asetus muutti tilannetta siten, että Huolimatta szitä, että valtiontalouden tarkas-
20661: maksut suoritetaan ilmailuhallitukselle, joka tusvirasto ja valtiovarainministen·ö puuttuivat
20662: maksaa ao. virkamiehelle ilma-alusten katsastus- usean en· vuoden aikana tlmazluhallinnon mak-
20663: palkkioita. Myös tarkastuslennot, joita ottavat suihin, lzikenneministen·ö korjasi asian vasta ai-
20664: vastaan ilmailuhallituksen virkamiehet, makse- van kertomusvuoden lopulla. Tämän vuoksi val-
20665: taan ilmailuhallitukselle. Suurin osa tarkastuslen- tionttlintarkastajat katsovat, ettei lzikenneminis-
20666: täjistä on kuitenkin ilmailuhallinnon ulkopuoli- ten·ö kiinnittänyt tarpeeksi huomiota epäkohtien
20667: sia lentäjiä, jotka ilmailuhallitus on tehtävään korjaamiseen.
20668: valtuuttanut, ja heillä on edelleen oikeus periä
20669: maksuja suoraan. Koska maksut olivat olleet
20670: samat vuodesta 1965 lukien eli 20 vuotta, koro- Vainonrautatiet
20671: tukset uuden asetuksen myötä olivat suuria, osin
20672: kuusin- ja osin kymmenkertaisia. Niinpä esim. Tavara- ja henkilöliikenteen alennukset. Val-
20673: pienen kaksipaikkaisen koneen katsastusmaksu tionrautateiden talouden hoidon yleisistä perus-
20674: oli aikaisemmin 40 mk, nyt se nousi 260 mk:aan. teista annetun lain (242/50) 3 §:n 3 momentissa
20675: Ison suihkukoneen katsastusmaksu oli aikaisem- säädetään, että yleisten perusteiden mukaan kan-
20676: min 950 mk, nyt se nousi 6 900 mk:aan. Kun nettavista maksuista voidaan myöntää alennuk-
20677: asetusta käsiteltiin 19.12.1985 valtioneuvoston sia, mikäli se on liiketaloudellisesti perusteltavis-
20678: raha-asiainvaliokunnan kokouksessa, siellä hyväk- sa. Jos kuljetusmaksut muista kuin liiketaloudel-
20679: syttiin lausuma, jonka mukaan maksut saatetaan lisista syistä määrätään yleistä tasoa alemmiksi,
20680: kolmen vuoden aikana omakustannusarvon mu- korvataan Valtionrautateille näin aiheutuva tulo-
20681: kaisiksi. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että jen menetys tulo- ja menoarvioon otetun määrä-
20682: maksut tulee korottaa vielä kolminkenaisiksi ny- rahan puitteissa. Laki pohjautui hallituksen esi-
20683: kyisistä. Ilmailuhallituksen valtiontilintarkasta- tykseen n:o 24/1950 vp.
20684: jille antaman selvityksen mukaan uusi asetus tuo Myös aikaisemmin voimassa ollut laki Valtion-
20685: mukanaan turhaa byrokratiaa ja lisäksi vaatimus rautateillä kannettavien maksujen yleisistä perus-
20686: maksujen korottamisesta lähivuosina vielä koi- teista (119/ 22) mahdollisti maksujen alentamisen
20687: 116
20688:
20689: tai korottamisen, jos toimenpidettä oli pidettävä Vuosi Kiinteä Toteutunut
20690: tarkoituksenmukaisena. määräraha käyttö
20691: Mmk Mmk
20692: Tässä yhteydessä ei puututa Valtionrautateiden 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23,0 22,1
20693: taloudenhoidon yleisistä perusteista annetun lain 1982 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25,6 24,2
20694: 5 §:n 4 momentin mukaisiin korvauksiin. Sano- 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24,8 24,8
20695: tun lainkohdan nojalla, jos valtiovallan taholta 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28,0 27,4
20696: asetetaan Valtionrautateille kustannuksia lisääviä 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31,5 31,5
20697: velvoituksia, tulo- ja menoarviossa osoitetaan
20698: määrärahat näiden lisäkustannusten korvaamisek-
20699: si rautateille valtion yleisistä varoista. Kysymys on Tulo- ja menoarvioperusteisten alennusten
20700: tällöin henkilöpaikallisliikenteen ylläpidosta ai- myöntäminen vaikuttaa Valtionrautateiden ta-
20701: heutuvan tappion korvaamisesta. Kertomusvuon- louteen välillisesti. Asiakkaiden kuljetusjärjestel-
20702: na momentille 31.5 7.40 oli osoitettu 18 Mmk. mävalinta perustuu joidenkin alennuskohteiden
20703: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta osalta sanottuun alennuksen saamiseen. Työlli-
20704: 1984 (s. 111-114) ja kertomuksessa vuodelta syys- ja aluepoliittisten, yhteiskuntataloudellisten
20705: 1981 (s. 160-161) on selvitetty paikallisliiken- sekä sosiaalisten syiden perusteella on alennusta
20706: teeseen liittyviä kysymyksiä. myönnetty rautarikasteen, polttoturpeen, puun-
20707: jätteen yms. sahateollisuuden sivutuotteen (hake
20708: Tavaraliikenne. Tavaraliikenteen hin- ja sahajauho ), Neuvostoliitosta tuotavan puu-
20709: noittelussa on yleisenä periaatteena käyttää nor- raaka-aineen, autoromun, rauta- ja teräsromun,
20710: maalin tariffin mukaista hintaa kaikissa sellaisissa keräyspaperin, jätelasin (lasiromun) sekä lumpun
20711: tapauksissa, joissa kilpailutilanne sen sallii. Rau- (tekstiilijätteen) rahdeista ja Näkövammaisten
20712: tatiehallitus myöntää kuitenkin kuljetus- yms. Keskusliiton normaaliin liiketoimintaan liittyvien
20713: maksuista alennuksia liiketaloudellisin perustein, tuotteiden rahdeista. Huomattavimmat alennuk-
20714: jolloin tavaraliikenteen kuljetusmaksualennuksil- set on myönnetty rautarikasteiden, polttotur-
20715: la pyritään saamaan rautateille lisäliikennettä ja peen, puunjätteen, rauta- ja teräsromun sekä
20716: säilyttämään rautateiden kuljetusosuus. Jos mi- Neuvostoliiton puun rautatiekuljetuksille.
20717: tään alennuksia ei myönnettäisi, se saattaisi joh- Valtionrautateiden talouslain 3 §:n 3 momen-
20718: taa liikenneministeriön käsityksen mukaan kulje- tin säädös soveltuu liikenneministeriön mielestä
20719: tusosuuden pienenemiseen vallitsevassa kilpailu- edelleenkin käytäntöön suhteellisen joustavasti
20720: tilanteessa. Tällöin annettava alennus perustuu eikä soveltamisongelmia ole ollut määrärahan
20721: kuljetustehtäväkohtaiseen erilliskustannusten ar- käytössä tai alennusten myöntämisessä. Ongel-
20722: viointiin. Liikenneministeriön ilmoituksen mu-
20723: mattomuus johtuu osittain ministeriön yhteydes-
20724: kaan kuljetusosuuksien säilyttämiseksi on täysi- sä toimivan kuljetusalennusneuvottelukunnan
20725: määräisestä tariffinkorotuksesta jouduttu tinki- toimenpiteistä, jotka kohdistuvat määrärahojen
20726: mään etenkin matalasuhdanteen vallitessa. käyttöesitykseen, myönnettäviin alennuksiin sekä
20727: Valtionrautateiden talouden alijäämä ei ole toimenpiteiden seurantaan. Toistaiseksi nykyinen
20728: liikenneministeriön ilmoituksen mukaan kasva- käytäntö, jossa kuljetusalennusneuvottelukunnal-
20729: nut alennusten myöntämisen johdosta, sillä alen- la on keskeinen merkitys, toimii siten ministeriön
20730: nusten avulla on saatu lisäliikennettä tai ainakin mielestä täysin tyydyttävästi.
20731: kuljetusten menettäminen on estetty. Kuljetusalennuksiin tulo- ja menoarviossa osoi-
20732: Varsinaisiksi tavaraliikenteen kuljetus- ja mak- tetusta määrärahasta ovat liikenneministeriön il-
20733: sualennuksiksi Valtionrautateillä määritellään ns. moituksen mukaan jatkuvasti kilpailemassa ny-
20734: vuosirahtisopimuksen mukaiset alennukset yksit- kyiset ja mahdolliset uudet· alennuskohteet, ja
20735: täisiin vaunukuljetuksiin liittyvistä maksuista. määrärahojen riittämättömyys aiheuttaa omat
20736: Kun suurin osa Valtionrautateiden kuljetuksista ongelmansa. Alennusten saajien piirin ja alen-
20737: on vaunuryhmä- sekä junakuljetuksia, sovelle- nuskohteiden laajentaminen liittyy tarkoitusta
20738: taan näiden osalta asiakaskohtaista hinnoittelu- varten osoitetun määrärahan suuruuteen.
20739: menetelmää. Henkilöliikenne. Valtionrautateillä hen-
20740: Vuosina 1981-85 on tulo- ja menoarviossa kilöliikenteessä pysyväisluonteisia alennuksia an-
20741: osoitettu muita kuin liiketaloudellisin perustein netaan asetuksen ja rautatiehallituksen antamien
20742: myönnettyjä kuljetusalennuksia varten seuraavat tariffisääntöasetuksen lisämääräyksien mukaan
20743: määrärahat (mom. 31. 57 .41): sekä liiketaloudellisista että yhteiskuntapoliittisis-
20744: 117
20745:
20746: ta syistä. Liiketaloudellisista sytsta annettujen selkeys ja muut mm. tarkastuksen asettamat
20747: alennusten määrä on kehittynyt seuraavasti: vaatimukset. Joustavuutta voitaneen vielä lisätä
20748: lipun ostoa ja käyttöä selkeyttämällä. Menettely,
20749: Vuosi Mmk % henkilö- jolla eläkeläinen osoittaa, että hänellä on oikeus
20750: liikenteen matkalippualennukseen ja vastaavan matkalipun
20751: tuotoista käyttöön, on ministeriön mielestä oltava mahdol-
20752: 1981 .................. . 18,1 3,5 lisimman yksiselitteinen. Yhteistyötä Kansanelä-
20753: 1982 .................. . 26,7 4,6 kelaitoksen ja muiden alennuksia myöntävien
20754: 1983 .................. . 30,5 4,8 tahojen kanssa tulisi ministeriön mielestä kehit-
20755: 1984 .................. . 33,8 4,8 tää siten, että eläkeläisiä koskevat edut olisivat
20756: 1985 .................. . 35,1 4,6 ~ahdollisimman suuressa määrin yhdenmukai-
20757: sta.
20758: Liiketaloudellisin perustein annetut alennukset Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle
20759: (matkailu-, ryhmä-, sanomalehtimies- ja varus- 1986 momenttiin 31.5 7. 50 Henkilöliikenteen
20760: miesalennus sekä VR-alennuskortilla ja 65-kortil- alennuskorvaukset sisältyy maininta, jonka mu-
20761: la myönnettävä alennus) on katsottu tarkoituk- kaan opiskelija- ja eläkeläislippuja koskevan alen-
20762: senmukaisiksi kilpailullisista syistä. Valtionrauta- nusjärjestelmän epäkohdat selvitetään.
20763: tiet pyrkii näin ohjaamaan tiettyjä henkilöryhmiä
20764: junan käyttöön. Lisäksi VR-alennuskortilla ja 65- Opiskelijalippujen myöntämisperusteena oleva
20765: kortilla ostetut matkaliput eivät oikeuta matkus- koti- ja opiskelupaikkarajoitus aiheuttaakin lii-
20766: tamaan viikonlopun ruuhka-aikana, minkä on kenneministeriön ilmoituksen mukaan jatkuvia
20767: todettu siirtäneen jonkin verran matkustamista ongelmia niin opiskelijoille kuin Valtionrauta-
20768: keskelle viikkoa. teillekin. Eläkeläisille myönnettävien matkalip-
20769: pualennusten hallintomenettelyn keventämiseen
20770: Rataosalla Helsinki-Turku on v. 1983 ja 1984
20771: on Valtionrautateillä jo kiinnitetty huomiota mi-
20772: toteutettu 2,5 kuukauden mittainen alennus-
20773: nisteriön ilmoituksen mukaan. Selvitystyön yh-
20774: kampanja, jolloin annettiin 30 % :n alennus nor-
20775: teydessä pyritään tarkentamaan ongelmat ja yksi-
20776: maalihintaisista meno- ja meno-paluulipuista täl-
20777: löimään muutostarpeet.
20778: lä rataosalla. Kampanjan ansiosta matkustaja-
20779: määrien jatkuva laskusuuntaus saatiin pysähty- Liikenneministeriössä on tehty työttömyyselä-
20780: mään. keläisten alennuksista arvio. Jos kaikille työttö-
20781: Muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla myyseläkettä saaville myönnettäisiin tulo- ja me-
20782: myönnettävien alennuksien (opiskelija- ja koulu- noarvioperusteinen matkalippualennus, lisäisi tä-
20783: laisliput, työkyvyttömien sekä rintamasotilaiden mä Valtionrautateiden talouslain edellyttämää
20784: liput) korvaamiseen on v. 1981-85 tulo- ja korvausta vuosittain n. 3-3,5 Mmk:lla. Mikäli
20785: menoarviossa osoitettu seuraavat määrärahat kaikki työkyvyttömyyseläkeläiset otettaisiin alen-
20786: (mom. 31.57.50): nuksen piiriin, kasvaisi sanottu korvaus kaksin-
20787: kertaiseksi. Muiden vielä matkalippualennuksen
20788: Vuosi Arviomäärä- Toteutunut ulkopuolelle jäävien eläkeläisryhmien sisällyttä-
20789: raha käyttö minen alennuksen saajiin lisäisi suoritettavan
20790: Mmk Mmk korvauksen määrää.
20791: 1981 .................. . 25,9 22,3 Valtiontilintarkastajat korostavat sitä, että lii-
20792: 1982 .................. . 28,5 25,7 kenneministen"ö säännöllisin väliajoin, esim. vti-
20793: 1983 .................. . 31,4 28,7 sivuotiskausittain, selvittäisi, miten Valtionrauta-
20794: 1984 .................. . 33,4 33,0 teiden tavara- ja henktlöltikenteen ltiketaloudelli-
20795: 1985 .................. . 35,1 35,1 stlla tai mutlla perustetila myönnettävä! alennuk-
20796: set ovat vaikuttaneet laitoksen taloudelliseen tu-
20797: Eläkeläisille myönnetään alennuksia 65-vuo- lokseen. Toisaalta valtionttlintarkastajat korosta-
20798: tiaalle myönnettävän kortin perusteella sekä työ- vat sitä, ettei Valtionrautateille valtion tulo- ja
20799: kyvyttömyyseläkettä saaville i-konin perusteella. menoarvion en' perustetila suon"tettavia korvauk-
20800: 65-kortti on voimassa jatkuvasti. Sen sijaan i-kor- sia, jos niissä tapahtuisi suuna muutoksia, saisi
20801: tin käyttäjän tulee vuosittain esittää eläkepäätös laskea mukaan Valtionrautateiden talouden ter-
20802: korttia uudistaessaan. Menettelyä kevennettäessä vehdyttämistoimien vaikutuksta v. 1982-91 ar-
20803: on liikenneministeriön käsityksen mukaan otetta- vioitaessa. Määrärahojen lisäykstllä voitaisiin Val-
20804: va kuitenkin huomioon lipunmyyntitoiminnan tionrautateiden alijäämän supistamistavoite saa-
20805: 118
20806:
20807:
20808: vuttaa ilman, että tavoiteltavaa valtiontalouden ne ovat sellaisia rataosia, jotka ovat taloudellisesti
20809: menojen supistusta saataisiin lainkaan aikaan. täysin kannattamattomia.
20810: Valtiontzlintarkastajain mielestä. on tarkoituk- Näistä on yleinen liikenne lakkautettu
20811: senmukaista yrittää erilaisilla alennuskampanjoil- 2. 6.198 5 Niinisalon-Ruosniemenradalta osalla
20812: la lisätä liikennettä joillakin rataostlta. Niinpä Kankaanpää-Ruosniemi (45 km). Samoin Haa-
20813: esim. Helsingin-Turun radalla toteutettuja pamäen-Aitonevan rataosalla (66 km) on ylei-
20814: alennuskokeiluja on syytä jatkaa. Tarkoituksen- nen liikenne lakkautettu 1. 1. 198 5.
20815: mukaista on myös pyrkiä enlaistlla keinotila oh- Härmän-Ylihärmän rata (12 km) on ollut
20816: jaamaan henktlöliikennettä siten, että se suun- kunnan ylläpitämä teollisuusraide 1.1.1985 al-
20817: tautuisi viikon keskelle hiljaisimmille vuoroille kaen.
20818: viikonlopun stjasta. Tavaraliikenteen lisäämiseksi Ollin-Porvoon radalla (17 km) on tehty sopi-
20819: eivät ilmeisesti erilaiset, lyhytaikaiset alennukset mus, jonka mukaan Porvoon kaupunki maksaa
20820: voi vaikuttaa, vaan lisäykset on hankittava muilla 30 000 tonnia vuodessa alittavasta liikenteestä 20
20821: tavoin. Sen vuoksi valtionttlintarkastajat pitävät mk tonnilta, kuitenkin enintään 200 000 mk
20822: tärkeänä, että Valtionrautatetllä jatkuvasti kiinni- vuodessa. Muita vuokraus- tms. sopimuksia kun-
20823: tetään huomiota esim. tavaran kuljetukstin käy- tien kanssa ei ole vireillä, eikä niihin kovin
20824: tettävien vaunujen parantamiseen, vaunujen helposti ole mahdollisuuksiakaan.
20825: kiertoatkojen lyhentämiseen sekä entistä kanta- Edellä mainitut liikenteeltä lakkautetut rata-
20826: vampien vaunutyyppien käyttöönottoon. osat tai kuntien kanssa sovitut liikenteenhoitojär-
20827: jestelyt ovat vähentäneet Valtionrautateiden yllä-
20828: pitämiä vähäliikenteisiä ratoja yhteensä 140
20829: Vähäliikenteiset radat. Valtion tulo- ja meno-
20830: km:llä. Vähäliikenteisten ratojen ja rakennusten
20831: arvioiden käsittelyn yhteydessä eduskunta on use-
20832: kunnossapitokustannukset, jotka v. 1983 olivat
20833: asti edellyttänyt Valtionrautateiden taloudellisen
20834: n. 43 Mmk, vähenivät v. 1985 n. 6 Mmk:lla.
20835: tuloksen parantamista. Vuoden 1982 tulo- ja
20836: Liikenneministeriön käsityksen mukaan kun-
20837: menoarviossa hyväksyttiin alijäämän pienentämi-
20838: nossapitokustannusten alentamiseksi ei ole muu-
20839: nen 500 Mmk:lla vuoteen 1991 mennessä vuoden
20840: ta mahdollisuutta kuin edelleen lakkauttaa koko-
20841: 1982 hintatasossa laskettuna. Mainitun tavoitteen
20842: naan liikenne tietyiltä rataosilta. Tulevaisuudessa
20843: saavuttamiseksi on Valtionrautateiden toimesta
20844: kustannukset kasvavat, jos liikenne on säilytettä-
20845: selvitetty eri rataosien liikenteenhoidon ja radan
20846: vä nykyisellään, koska heikon rakenteen ja osit-
20847: kunnossapidon aiheuttamia kustannuksia. Tässä
20848: tain yli-ikäisten kiskojen vuoksi on ratoja vahvis-
20849: yhteydessä on selvitetty myös vähäliikenteisten
20850: tettava.
20851: rataosien tulevaa käyttöä.
20852: Tekniset mahdollisuudet kevyemmän tavaran-
20853: Rataosa Pituus kuljetuskaluston kehittämiseen ovat liikennemi-
20854: (Vuoden 1983 tilanne) km nisteriön mielestä olemassa. On otettava kuiten-
20855: Seinäjoki-Kaskinen ................. . 112 kin huomioon, että taloudellisista syistä samoja
20856: Vuokatti-Porokylä .................. . 80 vaunuja käytetään myös muun liikenteen vaunui-
20857: Huutokoski-Savonlinna ............. . 74 na, jolloin raskaiden (20 tonnia) akselipainojen
20858: Niinisalo-Ruosniemi ................ . 55 käyttäminen on tämän vuoksi tarkoituksenmu-
20859: Olli-Porvoo ......................... . 17 kaisempaa.
20860: Kiukainen-Kauttua ................. . 14 Henkilöliikennettä on vähäliikenteisillä radoil-
20861: Haapamäki-Aitoneva ............... . 66 la ainoastaan Vuokatin-Porokylän ja Huutokos-
20862: Kontiomäki-Hyrynsalmi ............. . 48 ken-Savonlinnan radoilla. Liikenne hoidetaan
20863: Hyrynsalmi-Ämmäosaari ............ . 44 nykyisin kevyillä kiskobusseilla, joiden taloudelli-
20864: Pesiökylä-Taivalkoski ................ . 82 nen pitoaika pian loppuu. Valtionrautateillä on
20865: Saarijärvi-Haapajärvi ................ . 135 tutkittu paikallisliikenteen eri kalustovaihtoehto-
20866: Isokylä-Kelloselkä ................... . 72 ja. Kiskoautokaluston käytöstä poistuminen ai-
20867: Joensuu-Ilomantsi .................. . 71 heuttaa liikenneministeriön mielestä mittavat li-
20868: Härmä-Ylihärmä .................... . 12 säkustannukset, jos paikallisliikennettä jatketaan
20869: Lahti-Loviisan satama ............... . 78 nykyisessä laajuudessa.
20870: Vähäliikenteiset radat ovat suurimmalta osalta
20871: Vähäliikenteisiä ratoja oli kertomusvuoden lo- ns. haararatoja, joita ei voida yhdistää toisiin
20872: pulla 820 km. Kaikkiaan ratoja oli 5 877 km. ratoihin. Toisaalta liikenteen lisääminen rinnak-
20873: Vähäliikenteisyys on tässä määritelty siten, että kaisilla rataosilla kuten Saarijärven-Haapajärven
20874: 119
20875:
20876: (vaihtoehto Pohjanmaan radalle) tai Vuokatin- supistamista tullaan posti- ja telehallituksen il-
20877: Lieksan (vaihtoehto Joensuun-Siilinjärven- moituksen mukaan jatkamaan vastakin. Tehtäviä
20878: Kontiomäen) radalla olisi poissa näiltä päärata- uudelleen järjestettäessä ja järkeistettäessä nouda-
20879: suunnilta, joilla kapasiteettia riittää ja joilla tava- tetaan periaatetta, ettei henkilöitä ittisanota,
20880: ra voidaan kuljettaa suuremmilla akselipainoilla vaan heille järjestetään uusi työpaikka.
20881: ja nopeammin. Vähäliikenteisten ratojen liiken- Posti- ja telelaitoksen erityisyksiköt hoitavat
20882: teen lisääminen uusien ratojen suunnittelun sellaisia keskitettyjä toimintoja, joita ei hallinnol-
20883: avulla tai parantamalla nykyisiä vähäliikenteisiä lisesti ole välttämätöntä hoitaa posti- ja telehalli-
20884: ratoja ei tämän vuoksi liikenneministeriön mie- tuksen osastoilla eikä toiminnallisesti ole tarkoi-
20885: lestä ole kannattavaa. tuksenmukaista hajauttaa piiri- ja paikallishallin-
20886: Valtionrautateiden liikennepoliittisia tehtäviä toon.
20887: selvittämään asetettiin 20.6.1985 parlamentaari- Nykyisiä erityisyksikköjä vastaavissa silloisissa
20888: nen rautatiekomitea, jonka määräaika päättyy ns. palveluyksiköissä, joita v. 1980 olivat telera-
20889: 30.11.1986. Komitean ehdotukset voivat heijas- kennuskeskus, autovarikot, päävarasto, terveys-
20890: tua myös vähäliikenteisten rataosien käyttöön. asemat ja postivaunupiiri, oli henkilöstöä ko.
20891: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuonna n. 1 870. Mainittujen yksikköjen määrä
20892: vuodelta 1984 (s. 111-114) käsitelleet paikallis- on sen jälkeen kasvanut.
20893: liikenteen palvelutason turvaamista. Valtiontilin-
20894: tarkastajat katsoivat mm., että Valtionrautatei- Vuosina 1981-85 henkilöstön määrä on kehitty-
20895: den tulisi kehittää paikallisliikennettään muutta- nyt toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan seu-
20896: malla paikallisjunien aikatauluja matkustajille raavasti:
20897: nykyistä paremmin sopiviksi ja tehostamalla pai- 1981 1982 1983 1984 1985
20898: kallisliikenteeseen soveltuvan kevyen kaluston Teletutkimuslaitos ....... 256 282 286 286 298
20899: Keskustelekorjaamo
20900: hankintaa. Valtiontilintarkastajat totesivat myös, (perustettu 1.1. 1986) .. 517 497 478 418 376
20901: että kevyen kaluston puute heijastuu rautateiden Piirustuskonttori ......... 37 40 38 38 41
20902: laskelmissa paikallisliikenteen korkeina kilometri- Radiolaboratorio ......... 26 24 25 21 22
20903: kustannuksina, koska paikallisliikenne joudutaan Radiolinkkilaboratorio ... 61 61 61 62 62
20904: Radiotarkkailuasemat .... 10 10 9 9 9
20905: hoitamaan raskaalla vaunu- ja veturikalustolla. Tietojenkäsittelykeskus ... 196 192 199 206 215
20906: Ennen vähäliikenteisten rataosien liikenteen Postimerkkikeskus
20907: lopullista lakkauttamista Valtionrautateiden tuli- (perustettu 1. 1. 198 5) .. 75
20908: si valtiontilintarkastajain mielestä pyrkiä elvyttä- Autovarikot .............. 875 874 873 866 866
20909: Päävarasto ............... 156 156 157 153 152
20910: mään liikennettä neuvottelemalla kuntien kans- Hgin kiint.hoitoyksikkö +
20911: sa, miten liikennettä olisi mahdollista jatkaa Puutyöpaja ............ 248 250 259 255 257
20912: radan kunnossapitokustannuksia jakamalla kun- Terveysasemat ........... 61 64 64 64 64
20913: nan ja Valtionrautateiden kesken. Somistamo
20914: (perustettu v. 1982) .... 18 19 20 21
20915: Valtiontilintarkastajat kiirehtivät myös Valti- Postivaunupiiri .......... 193 188 176 171 163
20916: onrautateitä ryhtymään tehtyjen selvitysten poh- Yhteensä ................ 2 636 2 656 2 644 2 569 2 621
20917: jalta toimiin uuden paikallislizkennekaluston ai-
20918: kaansaamiseksi.
20919: Todellisuudessa henkilöitä on ollut yksiköissä
20920: vähemmän, koska esitetyt luvut sisältävät myös
20921: avoimet täyttämättömät virat ja toimet. Keskus-
20922: Posti- ja telelaitos
20923: hallinnon henkilöstöstä oli kertomusvuonna arvi-
20924: olta n. 790 virkasuhteisia ja n. 630 työsuhteisia
20925: Posti- ja telelaitoksen keskushallinto ja erityis- eli yhteensä 1 420. Erityisyksiköissä virkasuhteisia
20926: yksiköt. Posti- ja telelaitoksen keskushallinnossa oli samaan aikaan arviolta 956 ja työsuhteisia
20927: oli henkilöstöä vuoden 1980 lopussa 2 327. Vuo- 1 665 eli yhteensä 2 621.
20928: sina 1981-85 se on kehittynyt seuraavasti:
20929: Keskeisenä tavoitteena posti- ja telelaitoksen
20930: 1981 1982 1983 1984 1985 erityisyksikköorganisaatiota luotaessa on posti- ja
20931: 1 569 1 546 1 524 1 509 1 427 telehallituksen mielestä ollut keskushallinnon
20932: tehtäväkuvauksen selkeyttäminen. Erityisyksikkö-
20933: Vuoden 1986 koko keskushallinnon henkilös- jen toiminnot ovat usein liikennetehtäviä tuke-
20934: tökehykseksi on vahvistettu 1 3 51, eli vähennystä via, jotka on mitoitettu liikennetehtävien palve-
20935: kertomusvuodesta olisi näin 76 henkeä. Samaa lutasovaatimusten ja taloudellisen kannattavuus-
20936: 120
20937:
20938: periaatteen mukaisesti. Erityisyksikköjen tulos- asiat. Postivaunupiirin toimivalta on määritelty
20939: vastuullisuutta kehitetään ja asetettuja tavoitteita sen työjärjestyksessä, jonka vahvistaa postiliiken-
20940: seurataan systemaattisen suunnittelu- ja seuranta- neosaston johtaja.
20941: järjestelmän avulla. Erityisyksiköissä hoidettavien Teleylijohtajan alaiset erityisyksi-
20942: toimintojen vaihtoehtona olisi posti- ja telehalli- köt . Keskustelekorjaamo perustettiin
20943: tuksen käsityksen mukaan joissakin tapauksissa 1.1.1986, ja siihen siirrettiin henkilöstö samalla
20944: palvelujen ostaminen ulkopuolisilta. lakkaotetusta telerakennuskeskuksesta. Keskuste-
20945: Erityisyksiköissä hoidettavien toimintojen jär- lekorjaamo hoitaa lähinnä tilaaja-, välitys- ja
20946: jestäminen erilleen posti- ja teletoimen piiri- ja voimalaitteiden sekä atk-laitteiden korjaamista ja
20947: paikallishallinnosta on posti- ja telehallituksen siirto-, välitys- ja voimalaitteiden asennus-, mit-
20948: käsityksen mukaan perusteltua mm. seuraavista taus-, kokeilu- ja käyttöönottotehtäviä sekä mm.
20949: syistä: kaukoverkon eräitä kunnossapitotehtäviä. Kes-
20950: - Toiminnot palvelevat usein sekä posti- että kustelekorjaamon henkilöstön suunniteltu määrä
20951: teletoimen yksiköitä. v. 1986 on 265. Aiemmassa telerakennuskeskuk-
20952: - Laitoksen sisällä hyödynnetään asiantunte- sessa oli kertomusvuonna henkilöstöä 376. Tar-
20953: muksen keskittämisestä saatavat edut. koitus on siirtää henkilöstöä lähinnä telepiirei-
20954: - Organisaation tulosvastuullisuutta selkeyte- hin.
20955: tään. Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on todet-
20956: Erityisyksiköiden alueellisen sijoittamisen pe- tu, että telerakennuskeskuksen lakkauttamisen
20957: rusteena on ollut yleensä toiminnan kannalta yhteydessä on tarkoitus selvittää, miten telelait-
20958: tarkoituksenmukainen paikka. Tämän lisäksi py- teiden korjaus olisi hyvä vastaisuudessa järjestää.
20959: ritään ottamaan huomioon työllisyyteen ja alue- Keskustelekorjaamo suorittaa teletoimen kes-
20960: politiikkaan liittyvät näkökohdat samoin kuin kushallinnon määrittelemiä tehtäviä. Hallinnolli-
20961: henkilöstön palvelussuhteen turvaaminen. Hel- sesti keskustelekorjaamo on teletoimen vastuu-
20962: singissä sijaitsevien toimintojen siirtäminen pää- alue hallintotoimintoineen (henkilöasioiden hoi-
20963: kaupunkiseudun ulkopuolelle on käytännössä to- to, kustannuslaskenta yms.). Keskustelekorjaa-
20964: dettu pitkäaikaiseksi ja usein ongelmalliseksi mon konttori sijaitsee Helsingissä, mutta toimi-
20965: mm. tarkastustoimen hajauttamisen ja teleraken- alueena on koko maa.
20966: nuskeskuksen lakkauttamisen yhteydessä. Helsin-
20967: gissä sijaitsevien erityisyksikköjen keskitettyjen Posti- ja telehallitus pitää keskustelekorjaamoa
20968: toimintojen tehokas hoitaminen edellyttää tiivis- tarpeellisena mainittujen keskitettyjen korjaamo-
20969: tä ja päivittäistä yhteistyötä posti- ja telehallituk- tehtävien sekä eräiden lähinnä kaukoverkkoon
20970: sen osastojen sekä muiden viranomaisten ja asiak- liittyvien asennus- ja kokeilutehtävien hoitami-
20971: kaiden kanssa. Lisääntyvä toimistoautomaatio seksi.
20972: johtaa hallintotehtävissä tarvittavan henkilöstön Teletutkimuslaitos (TTL) suorittaa mm. tele-
20973: vähentämiseen, mikä merkitsee posti- ja telehal- alan tutkimus- ja kehittämistyötä sekä laitteiden
20974: lituksen mukaan jatkossa toimistohenkilökunnan tyyppitarkastuksia ja osallistuu standardien ja
20975: uudelleen sijoittamisen tarvetta ilman toiminta- suositusten valmisteluun. Yksikön merkitys ko-
20976: yksiköiden sijaintipaikan muuttamista. rostuu posti- ja telehallituksen mielestä jatkossa-
20977: Seuraavassa eräitä tietoja eri yksiköistä. kin, koska tutkimusta ja kehittelyä pidetään
20978: Postiylijohtajan alainen erityisyk- teletoimen tärkeimpinä tehtävinä.
20979: s i k k ö . Postivaunupiiri on postitoimen erityis- TTL:n toimivalta perustuu asetukseen posti- ja
20980: yksikkö, joka huolehtii koko maan alueella pos- telelaitoksesta ja liittyy teletoimen keskushallin-
20981: tinkuljetuksesta ja -käsittelystä rautateitse. Posti- non määrittelemien tehtävien suorittamiseen.
20982: vaunupiirin piirikonttori on Helsingissä. Henki- Hallinnollisesti teletutkimuslaitos on teletoimen
20983: lömäärä kertomusvuonna oli 163. Heidät on vastuualue, jolla on pääosin omat hallinnolliset
20984: sijoitettu toiminnan kannalta tärkeimmille paik- toiminnot. Teletutkimuslaitos sijaitsee Helsingis-
20985: kakunnille ympäri maata. Yksikkö hoitaa postin- sä.
20986: kuljetukset rautateillä yhteistyössä laitoksen mui- Piirustuskonttori hoitaa lähinnä posti- ja tele-
20987: den toimintayksiköiden ja Valtionrautateiden laitoksen omaan toimintaan liittyvät piirustus- ja
20988: kanssa, suorittaa kuljetuksiin liittyvää postinkä- monentamistehtävät, jotka on kannattavaa hoitaa
20989: sittelyä sekä vastaa rautateitse hoidettavan posti- keskitetysti kalliiden laitteiden, erityisasiantunte-
20990: lähetysliikenteen suunnittelusta ja seurannasta. muksen tai massatuotannosta saatavan saaston
20991: Se hoitaa myös alaisensa henkilöstön henkilö- takia. Lisäksi piirustuskonttori palvelee teletoi-
20992: 121
20993:
20994: men keskushallintoa kaikissa muissakin piirtämis- Talousylijohtajan alaiset erityis-
20995: ja monentamistehtävissä. y ksi kö t. Tietojenkäsittelykeskuksen (TKK:n)
20996: Piirustuskonttori on teletoimen vastuualue, toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat laitok-
20997: jolla ei ole omaa hallinnollista henkilöstöä, vaan sen automaattista tietojenkäsittelyä ja toimistoau-
20998: mm. henkilöstöhallinnolliset tehtävät hoidetaan tomaatiota, niihin tarvittavia ohjelmistoja ja lait-
20999: teleosaston yleisessä toimistossa. teita, laitoksen atk-standardeja ja pysyväisohjeita,
21000: Radiolaboratorio suorittaa radiolaitteiden tyyp- tietosysteemien atk-teknistä suunnittelua, toteut-
21001: pitarkastuksia sekä alusten ja ilma-alusten radio- tamista ja ylläpitoa sekä atk:n koordinointia
21002: asemien tarkastuksia ja katsastuksia, joista on laitoksessa.
21003: säädetty asetuksessa radiolaitteiden tarkastamises- Organisaatiosta ja ratkaisuoikeuden käyttämi-
21004: ta (367 154). Lisäksi radiolaboratorio suorittaa sestä määrätään TKK:n työjärjestyksessä, jonka
21005: muita radio-osaston määräämiä mittauksia ja tut- vahvistaa talousosaston johtaja. Tietojenkäsittely-
21006: kimuksia sekä suunnittelee ja rakentaa mittauk- keskuksen toimivalta rajoittuu lähinnä atk-toi-
21007: sissa tarvittavia erikoislaitteita. minnan operatiivisen tason päätöksiin, atk-toi-
21008: Radiotarkkailuasemat suorittavat käytössä ole- minnan koordinointi mukaan luettuna.
21009: vien radioasemien mittauksia, valvovat määräys- Erillisyksikön tarve pohjautuu atk-toiminnan
21010: ten noudattamista radioliikenteessä sekä paikal- käyttötuotannon (osittain TKK:ssa), suunnittelu-
21011: listavat radiohäiriöitä ja avustavat häiriöiden työn (osittain TKK:ssa), tukipalvelujen, atk-hal-
21012: poistamisessa. Lisäksi tarkkailuasemat osallistuvat linnon sekä tutkimuksen ja kehityksen hoitami-
21013: radiotaajuuksien käyttöä koskeviin kansainvälisiin seen mahdollisimman tehokkaasti ja taloudelli-
21014: tarkkailuohjelmiin. sesti.
21015: Radiotarkkailua johtaa ja valvoo radio-osaston Posti- ja telehallituksen päätöksen mukaan
21016: radiotarkastustoimiston alaisena Helsingissä toi- tietojenkäsittelykeskuksen toimintaa tullaan ha-
21017: miva radiotarkkailukeskus. Toistaiseksi maan ai- jauttamaan perustamalla alueyksikkö. Yksikön
21018: noa radiotarkkailuasema sijaitsee Jokioisissa, jos- sijoituspaikka ratkaistaan v. 1986.
21019: kaan sen henkilökunta (7 henkilöä) ei posti- ja Postimerkkikeskus on perustettu 1.1.1985, ja
21020: telehallituksen mukaan ole riittävä ympärivuoro- sen sijaintipaikka on Helsinki. Sen tehtävänä on
21021: kautiseen tarkkailuun. huolehtia ja vastata postimerkkien valmistuttami-
21022: Radiolinkkilaboratorio sesta, posti- ja muiden arvomerkkien varastoin-
21023: - toteuttaa radiolinkkien vaatimia laitteisto- nista ja postitoimipaikoille jakelusta sekä filate-
21024: kokeiluja ja eteneruismittauksia liapalvelun ja markkinoinnin avulla lisätä posti-
21025: - tekee radiolinkkilaitteiden tyyppi- ja vas- merkkien myyntiä ja keräilyä mm. osallistumalla
21026: taanottotarkastuksia sekä tarvittaessa käyttöön- koti- ja ulkomaisiin myyntinäyttelyihin. Filatelia-
21027: panotöitä palvelun tiliasiakkaita on yli 50 000, joista n.
21028: - huolehtii telepiirien valmiudesta radiolink- 20 000 on ulkomaalaisia. Paikallista postimerk-
21029: kien käyttöönpano- ja kunnossapitotehtävissä keilypalvelua varten on 1.5.1985 perustettu fila-
21030: mittauslaite- ja varaosatarpeen sekä koulutuksen teelinen kassa ao. postikonttorin alaisuuteen Tur-
21031: osalta kuun ja Tampereelle. 1.9.1985 filateelinen kassa
21032: - toimii posti- ja telelaitoksen radiolinkkilait- perustettiin Ouluun ja 1.1.1986 Kuopioon ja
21033: teiden valtakunnallisena keskuskorjaamona. Vaasaan. Maarianhaminan postikonttorin alai-
21034: Radio-osaston radiotutkimustoimiston radio- suudessa on jo vuodesta 1983 toiminut filatelia-
21035: linkkijaosto ohjaa radiolinkkilaboratorion toimin- palvelu.
21036: taa. Laboratoriolla ei ole itsenäistä toimivaltaa. Autovarikkoja on yhteensä 11 ympäri koko
21037: Henkilö- ja mittauslaitevoimavarojen tehok- maan. Autovarikkojen alaisia ovat organisaatiossa
21038: kaan käytön kannalta on posti- ja telehallituksen lisäksi yksi autokorjaamo ja 25 autohuoltopaik-
21039: mielestä edullisinta hoitaa mainitut tehtävät kes- kaa.
21040: kitetysti yhdessä yksikössä. Radiolinkkilaiteteknii- Autovarikoiden toiminnan perustana on auto-
21041: kan nopean kehityksen vuoksi on tarpeen, että toimen tehokas ja taloudellinen hoitaminen.
21042: nämä tehtävät hoidetaan organisatorisesti ja alu- Posti- ja telelaitoksen yli 4 000 auton ja runsaan
21043: eellisesti mahdollisimman lähellä keskushallin- 1 000 muun moottoriajoneuvon hoitoon ja kun-
21044: non ao. laitelajiyksikköä, jolloin myös tutkimuk- nossapitoon tarvitaan koko maan kattava varikko-
21045: seen, kehittämiseen, suunnitteluun, käyttöön- organisaatio.
21046: panoon ja viankorjaukseen käytettävien resurssien Autovarikot huolehtivat alueensa telepiirien
21047: yhteistoiminta ja -käyttö on tehokkaampaa. sekä laitoksen muiden ajoneuvonkäyttäjien ajo-
21048:
21049: 16 3604891
21050: 122
21051:
21052: neuvotarpeiden tyydyttämisestä voimavarojensa oiden päätösvalta on kuitenkin materiaaliosaston
21053: puitteissa. Ajoneuvot ovat autovarikoiden hallin- johtajalla tai kiinteistötoimiston toimistopäälli-
21054: nassa ja hoidossa. Autovarikot vuokraavat sisäisen köllä. Helsingin kiinteistöjen hoitoyksikkö sijait-
21055: palveluyksikön periaatteella ajoneuvoja käyttäjille see Helsingissä.
21056: ja perivät kustannuslaskutuksella täyskatteellisen Hallintoylijohtajan alaiset erityi-
21057: vuokran ajoneuvojen pääoma-, käyttö-, kunnos- s yksiköt. Somistamo vastaa posti- ja telelai-
21058: sapito- ja säilytyskustannuksista. Autovarikoiden toksen tiedotus- ja mainostoimen somistuspalve-
21059: tehtävänä on lisäksi tarjota olemassa olevilla voi- luista sekä muista somistamolta tilattavista alan
21060: mavaroillaan myös muuta palvelua käyttäjille palveluksista. Somistamon henkilöstömäärä on
21061: (tilaustyöt) sekä palvella vuodesta 1986 alkaen 21, ja se sijaitsee Helsingissä.
21062: lähinnä ajoneuvojen kunnossapidon osalta aikai- Terveysasemien tehtävänä on posti- ja telelai-
21063: sempaa enemmän myös muita valtion virastoja ja toksen henkilöstön terveydentilan seuranta ja
21064: laitoksia. hoito. Työterveyshuoltolain mukaisesti toiminta
21065: Päävaraston tehtävänä on huolehtia posti- ja keskittyy työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäi-
21066: telelaitoksen materiaalin jakelusta käyttäjille ja syyn. Lisäksi järjestetään sairaanhoitoa. Työter-
21067: tämän tehtävän toteuttamisen edellyttämästä va- veyshuollon kehittämistä ja toteuttamista ohja-
21068: rastoinnista sekä suorittaa laaduntarkastusta ja taan hallinto-osaston sosiaali- ja terveystoimiston
21069: erityispalveluja. Se toimii talousylijohtajan ja terveydenhuoltojaostosta. Käytännön toiminnas-
21070: materiaaliosaston alaisena erityisyksikkönä, jonka ta vastaavat työterveysasemat eri puolilla maata.
21071: toimivallasta päättää lähinnä materiaaliosaston Työterveyspalvelujen suunnittelun ja tasapuo-
21072: johtaja. Päävaraston päällikölle on myönnetty lisen jakamisen helpottamiseksi maa on jaettu
21073: ratkaisuoikeutta henkilö- ja talousasioissa terveyspiireihin. Jokaisessa piirissä työterveys-
21074: sekäomaisuuden hoitoa koskevissa asioissa. asema huolehtii alueensa henkilöstön työterveys-
21075: Päävarasto sijaitsee Toijalassa, Espoossa ja Jy- huollosta sekä antaa asiantuntija-apua terveyskes-
21076: väskylässä. Näiden toimipaikkojen lisäksi pääva- kuksille posti- ja telelaitoksen henkilöstön työter-
21077: raston toimintoja on hoidettu rajoitetusti jakelu- veyshuoltoon liittyvissä asioissa.
21078: pisteissä Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa. Toi- Terveyspalveluja posti- ja telelaitoksen henki-
21079: jalan varastoon keskittyy 21 3 toiminnan volyy- löstölle tarjoavat:
21080: mista. Lähitulevaisuudessa sen osuus toiminnasta
21081: entisestään kasvaa uuden varastorakennuksen val- posti- ja telelaitoksen terveysasemat
21082: mistuessa Toijalan kaupunkiin keväällä 1986. valtion alueelliset työterveysasemat
21083: Samalla mm. pääkaupunkiseudun toiminnot su- Valtionrautateiden terveydenhuoltokeskuk-
21084: pistuvat. set
21085: Helsingin kiinteistöjen hoitoyksikön tehtävänä kuntain terveyskeskukset.
21086: on huolehtia posti- ja telehallituksen ja eräiden Posti- ja telelaitoksen terveysasemat (10 kpl)
21087: Helsingissä sijaitsevien posti- ja telelaitoksen eri- kuuluvat laitoksen organisaatioon. Posti- ja tele-
21088: tyisyksiköiden toimitilojen hoidosta ja kunnossa- hallitus on lisäksi valtion 10 alueellisen työter-
21089: pidosta sekä näihin tehtäviin liittyvistä hallinto- veysaseman vastuuvirasto. Muu työterveyspalve-
21090: toiminnoista. Lisäksi tehtävänä on palvelukalus- lujen tarjonta petustuu posti- ja telehallituksen
21091: teiden valmistaminen ja asentaminen posti- ja tekemiin käyttösopimuksiin.
21092: telelaitoksen toimipaikkoihin sekä muiden pien- Laitoksen omat työterveysasemat sijoittuvat
21093: ten kalusteiden valmistus. seuraavasti: Helsinki (4 asemaa), Kotka, Pori,
21094: Posti- ja telehallituksen ja Helsingissä sijaitse- Porvoo, Savonlinna, Seinäjoki ja Varkaus.
21095: vien posti- ja telelaitoksen erityisyksiköiden tilo- Niiden valtion alueellisten työterveysasemien,
21096: jen hoito ja kunnossapito sekä toimipaikkojen joiden vastuuvirastona posti- ja telehallitus on,
21097: palvelukalusteiden valmistus- ja asennuspalvelu sijaintipaikkakunnat ovat Joensuu, Jyväskylä, Ka-
21098: edellyttävät posti- ja telehallituksen mielestä eril- jaani, Kokkola, Lahti, Lappeenranta-Imatra, Ou-
21099: lisen ylläpito-organisaation olemassaoloa. lu, Rovaniemi, Tampere ja Vaasa. Syyskuun 1.
21100: Helsingin kiinteistöjen hoitoyksikkö on talous- päivästä 1985 posti- ja telelaitoksen Porin terveys-
21101: ylijohtajan toimialaan kuuluva materiaaliosaston asema muuttui valtion työterveysasemaksi.
21102: alainen erityisyksikkö, jonka toimivalta on määri-
21103: telty kiinteistötoimiston vahvistamassa hoitoyksi- Terveysasemien henkilöstömäärä on:
21104: kön työjärjestyksessä. Toimivaltaa on jaettu hoi- posti- ja telelaitoksen varoilla palkattu hen-
21105: toyksikölle suhteellisen paljon. Tärkeimpien asi- kilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
21106: 123
21107:
21108: valtiovarainministeriön varoilla palkattu tön siirtoa piiri- ja paikallishallintoon samoin
21109: henkilöstö .......................... · . . . . . 72 kuin en·tyisyksikköihin tulee valtiontilintarkasta-
21110: työvoimaministeriön varoilla palkattu hen- jain mielestä jatkaa, jolloin posti- ja telelaitoksen
21111: kilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 palvelutason parantamiseen oleellisesti liittyvät
21112: alueelliset ja paikalliset näkökohdat pääsevät ny-
21113: Posti- ja telelaitoksen asemaa ja kehittäm~stä kyistä paremmin esiin. Laitoksen en.tyisyksikköor-
21114: on viime vuosien aikana selvitelty mm. valuon ganisaatiota laajennettaessa on kuitenkin tärkeää·
21115: liikelaitostyöryhmän mietinnössä (KM 1982:64) tarkoin seurata henktlöstön kasvua ja yksiköiden
21116: ja valtion liikelaitoskomitean mietinnössä (KM toimintaa.
21117: 1985:2). . . Valtiontzlintarkastajat kiinnittävät lopuksi vielä
21118: Posti- ja telelaitoksen keskushalltnnon_ henk~ yleisesti huomiota sti"hen, että posti- ja telelaitok-
21119: löstön määrä, joka v. 1981-84 pysyt suunn sen liiketaloudellisten tavoitteiden toteutumista
21120: piirtein muuttum~tto~~na, vähe~~ kert?mus~uo zlmeisesti vaikeuttaa se, että laitoksen henktlös-
21121: den aikana. Valtwnttltntarkastajatn mtelesta on töstä merkittävä osa on virkasuhteisia. Virkasuh-
21122: tarkoituksenmukaista, että keskushallinnon hen- teisten stirtäminen tehtävästä toiseen sekä heidän
21123: ktlöstön määrää pyn"tään supistamaan, jolloin määränsä sopeuttaminen uusien tehtävien mu-
21124: posti- ja telelaitoksen joht?järjestelmi~ sekä _kes- kaan on aina vaikeaa. Toisaalta laitoksessa on
21125: kushallinnon tehtäviä vozdaan uudtstaa stten, runsaasti työsuhteista henktlöstöä johtavissa ase-
21126: että keskushallinnosta muodostetaan pääkontto- missa en"tyisesti teletoimessa. Posti- ja telelaitok-
21127: n·n tyyppinen toiminnan strategiseen_ J~hta__~i~. sen en.tyisyksikköjä kehitettäessä tulisi myös näitä
21128: seen keskittyvä yksikkö, kuten em. mtettnnowa kysymyksiä n"ittävästi selvittää.
21129: on esitetty. Tämän vuoksi tehtävien ja henktlös-
21130: 124
21131:
21132:
21133:
21134:
21135: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
21136: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- esim. tuotekehitys-, markkinointi-, laskenta- ja
21137: tuksen kauppa- ja teollisuusministeriössä atk-yrityksille. Investointiavustusta voidaan
21138: 7.3.1986 ja merenkulkuhallituksessa 28.2.1986. myöntää lisäksi kiinteistöyrityksille ja kunnille
21139: silloin, kun ne hankkivat toimitiloja em. toimi-
21140: alojen yrityksille.
21141: Kauppa- ja teollisuusministeriö Investointiavustusta myönnetään yritystoimin-
21142: taa varten tarpeellisen käyttöomaisuuden hankki-
21143: Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen. miseen tai muutos- ja parannustöiden suorittami-
21144: Tavoitteet ja tukimuodot. Aluepoli- seen. Avustusta voi saada toimintaansa aloittava
21145: tiikan tavoitteet sisältyvät lakiin tasapainoisen tai sitä laajentava yritys. Avustusosuus vaihtelee
21146: alueellisen kehityksen edistämisestä (5 32181) ja alueittain ja on korkeimmillaan I perusvyöhyk-
21147: sen muutos lakiin (977 183 ). Näitä tavoitteita keen A-tukialueella 45 %. Niin sanotuissa eri-
21148: ovat edistää väestön kehityksen alueellista tasa- tyisaluekunnissa tukea voidaan joissakin hank-
21149: painoisuutta, turvata koko maassa tasapuolisesti keissa korottaa tästä 10 prosenttiyksikköä.
21150: kansalaisille mahdollisuus pysyvään työpaikkaan,
21151: Käynnistysavustusta myönnetään yritysten tuo-
21152: tulotason nousu, tärkeiden palveluiden saatavuus
21153: tantotoiminnan aloittamisen tai laajentamisen
21154: ja hyvä elinympäristö sekä edistää väestön elin-
21155: aiheuttamien ennakonpidätyksen alaisten palk-
21156: olojen tasapainoista kehitystä ja tuotantoraken-
21157: kojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteis-
21158: teen monipuolisuutta muutenkin.
21159: määrän perusteella. Avustusosuus vaihtelee alu-
21160: Yksi keino aluepoliittisten tavoitteiden saavut-
21161: eittain ja käynnistysvuosittain. Korkeimmillaan
21162: tamiseksi on tuotantotoiminnan alueellinen tu-
21163: se on I perusvyöhykkeen A-tukialueella: ensim-
21164: keminen. Aluepoliittinen tuki jakautuu rahoi-
21165: mäisenä käynnistysvuonna 50 %, toisena 45 %
21166: tuksen kohteen mukaisesti käyttöomaisuusinves-
21167: ja kolmantena 40 %. Erityisaluekunnissa voi tuki
21168: tointien ja yrityksen tai laajennetun tuotannon
21169: olla kahtena vuonna 20 prosenttiyksikköä tätä
21170: käynnistymisen rahoitukseen, yrityksen kehittä-
21171: korkeampi.
21172: misrahoitukseen sekä kuljetusten alueelliseen tu-
21173: kemiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal- Kehittämisavustusta myönnetaan lähinnä
21174: linnonalalla aluepoliittista tukea myöntävät mi- pienten ja keskisuurten yritysten kehittämishank-
21175: nisteriö ja sen alaiset teollisuuspiiriviranomaiset keisiin, joiden tarkoituksena on parantaa yritys-
21176: sekä Kehitysaluerahasto Oy. Tukimuotoina käy- ten johtamista, tuotantoa ja materiaalitoiminto-
21177: tetään pääasiassa avustuksia, lainoja ja takauksia. ja, talouden suunnittelua ja valvontaa, markki-
21178: Aluepoliittisena tukena yrityksille voidaan nointia, tutkimus- ja tuotekehitystyötä sekä uu-
21179: myöntää investointi-, käynnistys- ja kehittämis- den tuotantotekniikan hankintaa. Kehittämis-
21180: avustuksia. Tukea voidaan myöntää yrityksille, avustusta myönnetään koko maassa, kehitys-
21181: jotka harjoittavat teollisuutta, matkailua, turkis- alueen ulkopuolisilla alueilla lähinnä pienille
21182: tarhausta, kalastusta, kalanviljelyä, kauppapuu- yrityksille, erityisesti alueen heikoimmin kehitty-
21183: tarhausta, taimitarhausta, turvetuotantoa, kai- neissä kunnissa.
21184: vannaistoimintaa tai työliiketoimintaa. Avustusta M yö n ne t t y tuki . Seuraavassa taulukossa
21185: voidaan myöntää myös näiden toimialojen yritys- on esitetty kehitysalueavustusten määrät v.
21186: ten toimintaa välittömästi edistäville yrityksille, 1975-85:
21187: 125
21188:
21189: Vuosi Myöntämis- Haettu 1 Myönnetty Investointi- Käynnistys- Koulutus- ja
21190: valtuus avustukset avustukset kehittämis-
21191: avustukset
21192: Mmk kpl Mmk kpl Mmk Mmk Mmk Mmk
21193: 1975 ......... 50 170 109 72 23 8 15
21194: 1976 ......... 140 787 330 596 126 58 68
21195: 1977 ......... 130 973 319 815 126 57 68 1
21196: 1978 ......... 150 1 424 397 1 079 150 70 79 1
21197: 1979 ......... 200 1 966 568 1 280 199 110 89 0,3
21198: 1980 ......... 340 1 918 731 1 767 339 198 141 /0,2
21199: 1981 ......... 320 1 241 665 1 863 320 151 169 0,1
21200: 1982 ......... 575 4 248 1 396 3 263 574 324 246 A
21201: 1983 ......... 590 3 725 1 131 2 806 445 256 180 9
21202: 1984 ......... 600 4 340 1 317 2 769 469 254 196 19
21203: 1985 ......... 600 5 015 1 577 3 274 508 253 220 35
21204: 1
21205: Vuosien 1975-81 luvut sisältävät manuaalisen rekisteröinnin vuoksi vain ministeriöön saapuneet hakemukset
21206: (teollisuuspiireihin saapuneista ei tilastoja).
21207:
21208:
21209: Vuonna 1982 myöntämispäätöksiä tehtiin I ja II perusvyöhykkeen osuus on v. 1982-85
21210: 75 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tuen kohonnut tuntuvasti 1970-luvun loppuun verrat-
21211: kokonaismäärä oli kertomusvuonna nimellisesti tuna. Kehitysalueavustusten jakautuminen toi-
21212: suunnilleen samansuuruinen kuin v. 1982. Lä- miaJoittain v. 1982-85 käy ilmi sivun 127 taulu-
21213: hinnä pienten ja keskisuurten yritysten tuoteke- kosta.
21214: hitykseen, markkinointiin ja liikkeenjohtoon Tällä tarkastelujaksolla avustukset ovat kohdis-
21215: kohdistettavat kehittämisavustukset ovat viime tuneet pääosin metalli- ja konepaja-, puuhun
21216: vuosina kasvaneet huomattavasti. perustuvaan, tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja ken-
21217: käteollisuuteen sekä matkailuun. Kertomusvuon-
21218: Sivun 126 kartassa on esitetty kehitysaluevyö-
21219: na kasvoi erityisesti metalli- ja konepajateollisuu-
21220: hykkeiden sijoittuminen maassa kertomusvuon-
21221: den toimialan saama tuki, jonka osuus kohosi
21222: na. 20 % :sta 26 % :iin.
21223: Vuosina 1982-85 suuntautui avustuksista lä- Lukumääräisesti avustuksia on suuntautunut
21224: hinnä Itä- ja Pohjois-Suomen käsittäville I ja II varsin paljon maatalouden erikoisaloille ja erityi-
21225: perusvyöhykkeelle vuosittain 66-75 %. Sivun sesti turkistarhaukseen.
21226: 12 7 taulukossa esitetään investointi-, käynnistys- Kehitysalueavustusten jakautuminen yritysten
21227: ja kehittämisavustusten jakautuminen alueittain koon perusteella v. 1982-85 ilmenee seuraavasta
21228: v. 1982-85. taulukosta:
21229: 1982 Investointi- Käynnistys- Kehittämis- Yhteensä
21230: Yrityksen henkilö- avustus avustus avustus
21231: kunnan määrä Mmk % Mmk % Mmk % Mmk %
21232: alle 100 ...................... 270 83 211 85 4 92 485 84
21233: 100-499 ...................... 44 14 28 11 0,3 8 72,3 13
21234: yli 500 ...................... 9 3 7 3 16 3
21235: 323 100 246 100 4,3 100 573 100
21236: 1983
21237: alle 100 ...................... 210 82 160 89 8 95 378 85
21238: 100-499 ...................... 39 15 15 8 0,4 5 54,4 12
21239: yli 500 ...................... 7 3 5 3 12 3
21240: 256 100 180 100 8,4 100 444 100
21241: 1984
21242: alle 100 ...................... 188 74 169 86 18 93 375 80
21243: 100-499 ...................... 26 10 20 10 1 7 47 10
21244: yli 500 ...................... 40 16 7 4 47 10
21245: 254 100 196 100 19 100 469 100
21246: 1985
21247: alle 100 ...................... 223 88 196 89 30 88 449 89
21248: 100-499 ...................... 26 10 21 10 4 10 51 10
21249: yli 500 ...................... 4 2 2 1 0,4 1 6,4 1
21250: 253 100 220 100 34,4 100 506 100
21251: 126
21252:
21253:
21254: ALUEPOLIITTISET ALUEJAOT
21255: 1.1.1982 lähtien
21256:
21257:
21258:
21259:
21260: • I perusvyöhyke
21261:
21262: • II perusvyöhyke
21263:
21264: • III perusvyöhyke
21265:
21266: IIJ IV perusvyöhyke,
21267: tukialue
21268:
21269: IV perusvyöhyke,
21270: muu alue
21271:
21272:
21273:
21274:
21275: Valtioneuvoston
21276: erikseen nimeämät
21277: kunnat 1985
21278: Investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustusten jakautuminen alueittain v. 1982-85
21279:
21280: 1982 1983 1984 1985
21281: kpl % Mmk % kpl % Mmk % kpl % Mmk % kpl % Mmk %
21282: 1 perusvyöhyke . . . . . . . 788 24,1 255 44,4 717 25,6 175 39,3 682 24,6 2 060 43,9 693 21,2 203 39,9
21283: II perusvyöhyke . . . . . . . 7 31 22,4 173 30,1 699 25,0 147 33,0 659 23,8 1 236 26,4 658 20,1 131 25,7
21284: 111 perusvyöhyke . . . . . . . 1 653 50,7 138 24,0 1 294 46,1 117 26,3 1 269 45,8 1 256 26,8 1 697 51,8 154 30,3
21285: IV perusvyöhyke ....... 91 2,8 8 1,4 96 3,4 6 1,3 159 5,7 135 2,9 226 6,9 21 4,1
21286: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . 3 263 100 574 100 2 806 100 445 100 2 769 100 4 687 100 3 274 100 509 100
21287:
21288:
21289:
21290:
21291: Kehitysalueavustusten jakautuminen toimialoittain v. 1982-85
21292:
21293: 1982 1983 1984 1985
21294: kpl % Mmk % kpl % Mmk % kpl % Mmk % kpl % Mmk %
21295: Maatalouden erikoisalat . 845 25,9 32 5,5 428 15,3 17 3,8 346 12,5 12 2,6 760 23,2 27 5,3
21296: Kalatalous .............. 137 4,2 10 1, 7 170 6,1 10 2,1 140 5,1 9 1,8 115 3,5 10 2,0
21297: Kaivannaistoiminta ..... 34 1,0 9 1, 5 23 0,8 7 1,5 33 1,2 4 0,9 15 0,5 7 1,4
21298: Elintarvikkeiden valmis-
21299: tus ................... 108 3,3 17 3,0 124 4,4 18 4,0 133 4,8 17 3,6 116 3,5 14 2,8
21300: Tevanake-valmistus ..... 204 6,3 52 9,0 200 7,1 32 7,1 202 7,3 42 9,0 244 7,5 41 8,0
21301: Puutavaran valmistus .... 460 14,1 65 11,3 398 14,2 58 13,0 424 15,3 68 14,4 354 10,8 36 7,0
21302: Paperin ja graafisten
21303: tuotteiden valmistus .. 71 2,2 13 2,3 90 3,2 23 5,0 90 3,3 21 4,5 104 3,2 28 5,5
21304: Kemian tuotteiden vai-
21305: mistus ................ 92 2,8 28 4,9 78 2,8 32 7,3 82 3,0 15 3,2 101 3,1 34 6,7
21306: Savi-, lasi- ja kivituottei-
21307: den valmistus ......... 77 2,4 29 5,0 70 2,5 14 3,2 73 2,6 31 6,6 65 2,0 17 3,4
21308: Metallien valmistus ...... 17 0,5 17 2,8 17 0,6 6 1,3 14 0,5 3 0,6 19 0,6 5 0,9
21309: Metalli- ja konepajatuot-
21310: teiden valmistus ...... 605 18,5 136 23,7 580 20,7 87 19,4 624 22,5 93 19,9 799 24,4 132 26,1
21311: Muu valmistus .......... 29 0,9 9 1,5 37 1,3 9 1,9 31 1,1 6 1,3 50 1,5 13 2,6
21312: Talonrakennustoiminta .. 17 0,5 1 0,2 18 0,6 1 0,3 16 0,6 2 0,5 13 0,4 1 0,2
21313: Matkailu ................ 194 5,9 66 11,5 228 8,1 76 17,0 215 7,8 69 14,8 209 6,4 69 13,6
21314: Kiinteistö- ja liike-elä-
21315: män palvelutoiminnat 259 7,9 80 13,9 225 8,0 48 10,8 219 7,9 51 10,9 213 6,5 62 12,2
21316: Muut ................... 114 3,5 13 2,2 120 4,3 10 2,2 127 4,6 25 5,3 97 3,0 11 2,1
21317: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . 3 263 100 574 100 2 806 100 445 100 2 769 100 468 100 3 274 100 507 100
21318: .....
21319: N
21320: -....J
21321: 128
21322:
21323:
21324: Kehitysalueavustukset ovat tarkastelujaksolla sytään 10 % :n lisäys. Aloinaville yrityksille tukea
21325: suuntautuneet pääosin pieniin ja keskisuuriin voidaan myöntää aina.
21326: yrityksiin. Kertomusvuonna ~9 % avustuksista Yritykselle voidaan myöntää kehittämisavus-
21327: myönnettiin alle 100 henkilöä työllistäville yri- tusta, mikäli ao. kehittämishanke on merkittävä,
21328: tyksille. Yli 500 henkilöä työllistäville yrityksille kun otetaan huomioon yrityksen toiminnan laa-
21329: suuntautui 1 % avustuksista. juus ja toimiala. Kehittämisavustuksen edellytyk-
21330: H a II into . Tuotantotoiminnan alueellisesta senä on, ettei hanketta rahoiteta muulla valtion-
21331: tukemisesta v. 1981 annettua lakia on sittemmin avustuksella tai siihen verrattavalla tuella. Hank-
21332: muutettu v. 1983 ja 1984. Lain muutosten keen kustannukset saavat olla enintään 1 Mmk.
21333: tarkoituksena on ollut nopeuttaa ja yksinkertais- Teollisuuspiiriviranomainen myöntää pienten
21334: taa rakennustavaltaan ja -kustannuksiltaan va- hankkeiden avustukset. Investointiavustuksista
21335: kiintuneiden investointikohteiden hakemusten teollisuuspiirit tekevät avustuspäätökset, kun
21336: käsittelyä sekä lisätä viranomaisen harkintamah- hankkeen hyväksyttävät investointikustannukset
21337: dollisuuksia käynnistysavustuksen myöntämises- ovat enintään 1 Mmk, jolloin investointiavustuk-
21338: sä. Kehittämisavustuksen soveltamista laajennet- sen suuruus voi olla korkeintaan 400 000 mk.
21339: tiin lähinnä hankkeissa, jotka koskevat uuden Käynnistysavustuksista teollisuuspiirit tekevät
21340: tuotantotekniikan ja uusien tuotteiden käyttöön- päätökset niissä tapauksissa, joissa avustuksen
21341: ottamista yrityksissä. Kehittämisavustuksen pro- perustana olevat hyväksyttävät palkkakustannuk-
21342: senttiosuutta lisättiin IV perusvyöhykkeen tuki- set kaikkina käynnistysvuosina ovat alle 1 Mmk.
21343: alueen ulkopuolisilla alueilla. Erityisaluekorotuk- Kehittämisavustuksista teollisuuspiirit tekevät
21344: set yhdistettiin tuotantotoiminnan alueellisesta päätökset sellaisissa hankkeissa, joissa hyväksyttä-
21345: tukemisesta annetun lain mukaisiin investointi- vät kustannukset ovat enintään 300 000 mk.
21346: ja käynnistysavustuksiin. Teollisuuspiirien osuus kertomusvuonna tehdyis-
21347: Avustusten myöntämistä koskevassa asetukses- tä myönteisistä päätöksistä oli 79 %.
21348: sa (121184) on säännökset piiritoimiston oikeu- Teollisuuspiirin päätösvallan rajat ylittävät
21349: desta myöntää avustuksia ja säännökset lähinnä hankkeet käsitellään ja päätetään kauppa- ja
21350: kehittämisavustuksen hyväksyttävistä kustannuk- teollisuusministeriössä. Hankkeista, joihin avus-
21351: sista. Asetusta on kertomusvuonna muutettu tuksia on haettu yli 3 Mmk, pyydetään kehitys-
21352: teollisuuspiirin päätösvallan osalta. alueiden tuotantotukineuvottelukunnan lausun-
21353: Avustusten myöntämisperiaatteita säädellään to, ja hankkeista, joihin avustuksia esitetään
21354: tarkemmin valtioneuvoston päätöksillä. Kauppa- myönnettäväksi yli 3 Mmk, pyydetään valtioneu-
21355: ja teollisuusministeriö on antanut käynnistysavus- voston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
21356: tuksen laskemisessa käytettävää kerrointa ja tur- Vuoden 1986 kevätistuntokaudella muutettiin
21357: kistarhojen ja kauppapuutarhojen investointi- tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta an-
21358: avustuksissa sovellettavia yksikkökustannuksia nettua lakia niin, että teollisuuspiirit tekevät
21359: koskevat päätökset. Ministeriö on antanut myös avustusten maksamista koskevat päätökset riippu-
21360: teollisuuspiireille hakemusten käsittelyohjeita si- matta siitä, onko avustuksen myöntämispäätök-
21361: sältävän käsikirjan. sen tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriö vai ao.
21362: Investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuk- teollisuuspiiri. Asetuksella lisättiin teollisuuspii-
21363: sia voidaan myöntää ao. toimialoilla toimiville rien valtuuksia myöntää avustuksia. Niin ikään
21364: yrityksille, joilla voidaan katsoa olevan edellytyk- tuen piiriin kuuluvien yritysten käsitettä laajen-
21365: set jatkuvaan, kannattavaan toimintaan. Avus- nettiin.
21366: tukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä voidaan Teollisuuspiirit toimivat kauppa- ja teollisuus-
21367: myöntää, mikäli hankkeen voidaan katsoa edistä- ministeriön pienteollisuustoimiston alaisuudessa.
21368: vän tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- Kaikki investointi-, käynnistys- ja kehittämis-
21369: misestä annetussa laissa säädettyjä työllisyyden, avustuksia koskevat hakemukset jätetään ao. teol-
21370: palvelujen ja tulotason kehittämisen päämääriä. lisuuspiirin toimistoon. Teollisuuspiirit tekevät
21371: Investointi- ja käynnistysavustuksen myöntä- kustakin hakemuksesta yritystutkimuksen ja
21372: misen edellytys on, että ko. hanke on yrityksen päättävät pääosan hankkeista. Muut hakemukset
21373: kannalta olennainen laajennushanke tai että ky- toimitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
21374: symyksessä on aloittava yritys. Hanke katsotaan tettäviksi.
21375: olennaiseksi, mikäli se lisää yrityksen tuotannon Kauppa- ja teollisuusministeriön pienteolli-
21376: jalostusarvoa, työpaikkojen määrää tai palveluk- suustoimisto on antanut teollisuuspiireille hake-
21377: sia vähintään 20 %. Poikkeustapauksissa hyväk- musten käsittelyohjeita neuvottelu- ja koulutus-
21378: 129
21379:
21380: päivillä. Lisäksi ohjeita on annettu mtmstenon nyt tehtävien kasvua vastaavasti, on kehitys-
21381: päätöksinä sekä nk. käsikirjan muodossa. Teolli- alueavustushakemusten haku- ja lausuntomenet-
21382: suuspiirit voivat pyytää kustakin hankkeesta myös telyä yksinkertaistettu tarpeellisilta osilta. Tästä
21383: kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnon, jon- huolimatta hakemusten käsittelyajat ovat olleet
21384: ka ministeriö toimittaa kaikkien teollisuuspiirien kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä liian
21385: tiedoksi. pitkiä. Hakemusten käsittelyaikoja on kuitenkin
21386: Teollisuuspiirien rahoituksen myöntämistä saatu lyhenemään varsinkin kertomusvuoden lop-
21387: seurataan ministeriössä atk:n avulla. Vuosittain pupuolella.
21388: selvitetään eri teollisuuspiirien myöntämien avus- Yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi
21389: tusten keskimääräiset prosentit toimialoittain, kauppa- ja teollisuusministeriö näkee sen, että
21390: joita voidaan verrata muiden teollisuuspiirien tuen piiriin hyväksyttäisiin entistä enemmän yri-
21391: sekä kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämis- tyksiä, jotka edistävät laissa luetelluilla toimi-
21392: käytäntöön. aloilla toimivien yritysten toimintaa. Tällaisten
21393: Hakemusten käsittelyä teollisuuspiireissä seura- yritysten asiakaskuntaan kohdistuva rajoitus on
21394: taan pienteollisuustoimiston järjestämillä yhtei- ministeriön mielestä omiaan heikentämään näi-
21395: sillä neuvonta- ja koulutuspäivillä sekä toimiston den ns. edistävien yritysten edellytyksiä sijoittua
21396: henkilöstön teollisuuspiirikohtaisten neuvonta- ja kehitysalueille ja varsinkin alueille, joissa on
21397: tarkastuskäyntien yhteydessä. Näistä käynneistä vähän tuotannollisia yrityksiä. Liiketaloudellisen
21398: laaditaan erilliset raportit, joissa selvitetään mm. kannattavuuden turvaamiseksi niiden on myös
21399: hakemusten käsittelyissä esiintyneitä ongelmia. usein myytävä palvelujaan kehitysalueen ulko-
21400: Avustusten käytön seuranta ja valvonta toteu- puolelle. Näiden yritysten sijoittuminen kehitys-
21401: tetaan pääasiassa avustuksen maksatuksen yhtey- alueelle on ministeriön mielestä kuitenkin ensiar-
21402: dessä. Investointiavustus maksetaan yleensä kah- voisen tärkeää. Tämän johdosta ns. edistävät
21403: dessa erässä siten, että viimeinen erä maksetaan yritykset on katsottu tarpeelliseksi saattaa entistä
21404: investoinnin tultua loppuun suoritetuksi. Käyn- laajemmin avustustoiminnan piiriin.
21405: nistysavustus maksetaan kunkin käynnistyskau- Päätöksenteon delegoiminen teollisuuspiireille
21406: den jälkeen toteutuneiden palkkakustannusten on kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan no-
21407: perusteella. Kehittämisavustus maksetaan niin peuttanut huomattavasti päätöksentekoa ja te-
21408: ikään toteutuneiden kustannusten perusteella. hostanut toimintaa. Päätösvaltaa pyritään edel-
21409: Kertomusvuonna määrättiin maksetut avustuk- leen siirtämään teollisuuspiireille siten, että kaik-
21410: set maksettavaksi takaisin 21 tapauksessa. Kah- ki maksatukset siirretään teollisuuspiirien päätet-
21411: dessa tapauksessa on käynnissä oikeuskäsittely, täviksi ja teollisuuspiirien päätösvallan rajoja
21412: joissa avustuksen saajia syytetään avustusten ha- avustusten myöntämisessä korotetaan.
21413: kemisesta väärin perustein. Kolmessa tapauksessa Teollisuuspiirien valmiuksia hakemusten käsit-
21414: kauppa- ja teollisuusministeriö on jättänyt tutki- telyn tehostamiseksi pyritään kauppa- ja teolli-
21415: muspyynnön poliisille avustusten käytössä ilmen- suusministeriön ilmoituksen mukaan paranta-
21416: neiden epäselvyyksien johdosta. maan mm. lisäämällä teollisuuspiirien asiantun-
21417: Teollisuuspiirin henkilöstö pyrkii kauppa- ja temusta ja kehittämällä yhteistyötä edelleen eri
21418: teollisuusministeriön ilmoituksen mukaan käy- rahoituslaitosten kanssa. Vuonna 1986 on tarkoi-
21419: mään avustusten myöntämis- ja maksatusvaihees- tus käynnistää teollisuuspiirien henkilökunnalle
21420: sa mahdollisimman usein yrityksissä. Tällöin on toimialakoulutus. Pienteollisuustoimisto pyrkii
21421: mahdollista todeta, onko hanke toteutettu alku- vuosittain järjestämään edelleen teollisuuspiirien
21422: peräisen päätöksen ja maksatushakemuksen mu- ~enkilökunnalle tarkoitettuja yritystutkijakursse-
21423: kaisesti. Koska kehitysalueavustushakemusten Ja.
21424: sekä niihin liittyvien maksatushakemusten määrä Suhteellisesti pienten avustuspäätösten suuri
21425: on viime vuosina tuntuvasti kasvanut, ovat teolli- määrä III ja IV perusvyöhykkeellä muodostaa
21426: suuspiirit tehneet maksatuspäätökset entistä use- kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan yhden
21427: ammassa tapauksessa yritysten esittämien selvitys- ongelman. Nämä vain vähäisessä määrin yritysten
21428: ten perusteella. Mikäli maksatushakemuksia käsi- toimenpiteisiin vaikuttavat päätökset työllistävät
21429: teltäessä on ollut syytä epäillä, että hakemus ei teollisuuspiirejä huomattavasti.
21430: ole ollut asianmukaisesti tehty, on teollisuuspii- Muiden ministeriöiden, kuten työvoimaminis-
21431: rin henkilöstö käynyt yrityksessä selvittämässä teriön tai sisäasiainministeriön määrärahat, joista
21432: toteutuneet kustannukset yksityiskohtaisesti. voidaan myöntää investointi- tai käynnistysavus-
21433: Koska teollisuuspiirien henkilöstö ei ole lisäänty- tuksen luonteista tukea yksityisille henkilöille tai
21434:
21435: 17 360489L
21436: 130
21437:
21438: yrityksille, ovat kauppa- ja teollisuusministeriön saavutettiin v. 1980 ja v. 1981 oltiin hyvin lähellä
21439: näkemyksen mukaan johtamassa hallinnollisten tätä tavoitetta.
21440: ongelmien kasvuun eri tukien rajanvedon ja Vuoden 1982 alusta asetettiin tavoitteeksi, että
21441: hakemusten päällekkäiskäsittelyn muodossa. kehitysalueille olisi luotava 1980-luvulla vuosit-
21442: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä yritys- tain 12 000-13 000 työpaikkaa teollisuuteen ja
21443: toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen siihen rionastettaville toimialoille. Tämän tavoit-
21444: myönnettävä tuki tulisi ohjata käsiteltäväksi yhte- teen arvioitiin edellyttävän sitä, että aluepoliitti-
21445: näisesti ministeriön hallinnonalalla. Tästä poik- sella tuella osallistuttaisiin vuosittain 9 000-
21446: keuksena kuitenkin maatilatalouden sivuelinkei- 10 000 uuden työpaikan rahoitukseen. Kauppa-
21447: nojen rahoitus tulisi siirtää käsiteltäväksi koko- ja teollisuusministeriön käsityksen mukaan tavoi-
21448: naisuudessaan maa- ja metsätalousministeriön te ylitettiin v. 1982, jolloin arvioitiin avustuksilla
21449: hallinnonalalla. myötävaikutetun lähes 15 000 työpaikan synty-
21450: Kehitysalueavustusten merkitys ja miseen. Vuosina 1983 ja 84 em. tavoitteeseen
21451: vaikutukset . Kauppa- ja teollisuusministe- hakemusten määrän vähenemisestä huolimatta
21452: riö seuraa myönnetyn tuen vaikutuksia hanke- päästiin. Kertomusvuonna jäätiin kauppa- ja
21453: kohtaisesti. Koska myönnetty rahoitus maksetaan teollisuusministeriön arvion mukaan asetetun
21454: hankkeen toteutumisen jälkeen useassa erässä, työpaikkatavoitteen alapuolelle.
21455: seurataan yrityksessä tapahtuvia vaikutuksia ta- Yli kolmasosassa v. 1979-82 tehdyistä rahoi-
21456: vallisesti 3-4 vuotta hankkeen käynnistymisestä. tuspäätöksistä on ollut kysymys uuden yrityksen
21457: Ministeriössä ja teollisuuspiireissä v. 1982 käyt- perustamisesta. Loput päätöksistä ovat kohdistu-
21458: töön otettuun atk-järjestelmään tallennetaan sekä neet yritysten laajennushankkeisiin. Vuoden
21459: myöntämispäätöstä koskevat tiedot että kunkin 1983 lopussa oli tuetuista toimipaikoista toimin-
21460: maksatusvaiheen yhteydessä avustuksen maksa- nassa, 80 %. Tukea saaneista yrityksistä oli vuo-
21461: tusta koskevat tiedot. den 1986 kevääseen mennessä 5 % tehnyt kon-
21462: Hankekohtainen seuranta ei kauppa- ja teolli- kurssin. Toimintansa lopettaneita tai siirtäneitä
21463: suusministeriön mukaan tuo kuitenkaan riittäväs- tai sellaisia hankkeita, jotka eivät lainkaan käyn-
21464: ti tietoa siitä, millä tavalla avustukset vaikuttavat nistyneet, oli kaikkiaan 15 % tuetuista hankkeis-
21465: yritystalouteen. Tämän johdosta ministeriössä on ta.
21466: tehty erillisiä selvityksiä tiedon saamiseksi tukijär- Avustuksia saaneet yritykset rakentavat toimin-
21467: jestelmän edelleen kehittämistä varten. tansa omien käsitystensä mukaan hyvään tuotan-
21468: Kehitysaluetukijärjestelmää muutettiin v. totekniseen osaamiseen, markkinoiden hyvään
21469: 1975, jolloin luovuttiin korkotukiluotoista. Tilal- tuntemiseen sekä omintakeiseen tuotteistoon.
21470: le tulivat investointi-, käynnistys- ja koulutus- Tärkeimpinä kilpailuetuinaan yritykset pitivät
21471: avustukset. Vuonna 1982 koulutusavustus korvat- tuotteen ominaisuuksia, palveluja ja joustavuut-
21472: tiin käyttöalaltaan laajemmalla kehittämisavus- ta. Sen sijaan hinta ei merkinnyt avustetuille
21473: tuksella. Muilta osin tukimuotoihin ei ole tehty yrityksille kilpailuetua. Paikallisten ja alueellisten
21474: merkittäviä muutoksia. markkinoiden osuus yritysten liikevaihdosta oli
21475: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti v. hyvin suuri. Tästä syystä lähes puolet tuetuista
21476: 1983 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvit- yrityksistä kilpaili lähinnä muiden kehitysalueyri-
21477: tää v. 1975-81 myönnettyjen kehitysalueavus- tysten kanssa. Tämän seikan vaikutusta kehitys-
21478: tusten vaikutuksia uusien yrityksien perustami- alueiden nettotyöllisyyden muutokseen ei minis-
21479: seen, yritysten investointitoimintaan, rahoituk- teriö ole tarkemmin arvioinut.
21480: seen ja kannattavuuteen. Samanaikaisesti em. Tuetut yritykset pitivät selvityksen mukaan
21481: tutkimuksen kanssa sisäasiainministeriö käynnisti investointi- ja käynnistysavustusten merkitystä in-
21482: erillisen, aluepoliittisten tukimuotojen kansan- vestointia koskeneeseen päätökseen kohtalaisena
21483: taloudellisia vaikutuksia selvittävän tutkimuksen. tai suurena. Avustuksilla on ollut merkitystä
21484: Vuonna 1975 voimaan astunutta kehitys- nimenomaan kehittymättömillä alueilla toimi-
21485: alueavustuksia koskevaa lainsäädäntöä valmistel- neille yrityksille, jotka ovat kooltaan pieniä ja
21486: taessa tavoitteeksi asetettiin, että tukitoimien suuntautuneet paikallisille tai alueellisille mark-
21487: avulla myötävaikutettaisiin vuodessa n. 10 000 kinoille.
21488: uuden työpaikan syntymiseen kehitysalueelle. Perustamistilanteessa yrityksissä oli varsin har-
21489: Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen mu- voin kysymys valinnasta kehitysalueiden ja Etelä-
21490: kaan noudatettu avustusten myöntämislinja on Suomen välillä. Sijaintipaikan valintaan vaikutti-
21491: käytännössä johtanut siihen, että asetettu tavoite vat selvitysten mukaan eniten perustajan koti-
21492: 131
21493:
21494: paikka sekä markkinoiden läheisyys. Aluepoliitti- vaksi toiminnaksi voidaan pitää epätarkoituksen-
21495: nen tuki koetaan yrityksissä lähinnä petustamis- mukaisena, koska kysymyksessä on toimiala, jon-
21496: päätöstä kannustavaksi, ei niinkään sijaintipaikan ka sijaintiratkaisut ovat ratkaisevasti sidottuja
21497: valintaa ohjaavaksi. Valtaosa tukea saaneista yri- raaka-ainelähteiden sijaintiin. Lisäksi turvetuo-
21498: tyksistä katsoi, että saaduilla avustuksilla ei ole tantoa on hyvin pitkään tuettu myös energiapo-
21499: ollut vaikutusta tuotteiden tai palveluiden hin- liittisin perustein.
21500: noitteluun. Pienissä ja toimintaansa aloittavissa - Erityisesti kalataloudelle kohdistetuilla
21501: yrityksissä myönnettyjen avustusten vaikutus avustuksilla ei ollut tuotantotukilain tarkoittamia
21502: tuotteiden hinnoitteluun oli suurempi. Tuettu- työllisyyden, jalostusarvon eikä palvelujen paran-
21503: jen yritysten kannattavuus on selvitysten mukaan tamisvaikutuksia, sillä avustukset ovat olleet suh-
21504: parantunut. teellisen pieniä, eräissä tapauksissa vain muuta-
21505: man sadan markan suuruisia.
21506: Valtiontalouden tarkastusviraston - Esiin on tullut useita tapauksia, joissa osa-
21507: kehitysalueiden tuotantotoiminnan maksukaupalla hankitun käyttöomaisuuden han-
21508: tukemista koskeva tarkastus. Valti- kintakustannukset kokonaisuudessaan on hyväk-
21509: ontalouden tarkastusvirasto on toimeenpannut sytty avustuksen piiriin ja avustus on maksettu
21510: kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemista riippumatta siitä, kuinka paljon maksettuja me-
21511: koskevan tarkastuksen, josta on valmistettu tar- noja avustettavalle on avustuksen maksuaikaan
21512: kastuskertomus (332/51/84) sekä ao. kertomuk- mennessä kertynyt.
21513: sen perusteella annettu tarkastusneuvoston pää- - Avustusta on eräissä tapauksissa myönnetty
21514: tös 3.10.1985. hankkeisiin, joissa syntyneet työpaikat ovat olleet
21515: Tarkastuksessa valittiin v. 1977-79 n. 3 200 kausiluonteisia, vain muutaman viikon tai kuu-
21516: myönteisestä rahoitustukipäätöksestä tasaväli- kauden toimintaa vastaavia.
21517: otannalla n. 100 tuotantotukilain nojalla avustus- - Eräässä tapauksessa pyydettäessä työvoima-
21518: ta saaneen yrityksen hakemusasiakirjat lähemmin viranomaisilta lausuntoa hankkeen työllisyyspo-
21519: tarkasteltaviksi. Pistokokein tarkastettiin lisäksi liittisesta merkityksestä on työvoimapiirin lausun-
21520: eräiden sellaisten v. 1977-83 tukea saaneiden non todettu perustuneen avustusta hakevan ha-
21521: yritysten hakemusasiakirjoja, joiden toiminta oli kemuksessaan työvoimankehityksestä esittämiin
21522: päättynyt konkurssin tai muun syyn takia. Maini- työvoiman lisäyksen arvioihin, jotka olivat olleet
21523: tun tarkastuksen nojalla laaditussa tarkastuskerto- yleensä epärealistisen suuria.
21524: muksessa on tuotu esille mm. seuraavia havainto- - Investointiavustukset on maksettu yleensä
21525: p: kahdessa erässä. Teollisuuspiirien saaman ohjeen
21526: - Vaikka avustuksista suurin osa on kohdistu- mukaan avustuksen maksamisen edellytykset ovat
21527: nut aluepoliittisen lainsäädännön tarkoittamiin olemassa, kun yrittäjäselvityksen ja teollisuuspii-
21528: pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, on tukea koh- rin arvion mukaan hankkeesta on toteutettu
21529: dennettu toisaalta myös suuriin, vakavaraisiin puolet, mistä ei välttämättä tarvita tositteita
21530: yrityksiin, joiden tukemista tuotantotukilain pe- ensimmäisen erän maksatuksen yhteydessä.
21531: rusteella ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena - Useissa tapauksissa ensimmäinen erä myön-
21532: eikä aluepolitiikan tavoitteiden mukaisena, koska netystä avustuksesta on maksettu ilman tuotanto-
21533: tällaisten yritysten on katsottu kykenevän rahoit- tukilain tarkoittamaa hyväksyttävää selvitystä syn-
21534: tamaan investointinsa muutenkin kuin valtion tyneistä kustannuksista hakijan ilmoitettua puo-
21535: tukitoimien turvin. let hankkeesta toteutuneen.
21536: - Avustuksia on ohjautunut sellaisille tuo- - Joissakin tapauksissa myönnetystä inves-
21537: tannonaloille, joita tuetaan eri muodoin myös tointiavustuksesta on toinen erä jätetty kokonaan
21538: muista julkisista rahoituslähteistä. Tämän on kat- hakematta maksuun, jolloin kauppa- ja teolli-
21539: sottu aiheuttavan haittoja varsinkin silloin, kun suusministeriö ei ole selvittänyt myönnetyn avus-
21540: avustamisen tavoitteet ja keinot ovat toisistaan tuksen maksuun hakematta jättämisen syitä eikä
21541: poikkeavia. vaatinut hyväksyttävää erittelyä ensimmäisen
21542: - Erityisesti turkistarhauksessa mutta myös erän maksatukseen sisällytetyistä avustetuista kus-
21543: vähäisemmässä määrin eräillä muillakin toimi- tannuksista.
21544: aloilla vallinnut ylikapasiteetti on saattanut olla - Useissa tapauksissa syntyneitä kustannuksia
21545: seurausta juuri eri tahoilta saadusta ylisuuresta osoittavat, maksatushakemuksen yhteydessä esi-
21546: tuesta. tetyt selvitykset ovat olleet niin ylimalkaisia ja
21547: - Turvetuotannon sisällyttämistä avustetta- puutteellisia, että avustuksen saajan antaman
21548: 132
21549:
21550: selvityksen perusteella ei läheskään aina ole ollut tätä menettelyä sillä, että kyseiset henkilöt on
21551: mahdollista selvittää, koska hankinnat on suori- laajennushankkeen yhteydessä siirretty yrityksen
21552: tettu ja onko hankittu käyttöomaisuus tullut sisältä vaativampiin tehtäviin, jolloin heille on
21553: avustuksen piiriin nettomääräisenä. Selvityksistä myös annettu uudet tehtävänimikkeet.
21554: on myös usein puuttunut yhteys hakijan kirjanpi- - Eräässä tapauksessa investointiavustuksen
21555: toon. piiriin on hyväksytty hotellin yhteyteen rakennet-
21556: - Aina ei ole voitu osoittaa, että uudet tava squash-halli, vaikka samalla paikkakunnalla
21557: työpaikat olisivat aiheutuneet nimenomaisesti to- on jo aikaisemmin toiminut vastaava halli, joka
21558: teutuneista laajennusinvestoinneista, erityisesti on lopettanut toimintansa ko. hotellin yhteydes-
21559: tapauksissa, joissa investointiavustus on maksettu sä toimivan hallin valmistuttua. Valtioneuvoston
21560: mutta myönnettyjä käynnistysavustuksia ei ole periaateohjeiden mukaan avustuksen myöntämi-
21561: lainkaan haettu maksuun. seen on yleensä suhtauduttava pidättyvästi, jos
21562: - Harkinnanvaraiselle valtionavustukselle hankkeessa toteutettava tuotanto tai palvelutoi-
21563: tyypilliseen avustamisen tarpeeseen ei ole aina minta perustuu pääasiassa paikkakunnan omaan
21564: kiinnitetty riittävästi huomiota avustusratkaisuja tai sen lähialueen kysyntään ja jos hanke heiken-
21565: tehtäessä, koska tukea ei ilman painavia syitä tää huomattavasti paikkakunnalla samalla alalla
21566: tulisi myöntää, mikäli ao. alueen tuotannollinen jo toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.
21567: kehitys ja työllisyys olisivat muuten tyydyttävällä - Käynnistysavustuksen piiriin on eräässä ta-
21568: tasolla. pauksessa ensimmäisenä käynnistymisvuonna hy-
21569: - Yritysten sijaintipaikan valintaan voidaan väksytty henkilöitä, jotka ovat olleet yrityksen
21570: vaikuttaa lainsäädännössä tarkoitettua vähem- palveluksessa jo ennen rahoitushakemuksen jättä-
21571: män, mikäli on mahdollista saada avustusta vielä mistä.
21572: sen jälkeenkin, kun toimipaikka on jo valittu ja - Eräässä tapauksessa merkittävä osuus avus-
21573: investointitoimintaan ryhdytty, mikä on eräissä tuksesta on käytetty yrityksen muussa kuin
21574: tapauksissa ollut asianlaita. myöntämispäätöksessä tarkoitetussa investointi-
21575: - Tukea on eräissä tapauksissa myönnetty kunnassa sijaitsevan tehtaan koneiden ja kaluston
21576: samoille yrityksille toistuvasti useiden vuosien hankintaan, vaikka tähän hankkeeseen ei avus-
21577: aikana, kun muodolliset kriteerit ovat täyttyneet, tusta tehdyn rahoituspäätöksen mukaan ole kui-
21578: mutta sen sijaan avustamisen tarpeeseen ei näytä tenkaan myönnetty.
21579: kiinnitetyn riittävästi huomiota. - Eräässä tapauksessa on myönnetty inves-
21580: - Joissain tapauksissa avustuksen saajan on tointiavustusta hankkeeseen, jossa on ollut kyse
21581: avustusta maksuun hakiessaan katsottu antaneen pelkästään vuokratilojen lunastamisesta omaksi.
21582: ministeriölle väärää tietoa, ja ministeriö on pitä- - Eräs puutaloteollisuudessa toimiva yritys on
21583: nyt tarpeellisena, että poliisiviranomainen tutkii saanut investointiavustusta pelkästään sosiaaliti-
21584: as1an. lojen rakentamiseen.
21585: - Erästä hanketta koskeneessa yritystutki- - Eräässä tapauksessa yritykselle on maksettu
21586: muksissa yrityksen mahdollisuuksia kannattavaan investointi- ja käynnistysavustusta, vaikka yritys
21587: toimintaan käynnistysvaiheen jälkeen pidettiin on ryhtynyt investointihankkeeseen ennen rahoi-
21588: lukuisista syistä vähäisinä, ja yritys teki noin tushakemuksen jättämistä teollisuuspiiriin, jonka
21589: puolen vuoden toiminnan jälkeen konkurssin, toimistoa yrittäjät olivat kuitenkin tätä ennen
21590: mutta myöntämispäätöstä tehdessään kauppa- ja käyneet informoimassa suunnitelmistaan suulli-
21591: teollisuusministeriö korotti avustusprosenttia sesti.
21592: teollisuuspiirin esittämästä kymmenellä prosent- - Eräässä tapauksessa yritykselle on myönnet-
21593: tiyksiköllä. ty investointiavustusta toimisto- ja sosiaalitilojen
21594: - Eräässä tapauksessa yrittäjä on hakenut yri- rakentamista varten, mutta ao. tiloja on myö-
21595: tykselle myönnetyn käynnistysavustuksen mak- hemmin käytetty pääasiassa asumistarkoituksiin.
21596: suun yli kuusi vuotta avustuksen myöntämisen Teollisuuspiiri on ollut tietämätön tilojen tosiasi-
21597: jälkeen, jolloin avustuksen todellinen tarve voi- allisesta käytöstä, koska avustettavien hankkeiden
21598: daan asettaa kyseenalaiseksi. toteutumisen seuranta on ollut puutteellista.
21599: - Eräässä tapauksessa käynnistysavustuksen - Eräässä tapauksessa käynnistysavustuksen
21600: piiriin on hyväksytty sellaisten henkilöiden piiriin on luettu palkkoja, jotka olivat liittyneet
21601: palkka- ja sosiaalikustannuksia, jotka ovat olleet investointiavustuksella tuetun kohteen rakenta-
21602: yrityksen palveluksessa jo ennen rahoitushake- miskustannuksiin. Investointiavustuksen piiriin
21603: muksen jättämistä. Teollisuuspiiri on perustellut on hyväksytty ns. leasing-sopimuksella vuokrattu
21604: 133
21605:
21606: pääomahyödyke. Yrityksen aswtssa konkurssin perusteltu nimenomaan ja pelkästään työpaikko-
21607: yhteydessä ilmenneiden epäselvyyksien takia jen lisäyksellä, jota ei kuitenkaan ole saavutettu.
21608: kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt polii- - Avustuksen saamisen tarpeen harkintaan
21609: siviranomaista suorittamaan tutkimuksia. tulisi vastaisuudessa avustusratkaisuja tehtäessä
21610: Mainitun tarkastuskertomuksen ja siinä esitet- kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota mm.
21611: tyjen havaintojen, kauppa- ja teollisuusministe- vyöhykejakoa kehittämällä.
21612: riön 12.4.1985 päivätyn selvityksen ja työvoima- - Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi
21613: ministeriön sekä sisäasiainministeriön 15 .1.198 5 määritellä ne tuotantotukilain mukaiset erityiset
21614: ja 25.2.1985 päivättyjen lausuntojen perusteella syyt, joiden vallitessa avustushakemus voidaan
21615: valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusneu- ottaa käsittelyyn ja avustus myöntää vielä silloin-
21616: vosto on 3.10.1985 lausunut asiasta mm. seuraa- kin, kun investointiin on ryhdytty jo ennen
21617: vaa: avustuksen hakemista. Tällöin avustamisen tar-
21618: - Vastaisuudessa tulisi erityisesti harkita, on- peen harkintaan tulee kiinnittää erityisen suurta
21619: ko tarvetta tukea sellaisia hankkeita, joissa inves- huomiota.
21620: tointia suorittava sinänsä pieni tai keskisuuri - Yrityksille annettuun vastikkeettomaan tu-
21621: yritys on osa laajemmasta yritystoimintaa harjoit- keen saattaa liittyä haitallisia vaikutuksia erityi-
21622: tavasta kokonaisuudesta. sesti suoritettavien investointien tuottovaatimus-
21623: - Päällekkäisiä tukijärjestelmiä tulisi määrä- ten alenemisen vuoksi, minkä ehkäisemiseksi
21624: rahojen tehokasta käyttöä silmälläpitäen välttää, olisi tarkoituksenmukaista, että avustaminen olisi
21625: ja tuen saajien toimialajaottelua olisi perusteltua kertaluonteista.
21626: tarkistaa ainakin turvetuotannon osalta. - Käynnistysavustuksen piiriin sisällytettä-
21627: - Vähäisten, vain muutamien tuhansien tai vien työpaikkojen tulee sijaita kehitysalueella.
21628: jopa satojen markkojen suuruisten valtionavus- - Yrityksen palvelukseen ennen rahoitusha-
21629: tusten käsittely sitoo teollisuuspiirien yleisesti kemuksen jättämistä tulleiden henkilöiden työ-
21630: liian pieniksi todettuja voimavaroja, joita muu- paikkoja ei voida hyväksyä käynnistysavustuksen
21631: tenkin tulisi suunnata yhä enemmän tuen tar- piiriin.
21632: peen ja hankkeiden kannattavuuden arviointiin - Investointiavustus tulee käyttää avustuksen
21633: sekä erityisesti avustusten käytön valvontaan, jos- myöntämispäätöksessä tarkoitettuun kohteeseen.
21634: sa on havaittu runsaasti puutteita. Edellä mainittujen esitysten perusteella on
21635: - Myönnettyjä valtionavustuksia ei tule mak- kauppa- ja teollisuusministeriö käynnistänyt hal-
21636: saa aikaisemmin tai suuremmissa erissä kuin linnoinnin jatkovalmistelutyön.
21637: avustusten saajille osamaksusopimuksesta aiheu- Eräitä tutkimustuloksia. Keski-Suo-
21638: tuneita ja toteutuneita maksuja vastaavasti. men taloudellisessa tukimuskeskuksessa on tehty
21639: - Kausituontoistenkin työpaikkojen tukemi- kaksi aluepolitiikan vaikutuksia käsittelevää tut-
21640: nen edellyttää näiden työpaikkojen pysyvyyttä ja kimusta, joiden rahoituksesta ovat vastanneet
21641: vuosittaista, kestoltaan riittävää toistumista. kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sisäasiainmi-
21642: - Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi yh- nisteriön aluepoliittinen osasto ja NordREFO.
21643: teistyössä työvoimaministeriön kanssa kehittää ja Tiivistettynä yhteenvetona näiden tutkimusten
21644: täsmentää lausuntomenettelyä, jotta käytettävissä (Hannu Niittykangas - Hannu Tervo: Tutki-
21645: olisi informaatiota, jolla on olennainen vaikutus mustuloksia harjoitetun aluepolitiikan vaikutuk-
21646: hankkeiden suunniteltuun toteuttamiseen ja yri- sista, ] yväskylän yliopisto 661198 5) perusteella
21647: tysten toiminnan turvaamiseen myös pitkällä ai- tehdyistä johtopäätöksistä esitetään seuraavaa.
21648: kavälillä. Aluepoliittinen rahoitus ja erityisesti avustus-
21649: - Avustusten maksatuksessa noudatettu me- muotoinen tuki ovat kasvaneet nopeasti 1970-
21650: nettely ja siitä annetut ohjeet eivät kaikilta osin luvun puolivälistä alkaen. Avustusmuotoinen ra-
21651: ole vastanneet tuotantotukilaissa säädettyjä peri- hoitus on kohdistunut pääasiassa kehitysalueiden
21652: aatteita, ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi I vyöhykkeelle. Lainamuotoinen rahoitus on ollut
21653: vastaisia ratkaisuja varten tarvittavan informaa- hallitsevana II vyöhykkeellä. Tuki on painottunut
21654: tion vuoksi pyrkiä selvittämään myönnetyn avus- työvoimavaltaisille aloille, mutta suuryksikkö- ja
21655: tuksen maksuun hakematta jättämisen syyt. pääomavaltaiset teollisuuden alat ovat saaneet
21656: - On kiinnitettävä erityistä huomiota hank- suhteellisen paljon tukea.
21657: keisiin, joissa toteutunut työpaikkakehitys on Aluelakien mukainen aluepolitiikka on no-
21658: merkittävästi poikennut hakemuksessa esitetetyis- peuttanut kehitysalueiden teollistumista ja moni-
21659: tä ennusteista, koska tiettyjä avustusratkaisuja on puolistanut niiden teollisuutta, joka kuitenkin
21660: 134
21661:
21662: on kehittynyt työvaltaiseen suuntaan samalla, Kaikista tuetuista hankkeista kaksi kolmasosaa
21663: kun pääomavaltaisuus ja työn tuottavuus ovat olisi toteutettu avustuksista riippumatta. Neljän-
21664: suhteellisesti alentuneet. Aluepolitiikka on te- nes kaikista hankkeista toteutettiin avustusten
21665: hostunut investointien osalta. Sen sijaan työlli- vaikutuksesta aiottua suurempina.
21666: syyden nettokasvua ei juuri esiinny. Mitä pidem- Paikallisten ja alueellisten markkinoiden osuus
21667: pään aluepolitiikkaa harjoitetaan, sitä useammin avustettujen toimipaikkojen liikevaihdosta oli
21668: uudet työpaikat korvaavat aiempien poistumaa. korkea, pienten avustusten kohteena olleilla lä-
21669: Aluepolitiikka on pientänyt kehitysalueiden hes puolet. Kolmannes tuetuista teollisuustoimi-
21670: teollisuuden toimipaikkakokoa, lisännyt hieman paikoista kilpaili lähinnä eteläsuomalaisten yri-
21671: sen suhdanneherkkyyttä sekä painottunut vähäis- tysten kanssa. Tuetuista hankkeista 14 % :ssa pi-
21672: ten välillisten tuotanto- ja työllisyysvaikutusten dettiin hintatasoa avustusten vaikutuksesta mata-
21673: toimialoille. Naistyöllisyys on kasvanut nopeasti. lampana kuin muuten olisi ollut mahdollista.
21674: Korkean tieto- ja taitopanoksen sekä koulutuksen Investointiavustusten kohteina olleista hank-
21675: . työpaikkoja sekä innovaatio- ja kilpailukykyistä keista jäi myönnetty avustus kokonaan maksa-
21676: tuotantoa on syntynyt toivottua vähemmän. matta 8 % :lle ja osin maksamatta 11 % :lle.
21677: Avustuksilla on voitu vaikuttaa hankkeen tekni- Käynnistysavustusten kohteina olleissa hankkeissa
21678: seen tasoon lähinnä pienissä toimipaikoissa. myönnetty avustus jäi kokonaan maksamatta
21679: Lähes puolet kehitysalueavustuksia saaneista 14 % :ssa ja osin maksamatta 42 % :ssa. Kaikista
21680: toimipaikoista katsoi, ettei toiminta ilman tukea avustetuista toimipaikoista oli vuoden 1983 lo-
21681: olisi nykylaajuudessa mahdollista. Runsas kol- pussa 80 % toiminnassa olevia, 15 % toimintan-
21682: mannes puolestaan katsoi, että tuella on ollut sa lopettaneita, 2 % toimintansa muualle siinä-
21683: vain vähäinen tai olematon merkitys toiminnalle. neitä ja 3 % toimintansa kokonaan käynnistä-
21684: Eteläsuomalaisten yrittäjien ja yritysjohtajien mättä jättäneitä.
21685: asenteet aluepolitiikkaan ovat yleisesti kielteisiä, Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi-
21686: ja valtaosa katsoo aluepolitiikan vääristävän yri- seen suunnattu rahoitus on pitkällä aikavälzllä
21687: tysten välistä kilpailua. Yritysten perustamisessa tuntuvasti kasvanut. Tutkimus- ja seurantatulos-
21688: olikin varsin harvoin kyse valinnasta kehitys- ten mukaan on kyetty etenemään haluttuun
21689: alueiden ja Etelä-Suomen välillä, sillä sijaintipai- suuntaan monissa tukirahoitukselle asetetuissa
21690: kan valintaan vaikuttivat perustajan kotipaikka ja tavoitteissa, mutta samalla on syntynyt myös
21691: markkinoiden läheisyys. kielteisiä" vaikutuksia. Tämä zlmiö näyttää" ltitty-
21692: Asetettujen työllistämistavoitteiden saavutta- vän kaikkiin rajoitettuihin avustusmuotoiszin
21693: minen on ollut vaikeampaa kuin käyttöomaisuus- subventiojärjestelmiin. Kielteiset sivuvaikutukset
21694: investointien toteuttaminen. Tämä on osaltaan tulevat esiin helpommin erillisissä tutkimuksissa.
21695: saattanut aiheutua siitä, että yritykset ovat varau- Avustusmuotoisen tuen sivuvaikutuksia tässä
21696: tuneet mahdolliseen, joskin varsin epätodennä- tapauksessa ovat mm. kzlpailutilanteen vääristy-
21697: köiseen työvoiman kasvuun. Työllistämistavoit- minen, ylioptimistisiksi osoittautuneet arviot uu-
21698: teen mukanaolon on joissakin tapauksissa uskot- sien pysyvien työpaikkojen nettokasvusta sekä
21699: tu lisäävän tuen saantimahdollisuutta. Tuotan- hankekohtaisesti että koko järjestelmässä ja se,
21700: non laajentamisen vaatima lisähenkilökunta on että tukea monissa tapauksissa on myönnetty
21701: saatettu rekrytoida alueella toimivista saman alan yrityksille, joiden edellytykset kannattavaan toi-
21702: yrityksistä. Tällöin tottumattoman työvoiman mintaan pitkällä azkavälzllä ovat olleet riittämät-
21703: käyttö on aiheuttanut ongelmia työvoimaansa tömät.
21704: menettäneissä yrityksissä, jotka kuitenkin ovat Avustusmuotoinen tuki on saattanut johtaa
21705: jääneet tukijärjestelmän ulkopuolelle. Avuste- kzlpailun väänstymiseen joko kehitysalueiden tai
21706: tuissa hankkeissa syntyneistä työpaikoista 13 % nziden ja Etelä-Suomen yritysten kesken. Tästä
21707: olisi jäänyt syntymättä ilman avustuksia ja 22 % on osoituksena eräissä tapaukszssa mm. alhazsten
21708: olisi jäänyt todennäköisesti syntymättä. hintojen käyttö kilpailukeinona. Koska yn·tysten
21709: Jalostusarvona mitattuna tuettujen investoin- rahoitus on periaatteessa jakamaton kokonazsuus,
21710: tien tavoite on varsin usein jäänyt saavuttamatta. jolloin on vaikeaa tai mahdotonta osoittaa avus-
21711: Teollisuuden hankkeissa yli kolmasosassa kasvu- tuksen lopullista käyttökohdetta, varsinkin, kun
21712: tavoite jäi kokonaan saavuttamatta. Kaksi kol- on kyse suun·en yn.tysten enlltszstä toimipaikois-
21713: masosaa tuetuista teollisuuden käyttöomaisuusin- ta, ei voida myöskään täsmällzsesti mitata aikaan-
21714: vestoinneista toteutettiin II vyöhykkeellä. Näistä saatuja vaikutuksia alueellzsesti ja määrä"lltsesti.
21715: 85 % olisi toteutettu myös ilman avustuksia. Näin ollen avustusten nettovaikutusta mm. tuo-
21716: 135
21717:
21718: tannon kasvuun tai työllisyyden muutoksiin on tämzsmenettelyä ja tukzjärjestelmän hallintoa
21719: mahdotonta täsmällisesti osoittaa. 1970-luvun lopulla, voidaan pitää zlmezsenä, että
21720: Avustusmuotoisen tuen käyttämismahdollisuus edelleenkin ainakin osa tarkastuksessa esille tul-
21721: voi johtaa siihen, että sitä käytetään, vaikka lezsta hallinnolliszsta epäkohdzsta on olemassa.
21722: todellista tarvetta sen käyttöön ei olisikaan ole- Tämä on perusteltua mm. szksi, että avustusha-
21723: massa. Tässäkään tapauksessa ei tuella saavuteta kemusten ja -päätösten määrä on viime vuosina
21724: yleensä haluttua vaikutusta. jos tuettaessa koros- kasvanut, kun taas teollisuuspiirien henkilöstö-
21725: tetaan työvoimavaltaisia hankkeita, saattaa seu- voimavarat ovat pysyneet suunnilleen entisellään.
21726: rauksena helposti olla pääomavaltaisuuden lasku Koska suun· osa mainitussa tarkastuksessa havai-
21727: ja työn tuottavuuden suhteellinen aleneminen, tuzsta epäkohdzsta ja jopa vään.nkäytökszstä on
21728: minkä seurauksena yritysten tulonmuodostus- ja selvästikin azheutunut hankkeiden puutteellzsesta
21729: palkanmaksukyky kämi. käytännön valvonnasta ja seurannasta, on syytä
21730: Yritysten szjoittumispäätöksiin on avustusmuo- edellyttää, että tässä suhteessa tarvittavat kor-
21731: toisella tuella voitu lopulta vaikuttaa melko vä- jaukset ja henkilöstö- ym. voimavaralzsäykset pi-
21732: hän. Vaikutukset ovat suurelta osin kanavoitu- kaisesti toteutetaan. En"tyzstä painoa tultsi asettaa
21733: neet siten, että on kannustettu aloittamaan uutta valvonta- ja tarkastushenkzlöstön kouluttamiseen.
21734: tuotantoa kehitysalueilla, jolloin on saatu atkaan Kauppa- ja teollzsuusminzsteriön tulee luonnolli-
21735: toimintaa, jota ei muuten olisi syntynyt. Samalla sesti hallinnoinnista vastaavana viranomaisena pi-
21736: on kuitenkin tuettu myös sellaista teollisuutta, tää huolta szitä, että teollisuuspiirezssä suhtaudu-
21737: joka olisi todennäköisesti syntynyt muutenkin. taan nittävällä vakavuudella ja tarmokkuudella
21738: Tästä aiheutuva kilpailutilanteen väänstyminen niille osoiteitujen tehtävien suon"ttamzseen.
21739: saattaa pahimmassa tapauksessa jopa tuhota jo Osa havaituzsta epäkohdzsta oli aiheutunut
21740: olemassa olevaa ja toimivaa teollzsuutta. Kysy- puutteellzszsta tai epäselvzstä ja tulkinnanvaraiszs-
21741: myksessä on tällöin tuotannon rakenteen alueelli- ta säännökszstä ja ohjezsta. Vaikka näzden osalta
21742: nen muuttaminen, jonka yhteydessä menetetään lieneekin jo ryhdytty tarpeellzsiin korjauksiin, on
21743: olemassa olevaa tuotantoa ja työpazkkoja. aiheellzsta edelleen korostaa, että kauppa- ja
21744: Avustusmuotozsia tuotantotukzjärjestelmiä ke- teollzsuusministen.ön tulee vizpymättä tehdä tar-
21745: hitettäessä olzsi vastazsuudessa pyn"ttävä ehkäzse- vittavat tarkzstukset ja selvennykset ao. ohjezszin,
21746: mään haittavazkutukset mahdollisimman tehok- jotta vastazsuudessa tämänkaltazszsta syzstä johtu-
21747: kaasti. Yksi tapa tähän olisi avustusmuotoisen vista epäkohdista voidaan välttyä. Ministeriön
21748: tuen rajaaminen sellaiseksi, että se juun· kompen- tulzsi painottaa teollzsuuspiireille myös sitä, että
21749: sozsi kehitysalueella sijaitsevan huonomman si- on perusteltua kzinnittää huomiota avustusten
21750: jaintzPatkan synnyttämät ylimääräzset kuljetus- ja tarpeen perusteelliseen harkintaan kussakin yksit-
21751: työvoimakustannukset. Rahoituksen tulisi muo- täisessä tapauksessa.
21752: dostua pääosin lainozsta. En"tyisen nskialttzille ]ulkzsten en.tyzsrahoituslaitosten tulzsi sallia
21753: aloille tultsi voida myöntää myös avustuksia. keskuudessaan olemassa olevan, rahoituspäätök-
21754: Tuki ei myöskään saisi johtaa hintojen käyttöön sien perustana olevan tiedon välittämtsen kazk-
21755: voimakkaana kilpailuaseena, koska haittavaiku- kiin ao. laitoksiin ja edesauttaa tiedon aktzivzsta
21756: tukset muuhun tuotantoon ovat tässä tilanteessa levittämzstä. Esimerkzksi yn"tystutkimukset tulzsi
21757: suun·mmat. toimittaa tarvittaessa muiden julkzsten rahoitus-
21758: Avustusmuotozsen tuen synnyttämien haitta- laitosten käytettävzksi.
21759: vaikutusten vuoksi tulisi pyrkiä vähentämään Valtiontzlintarkastajain kertomuksessa vuodelta
21760: avustusmuotoisen tuen osuutta ja välttää en.tyi- 1982 (s. 143) käsiteltäessä kehitysalueiden tuo-
21761: sesti sen muuttumzsta luonteeltaan pysyväksi. tantotoiminnan tukemzsta on korostettu, että
21762: Avustusten automaattzsesta myöntämzsmenette- julkzsen tuen ehtojen täyttymzstä on asianmukai-
21763: lystä tulee pyrkiä siirtymään enttstä enemmän sesti valvottava ja tarvittaessa ryhdyttävä tarpeelli-
21764: tapaus- ja aluekohtazseen tarkoituksenmukazsuus- siin toimzin vään.nkäytösten estämtseksi. Käsitel-
21765: harkintaan. Tavoitteiden toteutumista järjestel- tävänä olevassa kertomuksessa esiin tulleiden
21766: mätasolla on nykyzstä luotettavammin seurattava sezkkojen vuoksi tulzsi avustusten myöntämzspää-
21767: ja tutkittava syvällisesti järjestelmien käytön hei- töksiin merkitä sellazset keskezsiksi katsottavat
21768: jastusvazkutuksia myös muualla kansantaloudessa ehdot, joiden toteutumatta jääminen johtazsi
21769: ja yhteiskunnassa. välittömään takazsinpen.ntään.
21770: Vazkka em. valtiontalouden tarkastusviraston Edelleen valtiontilintarkastajat totesivat maini-
21771: tarkastuskertomus käsitteleekin avustusten myön- tussa kertomuksessaan, että niin kehitysalueiden
21772: 136
21773:
21774: tuotantotoiminnan kuin teollisuuden julkiselle tysalueille ja tukialueille. Kera rahoittaa ao. lain-
21775: rahoitukselle yleensäkin on Suomessa ominaista säädännössä mainittujen toimialojen yrityksiä
21776: rahoitusorganisaatioiden ja -lähteiden runsaus. sekä näiden yritysten toimintaa välittömästi edis-
21777: Tämä voi aiheuttaa epäselvyyttä, tarpeetonta vir- täviä yrityksiä. Kera voi myöntää lainoja toimin-
21778: kavaltaisuutta sekä eri lähteistä myönnettävän tapiiriinsä kuuluvien yritysten käyttöomaisuusin-
21779: julkisen rahoituksen ilmeisiä yhteensovittamison- vestointeihin ja käyttöpääomaksi. Kera voi myös
21780: gelmia. Nämä seikat heikentävät julkisen rahoi- lainoittaa kiinteistöyrityksiä ja kuntia toimitilojen
21781: tuksen tehokkuutta ja saattavat mahdollistaa vää- hankkimiseksi yrityksille. Kera voi hankkia myös
21782: rinkå"ytöksiii. Tästå" syystå. valtionttlintarkastajat yritysten osakkeita tai osuuksia, mikäli se yritys-
21783: katsoivat kertomuksessaan, että olisi kiireellisesti ten kehittymisen kannalta on tarpeellista. Lisäksi
21784: ryhdyttävä selvittämään, voitaisiinko teollisuuden Kera voi antaa omavelkaisia takauksia pienille ja
21785: ja kehitysalueiden tuotantotoiminnan julkisen keskisuurille yrityksille niiden ottamien lainojen
21786: rahoituksen organisaatiota yksinkertaistaa ja sel- vakuudeksi. Takaukset myönnetään yleensä il-
21787: ventää sekä päällekkäisiä rahoitusmuotoja yhdis- man turvaavia vastavakuuksia. Kera rahoittaa
21788: tää. lainoin ja avustuksin myös tutkimusta ja tuoteke-
21789: Tåsså· suhteessa ei viime vuosina kuitenkaan hitystä ja pyrkii myös välittämään kotimaista ja
21790: ole ryhdytty tarvittaviin toimtin. Tähän kysymyk- ulkomaista teknologiaa ja tuoteideoita kehitys-
21791: seen liittyvät ongelmat ovat siten edelleen ajan- alueiden yritysten käyttöön.
21792: kohtaisia, ja on syytä korostaa, että niiden ratkai- Kauppa- ja teollisuusministeriö rahoittaa pkt-
21793: semiseksi tarvittaviin toimiin ryhdyttäisiin ensi yritysten vienninedistämishankkeita em. rahoi-
21794: tilassa. tusten lisäksi.
21795: Valtaosa pkt-yrityksille suunnitellusta yrittäjä-
21796: Pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämi- koulutuksesta on joko täysin tai osittain rahoitet-
21797: nen. Edistämismuodot. Kauppa- ja teol- tu julkisin varoin. Valtion budjettivaroin erityi-
21798: lisuusministeriö valmistelee pienen ja keskisuu- sesti pkt-yrityksille tarkoitettua koulutusta järjes-
21799: ren teollisuuden edistämistoimia apunaan mm. tävät ja/ tai rahoittavat kauppa- ja teollisuusmi-
21800: pkt-neuvottelukunta. Valmisteltavina kohteina nisteriö, opetusministeriö sekä työvoimaministe-
21801: ovat sekä yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä riö.
21802: koskevat seikat että suoraan pkt-yrityksiin kohdis-
21803: Pkt-yritysten julkiseen neuvontapalveluorgani-
21804: tettavat toimet. Näitä ovat mm. rahoitus, koulu-
21805: saatioon kuuluuvat mm. kauppa- ja teollisuusmi-
21806: tus ja neuvonta.
21807: nisteriö ja Teknologian kehittämiskeskus, Valtion
21808: Pkt-yritysten rahoitukseen kohdistuvat toimet
21809: teknillinen tutkimuskeskus, korkeakoulut, elin-
21810: jakautuvat käyttöomaisuusinvestointien kehittä-
21811: mishankkeiden rahoitukseen sekä takaustoimin- keinoasiamiehet ja ammatilliset oppilaitokset.
21812: Yksityiset konsultit toteuttavat huomattavan
21813: taan. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
21814: osan pkt-yritysten kehittämispalveluista.
21815: alan myöntämän rahoituksen lisäksi pkt-yrityksiä
21816: rahoittaa valtiovarainministeriön hallinnonalalla Valtiontakauslaitos on erityisrahoituslaitos,
21817: Valtion investointirahasto. Huomattava osa pkt- jonka tehtävänä on yritystoiminnan edistäminen
21818: yrityksille myönnettävästä rahoituksesta myönne- myöntämällä valtion takauksia yritysten luottojen
21819: tään aluepoliittisin perustein. vakuudeksi. Valtiontakauslaitos pyrkii vaikutta-
21820: Kehittämisrahoitusta myönnetään tutkimus- ja maan mm. pienen ja keskisuuren teollisuuden
21821: tuotekehityshankkeisiin sekä markkinoinnin ja sekä muiden ao. laeissa tarkoitettujen yritysten
21822: liikkeenjohdon kehittämiseen. Tuotekehitys- kehittämiseen, laajentamiseen ja perustamiseen
21823: hankkeita rahoittaa Teknologian kehittämiskes- sekä niiden toimintaedellytysten parantamiseen
21824: kus (Tekes). Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämällä yrityksille teollisuustakauksia ja ym-
21825: teollisuuspiirit myöntavat kehittämisavustusta päristönsuojelutakauksia.
21826: kaikentyyppisiin kehittämishankkeisiin. Tässä kertomuksessa on edellä käsitelty tuotan-
21827: Kehitysaluerahasto Oy:n (Keran) toiminta totoiminnan alueellisen tukemisen perusteella
21828: kohdistuu tasapainoisen alueellisen kehityksen kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämää ra-
21829: edistämisestä annetussa laissa tarkoitetuille kehi- hoitusta.
21830: 137
21831:
21832: Kehitysaluerahasto Oy. Seuraavassa taulukossa esitetaan yhteenveto Keran rahoitus-
21833: ja takaustoiminnasta v. 1981-85:
21834: Rahoituksen myöntäminen (Mmk) 1981 1982 1983 1984 1985
21835:
21836: Haettu ......................................................... 1 126,5 1 328,8 1 448,3 1 521,4 1 526,1
21837:
21838: Myönnetty
21839: - investointi- ja käyttöpääomalainat ........................... 460,3 504,2 560,8 570,5 645,1
21840: - kehittämislainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17,8 18,5 27,5 25,9 26,6
21841: - kehittämisavustukset ........................................ 18,0 19,6 21,7 22,3 24,2
21842: - osakepääomasijoitukset ..................................... 1,8 7,2 11,7 3,6 8,3
21843: - takaukset ................................................... 23,3 31,5 23,7 17,1
21844:
21845: Rahoitushakemukset (kpl)
21846: Saapun~et ...:.: ·.: ............................................... 3 604 4 502 4 625 4 941 4 483
21847: MyonteJset paatokset ........................................... 2 042 2 478 2 501 2 748 2 570
21848: Hylätyt ja perurut .............................................. 1 271 1 932 1 791 2 059 1 750
21849:
21850: Uudet työpaikat (kpl) ·········································· 5 137 5 287 5 326 5 649 5 847
21851: Asiakkaat (kpl) ................................................. 3 780 4 515 5 000 5 527 6 091
21852:
21853: Riskinotto (Mmk)
21854: Myönnetyt !TV-lainat .......................................... 267,1 298,7 309,0 282,5 370,5
21855: Myönnetyt TV-lainat ........................................... 211,0 224,0 279,3 313,9 301,2
21856:
21857: Toiminnan rahoitus (Mmk)
21858: Osakepääoma .................................................. 285,1 285,1 285,1 285,1 310,1
21859: Ulkomaiset velat ............................................... 556,2 639,0 664,8 719,3 728,5
21860: Kotimaiset velat ................................................ 712,4 940,9 1 168,2 1 406,2 1 560,3
21861: Taseen loppusumma ··········································· 1 713,2 2 013,4 2 298,9 2 616,3 2 819,8
21862:
21863: Maksatus (Mmk) ............................................... 437,6 469,9 551,7 559,0 579,4
21864: Luottokanta (Mmk) ············································ 1 496,8 1 713,2 1 963,7 2 175,1 2 340,1
21865:
21866:
21867:
21868:
21869: V a 1t i o n t a k a u s 1a i t o s . Valtiontakauslai- v. 1980-85 (Mmk:ina) ilmenee seuraavasta tau-
21870: toksen suorittamien takauskorvausten ja takautu- lukosta:
21871: misoikeuden perusteella saatujen tulojen kehitys
21872: 1980 1981 1982 1983 1984 1985
21873: Teollisuustakaukset
21874: - takauskorvaukset ........................................... 8,0 4,1 16,7 16,1 23,7 26,2
21875: - takautumisoikeuden perusteella tulot ........................ 0,1 0,7 0,6 0,9 3,2 5,8
21876: Takauskorvaukset netto ........................................ 1,9 3,4 16,1 15,2 20,5 20,4
21877:
21878: Alustakaukset
21879: - takauskorvaukset ··········································· 1,9 1,6
21880: - takautumisoikeuden perusteella tulot ........................ 1,7 0,1
21881: Takauskorvaukset netto ········································ + 1,7 1,8 1,6
21882:
21883: Ympäristönsuojelutakaukset
21884: - takauskorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1
21885: - takautumisoikeuden perusteella tulot ........................
21886: Takauskorvaukset netto ········································ 0,1
21887:
21888: Yhteensä
21889: - takauskorvaukset ··········································· 2,0 4,1 16,7 18,0 25,3 26,4
21890: - takautumisoikeuden perusteella tulot ........................ 0,1 2,3 0,6 1,0 3,2 5,8
21891: Takauskorvaukset netto ........................................ 1,8 1,8 16,1 17,0 22,1 20,6
21892:
21893:
21894: 18 3604891
21895: 138
21896:
21897: Valtiontakauslaitoksen nettomääräiset takaus- ikään enintään 50 % kustannuksista. Tuotekehi-
21898: korvaukset ovat vuodesta 1982 lähtien olleet tyslainoja voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.
21899: huomattavasti korkeammat kuin sitä ennen. Osa lainoista voidaan myöntää nk. riskilainoina,
21900: Muutos aiheutui pääasiassa laitoksen toimintapo- jotka voidaan hakemuksesta jättää kokonaan tai
21901: litiikan tarkistuksesta takausperusteita lieventä- osittain takaisin perimättä, jos kehitystyö ei joh-
21902: vään suuntaan. da taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen.
21903: Teknologian kehittämiskeskus. Lainaa voidaan myöntää enintään 75 % hyväk-
21904: Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) toi- syttävistä kustannuksista. Tuoteparannuslainoja
21905: minta käynnistyi 1. 7.1983. Tekesin toiminta-aja- myönnetään yrityksille vientituotteiden ja niiden
21906: tuksena on teknologian tason kohottaminen ja tuotantomenetelmien parantamiseen.
21907: ylläpitäminen. Tekes rahoittaa projektikohtaisesti
21908: Tavoitetutkimustoimintaan varattua määrära-
21909: teollisuusyrityksissä tai teollisuuden tutkimus-
21910: haa voidaan käyttää soveltavan tutkimuksen
21911: laitoksissa tapahtuvaa tuotteiden ja tuotantome-
21912: hankkeisiin. Tukea myönnetään tutkimuslaitos-
21913: netelmien kehittämistä sekä myös soveltavaa tek-
21914: ten, korkeakoulujen ja myös yritysten teollisuus-
21915: nistä tutkimusta tutkimuslaitoksissa ja korkea-
21916: poliittisesti ja muuten kansallisesti tärkeisiin so-
21917: kouluissa.
21918: veltavan tutkimuksen hankkeisiin, tutkimus-
21919: Tekesin rahoitusmuotoja ovat avustukset ja
21920: ohjelmiin sekä esitutkimuksiin.
21921: lainat. Avustukset voivat kattaa enintään 50 %
21922: hankkeen kustannuksista. Pieni ja keskisuuri Teknologian kehittämiskeskuksen myöntama
21923: teollisuus voi lisäksi hakea ulkomaisen teknolo- rahoitus v. 1983 1-85 esitetään seuraavassa taulu-
21924: gian hankinta-avustusta, jota myönnetään niin kossa:
21925: 1983 1984 1985
21926: kpl Mmk kpl Mmk kpl Mmk
21927: Tuot~kehitys_avustukset ........................................ . 151 45,7 324 116,9 254 122,8
21928: - ptenet yntykset ............................................ . 57 6,6 106 16,5 105 22,6
21929: - keskisuuret yritykset ....................................... . 26 5,4 47 15,8 29 16,0
21930:
21931: =~i~~~fi~~r;~s-~t- :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
21932: 61
21933: 7
21934: 30,6
21935: 3,1
21936: 132
21937: 39
21938: 75,8
21939: 8,8
21940: 100
21941: 20
21942: 77,3
21943: 6,9
21944:
21945: Tuot~kehity~lainat ............................................ . 96 82,9 178 144,8 178 112,3
21946: - ptenet yntykset ............................................ . 36 9,3 68 23,0 111 42,0
21947: - keskisuuret yritykset ....................................... . 13 7,5 32 15,3 17 10,9
21948:
21949: =~i~~~fi~~r;~s-~t- :::: :::: :::::::::::::::::: :::::: :::::::::::: :
21950: 47 66,1 78 106,5 50 59,4
21951:
21952:
21953: Tavoitetutkimukset ........................................... . 80 35,2 87 49,8 146 76,0
21954: - yliopisto tai korkeakoulu ................................... . 21 6,3 40 18,9 61 31,8
21955: - VTT ...................................................... . 34 23,4 32 28,3 58 38,2
21956: - muu valtion tutkimuslaitos ................................ . 3 0,3 16 2,8
21957: - toimialajärjestö tai tutkimuslaitos .......................... . 22 3,0 4 0,8 4 1,6
21958: - yritys ...................................................... . 3 2,5 8 1,5 7 1,9
21959: 1
21960: Kauppa- ja teollisuusministeriön teknologian toimisto 1.1.-30.6.1983.
21961:
21962:
21963: Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Tekno- K~m~pa: ja teollisuusministeriön vienninedis-
21964: logian kehittämiskeskuksen yritysrahoituksessa on tämtstotmtsto valmistelee vientimarkkinointi-
21965: toiminnan alkuvaiheessa ollut varsin vähäinen. avustushakemukset, joista pyydetään tavallisesti
21966: Kertomusvuonna tämä osuus oli n. 2 % hank- teollisuuspiirien lausunto. Tällaisia lausuntoja
21967: keista ja n. 4 % myönnetystä tuesta. annetaan vuosittain n. 1 000. Vientimarkkinoin-
21968: Viennin rahoitus. Kauppa- ja teolli- tiavustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ns. uus-
21969: suusmtmsteno edistää vientikauppaa lähinnä viennin kasvua ja siten monipuolistaa viennin
21970: avustuksin ja lainoin. Ministeriö myöntää vienti- rakennetta. Tässä myös pienten ja keskisuurten
21971: toimintaan vuosittain n. 100 Mmkavustuksinaja yritysten erityistarpeet huomioon ottavalla tuella
21972: n. 50 Mmk lainoina. Pkt-yritysten kannalta mer- on ollut merkitystä. Kauppa- ja teollisuusminis-
21973: kittävin on vientimarkkinointiavustus, jonka suu- teriössä on kuitenkin viime aikoina huomattu,
21974: ruus kertomusvuonna oli n. 50 Mmk. että erityisesti suuret yritykset ovat usein hake-
21975: 139
21976:
21977: neet avustusta rutiininomaisesti ilman rnttav1a mia (nk. JOKO-ohjelmia), joiden tarkoitus on
21978: perusteluja sellaisten tavanmukaisina pidettävien antaa laaja näkemys yritysten johtamisesta ja
21979: markkinointitoimien rahoittamiseen, jotka voi- parantaa koulutettavien valmiuksia käytännön
21980: daan toteuttaa myös ilman valtion tukea, kun johtotehtävissä. Teollisuuspiirit järjestävät näitä
21981: otetaan huomioon hakijayrityksen voimavarat. koulutusohjelmia yksin tai yhteistyössä yliopisto-
21982: Ministeriö onkin päättänyt tarkistaa avustusten jen ja korkeakoulujen täydennyskoulutusyksiköi-
21983: myöntämisperusteita määrärahan käytön tehosta- den kanssa. Kertomusvuonna teollisuuspiirit jär-
21984: miseksi, sen riittävyyden varmistamiseksi ja en- jestivät kaikkiaan 1 490 koulutuspäivää, joihin
21985: nen kaikkea sen tarkoituksenmukaiseksi kohden- osallistui n. 9 600 osanottajaa. Koulutustilai-
21986: tamiseksi. Ministeriö kiinnittää ilmoituksensa suuksiin liittyviä konsultointipäiviä oli n. 600.
21987: mukaan nyttemmin erityistä huomiota mm. pkt- Tästä koulutustarjonnasta suuntautui n. 30 %
21988: yritysten tukemiseen. aikaville tai vasta äskettäin perustemille yrityksil-
21989: Kauppa- ja teollisuusministeriö on kertomus- le. Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis-
21990: vuoden aikana suosittanut vienninedistämismää- teriöllä oli käytettävissä määrärahoja yrittäjäkou-
21991: rärahojen kohdentamista tiettyihin painopistei- lutukseen 12,3 Mmk. Teollisuuspiirien yrittäjä-
21992: hin. Viime vuosina painopistettä on siirretty koulutuksen toimintatavoitteisiin perustuva mää-
21993: jonkin verran avustusmuotoisesta tuesta laina- rärahan tarve v. 1986 on n. 16 Mmk, kun
21994: muotoiseen tukeen. vastaava määräraha on n. 11 Mmk. Noin kolmas-
21995: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä eri- osa määrärahoista palautuu takaisin valtiolle
21996: tyisesti pkt-yritysten viennin lisäämisen kannalta osanottomaksujen muodossa.
21997: olisi tärkeää, että käytettävissä olisi nykyistä Kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen
21998: enemmän avustusmuotoista vientitukea. mukaan yrittäjäkoulutuksen sisällöllisen ja laa-
21999: Kauppa- ja teollisuusministeriön lisäksi Vientita- dullisen kehittämisen esteenä on henkilövoima-
22000: kuulaitos ja Suomen Vientiluotto Oy rahoittavat varojen vähyys sekä aluetasolla että keskushallin-
22001: pysyvästi jatkuvaa vientiä. nossa.
22002: Yrittäjä k o u 1utu s . Pienille ja keskisuu- Konsulttien vaatimat markkinahintaiset palk-
22003: rille yrityksille suunniteltu koulutustarjonta kak- kiot ovat kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoi-
22004: sinkertaistui v. 1981-84. Kauppa- ja teollisuus- tuksen mukaan niin korkeat, ettei ministeriö ole
22005: ministeriö järjestää eniten pkt-yrityksille suunni- pystynyt niitä täysimääräisesti maksamaan.
22006: teltua koulutusta sekä koulutuspäivillä että osan- Yrittäjäkoulutuksen yksi keskeisimpiä kysy-
22007: ottajamäärillä mitattuna. Mukaan luettuna aloit- myksiä on koulutusta järjestävien eri viranomais-
22008: taville ja vasta äskettäin alkaneille yrityksille ten välisen yhteistyön ja koordinoinoin aikaan-
22009: järjestetty koulutus on kauppa- ja teollisuusmi- saaminen. Pkt-neuvottelukunta on osoittanut
22010: nisteriön tarjonta 213 kaikesta pkt-yritysten tar- vastuun tästä niin keskushallinto- kuin aluetasol-
22011: peisiin suunnitellusta ja järjestetystä koulutukses- lakin kauppa- ja teollisuusministeriölle. Teolli-
22012: ta. suuspiirit ovat viime vuosina laatineet läänikoh-
22013: Kauppa- ja teollisuusministeriön järjestämän taisia koulutuskalentereita, joihin on koottu kes-
22014: sekä aikaville että toimiville yrityksille tarkoite- keisimpien läänissä pkt-yrityksille koulutusta jär-
22015: tun koulutuksen tärkein ala on nk. yritysten jestävien organisaatioiden koulutustarjonta.
22016: kehittämiskoulutus. Tämä koulutus tähtää koko Neuvonta ja konsultointipalvelut.
22017: yrityksen kehittämiseen. Olennaisen osan koulu- Kunnissa toimivat elinkeinoasiamiehet ja lää-
22018: tuksesta muodostaa yrityskohtainen työskentely neissä toimivat teollisuuspiiritoimistot vastaavat
22019: ja konsultointi. Kehittämiskoulutuksen osuus yritysten yleisneuvonnasta. Kunnissa toimii yh-
22020: kauppa- ja teollisuusministeriön koulutustarjon- teensä n. 300 elinkeinoasiamiestä. Teollisuuspii-
22021: nasta on noin puolet. ritoimistoissa on yhteensä n. 140 toimihenkilöä.
22022: Teollisuuspiirit järjestävät lisäksi nk. perus- Neuvontatehtäviin teollisuuspiirit käyttävät n.
22023: valmennusta sekä toiminta- ja ongelmakohtaista 7-8 % kokonaiskapasiteetistaan, mikä merkit-
22024: erityisvalmennusta. Perusvalmennuksen tavoit- see n. lO:tä henkilötyövuotta.
22025: teena on saada yrittäjien liikkeenjohdolliset läh- Suomen Ulkomaankauppaliitolla on eri puolil-
22026: tötiedot riittäviksi. Toiminta- ja ongelmakohtai- la maata 13 vientiasiamiestä, joiden tehtävä on
22027: sessa erityisvalmennuksessa paneudutaan syvälli- neuvoa yrityksiä vientiin liittyvissä kysymyksissä.
22028: semmin yksityiskohtiin. Teknologian kehittämiskeskuksen konsultointiyk-
22029: Pkt-yritysten ylimmälle johdolle ja keskijoh- siköiden tehtävä on neuvoa yrityksiä tuotekehi-
22030: dolle on nykyään tarjolla johtamiskoulutusohjel- tykseen ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Te-
22031: 140
22032:
22033: kesillä on viisi yksikköä ja yksi sivutoimipaikka, tarjonnasta kussakin tapauksessa parhaiten sopi-
22034: joissa neuvontatyötä tekeviä henkilöitä on alle vat kouluttajaorganisaatiot ja koulutustilaisuu-
22035: 20. det.
22036: Vuosittain teollisuuspiiriorganisaatio järjestää Yrittäjäkoulutukseen myönnetty julkinen ra-
22037: n. 1 000 vähintään puoli päivää kestävää neuvon- hoitus on eräiden keskeisten koulutusorganisaati-
22038: tatapahtumaa yrityksissä. Yritysten yhteydenotto- oiden osalta kehittynyt seuraavasti v. 1983-85:
22039: jen määrä on kymmeniä tuhansia. Tälläkään
22040: neuvontamäärällä ei kauppa- ja teollisuusminis- 1983 1984 1985
22041: teriön ilmoituksen mukaan pystytä läheskään Mmk
22042:
22043: kattamaan yleisneuvonnan tarvetta. Tästä syystä Kauppa- ja teollisuusministe-
22044: riö ........................... 8,3 9,9 12,3
22045: teollisuuspiiriorganisaatiolle tulisi kauppa- ja Johtamistaidon opisto ........ 0,3 0,23 0,2
22046: teollisuusministeriön näkemyksen mukaan osoit- Käsi- ja pienteollisuuden kou-
22047: taa nykyistä enemmän voimavaroja. Erityisesti lutussäätiö ··················· 0,45 0,55 0,66
22048: pienissä kunnissa pätevien elinkeinoasiamiesten
22049: palkkaamisen varmistamiseksi tulisi ministeriön
22050: mielestä tarkistaa palkkausta ja lisätä valtion Koulutustarjonnan yhteensovittamiseksi on
22051: avustuksia kunnille. pkt-neuvottelukunta asettanut koulutusjaoston,
22052: Pkt-neuvottelukunnan suositusten joka laati kertomusvuonna kaksi raporttia koulu-
22053: t oteutu m i ne n . Pkt-neuvottelukunnan tuksen yhteensovittamisen kehittämiseksi.
22054: mietinnössä ( 198 3: 10) tehtiin useita toimenpide- Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuuspiirit
22055: esityksiä, jotka koskivat mm. pkt-yritysten kilpai- ovat vuodesta 1983 lähtien vuosittain laatineet
22056: lukyvyn parantamista, yritystoiminnan rahoitus- läänikohtaiset koulutuskalenterit. Teollisuuspiirit
22057: rakenteen kohentamista, koulutuksen ja kehittä- järjestävät eri koulutusjärjestöjen kanssa yhteen-
22058: mispalvelujen tehostamista sekä yritysrahoitusta sovittamistilaisuuksia, joiden tarkoituksena on
22059: hoitavan valtion rahoitusorganisaation toiminta- vähentää päällekkäistä koulutustarjontaa.
22060: periaatteiden kehittämistä. Teollisuuspiirien neuvontapalvelujen tehosta-
22061: Neuvottelukunta suositteli yrittäjyyden painot- mista on selvitetty kahdessa neuvontaa käsitel-
22062: tamista sekä yritystoimintaa koskevassa tiedotuk- leessä työryhmäraportissa. Teollisuuspiirien neu-
22063: sessa, koulutuksessa että ammatinvalinnan- vontatoimintaa on lisäksi käsitelty teollisuuspiiri-
22064: ohjauksessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä -84:n raportissa. Uudessa kehittämis-
22065: mukaan viime vuosina onkin yleinen suhtautu- ohjelmassa on tarkoitus tehdä teollisuuspiireistä
22066: minen yrittäjyyteen muuttunut myönteiseen yritysneuvonnan yleisvastuullinen viranomainen.
22067: suuntaan. Vaikka koulutuksen eri tasoilla onkin Kauppa- ja teollisuusministeriö on 21.11.1985
22068: aiempaa enemmän kiinnitetty huomiota yritys- asettanut työryhmän valmistelemaan toimia alue-
22069: toiminnan eri osa-aloihin, on tästä huolimatta tason organisaation kehittämiseksi.
22070: yrit_täjäkoulutuksen lisäyksen tarve edelleen il- Liikkeenjohdon konsultointi ja sitä pienissä ja
22071: memen. keskisuurissa yrityksissä tukevan Pkt-säätiön toi-
22072: Yrittämiseen aktivoivia rahoitustoimia ovat mintaan myönnetty rahoitus ei ole reaalisesti
22073: mm. kauppa- ja teollisuusministeriön ja Keran kasvanut sanottavasti. Yhteistyössä kauppa- ja
22074: kehittämisavustukset sekä toiminnan käynnistä- teollisuusministeriön kanssa on kuitenkin kehi-
22075: misen rahoitus, sisäasiainministeriön alainen tetty eräitä uusia konsultointijärjestelmiä. Pkt-
22076: maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu sekä työ- säätiö on lisäksi ryhtynyt järjestämään konsulttien
22077: voimaministeriön yrittäjäksi ryhtyvän työttömän koulutusta. Kauppa- ja teollisuusministeriön yrit-
22078: tukemiskokeilu. täjäkoulutukseen tarkoitetulla rahoituksella to-
22079: Pienten ja keskisuurten yritysten liikkeenjohto- teutettiin pkt-yrityksissä v. 1984 yhteensä 402
22080: taidon edistämisessä katsottiin keskeisellä sijalla konsultointipäivää. Kertomusvuoden vastaava ar-
22081: olevan yrityksen ulkopuolisten asiantuntijapalve- vio on 850 konsultointipäivää. Kehitysaluerahas-
22082: lujen käytön lisäämisen. Näitä palveluja ovat to Oy:ssä on otettu käyttöön yhdessä Pkt-säätiön
22083: mm. jatko- ja täydennyskoulutuspalvelut sekä kanssa kehitelty uuden yrityksen käynnistämisjär-
22084: neuvonta- ja konsultointipalvelut. jestelmä, joka muodostuu konsultointipaketista
22085: Pkt-yritysten tarpeisiin suunnattu koulutus on aloittaville yrityksille ja jonka kustannuksista Ke-
22086: kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan viime hitysaluerahasto tai Pkt-säätiö rahoittaa 75 %.
22087: vuosina selvästi lisääntynyt. Yrittäjien kannalta Pkt-neuvottelukunta piti pienten ja keskisuur-
22088: ongelmana on löytää varsin runsaasta koulutus- ten yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyöhön
22089: 141
22090:
22091: liittyvinä keskeisinä ongelmina kehitystyön kor- yli 10 toimialakohtaista selvitystä. Vientiyhteis-
22092: keaa riskialttiutta suhteessa ko. yritysten rajalli- työtä pkt-yritysten kesken on kehitetty mm.
22093: seen riskinkantokykyyn. Ongelmiksi todettiin Ulkomaankauppaliiton viennin yhteistyöryhmien
22094: mm. tuotekehitystyön suunnittelemattomuus, puitteissa sekä vientiasiamiesten toimesta.
22095: vähäinen asiantuntijapalveluiden käyttö ja rahoi- Käyttöomaisuusinvestointien rahoituksen alu-
22096: tusongelmat. Pkt-neuvottelukunnan keskeiset eella pkt-neuvottelukunnan suositukset koskivat
22097: suositukset koskivat asiantuntijapalveluiden saa- sekä varsinaisia että erityisrahoituslaitoksia, joi-
22098: tavuuden parantamista, teknologian siirron ja den toivottiin kiinnittävän huomiota pkt-yritys-
22099: ideanvälitystoiminnan kehittämistä, ammatillis- ten käyttöomaisuusinvestointien sekä näihin liit-
22100: ten oppilaitosten palvelutoiminnan lisäämistä tyvän käyttöpääomatarpeen rahoittamiseen. Val-
22101: sekä tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen käyttö- tion investointirahaston aloinaville yrityksille
22102: alan laajentamista ja rahoitusosuuksien nostamis- myöntämää rahoitusta esitettiin lisäksi kanavoita-
22103: ta. vaksi myös muiden rahoituslaitosten kuin Posti-
22104: Valtioneuvoston teknologiapoliittinen selonte- pankin kautta. Pkt-yritysten tuotantotilojen ra-
22105: ko kertomusvuoden syyskuulta tuo esille, että hoittamisessa ehdotettiin neutraalia suhtautumis-
22106: valtiovalta tulevaisuudessa kiinnittää entistä ta uudisrakennus-, osto- ja vuokrausvaihtoehtoi-
22107: enemmän huomiota uuden teknologian hankkei- hin. Rahoitusrakenteen parantamiseksi ehdotet-
22108: den edistämiseen. tiin voitto-osuusluottojen, vaihtovelkakirjojen
22109: Alueelliseen tuotantotukeen kuuluvan kehittä- sekä optiolainojen käyttökelpoisuuden paranta-
22110: misavustuksen käyttöaluetta laajennettiin mista. Myös kehitysyhtiöiden toimintaedellytys-
22111: 10.1.1984 voimaan tulleessa laissa siten, että ten parantamista esitettiin.
22112: yritysten kehittämishankkeiden kustannuksista
22113: Kertomusvuonna toimineen pkt-neuvottelu-
22114: pääosa voidaan käsitellä tämän avustuksen puit-
22115: kunnan rahoitusjaoston selvityksen mukaan ra-
22116: teissa. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksista vas-
22117: hoitusmarkkinoiden 1980-luvun alkupuolen ke-
22118: taavaksi viranomaiseksi on tullut Teknologian
22119: hityksen johdosta vieraalla pääomalla tapahtuvan
22120: kehittämiskeskus. Tuotekehitys- ja markkinointi-
22121: rahoituksen kustannukset ovat nousseet. Rahoi-
22122: yksiköt on siirretty Valtion tekniseltä tutkimus-
22123: tusmuodot ovat lisääntyneet erityisesti lyhytaikai-
22124: keskukselta Teknologian kehittämiskeskuksen
22125: sen vieraan pääoman markkinoilla, joilla korkota-
22126: alaisuuteen v. 1984, ja yksiköiden nimi on muu-
22127: so on korkeampi. Pankit pyrkivät suuntaamaan
22128: tettu TEKES-konsultoinniksi. Teknologian kehit-
22129: rahoitustaan aikaisempaa enemmän lyhytaikai-
22130: tämiskeskuksella oli kertomusvuonna viisi yksik-
22131: seen rahoitukseen. Vaikka rahoituksen tarjonta
22132: köä ja lisäksi yhdellä yksiköllä oli sivutoimipiste.
22133: on siten lisääntynyt, on sen kohonnut hinta
22134: Vuonna 1986 petustetaan kaksi yksikköä Tampe-
22135: nostanut heikossa neuvotteluasemassa olevien
22136: reelle ja Jyväskylään ja tämän jälkeen vielä kaksi
22137: aloittavien ja pienempien yritysten rahoituksen
22138: yksikköä Joensuuhun ja Turkuun.
22139: kustannuksia. Lisäksi pyrkimys käyttöpääoman
22140: Tutkimus- ja tuotekehitystyön ohella pienten
22141: kiertonopeuden lisäämiseen on perinnän nopeu-
22142: ja keskisuurten yritysten yksi erityisongelma on
22143: tumisen kautta heikentänyt pienten yritysten
22144: markkinointi. Varsinkin vientimarkkinoiden
22145: maksu valmiutta.
22146: käynnistymisessä vaikeudet ovat usein suuret.
22147: Pkt-neuvottelukunnan suositukset koskivat mm. Erityisluottolaitosten rahoitusvoimavarat ja toi-
22148: uusia markkina-alueita kanoittavien toimialakoh- mintaperiaatteet eivät viime vuosina ole merkit-
22149: taisten selvitysten saamista yritysten käyttöön, tävästi muuttuneet. Teollistamisrahasto Oy:n uu-
22150: koulutus- ja konsultointipalvelujen sekä avustus- det aluekonttorit ja lisääntynyt pienyritysrahoitus
22151: muotoisen rahoituksen että pkt-yritysten vienti- sekä Valtion investointirahaston pienyritysluotto-
22152: yhteistyön lisäämistä. jen määrän kasvu ovat kuitenkin lisänneet pkt-
22153: Ulkomaankauppaliitto on tehostanut pkt-yri- yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
22154: tysten neuvontaa mm. laajentamalla maakunnal- Rahoitusmarkkinoiden muutokset ovat lisän-
22155: lista vientiasiamiesverkostoaan. Kaupalliset sih- neet velkarahoituksen kustannuksia. Inflaation
22156: teerit tekevät jatkuvasti eri markkina-alueita kos- hidastuminen on kohottanut reaalikorkotasoa.
22157: kevia selvityksiä. Kertomusvuonna käsitellyssä Oman pääoman ehtoista rahoitusta on nyttem-
22158: vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa val- min aiempaa paremmin saatavissa. Valtion osara-
22159: tion osuus maakunnallisten vientiasiamiesten hoittamien alueellisten kehitysyhtiöiden perus-
22160: palkkausmenoista nostettiin 50 % :iin. Kaupallis- taminen eri puolille maata on parantanut riskira-
22161: ten sihteerien toimistoissa valmistuu vuosittain hoituksen saatavuutta.
22162: 142
22163:
22164: Pkt-yritysten työvoiman saatavuuteen ja am- riittävästi ottaneen huomioon pkt-yritysten en-
22165: mattitaitoon liittyviä ongelmia voidaan pkt-neu- tyisongelmia.
22166: vottelukunnan mukaan helpottaa työelämän ja Valtion yritystoiminnan edellytyksiä parantavia
22167: koululaitoksen yhteistyötä lisäämällä sekä oppiso- en'tyistoimia ja yn'tykszfle suunnattua julkista ra-
22168: pimuskoulutusta tehostamalla. hoitusta on viime vuosina lisätty tuntuvasti. Sa-
22169: Valtioneuvosto on vahvistanut keskiasteen kol- moin on talouspolitiikalla kehitetty yritysten ylei-
22170: mannen ammatillisen koulutuksen kehittämisoh- siä toimintaedellytyksiä, joita parantavat toimet
22171: jelman 3.5.1985. Tähän on varattu n. 4 000 näyttävät kohdistuneen pääosin suurten, jo va-
22172: lisäaloituspaikkaa nopeasti muuttuvia yhteiskun- kiintuneiden ja vientimarkkinoille päässeiden
22173: nan ja työelämän tarpeita varten. Näistä ammat- osakeyhtiömuotoisten teollisuusyritysten hyväksi
22174: tikasvatushallitus laatii lääninhallitusten esitysten samalla, kun monet pienten ja keskisuurten yn·-
22175: pohjalta vuosittaisen ohjelman. Lisäksi valtakun- tysten, varsinkin aloitusvaiheessa olevien, en'tyis-
22176: nallisella tasolla on tehty erillisselvityksiä aloista, ongelmat ovat ainakin osittain edelleen ratkaise-
22177: joilla koulutetun työvoiman saannissa on ollut matta tai ne on poistettu vain osittain.
22178: ongelmia. Keskitetty päätöksentekojärjestelmä Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat
22179: on kuitenkin aluetason tarpeisiin ollut liian jäyk- kansantaloudessamme en'tyislohkon, jonka tär-
22180: kä. keänä tehtävänä on joustavasti täydentää suurten
22181: yn'tysten tuotteistoa sekä laadullisesti että alueel-
22182: Työllisyyskoulutuksen suunnittelujärjestelmä
22183: lisesti. Pkt-yritykset ovat keskimääräistä työvoi-
22184: on parhaillaan muutosvaiheessa. Kertomusvuon-
22185: mavaltaisempia, ja ne työllistävät merkittävän
22186: na kokeiltiin eräissä työvoimapiireissä uutta työl-
22187: osan työvoimasta en'tyisesti kehitysaluezfla. Pie-
22188: lisyyskoulutuksen päätöksentekojärjestelmää.
22189: nissä ja keskisuurissa yn'tyksissä tehdään usein
22190: Oppisopimusten koulutuskorvauksen määräy- merkittäviä tuote- ja tuotantomenetelmäkeksin-
22191: tymisperusteita on muutettu lailla, jolloin koulu- töjä, jotka uusviennin kautta monipuolistavat
22192: tuskorvauksen tasokorotuksen lisäksi korvaus voi- viennin alue- ja tuotteistorakennetta. Pkt-yn'tys-
22193: daan antaa saman suuruisena koko oppiajalta. ten toimintaedellytysten parantamista mille
22194: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarviossa työn- suunnattujen en'tyistoimien kautta voidaan näin
22195: antajille maksettaviin oppisopimuskorvauksiin ollen pitää perusteltuna.
22196: esitettiin määrärahoja 131,4 Mmk, jolloin kerto- Rahamarkkinoiden viime vuosien muutosten
22197: musvuoteen verrattuna nettolisäystä on 19,2 seurauksena ja valtion en'tyisrahoz'tuslaitosten toi-
22198: Mmk. mintaperiaatteiden tarkistamisen myötä lainara-
22199: Pkt-neuvottelukunta teki useita esityksiä yritys- hoitusta näyttäisi olevan n'ittävästi saatavilla myös
22200: verotuksen muuttamiseksi. Tavoitteena oli saada pkt-yn'tysten tarpeisiin. Ongelmzksi muodostuvat
22201: erikokoiset yritykset verotuksellisesti tasa-arvoi- kuitenkin sekä rahoituksen hinnan kohoaminen
22202: seen asemaan. Riskipääoman saannin helpotta- että julkisten rahoituslähteiden monimuotoisuu-
22203: mista verotuksenisin keinoin pidettiin tärkeänä. desta aiheutuva päällekkäisyys ja yhteensopimat-
22204: Kertomusvuoden aikana käsitellyn vuoden 1986 tomuus. Rahoituksen osalta tarpeellisia olisivat
22205: valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä tehtiin siten toimet, jotka alentavat lainapääoman kus-
22206: merkittäviä yritysverotusta koskevia muutoksia. tannuksia ja selkiinnyttävät julkista rahoitusta.
22207: Näitä muutoksia ovat mm. yhteisöverokannan Lainarahoituksen hinnan tulee kuitenkin pitkällä
22208: aleneminen, mikä merkitsee osakeyhtiöiden ko- azkavälillä pysytellä tasolla, joka edellyttää toteu-
22209: konaisverokannan laskua. Verotettavan tuloksen tetut/ta hankkezlta myös kohtuullista tuottoa si-
22210: laskentasäännöissä merkittävimmät muutokset joitetuille pääomille.
22211: ovat toimintavarausmahdollisuuden kasvaminen Pääpaino pienen ja keskisuuren yritystoimin-
22212: ja vastaavasti varastovarausmahdollisuuden pie- nan edellytysten parantamisessa tulisi asettaa yrit-
22213: neneminen. Varallisuusverotuksessa verotettavan täjien ja yritysten koulutus-, neuvonta-, tuoteke-
22214: varallisuuden alaraja kohoaa, ja varallisuusveroas- hitys-, tutkimus- ja markkinointipalvelujen ke-
22215: teikko lievenee. Myyntivoittoverotus kiristyy hittämiselle. Yrittäjyys perustuu useimmiten uu-
22216: suurten myyntivoittojen osalta. Yrittäjän ansio- sille tuote- tai tuotantoideozfle. Rahoituksella tai
22217: tulo-olettamaa korotetaan. Nämä veromuutokset verotuksella ei voida sanottavasti vaikuttaa uusien
22218: vaikuttavat lähinnä osakeyhtiöihin, mutta sen ideoiden syntymiseen, joskin ne myötävazkutta-
22219: sijaan vähäisemmässä määrin muihin yritysmuo- vat uusien hankkeiden toteutukseen. Ammatti-
22220: toihin. Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä taz'toisen työvoiman saatavuuden turvaaminen
22221: toteutettujen yritysveromuutosten ei voida katsoa pkt-yritykszlle edellyttää koulutus- ja työtoimavi-
22222: 143
22223:
22224: ranomaisten toimien tehostamista ja yhteensovit- Kotimaisten varustamojen kotimaasta tapahtu-
22225: tamista myös alueellisesti. vien alustilausten tärkein rahoitusmuoto on pit-
22226: Yrittämisen mielekkyys saattaa kärsiä, mikäli kään ollut kotimaisten toimitusluottojen rahoi-
22227: yhteiskunnan toimin otetaan kannettavaksi suu- tusjärjestelmän mukainen ns. KTR-luotto. Luot-
22228: rin osa yritystoimintaan liittyvistä riskeistä. Yri- toehtojen osoittauduttua kuitenkin mainittuja
22229: tystulot sisältävät korvauksen riskinotosta ja yrit- OECD-laivaluottoehtoja epäedullisemmiksi saa-
22230: täjyydestä. Siten yrittäjille ja yrityksille itselleen tettiin vuoden 1986 käytäntöön järjestelmä, jolla
22231: tulee edelleen jättää päävastuu ja riski toiminnan pyritään takaamaan rahoitus kotimaisten varusta-
22232: kannattavuudesta. moiden alushankinnoille kotimaasta OECD-lai-
22233: Viime vuosien lukuisten pkt-yritysten toimin- valuottoehtoja vastaavin ehdoin.
22234: taedellytyksiä parantaneiden toimien vaikutusten 1970-luvulla oli vientiluottojärjestelmän ja
22235: seurantaa ei voida perustellusti pitää riittävänä. vientitakuujärjestelmän lisäksi käytössä ns. kus-
22236: Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriön tannus- eli K-takuujärjestelmä. Vuosina 1975-
22237: tulee selvittää nykyistä täsmällisemmin, mz'tä vai- 79 valtio maksoi yhteensä lähes 1,6 mrd. mk
22238: kutuksia jo toteutetut toimenpiteet ovat saaneet hintatason nousun aiheuttamista kustannuksista
22239: aikaan yritys- ja toimialatasolla teollisuudessa. ko. takuukorvauksina. Inflaation hidastuttua
22240: Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että pienten ja 1980-luvulla K-takuukorvaukset eivät enää viime
22241: keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä paran- vuosina ole olleet käytössä.
22242: tavat toimet voidaan tulevaisuudessa suunnata Kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen
22243: mahdollisimman tehokkaasti käytettävissä ole- mukaan lähes kaikki Länsi-Euroopan telakkateol-
22244: vien voimavarojen niukkuus huomioon ottaen. lisuusmaat tukevat laivanrakennustaan eri kei-
22245: noin. Tärkeimpiä tukimuotoja ovat luotot, vero-
22246: vähennykset, romutussubventiot, takuut, tulli-
22247: Telakkateollisuuden ja varustamoelinkeinon edut, tutkimustoiminta-avustukset, korkosub-
22248: tukeminen. Telakka te o II i suu d en tuki ventiot, erilaiset tappiokorvaukset ja suora tuki.
22249: j a julkinen rahoitus . Suomalaiset tela- Tukijärjestelyt on suunnattu erityisesti oman
22250: kat joutuivat kriisiin 1970-luvun puolivälin jäl- maan varustamojen tilauksille kotimaisilta tela-
22251: keen, ja työllisyystilanne telakoilla uhkasi heiken- koilta. Näissä tapauksissa tuen kokonaisvaikutuk-
22252: tyä tuntuvasti. Valtio ryhtyi tässä tilanteessa väli- sen aluksen hintaan on arvioitu vaihtelevan
22253: aikaisesti valikoiduin toimenpitein tukemaan 10 % :sta yli 60 % :iin. Ruotsissa täksi osuudeksi
22254: Suomen telakkateollisuutta. Vuosien 1978 ja on arvioitu n. 15 %. Norjan ja Tanskan osalta ei
22255: 1979 tulo- ja menoarvioissa sekä lisämenoarviois- ole osoitettavissa suoran tuen käyttöä. Viimeksi
22256: sa varattiin yhteensä n. 70 Mmk:n määräraha mainituissa maissa on kuitenkin turvauduttu va-
22257: avustusten ja lainojen myöntämiseksi valtion va- likoitujen luottojärjestelyjen, takuiden, korkotu-
22258: roista telakoille tai aluksia tilaaville varustamoil- kien, verohelpotusten ja poistojen hyväksikäyt-
22259: le. Määrärahoja käytettiin runsaat 63 Mmk. Täl- töön.
22260: laiseen suoraan tukirahoitukseen ei tämän jäl- Suomen telakkateollisuuden tila
22261: keen ole turvauduttu. ja kehitysnäkymät. Suomalaisten tela-
22262: Suomalaisten telakoiden laivaviennissä Neu- koiden tilanne oli jo kertomusvuonna vaikea.
22263: vostoliittoon käytettiin aikaisemmin käteismaksu- Toiveet uusien tilausten saamisesta olivat rajoitet-
22264: järjestelyä, jolloin valmistusaikainen rahoitus voi- tuja ja epävarmoja. Yksi syy tähän oli, että
22265: tiin kattaa tilaajan suorittamin ennakkomaksuin. suomalaisessa varustamotoiminnassa vallitsi vai-
22266: Sittemmin maksujärjestelmää on muutettu siten, kea kannattavuuskriisi. Tästä syystä uusia tilauk-
22267: että aluksen maksu on ajoittunut pääosin sen sia kotimaisilta telakoilta kotimaisille varusta-
22268: rakentamisen jälkipuoliskolle ja lähemmäksi luo- moille ei ole odotettavissa joitakin harvoja poik-
22269: vutusta. Tämä on lisännyt telakoiden rakennusai- keuksia lukuun ottamatta.
22270: kaista rahoitustarvetta ja korkokustannuksia. Länsi-Euroopan maissa harjoitetaan edellä to-
22271: Vuosina 1978-85 oli alusten länsiviennissä dettua subventiopolitiikkaa, joka takaa tilausten
22272: käytössä ns. OECD:n laivaluottoehtoihin perus- suuntautumisen pääosin omaan maahan. Neu-
22273: tuva vientiluottojärjestelmä, jossa luotto-osuus vostoliittoon suuntautuvan laivaviennin osalta
22274: oli 80 % laivan kauppahinnasta, luottoaika 8,5 v näkymät heikkenevät mm. öljyn maailmanmark-
22275: ja korko kiinteä 8 % . Suomen Vientiluotto Oy kinahinnan ja Yhdysvaltojen dollarin kurssin las-
22276: on huolehtinut tällaisten vientiluottojen rahoi- kun vaikutuksesta runkosopimuksen vientimää-
22277: tuksesta. riin. Suomen telakkateollisuuden kehitysnäkymiä
22278: 144
22279:
22280: arvioitaessa vakavaa huomiota on kiinnitettävä korkotukea Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitta-
22281: kapasiteetin laajuuteen ja laatuun näköpiirissä mille ja kotimaasta tehtäville tilauksille.
22282: olevan tilauskannan valossa. Merenkulun veronhuojennusten tarkoituksena
22283: Telakat ovat Suomessa monitoimialayritysten on helpottaa varustamoiden mahdollisuuksia uu-
22284: osia. Näiden yritysten kannattavuuden perusteel- sia tonnistoaan ja kehittää Suomen kauppalaivas-
22285: la kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen toa. Veronhuojennuksilla on lisäksi pyritty edis-
22286: mukaan telakoiden kannattavuus on kertomus- tämään erityisesti välttämättömien talvioloihin
22287: vuoden loppuun saakka pysynyt tyydyttävänä. soveltuvien jäävahvisteisten alusten hankintoja.
22288: Telakat ovat kuitenkin ilmoittaneet ottaneeosa Tärkeimmät merenkulun veronhuojennukset
22289: varsinkin kotimaisia ja länsimaisia tilauksia vas- ovat oikeus tehdä 20 % :n suuruinen vähennys
22290: taan varsin epäedullisin hinnoin. (ns. tilauspoisto) aluksen hankintamenosta jo
22291: Varustamoelinkeinon tukeminen. aluksen tilausvuonna sekä vähentää laivanvarus-
22292: Varustamoelinkeinoa on valtio Suomessa tuke- tustoiminnan tulosta jäävahvistettujen alusten
22293: nut lähinnä veronhuojennusten ja valtiontakaus- hankintahinnasta neljänä vuotena ylimääräinen
22294: ten avulla. Varustamoiden alushankintojen ra- 3 % :n suuruinen vähennys (ns. jäämaksuluokka-
22295: hoitukseen valtio ei ole osallistunut eräitä yksit- vähennys). Veronhuojennuslailla on samalla py-
22296: täistapauksia lukuun ottamatta. Vuodesta 1979 ritty parantamaan kotimaisen telakkateollisuuden
22297: valtion tulo- ja menoarvioon on sisältynyt arvio- kilpailuasemaa siten, että jäämaksuluokkavähen-
22298: määräraha (momentti 32.10.42) vesikuljetuska- nys on voitu tehdä ainoastaan suomalaisella tela-
22299: luston hankintojen korkotueksi. Kyseinen määrä- kalla rakennettavasta aluksesta jatilauspoisto on
22300: raha koskee rannikko-, sisävesi- ja erityisesti Sai- voitu vähentää ulkomailta tilattavasta aluksesta
22301: maan kanavan liikenteeseen soveltuvan proomu- ainoastaan valtiovarainministeriön luvalla. Me-
22302: ja muun vesikuljetuskaluston uudishankintoja ja renkulun veronhuojennuslain voimassaoloaikaa
22303: peruskorjauksia sekä vuodesta 1984 lukien myös on vuoden 1986 alusta lukien jatkettu viidellä
22304: Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksia hoita- vuodella.
22305: vien pienalusten uudishankintoja ja perus- Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan me-
22306: korjauksia. Vuosittain korkotukea on maksettu renkulun veronhuojennuslaki vastaa useimpien
22307: enintään n. 1 Mmk. Lainojen myöntämisvaltuu- muiden OECD-maiden käytäntöä. Ministeriön
22308: desta, joka vuosittain on 30-40 Mmk, on käsityksen mukaan voidaan olettaa, että veron-
22309: useimpina vuosina osa jäänyt käyttämättä. huojennusten johdosta varustamot ovat vältty-
22310: Valtio on viime vuosina lisäksi osallistunut neet tuloverojen maksamiselta. Veronhuojennuk-
22311: kahdessa tapauksessa suomalaisten varustamoi- set merkitsivät valtion verotulojen vähenemistä v.
22312: den matkustaja-autolauttatilausten tukemiseen 1981-83 keskimäärin n. 30 Mmk vuodessa sekä
22313: myöntämällä suoraa rahoitustukea. Tuen myön- kuntien ja seurakuntien verotulojen vähenemistä
22314: tämistä on perusteltu lähinnä telakkateollisuuden n. 15 Mmk.
22315: eduilla. Ilman myönnettyä tukea kyseiset tilauk- Vuodesta 1972 lähtien varustamoelinkeinoa on
22316: set olisivat kauppa- ja teollisuusministeriön mu- tuettu valtiontakauksin. Valtiontakauslaitos voi
22317: kaan todennäköisesti suuntautuneet ulkomaisille myöntää valtiontakauksia suomalaisten varusta-
22318: telakoille. Suomalaisen ulkomaanliikenteen pien- moiden alushankinnoille myönnettävien luotto-
22319: tonniston toimintaedellytysten helpottamiseksi jen vakuudeksi. Takauksia myönnettäessä kiinni-
22320: kertomusvuoden II lisämenoarvioon otettiin eri- tetään erityistä huomiota varustamon toiminnan
22321: tyinen 5 Mmk:n määräraha ulkomaanliikenteen taloudellisiin edellytyksiin ja kehityskelpoisuu-
22322: pientonniston korkomenojen alentamiseksi. teen. Valtiontakausten osuus alusluotoille ote-
22323: Varustamoiden alushankintojen pääasiallinen tuista vakuuksista on ollut keskimäärin 20-
22324: rahoituslähde on ollut ns. KTR-järjestely, josta 30 %. Vuosina 1978-85 alustakauksia myön-
22325: vastaavat Suomen Pankki, Postipankki ja liike- nettiin yhteensä 560 Mmk:n luotoille, 42 aluksel-
22326: pankit. KTR-luottojen korkotaso on epäedulli- le. Vastaavana aikana maksettiin takauskorvauk-
22327: sempi kuin OECD-maiden vientitoimituksissa sia yhteensä 42 Mmk.
22328: sovittujen luottoehtojen mukainen korkotaso. Mainituilla tukitoimilla kauppa- ja teollisuus-
22329: Vuoden 1986 alusta tuli voimaan uusi rahoitus- ministeriön arvion mukaan on ollut edistävä
22330: järjestely, jolla suomalaisten varustamoiden koti- vaikutus suomalaiseen varustamoelinkeinoon ja
22331: maasta tehtävien uudishankintojen rahoitusehdot tätä kautta merenkulkualan työllisyyteen ja ulko-
22332: saatettiin vastaamaan OECD-maiden vientitoimi- maankaupan maksutaseeseen. Toimet ovat osal-
22333: tuksissa hyväksyttyjä luottoehtoja. Valtio maksaa taan edistäneet myös suomalaisten varustamoi-
22334: 145
22335:
22336: den kotimaasta tekemiä alustilauksia ja siten teen alusten toimintaedellytysten turvaamiseksi
22337: metalliteollisuuden työllisyyttä. alusten kustannustaso tulisi kauppa- ja teollisuus-
22338: Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen ministeriön mielestä saattaa kilpailijamaiden
22339: mukaan näyttää selvästi siltä, että useimmissa aluksien tasolle. Muussa tapauksessa nämä kulje-
22340: muissa OECD-maissa varostarnoita tuetaan huo- tukset vähitellen siirtyvät ulkomaisille aluksille.
22341: mattavasti enemmän kuin Suomessa. Useissa Suomalaisen tonniston osuus ulkomaankaup-
22342: OECD-maissa kotimaiset varustamot saavat koti- pamme vientikuljetuksista oli kertomusvuonna
22343: maasta tehtävien alustilausten yhteydessä suoria 42 %, kun se aikaisemmin 1980-luvulla on ollut
22344: subventioita. Vastaavasti kotimaasta tehtäville 45-50 %.
22345: alustilauksille myönnetään usein poikkeuksellisen Kolmansien maiden välisessä liikenteessä toi-
22346: edullisia rahoitus- ja luottoehtoja. mivien alusten kustannustasoa tulisi kauppa- ja
22347: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan eten- teollisuusministeriön mielestä voida niin ikään
22348: kin 1980-luvulla suomalaisten varustamoiden alentaa varsin tuntuvasti. Maailmanmarkkinoilla
22349: kannattavuus on heikentynyt, erityisesti muun vallitsevan tonniston ylitarjonnan takia suoma-
22350: toiminnan kuin Suomen ja Ruotsin välisen mat- laisalukset eivät pysty vaikuttamaan rahtitasoon,
22351: kustaja- ja lauttaliikenteen osalta. Suomen kaup- ja ne joutuvat kilpailemaan mm. mukavuuslip-
22352: palaivasto on vuoden 1982 alusta kertomusvuo- pujen kanssa.
22353: den loppuun pienentynyt n. 2,4 miljoonasta Vuoden 1984 lopulta kertomusvuoden lop-
22354: bruttorekisteritonnista n. 1,6 miljoonaan brutto- puun mennessä siirrettiin n. 20 suomalaista alus-
22355: rekisteritonniin eli noin kolmanneksen. Meren- ta mukavuuslipun alle. Kaikki siirretyt alukset
22356: kulkualan työpaikat ovat 1980-luvulla vähenty- olivat kolmansien maiden välisessä liikenteessä
22357: neet n. 3 500. toiminutta tonnistoa. Lippusiirtojen vaihtoehto
22358: Suomen kauppalaivaston pieneneminen on ai- olisi kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituksen
22359: heutunut ennen kaikkea kolmansien maiden vä- mukaan ollut useimmissa tapauksissa alusten
22360: lisessä liikenteessä toimivien alusten poismyyn- myynti.
22361: neistä tai siirroista halvempien lippujen alle. Mukavuuslippukysymys on kotimaisen kaup-
22362: Kansainvälisen rahtitason pitkään jatkuneen ma- pamerenkulun toiminnan ja työllisyyden turvaa-
22363: taluuden vuoksi kolmansien maiden välisessä misen kannalta kauppa- ja teollisuusministeriön
22364: liikenteessä toimineiden alusten tulot eivät aina mielestä kielteinen ilmiö. Kauppa- ja teollisuus-
22365: ole riittäneet edes käyttökustannusten kattami- ministeriössä on kiinnitetty vakavaa huomiota
22366: seen. Myös ns. pientonniston kannattavuus on jo suomalaisten varustamoiden mukavuuslippujen
22367: usean vuoden ajan ollut heikko. käyttöön siirtymiseen. Tavoitteena on, että mah-
22368: Suomen ja ulkomaiden välinen linjaliikenne dollisten lippusiirtojenkin jälkeen suomalaisten
22369: on ollut jonkin verran paremmin kannattavaa, merenkulkijoiden työllisyysmahdollisuudet voi-
22370: joskin myös tällä sektorilla varustamoiden kan- taisiin turvata. Asian vaatimia toimia selvitetään
22371: nattavuus näyttää kauppa- ja teollisuusministe- parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriön yh-
22372: riön mukaan viime aikoina heikentyneen. Meren- teydessä toimivassa merenkulun neuvottelukun-
22373: kulun kriisistä näyttää parhaiten selviytyneen nassa. Pyrkimyksenä on löytää keinot, joilla lip-
22374: Suomen ja ulkomaiden välinen matkustaja-auto- pusiirrot voitaisiin välttää.
22375: lauttaliikenne. Myös tällä alalla jouduttaneen Vuoden 1986 kesällä valtionenemmistöinen
22376: lähiaikoina varautumaan suomalaisen tonniston Valmet Oy ja yksityinen Wärtsilä Oy sopivat
22377: pienenemiseen. telakkatoimintojensa yhdistämisestä Wärtsilä
22378: Suomalaisen kauppamerenkulun lähivuosien Oy:n omistukseen. Valtioneuvosto päätti osal-
22379: kehitysnäkymiä voidaan kauppa- ja teollisuusmi- taan hyväksyä yhdistämisen sekä luopua siihen
22380: nisteriön mielestä pitää synkkinä. Vain Neste liittyvistä verotuloista.
22381: Oy:n säiliöalustonniston ja Suomen ja ulkomai- Varustamotoiminnan ja telakkateollisuuden
22382: den välisen matkustaja-autolauttaliikenteen alus- maazlmanlaajuinen kriisi on aiheutunut pääosin
22383: ten toimintaa voidaan pitää suhteellisen turvat- rahtaustonniston ylitarjonnasta, jonka seuraukse-
22384: tuina. Suomalaisen pientonniston toiminnan tur- na kansainvälinen rahtitaso on painunut jopa
22385: vaaminen on jo tähän mennessä edellyttänyt tappiolliselle tasolle. Tonnistan ylitarjonta puo-
22386: tiettyjä erityistoimia. Kertomusvuoden toisessa lestaan johtuu szitä, että useimmat suuret meren-
22387: lisämenoarviossa hyväksyttiin 5 Mmk:n määrära- kulkumaat subventoivat voimakkaasti strategisis-
22388: ha pientonnistolle myönnettäväksi korkoavustuk- ta turvallisuus- ja työllisyyssyistä omaa merenkul-
22389: seksi. Suomen ja ulkomaiden välisen linjaliiken- kuelinkeinoaan ja laivanrakennusteollisuuttaan.
22390:
22391: 19 3604891
22392: 146
22393:
22394: Merenkulkua ja laivanrakennusta leimaavat teessa on suhteellisen vähäinen, kun otetaan
22395: maailmanmarkkinoilla siten protektionistiset huomioon telakoiden tuotantokapasiteetti. Pit-
22396: piirteet. Kannattamattoman rahtitason vuoksi va- källä aikavälzllä eivät kotimaiset tzlaukset riitä
22397: rustamot pyrkivät alentamaan kustannuksiaan työllistämään kuin murto-osan Suomen telakoi-
22398: siirtämällä mm. laivojaan mukavuuslippujen al- den tämänhetkisestä tuotantokapasiteetista.
22399: le, jolloin sekä miehistö että varustamo välttyy Näin ollen johtopäätös on, että telakoiden
22400: maksamasta veroja. Työntekzjozden työ- ja sosiaa- kapasiteettia joudutaan lähiaikoina supistamaan
22401: linen turvallisuus on mukavuuslipun alla purjeh- ja toimialan sisäistä yhteistyötä edelleen lisää-
22402: tivissa laivoissa suomalaisten säännöksien ja sopi- mään. Telakoiden tuotantoa olisi samalla pyrittä-
22403: muksien tasoa hezkompi. vä kehittämään enkoisalustuotannon suuntaan.
22404: Rahtaustonniston ylikapasiteetti hezjastuu Vazkka perusteltua ei olekaan julkisen tuen käyt-
22405: myös telakkateollisuuteen. Uusia tilauksia tulee tö nykyisen laajuisen tuotantokapasiteetin ylläpi-
22406: vähän, ja hintataso on kansainvälisen subventioil- toon, nzin erikoisalusten valmistukseen suuntau-
22407: ta tuetun kilpazlun vuoksi matala. Maazlmanlaa- tuvaan tutkimus- ja tuotekehittelyyn olisi miele-
22408: juisesti tasapainoon päästään vasta sitten, kun kästä ohjata myös julkista tukea ja rahoitusta.
22409: rahtausten kysyntä saavuttaa tarjonnan. Tähän Neuvostoliiton laivatzlausten varassa suomalaista
22410: saattaa kulua pitkä aika, ja se hezjastuu telakoille laivanrakennusteollisuutta voidaan kuitenkin yl-
22411: edelleen viivästyneenä. låpitäii nykynäkymin siinä laajuudessa, että mm.
22412: Näissä olosuhteissa joudutaan vakavasti arvioi- omavaraisuus- ja kriisinäkökohdat tulevat nittä-
22413: maan, vaativatko Suomen kansalliset omavarai- västi huomioon otetuiksi.
22414: suus-, turvallisuus- ja työllisyysnäkökohdat varus-
22415: tamoiden ja telakoiden jatkuvasti kasvavaa julkis- Sekä merenkulun että telakkateollisuuden so-
22416: ta tukemista subventioiden, rahoitusjärjestelyi- peutuminen maazlmanlaajuisen kriisin aiheutta-
22417: den ja veronhuojennusten avulla. Merenkulun miin toimintamuutoksiin merkitsee toisaalta tun-
22418: kansantaloudellinen merkitys Suomessa on vähäi- tuvaa työttömyyden kasvua. Nämä vapautuvat
22419: sempi verrattuna moniin suuriin merenkulku- voimavarat olisi kyettävä joustavasti ja nopeasti
22420: maihin, joiden mahdollisuudet osoittaa voimava- sijoittamaan korvaavaan tuotantoon muille toi-
22421: roja merenkulun ja laivanrakennuksen tukemi- mialozlle. julkisen rahoituksen käyttöä kohtuulli-
22422: seen ovat tuntuvasti meitä suuremmat. sesti tämänkaltaisen tuotannon käynnistämiseen
22423: Maamme telakkateollisuuden peruskuormitus ja korvaavien työpaikkojen synnyttämiseen voi-
22424: muodostuu Neuvostoliiton laivatzlauksista. Tar- daan lähivuosina pitää perusteltuna.
22425: kasteluajankohtana mahdollisuudet lisätilausten
22426: saantiin Neuvostoliitosta näyttivät hezkozlta raa- Merenkulkuhallitus
22427: kaöljyn maailmanmarkkinahinnan laskun vuoksi.
22428: Tilausten saaminen muiden maiden varustamoil- Valtion aluskaluston vahingot. Merenkulku-
22429: ta on niin zkään vaikeaa, koska subventio- ja hallituksen aluksille sattui v. 1980-85 merion-
22430: rahoitusjärjestelyjen vuoksi ulkomaiset telakat ky- nettomuusilmoitusten mukaan yhteensä 48 have-
22431: kenevät tarjoamaan erityisesti tavanomaisista ria. Näistä havereista aiheutuneita korjauskustan-
22432: aluksista varsin edullisia toimitussopimuksia. Ko- nuksia kertyi yhteensä n. 12 Mmk.
22433: timaistenkin varustamoiden tzlauksia on viime Seuraavassa luettelossa esitetään v. 1980-85
22434: atkaina suuntautunut ulkomaisille telakoille juu- merenkulkuhallituksen aluksille sattuneet have-
22435: ri tästä syystä. Muutenkin maamme varustamoi- rit, niiden vahinkolajit ja se, mihin toimenpitei-
22436: den ja valtion laivatzlausten merkitys nykytzlan- siin ne ovat kussakin tapauksessa johtaneet:
22437: 147
22438:
22439: Aluksen nimi Tapahtuma-aika Vahinkolaji Toimenpide Huom.
22440:
22441: JmAPU 24. 2.80 Avustettava ajoi perään Mahdollinen korvausvaade Avustettava ei saanut
22442: liikennetoimiston ja kans- ajoissa pakkia päälle
22443: liaosaston harkintaan
22444: JmAPU ........ . 12. 8.80 Tulipalo keularuumassa Ei jatkotoimia Laiva laiturissa Helsingis-
22445: sä
22446: JmHANSE ..... . 23. 1.80 Törmäsi tuntemattomaan Ei jatkotoimia
22447: vedenalaiseen esteeseen
22448: Y a KUMLINGE .. 25. 6.80 Rikkoutunut polttoaine- Vahingot vähäiset
22449: putki sytytti tulipalon ko-
22450: nehuoneessa
22451: L-302 ........... . 31.10.80 Öljykaminasta pieni palo Vahingot vähäiset
22452: konehuoneessa
22453: L-914 ........... . 30. 9.80 Hinauksessa ollut öljyntor-
22454: juntavene katosi
22455: JmMURTAJA .. . 30. 1.80 Karilleajo Ehdotettu kurinpitotoimia
22456: JmVARMA ..... . 23. 2.80 Karilleajo Kurinpitoharkinta
22457: ]m VOIMA ..... . 8. 2.80 Lievä yhteentörmäys avus- Ei jatkotoimia Hinattava irtosi haarukas-
22458: tettaessa ta ja muutti Voiman
22459: suuntaa
22460: JmSAMPO ..... . 13. 3.81 Pohjakosketus Vaadittu meriselitys
22461: ]m APU ........ . 12. 3.81 Lievä yhteentörmäys avus- Ei jatkotoimia Keula kimposi vahvasta
22462: tuksessa jäänreunasta
22463: ]m VARMA ..... . Lieviä vaurioita hinattaessa Ei jatkotoimia Hinattava irtosi haarukas-
22464: ta
22465: JmSAMPO ..... . 13. 3.81 Pohjakosketus Meriselitys.
22466: Hallintotoimistoon jatko-
22467: toimia varten
22468: ME/ATAUVO ... 29. 6.81 Kaksi karilleajoa (lieviä Lähetetty merenkulkuneu- Ei aiheuttanut jatkotoi-
22469: ja 20. 7.81 pohjakosketuksia) vos Muurilie jatkotoimia mta
22470: varten
22471: ]m URHO ...... . 23. 5.81 Pohjakosketus Päällikkö ja luotsi syyttee- Päällikölle sakkoa 1 440,-
22472: se en Luotsilie sakkoa 2 880,-
22473: JmHANSE 31. 1.82 Lievä yhteentörmäys avus- Ei jatkotoimia Vahva jääteli muutti
22474: tuksessa suuntaa
22475: Jm VOIMA 5. 2.82 Vaurioita kalanpyydyksilleSyyttäjä jättänyt syyttämät-
22476: tä. Ei näyttöä
22477: JmMURTAJA ... 30. 1.80 Karilleajo Ilmoitettu syytteeseen.
22478: Vanhentunut syyttäjällä.
22479: Jäänyt syyttämättä
22480: JmKARHU ..... . 13. 5.81 Karilleajo Hallintotoimistoon kuri- Päällikölle sakkoa 2 400,-
22481: harkintaa varten Korvaus asiantuntijalle
22482: 320,-
22483: Korvaus MKH:lle
22484: 50 000,-
22485: 0ikeudenkäyntikulut
22486: 500,-
22487: ]m VOIMA ..... . 10. 3.82 Lievä yhteentörmäys avus- Ei jatkotoimia Jää lohkesi arvaamatto-
22488: tettaessa masti laivojen välistä
22489: JmMURTAJA .. . 14. 5.82 Avustettava törmäsi perään Ei jatkotoimia Munaja tarttui kiinni
22490: L-113 ........... . 7.10.82 Vetolaitteen ohjausakseli Ei jatkotoimia
22491: katkesi, jolloin vesi pääsi
22492: konehuoneeseen
22493: L-105 ........... . 22.10.82 Pohjakosketus Ei jatkotoimia Ei merkittyä väylää
22494: L-311 ........... . 15.12.82 Karilleajo Ei jatkotoimia Huono näkyvyys
22495: JmSAMPO ..... . 13. 3.81 Karilleajo Vahtipäällikkö ja navigoin- Vahtipäällikölle sakkoa
22496: tiperämies syytteeseen 3 660,-
22497: Navigointiperämiehelle
22498: sakkoa 3 000,-
22499: Vahingonkorvausta
22500: 20 000,-
22501: 148
22502:
22503: Aluksen nimi Tapahtuma-aika Vahinkolaji Toimenpide Huom.
22504:
22505: L-395 . . . . . . . . . . . . 30. 4.83 Karilleajo Ei jatkotoimia Sakea sumu, kompassi
22506: pimeäksi
22507: L-301 ........... . Törmäys laiturissa olleeseen Mahdollista korvausta var- Potkurilaitteiston toimin-
22508: troolariin ten oikeustoimistolle tahäiriö
22509: L-312 ........... . 23.11.83 Törmäys pimeään viljaele- Ei jatkotoimia Elevaattorin putket roik-
22510: vaanoriin kuivat laiturin ulkopuo-
22511: lella
22512: VIA VALVOJA .. 15. 7.83 Karilleajo Syytteeseen Päällikölle sakkoa 1 580,-
22513: L-428 ........... . 15.11.83 Ankkurikettinki katkesi, Lähetetty luotsiosastolle
22514: jolloin alus ajautui maihin
22515: JmAPU ........ . 13. 1. 84 Avustettava törmäsi perään Ei jatkotoimia Apu jäi ensin kiinni
22516: Jm TARMO ..... . 21. 2.84 Avustettava törmäsi perään Ei jatkotoimia Tarmo jäi ensin kiinni
22517: Jm VARMA ..... . 29. 2.84 Vastaantuleva alus törmäsi Ei jatkotoimia
22518: hinattavana olleeseen aluk-
22519: seen
22520: JmSAMPO ..... . 5. 3.83 Karilleajo Syytteet päällikölle ja vah- Päällikölle sakkoa 1 064,-
22521: tiperämiehelle Vahtiperämiehelle sakkoa
22522: 1 320,-
22523: Korvauksia: 977,- +
22524: 5 000,- = 5 977,-
22525: Jm VARMA ..... . 7. 2.85 Avustettava alus törmäsi Ei jatkotoimia Varma jäi ensin kiinni
22526: perään
22527: JmKARHU ..... . 10. 3.85 Avustettava alus törmäsi Ei jatkotoimia Karhu jäi ensin kiinni
22528: perään
22529: Jm SISU ........ . 16. 3.85 Avustettava alus törmäsi Ei jatkotoimia Sisun vauhti hidastui
22530: perään
22531: Jm TARMO ..... . 13. 3.85 Avustettava alus törmäsi Ei jatkotoimia Tarmo ei ehtinyt alta pois
22532: perään
22533: JmKARHU ..... . 22. 4.85 Avustettava alus törmäsi Ei jatkotoimia Karhun vauhti hidastui
22534: perään
22535: JmSAMPO ..... . 28. 3.85 Törmäys avustettavaan Asia oikeustoimistolle Keula sai kimmokkeen
22536: mahdollista korvauskannet- paksusta jäästä päin avus-
22537: ta vatten tettavaa
22538: L-111 .... _...... . 16. 6.85 Pohjakosketus Ei jatkotoimia Väylän alla oleva maakaa-
22539: suputki kohonnut
22540: VaLETTO ...... . 19.11.85 Törmäys laiturissa olleeseen Asia oikeustoimistolle Laiturissa vähän tilaa ja
22541: öljyntorjuntaveneeseen mahdollista korvauskannet- sivutuuli sorti
22542: ta varten
22543:
22544:
22545: Edellä mainitut haverit ovat kussakin tapauk- Vaurion Korjaus-
22546: sessa johtaneet seuraavan luettelon mukaisiin tapahtuma-aika kustannukset
22547: mk
22548: vahinkovaurioiden korjauskustannuksiin:
22549: jmKARHU .............. . 13. 5.1981 2 000 000
22550: Vaurion Korjaus- L-113 ................... · · 7.10.1982 40 000
22551: tapahtuma-aika kustannukset L-311 .................... . 15.12.1982 100 000
22552: mk jmAPU .................. . 13. 1.1984 45 000
22553: jm SAMPO .............. . 5. 3.1983 137 000
22554: jm APU................... 24. 2.1980 41 900 jmTARMO .............. . 21. 2.1984 242 000
22555: jm HANSE................ 23. 1.1980 50 000 jm VARMA .............. . 29. 2.1984 6 400
22556: ya KUMLINGE............ 25. 6.1980 2 000 ya KUMLINGE ........... . 6. 1.1983 480 000
22557: jm MURTAJA............. 30. 1.1980 1 570 000 L-395 .................... . 30. 4.1983 65 000
22558: jm VARMA............... 23. 2.1980 150 000 va VALVOJA ............. . 15. 7.1983 110 000
22559: jm VOIMA................ 8. 2.1980 126 800 L-428 .................... . 15.11.1983 86 000
22560: jm SISU................... 16. 3.1980 750 000 jm VARMA .............. . 7. 2.1985 95 000
22561: L-914 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30. 9.1980 15 000 jmKARHU .............. . 10. 3.1985 25 900
22562: jm SAMPO . . . . . . . . . . . . . . . 13. 3.1981 430 000 jmTARMO .............. . 13. 3.1985 180 000
22563: mea TAUVO...... 29.6. ja 20. 7.1981 25 700 jmSAMPO .............. . 28. 3.1985 83 300
22564: jm URHO................. 23. 5.1981 5 100 000 va LETTO ................ . 19.11.1985 100 000
22565: · jm HANSE. . . . . . . . . . . . . . . . 31. 1.1982 28 100 L-111 .................... . 16. 6.1985 8 500
22566: 149
22567:
22568: Merenkulkuhallituksen ilmoituksen mukaan vastuuseen kuin vastaavanlaisella tuottamuksel-
22569: sen palveluksessa oleva alushenkilökunta joutuu la vahinkoa aiheuttanut vakuutetun aluksen
22570: jatkuvasti hoitamaan tehtäviä, joissa vahingon henkilökuntaan kuuluva henkilö.
22571: vaara on suuri. Jäänmurtajilla aiheutuu vaikei- Niissä alusvahingoissa, joissa merenkulkuhal-
22572: den olosuhteiden vuoksi toisinaan vaurioita litus on katsonut vahingon aiheutuneen meren-
22573: suurimmastakin varovaisuudesta ja huolellisuu- kulkuhallituksen henkilökunnan sen asteisesta
22574: desta huolimatta. Luotsi- ja merenmittausaluk- tuottamuksesta, joka voi aiheuttaa vahingon-
22575: set joutuvat liikkumaan usein väylien ulkopuo- korvausvelvollisuuden, on virkamieheltä vaadit-
22576: lella syvyystiedoiltaan tuntemattomilla alueilla tu korvausta oikeusteitse rikosoikeudenkäynnin
22577: kaikissa sää- ja näkyväisyysoloissa. yhteydessä.
22578: Merionnettomuuksista aiheutuvat vahingot Vahingonkorvausvelvollisuus on v. 1980-85
22579: saattavat olla niin suuria, että ne täysin ylittävät sattuneiden alusvahinkojen johdosta ollut oi-
22580: vaurion aiheuttaneen yksityisen henkilön mak- keuden harkittavana seuraavissa tapauksissa: 1.
22581: sukyvyn. Kun vahinkoon johtanut virhe tai jäänmurtaja Sampo, pohjakosketus 13.3.1981,
22582: huomaamattomuus sinänsä saattaa olla sangen vahingot 430 000 mk; 2. jäänmurtaja Karhu,
22583: vähäinen, on merenkulkuhallituksen mielestä pohjakosketus 13. 5.1981, vahingot 2 Mmk; 3.
22584: perusteltua rajoittaa vahingonkorvausvastuuta jäänmurtaja Sampo, pohjakosketus 5.3.1983,
22585: kohtuullisesti siten, ettei vahingon aiheuttanut vahingot 137 000 mk.
22586: henkilö joudu taloudellisiin vaikeuksiin, ellei Mainituissa tapauksissa on lainvoimaisilla
22587: vahinko ole aiheutunut törkeästä tuottamukses- päätöksillä tuomittu alusten kansipäällystöön
22588: ta tai tahallisesta teosta. · kuuluvia henkilöitä korvaamaan valtiolle yh-
22589: Valtiovarainministeriön antamien valtion teensä 50 000 mk. Asianomaiset ovat pyytäneet
22590: tulo- ja menoarvion yleisten soveltamismääräys- valtiokoottorilta vapautusta maksuvelvollisuu-
22591: ten kohdassa 2 .4 .13 on valtion omaisuuden destaan. Jäänmurtaja Sampon vuoden 1981 ta-
22592: vakuuttamiskieltoa koskeva määräys, jonka pe- pauksessa valtiokonttori ei ole myöntänyt va-
22593: rusteella valtion aluksia ei ole vakuutettu. Tä- pautusta perusteluna se, että ao. 20 000 mk:n
22594: män seurauksena valtion aluksilla toimessa ole- suuruinen korvaus oli jo ehditty periä. Jäänmur-
22595: vat henkilöt ovat eri asemassa yksityisen palve- taja Karhun tapauksessa valtiokonttori alensi
22596: luksessa olevaan laivaväkeen verrattuna. Vahin- korvausta 30 000 mk:sta 5 000 mk:aan. Jään-
22597: gonkorvauksen vaatimisen sen aiheuttajalta har- murtaja Sampon vuoden 1983 tapauksessa va-
22598: kitsee nimittäin valtion alusten osalta työnanta- hingonkorvauksia ei tuomittu.
22599: ja, kun taas yksityisten omistamien alusten Kertomusvuonna oikeudessa ei ollut vireillä
22600: osalta vakuutusyhtiö. Valtion alusten henkilö- merenkulkuhallituksen virkamiehiin kohdistu-
22601: kuntaan kuuluvalta vahingon aiheuttajalta voi- via vahingonkorvausvaatimuksia alusvahinkojen
22602: daan vaatia korvausta kaikissa muissa tapauksis- johdosta. Koska jäänmurtajille ja avustettaville
22603: sa paitsi silloin, kun vahingon aiheuttajan viaksi kauppa-aluksille sattuu jatkuvasti yhteentör-
22604: jää vain lievä tuottamus. Vakuutusyhtiöillä on mäyksiä avustustoiminnan vaikeiden olosuhtei-
22605: sen sijaan oikeus vaatia korvaus vahingon ai- den takia, on tärkeämpien vakuutusyhtiöiden
22606: heuttajalta vain, mikäli vahinko on aiheutettu kanssa sovittu, ettei vähäisistä vahingoista vaa-
22607: tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. dita korvauksia.
22608: Tuottamus on yleensä joko lievää tai törkeää. Merenkulkuhallitus on osallistunut merenku-
22609: Näin ollen vahingon aiheuttajan korvausvelvol- lun turvallisuutta lisäävien säädösten valmiste-
22610: lisuuden ja vakuutusyhtiön regressioiden välille luun. Näitä ovat mm. vahdinpidosta aluksilla
22611: ei jäisi tapauksia, joissa vahingon aiheuttaja annettu asetus (666181) ja aluksen miehitykses-
22612: vahingonkorvauslain mukaan olisi korvausvel- tä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annettu
22613: vollinen, mutta vakuutusyhtiöllä ei vakuutus- asetus (251184), jolla kummallakin on meritur-
22614: sopimuslain mukaan kuitenkaan olisi oikeutta vallisuutta lisäävä vaikutus. Merenkulkuhallitus
22615: vaatia maksamaansa määrää vahingon aiheutta- on lisäksi ammattikasvatushallituksen kanssa ol-
22616: jalta. Nykyään vahingonkorvaus voidaan kui- lut yhteistyössä, kun hankittiin laivasimulaattori
22617: tenkin tuomita, vaikkei tuonamusta pidettäisi- Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tiloihin
22618: kään törkeänä. Näin ollen valtion aluksen hen- Otaniemeen. Simulaattorilla voidaan mm. tut-
22619: kilökuntaan kuuluva vahingon aiheuttaja jou- kia jo olemassa olevien tai suunniteltavien väy-
22620: tuu merenkulkuhallituksen käsityksen mukaan lien navigointiominaisuuksia, ja sitä voidaan
22621: tuomioistuimissa helpommin vahingonkorvaus- lisäksi käyttää koulutukseen. Merenkulkuhalli-
22622: 150
22623:
22624: tus on ilmoituksensa mukaan jatkuvasti lisännyt miesten kurinpitoa ja virkarikoksia koskevat asiat,
22625: alustensa henkilökunnan koulutusta. Jäänmur- jotka merenkulkuhallinnosta annetun asetuksen
22626: tajatoiminnan erityisolosuhteet merenkulkuhal- mukaan kuuluvat merenkulkuhallituksen istun-
22627: litus on ottanut huomioon asettamalla kansi- noissa käsiteltäviin.
22628: päällystön pätevyysvaatimukseksi merikaptee- Valtiokonttorin mukaan valtion virastot ja lai-
22629: ninkirjan. Lisäksi jäänmurtajilla on kaksinker- tokset huolehtivat yleensä siitä, että myös virka-
22630: tainen määrä kansipäällystöä vastaavankokoisiin miehen mahdollinen korvausvastuu selvitetään
22631: kauppa-aluksiin verrattuna. tuomioistuimessa, jos prosessi on jo virallisen
22632: Merenkulkuhallituksen aluksille v. 1980-85 syyttäjän toimesta aloitettu. Mikäli virkamies tai
22633: sattuneiden vahinkojen korjauskustannukset, työntekijä veivoitetaan tällaisissa tapauksissa suo-
22634: yhteensä n. 12 Mmk, jäävät lähes täysin valtion rittamaan vahingonkorvausta valtiolle, virkamies
22635: vahingoksi. Vahingonkorvausten laajempi peri- tai työntekijä voi maksuvapauslain ja -asetuksen
22636: minen merenkulkuhallituksen henkilökunnalta (529 ja 530/80) mukaan hakea valtiokanttorilta
22637: saattaisi sen arvion mukaan johtaa arvaamatto- vapautusta tai helpotusta valtiolle suoritettavasta
22638: miin seurauksiin jäänmurtajatoiminnan tehok- korvauksesta.
22639: kuuden ja ammattitaitoisen henkilökunnan saa- Merenkulkuhallituksen merenkulun tarkastus-
22640: tavuuden osalta. toimiston päällikkö on katsonut 15.9.1981 päivä-
22641: Merenkulkuhallituksen toimenpi- tyssä muistiossaan, että mikäli jäänmurtaja Ur-
22642: teet jäänmurtaja Urhon karilleajo- hon päällikön osalle on yleensä jäänyt huolimat-
22643: ta p a u k se s s a . Valtiontalouden tarkastusvi- tomuutta tai laiminlyöntiä ao. karilleajon yhtey-
22644: raston tarkastusneuvosto on 28.11.1985 lausunut dessä, se on ollut niin vähäistä, ettei edellytyksiä
22645: merenkulkuhallituksen toimenpiteistä jäänmur- oikeudenkäyntiin häntä vastaan ole ollut olemas-
22646: taja Urhon karilleajotapausta koskevasta tarkas- sa. Virallisen syyttäjän nostettua myöhemmin
22647: tuksesta annetun 17.6.1985 päivätyn tarkastus- syytteen jäänmurtaja Urhon päällikköä ja luotsia
22648: kertomuksen perusteella mm. seuraavaa. vastaan on merenkulkuhallituksen kansliaosaston
22649: Suomen valtion omistama jäänsärkijä Urho on päällikkö päättänyt, ettei syytteeseen yhdytä eikä
22650: 23.5.1981 ajanut karille sillä seurauksella, että myöskään korvausta valtiolle aiheutuneista yli 5
22651: valtiolle on aiheutunut n. 5,1 Mmk:n korjaus- Mmk:n vahingoista vaadita. Päätös asiasta tehtiin
22652: kustannukset. Merenkulkuhallitus ei ole katsonut ennen em. merenkulkuhallituksen työjärjestyk-
22653: aiheelliseksi vaatia Helsingin raastuvanoikeuden sen voimaantuloa.
22654: tuomitsemien henkilöiden veivoittamista korvaa- Asianomaisessa tapauksessa merenkulkuhalli-
22655: maan valtiolle sanottuja kustannuksia. tuksen ylijohtaja on katsonut, että syytteiden ja
22656: Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n ja 2 §:n 1 korvausvaatimuksen esittäminen ei olisi ollut jär-
22657: momentin mukaan virkamies on velvollinen kor- kevää. Syytteisiin ei yhdytty sen vuoksi, että
22658: vaamaan virassaan julkisyhteisölle tuottamaosa merenkulkuhallituksen tarkastustoimiston arvio
22659: vahingon määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi tekojen tuomittavuudesta oli toinen kuin kau-
22660: ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laa- punginviskaalin näkemys. Edellytyksiä ei myös-
22661: tu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsi- kään korvausvaatimuksen esittämiselle ole ollut
22662: neen tarve sekä muut olosuhteet. Vahingonkor- siitä syystä, ettei korvausvelvollisuutta laivan ka-
22663: vausta ei kuitenkaan ole tuomittava, jos virka- rilleajotapauksessa voi olla, ellei ole syyllistytty
22664: miehen viaksi jää vain lievä tuottamus. rangaistavaan tekoon, sillä jo lievä tuottamus
22665: Valtiovarainministeriön 13 .11.1984 antaman johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, kun
22666: yleisohjeen (P 5892) mukaan tulee ao. viraston taas korvausvastuun edellytyksenä on, että tuot-
22667: tai laitoksen vahinkotapahtuman satuttua selvit- tamus on muu kuin lievä.
22668: tää aiheutuneen vahingon määrä, harkita minkä Tarkastusvirasto on katsonut, että koska jään-
22669: asteinen tuottamus on kysymyksessä sekä vahvis- murtaja Urhon karilleajosta oli valtiolle aiheutu-
22670: taa vahingonkorvauslain säännökset huomioon nut merkittävä vahinko eikä ollut selvästi määri-
22671: ottaen vahingon aiheuttaneelta perittävän kor- teltävissä, kuka vahingosta oli vastuussa ja missä
22672: vauksen määrä. määrin, merenkulkuhallituksen olisi joutuessaan
22673: Merenkulkuhallituksen hallintotoimiston tulee asianomistajana valvomaan asiassa valtion etua
22674: merenkulkuhallituksen vuoden 1982 alusta voi- tullut saattaa vahingonkorvausasia oikeuden käsi-
22675: maan tulleen työjärjestyksen mukaisesti valvoa teltäväksi korvausvelvollisuuden edellytyksenä
22676: merenkulkuhallituksen etua ja oikeutta kaikissa olevan syyllisyyskysymyksen ollessa muutenkin
22677: laitosta koskevissa asioissa sekä valmistella virka- oikeuden tutkittavana.
22678: 151
22679:
22680: Merenkulkuhallitus on 6. 5.1985 yleisistunnos- hakema vapautus maksuvelvollisuudesta. Tämän
22681: saan katsonut, että ko. tapauksessa aluksen pääl- menettelyn tarkoituksena olisi yksinomaan pyrkiä
22682: likön tuottamusaste on ollut lievä ja luotsin ennakolta ehkäisemään valtion alukstlle syntyviä"
22683: muuta kuin lievä. Tämän perusteella merenkul- vahinkoJa.
22684: kuhallitus on katsonut, ettei ollut edellytyksiä On myös perusteltua odottaa, että merenkul-
22685: periä päälliköltä vahingonkorvausta. Luotsin osal- kuhallitus Jatkaa pyrkimyksiään vähentää alukstl-
22686: ta merenkulkuhallitus on sovitellut korvauksen leen sattuvia vahinkoJa mutllakin tavoin. Kysy-
22687: nollaan. mykseen tulevat henktlöstön koulutuksen Ja am-
22688: Sanotun perusteella tarkastusvirasto on katso- mattitaidon edelleen kohottaminen, kaluston Ja
22689: nut, että merenkulkuhallitus on vapauttanut välinetstön turvallisuuden parantaminen sekä toi-
22690: luotsin vahingonkorvauslaissa säädetystä ja vain mintasääntöJen Ja -ohJeiden tarkoituksenmukai-
22691: määrään nähden harkinnanvaraisesta korvausvel- suuden seuraaminen Ja tarkistaminen tarvittaes-
22692: vollisuudesta. Koska asia kuitenkin on tulkinnan- sa.
22693: varainen, ei asia ole tarkastusviraston taholta Meriväylien rakentaminen. Suomen rannikolla
22694: antanut aihetta toimenpiteisiin. on n. 50 ulkomaanliikenteen satamaa, joista 22
22695: Merenkulkuhallituksen alukstlle 1980-luvulla on läpi talven toiminnassa. Ulkomaan merilii-
22696: sattuneista vahingoista suuri osa on epäzlemättä kenteen kokonaismäärä on n. 50 milj. tonnia
22697: aiheutunut vaikeista toimintaoloista. Vahinkojen vuodessa, josta vientiä on n. 20 milj. tonnia ja
22698: aiheuttamat kustannukset ovat Jääneet lähes ko- tuontia n. 30 milj. tonnia. Merikuljetusten osuus
22699: konaan valtion vahingoiksi valtion omaisuuden ulkomaankaupan tavarakuljetuksista on keski-
22700: vakuuttamiskiellon Ja korvausvaatimusten käyttä- määrin n. 87 %. Kotimaan sisäisiä merikuljetuk-
22701: mättä Jättämisen vuoksi. sia on lisäksi 6 milj. tonnia vuodessa. Ennustei-
22702: Vaikka merenkulkuhallitus pyrktikin luonnol- den mukaan merikuljetusten kokonaismäärä kas-
22703: lisesti vähentämään eri toimin aluksilleen sattu- vaa 1980-luvulla n. 3 milj. tonnia eli 6 % 10
22704: via vahinkoJa, ei tässä suhteessa saavutettua tu- vuodessa.
22705: losta voida pitää täysin tyydyttävänä. Yksi syy Valtio ei omista kauppamerenkulun satamia,
22706: tähän lienee se, että merenkulkuhallitus on suh- vaan ne ovat kuntien tai teollisuuslaitosten omis-
22707: tautunut pidättyvästi alustensa henkilöstöön koh- tuksessa. Väylän ja sataman kustannusrajana on
22708: distuviin vahingonkorvausvaatimuksiin. Meren- satama-alueen hallinnollinen raja, jonka sisäasi-
22709: kulkuhallitus perustelee tätä stllä, että tiukempi ainministeriö vahvisti 1. 7.1985 saakka. Sen jäl-
22710: linJa tässä asiassa vaikeuttaisi henktlöstön saantia keen tehtävä siirtyi lääninhallituksille. Satama-
22711: sekä myös stllä, että vastaavissa vahingoissa yksi- alueen puolelle kuuluvat yleensä laitureiden ja
22712: tyiszllä alukstlla vakuutusyhtiöt voivat vaatia ta- satama-altaiden lisäksi aallonmurtajat ja alusten
22713: kautuvia vahingonkorvauksia vain, Jos vahinko kääntöpaikat.
22714: on aiheutettu tahallisesti tai tärkeällä tuottamuk- Valtion tehtävä on huolehtia satama-alueiden
22715: sella. ulkopuolella olevista kauppamerenkulun väylistä.
22716: Korvausvaatimuksesta pidättäytymistä ei ole Meriväylien kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa
22717: asianmukaista perustella sillä, että näin menetel- merenkulkuhallitus.
22718: len saadaan hankituksi aluksille henktlöstöä, kos- Merikarttaan merkittyjä ja turvalaittein varus-
22719: ka vastuullisuuden tulee valtion alukstlla olla tettuja meriväyliä on Suomen rannikolla kaik-
22720: vähintäänkin yhtä suuri kuin yksityistllä laivozlla. kiaan n. 6 700 km. Näillä väylillä on turvalaittei-
22721: Yksityisellä sektonlla vakuutustoiminnalla Jae- ta yhteensä n. 10 300 kpl. Lähes 90 % tavaralii-
22722: taan aluksia uhkaavat nskit Ja syntyvät kustan- kenteestä kulkee niiden 20 sataman kautta, joi-
22723: nukset koko sektonn kannettavtksi. Vahingot den tuloväylän syvyys on 9,0 m tai enemmän.
22724: eivät Jää siten yhden toimintayksikön rasituksek- Tämän syvyisiä väyliä on Suomessa n. 1 300 km.
22725: si, kuten valtion alusten kohdalla on asian laita. Meriväyliin on viimeksi kuluneen 15 vuoden
22726: Yleensä olisikin lähdettävä siitä, että meren- aikana investoitu kertomusvuoden hintatasossa
22727: kulkuhallituksen tulisi aina vaatia vahingonkor- yhteensä n. 1 100 Mmk eli keskimäärin 73 Mmk
22728: vausta sen aiheuttajilta, mikäli tuottamuksen aste vuodessa. Seuraavasta kuviosta on nähtävissä me-
22729: on Jokin muu kuin lievä. Harkittavaksi Jätsivät riväyläinvestointien vuosittainen rahoitus v.
22730: sitten vahingonkorvauksen kohtuullinen määrä ja 1966-85 sekä käyvän hinnan että kertomusvuo-
22731: korvausvelvollzsen valtiokonttori/ta mahdollzsesti den hintatason mukaisesti.
22732: 152
22733:
22734: !fmk
22735:
22736:
22737:
22738:
22739: 1966 67 68 72 73 74 1975 76 77 78 79 1980 81 82 8) 84 1985
22740:
22741:
22742: Rahoitus vuoden 1985 rahanarvon mukaan
22743: ••---• Rahoitus käyvän rahanarvon mukaan
22744:
22745:
22746: Vuosittaiset meriväyläinvestoinnit ovat vaih- - TVH, VR (tiet, rautatiet) 70 Mmk.
22747: delleet kertomusvuoden hintatason mukaan 35 Valtion kokonaisinvestoinnit satamaväyliin
22748: Mmk:sta 120 Mmk:aan. Lähes kaikki tärkeim- (meriväylät, tiet ja rautatiet) ovat n. 140 Mmk
22749: pien satamien tuloväylät on kertaalleen syvennet- vuodessa. Kunnalliset ja yksityiset satamainves-
22750: ty. toinnit ovat n. 330 Mmk vuodessa. Valtion osuus
22751: Suomen väylillä liikennöivien alusten koko on on siten n. 30 % ja muiden n. 70 o/o.
22752: viime vuosina kasvanut paljon, ja aluskoon en- Tämän investointisuhteen takia valtion tulisi
22753: nustetaan edelleen kasvavan. Tämä johtuu siitä, yleensä sopeutua satamanpitäjän investointeihin
22754: että suurilla laivoilla kuljetetun tavaran yksikkö- rakentamalla väylät kokonaisuuden kannalta oi-
22755: kustannukset ovat alhaiset. Aluksen kustannuk- keaan aikaan valmiiksi. Eräissä tapauksissa sata-
22756: set lastitonnia kohden voivat pienillä laivoilla manpitäjä on itse joutunut rahoittamaan sata-
22757: kohota kymmenkertaisiksi suuriin laivoihin ver- maan johtavan väylän.
22758: rattuna. Tyypillisiä suurten erien tuotteita ovat Valtion liikenneväyläinvestoinnit ovat 1980-
22759: öljy, hiili, vilja, raakamineraalit, lannoitteet ja luvulla olleet kertomusvuoden hintatasossa yli
22760: muut bulkkituotteet. 2 000 Mmk vuodessa. Teiden, rautateiden, len-
22761: Tätä nykyä satamainvestoinnit ovat vuodessa tokenttien ja sisävesiteiden rakennustyöt kuulu-
22762: n. 400 Mmk ja jakaantuvat seuraavasti: vat liikenneministeriön hallinnonalalle. Niiden
22763: rahoitus on n. 97 % liikenneväylien kokonaisra-
22764: kunnalliset satamalaitokset 150 Mmk hoituksesta. Liikenneväylistä ainostaan meriväylät
22765: - yksityiset satamat 80 Mmk kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriölle. Meri-
22766: - satamien käyttäjät (ahtaajat, huolitsijat) väylien osuus liikenneväyläinvestoinneista on n.
22767: 100 Mmk 3 %.
22768: 153
22769:
22770: Meriväylien parantamisen keskeisenä tavoittee- siten 5-7 kk vuodessa. Ruoppaustöitä tehdään
22771: na on kuljetuskustannusten alentaminen väyliä yleisesti aina sääolojen salliessa, myös viikonlop-
22772: syventämällä. Syvennyshankkeen kustannukset puisin, 24 tuntia vuorokaudessa.
22773: on saatava takaisin 6 % :n reaalikoeolla 20 vuo- Edellä kuvattu työskentelymenettely aiheutuu
22774: dessa kuljetuskustannusten säästöinä. Syvennys- ruoppaustöiden pääomavaltaisuudesta. Erikoisko-
22775: työn kustannuksiksi lasketaan kaikki ne väylän ja neet ja -laitteet, kuten ruoppaajat, poralautat,
22776: sataman rakennuskustannukset, jotka ovat välttä- työlautat, proomut ja hioaajat ovat kalliita työvä-
22777: mättömiä uuteen aluskokoon siirtymiseksi. lineitä. Ruoppaustöiden kiinteät kustannukset
22778: Toinen tärkeä tavoite on merenkulun turvalli- muodostavat noin puolet kokonaiskustannuksis-
22779: suus, jota voidaan edistää mm. turvalaitteita ja ta. Rakentaminen on näin ollen kannattavaa
22780: väylän geometriaa parantamalla. vain, mikäli se on jatkuvaa. Koska erikoiskoneet
22781: Väylähankkeiden kehittäminen tapahtuu kol- soveltuvat vain merellä tehtäviin töihin ja koska
22782: mivaiheisen suunnittelujärjestelmän avulla. Me- valtio on niiden pääasiallinen tarvitsija, olisi
22783: renkulkuhallitus laatii kerran viidessä vuodessa merenkulkuhallituksen näkemyksen mukaan me-
22784: meriväyläohjelman, joka toinen vuosi toiminta- riväylätöissä tasaisen toiminnan ylläpitäminen al-
22785: ja taloussuunnitelman, mikä tarkistetaan välivuo- haisten kustannusten edellytys. Investointimeno-
22786: sina, sekä vuosittain tulo- ja menoarvioehdotuk- ja säätelevää suhdannepolitiikkaa ei mainituista
22787: sen ja työohjelman. syistä olisi mielekästä soveltaa meriväylätöihin.
22788: Meriväyläohjelma laaditaan 10 vuoden jaksoil- Tämä menettely nimittäin johtaa tuottamatto-
22789: le. Ohjelmassa määritellään merenkulkuhallituk- maksi jäävän kapasiteetin muodostumiseen, mikä
22790: sen väylänpidon suuntaviivat viraston omien ta- nostaa meriväylätöiden hintaa.
22791: voitteiden pohjalta. Merenkulkuhallitus on jul- Meriväylätyöt soveltuvat huonosti myös työlli-
22792: kaissut keväällä 1982 meriväyläohjelman vuosille syystöiksi, koska merenkulkuhallituksen raken-
22793: 1983-1992. Ohjelman laatimiseen osallistuivat nustöissä keskimääräinen miestyökuukauden hin-
22794: merenkulkuhallituksen, kauppa- ja teollisuusmi- ta on 38 000 mk ja ruoppaustöissä 46 000 mk.
22795: nisteriön sekä tie- ja vesirakennushallituksen Urakoitsijoiden erittäin kalliiden työkoneiden
22796: edustajien lisäksi Suomen varustamoyhdistyksen, ja -laitteiden hankinta edellyttää, että ruoppaajil-
22797: Teollisuuden keskusliiton ja Suomen satamalii- le ja poralautoille on tiedossa jatkuvasti ja riittä-
22798: ton edustajat. Ohjelma perustuu laajoihin tutki- västi käyttöä. Konehankinnan kohdistaminen
22799: muksiin ja selvityksiin kauppasatamien väylätar- vain yhdelle työlle tai teknillisesti vanhan koneen
22800: peista, alusten kehittymisestä, kuljetusmäärien käyttö lisää työn hintaa. Pääomavaltaisissa ja
22801: muutoksista, kuljetusten taloudellisuudesta ja riskialttiissa väylätöissä olisi merenkulkuhallituk-
22802: väylien parantamismahdollisuuksista. sen käsityksen mukaan erityisen tärkeätä, että
22803: Meriväyläohjelmassa on nimetty 29 väylähan- työt voitaisiin tehdä tasaisesti edistyvinä ja pitkä-
22804: ketta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoteen 1993 aikaisiin ohjelmiin perustuvina.
22805: mennessä. Koko väyläohjelman hinta on kerto- Maamme merikuljetusten tehostamiseksi, kul-
22806: musvuoden kustannustasossa n. 720 Mmk eli n. jetuskustannusten alentamiseksi ja merenkulun
22807: 72 Mmk vuodessa. Esitetyistä investoinneista turvallisuuden parantamiseksi tehtävät meriväylä-
22808: 84 % on suunniteltu käytettäväksi väylien syven- työt muodostavat yhden varsin tarpeellisen ja
22809: nyshankkeisiin ja 16 % väyläturvallisuuden ja tarkoituksenmukaisen perusrakenneinvestointien
22810: väyläverkon parannushankkeisiin. Ohjelma on lohkon. Nämä merenkulkuhallituksen meriväylä-
22811: toteutunut kertomusvuoteen mennessä hyvin. ohjelmaan sisältyvät hankkeet täyttävät sekä kan-
22812: Väylähankkeiden rahoitus kertomusvuonna oli san- että liiketaloudelliset investointien arviointi-
22813: ohjelman mukainen. Useita tärkeitä väylähank- perusteet pääomalle laskettavan koron ja sen
22814: keita on jo valmistunut, tai niiden työt on saatu kuoletusajan osalta.
22815: käyntiin. Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon ei Meriväylähankkeiden merkitys koko liikenne-
22816: kuitenkaan suhdannesyistä sisältynyt uusien väy- sekton·n perusrakenneinvestointien joukossa on
22817: lien aloittamista. kuitenkin suhteellisen vähäinen. Men"väylien ra-
22818: Meriväylien investointimenoista käytetään kes- kentaminen on luonteeltaan lähinnä pitkän aika-
22819: kimäärin 60 % ruoppaustöihin ja 40 % turva- välin toimintaa, jossa suhdannevaihteluiden mer-
22820: laitteiden rakentamiseen. Työt teetetään valta- kityksen tulisi olla vähäinen. Men"väylätyöt ovat
22821: osaltaan suomalaisilla urakoitsijoilla. Ruoppaus- hyvin pääomavaltaista toimintaa, jonka välitön
22822: työt tehdään kokonaan ja turvalaitetyöt pääosin työllisyysvaikutus on pieni. Miestyövuoden hinta
22823: avovesikaudella. Käytettävissä oleva työaika on on töiden pääomavaltaisuuden vuoksi varsin kor-
22824:
22825: 20 3604891
22826: 154
22827:
22828: kea, joten meriväylätyöt soveltuvat suhteellisen källä aikavälillä optimaalisiin kustannuksiin ja
22829: huonosti suhdannetyöttömyyden hoitoon. Tarvit- valtiontalouden kannalta suotuisimpaan loppu-
22830: tavat koneet ja laitteet ovat erityiskalustoa, joka tulokseen.
22831: soveltuu muuntyyppiseen toimintaan erittäin Sanottujen syiden vuoksi ei voida pitää perus-
22832: huonosti. teltuna sitä, että men'väylien rakentamiseen osoi-
22833: Men'väylien rakentamiskustannukset määräyty- tettuja määrärahoja käytetään yksipuolisesti suh-
22834: vät suurelta osin pääomakustannusten perusteel- dannepoliittisena välineenä. Men'väylähankkei-
22835: la. Pääomakustannuksiin vaikuttaa puolestaan den rakentaminen tulisi toteuttaa tasaisesti ole-
22836: kapasiteetin käyttöaste. Tasainen käyttöaste ni- massa olevaa kapasiteettia mahdollisimman te-
22837: menomaan meriväylien rakennustöissä johtaa pit- hokkaasti hyödyntämällä.
22838: 155
22839:
22840:
22841:
22842:
22843: Sosiaali- Ja terveysministeriön hallinnonala
22844:
22845:
22846: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- vatus ja alkoholi- ja tupakkapolitiikka). Rakenne-
22847: tuksen sosiaali- ja terveysministeriössä 26.2.1986 ohjauksen tarve johtuu osittain nykyaikaisen yh-
22848: ja perehtymiskäynnin Työterveyslaitokseen teiskunnan monimutkaisesta rakenteesta ja käy-
22849: 25.4.1986. tettävän teknologian mukanaan tuomista vaarois-
22850: ta. Tehokkaan tuotannon ja markkinoinnin avul-
22851: la saavutetusta korkeasta kansantuotteesta joudu-
22852: Sosiaali- ja terveysministeriö taan kuitenkin osa käyttämään niistä aiheutuvien
22853: terveys- ja turvallisuusongelmien ehkäisemiseen.
22854: Sosiaalimenojen kehitys. S osia a 1i- j a ta- Ongelmallista on sopivan tasapainon löytäminen.
22855: 1o u s p o 1i t iikka . Sosiaali- ja terveyspolitiikan Sosiaalimenot muodostuvat sosiaalisten tulon-
22856: yleisinä tavoitteina voidaan sosiaali- ja terveysmi- siirtojen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ai-
22857: nisteriön mukaan pitää kansalaisten sosiaalisen heuttamista menoista. Sosiaalimenot olivat v.
22858: turvallisuuden ja tasa-arvon edistämistä ja ylläpi- 1983 65 mrd. mk ja v. 1984 73,5 mrd. mk.
22859: tämistä sekä mahdollisimman hyvää kansan- Osuus bruttokansantuotteesta oli vastaavasti
22860: terveyden tilaa ja terveyden tasaista jakautumista 23,7 % ja 23,9 % (BKT 1983 274,4 mrd. mk ja
22861: väestössä. 1984 308,3 mrd. mk).
22862: Sosiaali- ja terveyspolitiikan välineinä ovat
22863: - sosiaaliset tulonsiirrot; eläkkeet ja päivära- Kansantalouden tilinpidon mukaan olivat jul-
22864: hat vanhuuden, sairauden, työkyvyttömyyden ja kiset kulutusmenot v. 1984 59,9 mrd. mk, josta
22865: työttömyyden perusteella, lapsilisät, toimeentu- sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 8,3 mrd. mk ja
22866: lotuki ja eräitä vähäisempiä eriä, terveydenhuolto 13,7 mrd. mk.
22867: - sosiaali- ja terveyspalvelut; terveyden- ja Kotitalouksien saarnat sosiaaliset tulonsiirrot
22868: sairaanhoito, lasten päivähoito, vanhustenhuolto (kansantalouden tilinpidon mukaan 40 mrd. mk
22869: ja joukko erityispalveluja sekä v. 1983 eli n. 15 % BKT:stä, sosiaali- ja terveys-
22870: - rakenneohjaus; elin- ja työympäristön ke- ministeriön sosiaalimenolaskelman mukaan
22871: hittäminen terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta 46,9 mrd. mk v. 1984) kulkevat julkisen sektorin
22872: edistäväksi. kautta, ja ne lasketaan sosiaalimenoiksi (63,8 %
22873: Rakenneohjauksella pyritään parantamaan eli- sosiaalimenoista), mutta kansantalouden koko-
22874: nympäristön terveellisyyttä (ympäristöterveyden- naisuudessa sosiaalisia tulonsiirtoja ei kuluteta
22875: huolto ), työympäristön turvallisuutta ja terveelli- julkisessa taloudessa, vaan ne palaavat kansan-
22876: syyttä (työsuojelu ja työterveyshuolto), paranta- talouden kiertokulkuun kotitalouksien kulutuk-
22877: maan ravinnon terveellisyyttä ja edistämään ter- sen ja verotuksen kautta. Sosiaaliset tulonsiirrot
22878: veitä elintapoja (ravitsemuspolitiikka, terveyskas- ovat n. 28 % kotitalouksien kulutuksesta.
22879: 156
22880:
22881: Sosiaalimenojen BKT-osuus EC-maissa ja pohjoismaissa v. 1975-83
22882: 1975 1980 1983 Muutos
22883: 1983/80
22884: 1 %
22885: EC-maat
22886: Hollanti ............................................. . 28,1 30,4 34,0 11,8
22887: Belgia ............................................... . 24,2 28,1 31,9 13,5
22888: Saksan liittotasavalta ................................. . 29,8 28,5 28,9 1,4
22889: Ranska .............................................. . 22,9 25,9 28,8 11,2
22890: Italia ................................................ . 22,6 22,8 27,3 19,7
22891: Iso-Britannia ........................................ . 19,4 21,4 23,7 10,7
22892: Irlanti ............................................... . 19,7 21,0 24,6 17,1
22893: EC-keskiarvo 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,2 25,8 28,0 8,5
22894: Pohjoismaat 3
22895: Tanska .............................................. . 25,8 27,8 30,7 10,4
22896: Suomi ............................................... . 18,5 21,1 23,5 11,4
22897: Norja ............................................... . 19,4 21,1 22,2 5,2
22898: Ruotsi ............................................... . 26,1 32,6 35,7 9.3
22899: Pohjoismaiden keskiarvo ............................... . 22,5 25,7 28,0 8,9
22900:
22901: 1 pl. Kreikka, Luxemburg ja Tanska.
22902: 2 ml. Luxemburg ja Tanska.
22903: 3 pl. Islanti.
22904:
22905: Sosiaalimenojen BKT-osuus eråisså' länsimatssa v. 1983
22906:
22907:
22908:
22909:
22910: maa
22911:
22912:
22913: Kuten kuviosta ilmenee, Suomen sosiaalime- Näin kerätystä rahoituksesta 3 % jäi rahastojen
22914: not ovat teollistuneen Euroopan keskitason ala- kartuttamiseen. Kun sosiaalimenoihin otetaan
22915: puolella. mukaan palveluiden käyttäjien maksamat mak-
22916: Sosiaalimenoista työnantajat rahoittivat v. sut, on näiden rahoitusosuus 4,1 % ja muiden
22917: 1984 palkkaan perustuvin sosiaaliturvamaksuin vastaavasti pienempi.
22918: 43,7 %, valtio 31,3 %ja kunnat 16,6% verotu- Uusimman pitkän tähtäimen arvion (sosiaali-
22919: loilla. Verojen tapaan kansalaisilta perittävät sosi- ja terveysministeriön suunnittelusihteeristö) mu-
22920: aaliturvamaksut kattoivat n. 8,4 % menoista. kaan sosiaalimenojen osuus markkinahintaisesta
22921: 157
22922:
22923: bruttokansantuotteesta tulee kehittymään vuo- käytti laskelmissaan sekä Suomen Pankin että
22924: teen 2000 mennessä eri keskimääräisillä BKT:n valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisia
22925: kasvuolettamuksilla seuraavasti: malleja, tuli siihen tulokseen, että rahoitusperus-
22926: teiden muutosten kokonaistaloudelliset vaikutuk-
22927: Vuonna 1986 Vuonna 2000, jos kasvu on set olivat jossain määrin odotusten suuntaisia
22928: 3% 2% 1%
22929: 24,7 % 27,1 % 28,9%
22930: mutta verrattain vähäisiä.
22931: 23,2 %
22932: Sosiaaliturvan rahoitus voitaneenkin sosiaali- ja
22933: Ennusteen sosiaalimenokäsitteen osuus terveysministeriön mukaan kerätä kansantalou-
22934: desta tulevaisuudessa ehkä hieman nykyistä pa-
22935: BKT:stä on n. 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin
22936: remmin työllisyyttä ja ulkomaankauppaa suosi-
22937: sosiaalimenotilaston sosiaalimeno- eli pohjois-
22938: valla tavalla. Vaikka keräämistavasta ei ole päästy
22939: maisen käsitteen mukainen osuus BKT:stä.
22940: yksimielisyyteen, merkitys ei liene kansantalou-
22941: Tärkeimmät syyt sosiaalimenojen kasvuun ovat den kokonaisuuden kannalta kovin olennainen.
22942: yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän "kypsy- Sosiaalimenoihin sisältyy automaattisia suh-
22943: minen'' (ensimmäiset täysimääräiset vanhuus- danteita tasaavia kytkentöjä. Julkisen kulutuksen
22944: eläkkeet maksetaan v. 2002), väestön ikääntymi- ja siirtomenojen suhteellisen suuri osuus BKT:stä
22945: nen ja olettamus sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kulutuksesta tasaa sinänsä suhdannevaihteluja.
22946: kasvusta vuosituhannen loppuun nykyisten val- Työttömyys- ja monet muut toimeentulotukime-
22947: tioneuvoston vahvistamien suunnitelmien sisältä- not vaikuttavat suhdannekierteessä yleensä suh-
22948: män kasvu-uran mukaisesti (kasvu reaalisesti n. dannevaihteluja hillitsevästi.
22949: 2,2 o/o vuodessa). Suomessa käytettiin ensimmäisen kerran 1970-
22950: Mikäli taloudellinen kasvu on kohtuullista luvun loppupuolen taantuman aikana sosiaalitur-
22951: vuosisadan loppuvuosina, e1vat ikärakenteen varahastoja ja sosiaaliturvamaksuja myös suhdan-
22952: muutos, sosiaaliturvajärjestelmien kypsyminen nepoliittisina välineinä. Vuodesta 1978 on talou-
22953: eikä sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtuullinen temme kansainvälistä kilpailukykyä ja työvoiman
22954: kehittäminen näyttäisi sosiaali- ja terveysministe- kysyntää pyritty lisäämään alentamalla palkkaus-
22955: riön mukaan aiheuttavan merkittäviä taloudelli- perusteisia sosiaaliturvamaksuja. Alennus on ol-
22956: sia ongelmia. Ainoastaan siinä tapauksessa, että lut työnantajamaksuista keskimäärin lähes 2, 5 ja
22957: taloudellinen kehitys jää huomattavan hitaaksi, vakuutettujen maksuista 0,8 penniä vuodessa.
22958: nousee Suomen sosiaalimenojen bruttokansan- Mikäli maksut olisivat säilyneet vuoden 1978
22959: tuoteosuus. tasolla, vuoden 1983 loppuun mennessä maksuja
22960: Suomen verrattain edullinen asema johtuu olisi peritty n. 21 mrd. mk enemmän. Vajausta
22961: työikäisten suuresta määrästä, sosiaaliturvaetuuk- on katettu purkamalla sosiaaliturvarahastoja ja
22962: siemme keskimääräisesti alemmasta tasosta sekä korottamalla liikevaihtoveroa 2 prosenttiyksikköä
22963: sosiaali- ja terveydenhuollon suhteellisesta tehok- 1.6.1983. Suhdannekehityksen parannuttua on
22964: kuudesta. edelleen syntynyttä vajausta katettu korottamalla
22965: Palkkaperusteisten työnantajamaksujen on esi- vakuutettujen sosiaaliturvamaksuja v. 1984 ja
22966: tetty nostavan työn suhteellista hintaa ja vähentä- 1985 yhteensä 1,25 penniä äyriltä. Myös työnan-
22967: vän siten työllistämismahdollisuuksia erityisesti tajien sosiaaliturvamaksuja on korotettu v.
22968: työvaltaisessa pienessä ja keskisuuressa teolli- 1984-86 yhteensä 0,95 prosenttiyksikköä.
22969: suudessa. Samoin sosiaaliturvamaksujen on kat- Korotuksilla on yritetty tasapainottaa Kansan-
22970: sottu heikentävän vientituotteiden hintakilpailu- eläkelaitoksen rahoitustilannetta. Suomen Pan-
22971: kykyä, koska ne siirtyvät - toisin kuin esim. kin kokonaistaloudellisella mallilla suoritettujen
22972: liikevaihtovero - vientituotteiden hintaan. laskelmien perusteella on arvioitu, että parhaim-
22973: Tuontitavaroiden hintaan taas ei voida sisällyttää millaan vuoden vaihteessa 1982-83 näillä elvy-
22974: kotimaan palkkausperusteisia sosiaaliturvamaksu- tystoimilla oli yli prosentin korotusvaikutus brut-
22975: ja, mutta liikevaihtovero niistä sen sijaan joudu- tokansantuotteeseen ja lähes 10 000 työntekijän
22976: taan maksamaan. Tällaisten mallien pohjalta on lisäys työvoiman kysyntään.
22977: esitetty, että palkkaperusteisten sosiaaliturvamak- Sairausvakuutusjärjestelmä. Sai-
22978: sujen korvaaminen muilla veroilla ja erityisesti rausvakuutuslain muuttamisesta annetulla lailla
22979: liikevaihtoverolla olisi edullista työllisyyden ja (32/85) muutettiin äitiysrahaa koskevia säännök-
22980: viennin kannalta ja jarruttaisi samalla tuontia. siä. Käsitteistön muutosten lisäksi huomattavin
22981: Sosiaaliturvan rahoitusperusteiden tarkistamis- muutos oli se, että isälle voidaan maksaa van-
22982: ta selvittänyt toimikunta (KM 1983:12), joka hempainrahaa 158 arkipäivältä aikaisemman 100
22983: 158
22984:
22985: arkipäivän sijasta. Muutos tuli voimaan 1.2.1985. E l ä k e j ä r j este l mä t . Kansaneläkejärjes-
22986: Tämänhetkisen arvion mukaan muutoksesta ei telmän kokonaisuudistuksen III vaihe ( 10 3-
22987: ole aiheutunut merkittäviä lisäkustannuksia. 112182) tuli voimaan kertomusvuoden alusta.
22988: Kertomusvuonna valtioneuvosto antoi sairaus- Uudistuksen seurauksena kansaneläkkeen suu-
22989: vakuutuslain 76 b §:n nojalla päätöksen vaikeasti ruuteen vaikuttavat ainoastaan eläkkeensaajan
22990: sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten omat eläketulot. Ennakkotiedon mukaan III vai-
22991: myönnettävästä avustuksesta ( 130185 ). Päätöksen heen taloudelliset vaikutukset ovat sosiaali- ja
22992: mukaan vanhemmille, joille aiheutuu huomatta- terveysministeriön mukaan muodostuneet arvioi-
22993: vaa ansiomenetystä tai merkittävästi muita kuluja dun suuruisiksi.
22994: alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsensa sai- Kansaneläkemenojen raJoittamiseen liittyen
22995: raanhoidosta tai kuntoutuksesta, voidaan myön- toteutui kertomusvuoden alusta kansaneläkelain
22996: tää sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan muutos (1127 /83), jonka mukaan kansaneläke-
22997: suuruista avustusta, enintään 180 mk. Sosiaali- ja järjestelmän indeksitarkistus pannaan toimeen
22998: terveysministeriön mukaan etuuden käyttö on vain kerran vuodessa kunkin tammikuun alussa.
22999: ollut suhteellisen vähäistä. Ennakkotiedon mu- Väli-indeksitarkistuksen poistamisen seurauksena
23000: kaan kertomusvuonna avustuksia on maksettu n. sekä kansaneläke- että TEL-indeksiin sidotut elä-
23001: 4 Mmk. Vuonna 1984 niitä maksettiin 1,1 Mmk. kemenot vähenivät. Jos oletetaan, että kertomus-
23002: Kertomusvuoden alusta toteutettuun työttö- vuoden heinäkuun alun tarkistus olisi toteutettu
23003: myysturvauudistukseen liittyen kunnilta ja kun- siten kuin v. 1984, jolloin TEL-indeksin välitar-
23004: tainliitoilta vuodelta 1985 perittävää sosiaalitur- kistus tehtiin 40 % :n suuruisena, välitarkistuk-
23005: vamaksua korotettiin 3,05 prosenttiyksikköä. Ko- sen pois jättäminen olisi vähentänyt kertomus-
23006: rotuksesta 1, 5 prosenttiyksikköä sisältyy työnan- vuonna kansaneläkemenoja 80 Mmk eli 0,6 %
23007: tajan kansaneläkemaksuun ja 1, 55 prosenttiyksik- kyseisestä eläkekannasta (13,2 mrd. mk) ja työ-
23008: köä työnantajan sairausvakuutusmaksuun. Koro- eläkemenoja arviolta 120 Mmk eli 0,6 % elä-
23009: tus ei koskenut kunnallisia liikelaitoksia. Koro- kekannasta (21, 7 mrd. mk). Työeläkejärjestel-
23010: tuksen tuotoksi kertomusvuodelta arvioidaan n. mässä julkisen sektorin osuus vaikutuksesta olisi
23011: 850 Mmk. Valtion osuudet maksettuihin palk- ollut n. 43 %.
23012: koihin ovat arviolta 370 Mmk, joten kuntien Rintamaveteraanien sosiaaliturvaa parannettiin
23013: nettorasitukseksi jää n. 480 Mmk, joka vastaa kertomusvuonna maaliskuun alusta voimaan tul-
23014: työttömyysturvauudistuksesta kunnille aiheutu- leella lailla rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
23015: vaa verotulojen lisäystä. (3/85). Sen mukaan heikoimmassa taloudellises-
23016: Sairausvakutuuslain 59 §:n mukaan sairaus- sa asemassa olevien rintamaveteraanien asemaa
23017: vakuutuksen kustannukset suoritetaan sairaus- pyrittiin parantamaan korottamalla täysimääräi-
23018: vakutuusrahastosta. Jos kalenterivuoden aikana sen rintamasotilaseläkkeen määrä vastaamaan
23019: käytettävissä olevat rahaston varat eivät riitä sai- kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan sekä kan-
23020: rausvakuutuksen menoihin, valtion on suoritetta- saneläkkeen saajalle maksettavan rintamalisän
23021: va puuttuva osa. Lisäksi valtion on tarvittaessa yhteismäärää. Puolison työtulot eivät enää vaiku-
23022: suoritettava rahastoon niin paljon, että rahastossa ta rintamasotilaseläkkeen määrään, jos puoliso ei
23023: on kunkin vuoden lopussa vähintään 10 % vuo- ole eläkkeensaaja. Ennakkotiedon mukaan lain-
23024: tuisista kokonaiskustannuksista. Valtio maksaa muutoksen taloudelliset vaikutukset olisivat ker-
23025: päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista tomusvuonna arvioidun suuruiset eli n. 25 Mmk
23026: 13 %. vuodessa.
23027: Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa mo- Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muutok-
23028: mentille on merkitty 854 Mmk. Syksyn lisämeno- sella (491 8 5) helpotettiin sukupolvenvaihdoseläk-
23029: arviossa arviomääräraha pienennettiin 716 keelle pääsyä. Muutoksen taloudelliset vaikutuk-
23030: Mmk:ksi. Säästö aiheutui menojen, erityisesti set ovat kertomusvuonna arviolta 2, 7 Mmk.
23031: päivärahamenojen arvioitua suotuisammasta ke- Lisäksi kertomusvuonna muutettiin maatalous-
23032: hityksestä sekä vakuutusmaksutulojen kertymän yrittäjien eläkelakia (328/85), työttömyyseläk-
23033: arvioitua suuremmasta kasvusta. Vakuutus- keen maksamista koskevaa kansaneläkelakia ja
23034: maksutulokertymä on sidoksissa palkkoihin. työntekijäin eläkelakia (50-54/85), lyhytaikai-
23035: Edellä mainitusta syystä syntynyt säästö osoittau- sessa työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelakia,
23036: tui Kansaneläkelaitoksen tilinpäätöksen mukaan maatalousyrittäjien eläkelakia, yrittäjien elä-
23037: vielä suuremmaksi. Lopullinen valtion osuus on kelakia sekä kansaneläkelakia ja sairausvakuutus-
23038: arviolta 560 Mmk. lakia (592-597 185 ). Tapaturmavakuutuslain
23039: 159
23040:
23041: 2 §:n muutoksella (329-332/85) selvennettiin suuremmasta tuotosta. Erityisesti palkkasumman
23042: tapaturmavakuutuslain ja maatalousyrittäjien ta- arvioitua nopeampi kasvu on lisännyt kansanelä-
23043: paturmavakuutuslain soveltamisalaa. Muutoksilla kemaksuista kertyviä tuloja, minkä vuoksi valtion
23044: ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuk- takuusuorituksen tarvetta ei syntynyt. Edellä
23045: sta. mainitusta syystä syntynyt säästö osoittautui Kan-
23046: Valtio maksaa yleisestä perhe-eläkelaista aiheu- saneläkelaitoksen tilinpäätöksen mukaan vielä
23047: tuvat kustannukset. Kertomusvuoden tulo- ja suuremmaksi. Lopullinen valtion osuus on
23048: menoarviossa momentille on merkitty 301 Mmk. 1 329 Mmk.
23049: Syksyn lisämenoarviossa siitä on vähennetty 8 Valtio vastaa kokonaan rintamasotilaseläkelain
23050: Mmk. Käytön arvioidaan jäävän 285 Mmk:aan. ja rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaisista
23051: Valtio osallistuu merimieseläkelain menoihin menoista. Kertomusvuonna näihin oli varattu
23052: kolmasosalla lukuun ottamatta kassan hallinto- tulo- ja menoarviossa 672,5 Mmk ja 166,5 Mmk.
23053: kustannuksia ja eräitä muita menoja. Kertomus- Rintamaveteraanien varhaiseläkkeihin varattiin
23054: vuonna eläkkeiden maksuun on tulo- ja menoar- kevään lisämenoarviossa lisää 82,5 Mmk. Rinta-
23055: viossa varattu 52,5 Mmk, joka ylittynee 2 masotilaseläkelain mukaiset menot jäävät arviolta
23056: Mmk:lla. Ylitys aiheutuu mm. vapaakirjaeläkkei- 10 Mmk ja varhaiseläkemenot 1 Mmk budjetoi-
23057: den arvioitua suuremmasta määrästä. tua pienemmiksi.
23058: Maatalousyrittäjien eläkemenojen mukaisista Työttömyys turva j ä rj este 1m ä. Halli-
23059: eläkkeistä ja muista etuuksista vastaavat Maata- tuksen esityksessä työttömyysturvalaiksi arvioitiin
23060: lousyrittäjien eläkelaitos ja valtio. Eläkelaitoksen työttömyysturvauudistuksen kokonaismenoiksi
23061: kustannettava osuus muodostuu sen saamista kertomusvuonna n. 2 525 Mmk. Ennakkoarvion
23062: vakuutusmaksuista, joista on vähennetty koh- mukaan kokonaismenot olivat 2 805 Mmk. Lisäys
23063: tuulliset hoitokulut, ja sijoitusten tuotosta. Val- 280 Mmk johtui sosiaali- ja terveysministeriön
23064: tio vastaa muilta osin kustannuksista. Kertomus- mukaan eduskunnan lakiesitykseen tekemistä
23065: vuonna tarkoitukseen varattiin tulo- ja menoarvi- muutoksista, mm. lapsikorotusten korottamisesta
23066: ossa sekä lisämenoarviossa yhteensä 947,2 Mmk. sekä ansioturvan ja perusturvan tarkistuksista.
23067: Ennakoiden alijäämäksi arvioitiin 13,2 Mmk, Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa arvioi-
23068: mikä otettiin huomioon vuoden 1986 heinäkuun tiin valtionosuuden tyÖttömyyskassoille (ansiotur-
23069: ennakkoerää maksettaessa. va) olevan 729,1 Mmk ja työttömyysturvalain
23070: Eläkelaitokset vastaavat vakuutusmaksurahas- mukaisten petusturvaa koskevien menojen 970
23071: tojensa mukaisessa suhteessa yrittäjien eläkelain Mmk.
23072: mukaisista eläkkeistä ja muista etuuksista. Puut- Ennakkotietojen mukaan ansioturvan koko-
23073: tuvan osan maksaa valtio. Kertomusvuoden tulo- naismenot olivat kertomusvuonna n. 1 640
23074: ja menoarviossa käyttöön varattiin 269,8 Mmk ja Mmk, josta valtionosuus on n. 787 Mmk. Lisäys
23075: syksyn lisämenoarviossa 20,4 Mmk. Alijäämäksi on aiheutunut pääasiassa työttömyysasteen nou-
23076: arvioitiin 20,5 Mmk, joka otettiin huomioon susta erityisesti jalkine-, paperi- ja tekstiiliteolli-
23077: vuoden 1986 heinäkuun ennakkoerän maksun suudessa, liikealalla ja merenkulussa. Ennakko-
23078: yhteydessä. laskelmien mukaan keskimääräinen päiväraha ei
23079: Kunnan osuus kansaneläkkeiden lisäosista ole noussut arvioidusta.
23080: määräytyi kertomusvuonna kunnan kantokyky- Perusturvan kokonaismenot olivat kertomus-
23081: luokan mukaan kuitenkin niin, että valtio vastasi vuonna ennakkoarvion mukaan 1 165 Mmk.
23082: kunnan osuudesta, mikäli se ylitti rajan 1,30 Poikkeama 195 Mmk aiheutui pääasiassa työttö-
23083: penniä äyriltä. Kansaneläkelaitoksen osuus oli myysasteen noususta, tarveharkinnassa tehdyn
23084: enintään 74,1 %. Muilta osin valtio vastasi lisä- lieventämisen arvioitua suuremmista vaikutuksis-
23085: osamenoista. Lisäksi valtio vastasi kansaneläke- ta ja voimaantulosäännöksestä aiheutuneista, ar-
23086: rahaston riittävyydestä siten, että rahaston varo- vioitua suuremmista kustannuksista.
23087: jen oli oltava kalenterivuoden päättyessä vähin- Toimeentulotukijärjestelmä. Kun-
23088: tään 10 % kansaneläkevakuutuksen kokonaiskus- tien keskusjärjestöt selvittivät kaikkiin kuntiin
23089: tannuksista. Kertomusvuoden tulo- ja menoarvi- kohdistetun kyselyn pohjalta toimeentulotuen
23090: ossa tähän tarkoitukseen varattiin 1 507 Mmk. kustannuskehitystä ja kustannusten nousun syitä.
23091: Syksyn lisämenoarviossa arviomäärärahaa pienen- Kyselyyn vastasi 94,8 % kunnista. Vastausten
23092: nettiin 133,5 Mmk. Säästö aiheutui vakuutetun perusteella koko maan toimeentulotuen kustan-
23093: ja työnantajan kansaneläkemaksujen arvioitua nuskehitys on v. 1983-85 ollut seuraava:
23094: 160
23095:
23096: 1983 1984 kasvu-% 1985 kasvu-% kasvu-% mk/asukas kasvu-%
23097: edell. edell. 1983- 1983-
23098: 1 000 mk 1 000 mk vuod. 1 000 mk vuod. 1985 1983 1984 1985 1985
23099:
23100: 247 883 333 427 34,5 483 912 45,1 95,2 51 68 99 94,1
23101:
23102:
23103:
23104: Suomen virallisen tilaston mukaan huoltoapu- - uudet asiakasryhmät, esim. velka- tai osa-
23105: menot v. 1983 olivat 198,8 Mmk. Kuntien maksukierteeseen joutuneet, opiskelijat
23106: keskusjärjestöjen kyselyyn vastanneiden kuntien - muut tekijät, esim. talousarviorakenteen
23107: ilmoittamat huoltoapumenot v. 1983 olivat yh- muuttaminen siten, että toimeentulotuen mo-
23108: teensä 247,9 Mmk eli 49,1 Mmk (24, 7 %) korke- mentilta maksetaan muutakin kuin entiseen
23109: ammat_ Kyselyssä tiedot on ilmeisesti annettu huoltoapuun verrattavia menoeriä.
23110: bruttokustannuksina, ja niihin saattaa sisältyä Kuntien arvioiden mukaan kustannuskehityk-
23111: kustannuksia, jotka eivät ole mukana virallisessa seen on vaikuttanut lähes yhdenvertaisesti perus-
23112: tilastossa. osan tason nousu ja asiakasmäärän kasvu. Hajon-
23113: Sosiaalihuoltolakityöryhmässä, jossa valmistel- taa läänien kesken esiintyy, samoin kaupunkien
23114: tiin päätöstä toimeentulotuen yleisiksi perusteik- ja muiden kuntien kesken. On ilmeistä, että
23115: si, kustannuslaskelmien perusteena oli arvio näiden kahden tekijän vaikutusta ei voida koko-
23116: huoltoavun nettokustannuksista v. 1983, 190 naan irrottaa toisistaan, sillä perusosan tason
23117: Mmk. nousulla on vaikutusta myös asiakasmäärään.
23118: Valtioneuvoston päätös toimeentulotuen ylei- Perusosan tason nousu ja toimeentulotuen
23119: sistä perusteista annettiin ns. suppean perusosan yleisistä perusteista annetun valtioneuvoston pää-
23120: mallin mukaisena. Vuonna 1984 perusosa oli töksen mukaiset erikseen huomioon otettavat
23121: yksinäisellä henkilöllä 44 % ja v. 1985 50 % menot yhdessä voivat vaikuttaa uudentyyppisten
23122: kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan täydestä asiakasryhmien tulemiseen toimeentulotuen pii-
23123: määrästä. Sosiaalihuoltolakityöryhmässä tämän riin. Jossakin määrin siis kustannuskehitykseen
23124: mallin aiheuttamia lisäkustannuksia arvioitiin näyttää vaikuttavan uudentyyppiset asiakasryh-
23125: neljällä eri vaihtoehdolla seuraavasti: mät. Vastauksissa 47 kuntaa painotti asuntovel-
23126: kojen ja muun velkaantumisen aiheuttamaa toi-
23127: 0-vaihto- vaihto- vaihto- vaihto- meentulotuen tarvetta. Sen sijaan vain kahdek-
23128: ehto ehto 1 ehto 2 ehto 3
23129: san kunnan vastauksessa tuotiin esille opiskelijat
23130: Perusosa, suhde uutena asiakasryhmänä.
23131: kansaneläkkeeseen, % 45 52 58 51-58
23132: Lisäkustannukset, Mmk 26 62 109 65 Jonkin verran kustannuskehitykseen on vaikut-
23133: tanut talousarviorakenteen muutos. Tässä suh-
23134: Selvityksen mukaan toimeentulotuen koko- teessa eniten lienee vaikuttanut lastensuojelun ja
23135: naiskustannukset v. 1984 olivat 333,4 Mmk. Sel- päihdehuollon eräiden kustannusten kirjaaminen
23136: vityksen mukaisiin vuoden 1983 kustannuksiin toimeentulotuen menokohdalle.
23137: nähden lisäkustannukset olivat 85,5 Mmk. Edel- Kaikkein eniten kuntien vastauksissa kustan-
23138: leen kertomusvuonna kokonaiskustannusten kas- nuskehitykseen vaikuttavana tekijänä kiinnitet-
23139: vu oli suhteellisen voimakas, vuoteen 1984 ver- tiin huomiota työttömyysturvauudistukseen. Var-
23140: rattuna lisäkustannukset olivat 150,5 Mmk. Vuo- sinkin kertomusvuonna näiden etuuksien viiväs-
23141: desta 1983 vuoteen 1985 toimeentulotuen kus- tyminen näyttää tuoneen toimeentulotuen piiriin
23142: tannukset ovat lähes kaksinkertaiset. lisää asiakkaita (79 kuntaa). Työttömyyden pe-
23143: rusturvaa pidettiin myös riittämättömänä ja sen
23144: Ehkäisevän toimeentulotuen kustannuskehitys
23145: tasoa alhaisena suhteessa toimeentulotukeen.
23146: ei selvityksen mukaan ole ollut kovin voimakasta.
23147: Vastaajien mukaan työttömyysturva ei ota riittä-
23148: Nämä kustannukset olivat v. 1983 6,9 Mmk, v.
23149: västi huomioon esim. huoltajuutta. Korkea työt-
23150: 1984 7,6 Mmk ja kertomusvuonna 9,6 Mmk.
23151: tömyysaste, lomautukset ja pidentyneet karenssit
23152: Nousu oli v. 1983-84 n. 10 % ja 1984-85 n.
23153: mainittiin 61 kunnan vastauksessa kustannusten
23154: 26 %.
23155: nousun aiheuttajana.
23156: Kustannuskehityksen syitä pyydettiin arvioi- Toimeentulotukiuudistuksen jälkeen lisäänty-
23157: maan seuraavilla tekijöillä: nyttä yleistä tiedottamista pidettiin 63 kunnan
23158: perusosan tason nousu vastauksessa kustannusten nousuun vaikuttavana
23159: - asiakasmäärän kasvu tekijänä. Tiedottamisen katsottiin jossakin mää-
23160: 161
23161:
23162: rin vaikuttaneen myös sosiaalihuollon asiakkai- terveysministeriön antaman ohjeen mukaisesti
23163: den asennemuutokseen. Lisäksi todettiin sosiaali- neuvottelumenettelyn, jossa eläkelaitokset teke-
23164: huoltolain nojalla toimeentulotuen yleisistä pe- vät ratkaisustaan ennakkoilmoituksen järjestel-
23165: rusteista annetun valtioneuvoston päätöksen si- mästä toiseen. Mikäli eroja esiintyy ,osapuolet
23166: sältämän luettelon erikseen huomioon otettavista pyrkivät neuvottelemalla yhtenäiseen ratkaisuun.
23167: menoista merkinneen toimeentulotuen antamista Toisistaan poikkeavien ratkaisujen syntyminen on
23168: sellaisiin menoihin, joita huoltoapuna ei yleensä edelleenkin mahdollista, kun otetaan huomioon
23169: annettu. järjestelmien lainsäädännölhset erot ja järjestel-
23170: Järjestelmien kehittäminen. Sai- mien eri lähtökohdat. Menettely on sosiaali- ja
23171: rausvakuutus- ja eläkejärjestelmien rakentamisen terveysministeriön mielestä toiminut hyvin, sillä
23172: lähtökohtana on ollut keskenään ja muun sosiaa- sen käyttöönoton jälkeen on esiintynyt vain joita-
23173: livakuutuksen kanssa kattavan ja mahdollisim- kin yksittäisiä ristikkäistapauksia.
23174: man aukottoman kokonaisuuden aikaansaami- .Eläkkeiden verotuksen yhtenäistämistä koskeva
23175: nen. Kaikkia eläkejärjestelmiä koskeva eläkkei- eläkeverouudistus on jonkin verran aiheuttanut
23176: den yhteensovitussäännöstö on selkeyttänyt yh- tilapäisluonteisia ylimenokauden ongelmia.
23177: teensovitettavien eläkkeiden kokonaistason vas- Etuushakemuksen jättäminen ja lomakkeiden
23178: taamaan kohtuullisesti työssäoloajan ansiotuloja. saatavuus on tehty hakijan kannalta mahdolli-
23179: Lisäksi järjestelmät on koordinoitu etuuksien simman joustavaksi. Hakemuksia on saatavilla ja
23180: maksaruisjärjestyksen suhteen säätämällä etuuk- niiden täyttämisessä avustetaan mm. vakuutus-
23181: sien ensisijaisuuksista. yhtiöissä ja eläkelaitoksissa, pankeissa, posteissa
23182: Yhteensovitettavat eläkkeet on jaettu perus- ja Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa. Ha-
23183: eläkkeisiin (työeläkelain mukaiset eläkkeet) ja kemus voidaan tehdä myös valtakirjaa käyttäen
23184: ensisijaisiin eläkkeisiin (mm. tapaturmavakuu- tai holhoojan toimesta.
23185: tus-, liikennevakuutus- ja sotilasvammalain mu- Sairaus- ja eläketurvajärjestelmät muodostavat
23186: kaiset eläkeluonteiset korvaukset). Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön mukaan toimivan
23187: iako tarkoittaa sitä, että ensisijaiset eläkkeet mak- kokonaisuuden, jota on tarpeen kehittää katta-
23188: ~etaan täysimääräisinä ja peruseläkettä vähenne- vaksi ja aukottomaksi kokonaisuudeksi. Vuoden
23189: tään yhteensovitusrajan yli meneväliä määrällä. 1986 tulo- ja menoarviossa päätettyjen uudistus-
23190: Mikäli samalla henkilöllä on useita peruseläkkei- ten lisäksi vireillä on useita merkittäviä kehittä-
23191: tä, yhteensovitusvähennys jaetaan niiden kesken missuunnitelmia, joista ajankohtaisimpia ovat
23192: eläkemäärien perusteella. seuraavat:
23193: Kansaneläkkeen perusosa maksetaan kaikille - sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäis-
23194: kansaneläkkeeseen oikeutetuille. Kansaneläkkeen päivärahan tason korottaminen, mikä vaikuttaa
23195: lisäosa sen sijaan sovitetaan yhteen erikseen työ- myös lasten kotihoidontuen tasoon
23196: eläkkeen ja muiden eläketulojen kanssa. Lisä- - kotona pientä lasta hoitavan vanhemman
23197: osaan ovat oikeutettuja pientä ja keskisuurta sosiaaliturvan järjestäminen
23198: työeläkettä saavat. - joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskevan lain-
23199: Sairausvakuutuksen päiväraha on enslSlJamen säädännön asteittainen toteuttaminen ja ulotta-
23200: työeläkelakien mukaisiin työkyvyttömyyseläkkei- minen koskemaan myös julkista sektoria
23201: siin nähden. Tapaturmavakuutuslain ja liikenne- - kansaneläkkeen apu- ja hoitolisäjärjestel-
23202: vakuutuslain mukaiset korvaukset ovat vahingon- män sekä invalidirahajärjestelmän kehittäminen
23203: korvausluonteisina puolestaan ensisijaisia päivära- ylieläkkeisiin liittyvät kysymykset
23204: haan nähden. - perhe-eläkeuudistuksen toteuttaminen
23205: Työkyvyttömyyseläkettä samoin kuin useimpia - ylimääräisen rintamalisäuudistuksen to-
23206: sosiaalivakuutuksen etuuksia maksetaan myös ta- teuttaminen.
23207: kautuvasti. Takautumisaika vaihtelee yleensä Työttömyysturva niveltyy aukottomasti sairaus-
23208: puolesta vuodesta vuoteen. Ensisijaisen korvauk- vakuutus- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmiin.
23209: sen, esim. liikennevakuutuksen päivärahan, vii- Työttömyysturvalain periaatteena on, että henki-
23210: pyessä voidaan maksa~ toissijaisen~ korvauksen_a löä on pidettävä työkykyisenä siihen asti, kunnes
23211: sairausvakuutuksen pä1värahaa. JärJestelmät hOl- hän alkaa saada sairausvakuutuslain mukaista
23212: tavat keskenään mahdollisesti regressioikeudet. päivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä.
23213: Välttyäkseen työkyvyttömyyseläkepäätöksissä Työttömyysturva liittyy vanhuuseläkejärjestel-
23214: ristikkäisiltä ratkaisuilta Kansaneläkelaitos ja työ- mään siten, että henkilölle maksetaan työttö-
23215: eläkelaitokset ovat ottaneet käyttöön sosiaali- ja myyspäivärahaa niin kauan, kun hän alkaa saada
23216:
23217: 21 3604891
23218: 162
23219:
23220: täyteen eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien veysopetusta tulee korostaa lääketieteen ja tervey-
23221: perusteella vanhuuseläkettä, kuitenkin enintään denhoidon opetuksessa sekä keskiasteen koulu-
23222: 65 ikävuoteen asti. Päivärahan suuruutta määri- tuksessa. Koulutuksen suunnittelussa ja toteu-
23223: tettäessä otetaan huomioon lakiperusteiset rajoi- tuksessa tulee hyödyntää" Työterveyslaitoksen ja
23224: tukset. sen kattavan alueorganzsaation asiantuntemusta.
23225: Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen työt- Sosiaalzj"ärjestelmiä uudzstettaessa toteutuneet
23226: tömyysturvauudistuksen keskeisten säädösten an- kustannukset ovat muodostuneet yleensä arvioi-
23227: tamisen ja voimaantulon välinen aika jäi varsin tua suuremmiksi. jatkuvan taloudellisen kasvun
23228: lyhyeksi, joten työttömyysturvajärjestelmän toi- oletukselle perustuvien ennusteiden mukaan ny-
23229: meenpanon valmisteluun jäi vähän aikaa. Tämän kylainsåiidännön perusteella sosiaali- ja tervey-
23230: vuoksi työttömyyspäivärahojen maksaminen al- denhuollon menot, eläkemenot mukaan lukien,
23231: kuvaiheessa viivästyi. Kuitenkin jo huhtikuussa nousevat vuoteen 2000 mennessä talouskasvusta
23232: sosiaalivakuutustoimikunnat ja työttömyyskassat rzi"ppuen 24-29 %:un markkinahintaisesta brutto-
23233: olivat yleisesti ottaen purkaneet ruuhkan ja pääs- kansantuotteesta, eli kasvu on 2-7 prosenttiykszk-
23234: seet aikataulun mukaiseen joko kahden tai neljän köä. Työzkäzsen väestön osuuden pienentyessä mm.
23235: viikon väliajoin tapahtuvaan maksatukseen. väestön zkärakenteessa seuraavina vuosikymmeninä
23236: Ruuhkautumisen aiheuttivat etuuksien paran- tapahtuvien muutosten vuoksi on seurauksena
23237: nukseen liittyneet tekniset seikat. veroasteen kohoaminen, jota osaltaan nostaa lzsään-
23238: Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii eri osapuol- tyneen taloudellzsen ja sosiaalzsen turvallzsuuden
23239: ten kanssa työttömyysturvalainsäädännön muu- rahoittaminen.
23240: tostarpeita. Lisäksi eduskunnan vastauksessa hal- Sosiaali- ja terveysmenojen kasvua voidaan
23241: lituksen esityksiin työttömyysturvaa koskeviksi la- edelleen hillitä keventämällä sosiaali- ja terveys-
23242: eiksi edellytettiin, että hallitus kahden vuoden hallintoa. Tähän pyrz"ttiin jo 1970-luvun puolivä-
23243: kuluessa lakien voimaantulosta antaa selonteon lissä toteutetulla tehtävien ja toimivallan hajaut-
23244: niiden sosiaali- ja työvoimapoliittisista vaikutuk- tamisella keskushallinnosta lääninhallituksiin ja
23245: sista sekä toimeenpanosta. nzi"stä edelleen kuntiin. Henkzlöstön vähentämis-
23246: Selonteossa edellytetään selvitettävän tarvehar- tavoittezsta huolimatta valtion virat lzsääntyivät
23247: kinnan vaikutuksia, osa-aikaisten työntekijöiden yli 40:IIä. Valtiontzlintarkastajat katsovat, että
23248: työttömyysturvaa sekä koko työttömyysturvan ja sosiaali- ja terveyshallinnon keskusvirastojen ja
23249: sen hallinnon kustannuksia. Lisäksi hallituksen nziden tehtävien uudzstaminen tulee toteuttaa
23250: tulee antaa lakien tarkoituksen toteutumisen mahdollzsimman nopeasti. Valtiontilintarkastajat
23251: kannalta tarpeelliset muutosehdotukset. ovat esittäneet jo kertomuksessaan vuodelta 1979
23252: Parantamalla elinympäristön terveellisyyttä", sosiaali- ja terveyshallintoon organisatorzsia uu-
23253: työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä dzstuksia, mm. sosiaalihallituksen ja lääkintöhal-
23254: sekä edistämällä terveitä elintapoja voidaan en- lituksen yhdistämistä. Tapaturmaviraston henki-
23255: nalta vaikuttaa väestön työkykyyn ja siten vähen- löstöstä osa szi'rtynee valtz'okonttorzin maalzskuus-
23256: tää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta sekä sa 1987.
23257: hzllitä tehokkaimmin sosiaalimenojen kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut arvioi-
23258: Valtiontilintarkastajain mielestä rakenneohjauk- daan tuoteltavan maassamme vielä keskimääräis-
23259: sen koordinoinnissa valtakunnallisesti ja alueelli- tä tehokkaammin. Hallinnonalan toiminta- ja
23260: sesti sosiaali- ja terveysviranomaisten tehtävä on taloussuunnitelmzssa esitetyt huomattavat henki-
23261: keskeinen, ja sitä tulisi korostaa. löstölzsäykset johtazsivat toteutuessaan tozsenlai-
23262: Väestön työhön osallistuminen on maassamme siin arvioihin. VALTAVA -uudistuksella lzsättiin
23263: kansainvälisestzkin tarkastellen erittäin korkea. ja joustavoitettiin kuntien mahdollzsuuksia järjes-
23264: Muihin pohjozsmaihin verrattuna varsin kattavan tää sosiaali- ja terveyspalvelunsa mahdollzsimman
23265: työterveyshuollon tehtävänä on ehkäistä ennalta tarkoituksenmukazsesti ja taloudellzsesti. Tavoit-
23266: työzkäzsen väestön työkyvyttömyyttä ja ennenai- teen toteutumzseksi on edelleen pohdittava vaih-
23267: kazsia kuolemia, joita kohonneesta hyvinvoinnis- toehtozsia ratkazsuja mm. lasten päivähoidon,
23268: ta huolimatta tapahtuu maassamme erityzsen vanhusten ja lasten laitoshuollon sekä päihdeon-
23269: paljon etenkin miespuolisen väestön keskuudes- gelmaisten huollon järjestämzseksi ja hallinnon
23270: sa. Terveysriskeihin liittyvää tietmsuutta lzsäämäl- rationalzsoimiseksi.
23271: lä voidaan vähentää tätä kansantaloudellzsesti ja Terveydenhuoltomenoja olisi mahdollzsta pie-
23272: inhimzllzsesti merkittävää ongelmaa. Valtiontilin- nentää arvioimalla uudelleen suurten kaupunki-
23273: tarkastajain mielestä terveys- ja etenkin työter- kuntien terveyspalvelujen ja niiden hallinnon
23274: 163
23275:
23276: tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus. Palvelu- järjestelmien yksinkertaistamisella aikaansaatavat
23277: ja mitoitettaessa on mahdollisuuksien mukaan rationalisointisäästöt ja muut hyötyvatkutukset.
23278: otettava huomioon yksityisten ja yhteisöjen tuot- Sosiaali- ja terveyshallinnon ennustusmenetel-
23279: tamat palvelut, ntiden laatu ja hinta, jotta vältyt- miä ja niiden pohjana olevaa tutkimus- ja ttlasto-
23280: täisiin kansantaloudellisesti epätarkoituksenmu- tuotantoa tulisi kehittää siten, että nykyistä tar-
23281: kaisilta, päällekkäisiltä ratkaisut/ta. kemmin pystytään arvioimaan palvelujen kysyn-
23282: Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksupolitiikan nän muutokset eri kehittämisvaihtoehdoissa sekä
23283: tavoitteena on kattaa osa palvelujen kustannuk- stitä aiheutuvat kustannus-, tuotto-, hyöty- ja
23284: sista käyttäjtltä peritytllä maksutlla. 1980-luvulla haittavazkutukset. Seurannan ja valvonnan tehos-
23285: käyttäjien maksama osuus sosiaalimenoista on tamiseksi tulisi kehittää mittareita, joilla voidaan
23286: ollut n. 4 % ja vakuutettujen sosiaalivakuutus- osoittaa, vastaavatko palvelut todellisia tarpeita
23287: maksujen n. 8 %. Toisaalta maksupolittikan paitsi alueellisesti myös valtakunnallisissa suunni-
23288: avulla on pyritty ohjaamaan palvelujen käyttöä telmissa asetettujen tavoitteiden osalta.
23289: siten, että sitä voidaan pitää tarkoituksenmukai-
23290: sena sekä palveluja käyttävien henktlöiden että VALTAVA-järjestelmän kehittäminen. V i r-
23291: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestä- kas i i r r o t. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
23292: misen kannalta. linnonalalla on viime vuosina tehty suurehkoja
23293: Valtiontilintarkastajat yhtyvät sosiaali- ja ter- valtion- ja kunnallishallintoa koskevia uudelleen-
23294: järjestelyjä, joilla on mm. siirretty päätösvaltaa
23295: veydenhuollon maksutoimikunnan näkemyk-
23296: valtion keskushallinnolta lääninhallinnolle ja
23297: seen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja
23298: kunnallishallinnolle. Lääninhallituksiin perus-
23299: koskevaa säännöstöä tulisi yksinkertaistaa säätä-
23300: mällä maksuista lähinnä yhdessä laissa. Myös tettiin v. 1976 62 uutta virkaa tehtävien ja
23301: päätösvallan siirron myötä ehdolla, että vastaavat
23302: omavastuuosuuksien määrittämisen perusteena
23303: virat lakkautetaan keskushallinnosta. Arvion mu-
23304: olevaa tulokäsitettä on tarpeellista yksinkertaistaa
23305: kaan keskushallinnosta lakkautettiin kuitenkin
23306: ja selkeyttää. vain parikymmentä virkaa. Henkilöstöpula vai-
23307: Toimeentuloturvan saajan kannalta on tärkeää, keuttaa suurten läänien kuten Uudenmaan, Tu-
23308: että toimeentulojärjestelmiä pyritään yhdenmu- run ja Porin, Hämeen sekä Vaasan lääninhallitus-
23309: kaistamaan siten, että toimeentulon heiketessä ten toimintaa.
23310: tai katketessa kokonaan sairauden, vanhuuden, Valtioneuvosto teki kertomusvuoden lopulla
23311: työttömyyden tms. syyn vuoksi ykstlön ja per- periaatepäätöksen eräiden tehtävien ja niitä hoi-
23312: heen toimeentulo voidaan tasavertaisesti turvata. tavan henkilöstön siirtämisestä tapaturmavirastos-
23313: järjestelmiä kehitettäessä ensisijaisena tulee kui- ta valtiokonttoriin 1.3.1987. Sosiaali- ja terveys-
23314: tenkin olla pitkäaikaisen toimeentulon tason säi- ministeriön mukaan siirto koskisi noin kymmentä
23315: lyttäminen. Ttlapäisten ongelmien hoitoon tar- henkilöä.
23316: koitettuihin työttömyysturvaan ja toimeentulotu- Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksen pe-
23317: keen tukeutuvien auttamiseksi tulisi tehostaa rustelun mukaan sosiaali- ja terveysministeriön
23318: alueen eri viranomaisten ja muiden intressiryh- on ryhdyttävä hallinnonalallaan henkilöstövoima-
23319: mien välistä yhteistyötä. Menojen hyväksymiseen varojen uudelleen kohdentamisesta annetun ase-
23320: ltittyvää tarveharkintaa ei tulisi ainakaan kovin tuksen (758/83) mukaisiin toimiin siten, että
23321: nopeasti poistaa. avoinna olevia ja avoimeksi tulevia virkoja ja
23322: Järjestelmiin liittyvää päällekkäisyyttä voidaan toimia käytetään lääninhallitusten toimintakyvyn
23323: poistaa ja hakemusmenettelyä joustavoittaa ja turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
23324: yksinkertaistaa laajentamalla eri järjestelmien tar- valmisteltu päätösluonnokset tulo- ja menoarvi-
23325: joama toimeentuloturva kattamaan korvattavista ossa esitettyjen toimien toteuttamiseksi.
23326: kustannuksista nykyistä suuremman osan. Esi- 0 s t o p a 1v el u t. Sosiaali- ja terveyden-
23327: merkiksi kansaneläkettä, työttömyysturvaa tai huollon tarpeisiin yksityisiä palveluja tuottavien
23328: opintotukea saavat joutuvat suurehkojen sairaus- yksiköiden toiminnan rahoitus oli sosiaali- ja
23329: menojen osalta turvautumaan sosiaalihuollon toi- terveysministeriön mukaan ennen v. 1984 toteu-
23330: meentulotukeen. tettua suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän
23331: Korvausperusteiden selvittäminen ja korvaus- uudistusta varsin epäyhtenäistä. Lainsäädännöl-
23332: ten maksaminen vaatti paljon hallinnollista työ- listen erojen vuoksi eräät yksityiset palvelujen
23333: tä. järjestelmien kehittämisvaihtoehtojen edulli- tuottajat ylläpitivät toimintaansa lähes kokonaan
23334: suutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös valtionavuilla ja toiset lähes kokonaan kuntien
23335: 164
23336:
23337: rahoituksella. Yleensä yksityisten palvelujen ra- työvoimatilanne. Lisäksi kuntien ja kuntainliitto-
23338: hoitukseen osallistuivat sekä valtio että kunnat. jen mahdollisuuksia käyttää valtakunnallisten
23339: Vuoden 1984 alusta alkaen kunnat ja kuntain- palvelujen tuottajien palveluja on jouduttu har-
23340: liitot ovat ostaneet yksityisiltä palvelujen tuotta- kitsemaan.
23341: jilta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Val- Hankkeiden toteuttaminen. Sosi-
23342: tio maksaa osan kustannuksista. Samalla lopetet- aali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtion-
23343: tiin valtionavun maksaminen n. 300 yksityiselle osuutta koskevan lain (677 /82; SVOL) mukaan
23344: palvelujen tuottajalle. Vuoden 1984 siirtymävai- hankkeet määritellään kustannusten mukaan pe-
23345: heen aikana kunnat, kuntainliitot ja yksityiset rustamiskustannus- ja käyttökustannushankkeik-
23346: palvelujen tuottajat joutuivat arvioimaan sekä si. Aikaisemmin määräävänä tekijänä oli hank-
23347: palvelujen tarvetta että rahoitusta uudelta poh- keen sisältö. Perustamiskustannushankkeiksi lu-
23348: jalta. Taloudellisen aseman turvaamiseksi yksityi- ettavien hankkeiden markkamääräraja määrätään
23349: sille palvelujen tuottajille suoritettiin n. 80 Mmk valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosittain.
23350: valtionavustusta.
23351: Kunnat ostivat yksityisiä palveluja v. 1984 n. Perustamiskustannushankkeet arvioidaan pe-
23352: 1 600 Mmk:lla ja kertomusvuonna n. 1 850 rusteellisesti ennakkokäsittelyssä. Niille on annet-
23353: Mmk:lla. Ostopalveluista aiheutuvat menot oli- tu tietty määrärahakiintiö. Ohjeiden mukaan
23354: vat v. 1984 n. 7, 5 % ja kertomusvuonna n. 8 % hankkeet voidaan toteuttaa toimintakelpoisina
23355: käyttökustannuksista. Palvelujen hankinnat yksi- kokonaisuuksina, joita ei kuitenkaan ole täsmälli-
23356: tyisiltä ja korvausten suorittamiset käynnistyivät sesti rajattu. Käytännössä suuriakin hankkeita
23357: kunnissa v. 1984 vähitellen. voitaisiin toteuttaa käyttökustannushankkeina ja-
23358: Vuodesta 1984 toteutettu yhtenäinen ostopal- kamalla ne osiin. Näin vältyttäisiin hankkeiden
23359: velujärjestelmä antaa aikaisempaa paremmat tie- perusteelliselta ennakkokäsittelyltä, ja voitaisiin
23360: dot yksityisten palvelujen laajuudesta ja taloudel- kiertää suurille hankkeille tarkoitettu määräraha-
23361: lisesta merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollos- kiintiö. Toisaalta hankkeiden epätarkoituksen-
23362: sa. Näiden tietojen perusteella valtio voi ohjata mukaiseen osittamiseen sisältyy aina vaara siitä,
23363: paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys- että käyttökustannushankkeiden aloittamisval-
23364: tä. Myös kunnat ja kuntainliitot voivat paremmin tuuskiintiöiden muuttuessa vuosittain yksittäis-
23365: arvioida, kannattaako palvelut tuottaa itse vai ten käyttökustannushankkeiden toteuttaminen
23366: ostaa yksityisiltä palvelujen tuottajilta.Rahoitus- saattaa siirtyä huomattavastikin suunniteltua
23367: järjestelmän muutoksilla on saatettu erilaiset yk- myöhemmäksi tai jäädä toteuttamatta kokonaan.
23368: sityiset palvelujen tuottajat yhdenvertaiseen ase- Toteuttamalla käyttökustannushankkeita ( 1-11
23369: maan. Kuntien, kuntainliittojen ja yksityisten Mmk) osina on myös mahdollista kiertää hanke-
23370: palvelujen tuottajien yhteistyön tiivistyminen te- rajoja, sillä alle miljoonan markan hankkeita ei
23371: hostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kiintiöidä. Jos toteuttamissuunnitelmissa on an-
23372: pitemmällä aikavälillä. nettu hankkeiden toiminnallisesta kokonaisuu-
23373: Kuntien ja kuntainliittojen toteuttamissuunni- desta virheellistä tai puutteellista tietoa, vahviste-
23374: telmissa ei ole esitetty kunnallisten toimintayksi- tulta hankkeelta voidaan evätä valtionosuus val-
23375: köiden siirtämistä yksityisille yhteisöille. Sen si- tionosuusselvityksessä tai toiminnan yleisellä val-
23376: jaan ostopalvelujen muuttamisesta kunnalliseksi vonnalla saatavien tietojen perusteella.
23377: toiminnaksi on useita esimerkkejä. Yksityiset Käyttökustannushankkeisiin maksetaan enna-
23378: yhteisöt ja kunnat ovat sopineet eräiden lasten kot käyttökustannusmenojen ennakoiden yhtey-
23379: päiväkotien, lastenkotien ja päihdehuollon toi- dessä kuukausittain tasasuuruisina erinä. Ennak-
23380: mintayksiköiden siirtämisestä kunnille. Suomen koa maksetaan hankkeelle vuoden alusta alkaen,
23381: Punaisen Ristin huuli- ja suulakihalkiokeskus vaikka se aloitettaisiin vasta vuoden loppupuolel-
23382: siirtyi Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle la. Niinpä kuntainliitolle onkin maksettu ennak-
23383: kertomusvuoden alussa. Lisäksi kunnat ja kun- koa miljoona markkaa, vaikka hanke ei ole juuri
23384: tainliitot ovat perustaneet useita yksittäisiä virko- lainkaan toteutunut kyseisenä vuonna. Vaikka
23385: ja ja tehtäviä korvaamaan yksityisiä palveluja. liikaa maksetut valtionosuuden ennakot peritään
23386: Ostopalvelujen muuttamista kunnan omaksi valtionosuusselvityksen perusteella valtiolle takai-
23387: toiminnaksi voidaan sosiaali- ja terveysministe- sin, tulee valtionosuuden ennakoiden maksamis-
23388: riön mukaan yleensä pitää perusteltuna. Erityi- ta kehittää siten, että valtionosuuden ennakot
23389: sesti terveydenhuollon alalla siirtoja rajoittaa kui- vastaavat mahdollisimman hyvin lopullisen val-
23390: tenkin eräiden ammattihenkilökuntaryhmien tionosuuden määrää.
23391: 165
23392:
23393: Sosiaali- ja terveysmtntstenon mukaan perus- senä on, että kustannuksia pidetään tehtävän
23394: tamiskustannushankkeiden käsittelyn on todettu asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisina.
23395: olevan monitahoista ja aikaa vievää. Asiaa on Tarpeellisen määrän ylittäviin kustannuksiin ei
23396: selvitelty ministeriön asettamassa työryhmässä, valtionosuutta suoriteta. Sosiaali- ja terveyden-
23397: joka on esittänyt hankkeiden käsittelyn yksinker- huollon suunnittelua ja valtionosuutta koskevaan
23398: taistamista. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan näyttäi- lakiin otettiin eduskunnan sosiaalivaliokunnan
23399: si olevan ainakaan välitöntä tarvetta säännösten ehdotuksesta tämän ns. tarpeellisuusharkinnan
23400: tarkistamiseen. Kunnalliset keskusjärjestöt eivät pois sulkeva säännös.
23401: ole kritisoineet nykyistä hankkeiden käsittelyjär- Ylikorkeita kustannuksia voitaisiin rajoittaa ot-
23402: jestelmää. tamalla valtakunnallisiin suunnitelmiin kustan-
23403: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja nuksia koskevia taso-ohjeita tai ehtoja, joiden
23404: -avustuksista annetun lain (35/73; KVOL) 13 § noudattaminen olisi valtionosuuden saamisen
23405: aiheuttaa sosiaali- ja terveysministeriön mukaan edellytyksenä. Terveydenhuollossa voisivat yksi-
23406: nykyisellään merkittäviä tulkintaongelmia. Sen 1 tyissektorilta ostettavien palvelujen hinnoissa toi-
23407: momentin tulkinnassa on ilmennyt erilaisia näke- mia soveltuvin osin taso-ohjeina sairausvakuutuk-
23408: myksiä. Momentti käsittelee perustamissuunni- sen korvaustaksoista annetut päätökset. Kustan-
23409: telman hyväksymistä ja määrittelee sanktiot niissä nusten rajoittamista on perusteltu myös sillä, että
23410: tapauksissa, joissa hankkeesta ei ole hyväksytty nykytilanteessa varakkaammat kunnat pystyvät
23411: perustamissuunnitelmaa, vaikka se olisi ollut tar- käyttämään hyväkseen valtionosuuksia suhteelli-
23412: peen. On herännyt kysymys, voitaisiinko erityisis- sesti enemmän kuin vähävaraiset kunnat. Kun-
23413: tä syistä perustamissuunnitelma hyväksyä vielä tien taloudellisesta asemasta johtuvia eroja on
23414: senkin jälkeen, kun hanke on jo toteutettu. kuitenkin pyritty vähentämään kuntien kantoky-
23415: Tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia, mutta kyluokitukseen perustuvalla valtionosuusasteikol-
23416: mm. eräiden osakehankintojen yhteydessä niitä la (31-64 %), jonka mukaan taloudellisesti hei-
23417: on esiintynyt. Kuntien ja kuntainliittojen kan- koimmassa asemassa olevien kuntien valtion-
23418: nalta kohtuunomien sanktioiden välttämiseksi osuusprosentti on yli kaksi kertaa suurempi kuin
23419: on hankkeiden hyväksymismenettelystä pyritty varakkaimpien kuntien valtionosuusprosentti.
23420: antamaan toteuttamissuunnitelmaa vahvistettaes- Terveydenhuollon lakeihin sisältyi ennen VAL-
23421: sa tarpeellisia tietoja. TAVA-uudistusta ns. palkkasanktiopykälä, jonka
23422: Muut kehittämistarpeet. Kun lää- perusteella voitiin puuttua sopimukset ylittävien
23423: kinnällinen kuntoutus siirrettiin sosiaalihuollosta palkkojen maksamiseen. Sanktiota on käytetty
23424: terveydenhuoltoon, toimintaan kohdistuva useissa tapauksissa, ja erityisesti sillä on katsottu
23425: 100 % :n valtionosuus alennettiin kuntien kanto- olleen ennakollinen vaikutus sopimusten noudat-
23426: kykyluokan mukaiseksi valtionosuudeksi. Toi- tamiseen.
23427: minnan ja rahoituksen muuttuessa lääkinnällinen Kyseinen säännös sisältyi myös SVOL:a koske-
23428: kuntoutus jäi alkuvaiheessa aikaisempaa vähäi- vaan hallituksen esitykseen, mutta sosiaalivalio-
23429: semmäksi. Muun muassa osa lääkinnälliseen kun- kunnan ehdotuksesta lainkohta poistettiin. Va-
23430: toutukseen liittyvästä sopeutumisvalmennuksesta liokunta perusteli asiaa seuraavasti: "Valiokun-
23431: on tämän vuoksi toteutettu edelleen valtion ra- nan mielestä kunnallisten virka- ja työehtosopi-
23432: hoittamana. Asiaa pyritään selvittämään vam- musten noudattamisen valvonnan tulisi perustua
23433: maishuoltolainsäädännön valmistelun yhteydes- kunnallislain sekä virkaehto- ja työehtosopimus-
23434: sä. ten mukaisiin valvontajärjestelmiin. Mahdolliset
23435: Eräisiin päihdehuollon ja invalidihuollon yh- puutteet palvelussuhteen ehtojen noudattamisen
23436: teisöjen toteuttamiin toimintoihin on voitu edel- valvonnassa olisi korjattava muussa yhteydessä
23437: leen myöntää valtionapua. Kun valtionapu koh- kuin valtionosuuslainsäädännöllä.'' Korvaavan
23438: distuu palveluihin, joita kunnat voisivat SVOL:n sanktiosysteemin järjestäminen on edelleen sisä-
23439: mukaisesti itsekin hankkia, ei hallinnollinen to- asiainministeriössä valmisteilla.
23440: teutustapa tältä osin ole vielä tarkoituksenmukai- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vasta
23441: nen. Päihdehuollon osalta menettelyä voidaan pari vuotta voimassa olleessa VALTAVA-järjestel-
23442: arvioida uudelleen päihdehuoltolain voimaantu- mässä havaitut ongelmat ja vaikeudet ovat tois-
23443: lon yhteydessä. taiseksi olleet lähinnä uuteen järjestelmään siirty-
23444: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja miseen liittyviä. Kehittämissuunnitelmat koske-
23445: -avustuksista annetun lain (35/73; KVOL) 8 §:n vatkin lähinnä koulutuksen järjestämistä ja esiin
23446: mukaan valtionosuuden suorittamisen edellytyk- tulevien yksittäisten ongelmien ratkaisemista.
23447: 166
23448:
23449: VALTAVA-uudistuksen suunnittelua, toteut- sisältyå· hallinnonalan toiminta- ja taloussuunni-
23450: tamista ja seurantaa varten on asetettu useita telmiin.
23451: työryhmiä, joista osa on saanut työnsä jo päätök- Uudella lainsäädännöllä on hankkeiden käsit-
23452: seen. Suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistu- telyssä vahvistettu kunnallista itsemääräämisoi-
23453: vat keskeisimmin VALTA VA-ATK-johtoryhmä keutta ja joustavoitettu käsittelymenettelyå·. Val-
23454: sekä VALTAVA-suunnittelutyöryhmä. Eduskun- tiontzfintarkastajain mielestä hankkeiden käsitte-
23455: nan edellyttämää uudistuksen seurantaa suorittaa lykäytännön yhdenmukaistamiseksi on kuntzin
23456: taloudellisten vaikutusten osalta VALTAVA- kohdistuvalta ohjauksella siirtymävaiheen aikana
23457: talousryhmä II. Lisäksi sosiaali- ja terveysministe- ratkaiseva merkitys. Hankkeiden toteuttamiseen
23458: riön tutkimusosastolla arvioidaan uudistusta sille liittyviä epäkohtia voidaan poistaa ja mahdolli-
23459: hallituksen esityksessä (10111981 vp.) asetettujen siin väärinkäytöksiin puuttua tehostamalla jälki-
23460: tavoitteiden toteutumisen ja sen hallinnollisen käteisvalvontaa ja -seurantaa.
23461: toimeenpanoa kannalta erityisesti lääni- ja kun- Hankkeiden toteuttamista rajoittaa niihin käy-
23462: tatasolla. tettävissä olevien määrärahojen niukkuus. Muun
23463: muassa Pohjois-Karjalan läänissä kuntien käyttö-
23464: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
23465: valtionosuudesta annetulla lailla lisättiin sosiaali- kustannushanke-esitykset ovat olleet lääninhal-
23466: linnon kiintiöön nähden jopa yli kaksinkertaisia.
23467: ja terveydenhuollon suunnitelmallisuutta. Toi-
23468: Hankkeiden karsiminen on tehtävä kuntien kans-
23469: saalta pyrkimyksenä oli kehittää kuntien itsehal-
23470: sa tiiviissä yhteistyössä. Samoin lääninhallinnon
23471: lintoa suunnittelun asettamissa rajoissa korosta-
23472: malla kunnan ja kuntainltiton vastuuta sosiaali- ja keskushallinnon yhteistyön on oltava sauma-
23473: tonta, jotta hankkeiden toteuttaminen ei tarpeet-
23474: ja terveydenhuollon järjestämisessä, suunnittelus-
23475: t~masti vzivästy esim. puuttuvien virkojen vuok-
23476: sa ja rahoituksessa. st.
23477: Suunnittelu- ja valtionosuusjårjestelmån uu- Vasta muutaman vuoden voimassa olleessa
23478: distuksella siirrettiin päätösvaltaa valtion keskus- valtionosuusjärjestelmässä on havaittu puutteita,
23479: hallinnolta lääninha/Nnnolle ja kunnallisha/Nn- joita pidemmällä ajalla saatujen kokemusten
23480: nolle. Kuten edellä todettiin, hallinnon hajautta- myötä voidaan poistaa. Uudistusten, kuten tarve-
23481: miskomitea laati ehdotukset toimintojen sekå· harkinnan ja enfaisten sanktioiden, käyttöönotto
23482: niihin liittyvien virkojen ja toimien järjestämises- tulee tehdä harkitusti, szflä ne johtavat helposti
23483: tä uudelleen sosiaali- ja terveyshallinnossa. Val- valtionosuusjärjestelmän uudistukselle asetettu-
23484: tiontzfintarkastajain käsityksen mukaan sosiaali- jen tavoitteiden, joustavuuden lisäämisen ja me-
23485: ja terveydenhuollon tehtävien hoito lääninhallin- nettelyn yksinkertaistamisen, kannalta päinvas-
23486: nossa mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti taiseen tulokseen. Lisäksi valtiontzfintarkastajat
23487: vaatisi sosiaali- ja terveysasioiden yhdistämistä katsovat, että lääninhallitusten tehtäviä voidaan
23488: myös hallinto-organisaation ylimmillä tasotfla. vähentää ja henkilöstövoimavaroja kohdistaa uu-
23489: Muutettaessa tehtäviä hallinnonalan eri tasoilla delleen tarpeellisiin ohjaus- ja valvontatehtäviin
23490: on samanaikaisesti toteutettava myös tarpeelliset siirtämällä loputkin valtionosuudet SVOL-järjes-
23491: virkajärjestelyt, joita koskevien ehdotusten tulee telmään.
23492: 167
23493:
23494:
23495:
23496:
23497: Työvoimaministeriön hallinnonala
23498:
23499: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- vähentynyt. Noin puolet työllisyyden kasvusta on
23500: tuksen työvoimaministeriössä 21.2. 1986. tapahtunut Helsingin työvoimapiirissä. Myös
23501: Vaasan ja Oulun työvoimapiireissä on työllisyys
23502: kasvanut merkittävästi.
23503: Työvoimaministeriö Työllisyys on kasvanut nopeasti palveluelinkei-
23504: noissa ja vähentynyt hidastuvasti alkutuotannos-
23505: Suomen työvoimataseen kehitys ja työllistämis- sa. Suurimmat työllisyyden lisäykset ovat toteu-
23506: toimien vaikutukset v. 1980-85. Työvoima- tuneet teknillisen, humanistisen ja luonnontie-
23507: taseen k e h i t y s . Suomen työikäinen väestö teellisen työn sekä hallinnollisen, tilinpidollisen
23508: (15-74-vuotiaat) on v. 1980-85 kasvanut n. ja konttoriteknillisen työn ammateissa.
23509: 92 000 hengellä. Eniten ovat kasvaneet 35-44- Työttömien määrä on kasvanut tarkastelujak-
23510: vuotiaiden ja 55-64-vuotiaiden ikäryhmät. Alle solla n. 48 000 henkilöllä. Ikäryhmässä 55-64
23511: 35-vuotiaiden määrä on sen sijaan vähentynyt. vuotta on työttömyyden kasvu ollut tuntuvinta,
23512: Näiden muutosten syinä ovat 1940-luvun lopulla n. 37 000 henkilöä.
23513: ja 1950-luvun alkupuolella syntyneet ns. suuret Suomen työttömyysaste on kohonnut kuluvalla
23514: ikäluokat, tämän jälkeen alkanut syntyvyyden vuosikymmenellä 4, 7 % :sta 6,3 % :iin. Helsin-
23515: väheneminen sekä maastamuutto. Helsingin työ- gin työvoimapiirissä työttömyysaste on hieman
23516: voimapiirin osuus työikäisen väestön lisäyksestä laskenut, mutta kohonnut kaikissa muissa työvoi-
23517: on ollut 1980-luvulla noin puolet. mapiireissä 1-2 prosenttiyksikköä. Työttömyys-
23518: Työllisten määrä on 1980-luvulla kasvanut n. aste (työttömyyseläkeläiset mukaan luettuna)
23519: 100 000 henkilöllä. Erityisesti 35-45-vuotiaiden 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä on kohonnut
23520: ikäryhmässä työllisten määrä on lisääntynyt ja 5 o/o:sta 17 o/o:iin.
23521: jonkin verran myös tätä vanhemmissa ikäryhmis- Seuraavassa taulukossa on esitetty koko maan
23522: sä. Nuorten työllisten lukumäärä on sen sijaan työvoimatase v. 1980-85 (1 OOO:ta henkilöä):
23523: Työvoimaryhmä 1980 1981 1982 1983 1984 1985
23524: Työikäinen väestö .................................. . 3 616 3 636 3 659 3 681 3 700 3 710
23525: Työvoimaan kuulumaton väestö ..................... . 1 174 1 156 1 133 1 135 1 128 1 110
23526:
23527: 2 442 2 481
23528: i;~~~~~~t. ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
23529: 2 526 2 546 2 572 2 600
23530: 114 127 149 156 158 163
23531: Työlliset ........................................... . 2 328 2 353 2377 2 390 2 413 2 437
23532: - Maa- ja metsätalous ............................. . 314 305 312 302 294 280
23533: - Teollisuus ...................................... . 627 636 618 606 600 597
23534: - Rakennustoiminta .............................. . 176 184 183 183 183 179
23535: - Palveluelinkeinot ............................... . 1 201 1 221 1 258 1 295 1 333 1 375
23536: - Elinkeino tuntematon ........................... . 10 7 6 4 3 5
23537:
23538: Työttömyysaste % .................................. . 4,7 5,1 5,9 6,1 6,2 6,3
23539: Työvoimaosuus % .................................. . 67,5 68,2 69,0 69,2 69,5 70,1
23540:
23541: Työvoimaosuus eli työssä käyvien osuus työ- kertomusvuonna 2-3-kertainen ja maan poh-
23542: ikäisestä väestöstä on kuluvalla vuosikymmenellä joisosissa 4-5-kertainen verrattuna Helsingin
23543: kohonnut n. 2, 5 prosenttiyksiköllä. Suomen työ- työvoimapiiriin. Työvoimaosuus oli sitä korkeam-
23544: voimaosuus oli kertomusvuonna yksi teollistunei- pi, mitä alhaisempaa oli avoin työttömyys. Työ-
23545: den länsimaiden korkeimmista. Maan työvoima- voimaan kuuluvien osuus työikäisestä väestöstä
23546: tase työvoimapiireittäin kertomusvuonna ilmenee oli maan eteläosissa selvästi korkeampi kuin poh-
23547: sivun 168 taulukosta. JOisessa, mikä saattaa viitata piilotyöttömyyteen
23548: Suhteellinen työttömyys maan keskiosissa oli korkean avoimen työttömyyden alueilla.
23549: ......
23550: Työvoimatase työvoimapiireittäin kertomusvuonna {1 000: ta henktlöä) 0\
23551: 00
23552: Työvoimapiiri Helsinki Turku Tampere Kouvola Mikkeli Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Oulu Kajaani Rovaniemi
23553:
23554: Työikäinen väestö ....................... 921 427 506 386 160 328 187 194 135 241 75 151
23555: Työvoimaan kuulumaton väestö ......... 239 128 154 122 50 96 61 62 46 79 25 47
23556:
23557: Työvoima ............................... 681 299 352 263 110 232 126 131 89 162 51 104
23558: Työttömät .............................. 18 15 27 19 7 14 11 11 8 15 6 13
23559: Työlliset ................................ 663 284 325 243 103 218 115 120 81 146 44 92
23560:
23561: Työttömyysaste % ...................... 2,6 5,0 7,7 7,4 6,8 5,9 8,8 8,3 9,2 9.5 12,5 12,3
23562: Työvoimaosuus % ...................... 74,0 70,0 69,6 68,2 68,9 70,8 67,2 67,8 66,2 67,2 67,2 69,0
23563:
23564:
23565:
23566:
23567: Työvoimapoliittisin erityistoimin työllistetyt v. 1984-85
23568: 1984 Helsinki Turku Tampere Kouvola Mikkeli Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Kajaani Oulu Rovaniemi Koko
23569: maa
23570: Kunnallinen työllistämistuki ......... 1 214 898 1 885 2 358 1 113 971 1 970 1 570 1 585 1 101 2 416 2 336 19 416
23571: Valtion työtehtävät .................. 404 464 607 727 294 353 654 350 412 407 1 112 952 6 736
23572: Työrajoitteisten erityistyöllistäminen . 234 266 277 197 176 206 232 156 167 149 231 202 2 492
23573: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuki 1 2 638 131 2 7 1 1 - 1 2 769
23574: Nuorten työllistämistuki ............. 573 427 631 373 164 314 209 172 118 105 211 174 3 469
23575: Nuorten perehdyttämistuki .......... 115 289 492 399 197 230 180 184 180 104 163 204 2 737
23576: Nuorten harjoitteluraha .............. 3 18 65 36 9 31 39 26 35 26 37 38 363
23577: Energiapuun kasaus ja laatupuun pys-
23578: tykarsinta 1 •••••••••••••••••.•••••.•• 4 5 33 25 44 49 100 85 78 13 138 62 636
23579: Eläkeläisten asuntojen peruskorjaus 2 . 1 1 9 6 7 6 28 21 46 24 47 50 247
23580:
23581: 1985
23582: Kunnallinen työllistämistuki ......... 673 796 1 722 2 153 1 072 813 1 883 1 505 1 453 1 214 2 402 2 451 18 136
23583: Valtion työtehtävät .................. 197 346 484 638 261 264 587 417 374 437 1011 978 5 994
23584: Työrajoitteisten erityistyöllistäminen . 211 239 283 189 193 193 179 172 176 156 198 208 2 397
23585: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuki 50 433 114 - 60 1 58 - - 1 78 795
23586: Nuorten työllistämistuki ............. 398 377 596 446 127 309 174 180 120 97 223 196 3 242
23587: Nuorten perehdyttämistuki .......... 72 228 576 338 203 205 203 226 174 82 215 170 2 632
23588: Nuorten harjoitteluraha .............. 18 53 97 91 32 77 80 59 73 34 104 68 786
23589: Metsänhoidolliset työt 1 •••••..•••••.• 5 28 13 48 68 96 87 68 24 192 89 718
23590: Eläkeläisten asuntojen peruskorjaus 2 • 1 3 5 9 8 20 23 46 22 53 43 234
23591: 1
23592: Tilastonpidossa on epätarkkuutta.
23593: 2
23594: Ammattimiehet, jotka eivät ole olleet sijoitettaessa työttömiä, eivät sisälly lukuihin.
23595: 169
23596:
23597: Työvoimapoliittiset erityistoimet. arviot ovatkin työvo~maministeriön mukaan lä-
23598: Työvoimaministeriön ilmoituksen mukaan vain hinnä suuntaa antavia.
23599: kunnallisesta työllistämistuesta ja valtion työteh- Työllistämistoimiin liittyy erilaisia syrjäytys- ja
23600: tävistä on olemassa työvoimapiirittäiset tilastotie- korvautumisvaikutuksia. Osa käytetystä rahoituk-
23601: dot vuosilta 1980-8 5. Eläkeläisten asuntojen sesta vuotaa syystä tai toisesta tehottomuudeksi
23602: peruskorjauksen, opiskelijoiden kesätyöpaikkojen saamatta aikaan tarkoitettuja vaikutuksia.
23603: ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistuen osalta Aikasarja-arvioiden mukaan kunnallisella työl-
23604: käytettävissä ovat valtakunnalliset henkilötyövuo- listämistuella ja nuorten työllistämistuella saa-
23605: sien määrät vuosilta 1980-84. daan aikaan työllisyyden nettolisäystä n. 80-
23606: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun, työrajoit- 90 %. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuen vai-
23607: teisten erityistyöllistämisen sekä energiapuun ka- kutus työllisyyteen on todennäköisesti pienempi
23608: sauksen ja laatupuun pystykarsinnan henkilötyö- eli n. 50-60 %. Tämä arvio perustuu alustaviin
23609: vuosista ei ole luotettavia valtakunnallisiakaan tutkimustuloksiin.
23610: lukuja vuosilta 1980-83. Työvoimapoliittisten enty1stoimien tyotto-
23611: myyttä vähentävä vaikutus on eräiden kotimais-
23612: Vasta vuosilta 1984-85 on olemassa työvoi-
23613: ten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan n.
23614: mapoliittisin erityistoimin (pl. opiskelijoiden ke-
23615: 50 %. Tämä aiheutuu työvoimaministeriön ar-
23616: sätyöt) työllistettyjä koskevat työvoimapiireittäi-
23617: vion mukaan siitä, että ko. toimet useinkin
23618: set tilastotiedot. Työllistettyjen keskimäärät vuo-
23619: houkuttelevat uusia työnhakijoita työvoiman ul-
23620: den aikana esitetään sivulla 168 olevissa taulukois-
23621: kopuolelta. Näin ollen monissa tapauksissa piilo-
23622: sa. työttömyys purkautuu avoimeksi työttömyydeksi.
23623: Työvoimapoliittisilla erityistoimilla työllistämi- Viime vuosina työllisyyden hoidon erityistoi-
23624: sen aiheuttamat valtiontaloudelliset kustannukset mien määrärahat on jaettu työvoimapiireittäin
23625: on nähtävissä eräiden toimenpiteiden osalta v. eduskunnan asettamien jakoperusteiden mukai-
23626: 1984-85 seuraavassa taulukossa: sesti. Määrärahojen yksityiskohtaisemmasta ja toi-
23627: Henkilötyövuoden Edellinen
23628: menpidekohtaisemmasta jakamisesta puolestaan
23629: käypä hinta kokopäiväiseksi pitäisi voida päättää työvoimaministeriön ja työ-
23630: valtiolle muutettuna voimapiirien yhteistyönä alueellisesti työllisyysti-
23631: mk mk
23632: lanteen erityispiirteet huomioon ottaen. Määrära-
23633: Kunnallinen työllistämistuki 26 000 34 000 hojen kohdentamista alueittain eri toimien kes-
23634: Valtion työtehtävät ......... 40 000 51 000
23635: Opiskelijoiden kesätyöt ..... 38 000 38 000 ken on viimeksi helpottanut se, että valtioneu-
23636: Eläkeläisten asuntojen kor- vosto teki päätöksensä suurien kokonaisuuksien
23637: jaus ...................... 67 000 67 000 puitteissa yksityiskohtaisemman jaon jäädessä
23638: Työrajoitteisten erityistyöllis- työvoimaministeriön päätettäväksi.
23639: täminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 000 42 000
23640: Pitkäaikaistyöttömien työllis- Eduskunnan tulo- ja menoarviossa työllisyyden
23641: tämistuki ................ 43 000 43 000 hoidolle asettamien tavoitteiden ja määrärahojen
23642: Nuorten yhteiskuntatakuu .. 11 000 11 000 käyttöperusteiden yksityiskohtaisempi ohjeistus
23643: Energiapuun kasaus ja laatu- pitäisi työvoimaministeriön mielestä tehdä hal-
23644: puun pystykarsinta ....... 54 000 54 000
23645: linnon lyhyen tähtäyksen suunnitteluohjeissa.
23646: Nykyään tämä ohjeistus toteutuu tulo- ja meno-
23647: arviossa ilmaistuina momentti- ja käyttösuunni-
23648: Työllistämiskustannukset ovat vaihdelleet tun- telmakohtaisina määräraha- ja henkilövelvoittei-
23649: tuvasti eri toimien välillä. Eläkeläisten asuntojen na. Työvoimaministeriön näkemyksen mukaan
23650: peruskorjaus on tullut maksamaan henkilötyö- nykyinen menettely vaikeuttaa toimien tehokasta
23651: vuotta kohden kuusinkertaisesti nuorten yhteis- kohdistamista. Yhtäältä määrärahoja on jäänyt
23652: kuntatakuun vastaavaan kustannukseen verrattu- käyttämättä, ja toisaalta määrärahat ovat osoit-
23653: na. tautuneet riittämättömiksi.
23654: Käytettävissä olleet määrärahat ja Työllisyyden hoidon määrärahojen alueellisessa
23655: aikaansaadut työllisyysvaikutukset. jaossa ottaa työvoimaministeriö ensisijaisesti huo-
23656: Työvoimaministeriön ilmoituksen mukaan ei mioon työvoimapiirien työttömyystilanteen vai-
23657: Suomessa ole työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja keuden. Valtaosa eli yli 70 % palkkaperusteisista
23658: niiden vaikutusta tutkittu niin yksityiskohtaisesti, työllistämistoimista on suunnattu nuoriin työttö-
23659: että niiden työllistävää tehokkuutta voitaisiin miin. Pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneiden osuus
23660: tarkastella toimenpiteittäin. Seuraavassa esitetyt näillä toimilla sijoitetuista työttömistä on ollut
23661:
23662: 22 360489L
23663: 170
23664:
23665:
23666: suhteellisesti pienempi kuin muilla työttömillä. työttömyys on kuluvalla vuosikymmenellä kasva-
23667: Viime vuosina pitkäaikaistyöttömien osuus työl- nut tasaisesti. Ennusteet osoittavat työttömyyden
23668: listetyistä on jatkuvasti kasvanut. Tämä on aiheu- kasvavan edelleen suhdanneluonteisesti lähivuo-
23669: tunut erityisesti siitä, että työnvälityksissä on tälle sina. Työvoiman tarjonta aluksi pysähtyy väes-
23670: ryhmälle pyritty entistä aktiivisemmin tarjoa- töllisten tekijöiden johdosta ja vasta 1990-luvulla
23671: maan työ- tai koulutuspaikkaa. Samalla kunnalli- alkaa jopa vähentyä.
23672: sessa työllistämistuessa ja valtion työtehtävissä Työttömyys jakaantuu maassamme edelleen
23673: painopistettä on siirretty pitkäaikaistyöttömiin. varsin epätasaisesti. Kainuun työvoimapiirin suh-
23674: Palkkapetusteiset työllistämistoimet ovat kus- teellinen työttömyys on viisinkertainen verrattu-
23675: tannuksiltaan edullisia verrattuna valtion inves- na Helsingin työvoimapiiriin. Työvoimaan osal-
23676: tointeihin. Toisaalta julkisten investointien mer- listuminen on pääsääntöisesti sitä alhaisempaa,
23677: kitystä arvioitaessa on otettava huomioon myös mitä suurempi on alueellinen työttömyysaste.
23678: välilliset vaikutukset, joita ne saavat aikaan palk- Tämä seikka saattaa viitata siihen, että hezkozlla
23679: kaperusteisia toimia enemmän. Valtion inves- työllisyysalueilla maan itä- ja pohjoisosissa on
23680: tointien työllistävä vaikutus on kuitenkin viime pizlotyöttömyyttä korkean avoimen työttömyyden
23681: vuosina jatkuvasti pienentynyt. Työvoimaminis- lisäksi. Työttömyyttä kasvattaa vielä suuri työttö-
23682: teriön näkemyksen mukaan tämä kehitys voitai- myyseläkkeellä olevien määrä, kuten tässä kerto-
23683: siin korvata lisäämällä valtionapuinvestointeja, muksessa jäljempänä· osoitetaan. Työttömyyseläk-
23684: jotka ovat kustannuksiltaan valtiolle edullisem- keellä olevia ei lueta työttömzksi työnhakzjoiksi
23685: pia. Samalla avustuksia voitaisiin kohdentaa työl- työnvälityksessä. Sen sijaan työttömyyseläkeläiset
23686: lisyysperusteisesti ajallisesti ja alueellisesti valtion sisältyvät työvoimatutkimuksen mukaisiin työttö-
23687: investointeja paremmin. myyslukuihin, joita tässä kertomuksessa on käy-
23688: Valtion investointien työllisyysvaikutukset ovat tetty.
23689: rakennusvaiheessa tilapäisiä, mutta niillä on
23690: myös sekä välillisiä että pysyviä työllisyysvaiku-
23691: Vastuu 1980-luvun työllisyyskehityksestä ei
23692: tuksia. Mikäli investointeja tuettaessa kiinnitet- luonnollisestikaan kuulu yksinomaan työvoima-
23693: täisiin huomiota erityisesti pysyvien työpaikkojen
23694: ministeriölle. Hallinnonalalle myönnetyt määrä-
23695: syntymiseen, vähenisi tilapäisten toimenpiteiden
23696: rahat eivät ole riittäneet tuntuvasti paremman
23697: käytön tarve. Tällöin tulevat kysymykseen mm. työllisyystzlanteen saavuttamiseen, ezkä muzlla-
23698: tuotannolliset investoinnit, joita kunnat monessa kaan hallinnonalozlla ole riittävästi otettu huo-
23699: tapauksessa toteuttavat.
23700: mioon työllisyystzlanteen vaatimuksia. Työvoima-
23701: Kunnallisen työllistämistuen ja valtion työteh-
23702: ministeriön työllistämistoimia ei kuitenkaan voi-
23703: tävien ongelmaksi on muodostunut se, että työt- da kazkilta osin pitää riittävän tehokkaasti toteu-
23704: tömiä työllistetään tilapäisesti käytännöllisesti tettuina. Toimien vaikutuksia ei ole seurattu ezkä
23705: tutkittu tarpeeksi yksityiskohtaisesti. Työllistämi-
23706: katsoen pysyviin tehtäviin. Valtion työtehtävissä
23707: on kuitenkin viime vuosina vakinaistettu toimia.
23708: seen myönnettyjäkäan määrärahoja ei ole kyetty
23709: Tukityöllistettyjen työuran selvittämiseksi työvoi- täysimääräisesti käyttämään tähän tarkoitukseen.
23710: maministeriö on tehnyt tutkimussopimuksen Eri työllistämistoimien tehokkuus keskimääräi-
23711: Vaasan korkeakoulun kanssa. siltä työllistämiskustannukszlla mitattuna vaihte-
23712: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukikokeilusta lee tuntuvasti. Työvoimaviranomaisten tulisi teh-
23713: ei työvoimaministeriössä ole vielä tehty riittävien dä tästä johtopäätökset ja esittää työllistämistoi-
23714: seurantatietojen puuttuessa syvempää arviota. mien painotusta szirrettäväksi tehokkaampiin toi-
23715: Toistaiseksi saadut tulokset näyttävät myönteisil- miin. Niukkojen ja rajallisten voimavarojen olo-
23716: tä. Tämä työllistämistoimi olisi kustannuksiltaan suhteissa olisi kaikin keinoin pyrittävä lisäämään
23717: varsin edullinen, mikäli sen avulla voitaisiin työllisyysvazkutuksia.
23718: työtön pysyvästi työllistää. Työllisyysmäärärahojen alueelliseen jakoon liit-
23719: Työvoimaministeriön mielestä on perusteltua tyy nykyään tarpeetonta jäykkyyttä; ;onka seu-
23720: arvioida, että työllisyysvaikutukset olisivat selvästi rauksena toiminnan tehokkuus kärsii ja tulee
23721: suuremmat, mikäli työllisyyden hoidon määrära- näkyviin mm. yhtäältä käyttämättä jääneinä ja
23722: hoja olisi enemmän käytössä. Verrattuna työttö- toisaalta tarpeeseen nähden alimitoitettuina mää-
23723: myyden kokonaismäärään eivät määrärahat työ- rärahoina. Tehokkuuden ja ;oustavuuden lisää-
23724: voimaministeriön mielestä ole olleet riittäviä. miseksi olisi perusteltua, että työllisyysmäärära-
23725: Maamme työllisyys on 1980-luvul/a Nsäantynyt hojen alueellinen jakaminen tarpeen mukaisesti
23726: n. 100 000 henkzlöllä. Tästä huolimatta avoin siirrettäisiin pääsääntöisesti työvoimaministeriön
23727: 171
23728:
23729: suon'tettavaksi mm. sen tätä varten kehittämän Kokeilua varten myönnetyistä määrärahoista
23730: seurantajärjestelmän puitteissa. palkattiin kahdeksan alueellista suunnittelijaa
23731: Koska työllistämistoimien vaikutusten seuran- sekä seitsemän työvoimaneuvojaa. Lisäksi kunnil-
23732: nassa näyttää yhä edelleen ilmenevän puutteelli- la oli mahdollisuus palkata työsuunnittelija, jon-
23733: suuksia, olisi työvoimaministen'ön syytä ryhtyä ka tehtävänä oli hoitaa nuorten sijoittelu ja
23734: tehostamaan toimintansa vaikutusten seurantaa perehdyttäminen.
23735: ja tutkimusta nykyistä yksityiskohtaisemmin. Kokeiluun myönnettiin ja siinä käytettiin mää-
23736: rärahoja v. 1981-83 seuraavasti:
23737: Eräät työllistämiskokeilut. N u o r te n y h -
23738: te iskun ta takuu k okei 1u . Nuorten yh- Vuosi Myönnetty Käyttö
23739: määräraha
23740: teiskuntatakuukokeilu alkoi syksyllä 1981 ja päät- mk mk
23741: tyi vuoden 1983 lopussa. Kokeilu kohdistui aluk- 1981 ...................... . 13 000 000 2 871 495
23742: si 29 kuntaan kahdeksalla eri alueella maan eri 1982 00000000000000000000000 32 000 000 21 129 984
23743: puolilla. Vuoden 1983 kuluessa kokeilukuntien 1983 ...................... . 50 000 000 35 344 856
23744: lukumäärää lisättiin 64:ään. Vuoden 1984 alusta
23745: nuorten yhteiskuntatakuu muutettiin pysyväksi
23746: ja laajennettiin valtakunnalliseksi. Määrärahojen vajaakäyttöä aiheutti työvoima-
23747: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilun pääasial- ministeriön ilmoituksen mukaan mm. kokeilun
23748: lisena tavoitteena oli luoda koulutus- ja työhön- eri vaiheissa vallinnut epävarmuus sen jatkumi-
23749: sijoittamiskeinoista kokonaisjärjestelmä, jossa oli- sesta ja sijoituspäätösten maksatusten siirtyminen
23750: si voitu entistä paremmin ottaa huomioon nuor- seuraavaan vuoteen.
23751: ten yksilölliset sijoittumistarpeet. Tavoittena oli Kokeilu vaikutti nuorten työllisyyteen lähinnä
23752: kokeilla myös uusia työllistämiskeinoja, jotka siten, että työttömyyden kesto lyheni kokeilualu-
23753: madaltavat kynnystä nuorten siirtyessä koulutuk- eilla, kun nuorten työttömyyden kesto muualla
23754: sesta työelämään. Kokeiluun sisältyi eräitä jo maassa samanaikaisesti kasvoi. Kokeilulla saatiin
23755: entuudestaan käytössä olleita koulutustoimia ku- työllistettyä sellaisia nuoria, joiden sijoittuminen
23756: ten varsinainen ja kurssimuotoinen työllisyyskou- työhön olisi ilman kokeilun erityistoimia ollut
23757: lutus sekä peruskoulun 10. luokka ja keskiasteen epätodennäköistä. Yhteydet yrityksiin lisääntyi-
23758: oppilaitosten vapaat oppilaspaikat. Käytössä ol- vät, ja oppisopimuksia solmittiin kokeilualueelia
23759: leista työllistämiskeinoista sovellettiin sijoittamis- enemmän kuin muualla maassa. Kaikista nuoriin
23760: ta avoimille työmarkkinoille, nuorten työllistä- kohdistuvista toimista oli normaalin työnvälityk-
23761: mistukea, sijoittamista valtion työtehtäviin ja sen osuus suurin, lähes puolet.
23762: kunnallista työllistämistukea. Uusia ja erityisesti Kokeilu ei merkittävästi vaikuttanut nuorten
23763: takuukokeilua varten luotuja olivat nuorten pe- työttömien määrään. Tämä aiheutui osittain työ-
23764: rehdyttämistuki ja nuorten kunnalliset työpaikat. voiman tarjonnan kasvusta kokeilun alkuvaihees-
23765: Kokeiluun myönnetty erillisrahoitus kohdistui sa ja kokeilualueiden selvästi muuta maata hei-
23766: mainittuihin uusiin tukimuotoihin, perehdyttä- kommasta työllisyystilanteesta. Eräissä kokeilu-
23767: mistukeen ja kunnallisiin nuorten työpaikkoihin. kunnissa työllisyystilanne heikkeni poikkeavasti
23768: Perehdyttämistuki oli yksityisille työnantajille kokeilun aikana. Koulutuspaikkojen puute eräil-
23769: tarkoitettu enintään yhdeksän kuukauden mittai- lä alueilla rajoitti sijoittumismahdollisuuksia.
23770: nen ja 1 000 mk:n suuruinen palkkasubventio Nuorten yhteiskuntatakuun avulla v. 1981-
23771: kuukautta ja henkilöä kohti. Siihen sisältyi en- 82 sijoitettujen 24 500 nuoren jakauma toimen-
23772: nalta laadittu perehdyttämisohjelma, jonka läpi- piteittäin kokeilualueilla oli seuraava:
23773: käyminen oli tuen saamisen ehto. Perehdyttämis-
23774: Sijoittuminen %
23775: tuen tavoitteena oli edesauttaa pysyvän työsuh-
23776: teen syntymistä, mikä onnistuikin noin puolessa Työllisyyskoulutuskurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
23777: Peruskoulun 10. luokka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
23778: tapauksista. Keskiasteen oppilaitos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
23779: Kunnalliset nuorten työpaikat poikkesivat Työllisyyskurssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
23780: kunnallisella työllistämistuella rahoitetuista työ- Avoimet työmarkkinat . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
23781: paikoista siten, että nämä työsuhteet olivat täysi- Perehdyttämistyöpaikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
23782: Oppisopimuskoulutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
23783: aikaisia ja sisältyivät kunnan työohjelmaan. Ko- Valtion työtehtävät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
23784: keiluun osallistuneiden kuntien saama palkkatu- Kunnallinen nuorten työpaikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
23785: ki vaihteli 75-95 % maksetun palkan ja sosiaa- Kunnallinen työllistämisruki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
23786: liturvamaksun yhteissummasta.
23787: 172
23788:
23789: Kokeilun seurantaa varten m1msteno asetti vastaavasti joko 12 000 mk tai 7 200 mk. Yritys
23790: seurantaryhmän, jossa oli edustajia työvoimami- saa lisäksi koulutuskorvausta ammattikasvatushal-
23791: nisteriön ohella opetusministeriöstä, valtiovarain- litukselta. Lisättynä työllistämistukeen on tämä
23792: ministeriöstä ja kunnallisista keskusjärjestöistä. järjestely tuntuvasti kiinteämuotoisen ammatti-
23793: Seuranta oli pääasiassa määräraha- ja toimenpi- koulutuksen oppilaspaikkaa halvempi.
23794: deseurantaa sekä osittain myös vaikutusten seu- Nuorten perehdyttämistuen määrä on 1 000
23795: rantaa. Kokeilun ja siihen sisältyneiden toimien mk kuukaudessa sijoitettua henkilöä kohden.
23796: vaikutusten selvittäminen nuorten urakehityk- Tätä maksetaan enintään kuuden kuukauden
23797: seen ja myöhempään työllisyyteen on toistaiseksi ajan. Koska perehdyttämisjaksojen keskiarvon pi-
23798: kesken. Asiasta valmistuu kaksi tutkimusta vuo- tuus on noin viisi kuukautta, ovat kustannukset
23799: den 1986 aikana. keskimäärin n. 5 000 mk henkilöä kohden. Ker-
23800: Työvoimaministeriön mukaan kokeilun keskei- tomusvuonna perehdyttämistuki oli selvästi hal-
23801: nen johtopäätös oli, että nuorten työvoimapalve- vempi kuin työttömyyskorvaus.
23802: lujen tuloksellinen hoito edellyttää voimavarojen Harjoitteluraha on tarkoitettu tiettyyn ammat-
23803: ja ammattitaidon lisäämistä. Valikoivat työllistä- tiin tai työalaan tutustumiseen. Kysymyksessä ei
23804: mistuet vaikuttavat merkittävästi nuorten työlli- ole työsuhde. Harjoitteluraha on työttömyyskor-
23805: syyteen erityisesti vaikeilla työllisyysalueilla ja vauksen peruspäivärahan suuruinen. Tutustumis-
23806: pitkäaikaistyöttömyyden uhatessa. ajanjakson keskipituus on yhdeksän viikkoa, josta
23807: Vuoden 1984 alusta nuorten yhteiskuntatakuu kustannukset ovat 3 150 mk henkilöä kohti.
23808: laajennettiin koko maahan eräin muutoksin. Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmässä tuki
23809: Nuorten työllistämistuki, perehdyttämistuki ja suunnataan henkilöille, jotka eivät ole muilla
23810: uusi tukimuoto, harjoitteluraha, yhdistettiin toi- keinoilla työllistyneet. Oppisopimus- ja pereh-
23811: menpideryhmäksi asetuksella (72/84). Asetuksen dyttämistuen markkamäärät on työvoimaministe-
23812: soveltamisohjeissa korostetaan normaalien koulu- riön mukaan pyritty asettamaan tasolle, jolla
23813: tus- ja työllistymistoimien ensisijaisuutta. saadaan pidettyä yllä tavoiteitua kysyntää. Tuki-
23814: Kunnissa luovuttiin kokeilun aikana käytössä määrien suurentaminen tai pienentäminen joh-
23815: olleesta nuorten kunnallisesta työpaikkatuesta. taisi työvoimaministeriön mielestä muutoksiin
23816: Käyttöön jäi edelleen kunnallinen työllistämistu- työllistettyjen määrissä.
23817: ki, joka jo usean vuoden ajan oli suuntautunut Nuorten yhteiskuntatakuuseen osoitetut mää-
23818: pääasiassa alle 25-vuotiaisiin. rärahat jaetaan työvoimapiirikohtaisina kiintiöi-
23819: Vuonna 1984 työvoimaministeriö antoi työvoi- nä. Työvoimapiirien toimistot osoittavat edelleen
23820: matoiroistoille ohjeet nuorten yksikköjen perus- alaisilleen työvoimatoiroistoille määrärahoja arvi-
23821: tamisesta suuriin työvoimatoimistoihin sekä oidun käyttötarpeen mukaan. Yksilökohtaiset tu-
23822: nuorten palvelujen tehostamisesta muissa toimis- kipäätökset tekee kunkin työvoimatoimiston joh-
23823: toissa. taja, joka myös valvoo tukipäätöksiin liittyvien
23824: Nuorten työllistämistukea, perehdyttämistukea ehtojen täyttymistä.
23825: ja harjoittelurahaa varten myönnettiin määrära- Työvoimatoimistoissa ei työvoimaministeriön
23826: hoja v. 1984 110,3 Mmk ja kertomusvuonna 82 ilmoituksen mukaan ole toistaiseksi kaikkialla
23827: Mmk. Nuoria sijoitettiin näiden toimien avulla päästy sellaiseen palvelujen tasoon, jota nuorten
23828: v. 1984-85 seuraavasti: suunnitelmallinen ja yksilöllinen opastus edellyt-
23829: tävät. Koska harjoitteluun tulevalle nuorelle ei
23830: 1984 1985
23831: voida suorittaa matkakorvauksia, joutuu hän ta-
23832: Nuorten työllistämistuki .......... . 3 592 3 251 loudellisesti heikompaan asemaan kuin pelkäs-
23833: Nuorten perehdyttämistuki ....... . 6 513 5 986
23834: Nuorten harjoitteluraha ........... . 2 046 4 014
23835: tään työttömyyskorvausta saava nuori.
23836: Kertomusvuoden kesällä antoivat työvoimami-
23837: Yhteensä ......................... . 12 151 13 251 nisteriö ja kunnalliset keskusjärjestöt suosituksen,
23838: jonka mukaan kunnat pyrkivät työllistämään en-
23839: Nuorten työllistämistuessa kustannukset työl- simmäiseen työpaikkaan kunnallisen työllistämis-
23840: listettyä kohden ovat 1 000 mk kuukaudessa, tuen avulla kaikki yli kolme kuukautta työttömi-
23841: mikäli yrityksen liikevaihto jää alle 50 Mmk:n nä olleet 18-19-vuotiaat nuoret. Samana ajan-
23842: vuodessa, ja 600 mk kuukaudessa, mikäli liike- kohtana työvoimaministeriö ja opetusministeriö
23843: vaihto ylittää tämän rajan. Oppisopimuskoulu- esittivät valtioneuvostolle ehdotuksen peri-
23844: tuksessa olevaa oppilasta kohti tukea maksetaan aatepäätökseksi koulutustakuujärjestelmän kehit-
23845: enintään 12 kk:n ajalta, jolloin tuen määrä on tämisestä. Esityksessä ehdotettiin mm., että kun-
23846: 173
23847:
23848: ta tarjoaa koulutuspaikan peruskoulun lisäluokal- Tukea myönnetaan 2 500 mk kuukaudessa
23849: la tai oppisopimuskoulutuksessa niille 16-17- yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle. Tuen suuruus
23850: vuotiaiHe nuorille, jotka eivät ole omaehtoisesti on enimmillään 50 000 mk, ja se on veronalaista
23851: sijoittuneet keskiasteen oppilaitoksiin. Lisäksi eh- tuloa. Tukea saavalla yrittäjäksi ryhtyvällä henki-
23852: dotettiin laajennettavaksi ylioppilaille soveltuvaa löllä tulee olla yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoi-
23853: väliaikaista ammatillista koulutusta ja oppisopi- minnassa tarvittava koulutus.
23854: muskoulutusta.
23855: Starttirahakokeilu. Yrittäjäksi ryhty- Tuen kohteena olevalla hankkeella tulee olla
23856: vän työttömän tukemiskokeilun eli nk. starttira- kannattavan toiminnan edellytykset. Työvoimavi-
23857: hakokeilun tavoitteena on asetuksen (702/84) ranomaisten on tarvittaessa selvitettävä yhteistoi-
23858: mukaan pysyvien työpaikkojen luominen. Sen minnassa valtionavun hakijan, rahalaitosten ja
23859: avulla tarjotaan työttömäksi joutuneelle mahdol- muiden viranomaisten kanssa perustettavaksi ai-
23860: lisuus itse työllistää itsensä. Kokeilu alkoi otun yrityksen toimintaedellytykset. Työvoima-
23861: 1.11.1984 ja sitä jatkettiin vuoden 1986 alussa piirin toimiston tulee valvoa, että yrittäjä toimii
23862: voimaan tulleella asetuksella (1077 /85), jonka yrityksessään. Jos yrittäjä keskeyttää tai lopettaa
23863: perusteella tukipäätöksiä voidaan tehdä vuoden yritystoimintansa, on valtionavun maksaminen
23864: 1986 loppuun saakka. lakkautettava.
23865: Tukipäätökset tekee se työvoimapiirin toimis-
23866: to, jonka toimialueella yritys on tarkoitus aloit- Starttirahakokeiluun 1.11.1984-31.10.1985
23867: taa. Lausunnon hakijan työttömyydestä ja muista käytetyt määrärahat ja tehdyt tukipäätökset työ-
23868: tiedossa olevista seikoista antaa se työvoimatoi- voimapiireittäin ilmenevät seuraavasta taulukos-
23869: misto, jossa hakija on työttömänä työnhakijana. ta:
23870:
23871: Työvoimapiiri Hakemuksia Myönteisiä Kielteisiä Hakemuksia Yhteensä
23872: kaikkiaan päätöksiä päätöksiä käsittelyssä mk
23873: 31.10.1985
23874:
23875: Helsinki ····································· 477 177 298 2 4 795 000
23876: Turku ........................................ 418 160 206 52 3 809 500
23877: Tampere ..................................... 700 226 433 41 6 407 500
23878: Kouvola ····································· 515 230 265 20 6 237 500
23879: Mikkeli ······································ 359 173 169 17 5 015 000
23880: Vaasa ........................................ 607 220 351 36 5 795 000
23881: Jyväskylä ..................................... 371 165 182 24 4 037 500
23882: Kuopio ...................................... 440 172 235 26 4 970 000
23883: 393 237 136 20 9 010 000
23884: ~~j~~~i:::::::: :::::::::::::::::::::::::::::: 278 145 123 10 5 370 000
23885: Oulu ········································ 570 179 328 63 7 920 000
23886: Rovaniemi ··································· 678 251 341 64 8 840 000
23887: Yhteensä ..................................... 5 806 2 335 3 067 375 72 207 000
23888:
23889:
23890: Alle puolet kaikista hakemuksista on johtanut na on pysyvän työpaikan syntyminen. Valtionta-
23891: myönteiseen päätökseen. loudellisia vaikutuksia on työvoimaministeriön
23892: Kokeilu on alkuaan toimeenpantu koko maan mukaan vaikea arvioida luotettavasti.
23893: alueella. Kokeilun vaikutuksia työttömyyteen tai Työvoimaministeriön mukaan kokeilun vaiku-
23894: työllisyyteen yleensä ei vielä voida työvoimami- tuksia pitkällä aikavälillä on niin ikään vaikea
23895: nisteriön mukaan arvioida, koska työllistyneiden tässä vaiheessa arvioida luotettavasti. Ministeriön
23896: määrät ovat varsin pieniä verrattuna muiden käsityksen mukaan järjestelmästä tulee pysyvä.
23897: työllisyydenhoitokeinojen vaikutuksiin. Tavoit- Samankaltainen järjestelmä on käytössä useissa
23898: teena ei työvoimaministeriön mukaan ole pyrkiä OECD-maissa, joissa se Suomen tavoin liittyy ns.
23899: kehittämään starttirahasta yleistä työllistämiskei- paikallisen aloitteellisuuden edistämiseen. Kokei-
23900: noa. lun asianmukaisen seurannan ja tulosten selvittä-
23901: Määrärahaa on käytetty keskimäärin n. 31 000 misen järjestämiseksi työvoimaministeriö on sol-
23902: mk tukea saanutta henkilöä kohden. Työvoima- minut tutkimussopimuksen Helsingin kauppa-
23903: ministeriön mukaan tätä on pidettävä verrattain korkeakoulun Mikkelin pienyrityskeskuksen kans-
23904: alhaisena, kun otetaan huomioon, että tavoittee- sa. Tutkimuksen petusjoukon muodostavat n.
23905: 174
23906:
23907: 1 300 avustuksen saanutta hakijaa. Tutkimus matti-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä en·-
23908: valmistuu vuoden 1986 keväällä. lazsiin harjoittelupaikkoihin.
23909: Kyseessä olevaa asetusta yrittäjäksi ryhtyvän Työvoimaminzsteriö zlmoittaa tavoitteekseen
23910: työttömän tukemiskokeilusta muutettiin kerto- myös muuttaa pysyväksi yn"ttäjzksi ryhtyvien työt-
23911: musvuoden lopulla annetulla asetuksella siten, tömien tukemzskokeilun, vazkka kokezlun tulok-
23912: että päätöksiä asiassa voidaan tehdä vuoden 1986 szsta ja vazkutukszsta ei olekaan vielä riittävän
23913: loppuun, jolloin viimeiset avustukset maksettai- yksityiskohtaista tietoa käytettävissä. Tämäkin
23914: siin vuonna 1988. vahvzstaa sen havainnon, että uusia tukzjärjestel-
23915: Työvoimahallinnossa on viime vuosina käyn- miä pyritään luomaan valtionhallintoon liian
23916: nistetty lukuisia enlaisia kokezluja työttömien lyhyen kokezluajan ja kokemuksen perusteella.
23917: työllistämiseksi. Kokeiluzlla on ollut taipumusta Todellisen kokeilun tarkoituksena tulee aina olla
23918: muuttua vähitellen pysyviksijoko sellaisenaan tai uuden järjestelmän toimivuuden ja vaikutusten
23919: jonkin verran muunneltuina. Tämän linjan seu- testaaminen käytännössä eikä suinkaan itsestään
23920: rauksena työvoimapoliittisten en.tyistoimien mää- selvä muuttaminen pysyväksi.
23921: rä on kasvanut szinä mään·n, että on kyseenalais- Kokezlun perusajalusta pysyvien työpaikkojen
23922: ta, voidaanko sitä enää pitää tarkoituksenmukai- luomzsesta siten, että tuetaan alkuvaiheessa yn·t-
23923: sena. täjäksi ryhtyvän työttömän yn"tystoimintaa palk-
23924: Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä on myös kasubvention muotozsella avustuksella, voidaan
23925: muutettu pysyväksi kokeiluazkaisesta muunnettu- pitää hyväksyttävänä edellyttäen, että tuen avulla
23926: na. Järjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli atkaansaadun yn.tyksen toiminta muodostuu py-
23927: nimensä mukaisesti taata jokaiselle alle 25 -vuoti- syvästi kannattavaksi. Se, kuinka monessa ta-
23928: aalle nuorelle työ-, harjoittelu- tai koulutuspaik- pauksessa lopulta näin käy, on nähtävzssä vasta
23929: ka yhteiskunnan toimesta. Kokezlussa ja sen suhteellzsen pitkän ajan kuluttua. On toki ym-
23930: jatkotoimissa on tästä tavoitteesta jouduttu luo- märrettävää, että yrittäjäksi ryhtyminen kannat-
23931: pumaan. Nuorten 15-24-vuotiaiden työttömien taa niin kauan kuin valtion maksama tuki muo-
23932: määrä oli kertomusvuonna yhtä suun· kuin v. dostaa merkittävän osan yn"ttäjän tulozsta. Yn.tys-
23933: 1980 ja työttömyysaste oli jopa hieman korkeam- toimintaa ei kuitenkaan pysyvästi voida perustaa
23934: pi. Vaikka kokezlulla ja sen jatkotoimzlla ei siten julkisen tuen varaan.
23935: ole saatu nuorten työttömien määrää vähene-
23936: mään, on nuorten työttömien osuus kazkista Työttömyyseläkejärjestelmä. Työttömyyseläke-
23937: työttömistä saatu laskemaan. Vastaavasti 55-64- järjestelmän tavoitteena on turvata vaikeasti työl-
23938: vuotiaiden osuus kokonaistyöttömyydestä on tun- listettävien pitkään työttöminä olleiden ikäänty-
23939: tuvasti kohonnut. neiden henkilöiden toimeentulo. Alkuperäistä
23940: Nuorten yhteiskuntatakuukokeilu ja sen jatko- työttömyyseläkkeen saamisen 60 vuoden ikärajaa
23941: toimet näyttävät osaltaan vazkuttaneen työttö- on alennettu kahdesti. Ikä säädettiin 58 vuodeksi
23942: myyden rakenteen muutokseen nuorten zkäluok- v. 1978 ja vuodesta 1980 kertomusvuoden lop-
23943: kien eduksi ja zkääntyneempien vahingoksi. To- puun 55 vuodeksi.
23944: dennäköistä onkin, että nuorten yhteiskuntata- Vuoden 1984 lopussa työttömyyseläkettä mak-
23945: kuun kaltainen pääasiallisesti palkkasubventioi- settiin n. 45 000 henkilölle ja kertomusvuoden
23946: hin perustuva järjestelmä muuttaa tietyn työvoi- lopussa n. 54 000 henkilölle. Työttömyyseläkkei-
23947: maryhmän työllistämistä suosimalla työttömyy- tä maksettiin v. 1984 n. 1 122 Mmk ja kertomus-
23948: den rakennetta mutta ei voi vaikuttaa kokonais- vuonna n. 1 513 Mmk.
23949: työttömyyttä alentavasti, koska samalla ei luoda Työvoimaministeriön arvion mukaan 10-
23950: uusia pysyviä työpazkkoja kysynnän ja tuotannon 15 % kertomusvuoden lopun 162 000 työttömäs-
23951: kasvun kautta. tä työnhakijasta oli ilmoittautunut työnhakijaksi
23952: Nuonsotyöttömyyden suhteellinen vähentämi- päästäkseen aikanaan työttömyyseläkkeelle. Eräil-
23953: nen on epäzlemättä hyvä tavoite ja sen edes lä teollisuuspaikkakunnilla muodostivat työttö-
23954: osittazsta toteutumzsta on pidettävä myöntezsenä. myyseläkkeen saajat ja odottajat arvion mukaan
23955: Tozsaalta ei kuitenkaan ole perusteltua kiinnittää varsin suuren osan työnhakijoista. Työttömyyselä-
23956: huomiota yksipuolzsesti vain yhteen työvoimaryh- kejärjestelmä on siten työvoimaministeriön mie-
23957: mään. Työllzstämzstoimzlla tulzsi pyrkiä edzstä- lestä lisännyt työvoimatoimistojen asiakkaitten ja
23958: mään myös koko työvoiman tasazsta sijoittumista työvoiman tarjonnan määrää.
23959: koulutukseen tai työhön. Nuoret työttömät sopi- Työttömyyseläkejärjestelmään on 1980-luvulla
23960: sivat parhaiten szjoitettavzksi sovelluvaan am- tullut työvoimaministeriön mukaan piirteitä, jot-
23961: 175
23962:
23963: ka eivät ole järjestelmän alkuperäisen tarkoituk- velvollisuus ilmoittaa maksajalle eläkkeensaantiin
23964: sen mukaisia. Työttömyyseläkejärjestelmässä ovat mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Koska suuri
23965: painottuneet työvoimapoliittisten näkökohtien osa työttömyyseläkkeellä olevista ja eläkkeelle
23966: rinnalla entistä enemmän sosiaali- ja eläkepoliit- pyrkijäistä hakee pääasiassa eläkettä työn sijasta,
23967: tiset seikat. soveltuu järjestelmä työvoimahallinnon mielestä
23968: Työttömyyseläkkeen saajat ja sen hakijat täyt- huonosti sen hoidettavaksi ja kehitettäväksi. Työ-
23969: tävät työvoimaministeriön näkemyksen mukaan voimaministeriön mukaan sosiaalihallinnolla tuli-
23970: huonosti työnhakijan tunnusmerkit. Kyseessä sikin olla keskeisin osa järjestelmän kehittämises-
23971: olevien henkilöiden on usein vaikea ymmärtää sä.
23972: työn ensisijaisuutta, kun he hakevat eläkettä ja Työttömyyseläkejärjestelmän alkuperäisenä tar-
23973: kun työpaikoilla usein työmarkkinaosapuolten koituksena on ollut turvata pitkään työttömänä
23974: kesken puhutaan ''varhaiseläkkeelle'' siirtymises- olleiden ikääntyneiden henkilöiden toimeentulo.
23975: tä. Koska työnvälityspalvelun lähtökohtana on Tämä tavoite on edelleen ajankohtainen. Työttö-
23976: mm. yksilöllisen soveltuvuuden sekä työnhakijoi- myyden lisäännyttyä on zkääntyneiden henkzlöi-
23977: den ja työnantajien vaatimusten ja toivomusten den työllistäminen käynyt entistä vazkeammaksi.
23978: huomioon ottaminen, ovat ao. hakijaryhmät käy- Työttömyyseläkkeelle siirretyt ovat osaltaan vä-
23979: tännössä jääneet aktiivisten työhönosoitusten ul- hentäneet tzlastoitua työttömyyttä siinä mielessä,
23980: kopuolelle. Näin on haluttu turvata eläkkeen ettei heitä nykyään enäå" lueta työttömiksi työn-
23981: jatkuvuus tai eläkeoikeuden syntyminen. hakzjozksi työnvälityksissä. Toisaalta heidät kui-
23982: Lähinnä sosiaaliturvan vuoksi tapahtuvien il- tenkin luetaan työttömzksi työvoimatutkimukses-
23983: moittautumisten kirjaaminen ja työnhakemusten sa.
23984: ylläpito aiheuttaa työvoimaministeriön ilmoituk- Työttömyyseläkkeellä olevien henkzlöiden
23985: sen mukaan tarpeettomaksi koettua työtä työnvä- määrä on viime vuosina kasvanut varsin nopeasti.
23986: litykselle, jonka tulisi keskittää voimavaransa to- Kun vuoden 1982 lopulla työttömyyseläkeläisiä
23987: delliseen työvoimapalveluun. Näennäisesti työtä oli n. 24 000, oli vastaava luku kertomusvuoden
23988: hakevia ei virallisesti käsitellä erityisryhmänä. lopulla n. 54 000. Nämä luvut kertovat osaltaan,
23989: Tämän vuoksi kehitteillä olevan työnvälityksen että työttömyys on maassamme kohdistunut en-
23990: tietojärjestelmän tietojen ja tulosteiden kuormit- tistä enemmän ikääntyneisiin henkzlöihin.
23991: tuminen em. ryhmiin kuuluvien hakijoiden tie- Työttömyyseläkejärjestelmä on muuttunut
23992: doilla saattaa eräillä paikkakunnilla vaikeuttaa luonteeltaan aikaisempaa enemmän sosiaalipo-
23993: järjestelmäitä odotetun järkeistämishyödyn saa- liittiseksi varhaiseläkejärjestelmäksi. Eläkkeelle
23994: vuttamista. siirtymisen syinä ovat kuitenkin viime kädessä
23995: Työttömyyseläkejärjestelmän muututtua yhä työvoimapolzittiset sezkat. Mikäli pitkäazkaistyöt-
23996: enemmän sosiaali- ja eläkepoliittiseksi on työvoi- tömyyttä edelleen pidetään eläkkeelle påäsyn
23997: mahallinnon tehtävä sen toteuttamisessa muuttu- edellytyksenä, joutuu työvoimahallinto osallistu-
23998: nut pulmalliseksi. Työttömyyseläkkeen myöntä- maan järjestelmän käytännön hoitamiseen aina-
23999: mismenettely rakennettiin aluksi työvoimaviran- kin työvoimapolzittisten seikkojen osalta.
24000: omaisten ja eläkeviranomaisten yhteistyölle. Työ- Työttömyyseläkejärjestelmän laajentumista
24001: voimaviranomaisten tehtäväksi on käytännössä voidaan rajoittaa kohottamalla työttömyyseläk-
24002: jäänyt merkitä eläkkeenhakijan todistukseen, että keelle pääsyn ikärajaa, kuten onkin jo tehty.
24003: tämä on työttömänä työnhakijana työvoimatoi- Tämän seurauksena on kuitenkin odotettavissa
24004: mistossa. Kun työttömyyseläkeläisten määräaikai- työvoimatoimistoissa olevien työttömien työnha-
24005: sesta henkilökohtaisesta ilmoittautumisesta työ- kijoiden määrän lisääntyminen. Tämän väes-
24006: voimatoimistossa eläkkeellä oltaessa on luovuttu, töryhmän toimeentulon joutuu yhteiskunta joka
24007: ei työvoimaviranomaisten ja eläkeviranomaisten tapauksessa tavalla tai toisella järjestämään. Toi-
24008: yhteistyö ole erityisen tiivistä. meentulon järjestäminen soveltuisi viranomaisten
24009: Työvoimaviranomaisten mahdollisuudet valvoa keskinäisessä työnjaossa parhaiten sosiaalihallin-
24010: järjestelmän toimintaa ovat ilmoituksen mukaan nolle, mzkäli mahdollisuuksia ao. henkzlöiden
24011: vähäiset mm., koska eläkkeensaajalla itsellään on pysyvään työllistämiseen ei ole olemassa.
24012: 176
24013:
24014:
24015:
24016:
24017: Ympäristöministeriön hallinnonala
24018: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tarkas- esitutkimuksia. Valtaosa määrärahoista on osoi-
24019: tuksen ympäristöministeriössä 5.2.1986 ja asun- tettu vesiensuojelua, ilmansuojelua sekä jätteiden
24020: tohallituksessa 31.1.1986. huoltoa ja hyötykäyttöä koskevaan tutkimukseen.
24021: Vuonna 1984 alkoi ympäristöministeriön ja maa-
24022: ja metsätalousministeriön yhteistyönä laaja ym-
24023: Ympäristöministeriö päristön happamoitumistutkimusprojekti. Suo-
24024: men Akatemia tukee happaman laskeuman ym-
24025: Y mpäristöntutkimus. Ympäristönsuojeluhal- päristövaikutustutkimusta rahoitamalla lähinnä
24026: lintoa tukevaa tieteidenvälistä tutkimusta on alan perustutkimusta.
24027: Suomessa rahoitettu 1970-luvun alusta lähtien. Ympäristön- ja luonnonsuojelua palvelevaan
24028: Perinteisesti ympäristöntutkimus on pohjautunut tutkimukseen on osoitettu valtion määrärahoja v.
24029: luonnontieteisiin, mutta viime vuosina on myös 1978 99 000 mk, v. 1979 300 000 mk, v. 1980
24030: talous-, yhteiskunta-, oikeus- ja sosiaalitieteiden 560 000 mk, v. 1981 800 000 mk, v. 1982
24031: merkitys ympäristöongelmia ratkaistaessa kasva- 2 050 000 mk, v. 1983 3 350 000 mk, v. 1984
24032: nut. 4 535 000 mk ja v. 1985 5 500 000 mk. Lisäksi
24033: Laajassa mielessä ympäristöntutkimus on ym- v. 1984 osoitettiin erikseen öljyvahingon vaikutus-
24034: päristöhallinnossa jaettu toisaalta varsinaiseen tutkimukseen (LMA) 1 375 000 mk ja happamoi-
24035: ympäristöntutkimukseen eli ympäristöä ja luon- tumistutkimukseen 150 000 mk. Viimeksi mai-
24036: nonsuojelua koskevaan tutkimukseen sekä toi- nittuun osoitettiin kertomusvuonna edelleen
24037: saalta kaavoitus- ja rakennustointa sekä erikseen 4 550 000 mk. Tällöin myös ympäristöministe-
24038: asuntotointa koskevaan tutkimukseen. Seuraavas- riön pääluokkaan oli ensimmäistä kertaa budje-
24039: sa on rajoituttu lähinnä varsinaiseen ympäristön- toitu osa (3 600 000 mk) vesiensuojelun tutki-
24040: tutkimukseen. musmäärärahoista.
24041: Ympäristöntutkimuksen asema vahvistui v. Kertomusvuonna kolmannes ympäristöminis-
24042: 198 3, jolloin perustettiin ympäristöministeriö ja teriön tutkimus- ja selvitysmäärärahoista käytet-
24043: Suomen Akatemian ympäristötieteellinen toimi- tiin jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä koske-
24044: kunta. Nykyisinkin merkittävimmät ympäristön- viin hankkeisiin ja viidennes ilmansuojelua pal-
24045: tutkimuksen rahoittajat ovat ympäristöministeriö veleviin hankkeisiin. Muiden osa-alojen rahoitus-
24046: ja Suomen Akatemia, joiden rahoitus oli kerto- osuus oli alle 10 % määrärahoista. Näitä osuuk-
24047: musvuonna yhteensä n. 20 Mmk. Muiden minis- sia laskettaessa ei ole otettu huomioon vesihalli-
24048: teriöiden sekä tutkimuslaitosten ja korkeakou- tukselle tarkoitettua määrärahaa eikä määräaikai-
24049: lujen omien budjettien kautta tuleva ympäristön- sen happamoitumistutkimusprojektin määrära-
24050: tutkimuksen rahoitus on nyttemmin arvioitu 30 haa. Ympäristövaikutusten arviointia ja torjunta-
24051: Mmk:ksi vuodessa. aineiden ympäristövaikutusten arviointia varten
24052: Kansainvälisen vertailun (State of the Environ- oli ensimmäistä kertaa omat määrärahansa kerto-
24053: ment 1985) mukaan ympäristöntutkimuksen musvuoden tulo- ja menoarviossa.
24054: osuus on keskeisissä OECD-maissa vaihdellut Kasvavat ympäristöongelmat, yhteiskunnan
24055: 0,5-3,6 %:n rajoissa ao. valtion tutkimus- ja muuttuvat tarpeet sekä lainsäädännön uudistu-
24056: kehittämisvaroista. Suomessa ei näihin lukuihin minen tuovat jatkuvasti esille uusia tutkimus-
24057: päästäne vielä lähivuosinakaan. tarpeita. Runsaasti tutkimusta edellyttäviä ympä-
24058: Ympäristöministeriö rahoittaa vuosittain yh- ristönsuojelun osa-aloja ovat mm. ympäristön
24059: teensä n. 150 ympäristöntutkimushanketta ym- tilan seuranta, ympäristövaikutusten arviointi,
24060: päristönsuojelun eri osa-aloilta. Suhteellisen suu- ympäristönsuojelun talous, haitallisiin aineisiin
24061: ri osa tutkimuksista on toistaiseksi luonteeltaan liittyvät kysymykset, ympäristöterveys, meluntor-
24062: 177
24063:
24064: junta, ympäristöä säästävä teknologia sekä kehi- kouluissa tehdään monipuolista ilmansuojelutut-
24065: tysyhteistyöhankkeiden ympäristövaikutusten ar- kimusta kuten myös erilaisia vesiensuojelualan
24066: viointi. Näille osa-alueille ei ympäristöministe- tutkimuksia.
24067: riön ilmoituksen mukaan ole voitu kohdistaa Työympäristön aiheuttamia työperäisiä sai-
24068: riittävästi määrärahoja. rauksia, kemiallisten aineiden terveyshaittoja ja
24069: Monilta ympäristöntutkimuksen osa-aloilta yleensä hyvän työympäristön ominaisuuksia tut-
24070: puuttuu myös päteviä tutkijoita. Ongelmana on kii osaltaan sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
24071: etenkin ympäristötalouden tutkimukseen erikois- toon liittyvä Työterveyslaitos alueyksikköineen.
24072: tuneiden tutkijoiden puute. Monissa tapauksissa Keskeiset meriympäristöä tutkivat laitokset
24073: ministeriön rahoittamat tutkimushankkeet palve- ovat Merentutkimuslaitos sekä Riista- ja kalata-
24074: levat samalla tutkijoiden ja asiantuntijoiden kou- louden tutkimuslaitos. Alan tutkimusta suoritta-
24075: luttamista. Ympäristöntutkijoiden jatko- ja täy- vat myös kaikki rannikolla sijaitsevat korkeakou-
24076: dennyskoulutus onkin tärkeä yhteistyömuoto ym- lut.
24077: päristöministeriön ja Suomen Akatemian kesken. Huomattavimmat jätealan tutkimuksen suorit-
24078: Ympäristöministeriön käytettävissä on ollut tajat ovat Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja
24079: ympäristön- ja luonnonsuojelun kansainvälistä korkeakoulut. Haitallisia aineita koskevaa tutki-
24080: tutkimusyhteistyötä varten n. 200 000 mk:n musta tehdään useissa tutkimuslaitoksissa ja niis-
24081: määräraha. Lisäksi on tuettu tutkijoiden osallis- sä korkeakouluissa, joissa biologian tai kemian
24082: tumista kansainvälisiin konferensseihin sekä se- alat ovat edustettuina. Tutkimus on kuitenkin
24083: minaareihin ja käännätetty ulkomaisia tutkimus- melko hajanaista ja koordinoimatonta.
24084: raportteja suomeksi, jos niiden hyödyntäminen Säteilyhaittojen tutkimuksesta vastaavat kor-
24085: muuten jäisi vähäiseksi. keakoulujen ohella mm. Säteilyturvakeskus ja
24086: Ulkomailla tehdyn tutkimuksen hyväksikäytön lääkintöhallitus. Melututkimus on maassamme
24087: lisäämiseksi on ympäristöministeriössä kehitetty hyvin vähäistä, eikä alan tutkimukseen monipuo-
24088: ympäristönsuojelun informaatiopalvelu, joka lisesti perehtynyttä tutkimuslaitosta ole. Melutut-
24089: mahdollistaa useiden tietokantojen käytön. In- kimusta jonkin verran tekevistä laitoksista mai-
24090: formaatiopalvelu on avustanut myös korkeakou- nittakoon Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja
24091: luja, tutkimuslaitoksia ja yksittäisiä tutkijoita. Työterveyslaitos.
24092: Vesihallituksesta muodostettiin 1.10.1986 vesi- Myöskään luonnonsuojelututkimusta varten ei
24093: ja ympäristöhallitus, joka samalla siirtyi yleishal- ole omaa tutkimuslaitosta. Suurin osa tutkimuk-
24094: linnollisesti ympäristöministeriön alaisuuteen. sesta tehdään korkeakouluissa, mutta jossain
24095: Samassa yhteydessä mm. vesientutkimus siirtyi määrin myös Metsäntutkimuslaitoksessa. Ulkoi-
24096: ympäristöministeriön hallinnonalalle. Vesihalli- lua ja luonnon muuta virkistyskäyttöä koskeva
24097: tuksen osaston asemassa toimineen Vesientutki- vähäinen tutkimus on keskittynyt korkeakou-
24098: muslaitoksen tehtävät laajenivat myös muille ym- luihin.
24099: päristöntutkimuksen aloille, ja siitä on tarkoitus Taloudellinen, oikeudellinen ja yhteiskunnalli-
24100: muodostaa vesien- ja ympäristöntutkimuslaitos. nen ympäristöntutkimus on vähäistä, hajanaista
24101: Laitoksen uudet tehtävät liittynevät lähinnä jäte- ja koordinoimatonta. Tällaisia tutkimuksia on
24102: huoltoon, alusöljyvahinkojen torjuntaan sekä tehty jonkin verran mm. vesihallituksessa, Val-
24103: ympäristön tilan seurantaan. tion teknillisessä tutkimuskeskuksessa ja korkea-
24104: Huomattava osa ympäristön- ja luonnonsuoje- kouluissa.
24105: lun tutkimuksesta jää kuitenkin edelleen tehtä- Ympäristöntutkimus on monitieteistä ja edel-
24106: väksi muualla kuin vesien- ja ympäristöntutki- lyttää sen vuoksi tutkimuksen hyvää yhteensovit-
24107: muslaitoksessa. Ilmansuojelun tutkimus on ke- tamista tutkimusten rahoittajien ja suorittajien
24108: hittyneintä liikenneministeriön alaisessa Ilmatie- kesken. Ympäristöministeriön sekä maa- ja met-
24109: teen laitoksessa, jonka ilmanlaatuosaston henki- sätalousministeriön yhteydessä toimivissa neuvot-
24110: lövahvuus on nykyisin yli 60 henkilöä. telukunnissa on voitu jossain määrin sovittaa
24111: Ilmatieteen laitoksen ohella ilmansuojelututki- yhteen ilmansuojelun, jätehuollon, vesiensuoje-
24112: musta harjoitetaan myös Valtion teknillisessä tut- lun, meriympäristönsuojelun ja meluntorjunnan
24113: kimuskeskuksessa. Lisäksi muut ilmansuojelulain tutkimusta. Valtion ympäristötieteellinen toimi-
24114: mukaiset asiantuntijalaitokset eli Metsäntutki- kunta puolestaan käsittelee ja sovittaa yhteen sitä
24115: muslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus ja Kan- ympäristöntutkimusta, jota tehdään Suomen
24116: santerveyslaitos ovat kehittäneet ilmansuojelua Akatemian määrärahoilla ja lähinnä yliopistoissa
24117: palvelevaa tutkimusta. Edelleen monissa korkea- ja korkeakouluissa. Ympäristöntutkimusta koko-
24118:
24119: 23 3604891
24120: 178
24121:
24122: naisuudessaan seuraavaa yhteensovittavaa ja ke- sesti varsin paljon, on huomattava, että määrära-
24123: hittävää toimielintä ei toistaiseksi ole lainkaan. hojen lähtötaso oli varsin alhainen. Ympäristön-
24124: Ympäristöongelmien viimeaikainen jatkuva suojelu jakaantuu lisäksi hyvin moneen uuteen
24125: eszi.ntulo osoittaa, että nzi"den käsittely julkisen alaan, joilta kazkilta on suuri tiedontarve. Ympä-
24126: vallan harjailtamassa elinkeinojen ohjauksessa sa- ristöntutkimuksen tutkimusperz.nteet ovat usezlla
24127: moin kuin yleisessä talous- ja yhteiskuntapoliitti- alozlla vähäiset ja tiedonhankinta on aloitettu
24128: sessa ohjauksessa on vzime vuosikymmeninä ollut vasta vzi"mezsimpien vuosien aikana. Lzså"ksi ym-
24129: puutteellista ja painatukseltaan osin virheellistä. pärzstöntutkimuksemme osa-alozlla on vielä laa-
24130: Valtiontilintarkastajain mielestä ei ympäristöpoli- joja tutkimatlomia alueita, joita ympärzstönsuo-
24131: tiikkaa ja ympäristöntutkimusta tulisi kuitenkaan jelun kehittyessä zlmaantunee yhä lisää. Valtion-
24132: nähdä hallinnon tai poliittisen päätöksenteon tzlintarkastajat korostavat, että ministerz"ön tulisi-
24133: erzllisenä tehtäväalueena, vaan ympärzstöongel- kin kiireellisesti osoittaa tällazset tutkimuksellzset
24134: mien selvittelyn ja ratkaisujen etsinnän tulisi ja tiedolliset puutteet, kerätä niitä koskevaa ai-
24135: nykyzstä paremmin kytkeytyä kaikkeen elinkeino- nezstoa ja tuoda esiin tarvittavia uusia näkökul-
24136: poliittzseen sekä talous- ja yhtezskuntapoliittzseen mia. Valtiontilintarkastajain käsityksen mukazses-
24137: ohjaukseen. Rajautuminen lähinnä ekonomisti- ti tulisi kehittää erz"tyisesti ympäristötaloudellzsta
24138: siin perustezsiin on ilmezsesti merkinnyt ympärzs- tutkimusta, jossa selvitellään mm. en· tehtäväalu-
24139: töön liittyvien ekologzsten näkökulmien liiallista eiden kustannusvatkuttavuus- ja kustannushyöty-
24140: syrjäytymistä. erz"ttelyt sekä ympärzstönsuojelutoimien kokonais-
24141: Kaikkea en· hallinnonalojen tutkimuslaitosten taloudellzset vazkutukset. Ympäristönsuojelun ta-
24142: tekemää ympärzstöntutkimusta ei valtiontilintar- louden tutkimuksella voidaan tozsaalta lzsätä
24143: kastajain käsityksen mukaan ole syytä siirtää myös mahdollzsuuksia tehostaa suojelua ja toi-
24144: ympäristöministerz.ön alazseksi. Voidaan pitää tar- saalta vähentää valtion taloudellista panostusta.
24145: koituksenmukazsena, että ympäristöministen·ö Tällöin ympärzstöä saastuttavan ja haittaavan
24146: huolehtii ympärzstön- ja luonnonsuojelun tutki- teollzsuuden tai muiden toimintojen osallzstumi-
24147: mustarpezsta rahoittamalla ympärzstöntutkimusta nen ympärzstönsuojelun rahoitukseen on keskei-
24148: pääasiassa pitkäaikaisin yhteistyösopimuksin nen selvityskohde. Ylezsesti ottaen ympärzstön- ja
24149: muzlle hallinnonalozlle kuuluvien tutkimuslaitos- luonnonsuojelun tutkimuksen tulisi keskittyä en-
24150: ten kanssa. Tutkimuksen yhteensovittaminen nakoimaan ympäristöongelmien syntymzstä ja ke-
24151: vaatti kuitenkin yhteistyön tehokasta jiirjeståmis- hittåmåän keinoja nåiden ratkazsemzseksi.
24152: tä ympärzstöntutkimusta haitavien laitosten kes-
24153: ken. Valtiontzlintarkastajat katsovat, että tutki- Ilmansuojelulain täytäntöönpano. Ilmansuoje-
24154: musrahoituksen lisäys tulzsi tässä vaiheessa suun- lulaki (67 /82) tuli voimaan 1.10.1982. Lailla
24155: nata pääosin Suomen Akatemiaan sekä korkea-
24156: pyritään ehkäisemään ilman pilaantumista ja siitä
24157: kouluihin ja muzhin alan tutkimuslaitoksiin, jol-
24158: johtuvia haittoja. Hyväksyessään ilmansuojelu-
24159: loin voidaan turvata tutkimuksen taso sekä varo-
24160: lain eduskunta edellytti, että lain oikeussuojajär-
24161: jen tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö sa- jestelmän toimivuutta seurataan ja eduskunnalle
24162: malla, kun vältetään ympärzstöntutkimuksen hal-
24163: annetaan epäkohtien ilmetessä tarvittavat muu-
24164: linnon tarpeeton kasvu. tosesitykset. Samoin eduskunta edellytti hallituk-
24165: Esimerkkinä yhteensovittamzsen tarpeellzsuu-
24166: sen ryhtyvän sellaisiin toimiin, että lääninhalli-
24167: desta voidaan mainita lizkenneminzsteriön alai- tukset voivat antaa mahdollisimman nopeasti
24168: nen Ilmatieteen laitos. Ilmansuojelun tärkeyden
24169: päätökset lain edellyttämien ilmoitusten johdos-
24170: ja myös taloudellzsten syiden vuoksi olisi valtion-
24171: ta. Eduskunta tähdensi tässä tarkoituksessa hen-
24172: tzlintarkastajain mielestä tarkoituksenmukazsta,
24173: kilöstön koulutuksen lisäämisen tarvetta.
24174: että ympärzstöminzsteriön alazsessa tutkimus-
24175: laitoksessa voitazsiin tehdä myös tämän alan tut- Lain keskeisiä keinoja ovat ilmoitusmenettely
24176: kimuksia. Ilmansuojelututkimuksen kehittämi- ja valtioneuvoston antamat yleiset ohjeet tai
24177: nen rz"nnakkain Ilmatieteen laitoksessa sekä ve- määräykset. Niitä voidaan antaa mm. ilman
24178: sien- ja ympärzstöntutkimuslaitoksessa ei ole voi- laadusta, ilmaan tulevista päästöistä, valmistetta-
24179: mavarojen käytön kannalta järkevää. Samaa on van, maahantuotavan tai myytävän polttoaineen,
24180: sanottava zlmansuojelututkimuksen suorz"ttami- muun tuotteen tai valmisteen koostumuksesta
24181: sesta kahden en· aluehallinnon organisaatiossa. sekä moottoriajoneuvon joutokäynnin rajoittami-
24182: Vazkka ympånstönsuojelun tutkzmusmåäråra- sesta muualla kuin tieliikennelainsäädännössä
24183: hat ovatkin viime vuosina kasvaneet prosentuaali- tarkoitetulla tiellä.
24184: 179
24185:
24186: Valtiontilintarkastajain ympäristöministeriö! tä Ilmansuojelulakia valmisteltaessa arvioitiin, et-
24187: saaman selvityksen mukaan valtioneuvoston pää- tä lain tullessa voimaan olisi toiminnassa n.
24188: töksiä ei ole kyetty antamaan siinä laajuudessa ja 1 300 laitosta, joista olisi tehtävä ilmoitus. Uu-
24189: niin nopeasti kuin lakia valmisteltaessa arvioitiin, sien laitosten ja mainittujen ns. vanhojen laitos-
24190: mikä johtuu siitä, että niiden valmistelu vaatii ten muutosilmoituksia arvioitiin tehtävän vuosit-
24191: huomattavan paljon työtä ja ministeriön voima- tain 100-200. Arviot ovatkin osoittautuneet
24192: varat ovat tältä osin varsin vähäiset. Valtioneu- suurin piirtein oikeiksi. Vuoden 1986 alussa oli
24193: voston päätöksillä olisi kuitenkin tärkeä merkitys ilmoituksia tullut vireille lääninhallituksiin yh-
24194: viranomaisten toiminnan ja lääninhallitusten teensä hieman yli 1 000.
24195: päätösten ohjaajina. Niiden puuttuminen on Etenkin suurten ja ilmansuojelun kannalta
24196: osaltaan vaikeuttanut lain täytäntöönpanoa. hankalien laitosten ilmoitusten käsittely edellyt-
24197: Kertomusvuoden loppuun mennessä oli annet- tää syvällistä ja monipuolista ilmansuojelun asi-
24198: tu valtioneuvoston päätös moottoribensiinin antuntemusta sekä perehtymistä laitoksen tuo-
24199: lyijy- ja bentseenipitoisuudesta (VNP n:o 15 71 tantoon ja toimintaan. Ilmoitusten käsittely lää-
24200: 1983) sekä valtioneuvoston päätös ilman laatua ninhallituksissa ei valtiontilintarkastajain saamien
24201: koskevista ohjeista (VNP n:o 5371 1984). Valmis- selvistysten mukaan ole edennyt joutuisasti. Ker-
24202: teilla oli tällöin valtioneuvoston päätös alle 50 tomusvuoden loppuun mennessä lääninhallituk-
24203: MW kattilalaitosten hiukkaspäästöjen ohjearvois- set olivat tehneet vain hieman yli 100 päätöstä.
24204: ta. Rikkitoimikunnan työn perusteella on tarkoi- Ilmoituksen käsittely saattaakin pahimmassa ta-
24205: tus valmistella myös uusia valtioneuvoston pää- pauksessa kestää jopa useita vuosia. Vaikka käsit-
24206: töksiä. Lisäksi on vireillä liikenteen päästöjen telyajan pitkittyminen ei vaikutakaan laitoksen
24207: vähentämisohjelma, joka johtanee valtioneuvos- toiminnan aloittamiseen tai vanhoissa laitoksissa
24208: ton päätösten antamiseen vasta v. 1987. niiden toiminnan jatkamiseen, nykytilannetta ei
24209: voi pitää tyydyttävänä eikä eduskunnan lausu-
24210: Ympäristöministeriö on v. 1984 antanut yleiset man mukaisena.
24211: ohjeet ilmansuojelun ilmoitusmenettelystä. Vuo- Ympäristöministeriön käsityksen mukaan suu-
24212: den 1986 alkupuolella olivat valmisteilla lisäksi
24213: rin syy ilmoitusten käsittelyajan pituuteen ja
24214: ohjeet ilman laadun seurannasta, päästöjen tark- asioiden ruuhkautumiseen on ollut henkilöstön
24215: kailusta, ilmansuojelulain mukaisista muista kuin vähyys lääninhallitusten ympäristönsuojelutoi-
24216: ilmoitusmenettelyyn liittyvistä viranomaisten mistoissa. Ilmansuojelun lisäksi henkilöstöä on
24217: tehtävistä sekä ilman laatua koskevan valtioneu- liian vähän myös toimiston muissa tehtävissä,
24218: voston päätöksen nojalla ohjeet mittaus- ja mää-
24219: kuten jätehuollossa ja luonnonsuojelussa sekä
24220: ritysmenetelmistä. toimistotehtävissä.
24221: Päävastuu ilmansuojelulain soveltamisesta ja Ilmansuojelun ja jätehuollon teknisiin tehtä-
24222: sen täytäntöönpanon valvonnasta kuuluu läänin- viin toimia on tullut vuosittain jonkin verran
24223: hallituksille, jotka käsittelevät tehdyt ilmoitukset lisää. Olennaisin lisäys saatiin vuoden 1986 tulo-
24224: ja tekevät päätökset niiden johdosta. Kunnille ja menoarviossa eli yhteensä 22 tarkastajan toin-
24225: kuuluu paikallinen ilmansuojelun edistäminen, ta. Näistä sijoitettiin jokaiseen lääninhallitukseen
24226: valvonta, muistutusten kokoaminen ja lausunto- vähintään yksi ja teollistuneimpien läänien lää-
24227: jen antaminen lääninhallitukselle ilmoituksesta. ninhallituksiin useita toimia. Tämä korjannee
24228: Kunnan viranomainen voi myös valittaa läänin- tilannetta, sitten kun toimiin valitut on koulutet-
24229: hallituksen päätöksestä. tu tehtäviinsä.
24230: Kunnissa ilmansuojeluviranomaisen tehtävistä Ympäristöministeriössä kerätään kokemuksia
24231: ovat huolehtineet pääosaltaan terveyslautakunnat ilmansuojelulain soveltamisesta ja täytäntöönpa-
24232: suhteellisen vähäisin henkilöstölisäyksin. Valvon- nosta erityisesti lääninhallituksilta. Kokemuksen
24233: tatehtävät ovat olleet toistaiseksi kunnissa vähäi- puutteen lisäksi eräät muutkin seikat hidastavat
24234: siä, koska uusi laki on täytäntöönpanovaiheessa. ja vaikeuttavat ilmoitusten käsittelyä ja päätök-
24235: Kunnan ilmansuojelutehtävät siirtyvät perus- sentekoa. Hyvin harvasta laitoksesta ja erityisesti
24236: tettaville ympäristönsuojelulautakunnille, mutta sen vaikutuksesta ilmaan on heti käytettävissä
24237: on oletettavaa, että kuntien ympäristönsuojelun riittävästi tietoja päätöksenteon perusteiksi. Lää-
24238: hallinnosta annettuun lakiin sisältyvän siirtymä- ninhallitus joutuukin monesti tekemään päätök-
24239: säännöksen nojalla ilmansuojelutehtävät hoide- sensä eriasteisia todennäköisyyksiä käyttämällä.
24240: taan enimmäkseen terveyslautakunnissa vielä Tämän takia tarvittaisiin ilmansuojelun tutki-
24241: vuoden 1988 loppuun. mus- ja selvitystoiminnan ja siihen varattujen
24242: 180
24243:
24244: voimavarojen huomattavaa lisäämistä, mihin on käytössä. Päästöt ovat yleensä melko pieniä. Suu-
24245: jo edellä ympäristöntutkimuksen yhteydessä kiin- rimmat päästölähteet on korjattu. Jäljellä olevat
24246: nitetty huomiota. on tarkoitus saada asianmukaiseen kuntoon il-
24247: Ilmansuojelulain 2 §:n määritelmä ilman pi- mansuojelulain ilmoitusmenettelyn avulla.
24248: laantumisesta on varsin tärkeä, kun arvioidaan Y mpäristöministeriöltä saadun selvityksen mu-
24249: laitoksen päästöjen vaikutusta ilman laatuun. kaan taajamien ilman lfijypitoisuus on ollut
24250: Määritelmä ei ilmeisesti ole riittävän selkeä eikä suurin elin. 1-1,5 p.g/m liikennealueilla. Kan-
24251: yksityiskohtainen, joten sen soveltaminen käytän- sainväliset normit ovat 1,5-3 p.g/m 3 , joten niitä
24252: nön tapauksiin tuottaa vaikeuksia. Ministeriön ei ole Suomessa ylitetty. Muissa maissa ilman
24253: asiasta antamat ohjeet eivät myöskään ole riittä- lyijypitoisuudet ovat alentuneet suoraan verran-
24254: vät. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kerto- nollisesti bensiinin lyijypitoisuuden alenemiseen.
24255: musvuoden päättyessä vireillä kymmenkunta lää- Näin ollen on todennäköistä, että Suomessakin
24256: ninhallitusten päätöksistä tehtyä valitusta. Vasta suurimmat lyijypitoisuudet jäävät selvästi alle 1
24257: näiden ratkaisun kautta saataneen ennakkota- p.g/m 3 (todennäköisesti n. 0,5 p.g/m3 ). Paikalli-
24258: pauksia ja tulkintoja moniin ilmansuojelulain sesti metallipäästöjen läheisyydessä voi kuitenkin
24259: keskeisiin kohtiin, kuten em. ilman pilaantumi- vastedeskin esiintyä suurempia pitoisuuksia.
24260: sen määritelmän soveltamiseen. Ilmansuojelulain Lyijy kulkeutuu ihmiseen suurimmaksi osaksi
24261: toimivuutta ja sen säännösten tarkoituksenmu- ravinnon mukana. Edellä selostetuin toimin alen-
24262: kaisuutta voidaankin laajemmin arvioida vasta netaan laskeumista Suomen luonnolle ja viljelys-
24263: sen jälkeen. kasveille aiheutuvaa lyijykuormitusta. Elinkeino-
24264: Valtiontilintarkastajain saamien selvitysten hallitus on yhdessä lääkintöhallituksen ja maati-
24265: mukaan ilmansuojelulain suhde terveydenhoito- lahallituksen kanssa antanut suosituksen mootto-
24266: lakiin on osoittautunut ongelmaksi, vaikka lakien riajoneuvoliikenteestä viljelykasveihin sekä luon-
24267: päällekkäisyyttä pyrittiinkin poistamaan. Tarkoi- nonvaraisiin marjoihin ja sieniin aiheutuvien
24268: tuksena oli, etteivät terveyslautakunnat enää kä- epäpuhtauksien vähentämiseksi. Kauppa- ja teol-
24269: sittelisi ilmansuojelukysymyksiä sijoituspaikkaa lisuusministeriön päätöksessä eräistä elintarvik-
24270: koskevassa hyväksymismenettelyssä, jos kyseessä keiden vieraista aineista on annettu määräykset
24271: on ilmansuojelulain nojalla ilmoitusvelvollinen mm. lyijyn enimmäismäärästä lehti- ja varsivi-
24272: laitos. Muiden laitosten ilmansuojelussa toimival- hanneksissa (0,5 g/kg), muissa vihanneksissa (0,2
24273: ta sen sijaan jäi edelleen terveyslautakunnalle. g/kg) sekä marjoissa ja hedelmissä (0,2 g/kg).
24274: Kuitenkin terveyslautakunnat ovat edelleen liit-
24275: täneet sijoituspaikan hyväksymistä koskeviin pää- Ympäristöministeriön selvityksen mukaan suu-
24276: töksiinsä ilmansuojeluehtoja myös ilmoitusvelvol- rimmat kadmiumin päästölähteet Suomessa ovat
24277: lisille laitoksille, joita koskevien ilmansuojelu- kaksi metallitehdasta (Kokkola ja Harjavalta),
24278: määräysten antaminen kuuluu lääninhallituksil- joiden päästöt ovat yhteensä n. 4 tonnia vuodes-
24279: le. Tämä aiheuttaa sekaannusta ja epävarmuutta sa. Lannoitetehtaiden sekä rauta- ja terästeolli-
24280: erityisesti toiminnan harjoittajien keskuudessa. suuden päästöistä ei ole täsmällistä tietoa, mutta
24281: Ilmansuojelun kannalta keskeisiä ovat ns. ras- karkeasti arvioiden nämä päästöt voisivat olla
24282: kasmetallien (lähinnä lyijyn ja kadmiumin) pääs- yhteensä 0,2 tonnia vuodessa. Valimoteollisuu-
24283: töt. Suomen lyijypäästöt olivat suurimmillaan (n. den kadmiumpäästöt ilmaan ovat 0,05-0,1 ton-
24284: 1 000 tonnia vuodessa) 1970-luvun alussa. Nyt- nia vuodessa.
24285: temmin ne ovat kolmannes tästä. Suurin vaiku- Kadmiumpäästöjen määrä ilmaan on arvioitu
24286: tus päästöjen vähentymiseen on ollut 1.1.1985 yhteensä 6 tonniksi vuodessa. Ilman kadmiumin
24287: voimaan tulleella valtioneuvoston päätöksellä taustapitoisuus on Suomessa yleensä alle 1 ng/
24288: moottoribensiinin lyijy- ja bentseenipitoisuudes- m 3 • Espoossa on v. 1977-79 mitattu 1-3
24289: ta, jolla lyijyn enimmäispitoisuudeksi määrättiin ng 1m3 olevia pitoisuuksia lähellä kadmiumläh-
24290: 0,15 g/1. Jo ennen valtioneuvoston päätöstä ben- dettä.
24291: siinin tuottajat alensivat lyijypitoisuutta kansain- Valtiontilintarkastajain saamien selvitysten
24292: välisen kehityksen mukaisesti. Lyijytöntä bensii- mukaan kadmiumlaskeuma on Suomessa yhtä
24293: niä on ollut saatavilla kesäkuusta 1985 lähtien, suuri kuin muissa pohjoismaissa. Jos kokonaislas-
24294: joskin sen menekki on ollut toistaiseksi varsin keuman arvioi vuoden keskiarvolaskeuman 2 g 1
24295: vähäistä. ha mukaan, on se Suomen pinta-alalle 60-70
24296: Muut lyijypäästöt syntyvät lähinnä metalliteol- tonnia. Koska omat päästömme ilmaan eivät ole
24297: lisuudesta metallien jalostuksessa ja uudelleen- kuin muutama tonni vuodessa, esiintyy kauko-
24298: 181
24299:
24300: kulkeutumista varsin paljon. Tämä on havaittu päätöksellä tulz'si puuttua mm. käytöstä poz'ste-
24301: myös muissa pohjoismaissa. tuista paristoz'sta aiheutuneeseen ongelmaan. Täl-
24302: Kuten edellä on todettu, on lukuisten ilman- laz'sen tuotteen valmz'stusta, maahantuontia tai
24303: suojelulain täytäntöönpaanoon lzittyvien päätös- käyttöä voitaz'szin myös rajoittaa tai eräz'ssä ta-
24304: ten, määräysten ja ohjeiden puuttuminen vai- pauksissa kokonaan jopa kieltää.
24305: keuttanut lain täytäntöönpanoa ja soveltamista.
24306: Kun lain voimaantulosta on kulunut jo yli neljä
24307: vuotta, valtiontzlintarkastajat edellyttävät, että Asuntohallitus
24308: vielä puuttuvat ohjeet annetaan viipymättä.
24309: Koska lain vaatimien zlmoitusten käsittely on Valtion rahoittamien omistusasuntojen myyn-
24310: lääninhallituksissa olennaisesti viivästynyt, ei nin viivästyminen. Maamme asuntokannasta on
24311: eduskunnan edellyttämää käsittelynopeutta ole viimeisimmät tiedot saatavissa vuoden 1980 väes-
24312: ainakaan toistaiseksi voitu toteuttaa. Valtiontzlin- tö- ja asuntolaskennasta. Seuraavan kerran tietoja
24313: tarkastajain mielestä olisikin zlmoitusten käsitte- tullaan saamaan vuoden 1985 lopulla tehdyn
24314: lyn jouduttamiseksi pyrittävä ensi ttlassa selvittä- laskennan perusteella, josta ennakkotietojakin on
24315: mään mm., voitaisiinko ja miten zlmoitusmenet- käytettävissä vasta v. 1987.
24316: telyä yksinkertaistaa ja tehdä nykyistä joustavam-
24317: maksi. joissain tapauksissa saattaisi nittää nykyis- Vuonna 1980 maamme kaikkiaan 1 838 058
24318: tä kevyempi menettely, kuten esim. silloin, kun asunnosta oli vakinaisesti asuttuja 1 728 100.
24319: on kyse sellaisen toiminnan muuttamisesta, josta Opiskelijoiden tai muiden muualla kirjoilla ole-
24320: vien hallinnassa oli tällöin 16 200 asuntoa ja
24321: on jo aikanaan tehty zlmoitus ja lääninhallituksen
24322: päätös. Kun zlmoitusten käsittelyä hidastavat ja kokonaan tyhjillään 90 600 asuntoa. Tyhjistä
24323: vaikeuttavat myös monet sellaiset näkökohdat, asunnoista 47 000 sijaitsi kaupungeissa ja 43 600
24324: muissa kunnissa. Kolmannes tyhjistä asunnoista
24325: joista ei vielä ole käytettävissä nittävästi tutki-
24326: oli varusteiltaan heikkoja, niistä puuttui viemäri
24327: mustietoa päätöksenteon perusteeksi, olisi tutki-
24328: musvarojen lisäämiseen ja etenkin kohdentami- tai vesijohto tai kumpikin. Vain puolet tyhjistä
24329: seen tältä osin syytä kiinnittää en'tyistä huomiota, asunnoista oli keskuslämmitteisiä.
24330: kuten edellä ympän'stöntutkimusta koskevassa Kertomusvuonna valmistuneen tutkimuksen
24331: osuudessa on myös edellytetty. Tässä yhteydessä mukaan edellä esitetyistä yli 90 000 tyhjästä
24332: viitataan myös jo edellä tarkasteltuun ilmansuo- asunnosta oli asumiskelpoisia 55 000 eli n. 3 %
24333: jelun tutkimusvarojen epätarkoituksenmukaiseen asuntokannasta. Asuntomarkkinoilla tarvittavana
24334: hajautukseen kahdella hallinnonalalla toimivien asuntovaraumana lukua ei tutkimuksen mukaan
24335: laitosten kesken. voida pitää erityisen suurena, sillä kohtuullisena
24336: Vaikka ihmt'stoiminnan vaikutuksesta eniten asuntovarauman määränä on tavoitteiden mu-
24337: luontoon levinneiden edellä tarkasteltujen raskas- kaan pidetty 5-6 % :a. On kuitenkin tärkeää,
24338: metallien päästöt ovat vti'me vuosina azkaisem- että asunnot ovat asunnontarvitsijoiden saatavis-
24339: paan verrattuna vähentyneet, olz'si etenkin lziken- sa. Tutkimuksessa arvioitiin, että tyhjinä olleista
24340: teen aiheuttamien lyzjypäästöjen vähentämz'seen 55 000 asunnosta vain runsaat 10 000 oli myytä-
24341: ltittyviä toimenpiteitå' edelleen tehostettava esim. vinä, vuokrattavina tai korjattavina eli nämä
24342: lyijyttömän bensiinin käyttömahdollisuutta lisää- asunnot muodostivat ns. tehokkaan asuntovarau-
24343: vin hintajärjestelyin. Raskasmetallien haitallisten man. Pääosa tyhjistä asunnoista ei siten ollut
24344: vazkutusten vähentämiseksi tai estämz'seksi olt'si asuntomarkkinoilla tarjolla. Asukkaat olivat juuri
24345: myös kaavoituksella turvattava teollz'suuden ja vaihtumassa yli 20 000 asunnossa. Asukkaan sai-
24346: liikenteen ympän'stöön nittävät suoja-alueet. raus tai laitoshoito oli syynä 4 000-5 000 asun-
24347: Vastaavasti ns. kaukokulkeutumien haittoja olisi non tyhjänäoloon. Noin 20 000 asunnon tyhjä-
24348: pyn'ttävä vähentämään tai ennalta ehkäz'semään näolon syistä ei ollut tarkempaa tietoa. Melkoi-
24349: asiaan lzittyvin kansainvälz'sin sopimuksin tai nen osa näistä asunnoista oli sijainniltaan syrjäisiä
24350: muulla kansainvälz'sellä yhteistoiminnalla. omakotitaloja. Niiden käyttöönottoa hankaloit-
24351: Lyzj'y- ja kadmiumkysymystä voidaan hoitaa taa lisäksi usein asunnon heikko kunto.
24352: myös jätehuoltolain nojalla ratkaz'staessa ongel- Asuntohallitukselta saadun selvityksen mukaan
24353: majätteiden käsittelylupia ja hyväksyttäessä kzin- talon valmistuessa myymättä olleita asuntoja
24354: tez'stöjen jätehuoltosuunnitelmia. Näissä menet- esiintyi asuntolainoituksen piiriin hyväksytyissä
24355: telyz'ssä voidaan asettaa ja on jo asetettukin ehtoja taloissa v. 1984-85 lääneittäin seuraavasti (ker-
24356: lyi;'y- ja kadmiumpäästöille. Valtioneuvoston tomusvuoden luvut ovat ennakkotietoja):
24357: 182
24358:
24359: Lääni Lainoitettavat Vapaarahoittei- Yhteensä min tiedusteltaessa on käynyt ilmi, että talon
24360: asunnot set asunnot
24361: 1984 1985 1984 1985 1984 1985 valmistuessa myymättä olleet asunnot on monissa
24362: 24
24363: tapauksissa lyhyenkin ajan kuluttua jo myyty.
24364: Uudenmaan ......... 5 23 2 47 7
24365: Turun ja Porin ······ 21 44 10 17 31 61 Varsinkin lainoitettavien asuntojen myynnin hi-
24366: Hämeen ............. 19 61 30 29 49 90 tautta voidaan kuitenkin pitää osoituksena asun-
24367: Kymen .............. 28 15 7 5 35 20 tomarkkinoiden luonteesta kunnassa. Myyntivai-
24368: Mikkelin ............ 8 27 0 5 8 32 keuksien syyt vaihtelevat paikkakunnittain. Jois-
24369: Pohjois-Karjalan .....16 40 3 7 19 47
24370: Kuopion ............ 40 19 2 6 42 25 sakin kunnissa myyntivaikeudet keskittyvät tie-
24371: Keski-Suomen ....... 19 27 18 17 37 44 tyille asuntoalueille. Kerrostaloasunnot käyvät
24372: Vaasan .............. 48 7 12 4 60 11 monilla paikkakunnilla huonommin kaupaksi
24373: Oulun .............. 18 16 6 7 24 23 kuin rivitaloasunnot. Eräissä tapauksissa on ra-
24374: Lapin ............... 1 13 20 0 21 13
24375: kennettu huoneistotyypeiltään sopimattomia
24376: Kokomaa ........... 242 274 131 99 373 373 asuntoja, mm. suurien asuntojen myynti on
24377: Kaupungit .......... 168 178 44 67 212 245
24378: Muut kunnat ........ 74 96 87 32 161 128 joillakin paikkakunnilla ollut vaikeaa. Paikka-
24379: kunnilla, joilla arava-asuntojen kauppa käy hi-
24380: taasti, on usein myös vapaarahoitteisten asunto-
24381: Asuntolainoituksen purun hyväksyttävien jen hintataso alhainen, joten kohtuuhintaisia
24382: asunto-osakeyhtiötalojen asunnoista lainanhakija asuntoja on runsaammin saatavissa.
24383: anoo osaa lainoitettaviksi ja osa myydään vapaa- Hyväksyessään vuoden 1985 asuntolainamäärä-
24384: rahoitteisina. Asetelmasta ilmenevät erikseen tie- rahojen käyttösuunnitelmaa valtioneuvosto edel-
24385: dot lainoitettujen ja erikseen lainoituksen piiriin lytti, että omistusasuntolainoja myönnettäessä
24386: hyväksytyissä taloissa vapaarahoitteiseksi jäänei- kiinnitetään erityistä huomiota kohtuuhintaisten
24387: den asuntojen osalta. asuntojen saatavuuteen ao. paikkakunnalla. Saa-
24388: dun selvityksen mukaan asuntohallitus kerää lai-
24389: Vuonna 1984 valmistui n. 4 800 lainoituksen
24390: nakäsittelyä varten kunnista varsin tarkkoja tieto-
24391: piiriin hyväksyttyä osakeasuntoa, joten talon val-
24392: ja niin omistus- kuin vuokra-asuntojenkin kysyn-
24393: mistuessa oli näistä myymättä n. 7 %. Vastaavat
24394: nästä ja tarjonnasta sekä pyrkii näiden tietojen
24395: luvut kertomusvuonna olivat 5 700 asuntoa ja
24396: avulla suuntaamaan lainoitusta paikkakunnille ja
24397: 6,5 %.
24398: alueille, joissa asuntojen kysyntä on suurinta.
24399: Maalaiskunnissa myymättömiä asuntoja oli Kunnille voidaan myös myöntää ns. asuntolaina-
24400: kumpanakin vuotena suhteellisesti laskien jonkin kiintiöitään vähäisempi määrä asuntolainoja ts.
24401: verran enemmän kuin kaupungeissa. Alueittain kunnan asuntolainakiintiö voidaan alittaa mm.
24402: eniten myyntivaikeuksia oli v. 1984 Vaasan lää- sillä perusteella, että asunnot käyvät kunnassa
24403: nissä, jossa neljännes asunnoista oli talon valmis- huonosti kaupaksi.
24404: tuessa myymättä. Kertomusvuonna tilanne oli Valtioneuvoston päätösten mukaisesti tulee osa
24405: vaikein suhteellisesti Pohjois-Karjalan ja luku- asuntotuotantomäärärahoista myöntää työllisyys-
24406: määräisesti Hämeen läänissä. Sen sijaan pääkau- poliittisin perustein niin, että lainoja suunnataan
24407: punkiseudulla kaikki asunnot oli myyty kumpa- kuntiin, joissa on korkea rakennusalan työttö-
24408: nakin tarkastelujaksona. myys. Perusteena on pidetty työttömien prosent-
24409: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta tiosuutta rakennusalan työvoimasta paikkakun-
24410: 1977 (s. 74) julkaistun selvityksen mukaan oli nalla. Viime vuosina työllisyysperustein myön-
24411: valtion asuntolainoittamissa taloissa myymättä nettävän määrärahan suuruus on ollut 150 Mmk.
24412: vuoden 1969 alussa 286 ja vuoden 1970 alussa Tammikuussa 1985 annetun valtioneuvoston pe-
24413: 431 asuntoa mutta esim. vuoden 1976 alussa vain riaatepäätöksen mukaan tämä määräraha on oh-
24414: 18 ja vuoden 1974 alussa 44 asuntoa. Nämä ao. jattava paikkakunnille, joissa on asuntojen tarvet-
24415: vuosien alun tilanteet eivät kuitenkaan ole vertai- ta. Työvoimaministeriö on antanut vuosittain
24416: lukelpoisia em. asetelman lukuihin, jotka vastaa- lausuntonsa asuntolainojen jakoesityksestä. Kun-
24417: vat myymättä olevia asuntoja ao. talojen valmis- nissa, joissa asuntojen kysyntä on vilkasta, ei
24418: tumisaj ankohtina. työllisyysperusteiden huomioon ottaminen lai-
24419: Valtiontilintarkastajain saamien selvitysten noituksessa tuota vaikeuksia. Tavallisimmin täl-
24420: mukaan myyntivaikeudet ovat yleensä olleet ly- lainen kunta saa huomattavasti ns. erityistarve-
24421: hytaikaisia. Asunnot ostetaan nykyisin entistä määrärahaa.
24422: enemmän valmiina sitten, kun huoneisto on jo Valtiontilintarkastajain saaman selvityksen mu-
24423: nähtävissä. Kunnilta myyntitilannetta myöhem- kaan asuntohallitus on pyrkinyt muuttamaan
24424: 183
24425:
24426: asuntolainamäärärahojen alueellista kiintiöintiä ta tyhjänä olleita valtion rahoittamia ns. arava-
24427: niin, että lainoitus suuntautuisi maan niille alu- vuokra-asuntoja lääneittäin seuraavasti:
24428: eille, joissa on eniten tarvetta, ja että se olisi
24429: vähäisempää alueilla, joissa tarve on jo vähäisem- Lääni 1984 1985
24430: kpl % kpl %
24431: pää. Varsinkin ns. erityistarvemäärärahoja on
24432: pyritty suuntaamaan näillä perusteilla. Lainoituk- Turun ja Porin 313 28,6 185 25,2
24433: Hämeen ............ . 217 19,8 160 21,8
24434: seen tarvittavien tietojen hankintaa on kehitetty Uudenmaan ........ . 161 14,7 118 16,1
24435: ja tullaan edelleen kehittämään niin, että lainoi- Vaasan ............. . 133 12,1 90 12,3
24436: tus voitaisiin suunnata paikkakuntakohtaisesti oi- Mikkelin ........... . 102 9,3 75 10,2
24437: Kymen ............. . 40 3,6 35 4,8
24438: kein. Lisäksi kuntia on kehotettu hankkimaan Pohjois-Karjalan .... . 35 3,2 13 1,8
24439: myymättä jääneita asuntoja vuokra-asunnoiksi. Lapin .............. . 35 3,2 5 0,7
24440: Valtiontzlintarkastajat pitävät asianmukaisena Kuopion ........... . 27 2,5 19 2,6
24441: Oulun ............. . 20 1,8 13 1,8
24442: asuntohallituksen viimeaikaista pyrkimystä suun- Keski-Suomen ...... . 13 1,2 20 2,7
24443: nata asuntolainamäärärahoja aluezlle, jozlla on
24444: Yhteensä ........... . 1 096 100,0 733 100,0
24445: selvää asuntojen tarvetta. Azkaisempia, lähinnä
24446: työllisyys- ja paikkakuntakohlaistin näkökohtiin
24447: perustuneita kiintiöintejä, ei voida enää pitää
24448: perusteltuina. Työllisyysperusteiden liiallinen Kuten asetelmasta voidaan todeta, oli v. 1984
24449: painottaminen johtaa helposti kehitykseen, jossa viidessä ensiksi mainitussa läänissä lähes 90 %
24450: lainoituksen piiriin hyväksytyt asunnot jäävät koko maan tyhjistä aravavuokra-asunnoista. Myös
24451: myymättä. Näin ollen lainojen jakoperusteena kertomusvuonna vastaava osuus oli lähes yhtä
24452: tulisi korostaa ensi sijassa alueen asuntomarkki- suuri. Mikkelin läänissä tyhjänä olleista asunnois-
24453: natilannetta. Lainoituksessa käytettävien tietojen ta on osa tosin ollut peruskorjattavina.
24454: osoittamat asuntomarkkinoiden häiriötekijötden Asuntohallitus on selvittänyt tyhjänä olevien
24455: merkit olisi otettava huomioon jo hyvissä ajoin, aravavuokra-asuntojen määrää vuodesta 1980
24456: ettei tehtäisi asuntopoliittisia virheinvestointeja. kuntien tekemien asuntotilanneilmoitusten avul-
24457: Asuntolainoituksen kannalta ongelmallisia la. Aravavuokra-asunnoista on 1980-luvulla ollut
24458: ovat myös paikkakunnat, jozlla tuotannon äkzlli- tyhjänä 0,3 % (v. 1980) - 0, 7 % (v. 1983 ).
24459: nen laajentuminen lisää työvoiman tarvetta. Tuo- Tietojen keruumenetelmät ovat vuosi vuodelta
24460: tannon sittemmin taantuessa asunnot ovat joissa- parantuneet, mikä osaltaan on vaikuttanut sii-
24461: kin tapauksissa jääneet tyhjiksi. Koska asunnot hen, että tyhjänä olleiden asuntojen määrä näyt-
24462: rakennetaan kymmeniksi vuosiksi, asuntoraken- tää kasvaneen. Vuonna 1984 oli yli 3 200 asuntoa
24463: tamisessa ja asuntolainoituksessa olisi otettava tyhjänä vähintään kahden kuukauden pituisen
24464: huomioon paikkakunnan kehitysnäkymät ja työ- ajan. Noin 1 100 asuntoa oli tyhjänä pitemmän
24465: pazkkojen pysyvyys. Tällöin myös asuntopoliitti- aikaa, vähintään kuusi kuukautta. Tyhjien asun-
24466: set näkökannat ja työllisyyspoliittiset tarpeet on tojen osuus koko aravavuokra-asuntokannasta oli
24467: helpompi sovittaa yhteen. em. ajankohtana keskimäärin 0,6 %. Asunto oli
24468: Valtiontzlintarkastajain mielestä työllisyyspe- tyhjänä keskimäärin 4,9 kuukautta. Ennakkotie-
24469: rusteet voitaisiin silti ottaa huomioon niilläkin tojen mukaan oli kertomusvuonna tyhjiä arava-
24470: aluezlla, jozlla asuntojen uustuotannon tarvetta ei vuokra-asuntoja n. 2 900 yli kaksi kuukautta ja
24471: riittävästi ole, kohdistamalla asuntolainamäärära- n. 730 yli kuusi kuukautta.
24472: hoja alueen vanhojen asuntojen peruskorjaukseen Asuntohallituksen selvityksen mukaan tyhjiä
24473: ja siten parantaa samanazkaisesti sekä asunto- että asuntoja on 1980-luvulla ollut jatkuvasti lähes
24474: työllisyysolosuhteita. Edelleen valtiontilintarkas- samoissa kunnissa. Peruskunnat erityisselvityk-
24475: tajat korostavat, että työllisyysvaroja myönnettä- seen valittiin vuoden 1983 aineistosta, jota ver-
24476: essä olisi yleisestikin nykyistä enemmän otettava rattiin vuoden 1984 tietoihin. Tarkastelun koh-
24477: huomioon se, että työn kohde edistää pysyvien teena ovat ne 30 ns. selvityskuntaa, joissa oli
24478: työpaikkojen syntyä tai pitää entisiä yllä. Sitä ei eniten aravavuokra-asuntojen tyhjänäolokuukau-
24479: tee esim. tyhjilleen jäävä asunto. sia v. 1983 (70 % vuoden 1983 tyhjänäolokuu-
24480: kausista). Tarkastelun kohteena olleista 30 kun-
24481: Tyhjät aravavuokra-asunnot. Asuntohallituk- nasta kolmessa ei ollut lainkaan yli kuusi kuu-
24482: selta saadun selvityksen mukaan maassamme oli kautta tyhjänä olleita aravavuokra-asuntoja v.
24483: v. 1984 ja 1985 (ennakkotieto) yli kuusi kuukaut- 1984, joten tutkittavaksi jäi 27 kuntaa.
24484: 184
24485:
24486: Tarkastelussa on keskitytty pitkäaikaiseen, yli Parkanossa, 18 asuntoa, ja Kokemäellä, 10 asun-
24487: kuusi kuukautta kestäneeseen tyhjänäoloon, kos- toa).
24488: ka sen voi olettaa kuvastavan todellisia häiriöitä
24489: asuntomarkkinoissa. Lyhyempään tyhjänäoloon Selvityskunnissa yli kuusi kuukautta tyhjänä
24490: vaikuttaa myös mm. huonosti organisoitu asuk- olleet aravavuokra-asunnot lääneittäin ilmenevät
24491: kaiden valintamenettely ja muut satunnaiset te- seuraavasta asetelmasta (kertomusvuoden luvut
24492: kijät. ovat ennakkotietoja):
24493: Vuoden 1984 tilanteen mukaan selvityskun-
24494: niksi luokitelluissa kunnissa yli kuusi kuukautta Lääni 1983 1984 1985
24495: tyhjänä olleet aravavuokra-asunnot v. 1983-85 kpl o/o kpl o/o kpl %
24496:
24497: ilmenevät seuraavasta asetelmasta (kertomusvuo- Turun Ja Po-
24498: den luvut ovat ennakkotietoja): rin ........... 165 19,5 216 29,7 108 22,8
24499: Hämeen ..... 287 33,8 157 21,5 135 28,6
24500: 1983 1984 1985
24501: Uudenmaan .. 152 17,9 96 13,2 70 14,8
24502: Vaasan ....... 108 12,7 95 13,0 66 14,0
24503: Ristiina ............................ 57 90 63 Mikkelin ..... 57 6,7 90 12,3 63 13,3
24504: Pori ............................... 71 14 Lapin ........ 17 2,0 32 4,4 1 0,2
24505: Rauma ···························· 65 67 67 Kymen ....... 22 2,6 18 2,5 17 3,6
24506: Uusikaupunki ..................... 95 66 24 Keski-Suomen 6 0,7 10 1,4 11 2,3
24507: Tampere .......................... 91 48 29 Kuopion ..... 12 1,4 7 1,0 1 0,2
24508: Kaskinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 47 55 Oulun ....... 13 1,5 5 0,7 0 0,0
24509: Kylmäkoski ........................ 29 38 28 Pohjois-Karja-
24510: Pietarsaari ......................... 12 35 Jan ........... 10 1,2 2 0,3 1 0,2
24511: Lohjan kunta ...................... 46 33 37
24512: Kemijärvi ......................... 17 32 1 Yhteensä ..... 849 100,0 728 100,0 473 100,0
24513: Koko maa .... 1 228 1 096 733
24514: Karjaa ............................. 45 29 21
24515: Loviisa ............................ 23 22
24516: Ruovesi ............................ 30 21 9
24517: Toijala ............................ 21 19 9
24518: Juupajoki .......................... 12 14 1
24519: Joutseno ........................... 13 14 10
24520: Valkeakoski ....................... 95 14 39 Selvityskunnissa tyhjänä olleiden aravavuokra-
24521: Pohja ····························· 38 12 12 asuntojen jakautumisessa lääneittäin on eroja.
24522: Kankaanpää ....................... 5 12 3 Vuonna 1983 kolmannes pitkään tyhjänä olleista
24523: Pietarsaaren mlk ................... 21 11 7 aravavuokra-asunnoista oli Hämeen läänissä sekä
24524: Suolahti ........................... 6 10 11
24525: Varkaus ........................... 12 7 1 viidennes Turun ja Porin läänissä. Vuonna 1984
24526: Oulu .............................. 13 5 tilanne oli päinvastainen. Pitkään tyhjänä ollei-
24527: Lappeenranta ...................... 9 4 7 den aravavuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt
24528: Nokia ····························· 9 3 20 huomattavasti Turun ja Porin läänissä vuodesta
24529: Vaasa ............................. 45 2 4
24530: Outokumpu ....................... 10 2 1 1983 vuoteen 1984. Lisääntyminen on tapahtu-
24531: nut Porissa, jossa vuoden 1983 ilmoituksen mu-
24532: Yhteensä .......................... 849 728 473
24533: kaan ei ollut yhtään asuntoa tyhjänä yli kuusi
24534: kuukautta, mutta v. 1984 näitä oli 71. Kerto-
24535: musvuoden osalta voidaan todeta, että lääneit-
24536: Asetelman mukaan aravavuokra-asuntojen pit- täin tarkasteltaessa tyhjien asuntojen määrä selvi-
24537: käaikainen tyhjänäolo olisi vähentynyt vuodesta tyskunnissa on joka läänissä vähentynyt, eniten
24538: 1983 vuoteen 1984. Lukuja tarkasteltaessa on Turun ja Porin läänissä.
24539: kuitenkin huomattava, että peruskorjauksen
24540: vuoksi tyhjänä olleita vuokra-asuntoja ei enää Tyhjät aravavuokra-asunnot ovat keskittyneet
24541: pitänyt ilmoittaa v. 1984, mutta ne olivat muka- muutamaan kuntaan, esim. v. 1984 oli 12 kun-
24542: na vuoden 1983 luvuissa. Osa kunnista (mm. nassa aravavuokra-asuntoja tyhjänä tyhjänäolo-
24543: Ristiina) on kuitenkin ottanut mukaan myös kuukausissa laskien yhtä paljon kuin kaikissa
24544: peruskorjattavia asuntoja. Kertomusvuonna pit- muissa kunnissa yhteensä. Yli puolessa kunnista
24545: kään tyhjänä olleiden asuntojen määrä on edel- ei asuntoja ollut tyhjänä lainkaan. Seuraavassa
24546: leen vähentynyt useimmissa edellä luetelluista asetelmassa on lueteltu kunnat, joissa tyhjiä
24547: kunnista. Pitkään eli yli kuusi kuukautta tyhjänä asuntoja oli v. 1984 eniten. Mukana ovat tällöin
24548: olleita asuntoja oli kertomusvuonna myös eräissä myös lyhyen aikaa, kuitenkin vähintään kaksi
24549: muissa kuin edellä luetelluissa kunnissa (eniten kuukautta tyhjänä olleet asunnot.
24550: 185
24551:
24552: Kunta Asuntoja Tyhjänä- Tyhjänä kun työnantaja on ilmoittanut, että aikoo jatku-
24553: oloaika keski-
24554: yhteensä määrin vasti pitää työsuhdeasuntoja reservissä. Myöskään
24555: kk kk silloin ei ole tehty mitään, kun asuntojen tyhjä-
24556: Rauma....................... 231 1 125 4,9 näolo on jatkunut kauan ja syynä on yleinen
24557: Pori.......................... 240 1 116 4,6 hakijapula.
24558: Tampere . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 875 4,3 Selvityksen mukaan valtaosan tyhjien asunto-
24559: U~s!~aupunki................ 130 842 6,5
24560: jen tappioista ilmoitetaan talon omistajan katta-
24561: R1st11na . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 802 7,6
24562: Valkeakoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103 655 6,4 neen. Muiden vuokralaisten maksettavaksi on
24563: L<;>hjan ku_nta . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 523 5,8 ilmoitettu jääneen n. 9 % tappioista. Kunnilla ei
24564: P1etarsaan.................... 87 467 5,4 ollut tietoa 15 % :n osalta siitä, miten tappiot oli
24565: Kylmäkoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 422 7,5
24566: Karjaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 417 6,6
24567: katettu. Esimerkiksi asuntolainojen maksujen
24568: Laitila........................ 48 383 8,0 lykkäyksiä tai osakepääoman korottamista ei il-
24569: Kemijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 329 7,8 moitettu tappioiden kattamiskeinoksi. Lykkäyk-
24570: siä ilmoitettiin kyllä joissakin tapauksissa haetun,
24571: mutta niitä ei ollut saatu.
24572: Tyhjien asuntojen määrä saattaa yksittäisellä Yli kolmannes pitkään tyhjänä olleista arava-
24573: paikkakunnalla kuitenkin muuttua teollisuuden vuokra-asunnoista oli v. 1984 kunnissa, joissa
24574: suhdanteiden myötä nopeastikin. Konkurssien ja kysyntä yleensäkin oli vähäistä. Vaikka hakija-
24575: suhdannetaantuman seurauksena voi jäädä ly- määrä joissakin näistä kunnista ylittää vain vähän
24576: hyen ajan kuluessa useita asuntoja tyhjilleen, ja vapaiden asuntojen määrän, aiheuttaa kysynnän
24577: niitä on vaikea saada nopeasti muiden asunnon- suuntautuminen pieniin, aluekeskuksissa sijaitse-
24578: tarvitsijoiden käyttöön. Päinvastaisesta kehityk- viin vuokra-asuntoihin sen, että asuntoja jää
24579: sestä on esimerkkinä edellisessä asetelmassa mai- tyhjiksi.
24580: nittu Uusikaupunki. Vuoden 1984 tilanteen jäl- Asuntohallituksen käsityksen mukaan mainitut
24581: keen Saab-Valmetin autotehdas on laajentanut kunnat ovat todennäköisesti tehneet mitä tehtä-
24582: tuotantoaan, minkä jälkeen paikkakunnalla on vissä on tyhjien asuntojen käyttöön ottamiseksi.
24583: ollut pulaa vuokra-asunnoista. Näissä kunnissa työsuhdeasunnoiksi alunperin ra-
24584: kennetut asunnot ovat yleisesti käytettävissä,
24585: Asuntohallituksen selvityksen mukaan nämä asuntoja ostetaan ja odotellaan kysynnän lisään-
24586: kuten myös selvityskunnissa pitkään tyhjänä ol- tymistä.
24587: leet aravavuokra-asunnot ovat pääosin teollisuus- Vuokra-asuntoja oli maassamme vuoden 1970
24588: ja liikelaitosten omistamissa taloissa. Vähäiseltä väestölaskennan mukaan kaikkiaan 546 700.
24589: osin pitkään jatkunutta tyhjänäoloa oli myös Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennan mukaan
24590: kuntien ja vakuutuslaitosten omistamissa taloissa. niitä oli 537 300, joten vuokra-asunnot olivat
24591: Muiden omistajaryhmien osuus niistä oli hyvin vähentyneet lähes 10 000 asunnolla. Kyseessä
24592: vähäinen. Pitkään jatkuneen tyhjänäolon syynä olevan vuosikymmenen kuluessa rakennettiin n.
24593: oli puolessa asunnoista se, että ne ovat vain 140 000 aravavuokra-asuntoa. Näiden lukujen
24594: työsuhdekäytössä. Niissä seitsemässä läänissä, perusteella voitaisiin arvioida, että vapaarahoit-
24595: joissa pitkään jatkunutta tyhjänäoloa oli vähiten, teisten vuokra-asuntojen määrä väheni 1970-
24596: olikin asuntojen työsuhdekäyttö ainoa syy tyhjä- luvulla lähes 150 000 asunnolla.
24597: näololle. Kuluvan vuosikymmenen tilanteesta ei ole vie-
24598: Selvityksessä on myös luetteloitu toimenpiteet, lä saatavissa tietoja. Voidaan kuitenkin olettaa,
24599: joihin kunnassa on ryhdytty tyhjänäolon johdosta ettei vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta ole
24600: joko v. 1984 tai sen jälkeen. Yleisimpänä toi- vähentynyt 1980-luvulla enää yhtä nopeasti kuin
24601: menpiteenä on ollut asuntojen osoittaminen 1970-luvulla, sillä vuokra-asuntokannan ns.
24602: kunnan asunnontarvitsijoille. Tämä koskee raja- luonnollinen poistuma on jo käytetty loppuun.
24603: tun hakumenettelyn piirissä olleita työsuhde- Vuonna 1980 jo lähes 90 % vuokra-asunnoista
24604: asuntoja. Kunnat ovat päättäneet myös ostaa oli keskuslämmitteisiä ja 75 % :ssa oli kylpyhuo-
24605: tyhjäksi jääneitä työsuhdeasuntoja esim. silloin, ne tai suihku. Vuokra-asunnot, jotka tällä vuosi-
24606: kun aravavuokra-asunnoilla on suuri kysyntä eikä kymmenellä poistuvat, ovat pääosin varustetasol-
24607: asuntoja muuten ole saatu yleiseen käyttöön taan hyväkuntoisia. Tällä vuosikymmenellä ta-
24608: (esim. Ristiina, Kemijärvi). Sen sijaan kunta ei pahtuvaa vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan
24609: ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin esim. vähenemistä voidaankin asuntohallituksen mie-
24610: työsuhdeasuntojen tyhjänäolon johdosta silloin, lestä pitää lähes kokonaan kielteisenä, vuokra-
24611:
24612: 24 3604891
24613: 186
24614:
24615: asuntomarkkinoiden toimivuutta heikentävänä mista varten saa myöntää sellaisille paikkakunnil-
24616: vähenemisenä. le, joissa vuokra-asuntoja on tyhjinä. Kun asun-
24617: Valtiontilintarkastajain saaman selvityksen mu- tomarkkinatilanteen seuranta muutenkin on tul-
24618: kaan aravavuokra-asuntoja on maassamme nykyi- lut entistä keskeisemmäksi asuntolainoja myön-
24619: sin n. 236 000. Luvuissa ovat mukana vanhuksil- nettäessä, on lainoja jaettaessa kiinnitetty erityis-
24620: le ja muille erityisryhmille tarkoitetut asunnot, tä huomiota tyhjiin asuntoihin ja asunnontar-
24621: mutta eivät opiskelija-asunnot. Myöskään asunto- peen kehitykseen kunnassa. Tavallisesti kunta,
24622: osuuskunta-asuntoja, joista suurin osa on jo jossa on ollut useita asuntoja pitemmän aikaa
24623: muutettu asunto-osakeyhtiöasunnoiksi, ei ole las- tyhjinä, ei ole saanut laskennallista kiintiötä
24624: kettu mukaan. Vuokra-asuntoja tuotettiin 1980- vastaavaa osuutta asuntolainamäärärahoista.
24625: luvun alussa keskimäärin 8 000 vuodessa. Mitä' edellä on todettu valtion lainoittamien
24626: Vuokra-asuntoja on lisäksi peruskorjattu asun- omistusasuntojen myynnin viivästymisen yhtey-
24627: totuotantolain mukaisten peruskorjauslainojen ja dessä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisesta,
24628: asuntojen perusparannuslain mukaisten perus- pätee vielä suuremmassa määrin aravavuokra-
24629: parannuslainojen turvin vuoteen 1985 mennessä asuntoihin. Valtiontzlintarkastajain mielestä ei
24630: lähes 20 000. voida pitää tarkoz'tuksenmukaisena, että' valtion
24631: Aravavuokra-asuntoja (rakennetut ja perus- rahoittamia vuokra-asuntoja rakennetaan myös
24632: korjatut asunnot yhteensä) oli vuosikymmenen aluezlle, jozlla nizllä' ei ole kysyntää ja ne jäävät
24633: vaihteessa 100:aa asukasta kohti laskien 4,1 asun- jopa suhteellisen pitkiksikin ajoiksi tyhjzlleen,
24634: toa. Vuonna 1985 näitä asuntoja oli 100:aa kun samaan aikaan toiszlla aluezlla on pulaa
24635: asukasta kohti 5,0. vastaavista vuokra-asunnoista. Samoilla aluezlla
24636: Kannan lisääntymisestä huolimatta vuokra- on yleensä pulaa myös vapaarahoitteisista vuokra-
24637: asunnoista on edelleen monilla paikkakunnilla asunnoista, joiden tuotannon ja vuokra-asunto-
24638: kova pula. Tilanne on vaikein pääkaupunkiseu- käytön turvaamiseksi tarvitaan nykyistä vaikutta-
24639: dulla. Vuoden 1984 aikana julkisesti haettavina vampia ohjaustoimia.
24640: olleisiin aravavuokra-asuntoihin hakijoita oli ko-
24641: Vaikka aravavuokra-asuntoja kokonaisuutena
24642: ko maassa kaikkiaan n. 99 000 ruokakuntaa.
24643: ei kovin paljon olekaan tyh;i'nä, on tyh;i'en asun-
24644: Näistä asunto voitiin osoittaa vain vajaalle
24645: tojen keskittyminen tietyzlle aluezlle selvä osoitus
24646: 35 OOO:lle. Keskimäärin samaa asuntoa haki 2,8
24647: virheellisestä investointipolitiikasta. Ne muodos-
24648: hakijaa. tavat jo tällaisenakin yksittäisen kunnan asunto-
24649: Asuntotuotantolainsäädännön käyttö- ja luo-
24650: poliittisessa toiminnassa vaikeuksia samaan ai-
24651: vutussäännöksillä pyritään varmistamaan näiden
24652: kaan, kun monissa kunnissa vastakkainen asetel-
24653: vuokra-asuntojen säilyminen säännösten edellyt-
24654: tämällä tavalla tuen tarpeessa olevien henkilöi-
24655: ma eli vuokra-asuntopula muodostaa todella va-
24656: kavan pulman. jotta aravavuokra-asuntojen tyh-
24657: den vuokra-asuntoina. Asuntohallitus valvoo
24658: jilläänolosta ei muodostuisi jatkuvia ongelmia,
24659: kuntien ja vuokratalolainansaajien toimintaa
24660: olisi siellä, missä tähän on jouduttu, pyrittävä
24661: mm. asukasvalinnan, vuokranmäärityksen sekä
24662: vuokratalojen ja vuokratalo-osakkeiden luovutus-
24663: tästä virheinvestoinnista eroon esim. kunnai/isin
24664: toimenpitein tai helpottamalla omaksi lunasta-
24665: ten yhteydessä.
24666: mista. Tyhjät vuokra-asunnot tulisi kuitenkin
24667: Asukasvalintaperiaatteiden toteutumista valvo-
24668: ensiszjaisesti antaa yleiseen hakuun, toissijaisesti
24669: taan mm. kuntiin tehtävillä tarkastuksilla. Vii-
24670: kuntien ostettaviksija vasta sitten lunastettaviksi,
24671: meksi asukasvalintaa koskevia tarkastuksia on
24672: jotta viimeksi mainitun menetelmän suomat
24673: tehty v. 1984. Suurimmaksi puutteeksi tuolloin
24674: mahdolliset keinottelutarkoitukset voitaisiin eli-
24675: tehdyissä kahdessa tarkastuksessa havaittiin, että
24676: minoida mahdollisimman vähiin.
24677: jotkut aravavuokratalot tai -asunnot olivat jää-
24678: neet kunnan valvonnan ulkopuolelle. Asukasva- jotta tyhjistä asunnoista ja niiden tyhjänäolon
24679: lintaperusteiden toteutumista seurataan myös syistä voitaisiin tehdä oikeita johtopäätöksiä ja
24680: asuntohallitukselle tehdyillä kanteluilla. Kerto- ryhtyä tzlanteen edellyttämiin toimenpiteisiin,
24681: musvuonna tuli asuntohallitukselle 58 asukasva- olisi tärkeää, että asuntokannasta ja sen muutok-
24682: lintaa koskevaa kantelua, joista viisi johti kunnal- sista saataisiin jatkuvasti ykszlöityjä tietoja. Val-
24683: le annettuun huomatukseen. mistezlla oleva rakennus- ja huoneistorekisteri
24684: Valtioneuvosto edellytti vuoden 1984 asunto- tulee tässä olemaan avainasemassa. Rekisteri olisi-
24685: lainamäärärahojen käyttösuunnitelmaa hyväksy- kin saatava toimimaan hyvin ja käyttöön mahdol-
24686: essään, ettei lainoja vuokra-asuntojen rakenta- lisimman pian.
24687: 187
24688:
24689: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
24690: Valtiontilintarkastajat ovat käyneet Valmet teen verrattuna. Valtion teollisuusyhtiöiden
24691: Oy:ssä 29.1.1986, Finnair Oy:ssä 11.4.1986, osuus koko maan viennistä on 1980-luvulla ko-
24692: Enso-Gutzeit Oy:n Lieksan, Pankakosken ja Ui- honnut n. 17 % :sta n. 20 % :iin. Suurimmat
24693: maharjun tehtailla 22.5.1986, Enso-Gutzeit viejät valtionyhtiöistä olivat Neste Oy, Enso-Gut-
24694: Oy:n Savonlinnan konepajassa 8.5.1986, Ajokki zeit Oy, Valmet Oy, Outokumpu Oy ja Kemira
24695: Oy:ssä 4.6.1986 ja Neste Oy:ssä 13.6.1986. Oy. Näiden viiden yhtiön viennin arvo oli n.
24696: 17 % koko maan yhteenlasketusta viennin arvos-
24697: ta. Valtionyhtiöiden osuus koko maan ennakko-
24698: Yleiskatsaus tietojen mukaisesta tuonnista laski kertomus-
24699: vuonna vajaan prosenttiyksikön edelliseen vuo-
24700: Taloudellinen kehitys ja tila kertomusvuonna. teen verrattuna.
24701: Valtion teollisuusyhtiöiden reaalinen liikevaihto Valtionyhtiöiden palveluksessa oleva henkilös-
24702: kasvoi kertomusvuonna n. 3 %. Liikevaihto kas- tö kasvoi runsaalla 200 henkilöllä eli vajaalla
24703: voi pääasiassa energiasektorilla, vaikka Neste 0,2 % :lla. Kun koko maan työllisyys kertomus-
24704: Oy:n kasvuvauhti hidastuikin edellisiin vuosiin vuonna kasvoi n. 1 % :lla, aleni valtionyhtiöiden
24705: verrattuna öljyn hinnan alenemisen vuoksi. osuus koko maan työvoimasta. Toimihenkilöiden
24706: Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu ja- osuus valtionyhtiöiden henkilökunnasta kasvoi
24707: lostusarvo laski n. 2 % kertomusvuonna. Vuotta noin yhdellä prosenttiyksiköllä edelliseen vuo-
24708: aikaisemmin jalostusarvo oli kasvanut 20 % :lla. teen verrattuna ja oli kertomusvuonna yli 35 %.
24709: Valtionyhtiöiden osuus koko teollisuuden jalos- Seuraavassa taulukossa on esitetty 24 sellaisen
24710: tusarvosta laski kertomusvuonna hieman. yhtiön, josta valtio kertomusvuonna omisti yli
24711: Valtionyhtiöiden osuus teollisuuden koko puolet, liikevaihdon ja henkilökunnan muutok-
24712: viennistä nousi kertomusvuonna edelliseen vuo- set kertomusvuonna. Taulukkoon on otettu mu-
24713: Yhtiö Liikevaihto Muutos Henkilökunta Muutos
24714: Mmk
24715: 1985 1984 Mmk % 1985 1984 henkilöä %
24716:
24717: Ajokki Oy ..................... 53,4 39,9 13,5 33,8 212 235 - 23 - 9,8
24718: Oy AlkoAb .................... 3 056,0 2 873,3 182,7 6,4 3 858 3 871 - 13 - 0,3
24719: Enso-Gutzeit Oy ............... 5 704,8 5 557,0 147,8 2,7 13 097 13 402 -305 - 2,3
24720: Finnair Oy ..................... 2 561 '7 2 245' 1 315,9 14,1 5 332 5 042 290 5,8
24721: Imatran Voima Oy ............. 4 383,7 3 593,5 790,2 22,0 4 513 4 351 162 3,7
24722: Kehitysaluerahasto Oy .......... 720,3 1) 704,2 1) 16,1 2,3 174 168 6 3,6
24723: Kemijoki Oy ................... 287,3 267,0 20,3 7,6 543 545 - 2 - 0,4
24724: Kemira Oy ..................... 4 076,4 3 733,3 343,1 9,2 7 159 7 027 132 1,9
24725: Kokkolan puhelin Oy .......... 16,8 14,8 2,0 13,5 77 73 4 5,5
24726: Liikenneravintolat Oy .......... 113,2 96,0 17,2 17,9 556 516 40 7,8
24727: Neste Oy ······················ 33 292,0 30 298,3 2 993,7 9,9 5 593 5413 180 3,3
24728: Outokumpu Oy ................ 4 592,8 4 352,2 240,6 5,5 8 853 8 719 134 1'5
24729: Oy Pohjolan Liikenne Ab ....... 173,4 151,8 21,6 14,2 1 026 1 021 5 0,5
24730: Rautaruukki Oy ................ 3 427,6 3 162,3 265,3 8,4 7 596 7 354 242 3,3
24731: Oy Sisu-Auto Ab ............... 680,0 668,1 11,9 1,8 1 353 1 425 72 - 5,1
24732: Suomen Malmi Oy ............. 20,1 16,0 4,1 25,6 88 81 7 8,6
24733: Suomen Vientiluotto Oy ....... 871,01) 1 111,0 1) -240,0 -21,6 60 57 3 5,3
24734: Teollisen Kehitysyhteistyön Ra-
24735: hasto Oy ···················· 24,2 1) 38,6 1) 14,4 -37,3 14 12 2 16,6
24736: Valmet Oy ..................... 3 538,3 3 542 '5 - 4,2 - 0,1 10 283 10 393 -110 - 1,0
24737: Vaivilla Oy ..................... 223,4 218,7 4,7 2,1 970 1 112 -142 -12,8
24738: Vapo Oy ....................... 695,6 616,1 79,5 12,9 1 764 1 836 - 72 - 3,4
24739: Oy Veikkaus Ab ............... 1 879,3 1 908,8 - 29,5 - 1' 5 703 700 3 0,4
24740: Veitsiluoto Oy ················· 2 871,0 2 133,7 -262,7 12,3 4 360 4 581 -224 - 5,3
24741: Oy Yleisradio Ab .............. 1 165,9 1 082,1 83,8 7,7 4 813 4 879 - 66 - 1,4
24742:
24743: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 630,0 67 186,3 4 443,7 6,6 82 997 82 813 184 0,2
24744: 1
24745: Myönnetty rahoitus.
24746: 188
24747:
24748: 1985 Muutos edellisestä
24749: kaan vain sellaiset valtionenemmistöiset yhtiöt, vuodesta
24750: joilla kertomusvuonna oli varsinaista tuotannol- Mmk Mmk %
24751: lista tai rahoitustoimintaa. Liikevaihto .............. 68 390,5 5 128,9 8,1
24752: Valtion teollisuusyhtiöiden investoinnit kerto- Aineskulut ........... 46 747,8 4 575,0 10,8
24753: musvuonna olivat yli 6,6 mrd. mk. Tämä oli Henkilöstökulut ...... 8 547,0 516,9 6,0
24754: noin kolmannes edellisvuotista enemmän. Val- Muut kulut ........... 5 499,7 652,5 13,5
24755: tion teollisuusyhtiöiden osuus kaikista investoin- Käyttökate .............. 7 596,0 -615,5 - 7,5
24756: neista nousi yli kolmannekseen, kun se v. 1984 Poistot (suunn.) ...... 2 532,5 145,2 6,1
24757: oli noin neljännes. Liikevoitto .............. 5 063,5 -760,7 -13,1
24758: Vaikka valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlas- Muut tuotot ja kulut .. 1 297,8 511,0 64,9
24759: kettu käyttökate kertomusvuonna laski yli 9 % Poistoerotus .......... - 473,8 193,6 29,0
24760: edellisvuodesta, oli se kuitenkin nimellisesti yli Varausten muutokset -1 159,2 482,7 29,5
24761: 17 % korkeampi kuin v. 1983. Yhteenlaskettu Korkokulut ........... -2 927,7 71,6 2,5
24762: Verot. ................ - 230,1 - 88,8 -27,8
24763: käyttökate oli kertomusvuonna 10,4 % yhtiöiden
24764: yhteenlasketusta liikevaihdosta. Ilman Neste Tilikauden voitto ······· 1 570,5 437,7 38,6
24765: Oy:tä, jonka käyttökate oli 3,5 %, valtion teolli-
24766: suusyhtiöiden käyttökate oli kertomusvuonna
24767: 19,3 % niiden yhteenlasketusta liikevaihdosta. Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-
24768: Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu tu- den rahoitussuhteet. Seuraavalla sivulla olevassa
24769: lorahoitus kertomusvuonna laski yli 4 % 4,8 taulukossa esitetään sekä varsinaista tuotannollis-
24770: mrd. mk:aan. Koska yhtiöiden yhteenlaskettu ta että rahoitustoimintaa harjoittaneiden valtion-
24771: käyttöpääoma pysyi käytännössä ennallaan, oli enemmistöisten osakeyhtiöiden valtiolle kerto-
24772: lähes koko tulorahoitus käytettävissä investointei- musvuonna suorittamat osingot, korot ja kuole-
24773: hin. Tulorahoituksen osuus investointirahoituk- tukset, valtion yhtiöille suorittamat osakepää-
24774: sesta käyttöpääoman muutos huomioon ottaen omat ja lainat sekä valtion rahoituksen kokonais-
24775: oli 75 %, kun se edellisenä vuonna oli ollut määrä kertomusvuoden päättyessä.
24776: runsas 62 %. Investointien tuntuvasta kasvusta Yhteensä 13 yhtiötä maksoi valtiolle osinkoa
24777: huolimatta yhtiöiden ulkoinen rahoitustarve kas- kertomusvuonna. Osinkojen yhteismäärä oli n.
24778: voi kertomusvuonna vain vajaat 10 %. 178 Mmk, kun vastaava summa vuotta aikaisem-
24779: Valtion teollisuusyhtiöiden tosiasiallinen osa- min oli 106 Mmk. Valtio sai yhtiöiltään kerto-
24780: kepääomarahoituksen lisäys kertomusvuonna oli musvuonna korkoja sekä indeksi- ja kurssihyvitys-
24781: kaksi kolmasosaa edelliseen vuoteen verrattuna. tä yhteensä 198 Mmk vastaavan luvun oltua
24782: Hyvän tulorahoituksen vuoksi yhtiöt saattoivat vuotta aikaisemmin n. 243 Mmk. Lainojen kuo-
24783: pienentää pitkäaikaista lainanottoaan kertomus- letuksia yhtiöt maksoivat n. 126 Mmk. Uusia
24784: vuonna yli 14 % :lla eli lähes 200 Mmk:lla inves- lainoja valtio suoritti osakeyhtiöilleen 161 Mmk.
24785: tointien tuntuvasta kasvusta huolimatta. Valtion Kertomusvuoden lopussa valtion hallussa ollei-
24786: teollisuusyhtiöt näyttivät kertomusvuonna voittoa den valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osak-
24787: lähes 900 Mmk, eli yli kaksi kertaa enemmän keiden yhteenlaskettu nimellisarvo oli n. 4 377
24788: kuin vuotta aikaisemmin. Osinkoja teollisuusyh- Mmk ja samojen yhtiöiden valtiolta saamien
24789: tiöt maksoivat yhteensä 193 Mmk, josta lainojen yhteismäärä n. 3 390 Mmk. Vuotta
24790: 173 Mmk valtiolle. Valtion teollisuusyhtiöiltään aikaisemmin luvut olivat osakkeiden osalta 3 713
24791: saarnat osinkotulot kasvoivat näin ollen lähes Mmk ja lainojen osalta n. 3 425 Mmk. Valtion-
24792: 50 % kertomusvuonna. yhtiöt maksoivat kertomusvuonna osinkoja valti-
24793: Seuraavassa asetelmassa esitetään 14 suurim- olle n. 4,8 % osakkeiden niroellisarvosta vastaa-
24794: man valtionenemmistöisen osakeyhtiön yhteen- van luvun oltua vuotta aikaisemmin 3, 1 % .
24795: laskettu tuloslaskelma kertomusvuodelta. Siihen Valtionyhtiöiden kannattavuus ja taloudelli-
24796: sisältyvät Oy Alko Ab:n, Enso-Gutzeit Oy:n, nen tila kokonaisuudessaan olivat kertomusvuon-
24797: Finnair Oy:n, Imatran Voima Oy:n, Kemijoki na tyydyttäviä. Yhtiöt kykenivät rahoittamaan
24798: Oy:n, Kemira Oy:n, Neste Oy:n, Outokumpu tulorahoituksella pääosan merkittävästi kasvaneis-
24799: Oy:n, Rautaruukki Oy:n, Oy Sisu-Auto Ab:n, ta investoinneistaan. Keskimäärin valtionyhtiöt
24800: Valmet Oy:n, Vaivilla Oy:n, Vapo Oy:n ja kehittyivät vakaasti ja osoittivat valtion yritystoi-
24801: Veitsiluoto Oy:n tiedot. minnan menestyvän kohtuullisesti.
24802: 189
24803:
24804: Valtion ja valtionenemmistöisien osakeyhtiöiden rahoitussuhteet kertomusvuonna {1 000 mk)
24805:
24806: Valtio saanut Valtio suorittanut Valtion rahoituksen määrä
24807: 31.12.1985
24808:
24809: Osinkoa Korkoa Kuoletusta Osake- Uusia Osakkeet Lainat
24810: Yhtiö sekä lainoista pääomaa lainoja
24811: *indeksi- ja
24812: kurssi-
24813: hyvitystä
24814: lainoista
24815:
24816: Ajokki Oy ......................... - - - 1 000,0 - 7 125,8 -
24817: Oy AlkoAb ....................... 672,0 - - - - 9 600,0 -
24818: Enso-Gutzeit Oy ................... 22 670,6 998,7 2 683,6 212 537,0 5 142,7 495 919,8 18 916,3
24819: Finnair Oy ......................... 437,2 - - - - 91 287,0 -
24820: Imatran Voima Oy ................. 49 739,5 6 742,5 9 502,9 100 000,0 - 721 743,5 132 634,3
24821: Kehitysaluerahasto Oy ............. - 85 782,5 17 200,0 25 000,0 140 000,0 310 000,0 1 227 200,0
24822: Kemijoki Oy ······················ - 8 764,2 16 442,7 - - 125 340,0 134 325,7
24823: *4 558,6
24824: Kemira Oy ........................ 23 798,7 616,2 541,9 129 994,8 3 135,2 387 982,0 12 668,9
24825: Kokkolan Puhelin Oy .............. 17,4 - - - - 174,3 -
24826: Liikenneravintolat Oy .............. 180,0 - - - - 1 800,0 -
24827: Neste Oy .......................... 19 907,0 5 359,6 7 692,3 120 000,0 - 399 070,0 53 846,1
24828: Outokumpu Oy ................... 20 275,2 3 848,2 6499,7 25 000,0 4 551,9 363 958,2 166 815,9
24829: Oy Pohjolan Liikenne Ab .......... - - - - - 5 853,2 -
24830: Rautaruukki Oy ................... 15 669,5 29,9 - 25 000,0 - 547 315,0 30 500,0
24831: Saimaan Kanavalaivat Oy .......... - - - - - 13 765,0 -
24832: Oy Sisu-Auto Ab .................. - - - 15 000,0 - 63 909,0 -
24833: Suomen Malmi Oy ................. - - - - - 1 403,0 -
24834: Suomen Vientiluotto Oy ........... 3 935,2 59 352,5 41 400,0 - - 59 030,0 1 287 400,0
24835: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto
24836: Oy .............................. - - - - - 72 000,0 -
24837: Valmet Oy ························ - 2 392,5 1 887,5 - 8 440,0 408 316,2 45 129,1
24838: Vaivilla Oy ........................ - - - 7 500,0 - 27 640,0 -
24839: Vapo Oy .......................... 8 000,0 19 272,6 21 428,6 - - 100 000,0 278 571,4
24840: Oy Veikkaus Ab ................... - - - - - 996,0 -
24841: Veitsiluoto Oy ..................... 12 557,7 155,8 377,7 15 000,0 - 194 395,4 1 878,2
24842: VTT Technology Oy ............... - - - 1 000,0 - 1 500,0 -
24843: Oy Yleisradio Ab .................. - - - - - 46 831,5 -
24844:
24845: Yhteensä .......................... 177 860,0 197 873,8 125 656,9 ~77 031,8 161 269,8 4 376 954,9 3 389 885,9
24846: *4 558,6
24847:
24848: Valtio sai kertomusvuonna yhtiötitään osinkoja valtionyhtiöiden kehitysnäkymistä ja -edellytyk-
24849: kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattu- sistä tulevaisuudessa yleensä.
24850: na. Kehityssuunta on oikea, ja sitä tulee edelleen
24851: jatkaa mm. valtion riskipäå'oman saannin varmis- Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden kan-
24852: tamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön sainvälistyminen. Yritystoiminnan kansainvälisty-
24853: omaksumaa linjaa mm. rahastoantien suorittami- minen ilmenee ensisijaisesti yhtiöiden tekeminä
24854: seksi vauraimmissa yhtiöissä voidaan pitää tyydyt- suorina sijoituksina ulkomaille, joilla perustetaan
24855: tävänä. tytäryhtiöitä tai hankitaan osakkuusyhtiöitä. Suo-
24856: Kaikki valtionyhtiöt eivät kuitenkaan ole vielä malaisten yritysten kansainvälistymiskehitys vil-
24857: saavuttaneet tyydyttävää kannattavuutta ja vakaa- kastui 1970-luvun puolivälin jälkeen ja on selväs-
24858: ta kehitysuraa. Eräiden yhtiöiden saattaa olla ti nopeutunut kuluvalla vuosikymmenellä. Viime
24859: vaikea yleensäkään tavoittaa tavanomaisia kan- vuosina erityisesti valtionenemmistöiset osakeyh-
24860: nattavuustavoitteita mille asetettujen muiden ta- tiöt ovat aktiivisesti tehneet suoria sijoituksia
24861: voitteiden tai niiden yleisten toimintaedellytys- ulkomaille.
24862: ten vuoksi. Näiden yhtiöiden menestyksen perus- Tuotannollista toimintaa harjoittavien valtion-
24863: teella ei kuitenkaan tule tehdä johtopäätöksiä yhtiöiden osakepääomasijoitukset ulkomaisiin ty-
24864: täryhtiöihin olivat v. 1980-85 seuraavat:
24865: 190
24866:
24867: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1980-85 markkina-alueen hankkiminen, teknologian
24868: Mmk
24869: Tuotanto-
24870: saanti, raaka-aineiden saannin turvaaminen tai
24871: yhtiöt ......... 254 12 40 388 379 1 073 muu niihin rinnastettava syy edellyttää toimintaa
24872: Myynti- ulkomailla.''
24873: yhtiöt ......... 10 3 16 2 12 40 83 Valtioneuvoston periaatepäätös asettaa valtion-
24874: Yhteensä ...... 264 3 28 42 400 419 1 156 yhtiöiden perusvaatimukseksi liiketaloudellisen
24875: kannattavuuden. Kannattavuus on edellytys ul-
24876: Osakkuusyhtiöihin sijoittivat valtionenemmis- komaisille hankkeille ja toiminnoille, vaikka nä-
24877: töiset osakeyhtiöt v. 1980-85 osakepääomia yh- mä hankkeet olisivat muutenkin tarpeellisia. Val-
24878: teensä 92 Mmk. tioneuvoston ao. periaatepäätöksen mukaan tar-
24879: Ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoitettu osakepää- peellisuus voi aiheutua mm. seuraavista perus-
24880: oma oli kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 1 370 teista:
24881: Mmk. Valtionyhtiöiden sijoitukset ulkomaisiin - Suomen kotimarkkinoiden pienuuden ja
24882: tytäryhtiöihin kasvoivat erityisesti v. 1984 ja talouden avoimuuden sekä tästä aiheutuvan ko-
24883: 1985. van kilpailun vuoksi tietyn markkinaosuuden
24884: Valtionyhtiöt ovat 1980-luvulla myöntäneet hankkiminen ulkomailla saattaa olla välttämä-
24885: ulkomaisille tytäryhtiöilleen lainoja yhteensä 586 töntä riittävän suuren tuotantomäärän ja riittä-
24886: Mmk. Tästä tuotantoyhtiöiden osuus oli 560 vän vahvan kilpailuaseman saavuttamiseksi sekä
24887: Mmk. Kertomusvuoden lopulla tuotantoyhtiöi- samalla myös yrityksen kotimaan työllisyyden
24888: hin sijoitettu nettolainapääoma oli 394 Mmk. turvaamiseksi.
24889: Lainasijoitukset ulkomaisille tytäryhtiöille jakaan- - Monien Suomelle tärkeiden kauppamaiden
24890: tuivat v. 1980-85 seuraavasti: protektionistiset toimenpiteet saattavat pakottaa
24891: sijoittamaan tuotantoa vientimaihin.
24892: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1980-85 - Tuotannon harjoittaminen vientimaissa lä-
24893: Mmk
24894: Myönnetty
24895: hellä asiakkaita saattaa olla välttämätöntä yrityk-
24896: yhteensä, ...... 77 73 125 194 116 586 sen markkinatietämyksen vuoksi. Markkinain lä-
24897: josta heisyys toimii tuotekehityksen ja tuotannon
24898: tuotanto- suunnittelun perustana.
24899: yhtiöille ....... 77 73 125 190 95 560 - Ulkomaisiin hankkeisiin osallistumalla yri-
24900: Netto-
24901: sijoitukset, .... 4 -93 73 125 194 117 420 tyksellä saattaa olla entistä paremmat mahdolli-
24902: josta suudet hyödyntää taitotietoa ja seurata teknolo-
24903: tuotanto- gista kehitystä.
24904: yhtiöille ....... 4 -93 73 125 190 95 394 - Taloudellisesti hyödynnettävissä olevat ko-
24905: timaiset raaka-ainevarat saattavat ehtyä, minkä
24906: Osakkuusyhtiöilleen myönsivät valtionenem- seurauksena yrityksen kotimaan toiminnan ja
24907: mistöiset osakeyhtiöt v. 1980-85 yhteensä 15 työllisyyden turvaaminen entisessä laajuudessaan
24908: Mmk:n luotot. edellyttää raaka-aineen saannin varmistamista
24909: Tuotannollista toimintaa harjoittavilla valtion- osallistumalla ulkomaisiin hankkeisiin.
24910: yhtiöillä oli kertomusvuonna 114 ulkomaista ty- Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää, että
24911: täryhtiötä, joista tuotantoyhtiöitä oli 37 sekä valtionyhtiöt hakeutuisivat ulkomaille kotimaista
24912: myynti- ja muita (kuljetus-, holding-) yhtiöitä toimintaa tukien. Tämä on myös kauppa- ja
24913: yhteensä 77. Osakkuusyhtiöitä oli yhteensä 22. teollisuusministeriön mielestä erityisen tärkeää,
24914: Tytäryhtiöistä 24 oli perustettu tai hankittu en- kun otetaan huomioon valtionyhtiöiden perus-
24915: nen vuotta1980. tamiseen liittyvät näkökohdat ja niiden merkitys.
24916: Kansainvälistymisen tavoitteet ja Valtionyhtiöiden perustaminen on nimittäin ensi
24917: me r k i t y s . Valtionyhtiöiden kansainvälistä sijassa tähdännyt maamme raaka-ainevarojen ja-
24918: toimintaa on käsitelty valtionyhtiöitä koskevassa lostamiseen, teollisuuden rakenteen monipuolis-
24919: 13.10.1983 päivätyssä valtioneuvoston peri- tamiseen, itsenäisen kansallisen tuotannon tur-
24920: aatepäätöksessä, jossa todetaan mm.: vaamiseen eräillä tärkeillä toimialoilla ja teollisen
24921: ''Valtionyhtiöiden toiminnan pääpaino on ko- kehityksen alueelliseen tasapainottamiseen. Val-
24922: timaassa, mutta ne voivat laajentaa toimintaansa tionyhtiöiden kotimaisen toiminnan kehittämi-
24923: liiketaloudellisten näkökohtien mukaisesti ulko- sessä valtion ja valtionyhtiöiden on katsottu voi-
24924: maille erityisesti silloin, kun riittävän suuren van ottaa suurempia riskejä kuin mihin yksityiset
24925: 191
24926:
24927: yritykset ja yrittäjät ovat valmiit. Näin ei asian tusmenettelyä, joka luo ministeriölle edellytykset
24928: laita kuitenkaan saisi kauppa- ja teollisuusminis- saada riittävän ajoissa tietoa valtionyhtiön ulko-
24929: teriön mukaan olla kansainvälisissä hankkeissa. maisesta hankkeesta tai muusta kansainvälisty-
24930: Kansainvälistymisen riskit ja misoperaatiosta sekä antaa mahdollisuuden hy-
24931: edut . Huomattavat ulkomaiset yritysostot, vissä ajoin ryhtyä niihin toimiin, joihin em.
24932: joita valtionyhtiöt ovat viime vuosina aktiivisesti valtion periaatepäätöksessä ja kauppa- ja teolli-
24933: tehneet, merkitsevät pääomien ja henkisten voi- suusministeriön kirjeessä viitataan.
24934: mavarojen vientiä kansantaloutemme ulkopuolel- Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että
24935: le. Tämänkaltainen nopea kansainvälistyminen valtionyhtiöiden kansainvälistymishankkeiden ar-
24936: tuo kauppa- ja teollisuusministeriön näkemyksen vioinnin paitsi hankkeiden liiketaloudellisen kan-
24937: mukaan uusia riskejä. Vaikeuksien kohdatessa voi nattavuuden myös teollisuuspoliittisten ja kan-
24938: viime kädessä pääomistaja, Suomen valtio, jou- santaloudellisten vaikutusten osalta tulisi olla
24939: tua kantamaan tappiot. nykyistä perusteellisempaa. Hankkeiden jälkiseu-
24940: Kansainvälistyminen on kauppa- ja teollisuus- ranta on nykyään myös kokonaan järjestämättä.
24941: ministeriön mukaan sinänsä luonnollinen vaihe Kansainvälistyminen ja kotimaan
24942: useimpien suuryritysten kehityksessä. Suomen työ 11 i syys . Kertomusvuonna valtionyhtiöi-
24943: markkinoiden pienuus ja avoimuus pakottavat den ulkomaiset tytäryhtiöt työllistivät yhteensä n.
24944: suomalaiset suuryritykset kansainvälistymään. 12 700 henkilöä, mikä oli keskimäärin 21 %
24945: Valtionyhtiöistä Enso-Gutzeit Oy ja Valmet Oy emoyhtiöiden ja 17 % näiden valtionyhtiökon-
24946: ovat jo saavuttaneet vakiintuneen kansainvälisty- sernien kokonaishenkilöstöstä. Kemira-, Neste- ja
24947: misasteen. Neste Oy ja Kemira Oy sekä Outo- Outokumpu-konserneissa ulkomaisten tytäryhti-
24948: kumpu Oy ovat viime vuosina kokeneet nopean öiden osuus henkilöstöstä on jo lähes kolmannes
24949: kansainvälistymisen kasvuvaiheen. ja Valmet-konsernissa yli neljännes. Valtionyh-
24950: Kansainvälistymiseen liittyvät riskit vaihtelevat tiöiden osuus Suomen koko teollisuuden ulko-
24951: kauppa- ja teollisuusministeriön näkemyksen maisten tytäryhtiöiden henkilökunnasta oli kerto-
24952: mukaan yhtiöistä riippuen, eikä mahdollisia etu- musvuonna lähes kolmannes, vaikka Suomessa
24953: ja voi yksiselitteisesti arvioida. Kilpailun jatkuva valtionyhtiöiden henkilöstön osuus työvoimasta
24954: lisääntyminen ja monimuotoistuminen pakotta- on vain yhdeksännes. Eniten valtionyhtiöiden
24955: vat jotkin yhtiöt kasvamaan. Kun kotimaassa ei tytäryhtiöiden henkilöstöä on Ruotsissa, Brasilias-
24956: enää ole kasvun edellytyksiä, on kasvu haettava sa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysval-
24957: ulkomailta. loissa.
24958: Kansainvälistymisen valvonta ja Kauppa- ja teollisuusministeriön näkemyksen
24959: säät e 1y. Kauppa- ja teollisuusministeriö lä- mukaan valtionyhtiöiden suorien ulkomaisten si-
24960: hetti kertomusvuoden kesäkuussa hallinnon- joitusten ja kotimaisen työllisyyskehityksen yh-
24961: alaansa kuuluville valtionyhtiöille kirjeen, jossa teyttä ei voida yleistäen arvioida. Kotimaiseen
24962: yhtiöitä kehotettiin noudattamaan kansainvälis- työllisyyskehitykseen vaikuttavat monet eri teki-
24963: tymisessä suurta varovaisuutta ja perusteellista jät. Viime vuosina poikkeuksellisesti kansainvälis-
24964: harkintaa ja jossa korostettiin, että kansainvälisty- tyneiden Neste Oy:n ja Kemira Oy:n kotimainen
24965: mistoimenpiteisiin on liityttävä selvä peruste ko- henkilökunta ei ole vastaavana ajanjaksona vä-
24966: timaisten toimintojen tukemiselle. hentynyt, kuten on tapahtunut muissa valtionyh-
24967: Kauppa- ja teollisuusministeriö edellytti edel- tiöissä keskimäärin.
24968: leen kirjeessään, että ulkomaisen yritysoston tms. Ulkomaiset tytäryhtiöt maksoivat valtionyh-
24969: hankkeen yhteydessä valtionyhtiö hyvissä ajoin tiöille osinkoa v. 1980-85 yhteensä 26,3 Mmk.
24970: ennen varsinaisiin neuvotteluihin ryhtymistä an- Osakepääomien menetykset ja muut vastaavat
24971: taa kirjallisen selvityksen ministeriölle, joka seu- tappiot olivat samana aikana 4,4 Mmk. Osakkuu-
24972: raa neuvottelujen kulkua ja laatii hankkeesta syhtiöt maksoivat osinkoja vastaavana aikana 5,3
24973: samoin kuin neuvottelutuloksesta arvion. Minis- Mmk. Valtionyhtiöt korostavat, että ulkomaisesta
24974: teriöllä on tarvittaessa mahdollisuus saattaa asia tytäryhtiöstä saatuja hyötyjä ja tappioita ei voi
24975: talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltä- laskea vertaamalla suoria sijoituksia ja maksettuja
24976: väksi ja neuvotella myös valtiovarainministeriön osinkoja keskenään, koska hyöty saadaan pää-
24977: ja Suomen Pankin kanssa. asiassa muulla tavoin, kuten esim. emoyhtiön ja
24978: Mainitussa kirjeessä antamillaan ohjeilla tytäryhtiön välisistä kaupoista ja niissä sovelletta-
24979: kauppa- ja teollisuusministeriö tarkoittaa tiedo- vista siirtohinnoista.
24980: 192
24981:
24982: Valtionyhtiöiden suoriin sijoituksiin ulkomai- sekä' tutkza huolellisesti myös vazhtoehtoiset rat-
24983: siin tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä niiden luoto- kaisut vaikutuksineen. Myös hankkeiden jälkiseu-
24984: tukseen liittyy huomattavia riskejä, jotka voivat ranta on syytä järjestää.
24985: myös realisoitua. Ulkomaisiin kohteisiin sijoitetut
24986: pääomat eivät toistaiseksi näytä tuottaneen mer- Ajokki Oy. Ajokki Oy:n perustivat v. 1942
24987: kittäviä välittömiä hyötyjä. Yritysten omistajat, eräät yksityiset liikennöitsijät. Yhtiö siirtyi 1950-
24988: pääosin Suomen valtio, kantavat viime kädessä luvulla valtionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi si-
24989: tappiot. ten, että posti- ja telelaitos omisti yhtiön osake-
24990: Sen lisäkst~ että valtionyhtiöiden liiketoimin- pääomasta 99 % ja loppu jakaantui Valmet Oy:n
24991: nan tulee olla kannattavaa myös ulkomaisten ja rautatiehallituksen kesken. Vuoden 1986 tulo-
24992: toimintojen osalta, on valtionyhtiözflä muitakin, ja menoarviossa Ajokki Oy:tä koskevien asioiden
24993: mm. teollisuuspoliittisia tarkoitusperiä. Valtion- hoito siirrettiin liikenneministeriön hallinnon-
24994: yhtiöiden kansainvälistymistä voidaan pitää pe- alalta kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
24995: rusteltuna, jos suorat szjoitukset ulkomaille ja alalle. Tämä toteutui 1. 2 .1986. Samalla yhtiön
24996: muut kansainvälistymistoimet tukevat yhtiöille osakkeiden omistus siirrettiin suoraan valtiolle.
24997: asetettavia yleisiä tavoitteita. Mikäli kansainvälis- Kertomusvuoden lopulla Ajokki Oy:n osakepää-
24998: tyminen samalla lisäksi kohentaa yhtiöiden kan- oma oli 20 140 000 mk.
24999: nattavuutta, voidaan suona sijoituksza ulkomazlle Ajokki Oy on laajentanut toimintaansa 1980-
25000: pitää hyödyllisinä. Kun otetaan huomioon luvulla tuntuvasti. Yhtiö hankki omistukseensa
25001: maamme työllisyystzlanne ja lähivuosien työlli- Delta Plan Oy:n ja tämän tytäryhtiön Erikoiskori
25002: syysnäkymät, ei kuitenkaan ole hyväksi esim. Oy:n v. 1982. Seuraavan vuoden alussa Ajokki
25003: siirtää kotimaassa jo toimivaa tai tänne luontevas- Oy hankki omistukseensa Ruotsin myyntiyhtiön-
25004: ti szjoitettavissa olevaa tuotantoa ulkomazlle. sä ELG Bussproducts Ab:n sekä tämän tytäryh-
25005: Ulkomaisiin operaatzoihin liittyvien merkittä'- tiön ELG Special Karosser Ab:n. Vuonna 1984
25006: vien riskien vuoksi nämä toiminnot tulisi ottaa Ajokki Oy hankki omistukseensa Kiitokori Oy:n.
25007: en'tyisen tarkastelun kohteeksi sekä yhtiöissä että Ajokki-konsernin markkinaosuus kohosi näiden
25008: niitä valvovissa ministeriöissä. Yhtiöiden tulee yritysostojen myötä Suomessa n. 40 % :iin linja-
25009: puolestaan tiedottaa hankkeistaan n'ittävän yksi- autoissa ja yli 50 % :iin erikoisajoneuvoissa.
25010: tyiskohtaisesti ja ajoissa ministeriölleen, jonka Ajokki Oy teki v. 1983-85 yrityksen voimava-
25011: tulee puolestaan informoida valtioneuvostoa pää- roihin nähden merkittävän investoinnin rakenta-
25012: töksentekoa varten. essaan uuden autokoritehtaan Tampereen Rus-
25013: Kertomuksessaan vuodelta 1984 (s. 217) val- koon. Tämän investoinnin kokonaiskustannukset
25014: tiontzlintarkastajat viittasivat eduskunnan lausu- kohosivat n. 45 Mmk:aan. Investoinnin tarkoi-
25015: maan vuodelta 1964, jossa eduskunta zlmoitti tuksena oli tehostaa tuotantoa työn tuottavuuden
25016: pitävänsä välttämättömänä, että ennen kuin val- kohottamisen kautta. Myös tuotantokapasiteetti
25017: tionenemmistöiset osakeyhtiöt hankkivat itsel- kasvoi.
25018: leen sellaisten yhtiöiden osuuksza, mitkä eivät Linja-autokorimarkkinat ovat supistuneet
25019: lzi'ty välittömästi niiden toimintaan, asiasta pyy- 1980-luvulla sekä koti- että ulkomailla. Linja-
25020: detään eduskunnan hyväksyminen. Tätä kannan- autokorien kysyntä on supistunut viime vuosi-
25021: ottoa on käytännössä sovellettava mahdollisim- kymmenen lopulta kertomusvuoteen mennessä
25022: man väljästi Ja JOUstavasti. Valtioneuvosto valvoo noin puoleen. Suomen linja-autokorituotanto oli
25023: ensi kädessä yhtiökokouksien kautta valtionyh- v. 1980 n. 950 kpl. Tästä tuotannon määrä on
25024: tiöiden toimivan johdon ratkaisujen tarkoituk- laskenut melko tasaisesti siten, että kertomus-
25025: senmukaisuutta j'a vain harvoissa, yhteiskuntapo- vuonna valmistettiin 666 linja-auton koria. Ky-
25026: liittisesti merkittävissä kysymyksissä asia on saa- syntä on vähentynyt sekä kotimaassa että vienti-
25027: tettava eduskunnan ratkaistavaksi. markkinoilla. Viennin määrä on laskenut suh-
25028: Koska yleispäteviä' ohjeita ei valtionyhtiözden teellisesti eniten. Kun vielä v. 1982 linja-autoko-
25029: kansainvälistymisestä voida yhtiöiden toisistaan reja vietiin Suomesta 356, niin kertomusvuonna
25030: poikkeavan luonteen vuoksi antaa, tulee kussakin viennin määrä oli enää 178, josta Ajokki-yhty-
25031: tapauksessa huolellisesti harkita hankkeen merki- män osuus oli 126 eli 67 %.
25032: tys ottaen huomioon mm. vaikutukset toimzalan Markkinatilannetta on edelleen kiristänyt
25033: kehitykseen Suomessa mukaan luettuna mahdol- tuonnin alkanut kasvu. EEC:n kanssa solmitun
25034: linen kilpazlutzlanteen muutos, vaikutukset työl- vapaakauppasopimuksen mukaisesti suojatullit
25035: lisyyteen kotimaassa, merkitys yhtiözlle itselleen poistuivat autokorituotannon osalta kertomus-
25036: 193
25037:
25038: vuoden alussa, mikä osaltaan kasvatti siihen saak- vasti. Lisäksi Ajokki Oy:n omistukseensa hankki-
25039: ka suhteellisen vähäisenä pysynyttä tuontia. Ker- mat yhtiöt ovat ainakin osittain olleet jo hankin-
25040: tomusvuonna tuotiin maahan 44 linja-autokoria. tahetkellä suhteellisen heikossa taloudellisessa ti-
25041: Vuonna 1986 arvioidaan tuontikorien valtaavan lassa. Ajokki Oy:n tavoittelema viennin kasvu oli
25042: n. 10 % markkinaosuuden Suomessa. kertomusvuoden loppuun mennessä jäänyt toteu-
25043: Ajokki Oy:n taloudelliset vaikeudet johtuvat tumatta suurelta osin tuotannollisten syiden
25044: pitkälti edellä kuvatusta kehityksestä. Yhtäältä vuoksi. Vuoden 1986 vientinäkymät olivat selväs-
25045: linja-autokorien kysynnän laskun myötä on ti aikaisempaa paremmat.
25046: markkinatilanne kiristynyt ja hintataso reaalisesti Ajokki Oy:llä on ollut kotimaassa eräitä suuria
25047: jopa alentunut, kun taas toisaalta yhtiö on laa- ja pysyviä asiakkaita. Suurin asiakas on ollut
25048: jentanut tuotantokapasiteettiaan ostamalla muita posti- ja telehallitus, joka on 1980-luvulla hank-
25049: valmistajia ja investoimalla itse. Heikon tuloske- kinut vuosittain 15-30 uutta linja-autoa. Toi-
25050: hityksensä vuoksi Ajokki Oy on tehnyt yritysos- nen suuri asiakas on Tampereen kaupungin lii-
25051: tonsa ja laajennusinvestointinsa pääasiassa vie- kennelaitos, ja lisäksi Ajokin asiakkaaksi on
25052: raan rahoituksen avulla. Tämän seurauksena yh- 1980-luvulla tullut myös Pohjolan Liikenne Oy.
25053: tiön rahoituskustannukset ovat kasvaneet tuntu- Posti- ja telelaitoksella on ollut lupa ostaa Ajokil-
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: Ajokki-yhtymä 1980-84
25059: 1980 1981 1982 1983 1984 (31.3.1985)
25060: Liikevaihto, Mmk
25061: Ajokki ....................... . 39,9 41,8 51,0 51,0 53,4
25062: Delta Pian .................... . 37,0 (1.4-31.12.) 50,2 68,6
25063: Erikoiskori .................... . 19,9 14,1 16,3
25064: Kiitokori ..................... . 18,4 (1.6.84-31.3.85)
25065: Ajokki-Produkter ............. . 19,7 (1.5-31.12.) 27,1
25066: Käyttökate, Mmk
25067: Ajokki ....................... . 2,5 1,7 3,8 -0,1 -9,3
25068: Delta Pian .................... . 2,4 2,3 1,0
25069: Erikoiskori .................... . -1,8 -0,9 -1,4
25070: Kiitokori ..................... . 0,8
25071: Ajokki-Produkter ............. . -0,8 -0,7
25072: Näytetty tulos, Mmk
25073: Ajokki ....................... . 0,6 0,8 0,8 -0,8 -6,0
25074: Delta Pian .................... . -0,1 -0,1 -3,2
25075: Erikoiskori .................... . -3,5 -2,8 -4,5
25076: Kiitokori ..................... . 0,1
25077: Ajokki-Produkter ............. . -0,2 -1,1
25078: Tulorahoitus, Mmk
25079: Ajokki ....................... . 1,5 1,6 2,3 0,9 3,0
25080: Del ta Pian .................... . 2,5 3,1 2,6
25081: Erikoiskori .................... . -1,7 -0,6 -1,5
25082: Kiitokori ..................... . 2,1
25083: Ajokki-Produkter ............. . -0,7 -1,2
25084: Velat/Liikevaihto, %
25085: Konserni ..................... . 40,3 41,0 67,6 72,4 91,1
25086: Henkilöstö
25087: Ajokki ....................... . 250 241 243 242 230
25088: Delta Pian .................... . 294 272 243
25089: Erikoiskori .................... . 125 103 92
25090: Kiitokori ..................... . 116
25091: Ajokki-Produkter ............. . 12 11
25092:
25093: Luvut yksittäisten yhtiöitten tilinpäätöksistä pl. velat/liikevaihto.
25094:
25095: 25 360489L
25096: 194
25097:
25098: ta linja-autoja ilman tarjouskilpailua. Tehdyissä nykytasoa ja tuotantomenetelmiä vastaamatto-
25099: selvityksissä on osoitettu, että posti- ja telehalli- missa tiloissa. Kansainvälinen kilpailu alalla on
25100: tus on maksanut Ajokille käyvän markkinahin- myös kiristymässä, mikä edellyttää tuottavuuden
25101: nan. kohottamista tuotannon ja työllisyyden ylläpitä-
25102: Sivun 193 taulukossa esitetään Ajokki-yhty- miseksi. Edellä todetuista syistä tuotantolaitoksen
25103: mään kuuluvien yhtiöiden taloudellisia tunnus- uudistaminen on tarkoituksenmukaista, ja se
25104: lukuja 1980-luvulla. merkitsee n. 40 Mmk:n bruttoinvestointia. Suori-
25105: Ajokki-konsernin yhtiöiden tilinpidollinen tu- tetun selvityksen mukaan hanke on taloudellises-
25106: los on viime vuosina ollut selvästi tappiollinen. ti kannattava.''
25107: Tulorahoitusta yhtiöille on jäänyt varsin niu- Kertomusvuoden toisessa lisämenoarviossa
25108: kasti,mikä onkin johtanut konsernin velkaantu- myönnetyin määrärahoin tehtiin seuraavat toi-
25109: neisuuden voimakkaaseen kasvuun. Vuoden menpiteet. Yhtiön kertyneet tappiot katettiin
25110: 1986 huhtikuussa ilmeni, että Ajokki Oy:n ta- alentamalla sen osakepääomaa 13 Mmk:lla ja
25111: loudellinen tila oli mm. kertomusvuoden aikana korotettiin osakepääomaa tämän jälkeen 10
25112: heikennyt niin tuntuvasti, että yhtiö oli vaarassa Mmk:n maksullisella osakeannilla, jonka valtio
25113: joutua akuuttiin maksuvalmiuskriisiin ja selvitys- kokonaan merkitsi. Osakepääomaksi muodostui
25114: tilaan. Tämä väitettiin kuitenkin siten, että val- 31. 3.1986 päättyvän tilikauden lopussa 17, 14
25115: tioneuvosto teki periaatepäätöksen eräistä Ajokki Mmk. Ajokki Oy:n ylimääräinen yhtiökokous
25116: Oy:n taloudellista asemaa väliaikaisesti paranta- päätti 30.12.1985 pitämässään kokouksessa, että
25117: vista rahoitustoimista. Samalla kauppa- ja teolli- yhtiön osakepääomaa alennetaan 13 Mmk:lla.
25118: suusministeriölle annettiin valtuudet myydä Alennettu määrä päätettiin käyttää siten, että
25119: Ajokki Oy vähintään 140 000 mk:n kauppahin- vahvistetun taseen mukaisen tappion peittämi-
25120: nasta. Vuoden 1986 heinäkuussa solmittiin esiso- seen käytettiin 8,28 Mmk ja vararahastoon siirret-
25121: pimus Ajokki-konsernin myymisestä Wiima Oy:n tiin 4, 72 Mmk.
25122: toimitusjohtajan kanssa. Kauppahinta tässä sopi- Edellä mainittuja toimia perusteltiin mm. seu-
25123: muksessa oli 140 000 mk. raavasti: ''Tuotannon siirto uuteen tehtaaseen,
25124: tuotantomenetelmien ja uusien tuotteiden kehit-
25125: Valtion rahoitus Ajokki Oy:lle täminen sekä tehtaan käyntiin saattaminen ai-
25126: 1980-luvulla. Ajokki Oy:n osakepääomaa heuttivat yhtiölle ennakoitua suuremmat kustan-
25127: on 1980-luvulla korotettu useita kertoja. Osake- nukset. Kokonaisuudessaan nousivat investointi-
25128: pääomaa on myös alennettu syntyneiden tappioi- menot n. 45 Mmk:aan. Kun yhtiön ja tytäryhti-
25129: den kattamiseksi. Valtio on myös taannut Ajokki öiden tuotteiden menekki samanaikaisesti supis-
25130: Oy:n lainoja omavelkaisilla takauksilla. tui, on yhtiön toiminta ollut tappiollista. Vaikka
25131: Vuoden 1980 alussa Ajokki Oy:n osakepää- kuluvalla tilikaudella tuloksen odotetaan parane-
25132: omaa korotettiin 1 Mmk:lla 2,14 Mmk:sta 3,14 van, se jäänee ilman poistoja edelleen tappiolli-
25133: Mmk:aan. Korotus maksettiin posti- ja telelaitok- seksi."
25134: sen uudistusrahastosta valtioneuvoston raha-asi- Ajokki Oy:n heikon taloudellisen tilanteen ja
25135: ainvaliokunnan päätöksellä. Vuoden 1980 ensim- maksuvalmiuskriisin käytyä ilmi vuoden 1986
25136: . .näisessä lisämenoarviossa oli määräraha Ajokki huhtikuussa valtioneuvosto teki päätökset siitä,
25137: Oy: n osakepääoman korottamiseksi 3, 14 että se esittää vuoden 1986 ensimmäiseen lisäme-
25138: Mmk:sta 7,14 Mmk:aan. Valtio merkitsi koko- noarvioon Ajokki Oy:n osakepääoman alentamis-
25139: naan tämän 4 Mmk osakepääoman korotuksen. ta 17 Mmk:lla. Samalla valtioneuvosto päätti
25140: Vuoden 1981 lokakuussa Ajokki Oy:n osake- esittää lisämenoarvioon 5, 3 Mmk: n määrärahaa
25141: paaomaa korotettiin rahastoannilla valtion takaamien lainojen maksamiseen ja 12
25142: 3 355 800 mk, ja vuoden lopussa osakepääomaa Mmk:n määrärahaa Ajokki-konsernin erääntynei-
25143: alennettiin vastaavalla määrällä taseeseen aikai- den ostovelkojen suorittamiseen. Osakepääoman
25144: sempina vuosina kertyneiden tappioiden katta- alennuksen jälkeen Ajokki Oy:n osakepääomaksi
25145: miseksi. jäi 140 000 mk.
25146: Vuoden 1983 kolmannessa lisämenoarviossa Valtio on sijoittanut Ajokki Oy:hyn 1980-
25147: myönnettiin määräraha Ajokki Oy:n osakepää- luvulla osakepääoman korotuksina ja tappioiden
25148: oman korottamiseksi 13 Mmk:lla 20,14 kattamiseen osoitettuina määrärahoina käyvin
25149: Mmk:aan. Hallituksen esityksessä tätä määrära- hinnoin yhteensä 57 Mmk. Lisäksi valtion vastat-
25150: haa perusteltiin mm. seuraavasti: '' Ajokki Oy tavaksi on tullut yhteensä 24,5 Mmk:n suuruiset
25151: toimii vuonna 1943 valmistuneissa, tuotannon Ajokki Oy:n velat. Valtion menetyksiin voidaan
25152: 195
25153:
25154: laskea myös 3 Mmk:n suuruinen osakepääoma, kon·valmistajien pitkien sarjojen vuoksi kotimai-
25155: joka Ajokki Oy:llä oli ennen vuotta 1980. sia valmistuskustannuksia matalampi. Tuolloin
25156: Ajokki Oy:n taloudellisten vaikeuksien perus- tehdyt Ajokin ulkoiselle rahoitukselle perus-
25157: syynä oli, että yhtiö oli samanaikaisesti kysynnän tuneet tuotannon laajentamispäätökset ovat siten
25158: laskun ja markkinatilanteen kiristymisen myötä osoittautuneet virhezksi. Yhtiölle oli kohtalokas-
25159: laajentanut tuotantokapasiteettiaan sekä ostamal- ta, että se sai sekä nski- että ulkoista rahoitusta
25160: la muita alan yrityksiä" että investoimalla oman varsin helposti hankkerdensa toteuttamzseen.
25161: tuotantonsa lisäämiseen. Hezkon tulorahoituksen Valtio on 1980-luvulla menettänyt Ajokki
25162: vuoksi nämä toimet toteutettzin ulkoisella rahoi- Oy:ssä yhtiön kokoon suhteutettuna merkittävät
25163: tuksella, mistä aiheutuvat raskaat korkokustan- määrät rahaa. Päävastuun syntynezstä tappioista
25164: nukset edelleen vazkeuttivat tzlannetta. Yhtiön kantavat yhtiön toimivan johdon lisäksi ne viran-
25165: tavoittelema viennin kasvu jäi kertomusvuoteen omaiset ja henkrlöt, jotka ovat valvoneet Ajokki
25166: mennessä toteutumatta. Tuotannon kangerteleva Oy:n toimintaa 1980-luvun alkupuolella. Huo-
25167: liikkeellelähtö uudessa tehtaassa, heikko tuotta- miota vastuullrsia tahoja etsittäessä joudutaan
25168: vuuskehitys ja toimivan johdon tiheä vaihtuvuus tällöin kiinnittämään liikenneminzsten.öön, jonka
25169: edesauttoivat lisäksi osaltaan yhtiön ajautumista hallinnonalalle yhtiön valvonta on kuulunut,
25170: kestämättömään rahoituskniszin. posti- ja telelaitokseen, joka on omrstanut yh-
25171: Ajokki Oy:n toiminnan merkittävä laajentami- tiöiden osakkeiden pääosan, sekä myös yhtiön
25172: nen aloitettzin v. 1982-83, jolloin jo oli nähtä- hallitukseen, joka osaltaan on vastannut yhtiön
25173: vissä linja-autokon·en kysynnän väheneminen ja toiminnan laajennuksista ja toimivan johdon toi-
25174: toimialan ylzkapasiteetti Suomessa. Hintataso mien valvonnasta.
25175: vientimarkkinozlla oli suurten eurooppalaisten
25176: 196
25177:
25178:
25179:
25180:
25181: Paikallistarkastukset
25182:
25183: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tämän teollisuuspiiri, työsuojeluhallitus ja Toijalan työ-
25184: kertomuksen valmisteluun liittyvät paikallistar- voimatoimisto.
25185: kastukset 12.-29.3.1986 seuraavissa Suomen ul- Kotimaan paikallistarkastuksissa esiin tulleita
25186: komaanedustustoissa: Wienin suurlähetystössä, kysymyksiä on pääosin käsitelty edellä kunkin
25187: Ankaran suurlähetystössä ja Istanbulin pääkonsu- hallinnonalan yhteydessä.
25188: linvirastossa, Bukarestin suurlähetystössä, Buda-
25189: pestin suurlähetystössä ja senkaupallisessa osas-
25190: tossa, Sofian suurlähetystössä, ja Beogradin suur- Ulkoasiainministeriön hallinnonala
25191: lähetystössä. Valtiontilintarkastajat tutustuivat
25192: Suomen edustautumiseen Albaniassa, jossa oli Suomen edustautuminen Balkanin alueella.
25193: mukana myös Tiranaan akkreditoitu Suomen Suomella on kaikissa Balkanin alueen maissa
25194: Bukarestin-suurlähettiläs. Lisäksi valtiontilintar- suurlähetystö lukuun ottamatta Albaniaa, jonne
25195: kastajat perehtyivät Ateenan ja Rooman suurlä- on akkreditoitu Suomen Bukarestissa oleva suur-
25196: hetystöjen toimintaan. lähettiläs. Vastaavasti ko. mailla on Albaniaa
25197: Mikkelin läänissä paikallistarkastukset suoritet- lukuun ottamatta suurlähetystö Helsingissä, jon-
25198: tiin 7.-8. 5 .1986, ja tarkastuskohteina olivat ne Albanian suurlähettiläs on akkreditoitu Tuk-
25199: lääninhallituksen lisäksi seuraavat virastot ja lai- holmasta.
25200: tokset: Mikkelin lääninvankila, Savonlinnan soti- Diplomaattisuhteet Suomi on Balkanin alueen
25201: laspiirin esikunta, Savon prikaati, Mikkelin lää- maiden kanssa solminut seuraavina ajankohtina:
25202: ninverovirasto, Savonlinnan opettajankoulutus- Bulgaria v. 1918/1948, Romania v. 1920/1949,
25203: laitos, Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitos, Sa- Turkki v. 1920, Kreikka v. 1920/1953, Unkari v.
25204: vonlinnan maanmittaustoimisto, Metsäntutki- 1922/1947, Jugoslavia v. 1934/1948 ja Albania
25205: muslaitoksen Punkaharjun jalostuskoeasema ja V. 1956.
25206: Mikkelin työsuojelupiiri. Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
25207: Pohjois-Karjalan läänin paikallistarkastukset kaan ministeriö on viime vuosina kiinnittänyt
25208: suoritettiin 21.-2 3. 5 .1986. Tarkastuskohteina erityistä huomiota toimipisteiden sijoittelun jous-
25209: olivat lääninhallituksen lisäksi Tohmajärven raja- tavuuteen sekä edustautumisen tason muuttami-
25210: jääkärikomppania, Värtsilän rajavartioasema, Jo- seen. Tämä on johtunut siitä, että ulkomaan-
25211: ensuun sotilaspiirin esikunta, Outokummun ve- edustuksen voimavarojen lisäämiseen ei ole ollut
25212: rotoimisto, Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan tarpeista huolimatta mahdollisuuksia. Valtaosassa
25213: keskusammattikoulun Outokummun sivukoulu, edustustojaon vain 1-3 ns. yleiskarrieeriin kuu-
25214: Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimus- luvaa virkamiestä, niin myös jokaisessa po. kuu-
25215: asema, Maatalouden tutkimuskeskuksen Karjalan dessa Balkanin maassa.
25216: tutkimusasema ja Outokummun työvoimatoimis- Balkanin alueella olevissa Suomen edustustois-
25217: to. sa on suurlähettilään lisäksi lähetettyä henkilös-
25218: Hämeen läänin paikallistarkastukset suoritet- töä asemapaikoittain seuraavasti: Budapest i s-
25219: tiin 4.-6.6.1986, ja tarkastuskohteina olivat s a ulkoasiainsihteeri, kaupallinen sihteeri, II
25220: lääninhallituksen lisäksi keskusrikospoliisin Hä- ura-alueelle kuuluva viran- tai toimenhaltija
25221: meen lääninosasto, Puolustusvoimien tutkimus- (osastosihteeri, hallinnollinen avustaja tai hallin-
25222: keskus, Asevarikko 3, Vammaskosken tehdas, nollinen ulkoasiainsihteeri), kolme I ura-alueen
25223: Hämeen lääninverovirasto, Valtion ravitsemiskes- toimenhaltijaa (toimistovirkailija, toimistosihtee-
25224: kuksen Pirkanmaan alueyksikkö, Tampereen yli- ri), virastomestari sekä lisäksi kolme Suomen
25225: opisto, Valtion viljavaraston Kokemäen varasto, ulkomaankaupan edistämissäätiön (SUE) palk-
25226: posti- ja telelaitoksen päävarasto, Hämeen läänin kaamaa kaupallista avustajaa, B e o g r a d i s s a
25227: 197
25228:
25229: ulkoasiainsihteeri ja neljä 1 ura-alueen virkamies- nan painotuksen määrittely. Sen jälkeen voima-
25230: tä sekä kaupallinen avustaja (SUE) ja puolustus- varoja on eräiltä, myös ko. edustustoja koskeviita
25231: ministeriön hallinnonalalta sotilasasiamies sihtee- osin kohdennettu uudelleen. Henkilöstön sijoit-
25232: reineen, Sofiassa ulkoasiainsihteeri, kaupalli- telusta on myös laadittu yksityiskohtainen asema-
25233: nen sihteeri, kaksi 1 ura-alueen toimenhaltijaa ja paikoittainen vertaileva selvitys. Mahdollisuudet
25234: virasto mestari, Bukarest i s s a lähetystöneu- edustautumisen tason muuttamiseen nykyisin
25235: vos, kaksi 1 ura-alueen toimenhaltijaa ja vahti- voimavaroin on ainakin toistaiseksi käytetty lop-
25236: mestari, Ateenassa ulkoasiainsihteeri, kau- puun. Edustautumisen tason ja toimintamahdol-
25237: pallinen sihteeri sekä II ura-alueen ja 1 ura-alu- lisuuksien on kuitenkin katsottava ko. asemapai-
25238: een virkamiehet sekä Ankarassa avustaja ja koissa vastaavan suunnilleen pohjoismaista tasoa.
25239: kaksi 1 ura-alueen toimenhaltijaa. Pieniä eroja edustustojen miehityksessä asema-
25240: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- paikan ja pohjoismaan mukaan tietysti ilmenee.
25241: kaan edustautumistarpeen järjestelmällinen kar- Seuraavassa asetelmassa esitetään Balkanin alu-
25242: toitus suoritettiin viimeksi v. 1984 ministeriön eella asemapaikoittain pohjoismaiden edustusto-
25243: hallinnollisen osaston ja operatiivisten osastojen jen Suomen III ura-aluetta vastaavat virkamiehet
25244: yhteistyönä. Kartoituksen lähtökohtana oli Suo- ml. kaupallisen uran virkamiehet ja sotilasasia-
25245: men poliittisten ja taloudellisten etujen valvoo- miehet:
25246:
25247: Suomi Ruotsi Norja Tanska
25248: Budapest suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs
25249: ulkoasiainsihteeri 1 lk lähetystösihteeri 2 avustajaa kaup.neuvos
25250: kaup.sihteeri avustaja
25251: Beograd . . . . . . . . . . suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs
25252: ulkoasiainsihteeri 1 lk lähetystösihteeri II lk lähetystösihteeri kaup.neuvos
25253: sotilasasiamies sotilasavustaja avustaja
25254: Sofia .............. suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs va. asiainhoitaja
25255: ulkoasiainsihteeri 1 lk lähetystösihteeri akkreditoitu avustaja
25256: kaup.sihteeri Beogradista
25257: Bukarest .......... suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs
25258: lähetystöneuvos 1 lk lähetystösihteeri 1 lk lähetystösihteeri 1 lk lähetystösihteeri
25259: avustaja
25260: Ateena ............ suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs
25261: ulkoasiainsihteeri 2 1 lk lähetystösihteeriä II lk lähetystösihteeri lähetystöneuvos
25262: kaup.sihteeri III lk lähetystösihteeri kaup.neuvos
25263:
25264: Ankara ........... suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs suurlähettiläs
25265: avustaja 1 lk lähetystösihteeri 1 lk lähetystösihteeri lähetystöneuvos
25266: II lk lähetystösihteeri avustaja avustaja
25267:
25268:
25269: Pohjoismaiden edustustot Balkanin alueen dollisuuksia on käytetty molemmin puolin hy-
25270: maissa ovat edellä esitetyn perusteella jokseenkin väksi yhä enemmän. Yhteistyösuhteet Suomen ja
25271: samantasoisia, joskaan Norjalla ja Tanskalla ei ole Albanian Bukarestin-suurlähetystöjen välillä ovat
25272: suurlähettilästä Bulgariassa. Ruotsin vientineu- perinteisesti olleet erinomaiset.
25273: voston lähettämät kaupalliset edustajat eivät ole Eri maat ovat järjestäneet edustautumisensa
25274: mukana asetelmassa. Heidän tehtävänsä ovat sa- Albaniaan varsin yksilöllisesti, sillä Tiranan sivu-
25275: mankaltaiset kuin Suomen kaupallisten sihtee- akkreditoinnit hoidetaan seuraavasti: 24 maata
25276: nen. Beogradista, 8 maata Roomasta (mm. Suomi
25277: Kuten edellä on todettu, Suomen edustautu- aiemmin), 6 maata Bukarestista (mm. Suomi
25278: minen Albaniaan hoidetaan nykyisin Bukarestis- nykyisin) sekä Pariisista, Berliinistä ja Tukhol-
25279: ta, ja Albanian Tukholman-suurlähettiläs on ak- masta käsin 1 maa kustakin.
25280: kreditoitu Suomeen, missä hän silloin tällöin Beogradin etuna on suhteellinen läheisyys,
25281: käy. Vastaavasti ulkoasiainministeriömme hoitaa mutta käytännössä matka on kuitenkin varsin
25282: Tukholman kautta osaa Albaniaan suuntautuvaa hankala, koska suoraa lentoyhteyttä ei ole ja
25283: yhteydenpitoamme. Suomen Bukarestin-suurlä- useimmiten joudutaan käyttämään lento- ja au-
25284: hettiläs on ollut akkreditoituna Tiranaan vuodes- tomatkojen yhdistelmiä. Varjopuolena edustusto-
25285: ta 1977. Käytännössä Bukarestin tarjoamia mah- jen toiminnalle on myös Albanian ja Jugoslavian
25286: 198
25287:
25288: suhteiden pysyväisluonteinen kireä tila. Käytän- kin taloutta on yritetty elvyttää mm. OECD:n,
25289: nössä sekä Albania että Jugoslavia ovat jo kauan Kansainvälisen Valuuttarahaston ja EEC:n toi-
25290: sitten kuitenkin mukautuneet siihen, että Beo- min. Turkin heikentynyt taloudellinen tilanne
25291: gradista hoidetaan niinkin lukuisat Tiranan sivu- johti v. 1978 siihen, että suurin osa vaihdettavis-
25292: akkreditoinnit. Pohjimmiltaan järjestelyä ei kui- sa valuutoissa suoritettavista maksuista jouduttiin
25293: tenkaan pidetä tyydyttävänä ja tilanne saattaa jäädyttämään. Ulkomaisille yrityksille jäi siten
25294: nykyisestään heikentyäkin maiden suhteiden ke- useiksi vuosiksi Turkkiin liiramääräisiä ns. takaa-
25295: hityksen mukaan. Myös Suomen edustautumisen IDattornia saatavia, joita ei ole voitu realisoida
25296: järjestäminen Albaniaan liittyy tähän yleiseen maan ulkopuolella kuin huomattavalla tappiolla.
25297: ongelmakenttään. Suomessa saatavien jäädyttäminen johti vienti-
25298: Valtiontzlintarkastajat pitävät Suomen edus- innostuksen laskuun varsinkin, kun Vientitakuu-
25299: tautumista Balkanin alueen maissa tärkeänä. Val- laitos vuodesta 1979 lähtien kieltäytyi myöntä-
25300: tiontzlintarkastajain käsityksen mukaan Suomen mästä takuita Turkkiin suuntautuville vientiluo-
25301: edustautuminen po. maissa on tarkoituksenmu- toille. Lokakuun alusta 1982 takuita ryhdyttiin
25302: kaisesti järjestetty ja vastaa nykyisellään myös jälleen myöntämään lyhyen maksuajan vientiluo-
25303: muiden pohjoismaiden valitsemaa tasoa. Kaupal- toille ja syyskuun lopulta 1983 myös keskipitkän
25304: listen suhteiden järjestämiseen palataan jäljem- ja pitkän maksuajan luotoille eräin rajoituksia.
25305: pänä. Suomen vientitakuukatto on 5 milj. Yhdysval-
25306: Suomen edustautuminen Albaniassa, jonka tain dollaria (USD), kun se esim. Ruotsilla on
25307: kanssa Suomella on ollut diplomaattisuhteet vas- 500 milj. USD.
25308: ta vuodesta 1956 lähtien, on hoidettu vuoteen Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
25309: 1977 saakka Roomasta ja sen jälkeen Bukarestis- kaan Suomen ja Turkin välisten kaupallisten
25310: ta. Kaupalliset suhteet Albaniaan ovat olleet suhteiden kannalta myönteistä kertomusvuoden
25311: lähinnä Suomen Sofian-suurlähetystön kaupalli- lopulla oli suuren turkkilaisen asiakkaan suoritta-
25312: sen sihteen'n vastuulla. Valtiontilintarkastajat ma velkojen maksu eräälle suomalaiselle vienti-
25313: katsovat, että' tässä ttlanteessa edustautumisem- osuuskunnalle. Enää vastaavia maksamattornia
25314: me nykyinen järjestely on Bukarestista käsin saatavia ei ole Suomen Turkin-viennin tulevai-
25315: hoidettuna tarkoituksenmukainen. Suomen ja suuden näkymiä varjostamassa. Tämä saattaa
25316: Albanian suhteiden edelleen kehittyessä saattaisi merkitä, että vientitakuiden enimmäismääriä ja
25317: kuitenkin olla perusteltua, että' myös kaupalliset -aikoja voidaan harkita uudelleen.
25318: asiat siirtyisivät Bukarestista käsin hoidettaviksi. Turkin viranomaiset ovat vuodesta 1983 mää-
25319: rätietoisesti mutta varovaisesti pyrkineet avaa-
25320: Suomen kauppasuhteet Balkanin alueen mai- maan Turkin markkinoita kansainväliselle kilpai-
25321: den kanssa. Seuraavassa tarkastellaan Suomen lulle. Vaikka vapaa kilpailu nähdään Turkin
25322: kauppavaihdon nykytilaa ja kehitysnäkymiä Bal- teollisuudelle hyväksi, pyritään maan omaa tär-
25323: kanin alueen maiden kanssa sekä siihen liittyviä keää teollisuutta suojaamaan erilaisin tuontisään-
25324: kehittämistarpeita. nöksin. Kiinnostuksen kasvu Suomen ja Turkin
25325: Turkki . Suomen ja Turkin välinen kaup- väliseen kauppaan on ollut molemminpuolista.
25326: pavaihto on viime vuosikymmenen aikana ollut Verrattain lupaavia vientimahdollisuuksia näh-
25327: varsin vaatimatonta. Kauppatase on kuitenkin dään erityisesti energia-, kaivos-, rakennus-, maa-
25328: ollut Suomelle selvästi ylijäämäinen. Kertomus- ja metsätalous- sekä kuljetusaloilla.
25329: vuonna Suomen vienti oli 285 Mmk ja tuonti Suomella on Ankarassa suurlähetystö, jonka
25330: 70 Mmk, joten kaupan ylijäämä Suomelle oli tehtäviin annettujen ohjeiden mukaan kuuluu
25331: 215 Mmk. myös kaupallisten ja vienninedistämiseen liitty-
25332: Suomen viennin suurimmat tavararyhmät ovat vien tehtävien hoitaminen. Voimavarojen puut-
25333: olleet metalliteollisuuden koneet, kojeet, rauta ja teen vuoksi vienninedistämiseen liittyvät tehtävät
25334: teräs, metsäteollisuuden selluloosa ja paperi, ovat olleet varsin yleisluonteisia. Suurlähetystön
25335: tekstiiliteollisuuden synteettiset kuidut ja kemi- mahdollisuudet eivät ole riittäneet varsinaisiin
25336: anteollisuuden väriaineet. Tuonnin tärkeimmät suomalaisten yritysten toimeksiantoihin.
25337: tavararyhmät ovat olleet toistaiseksi hedelmät, Kaikki merkittävät kauppasopimukset tehdään
25338: pähkinät, raakatupakka, boraatit sekä eläin- ja nykyisin Ankarassa toimivien ja lähinnä valtion
25339: kasvisraaka -aineet. omistamien suuryhtiöiden kanssa, vaikka Turkin
25340: Turkin taloudelliset vaikeudet ja suuri velkaan- kaupallinen keskus sijaitsee lähinnä Istanbulissa.
25341: tuminen ovat heikentäneet sen maksukykyä. Tur- Suomen Istanbulin-kunniapääkonsulin käytettä-
25342: 199
25343:
25344: vyys kaupallisten toimeksiantojen suorittamiseen maniaan matkusti vielä v. 1981 yli 20 000 hen-
25345: ei ole ulkoasiainministeriön mukaan aina ollut keä, mutta sen jälkeen enää alle 10 000. Terveys-
25346: paras mahdollinen, koska hänellä on ollut ajetta- matkojen laatutasoon liittyvät arviot lienevät kes-
25347: vanaan omia kaupallisia etuja, jotka ovat saatta- keisiä syitä matkustajamäärien vähenemiseen.
25348: neet olla ristiriidassa yritysten kyselyjen kanssa. Unkari. Suomen ja Unkarin välistä kaup-
25349: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- paa tukee TTT-Kevsos-sopimus, jonka merkitys
25350: kaan Turkin taloudelliset kehitysnäkymät ovat korostuu ennen kaikkea kauppapoliittisten suun-
25351: olleet selvästi parantumassa viimeisten parin vuo- taviivojen toteuttamisessa. Se antaa myös mah-
25352: den aikana, ja suomalaisten yritysten kiinnostus dollisuuden nopeaan konsuitointiin markkina-
25353: Turkkia kohtaan on selvästi lisääntynyt. Turkki häiriöiden syntyessä. Sopimuksen piiriin kuulu-
25354: on myös hoitanut velka-asiansa täysin tyydyttä- vat yhteistyöryhmät toimivat seuraavilla aloilla:
25355: västi. Turkilla on jatkuvasti vireillä projekteja koneenrakennus, kemianteollisuus, maatalous,
25356: arabimaiden kanssa, joissa yhteistyö Turkin kans- rakennusteollisuus ja taloudellis-tieteellinen yh-
25357: sa saattaisi tuoda kaivattua piristystä suomalais- teistyö. Vuoden 1984 alusta siirryttiin maiden
25358: ten urakoitsijoiden tämänhetkiseen hiljaiseloon välisessä kaupassa tullittomaan vaiheeseen ja ker-
25359: arabimaissa. tomusvuoden alussa vapaavaluuttaiseen kaup-
25360: Romania . Suomen ja Romanian kauppa- paan.
25361: vaihto on kehittynyt Romanian heikentyneen Suomen ja Unkarin kauppavaihto on viime
25362: taloudellisen tilanteen takia varsin epätasaisesti vuosina kehittynyt varsin myönteisesti. Tuonti ja
25363: 1980-luvulla. Useimpien länsimaiden vienti Ro- vienti ovat 1980-luvulla olleet 255-363 Mmk.
25364: maniaan laski vuoteen 1983 mennessä jopa puo- Kauppataseen yli- ja alijäämäisyydet ovat myös
25365: leen Romanian ulkomaanvelan ja maksuvaikeuk- vaihdelleet maiden välillä. Kertomusvuonna Suo-
25366: sien vuoksi. Aiemmin Suomen vienti Romaniaan men vienti Unkariin oli 291 Mmk ja tuonti
25367: oli vuosittain 70-90 Mmk, mutta vuodesta 1981 283 Mmk, joten kauppatase oli Suomelle 8 Mmk
25368: lähtien vain 30-40 Mmk. Kertomusvuonna Suo- ylijäämäinen.
25369: men vienti oli 40 Mmk ja tuonti 76 Mmk, joten Suomen viennin rakenne ei ole merkittävästi
25370: kauppatase oli Suomelle 36 Mmk alijäämäinen. muuttunut, ja se on edelleen varsin kapea-alais-
25371: Romanian kauppa on ollut vuoteen 1980 saakka ta. Perinteisistä tavararyhmistä mainittakoon pa-
25372: Suomelle ylijäämäistä, mutta sen jälkeen alijää- peri, kartonki ja sahatavara, joiden osuus viennis-
25373: mäistä. tä on ollut yli 50 %. Pakkausmateriaalit ja val-
25374: Suomen vienti on edelleen ollut riippuvainen miit pakkaukset ovat 10 % viennistä.Rakennus-
25375: kahdesta pysyvästä bartersopimuksesta, sillä ta- teollisuuden vientipyrkimykset eivät toistaiseksi
25376: vanomainen valuuttamaksu ei ole enää pitkiin ole johtaneet tuloksiin, sillä esim. hotellien vii-
25377: aikoihin ollut mahdollinen Romanian kanssa sen meisimmässä tarjouskilpailussa Itävalta sai hank-
25378: vastakauppavaatimusten johdosta. Viennin tär- keet lähinnä takaamiensa ns. turistiluottojen
25379: keimmät tavararyhmät ovat olleet titaanivalkoi- vuoksi. Kemianteollisuutemme vienti on kehitty-
25380: nen, hiomatarpeet, selluloosa, paperituotteet ja nyt tasaisesti kuten myös lääketeollisuuden vien-
25381: lääkeaineet. Tuonnista mainittakoon terästuot- ti. Sen sijaan kulutustavaroiden vientiin Suomel-
25382: teet, lannoitteet, vihannekset, hedelmät, tekstii- la olisi ilmeisiä mahdollisuuksia.
25383: liteollisuuden raaka-aineet, tekstiilituotteet, Suomen tuonti Unkarista on koostunut lähin-
25384: muoviaineet, huonekalut, koneet ja viinit. nä kemiallisista aineista ja tuotteista, tekstiileistä,
25385: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- hedelmistä ja kasviksista sekä koneista ja laitteis-
25386: kaan olennaisimpana syynä maamme Romanian- ta.
25387: kaupan alijäämään on ollut se, ettei Vientitakuu- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
25388: laitos ole pystynyt muutamana viime vuonna kaan Unkarin suhteellinen merkitys Suomen ul-
25389: lainkaan myöntämään takuita Romaniaan maan komaankaupassa näyttää pitkällä tähtäimellä
25390: taloudellisen kriisitilanteen vuoksi. Romanian heikkenevän. Lähivuosia koskevia erityissuunni-
25391: yleisen rahoituskyvyttömyyden vuoksi ei myös- telmia Suomen ja Unkarin taloussuhteiden edel-
25392: kään suomalaisten tarjoamiin projekteihin ole leen kehittämiseksi ei ole, koska maiden välisiä
25393: osoitettu kiinnostusta. Suomen ja Romanian taloussuhteita säätelevä sopimusverkosto on ny-
25394: kauppaan ei ulkoasiainministeriön mukaan ole kyisellään riittävä ja kattava. Jatkossa painottuu
25395: odotettavissa suuria muutoksia lähivuosina. lähinnä jo olemassa olevien valtioiden välisten
25396: Suomesta Romaniaan suuntautuvasta matkai- sopimusten hyödyntämisen tehostaminen ja
25397: lusta saatavat tilastot ovat heikot. Suomesta Ro- kauppavaihdon rakenteen monipuolistaminen.
25398: 200
25399:
25400: Kauppavaihdon rakenteen monipuolistamisen Suomen vientiä hallitsee edelleen metsäteolli-
25401: ohella yhtenä tavoitteena voidaan pitää myös suus, sillä puutavaran, paperin ja selluloosan
25402: erilaisten taloudellisten yhteistyömuotojen kehit- osuus on vajaat 70 %. Kreikan liityttyä EC:hen
25403: tämistä. Merkittäviä taloudellisia yhteistyökohtei- vuoden 1981 alusta Suomen ja Kreikan välille
25404: ta ei Suomella ja Unkarilla ole toistaiseksi ollut. tuli voimaan lisäpöytäkirja, jonka perusteella
25405: Bulgaria . Suomen ja Bulgarian välinen suurelta osalta teollisuustuotteita tullit ja niihin
25406: kaupankäynti ja erityisesti Suomen vienti Bulga- verrattavat maksut poistettiin vuoden 1986 al-
25407: riaan ovat kasvaneet selvästi maiden välisen Kev- kuun mennessä. Näin suomalaisille viejille on
25408: sos-sopimuksen aikana vuodesta 197 5. Kertomus- taattu tasaveroiset kilpailuasemat Kreikan mark-
25409: vuonna maiden välinen kauppavaihto oli suurim- kinoilla.
25410: millaan: Suomen vienti oli 270 Mmk ja tuonti 30 Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
25411: Mmk. Kauppatase oli siten Suomelle 240 Mmk kaan Suomen vientiteollisuudella katsotaan ole-
25412: ylijäämäinen. Suomen vienti kasvoi edellisestä van Kreikassa mahdollisuuksia mm. seuraavilla
25413: vuodesta yli 80 %, mikä osin selittyy Bulgarian aloilla: kaivannais- ja metallurgian teollisuus,
25414: 96 Mmk:n suuruisista viljaostoista. voimalat, sairaalat, metsätalous, ympäristönsuo-
25415: Suomen vienti koostuu pääasiassa viljatuotteis- jelu, työturvallisuus, maatalouden varastointi- ja
25416: ta, rauta- ja terästuotteista, koneista ja laitteista, kuljetusmenetelmät. On myös erilaisia taloudelli-
25417: paperista ja pahvista sekä kemianteollisuuden sen yhteistyön mahdollisuuksia Kreikassa tai kol-
25418: tuotteista. Suomen tuontituotteista todettakoon mansissa maissa mm. Lähi-idän alueella.
25419: tekstiilit ja vaatteet, hedelmät ja kasvikset sekä Suomen tuonti on rakenteeltaan pysynyt lähes
25420: koneet ja laitteet. muuttumattomana senkin jälkeen, kun Kreikka
25421: Vaikka maiden välisen kaupan rakenne ei liittyi EC:hen, sillä viisi suurinta tavararyhmää
25422: merkittävästi eroakaan Suomen ja Balkanin alu- muodostaa 90 % koko tuonnistamme. Vaattei-
25423: een muiden sosialististen maiden välisen kaupan den tuonti on kasvanut, mutta tupakan, tekstiili-
25424: rakenteesta, voidaan erityispiirteenä kuitenkin tuotteiden, hedelmien ja kasvisten osuus on
25425: todeta, että maiden taloussuhteille ovat tunnus- vähentynyt.
25426: omaisia melko suuretkin hankkeet. Bulgariassa Vuodesta 1980 lähtien suomalaisten matkaili-
25427: toteutetuista projekteista todettakoon mm. ho- joiden määrä Kreikkaan on kaksinkertaistunut, ja
25428: tellien, lomakylien, kuparisulaton ja teollisuus- v. 1984 Kreikassa kävi yli 134 000 suomalaista.
25429: puhallintehtaan rakentaminen. Vastaavasti Suomessa käy vuosittain vain muuta-
25430: Suomen ja Bulgarian välisiä taloussuhteita sää- mia tuhansia kreikkalaisia.
25431: televä sopimusverkosto on laajempi kuin yhden- Albania. Suomen ja Albanian kauppa-
25432: kään muun Balkanin alueen sosialistisen maan vaihto on toistaiseksi ollut suurimmillaan v.
25433: kanssa. Bulgaria on ensimmäinen ja toistaiseksi 1984, jolloin Suomen tuonti oli 4,1 Mmk ja
25434: ainoa sosialistinen maa, jonka kanssa Suomella vienti 0,1 Mmk. Kertomusvuonna kokonaiskaup-
25435: on voimassa mm. investointisuojasopimus. Lisäk- pavaihto oli vain 0,1 Mmk.
25436: si maiden välille on laadittu erillinen pitkän Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
25437: ajanjakson ohjelma teknis-taloudellisen yhteis- kaan kaupankäyntiin ei ole odotettavissa olen-
25438: työn kehittämiseksi. naista kasvua lähivuosina, joskin eräät kaivosteol-
25439: Balkanin alueen sosialistisista maista Bulgaria lisuuden hankkeet saattavat toteutuessaan lisätä
25440: on ollut suurin suomalaisturistien käyntikohde. kauppaa merkittävästikin. Kaivosteollisuus onkin
25441: Parhaimmillaan Bulgariassa on käynyt vuodessa lähes ainoa teollisuudenala, joka saattaa tarjota
25442: yli 22 000 suomalaista. Kertomusvuonna määrä kaupallis-taloudellisia yhteistyökohteita. Suomen
25443: lienee ollut jonkin verran pienempi, joskin tal- teollisuus yritti 1980-luvun alussa avata Albanian
25444: viurheilukohteiden lisääntymisen myötä määrä markkinoita, mutta aktiivisuus on sittemmin vä-
25445: saattaa jälleen kasvaa. hentynyt, koska avauksissa ei tuolloin onnistuttu.
25446: K r e i k k a . Suomen kauppavaihto Kreikan Suomen pääasiallisin tuontiartikkeli on ollut kro-
25447: kanssa on pienempi kuin minkään muun EC- mimalmi, ja vienti on koskenut lähinnä lääketoi-
25448: maan kanssa, mutta Balkanin alueen maiden mituksia.
25449: kanssa käytävässä kaupassa Kreikan osuus on Albanialla on varsin runsaat mineraalivarat, ja
25450: merkittävä. Kertomusvuonna Suomen vienti esim. kromin tuottajana se lienee maailman
25451: Kreikkaan oli 420 Mmk ja tuonti 141 Mmk, kolmanneksi suurin. Suomen kaivosteollisuudella
25452: jot~n kauppatase oli Suomelle 279 Mmk ylijää- on mahdollisuuksia saada Albaniasta myös muita
25453: mämen. arvomineraaleja, ehkä myös kuparia, ja toisaalta
25454: 201
25455:
25456: viedä maahan kaivosalan taitotietoa sekä alan ei osoittanut sellaisia ilmeisiä kaupan kehitysnä-
25457: koneita ja laitteita. Suomen vienti Albaniaan on kymiä, jotka puoltaisivat kaupallisen sihteerin
25458: sidoksissa sopivan tuonnin löytämiseen, sillä Al- sijoittamista Beogradiin. Valiokunta päätyikin
25459: bania vaatii kaikkien kauppatoimien täsmällistä suosittelemaan paikalta palkatun kaupallisen
25460: tasapainottamista eikä suostu vastaanottamaan avustajan paikkaamista ja vastikään vahvistetun
25461: ulkomaisia lainoja. kunniakonsuliverkoston tehokkaampaa hyödyn-
25462: J u g o s lavi a. Suomen ja Jugoslavian väli- tämistä.
25463: nen kauppavaihto on kehittynyt viime vuosina Ulkoasiainministeriöitä saadussa selvityksessä
25464: myönteisesti, joskin se on edelleen vaatimatonta. todetaan kaupallista toimintaa Jugoslavian osalta
25465: Kertomusvuonna Suomen vienti oli 58 Mmk ja jo päätetyn vahvistaa siten, että SUE-avustaja
25466: tuonti 107 Mmk, joten kauppatase oli Suomelle vaihdetaan. Lisäksi suurlähetyställe on annettu
25467: 49 Mmk alijäämäinen. oikeutus palkata paikallinen henkilö hoitamaan
25468: Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat olleet kaupallisia toimeksiantoja.
25469: koneet ja laitteet, paperi ja pahvi, paperimassa Suomen kauppavaihto Balkanin alueen mai-
25470: sekä rauta, teräs ja metallit. Vastaavasti tuonnista den kanssa kertomusvuonna:
25471: voidaan todeta koneet ja laitteet, metallit, mal-
25472: Suomen Suome~ Erotus
25473: mit, tekstiilit sekä nahkatuotteet ja huonekalut. vienti tuonti
25474: Jugoslavian talouden vakautukseen liittyvien Mmk
25475: toimien johdosta investoinnit jäädytettiin täysin Turkki ....................... 285 70 + 215
25476: muutamia vuosia sitten, mutta kertomusvuoden Romania ..................... 40 76 - 36
25477: aikana taloudellinen aktiviteetti on alkanut jäl- Unkari ....................... 291 283 + 8
25478: Bulgaria ...................... 270 30 + 240
25479: leen elpyä. Jugoslavian taloussuunnitelmien va- Kreikka ...................... 420 141 + 279
25480: lossa Suomen viennillä saattaisi olla mahdolli- Albania ...................... 0 4 - 4
25481: suuksia mm. mekaanisen ja kemiallisen metsä- Jugoslavia .................... 58 107 - 49
25482: teollisuuden, kaivosteollisuuden, telakkateolli- Suomen kauppavaihto Balka-
25483: suuden, nosto- ja siirtolaiteteknologian sekä met- 1 364
25484: nin maiden kanssa ............ 711 + 653
25485: sänhoidon aloilla. Suomen koko ulkomaankauppa 84 026 81 408 + 2 618
25486: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- Suomen Balkanin-kaupan
25487: kaan vuoden 1986 kuluessa suoritetaan selvitys osuus, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,6 0,9 25,0
25488: Jugoslavian kehityssuunnitelmista ja investoin-
25489: neista erityisesti Suomen viennin kannalta kiin- Valtiontzlintarkastajat toteavat, että Suomen
25490: nostavista kohteista. Samalla selvitetään mm. kauppavaihto Balkanin alueen maiden kanssa on
25491: kaupan rahoitukseen ja maksujärjestelyihin sekä vzime aikoina kehittynyt varsin epätasaisesti ja
25492: mahdollisiin vastaostoihin liittyvät vaikeudet. Sa- ennalta arvaamattomasti. Huolimatta po. mai-
25493: malla selvitetään myös suomalaisten yritysten den taloudellisista ongelmista oli kauppavaihdon
25494: kiinnostus ja tarve käyttää kaupallisen sihteerin tzlanne kertomusvuonna Suomelle varsin myön-
25495: palveluja. teinen, szllä Suomen ja Balkanin alueen maiden
25496: Suomen Beogradin-suurlähetystön kaupallinen välisen kaupan tase oli Suomelle 653 Mmk ylijää-
25497: yksikkö käsittää yhden SUE-sihteerin (Kauko- mäinen, mikä kertomusvuonna merkitsi peräti
25498: markkinat ja Metex) ja kolme paikalta palkattua neljännestä Suomen koko ulkomaankaupan yli-
25499: apulaista. SUE-sihteeri hoitaa Kaukomarkkinoi- jäämästä. Näin szitäkin huolimatta, että koko-
25500: den osto- ja myyntitoimintaa sekä vastaa yksik- naiskauppavaihdostamme Balkanin maiden
25501: köön tuleviin yritystiedusteluihin. Osa kaupalli- osuus oli tuolloin vain 1,3 %.
25502: sesta toiminnasta on siirretty varsinaiselle edus- Yleisnäkemyksenään Balkanin maiden kanssa
25503: tustolle. Vienninedistämiseen olisi edustuston käytävästä kaupasta valtiontilintarkastajat täh-
25504: antaman selvityksen mukaan mahdollisuuksia, dentävät perinteisen tavaranvaihdon jatkuvuuden
25505: mutta se edellyttää kaupallisen yksikön organi- turvaamista, szllä kilpazlutzlanne myös Balkanzlla
25506: saation järkiperäistämistä, jotta yksikön toiminta on kiristymässä ja kauppasuhteiden säilyttäminen
25507: voitaisiin suunnata vientiponnistuksiin. vaatii yhä enemmän pitkäjännitteistä työtä. Uu-
25508: Suomen Ulkomaankauppaliitolta saadun selvi- sien kauppasuhteiden ja yhteistyöhankkeiden
25509: tyksen mukaan kaupallisten sihteerien valiokun- käynnistämiseksi valtiontzlintarkastajat viittaavat
25510: nassa on keskusteltu kaupallisen edustautumi- Balkanin maiden tavoitteisiin talouden elvyttä-
25511: semme kehittämistarpeesta Beogradin suurlähe- miseksi sekä alueen strategiseen merkitykseen
25512: tystössä. Ulkoasiainministeriässä laadittu selvitys mm. Lähi-itää koskevissa projekteissa. Vientita-
25513:
25514: 26 360489L
25515: 202
25516:
25517: kuumäärien ja -aikojen uudelleenarviointiin on mässä valtion verkostoa omilla erityissektoreil-
25518: valtiontzlintarkastajain mielestä. azhetta. laan.
25519: Yksittäisten maiden osalta valtiontilintarkasta- Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
25520: jat katsovat, että Turkin kanssa käytävää kauppaa kaan SUE-avustajia on sijoitettu eri maihin seu-
25521: on mahdollista ja tarkoituksenmukaista huomat- raavin perustein:
25522: tavastikin kehittää. Suomen ja Turkin kaupallis- - Yhdelle yritykselle ei SUE-avustajaa myön-
25523: teollinen yhteistyö sekä mahdolliset yhteistyöpro- netä, vaan takana tulee olla vähintään kolmen
25524: jektit Lähi-idän jälleenrakennushankkeissa tulee yrityksen muodostama yhteenliittymä.
25525: selvittää. Valtiontzlintarkastajat kzirehtivät kau- - Kyseisessä maassa on liiketoimintaperiaat-
25526: pallisen sihteerin lähettämistä Suomen Ankaran- teella muuten mahdotonta tai erittäin vaikeata
25527: suurlähetystöön. to1m1a.
25528: Romanian kanssa käytävä kauppa on nykyisel- - Kyseisellä yritysten liittymällä on merkittä-
25529: lään lamassa maan talousongelmien nopean viä taloudellisia etuja vaivattavanaan asemamaas-
25530: hoito-ohjelman vuoksi. Romanian luonnonvaro- sa.
25531: jen ja maan teollisuuden mahdollisuuksien vuok- Käytännössä em. perusteet ovat merkinneet
25532: si kauppavaihdon elvyttämiseen tulee kuitenkin sitä, että SUE-avustajia ei ole lähetetty markkina-
25533: pyrkiä pitkän aikavälin suunnitelmin. Valtion- talousmaihin lainkaan. Niin sanotut pienet SEV-
25534: tzlintarkastajat esittävätkin harkittavaksi kaupalli- maat ja Kiina ovat perinteisesti tyypillisiä SUE-
25535: sen avustajan tai vientiharjoittelzjan lähettämistä avustajien toiminta-alueita sekä eräät arabimaat
25536: Suomen Bukarestin-suurlähetystöön ja myös Suo- ja yksittäiset kehitysmaat. Muihin kuin pieniin
25537: men ja Albanian kaupallisten suhteiden hoita- SEV-maihin ja Kiinaan ei ole enää pariin vuoteen
25538: mista sieltä käsin. lähetetty näitä avustajia kuin kahden vuoden
25539: Unkarin kanssa käytävän kaupan määrä ei määräajaksi, jonka aikana on ollut päätettävä,
25540: vastaa maiden perinteisiä hyviä ystävyyssuhteita, avaako kyseinen yritysryhmä oman konttorin vai
25541: vaikka edellytyksiä kaupan kehittämiseen on ol- ei. Pienissä SEV-maissa SUE-avustajia ovat käyt-
25542: lut jo nykyisten sopimusten ja tavaranvaihdon täneet metsäteollisuuden myyntiyhdistykset sekä
25543: pohjalta. Suomen viennin lisäämisessä tulee ottaa eräs metalliteollisuuden yhteenliittymä.
25544: huomioon Unkarin omat toimet maan vientiteol- SUE-avustajat on otettu kaupallisina avustajina
25545: lisuuden kehittämiseksi. paikallisen protokollan diplomaattilistalle. Muo-
25546: Albanian kauppasuhteiden kehittämistä edel- dollisesti he kuuluvat suurlähetystön henkilökun-
25547: tää säännönmukaisesti poliittisten suhteiden ke- taan ja heidän esimiehensä on suurlähettiläs. Jos
25548: hittäminen. Myös Suomen kannalta tämä· merkit- suurlähetystössä on valtion kaupallinen sihteeri,
25549: see sitä, että vienti- ja tuontietumme liittyvät kuuluu SUE-avustaja muodollisesti kaupallisen
25550: lä"heisesti Suomen ja Albanian suhteiden yleiseen sihteerin toimiston yksikköön. SUE-avustajien
25551: kehittymiseen. Valtiontzlintarkastajain näkemyk- velvollisuudet ja edut ovat käytännössä samat
25552: sen mukaan nämä suhteet ovat moitteettomat ja, kuin muunkin lähetetyn diplomaattisen henkilö-
25553: kun Albanian ulkopoliittisen avautumisen yhte- kunnan kuitenkin siten, että kaikista kyseisen
25554: nä suuntana ovat juun· pohjoismaat, on maiden henkilön kuluista vastaa se päämiesryhmä, joka
25555: keskinäisen kauppavazhdon aloittamiselle uudel- on hänet lähettänyt. Näin ollen ulkoasiainhallin-
25556: ta tasolta hyviä edellytyksiä. ?olle ei aiheudu järjestelmästä suoranaisia kulu-
25557: Ja.
25558: SUE-sihteerijärjestelmän tarkoituksenmukai- Ensi sijassa SUE-avustaja valvoo ja edistää pää-
25559: suus. Suomen ulkomaankaupan edistämissäätiö miesryhmänsä taloudellisia ja kaupallisia etuja
25560: (SUE) perustettiin v. 1952 edistämään Suomen sekä tarvittaessa edustuston päällikön ohjeiden ja
25561: ulkomaankauppaa ja vientiä. Säätiön kautta ja valvonnan alaisena myös muita yleiseen viennin-
25562: ulkoasiainministeriön suostumuksella on siitä al- edistämiseen, kuten kampanjatoimintaan, sekä
25563: kaen lähetetty edustustoihin kaupallisia avusta- yritysten toimeksiautoihin liittyviä tehtäviä. Pie-
25564: jia, joiden tehtäviin on kuulunut pääasiassa kul- nissä SEV-maissa SUE-avustajien tehtävät ovat
25565: loinkin kyseessä olevan päämiesryhmän etujen kohdistuneet metsäteollisuuden sekä eräiden me-
25566: valvonta mutta myös vienninedistämistoimiin talliteollisuuden alojen kaupan edistämiseen.
25567: osallistuminen yleisemminkin. Valtion kaupalliset sihteerit ovat näissä maissa
25568: Kun valtion kaupallisten sihteerien verkostoa vastanneet kampanja- ja messutoiminnan koordi-
25569: ryhdyttiin rakentamaan vuodesta 1960 lukien, on noinnista sekä kauppapoliittisesta raportoinnista
25570: tämä ns. SUE-avustajien verkosto ollut täydentä- ja TTT-yhteistyön seurannasta vastaanottajamais-
25571: 203
25572:
25573: sa. Valtion kaupallinen sihteeri on lisäksi luon- lainen vientiteollisuus luotiin uudestaan. Voimat
25574: nollisesti vastannut suomalaisten yritysten avusta- täytyi yhdistää ja varsinkin Itä-Euroopan suljetut
25575: misesta siltä osin, kuin ne eivät ole olleet SUE- talousjärjestelmät vaativat uudenlaisia ratkaisuja
25576: avustajien päämiesryhmien toimeksiantoja. vientityön edistämiseksi. Tällöin oli perusteltua
25577: Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- sijoittaa puhtaasti kaupallisia ett1ja ja usein yhtä
25578: kaan ulkoasiainhallinnon ja Suomen ulkomaan- yritystä edustavia henkilöitä Suomen ulkomaan-
25579: kaupan edistämissäätiön yksi keskeinen ja yhte- edustustoihin. Nykyisin suuret suomalaiset vien-
25580: neväinen tehtävä on ollut Suomen ulkomaankau- tifirmat hoitavat Länsi-Euroopan myyntinsä itse
25581: pan ja erityisesti viennin edistäminen. Tässä ja sama pätee jo pitkälti myös Itä-Euroopan
25582: tehtävässä SUE-järjestelmä on ollut merkittävä, ja kauppaan. Samalla suuret vientiyritykset ovat
25583: se on itse asiassa ollut edelläkävijä valtion kaupal- alkaneet välttää suurlähetystöjen kaupallisia yk-
25584: listen sihteerien toiminnan järjestämisessä. Sen sikköjä, mikäli niissä palvelee kilpailevaa yritystä
25585: jälkeen kun valtion ko. verkosto luotiin, on edustava SUE-sihteeri.
25586: SUE-järjestelmä täydentänyt metsäteollisuuden ja Erittäin ongelmallisiksi ovat tulleet sellaiset
25587: eräiden metalliteollisuuden alojen etuja niissä suurlähetystöt, joissa ainoa kaupallinen sihteeri
25588: maissa, joissa tavallisella yrityspohjalla on ollut on SUE-järjestelmään kuuluva. Useissa tapauksis-
25589: erittäin vaikeaa tai suorastaan mahdotonta toi- sa SUE-sihteerin aika ei riitä muiden kuin pää-
25590: mia. Viennin erikoistumisen myötä ja erityisesti miehen tai päämiesten tehtävien hoitamiseen.
25591: metalliteollisuuden yritysten ryhdyttyä suoraan Tällöin muu kaupallinen toiminta jää hoitamat-
25592: hoitamaan yrityskohtaisesti ja osittain valtion ta, millä taas on kielteinen vaikutus suurlähetys-
25593: kaupallisten sihteerien avustuksella etujaan myös tön ja yritysmaailman suhteisiin. Lisäksi useilla
25594: ns. vaikeilla markkinoilla ja Metalliteollisuuden SUE-sihteereillä ei ole joko aikaa tai edellytyksiä
25595: vientiosuuskunnan sulauduttua Kaukomarkkinat olla yhteydessä asemamaan viranomaisiin ja kol-
25596: Oy:hyn on tilanne myös pienissä SEV-maissa legakuntaan. Täten ulkopuolisille jää kuva, että
25597: tältä osin muuttunut. Suomi on erittäin passiivinen kauppakumppani.
25598: SUE-järjestelmän tehtävä on ollut tasapuolises- SUE-sihteereiden järjestelmä toimii useissa
25599: ti palvella suomalaisia vientiyrityksiä niiden vien- Suomen suurlähetystöissä lähetystön muun toi-
25600: tiponnisteluissa. Metsäteollisuuden etujen osalta minnan ulkopuolella. Sitä on vaikea valvoa, ja se
25601: menekin edistämis- ja turvaamiskysymykset ovat saattaa antaa ristiriitaisen kuvan Suomesta asema-
25602: ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu- maan viranomaisille. Eräissä edustustoissa SUE-
25603: kaan kunnossa, eikä eturistiriitoja ole nähtävissä. sihteerin toiminta on joko kilpailusuhteessa
25604: Metalliteollisuuden tilanne on hieman toinen, muuhun lähetystön toimintaan tai muihin kau-
25605: kun Metalliteollisuuden vientiosuuskunta on su- pallisiin sihteereihin nähden.
25606: lautunut em. kauppahuoneeseen, joka luonnolli- Olisi parempi, jos suurlähetystöissä toimisi
25607: sesti perii palveluksistaan provisiota, ja kun toi- kaksi tai useampia kaupallisia sihteereitä, joista
25608: saalta useat metalliteollisuuden yritykset entistä ainakin yksi olisi valtion palkkaama. Vaikkei
25609: enemmän pyrkivät hoitamaan ulkomaisia yhteyk- hänkään hoitaisi kuin muutaman yrityksen asioi-
25610: siään ilman välikäsiä. Tämän johdosta saattaa ko. ta päätoimisesti, niin hänellä olisi kuitenkin
25611: maissa joskus tulla tilanteita, joissa toisena osa- suurlähetystön päällikön valvonnassa edellytyksiä
25612: puolena on valtion kaupalliselle sihteerille toi- tarkastella Suomen talouden tarpeita laajalti ja
25613: meksiannon antanut yritys ja toisella puolella yritysmaailmaa kokonaisuudessaan. Samoin suur-
25614: joitakin muita päämiehiä edustava SUE-avustaja. lähetystön muut virkamiehet voisivat täydentää
25615: Valtion kaupallisen sihteerin tehtävä on kuiten- valtion kaupallisen sihteerin toimintapohjaa.
25616: kin tasapuolisesti palvella suomalaisia yrityksiä Vasta tämänkaltaisessa tilanteessa saattaisi olla
25617: ottaen kuitenkin huomioon laajemminkin Suo- edullista, jos samassa lähetystössä olisi voittopro-
25618: men vientiedut. sentilla työskentelevä SUE-henkilö.
25619: Ulkoasiainministeriöitä saadussa selvityksessä Hyvä hallintomenettely edellyttäisi kuitenkin,
25620: todetaan, että mikäli pienten SEV-maiden mää- että SUE-sihteeriä voitaisiin informoida erilaisista
25621: räykset ulkomaisten yritysten toiminnasta kysei- kaupallisista mahdollisuuksista ja hän voisi pyrkiä
25622: sissä maissa ratkaisevasti helpottuvat, niin SUE- mukaan sellaisiin hankkeisiin, joita muut eivät
25623: statusten myöntämispetusteet otetaan luonnolli- ehdi hoitaa tai jotka muuten soveltuvat parhaiten
25624: sesti uudelleen harkittaviksi. hänen päämiehensä yrityskuvaan. Mikäli päämie-
25625: SUE-sihteereiden järjestelmä osoitti käyttökel- hiä on useita, on tilanne jälleen mutkikas, koska
25626: poisuutensa sotien jälkeisinä aikoina, kun suoma- kilpailu uusiutuu nyt SUE-sihteerin päämiesten
25627: 204
25628:
25629: kesken. SUE-sihteeri voisi onnistuneessa tilan- sekä eräissä arabimaissa ja yksittäisissä kehitys-
25630: teessa lisäksi jakaa informaatiota suurlähetystön maissa. Metsäteollisuuden myyntiyhdistykset ja
25631: muille kaupallista toimintaa harjoittaville virka- metalliteollisuuden yhteenliittymä ovat käyttä-
25632: miehille ainakin niiltä osin, kuin se ei koske neet järjestelmää. SUE-sihteen·t ja -avustajat ovat
25633: hänen suoranaisia päämiehelle kuuluvia liikesa- kuuluneet edustuston henktlökuntaan ja heidän
25634: laisuuksiaan. Käytännössä SUE-sihteerillä on kiu- muodollisena esimiehenään on toiminut edustus-
25635: saus salata toimintaansa liittyviä perustietoja, ton päälltkkö. SUE-henktlöstön kuluista ja toi-
25636: koska varsinkin Helsingissä olevien päämiesten meksiannoista on vastannut se päämiesryhmä
25637: mielestä tällaiset tiedot ovat liikesalaisuuksia. yntyksiå·, joka hezdåt on lå.hettånyt. Nåi"n ollen
25638: Valtionttlintarkastajat toteavat, että ulkoasiain- ulkoasiainhallinnolle ei järjestelmästä ole aiheu-
25639: hallinnon ja Suomen ulkomaankaupan edistä- tunut suoranaisia kuluja, mutta ei myöskään
25640: missäätiön päämääränä on vuodesta 1952 ollut todellista valvonta- ja ohjausmahdollisuutta.
25641: ns. SUE-sihteenjärjestelmän avulla Suomen ulko- Valtionttlintarkastajat katsovat edellä esitet-
25642: maankaupan ja erityisesti viennin edistäminen. tyyn viitaten, että SUE-sihteerijärjestelmään liit-
25643: Osaltaan po. järjestelmä on toiminut edelläkävi- tyvät epäkohdat edustustojen ja yritysten vältllä
25644: jänä ja täydentäjänä, kun valtion kaupallisten nåyttävåt lisäå.ntyneen. Sen vuoksi valtiontzlintar-
25645: sihteen·en toimintaa on 1960-luvulta lähtien jär- kastajat edellyttävät, että po. järjestelmän nykyti-
25646: jestetty maamme ulkomaanedustustoihin. la, käyttökelpoisuus Ja tarkoituksenmukaisuus
25647: SUE-sihteerijärjestelmä on toiminut lähinnä selvitetään.
25648: pienissä SEV-maissa ja Kiinan kansantasavallassa
25649: 205
25650:
25651: Yleinen osa
25652:
25653: Vuoden 1985 tilinpäätöksen vertailu vuoden
25654: 1984 tilinpäätökseen 10 054,9 Mmk (12 %), sillä v. 1984 ne olivat
25655: 85 747,9 Mmk ja kertomusvuonna 95 802,8
25656: Valtion tulot olivat v. 1984 86 611, 1 Mmk ja Mmk. Vuoden 1984 ylijäämä oli 863,2 Mmk ja
25657: kertomusvuonna 96 407,7 Mmk, joten ne kasvoi- kertomusvuoden ylijäämä 604,9 Mmk. Tilinpää-
25658: vat edelliseen vuoteen verrattuna 9 796,5 Mmk tösluvut osastoittain ja pääluokittain vuosilta
25659: (11 % ). Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 1984 ja 1985 ilmenevät seuraavasta taulukosta.
25660:
25661: Lisäykset +
25662: Osasto 1Pääluokka 1984 1985 Vähennykset -
25663: mk mk mk %
25664:
25665:
25666: Tulot
25667: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tu-
25668: lot ......................... 65 861 180 994,19 73 874 663 913,78 + 8 013 482 919,59 + 12
25669: 12 Os. Sekalaiset tulot ............. 5 631 784 757,82 6 209 664 003,37 + 577 879 245,55 + 10
25670: 13 Os. Korko- ja osinkotulot sekä
25671: osuus valtion rahalaitosten
25672: voitoista .................... 1 900 444 806,71 2 022 254 831,29 + 121 810 024,58 + 6
25673: 14 Os. Valtion liikeyritykset ........ 1 850 810 670,30 2 046 246 418,93 + 195 435 748,63 + 11
25674: 15 Os. Lainat ...................... 11 366 924 634,37 12 254 846 561,15 + 887 921 926,78 + 8
25675:
25676: Tulot yhteensä .............. 86 611 145 863,39 96 407 675 728,52 + 9 796 529 865,13 + 11
25677:
25678: Menot
25679: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ....... 8 424 548,81 10 451 343,15 + 2 026 794,34 + 24
25680: 22 Pl. Eduskunta .................. 102 773 011,66 107 008 369,82 + 4 235 358,16 + 4
25681: 23 Pl. Valtioneuvosto ............. 89 155 038,44 94 140 313,11 + 4 985 274,67 + 6
25682: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ........ 1 589 812 909,07 1 858 249 318,62 + 268 436 409,55 + 17
25683: 25 Pl. Oikeusministeriö ........... 1 058 453 586,01 1 160 646 261,37 + 102 192 675,36 + 10
25684: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ......... 2 388 080 104,08 2 662 556 947,58 + 274 476 843,50 + 11
25685: 27 Pl. Puolustusministeriö ......... 4 737 545 969,48 5 106 682 484,13 + 369 136 514,65 + 8
25686: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ...... 6 912 262 393,89 7 625 421 451,48 + 713 159 057,59 + 10
25687: 29 Pl. Opetusministeriö ........... 13 835 653 864,14 15 258 086 426,55 + 1 422 432 562,41 + 10
25688: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministe-
25689: riö ......................... 7 981 710 029,47 8 406 063 790,86 + 424 353 761,39 + 5
25690: 31 Pl. Liikenneministeriö .......... 7 114 678 684,49 7 594 596 660,51 + 479 917 976,02 + 7
25691: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusminis-
25692: teriö ....................... 3 349 705 985 '74 3 398 102 312,89 + 48 396 327' 15 + 1
25693: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 20 960 749 104,32 24 658 083 125,91 + 3 697 334 021,59 + 18
25694: 34 Pl. Työvoimaministeriö ......... 3 143 676 029,53 2 485 098 051,42 - 658 577 978,11 - 21
25695: 35 Pl. Ympäristöministeriö ........ 3 250 874 383,44 3 422 983 411,35 + 172 109 027,91 + 5
25696: 36 Pl. Valtionvelka ................ 9 224 345 137,65 11 954 620 182,83 + 2 730 275 045,18 + 30
25697:
25698: Menot yhteensä ............. 85 747 900 780,22 95 802 790 451,58 + 10 054 889 671,36 + 12
25699: Yli'äämä ................... 863 245 083,17 604 885 276,94
25700:
25701: Tulot. Tulot lisääntyivät suhteellisesti ja mark- Suhteellisesti suuri lisäys oli myös osastoissa 12
25702: kamääräisesti eniten osastossa 11. Verot ja veron- ja 14. Sekalaiset tulot (12 Os.) nousivat edellises-
25703: luonteiset tulot (11 Os.) lisääntyivät 8 013,5 tä vuodesta 577,9 Mmk:lla (10 %) 6 209,7
25704: Mmk:lla (12 %) ja nousivat 73 874,7 Mmk: aan. Mmk:aan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
25705: Suurin osa lisäyksistä johtui tulon ja varallisuu- nonalan tuloissa valtionapujen palautukset olivat
25706: den perusteella kannettavien verojen kasvusta kertomusvuonna 290,4 Mmk (186 %) ja sosiaali-
25707: 2 610,9 Mmk:lla (12 %) ja liikevaihtoveron pe- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot
25708: rusteella kannettavien verojen ja maksujen kas- 102, 1 Mmk ( 112 %) suuremmat kuin edellisenä
25709: vusta 2 806,0 Mmk:lla (12 %). vuonna.
25710: 206
25711:
25712: Valtion liikeyritysten tulot (14 Os.) lisääntyivät sen mukaan momentilta 33.17.50 (Valtionapu
25713: 195,4 Mmk:lla (11 %) ja nousivat 2 046,2 työttömyyskassoille) maksettiin menoja 168,9
25714: Mmk:aan. Tähän vaikuttivat Valtionrautateiden Mmk. Vastaavat menot olivat kertomusvuonna
25715: tavaraliikenteen tulojen, posti- ja telelaitoksen tilinpäätöksen mukaan 784,2 Mmk eli 615,3
25716: postitoimen liikennetulojen ja teletoimen liiken- Mmk (364 %) suuremmat.
25717: netulojen kasvaminen. Valtionosuus kansaneläkelaista johtuvista me-
25718: Markkamääräisesti suuri lisäys oli myös osastos- noista oli kertomusvuonna 516,0 Mmk (61 %)
25719: sa 15. Lainatulot (15 Os.) nousivat edellisestä suurempi kuin v. 1984, mikä aiheutui toteute-
25720: vuodesta 887,9 Mmk (8 %) 12 254,8 Mmk:aan, tuista uudistuksista. Edelleen kustannukset val-
25721: sillä uusia valtionlainoja otettiin kertomusvuonna tionosuudesta kunnille kansanterveystyön käyttö-
25722: 588,5 Mmk (6 %) enemmän kuin edellisenä kustannuksiin nousivat 433,3 Mmk:lla (17 %) ja
25723: vuonna. menot valtionosuudesta kunnille erikoissairaan-
25724: hoidon käyttökustannuksiin 571,9 Mmk: lla
25725: Menot. Menot kasvoivat 10 054,9 Mmk:lla (17 % ).
25726: (12 %) edellisestä vuodesta ja olivat kertomus-
25727: vuonna kaikkiaan 95 802,8 Mmk. Suhteellisesti
25728: ja markkamääräisesti suurimmat menojen lisäyk- Vuoden 1985 tilinpäätök~en vertailu tulo- Ja
25729: set olivat pääluokassa 36. Menot valtionvelasta menoarvtoon
25730: (36 Pl.) lisääntyivät 2 730,3 Mmk:lla (30 %).
25731: Nousu johtui suurimmaksi osaksi kotimaisen pit- Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, jossa
25732: käaikaisen velan kuoletusmenojen kasvusta tulojen loppusumma oli 93 862,9 Mmk ja meno-
25733: 2 000,4 Mmk:lla (55 % ). jen 93 860,2 Mmk, annettiin kertomusvuonna
25734: Suhteellisesti suurin menojen vähennys oli työ- kaksi lisäbudjettia. Lisämenoarvioissa hyväksyt-
25735: voimaministeriön pääluokassa ( 34 Pl.). Menot tiin lisäystä tulopuolelle 2 813,7 Mmk ja meno-
25736: olivat 21 % pienemmät kuin edellisenä vuonna, puolelle 2 816,4 Mmk. Tulo- ja menoarvioon
25737: koska momentti 34.60. 50 (Työttömyyskorvauk- merkityt tulot olivat siten kaikkiaan
25738: set) siirrettiin kertomusvuonna momentiksi 96 676 625 600 mk ja menot 96 676 581 600
25739: 33.17.51 (Työttömyysturvalain mukainen perus- mk, joten budjetoidut tulot olivat 44 000 mk
25740: turva). Vuonna 1984 työttömyyskorvauksiin käy- menoja suuremmat. Tilinpäätöksen mukaan tu-
25741: tettiin tilinpäätöksen mukaan 692,3 Mmk. loja kirjattiin 96 407,7 Mmk ja menoja 95 802,8
25742: Markkamääräisesti suurin lisäys oli sosiaali- ja Mmk, joten ylijäämäksi jäi 604,9 Mmk.
25743: terveysministeriön hallinnonalalla ( 33 Pl.), jonka Lisäbudjettien lisäykset ja vähennykset on otet-
25744: menot kasvoivat 3 697,3 Mmk (18 % ). Hallin- tu huomioon vertailtaessa kertomusvuoden tilin-
25745: nonalan menojen lisäyksestä huomattava osa ai- päätöstä tulo- ja menoarvioon. Erityistä huomio-
25746: heutui em. momentin siirrosta, jonka menot ta on kiinnitetty niihin momentteihin, joiden
25747: kertomusvuoden tilinpäätöksen mukaan olivat kohdalla tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta
25748: 1 200,0 Mmk. Lisäksi vuoden 1984 tilinpäätök- vähintään 100 Mmk tai 10 % ja 10 Mmk.
25749:
25750: Tulot v. 1985
25751:
25752: Ylitys +
25753: Tulo- ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Alitus-
25754: mukaan
25755: Osasto mk
25756: Varsinainen tulo- Lisäykset Yhteensä
25757: ja menoarvio
25758: mk mk mk mk %
25759:
25760:
25761: 11 Verot ym. 72 978 500 000 1 033 000 000 74 011 500 000 73 874 663 913,78 -136 836 086,22 -0
25762: 12 Sekalaiset 5 502 316 600 594 750 000 6 097 066 600 6 209 664 003,37 + 112 597 403,37 +2
25763: 13 Korot
25764: ja osingot 1 872 400 000 267 000 000 2 139 400 000 2 022 254 831,29 -117 145 168,71 -5
25765: 14 Valtion
25766: liikeyritykset 1991173000 18 960 000 2 010 133 000 2 046 246 418,93 + 36 113 418,93 +2
25767: 15 Lainat 11 518 526 000 900 000 000 12 418 526 000 12 254 846 561,15 -163 679 438,85 -1
25768:
25769: Yhteensä 93 862 915 600 2 813 710 000 96 676 625 600 % 407 675 728,52 -268 949 871,48 -0
25770: 207
25771:
25772: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tulot oli 13,3 Mmk:lla (18 %). Valtiovarainministeriön
25773: arvioitu 74 011,5 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen hallinnonalan muut tulot olivat 14,8 Mmk
25774: mukaan ne olivat 136,8 Mmk pienemmät. Meri- (18 %) ennakoitua 81,5 Mmk suuremmat, sillä
25775: miesveron tuotto ylitti budjetoidun 105,0 Mmk yksityisten kehitysvammalaitosten eläkemaksuja
25776: 23,6 Mmk:lla (22 % ). Vuoden 1985 jälkeen kertyi arvioitua enemmän.
25777: merimiestyötulosta kannetaan veroa tulo- ja va- Helsingin yliopiston tulot ylittivät arvioidun
25778: rallisuusverolain säännöksiä soveltaen, joten me- 71,5 Mmk 10,1 Mmk:lla (14 %), Teknillisen
25779: rimiesveroa ei enää kanneta. Muiden veronsaa- korkeakoulun 6,9 Mmk:n tuloarvio ylittyi 11,4
25780: jien merimiesvero-osuuksien maksamiseksi pää- Mmk:lla (164 %) ja Tampereen teknillisen kor-
25781: tettiin vuoden 1985 syys-joulukuun kertymä keakoulun 8,4 Mmk:n tuloarvio 11,5 Mmk:lla
25782: ohjata tasetilille, ja momentin kertymäarviota ( 13 7 %) . Kaikki ylitykset johtuivat maksullisen
25783: alennettiin vastaavasti. Syyskuun verokertymä tu- palvelutoiminnan laajentumisesta.
25784: li kuitenkin kirjatuksi momentille, jolloin budje- Valtion sairaaloiden tulot jäivät 45,8 Mmk
25785: toitu määrä ylittyi. Liikevaihtoveron tuotto jäi (43 %) pienemmiksi kuin ennakoitu 107,1
25786: 289, 1 Mmk ( 1 %) pienemmäksi kuin arvioitu Mmk, koska kertomusvuodelle ajoittui arvioitua
25787: 25 100,0 Mmk. Toisessa lisäbudjetissa arvioon oli vähemmän kunnilta palveluista perittäviä kor-
25788: lisätty 190,0 Mmk. Apteekkimaksuja kertyi 153,2 vauksia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
25789: Mmk, joka oli 18,2 Mmk (14 %) budjetoitua alan valtionapujen palautuksista kertyi 446,6
25790: enemmän, koska liikevaihto kasvoi arvioitua Mmk, joka oli 143,6 Mmk (47,4 %) arvioitua
25791: enemmän ja apteekkioikeudesta luopumisien ap- enemmän. Sakkorahojen tuotto oli budjetoitu
25792: teekkimaksukertymää vähentävä vaikutus jäi en- 170,0 Mmk:ksi, mutta se jäi 19,5 Mmk (11 %)
25793: nakoitua pienemmäksi. pienemmäksi. Menorästien ja siirrettyjen määrä-
25794: Leimaveroa tuloutettiin 115, 1 Mmk (4 %) rahojen peruutukset on kirjanpidollinen, maksu-
25795: enemmän kuin arvioitu 2 640,0 Mmk. Toisessa suorituksia edustamaton tuloerä, joka oli tilin-
25796: lisämenoarviossa oli momentille jo lisätty 160,0 päätöksen mukaan 134,9 Mmk ja jäi 99,1 Mmk
25797: Mmk. Eräiden maataloustuotteiden markkinoi- (42 %) budjetoitua pienemmäksi.Valtion maa-
25798: mismaksut oli arvioitu 169,0 Mmk:ksi, mutta omaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myyn-
25799: nämä tulot jäivät 17,2 Mmk (10 %) pienemmik- ti tuotti 11,2 Mmk (45 %) vähemmän kuin
25800: si, sillä maidon vientikustannusmaksun korotuk- arvioitu 25,0 Mmk.
25801: sen vaikutus tulojen kertymiseen oli arvioitua
25802: vähäisempi. Maidon kiintiömaksua arvioitiin ker- 13 Os. Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion
25803: tyvän 24,0 Mmk, mutta sitä kertyi 70 % vähem- rahalaitosten voitosta. Osaston tulot jäivät 117,1
25804: män eli 7, 3 Mmk, koska kiintiömaksun perintä Mmk (5 %) pienemmiksi kuin arvioitu 2 139,4
25805: alkoi kertomusvuoden lokakuussa ja tilitysmenet- Mmk. Korot asuntolainoista tuottivat tilinpää-
25806: telyn vuoksi voitiin marras-joulukuulta kanne- töksen mukaan 799,4 Mmk, joka oli 93,6 Mmk
25807: tut kiintiömaksut tulouttaa vasta tammi-helmi- (10 %) budjetoitua vähemmän. Tämä johtui
25808: kuussa 1986. siitä, että eräiden asuntolainojen korkoa alennet-
25809: tiin kertomusvuoden aikana ja että ylimääräiset
25810: 12 Os. Sekalaiset tulot. Tuloja kertyi tilinpää- lyhennykset vähensivät lainapääomaa arvioitua
25811: töksen mukaan 112,6 Mmk (2 %) enemmän enemmän.
25812: kuin arvioitu 6 097,1 Mmk. Ulosotto- ja haaste-
25813: miestoimen maksutulot ylittivät budjetoidun 14 Os. Valtion liikeyritykset. Tulot olivat 36,1
25814: 22,5 Mmk 12,1 Mmk:lla (54 %). Ulosottomies- Mmk (2 %) suuremmat kuin budjetoitu 2 010,1
25815: ten, ulosottoapulaisten sekä haastemiesten palk- Mmk. Posti- ja telelaitoksen sekalaiset tulot ylitti-
25816: kausjärjestelmä muuttui 1. 5.1985 alkaen, ja vät arvioidun 147,0 Mmk 16,9 Mmk:lla (12 % ),
25817: muutoksen vaikutusta tulojen kertymiseen oli koska tapaturma-, sairaus- ja äitiyspäivärahatulo-
25818: vaikea arvioida tulo- ja menoarvion laadinnan ja kertyi ennakoitua enemmän. Hankintakeskuk-
25819: yhteydessä. Momentille Puolustusministeriön sen käyttötulot olivat 62,9 Mmk ja ylittivät
25820: hallinnonalan muut tulot kertyi 60 % eli 48,6 arvion 11,2 Mmk:lla (22 %). Noin 4,1 Mmk
25821: Mmk enemmän kuin arvioitu 81,1 Mmk. Syynä ylityksestä johtui vuosialennushyvitysten aikai-
25822: oli YK:n suomalaisten valvontajoukkojen kustan- semmin virheellisen kirjauskäytännön oikaisusta.
25823: nuksista maksettavien korvausten lisääntyminen. Lisäksi vaikutti liikevaihdon ja muiden tuottojen
25824: Rahapajan tulot olivat tilinpäätöksen mukaan arvioitua suurempi kasvu. Sekalaiset myyntitulot
25825: 86,4 Mmk ja ylittivät ennakoidun 73,1 Mmk liikeyritysten hallinnassa olevan valtion omaisuu-
25826: 208
25827:
25828: den myynnistä oli budjetoitu 25,8 Mmk:ksi, 15 Os. Lainat. Tulot olivat 163,7 Mmk (1 %)
25829: mutta ne nousivat 44,2 Mmk: aan (71 % ). Ylitys pienemmät kuin arvioitu 12 418,5 Mmk. Uusia
25830: johtui Valtionrautateiden ja posti- ja telelaitok- valtionlainoja otettiin 10 776,2 Mmk, joka oli
25831: sen hallinnassa olleen, käyttöön soveltumatto- 173,8 Mmk (2 %) vähemmän kuin budjetoitu
25832: maksi tulleen kaluston ja materiaalin myynnistä. 10 950,0 Mmk.
25833:
25834:
25835: Menot v. 1985
25836:
25837: Ylitys+
25838: Tulo· ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Säästö-
25839: mukaan
25840: Pää· mk
25841: luokka Vatsinainen tulo· Lisäykset Yhteensä
25842: ja menoarvio
25843: mk mk mk mk %
25844:
25845: 21 TP 10 467 200 0 10 467 200 10 451 343,15 - 15 856,85 - 0
25846: 22 EK 110 696 000 0 110 696 000 107 008 369,82 - 3 687 630,18 - 3
25847: 23 VN 94 927 000 1 095 000 96 022 000 94 140 313,11 - 1 881 686,89 - 2
25848: 24 UM 1 803 731 000 30 299 800 1 834 030 800 1 858 249 318,62 + 24 218 518,62 + 1
25849: 25OM 1 141 232 500 21 905 000 1 163 137 500 1 160 646 261,37 - 2 491 238,63 - 0
25850: 26 SM 2 551 761 000 95 714 000 2 647 475 000 2 662 556 947,58 + 15 081 947,58 + 1
25851: 27 PLM 4 766 619 000 327 603 700 5 094 222 700 5 106 682 484,13 + 12 459 784,13 + 0
25852: 28 VM 7 448 887 000 254 487 000 7 703 374 000 7 625 421 451,48 - 77 952 548,52 - 1
25853: 29 OPM 14 992 705 400 185 097 000 15 177 802 400 15 258 086 426,55 + 80 284 026,55 + 1
25854: 30MMM 8 159 874 900 434 536 200 8 594 411 100 8 406 063 790,86 -188 347 309,14 - 2
25855: 31 LM 7 288 703 000 142 183 200 7 430 886 200 7 594 596 660,51 + 163 710 460,51 + 2
25856: 32 KTM 3 458 364 500 16 589 800 3 474 954 300 3 398 102 312,89 - 76 851 987,11 - 2
25857: 33 STM 24 667 095 000 125 207 400 24 792 302 400 24 658 083 125,91 -134 219 274,09 - 1
25858: 34TVM 2 443 421 000 157 079 000 2 600 500 000 2 485 098 051,42 -115 401 948,58 - 4
25859: 35 YM 3 870 942 000 - 16 485 000 3 854 457 000 3 422 983 411,35 -431 473 588,65 -11
25860: 36 Valtion
25861: velka 11 050 767 000 1 041 076 000 12 091 843 000 11 954 620 182,83 -137 222 817,17 - 1
25862:
25863: Yht. 93 860 193 500 2 816 388 100 %676 581 600 95 802 790 451,58 -873 791 148,42 - 1
25864:
25865:
25866:
25867: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala. Me- . miston myynnistä ja vuokrauksesta kertyi tuloja
25868: not oli arvioitu 1 834,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen 9,3 Mmk budjetoitua enemmän.
25869: mukaan ne olivat kuitenkin 24,2 Mmk (1 %)
25870: suuremmat. Ulkoasiainhallinnon virkojen ja toi- 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala.
25871: mien palkkauksiin oli budjetoitu 247,7 Mmk, Menot jäivät 78,0 Mmk (1 %) pienemmiksi kuin
25872: mutta määrärahaa käytettiin 32,6 Mmk (13 %) arvioitu 7 703,4 Mmk. Kansainvälisille rahoitus-
25873: enemmän, koska mm. asuntokorvauksiin ja pai- laitoksille annettujen sitoumusten lunastamisme-
25874: kallis-, puoliso- ja lapsikorotuksiin tarvittiin arvi- not olivat tilinpäätöksen mukaan 60,7 Mmk
25875: oitua enemmän määrärahaa. Määrärahan oikaisu (38 %) pienemmät kuin budjetoitu 159,5 Mmk,
25876: sisältyy vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon. koska sitoumuksia jouduttiin lunastamaan arvioi-
25877: tua vähemmän.
25878: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala. Me-
25879: not ylittivät arvioidun 5 094,2 Mmk 12,5 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. Menot
25880: Mmk:lla (0 % ). Suhteellisesti suurin ero oli mo- olivat tilinpäätöksen mukaan 80,3 Mmk (1 %)
25881: mentilla Uusinta käytöstä poistetun tilalle, jolle suuremmat kuin arvioitu 15 177,8 Mmk. Valtion
25882: oli osoitettu 1,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan korkeakoulujen maksulliseen palvelutoimintaan
25883: menot olivat kuitenkin yli kymmenkertaiset eli oli budjetoitu 105,7 Mmk, mutta tilinpäätöksen
25884: 10,2 Mmk. Ylitys aiheutui ampumatarvike- ja mukaan menot olivat 50,0 Mmk (47 %) suurem-
25885: asealan materiaalin vaihtosopimuksista. Vastaa- mat. Syynä tähän oli toiminnan laajeneminen.
25886: vasti momentille Tulot puolustusvoimien irtai- Maksullisesta palvelutoiminnasta kertyi vastaavil-
25887: 209
25888:
25889: Ie tulomomenteille tuloja arvioitua enemmän. eiden omistajille. Kalastusalueet eivät kertomus-
25890: Valtion harjoittelukoulujen palkkausmenot olivat vuonna vielä olleet järjestäytyneet, joten jakoa ei
25891: tilinpäätöksen mukaan 10,0 Mmk (11 %) suu- voitu tehdä.
25892: remmat kuin arvioitu 92,8 Mmk. Valtion teknil-
25893: listen oppilaitosten palkkausmenoihin oli budje- 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. Me-
25894: toitu 139,4 Mmk, mutta tilinpäätöksen mukaan not olivat tilinpäätöksen mukaan 7 594,6 Mmk,
25895: menot olivat 13,8 Mmk (10 %) suuremmat. mikä oli 163,7 Mmk (2 %) budjetin arviota
25896: Terveydenhuoltoalan oppilaitosten palkkausme- enemmän. Valtionrautateiden ulkopuolisille suo-
25897: noihin oli osoitettu 162,5 Mmk. Tilinpäätöksen ritettavien töiden menot olivat 18,4 Mmk (20 %)
25898: mukaan menot olivat kuitenkin 25,4 Mmk pienemmät kuin arvioitu 90,5 Mmk. Syynä tähän
25899: (18 %) suuremmat. Syinä palkkausmomenttien oli se, että ulkopuolisten tilaamien töiden määrä
25900: ylittymiseen oli aikaisempina vuosina ja vuoden oli suunniteltua pienempi.
25901: 1985 aikana tehdyt virkamiesten palkkausten
25902: tarkistukset sekä luento- ja tuntiopetuspalkkioi- 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
25903: den arvioitua suurempi lisääntyminen. Valtion nonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan
25904: harjoittelukoulujen palkkausmenojen lisääntymi- 3 398,1 Mmk, joka oli 76,9 Mmk (2 %) ennakoi-
25905: seen vaikuttivat myös tuntikehysjärjestelmän tua vähemmän. Eräiden kehitysalueilla sijaitse-
25906: käyttöönotto ja oppilasmäärien lisääntyminen vien hankkeiden korkotukea varten oli budjetoi-
25907: sekä opettajankoulutuslain mukainen täydennys- tu 39,8 Mmk, mutta määrärahasta jäi käyttämät-
25908: koulutus. tä 16,8 Mmk (42 % ). Tämä johtui Rautaruukki
25909: Oy:n erikoistavaravaunutuotannon aloittamiseksi
25910: 30 Pl. Maa-ja metsätalousministeriön hallin- tarkoitettujen lainojen nostoajankohdan siirtymi-
25911: nonala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan sestä suunnitellusta. Investointiavustuksiin koti-
25912: 188,3 Mmk (2 %) pienemmät kuin arvioitu maisen energiantuotannon ja energiansäästön
25913: 8 594,4 Mmk. Öljykasvien tuotannon arvioitua edistämiseksi oli osoitettu 30,0 Mmk, mutta
25914: suuremman kasvun ja kotimaisen hinnan koro- määrärahasta jäi käyttämättä 15,3 Mmk (51 %).
25915: tuksen vuoksi olivat öljykasvituotannon tukemi- Tähän oli syynä kotimaista polttoainetta käyttä-
25916: seen osoitetut menot 30,5 Mmk (18 %) suurem- vien laitosten ennakoitua vähäisempi rakentami-
25917: mat kuin budjetoitu 172,0 Mmk. Maataloustuot- nen sekä 1.1.1985 voimaan tulleen uuden lain
25918: teiden vientitukeen oli budjetoitu 2 617,0 Mmk, (858/84) mukaan avustuksen piiriin tulleiden
25919: mutta tilinpäätöksen mukaan määrärahasta jäi vesistön tai maaperän lämpöä, teollisuuden tai
25920: käyttämättä 147,5 Mmk (6 %). Syynä tähän oli yhdyskunnan jätelämpöä ja tuulta tai aurinkoa
25921: se, että lihan vientimäärä jäi 2 milj. kg pienem- hyödyntävien energiantuotantolaitoshankkeiden
25922: mäksi, voin 1 milj. kg, kananmunien 0,6 milj. sekä yritysten energiansäästöinvestointihankkei-
25923: kg sekä rasvaisen maitojauheen 0,5 milj. kg den arvioitua hitaampi käynnistäminen.
25924: pienemmäksi kuin arvioitiin. Turkiseläinten re-
25925: huksi myytävän maitojauheen määrä jäi n. 2 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
25926: milj. kg oletettua pienemmäksi. Lisäksi tuen ala. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan
25927: tarve etenkin juuston osalta jäi arvioitua pienem- 24 658,1 Mmk ja jäivät 134,2 Mmk (1 %) budje-
25928: mäksi. toitua pienemmiksi. Valtionosuutta kunnille
25929: Satovahinkojen johdosta myönnettävien korko- kansanterveystyön perustamiskustannuksiin mak-
25930: tukilainojen menot olivat tilinpäätöksen mukaan settiin 48,5 Mmk, joka oli 29,5 Mmk (38 %)
25931: 9,4 Mmk, mikä oli 10,5 Mmk (53 %) arvioitua ennakoitua vähemmän. Samoin valtionosuutta
25932: 19,9 Mmk vähemmän. Satovahinkojen johdosta kunnille erikoissairaanhoidon perustamiskustan-
25933: myönnettävien korkotukilainojen menoihin osoi- nuksiin maksettiin 18,1 Mmk (50 %) vähemmän
25934: tettiin vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa 5,5 kuin budjetoitu 36,0 Mmk. Kuntien omat tiedot
25935: Mmk. Ensimmäisessä lisämenoarviossa määrära- investointitarpeesta eivät olleet riittävät, eikä lää-
25936: haa lisättiin 14,4 Mmk. Määrärahan tarve jäi ninhallitus pystynyt tarkistamaan niitä. Inves-
25937: kuitenkin arvioitua pienemmäksi lähinnä korko- toinnit lähtivät myös hitaammin liikkeelle kuin
25938: kannan alenemisen vuoksi. Kalastuslain mukai- oli ennakoitu, ja täten syynä säästöihin oli hank-
25939: siin maksuihin oli budjetoitu 27,2 Mmk, mutta keiden aloittamisen viivästyminen.
25940: määrärahasta jäi käyttämättä 15,4 Mmk (57 %).
25941: Säästö muodostui pilkintämaksuista, jotka kalas- 34 Pl. Työvoimaministeriön hallinnonala. Me-
25942: tuslain mukaan jaetaan kalastusalueittain vesialu- not olivat tilinpäätöksen mukaan 2 485, 1 Mmk,
25943:
25944: 27 3604891
25945: 210
25946:
25947: joka oli 115,4 Mmk (4 %) ennakoitua vähem- musvuonna myönnettyjen lainojen maksatusta
25948: män. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukiko- siirtyi arvioitua enemmän seuraaville vuosille
25949: keilun menot olivat tilinpäätöksen mukaan 37, 8 myös siksi, että myönnettäessä lainoja kuntien
25950: Mmk, joka oli 21,2 Mmk (36 %) ennakoitua etuoikeusjärjestyksen mukaan jäi myöntämis-
25951: vähemmän. Vuoden 1985 1 lisämenoarviossa vuonna nopeammin maksuun menevien henkilö-
25952: myönnetystä 14 Mmk:n lisämäärärahasta jäi lähes kohtaisten lainojen osuus huomattavasti arvioitua
25953: 9 Mmk käyttämättä. Myös käyttöperusteiden pienemmäksi.
25954: muutokset vaikuttivat määrärahan käyttöön. Peruskorjaus- ja perusparannuslainoihin käy-
25955: Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistu- tettiin tilinpäätöksen mukaan 266,2 Mmk. Mää-
25956: keen oli budjetoitu 372,0 Mmk, mutta määrära- rärahasta jäi näin käyttämättä 43,8 Mmk (14 % ),
25957: hasta jäi käyttämättä 45,6 Mmk (12 %). Tähän koska perusparannuslain muutoksen johdosta la-
25958: oli syynä se, että työllisyyskoulutukseen osallistu- kia sovellettiin kertomusvuonna koko maassa.
25959: vien oppilaiden taloudelliset etuudet muuttuivat Myös asuinympäristön lainoittaminen tuli mah-
25960: vuoden 1985 alussa. Oppilaiden koulutustukien dolliseksi. Muutoksen vaikutusta perusparannus-
25961: suuruus määräytyy työttömyysturvalain mukaan. lainojen maksatusnopeuteen ei tarkasti osattu
25962: Vuoden 1985 tulo- ja menoarviota valmisteltaessa ennakoida.
25963: ei vielä ollut tiedossa, millaisiksi työttömyystur-
25964: van mukaiset edut muodostuisivat, joten koulu- 36 Pl. Valtionvelka. Menot oli arv1o1tu
25965: tustukiin varattu määräraha perustui arvioon. 12 091,8 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan ne
25966: Työllisyyskoulutuksen oppilasmäärät kertomus- olivat 137,2 Mmk (1 %) pienemmät. Kotimaisen
25967: vuonna olivat asetettua tavoitetta pienemmät. pitkäaikaisen velan kuoletusmenoihin oli budje-
25968: Tavoitteen mukaan koulutuksessa olisi ollut kes- toitu 5 718,0 Mmk, mutta tilinpäätöksen mu-
25969: kimäärin 16 500 oppilasta. Toteutunut oppilas- kaan määrärahasta jäi käyttämättä 101,6 Mmk
25970: määrä oli 16 000 oppilasta. (2 % ). Syynä tähän oli se, että vuoden 1984
25971: velkasitoumuslainassa eräpäivä oli 31.12.1985.
25972: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala. Me- Kaikki rahalaitokset eivät kuitenkaan lunastaneet
25973: noihin oli osoitettu 3 854,5 Mmk, mutta ne sitoumuksiaan määräpäivään mennessä. Täten
25974: jäivät 431,5 Mmk (11 %) pienemmiksi. Asunto- 96,0 Mmk lunastettiin tammikuussa 1986.
25975: lainoihin oli osoitettu budjetissa 2 350,0 Mmk.
25976: Tilinpäätöksen mukaan niihin käytettiin 2 011,9 Edellä on käsitelty etupäässä niitä momentteja,
25977: Mmk, mikä oli 338,1 Mmk (14 %) ennakoitua joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoarviosta
25978: vähemmän, koska aravalainoituksen piiriin hy- vähintään 100 Mmk tai 10 % ja 10 Mmk.
25979: väksyttyjen kohteiden alkaminen on vuodesta Seuraavassa tapauksessa tulojen lisäys tai vajaus ja
25980: 1982 lähtien hidastunut. Alkaminen hidastui vastaavasti menojen ylitys tai säästö on jäänyt 10
25981: kertomusvuonna entisestaan. Tästä aiheutui Mmk:aa pienemmäksi, mutta on vähintään
25982: maksatuksen siirtymää seuraaville vuosille. Kerto- 50%.
25983:
25984:
25985: Momentti Tulo· ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen
25986: menoarvion sekä päätöksen mukaan
25987: siihen tehtyjen mukaan
25988: muutosten
25989: mukaan suurempi +
25990: 1000 mk 1 000 mk pienempi~ %
25991:
25992:
25993: Tulot
25994: 11.10.02 Elokuvavero ....................................... 3 000,0 849,7 -2 150,3 - 72
25995: 12.27.20 Tulot puolustusvoimien irtaimiston myynnistä ja
25996: vuokrauksesta ····································· 1 000,0 10 276,8 + 9 276,8 + 928
25997: 12.29.14 Lapin korkeakoulun tulot .......................... 660,0 1 305,3 + 645,3 + 98
25998: 12.29.20 Kuopion yliopiston tulot ........................... 5 780,0 9 653,0 + 3 873,0 + 67
25999: 12.29.28 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tulot ...... 1 420,0 2 481,3 + 1 061,3 + 75
26000: 12.29.32 Turun kauppakorkeakoulun tulot ·················· 690,0 1 341,4 + 651,4 + 94
26001: 12.29.42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot .................. 4 730,0 461,5 -4 268,5 - 90
26002: 12.30. 50 Metsähallituksen sekalaiset tulot .................... 3 000,0 4 685,8 + 1 685,8 + 56
26003: 12.30.99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut
26004: tulot .............................................. 1 600,0 2 402,3 + 802,3 + 50
26005: 211
26006:
26007: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen
26008: menoarvion sekä päätöksen mukaan
26009: siihen tehtyjen mukaan
26010: muutosten
26011: mukaan suurempi +
26012: 1 000 mk 1 000 mk pienempi- %
26013:
26014:
26015: 12.32.28 Elinkeinohallituksen tulot ......................... . 260,0 58,3 - 201,7 78
26016: 12.32.34 Lisenssiviraston tulot .............................. . 4 550,0 7 082,2 +2 532,2 + 56
26017: 12. 34.50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä .......... . 200,0 344,3 + 144,3 + 72
26018: 12.35.99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ... . 350,0 1 445,7 + 1 095,7 + 313
26019: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot. ............................. . 10 000,0 4 378,8 -5 621,2 56
26020: 15.01.06 Eräät maanmittaustoimitusten tukemiseen liittyvät
26021: takaisin maksettavat lainat ........................ . 2 000,0 3 033,6 + 1 033,6 + 52
26022:
26023: Menot
26024: 22.01.05 v~?.~~n ku!~essa kansanedustajille myönnetyt yli-
26025: maanuset elakkeet ................................ . 100,0 34,7 65,3 - 65
26026: 24.99.08 Komiteat ja asiantuntijat .......................... . 190,0 62,9 127' 1 - 67
26027: 24.99.90 Kurssivaihtelut ................................... . 500,0 1 722,8 + 1 272,8 + 255
26028: 26.06. 22 Rakennus- ja huoneistorekisteritietojen palauttami-
26029: nen .............................................. . 100,0 28,7 71,3 71
26030: 26.80. 30 Valtion~~uus aluehälytyskeskusten perustamiskus-
26031: tannuksun ........................................ . 6 500,0 1 473,8 -5 026,2 77
26032: 26.90.88 Maa-alueiden, rakennusten yms. hankkiminen ..... . 250,0 66,0 - 184,0 74
26033: 26.99.08 Komiteat ja asiantuntijat .......................... . 350,0 716,0 + 366,0 + 105
26034: 27.25.17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle .................. . 1 000,0 10 249,3 + 9 249,3 + 925
26035: 27.99.90 Kurssivaihtelut ................................... . 105,0 28,1 76,9 73
26036: 28.64.11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat
26037: vuokramenot ..................................... . 3 000,0 743,6 -2 256,4 75
26038: 28.80.96 Valtioneuvoston käytettäväksi edeltä arvaamattomiin
26039: menoihin ......................................... . 1 000,0 489,3 - 510,7 51
26040: 28.80.97 Tileistä poistot .................................... . 5 000,0 2 399,0 -2 601,0 52
26041: 28.82.61 Korvaus valtion investointirahastolle ............... . 4 000,0 6 448,0 + 2 448,0 + 61
26042: 28.85.68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osake-
26043: pääoman korottamisesta .......................... . 5 850,0 -5 850,0 -100
26044: 29.35.28 Maksullinen palvelutoiminta ...................... . 300,0 553,2 + 253,2 + 84
26045: 29.44.08 Kouluneuvostot .................................. . 900,0 365,8 534,2 59
26046: 29.51.50 Korvaus päiväkodeille opiskelijoiden käytännön har-
26047: joittelun ohjauksesta .............................. . 500,0 236,8 263,2 53
26048: 29.77. 55 Kunnallisten ja yksityisten teknillisten oppilaitosten
26049: rakentamisen korkotuki ........................... . 300,0 131,7 168,3 56
26050: 29.78.35 Ylimääräinen avustus Kouvolan liiketalouden ja ul-
26051: komaankaupan instituutille ....................... . 53,0 4,0 49,0 92
26052: 29.82. 55 Kunnallisten ja yksityisten kotiteollisuusoppilaitos-
26053: ten rakentamisen korkotuki ....................... . 600,0 936,2 + 336,2 + 56
26054: 29.83.31 Kunnallisten ja yksityisten terveydenhuoltoalan op-
26055: pilaitosten rakentamisen korkotuki ................ . 100,0 100,0 -100
26056: 29.94.95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot .. . 550,0 120,0 430,0 78
26057: 29.96.09 Elokuvalautakunta ................................ . 33,0 10,6 22,4 - 68
26058: 30.08.21 Valtiolle hankituista alueista aiheutuvat menot .... . 90,0 2,3 87,7 - 97
26059: 30.08. 24 Kasvintarkastustoiminnan erillismenot ............. . 510,0 1 239,9 + 729,9 + 143
26060: 30.35.26 Suomen, Neuvostoliiton, Norjan ja Ruotsin välisistä
26061: porosopimuksista aiheutuvat menot ............... . 8,0 8,0 -100
26062: 30.7 6. 20 Maksullisten tilaustöiden erillismenot .............. . 900,0 385,9 514,1 57
26063: 30.80.33 Valtionapu kunnille maidosta otettujen näytteiden
26064: tutkimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen 400,0 66,4 333,6 83
26065: 30.99.08 Komiteat ja asiantuntijat. ......................... . 2 300,0 924,7 -1 375,3 60
26066: 31.01.09 Neuvottelu- ja toimikunnat ....................... . 157,0 74,3 82,7 53
26067: 31.24.33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä .......... . 3 000,0 1 355,8 -1 644,2 55
26068: 31.24.52 Tielain mukainen korkotuki ....................... . 150,0 75,5 74,5 50
26069: 32.06.41 K~rkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpitä-
26070: miseen ........................................... . 6 000,0 1 338,6 -4 661,4 78
26071: 212
26072:
26073: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen
26074: menoarvion sekä päätöksen mukaan
26075: siihen tehtyjen mukaan
26076: muutosten
26077: mukaan suurempi +
26078: 1 000 mk 1 000 mk pienempi- %
26079:
26080:
26081:
26082: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus ............... . 1 500,0 -1 500,0 -100
26083: 32.10.42 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki ........ . 3 000,0 836,5 -2 163,5 72
26084: 32.30. 70 Kaluston hankkiminen ............................ . 10,0 3,0 7,0 - 70
26085: 32.40.09 Valtuuskunta (Geologian tutkimuskeskus) ......... . 11,0 1,8 9,2 - 84
26086: 32.42.09 Valtuuskunta (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) .. 10,0 10,0 -100
26087: 32.44.09 Teknologian valtuuskunta ......................... . 10,0 2,2 7,8 78
26088: 32.50.09 Neuvottelukunnat (Teollisuuden edistäminen) ..... . 940,0 340,9 599,1 64
26089: 32.50.45 Korkotuki teollisuuden tuotantolaitosten investointi-
26090: lainoista .......................................... . 4,5 1,4 3,1 68
26091: 32.55.09 Neuvottelukunnat (Energiatalous) ................. . 166,0 66,1 99,9 60
26092: 32.55.45 Energiansäästöinvestointien sekä kotimaisten poltto-
26093: aineiden tuotanto- ja käyttöinvestointien korkotuki . 3 700,0 816,5 -2 883,5 - 78
26094: 32.80.09 Matkailuasiain neuvottelukunta ................... . 21,0 3,1 17,9 - 85
26095: 32.85.60 Siirrot rahastoihin (Ulkomaankaupan edistäminen) 2 000,0 -2 000,0 -100
26096: 32.99.01 Palkkaukset ...................................... . 54,0 54,0 -100
26097: 33.02.09 Pysyvät neuvottelukunnat ......................... . 400,0 184,4 215,6 54
26098: 33.05.30 Valtionosuus kunnille työsuojelutarkastajien toimin-
26099: nasta aiheutuviin käyttökustannuksiin ............. . 50,0 22,2 27,8 56
26100: 33.07.22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä joh-
26101: tuvat toimenpiteet ................................ . 15,0 15,0 -100
26102: 33.13.01 Palkkaukset (Rintamaveteraanien varhaiseläkelauta-
26103: kunta) ............................................ . 1 248,7 283,0 965,7 77
26104: 33.13.29 Muut kulutusmenot .............................. . 134,0 43,0 91,0 68
26105: 33.21.54 Ylimääräinen veteraanieläke ...................... . 50,0 24,0 26,0 52
26106: 33.25. 50 Sotilasavustukset .................................. . 210,0 46,1 163,9 78
26107: 33.41.33 Valtion korvaus kunnille kasvatuskorvauksiin ...... . 5 890,0 10721,7 +4831,7 + 82
26108: 33 .44. 50 Valti~n korvaus erityishuoltolaitosten käyttökustan-
26109: nuksun ........................................... . 1 000,0 -1 000,0 -100
26110: 33.44.53 Valtion korvaus muihin invalidihuollon toimintoi-
26111: hin ............................................... . 500,0 1 339,4 + 839,4 + 168
26112: 33.44.54 Valti~n korvaus yksilöllisen invalidihuollon kustan-
26113: nuksun ........................................... . 3 000,0 261,4 -2 738,6 - 91
26114: 33.63.74 Talonrakennukset (Valtion sairaalat) ............... . 3 500,0 -3 500,0 -100
26115: 33.75.37 Valtion korvaus eräiden tautien vastustamisesta ja
26116: hoidosta aiheutuviin kustannuksiin ................ . 7 899,0 3 924,6 -3 974,4 50
26117: 33. 77. 31 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon
26118: perustamiskustannuksiin .......................... . 900,0 355,0 - 545,0 61
26119: 34.99. 2 3 Siviilipalvelusmiesten työllistäminen ............... . 200,0 1,5 - 198,5 99
26120: 35.10.37 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin 2 300,0 810,8 -1489,2 65
26121: 35.10.63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien kor-
26122: kotuki ............................................ . 1 000,0 33,9 - 966,1 97
26123: 35.10.65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja
26124: kunnostamisinvestointien korkotuki ............... . 2 000,0 555,6 -1 444,4 72
26125: 35.25.30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki . 1 000,0 435,3 564,7 56
26126: 35.30.36 Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille .. 750,0 - 750,0 -100
26127: 3 5. 30.38 Valtionavustus kunnille rakennussuojelukustannuk-
26128: sun ............................................... . 1 500,0 -1 500,0 -100
26129: 35.45.30 Kuntien maanostolainojen korkotuki .............. . 2 500,0 1 166,4 -1 333,6 -53
26130: 35.45.63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki .................. . 4 000,0 829,9 -3 170,1 - 79
26131: 35.99.08 Komiteat ja asiantuntijat .......................... . 460,0 1 261,8 + 801,8 + 174
26132: 36.01.92 Kotimaisen lyhytaikaisen velan korko .............. . 5 000,0 -5 000,0 -100
26133: 36.03.91 Ulkomaisen lyhytaikaisen velan korko ............. . 2 000,0 -2 000,0 -100
26134: 213
26135:
26136: Määrärahojen ylitykset Näin on meneteltävä, jotta määrärahaylitykset
26137: olisivat valtion tilinpäätöksestä nähtävissä suo-
26138: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. raan asianomaisen menomomentin kohdalla. ''
26139: Vaikka kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisäl- Näin ollen valtiontzHntarkastajat katsovat, että
26140: lykään yhtään kiinteän tai siirtomäärärahan yli- on menetelty virheellisesti, kun kiinteä määrära-
26141: tystä, ylitettiin kertomusvuoden kesäkuussa kui- ha on ylitetty ja ylitys on katettu toisen pääluo-
26142: tenkin maa- ja metsätalousministeriön kaluston kan momentilta voimassa olleiden budjetin pe-
26143: hankkimiseen osoitettu kiinteä 105 000 mk:n rustelujen vastaisesti. Määrärahan käytön valvon-
26144: määräraha 43 500 mk:lla (41 %). Valtiovarain- taa maa- ja metsätalousministeriössä ei valtion-
26145: ministeriön raha-asiain käsittelyssä 22.8.1985 tilintarkastajain mielestä ollut järjestetty asian-
26146: puollettiin maa- ja metsätalousministeriön esitys- mukaisesti.
26147: tä sen oikeuttamisesta käyttämään vuoden 1985
26148: tulo- ja menoarvion momentin 28.80.98 (Valtio-
26149: neuvoston käytettäväksi virastojen hoitomenoi- Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta tau-
26150: hin) määrärahasta enintään 50 000 mk viraston lukosta käy pääluokittain ilmi arviomäärärahojen
26151: omiin kalustohankintoihin. Kyseisen määrärahan lukumäärä kertomusvuonna, kuinka monta mää-
26152: perustelujen mukaan sitä saatiin käyttää yllättä- rärahaa on ylitetty sekä ylitysten suuruus tuhansi-
26153: vistä ja poikkeuksellisista uudelleenjärjestelyistä na markkoina ja prosentteina tulo- ja menoarvi-
26154: aiheutuviin menoihin. ossa sekä lisämenoarvioissa osoitettuihin vastaa-
26155: Kyseisen momentin perusteluja ehdotettiin vien momenttien määriin verrattuna sekä kuinka
26156: muutettavaksi hallituksen esityksessä vuoden moneen ylitykseen on pyydetty lupa myöhemmin
26157: 1985 toiseksi lisämenoarvioksi (HE n:o 20311985 kuin 31.1.1986, jolloin budjettiasetuksen 11 §:n
26158: vp.) siten kuin jäljempänä esitetään käsiteltäessä mukaan on viimeistään ollut pyydettävä lupa
26159: momentin 28.80.98 käyttöä. kertomusvuoden määrärahojen ylittämiseen. Val-
26160: Valtiontilintarkastajat toteavat, että kiinteän tion liikeyritysten arviomäärärahamomentteja,
26161: määrärahan ylittäminen on Suomen hallitusmuo- jotka ovat sarakkeen ulkopuolella, on pääluokissa
26162: don 70 §:n mukaan kielletty. Samassa 70 §:ssä 27, 28, 30, 31 ja 32. Ne on otettu mukaan
26163: sanotaan: "- - älköön myöskään szirrettäkö taulukossa. Ilman niitä olisi ylitysten määrä yh-
26164: määrärahoja eduskunnan erikseen hyväksymästä teensä 513,7 Mmk ja lisärahoitustarpeen lisäykset
26165: menoarvion osasta toiseen." Myös valtiokonttori 174,2 Mmk eli kaikkiaan 687,9 Mmk. Tämä
26166: on antanut kirjanpitoa koskevia ohjeita, joiden vastaa hallituksen kertomuksessa valtiovarain hoi-
26167: mukaan mm. "kiinteän määrärahan ylitys on dosta ja tilasta 1985 (liite 2) olevaa tilinpäätök-
26168: kirjattava asianomaisen määrärahan veloitukseksi. sessä ilmenevää arviomäärärahojen ylitystä.
26169: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1985
26170:
26171: Arviomäärärahoja yhteensä Arviomäärärahoja ylitetty Ylityslupa pyydetty 31.1.1986 jälkeen
26172: Pääluokka
26173: lukumäärä 1 000 mk lukumäärä 1 000 mk % lukumäärä mk
26174:
26175: 21 TP 3 8 642,2 1 20,3 0,4 - -
26176: 22 EK 14 98 851,0 5 569,0 2,2 - -
26177: 23 VN 10 28 768,0 4 530,0 4,2 - -
26178: 24 UM 11 449 307,8 4 35 029,0 11,7 1 1 272 842,89
26179: 25OM 25 880 548,0 10 12 018,4 2,5 1 187 154,01
26180: 26 SM 27 2 030 923,0 10 33 469,6 2,1 3 9 358 728,43
26181: 27 PLM 22 2 527 196,7 10 24 718,5 6,9 - -
26182: 28 VM 60 7 353 987,0 19 74 233,2 1,5 - -
26183: 29 OPM 153 13 339 132,4 61 175 334,1 3,0 - -
26184: 30 MMM 87 5 162 937,7 20 49 081,5 7,6 - -
26185: 31 LM 40 9 610 338,2 12 57 315,3 1,3 3 1 635 637,59
26186: 32 KTM 54 1 615 696,2 13 11 978,3 2,6 - -
26187: 33 STM 108 24 127 701,1 30 104 823,2 4,3 6 7 285 674,88
26188: 34 TVM 11 1499511,0 1 177,1 13,5 1 177 077,60
26189: 35 YM 19 862 042,0 5 4 268,1 9,9 - -
26190: 36 Valtion·
26191: velka 8 12 091 843,0 - - - - -
26192:
26193:
26194: V. 1985 yhteensä 652 81 687 425,3 205 583 565,5 2,7 15 19 917 115,40
26195: V. 1984 yhteensä 778 73 227 221,0 246 430 749,7 2,2 7 1 678 252,46
26196: 214
26197:
26198: Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen säästöt helmikuun alussa. Ministeriö on elokuussa 1986
26199: olivat yhteensä 1 908,4 Mmk. Sarakkeen ulko- kirjeellään velvoittanut tilivirastot luomaan sellai-
26200: puolella olevien arviomäärärahojen säästöt olivat sen seurantajärjestelmän, että luotettava ja tarkka
26201: yhteensä 195,5 Mmk ja ylitykset 69,9 Mmk. tieto määrärahantarpeesta voidaan ilmoittaa mi-
26202: Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli 652 nisteriöön riittävän ajoissa.
26203: arviomäärärahaa, joiden yhteissumma oli Sosiaali- ja terveysministeriön kuusi myöhästy-
26204: 81 687,4 Mmk. Niistä ylitettiin 205, ja ylitysten nyttä ylityslupapyyntöä tehtiin poikkeuksellisesti
26205: markkamäärä oli 583,6 Mmk eli 2,7 % näiden vasta kesäkuussa sen jälkeen, kun kertomusvuo-
26206: arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta yh- den tilinpäätös oli jo valmistunut 27.5.1986.
26207: teissummasta. Vuonna 1984 oli arviomäärärahoja Kyseessä ovat eräät valtionapumäärärahat, joiden
26208: 778, ja niistä ylitettiin 246. Ylitysten markka- seurannassa on ollut puutteita. Sosiaali- ja ter-
26209: määrä oli 430,7 Mmk ja ylitysprosentti 2,2. veysministeriö on antanut helmikuussa 1986 uu-
26210: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 17 % det ohjeet valtionapumäärärahojen seurannasta ja
26211: pienempi mutta markkamäärä 3 5 % suurempi ryhtyy tehostamaan rahoitussuunnitteluyhteistyö-
26212: kuin edellisenä vuonna. tä ministeriön osastojen, lääkintöhallituksen, so-
26213: Tässä yhteydessä viitataan siihen, mitä edellä siaalihallituksen, lääninhallitusten ja valtiova-
26214: tässä kertomuksessa on opetusministeriön hallin- rainministeriön kesken.
26215: nonalan kohdalla sivuilla 84-86 sanottu ylimää- Valtiontilintarkastajain mielestä arviomäärära-
26216: räisten taiteilijaeläkkeiden (28.07.06.02) arvio- hojen ylityslupapyyntöjen myöhästyminen ja jo-
26217: määrärahan ylityksestä. pa laiminlyönti sosiaali- ja terveysministeriön
26218: Sellaisia arviomäärärahoja, joihin lupa on pyy- hallinnonalalla ovat osoituksena seurannan puut-
26219: detty vasta 31.1.1986 jälkeen, oli 15. Ulkoasiain- teista. Valtiontzfintarkastajat katsovat, että minis-
26220: ministeriön, oikeusministeriön ja työvoimaminis- teriöiden on tarpeen selvittää alaiszlleen virastozf-
26221: teriön hallinnonaloilla tällaisia arviomäärärahoja le ja laitokszlle määrärahojen seurannan merkitys
26222: oli 1, sisäasianministeriön ja liikenneministeriön ja käyttötarve.
26223: hallinnonaloilla 3 sekä sosiaali- ja terveysministe-
26224: riön hallinnonalalla 6.
26225: Tällaisista ylityksistä markkamääräisesti suurin Momentin 28.80.98 käyttö. Kertomusvuoden
26226: (9, 1 Mmk, 0,8 %) oli sisäasiainministeriön hal- tulo- ja menoarvion momentilla 28.80.98 (Val-
26227: linnonalalla poliisitoimen palkkausmomentilla. tioneuvoston käytettäväksi virastojen hoitomenoi-
26228: Ylityspyynnön myöhästyminen budjettiasetuksen hin) osoitettua 1, 1 Mmk: n määrärahaa ovat eri
26229: 11 §:n mukaisesta määräajasta johtui sisäasiain- ministeriöt käyttäneet valtiovarainministeriön
26230: ministeriön mukaan siitä, että tiedot lopullisesta puollettua menettelyä ns. B-listakäsittelyssä seu-
26231: määrärahantarpeesta saatiin tilivirastoilta vasta raavasti:
26232: Hallinnonala
26233: Hallin· Pvm Käyttötarkoitus Myönnetty yhteensä Käyttö
26234: nonala mk mk mk
26235:
26236: VNK 21. 2.1985 Valtion vierastalon taideteollisuushan-
26237: kinnat ............................... . 98 000 98 000 66 433,80
26238: SM 28. 2.1985 Keski-Suomen lääninhallituksen kun-
26239: nostettujen tilojen kalustamiseen ..... . 30 000
26240: Keski-Suomen lääninhallitus .......... . 295,26
26241: 5. 9.1985 Oulun lääninhallituksen kalustohankin-
26242: toihin ................................ . 90 000
26243: 26. 9.1985 Uudesta sukunimilainsäädännöstä ai-
26244: heutuviin lomakkeiden painatuksiin ... 27 000
26245: - ja koulutuskustannuksiin _____________ _ 50 000
26246: 24.10.1985 Lapin lääninhallitus, maaherran edus-
26247: tustilojen uudelleen kalustaminen ja si-
26248: sustammen __ .... _. ___ ................ . 80 000 277 295,26 262 067,54
26249: OPM 31.10.1985 Kuvataideakatemialle siivoukseen
26250: 1.10.-31.12.1985 ................... . 35 000
26251: 12.12.1985 Opetusministeriöön yksi mikrotietoko-
26252: ne ja yksi tekstinkäsittelylaite ......... . 131 000
26253: 16. 1.1986 Opetusministeriön toimistomenoihin
26254: ym. ··································· 100 000
26255: 6. 2.1986 Suomen Akatemian lisätilojen vuokra-
26256: menoihin ............................ . 68 700
26257: 12. 2.1986 Neuvottelu- ja toimikuntien menoihin . 80 000 414 700 413 664,75
26258: 215
26259:
26260: Hallinnonala
26261: Hallin- Pvm Käyttötarkoitus Myönnetty yhteensä Käyttö
26262: nonala mk mk mk
26263:
26264:
26265: MMM 22. 8.1985 Kalustohankintoihin ·················· 50 000
26266: 30.12.1985 Painatuskuluihin ...................... 130 000 180 000 173 445,00
26267: LM 9. 1.1986 Toimistomenoihin ym ................. 70 000 70 000 60 653,41
26268: KTM 5. 9.1985 Tekstinkäsittelylaite kuluttajaneuvostol-
26269: k ..................................... 25 000 25 000 24 930,85
26270: STM 21. 2.1985 Työttömyysturvalautakunnan kalusto-
26271: hankintoihin .......................... 29 900
26272: 2. 5.1985 Työttömyysturvalautakunnan kalusto-
26273: hankintoihin .......................... 35 000
26274: 13. 6.1985 Työttömyysturvalautakunnan kalusto-
26275: hankintoihin ja kulutusmenoihin ...... 125 000
26276: 5. 9.1985 Suomen Oslossa olevan sosiaaliavusta-
26277: jan käyttöön kalustoa Ja autopuhelin
26278: ministeriön virka-autoon ·············· 27 000
26279: 10.10.1985 Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Os-
26280: Jossa olevien sosiaaliavustajien kalusto-
26281: ja konttorikonehankintoihin ........... 17 000
26282: 7.11.1985 Sosiaalihallitus, invalidipuhelimien pe-
26283: rusmaksuihin vapaina olevien puheli-
26284: mien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 000
26285: 9. 1.1986 Toimistomenoihin ym ................. 80 000 317 900 244 342,70
26286: 1 382 895,26 1 245 538,05
26287:
26288:
26289:
26290:
26291: Kertomusvuoden varsinaiseen tulo- ja menoar- viin virastojen ja laitosten kiinteästä määrärahasta
26292: vioon sisältyvien kyseisen momentin perustelujen suoritettaviin kulutusmenoihin, joita ei ole otet-
26293: mukaan määrärahaa saatiin käyttää yllättävistä ja tu riittävässä määrin huomioon asianomaisten
26294: poikkeuksellisista uudelleenjärjestelyistä aiheutu- momenttien määrärahojen mitoituksessa ja joi-
26295: viin menoihin, kuten kalusto- ja materiaalihan- den suorittaminen näistä määrärahoista ei ole
26296: kintoihin sekä kulutusmenoihin, ei kuitenkaan viraston tai laitoksen toimintaa tarkistamaila
26297: henkilöstön palkkaamiseen. mahdollista. Kyseiseen määrärahaan ei esitetty
26298: Kuten edellä esitetystä ja myös valtiovarainmi- muutosta. Eduskunta hyväksyi esityksen ja lisä-
26299: nisteriön ao. esittelylistoista ilmenee, maksettiin menoarvio julkaistiin asetuskokoelmassa
26300: kertomusvuoden tammi-marraskuussa valtiova- 11.12.1985. Tästä huolimatta puollettiin valtio-
26301: rainministeriön pääluokan momentin 28.80.98 varainministeriön raha-asiain käsittelyssä
26302: määrärahasta sellaisiakin menoja, joita varten 6. 2 .1986 Suomen Akatemian esitystä, että sille
26303: muiden hallinnonalojen virastoille ja laitoksille myönnettäisiin 68 700 mk:n lisämääräraha ko.
26304: oli budjetissa osoitettu kiinteä määräraha, joka ei momentilta vuokramenoihin. Valtiovarainminis-
26305: kuitenkaan riittänyt ko. menojen maksamiseen. teriö myönsi vuosien 1985-86 vaihteessa luvan
26306: Eräissä tapauksissa menojen maksaminen ko. mo- ko. 1, 1 Mmk: n arviomäärärahan yli ttämiseen
26307: mentilta oli hyväksytty tilapäisjärjestelynä, mikä kahdessa erässä yhteensä 3,0 Mmk:lla. Ylitys jäi
26308: kuitenkin oli jäänyt lopulliseksi. Mikäli nämä kuitenkin vajaaseen 150 000 mk:aan.
26309: menot olisi maksettu näiltä menomomenteilta, Momentin 28.80.98 (Valtioneuvoston käytettä-
26310: olisivat ne aiheuttaneet kiinteiden määrärahojen väksi virastojen hoitomenoihin) perustelut halli-
26311: ylityksiä tai niitä varten olisi lisämenoarvioissa tuksen esityksessä eduskunnalle valtion tulo- ja
26312: pitänyt osoittaa lisäyksiä määrärahoihin. menoarvioksi vuodelle 1986 olivat seuraavat:
26313: Hallitus esitti vuoden 1985 toisessa lisämenoar- ''Momentin määräraha ehdotetaan muutettavak-
26314: vioesityksessään, että ko. momentti muutettaisiin si arviomäärärahaksi. Momentille ehdotetaan
26315: arviomäärärahaksi ja että sen perusteluja muutet- edelleen 1 100 000 mk. Momentin määrärahaa
26316: taisiin siten, että momentin määrärahaa saadaan saadaan käyttää yllättävistä uudelleen järjestelyis-
26317: käyttää palkkauksia ja momentilta 28.64.11 suo- tä aiheutuviin menoihin kuten kalusto- ja mate-
26318: ritettavia vuokramenoja lukuun ottamatta myös riaalihankintoihin. Lisäksi määrärahaa saadaan
26319: sellaisiin ennakoimattomiin tai vaikeasti arvioita- käyttää sellaisiin ennakoimattomiin kulutusme-
26320: 216
26321:
26322: noihin, joita ei ole otettu huomioon virastojen ja voidaan merkitä erzkseen yhteen tai useampaan
26323: laitosten asianomaisissa kulutusmäärärahoissa, ei pääluokkaan. Hallituksen esittämä momentin
26324: kuitenkaan palkkauksiin.'' Hallituksen esitykses- 28.80.98 perustelujen muutos ozkeutti kuitenkin
26325: sä vuoden 1986 ensimmäiseksi lisämenoarvioksi en· ministeriöt suorittamaan valtiovarainministe-
26326: ehdotettiin ko. määrärahan perustelut muutetta- rz'ön lausunnon perusteella kyseiseltä arviomää-
26327: vaksi seuraavasti: "Momentin määrärahaa saa- rärahamomentilta omien hallinnonalojensa kiin-
26328: daan käyttää yllättävistä ja poikkeuksellisista uu- teiltä kulutusmäärärahamomentezlta maksettavia
26329: delleenjärjestelyistä aiheutuviin menoihin, kuten harkinnanvaraisia menoja. Menettelyllä oikeutet-
26330: kalusto- ja materiaalihankintoihin. Lisäksi määrä- tiin käytännössä ylittämään eduskunnan vahvista-
26331: rahaa saadaan käyttää palkkauksia ja momentilta mia kiinteitä kulutusmäärärahoja sallimalla suo-
26332: 28.64.11 suoritettavia vuokramenoja lukuunotta- rittaa kiinteän määrärahan ylittävät menot valtio-
26333: matta myös sellaisiin ennakoimattomiin tai vai- varainministeriön hallinnonalan menomomentti-
26334: keasti arvioitaviin virastojen ja laitosten kiinteästä ta ko. arviomäärärahamomentin perusteluista zl-
26335: määrärahasta suoritettaviin kulutusmenoihin, joi- menevin menojen laatua koskevin rajoituksin
26336: ta ei ole otettu riittävässä määrin huomioon periaatteessa rajattomassa määrin. Tämä johtui
26337: asianomaisten momenttien määrärahojen mitoi- siitä, että momentista 28. 80.98 tuli arviomää-
26338: tuksessa ja joiden suorittaminen näistä määrära- räraha.
26339: hoista ei ole viraston tai laitoksen toimintaa Hallituksen esittämä momentin 28. 80. 98 pe-
26340: tarkistamaHa mahdollista. Momentille ei tämän rustelujen muutos muutti siten virastojen ja lai-
26341: johdosta ehdoteta lisäystä.'' tosten kulutusmenoihin osoitettujen kiinteiden
26342: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion määrärahojen luonteen ja mitätöi kulutusmenoi-
26343: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987 ovat em. hin osoitettujen kzi'nteiden ja arviomäärärahojen
26344: arviomäärärahan perustelut seuraavanlaiset: välisen eron, joka on hallitusmuodossa selkeästi
26345: ''Momentille ehdotetaan lisäystä 900 000 mk. ja yksiselitteisesti mäå'ritelty.
26346: Momentin määrärahaa saadaan käyttää yllättävis-
26347: tä ja poikkeuksellisista uudelleenjärjestelyistä ai- Momenttien 27.25.17 ja 12.27.20 budjetointi-
26348: heutuviin menoihin, kuten kalusto- ja materiaa- menettely. Kertomusvuoden tulo- ja menoarvio-
26349: lihankintoihin. Lisäksi määrärahaa saadaan käyt- esityksessä momentin 27.2 5.17 (Puolustusminis-
26350: tää palkkauksia ja momentilta 28.64.11 suoritet- teriön pääluokka, perushankintamenot, uusinta
26351: tavia vuokramenoja lukuunottamatta myös sellai- käytöstä poistetun tilalle, arviomääräraha) mo-
26352: siin ennakoimattomiin tai vaikeasti arvioitaviin menttiperustelut kuuluivat kertomusvuoden
26353: virastojen ja laitosten kiinteästä määrärahasta tulo- ja menoarvioesityksessä seuraavasti:
26354: suoritettaviin kulutusmenoihin, joita ei ole otet- ''Momentille ehdotetaan miljoona markkaa
26355: tu riittävässä määrin huomioon asianomaisten käytöstä poistetun tai myydyn irtaimen omaisuu-
26356: momenttien määrärahojen mitoituksessa ja joi- den tilalle tarvittavan varustuksen hankintaa ja
26357: den suorittaminen näistä määrärahoista ei ole korjauksia, myynnistä aiheutuvia kuluja sekä
26358: viraston tai laitoksen toimintaa tarkistamaHa vuokratuo omaisuuden korjauksia varten, enin-
26359: mahdollista.'' tään siinä määrin kuin myynnistä ja vuokraukses-
26360: Valtiontilintarkastajain mielestä hallituksen ta kertyy tuloja. Vastaava tulo on merkitty mo-
26361: ensi kerran kertomusvuoden toisessa lisämenoar- mentille 12.27.20."
26362: vioesityksessä esittämä momentin 28. 80. 98 (Val- Momentti 12.27.20 sisältää sekalaiset tulot
26363: tioneuvoston käytettäväksi virastojen hoitomenoi- puolustusministeriön hallinnonalalla puolustus-
26364: hin) perustelujen muutos ei ole sopusoinnussa voimien irtaimiston myynnistä ja vuokrauksesta.
26365: valtion tulo- ja menoarviota koskevan lainsäädän- Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan esitte-
26366: nön kanssa. Hallitusmuodon 70 §:n mukaan lylistan 27.11.1985 mukaan puolustusministeri-
26367: kzi'nteiden määrärahojen ylittäminen on kielletty. ölle myönnettäisiin lupa ylittää vuoden 1985
26368: Saman lainkohdan mukaan mäå'rärahoja ei myös- tulo- ja menoarviossa momentilla 27.25.17 (Uu-
26369: kään saa siirtää eduskunnan erzkseen hyväksymäs- sinta käytöstä poistetun tilalle) olevaa miljoonan
26370: tä tulo- ja menoarvion osasta toiseen. Valtion markan arviomäärärahaa 9 500 000 mk:lla, kui-
26371: tulo- ja menoarvion ja tzlinpäätöksen perusteista tenkin enintään siinä määrin kuin momentille
26372: annetun lain (136131) 3 §:n 2 mom:n (muut. 12.27.20 (Tulot puolustusvoimien irtaimiston
26373: 356!66) mukaan menot on ryhmiteltävä hallin- myynnistä ja vuokrauksesta) kertyvät tulot ylittä-
26374: nonaloittain pääluokkzi'n. Poikkeuksen muodos- vät vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa kertyväksi
26375: tavat vain hallinnonalojen yhteiset menot, jotka arvioidun määrän.
26376: 217
26377:
26378: Esityslistan liitteessä olevassa muistiossa puo- Selityksessään valtiontilintarkastajille on valtio-
26379: lustusministeriön talousosasto perusteli määrära- varainministeriö esittänyt mm. seuraavaa: "Me-
26380: han yleisesitystä mm. sillä, että momentille nomomentin 27.25.17 määräraha ja tulomomen-
26381: 12.27.20 kertyvien tulojen yhteismäärä tulisi ole- tin 12.27.20 tuloarvio ovat olleet viime vuosien
26382: maan n. 10,5 Mmk eli siten n. 9,5 Mmk tulo- ja menoarvioissa 1 Mmk. Momentille on
26383: arvioitua enemmän. Ylitysoikeuden mukainen myönnetty arviomäärärahan ylityksiä, jotka me-
26384: lisämääräraha oli muistion mukaan tarkoitus noarvioon nähden ovat olleet varsin huomattavia.
26385: osoittaa tarvittavilta osin materiaalin vaihtosopi- Ylitykselle on kuitenkin ollut kate vastaavalla
26386: musten katteeksi sekä kiireellisimpiin eri alojen tulomomentilla. Valtiovarainministeriön taholta
26387: uusintahankintoihin suunnilleen tulojakautuman asiaan on kiinnitetty huomiota ja momentin
26388: mukaisesti. määräraha on vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa
26389: Vuosina 1978-84 ovat momentin 27.25.17 nostettu 2 Mrnk:aan, mikä ei ilmeisesti kuiten-
26390: määrärahat tulo- ja menoarvion ja valtion tilin- kaan ole vielä riittävä korotus.''
26391: päätöksen mukaan sekä toteutuneet määräraho- Edelleen valtiovarainministeriön selityksen
26392: jen ylitykset markkoina ja prosentuaalisesti olleet mukaan käytöstä poistetun materiaalin myynti
26393: seuraavat: perustuu puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
26394: hylkäämisestä ja poistamisesta annettuihin ohjei-
26395: Vuosi TMA:n TP:n Ylitys siin. Ohjeet on uusittu v. 1984. Aikaisemmat
26396: mukaan mukaan
26397: Mmk Mmk Mmk % määräykset oli tehty v. 1967, jolloin puolustus-
26398: voimain materiaalin puute oli valtiovarainminis-
26399: 1978 000000 1,0 1,914 447 0,9 91
26400: teriön mukaan nykyistä suurempi ja jolloin oli
26401: 1979 000000 1,0 2,194 522 1,2 119 erityistä tarvetta suojella materiaalia häviämisel-
26402: 1980 000000 1,0 4,398 985 3,4 340
26403: tä. Omaisuutta oli myös käytettävä erityisen
26404: 1981 000000 1,0 3,185 713 2,2 219
26405: säästeliäästi ja omaisuuden hylkääminen suoritet-
26406: 1982 000000 1,0 4,639 796 3,6 364
26407: tava vasta silloin, kun se oli ehdottoman välttä-
26408: 1983 000000 1,0 12,777 111 11,8 1 177
26409: mätöntä. Vanhentuneet määräykset aiheuttivat
26410: 1984 000000 1,0 9, 799 973 8,8 880
26411: sen, että varastoihin kertyi epäkuranttia tavaraa,
26412: mikä osaltaan johti määräysten uusimiseen sekä
26413: Kyseessä olevan momentin arviomäärärahaa on
26414: käytöstä poistetun materiaalin myynnin lisäänty-
26415: vuodesta 1978 lähtien ylitetty tuntuvasti sekä
26416: miseen.
26417: markkamääräisesti että suhteellisesti. Suurin yli-
26418: Momentin määrärahaa ja tuloarviota budjetoi-
26419: tys on ollut lähes 1 200 % . Kertomusvuoden
26420: taessa valtiovarainministeriö on nojautunut puo-
26421: ylitykseksi em. esittelylistan mukaan tuli 9,5
26422: lustusministeriön tulo- ja menoarvioehdotuksiin
26423: Mmk eli 950 %.
26424: sekä niiden perustelumuistioihin. Tulomoment-
26425: Vastaavasti v. 1978-84 momentin 12.27.20
26426: tia laadittaessa on pyritty budjettilainsäädännön
26427: tulot tulo- ja menoarvion ja valtion tilinpäätök-
26428: mukaisesti mahdollisimman pitävään arvioon, ts.
26429: sen mukaan sekä toteutunut tulojen kertymä yli
26430: tuloarvioon ei ole sisällytetty minkäänlaista va-
26431: arvioidun olivat seuraavat:
26432: rausta mahdollista tai ennalta arvaamatoota tu-
26433: Vuosi TMA:n TP:n Ylitys loutusta varten. Tulojen arviointiperusteet ovat
26434: mukaan mukaan johtaneet käytäntöön, jossa budjetoidut luvut on
26435: Mmk Mmk Mmk %
26436: mitoitettu varsin alhaisiksi. Tätä menettelyä osal-
26437: 1978 000000 1,0 1,941 640 0,9 94 taan on valtiovarainministeriön mukaan tukenut
26438: 1979 000000 1,0 2,557 365 1,6 156 myös se, että menomomentin perusteluissa on
26439: 1980 000000 1,0 4,487 794 3,5 349 annettu valtuus käyttää momenttia enintään sii-
26440: 1981.0 0000 1,0 3,292 364 2,3 229 nä määrin kuin tuloja kertyy. Täten momentin
26441: 1982 000000 1,0 4,987 329 4,0 399 perusteluissa on valtiovarainministeriön mielestä
26442: 1983 000000 1,0 12,777 111 11,8 1 177 muista arviomäärärahoista poiketen annettu oi-
26443: 1984 000000 1,0 9,997 148 9,0 900 keus ylittää momenttia, mikäli vastaavasti kertyy
26444: tuloja.
26445: Kyseessä olevan momentin tulot on vuosittain Valtiovarainministeriön tarkoituksena on sen
26446: aliarvioitu tuntuvasti. Tulo- ja menoarviossa esi- ilmoituksen mukaan päästä po. momenttien
26447: tetyt tulot ovat eräinä vuosina olleet vain noin osalta nykyistä tarkempaan budjetointiin. Pääsyä
26448: kymmenesosa toteutuneista tuloista. Kertomus- tähän helpottavat puolustusvoimien poisto- ja
26449: vuonna tulojen kertymäksi muodostui n. 9,5 hylkäystoiminnan vakiintuminen uusien mää-
26450: Mmk, mikä oli 950 % tulo- ja menoarviossa räysten mukaiseksi sekä materiaalihallintoa kos-
26451: arvioitua suurempi. kevien tietojärjestelmien tehostuminen.
26452:
26453: 28 360489L
26454: 218
26455:
26456: Puolustusministeriö on selityksessään valtion- Kyseessä olevien momenttien ylitykset ovat vuo-
26457: tilintarkastajille 26.2.1986 vastannut mm. seu- desta toiseen olleet suhteellisesti poikkeuksellisen
26458: raavaa: ''Puolustusvoimien käytöstä poistetun suuria. Tällainen budjetointimenettely loukates-
26459: materiaalin myynti perustuu suurelta osalta puo- saan budjetin täydellisyysperiaatetta on myös
26460: lustushaarojen ja eri aselajien hylkäyslautakun- heikentänyt eduskunnan budjettivaltaa. Asz(m-
26461: tien tarkastustoimintaan ja tämän perusteella omaisten ministen.öiden tulee ryhtyä noudatta-
26462: tehtyyn hylkäyspäätökseen. Omaisuuden poistos- maan hallitusmuodon säännöksiä ja hyvää budje-
26463: ta ja hylkäyksestä puolustusministeriö on antanut tointimenettelyä myös näiden momenttien koh-
26464: erityisohjeensa. Myynnin määrää on edeltä vaikea dalla.
26465: arvioida, koska omaisuuden hylkäysmenettelyä
26466: toteutetaan useilla eri materiaalialoilla, ja koska
26467: menettelyn piiriin tulevan varustuksen määrä
26468: saattaa vuosittain vaihdella suurestikin.'' Valtionvelka
26469: Puolustusministeriön mukaan on otettava huo-
26470: mioon, että myytävän materiaalin kysyntää ja Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee
26471: myyntihintaa on erikoisalan johdosta vaikeaa si- sivulla 219 olevasta asetelmasta, johon on sisälly-
26472: viilimarkkinoilla arvioida. Myynnin määrään ja tetty myös rahastotalouden velka.
26473: arvoon liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, Kertomusvuoden päättyessä velkakannan kes-
26474: minkä vuoksi tuloarvion mitoitus on vaikeaa. kimääräinen nimelliskorko oli 10,0 % (v. 1984
26475: Budjetoinnin lähtökohtana on kuitenkin ollut, 10,3 % ). Mikäli kaikki toteutuneet ja valuutta-
26476: ettei tuloarviota ja vastaavaa menomomentin määräisen velan ennakoidut lainakustannukset
26477: määrärahaa mitoiteta suuremmiksi kuin mihin muutetaan vuotuiseksi koroksi, oli efektiivinen
26478: pitävät arviot antavat mahdollisuuden. keskikorko 11,8% (v. 198412,7 %). Kotimai-
26479: Puolustusministeriö toteaa selityksessään, että sen velan keskimääräinen nimelliskorko oli
26480: momentilla 12.27. 20 tapahtuneet tuloarvioiden 10,9 % ja efektiiviset kustannukset 11,6 % (v.
26481: ja momentilla 27.2 5. 17 myönnettyjen arviomää- 1984 11,9 %) ja ulkomaisen vastaavasti 9,3 % ja
26482: rärahojen ylitykset ovat prosentuaalisesti mitaten 12,0% (v. 1984 13,3 %). Efektiiviset kustan-
26483: olleet suuret. Ylityksillä ei puolustusministeriön nukset on laskettu ottamalla huomioon kaikki
26484: mukaan ole kuitenkaan samaa valtiontaloudellis- toteutuneet kustannukset ja tarkasteluhetken jäl-
26485: ta merkitystä kuin muilla arviomäärärahojen yli- keen erääntyvät korot ja kuoletukset 31. 12 .198 5
26486: tyksillä, koska menomomentin määrärahaa saa vallinneiden valuuttakurssien mukaan, joten ne
26487: käyttää ja momentilla myöntää ylityslupaa vain eivät sisällä tulevien valuuttakurssien vaikutuksia.
26488: siihen määrään saakka, kuin vastaavalla tulomo- Koko velkakannan keskimääräinen takaisin-
26489: mentilla kertyy tuloa. Tästä syystä ei puolustus- maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 3 v 9
26490: ministeriön mukaan menomomentin käytöllä ja kk. Kotimaisen pitkäaikaisen valtionvelan keski-
26491: arviomäärärahan ylityksellä millään tavoin hei- määräinen takaisinmaksuaika oli 3 v 2 kk (v.
26492: kennetä valtiontalouden rahoitusasemaa. 1984 2 v 10 kk). Ulkomaisen velan keskimääräi-
26493: Hallitusmuodon mukaan valtion vuotuiseen nen takaisinmaksuaika oli 4 v 3 kk (edellisenä
26494: tulo- ja menoarvioon, jonka eduskunta päättää, vuonna 4 v 9 kk).
26495: on otettava varainhoitovuoden tulot ja menot. Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna kor-
26496: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausun- koja yhteensä 4 602 Mmk, josta kotimaisen velan
26497: nossaan todennut, että säännöksen sisältämästä osuus oli 2 159 Mmk. Pitkäaikaisesta kotimaises-
26498: budjetin täydellisyysperiaatteesta johtuu, että ta valtionvelasta maksettiin korkoja 2 129 Mmk.
26499: hallituksen valmistelemaan tulo-ja menoarvioesi- Kun edellisenä vuonna korkoja maksettiin 1 74 7
26500: tykseen on otettava kaikki ennakoitavissa olevat Mmk, oli korkomenojen kasvu lähes 22 %.
26501: valtion tulot ja menot. Pitkäaikainen kotimainen valtionvelka
26502: Ministeriöiden antamia selityksiä todetun me- 31.12.1985 jakaantui korkokannan mukaan seu-
26503: nettelynsä syistä ei voida pitää hyväksyttävinä. raavasti:
26504: Vuosittain toteutuneiden tuntuvien ylitysten olisi
26505: pitänyt antaa aihetta budjetointimenettelyn tar- Korkoprosentti Mmk %
26506:
26507: kistamiseen. Tässä" yhteydessä" kysymyksessä et· 6 1/ 2 - 93/4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 322 6
26508: niinkään ole valtiontalouden rahoitusaseman vaa- 10 -103/4 ••• 0 ••• 0 • •••••• 8 083 39
26509: rantuminen, vaan eduskunnan budjettivallan asi- 11 -11 112 ............... 6 588 32
26510: anmukainen turvaaminen. 113/4-13,52 • •••••••• 0 •••• 3 604 17
26511: Edellä käsitellyissä tulo- ja menomomenteissa diskonuokorko ............ 1 275 6
26512: hallitusmuodon em. säännöstä" ei ole noudatettu. Yhteensä .................. 20 872 100
26513: 219
26514:
26515: Valtionvelan kehitys v. 1985
26516: Velka Nostot Kuoletuk- Valuuttakurs- Velka Muutos vuoden
26517: vuoden vuoden set vuoden sien muutokset vuoden aikana
26518: alussa aikana aikana Mmk vuoden aikana lopussa %
26519:
26520: Kotimainen velka ............. . 19 323 7 983 6 002 21 304 + 1 981 + 10
26521: Pitkäaikainen velka ......... . 19 057 7 732 5 917 20 872 + 1 815 +10
26522: Yleisöobligaatiolainat ..... . 12 037 5 044 2 087 14 994 + 2 957 + 25
26523: Muut joukkovelkakirjalainat 5 367 2 613 2 628 5 352 15 -0
26524: Velkakirjalainat .......... . 1 653 75 1 202 526 -1 127 -68
26525: Lyhytaikainen velka ......... . 266 251 85 432 + 166 + 62
26526: Ulkomainen velka ............. . 24 946 3 374 1 766 877 25 677 + 731 + 3
26527: Pitkäaikainen velka ......... . 24 946 3 374 1 766 877 25 677 + 731 + 3
26528: Obligaatiolainat .......... . 16 513 2 786 1 176 807 17 316 + 803 + 5
26529: Muut joukkovelkakirjalainat 2 666 328 371 + 80 2 703 + 37 + 1
26530: Velkakirjalainat .......... . 5 767 260 219 150 5 658 109 2
26531:
26532: Yhteensä ..................... . 44 269 11 357 7 768 877 46 981 +2 712 + 6
26533: V. 1984 ....... · .. · · · · · · · · .. · .. · 38 124 11 113 5 580 + 612 44 269 + 6 145 + 16
26534: V. 1983 ....................... . 30 248 11 725 4 628 + 779 38 124 + 7 876 + 26
26535: V. 1982 ....................... . 22 102 8 377 2 587 + 2 356 30 248 + 8 146 + 37
26536: V. 1981 ....................... . 17 966 5 500 2 123 + 759 22 102 +4 136 + 23
26537: V. 1980 ............. · ........ .. 15 189 4 371 1 683 + 88 17 966 + 2 777 + 18
26538: V. 1979 ....................... . 12 195 4 994 1 439 562 15 189 + 2 994 + 25
26539: V. 1978 ..... · ................ .. 6 753 5 933 970 + 480 12 196 + 5 443 + 81
26540: V. 1977 .......... · ........ · .. .. 4 623 2 435 706 + 401 6 753 + 2 130 +46
26541: V. 1976 ..... ·. · ·. · · · · · · · · · · · · · · 3 544 1 800 773 + 52 4 623 + 1 079 + 30
26542:
26543: Pitkäaikaisesta velasta oli vielä indeksisidon- Ulkomainen velka 31.12.1985 jakaantui korko-
26544: naista 32 Mmk, josta indeksiehtojen mukaan kannan mukaan seuraavasti:
26545: maksettiin kuoletuksille ja koroille indeksikoro-
26546: tusta 19 Mmk.
26547: Kertomusvuoden päättyessä ollut lyhytaikai- Korkoprosentti Mmk %
26548: nen velka 432 Mmk oli Valtion investointirahas- 4%- 5 7/8 ............. 2 821 11
26549: ton ja Valtion viljavaraston luottoa Postipankilta. 6 7,9 ............... 5 273 20
26550: Ulkomaisesta valtionvelasta, joka kokonaisuu- 8 8 7/8 ........... 5 034 20
26551: dessaan on pitkäaikaista, maksettiin kertomus- 9 9 718 ............. 4 267 17
26552: vuonna korkoja 2 443 Mmk eli 18 % enemmän 10 -11 7/8 ............. 4 157 16
26553: kuin edellisenä vuonna. Noin 68 % velasta eli 12 -13 5/8 ............. 2 338 9
26554: 17 495 Mmk on maksettava seuraavien viiden 14 112-15 3/8 ............. 1 787 7
26555: vuoden aikana. Yhteensä .................. 25 677 100
26556: Kertomusvuoden päättyessä olleen ulkomaisen
26557: velan valuuttajakautuma oli muuttunut hieman
26558: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan va- Valtion ulkomainen velka oli kertomusvuoden
26559: luuttajakautumasta. USD-määräisen velan osuus päättyessä 48 % koko maan ulkomaisesta netto-
26560: pieneni viisi prosenttiyksikköä, ja DEM-määräi- velasta. Vuotta aikaisemmin se oli 47 % ja
26561: sen velan osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä. vuoden 1983 päättyessä 44 %.
26562: Muiden valuuttojen muutokset olivat yhden pro- Valtionvelan määrä, 46 981 Mmk, oli kerto-
26563: senttiyksikön luokkaa. Ulkomaisen velan valuut- musvuoden päättyessä 55 % valtion tuloista il-
26564: tajakauma tärkeimpien valuuttojen osalta oli man lainanottoa eli kolme prosenttiyksikköä pie-
26565: 31.12.1985 seuraava: nempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion budje-
26566: Osuus tin kattamiseksi ottamat lainat olivat kertomus-
26567: Valuutta velasta
26568: % vuonna 11,2 % valtion kokonaistuloista, ja edel-
26569: USD.................................. 31 lisenä vuonna ne olivat 11,8 % ja v. 1983
26570: JPY................................... 19 14,6 %. Seuraavassa asetelmassa on esitetty val-
26571: DEM.................................. 17 tionvelan kehitys viiden vuoden välein v. 1950-
26572: CHF.................................. 13 75 ja sen jälkeen vuosittain sekä verrattu valtion-
26573: NLG .. ... . . .. .. . .. . . . .. . . .. .. . .. .. . . . . 11 velan kokonaismäärää ao. vuoden lopussa
26574: GBP .................................. 7 BKT:hen (koko vuoden markkinahintainen BKT
26575: Muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 käyvin hinnoin):
26576: 220
26577:
26578: Valtion bruttovelka (ml. rabastot) BKT Koko Ulkomainen
26579: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Yhteensä valtionvelka valtionvelka
26580: Mmk % BKT:sta % BKT:sta
26581:
26582: 1950 ....................... 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9
26583: 1955 ....................... 750 616 1 366 10 157 13,4 6,0
26584: 1960 ....................... 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6
26585: 1965 ....................... 2 269 1 177 3 446 26 634 12,9 4,4
26586: 1970 ....................... 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4
26587: 1975 ....................... 1 935 1 221 3 156 104 291 3,0 1,2
26588: 1976 ....................... 2 375 2 248 4 623 117 775 3,9 1,9
26589: 1977 ....................... 3 074 3 679 6 753 130 001 5,2 2,8
26590: 1978 ....................... 4 837 7 360 12 197 143 620 8,5 5,1
26591: 1979 ....................... 6 225 8 964 15 189 166 959 9.1 5,4
26592: 1980 ....................... 7 625 10 341 17 966 192 556 9,3 5,4
26593: 1981 ....................... 8 771 13 331 22 102 218 455 10,1 6,1
26594: 1982 ....................... 11 441 18 807 30 248 245 172 12,3 7,7
26595: 1983 ....................... 16 401 21 723 38 124 274 436 13,9 7,9
26596: 1984 ....................... 19 323 24 946 44 269 307 602 14,4 8,1
26597: 1985 ....................... 21 304 25 677 46 981 334 870 14,0 7,7
26598:
26599:
26600:
26601: Kertomusvuoden BKT-luku on ennakkotieto. Valtionvelan maaran kasvun seurauksena sen
26602: Arvioiden mukaan valtion kotimainen velka (ml. hoitokustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Seu-
26603: rahastot) tulee v. 1986 nousemaan 24 585 raavasta asetelmasta ilmenevät valtion velanhoi-
26604: Mmk:aan ja ulkomainen 24 865 Mmk:aan, joten tomenot (ml. rahastot) v. 1976-85. Ulkomaisen
26605: koko valtionvelan määräksi kuluvan vuoden lo- velan kuoletuksiin 31.12.1983 asti sisältyvät myös
26606: pussa ennakoidaan 49 450 Mmk. Kun kuluvan kansainvälisille järjestöille annettujen velkakirjo-
26607: vuoden BKT:n arvioidaan nousevan 360 980 jen kuoletukset.
26608: Mmk:aan, laskisi koko valtionvelan osuus
26609: BKT:stä 13,7 % :iin ja ulkomaisen velan osuus
26610: 6,9 %:iin.
26611:
26612: 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985
26613: Mmk
26614:
26615: Korot ja indeksikorotukset .. 292 455 623 972 1 204 1 578 2 168 3 112 3 864 4 621
26616: kotimainen .............. 177 249 328 489 567 768 993 1 342 1 741 2 109
26617: ulkomainen .............. 75 109 188 370 535 712 1 080 1 643 1 997 2 381
26618: rahastot .................. 40 97 107 113 102 98 95 127 126 131
26619: Palkkiot ja muut menot ..... 15 39 114 97 88 124 148 222 250 233
26620: Kuoletukset ................ 483 481 788 1 165 1 502 1 954 2 619 4 163 5 580 7 767
26621: kotimainen .............. 267 318 504 893 1 234 1 359 1 852 1 560 3 616 5 617
26622: ulkomainen .............. 216 163 284 216 217 531 580 1 915 1 621 1 616
26623: rahastot .................. 56 51 64 187 688 343 534
26624:
26625: Yhteensä ................... 790 975 1 525 2 234 2 794 3 656 4 935 7 497 9 694 12 621
26626: Velan (ml. rahastot) hoito-
26627: kustannusten osuus valtion
26628: tilinpäätöksen mukaisista ko-
26629: konaismenoista, % ........ 2,4 2,5 3,6 4,6 5,2 6,0 6,8 9.7 11,3 12,5
26630:
26631:
26632:
26633: Seuraavassa valtiokonttorissa laaditussa taulu- kohdan tasosta ennustettuja valuuttakursseja (sa-
26634: kossa on arvioitu 31.12.1985 olleen valtion velka- rake b ). Palkkiot ja muut menot on laskettu
26635: kannan (ml. rahastot) hoitokustannusten ja kan- molemmissa sarakkeissa nykykursseilla.
26636: nan kehitys v. 1986-90. Valuuttakursseina käy- Koska taulukossa olevat velan saldot ja hoito-
26637: tetty 31.12.1985 kursseja (sarake a) jako. ajan- kustannukset kehittyvät velkakannan 31.12.1985
26638: 221
26639:
26640: mukaisesti, eivät vuoden 1986 ja sitä seuraavien Velkakannan arvioidaan vuoden 1986 päättyessä
26641: vuosien lainanotosta aiheutuvat lisäykset velka- olevan n. 49 mrd. mk ja vuoden 1986 velanhoi-
26642: kantaan ja hoitosuunnitelmiin sisälly lukuihin. tokustannuksiksi arvioidaan kaikkiaan n. 14 mrd.
26643: Siten eivät myöskään tulevien vuosien lainanotto- mk.
26644: kustannukset näy muissa velanhoitomenoissa.
26645:
26646:
26647: 1986 1987 1988 1989 1990
26648: Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk
26649: a b a b a b a b a b
26650: Velka ...................... 38 742 39 590 31 596 32 982 24 540 26 113 18 237 19 813 13 253 14 677
26651: kotimainen .............. 16 708 16 708 12 502 12 502 9 585 9 585 7 025 7 025 5071 5071
26652: ulkomainen .............. 22 034 22 882 19 094 20 480 14 955 16 528 11 212 12 788 8 182 9 606
26653: Kuoletukset ................ 7 807 7 874 7 146 7 324 7 056 7 445 6 303 6 747 4 984 5 456
26654: kotimainen .............. 4 164 4 164 4 206 4 206 2 917 2 917 2 560 2 560 1 954 1 954
26655: ulkomainen .............. 3 643 3 710 2 940 3 118 4 139 4 528 3 743 4 187 3 030 3 502
26656: Korot ...................... 4 473 4 517 3 738 3 848 3 059 3 208 2 368 2 528 1 755 1 909
26657: kotimainen .............. 2 139 2 139 1 732 1 732 1 367 1 367 1 057 1 057 781 781
26658: ulkomainen .............. 2 334 2 378 2 006 2 116 1 692 1 841 1311 1471 974 1 128
26659: Palkkiot ja muut menot ..... 29 29 27 27 22 22 17 17 13 13
26660: Hoitokustannukset yhteensä 12 309 12 420 10 911 11 199 10 137 10 675 8 688 9 292 6 752 7 378
26661:
26662:
26663: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionve- Valtion lainananto
26664: lan kasvua on kertomusvuonna onnistuttu hillit-
26665: semään varsin hyvin niin, että velan markkamää- Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoarvion
26666: räinen nettokasvu on jäänyt alhaisimmaksi vuo- että sen ulkopuolella olevien rahastojen kautta.
26667: den 1977 jälkeen. Osaltaan tähän on vaikuttanut Seuraavilla sivuilla olevasta taulukosta käyvät ilmi
26668: myös edullinen valuuttakurssien kehitys, joka valtion lainaksi antamien varojen määrä kerto-
26669: alensi velan määrää 877 Mmk:lla. Uutta velkaa musvuoden alussa ja lopussa, vuoden aikana
26670: on kuitenkin nostettu hieman enemmän kuin annetut uudet lainat sekä kertomusvuonna kerty-
26671: edellisenä vuonna mutta vähemmän kuin v. neet kuoletukset ja korot. Taulukosta ilmenee
26672: 1983. Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen myös erityyppisten lainojen suhteellinen lisäys tai
26673: on velan suhteellinen nettokasvu jäänyt alle vähennys kertomusvuoden aikana sekä vuoden
26674: 10 %:n. alussa olleelle lainapääomalle laskettu korkotuot-
26675: Sen sijaan valtionvelan rakennetta ei sanotta- to valtiokonttorista ja rahastoista saatujen tieto-
26676: vammin ole onnistuttu parantamaan, vaan ulko- jen mukaan. Maatilatalouden kehittämisrahaston
26677: maisen velan osuus on edelleenkin yli puolet lainoihin on sisällytetty myös myytyjen tilojen
26678: (55 %) koko velkakannasta. Myös valtionvelan kauppahintasaatavat. Yrityssektorille suunnatusta
26679: osuus koko maan ulkomaisesta velasta on nous- lainanannosta kanavoidaan suurin osa Suomen
26680: sut. Kun otetaan huomioon, ettei valtiolla ole Vientiluotto Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n
26681: valuuttamääräisiä tuloja, ei kehitystä voida pitää kautta, joiden valtiolta saarnat lainat sisältyvät
26682: suotavana. Valtionvelan rakennetta olisi tehol- taulukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille.
26683: laammin pyrittävä muuttamaan siihen suuntaan,
26684: että valtaosa velasta olisi kotimaista. Tämä edel-
26685: lyttäisi ilmeisesti uusien lainamuotojen liikkeelle
26686: laskemista.
26687: 222
26688:
26689: Valtion lainananto v. 1985
26690:
26691: Lainapääoman Korkotuotto
26692: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja muutos
26693: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi-
26694: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset
26695: V. 1984 V. 1985 v. 1984 V. 1985
26696:
26697: Mmk %
26698:
26699: Kehitysluotot ........... 237,3 65,3 9,3 293,3 3,8 + 8,3 + 23,6 1,9 1,6
26700: Lainat väestönsuojelua
26701: varten ............... 1,6 0,5 0,3 1,8 0,1 + 2,5 + 12,5 6,0 6,3
26702: Rakennuslainat perus-
26703: kouluille ............. 409,9 21,4 29,6 401,7 21,5 - 1,0 - 2,0 5,1 5,2
26704: Lainat yksityisoppikou-
26705: lujen muuttamiseksi
26706: kunnallisiksi kouluiksi 46,9 - 1,8 45,1 2,3 - 0,3 - 3,8 5,0 4,9
26707: Rakennuslainat yksityis-
26708: oppikouluille ........ 7,8 - 1,4 6,4 0,4 -15,7 -17,9 4,9 5,1
26709: Lainat ammatillisille op-
26710: pilaitoksille .......... 28,1 - 4,4 23,7 1,4 -13,7 -15,7 4,7 5,0
26711: Opintolainat lääkärien
26712: ja hammaslääkärien
26713: kouluttamiseksi ulko-
26714: mailla ............... 1,1 - 0,3 0,8 0,1 -23,1 -27,3 5,5 9,1
26715: Rakennuslainat kirjas-
26716: toille ................ 26,9 9,2 1,0 35,1 1,6 -23,7 + 30,5 5,8 5,9
26717: Rakennuslainat kansan-,
26718: kansalais- ja työväen-
26719: opistoille ............ 0,5 - 0,1 0,4 0,0 -23,0 -26,0 4,7 4,6
26720: Veikkausvoittovaroista
26721: myönnetyt lainat ..... 211,9 32,0 14,2 229,7 13,6 + 12,3 + 8,4 6,6 6,4
26722: Muut lainat opetuksen,
26723: tieteen ja kulttuurin
26724: edistämiseksi ......... 6,0 - 0,5 5,5 0,3 - 6,7 - 8,3 5,9 5,0
26725: Invalidihuoltolain mu-
26726: kaiset lainat. ......... 6,0 - 1,6 4,4 0,3 -17,2 -26,7 4,6 5,0
26727: Muut lainat sosiaalitur-
26728: van edistämiseksi ..... 0,1 - 0,0 0,1 0,0 - 7,9 - 9,0 4,9 4,9
26729: Lainat terveydenhuollon
26730: edistämiseen ......... 0,2 - 0,0 0,2 0,0 - 6,2 - 7,0 5,1 5,1
26731: Asuntolainat ........... 21 372,9 2 293,4 1 089,1 22 577,2 799.4 + 6,8 + 5,6 3,5 3,7
26732: Muut lainat asuntotuo-
26733: tannon edistämiseen . 3,8 - 0,6 3,2 0,2 -11,8 -15,8 4,1 5,3
26734: Lainat vesihuoltolaittei-
26735: den rakentamiseen ... 7,4 - 1,1 6,3 0,2 -13,9 -14,9 3,0 2,7
26736: Vesiensuojelulainat teol-
26737: lisuudelle ............ 66,1 13,5 10,8 68,8 3,6 - 0,7 + 4,1 5,8 5,4
26738: Työllisyyspoliittiset suh-
26739: dannelairiat .......... 4,6 - 2,3 2,3 0,1 -14,2 -50,0 10,5 2,2
26740: Muut lainat työllisyyden
26741: turvaamiseen ......... 0,1 - - 0,1 0,0 0,0 0,0 5,1 5,0
26742: Maatilatalouden kehittä-
26743: misrahastonlainat .... 4 941,2 870,5 293,3 5 518,4 159,3 + 13,2 + 11,7 3,1 3,2
26744: Muut lainat asutustoi-
26745: minnan edistämiseen . 244,0 4,5 16,4 232,1 5,2 - 3,5 -4,9 2,0 2,1
26746: Maanparannuslainat .... 33,6 3,6 8,2 29,0 1' 1 -0,7 -13,7 3,2 3,3
26747: Metsänparannuslainat .. 744,8 138,3 61,9 821,2 19,2 + 24,0 + 10,3 2,8 2,6
26748: Lainat metsätalouden
26749: tukemiseen .......... 6,5 - 1,1 5,4 0,3 -15,8 -16,9 5,2 4,6
26750: Lainat kalastuselinkei-
26751: non edistämiseen ..... 3,3 - 0,3 3,0 0,2 -20,2 - 8,9 6,4 6,1
26752: 223
26753:
26754:
26755: Lainapääoman Korkotuotto
26756: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja muutos
26757: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi-
26758: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset
26759: V. 1984 V. 1985 V. 1984 V. 1985
26760:
26761: Mmk %
26762:
26763: Lainat satamien rakenta-
26764: mtseen ............... 3,9 - 0,6 3,3 0,2 -15,3 -15,4 5,4 5,1
26765: Muut lainat liikenteen
26766: edistämiseen ......... 0,2 - 0,1 0,1 0,0 -28,6 -50,0 5,9 5,5
26767: Teollisuuden tuotekehi-
26768: tyslainat ............. 338,0 111,4 25,2 424,2 20,9 + 29,9 + 25,5 6,2 6,2
26769: Lainat luotto-osakeyhti-
26770: öille ................. 2 488,2 125,0 58,6 2 554,6 155,4 + 5,9 + 2, 7 6,1 6,2
26771: Valtion investointirahas-
26772: ton lainat ............ 1 539,6 542,8 316,2 1 766,3 145,1 + 3,1 + 14,7 9,7 9,4
26773: Pienteollisuuslainat ..... 1,2 - 1,0 0,2 0,1 -49,0 -85,0 5,5 5,5
26774: Vientimaksulainat ...... 0,5 - 0,2 0,2 0,0 -57,1 -53,0 5,3 5,3
26775: Valtion liikeyritysten
26776: osakeyh tiöiksi muut-
26777: tamisen yhteydessä
26778: tehdyistä järjestelyistä
26779: aiheutuneet saatavat .. 310,4 - 23,1 287,3 20,3 -12,3 -7,4 7,5 6,4
26780: Lainat kehitysalueiden
26781: teollisuuskylien raken-
26782: tamiseen ............. 19,0 - 0,5 18,5 1,0 - 1,0 - 2,6 4,0 5,3
26783: Lainat kaivos- ja kaivan-
26784: naistoiminnan edistä-
26785: miseen ............... 177,0 - 4,0 173,0 2,4 0,0 - 2,3 1,5 1,4
26786: Kehitysalueiden tuotan-
26787: nollisen toiminnan
26788: työvoimapoliittiset ra-
26789: hoituslainat .......... 14,8 - 3,6 11,2 0,8 -17,5 -24,3 5,5 5,4
26790: Muut lainat teolli-
26791: suuden edistämiseen . 14,0 - 7,5 6,5 0,4 -58,5 -53,6 7' 1 2,8
26792: Lainat voimalaitosten ra-
26793: kentamiseen ......... 322,6 - 27,3 295,3 22,7 - 8,7 - 8,5 7,1 7,0
26794: Muut lainat energiata-
26795: louden edistämiseen .. 107,2 2,9 15,3 94,8 8,7 + 4,0 -11,6 8,2 8,1
26796: Lainat viennin edistämi-
26797: seen ................. 64,8 25,3 9,9 80,2 4,1 +45,7 + 23,8 6,5 6,3
26798: Muut lainat elinkeinojen
26799: edistämiseen ......... 1,6 0,3 0,1 1,8 0,0 + 6,7 + 12,5 8,9 ..
26800: Yhteensä ............ 33 815,6 4 259,9 2 042,8 36 032,7 1 416,0 + 8,4 + 6,6 4,1 4,2
26801:
26802:
26803:
26804:
26805: Uusia lainoja annettiin kertomusvuonna kaik- Suurimman osan (n. 63 %) valtion lainanan-
26806: kiaan 4 259,9 Mmk (v. 1984 4 581,5 Mmk). nosta muodostavat asuntolainat. Näiden lainojen
26807: Lainavarojen vähennykseen sisältyy kertomus- lainapääoma kertomusvuoden alussa ja lopussa,
26808: vuonna valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa sen lisäys ja vähennys kertomusvuonna sekä vuo-
26809: nettovähennystä 31,3 Mmk sekä tulo- ja menoar- den aikana kertyneet korot ja vuoden alussa
26810: vion nojalla avustuksiksi muutettujen lainojen olleelle lainapääomalle laskettu korkotuotto il-
26811: tileistä poistoja 5,1 Mmk (v. 1984 41,5 Mmk) ja menevät seuraavasta taulukosta:
26812: muita tileistä poistoja 10,3 Mmk (v. 1984
26813: 2,8 Mmk).
26814: 224
26815:
26816:
26817: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korkotuotto
26818: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihy- muutos
26819: alussa aikana aikana lopussa vitykset
26820: V. 1984 v. 1985 v. 1984 V. 1985
26821:
26822: Mmk %
26823:
26824:
26825: Vuokratalo- ja asunto-
26826: osuuskuntatalolainat .. 8 399,6 835,3 151,1 9 083,8 260,5 + 8,1 + 8,1 2,7 3,1
26827: Opiskelija-asuntolalainat 1 063,0 111,8 15,2 1 159,6 34,5 + 13,0 + 9,1 2,3 3,2
26828: Asunto-osakeyhtiötalolai-
26829: nat ................... 537,7 9,5 84,1 421,8 44,0 -20,3 -21,6 7,4 8,2
26830: Henkilökohtaiset asunto-
26831: osakelainat ........... 4 292,9 472,1 370,6 4 435,7 167,9 + 8,3 + 3,3 3,6 3,9
26832: Omakotitalolainat ....... 5 679,0 578,0 425,3 5 831,7 248,4 + 7,2 + 2,7 3,9 4,4
26833: Peruskorjaus- ja perus-
26834: parannuslainat ........ 1 069,8 266,2 23,6 1 312,4 30,4 .. + 22,7 .. 2,8
26835: Erityisasuntolainat ...... 45,0 0,0 2,1 42,9 1,3 - 4,2 - 4,7 2,9 2,9
26836: Lämmityslaitoslainat .... 285,9 20,5 17,1 289,3 12,4 + 2,9 + 1,2 4,3 4,3
26837:
26838: Yhteensä ............... 21 372,9 2 293,4 1 089,1 22 577,2 799,4 + 6,8 + 5,6 3,5 3,7
26839: V. 1984 ................. 20 006,7 2 267,6 901,5 21 372,9 699,7 + 6,8 - 3,5 -
26840: v. 1983 ................. 18 239,2 2 558,0 790,6 20 006,7 562,2 + 9,7 - 3,1 -
26841: v. 1982 ................. 16 523,3 2 294,0 578,0 18 239,2 462,3 + 10,4 - 3,1 -
26842: v. 1981 ................. 14 923,2 2 010,0 409,4 16 523,3 323,8 + 10,7 - 2,8 -
26843: V. 1980 ................. 13 291,3 1 935,4 303,5 14 923,2 261,0 + 12,3 - 2,2 -
26844:
26845:
26846:
26847:
26848: Asunto-osakeyhtiölainojen vähennystä osoitta- Valtion antamista lainoista suoritettiin indeksi-
26849: vassa luvussa ja henkilökohtaisten asunto-osake- hyvityksiä kaikkiaan 5 lainan koroille ja 8 lainan
26850: lainojen lisäystä osoittavassa luvussa on otettu kuoletuksille yhteensä 1,4 Mmk (v. 1984 1,4
26851: huomioon 41,3 Mmk asunto-osakeyhtiöille Mmk), kuten seuraavasta asetelmasta ilmenee:
26852: myönnettävistä ns. rakennusaikaisista asuntolai-
26853: noista henkilökohtaisiksi osakelainoiksi siirtyviä
26854: lainoja, jotka on käsitelty nettoperiaatteella.
26855:
26856: Lainoja Indeksihyvitykset Indeksihyvitykset Yhteensä
26857: kpl koroille kuoletuksille
26858: 1 000 mk
26859: Voimalaitoksille annetut lainat ....................... 5 260,4 1 150,0 1 410,4
26860: Keskusmetsälautakunta Tapiolle metsäpuiden siemen-
26861: varaston hankintaan ja käyttöön annetut lainat ..... 3 23,4 23,4
26862: Yhteensä ............................................ 8 260,4 1 173,4 1 433,8
26863:
26864:
26865:
26866: Valtion tulo- ja menoarvion varoista vuosittain mukaan eriteltyinä v. 1976-85 seuraavasti:
26867: nostetut lainat jakaantuivat kuoletusaikojen
26868:
26869: Kuoletusaika 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985
26870: vuosia Mmk
26871:
26872: 0- 5 172,1 269,4 263,2 310,5 228,8 171,2 181' 1 154,0 62,8 34,1
26873: 6-10 482,6 501,1 650,3 585,9 691,4 601,2 380,4 267,8 214,4 232,0
26874: 11-15 410,1 449,1 510,5 509,0 492,1 568,5 1 004,3 323,8 308,6 215,5
26875: 16-20 65,4 76,9 12,7 36,3 176,8 201,4 226,7 1 319,7 1 275,1 1 217,0
26876: 21-25 901,9 1 015,4 931,5 877,8 872,8 946,9 968,1 80,8 132,7 101,9
26877: 26-30 40,3 45,6 39,4 40,9 38,9 5,0 16,6 954,4 1 196,6 1 001,1
26878: Yli 30 41,8 15,0 3,8 9,3 10,0 25,3 22,1 22,9 12,2 13,0
26879: 225
26880:
26881: Valtion antolainauskannan jakauma korkopro- lainaryhmistä tehtäväalueittain (1 000 mk:ina) ja
26882: sentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilmenee niiden jakauma korkoprosentin mukaan kerto-
26883: seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty vain osa musvuoden lopussa:
26884:
26885:
26886: Korkokanta %
26887:
26888: ehtävä 0,0 0,25-1,00 1,25-2,00 2,25-3,00 3,25-4,00 4,25-5,00 5,25-6,00 6,25-7,00 7,25-8,00 8,25-9,00 9.25-10,0 Yhteensä
26889:
26890: ....
26891: 1einen Jafjestys ja
26892: turvallisuus ....... - - - - - - 1 781 - - - - 1 781
26893: lpetus: tiede ja kult-
26894: tuun ............. 8 - - 3 052 827 421 621 - 232 149 90 607 - - 748 264
26895: osiaaliturva ......... - - - - - 138 - - - - - 138
26896: 'erveydenhuolto .... - - - - - 171 - - - - - 171
26897: "uminen ja ympäris-
26898: tö ................ 4 185 445 4 932 425 2 676 861 1 554 638 652 039 197 166 2 110 173 369 315 695 575 591 415 4 780 823 22 745 875
26899: yövoima ............ - - - - - 118 - 11 032 - - - 11 150
26900: [aa- ja metsätalous .. 197 895 13 - 679 621 - 54 786 - 3 552 - 2 118 - 937 985
26901: iikenne ............. - - - - 40 2 796 58 - 509 - - 3 403
26902: 'eollisuus ja muu
26903: elinkeinot ........ 111 060 - - 168 752 215 195 1 132 205 429 479 454 040 1 138 808 253 332 17 669 3 920 540
26904:
26905: 'hteensä ........ ... 4 494 408 4 932 438 2 676 861 2 4o6 063 868 101 1 809 001 2 541 491 1 070 088 1 925 499 846 865 4 798 492 28 369 307
26906: '0 ............•...... 15,8 17,4 9.4 8,5 3,0 6,4 9,0 3,8 6,8 3,0 16,9 100
26907:
26908:
26909:
26910:
26911: Edellä olevassa samoin kuin myös seuraavissa Tehtävä Lainapääoma Painotettu
26912: 1 000 mk keskikorko
26913: taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat pääosin %
26914: lainojen perimää hoitavan atk-järjestelmän rekis- Yleinen järjestys ja tur-
26915: tereihin, joissa lainojen saldot eroavat järjestel- vallisuus .............. 1 781 6,00
26916: män toimintatavan vuoksi jonkin verran kirjanpi- Opetus, tiede ja kulttuu-
26917: totiedoista. Lisäksi taulukosta puuttuvat seuraa- ri ..................... 748 264 5,64
26918: Sosiaaliturva ............ 138 5,00
26919: vat kokonaisantolainaukseen kuuluvat lainaryh- Terveydenhuolto ........ 171 5,00
26920: mät (pääomat 31.12.1985): kehitysluotot (293,3 Asuminen ja ympäristö .. 22 745 875 3,91
26921: Mmk), pienteollisuuslainat (0,2 Mmk), invaliidi- Työvoima ............... 11 150 6,98
26922: huoltolain mukaiset lainat (4,3 Mmk), muut Maa- ja metsätalous ..... 937 985 2,51
26923: Liikenne ................ 3 403 5,34
26924: lainat asutustoiminnan edistämiseen (232, 1 Teollisuus ja muut elin-
26925: Mmk), maatilatalouden kehittämisrahaston lai- keinot ................ 3 920 540 6,01
26926: nat (5 518,4 Mmk) ja valtion investointirahaston Yhteensä ............... 28 369 307 4,20
26927: lainat (1 766,3 Mmk).
26928: Tarkasteltaessa valtion antamien lainojen lai-
26929: nakantaa 31.12.1985 tehtäväalueittain painote-
26930: olevan taulukon (valtion lainanauto v. 1985)
26931: tusti lasketuin keskikorkoprosentein saadaan lai-
26932: luvuista, joissa laskentaperusteena on käytetty
26933: nakannan painotetuksi keskikorkoprosentiksi
26934: vuoden 1984 lopun lainakantaa ja kertomus-
26935: 4,20 % (v. 1984 4,23 %). Lainapääoma ja pai-
26936: vuonna kertyneitä korkoja.
26937: notettu keskikorko tehtäväalueittain oli kerto-
26938: Kertomusvuoden lopussa olleeseen lainakan-
26939: musvuoden lopussa viereisellä palstalla olevan
26940: taan perustuvat lyhennykset ajoittuvat tehtävä-
26941: asetelman mukainen. alueittan tulevaisuudessa (kun otetaan huomioon
26942: Kun keskikorko on laskettu vuoden 1985 lo- edellä selostetut puutteellisuudet tilastoinnissa)
26943: pun lainakannasta samoin perustein kuin edellä seuraavan valtiokonttorissa laadituo asetelman
26944: olevasta kappaleesta ilmenee, se eroaa edellä mukaisesti (1 000 mk:ina):
26945:
26946:
26947:
26948:
26949: 29 3604891
26950: 226
26951:
26952:
26953: Tehtävä 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992-96 1997- Yhteensä
26954:
26955: Yleinen järjestys
26956: ja turvallisuus . 280 275 245 215 185 155 393 - 1 748
26957: Opetus, tiede ja
26958: kulttuuri ...... 57 356 60 874 63 276 63 320 62 088 59 991 228 220 181 872 776 997
26959: Sosiaaliturva ..... 14 15 16 16 17 18 42 - 138
26960: Terveydenhuolto 12 13 14 14 15 16 86 - 170
26961: Asuminen ja ym-
26962: päristö ........ 996 366 1 112 410 1 288 375 1 313 185 1 249 063 1 100 133 6 467 085 9 157 255 22 683 872
26963: Työvoima ....... 2745 2 738 2 666 2 548 2 049 606 1 531 149 15 032
26964: Maa- ja metsäta-
26965: lous ........... 63 335 65 026 65 805 65 570 62 549 58 211 241 423 315 718 937 637
26966: Liikenne ......... 533 533 474 462 349 328 694 68 3 441
26967: Teollisuus ja muut
26968: elinkeinot ..... 218 316 253 594 302 440 343 426 347 124 318 229 1 322 914 938 848 4 044 891
26969: Yhteensä ........ 1 338 957 1 495 478 1 723 311 1 788 756 1 723 439 1 537 687 8 262 388 10 593 910 28 463 926
26970:
26971:
26972: Valtiontzlintarkastajat toteavat, että valtion an- Ohjelman toteuttamiseksi rakennushallitus
26973: tamien lainojen kuoletusajat ovat eri syistä yleen- määräsi 9. 9.1982 kolmijäsenisen työryhmän ja
26974: sä erittäin pitkiä ja korot yleiseen korkotasoon sen toimintaa ohjaamaan nelijäsenisen valvonta-
26975: verrattuna alhaisia niin, että lainakannasta noin ryhmän. Tiedostao piti olla valmis vuoden 1983
26976: kolmasosan korko on yksi prosentti tai sitä alhai- loppuun mennessä. Kun keskushallintoyksiköi-
26977: sempi ja lähes 16 % lainapääomasta on erzlais- den tilarekistereiden perusteella ei ollut mahdol-
26978: ten vapaavuosi- ym. järjestelyjen vuoksi koroton- lista laatia tilanhankintaa ja -käyttöä yhtenäisesti
26979: ta. Kun toisaalta valtion ottolainauksessa korko- palvelevaa toimitilarekisteriä, rakennushallitus
26980: taso on huomattavasti korkeampi ja laina-ajat suoritti tiedostaa varten tarvittavan tietoaineksen
26981: lyhyempiä, aiheutuu tästä osaltaan kustannuspai- keruun kaikilta virastoyksiköiltä yhtenäisillä lo-
26982: netta valtion menoihin. makkeilla lokakuun 1983 tilanteen mukaisena.
26983: Kyselyn ulkopuolelle jätettiin mm. UM:n edus-
26984: tustot, puolustuslaitoksen varuskunnat ja laitok-
26985: Valtion toimitilat set, yliopistot ja korkeakoulut, MH, VR, PTI ja
26986: TVL. Rakennushallituksen arvion mukaan toimi-
26987: Kokonaismäärä. Valtiontilintarkastajat pyysivät tilatiedustelun ulkopuolelle jäi n. 27 000 toimi-
26988: tätä kertomusta valmistellessaan kaikilta hallin- paikkaa.
26989: nonaloilta selvityksen niiden käytössä olevista Toimitilatiedoston sekä valtiontilintarkastajain
26990: huonetiloista. Saaduista vastauksista ilmeni, ettei eri hallinnonaloilta saamien selvitysten mukaan
26991: valtionhallinnossa ole yhtenäisiin perusteisiin voidaan valtion hallinnassa olevista toimitiloista
26992: pohjautuvaa tilarekisteriä, vaan olemassa olevien- laatia seuraavan asetelman mukainen yhteenveto
26993: kin rekistereiden tietosisältö on niin toisistaan (htm 2 = huoneistoneliömetri), jota kuitenkin
26994: poikkeavaa, ettei niiden perusteella voida saada voidaan pitää vain suuntaa antavana jo siitäkin
26995: kokonaiskuvaa valtionhallinnon käytössä olevista syystä, että toimitilatiedoston tiedot perustuvat
26996: toimi tiloista. lokakuun 1983 tilanteeseen ja valtiontilintarkas-
26997: Saaduista selvityksistä ilmeni, että tilanne on tajain saarnat selvitykset kertomusvuoden lopun
26998: huomattu myös rakennushallituksessa, jossa syk- tilanteeseen. Yhteenvetoon aiheuttaa epätark-
26999: syllä 1982 käynnistettiin tilaselvitysprojekti, josta kuutta myös se, että eräät hallinnonalat ovat
27000: käytetään nimitystä Valtakunnallinen toimitila- lukeneet toimitiloihinsa myös virkamiesasunnot
27001: tiedosto. Toimitilatiedoston keskeinen tarkoitus yms., kun taas eräät ovat jättäneet ne pois.
27002: on parantaa mahdollisuuksia arvioida alueellisesti Silloin kun asunnot on ilmoitettu erikseen, on ne
27003: ja ajallisesti tasapuolista, tilantarpeeseen perus- jätetty pois. Virhettä aiheuttaa myös se, ettei
27004: tuvaa valtion käyttämien toimitilojen järjestelyä selvityksistä ilmennyt, oliko käytetty kerrosala-,
27005: ja hankintaa sekä kohentaa eri tilanhankintavai- huoneisto- vai hyötyneliömetriä, jolloin huoneis-
27006: heiden ja -tapojen sujuvuutta. Tavoitteena on toneliömetrimäärä on jouduttu osin arvioimaan,
27007: aluksi koota koko maan kattava, mahdollisim- ja että kuutiometrit on jouduttu muuttamaan
27008: man suuren viranomaisjoukon käsittävä, tietosi- neliömetreiksi. Tilastoista puuttuvat Suomen val-
27009: sällöltään yhdenmukainen toimitilatiedosto sekä tion hallinnassa ulkomailla olevat toimitilat.
27010: soveltaa se atk:lle.
27011: 227
27012:
27013: Toimitilatiedosto Muut tiedostot Tiedostor yhteensä
27014: Toimistotilat Muut Toimistotilat Muut Toimistotilat Muut Yhteensä
27015: 1 000 htm' 1 000 htm 2 1 000 htm' 1 000 htm 2 1 000 htm' 1 000 htm' 1 000 htm'
27016: Käytössä olevat tilat
27017: rakennukset ............. . 790 2 283 605 7 035 1 395 9 318 10 713
27018: osakehuoneistot ......... . 80 8 28 20 108 28 136
27019: vuokratilat .............. . 620 241 209 246 829 487 1 316
27020: Yhteensä .................. . 1490 2531 842 7 301 2 332 9 833 12 165
27021: Toimitilat yhteensä ........ . 4 021 8 143 12 165
27022:
27023:
27024:
27025: Vertailukelpoisimmat tiedot on saatavissa ra- on tässä vaiheessa keskitytty toimistotiloihin, joi-
27026: kennushallituksen toimitilatiedostosta, jonka tie- den määrä oli n. 1,5 milj. htm 2 , mikä jakautui
27027: dot tiedoston laadinnan keskeneräisyyden ja sen 2 844 toimipaikan kesken. Toimistotilojen jakau-
27028: puutteellisuuden (mm. varuskunnat, korkeakou- ma hallinnonaloittain oli toimitilatiedostoon si-
27029: lut, PTI, TVL ja VR puuttuvat) vuoksi ovat sältyvien virastojen ja laitosten osalta seuraava:
27030: kuitenkin vain viitteellisiä. Tiedoston laadinnassa
27031:
27032: Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27033: 1 000 htm 2 % 1 000 htm' % 1 000 htm 2 %
27034: TP ............................................................ . 7 100 0 7 1
27035: EK ........................................................... . 35 100 0 35 3
27036: VN ........................................................... . 4 100 0 4 0
27037: UM ........................................................... . 6 33 13 67 18 1
27038: OM ........................................................... . 55 40 83 60 139 9
27039: SM ........................................................... . 178 52 166 48 344 23
27040: PLM (pl. varuskunnat) ........................................ . 60 95 3 5 63 4
27041: VM ........................................................... . 191 52 179 48 370 25
27042: OPM (pl. mm. korkeakoulut) ................................. . 82 81 19 19 101 7
27043: MMM (pl. mm. MH, METLA, VH) ............................ . 123 70 51 30 174 12
27044: LM(pl. mm. PTL, VR, TVL) ................................... . 30 73 10 27 41 3
27045: KTM ......................................................... . 35 61 22 39 57 4
27046: STM .......................................................... . 21 51 20 49 41 3
27047: TVM ......................................................... . 39 47 44 53 83 6
27048: YM ........................................................... . 3 25 9 75 12
27049: Yhteensä ..................................................... . 870 58 620 42 1 490 100
27050:
27051:
27052:
27053: Taulukossa on valtion omistamiksi tiloiksi luet- Seuraavassa yhteenvedossa ·on tarkasteltu toi-
27054: tu varsinaisten valtion rakennusten ohella valtion mitilatiedostoon sisältyvien toimistotilojen ja-
27055: osakehuoneistot. kaantumista alueittain ja sijaintikunnan suuruu-
27056: Kuten taulukosta voidaan todeta, toimivat den ja hallinnollisen merkityksen mukaan. Koska
27057: tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja eduskun- pääkaupunkiseutu työssäkäyntialueena muodos-
27058: ta kokonaisuudessaan valtion omistamissa tilois- taa kokonaisuuden, on sitä tarkasteltu erikseen.
27059: sa. Sen sijaan ulkoasiainministeriön, oikeusminis- Ryhmään hallintokaupungit on läänien pääkau-
27060: teriön, työvoimaministeriön ja ympäristöministe- punkien ohella luettu eräät alueelliset keskukset
27061: riön toimistotiloista yli puolet on vuokrattuja. (Tampere, Lahti, Pori, Kotka, Lappeenranta,
27062: Kokkola, Kajaani).
27063:
27064:
27065: Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27066: 1000 htm 2 % 1 000 htm2 % 1000 htm 2 %
27067: Pääkaupunkiseutu ............................................ . 400 60 264 40 664 45
27068: Hallintokaupungit ............................................ . 232 52 212 48 444 30
27069: Muut kunnat ................................................. . 239 63 143 37 382 25
27070: Yhteensä ..................................................... . 870 58 620 42 1 490 100
27071: 228
27072:
27073: Pääkaupunkiseudulla näyttäisi siis jakautuma määrästä 57 % ja vuokratiloja 43 %. Seuraavissa
27074: omat tilat 1 vuokratilat olevan suhteellisen hyvä. vertailuissa nämä kolme valtioelintä ja niiden
27075: Tähän vaikuttaa kuitenkin osaltaan se, että kol- hallinnassa olevat tilat on jätetty pois.
27076: me hallinnonalaa (TP, EK ja VN) toimivat koko- Seuraavassa asetelmassa on esitetty toimitilatie-
27077: naan valtion tiloissa. Mikäli näiden hallussa ole- doston mukaiset valtion hallinnassa olevat toi-
27078: vat tilat (n. 46 000 htm 2 ) jätetään huomiotta, jää mistotilat lääneittäin siten, että hallintokaupun-
27079: valtiolle pääkaupunkiseudulla omia tiloja n. git on esitetty omana ryhmänään:
27080: 354 000 htm 2 , jolloin valtion tiloja on kokonais-
27081:
27082:
27083: Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27084: 1 000 htm 2 % 1 000 htm' % 1 000 htm 2 %
27085: Pääkaupunkiseutu ············································· 354 57 264 43 618 43
27086: Muut kunnat ·················································· 31 59 21 41 52 4
27087: Uudenmaan lääni yhteensä ..................................... 384 57 285 43 670 47
27088: Hallintokaupungit ············································· 31 40 46 60 77 5
27089: Muut kunnat .................................................. 32 51 31 49 63 4
27090: Turun ja Porin lääni yhteensä ................................... 63 45 77 55 140 9
27091: Hallintokupungit ·············································· 2 66 1 34 2 0
27092: Muut kunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 81 0 19 1 0
27093: Ahvenanmaan lääni yhteensä ................................... 2 70 1 30 3 0
27094: Hallintokaupungit ············································· 42 50 42 50 84 6
27095: Muut kunnat ·················································· 23 62 14 38 38 3
27096: Hämeen lääni yhteensä ......................................... 65 54 56 46 122 9
27097: Hallintokaupungit ············································· 22 50 22 50 44 3
27098: Muut kunnat .................................................. 14 66 8 34 22 2
27099: Kymen lääni yhteensä .......................................... 37 55 30 45 66 5
27100: Hallintokaupungit ············································· 13 55 11 45 24 2
27101: Muut kunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 63 12 37 33 2
27102: Mikkelin lääni yhteensä ········································ 34 59 23 41 57 4
27103: Hallintokaupungit ············································· 16 85 3 15 19 1
27104: Muut kunnat .................................................. 12 83 2 17 14 1
27105: Pohjois-Karjalan lääni yhteensä ................................. 28 84 5 16 34 2
27106:
27107: Hallintokaupungit ············································· 18 65 10 35 28 2
27108: Muut kunnat .................................................. 14 66 7 34 21 1
27109: Kuopion lääni yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 65 17 35 49 3
27110: Hallintokaupungit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 51 18 49 37 3
27111: Muut kunnat ·················································· 18 74 6 26 24 2
27112: Keski-Suomen lääni yhteensä ................................... 37 60 24 40 61 5
27113: Hallintokaupungit ············································· 19 45 24 55 43 3
27114: Muut kunnat .................................................. 23 50 22 50 45 3
27115: Vaasan lääni yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 48 46 52 88 6
27116: Hallintokaupungit ············································· 31 52 29 48 60 4
27117: Muut kunnat .................................................. 23 72 9 28 33 2
27118: Oulun lääni yhteensä ........................................... 55 59 38 41 93 6
27119: Hallintokaupungit ············································· 18 73 7 27 25 2
27120: Muut kunnat .................................................. 26 73 10 27 35 2
27121: Lapin lääni yhteensä ··········································· 44 73 16 27 60 4
27122: 229
27123:
27124: Asetelmasta voidaan yleisesti todeta, että val- U 1k o asiainmini s te r i ö . Ministeriöllä ei
27125: tion virastojen käytössä olevista toimistotiloista ole toimipisteitä Suomessa pääkaupunkiseudun
27126: on yleensä vuokratiloja n. 40-50 %. Vuokrati- ulkopuolella. Kuten edellä sivulla 227 olevasta
27127: lojen osuus on yli puolet toimistotiloista Turun ja taulukosta voidaan todeta, ulkoasiainministeriön
27128: Porin sekä Vaasan läänissä. Selvästi keskimääräis- toimistotilat käsittävät n. 18 000 htm 2 , joista
27129: tä pienempi on vuokratilojen osuus Pohjois-Kar- vain kolmannes on valtion omistamia. Hallin-
27130: jalan (16 % ), Lapin (27 %) ja Kuopion (35 %) nonalan ulkomailla olevat toimipisteet eivät ole
27131: läänissä sekä Ahvenanmaalla, jossa valtion viras- tilastossa mukana.
27132: tojen vähyys ja pienuus sekä erityisluonne vaikut- 0 i k e u s ministeriö . Ministeriön hallin-
27133: tavat asiaan. nassa olevat tiedostoon sisältyvät toimistotilat
27134: Toimistotilojen määrää sekä niiden jakautu- lääneittäin sekä niiden jakautuma valtion omiin
27135: maa valtion omiin ja vuokratiloihin toimitilatie- ja vuokratiloihin ilmenevät seuraavasta taulukos-
27136: doston mukaan tarkastellaan seuraavassa hallin- ta:
27137: nonaloittain.
27138:
27139:
27140:
27141: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27142: 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 % 1000 htm 2 %
27143: Uudenmaan .................................................. . 14,5 31 32,7 69 47,2 34
27144: Turun ja Porin ................................................ . 9,6 47 9,8 53 20,5 15
27145: Hämeen ...................................................... . 3,8 27 10,4 73 14,1 10
27146: Kymen ....................................................... . 4,3 49 4,5 51 8,8 6
27147: Mikkelin ...................................................... . 2,8 50 2,7 50 5,5 4
27148: Pohjois-Karjalan .............................................. . 3,0 77 0,9 23 4,0 3
27149: Kuopion ...................................................... . 3,6 56 2,8 44 6,4 5
27150: Keski-Suomen ................................................ . 4,6 75 1,5 25 6,1 4
27151: Vaasan ........................................................ . 3,5 33 7,2 67 10,6 8
27152: Oulun ........................................................ . 2,6 29 6,3 71 8,9 6
27153: Lapin ......................................................... . 1,8 29 4,5 71 6,3 5
27154: Yhteensä ..................................................... . 55,2 40 83,4 60 138,5 100
27155:
27156:
27157:
27158: Oikeusministeriön hallinnonalalla vuokratiloja S i s ä a s i a i n m i n i s t e r i ö . Ministeriön hal-
27159: on yleisesti yli puolet. Näin on Uudenmaan linnassa olevat toimistotilat lääneittäin sekä nii-
27160: (69 %),Hämeen (73 %),Vaasan (67 %),Oulun den jakautuma valtion omiin ja vuokratiloihin
27161: (71 %) ja Lapin (71 %) läänissä. Vähiten vuok- toimitilatiedoston mukaan ilmenevät seuraavasta
27162: ratiloja on Pohjois-Karjalan (23 %) ja Keski-Suo- asetelmasta:
27163: men (25 %) läänissä. Toimistotiloista n. 60 %
27164: sijaitsee kolmen eteläisimmän läänin alueella.
27165:
27166:
27167:
27168: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27169: 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 %
27170: Uudenmaan ................................................... 33,4 31 74,0 69 107,4 31
27171: Turun ja Porin ................................................. 16,3 41 23,7 59 40,0 12
27172: Ahvenanmaan ················································· 0,3 80 0,1 20 0,4 0
27173: Hämeen ······················································· 23,5 61 14,8 39 38,4 11
27174: Kymen ........................................................ 14,7 73 5,3 27 20,0 6
27175: Mikkelin ....................................................... 9,1 53 8,2 47 17,3 5
27176: Pohjois-Karjalan ............................................... 13,4 98 0,3 2 13,7 4
27177: Kuopion ....................................................... 11,2 69 5,0 31 16,2 5
27178: Keski-Suomen ················································· 12,1 61 7,7 39 19,8 6
27179: Vaasan ......................................................... 10,0 43 13,5 57 23,4 7
27180: Oulun ......................................................... 17,1 62 10,7 38 27,7 8
27181: Lapin .......................................................... 17,1 86 2,9 14 19,9 6
27182: Yhteensä ...................................................... 178,3 52 166,1 48 344,4 100
27183: 230
27184:
27185: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla vuokrati- Pu o 1u s tu sm i n is te r iö. Kuten edellä to-
27186: lojen osuus ylittää puolet vain Uudenmaan dettiin, rakennushallituksessa laadittavasta toimi-
27187: (69 % ), Turun ja Porin (59 %) sekä Vaasan tilarekisteristä puuttuvat mm. varuskuntien huo-
27188: (57 %) läänissä. Vuokratilojen osuus on selvästi netiloja koskevat tiedot. Ministeriön ja sen alai-
27189: pienin (2 %) Pohjois-Karjalan läänissä. Abso- sen hallinnon muut toimistotilat, jotka sisältyvät
27190: luuttisesti eniten hallinnonalalla on toimistotiloja toimitilatiedostoon, ilmenevät seuraavasta asetel-
27191: kolmen eteläisen läänin lisäksi Vaasan ja Oulun masta:
27192: läänissä. Toimistotiloista yli puolet sijoittuu kol-
27193: men eteläisen läänin alueelle.
27194:
27195: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27196: 1 000 htm 2 % 1000 htm 2 % 1 000 htm 2 %
27197: Uudenmaan .................................................. . 17,0 100 17,0 27
27198: Turun ja Porin ................................................ . 6,2 100 6,2 10
27199: Hämeen ...................................................... . 10,1 92 0,9 8 11,0 17
27200: Kymen ....................................................... . 2,5 62 1,6 38 4,1 6
27201: Mikkelin ...................................................... . 1,6 100 1,6 3
27202: Pohjois-Karjalan .............................................. . 1,0 100 1,0 2
27203: Kuopion ...................................................... . 4,6 92 0,4 8 5,0 8
27204: Keski-Suomen ................................................ . 5,6 100 5,6 9
27205: Vaasan ........................................................ . 3,7 95 0,2 3,9 6
27206: Oulun ........................................................ . 6,4 100 6,4 10
27207: Lapin ......................................................... . 1,4 93 0,1 7 1,5 2
27208: Yhteensä ..................................................... . 60,1 95 3,2 5 63,3 100
27209:
27210:
27211: Puolustushallinnolla on tämän lisäksi käytös- lä sivulla 227 olevasta taulukosta ilmenee, hallin-
27212: sään (lähinnä varuskunnat ym.) valtion omista- nonalan käytössä on toimitilatiedoston mukaan
27213: maa huonetilaa saadun selvityksen mukaan n. toimistotiloja n. 370 000 htm 2 , mikä on enem-
27214: 5, 3 milj. m 2 yli 8 000 erillisessä rakennuksessa. män kuin millään muulla hallinnonalalla. Näi-
27215: Näihin sisältyy myös toimistotiloja. den tilojen alueittainen ja omistussuhteen mu-
27216: Valtiovarainministeriö. Kuten edel- kainen jaottelu ilmenee seuraavasta asetelmasta:
27217:
27218: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27219: 1 000 htm 2 % 1000 htm 2 % 1 000 htm 2 %
27220: Uudenmaan .................................................. . 115,2 62 69,2 38 184,4 50
27221: Turun ja Porin ................................................ . 6,6 17 32,0 83 38,6 10
27222: Ahvenanmaan ................................................ . 1, 7 67 0,9 33 2,6 1
27223: Hämeen ...................................................... . 10,1 35 19,2 65 29,3 8
27224: Kymen ....................................................... . 9,0 49 9,3 51 18,3 5
27225: Mikkelin ...................................................... . 3,9 47 4,4 53 8,3 2
27226: Pohjois-Karjalan .............................................. . 4,0 63 2,4 37 6,3 2
27227: Kuopion ...................................................... . 4,8 46 5, 7 54 10,5 3
27228: Keski-Suomen ................................................ . 5,6 37 9,7 63 15,3 4
27229: Vaasan ........................................................ . 7,5 38 12,4 62 19,9 5
27230: Oulun ........................................................ . 10,5 53 9,2 47 19,7 5
27231: Lapin ......................................................... . 12,4 75 4,2 25 16,6 4
27232: Yhteensä ..................................................... . 191,4 52 178,6 48 370,0 100
27233:
27234: Asetelmasta ilmenee, että valtiovarainhallin- Pohjois-Karjalan (3 7 %) ja Lapin (25 %) lääniä.
27235: non tilat keskittyvät valtaosin Uudenmaan lää- Suhteellisesti eniten vuokratiloja on Turun ja
27236: niin, jossa sijaitsee peräti puolet koko hallinnon- Porin (83 % ), Hämeen (65 % ), Keski-Suomen
27237: alan toimistotiloista. Näistä lähes kaksi kolman- (63 %) ja Vaasan (62 %) läänissä.
27238: nesta on valtion omistamia. Sen sijaan muualla Opetusministeriö. Hallinnonalan toi-
27239: maassa on varsin suuressa määrin turvauduttu mistotilat, joista puuttuvat korkeakoulut, käsittä-
27240: vuokratiloihin, niin että valtaosa toimistotiloista vät kaikkiaan n. 101 000 htm 2 • Ne jakautuvat
27241: on vuokratiloja lukuun ottamatta Ahvenanmaata alueellisesti ja omistussuhteiden mukaan seuraa-
27242: (33 % ), jossa toimistotiloja on varsin vähän, vasti:
27243: 231
27244:
27245: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27246: 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 % 1000 htm 2 %
27247: Uudenmaan .................................................. . 52,5 83 11,1 17 63,5 63
27248: Turun ja Porin ................................................ . 6,1 100 6,1 6
27249: Hämeen ...................................................... . 3,5 57 2,6 43 6,1 6
27250: Mikkelin ...................................................... . 10,5 97 0,3 3 10,9 11
27251: Pohjois-Karjalan .............................................. . 1,2 100 1,2 1
27252: Kuopion ...................................................... . 1,7 84 0,3 16 2,0 2
27253: Keski-Suomen ................................................ . 2,3 100 2,3 2
27254: Vaasan ........................................................ . 1,0 34 2,0 66 3,0 3
27255: Oulun ........................................................ . 5,6 95 0,3 5 5,9 6
27256: Yhteensä ..................................................... . 82,1 81 18,9 19 101,0 100
27257:
27258:
27259:
27260:
27261: Opetusministeriön toimistotilat keskittyvät Maa- ja metsätalousministeriö.
27262: Uudenmaan lääniin, jossa on peräti 63 % toimis- Hallinnonalan toimitilatiedoston mukaiset toi-
27263: totiloista. Kymen ja Lapin läänissä ei hallinnon- mistotilat jakaantuvat alueellisesti ja omistus-
27264: alalla ole lainkaan toimistotiloja. Vuokratiloihin suhteen mukaisesti seuraavasti:
27265: on jouduttu turvautumaan lähinnä Keski-Suo-
27266: men (100 %) ja Vaasan (66 %) läänissä.
27267:
27268:
27269:
27270: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27271: 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 %
27272: Uudenmaan .................................................. . 65,1 75 21,6 25 86,7 50
27273: Turun ja Porin ................................................ . 5,0 68 2,4 32 7,4 4
27274: Ahvenanmaan ................................................ . 0,2 83 0,0 17 0,2 0
27275: Hämeen ...................................................... . 5,8 74 2,0 26 7,8 4
27276: Kymen ....................................................... . 3,3 37 5,7 63 9,0 5
27277: Mikkelin ...................................................... . 1,5 29 3,8 71 5,4 3
27278: Pohjois-Karjalan .............................................. . 2,0 77 0,6 23 2,5 1
27279: Kuopion ...................................................... . 2,9 81 0,7 19 3,6 2
27280: Keski-Suomen ................................................ . 4,9 79 1,3 21 6,2 4
27281: Vaasan ........................................................ . 14,4 75 4,9 25 19,3 11
27282: Oulun ........................................................ . 8,5 56 6,6 44 15,1 9
27283: Lapin ........................................................ . 9,2 86 1,5 14 10,8 6
27284: Yhteensä ..................................................... . 122,9 71 51,1 29 174,0 100
27285:
27286:
27287:
27288:
27289: Hallinnonalan toimistotilat on varsin hyvin n. 10 400 htm 2 (26 % ). Kuten alussa olevasta
27290: onnistuttu sijoittamaan valtion omistamiin tiloi- taulukastakin ilmenee, toimitilatiedostoon eivät
27291: hin. Vain Kymen (63 %) ja Mikkelin (71 %) sisälly mm. PTI:n, TVL:n eivätkä VR:n tilat,
27292: läänissä vuokratilat muodostavat suurimman osan joiden osuus hallinnonalan toimitiloista on mer-
27293: toimistotiloista. Tiloista puolet sijaitsee Uuden- kittävä.
27294: maan läänissä. Kauppa- ja teollisuusministeriö.
27295: Liikenneministeriö. Toimitilatiedos- Toimitilatiedoston mukaan hallinnonalan käy-
27296: toon sisältyvät hallinnonalan toimistotiloista vain tössä olevat toimistotilat (pl. ulkomailla olevat
27297: Uudenmaan läänissä olevat tilat. Niiden koko- toimipisteet) jakaantuivat alueellisesti ja omistus-
27298: naismäärä on n. 40 900 htm 2 , josta vuokratiloja suhteeltaan seuraavasti:
27299: 232
27300:
27301: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27302: 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 %
27303: Uudenmaan .................................................. . 31,2 65 16,8 35 48,0 84
27304: Turun ja Porin ................................................ . 0,8 100 0,8 1
27305: Hämeen ...................................................... . 0,5 58 0,4 42 0,9 1
27306: Kymen ....................................................... . 0,2 23 0,5 77 0,7 1
27307: Mikkelin ...................................................... . 3,4 93 0,3 7 3,6 6
27308: Pohjois-Karjalan .............................................. . 0,3 100 0,3 1
27309: Kuopion ...................................................... . 0,4 100 0,4 1
27310: Keski-Suomen ................................................ . 0,2 51 0,1 49 0,3 1
27311: Vaasan ........................................................ . 0,5 100 0,5 1
27312: Oulun ........................................................ . 0,1 8 0,8 92 0,9 2
27313: Lapin ........................................................ . 0,6 100 0,6 1
27314: Yhteensä ..................................................... . 35,5 62 21,5 38 57,0 100
27315:
27316:
27317: Hallinnonalan käytössä kotimaassa olevat tilat Sosiaali- ja terveysministeriö.
27318: keskittyvät Uudellemaalle, mikä osoittaa myös Toimitilatiedoston mukaan hallinnonalan toi-
27319: toiminnan keskittyvän sinne. Tilanhankinnoissa mistotilat käsittivät yhteensä n. 41 300 htm 2 ,
27320: on Uudenmaan ulkopuolella useimmiten joudut- jotka jakaantuivat alueellisesti ja omistussuhteen
27321: tu turvautumaan vuokratiloihin. perusteella seuraavasti:
27322:
27323:
27324: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27325: 1 000 htm 2 % 1000 htm 2 % 1000 htm 2 %
27326: Uudenmaan .................................................. . 5,8 23 19,2 77 25,0 61
27327: Turun ja Porin ................................................ . 7,4 96 0,3 4 7,6 18
27328: Ahvenanmaan ................................................ . 0,0 100 0,0 0
27329: Hämeen ...................................................... . 5,5 100 5,5 13
27330: Kymen ....................................................... . 0,5 100 0,5 1
27331: Mikkelin ...................................................... . 0,4 100 0,4 1
27332: Pohjois-Karjalan .............................................. . 0,3 100 0,3 1
27333: Kuopion ...................................................... . 0,4 100 0,4 1
27334: Keski-Suomen ................................................ . 0,3 100 0,3 1
27335: Vaasan ........................................................ . 0,5 100 0,5 1
27336: Oulun ........................................................ . 0,6 100 0,6 1
27337: Lapin ......................................................... . 0,3 100 0,3 1
27338: Yhteensä ..................................................... . 21,0 51 20,3 49 41,3 100
27339:
27340:
27341: Hallinnonalan toiminta on sen hallinnassa ole- Työvoimaministeriö. Toimitilatiedos-
27342: vien tilojen perusteella keskittynyt kolmeen ete- toon sisältyvät hallinnonalan toimistotilat käsittä-
27343: läiseen lääniin, joissa on yhteensä n. 90 % hal- vät kaikkiaan n. 82 900 htm 2 , jotka jakaantuvat
27344: linnonalan toimistotiloista. Vuokratilojen osuus alueellisesti ja omistussuhteen mukaan seuraavas-
27345: Uudenmaan läänissä on varsin korkea (77 % ). ti:
27346:
27347: Lääni Valtion tilat Vuokratilat Yhteensä
27348: 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 % 1 000 htm 2 %
27349: Uudenmaan .................................................. . 15,2 65 8,3 35 23,5 28
27350: Turun ja Porin ................................................ . 0,7 8 8,3 92 9,0 11
27351: Hämeen ...................................................... . 2,7 30 6,1 70 8,7 10
27352: Kymen ....................................................... . 2,2 43 2,9 57 5,1 6
27353: Mikkelin ...................................................... . 0,6 16 3,4 84 4,0 5
27354: Pohjois-Karjalan .............................................. . 3,5 81 0,8 19 4,4 5
27355: Kuopion ...................................................... . 2,8 62 1,7 38 4,5 5
27356: Keski-Suomen ................................................ . 3,9 76 1,2 24 5,1 6
27357: Vaasan ........................................................ . 1,4 21 5,4 79 6,8 8
27358: Oulun ........................................................ . 4,0 51 3,8 49 7,8 9
27359: Lapin ......................................................... . 1,7 41 2,4 59 4,1 5
27360: Yhteensä ..................................................... . 38,6 47 44,3 53 82,9 100
27361: 233
27362:
27363: Toimistotilojen perusteella näyttää hallinnon- Paikkakunta mk/htm 2 /kk Keskiarvo
27364: alan toiminta jakaantuvan suhteellisen tasaisesti Helsinki ...................... . 46-70 58
27365: koko maassa. Kolmen eteläisen läänin yhteinen Turku ........................ . 20-57 51
27366: osuus tiloista on alle puolet (49 % ). Vuokratiloja Häme ......................... . 25-44 37
27367: Kymi ......................... . 32-48 43
27368: on varsin· paljon, minkä vuoksi ei voi välttyä Kuopio ja Pohjois-Karjala ..... . 18-58 38
27369: ajatukselta): että hallinnonala on tietoisesti suo- Keski-Suomi .................. . 26-52 39
27370: rastaan pyrkinyt vuokratiloihin. Tämänsuuntaisia Vaasa ......................... . 18-47 34
27371: käsityksiä on tullut esille myös piirirakennustoi- Oulu ......................... . 30-45 37
27372: Lappi ......................... . 27-50 42
27373: mistoihin suoritettujen tarkastuskäyntien yhtey-
27374: dessä.
27375: Pääkaupunkiseudun vuokrat ovat siten selvästi
27376: Ympäristö m i n is te ri ö. Hallinnonalan korkeampia kuin muualla maassa ja rakennushal-
27377: toimistotilat keskittyvät Uudenmaan lääniin, jos- lituksen mukaan selvästi nousussa varsinkin kes-
27378: sa sen käytössä on tiloja kaikkiaan n. 12 000 kusta-alueella. Toimitilatiedoston mukaisista
27379: htm 2 • Näistä on valtion omistamia 2 800 htm 2 ja vuokratiloista sijaitsee kuitenkin n. 43 % nimen-
27380: vuokratiloja n. 9 200 htm 2 , joten vuokratilojen omaan pääkaupunkiseudulla.
27381: osuus on peräti 77 % eli huomattavasti suurempi Rakennushallituksen mielestä tulisikin vuokra-
27382: kuin läänissä keskimäärin (43 % ). tilojen osuutta etenkin pääkaupunkiseudulla pie-
27383: nentää nykyisestään. Mikäli sidotun pääoman
27384: korko, rahan hinta, tonttien arvonnousu yms.
27385: Toimitilojen hankinta. Valtion toimitilojen tekijät jätetään huomioon ottamatta, tuottaisi
27386: pääasialliset hankintatavat ovat oma rakennutta- investointi esim. 10 000 htm 2 :n huonetilaan ra-
27387: minen, valmiiden tai rakennettavien toimitilojen kennushallituksen laskelmien mukaan n. 12 %
27388: osto sekä vuokraaminen. Erityisestä syystä voi- vuodessa sidottuna vuokratason kohoamiseen.
27389: daan tiloja hankkia valtion omistukseen järjeste- Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vastaava tuot-
27390: lyillä, joissa käytetään kokonaan tai osittain val- toprosentti olisi alemman vuokratason takia pie-
27391: tion menoarvion ulkopuolista rahoitusta tai joissa nempi.
27392: omistusoikeus siirtyy ja tilat maksetaan tilojen Rakennuttamisen kanssa taloudellisestikin sa-
27393: käyttöönoton jälkeen. Tällaisina tilanhankintata- manarvoinen tilanhankintatapa on rakennushalli-
27394: paina saattavat tulla kyseeseen ostaminen velaksi tuksen mukaan huoneisto-osakkeiden ostaminen,
27395: (investointirahat myyjän osoittamana lainana, jonka tarkoituksenmukaisuus määräytyy hanke-
27396: korkokulut maksetaan vuokrana, lunastus määrä- kohtaisesti. Erityisen kelvollisena sitä voidaan
27397: ajan kuluttua nimellishintaan) ja uudisrakennus- rakennushallituksen mukaan pitää esim. silloin,
27398: vuokraus osto-optioin (investointivarat vuokran- kun yhteistyöhankkeilla voidaan tukea kaavoituk-
27399: antajalta, vuokra yleensä edullinen mutta indek- sen toteutumista tai kun valtion toiminnoille
27400: sisidonnainen, lunastusoikeus valtiolla nimellis- saadaan valtion tonttivarantoon verrattuna hyvä
27401: hintaan vuokrakauden aikana). Viime aikoina on sijainti.
27402: myös tullut esille kiinteistöosakeyhtiön perus- Valtion rakennustöiden säännökset koskevat
27403: taminen osakeyhtiölainoitusta varten. Lainan vain valtion omia rakennushankkeita, eikä niitä
27404: korko ja lyhennykset maksetaan vuokrana. sovelleta esim. silloin, kun rakennutetaan osa-
27405: Viime vuosina valtio on hankkinut rakennus- keyhtiön nimissä.
27406: hallituksen ilmoituksen mukaan noin kolman-
27407: neksen muista huonetiloistaan vuokraamalla ja Pääkaupunkiseudun ongelmat. Valtioneu-
27408: virastotiloista jopa kaksi kolmannesta. Vuokrati- vosto teki 11.7.1985 periaatepäätöksen pääkau-
27409: lojen osuus on koko ajan kasvamassa. punkiseudun erityisongelmien toimenpideohjel-
27410: Rakennushallituksen eri aikoina suorittamat masta. Päätöksessä edellytettiin valtiovarainmi-
27411: vertailulaskelmat ovat osoittaneet, että oma toi- nisteriön valmistelevan virastojen ja laitosten si-
27412: mitilainvestointi verrattuna vuokraukseen on joittumista koskevan suunnitelman 31.5.1986
27413: yleensä edullisempi vaihtoehto. Erityisesti pää- mennessä.
27414: kaupunkiseudulla joudutaan vuokrien yhteydessä Valtiovarainministeriö asetti 24.2.1985 työryh-
27415: maksamaan merkittäviä summia '' tontinvuok- män ryhmittämään pääkaupunkiseudulla sijaitse-
27416: raa'', kun valtiolla samanaikaisesti on tontteja vat valtion virastot ja laitokset eräitä oppilaitoksia
27417: käytettävissään. Uusien toimitilavuokrausten lukuun ottamatta neljään ryhmään seuraavasti:
27418: vuokrataso on rakennushallituksen mukaan ollut 1. Virastot ja laitokset, joiden tulee sijaita
27419: kertomusvuonna maan eri osissa seuraava: pääkaupungin keskusta-alueella.
27420:
27421: 30 3604891
27422: 234
27423:
27424: 2. Virastot ja laitokset, jotka sijoitetaan pää- paikkakuntia, joihin on hyvät julkisen liikenteen
27425: kaupunkiseudun alue- tai muihin keskuksiin tai yhteydet.
27426: valtion omistamille tonteille Helsingin reuna-alu- Työryhmän 27.3.1986 valmistuneen muistion
27427: eilla. mukaan valtion hallintovirastoilla ja korkeakou-
27428: 3. Virastot ja laitokset, jotka voivat toimia luilla sekä tutkimuslaitoksilla oli kertomusvuo-
27429: Uudellamaalla pääkaupunkiseudun työssäkäynti- den lopussa käytössään toimistotiloja n. 762 000
27430: alueella. htm 2 , josta n. 417 000 htm 2 eli 54,7 % oli
27431: 4. Virastot ja laitokset, jotka voidaan sijoittaa vuokratiloja. Muistiossa on esitetty seuraava ku-
27432: muualle. vio virastotilojen määrän kehityksestä pääkau-
27433: Kahden viimeksi mainitun ryhmän osalta työ- punkiseudulla.
27434: ryhmän tuli esittää myös vaihtoehtoisia sijoitus-
27435:
27436:
27437: huoneistoala
27438:
27439:
27440: 400000~--------------------------------------------~h
27441:
27442:
27443:
27444:
27445: 300 000
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: 200 000
27451:
27452:
27453:
27454:
27455: 100 000
27456:
27457:
27458:
27459:
27460: 60 65 70 75 80 85
27461: VUOSI
27462:
27463:
27464: ==:: Omat tilat - Vuokratilat
27465:
27466:
27467: Työryhmän mukaan uusien sopimusten vuok- tion Helsingin keskustassa maksamat vuokrat
27468: rataso vuoden 1986 alussa oli yleisesti Helsingin nousevat sekä lyhyellä että varsinkin pitkällä
27469: keskusta-alueella n. 80-90 mk/htm 2 /kk. Vaikka aikavälillä. Työryhmän mukaan vuokrat pääkau-
27470: valtion maksamat vuokrat ovat nousseet maltilli- pungin keskustassa ovat kehittyneet viime vuosi-
27471: sesti, selvää korotuspainetta on olemassa, ja val- na seuraavasti:
27472: 235
27473:
27474:
27475:
27476: 90
27477: ~
27478:
27479: 80 1V /
27480:
27481:
27482:
27483:
27484: 70
27485: II, /
27486: VV V / J J
27487: 60
27488: V
27489: 50
27490: V 1 /V ~
27491: V
27492: 40 /
27493: y
27494: !1
27495: ~
27496: 1;'
27497: 30 ~~ y 1
27498:
27499:
27500:
27501:
27502: ~
27503: 20
27504: 1
27505: 1
27506: 1
27507: '
27508: 1
27509: j
27510: 1
27511: 1 1 1
27512: 1
27513: 1 1
27514: l
27515: '
27516: 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85
27517: VUOSI
27518:
27519: Valtion viidenneksi korkein vuokra pääkaupunkiseudulla
27520:
27521: Keskustan toimistotilojen käypä vuokra (Huoneistokeskus)
27522:
27523: Elinkustannusindeksi
27524: 236
27525:
27526: Työryhmä katsoi, että valtioneuvoston kanslian kaupungissa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelle
27527: ja ministeriöiden sekä oikeuskanslerinviraston sen työssäkäyntialueelle työryhmä ehdottaa sijoi-
27528: ohella 16 viraston tai laitoksen sekä osan posti- ja tettavaksi 19 virastoa tai laitosta. Muualle maa-
27529: telehallitusta tulisi jäädä Helsingin niemelle. han pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen ul-
27530: Muualle kantakaupunkiin olisi sijoitettava 38 kopuolelle työryhmä ehdotti sijoitettavaksi 15
27531: virastoa tai laitosta, joista 12 sijaitsee nykyisin virastoa tai laitosta.
27532: Helsingin niemellä. Muualle pääkaupunkiseu- Työryhmän ehdotusten toteutuessa niiden vai-
27533: dulle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) voi- kutukset olisivat seuraavassa taulukossa esitetyn
27534: taisiin sijoittaa 82 virastoa tai laitosta, joista 61 kaltaiset:
27535: sijaitsee nykyisin Helsingin niemellä tai kanta-
27536:
27537:
27538: Sijaintialue Nykyinen Tilanne Eri Lisätilantarve ja investointivaihtoehdot
27539: tilanne') ehdotettujen alueille
27540: siirtojen kohdistuva 100 o/o rakentaminen n. 50 o/o vuokraus
27541: toteutuessa') tilantarve 3)
27542: htm 2 htm 2 htm 2 htm 2 Mmk htm 2 Mmk
27543: Helsingin niemi omat 256 300 32 000 192 32 000 192
27544: 229 700 276 000
27545: vuokratut 115 000
27546:
27547: Kantakaupunki omat 294 100 22 000 128 14 000 81
27548: 273 100 328 000
27549: vuokratut 153 200 50 000
27550:
27551: Pääkaupunkiseutu omat 222 300 359 000 2 082 158 000 916
27552: 484 100 581 000
27553: vuokratut 43 700 159 000
27554:
27555: Työssäkäyntialue omat 78 000 374 38 000 182
27556: 65 400 78 000
27557: vuokratut 40 000
27558:
27559: Muu Suomi omat 39 000 176 19 000 86
27560: 32 300 39 000
27561: vuokratut 20 000
27562: Yhteensä 1 084 600 1 084 600 1 302 000 530 000 2 952 530 000 1 457
27563: 1
27564: ) Luku sisältää työryhmän tarkastelemien virastojen ja laitosten toimitilat.
27565: 2
27566: ) Tarve on arvioitu nykyisten tilojen huoneistoalan mukaan.
27567: 3
27568: ) Oletetaan, että virastojen henkilömäärä ja toiminnan laajuus muuten säilyisivät nykyisellään.
27569:
27570:
27571: Taulukkoa laadittaessa on virastojen ja laitos- kaikki Helsingin niemellä ja kantakaupungissa
27572: ten toimitilat laskettu yhteen alueittain eritellen olevat valtion tontit.
27573: valtion omat ja vuokratut tilat. Eri alueiden
27574: tilantarve on arvioitu laskemalla yhteen virastojen Valtiontilintarkastajat korostavat, että edellä
27575: ja laitosten nykyiset kokonaispinta-alat ehdote- esitetyt luvut valtionhallinnon toimitiloista pe-
27576: tun tavoitealueen mukaan ryhmiteltyinä. Tilajär- rustuvat puutteelliseen aineistoon, joka käsittää
27577: jestelyjen yhteydessä tilankäytön kasvuksi on arvi- vain osan toimitiloista, ja vuoden 1983 lopun
27578: oitu 20 %. Siirtojen aiheuttamaksi lisätilan tar- ttlanteeseen, joten lukuihin on syytä suhtautua
27579: peeksi on saatu nykyisten omien tilojen ja alueit- varauksin. Niitä voidaan kuitenkin pitää suuntaa
27580: taisen tilantarpeen erotuksena n. 530 000 htm 2 • antavina, koska tilastoista puuttuvien tzlojen ja-
27581: Jos kaikki lisätilat hankittaisiin rakentamalla, kauma lz"enee hyvin samantapainen.
27582: edellyttäisi se n. 3 mrd. mk:n investointia. Jos Suoritetun selvityksen ja siihen liittyneiden
27583: taas puolet lisätilantarpeesta voitaisiin tyydyttää tarkastuskäyntien yhteydessä· on tlmennyt, että
27584: vuokratiloin, olisi investointitarve n. 1, 5 mrd. toimitilarekisterit eri hallinnonaloilla ovat epäyh-
27585: mk. Tässäkin tapauksessa luovuttaisiin Helsingin tenäisiä ez"kä niiden pitämisestä" ja sisällöstä" ole
27586: niemellä olevista vuokratiloista ja rakennettaisiin annettu minkäänlaisia yleisohjeita. Rekistereiden
27587: 237
27588:
27589: perustana käytetään eri hallinnonaiotila erzlaisia jotlla tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on vuokra-
27590: ja keskenään vertatlukelvottomia tietoja, joten ttlojen käyttö perusteltua, mikäli vuokrataso ei
27591: yleiskuvan saaminen valtion hallinnassa olevista ole kohtuuton.
27592: tiloista on mahdotonta. Rakennushallituksessa Vuokratilojen runsaaseen käyttöön liittyy kui-
27593: valmistetlla olevasta tiedostosta tulee sen valmis- tenkin paljon haittoja. Ttlojen pysyvyys on epä-
27594: tuttua ilmeisesti olemaan apua, joskin se valmis- varmaa ja vuokranantajasta rzi"ppuvaa, vuokran-
27595: tuttuaankin tulee tähän mennessä tehtyjen pää- korotukset ovat mahdollisia ja niitä saattaa olla
27596: tösten mukaan olemaan epätäydellinen ja katta- useitakin vuoden mittaan, tiloista toisiin siirryttä-
27597: maan vain noin kolmanneksen kaikista valtion essä valtio saattaa joutua maksamaan vuokraa
27598: käytössä olevista toimitiloista. Valtiontilintarkas- tyhjistä tiloista, tilat on mitoitettu muihin tarkoi-
27599: tajain mielestä asiasta olisi annettava koko valti- tuksiin, saman viraston tilat saattavat olla hajal-
27600: onhallintoa koskevat yleisohjeet, jotta sen toimi- laan jne. Varsinkin erz"tyistilojen vuokralle saami-
27601: tiloista olisi yhdenmukaiset perustiedot sisältävä nen voi olla vaikeata, ja mistä saatetaan joutua
27602: huonettlarekisten· ainakin kunkin hallinnonalan maksamaan kohtuuttomiakin vuokrza. Näin ollen
27603: piirihallintotasolla. Valtion hallinnassa ulkomatl- valtiontilintarkastajat katsovat, että valtionhallin-
27604: la olevista toimittloista olisi rekisteriä pidettävä non tulisi pyrkiä luopumaan epäedullisista vuok-
27605: keskushallintotasolla. Rekisterien sisältämät tie- rattiaista niin, että vuokratilojen osuus valtion
27606: dot olisi voitava tarvittaessa yhdistää. hallinnassa olevista toimisto- JCt vastaavista ttloista
27607: Vuokrattlojen osuus valtion virastojen ja laitos- jäisi alle kolmanneksen. Erätllä aluetila näyttää
27608: ten toimistottiaista on valtionttlintarkastajain tapahtuneenkin näin mm. työllisyys- ja aluepo-
27609: mielestä liian suun·, ja sitä tulisi asteittain pie- lti"ttisista sytstä, joita valtion uudtsrakentamtsta
27610: nentää erityisesti niillä aluetlla, joilla vuokrat ohjattaessa ei voida kokonaan sivuuttaa. Myös
27611: ut'at korkeita. Ensi vaiheessa tähän tulisi pyrkiä vuokrattlojen hankinta syrjäisemmtltä alueilta on
27612: pääkaupungin keskustassa, mihin valtiovarainmi- vaikeaa.
27613: nisteriön asettaman em. työryhmän työn tulokset Tarkastukstssa on myös tullut tlmi, että nitssä
27614: näyttäisivät antavan hyvän pohjan. Valtionttlin- tapaukstssa, jotssa virasto tai laitos voi itse päättää
27615: tarkastajain mielestä päätökset em. työryhmän ttlojen vuokraamisesta 2
27616: määrärahojensa puitteissa
27617: työn tulosten pohjalta olisi tehtävä mahdollisim- (alle 700 htm ), ei alan ammattiviranomaisella
27618:
27619: man pian. Sen ohella, että virastoja ja laitoksia rakennushallinnolla ole suuriakaan mahdolli-
27620: sii"etään pois pääkaupungin keskustasta, olisi suuksia valvoa tilanhankintaa. Vaikka piiriraken-
27621: niiden toimittlantarve perusteellisesti selvitettävä. nustoimtstotlta on pyydettävä vuokraukststa lau-
27622: Ttlantarvetta vähentää tai ainakin sen kasvua sunnnot, ne .;;.:Jät lausunnotssaan käytännössä
27623: hillitsee myös toimivallan siirto entistä enemmän juuri puutu muuhun kuin vuokrasopimuksen
27624: piiri- ja paikallishallinnolle. ehtojen ja vuokran kohtuulltsuuteen. Esimerktksi
27625: ttlojen tarpeellisuuteen, tarkot"tuksenmukatsuu-
27626: Kun vuokrataso ainakin läänien hallintokau- teen, mitoitukseen ym. ei käytännössä sanotta-
27627: pungeissa on yleensä selvästi korkeampi kuin vammin kiinm"tetä huomiota. Ltsäksi kyseessä on
27628: läänien muissa osissa, olisi selvitettävä ne viran- pelkästään lausunto, joka ei mtllään tavoin sido
27629: omaiset, joiden on välttämätöntä yleisöpalvelun ao. virastoa tai laitosta, joskin pti"rirakennustoi-
27630: tms. syiden vuoksi stjaita suun·mmissa hallinto- mtstojen huomautukset on yleensä otettu huo-
27631: kaupungeissa ja erz.tyisesti mi"den keskusta-alueti- mioon. Pti"rirakennustoimtstotlla ei myöskään ole
27632: la sekä tutkia mahdollisuudet piirzhallinnon ha- mahdolltsuutta valvoa sitä, onko katktsta vuok-
27633: jauttamiseen vuokratasoltaan halvemmtlle alueil- raukststa pyydetty lausunto, eikä millä ole välttä-
27634: le kuten pääkaupungissa on tarkoitus menetellä. mättä edes tietoa katkista valtiolle vuokratutsta
27635: Vuokrattlojen käytöllä on valtionttlintarkasta- tzloista, koska virastoilta ja lat"tokstlla ei ole vel-
27636: jain käsityksen mukaan myös omat hyvät puolen- vollzsuutta timaittaa vuokraukststaan tai missä
27637: sa. Viraston tai laitoksen siirtyminen suurempiin tapahtunetsta muutokststa. Valtionttlintarkasta-
27638: ja tarkoituksenmukaisempiin ttloilfin saattaa olla Jain mielestä astaan on syytä kti"nm"ttää huomiota.
27639: joustavampaa ja lisättlojen hankinta helpompaa. Pti"rirakennustoimtstotlla tultsi olla aJan tasalla
27640: Sellaisilla aluetlla, jotlla vuokrat ovat kohtuulli- oleva rektsteri valtiolle vuokratutsta ttlotsta
27641: sia, on vuokrattlojen käyttö taloudellisestikin pe- alueellaan ja ainakin missä työskentelevien hen-
27642: rusteltua, etenkin jos otetaan huomioon myös kzlöiden määrzstä Ja maksetutsta vuokrista.
27643: omiin tilothin stjoitettavan pääoman korko ja Valtion ttfanhankintatavoista valtiontilintar-
27644: kuoletukset. Varsinkin sellaistlla hallinnonalotlla, kastajat toteavat, että oma rakennuttaminen,
27645: 238
27646:
27647: ostaminen ja vuokraaminen soveltuvat valtion- osoittanut henkilöstön virkistys- ja lomakäyttöön
27648: hallintoon parhaiten. Sen sijaan ostamiseen ve- 73 kiinteistöä ja rakennusta (tilanne 31.12.1984).
27649: laksi zlman ns. eduskuntaehtoa tai siten, että Tarkastuksen yhteydessä on kuitenkin käynyt
27650: kauppahintaa maksetaan vuokrana, on syytä suh- ilmi, etteivät tarkastusviraston kyselyyn annetut
27651: tautua suurin varauksin, koska tällaista menette- TVL:n vastaukset sisältäneet kaikkia laitoksen
27652: lyä on valtion tulo- ja menoarviota koskevien lomatiloja. Tarkastuksessa on selvinnyt, että
27653: säännösten ja määräysten kannalta ptdettiivii ky- TVL:n lomatilojen ylläpitoa on rahoitettu myös
27654: seenalaisena. Myös yleistymässä olevaa kiinteistö- tiemäärärahoin, mikä on vastoin budjettiperuste-
27655: osakeyhtiön perustajaosakkaana rakennuttamista luja ja valtion tulo- ja menoarvion soveltamisesta
27656: olisi selkeytettävä ja annettava siitä asianmukaiset annettuja yleismääräyksiä. Lomakiinteistöjen yl-
27657: ohjeet. Niissä tilanhankintatavoissa, joissa raken- läpidosta aiheutuneet kustannukset ovat loma-
27658: nus tai sen osa tulee tai saattaa tulla valtion käytön 272 524,50 mk:n ja lomakäytöstä peritty-
27659: omistukseen, on huolehdittava myös siitä, että jen käyttökorvausten ja vuokrien 75 658 mk:n
27660: laatu ja kustannukset vastaavat valtion omassa osalta epäsuhteessa. Piirien väliset vaihtelurajat
27661: rakentamisessa noudatettavia normeja. ovat huomattavan suuret. Ainoastaan Turun,
27662: Hämeen ja Vaasan piirien perimät käyttökor-
27663: vaukset ja vuokrat ylittävät lomatilojen ylläpito-
27664: Valtion rakennusten ja huonetilojen virkistys- kustannukset. Ylläpitokorvausten ja käyttökor-
27665: käyttö. Hankinta ja käyttöön luovut- vausten vastaamattomuus on jyrkintä Oulun ja
27666: t am i ne n. Valtionhallinnossa on viime vuosi- Kainuun piireissä. Huomattava osa laitoksen lo-
27667: na yhä lisääntyvästi luovutettu valtion omistamia makiinteistöistä on ollut käytössä vastikkeetta.
27668: kiinteistöjä ja huonetiloja virastojen ja laitosten Tarkastusviraston tekemän selvityksen mukaan
27669: henkilöstön virkistys- ja lomakäyttöön. Huomat- PTL on osoittanut henkilöstönsä virkistyskäyttöön
27670: tavalie osalle näistä kiinteistöistä ja huonetiloista 31 vikamieskämppää, joiden käytöstä on annettu
27671: ei enää ole ollut virkakäyttöä tai se on ollut tarkat ohjeet. PTL:llä on neljä valtakunnallista
27672: vähäistä. Esimerkkinä voidaan mainita tie- ja lomakohdetta, jotka ovat joko kokonaan tai pää-
27673: vesirakennuslaitoksen (TVL) entiset lossituvat ja asiassa virkistys- ja lomakäytössä. Näiden osuus
27674: parakit. Posti- ja telelaitoksessa (PTL) on noin laitoksen virkistyskäyttöön osoitetuista kiinteis-
27675: kaksi vuotta kestäneen kokeilun jälkeen kerto- töistä on n. 70 %, kun virkistyskäyttö lasketaan
27676: musvuonna hyväksytty ns. vikamieskämppien vir- lomavuorokausina. Muiden virkistyskäyttöön tar-
27677: kistyskäyttö kaikkien niiden piirien alueella, joil- koitettujen kiinteistöjen käyttö on ollut vähäistä,
27678: la on tarkoitukseen soveltuvia kämppiä. Annet- tai sitä ei ole ollut viime vuosina lainkaan.
27679: tujen ohjeiden mukaan virkistyskäyttö tulee kysy-
27680: Tarkastusviraston selvityksen mukaan VR oli
27681: mykseen vain silloin, kun se ei häiritse niiden
27682: 31.12.1984 vuokrannut henkilöstölleen virkistys-
27683: työ- ja virkakäyttöä. Valtionrautateillä (VR) on
27684: ja lomakäyttöön 161 rakennusta, joista 157 oli
27685: runsaasti sellaisia asuin-, asema- ja hallintoraken-
27686: kiinteitä ja yksi tilapäinen. Entisiä hallinto- ja
27687: nuksia, joita ei enää tarvita alkuperäiseen tarkoi-
27688: liikerakennuksia näistä oli 12 ja asuinrakennuksia
27689: tukseen. Näistä on osa vuokrattu loma- ja virkis-
27690: 144. Lomatiloista saatiin v. 1984 vuokratuloja
27691: tyskäyttöön VR:n henkilöstöyhdistyksille ja -jär-
27692: jestöille sekä vapaa-ajan asunnoiksi VR:n henki- 370 438 mk eli noin kolme kertaa enemmän
27693: kuin ilmoitetut kunnossapito- ja käyttökustan-
27694: löstölle. Osa rakennuksista on vuokrattu myös
27695: nukset. Rakennusten vuosivuokrat olivat 600-
27696: VR:n ulkopuolisille ja osa on tyhjillään.
27697: 7 740 mk rakennukselta. Vuokratulot olivat kes-
27698: Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut
27699: kimäärin 2 300 mk rakennukselta vuodessa ja n.
27700: liikenneministeriön hallinnonalan suurimpien ti-
27701: 3 mk neliömetriltä kuukaudessa. Suurin osa eli
27702: livirastojen osalta tarkastuksen, jossa tarkoitukse-
27703: 90 % rakennuksista oli vuokrattu yksittäisille
27704: na on kartoittaa rakennukset ja huonetilat, joita
27705: rautatieläisille, ja 15 rakennusta oli erilaisten
27706: käytetään joko yksinomaan tai virkakäytön ohella
27707: laitosten henkilöstön virkistys- ja lomatoimin- rautatieläisyhteisöjen käytössä.
27708: taan. Tarkastus on rajattu ainoastaan sellaisiin Valtiontilintarkastajain saamien selvitysten
27709: kiinteistöihin, joilla on majoittumiskelpoisia ra- mukaan ovat eri virastot ja laitokset viime vuosi-
27710: kennuksia tai siirrettäviä parakkeja, majoja yms. na rakentaneet ja hankkineet henkilökuntansa
27711: tiloja. virkistyskäyttöön kiinteistöjä ja rakennuksia, joi-
27712: Tarkastusviraston kesäkuussa 1985 TVL:lle den tarpeellisuutta on perusteltu paitsi virkistys-
27713: osoittaman lomatilakyselyn mukaan laitos oli käytöllä myös useissa tapauksissa edustus- ja
27714: 239
27715:
27716: koulutuskäytöllä. Seuraavassa on muutama est- sen viereen. Alunperin hirret piti saada metsähal-
27717: merkki em. kiinteistöistä ja rakennuksista. litukselta, mutta työn kiireellisyyden vuoksi hir-
27718: ret eivät olleet riittävän aikaisin toimituskunnos-
27719: Kuopion varuskunnan koulutus- sa.
27720: ja virkistysrakennus (Kihhaus). Lisäkustannuksia aiheutti myös hirsivahvuuden
27721: Kuopion varuskunnan Pien-Neulamäen alueelle muuttaminen kuudesta kahdeksaan tuumaan
27722: valmistui v. 1983 Savo-Karjalan sotilasläänin ja energiataloudellisista sytsta. Muutos aiheutti
27723: metsähallinnon Etelä-Suomen piirikuntakontto- puolustusministeriön Kuopion rakennustyön il-
27724: rin yhteinen koulutus- ja virkistysrakennus, joka moituksen mukaan runkokustannuksiin n.
27725: on tarkoitettu osanottajamääriltään rajallisten vi- 100 000 mk:n kustannuslisän. Koska runko oli
27726: rallisluonteisten koulutus-, edustus-, virkistys- pystytetty kiireellä hirsistä, jotka eivät olleet
27727: yms. tilaisuuksien järjestämiseen. Rakennus on ehtineet täysin kuivua, rakennuksen sisällä on
27728: puolustusministeriön hallinnassa ja hoidossa. hirsissä melko suuria halkeamia.
27729: Kihhaus rakennettiin normaalina puolustusmi- Savo-Karjalan sotilasläänin esikunnalta saadun
27730: nisteriön rakennustyönä työllisyysvaroilla, jotka selvityksen mukaan koulutus- ja virkistyskäyttöön
27731: oli osoitettu varuskunnan rakennustöihin Kuopi- tarkoitetusta rakennuksesta on puolustusministe-
27732: ossa ja Siilinjärvellä. Käytännössä rahoitus järjes- riön ja metsähallituksen kanssa tehty käyttösopi-
27733: tettiin siten, että puolustusministeriön rakennus- mus, jossa on määritelty rakennuksen käyttöoi-
27734: osasto siirsi momentin 34.50. 77 (työllisyysvarat) keutta koskevat periaatteet. Tämän lisäksi sotilas-
27735: varoja töiden edistyessä kaikkiaan 1 830 000 mk läänin esikunta on antanut rakennuksesta tarkat
27736: puolustusministeriön Kuopion rakennustyölle. ja yksityiskohtaiset käyttö- ja hoito-ohjeet. Soti-
27737: Tämän lisäksi rakennusosasto suoritti hankkeen lasläänin esikunnalta saadun ilmoituksen mu-
27738: suunnittelukustannukset, yhteensä 105 491,97 kaan rakennuksessa järjestettiin kertomusvuonna
27739: mk momentilta 27.27. 74. yhteensä 34 koulutus-, edustus- ja virkistystilai-
27740: Rakennustyö käynnistettiin kiireisesti loka- suutta.
27741: kuussa 1982. Valtion rakennushankeasetuksen Tie- ja vesirakennuslaitoksen La-
27742: edellyttämää yhdistettyä perustamis- ja esisuun- pin piirin taukotupa. Tie- ja vesiraken-
27743: nitelmaa ei ollut tehty eikä vahvistettu ennen nuslaitoksen Lapin piiri alkoi syksyllä 1984 raken-
27744: rakennussuunnittelua. Hankkeen rakentamispää- taa Saariselän retkeilykeskukseen 418 m 2 :n kelo-
27745: tös tehtiin 4. 5. 1980 esittelyllä puolustusministe- honkaista taukotupaa, jota oli tarkoitus käyttää
27746: rille. Rakennuksen hyötyala on 134 m 2 (raken- laitoksen henkilökunnan lomamajana. Budjetti-
27747: nusala 168 m 2) ja siihen liittyvän vajan 24 m 2 • säännösten vastaisen rakennushankkeen tultua
27748: Arvioidut rakennuskustannukset lisätyöohjelman TVL:ssä syystalvesta ilmi TVL:n erillisen tarkas-
27749: perusteluissa olivat 6 333 mk neliömetriltä. Lo- tustoimiston toimistopäällikkö pyysi valtiontalou-
27750: pulliset rakennuskustannukset nousivat n. 14 400 den tarkastusvirastoa mukaan lomamajan raken-
27751: mk:aan neliöltä, joten hankkeesta tuli huomatta- tamista koskeviin tutkimuksiin. Lomamajan ra-
27752: van kallis. kentamisen saatua myös tiedotusvälineissä run-
27753: Hankkeen rakentamiskustannuksia lisäsi eniten saasti julkisuutta asiasta tehtiin eduskuntakysely
27754: kehno rakennuspaikka ja pohjatutkimusten sekä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oi-
27755: puuttuminen. Valitun rakennuspaikan laatu keusasiamies pyysi keskusrikospoliisia suoritta-
27756: edellytti erityistoimia jo perustusten tekovaihees- maan asiasta poliisitutkinnan, jonka se sai suori-
27757: sa. Epäedullisen alueen täyttämiseksi jouduttiin tetuksi keväällä 1985. Tämän jälkeen asiaa on
27758: n. 40 km:n päästä kuljettamaan soraa yhteensä käsitelty Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa.
27759: lähes 3 000 m 3 • Yksityiskohtana soran tarpeesta Kihlakunnanoikeus antoi 11.2.1986 päätöksensä,
27760: mainittakoon, että porakaivon tekoon tarvittavan josta TVH on valittanut Rovaniemen hovioikeu-
27761: laitteiston paikalleen saantia varten jouduttiin teen. Asian saaman käänteen johdosta TVL kes-
27762: tekemään n. 100 metrin pituinen väliaikainen keytti taukotuvan rakentamisen, ja keskeneräinen
27763: tie. Myös aivan rakennuksen pihapiirin tuntu- hanke myytiin eräälle rakennusliikkeelle.
27764: massa olevalta mäeltä alueelle tunkeutuvan ve- Lapin tie- ja vesirakennuspiiri on tie- ja vesira-
27765: den poisjohdattamiseksi oli rakennettava salaoji- kennushallitukselle 11.4.1985 lähettämässään
27766: tus. Huomattavan lisäkustannuksen alkuperäi- kirjeessä ilmoittanut, että huvilan menot olivat
27767: seen kustannusarvioon aiheutti hirsirunkotyön 1 506 259,50 mk. Tarkastusviraston suorittaman
27768: teettäminen urakoitsijalla tämän hirsistä sekä tarkastuksen mukaan huvilan rakentamisesta ai-
27769: erillisen vajan lisääminen varsinaisen rakennuk- heutuneet kustannukset ovat kuitenkin olleet
27770: 240
27771:
27772: 317 839,32 mk suuremmat kuin Lapin tie- ja menetelty useissa kohdin muutenkin virheellises-
27773: vesirakennuspiiri on ilmoittanut. Jos tarkastusvi- , ti.
27774: raston Iaskemiin kustannuksiin lisätään TVL:ssä Ulkomaanedustuksen virkistys-
27775: käytettävä hallintokustannuslisä (3 % ), lopulliset t i 1a t . Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityk-
27776: kelahuvilan kustannukset nousevat 1 878 821,78 sen mukaan ulkoasiainministeriö on vuokrannut
27777: mk:aan. Kun huvila on myyty ulkopuoliselle pienehkön huvilan henkilökunnan virkistyskäyt-
27778: 1 600 000 mk:n kauppahinnasta, on huvilahank- töön Dar es-Salaamissa, Jakartassa, Leningradissa
27779: keesta aiheutunut valtiolle 278 821,78 mk:n va- ja Sofiassa. Vuokrausten lähtökohtana on ollut
27780: hinko. järjestää vaikeissa oloissa toimivalle henkilökun-
27781: Tarkastusviraston suorittaman tarkastuksen nalle mahdollisuus virkistäytymiseen asemapai-
27782: mukaan kelahuvilan rakentamisesta aiheutuneet kalla. Kyseiset huvilat on alkuaan vuokrattu
27783: menot on aluksi kirjattu tulo- ja menoarviossa 1960-70-luvulla, ja päätökset niiden tarpeesta
27784: yleisten teiden tekemiseen (momentti perustuvat sen ajan tietoihin näiden asemapaik-
27785: 31.24. 77.13) varamille määrärahoille, kun taas kojen olosuhdehaitoista ja toisaalta senaikaiseen
27786: tonttiin liittyviä maksuja on v. 1984 kirjattu käytäntöön olosuhdehaittojen lievittämisessä.
27787: yleisten teiden kunnossapitoon myönnetyille Ulkoasiainministeriöitä saadun selvityksen mu-
27788: määrärahoille (momentti 31.24.14). Rakentami- kaan esityksiä vastaavantyyppisten virkistystilojen
27789: sen tultua ilmi on menot kirjattu hallinnolliselle vuokraamiseksi on vuosittain tehty useista muis-
27790: tasetilille, jolle on myöhemmin siirretty myös takin ns. olosuhdehaittapaikoista, mutta esityksiä
27791: alkuaan em. työmäärärahoille merkityt menot. ei ole toistaiseksi voitu hyväksyä jo yksinomaan
27792: Tarkastusviraston toteamista menoista on määrärahan niukkuuden vuoksi. Lisäksi ministe-
27793: 280 118,17 mk jäänyt rasittamaan edelleen työ- riössä on pidetty tarpeellisena selvittää entistä
27794: määrärahoja. Näihin menoihin eivät sisälly elä- laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tarvetta ja
27795: kekustannukset (VEL-eläkkeet). mahdollisuuksia ulkomaanedustuksen henkilö-
27796: Taukotuvan toteuttaminen ja rahoittaminen kunnan olosuhdehaittojen lievittämiseksi ja kor-
27797: on ollut vastoin hallitusmuodossa vahvistettuja vaamiseksi. Virkistystilojen hankinta tulisi kytkeä
27798: sekä lakeihin, asetuksiin ja valtion tulo- ja meno- osaksi tätä selvitystyötä.
27799: arvion yleisiin soveltamismääräyksiin sisältyviä Seuraavasta asetelmasta käy selville ulkomaan-
27800: tulo- ja menoarvion noudattamista koskevia sään- edustuksen henkilökunnan virkistyskäyttöön
27801: . nöksiä ja määräyksiä. Lisäksi tarkastusvirasto on vuokrattujen tilojen kiinteistötiedot sekä niiden
27802: havainnut, että huvilahanketta toteutettaessa on kuukausivuokrat toukokuussa 1985:
27803:
27804:
27805: Asemapaikka Kiinteistötiedot Vuokra mk/kk Huom.
27806: Dar es-Salaam rantamaja 20 km:n 306 vuokra- ym. kulut jaetaan
27807: päässä kaupungista majan käyttäjien kesken
27808: Jakarta huvila 115 m 2 2 125 kolmen vuoden vuokra
27809: tontti 3 000 m 2 maksettava etukäteen
27810: Leningrad huvila Repinossa 1 030, josta valtion peruskunnostettu v. 1984
27811: osuus 1/3
27812: ja käyttäjien 2/3
27813: Sofia huvila 1 849 piha-alueella hirsisauna
27814: OH/RH+5 MH
27815:
27816: Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtion jasti henkilöstön virkistys- ja lomatoimintaa, jolla
27817: henkilöstön virkistysmahdollisuuksien kehittämi- jatkossakin tulee zlmeisesti olemaan tärkeä merki-
27818: nen yleisen käytännön mukaisesti on varsin tär- tyksensä. Myös muissa valtion virastoissa ja lai-
27819: keä" henkzlöstöpolitiikan osa, jonka myötä voi- toksissa henkilöstön virkistys- ja lomatoimintaa
27820: daan edistää henkilöstön fyysistä ja henkistä kehitetään ja laajennetaan käytettävissä olevien
27821: hyvinvointia ja työssä viihtyvyyttä. Kuten edellä resurssien rajoissa. Näitä ovat mm. virkistys-
27822: selostetusta käy ilmi, on esim. liikenneministe- toimintaan osoitettujen määrärahojen ja valtion
27823: riön suurimmissa tzlivirastoissa tuettu melko laa- omaisuuden, lähinnä kiinteistöjen ja huonetila-
27824: 241
27825:
27826:
27827: jen käyttö henkilöstön vapaa-ajan harrastuksiin ja alaa koskevassa tarkastuksessa, joka koski valtion
27828: virkistystarkoituksiin. rakennusten käyttöä henkilöstön virkistys- ja lo-
27829: Valtionttlintarkastajat pitävät tarkoituksenmu- matoimintaan, havaittiin lukuisia epäkohtia ja
27830: kaisena ja valtionhallinnon edun mukaisena, että puutteita. Valtiontzlintarkastajain mielestä edellä
27831: virkistyskäyttöön pyritään ensisijaisesti varaamaan se/ostetut esimerkit osoittavat, että virkistystilo-
27832: sellaiset valtion hallinnassa olevat kiinteistöt ja jen rakentaminen on myös eräissä tapauksissa
27833: rakennukset, joille ei ole osoitettavissa vaihtoeh- ollut hallitsematonta ja huomattavan kallista.
27834: toista valtionhallinnon käyttötarvetta tai joiden Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtiova-
27835: käyttöaste on vähäinen. rainministen'ön tulisi selvittää kokonaisuudessaan
27836: Valtion tulo- ja menoarvion laadintaohjeissa, valtionhallinnon virkistys- ja lomakäyttöön luo-
27837: tulo- ja menoarvion yleisissä soveltamismääräyk- vutettujen kiinteistöjen ja huonetilojen määrä ja
27838: sissä ja valtiovarainministeriön enllisohjeissa on miden käytön laajuus sekä antaa valtion henki-
27839: annettu ohjeita ja määräyksiä virkistystoiminnan löstön virkistystoiminnan kehittämisestä ja tuke-
27840: tukemisesta valtion virastoissa ja laitoksissa. Oh- misesta nykyistä selkeämmät ja tarkemmat oh-
27841: jeissa on määräyksiä taloudellisesta tuesta, työ- jeet. Valtionttlintarkastajain mielestä erityisen
27842: ajan käytöstä ja valtion omaisuuden käytöstä ajankohtaista olisi antaa määräykset virkistys- ja
27843: virkistystoimintaan. Tämän lisäksi virastot ja lai- lomatoiminnan edellyttämien rakennushankkei-
27844: tokset ovat antaneet omia määräyksiään asiasta. den asianmukaisesta käsittelystä ja budjetoinnis-
27845: Valtiontilintarkastajain mielestä annettuja ohjeita ta, jotta voitaistin välttää edellä kerrotunlainen
27846: ja määräyksiä ei ole kuitenkaan noudatettu nittä- hallitsematon ja säännösten vastainen rakentami-
27847: västi tai ne ovat olleet puutteellisia, koska esim. nen.
27848: tarkastusviraston liikenneministen'ön hallinnon-
27849:
27850:
27851:
27852:
27853: 31 3604891
27854: 242
27855:
27856:
27857:
27858:
27859: SISÄLLYSLUETTELO
27860: Sivu Sivu
27861: Vuoden 1985 valtiontilintarkastajain toiminta ..... 5 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ..... . 87
27862: Maa- ja metsätalousministeriö ................. . 87
27863: Valtioneuvosto .................................. . 7 Maatalouden tuki- ja ohjaustoimet .......... . 87
27864: Valtioneuvoston kanslia ....................... . 7
27865: Valtioneuvoston tiedonannot ja selonteot sekä Liikenneministeriön hallinnonala ................ . 108
27866: lausuntopyynnöt ........................... . 7 Liikenneministeriö ............................ . 108
27867: Oikeuskanslerinvirasto ........................ . 11 Avoimet virat ja toimet ..................... . 108
27868: Syyttäjälaitos ............................... . 11 Tie- ja vesirakennushallinto ................... . 110
27869: Vesitieverkoston kehittäminen .............. . 110
27870: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............. . 14 Ilmailuhallinto ............................... . 111
27871: Ulkoasiainministeriö .......................... . 14 Ilmailuhallinnon suoritteista perittävien mak-
27872: Edustusmäärärahat ......................... . 14 sujen lainsäädännön uudistaminen .......... . 111
27873: ~dustusto~ päällikön menojen hyväksyminen Ilma-alusten katsastamisesta, tarkastuslento-
27874: Ja maksammen ............................. . 20 t':li~innasta. ja lentäjän lupakirjoista perittä-
27875: Kiinteistö- ja materiaalihallinto ............. . 20 VISta maksmsta ............................. . 114
27876: Valtionrautatiet .............................. . 115
27877: Oikeusministeriön hallinnonala ................. . 25 Tavara- ja henkilöliikenteen alennukset ..... . 115
27878: Oikeusministeriö ............................. . 25 Vähäliikenteiset radat ...................... . 118
27879: Ulosottolainsäädäntö ....................... . 25 Posti- ja telelaitos ............................. . 119
27880: Virkatehtäväänsä suorittaessaan väkivallan Pos.ti:. ja telelaitoksen keskushallinto ja erityis-
27881: kohteeksi joutuneen virkamiehen oikeus- ykslkot ..................................... . 119
27882: turvan puutteet ............................ . 29
27883: Verojen ja veronluonteisten maksujen rangais- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .... . 124
27884: tussäännökset .............................. . 32 Kauppa- ja teollisuusministeriö ............... . 124
27885: Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen . 124
27886: Pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämi-
27887: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............... . 35
27888: nen ........................................ . 136
27889: Sisäasiainministeriö ........................... . 35
27890: Telakkateollisuuden ja varustamoelinkeinon
27891: Alueellisen elinkeinotoiminnan tukeminen .. . 35
27892: Pelastushallinnon nykytila ja kehittäminen .. . 41 tukeminen ................................. . 143
27893: Ulkomaalaistoimiston toiminta ............. . 48 Merenkulkuhallitus ........................... . 146
27894: Valtion aluskaluston vahingot .............. . 146
27895: Meriväylien rakentaminen .................. . 151
27896: Puolustusministeriön hallinnonala ............... . 52
27897: Puolustusministeriö ........................... . 52 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ....... . 155
27898: Puolustushallinnon eräiden organisaatioiden Sosiaali- ja terveysministeriö ................... . 155
27899: kehittämistarpeet .......................... . 52 Sosiaalimenojen kehitys .................... . 155
27900: T.o~o.grafi~unt~ ............................ . 54 VALTAVA-järjestelmän kehittäminen ...... . 163
27901: Slvuhhenkilösto ............................ . 56
27902: Työvoimaministeriön hallinnonala ............... . 167
27903: Valtiovarainministeriön hallinnonala ............. . 60 Työvoimaministeriö .......................... . 167
27904: Valtiovarainministeriö ........................ . 60 Suomen työvoimataseen kehitys ja työllistä-
27905: Inflaatiokehitys ja sen hillintä ............... . 60 mistoimien vaikutukset v. 1980-85 ........ . 167
27906: Valtion eläkemenot ........................ . 63 Eräät työllistämiskokeilut ................... . 171
27907: Verotus ...................................... . 65 Työttömyyseläkejärjestelmä ................. . 174
27908: Verojäämien kehitys ja perintä .............. . 65
27909: Verotarkastus ja sen tehostaminen .......... . 72 Ympäristöministeriön hallinnonala .............. . 176
27910: Veronoikaisujärjestelmä .................... . 74 Ympäristöministeriö .......................... . 176
27911: Ympäristöntutkimus ....................... . 176
27912: Opetusministeriön hallinnonala ................. . 77 Ilmansuojelulain täytäntöönpano ........... . 178
27913: Opetusministeriö ............................. . 77 Asuntohallitus ................................ . 181
27914: Korkeakoulujen toiminnan arviointi ........ . 77 Valtion rahoittamien omistusasuntojen myyn-
27915: Urheilun tukeminen ....................... . 83 nin viivästyminen .......................... . 181
27916: Liikaa myönnetyt ylimääräiset eläkkeet ...... . 84 Tyhjät aravavuokra-asunnot ................. . 183
27917: 243
27918:
27919: Sivu Sivu
27920: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ............... . 187 Tulot ...................................... . 205
27921: Yleiskatsaus .................................. . 187 Menot ..................................... . 206
27922: Taloudellinen kehitys ja tila kertomusvuonna 187 Vuoden 1985 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja
27923: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- menoarvioon ................................. . 206
27924: den rahoitussuhteet ........................ . 188 Tulotv. 1985 .............................. . 206
27925: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden kan- Menot v. 1985 ............................. . 208
27926: sainvälistyminen ........................... . 189 Määrärahojen ylitykset ........................ . 213
27927: Ajokki Oy ................................. . 192 Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset ... . 213
27928: Arviomäärärahojen ylitykset ................ . 213
27929: Paikallistarkastukset ............................. . 196 Momentin 28.80.98 käyttö ................. . 214
27930: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............ . 196 Momenttien 27.25.17 ja 12.27.20 budjetoin-
27931: Suomen edustautuminen Balkanin alueella .. . 196 timenettely ................................ . 216
27932: Suomen kauppasuhteet Balkanin alueen mai- Valtionvelka .................................. . 218
27933: den kanssa ................................. . 198 Valtion lainananto ............................ . 221
27934: SUE-sihteerijärjestelmän tarkoituksenmukai- Valtion toimitilat ............................. . 226
27935: suus ....................................... . 202 Kokonaismäärä ............................. . 226
27936: Toimitilojen hankinta ...................... . 233
27937: Yleinen osa ..................................... . 205 Pääkaupunkiseudun ongelmat .............. . 233
27938: Vuoden 1985 tilinpäätöksen vertailu vuoden Valtion rakennusten ja huonetilojen virkistys-
27939: 1984 tilinpäätökseen .......................... . 205 käyttö ..................................... . 238
27940: j
27941: j
27942: j
27943: j
27944: j
27945: j
27946: j
27947: j
27948: j
27949: j
27950: j
27951: j
27952: j
27953: j
27954: j
27955: j
27956: j
27957: j
27958: j
27959: 1986 vp. n:o 17
27960:
27961:
27962:
27963:
27964: HALLITUKSEN KERTOMUS
27965: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
27966: VUONNA 1985
27967:
27968:
27969: *
27970: ANNETW
27971: EDUSKUNNALLE VUODEN 1986
27972: VALTI 0 PÄIVILLÄ
27973:
27974:
27975:
27976:
27977: HELSINKI 1986
27978: ISSN 0356-3804
27979: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
27980: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpäätös
27981: tilasta vuonna 1985 annetaan valtiopäiväjärjes- vuodelta 1985 on erikseen annettu Eduskunnalle.
27982: tyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle.
27983:
27984:
27985:
27986:
27987: 360883P
27988: SISÄLLYSLUETTELO
27989: Sivu Sivu
27990: 1. Julkinen talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 8. Valtionvelka.................................. 75
27991: 2. Finanssipolitiikka ..... :....................... 10 8.1. Ulkomainen valtionvelka . . . . . . . . . . . . . . . . 77
27992: 3. Valtiontalouden tasapamo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 8.2. Kotimainen valtionvelka................. 78
27993: 4. Valtion tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta.... 80
27994: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet-
27995: tavat verot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
27996: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot LIITIEET
27997: ja maksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
27998: 4. 3. Valmisteverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hallin-
27999: 4.4. Muut verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 nolliset taseet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
28000: 4.5. Muut tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen . . . . . . . . . . . . 83
28001: 5. Valtion menot................................ 23 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1985 . . . . 84
28002: 5.1. Valtion menot tehtävien mukaan. . . . . . . . . 24 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain....... 89
28003: 5 .1.1. Yleiset tehtävät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin . . . . . . 91
28004: 5 .1. 2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät . . 29 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain.... 94
28005: 5.1. 3. Elinkeinojen edistäminen . . . . . . . . . 46 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno-
28006: 5.1.4. Muut menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 lajiryhmittäin vuonna 1985 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
28007: 5.2. Menot menolajeittain.................... 59 8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön määrä . 97
28008: 5. 2 .1. Kulutusmenot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palk-
28009: 5.2.2. Siirtomenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 kauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
28010: 5.2.3. Sijoitusmenot.................... 61 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
28011: 5.2.4. Muut menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 eläkemenot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
28012: 6. Valtio työnantajana........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 11. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoituspalk-
28013: 6.1. Valtion virat ja toimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 kausluokan ja sukupuolen mukaan lokakuussa
28014: 6.2. Valtion henkilöstö....................... 63 1985 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
28015: 6. 3. Valtion palkkausmenot ja palkkauksiin 12. Valtion lainananto............................ 99
28016: myönnetyt valtionavut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 13. Valtion korkotukilainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
28017: 6.4. Valtion virka- ja työehtosopimukset sekä 14. Valtion myöntämät takaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
28018: yksityisten valtionapulaitosten toimiehto- 15. Valtionvelka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
28019: sopimukset vuonna 1985................. 64 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omista-
28020: 6.5. Valtion muu henkilöstöhallinto.......... 66 mat osakkeet ja osuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
28021: 6.6. Eläkkeet................................. 66 17. Valtion liikeyritykset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
28022: 7. Valtio muiden sektorien rahoittajana . . . . . . . . . . 68 18. Selostuksia vuoden 1985 tulo- ja menoarvion ja
28023: 7 .1. Rahoitustuki tukimuodoittain . . . . . . . . . . . . 68 tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja menojen
28024: 7 .1.1. Siirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 huomattavimpien eroavuuksien syistä . . . . . . . . . 119
28025: 7.1.2. Lainananto ja osakesijoitukset..... 69 19. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön
28026: 7 .1. 3. Valtiontakaukset ja korkotuet . . . . . 70 yleisistä perusteista annetun lain (13.5.1931/
28027: 7 .1.4. Rahoitustuen kansantaloudellinen 168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teolli-
28028: arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 suuslaitosten vuosikertomukset, tilinpäätökset
28029: 7. 2. Rahoitustuki tuensaajasektoreittain . . . . . . . 71 ja tilintarkastajien lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
28030: 7.2.1. Julkisyhteisöt..................... 72 20. Selostus vientitakuulaitoksen toiminnasta
28031: 7. 2. 2. Yritykset ja rahoituslaitokset . . . . . . 72 vuonna 1985 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
28032: 7. 2. 3. Kotitaloudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
28033: 7.2.4. Ulkomaat........................ 74
28034:
28035:
28036:
28037:
28038: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
28039: Ei mitään ilmoitettavaa ........................... .
28040: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä . . . . 0
28041: Tietoa ei ole saatu ................................ .
28042: Loogisesti mahdoton esitettäväksi .................. .
28043: Ennakkoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . *
28044:
28045: Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
28046: erikseen, mistä aiheutuu, etteivät summat aina täsmää.
28047: 1. JULKINEN TALOUS
28048:
28049: Viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana julkiset nopeammin kuin bruttokansantuotteen hintain-
28050: menot ovat kiintein hinnoin laskettuna lisäänty- deksi. Julkisten menojen osuus bruttokansan-
28051: neet keskimäärin 5 lf2 % vuodessa, kun brutto- tuotteesta onkin kohonnut 1960-luvun alkupuo-
28052: kansantuotteen määrä on kasvanut samana aika- liskon vajaasta 28 prosentista lähes 38 prosenttiin
28053: na keskimäärin 4 %. Myös julkisten menojen 1980-luvun alkupuoliskolla. Kertomusvuonna
28054: laskennallinen hintaindeksi on kohonnut hieman vastaava osuus kohosi jo yli 40 prosentin.
28055:
28056:
28057: 1. Julkinen talous kansantaloudessa
28058: 1960-64 1965-69 1970-74 1975-79 1980-84 1984 1985*
28059: prosenttia BKT:sta
28060:
28061: Julkiset kulutus- ja investointimenot ....... 16,7 18,8 18,4 21,2 22,2 22,5 23,3
28062: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ........... 8,8 10,3 10,2 12,4 12,3 13,0 13,4
28063: Menoaste ................................ 27.7 32,0 31,8 37,4 37,9 39,3 40,7
28064: Nettoveroaste ............................ 17,6 20,0 22,3 23,2 21,8 22,5 23,4
28065: B ruttoveroaste ........................... 26,4 30,3 32,5 35,6 34,2 35,5 36,8
28066: Rahoitusylijäämä ························· 2,4 2,4 4,4 2,3 0,1 0,4 0,4
28067:
28068:
28069:
28070: Julkisten menojen volyymin nopea kasvu 1970- Kuvio 1. Julkisen kysynnän osuus bruttokansan-
28071: luvulla aiheutui erityisesti suurista kansanterveys- tuotteesta
28072: ja peruskoulu-uudistuksista. Tällä vuosikymme- julkinen julkinen julkinen
28073: nellä menoja ovat lisänneet mm. lasten päivähoi- kulutus investointi kysyntä
28074: don järjestäminen ja kansaneläkeuudistus, jonka 25%
28075: III-vaihe toteutettiin kertomusvuoden aikana.
28076: Kertomusvuonna valtion menoja lisäsi brutto-
28077: määräisesti myös työttömyysturvauudistus. Työt-
28078: tömyysturvaetuuksien verollepano lisäsi toisaalta
28079: valtion tuloja, joten uudistus ei sanottavasti hei-
28080: kentänyt valtiontalouden tasapainoa.
28081: Taloudellisen laadun mukaan tarkasteltuna
28082: julkisista menoista ovat nopeimmin kasvaneet
28083: tulonsiirrot. Vuosina 1960-1985 ne kasvoivat
28084: reaalisesti keskimäärin 7 % vuodessa. Nopeasti
28085: ovat lisääntyneet myös velasta maksetut korot ja
28086: julkisen sektorin eläkkeet. Julkisten kulutusme- A A
28087: nojen reaalikasvu on ollut viimeisten 25 vuoden 1975 1985*
28088: aikana keskimäärin 5 % vuodessa. 1980-luvun
28089: A =valtio
28090: alkupuoliskolla kuntien kulutusmenot ovat reaa- B = kunnat
28091: lisesti lisääntyneet keskimäärin 4 % vuodessa ja C = sosiaaliturvarahastot
28092: valtion 3 1/z %. Julkisista kulutusmenoista kun-
28093: tien ja kuntainliittojen osuus on 21 3. Kertomus- kulutusmenojen volyymi. Vuotta aikaisemmin
28094: vuonna valtion kulutusmenojen volyymi lisääntyi valtion kulutusmenot olivat reaalisesti supistu-
28095: osittain ajoitustekijöiden vuoksi kuitenkin 5 % neet prosentin, mutta kuntien vastaavasti nous-
28096: eli prosenttiyksikön nopeammin kuin kuntien seet 5 %.
28097: 8
28098:
28099: Julkisten hallinnollisten investointien maaran littömien verojen tuottoa lisäsi se, että keskiansi-
28100: kasvu on vuosina 1960-1985 ollut vain puolet oiden nousu ylitti 4 1/2 prosenttiyksiköllä tulove-
28101: kulutusmenojen määrän kasvusta eli keskimäärin ron inflaatiotarkistuksen. Nettoveroaste kohosi
28102: 2 112 % vuodessa. Viimeisten viiden vuoden aika- kertomusvuonna vajaan prosenttiyksikön eli 23,4
28103: na investoinnit ovat reaalisesti lisääntyneet keski- prosenttiin.
28104: määrin 3 % vuodessa. Hallinnollisista investoin-
28105: neista suuntautuu huomattava osa liikenteeseen
28106: (vuonna 1985 29 % ). Tällä tehtäväalueella inves- Kuvio 3. Nettoveroaste
28107: toinnit ovat viime vuosina kuitenkin lisääntyneet
28108: keskimääräistä hitaammin. Lähivuosina tiestön 30%
28109: perusparannuksiin ja kunnossapitoon joudutta-
28110: neen kuitenkin lisäämään voimavaroja enemmän
28111: kuin viime vuosina.
28112: 20
28113:
28114: B
28115: Kuvio 2. Veroaste
28116: .. :.:.:.::.:........................................ .
28117: 10 , .._
28118: 40% . . . .__----c-----------
28119: A
28120: 30 0
28121: 197576 77 78 79 80 81 82 83 84 85•
28122: 20 A = nettoveroaste
28123: B = kunnallistaloudesta aiheutunut
28124: --~--:.:.:..:..~:..:.::-:..~:.::.:.:.::.:.~:.:.:..:.:.:..::.:: C = valtiontaloudesta aiheutunut
28125: 10 --- c
28126: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _..!!__ _ _ _ _ _ _
28127: 2. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät
28128: 0
28129: Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä
28130: 1975 76 77 78 79 BO 81 82 83 84 85• turva- %
28131: rahastot BKT:sta
28132: miljoonaa markkaa
28133: A = bruttoveroaste 2 741 1 043 298 3,1
28134: 1977 .........
28135: B = välittömät verot -253 1,3
28136: 1978 ......... 1 344 833
28137: C = välilliset verot -509 967 294 0,5
28138: 1979 .........
28139: D = sosiaaliturvamaksut -68 219 889 0,5
28140: 1980 .........
28141: 1981 ......... 1 706 514 686 1,3
28142: 1982 ......... -392 72 -651 -0,4
28143: 1983 ......... -4 027 234 -490 -1,6
28144: Julkisyhteisöjen tuloista yli 90 % on veroja. 1984 ......... 152 1 025 -42 0,4
28145: Bruttoveroaste on 1960-luvun alkupuoliskolta 1985* ........ 777 466 164 0,4
28146: noussut runsaat 10 prosenttiyksikköä. Vuonna
28147: 1985 se oli 36,8 %. Bruttoveroaste on kuitenkin
28148: edelleen alhaisempi kuin vuonna 1976, jolloin se Tulojen nopean kasvun vuoksi julkisyhteisöjen
28149: oli korkeimmillaan (38 % ). Nettoveroasteen rahoitustasapaino pysyi kertomusvuonna ennal-
28150: nousu on viimeisten 25 vuoden aikana jäänyt 6 laan, vaikka menojen kasvu olikin suuri. Julkis-
28151: prosenttiyksikköön. Veroasteen nousu aiheutui yhteisöjen rahoitusylijäämä (nettoluotonanto) oli
28152: aluksi erityisesti välittömän verotuksen kiristymi- 1970-luvun alkupuoliskolla keskimäärin 4 112 %
28153: sestä ja sosiaaliturvamaksujen korotuksista, mutta suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen jälki-
28154: myöhemmin myös välillisen verotuksen kiristymi- puoliskolla 2 1/z %. Vuosina 1982-1983 julkis-
28155: sestä. Kertomusvuonna bruttoveroaste nousi 1, 3 yhteisöjen talous osoitti ensi kerran rahoitusali-
28156: prosenttiyksikköä, mistä 1/2 prosenttiyksikköä on jäämää, joka on sitten vuosina 1984-1985 pys-
28157: työttömyysturvauudistuksen vaikutusta. Välittö- tytty muuttamaan lieväksi ylijäämäksi. Rahoitus-
28158: mistä veroista aiheutuva veroasteen nousu oli tasapaino on parantunut etenkin valtiontaloudes-
28159: kertomusvuonna runsas 1/z prosenttiyksikköä. Vä- sa, jossa nettorahoitustarve on alentunut vuoden
28160: 9
28161:
28162: 1983 runsaasta 3 prosentista yhteen prosenttiin tapaan valtion takuusuoritusten ansiosta lähes
28163: vuosina 1984-1985 suhteessa bruttokansantuot- tasapainossa. Valtion suoritukset sairausvakuutus-
28164: teeseen. ja kansaneläkerahastojen maksuvalmiuden tur-
28165: Kunnallistalous laajeni edelleen vuonna 1985. vaamiseksi jäivät kertomusvuonna 0,4 mrd mark-
28166: Sekä kulutus- että investointimenot kasvoivat kaan. Tammikuussa 1985 tehty eläkkeiden in-
28167: reaalisesti 4 %. Kulutusmenot terveydenhuol- deksitarkistus kasvatti vuotuista eläkesummaa
28168: toon samoin kuin sosiaalipalveluihin lisääntyivät 610 milj. markkaa. Vakuutetun kansaneläke-
28169: keskimääräistä enemmän. Näiden tehtäväaluei- vakuutusmaksua korotettiin kertomusvuoden
28170: den osuus kuntien kulutusmenoista on puolet. alusta.
28171: Myös investoinnit näillä aloilla kasvoivat voimak- Sosiaaliturvarahastojen maksamat etuudet kas-
28172: kaasti. voivat 17 %. Suureen kasvuun myötävaikuttivat
28173: Kunnallisveroa kertyi kertomusvuonna 12 % kertomusvuonna toteutettu kansaneläkeuudis-
28174: enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen tuksen III-vaihe ja työttömien toimeentuloturvan
28175: kasvua lisäsi mm. työttömyysturvaetuuksien ve- kokonaisuudistus. Ensin mainittu lisäsi etuuksia
28176: rottaminen. Kerätyt verot palautettiin työttö- 480 milj. markkaa, kun yrittäjä- ja omaisuustulot
28177: myysturvauudistuksen rahoitukseen kantamalla eivät enää vaikuta kansaneläkkeen lisäosan mää-
28178: kunnilta ylimääräistä 3,05 prosentin suuruista rään. Työttömyysturvan tasoa korotettiin ja etuu-
28179: työnantajan sosiaaliturvamaksua. Kunnallisvero- det saatettiin veronalaiseksi tuloksi. Valtio rahoit-
28180: äyrin hinta säilyi keskimäärin ennallaan. Tulon- taa tarveharkintaisen perusturvan ja 48 % vakuu-
28181: ja pääomansiirrot valtiolta lisääntyivät 12 %. tusmuotoisesta ansioturvasta. Ansiosidonnaiset
28182: Kuntien rahoitustilanne pysyi kertomusvuonna etuudet kasvoivat noin 1 000 milj. markkaa,
28183: edelleen hyvänä. Kuntien lainanotto lisääntyi mikä oli kolmannes sosiaaliturvarahastojen mak-
28184: jonkin verran edellisvuotisesta. Lainakanta oli samien etuuksien kasvusta.
28185: talousarvioiden mukaan 14 % suurempi kuin Työttömyysturvauudistuksesta aiheutunut ve-
28186: edellisen vuoden lopussa. Rahoitusjäämä (netto- rojen lisäys palautetaan työttömyysturvan rahoi-
28187: luotonanto) tosin aleni vuoden 1984 runsaasta tukseen siten, että kertomusvuoden alussa koro-
28188: miljardista markasta vajaaseen puoleen miljardiin tettiin muun julkisoikeudellisen työnantajan
28189: markkaan. Kuntien pankkitalletukset kasvoivat kuin valtion ja sen liikelaitoksen ja kunnallisen
28190: varsinkin vuoden jälkipuoliskolla edelleen nope- liikelaitoksen kansaneläkevakuutusmaksua 1, 5
28191: asti. Talletukset olivat puolet kuntien lainakan- prosenttiyksikköä ja sairausvakuutusmaksua 1, 55
28192: nasta. prosenttiyksikköä.
28193: Sosiaaliturvarahastojen talous oli viime vuosien
28194:
28195:
28196:
28197:
28198: 2 360883P
28199: 10
28200:
28201:
28202:
28203:
28204: 2. FINANSSIPOLITIIKKA
28205: Talouspolitiikan linja on viime vuosina perus- kuntakäsittelyn aikana tehtyjen muutosten vuok-
28206: tunut keskipitkän aikavälin tavoitteen asette- si bruttorahoitustarve kohosi 0,5 mrd markkaa.
28207: luun. Keskeisenä pyrkimyksenä on ollut ylläpitää Investoinnit eivät kuitenkaan kehittyneet odo-
28208: korkeaa työllisyyttä ulkomaankaupan ja julkisen tetusti ja alkuvuonna 1985 luovuttiin investoin-
28209: talouden tasapainoisen kehityksen puitteissa. Eri- tien vilkastuttamiseksi joistakin rajoittavista fi-
28210: tyistä huomiota on kiinnitetty tuotantotoimin- nanssipoliittisista toimista. Myös rahapolitiikkaa
28211: nan kilpailukyvyn kehittämiseen. Talouspolitii- alettiin varovasti keventää. Työllisyyden ja kilpai-
28212: kan myötävaikutuksella taloudellinen kasvu on lukyvyn parantamiseksi hallitus katsoi inflaation
28213: onnistuttu viime vuosina pitämään varsin tasaise- hidastamisen keskeiseksi. Helmikuussa 1985 hal-
28214: na huolimatta ulkomaisen kysynnän huomatta- litus asetti tavoitteeksi, että kuluttajahintojen
28215: vista vaihteluista. Bruttokansantuotteen volyymi nousu vuonna 1986 olisi enintään 4 %, ja piti
28216: lisääntyi kertomusvuonna jo neljättä vuotta 3 tärkeänä, että tulosopimukset mitoitettaisiin tä-
28217: prosentin vauhtia. män tavoitteen pohjalta.
28218: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesitystä annet- Maaliskuussa 1985 hallitus päätti inflaation
28219: taessa arvioitiin, että länsiviennin kasvuun poh- torjuntatavoitteiden mukaisesti eräistä inflaatiota
28220: jautuva noususuhdanne jatkuisi ainakin vuoden hillitsevistä toimista; sähköveron 0, 5 pennin tila-
28221: 1985 puoliväliin. Bruttokansantuotteen arvioitiin päinen korotus ja 0,5 prosentin suuruinen työn-
28222: silloin kasvavan 4 % sekä vuonna 1984 että antajan lapsilisämaksu päätettiin poistaa sekä
28223: vuonna 1985. Hallitus oli asettanut tavoitteeksi kaukopuhelinmaksuja alentaa 10 % 1.11.1985
28224: hillitä inflaatiota siten, että kuluttajahinnat nou- lukien.
28225: sisivat enintään 6 % vuoden 1984 aikana ja Kun viennin ja investointien kehitys vuoden
28226: enintään 5 % vuoden 1985 aikana. Kertomus- 1985 aikana jäi hieman odotettua alhaisemmaksi,
28227: vuoden tulo- ja menoarvioesitys laadittiinkin ta- kerätyt vientitalletukset palautettiin jo kertomus-
28228: loudellista kasvua hillitseväksi. Muun muassa vuoden kuluessa ja tehtiin päätös ennen vuotta
28229: veroja ja maksuja esitettiin korotettavaksi ja tulo- 1984 tehtyjen investointivarausten vapauttami-
28230: verojen inflaatiotarkistukset tehtäväksi vain hin- sesta 1.10.1985 lukien, pääkaupunkiseudulla
28231: tatason tavoitteellista nousua vastaaviksi. Valtion- kuitenkin 1.4.1986 lukien.
28232: taloudesta samoin kuin julkisyhteisöistä kokonai- Syksyllä 1985 nähtiin, että taloudellinen kasvu
28233: suudessaan aiheutuvien finanssipoliittisten vaiku- jäisi kertomusvuonna hieman aiemmin arvioitua
28234: tusten arvioitiin olevan bruttokansantuotteen lievemmäksi, mutta toukokuussa 1985 eduskun-
28235: kasvua prosentin verran hillitseviä sekä vuonna nalle annettuun talouspoliittiseen selontekoon
28236: 1984 että vuonna 1985. sisältyvää talouspoliittista linjaa ei katsottu tar-
28237: Tulo- ja menoarvioesityksessä arvioitiin valti- peelliseksi muuttaa. Syyskuussa 1985 arvioitiin
28238: ontalouden bruttorahoitustarpeen vuonna 1985 julkisyhteisöistä aiheutuva finanssipoliittinen vai-
28239: supistuvan miljardilla 9,5 mrd markkaan. Edus- kutus vuonna 1985 lievästi kiristäväksi.
28240: 11
28241:
28242: 3. Kansantalouden kehitys')
28243:
28244: 1984 1985*
28245: Määrä Hinta Määrä Hinta
28246: muutos, prosenttia muutos, prosenttia
28247:
28248: Bruttokansantuote (mh) ............................... . 2,8 9,1 2,8 5,9
28249: Tavaroiden ja palvelusten tuonti ........................ . 1,1 4,9 6,0 3,0
28250: Tavaroiden ja palvelusten vienti ......................... . 6,0 7,5 0,3 2,9
28251: Yksityinen kulutus ..................................... . 2,7 6,9 3,4 6,1
28252: Julkinen kulutus ....................................... . 2,8 8,9 4,3 8,6
28253: Yksityiset investoinnit .................................. . -1,7 6,7 3,3 4,9
28254: Julkisen hallinnon investoinnit .......................... . -2,3 6,5 2,5 6,0
28255: Koko kotimainen kysyntä 2 ) . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • . • . . . . . . . • 1,2 8,4 4,7 5,8
28256:
28257: Vaihtotase, miljardia markkaa .......................... . -0,1 -4,7
28258: Palkkasumma, miljardia markkaa ....................... . 136,2 149,9
28259: Palkkasumma, muutos % .............................. . 11,4 10,1
28260: Ansiotaso, muutos % ................................. . 9,4 8,1
28261: Kuluttajahinnat, muutos % ............................. . 7,1 5,9
28262: Työttömyysaste, % ................................... . 6,2 6,3
28263: Nettomaastamuutto, 1 000 henkeä ..................... . -4,2 -2,5
28264:
28265: 1
28266: ) Tilastokeskuksesta kesällä 1986 saatujen kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan.
28267: 2
28268: ) Ml. varastojen muutos ja tilastollinen ero.
28269:
28270:
28271: Vuoden 1985 lopulla taloudellinen tilanne Julkisen sektorin rahoitustasapaino pysyi kerto-
28272: selvästi heikkeni. Viennin määrä alkoi supistua, musvuonna suunnilleen ennallaan. Valtiontalou-
28273: ja tuotannon kasvu hidastui. Vaihtotaseen alijää- den bruttorahoitustarve nousi 11,0 mrd mark-
28274: mä kohosi odottamattoman suureksi. Työllisyys kaan eli 3, 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
28275: ei kuitenkaan vielä heikentynyt merkittävästi. Nettorahoitustarpeen, 3,4 mrd markkaa, suhde
28276: Inflaatio hidastui hallituksen asettamien tavoit- bruttokansantuotteeseen säilyi yhtenä prosentti-
28277: teiden mukaisesti mm. tuontihintojen nousun na. Valtionvelka kohosi kertomusvuoden aikana
28278: hidastumisen vuoksi. Muun muassa raakaöljyn 2, 7 mrd markkaa ja se oli vuoden lopussa
28279: hinta alkoi kertomusvuoden lopulla alentua. 47,0 mrd markkaa. Valtionvelan suhde brutto-
28280: Vuoden 1985 jälkipuoliskolla alkaneen länsi- kansantuotteeseen aleni 14,0 prosenttiin. Ulko-
28281: viennin supistumisen vuoksi koko vienti ei kerto- maisen velan osuus edelleen hieman aleni; se oli
28282: musvuonna kasvanut juuri lainkaan huolimatta kertomusvuoden päättyessä 55 %. Kun kuntien
28283: itäviennin voimakkaasta lisääntymisestä. Kaup- ulkomainen velka kertomusvuoden lopussa oli
28284: pataseen heikkenemisen ohella ulkomaankaupan 10,5 mrd markkaa, julkisen sektorin velan osuus
28285: palvelutulojen ylijäämä pieneni, ja vaihtotase bruttokansantuotteesta oli 17,2 %, mikä on teol-
28286: osoitti 4, 7 mrd markan alijäämää, kun vielä lisuusmaiden alhaisimpia suhdelukuja.
28287: syksyllä sen arvioitiin pysyvän tasapainoisena. Rahamarkkinoilla on siirrytty varsin lyhyessä
28288: Kasvusysäykset olivat vuonna 1985 lähes yksin- ajassa inflaation hidastumisen vuoksi positiivi-
28289: omaan peräisin kotimaisesta kysynnästä. Koti- seen reaalikorkoon, joka on vaikuttanut erityisesti
28290: mainen lopputuotekysyntä kasvoi määrältään yritysten käyttäytymiseen. Reaalikorko mitattuna
28291: 3, 5 % ja mukaan lukien varastot 4, 7 %, kun antolainauksen keskikorolla oli kertomusvuonna
28292: bruttokansantuote lisääntyi 2,8 %. Julkinen lop- 41f2 % eli prosenttiyksikön korkeampi kuin
28293: putuotekysyntä kasvoi 4,2 %. Julkisyhteisöistä vuonna 1984. Uusien luottojen korko oli tätäkin
28294: aiheutuva finanssipoliittinen vaikutus oli lievästi korkeampi. Markkinarahan reaalinen hinta sen
28295: kasvua tukevaa, kun se vielä kertomusvuoden sijaan laski, kun Suomen Pankki alensi vuoden
28296: tulo- ja menoarvioesitystä annettaessa arvioitiin 1985 aikana päiväkorkoa 3,1 prosenttiyksikköä
28297: selvästi kiristäväksi. Bruttokansantuotteen arvo 11,7 prosenttiin. Korkoero ulkomaisiin luottoi-
28298: jäi arvioitua alemmaksi ja bruttoveroaste kohosi hin kaventui vuoden lopulla selvästi. Korkoero
28299: hieman aiemmin arvioitua korkeammaksi eli säilyi silti huomattavana, ja tämä myötävaikutti
28300: 36,8 prosenttiin. Noususta 1/z prosenttiyksikköä siihen, että markkinarahan (ml. notariaattitalle-
28301: on työttömyysturvauudistuksesta aiheutuvaa tukset) määrä jatkoi kertomusvuonna kasvuaan,
28302: muutosta. vaikka näiden sijoitusten reaalituotto supistui.
28303: 12
28304:
28305:
28306:
28307:
28308: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
28309: Tulo- ja menoarvioesityksen menoista, 92 927 Kuvio 4. Valtiontalouden tulot (ilman lainanottoa) ja
28310: milj. markkaa, esitettiin 9 500 milj. markkaa menot (ml. kuoletukset) 1 )
28311: rahoitettavaksi uusilla pitkäaikaisilla lainoilla.
28312: Budjettiesityksessä ylijäämä oli 0, 5 milj. mark- 25%
28313: kaa. Eduskuntakäsittelyssä menoja lisättiin
28314: 933 milj. markkaa. Menojen lisäykset rahoitettiin 20
28315: korottamalla mm. Oy Alko Ab:n ylijäämän ja
28316: veikkausvoittovarojen arviota sekä lisäämällä lai- 15
28317: nanottoa 550 milj. markkaa. Varsinainen tulo- ja
28318: menoarvio osoitti 2, 7 milj. markan ylijäämää. 10
28319: Kertomusvuonna annettiin kaksi lisäbudjettia,
28320: jotka sisälsivät sekä menojen että tulojen lisäyksiä 5
28321: ja vähennyksiä. Lisäbudjettien menojen yhteis-
28322: määrä oli 2 816 milj. markkaa. Menojen lisäysten 0 1 i 1 1 1 1 1 1 1 ; 1 i j i 1 1 1 Ii 1 1 1 1 1 1 1 1 II 1 1 1 1 1 1 1
28323: kattamiseksi voitiin verojen arvioita korottaa
28324: mm. palkkasumman ennakoitua suuremman kas- 1983 1984 1985
28325: vun perusteella nettomääräisesti 1 028 milj. 1
28326: markkaa. Myös muiden tulojen arvioita nostettiin ) 12 kk:n liukuvan summan muutos vuotta aikaisemmasta
28327: ajanjaksosta.
28328: sekä lisättiin lainanottovaltuuksia ja merkittiin
28329: uudeksi lainanotoksi 900 milj. markkaa. Tämä
28330: lainanoton lisäys käytettiin vanhojen lainojen Keskiansioiden ja hintojen nousun hidastumi-
28331: konvertointiin eli vaihtamiseen ehdoiltaan edulli- nen vähensivät valtion tulojen kasvua. Koko
28332: sempiin lainoihin. Varsinaisen ja lisäbudjettien valtiontalouden (budjettitalous + budjetin ulko-
28333: mukaan ylijäämä oli 0,04 milj. markkaa. puoliset rahastot) 2) tulot ilman lainanottoa olivat
28334: Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 874 milj. kertomusvuonna 11 112 % suuremmat kuin vuon-
28335: markkaa pienemmiksi kuin menoarviot, ja tulot na 1984.
28336: olivat 269 milj. markkaa tuloarvioita pienemmät. Valtiontalouden kassamenojen kasvu nopeutui
28337: Tilinpäätös osoitti 605 milj. markan ylijäämää; 12 1/z prosenttiin. Menoja lisättiin mm. palkkaus-
28338: edellisenä vuonna oli ollut 863 milj. markkaa ja eläkemenoihin, työttömyysturvaan ja työllisyy-
28339: ylijäämää. Siirtyvien ja maksusuoritusta edusta- den hoitoon, kunnallisiin sosiaalipalveluihin, ve-
28340: mattomien kirjanpidollisten erien 1) vaikutuksesta teraanieläkkeisiin, maatalouden vientitukeen,
28341: budjettitalous kuitenkin osoitti kassaylijäämää hinnanerokorvauksiin, opetustoimeen, puolus-
28342: 151 milj. markkaa. tuslaitoksen varusteiden uusimaan ja suomalaisil-
28343: le valvontajoukoille. Menojen volyymi kasvoi ker-
28344: t) Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huomioon
28345: tomusvuonna 6 %. Ilman valtionvelan korkoja ja
28346: siirtyvien erien kannassa tapahtuvia muutoksia, jotka
28347: 2
28348: kuitenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätök- ) Valtion investointirahasto, valtion viljavarastorahasto,
28349: seen sisältyy eriä, joita vastaamassa ei ole samanaikaisia maatilatalouden kehittämisrahasto, valtionrautateiden
28350: maksusuorituksia tai jotka eivät missään vaiheessa merkit- uudistusrahasto, posti- ja telelaitoksen uudistusrahasto,
28351: se kassatuloa tai -menoa. Valtiontaloutta tarkastellaan varmuusvarastorahasto, valtiontakausrahasto, vientitakuu-
28352: seuraavassa pääasiassa kassatulojen ja -menojen pohjalta. rahasto, tuontikaupparahasto, öljysuojarahasto.
28353: 13
28354:
28355: 4. Tulo- ja menoarvio, tilinpäätös ja budjettitalouden kassalaskelma vuonna 19851 )
28356:
28357: Tulot Menot Ylijäämä,
28358: vajaus (-)
28359: miljoonaa markkaa
28360:
28361: Tulo- ja menoarvioesitys ............................................. . 92 928 92 927 1
28362: Hyväksytty tulo- ja menoarvio ........................................ . 93 863 93 860 3
28363: Hyväksytyt lisäykset tulo- ja menoarvioon ............................. . 2 814 2 816 -3
28364: Tulo- ja menoarviot yhteensä ......................................... . 96 677 96 677 0
28365: Tilinpäätös .......................................................... . 96 408 95 803 605
28366: Kassalaskelma ...................................................... . 95 818 95 667 151
28367:
28368: 1) Valtion liikelaitosten rahoituskatteet sisältyvät tuloihin ja lisärahoitustarpeet menoihin.
28369:
28370:
28371:
28372: kuoletuksia valtion menojen rcaalikasvu jäi 4 'lz nemmät kuin valtion tavaroiden ja palvelusten
28373: prosenttiin. Edellisenä vuonna menot kasvoivat ostot ja siirtomenot. Valtiontalous osoitti siten
28374: kiintein hinnoin vajaa 2 1/z %. Kun valtiontalou- viime vuosien tapaan tuloalijäämää. Kun tähän
28375: den menot lisääntyivät vain prosenttiyksikön lisättiin nettofinanssisijoitukset, saatiin nettora-
28376: enemmän kuin tulot ilman lainanottoa, brunora- hoitustarpeeksi 3 360 milj. markkaa, mikä suh-
28377: hoitustarve kasvoi vain vajaalla neljäsosalla. Lai- teessa kansantuotteeseen oli 1,0 %. Tämän ver-
28378: nanoton noustua bruttorahoitustarvetta suurem- ran valtio tarvitsi välittömästi lisää rahoitusta
28379: maksi valtiontalous osoitti kassaylijäämää. Val- muilta kotimaisilta sektoreilta ja ulkomailta.
28380: tion suhdannerahastosta ei otettu kertomusvuon- Nettorahoitustarpeesta yli puolet katettiin koti-
28381: na lainkaan varoja, joten kassa- ym. lyhytaikais- maisella nettolainanotolla ja loput ulkomaisella
28382: ten rahoitusvarojen ja -velkojen nettomuutos oli nettolainanotolla. Kertomusvuonna valtiontalous
28383: kassaylijäämän suuruinen. oli kotimaisten rahoitusmarkkinoiden suhteen
28384: hieman keventävä siinä mielessä, että valtion
28385: kotimainen nettolainananto yksityiselle sektorille
28386: Kuvio 5. Valtiontalouden bruttorahoitustarve ja sen ylitti hieman vastaavan nettolainanoton. Kun
28387: rahoitus nettorahoitustarpeeseen lisättiin valtiontalouden
28388: lainojen kuoletukset, oli brunorahoitustarve
28389: 14 Mrd mk
28390: 11 043 milj. markkaa. Kun valtion suhdannera-
28391: hastovaroja ei käytetty lainkaan, oli varsinainen
28392: lainanottotarve bruttorahoitustarpeen suuruinen.
28393: Kun koko valtiontalouden lainanotto oli
28394: 11 189 milj. markkaa, nousivat kertomusvuoden
28395: kokonaistulot 145 milj. markkaa menoja suurem-
28396: miksi. Budjettitalouden osalta lainanottotarve oli
28397: 10 578 milj. markkaa ja pitkäaikainen lainanotto
28398: 10 729 milj. markkaa. Koko valtiontalouden ko-
28399: timaisen lyhytaikaisen velan kanta oli kertomus-
28400: vuoden lopussa 432 milj. markkaa ja edellisen
28401: vuoden lopussa 266 milj. markkaa. Varsinaisia
28402: 1983 1984 1985 lyhytaikaisia rahoitusvarauksia eli varoja valtion
28403: hallinnollisen taseen "budjetoimattomien sijoi-
28404: 1 = bruttorahoitustarve
28405: 2 = pitkäaikaiset kotimaiset luotot
28406: tusten tileillä" oli kertomusvuoden lopussa 5 182
28407: 3 = pitkäaikaiset ulkomaiset luotot milj. markkaa, joka vastasi vajaan kolmen viikon
28408: A = kassa-alijäämä menoja vuonna 1986. Kun tästä vähennetään
28409: Y = kassaylijäämä lyhytaikainen velka, oli sijoitusten nettomäärä
28410: 4 7 50 milj. markkaa. Edellisessä vuodenvaihtees-
28411: sa rahoitusvarauksia oli ollut 5 073 milj. markkaa
28412: Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman ja vuoden 1983 lopussa 4 251 milj. markkaa.
28413: valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja lainanottoa Kun kertomusvuodelta eteenpäin siirtyneet me-
28414: olivat kertomusvuonna 449 milj. markkaa pie- not supistuivat 172 milj. markkaa ja siirtyneet
28415: 14
28416:
28417: tulot kasvoivat 212 milj. markkaa, pieneni siirty- 1 446 milj. markkaan (kuvio 5). Rahoitustarpeen
28418: neistä eristä aiheutuva rahoitusvastuu 384 milj. kattamiseksi otettiin pitkäaikaisia lainoja
28419: markkaa. Kun samanaikaisesti lyhytaikaiset ra- 437 milj. markkaa edellisvuotista enemmän. Pit-
28420: hoitusvaraukset kasvoivat 109 mil j. markkaa, pa- käaikaisilla lainoilla rahoitettiin 11'/z % valtion-
28421: rani valtiontalouden rahoitusasema kertomus- talouden menoista (12 1/z % edellisenä vuonna ja
28422: vuonna jonkin verran. Lyhytaikaiset rahoitusva- 14 'lz % vuonna 1983 ). Pitkäaikaisista lainoista
28423: raukset nousivat kertomusvuoden lopussa 74 pro- käytettiin 911 milj. markkaa vanhojen lainojen
28424: senttiin siirtyneiden menojen ja tulojen netto- konvertointiin. Valtion koko velkakanta kasvoi
28425: määrästä. vain 6 % ja oli kertomusvuoden lopussa 47,0
28426: Alun perin kiristäväksi tarkoitettu finanssipoli- miljardia markkaa eli 54 % saman vuoden tulois-
28427: tiikan linja muuttui vuoden aikana suunnilleen ta ilman lainanottoa. Vastaava suhde oli edellise-
28428: neutraaliksi. Tavoitteena oli suhdannetilanteen nä vuonna 57 % . Alimmillaan suhde oli 13 %
28429: tarpeiden mukaisesti hidastaa inflaatiota ja ko- vuonna 1974 ja vuosia 1983 ja 1984 ennen
28430: hentaa valtiontalouden tilaa ja samalla luoda korkeimmillaan, 55 %, vuonna 1967. Velan suh-
28431: edellytyksiä elvyttävälle talouspolitiikalle, kun si- de kansantuotteeseen oli kertomusvuoden lopus-
28432: tä tarvitaan. Vuoden 1985 aikana inflaation osal- sa 14,0 %. Valtionvelasta oli ulkomaisen velan
28433: ta näissä pyrkimyksissä edistyttiinkin. Valtionta- osuus 55%.
28434: louden bruttorahoitustarpeen kasvukin jäi vain
28435:
28436:
28437: 5. Valtiontalouden 1 ) tasapaino
28438:
28439: 1983 1984 1985
28440: miljoonaa markkaa
28441:
28442: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 2 ) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • 64 562 75 572 84 290
28443: Menot ilman rahoitustaloustoimia 2 ) • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • 69 944 76 162 84 739
28444: Tuloylijäämä ( +) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 381 -589 -449
28445: Finanssisijoitukset, netto... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 145 -2 823 -2911
28446: Nettorahoitustarve (- l . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -8 527 -3 412 -3 360
28447: · Valtionvelan kuoletukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 939 -5 552 -7 682
28448: Bruttorahoitustarve (- l . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -12 465 -8 964 -11 043
28449: Suhdannerahasto ja suhdanneverotili (supistuminen +) ................ .
28450:
28451: Lainanottotarve (-) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -12 465 -8 964 -11 043
28452: Valtion lainanotto ( + ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 378 10 752 11 189
28453: Kassa- ym. lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja velkojen nettomuutos -1 088 1 788 145
28454: Suhdannerahasto ja suhdanneverotili (supistuminen -) ................ .
28455:
28456: Kassajäämä ....................................................... . -1 088 1 788 145
28457: 1
28458: Budjettitalous, budjetin ulkopuoliset rahastot ja varastot.
28459: )
28460: 2
28461: ) Valtion liikelaitosten rahoituskatteet sisältyvät tuloihin ja lisärahoitustarpeet menoihin.
28462: 15
28463:
28464:
28465:
28466:
28467: 4. VALTION TULOT
28468: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvioksi Valtiontalouden bruttoveroaste nousi edellises-
28469: oli 92 928 milj. markkaa, josta 9 500 milj. mark- tä vuodesta 1, 3 prosenttiyksikköä, mistä '12 pro-
28470: kaa oli uusia lainoja. Eduskuntakäsittelyssä tulo- senttiyksikköä on työttömyysturvauudistuksen
28471: arviota nostettiin 935 milj. markkaa. Muun mu- vaikutusta. Vuonna 1984 vastaavasti veroaste
28472: assa Oy Alko Ab:n ylijäämäarviota korotettiin nousi 1,6 prosenttiyksikköä ja laski vuonna 1983
28473: 100 milj. markalla, eräiden maataloustuotteiden 0,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 1976 veroaste oli
28474: markkinoimismaksu ja 51 milj. markalla, valtion noussut 3,2 prosenttiyksikköä. Kertomusvuonna
28475: osuutta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- bruttoveroasteen noususta lähes puolet aiheutui
28476: roista 100 milj. markalla ja eräitä muita sekalaisia välittömistä veroista ja toinen lähes puolet työn-
28477: tuloja 99 milj. markalla. Lisäksi päätettiin ottaa antajan ja vakuutetun sosiaaliturvamaksuista. Vä-
28478: uusia lainoja 550 milj. markkaa hallituksen esit- littömien verojen veroasteen noususta aiheutui.
28479: tämää enemmän. 213 valtion veroista ja 113 kunnallisverosta (ku-
28480: Kertomusvuoden aikana budjetoitiin tuloja li- vio 6).
28481: sää 2 814 milj. markkaa, mistä uusia lainoja oli Verojen kertymään vaikuttaa myös se, missä
28482: 900 milj. markkaa. Tämä lainanoton lisäys käy- määrin maksuunpannut verot saadaan todella
28483: tettiin vanhojen lainojen konvertointiin eikä se kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasvaneet
28484: siten vaikuttanut valtionvelan suuruuteen. Lisä- markkamääräisesti, mutta supistuneet suhteessa
28485: budjeteilla muutettu tulo- ja menoarvio oli 0,04 verojen tuottoon. Kertomusvuonna tämä suhde-
28486: milj. markkaa ylijäämäinen. Koska tosiasiallisen
28487: tasapainotilanteen kannalta olennaista merkitystä
28488: Kuvio 6. Valtiontalouden verotulot prosentteina
28489: on myös tulojen alennuksilla tai kertymättä jää- bruttokansantuotteesta
28490: villä tuloilla sekä menojen säästöillä, otettiin
28491: myös näitä huomioon lisäbudjeteissa siltä osin
28492: kuin ne voitiin kohdistaa määrätyille momenteil- 25%
28493: le. Kertomusvuodelle budjetoidut tulot olivat
28494: yhteensä 96 677 milj. markkaa.
28495: Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 269 milj.
28496: markkaa ja budjettitalouden kassatulot 859 milj.
28497: markkaa pienemmät kuin budjetoidut tulot. Ko-
28498: ko valtiontalouden kassatulot ) nousivat 97 550
28499: milj. markkaan (taulukko 7 ja liite 4). Valtion
28500: verotulot kasvoivat 12 % eli 3 1/2 prosenttiyksik-
28501: köä enemmän kuin kansantuotteen arvo. Valtion
28502: verotulojen kasvua lisäsi mm. keskiansioiden
28503: nousua pienempi tuloverotuksen inflaatiotarkis-
28504: tus, mutta vähensi hidastunut nimellisansio- ja 7.5 7.1 7.5
28505: hintakehitys. A A
28506: 0 A
28507: 1975 1984 1985*
28508: J) Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus
28509: rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtiontalou-
28510: den tulot. Valtiontalouden laskelmissa on valtion liikelai- A = tulo- ja varallisuusvero
28511: tosten käyttötuloksista esitetty rahoituskatteet tulopuolel- B = liikevaihtovero
28512: la ja lisärahoitustarpeet menopuolella. C = muut verot
28513: 16
28514:
28515: 6. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1985
28516: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
28517: tuloarvioksi tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma
28518: vähennykset
28519: miljoonaa markkaa
28520:
28521: 11 Os Verot ja veronluonteiset tulot .............. 72 818 72 979 1 033 74 012 73 875 73 875
28522: 12 Os Sekalaiset tulot ........................... 5 303 5 502 595 6 097 6 210 5 702
28523: 13 Os Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion
28524: rahalaitosten voitosta ..................... 1 872 1 872 267 2 139 2 022 2 023
28525: 14 Os Valtion liikeyritykset ······················ 1 966 1 991 19 2 010 2 046 2 012
28526: 15 Os Lainat ··································· 10 969 11 519 900 12 419 12 255 12 207
28527: Yhteensä ...................................... 92 928 93 863 2 814 96677 96 408 95 818
28528:
28529:
28530:
28531: luku pysyi ennallaan. Verojäämät lisääntyivät veroista on verojäämissä mukana mm. liikevaih-
28532: kaikkiaan 13 % ja olivat vuoden päättyessä 5 328 tovq-o. Verojäämät sisältävät välittömien verojen
28533: milj. markkaa. Tämä summa koostui mm. välit- osalta kaikille veronsaajille kuuluvia osuuksia.
28534: tömien verojen ennakkoverosta, kannassa mak- Koska suoritukset eri veronsaajille määräytyvät
28535: settavista verotuslain mukaisista veroista, perintö- kertyneiden verotulojen mukaan, uudet verojää-
28536: ja lahjaverosta ja maksuunpannuista työnanta- mät vähentävät kaikkien veronsaajien kassatuloja
28537: jasuorituksista, jotka ovat tilittämättömiä enna- niiden osuuksien suhteessa. Kertomusvuonna ve-
28538: konpidätyksiä ja sosiaaliturvamaksuja maksuun- rojäämien kasvu merkitsi yhteensä 599 milj.
28539: pantuine viivästysseuraamuksineen. Välillisistä markan jäämistä pois veronsaajien tuloista.
28540:
28541:
28542: 7. Valtiontalouden kassatulot
28543:
28544: 1983 1984 1985 Muutos
28545: 1984-85
28546: miljoonaa markkaa %
28547:
28548: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............. . 19 565 22 526 25 750 14
28549: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ............ . 18 486 22 973 25 779 12
28550: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................ . 1 715 1 732 1 642 -5
28551: Valmisteverot ................................................ . 10 823 11 657 12 697 9
28552: Muut verot ja veronluonteiset tulot ............................ . 5 689 6 973 8 006 15
28553: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä .................... . 56 278 65 861 73 875 12
28554: 1
28555: Sekalaiset tulot ) ••.•••.••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 4 731 5 661 6 110 8
28556: Korko- ja osinkotulot ......................................... . 1 945 2 159 2 341 8
28557: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ............. . 1 607 1 891 1 964 4
28558: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................... . 1 854 1 894 2 071 9
28559: Tulot ilman lainanottoa ..................................... . 66 416 77466 86 361 11
28560: 2
28561: Valtion lainanotto ) ••••••••••••••••••••••.••••••.•••••••••••••• 11 378 10 752 11 189 4
28562: - ulkomainen 2 ) .••••••••••••••.•••••••••••••••••••••••••••••• 4 802 4 633 3 374 -27
28563: - kotimainen ............................................... . 6 575 6 119 7 815 28
28564: Kassatulot yhteensä 2 ) .•••••••••.•••••••••••••••.•••••••••••• n194 88 218 97 550 11
28565:
28566: 1
28567: ) Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
28568: 2
28569: ) Ilman kansainvälisille kehittämisjärjestöille annettuja velkakirjoja, 178 milj. mk v. 1983.
28570: 17
28571:
28572: 8. Verojäämät
28573: 1983 1984 1985 Muutos
28574: 1984~85
28575: miljoonaa markkaa %
28576:
28577: Ennakkovero ................................................. . 631 712 772 8
28578: Kannassa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... . 1 351 1 472 1 610 9
28579: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 10 13 14 13
28580: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... . 945 1 119 1 325 18
28581: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... . 29 1) 18 15 -18
28582: Välittömät verot yhteensä .................................. . 2966 3 334 3 736 12
28583:
28584: Maksuunpantu liikevaihtovero ................................. . 1 109 1 386 1 583 14
28585: Muut maksuunpannut välilliset verot ........................... . 12 9 9 2
28586: Välilliset verot yhteensä .................................... . 1 121 1 395 1 592 14
28587:
28588: Verojäämät yhteensä 2 ) ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 4 087 4 729 5 328 13
28589:
28590: 1
28591: ) Arpajaisveroa 20 milj. markkaa.
28592: 2
28593: ) liman metsänhoitomaksuja ja suhdannetalletusta.
28594:
28595:
28596:
28597:
28598: 4. 1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
28599: Kertomusvuodelta toimitettavassa valtionvero- vähennystä ja perusvähennystä. Muiden kuin
28600: tuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- ansiotoimintaan liittyvien velkojen korkojen vä-
28601: senteista annetulla lailla (977 184) lievennettiin hennysoikeutta rajoittavaa omavastuuosuutta ko-
28602: progressiivista valtion tuloveroasteikkoa edelli- rotettiin 400 markasta 600 markkaan.
28603: seen vuoteen verrattuna 5 prosentin hintatason Varallisuusveroasteikkoa lievennettiin myös 5
28604: nousua vastaavasti. Verotettavan tulon määrä, prosentin hintatason nousua vastaavasti. Verotet-
28605: josta lähtien valtion tuloveroa kannetaan, koro- tavan varallisuuden määrä, josta lähtien varalli-
28606: tettiin 13 500 markasta 14 100 markkaan. Samal- suusveroa kannetaan, korotettiin 259 000 mar-
28607: la korotettiin keskeisten valtion tuloverotuksen kasta 275 000 markkaan.
28608: vähennysten markkamääriä keskimäärin 5 pro- Tuloveroasteikon ja varallisuusveroasteikon lie-
28609: sentin hintatason nousua vastaavasti. vennysten yhdessä tulo- ja varallisuusverolain
28610: Omaisuustulovähennystä korotettiin vuokratu- muutosten kanssa arvioitiin vähentävän valtion
28611: lon osalta huomattavasti inflaatiotarkistusta tulo- ja varallisuusveron tuottoa lopullisessa vero-
28612: enemmän samoin kuin puolisovähennystä sekä tuksessa noin 1 050 milj. markalla siltä tasolta,
28613: kunnallisverotuksen lapsivähennystä, opiskelija- mihin se ilman näitä toimenpiteitä olisi noussut.
28614:
28615:
28616:
28617:
28618: 9. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
28619:
28620: 1983 1984 1985 Muutos
28621: 1984~85
28622: miljoonaa markkaa %
28623:
28624: Tulo- ja varallisuusvero ....................................... . 19 077 21 894 25 137 15
28625: Merimiesvero ................................................ . 143 189 129 -32
28626: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 267 312 366 17
28627: Arpajaisvero ................................................. . 78 132 119 -10
28628: Yhteensä ................................................... . 19 565 22 526 25 750 14
28629:
28630: 3 360883P
28631: 18
28632:
28633: Yhteisöjen tuloveroprosentti pysyi ennallaan ja miksi se on vahvistettu vuonna 1984 toimitetussa
28634: oli 43. Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli verotuksessa.
28635: edelleen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet Uudet ennakonpidätystaulukot tulivat voi-
28636: varallisuusverosta vapaita. maan 1.3.1985 lukien. Tammi-helmikuussa 1985
28637: Kertomusvuonna saatettiin lakisääteinen lap- ennakonpidätys toimitettiin vielä vuoden 1984
28638: sen kotihoidon tuki kaikkine lisineen veronalai- pidätystaulukoiden mukaan.
28639: seksi ansiotuloksi. Palautuvien verotulojen arvioi- Kertomusvuoden joulukuussa maksetut vuo-
28640: tiin vuonna 1985 olleen kaikkien veronsaajien delta 1984 toimitetun verotuksen mukaiset ve-
28641: osalta noin 50 milj. markkaa (973/84). ronpalautukset olivat 3 951 milj. markkaa ja
28642: Kertomusvuonna kannetun ennakon perus- kannossa lisää maksettava määrä oli 4 064 milj.
28643: teeksi pantua tuloa korotettiin valtiovarainminis- markkaa, mistä kaksi kolmasosaa kannettiin
28644: teriön päätöksen (17/85) mukaan metsätaloudes- helmi-maaliskuussa 1986.
28645: ta saadun puhtaan tulon osalta 7 prosentilla, Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat
28646: maataloudesta saadun puhtaan tulon osalta 15 verot kasvoivat 14 %, ja niitä kertyi yhteensä
28647: prosentilla, muusta kuin maatalouskiinteistöstä 25 750 milj. markkaa. Verotusta kiristi 4% pro-
28648: saadun tulon osalta 20 prosentilla, ammatista senttiyksikköä keskiansioiden nousua pienempi
28649: saadun tulon osalta 15 prosentilla, luonnollisen inflaatiotarkistus, mutta verokertymän kasvua vä-
28650: henkilön saaman liiketulon osalta 15 prosentilla hensi keskiansioiden nousun hidastuminen 1 112
28651: sekä muun liiketulon osalta 25 prosentilla siitä, prosenttiyksiköllä.
28652:
28653:
28654:
28655: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
28656: Kivihiilen ja vastaavien tavaroiden sekä ydin- kertymää supisti jäämien kasvu 197 milj. markal-
28657: voima-aine-elementtien verotuksessa siirryttiin la.
28658: valmisteverotuksesta liikevaihtoverotukseen. Ve- Jäämien kanta vuoden lopussa prosentteina
28659: rotuksen muutoksen arvioitiin lisäävän valtion vuoden aikana kertyneestä verosta pysyi edellis-
28660: verotuloja kivihiilen osalta noin 33 milj. markkaa vuotisella tasolla:
28661: ja ydinvoima-aine-elementtien osalta noin 17
28662: milj. markkaa eli yhteensä noin 50 milj. markkaa Vuosi milj. markkaa %
28663: (967 184).
28664: 1983 ......................... . 1 109 6,2
28665: Kahviraaka-aineen osuus kahvin kuluttajahin- 1984 ......................... . 1 386 6,3
28666: nasta saatettiin liikevaihtoverotuksen piiriin ja 1985 ......................... . 1 583 6,4
28667: kahvin maahantuonti muutettiin liikevaihtove-
28668: rolliseksi. Kahvin täyden liikevaihtoverotuksen Vakuutusmaksuveron perusteita ei muutettu
28669: arvioitiin lisäävän liikevaihtoveron tuottoa noin kertomusvuonna. Vakuutusmaksuveron tuotto
28670: 220 milj. markkaa (968/84). kasvoi 15 % ja sitä kertyi 815 milj. markkaa.
28671: Liikevaihtoveroa kertyi kertomusvuonna 12 % Apteekkimaksujen perusteita ei muutettu ker-
28672: edellisvuotista enemmän. Liikevaihtovero tuotti tomusvuonna. Apteekkimaksuja kertyi lähes
28673: kaikkiaan 24 811 milj. markkaa, josta Oy Alko 13 % edellisvuotista enemmän eli 15 3 milj.
28674: Ab suoritti 831 milj. markkaa. Liikevaihtoveron markkaa.
28675:
28676:
28677: 10. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
28678: 1983 1984 1985 Muutos
28679: 1984-85
28680: miljoonaa markkaa %
28681:
28682: Liikevaihtovero ........................................ . 17 800 22 129 24 811 12
28683: siitä Oy Alko Ab ..................................... . 705 818 831 2
28684: Vakuutusmaksuvero ................................... . 569 709 815 15
28685: Apteekkimaksut ....................................... . 116 135 153 13
28686:
28687: Yhteensä ............................................ . 18 486 22 973 25 779 12
28688: 19
28689:
28690: 4. 3. Valmisteverot
28691: Kertomusvuoden alusta korotettiin polttoaine- den ja piipputupakan vähittäismyyntihintoja
28692: veroja 5 prosentilla. Samalla vapautettiin poltto- 5 % ja sikarien 10 % (768/84). Lisäksi tupakka-
28693: aineverosta kivihiili ja siihen rinnastettavat kiin- tuotteiden hintoja korotettiin 16.9.1985 lukien
28694: teät polttoaineet sekä ydinvoima-aine-elementit keskimäärin 3,8 prosentilla.
28695: ja siirrettiin nämä tuotteet liikevaihtoverotuksen Kertomusvuoden alussa korotettiin vahvan
28696: piiriin (895 184). Polttoaineiden hinnanvaihtelui- oluen hintaa 7,4 % ja keskioluen hintaa 4, 7 %.
28697: den tasaamisesta aiheutuneiden menojen rahoit- Muiden alkoholijuomien hintoja korotettiin kes-
28698: tamiseksi 2.-10.12.198 5 maahan tuodusta sekä kimäärin 5,1 %, mikä oli kuluttajahintaindeksin
28699: 2.12.1985 varastossa olleesta raakaöljystä kannet- nousua vajaan prosenttiyksikön vähemmän.
28700: tiin polttoaineveroa 45 markkaa tonnilta (893/ Eräiden valmisteverojen avulla pyritään rajoit-
28701: 85 ). Linja-autoliikenteessä ja ulkomaanliikenteen tamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. Tämän
28702: ajoneuvoissa käytetyn dieselöljyn polttoaineveron vuoksi verojen osuus tuotteiden hinnoista saattaa
28703: palautusmenettelyä jatkettiin kertomusvuoden olla suhteellisen korkea. Valmisteverojen ja liike-
28704: aikana. Palautusta suoritettiin linja-autoliiken- vaihtoveron osuus tärkeimpien tällaisten tuottei-
28705: teen osalta 99 milj. markkaa ja ulkomaanliiken- den hinnoista kertomusvuoden lopussa oli:
28706: teen osalta 15 milj. markkaa.
28707: Sähkövero alennettiin 2, 1 pennistä 1, 6 penniin Valmiste- Liikevaih- Yhteensä
28708: kilowattitunnilta eli takaisin vuoden 1984 alun vero tovero
28709: % % %
28710: tasolle (518/85).
28711: Ravintorasvoista ja -öljystä kannettavaa ravin- Väkevät alkoholijuomat ja
28712: torasvaveroa korotettiin 1.4.1985 lukien. Samalla viinit . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 16 76
28713: Vahva olut .............. 40 16 56
28714: tarkistettiin eräitä veron alentamista ja verotto- Keskiolut . . . . . . . . . . . . . . . . 30 16 46
28715: muutta koskevia säännöksiä (407185 ).
28716: Maatalouden osuuden keräämiseen liittyvistä Savukkeet ............... 52 16 68
28717: Piipputupakka .......... 37 16 53
28718: veroista lannoiteveroa korotettiin kertomusvuon- Sikarit ................... 30 16 46
28719: na sekä heinäkuun että syyskuun alussa (18 ja
28720: 8 55 18 5). Rehuseosveroa korotettiin samoin syys- Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden
28721: kuun alussa (855/85) (ks. liite 3). hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden
28722: Elintarviketuotteiden valmistevero- ja hinnane- tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, tuonti-
28723: romääriä korotettiin keksien osalta kertomusvuo- maksua ja tasausveroa sekä alkoholijuomissa li-
28724: den syyskuun alusta. Samalla verotaulukkoon säksi Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttamaa ylijää-
28725: lisättiin uusina tuoteryhminä kasvispihvit ja mää.
28726: korppujauhoon perustuvat seokset (854/85). Myös polttoaineiden hinnoissa on verojen
28727: Kertomusvuoden alusta olut ja virvoitusjuomat osuus huomattava. Valmisteveron lisäksi kannet-
28728: sisällytettiin elintarviketuotteiden valmisteverosta tiin pohtoaineista myös varmuusvarastointimak-
28729: annetun lain piiriin. Samalla luovuttiin oluen ja sua. Kertomusvuoden alussa kivihiili ja ruskohiili
28730: virvoitusjuomien valmistukseen käytettävän soke- sekä näistä valmistetut kiinteät polttoaineet sa-
28731: rin ja maitaan hinnanerokorvauksista kotimaan moin kuin ydinvoima-aine-elementit kuitenkin
28732: toimitusten osalta (891, 892 ja 893/84). vapautettiin valmisteverosta ja siirrettiin liike-
28733: Kertomusvuoden alussa korotettiin savukkei- vaihtoverotuksen piiriin.
28734:
28735: 11. Valmisteverot
28736: 1983 1984 1985 Muutos
28737: 1984-85
28738: miljoonaa markkaa %
28739:
28740: Tupakkavero .......................................... . 1 686 1 741 1 820 5
28741: Olutvero .............................................. . 1 041 1 127 1 282 14
28742: Alkoholijuomavero .................................... . 2 957 3 170 3 212 1
28743: Elintarviketuotteiden valmistavero ...................... . 238 96 116 21
28744: Polttoainevero ........................................ . 3 687 4 052 4 465 10
28745: Muut valmisteverot .................................... . 1 214 1 469 1 802 23
28746: Yhteensä ............................................ . 10 823 11 657 12 697 9
28747: 20
28748:
28749:
28750: 4.4. Muut verot
28751: Kertomusvuoden alussa poistuivat loputkin Tullivapaan tuonnin osuus koko tuonnin ar-
28752: EEC- ja KEVSOS-hidastuslistatullit (liite 3). vosta oli kertomusvuonna 53 % ja parina edelli-
28753: GATT-tulleissa toteutui nopeutetun alennusaika- senä vuonna 55-'i6 %.
28754: taulun mukainen kaksinkertainen alennus. Alen- Tavaratuonnin perusteella kannettavaa tasaus-
28755: nusten tullituloja vähentävä vaikutus oli veroa, jolla maahan tuotavat tavarat ja kotimaiset
28756: 150 milj. markkaa. Kertomusvuonna kannettiin tuotteet pyritään saattamaan verotuksellisesti sa-
28757: tuontitullia 781 milj. markkaa eli 10 % edellis- maan asemaan, kannettiin kertomusvuonna 840
28758: vuotista vähemmän. milj. markkaa, eli vajaa 2 % vähemmän kuin
28759: Tuontimaksuja kannettiin kertomusvuonna 21 edellisenä vuonna.
28760: milj. markkaa. Vuotta aiemmin oli tuontimaksu- Kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen
28761: ja kannettu 14 milj. markkaa. tuodusta saamistodisteesta sekä velkakirjasta ja
28762: Tullien suhde tuontiin eri maaryhmittymissä vekselistä suoritettavaa leimaveroa korotettiin 1, 5
28763: oli: prosentista 1,6 prosenttiin.
28764: Arvopapereiden luovutuksesta suoritettavaa
28765: 1983 1984 1985 leimaveroa korotettiin 1 prosentista 1,4 prosent-
28766: tiin silloin, kun luovutus tapahtuu arvopaperi-
28767: EFTA .................. 0,0 0,0 0,0
28768: EEC .................... 0,7 0,6 0,0
28769: pörssin välityksellä ja 1,2 prosentista 1,6 prosent-
28770: Espanja ................. 4,3 3,4 3,5 tiin silloin, kun luovutus tapahtuu ilman arvopa-
28771: KEVSOS ............... 2,2 2,1 0,0 peripörssin välitystä. Leimaverojen korotusten ar-
28772: Normaalitulli ............ 8,4 8,0 7,6 vioitiin lisäävän leimaveron tuottoa nom
28773: Koko tuonti ............ 1,2 1,2 1,0 160 milj. markkaa (979/84).
28774:
28775:
28776: 12. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
28777: 1983 1984 1985 Muutos
28778: 1984-85
28779: miljoonaa markkaa %
28780:
28781: Tuontitullit ............................................ . 810 864 781 -10
28782: Tuontimaksut ......................................... . 135 14 21 48
28783: Tasausvero ........................................... . 770 854 840 -2
28784: Yhteensä ............................................ . 1 715 1 732 1 642 -5
28785:
28786:
28787: Taksien ja ns. invalidiautojen autoveron palau- 1984 sovellettuihin veroperusteisiin verrattuna
28788: tusten enimmäismääriä korotettiin kuluttajahin- (783 184).
28789: tojen nousua vastaavasti. Taksiautojen autoveron Maidon vientikustannusmaksua korotettiin vä-
28790: palautuksen enimmäismäärä korotettiin 49 350 liaikaisesti 2, 5 pennistä litralta 5, 5 penniin litral-
28791: markkaan ja invalidiauton palautuksen enim- ta. Korotettua maksua suoritettiin tammikuun 1
28792: mäismäärä 27 720 markkaan (782/84). päivän ja heinäkuun 31 päivän 1985 välisenä
28793: Dieselkäyttöisen henkilöauton varsinaista ajo- aikana vastaanotetusta maidosta. Korotuksen ar-
28794: neuvoveroa korotettiin kultakin kokonaispainon vioitiin lisäävän maidon vientikustannusmaksun
28795: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 57 tuottoa vuodelta 1985 noin 51 milj. markkaa
28796: markasta 66 markkaan. Muista moottoriajoneu- (258/ 84).
28797: voveron alaisista ajoneuvoista, kuten paketti- ja Työnantajan lapsilisämaksu jätettiin 1.11.198 5
28798: kuorma-autoista vero säädettiin perittäväksi pysy- alkaen kantamatta (487 ja 1015/84 sekä 556/85).
28799: västi vuonna 1984 väliaikaisesti sovellettujen pe- Lapsilisämaksua kertyi 671 milj. markkaa.
28800: rusteiden mukaisena. Varsinaisen ajoneuvoveron Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä jäi
28801: kantaminen osittain korotettuna ja osittain jo kertomusvuonna 680 milj. markkaan eli 2 %
28802: vuonna 1984 väliaikaisesti noudatettujen perus- pienemmäksi kuin vuonna 1984. Osaltaan Alkon
28803: teiden mukaisesti lisäsi veron tuottoa vuodelta tulokseen on vaikuttanut lakko kertomusvuoden
28804: 1985 arviolta runsaat 20 milj. markkaa vuonna keväällä sekä yleistä hintojen ja kustannusten
28805: 21
28806:
28807: nousua vähäisempi alkoholijuomien hintojen ko- musvuonna 9 % vähemmän kuin vuotta aiem-
28808: rotus. min. Varmuusvarastointimaksua kertyi 243 milj.
28809: Muita veroja ja veronluonteisia tuloja olivat markkaa eli 5 % edellisvuotista enemmän, mutta
28810: elokuvavero, lästimaksut, eräiden maataloustuot- eräiden maataloustuotteiden markkinoimismak-
28811: teiden markkinoimismaksut, varmuusvarastointi- sua vain 152 milj. markkaa eli se supistui kol-
28812: maksu ja eräistä maataloustuotteista kannettavat manneksella. Maataloustuotteista kannettavat ta-
28813: tasausmaksut sekä maidon kiintiömaksu. Näiden sausmaksut olivat lähes ennallaan ja niitä kertyi
28814: perustemuutoksia on tarkasteltu liitteessä 3. Nä- 140 milj. markkaa.
28815: mä verot ja veronluonteiset tulot tuottivat kerto-
28816:
28817:
28818: 13. Muut verot ja veronluontaiset tulot
28819: 1983 1984 1985 Muutos
28820: 1984-85
28821: miljoonaa markkaa %
28822:
28823: Leimavero ............................................ . 1 718 2 274 2 755 21
28824: Auto- ja moottoripyörävero ............................ . 2 423 2 678 2864 7
28825: Moottoriajoneuvovero ................................. . 362 450 490 9
28826: Työnantajan lapsilisämaksu ............................ . 1 278 671
28827: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................. . 656 696 680 -2
28828: Muut ................................................. . 531 598 546 -9
28829: Yhteensä ............................................ . 5 689 6 973 8 006 15
28830:
28831:
28832:
28833:
28834: 4.5. Muut tulot
28835: Verot muodostavat valtiontalouden pääasial- nan tulot sekä erilaiset liikenteeseen liittyvät
28836: lisen rahoituslähteen. Niiden osuus kaikista tu- maksut. Myös kuntien osuudet valtion hoitamista
28837: loista on kuitenkin viime vuosina supistunut. tehtävistä, kuten verotoimistojen ja poliisilaitok-
28838: Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana osuus sen menoista, paikallisteiden menoista yms. sisäl-
28839: on ollut alle 80 %. Kertomusvuonna verojen tyvät muihin tuloihin.
28840: osuus kaikista tuloista oli vain 76 %. Lainanoton Valtio sai antamistaan lainoista kertomusvuon-
28841: osuus on vaihdellut vastakkaissuuntaisesti niin, na korkotuloja 1 419 milj. markkaa eli 6 %
28842: että veroilla ja lainoilla on rahoitettu vajaa 90 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Korot asun-
28843: valtion menoista. Muiden tulojen osuus on siten tolainoista lisääntyivät 14 %; korkotuotto suh-
28844: pysynyt runsaan kymmenen prosentin vaiheilla. teessa lainakantaan kertomusvuoden alussa nousi
28845: Osa näistäkin tuloista on eräänlaisia veroja - ja jonkin verran ja oli 3, 7 %. Lisäys aiheutui asun-
28846: kansainvälisessä vertailussa ne sisällytetäänkin ve- tolainakannan kasvusta ja vanhempien asuntolai-
28847: roihin - vaikkakaan niiden suorittaminen ei nojen koron korottamisesta. Muiden lainojen
28848: yksityisen kansalaisen osalta perustu ''pakkoon''. keskimääräinen tuotto oli 5,0 % eli hieman
28849: Tällaisia ovat mm. valtion osuus veikkausvoitto- pienempi kuin vuonna 1984. Valtion liikelaitos-
28850: varoista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedon- ten rahoituskatteet lisääntyivät kertomusvuonna
28851: lyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta sekä 4 %, ja niitä oli 1 964 milj. markkaa. Liikelaitos-
28852: Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. Näistä kertyi ten tariffeja korotettiin kertomusvuoden alussa
28853: kertomusvuonna tuloja yhteensä 1 117 milj. suunnilleen yleistä hintojen kehitystä vastaavasti.
28854: markkaa; lisäys edellisestä vuodesta oli 3 %. Marraskuun alusta kuitenkin alennettiin koti-
28855: Suurin osa ''muista tuloista'' kertyy erilaisista maisten kaukopuhelujen maksuja keskimäärin
28856: palveluksista kannetuista maksuista, finanssisijoi- 11,8 % ja datamaksuja 8,5 %.
28857: tuksista saaduista koroista ja osingoista sekä val- Valtion myöntämiä lainoja maksettiin kerto-
28858: tion antamien lainojen koroista ja kuoletuksista. musvuonna takaisin 2 071 milj. markkaa eli 9 %
28859: Palveluista kannettuja maksuja ovat mm. tervey- enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1984
28860: denhuollon tulot, tutkimus- ja tarkastustoimin- kasvu oli ollut 2 %. Takaisin maksetuista lainois-
28861: 22
28862:
28863: ta 1 089 milj. markkaa oli asuntolainoja, mikä dyistä valuuttatalletuksista ja 5 milj. markkaa
28864: vastasi 5, 1 prosenttia asuntolainojen kannasta valtion investointirahaston toimintaan liittyvistä
28865: kertomusvuoden alussa. Loppuosa lainojen takai- valuuttatalletuksista. Valtio sai lyhytaikaisesti si-
28866: sinmaksuista jakautuu lähinnä maa- ja metsäta- joittamilleen varoille korkoa 10,6 %.
28867: louden sekä teollisuuden ja muiden elinkeinojen Obligaatioista saadut korkotulot lisääntyivät
28868: osalle. Näiden valtiolta saamista lainoista pääosa 18 %. Osinkotulo.. joita vuosina 1983 ja 1984
28869: on annettu maatilatalouden kehittämisrahaston kertyi 75 milj. markkaa ja 107 milj. markkaa,
28870: ja valtion investointirahaston kautta. nousivat 179 milj. markkaan.
28871: Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoivat Saadut osingot merkitsivät keskimäärin 4,5
28872: 16 %. Lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 109 prosentin tuottoa budjettivaroin rahoitetulle val-
28873: milj. markkaa ja niistä kertyi korkoa yhteensä tionyhtiöiden osakepääomalle. Vuonna 1984 vas-
28874: 519 milj. markkaa eli 15 % edellisvuotista enem- taava tuotto oli 3,0 %. Muut kuin verotulot ja
28875: män. Lyhytaikaisista valuuttamääräisistä sijoituk- lainanotto olivat kertomusvuonna yhteensä
28876: sista valtio sai korkotuloja yhteensä 23 milj. 12 486 milj. markkaa, mikä merkitsi 8 % suu-
28877: markkaa, josta 18 milj. markkaa kertyi valtion rempia tuloja kuin edellisenä vuonna.
28878: ulkomaisten lainojen nostojen yhteydessä teh-
28879:
28880:
28881: 14. Muut tulot
28882: 1983 1984 1985 Muutos
28883: 1984-85
28884: miljoonaa markkaa %
28885:
28886: Sekalaiset tulot ........................................ . 4 731 5 661 6 110 8
28887: - osuus veikkausvoittovaroista 1 ) ••••••••••••••••••••••• 854 1 084 1 117 3
28888: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä
28889: määräaikana ....................................... . 202 230 247 7
28890: - valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit ............ . 39 42 47 12
28891: - muut ................................. ·············· 3 636 4 305 4 699 9
28892: Korko- ja osinkotulot ja osuus valtion rahalaitosten voitosta 1 945 2 159 2 341 8
28893: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ...... . 1 607 1 891 1 964 4
28894: Valtiolle takaisin maksetut lainat ........................ . 1 854 1 894 2 071 9
28895: Yhteensä ............................................ . 10138 11 605 12 486 8
28896:
28897: 1
28898: ) Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta
28899: tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
28900: 23
28901:
28902:
28903:
28904:
28905: 5. VALTION MENOT
28906: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioesityksen me- nituista noin 300 milj. markkaa aiheutui lisäkon-
28907: not olivat vajaa 10 % suuremmat kuin edellisen vertoinnista. Määrärahoja arvioitiin toisaalta sääs-
28908: vuoden varsinaisessa budjetissa. Eduskunnan kä- tyvän tuntuvimmin terveydenhuollon käyttökus-
28909: sittelyssä budjettiesityksen loppusumma kohosi tannusten avustuksista sekä valtionosuuksista
28910: 933 milj. markkaa. Lisäykset aiheutuivat pää- kansaneläke- ja sairausvakuutusmenoihin. Budje-
28911: asiassa siitä, että kuntien valtionosuuksien mak- toidut menot yhteensä olivat 11l!z % suuremmat
28912: satusten osittaiseksi lykkäämiseksi tarkoitetut kuin vuonna 1984.
28913: lainmuutosesitykset jätettiin lepäämään yli vaa- Budjetoituja määrärahoja säästyi lisäbudjettei-
28914: lien. Hyväksytyn budjetin menojen kasvu oli 11 hin jo merkittyjen lisäksi 1 562 milj. markkaa.
28915: %, mikä sekin oli noin 3 prosenttiyksikköä Arviomäärärahoja ylitettiin 688 milj. markkaa,
28916: pienempi kuin edellisenä vuonna. Kertomus- joten tilinpäätöksen menot olivat 874 milj. mark-
28917: vuonna annettiin kaksi lisäbudjettia, joiden me- kaa pienemmät kuin budjetoidut. Tilinpäätöksen
28918: nojen summa oli 3 % varsinaisesta budjetista. mukaan menot kasvoivat 11 1/z % (taulukko 15).
28919: Lisäbudjettien suhteellinen osuus kohosi edellis-
28920: vuodesta, mutta se aiheutui kokonaan konver-
28921: toinneista, joilla valtio vaihtoi eräitä ulkomaisia Kuvio 7. Kokonaistuotannon ja valtion menojen
28922: luottojaan edullisemmiksi. Ilman tästä johtuneita muutokset kiintein hinnoin
28923: "ennenaikaisia" kuoletuksia, yhteensä 881 milj.
28924: markkaa, lisäbudjettien osuus supistui edelleen
28925: ja oli 2, 1 % varsinaisesta budjetista. Lisäbudje- 8%
28926: teissa otetaan nykyisin huomioon myös menojen
28927: säästymät, ja kertomusvuonna vähennyksiä mer-
28928: 5
28929: kittiin yhteensä noin 726 milj. markkaa.
28930: Vuoden 1985 ensimmäisen lisäbudjetin menot
28931: olivat nettomääräisesti 1 139 milj. markkaa. Täs- 4
28932: tä puolet, 580 milj. markkaa, johtui kahden
28933: ulkomaisen luoton korvaamisesta edullisemmilla
28934: lainoilla. Muut suurimmat lisäykset merkittiin 2
28935: YK:n valvontajoukkojen määrärahoihin, veteraa-
28936: nieläkkeisiin ja poliisitoimen palkkauksiin.
28937: Toisen lisäbudjetin menot olivat 1 678 milj. 1979 1980 1981 1982 1983 1984*1985**
28938: markkaa. Lisämäärärahoja tarvittiin mm. maata-
28939: loustuotteiden vientitukeen, työttömyyskorvauk- 1!1 Bruttokansantuote markkinahintaan
28940: siin, toimeentuloturvan ja sosiaalipalvelujen me-
28941: noihin sekä velanhoitomenoihin. Viimeksi mai- ~ Valtiontalouden kassamenot
28942: 24
28943:
28944: 15. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1985
28945:
28946: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassalaskelma
28947: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä
28948: arvioksi vähennykset
28949: miljoonaa markkaa
28950:
28951: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........... 10 10 10 10 11
28952: 22 Pl Eduskunta ...................... 111 111 111 107 110
28953: 23 Pl Valtioneuvosto . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 95 1 96 94 98
28954: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ............. 1 793 1 804 30 1 834 1 858 1 566
28955: 25 Pl Oikeusministeriö ................ 1 141 1 141 22 1 163 1 161 1 156
28956: 26 Pl Sisäasiainministeriö ............. 2 541 2 552 96 2 647 2 663 2654
28957: 27 Pl Puolustusministeriö ............. 4 770 4 767 328 5 094 5 107 5 123
28958: 28 Pl Valtiovarainministeriö ........... 7 457 7 449 254 7 703 7 625 7 666
28959: 29 Pl Opetusministeriö ................ 14 535 14 993 185 15 178 15 258 15 129
28960: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö .... 8 151 8 160 435 8 594 8 406 8 510
28961: 31 Pl Liikenneministeriö ............... 7 270 7 289 142 7 431 7 595 7 670
28962: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ... 3 461 3 458 17 3 475 3 398 3 389
28963: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ..... 24 134 24 667 125 24 792 24 658 24 776
28964: 34 Pl Työvoimaministeriö ............. 2 433 2 443 157 2 601 2 485 2 484
28965: 35 Pl Ympäristöministeriö ............. 3 839 3 871 - 16 3854 3 423 3 371
28966: 36 Pl Valtionvelka .................... 11 186 11 051 1 041 12 092 11 955 11 955
28967:
28968: Yhteensä ............................ 92 927 93 860 2 816 96 677 95 803 95 667
28969:
28970:
28971:
28972: Siirtyneiden menojen, menorästien sekä siirto- lisesti 13 1/z % ja kiintein hinnoin vajaa 7 %.
28973: määrärahojen kanta kasvoi edelleen, kuitenkin Reaalikasvusta 1% prosenttiyksikköä aiheutui ve-
28974: vähemmän kuin edellisenä vuonna. Menorästien lan kuoletuksista. Rahastojen menot supistuivat
28975: kanta oli vuoden lopussa 1 744 milj. markkaa ja kertomusvuonna 10 %, ja koko valtiontalouden
28976: siirrettyjen määrärahojen kanta vastaavasti 6 446 menojen kasvu oli reaalisesti siten 6 %; ilman
28977: milj. markkaa. Yhteensä ne olivat 8,5 % vuonna kuoletuksia kasvu oli vastaavasti 4 1/z %. Menot
28978: 1985 budjetoiduista menoista. Suhteessa budje- suhteessa kokonaistuotantoon kohosivat edellis-
28979: toituihin siirtyneiden menojen kanta on lievästi vuodesta prosenttiyksikön 29 prosenttiin. Suhde-
28980: supistunut 1980-luvulla. luku on 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin
28981: Budjettitalouden kassamenot kasvoivat nimel- 1980-luvun alussa.
28982:
28983:
28984:
28985: 5. 1. Valtion menot tehtävien mukaan
28986: Menojen tehtävittäistä ja taloudellisen laadun tumisen jälkeen. Pääsyynä kasvun vaihteluun on
28987: mukaista kehitystä tarkastellaan kassamenojen usein aiemminkin ollut puolustusvoimien kalus-
28988: pohjalta kuten aiemminkin. Budjetin tehtävä- ja tohankintojen maksatusten ajoittuminen. Kehi-
28989: menolajiluokitukset säilyivät kertomusvuonna tysapumenojen lisäys oli vuonna 1985 edelleen
28990: ennallaan. huomattava.
28991: Valtion ns. yleisten tehtävien menot kasvoivat Tulonsiirrot kotitalouksille kasvoivat tuntuvasti
28992: jälleen kiintein hinnoin edellisen vuoden supis- lähinnä työttömyysturvauudistuksen vuoksi. Sosi-
28993:
28994:
28995: 16. Valtiontalouden kassamenot
28996: Tehtävä- 1983 1984 1985 Muutos 1984-85, %
28997: kokonaisuus miljoonaa markkaa Arvo Määrä
28998:
28999: Yleiset tehtävät ....................................... . 11 430 11 995 13 469 12 5
29000: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ........................ . 35 995 39 185 43 956 12 5
29001: Elinkeinojen edistäminen ............................... . 21 121 21 945 23 543 7 2
29002: Muut menot .......................................... . 10 335 13 305 16 437 24 17
29003: Yhteensä ............................................ . 78 881 86 430 97 404 13 6
29004: 25
29005:
29006: aalipalvelusten, mm. lasten päivähoidon, lisää- Kuvio 8. Valtiontalouden menot prosentteina brutto-
29007: mistä jatkettiin. Kotitalouksille suorina tulonsiir- kansantuotteesta
29008: toina tai palvelujen kustannuksina suuntautuneet
29009: menot lisääntyivät reaalisesti 5 % (taulukko 16).
29010: Elinkeinojen edistämiseen käytettiin valtion varo-
29011: ja 2% enemmän kuin edellisenä vuonna. .::3:.:0::....;9-!:.;;o_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _-;::===:--
29012: "Muihin menoihin" sisältyvät tehtäväluoki-
29013: tuksessa mm. velanhoitomenot. Verrattain suurta
29014: kasvua selittää osaltaan eräiden ulkomaisten vel-
29015: kaerien ennenaikainen kuolettaminen ja vaihta-
29016: minen edullisempiin luottoihin.
29017:
29018:
29019:
29020: 5. 1.1. Yleiset tehtävät
29021: Valtion ns. yleisten tehtävien menot kasvoivat
29022: reaalisesti 5 %. Kasvun nopeutuminen aiheutui
29023: puolustusvoimien hankintamenojen lisääntymi- A
29024: sestä osittain edellisiltä vuosilta siirtyneiden mak-
29025: 0 A A
29026: satusten vuoksi. 1980 1984 19 85*
29027:
29028: Yleinen hallinto
29029: A = kotitalouksia palvelevat tehtävät
29030: B = elinkeinojen edistäminen
29031: Yleisen hallinnon Jaajimpia tehtäväryhmiä 1 C = yleiset tehtävät
29032: ovat valtiovarainhallinto, rakennushallinto ja D = muut menot
29033:
29034:
29035:
29036: 17. Yleisten tehtävien kassamenot
29037:
29038: Tehtävä- 1983 1984 1985 Muutos 1984~85, %
29039: alue miljoonaa markkaa Arvo Määrä
29040:
29041: Yleinen hallinto ........................................ . 4084 4 521 4 999 11 3
29042: Yleinen järjestys ja turvallisuus .......................... . 2 761 2 943 3 284 12 4
29043: Maanpuolustus ........................................ . 4 585 4 531 5186 14 8
29044:
29045: Yhteensä ............................................ . 11 430 11 995 13 469 12 5
29046:
29047:
29048: kansainvälinen kehitysyhteistyö. Viimeksi maini- 12,7 miljardia markkaa. Pääosa eli 58 % tullilai-
29049: tun menot kasvoivat näistä nopeimmin. toksen henkilöstövoimavaroista käytetään kuiten-
29050: Vaitiovarainhai/intoon kuuluu mm. verotustoi- kin tullivalvontaan; tulli- ja valmisteverotuksen
29051: mi ja tullitoimi. Verohallinnon henkilöstövoima- osuus henkilötyövuosista oli vajaa neljännes.
29052: varat kasvoivat edelleen hieman tehtävien lisään- Tuontituliausten määrä lisääntyi 6 % ja vienti-
29053: tymisen myötä. Koko henkilöstön määrä oli tullausten määrä 2 112 %. Tullin menot olivat
29054: 6 877, josta varsin tarkoin 21 3 oli verotoimistois- yhteensä 259 milj. markkaa ja niiden reaalinen
29055: sa, jotka ovat verohallituksen alaisia paikallisvi- kasvu vajaa 2 %.
29056: ranomaisia. Samoin noin 2 13 työajasta käytetään Varsinaiset uikoasiainhoidon menot kasvoivat
29057: välittömään verotukseen, mikä on verotoimisto- kertomusvuonna 13 % ja olivat 741 milj. mark-
29058: jen päätehtävä. Verotustoimen menot olivat 905 k;!a. Edustustoverkko muuttui siten, että Montre-
29059: milj. markkaa ja niiden reaalinen kasvu noin alin ja Tunisin toimipisteet lopetettiin, Riadiin
29060: 1 %. perustettiin suurlähetystö ja Brysseliin sekä
29061: Tullilaitos keräsi erilaisia veroja ja maksuja Söuliin perustettiin suurlähetystöt jo olemassa
29062: 28,9 miljardia markkaa, josta kotimaisesta tuo- olleen toiminnan pohjalta.
29063: tannosta kannettujen valmisteverojen osuus oli Ulkoasiainministeriön organisaation kehittä-
29064:
29065: 4 360883P
29066: 26
29067:
29068: mistyota jatkettiin ulkoasiainhallintokomitean edelleen piirihallintoon. Henkilömäärä kasvoi 81
29069: määrittelemien suuntaviivojen pohjalta. Kehitys- henkilöllä, josta 24 siirtyi kiinteistönhoidon ja
29070: yhteistyöosaston organisaation uudistaminen siivoustoiminnan keskittämisen yhteydessä muil-
29071: pantiin alulle. Taloushallinnon selkiyttämiseen ta hallinnonaloilta. Rakennushallinnon kokonais-
29072: liittyvä organisaation muutos johti hankintajaos- menot olivat kertomusvuonna 1,74 miljardia
29073: ton muuttamiseen kiinteistö- ja materiaalihallin- markkaa, eli 4 % suuremmat kuin edellisenä
29074: totoimistoksi. Kolmas organisaatiomuutos koski vuonna.
29075: kauppapoliittista osastoa johtaen osaston jakaan- Rakentamisen määrä supistui käytettyjen mää-
29076: tumiseen lännen-, idän- ja kehitysmaakaupan rärahojen reaaliarvolla mitattuna 10 %. Uudis- ja
29077: linjaan. lisärakennuksia valmistui vuoden aikana 62 kpl
29078: Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön osoitettiin yhteistilavuudeltaan 730 000 m 3 • Suurin sektori
29079: kertomusvuonna hallintomenoja lukuun otta- oli edelleen opetusministeriön hallinnonala.
29080: matta budjettivaroja yhteensä 1 304 milj. mark- Huomattavimpia valmistuneista kohteista olivat
29081: kaa. Julkisen kehitysavun maksatukset olivat yh- Turun poliisi talo, Kemin virastotalo, VTT /TKK
29082: teensä 1 317 milj. markkaa. Tähän sisältyvät val- Sähkötalo I ja Joensuun yliopiston III rakennus-
29083: tiovarainministeriön pääluokan ja eräiden mui- vaihe. Rakentamisen lisäksi hankki rakennushal-
29084: den pääluokkien kansainvälisille järjestöille mak- litus kertomusvuoden aikana kiinteistö- ja osake-
29085: settavat jäsenmaksuosuudet sekä hallintomenot, huoneistoja noin 6 400 m 2 arvoltaan vajaa
29086: jotka ovat tilastoitavissa kehitysavuksi. Maksatuk- 20 milj. markkaa. Kiinteistöjä hankittiin 36 kpl
29087: set kasvoivat 23 %. Avun suhde bruttokansan- pinta-alaltaan 460 hehtaaria ja arvoltaan noin
29088: tuotteeseen nousi 0,35 prosentista 0,40 prosent- 60 milj. markkaa. Vuoden aikana luovuttiin 39
29089: tiin. Kahdenvälisen kehitysavun osuus menoista kiinteistöstä, joiden yhteisarvo oli 21,5 milj.
29090: oli 799 milj. markkaa eli noin 61 %. markkaa.
29091: Monenkeskisen kehitysavun menoista YK:n Ylläpitotoiminnan kasvu jatkui edelleen vuon-
29092: kehitysohjelman UNDP:n ja sen alaisten rahasto- na 198 5. Kiinteistönhoidossa oleva rakennuskan-
29093: jen osuus oli 62,6 milj. markkaa ja YK:n lasten- ta lisääntyi kertomusvuonna 4, 7 % ja oli vuoden
29094: rahaston UNICEFin 45,4 milj. markkaa. Kan- lopussa 13 500 000 m 3 , kiinteistönhoitokustan-
29095: sainvälisille kehitysrahoituslaitoksille maksettiin nukset nousivat 12 % 20,21 markkaan kuutiolta.
29096: ulkoasiainministeriön pääluokasta 205 milj. Siivottava pinta-ala kasvoi 3,6 % ja oli vuoden
29097: markkaa, josta Kansainvälisen kehitysrahoituslai- lopussa 2,34 milj. m 2 ; siivouskustannukset nousi-
29098: toksen osuus oli 120 milj. markkaa. Valtiovarain- vat vastaavana aikana 59,08 markasta 62,84
29099: ministeriön pääluokasta maksettiin Kansainväli- markkaan kuutiolta eli 6,4 %.
29100: selle Jälleenrakennuspankille yhteensä 25 milj. Muuhun yleiseen hallintoon rakennushallin-
29101: markkaa. Kansainvälisten elintarvikeohjelmien non lisäksi kuuluvien Valtion ravitsemiskeskuk-
29102: kautta toimitettiin Suomen kehitysapuna elintar- sen ja Valtion hankintakeskuksen toiminnot laa-
29103: vikkeita 63,5 milj. markalla. jenivat edelleen. Ravitsemiskeskuksen liikevaihto
29104: Runsas puolet kahdenvälisestä lahjamuotoises- kasvoi 14 % 248 milj. markkaan mm. ruokaloi-
29105: ta kehitysavusta annettiin edelleen kuudelle oh- den lisääntymisen myötä. Käyttötalouden rahoi-
29106: jelmamaalle: Egyptille, Kenialle, Sambialle, Sri tuskate (hallinnollisen kirjanpidon ylijäämä) oli
29107: Lankalle, Tansanialie ja Vietnamille. Suomen 18 milj. markkaa.
29108: apu vähiten kehittyneille maille pysyi merkittävä- Valtion hankintakeskuksen kokonaislaskutus
29109: nä. Tansanian lisäksi tärkeimmät avunsaajat vähi- kasvoi reaalisesti noin 7 % 2, 7 miljardiin mark-
29110: ten kehittyneistä maista olivat Bangladesh, Bu- kaan. Hankintakeskuksen työmäärän lisäys käsi-
29111: rundi, Etiopia, Lesotho, Nepal, Somalia, Sudan teltyjen laskujen lukumäärällä mitattuna oli
29112: ja Uganda. Näiden lisäksi hankekohtaista yhteis- 4,3 %. Hankintakeskuksen sijoitusmenot, varas-
29113: työtä toteutettiin 10 muussa valtiossa, joista Bur- tojen muutos ja vuokrattavien atk-laitteiden han-
29114: man, Mosambikin, Nicaraguan ja Perun kanssa kinta mukaan lukien, olivat 17 milj. markkaa,
29115: yhteistyötä harjoitettiin kolmivuotisen kokonais- käyttömenot 41 milj. markkaa ja käyttötalouden
29116: kehyksen puitteissa. rahoituskate 22 milj. markkaa.
29117: Rakennushallinnon piirihallinnon organisaati-
29118: ouudistusta jatkettiin Turun, Kymen ja Mikkelin
29119: piirirakennustoimistojen osalta. Organisaatiouu- Yleinen järjestys ja turvallisuus
29120: distus saatetaan loppuun vuoden 1986 aikana.
29121: Rakennushallinnon toiminnan kasvu painottui Poliisitoimi on tehtäväalueen suunn tehtävä-
29122: 27
29123:
29124: ryhmä. Sen kokonaismenot kasvoivat kiintein Oikeudenkäytön menot kasvoivat reaalisesti
29125: hinnoin 3 %. Eniten kasvua oli palkkausruenois- 4 % . Eri oikeusasteiden voimavarat pysyivät
29126: sa ja poliisin erityismenoissa. Parlamentaarinen suunnilleen ennallaan. Jutturuuhka purkautui
29127: poliisikomitea jatkoi edelleen työskentelyään. Po- etenkin hovioikeuksissa sekä korkeimmassa hal-
29128: liisin henkilöstön kokonaismäärä lisääntyi 28:lla, linto-oikeudessa. Sen sijaan liikevaihtovero-
29129: josta poliisimiestoimen osuus oli 18. Toiminta- oikeudessa ja vakuutusoikeudessa ratkaisematto-
29130: edellytyksiä parannettiin jatkamalla viestiverkon mana seuraavaan vuoteen siirtyneiden asioiden
29131: uudistamista sekä lisäämällä ja uudistamalla määrä kasvoi tuntuvasti (taulukko 18).
29132: muuta teknistä välineistöä, moottoriajoneuvoka-
29133: lustoa ja huonetiloja.
29134:
29135:
29136: 18. Tuomioistuinlaitoksen suoritteita vuonna 1985
29137:
29138: Korkein Korkein Hovi- Vesi- Liikevaihto- Vakuutus-
29139: oikeus hallinto- oikeudet oikeudet vero-oikeus oikeus
29140: oikeus
29141:
29142: Vuodelta 1984 siirtyneet asiat ................. 1 031 3 982 15 439 806 1 763 5 064
29143: Vuonna 1985
29144: saapuneet asiat ............................ 3 623 6 118 18 081 851 2 381 6 665
29145: käsitellyt asiat ····························· 3 580 6 697 19 168 882 2 076 6 102
29146: Vuodelle 1986 siirtyneet asiat ................. 1 074 3 403 14 352 775 2068 5 627
29147:
29148:
29149:
29150:
29151: Ulosottotoimen t-ehostamiseksi perustettiin tyrvat 9 %. Vankeinhoitolaitoksen tulot olivat
29152: vuonna 1985 Kymen lääninhallitukseen oikeus- vuonna 1985 yhteensä 108 milj. markkaa, mistä
29153: hallintotoimisto. Ulosoton uusi palkkausjärjestel- tuotantotoiminnan tulojen osuus oli 90 milj.
29154: mä tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 1985. Sen markkaa. Tuotantotoiminnan tulot kasvoivat
29155: yhteydessä uudistettiin kaupunginvoutien ja ni- 4,5 %.
29156: mismiesten sekä ulosottoapulaisten palkkauspe- Vapaudessa tapahtuvaan kriminaalihuoltotyö-
29157: rusteet sekä ulosoton asianosaisilta perittävät hön osoitettiin valtionapua 27,6 milj. markkaa
29158: maksut. Samassa yhteydessä toteutettiin ulosotto- eli lähes kolmannes enemmän kuin vuonna
29159: piirien sisäisessä organisaatiossa ja työnkuluissa 1984. Huomattava osa lisäyksestä suunnattiin
29160: lukuisia lainsäädännön uudistamiseen perustuvia toimitilojen perustamiskustannuksiin.
29161: muutoksia. Ulosottoon saapui kertomusvuonna Vankien määrän väheneminen jatkui kerto-
29162: valmistuneiden tilastojen mukaan vuonna 1984 musvuonna. Vankeja oli vuonna 1985 päivittäin
29163: yhteensä koko maassa 2,2 milj. uutta asiaa. Ulos- keskimäärin 4 411. Vuonna 1984 vastaava luku
29164: ottoviranomaiset tilittivät samana vuonna peritty- oli 4 524.
29165: jä veroja ja maksuja 1 380 milj. markkaa, yksi- Muiden hallinnonalojen rakennuskohteissa
29166: tyisoikeudellisia saatavia 450 milj. markkaa sekä tehtyihin työsiirtolatöihin käytettiin varoja yh-
29167: sakkoja ja korvauksia 53 milj. markkaa. Tilitykset teensä 68,3 milj. markkaa. Vankeinhoitolaitok-
29168: yhteensä lisääntyivät 14 %. Kaupunginvoudinvi- sen omien suurehkojen rakennusinvestointien
29169: rastoissa käsiteltiin ulosottoasioista vajaa puolet ja vuoksi on työsiirtolatöihin osoitettuja määräraho-
29170: loput nimismiespiireissä. ja jonkin verran vähennetty. Tämä on toteutettu
29171: Yleisen oikeusaputoiminnan piiriin kuului supistamalla työsiirtolatoimintaa tie- ja lento-
29172: vuoden 1985 lopussa 396 kuntaa eli 86 % maan kenttätöissä, joissa työllistämiskustannukset työn-
29173: kaikista kunnista sekä 94 % maan väestöstä. tekijää kohti ovat keskimääräistä suuremmat.
29174: Toiminnassa olleet 163 yleistä oikeusaputoimis- Rajavartiolaitoksen tehtävät pysyivät ennal-
29175: toa käsittelivät yhteensä lähes 69 000 asiaa. Ylei- laan. Merivartiointia ja erityisesti meripelastusval-
29176: sestä oikeusaputoiminnasta valtiolle aiheutuneet miutta kehitettiin uusimalla ja jonkin verran
29177: menot olivat kertomusvuonna 27 milj. markkaa. lisäämällä kalustoa. Yksi vanhentunut rannikko-
29178: Eräiden muiden oikeudenhoitomenojen suurin vartiolaiva korvattiin uudella kevyellä rannikko-
29179: menoerä on maksuton oikeudenkäynti, mihin vartiolaivalla ja kolmen muun korvaamiseksi jat-
29180: käytettiin vuonna 1985 noin 48 milj. markkaa. kettiin kahden kevyen ja yhden raskaan rannik-
29181: Vankeznhoitolaitoksen kokonaismenot !isään- kovartiolaivan rakentamista. Lisäksi oli rakenteil-
29182: 28
29183:
29184: la uusi ulkovartiolaiva. Vuoden aikana vastaan- ta ja voiteluöljyjä 172 milj. markalla ja muita
29185: otettiin ensimmäinen ja tilattiin toinen meritoi- tavaroita 25 milj. markalla sekä lisäksi käyttää
29186: mintaan soveltuva kevyt kaksimoottorinen heli- varmuusvarastohankintoihin 26 milj. markkaa
29187: kopteri. Rajavartiolaitoksen menoista lisääntyivät varastotavaroiden myynneistä saatavia tuloja ja
29188: eniten kalustoinvestoinnit. Niiden maksatoksia 56 milj. markkaa edelliseltä vuodelta siirtyneitä
29189: ajoittui kertomusvuoteen lähes 75 milj. mk, kun sijoittamattornia varoja. Valtaosa hankinnoista on
29190: vastaavat menot vuonna 1984 olivat vain vajaa 16 toteutettu. Varastointiongelmien vuoksi on nes-
29191: milj. markkaa. Laitoksen menot yhteensä lisään- temäisiä polttoaineita jouduttu myymään enna-
29192: tyivät reaalisesti 7 % . koitua vaihtotarvetta enemmän. Myydyn poltto-
29193: Palo- ja pelastustoimen järjestelyissä olivat etu- aineen tilalle on tarkoitus ostaa vastaavat määrät
29194: sijalla aluehälytyskeskukset. Erityisesti pyrittiin polttoainetta vuonna 1986. Vuoden 1986 alusta
29195: toiminnan yhdenmukaistamiseen. Aluejaon tar- tulivat voimaan valtion varmuusvarastoista anne-
29196: kistaminen aloitettiin yhdistämällä Suomussal- tun lain sekä varmuusvarastointimaksusta anne-
29197: men ja Kajaanin hälytysalueet. Pelastuspalvelussa tun lain muutokset, joiden mukaan varmuusva-
29198: keskityttiin viranomaisten yhteistoiminnan tehos- rastointimaksua ei enää tulouteta budjettiin vaan
29199: tamiseen erilaisissa onnettomuustilanteissa. Väes- suoraan varmuusvarastorahastoon.
29200: tönsuojelussa uusittiin suunnittelusta annettuja Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilain
29201: ohjeita ja käynnistettiin muiden yleisohjeiden mukaisiksi varastointivelvoitteiksi on polttoainei-
29202: uustmmen. den käyttäjille ja maahantuojille vahvistettu yh-
29203: Aluehälytyskeskusten käyttökustannuksiin sai- teensä 1 390 000 tonnia kivihiiltä ja yhteensä
29204: vat kaikki kunnat valtionosuutta, ja kunnan 1 490 000 tonnia raakaöljyä ja öljytuotteita ajalle
29205: muuhun palo- ja pelastustoimeen valtionosuus 1.12.1985-30.11.1986. Turvavarastolaissa tar-
29206: maksettiin kantokykyluokkiin 1-5 kuuluville koitettuja turvavarastointisopimuksia yritysten
29207: 366 kunnalle. Valtionosuuden ennakoita makset- kanssa on edelleen saatu tehdyksi vain niistä
29208: tiin aluehälytyskeskuksille 16 milj. markkaa ja tavaroista, joita varastoimaila yritykset voivat va-
29209: kunnille muun palo- ja pelastustoimen kustan- pautua tavaroille säädetystä varmuusvarastointi-
29210: nuksiin 109,5 milj. markkaa. Pelastusosaston maksusta.
29211: henkilökunnan vähäisyyden vuoksi valtion- Sotzfaal/isen maanpuolustuksen menot kasvoi-
29212: osuuspäätösten ruuhkautuminen jatkui edelleen vat kiintein hinnoin 13 %. Suhteessa bruttokan-
29213: ja lähes 1 000 vuoden 1982 jälkeen saapunutta santuotteeseen ne olivat 1, 5 % . Puolustusvoi-
29214: valtionosuusasiaa on ratkaisematta. Valtion- mien henkilöstölisäys vuoden 1985 tulo- ja me-
29215: osuusvaroin hankittiin palokuntiin 51 erilaista noarviossa on kokonaisuudessaan 162 virkaa,
29216: paloautoa ja 7 sammutus-öljyntorjuntavenettä. tointa ja tehtävää. Näistä 50:een oli jo aiemmin
29217: Lisäksi hankittiin jonkin verran väestön hälyttä- erilaisin väliaikaisjärjestelyin palkattu työntekijä,
29218: miseen normaaliajan onnettomuustilanteissa tar- joten nettolisäys oli 112 henkilöä. Lisäyksestä 43
29219: vittavaa kalustoa. Valtionosuuden piiriin hyväk- on sotilasvirkoja ja toimia, 41 värvätyn tehtävää
29220: syttiin 25 uutta virkaa tai tointa. Tehtäväryhmän sekä 78 siviilitehtävää. Lisäksi momentilta
29221: menot kasvoivat kiintein hinnoin noin 7 % . 28.80.02. siirrettiin puolustusvoimien palkkauk-
29222: set-momentille 6 värvättyä ja 23 siviilihenkilöä,
29223: jotka on palkattu tai vakinaistettu vuonna 1984.
29224: Maanpuolustus Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea suo-
29225: sitti 200 henkilön vuosittaista lisäystä. Jälkeenjää-
29226: Maanpuolustuksen menot kasvoivat jälleen neisyys sotilasvirkojen ja -toimien osalta kasvoi
29227: kertomusvuonna reaalisesti supistuttuaan edelli- edelleen. Henkilölisäysten ohella toteutettiin
29228: senä vuonna. Suuret vuosittaiset vaihtelut ovat puolustusvoimissa keskeisiä henkilöstön työsuh-
29229: aiheutuneet kalustohankintamenojen kehitykses- teen kehittämiseen tähtääviä muutoksia.
29230: tä ja niiden maksatusten ajoittumisesta. Työvoimaministeriön hallinnonalan määrära-
29231: Taloudellisen maanpuolustuksen menoista val- hoilla oli puolustusvoimissa edelleen palkattuna
29232: taosa aiheutuu varmuusvarastoinnista. Varmuus- keskimäärin 1 500 henkilöä, heistä kokopäiväi-
29233: varastohankinnat jäivät selvästi pienemmiksi kuin sesti noin 60 %. Erillisellä määrärahalla palkat-
29234: vuonna 1984. Valtioneuvosto hyväksyi 28.3.1985 tiin lisäksi 650 työrajoitteista henkilöä puolustus-
29235: vuodelle 1985 varmuusvarastorahaston käyttö- voimien palvelukseen.
29236: suunnitelman, jonka mukaan valtion varmuusva- Asevelvollisten ylläpitomenot olivat 503 milj.
29237: rastoihin voitiin hankkia nestemäisiä polttoainei- markkaa, mistä varusmiesten päivärahoihin käy-
29238: 29
29239:
29240: tettiin 113 milj. markkaa, reserviläisten palkkoi- mien puolustuskyvyn kehittäminen modernisoi-
29241: hin ja päivätahoihin 28,5 milj. markkaa, vaate- maHa panssarintorjuntavälineistöä ja jalkaväen
29242: tuksen ylläpitoon 96 milj. markkaa ja muonituk- käsiaseita (430 milj. markkaa) sekä ilmatilan
29243: seen 192 milj. markkaa. Muonituspäiviä oli valvonnan ja elektronisen puolustuksen välinei-
29244: 9,1 miljoonaa. Yhden muonituspäivän kustan- den uusiminen (190 milj. markkaa). Telakkateol-
29245: nukset olivat 25,50 markkaa henkeä kohti. Vaa- lisuuden työllisyyttä tukeviin hankintoihin käy-
29246: tetuspäivien määrä oli 9,8 miljoonaa ja kustan- tettiin 37 milj. markkaa.
29247: nukset miestä kohti 9,85 markkaa/päivä. Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat kaik-
29248: Perushankintamenot olivat 772 milj. markkaa. kiaan 520 milj. markkaa. Ne jäivät markkamää-
29249: Tästä oli aikaisemmin hyväksyttyjen tilausval- räisesti lähes ennalleen. Käyttö- ja kunnossapito-
29250: tuuksien ja valuuttakurssimuutosten osuus menot olivat 323 milj. markkaa ja rakennusinves-
29251: 593 milj. markkaa. Uusien tilausvaltuuksien toinnit 170 milj. markkaa. Investoinnit supistui-
29252: puitteissa aloitettiin erikoiskaluston ja koe- vat reaalisesti viidenneksen. Laajimmat rakennus-
29253: ammuntalaitteiden hankinnat maavoimien suoja- kohteet olivat edelleen Sodankylässä, Parolassa,
29254: joukkojen suorituskyvyn parantamiseksi (375 Pirkkalassa ja Kauhavalla.
29255: milj. markkaa), uuden lentokaluston käyttöön-
29256: oton johdosta lentokoneiden varusteiden, laittei-
29257: den ja tukeutumisjärjestelmän hankinnat (180 5 .1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät
29258: milj. markkaa) sekä puolustustarviketeollisuudes-
29259: sa tarvittavien koneiden ja laitteiden sekä val- Kotitalouksille suuntautuvat tulonsiirto- ja
29260: miusvarastojen hankinnat (70 milj. markkaa). palvelutuotannon menot kasvoivat kertomus-
29261: Varustuksen uusintamenot olivat 666 milj. mark- vuonna reaalisesti 5 % eli selvästi enemmän kuin
29262: kaa. Myös näistä valtaosa oli aikaisemmin hyväk- vuonna 1984. Kasvua nopeutti erityisesti työttö-
29263: syttyjen tilausvai tuuksien maksatuksia. myysturvauudistus.
29264: Uusina tilausvaltuuksina aloitettiin maavoi-
29265:
29266:
29267: 19. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot
29268:
29269: Tehtäväalue 1983 1984 1985 Muutos 1984-85, %
29270: miljoonaa markkaa Arvo Määrä
29271:
29272: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................... . 12 750 13 662 15 113 11 4
29273: Terveydenhuolto ...................................... . 6 740 7 204 8 241 14 7
29274: Sosiaaliturva .......................................... . 12 603 14 581 16 657 14 7
29275: Asuminen ja ympäristö ................................ . 3 902 3 738 3 945 6 -0
29276:
29277: Yhteensä ............................................ . 35 995 39185 43 956 12 5
29278: 30
29279:
29280: Kuvio 9. Kotitalouksia palvelevien tehtävien menot Opetus, tiede ja kulttuuri
29281: prosentteina bruttokansantuotteesta
29282:
29283: Koko tehtäväalueen menojen kasvu nopeutui
29284: tuntuvasti. Selvimmin kiihtyi korkeakoulumeno-
29285: 14% jen kasvu. Ammattiopetuksen menojen kasvu
29286: 12 pysyi myös verrattain suurena.
29287: 0 1.2 Yleissivistävän opetuksen menot lisääntyivät
29288: 10 0 1.5 2.3 reaalisesti pari prosenttia. Peruskouluasteen oppi-
29289:
29290: c 2.2 c lasmäärän pitkään jatkunut väheneminen pysäh-
29291: 8 tyi kertomusvuonna. Peruskouluasteella oli oppi-
29292: laita 563 600 ja lisäluokilla lisäksi noin 4 700
29293: oppilasta. Peruskoulujen lukumäärä lisääntyi hie-
29294: man aiempien vuosien vähenevästä kehityssuun-
29295: nasta poiketen (taulukko 21 }.
29296: Lukion oppilasmäärä oli kertomusvuonna vajaa
29297: 108 200 eli lähes 2 950 oppilasta vähemmän
29298: kuin vuotta aikaisemmin. Päiväkouluna toimi-
29299: A A A vien Iuokallisten lukioiden ensimmäisten luok-
29300: 1980 1984 1985* kien oppilasmäärä oli syksyllä 1985 noin 33 900.
29301: Lukioita oli toiminnassa 469.
29302: Yleissivistävissä oppilaitoksissa oli lukuvuonna
29303: A = opetus, tiede ja kulttuuri 1985186 päätoimisia opettajanvirkoja ja -toimia
29304: B = sosiaaliturva
29305: C = terveydenhuolto
29306: 45 502. Tuntiopettajien lukumäärä oli 4 038
29307: D = asuminen ja ympäristö (taulukko 22).
29308: Kertomusvuonna myönnettiin rakennuslupia
29309: 11 peruskoulurakennusta varten, joiden yhteen-
29310: laskettu normaalihinta oli noin 63 milj. mark-
29311: kaa.
29312:
29313:
29314:
29315: 20. Opetuksen, tieteen ja kulttuurin kassamenot
29316: 1983 1984 1985 Muutos
29317: Tehtäväryhmä 1984-85
29318: miljoonaa markkaa %
29319:
29320: Yleissivistävä opetus ................................... . 5284 5 630 6 156 9
29321: Ammattiopetus ....................................... . 2 409 2 766 3 106 12
29322: Korkeakouluopetus .................................... . 1 775 1 852 2 104 14
29323: Muut opetus- ja kulttuurimenot ......................... . 3 282 3 414 3 747 10
29324: Yhteensä ............................................ . 12 750 13 662 15 113 11
29325:
29326:
29327:
29328:
29329: Peruskoulun ja lukion käyttömenot ja valtionavut 21. Peruskoulut
29330: 1984 1985* Muutos 1983/84 1984/85 1985/86
29331: 1984-85
29332: markkaa 1oppilas % Ala-asteen koulut ........... 3 894 3 884 3 871
29333: Yläasteen koulut ............ 599 599 600
29334: Peruskoulu Muut koulut 1 ) ·············· 349 347 402
29335: Käyttömenot 11 400 12 600 11
29336: Valtionosuudet käyttö- Yhteensä .................. <1842 4 830 4 873
29337: menoihin ............. 8 000 8 800 10 1
29338: Lukio ) Apukoulut, muut erityiskoulut sekä peruskoulua korvaa-
29339: Käyttömenot .......... 8 700 9900 14 vat ja niitä vastaavat koulut.
29340: Valtionosuudet käyttö-
29341: menoihin .............. 5 800 6 600 14
29342: 31
29343:
29344: 22. Yleissivistävien koulujen opettajat
29345:
29346: Lukuvuosi Muutos, %
29347: 1983/84 1984/85 1985/86*
29348:
29349: Virat ja toimet
29350: Peruskouluaste ...................................... . 35 285 35 427 35 974 2
29351: Päivälukiot .......................................... . 5 098 5 121 5 176 1
29352: Iltakoulut ........................................... . 303 303 314 4
29353: Yhteensä ............................................ . 40 686 40 851 41464 2
29354:
29355: Tuntiopettajia
29356: Peruskouluaste ...................................... . 5 328 5 194 3 237 1 )
29357: Päivälukiot .......................................... . 1 241 1 237 657 1 )
29358: Iltakoulut ........................................... . 238 254 1441 )
29359:
29360: Yhteensä ............................................ . 6 807 6685 4 038
29361: Kaikkiaan ............................................ . 47 493 47 536 45 502
29362:
29363: 1
29364: ) Sisältää vain päätoimiset virat ja toimet. Luokitusmuutosten vuoksi vertailulukuja aiemmilta vuosilta ei ole saatavissa.
29365:
29366:
29367:
29368:
29369: Ammattiopetuksen menot olivat yhteensä 3, 1 den, käsi- ja taideteollisuusalojen, koti- ja laitos-
29370: mrd markkaa eli 12 % suuremmat kuin vuonna talouden sekä merenkulun peruslinjoilla.
29371: 1984. Reaalinen kasvu oli edelleen huomattava. Opettajankoulutukseen laadittiin valtakunnal-
29372: Kertomusvuonna jatkettiin keskiasteen kou- linen opetussuunnitelmaohjeisto. Kertomus-
29373: lunuudistuksen toimeenpanoa. Vuoden 1985 vuonna jatkettiin tutkimusyhteistyötä Turun, Jy-
29374: loppuun mennessä oli perustettu yhdeksän kaik- väskylän ja Joensuun yliopistojen kanssa. Tutki-
29375: kiaan 25 perustettavasta peruslinjasta. Aloitus- muksen aihepiirejä olivat ammattianalyysit, kou-
29376: paikoista oli uudistuksen piirissä vajaa 40 %. lun sisäisen toiminnan kehittäminen, matematii-
29377: Kehittämislain piiriin kuuluvassa ammatillisessa kan tukiopetus, oppimateriaalit ja oppilasvalinta.
29378: peruskoulutuksessa järjestettiin noin 70 000 aloi- Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano-
29379: tuspaikkaa, joista väliaikaisessa koulutuksessa oli koulutusta annettiin vuonna 1985 lähes kaikkien
29380: noin 8 500 aloituspaikkaa. Toisessa kehittämis- peruslinjojen opettajille. Pääpaino oli vuonna
29381: ohjelmassa lääneittäin ja aloittain sijoittamatta 1986 perustettavien peruslinjojen opettajille an-
29382: jätettyjen väliaikaisen koulutuksen aloituspaikko- netussa toimeenpanokoulutuksessa. Muussa
29383: jen jakamisesta laadittiin ohjelmat. Painoalueina jatko- ja täydennyskoulutuksessa oli yhtenä pai-
29384: olivat mm. Uudenmaan lääni, erityisesti pääkau- nopistealueena kaikilla peruslinjoilla annettu tie-
29385: punkiseudulla järjestettävä koulutus, terveyden- totekniikan koulutus.
29386: huoltoalan, sosiaalialan ja ylioppilaspohjainen Yhteisvalinnassa toteutettiin jo toisen kerran
29387: koulutus. Ylioppilaspohjaista koulutusta on koko kahden hakuajan järjestelmä. Keväällä 1985 alka-
29388: 1980-luvun ajan lisätty voimakkaasti. Keskias- neille opintolinjoille haettiin syyskuussa 1984 ja
29389: teella oli 1970-luvun lopussa noin 6 000-7 000 syksyllä 1985 alkaneeseen koulutukseen helmi-
29390: ylioppilaspohjaista ammatillisen koulutuksen kuussa (peruskoululaiset maalis-huhtikuussa
29391: aloituspaikkaa. Vuonna 1985 niitä oli jo noin 1985). Ammatillisten oppilaitosten yhteisvalin-
29392: 15 000. nassa mukana oleville opintolinjoille oli lähes
29393: Valtioneuvosto hyväksyi 3. 5 .198 5 keskiasteen 124 000 hakijaa. Heistä alle puolet aloitti koulu-
29394: koulutuksen kolmannen kehittämisohjelman. tuksen (taulukko 23). Ammatillisen koulutuksen
29395: Lääninhallituksille annettiin sen pohjalta ohjeet ulkopuolelle jäi 52 000 hakijaa. Suurin osa heistä
29396: vuoden 1986 oppilaitoskohtaisten tavoitteiden (29 000) oli ensisijaisesti sairaanhoito-oppilaitok-
29397: hyväksymistä varten. Uudet valtakunnalliset ope- siin hakeneita.
29398: tussuunnitelmat otettiin käyttöön puutarhatalou-
29399: 32
29400:
29401: 23. Ammatillisten oppilaitosten yhteisvalinta
29402:
29403: Ensisijai· Aloittaneet Aloittaneiden
29404: Oppilaitosryhmä sesti pyr- osuus pyrki·
29405: kineet neistä, %
29406:
29407: Maatalousoppilaitokset ................................ . 6 070 3 237 53
29408: Metsä- ja puutalousalan oppilaitokset ................... . 3 438 1 347 39
29409: Yleiset ammattikoulut .................................. . 29 586 21 797 74
29410: Erikoisalojen ammattikoulut ............................ . 300 175 58
29411: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ..................... . 4 169 1 965 47
29412: Meriliikenteen oppilaitokset ............................ . 1 223 556 45
29413: Kauppaoppilaitokset ................................... . 27 154 12 739 47
29414: Sairaanhoito-oppilaitokset ............................. . 40 536 7 494 18
29415: Kauneudenhoito-oppilaitokset .......................... . 459 97 21
29416: Kotitalousalan oppilaitokset ............................ . 7 574 5 574 74
29417: Hotelli- ja ravintola-alan oppilaitokset ................... . 3 225 1 109 34
29418: Muu .................................................. . 19 12 63
29419:
29420: Yhteensä ............................................ . 123 753 56102 45
29421:
29422:
29423:
29424: Huomattava osa ammattiopetuksesta keskittyy vakinaisessa koulutuksessa jonkin verran kuten
29425: ns. yleisammattikouluihin eli valtion keskusam- edellisenä vuonnakin. Opettajien lukumäärän li-
29426: mattikouluihin sekä kuntien tai kuntainliittojen sääntyminen johtui kokonaan tuntiopettajien
29427: ja yksityisiin ammattioppilaitoksiin. Valtion kou- määrän kasvusta (taulukko 24). Oppilaskohtai-
29428: luja oli sivukouluineen yhteensä 20, kunnallisia nen kustannuskehitys on esitetty taulukossa 29.
29429: 92 ja yksityisiä 51. Oppilaiden määrä väheni
29430:
29431:
29432: 24. Yleisammattikoulujen opettajat ja oppilaat
29433: 1983 1984 1985 Muutos
29434: 1984-85
29435: %
29436:
29437: Uusia oppilaita ........................................ . 26 546 23 939 23 167 -3
29438: Oppilaita yhteensä ..................................... . 48 256 44 879 44 270 -1
29439: Päästötodistuksen saaneita ............................. . 21 458 20 027 19 403 -3
29440: Opettajia .............................................. . 4 781 4 874 5 051 4
29441:
29442:
29443:
29444: Oppisopimuslakiin perustuvasta ammattikou- lutuskorvaus oli 630 markkaa oppilasta kohti
29445: lutuksesta aiheutuvat menot olivat 89 milj. kuukaudessa.
29446: markkaa. Oppisopimuksia oli voimassa 8 000 ja Väliaikainen ammatillinen peruskoulutus su-
29447: oppisopimuskursseilla oli 6 250 oppilasta. Kou- pistui vuonna 1985 osittain koulutuksen vaki-
29448: lutussopimukseen perustuvaa työpaikkakoulutus- naistamisen vuoksi. Koko oppilasmäärä väheni
29449: ta laajennettiin tuntuvasti. Oppilaspaikkojen lu- noin 1 OOO:lla ja uusia aloituspaikkoja perus-
29450: kumäärä korotettiin kaksinkertaiseksi tettiin 2 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
29451: 12 OOO:een. Valtaosa keskiasteen ammatilliseen Perustetuista vajaasta 9 600:sta aloituspaikasta
29452: koulutukseen liittyvästä työpaikkaharjoittelusta noin 1 600 jäi tyhjiksi. Väliaikaisen koulutuksen
29453: järjestetään kuitenkin koulutussopimusjärjestel- menot olivat 2 51 milj. markkaa eli yhtä suuret
29454: män ulkopuolella. Työnantajille maksettava kou- kuin vuonna 1984.
29455: 33
29456:
29457: 25. Kauppaoppilaitosten opettajat ja oppilaat')
29458: 1983 1984 1985 Muutos
29459: 1984-85
29460: %
29461:
29462: Uusia oppilaita ........................................ . 13 417 14152 15 242 8
29463: Oppilaita yhteensä ..................................... . 30 408 30 807 32 224 5
29464: Päästätodistuksen saaneita ............................. . 9 131 10 106 12 233 21
29465: Opettajia .............................................. . 2 096 2 265 2 581 14
29466: 1
29467: ) Sisältää väliaikaisen koulutuksen.
29468:
29469:
29470:
29471: Kauppaoppilaitosten opettaja- ja oppilas- jonkin verran myös kustannuksia. Valtionavut
29472: määrät lisääntyivät edelleen vuonna 1985 (tau- käyttömenoihin oppilasta kohti kasvoivat 9 %
29473: lukko 25). Keskiasteen koulunuudistus laajeni (taulukko 29), ja valtionavut kauppaoppilaitok-
29474: vuoden 1985 syyslukukaudella koskemaan kaik- sille yhteensä 11 %, 301 milj. markkaan.
29475: kia kauppaoppilaitosten luokkia. Uudistus lisäsi
29476:
29477:
29478: 26. Maa- ja metsätalousoppilaitosten opettajat ja oppilaat')
29479: 1983 1984 1985 Muutos
29480: 1984-85
29481: %
29482:
29483: Uusia oppilaita ........................................ . 5 240 6022 6 217 3
29484: Oppilaita yhteensä ..................................... . 7 597 8 590 9 091 6
29485: Päästätodistuksen saaneita ............................. . 4 521 5 431 5 311 -2
29486: Opettajia .............................................. . 1 000 1 193 1 387 16
29487:
29488: 1
29489: ) Ml. väliaikainen koulutus.
29490:
29491:
29492:
29493: Oppilaiden ja opettajien määrä lisääntyi myÖs Kevätlukukaudella paattyivät ensimmarset vi-
29494: maatalousoppilaitoksissa, mutta väheni metsäop- ralliset metsätalouden yleisjaksot, kun peruslinja
29495: pilaitoksissa (taulukko 26). Varsinkin maatalous- oli perustettu edellisenä vuonna. Syyslukukau-
29496: oppilaitosten menot kasvoivat mm. oppilaiden della alkoivat uudistettujen opetussuunnitelmien
29497: lisääntymisen myötä tuntuvasti, nimellisesti noin mukaisesti kaikki peruslinjan erikoistumislinjat.
29498: 20 %. Oppilaitosten menoja kasvatti myös kou- Peruslinjakokeilu jatkui lähinnä aikaisemmin
29499: lutuksen vakinaistaminen sekä siirtymät väliaikai- aloitettujen linjojen osalta.
29500: sen koulutuksen piiristä. Oppilaskohtaiset kus-
29501: tannukset nousivat 8-9 % (taulukko 29).
29502:
29503:
29504: 27. Teknillisten oppilaitosten opettajat ja oppilaat
29505: 1983 1984 1985 Muutos
29506: 1984-85
29507: %
29508:
29509: Uusia oppilaita ........................................ . 5 861 5 731 6 143 7
29510: Oppilaita yhteensä ..................................... . 17 421 17 464 17 514 0
29511: Päästätodistuksen saaneita ............................. . 4656 4 903 4 831 -1
29512: Opettajia'! ............................................ . 848 920 973 6
29513: 1
29514: ) Päätoimiset.
29515:
29516:
29517:
29518: Teknillisiin oppilaitoksiin otettujen uusien op- päätoimisten opettajien luku kasvoi, osin toimien
29519: pilaiden määrä kääntyi jälleen kasvuun. Myös vakinaistamisen takia. Teknillisten oppilaitosten
29520: 5 360883P
29521: 34
29522:
29523: valtiolle aiheuttamat menot olivat yhteensä 243 Eräiden muiden laajempien ammattiopinto-
29524: milj. markkaa, ja niiden niroelliskasvu 9%. Op- suuntien toiminnan kehitystä osoittavia tietoja
29525: pilaskohtaisten kustannusten kehityksestä esite- esitetään taulukossa 28.
29526: tään tietoja taulukossa 29.
29527:
29528:
29529: 28. Eräiden ammattioppilaitosten oppilaat ja opettajat vuonna 1985
29530:
29531: Uusia opis- Opiskeli- Päästötodis- Opet-
29532: kelijoita joita yh- tuksen tajia
29533: teensä saaneita
29534:
29535: Valtion terveydenhuoltoalan oppilaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . 8 461 12 692 7 369 979
29536: Valtion hotelli- ja ravintolakoulut 1 ) • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • • 1 231 1 083') 939 101
29537: Merenkulkualan oppilaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863 923 607 154
29538: Kotiteollisuusoppilaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 348 4 378 1 575 682
29539: Kotitalousoppilaitokset 1 ) . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 7 054 6 105') 6 224 566
29540:
29541: 1
29542: ) Ml. väliaikainen koulutus.
29543: ') Syyslukukaudella.
29544:
29545:
29546:
29547: 29. Eräiden ammattioppilaitosten menot
29548:
29549: 1984 1985* Muutos
29550: 1984-85
29551: markkaa/oppilas %
29552:
29553: Käyttömenot
29554: Valtion keskusammattikoulut ....................................... . 19 591 21 294 9
29555: Valtion teknilliset oppilaitokset ..................................... . 11 719 13 023 11
29556: Valtion maatalousoppilaitokset ..................................... . 23 761 25 906 9
29557: Valtion metsäoppilaitokset ......................................... . 38 254 41 472 8
29558: Terveydenhuoltoalan oppilaitokset ................................. . 15 861 18 310 15
29559: Valtionavut kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten käyttömenoihin
29560: Ammattioppilaitokset .............................................. . 14 540 15 905 9
29561: Teknilliset oppilaitokset ............................................ . 9 389 9 943 6
29562: Kauppaoppilaitokset. .............................................. . 7 816 8 506 9
29563: Kotiteollisuusoppilaitokset ......................................... . 18 634 19 702 6
29564:
29565:
29566:
29567: Korkeakouluopetus käsittää 17 tiedekorke- vahvistamaan kehittämissuunnitelmaan vuosille
29568: akoulua ja kolme taidekorkeakoulua. Tiedekor- 1985-1986. Tiedekorkeakouluissa erityisiä pai-
29569: keakoulujen menot olivat yhteensä 1 978 milj. nopistealueita olivat edelleen tutkimuksen ja tie-
29570: markkaa, mistä lähes kaksi kolmannesta oli palk- totekniikan kehittäminen sekä täydennyskoulu-
29571: koja. Reaalisijoitusmenot olivat yhteensä 231 tus.
29572: milj. markkaa, mistä 114 milj. markkaa käytet- Teknillistä korkeakouluopetusta annettiin kol-
29573: tiin talonrakennuksiin ja 117 milj. markkaa tut- messa erilliskorkeakoulussa sekä Oulun yliopiston
29574: kimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hankki- ja Åbo Akademin teknillisissä tiedekunnissa.
29575: miseen. Korkeakoulujen käyttömenot olivat Syksyllä 1985 näihin otettiin uusia opiskelijoita
29576: vuonna 1985 1 733 milj. markkaa, eli 19 800 2 174 eli 17 % kaikista uusista opiskelijoista.
29577: markkaa opiskelijaa kohti. Korkeakoulujen käy- Kokonaisopiskelijamäärä oli 15 556, ja tutkintoja
29578: tössä oli vuoden 1985 lopussa tiloja noin suoritettiin 1 304. Opiskelijoiden ja opettajien
29579: 1 100 000 m 2 • määrät lisääntyivät hieman. Teknillisen alan
29580: Yliopistojen ja korkeakoulujen määrällisten opettajavoimien määrä oli yhteensä 1 140.
29581: puitteiden kehittäminen ja suunnittelu on perus- Kaupallisessa korkeakouluopetuksessa oppilai-
29582: tunut lakiin korkeakoululaitoksen kehittämisestä ta oli yhteensä 9 494, joista uusia 1 422. Tutkin-
29583: vuosina 1967-1986 ja sen nojalla annettuun toja suoritettiin 967.
29584: asetukseen. Yksityiskohtaiset kehittämislinjat Taidekorkeakouluihin eli teatterikorkeakou-
29585: ovat pohjautuneet valtioneuvoston 24.1.1985 luun, taideteolliseen korkeakouluun ja Sibelius-
29586: 35
29587:
29588: Akatemiaan otettiin uusia opiskelijoita yhteensä toja suoritettiin 256. Opiskelijoiden määrä li-
29589: 359. Kokonaisopiskelijamäärä oli 2 075 ja tutkin- sääntyi kertomusvuonna selvästi.
29590:
29591:
29592: 30. Korkeakoululaitoksen 1 ) opiskeliJat, opettajat ja tutkinnot
29593: 1983 1984 1985 Muutos
29594: 1984-85
29595: %
29596:
29597: Uusia opiskelijoita ..................................... . 12 279 12 470 12 509 0
29598: Opiskelijoita yhteensä .................................. . 83 415 85 691 87 642 2
29599: Suoritettuja tutkintoja ................................. . 9 718 9 542 9 170 -4
29600: Opettajia .............................................. . 6 340 6 490 6 570 1
29601: 1
29602: ) Ei sisällä taidekorkeakouluja.
29603:
29604:
29605:
29606: Aikuiskoulutuksen menoista yli puolet on am- markkaa, josta opintorahamenojen osuus oli 57 3
29607: mattikurssien menoja ja loput ns. yhteiskunnalli- milj. markkaa ja 217 milj. markkaa opintolaino-
29608: sen sivistystyön, pääasiassa kansalais-, työväen- ja jen korkotukea ja takausvastuun perusteella pan-
29609: kansanopistojen valtionosuuksia ja -avustuksia. keille maksettuja opintolainoja. Opintorahan
29610: Työllisyysammattikurssien menot jäivät nimel- saajia oli opintovuonna 1984-85 noin 244 000.
29611: lisesti lähes ennalleen ja supistuivat siten reaali- Saajamäärän kasvu edelliseen opintovuoteen ver-
29612: sesti selvästi, mikä aiheutui koulutettavien mää- rattuna oli yli 10 500. Opintoraha oli keskimää-
29613: rän vähenemisestä noin 1 850 hengellä. Työlli- rin 2 200 markkaa opiskelijaa kohti. Opintolai-
29614: syyskoulutuksen suoritti 26 500 henkeä. Valtio- natakauksen saajia oli 128 400 eli 7 400 enem-
29615: neuvoston vuonna 1983 tekemän periaatepäätök- män kuin edellisenä opintovuonna. Myönnetty-
29616: sen johdosta vähennettiin alle 20-vuotiaitten pe- jen takausten määrä oli 1 070 milj. markkaa eli
29617: ruskoulutusta, siirrettiin työttömiksi jääneiden noin 8 300 markkaa saajaa kohti. Opintotukime-
29618: ammattikoulutuksen saaneiden nuorten jatko- nojen lisäys oli kaikkiaan 7 %.
29619: koulutusta oppisopimuskoulutuksena tapahtu-
29620: vaksi sekä siirrettiin yrityskohtaista työsuhteessa
29621: olevien koulutusta muina ammattikursseina jär- Sosiaaliturva
29622: jestettäväksi. Työllisyyskurssien järjestäjinä olivat
29623: valtaosalta ammatilliset kurssikeskukset, joiden Sosiaaliturvamenoja kasvatti erityisesti kerto-
29624: lukumäärä ja oppilaspaikat säilyivät ennallaan. musvuoden alusta voimaan tullut työttömyystur-
29625: Työllisyyskurssien käyttömenot olivat 577 milj. vauudistus. Tehtäväalueen menot kasvoivat reaa-
29626: markkaa. lisesti noin 7 % .
29627: Muut ammattikurssit suuntautuivat eri työnte- Sosiaalihallituksen organisaatiota muutettiin
29628: kijä- ja toimihenkilöryhmien täydennys- ja jatko- kertomusvuonna annetuilla asetuksilla vastaa-
29629: koulutukseen. Ammatillisten kurssikeskusten jär- maan paremmin sille kuuluvia tehtäviä ja niiden
29630: jestämiä kursseja oli 1 145 ja oppilaita niillä noin hoidon järjestämistä. Sosiaalihallitus laati kerto-
29631: 17 000. musvuonna ehdotuksen sosiaalihuollon valtakun-
29632: Yhteiskunnalliseen sivistystyöhön käytettiin nalliseksi suunnitelmaksi vuosille 1986-1990,
29633: valtion varoja 506 milj. markkaa, kasvu oli lähes jonka valtioneuvosto hyväksyi 18.9.1985.
29634: 13 %. Kansalais- ja työväenopistoille käyttökus- SVOL:n 13 §:ssä tarkoitettuja valtakunnallisia
29635: tannuksiin maksettu valtionosuus ja -avustus oli palvelujen tuottajia, joiden kanssa sosiaalihallitus
29636: 261 milj. markkaa ja kansanopistojen valtionapu on tehnyt mainitun lain 14 §:n ja 15 §:n mukai-
29637: 165 milj. markkaa. sen sopimuksen, oli vuoden 1985 alussa yhteensä
29638: Opintotukimenot olivat kaikkiaan 798 milj. 13 järjestöä.
29639: 36
29640:
29641: 31. Sosiaaliturvan kassamenot
29642: 1983 19841) 1985 Muutos
29643: Tehtäväryhmä 1984-85
29644: miljoonaa markkaa %
29645:
29646: Hallinto ...................................................... . 220 198 222 12
29647: Toimeentuloturva ............................................ . 9 366 9 779 11 308 16
29648: Sosiaalipalvelukset ........................................... . 3 017 4 604 5 127 11
29649: Yhteensä ................................................... . 12 603 14 581 16 657 14
29650:
29651: 1
29652: ) Rakennemuutosten vuoksi ei täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin.
29653:
29654:
29655:
29656: Toimeentuloturvan menot ovat kaksi kolman- vuotiaille maksettiin lisäksi lapsilisään korotus,
29657: nesta kaikista valtion sosiaaliturvamenoista. Nii- joka oli 1 200 markkaa vuodessa. Lapsilisää saa-
29658: den kasvu oli vuonna 1985 voimakas työttömyys- vien lasten määrä vähentyi vuoden aikana noin
29659: turvauudistuksen vuoksi (taulukko 31). 2 OOO:lla (taulukko 32). Lapsilisän nostajien mää-
29660: Perheturvan suurin menoerä on lapsilisät. Lap- rä väheni noin 5 OOO:lla ja oli noin 602 000.
29661: silisiä korotettiin vuoden 1985 lokakuun alusta Lapsilisää maksettiin kaikkiaan 2 480 mil j. mark-
29662: lukien 5 prosentilla. Korotusten jälkeen lapsilisä kaa. Lisäys vastasi kuluttajahimojen nousua. Las-
29663: vaihteli lapsen järjestysluvusta riippuen 2 088 ta kohti lapsilisän reaaliarvo siten kohosi.
29664: markasta 4 592 markkaan vuositasolla. Alle 3-
29665:
29666:
29667: 32. Perheturva
29668:
29669: 1983 1984 1985* Muutos
29670: 1984-85
29671: %
29672:
29673: Äitiysavustus, lapsia ................................... . 67 518 65 289 66 000 1
29674: Lapsilisät, lapsia ....................................... . 1 020 000 1 016 000 1 014 000 -0
29675: - näistä alle 3-vuotiaita ............................... . 197 000 198 000 197 000 -0
29676:
29677:
29678: Vuoden 1985 aikana valtioneuvoston päätök- Vuoden 1985 aikana maksettiin perhe-eläkkei-
29679: sen mukaista lasten kotihoidon tukea suoritettiin tä 284 milj. markkaa eli hieman edellisvuotista
29680: edelleen niille perheille, jotka täyttivät tuen vähemmän. Valtio korvaa perhe-eläkelain mu-
29681: edellytykset ennen 1.1.1985. Vuoden 1985 val- kaan maksetut etuudet kokonaisuudessaan Kan-
29682: tion tulo- ja menoarviossa tukeen oli varattu 118 saneläkelaitokselle. Vuoden 1985 keskimääräinen
29683: milj. markan suuruinen määräraha, ja sitä mak- lesken eläke oli 785 mk/kk, täysorvon eläke 361
29684: settiin 107 milj. markkaa. Lasten kotihoidon mk/kk ja puoliorvon eläke 181 mk/kk.
29685: tuesta annetun kertomusvuoden alusta voimaan Vuoden 1985 alusta toteutettiin työttömyys-
29686: tulleen lain mukaan vastuu kotihoidon tuesta turvauudistus, jossa työttömyysturvan etuudet
29687: siirtyi kunnille, ja valtio osallistuu kustannuksiin. nousivat ja tulivat veronalaiseksi tuloksi. Vanhan
29688: Kunnille maksetut valtionosuudet olivat kerto- järjestelmän työttömyyskorvaus muuttui tarve-
29689: musvuonna 104 milj. markkaa. Kotihoidon tuen harkintaiseksi perusturvaksi ja työttömyysvakuu-
29690: perusosa oli kertomusvuonna 950 markkaa, sisa- tusjärjestelmän mukainen työttömyysavustus an-
29691: ruskorotus alle 3-vuotiaasta sisaruksesta 190 sioon suhteutetuksi ansioturvaksi.
29692: markkaa ja tulosidonnainen lisäosa täysimääräise- Vuoden 1985 alusta työttömien toimeentulo-
29693: nä 760 markkaa kuukaudessa. Kotihoidon tuen turvaan liittyvät kysymykset kuuluvat kokonai-
29694: saajista sai vuonna 1985 perusosaa keskimäärin suudessaan sosiaali- ja terveysministeriölle, kun
29695: 15 139, sisaruskorotuksia 3 544 ja lisäosaa 1 979. taas työvoimapoliittiset kysymykset on keskitetty
29696: Tuki laajenee vuosittain siten, että vuonna 1990 työvoimaministeriölle. Lisäksi uudistuksessa pa-
29697: alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla on oikeus rannettiin muutoksenhakujärjestelmää.
29698: valita lapsensa hoito joko kunnallisessa päivähoi- Vanhassa työttömyysturvajärjestelmässä työttö-
29699: dossa tai kotihoidon tuen turvin. myyskorvauksen mukaiset päivärahat olivat eri
29700: 37
29701:
29702: suuret. Uudessa järjestelmässä sekä perusturvan Valtio maksaa tyottomyysturvan perusturvan
29703: päiväraha että ansioon suhteutetun turvan perus- menot kokonaan. Sen sijaan ansioturvassa valtion
29704: osa oli 70 markkaa päivässä vuonna 1985. Ansio- osuus on 48 %, työnantajien 47 % ja vakuutet-
29705: turvan ansiosuhteutettu osa muodostuu siten, tujen 5 % kokonaismenoista. Lisäksi valtio osal-
29706: että se on 45 % päiväpalkan ja peruspäivärahan listuu hallintokuluihin, joista valtion osuus vuon-
29707: (70 mk) erotuksesta 6 300 markan kuukausituloi- na 1985 on arviolta 6-7 milj. markkaa.
29708: hin saakka, jonka jälkeen ylittävä tulon osa Sairausvakuutuslain muuttamisesta annetulla
29709: korottaa 20 prosentilla ansio-osaa. Ansioon suh- lailla muutettiin 1.2.1985 lukien äitiysrahaa kos-
29710: teutettu päiväraha alenee 20 prosentilla 100 työt- kevia säännöksiä siten, että äitiysrahakauden en-
29711: tömyyspäivän jälkeen. Ansioon suhteutettu päi- simmäiseltä 100 arkipäivältä suoritetaan lapsen
29712: väraha on enintään 90 % päiväpalkasta kuiten- äidille äitiysrahaa ja sen jälkeen 158 arkipäivältä
29713: kin aina vähintään vastaavan perusturvan suurui- joko lapsen äidille tai isälle vanhempainrahaa.
29714: nen. Sekä perusturvassa että ansioturvassa päivä- Lapsen syntymän yhteydessä voidaan maksaa lap-
29715: rahaa korotettiin huoltovelvollisuuden perusteel- sen isälle isyysrahaa 6-12 arkipäivältä. Ottolap-
29716: la yhdestä lapsesta 15 markalla, kahdesta 22 sen hoidosta maksetaan vanhempainrahaa vakuu-
29717: markalla ja kolmesta tai useammasta lapsesta 28 tetulle jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu,
29718: markalla päivässä. Mainittuja markkamääriä ko- kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arki-
29719: rotetaan palkkatason muutosta vastaavasti, kun päivää, kuitenkin vähintään 100 arkipäivältä.
29720: yleinen palkkataso olennaisesti muuttuu. Päivä- Muutos tuli voimaan 1.2.1985. Terminologisten
29721: rahan saannin kesto on ansioturvassa rajoitettu ja muutosten lisäksi huomattavin muutos oli se,
29722: perusturvassa rajoittamaton. Edelleen perusturva että isälle voidaan maksaa vanhempainraha 158
29723: on tarveharkintainen, kun taas ansioturva ei ole. arkipäivältä aikaisemman 100 arkipäivän sijasta.
29724: Vuonna 1985 ansioturvan kokonaismenot oli- Muutoksesta ei ole tämänhetkisen arvion mukaan
29725: vat noin 1 640 milj. markkaa, josta valtion osuus aiheutunut merkittäviä lisäkustannuksia.
29726: on 784 milj. markkaa. Ansioturvan mukaista Sairausvakuutuksen kokonaismenot olivat
29727: päivärahaa maksettiin 12,3 milj. päivältä 187 600 vuonna 1985 noin 6 561 milj. markkaa, ja niiden
29728: jäsenelle. Keskimääräinen etuus oli 126 mk/pv. kasvu 11 %. Kokonaistuotot olivat noin 6 487
29729: Valtion osuus työttömyyskassan jäsenille makset- milj. markkaa ja ne jakaantuivat seuraavasti:
29730: tavasta koulutustuesta oli noin 35 milj. markkaa.
29731: Vuonna 1985 työttömyysturvan perusturvan
29732: kokonaismenot olivat 1 163 milj. markkaa. Kan- 1983 1984 1985
29733: prosenttia
29734: saneläkelaitokselle, joka huolehtii perusturvan
29735: päivärahojen maksatuksen, maksettiin ennakko- Työnantajien maksut ..... 53 47 47
29736: na 1 200 milj. markkaa. Perustuevan mukaista Vakuutettujan maksut ... 35 43 44
29737: Muut tuotot ............. 12 10 9
29738: päivärahaa maksettiin vuonna 1985 noin
29739: 16,9 milj. päivältä arviolta 182 000 henkilölle. Yhteensä ............... 100 100 100
29740:
29741:
29742: 33. Sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset
29743:
29744: 1983 1984 1985 Muutos
29745: 1984-85
29746: miljoonaa markkaa %
29747:
29748: Päivärahat ................................................... . 1 582 1 840 1 956 6
29749: Äitiysrahat 11 ••••••.•••.•••.••...•••••..•••••.••••..•••••.•••••. 1 506 1 646 1 897 15
29750: Lääkärinpalkkiot .............................................. . 136 138 141 2
29751: Lääkkeet .................................................... . 853 936 1 044 12
29752: Tutkimukset ja hoito .......................................... . 177 174 177 2
29753: Matkakulut .................................................. . 237 247 281 14
29754:
29755: Yhteensä ................................................... . 4 491 4 981 5 496 10
29756: 1
29757: ) Äitiys-, isyys- ja vanhampainrahat 1.2.1985 lukien.
29758:
29759:
29760:
29761: Vakuutettujen sairausvakuutusmaksu oli alku- työnantajien vakuutusmaksu oli 1,45 % ja julki-
29762: vuoden 1, 70 penniä äyriltä. Yksityisen sektorin sen sektorin työnantajien vakuutusmaksu 4,00 %
29763: 38
29764:
29765: palkoista, lukuun ottamatta valtiota ja kunnalli- Kertomusvuonna valtio rahoitti edelleen noin
29766: sia liikelaitoksia, joilla maksu oli 2,45 % palkois- 12 % kansaneläkkeiden lisäosamenoista, yhteen-
29767: ta. sä 965 milj. markkaa. Valtion rahoitusosuus kas-
29768: Sairausvakuutuslain 59 §:n 2 momentin mu- voi 14 %. Kansaneläkelaitoksen osuus lisäosame-
29769: kainen valtionosuus päivä- ja äitiysrahoista oli noista oli 74 %. Valtion takuusuorituksen osuus
29770: vuonna 1985 edelleen 13 %. Valtionosuus sai- (KEL 59 §) on noin 364 milj. markkaa, jolloin
29771: rausvakuutuksen etuusmenoista vuonna 1985 on valtion osuus vuoden 1985 kansaneläkemenoista
29772: 506 milj. markkaa ja valtion ns. takuusuoritus on yhteensä 1 329 milj. markkaa. Momentilta
29773: (SVL 59 §:n 1 mom.) 48 milj. markkaa eli maksettiin Kansaneläkelaitokselle kuitenkin
29774: yhteensä 554 milj. markkaa. Kansaneläkelaitok- 1 36 5 mil j . markkaa, ja erotus palautettiin vaiti-
29775: selle maksettiin kuitenkin 718 milj. markkaa. olle vuoden 1986 puolella.
29776: Kansaneläkelaitos palautti erotuksen vuoden Kansaneläkkeen saajia oli vuoden 1985 lopussa
29777: 1986 toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriön 911 737 eli lähes 19 000 enemmän kuin vuotta
29778: tulotilille. aikaisemmin.
29779:
29780:
29781: 34. Maksetut kansaneläkkeet
29782: 1983 1984 1985 Muutos
29783: 1984-85
29784: miljoonaa markkaa %
29785:
29786: Perusosat/ pohjaosat ................................... . 2 849 3 106 3353 8
29787: Tukilisät/lisäosat ...................................... . 5 910 7 048 7 963 13
29788: Asumistuet ........................................... . 437 449 449 0
29789: Avuttomuuslisät ....................................... . 351 394 439 11
29790: Lapsikorotukset ja vaimo-/puolisolisät .................. . 84 78 78 0
29791: Yhteensä ............................................ . 9 631 11 075 12 278 11
29792:
29793:
29794:
29795: Yksinäisen tulouoman henkilön täysimääräi- Merimieseläkkeen saajia oli noin 5 800 ja eläk-
29796: nen kansaneläke ilman avuttomuuslisää ja asu- keitä maksettiin yhteensä 163 milj. markkaa.
29797: mistukea oli kertomusvuoden lopussa asuin- Valtion osuus eläkkeisiin oli 54 milj. markkaa.
29798: kunnasta riippuen 1 669-1 743 mk/kk. Nousu Merimieseläkkeen saajien määrä kasvoi edellisestä
29799: oli noin 5 %. vuodesta noin 9 % ja eläkemeno noin 13 %.
29800: Vakuutetun kansaneläkemaksu oli koko vuo- Maatalousyrittäjien eläkelain mukaisia eläkkei-
29801: den 2,05 penniä äyriltä. Yksityisen työnantajan tä oli kertomusvuoden lopussa noin 201 000 eli
29802: kansaneläkemaksut olivat yrityksen pääomavaltai- 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaise-
29803: suudesta riippuen 4,20, 5,15 tai 5,70 % ja läkemeno kasvoi 19 % ja eläkkeitä maksettiin
29804: julkisen sektorin 6,20 % lukuun ottamatta val- yhteensä noin 1 090 milj. markkaa. Valtion mak-
29805: tiota ja kunnallisia liikelaitoksia, joilla maksu oli sama ennakko-osuus, 947 milj. markkaa, oli
29806: 4, 70 % työntekijöille suoritetun ennakkopidä- runsas 13 % suurempi kuin vuonna 1984.
29807: tyksen alaisen palkan määrästä. Myös yrittäjäeläkkeiden lukumäärä lisääntyi
29808: Kansaneläkevakuutuksen tuotot (ilman valtion tuntuvasti, lähes 7 % ja oli noin 59 900. Makset-
29809: ns. takuusuoritusta) jakautuivat rahoituslähteit- tujen eläkkeiden markkamäärä kasvoi 13 % eli
29810: täin seuraavasti: 936 milj. markkaan. Valtion osuus yrittäjien
29811: eläkelain mukaisista menoista vuonna 1985 oli
29812: 290 milj. markkaa.
29813: 1983 1984 1985 Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 1985 rinta-
29814: prosenttia masotilaseläkkeitä, rintamalisiä ja rintamasotilas-
29815: Työnantajien maksut ..... 52 52 53 eläkkeiden asumistukia yhteensä 660 milj. mark-
29816: Vakuutettujen maksut ... 21 22 23 kaa; lisäys oli 5 %. Nämä etuudet maksetaan
29817: Valtion ja kuntien osuu- kokonaan valtion varoista. Rintamasotilaseläk-
29818: det ....................... 25 24 23 keen saajien määrä väheni 15 %, ja heitä oli
29819: Muut tuotot ············· 2 2 1
29820: kertomusvuoden päättyessä 17 000. Rintamalisän
29821: Yhteensä ··············· 100 100 100 saajia oli 253 900 eli 2 % enemmän kuin vuonna
29822: 39
29823:
29824: 1984. Täysi rintamasotilaseläke oli yksinäisellä vat 12 % ja olivat vuonna 1985 nom 248 milj.
29825: rintamasotilaseläkeläisellä kuntaryhmästä riip- markkaa.
29826: puen 1 227-1 303 markkaa ja rintamalisä oli Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään
29827: 149 markkaa kuukaudessa. joutuneille korvauksia vuonna 1985 yhteensä
29828: Myös rintamaveteraanien varhaiseläkelaista ai- 1 261 milj. markkaa eli noin 7 % enemmän kuin
29829: heutuvat kustannukset maksetaan kokonaan val- edellisenä vuonna. Kasvu johtui lähinnä TEL-
29830: tion varoista. Eläkemenot hoitokuluineen kasvoi- indeksin noususta.
29831:
29832:
29833:
29834: 35. Sotilasvammakorvauksen saajat ja keskimääräinen korvaus
29835:
29836: 1983 1984 1985 Muutos
29837: 1984-85
29838: %
29839:
29840: Elinkoron saajat .................................... . 46 200 46 800 47 000 0
29841: Elinkorko ja muut invalidikorvaukset, mk 1) •••••••••••• 16 129 17 388 18 522 7
29842: Huoltoeläkkeen saajat .............................. . 24 000 23 600 23 300 -1
29843: Huoltoeläke ja hautausapu, mk ..................... . 14 349 15 584 16 661 7
29844:
29845: 1
29846: ) Markkamääriä laskettaessa on otettu huomioon lisäksi valtion korvaus kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuk-
29847: siin.
29848:
29849:
29850:
29851:
29852: Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuuluvat Sosiaalipalvelujen menojen kasvu tasaantui
29853: toimeentulotuki, elatustuki, sotilasavustukset kertomusvuonna. Edellisenä vuonna Valtava-
29854: sekä eräät invalidiavustukset. Valtionosuutta suo- uudistus oli aiheuttanut rakennemuutoksineen
29855: ritettiin yhtenäiseen kantokykyluokitukseen pe- palvelumenojen jyrkän kasvun. Reaalinen kasvu
29856: rustuvan asteikon mukaan valtionosuusasteikon oli silti edelleen huomattava (taulukko 31).
29857: ollessa 31-64 %. Lääninhallitukset maksoivat Valtion sosiaalihuollon laitokset kytkeytyivät
29858: toteuttamissuunnitelmien käyttökustannuksiin SVOL-järjestelmään vuoden 1984 alusta lukien
29859: valtionosuuden ennakkoja ja loppueriä yhteensä siten, että ne tuottivat palveluita kunnille ja
29860: 323 milj. markkaa. kuntainliitoille. Näistä ostamistaan palveluista
29861: Valtioneuvosto muutti päätöksellään maksettaviin korvauksiin kunnat ja kuntainliitot
29862: 27.12.1984 toimeentulotuen yleisiä perusteita. saivat valtionosuutta. Vuoden 1985 lopussa oli
29863: Näiden mukaan esimerkiksi yksinäisen henkilön toiminnassa edelleen 19 valtion laitosta, joista 11
29864: ja yksinhuoltajan, jonka kaikki lapset ovat alle oli valtion koulukotia, 3 kehitysvammalaitosta, 3
29865: 16-vuotiaita, perusosa on 55 % kansaneläkelain pav-huoltolaa sekä 2 valtion erityiskoulua. Yksi-
29866: mukaan yksinäiselle henkilölle maksettavasta köissä kertyi hoitopäiviä seuraavasti:
29867: asianomaisen kuntaryhmän mukaisesta kansan-
29868: eläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan yhteismää-
29869: rästä. Vuoden 1985 alusta lukien yksinäisen hen- 1984 1985
29870: kilön perusosa oli 872 markkaa kuukaudessa 1. koulukodit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 986 72 631
29871: kehitysvammalaitokset . . . . . . . . . . . . . . 43 121 42 274
29872: kuntaryhmässä. pav-huoltolat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 096 81 232
29873: Elatustuen määrät olivat kertomusvuoden alus- erityiskoulut......................... 27 574 27 747
29874: ta lähtien 384 sekä 321 markkaa lasta kohden
29875: kuukaudessa. Alempi elatustuki suoritettiin, kun
29876: lapsen huoltaja eli avioliitossa tai avioliitonomai- Valtion sosiaalihuollon laitosten käyttömenot
29877: sissa olosuhteissa. olivat yhteensä 82 milj. markkaa, josta kuntien
29878: Lopulliset tiedot kertomusvuoden toiminnasta, maksamat korvausosuudet palvelujen käytöstä
29879: kustannuksista ja rahoituksesta saadaan SVOL:n olivat 78 milj. markkaa.
29880: perusteella laadituista valtionosuusselvityksistä Kuntien järjestämien sosiaalipalvelujen piiriin
29881: sekä toimintakertomuksista, jotka ovat käytettä- kuuluvat sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, ko-
29882: vissä vasta vuoden 1986 lopulla. tipalvelut, päivähoito ja opetus, suojatyö ja työ-
29883: 40
29884:
29885: hön kuntoutus, asumispalvelut, perhehoito, lai- 1984 1985
29886: toshoito ja muut sosiaalipalvelut. kansanterveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 80
29887: lasten ja nuorten kasvatus ja huolto . 37 27
29888: Yhtenäiseen kantokykyluokitukseen perus- vanhusten huolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 39
29889: tuvan valtionosuusasteikon (31-64 %) perus- vammaisten huolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 57
29890: teella maksettiin ennakkoja sosiaalipalvelujen suuronnettomuuksiin varautuminen . 1 2
29891: käyttökustannuksiin yhteensä 3 964 milj. mark- lomanviettomahdollisuuksien edistä-
29892: minen............................... 32 45
29893: kaa.
29894: Vuosia 1985-1989 koskevassa valtakunnalli- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 250
29895: sessa suunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 3 104
29896: uutta virkaa ja vuoden 1985 lopussa kunnissa ja Lomatoimintaan käytettiin varoja yhteensä 752
29897: kuntainliitoissa toimi sosiaalihuollon tehtävissä milj. markkaa, josta 45 milj. markkaa rahoitet-
29898: yhteensä 85 613 henkilöä jakaantuen eri henki- tiin raha-automaattiyhdistyksen tuotosta.
29899: löstöryhmiin seuraavasti: Maatalousyrittäjän vuosilomia myönnettiin
29900: kertomusvuonna noin 135 000 karjataloutta har-
29901: joittavalle maatalousyrittäjälle. Vuosilomaan oi-
29902: 1984 1985 keutettujen määrä laski edellisestä vuodesta lähes
29903: sosiaalityöntekijät .................. . 1 892 2 088 5 000 yrittäjällä. Maatalousyritystä kohti loman
29904: kotipalveluhenkilöt ................. . 9 787 10 270 sai korkeintaan kaksi yrittäjää. Vuosiloman pi-
29905: kasvatus- ja ohjaushenkilöt ......... . 38 108 40 353
29906: hoitohenkilöt ....................... . 7 290 7 462 tuus 1.4.1985 lukien on enintään 15 päivää.
29907: muut henkilöt ...................... . 25 817 25 440 Kertomusvuonna sijaisapua annettiin noin
29908: 45 000 yrittäjälle ja lomitettiin noin 780 000
29909: Yhteensä .......................... . 82894 85 613
29910: sijaisapupäivää. Sijaisapua saaneitten määrä li-
29911: sääntyi edellisestä vuodesta runsaalla 2 000 yrittä-
29912: jällä. Valtion kustannukset maatalousyrittäjien
29913: Toimintojen kehittämisen painopisteenä on vuosiloma- ja sijaisaputoiminnoista olivat kerto-
29914: valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti ollut musvuonna 647 milj. markkaa. Maatalousyrittä-
29915: lasten päivähoito, kuntien sosiaalitoimistojen toi- jien viikkovapaatoiminta tuli pysyväksi toiminta-
29916: mintamahdollisuuksien parantaminen, vanhus- muodoksi 1.1.1985. Valtion korvaukseen oikeut-
29917: tenhuolto ja lastensuojelu. Arviolta puolet uusis- tavan viikkovapaan enimmäispituus on 12 päivää
29918: ta viroista käytettiin lasten päivähoitovirkojen vuodessa vuosilomaan oikeutettua yrittäjää koh-
29919: lisäämiseen. den. Viikkovapaapäiviä lomitettiin noin 152 400
29920: Lopulliset kertomusvuoden tiedot toiminnasta, päivää. Valtion korvattavia kustannuksia muo-
29921: kustannuksista ja rahoituksesta saadaan SVOL:n dostui 25 milj. markkaa.
29922: perusteella laaditoista valtionosuusselvityksistä Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain
29923: sekä toimintakertomuksista, jotka ovat käytettä- mukainen vuosilomaraha myönnettiin kertomus-
29924: vissä vasta vuoden 1986 lopulla. vuonna 19 400 pienyrittäjälle. Lomaraha oli 920
29925: Eräille yksityisille järjestöille suoritettiin har- markkaa ja valtion menot 18 milj. markkaa.
29926: kinnanvaraista valtionavustusta lähinnä palvelu-
29927: jen tuotannon turvaamiseksi. Näitä olivat muun
29928: muassa eräät invalidihuollon järjestöt, päihde- Terveydenhuolto
29929: huollon järjestöt, vanhustyön koulutus- ja tutki-
29930: muskeskus sekä tutkimus- ja kokeilutoimintaa Valtion terveydenhuoltomenojen niroelliskasvu
29931: suorittavat yksityiset järjestöt. Valtionavustusta kaksinkertaistui edellisvuotisesta, jolloin Valtava-
29932: m;;.ksettiin yhteensä 32 milj. markkaa. uudistus oli tehtäväsiirtymien vuoksi hidastanut
29933: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytettiin sitä. Reaalinen menojen kasvu oli kertomusvuon-
29934: eri sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen rahoit- na lähes 7 %. Tähän vaikutti mm. lääkäreiden
29935: tamiseen varoja yhteensä 250 milj. markkaa seu- lukumäärän huomattava lisääntyminen (taulukot
29936: raavasti: 37 ja 38).
29937: 41
29938:
29939: 36. Terveydenhuollon kassamenot
29940: 1983 1984 1) 19851) Muutos
29941: Tehtäväryhmä 1984-85
29942: miljoonaa markkaa %
29943:
29944: Tutkimuslaitokset ..................................... . 102 187 215 15
29945: Kansanterveystyö ..................................... . 2 749 2 919 3 346 15
29946: Erikoissairaanhoito .................................... . 3 861 3 981 4 550 14
29947: Mu~ ................................................. . 28 117 130 10
29948:
29949: Yhteensä ............................................ . 6 740 7 204 8 241 14
29950:
29951: 1
29952: ) Rakennemuutosten vuoksi ei täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin.
29953:
29954:
29955:
29956: Kansanterveystyötä toteutettiin vuosille kehittämään myös päiväsairaanhoitoa, jaksottais-
29957: 1985-1989 kansanterveystyön vahvistetun valta- ta vuodeosastohoitoa ja palveluautotoimintaa.
29958: kunnallisen suunnitelman mukaisesti. Erikoisesti Hammashuollossa on karieksen hoidon ohella
29959: kiinnitettiin huomiota lääkinnällisen kuntoutuk- pyritty entistä enemmän kiinnittämään huomiota
29960: sen järjestämiseen ja erityisesti niiden palvelujen kiinnityskudossairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.
29961: järjestämiseen, jotka aikaisemmin annettiin inva- Järje~t~l~ällinen hammashuolto laajennettiin 21-
29962: lidihuoltolain perusteella ja siirrettiin vuoden vuottatslln.
29963: 1984 alusta terveydenhuollon tehtäväksi sekä eri- Terveyskeskuksiin perustettiin vuonna 198 5
29964: tyisesti vaikeavammaisten kuntoutukseen. valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti 905
29965: Pitkäaikaissairaanhoidon tehostaminen on uutta virkaa kansanterveystyöhön sekä lisäksi 100
29966: edelleen ollut kansanterveystyön keskeisenä ta- virkaa työterveyshuoltoon.
29967: voitteena. Kotisairaanhoidon tukena on pyritty
29968:
29969:
29970:
29971: 37. Terveyskeskusten henkilökunta
29972: 1983 1984 1985 Muutos
29973: 1984-85
29974: %
29975: Lääkärit. .............................................. . 2 817 3 100 3 287 6
29976: Hammaslääkärit ....................................... . 1 799 1 885 1 964 4
29977: 1
29978: Hoitohenkilökunta ..................................... . 25 907 21 311 ) 21 775 2
29979: Muu henkilökunta ..................................... . 11 780 17 523 1 ) 17 750 1
29980: Henkilökunta yhteensä .............................. . 42 303 43 819 44 776 2
29981: 1
29982: ) Henkilöstöryhmärakennetta on muutettu.
29983:
29984:
29985:
29986:
29987: Sairaansijojen määrä vuoden lopussa oli noin Yleissairaaloiden toiminta on perustunut voi-
29988: 19 750. Vanhusten osuus sairaansijojen käyttäji- massa olevaan valtakunnalliseen suunnitelmaan
29989: nä on edelleen lisääntynyt ja on nyt noin 87 % soveltuviin sairaanhoito- ja keskussairaalapiirien
29990: hoitopäivistä. Vuonna 1985 tehtiin sopimus 9 kuntainliittojen laatimiin alueellisiin toiminta-
29991: valtakunnallisen palvelujen tuottajan kanssa. suunnitelmiin. Kehittämisen painopiste on ollut
29992: Kansanterveystyön käyttökustannuksiin mak- sairaanhoitopalveluiden sekä sairaanhoidon ja
29993: settiin valtionosuuden ennakkoja ja loppueriä kansanterveystyön yhteistyön kehittämisessä. Eri-
29994: kertomusvuonna 3 089 milj. markkaa sekä val- koissairaanhoidosta vastaava yleissairaalaverkosto
29995: tionosuuksia perustamiskustannuksiin ( investoin- on käytännöllisesti katsoen rakennettu. Kuopion
29996: teihin) 140 milj. markkaa. yliopistollisen keskussairaalan laajennuksen, La-
29997: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön- pin keskussairaalan uudisrakennuksen sekä Hel-
29998: nettiin avustuksia yhteensä 71 milj. markkaa singin yliopistollisen keskussairaalan lastenklini-
29999: kansanterveyden edistämiseen. kan laajennuksen rakennustöitä jatkettiin sekä
30000:
30001: 6 360883P
30002: 42
30003:
30004: Töölön sairaalan peruskorjaustyöt aloitettiin hitys on jäänyt keskussairaalaverkon ja kansan-
30005: vuonna 1985. Näiden jälkeen vuorossa ovat toi- terveystyön voimavarojen laajentumisen myötä
30006: menpideosastojen ja avohoidon edellyttämät laa- selvästi jälkeen muusta terveydenhuollosta. Sai-
30007: jennukset, vanhojen sairaaloiden peruskorjaukset raanhoitolaitosten valtakunnallisissa suunnitel-
30008: sekä muut toiminnan muutosten edellyttämät missa vuosille 1985-1989 tätä jälkeenjääneisyyt-
30009: rakennushankkeet. Yleissairaaloiden lääkäritilan- tä on pyritty poistamaan osoittamalla psykiatrisen
30010: ne on parantunut virkojen täyttöasteen osalta erikoissairaanhoidon kehittämiseen erillinen kiin-
30011: erityisesti anestesiologian, lasten psykiatrian ja tiö, vähintään 20 % erikoissairaanhoidon kiinti-
30012: yleissairaalapsykiatrian alueilla. ovtroista. Psykiatrian henkilöstölisäykset on koh-
30013: Psykiatrisen erikoissairaanhoidon voimavarake- dennettu ensisijaisesti avohoitoon.
30014:
30015:
30016:
30017:
30018: 38. Erikoissairaanhoitolaitosten henkilökunta
30019: 1983 1984 1985 Muutos
30020: 1984-85
30021: %
30022:
30023: Lääkärit. .............................................. . 3 592 3 911 4 118 5
30024: Hoitohenkilökunta ..................................... . 26 275 27 072 27 313 1
30025: Muu henkilökunta ..................................... . 23 630 24 248 24 365 0
30026: Henkilökunta yhteensä .............................. . 53 497 55 231 55 796
30027:
30028:
30029:
30030:
30031: Kunnallisten sairaanhoitolaitosten samoin kuin Kertomusvuonna hyväksyttiin valtionosuuteen
30032: terveyskeskustenkin toimintaan myönnettävien oikeuttaviksi yhteensä 508 uuden henkilön palk-
30033: valtionosuuksien perusteet säilyivät ennallaan. kauksesta aiheutuvat kustannukset. Vuoden 1985
30034: Kertomusvuonna maksettiin kunnille erikoissai- lopulla tehtiin erikoissairaanhoidossa sopimus 8
30035: raanhoidon käyttökustannuksiin valtionosuuden valtakunnallisen palvelujen tuottajan kanssa.
30036: ennakkoja ja vuoden 1984 toiminnan loppueriä Valtion omistamien Niuvanniemen ja Mustasaa-
30037: 3 93 7 milj. markkaa. Erikoissairaanhoitolaitosten ren sairaaloiden menot lisääntyivät kertomus-
30038: rakentamiseen myönnettiin valtionosuutta 111 vuonna 8 % ja olivat 147 milj. markkaa.
30039: milj. markkaa ja toteuttamisohjelmia hyväksyt-
30040: tiin lähes 10 milj. markan edestä.
30041:
30042:
30043:
30044:
30045: 39. Sairaansijat ja hoitojaksot
30046:
30047: Sairaansijat Hoitojaksot
30048: 1984 1985 1984 1985
30049:
30050: Valtion sairaalat
30051: Yleissairaalat ........................................ . 308 308 10 352 10 158
30052: Mielisairaalat ........................................ . 555 555 153 155
30053: Kuntien ja kuntainliittojen sairaalat
30054: Yliopistolliset keskussairaalat1 ) . . • . . . • . . • . • . . . • • . • . . . . . 7 165 7 151 245 847 257 642
30055: Keskussairaalat ..................................... . 6 606 6 684 267 587 280 854
30056: Aluesairaalat ........................................ . 4 286 4 286 151 373 158 787
30057: Paikallissairaalat ..................................... . 468 468 6 535 6 834
30058: Terveyskeskusten sairaalat ........................... . 19 900 20 400 198 000 206 000
30059: Mielisairaalat ........................................ . 16 495 16 744 29 124 32 140
30060: Tuberkuloosihoitolaitokset ........................... . 1 977 1 932 46 379 50 409
30061: 1
30062: ) Sisältää yliopistollisten keskussairaaloiden psykiatrian klinikat.
30063: 43
30064:
30065: Asuminen ja ympäristö hyödyntämisestä, jonka perusteella aloitettiin
30066: laajan hyödyntämisohjelman valmistelu. Maam-
30067: Tehtäväalueen menot kasvoivat hintojen nou- me riskikaatopaikkoja ja niiden kunnostustarvet-
30068: sua vastaavasti. Ympäristön- ja luonnonsuojelun ta ryhdyttiin selvittämään.
30069: menot kasvoivat nopeasti, sen sijaan asumisen Koko maata palvelevan ongelmajätelaitoksen,
30070: edistämiseen käytetyt varat supistuivat reaalisesti. Ekokem Oy Ab:n, taloudellisten toimintaedelly-
30071: Eduskunta hyväksyi 18.12.1985 lain valtioneu- tysten turvaamiseksi ja yhtiön pääomarakenteen
30072: voston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä tervehdyttämiseksi myönnettiin yhtiölle korko-
30073: toimialasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta menojen alentamiseen avustusta 19 milj. mark-
30074: sekä lain vesi- ja ympäristöhallinnosta. Hyväksyt- kaa. Tämän johdosta sekä erityisesti yhtiön mark-
30075: tyjen lakien mukaisesti vesihallituksesta muodos- kinointitoiminnan ja ongelmajätehuollon valvon-
30076: tetaan vesi- ja ympäristöhallitus, joka siirtyy nan yleisen tehostamisen ansiosta yhtiön talous
30077: 1. 10.1986 yleishallinnollisesti ympäristöministe- kehittyi myönteisesti. Laitoksen keskimääräinen
30078: riön alaisuuteen. Samaan aikaan hyväksyttiin laki vuotuinen käyttöaste nousi noin 60 prosenttiin
30079: kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta sekä tä- täydestä kapasiteetista.
30080: hän liittyvät lait jätehuoltolain, ilmansuojelulain, Jätteiden hyötykäytön edistämiseen tarkoitet-
30081: vesilain 20 luvun 1 §:n ja eräistä naapuruussuh- tuja korkotukilainoja hyväksyttiin yhteensä 17
30082: teista annetun lain 19 §:n muuttamisesta. Lait milj. markan arvosta. Jätteiden yleisten käsittely-
30083: on tarkoitus saattaa voimaan 1.10. 1986, jolloin paikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen tar-
30084: yli 3 000 asukkaan kuntiin perustetaan lakisäätei- koitettuja korkotukilainoja hyväksyttiin 21 milj.
30085: neo ympäristönsuojelulautakunta. Vesilautakun- markan arvosta.
30086: nat lopettavat toimintansa samasta ajankohdasta Ilmansuojelussa on edelleen tehostettu ilman-
30087: lukien. suojelulain täytäntöönpanoa. Rikkipäästöjen vä-
30088: Ympäristön- ja luonnonsuojeluun käytettyjen hentämisohjelmaa valmisteleva rikkitoimikunta
30089: varojen määrä kaksinkertaistui edellisvuotisesta jätti välimietintönsä toukokuussa. Autojen pako-
30090: (liite 5). Suuri kasvu aiheutui osin organisaatio- kaasujen vähentämiseen tähtäävät selvitykset
30091: muutoksista, mutta myös toimintojen tehostami- aloitettiin. Ilmansuojelulain nojalla maksettiin
30092: sesta. kunnille valtionosuuksina noin 0,8 milj. markkaa
30093: Maan hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk- lähinnä ilmansuojelun esi- ja perusselvityksiin.
30094: siin osoitetut 38 milj. markkaa käytettiin tai Teollisuuden ja energiantuotannon ilmansuoje-
30095: sidottiin kokonaan vuoden aikana. Maita hankit- luinvestointeihin hyväksyttiin 15 korkotukilainaa
30096: tiin yhteensä 12 500 ha. Korvauksia yksityismail- yhteensä 80 milj. markan arvosta.
30097: le perustettavista suojelualueista maksettiin Uusia vesiensuojelutöitä aloitettiin menoarvion
30098: maanomistajalle yhteensä noin 2 milj. markkaa. mukaisesti seitsemän sekä työllisyysvaroin vastaa-
30099: Valtion maille perustettiin 43 uutta soidensuoje- via hankkeita kaksi. Töihin käytettiin määräraho-
30100: lualuetta, joiden yhteinen pinta-ala on noin ja yhteensä 10 milj. markkaa. Teollisuuden ve-
30101: 8 510 ha. siensuojeluinvestointeihin myönnettiin vienti-
30102: Kertomusvuonna jatkettiin ja tehostettiin ym- maksulainoja 16 hankkeeseen 11 milj. markkaa.
30103: päristön- ja luonnonsuojelun tutkimusta. Ympä- Korkotukilainoiksi hyväksyttiin luottoja 18 milj.
30104: ristöministeriö rahoitti noin 100 tutkimusta ja markan arvosta, ja korkotukea maksettiin 4,5
30105: selvitystä ja varoja käytettiin yhteensä vajaa 14 milj. markkaa. Vesiensuojeluinvestointien toteut-
30106: milj. markkaa. Ympäristöministeriön pääluokas- tamiseen yhdyskuntien vesiensuojelu- ja vesi-
30107: sa ensimmäistä kertaa ollut määräraha vesiensuo- huoltotöissä hyväksyttiin korkotukilainoja 63 ha-
30108: jelututkimuksiin osoitettiin vesihallitukselle, joka kijalle yhteensä 25 milj. markan arvosta. Yhdys-
30109: käytti pääosan siitä jo vireillä olleiden tutkimus- kuntien vesiensuojelutoimenpiteisiin myönnet-
30110: hankkeiden jatkamiseen. Ympäristöministeriön tiin avustuksia 57 hakijalle yhteensä 6 milj.
30111: ja maa- ja metsätalousministeriön yhteiseen hap- markkaa.
30112: pamoitumisen tutkimusohjelmaan käytettiin ym- Kertomusvuonna uudistettiin öljyvahinkojen
30113: päristöministeriön pääluokassa 4, 5 milj. mark- torjuntaa ja korvaamista koskevaa lainsäädäntöä.
30114: kaa. Lainmuutosten tarkoituksena on tehostaa ja sel-
30115: Jätehuollossa on keskitytty erityisesti ongelma- kiinnyttää viranomaisten yhteistyötä öljyvahinko-
30116: jätehuoltoon, valvonnan tehostamiseen ja kaato- jen torjunnassa sekä uudistaa korvausjärjestelmää
30117: paikkojen hoidon parantamiseen. Kertomus- ja öljysuojarahaston hallintoa. Merialueiden öljy-
30118: vuonna valmistui laaja perusselvitys jätteiden vahinkojen torjuntavalmiuden parantamiseksi
30119: 44
30120:
30121: tehtiin sopimus toisen Hylje-luokan öljyntor- Asumiskustannusten tasaamiseksi eri aikoina
30122: junta-aluksen hankinnasta. Öljysuojarahastosta lainoitetuissa taloissa asuntolainojen korkoja ko-
30123: maksettiin kertomusvuonna korvauksia yhteensä rotettiin niin, että ne lainoitusvuodesta ja -muo-
30124: 15,3 milj. markkaa, joista suurin osa oli kuntien dosta riippuen tulivat olemaan 3,25-9,75 %.
30125: torjuntakaluston hankinnoista maksettuja kor- Asumiskustannusten kohtuullisena pysyttämisek-
30126: vauksia. si eräiden vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen
30127: Asumisen edistämisen suurimmat menoerät rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta
30128: ovat valtion asuntolainat sekä asumistuki. Kum- varten myönnettyjen asuntolainojen korkoa alen-
30129: pikin supistuivat reaalisesti (taulukko 42 ja liite nettiin 1-2 prosenttiyksiköllä koskien vuosina
30130: 5). Kertomusvuonna myönnettiin asuntolainoja 1978-82 myönnettyjä lainoja.
30131: 2 338 milj. markkaa ja perusparannuslainoja 335 Kuntien maanostolainojen korkotukijärjestel-
30132: milj. markkaa, vastaavien myöntämisvaltuuksien män piiriin ei hyväksytty uusia korkotukilainoja.
30133: ollessa 2 390 milj. markkaa ja 340 milj. markkaa. Lämmityslaitoshankkeisiin luottolaitosten myön-
30134: Myönnetyillä lainoilla lainoitettiin noin 18 800 tämiä luottoja hyväksyttiin korkotukijärjestelmän
30135: uudisasuntoa ja perusparannettiin 7 300 asuntoa piiriin 68 milj. markkaa ja vastaavasti vuokra-
30136: (taulukko 41). Kertomusvuonna maksettiin eri asuntolainojen korkotukijärjestelmän piiriin 34
30137: vuosina myönnettyjä asuntolainoja 2 012 milj. milj. markkaa.
30138: markkaa sekä peruskorjaus- ja perusparannuslai- Oman asunnon hankinnan korkotukijärjestel-
30139: noja 266 milj. markkaa (taulukko 42). Lisäksi mässä maksettiin korkotukea rahalaitosten myön-
30140: vuoden 1985 aikana myönnettiin asuntolainoja tämille asuntosäästäjän vastaantulolainoille 108
30141: 14 milj. markkaa 270 asuntolainoitetun vuokra- milj. markkaa. Maksatuksen piirissä oli kerto-
30142: ja asunto-osuuskunta-asunnon omaksilunastamis- musvuoden lopulla noin 19 700 vastaantulolai-
30143: ta varten. naa. Kaikkiaan eri korkotukien maksatukseen
30144: Asuntohallitus myönsi kertomusvuonna 569 käytettiin tehtäväalueen eri korkotukijärjestelmis-
30145: milj. markan lainamäärän osalta lykkäyksiä asun- sä määrärahoja 123 milj. markkaa.
30146: tolainojen korkojen ja kuoletusten maksuun 501 Asumistukea maksettiin 94 000 tuensaajalle
30147: vuokratalolle. Valtion tulot vähenivät lykkäysten yhteensä 593 milj. markkaa.
30148: johdosta vajaa 13 milj. markkaa.
30149:
30150:
30151:
30152: 40. Myönnetyt asuntolainat
30153: 1983 1984 1985 Muutos
30154: 1984-85
30155: miljoonaa markkaa %
30156:
30157: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalot ...................... . 638 904 1 112 23
30158: Opiskelija-asunnot ..................................... . 115 140 131 -6
30159: Asunto-osakeyhtiöt .................................... . 14 32 100
30160: Erilliset lämmityslaitokset. .............................. . 20 20 20 0
30161: Talokohtaiset peruskorjauslainat ........................ . 46 101
30162: Perusparannuslainat ................................... . 92 93 } 130 -33
30163: Omakotitalolainat ...................................... . 666 604 556 - 8
30164: Omakotitaloperuskorjaus- 1perusparannuslainat ........... . 131 115 205 78
30165: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat .................... . 578 483 419 -13
30166: Yhteensä ............................................ . 2300 2 492 2 673 7
30167: 45
30168:
30169: 41. Asuntolainojen myöntämisvaltuuksilla lainoitetut asunnot
30170: 1983 1984 1985 Muutos
30171: 1984-85
30172: %
30173:
30174: Asunto-osakeyhtiötalot .............................. 200 500 1 350
30175: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalot ................... 5 300 7 750 9 300 20
30176: Omakotitalot ....................................... 5 600 4 700 3 650 -22
30177: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat .................. 5 000 4 450 3 550 -20
30178: Opiskelija-asuntaiat ································· 1 000 1 100 950 -14
30179: Uudisasunnot yhteensä ........................... 17 100 18 500 18 800 2
30180: Perusparannus· ja peruskorjausasunnot ............... 7 500 8 000 7 300 9
30181: Lainoitetut asunnot yhteensä ..................... 24 600 26 500 26 100 -2
30182:
30183:
30184:
30185:
30186: 42. Asuntolainojen maksatus
30187: 1983 1984 1985 Muutos
30188: 1984-85
30189: miljoonaa markkaa %
30190:
30191: Asunto-osakeyhtiölainat ............................... . 103 38 10 -74
30192: Vuokra- ja asunto-osuuskuntalainat ..................... . 815 726 829 14
30193: Opiskelija-asuntaiat .................................... . 96 114 118 3
30194: Omakotitalolainat. ..................................... . 687 615 578 - 6
30195: Asunto-osakelainat .................................... . 564 495 457 - 8
30196: Lämmityslaitoslainat ................................... . 61 18 20 11
30197: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat .................... . 215 238 266 12
30198: Erityisasuntolainat ..................................... . 1
30199: Yhteensä ............................................ . 2 542 2 244 2 278 2
30200:
30201:
30202:
30203:
30204: Valtion maanmittausmenot kasvoivat 10 % eli Vesitalouden menot olivat kertomusvuonna
30205: muutaman prosenttiyksikön yleistä hintojen nou- 266 milj. markkaa. Menot supistuivat edelliseen
30206: sua nopeammin. Vuoden 1985 lopussa oli vireillä vuoteen verrattuna reaalisesti 6 % . Tämän lisäksi
30207: lähes 40 600 toimitusta eli 770 toimitusta vä- vesihallinnossa käytettiin muiden virastojen mää-
30208: hemmän kuin vuonna 1984. Vireille pantujen rärahoja 112 milj. markkaa, josta ympäristömi-
30209: toimitusten kokonaismäärä oli noin 22 700, mikä nisteriön pääluokan määrärahoja 8,6 milj. mark-
30210: on 455 toimitusta edellisvuotista vähemmän. kaa. Pääosa muiden virastojen määrärahoista on
30211: Pitkään jatkunut kysynnän kasvu on pysähtynyt. työllisyysvaroja lähinnä vesistötöiden toteuttami-
30212: Kiinteistöjen kauppahintarekisteriin oli vuo- seen.
30213: den loppuun mennessä merkitty noin 312 400 Kertomusvuoden aikana vesiensuojelun ylin
30214: kauppaa. Vuosittain julkaistaan rekisteriin perus- johto ja valvonta kuului ympäristöministeriölle
30215: tuva tilastojulkaisu. vesihallinnon toimiessa muilta osin edelleen
30216: Yleisissä kartastotöissä oli edelleenkin laajim- maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
30217: pana tehtävänä peruskartaston ajantasaistus. Pe- Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion yleisperustelu-
30218: ruskartaston (1: 10 000/ 1:20 000) ajantasaistami- jen mukaan vesihallitus siirretään yleishallinnolli-
30219: seksi tehtiin uudistuskartoitusta 530 km 2 , täy- sesti ympäristöministeriön alaisuuteen 1.10.1986
30220: dennyskartoitusta 23 970 km 2 sekä valmistettiin muodostamaila siitä vesi- ja ympäristöhallitus.
30221: topografisen kartan 1:20 000 tilalle peruskarttaa Samalla muodostetaan vesipiirien vesitoimistoista
30222: 2 480 km 2 • Maaperäkartoitus tehtiin vesi- ja ympäristöpiirit. Tätä koskeva hallituksen
30223: 6 800 km 2 :n alueesta. Suomen yleiskartasta esitys annettiin eduskunnalle 11.10.1985.
30224: 1:400 000 ilmestyivät ensimmäiset kaksi täysin Vesihallituksen suorittamiin rakennus- ja kun-
30225: uudistettua lehteä. Suomen Kartaston valmista- nossapitotöihin käytettiin kertomusvuonna työ-
30226: mista jatkettiin yhteistyössä Suomen Maantieteel- määrärahoja kaikkiaan 141 milj. markkaa, mistä
30227: lisen Seuran kanssa. työllisyysmäärärahojen osuus oli 56 milj. mark-
30228: 46
30229:
30230: kaa. Työmäärärahojen käyttö supistui reaalisesti vuonna"1984. Maa- ja metsätalouden sekä liiken-
30231: edelliseen vuoteen verrattuna, ja myös niillä teen menojen reaalikasvu oli huomattava (tau-
30232: työllistettyjen määrä väheni keskimäärin 790 lukko 43).
30233: henkilöön kuukaudessa. Keskimääräinen työllis-
30234: tämiskustannus oli 14 000 mk/kk. Kuvio 10. Elinkeinojen edistämisen menot prosent-
30235: Luottolaitosten varoista myönnettäviä korkotu- teina bruttokansantuotteesta
30236: kilainoja yhdyskuntien vesiensuojelu- ja vesihuol-
30237: totöihin anottiin kertomusvuonna yhteensä 333
30238: milj. markan arvosta. Korkotukilainoja vesihuol-
30239: tolaitteiden rakentamiseen hyväksyttiin yhteensä
30240: 80 milj. markkaa, ja aiemmin myönnetyistä kor-
30241: kotukilainoista maksettiin korkotukea 28 milj.
30242: markkaa. Avustuksia yhdyskuntien veden-
30243: hankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin myön-
30244: nettiin yhteensä 19 milj. markkaa.
30245:
30246: 2.4 2.4 2.4
30247: 0 A A A
30248: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen
30249: 1980 1984 19 8 5*
30250: A = liikenne
30251: Elinkeinojen edistämiseen käytettiin valtion B = maa- ja metsätalous
30252: varoja am. tehtäväluokituksen mukaan 23,5 mrd C = teollisuus ja muut elinkeinot
30253: markkaa eli reaalisesti vajaa 2 % enemmän kuin D = työvoima
30254:
30255:
30256:
30257: 43. Elinkeinojen edistämisen kassamenot
30258: 1983 1984 1985 Muutos 1984-85, %
30259: Tehtäväalue miljoonaa markkaa Arvo Määrä
30260:
30261: Työvoima .................................. . 1 929 2 311 2354 2 - 5
30262: Maa- ja metsätalous ....................... . 8 206 8 461 9 486 12 7
30263: Liikenne ................................ . 7 118 7 276 7 975 10 4
30264: Teollisuus ja muut elinkeinot ............. . 3868 3 898 3 728 -4 -10
30265: Yhteensä .............................. . 21 121 21 945 23 543 7 2
30266:
30267:
30268:
30269: Työvoima määrä oli 249 161, kun se edellisenä vuonna oli
30270: 248 561. Avoimista paikoista täytettiin 224 073,
30271: Tehtäväalueen menot supistuivat reaalisesti va- näistä työvoimatoimistojen hakijoilla 159 024.
30272: jaa 5 %. Tämä johtui lähinnä työllisyystyömäärä- Liikkuvuusavustuksia on vuosittain myönnetty
30273: rahojen (sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek- noin 20 000 henkilölle. Vuonna 1985 myönnet-
30274: si) vähenemisestä. Viime vuosina näitä investoin- tiin 4 075 henkilölle ns. alkuavustuksia. Alku-
30275: timenoja on ohjattu työvoimaministeriöitä suo- avustuksen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on
30276: raan ao. työvirastojen käyttöön (mm. TVL ja yli kuukauden työ, mikä usein tarkoittaa pysyvää
30277: VR). työsuhdetta. Liikkuvuusavustuksiin käytettiin
30278: Työvoiman ohjaukseen sisältyvät työvoima-asi- vuonna 1985 yhteensä 18 milj. markkaa, josta
30279: ain piiri- ja paikallishallinnon, työvoiman liikku- alkuavustuksiin tunsas 10 milj. markkaa. Vuoden
30280: vuuden edistämisen sekä työrajoitteisten työvoi- 1985 alussa tuli voimaan työvoiman liikkuvuu-
30281: mapalvelun menot. Työvoiman ohjauksen menot den edistämisestä annetun asetuksen muutos,
30282: olivat 345 milj. markkaa; reaalinen kasvu oli pari jonka mukaan myös työllisyyskoulutukseen toi-
30283: prosenttia. selle paikkakunnalle Osallistuvalle voidaan myön-
30284: Kertomusvuonna työvoimatoimistoissa oli tää alkuavustusta. Tämä ei ole lisännyt liikku-
30285: 544 768 työnhakijaa vastaavan luvun edellisenä vuusavustusmäärärahojen käyttöä.
30286: vuonna oltua 528 578. Avoimien työpaikkojen Työrajoitteisten työvoimapalvelu sisältää työra-
30287: 47
30288:
30289: joitteisten ammatinvalinnanohjauksen ja. työhön- markkaa. Määräraha lisääntyi, kun nuorten yh-
30290: sijoituksen palvelut. Kertomusvuonna oh amma- teiskuntatakuun määräraha, 100 milj. markkaa,
30291: tinvalinnanohjauksessa 12 000 vajaakuntoista siirrettiin tälle momentille. Koko valtionavun
30292: asiakasta ja työrajoitteisia työnhakijoita yhteensä käyttö oli 688 milj. markkaa, ja sen työllisyysvai-
30293: noin 50 000. Työhönsijoitusten määrä kasvoi kutukset olivat seuraavat:
30294: noin 11 OOO:een. Työrajoitteisten työvoimapalve-
30295: luun käytettiin yhteensä 123 milj. markkaa. henkeä,
30296: En"ttelemättömät työllisyysmenot on tulo- ja keskimäärin/
30297: kuukaudessa
30298: menoarviossa budjetoitu lukuun 34.50 (Työlli-
30299: syyden hoito). Tämän luvun momenttirakennetta kunnallinen työllistämistuki ............... . 18 130
30300: muutettiin vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa nuorten yhteiskuntatakuu ................ . 6 660
30301: siten, että aikaisempia momentteja yhdistettiin ja metsänhoidolliset työt ...................... }
30302: alueelliset ja elinkeino-
30303: määrärahoja ryhmiteltiin lähinnä kohderyhmien poliittiset hankkeet .................... . 2 200
30304: mukaisesti. Työllisyyden hoidon menot yhteensä muu valtionapu ............................ .
30305: olivat 1 949 milj. markkaa. Ne jäivät nimellisesti Yhteensä 26 990
30306: ennalleen.
30307: Vuoden 1985 aikana muutettiin myös työlli-
30308: Työllisyysperusteinen valtionapu investointei-
30309: syyden hoitoon liittyvää lainsäädäntöä eräiltä
30310: hin oli 63 milj. markkaa ja sillä työllistettiin
30311: osin. Työllisyyslakia ja -asetusta muutettiin siten,
30312: keskimäärin 400 henkeä. Sijoitusmenoja työlli-
30313: että ensin työllisyysmäärärahojen käyttömenette-
30314: syyden turvaamiseksi käytettiin 472 milj. mark-
30315: lyä koskevien säännösten voimassaoloa jatkettiin
30316: kaa eli reaalisesti viidenneksen vähemmän kuin
30317: vuoden 1985 loppuun ja joulukuussa 1985 an-
30318: vuonna 1984. Suurimpia työllisyystyökohteita
30319: nettiin tätä menettelyä koskevat uudet säännök- olivat teiden rakentaminen, vesitalouden raken-
30320: set työllisyyslain ja -asetuksen muutoksilla. Ase-
30321: nustyöt sekä eräiden oppilaitosten talonraken-
30322: tusta kunnallisesta työllistämistuesta muutettiin
30323: nukset. Määrärahalla rahoitetuissa työllisyystöissä
30324: siten, että sen määrä sovitettiin yhteen muun
30325: oli keskimäärin 26 800 henkeä.
30326: valtionavustuksen kanssa. Eduskunta edellytti
30327: kannanotossaan, että kunnallista työllistämistu-
30328: kea tulee voida myöntää myös sivistys- ja sosiaali- Maa- ja metsätalous
30329: alan vapaata kansalaistoimintaa harjoittaville yh-
30330: teisöille. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistuki- Valtion menot maa- ja metsätalouteen kasvoi-
30331: kokeilusta annettua asetusta on niin ikään muu- vat reaalisesti lähes 7 %. Tuntuvimmin kasvoi
30332: tettu ja sen voimassaoloaikaa jatkettu. Myös yrit- maataloustuotteiden vientituki.
30333: täjäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokeilusta an- Maa- ;a metsätalouden tutkimus- ;a tarkastus-
30334: netun asetuksen voimassaoloaikaa on jatkettu. toiminnan menot kasvoivat 8 % eli hieman hin-
30335: Valtion työtehtävien kustannukset olivat 296 tojen nousua nopeammin. Tutkimus- ja tarkas-
30336: milj. markkaa. Työllistettyjen määrä oli keski- tuslaitokset rahoittavat osan toiminnoistaan mak-
30337: määrin lähes 6 000 henkeä kuukaudessa. Pitkäai- suilla, jotka pääsääntöisesti perustuvat maksupe-
30338: kaistyöttömien työllistämiskokeiluun varattiin rustelakiin.
30339: budjetissa 45 milj. markan määräraha. Määrära- Maa- ja metsätalouden tehtäväalueella suurin
30340: haa käytettiin 39 milj. markkaa, ja sillä voitiin budjetin tehtäväluokituksen mukainen tehtävä-
30341: työllistää keskimäärin 800 henkeä kuukaudessa. ryhmä on "maatalous". Se käsittää mm. maata-
30342: Valtionapuun työttömyyden lieventämiseen oli loustuotteiden vientituen, hintatuen sekä maati-
30343: vuonna 1985 käytettävissä yhteensä 747 milj. latalouden rakenteen kehittämisen.
30344:
30345: 44. Maa- ja metsätalouden kassamenot
30346: 1983 1984 1985 Muutos
30347: Tehtäväryhmä 1984-85
30348: miljoonaa markkaa o/o
30349:
30350: Maatalous ............................................ . 7 260 7 455 8 447 13
30351: siitä maataloustuotannon tukeminen ja tasapainottaminen 6 361 6684 7 465 12
30352: hinnanerokorvaukset .............................. . 669 539 730 35
30353: Metsätalous ........................................... . 565 597 603 1
30354: Kalastus, metsästys ja porotalous ....................... . 124 152 168 11
30355: Muut ................................................. . 258 257 268 4
30356: Yhteensä ............................................ . 8206 8 461 9 486 12
30357: 48
30358:
30359: 45. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti
30360: 1983 1984 1985* Muutos
30361: 1984-85
30362: miljoonaa kiloa %
30363:
30364: Meijerivoi, tuotanto ................................... . 84,0 79,92 ) 72,5 - 9
30365: vienti ...................................... . 26,6 20,0 18,6 - 7
30366: Juusto, tuotanto ...................................... . 72,0 75,9 79,1 4
30367: vienti ......................................... . 32,3 37,0 37,0 0
30368: Maitojauhe, rasvainen, tuotanto ....................... . 24,5 30,9 33,9 10
30369: vienti .......................... . 25,2 32,1 33,0 3
30370: Kananmunat, tuotanto ................................ . 84,2 89,32 ) 87,9 - 2
30371: vienti ................................... . 32,2 35,4 32,9 - 7
30372: Sianliha, tuotanto ..................................... . 175,7 169,4 171,4 1
30373: vienti 1 ) •••.•.•••.••••••••••••••••••••••••••..• 14,9 12,1 7,0 -42
30374: Naudanliha, tuotanto .................................. . 116,8 123,0 125,2 2
30375: vienti 1 ) .•••••••.••••••••••••••••••••••••••• 13,9 14,2 10,3 -27
30376:
30377: 1
30378: ) liman jalostevientiä.
30379: 2
30380: ) Korjattu.
30381:
30382:
30383:
30384: Vientituki on nykyisin selvästi suurin tehtävä- 5 penniä kilolta ja maidon kiintiömaksua 160
30385: ryhmän menoerä. Vientitukea maksettiin kerto- penniä litralta tuotantokiintiön yli menevältä
30386: musvuonna yhteensä 2 541 milj. markkaa, ja määrältä. Suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä
30387: tuotteittain se jakautui taulukossa 46 esitetyllä kannettiin tulojen mukaan porrastettua markki-
30388: tavalla. noimismaksua. Kaikkiaan em. maksuja perittiin
30389: Maitojauhetta lukuun ottamatta varsinaisten vuodelta 1985 183 milj. markkaa. Vastaava mää-
30390: maataloustuotteiden vienti ei lisääntynyt. Mak- rä edellisenä vuonna oli 203 milj. markkaa.
30391: settavaa tukea lisäsi kuitenkin yksikkökorvausten Maidon kiintiömaksua perittiin ensimmäistä ker-
30392: tuntuva nousu. Vientimäärillä painotettu nousu taa vuonna 1985.
30393: oli keskimäärin 12 1/z % (ks. oheinen asetelma). Maataloustuotteiden markkinoinnin edistämi-
30394: seen ja hintatason vakaannuttamiseen käytettiin
30395: 272 milj. markkaa. Kotimaisen öljykasvituotan-
30396: 1983 1984 1985
30397: markkaa/kilo non edistämiseen käytettiin 183 milj. markkaa ja
30398: tärkkelystuotannon tukemiseen 59 milj. mark-
30399: Voi ...................... 14,61 16,84 21,01
30400: Juusto ................... 10,22 11,28 12,23 kaa .
30401: Maitojauhe ............... 7,32 9,53 10,74 Viljelmäkoon mukaan maksettavaa hintapoliit-
30402: Kananmunat ............. 6,94 7,13 7,75 tista tukea, ns. pinta-alalisää myönnettiin
30403: Sianliha .................. 6,44 8,32 9,34 104 739 hakijalle yhteensä 575 milj. markkaa ja
30404: Naudanliha .............. 10,88 12,45 14,51
30405: niitä maksettiin 502 milj. markkaa. Keskimäärin
30406: tuki oli 5 490 markkaa eli 5 % edellistä vuotta
30407: Taulukossa 46 esitetyissä luvuissa ei ole muka- korkeampi. Pinta-alalisät porrastetaan hakijoiden
30408: na valtiovarainministeriön pääluokasta maksetta- tulojen mukaan; täysimääräisenä tuen saa yli
30409: via valmisteverolain mukaisia hinnanerokorvauk- kolme neljäsosaa hakijoista. Alueittaista hintapo-
30410: sia, jotka ovat lähinnä ns. vapaakauppatuottei- liittista tukea maksetaan kahdeksana eri tukena
30411: den, lihajalosteiden ja muiden jalostettujen maa- erilaisia aluejakaja noudattaen. Vuonna 1985
30412: taloustuotteiden vientitukea. Nämä hinnanero- maksettu määrä oli 639 milj. markkaa. "Muu
30413: korvaukset kasvoivat yli kolmanneksen 730 milj. hintapoliittinen tuki'' on maidon lisähintaa,
30414: markkaan viennin lisääntymisen vuoksi. naudan- ja lampaanlihan tuotantopalkkioita ja
30415: Maatalouden viennin rahoittamiseksi kannet- pienkanaJoille tarkoitettua kananmunien lisähin-
30416: tiin maidon vientikustannusmaksua 5, 5-2,5 taa. Näitä yhteensä maksettiin 816 milj. mark-
30417: penniä litralta, sianlihan vientikustannusmaksua kaa.
30418: 49
30419:
30420: 46. Maatalouden hinta- ja vientituki
30421: 1983 1984 1985 Muutos
30422: 1984-85
30423: miljoonaa markkaa %
30424:
30425: Vientituki ............................................. . 1 399 2 165 2 541 17
30426: Voi ................................................. . 331 389 }
30427: Juusto ............................................. . 305 427 1 273 13
30428: Maitojauhe ......................................... . 263 314
30429: Kananmunat ........................................ . 207 237 254 7
30430: Liha ja lihavalmisteet ................................ . 267 257 256 0
30431: Vilja ................................................ . 20 534 744 39
30432: Mu~ ............................................... . 5 7 13
30433: Hinnanalennus- ja muut korvaukset ..................... . 553 277 272 -2
30434: Meijeri- ja kotivoi .................................... . 81 76 69 -9
30435: Mu~ ............................................... . 472 201 203 1
30436: Muu hintatuki ......................................... . 2 152 2 365 2 343 -1
30437: Yhteensä ............................................ . 4 104 4 807 5 156 7
30438:
30439:
30440:
30441:
30442: Satovahingot jäivät kertomusvuonna verrattain milj. markkaa eli vajaa 6 % edellisvuotista suu-
30443: vähäisiksi. Arvioitujen vahinkojen yhteismäärä rempi. Lainojen osuus oli 772 milj. markkaa ja
30444: oli noin 40 milj. markkaa, ja maksettavat kor- kiinteistöjen hankintaan käytettiin 127 milj.
30445: vaukset jäivät 13 milj. markkaan. markkaa. Rahastoon siirrettiin budjettirahoitusta
30446: Maataloustuotannon tasapainottamiseen käy- 480 milj. markkaa. Loppurahoitus katettiin ra-
30447: tettiin valtion varoja yhteensä 352 milj. markkaa. haston omilla tuloilla, lähinnä takaisin makse-
30448: Ne jäivät markkamääräisesti ennalleen. Tuotan- tuilla lainoilla, 308 milj. markkaa sekä korkotu-
30449: nonmuutossopimusten perusteella maksettiin loilla, 159 milj. markkaa.
30450: korvauksia 115 milj. markkaa. Korvaussumma Vuoden 1985 varsinaisessa tulo- ja menoarvios-
30451: aleni sopimusten määrän vähenemisen myötä. sa osoitettiin 110,5 milj. markkaa käytettäväksi
30452: Vuonna 1984 käyttöön otetut uudet viisivuotiset nuorille viljelijöille sukupolvenvaihdoksen yhtey-
30453: kotieläintalouden vähentämissopimukset vastaa- dessä maksettaviin käynnistysavustuksiin. Vuon-
30454: vat pääosiltaan aiempia 4a §:n mukaisia tuotan- na 1985 käynnistystuki myönnettiin yhteensä
30455: nonmuutossopimuksia. Näiden määrä kasvoi ja 1 129 viljelijälle ja näihin päätöksiin sidottiin 55
30456: korvauksia maksettiin yhteensä 33 milj. markkaa. milj. markkaa. Järjestelmän voimassaoloaikana
30457: Pellonvaraussopimusten määrä väheni kolman- vuosina 1982-85 tuki on myönnetty yhteensä
30458: neksen ja kertomusvuoden päättyessä niitä oli 5 423 viljelijälle ja tukeen on sidottu 266,5 milj.
30459: voimassa 6 347 noin 37 800 hehtaarista. Koko markkaa. Käynnistystukea maksettiin vuonna
30460: alkuperäisestä alasta oli siten enää 16 % sopi- 1985 yhteensä 17,8 milj. markkaa. Vuosina
30461: muksissa. Järjestelmä purkautuu voimassa olevien 1982-85 tätä tukea on maksettu yhteensä vajaa
30462: säännösten mukaisesti lähes kokonaan vuoden 160 milj. markkaa.
30463: 1989 huhtikuun lopussa. Korvaus hehtaaria koh- Kertomusvuoden aikana myönsivät rahalaitok-
30464: den on vuodesta 1981 lähtien pysynyt samana eli set maatilalain mukaisia korkotukilainoja yhteen-
30465: 225-380 markkana. Vuonna 1985 maksettiin sä 590 milj. markkaa. Lisäys oli 12 %. Rahalai-
30466: varsinaisia pellonvarauskorvauksia vajaa 17 milj. toksille maksettiin kertomusvuonna korkohyvi-
30467: markkaa ja metsityspalkkioita 2,3 milj. markkaa. tyksiä yhteensä 123 milj. markkaa. Korkohyvitys-
30468: Maatalouden rakenteen kehittämistä rahoite- ten määrä kasvoi lainakannan lisääntymisen joh-
30469: taan pääasiassa maatilatalouden kehittämisrahas- dosta noin 11 %. Korkotukilainojen kokonais-
30470: ton varoilla sekä korkotukiluotoilla. Rakenneke- määrä kohosi vuoden 1985 aikana 1,8 miljardista
30471: hitykseen käytettiin varoja yhteensä 1 260 milj. markasta 2,2 miljardiin markkaan.
30472: markkaa. Metsätalouden menot kasvoivat nimellisesti
30473: Maatilatalouden kehittämisrahastosta myön- vain vähän ja supistuivat siten reaalisesti noin
30474: nettiin varoja yhteensä 1 004 milj. markkaa eli 4-5 %. Supistuminen johtui investointien vä-
30475: 7 % enemmän kuin vuonna 1984. Myönnetyistä henemisestä.
30476: valtaosa, 780 milj. markkaa, on maatilalain mu- Valtion metsähallinnon organisaatiota uudis-
30477: kaista lainoitusta. Rahaston maksatus oli 979 tettiin. Uudistuksessa mm. eräitä valtion metsä-
30478:
30479: 7 360883P
30480: 50
30481:
30482: talouden (metsähallituksen metsien) tehtäviä siir- etta. Näiden maapinta-ala on yhteensä noin
30483: rettiin yleismetsätalouden puolelle. Kertomus- 8 200 km 2 eli 9,8 % metsähallituksen hallinnas-
30484: vuoden marraskuun alusta perustettiin valtion sa olevasta maa-alasta.
30485: maille 43 uutta soidensuojelualuetta. Metsähalli- Luonnonsuojelualueiden hoito on metsähalli-
30486: tuksen hallinnassa on tämän jälkeen 20 kansallis- tuksessa ympäristöministeriön ohjauksen alaista
30487: puistoa, 15 luonnonpuistoa, 102 soidensuojelu- toimintaa, jota myös rahoitetaan osittain ympä-
30488: aluetta ja kahdeksan muuta luonnonsuojelualu- ristöministeriön määrärahoilla.
30489:
30490:
30491:
30492: 47. Yksityismetsätalouden suoritteita
30493: 1983 1984 1985* Muutos
30494: 1984-85
30495: tuhatta hehtaaria %
30496:
30497: Metsänviljely .......................................... . 110 105 90 -14
30498: Metsäojitus ........................................... . 66 59 60 0
30499: Lannoitus ............................................. . 53 44 44 0
30500: Taimikonhoito ......................................... . 162 146 152 4
30501:
30502:
30503:
30504:
30505: Yksityismetsätalouden valtionavut olivat yh- Puunkorjuun keskimääräinen yksikkökustannus
30506: teensä 356 milj. markkaa ja metsänparannuslai- laski edellisestä vuodesta 2 %. Vuosi oli korjuuo-
30507: nat 161 milj. markkaa. Valtion avustus- ja laina- losuhteiltaan tyydyttävä ja myrskypuiden aiheut-
30508: varoin tuetussa metsänparannustoiminnassa lan- tamia lisäkustannuksia ei enää ollut mainittavas-
30509: noitusala kasvoi hieman ja metsäojitus pysyi ti.
30510: ennallaan, mutta metsänuudistus ja taimikonhoi- Valtion metsissä tehtiin taimikonhoitotöitä
30511: don hehtaarimäärät alenivat. Taulukon 47 lu- suunnilleen yhtä paljon kuin edellisvuonna eli
30512: vuissa ovat mukana myös maanomistajien koko- noin 72 000 hehtaaria. Metsiä lannoitettiin
30513: naan omin varoin toteutetut työt. 20 500 . hehtaaria_. Puuntu~kaa hyödynnettiin
30514: Valtion metsätalouden menot ovat kokonaan suometsten lannottteena nom 2 500 m . Metsä-
30515: sijoitusmenoja (käyttömenot ovat sarakkeen ulko- ojitustöiden suoritemäärät olivat myös samaa
30516: puolella). Rcaalisijoituksiin mm. teiden rakenta- suuruusluokkaa kuin edellisvuonna. Uudisojituk-
30517: miseen ja kone- ja kalustohankintoihin käytettiin sen pinta-ala oli 9 000 hehtaaria ja täydennysoji-
30518: 49 milj. markkaa. Maanostojen kassamenot olivat tuksen 4 600 hehtaaria. Metsäojia kunnostettiin
30519: 6 milj. markkaa. Sijoitusmenot yhteensä supis- 3 500 km. Vuoden aikana useaan otteeseen rai-
30520: tuivat yli viidenneksen. Valtion metsien, ml. vanneet myrskyt kaatoivat valtion mailla puita
30521: tutkimuslaitos, käyttötulos oli 150 milj. markkaa alustavien arvioiden mukaan yhteensä noin
30522: ylijäämäinen. 400 000 m 3 , josta suurin osa Perä-Pohjolan piiri-
30523: Vuonna 1985 ostajille luovutettiin valtion met- kunnassa. Sienitaudeista eniten huomiota herätti
30524: sistä puutavaraa lähinnä hankintakauppoina 4,4 jälleen männynversosyöpä. Sen aiheuttamat tu-
30525: milj. m 3 . Luovutusmäärä pieneni 4 %. Etelä- hot jatkuivat edelleen Etelä- ja Keski-Suomen
30526: Suomen ja Pohjanmaan piirikunnissa luovutus- männiköissä.
30527: määrä nousi, mutta laski Perä-Pohjolan piirikun-
30528: nassa 0,3 milj. m 3 • Tästä huolimatta Perä-Pohjo-
30529: lan luovutusmäärä oli vielä hieman käyttöpuu-
30530: suunnitetta suurempi. Kahden edellisen vuoden Liikenne
30531: suuret luovutusmäärät olivat Mauri-myrskyn seu-
30532: rausta. Vuoden 1985 toimituksiin tarjottu puu- Valtion menot liikenteeseen kasvoivat reaali-
30533: määrä saatiin kokonaisuudessaan kaupaksi ja so- sesti 4 %. Edellisenä vuonna ne olivat supistu-
30534: vitut toimitusohjelmat toteutuivat muutamaa neet saman verran. Tietoliikenteessä kasvu oli
30535: poikkeusta lukuun ottamatta verrattain hyvin. nopein, mutta myös tieliikennemenojen reaali-
30536: Hankitun puutavaran keskihinta nousi 9,5 %. kasvu oli tuntuva (taulukko 48).
30537: 51
30538:
30539: 48. Liikenteen kassamenot
30540: 1983 1984 1985 Muutos
30541: Tehtäväryhmä 1984-85
30542: miljoonaa markkaa %
30543:
30544: Tieliikenne ............................................ . 3 323 3400 3 771 11
30545: Rautatieliikenne ....................................... . 1 798 1 778 1 866 5
30546: Vesiliikenne ........................................... . 468 539 606 12
30547: limaliikenne ........................................... . 246 278 275 - 0
30548: Tietoliikenne .......................................... . 1 245 1 195 1 379 15
30549: Muut ................................................. . 38 86 79 - 8
30550: Yhteensä ............................................ . 7 118 7 276 7 975 10
30551:
30552:
30553: Tieliikenteen menot kasvoivat reaalisesti noin suunnitellulla tavalla. Erityisesti päällysteiden
30554: 5 %. Tienpidon yleislinjat pysyivät ennallaan. uusimisen, päällystettyjen teiden rakenteen pa-
30555: Kertomusvuonna tienpidossa keskeisellä sijalla oli rantamisen sekä liikenneturvallisuustoimenpitei-
30556: päällysteiden kunnostus, päällystettyjen teiden den suoritteet kasvoivat aiempiin vuosiin verrat-
30557: rakenteen parantaminen sekä liikenneturvallisuu- tuna (taulukko 49).
30558: den edistäminen. Yleislinjat toteutuivat lähes
30559:
30560:
30561: 49. Tienpidon suoritteita
30562: 1983 1984 1985* Muutos
30563: 1984-85
30564: kilometriä %
30565:
30566: Öljysorapäällysteiden kunnostus ........................ . 1 160 1 020 1 190 17
30567: Kestopäällysteiden kunnostus .......................... . 1 385 1 430 1 500 5
30568: Sorateiden rakenteen parantaminen .................... . 1 390 1 285 1 290 0
30569: Päällystettyjan teiden rakenteen parantaminen ........... . 470 360 560 56
30570: Teiden suuntauksen parantaminen ...................... . 210 160 140 -13
30571: Teiden välityskyvyn lisääminen ......................... . 31 24 18 -25
30572: Ohikulkutiet ........................................... . 10 10 12 20
30573: Uudet yhteydet ....................................... . 54 57 31 -46
30574:
30575:
30576: Tienpitoon käytettiin työmäärärahoja 2 954 ti huolimatta tienpidon rahoituksen lisääntymi-
30577: milj. markkaa, mikä on reaalisesti runsas 3 % sestä. Kokonaisvahvuus oli keskimäärin 12 235
30578: edellisvuotista enemmän tienrakennuskustannus- työntekijää, mikä on 315 vähemmän kuin vuon-
30579: indeksillä mitattuna. Työllisyysvarojen suhteelli- na 1984.
30580: nen osuus väheni edelleen huomattavasti, sillä ne Veszlzikenteen menot kasvoivat myös reaalisesti
30581: supistuivat reaalisesti yli kolmanneksen. Teiden selvästi, mihin vaikutti lähinnä merenkulkulai-
30582: kunnossapitomenot kasvoivat reaalisesti 6 112 % , toksen investointimenojen lisääntyminen. Myös
30583: ja varsinainen yleisten teiden tekeminen (ilman käyttömenot lisääntyivät poikkeuksellisen kovan
30584: työllisyysvaroja) noin 4 %. Työmäärärahoilla pal- jäätalven vuoksi, nimellisesti 14 %.
30585: kattu työvoima on vähentynyt edelleen tuntuvas-
30586:
30587: 50. Ulkomaan meriliikenne
30588: 1983 1984 1985 Muutos
30589: 1984-85
30590: %
30591:
30592: Satamien tavaraliikenne, milj. tn
30593: Vienti .............................................. . 17,8 20,7 20,3 -2
30594: Tuonti .............................................. . 30,9 29,4 31,6 8
30595: Suomalaisen tonniston osuus, % ....................... .
30596: viennistä ............................................ . 47,1 47,0 41,8 -5')
30597: tuonista ............................................ . 48,1 50,7 46,0 -5')
30598: Satamien henkilöliikenne, matkustajia, milj .............. . 6,9 7,0 7,5 5
30599: 1
30600: ) Prosenttiyksikköä.
30601: 52
30602:
30603: 51. Kotimaan vesiliikenteen kuljetussuoritteita
30604: 1983 1984 1985 Muutos
30605: 1984-85
30606: miljardia tonnikilometriä %
30607:
30608: Kotimaan tavaraliikenne
30609: Alusliikenne ......................................... . 2,9 2,& 2,7 -4
30610: Raakapuun uitto .................................... . 1,7 1,6 1,6 0
30611: Yhteensä ............................................. . 4,6 4,4 4,3 -2
30612:
30613: Ulkomaan tavaraliikenne
30614: kotimaan väylillä .................................... . 2,6 2,7 2,8 4
30615:
30616: Tavaraliikenne yhteensä ............................. . 7,2 7,1 7,1 0
30617:
30618: Henkilöliikenne, milj. henkilökm ........................ . 90 90 90 0
30619:
30620:
30621: Merenkulkuhallituksen käytössä oli 10 jään- 73 milj. markkaa. Työllisyysvarojen osuus oli
30622: murtajaa jäätalvena 1984-85, jonka lisäksi yksi edelleen 20 %. Määrärahojen reaalinen kasvu oli
30623: 1/z %. Vesitietöiden työllistävä vaikutus väheni
30624: väyläalus toimi Saimaalla lyhyen ajan avustusteh-
30625: tävissä. Toimintakauden päättyessä jm Murtaja edelleen viitisen prosenttia.
30626: riisuttiin. Kertomusvuonna tilattiin uusi Karhu- Ilmaliikenteen kassamenot supistuivat markka-
30627: luokan korvaava jäänmurtaja. Lisäksi saatiin lupa määräisesti hieman johtuen investointimenojen
30628: tilata pieni ilmatyynyalus yhteysliikenteeseen. kehityksestä. Investointeihin, ml. maanostot,
30629: Merenkulkulaitos käytti alusten ja muiden kulku- käytettiin 49 milj. markkaa, josta kaluston hank-
30630: välineiden ja kaluston hankintoihin lähes 74 kimiseen 33 milj. markkaa ja lentokenttien ra-
30631: milj. markkaa sekä väylätöihin ja turvalaitteisiin kentamiseen 8 milj. markkaa. Investointimenot
30632: 65 milj. markkaa. Investoinnit yhteensä lisääntyi- vähenivät 17 %. Ilmaliikenteen rakennustöihin
30633: vät 16 %. käytettiin lisäksi työllisyys-ja työsiirtolavaroja
30634: Kauppalaivastomme alusten lukumäärä väheni 27 milj. markkaa.
30635: 33:lla ja vuoden lopussa niitä oli 439. Alusten Lentoliikenteen kehitys oli kertomusvuonna
30636: vetoisuus väheni viidenneksen. edelleen varsin suotuisa. Sekä matkustaja- että
30637: Sisävesiteiden ja rannikon väylien rakentami- rahtiliikenne kasvoi (taulukko 52).
30638: seen ja kunnossapitoon käytettiin työmäärärahoja
30639:
30640: 52. limaliikenne
30641: 1983 1984 1985* Muutos
30642: 1984-85
30643: %
30644:
30645: Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa
30646: Kotimaan liikenne ................................... . 3,7 4,0 4,1 4
30647: Kansainvälinen liikenne .............................. . 2,5 2,9 3,2 9
30648:
30649: Tavaraliikenne, 1 000 tn
30650: Kotimaan liikenne ................................... . 17,5 19,8 22,5 14
30651: Kansainvälinen liikenne .............................. . 36,4 42,8 43,2 1
30652:
30653: Tuotot, milj. mk ....................................... . 158,3 203,9 240,0 18
30654: Kustannukset, milj. mk1 ) . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244,8 264,9 277,3 5
30655: 1
30656: ) liman työllisyys- ja työsiirtolavaroja.
30657:
30658:
30659:
30660: Rautatieliikenteessä tavaraliikenne kasvoi alku- sä, lähes kolmannes ja transitoliikenteessä noin
30661: vuonna vielä 4 %, mutta vuoden lopulla se viidennes. Kotimaan vaunukuormaliikenne kas-
30662: kääntyi laskuun. Kuitenkin kuljetettu tonnimää- voi keskimäärin vain prosentin. Itäisessä vienti- ja
30663: rä kokonaisuudessaan kasvoi edellisestä vuodesta tuontiliikenteessä kuljetukset olivat edellisvuo-
30664: yli 3 %. Kasvu oli suurinta transpointliikentees- den tasoa.
30665: 53
30666:
30667: 53. Rautatieliikenne
30668: 1983 1984 1985 Muutos
30669: 1984-85
30670: miljoonaa %
30671:
30672: Tavaraliikenne
30673: Tonnit .............................................. . 29,3 29,9 30,8 3
30674: Tonnikilometrit ...................................... . 8 091 7 990 8 067 1
30675: Henkilöliikenne
30676: Matkat ............................................. . 41,5 41,0 40,4 -1
30677: Henkilökilometrit .................................... . 3 339 3 276 3 224 -2
30678:
30679:
30680: Rautateiden henkilöliikenne taantui edelleen käytettiin 585 milj. markkaa. Vähennys oli 5 %
30681: vuonna 1985. Henkilökaukoliikenne ja pääkau- (taulukko 54). Lisäksi Valtionrautateiden inves-
30682: punkiseudun lähiliikenne supistuivat noin yhden tointeihin käytettiin työllisyysvaroja 22 milj.
30683: prosentin ja paikallisliikenne 4 %. Henkilökilo- markkaa ja liikenneministeriön luvusta investoin-
30684: meteit kokonaisuudessaan supistuivat keskimää- tivaroja vähäliikenteisten ratojen perusparannuk-
30685: rin 1 1/2%. siin 44 milj. markkaa. Ratojen perusparannuksiin
30686: Valtionrautateiden tuottoja kertyi 2 978 milj. käytettiin 226 milj. markkaa. Ratojen perus-
30687: markkaa, mikä on yli 9 % enemmän kuin edelli- parannusta ja kiskonvaihtoa jatkettiin pääradoil-
30688: senä vuonna. Tuottojen lisäyksestä yli 41 5 johtui la. Tärkeimmät työt keskittyivät rataosille Kirk-
30689: tariffien korotuksista ja loput tavaraliikenteen konummi-Karjaa-Turku, Tampere-Pori ja Jyväs-
30690: lisääntymisestä. Käyttötoiminnan kustannusten kylä-Pieksämäki.
30691: kasvu oli vajaa 7 %. Kustannusten kasvu oli siten Valtionrautateille valmistui vuonna 1985 26
30692: selvästi tuottojen kasvua hitaampaa. Käyttötoi- siltaa. Huomattavin siltatyö oli Pielisjoen rauta-
30693: minnan kustannukset olivat yhteensä 3 832 milj. tiesillan uusiminen Joensuussa, jonne rakennet-
30694: markkaa. Valtionrautateiden henkilöstö on supis- tiin Suomen ensimmäinen rautatien nostosilta.
30695: tunut jatkuvasti 1980-luvulla. Vuonna 1985 vä- Koko siltatyön kustannukset olivat noin 14 milj.
30696: hennys oli 660 henkeä. Koko henkilöstö oli markkaa, josta Valtionrautateiden osuus oli puo-
30697: vuoden lopussa noin 25 400 henkeä. let. Rautatiesiltoja oli vuoden 1985 lopussa yh-
30698: Käyttötoiminnan tulos ilman käyttöomaisuu- teensä noin 1 780.
30699: den poistoja osoitti 336 milj. markan alijäämää, Ratojen sähköistämiseen käytettiin 26 milj.
30700: mikä on 19 milj. markkaa vähemmän kuin markkaa. Sähköistettyä rataa oli vuoden päättyes-
30701: vuonna 1984. Kun käyttötoiminnan kuluihin sä 1 445 km eli neljännes koko rataverkosta.
30702: sisällytetään 518 milj. markan poistot, on alijää- Sähköistystöitä jatkettiin rataosalla Imatra-Joen-
30703: mä 854 milj. markkaa. Suhteellisesti vuoden suu.
30704: 1985 tulos oli parempi kuin edellisenä vuonna. Kuljetuskaluston hankintaan ja valmistukseen
30705: Kertomusvuonna tuotoilla katettiin 78 % kus- käytettiin 163 milj. markkaa, josta suurin osa
30706: tannuksista ja vuonna 1984 76 %. Hallinnollisen vaunujen uudisvalmistukseen ja muutostöihin.
30707: kirjanpidon mukainen alijäämä (käyttötalouden Vetokalustoa hankittiin 39 milj. markalla. Kerto-
30708: lisärahoitustarve) oli 1 101 milj. markkaa. Se oli musvuoden päättyessä Valtionrautateillä oli yh-
30709: hieman suurempi kuin vuonna 1984. teensä 494 veturia ja 17 822 tavaravaunua (tau-
30710: Vuonna 1985 rautateiden sijoitusmäärärahoja lukko 55).
30711:
30712:
30713: 54. Valtionrautateiden investoinnit
30714: 1983 1984 1985 Muutos
30715: 1984-85
30716: miljoonaa markkaa %
30717:
30718: Koneet, laitteet ja kalusto .............................. . 354 376 311 -17
30719: siitä liikkuva kalusto ................................. . 198 221 163 -26
30720: Talonrakennukset ..................................... . 31 35 34 - 3
30721: Maa- ja vesirakennukset ............................... . 204 203 240 18
30722: siitä uudet rautatierakennukset ....................... . 42 14 14 0
30723: Yhteensä ............................................ . 589 614 585 - 5
30724: 54
30725:
30726: 55. Valtionrautateiden kuljetuskalusto
30727:
30728: 1983 1984 1985
30729:
30730: Dieselveturi! .......................................... . 383 384 384
30731: Sähköveturit .......................................... . 103 109 110
30732: Dieselmoottorivaunut .................................. . 45 43 36
30733: Sähkömoottorivaunut ................................. . 100 100 100
30734: Muut1 ) ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 329 309 306
30735: Vetokalusto yhteensä ............................... . 960 945 936
30736: 2
30737: Tavaraliikenteen vaunusto ) . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . 20 392 19 445 17 822
30738: Henkilöliikenteen vaunusto2 ) . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927 920 927
30739: Vaunusto yhteensä .................................. . 21 319 20 365 18 749
30740:
30741:
30742: 1
30743: ) Kiskoautot ja pienvetokalusto.
30744: 2
30745: ) Yleisessä liikenteessä, ts. ilman VR:n omassa käytössä olevia vaunuja.
30746:
30747:
30748:
30749: Tietoliikennemenot kasvoivat varsin tuntuvasti set jakelussa toteutuivat kuitenkin pääosin vasta
30750: investointien lisääntymisen vuoksi (taulukot 56 ja loppuvuoden aikana, joten niiden vaikutus ei
30751: 57). Tiedonvälityksen tukeminen, mm. lehdistön näy täysimääräisenä vielä vuoden 1985 postinja-
30752: yleinen kuljetustuki, pysyi lähes ennallaan. Kul- kelujen lehtimäärissä. Vuoden 1985 lopussa
30753: jetustuki oli 334 milj. markkaa. Lehtiliikenteen 80 % postin varhaisjakeluissa jaetuista sanoma-
30754: tuotot vastasivat jokseenkin kustannuksia. Sano- lehtien numerokappaleista oli kustannusvastaa-
30755: malehtien yhteisjakelun perustaminen eteni ker- van sopimusjakelun piirissä.
30756: tomusvuonna ennakoitua nopeammin. Muutok-
30757:
30758:
30759: 56. Tietoliikenteen kassamenot
30760: 1983 1984 1985 Muutos
30761: 1984-85
30762: miljoonaa markkaa %
30763:
30764: Posti- ja telelaitos ...................................... . 819 767 946 23
30765: siitä sijoitusmenot ................................... . 837 789 950 20
30766: varastojen muutos .............................. . -17 -27 - 4
30767: Tiedonvälityksen tukeminen ............................ . 426 428 433 1
30768: siitä lehdistön yleinen kuljetustuki .................... . 332 334 334 0
30769: Yhteensä ............................................ . 1 245 1 195 1 379 15
30770:
30771:
30772:
30773: Posti- ja telelaitoksen liikekirjanpidon mukai-
30774: 1983 1984 1985
30775: nen tilinpäätös osoitti vuonna 1985 ylijäämää Muutos edellisestä vuodesta %
30776: 811 milj. markkaa. Postitoimen ylijäämä kohosi
30777: Tulot yhteensä ........... 7,7 5,3 6,7
30778: 12 milj. markkaa 58 milj. markkaan ja teletoi- Postiliikenne ........... 5,0 3,2 2,0
30779: men ylijäämäksi tuli 753 milj. markkaa eli 130 Teleliikenne ............ 9,9 6,9 10,8
30780: milj. markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Menot yhteensä . . . . . . . . . 2,3 1,1 1,1
30781: Laitoksen henkilöstön määrä oli lokakuussa 1985 Postiliikenne ........... 3,7 2,3 1,5
30782: 45 729 eli 80 henkeä suurempi kuin vuotta Teleliikenne ............ 0,6 -0,3 0,6
30783: aikaisemmin.
30784: Posti- ja telelaitoksen tuotot olivat 6 093 milj.
30785: markkaa ja kulut 5 282 milj. markkaa. Tuotot
30786: kasvoivat yli 9 % ja kulut 1% prosenttiyksikköä Tietoliikenneinvestoinnit, erityisesti televerkon
30787: vähemmän. Tulojen ja menojen reaalinen kehitys kehittäminen, kasvoivat reaalisestikin varsin pal-
30788: oli seuraava: jon, niroelliskasvu oli 20 % (taulukko 57).
30789: 55
30790:
30791: 57. Tietoliikenteen investoinnit
30792: 1983 1984 1985 Muutos
30793: 1984-85
30794: miljoonaa markkaa %
30795:
30796: Koneet, laitteet ja kalusto .............................. . 682 654 805 23
30797: siitä televerkon kehittäminen ......................... . 381 359 468 30
30798: Talonrakennukset ..................................... . 115 116 121 4
30799: Yhteensä ............................................ . 797 no 926 20
30800:
30801:
30802:
30803: Teollisuus ja muut elinkeinot den toteuttamisessa VTT:lla on keskeinen osuus
30804: niin suorittajana kuin myös koordinoijana. Uusis-
30805: Tehtäväalueen kassamenot vähenivät reaalisesti ta esille nousseista tutkimusaloista voidaan teko-
30806: yli 10 %. Supistuminen johtui pääasiassa tuonti- älyn, avaruustutkimuksen ja säästävän teknolo-
30807: kaupparahaston hinnantasausmenettelyn muut- gian lisäksi mainita vedenalainen tekniikka ja
30808: tumisesta vuonna 1984. uuden teknologian soveltaminen rakennusalalla.
30809: Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävän Toiminnan sisäiseen kehitykseen vaikutti infor-
30810: tutkimustoiminnan menot kasvoivat neljännek- maatiotekniikan tunkeutuminen kaikille alueille.
30811: sen ja reaalisestikin lähes viidenneksen. Panostus VTT:n oma-aloitteisen tutkimustoiminnan me-
30812: tutkimukseen lisääntyi vuonna 1985 sekä elinkei- not kasvoivat 14 %. Talonrakennusinvestoinnit
30813: noelämässä että julkisella sektorilla. pienenivät tilapäisesti. Maksullisten tutkimus-
30814: Suotuisa kehitys antoi hyvät edellytykset myös palvelujen menot kasvoivat 19 % ja tulot 23 %.
30815: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toiminnal- VTT:n henkilöstön kokonaisvahvuus oli vuo-
30816: le. Vuonna 1985 muodostettiin VTT:n tietojen- den 1985 lopussa 2 447 henkeä. Henkilötyövuo-
30817: käsittelytekniikan laboratorio. VTT:n ulkomais- sien määrä lisääntyi lähes 5 %. Laitoksen koko-
30818: ten toimintojen ja eräiden kaupallisluonteisten naismenot olivat 461 milj. markkaa, josta inves-
30819: tehtävien hoitamiseksi perustettiin vuonna 1984 toinnit 103 milj. markkaa.
30820: VTT:n yhteyteen VTT Technology -niminen osa- Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan vo-
30821: keyhtiö. Yhtiön tavoitteena on voimistaa VTT:n lyymi pysyi vuoden 1984 tasolla. Tutkimus-
30822: osallistumista vientiin ja ulkomaisiin kehityspro- keskuksen menot olivat 129 milj. markkaa ja
30823: jekteihin. Yhtiön osakepääomaa nostettiin vuo- henkilöstön määrä 919 henkilötyövuotta. Menot
30824: den 1985 aikana 0,5 milj. markasta 1,5 milj. kasvoivat 6 %. Henkilöstön määrä pysyi ennal-
30825: markkaan. Valtakunnallisten tutkimushankkei- laan.
30826:
30827:
30828: 58. Teollisuuden ja muiden elinkeinojen kassamenot
30829: Tehtäväryhmä 1983 1984 1985 Muutos
30830: 1984-85
30831: miljoonaa markkaa %
30832:
30833: Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. 93 112 124 10
30834: Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta . 665 789 984 25
30835: Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. 1 217 1 132 1 006 -11
30836: siitä Valtion investointirahasto ........................ . 984 884 778 -12
30837: Kehitysaluerahasto Oy .......................... . 215 237 212 -11
30838: Teollisuuden edistäminen .............................. . 773 754 942 25
30839: Energiahuolto ......................................... . 269 171 130 -24
30840: Ulkomaankaupan edistäminen .......................... . 731 812 406 -50
30841: Muut ................................................. . 120 129 136 5
30842: Yhteensä ............................................ . 3868 3 898 3n8 - 4
30843:
30844:
30845:
30846: Vuonna 1983 perustetun teknologian kehittä- kukselle kuuluvat keskeiset teknologiapolitiikan
30847: miskeskuksen tehtävänä on teknologian tason suunnittelu- ja valmistelutehtävät sekä tutkimus-
30848: kohottaminen ja ylläpitäminen. Kehittämiskes- hankkeiden rahoitustehtävät. Kertomusvuoden
30849: 56
30850:
30851: aikana nousivat keskeisiksi asioiksi teknologiapo- tietotekniikan kehittämisohjelma (16,8 milj. mk)
30852: liittinen suunnittelutyö, teknologiahankkeiden sekä puolijohdetekniikan kehittämisohjelma
30853: käynnistämiseen liittynyt suunnittelu, kansainvä- (12 milj. mk). Teknologiahankkeista (12 ehdo-
30854: linen yhteistyö ja erityisesti ESA ja EUREKA tusta) on käynnistetty 9, lisäksi yhdessä hank-
30855: neuvottelut sekä tuotekehitys- ja markkinointiyk- keessa on koko kertomusvuoden ajan tehty laajo-
30856: siköiden toiminnan aktivointi ja laajentaminen. ja esitutkimuksia. Teknologiahankkeita rahoitet-
30857: Organisaatio on saatu miehitetyksi ja tehtävät tiin yhteensä 20 milj. markalla.
30858: suoritetuiksi suunnitelmien mukaisesti. Tehtä- Tekes:in tuotekehitys- ja markkinointiyksiköi-
30859: vien nopean laajentumisen ja uusien tehtävien den päätehtävänä on neuvoa PKT-yrityksiä tuote-
30860: vuoksi kuitenkin työvoimapulaa ilmeni jonkin kehitykseen ja markkinointiin liittyvissä kysymyk-
30861: verran. sissä. Kertomusvuoden aikana perustettiin uusi
30862: Vuonna 1985 oli tuotekehitysavustuksiin käy- yksikkö Kuopioon sekä Oulun yksikön osana
30863: tettävissä 95 milj. markkaa ja tuotekehityslainoi- toimiva toimipiste Rovaniemelle. Aikaisemmat
30864: hin 110 milj. markkaa. Tuotekehitystukea haet- yksiköt ovat Helsingissä, Oulussa, Lappeenran-
30865: tiin vuoden 1985 aikana 529 hankkeeseen yh- nassa ja Seinäjoella. Yksikköverkostoa laajenne-
30866: teensä 450 milj. markkaa. Tukea myönnettiin taan edelleen vuonna 1986. Konsultoinnin koko-
30867: yhteensä 235 milj. markkaa, josta avustusmuotoi- naistarve on edelleen suurempi kuin yksiköiden
30868: sena 123 milj. markkaa ja lainoina 112 milj. kapasiteetti.
30869: markkaa 389 hankkeeseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen
30870: PKT-yrityksille kokonaistuesta meni 39 %. kuuluvien teollisuussihteerien tehtävänä on toi-
30871: Osuus on lisääntynyt 9 prosenttiyksiköllä. Tuki mittaa suomalaisille yrityksille niiden tarvitsemaa
30872: jakautui toimialoittain seuraavasti: koneteollisuus uusinta ulkomaista tietoa teollisuuden ja tekno-
30873: 23 %, sähköteknillinen teollisuus 23 %, kemian logian kehittymisestä. Teknologian kehittämis-
30874: teollisuus 18 %, ruetallit ja metallituotteet 7 %, keskuksen tehtävänä on välittää yritysten toimek-
30875: puunjalostus- ja graafinen teollisuus 7 % sekä siantoja teollisuussihteereille, auttaa yhteyksien
30876: muut yhteensä 21 %. solmimisessa sekä julkaista teollisuussihteerien
30877: Vuoden 1984 aikana kasvanut yritysten tutki- toimittamaa aineistoa. Teollisuussihteeritoimin-
30878: musvolyymi säilyi vuonna 198 5. Hankkeiden ko- nan menot olivat vajaa 16 milj. markkaa.
30879: ko ja laatu ovat kasvaneet vuoteen 1984 verrattu- Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevia
30880: na. Hankkeiden joukossa on useita terävintä luottolaitoksia ovat Valtion investointirahasto,
30881: teknologista kärkeä edustavia hankkeita. Haas- Kehitysaluerahasto Oy ja Pohjoismaiden Inves-
30882: teellisimmat ja luonnollisesti myös suurimmat tointipankki. Inrasta nostettujen lainojen määrä
30883: hankkeet tulivat suurilta yrityksiltä, joskin uusia kasvoi 17 % 543 milj. markkaan. Rahaston koko-
30884: pieniä, usein elektroniikan alalla toimivia kor- naismenot supistuivat kuitenkin 12 %, sillä ra-
30885: kean teknologian yrityksiä on tullut mukaan hastolle otettujen luottojen kuoletukset väheni-
30886: tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Yritysten ja vät 150 milj. markkaan eli alle puoleen edellis-
30887: korkeakoulujen välinen yhteistyö on laajentunut. vuotisista.
30888: Teollisuus on kasvattanut tutkimus- ja tuotekehi- Valtion rahoitustuki Kera Oy:lle oli 212 milj.
30889: tysosuuttaan voimakkaasti ja niinpä kuluneena markkaa, josta lainaa 125 milj. markkaa. Rahoi-
30890: vuotena on budjettiin merkityt varat kuten myös tuserät yhteensä, lähinnä laina, supistuivat edel-
30891: edelliseltä kaudelta siirtyneet varat käytetty koko- lisvuotisista.
30892: naan. Teollisuuden edistäminen on pääasiassa teolli-
30893: Teolliseen tuotantoon tähtäävän tavoitetutki- suuden aluepoliittista tukemista sekä valtionyh-
30894: muksen eli soveltavan tutkimuksen tukemiseen tiöiden rahoitusta. Kasvu oli 25 %. Erityisesti
30895: oli käytettävissä vuonna 1985 yhteensä 75 milj. valtionyhtiöiden rahoitus kasvoi tuntuvasti. Tuo-
30896: markkaa. Tukea haettiin 236 milj. markkaa 248 tantotoiminnan alueelliseen tukeen oli varsinai-
30897: hankkeeseen ja sitä myönnettiin 76 milj. mark- sessa budjetissa varattu 600 milj. markan myön-
30898: kaa 146 hankkeeseen. Tuesta myönnettiin Val- tämisvaltuus. Avustuksia myönnettiin kaikkiaan
30899: tion teknilliselle tutkimuskeskukselle (VTT) 508 milj. markkaa, josta investointiavustuksina
30900: 50 %, 38 milj. markkaa, yliopistoille ja korkea- 253 milj. markkaa, käynnistysavustuksina 220
30901: kouluille 42 %, 32 milj. markkaa. milj. markkaa ja kehittämisavustuksina 35 milj.
30902: Kertomusvuoden aikana saatiin kansalliset markkaa. Vuoden alusta yksinkertaistettiin avus-
30903: suurhankkeet rahoitetuiksi kasvaneiden varojen tusten myöntämismenettelyä siten, että ns. eri-
30904: turvin. Suurimpina hankkeina olivat edelleenkin tyisalueilla aikaisemmin erilliseltä tulo- ja meno-
30905: 57
30906:
30907: arvion momentilta myönnetyt investointi- ja vosto antoi sitoumukset siitä, että valtion varoista
30908: käynnistysavustukset alettiin myöntää tuotanto- maksetaan Vaivilla Oy:n velkojille yhtiön ennen
30909: toiminnan alueellisesta tukemisesta annetun lain vuotta 1985 ottamia lainoja yhteensä enintään
30910: mukaisina avustuksina. Näihin avustusmääriin 150 milj. markkaa. Suurin osa edellä mainituista
30911: sisältyy erityisaluekorotusta investointiavustuksen sitoumuksista kohdistuu tuleville vuosille. Kerto-
30912: osalta 12 milj. markkaa ja käynnistysavustuksen musvuonna Vaivilla Oy:n toiminnan tukemiseen
30913: osalta 18 milj. markkaa. Myönnettyjen avustus- käytettiin valtion varoja noin 22 milj. markkaa.
30914: ten kokonaismäärä nousi runsas 8 %. Investoin- Useat valtionyhtiöt ovat siirtymässä tai siirty-
30915: tien rakenteen muutosten johdosta avustusten neet kehitysvaiheeseen, johon eräänä keskeisenä
30916: kysyntä rahoituskelpoisiin hankkeisiin on pysytel- piirteenä kuuluu laajeneva kansainvälinen toi-
30917: lyt arvioitua pienempänä. Sisäasiainministeriön minta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on täs-
30918: asettama aluepolitiikkatoimikunta on selvittänyt mentänyt toimintaperiaatteita, joita yhtiöiden
30919: aluepolitiikan toimenpiteiden muutostarpeita ja tulee soveltaa kansainvälisiä toimintojaan kehit-
30920: suuntaamista. Avustuksilla tuetuissa hankkeissa täessään.
30921: arvioidaan muodostuvan lähivuosien aikana noin Valtiontakauslaitos myöntää valtiontakauksia
30922: 8 600 uutta pysyvää työpaikkaa. Avustusten keskisuuren ja pienteollisuuden sekä eräiden
30923: maksamiseen oli varattu 382 milj. markkaa, josta muiden elinkeinoalojen yritystoimintaa, laivanra-
30924: käytettiin 313 milj. markkaa. Alueellista kulje- kennus- tai laivanvarustamotoimintaa sekä teolli-
30925: tustukea maksettiin 130 milj. markkaa. suuden ympäristönsuojeluinvestointeja varten
30926: Kuntien teollisuustilahankkeisiin myönnettä- tarvittavien luottojen vakuudeksi.
30927: vää liikevaihtoverohuojennusta vastaavaa avustus- Lakia laivanvarustamotoimintaa harjoittaville
30928: ta varten on ollut käytettävissä vuoden 1984 tulo- yrityksille myönnettävistä valtiontakauksista on
30929: ja menoarvion siirtomäärärahasta 23,5 milj. muutettu. Muutoksen jälkeen valtiontakauksia
30930: markkaa ja vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon voidaan myöntää laivanvarustamoiden lisäksi
30931: varattua siirtomäärärahaa 5 milj. markkaa. Avus- myös laivanrakennustoimintaa harjoittavien yri-
30932: tusten myöntämismenettelyä muutettiin vuoden tysten luottojen vakuudeksi. Lain nimike muut-
30933: alusta siten, että avustuksia alettiin myöntää vain tui ja samalla korotettiin takausvaltuus 800 milj.
30934: niihin teollisuushalleihin, joihin yritys sijoittuu markasta 2 000 milj. markkaan. Laki tuli voi-
30935: vuokralle. Avustuksia myönnettiin 26,4 milj. maan 1.1.1986. Laitoksen takausvastuu oli vuo-
30936: markkaa. den 1985 lopussa 715 milj. markkaa. Takauskor-
30937: Rahoituksen lisäksi eräs keskeisiä toiminta- vauksia se joutui maksamaan lähinnä teollisuus-
30938: muotoja PKT-yritysten toimintaedellytysten pa- takauksista nettomääräisesti 20 milj. markkaa,
30939: rantamiseksi on näiden yritysten johto- ja avain- jonka rahoittamiseksi budjetista siirrettiin vastaa-
30940: henkilöiden liikkeenjohtotaidon kehittämiseen va summa.
30941: tähtäävän yrittäjäkoulutuksen järjestäminen. Energiahuollon menot vähenivät lähes neljän-
30942: Vuonna 1985 oli tähän tarkoitukseen käytettävis- neksen eräiden investointiavustusten supistumi-
30943: sä 12,3 milj. markkaa. sen vuoksi (taulukko 58).
30944: Vuoden 1985 menoarviossa osoitetun määrära- Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas-
30945: han ja teollisuuspiirejä koskevan asetuksen muu- ton määrärahat käsittävät yli puolet kaikesta
30946: toksen perusteella perustettiin Kainuun teolli- maamme julkisesta energiatutkimuksen ja koe-
30947: suuspiiri. Muu osa Oulun läänistä muodostaa toiminnan rahoituksesta. Tutkimuksen ohjel-
30948: Oulun teollisuuspiirin. Teollisuuspiirien luku- moinnissa on tiedostettu muuttunut energiati-
30949: määrä on siten 12. lanne, minkä johdosta entistä enemmän painote-
30950: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- taan pitkäjänteistä, uusia teknologisia ratkaisuja
30951: haaraan kuuluvien tuotannollista toimintaa har- luovaa kehitystoimintaa. Energian säästö ja teho-
30952: joittavien valtionyhtiöiden osakepääomien koro- kas käyttö sekä kotimaisen energian edistäminen
30953: tuksiin osoitettiin kertomusvuonna valtion varoja ovat pysyviä tutkimuksen painoalueita. Energi-
30954: 25 7 milj. markkaa, ja maksatukset olivat siirty- atalouden ympäristövaikutuksia vähentävän tek-
30955: neet erät huomioon otettuna 299 milj. markkaa; niikan kehittämisen osuus on kasvamassa. Ydin-
30956: kassamenojen kasvu oli noin kaksi kolmannesta. energiatutkimusta jatketaan liittyen ensi sijassa
30957: Osinkoja edellä mainitut valtionyhtiöt maksoivat turvallisuusvalvontaan. Muuta kuin ydinenergi-
30958: vuonna 1985 yhteensä 173 milj. markkaa. atutkimusta rahoitettiin runsaalla 4 7 milj. mar-
30959: Vaivilla Oy:n jatkuvan toiminnan turvaamisek- kalla.
30960: SI säädettiin laki. Tämän lain nojalla valtioneu- Ydinenergian osuus Suomen sähköenergiatuo-
30961:
30962: 8 360883P
30963: 58
30964:
30965: tannossa vuonna 1985 oli noin 38 %. Osuus oli kokonaisuuksiksi oli nähtävissä myös koetoimin-
30966: kansainvälisessäkin vertailussa tarkasteltuna edel- nan alueella. Keskimääräinen yksittäisen hank-
30967: leenkin varsin suuri, vaikka se pieneni jonkin keen rahoitus oli noin 320 000 markkaa ja kaik-
30968: verran edellisestä vuodesta. Kauppa- ja teolli- kiaan koetoimintahankkeita rahoitettiin 18,6
30969: suusministeriö rahoitti ydinenergiatutkimusta milj. markalla.
30970: noin 15 milj. markalla vuonna 1985. Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
30971: Kotimaisen energian tuotannon ja energian korkotukilainoista annetun lain ja lain muutok-
30972: säästön edistämisestä annettu laki tuli voimaan sen nojalla voidaan yritysten energiansäästöinves-
30973: 1.1.1985. Sillä kumottiin laki kotimaisten poltto- tointeihin sekä kotimaisten polttoaineiden tuo-
30974: aineiden käytön edistämisestä. Uuden lain nojal- tanto- ja käyttöinvestointeihin otettavia lainoja
30975: la voidaan myöntää avustuksia kotimaista poltto- hyväksyä korkotukilainoiksi. Vuoden 1985 aikana
30976: ainetta käyttävien laitosten lisäksi myös muita hyväksyttiin yksi 22 milj. markan suuruinen laina
30977: kotimaisia energialähteitä hyödyntäville laitoksil- korkotukilainaksi kotimaista polttoainetta käyttä-
30978: le sekä yritysten energiansäästöinvestointeihin vän laitoksen rakentamiseksi. Kotimaisten poltto-
30979: taikka jätelämmön talteenottoon liittyviä muu- aineiden tuotannon investoinneille ja yritysten
30980: tostöitä varten. Avustus on enintään 20 % hy- energiansäästöinvestointeihin ei vuoden 1985 ai-
30981: väksyttävien kokonaisinvestointien määrästä. Mi- kana hyväksytty yhtään lainaa. Vuonna 1985
30982: käli hanke edustaa uutta teknologiaa, voi avustus käytettävissä oli yhteensä 100 milj. markan laina-
30983: kuitenkin olla enintään 40 %. Avustuksilla pyri- kiintiö. Korkotukea maksettiin vain vajaa 1 milj.
30984: tään parantamaan kotimaisen energian tuotan- markkaa.
30985: non ja energian säästön taloudellisesti perusteitu- Ulkomaankaupan edistämisen kassamenot vä-
30986: jen investointien rahoituksen järjestämistä ja pie- henivät puoleen edellisvuotisista (taulukko 58).
30987: nentämään hankkeisiin liittyviä riskejä sekä siten Tehtäväryhmään kuuluvan tuontikaupparahaston
30988: vaikuttamaan hankkeiden käynnistymiseen. hoidettavana ollut tuontipolttonesteiden hinnan-
30989: Avustukset on tarkoitettu pienille ja keskisuurille tasausjärjestely muuttui vuonna 1984 siten, että
30990: hankkeille. valtiolle siitä ei enää syntynyt kustannuksia.
30991: Vuoden 1985 aikana annettiin sitoumus avus- Tuontisokerin hinnantasaus lopetettiin jo vuonna
30992: tuksen maksamisesta yhteensä 41 kotimaista polt- 1983. Hinnantasauskorvaukset jäivät siten koko-
30993: toainetta käyttävälle laitoshankkeelle. Avustus oli naan pois, ja valtion menot vähenivät 377 milj.
30994: keskimäärin 16 % investoinnin hyväksyttävistä markkaa vuoteen 1984 verrattuna.
30995: kokonaiskustannuksista ja sitoumusten yhteis- Myös vientitakuukustannukset vähenivät. Ta-
30996: määrä oli noin 19 milj. markkaa. Sitoumuksista kuukorvauksia maksettiin kaikkiaan 197 milj.
30997: suuri osa annettiin yhdyskuntien alue- ja kauko- markkaa eli neljännes vähemmän kuin vuonna
30998: lämpölaitosten rakentamista varten. Näiden sekä 1984. K-takuukorvaukset jäivät 3 milj. mark-
30999: vanhan lain mukaisten sitoumusten maksatuksiin kaan. Vientitakuulaitoksen toimintaa selostetaan
31000: käytettiin 14 milj. markkaa. Vuonna 1984 vastaa- yksityiskohtaisemmin liitteessä 20. Varsinaiseen
31001: va maksatus oli 38 milj. markkaa. Vuonna 1985 viennin edistämiseen budjetoitiin kertomusvuon-
31002: laajennettiin energiataloudellisen koetoiminnan na avustuksia 131 milj. markkaa, josta 73 milj.
31003: alaa lisämenoarviokäsittelyn yhteydessä käsittä- markkaa yrityskohtaiseen käyttöön ja 37 milj.
31004: mään myös energiatalouden ympäristövaikutuk- markkaa toimialoittaiseen käyttöön sekä 21 milj.
31005: siin liittyvän koetoiminnan avustaminen. Vuo- markkaa vientijärjestöille. Lainamääräraha vien-
31006: den 1985 koetoiminnan piirissä oli 58 hanketta. nin edistämiseen oli 45 milj. markkaa.
31007: Hankkeiden jäsentyminen entistä suuremmiksi
31008:
31009:
31010:
31011: 59. Kustannustakuut 1)
31012: 1983 1984 1985 Muutos
31013: 1984-85
31014: miljoonaa markkaa %
31015:
31016: Takuunalainen vienti ................................... . 5 386 5182 2 267 -56
31017: Takuukorvaukset ...................................... . 15 3
31018: Takuumaksutulot ...................................... . 29 23 10 -58
31019: 1
31020: ) Metalli- ja rakennusteollisuus.
31021: 59
31022:
31023: Koska avustuksina myönnettävää tukea oli voi- noinnin edistämiseen 24,7 milj. markkaa. Lainat
31024: tu lisätä vain vähän edelliseen vuoteen verrattu- myönnettiin etenkin suurten yritysten ulkomaille
31025: na, jouduttiin tuen myöntämisperusteita tiuken- perustamien myyntiorganisaatioiden kustannuk-
31026: tamaan määrärahan riittävyyden ja tuen mahdol- siin sekä muihin kustannuksiltaan suurehkojen
31027: lisimman tarkoituksenmukaisen käytön varmista- markkinointitoimenpiteiden rahoittamiseen.
31028: miseksi. Avustukset pyrittiin ensisijaisesti osoitta- Hankeviennin tarjoustoimintaan myönnettiin lai-
31029: maan olennaisia uutuusnäkökohtia sisältävien noja 9 milj. markkaa.
31030: vienninedistämishankkeiden toteuttamiseen sekä Muiden elinkeinojen edistäminen on matkai-
31031: viennin kasvattamista koskevien riskipitoisten ke- lun edistämistä sekä haja-asutusalueiden vähit-
31032: hittämishankkeiden rahoittamiseen. Avustusten täiskaupan tukemista. Kotimaanmatkailu lisään-
31033: myöntämisessä annettiin etusija pienten ja keski- tyi rekisteröidyissä majoituskohteissa yöpymisillä
31034: suurten yritysten vientitoiminnan tukemiselle. mitattuna poikkeuksellisen paljon eli 9 %. Ulko-
31035: Vientituotteiden markkinoinnin edistämiseen maalaisten määrä kuitenkin väheni hieman. Mat-
31036: myönnettiin 1 269 hakemuksen perusteella avus- kailutaseen alijäämä kasvoi edelleen ja oli
31037: tuksia yhteensä 72 milj. markkaa ja yritysten 1,6 mrd markkaa. Matkustustulot lisääntyivät
31038: yksittäisiin näyttelyosallistumisiin 1 625 hake- vain 2 %, mutta menot 11 %. Matkailun edistä-
31039: muksen perusteella vajaa 27 milj. markkaa. miskeskuksen menot olivat 52 milj. markkaa. Ne
31040: Avustusten myöntämiseen voitiin käyttää myös supistuivat talonrakennusinvestointien vähenemi-
31041: edellisiltä vuosilta siirtyneitä ja uudelleen käytet- sen vuoksi.
31042: täväksi palautuneita määrärahoja. Avustusten
31043: suurimmat toimialoittaiset käyttäjäryhmät olivat
31044: metallituote- ja koneteollisuus, noin puolet, 5.1.4. Muut menot
31045: teva- ja jalkineteollisuus, noin viidennes sekä
31046: pientalo- ja huonekaluteollisuus, noin kymme- Muut menot ovat tehtävittäisessä luokittelussa
31047: nesosa. valtionvelan hoitomenoja sekä eläkemenoja. Ve-
31048: Suomen virallisten näyttelyosallistumisien to- lanhoitomenot kasvoivat edelleen selvästi nope-
31049: teuttamiseen myönnettiin 6 milj. markkaa, josta ammin kuin muut menot keskimäärin (taulukot
31050: pääosa SEV-maissa, etenkin Neuvostoliitossa jär- 60 ja 64). Kuoletoksia kasvattivat kertomusvuon-
31051: jestettyihin messuosallistumisiin. na lisäksi eräät ennenaikaiset kuoletuserät, kun
31052: Toimialoittain toteutettuihin vienninedistä- valtio vaihtoi luottoja ehdoiltaan edullisempiin.
31053: ruistapahtumiin myönnettiin 31 milj. markkaa. Velan ja velanhoitomenojen kehitystä kuvataan
31054: Suurimmat toimialoittaiset käyttäjäryhmät olivat yksityiskohtaisesti luvussa 8. Eläkkeiden ja elä-
31055: samat kuin edellä. kemenojen kehitys on esitetty luvussa 6 ja liit-
31056: Lainoja myönnettiin vientituotteiden markki- teessä 10.
31057:
31058:
31059: 60. Muut menot
31060: 1983 1984 1985 Muutos
31061: Tehtäväryhmä 1984-85
31062: miljoonaa markkaa %
31063: Valtionvelan hoito ..................................... . 6 680 9 224 11 955 30
31064: Muut menot .......................................... . 3 655 4 081 4 482 10
31065: siitä valtion eläkkeet ................................. . 3088 3 439 3 792 10
31066: Yhteensä ............................................ . 10 335 13 305 16 437 24
31067:
31068:
31069:
31070:
31071: 5.2. Menot menolajeittain
31072: Valtiontalouden kokonaismenojen reaalinen johtunut velan kuoletusten suuri kasvu oli lähes
31073: kasvu yli kaksinkertaistui kertomusvuonna ja oli 11/z prosenttiyksikköä koko kasvusta, ts. ilman
31074: 6 %. Edellä mainittu, osittain konvertoinneista velan kuoletuksia menot kasvoivat 4 112 %. Myös
31075: 60
31076:
31077: velan korot kasvoivat selvästi nopeammin kuin 1983 1984 1985
31078: muut menot. prosenttia
31079: Siirtomenot on suurin menolajiryhmä, ja vaik- Kulutusmenot ............ 26,6 25,6 25,5
31080: ka niiden osuus hieman aleni, ne muodostivat Siirtomenot .............. 50,0 51,3 50,6
31081: edelleen yli puolet kaikista valtion menoista. Reaalisijoitukset .......... 6,9 6,3 5,9
31082: Kulutusmenojen osuus on pysytellyt tasaisesti Finanssisijoitukset ....... 6,3 5,5 5,1
31083: Muut menot ............. 10,2 11,3 13,0
31084: runsaana neljänneksenä. Sen sijaan sijoitusmeno-
31085: jen osuus on jo pitkään jatkuvasti alentunut. Yhteensä ............... 100,0 100,0 100,0
31086: Merkittävin muutos menolajeittaisessa jakaumas-
31087: sa 1980-luvulla onkin sijoitusmenojen osuuden
31088: vähentyminen ja "muiden menojen" eli lähinnä
31089: velanhoitomenojen osuuden kasvu. 5. 2. 1. Kulutusmenot
31090: Kuvio 11. Valtiontalouden kassamenot menolajeit-
31091: tain prosentteina bruttokansantuotteesta
31092: Kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 4 1/z %.
31093: Kuten usein aiemminkin puolustuslaitoksen ka-
31094: 30% lustohankintojen ajoittuminen vaikutti kulutus-
31095: menojen kasvuun merkittävästi; hankintamenot
31096: kasvoivat nimellisesti 50 %. Suuri kasvu selittyy
31097: osaksi vuodesta 1984 siirtyneillä huomattavilla
31098: maksatuserillä. Korjaus- ja kunnossapitomenojen
31099: reaalinen kasvu oli myös tuntuva (taulukko 61).
31100: Valtion palkkausmenojen ja eläkemenojen perus-
31101: teita ja kehitystä selostetaan yksityiskohtaisesti
31102: jäljempänä luvussa 6.
31103:
31104:
31105:
31106:
31107: A A A
31108: 1980 1984 19 8 5*
31109: A = siirtomenot
31110: B = kulutusmenot
31111: C = sijoitusmenot
31112: D = muut menot
31113:
31114:
31115: 61. Kulutusmenot
31116:
31117: 1983 1984 1985 Muutos 1984-85, %
31118: miljoonaa markkaa Arvo Määrä
31119:
31120: Palkkaukset ym ................................ . 8 926 9 800 10 738 10 1
31121: Eläkkeet ....................................... . 3 092 3 443 3 796 10 3
31122: Korjaus ja kunnossapito ..................... . 1 510 1 605 1 810 13 7
31123: Puolustuslaitoksen kaluston hankkiminen ..... . 1 372 1 010 1 511 50 42
31124: Muut kulutusmenot ........................... . 6084 6 297 6 979 11 4
31125:
31126: Yhteensä .................................. . 20 984 22155 24 835 12 4'/z
31127:
31128:
31129:
31130:
31131: 5. 2. 2. Siirtomenot osa aiheutui työttömyysturvauudistuksesta. Kun-
31132: tien valtionavut kasvoivat myös paljon kuntien
31133: Siirtomenot yhteensä kasvoivat reaalisesti vajaa kulutuksen volyymikasvun myötä (taulukko 62).
31134: 5 %. Tulonsiirrot kotitalouksille kasvoivat nope- Kehitysapumenot kasvoivat edelleen nopeasti.
31135: asti. Näiden yli 7 prosentin reaalikasvusta valta- Valtion osuudet kansaneläke- ja sairausvakuutus-
31136: 61
31137:
31138: menoihin supistuivat kuten edellisenäkin vuon- jäivät reaalisesti ennalleen lähinnä tuontikauppa-
31139: na. Tämä oli seurausta edelleen suotuisasta palk- ja vientitakuurahastoista maksettavien korvausten
31140: kasumman kehityksestä sekä sosiaalivakuutus- selvän vähenemisen vuoksi. Polttonesteiden hin-
31141: maksujen lievästä noususta, mikä paransi Kan- nantasausjärjestelmä muutettiin vuonna 1984 si-
31142: saneläkelaitoksen rahoitusasemaa ja vähensi val- ten, että polttonesteistä ei enää kertomusvuonna
31143: tion takuusuorituksia. Elinkeinojen valtionavut aiheutunut valtiolle nettomenoa.
31144:
31145:
31146:
31147: 62. Siirtomenot
31148: 1983 1984 1985 Muutos 1984-85, %
31149: miljoonaa markkaa Arvo Määrä
31150:
31151: Valtionavut kunnille ........................... . 15 717 18 444 21 183 15 il
31152: Valtionavut elinkeinoelämälle .................. . 8 237 9 317 9 811 5 0
31153: siitä maatalous ........................... . 5 336 6 090 6 661 9 3
31154: Valtionavut kotitalouksille .................... . 10 111 11 265 12 888 14 7
31155: Muut siirtomenot .............................. . 5 346 5 307 5 387 2 -5
31156: Yhteensä .................................. . 39 411 44 333 49 269 11 5
31157: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan kuntien ja kuntainliittojen kulutus lisääntyi kiintein hinnoin hieman yli 4% vuonna
31158: 1985. Käsite- ja rakenne-erojen vuoksi kuntien kulutus ja valtiontalouden kassalaskelmien mukaiset valtionavut kunnille
31159: eivät ole keskenään vertailukelpoiset.
31160:
31161:
31162:
31163:
31164: 5. 2. 3. Sijoitusmenot myös 4 %. Asuntolainoihin varattuja määräraho-
31165: ja säästyi 412 milj. markkaa (ks. s. 44). Tämä
31166: Sijoitusmenot jäivät reaalisesti lähes ennalleen. aiheutui lähinnä siitä, että arviolta 2 700 arava-
31167: Suhdannesyistä investointien lis'ääminen ei ollut- lainoitetun asunnon rakentaminen lykkäämyi
31168: kaan tarpeen. Selvimmin eli reaalisesti noin 13 myöhemmäksi. Samasta syystä aravamäärärahoja
31169: % vähenivät talonrakennusinvestoinnit. Kone- ja säästyi tuntuvasti jo vuonna 1984.
31170: laiteinvestoinnit sen sijaan kasvoivat (taulukko Valtionyhtiöiden osakepääomien korotuksiin ja
31171: 63). muihin osakehankintoihin käytettiin 335 milj.
31172: Valtion lainananto väheni reaalisesti 4 %. Val- markkaa. Lisäys oli noin 60 %.
31173: taosa lainoista on asuntolainoja, jotka supistuivat
31174:
31175:
31176:
31177: 63. Sijoitusmenot
31178:
31179: 1983 1984 1985 Muutos 1984-85, %
31180: miljoonaa markkaa Arvo Määrä
31181:
31182: Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen .. . 1 815 1 822 2 132 17 12
31183: Talonrakennukset ............................. . 1 179 1 277 1 172 -8 -13
31184: Maa- ja vesirakennukset ..................... . 2 460 2 357 2 395 2 3
31185: Reaalisijoitukset yhteensä ................ . 5 454 5 455 5 700 4 4
31186:
31187: Lainat yksityisille ............................ . 4194 3983 4 057 2 4
31188: siitä asuntolainat .......................... . 2 542 2 251 2 294 2 4
31189: valtion investointirahastosta annetut lai-
31190: nat .................................. . 395 464 543 17 10
31191: Muut lainat ................................. . 42 31 31 0 - 6
31192: Muut finanssisijoitukset ..................... . 763 702 894 27 21
31193:
31194: Finanssisijoitukset yhteensä .............. . 4 999 4 717 4 982 6 -0
31195: Yhteensä .................................. . 10 453 10172 10 682 5 - 0
31196: 62
31197:
31198: 5.2.4. Muut menot vaihtuminen ehdoiltaan edullisempiin lainoihin.
31199: Tästä huolimatta ulkomaisen velan kuoletukset
31200: Muiden menojen eli lähinnä valtionvelan hoi- supistuivat. Kotimaisten kuoletusten kasvu oli
31201: tomenojen kasvu jatkui nopeana. Alkuperäiseen lähes kaksi kolmannesta. Velan korot kasvoivat
31202: velanhoitosuunnitelmaan nähden ulkomaisen ve- velkakannan kasvun myötä. Valtionvelan ja ve-
31203: lan kuoletuksia lisäsi huomattavasti eräiden luot- lanhoitomenojen kehitystä tarkastellaan yksityis-
31204: toerien ennenaikainen takaisinmaksaminen ja kohtaisesti jäljempänä (luku 8).
31205:
31206:
31207: 64. Muut menot
31208: 1983 1984 1985 Muutos
31209: 1984-85
31210: miljoonaa markkaa %
31211:
31212: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ................... 3 142 3 965 4 686 18
31213: Valtionvelan kuoletukset ................................ 3 939 5 552 7 682 38
31214: siitä kotimaiset ······································ 1 560 3 616 5 916 64
31215: ulkomaiset ...................................... 2 379 1 936 1 766 9
31216: Varastojen muutos (kasvu+ ) ............................ 948 251 219
31217: Muut .................................................. 4 4 31
31218:
31219: Yhteensä ············································· 8034 9 771 12 619 29
31220: 63
31221:
31222: 6. VALTIO TYÖNANTAJANA
31223:
31224: 6.1. Valtion virat ja toimet
31225: Kertomusvuonna maaliskuussa valtiolla oli yh- Hallinnonaloittain virkajärjestelyt jakaantuivat
31226: teensä 118 965 virkaa tai tointa tai ylimääräistä seuraavasti:
31227: tointa. Vuodesta 1984 virkojen määrä lisääntyi
31228: 930 eli 1 prosenttia. Virkajär- Virkajär- Virkajär-
31229: Virkojen ja toimien määrä viran laadun mu- jestelyllä jestelyllä jestelyllä
31230: Hallinnonala lakkautetut perustetut toteutetut
31231: kaan on muuttunut vuodesta 1984 seuraavasti: virat ja virat ja nimike-
31232: toimet toimet muutokset
31233: Viran laatu 1984 1985 Muutos,
31234: % Tasavallan presidentti ... . 2
31235: Valtioneuvosto .......... . 1
31236: Peruspalkkaiset .......... 64 425 64 508 0 Oikeusministeriö ........ . 3 3 7
31237: Sopimuspaikkaiset ....... 1 317 1 362 3 Sisäasiainministeriö ..... . 1 1 1 670
31238: Ylimääräiset ············· 52 293 53 095 2 Puolustusministeriö ..... . 28 25 488
31239: Valtiovarainministeriö ... . 23 18 32
31240: Yhteensä ............... 118 035 118 965 Opetusministeriö ........ . 26 23 29
31241: Maa- ja metsätalousmi-
31242: Valtion henkilöstön maaran kasvua on viime nisteriö ................. . 10 9 310
31243: Liikenneministeriö ...... . 555 272 137
31244: vuosina pyritty rajoittamaan virkoja ja toimia Kauppa- ja teollisuusmi-
31245: koskevilla järjestelyillä. Valtion virkojen ja toi- nisteriö ................. . 14 14 28
31246: mien järjestelyvaltuuslain ja -asetuksen (767 ja Sosiaali- ja terveysminis-
31247: 768/76) mukaisilla järjestelyillä lakkautettiin ker- teriö .................... . 17 13 43
31248: Työvoimaministeriö ..... . 200
31249: tomusvuonna 677 ja perustettiin 378 virkaa ja
31250: tointa. Tehtävien uudelleen määrittelyistä johtu- Yhteensä .............. . sn 378 2 947
31251: via nimikemuutoksia toteutettiin 2 947.
31252:
31253:
31254:
31255: 6. 2. Valtion henkilöstö
31256: Kertomusvuoden lopussa valtion palveluksessa Kuvio 12. Valtion henkilöstö
31257: oli 213 256 henkilöä. Vuoteen 1984 verrattuna
31258: 1000 henkeä
31259: henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan. Kun
31260: virkasuhteisen ja muussa julkisoikeudellisessa 140
31261: palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä kas- i::
31262: voi hieman ja työsopimussuhteisen tuntipaikkai-
31263: sen henkilöstön määrä vastaavasti supistui, jäi
31264: henkilöstön kokonaismäärän kasvu 103:een hen- 10 0
31265: kilöön. Muutokset palvelussuhteen laadun mu-
31266: kaan käyvät ilmi seuraavasta kuviosta ja taulukos-
31267: ta:
31268: 50
31269:
31270:
31271: 20
31272:
31273: 1980 1984 1985
31274: A = työsopimussuhteiset tuntipaikkaiset
31275: 8 = työsopimussuhteiset kuukausipaikkaiset
31276: C = virkasuhteiset
31277: 64
31278:
31279: 65. Valtion henkilöstön määrä palvelussuhteen laadun mukaan 1 )
31280:
31281: 1984 1985 Muutos, %
31282:
31283: Virkasuhteiset
31284: perus- ja sopimuspaikkaiset sekä ylimääräiset virkamiehet ............ . 114 057 114 693 1
31285: tilapäiset virkamiehet .............................................. . 4 380 4 349 -1
31286: Muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat 2 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 135 12 606 4
31287: Työsopimussuhteiset
31288: kuukausipaikkaiset ................................................ . 61 481 61 508 0
31289: tuntipaikkaiset .................................................... . 21 100 20 100 -5
31290:
31291: Valtion henkilöstö yhteensä .............. ; ........................ . 213 153 213 256 0
31292:
31293: 1
31294: l Ks. myös liite 8.
31295: 2
31296: ) Sisältää myös päätoimiset tuntiopettajat, satunnaiset apulaiset, värvätyt ja rajavartijat, postin erillisryhmät.
31297:
31298:
31299:
31300:
31301: 6.3. Valtion palkkausmenot ja palkkauksiin myönnetyt valtionavut
31302: Valtion palveluksessa olevan henkilöstön palk- Kuvio 13. Valtion maksamat palkkaukset, valtiona-
31303: kausmenot olivat vuonna 1985 16 613 milj. vut palkkauksiin ja eläkkeet
31304: markkaa (ks. liite 9). Vuodesta 1984 palkkausme- Mrd ml.<
31305: not lisääntyivät 1 110 milj. markalla eli 7 pro-
31306: senttia. Virkasuhteisen henkilöstön palkkausme- 18
31307: not lisääntyivät 7 prosenttia ja työsopimussuhtei-
31308: sen 8 prosenttia.
31309: Ennakkotietojen mukaan palkkauksiin myön- 14
31310: netyt valtionavut nousivat vuonna 1985 edellis-
31311: vuodesta 1 859 milj. markalla eli 15 prosenttia.
31312: Kuntien ja kuntainliittojen osalta palkkauksiin
31313: myönnettävien valtionapujen nousu oli arvioiden
31314: 10
31315: mukaan 16 prosenttia. Yksityisille yhteisöille
31316: myönnettävä valtionapu nousi 5 prosenttia.
31317: 5
31318:
31319:
31320: 2
31321:
31322:
31323: A = eläkkeet
31324: B = valtionavut palkkauksiin
31325: C = valtion palkkaukset
31326:
31327:
31328:
31329:
31330: 6.4. Valtion virka- ja työehtosopimukset sekä yksityisten
31331: valtionapulaitosten toimiehtosopimukset vuonna 198 5
31332: Valtion henkilöstön palkkausten tarkistukset ja Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen
31333: muiden sopimuksenvaraisten palvelussuhteen eh- tarkistamisesta 14.2.1985 laaditun pöytäkirjan
31334: tojen tarkistukset perustuivat tulopoliittisen selvi- mukaan toteutettiin maaliskuun alusta lukien
31335: tysmiehen Matti Pekkasen 4.3.1984 tekemään yleiskorotus, jonka muoto oli 77 markkaa lisätty-
31336: ehdotukseen tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi nä 1,07 prosentilla, kuitenkin vähintään 2,84
31337: sopimuskaudella 1.3.1984-28.2.1986. prosenttia. Samasta ajankohdasta lukien yhte-
31338: 65
31339:
31340: na1stettiin ikälisä- ja määrävuosikorotusjärjestel- rajoissa VTY:n ja TVK:n muilla kuin rinnastus-
31341: miä korottamalla palkkausluokissa A22 - A36, paikkaisilla kiinteäpalkka-aloilla yleiskorotus to-
31342: C55 - C70 sekä S-palkkausluokissa maksettavan teutettiin siten, että perustasoja korotettiin kuu-
31343: neljännen ikälisän ja 15-vuotiskorotuksen pro- kausipaikkaisten osalta vähintään 109 markalla
31344: senttimäärää molempia puolella prosenttiyksiköl- sekä tunti- ja urakkapaikkaisten osalta vähintään
31345: lä. Maaliskuun alusta toteutettiin myös virkojen vastaavalla pennimäärällä. Niillä palvelusvuosili-
31346: ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun sekä säaloilla, joilla ohjepalkkoja ei tarkisteta virkaeh-
31347: muistutusten ja lisäpalkkioiden tarkistuksia. Sa- tosopimuksen vastaavan kohdan mukaisesti, suo-
31348: moin tarkistettiin matkakustannusten ja muiden ritettavan määrävuosikorotuksen prosenttimäärä
31349: kustannusten korvauksia kustannustason nousua tarkistettiin käytettävissä olevien korotusvarojen
31350: vastaavasti. puitteissa 4, 5 prosentiksi. Matkakustannusten ja
31351: Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa mainitus- muiden kustannusten korvausperusteita tarkistet-
31352: ta korotusvarasta 1.3. 1985 siirrettiin osa käytet- tiin virkaehtosopimuksessa sovelletun linjan mu-
31353: täväksi 1.1.1986. Kertomusvuonna käytiin neu- kaisesti.
31354: vottelut tämän erän käyttämisestä ja tehtiin sopi- Korotusvarasta 1.3.1985 siirrettiin osa käytettä-
31355: mukset virkaehtosopimuksen muutoksista väksi palkkojen tarkistuksiin sekä alakohtaisten
31356: 1.1.1986. Sopimuksen mukaan toteutettiin vuo- erityiskysymysten järjestämiseen valtion virkaeh-
31357: den 1986 alusta yleiskorotus, jonka muoto on 63 tosopimuksen vastaavan periaatelinjan mukaises-
31358: markkaa lisättynä 0,85 prosentilla, vähimmäista- ti. Nämä palkantarkistukset sovittiin toteutetta-
31359: kuun ollessa 2, 2 5 prosenttia. Edellisen lisäksi viksi sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka
31360: taulukoissa suoritettiin eräitä pieniä tarkistuksia, alkaa lähinnä 1.1.1986. Tämän järjestelyn ala-
31361: lähinnä palkkausluokkien A21 - A22 välin kohtainen kustannuspuite oli 3,25 prosenttia
31362: supistamiseksi. Ratkaisun yhteydessä poistettiin korotusta edeltäneen ajankohdan palkkasummas-
31363: A6 palkkausluokka ja neljästä ylimmästä käyttä- ta. Yleiskorotus voitiin tuon kustannuspuitteen
31364: mättömästä palkkaluokasta otettiin käyttöön rajoissa VTY:n ja TVK:n muilla kuin rinnastus-
31365: palkkausluokat A33 ja A34. Samasta ajankohdas- paikkaisilla kiinteäpalkka-aloilla toteuttaa siten,
31366: ta lukien jatkettiin määrävuosikorotusjärjestel- että kuukausipaikkaisia koskevissa työehtosopi-
31367: män yhtenäistämistä korottamalla A22 - A36 ja muksissa perustasoja korotettiin vähintään 90
31368: C55 - C70 sekä S-palkkausluokissa maksettavan markalla.
31369: 15-vuotiskorotuksen prosenttimäärää puolella Niillä valtion työaloilla, joilla perinteellisesti
31370: prosenttiyksiköllä. Edellisten lisäksi suoritettiin on noudatettu asianomaisen alan yleiseksi katsot-
31371: virkojen ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun tavaa työehtosopimusta kuten esimerkiksi me-
31372: sekä muistutusten ja lisäpalkkioiden tarkistuksia. talli-, huoneenrakennus-, metsä-, merenkulku- ja
31373: Vuoden 1984 tulopoliittisen kokonaisratkaisun graafisella alalla, työehtosopimukset uudistettiin
31374: mukaisesta työajan lyhentämisestä tehtiin sekä palkka- ja työehtoja tarkistettiin kyseisten
31375: 14.10.1985 virkaehtosopimus, jonka mukaan to- työalojen sopimuskäytäntöä noudattaen.
31376: teutettiin 16 tunnin työajan lyhennys vuodessa. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukainen
31377: Lyhennys koski niitä työaikalain 5 ja 6 §:n alaisia työajan lyhentäminen sovittiin toteutettavaksi
31378: virkamiehiä ja toimihenkilöitä, joiden sopimuk- työsopimussuhteisen henkilöstön osalta virka-
31379: siin perustuva ja käytännössä noudattama työaika miesten järjestelyjä vastaavasti.
31380: on vähintään 40 tuntia viikossa tai 120 tuntia Yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopi-
31381: työjaksossa. Lyhentäminen toteutettiin 1.1.1986 musjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön pal-
31382: lukien. Työajan lyhennys ei koskenut niitä, joilla velussuhteen ehtoja on tarkistettu kertomusvuon-
31383: on oikeus 3 päivän vuosilomaan lomanmääräyty- na tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti
31384: miskuukautta kohden. solmitun toimiehtosopimuksen perusteella. Ker-
31385: Valtion työehtosopimukset uudistettiin valtion tomusvuoden palkantarkistus toteutettiin maalis-
31386: virkaehtosopimuksen periaatelinjaa vastaavasti lä- kuun alusta lukien ja se noudatti tasoltaan val-
31387: hinnä 1.3.1985 alkaneen palkanmaksukauden tion virkaehtosopimusratkaisua.
31388: alusta lukien. Alakohtaisten kustannuspuitteiden
31389:
31390:
31391:
31392:
31393: 9 360883P
31394: 66
31395:
31396: 6.5. Valtion muu henkilöstöhallinto
31397: Virastojen henkilöstöpoliittisten ohjelmien val- mistä koskevat henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja
31398: mistelusta ja valtion henkilöstöpolitiikan pää- periaatteet sisällytetään virastojen kyseisiin ohjel-
31399: määristä on päättänyt valtioneuvosto 15.11.1979. miin. Liitteestä 11 käy ilmi naisten ja miesten
31400: Päätöksessään valtioneuvosto kehotti virastoja ja jakautuminen palkkausluokkaryhmittäin vuonna
31401: laitoksia valmistelemaan erityisen henkilöstöpo- 1985 valtion virkasuhteisen henkilöstön osalta.
31402: liittisen ohjelman henkilöstöasioiden hoidossa Valtion henkilöstön työpaikkaruokailun kehit-
31403: noudatettavista tavoitteista ja periaatteista. Vuo- tämistä on jatkettu vuoden 1976 virkaehtosopi-
31404: den 1985 loppuun mennessä oli vahvistettuja muksen yhteydessä todetun tavoitteen saavutta-
31405: henkilöstöpoliittisia ohjelmia voimassa yhteensä miseksi perustamalla ja laajentamalla valtion työ-
31406: 82. Ohjelmansa vahvistaneiden virastojen ja lai- paikkaruokaloita, järjestämällä ateriapalvelua
31407: tosten henkilöstön määrä on noin 85-90 % poikkeavissa työoloissa työskenteleville sekä teke-
31408: valtion koko työvoimasta. mällä yhteistoimintasopimuksia muiden julkisen
31409: Valtion virastojen ja niiden henkilöstön yhteis- alan työnantajien kanssa. Työpaikkaruokailua on
31410: toiminnan kehittämistä selvitettiin valtiovarain- järjestetty myös yksityisiltä ravitsemusliikkeiltä
31411: ministeriön ja virkamiehiä edustavien keskusjär- hankittavin palveluin. Vuoden 1985 lopussa työ-
31412: jestöjen yhteisessä työryhmässä, jonka mietinnös- paikkaruokailu oli järjestetty noin 90 prosentille
31413: tä hankittiin virastojen lausunnot. Työryhmä valtion henkilöstöstä.
31414: esitti valtion henkilöstön ja virastojen yhteistoi- Valtion palvelussuhdeasuntojen vuokranmää-
31415: minnan kehittämistä lakiin perustuvaksi yhteis- räämisjärjestelmän uudistus valmisteltiin siten,
31416: toimintajärjestelmäksi. Nykyinen yhteistoiminta että valtioneuvoston päätökseen perustuvan uu-
31417: perustuu valtioneuvoston vuonna 1974 tekemään den järjestelmän mukaiset vuokrat ja muut kor-
31418: virastodemokratiaa koskevaan päätökseen. vaukset tulevat voimaan vuoden 1986 aikana.
31419: Valtiovarainministeriö on päätöksellään Uudistuksen eräänä tavoitteena on mm. lisäämäl-
31420: 9.2.1981 kehottanut virastoja ja laitoksia otta- lä virastojen toimivaltaa vuokranmääräämisessä,
31421: maan omassa henkilöstöpolitiikassaan huomioon edistää valtion palvelussuhdeasuntokannan pysy-
31422: hallituksen 29.4.1980 hyväksymä ohjelma suku- mistä asumiskäytössä virastojen tarpeiden mukai-
31423: puolten tasa-arvon edistämisestä. Valtiovarainmi- sella tavalla.
31424: nisteriö on edellyttänyt, että tasa-arvon edistä-
31425:
31426:
31427:
31428:
31429: 6. 6. Eläkkeet
31430: Valtioneuvosto asetti 3. 1. 198 5 julkishallinnon vien paatosten muutoksenhakua laajennettiin
31431: eläkeikäkomitean selvittämään, miten julkisiin kaksiasteiseksi. Lait tulivat voimaan 1.2.1985,
31432: eläkejärjestelmiin on mahdollista sisällyttää vas- kuitenkin siten, että niitä sovelletaan 1.1.1985
31433: taavat joustavan eläkkeellesiirtymisen mahdollis- lukien.
31434: tavat eläkemuodot, joita toteutetaan yksityisissä Niinikään valtion eläkelakia muutettiin
31435: työeläkejärjestelmissä. Komitean määräaika on 19.4.1985 annetulla lailla (326/85), joka tuli
31436: 30.4.1986. voimaan 1.5.1985. Tällä muutoksella tehtiin
31437: Tasavallan presidentin esittelyssä 31.1.198 5 mahdolliseksi työkyvyttömyyseläkkeen myöntä-
31438: vahvistettiin lait valtion eläkelain ja valtion minen myös osaeläkkeenä, milloin edunsaajan
31439: perhe-eläkelain muuttamisesta (91-92/85) sekä palvelus on jo päättynyt. Samalla VEL:n yhteen-
31440: eräiden valtion eläkkeiden tarkistamisesta anne- sovitussäännöstä yksinkertaistettiin.
31441: tun lain 4 §:n kumoamisesta (93/85). Muutoksil- Edelleen muutettiin valtion eläkelakia ja val-
31442: la VEL:iin tehtiin vuoden 1985 alusta voimaan- tion perhe-eläkelakia 9.8.1985 annetuilla laeilla
31443: tulleen työttömyysturvalain (602 184) edellyttä- (696-697185) siten, että eläkkeensaajalle mak-
31444: mät muutokset. Lisäksi eläkkeiden pennimäärien setaan korotusta 16 % vuotta kohden myönnet-
31445: tasoittamisesta täysiksi markoiksi luovuttiin. tävän eläkkeen maksusuorituksen viivästyessä yli
31446: Myös eräiden VEL:n ja VPEL:n nojalla annetta- kolme kuukautta.
31447: 67
31448:
31449: Hallitus antoi 30.10.1985 eduskunnalle esityk- sen ja osa-aikaisen palveluskauden osalta. Samal-
31450: sen VEL:n muuttamisesta siten, että edunsaajan la toteutettaisiin muutos eläkkeen laskemiseksi
31451: siirtyessä täysiaikaisesta osa-aikaiseen työhön tai erikseen kustakin yhtäjaksoisesti jatkuneesta pal-
31452: päinvastoin ja työansion samalla muuttuessa veluksesta. Laki on tarkoitus saattaa voimaan
31453: olennaisesti, eläke lasketaan erikseen täysiaikai- 1.1.1987.
31454: 68
31455:
31456:
31457:
31458:
31459: 7. VALTIO MUIDEN SEKTORIEN RAHOITTAJANA 1)
31460: Valtion muille sektoreille antamaan rahoituk- Tuensaajasektorit on ryhmitelty julkisyhteisöihin
31461: seen on sisällytetty maksetut btuttomääräiset tu- (ilman valtiota), rahoituslaitoksiin, yrityksiin, ko-
31462: lon- ja pääomansiirrot, tukipalkkiot, lainakannan titalouksiin ja ulkomaihin.
31463: muutos sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Valtion suora rahoitus oli kertomusvuonna
31464: Tämän ns. suoran rahoitustuen lisäksi tarkastel- 54,7 miljardia markkaa. Rahoituksen kasvu edel-
31465: laan korkotukilainojen sekä erilaisten takausten lisvuotisesta oli 9 %. Rahoituksen reaalikasvu oli
31466: ja takuiden muodossa annettavaa tukea. Valtion kertomusvuonna edellisvuotta nopeampaa yhden
31467: tukea tarkastellaan myös tuensaajasektoreittain. prosenttiyksikön verran.
31468:
31469:
31470: 66. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain
31471: 1983 1984 1985* Muutos
31472: 1984-85
31473: miljoonaa markkaa %
31474:
31475: Tulonsiirrot ........................................... . 32 217 35 968 39 934 11
31476: Tukipalkkiot ........................................... . 8 437 9 312 9 773 5
31477: Pääomansiirrot ........................................ . 1 665 1 904 2 044 7
31478: Lainananto 1) ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 570 2 629 2 217 -16
31479: Osakkeet') ............................................ . 285 379 695 83
31480: Suora rahoitus yhteensä ............................. . 45174 50192 54663 9
31481:
31482: Korkotukilainat 1) ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 304 1 559 2 473
31483: Valtiontakaukset3 ) . • • . . • . . . . . • • . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • . . . • . 293 321 -1 667
31484: Vientitakuulaitoksen voimassa olevat takuut4 ) . . • . . . • . . . . . . -255 550 -1491
31485: Vientitakuulaitosta sitovat takuutarjoukset4 ) •••••••••••••• 1 908 -981 6 142
31486: 1
31487: Kannan muutos.
31488: )
31489: 2
31490: Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta.
31491: )
31492: 3
31493: ) Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat
31494: takaukset sekä valtiontakauslaitoksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja vesiensuojelutakaukset.
31495: 4
31496: ) Vientitakuulaitoksen myöntämien luottoriski-, rahoitus- sekä B- ja D-takuiden taseen mukainen kannan muutos.
31497: Vientitakuulaitoksen kustannustakuiden nojalla maksamat korvaukset sisältyvät tukipalkkioihin.
31498:
31499:
31500:
31501:
31502: 7 .1. Rahoitustuki tukimuodoittain
31503:
31504: 7 .1.1. Siirrot kansaneläkeuudistuksen III vaihe sekä työttö-
31505: myysturvauudistus lisäsivät valtion bruttomääräi-
31506: Tulonsiirrot kasvoivat kertomusvuonna 11 %. siä menoja tuntuvasti. Työttömyysturvauudistuk-
31507: Kasvu nopeutui reaalisesti 2 prosenttiyksikköä sessa korotettiin turvan tasoa samalla kun etuu-
31508: edellisvuotisesta. Vuonna 1985 voimaan tulleet det saatettiin veronalaiseksi tuloksi. Valtio rahoit-
31509: taa tarveharkinnaisen perusturvan kokonaan ja
31510: J) Tässä luvussa on käytetty kansantalouden tilinpidon
31511: 48 % vakuutusmuotoisesta ansioturvasta. Uudis-
31512: käsitteitä ja luokituksia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuk- tuksesta aiheutunut verojen lisäys palautetaan
31513: sesta elokuussa 1986 saatuihin ennakkoarvioihin. työttömyysturvan rahoitukseen siten, että kerto-
31514: 69
31515:
31516: musvuoden alussa korotettiin muun julkisoikeu- 28,7 miljardia markkaa eli noin 5 % suurempi
31517: dellisen työnantajan kuin valtion ja sen liikelai- kuin vuotta aikaisemmin. Maatilatalouden kehit-
31518: toksen sekä kunnallisen liikelaitoksen kansanelä- tämisrahaston lainanannon määrä, 5, 5 miljardia
31519: kevakuutusmaksua 1, 5 prosenttiyksikköä ja sai- markkaa, oli 12 % suurempi kuin edellisen vuo-
31520: rausvakuutusmaksua 1,55 prosenttiyksikköä. Val- den lopussa. Valtion investointirahaston lainojen
31521: tion tulonsiirrot alentuivat kertomusvuonna, kun määrä oli 1,8 miljardia markkaa eli 15 % suu-
31522: valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- rempi kuin vuotta aikaisemmin.
31523: noista supistui vakuutusmaksujen korotuksen Uusia lainoja nostettiin kertomusvuonna kaik-
31524: vuoksi. kiaan 4,3 miljardia markaa. Suurin osa tästä oli
31525: Tukipalkkioe) kasvoivat 5 % edellisvuodesta, asuntolainoja, joiden nostoja kertyi 2, 3 miljardia
31526: mutta reaalisesti ne säilyivät edellisen vuoden markkaa 3). Tämä oli 4 % pienempi kuin edelli-
31527: suuruisina. Tukipalkkioista valtaosa suuntautui senä vuonna. Teollisuudelle ja muille elinkeinoil-
31528: maataloudelle. Muiden toimialojen (pääasiassa le myönnettyjä luottoja nostettiin 821 milj.
31529: teollisuuden) tuessa painottui tuotantotoiminnan markkaa, josta huomattava osa välittyi yrityksille
31530: alueellinen edistäminen sekä tutkimus- ja tuote- valtion investointirahaston ja Kehitysaluerahasto
31531: kehitystoiminnan vahvistaminen. Pääomansiirrot Oy:n kautta. Vastaavat nostot olivat vuotta aikai-
31532: kasvoivat kertomusvuonna enää 7 % , kun ne semmin olleet 1 138 milj. markkaa. Maatilata-
31533: edellisenä vuonna olivat kohonneet neljännek- louden kehittämisrahastosta nostettiin uusia lai-
31534: sen. noja lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna eli
31535: 870,5 milj. markkaa. Valtion investointirahastos-
31536: ta nostettiin uusia lainoja 542,8 milj. markkaa eli
31537: 7. 1. 2. Lainananto ja osakesijoitukset 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
31538: Lainojen pakkoperintätapaukset lisääntyvät jat-
31539: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuoli- kuvasti runsaasti etenkin valtiokonttorin hoita-
31540: sista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta 2) oli missa lainoissa. Tileistä poistojen määrä kerto-
31541: kertomusvuoden lopussa 36 miljardia markkaa eli musvuonna oli yhteensä 15,4 milj. markkaa,
31542: 6,5 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Val- joista noin 8,4 milj. markkaa voidaan katsoa
31543: tion lainasaatavat olivai täten noin neljänneksen varsinaiseksi luottotappioksi. Muita tileistä pois-
31544: pienemmät kuin valtionvelan määrä, joka oli 47 tamisen syitä olivat pääasiassa lainojen muutta-
31545: miljardia markkaa. Kotitalouksien ja voittoa ta- minen avustuksiksi. Näitä tileistä poistoja oli 5,1
31546: voittelemattomien yhteisöjen saamien lainojen milj. markkaa.
31547: osuus lainakannasta oli 77 %.Luku on 23 pro- Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osake-
31548: senttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna, pääomia korotettiin kertomusvuonna 677 milj.
31549: mikä johtuu siitä, että asunto-osakeyhtiöiden, markalla. Toisaalta osakkeiden määrä pieneni
31550: -osuuskuntien ja asuinkiinteistöyhtiöiden saarnat noin 13 milj. markalla Ajokki Oy:n osakepää-
31551: lainat on siirretty yhteisöyrityksistä voittoa tavoit- oman alentamisen vuoksi.
31552: telemauomiin yhteisöihin. Yritysten osuus oli Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomusvuo-
31553: 9 % eli 23 prosenttiyksikköä pienempi edelliseen den päättyessä oli 6,5 miljardia markkaa, josta
31554: vuoteen verrattuna, mikä johtuu edellä mainitus- varsinaisten valtionyhtiöiden osuus oli 4,4 miljar-
31555: ta sektoriluokituksiin tehdystä muutoksesta. Ra- dia markkaa. Muut osakeomistukset koostuivat
31556: hoituslaitosten osuus oli lähes ennallaan eli 7 %. lähinnä kiinteistöyhtiöiden osakkeista. Osinkoja
31557: Tästä valtaosa kanavoitui yrityssektorille julkisten tuloutettiin kertomusvuonna valtionenemmistöi-
31558: luotto-osakeyhtiöiden kautta. Valtion budjettiva- sistä osakeyhtiöistä yhteensä noin 178 milj. mark-
31559: roista suoraan myönnettyjen lainojen määrä oli kaa ja muista 1,5 milj. markkaa. Varsinaisista
31560: valtionyhtiöistä kaksi ei maksanut lainkaan osin-
31561: ') Tukipalkkioihin sisältyvät sekä hyödyketukipalkkiot että koja. Lisäksi valtion osakeomistuksiin rinnastetta-
31562: muut tukipalkkiot. Sektorinaisessa tarkastelussa kaikki vana sisältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten
31563: tukipalkkiot on kirjattu yrityksille maksetuiksi, sillä tilas- rahoituslaitosten osuuksia tai muita rahoituspa-
31564: toista ei saada erikseen sitä osaa tukipalkkioista, joka nostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mukaan
31565: maksetaan elinkeinonharjoittajakotitalouksille.
31566: 2
31567: laskettuna noin 1,9 miljardin markan arvosta.
31568: ) Valtion lainanantoa, korkotukiluottoja ja valtiontakauk-
31569: sia selvitetään lähemmin liitteissä 12-14, joihin eivät
31570: sisälly valtiontakausrahaston eikä vientitakuurahaston J) Määrään sisältyy 41,3 milj. markkaa taloyhtiöiden
31571: myöntämät takaukset ja takuut. Vientitakuurahaston toi- rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osakelai-
31572: mintaa on selvitetty liitteessä 20. noiksi siirrettyjä lainoja.
31573: 70
31574:
31575: 7 .1. 3. Valtiontakaukset ja korkotuet markasta 2 625 milj. markkaan. Opintolainojen
31576: osuus kaikista korkotukilainoista oli noin kol-
31577: Valtiokonttorin, valtiontakauslaitoksen ja val- mannes eli 4 miljardia markkaa. Valtion maksa-
31578: tion opintotukikeskuksen hoitamien takausten mien korkotukien määrä oli kertomusvuonna 568
31579: takausvastuu oli kertomusvuoden päättyessä yh- milj. markkaa eli noin 19 % suurempi kuin
31580: teensä noin 20 miljardia markkaa eli 8 % pie- edellisenä vuonna. Nuorten oman ensiasunnon
31581: nempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion vastuu hankintaan myönnetyistä lainoista maksettiin
31582: ulkomaisista valuuttamääräisistä takauksista oli kertomusvuonna korkotukea 108 milj. markkaa
31583: 10,2 miljardia markkaa, josta valtiontakauslaitok- eli lähes kaksi kertaa edellisvuotista enemmän.
31584: sen hoidossa oli 21,6 milj. markkaa ja loput Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu kohosi
31585: valtiokonttorin hoidossa. Valuuttamääräisten viidenneksen ja oli vuoden päättyessä 28,5 mil-
31586: luottojen osuus takausvastuusta oli pienentynyt jardia markkaa. Sitovat takuutarjoukset kohosivat
31587: 52 prosenttiin edellisvuoden 59 prosentista. edellisvuodesta yli kolmanneksen eli 20,5 miljar-
31588: Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten diin markkaan, kun voimassa olevien takuiden
31589: määrä oli 12,9 miljardia markkaa, josta kotimai- osuus aleni puolellatoista miljardilla markalla.
31590: sille lainoille annetut takaukset olivat 2, 7 miljar- Vientitakuulaitoksen takuumuotoja on viime
31591: dia markkaa. Valuuttamääräisestä takausvastuus- vuosien aikana uudistettu ja kansainvälisesti kat-
31592: ta suurin eli 39 prosentin osuus kohdistui dollari- soen Suomen vientitakuujärjestelmää voidaan
31593: määräisille lainoille. Seuraavaksi merkittävimmät tällä hetkellä pitää kilpailukykyisenä. Uusittu
31594: valuutat olivat Japanin jeni 19 prosentin ja B-takuujärjestelmä tuli voimaan helmikuun alus-
31595: Sveitsin frangi 12 prosentin osuudella. Valtionta- ta. Inflaation hidastumisen myötä on K-takuujär-
31596: kauksille perittävistä takausmaksuista kertyi tulo- jestelmän tarve viennin edistämisessä viime vuo-
31597: ja kertomusvuonna 10,2 milj. markkaa. sina vähentynyt.
31598: Valtiontakauslaitoksen takausvastuun määrä Suoritettujen korvausten määrä aleni edellises-
31599: kertomusvuoden päättyessä oli 721 milj. markkaa tä vuodesta 64 milj. markkaa eli 200 milj.
31600: eli 6 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. markkaan. Pääosa korvauksista, 139 milj. mark-
31601: Valtion opintotukikeskuksen opiskelijoiden kaa, liittyi Argentiinan, Filippiinien, Mosambi-
31602: pankkilainoille myöntämien takausten määrä oli kin, Perun, Puolan, Tansanian ja Turkin velko-
31603: 6 miljardia markkaa eli 11 % edellisvuotta suu- jen takaisinmaksun lykkääntymiseen. Lähi-Idän
31604: rempi. rakennusvientiin liittyviä korvauksia maksettiin
31605: Kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenosuus- Irakin osalta 11,9 milj. markkaa ja Libyan osalta
31606: maksujen käteissuoritusten sijaan annettujen vaa- 4,8 milj. markkaa. Kahdenkeskisten velkojen
31607: dittaessa maksettavien, koronomien velkakirjojen uudelleenjärjestelyä koskevien sopimusten perus-
31608: määrä oli kertomusvuoden lopussa 6 58 milj. teella suoritettiin maksetuista korvauksista takai-
31609: markkaa, mikä on 28 % edellisvuotista enem- sin yhteensä 74,3 milj. markkaa.
31610: män. Vuoden 1983 loppuun asti velkakirjat ovat
31611: sisältyneet valtion lyhytaikaiseen ulkomaiseen
31612: velkaan, josta ne valtion vuoden 1984 tulo- ja
31613: menoarvioon tehdyn muutoksen perusteella pois- 7. 1.4. Rahoitustuen kansantaloudellinen
31614: tettiin. Ne ovat kuitenkin sellaisia rahamääräisiä arvtomu
31615: vastuusitoumuksia, jotka voidaan rinnastaa valti-
31616: ontakauksiin. Lisäksi valtio on asuntotuotanto- Valtion antaman rahoitustuen merkitystä voi-
31617: lain 13 a § :n nojalla laillisessa takausvastuussa daan arvioida suhteuttamalla se kokonaiskysyn-
31618: asuntolainoitettujen kohteiden - lähinnä vuok- nän vastaaviin eriin. Kotitalouksien ja voittoa
31619: ratalojen - ensisijaisluotoista siltä osin kuin tavoittelemattomien yhteisöjen saarnat tulonsiir-
31620: luotanantaja ei lainoitettua kohdetta realisoitaes- rot olivat 6% % suhteutettuna yksityiseen kulu-
31621: sa saa suoritusta pantista. Tämän vastuun määrä tukseen. Yksityisen sektorin investointeja tukeva
31622: ei ole yksiselitteisesti laskettavissa. suora rahoitus - pääomansiirrot, lainanauto sekä
31623: Valtion korkotukea saavien lainojen lainapää- osakkeet ja osuudet - oli 5 1f2 % suhteutettuna
31624: oma oli kertomusvuoden päättyessä 12 miljardia yksityisiin investointeihin. Kuntien ja kuntain-
31625: markkaa eli noin 26 % suurempi kuin edellisenä liittojen valtiolta saarnat tulonsiirrot kattoivat
31626: vuonna. Suurin lisäys oli edelleen nuorten oman lähes puolet niiden kulutusmenoista. Kuntien
31627: ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lainojen saamien pääomansiirtojen osuus hallinnollisista
31628: kohdalla, joiden lainapääoma nousi 1 564 milj. investoinneista oli kertomusvuonna 18 %. Koko-
31629: 71
31630:
31631: naisuudessaan valtion myöntämä suora rahoitus oli 26,3 %. Tehtäväryhmän teollisuus ja muut
31632: suhteutettuna kotimaiseen kokonaiskysyntään oli elinkeinot rahoitusosuus vastaavaan yrityssektorin
31633: kertomusvuonna 18 %. Yllä olevat suhdeluvut koko luottokantaan verrattuna oli 5, 7 miljardia
31634: ovat pysyneet viime vuosina vakaina. markkaa vastaten 4,9 prosenttia ko. kannasta.
31635: Valtion asuntolainojen osuus koko maan asun- Maataloussektorin saamista luotoista valtion
31636: toluottokannasta kertomusvuoden lopussa oli las- osuus oli suunnilleen ennallaan eli yksi kolmas-
31637: kenut vajaan prosenttiyksikön edellisvuodesta ja osa.
31638:
31639:
31640:
31641:
31642: 7.2. Rahoitustuki tuensaajasektoreittain
31643: Valtion suora rahoitustuki kasvoi 9 % kerto- valtiolta Kansaneläkelaitokselle, jonka kautta
31644: musvuonna. Reaalikasvu oli prosenttiyksikön no- työttömyysturvan perusosa maksetaan työttömäl-
31645: peampaa kuin edellisenä vuonna eli 3 1/2 % . le. Ilman kansantalouden tilinpidon luokittelu-
31646: Muiden julkisyhteisöjen saama rahoitustuki kas- uudistusta muiden julkisyhteisöjen saama rahoi-
31647: voi selvästi keskimääräistä nopeammin eli 17 % . tustuki olisi kasvanut hieman keskimääräistä no-
31648: Näin nopean kasvun syynä on kansantalouden peammin kuten edellisenä vuonna. Vastaavasti
31649: tilinpidon luokittelun muutos. Aiemmin työttö- tilinpidon uudistus näkyy kotitalouksien puolella
31650: myysturvan perusosan maksaminen on luettu siten, että näiden saama rahoitustuki valtiolta
31651: tulonsiirroksi valtiolta kotitalouksille, mutta ny- säilyy edellisen vuoden tasolla.
31652: kykäytännön mukaan tämä luetaan tulonsiirroksi
31653:
31654:
31655: 67. Valtion suora rahoitustuki tuensaajasektoreittain
31656: 1983 1984 1985* Muutos
31657: 1984-85
31658: miljoonaa markkaa %
31659:
31660: Julkisyhteisöt ......................................... . 20 339 22 839 26 749 17
31661: Rahoituslaitokset ...................................... . 1 185 1622 1 659 2
31662: Yritykset .............................................. . 9 270 10 286 10 913 6
31663: Kotitaloudet .......................................... . 13 662 14 512 14 334 -1
31664: Ulkomaat ............................................. . 718 933 1 008 8
31665: Suora rahoitus yhteensä ............................. . 45174 50192 54663 9
31666:
31667:
31668:
31669: Valtion lainanannon lisäys (bruttovirta) oli elinkeinosektorilla, joiden lainakanta oli vuoden
31670: kertomusvuonna 4,3 miljardia markkaa eli noin lopussa 5, 7 miljardia markkaa. Loput eli noin
31671: 8,5 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Bud- 4 % lainakannasta oli lainoja muille lainansaaja-
31672: jettitalouden osuus lisäyksestä oli 2,9 ja rahasto- ryhmille.
31673: jen 1,4 miljardia markkaa. Eniten luottoja on Valtion korkotukilainoista 4 miljardia markkaa
31674: annettu yksityisille ja yhteisömuotoisille asunto- kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. Yrityssekto-
31675: lainan saajille. Asuntolainojen osuus koko valtion rin osuus korkotukilainojen määrästä oli 0,9
31676: lainakannasta oli kertomusvuoden päättyessa sa- miljardia markkaa eli 7,5 % koko korkotukea
31677: ma kuin edellisenä vuonna eli noin 63 %. Yksi- saavien lainojen määrästä.
31678: tyishenkilöiden saamien asuntolainojen määrä oli Valtion budjettitalouden varoista myönnetyistä
31679: noin 11,2 miljardia ja vuokratalojen 10,2 miljar- 28,7 miljardin markan lainakannasta noin 4, 5
31680: dia markkaa. Toiseksi suurin lainaryhmä oli maa- miljardia markkaa oli vuoden päättyessä koroton-
31681: ja metsätalouden saarnat lainat, joiden määrä oli ta. Nollakorkoisista lainoista 4,2 miljardia mark-
31682: kertomusvuoden lopussa 6,6 miljardia markkaa. kaa oli asuntolainoja.
31683: Kolmanneksi eniten oli lainoja teollisuus- ja
31684: 72
31685:
31686: 68. Valtion antamien lainojen lainakanta 11 korkoprosentin mukaan jaoteltuna 31.12.1985, milj. markkaa
31687: Tehtäväalue
31688:
31689: Yleinen Opetus, Sosiaali- Terveyden- Asuminen Työvoima Maa- ja Liikenne Teollisuus Yhteensä
31690: Korkokanta, järjestys ja tiede ja turva huolto ja metsä- ja muut
31691: % turvallisuus kulttuuri ympäristö talous elinkeinot
31692:
31693: 0,00 0 4 185 198 111 4494
31694: 0,25-1,00 4 932 0 4 932
31695: 1,25-2,00 2 677 2677
31696: 2,25-3,00 3 1 555 680 169 2 407
31697: 3,25-4,00 1 652 0 215 868
31698: 4,25-5,00 422 0 0 197 0 55 3 1 132 1 809
31699: 5,25-6,00 2 2110 0 430 2 542
31700: 6,25-7,00 232 369 11 3 454 1 069
31701: 7,25-8,00 90 696 0 1 139 1 925
31702: 8,25-9,00 592 2 253 847
31703: 9,25-10,00 4 781 18 4 799
31704:
31705: Yhteensä 2 748 0 0 22 746 11 938 3 3 921 28 369
31706:
31707: 1
31708: ) Taulukossa esitetyt luvut perustuvat pääosin lainojen perintää hoitavan atk-järjestelmän rekistereihin, joissa lainojen
31709: saldot eroavat systeemin toimintatavan vuoksi jonkin verran kirjanpitotiedoista. Taulukosta puuttuvat seuraavat
31710: kokonaisantolainaukseen kuuluvat lainaryhmät (pääomat 31.12.1985 milj. mk): Kehitysluotot (293). pienteollisuuslainat
31711: (0), invalidihuoltolain mukaiset lainat (4), muut lainat asutustoiminnan edistämiseksi (232), maatilatalouden kehittämis-
31712: rahaston lainat (5 518) ja valtion investointirahaston lainat (1 766).
31713:
31714:
31715:
31716: 7 .2.1. Julkisyhteisöt 1) 7 .2.2. Yritykset ja rahoituslaitokset
31717: Valtion muille julkisyhteisöille myöntämä ra- Yritysten ja rahoituslaitosten saama suora ra-
31718: hoitustuki kasvoi kertomusvuonna 17 o/o ja oli hoitustuki kohosi kertomusvuonna 6 o/o ja oli
31719: siten 26,7 miljardia markkaa. Valtaosa tästä tues- yhteensä 12,6 miljardia markkaa. Yritysten ja
31720: ta oli kuntien ja kuntainliittojen kulutusmenojen rahoituslaitosten saama suora rahoitus jakautui
31721: rahoittamiseen myönnettyjä valtionapuja. Nämä tukimuodoittain seuraavasti:
31722: valtionavut kasvoivat kertomusvuonna yhden
31723: prosenttiyksikön hitaammin kuin kuntien kulu- Muutos Jakauma
31724: tusmenot. Valtion pääomansiirrot kunnille kas- 1984-85
31725: prosenttia
31726: voivat 8 o/o. Sosiaaliturvarahastoille maksetut tu-
31727: lonsiirrot kaksinkertaistuivat (kansantalouden ti- Tukipalkkiot ........................ . 5 78
31728: linpidon luokittelu-uudistus). Vakuutetun kan- Tulonsiirrot. ........................ . 8 13
31729: Pääomansiirrot ..................... . -10 1
31730: saneläke- ja sairausvakuutusmaksuja korotettiin Lainananto ......................... . -42 2
31731: kertomusvuoden alussa. Osakkeet ja osuudet ................ . 83 6
31732: Julkisyhteisöjen saama suora rahoitus jakaantui
31733: Yhteensä .......................... . 6 100
31734: seuraavasti:
31735:
31736: Muutos Jakauma Tukipalkkioiden osuus on edelleen hieman
31737: 1984-85 laskenut. Tukipalkkiot suuntautuivat pääasiassa
31738: prosenttia
31739: maatalouteen. Muille elinkeinoille annettavia
31740: Tulonsiirrot ......................... . 17 95 valtionapuja suunnattiin teollisuutta edistävään
31741: Pääomansiirrot ..................... . 15 5
31742: Lainananto ......................... . 46 0
31743: tutkimustoimintaan, viennin edistämiseen sekä
31744: kehitysalueiden tuotannon tukemiseen.
31745: Yhteensä .......................... . 17 100 Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle oli
31746: vuoden päättyessä 6 miljardia markkaa eli noin
31747: Valtion muille julkisyhteisöille myöntämät 56 o/o pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Muu-
31748: korkotukilainat kasvoivat hieman hitaammin tos johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että asunto-
31749: kuin edellisenä vuonna eli 7 o/o, ja niiden kanta osakeyhtiöiden, -osuuskuntien ja asuinkiinteis-
31750: oli vuoden 1985 päättyessä 1 031 milj. markkaa. töyhtiöiden saarnat lainat on siirretty yhteisöyri-
31751: tyksistä voittoa tavoittelemauomiin yhteisöihin.
31752: ') Kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöyhti-
31753: 73
31754:
31755: öiden valtiolta saarnat lainat olivat 11 miljardia K-takuiden omavastuuosuus oli 7 % kerto-
31756: markkaa. Julkisten yritysten ja luotto-osakeyhti- musvuonna. Takuunalaisen viennin arvo oli 2
31757: öiden osuus yritysten ja rahoituslaitosten valtiolta miljardia markkaa eli vajaa puolet edellisen vuo-
31758: saamien lainojen kannasta oli lähes 70 %. Yritys- den tasosta. Korvauksia maksettiin 3 milj. mark-
31759: ten saamien korkotukilainojen kanta oli edellis- kaa kertomusvuonna.
31760: vuotista suurempi eli noin 0,9 miljardia mark-
31761: kaa. Yrityksille maksetuista 49,8 milj. markan
31762: korkotuista 36 milj. markkaa meni julkisille yri- 7. 2. 3. Kotitaloudet
31763: tyksille. Määrät olivat hiukan edellistä vuotta
31764: suuremmat. Valtion suora rahoitustuki kotitalouksille ja
31765: Valtiokonttorin hoidossa olevista 12,9 miljar- voittoa tavoittelemattomille yhteisöille oli 14,3
31766: din markan takauksista valtionyhtiöiden osuus oli miljardia markkaa, joka oli yksi neljännes suoran
31767: noin 6 miljardia markkaa eli 50 prosentin tasolla rahoituksen kokonaismäärästä. Osuuden parin
31768: oltuaan edellisenä vuonna 51 %. Toimialoittain prosenttiyksikön lasku edellisvuodesta selittyy tu-
31769: valtiokonttorin hoidossa ollut takauskanta ja- lonsiirtojen kasvun pysähtymisestä, mikä ei ai-
31770: kaantui seuraavasti: heutunut finanssipoliittisista päätöksistä vaan
31771: kansantalouden tilinpidon luokittelu-uudistuk-
31772: teollisuus- ja kaivannaistoiminta.................... 32 % sesta.
31773: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto........................ 37 %
31774: muut toimialat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 %
31775: Tukimuodoittain suora rahoitus jakautui vuon-
31776: rahoituslaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 % na 1985 seuraavasti:
31777: Muutos Jakauma
31778: Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu varsinai- 1984-85
31779: sen vientitakuutoiminnan osalta oli kertomus- prosenttia
31780: vuonna 28,5 miljardia markkaa. Takuunalaisen Tulonsiirrot.......................... 0 83
31781: viennin arvo oli 2,9 milj. markkaa, joka oli lähes Pääomansiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 5
31782: puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vien- Lainananto.......................... -13 12
31783: nistä takuunalainen vienti oli 3 % .
31784: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 100
31785: Luottoriskitakuut 1) ja R-takuut kattavat kaksi
31786: kolmasosaa kokonaisvastuusta2 ). Näiden koko- Suoran rahoituksen suhde yksityisiin kulutus-
31787: naisvastuu toimialoittain on: menoihin oli 9 %. Kertomusvuonna jakautuivat
31788: tulonsiirrot, 11,9 miljardia markkaa, tukimuo-
31789: Luottoriski- R-takuut doittain seuraavasti:
31790: takuut
31791: prosenttia Muutos Jakauma
31792: 1984-85
31793: Metalliteollisuus .................... . 75 92 prosenttia
31794: Metsäteollisuus .................... . 12 2
31795: TEVANAKE-teollisuus .............. . 2 2 Sosiaalivakuutusetuudet ........... . 6 21
31796: Urakointi ja palvelut ................ . 8 3 Rahastoimattomat sosiaalivakuutus-
31797: Muut ............................... . 3 1 etuudet1) ........................... . 10 32
31798: Sosiaaliavustukset ................. . -15 28
31799: Muut tulonsiirrot ................... . 8 19
31800: Metalliteollisuuden osuus luottoriski- ja R-
31801: takuista oli neljä viidennestä. Luottoriskitakuista Yhteensä .......................... . 0 100
31802: (kaksi kolmasosaa kokonaismenoista) kohdistui
31803: J) Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet.
31804: 43 % kehittyneisiin markkinatalousmaihin, 7 %
31805: sosialistisiin maihin ja 50 % kehitysmaihin. Ke- Kotitalouksien työttömyysturvaa kohennettiin
31806: hittyneiden markkinatalousmaiden osuus nousi 7 kertomusvuonna, mutta uuden tilinpitokäytän-
31807: prosenttiyksikköä kertomusvuotta edeltävään ta- nön mukaan tämä ei näy valtion tuen kasvuna
31808: soon verrattuna. kotitalouksille, vaan Kansaneläkelaitokselle.
31809: Valtionyhtiöiden osuus luottoriskitakuista oli Itse asiassa noudatettaessa vanhaa tilinpidon
31810: 35 % ja R-takuista 14 %. Osuudet ovat selvästi käytäntöä sosiaaliavustukset olisivat lisääntyneet
31811: nousseet edellisestä vuodesta. 15 % eivätkä laskeneet 15 % kuten edellä ole-
31812: vassa asetelmassa on. Kun valtion palvelukseen
31813: Sisältää D-takuut.
31814: I) perustuvien eläkkeiden määrällinen kasvu oli
31815: 2
31816: Muut kokonaisvastuuseen sisältyvät erät ovat I-, F- ja
31817: ) 4,1 %, niin eläkkeiden yksikköarvo kasvoi hie-
31818: B-takuut. man nopeammin kuin inflaatio.
31819: 10 360883P
31820: 74
31821:
31822: Kotitalouksien saamien lainojen kanta lisääntyi markkaa. Nämä tulonsiirrot ovat pääasiassa kehi-
31823: edellisvuodesta noin 6,5 % ja oli vuoden päätty- tysapumenoja sekä osuuksia kansainvälisen yh-
31824: essä 17,9 miljardia markkaa. Elinkeinonharjoitta- teistyön kustannuksista. Ulkomaille annetut ta-
31825: jien kotitalouksien osuus tästä oli noin 3 5 % . kaukset olivat kertomusvuoden päättyessä 27
31826: Palkansaajakotitalouksien saarnat lainat koostui- milj. markkaa. Ne olivat alentuneet edellisvuo-
31827: vat lähes yksinomaan asuntolainoista. desta 11 milj. markalla. Puolan ulkomaankaup-
31828: papankille myönnetty takausvastuu kohosi 27
31829: milj. markkaan. Pohjoismaiden Investointipan-
31830: 7 .2.4. Ulkomaat kille myönnetty valtiontakaus kohosi 15 milj.
31831: markkaa eli 30 milj. markkaan.
31832: Valtion ulkomaille maksamat tulonsiirrot kas-
31833: voivat kertomusvuonna 9 % ja olivat 952 milj.
31834: 75
31835:
31836:
31837:
31838:
31839: 8. VALTIONVELKA
31840:
31841: Valtionvelka oli vuoden 1985 päättyessä kaik- jolloin vastaavat luvut olivat 6 145 milj. markkaa
31842: kiaan 46 981 milj. markkaa, kun se vuotta aikai- ja 16 %. Ulkomaisen velan osuus on edelleen
31843: semmin oli ollut 44 269 milj. markkaa. Lisäys oli hieman alentunut, se oli kertomusvuoden päätty-
31844: 2 712 milj. markkaa eli 6 %, mikä osoittaa essä 55 % oltuaan vuotta aikaisemmin 56 %.
31845: kasvuvauhdin vähentyneen edellisestä vuodesta,
31846:
31847:
31848: 69. Valtionvelka
31849: Velkakanta vuoden lopussa Muutos
31850: 1981 1982 1983 1984 1985 1984-85
31851: miljoonaa markkaa %
31852:
31853: Kotimainen velka ......................... 8 771 11 441 16 401 19 323 21 304 10
31854: Pitkäaikainen velka ....................... 8 762 11 378 16 383 19 057 20 872 9
31855: Budjettitalouden velka ................. 8 724 11 361 16 082 18 607 20 522 10
31856: Valtion viljavaraston velka .............. 38 17 301 450 350 -22
31857: Lyhytaikainen velka ...................... 9 63 18 266 432 62
31858: Rahastotalouden velka ................. 9 63 18 266 432 62
31859:
31860: Ulkomainen velka ........................ 13 331 18 807 21 723 24 946 25677 3
31861: Pitkäaikainen velka ....................... 13 012 18 401 21 723 24 946 25 677 3
31862: Budjettitalouden velka ................. 11 856 17 175 20 718 24 156 24 813 3
31863: Investointirahaston velka ............... 1 156 1 226 1 005 790 864 9
31864: Lyhytaikainen velka 11 ••••••••••••••••••••• 319 406
31865: Yhteensä .................................. 22102 30 248 38124 44 269 46 981 6
31866:
31867: % BKT:sta ................................. 10,1 12,3 13,9 14.4 14,0 *
31868: 1
31869: ) Tilastointiperusteiden muutoksen vuoksi poistettu valtionvelasta vuonna 1983.
31870:
31871:
31872:
31873:
31874: 70. Valtionvelka lainatyypeittäin
31875: Velka Nostot Kuole- Valuutta- Velka Korko
31876: 31.12.84 tukset kurssien 31.12.85
31877: miljoonaa markkaa muutokset
31878:
31879: Kotimainen velka 19 323 7 983 6 002 21 304 2 159
31880: Pitkäaikainen velka ............................. 19 057 7 732 5 917 20 872 2 129
31881: - yleisöobligaatiolainat ........................ 12 037 5 044 2 087 14 994 1 310
31882: - muut joukkovelkakirjalainat ................. 5 367 2 613 2 628 5 352 659
31883: - velkakirjalainat .............................. 1 653 75 1 202 526 160
31884: Lyhytaikainen velka ............................. 266 251 85 432 30
31885:
31886: Ulkomainen velka ............................ 24 946 3 374 1 766 -877 25 677 2 443
31887: Pitkäaikainen velka ............................. 24 946 3 374 1 766 -877 25 677 2 443
31888: obligaatiolainat .............................. 16 513 2 786 1 176 -807 17 316 1 668
31889: - muut joukkovelkakirjalainat ................. 2 666 328 371 + 80 2 703 202
31890: - velkakirjalainat .............................. 5 767 260 219 -150 5658 573
31891:
31892: Valtionvelka .................................. 44 269 11 357 7 768 -877 46 981 4 602
31893: 76
31894:
31895: Valtionvelan maara, 46 981 milj. markkaa, konaismenoista 12,5 % vuonna 1985, 10,8 %
31896: kertomusvuoden päättyessä oli 55 % valtion tu- vuonna 1984 ja 8,7 % vuonna 1983.
31897: loista ilman lainanottoa eli kolme prosenttiyksik- Valtion rahastojen ottamien lainojen menot
31898: köä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion olivat vuonna 1985 665 milj. markkaa. Nämä
31899: budjetin kattamiseksi ottamat lainat olivat val- menot suoritettiin rahastojen varoista.
31900: tion kokonaistuloista vuonna 198 5 11,2 % , Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan
31901: vuonna 1984 11,8 % ja vuonna 1983 14,6 %. velkakannan keskimääräinen nimelliskorko oli
31902: Suhteessa bruttokansantuotteeseen valtionvelka 10,0 % ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 3
31903: oli 14,0 %. Vuonna 1984 se oli ollut 14,4 % ja vuotta 9 kuukautta. Mikäli kaikki toteutuneet ja
31904: vuonna 1983 13,9 % bruttokansantuotteesta. valuuttamääräisten lainojen ennakoidut lainakus-
31905: Valtion ulkomainen velka 25 677 milj. mark- tannukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, oli
31906: kaa oli kertomusvuoden päättyessä 48 % koko efektiivinen keskikorko 11 ,8 % .
31907: maan ulkomaisesta nettovelasta. Vastaava luku Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksuai-
31908: oli vuoden 1984 päättyessä 47 % ja vuoden 1983 ka on ko. vuoden lopussa maksamatta olleen
31909: päättyessä 44 % . ~annan mukaan laskettuna kehittynyt seuraavas-
31910: Valtionvelkapääluokan (Pl. 36) menot olivat ti:
31911: vuonna 1985 yhteensä 11 955 milj. markkaa eli
31912: Vuosi Kotimainen velka Ulkomainen velka Koko velka
31913: 30 % suuremmat kuin vuonna 1984. Kuoletuk-
31914: set olivat kertomusvuonna 7 233 milj. markkaa, 1982 3 V 0 kk 4 V 7 kk 4 V 0 kk
31915: korot 4 471 milj. markkaa, indeksikorotukset 19 1983 2 V 8 kk 4 V 7 kk 3 V 9 kk
31916: 1984 2 V 10 kk 4 V 9 kk 3 V 11 kk
31917: milj. markkaa ja lainojen liikkeeseenlasku-, lu- 1985 3 V 2 kk 4 V 3 kk 3 V 9 kk
31918: nastus- ym. palkkiot ja kulut 232 milj. markkaa.
31919: Vuonna 1984 vastaavat valtionvelan menot olivat Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kustan-
31920: 9 224 milj. markkaa ja vuonna 1983 6 677 milj. nukset ja nimelliskorot puolestaan ovat vastaavas-
31921: markkaa. Valtionvelan menot olivat valtion ko- ti vaihdelleet seuraavasti:
31922:
31923:
31924:
31925: 1982 1983 1984 1985
31926: Efekt. Nimellis· Efekt. Nimellis· Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis-
31927: kust. korko kust. korko kust. korko kust. korko
31928:
31929: Kotimainen velka ............. 11,7 10,6 11.7 10,8 11,9 11,0 11,6 10,9
31930: Ulkomainen velka ............ 12.7 9,0 13,4 9,3 13,3 9.7 12,0 9,3
31931: Koko velka ................... 12,3 9,6 12.7 9,9 12,7 10,3 11,8 10,0
31932:
31933:
31934:
31935:
31936: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamalla Kuvio 14. Velanhoitosuunnitelma
31937: huomioon kaikki toteutuneet kustannukset Mrd mk
31938: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkasteluhet- 14
31939: ken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. Va-
31940: luuttakursseina on käytetty tarkasteluajankohdan 12
31941: kursseja, minkä vuoksi kustannukset eivät sisällä 10
31942: tulevien valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
31943: 8
31944: Kuviossa 14 esitetyssä velanhoitosuunnitelmas-
31945: sa on laskettuna kertomusvuoden lopussa olleen 6
31946: kotimaisen ja ulkomaisen velan korot ja kuole-
31947: 4
31948: tukset käyttäen 31.12.1985 voimassa olleita va-
31949: luuttakursseja. 2
31950:
31951: 1986 87 88 89 90 91 92 93 94 9Sja
31952: sen Jälkeen
31953:
31954: Korko LJ
31955: Kuo l etus l!ll!
31956: 77
31957:
31958: 8. 1. Ulkomainen valtionvelka
31959:
31960: Suomen ulkomainen valtionvelka lisääntyi ker- Kertomusvuoden ulkomaisesta lainanotosta oli
31961: tomusvuonna 24 946 milj. markasta 25 677 milj. 37 % lainoja, joiden laina-aika on korkeintaan 5
31962: markkaan. Uusia ulkomaisia lainoja nostettiin vuotta. Vastaava suhdeluku vuonna 1984 oli
31963: 3 374 milj. markkaa ja kuoletuksia maksettiin 10 %. Uusista lainoista 24 % oli laina-ajaltaan
31964: kaikkiaan 1 766 milj. markkaa, josta ennenaikai- 6-7 vuotta ja sitä pidempiä lainoja nostettiin
31965: sesti takaisinmaksettujen lainojen osuus oli 911 39 %. Nostettujen lainojen pääoman markka-
31966: milj. markkaa. Valuuttakurssien muutosten net- vasta-arvolla painotettu keskimääräinen takaisin-
31967: tovaikutus kertomusvuoden aikana pienensi ul- maksuaika oli 6 vuotta 10 kuukautta, eli lyhempi
31968: komaisen velkakannan määrää 877 milj. markal- kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 9 vuotta.
31969: la. Suurin vaikutus, 1 626 milj. markkaa, oli Vuonna 1985 nostettujen ulkomaisten lainojen
31970: Yhdysvaltain dollarin kurssin laskulla. Saksan keskimääräinen nimelliskorkokanta oli 7, 3 % .
31971: markan, Japanin jenin ja Hollannin floriinin Edellisenä vuonna nostettujen lainojen osalta
31972: kurssien nousun vaikutus oli puolestaan 598 milj. vastaava luku oli 9,6 %.
31973: markkaa ja muiden velkavaluuttojen kurssien Kertomusvuoden päättyessä oli 67 % ulkomai-
31974: nousun vaikutus oli yhteensä 151 milj. markkaa. sesta velkakannasta obligaatiolainoja, 11 % mui-
31975: Ulkomaisen velan nettolisäys oli siten 7 31 milj. ta joukkovelkakirjalainoja ja 22 % velkakirjalai-
31976: markkaa eli 3 %. Korkoja maksettiin 2 443 milj. nop.
31977: markkaa eli 18 % enemmän kuin vuonna 1984. Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan
31978: Pitkäaikaista ulkomaista velkaa otettiin kan- ulkomaisen pitkäaikaisen velan valuuttajakautu-
31979: sainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri valuutoissa ma oli muuttunut edellisvuotisesta siten, että
31980: yhteensä 13 lainaa, markkavasta-arvoltaan 3 374 dollarimääräisen velan osuus pieneni viisi pro-
31981: milj. markkaa, josta valtion investointirahastolle senttiyksikköä ja saksanmarkkamääräisen velan
31982: otettujen lainojen osuus oli 260 milj. markkaa. osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Muiden
31983: Seuraavassa taulukossa olevan 7,06 % :n 150 valuuttojen osalta muutokset olivat yhden pro-
31984: milj. Saksan markan määräisen lainan ja sen senttiyksikön luokkaa.
31985: hoitomenot on valtio ottanut vastattavakseen
31986: valuutanvaihtosopimuksilla, joilla valtion liikkee- Kuvio 15. Ulkomaisen valtionvelan valuuttajakautu-
31987: seen laskema 7 718 % :n 13 mrd. Japanin jenin ma
31988: määräinen laina annettiin sopimusosapuolen hoi-
31989: dettavaksi.
31990: Kertomusvuonna nostettujen uusien pitkäai-
31991: kaisten ulkomaisten lainojen määrät ja lainaeh-
31992: dot olivat seuraavat:
31993: Lainan valuutta- milj. korko laina-aika emissio- ef. kust.
31994: määrä, milj. mark- % vuosina kurssi
31995: kaa o/o o/o
31996:
31997: Obligaatiolainat:
31998: DEM 200 419 7,00 7 100,00 7,43
31999: USD 100 650 vaihtuva 5 100,00 9,26
32000: JPY 15 000 390 6,75 5 100,00 6,78
32001: NLG 150 279 7,75 10 99,00 8,34
32002: DEM 150 319 6,50 10 99,00 7,01
32003: CHF 150 393 5,375 10 100,00 5,89
32004: DEM 150 336 7,06 10 104,22 6,51
32005: Muut lainat:
32006: Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan keski-
32007: CHF 45 110 5,75 6 98,80 6,04 määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1985 lo-
32008: DEM 70 145 7,25 4,5 99,75 7,32 pussa oli 4 vuotta 3 kuukautta eli puoli vuotta
32009: NLG 40 73 8,00 5 98,50 8,38 lyhempi kuin vuotta aikaisemmin. Noin 68 %
32010: USD 6 38 11,21 7 100,00 11,27
32011: GBP 8 65 12,20 7 100,00 12,26
32012: eli 17 495 milj. markkaa maksetaan takaisin
32013: DEM 75 157 7,20 7 100,00 7,36 kuoletusehtojen mukaisesti seuraavan viiden vuo-
32014: Efektiiviset kustannukset on yllä olevassa taulukossa las-
32015: den kuluessa. Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi
32016: kettu valuuttamääräisten kustannusten perusteella nosto- 6-10 vuoden kuluttua 7 685 milj. markkaa ja
32017: ajankohtana. sen jälkeen 497 milj. markkaa.
32018: 78
32019:
32020: Pitkäaikainen ulkomainen velka 31. 12. 198 5 Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen ul-
32021: jakaantui korkokannan mukaan seuraavasti: komaisen valtionvelan pääoman markkavasta-
32022: arvona painotettu nimellinen keskikorko 9,3 %
32023: Korkoprosentit milj.markkaa % oli 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuotista alhaisem-
32024: pi. Mikäli toteutuneet valuuttakurssien muutok-
32025: 4 1h-5 7Jfl •••••••••••••• 2 821 11
32026: 5 273 20
32027: set ja lainakustannukset muutetaan vuotuiseksi
32028: 6-7,9 ·················· koroksi, oli todellinen keskikorko 12,0 %, joka
32029: 7
32030: 8-8 h ················· 5 034 20
32031: 7
32032: 9-9 h ················· 4 267 17 kuitenkin on laskettu vuodenlopun valuuttakurs-
32033: 10-11 7h ················ 4 157 16 sien mukaan ja on siis tulevien lainakustannusten
32034: 12-13% ............... . 2 338 9 osalta ennuste, joka muuttuu valuuttakurssikehi-
32035: 14 1h-15 3Jfl ••••••••••••• 1 787 7
32036: tyksen mukaisesti.
32037: Yhteensä .............. . 25&n 100
32038:
32039:
32040:
32041:
32042: 8. 2. Kotimainen valtionvelka
32043:
32044: Kotimainen valtionvelka lisääntyi kertomus- v. laina) ja 1!1/4 % (10 v. laina). Myöhemmät
32045: vuonna 19 323 milj. markasta 21 304 milj. mark- neljä liikkeeseenlaskuerää olivat yhteenlasketulta
32046: kaan. Uusia kotimaisia lainoja otettiin 7 983 suuruudeltaan 3 800 milj. markkaa ja lainojen
32047: milj. markkaa ja kuoletuksia maksettiin 6 002 nimelliskorot olivat vastaavasti 93/4 % ja
32048: milj. markkaa. Kotimaisen velan nettolisäys oli 103/4 %.
32049: siten 1 981 milj. markkaa. Korkoja maksettiin Yleisölle tarkoitetut obligaatiot ovat verotto-
32050: 2 159 milj. markkaa eli 22 % enemmän kuin mia luonnollisten henkilöiden ja jakarnattomien
32051: vuonna 1984. kuolinpesien korkotulosta ja varallisuudesta toi-
32052: Pitkäaikaista kotimaista velkaa nostettiin kerto- mitettavissa verotuksissa.
32053: musvuonna 7 732 milj. markkaa ja kuoletettiin Valtio laski helmikuussa 1985 liikkeeseen
32054: 5 917 milj. markkaa, joten nettolisäys oli 1 815 pankkien merkittäväksi 200 milj. markan velkasi-
32055: milj. markkaa. Pitkäaikaisesta lainanotosta otet- toumuslainan, jonka laina-aika oli yksi vuosi,
32056: tiin emissiokurssiin 100 % 6 45 7 milj. markkaa; kiinteä nimelliskorko 12,2 5 % ja efektiiviset kus-
32057: alin korko 6 1/2% ja ylin 12,25 %, laina-ajat 1 tannukset 14,4 %. Huhti-syyskuussa 1985 pank-
32058: vuodesta 10 vuoteen. Diskonuoperiaatteella otet- kien merkittäväksi tarkoitettujen velkasitoumus-
32059: tiin pankeilta 1 275 milj. markkaa. Laina-ajat lainojen liikkeeseenlasku tapahtui diskonttauspe-
32060: näissä lainoissa olivat 1 vuodesta 1 vuoteen ja 5 riaatteella siten, että emissiokurssi oli etukäteen
32061: kuukauteen. lainaehdoissa määrätty. Tällä tavalla otettujen
32062: Yleisön merkittäväksi tarjottiin 10 obligaati- lainojen yhteismäärä oli 800 milj. markkaa ja
32063: olainaa yhteismääräitään 5 100 milj. markkaa. laina-ajat 12 kuukaudesta 17 kuukauteen. Efek-
32064: Obligaatioiden menekki oli vaihteleva. Tammi- tiivinen korko ensimmäisessä näistä lainoista oli
32065: kuussa, toukokuussa ja lokakuussa liikkeeseenlas- 13,9 % ja laski sitten niin, että se oli viimeisen
32066: kettujen lainojen menekki oli hyvä. Maaliskuussa lainan osalta 12,9 %. Tämän jälkeen pankeille
32067: ja elokuussa liikkeeseenlaskettujen lainojen me- tarkoitettujen velkasitoumuslainojen merkintä
32068: nekki oli huonompi ja valtiokonttorin myynti- muutettiin tapahtuvaksi tarjoushuutokaupalla si-
32069: osuudesta jäivät myymättä yhteensä 56 milj. ten, että pankit tekivät tarjouksia halutusta vel-
32070: markan arvoiset obligaatiot. kasitoumusmäärästä ja emissiokurssista, jolla si-
32071: Valtion ja pankkien kesken tehdyn sopimuk- toumukset haluttiin merkitä. Lainanottopäätök-
32072: sen nojalla pankit hoitivat suurimman osan set tehtiin näin saatujen tarjousten perusteella.
32073: myynnistä ja lunastivat ne obligaatiot, jotka Tällä tavalla otettiin lainaa yhteensä 475 milj.
32074: lainojen merkintäaikana olivat pankkien osuu- markkaa, laina-ajat olivat 16 kuukautta ja efektii-
32075: desta jääneet yleisölle myymättä. Pankkien viset korot laskivat ensimmäisen lainan
32076: myyntiosuus oli yhteensä 4 95 7 milj. markkaa. 12,4 % :sta viimeisen 11,5 % :iin. Tarjouskilpai-
32077: Liikkeeseenlaskettujen yleisöobligaatiolainojen lumenettelyn voidaan katsoa toimineen velkasi-
32078: laina-ajat olivat 5 ja 10 vuotta. Tammikuussa toumuslainojen liikkeeseenlaskussa hyvin, mutta
32079: 1985 liikkeeseenlaskettujen yhteensä 1 300 milj. velkasitoumusten jälkimarkkinat ovat vielä melko
32080: markan lainojen nimelliskorot olivat 10 1/4 % (5 passiiviset.
32081: 79
32082:
32083: Kertomusvuonna laskettiin liikkeeseen myös viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia eraantyy
32084: vakuutuslaitoslaina 341 milj. markkaa, työeläke- maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 5 044 milj.
32085: laitoslaina 374 milj. markkaa, eläkesäätiölaina 23 markkaa ja sen jälkeen 27 milj. markkaa.
32086: milj. markkaa ja työeläkekassalaina 38 milj. Pitkäaikaisesta kotimaisesta valtionvelasta mak-
32087: markkaa. Alkon eläkesäätiöltä otettiin lainaa 55 settiin kertomusvuonna korkoa 2 129 milj. mark-
32088: milj. markkaa ja Naantalin kaupungilta 20 milj. kaa, josta yleisölainojen korkojen osuus oli 1 310
32089: markkaa sekä kunnilta kuntaobligaatiolainaa 162 milj. markkaa. Korkoja maksettiin edellisenä
32090: milj. markkaa. Näiden valtion budjetin kattami- vuonna 1 747 milj. markkaa, joten kasvua oli
32091: seksi otettujen lainojen lisäksi pankeilta otettiin lähes 22 %.
32092: valtion viljavaraston lainanottovaltuuksia käyt- Pitkäaikainen kotimainen velka 31.12.1985 ja-
32093: täen velkasitoumuslainaa 200 milj. markkaa. kaantui korkokannan mukaan seuraavasti:
32094: Kertomusvuoden pitkäaikaisesta kotimaisesta
32095: lainanotosta oli 47 % lainoja, joiden laina-aika
32096: on korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku Korkoprosentit milj. markkaa %
32097: vuonna 1984 oli 52 %. Uusista lainoista oli
32098: 6Y:.-9% ···························· 1 322 6
32099: 53 % sellaisia, joiden laina-aika on vähintään 10 8083
32100: 10-10% ···························· 39
32101: vuotta. Uusien lainojen keskimääräinen takaisin- 11-11 y, ........................... . 6 588 32
32102: maksuaika oli ottohetkellä 4 vuotta ja 2 kuukaut- 11%-13,52 ........................ . 3 604 17
32103: ta, eli hieman lyhyempi kuin edellisenä vuonna, diskonuokorko ..................... . 1 275 6
32104: jolloin se oli 4 vuotta ja 5 kuukautta. Yhteensä .......................... . 20 872 100
32105: Vuonna 1985 muuten kuin diskonttausperiaat-
32106: teella otettujen lainojen keskimääräinen nimellis-
32107: korkokanta oli 10,7 % . Diskonttausperiaatteella Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisen pit-
32108: otettujen velkasitoumuslainojen keskimääräiset käaikaisen valtionvelan nimellinen keskikorko
32109: efektiiviset korot olivat 12,9 %. Korkokanta ylit- 10,9 % eli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotista
32110: ti 10 % noin 84 prosentissa lainoista. pienempi. Mikäli lainakustannukset muutetaan
32111: Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisesta vuotuiseksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko
32112: lainakannasta 70 % yleisöobligaatiolainoja, raha- 11,6% oltuaan edellisenä vuonna 11,9 %.
32113: laitoksilta oli lainaa 8 %, vakuutusyhtiöiltä ja Velasta oli vuoden 1985 päättyessä vielä indek-
32114: työeläkelaitoksilta 18 %, Kansaneläkelaitokselta sisidonnaista 32 milj. markkaa, josta indeksiehto-
32115: 1 % sekä kunnilta 1 % . Lisäksi lainakannasta oli jen perusteella maksettiin kuoletuksille ja koroil-
32116: lyhytaikaista velkaa 2 % . le indeksikorotusta 19 milj. markkaa.
32117: Pitkäaikaisen kotimaisen valtionvelan keski- Kertomusvuoden päättyessä valtiolla oli lyhyt-
32118: määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1985 lo- aikaista kotimaista velkaa 432 milj. markkaa,
32119: pussa oli 3 vuotta ja 2 kuukautta oltuaan vuotta joka oli valtion investointirahaston ja valtion
32120: aikaisemmin 2 vuotta ja 10 kuukautta. Kolme viljavaraston luottoa Postipankilta. Vuoden aika-
32121: neljäsosaa, 15 801 milj. markkaa, maksetaan na lyhytaikaisia luottoja otettiin nettomääräisesti
32122: kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan 166 milj. markkaa.
32123: 80
32124:
32125: 8.3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta
32126: Palkkiot ja muut menot budjettitalouden ve- Kertomusvuonna ulkomaisia lainoja nostettiin
32127: lasta olivat kertomusvuonna: 30 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja
32128: liikkeeseenlaskukustannukset olivat 21 % edellis-
32129: tuhatta markkaa vuotista pienemmät.
32130: Kotimaisten obligaatiolainojen liikkeeseenlas-
32131: Menot ulkomaisista lai-
32132: noista kettu määrä lisääntyi huomattavasti ja myynti- ja
32133: Pääomanalennukset ........ . 8 757 sitoumuspalkkioita maksettiin yhteensä 141 milj.
32134: Välitys- ja järjestelypalkkiot .. 46 376 markkaa. Pankeille maksettavien sitoumuspalkki-
32135: Painatuskulut ............... . 630 oiden osuus tästä oli 66 milj. markkaa ja ne
32136: Muut lainojen liikkeeseenlas-
32137: kukulut ..................... . 7 848 vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 21 milj.
32138: Muut lainanhankintakulut ... . 364 markalla. Kaikkiaan liikkeeseenlaskemisesta joh-
32139: Lunastuspalkkiot ........... . 3 930 tuvat menot olivat 148 milj. markkaa oltuaan
32140: lrtisanomismaksut .......... . 5 678 edellisenä vuonna 155 milj. markkaa.
32141: Muut kulut ................. . 1 946 75 529
32142: Kertomusvuonna palkkiot ja muut menot
32143: Menot kotimaisista lai- budjettitalouden koko velasta olivat 7 % pie-
32144: noista nemmät kuin edellisenä vuonna.
32145: Myyntipalkkiot .............. . 75 592
32146: Sitoumuspalkkiot ........... . 65 755
32147: Markkinointikustannukset .. . 3806
32148: Painatuskulut ............... . 2 356
32149: Lunastuspalkkiot ........... . 8 945
32150: Muut kulut ................. . 9 156 463
32151:
32152: Yhteensä .................. . 231 992
32153: 81
32154:
32155:
32156:
32157:
32158: Liitteet
32159:
32160:
32161: LIITE 1
32162:
32163:
32164:
32165:
32166: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET
32167:
32168: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1984 ja 1985
32169:
32170: Tulo- ja menoarvion mukaan Tilinpäätöksen mukaan
32171: 1984 1985 1984 1985
32172: miljoonaa markkaa
32173:
32174: Tulot .............................................. . 86 608,0 96 676,6 86 611,1 96 407,7
32175: Menot ............................................ . 86 607,4 96 676,6 85 747,9 95 802,8
32176:
32177: Ylijäämä ................................... . 0,6 0,0 863,2 604,9
32178:
32179: Tulot
32180: 11 Os Verot ja veronluonteiset tulot ................ . 65 838,5 74 011,5 65 861,2 73 874,7
32181: 12 Os Sekalaiset tulot ............................. . 5 366,8 6 097,1 5 631,8 6 209,7
32182: 13 Os Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalai-
32183: tosten voitosta .............................. . 1 880,2 2139,4 1 900,4 2 022,3
32184: 14 Os Valtion liikeyritykset ......................... . 1 723,4 2 010,1 1 850,8 2 046,2
32185: 15 Os Lainat ...................................... . 11 799,1 12 418,5 11 366,9 12 254,8
32186:
32187: Tulot yhteensä ............................ . 86 608,0 96 676,6 86 611,1 96 407,7
32188:
32189: Menot
32190: 21 Pl Tasavallan Presidentti ....................... . 9,0 10,5 8,4 10,5
32191: 22 Pl Eduskunta .................................. . 108,2 110,7 102,8 107,0
32192: 23 Pl Valtioneuvosto .............................. . 90,7 96,0 89,1 94,1
32193: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ......................... . 1 575,7 1 834,0 1 589,8 1 858,2
32194: 25 Pl Oikeusministeriö ............................ . 1 071,8 1 163,1 1 058,5 1 160,6
32195: 26 Pl Sisäasiainministeriö ......................... . 2 356,6 2 647,5 2 388,1 2 662,6
32196: 27 Pl Puolustusministeriö ......................... . 4 715,2 5 094,2 4 737,5 5 106,7
32197: 28 Pl Valtiovarainministeriö ....................... . 6 966,4 7 703,4 6 912,3 7 625,4
32198: 29 Pl Opetusministeriö ............................ . 13 771,8 15 177,8 13 835,7 15 258,1
32199: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ................ . 8 202,0 8 594,4 7 981,7 8 406,1
32200: 31 Pl Liikenneministeriö ........................... . 7 082,6 7 430,9 7 114,7 7 594,6
32201: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ............... . 3 500,7 3 475,0 3 349,7 3 398,1
32202: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ................. . 21 159,3 24 792,3 20 960,7 24 658,1
32203: 34 Pl Työvoimaministeriö ......................... . 3 213,2 2 600,5 3 143,7 2 485,1
32204: 35 Pl Ympäristöministeriö ......................... . 3 523,3 3 854,5 3 250,9 3 423,0
32205: 36 Pl Valtionvelka ................................ . 9 260,9 12 091,8 9 224,3 11 954,6
32206:
32207: Menot yhteensä ........................... . 86 607.4 96 676,6 85 747,9 95 802,8
32208:
32209: 11 360883P
32210: 82
32211:
32212: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1984 ja 31.12.1985
32213:
32214: 31.12.1984 31.12.1985
32215: miljoonaa markkaa
32216:
32217: Vastaavaa
32218: Kassatilit ...................................................................... . 502,7 606,6
32219: Postisiirtotulotilit .............................................................. . 455,3 427,6
32220: Postisiirtomenotilit ............................................................. . 5,9 4,8
32221: Muut pankkitilit ................................................................ . 2.7 1.7
32222: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit .......................................... . 260,0 160,0
32223: Varsinaisten saatavien tilit ...................................................... . 1 553,9 1 470,0
32224: Annettujen ennakkojen tilit ..................................................... . 621,4 688,3
32225: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit .......................................... . 34,6 62.8
32226: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ............................................... . 5 073,3 5 182,4
32227: Varastotilit .................................................................... . 630,4 703,9
32228: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................... . 91,1 106,0
32229: Tulorästien tilit ................................................................ . 998,5 1 210,5
32230: Muut varat, aktiivatilit .......................................................... . 10 812,9 12 660,5
32231: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit .......................................... . 9,5 9,9
32232: Selvitystilit .................................................................... . 18,4 15,1
32233: Alijäämä vuoden alkaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 735,9
32234: Tilivuoden ylijäämä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604,9
32235: Tilivuoden alijäämä ..................................2 131,0 2 735,9 2 131,0
32236:
32237: 23 806,5 25 441,2
32238:
32239: Vastattavaa
32240: Varsinaisten velkojen tilit ....................................................... . 571,2 639,6
32241: Saatujen ennakkojen tilit ....................................................... . 85,1 75,4
32242: Tilitettävien varojen tilit ........................................................ . 472,9 273,6
32243: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................ . 0.7 0,6
32244: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit .............................................. . 35,0 2,9
32245: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ................................................ . 646,5 667,5
32246: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................. . 1606,4 1 837.7
32247: Menorästien tilit ............................................................... . 2 195,6 1 743,6
32248: Siirrettyjen määrärahojen tilit ................................................... . 6 165,1 6 445,6
32249: Uudistusrahastot, passiivatilit ................................................... . 239,2 268,3
32250: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ...................................... . 919,3 774.4
32251: Muut varat, passiivatilit ........................................................ . 10 826,6 12 666,2
32252: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit ......................................... . 42,9 45,8
32253:
32254: 23 806,5 25 441,2
32255:
32256:
32257:
32258:
32259: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1985
32260:
32261: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä·
32262: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta·
32263: vähennys vaatilien lisäys
32264: miljoonaa markkaa
32265:
32266: Kassoissa olevat varat lisääntyneet ....................................... . 103
32267: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet ....................................... . 129
32268: Tulorästit lisääntyneet ................................................... . 212
32269: Menorästit vähentyneet ................................................. . 452
32270: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ......................................... . 280
32271: Varastot lisääntyneet .................................................... . 73
32272: Uudistusrahastot lisääntyneet ............................................ . 29
32273: Velalliset lisääntyneet ................................................... . 120
32274: Velkojat vähentyneet .................................................... . 141
32275: Virastojen väliset ja sisäiset tilit lisääntyneet ............................... . 205
32276: Muut tasetilit vähentyneet ............................................... . 147
32277: Ylijäämä ............................................................... . 605
32278:
32279: 1248 1248
32280: 83
32281:
32282: LIITE 2
32283:
32284:
32285:
32286:
32287: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN
32288:
32289: 1985 1985
32290: miljoonaa miljoonaa
32291: markkaa markkaa
32292:
32293: Budjetit Kassaiaskelma
32294: Varsinainen tuloarvio ...................... . 93 863 Tilinpäätöksen tulot ....................... . 96 408
32295: Lisätuloarviot ............................. . 2 814 Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus .. -584
32296: ------------------------------------
32297: Budjetoidut tulot yhteensä ................. . 96 677 Budjettitalouden kassatulot ................ . 95 824
32298: Varsinainen menoarvio .................... . 93 860 Tilinpäätöksen menot ...................... . 95 803
32299: Lisämenoarviot ............................ . 2 816 Menorästien vaikutus ...................... . +452
32300: Siirtomäärärahojen vaikutus ................ . -280
32301: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 96 677
32302: Muiden korjauserien vaikutus2 ) •...••••.•••.. -308
32303: Budjetin ylijäämä .......................... .
32304: Budjettitalouden kassamenot ............... . 95 667
32305: Budjettitalouden kassaylijäämä ............. . 157
32306:
32307: Tilinpäätös Budjettitalouden kassatulot ................ . 95 824
32308: Budjetoidut tulot yhteensä ................. . 96 677 Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot,
32309: Tulot budjetoituja pienemmät .............. . - 269 netto 3 ) . . . . . . . . . • . . . • • . . . . . . . . . . . . • • . • • • . . . 1 726
32310: Tilinpäätöksen tulot ....................... . 96 408 Valtiontalouden kassatulot ................. . 97 550
32311:
32312: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 96 677 Budjettitalouden kassamenot ............... . 95 667
32313: Säästyneet menot ......................... . -1 562 Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot,
32314: Arviomäärärahojen ylitykset ................ . 68811 netto3 ) 4 ) . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • • . . . • . . . . . 1 737
32315:
32316: Tilinpäätöksen menot ...................... . 95 803 Valtiontalouden kassamenot ............... . 97 404
32317: Tilinpäätöksen ylijäämä .................... . 605 Valtiontalouden kassaylijäämä .............. . 145
32318:
32319: 1) Summa sisältää valtion liikeyritysten lisärahoitustarpeen lisäykset 176 milj. markkaa.
32320: 2) Sisältää budjettitalouden varastojen muutokset, + 73 milj. markkaa.
32321: 3 ) liman siirtoja budjetista ja budjettiin.
32322:
32323: ) Sisältää rahastojen varastojen muutokset, + 146 milj. markkaa.
32324: 4
32325: 84
32326:
32327: LIITE 3
32328:
32329:
32330:
32331:
32332: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1985
32333: Vero, tuotto ja osuus
32334: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
32335: verotuloista v. 1985
32336:
32337:
32338: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan veroa tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
32339: 25 137 milj. mk mukaan. Verotettava tulo elinkeinotoiminnasta vahvistetaan elinkeinoverolain (360/
32340: 34,0% 68) ja maatilataloudesta maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan.
32341:
32342: lnflaatiotarkistuksen vaikutus Tuloveroasteikkoon tehtiin 5 prosentin suuruinen tavoitteellista inflaatiota vastaava
32343: -1 015 milj. mk, josta tarkistus (977 /84). Samalla korotettiin eräitä tärkeimpiä markkamääräisiä vähennyk-
32344: -760 milj. mk toteutui siä keskimäärin 5 % (972/84).
32345: ennakonpidätysten alennuksena
32346: Uudet ennakonpidätystaulukot tulivat voimaan 1.3.1985 alkaen.
32347:
32348: Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien prog-
32349: ressiivinen tuloveroasteikko v. 1985 oli (977 /84):
32350:
32351: Verotettava tulo, mk Vero alarajan Vero alarajan ylit-
32352: kohdalla, mk tävästä tulosta, %
32353: 14 100- 19 200 10 6
32354: 19 200- 24 000 316 13
32355: 24 000- 29 000 940 19
32356: 29 000- 37 000 1 890 23
32357: 37 000- 47 000 3 730 28
32358: 47 000- 68 000 6 530 29
32359: 68 000- 91 000 12 620 33
32360: 91 000-142 000 20 210 38
32361: 142 000-236 000 39 590 45
32362: 236 000-423 000 81 890 50
32363: 423 000- 175 390 51
32364:
32365:
32366: Tarkistetut vähennykset olivat:
32367: 1984 1985 Muutos
32368: markkaa %
32369: Valtion- ja kunnallisverotuksessa
32370: - tulonhankkimisvähennys .......... . 350+4% 350+4%
32371: palkkatulosta, palkkatulosta, 7,7
32372: enintään 1 300 enintään 1 400
32373: omaisuustulovähennys ............ . 2 900 3 000 3,5
32374: - vuokratulojen osalta .......... . 6 000
32375: Vain valtionverotuksessa
32376: työtulovähennys 25 %, enintään .... 10 300 10 800 4,9
32377: lapsenhoitovähennys 20 %, enintään 4 800 5 000 4,2
32378: jos verovelvollinen on elättänyt enin-
32379: tään 7-vuotiasta lasta ............. . 5 900 6 200 5,1
32380: yksinhuoltajavähennys 20 %, enin-
32381: tään ............................. . 5 500 5800 5,5
32382: puolisovähennys, enintään ........ . 4 500 4 500
32383: jos verovelvollinen on elättänyt enin-
32384: tään 7-vuotiasta lasta ............. . 5 500 6100 10,9
32385: koulutusvähennys ................ . 1 500 1 600 6,7
32386: huoltajavähennys tuloverosta
32387: 1. lapsesta ....................... . 800 840 5,0
32388: 2. lapsesta ....................... . 900 950 5,6
32389: 3. lapsesta ....................... . 1 060 1120 5,7
32390: 4. lapsesta ....................... . 1 430 1 510 5,6
32391: ja seuraavista lapsista .......... . 1 430 1 900 32,9
32392: elatusvelvollisuusvähennys tulove-
32393: rosta, 25 % elatusavusta, enintään
32394: lasta kohden ..................... . 775 825 6,5
32395: 85
32396:
32397: Vero, tuotto ja osuus
32398: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
32399: verotuloista v. 1985
32400:
32401:
32402: Vain kunnallisverotuksessa
32403: lapsivähennys .................... . 1 500 1 700 13,3
32404: yksinhuoltajavähennys ............ . 2 100 2 200 4,8
32405: opiskelijavähennys ................ . 2 850 3200 12,3
32406: elatusvelvollisuusvähennys, enintään 3 100 3 300 6,5
32407: perusvähennys ................... . 4 000 4 400 10,0
32408:
32409: lnflaatiotarkistuksen vaikutus Varallisuusveroasteikkoon tehtiin 5 prosentin tavoitteellista hintojen nousua vastaava
32410: - 35 milj. mk inflaatiotarkistus. Verotettavan varallisuuden alaraja korotettiin 259 000 markasta
32411: 275 000 markkaan ja korkein marginaalivero oli 1, 7 %. Puolisoiden yhteenlaskeluista
32412: varoista tehtävä vähennys oli 15 000 markkaa ja alaikäisen lapsen elättämisen
32413: perusteella myönnettävä vähennys 7 700 markkaa.
32414:
32415: Vuoden 1985 varallisuusveroasteikko oli:
32416:
32417:
32418: Verotettava varallisuus, Vero alarajan Vero alarajan ylittä-
32419: mk kohdalla, mk västä varallisuudesta, %
32420: 275 000- 375 000 130 0,8
32421: 375 000- 525 000 930 1,0
32422: 525 000- 755 000 2 430 1,3
32423: 755 000-1 130 000 5 420 1,5
32424: 1 130 000- 11 045 1.7
32425:
32426: Merimiesvero Merimiesverotuksessa otettiin soveltuvin osin huomioon muussa tuloverotuksessa
32427: 129 milj. mk tehdyt tarkistukset. Veronalaisena tulona ei v. 1985 pidetty korvausta saamatta
32428: 0,2% jääneestä luontoisedusta siltä osin kuin se ylitti verohallituksen vahvistaman luontois-
32429: etujen arvon (781 /84).
32430:
32431: Perintö- ja lahjavero Veroperusteisiin ei tehty veron tuottoon v. 1985 merkittävästi vaikuttaneita muutok-
32432: 366 milj. mk sia.
32433: 0,5%
32434:
32435: Arpajaisvero Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32436: 119 milj. mk
32437: 0,2%
32438:
32439: Liikevaihtovero Kivihiili ja ruskohiili sekä näistä valmistetut kiinteät polttoaineet samoin kuin
32440: 24 811 milj. mk ydinvoima-aine-elementit siirrettiin polttoaineverotuksesta liikevaihtoverotuksen pii-
32441: 33,6% riin 1.1.1985 (967 /84). Kertomusvuoden alussa poistettiin raakakahvin alkutuotevä-
32442: hennys (968/84).
32443:
32444: Perustemuutoksen vaikutus v.
32445: 1985
32446: +430 milj. mk
32447:
32448: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32449: suoritettava vero
32450: 815 milj. mk
32451: 1,1%
32452:
32453: Apteekkimaksut Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32454: 153 milj. mk
32455: 0,2%
32456:
32457: Tuontitulli Kertomusvuoden alussa poistuivat loputkin EEC- ja KEVSOS-hidastuslistatullit.
32458: 781 milj. mk GATT-tulleissa toteutui nopeutetun alennusaikataulun mukainen kaksinkertainen
32459: 1,1 % alennus (814/84).
32460:
32461: Perustemuutosten vaikutus
32462: -150 milj. mk
32463: 86
32464:
32465: Vero, tuotto ja osuus
32466: verotuloista v. 1985 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
32467:
32468:
32469: Tuontimaksut Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32470: 21 milj. mk
32471: 0,0%
32472:
32473: Tasausvero Ulko- ja kotimaisten tuotteiden saattamiseksi verotuksellisesti tasavertaiseen hintakil-
32474: 840 milj. mk pailuasemaan kannetaan tuontitavaroista tasausveroa, joka vastaa kotimaisten tuot-
32475: 1,1% teiden hintoihin sisältyvää ns. piilevää liikevaihtoveron, sähköveron ja polttoaineve-
32476: ron määrää. Tasausveromääriä alennettiin vuoden 1985 alusta noin 10 prosentilla
32477: (894/84).
32478:
32479: Perustemuutoksen vaikutus
32480: -100 milj. mk
32481:
32482: Tupakkavero Savukkeiden ja piipputupakan vähittäismyyntihintoja korotettiin 5 %ja sikarien 10 %
32483: 1 820 milj. mk 1.1.1985 (768/84). Tupakkatuotteiden hintoja korotettiin keskimäärin 3,8 prosentilla
32484: 2,5% 16.9.1985 lukien.
32485:
32486: Perustemuutoksen vaikutus
32487: +90 milj. mk
32488:
32489: Makeisvero Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32490: 104 milj. mk
32491: 0,1%
32492:
32493: Olutvero Kertomusvuoden alussa korotettiin vahvan oluen hintaa 7,4 % ja keskioluen hintaa
32494: 1 282 milj. mk 4,7 %. Vuonna 1984 hintoja ei korotettu lainkaan. Kertomusvuoden alussa luovuttiin
32495: 1,7 % oluen valmistukseen käytettävien maltaiden ja sokerin hinnanerokorvauksista (893/
32496: 84).
32497:
32498: Alkoholijuomavero Alkoholijuomien hintoja korotettiin kertomusvuoden alussa keskimäärin 5,1 %.
32499: 3 212 milj. mk Vuonna 1984 hintoja ei korotettu lainkaan.
32500: 4,4 %
32501:
32502: Virvoitusjuomavero Virvoitusjuomien valmistukseen käytettävän sokerin hinnanerokorvauksista luovuttiin
32503: 80 milj. mk kertomusvuoden alussa. Samalla veromääriä alennettiin. Virvoitusjuomat saatettiin
32504: 0,1% samassa yhteydessä elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain piiriin (891 ja
32505: 892/84).
32506:
32507: Elintarviketuotteiden Kertomusvuoden syyskuun alusta täydennettiin verotaulukkoa eräillä uusilla tuotteilla
32508: valmistevero ja korotettiin keksien valmisteveroa.
32509: 116 milj. mk
32510: 0,2%
32511:
32512: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa korotettiin polttoaineiden veroja 5 prosentilla. Samalla
32513: 4 465 milj. mk vapautettiin polttoaineverosta kivihiili ja siihen rinnastettavat kiinteät polttoaineet
32514: 6,0% sekä ydinvoima-aine-elementit ja nämä tuotteet siirrettiin liikevaihtoverotuksen piiriin
32515: (895 ja 967 /84).
32516:
32517: Veronkorotuksen vaikutus
32518: + 185 milj. mk
32519:
32520: Kivihiilen polttoaineverosta
32521: vapauttamisen vaikutus
32522: -160 milj. mk
32523:
32524:
32525: Raakaöljystä kannettiin Polttoaineiden hinnanvaihtelujen tasaamisesta valtiolle aiheutuneiden menojen ra-
32526: polttoaineveroa yhteensä hoittamiseksi kannettiin 2.12.1985 varastossa olleesta ja sen jälkeen 10.12.1985
32527: 110 milj. mk mennessä maahan tuodusta raakaöljystä väliaikaisesti polttoaineveroa 45 mk/tn
32528: (893/85).
32529:
32530:
32531: Veroa palautettiin yhteensä Linja-autoliikenteessä ja ulkomaanliikenteen kuorma-autoissa käytetyn dieselöljyn
32532: 114 milj. mk v. 1985 polttoaineveron palautusmenettelyä jatkettiin myös v. 1985 (1020/82).
32533: 87
32534:
32535:
32536: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
32537: verotuloista v. 1985
32538:
32539:
32540: Ravintorasvavero Voin ja margariinin hintasuhteen ennallaan pitämiseksi korotettiin 1.4.1985 ravinto-
32541: 165 milj. mk rasvaveroa margariinien raaka-aineilta 43 p/kg (290 ja 407 /85).
32542: 0,2%
32543:
32544: Sokerivero Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32545: 80 milj. mk
32546: 0,1%
32547:
32548: Sähkövero Sähkövero alennettiin 1.11.1985 2,1 pennistä/kWh 1,6 penniin/kWh (518/85).
32549: 998 milj. mk
32550: 1,4%
32551:
32552: Perustemuutoksen vaikutus
32553: -90 milj. mk
32554:
32555: Lannoitevero Lannoitevero korotettiin 1.7.1985 12 pennistä 20 penniin kilolta (18/85) ja 1.9.1985 23
32556: 187 milj. mk penniin kilolta (727 ja 855/85).
32557: 0,3%
32558:
32559: Perustemuutosten vaikutus
32560: +20 milj. mk
32561:
32562: Öljyväkirehuvero Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32563: 13 milj. mk
32564: 0,0%
32565:
32566: Rehuseosvero Rehuseosveroa korotettiin kertomusvuoden alussa kananrehuseoksista 24 pennistä
32567: 173 milj. mk 26 penniin ja muiden rehuseosten vero 14 pennistä 16 penniin kilolta (812/84).
32568: 0,2% Syyskuun 1985 alusta kananrehuseosten vero korotettiin 29 penniin kilolta ja muiden
32569: rehuseosten vero 19 penniin kilolta (728 ja 856/85).
32570: Perustemuutosten vaikutus
32571: +32 milj. mk
32572:
32573: Leimavero Velkakirjojen ja vekseleiden leimavero korotettiin kertomusvuoden alusta 1,5 prosen-
32574: 2 755 milj. mk tista 1,6 prosenttiin. Samalla korotettiin arvopapereiden myynnin leimaveroa myytä-
32575: 3,7% essä arvopaperipörssin välityksellä 1 prosentista 1,4 prosenttiin ja myytäessä ilman
32576: arvopaperipörssiä 1,2 prosentista 1,6 prosenttiin (979/84).
32577:
32578: Perustemuutoksen vaikutus
32579: + 180 milj. mk
32580:
32581: Elokuvavero Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32582: 1 milj. mk
32583: 0,0%
32584:
32585: Auto- ja moottoripyörävero Kertomusvuoden alussa korotetut autoveronpalautusten enimmäismäärät olivat tak-
32586: 2 864 milj. mk siautoilta 49 350 mk ja invalidiautoilta 27 720 mk (782/84). Toukokuun 6 päivänä
32587: 3,9% 1985 autoveroa alennettiin siten, että veroa laskettaessa verotusarvon korotus aleni
32588: 40 prosentista 35 prosenttiin ja markkamääräinen vähennys nousi 3 500 markasta
32589: 4 000 markkaan (357 ja 591 /85).
32590:
32591: Moottoriajoneuvovero Henkilöautojen moottoriajoneuvoveroa korotettiin 1.1.1985 100 kilolta tai sen osalta
32592: 490 milj. mk 57 markasta 66 markkaan (783/84).
32593: 0,7%
32594:
32595: Perustemuutoksen vaikutus
32596: +20 milj. mk
32597:
32598: Työnantajan lapsilisämaksu Työnantajan lapsilisämaksua kannettiin 1.7.1984-31.10.1985 0,5% ennakonperin-
32599: 671 milj. mk nän alaisen palkan määrästä. Maksua ei peritty lainkaan 1.11.1985 alkaen (487 ja
32600: 0,9% 1015/84 sekä 556/85).
32601: 88
32602:
32603: Vero, tuotto ja osuus
32604: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
32605: verotuloista v. 1985
32606:
32607:
32608: Oy Alko Ab:n ylijäämä Alkoholijuomien hintojen korotuksesta huolimatta ylijäämä pieneni. Ylijäämää pie-
32609: 680 milj. mk nensi noin 90 milj. markalla oluen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden
32610: 0,9% hinnanerokorvausjärjestelmän muutos.
32611:
32612: Lästimaksut Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32613: 3 milj. mk
32614: 0,0%
32615:
32616: Eräiden maataloustuottei- Maidon vientikustannusmaksua korotettiin 1.1.1985 2,5 pennistä 5,5 penniin litralta
32617: den markkinoimismaksut (978/84).
32618: 152 milj. mk Sianlihan lisättyä markkinoimismaksua on suoritettava sikataloudesta maksukaudella
32619: 0,2% saadun tulon perusteella seuraavasti (976/84):
32620:
32621: Sikataloudesta Maksun vakio- Maksuprosentti
32622: saatu tulo, mk erä tulon alarajan yli
32623: alarajan koh- menevästä
32624: dalla, mk tulon osasta
32625: 750 000-1 000 000 0 1
32626: 1 000 000-2 000 000 2 500 3
32627: 2 000 000- 3 000 000 32 500 7
32628: 3 000 000-4 000 000 102 500 10
32629: 4 000 000- 202 500 14
32630:
32631: Varmuusvarastointimaksu Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32632: 243 milj. mk
32633: 0,3%
32634:
32635: Eräistä maataloustuotteista Veroperusteita ei v. 1985 muutettu.
32636: kannettavat tasausmaksut
32637: 140 milj. mk
32638: 0,2%
32639:
32640: Maidon kiintiömaksu Kertomusvuoden alussa tuli voimaan laki maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta.
32641: 7 milj. mk Kiintiömaksua kannettiin 160 penniä litralta kiintiön ylittävästä maitomäärästä (569/
32642: 0,0% 84).
32643: 89
32644: LIITE 4
32645:
32646:
32647:
32648:
32649: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT 1 ) TULOLAJEITTAIN
32650: 1983 1984 1985 Muutos
32651: Tulolaji 1984-85
32652: miljoonaa markkaa %
32653:
32654: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 19 565 22 526 25 750 14
32655: Tulo- ja varallisuusvero ................................ . 19 077 21 894 25 137 15
32656: Merimiesvero ......................................... . 143 189 129 -32
32657: Perintö- ja lahjavero ................................... . 267 312 366 17
32658: Arpajaisvero .......................................... . 78 132 119 -10
32659: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 18 486 22 973 25 779 12
32660: Liikevaihtovero ........................................ . 17 801 22 129 24 811 12
32661: siitä: Oy Alko Ab .................................... . 705 818 831 2
32662: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............. . 569 709 815 15
32663: Apteekkimaksut ....................................... . 116 135 153 13
32664: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .... . 1 715 1 732 1 642 -5
32665: Tuontitulli ............................................ . 810 864 781 -10
32666: Tuontimaksut ......................................... . 135 14 21 49
32667: Tasausvero ........................................... . 770 854 840 -2
32668: Valmisteverot ....................................... . 10 824 11 657 12 697 9
32669: Tupakkavero .......................................... . 1 687 1 741 1 820 5
32670: Makeisvero ........................................... . 111 107 104 -3
32671: Olutvero .............................................. . 1 041 1 128 1 282 14
32672: Alkoholijuomavero .................................... . 2 957 3 170 3 212 1
32673: Virvoitusjuomavero .................................... . 84 54 80 48
32674: Elintarviketuotteiden valmistavero ...................... . 238 96 116 21
32675: Polttoainevero ........................................ . 3 687 4 052 4 465 10
32676: Ravintorasvavero ...................................... . 174 129 165 28
32677: Sokerivero ............................................ . 179 114 80 -30
32678: Sähkövero ............................................ . 490 780 998 28
32679: Lannoitevero .......................................... . 95 130 187 44
32680: Öljyväkirehuvero ...................................... . 5 16 13 -18
32681: Rehuseosvero ......................................... . 78 139 173 24
32682: Muut verot .......................................... . 4505 5 403 6 110 13
32683: Leimavero ............................................ . 1 718 2 274 2 755 21
32684: Elokuvavero ........................................... . 3 1 1 -39
32685: Auto- ja moottoripyörävero ............................ . 2 423 2 678 2864 7
32686: Moottoriajoneuvovero ................................. . 362 450 490 9
32687:
32688: Maksut sosiaaliturvaa varten ........................ . 278 671
32689: Työnantajan lapsilisämaksu ............................ . 278 671
32690:
32691: Muut veronluontaiset tulot .......................... . 1 184 1 293 1 225 -5
32692: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................. . 656 696 680 -2
32693: Lästimaksut ........................................... . 3 3 3 4
32694: Voin hinnanalennusmaksut ............................. . 1
32695: Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut ....... . 165 226 152 -33
32696: Varmuusvarastointimaksu .............................. . 229 232 243 5
32697: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut .... . 130 137 141 3
32698: Maidon kiintiömaksu ................................... . 7
32699:
32700: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .............. . 56 278 65 861 73 875 12
32701:
32702: 1
32703: ) Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä
32704: vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet
32705: sisältyvät taulukon lukuihin.
32706:
32707:
32708:
32709:
32710: 12 360883P
32711: 90
32712:
32713: 1983 1984 1985 Muutos
32714: Tulolaji 1984-85
32715: miljoonaa markkaa %
32716:
32717:
32718: Sekalaiset tulot ..........•............................ 4 692 5 661 6 110 8
32719: Korko· ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitos·
32720: ten voitosta .......................................... . 1 945 2159 2 341 8
32721: Valtion liikeyritykset ................................ . 1 647 1 891 1 964 4
32722: Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet ...... . 1 607 1 849 1 917 4
32723: Omaisuuden myynnit .................................. . 39 42 47 13
32724: Takaisin maksetut lainat ............................. . 1 854 1 894 2 071 9
32725:
32726: Tulot ilman lainanottoa .............................. . 66 416 77 466 86 361 11
32727:
32728: Lainanotto ........................................... . 11 378 10 752 11 189 4
32729: Yhteensä ............................................ . 77794 88 218 97 550 11
32730: 91
32731:
32732: LIITE 5
32733:
32734:
32735:
32736:
32737: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 1) TEHTÄVITTÄIN
32738: 1983 1984 1985 Muutos
32739: Tehtäväryhmä 1984-85
32740: miljoonaa markkaa %
32741:
32742: Yleinen hallinto ...................................... . 4084 4 521 4 999 11
32743: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 170 177 180 2
32744: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 118 1 260 1 356 8
32745: siitä: Verotustoimi ................................. . 750 840 905 8
32746: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 640 657 741 13
32747: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 848 974 1 102 13
32748: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 307 1 454 1 620 11
32749: siitä: Rakennushallinto ............................. . 793 921 992 8
32750:
32751: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 2 761 2 943 3 284 12
32752: 070 Hallinto .......................................... . 53 63 68 9
32753: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 197 1 276 1 412 11
32754: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 433 488 548 12
32755: 100 Vankeinhoito ..................................... . 476 498 543 9
32756: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 166 167 192 15
32757: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 435 452 521 15
32758:
32759: Maanpuolustus ...................................... . 4 585 4 531 5186 14
32760: 150 Hallinto .......................................... . 95 88 98 12
32761: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 4 213 4 085 4 905 20
32762: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 277 359 184 -49
32763:
32764: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................ . 12 750 13 662 15 113 11
32765: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 149 166 195 17
32766: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 5284 5 630 6 156 9
32767: 230 Ammattiopetus ................................... . 2 409 2 766 3 106 12
32768: siitä: Yleisammattikoulut .......................... . 1 167 1 238 1 363 10
32769: Maa- ja metsätalousoppilaitokset ............. . 323 400 491 23
32770: Teknilliset oppilaitokset ...................... . 201 223 242 9
32771: Kauppaoppilaitokset ......................... . 228 277 301 9
32772: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 1 775 1 852 2 104 14
32773: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 1 342 1 089 1 149 5
32774: siitä: Ammattikurssit .............................. . 926 640 643 0
32775: 260 Opintotuki ........................................ . 564 745 798 7
32776: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 175 196 236 20
32777: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 419 460 519 13
32778: 290 Taide ............................................ . 322 359 404 12
32779: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... . 292 381 434 14
32780: 310 Kirkollishallinto ................................... . 17 17 14 -18
32781:
32782: Sosiaaliturva ......................................... . 12 603 14 581 16 657 14
32783: 400 Hallinto .......................................... . 103 198") 222") 12
32784: 410 Toimeentuloturva ................................. . 9 366 9 77<J') 11 308") 16
32785: siitä: Sairausturva ................................ . 1 762
32786: Perheturva .................................. . 2 838
32787: Vanhuus- ja työkyvyttömyysturva ............. . 1 689
32788: Työttömyysvakuutus ja -korvaukset ........... . 908
32789: Sodista kärsimään joutuneiden avustaminen ... . 1 846
32790: 1
32791: ) Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot)
32792: lisättyinä siirtomäärärahojen ja menorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamat-
32793: tomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitustarpeet sisältyvät taulukon lukuihin.
32794:
32795: ") Tehtävärakenne muuttunut.
32796: 92
32797:
32798: 1983 1984 1985 Muutos
32799: Tehtäväryhmä 1984-85
32800: miljoonaa markkaa %
32801:
32802:
32803: 420 Sosiaalipalvelukset ................................ . 3 017 4 604') 5127') 11
32804: siitä: Lasten ja nuorten huolto ..................... . 1 222
32805: Vanhusten ja invalidien huolto ................ . 423
32806: Kehitysvammaisten huolto ................... . 454
32807: Päihteiden käytön vastustaminen ............. . 117
32808: 430 Työsuojelu ....................................... . 118 .') .')
32809:
32810: Terveydenhuolto .................................... . 6 740 7204 8 241 14
32811: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 102 187 215 15
32812: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 29 117') 130') 10
32813: 470 Kansanterveystyö ................................. . 2 749 2 919 3 346 15
32814: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 3 861 3 981 4 550 14
32815: Asuminen ja ympäristö .............................. . 3 902 3738 3 945 6
32816: 510 Hallinto .......................................... . 43 78
32817: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 55 110
32818: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta . 48 50 60 21
32819: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 3 336 3 064 3 145 3
32820: siitä: Asumistuki .................................. . 584 586 593 1
32821: 550 Maanmittaus ..................................... . 237 259 286 10
32822: 560 Vesitalous ........................................ . 281 267 266 0
32823:
32824: Työvoima ............................................ . 1 929 2 310 2 354 2
32825: 610 Hallinto .......................................... . 53 54 60 10
32826: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 261 316 345 9
32827: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 1 616 1 940 1 949 0
32828:
32829: Maa- ja metsätalous ................................. . 8206 8 461 9 486 12
32830: 650 Hallinto .......................................... . 67 53 48 -10
32831: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 191 204 220 8
32832: 670 Maatalous ........................................ . 7 260 7 455 8 447 13
32833: siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainotta-
32834: minen ...................................... . 6 361 6684 7 465 12
32835: Eräät hinnanerokorvaukset ................... . 669 539 730 35
32836: 680 Metsätalous ...................................... . 565 597 603 1
32837: siitä: Yksityismetsätalous .......................... . 460 503 517 3
32838: Valtion metsätalous .......................... . 88 77 86 12
32839: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 124 152 168 11
32840:
32841: Liikenne ............................................. . 7 118 7 276 7975 10
32842: 710 Hallinto .......................................... . 38 86 79 -9
32843: 720 Tieliikenne ........................................ . 3 324 3 400 3 771 11
32844: siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ......... . 2 438 2 928 2 837 -3
32845: 730 Vesiliikenne ....................................... . 468 539 606 12
32846: 740 limaliikenne ....................................... . 246 278 275 -0
32847: 750 Rautatieliikenne ................................... . 1 798 1 778 1 866 5
32848: 760 Tietoliikenne ...................................... . 1 245 1 195 1 379 15
32849: siitä: Posti- ja telelaitos ............................ . 819 767 946 23
32850: Tiedonvälityksen tukeminen .................. . 426 428 433 1
32851:
32852: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................ . 3868 3 898 3 728 -4
32853: 810 Hallinto .......................................... . 59 62 74 19
32854: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas-
32855: tus ............................................... . 93 112 124 10
32856: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus-
32857: toiminta .......................................... . 665 789 984 25
32858: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai-
32859: tokset ............................................ . 1 217 1 132 ~ 006 -11
32860: siitä: Valtion investointirahasto .................... . 984 884 778 -12
32861: Kehitysaluerahasto Oy ....................... . 215 237 212 -11
32862: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 773 754 942 25
32863: 860 Energiahuolto ..................................... . 269 171 130 -24
32864: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 61 66 62 -8
32865: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 731 812 406 -50
32866: 93
32867:
32868: 1983 1984 1985 Muutos
32869: Tehtäväryhmä 1984-85
32870: miljoonaa markkaa %
32871:
32872:
32873: Muut menot ......................................... . 10 335 13 305 16 437 24
32874: 910 Valtionvelka ...................................... . 6 680 9 224 11 955 30
32875: 920 Siirto valtion suhdannerahastoon ................... .
32876: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 3088 3 439 3 792 10
32877: 960 Yleisavustukset kunnille yms. . ..................... . 444 536 579 8
32878: ' 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 123 106 111 5
32879: Yhteensä ............................................ . 78 881 86 430 97 404 13
32880: 94
32881:
32882: LIITE 6
32883:
32884:
32885:
32886:
32887: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 1 ) MENOLAJEITTAIN
32888: 1983 1984 1985 Muutos
32889: Menolaji 1984-85
32890: miljoonaa markkaa %
32891:
32892: Kulutusmenot ....................................... . 20 984 22155 24 835 12
32893: Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot ............ . 12 018 13 243 14 534 10
32894: 01-02 Palkkaukset ................................. . 8 863 9 737 10 679 10
32895: 05-07 Eläkkeet .................................... . 3 092 3 443 3 796 10
32896: 08-09 Komiteat sekä neuvottelu- ja toimikunnat ...... . 63 63 59 -6
32897: Muut kulutusmenot ................................... . 8 966 8 912 10 300 16
32898: 11-12 Koneiden, laitteiden ja kaluston korjaus ja kun-
32899: nossapito ................................... . 7 7 2 -72
32900: 13 Talonrakennusten korjaus ja kunnossapito ..... . 140 151 182 21
32901: 14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito 1 362 1 448 1 626 12
32902: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ....... . 1 372 1 010 1 511 50
32903: 10, 19-29 Muut kulutusmenot ....................... . 6 084 6 297 6 979 11
32904:
32905: Siirtomenot .......................................... . 39 411 44 333 49 269 11
32906: 30-39 Valtionavut kunnille yms ...................... . 15 717 18 444 21 183 15
32907: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle ................. . 8 237 9 317 9 811 5
32908: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yh-
32909: teisöille ..................................... . 10 111 11 265 12 888 14
32910: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille ..... . 2 480 2 279 2083 -9
32911: 61-65 Erittelemättömät siirrot kotimaahan ........... . 872 887 980 11
32912: Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitus-
32913: tarpeet ...................................... . 1 118 1 087 1 103 1
32914: 66-69 Siirrot ulkomaille ............................. . 877 1053 1 219 16
32915:
32916: Sijoitusmenot ....................................... . 10 453 10 172 10 682 5
32917: Reaalisijoitukset ....................................... . 5454 5 455 5 700 4
32918: 70-73 Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen .. . 1 815 1 822 2 132 17
32919: 74-76 Talonrakennukset ............................ . 1 180 1 277 1 172 -8
32920: 77-79 Maa- ja vesirakennukset ...................... . 2 460 2 357 2 395 2
32921:
32922: Lainat ja muut finanssisijoitukset ....................... . 4 999 4 717 4 982 6
32923: 80-82 Lainat kunnille yms ........................... . 42 31 31 0
32924: 83-86 Lainat yksityisille ............................. . 4 194 3983 4 057 2
32925: 87 Muut ja erittelemättömät lainat ............... .
32926: 88-89 Muut finanssisijoitukset ...................... . 763 702 894 27
32927:
32928: Muut menot ......................................... . 8034 9 771 12 619 29
32929: 90-94 Valtionvelan korot ja kuoletukset sekä indeksikoro-
32930: tukset ......................................... . 7 081 9 516 12 368 30
32931: 95-99 Muut erittelemättömät menot ................... . 4 4 31
32932: Varastojen muutos (kasvu +) ................... . 948 251 219
32933:
32934: Yhteensä ............................................ . 78 881 86 430 97 404 13
32935: 1
32936: ) Ks. liitteen 5 alaviitta 1.
32937: 95
32938:
32939: LIITE 7
32940:
32941:
32942:
32943:
32944: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 1 ) TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1985
32945:
32946: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä
32947: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot
32948: miljoonaa markkaa
32949:
32950: Yleinen hallinto ...................................... . 3 118 1 336 529 17 4 999
32951: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 121 52 7 180
32952: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 270 56 29 1 1 356
32953: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 588 115 36 2 741
32954: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 3 1 100 1 102
32955: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 135 13 457 14 1 620
32956:
32957: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 2 725 278 279 3284
32958: 070 Hallinto .......................................... . 65 1 1 68
32959: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 353 59 1 412
32960: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 463 76 9 548
32961: 100 Vankeinhoito ..................................... . 397 25 121 543
32962: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 13 177 2 192
32963: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 434 87 521
32964:
32965: Maanpuolustus ...................................... . 4805 18 216 147 5186
32966: 150 Hallinto .......................................... . 63 35 98
32967: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 4 724 178 2 4 904
32968: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 18 18 2 145 184
32969:
32970: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................ . 4 347 10 114 651 15 113
32971: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 144 21 30 195
32972: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 175 5 948 33 6156
32973: 230 Ammattiopetus ................................... . 1 364 1 483 258 3 106
32974: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 1 827 27 249 2 104
32975: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 618 505 26 1 149
32976: 260 Opintotuki ........................................ . 7 790 798
32977: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 66 170 236
32978: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 73 414 32 519
32979: 290 Taide ............................................ . 7 373 23 404
32980: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... . 55 379 434
32981: 310 Kirkollishallinto ................................... . 12 2 14
32982:
32983: Sosiaaliturva ......................................... . 291 16 361 5 16 657
32984: 400 Hallinto .......................................... . 203 17 2 222
32985: · 410 Toimeentuloturva ................................. . 11 308 11 308
32986: 420 Sosiaalipalvelukset ................................ . 88 5 036 3 5 127
32987:
32988: Terveydenhuolto .................................... . 255 7 951 34 0 8 241
32989: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 112 81 22 215
32990: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 130 130
32991: 470 Kansanterveystyö ................................. . 9 3 337 3 346
32992: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 134 4 403 12 0 4 550
32993:
32994: Asuminen ja ympäristö .............................. . 541 968 2 435 3 945
32995: 510 Hallinto .......................................... . 41 34 3 78
32996: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 22 17 71 110
32997: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta . 5 55 0 60
32998: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 43 804 2 298 3 145
32999: 550 Maanmittaus ..................................... . 260 9 17 286
33000: 560 Vesitalous ........................................ . 170 49 47 266
33001:
33002: Työvoima ............................................ . 588 1 287 479 2 354
33003: 610 Hallinto .......................................... . 57 2 0 60
33004: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 235 104 6 345
33005: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 296 1 181 472 1 949
33006: 1
33007: ) Ks. liitteen 5 alaviitta 1.
33008: 96
33009:
33010: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä
33011: Tehtäväryhmä 1Menolajiryhmä menot menot menot menot
33012: miljoonaa markkaa
33013:
33014:
33015: Maa- ja metsätalous ................................. . 471 7 327 1 265 423 9 486
33016: BH~~ .......................................... . 33 14 1 48
33017: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 179 2 39 1 220
33018: 670 Maatalous ........................................ . 204 6 843 978 422 8 447
33019: 680 Metsätalous ...................................... . 16 367 220 603
33020: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 39 101 28 168
33021:
33022: liikenne ............................................. . 2 603 738 3 476 1158 7 975
33023: 710 Hallinto .......................................... . 17 52 10 79
33024: 720 Tieliikenne ........................................ . 1953 153 1 663 2 3 771
33025: 730 Vesiliikenne ....................................... . 410 8 187 0 606
33026: 740 Ilmaliikenne ....................................... . 221 5 49 0 275
33027: 750 Rautatieliikenne ................................... . 89 617 1 159 1 866
33028: 760 Tietoliikenne ...................................... . 2 431 950 -4 1 379
33029:
33030: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................ . 976 1 204 1 302 247 3 728
33031: 810 Hallinto .......................................... . 73 1 0 74
33032: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas-
33033: tus ............................................... . 110 3 10 124
33034: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus-
33035: toiminta .......................................... . 647 97 240 984
33036: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai-
33037: tokset ............................................ . 12 68 703 224 1 006
33038: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 9 594 317 22 942
33039: 860 Energiahuolto ..................................... . 72 55 3 130
33040: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 44 15 3 62
33041: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 8 372 25 406
33042:
33043: Muut menot ......................................... . 4 114 583 12 11 728 16 437
33044: 910 Valtionvelka ...................................... . 232 11 723 11 955
33045: 920 Siirto valtion suhdannerahastoon ................... .
33046: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 3 792 3 792
33047: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................... . 579 579
33048: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 89 4 12 6 111
33049:
33050: Yhteensä ............................................ . 24 835 48165 10 683 13 722 97 404
33051: 97
33052: LIITE 8
33053:
33054:
33055:
33056:
33057: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
33058: 1981 1982 1983 1984 1985
33059:
33060: Valtion virat ja toimet
33061: Peruspalkkaiset .............................................. . 64 408 64 456 64 420 64 425 64 508
33062: Sopimuspaikkaiset ........................................... . 1 070 1 138 1 243 1 317 1 362
33063: Ylimääräiset ................................................. . 49 292 50 288 51 438 52 293 53 095
33064:
33065: Virat ja toimet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 770 115 882 117 101 118 035 118 965
33066:
33067: Valtion henkilöstö
33068: Virkasu hteiset ................................................ . 118 932 119 909 121 579 122 572 123 647
33069: perus- ja sopimuspaikkaiset ................................ . 63 099 63 360 63 716 63 654 63 576
33070: - ylimääräiset ............................................... . 47 098 47 956 49 167 50 403 51 117
33071: - tilapäiset ................................................. . 5 174 4 678 4 524 4 380 4 349
33072: - satunnaiset apulaiset ja päätoimiset tuntiopettajat ........... . 3 561 3 915 4172 4 135 4 605
33073: Muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat ............. . 8 002 8 002 8 029 8 000 8 001
33074: - värvätyt ja rajavartijat ...................................... . 2 891 2 941 2 962 2 953 2 931
33075: 11
33076: - postin erillisryhmät •••••••••••••••••••••••••••••••••.••.••• 5 111 5 061 5 067 5 047 5 070
33077: Työsuhteiset ................................................. . 81 494 79 664 82 985 82 581 81 608
33078: kuukausipaikkaiset
33079: - kokoaikaiset ........................................... . 47 079 47 353 50 658 50 623 51 230
33080: - osa-aikaiset ........................................... . 9 615 9 311 9 927 10 858 10 278
33081: 1
33082: tuntipalkkaisef ••••••••••••••••••••••••.••••••••••••.•••••• 24 800 23 000 22400 21 100 20 100
33083:
33084: Valtion henkilöstö yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 428 207 575 212 593 213 153 213 256
33085: 1
33086: ) Postinjakajat, postiaseman hoitajat, puhelinaseman hoitajat.
33087: 2) Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät.
33088:
33089:
33090:
33091:
33092: LIITE 9
33093:
33094:
33095:
33096:
33097: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN 1 )
33098:
33099: 1981 1982 1983 1984 1985
33100: miljoonaa markkaa
33101:
33102: Valtion palkkaukset ........................................ . 11 462 12 869 14 463 15 503 16 613
33103: virkasuhteiset 2 ) • • • . • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • . • • • . • • • . . . • • . • • • 7 679 8 687 9 795 10 546 11 256
33104: - työsu hteiset .............................................. . 3783 4 182 4 668 4 957 5 357
33105:
33106: Valtionavut palkkauksiin ................................... . 8 026 9 263 10 373 12 347 14 206
33107: - kunnat ja kuntainliitot ..................................... . 6 991 8 103 9 051 11 049 12 846
33108: - yksityiset yhteisöt 3 ) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 035 1 160 1 322 1 298 1 360
33109:
33110: Yhteensä ................................................... . 19 488 22 132 24 836 27 850 30 819
33111: 1
33112: ) Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
33113: 2
33114: ) Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat.
33115: 3
33116: ) Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja.
33117:
33118:
33119:
33120: 13 360883P
33121: 98
33122: LIITE 10
33123:
33124:
33125:
33126:
33127: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 1)
33128: 1981 1982 1983 1984 1985
33129:
33130: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ....................... . 147 888 151 084 156 441 162 283 171 060
33131: - omat eläkkeet ............................................. . 109 893 111 563 115 772 118 621 123 435
33132: - perhe-eläkkeet ............................................ . 37 995 39 521 40 669 43 662 47 625
33133: Kunnan tai yksityisen palvelukseen perustuvat eläkkeet .......... . 17 339 17 783 18 447 19 449 21 013
33134: - omat eläkkeet ............................................. . 14 607 14 932 15 530 16 432 17 445
33135: - perhe-eläkkeet ............................................ . 2 732 2 851 2 917 3 017 3 568
33136: Ylimääräiset eläkkeet ......................................... . 5 060 4 984 4 587 2 902 2 752
33137: Eläkkeet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 287 173 851 179 475 184 634 194 825
33138: Muutos edellisestä vuodesta, o/o . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,0 2,1 3,2 2,9 5,5
33139:
33140: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ........................... . 3 498 3 959 4 446 4864 5 349
33141: Muutos edellisestä vuodesta, o/o .•.....•..............•......... 16.4 13,2 12,3 9.4 10,0
33142: 1
33143: ) Luvut perustuvat valtiokonttorin eläketilastoihin, joissa on tapahtunut tilastointitavoissa muutoksia. Vuonna 1984
33144: ylimääräisistä eläkkeistä 1 450 siirrettiin perhe-eläkkeisiin, mikä näkyy hyppäyksinä lukusarjoissa.
33145:
33146:
33147:
33148:
33149: LIITE 11
33150:
33151:
33152:
33153:
33154: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN LOKA-
33155: KUUSSA 1985
33156: Palkkausluokka- Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus %
33157: ryhmä')
33158:
33159: 1 -A2 ·············· 6 409 813 5 596 87
33160: 2 A3-A7 ·············· 38 848 18 406 20 442 53
33161: 3 A8-A12 .............. 34 932 24 206 10 726 31
33162: 4 A13-A17 .............. 18 691 13 332 5 359 29
33163: 5 A18-A21 .............. 11 744 7 036 4 708 40
33164: 6 A22-A24 .............. 5 898 4 874 1 024 17
33165: 7 A25- ·············· 3 611 3 251 360 10
33166:
33167: Yhteensä ..................... 120 133 71 918 48 215 40
33168:
33169:
33170: 1
33171: ) Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut.
33172: Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti:
33173: 3 -C34
33174: 4 C35-C43
33175: 5 C44-C53, -S21
33176: 6 C54-C58, S22-S24
33177: 7 C59-, S25-
33178: 99
33179: LIITE 12
33180:
33181:
33182:
33183:
33184: VALTION LAINANANTO
33185:
33186: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
33187: Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää-
33188: Tehtäväalue pääoma pääoma 1985 1985 pääoma indeksi- oma-
33189: Lainaryhmä 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 hyvitykset muutos
33190: 1985 1984-
33191: 85%
33192: miljoonaa markkaa
33193:
33194: Yleinen hallinto .............. . 219,1 237,3 65,3 9,3 293,3 3,8 24
33195: Kehitysluotot ................. . 219,1 237,3 65,3 9,3 293,3 3,8 24
33196:
33197: Yleinen järjestys ja turvalli-
33198: suus ......................... . 1,5 1,6 0,5 0,3 1,8 0,1 13
33199: Lainat väestönsuojelua varten .. . 1,5 1,6 0,5 0,3 1,8 0,1 13
33200:
33201: Opetus, tiede ja kulttuuri .... . 721,9 739,1 62,6 53,3 748,4 41,2 1
33202: Rakennuslainat peruskouluille .. . 414,2 409,9 21,4 29,6 401,7 21,5 2
33203: Lainat yksityisoppikoulujen
33204: muuttamiseksi kunnallisiksi kou-
33205: luiksi ......................... . 47,0 46,9 1,8 45,1 2,3 - 4
33206: Rakennuslainat yksityisoppikou-
33207: luille ......................... . 9,3 7,8 1,4 6,4 0,4 -19
33208: Lainat ammatillisille oppilaitoksil-
33209: le ............................ . 32,5 28,1 4,4 23,7 1,4 -16
33210: Opintolainat lääkärien ja ham-
33211: maslääkärien kouluttamiseksi ul-
33212: komailla ...................... . 1,4 1'1 0,3 0,8 0,1 -24
33213: Rakennuslainat kirjastoille ...... . 21,8 26,9 9,2 1,0 35,1 1,6 30
33214: Rakennuslainat kansan-, kansa-
33215: lais- ja työväenopistoille ....... . 0,7 0,5 0,1 0,4 0,0 -26
33216: Veikkausvoittovaroista myönne-
33217: tyt lainat ...................... . 188,6 211,9 32,0 14,2 229,7 13,6 8
33218: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
33219: kulttuurin edistämiseksi ........ . 6,4 6,0 0,5 5,5 0,3 7
33220:
33221: Sosiaaliturva ................ . 7,3 6,1 1,6 4,5 0,3 -26
33222: lnvalidihuoltolain mukaiset lainat 7,2 6,0 1,6 4,4 0,3 -27
33223: Muut lainat sosiaaliturvan edistä-
33224: miseen ....................... . 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 9
33225:
33226: Terveydenhuolto ............ . 0,2 0,2 0,0 0,2 0,0 7
33227: Lainat terveydenhuollon edistä-
33228: miseen ....................... . 0,2 0,2 0,0 0,2 0,0 7
33229: 11
33230: Asuminen ja ympäristö ...... . 20 086,2 21 450,2 1 142,9 22 655,5 803,4 6
33231: 11
33232: Asuntolainat .................. . 20 006,7 21 372,9 1 130,4 22 577,2 799,4 6
33233: Vuokratalo- ja asunto-osuus-
33234: kuntatalolainat ............. . 7 799,9 8 399,6 835,3 151,1 9 083,8 260,5 8
33235: Opiskelija-asuntolalainat .... . 959,2 1 063,0 111,8 15,2 1 159,6 34,5 9
33236: 1
33237: Asunto-osakeyhtiötalolainat . 728,5 537,7 9,5 )125,4 421,8 44,0 -22
33238: Henkilökohtaiset asunto-osa-
33239: 1
33240: kelainat ................... . 3 965,7 4 292,9 )513,4 370,6 4 435,7 167,9 3
33241: Omakotitalolainat .......... . 5 386,1 5 679,0 578,0 425,3 5 831,7 248,4 3
33242: Peruskorjaus- ja perusparan-
33243: nuslainat .................. . 842,5 1 069,8 266,2 23,6 1 312,4 30,4 23
33244: Erityisasuntolainat ......... . 46,9 45,0 0,0 2,1 42,9 1,3 5
33245: Lämmityslaitoslainat ....... . 277,9 285,9 20,5 17,1 289,3 12,4 1
33246: Muut lainat asuntotuotannon
33247: edistämiseksi ................. . 4,3 3,8 0,6 3,2 0,2 -16
33248: Lainat vesihuoltolaitteiden raken-
33249: tamiseksi ..................... . 8,6 7,4 1'1 6,3 0,2 -15
33250: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 66,6 66,1 13,5 10,8 68,8 3,6 - 4
33251: 100
33252:
33253: Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää-
33254: Tehtäväalue pääoma pääoma 1985 1985 pääoma indeksi- oma-
33255: Lainaryhmä 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 hyvitykset muutos
33256: 1985 1984-
33257: 85 %
33258: miljoonaa markkaa
33259:
33260:
33261: Työvoima ................... . 5,4 4,7 2.3 2,4 0.1 -48
33262: Työllisyyspoliittiset suhdannelai-
33263: nat ........................... . 5,3 4,6 2,3 2,3 0,1 -49
33264: Muut lainat työllisyyden turvaa-
33265: miseksi ....................... . 0,1 0,1 0,1 0,0 0
33266:
33267: Maa- ja metsätalous ......... . 5 262.7 5 973.4 1 016,9 381.2 6 609.1 185.3 11
33268: Maatilatalouden kehittämisrahas-
33269: ton lainat ..................... . 4 363,8 4 941,2 870,5 293,3 5 518,4 159,3 12
33270: Muut lainat asutustoiminnan
33271: edistämiseen .................. . 252,8 244,0 4,5 16,4 232,1 5,2 - 5
33272: Maanparannuslainat ........... . 33,9 33,6 3,6 8,2 29,0 1,1 -14
33273: Metsänparannuslainat ......... . 600,4 744,8 138,3 61,9 821,2 19,2 10
33274: Lainat metsätalouden tukemi-
33275: seen ......................... . 7.7 6,5 1,1 5,4 0,3 -17
33276: Lainat kalastuselinkeinon edistä-
33277: miseen ....................... . 4,1 3,3 0,3 3,0 0,2 - 8
33278:
33279: Liikenne ..................... . 4,9 4.1 0,7 3.4 0,2 -17
33280: Lainat satamien rakentamiseen .. 4,7 3,9 0,6 3,3 0,2 -16
33281: Muut lainat liikenteen edistämi-
33282: seksi ......................... . 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 -35
33283: 21
33284: Teollisuus ja muut elinkeinot . 4 8n.4 5 398.9 807,7 492,5 5 714.1 381,6 6
33285: Teollisuuden tuotekehityslainat .. 260,1 338,0 111,4 25,2 424,2 20,9 25
33286: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 2 349,2 2 488,2 125,0 58,6 2 554,6 155.4 3
33287: 21
33288: Valtion investointirahaston lainat 1 493,8 1 539,6 542,8 316,2 1 766,3 145,1 15
33289: Pienteollisuuslainat ............ . 2,3 1,2 1,0 0,2 0,1 -85
33290: Vientimaksulainat ............. . 1,1 0,5 0,2 0,2 0,0 -53
33291: Valtion liikeyritysten osakeyh-
33292: tiöiksi muuttamisen yhteydessä
33293: tehdyistä järjestelyistä aiheutu-
33294: neet saatavat ................. . 12,1 310,4 23,1 287,3 20,0 7
33295: Lainat kehitysalueiden teollisuus-
33296: kylien rakentamiseen .......... . 19,2 19,0 0,5 18,5 1,0 3
33297: Lainat kaivos- ja kaivannaistoi-
33298: minnan edistämiseen .......... . 177,0 177,0 4,0 173,0 2.4 2
33299: Kehitysalueiden tuotannollisen
33300: toiminnan työvoimapoliittiset ra-
33301: hoituslainat ................... . 17,9 14,8 3,6 11,2 0,8 -24
33302: Muut lainat teollisuuden edistä-
33303: miseen ......................... . 33,7 14,0 7,5 6,5 0,4 -53
33304: Lainat voimalaitosten rakentami-
33305: seen ............................ . 353,3 322,6 27,3 295,3 22,7 - 8
33306: Muut lainat energiatalouden
33307: edistämiseen .................. . 111,7 107,2 2,9 15,3 94,8 8,7 -12
33308: Lainat viennin edistämiseen .... . 44,5 64,8 25,3 9,9 80,2 4,1 24
33309: Muut lainat elinkeinojen edistä-
33310: miseen ....................... . 1,5 1,6 0,3 0,1 1,8 0,0 7
33311:
33312: Yhteensä .................... . 31 186.6 33 815,6 36 032.7 1 416,0 7
33313: 1
33314: Luvut sisältävät 41,3 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilö-
33315: )
33316: kohtaisiksi osakaiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella.
33317: 2
33318: ) Luvut sisältävät valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa nettovähennystä 31,3 milj. markkaa.
33319: 3
33320: ) Luvut sisältävät tulo- ja menoarvion nojalla avustuksiksi muutettujen lainojen tileistä poistoja 5,1 milj. markkaa ja muita
33321: tileistä poistoja 10,3 milj. markkaa.
33322: 101
33323:
33324: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain
33325: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Kurssi- Laina- Korot ja Pää-
33326: pääoma pääoma 1985 1985 muutok- pääoma indeksi- oma-
33327: 31.12.1983 31.12.1984 set, net- 31.12.1985 hyvitykset muutos
33328: to 1985 1984-
33329: 85%
33330: miljoonaa markkaa
33331: 1
33332: Yhteisöyritykset 1 ....... . 2 770,2 3 150,1 695,6 422.2 -22,7 3 400,8 235,0 8
33333: Julkiset yritykset ........... . 1 266,2 1 536,7 179,5 141,2 9,7 1 565,3 102,4 2
33334: Yksityiset ulkomaalaisten yri-
33335: tykset ..................... . 62,4 15,7 7,6 2,9 0,5 19,9 1,4 27
33336: Yksityiset suomalaisten yri-
33337: tykset. .................... . 1 441,6 1 597,7 508,5 278,1 -12,5 1 815,6 131,2 14
33338:
33339: Rahoituslaitokset ........ . 2 446,7 2 585,5 125,0 65,0 8,6 2 636,9 163,6 2
33340: Yksityiset rahalaitokset ..... . 7,2 7,1 0,1 7,0 0,5 2
33341: Vakuutuslaitokset .......... . 37,4 36,6 0,9 35,7 3,0 2
33342: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt. 40,0 40,0 40,0 2,6 0
33343: Julkiset luotto-osakeyhtiöt .. 2 362,1 2 501,8 125,0 64,0 8,6 2 554,2 157,5 2
33344:
33345: Julkisyhteisöt ............ . 1 603,1 1 684,3 190.4 71,8 0,0 1 802,9 69,8 7
33346: Kaupungit ................. . 719,5 788,1 91,7 33,4 846,4 33,9 7
33347: Muut kunnat .............. . 843,3 854,1 89,4 34,8 908,7 34,1 6
33348: Kuntainliitot ............... . 40,3 42,1 9,3 3,6 0,0 47,8 1,8 14
33349:
33350: Voittoa tavoittelematto-
33351: mat yhteisöt 11 •••••.•••••• 8 841.4 9 370,2 941,5 2
33352: 1287,3 10 024.4 315,2 7
33353: Valtionapulaitokset ........ . 59,2 60,8 1,7 2,3 60,2 2,2 1
33354: Valtionkirkot .............. . 28,5 29,4 1,3 0,6 30,1 1,3 2
33355: Säätiöt ja rahastot ......... . 875,6 965,2 95,8 17,1 1 043,9 32,1 8
33356: Asunto-osakeyhtiöt ja
33357: 2
33358: -osuuskunnat .............. . 1 205,8 1 051,6 102,7 )148,7 1 005,6 60,2 -4
33359: Asuinkiinteistöyhtiöt ....... . 6 251,0 6 810,1 690,7 110,4 7 390,4 205,9 9
33360: Muut asuntoyhteisöt ....... . 347,0 374,4 39,8 5,5 408,7 9,1 9
33361: Muut voittoa tavoittelematto-
33362: mat yhteisöt ............... . 74,3 78,7 9,5 2,7 85,5 4,4 9
33363: 2
33364: Kotitaloudet ............ .. 15 306,1 16 788,2 12 283.4 1 197,2 17 874,4 628,6 6
33365: Elinkeinonharjoittajien kotita-
33366: loudet .................... . 5 021,1 5 681,1 962,7 354,8 6 289,0 175,2 11
33367: 2
33368: Palkansaajakotitaloudet .... . 10 276,9 11 100,5 )1 302,2 839,1 11 563,6 452,4 4
33369: Muut kotitaloudet ......... . 8,1 6,6 18,5 3,3 21,8 1,0
33370:
33371: Ulkomaat ................ . 219,1 237,3 65,3 9,3 293,3 3,8 24
33372: 2 2 3
33373: Yhteensä ................. . 31 186,6 33 815,6 14 301,2 1 12 052,8 -31,3 36 032,7 1 416,0 7
33374: 1
33375: 1 Sektoriluokkien 1 ja 4 sisältö on muuttunut. Merkittävin muutos on, että asunto-osakeyhtiöiden, -osuuskuntien ja
33376: asuinkiinteistöyhtiöiden saamia lainoja ei enää merkitä sektoriin 1 "Yhteisöyritykset", vaan sektoriin 4 "Voittoa
33377: tavoittelemattomat yhteisöt".
33378: 2
33379: ) Luvut sisältävät 41,3 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilö-
33380: kohtaisiksi osakaiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella.
33381: 3
33382: ) Luvut sisältävät tulo- ja menoarvion nojalla avustuksiksi muutettujen lainojen tileistä poistoja 5,1 milj. markkaa ja muita
33383: tileistä poistoja 10,3 milj. markkaa.
33384: 102
33385:
33386: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
33387: kotitaloudet"
33388:
33389: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Kurssi- Laina- Korot Pää-
33390: pääoma pääoma 1985 1985 muutok- pääoma ja oma-
33391: 31.12.1983 31.12.1984 set, 31.12.1985 indeksi- muutos
33392: netto hyvityk- 1984-
33393: set 1985 85%
33394: miljoonaa markkaa
33395:
33396: Maa-, metsä- ja kalatalous, met-
33397: sästys .......................... . 5 040,1 5 702,8 968,9 358,2 6 313,5 177.4 11
33398: Maatalous ja metsästys ........... . 4 429,6 4 949,3 829,5 295,0 5 483,8 157,4 11
33399: Metsätalous ..................... . 603,9 747,9 139,0 62,6 824,3 19,5 10
33400: Kalatalous ....................... . 6,6 5,6 0,4 0,6 5,4 0,5- 3
33401:
33402: Kaivos- ja muu kaivannaistoimin-
33403: ta .............................. .. 9,1 309,6 1,0 22.4 - 0,3 287,9 20,1 - 7
33404: Muu kaivannaistoiminta .......... . 9,1 309,6 1,0 22,4 - 0,3 287,9 20,1 - 7
33405:
33406: Teollisuus ...................... . 1 908,2 2 003,0 615,8 308,0 -19,3 2 291,5 155,5 14
33407: Erittelemätön teollisuus ........... . 97,3 88,0 18,8 12,1 0,3 95,0 6,0 8
33408: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan
33409: valmistus ........................ . 104,5 115,9 63,6 20,5 1,8 157,2 10,9 36
33410: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nah-
33411: katuotteiden valmistus ........... . 57,4 59,0 8,6 10,8 0,3 57,1 4,7- 3
33412: Puutavaran valmistus ............. . 132,3 140,0 47,1 25,6 2,3 159,2 12,8 14
33413: Paperiteollisuustuotteiden valmistus,
33414: graafinen tuotanto ............... . 537,7 501,0 123,4 96,8 9,8 517,8 42,6 3
33415: Kemiallisten, maaöljy-, kumi- ja
33416: muovituotteiden valmistus ........ . 159,7 176,2 42,5 26,1 0,3 192,3 14,8 9
33417: Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmis-
33418: tus .............................. . 31,6 29,8 10,5 5,8 0,2 34,3 2,9 15
33419: Metallien valmistus ............... . 393,8 437,6 151,8 37,6 2,7 549,1 25,6 25
33420: Metalli- ja konepajatuotteiden val-
33421: mistus .......................... . 386,8 446,8 145,5 71,6 2,8 517,9 34,5 16
33422: Muu valmistus ................... . 7,1 8,7 4,0 1,1 11,6 0,7 34
33423:
33424: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ... . 628,5 558,0 16.4 55,2 1,7 517,5 37,5- 7
33425: Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto .... . 621,4 551,6 16,4 54,4 1,7 511,9 37,3 - 7
33426: Veden puhdistus ja jakelu ......... . 7,1 6,4 0,8 5,6 0,2 -12
33427:
33428: Rakennustoiminta ............. . 35,7 39,8 24,2 9,6 1,9 52,5 3.4 32
33429: Talonrakennustoiminta ........... . 28,1 33,0 6,3 6,1 -1,3 31,9 2,5- 3
33430: Maa- ja vesirakennustoiminta ..... . 7,6 6,8 17,9 3,5 0,6 20,6 0,9
33431:
33432: Tukku- ja vähittäiskauppa, ravit-
33433: semis- ja majoitustoiminta ..... . 67,2 77,0 14,0 14,9 0.4 75,7 6,0- 2
33434: Erittelemätön tukku- ja vähittäis-
33435: kauppa, ravitsemis- ja majoitustoi-
33436: minta ........................... . 4,4 5,7 0,5 1'1 0,2 4,9 0,5 -13
33437: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta .. 55,1 52,1 9,9 12,4 0,1 49,5 4,1- 5
33438: Vähittäiskauppa .................. . 7,0 18,4 3,4 1,2 0,1 20,5 1,3 11
33439: Ravitsemis- ja majoitustoiminta ... . 0,7 0,8 0,2 0,2 0,8 0,1- 2
33440:
33441: Kuljetus, varastointi ja tietolii-
33442: kenne .......................... . 1,0 0,7 0,7 0,2 1,2 0,1 83
33443: Kuljetus ......................... . 1,0 0,7 0,7 0,2 1,2 0,1 83
33444:
33445: Kiinteistötoiminta ja liike-elämää
33446: palveleva toiminta ............. . 61,7 65,3 7,8 5,6 67,5 5,1 3
33447: Kiinteistöpalvelutoiminta .......... . 1,8 1,6 0,3 1,3 0,1 -17
33448: Liike-elämää palveleva toiminta ... . 11,9 14,8 5,0 1,9 17,9 1,1 21
33449: Koneiden ja kaluston vuokraus .... . 0,4 0,4 0,1 0,3 0,0 -25
33450: Asuinkiinteistöjen omistus ........ . 0,2 0,2 0,0 0,2 0,0 -11
33451: Muiden kiinteistöjen omistus ...... . 47,4 48,3 2,8 3,3 47,8 3,9- 1
33452: 103
33453:
33454: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Kurssi- Laina- Korot Pää-
33455: pääoma pääoma 1985 1985 muutok- pääoma ja oma-
33456: 31.12.1983 31.12.1984 set, 31.12.1985 indeksi- muutos
33457: netto hyvityk- 1984-
33458: set 1985 85 %
33459: miljoonaa markkaa
33460:
33461:
33462: Yhteiskunnalliset ja henkilökoh-
33463: taiset palvelukset ··············· 39,8 75,0 9,6 3,0 0,9 82,5 5,1 10
33464: Puhtaanapito ····················· 0,1 34,9 3,5 0,2 1,0 39,2 2.7 12
33465: Opetus, tutkimus, terveyden hoito
33466: ym. ······························ 0,5 0,8 1,4 0,1 2,1 0,1
33467: Virkistys- ja kulttuuripalvelutoiminta 22,0 22,3 2,3 1,8 22,8 1,4 2
33468: Kotitalouksia palveleva toiminta .... 17,2 17,0 2,4 0,9 0,1 18,4 0,9 8
33469: 1
33470: Yhteensä ························ 7 791,3 8 831,2 1 658.4 )777,1 -22,7 9 689,8 410,2 10
33471: 1
33472: ) Luvut sisältävät tulo- ja menoarvion nojalla avustuksiksi muutettujen lainojen tileistä poistoja 5,1 milj. markkaa ja muita
33473: tileistä poistoja 9,8 milj. markkaa.
33474: 104
33475:
33476: LIITE 13
33477:
33478:
33479:
33480:
33481: VALTION KORKOTUKILAINAT
33482:
33483: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
33484: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
33485: Lainaryhmä Laina· Laina· Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
33486: pääoma pääoma 1985 1985 pääoma nojen korko· maksamat
33487: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 keskim. tuki korkotuki·
33488: korko 31.12. menot
33489: 31.12. 1985 11 1985
33490: 1985 11
33491:
33492: miljoonaa
33493: miljoonaa markkaa % % markkaa
33494:
33495: Maanpuolustus .................. 3,7 28,1 49,0 3,1 74,0 1,3
33496: Turvavarastojen perustamisen ja yl-
33497: läpitämisen korkotukilainat ......... 3,7 28,1 49,0 3,1 74,0 10,05 3,05 1,3
33498:
33499: Opetus, tiede ja kulttuuri ........ 3 462,7 3884.4 517,9 43,2 4 359,1 203.4
33500: Oppikoulujen rakentamisen korkotu-
33501: kilainat ............................ 16,9 16,5 2,1 1,7 16,9 9,20 1,90 0,4
33502: Ammattioppilaitosten rakentamisen
33503: korkotukilainat .................... 161,0 163,5 29,3 22,5 170,3 10,10 2,40 4,3
33504: Teknillisten oppilaitosten rakentami-
33505: sen korkotukilainat. ................ 5,7 5,0 0,7 4,3 8,50 2,70 0,1
33506: Kauppaoppilaitosten rakentamisen
33507: korkotukilainat ···················· 40,8 43,5 4,6 5,7 42,4 9,85 1,90 0,9
33508: Kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai-
33509: tosten rakentamisen korkotukilainat . 23,1 32,5 10,7 4,9 38,3 9,75 2,85 1,2
33510: Maatalousoppilaitosten rakentami-
33511: sen korkotukilainat. ................ 5,2 7,0 6,0 0,9 12,1 11,10 4,20 0,3
33512: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
33513: tojen rakentamisen korkotukilainat .. 27,2 33,4 5,6 4,2 34,8 9,65 2,75 0,9
33514: Ammatillisten kurssikeskusten huo-
33515: neistojen hankkimisen korkotukiluo-
33516: tot ................................ 4,2 6,4 0,6 1,3 5,7 10,75 3,25 0,2
33517: Lääkärien ja hammaslääkärien ulko-
33518: mailla tapahtuvan kouluttamisen
33519: korkotukilainat ···················· 5,0 3,3 1,3 2,0 9,00 2,75 0,1
33520: Korkotuen piiriin kuuluvat opintolai-
33521: 21
33522: nat ............................... 3 169,9 3 573,3 459,0 4 032,3 8,75 4,75 195,0
33523: Muut korkotukilainat opetuksen, tie-
33524: teen ja kulttuurin edistämiseksi ..... 3,7
33525:
33526: Asuminen ja ympäristö .......... 1 593,0 2 573,9 1 474,1 307,0 3 741,0 158,3
33527: Teollisuuden ja energiahuollon il-
33528: mansuojeluinvestointien korkotuki-
33529: lainat ............................. 22,0 29,2 35,7 6,2 58,7 10,00 3,30 1,8
33530: Jätteiden hyödyntämisen edistämis-
33531: investointien korkotukilainat ........ 0,3 1,9 0,1 2,1 10,00 3,00 0,0
33532: Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen
33533: perustamis- ja kunnostamisinves-
33534: tointien korkotukilainat ............. 8,2 11,0 6,2 2,2 15,0 10,65 3,95 0,6
33535: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
33536: tointien korkotukilainat ............. 13,7 0,2 13,5 10,95 5,15 0,4
33537: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoin-
33538: tien korkotukilainat ................ 89,0 121,8 27,2 21,7 127,3 10,15 3,85 4,5
33539: Kunnille asuntoalueiden hankkimi-
33540: seksi myönnetyt korkotukiluotot .... 47,1 48,4 0,4 11,8 37,0 10,00 2,45 1,3
33541: Oman asunnon hankintaan myönne-
33542: tyt korkotukilainat ................. 702,4 1 564,0 1 180,1 119,4 2 624,7 9,65 5,00 108,1
33543: Vuokra-asuntojen hankintaan myön-
33544: netyt korkotukilainat ............... 4,5 8,0 22,7 1,5 29,2 10,00 6,50 0,9
33545: 105
33546:
33547: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
33548:
33549: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
33550: pääoma pääoma 1985 1985 pääoma nojen korko- maksamat
33551: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 keskim. tuki korkotuki-
33552: korko 31.12. menot
33553: 11
33554: 31.12. 1985 1985
33555: 1985 11
33556:
33557: miljoonaa
33558: miljoonaa markkaa % % markkaa
33559:
33560: Lämmityslaitoshankkeisiin myönne-
33561: tyt korkotukilainat ................ . 138,0 184,3 78,1 33,9 228,5 10,75 5,65 12,7
33562: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
33563: korkotukilainat ................... . 581,8 606,9 108,1 110,0 605,0 10,65 5,00 28,0
33564:
33565: Maa- ja metsätalous ............ . 1 979,1 2 179,0 739,1 326,3 2 591,8 140,0
33566: Maataloustuotteiden varastotilojen
33567: rakentamisen korkotukilainat ...... . 98,2 108,7 29,0 15,2 122,5 9,25 1,80 3,0
33568: Maatalouden perusluotto .......... . 85,6 65,3 17,7 47,6 9,00 4,00 3,0
33569: Salaojitusluotto ................... . 10,0 6,3 2,7 3,6 9,00 4,00 0,3
33570: Maatilalain mukaiset korkotukilainat. 1 455,4 1 784,3 550,1 177,4 2 157,0 9,50 5,00 118,8
33571: Eräiden maatalousluottojen ja maati-
33572: latalouden luottojen vakauttamisla-
33573: kien (79/79, 398/81, 511 /85) mukai-
33574: set korkotukilainat ................ . 24,8 22,5 4,6 3,0 24,1 9,50 6,00 1,4
33575: Vuosien 1978-1979 satovahinkojen
33576: korkotukilainat ................... . 14,6 2,8 2,8 5,75 0,1
33577: Vuoden 1981 satovahinkojen korko-
33578: tukilainat ......................... . 241,2 133,8 83,5 50,3 9,50 5,50 7,0
33579: Vuoden 1984 satovahinkojen korko-
33580: tukilainat ......................... . 141,6 13,0 128,6 9,75 4,75 2,3
33581: Kalatalouden korkotukilainat ....... . 49,3 55,3 13,8 11,0 58,1 9,25 3,50 4,1
33582:
33583: Liikenne ........................ . 73,3 87,9 45,1 18,3 114,7 3,1
33584: Tielain mukaiset korkotukilainat .... . 2,7 2,9 0,4 0,6 2,7 8,25 2,50 0,1
33585: Kauppa- ja teollisuussatamien raken-
33586: tamisen korkotukilainat ........... . 25,5 25,4 14,6 7,9 32,1 10,75 3,45 1' 1
33587: Tahkoluodon syväsataman rakenta-
33588: misen korkotukilainat ............. . 8,0 28,4 11,2 3,7 35,9 11,60 3,50 0,8
33589: Saaristolaisten kulkuyhteyksiä hoita-
33590: ville liikennöitsijöille myönnetyt kor-
33591: kotukilainat ...................... . 0,5 0,6 0,1 0,1 0,6 10,00 3,80 0,0
33592: Vesikuljetuskaluston hankintojen
33593: korkotukilainat ................... . 36,6 30,6 18,8 6,0 43,4 9,20 2,75 1,1
33594:
33595: Teollisuus ja muut elinkeinot .... 822,0 739,1 425,6 79,7 1 085,0 62,1
33596: Luotot kehitysalueiden kunnille tuo-
33597: tantorakennusten rakentamiseen .... 8,6 4,6 2,3 2,3 9,05 3,85 0,2
33598: Eräiden kehitysalueilla SIJaitsevien
33599: hankkeiden korkotukilainat ........ . 324,2 228,7 70,0 40,4 258,3 10,50 9,15 24,9
33600: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämät
33601: 31
33602: korkotukilainat ................... . 152,3 88,0 19,2 68,8 10,00 4,35 3,5
33603: Investointiluotot .................. . 8,8 3,1 3,1 0,0
33604: Teollisuuden tuotantolaitosten ra-
33605: kentamisen korkotukilainat ........ . 1,0 0,1 0,1 0,0
33606: Energiansäästöinvestointien sekä ko-
33607: timaisten polttoaineiden tuotanto- ja
33608: käyttöinvestointien korkotukilainat .. 20,2 22,6 5,2 5,8 22,0 10,25 3,25 0,8
33609: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
33610: korkotukiluotot ................... . 19,9 23,0 8,4 8,8 22,6 9,75 9,75 2,7
33611: Suomen Vientiluotto Oy:n ulkomai-
33612: sen luotanoton korkotuki .......... . 287,0 369,0 342,0 711,0 10,85 3,70 30,0
33613:
33614: Yhteensä ........................ . 7 933,8 9 492.4 3 250,8 777,6 11 965,6 568,2
33615: 11
33616: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmään 31.12.1985 takaisin maksa-
33617: matta olevalla pääomalla.
33618: 21
33619: Muutos on esitetty nettomääräisenä.
33620: 31
33621: Korjattu luku.
33622: 14 360883P
33623: 106
33624:
33625: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain
33626: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää-
33627: pääoma pääoma 1985 1985 pääoma maksamat oma-
33628: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 korkotuki- muutos
33629: menot 1984-
33630: 1985 85
33631:
33632: miljoonaa markkaa %
33633:
33634: Yhteisöyritykset ................. 856.5 775,1 258,3 143.7 889.7 49,8 15
33635: Julkiset yritykset .................. 491,6 442.4 158,8 80,9 520,3 36,0 18
33636: Yksityiset ulkomaalaisten yritykset .. 0,6 0,5 0,1 0,4 0,0 -30
33637: Yksityiset suomalaisten yritykset .... 364,3 332,2 99,5 62,7 369,0 13,8 11
33638:
33639: Rahoituslaitokset ................ 287.0 369,0 342.0 711,0 30,0 93
33640: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ......... 287,0 369,0 342,0 711,0 30,0 93
33641:
33642: Julkisyhteisöt .................... 873.2 965.6 242,2 176,5 1 031,3 42,2 7
33643: Kaupungit ........................ 417,5 490.4 137,1 83,9 543,6 22.4 11
33644: Muut kunnat ...................... 341,6 354,4 79,8 75,6 358,6 16,1 1
33645: Kuntainliitot ....................... 114,1 120,8 25,3 17,0 129,1 3.7 7
33646:
33647: Voittoa tavoittelemattomat yh-
33648: teisöt ............................ 115,9 117.6 35,7 18,7 134,6 4,0 14
33649: Valtionapulaitokset ................ 49,4 53,8 14,0 8,2 59,6 1,9 11
33650: Valtionkirkot ...................... 0,9 0,2 0,7 0,1
33651: Säätiöt ja rahastot ................. 0,9 1,8 0,3 1,5 0,1 -17
33652: Asuntoyhteisöt .................... 1,8 1.7 14,0 0,1 15,6 0,1
33653: Muut voittoa tavoittelemattomat yh-
33654: teisöt ............................. 63,8 60,3 6,8 9,9 57,2 1,8 5
33655:
33656: Kotitaloudet ..................... 5 801.2 7 265.1 2 372.6 438,7 9 199.0 442.2 27
33657: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet .. 1 929,3 2 138,5 747.7 319,0 2 567,2 140,1 20
33658: Palkansaajakotitaloudet ............ 659,5 1 452,3 1 094,3 101,9 2 444.7 100,9 68
33659: Muut kotitaloudet ················· 3212.4 3 674,3 530,6 17,8 4 187,1 201,2 14
33660:
33661: Yhteensä ......................... 7 933,8 9 492.4 3 250,8 777,6 11 965,6 568,2 26
33662:
33663:
33664:
33665:
33666: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoitta-
33667: jien kotitaloudet"
33668:
33669: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää-
33670: pääoma pääoma 1985 1985 pääoma maksamat oma-
33671: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 korkotuki- muutos
33672: menot 1984-
33673: 1985 85
33674:
33675: miljoonaa markkaa %
33676:
33677: Maa-, metsä- ja kalatalous, met-
33678: sästys ............................ 1 921,0 2 119,9 735,5 316,2 2 539.2 138.5 20
33679: Maatalous ja metsästys ············ 1 892,1 2 089,2 724.4 308.7 2 504,9 135,2 20
33680: Kalatalous ........................ 28,9 30,7 11 '1 7,5 34,3 3,3 12
33681:
33682: Kaivos- ja muu kaivannaistoimin-
33683: ta ................................ 80,1 59,0 0.1 18,2 40.9 5.4 -31
33684: Malmikaivostoiminta ............... 80,0 58,3 18,1 40,2 5.4 -31
33685: Muu kaivannaistoiminta ............ 0,1 0.7 0,1 0,1 0.7 0,0 - 1
33686:
33687: Teollisuus ........................ 459,8 411,3 210,0 69,6 551,7 28.8 34
33688: Erittelemätön teollisuus ............ 66,9 48,1 13,8 11,5 50,4 1,3 5
33689: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan
33690: valmistus ......................... 39,7 33,1 4,9 6,5 31,5 0,9 5
33691: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nah-
33692: katuotteiden valmistus ............. 6,9 4,1 6,2 1,3 9,0 0,3
33693: Puutavaran valmistus .............. 9,6 4,2 1.7 1,3 4,6 0,2 8
33694: 107
33695:
33696: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
33697: pääoma pääoma 1985 1985 pääoma maksamat muutos
33698: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985 korkotuki- 1984-
33699: menot 85
33700: 1985
33701: miljoonaa markkaa %
33702:
33703:
33704: Paperiteollisuustuotteiden valmistus,
33705: graafinen tuotanto ................ . 115,0 69,4 32,5 15,4 86,5 3,0 25
33706: Kemiallisten, maaöljy-, kumi- ja
33707: muovituotteiden valmistus ........ . 4.4 24,5 24,7 2,2 47,0 1,7 91
33708: Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmis-
33709: tus .............................. . 2,5 0,6 1,3 0,2 1,7 0,0
33710: Metallien valmistus ............... . 189,9 154,0 41,6 26,5 169,1 12,2 10
33711: Metalli- ja konepajatuotteiden val-
33712: mistus ........................... . 24,5 73,1 83,3 4,7 151,7 9,2
33713: Muu valmistus ................... . 0,4 0,2 0,0 0,0 0,2 0,0 5
33714:
33715: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto .... . 160,5 178,8 35,8 27,3 187,3 9,9 5
33716: Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto .... . 96,1 115,9 26,6 19,3 123,2 7,3 6
33717: Veden puhdistus ja jakelu ......... . 64,4 62,9 9,2 8,0 64,1 2,6 2
33718:
33719: Rakennustoiminta .............. . 17,7 5,1 1,9 0,8 6.2 0,3 22
33720: Erittelemätön rakennustoiminta .... . 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 14
33721: Talonrakennustoiminta ............ . 17.4 3,7 1,5 0,5 4,7 0,2 28
33722: Maa- ja vesirakennustoiminta ...... . 0,2 1,3 0,4 0,3 1,4 0,1 10
33723:
33724: Tukku- ja vähittäiskauppa, ravit-
33725: semis- ja majoitustoiminta ...... . 81,6 77.4 17,0 17,2 77,2 4.4 - 0
33726: Erittelemätön tukku- ja vähittäis-
33727: kauppa, ravitsemis- ja majoitustoi-
33728: minta ............................ . 0,2 0,2 0,4 0,1 0,5 0,0
33729: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta .. 37,2 46,7 4,6 6,7 44,6 1.4 4
33730: Vähittäiskauppa .................. . 26,6 29,9 11,3 10,3 30,9 3,0 3
33731: Ravitsemis- ja majoitustoiminta .... . 17,6 0,6 0,7 0,1 1,2 0,0
33732:
33733: Kuljetus, varastointi ja tietolii-
33734: kenne ........................... . 2,2 3,2 2,7 0,2 5,7 0,2 80
33735: Kuljetus .......................... . 2,2 3,2 2,7 0,2 5,7 0,2 80
33736:
33737: Kiinteistötoiminta ja liike-elämää
33738: palveleva toiminta .............. . 60,2 54,7 12,7 42,0 2,1 -23
33739:
33740: Yhteiskunnalliset ja henkilökoh-
33741: taiset palvelukset . . . . . . . . . . . . . . . . 2,8 4,1 3,1 0,5 6,7 0,3 64
33742: Puhtaanapito...................... 0,1 0,3 0,1 0,4 0,0 42
33743: Opetus, tutkimus, terveydenhoito
33744: ym... .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,9 0,8 1,7 0,1 83
33745: Virkistys- ja kulttuuripalvelutoiminta . 0,1
33746: Kotitalouksia palveleva toiminta . . . . . 2,5 2,9 2,2 0,5 4,6 0,2 61
33747:
33748: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 785,9 2 913,5 1 006,1 462,7 3 456,9 189,9 19
33749: 108
33750:
33751: LIITE 14
33752:
33753:
33754:
33755:
33756: VALTION MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET 11 21
33757:
33758: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain
33759: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Ulkomaan- Muutos
33760: 31.12.1984 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1985 rahan- 1984-85
33761: 1985 1985 määräisten %
33762: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo takausten
33763: markkoina 31 markkoina" jakauma
33764: valuuttojen
33765: miljoonaa rahayksikköä mukaan %
33766:
33767: Yhteensä ....... 20 515 1 552 2 462 -708 18 897 -8
33768:
33769: Markkamääräi-
33770: set yhteensä .... 8136 1 090 522 8 704 7
33771:
33772: Valuuttamääräi-
33773: set yhteensä .... 12 379 462 1 940 -708 10 193 -18
33774: USD 849 5 551 USD 728 3 949 39
33775: JPY 73 800 1 922 JPY 71 100 1 926 19
33776: CHF 519 1 314 CHF 478 1 253 12
33777: DEM 461 960 DEM 422 932 9
33778: SEK 845 617 SEK 789 566 5
33779: SUR 61 462 SUR 53 378 4
33780: NLG 240 442 NLG 220 431 4
33781: KWD 18 398 KWD 16 295 3
33782: EUA 50 230 EUA 31 147 2
33783: LUF 1 850 192 LUF 1 680 180 2
33784: GBP 24 186 GBP 8 66 1
33785: FRF 76 52 FRF 57 41 0
33786: AED 20 36 AED 10 15 0
33787: BEL 150 16 BEL 125 13 0
33788: ATS 4 1 ATS 2 1 0
33789:
33790: 11
33791: Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakauslaitok-
33792: sen hoidossa olevia takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1985 oli 721 milj. markkaa.
33793: 21
33794: Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 16,1 milj. markkaa (vastaavia
33795: suorituksia saatiin perityksi takaisin 9,6 milj. markkaa).
33796: 31
33797: Vuosien 1984 ja 1985 lopussa voimassa olleiden ulkomaanrahanmääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja
33798: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu Suomen
33799: Pankin ja Postipankin vuodelle 1985 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
33800:
33801: 31.12.1984 31.12.1985
33802: USD 6.538 5.425
33803: CHF 2.5295 2.6215
33804: DEM 2.0825 2.2090
33805: SEK 0.7305 0.7175
33806: JPY 0.02605 0.02709
33807: SUR 7.539 7.163
33808: EUA 4.6364 4.8078
33809: KWD 21.530 18.880
33810: NLG 1.8445 1.9620
33811: GBP 7.622 7.827
33812: AED 1.80 1.48
33813: LUF 0.1036 0.1072
33814: FRF 0.6825 0.7215
33815: BEL 0.1036 0.1072
33816: ATS 0.2965 0.3145
33817: 109
33818:
33819: 14.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin
33820: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
33821: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1984-
33822: takaukset 1985 1985 takaukset takaukset 31.12.1985 1985
33823: 31.12.1984 31.12.1985 31.12.1985
33824:
33825: miljoonaa markkaa %
33826:
33827: Rahoitus-
33828: laitokset ........... 3 452 21 748 -115 65 2 545 2 610 -24
33829:
33830: Valtion-
33831: enemmistöiset
33832: osakeyhtiöt ........ 7 666 511 1 327 -381 1 363 5 106 6 469 -16
33833:
33834: Yksityiset
33835: yhtiöt ............. 3933 413 371 -207 1 283 2 485 3 768 -4
33836:
33837: Muut .............. 5 464 607 16 -5 5 993 57 6050 11
33838:
33839: Yhteensä ......... 20 515 1 552 2462 -708 8 704 10 193 18 897 -8
33840:
33841:
33842:
33843:
33844: 14.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille
33845: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
33846: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1984-
33847: takaukset 1985 1985 takaukset takaukset 31.12.1985 1985
33848: 31.12.1984 31.12.1985 31.12.1985
33849:
33850: miljoonaa markkaa %
33851:
33852: Julkiset yhteensä 1 220 21 483 -34 65 659 724 -41
33853:
33854: Kehitysalue-
33855: rahasto Oy ........ 519 21 37 + 19 65 457 522
33856:
33857: Mortgage Bank of
33858: .
33859: Finland Oy . . . . . . . 97 16 - 14 67 67 -31
33860:
33861: Suomen Vienti-
33862: luotto Oy .......... 604 430 - 39 135 135 -78
33863:
33864: Yksityiset
33865: yhteensä 2232 265 - 81 1 886 1 886 -15
33866:
33867: Suomen Teolli-
33868: suuspankki Oy ..... 1 181 111 - 70 1 000 1 000 -15
33869:
33870: Teollistamis-
33871: rahasto Oy ........ 726 119 + 4 611 611 -16
33872:
33873: Kiinnitysluotto-
33874: laitokset ........... 325 35 - 15 275 275 -15
33875:
33876:
33877: Yhteensä ......... 3 452 21 748 -115 65 2 545 2 610 -24
33878: 110
33879:
33880: 14.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille
33881: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
33882: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1984-
33883: takaukset 1985 1985 takaukset takaukset 31.12.1985 1985
33884: 31.12.1984 31.12.1985 31.12.1985
33885:
33886: miljoonaa markkaa %
33887:
33888: Ajokki Oy ......... 15 2 14 14 7
33889: Enso-Gutzeit Oy ... 780 30 51 699 699 10
33890: Finnair Oy ......... 1 540 92 143 -203 243 1 043 1 286 16
33891: Imatran Voima Oy .. 2 077 265 465 - 33 21 1 823 1 844 11
33892: Kemijoki Oy ....... 221 50 -19 63 89 152 31
33893: Kemira Oy ......... 157 28 + 51 79 130 17
33894: Neste Oy .......... 52 12 7 33 33 37
33895: Outokumpu Oy .... 413 78 9 145 181 326 21
33896: Pekema Oy ........ 25 24 -100
33897: Rautaruukki Oy .... 898 136 + 14 79 697 776 14
33898: Oy Sisu-Auto Ab .. 50 38 88 88 76
33899: Valmet Oy ......... 816 95 134 47 525 205 730 11
33900: 11
33901: Vaivilla Oy •••••••• 192 142 50 50 74
33902: Veitsiluoto Oy ..... 430 20 83 26 84 257 341 21
33903:
33904: Yhteensä ......... 7 666 511 1 327 -381 1 363 5106 6 469 -16
33905:
33906: 11
33907: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
33908: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi.
33909: Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1985 136 680 993 markkaa.
33910: 111
33911:
33912: 14.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille
33913: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
33914: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1984-
33915: takaukset 1985 1985 takaukset takaukset 31.12.1985 1985
33916: 31.12.1984 31.12.1985 31.12.1985
33917:
33918: miljoonaa markkaa %
33919:
33920: Ekokem Oy Ab
33921: (ent. Suomen On-
33922: gelmajäte Oy) ...... 142 2 140 140 - 1
33923: Helsingin Osuus-
33924: kauppa (ent. Hotel-
33925: likiinteistö Oy) ..... 2 -50
33926:
33927: Kemi Oy ........... 146 71 21 10 47 139 186 27
33928: Metsä-Botnia Oy ... 409 44 35 24 306 330 -19
33929: Metsäliiton Teol-
33930: lisuus Oy, Savon
33931: Sellun Tehtaat ..... 3 2 -67
33932: Pohjolan
33933: Voima Oy 9 8 -89
33934:
33935: Telenokia Oy 44 11 33 33 -25
33936: Teollisuuden
33937: Voima Oy ......... 3 176 281 -162 695 2 038 2 733 -14
33938: Oy Wärtsilä Ab .... 342 342 342
33939: Eräät muut voima-
33940: laitostakaukset sekä
33941: investointi- ja kehi-
33942: tysalueluottojen ta-
33943: kaukset 11 •••••••••• 2 -50
33944: Yhteensä ......... 3933 413 371 -207 1283 2485 3768 - 4
33945: 1
33946: ) Paitsi valtionyhtiöille myönnetyt takaukset.
33947:
33948:
33949:
33950: 14.6. Muut valtiontakaukset
33951: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos
33952: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1984-
33953: takaukset 1985 1985 takaukset takaukset 31.12.1985 1985
33954: 31.12.1984 31.12.1985 31.12.1985
33955:
33956: miljoonaa markkaa %
33957:
33958: Pohjoismaiden
33959: Investointipankki ... 15 16 -1 30 30
33960: Puolan ulkomaan-
33961: kauppapankki ...... 22 9 4 27 27 23
33962: Turkin valtio ....... 16 16
33963: Opintolaina-
33964: takaukset 11 •••••••• 5 411 582 5 993 5 993 11
33965: Muut valtion-
33966: takaukset .......... 0 0 0 0
33967: Yhteensä ......... 5 464 607 16 -5 5 993 57 6 050 11
33968: 1
33969: ) Opintolainatakausten muutokset esitetty nettomääräisinä.
33970: 112
33971:
33972: LIITE 15
33973:
33974:
33975:
33976:
33977: VALTIONVELKA
33978:
33979: 15.1. Kotimainen valtionvelka
33980: Lainaryhmä Jakautuma Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakautuma Maksetut
33981: o/o 31.12.1984 lainat kuoletuk- 31.12.1985 % korot
33982: set 1985
33983: miljoonaa markkaa
33984:
33985: Pitkäaikainen velka ................. 99 19 057 7732 5 917 20 872 98 2129
33986: Yleisöobligaatiolainat .................. 63 12 037 5 044 2 087 14 994 70 1 310
33987: budjettitalouden yleisöobligaatiolai-
33988: nat ............................... 62 11 887 5 044 2 087 14 844 69 1 295
33989: valtion viljavaraston yleisöobligaatio-
33990: lainat ............................. 150 150 15
33991: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläke-
33992: laitoksilta ......................... 16 3 090 832 219 3 703 18 336
33993: vakuutuslaitoslainat ................ 6 1 243 341 106 1 478 7 135
33994: työeläkekassalainat ................ 2 325 38 27 336 2 34
33995: työeläkelaitoslainat ................. 6 1 172 374 73 1 473 7 129
33996: eläkesäätiölainat ................... 1 115 24 6 133 1 13
33997: lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökun-
33998: nan eläkesäätiöltä ................. 1 120 7 113 0 12
33999: lainat Alkon eläkesäätiöltä .......... 0 115 55 170 1 13
34000: Lainat Kansaneläkelaitokselta .......... 1 204 204 1 23
34001: Lainat kunnilta ........................ 0 16 181 0 197 1 1
34002: Lainat rahalaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3 705 1 675 3 609 1 771 8 458
34003: laina Suomen Pankilta ............. 5 1 000 1 000 92
34004: lainat Postipankilta ................. 1 163 163 16
34005: velkasitoumuslainat pankeilta ....... 11 2 200 1 475 2 104 1 571 7 324
34006: valtion viljavaraston velkasitoumus-
34007: laina pankeilta ..................... 2 300 200 300 200 23
34008: laina SKIP:Itä ...................... 0 42 42 4
34009: Laina Imatran Voima Oy: Itä ............ 0 5 2 3 0 0
34010:
34011: Lyhytaikainen velka ................. 266 251 85 432 2 30
34012:
34013: Yhteensä ........................ ···. 100 19 323 7 983 6 002 21 304 100 2159
34014: 113
34015:
34016: 15.2. Pitkäaikaisen kotimaisen valtionvelan jakautuminen korkokannan ja kuoletusvuosien mukaan 31.12.1985
34017: Korko- Kuoletusvuodet Jakautuma
34018: prosentti korkoprosen-
34019: 1995 ja sen tin mukaan,
34020: 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 jälkeen Yhteensä
34021: miljoonaa markkaa %
34022:
34023: 6 1h-8 3/4 ....... 9 9 24 27 4 3 3 79 0
34024: 9-9 3/4 .......... 10 308 308 308 309 1 243 6
34025: 10 ............... 497 496 363 85 6 6 6 8 3 1 470 7
34026: 101/4 ............ 660 536 330 315 129 55 2 025 10
34027: 10 1h ............ 538 533 513 376 57 42 2 059 10
34028: 10 3/4 ............ 255 255 255 252 252 252 252 252 252 252 2 529 12
34029: 11 ··············· 299 343 222 218 218 134 98 122 88 30 1 772 9
34030: 11 '/4 ............ 377 456 314 431 431 431 431 391 316 156 3 734 18
34031: 11,3 ............. 59 59 59 59 59 59 49 403 2
34032: 1
34033: 11 h ············ 77 120 80 80 80 80 81 67 14 679 3
34034: 11 3/4 ............ 610 409 409 409 409 409 292 207 150 3 304 16
34035: 12 ............... 4 4 0
34036: 12% ············ 200 200 1
34037: 13,52 ............ 96 96 0
34038: ') ............... 550 550 3
34039: ') .. ............. 725 725 3
34040:
34041: Yhteensä ....... 4 164 4 206 2 917 2 560 1954 1 374 1 211 1 061 918 507 20 872 100
34042:
34043: Jakautuma kuole-
34044: tusvuosien mu-
34045: kaan,% ......... 20 20 14 12 9 7 6 5 4 3 100
34046: 11
34047: Diskonuoperiaatteen mukainen korko.
34048:
34049:
34050:
34051:
34052: 15.3. Ulkomainen valtionvelka
34053: Velka 31.12.1984 Velan Velan Kurssi- Velka 31.12.1985 Makse-
34054: lisäys vähennys erot tut
34055: Ulkomaan Vasta- 1985 1985 markkoina Ulkomaan Vasta- Jakau- korot
34056: rahan arvo markkoina markkoina rahan arvo tuma mark-
34057: määräisenä markkoina mää- markkoina valuut- koina
34058: Lainojen Lainojen räisenä tojen
34059: nosto kuoletus mukaan
34060: %
34061: miljoonaa rahayksikköä
34062:
34063: Pitkäaikainen velka ... 24 946 3 374 1 766 -877 25677 100 2 443
34064: Dollarilainat (USD) ...... 1 383 9 039 688 238 -1 624 1 450 7 865 31 1 036
34065: Sveitsinfrangilainat (CHF) 1 155 2922 502 187 + 103 1 274 3 340 13 167
34066: Saksanmarkkamääräiset
34067: lainat (DEM) ............ 1 635 3 405 1 376 629 +232 1 984 4 384 17 306
34068: Jenilainat (JPY) ......... 190 050 4 951 390 524 +195 185 000 5 012 19 398
34069: Puntalainat (GBP) ....... 210 1 600 66 +40 218 1 706 7 224
34070: Riallainat (SAR) ......... 50 92 88 -4 4
34071: Hollanninfloriinilainat
34072: (NLG) .................. 1 342 2 475 352 93 +171 1 481 2 905 11 252
34073: Ranskanfrangilainat
34074: (FRF) ·················· 70 48 7 +2 60 43 0 6
34075: Luxemburginfrangilainat
34076: (LUF) ·················· 1 500 156 +5 1 500 161 1 20
34077: Belgianfrangilainat (BEL) 1 100 114 +4 1 100 118 0 14
34078: Norjankruunulainat
34079: (NOK) .................. 200 144 -1 200 143 16
34080:
34081: Lyhytaikainen velka ...
34082:
34083: Yhteensä .............. 24 946 3 374 1 766 -877 25 677 100 2 443
34084:
34085: 15 360883P
34086: 114
34087:
34088: 15.4. Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan jakautuminen korkokannan ja kuoletusvuosien mukaan
34089: 31.12.1985
34090: Korko- Kuoletusvuodet Jakautuma
34091: prosentti korkoprosen-
34092: 1995 ja sen tin mukaan,
34093: 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 jälkeen Yhteensä
34094: kuoletukset miljoonaa markkaa %
34095:
34096: 4 1h-4 3.4 ....... 26 26 34 165 21 21 21 26 340 1
34097: 5%-5 7h ....... 502 192 375 500 243 93 64 33 204 275 2 481 10
34098: 6-6,8 ........... 116 116 656 100 650 76 331 2 045 8
34099: 7-7,9 ........... 254 482 583 273 88 478 562 59 59 390 3 228 12
34100: 8-8 7h .......... 644 369 368 761 1 269 316 571 736 5 034 20
34101: 9-9 7h .......... 629 320 859 1 184 296 266 212 215 154 132 4 267 17
34102: 10-10,95 ....... 444 166 118 165 165 55 55 16 1 184 5
34103: 11,21-11 7h ..... 35 39 1 006 205 158 239 57 866 368 2 973 11
34104: 12-12 7h ........ 59 84 140 140 140 140 102 10 417 20 1 252 5
34105: 13 '14-13 5AJ ••••• 543 543 1086 4
34106: 14 'h-14 3,4 ..... 934 54 988 4
34107: 15 'h-15 3h ..... 603 196 799 3
34108:
34109: Yhteensä ....... 3 643 2 940 4139 3743 3 030 1 684 1 644 1 961 1377 1 516 25 677 100
34110:
34111: Jakautuma kuole-
34112: tusvuosien mu-
34113: kaan,% ......... 14 11 16 15 12 7 6 8 5 6 100
34114:
34115:
34116:
34117:
34118: 15.5. Pitkäaikaisen valtionvelan 31.12.1985 hoitosuunnitelma vv. 1986-19951 )
34119: 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 ja
34120: miljoonaa markkaa sen jälkeen
34121:
34122: Kotimainen velka
34123: Korot .................... 2 139 1 732 1 367 1 057 781 568 412 276 158 61
34124: Kuoletukset .............. 4 164 4 206 2 917 2 560 1 954 1 374 1 211 1 061 918 507
34125: Yhteensä ................. 6 303 5 938 4 284 3 617 2 735 1 942 1 623 1 337 1 076 568
34126: Velkakanta vuoden lopussa 16 708 12 502 9 585 7 025 5 071 3 697 2 486 1 425 507
34127:
34128: Ulkomainen velka
34129: Korot .................... 2 334 2 006 1 692 1 311 974 746 595 391 275 751
34130: Kuoletukset .............. 3 643 2 940 4 139 3 743 3 030 1 684 1 644 1 961 1 377 1 516
34131: Yhteensä ................. 5 977 4 946 5 831 5 054 4004 2 430 2 239 2 352 1 652 2 267
34132: Velkakanta vuoden lopussa 22 034 19 094 14 955 11 212 8 182 6 498 4 854 2 893 1 516
34133:
34134: Korot yhteensä .......... 4473 3738 3 059 2368 1 755 1 314 1 007 667 433 812
34135:
34136: Kuoletukset yhteensä ... 7 807 7146 7 056 6 303 4 984 3 058 2 855 3022 2 295 2 023
34137:
34138: Korot ja kuoletukset yh-
34139: teensä ................... 12 280 10 884 10 115 8 671 6739 43n 3 862 3 689 2 728 2 835
34140:
34141: Velkakanta vuoden lo-
34142: pussa yhteensä .......... 38742 31 596 24 540 18 237 13 253 10195 7 340 4 318 2 023
34143:
34144: 11
34145: Valuuttakurssit 31.12.1985
34146: 115
34147:
34148: LIITE 16
34149:
34150:
34151:
34152:
34153: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET
34154:
34155: 16.1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet
34156: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985
34157: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo
34158: tuhatta markkaa
34159:
34160: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ...................... . 3 416 025 3 742 940 4 410 859
34161: Ajokki Oy ................................................ . 6 100 19 100 7 126
34162: Oy Alko Ab .............................................. . 9 600 9 600 9 600
34163: Enso-Gutzeit Oy
34164: -SarjaA ................................................ . 276 077 276 077 483 135
34165: -Sarja R ................................................ . 7 306 7 306 12 785
34166: Finnair Oy
34167: -SarjaA ................................................ . 7 287 7 287 7 287
34168: -Sarja B ................................................ . 84 000 84 000 84 000
34169: Imatran Voima Oy ........................................ . 621 743 621 743 721 743
34170: Kehitysaluerahasto Oy .................................... . 285 000 285 000 310 000
34171: Kemijoki Oy
34172: - SarjaA ............................................... . 3922
34173: - Sarja B ............................................... . 125 340 125 340 121 418
34174: Kemira Oy ................................................ . 237 987 257 987 387 982
34175: Kokkolan Puhelin Oy ...................................... . 174 174 174
34176: Liikenneravintolat Oy ...................................... . 1 800 1 800 1 800
34177: Neste Oy ................................................. . 199 070 199 070 319 070
34178: Outokumpu Oy
34179: -SarjaA ................................................ . 168 960 168 960 193 960
34180: -Sarja B ................................................ . 169 998 169 998 169 998
34181: Oy Pohjolan Liikenne Ab .................................. . 5 853 5 853 5 853
34182: Rautaruukki Oy ........................................... . 522 315 522 315 547 315
34183: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................. . 13 765 13 765 13 765
34184: Oy Sisu-Auto Ab ......................................... . 23 926 48 909 63 909
34185: Suomen Malmi Oy ........................................ . 1 403 1 403 1 403
34186: Suomen Vientiluotto Oy ................................... . 39 350 59 030 59 030
34187: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy .................... . 36 000 72 000 72 000
34188: Valmet Oy
34189: -SarjaA ................................................ . 316 449 406 449 408 316
34190: -Sarja C ................................................ . 1 867 1 867
34191: Vaivilla Oy ................................................ . 12 391 20 140 27 640
34192: Vapo Oy ................................................. . 100 000 100 000
34193: Oy Veikkaus Ab .......................................... . 996 996 996
34194: Veitsiluoto Osakeyhtiö .................................... . 164 395 179 395 194 395
34195: VTT Technology Oy ...................................... . 500 1 500
34196: Oy Yleisradio Ab .......................................... . 46 831 46 831 46 831
34197: Kiinteistöosakeyhtiöt ...................................... . 30 042 30 045 33 906
34198:
34199: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ..... . n6 895 896
34200:
34201: Kiinteistöosakeyhtiöt ................................... . 52 611 55 372 56 538
34202:
34203: Asunto-osakeyhtiöt ..................................... . 11 567 11 589 11 142
34204:
34205: Muut osakeyhtiöt ....................................... . 114 945 138272 156 170
34206: Eficap Oy ................................................ . 4000
34207: Ekokem Oy Ab ........................................... . 3500 5 600 5 600
34208: Finnish Railway Engineering Oy ............................ . 550 550
34209: Itä-Pasilan Pysäköinti Oy .................................. . 630
34210: Kemi Oy ................................................. . 52136 52 136 52 136
34211: Laiva Oy Matkailu ......................................... . 363 363 363
34212: Osuuspankkien Keskuspankki Oy .......................... . 281 281 281
34213: Perusyhtymä Oy .......................................... . 13 669 13 669 13 669
34214: Pikespo Oy ............................................... . 750 4 000
34215: 116
34216:
34217: 31.12.1983 31.12.1984 31.12.1985
34218: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo
34219: tuhatta markkaa
34220:
34221: G. A. Serlachius Oy
34222: -SarjaA ................................................ . 362 362 362
34223: Suomenlinnan Liikenne Oy ................................ . 3 000 3 000 3 000
34224: Suomen Yhdyspankki Oy
34225: -kanta .................................................. . 241 289 289
34226: Telenokia Oy ............................................. . 41 000 61 000 71 000
34227: Muut osakkeet ........................................... . 393 272 290
34228:
34229: Osakkeet yhteensä ...................................... . 3 595 874 3 949 068 4 635 605
34230:
34231:
34232: Muut yhteisöt ........................................... . 21 786 22 918 24 047
34233: Helsingin Puhelinyhdistys .................................. . 21 765 22 896 24 025
34234: Muut .................................................... . 21 22 22
34235: Yhteensä ................................................ . 3 617 660 3 971 986 4 659 652
34236:
34237:
34238:
34239:
34240: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
34241:
34242: Merkitty Maksettu
34243: 31.12.1985 Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot
34244: alkuperäisessä peräisessä 31.12.1985 Maksupäivien valuuttakurssien
34245: valuutassa') valuutassa valuuttakurssien mukaan
34246: 31.12.1985 mukaan 31.12.1984 31.12.1985
34247: tuhatta yksikköä
34248:
34249:
34250: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
34251: pankki ............................ SDR 426 600 USD 39 755 215 671 161 331 189 737
34252: (SDR 36 779)
34253: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ....... USD 4 043 USD 4 043 21 933 15 866 15 866
34254: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ... USD 185 266 USD 185 26631 1 005 068 701 708 821 708
34255: - Afrikka-rahasto ................. USD 2 769 USD 2 769 15 022 18 000
34256: Aasian Kehityspankki .............. USD 14114 USD 3 824 22 589 16 823 17 629
34257: SDR 6 165 SDR 310
34258: Aasian Kehitysrahasto 21 •••••••••••• USD 35 469 USD 35 469 192 419 123 384 154 735
34259: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki USD 23 375 USD 1 906 10 340 9 653 10 763
34260: -pankin erityisrahasto ............. USD 12 353 USD 12 225 66 321 64 830 68 476
34261: Afrikan Kehityspankki .............. UA 13 128 UA 3 282 21 479 10 526 15 789
34262: Afrikan Kehitysrahasto ............. UA 33 015 UA 33 015 216 065 126 700 158 700
34263: EFTA-maiden Portugalin Teollis-
34264: tamisrahasto ...................... SDR 8 664 SDR 8 664 51 544 41 451 45 701
34265: Kansainvälinen Maatalouden Kehit-
34266: tämisrahasto ...................... FIM 44 000 FIM 44 000 44 000 44 000 44 000
34267:
34268: Yhteensä ......................... 1 882 451 1 316 272 1 561 104
34269:
34270:
34271: 11
34272: Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1985 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman.
34273: 21
34274: Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
34275: 31
34276: Laskettu muuttaen maksetut markat dollareiksi nykykurssiin (pankin ilmoittama tieto).
34277: 117
34278:
34279: LIITE 17
34280:
34281:
34282:
34283:
34284: VALTION LIIKEYRITYKSET
34285:
34286: 1983 1984 1985
34287: tuhatta markkaa
34288:
34289: Valtionrautatiet
34290: Käyttötulot ............................................... . 2511046 2 737 876 2 988 446
34291: Käyttömenot ............................................. . 3 630 869 3 827 009 4 088 518
34292: Käyttötulos ............................................... . -1 119 823 -1 089 133 -1 100 072
34293: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 906 222 -1034109 924 902
34294: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . - 213 601 55 024 - 175 170
34295:
34296: Posti- ja telelaitos
34297: Käyttötulot ............................................... . 5 014 149 5 572 338 6 092 819
34298: Käyttömenot ............................................. . 3 725 264 4 039 839 4 400 337
34299: Käyttötulos ............................................... . 1 288 885 1 532 499 1 692 482
34300: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 204 145 1 461 914 1 686 051
34301: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 84 740 + 70 585 + 6 431
34302:
34303: Posti- ja telelaitoksen konepajat
34304: Käyttötulot ............................................... . 39 375 35 506 44 247
34305: Käyttömenot ............................................. . 34 459 39 474 41 695
34306: Käyttötulos ............................................... . 4 916 3 968 2 552
34307: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 700 300 800
34308: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 4 216 3 668 + 1 752
34309:
34310: Valtion ravitsemiskeskus
34311: Käyttötulot ............................................... . 189 723 223 882 253 935
34312: Käyttömenot ............................................. . 173 466 209 771 235 830
34313: Käyttötulos ............................................... . 16 257 14 111 18 105
34314: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 11 036 15 294 21 065
34315: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 5 221 1 183 2 960
34316:
34317: Valtion painatuskeskus
34318: Käyttötulot ............................................... . 140 164 145 766 165 268
34319: Käyttömenot ............................................. . 129 247 135 031 143 229
34320: Käyttötu Ios ............................................... . 10 917 10 735 22 039
34321: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 15 746 16 824 18 065
34322: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 4 829 6089 + 3 974
34323:
34324: Valtion tietokonekeskus
34325: Käyttötulot ............................................... . 181 555 218 677 265 157
34326: Käyttömenot ............................................. . 141 377 174 927 213 165
34327: Käyttötulos ............................................... . 40 178 43 750 51 992
34328: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 32 732 33 946 44 790
34329: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 7 446 + 9804 + 7 202
34330:
34331: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta
34332: Käyttötulot ............................................... . 165 992 182 232 195 714
34333: Käyttömenot ............................................. . 160 952 165 099 187 736
34334: Käyttötu Ios ............................................... . 5 040 17 133 7 978
34335: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 8 600 4 132 8 120
34336: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 3 560 + 13 001 142
34337:
34338: Valtion hankintakeskus
34339: Käyttötulot ............................................... . 46 663 52 214 62 950
34340: Käyttömenot ............................................. . 32 206 35 730 40 987
34341: Käyttötulos ............................................... . 14 457 16 484 21 963
34342: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 8 705 8 655 11 625
34343: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 5 752 + 7 829 + 10 338
34344: 118
34345:
34346: 1983 1984 1985
34347: tuhatta markkaa
34348:
34349:
34350: Valtion polttoainekeskus11
34351: Käyttötulot ............................................... . 703 411
34352: Käyttömenot ............................................. . 634 680
34353: Käyttötulos ............................................... . 68 731
34354: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 20 765
34355: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 47 966
34356:
34357: Valtion margariinitehdas
34358: Käyttötulot ............................................... . 34 293 37 268 40 412
34359: Käyttömenot ............................................. . 33 880 36 345 40 638
34360: Käyttötulos ............................................... . 413 923 226
34361: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 330 1 726 901
34362: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 917 803 1 127
34363:
34364: Maanmittaushallituksen karttapaino
34365: Käyttötulot ............................................... . 28 035 30 028 32 096
34366: Käyttömenot ............................................. . 22 561 25 557 29 841
34367: Käyttötulos ............................................... . 5 474 4 471 2 255
34368: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 2 625 2 694 7 210
34369: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 2 849 + 1 777 4 955
34370:
34371: Metsähallituksen metsät
34372: Käyttötulot ............................................... . 954 894 956 662 1 011 589
34373: Käyttömenot ............................................. . 775 206 792 318 832 570
34374: Käyttötulos ............................................... . 179 688 164 344 179 019
34375: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 92 401 167 769 181 206
34376: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 87 287 3 425 2 187
34377:
34378: Metsäntutkimuslaitoksen metsät
34379: Käyttötulot ............................................... . 10 646 12 442 13 658
34380: Käyttömenot ............................................. . 11 128 12 248 13 242
34381: Käyttötulos ............................................... . 482 194 416
34382: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 391 769
34383: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 482 197 + 1 185
34384:
34385: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
34386: Käyttötulot ............................................... . 26 569 39 452 27 460
34387: Käyttömenot ............................................. . 29 711 35 350 28 557
34388: Käyttötulos ............................................... . 3 142 4102 1 097
34389: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 5 802 1 491
34390: Erotus ( +) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . 3 142 1 700 + 394
34391:
34392: Valtion liikeyritykset yhteensä
34393: Käyttötulot ............................................... . 10 046 515 10 244 343 11 193 751
34394: Käyttömenot ............................................. . 9 535 006 9 528 698 10 296 345
34395: Käyttötulos ............................................... . 511 509 715 645 897 406
34396: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 492 563 684 738 1 052 671
34397: Erotus ( + ) lisätuloa, (-) lisämenoa ........................ . + 18 946 + 30 907 155 265
34398:
34399: 11
34400: Muutettu valtionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi.
34401: 119
34402:
34403: LIITE 18
34404:
34405:
34406:
34407:
34408: SELOSTUKSIA VUODEN 1985 TULO- JA MENOARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENOJEN
34409: HUOMATTAVIMPIEN EROAVUUKSIEN SYISTÄ 11
34410: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
34411: 1984 1985 1985 suurempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät
34412: 1985
34413: tuhatta markkaa
34414:
34415: 11.01.02 Merimiesvero . . . . . . . . . . 188 501 105 000 128 582 23 582 Vuoden 1985 jälkeen ei kanneta meri-
34416: miesveroa. Muiden veronsaajien meri-
34417: miesvero-osuuksien maksamiseksi päa-
34418: tettiin syys- joulukuun kertymä ohjata
34419: tasetilille ja vastaavasti alennettiin mo-
34420: mentin kertymäarviota. Syyskuun vero-
34421: kertymä tuli kuitenkin kirjatuksi momen-
34422: tille, jolloin budjetoitu määrä ylittyi.
34423: 11.04.03 Apteekkimaksut........ 135 406 135 000 153 248 18 248 Liikevaihdon kasvu oli arvioitua suurem-
34424: pi ja apteekkioikeudesta luopumisen ap-
34425: teekkimaksukertymää vähentävä vaiku-
34426: tus jäi arvioitua pienemmäksi.
34427: 11.08.05 Virvoitusjuomavero . . . . 54 108 70 000 79 802 9 802 Ennakoitua suurempi kulutus ja kerta-
34428: päällyksiin pakattujen juomien lisäveron
34429: ennakoitua suurempi tuotto.
34430: 12.26.64 Ulosotto- ja haaste-
34431: miestoimen maksutulot 22500 34 569 12 069 Ulosottomiesten, ulosottoapulaisten
34432: sekä haastemiesten palkkausjärjestelmä
34433: muuttui 1.5.1985 lukien. Muutoksen vai-
34434: kutusta tulojen kertymiseen oli vaikea
34435: arvioida tulo- ja menoarvion laadinnan
34436: yhteydessä.
34437: 12.27.20 Tulot puolustusvoimien
34438: irtaimiston myynnistä ja
34439: vuokrauksesta ........ . 9 997 1 000 10 277 9 277 Ampumatarvike- ja asealan materiaalin
34440: vaihtosopimukset.
34441: 12.27.99 Puolustusministeriön
34442: hallinnonalan muut tu-
34443: lot .................... . 93 093 81 080 129 723 48 643 YK:n suomalaisten valvontajoukkojen
34444: kustannuksista maksettavien korvausten
34445: lisääntyminen.
34446: 12.28.50 Rahapajan tulot ....... . 99 777 73 114 86 430 13 316 Rahanlyöntimaksutuloja kertyi arvioitua
34447: enemmän.
34448: 12.28.99 Valtiovarainministeriön
34449: hallinnonalan muut tu-
34450: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 547 81 500 96 279 14 779 Yksityisten kehitysvammalaitosten elä-
34451: kemaksuja kertyi arvioitua enemmän.
34452: 12.29.12 Helsingin yliopiston tu-
34453: lot . . . . . . . . . . . . ......... 68 433 71 481 81 629 10 148 Maksullisen palvelutoiminnan laajentu-
34454: minen.
34455: 12.29.20 Kuopion yliopiston tulot 10 006 5 780 9653 3 873 Lääketieteellisen maksullisen palvelutoi-
34456: minnan laajentuminen.
34457: 12.29.26 Teknillisen korkeakou-
34458: lun tulot. .............. . 13 259 6 930 18 296 11 366 Maksullisen palvelutoiminnan laajentu-
34459: minen.
34460: 11
34461: Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin tulo- tai menoarviosta (ml.
34462: lisä budjetit)
34463: 1-5 milj. markkaa ja samalla vähintään 50 % tai
34464: - yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10 %.
34465: 120
34466:
34467: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan
34468: 1984 1985 1985 suurempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät
34469: 1985
34470: tuhatta markkaa
34471:
34472:
34473: 12.29.27 Tampereen teknillisen
34474: korkeakoulun tulot ..... 13 184 8 350 19 820 11 470 Maksullisen palvelutoiminnan laajentu-
34475: minen.
34476: 12.29.28 Lappeenrannan teknilli-
34477: sen korkeakoulun tulot . 1 985 1 420 2 481 1 061 Maksullisen palvelutoiminnan laajentu-
34478: minen.
34479: 12.30.50 Metsähallituksen seka-
34480: laiset tulot ............ . 4 879 3 000 4 686 1 686 Metsänparannuslainojen ja -ennakkora-
34481: hoitusten palautukset olivat arvioitua
34482: suuremmat.
34483: 12.32.34 Lisenssiviraston tulot ... 4 221 4 550 7 082 2 532 Viennin maksujen korotuksen vaikutus
34484: tulojen kertymiseen oli arvioitua suurem-
34485: pi.
34486: 12.32.99 Kauppa- ja teollisuusmi-
34487: nisteriön hallinnonalan
34488: muut tulot ............ . 110893 40 400 46 725 6 325 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar-
34489: vioitava tuloerä.
34490: 12.33.98 Sosiaali- ja terveysmi-
34491: nistenon hallinnonala;
34492: valtionapujen palautuk-
34493: set .................... . 156 188 303 000 446 632 143 632 Arvioitua suuremmat vuoden 1984 val-
34494: tionosuuksien palautukset.
34495: 12.35.99 Ympäristöministeriön
34496: hallinnonalan muut tu-
34497: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 505 350 1 446 1 096 Arvioitua suurempi kertymä aiheutui
34498: kertomusvuotta aikaisemmin maksettu-
34499: jen asumistukien palautuksista, joita ei
34500: ole budjetoitu tuloiksi.
34501: 14.04.07 Posti- ja telelaitos; se-
34502: kalaiset tulot . . . . . . . . . . . 140 291 147 000 163 917 16 917 Tapaturma-, sairaus- ja äitiyspäiväraha-
34503: tuloja kertyi arvioitua enemmän.
34504: 14.30.01 Hankintakeskuksen
34505: käyttötulot............. 52 214 51 780 62 950 11 170 Liikevaihdon ja muiden tuottojen arvioi-
34506: tua suurempi kasvu sekä ostoista saata-
34507: vien vuosialennushyvitysten kirjausten
34508: aikaistaminen.
34509: 14.45.03 Metsähallituksen met-
34510: sät; sekalaiset tulot 38 441 35 000 42 215 7 215 Maanvuokratuloja ja metsästys- ja kalas-
34511: tuslupatuloja kertyi arvioitua enemmän.
34512: 14.60.01 Tulot liikeyritysten hal-
34513: linnassa olevan valtion
34514: omaisuuden myynnistä;
34515: sekalaiset myyntitulot .. 38 971 25 800 44 241 18 441 Valtionrautateiden ja posti- ja telelaitok-
34516: sen hallinnassa olleen käyttöön soveltu-
34517: mattomaksi tulleen kaluston ja materiaa-
34518: lin myynti.
34519:
34520: 15.01.06 Eräät maanmittaustoi-
34521: mitusten tukemiseen
34522: liittyvät takaisin mak-
34523: settavat lainat ......... . 2 672 2 000 3 034 1 034 Lainojen takaisinmaksuja ajoittui kerto-
34524: musvuodelle arvioitua enemmän.
34525: 121
34526:
34527: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään
34528: 1984 1985 1985 pienempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät
34529: 1985
34530: tuhatta markkaa
34531:
34532: 11.10.02 Elokuvavero ........... . 1 361 3 000 850 2 150 Korkeimman veroluokan filmejä esitettiin
34533: kertomusvuonna aiempaa vähemmän.
34534: 11.19.04 Eräiden maataloustuot-
34535: teiden markkinoimis-
34536: maksut ................ . 225 649 169 000 151 810 17 190 Maidon vientikustannusmaksun koro-
34537: tuksen vaikutus tulojen kertymiseen oli
34538: hieman arvioitua vähäisempi.
34539:
34540: 11.19.07 Maidon kiintiömaksu ... 24 000 7 276 16 724 Maidon kaksihintajärjestelmä käynnistyi
34541: kertomusvuonna. Kiintiömaksun perintä
34542: alkoi lokakuussa 1985. Marras-joulu-
34543: kuulta 1985 kannetut kiintiömaksut voi-
34544: tiin tilitysmenettelyn vuoksi tulouttaa
34545: tammi-helmikuulla 1986.
34546: 12.29.42 Eräiden valtion oppilai-
34547: tosten tulot ........... . 372 4 730 461 4 269 Kuntien osuudet valtion oppilaitosten
34548: peruskoulumenoista vuodelta 1983 eivät
34549: kertyneet kertomusvuoden aikana.
34550: 12.29.99 Opetusministeriön hal-
34551: linnonalan muut tulot .. 69 242 67 060 59 685 7 375 Valtionapujen palautuksia kertyi arvioi-
34552: tua vähemmän.
34553: 12.31.24 Tie- ja vesirakennuslai-
34554: toksen sekalaiset tulot . 32 956 21 000 14 373 6 627 Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa tie-
34555: ja vesirakennuslaitoksen tulomomenttien
34556: rakennetta uudistettiin siten, että mo-
34557: mentilta siirrettiin sairausvakuutuslakiin
34558: perustuvat korvaukset momentille
34559: 12.39.09 ja työterveyshuollon korvauk-
34560: set momentille 12.39.10. Lisäksi eräitä
34561: maksulliseen palvelutoimintaan kuuluvia
34562: tuloja siirrettiin momentille 12.31.26. En-
34563: nakoitua pienempi kertymä aiheutui mo-
34564: mentin monimutkaisesta rakenneuudis-
34565: tuksesta sekä budjetin laadintavaiheessa
34566: vielä epävarmoista arvioista, muutose-
34567: rien suuruudesta ja niiden nettovaiku-
34568: tuksesta.
34569: 12.33.40 Valtion koulukotien tu-
34570: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 292 43 497 36 780 6 517 Hoitopiirien määrä arvioitiin toteutunutta
34571: suuremmaksi, joten kuntien palveluksis-
34572: ta korvauksina maksamia tuloja kertyi
34573: oletettua vähemmän.
34574: 12.33.63 Valtion sairaaloiden tu-
34575: lot ..................... 113691 107115 61342 45 773 Kunnilta palveluista perittäviä korvaustu-
34576: loja ajoittui kertomusvuodelle arvioitua
34577: vähemmän.
34578: 12.39.01 Sakkorahat . . . . . . . . . . . . 147 084 170 000 150 503 19 497 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar-
34579: vioitava tuloerä.
34580: 12.39.04 Menorästien ja siirretty-
34581: jen määrärahojen pe-
34582: ruutukset . . . . . . . . . . . . . . 263 550 234 000 134 870 99 130 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar-
34583: vioitava, maksusuorituksia edustamaton
34584: kirjanpidollinen tuloerä.
34585: 12.39.05 Valtion maaomaisuu-
34586: den ja tuloa tuottavien
34587: oikeuksien myynti...... 23 776 25 000 13 774 11 226 Maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oi-
34588: keuksia myytiin arvioitua vähemmän.
34589:
34590: 16 360883P
34591: 122
34592:
34593: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään
34594: 1984 1985 1985 pienempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät
34595: 1985
34596: tuhatta markkaa
34597:
34598: 12.39.10 Muut sekalaiset tulot... 8 212 10 000 4 379 5 621 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar-
34599: vioitava tuloerä.
34600: 13.01.01 Korot asuntolainoista . . 699 733 893 000 799 396 93 604 Eräiden asuntolainojen koron alennus
34601: kertomusvuoden aikana ja ylimääräisten
34602: lyhennysten arvioitua suurempi vaikutus
34603: lainapääomaa vähentävänä tekijänä.
34604: 14.05.02 Turun Asennuspajan
34605: tulot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 756 34 000 27 981 6 019 Liikevaihdon lisääntyminen oli arvioitua
34606: vähäisempää.
34607: 123
34608:
34609: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Ylitys Tärkeimmät ylitysten syntymiseen
34610: 1984 1985 1985 1985 vaikuttaneet tekijät
34611:
34612: tuhatta markkaa
34613:
34614: 24.20.01 Ulkoasiainhallinnon vi-
34615: rat ja toimet; palkkauk-
34616: set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251 530 247 670 280 291 32 621 Mm. asuntokorvauksiin ja paikallis-,
34617: puoliso- ja lapsikorotuksiin tarvittiin arvi-
34618: oitua enemmän määrärahaa. Määrära-
34619: han oikaisu sisältyy vuoden 1986 tulo- ja
34620: menoarvioon.
34621: 24.99.90 Kurssivaihtelut ........ . 0 500 1 773 1 273 Momentille kirjataan ulkoasiainministe-
34622: riön muutaman kerran vuodessa määrit-
34623: telemien tilikurssien ja pankkien virallis-
34624: ten päivän kurssien erot nettomääräisi-
34625: nä. Edustustojen valuuttamääräiset tulot
34626: ja menot kirjataan ministeriön oman voi-
34627: massaolevan tilikurssin mukaan. Kurs-
34628: sierot lasketaan ja kirjataan tilinpäätös-
34629: vaiheessa. Koska alkuvuodesta 1985 tili-
34630: kurssit olivat korkeampia kuin vuoden
34631: lopulla, muodostui kurssitappiota.
34632: 27.25.17 Puolustusministeriö;
34633: uusinta käytöstä poiste-
34634: tun tilalle .............. . 9 800 1 000 10 249 9 249 Ampumatarvike- ja asealan materiaalin
34635: vaihtosopimukset. Vastaavasti on mo-
34636: mentille 12.27.20 kertynyt tuloja
34637: 9 277 000 mk yli tuloarvion.
34638: 27.90.22 Puolustusministeriön
34639: alainen teollisuus- ja lii-
34640: ketoiminta; Vammas-
34641: kosken tehdas ........ . 40 333 49 000 54 593 5 593 Valmistus omaan käyttöön, mikä vuo-
34642: den 1985 tilinpäätöksessä on vielä kes-
34643: keneräisissä töissä eikä sen arvo näy
34644: tulokertymänä momentilla 14.20.02.
34645: 28.82.61 Korvaus valtion inves-
34646: tointirahastolle ........ . 6 344 4 000 6 448 2 448 Valtion investointirahaston lainaksi otta-
34647: mia varoja oli valtion käytettävissä kerto-
34648: musvuoden loppupuolella arvioitua
34649: enemmän, joten maksettavat korvaukset
34650: nousivat arvioitua suuremmiksi.
34651: 29.10.25 Maksullinen palvelutoi-
34652: minta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 312 105 727 155 769 50 042 Toiminnan laajeneminen. Maksullisesta
34653: palvelutoiminnasta kertyi vastaaville tu-
34654: lomomenteille tuloja arvioitua enemmän.
34655: 29.11.01 Valtion harjoittelukou-
34656: lut; palkkaukset . . . . . . . . 91 379 92 756 102 708 9 952 Arviointivirhe. Määrärahan oikaisu sisäl-
34657: tyy vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon.
34658: 29.82.30 Valtionosuus kunnallis-
34659: ten kotiteollisuusoppi-
34660: laitosten käyttökustan-
34661: nuksiin ................ . 50 756 54 389 59 983 5 594 Ylitys johtuu edellisiin vuosiin kohdistu-
34662: neista päätöksistä sekä palkkakustan-
34663: nusten noususta.
34664: 29.83.01 Terveydenhuoltoalan
34665: oppilaitokset; palkkauk-
34666: set..................... 128 990 137 172 162 538 25 366 Luento- ja tuntiopetuspalkkioiden arvioi-
34667: tua suurempi lisääntyminen.
34668: 30.31.46 Öljykasvituotannon tu-
34669: keminen . . . . . . . . . . . . . . . 164 498 172 000 202 500 30 500 Öljykasvien tuotantomäärän arvioitua
34670: suurempi kasvu ja kotimaisen hinnan
34671: korotus.
34672: 33.41.33 Valtion korvaus kunnille
34673: kasvatuskorvauksiin.... 6 262 5 890 10 722 4 832 Ennen vuotta 1984 svntvneitä. kunnille
34674: 124
34675:
34676: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
34677: 1984 1985 1985 1985 vaikuttaneet tekijät
34678:
34679: tuhatta markkaa
34680:
34681: 26.80.30 Valtionosuus aluehäly-
34682: tyskeskusten perus-
34683: tamiskustannuksiin ..... 1 745 6 500 1 474 5 026 Aluehälytyskeskusten perustamisen vii-
34684: västyminen.
34685: 27.90.23 Patruunatehdas ....... . 70 388 79 700 70 705 8 995 Tulokertymä momentille 14.20.03 jäi 5,1
34686: milj. markkaa arvioitua pienemmäksi, jo-
34687: ten myös menot olivat budjetoitua vä-
34688: häisemmät.
34689: 28.64.11 Valtion virastojen ja lai-
34690: tosten edeltä arvaamat-
34691: tomat vuokramenot .... 3 000 744 2 256 Momentti oli ensimmäistä kertaa tulo- ja
34692: menoarviossa kertomusvuonna, joten
34693: määrärahan tarkka arviointi oli vaikeaa.
34694: 28.80.02 Eräät hallinnonaloittain
34695: jakamattomat menot;
34696: eräät muut palkat ja
34697: palkkiot ............... . 18 306 24 247 17 255 6 992 Pysyväisluonteisiksi muodostuneiden
34698: tehtävien edellyttämien toimien vakinais-
34699: tamiseen varattua määrärahaa säästyi
34700: toisaalta siksi, että osa palkkauksista
34701: maksettiin jo kertomusvuonna ao. viras-
34702: ton palkkausmomentilta ja toisaalta sik-
34703: si, että tehtävien vakinaistaminen ei to-
34704: teutunut arvioidulla tavalla. Myöskään
34705: virkojen ja toimien uudelleen järjestelyjä
34706: virastoissa ei toteutettu arvioidussa
34707: määrin.
34708: 28.80.97 Tileistä poistot ........ . 14 855 5 000 2 399 2 601 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar-
34709: vioitava menoerä.
34710: 28.85.66 Kansainvälisille rahoi-
34711: tuslaitoksille annettujen
34712: sitoumusten lunastami-
34713: nen ................... . 115 651 159 500 98 830 60 670 Sitoumuksia jouduttiin lunastamaan ar-
34714: vioitua vähemmän.
34715: 28.85.68 Suomen osuus Kan-
34716: sainvälisen rahoitusyh-
34717: tiön osakepääoman ko-
34718: rottamisesta .......... . 5 850 0 5 850 Osakepääoman korotus ei toteutunut
34719: vielä kertomusvuonna.
34720: 29.83.21 Terveydenhuoltoalan
34721: oppilaitokset; oppilas-
34722: huolto ................ . 32 378 40 000 34 947 5 053 Lähinnä oppilasruokailu- ja suojavaate-
34723: menojen arvioitua pienempi kustannus-
34724: ten nousu.
34725: 30.34.43 Satovahinkojen johdos-
34726: ta myönnettävien kor-
34727: kotukilainojen menot ... 14 983 19 900 9 380 10 520 Satovahinkojen johdosta myönnettävien
34728: korkotukilainojen menoihin osoitettiin
34729: vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa 5,5
34730: milj. mk. 1 lisämenoarviossa määrärahaa
34731: lisättiin 14,4 milj. mk. Määrärahan tarve
34732: jäi kuitenkin 3rvioitua pienemmäksi lä-
34733: hinnä korkokannan alentumisen vuoksi.
34734: 125
34735:
34736: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
34737: 1984 1985 1985 1985 vaikuttaneet tekijät
34738:
34739: tuhatta markkaa
34740:
34741: 30.37.41 Kalastuslain mukaiset
34742: maksut. ............... . 11 114 27 243 11 827 15 416 Säästö muodostui pilkintämaksuista,
34743: jotka kalastuslain mukaan jaetaan kalas-
34744: tusalueiden välityksellä vesialueiden
34745: omistajille. Kalastusalueet eivät vuonna
34746: 1985 vielä olleet järjestäytyneet, joten
34747: jakoa ei voitu tehdä.
34748: 30.99.08 Komiteat ja asiantunti-
34749: jat. .................... . 1 562 2 300 925 1 375 Vuonna 1985 lopetti toimintansa 25 ko-
34750: miteaa, kun taas toimintansa aloittavia
34751: oli vain 3.
34752: 31.24.33 Korvaukset katujen kes-
34753: topäällystämisestä ..... 3 459 3 000 1 356 1 644 Katujen ja kaavateiden kestopäällystä-
34754: mishankkeet vähenivät arvioitua enem-
34755: män.
34756: 31.90.28 Valtionrautatiet; ulko-
34757: puolisille suoritettavat
34758: työt ................... . 70 330 90 500 72 073 18 427 Ulkopuolisten tilaamien töiden määrä oli
34759: suunniteltua pienempi.
34760: 31.95.22 Turun Asennuspaja .... 28 748 33 500 27 574 5 926 Määrärahaa käytetään käyttötoiminnan
34761: aiheuttamiin menoihin, jotka poikkesivat
34762: budjetoiduista arvioitua pienemmän kus-
34763: tannusten nousun ja toiminnan arvioitua
34764: vähäisemmän laajenemisen johdosta.
34765: 32.06.41 Korkotuki turvavarasto-
34766: jen perustamiseen ja yl-
34767: läpitämiseen .......... . 784 6 000 1 339 4 661 Turvavarastointisopimuksia ei saatu sol-
34768: mituksi suunnitellussa määrin. Vuoden
34769: 1985 200 milj. markan myöntämisvaltuu-
34770: desta voitiin käyttää noin neljännes.
34771: 32.06.42 Turvavarastoinnin va-
34772: rastointiavustus ....... . 0 1 500 0 1 500 Varastointiavustuksia voidaan myöntää
34773: turvavarastoitavan hyödykkeen ominai-
34774: suuksista johtuvien poikkeuksellisten va-
34775: rastointikustannusten kattamiseen. Ker-
34776: tomusvuonna turvavarastoinnin piirissä
34777: ei ollut sellaisia hyödykkeitä, joiden va-
34778: rastointiin olisi tällaisia kustannuksia liit-
34779: tynyt.
34780: 32.06.61 Korvaukset varmuusva-
34781: rastorahastolle ........ . 16 186 23 000 15 777 7 223 Nestemäisten poltto- ja voiteluaineiden
34782: hinnan aleneminen.
34783: 32.10.42 Vesikuljetuskaluston
34784: hankintojen korkotuki .. 993 3 000 836 2 164 Korkotason aleneminen ja lainojen vä-
34785: häinen kysyntä. Vuoden 1985 40 milj.
34786: markan myöntämisvaltuudesta käytettiin
34787: noin puolet.
34788: 32.51.45 Eräiden kehitysalueilla
34789: sijaitsevien hankkeiden
34790: korkotuki ............. . 24 273 39 785 23 004 16 781 Rautaruukki Oy:n erikoistavaravaunu-
34791: tuotannon aloittamiseksi tarkoitettujen
34792: lainojen nostoajankohdan siirtyminen
34793: suunnitellusta.
34794: 126
34795:
34796: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
34797: 1984 1985 1985 1985 vaikuttaneet tekijät
34798:
34799: tuhatta markkaa
34800:
34801: 32.55.40 Investointiavustukset
34802: kotimaisen energian
34803: tuotannon ja energian-
34804: säästön edistämiseen .. 35 713 30 000 14 655 15 345 Kotimaista polttoainetta käyttävien lai-
34805: tosten ennakoitua vähäisempi rakenta-
34806: minen sekä 1.1.1985 voimaan tulleen
34807: uuden lain (858/84) mukaan avustuksen
34808: piiriin tulleiden vesistön tai maaperän
34809: lämpöä, teollisuuden tai yhdyskunnan
34810: jätelämpöä ja tuulta tai aurinkoa hyö-
34811: dyntävien energiantuotantolaitoshank-
34812: keiden sekä yritysten energiansäästöin-
34813: vestontihankeiden arvioitua hitaampi
34814: käynnistyminen.
34815: 32.55.45 Energiansäästöinves-
34816: tointien sekä kotimais-
34817: ten polttoaineiden tuo-
34818: tanto- ja käyttöinves-
34819: tointien korkotuki ..... . 857 3 700 817 2 883 Kotimaista polttoainetta käyttävien lai-
34820: tosten rakentamishankkeita ei kertomus-
34821: vuoden aikana käynnistynyt arvioidussa
34822: määrin.
34823: 32.85.60 Ulkomaankaupan edis-
34824: täminen; siirrot rahas-
34825: toihin ................. . 112 200 2 000 0 2 000 Määrärahasta puolet oli tarkoitus käyt-
34826: tää siirtona vientitakuurahastoon ja puo-
34827: let siirtona tuontikaupparahastoon. Ra-
34828: hastojen omien varojen riittävyyden ta-
34829: kia siirtoja ei kuitenkaan tarvittu.
34830: 33.32.31 Valtionosuus kunnille
34831: sosiaalipalvelujen pe-
34832: rustamiskustannuksiin 1 671 42 300 35 621 6 679 Hankkeiden aloittamisen viivästyminen.
34833: 33.44.50 Valtion korvaus erityis-
34834: huoltolaitosten käyttö-
34835: kustannuksiin ......... . 121 1 000 0 1 000 Määrärahaa käytetään invalidien erityis-
34836: huoltolaitoksille ennen vuotta 1984 ai-
34837: heutuneisiin käyttökustannuksiin suori-
34838: tettavan valtion korvauksen maksami-
34839: seen. Kyseisiä korvausmaksatuksia ei
34840: ajoittunut kertomusvuodelle.
34841: 33.44.54 Valtion korvaus yksilöl-
34842: lisen invalidihuollon toi-
34843: mintoihin ............. . 33 884 3 000 261 2 739 Ennen vuotta 1984 aiheutuneisiin yksilöl-
34844: lisen invalidihuollon kustannuksiin suori-
34845: tettavan valtion korvauksen maksami-
34846: seen varatun määrärahan tarve osoittau-
34847: tui ennakkoarviota pienemmäksi.
34848: 33.63.74 Valtion sairaalat; talon-
34849: rakennukset (siirtomää-
34850: räraha) ................ . 5 500 3 500 0 3 500 Kätilöopiston sairaalan siirtäminen Hel-
34851: singin kaupungille.
34852: 33.75.37 Valtion korvaus eräiden
34853: tautien vastustamisesta
34854: ja hoidosta aiheutuviin
34855: kustannuksiin ......... . 7956 7 899 3 925 3 974 Ennen vuotta 1984 aiheutuneiden kus-
34856: tannusten korvauksiin varatun määrära-
34857: han tarve oli ennakoitua pienempi.
34858: 127
34859:
34860: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
34861: 1984 1985 1985 1985 vaikuttaneet tekijät
34862:
34863: tuhatta markkaa
34864:
34865: 33.78.31 Valtionosuus kunnille
34866: kansanterveystyön pe-
34867: rustamiskustannuksiin 17 922 78 000 48 487 29 513 Hankkeiden aloittamisen viivästyminen.
34868: 33.79.31 Valtionosuus kunnille
34869: erikoissairaanhoidon
34870: perustamiskustannuk-
34871: siin..................... 11 550 36 000 17 870 18 130 Hankkeiden aloittamisen viivästyminen.
34872: 34.50.44 Pitkäaikaistyöttömien
34873: työllistämistukikokeilu . . 25 904 59 000 37 759 21 241 Vuoden 1985 1 lisämenoarviossa myön-
34874: netystä 14 milj. markan lisämäärärahasta
34875: jäi lähes 9 milj. markkaa käyttämättä.
34876: Myös käyttöperusteiden muutokset vai-
34877: kuttivat määrärahan käyttöön.
34878: 34.50.50 Työllisyyskoulutuksen
34879: koulutus- ja erityistuki . . 296 589 372 000 326 429 45 571 Työllisyyskoulutukseen osallistuvien op-
34880: pilaiden taloudelliset etuudet muuttuivat
34881: vuoden 1985 alussa. Oppilaiden koulu-
34882: tustukien suuruus määräytyy työttö-
34883: myysturvalain mukaan. Vuoden 1985
34884: tulo- ja menoarviota valmisteltaessa ei
34885: vielä ollut tiedossa millaisiksi työttö-
34886: myysturvan mukaiset edut muodostuisi-
34887: vat, joten koulutustukiin varattu määrä-
34888: raha perustui arvioon.
34889: Työllisyyskoulutuksen oppilasmäärät
34890: vuonna 1985 olivat asetettua tavoitetta
34891: pienemmät. Tavoitteen mukaan koulu-
34892: tuksessa olisi ollut keskimäärin 16 500
34893: oppilasta. Toteutunut oppilasmäärä oli
34894: 16 000 oppilasta.
34895: 35.10.37 Ympäristönsuojelu; val-
34896: tionosuus kunnille il-
34897: mansuojelun toimenpi-
34898: teisiin ................. . 684 2 300 811 1 489 Kuntien ilmansuojelun toimenpidehank-
34899: keet ovat käynnistyneet arvioitua hi-
34900: taammin.
34901:
34902: 35.10.65 Jätteiden yleisten käsit-
34903: telypaikkojen perus-
34904: tamis- ja kunnostamis-
34905: investointien korkotuki . 426 2 000 556 1 444 Korkotukilainojen lainaehdot täyttävien
34906: hakemusten arvioitua vähäisempi mää-
34907: rä. Vuosien 1984 ja 1985 40 milj. markan
34908: myöntämisvaltuuksista voitiin käyttää
34909: vuonna 1984 3,8 milj. markkaa ja vuon-
34910: na 1985 6,2 milj. markkaa.
34911:
34912: 35.30.38 Valtionavustus kunnille
34913: rakennussuojelukustan-
34914: nuksiin ................ . 0 1 500 0 1 500 Säännökset tulivat voimaan vasta
34915: 1.7.1985.
34916:
34917:
34918: 35.45.30 Kuntien maanostolaino-
34919: jen korkotuki .......... . 1 736 2 500 1 166 1 334 Korkotason aleneminen sekä lainakan-
34920: nan arvioitua nopeampi väheneminen.
34921: 35.45.62 Lämmityslaitoshankkei-
34922: siin myönnettyjen laino-
34923: jen korkotuki .......... . 10 787 21 000 12 754 8 246 Korkotason aleneminen sekä korkotuki-
34924: lainojen lainaehdot täyttävien hakemus-
34925: ten arvioitua vähäisempi määrä.
34926: 128
34927:
34928: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen
34929: 1984 1985 1985 1985 vaikuttaneet tekijät
34930:
34931: tuhatta markkaa
34932:
34933:
34934: 35.45.63 Vuokra-asuntolainojen
34935: korkotuki ............. . 388 4 000 830 3 170 Sama kuin edellä.
34936: 35.45.83 Asuntolainat . . . . . . . . . . . 2 250 591 2 350 000 2 011 922 338 078 Aravalainoituksen piiriin hyväksyttyjen
34937: kohteiden alkaminen on vuodesta 1982
34938: lähtien hidastunut. Alkaminen hidastui
34939: kertomusvuonna entisestään. Tästä ai-
34940: heutui maksatuksen siirtymää seuraaville
34941: vuosille. Kertomusvuonna myönnettyjen
34942: lainojen osalta maksatusta siirtyi arvioi-
34943: tua enemmän seuraaville vuosille myös
34944: siksi, että myönnettäessä lainoja kuntien
34945: etuoikeusjärjestyksen mukaan jäi myön-
34946: tämisvuonna nopeammin maksuun me-
34947: nevien henkilökohtaisten lainojen osuus
34948: huomattavasti arvioitua pienemmäksi.
34949:
34950: 35.45.86 Lainat peruskorjauksiin
34951: ja perusparannuksiin ... 310 000 266 197 43 803 Perusparannuslain muutoksen johdosta
34952: lakia sovellettiin kertomusvuonna koko
34953: maassa. Myös asuinympäristön lainoit-
34954: taminen tuli mahdolliseksi. Muutoksen
34955: vaikutusta perusparannuslainojen mak-
34956: satusnopeuteen ei tarkasti osattu enna-
34957: koida.
34958:
34959: 36.01.92 Kotimaisen lyhytaikai-
34960: sen velan korko ....... . 5 000 0 5 000 Lyhytaikaista luottoa ei jouduttu otta-
34961: maan.
34962:
34963: 36.03.91 Ulkomaisen lyhytaikai-
34964: sen velan korko ....... . 0 2 000 0 2 000 Lyhytaikaista luottoa ei jouduttu otta-
34965: maan.
34966: 129
34967:
34968: LIITE 19
34969:
34970:
34971:
34972:
34973: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTA ANNETUN LAIN (13.5.1931/
34974: 168) 13 §:n 2 MOM. EDELLYTTÄMÄTVALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖKSET
34975: JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT
34976:
34977:
34978:
34979: POSTI- JA TELELAITOS
34980:
34981: Turun Asennuspaja
34982: Vuosi 1985 oli Turun Asennuspajan 41. toimintavuosi. markkaa. Liikevaihtoveroton laskutus oli 27,1 milj. markkaa,
34983: Turun Asennuspajan pääasiallisina toimintamuotoina olivat edellisen vuoden laskutuksen oltua 29,9 milj. markkaa.
34984: rakennusten sähköasennustyöt, laivasähkötyöt, sähkölinjojen Laskutus jakautui seuraavasti: Valtion virastot ja laitokset
34985: rakentaminen sekä tie- ja katuvalaistustyöt. 61,6 %, yksityiset 23,8 %, sähkölaitokset 9,3 % sekä kunnat
34986: Taloasennusosastolla tehtiin sähköasennustöitä omistus- ja kuntainliitot 5,3 %.
34987: suhteiltaan ja laadultaan eri tyyppisissä rakennuskohteissa. Vaihto-omaisuuden arvo laski kenomusvuoden aikana 1,4
34988: Linjaosastolla tehtiin sähkölinjojen rakennustöitä ja liiken- milj. markkaa, johtuen keskeneräisten töiden vähentymisestä
34989: neväylien valaistustöitä tie- ja vesirakennuslaitokselle, sähkö- ja oli vuoden päättyessä 7,3 milj. markkaa.
34990: laitoksille ja kunnille. Henkilökunnan kokonaismäärä oli kertomusvuoden lopus-
34991: Työpaja suoritti pääasiassa metallialan töitä urakoihin sekä sa sama kuin edellisenä vuonna eli 119 henkeä.
34992: valmisti linjavetokoneita. Toimitusjohtajana toimi Insmoon Heikki Kuusela
34993: Vuoden 1985 liikevaihto ilman liikevaihtoveroa oli 27,8 24.10.1985 saakka. Ajalla 25.10.-31.12.1985 va. toimitus-
34994: milj. markkaa, edellisen vuoden liikevaihdon oltua 2 5, 7 milj. johtajana toimi talouspäällikkö Matti Kallio.
34995:
34996:
34997:
34998:
34999: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1985
35000:
35001: Liikevaihto ............................................................................................. . 27 812 459,01
35002:
35003: Muuttuvat kulut
35004: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 766 248,14
35005: Palkat.............................................................................. 7 120 727,77
35006: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 635 576,51
35007: Varastojen muutos................................................................. _+'--'-1_:.40.:::2=-=3"-7.:.,1•c::94...:.__..=22=-:9:::2:..:4_:.9:::2:..:4~,3::.::6
35008: Myyntikate... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 887 534,65
35009:
35010: Kiinteät kulut
35011: Palkat.............................................................................. 2 708 219,92
35012: Vuokrat............................................................................ 469 860,85
35013: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . --'2"-'-133::..::c_6_;;_6:..;6:..cA.c...1;___....:5_:3::..;1c..:1_:7_:4;.:_7"'-'1', -=8
35014: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 424 212,53
35015:
35016: Poistot
35017: Koneista ja kalustosta ............................................................................... .
35018: Liikealijäämä ........................................................................................... . 424 212,53
35019:
35020: Muut tuotot ja kulut
35021: Korkotuotot ...................................................................... . 19 139,39
35022: Muut tuotot ...................................................................... . 149 358,61
35023: Muut kulut ........................................................................ . - 38 235,95 + 130 262,05
35024: 293 950,48
35025: Varausten vähennys ................................................................................... . + 374 000,00
35026: Korkokulut ............................................................................................. . 3 395,24
35027: Välittömät verot. ....................................................................................... . 56 232,00
35028: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 20 422,28
35029:
35030:
35031:
35032:
35033: 17 360883P
35034: 130
35035:
35036: Tase 31.12.1985
35037:
35038: Vastaavaa
35039: Rahoitusomaisuus
35040: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 1 573,65
35041: Myyntisaamiset ................................................................... . 4 680 332,52 4 681 906,17
35042:
35043: V;;~ihto-omaisuus
35044: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 157 693,89
35045: Valmisteet (keskeneräiset työt) ................................................... . 7 166 861,80 7 324 555,69
35046:
35047: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot
35048: Koneet ja kalusto ................................................................. . 686 455,94
35049: Osakkeet ......................................................................... . 1 369 776,00 2 056 231,94
35050: 14 062 693,80
35051:
35052:
35053: Vastattavaa
35054: Vieras pääoma
35055: Lyhytaikainen
35056: Ostovelat ......................................................................... . 486 886,20
35057: Ennakkomaksut ................................................................... . 8 102 979,00
35058: Siirtovelat ........................................................................ . 568 666.78
35059: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 161 166,00 9 319 697,98
35060:
35061:
35062:
35063:
35064: Varaukset ........................................................................... . 485 000
35065: Oma pääoma
35066: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 2 056 231,94
35067: Rahoituspääoma .................................................................. . 2 181 341,60
35068: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 20 422,28 4 257 995,82
35069: 14 062 693,80
35070:
35071:
35072:
35073:
35074: Tilintarkastuskenomus
35075:
35076: Valtioneuvoston maarattyä _19.12.1984 meidät Turun Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten mukai-
35077: Asennuspajan tilintarkastajiksi vuodelle 1985 olemme tarkas- sesti ja osoittaa ylijäämää 20 422,28 mk.
35078: taneet tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon vuodelta 1985 Tarkastuksen aikana on meille selostettu Turun Asennuspa-
35079: hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. jan toimintaa, tilaa ja kehitystä sekä esitetty tehtävän suoritta-
35080: Turun Asennuspajan johtokunnan valitsemana sisäisenä miseksi tarpeelliseksi katsomamme tiedot.
35081: tarkastajana on toiminut Tilintarkasrustoimisto Kari Manner Tarkastuksen perusteella puollamme, että Turun Asennus-
35082: Ky. KHT Kari Manner on antanut toiminnastaan erillisten pajan tilinpäätös vuodelta 1985 vahvistetaan.
35083: kertomusten lisäksi 5. 2. 1986 päivätyn valvontatilintarkastus-
35084: kertomuksen tilivuodelta 198 5. Näihin kertomuksiin olemme
35085: perehtyneet.
35086:
35087: Turussa 21 päivänä helmikuuta 1986
35088:
35089:
35090: Eero Ruonakangas ]. Kaasalainen
35091: 131
35092:
35093: Keskusautokorjaamo
35094:
35095: Kertomusvuoden aikana suoritettiin töitä posti- ja telelai- taan 53,6 %) sekä ulkorengaspinnoituksia (osuudeltaan 8,5
35096: tokselle ja jonkin verran muillekin valtion laitoksille. %).
35097: Tuotanto on käsittänyt moottoreiden täyskorjauksia ja Keskusautokorjaamon päällikkönä toimi insinööri Reino
35098: vaihto-osien korjausta (37 ,9 % laskutuksen arvosta), erilaisia Lehtimäki. Henkilökunnan määrä oli kertomusvuonna keski-
35099: autojen varustelutöitä, alusta-, kori- ym. korjauksia (osuudel- määrin 56.
35100:
35101:
35102:
35103:
35104: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1985
35105:
35106: Liikevaihto ............................................................................................. . 16 265 932.71
35107:
35108: Kulut
35109: Aineet ja tarvikkeet................................................................ 7 177 111,54
35110: Palkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 547 886,81
35111: Vuokrat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 243 741 ,92
35112: Muut kulut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 975 501 ,22
35113: Varaston muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _.:..78=-5=-=6=-59"''c.:.1.:..7_-___:1..::5_:7..::2=9-=9:..:0=0-'-',6:..::6
35114: Käyttökate.............................................................................................. 536 032,05
35115:
35116: Poistot
35117: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 110 473,94
35118: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 425 558,11
35119:
35120: Valmistuspalkat mk 2 074 864,27
35121:
35122:
35123:
35124: Tase 31.12.1985
35125:
35126: Vastaavaa
35127: Rahoitusomaisuus
35128: Kassa ............................................................................. . 3 278,85
35129: Postisiirtotili ...................................................................... . 2 511 802,32
35130: Myyntisaamiset ................................................................... . 1 683 875,68 4 198 956,85
35131:
35132: Vaihto-omaisuus
35133: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 819 059,95
35134: Muu vaihto-omaisuus ............................................................. . 933 507,09 1 752 567,04
35135:
35136: Käyttöomaisuus
35137: Työkalut .......................................................................... . 0,01
35138: Koneet ........................................................................... . 655 377,20
35139: Kalusto ........................................................................... . 74 821,64
35140: 730 198,85
35141: Lisäys 1986 ....................................................................... . 130 370,25
35142: Poistot ............................................................................ . 110 473,94 750 095,16
35143: 6 701 619,05
35144:
35145:
35146: Vastattavaa
35147: Vieras pääoma
35148: Ostovelat ......................................................................... . 239 851,87
35149: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 238 762,22 478 614,09
35150:
35151: Oma pääoma
35152: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 047 351,69
35153: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 750 095,16
35154: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 425 558,11 6 223 004,96
35155: 6 701 619,05
35156: 132
35157:
35158: Tilintarkastuskertomus
35159: Valtioneuvoston määrättyä meidät 19.12.1984 posti- ja tarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaen kassan,
35160: telelaitoksen Keskusautokorjaamon tilintarkastajiksi vuodeksi kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon.
35161: 1985 olemme suorittaneet mainitun tehtävän ja esitämme sen Tampereen autovarikon varasto oli 31.12.1984 yhdistetty
35162: perusteella seuraavaa. Keskusautokorjaamon varastoon.
35163: Tositteiden numerollinen tarkastus ja vertaaminen tileistä Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukai-
35164: annettuihin kuukausitili-ilmoituksiin on kuukausittain toimi- sesti osoittaen ylijäämää 425 558,11 markkaa. Ylijäämän
35165: tettu posti- ja telehallituksen tarkastustoimistossa, josta saa- muodostuminen perustuu osittain korjaamon taloussuunni-
35166: dun ilmoituksen mukaan ei tilejä tarkastettaessa ole esiinty- telmaan, jonka mukaan muuttovuoden 1984 tappio on
35167: nyt aihetta huomautuksiin. Tositteiden jatkuva asiallinen peitettävä kolmen seuraavan vuoden aikana.
35168: tarkastus on toimitettu posti- ja telehallituksen talousosas- Ehdotamme, että tuloslaskelma ja tase vahvistetaan sekä
35169: tossa. että ylijäämä liitetään korjaamon rahoituspääomaan.
35170: Muutoin olemme suorittaneet tilintarkastuksen hyvän tilin-
35171:
35172: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1986
35173:
35174: }. Kaasalainen Lauri Kuusisto
35175:
35176:
35177:
35178:
35179: PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLISUUS- JA LIIKETOIMINTA
35180:
35181: Valtion pukutehdas
35182:
35183: Valtion pukutehtaan kehitys jatkui tyydyttävästi myös ruokalan rakennusteknillisen saneerauksen 0,2 milj. markalla.
35184: toimintavuonna 1985, joka oli tehtaan 63. toimintavuosi. Koneiden ja laitteiden uudis- ja korvausinvestointeihin käy-
35185: Koko maan vaatevalmistuksessa tapahtui lievää määrällistä tettiin 1,2 milj. markkaa.
35186: nousua. Valtion pukutehdas on hyvin säilyttänyt markkina- Valmistusmäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Ainoas-
35187: osuutensa perinteisten asiakasryhmien osalta ja on myöntei- taan maastopukujen määrä väheni melkein puoleen edellis-
35188: sen talouskehityksen vallitessa kasvattanut liikevaihtoaan vuoden valmistusmäärään verrattuna ja johtui puolustusvoi-
35189: 16,3 %. mien pienentyneestä pukutarpeesta. Sensijaan housuja val-
35190: Puolustusvoimien ja sen henkilöstön osuus myynnistä oli mistettiin noin neljäsosa enemmän kuin edellisenä vuonna.
35191: 59,3 %, muiden valtion laitosten 19,0 % sekä muiden Kehitys kokonaisuudessaan oli positiivista tuotannon te-
35192: asiakkaiden 21,7 %. Puolustusvoimat ja muut valtion laitok- hokkuuden sekä myynnin lisäyksen kannalta.
35193: set muodostavat siis lähes 4/5 myynnistä. Myynti tuotannosta lisääntyi 18,5 % ja tehtaan myymälöis-
35194: Rakennusinvestoinnit käsittivät ainoastaan henkilökunnan tä sekä postimyynnissä 14,6 %.
35195:
35196:
35197:
35198: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1985
35199:
35200: Myyntituotot ........................................................................................... . 53 005 815,50
35201:
35202: Myynnin oikaisuerät
35203: Alennukset ....................................................................... . 194 930,52
35204: Välilliset verot ..................................................................... . 8 474 857,00
35205: Muut oikaisuerät .................................................................. . 409 018,78 - 9 078 806,30
35206: Liikevaihto ............................................................................................. . 43 927 009,20
35207:
35208: Muuttuvat kulut
35209: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 404 805,60
35210: Valmistuspalkat.................................................................... 11 676 132,44
35211: Henkilökulut . . . . .. .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . 2 443 069,80
35212: Muut muuttuvat kulut . . . . . .. .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 409,49
35213: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __-__::8::.24~36::.:6:..<..4..:c5=-----..:3:::3c..:9:::2:...:4....:0:::5:.:;0!:.,88:::
35214: Myyntikate.............................................................................................. 10 002 958,32
35215:
35216: Kiinteät kulut
35217: Palkat.............................................................................. 5 048 617,71
35218: Henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 465 726,77
35219: Vuokrat............................................................................ 16 583,33
35220: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ __:_1..::6=-37:..--=.958=·=-56=---_...:8:...1.:..:6:::8c..:88=6!..:,3:.:.7
35221: Käyttökate.............................................................................................. 1 834 071 95
35222: 133
35223:
35224: Poistot
35225: Rakennuksista ja rakennelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 766,89
35226: Koneista ja kalustosta.............................................................. --~8~97~0~54~·~88~--1~07!..1~82=._1~,7!..!..7
35227: Liikeylijäämä ......................... --.------.-.- ............. -----------------.-...................... 762 250,18
35228:
35229: Muut tuotot ja kulut
35230: Korkotuotot ...................................................................... . 15 903,83
35231: Muut tuotot ...................................................................... . 537 734,55
35232: Muut kulut ............................................. -' ........................ __ _ -595 609,71 -41 971,33
35233: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 720 278,85
35234:
35235: Tase 31.12.1985
35236: Vastaavaa
35237: Rahoitusomaisuus
35238: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 975 961,75
35239:
35240: ~r~~~::~:te~ :::::: :::: ::::: ::: ::::::::: ::::::::: :::::: :::: : :::::::::::::: 4 520 933,95
35241: 186 000,00 5 682 895,70
35242:
35243: Vaihto-omaisuus
35244: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 10 942 559,67
35245: Valmisteet ........................................................................ . 4 438 116,46
35246: Keskeneräiset työt ................................................................ . 1 770 119,00 17 150 795,13
35247:
35248: Käyttöomaisuuus
35249: Maa-alueet ....................................................................... . 43 500,00
35250: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 5 277 593,48
35251: Koneet ja kalusto ............................................................... __ _ 2 422 191,03
35252: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 2 400,00 7 745 684,51
35253: 30 579 375,34
35254: Va st;a tta va a
35255: Vieras pääoma
35256: Lyhytaikainen
35257: Ostovelat ......................................................................... . 1 360 237,66
35258: Siirtovelat ........................................................................ . 416 272,65
35259: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 951 617,40 2 728 127,71
35260:
35261: Oma pääoma
35262: Rahoituspääoma .................................................................. . 19 385 284,27
35263: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 7 745 684,51
35264: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 720 278,85 27 851 247,63
35265: 30 579 375,34
35266:
35267:
35268: Tilintarkastuskertomus
35269: Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan tilin- tuksissa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yhtäpitä-
35270: tarkastajiksi vuodeksi 1985 olemme suorittaneet tämän tehtä- vät kirjanpidon kanssa.
35271: vän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oikein
35272: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjanpitoa arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukaisesti. Käyttö-
35273: ja hallintoa sekä seuranneet tehtaan tuotanto- ja myyntitoi- omaisuudesta suoritetut poistot on tehty valtiovarainministe-
35274: mintaa. Olemme lukeneet johtokunnan kokousten pöytäkir- riön määräämien perusteiden mukaisesti.
35275: jat ja tehtaan toimintakertomuksen. Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huomioon
35276: Vuoden 1985 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen oikeamääräisinä. Saatavien perintä on hoidettu asianmukai-
35277: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpidon sesti.
35278: v_i_ennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tosittei- Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen osoitta-
35279: sun. ma ylijäämä on 720 278,85 markkaa.
35280: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on asianmukai- Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on
35281: sesti suoritettu ja että postisiirtotilin saldo 31.12.1985 on käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja asian-
35282: ollut Postipankin antaman tiliotteen mukainen. tuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukutehtaan tilin-
35283: Varastojen ja muun omaisuuden pistokokeellisissa tarkas- päätös vuodelta 1985 vahvistetaan.
35284:
35285: Hämeenlinnassa 30 päivänä tammikuuta 1986
35286:
35287: Ilmari Puukko Markku Leikoski
35288: 134
35289:
35290: Vammaskosken tehdas
35291: Vuosi 1985 oli tehtaan 43. toimintavuosi. Edellisen vuoden oli vain 1,5 % johtuen laskutuksen ajoittumisesta ja poik-
35292: taantuman aiheuttamien lomautusten päätyttyä tammikuussa keuksellisen suuresta valmistuksesta omaan käyttöön. Puolus-
35293: tehdas siirtyi normaaliin työviikkoon ja työelämään. Työllises- tusvoimien osuus liikevaihdosta laski 40 % :iin edellisen vuo-
35294: ti muutokset toimintavuoden aikana ovat olleet merkittäviä. den 55 % :sta. Samoin valtion töiden osuus aleni 65 % :sta
35295: Kun edellisen vuoden lopulla tehtaan tilauskanta oli kaikkien 50 % :iin. Yksityisen sektorin myynti oli 50 %.
35296: aikojen alhaisimmassa arvossaan, rekisteröitiin vuoden 1985 Valmiuspuristamon rakennustyö valmistui syyskuussa. Sii-
35297: lopulla ennätysmäinen tilauskanta. Näin tavoitettiin jälleen hen käytettiin vuoden aikana varoja 7,6 milj. markkaa.
35298: se toiminnallinen taso, joka toiminta- ja taloussuunnitelmassa Konehankintoihin käytettiin yhteensä 16,5 milj. markkaa,
35299: ennakoitiin. Henkilökunnan määrä vuoden päättyessä oli 278 josta valmiuspuristamon osuus oli 13,2 milj. markkaa. Eräi-
35300: henkilöä, jossa oli kasvua edellisestä vuodesta 12 henkilöä eli den valmiuspuristamon koneiden ja laitteiden toimitukset ja
35301: 4,5 %. asennukset siirtyivät vuoden 1986 puolelle. Tehtaan kirjanpi-
35302: Puolustusvoimien töiden pääosan muodostivat ammus- dosta siirrettiin ammuslaboratorio-osaston koneet ja laitteet
35303: kuorten puristaminen ja koneistaminen. Nämä työt samoin puolustusministeriön ja vuoden 1980 tilausvaltuuksilla hanki-
35304: kuin muutkin asetyöt lähinnä tykkien modernisointityöt tut hylsykoneet pääesikunnan omaisuudeksi.
35305: lisääntyivät. Puolustushallinnon töiksi on luettava vielä val- Tehtaan johtokuntaan ovat vuoden aikana kuuluneet pu-
35306: miuspuristamon kuljetin- ja apulaitteet. Niiden osuus omaan heenjohtajana toimitusjohtaja Pentti Rajala, varapuheenjoh-
35307: käyttöön tapahtuvassa valmistuksessa oli 4, 7 milj. markkaa. tajana kenraaliluutnantti Pentti Väyrynen sekä jäseninä
35308: Tiehöyliä toimitettiin TVH:lle, kunnille ja yksityisille yhteen- emäntä Saimi Ääri, hallitusneuvos Oiva Pentti Väänänen ja
35309: sä 12 kpl. Kaivureita Iaskuteniin 46 kpl. Tehtaan liikevaihto hallitusneuvos Pentti Heikkilä.
35310: oli 46,6 milj. markkaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna Tehtaan toimitusjohtajana toimi dipl.ins. Reino Halme.
35311:
35312: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1985
35313:
35314: Myyntituotot ........................................................................................... . 55 548 094,58
35315:
35316: Myynnin oikaisuerät
35317: Alennukset ....................................................................... . 197 732,26
35318: Välilliset verot ..................................................................... . 8 788,881,00
35319: Muut oikaisuerät .................................................................. . 7 078,35 -8 993 691,61
35320: Liikevaihto ............................................................................................. . 46 554 402,97
35321:
35322: Kulut
35323: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 413 112.74
35324: Valmistuspalkat.................................................................... 8 484 559,89
35325: Muut palkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 839 855,66
35326: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 956 378,28
35327: Vuokrat............................................................................ 47 667,44
35328: Muut kulut......................................................................... 3 932 511,62
35329: Valmistus omaan käyttöön......................................................... -7 032 236,97
35330: Varastojen muutos . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . _-_7:......::.05=.:7:......::.55=-1'-'-,6-=-0=--_-_4..:.:2=-.::..584::...:....2::::9:..:7...!..,0=6
35331: Käyttökate.............................................................................................. 3 970 105,91
35332:
35333: Poistot
35334: Rakennuksista ja rakennelmista . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 506 432,61
35335: Koneista ja kalustosta.............................................................. 2 931 709,27
35336: Aineettomista oikeuksista . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . _ ___:.48:::....::6c:.9=2,c::3::..7__---=.3_48=6..:.:83::=...:4J.:.,2=5
35337: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 271 ,66
35338:
35339: Muut tuotot ja kulut
35340: Korkotuotot ...................................................................... . 140 401,95
35341: Muut tuotot ...................................................................... . 535 371,91
35342: Muut kulut. ....................................................................... . -435 406,13 + 240 367,73
35343: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 723 639,39
35344:
35345: Tase 31.12.1985
35346: Vastaavaa
35347: Rahoitusomaisuus
35348: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 1 087 461,99
35349: Myyntisaamiset ................................................................... . 16 755 626,00 17 843 087,99
35350:
35351: Vaihto-omaisuus
35352: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 5 470 019,11
35353: Valmisteet ........................................................................ . 12 929 863,53 18 399 882,64
35354: 135
35355:
35356: Käyttöomaisuus
35357: Maa-alueet ....................................................................... . 35 000,00
35358: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 14 860 142,01
35359: Koneet ja kalusto ................................................................. . 6 701 258,62
35360: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 15 800,00
35361: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 43 400,08 21 655 600,71
35362: 57 898 571,34
35363:
35364: Vastattavaa
35365:
35366: Vieras pääoma
35367: Lyhytaikainen
35368: Ostovelat ......................................................................... . 1 257 362,51
35369: Siirtovelat ........................................................................ . 3 008 023,48
35370: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 2 232 902,85 6 498 288,84
35371:
35372: Oma pääoma
35373: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 21 655 600,71
35374: Rahoituspääoma .................................................................. . 29 021 042,40
35375: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 723 639,39 51 400 282,50
35376: 57 898 571 ,34
35377:
35378:
35379: Tilintarkastuskertomus
35380: Valtioneuvoston valittua meidät tammikuun 10 päivänä Poistot tehtaan liiketoiminnassa käytössä olevasta käyttö-
35381: 1985 tekemällään päätöksellä Vammaskosken tehtaan tilintar- omaisuudesta on tehty tehtaalle hyväksytyn poistosuunnitel-
35382: kastajiksi vuodeksi 1985 olemme suorittaneet tämän tehtävän man mukaisesti sekä vuokralle annetuista koneista saatuja
35383: ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. vuokria vastaavina.
35384: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallintoa, Tehtaan toimintakertomuksesta ilmenevät valmiuspurista-
35385: hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet johtokunnan mon rakennus- ja konehankintakustannukset eivät maanpuo-
35386: kokousten pöytäkirjat ja tehtaan toiminnasta laaditun vuosi- lustusinvestointina sisälly taseen käyttöomaisuuteen.
35387: kertomuksen. Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty tileihin myynti- ja
35388: Tilinavaus on oikein suoritettu edellisen vuoden tilinpää- ostoreskontran mukaisina. Saatavien perimää on hoidettu
35389: tökseen perustuen. Kirjanpidon viennit perustuvat asianmu- asianmukaisesti.
35390: kaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 723 639,39 markkaa ja on
35391: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu oikein johdettu kirjanpidosta.
35392: puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukaises- Edellä olevaan viitaten ja kun tehdasta saamamme käsityk-
35393: ti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1985 ollut siirtokont- sen mukaan on hoidettu huolellisesti ja asiantuntemuksella,
35394: torin tiliotteen mukainen. Pistokokeellisissa varastojen tarkas- ehdotamme, että Vammaskosken tehtaan tilinpäätös vuodelta
35395: tuksissa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yhtäpitä- 1985 vahvistettaisiin.
35396: vät varastokirjanpidon kanssa.
35397:
35398: Vammalassa 23 päivänä tammikuuta 1986
35399:
35400: Eero Hjorth Raimo Ahola
35401:
35402:
35403:
35404:
35405: Lapuan patruunatehdas
35406: Vuosi 1985 oli tehtaan 62. toimintavuosi. Tehtaan veroton Tilauskanta oli vuoden lopussa 40,6 milj. markkaa. Teh-
35407: laskutus oli 76,6 milj. markkaa eli jokseenkin sama kuin taan palveluksessa oli vuoden alussa 508 ja vuoden lopussa
35408: edellisenä vuonna. Valtion osuus laskutuksesta oli ensimmäi- 488 henkilöä. Väheneminen tapahtui eläkkeelle siirtymisen
35409: sen kerran sitten vuoden 1979 yli puolet eli 55,4 % (v. 1984 myötä.
35410: 44,5 %). Kotimaan siviilimarkkinoiden osuus oli 25,6% Vuoden 1985 aikana investoitiin koneisiin ja laitteisiin 8
35411: (19,3 %) ja viennin osuus 19 % (36,2 % ). Viennin huomat- milj. markkaa ja rakennuksiin 0,4 milj. markkaa.
35412: tava pieneneminen johtui lähinnä siitä, ettei suuria kauppoja Tehtaan johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana toimi-
35413: edellisvuoden tapaan saatu. tusjohtaja Carl G. Nordman, varapuheenjohtajana piiritoi-
35414: Pääosa laskutuksesta koostui patruunoista ja niiden osista, mitsija Juhani Raudasoja sekä jäseninä kenraalimajuri Uolevi
35415: joiden osuus oli 77,3 % (84,4 %). Ketjujen osuus laskutuk- Anthoni, kenraalimajuri Pertti Jokinen ja hallitusneuvos
35416: sesta nousi 12 % :iin (9, 1 % ). Markkamääräisesti ketjujen Kauko Vartiainen.
35417: laskutus oli 9, 7 milj. markkaa eli lähes 40 % edellisvuotista Toimitusjohtajana toimi 31.8.1985 saakka dipl.ins. Tapani
35418: suurempi. Pohjanallien, sytyttimien, erilaisten pintakäsittely- Sormunen ja 1.10.1985 lukien dipl.ins Markku Nöyränen.
35419: ja alihankintatöiden sekä romun osuus oli yhteensä 10 %
35420: (6,5 %) kokonaislaskutuksesta.
35421: 136
35422:
35423: Tuloslaskelma 1.1. -31.12.1985
35424:
35425: Myyntituotot ........................................................................................... . 88 456 230,93
35426:
35427: Myynnin oikaisuerät
35428: Alennukset ....................................................................... . 355 734,13
35429: Luottotappiot ..................................................................... . 19 573,10
35430: Välilliset verot. .................................................................... . 11 808 047,00
35431: Muut oikaisuerät .................................................................. . 1 318 280,17 13 501 634,40
35432: Liikevaihto ............................................................................................. . 74 954 596,53
35433:
35434: Kulut
35435: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 220 362,16
35436: Valmistuspalkat.................................................................... 14 749 014,47
35437: Muut palkat........................................................................ 16 476 578,27
35438: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 626 706,90
35439: Vuokrat............................................................................ 14 404,97
35440: Muut varsinaiset kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 456 797,38
35441: Valmistus omaan käyttöön......................................................... -6 090 033,51
35442: Varastojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _...;2::...::644...:....:....:.7..:.1-"1•c:38:::...._..:.7.::.0...:0:.::9.:::8...:54:....:.=2!.:.,0=2
35443: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 856 054,51
35444:
35445: Poistot
35446: Rakennuksista ja rakennelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 538 675,63
35447: Koneista ja kalustosta.............................................................. 3 058 099,25
35448: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _6-'-7-"5.:c5,'"'00..:....__---'-4....:6;.;;0..:c3....:5c::2c:.9"'"',88'-"
35449: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 524,63
35450:
35451: Muut tuotot ja kulut
35452: Korkotuotot ...................................................................... . 23 837,79
35453: Muut tuotot ...................................................................... . 662 335,82
35454: Muut kulut ........................................................................ . -233 905,03 452 268,58
35455: 704 793,21
35456: Korkokulut ............................................................................................. . 6 834,45
35457: Välittömät verot ........................................................................................ . 155 738,75
35458: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 542 220,01
35459:
35460:
35461:
35462:
35463: Tase 31.12.1985
35464:
35465: Vastaavaa
35466: Rahoitusomaisuus
35467: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 2 040 084,48
35468: Myyntisaamiset ................................................................... . 14 011 053,91
35469: Ennakkomaksut ................................................................... . 910 291,85
35470: Siirtosaamiset .................................................................... . -6 119,30 16 955 310,94
35471:
35472: Vaihto-omaisuus
35473: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 6 462 005,64
35474: Valmisteet ........................................................................ . 33 389 015,76 39 851 021,40
35475:
35476: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot
35477: Keskeneräiset omat työt .......................................................... . 2 951 714,57
35478: Maa-alueet ....................................................................... . 644 545,00
35479: Rakennukset ...................................................................... . 28 465 782,00
35480: Koneet ja kalusto ................................................................. . 17 329 233,00
35481: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 1 136 771,00
35482: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 15 763,00 50 543 808,57
35483: 107 350 140,91
35484: 137
35485:
35486: Vastattavaa
35487: Vieras pääoma
35488: Lyhytaikainen
35489: Ostovelat ......................................................................... . 2 026 602,84
35490: Ennakkomaksut ................................................................... . 78 321,11
35491: Siirtovelat ........................................................................ . 2 700 104,30 4 805 028,25
35492:
35493: Oma pääoma
35494: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 50 543 808,57
35495: Rahoituspääoma .................................................................. . 51 459 084,08
35496: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 542 220,01 102 545 112,66
35497: 107 350 140,91
35498:
35499:
35500:
35501: Tilintarkastuskertomus
35502: Valtioneuvoston määrättyä 10.1.1985 meidät Lapuan pat- ti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1985 ollut siirtokont-
35503: ruunatehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1985 olemme suorit- torin tiliotteen mukainen. Varastojen pistokokeellisessa tar-
35504: taneet tämän tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena kastuksessa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yhtä-
35505: seuraavaa. pitävät varastokirjanpidon kanssa.
35506: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallintoa ja Poistot käyttöomaisuudesta on tehty voimassaolevien ohjei-
35507: kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet johtokunnan pöytäkirjat den mukaisesti. Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty tileihin
35508: ja tehtaan toimintakertomuksen. Tilinavaus on oikein suori- myynti- ja ostoreskontran mukaisina. Saatavien perimää on
35509: tettu edellisen vuoden vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. hoidettu asianmukaisesti.
35510: Kirjanpidon viennit ovat perustuneet asianmukaisiin ja hy- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 542 220,01 markkaa ja on
35511: väksyttäviin tositteisiin. oikein johdettu kirjanpidosta.
35512: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu Ehdotamme, että Lapuan patruunatehtaan tilinpäätös vuo-
35513: puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukaises- delta 1985 vahvistettaisiin.
35514: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1986
35515:
35516:
35517: Kauko Koskinen Timo Norbäck
35518:
35519:
35520:
35521:
35522: VALTION MARGARIINITEHDAS
35523: Kertomusvuoden aikana myytiin maassamme margariinia Kotimaisten öljykasvien sadon määrä oli 89,3 miljoonaa
35524: yhteensä 34,7 milj. kiloa. Edelliseen vuoteen verrattuna kiloa. Edelliseen vuoteen verrattuna sadon määrä kasvoi
35525: määrässä oli nousua 4,6 %. Vähittäiskaupassa myytävien 4, 1 % . Sekä sadon laatu että keskimääräinen hehtaarisato
35526: margariinien määrä nousi 3,6 %. Suurkuluttajalaatujen osal- olivat normaalia paremmat.
35527: ta myynti nousi 7,6 %. Ravintorasvavalmisteiden kokonaiskulutus Suomessa vuosi-
35528: Maailmanmarkkinoilla margariinien raaka-aineitten hinta- na 1980-1985 oli seuraava:
35529: taso oli pääosan vuotta laskeva. Hintojen laskun syynä oli
35530: lievä ylituotanto. Kotimaassa tuotettujen raaka-aineitten hin-
35531: noissa tapahtui sen sijaan nousua.
35532:
35533:
35534:
35535: Vuosi Margariini Voi Voi-kasviöljyseos Yhteensä
35536: milj. kg kg/ milj. kg kg/ milj. kg kg/ milj. kg kg/
35537: asukas asukas asukas asukas
35538:
35539: 1980 ......................... 37,2 7,8 54,0 11,3 2,8 0,6 94,0 19.7
35540: 1981 ......................... 36,0 7,5 55,1 11,5 3.7 0,8 94,8 19,8
35541: 1982 ......................... 37,2 7.7 54,5 11,3 4,7 1,0 96.4 20,0
35542: 1983 ......................... 34,6 7,1 53,3 11,0 5,5 1,1 93.4 19,2
35543: 1984 ......................... 33,2 6,8 50,5 10,3 6,5 1,3 90,2 18,4
35544: 1985 ......................... 34.7 7,1 52,1 10,6 8,2 1.7 95,0 19.4
35545:
35546: 18 360883P
35547: 138
35548:
35549: Valtion margariinitehtaan myynnin ja liikevaihdon kehitys: Tehtaan tuotanto-ohjelmassa ovat kertomusvuoden aikana
35550: olleet Sole- ja Herkku-margariini, sekä Sole-soija, -rypsi ja
35551: -auringonkukkaöljy vähittäismyyntipakkauksissa sekä erilaiset
35552: Vuosi Myynti Liikevaihto leipomoiden ja suurtalouksien käyttöön tarkoitetut margarii-
35553: 1 000 kg milj. markkaa nit ja rasvat sekä kasviöljyt suurkuluttajapakkauksissa.
35554: Tehtaan johtokuntaan kuuluivat kertomusvuoden aikana
35555: 1980 ...................... . 2 486 19,0
35556: 22,2 puheenjohtajana hallitusneuvos Pauli Nummela ja varapu-
35557: 1981 ...................... . 2 459
35558: heenjohtajana sosiaalineuvos Antti Aho sekä jäseninä hallitus-
35559: 1982 ...................... . 2 928 27,9
35560: neuvos O.P. Väänänen, neuvotteleva virkamies Matti Hannu-
35561: 1983 ...................... . 2 754 27,7
35562: la ja nuorempi finanssisihteeri Tapio Saavalainen 15. 12.1985
35563: 1984 ............. ·········. 2 826 29,8
35564: asti sekä sanotusta päivästä lukien vanhempi finanssisihteeri
35565: 1985 ...................... . 3 048 11 32,5
35566: Pertti Kohi. Toimitusjohtajana toimi maatalous- ja metsätie-
35567: 11
35568: Sisältää 200 000 kg vientimargariinia. teiden kandidaatti Kullervo Kangaskärki.
35569:
35570:
35571: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1985
35572:
35573: Myyntituotot ........................................................................................... . 40 356 408,30
35574: Myynnin oikaisuerät
35575: Alennukset ....................................................................... . 1843371,12
35576: Luottotappiot ..................................................................... . 14 394,05
35577: Välilliset verot ..................................................................... . 5 971 008,00 - 7 828 773,17
35578: Liikevaihto ............................................................................................. . 32 527 635,13
35579:
35580: Kulut
35581: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 811 572,25
35582: Palkat.............................................................................. 2 640 632,16
35583: Vuokrat............................................................................ 118 064,70
35584: Muut kulut......................................................................... 4 951 485,56
35585: Varastojen muutos................................................................. _ _. . :1. : 63::. . . :1.: :38:: :.•<..: 5:.:.7__ -...!3~1...:684=~89=3~,2~4
35586: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 741 ,89
35587:
35588: Poistot
35589: Rakennuksista .................................................................... . 19 177,14
35590: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 392 217,03 411394,17
35591: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 431 347,72
35592:
35593: Muut tuotot ja kulut
35594: Korkotuotot ...................................................................... . 7 316,80
35595: Muut tuotot ...................................................................... . 49 487,50
35596: Muut kulut ........................................................................ . 81 778,00 - 24 973,70
35597: 406 374,02
35598: Välittömät verot ........................................................................................ . - 60 591,70
35599: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 345 782,32
35600:
35601: Valmistuspalkat 564 975,35
35602:
35603: Tase 31.12.1985
35604:
35605: Vastaavaa
35606: Rahoitusomaisuus
35607: Rahat ............................................................................. . 47,15
35608: Myyntisaamiset ................................................................... . 5 969 437,90
35609: Muut rahoitussaamiset ............................................................ . 2 039 085,00 8 008 570,05
35610:
35611: Vaihto-omaisuus
35612: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 611 830,63
35613: Valmisteet ........................................................................ . 634 457,29 1 246 287,92
35614:
35615: Käyttöomaisuus
35616: Rakennukset ...................................................................... . 554 246,06
35617: Koneet ja kalusto ................................................................. . 1 855 563,65
35618: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 2 250,00 2 412 059,71
35619: 11666917,68
35620: 139
35621:
35622: Vastattavaa
35623: Vieras pääoma
35624: Lyhytaikainen
35625: Ostovelat ......................................................................... . 2 412 054,36
35626: Siirtovelat ........................................................................ . 771 046,63
35627: Muut lyhytaikaiset velat. .......................................................... . 259 959,28 3 443 060,27
35628:
35629: Oma pääoma
35630: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 2 412 059,71
35631: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 466 015,38
35632: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 345 782,32 8 223 857,41
35633: 11 666 917,68
35634:
35635:
35636: Tilintarkastuskertomus
35637: Valtioneuvoston määrättyä 19. 12. 1984 meidät Valtion Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 345 782,32 markkaa. Varas-
35638: margariinitehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1985 esitämme ton arvosta on kirjattu ennakkokuluksi yhteensä 731 946,86
35639: tehtävän suoritettuamme seuraavaa. markkaa. Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten
35640: Tarkastus on toimitettu hyvän tilintarkastustavan mukaises- ja hallinnollisten määräysten mukaisesti ja on oikein johdettu
35641: sa laajuudessa. Valtion margariinitehtaan johtokunnan valit- kirjanpidosta.
35642: sema valvontatilintarkastaja ekonomi HTM Mikko PlosiJa on Edellä sanotun perusteella, ja kun emme tarkastuksessa ole
35643: antanut johtokunnalle toimittamastaan tarkastuksesta havainneet aihetta huomautusten tekemiseen, ehdotamme,
35644: 24.2.1986 päivätyn kertomuksen, johon olemme perehty- että Valtion margariinitehtaan tilinpäätös vuodelta 1985
35645: neet. vahvistetaan.
35646:
35647: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
35648:
35649:
35650: Aarne Hynönen Olli Rekola Eino O.Kangas
35651: 140
35652:
35653: LIITE 20
35654:
35655:
35656:
35657:
35658: SELOSTUS VIENTITAKUULAITOKSEN TOIMINNASTA VUONNA 1985
35659:
35660: Vientitakuulaitoksen toiminta perustuu vientitakuulakiin Takuut perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi ovat vakuuk-
35661: (479/62), lakiin valtion takuista perusraaka-ainehuollon tur- sia luotoille, joita suomalaiset yritykset joutuvat järjestämään
35662: vaamiseksi (651/85) sekä vientitakuuasetukseen (481/62). turvatakseen raaka-aineiden tuonnin pitkäaikaisin tuontisopi-
35663: muksin. Takuita koskeva laki tuli voimaan 1.8.1985 ja asetus
35664: Vientitakuulaitos edistää vientiä myöntämällä
35665: 5.12.1985.
35666: L-takuita, jotka turvaavat viejää ulkomaisesta ostajasta tai Takuu voi kattaa luottojen takaisinmaksuun liittyvät poliit-
35667: ostajamaasta johtuvilta luottotappioilta; tiset ja kaupalliset riskit kokonaan. Takuuvastuun enimmäis-
35668: D-takuita, jotka turvaavat remburssin vahvistanutta pank- määrä on 2 mrd markkaa. Periaatepäätökset takuiden myön-
35669: kia poliittisluonteisiin riskeihin liittyviltä tappioilta; tämisestä tekee valtioneuvosto.
35670: !-takuita kehitysmaihin suuntautuvien investointien yh- Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu L-, D-, I-, R-, F- ja
35671: teydessä syntyvän, poliittisluonteisiin riskeihin liittyvän B-takuiden eli varsinaisen vientitakuutoiminnan osalta oli
35672: tappionvaaran varalta; vuoden päättyessä yhteensä 28 460 milj. markkaa. Tästä
35673: R-takuita, jotka ovat vakuuksia luotonantajan viejälle takuuvastuusta oli voimassa olevien takuiden osuus 7 984
35674: myöntämän luoton takaisinmaksun turvaamiseksi; milj. markkaa ja laitosta sitovien takuutarjousten osuus
35675: - F-takuita, jotka ovat vakuuksia luotonantajan ostajalle tai 20 476 milj. markkaa. Kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli
35676: ostajan pankille myöntämän luoton takaisinmaksun tur- 16 611 milj. markkaa.
35677: vaamiseksi; Korvauksia maksettiin L-, R-, F- ja B-takuiden osalta
35678: B-takuita, jotka ovat ulkomaisen tilaajan hyväksi annetta- vuonna 1985 yhteensä 197,1 milj. markkaa ja korvauksia
35679: viin vakuuksiin liittyviä takuita sekä perittiin takaisin 88,2 milj. markkaa. Laitoksen hallintome-
35680: K-takuita, jotka turvaavat viejää kotimaisen kustannusta- not olivat 10,6 milj. markkaa.
35681: son odottamattoman nopean nousun aiheuttamilta tappi- Kun Vientitakuulaitoksen varsinaisen takuutoiminnan ta-
35682: oilta. kuumaksutulot olivat kaikkiaan 33,6 milj. markkaa, jäi
35683: alijäämäksi 85,9 milj. markkaa.
35684: Vientitakuulaitos myöntaa myös takuita perusraaka-aine- Vientitakuulain 2 §:n 7. kohdan nojalla myönnettävien
35685: huollon turvaamiseksi. Takuut ovat vakuuksia luotonantajan ns. K-takuiden perusteella maksettiin kertomusvuonna kor-
35686: ulkomaiselle velalliselle myöntämän luoton takaisinmaksun vauksia 3,0 milj. markkaa. Takuumaksutulot olivat 9, 7 milj.
35687: turvaamiseksi. markkaa, joten ylijäämäksi jäi 6,7 milj. markkaa.
35688: Metalliteollisuuden K-takuiden viejän omavastuuta tarkis- Koko laitoksen toiminnan alijäämäksi jäi vuonna 1985 79,2
35689: tettiin 31.1.1985. Valtioneuvosto päätti alentaa omavastuun milj. markkaa.
35690: 7,5 % :sta 7 % :iin. Valtion tulo- ja menoarviosta ei vuonna 1985 siirretty
35691: Uudistettu B-takuujärjestelmä tuli voimaan 1. 2. 1985 val- määrärahoja vientitakuurahastoon. Rahaston omat varat oli-
35692: tioneuvoston vahvistettua takuumaksujen perusteet. Koke- vat vuoden 1985 päättyessä 112,1 milj. markkaa.
35693: mukset uudistuksesta olivat myönteisiä ja takuiden käyttäjä-
35694: kunta laajeni odotusten mukaisesti.
35695: 141
35696:
35697: Vientitakuurahasto
35698:
35699:
35700: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1985
35701:
35702: Tuotot
35703: Takuumaksut ..................................................................... . 43 241 891,66
35704: Takaisin perityt takuukorvaukset .................................................. . 88 237 599,14 131 479 490,80
35705:
35706: Ku 1 ut
35707: Palkat ja palkkiot................................................................... 7 111 769,32
35708: Huoneistokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 056 943,70
35709: Matkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358 303,55
35710: Muut kulut......................................................................... 2 040 550,80
35711: 1
35712: Takuukorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .::2:.:.00.:......:1=24.:....::53::::6::!'.:..73=-_1 --..:2=-1:.:0:..:6:::9:=2:....1:.:0:....:4!....,1:.::.0
35713: Tilikauden alijäämä...................................................................................... 79 212 613,30
35714: 11 Suoritetuista L- ja F-takuukorvauksista 139 059 631,68 mk liittyi Argentiinan, Filippiinien, Mosambikin, Perun, Puolan ja
35715: Tansanian velkojen takaisinmaksun lykkääntymiseen. Vientitakuulaitoksen osuus velkojen vakauttamisen kohteena
35716: olevista saatavista oli 31.12.1985 noin 670 milj. markkaa.
35717:
35718:
35719:
35720: Tase 31.12.1985
35721: Vastaavaa
35722: Sijoittamattomat varat ................................................................................. . 118 058 158,54
35723: Annetut etukäteisvarat ................................................................................. . 1 000,00
35724: Arvopaperit ............................................................................................ . 34 050,00
35725: 118 093 208,54
35726:
35727: Vastattavaa
35728: Ennakonpidätykset .................................................................. . 186 207,00
35729: Sosiaaliturvamaksut ................................................................. . 38 575,04
35730: Menorästit .......................................................................... . 5 737 362,44 5 962 144,48
35731:
35732: Pääoma 1.1.1985 .................................................................... . 191 343 677,36
35733: Tilikauden alijäämä .................................................................. . - 79 212 613,30 112 131 064,06
35734: 118 093 208,54
35735:
35736: Takuulaitoksen vastuu muista kuin vientitakuulain 2 §:n 7. kohdassa tarkoitetuista takuista oli 31.12.1985
35737: voimassa olevien takuiden osalta ............................................................... . 7 983 816 000,00
35738: - sitovien tarjousten osalta ....................................................................... . 20 476 077 000,00
35739: 28 459 893 000,00
35740:
35741: Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu ........................................ . 16 610 706 000,00
35742:
35743:
35744: Tilintarkastuskertomus
35745: Olemme tarkastaneet Vientitakuulaitoksen tilinpäätöksen takuiden osalta ylijäämää 6 651 867,00 markkaa, on laadittu
35746: ja kirjanpidon sekä hallinnon tilivuodelta 1985 hyvän tilintar- voimassa olevien säännösten mukaisesti.
35747: kastustavan edellyttämässä laajuudessa. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista tarkastamaltamme
35748: Tilinpäätös, joka osoittaa alijäämää L-, 0-, 1-, R-, F- ja tilikaudelta.
35749: B-takuiden osalta yhteensä 85 864 480,30 markkaa ja K-
35750:
35751: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1986
35752:
35753: Reino Jyrkilä Pekka Peltola
35754:
35755: Pertti Kukkonen Erkki Rekola
35756:
35757: Jukka Kulonpalo Mauno Sihto
35758: KHT
35759: Jussi Linnamo
35760: VALTION TILINPÄÄTÖS
35761: LIITTEINEEN
35762: VUODELTA
35763:
35764:
35765: 1985
35766:
35767:
35768: STATSBOKSLUTET JÄMTE
35769: BILAGOR
35770: Fö R AR
35771:
35772:
35773: 198 5
35774:
35775:
35776:
35777:
35778: VALTIOKONTTORI
35779: ISSN 0356-2727
35780:
35781: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
35782: SISÄLLYS - INNEHÄLL
35783:
35784: Sivu
35785: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1985 - Sammandrag av
35786: bokslutet av statens budgethushällning för är 1985.......................................... 5
35787: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta - Sammandrag av statsförslagets
35788: förverkligande ........................................... '. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
35789: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta - Sammandrag av den administrativa balansen . . . 7
35790: Valtion tilinpäätös - Statsbokslutet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
35791: Tulo- ja menoarvion toteutuminen - Statsförslagets förverkligande. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
35792: Hallinnollinen tase - Administrativ balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
35793: Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet -
35794: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
35795: Liitteet - Bilagor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
35796: Selostus tulorästeistä - Relation angäende inkomstrester. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
35797: Selostus menorästeistä - Relation angäende utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
35798: Selostus siirretyistä määrärahoista - Relation angående reserverade anslag. . . . . . . . . . . . 223
35799: Liikeyritysten tuloslaskelmat ja taseet - Affärsföretagens resultat- och balansräkningar 283
35800: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta - Utredning
35801: över utgivna Iän och annan inkomstbringande egendom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
35802: Selvitys valtion velasta - Utredning över statsskulden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
35803: Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens garanti-
35804: och andra förbindelser. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
35805:
35806:
35807:
35808:
35809: 461218Z
35810: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI-
35811: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ
35812: VUODELTA
35813: 1985
35814:
35815:
35816: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
35817: STATENS BUDGETHUSHALLNING
35818: FÖR AR
35819: 1985
35820: 6
35821:
35822: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta vuodelta 1985
35823: Sammandrag av statsförslagets förverkligande för år 1985
35824:
35825:
35826:
35827:
35828: Yhdistelmä - Sammandrag
35829: Tulo- ja meno-
35830: arvion mukaan Tilinpäätöksen
35831: Enligt stats- mukaan
35832: förslaget Enligt bokslutet
35833: Tulot- lnkomster ................................................................. .. 96 676 625 600 96 407 675 728,52
35834: Menot - Utgifter ................................................................... . 96 676 581 600 95 802 790 451,58
35835: Ylijäämä - överskott 44000 604 885 276,94
35836:
35837:
35838:
35839: Tulot - lnkomster
35840: Os. - Avd.
35841: 11 Verot ja veronluontaiset tulot - Skatter och inkomster av skattenatur .. 74 011 500 000 73 874 663 913.78
35842: 12 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur .......................... . 6 097 066 600 6 209 664 003,37
35843: 13 Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitosten voitosta -
35844: Ränte- och dividendinkomster samt andel i statens penninginrättnin-
35845: gars vinst ............................................................... . 2139 400 000 2 022 254 831,29
35846: 14 Valtion liikeyritykset - Statens affärsföretag ........................... . 2 010 133 000 2 046 246 418,93
35847: 15 Lainat - Lån ........................................................... . 12 418 526 000 12 254 846 561,15
35848: Tulot yhteensä - Summa inkomster 96 676 625 600 96 407 675 728,52
35849:
35850:
35851:
35852: Menot - Utgifter
35853: Pl. - Ht.
35854: 21 Tasavallan Presidentti - Republikens President ........................ . 10 467 200 10 451 343,15
35855: 22 Eduskunta - Riksdagen ..................................... ·, .......... . 110 696 000 107 008 369,82
35856: 23 Valtioneuvosto - Statsrådet ........................................... . 96 022 000 94 140 313,11
35857: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala - Utrikesministeriets förvaltnings-
35858: område ................................................................. . 1 834 030 800 1 858 249 318,62
35859: 25 Oikeusministeriön hallinnonala - Justitieministeriets förvaltningsom-
35860: råde .................................................................... . 1163 137 500 1 160 646 261,37
35861: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala - lnrikesministeriets förvaltnings-
35862: område ................................................................ .. 2 647 475 000 2 662 556 947,58
35863: 27 Puolustusministeriön hallinnonala - Försvarsministeriets förvaltnings-
35864: område ................................................................. . 5 094 222 700 5 106 682 484,13
35865: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala - Finansministeriets förvaltnings-
35866: omrilde ................................................................. . 7 703 374 000 7 625 421 451,48
35867: 29 qpetusmi~isteriön hallinnonala - Undervisningsministeriets förvalt-
35868: mngsomrade ............................................................ . 15 177 802 400 15 258 086 426,55
35869: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogsbruks-
35870: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 8 594 411 100 8 406 063 790,86
35871: 31 Liikenneministeriön hallinnonala - Trafikministeriets förvaltningsom-
35872: råde .................................................................... . 7 430 886 200 7 594 596 660,51
35873: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och industri-
35874: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 3 474 954 300 3 398 102 312,89
35875: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårds-
35876: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 24 792 302 400 24 658 083 125,91
35877: 34 Työvoimaministeriön hallinnonala - Arbetskraftsministeriets förvalt-
35878: ningsomräde ............................................................ . 2 600 500 000 2 485 098 051.42
35879: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala - Miljöministeriets förvaltningsom-
35880: råde .................................................................... . 3 854 457 000 3 422 983 411,35
35881: 36 Valtionvelka - Statsskulden ............................................ . 12 091 843 000 11 954 620 182,83
35882: Menot yhteensä - Summa utgifter 96 676 581 600 95 802 790 451,58
35883: Ylijäämä - Överskott 44000 604 885 276,94
35884: 96 676 625 600 96 407 675 728,52
35885: 7
35886:
35887: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta joulukuun 31 päivänä 1985
35888: Sammandrag av den administrativa balansen den 31 december 1985
35889:
35890:
35891: Vastaavaa - Aktiva
35892: Kassatilit - Kassakonton................................................................................ 606 644 538,54
35893: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 615 140,98
35894: Postisiirtomenotilit- Postgiroutgiftskonton............................................................. 4 838 131,78
35895: Muut pankkitilit - Övriga bankkonton................................................................... 1 690 964,66
35896: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit - Av postgirorörelsen betingade allmänna konton............... 160 000 000,00
35897: Varsinaisten saatavien tilit - Ordinarie fordringars konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 470 030 224,18
35898: Annettujen enoakkojen tilit - Utgivna förskotts konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 321 805,62
35899: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit - Mot redovisning utgivna medels konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 838 602,98
35900: Budjetoimattomien sijoitusten tilit - Obudgeterade placeringars konton................................. 5 182 357 040,09
35901: Varastotilit- Förrådskonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 907 347,42
35902: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkets interna transaktioners konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 964 582,56
35903: Tulorästien tilit - lnkomstresters konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 210 542 696,29
35904: Muut varat, aktiivatilit - Övriga medel, aktivkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 660 456 166,76
35905: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit - Fonder och donerade medel, aktivkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 895 802,17
35906: Selvitystilit - Utredningskonton .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 15 071 667,08
35907: Alijäämä vuoden alkaessa - Underskott vid årets ingång ......................... 2 735 887 132,26
35908: Tilivuoden ylijäämä - Redovisningsårets överskott ............................... _604_88-'-5_2_76....:.,_94____2_1-'-31_00_1_8_5-'-'5,-=32
35909: 25 441 176 566,43
35910:
35911:
35912: Vastattavaa - Passiva
35913: Varsinaisten velkojen tilit - Ordinarie skulders konton .................................................. . 639 595 383,91
35914: Saatujen annakkojen tilit - Erhållna förskotts konton .................................................. . 75 406 083,34
35915: Tilitettävien varojen tilit - Redovisningsmedels konton ................................................. . 273 591 564,80
35916: Budjetoimattomien luottojen tilit - Obudgeterade krediters konton .................................... . 631 887,46
35917: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton .............. . 2 888 791,85
35918: Tilivirastojen väliset kokoomatilit - Räkenskapsverkens inbördes fordrings- och skuldkonton .......... . 667 498 371,72
35919: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit - Räkenskapsverkets interna samlingskonton ......................... . 1 837 710 308,00
35920: Menorästien tilit - Utgiftsresters konton ............................................................... . 1 743 594 748,27
35921: Siirrettyjan määrärahojen tilit - Reserverade anslags konton ........................................... . 6 445 547 733,41
35922: Uudistusrahastot, passiivatilit - Förnyelsefonder, passivkonton ........................................ . 268 280 966,15
35923: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit - Utom budgeten stående fonders kollektivkonton ........ . n4404 n2,oo
35924: Muut varat, passiivatilit - Övriga medel, passivkonton ................................................. . 12 666 230 330,89
35925: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit - Fonder och donerade medel, passivkonton ................. . 45 795 624,63
35926: 25 441 176 566,43
35927:
35928: Helsingissä, valtiokonttorissa 27 päivänä toukokuuta 1986 - Helsingfors, statskontoret den 27 maj 1986 *)
35929:
35930: Pääjohtaja Jaakko Vihmola
35931: Generaldirektör
35932:
35933:
35934: Vs. osastopäällikkö Seppo Kivelä
35935: Vikarierande avdelningschef
35936:
35937:
35938:
35939:
35940: *) Virkamieslakon vuoksi tilinpäätös ei valmistunut budjettilain (136/31) 13 §:n edellyttämässä määräajassa. - På grund av tjänstemannastrej-
35941: ken blev bokslutet inte färdigt inom den i budgetlagens (136/31) 13 § bestämda tid.
35942: j
35943:
35944: j
35945:
35946: j
35947:
35948: j
35949:
35950: j
35951:
35952: j
35953:
35954: j
35955:
35956: j
35957:
35958: j
35959:
35960: j
35961:
35962: j
35963:
35964: j
35965: VALTION TILINPÄÄTÖS
35966: VUODELTA
35967: 1985
35968:
35969:
35970: STATSBOKSLUTET
35971: FÖR ÅR
35972: 1985
35973: TULO- JA MENOARVION
35974: TOTEUTU M 1N EN
35975: 1985
35976:
35977:
35978: STATSFÖRSLAGETS FÖRVERKLIGANDE
35979: 1985
35980: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
35981: 11 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 12
35982:
35983: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
35984: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
35985: Resultat enligt bokslutet
35986: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämlört med statsförslaget
35987: lörslaget bokslutet suurempi · högre
35988: %
35989: pienempi · lägre 1-1
35990:
35991:
35992:
35993: 11. OSASTO- AVDELNINGEN :
35994:
35995: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - SKAT-
35996: TER OCH INKOMSTER AV SKATIENATUR ....... . 74 011 500 000 73 874 663 913.78 -136 836 086,22 0
35997:
35998: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA
35999: KANNmAVAT VEROT - SKATIER PÅ GRUND
36000: AV INKOMST OCH FORMOGENHET .............. . 25 638 000 000 25 750 361 418,67 112 361 418,67 0
36001: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och
36002: förmögenhet ....................................... . 25 050 000 000 25 136 862 015,61 86 862 015,61 0
36003: 02 Merimiesvero - Sjömansskatt ..................... . 105 000 000 128 582 044.42 23 582 044.42 22
36004: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva ...... . 360 000 000 366 355 232,91 6 355 232,91 2
36005: 04 Arpajaisvero - Lotteriskatt ......................... . 123 000 000 118 562 125.73 -4 437 874,27 4
36006:
36007: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETIAVAT
36008: VEROT JA MAKSUT - SKATIER OCH AVGIFT-
36009: ER PA GRUND AV OMSÄTINING ................. . 26 035 000 000 25 n9 167 728,51 -255 832 271,49
36010: 01 Liikevaihtovero - Omsättningsskatt ................ . 25 100 000 000 24 810 931 186.41 -289 068 813,59
36011: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero -
36012: Skatt på vissa försäkringspremier ................... . 800 000 000 814 988 237,00 14 988 237,00 2
36013: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ................ . 135 000 000 153 248 305,10 18 248 305,10 14
36014:
36015: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETIAVAT VE-
36016: ROT JA MAKSUT - PA GRUND AV IMPORT
36017: UPPBURNA SKATIER OCH AVGIFTER ........... . 1 735 000 000 1 642 142 615,10 -92 857 384,90 5
36018: 01 Tuontitulli - lmporttull ............................. . B40 000 000 781 061 437,10 -58 938 562,90 7
36019: 02 Tuontimaksut - lmportavgifter .................... . 25 000 000 21 308 523,00 -3 691 477,00 15
36020: 09 Tasausvero - Utjämningsskatt ..................... . 870 000 000 839 772 655,00 -30 227 345,00 3
36021:
36022: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER .................... . 12 660 000 000 12 696 635 071,65 36 635 071 ,65 0
36023: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis ....................... . 1 800 000 000 1 820 178 602,00 20 178 602,00 1
36024: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ........................ . 115 000 000 104 223 888,65 -10 776111,35 9
36025: 03 Olutvero - Olaccis ................................. . 1 270 000 000 1 282 409 839,00 12 409 839,00 1
36026: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ...... . 3 280 000 000 3 212 096 675,00 -67 903 325,00 2
36027: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ............ . 70 000 000 79 801 994,00 9 801 994,00 14
36028: 06 Elintarviketuotteiden valmistavero - Accis på livs-
36029: medelsprodukter ................................... . 110 000 000 116 370 291,00 6 370 291,00 6
36030: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ...................... . 4 371 000 000 4 465 297 917,00 94 297 917,00 2
36031: 08 Ravintorasvavero - Accis på itbara fetter ......... . 171 000 000 165 254 239,00 -5 745 761,00 3
36032: 09 Sokerivero - Sockeraccis .......................... . 83 000 000 79 755 429,00 -3 244 571 ,00 4
36033: 10 Sähkövero - Accis på elström ..................... . 1 000 000 000 997 892 825,00 -2 107 175,00 0
36034: 11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel ............. . 195 000 000 187 186 997,00 -7 813 003,00 4
36035: 12 Oljyväkirehuvero - Accis på oljekraftfoder ......... . 15 000 000 13 324 539,00 -1 675 461,00 11
36036: 13 Rehuseosvero - Accis på foderblandningar ........ . 180 000 000 172 841 836,00 -7 158164,00 4
36037:
36038: 10 MUUT VEROT- OVRIGA SKATIER .............. . 6 038 000 000 6 110 323 918,13 72 323 918,13
36039: 01 Leimavero - Stämpelskatt ......................... . 2 640 000 000 2 755111 997,00 115111 997,00 4
36040: 02 Elokuvavero - Biografskatt ........................ . 3 000 000 849 724,25 -2 150 275.75 72
36041: 03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och
36042: motorcyklar ........................................ . 2 900 000 000 2 864 122 021 '18 -35 877 978,82
36043: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ....... . 495 000 000 490 240 175.70 -4 759 824,30
36044: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36045: 11 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 13
36046:
36047: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36048: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36049: Resultat enligt bokslutet
36050: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36051: förslaget bokslutet suurempi - högre
36052: %
36053: pienempi - lägre (-)
36054:
36055:
36056: 12 MAKSUT SOSIAALITURVAA VARTEN
36057: SOCIALSKYDDSAVGIFTER ....................... . 670 000 000 670 910 566,57 910 566,57 0
36058: 01 Työnantajan lapsilisämaksu - Arbetsgivares barn-
36059: bidragsavgift ....................................... . 670 000 000 670 910 566,57 910 566,57 0
36060:
36061: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT - OVRIGA
36062: INKOMSTER AV SKATIENATUR ................. . 1 235 500 000 1 225 122 595,15 -10 377 404,85 1
36063: 01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott .. . 660 000 000 679 521 063,80 19 521 063,80 3
36064: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ......................... . 2 500 000 2 714 108,00 214108,00 9
36065: 04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut
36066: - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro-
36067: dukter .............................................. . 169 000 000 151 809 822,60 -17 190 177,40 10
36068: 05 Varmuusvarastointimaksu Säkerhetsupplags-
36069: avgift ............................................... . 240 000 000 243 285 006,00 3 285 006,00
36070: 06 Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmak-
36071: sut - Utjämningsavgifter som uppbärs för vissa
36072: lantbruksprodukter ................................. . 140 000 000 140 516 123,55 516 123,55 0
36073: 07 Maidon kiintiömaksu - Kvotavgift för mjölk ........ . 24 000 000 7 276 471,20 -16 723 528,80 70
36074: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36075: 12 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 14
36076:
36077: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36078: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36079: Resultat enligt bokslutet
36080: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36081: förslaget bokslutet suurempi - högre
36082: %
36083: pienempi - lägre ( -)
36084:
36085:
36086:
36087: 12. OSASTO - AVDELNINGEN :
36088:
36089: SEKALAISET TULOT - lNKOMSTER AV BLAN-
36090: DAD NATUR ....................................... . 6 007 066 600 6 200 664 003,37 112 597 403,37 2
36091:
36092: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
36093: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
36094: DE .................................................. . 18 ()()() ()()() 17 375 377,64 -624 622,36 3
36095: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln-
36096: komster inom utrikesministeriets förvaltningsomrä-
36097: de .................................................. . 18 ()()() ()()() 17 375 377,64 -624 622,36 3
36098:
36099: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUS-
36100: TITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 154 684 ()()() 158 334 768,44 3 650 768,44 2
36101: 30 Kaupunkien osallistuminen oikeudenhoidon ylläpi-
36102: tomenoihin - Städernas deltagande i upprätthäl-
36103: landet av rättsvärden ............................... . 20 584 ()()() 20 533 322,08 -50 677,92 0
36104: 31 Yksityisoikeudellisista tiedoksiannoista kertyvät tu-
36105: lot - lnkomster av privaträttsliga delgivningar ...... . 4 600 ()()() 4 944 930,85 344 930,85 7
36106: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter .............. . 16 ()()() ()()() 19 089 770,60 3 089 770,60 19
36107: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fängvärdsväsendets
36108: inkomster ........................................... . 100 ()()() ()()() 107 837 642,28 -1162 357,72
36109: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri-
36110: ga inkomster inom justitieministeriets förvaltnings-
36111: omräde ............................................. . 4 500 ()()() 5 929102,63 1 429 102,63 32
36112:
36113: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
36114: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
36115: DE .................................................. . 88 695 ()()() 101 921 679,36 13 226 679,36 15
36116: 06 Väestökirjanpidon tulot - lnkomster av folkbokfö-
36117: ringen .............................................. . 13 250 ()()() 17 691 974,10 4 441 974,10 34
36118: 50 Kaupunkien osuudet poliisilaitosten ylläpitomenois-
36119: ta - Städernas andel i upprätthällandet av polisin-
36120: rättningarna ........................................ . 9 205 ()()() 7 957 329,31 -1 247 670,69 14
36121: 62 Tulot poliisivarikkojen maksullisesta palvelutoimin-
36122: nasta - lnkomster av polisdepäernas avgiftsbelag-
36123: da service .......................................... . 13 900 ()()() 10 655 855,43 -3 244 144,57 23
36124: 64 Ulosotto- ja haastemiestoimen maksutulot - ln-
36125: komster i form av avgifter tili exekutions- och
36126: stämningsmannaväsendet .......................... . 22 500 ()()() 34 568 641,53 12 068 641,53 54
36127: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsväsen-
36128: dets inkomster ...................................... . 18 580 ()()() 17 788 538,49 -791 461,51 4
36129: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot -
36130: Övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt-
36131: ningsomräde ....................................... . 11 260 ()()() 13 259 340,50 1 999 340,50 18
36132:
36133: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
36134: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
36135: RADE .............................................. . 155 065 ()()() 215 693 447,69 60 628 447,69 39
36136: 14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta - lnkomst-
36137: er av avgiftsbelagd service .......................... . 15 455 ()()() 16 338 780,75 883 780,75 6
36138: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimiston myynnistä ja
36139: vuokrauksesta - lnkomster vid föryttring och ut-
36140: hyrning av försvarsmaktens lösegendom ........... . 1 ()()() ()()() 10 276 793,41 9 276 793,41 928
36141: 27 Vuokratulot - Hyres- och arrendeinkomster ....... . 57 530 ()()() 59 354 575,78 1 824 575,78 3
36142: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot -
36143: Övriga inkomster inom försvarsministeriets förvalt-
36144: ningsomräde ....................................... . 81 080 ()()() 129 723 297,75 48 643 297,75 60
36145: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36146: 12 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 15
36147:
36148: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36149: Luku • Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36150: Resultat enligt bokslutet
36151: Mom. • Mom. Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget
36152: förslaget bokslutet suurempi - högre
36153: %
36154: pienempi - lägre { -)
36155:
36156:
36157: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
36158: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
36159: RÅDE .............................................. . 930 798 600 969 523 508,86 38 724 908,86 4
36160: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kommu·
36161: nernas andelar av beskattningskostnaderna ......... . 283 774 ()()() 288 541 624,64 4 767 624,64 2
36162: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista
36163: - Folkpensionsanstaltens andel av beskattnings-
36164: kostnaderna ........................................ . 74 915 ()()() 74 921 888,00 6 888,00 0
36165: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotus·
36166: kustannuksista - Evangelisk-lutherska församling-
36167: amas andelar av beskattningskostnaderna .......... . 41909 ()()() 41 912 888,00 3 888,00 0
36168: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster ........ . 25 900 ()()() 22 896 135,13 -3 003 864,87 12
36169: 50 Rahapajan tulot - Myntverkets inkomster .......... . 73113 600 86 429 824,79 13 316 224,79 18
36170: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in-
36171: komster ............................................ . 7 800 ()()() 4 501 780,04 -3 298 219,96 42
36172: 54 Pankkitarkastusviraston tulot - Bankinspektionens
36173: inkomster .......................................... .. 6 612 ()()() 7 017 934,91 405 934,91 6
36174: 60 Rakennushallinnon tulot - Byggnadsförvaltning-
36175: ens inkomster ...................................... . 89 000 ()()() 85 391 890,34 -3 608 109,66 4
36176: 65 Otaniemen valtionalueen tulot - Otnäs statsområ-
36177: des inkomster ..................................... .. 16250 ()()() 19 944 046,59 3 694 046,59 23
36178: 70 Valtion koulutuskeskuksen tulot - Statens utbild-
36179: ningscentrals inkomster ........................... .. 25000 33 965,00 8 965,00 36
36180: 86 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettava! sitou-
36181: mukset - Förbindelser som ingåtts med internatio-
36182: nella finansieringsinrättningar ....................... . 230 000 ()()() 241 652 302,92 11 652 302,92 5
36183: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot -
36184: Ovriga inkomster inom finansministeriets förvalt-
36185: ningsområde ...................................... .. 81 500 ()()() 96 279 228,50 14 779 228,50 18
36186:
36187: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
36188: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT·
36189: NINGSOMRÅDE ..•................................. 1 272 562 ()()() 1 295 015 914,63 22 453 914,63 2
36190: 06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot - Statens
36191: audiovisuella centrals inkomster .................... . 2 000 ()()() 1 974 546,42 -25 453,58
36192: 07 Suomen elokuva-arkiston tulot - Finlands filmar-
36193: kivs inkomster ...................................... . 1 320 ()()() 1 342 644,80 22 644,80 2
36194: 12 Helsingin yliopiston tulot - Helsingfors universitets
36195: inkomster ........................................... . 71481 ()()() 81 629 329,89 10 148 329,89 14
36196: 13 Åbo Akademin tulot - Åbo Akademis inkomster ... . 2 810 ()()() 3 503 334,54 693 334,54 25
36197: 14 Lapin korkeakoulun tulot - Lapplands högskolas
36198: inkomster ........................................... . 660 ()()() 1 305 264,59 645 264,59 98
36199: 17 Jyväskylän yliopiston tulot - Jyväskylä universi-
36200: tets inkomster ..................................... .. 6 614 ()()() 8 906 468,61 2 292 468,61 35
36201: 18 Oulun yliopiston tulot - Uleäborgs universitets
36202: inkomster •........................................... 16 525 ()()() 19 693 275,86 3 168 275,86 19
36203: 19 Joensuun yliopiston tulot - Joensuu universitets
36204: inkomster ........................................... . 5190 ()()() 4 975 149,76 -214 850,24 4
36205: 20 Kuopion yliopiston tulot - Kuopio universitets
36206: inkomster .......................................... .. 5 780 ()()() 9 652 996,26 3 872 996,26 67
36207: 21 Turun yliopiston tulot - Åbo universitets inkomst-
36208: er ................................................... . 22 450 ()()() 21 639 571 ,65 -810 428,35 4
36209: 24 Tampereen yliopiston tulot - Tammerfors universi-
36210: tets inkotnster ..................................... .. 9 450 ()()() 13 670 228,75 4 220 228,75 45
36211: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36212: 12 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 16
36213:
36214: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36215: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36216: Resultat enligt bokslutet
36217: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36218: förslaget bokslutet
36219: suurempi - högre
36220: %
36221: pienempi - lägre 1-1
36222:
36223:
36224: 25 Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tulot - Veteri-
36225: närmedicinska högskolans inkomster ............... . 3 165 000 4 352 139,54 1 187 139,54 38
36226: 26 Teknillisen korkeakoulun tulot - Tekniska högsko-
36227: lans inkomster ...................................... . 6 930 000 18 296 331,58 11 366 331 ,58 164
36228: 27 Tampereen teknillisen korkeakoulun tulot - Tam-
36229: merfors tekniska högskolas inkomster .............. . 8 350 000 19 819 861,96 11469 861,96 137
36230: 28 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tulot -
36231: Villmanstrands tekniska högskolas inkomster ....... . 1 420 000 2 481 319,51 1 061 319,51 75
36232: 29 Helsingin kauppakorkeakoulun tulot - Helsingfors
36233: handelshögskolas inkomster ........................ . 4 921 000 6 239 582,56 1 318 582,56 27
36234: 30 Svenska handelshögskolanin tulot - Svenska han-
36235: delshögskolans inkomster .......................... . 320 000 412 131,79 92 131,79 29
36236: 32 Turun kauppakorkeakoulun tulot - Åbo handels-
36237: högskolas inkomster ................................ . 690 000 1 341 383,46 651 383,46 94
36238: 33 Vaasan korkeakoulun tulot - Vasa högskolas in-
36239: komster ............................................ . 850 000 625 784,72 -224 215,28 26
36240: 35 Taideteollisen korkeakoulun tulot - Konstindustri-
36241: ella högskolans inkomster .......................... . 490 000 676 208,23 186 208,23 38
36242: 36 Sibelius-Akatemian tulot - Sibelius-Akademins in-
36243: komster ............................................ . 490 000 387 308,04 -102 691,96 21
36244: 39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens studi-
36245: estödscentrals inkomster ........................... . 19 010 000 20 847 482,60 1 837 482,60 10
36246: 42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot - Vissa statliga
36247: läroanstalters inkomster ............................ . 4 730 000 461 466,53 -4 268 533,47 90
36248: 44 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Student-
36249: examensnämndens inkomster ...................... . 8 570 000 9 586 750,00 1 016 750,00 12
36250: 55 Kuurojen- ja sokeainkoulujen tulot - Döv- och
36251: blindskolornas inkomster ........................... . 875 000 773 728,75 -101 271,25 12
36252: 61 Valtion hotelli- ja ravintola-alan oppilaitosten tulot
36253: - lnkomster av statens läroanstalter för hotell- och
36254: restaurangbranschen ............................... . 19 200 000 18146151,35 -1 053 848,65 5
36255: 63 Valtion maatalousoppilaitosten tulot - Lantbruks-
36256: läroanstalternas inkomster .......................... . 10 000 000 9 335 228,16 -664 771 ,84 7
36257: 65 Koulutilojen tulot - Skollägenheternas inkomster .. . 60 000 000 59 864 213,66 -135 786,34 0
36258: 67 Ammattikoulujen opettajaopistojen tulot - ln-
36259: komster av lärarinstituten för yrkesskolorna ......... . 1 300 000 1 794 942,87 494 942,87 38
36260: 68 Valtion keskusammattikoulujen tulot - Statens
36261: centralyrkesskolors inkomster ...................... . 16 300 000 15 660 165,50 -639 834,50 4
36262: 69 Kuulovammaisten ja näkövammaisten ammattikou-
36263: lujen tulot - lnkomster av yrkesskolorna för hör-
36264: selskadade och synskadade ......................... . 720 000 708 947,67 -11 052,33 2
36265: 72 Valtion metsäopetuksen tulot - lnkomster av sta-
36266: tens forstliga undervisning .......................... . 12 000 000 9 431 859,26 -2 568 140,74 21
36267: 74 Valtion merenkulkualan oppilaitosten tulot - ln-
36268: komster av statens läroanstalter för sjöfartsyrkena ... 1 700 000 1 461 391,36 -238 608,64 14
36269: 75 Ammattikasvatushallituksen metsien tulot - ln-
36270: komster av yrkesutbildningsstyrelsens skogar ....... . 10 000 000 8 987188,87 -1012811,13 10
36271: 76 Valtion teknillisten oppilaitosten tulot - Statens
36272: tekniska läroanstalters inkomster ................... . 1 500 000 1 078 530,48 -421 469,52 28
36273: 79 Valtion kotitalousoppilaitosten tulot - lnkomster
36274: av statens läroanstalter för huslig ekonomi .......... . 8 100 000 8 323 468,97 223 468,97 3
36275: 80 Valtion kotiteollisuusoppilaitosten tulot - Statens
36276: hemslöjdsläroanstalters inkomster .................. . 1 800 000 1 201148,33 -598 851,67 33
36277: 83 Terveydenhuoltoalan oppilaitosten tulot - ln-
36278: komster av läroanstalterna på hälsovårdens områ-
36279: de .................................................. . 5 300 000 4 896 072,80 -403 927,20 8
36280: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
36281: sivu
36282: 12 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 17
36283:
36284: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36285: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36286: Resultat enligt bokslutet
36287: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36288: förslaget bokslutet
36289: suurempi · högre
36290: pienempi - lägre ( -}
36291:
36292:
36293: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
36294: tovaroista - Statens andel av tippningens och
36295: penninglotteriets vinstmedel ........................ . 846 000 000 831 939 322,24 -14 060 677,76 2
36296: 92 Suomenlinnan tulot - lnkomster av Sveaborg ..... . 2 401 000 3 302 148,24 901 148,24 38
36297: 93 Valtionarkiston tulot - Riksarkivets inkomster ..... . 400 000 418 729,65 18 729,65 5
36298: 94 Maakunta-arkistojen tulot - Landsarkivens in-
36299: komster ............................................ . 200 000 199 251,12 -748,88 0
36300: 95 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster .... . 2 640 000 3 204 291,07 564 291,07 21
36301: 96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av
36302: filmgranskning ...................................... . 850 000 783 510,46 -66 489,54 8
36303: 99 Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot - Ovri·
36304: ga inkomster inom undervisningsministeriets
36305: förvaltningsområde ................................. . 67 060 000 59 685 062,17 -7 374 937,83 11
36306:
36307: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL-
36308: LINNONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI-
36309: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........... . 255 754 000 261 833 907,95 6 079 907,95 2
36310: 08 Maataloushallinnon tulot - Lantbruksförvaltning-
36311: ens inkomster ...................................... . 4 610 000 4 923 905,66 313 905,66 7
36312: 10 Valtion maatalouskemian laitoksen tulot - Statens
36313: lantbrukskemiska anstalts inkomster ................ . 6 044 000 6 419 272,67 375 272,67 6
36314: 12 Valtion siementarkastuslaitoksen tulot - Statens
36315: frökontrollanstalts inkomster ....................... . 5 850 000 5 436 630,45 -413 369,55 7
36316: 14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tu-
36317: lot - lnkomster av statens forskningsanstalt för
36318: lantbruksteknologi .................................. . 1 980 000 2 049 598,93 69 598,93 4
36319: 15 Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen tulot
36320: - lnkomster av statens kontrollanstalt för mjölk-
36321: produkter ........................................... . 5 760 000 6 464 085,24 704 085,24 12
36322: 16 Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksen tulot -
36323: lnkomster av statens forskningsanstalt för mjölk-
36324: hushållning ......................................... . 5 490 000 5 375 329,98 -114 670,02 2
36325: 17 Valtion hevosjalostuslaitoksen tulot - lnkomster av
36326: statens hästförädlingsanstalt ....................... . 810 000 971 327,95 161 327,95 20
36327: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa-
36328: dusta tulosta - Statens andel av inkomsten av
36329: vadhållning vid travtävlingar ........................ . 28 800 000 29 559 335,31 759 335,31 3
36330: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter ..... . 5 050 000 4 339 976,67 -710 023,33 14
36331: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt
36332: på hjortdjur ......................................... . 22000000 23 251 080,34 1 251 080,34 6
36333: 36 Pilkintämaksut - Pilkfiskeavgifter .................. . 5 800 000 5 422 196,50 -377 803,50 7
36334: 37 Maksut kalatalouden edistämiseksi - Avgifter tili
36335: främjande av fiskerihushållningen ................... . 14 200 000 14 493 150,15 293 150,15 2
36336: 38 Riista· ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot -
36337: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ...... . 2 235 000 2 344 603,82 109 603,82 5
36338: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ............ . 21 024 000 21 191 823,16 167 823,16
36339: 40 Vesihallinnon tulot - Vattenförvaltningens in-
36340: komster ............................................ . 1 700 000 2 030 292,46 330 292,46 19
36341: 50 Metsähallituksen sekalaiset tulot - Forststyrelsens
36342: inkomster av blandad natur ......................... . 3 000 000 4 685 783,20 1 685 783,20 56
36343: 60 Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriförvalt-
36344: ningens inkomster .................................. . 76 900 000 79 556 864,81 2 656 864,81 3
36345: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lantbru·
36346: kets forskningscentrals inkomster ................... . 15 421 000 14 016 204,39 -1 404 795,61 9
36347: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsknings-
36348: institutets inkomster ................................ . 1 550 000 1 648 720,18 98 720,18 6
36349: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36350: 12 Os. • Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 18
36351:
36352: Tulo- ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36353: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36354: Resultat enligt bokslutet
36355: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36356: förslaget bokslutet
36357: suurempi · högre
36358: pienempi · lägre 1-1
36359:
36360:
36361: BO Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster
36362: av avgifter för köttkontroll .......................... . 12 830 000 10 929 276,97 -1 900 723,03 15
36363: 84 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot - Sta-
36364: tens veterinärmedicinska anstalts inkomster ........ . 13 100 000 14 322 112,07 1 222 112,07 9
36365: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut
36366: tulot - övriga inkomster inom jord- och skogs-
36367: bruksministeriets förvaltningsomräde ............... . 1 600 000 2 402 337,04 802 337,04 50
36368:
36369: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
36370: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
36371: DE .................................................. . 532 724 000 554 894 217,24 22 170 217,24 4
36372: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitomenois-
36373: ta - Kommunernas andel i underhället av bygde-
36374: vägar ............................................... . 54 000 000 57 291 912,00 3 291 912,00 6
36375: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä - Kom-
36376: munernas andel i byggandet av bygdevägar ........ . 36 000 000 31 498 186,00 -4 501 814,00 13
36377: 24 Tie- ja vesirakennuslaitoksen sekalaiset tulot -
36378: Väg- och vattenbyggnadsverkets inkomster av
36379: blandad natur ...................................... . 21 000 000 14 373 294,17 -6 626 705,83 32
36380: 25 Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustan·
36381: nuksista - Andelar av sädana kostnader för vägar-
36382: beten vilka uppbärs hos utomstäende .............. . 39100 000 42 425 841,25 3 325 841,25 9
36383: 26 Tulot tie- ja vesirakennuslaitoksen maksullisesta
36384: palvelutoiminnasta - lnkomster av väg- och vat-
36385: tenbyggnadsverkets avgiftsbelagda service ......... . 14 300 000 15 320 132.77 1 020 132,77 7
36386: 40 Autorekisterikeskuksen tulot - Bilregistercentra-
36387: lens inkomster ...................................... . 134 924 000 145 245 308,46 10 321 308,46 8
36388: 47 Lentoliikenteen ja lentoasemien kiinteistöjen tulot
36389: - lnkomster av flygtrafiken och flygplatsernas
36390: fastigheter .......................................... . 227 000 000 242 116 369.41 15 116 369.41 7
36391: 50 limatieteen laitoksen tulot - Meteorologiska insti-
36392: tutets inkomster ..................................... . 6 400 000 6 623 173,18 223173,18 3
36393:
36394: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL·
36395: LINNONALA - HANDELS- OCH INDUSTRI-
36396: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ........ . 684 839 000 680 808 268,93 -4 030 731,07
36397: 12 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsväsendets in-
36398: komster ............................................ . 283 540 000 274 430 056,10 -9 109 943,90 3
36399: 28 Elinkeinohallituksen tulot - Näringsstyrelsens in·
36400: komster ............................................ . 260 000 58 292,73 -201 707,27 78
36401: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelu-
36402: toiminnan tulot - lnkomster av patent· och regis-
36403: terstyrelsens avgiftsbelagda service ................. . 33 000 000 33 576 064,82 576 064,82 2
36404: 34 Lisenssiviraston tulot - Licensverkets inkomster ... . 4 550 000 7 082 237,80 2 532 237,80 56
36405: 39 Tulot teknillisen tarkastuskeskuksen maksullisesta
36406: palvelutoiminnasta - lnkomster av tekniska kon-
36407: trollcentralens avgiftsbelagda service ............... . 30 700 000 29 408 803,51 -1 291 196,49 4
36408: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologiska
36409: forskningscentralens inkomster ..................... . 5 230 000 4 080 706.74 -1 149 293,26 22
36410: 42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot - Sta-
36411: tens tekniska forskningscentrals inkomster ......... . 287 159 000 285 447 085,08 -1711914,92
36412: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut
36413: tulot - Övriga inkomster inom handels- och in-
36414: dustriministeriets förvaltningsomräde ............... . 40 400 000 46 725 022,15 6 325 022,15 16
36415: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36416: 12 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande Ar 1985 sida 19
36417:
36418: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36419: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36420: Resultat enligt bokslutet
36421: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36422: förslaget bokslutet suurempi · högre
36423: %
36424: pienempi - lägre 1-1
36425:
36426:
36427: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
36428: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS-
36429: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... . 1 044 295 000 1 141 085 025,14 96 790 025,14 9
36430: 01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot - Social- och
36431: hälsovärdsministeriets inkomster ................... . 3 900 000 3 341 537,00 -558 463,00 14
36432: 03 Työsuojeluhallinnon tulot - lnkomster av arbe-
36433: tarskyddsförvaltningen ............................. . 550 000 740 514,26 190 514,26 35
36434: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yh-
36435: tiöiden vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo-
36436: lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre-
36437: mieandel ........................................... . 7 372 000 8 499 841,00 1 127 841,00 15
36438: 40 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in-
36439: komster ............................................ . 43 497 000 36 979 718,37 -6 517 281,63 15
36440: 43 Valtion erityiskoulujen tulot - Statens specialsko-
36441: lors inkomster ...................................... . 5 458 000 4 234 224,79 -1 223 775,21 22
36442: 45 Valtion kehitysvammalaitosten tulot - lnkomster
36443: av statens anstalter för utvecklingsstörda ........... . 12 750 000 13 307 460,35 557 460,35 4
36444: 53 Valtion päihdehuoltoloiden tulot - lnkomster av
36445: statens vårdanstalter för missbrukare av rusmedel ... 24 383 000 23 180 929,69 -1 202 070,31 5
36446: 63 Valtion sairaaloiden tulot - lnkomster av statens
36447: sjukhus ............................................. . 107115000 61 341 727,96 -45 m 272,04 43
36448: 65 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitutets
36449: inkomster ........................................... . 62 924 000 62 011 799,38 -912200,62
36450: 66 Lääkelaboratorion tulot - Läkemedelslaboratoriets
36451: inkomster ........................................... . 1580 000 1m131,13 193 131,13 12
36452: .
36453: , .-•
36454: fil Farmaseuttisten erikoisvalmisteiden ja luontaistuot-
36455: teiden myyntilupatulot - lnkomster av försäljnings'
36456: tillstånd för farmaceutiska specialpreparat och na-
36457: turprodukter ........................................ . 8 660 000 9 253 609,00 593 609,00 7
36458: 68 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålskyddscentra-
36459: lens inkomster ..... .:•:............................... . 20 194 000 20 421 925,43 227 925,43
36460: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning
36461: av penningautomatföreningens verksamhet ........ . 252 912 000 256 413 705,34 3 501 705,34
36462: 98 Valtionapujen palautukset - Återbäringar av stats-
36463: understöd .......................................... . 303 000 000 446 632 293,00 143 632 293,00 47
36464: 99 Sosiali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut
36465: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso-
36466: värdsministeriets förvaltningsområde ............... . 190 000 000 192 952 608,44 2 952 608,44 2
36467:
36468: 34 TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA
36469: ARBETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALT-
36470: NINGSOMRADE ................................... . 97 700 000 98 928 288,70 1 228 288,70
36471: 50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä - Er-
36472: sättningar för översysselsättningen under sommar-
36473: säsongen ........................................... . 200 000 344 262,98 144 262,98 72
36474: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Återbäring av
36475: betalningar enligt lönegaranti ....................... . 90 000 000 B7m713,22 -2 227 286,78 2
36476: 99 Työvoimaministeriön hallinnonalan muut tulot -
36477: övriga inkomster inom arbetskraftsministeriets
36478: förvaltningsområde ................................. . 7 500 000 10 811 312,50 3 311 312,50 44
36479:
36480: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA -
36481: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 15 550 000 14 342 804,74 -1 207 195,26 8
36482: 23 Vesiensuojelumaksut - Vattenskyddsavgifter ...... . 1 200 000 1 259 700,00 59 700,00 5
36483: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36484: 12 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 20
36485:
36486: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36487: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
36488: Resultat enligt bokslutet
36489: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36490: förslaget bokslutet suurempi · högre
36491: %
36492: pienempi · lägre (-)
36493:
36494:
36495: 32 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen ja -talojen
36496: luovutuksesta valtiolle syntyvät tulot - lnkomster
36497: som uppkommer för staten av överlåtelse av hyres-
36498: bostäder och -hus med bostadslån ................. . 8 000 000 5 637 406,34 -2 362 593,66 30
36499: 60 Siirto Öljysuojarahastosta - Overföring från ol-
36500: jeskyddsfonden ..................................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
36501: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot -
36502: Ovriga inkomster inom miljöministeriets förvalt-
36503: ningsområde ....................................... . 350 000 1 445 698,40 1 095 698,40 313
36504:
36505: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - OVRIGA IN-
36506: KOMSTER AV BLANDAD NATUR ................. . 846 400 000 699 906 794,05 -146 493 205,95 17
36507: 01 Sakkorahat - Böter ................................ . 170 000 000 150 502 512,14 -19 497 487,86 11
36508: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja
36509: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä mää-
36510: räaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och skat-
36511: tetillägg för försummad betalning av skatt inom
36512: utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ........... . 250 000 000 246 782 533,07 -3 217 466,93
36513: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ................. . 500 000 372 188,54 -127811,46 26
36514: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
36515: set - lndragning av utgiftsrester och reserverade
36516: anslag .............................................. . 234 000 000 134 869 679,21 -99 130 320,79 42
36517: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk-
36518: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord
36519: och inkomstbringande rättigheter ................... . 25 000 000 13 774 396,75 -11 225 603,25 45
36520: 06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tu-
36521: lot, joita voidaan käyttää maiden ostamiseen valtion
36522: metsätaloutta varten - Genom överlåtelse av
36523: statsjord influtna inkomster som kan användas vid
36524: köp av jord för statens skogsbruk ................... . 200 000 180 143,03 -19 856,97 10
36525: 07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä -
36526: Statsunderstödda institutioners självriskandel av
36527: pensionerna ........................................ . 25 000 000 22 834 107,53 -2 165 892.47 9
36528: 08 Pysäköintivirhemaksut - Parkeringsbot ............ . 700 000 844 571,25 144 571 ,25 21
36529: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosi-
36530: aaliturvamaksut - Dag- och moderskapspenningar
36531: samt socialskyddsavgifter som skall erläggas tili
36532: staten .............................................. . 131 000 000 125 367 867,78 -5 632 132,22 4
36533: 10 Muut sekalaiset tulot - Ovriga inkomster av blan-
36534: dad natur ........................................... . 10 000 000 4 378 794,75 -5 621 205,25 56
36535: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36536: 13 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 21
36537:
36538: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36539: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
36540: Resultat enligt bokslutet
36541: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36542: förslaget bokslutet suurempi - högre
36543: %
36544: pienempi · lägre 1-1
36545:
36546:
36547:
36548: 13. OSASTO - AVDELNINGEN :
36549:
36550: KORKO- JA OSINKOTULOT SEKÄ OSUUS VAL-
36551: TION RAHALAITOSTEN VOITOSTA - RÄNTE-
36552: OCH DIVIDENDINKOMSTER SAMT ANDEL 1
36553: STATENS PENNINGINRÄTTNINGARS VINST .... . 2 139 400 000 2 022 254 831,29 -117 145 168.71 5
36554:
36555: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER ............ . 1815 000 000 1 696 063 174,27 -118 936 825,73 7
36556: 01 Korot asuntolainoista - Räntor på bostadslån ...... . 893 000 000 799 395 689,19 -93 604 310,81 10
36557: 03 Korot vientimaksulainoista - Räntor på exportav-
36558: giftslån ............................................. . 4000000 3 679 505,60 -320 494,40 8
36559: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga lån ...... . 305 000 000 297 650 920,94 -7 349 079,06 2
36560: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ....... . 538 000 000 519 441 337,26 -18 558 662.74 3
36561: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ...... . 75 000000 75 895 721,28 895 721,28
36562:
36563: 02 INDEKSI- JA KURSSIHYVITYKSET - INDEX-
36564: OCH KURSGOTTGORELSER ...................... . 4 400 000 5 589 999,48 1 189 999,48 27
36565: 01 lndeksihyvitykset - lndexgottgörelser .............. . 1000000 1 433 847,14 433 847,14 43
36566: 02 Kurssihyvitykset - Kursgottgörelser ............... . 3 400 000 4156152,34 756 152,34 22
36567:
36568: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ........ . 179 000 000 179 392 950,56 392 950,56 0
36569: 01 Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä
36570: - Dividendinkomster från aktiebolag med statlig
36571: majoritet ..................... ; ...................... . 178 000 000 177 909 498,80 -90 501,20 0
36572: 02 Muut osinkotulot - Ovriga dividendinkomster ..... . 1000000 1 483 451,76 483451,76 48
36573:
36574: 04 OSUUS VALTION RAHALAITOSTEN VOITOSTA
36575: - ANDEL AV STATENS PENNINGINRÄTTNING-
36576: ARSVINST ........................................ . 141000000 141 208 706,98 208 706,98 0
36577: 01 Osuus Suomen Pankin voitosta - Andel av Fin-
36578: lands Banks vinst ................................... . 126 000000 126 012 858.47 12 858,47 0
36579: 02 Osuus Postipankin voitosta - Andel av Postban-
36580: kens vinst .......................................... . 15 000 000 15 195 848,51 195 848,51
36581: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36582: 14 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 22
36583:
36584: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36585: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36586: Resultat enligt bokslutet
36587: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36588: förslaget bokslutet
36589: suurempi - högre
36590: %
36591: pienempi - lägre (-)
36592:
36593:
36594:
36595: 14. OSASTO - AVDELNINGEN :
36596:
36597: VALTION LIIKEYRITYKSET - STATENS AF-
36598: FÄRSFÖRETAG .................................... . 2 010 133 000 2 046 246 418,93 36113 418,93 2
36599:
36600: 01 VALTIONRAUTATIET STATSJÄRNVÄGAR-
36601: NA ................................................. .
36602: 01 Henkilöliikenteen tulot - lnkomst av persontrafi-
36603: ken ................................................. . 789 200 000 715 995 454,92
36604: 02 Tavaraliikenteen tulot - lnkomst av godstrafiken .. . 2 021 000 000 1 939 996 729,38
36605: 03 Postinkuljetustulot - lnkomster av postbefordring .. 20 100 000 20 100 000,00
36606: 04 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 125 000 000 121 467 821,39
36607: 05 Korvaus alennuskuljetuksista - Ersättning för ra-
36608: battransporter ...................................... . 66 600 000 66 600 000' 00
36609: 06 Eräät rautatieliikennekorvaukset - Vissa ersätt-
36610: ningar för järnvägstrafik ............................ . 22 600 000 22 600 000,00
36611: 07 Tulot ulkopuolisille suoritetuista töistä - lnkomster
36612: av arbeten som utförts för utomstående ............ . 102 600 000 101 686 273,16
36613: 01. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 3 147 100 000 2 988 446 278,85
36614: Käyttömenot - Driftsutgifter 4 072 002 000 4 088 517 735,07
36615:
36616: 04 POSTI- JA TELELAITOS - POST- OCH TELE-
36617: VERKET ............................................ .
36618: 01 Postitoimen liikennetulot - Postväsendets trafikin-
36619: komster ............................................ . 2 506 000 000 2 463 459 461,64
36620: 02 Valtiolta postitoimen palveluksista saatavat kor-
36621: vaukset - Ersättning av staten för postväsendets
36622: tjänster ............................................. . 139 000 000 137 352 397,35
36623: 03 Muilta postitoimen palveluksista saatavat korvauk-
36624: set - Ersättning av andra för postväsendets tjäns-
36625: ter .................................................. . 282 000 000 278 360 935,80
36626: 04 Teletoimen liikennetulot - Televäsendets trafikin-
36627: komster ............................................ . 3 003 000 000 2 980 093 876,14
36628: 05 Valtiolta teletoimen palveluksista saatavat korvauk-
36629: set - Ersättning av staten för televäsendets tjäns-
36630: ter .................................................. . 1 800 000 1 800 000,00
36631: 06 Autoliikenteen tulot - lnkomster av billrafiken ..... . 68 000 000 67 836 103,61
36632: 07 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 147 000 000 163 916 643,74
36633: 04. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 6146 800 000 6 092 819 418,28
36634: Käyttömenot - Driftsutgifter 4 460 749 000 4 400 336 850,68
36635: Käyttötalouden rahoituskate
36636: Driftshushållningens finansi-
36637: eringstäckning .................. . 1 686 051 000 1 692 482 567,60 6 431 567,60 0
36638:
36639: 05 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT -
36640: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER ........ .
36641: 02 Turun Asennuspajan tulot - Åbo lnstallations-
36642: verkstads inkomster ................................ . 34 000 000 27 980 957,01
36643: 03 Keskusautokorjaamon tulot - Centrala bilrepara-
36644: tionsverkstadens inkomster ......................... . 16 000 000 16 265 932,71
36645: 05. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 50 000 000 44 246 889,72
36646: Käyttömenot - Driftsutgifter 49 200 000 41 694 837,14
36647: Käyttötalouden rahoituskate -
36648: Driftshushållningens finansi-
36649: eringstäckning .................. . 800 000 2 552 052,58 1 752 052,58 219
36650: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
36651: sivu
36652: 14 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 23
36653: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36654: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
36655: Resultat enligt bokslutet
36656: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36657: förslaget bokslutet suurempi · högre
36658: %
36659: pienempi - lägre 1- 1
36660:
36661:
36662: 07 VALTION RAVITSEMISKESKUS - STATENS
36663: FÖRPLÄGNADSCENTRAL ......................... .
36664: 01 Ravitsemiskeskuksen käyttötulot - Förplägnads-
36665: centralens driftsinkomster .......................... . 265 000 000 253 934 591,89
36666: 07. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 265 000 000 253 934 591 ,89
36667: Käyttömenot - Driftsutgifter 243 935 000 235 830 405,22
36668: Käyttötalouden rahoituskate -
36669: Driftshushällningens finansi-
36670: eringstäckning .................. . 21 065 000 18 104 186,67 -2 960 813,33 14
36671:
36672: 10 VALTION PAINATUSKESKUS STATENS
36673: TRYCKERICENTRAL ............................... .
36674: 01 Painatuskeskuksen käyttötulot - Tryckericentra-
36675: lens driftsinkomster ................................ .. 161120 000 165 268 315,48
36676: 10. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 161120 000 165 268 315,48
36677: Käyttömenot - Driftsutgifter 143 055 000 143 229 413,25
36678: Käyttötalouden rahoituskate -
36679: Driftshushällningens finansi-
36680: eringstäckning .................. . 18 065 000 22 038 902,23 3 973 902,23 22
36681:
36682: 16 VALTION TIETOKONEKESKUS - STATENS DA-
36683: TAMASKINCENTRAL .............................. .
36684: 01 Tietokonekeskuksen käyttötulot - Datamaskincen-
36685: tralens driftsinkomster .............................. . 266 601 000 265 156 993,36
36686: 16. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 266 601 000 265 156 993,36
36687: Käyttömenot - Driftsutgifter 221 811 000 213 164 521,04
36688: Käyttötalouden rahoituskate -
36689: Driftshushållningens finansi-
36690: eringstäckning .................. . 44790000 51 992 472,32 7 202 472,32 16
36691:
36692: 20 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLI-
36693: SUUS- JA LIIKETOIMINTA - FÖRSVARSMINIS-
36694: TERIET UNDERSTÄLLD INDUSTRI- OCH AF-
36695: FÄRSVERKSAMHET ............................... .
36696: 01 Pukutehtaan tulot - Beklädnadsfabrikens inkomst-
36697: er ................................................... . 46 670 000 44 954 399,18
36698: 02 Vammaskosken tehtaan tulot - lnkomster av Vam-
36699: maskoski fabrik ..................................... . 55500000 54 599 309,20
36700: 03 Patruunatehtaan tulot - Patronfabrikens inkomst-
36701: er ................................................... . 87600000 82 543 279,60
36702: 04 Metsätaloustoiminnan tulot - lnkomster av skogs-
36703: hushällningen ..................................... .. 10 700 000 13 617 323,17
36704: 20. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 200 470 000 195 714 311,15
36705: Käyttömenot - Driftsutgifter 192 350 000 187 735 558,86
36706: Käyttötalouden rahoituskate
36707: Driftshushällningens finansi-
36708: eringstäckning .................. . 8120 000 7 978 752,29 -141 247,71 2
36709:
36710: 30 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP-
36711: HANDLINGSCENTRAL ............................ .
36712: 01 Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphandlings-
36713: centralens driftsinkomster .......................... . 51 780 000 62 949 919,84
36714: 30. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 51 780 000 62 949 919,84
36715: Käyttömenot - Driftsutgifter 40 155 000 40 986 774,45
36716: Käyttötalouden rahoituskate -
36717: Driftshushällningens finansi-
36718: eringstäckning .................. . 11 625 000 21 963 145,39 10 338 145,39 89
36719: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36720: 14 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 24
36721: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36722: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
36723: Resultat enligt bokslutet
36724: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36725: förslaget bokslutet suurempi - högre
36726: %
36727: pienempi - lägre (-)
36728:
36729:
36730: 40 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS
36731: MARGARINFABRIK ................................ .
36732: 01 Valtion margariinitehtaan käyttötulot - Statens
36733: margarinfabriks driftsinkomster ..................... . 44 505 000 40 411 824,40
36734: 40. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 44 505 000 40 411 824,40
36735: Käyttömenot - Driftsutgifter 43 604 000 40 638 092,02
36736: Käyttötalouden rahoituskate
36737: Driftshushällningens finansi-
36738: eringstäckning .................. . 901 000 0,00 -901 000,00 100
36739:
36740: 43 MAANMITTAUSHALLITUKSEN KARTTAPAINO
36741: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTTRYCKERI ...
36742: 01 Karttapainon käyttötulot - Karttryckeriets driftsin-
36743: komster ............................................ . 34 000 000 32 096 211.73
36744: 43. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 34 000 000 32 096 211.73
36745: Käyttömenot - Driftsutgifter 26 790 000 29 840 754,56
36746: Käyttötalouden rahoituskate
36747: Driftshushållningens finansi-
36748: eringstäckning .................. . 7 210 000 2 255 457,17 -4 954 542,83 69
36749:
36750: 45 METSÄHALLITUKSEN METSÄT - FORSTSTY-
36751: RELSENS SKOGAR ................................ .
36752: 01 Puun pystymyyntitulot - lnkomster av rotförsälj-
36753: ning ................................................ . 17 000 000 14 852 591 ,04
36754: 02 Puutavaran hankintatulot - lnkomster av. virkesle-
36755: veranser ............................................ . 1 013 500 000 954 521 977,53
36756: 03 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 35 000 000 42 214 689,24
36757: 45. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 1 065 500 000 1 011 589 257,81
36758: Käyttömenot - Driftsutgifter 884 294 000 832 569 712.71
36759: Käyttötalouden rahoituskate
36760: Driftshushållningens finansi-
36761: eringstäckning .................. . 181 206 000 179 019 545,10 -2 186 454,90
36762:
36763: 46 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN METSÄT
36764: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTETS SKOGAR
36765: 01 Kokeilualueiden käyttötulot - Driftsinkomster vid
36766: försöksomrädena ................................... . 12 100 000 13 658 366,89
36767: 46. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 12 100 000 13 658 366,89
36768: Käyttömenot - Driftsutgifter 12 869 000 13 242 041,98
36769: Käyttötalouden rahoituskate -
36770: Driftshushällningens finansi-
36771: eringstäckning .................. . 0 416 324,91 416 324,91
36772:
36773: 47 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE-
36774: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS-
36775: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ............... .
36776: 01 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - lnkomster av
36777: Jockis fröcentral .................................... . 15 300 000 12 747 119.70
36778: 03 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tulot
36779: - lnkomster av centralens för utsädespotatis pro-
36780: duktionsverksamhet ................................ . 14 000 000 14 494 835,18
36781: 04 Tervetaimiaseman tuotantotoiminnan tulot - ln-
36782: komster av produktionsverksamheten vid stationen
36783: för sunda plantor .................................. .. 480 000 217 816,68
36784: 47. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 29 780 000 27 459 771 '56
36785: Käyttömenot - Driftsutgifter 31 271 000 28 556 572.76
36786: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36787: 14 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 25
36788: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36789: Luku . Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36790: Resultat enligt bokslutet
36791: Mom .. Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36792: förslaget bokslutet
36793: suurempi · högre
36794: %
36795: pienempi - lägre 1-)
36796:
36797:
36798: 60 TULOT LIIKEYRITYSTEN HALLINNASSA OLE-
36799: VAN VALTION OMAISUUDEN MYYNNISTÄ -
36800: INKOMSTER VID FÖRYTIRING AV STATENS
36801: EGENDOM 1 AFFÄRSFÖRETAGENS BESITI-
36802: NING ............................................... . 30 300 000 47 443 012,67 17 143 012,67 57
36803: 01 Sekalaiset myyntitulot - Försäljningsinkomster av
36804: blandad natur ...................................... . 25 800 000 44 240 852,10 18 440 852,10 71
36805: 02 Metsähallituksen hallinnassa otevien maa-alueiden
36806: ja rakennusten myyntitulot - lnkomster vid förytt-
36807: ring av markområden och byggnader i forststyrel-
36808: sens besittning ..................................... . 4 000 000 3 202 160,57 -797 839,43 20
36809: 03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukaisis-
36810: ta aluevaihdoista - Ersättningar tili forststyrelsen
36811: för byten av omräden enligt lagen om gärdsbruks-
36812: enheter ............................................. . 500 000 0,00 -500 000,00 100
36813: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36814: 15 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 26
36815: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36816: Luku • Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
36817: Resultat enligt bokslutet
36818: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36819: förslaget bokslutet suurempi · högre
36820: %
36821: pienempi · lägre ( -1
36822:
36823:
36824:
36825: 15. OSASTO - AVDELNINGEN :
36826:
36827: LAINAT - LÅN ................................... .. 12 418 526 000 12 254 846 561,15 -163 679 438,85
36828:
36829: 01 TAKAISIN MAKSETUT LAINAT - ATERBETA-
36830: LADELAN ........................................ .. 1 468 526 000 1 478 681 306,01 10 155 306,01
36831: 01 Asuntolainojen takaisinmaksut - Aterbetalningar
36832: av bostadslån ...................................... .. 1 091 000 000 1 088 548 677' 55 -2 451 322,45 0
36833: 03 Vientimaksulainojen lyhennykset - Avkortningar
36834: pä exportavgiftslän ................................. . 11 000 000 11 028 020,75 28 020.75 0
36835: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar pä
36836: övriga Iän .......................................... .. 350 000 000 363 428 183,66 13 428 183,66 4
36837: 05 Maatila-, maankäyttö- ja maanhankintalain mukaan
36838: muodostettujen tilojen kauppa- ja lunastushintojen
36839: lyhennykset - Avkortning på köpe- och löseskilling
36840: för lägenheter, som bildats enligt lagen om gärds-
36841: bruksenheter, jorddispositionslagen och jord-
36842: anskaffningslagen .................................. . 14 526 000 12 642 867,26 -1 883 132.74 13
36843: 06 Eräät maanmittaustoimitusten tukemiseen liittyvät
36844: takaisin maksettavat lainat - Vissa Iän i anslutning
36845: tili understöd för lantmäteriförrättningar, vilka bör
36846: äterbetalas ......................................... . 2 000 000 3 033 556,79 1 033 556,79 52
36847:
36848: 02 LAINANOTIO - UPPLANING .................... .. 10 950 000 000 10 n6 165 255,14 -173 834 744,86 2
36849: 01 Uudet valtionlainat - Nya statslän ................ .. 10 950 000 000 10 n6 165 255,14 -173 834 744,86 2
36850:
36851:
36852:
36853:
36854: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS
36855: TOTALBELOPP 96 676 625 600 96 407 675 728,52 -268 949 871,48 0
36856: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36857: 21 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 27
36858: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36859: luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36860: Resultat enligt bokslutet
36861: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36862: - förslaget bokslutet
36863: suurempi - högre %
36864: pienempi - lägre ( -)
36865:
36866:
36867:
36868: 21. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
36869:
36870: TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS
36871: PRESIDENT ........................................ . 10 467 200 10 451 343,15 -15 856,85 0
36872:
36873: 01 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS
36874: PRESIDENT ........................................ . 755 000 754 989,45 -10,55 0
36875: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presidentens
36876: arvode och representationsanslag .................. . 660 000 660 000,00 0,00 0
36877: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi-
36878: tionsmedel ......................................... . 95000 94 989,45 -10,55 0
36879:
36880: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - RE-
36881: PUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI ................ . 9 712 200 9 696 353,70 -15 846,30 0
36882: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36883: slagsanslag) ........................................ . 5 050 200 5 070 532,56 20 332,56 0
36884: 28 Tamminiemen hoitomenot (Arviomääräraha)
36885: Förvaltningskostnader för Villa Ekudden (Förslags-
36886: anslag) ............................................. . 1 328 000 1 321 800,40 -6199,60 0
36887: 29 Muut kulutusmenot · (Arviomääräraha) - Ovriga
36888: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 2 264 000 2 237 930,34 -26 069,66
36889: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
36890: rier ................................................ .. 570 000 566 090,40 -3 909,60
36891: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
36892: (Reservationsanslag) ............................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
36893: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36894: 22 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 28
36895: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36896: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36897: Resultat enligt bokslutet
36898: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36899: förslaget bokslutet
36900: suurempi - högre
36901: %
36902: pienempi - lägre ( -)
36903:
36904:
36905:
36906: 22. PAALUOKKA - HUVUDTITELN :
36907:
36908: EDUSKUNTA- RIKSDAGEN .................... .. 110 696 000 107 OOB 369,82 -3 687 630,18 3
36909:
36910: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMANNEN .. .. 41 878 000 38 989 050,16 -2 888 949,84 7
36911: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36912: slagsanslag) ........................................ . 2B B4B 000 27 350 392,89 -1497607,11 5
36913: 02 Edustajien päivärahat (Arviomääräraha) - Riks-
36914: dagsmännens dagtraktamenten (Förslagsanslag) .... 6 630 000 6 455 598,00 -174 402,00 3
36915: 05 Vuoden kuluessa kansanedustajille myönnetyt yli-
36916: määräiset eläkkeet - Extra pensioner som under
36917: året beviljats riksdagsmän .......................... . 100 000 34 700,00 -65 300,00 65
36918: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
36919: slag) ................................................ . 6 300 000 5148 359,27 -1151 640,73 18
36920:
36921: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA RIKSDAGENS
36922: KANSLI ........................................... .. 37 590 000 37 181 649,21 -408 350,79
36923: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36924: slagsanslag) ....................................... .. 21 090 000 20 512 253,67 -5n746,33 3
36925: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
36926: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 16 500 000 16 669 395,54 169 395,54
36927:
36928: 05 EDUSKUNTATALO- RIKSDAGSHUSET .......... 6 700 000 6 617 792,10 -82 207,90
36929: 10 Rakennusten käyttö (Arviomääräraha) - Bygg-
36930: naders drift (Förslagsanslag) ....................... .. 3 700 000 3 617 792,10 -82 207,90 2
36931: 13 Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer (Re-
36932: servationsanslag) ................................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
36933: 71 Peruskorjaukseen liittyvien sisusteiden suunnittelu
36934: ja hankinta (Siirtomääräraha) - Planering och an-
36935: skaffning av inventarier i anslutning tili grundrepa-
36936: rationen (Reservationsanslag) ...................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0
36937: 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus (Siirtomäärära-
36938: ha) - Grundreparation av fastigheten Riksdagsga-
36939: tan 4 (Reservationsanslag) .......................... . 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0
36940:
36941: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVI-
36942: SORERNA ......................................... . 2 736 000 2 396 683,63 -339 316,37 12
36943: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36944: slagsanslag) ........................................ . 1 950 000 1 n2018,56 -1n981,44 9
36945: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
36946: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 786 000 624 665,07 -161 334,93 21
36947:
36948: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES RIKS-
36949: DAGENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................ . 3 492 000 3 606 033,51 114 033,51 3
36950: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36951: slagsanslag) ........................................ . 3117 000 3 288 453,08 171 453,08 6
36952: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
36953: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 375 000 317 580,43 -57 419,57 15
36954:
36955: 19 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO-
36956: TEKET .............................................. . 64nooo 6 630 629,65 153 629,65 2
36957: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36958: slagsanslag) ....................................... .. 3 927 000 4 057 074,57 130 074,57 3
36959: 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha)
36960: - Anskaffning och inbindning av litteratur (Reser-
36961: vationsanslag) ...................................... . 1 430 000 1 430 000,00 0,00 0
36962: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1986 sivu 29
36963: 22 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1986 sida
36964:
36965: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36966: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36967: Resultat enligt bokslutet
36968: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
36969: förslaget bokslutet
36970: suurempi - högre %
36971: pienempi - lägre (- 1
36972:
36973:
36974: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga
36975: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 1120 ()()() 1143 555,08 23 555,08 2
36976:
36977: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN YAL-
36978: TUUSKUNTA NORDISKA RÅDETS 1FIN-
36979: LANDS-DELEGATION ............................. . 4 508 ()()() 4 271 531,56 -236 468,44 5
36980: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
36981: slagsanslag) ...................................... : .. 1 043 ()()() 1117 525,56 74 525,56 7
36982: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga
36983: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 3 465 ()()() 3154 006,00 -310 994,00 9
36984:
36985: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS
36986: OVRIGA UTGIFTER ................................ . 7 315 ()()() 7 315 000,00 0,00 0
36987: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita var-
36988: ten - Dispositionsmedel åt riksdagsgrupperna för
36989: gruppkanslierna .................................... . 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0
36990: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytet-
36991: täväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av
36992: lnterparlamentariska unionen ....................... . 715 ()()() 715 000,00 0,00 0
36993: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
36994: 22 Os. - Avd. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 30
36995: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
36996: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
36997: Resultat enligt bokslutet
36998: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
36999: förslaget bokslutet suurempi - högre
37000: %
37001: pienempi - lägre 1- l
37002:
37003:
37004:
37005: 23. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
37006:
37007: VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ............ .. 96 022 000 94 140 313,11 -1 881 686,89 2
37008:
37009: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ............ .. 13 286 000 12 666 106,68 -619 893,32 5
37010: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37011: slagsanslag) ........................................ . 7 656 000 7 791 326,06 135 326,06 2
37012: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
37013: slag) ................................................ . 630 000 514 312,67 -115 687,33 18
37014: 21 Ministeriöiden käyttövarat - Ministeriernas dispo-
37015: sitionsmedel ........................................ . 5 000 000 4 360 467,95 -639 532,05 13
37016:
37017: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRA-
37018: DETS KANSLI ..................................... . 14 922 000 14 387 177,33 -534 822,67 4
37019: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37020: slagsanslag) ........................................ . 11 423 000 11156 414,45 -266 585,55 2
37021: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 039 000 2 770 762,88 -268 237,12 9
37022: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37023: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 460 000 460 000,00 0,00 0
37024:
37025: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS-
37026: LERSÄMBETET .................................... . 5 058 000 5 218 862,52 160 862,52 3
37027: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37028: slagsanslag) ........................................ . 4 503 000 4 699 233,83 196 233,83 4
37029: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 405 000 370 982,14 -34 017,86 8
37030: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37031: rier ................................................ .. 150 000 148 646,55 -1 353,45
37032:
37033: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO-
37034: NEISTOT STATSRÅDETS REPRESENTA-
37035: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER .................. . 6 664 000 6 238189,07 -425 810,93 6
37036: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37037: slagsanslag) ........................................ . 1 704 000 1 585 456,33 -118 543,67 7
37038: 21 Valtioneuvoston edustustilojen kulutusmenot (Ar-
37039: viomääräraha) - Konsumtionsutgifter för statsrå-
37040: dets representationslokaler (Förslagsanslag) ........ . 190 000 166 962,55 -23 037,45 12
37041: 23 Säätytalon väliaikainen hallinto - Ständerhusets
37042: interimistiska förvaltning ........................... .. 120 000 105 491,89 -14508,11 12
37043: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - Re-
37044: presentationslokaliteterna i anslutning tili Fiskartor-
37045: pet (Förslagsanslag) ................................ . 1 400 000 1130 278,30 -269 721.70 19
37046: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37047: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 250 000 250 000,00 0,00 0
37048: 75 Säätytalon peruskorjaustyöt (Siirtomääräraha) -
37049: Grundreparationsarbeten på ständerhuset (Reserva-
37050: tionsanslag) ........................................ . 500 000 500 000,00 0,00 0
37051: 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto (Siirtomäärära-
37052: ha) - Republikens Presidents tjänstebostad (Re-
37053: servationsanslag) ................................... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
37054:
37055: 27 POLliiTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN -
37056: UNDERSTODJANDE AV POLITISK VERKSAM-
37057: HET ............................................... .. 53 235 000 52 702 475,00 -532 525,00
37058: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande av
37059: partiverksamhet .................................... . 53 235 000 52 702 475,00 -532 525,00
37060: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37061: 23 Pl. • Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 31
37062:
37063: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37064: Luku • Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37065: Resultat enligt bokslutet
37066: Mom. • Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37067: förslaget bokslutet suurempi - högre
37068: %
37069: pienempi - lägre (-)
37070:
37071:
37072: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT - STATS-
37073: RÅDETS ÖVRIGA UTGIFTER ...................... . 2 857 000 2 921502,51 70 502,51 2
37074: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37075: slagsanslag) ........................................ . 172 000 216 589,28 44 589,28 26
37076: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
37077: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 350 000 503 809,81 153 809,81 44
37078: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 795 000 730 365,72 -64 634,28 8
37079: 24 Kunniamerkkien ja virka-ansiomerkkien korvaami·
37080: nen sekä arvonimilautakunnan ja virka-ansiomerkki-
37081: toimikunnan menot (Arviomääräraha) - Ersättning
37082: för ordnar och tjänsteutmärkelsetecken samt titel-
37083: nämndens och kommissionens för tjänsteutmärkel-
37084: setecken utgifter (Förslagsanslag) .................. . 740 000 676 737.70 -63 262,30 9
37085: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha)
37086: - J. V. Snellmans samlade verk (Reservationsan-
37087: slag) ................................................ . 700 000 700 000,00 0,00 0
37088: 2J Presidentti Kyösti Kallion elämäkerta (Siirtomäärä-
37089: raha) - Biografi över president Kyösti Kallio (Re-
37090: servationsanslag) ................................... . 100 000 100 000,00 0,00 0
37091: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37092: 24 Pl. · Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 32
37093:
37094: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37095: Luku • Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37096: Resultat enligt bokslutet
37097: Mom. • Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37098: förslaget bokslutet suurempi · högre
37099: %
37100: pienempi · lägre 1-)
37101:
37102:
37103:
37104: 24. PÄÄLUOKKA • HUVUDTITELN :
37105:
37106: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
37107: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
37108: DE .................................................. . 1 834 030 800 1 858 249 318,62 24 218 518,62
37109:
37110: 01 ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTRIKESMINISTE-
37111: RIET ................................................ . 47 355 000 47 029 011,62 -325 988,38
37112: 22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnforma-
37113: tionsverksamhet (Reservationsanslag) .............. . 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0
37114: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 35 755 000 35 429 011,62 -325 988,38
37115: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37116: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 4000000 4 000 000,00 0,00 0
37117:
37118: 10 EDUSTUSTOT - BESKICKNINGARNA ........... . 166 190 000 162 105 436,52 -4 084 563,48 2
37119: 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära-
37120: ha) - Fastigheters drift och underhåll (Förslagsan-
37121: slag) ................................................ . 54 200 000 50 773 996.71 -3 426 003,29 6
37122: 20 Matkat ja muutot (Arviomäärärahal - Resor och
37123: flyttningar (Förslagsanslag) ......................... . 28 650 000 29 312 607,30 662 607,30 2
37124: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 34 450 000 33 281 765,87 -1 168 234,13 3
37125: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37126: skaffning av inventarier (Reservationsanslag 1 ....... . 6 760 000 6 760 000,00 0,00 0
37127: 71 Kaluston uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arvio-
37128: määräraha) - Förnyelse av utmönstrade inventa-
37129: rier (Förslagsanslag) ................................ . 910 000 757 066,64 -152 933,36 17
37130: 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto-
37131: määräraha) - Anskaffning av fastigheter och loka-
37132: ler (Reservationsanslag) ............................ . 41 220 000 41 220 000,00 0,00 0
37133:
37134: 20 ULKOASIAINHALLINNON VIRAT JA TOIMET -
37135: TJÄNSTER OCH BEFATININGAR INOM UTRI-
37136: KESFÖRVALTNINGEN ............................. . 247 669 800 280 291 039,65 32 621 239,65 13
37137: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
37138: slagsanslagl ........................................ . 247 669 800 280 291 039,65 32 621 239,65 13
37139:
37140: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN-
37141: TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .... 1230150000 1 230 150 000,00 0,00 0
37142: 22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnforma-
37143: tionsverksamhet (Reservationsanslag 1 .............. . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
37144: 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehity-
37145: sapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp genom
37146: internationella organisationer (Reservationsanslag 1 .. 468 700 000 468 700 000.00 0,00 0
37147: fi1 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (Siirto-
37148: määräraha) - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform
37149: (Reservationsanslag 1 ............................... . 606 950 000 606 950 000.00 0,00 0
37150: 68 Kehitysluotot (Siirtomääräraha) - Utvecklingskre-
37151: diter (Reservationsanslag) .......................... . 85 000 000 85 000 000,00 0,00 0
37152: 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille (Siirtomääräraha)
37153: - Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna (Reser-
37154: vationsanslag) ..................................... .. 66 500 000 66 500 000,00 0,00 0
37155:
37156: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - INDUSTRI-
37157: ELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ................ . 26 400 000 23 900 000,00 -2 500 000,00 9
37158: 50 Valtionapu Teoltisen Kehitysyhteistyön Rahasto
37159: Oy:lle (Arviomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden
37160: för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab (Förslags-
37161: anslag) ............................................. . 8 900 000 6 400 000,00 -2 500 000,00 28
37162: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37163: 24 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 33
37164:
37165: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37166: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
37167: Resultat enligt bokslutet
37168: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37169: förslaget bokslutet
37170: suurempi · högre
37171: %
37172: pienempi · lägre 1-1
37173:
37174:
37175: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
37176: kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha) - Ekono-
37177: miskt, industriellt och teknologiskt samarbete med
37178: utvecklingsländerna (Reservationsanslag) ........... . 4 ()()() ()()() 4 000 000,00 0,00 0
37179: 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osake-
37180: pääoman korottaminen (Siirtomääräraha) - Höjan·
37181: de av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt
37182: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) ..... . 13 500 000 13 500 000,00 0,00 0
37183:
37184: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
37185: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UT-
37186: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 116 266 000 114 773 830,83 -1 492 169,17
37187: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom·
37188: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 190 000 62 922,37 -127 077,63 67
37189: 09 Pysyvät toimikunnat - Permanenta kommissioner .. 288 000 196 355,32 -91 644,68 32
37190: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa
37191: (Arviomääräraha) - Tillfällig representation vid
37192: internationella konferenser (Förslagsanslag) ........ . 23 250 000 23 722 287,29 472 287,29 2
37193: 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siirto-
37194: määräraha) - Deltagande i internationella konfe·
37195: renser (Reservationsanslag) ......................... . 3 ()()() 000 3 000 000,00 0,00 0
37196: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät
37197: menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för
37198: internationellt samarbete (Förslagsanslag) .......... . 17 ()()() 000 16 884 800,83 -115 199,17
37199: 28 Aseidenriisuntaan liittyvä tutkimustoiminta
37200: Forskningsverksamhet i anslutning tili nedrustning .. . 1 135 000 1118 712,36 -16 287,64
37201: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 2 865 000 2 834 334,04 -30 665,96
37202: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
37203: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda fins-
37204: ka medborgare (Förslagsanslag) .................... . 200 000 149 936,09 -50 063,91 25
37205: 66 Eräät jäsenmaksut ja maksuosuudet (Arviomäärära-
37206: ha) - Vissa medlemsavgifter och betalningsandelar
37207: (Förslagsanslag) .................................... . 67 838 000 65 031 639,64 -2 806 360,36 4
37208: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktuatio-
37209: ner (Förslagsanslag) ................................ . 500 ()()() 1 772 842,89 1 272 842,89 255
37210:
37211:
37212:
37213:
37214: 2 461218Z
37215: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37216: 25 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 34
37217:
37218: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37219: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37220: Resultat enligt bokslutet
37221: Mom.- Mom. En ligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37222: förslaget bokslutet
37223: suurempi - högre
37224: %
37225: pienempi - lägre (-)
37226:
37227:
37228:
37229: 25. PÄÄLUOKKA - HUVUDTlTELN :
37230:
37231: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUS-
37232: TITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 1163 137 500 1 160 646 261,37 -2 491 238,63 0
37233:
37234: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET .... 41 098 000 40 238 523,01 -859476,99 2
37235: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37236: slagsanslag) ........................................ . 30 963 000 30 774 147,79 -188 852,21
37237: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9 035 000 8 366 032,77 -668967,23 7
37238: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37239: rier ................................................. . 1100 000 1 098 342,45 -1 657,55 0
37240:
37241: 02 LÄÄNINHALLITUSTEN OIKEUSHALLINTOYKSI-
37242: KÖT - JUSTITIEFÖRVALTNINGSENHETER VID
37243: LÄNSSTYRELSERNA .............................. . 2 015 000 1 843 380,22 -171 619,78 9
37244: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37245: slagsanslag) ........................................ . 2 015 000 1 843 380,22 -171 619,78 9
37246:
37247: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET - DE HÖGSTA
37248: DOMSTOLARNA .................................. . 37 738 000 36 459 608,84 -1 278 391,16 3
37249: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37250: slagsanslag) ....................................... .. 31 393 000 30 725 814,51 -607185,49 2
37251: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 945 000 3 333 794,33 -611 205,67 15
37252: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37253: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 400 000 2 400 000,00 0,00 0
37254:
37255: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTIERNA ............... . 69 998 000 69 314 725,37 -683 274,63
37256: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37257: slagsanslag) ....................................... .. 63 408 000 62 982 589,23 -425410,77
37258: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 490 000 5 232 136,14 -257 863,86 5
37259: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37260: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1100 000 1100 000,00 0,00 0
37261:
37262: 30 TUOMIOKUNNAT- DOMSAGORNA ............ .. 101 526 000 99 861 372,16 -1664627,84 2
37263: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37264: slagsanslag) ........................................ . 81 251 000 80 449 880,22 -801119,78
37265: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 18 675 000 17 811 491 ,94 -863 508,06 5
37266: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37267: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
37268:
37269: 31 RAASTUVANOIKEUDET JA MAISTRAATIT -
37270: RÄDSTUVURÄTIERNA OCH MAGISTRATERNA .. 124124 000 120 797 542,99 -3 326 457,01 3
37271: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37272: slagsanslag) ........................................ . 96 328 000 94 932 009,85 -1 395 990,15
37273: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 25 796 000 23 865 533,14 -1 930 466,86 7
37274: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37275: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
37276:
37277: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET SPECIALDOM-
37278: STOLARNA ........................................ . 32 144 000 30 446 963,53 -1 697 036,47 5
37279: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37280: slagsanslag) ........................................ . 26 794 000 25 424 848,67 -1 369 151,33 5
37281: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 950 000 4 631 261,31 -318 738,69 6
37282: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37283: rier ................................................. . 400 000 390 853,55 -9146,45 2
37284: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37285: 25 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 35
37286:
37287: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37288: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37289: Resultat enligt bokslutet
37290: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37291: förslaget bokslutet suurempi - högre
37292: %
37293: pienempi - lägre 1-)
37294:
37295:
37296: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT - SÄRSKILDA
37297: RÄTISVARDSUTGIFTER 00.00 00 00 • • • • 00 00 ••• 00.00 •• 86 200 000 87 227 579,69 1 027 579,69
37298: 22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomääräraha) -
37299: Särskilda rättegängsutgifter 1Förslagsanslag) ....... . 7 500 000 6 422 785,16 -1 077 214,84 14
37300: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 4 800 000 4 799 973,60 -26,40 0
37301: 30 Yleinen oikeusaputoiminta IArviomääräraha) - All-
37302: män rättshjälpsverksamhet IFörslagsanslag) ........ . 27 400 000 27 353 969,00 -46 031,00 0
37303: 50 Maksuton oikeudenkäynti IArviomääräraha) - Fri
37304: rättegäng IFörslagsanslag) .......................... . 46500000 48 650 851 ,93 2 150 851,93 5
37305:
37306: 46 SYYTTÄJÄNVIRASTOT - ÅKLAGARÄMBETE-
37307: NA ooooo••oooooo•oo•oo•oo•oo•ooooooooooooooooooo•oo·· 17 234 000 17 066 819,58 -167 180,42
37308: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
37309: slagsanslag) . 00 00 • 00 00 00 ••• 00 00 00 00 • 00 ••• 00 00 • 00 • 00 •• 14 on ooo 14 753 176,51 76 176,51
37310: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 257 000 2 013 643,07 -243 356,93 11
37311: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An-
37312: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 300 000 300 000,00 0,00 0
37313:
37314: 47 ULOSOTTOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN .. BO 519 000 81 448 256,36 929 256,36
37315: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
37316: slagsanslag) .. 00 ••• 00 ••••• 00 •••• 00. 00. 00 00 ••• 00 00 •••• 61 519 000 63 604 359,12 2 085 359,12 3
37317: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 18 300 000 17 143 897,24 -1 156 102,76 6
37318: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An-
37319: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 700 000 700 000,00 0,00 0
37320:
37321: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FANGVARDSVÄSEN-
37322: DET 00
37323: 00
37324: 000000000000
37325: ''
37326: 00
37327: "
37328: 0000
37329: ""'"
37330: 00
37331: '
37332: 000000
37333: "'
37334: 0000 544 361 000 550 225 942,87 5 864 942,87
37335: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
37336: slagsanslag) ........................................ . 218 332 000 221 343 937,49 3 011 937,49
37337: 10 Kiinteistöjen käyttö IArviomääräraha) - Fastighe-
37338: ters drift 1Förslagsanslag) . 00 • • 00 00 . . . . 00 00. 00 00. 00. 00 27 800 000 29 087 154,01 1 287 154,01 5
37339: 13 Vuosikorjaukset !Siirtomääräraha) - Arsreparatio-
37340: ner !Reservationsanslag) ............................ . 6 300 000 6 300 000,00 0,00 0
37341: 21 Vankien huolto ja koulutus IArviomääräraha) -
37342: Värden och utbildningen av fängar IFörslagsan-
37343: slagl ................................................ . 40 300 000 40 481 912,62 181 912,62 0
37344: 23 Työtoiminta IArviomääräraha) - Arbetsverksam-
37345: het !Förslagsanslag) ................................ . 58 800 000 60 714 533,72 1 914 533,72 3
37346: 24 Työ- ja käyttörahat sekä avolaitospalkat IArviomää-
37347: räraha) - Arbets- och brukspenningar samt löner i
37348: öppen anstalt 1Förslagsanslag) . 00 00 . . 00 • 00 00 • 00 00 00 • • 26 800 000 25 587 520,20 -1 212 479,80 5
37349: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 13 020 000 12 661 884,83 -358115,17 3
37350: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää-
37351: däntöön perustuviin tehtäviin IArviomääräraha) -
37352: Statsunderstöd för Kriminalvårdsföreningen för
37353: uppgifter som grundar sig pä lagstiftning 1Förslags-
37354: anslag) oo•.
37355: 00 ... oo. 00 oo• oo.
37356: ••• 00 00 0000 00 .... 00 00.00 00 12 712 000 13 752 000,00 1 040 000,00 8
37357: 51 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle muun kri-
37358: minaalihuoltotyön suorittamiseen - Statsunder-
37359: stöd för Kriminalvärdsföreningen för annat kriminal-
37360: värdsarbete 00 • • 00 • 00 00. 00 00. 00 00 00 00 • • 00 00 • 00 00 00. 00 • 8 097 000 8 097 000,00 0,00 0
37361: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo-
37362: jen perustamis· ja peruskorjausmenoihin - Stats-
37363: understöd för Kriminalvärdsföreningen för anlägg-
37364: nings- och grundreparationsutgifter för verksam-
37365: hetsutrymmen 00 • 00 00 • 00 ... 00 • • 00 00 • • 00 00 • 00 00 • 00 .... 5 450 000 5 450 000,00 0,00 0
37366: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37367: 25 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 36
37368: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37369: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37370: Resultat enligt bokslutet
37371: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämlört med statsförslaget
37372: förslaget bokslutet suurempi - högre
37373: %
37374: pienempi - lägre (-)
37375:
37376:
37377: 53 Valtionapu muuhun kriminaalihuoltotyöhön
37378: Statsunderstöd för annat kriminalvårdsarbete ....... . 350 000 350 000,00 0,00 0
37379: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An-
37380: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 12 300 000 12 300 000,00 0,00 0
37381: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset !Siirtomäärä-
37382: raha) - Nybyggnader och grundreparationer IRe-
37383: servationsanslag) ................................... . 30 350 000 30 350 000' 00 0,00 0
37384: 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyönä
37385: !Siirtomääräraha) - Nybyggnader och grundrepa-
37386: rationer vilka utförs såsom arbete i öppen anstalt
37387: (Reservationsanslag) ............................... . 43 250 000 43 250 000' 00 0,00 0
37388: 77 Työsiirtoloille järjestettävät työt !Siirtomääräraha)
37389: - Arbeten för arbetskolonier IReservationsanslag) .. 28 500 000 28 500 000' 00 0,00 0
37390: 78 Työleireille järjestettävät työt !Siirtomääräraha) -
37391: Arbeten för arbetsläger IReservationsanslag) ....... . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0
37392: 79 Maa- ja vesirakennukset !Siirtomääräraha) - Jord-
37393: och vattenbyggnader IReservationsanslag) ......... . 200 000 200 000,00 0,00 0
37394: 88 Kiinteistöjen hankkiminen 1Siirtomääräraha) - An-
37395: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 6 300 000 6 300 000,00 0,00 0
37396:
37397: 60 OIKEUSPOLIITIINEN TUTKIMUSLAITOS
37398: RATISPOLITISKA FORSKNINGSINSTITUTET 2 201 000 2 062 437.76 -138 562,24 6
37399: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
37400: slagsanslag) ........................................ . 1 594 000 1 458 961,44 -135 038,56 8
37401: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 592000 588 486,87 -3 513,13
37402: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37403: rier ................................................. . 15 000 14 989.45 -10,55 0
37404:
37405: 61 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YHTEYDES-
37406: SÄ TOIMIVA HELSINGIN KRIMINAALIPOLIITII-
37407: NEN INSTITUUTII - HELSINGFORS KRIMINAL-
37408: POLITISKA INSTITUTS VERKSAMHET 1 AN-
37409: SLUTNING TILL FORENTA NATIONERNA ........ . 1 400 500 1 327 270,25 -73 229.75 5
37410: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar (För-
37411: slagsanslag) ........................................ . 563 000 553 260,56 -9 739,44 2
37412: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 797 500 734 186,04 -63 313,96 8
37413: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37414: rier ................................................. . 40000 39 823,65 -176,35 0
37415:
37416: 70 VAALIT- VAL .................................... . 500 000 726 280,99 226 280,99 45
37417: 21 Vaaleista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) -
37418: Utgifter för vai (Förslagsanslag) .................... . 500 000 726 280,99 226 280,99 45
37419:
37420: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
37421: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM JUSTITIE-
37422: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ . 22 079 000 21 599 557.75 -479 442,25 2
37423: 08 Komiteat ja asiantuntijat IArviomääräraha) - Kom-
37424: mitteer och sakkunniga IFörslagsanslag) ............ . 700 000 436 880,57 -263 119,43 38
37425: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat IArviomääräraha) -
37426: Delegationer och kommissioner IFörslagsanslag) .... 644 000 543 212,81 -100 787,19 16
37427: 26 Kansainvälinen yhteistyö IArviomääräraha) - lnter-
37428: nationellt samarbete IFörslagsanslag) ............... . 875 000 919179,28 44 179,28 5
37429: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
37430: tabehandling ....................................... . 18 050 000 18 019 933,22 -30 066,78 0
37431: 29 Muut kulutusmenot IArviomääräraha) - Ovriga
37432: konsumtionsutgifter 1Förslagsanslag) ............... . 1 180 000 1 115 851,87 -64148,13 5
37433: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ................ . 630 000 564 500,00 -65 500,00 10
37434: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37435: 25 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 37
37436: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37437: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37438: Resultat enligt bokslutet
37439: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37440: förslaget bokslutet suurempi - högre %
37441: pienempi - lägre 1-1
37442:
37443:
37444:
37445: 26. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
37446:
37447: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
37448: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
37449: DE ................................................. .. 2 647 475 000 2 662 556 947,58 15 081 947,58
37450:
37451: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ INRIKESMINISTE-
37452: RIET ............................................... .. 27 516 000 27 117 992,01 -398 007,99
37453: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37454: slagsanslag) ........................................ . 22 802 000 22 692 268,00 -109 732,00 0
37455: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta
37456: delegationer och kommissioner ..................... . 1 200 000 952 163,28 -247 836.72 21
37457: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 3439 000 3 399 218,53 -39 781.47
37458: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37459: rier ................................................. . 75000 74 342,20 -657,80
37460:
37461: 05 LÄÄNINHALLITUKSET- LÄNSSTYRELSERNA ... 184 913 000 184 368 618,37 -544 381,63 0
37462: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37463: slagsanslag) ........................................ . 144 608 000 145 008 283,25 400 283,25 0
37464: 09 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega-
37465: tioner ............................................... . 640 000 534 893,25 -105 106.75 16
37466: 25 Eräät hallintomenot (Arviomääräraha) - Vissa
37467: förvaltningsutgifter (Förslagsanslag) ................ . 600 000 507 235,15 -92 764,85 15
37468: 26 Eräät lääninsuunnittelun menot - Vissa utgifter för
37469: länsplaneringen ..................................... . 250 000 226 003,63 -23 996,37 10
37470: 27 Tietojen koneellinen käsittely (Arviomääräraha) -
37471: Maskinell databehandling 1Förslagsanslag) .......... . 8135 000 8 032 567,90 -102432,10 1
37472: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 24 580 000 23 971 904,51 -608 095,49 2
37473: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37474: rier ................................................. . 6 100 000 6 087 730,68 -12 269,32 0
37475:
37476: 06 VÄESTÖREKISTERIKESKUS - BEFOLKNINGS-
37477: REGISTERCENTRALEN ............................ . 40 481 000 41 246 677,51 765 677,51 2
37478: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör-
37479: slagsanslag) ....................................... .. 9 709 000 9 816 596,20 107 596,20
37480: 22 Rakennus- ja huoneistorekisteritietojen palauttami-
37481: nen (Arviomäärärahal - Returnering av byggnads-
37482: och lägenhetsregisteruppgifter IFörslagsanslag) ..... 100 000 28 728,15 -71 271 ,85 71
37483: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe-
37484: handling ........................................... .. 18 230 000 18 171 911,63 -58 088,37 0
37485: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
37486: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .............. . 5 143 000 6146 094,27 1 003 094,27 20
37487: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 7 234 000 7 019 945,31 -214 054,69 3
37488: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37489: rier ................................................. . 65000 63 401,95 -1 598,05 2
37490:
37491: 07 REKISTERITOIMISTOT - REGISTERBYRÅERNA .. 37 874 000 36 048 664.70 -1 825 335,30 5
37492: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37493: slagsanslag 1 ........................................ . 31 524 000 30 011 855,89 -1 512144,11 5
37494: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 5 900 000 5 595 340,07 -304 659,93 5
37495: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37496: rier ................................................. . 450 000 441 468.74 -8 531,26 2
37497:
37498: 75 POLIISITOIMI- POLISVÄSENDET ................ . 1 403 251 000 1 405 156 912,28 1 905 912,28 0
37499: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
37500: slagsanslag) ........................................ . 1111 457 000 1 120 572 826,24 9 115 826,24
37501: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37502: 26 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 38
37503: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37504: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37505: Resultat enligt bokslutet
37506: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37507: förslaget bokslutet suurempi - högre
37508: %
37509: pienempi - lägre (-)
37510:
37511:
37512: 09 Poliisipiirien neuvottelukunnat - Delegationerna
37513: för polisärenden i distrikten ......................... . 580 000 397 724,57 -182 275,43 31
37514: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
37515: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 69 283 000 68 229 210,37 -1 053 789,63 2
37516: 21 Oppilaiden huolto - Elevvård ...................... . 5 807 000 5 496 527,68 -310 472,32 5
37517: 22 Poliisivarikoiden menot (Arviomääräraha) - Polis-
37518: depåernas utgifter (Förslagsanslag) ................. . 14 547 000 14 688 059,48 141 059,48
37519: 25 Ajoneuvojen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära-
37520: ha) - Drift och underhåll av fordon (Förslagsan-
37521: slag) ................................................ . 38 490 000 36247 m.1o -2 242 222,90 6
37522: 26 Päihtyneiden selviämisasemat (Arviomääräraha) -
37523: Tillnyktringsstationer för berusade (Förslagsanslag) .. 1 222 000 1 298 929,78 76 929,78 6
37524: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
37525: tabehandling ....................................... . 10 360 000 10 310 536,99 -49 463,01 0
37526: 28 Poliisitoimen erityismenot (Arviomääräraha) - Sär-
37527: skilda utgifter för polisväsendet (Förslagsanslag) ..... 36 873 000 34 975 601 ,92 -1 897 398,08 5
37528: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 64 362 000 62 671 324,15 -1 690 675,85 3
37529: 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära-
37530: ha) - Anskaffning av inventarier och materiel
37531: (Reservationsanslag) ............................... . 27 750 000 27 749 976,50 -23,50 0
37532: 71 Ajoneuvojen hankinta (Siirtomääräraha) - An-
37533: skaffning av fordon (Reservationsanslag) ........... . 21 020 000 21 020 000,00 0,00 0
37534: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa
37535: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ............. . 1 500 000 1 498 417,50 -1 582,50 0
37536:
37537: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALT-
37538: NINGEN ............................................ . 189 240 000 183 295 631,72 -5 944 368,28 3
37539: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37540: slagsanslag) ........................................ . 3 968 000 4166 428,10 198 428,10 5
37541: 11 Laitteiden ja kaluston käyttö ja kunnossapito -
37542: Drift och underhåll av anläggningar och inventarier .. 1 300 000 1158 456,16 -141543,84 11
37543: 21 Eräät palo- ja pelastustoimen menot (Arviomäärära-
37544: ha) - Vissa utgifter för brand- och räddningsvä-
37545: sendet (Förslagsanslag) ............................. . 1150 000 808 819,96 -341 180,04 30
37546: 22 Sammutusapu sekä eräät pelastuspalvelumenot
37547: (Arviomääräraha) - Släckningshjälp samt vissa
37548: utgifter för räddningstjänsten (Förslagsanslag) ...... . 860 000 1 002 960,55 142 960,55 17
37549: 23 Erinäiset tutkimukset (Siirtomääräraha) - Särskilda
37550: undersökningar (Reservationsanslag) ............... . 840 000 840 000,00 0,00 0
37551: 24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito (Arviomääräraha) -
37552: Underhåll av civiltjänstepliktiga (Förslagsanslag) ..... 470 000 377 495,62 -92 504,38 20
37553: 25 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elevvård
37554: (Förslagsanslag) .................................... . 3 180 000 2 709 378,96 -470 621,04 15
37555: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 751 000 2 537 255,38 -213 744,62 8
37556: 30 Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamiskus-
37557: tannuksiin - Siatsandel för kretsalarmeringscen-
37558: tralernas anläggningskostnader ..................... . 6 500 000 1 473 836,99 -5 026 163,01 77
37559: 31 Valtionosuus aluehälytyskeskusten käyttökustan-
37560: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för krets-
37561: alarmeringscentralernas driftskostnader (Förslags-
37562: anslag) ............................................. . 19 900 000 19 900 000,00 0,00 0
37563: 32 Valtionosuus kunnan muun palo- ja pelastustoimen
37564: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
37565: del för driftskostnaderna för det övriga kommunala
37566: brand- och räddningsväsendet (Förslagsanslag) ..... 141 600 000 141 600 000,00 0,00 0
37567: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
37568: sivu
37569: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 39
37570: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37571: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37572: Resultat enligt bokslutet
37573: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37574: förslaget bokslutet suurempi - högre
37575: %
37576: pienempi - lägre 1-)
37577:
37578:
37579: 34 Väestönsuojelulain mukainen valtionapu - Stats-
37580: understöd enligt lagen om befolkningsskydd ........ . 1 246 000 1 246 000,00 0,00 0
37581: 35 Korvaukset kunnille satamien ja linja-autoasemien
37582: väestönsuojien rakentamisesta (Siirtomääräraha) -
37583: Ersättningar tili kommuner för byggandet av skydd-
37584: srum vid busstationer och i hamnar (Reservations-
37585: anslag) ............................................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
37586: 70 Kaluston ja välineiden hankinta (Siirtomääräraha)
37587: - Anskaffning av inventarier och materiel (Reser-
37588: vationsanslag 1 ...................................... . 2 575 000 2 575 000,00 0,00 0
37589: 72 Viestiyhteyksien rakentaminen (Siirtomääräraha) -
37590: Anläggande av förbindelsenät (Reservationsan-
37591: slag) ................................................ . 1 050 000 1 050 000,00 0,00 0
37592: 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat (Siirtomäärära-
37593: ha) - Husbyggnader och särskilda skyddsutrym-
37594: men (Reservationsanslagl .......................... . 300 000 300 000,00 0,00 0
37595: 77 Harjoitusalueen rakenteet (Siirtomääräraha) - Öv-
37596: ningsområdets konstruktioner (Reservationsan-
37597: slagl ................................................ . 200 000 200 000,00 0,00 0
37598: 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista sekä
37599: erityiskaluston ja -välineistön hankkimista varten
37600: (Siirtomääräraha) - Lån åt kommunerna för byg-
37601: gande av skyddsrum samt för anskaffning av speci-
37602: alinventarier och -redskap (Reservationsanslagl ..... . 350 000 350 000,00 0,00 0
37603:
37604: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNINGS-
37605: VÄSENDET ........................................ . 483 265 000 504 042 961 ,92 20 777 961 ,92 4
37606: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
37607: slagsanslag 1 ........................................ . 314 232 000 336 149 406,43 21 917 406,43 7
37608: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomäärärahal - Fastighe-
37609: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 31 550 000 31 283 490,71 -266 509,29
37610: 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot (Siirtomääräraha)
37611: - Reparation och underhåll (Reservationsanslagl ... 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
37612: 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kunnossapito
37613: - Drift och underhåll av transport- och trafikme-
37614: del .................................................. . 29 830 000 29 563 583,65 -266 416,35
37615: 23 Huoltomenot (Arviomäärärahal - Vård och under-
37616: håll (Förslagsanslagl ................................ . 18 730 000 18 597 631,31 -132 368,69 1
37617: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 14 733 000 14 442 849,82 -290 150,18 2
37618: 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära-
37619: ha) - Anskaffning av inventarier och materiel
37620: (Reservationsanslagl ............................... . 57 740 000 57 740 000,00 0,00 0
37621: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
37622: (Reservationsanslag) .............................. .. 8 450 000 8 450 000,00 0,00 0
37623: 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet (Siirto-
37624: määräraha) - Bryggor, skjutbanor och andra an-
37625: läggningar (Reservationsanslagl .................... . 4 250 000 4 250 000,00 0,00 0
37626: 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. hankkiminen (Ar-
37627: viomäärärahal - Anskaffning av mark, byggnader
37628: m. m. (Förslagsanslag 1 .............................. . 250 000 66 000,00 -184 000,00 74
37629:
37630: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ERÄILLE JÄRJES-
37631: TÖILLE - UNDERSTÖD ÅT KOMMUNER OCH
37632: VISSA ORGANISATIONER ........................ . 228 475 000 228 472 593,00 -2 407,00 0
37633: 30 Kuntien yleiset rahoitusavustukset - Allmänna fi-
37634: nansieringsunderstöd tili kommunerna .............. . 213 000 000 212 999 593,00 -407,00 0
37635: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37636: 26 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 40
37637:
37638: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37639: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37640: Resultat enligt bokslutet
37641: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37642: förslaget bokslutet suurempi - högre
37643: %
37644: pienempi - lägre ( -)
37645:
37646:
37647: 32 Kuntien yhdistymisavustukset - Understöd ät
37648: kommuner för kommunsammanslagning ........... . 360 000 360 000,00 0,00 0
37649: 33 Valtionavustus Maakuntaliittojen Keskusliitolle -
37650: Statsunderstöd åt Maakuntaliittojen Keskusliitto
37651: benämnda förbund ................................. . 160 000 160 000,00 0,00 0
37652: 34 Valtionavustus kuntien keskusjärjestöille - Stats-
37653: understöd tili kommunernas centralorganisationer ... 150 000 148 000,00 -2 000,00
37654: 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeinotoimin-
37655: nan edistämiseen (Siirtomääräraha) - Statsunder-
37656: stöd för främjande av näringsverksamheten i kom-
37657: muner på specialområden (Reservationsanslag) ..... . 14 500 000 14 500 000,00 0,00 0
37658: 52 Valtionavustus Suomalaisuuden Liitolle - Statsun-
37659: derstöd åt Suomalaisuuden Liitto ................... . 75 000 75 000,00 0,00 0
37660: 56 Valtionavustus Suomen Meripelastusseuralle -
37661: Stadsunderstöd ät Finlands Sjöräddningssällskap .... 230 000 230 000,00 0,00 0
37662:
37663: 98 ELINKEINOTOIMINNAN ALUEELLINEN EDISTÄ-
37664: MINEN - REGIONALT FRÄMJANDE AV NÄ-
37665: RINGSVERKSAMHETEN ........................... . 51 500 000 51 500 000,00 0,00 0
37666: 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu (Siirtomää-
37667: räraha) - Experiment för stödjande av landsbygd-
37668: sområdenas arbetsplatser (Reservationsanslag) ..... . 21 500 000 21 500 000,00 0,00 0
37669: 43 Lapin läänin kehittäminen (Siirtomääräraha) - Ut-
37670: vecklande av Lapplands Iän (Reservationsanslag) .... 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0
37671:
37672: 99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
37673: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM IN-
37674: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .. 960 000 1 306 896,07 346 896,07 36
37675: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
37676: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 350 000 715 972.41 365 972.41 105
37677: 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Forsknings- och
37678: utvecklingsverksamhet ............................. . 420 000 419 695,82 -304,18 0
37679: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
37680: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 190 000 171 227,84 -18 772,16 10
37681: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37682: Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 41
37683: 26 Pl. - Ht.
37684:
37685: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37686: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37687: Resultat enligt bokslutet
37688: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
37689: förslaget bokslutet suurempi - högre %
37690: pienempi - lägre 1-1
37691:
37692:
37693:
37694: 27. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
37695:
37696: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
37697: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
37698: RADE ............................................. .. 5 094 222 700 5 106 682 484,13 12 459 784,13 0
37699:
37700: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINIS-
37701: TERIET ............................................. . 24 651 000 24 327 202, 17 -323 797,83
37702: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37703: slagsanslag) ........................................ . 18 214 000 18 232 950,51 18 950,51 0
37704: 09 Neuvottelukunnat (Arviomääräraha) - Delegatio-
37705: ner (Förslagsanslag) ................................ . 1 540 000 1 465 102,90 -74 897,10 5
37706: 21 Tieteellinen tutkimus (Sii:1omääräraha) - Veten-
37707: skaplig forskning (Reservationsanslag) .............. . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
37708: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 26nooo 2 409 148,76 -267 851,24 10
37709: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37710: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 220 000 220 000,00 0,00 0
37711:
37712: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT
37713: MENOT - FÖRSVARSMAKTENS AVLÖNINGS-
37714: OCH ÖVRIGA UTGIFTER .......................... . 1 560 793 700 1 563 592 544,35 2 798 844,35 0
37715: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37716: slagsanslag) ........................................ . 1 435 499 700 1 434 588 322,44 -911 3n,56 o
37717: 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankkiminen
37718: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av inventarier,
37719: maskiner och anordningar (Reservationsanslag) ..... 5 800 000 5 800 000,00 0,00 0
37720: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan-
37721: slag) ................................................ . 43 514 000 46 527 178,88 3 013 178,88 7
37722: 25 Joukkojen ja tavaran kuljetukset (Arviomääräraha)
37723: - Trupp- och godstransporter (Förslagsanslag) ..... 32 236 000 32 235 516.41 -483,59 0
37724: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
37725: tabehandling ....................................... . 13 098 000 13 097 625,37 -374,63 0
37726: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
37727: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsanslag) ... 5 471 000 6 299 765,20 828 765,20 15
37728: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 25 175 000 25 044 136,05 -130 863,95
37729:
37730: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT - UN-
37731: DERHÅLL AV VÄRNPLIKTIGA .................... . 497 981 000 502 410 022,07 4 429 022,07
37732: 02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha) -
37733: Dagspenningar och reservistlöner (Förslagsanslag) .. 146 739 000 149 107 292,45 2 368 292.45 2
37734: 20 Kuljetukset (Arviomääräraha) - Transporter (För-
37735: slagsanslag) ........................................ . 34 824 000 36 621 352,61 1 797 352,61 5
37736: 21 Muonitus (Arviomääräraha) - Proviantering !För-
37737: slagsanslag) ........................................ . 192 480 000 192 440 584,98 -39 415,02 0
37738: 22 Vaatetus ja puhtaanapito (Arviomääräraha) - Be-
37739: klädnad, tvätt och hygien (Förslagsanslag) ......... . 96 678 000 96 677 996,12 -3,88 0
37740: 23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälsovård
37741: (Förslagsanslag) .................................... . 14 928 000 15 360 733,32 432 733,32 3
37742: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 332 000 12 202 062,59 -129 937.41
37743:
37744: 20 PERUSHANKINTAMENOT - GRUNDANSKAFF-
37745: NINGSUTGIFTER .................................. . 650 600 000 650 600 000,00 0,00 0
37746: 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt (Siirto-
37747: määräraha) - Grundanskaffningar, försök och ut-
37748: vecklande av utrustning (Reservationsanslag) ....... . 650 600 000 650 600 000,00 0,00 0
37749: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37750: 27 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 42
37751: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37752: Luku - Kap. arvion mukaan rT''Ikaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37753: Resultat enligt bokslutet
37754: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37755: förslaget bokslutet suurempi - högre
37756: %
37757: pienempi - lägre ( -1
37758:
37759:
37760: 25 VARUSTUKSEN UUSINTA- JA KÄYTTÖMENOT
37761: - UTGIFTER FÖR FÖRNYANDE OCH ANVÄND-
37762: NING AV UTRUSTNING ........................... . 1 608 825 000 1 618 074 258,89 9 249 258,89
37763: 16 Uusinta (Siirtomääräraha) - Nyanskaffning (Reser-
37764: vationsanslag) ...................................... . 731 700 000 731 700 000,00 0,00 0
37765: 17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha)
37766: - Förnyande av utmönstrad utrustning (Förslags-
37767: anslag) ............................................. . 1 000 000 10 249 258,89 9 249 258,89 925
37768: 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat hankinnat
37769: (Siirtomääräraha) - Anskaffningar som stöder sys-
37770: selsättningen inom varvsindustrin (Reservationsan-
37771: slag) ................................................ . 24 025 000 24 025 000,00 0,00 0
37772: 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärära-
37773: ha) - Användning och underhåll av utrustning
37774: (Reservationsanslag) ............................... . 852 100 000 852 100 000,00 0,00 0
37775:
37776: 27 KIINTEISTÖMENOT - UTGIFTER FÖR FASTIG-
37777: HETER ............................................. . 550 325 000 545 843 324,52 -4 481 675,48
37778: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
37779: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 273 355 000 268 873 324,52 -4 481 675,48 2
37780: 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus
37781: ja kunnossapitoal (Siirtomääräraha) - Reparation
37782: och underhåll av byggnader, militärområden och
37783: -anläggningar (Reservationsanslag) ................. . 65 000 000 65 000 000,00 0,00 0
37784: 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen (Siirto-
37785: määräraha) - Anläggande av garnisonernas signal-
37786: förbindelser (Reservationsanslag) ................... . 7 800 000 7 800 000,00 0,00 0
37787: 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden hankki-
37788: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av lösöre,
37789: maskiner och anordningar (Reservationsanslag) ..... 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
37790: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä-
37791: raha) - Nybyggnader och grundförbättringar (Re-
37792: servationsanslag) ................................... . 123 170 000 123 170 000,00 0,00 0
37793: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
37794: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
37795: 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto-
37796: määräraha) - Byggnadsarbeten på militära områ-
37797: den och anläggningar (Reservationsanslag) ......... . 41 000 000 41 000 000,00 0,00 0
37798: 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära-
37799: ha) - lnköp och expropriation av fastigheter (Re-
37800: servationsanslag) ................................... . 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0
37801:
37802: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTYÖ
37803: - DET INTERNATIONELLA ARBETET FÖR FRE-
37804: DENS TRYGGANDE ............................... . 128 869 000 128 869 000,00 0,00 0
37805: 21 Suomalainen valmiusjoukko (Siirtomääräraha) -
37806: Den finska beredskapsstyrkan (Reservationsan-
37807: slag) ................................................ . 5107 000 5107 000,00 0,00 0
37808: 22 Suomalaiset valvontajoukot (Siirtomääräraha) -
37809: De finska övervakningstrupperna (Reservationsan-
37810: slag) ................................................ . 123 762 000 123 762 000,00 0,00 0
37811:
37812: 90 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLI-
37813: SUUS- JA LIIKETOIMINTA - FÖRSVARSMINIS-
37814: TERIET UNDERSTÄLLD INDUSTRI- OCH AF-
37815: FÄRSVERKSAMHET ............................... .
37816: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags-
37817: anslag) ............................................. . 11 750 000 11 315 652,23
37818: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
37819: sivu
37820: 27 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 43
37821:
37822: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37823: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37824: Resultat enligt bokslutet
37825: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37826: förslaget bokslutet suurempi - högre
37827: pienempi - lägre 1-)
37828: %
37829:
37830:
37831: 21 Pukutehdas (Arviomääräraha) - Beklädnadsfabri-
37832: ken (Förslagsanslagl ................................ . 43000000 41 709 892,01
37833: 22 Vammaskosken tehdas (Arviomääräraha) - Vam-
37834: maskoski fabrik (Förslagsanslag) .................... . 49 000 000 54 593 398,00
37835: 23 Patruunatehdas (Arviomääräraha) - Patronfabri-
37836: ken 1Förslagsanslag) ................................ . 79 700 000 70 705 025,77
37837: 24 Metsätalous (Arviomääräraha) - Skogshushåll-
37838: ningen (Förslagsanslag) ............................ . 8 900 000 9 411 590,85
37839: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 192 350 000 187 735 558,86
37840: Käyttötulot - Driftsinkomster 200 470 000 195 714 311,15
37841: 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat (Siirtomäärära-
37842: ha) - Maskinanskaffning tili industriföretagen (Re-
37843: servationsanslag) ................................... . 26100 000 26 100 000,00 0,00 0
37844: 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt (Siirtomääräraha)
37845: - lndustriföretagens byggnadsarbeten (Reserva-
37846: tionsanslag) ........................................ . 7 480 000 7 480 000,00 0,00 0
37847: 78 Puolustusministeriön metsien perusparannukset
37848: (Siirtomääräraha) - Grundförbättring av försvars-
37849: ministeriets skogar (Reservationsanslagl ............ . 210 000 210 000,00 0,00 0
37850: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
37851: gifter 33 790 000 33 790 000' 00
37852: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN
37853: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM
37854: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
37855: RÅDE .............................................. . 38 388 000 39 176 132,13 788 132,13 2
37856: 02 Työrajoitteisten palkkaukset (Arviomääräraha) -
37857: Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) ..... 37 813 000 38 717 953,56 904 953,56 2
37858: OB Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
37859: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 90000 85 767,59 -4 232,41 5
37860: 40 Lapuan patruunatehtaalle keväällä 1976 sattuneen
37861: onnettomuuden johdosta maksettavat tapaturma-
37862: vakuutuslain mukaiset korvaukset (Arviomääräraha)
37863: - Ersättningar som i enlighet med lagen om
37864: olycksfallsförsäkring skall utbetalas med anledning
37865: av olyckan vid Lappo patronfabrik våren 1976
37866: (Förslagsanslag) .................................... . 360 000 324 301,20 -35 698,80 10
37867: 50 Valtionapu vapaaehtoista maanpuolustustyötä var-
37868: ten - Statsunderstöd för frivilligt försvarsarbete .... 20000 20 000,00 0,00 0
37869: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) Kursfluktu-
37870: eringar (Förslagsanslag) ............................ . 105 000 28 109,78 -76 890,22 73
37871: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
37872: 27 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 44
37873:
37874: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37875: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37876: Resultat enligt bokslutet
37877: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
37878: förslaget bokslutet suurempi - högre
37879: %
37880: pienempi - lägre ( -1
37881:
37882:
37883:
37884: 28. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
37885:
37886: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
37887: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
37888: RADE .............................................. . 7 703 374 000 7 625 421 451,48 -77 952 548,52
37889:
37890: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINIS-
37891: TERIET ............................................. . 55 330 000 54 174 400,71 -1 155 599,29 2
37892: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37893: slagsanslag) ........................................ . 41 100 000 41 085 609,42 -14 390,58 0
37894: 09 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega-
37895: tioner .............................................. .. 704 000 574 305,14 -129 694,86 18
37896: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
37897: tabehandling ...................................... .. 2 694 000 2 553 291,45 -140 708,55 5
37898: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 8 812 000 7 941 194,70 -870 805,30 10
37899: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37900: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 020 000 2 020 000,00 0,00 0
37901:
37902: 05 VALTIOKONITORI- STATSKONTORET .......... 66 760 000 61 144 864,26 -5615135,74 8
37903: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37904: slagsanslag) ........................................ . 29 091 000 27 569 061 ,75 -1 521 938,25 5
37905: 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti (Siirtomäärära-
37906: ha) - Registrering av uppgifter om anställningsför-
37907: hällande (Reservationsanslag) ...................... . 1100 000 1 100 000,00 0,00 0
37908: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
37909: tabehandling ....................................... . 21 348 000 20 450 761,39 -897 238,61 4
37910: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 121 000 2 666 802,88 -454 197,12 15
37911: 53 Asuntosäästöpalkkiot (Arviomääräraha) Bo-
37912: stadssparpremier (Förslagsanslag) .................. . 11 000 000 8 288 762,80 -2 711 237,20 25
37913: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37914: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
37915: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomääräraha) -
37916: Tryggande av statens fordringar (Förslagsanslag) .... 100 000 69 475,44 -30 524,56 31
37917:
37918: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ........................ .. 3 778 868 000 3 792 353 968,97 13 485 968,97 0
37919: 05 Vakinaiset eläkkeet sekä perhe-eläkkeet ja hautau-
37920: savut (Arviomääräraha) - Ordinarie pensioner, fa-
37921: miljepensioner och begravningshjälp (Förslagsan-
37922: slag) ................................................ . 3 656 620 000 3 679 337 065,16 22 717 065,16
37923: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
37924: pensioner (Förslagsanslag) ......................... . 65 788 000 61 032 061 ,70 -4 755 938,30 7
37925: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Ovriga pen-
37926: sionsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 56 460 000 51 984 842,1 1 -4 475 157,89 8
37927:
37928: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO -
37929: STATENS REVISIONSVERK ....................... . 10 414 000 11 054 747,96 640 747,96 6
37930: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37931: slagsanslag) ........................................ . 9 508 000 10 084 494,15 576 494,15 6
37932: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga
37933: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 771 000 837 023,06 66 023,06 9
37934: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
37935: rier ................................................ .. 135 000 133 230,75 -1 769,25
37936:
37937: 18 VEROHALLINTO- SKAITEFÖRVALTNINGEN .... 917 130 000 904 393 993,91 -12 736 006,09
37938: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
37939: slagsanslag) ........................................ . 566 063 000 562 150 047,60 -3 912 952,40
37940: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
37941: sivu
37942: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 45
37943: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37944: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
37945: Resultat enligt bokslutet
37946: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
37947: förslaget bokslutet
37948: suurempi - högre
37949: %
37950: pienempi - lägre 1-)
37951:
37952:
37953: 08 Verotus-, tarkastus- ja valtionasiamiesten palkkiot
37954: (Arviomääräraha) - Beskattnings-, prövnings- och
37955: statsombudens arvoden (Förslagsanslag) ........... . 3 550 000 3 691 644,16 141 644,16 4
37956: 09 Pysyvät neuvottelu- ja lautakunnat (Arviomäärära-
37957: ha) - Permanenta delegationer och nämnder (För-
37958: slagsanslag) ........................................ . 15 241 000 15 210 764,06 -30 235,94 0
37959: 21 Veronkantopalkkiot ja muut veronkantokustannuk-
37960: set (Arviomääräraha) - Skatteuppbördsprovision
37961: och övriga kostnader för skatteuppbörden (För-
37962: slagsanslag) ........................................ . 51 500 000 55 120 530,83 3 620 530,83 7
37963: 22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassifice-
37964: ring (Reservationsanslag) ........................... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
37965: 24 Leimamerkkien valmistus (Arviomääräraha)
37966: Förfärdigande av stämpelmärken (Förslagsanslag) ... 1 480 000 755 660,00 -724 340,00 49
37967: 25 Korvaukset posti- ja telelaitokselle (Arviomäärära-
37968: ha) - Ersättningar tili post- och televerket (För-
37969: slagsanslag) ........................................ . 22 450 000 23 475 691,55 1 025 691,55 5
37970: 26 Palautettavien verojen korot sekä oikeudenkäynti-
37971: kulut veroasioissa (Arviomääräraha) - Räntor på
37972: restituerade skatter samt rättegångskostnader i
37973: skatteärenden (Förslagsanslag) ..................... . 81 000 000 75 279 109,38 -5 720 890,62 7
37974: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
37975: tabehandling ....................................... . 52 190 000 51 474 272,90 -715 727,10 1
37976: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 103 921 000 97 501 273,43 -6 419 726,57 6
37977: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
37978: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) 12 735 000 12 735 000,00 0,00 0
37979:
37980: 'J7 ERÄÄT HINNANEROKORVAUKSET - VISSA
37981: PRISSKILLNADSERSÄTININGAR ................ . 642 000 000 676 503 822,00 34 503 822,00 5
37982: 40 Eräiden valmisteverolakien mukaiset hinnanerokor-
37983: vaukset (Arviomääräraha) - Prisskillnadsersätt-
37984: ningar enligt vissa accislagar (Förslagsanslag) ...... . 642 000 000 676 503 822,00 34 503 822,00 5
37985:
37986: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUN-
37987: NALLE - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDS-
37988: KAPET ÅLAND .................................... . 353 050 000 351 835 467.70 -1 214 532,30 0
37989: 30 Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävä verota-
37990: loudellinen tasoitus (Arviomääräraha) - Skattefi-
37991: nansiell utjämning åt landskapet Aland (Förslagsan-
37992: slag) ................................................ . 346 500 000 346 500 000,00 0,00 0
37993: 31 Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävä! ylimää-
37994: räiset määrärahat - Extraordinarie anslag åt lands-
37995: kapet Aland ........................................ . 3 700 000 2 885 467.70 -814 532,30 22
37996: 32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen
37997: eräissä tapauksissa (Arviomääräraha) - Ersättning
37998: för bortfall av kommunalskatt i vissa fall (Förslags-
37999: anslag) ............................................. . 2 200 000 1 800 000,00 -400 000,00 18
38000: 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tavarakuljetus-
38001: ten kuljetuskustannusten alentaminen - Sänkning
38002: av varutransportkostnader mellan Aland och fast-
38003: landet .............................................. . 650 000 650 000,00 0,00 0
38004:
38005: 40 TULLILAITOS- TULLVERKET .................... . 270 054 000 260 685 828.47 -9 368 171,53 3
38006: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38007: slagsanslag) ........................................ . 223 061 000 215 156 584.74 -7904415,26 4
38008: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe-
38009: handling ............................................ . 5 125 000 5 019 485,20 -105 514,80 2
38010: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38011: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 46
38012:
38013: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38014: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38015: Resultat enligt bokslutet
38016: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38017: förslaget bokslutet suurempi - högre
38018: %
38019: pienempi - lägre ( -1
38020:
38021:
38022: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 29 623 000 28 265 309,28 -1 357 690,72 5
38023: 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaffningar av
38024: fordon .............................................. . 2 800 000 2 799 449,25 -550,75 0
38025: 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden hankki-
38026: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av inventa-
38027: rier, telefoner och annan materiel (Reservationsan-
38028: slag) ................................................ . 3 280 000 3 280 000,00 0,00 0
38029: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38030: (Reservationsanslag) ............................... . 6 165 000 6 165 000,00 0,00 0
38031:
38032: 50 RAHAPAJA - MYNTVERKET ..................... . 17 781 000 16 799 895,86 -981104,14 6
38033: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38034: slagsanslag 1 ........................................ . 5 345 000 4 980 522,74 -364 477,26 7
38035: 22 Raaka-aineet (Arviomääräraha) - Räämnen (För-
38036: slagsanslag 1 ........................................ . 8 000 000 7 844 708,06 -155 291,94 2
38037: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
38038: konsumtionsutgifter (Förslagsanslagl ............... . 3 336 000 2 877 445,06 -458 554,94 14
38039: 70 Koneiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38040: skaffningar av maskiner (Reservationsanslagl ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0
38041: 95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen Pankilta
38042: (Arviomääräraha) - lnlösen av gammalt växelmynt
38043: från Finlands Bank (Förslagsanslag) ................ . 1 000 000 997 220,00 -2 780,00 0
38044:
38045: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN ..... 95 524 000 95 257 847,62 -266152,38 0
38046: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
38047: slagsanslag) ........................................ . 49119 000 49 649 105,71 530 105,71 1
38048: 09 Tilastoneuvosto - Statistikrädet ................... . 32000 24 616,96 -7 383,04 23
38049: 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat (Siirtomäärära-
38050: ha) - Regelbundet äterkommande undersökningar
38051: och räkningar (Reservationsanslag) ................. . 14 025 000 14 025 000,00 0,00 0
38052: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe-
38053: handling ............................................ . 7 030 000 7 030 000,00 0,00 0
38054: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
38055: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 5151 000 4 362 124,95 -788 875,05 15
38056: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 13 987 000 13 987 000,00 0,00 0
38057: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38058: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 6180 000 6180 000,00 0,00 0
38059:
38060: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO - BANKINSPEK-
38061: TIONEN ............................................ . 5 751 000 5 677 886,41 -73113,59
38062: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38063: slagsanslag 1 ........................................ . 3 876 000 3 848 012,04 -27 987,96 1
38064: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 838 000 1 795 602,02 -42 397,98 2
38065: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
38066: rier ................................................. . 37 000 34 272,35 -2 727,65 7
38067:
38068: 56 TALOUDELLINEN SUUNNITTELUKESKUS
38069: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN ........ . 4 051 000 3 930 725,39 -120 274,61 3
38070: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38071: slagsanslag) ........................................ . 2 693 000 2 644 842,83 -48157,17 2
38072: 09 Talousneuvosto - Ekonomiska rädet ............... . 100 000 83 464,60 -16 535,40 17
38073: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 245 000 1191 906,86 -53 093,14 4
38074: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
38075: rier ................................................. . 13 000 10 511,10 -2 488,90 19
38076: sivu
38077: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
38078: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 47
38079: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38080: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
38081: Resultat enligt bokslutet
38082: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
38083: förslaget bokslutet suurempi · högre
38084: %
38085: pienempi · lägre 1-1
38086:
38087:
38088: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖRVALT-
38089: NINGEN ............................................ . 255 735 000 249 956 504,98 -5 778 495,02 2
38090: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38091: slagsanslag) ........................................ . 235 204 000 230 068 253,25 -5 135 746,75 2
38092: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 19 981 000 19 339 551,88 -641 448,12 3
38093: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
38094: rier ................................................. . 550 000 548 699,85 -1300,15 0
38095:
38096: 64 ERÄÄT VALTION KIINTEISTÖMENOT - STA-
38097: TENS FASTIGHETSUTGIFTER .................... . 684 460 000 683 296 790' 44 -1 163 209,56 0
38098: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
38099: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 205 000 000 206 093 189,50 1 093 189,50
38100: 11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat
38101: vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsedda hy·
38102: resutgifter för statens ämbetsverk och inrättningar
38103: (Förslagsanslag) .................................... . 3 000 000 743 600,94 -2 256 399,06 75
38104: 13 Korjaus ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Repa-
38105: ration och underhäll (Reservationsanslag) .......... . 94 000 000 94 000 000' 00 0,00 0
38106: 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hankkiminen
38107: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbetsmaski-
38108: ner och inventarier tili fastigheter (Reservationsan-
38109: slag) ................................................ . 5 690 000 5 690 000,00 0,00 0
38110: 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koerakenta-
38111: minen (Siirtomääräraha) - Planering av statens
38112: husbyggen och experimentellt byggande (Reserva-
38113: tionsanslag) ........................................ . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
38114: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
38115: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 72 000 000 72 000 000' 00 0,00 0
38116: 76 Virastotalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) -
38117: Byggande av ämbetshus (Reservationsanslag) ...... . i50 770 000 150 770 000,00 0,00 0
38118: 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen
38119: valtion tarpeisiin (Siirtomääräraha) - Anskaffning
38120: av fastigheter och bostadsaktier för statens behov
38121: (Reservationsanslag) ............................... . 150 000 000 150 000 000,00 0,00 0
38122:
38123: 65 OTANIEMEN VALTIONALUE - OTNÄS STATS-
38124: OMRÅDE ........................................... . 65170 000 69 912 026,70 4 742 026,70 7
38125: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38126: slagsanslag) ........................................ . 22 915 000 23 977 727,46 1 062 727,46 5
38127: 09 Otaniemen hoitokunta - Otnäs förvaltnings·
38128: nämnd .............................................. . 65 000 58 688,92 -6311,08 10
38129: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
38130: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 4 850 000 5 187 647,93 337 647,93 7
38131: 13 Rakennusten kunnossapito (Siirtomääräraha) -
38132: Byggnaders underhäll (Reservationsanslag) ......... . 3 600 000 3 600 000,00 0,00 0
38133: 21 Lämpö- ja sähkölaitos (Arviomääräraha) - Värme-
38134: och elverk (Förslagsanslag) ......................... . 24 700 000 28 048 590,33 3 348 590,33 14
38135: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 640 000 639 451,19 -548,81 0
38136: 70 Laitteiden ja kaluston hankkiminen - Anskaffning
38137: av apparater och andra inventarier .................. . 600 000 599 920,87 -79,13 0
38138: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38139: (Reservationsanslag) ............................... . 7 800 000 7 800 000,00 0,00 0
38140:
38141: 70 VALTION KOULUTUSKESKUS - STATENS UT-
38142: BILDNINGSCENTRAL ............................. . 8 223 000 8 145 636,77 -77 363,23
38143: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38144: slagsanslag) ........................................ . 4 939 000 4 896 891,26 -42 108,74
38145: sivu
38146: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
38147: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 48
38148:
38149: Tula- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38150: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38151: Resultat enligt bokslutet
38152: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38153: förslaget bokslutet suurempi - högre
38154: %
38155: pienempi - lägre 1-)
38156:
38157:
38158: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 954 000 2 918 745,51 -35 254,49
38159: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära-
38160: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar
38161: (Reservationsanslag) ............................... . 330 000 330 000,00 0,00 0
38162: 80 ERÄÄT HALLINNONALOITIAIN JAKAMATIO-
38163: MAT MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE
38164: FÖRDELAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDEN .. 146 731 000 124 088 946,34 -22 642 053,66 15
38165: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38166: slagsanslag) ........................................ . 2 688 000 1 407 626,47 -1 280 373,53 48
38167: 02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) -
38168: Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) ..... . 24 247 000 17 254 797,66 -6 992 202,34 29
38169: 03 Ryhmähenkivakuutusta vastaava järjestely (Arvio-
38170: määräraha) - Arrangemang motsvarande gruppliv-
38171: försäkring (Förslagsanslag) ........................ .. 16 500 000 14 829 420,06 -1 670 579,94 10
38172: 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen (Siirtomäärä-
38173: raha) - Främjande av förvaltningens rationalisering
38174: (Reservationsanslag) ............................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
38175: 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestäminen (Siir-
38176: tomääräraha) - Anordnande av experiment med
38177: rehabilitering (Reservationsanslag) .................. . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
38178: 21 Valtion virastojen ja laitosten puolesta postisiirtoliik-
38179: keestä suoritettavat maksut (Arviomääräraha) -
38180: Statens ämbetsverks och inrättningars avgifter för
38181: postgirorörelsen (Förslagsanslag) ......... _......... . 16 100 000 11 189 971,62 -4 910 028,38 30
38182: 22 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha)
38183: Främjande av arbetarskyddet (Reservationsanslag) .. 4 216 000 4 215 928,32 -71,68 0
38184: 23 Työterveyshuollon kehittäminen (Siirtomääräraha)
38185: - Utvecklande av företagshälsovärden (Reserva-
38186: tionsanslag) ....................................... .. 30 000 000 30 000 000' 00 0,00 0
38187: 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen (Siirtomääräraha)
38188: - Utvecklande av arbetsplatskosthällning (Reser-
38189: vationsanslag) ...................................... . 11 200 000 11 200 000,00 0,00 0
38190: 26 Eräät koulutuksen menot (Siirtomääräraha) - Vis-
38191: sa utgifter för utbildning (Reservationsanslag) ...... . 1 570 000 1 570 000,00 0,00 0
38192: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
38193: tabehandling ....................................... . 1 200 000 1 015 343,18 -184 656,82 15
38194: 29 Virastojen siirroista aiheutuvat henkilöstöjärjestelyt
38195: - Personalarrangemang som föranleds av förflytt-
38196: ningar av ämbetsverk ............................... . 2 500 000 1 747 299,76 -752 700,24 30
38197: 60 Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista
38198: (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna på
38199: grund av avgängsbidragsfonden (Förslagsanslag) .... 7 700 000 4 473 412,00 -3 226 588,00 42
38200: 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille valtion vi-
38201: rastoille ja laitoksille (Siirtomääräraha) - Anskaff-
38202: ning av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk
38203: och inrättningar (Reservationsanslag) ............... . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
38204: 71 Atk-laitteiden hankinta (Siirtomääräraha) - An-
38205: skaffning av ADB-utrustning (Reservationsanslag) ... 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
38206: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten
38207: menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa
38208: (Arviomääräraha) - På lag eller författning grun-
38209: dade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår i
38210: utgiftsstaten (Förslagsanslag) ....................... . 5 000 000 4 397 037,79 -602 962,21 12
38211: 96 Valtioneuvoston käytettäväksi edeltä arvaamatto-
38212: miin menoihin - Tili statsrådets förfogande för
38213: oförutsedda utgifter ................................ . 1 000 000 489 338,82 -510 661 '18 51
38214: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38215: sida
38216: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 49
38217: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38218: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38219: Resultat enligt bokslutet
38220: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38221: förslaget bokslutet suurempi - högre
38222: pienempi - lägre 1-)
38223:
38224:
38225: 97 Tileistä poistot IArviomääräraha) - Avskrivningar
38226: 1Förslagsanslag) .................................... . 5 000 000 2 399 040,21 -2 600 959,79 52
38227: 98 Valtioneuvoston käytettäväksi virastojen hoitome-
38228: noihin IArviomääräraha) Tili statsrådets
38229: förfogande för ämbetsverkens förvaltningsutgifter
38230: IFörslagsanslag) .................................... . 1100 000 1 245 538,05 145 538,05 13
38231: 99 Valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustan-
38232: nusten ja vahinkojen korvaaminen IArviomäärära-
38233: ha) - Ersättning av vissa kostnader och skador
38234: som åsamkats statens personaiiFörslagsanslag) ..... 210 000 154192,40 -55 807,60 27
38235:
38236: 82 VALTION INVESTOINTIRAHASTO - STATENS
38237: INVESTERINGSFOND ............................. . 4 000 000 6 448 045,96 2 448 045,96 61
38238: 61 Korvaus valtion investointirahastolle IArviomäärära-
38239: ha) - Ersättning tili statens investeringsfond IFör-
38240: slagsanslag) ........................................ . 4 000 000 6 448 045,96 2 448 045,96 61
38241:
38242: 83 KANSAINVÄLINEN JÄLLEENRAKENNUSPANKKI
38243: INTERNATIONELLA ATERUPPBYGGNADS-
38244: BANKEN ........................................... . 31 600 000 28 406 631,35 -3 193 368,65 10
38245: 66 Osuus Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin osa-
38246: kepääoman korottamisesta IArviomääräraha) -
38247: Andel i höjningen av lnternationella Ateruppbygg-
38248: nadsbankens aktiekapitaiiFörslagsanslag) .......... . 31 600 000 28 406 631,35 -3 193 368,65 10
38249:
38250: 84 POHJOISMAIDEN INVESTOINTIPANKKI - NOR-
38251: DISKA INVESTERINGSBANKEN ................... . 10 500 000 10 191 367,00 -308633,00 3
38252: 88 Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääo-
38253: man korottamisesta IArviomääräraha) - Andel i
38254: höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens grund-
38255: kapitall Förslagsanslag) ............................. . 10 500 000 10 191 367,00 -308 633,00 3
38256:
38257: 85 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT
38258: INTERNATIONELLA FINANSIERINGSSAMFUND .. 165 350 000 98 829 795,46 -66 520 204,54 40
38259: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitou-
38260: musten lunastaminen IArviomääräraha) - lnfrian-
38261: de av förbindelser som avgivits tili internationella
38262: finansinstitut IFörslagsanslag) ...................... . 159 500 000 98 829 795,46 -60 670 204,54 38
38263: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osa-
38264: kepääoman korottamisesta IArviomääräraha) -
38265: Finlands andel i höjningen av lnternationella finansi-
38266: eringsbolagets aktiekapitaiiFörslagsanslag) ........ . 5 850 000 0,00 -5 850 000,00 100
38267:
38268: 90 VALTION PAINATUSKESKUS STATENS
38269: TRYCKERICENTRAL ............................... .
38270: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
38271: slagsanslag) ........................................ . 47 175 000 47 532 009,98
38272: 05 Eläkkeet IArviomääräraha) - Pensioner IFörslags-
38273: anslag) ............................................. . 11 432 000 9 165 699,56
38274: 29 Muut käyttömenot IArviomääräraha) - Ovriga
38275: driftsutgifter IFörslagsanslag) ...................... . 84 448 000 86 531 703,71
38276: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 143 055 000 143 229 413,25
38277: Käyttötulot - Driftsinkomster 161120 000 165 268 315,48
38278: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen !Siirtomäärära-
38279: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier
38280: IReservationsanslag) ............................... . 10 900 000 10 900 000,00 0,00 0
38281: sivu
38282: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
38283: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 50
38284:
38285: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38286: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38287: Resultat enligt bokslutet
38288: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38289: förslaget bokslutet suurempi - högre
38290: %
38291: pienempi - lägre (- 1
38292:
38293:
38294: 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos (Siirto-
38295: määräraha) - Statens tryckericentrals produktion-
38296: sinrättning (Reservationsanslag) .................... . 600 000 600 000,00 0,00 0
38297: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
38298: gifter 11 500 000 11 500 000,00
38299:
38300: 92 VALTION TIETOKONEKESKUS - STATENS DA-
38301: TAMASKINCENTRAL .............................. .
38302: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
38303: slagsanslag) ........................................ . 98176 000 90 497 606,42
38304: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga
38305: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 123 635 000 122 666 914,62
38306: 92. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 221 811 000 213 164 521,04
38307: Käyttötulot - Driftsinkomster 266 601 000 265 156 993,36
38308: 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära-
38309: ha) - Anskaffning av maskiner och materiel (Re-
38310: servationsanslag) ................................... . 52 511 000 52 510 795,40 -204,60 0
38311: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
38312: gifter 52 511 000 52 510 795,40
38313:
38314: 94 VALTION RAVITSEMISKESKUS STATENS
38315: FÖRPLÄGNADSCENTRAL ........................ ..
38316: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38317: slagsanslag) ....................................... .. 145 000 174 493,01
38318: 29 Käyttömenot (Arviomäärärahal - Driftsutgifter
38319: (Förslagsanslag) .................................... . 243 790 000 235 655 912,21
38320: 94. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 243 935 000 235 830 405,22
38321: Käyttötulot - Driftsinkomster 265 000 000 253 934 591 ,89
38322: 71 Rakennusten kunnostaminen (Siirtomääräraha)
38323: lständsättning av byggnader (Reservationsanslag) ... 40000 40 000,00 0,00 0
38324: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
38325: gifter 40000 40 000,00
38326:
38327: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
38328: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FI-
38329: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 50 841 000 48 281 461 ,82 -2 559 538,18 5
38330: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomäärärahal - Kom-
38331: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslagl ............ . 830 000 952 041,19 122041,19 15
38332: 50 Sotainvalidien keräysviljan yleisen luovutushinnan
38333: ja liikevaihtoverolain säännöksistä johtuvan alem-
38334: man hinnan välisen hinnaneron korvaaminen -
38335: Ersättande av prisskillnaden mellan det allmänna
38336: överlätelsepriset pä spannmäl som insamlats åt
38337: krigsinvaliderna och det av stadgandena i lagen
38338: angäende omsättningsskatt följande lägre priset ..... 261 000 260 196,60 -803,40 0
38339: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
38340: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse
38341: frän skatt äterbetalda skatter (Förslagsanslag) ...... . 41 700 000 39 319 835,40 -2 380 164,60 6
38342: 62 Palautettavien vientitalletusten korko (Arviomäärä-
38343: rahal - Ränta på exportdepositioner som skall
38344: äterbäras (Förslagsanslag) .......................... . 8 000 000 7 675 545,00 -324 455,00 4
38345: 95 Syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varois-
38346: ta suoritettavat korvaukset (Arviomääräraha) -
38347: Ersättningar av statens medel ät oskyldigt häktade
38348: eller dömda (Förslagsanslag) ....................... . 50000 73 843,63 23 843,63 48
38349: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38350: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 51
38351:
38352: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38353: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38354: Resultat enligt bokslutet
38355: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38356: förslaget bokslutet
38357: suurempi - högre
38358: %
38359: pienempi - lägre 1-)
38360:
38361:
38362:
38363: 29. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
38364:
38365: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
38366: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT-
38367: NINGSOMRADE ................................... . 15 177 802 400 15 258 086 426,55 80 284 026,55
38368:
38369: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS-
38370: TERIET ............................................. . 31 555 000 31 589 610,72 34 610,72 0
38371: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38372: slagsanslag) ........................................ . 24 620 000 24 666 349,06 46 349,06 0
38373: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 335000 5 323 261,66 -11 738,34 0
38374: 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen (Siirto-
38375: määräraha) - Anskaffning av inventarier och kon-
38376: torsmaskiner (Reservationsanslag) .................. . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
38377:
38378: 02 LUTERILAINEN KIRKKO - LUTHERSKA KYR-
38379: KAN ................................................ . 8 780 000 8 767 357,81 -12 642,19 0
38380: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38381: slagsanslag) ........................................ . 5 860 000 5 919 498,77 59 498,77 1
38382: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 310 000 2 237 859,04 -72140,96 3
38383: 50 Valtionapu Suomen Merimieslähetysseuralle -
38384: Statsbidrag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ... 510 000 510 000,00 0,00 0
38385: 51 Valtionavustus raamatunkäännösyksikön työsken-
38386: telyyn - Statsunderstöd för en bibelöversättning-
38387: senhets arbete ...................................... . 100 000 100 000,00 0,00 0
38388:
38389: 05 ORTODOKSINEN KIRKKO - ORTODOXA KYR-
38390: KAN ................................................ . 5082 000 4 972 385,90 -109 614,10 2
38391: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38392: slagsanslag) ........................................ . 2 897 000 2 873 900.73 -23 099,27 1
38393: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 913 000 826 514,02 -86 485,98 9
38394: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 292 000 291 971,15 -28,85 0
38395: 51 Valtionavustus Haminan ortodoksisen kirkon kor-
38396: jaustöitä varten !Siirtomääräraha) - Statsunder-
38397: stöd för reparationsarbeten på Fredrikshamns orto-
38398: doxa kyrka (Reservationsanslag) .................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
38399: 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalustohankintoja
38400: varten (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för an-
38401: skaffning inventarier tili Valamo kloster (Reserva-
38402: tionsanslag) ........................................ . 300 000 300 000,00 0,00 0
38403: 53 Valtionavustus Tornion entisen ortodoksisen soti-
38404: laskirkon korjaukseen ja entisöintiin - Statsunder-
38405: stöd för reparation och renovering av före detta
38406: ortodoxa militärkyrkan i Torneå .................... .. 180 000 180 000,00 0,00 0
38407:
38408: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - STA-
38409: TENS AUDIOVISUELLA CENTRAL ................ . 5254000 5 260 437,44 6 437,44 0
38410: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38411: slagsanslag) ........................................ . 1 364000 1 449 737.70 85 737.70 6
38412: 28 Myytäväksi tarkoitetun aineiston hankkiminen (Ar-
38413: viomääräraha) - Anskaffning av materia! för
38414: försäljning (Förslagsanslag) ......................... . 1650 000 1 577 749,20 -72 250,80 4
38415: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 200 000 2 193 279,44 -6 720,56 0
38416: /
38417: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning
38418: av inventarier och apparatur ........................ . /40000 39 671,10 -328,90
38419:
38420:
38421:
38422:
38423: ~..
38424: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38425: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 52
38426:
38427: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38428: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
38429: Resultat enligt bokslutet
38430: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38431: förslaget bokslutet suurempi - högre
38432: %
38433: pienempi - lägre ( -1
38434:
38435:
38436: 10 VALTION KORKEAKOULUT - STATENS HÖG-
38437: SKOLOR ........................................... . 1 931 971 400 2 002 313 345,01 70 341 945,01 4
38438: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38439: slagsanslag) ........................................ . 1 251 209 400 1 265 424 410,25 14 215 010,25
38440: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
38441: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 118 240 000 124 595131,24 6 355 131,24 5
38442: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot (Siirtomääräraha)
38443: - Övriga undervisnings- och forskningsutgifter
38444: (Reservationsanslag) ............................... . 151 500 000 151 500 000,00 0,00 0
38445: 25 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
38446: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 105 727 000 155 769 383,09 50 042 383,09 47
38447: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 51 300 000 51 118 123,63 -181 876,37 0
38448: 50 Apurahat - Understöd ............................. . 4 300 000 4 211 296,80 -88 703,20 2
38449: 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank-
38450: kiminen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av forsk-
38451: nings- och undervisningsmateriel samt inventarier
38452: (Reservationsanslag) ............................... . 129 000 000 129 000 000,00 0,00 0
38453: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38454: (Reservationsanslag) ............................... . 94 780 000 94 780 000' 00 0,00 0
38455: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
38456: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 14 920 000 14 920 000,00 0,00 0
38457: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38458: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 10 995 000 10 995 000,00 0,00 0
38459:
38460: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS
38461: ÖVNINGSSKOLOR ................................. . 123146 000 132 029 173,84 8 883 173,84 7
38462: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38463: slagsanslag) ........................................ . 92 756 000 102 708 203,64 9 952 203,64 11
38464: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
38465: slagsanslag) ........................................ . 10 000 000 9 197 402,39 -802 597,61 8
38466: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9 600 000 9 333 567,90 -266 432,10 3
38467: 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen (Siirto-
38468: määräraha) - Anskaffning av undervisningsmate-
38469: riel och inventarier (Reservationsanslag) ............ . 2 600 000 2 599 999,91 -0,09 0
38470: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38471: (Reservationsanslag) ............................... . 7 690 000 7 690 000,00 0,00 0
38472: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38473: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 500 000 500 000,00 0,00 0
38474:
38475: 34 TEATIERIKORKEAKOULU - TEATERHÖGSKO-
38476: LAN ................................................ . 12 487 000 12 083 532,98 -403 467,02 3
38477: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38478: slagsanslag) ........................................ . 8 810 000 8 094 285,61 -715 714,39 8
38479: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
38480: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 2 420 000 2 742 946,66 322 946,66 13
38481: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 915 000 904 300.71 -10 699,29 1
38482: 50 Apurahat - Understöd ............................. . 42 000 42 000,00 0,00 0
38483: 70 Kalusto- ja välinehankinnat (Siirtomääräraha) -
38484: Anskaffning av inventarier och materiel (Reserva-
38485: tionsanslag) ........................................ . 300 000 300 000,00 0,00 0
38486:
38487: 35 TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU - KONSTIN-
38488: DUSTRIELLA HÖGSKOLAN ....................... . 27 462 000 28 837 392,67 1 375 392,67 5
38489: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38490: slagsanslag) ........................................ . 16 505 000 17 368 530,20 863 530,20 5
38491: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
38492: sivu
38493: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 53
38494:
38495: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38496: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38497: Resultat enligt bokslutet
38498: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38499: förslaget bokslutet suurempi - högre
38500: %
38501: pienempi - lägre (-)
38502:
38503:
38504: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
38505: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 5 707 000 5 965 955,76 258 955,76 5
38506: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot (Siirtomääräraha)
38507: - Övriga undervisnings- och forskningsutgifter
38508: (Reservationsanslag) ............................... . 1 570 000 1 570 000,00 0,00 0
38509: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
38510: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 300 000 553 212,40 253 212,40 84
38511: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 640 000 639 694,31 -305,69 0
38512: 50 Apurahat - Understöd ............................ .. 40000 40 000,00 0,00 0
38513: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto-
38514: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un-
38515: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 2 600 000 2 600 000,00 0,00 0
38516: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38517: (Reservationsanslag) ............................... . 100 000 100 000,00 0,00 0
38518:
38519: 36 SIBELIUS-AKATEMIA- SIBELIUS-AKADEMIN ... 36180 000 34 308 246,80 -1 871 753,20 5
38520: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38521: slagsanslag) ........................................ . 29 527 000 28 244 579,83 -1 282 420,17 4
38522: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
38523: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 2 297 000 1 802 139,36 -494 860,64 22
38524: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
38525: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 460 000 459 829,43 -170,57 0
38526: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 836 000 1 741 698,18 -94 301,82 5
38527: 56 Apurahat - Understöd ............................ .. 60000 60 000,00 0,00 0
38528: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto-
38529: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un-
38530: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
38531: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38532: (Reservationsanslag) ............................... . 400 000 400 000,00 0,00 0
38533:
38534: 37 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG-
38535: SKOLEUTGIFTER .................................. . 48144 000 47 273 553,48 -870 446,52 2
38536: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38537: slagsanslag) ........................................ . 1 937 000 1 739 683,02 -197 316,98 10
38538: 09 Korkeakouluneuvosto - Högskolerådet ............ . 570 000 549 735,54 -20 264,46 4
38539: 21 Korkeakoululaitosta koskeva tutkimus- ja kehittä-
38540: mistoiminta - Utrednings- och utvecklingsverk-
38541: samheten beträffande högskoleväsendet ........... . 1 045 000 955 743,00 -89 257,00 9
38542: 22 Korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämi-
38543: nen - Utvecklande av den kompletterande utbild-
38544: ningen .............................................. . 2 752 000 2 543 906,75 -208 093,25 8
38545: 23 Tutkintojen ja opetuksen kehittäminen - Utveck-
38546: lande av examina och undervisning ................. . 3 300 000 3163111,02 -136 888,98 4
38547: 24 Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämi-
38548: nen - Utvecklande av högskolornas internationella
38549: verksamhet ........................................ .. 1 350 000 1 349 994,00 -6,00 0
38550: 26 Opettajien poikkeuskoulutus ja opettajankoulutu-
38551: syksiköiden opettajien jatko- ja täydennyskoulutus
38552: - Undantagsutbildning av lärare samt vidareutbild-
38553: ning och kompletterande utbildning för lärare vid
38554: lärarutbildningsenheterna ........................... . 3 190 000 2 632 959,84 -567 040,16 17
38555: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta - Högsko-
38556: lornas gemensamma ADB-verksamhet ............. . 7 580 000 7 243 169,84 -336 830,16 4
38557: 28 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De ve-
38558: tenskapliga bibliotekens ADB-verksamhet .......... . 2 100 000 1 881 875,93 -218 124,07 10
38559: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
38560: sivu
38561: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 54
38562:
38563: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38564: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
38565: Resultat enligt bokslutet
38566: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38567: förslaget bokslutet suurempi · högre
38568: %
38569: pienempi - lägre 1-)
38570:
38571:
38572: 29 Eräät aineenopettajien koulutuksen menot - Vissa
38573: utgifter för utbildning av ämneslärare ............... . 3 250 000 2 849 830,04 -400 169,96 12
38574: 50 Oppimateriaalin tuotannon edistäminen - Främjan-
38575: de av läromedelsproduktionen ...................... . 790 000 789 968,00 -32,00 0
38576: 51 Kesäyliopistojen valtionapu - Statsunderstöd åt
38577: sommaruniversitet .................................. . 2 780 000 2 780 000,00 0,00 0
38578: 52 Valtionavustus korkeakouluopiskelijoiden ruokailu-
38579: kustannusten alentamiseen (Arviomääräraha) -
38580: Statsunderstöd för sänkning av högskolestuderan-
38581: denas måltidskostnader (Förslagsanslag) ........... . 17 500 000 18 793 576,50 1 293 576,50 7
38582:
38583: 38 KUVATAIDEAKATEMIA (1.9.1985 LUKIEN)
38584: BILDKONSTAKADEMIN IFRAN DEN 1 SEPTEM-
38585: BER 1985) .......................................... . 888 000 899 182,71 11 182,71
38586: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör-
38587: slagsanslag) ........................................ . 618 000 629 956,26 11 956,26 2
38588: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 210 000 209 226,45 -773,55 0
38589: 70 Kalusto- ja välinehankinnat (Siirtomääräraha) -
38590: Anskaffning av inventarier och materiel (Reserva-
38591: tionsanslag) ........................................ . 60 000 60 000,00 0,00 0
38592:
38593: 39 VALTION OPINTOTUKIKESKUS STATENS
38594: STUDIESTODSCENTRAL .......................... . 793 142 000 BOB 088 583,21 14 946 583,21 2
38595: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar (För-
38596: slagsanslag) ........................................ . 3 092 000 3 242 020,88 150 020,88 5
38597: 09 Opintotukilautakunnat (Arviomääräraha) - Studi-
38598: estödsnämnderna (Förslagsanslag) ................. . 40000 31 324,00 -8 676,00 22
38599: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 750 000 3 744 788,04 -5211,96 0
38600: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio-
38601: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för studi-
38602: elån (Förslagsanslag) ............................... . 212 200 000 217 010 450,29 4 810 450,29 2
38603: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) Studiepenning
38604: (Förslagsanslag) .................................... . 574 000 000 584 000 000,00 10 000 000,00 2
38605: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38606: skaffning av inventarier 1Reservationsanslag) ....... . 60000 60 000,00 0,00 0
38607:
38608: 40 KOULUTOIMEN PIIRIHALLINTO - SKOLVASEN-
38609: DETS DISTRIKTSFÖRVALTNING ................. . 19 869 000 20 014 626,75 145 626,75
38610: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör-
38611: slagsanslag) ........................................ . 19 732 000 19 926 833,05 194 833,05
38612: 09 Keskiasteen koulunuudistuksen suunnittelulauta-
38613: kunnat (Arviomääräraha) - Planeringsnämnderna
38614: för mellanstadiereformen (Förslagsanslag) 137 000 87 793,70 -49 206,30 36
38615:
38616: 41 KOULUHALLITUS - SKOLSTYRELSEN .......... . 33 446 000 32 323 041 ,21 -1 122 958,79 3
38617: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör-
38618: slagsanslag) ........................................ . 25 066 000 24 144 011,78 -921 988,22 4
38619: 22 Suunnittelutoiminta (Siirtomääräraha) - Plane-
38620: ringsverksamhet IReservationsanslag) .............. . 2 900 000 2 900 000,00 0,00 0
38621: 23 Oppimateriaalien kehittäminen (Siirtomääräraha) -
38622: Utvecklande av läromedel (Reservationsanslag) ..... . 2 050 000 2 050 000,00 0,00 0
38623: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 910 000 2 709 029,43 -200 970,57 7
38624: 50 Kodin ja koulun yhteistyö - Samarbete mellan
38625: hem och skola ...................................... . 300 000 300 000,00 0,00 0
38626: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An-
38627: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 220 000 220 000,00 0,00 0
38628: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38629: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 55
38630:
38631: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38632: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38633: Resultat enligt bokslutet
38634: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38635: förslaget bokslutet suurempi - högre
38636: %
38637: pienempi - lägre (-)
38638:
38639:
38640: 42 ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET - VISSA
38641: STATLIGA LÄROANSTALTER .................... . 22 104 000 20 272 374,17 -1 831 625,83 8
38642: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} - Avlöningar (För-
38643: slagsanslag} ........................................ . 15 194 000 13 695 320,15 -1 498 679,85 10
38644: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 500 000 4 167 054,02 -332 945,98 7
38645: 53 Valtionapu rakennustoimintaan (Siirtomääräraha}
38646: - Statsbidrag för byggnadsverksamhet (Reserva-
38647: tionsanslag} ........................................ . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
38648: 70 Opetusvälineiden ja -kaluston hankkiminen (Siirto-
38649: määräraha} - Anskaffning av läromedel och inven-
38650: tarier (Reservationsanslag} .......................... . 210 000 210 000,00 0,00 0
38651: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha} - Husbyggen
38652: (Reservationsanslag} ............................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0
38653:
38654: 43 KUNNALLISET JA YKSITYISET OPPIKOULUT -
38655: KOMMUNALA OCH PRIVATA LÄROVERK ........ . 802 387 000 802 311 200,43 -75 799,57 0
38656: 30 Valtionosuus kunnallisten ja yksityisten oppikoulu-
38657: jen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha} - Stats-
38658: andel för kommunala och privata läroverks drifts-
38659: kostnader (Förslagsanslag} ......................... . 799 707 000 799 895 893,14 188 893,14 0
38660: 32 Kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen rakentami-
38661: sen korkotuki (Arviomääräraha} - Räntestöd för
38662: byggande av kommunala och privata läroverk (För-
38663: slagsanslag} ........................................ . 600 000 335 307,29 -264 692,71 44
38664: 33 Valtionavustus kunnille lukialaisten koulunkäynti-
38665: kustannuksiin - Statsunderstöd åt kommunerna
38666: för kostnaderna för gymnasisters skolgäng ......... . 330 000 330 000,00 0,00 0
38667: 51 Vieraskielisten koulujen valtionapu - Statsunder-
38668: stöd åt skolor med främmande språk ............... . 1 750 000 1 750 000,00 0,00 0
38669:
38670: 44 OPPIKOULUJEN YHTEISET MENOT - LÄRO-
38671: VERKENS GEMENSAMMA UTGIFTER ............ . 10 790 000 11 020 759,61 230 759,61 2
38672: 08 Kouluneuvostot - Läroverksråden ................. . 900 000 365 792,68 -534 207,32 59
38673: 09 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomäärä-
38674: raha} - Studentexamensnämndens utgifter (För-
38675: slagsanslag} ........................................ . 8 570 000 9 338 614,73 768 614,73 9
38676: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 200 000 1 196 352,20 -3 647,80 0
38677: 52 Kesälukiotoiminnan tukeminen - Stödjande av
38678: sommargymnasieverksamheten .................... . 120 000 120 000,00 0,00 0
38679:
38680: 46 PERUSKOULUJEN VALTIONAPU - STATSUN-
38681: DERSTÖD AT GRUNDSKOLOR ................... . 5 192 036 000 5 160 928 786,20 -31 107 213,80
38682: 30 Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin
38683: (Arviomääräraha} - Statsandel för grundskolornas
38684: driftsutgifter (Förslagsanslag} ....................... . 5 065 401 000 5 039 109 422,11 -26 291 577,89
38685: 34 Valtionosuus peruskoulujen perustamiskustannuk-
38686: siin (Arviomääräraha} - Statsandel för grundsko-
38687: lornas anläggningskostnader (Förslagsanslag} ...... . 80000000 79 965 984,62 -34 015,38 0
38688: 35 Lisäavustus peruskoulujen ylläpitomenoihin (Arvio-
38689: määräraha} - nlläggsunderstöd för upprätthällan-
38690: de av grundskolor (Förslagsanslag} ................. . 6 600 000 4 338 958,47 -2 261 041,53 34
38691: 37 Valtionapu yksityisoppikoulujen muuttamiseksi kun-
38692: nallisiksi kouluiksi (Arviomääräraha} - Statsunder-
38693: stöd för ombildande av privata läroverk tili kommu-
38694: nala skolor (Förslagsanslag} ........................ . 0 0,00 0,00 0
38695: 38 Kesäsiirtolaidan valtionapu - Statsunderstöd ät
38696: sommarkolonier .................................... . 735 000 735 000,00 0,00 0
38697: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38698: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 56
38699:
38700: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38701: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
38702: Resultat enligt bokslutet
38703: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38704: förslaget bokslutet suurempi - högre
38705: %
38706: pienempi · lägre (-)
38707:
38708:
38709: 51 Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomääräraha) -
38710: Statsunderstöd åt Steiner-skolorna (Förslagsan-
38711: slag) ................................................ . 17 300 000 16 495 200,00 -804 800,00 5
38712: 55 Valtionapu ulkomailla toimiville peruskoulua vastaa-
38713: ville yksityisille kouluille (Arviomääräraha) - Stats-
38714: understöd tili i utlandet verksamma privata skolor
38715: som motsvarar grundskolan (Förslagsanslagl ....... . 2 000 000 1 784 221,00 -215 779,00 11
38716: 81 Rakennuslainat peruskouluille (Arviomäärärahal -
38717: Byggnadslån för grundskolor (Förslagsanslag) ...... . 20 000 000 18 500 000,00 -1 500 000,00 8
38718: 82 Lainat yksityisoppikoulujen muuttamiseksi kunnalli-
38719: siksi kouluiksi (Arviomääräraha) - Lån för ombil-
38720: dande av privata läroverk tili kommunala skolor
38721: (Förslagsanslagl .................................... . 0 0,00 0,00 0
38722:
38723: 50 ERÄÄT OPETTAJANKOULUTUKSEN MENOT -
38724: VISSA UTGIFTER FÖR LÄRARUTBILDNINGEN .... 15 379 000 14 687 103,82 -691 896,18 4
38725: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38726: slagsansiag) ........................................ . 3 606 000 3 136 368,94 -469 631,06 13
38727: 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirtomäärä-
38728: raha) - Fortbildning av skolpersonal (Reservations-
38729: anslag) ............................................. . 8 200 000 8 199 738,67 -261,33 0
38730: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 138 000 2 935 628,21 -202 371,79 6
38731: 50 Stipendit ja apurahat - Stipendier och understöd ... 335 000 315 368,00 -19 632,00 6
38732: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38733: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0
38734:
38735: 51 LASTENTARHANOPETTAJAOPISTOT - BARN-
38736: TRÄDGÅRDSLÄRARINSTITUT .................... . 19 461 000 17 635 781,24 -1 825 218,76 9
38737: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38738: slagsanslag 1 ........................................ . 11 106 000 10 237 733,13 -868 266,87 8
38739: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 4 200 000 3 511 561,23 -688 438,77 16
38740: 50 Korvaus päiväkodeille opiskelijoiden käytännön har-
38741: joittelun ohjauksesta (Arviomäärärahal - Ersätt-
38742: ning tili daghem för handledning av praktiska öv-
38743: ningar för studerande (Förslagsanslagl ............. . 500 000 236 761,75 -263 238,25 53
38744: 51 Lasten päivät>oidon henkilöstön täydennyskoulutus
38745: - Fortbildning av barndagvårdens personai ........ . 55 000 49 725,13 -5 274,87 10
38746: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen !Siirto-
38747: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un-
38748: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 1100 000 1 100 000,00 0,00 0
38749: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38750: (Reservationsanslag 1 ............................... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
38751:
38752: 54 VALTION ASKARTELUNOHJAAJAOPISTO
38753: STATENS INSTITUT FOR LEDARE AV FRITIDS-
38754: SYSSELSÄTTNING ................................ . 1 128 000 963 266,89 -164 733,11 15
38755: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
38756: slagsanslag) ........................................ . 613 000 549 436,73 -63 563,27 10
38757: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 455 000 355 013,66 -99 986,34 22
38758: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
38759: rier ................................................. . 60 000 58 816,50 -1183,50 2
38760: 55 KUUROJEN- JA SOKEAINKOULUT - DOV- OCH
38761: BLINDSKOLOR .................................... . 28 674 000 27 733 307,06 -940 692,94 3
38762: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38763: slagsanslag 1 ........................................ . 22 411 000 21 991 096,59 -419 903,41 2
38764: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38765: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 57
38766: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38767: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38768: Resultat enligt bokslutet
38769: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38770: förslaget bokslutet
38771: suurempi - högre
38772: %
38773: pienempi - lägre (-)
38774:
38775:
38776: 20 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elevvård
38777: (Förslagsanslag) .................................... . 4 083 000 3 627 920,64 -455 079,36 11
38778: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 450 000 1 422 263,57 -27 736,43 2
38779: 50 Stipendit ja apurahat - Stipendier och understöd ... 100 000 84 545,76 -15 454,24 15
38780: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen - An-
38781: skaffning av inventarier och undervisningsmateriel ... 630 000 607 4B0,50 -22 519,50 4
38782:
38783: 56 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET ... 417 475 000 419 189 837,51 1 714 837,51 0
38784: 2B Kirjastotoimen suunnittelu ja kirjastokurssit - Pla-
38785: nering av biblioteksverksamheten och bibliotekskur-
38786: ser .................................................. . 200 000 195 395,88 -4 604,12 2
38787: 30 Valtionosuus yleisten kirjastojen käyttökustannuk-
38788: siin (Arviomääräraha) - Statsandel för allmänna
38789: biblioteks driftskostnader (Förslagsanslag) .......... . 383 000 000 383 238 770,36 238 770,36 0
38790: 31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin
38791: (Arviomääräraha) Statsandel för anlägg-
38792: ningskostnaderna för bibliotek (Förslagsanslag) ..... . 25 000 000 24 999 656,27 -343,73 0
38793: 32 Valtionavustus yhteispohjoismaiseen kirjastotoimin-
38794: taan - Statsunderstöd för samnordisk biblioteks-
38795: verksamhet ......................................... . 225 000 216 495,00 -8 505,00 4
38796: 50 Valtionapu yksityiseen kirjastotoimintaan - Stats-
38797: understöd för privat biblioteksverksamhet .......... . 50000 50 000,00 0,00 0
38798: BO Rakennuslainat kirjastoille (Arviomääräraha)
38799: Byggnadslån åt bibliotek (Förslagsanslag) 9 000 000 10 489 520,00 1 489 520,00 17
38800:
38801: 57 YHTEISKUNNALLINEN SIVISTYSTYÖ - SOCI-
38802: ALT BILDNINGSARBETE .......................... . 499 527 000 500 760 973,88 1 233 973,88 0
38803: 30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopis-
38804: tojen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha)
38805: Statsandel och -understöd för medborgar- och
38806: arbetarinstituts driftskostnader (Förslagsanslag) ..... 262 706 000 261 559 872,79 -1 146 127,21 0
38807: 50 Kansanopistojen valtionapu (Arviomääräraha) -
38808: Statsunderstöd åt folkhögskolor (Förslagsanslag) .... 164 447 000 165 232 599,67 785 599,67 0
38809: 52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha) - Vis-
38810: sa byggnadsunderstöd (Reservationsanslag) ........ . 10 850 000 10 850 000,00 0,00 0
38811: 54 Valtionapu järjestöjen vapaata sivistystyötä varten
38812: - Statsunderstöd för organisationers fria bild-
38813: ningsarbete ......................................... . 12 780 000 12 7BO 000,00 0,00 0
38814: 55 Opintokeskusten valtionapu (Arviomääräraha) -
38815: Statsunderstöd åt studiecentraler (Förslagsanslag) .. 45 994 000 47 420 737,38 1 426 737,38 3
38816: 56 Sivistystyön järjestäminen eräillä työmailla - Ord-
38817: nande av bildningsarbete på vissa arbetsplatser ..... . 700 000 700 000,00 0,00 0
38818: 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työväenopisto-
38819: jen rakentamisen korkotuki (Arviomääräraha) -
38820: Räntestöd för byggande av folkhögskolor samt
38821: medborgaroch arbetarinstitut (Förslagsanslag) ...... . 700 000 867 764,04 167 764,04 24
38822: 59 Valtionapu sokeain lehtipalvelun järjestämiseen -
38823: Statsunderstöd för ordnande av tidningsservice för
38824: blinda .............................................. . 1 350 000 1 350 000,00 0,00 0
38825:
38826: 58 NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO - BIBLIOTEKET
38827: FÖR SYNSKADADE ............................... . 7 975 000 8 237 907,79 262 907,79 3
38828: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38829: slagsanslag) ........................................ . 3 375 000 3 638 937,89 263 937,89 8
38830: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 000 000 3 998 969,90 -1030,10 0
38831: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38832: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 600 000 600 000,00 0,00 0
38833: Tulo- ja menoarvi.on toteutuminen vuonna 1985 sivu
38834: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 58
38835:
38836: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38837: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38838: Resultat enligt bokslutet
38839: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38840: förslaget bokslutet suurempi - högre
38841: pienempi · lägre 1-)
38842: %
38843:
38844:
38845: 59 AMMATIIKASVATUSHALLITUS YRKESUT-
38846: BILDNINGSSTYRELSEN ........................... . 27 431 000 26 976 868,70 -454 131,30 2
38847: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38848: slagsanslag) ........................................ . 24 921 000 24 481 719,43 -439 280,57 2
38849: 09 Rehtorien ja muun henkilökunnan kokoukset -
38850: Möten av rektorer och övrig personai ............... . 210 000 200 101,20 -9 898,80 5
38851: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 150 000 2 145 048,07 -4 951,93 0
38852: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38853: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 150 000 150 000,00 0,00 0
38854:
38855: 61 VALTION HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN OPPI-
38856: LAITOKSET STATENS LÄROANSTALTER
38857: FÖR HOTELL-OCH RESTAURANGBRANSCHEN .. 49 121 000 46 756 676,25 -2 364 323.75 5
38858: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38859: slagsanslag) ........................................ . 12 246 000 12 455 299,27 209 299,27 2
38860: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
38861: slagsanslag) ........................................ . 2 045 000 1 772 799,85 -272 200,15 13
38862: 28 Hotelli- ja ravintolapalvelutoiminta (Arviomäärära-
38863: ha) - Hotell- och restaurangservice (Förslagsan-
38864: slag) ................................................ . 19 000 000 16 963 553,36 -2 036 446,64 11
38865: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
38866: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 3 930 000 3 665 023.77 -264 976,23 7
38867: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38868: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 650 000 1 650 000,00 0,00 0
38869: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38870: (Reservationsanslag) ............................... . 10 250 000 10 250 000,00 0,00 0
38871:
38872: 63 VALTION MAATALOUSOPPILAITOKSET - STA-
38873: TENS LANTBRUKSLÄROANSTALTER ............ . 156 905 000 157 645 118,98 740 118,98 0
38874: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38875: slagsanslag) ........................................ . 82 603 000 83 499 739,62 896 739,62
38876: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
38877: slagsanslag) ........................................ . 14 300 000 14 169 527,31 -130 472,69
38878: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
38879: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 25 620 000 25 593 852,05 -26147,95 0
38880: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38881: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0
38882: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38883: (Reservationsanslag) ............................... . 30 182 000 30 182 000,00 0,00 0
38884:
38885: 64 KUNNALLISET JA YKSITYISET MAATALOUS-
38886: OPPILAITOKSET - KOMMUNALA OCH PRIVA-
38887: TA LANTBRUKSLÄROANSTALTER ............... . 39 098 000 38 868 992,73 -229 007,27
38888: 30 Valtionosuus kunnallisten maatalousoppilaitosten
38889: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
38890: del för kommu nala lantbruksläroanstalters drifts-
38891: kostnader (Förslagsanslag) ......................... . 7 449 000 7 231 522,00 -217 478,00 3
38892: 33 Valtionavustus kunnallisten maatalousoppilaitosten
38893: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
38894: Statsunderstöd för kommunala lantbruksläroanstal-
38895: ters anläggningskostnader (Reservationsanslag) ..... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
38896: 34 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten maata-
38897: lousoppilaitosten koulutilojen perustamiskustannuk-
38898: siin (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för an-
38899: läggningskostnaderna för kommunala och privata
38900: lantbruksläroanstalters skollägenheter (Reserva-
38901: tionsanslag) ........................................ . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
38902: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38903: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 59
38904:
38905: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38906: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38907: Resultat enligt bokslutet
38908: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38909: förslaget bokslutet
38910: suurempi - högre
38911: pienempi - lägre (-)
38912: %
38913:
38914:
38915: 50 Valtionosuus yksityisten maatalousoppilaitosten
38916: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
38917: del för privata lantbruksläroanstalters driftskostna-
38918: der (Förslagsanslag) ................................ . 17 149 000 17 256172,00 107172,00
38919: 53 Valtionavustus yksityisten maatalousoppilaitosten
38920: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
38921: Statsunderstöd för privata lantbruksläroanstalters
38922: anläggningskostnader (Reservationsanslag) ........ . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
38923: 55 Kunnallisten ja yksityisten maatalousoppilaitosten
38924: rakentamisen korkotuki (Arviomäärärahal - Ränte-
38925: stöd för byggande av kommunala och privata
38926: lantbruksläroanstalter (Förslagsanslag) ............. . 400 000 309 298,73 -90 701,27 23
38927: 56 Erityisavustus Kiipulan puutarhaoppilaitoksen oppi-
38928: lashuoltomenoihin - Specialunderstöd för elev-
38929: vårdsutgifter vid Kiipulan puutarhaoppilaitos ........ . 100 000 72 000,00 -28 000,00 28
38930: 57 Ylimääräinen avustus Päijät-Hämeen maatalous-
38931: oppilaitokselle - Extra understöd åt Päijät-Hämeen
38932: maatalousoppilaitos ................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
38933:
38934: 65 AMMATIIKASVATUSHALLITUKSEN KOULUTI-
38935: LAT YRKESUTBILDNINGSSTYRELSENS
38936: SKOLLAGENHETER ............................... . 79 012 000 78 936 505,13 -75 494,87 0
38937: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38938: slagsanslag) ........................................ . 27 852 000 27 065 948,53 -786051,47 3
38939: 24 Maatilatalouden menot (Arviomääräraha) - Gärds-
38940: bruksutgifter (Förslagsanslag) ...................... . 34000000 34 725 156,95 725 156,95 2
38941: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 130 000 115 399,65 -14 600,35 11
38942: 70 lrtaimiston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38943: skaffning av lösöre (Reservationsanslag) ............ . 5 200 000 5 200 000,00 0,00 0
38944: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38945: (Reservationsanslag) ............................... . 10 380 000 10 380 000,00 0,00 0
38946: 77 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
38947: bättringsarbeten (Reservationsanslag) .............. . 700000 700 000,00 0,00 0
38948: 88 Maa-alueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) -
38949: Anskaffning av mark (Reservationsanslag) .......... . 750 000 750 000,00 0,00 0
38950:
38951: 66 SAAMELAISALUEEN AMMATILLINEN KOULU-
38952: TUSKESKUS - SAMEOMRÅDETS YRKESUT-
38953: BILDNINGSCENTRAL ............................. . 2 678 000 2 692 178,44 14178,44
38954: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38955: slagsanslag) ........................................ . 1 478 000 1 618 581,16 140 581,16 10
38956: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
38957: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 1 150 000 1 023 597,28 -126 402,72 11
38958: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38959: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 50000 50 000,00 0,00 0
38960:
38961: 67 AMMATTIKOULUJEN OPETTAJAOPISTOT
38962: LARARINSTITUTEN FÖR YRKESSKOLORNA ..... . 16 913 000 16 591 051,20 -321 948,80 2
38963: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38964: slagsanslag) ........................................ . 11 743 000 11201680,11 -541 319,89 5
38965: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård (För-
38966: slagsanslag) ........................................ . 850 000 896 292,22 46 292,22 5
38967: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
38968: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 2 885 000 3 058 078,87 173 078,87 6
38969: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38970: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0
38971: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
38972: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 60
38973:
38974: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
38975: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
38976: Resultat enligt bokslutet
38977: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
38978: förslaget bokslutet suurempi · högre
38979: %
38980: pienempi - lägre 1-1
38981:
38982:
38983: 88 Kiinteistön hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
38984: skaffning av fastighet (Reservationsanslag) ......... . 185 000 185 000,00 0,00 0
38985:
38986: 68 VALTION KESKUSAMMATTIKOULUT - STA-
38987: TENS CENTRALYRKESSKOLOR .................. . 149 560 000 150 407 142,63 847 142,63
38988: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
38989: slagsanslag) ........................................ . 80 110 000 82 787 576,00 2 677 576,00 3
38990: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård (För-
38991: slagsanslag) ........................................ . 16 820 000 15 343 967,47 -1 476 032,53 9
38992: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
38993: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 27 330 000 26 975 599,16 -354 400,84
38994: 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen (Siirtomäärä-
38995: raha) - Anskaffning av inventarier och arbetsma-
38996: skiner (Reservationsanslag) ......................... . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0
38997: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
38998: (Reservationsanslag) ............................... . 13 800 000 13 800 000,00 0,00 0
38999:
39000: 69 KUULOVAMMAISTEN JA NÄKÖVAMMAISTEN
39001: AMMATTIKOULUT - YRKESSKOLOR FÖR HÖR-
39002: SELSKADADE OCH SYNSKADADE ............... . 25 017 000 24 486 767,94 -530 232,06 2
39003: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39004: slagsanslag) ........................................ . 10 847 000 10 454 273,86 -392 726,14 4
39005: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39006: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 4 520 000 4 382 494,08 -137 505,92 3
39007: 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen (Siirtomäärä-
39008: raha) - Anskaffning av inventarier och maskiner
39009: (Reservationsanslag) ............................... . 800 000 800 000,00 0,00 0
39010: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39011: (Reservationsanslag) ............................... . 8 850 000 8 850 000,00 0,00 0
39012:
39013: 71 KUNNALLISET JA YKSITYISET AMMATTIOPPI-
39014: LAITOKSET - KOMMUNALA OCH PRIVATA YR-
39015: KESLÄROANSTALTER ............................ . 850 544 000 847 378 763,02 -3 165 236,98 0
39016: 30 Valtionosuus kunnallisten ammattikoulujen käyttö-
39017: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
39018: kommunala yrkesskolors driftskostnader (Förslags-
39019: anslag) ............................................. . 650111000 652 386 867,60 2 275 867,60 0
39020: 33 Valtionavustus kunnallisten ammattioppilaitosten
39021: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
39022: Statsunderstöd för kommunala yrkesläroanstakers
39023: anläggningskostnader (Reservationsanslag) ........ . 56 000 000 56 000 000,00 0,00 0
39024: 35 Kunnallisten ja yksityisten ammattioppilaitosten ra-
39025: kentamisen korkotuki (Arviomääräraha) - Ränte-
39026: stöd för byggande av kommunala och privata
39027: yrkesläroanstalter (Förslagsanslag) ................. . 4 500 000 4 285 525,42 -214 474,56 5
39028: 36 Valtionavustus ennakkorahoituksena yleisen am-
39029: mattikoulun perustamiseen ja laajentamiseen kehi-
39030: tysalueella - Statsunderstöd för förhandsfinansi-
39031: ering av inrättande och utvidgning av allmänna
39032: yrkesskolor inom utvecklingsområdet ............... . 2 600 000 2 600 000,00 0,00 0
39033: 37 Lisäavustus kehitysalueiden kunnallisilla ammatti-
39034: kouluille - Tilläggsunderstöd åt kommunala yr-
39035: kesskolor inom utvecklingsområdena ............... . 8 800 000 8 800 000,00 0,00 0
39036: 38 Ylimääräinen avustus Porvoon matkailualan oppilai-
39037: tokselle - Extra understöd för Porvoon matkailu-
39038: alan oppilaitos ...................................... . 420 000 420 000,00 0,00 0
39039: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
39040: sivu
39041: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 61
39042:
39043: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39044: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39045: Resultat enligt bokslutet
39046: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39047: förslaget bokslutet
39048: suurempi - högre
39049: %
39050: pienempi - lägre (-)
39051:
39052:
39053: 50 Valtionosuus yksityisten ammattikoulujen käyttö-
39054: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för
39055: privata yrkesskolors driftskostnader (Förslagsan-
39056: slag) ................................................ . 63 180 000 59 020 370,00 -4 159 630,00 7
39057: 51 Lisäavustus kehitysalueiden yksityisille ammattiop-
39058: pilaitoksille - Tilläggsunderstöd åt privata yrkeslä-
39059: roanstalter inom utvecklingsområdena .............. . 230 000 230 000,00 0,00 0
39060: 53 Valtionapu invalidien ammattioppilaitoksille (Arvio-
39061: määräraha) - Statsunderstöd åt yrkesläroanstalter
39062: för invalider (Förslagsanslag) ....................... . 59 710 000 59 143 000,00 -567 000,00
39063: 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilaitosten pe-
39064: rustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Stats-
39065: understöd för privata yrkesläroanstalters anlägg-
39066: ningskostnader (Reservationsanslag) ............... . 588 000 588 000,00 0,00 0
39067: 55 Ylimääräinen valtionavustus eräille ammattioppilai-
39068: toksille - Extra statsunderstöd ät vissa yrkesläro-
39069: anstalter ............................................ . 4 405 000 3 905 000,00 -500000,00 11
39070:
39071: 72 VALTION METSÄOPETUS - STATENS FORS-
39072: TLIGA UNDERVISNING ............................ . 180 089 000 182 033 483,00 1 944 483,00
39073: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39074: slagsanslag) ........................................ . 82 325 000 85 074 147,33 2 749 147,33 3
39075: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård (För-
39076: slagsanslag) ........................................ . 21 600 000 18 594 537,92 -3 005 462,08 14
39077: 26 Opettajien valmistus - Lärarutbildning ............. . 2 250 000 2 088 251,26 -161 748,74 7
39078: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39079: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 29 610 000 31 972 546,49 2 362 546,49 8
39080: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39081: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0
39082: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39083: (Reservationsanslag) ............................... . 29 750 000 29 750 000,00 0,00 0
39084: 88 Kiinteistön hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39085: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 3 054 000 3 054 000,00 0,00 0
39086:
39087: 74 VALTION MERENKULKUALAN OPPILAITOKSET
39088: - STATENS LÄROANSTALTER FÖR SJÖFART-
39089: SYRKENA .......................................... . 33 707 000 33 118 510,07 -588 489,93 2
39090: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39091: slagsanslag) ........................................ . 19 057 000 18 650 791,37 -406 208,63 2
39092: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39093: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 6 800 000 6 617 718,70 -182 281,30 3
39094: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39095: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 7 000 000 7 000 000,00 0~00 0
39096: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39097: (Reservationsanslag) ............................... . 850 000 850 000,00 0,00 0
39098:
39099: 75 AMMATIIKASVATUSHALLITUKSEN METSÄT
39100: - YRKESUTBILDNINGSSTYRELSENS SKOGAR .. 5 350 000 4 668 991,62 -681 008,38 13
39101: 21 Metsien hoito (Arviomääräraha) - Skogsvärd (För-
39102: slagsanslag) ........................................ . 700 000 453 975,97 -246 024,03 35
39103: 22 Puutavaran hankinta ja myynti (Arviomääräraha) -
39104: Virkesanskaffning och -försäljning (Förslagsanslag) .. 2 100 000 1 737 201,40 -362 798,60 17
39105: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39106: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 1 050 000 977 814,25 -72 185,75 7
39107: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha)
39108: Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) ..... . 600 000 600 000,00 0,00 0
39109: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39110: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 62
39111:
39112: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39113: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39114: Resultat enligt bokslutet
39115: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39116: förslaget bokslutet
39117: suurempi - högre
39118: %
39119: pienempi - lägre (- 1
39120:
39121:
39122: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Anskaff-
39123: ning av mark (Reservationsanslag) .................. . 900 000 900 000,00 0,00 0
39124:
39125: 76 VALTION TEKNILLISET OPPILAITOKSET - STA-
39126: TENS TEKNISKA LÄROANSTALTER .............. . 195 452 000 207 151 492,21 11 699 492,21 6
39127: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
39128: slagsanslag) ........................................ . 139 441 000 153 232 157,61 13 791 157,61 10
39129: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård (För-
39130: slagsanslag) ........................................ . 15 800 000 13 804 639,33 -1 995 360,67 13
39131: 25 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
39132: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslagl .......... . 800 000 712 134,73 -87 865,27 11
39133: 29 Muut kulutusmenot (Arviomäärärahal - Ovriga
39134: konsumtionsutgifter (Förslagsanslagl ............... . 9 250 000 9 241 560,54 -8 439,46 0
39135: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39136: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0
39137: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39138: (Reservationsanslag) ............................... . 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
39139: 88 Kiinteistön hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39140: skaffning av en fastighet (Reservationsanslag) ...... . 161000 161 000,00 0,00 0
39141:
39142: 77 KUNNALLISET JA YKSITYISET TEKNILLISET
39143: OPPILAITOKSET - KOMMUNALA OCH PRIVA-
39144: TA TEKNISKA LÄROANSTALTER ................. . 44 859 000 43 234 047.76 - 1 624 952,24 4
39145: 30 Valtionosuus kunnallisten teknillisten oppilaitosten
39146: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
39147: del för kommunala tekniska läroanstalters drifts-
39148: kostnader (Förslagsanslag) ......................... . 38 913 000 37 907751,00 -1 005 249,00 3
39149: 32 Lisäavustus kehitysalueiden kunnallisilla teknillisilla
39150: oppilaitoksille - Tilläggsunderstöd åt kommunala
39151: tekniska läroanstalter inom utvecklingsområdena .... 1 050 000 949 591,00 -100 409,00 10
39152: 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten oppilaitos-
39153: ten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) -
39154: Statsunderstöd för kommunala tekniska läroanstal-
39155: ters anläggningskostnader (Reservationsanslag) ..... 1 580 000 1 580 000,00 0,00 0
39156: 50 Valtionosuus yksityisten teknillisten oppilaitosten
39157: käyttökustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsan-
39158: del för privata tekniska läroanstalters driftskostna-
39159: der (Förslagsanslagl ................................ . 2 731 000 2 380 000,00 -351 000,00 13
39160: 52 Ylimääräinen avustus Tekniska läroverket i Helsing-
39161: fors -nimiselle oppilaitokselle - Extra understöd tili
39162: Tekniska läroverket i Helsingfors .................... . 285 000 285 000,00 0,00 0
39163: 55 Kunnallisten ja yksityisten teknillisten oppilaitosten
39164: rakentamisen korkotuki (Arviomäärärahal - Ränte-
39165: stöd för byggande av kommunala och privata
39166: tekniska läroanstalter (Förslagsanslagl .............. . 300 000 131 705.76 -168 294,24 56
39167:
39168: 78 KUNNALLISET JA YKSITYISET KAUPPAOPPI-
39169: LAITOKSET - KOMMUNALA OCH PRIVATA
39170: HANDELSLÄROANSTALTER ...................... . 308 345 000 306 577 929,19 -1 767 070,81
39171: 30 Valtionosuus kunnallisten kauppaoppilaitosten
39172: käyttökustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsan-
39173: del av kommunala handelsläroanstalters driftskost-
39174: nader (Förslagsanslag) .............................. . 227 132 000 226 385 139,00 -746 861,00 0
39175: 31 Valtionavustus kunnallisten kauppaoppilaitosten
39176: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
39177: Statsunderstöd för kommunala handelsläroanstal-
39178: ters anläggningskostnader (Reservationsanslag) ..... 8 200 000 8 200 000,00 0,00 0
39179: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39180: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 63
39181:
39182: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39183: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39184: Resultat enligt bokslutet
39185: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39186: förslaget bokslutet
39187: 1 suurempi - högre
39188: %
39189: pienempi - lägre (-)
39190:
39191:
39192: 32 Kunnallisten ja yksityisten kauppaoppilaitosten ra-
39193: kentamisen korkotuki (Arviomäärärahal - Ränte-
39194: stöd för byggande av kommunala och privata
39195: handelsläroanstalter (Förslagsanslag) ............... . 1 700 000 889 929,19 -810 070,81 48
39196: 33 Lisäavustus kehitysalueiden kunnallisilla kauppaop-
39197: pilaitoksille - Tilläggsunderstöd åt kommunala
39198: handelsläroanstalter inom utvecklingsområdena ..... 7 850 000 7 827 664,00 -22 336,00 0
39199: 35 Ylimääräinen avustus Kouvolan Liiketalouden ja
39200: Ulkomaankaupan lnstituutille - Extra understöd tili
39201: Kouvolan Liiketalouden ja Ulkomaankaupan Institu-
39202: utti ................................................. . 53000 4 000,00 -49 000,00 92
39203: 50 Valtionosuus yksityisten kauppaoppilaitosten käyt-
39204: tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för
39205: privata handelsläroanstalters driftskostnader (För-
39206: slagsanslag) ........................................ . 58 830 000 58 808 459' 00 -21 541,00 0
39207: 51 Valtionavustus yksityisten kauppaoppilaitosten pe-
39208: rustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) - Stats-
39209: understöd för privata handelsläroanstalters anlägg-
39210: ningskostnader (Reservationsanslagl ............... . 4 260 000 4 260 000,00 0,00 0
39211: 52 Lisäavustus kehitysalueiden yksityisille kauppaoppi-
39212: laitoksille - Tilläggsunderstöd tili privata handelslä-
39213: roanstalter inom utvecklingsområdena .............. . 320 000 202 738,00 -117262,00 37
39214:
39215: 79 VALTION KOTITALOUSOPPILAITOKSET - STA-
39216: TENS LÄROANSTALTER FÖR HUSLIG EKONO-
39217: MI .................................................. . 58 291 000 57 687 610,82 -603 389,18
39218: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39219: slagsanslag) ........................................ . 30 561 000 30 939 038,21 378 038,21
39220: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För-
39221: slagsanslag) ........................................ . 9 500 000 8 645 500,05 -854 499,95 9
39222: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39223: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 9 030 000 8 903 072,56 -126 927,44
39224: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39225: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 600 000 2 600 000,00 0,00 0
39226: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39227: (Reservationsanslag) ............................... . 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0
39228:
39229: 80 VALTION KOTITEOLLISUUSOPPILAITOKSET -
39230: STATENS HEMSLÖJDSLÄROANSTALTER ....... . 22 490 000 23 658 045,86 1168 045,86 5
39231: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39232: slagsanslag) ........................................ . 13 340 000 14 508 807,76 1 168 807,76 9
39233: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39234: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 7 650 000 7 649 238,10 -761,90 0
39235: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39236: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
39237: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39238: (Reservationsanslag) ............................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
39239:
39240: 81 KUNNALLISET JA YKSITYISET KOTITALOU-
39241: SOPPILAITOKSET - KOMMUNALA OCH PRIVA-
39242: TA LÄROANSTALTER FÖR HUSLIG EKONOMI .... 46117000 46 256 103,43 139 103,43 0
39243: 30 Valtionosuus kunnallisten kotitalousoppilaitosten
39244: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
39245: del av driftskostnaderna vid kommunala läroanstal-
39246: ter för huslig ekonomi (Förslagsanslag) ............. . 15 404 000 15 088 510,00 -315 490,00 2
39247: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39248: 29 Pl. · Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 64
39249:
39250: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39251: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39252: Resultat enligt bokslutet
39253: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39254: förslaget bokslutet suurempi - högre
39255: %
39256: pienempi - lägre 1-1
39257:
39258:
39259: 33 Valtionavustus kunnallisten kotitalousoppilaitosten
39260: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
39261: Statsunderstöd för anläggningskostnader tili kom-
39262: munala läroanstalter för huslig ekonomi (Reserva-
39263: tionsanslag) ........................................ . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
39264: 50 Valtionosuus yksityisten kotitalousoppilaitosten
39265: käyttökustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsan-
39266: del av driftskostnaderna vid privata läroanstalter för
39267: huslig ekonomi (Förslagsanslag) .................... . 25 923 000 26 426 152,00 503 152,00 2
39268: 53 Valtionavustus yksityisten kotitalousoppilaitosten
39269: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha)
39270: Statsunderstöd för anläggningskostnader vid priva-
39271: ta läroanstalter för huslig ekonomi (Reservationsan-
39272: slag) ................................................ . 2 560 000 2 560 000,00 0,00 0
39273: 56 Kunnallisten ja yksityisten kotitalousoppilaitosten
39274: rakentamisen korkotuki (Arviomääräraha) - Ränte-
39275: stöd för byggande av kommunala och privata
39276: läroanstalter för huslig ekonomi (Förslagsanslag) .... 330 000 281 441,43 -48 558,57 15
39277: 56 Ylimääräinen avustus Keski-Pohjanmaan emäntä-
39278: koululle - Extra understöd tili Keski-Pohjanmaan
39279: emäntäkoulu ....................................... . 300 000 300 000,00 0,00 0
39280:
39281: 82 KUNNALLISET JA YKSITYISET KOTITEOLLI-
39282: SUUSOPPILAITOKSET - KOMMUNALA OCH
39283: PRIVATA HEMSLÖJDSLÄROANSTALTER ........ . 79 258 000 85 709 508,37 6 451 508,37 8
39284: 30 Valtionosuus kunnallisten kotiteollisuusoppilaitos-
39285: ten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stats-
39286: andel för kommunala hemslöjdsläroanstalters drifts-
39287: kostnader (Förslagsanslag) ......................... . 54 389 000 59 983 206,00 5 594 206,00 10
39288: 33 Valtionavustus kunnallisten kotiteollisuusoppilaitos-
39289: ten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) -
39290: Statsunderstöd för kommunala hemslöjdsläroans-
39291: talters anläggningskostnader (Reservationsanslag) ... 11 056 000 11 056 000,00 0,00 0
39292: 50 Valtionosuus yksityisten kotiteollisuusoppilaitosten
39293: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
39294: del för privata hemslöjdsläroanstalters driftskostna-
39295: der (Förslagsanslag) ................................ . 12 285 000 12 806 128,00 521 128,00 4
39296: 53 Valtionavustus yksityisten kotiteollisuusoppilaitos-
39297: ten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) -
39298: Statsunderstöd för privata hemslöjdsläroanstalters
39299: anläggningskostnader (Reservationsanslag) ........ . 928 000 928 000,00 0,00 0
39300: 56 Kunnallisten ja yksityisten kotiteollisuusoppilaitos-
39301: ten rakentamisen korkotuki (Arviomääräraha) -
39302: Räntestöd för byggande av kommunala och privata
39303: hemslöjdsläroanstalter (Förslagsanslag) ............. . 600 000 936 174,37 336 174,37 56
39304:
39305: 83 TERVEYDENHUOLTOALAN OPPILAITOKSET -
39306: LÄROANSTALTER PÅ HÄLSOVÅRDENS OMRÅ-
39307: DE .................................................. . 277 556 000 298 398 318,02 20 842 318,02 8
39308: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39309: slagsanslag) ........................................ . 137 172 000 162 538 322,32 25 366 322,32 18
39310: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård (För-
39311: slagsanslag) ........................................ . 40 000 000 34 946 592,11 -5 053 407,89 13
39312: 28 Ylimääräiset kurssit - Extra kurser ................. . 4 250 000 4 232 878,36 -17121,64 0
39313: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
39314: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 30 000 000 30 683 555,23 683 555,23 2
39315: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39316: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 65
39317:
39318: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39319: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39320: Resultat enligt bokslutet
39321: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39322: förslaget bokslutet suurempi - högre
39323: %
39324: pienempi - lägre (-)
39325:
39326:
39327: 30 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten tervey-
39328: denhuoltoalan oppilaitosten perustamiskustannuk-
39329: siin (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för an-
39330: läggningskostnader vid kommunala och privata lä-
39331: roanstalter pä hälsovärdens omräde (Reservations-
39332: anslag) ............................................. . 3 000000 3 000 000,00 0,00 0
39333: 31 Kunnallisten ja yksityisten terveydenhuoltoalan op-
39334: pilaitosten rakentamisen korkotuki (Arviomäärära-
39335: ha) - Räntestöd för byggande av kommunala och
39336: privata läroanstalter pä hälsovärdens omräde (För-
39337: slagsanslag) ........................................ . 100000 0,00 -100 000,00 100
39338: 50 Valtionapu sairaanhoitohenkilöstön koulutukseen
39339: - Statsunderstöd för utbildning av sjukvärdsperso-
39340: nal .................................................. . 11 204000 11 166 970,00 -37 030,00 0
39341: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39342: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 7000000 7 000 000,00 0,00 0
39343: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39344: (Reservationsanslag) ............................... . 35 700 000 35 700 000,00 0,00 0
39345: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39346: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 9130000 9 130 000,00 0,00 0
39347:
39348: 84 OPPISOPIMUSLAKIIN PERUSTUVA AMMATII-
39349: KOULUTUS YRKESUTBILDNING SOM
39350: GRUNDAR SIG PÅ LÄROAVTALSLAGEN ......... . 97 150 000 90 132 548,51 -7 017 451,49 7
39351: 08 Keskustoimikunnat (Arviomääräraha) - Centrala
39352: kommissioner (Förslagsanslag) ..................... . 650000 700 000,00 50 000,00 8
39353: 27 Kurssitoiminta (Arviomääräraha) - Kursverksam-
39354: het (Förslagsanslag) ................................ . 20800000 20 796 335,17 -3 664,83 0
39355: 30 Valtionosuus kunnille ja kunlainliitoille (Arviomäärä-
39356: raha) - Statsandel åt kommuner och kommu-
39357: nalförbund (Förslagsanslag) ........................ . 3 500 000 3 097 595,20 -402 404,80 11
39358: 40 Korvaus työnantajilla (Arviomääräraha) - Ersätt-
39359: ning åt arbetsgivare (Förslagsanslag) ............... . 72200000 65 538 618,14 -6 661 381,86 9
39360:
39361: 85 AMMATIIKURSSIT- YRKESKURSER ........... . 632 275 000 630 475 126,93 -1 799 873,07 0
39362: 27 Työllisyyskoulutus (Arviomääräraha) - Sysselsätt-
39363: ningsutbildning (Förslagsanslag) .................... . 567 885 000 567 200 008,45 -684 991,55 0
39364: 28 Muut ammattikurssit - Ovriga yrkeskurser ......... . 39 700 000 38 776 761,59 -923 238,41 2
39365: 30 Ammatillisten kurssikeskusten huoneistojen hankki-
39366: misen korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
39367: anskaffning av lokaliteter för fackliga kurscentra
39368: (Förslagsanslag) ................................... .. 400 000 208 356,89 -191643,11 48
39369: 70 Kone- ja kalustohankinnat (Siirtomääräraha) - An-
39370: skaffning av maskiner och andra inventarier (Reser-
39371: vationsanslag) ...................................... . 18 500 000 18 500 000,00 0,00 0
39372: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39373: (Reservationsanslag) .............................. .. 5 790 000 5 790 000,00 0,00 0
39374:
39375: 86 AMMATIIKASVATUKSEN MUUT MENOT - OV-
39376: RIGA UTGIFTER FOR YRKESUTBILDNINGEN ..... . 327 046 000 323 797 827,10 -3 248 172,90
39377: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39378: slagsanslag) ........................................ . 4 362 000 4 356 058,80 -5941,20 0
39379: 08 Oppilaitosneuvostot ja oppilaitoslautakunnat - Lä-
39380: roanstaltsråden och läroanstaltsnämnderna ......... . 500 000 336 716,04 -163 283,96 33
39381: 09 Ammattikasvatusneuvosto - Yrkesutbildningsrä-
39382: det ................................................. . 110 000 78 195,54 -31 804,46 29
39383:
39384:
39385:
39386: 3 461218Z
39387: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39388: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 66
39389:
39390: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39391: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39392: Resultat enligt bokslutet
39393: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39394: förslaget bokslutet suurempi - högre
39395: %
39396: pienempi - lägre ( -)
39397:
39398:
39399: 21 Ammatillisen koulutuksen väliaikainen laajentami-
39400: nen - Temporär utvidgning av yrkesutbildningen ... 239 550 000 239 390 132,99 -159 867,01 0
39401: 22 Harjoittelutoiminnan uudistaminen - Omorganise-
39402: ring av praktiseringen .............................. .. 2 300 000 2 299 580,82 -419,18 0
39403: 23 Laskentatoimen kehittäminen ja ylläpito - Utveck-
39404: lande och underhåll av redovisningsväsendet ....... . 140 000 131 802,88 -8197,12 6
39405: 24 Oppilasvalinta - Elevval ............................ . 6 670 000 6 337 095,88 -332 904,12 5
39406: 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetusväline-
39407: ja kalustosuunnittelu (Siirtomääräraha) - Utarbe-
39408: tande av studiematerial samt planering av lärome-
39409: del och inventarier (Reservationsanslagl ............ . 5 800 000 5 800 000,00 0,00 0
39410: 26 Liikenneopettajien tutkinnon järjestäminen - An-
39411: ordnande av trafiklärarexamen ...................... . 1100 000 1 100 000,00 0,00 0
39412: 27 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha)
39413: - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag) ..... 1 730 000 1 729 634,96 -365,04 0
39414: 28 Opettajien ja oppilaitosten muun henkilökunnan
39415: jatko- ja täydennyskoulutus - Vidareutbildning och
39416: fortbildning av lärare och övrig personai vid läroan-
39417: stalterna ........................................... .. 18 000 000 17 559 163,14 -440 836,86 2
39418: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 200 000 4193 619,53 -6 380,47 0
39419: 50 Kotitalouden edistäminen - Främjande av huslig
39420: ekonomi ............................................ . 16 816 000 16 725 839,00 -90 161,00
39421: 51 Kotiteollisuuden edistäminen - Hemslöjdens främ-
39422: jande ............................................... . 10 975 000 10 975 000,00 0,00 0
39423: 52 Valtionapu sosiaalialan oppilaitoksille (Arviomäärä-
39424: raha) - Statsunderstöd tili läroanstalter på det
39425: sociala området (Förslagsanslagl ................... . 5 018 000 3 450 000,00 -1 568 000,00 31
39426: 53 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 1 275 000 1 254 091,30 -20 908,70 2
39427: 54 Apurahat eräiden opettajien teollisuuteen ja elinkei-
39428: noelämään tutustumista varten - Stipendier för
39429: vissa lärare för orientering om industri och närings-
39430: liv .................................................. . 2 700 000 2 281 096,22 -418 903,78 16
39431: 55 Valtionapu kirjeopiskelua varten - Statsbidrag för
39432: brevstudier ......................................... . 5 800 000 5 799 800,00 -200,00 0
39433:
39434: 87 RAUHAN- JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS -
39435: FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTITU-
39436: TET ................................................ . 1 466 000 1 470 484,95 4 484,95 0
39437: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
39438: slagsanslag) ....................................... .. 824 000 831 622,79 7 622,79
39439: 09 Johtokunta - Direktionen ........................ .. 7 000 6 031,59 -968,41 14
39440: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 555 000 552 839,52 -2160,48 0
39441: 50 Tutkimusapurahat- Forskningsbidrag ............ .. 70 000 70 000,00 0,00 0
39442: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39443: rier ................................................ .. 10 000 9 991,05 -8,95 0
39444:
39445: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN
39446: - FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV
39447: VETENSKAP ....................................... . 235 998 000 238 183 007,11 2185 007,11
39448: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39449: slagsanslag) ........................................ . 54 972 000 55 164 520,85 192 520,85 0
39450: 09 Valtion tiedeneuvosto - Statens vetenskapsråd .... . 195 000 184 009,04 -10 990,96 6
39451: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 973 000 2 971 960,59 -1 039.41 0
39452: sivu
39453: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
39454: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 67
39455: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39456: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
39457: Resultat enligt bokslutet
39458: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
39459: förslaget bokslutet
39460: suurempi · högre
39461: %
39462: pienempi - lägre 1-1
39463:
39464:
39465: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto-
39466: määräraha) - Finlands Akademis forskningsanslag
39467: (Reservationsanslag) ............................... . 117 900 000 117 900 000,00 0,00 0
39468: 52 Suomen Akatemian apurahat (Arviomäärärahal -
39469: Finlands Akademis stipendier (Förslagsanslag) ...... . 8 168 000 7 977 988,00 -190 012,00 2
39470: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen
39471: tukemiseen (Arviomäärärahal - Tippnings- och
39472: penninglotterivinstmedel för främjande av veten-
39473: skapen (Förslagsanslag) ............................ . 51 390 000 53 684 528,63 2 294 528,63 4
39474: 54 Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen - Vissa
39475: tilläggsunderstöd för stödjande av vetenskapen ..... . 300 000 200 000,00 -100 000,00 33
39476: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39477: rier ................................................. . 100 000 100 000,00 0,00 0
39478:
39479: 89 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS -
39480: FORSKNINGSCENTRALEN FOR DE INHEMSKA
39481: SPRAKEN .......................................... . 5 572 000 5 807 424.75 235 424.75 4
39482: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39483: slagsanslag) ........................................ . 3 592 000 3 713 927,27 121 927,27 3
39484: 09 Johtokunta ja lautakunnat - Direktion och nämn-
39485: der ................................................. . 25 000 20 125,48 -4 874,52 19
39486: 27 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
39487: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 400 000 518 947,90 118 947,90 30
39488: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 515 000 1 514 494,80 -505,20 0
39489: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning
39490: av inventarier och apparater ........................ . 40000 39 929,30 -70.70 0
39491:
39492: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR
39493: KONST ............................................. . 512 205 000 510 888 074,10 -1 316 925,90 0
39494: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
39495: slagsanslag) ........................................ . 1 601 000 1 585 873,99 -15126,01
39496: 09 Valtion taidetoimikunnat - Statens konstkommis-
39497: sioner .............................................. . 200 000 200 000,00 0,00 0
39498: 30 Kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen (Arviomäärä-
39499: rahal - Stöd för kulturverksamhet i kommunerna
39500: (Förslagsanslagl .................................... . 22 682 000 22 679 631,00 -2 369,00 0
39501: 51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha) - Sta-
39502: tens konstnärsstipendier (Förslagsanslag) ........... . 17 412 000 18 265 465,00 853 465,00 5
39503: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen
39504: tukemiseen (Arviomäärärahal - Tippnings- och
39505: penninglotterivinstmedel för främjande av konsten
39506: (Förslagsanslag) .................................... . 301 820 000 299 221 344,11 -2 598 655,89
39507: 53 Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen - Vissa
39508: extra understöd för stödjandet av konst ............ . 3 530 000 3 530 000,00 0,00 0
39509: 54 Musiikkioppilaitosten ja musiikin keskiasteen am-
39510: matillisen koulutuksen valtionapu - Statsunder-
39511: stöd för musikläroanstalter och för yrkesutbild-
39512: ningen i musik på mellanstadiet ..................... . 1100 000 1100 000,00 0,00 0
39513: 55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettavat apurahat ja avus-
39514: tukset (Arviomääräraha) - Stipendier och under-
39515: stöd åt författare och översättare (Förslagsanslag) ... 12 300 000 12 745 760,00 445 760,00 4
39516: 56 Valtionavustus Tampereen Työväen Teatterin ra-
39517: kentamiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd
39518: för byggande av Tampereen Työväen Teatteri (Re-
39519: servationsanslagl ................................... . 10 660 000 10 660 000,00 0,00 0
39520: sivu
39521: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
39522: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 68
39523:
39524: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39525: Luku- Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39526: Resultat enligt bokslutet
39527: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39528: förslaget bokslutet suurempi - högre
39529: %
39530: pienempi - lägre ( -1
39531:
39532:
39533: fil Elokuvataiteen tukeminen - Stödjande av film-
39534: konst ............................................... . 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0
39535: 59 Valtionavustus Svenska teatern i Helsingfors -nimi-
39536: sen teatterin toimitilojen peruskorjaukseen (Siirto-
39537: määräraha) - Statsunderstöd tili Svenska teatern i
39538: Helsingfors för en genomgripande reparation av
39539: dess lokaliteter (Reservationsanslag) ................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
39540: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39541: (Reservationsanslag) ............................... . 23 200 000 23 200 000,00 0,00 0
39542: 76 Oopperatalon talonrakennustyöt (Siirtomääräraha)
39543: - Husbyggnadsarbeten på operahuset (Reserva-
39544: tionsanslag) ........................................ . 110 000 000 110 000 000,00 0,00 0
39545:
39546: 91 URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TU-
39547: KEMINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH
39548: UNGDOMSFOSTRINGSARBETE .................. . 386 032 000 389 992 398,67 3 960 398,67
39549: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 150 000 148 895,20 -1104,80
39550: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun
39551: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomäärära-
39552: ha) - Tippnings- och penninglotterivinstmedel för
39553: stödjande av idrott och fysisk fostran (Förslagsan-
39554: slag) ................................................ . 285 860 000 290 750 656,64 4 890 656,64 2
39555: 51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori-
39556: sonkasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) -
39557: Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd-
39558: jande av ungdomsfostringsarbete (Förslagsanslag) .. 96 930 000 96 049 378,28 -880 621,n
39559: 52 Urheiluopistojen valtionapu - Statsbidrag åt idrott-
39560: sinstitut ............................................ . 500 000 499 853,51 -146,49 0
39561: 53 Valtionapu nuorisonkasvatustyöhön - Statsunder-
39562: stöd för ungdomsfostringsarbete ................... . 1 592 000 1 592 000,00 0,00 0
39563: 61 Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventä-
39564: minen - Lindrande av ungdomsarbetslöshetens
39565: följdverkningar ..................................... . 1 000 000 951 615,04 -48 384,96 5
39566:
39567: 92 SUOMENLINNAN HOITOMENOT - UTGIFTER
39568: FÖR SVEABORGS FÖRVALTNING ................ . 16 836 000 17 504 820,56 668 820,56 4
39569: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39570: slagsanslag) ........................................ . 4 846 000 4 956 008,69 110 008,69 2
39571: 00 Suomenlinnan hoitokunta - Förvaltningsnämnden
39572: för Sveaborg ....................................... . 100 000 62 338,32 -37 661,68 38
39573: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
39574: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 2 800 000 3 399 731,11 599 731,11 21
39575: 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä-
39576: raha) - Reparation och underhåll av byggnader
39577: (Reservationsanslag) ............................... . 3 200 000 3 200 000,00 0,00 0
39578: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 210 000 206 742,44 -3 257,56 2
39579: 40 Valtionavustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Ar-
39580: viomääräraha) - Statsbidrag tili Suomenlinnan Li-
39581: ikenne Oy (Förslagsanslag) ......................... . 630 000 630 000,00 0,00 0
39582: 70 Laitteiden ja kaluston hankinta (Siirtomääräraha) -
39583: Anskaffning av anordningar och materiel (Reserva-
39584: tionsanslag) ........................................ . 320 000 320 000,00 0,00 0
39585: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39586: (Reservationsanslag) ............................... . 2 250 000 2 250 000,00 0,00 0
39587: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39588: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 2 480 000 2 480 000,00 0,00 0
39589: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39590: sida
39591: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 69
39592:
39593: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39594: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39595: Resultat enligt bokslutet
39596: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39597: förslaget bokslutet suurempi - högre %
39598: pienempi - lägre 1-1
39599:
39600:
39601: 93 ARKISTOLAITOS - ARKIWASENDET ........... . 25147 000 25 408 273,33 261 273,33
39602: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39603: slagsanslag) ........................................ . 12 523 000 12 916 918,21 393 918,21 3
39604: 27 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
39605: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 274 000 243 420,95 -30 579,05 11
39606: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 300 000 4 200 244,88 -99 755,12 2
39607: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning
39608: av inventarier och anordningar ...................... . 350 000 347 689,29 -2 310,71
39609: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39610: (Reservationsanslag) ............................... . 7700000 7 700 000,00 0,00 0
39611:
39612: 94 MUSEOVIRASTO - MUSEIVERKET .............. . 39 709 000 38 719 144.41 -989 855,59 2
39613: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39614: slagsanslag) ........................................ . 20 414 000 20 459 715,81 45 715,81 0
39615: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe-
39616: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 3 045 000 2 771 218,39 -273 781,61 9
39617: 13 Rakennusten korjaus (Siirtomääräraha) - Bygg-
39618: nadsreparationer (Reservationsanslag) .............. . 500 000 500 000,00 0,00 0
39619: 21 Tutkimus- ja valvontatoiminta - Forsknings- och
39620: övervakningsverksamhet ........................... . 1 350 000 1 318 592,40 -31407,60 2
39621: 23 Museotoiminta - Museiverksamhet ................ . 1 885 000 1 876 130,96 -8 869,04 0
39622: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
39623: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 850 000 749 684,98 -100 315,02 12
39624: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 515 000 1 323 801,87 -191 198,13 13
39625: 50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärära-
39626: ha) - Understöd för restaurering av byggnader
39627: (Reservationsanslag) ............................... . 1 510 000 1 510 000,00 0,00 0
39628: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära-
39629: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar
39630: (Reservationsanslag) ............................... . 800 000 800 000,00 0,00 0
39631: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39632: (Reservationsanslag) ............................... . 5 310 000 5 310 000,00 0,00 0
39633: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför-
39634: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 1 980 000 1 980 000,00 0,00 0
39635: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
39636: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kulturmil-
39637: jö (Förslagsanslag) .................................. . 550 000 120 000,00 -430 000,00 78
39638:
39639: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS FIL-
39640: MARKIV ........................................... . 5 596 000 5 757 098,52 161 098,52 3
39641: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39642: slagsanslag) ........................................ . 2 225 000 2 248 701,80 23 701,80
39643: 28 Esitystoiminnan menot (Arviomääräraha) - Ut-
39644: gifter för filmförevisningr erksamhet (Förslagsan-
39645: slag) ................................................ . 1100 000 1 258 820,94 158 820,94 14
39646: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 1961000 1 945140,23 -15 859,77
39647: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning
39648: av inventarier och anläggningar ..................... . 210 000 204 435,55 -5 564,45 3
39649: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39650: (Reservationsanslag) ............................... . 100 000 100 000,00 0,00 0
39651:
39652: 96 ELOKUVIEN TARKASTUS FILMGRANSK-
39653: NING ............................................... . 919 000 865 829,13 -53170,87 6
39654: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39655: slagsanslag) ........................................ . 801 000 m 152,89 -27 847,11 3
39656: sivu
39657: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
39658: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 70
39659: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39660: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39661: Resultat enligt bokslutet
39662: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39663: förslaget bokslutet suurempi - högre
39664: o/o
39665: pienempi - lägre (- )
39666:
39667:
39668: 09 Elokuvalautakunta (Arviomääräraha) - Filmnämn-
39669: den (Förslagsanslag) ................................ . 33000 10 568,00 -22 432,00 68
39670: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 35 000 32 108,24 -2891,76 8
39671: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära-
39672: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar
39673: (Reservationsanslag) ............................... . 50000 50 000,00 0,00 0
39674:
39675: 97 NEUVOSTOLIITIOINSTITUUTII - SOVJETINS-
39676: TITUTET ........................................... . 1 998 000 1 893 081,95 -104 918,05 5
39677: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39678: slagsanslag) ........................................ . 1 612 000 1 536 410,92 -75 589,08 5
39679: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 386 000 356 671,03 -29 328,97 8
39680:
39681: 98 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO-
39682: NELLT SAMARBETE ............................... . 75 2J37 000 74 604 789,92 -682 210,08
39683: 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien toimeen-
39684: panosta aiheutuvat menot ja kansainvälisen kult-
39685: tuuriyhteistyön yleismenot (Siirtomääräraha) - Ut-
39686: gifter som verkställandet av kulturavtal och utby-
39687: tesprogram föranleder och allmänna utgifter för det
39688: internationella kulturella samarbetet (Reservations-
39689: anslag) ............................................. . 19 630 000 19 630 000,00 0,00 0
39690: 26 Suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksen edistämi-
39691: nen ulkomailla - Främjande av kännedom om det
39692: finska språket och den finska kulturen i utlandet ..... 4100 000 4 090 326,13 -9 673,87 0
39693: 27 Ulkosuomalaisten koulutus- ja sivistysolojen edistä-
39694: minen - Främjande av utlandsfinnarnas utbild-
39695: ningsförhållanden och kulturella förhållanden ....... . 3 675 000 3 645 534,66 -29 465,34
39696: 50 Eräät valtionavut (Arviomääräraha) - Vissa stats-
39697: understöd (Förslagsanslag) ......................... . 12 414 000 12 413 827,00 -173,00 0
39698: 66 Kansainvälisistä järjestöistä aiheutuvat menot -
39699: Utgifter för internationella organisationer ........... . 8 000 000 7 382 046,01 -617 953,99 8
39700: 67 Suomen osuus pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyös-
39701: tä aiheutuvista menoista - Finlands andel av
39702: utgifterna för det nordiska kulturella samarbetet ..... 27 268 000 27 243 056,12 -24 943,88 0
39703: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39704: (Reservationsanslag) ............................... . 200 000 200 000,00 0,00 0
39705:
39706: 99 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
39707: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UNDERVIS-
39708: NINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .. 72 431 000 70 850 622,11 -1 580 377,89 2
39709: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39710: slagsanslag) ........................................ . 363 000 438181,29 75 181,29 21
39711: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
39712: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 2 400 000 2 319 694,97 -80 305,03 3
39713: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och
39714: kommissioner ...................................... . 1 200 000 1 186 091,65 -13 908,35
39715: 21 Koulunuudistuksen toimeenpanokustannukset
39716: Kostnader för verkställande av skolreformen ........ . 4 760 000 4 282 231,49 -477 768,51 10
39717: 22 Koulutuksen suunnittelu - Planering av utbildning .. 3 750 000 3 2J32 473,39 -467 526,61 12
39718: 23 Kalevalan juhlavuoden järjestäminen (Siirtomäärä-
39719: raha) - Arrangerandet av Kalevalas jubileumsår
39720: (Reservationsanslag) ............................... . 3 850 000 3 850 000,00 0,00 0
39721: 24 Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittäminen -
39722: Utvecklande av den automatiska databehandlingen .. 370 000 370 000,00 0,00 0
39723: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
39724: sivu
39725: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 71
39726:
39727: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39728: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39729: Resultat enligt bokslutet
39730: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39731: förslaget bokslutet
39732: suurempi - högre
39733: %
39734: pienempi - lägre ( -1
39735:
39736:
39737: 25 Eräiden teosten laatiminen !Siirtomääräraha) - Ut-
39738: arbetande av vissa historiker IReservationsanslag) ... 220 000 220 000,00 0,00 0
39739: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa
39740: kopierings- och bandinspelningsersättningar ........ . 7 090 000 7 090 000,00 0,00 0
39741: 28 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen jär-
39742: jestäminen - Anordnande av interimistisk barn-
39743: trädgårdslärarutbildning ............................ . 7 266 000 6 717 476,89 -548 523,11 8
39744: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 7 197 000 7 179 472,43 -17 527,57 0
39745: 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuorisoseurantalo-
39746: jen korjaukseen !Siirtomääräraha) - Statsunder-
39747: stöd för reparation av Folkets Hus-byggnader och
39748: ungdomsföreningshus IReservationsanslag) ........ . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
39749: 53 Kouluradiotoiminnan kehittäminen - Utvecklande
39750: av skolradioverksamheten .......................... . 490 000 490 000,00 0,00 0
39751: 55 Karjalatalon rakentamisen ylimääräinen avustus lai-
39752: nojen lyhentämiseen - Extra understöd för amor-
39753: tering av lån för byggande av Karjalatalo ........... . 375 000 375 000,00 0,00 0
39754: 56 Uskonnollisten lehtien tukeminen - Understödjan-
39755: de av religiösa tidningar ............................ . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
39756: 57 Mielipidelehtien tukeminen - Understödjande av
39757: opinionstidningar ................................... . 1 400 000 1 350 000,00 -50 000,00 4
39758: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen Neu-
39759: vostoliitosta !Siirtomääräraha) - Anskaffning av
39760: forsknings- och undervisningsmateriel från Sovjet-
39761: unionen IReservationsanslag) ....................... . 19 100 000 19 100 000,00 0,00 0
39762: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
39763: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 72
39764: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39765: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39766: Resultat enligt bokslutet
39767: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39768: förslaget bokslutet suurempi - högre %
39769: pienempi - lägre (-1
39770:
39771:
39772:
39773: 30. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
39774:
39775: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL-
39776: LINNONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI-
39777: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ........... . 8 594 411100 8 406 063 790,86 -188 347 309,14 2
39778:
39779: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - JORD-
39780: OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ................. . 27 021 000 26 829 613,03 -191 386,97
39781: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39782: slagsanslag) ........................................ . 13 034 000 13 062 571,77 28 571,77 0
39783: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 405 000 383 167,74 -21 832,26 5
39784: 26 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
39785: bete ................................................ . 10 050 000 9 966 625,70 -83 374,30 1
39786: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 427 000 3 312 247,82 -114 752,18 3
39787: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39788: rier ................................................. . 105 000 105 000,00 0,00 0
39789:
39790: 08 MAATALOUSHALLINTO LANTBRUKSFÖR-
39791: VALTNINGEN ...................................... . 105 290 500 106 585 444,07 1 294 944,07
39792: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39793: slagsanslag) ........................................ . 60 889 000 60 734 149,84 -154 850,16 0
39794: 21 Valtiolle hankituista alueista aiheutuvat menot (Ar-
39795: viomääräraha) - Utgifter för områden, som förvär-
39796: vats åt staten (Förslagsanslag) ...................... . 90000 2 335,70 -87 664,30 97
39797: 22 Suunnittelutoimikuntien erillismenot (Arviomäärära-
39798: ha) - Särskilda utgifter för planeringskommissio-
39799: nerna (Förslagsanslag) .............................. . 1 215 000 923 670,24 -291 329,76 24
39800: 23 Maatilatilasto - Lantbruksstatistik ................. . 3 400 000 3 390 499,18 -9 500,82 0
39801: 24 Kasvintarkastustoiminnan erillismenot (Arviomäärä-
39802: raha) - Särskilda utgifter för växtinspektionsverk-
39803: samheten (Förslagsanslag) ......................... . 510 000 1 239 945,45 729 945,45 143
39804: 25 Torjunta-aineiden tarkastustoiminnan erillismenot
39805: (Arviomääräraha) - Särskilda utgifter för kontrol-
39806: len av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) ......... . 180 000 99 359,29 -80 640,71 45
39807: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 142 000 9 802 356,11 -339 643,89 3
39808: 30 Valtionapu maatalouslautakuntien menoihin sekä
39809: korvaukset maataloustuen jako- ja valvontatehtävis-
39810: tä Ahvenanmaalla (Arviomääräraha) - Statsbidrag
39811: för lantbruksnämndernas utgifter samt ersättningar
39812: för kostnaderna för utdelning och övervakning av
39813: lantbruksstödet på Aland (Förslagsanslag) .......... . 25 019 500 26 870 369,96 1 850 869,96 7
39814: 41 Eräät korvaukset ja maksut (Arviomääräraha) -
39815: Vissa ersättningar och avgifter (Förslagsanslag) ..... 2 380 000 2 057 758,30 -322 241,70 14
39816: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39817: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 465 000 1 465 000,00 0,00 0
39818:
39819: 10 VALTION MAATALOUSKEMIAN LAITOS - STA-
39820: TENS LANTBRUKSKEMISKA ANSTALT .......... . 7 876 200 7 621 219,12 -254 980,88 3
39821: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39822: slagsanslag) ........................................ . 6 025 200 5 771 085,06 -254114,94 4
39823: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 052 000 1 051 731,86 -268,14 0
39824: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39825: rier ................................................. . 799 000 798 402,20 -597,80 0
39826: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
39827: sivu
39828: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 73
39829: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39830: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
39831: Resultat enligt bokslutet
39832: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
39833: förslaget bokslutet suurempi - högre
39834: %
39835: pienempi · lägre 1-)
39836:
39837:
39838: 12 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS - STA-
39839: TENS FROKONTROLLANSTALT .................. . 6 796 000 5 915 709,51 -BBO 290,49 13
39840: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39841: slagsanslag) ........................................ . 5 806 000 4 946 393,27 -859 606.73 15
39842: 27 Asiakkaiden puolesta suoritettavat takaisin perittä-
39843: vät menot (Arviomääräraha) - För kunders räkning
39844: erlagda utgifter som återindrivs (Förslagsanslag) ..... 150 000 142 137,00 -7 863,00 5
39845: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 780 000 767 239,84 -12 760,16 2
39846: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39847: rier ................................................. . 60000 59 939,40 -60,60 0
39848:
39849: 14 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKI-
39850: MUSLAITOS - STATENS LANTBRUKSTEKNO-
39851: LOGISKA FORSKNINGSAIIISTALT ................ . 6 493 000 6169 022,52 -323 9n,48 5
39852: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39853: slagsanslag) ........................................ . 4 196 000 3 875 389,04 -320 610,96 8
39854: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 712 000 1 708 983,48 -3 016,52 0
39855: 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - Anskaffning
39856: av inventarier och maskiner ......................... . 315 000 314 650,00 -350,00 0
39857: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39858: (Reservationsanslag) ............................... . 180 000 180 000,00 0,00 0
39859: n Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jordbygg-
39860: nadsarbeten (Reservationsanslag) .................. . 90000 90 000,00 0,00 0
39861:
39862: 15 VALTION MAITOVALMISTEIDEN TARKASTUS-
39863: LAITOS - STATENS KONTROLLANSTALT FOR
39864: MJOLKPRODUKTER ............................... . 6 499 000 6 573 544,07 74 544,07
39865: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39866: slagsanslag) ........................................ . 4 726 000 4 820 008,15 94 008,15 2
39867: '}] Asiakkaitten puolesta suoritettavat takaisin perittä-
39868: vä! menot (Arviomääräraha) - För kunders räkning
39869: erlagda utgifter som återindrivs (Förslagsanslag) ..... 40000 26 049.70 -13 950,30 35
39870: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 523 000 1 517 486,22 -5 513.78 0
39871: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
39872: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 210 000 210 000,00 0,00 0
39873:
39874: 16 VALTION MAITOTALOUDEN TUTKIMUSLAITOS
39875: STATENS FORSKNINGSANSTALT FOR
39876: MJOLKHUSHÅLLNING ............................ . 10 667 000 8 868 051,16 -1 798 948,84 17
39877: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39878: slagsanslag) ........................................ . 2 702 000 2 544 782,59 -157 217.41 6
39879: 21 Maidon hankinta - Anskaffning av mjölk .......... . 6 000 000 4 358 944,51 -1 641 055,49 27
39880: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 300 000 1 299 324,06 -675,94 0
39881: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39882: rier ................................................. . 665 000 665 000,00 0,00 0
39883:
39884: 17 VALTION HEVOSJALOSTUSLAITOS - STA-
39885: TENS HÄSTFÖRÄDLINGSANSTALT .............. . 8 653 000 8 758 072,02 105 072,02
39886: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
39887: slagsanslag) ........................................ . 1 498 000 1 604 063,80 106 063,80 7
39888: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 550 000 1 549 026.42 -973,58 0
39889: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
39890: rier ................................................. . 105 000 104 981,80 -18,20 0
39891: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
39892: (Reservationsanslag) ............................... . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0
39893: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
39894: sivu
39895: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 74
39896: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39897: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39898: Resultat enligt bokslutet
39899: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39900: förslaget bokslutet
39901: suurempi - högre
39902: %
39903: pienempi - lägre 1-1
39904:
39905:
39906: 29 VALTION VILJAVARASTO - STATENS SPANN-
39907: MÅLSFÖRRÅD .................................... . 146 660 000 146 444 628,34 -215 371,66 0
39908: 60 Siirto viljavarastorahastoon - Overföring tili spann-
39909: målsförrådsfonden .................................. . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
39910: 61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (Arvio-
39911: määräraha) - Overföring tili medel för främjande
39912: av fröproduktionen (Förslagsanslag) ................ . 760 000 583 044,04 -176 955,96 23
39913: 64 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoin-
39914: nista aiheutuvien kustannusten korvaaminen - Er-
39915: sättande av kostnaderna för säkerhetsupplagringen
39916: av spannmål och vallfrö ............................ . 45 900 000 45 861 584,30 -38 415,70 0
39917:
39918: 30 MAATALOUDEN NEUVONTATYÖN TUKEMINEN
39919: - UNDERSTÖDJANDE AV LANTBRUKSRAD-
39920: GIVNINGEN ........................................ . 103 179 000 99 166 604,00 -4 012 396,00 4
39921: 40 Maanviljelyn, maatalouden rakennustoiminnan ja
39922: karjatalouden tukeminen - Understödjande av
39923: jordbruket, lantbrukets byggnadsverksamhet och
39924: boskapsskötseln .................................... . 47 971 000 47 093 304,00 -877 696,00 2
39925: 41 Karjanjalostuksen ja sikatalouden tukeminen - Un-
39926: derstödjande av nötkreatursaveln och svinskötseln .. 6 007 000 5 953 600,00 -53 400,00
39927: 42 Lampaanjalostuksen tukeminen - Understödjande
39928: av fåraveln ......................................... . 701 000 697 200,00 -3 800,00
39929: 43 Siipikarjatalouden tukeminen - Understödjande av
39930: fjäderfäskötseln ..................................... . 718 000 713 400,00 -4 600,00
39931: 44 Turkiseläintalouden tukeminen - Understödjande
39932: av pälsdjursuppfödningen .......................... . 920 000 920 000,00 0,00 0
39933: 45 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevos-
39934: kilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha) -
39935: Hästskötselns främjande med medel som inflyter
39936: genom vadhållning vid travtävlingar (Förslagsan-
39937: slag) ................................................ . 20 147 000 17 325 660,00 -2 821 340,00 14
39938: 46 Kerhotoiminnan tukeminen - Understödjande av
39939: klubbverksamhet ................................... . 21 892 000 21 670 020,00 -221 980,00
39940: 47 Puutarhatalouden tukeminen - Understödjande av
39941: trädgårdshushållningen ............................. . 2 492 000 2 475 020,00 -16 980,00
39942: 48 Salaojitustoiminnan tukeminen - Understödjande
39943: av täckdikningsverksamheten ....................... . 382 000 382 000,00 0,00 0
39944: 49 Muu neuvontatyön tukeminen - Annat understöd-
39945: jande av rådgivningen .............................. . 1 899 000 1 886 400,00 -12 600,00 1
39946: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 50000 50 000,00 0,00 0
39947:
39948: 31 MAATALOUSTUOTTEIDEN HINTATUKI - PRIS-
39949: STÖD FOR LANTBRUKSPRODUKTER ............ . 2 642 547 300 2 668 352 806,24 25 805 506,24
39950: 40 Maataloustuotteiden markkinoinnin edistäminen ja
39951: hintatason vakaannuttaminen (Arviomääräraha) -
39952: Främjande av lantbruksprodukternas marknadsfö-
39953: ring och stabilisering av prisnivån (Förslagsanslag) ... 274 900 000 271 034 358,58 -3 865 641,42
39954: 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen
39955: tuki (Siirtomääräraha) - Prispolitiskt stöd enligt
39956: brukningsenhetens storlek (Reservationsanslag) ..... 590 442 900 590 442 900,00 0,00 0
39957: 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha)
39958: - Regionalt prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) .. 582 704 400 582 704 400,00 0,00 0
39959: 43 Muu hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha) - An-
39960: nat prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) .......... . 844 500 000 844 500 000,00 0,00 0
39961: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
39962: sivu
39963: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 75
39964:
39965: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
39966: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
39967: Resultat enligt bokslutet
39968: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
39969: förslaget bokslutet
39970: suurempi - högre
39971: %
39972: pienempi - lägre 1-)
39973:
39974:
39975: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha) -
39976: Ersättning för skördeskador (Reservationsanslag) .... 33 000 000 33 000 000,00 0,00 0
39977: 45 Sokerintuotannon tukeminen (Arviomääräraha) -
39978: Understödjande av sockerproduktionen (Förslags-
39979: anslag) ............................................ .. 90000000 89 208 519,88 -791 480,12
39980: 46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomääräraha) -
39981: Stödjande av produktionen av oljeväxter (Förslags-
39982: anslag) ............................................ .. 172 000 000 202 499 999' 40 30 499 999,40 18
39983: 47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av
39984: stärkelseproduktionen ............................. .. 55 000 000 54 962 628,38 -37 371,62 0
39985:
39986: 32 MAATALOUSTUOTTEIDEN VIENTITUKI JA TUO-
39987: TANNON TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET -
39988: EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER
39989: OCH ÅTGÄRDER FÖR BALANSERING AV PRO-
39990: DUKTIONEN ....................................... . 3 005 000 000 2 842 438 874,71 -162 561 125,29 5
39991: 40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomääräraha) -
39992: Exportstöd för lantbruksprodukter (Förslagsanslag) .. 2 617 000 000 2 469 486 170,91 -147 513 829,09 6
39993: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot - Ut-
39994: gifter för balansering av lantbruksproduktionen ..... . 388 000 000 372 952 703,80 -15 047 296,20 4
39995:
39996: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN KEHITTÄMI-
39997: NEN - UTVECKLANDE AV GARDSBRUKETS
39998: STRUKTUR ........................................ . 790 000 000 785 917 917,68 -4 082 082,32
39999: 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen (Siirtomääräraha)
40000: - Stödjande av unga odlare (Reservationsanslag) ... 110 500 000 110 500 000,00 0,00 0
40001: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
40002: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg-
40003: gande av lagerutrymmen för lantbruksprodukter
40004: (Förslagsanslag) .................................... . 3 600 000 3 020 782,06 -579 217,94 16
40005: 42 Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista menois-
40006: ta (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna
40007: enligt lagen om avträdelsepension (Förslagsanslagl .. 47 300 000 47 343 697,04 43 697,04 0
40008: 43 Lammastalouden tukeminen (Siirtomääräraha) -
40009: Understödjande av fårskötseln (Reservationsan-
40010: slag) ................................................ . 100 000 100 000,00 0,00 0
40011: 48 Valtionapu kuivatustöihin (Siirtomääräraha)
40012: Statsunderstöd för torrläggning (Reservationsan-
40013: slag) ................................................ . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
40014: 49 Maatalouden korkotukilainojen menot (Arviomäärä-
40015: raha) - Utgifter för lantbrukets räntestödslån (För-
40016: slagsanslag) ........................................ . 127 000 000 123 453 438,58 -3 546 561,42 3
40017: 60 Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon
40018: överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond ........ . 480 000 000 480 000 000' 00 0,00 0
40019: 83 Lainat kuivatustöihin (Siirtomääräraha) - Lån för
40020: torrläggningsarbeten (Reservationsanslag) .......... . 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
40021:
40022: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT - ÖVRIGA UT-
40023: GIFTER FÖR LANTBRUKET ...................... .. 114 712 000 107 296 493,76 -7 415 506,24 6
40024: 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset (Siirtomääräraha)
40025: - Vissa transport- och fraktunderstöd (Reserva-
40026: tionsanslag) ........................................ . 46 300 000 46 300 000,00 0,00 0
40027: 41 Valtionapu pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistyksille
40028: ja sonninpitoyhtymille (Arviomääräraha) - Statsbi-
40029: drag åt småbrukares kreaturskontrollföreningar och
40030: tjurhållningssammanslutningar (Förslagsanslag) ..... 24 462 000 25 105 091,00 643 091,00 3
40031: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40032: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 76
40033: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40034: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40035: Resultat enligt bokslutet
40036: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40037: förslaget bokslutet suurempi - högre
40038: %
40039: pienempi - lägre 1-)
40040:
40041:
40042: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat korvaukset
40043: (Arviomääräraha) - Ersättningar för bekämpning
40044: av flyghavre (Förslagsanslag 1 ....................... . 6 500 000 9 541 402,80 3 041 402,80 47
40045: 43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotuki-
40046: lainojen menot (Arviomäärärahal - Utgifter för
40047: räntestödslån, som beviljas med anledning av skör-
40048: deskador (Förslagsanslagl .......................... . 19 900 000 9 379 678.76 -10 520 321,24 53
40049: 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuoneviljai-
40050: mien kotimaista energiaa käyttävien lämmitysjärjes-
40051: telmien rakentamiseen ja uusimiseen (Siirtomäärä-
40052: raha) - Understöd för uppförande och förnyelse
40053: av värmeanläggningar med inhemsk energi för
40054: gårdsbruksfastigheter och växthusodlingar (Reser-
40055: vationsanslag 1 ...................................... . 12 500 000 12 500 000,00 0,00 0
40056: 45 Maatalouden eräiden tuotantotarvikkeiden var-
40057: muusvarastointi - Beredskapslagring av vissa pro-
40058: duktionsförnödenheter för lantbruket ............... . 750 000 722 311.75 -27 688,25 4
40059: 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen
40060: (Siirtomääräraha) - Understödjande av lagringen
40061: av skogsbär och svamp (Reservationsanslagl ....... . 600 000 600 000,00 0,00 0
40062: 47 Kasvinjalostustoiminnnan edistäminen (Arviomää-
40063: rärahal - Främjande av växtförädlingsverksamhe-
40064: ten (Förslagsanslagl ................................ . 3 700 000 3148 009,45 -551 990,55 15
40065:
40066: 35 METSÄSTYS JA POROTALOUS - JAKT OCH
40067: RENSKÖTSEL ...................................... . 61 661 000 60 409 546.03 -1 251 453,97 2
40068: 26 Suomen, Neuvostoliiton, Norjan ja Ruotsin välisistä
40069: porosopimuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära-
40070: hal - Av renavtalen mellan Finland, Sovjetuni-
40071: onen, Norge och Sverige löranledda utgifter (För-
40072: slagsanslagl ........................................ . 8 000 0,00 -8 000,00 100
40073: 40 Riistanhoitomaksut riistanhoidon edistämiseen (Ar-
40074: viomäärärahal - Jaktvårdsavgifter lör främjande
40075: av jaktvården (Förslagsanslag 1 ...................... . 21 024 000 21 023 209,93 -790,07 0
40076: 41 Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamien vahinkojen
40077: korvaaminen (Arviomääräraha) - Ersättning för
40078: vilda djurs skadegörelse (Förslagsanslagl ........... . 32 650 000 31 844 606.47 -805 393,53 2
40079: 45 Porotalouden tukeminen - Understödjande av
40080: renskötseln ......................................... . 2 479 000 2 318 007,91 -160 992,09 6
40081: 46 Paliskuntain yhdistys (Arviomääräraha) - Renbe-
40082: teslagsföreningen (Förslagsanslag) ................. . 1 720 000 1 802 815,00 82 815,00 5
40083: 47 Poroaitojen kunnossapito (Arviomäärärahal - Un-
40084: derhäll av rengärden (Förslagsanslag) ............... . 2 900 000 2 540 906.79 -359 093,21 12
40085: 48 Valtionapu eräiden poronhoidosta aiheutuvien kus-
40086: tannusten alentamiseksi - Statsunderstöd för
40087: sänkning av vissa kostnader för renskötseln ........ . 880 000 879 999,93 -0,07 0
40088:
40089: 37 KALATALOUS- FISKERIHUSHÅLLNINGEN ..... . 78 361 000 61 426 856,14 -16 934 143,86 22
40090: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40091: slagsanslagl ........................................ . 3 080 000 3 053 616.47 -26 383,53
40092: 22 Oulujärven kalatalouden kehittäminen (Siirtomäärä-
40093: raha) - Utvecklande av fiskerihushållningen i Ule-
40094: träsk (Reservationsanslag 1 .......................... . 300 000 300 000,00 0,00 0
40095: 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu (Siirtomääräraha)
40096: - Regional planering av fiskerihushållningen (Re-
40097: servationsanslagl ................................... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
40098: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40099: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 77
40100:
40101: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40102: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40103: Resultat enligt bokslutet
40104: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40105: förslaget bokslutet
40106: suurempi - högre
40107: %
40108: pienempi - lägre (- 1
40109:
40110:
40111: 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset (Siirtomäärä-
40112: raha) - Vattenrättsliga fiskeriutredningar (Reserva-
40113: tionsanslag) ........................................ . 582 000 582 000,00 0,00 0
40114: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomääräraha) -
40115: Skyldighet att värda fiskbeständet (Förslagsanslag) .. 2 900 000 2 318 901,94 -581 098,06 20
40116: 26 Kalastuslupamaksut Tenojoen kalastuksen valvon-
40117: taan ja kalakantojen kehittämiseen (Arviomäärära-
40118: ha) - Avgifter för tillstånd tili fiske för tillsyn över
40119: fisket i Tana älv och utvecklande av fiskstammarna
40120: (Förslagsanslag) .................................... . 500 000 290 000,00 -210 000,00 42
40121: 27 Eräät kalataloustutkimukset sekä Inarin kalakanto-
40122: jen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen -
40123: Vissa fiskerihushällningsundersökningar samt utar-
40124: betande av planer för nyttjande och värd av fisk-
40125: beständen i Enare .................................. . 870 000 783100,00 -86 900,00 10
40126: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 346 000 1 786 875,45 -559 124,55 24
40127: 41 Kalastuslain mukaiset maksut (Arviomääräraha) -
40128: Fiskevärdsavgifter enligt lagen om fiske (Förslags-
40129: anslag) ............................................. . 27 243 000 11 826 757,82 -15 416 242,18 57
40130: 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja
40131: kalansaaliin käytön edistäminen (Siirtomääräraha)
40132: - Stabilisering av inkomsten av fiske och främjan-
40133: de av fiskfängsternas användning (Reservationsan-
40134: slag) ................................................ . 22 650 000 22 650 000,00 0,00 0
40135: 44 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomääräraha)
40136: Fiskeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslag) ..... . 3 700 000 3 660 326.74 -39 673,26
40137: 47 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomäärä-
40138: raha) - Utgifter för fiskerihushällningens räntes-
40139: tödslän (Förslagsanslag) ............................ . 1 990 000 2 568 846.41 578 846.41 29
40140: 48 Korvausten maksaminen ammattikalastajille eräistä
40141: vesien saastumisesta aiheutuneista kalavahingoista
40142: - Betalning av ersättningar tili yrkesfiskare för
40143: vissa skador pä fisk tili följd av vattenförorening ..... 200 000 179 899,50 -20 100,50 10
40144: 49 Kalastusalan järjestöjen toiminnan tukeminen -
40145: Stödjande av organisationernas i fiskeribranschen
40146: verksamhet ......................................... . 8 535 000 7 976 969,00 -558 031,00 7
40147: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
40148: rier ................................................. . 315 000 299 562,81 -15 437,19 5
40149: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet
40150: (Siirtomääräraha) - Fiskeriekonomiska byggnads-
40151: och iständsättningsprojekt (Reservationsanslag) ..... 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0
40152:
40153: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS
40154: - VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET .. 51 219 000 50 664 205,54 -554 794,46
40155: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40156: slagsanslag) ........................................ . 14 759 000 14 290 192,57 -468 807,43 3
40157: 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja vesitysjär-
40158: jestelmien sekä luonnonravintolammikoiden kun-
40159: nossapito (Siirtomääräraha) - Underhåll av fiskod-
40160: lingsanstalternas dammomräden och vattenförsörj-
40161: ningsarrangemang samt naturdammar för fiskod-
40162: ling (Reservationsanslag) ........................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
40163: 22 Tutkimuksen yleiskustannukset - Allmänna kost-
40164: nader för forskning ................................. . 580 000 579 940,84 -59,16 0
40165: 23 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens fiskodlings-
40166: verksamhet ......................................... . 4 000 000 3 997151,08 -2 848,92 0
40167: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40168: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 78
40169: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40170: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40171: Resultat enligt bokslutet
40172: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40173: förslaget bokslutet suurempi - högre
40174: %
40175: pienempi - lägre (-)
40176:
40177:
40178: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta !Siirtomäärä-
40179: raha) - Kontraktsodling av värdefisk (Reserva-
40180: tionsanslag) ........................................ . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
40181: 27 Maksullisten tilaustöiden erillismenot IArviomäärä-
40182: raha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40183: ställningsarbeten 1Förslagsanslag) .................. . 700 000 617 225,08 -82 774,92 12
40184: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 400 000 3 399 695,97 -304,03 0
40185: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40186: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 1 470 000 1 470 000,00 0,00 0
40187: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt !Siirtomääräraha)
40188: - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter (Reser-
40189: vationsanslag) ...................................... . 22 810 000 22 810 000,00 0,00 0
40190:
40191: 40 VESIHALLINTO- VATIENFÖRVALTNINGEN ..... 266 666 000 262 784 472,17 -3 881 527,83
40192: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör-
40193: slagsanslag) ........................................ . 113 817 000 111 310 992,97 -2 506 007,03 2
40194: 09 Tieteellinen neuvottelukunta - Vetenskapliga dele-
40195: gationen ............................................ . 32000 30 925,33 -1 074,67 3
40196: 14 Vesistöjen hoito (Siirtomääräraha) - Skötsel av
40197: vattendrag IReservationsanslag) .................... . 5 600 000 5 600 000,00 0,00 0
40198: 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt hoitovel-
40199: voitteet !Siirtomääräraha) - Genom vattenrättsliga
40200: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta vatten-
40201: drag IReservationsanslag) .......................... . 4 300 000 4 300 000,00 0,00 0
40202: 22 Katselmustoimitukset - Syneförrättningar ......... . 1 481 000 1 467 248,97 -13 751,03 1
40203: 23 Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta IArviomää-
40204: räraha) - Undersökning och projektering av samt
40205: tillsyn över vattnen 1Förslagsanslag) ................ . 6 160 000 6 044 469,46 -115530,54 2
40206: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot IArviomäärä-
40207: raha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40208: ställningsarbeten IFörslagsanslag) .................. . 300 000 176196,07 -123 803,93 41
40209: 26 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
40210: bete ................................................ . 526 000 524 644,46 -1 355,54 0
40211: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 39 450 000 39 374 603,90 -75 396,10 0
40212: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Arvio-
40213: määräraha) - Räntestöd för byggande av vatten-
40214: och avloppsanläggningar 1Förslagsanslag) .......... . 29 000 000 27 955 825,21 -1 044 174.79 4
40215: 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä-
40216: röintitoimenpiteisiin (Siirtomääräraha) - Understöd
40217: för samhällenas vattenförsörjnings- och avloppsåt-
40218: gärder IReservationsanslag) ........................ . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0
40219: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40220: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0
40221: 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta - An-
40222: skaffning av arbetsmaskiner och transportmateriel ... 2 100 000 2 099 565,80 -434,20 0
40223: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen
40224: IReservationsanslag) ............................... . 1 150 000 1150 000,00 0,00 0
40225: 77 Vesistötyöt !Siirtomääräraha) - Vattendragsarbe-
40226: ten IReservationsanslag) ............................ . 41 550 000 41 550 000,00 0,00 0
40227:
40228: 50 YLEISMETSÄTALOUS DET ALLMÄNNA
40229: SKOGSBRUKET ................................... . 34 521 000 33 430 253,95 -1 090 746,05 3
40230: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
40231: slagsanslag) ........................................ . 7 571 000 7 389 806,77 -181193,23 2
40232: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
40233: sivu
40234: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 79
40235:
40236: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40237: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40238: Resultat enligt bokslutet
40239: Mom. · Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40240: förslaget bokslutet suurempi - högre
40241: %
40242: pienempi - lägre ( -1
40243:
40244:
40245: 21 Metsien erityiskäyttö - Särskilt nyttjande av sko-
40246: gar ................................................. . 1 690 000 1 531 862,27 -158 137,73 9
40247: 23 Metsien palosuojelu - Brandbevakning av skogar .. . 1 800 000 1 209 133,47 -590 866,53 33
40248: 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt (Siirtomäärä-
40249: raha) Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten
40250: (Reservationsanslag) ............................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
40251: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 573 000 2 461 517,44 -111482,56 4
40252: 40 Valtionapu Työtehoseuralle metsätalouden rationa-
40253: lisoimistyön tukemiseen - Statsunderstöd ät Ar-
40254: betseffektivitetsföreningen för stödjande av skogs-
40255: brukets rationalisering .............................. . 2 659 000 2 659 000,00 0,00 0
40256: 41 Valtionapu Metsänjalostussäätiölle metsäpuiden ja-
40257: lostustoimintaan - Statsunderstöd ät Stiftelsen för
40258: skogsträdsförädling för förädling av skogsträd ...... . 6 318 000 6 318 000,00 0,00 0
40259: 42 Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa stats-
40260: understöd för skogsbruket .......................... . 1 960 000 1 960 000,00 0,00 0
40261: 45 Sahatavaran menekin edistäminen - Främjande av
40262: avsättningen för sägade trävaror .................... . 500 000 450 934,00 -49 066,00 10
40263: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40264: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0
40265: n Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha) - Allmän-
40266: na flottledsarbeten (Reservationsanslag 1 ............ . 3 250 000 3 250 000,00 0,00 0
40267:
40268: 58 YKSITYISMETSÄTALOUS DET PRIVATA
40269: SKOGSBRUKET .................................. .. 542 383 000 540 585 329.78 -1 797 670,22 0
40270: 40 Valtionapu metsänparannustöiden yleismenoihin -
40271: Statsunderstöd för allmänna utgifter för skogsför-
40272: bättringsarbeten .................................... . 48 041 000 46 2n 829,78 -1 763 170,22 4
40273: 41 Valtionapu keskusmetsälautakunnille - Statsun-
40274: derstöd tili centralskogsnämnderna ................. . 12 894 000 12 894 000,00 0,00 0
40275: 42 Valtionapu piirimetsälautakunnille - Statsunder-
40276: stöd tili distriktsskogsnämnderna ................... . 109 948 000 109 913 500,00 -34 500,00 0
40277: 44 Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomääräraha)
40278: Statsunderstöd för skogsförbättringsarbeten
40279: (Reservationsanslag) .............................. .. 199 000 000 199 000 000,00 0,00 0
40280: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha) - Skogs-
40281: förbättringslän (Reservationsanslag) ................ . 172 500 000 172 500 000,00 0,00 0
40282:
40283: 60 MAANMITIAUSHALLINTO LANTMÄTERI-
40284: FORVALTNINGEN ................................. . 2n 499 000 2n 586 595,89 87 595,89 0
40285: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40286: slagsanslag) ....................................... .. 183 569 000 186 032 879,14 2 463 879,14 1
40287: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 49000 48 148,04 -851,96 2
40288: 21 Kartastotyöt (Arviomääräraha) - Kartverksarbeten
40289: (Förslagsanslag) .................................... . 16 900 000 16 844 501,47 -55 498,53 0
40290: 22 Kiinteistötoimitukset (Arviomääräraha) - Fastig-
40291: hetsförrättningar (Förslagsanslag) .................. . 13 810 000 13 427 176,68 -382 823,32 3
40292: 24 Kiinteistörekistarin muodostaminen - lnrättande
40293: av ett fastighetsregister ............................. . 3 000 000 2 839 496,75 -160 503,25 5
40294: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomäärä-
40295: raha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40296: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 1 300 000 1 267 067,81 -32 932,19 3
40297: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 35 871 000 34 127 326,00 -1 743 674,00 5
40298: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40299: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 80
40300: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40301: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40302: Resultat enligt bokslutet
40303: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40304: förslaget bokslutet suurempi - högre
40305: %
40306: pienempi - lägre ( -1
40307:
40308:
40309: 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset menot (Siir-
40310: tomääräraha) - Utgifter enligt lagen om ägoregle-
40311: ring i gränskommunerna (Reservationsanslag) ...... . 500 000 500 000,00 0,00 0
40312: 41 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
40313: (Arviomääräraha) - Utgifter för understödjande av
40314: fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) ............. . 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
40315: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40316: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0
40317:
40318: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI-
40319: TUTET ............................................. . 5 562 000 5 579 849,89 17 849,89 0
40320: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40321: slagsanslag) ........................................ . 2 323 000 2 404 397,22 81 397,22 4
40322: 21 Mittaus- ja tutkimustyöt - Mätnings- och forsk-
40323: ningsarbete ......................................... . 1 365 000 1 326 252,50 -38 747,50 3
40324: 22 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomäärä-
40325: rahal - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40326: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 56000 55 606,49 -393,51 1
40327: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 338 000 1 313 593,68 -24 406,32 2
40328: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40329: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 420 000 420 000,00 0,00 0
40330: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40331: (Reservationsanslag) ............................... . 60000 60 000,00 0,00 0
40332:
40333: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS - LANT-
40334: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ................ . 79 815 500 78 358 565,09 -1 456 934,91 2
40335: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40336: slagsanslag) ........................................ . 42 609 000 41 748 903,36 -860 096,64 2
40337: 21 Tutkimuksen yleiskustannukset - Allmänna ut-
40338: gifter för forskningen ............................... . 4 215000 4 205 569,04 -9 430,96 0
40339: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha)
40340: Kentroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) ..... 1135 000 1134 540,86 -459,14 0
40341: 23 Tutkimusasemien yleiskustannukset - Allmänna
40342: utgifter för forskningsstationerna ................... . 3 651 500 3 648 923,23 -2 576,n o
40343: 24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha) - Växtfö-
40344: rädlingsverksamhet (Reservationsanslag) ........... . 1 590 000 1 590 000,00 0,00 0
40345: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomäärä-
40346: raha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40347: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 900 000 721 484,06 -178 515,94 20
40348: 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärära-
40349: ha) - Samundersökningar inom lantbruket (Reser-
40350: vationsanslagl ...................................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
40351: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11165 000 10 759 144,54 -405 855,46 4
40352: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40353: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 4000000 4 000 000,00 0,00 0
40354: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40355: (Reservationsanslag) ............................... . 5 050 000 5 050 000,00 0,00 0
40356: n Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) -
40357: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservationsan-
40358: slag) ................................................ . 110 000 110 000,00 0,00 0
40359: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför-
40360: värv (Reservationsanslag) .......................... . 390 000 390 000,00 0,00 0
40361: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40362: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 81
40363:
40364: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40365: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40366: Resultat enligt bokslutet
40367: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40368: förslaget bokslutet suurempi - högre %
40369: pienempi - lägre ( -)
40370:
40371:
40372: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUS-
40373: LAITOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK-
40374: NINGSANSTALTEN ............................... . 5 535100 5 401 826,81 -133 273,19 2
40375: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40376: slagsanslag) ........................................ . 3 194 000 3 084 573,80 -109 426,20 3
40377: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 565100 541 357,81 -23 742,19 4
40378: 40 Maatalouskirjanpitotoiminnan avustaminen - Un-
40379: derstöd för lantbruksbokföringsverksamheten ...... . 1 575 000 1 575 000,00 0,00 0
40380: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
40381: rier ................................................. . 201 000 200 895,20 -104,80 0
40382:
40383: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSK-
40384: NINGSINSTITUTET ................................ . 82694500 80 570 967,63 -2 123 532,37 3
40385: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40386: slagsanslag) ........................................ . 44 954 000 43 503 624,28 -1 450 375,72 3
40387: 20 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomäärä-
40388: raha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40389: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 900 000 385 903,76 -514 096,24 57
40390: 21 Kokeilualueiden hoito - Skötseln av försöksomrä-
40391: den ................................................. . 200 000 190 716,23 -9283,n 5
40392: 24 Tutkimuksen yleiskustannukset (Siirtomääräraha)
40393: - Allmänna utgifter för forskningen (Reservations-
40394: anslag) ............................................. . 7 898 000 7 898 000,00 0,00 0
40395: 26 Muu koe-, tutkimus- ja tarkastustoiminta - Övrig
40396: försöks-, forsknings- och kontrollverksamhet ....... . 367 500 367 011,26 -488,74 0
40397: 27 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö - lnternationellt
40398: forskningssamarbete ............................... . 236 000 235 893,22 -106,78 0
40399: 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärä-
40400: raha) - Skogsekonomisk samarbetsforskning (Re-
40401: servationsanslag) ................................... . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0
40402: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 489 000 12 339 818,88 -149 181,12
40403: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40404: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 470 000 3 470 000,00 0,00 0
40405: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40406: (Reservationsanslag) ............................... . 6 680 000 6 680 000,00 0,00 0
40407:
40408: 80 ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI VETERINÄRVÄSEN-
40409: DET ................................................ . 17 456 000 14 166 554,55 -3 289 445,45 19
40410: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40411: slagsanslag) ........................................ . 13 013 000 10 355 980,25 -2 657 019,75 20
40412: 25 Eläintautien ehkäiseminen ja muu eläinlääkintähuol-
40413: to (Arviomääräraha) - Hämmande av djursjukdo-
40414: mar och annan veterinärvård (Förslagsanslag) ...... . 2 000 000 2 084142,55 84142,55 4
40415: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 240 000 205 728,68 -34 271,32 14
40416: 30 Valtionosuus kunnan- ja kaupungineläinlääkärien
40417: palkkaamiseen (Arviomääräraha) - Statsandel för
40418: avlönande av kommunal- och stadsveterinärer (För-
40419: slagsanslag) ........................................ . 1 100 000 781 853,64 -318 146,36 29
40420: 31 Valtionosuus kunnan- ja kaupungineläinlääkärien
40421: matkakulujen korvaamiseen (Arviomääräraha) -
40422: Statsandel för ersättande av kommunal- och stads-
40423: veterinärers resekostnader (Förslagsanslag) ......... . 500 000 469 493,45 -30 506,55 6
40424: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40425: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 82
40426: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40427: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40428: Resultat enligt bokslutet
40429: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40430: förslaget bokslutet
40431: suurempi - högre %
40432: pienempi - lägre 1-)
40433:
40434:
40435: 33 Valtionapu kunnille maidosta otettujen näytteiden
40436: tutkimisesta aiheutuvien kustannusten korvaami-
40437: seen (Arviomääräraha) - Statsunderstöd tili kom-
40438: munerna för ersättande av kostnaderna för under-
40439: sökning av prov som tagits av mjölk (Förslagsan-
40440: slag) ................................................ . 400 000 66 355,98 -333 644,02 83
40441: 50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag för
40442: djurskyddsarbete ................................... . 203 000 203 000,00 0,00 0
40443:
40444: 84 VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAITOS -
40445: STATENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT ... 25 870 000 27 126 969,80 1 256 969,80 5
40446: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40447: slagsanslag) ........................................ . 9 047 000 8 796 248,59 -250 751.41 3
40448: 24 Ulkomaiset seerumit ja rokotusaineet (Arviomäärä-
40449: raha) - Utländskt serum och vaccin (Förslagsan-
40450: slag) ................................................ . 9 200 000 10 785 000,00 1 585 000,00 17
40451: 27 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomäärä-
40452: raha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be-
40453: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 38000 22 326,67 -15 673,33 41
40454: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 4 085 000 4 023 394,54 -61 605,46 2
40455: 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen (Siirto-
40456: määräraha) - Anskaffning av inventarier och
40457: forskningsmateriel (Reservationsanslag) ............ . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
40458: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40459: (Reservationsanslag) ............................... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
40460:
40461: 90 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS
40462: MARGARINFABRIK ................................ .
40463: 05 Eläkkeet (Arviomäärärahal - Pensioner (Förslags-
40464: anslag) ............................................. . 900 000 872 990,00
40465: 22 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter
40466: (Förslagsanslag) .................................... . 42 704 000 39 765 102,02
40467: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 43 604 000 40 638 092,02
40468: Käyttötulot - Driftsinkomster 44 505 000 40 411 824,40
40469: Käyttötalouden lisärahoitustarve
40470: - Drifthushållningens behov av
40471: tilläggsfinansiering .............. . 0 226 267,62 226 267,62
40472: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40473: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 650 000 650 000,00 0,00 0
40474: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40475: (Reservationsanslag) ............................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0
40476: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
40477: gifter 2 150 000 2 150 000,00
40478:
40479: 92 MAANMITIAUSHALLITUKSEN KARTTAPAINO
40480: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTTRYCKERI ...
40481: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40482: slagsanslag) ........................................ . 12 426 000 15 638 540,36
40483: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags-
40484: anslag) ............................................. . 964 000 888 012,00
40485: 29 Muut käyttömenot (Arviomäärärahal - Ovriga
40486: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 13 400 000 13 314 202,20
40487: 92. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 26 790 000 29 840 754,56
40488: Käyttötulot - Driftsinkomster 34 000 000 32 096 211.73
40489: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40490: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl ....... . 4 350 000 4 350 000,00 0,00 0
40491: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
40492: gifter 4 350 000 4 350 000,00
40493: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40494: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande är 1985 sida 83
40495:
40496: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40497: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40498: Resultat enligt bokslutet
40499: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40500: förslaget bokslutet
40501: suurempi - högre
40502: %
40503: pienempi - lägre 1-1
40504:
40505:
40506: 95 METSÄHALLITUKSEN METSÄT - FORSTSTY-
40507: RELSENS SKOGAR ............................... ..
40508: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40509: slagsanslag) ........................................ . 69 855 000 68 433 438,82
40510: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags-
40511: anslag) ............................................. . 64 000 000 67 193 987,97
40512: 21 Liiketoiminnan käyttömenot (Arviomääräraha) -
40513: Affärsverksamhetens driftsutgifter (Förslagsan-
40514: slag) ................................................ . 666 200 000 614 741 711,73
40515: 24 Verot ja metsänhoitomaksut (Arviomääräraha) -
40516: Skatter och skogsvårdsavgifter (Förslagsanslag) ..... 61 000 000 61 193 480,26
40517: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Ovriga
40518: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 23 239 000 21 007 093,93
40519: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 884 294 000 832 569 712,71
40520: Käyttötulot - Driftsinkomster 1 065 500 000 1 011 589 257,81
40521: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära-
40522: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier
40523: (Reservationsanslag) ............................... . 12 400 000 12 400 000,00 0,00 0
40524: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40525: (Reservationsanslag) ............................... . 2 400 000 2 400 000,00 0,00 0
40526: 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset (Siirtomää-
40527: räraha) - Byggande av vägar och skogsdikning
40528: (Reservationsanslag) ............................... . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
40529: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp av
40530: mark (Reservationsanslag) .......................... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
40531: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
40532: gifter 46800000 46 800 000,00
40533:
40534: 96 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN METSÄT
40535: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTETS SKOGAR
40536: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40537: slagsanslag) ........................................ . 3 549 000 3 694 072,94
40538: 05 Eläkkeet (Arviomäärärahal - Pensioner (Förslags-
40539: anslag) ............................................. . 1196 000 1 150 956,00
40540: 22 Puun tuotannon ja hankinnan menot (Arviomäärä-
40541: raha) - Utgifter för produktion och anskaffning av
40542: virke (Förslagsanslag) ............................... . 5 874 000 6 296 701,90
40543: 29 Muut käyttömenot - Ovriga driftsutgifter .......... . 2 250 000 2100311,14
40544: 96. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 12 869 000 13 242 041,98
40545: Käyttötulot - Driftsinkomster 12 100 000 13 658 366,89
40546: Käyttötalouden lisärahoitustarve
40547: - Drifthushållningens behov av
40548: tilläggsfinansiering .............. . 769 000 0,00 -769 000,00 100
40549: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40550: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 105 000 105 000,00 0,00 0
40551: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha) -
40552: Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) ..... . 1 275 000 1 275 000,00 0,00 0
40553: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför-
40554: värv (Reservationsanslagl .......................... . 700 000 700 000,00 0,00 0
40555: 96. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
40556: gifter 2 080 000 2 080 000,00
40557:
40558: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE-
40559: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS-
40560: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ............... .
40561: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags-
40562: anslag) ............................................. . 424 000 372 040,00
40563: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40564: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 84
40565:
40566: Tulo· ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40567: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
40568: Resultat enligt bokslutet
40569: Mom .. Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
40570: förslaget bokslutet
40571: suurempi · högre %
40572: pienempi · lägre (-)
40573:
40574:
40575: 22 Jokioisten siemenkeskus (Arviomääräraha)
40576: Jockis fröcentral (Förslagsanslag) .................. . 14 788 000 12 440 008,77
40577: 24 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan menot
40578: (Arviomääräraha) - Utgifter för centralens för
40579: utsädespotatis produktionsverksamhet (Förslagsan-
40580: slag) ................................................ . 14 698 000 14 391 086,32
40581: 25 Tervetaimiasema (Arviomääräraha) - Stationen för
40582: sunda plantor (Förslagsanslag) ..................... . 1361000 1 353 437,67
40583: 98. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 31 271 000 2B 556 572,76
40584: Käyttötulot - Driftsinkomster 29 780 000 27 459 771 ,56
40585: Käyttötalouden lisärahoitustarve
40586: - Drifthushållningens behov av
40587: tilläggsfinansiering .............. . 1 491 000 1 096 801,20 -394 198,00 26
40588: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40589: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1100 000 1180 000,00 0,00 0
40590: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40591: (Reservationsanslag) ............................... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0
40592: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) -
40593: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservationsan-
40594: slag) ................................................ . 130 000 130 000,00 0,00 0
40595: 98. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
40596: gifter 11110 000 11110 000,00
40597:
40598: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL-
40599: LINNONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT-
40600: GIFTER INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINIS-
40601: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ............... . 15 024 000 13 220 728,54 -1 803 271,46 12
40602: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40603: slagsanslag) ........................................ . 860 000 644141,78 -215 858,22 25
40604: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
40605: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 2 300 000 924 714,26 -1 375 285,74 60
40606: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta
40607: delegationer och kommissioner ..................... . 574 000 361 872,50 -212 127,50 37
40608: 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät
40609: tutkimukset (Siirtomääräraha) - Undersökningar
40610: som ansluter sig tili varaktig användning av naturre-
40611: surser (Reservationsanslag) ......................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
40612: 24 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) - Un-
40613: dersökning av försurningen (Reservationsanslag) .... 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0
40614: 41 Vuotoksen alueen kehittäminen (Siirtomääräraha)
40615: - Utvecklande av Vuotosomrädet (Reservations-
40616: anslag) ............................................. . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
40617: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
40618: korvaaminen (Siirtomääräraha) - Ersättande av
40619: skador som förorsakats av exceptionella översväm-
40620: ningar (Reservationsanslag) ........................ . 3 760 000 3 760 000,00 0,00 0
40621: 50 Valtionapu Ounasjokiyhdistys ry:lle - Statsbidrag
40622: tili Ounasjokiyhdistys r. y. . .......................... . 30000 30 000,00 0,00 0
40623: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40624: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 85
40625:
40626: Tulo- ja meno- nlipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40627: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40628: Resultat enligt bokslutet
40629: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40630: förslaget bokslutet
40631: suurempi - högre %
40632: pienempi - lägre 1-1
40633:
40634:
40635:
40636: 31. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
40637:
40638: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
40639: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
40640: DE .................................................. . 7 430 886 200 7 594 596 660,51 163 710 460,51 2
40641:
40642: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... . 13 887 200 13 677 343,09 -209 856,91 2
40643: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40644: slagsanslag) ........................................ . 10 940 200 10 831 960,67 -108 239,33
40645: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och
40646: kommissioner ...................................... . 157 000 74 264,64 -82 735,36 53
40647: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 480 000 2 461 117,78 -18 882,22
40648: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40649: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 310 000 310 000,00 0,00 0
40650:
40651: 20 TIE- JA VESIRAKENNUSHALLINTO - VÄG-
40652: OCH VATIENBYGGNADSFÖRVALTNINGEN ..... . 389 872 000 387 707 158,84 -2164841,16
40653: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40654: slagsanslag) ........................................ . 329 137 000 327 617 854,31 -1 519 145,69 0
40655: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 51 235 000 50 589 304,53 -645 695,47
40656: 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankkiminen
40657: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av datamaskiner
40658: och kontorinventarier (Reservationsanslag) ......... . 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0
40659:
40660: 24 TIET- VÄGAR .................................... . 3 213 550 000 3 211 552 783,92 -1 997 216,08 0
40661: 13 Rakennusten kunnossapito (Arviomääräraha) -
40662: Byggnaders underhåll (Förslagsanslag) ............. . 2 400 000 2 302 378,46 -97 621,54 4
40663: 14 Yleisten teiden kunnnossapito (Siirtomääräraha) -
40664: Underhåll av allmänna vägar (Reservationsanslag) ... 1 449 000 000 1 449 000 000,00 0,00 0
40665: 31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista
40666: menoista - Statsunderstöd åt kommuner för byg-
40667: devägsutgifter ...................................... . 2 000 000 1 998 749,00 -1 251,00 0
40668: 33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio-
40669: määräraha) - Ersättningar för permanentbelägg-
40670: ning av gator (Förslagsanslag) ...................... . 3 000 000 1 355 786,00 -1 644 214,00 55
40671: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära-
40672: ha) - Statsbidrag för anläggande av gator (Reser-
40673: vationsanslag) ...................................... . 31 500 000 31 500 000,00 0,00 0
40674: 35 Katumaksulain mukaiset korvaukset (Arviomäärära-
40675: ha) - Ersättningar i enlighet med lagen om gatuav-
40676: gifter (Förslagsanslag) .............................. . 30 000 000 27 974 357,00 -2 025 643,00 7
40677: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar-
40678: viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll av
40679: enskilda vägar (Förslagsanslag) ..................... . 75 100 000 74 804 832,74 -295 167,26 0
40680: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto-
40681: määräraha) - Statsunderstöd för byggande av
40682: enskilda vägar (Reservationsanslag) ................ . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0
40683: 52 Tielain mukainen korkotuki (Arviomääräraha) -
40684: Räntestöd enligt väglagen (Förslagsanslag) ......... . 150 000 75 529,48 -74 470,52 50
40685: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40686: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 120 000 000 120 000 000,00 0,00 0
40687: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40688: (Reservationsanslag) ............................... . 30 400 000 30 400 000,00 0,00 0
40689: 77 Yleisten teiden tekeminen (Siirtomääräraha)
40690: Byggande av allmänna vägar (Reservationsanslag) .. 1 297 000 000 1 297 000 000,00 0,00 0
40691: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40692: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 86
40693: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40694: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40695: Resultat enligt bokslutet
40696: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40697: förslaget bokslutet suurempi - högre
40698: %
40699: pienempi - lägre 1-)
40700:
40701:
40702: 78 Ulkopuolisille tehtävät työt (Arviomääräraha) -
40703: Arbeten som utförs åt utomstående (Förslagsan-
40704: slag) ................................................ . 51 000 000 52 129 184,91 1129 184,91 2
40705: 88 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvauk-
40706: set (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ-
40707: den och ersättningar enligt lagen om allmänna
40708: vägar (Förslagsanslag) .............................. . 105 000 000 106 011 966,33 1 011 966,33
40709:
40710: 27 VESITIET- VATIENVÄGAR ...................... . 79 781 000 79 701 693,01 -79 306,99 0
40711: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40712: slagsanslag) ........................................ . 15 636 000 16 223 548,78 587 548,78 4
40713: 09 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomääräraha) -
40714: Förvaltningsnämnden för Saima kana! (Förslagsan-
40715: slag) ................................................ . 510 000 560 737,17 50 737,17 10
40716: 14 Käyttö ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Drift
40717: och underhåll (Reservationsanslag) ................. . 18 700 000 18 700 000,00 0,00 0
40718: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3185 000 3 133 836,04 -51163,96 2
40719: 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu (Siirto-
40720: määräraha) - Statsbidrag för byggande av små-
40721: båtshamnar (Reservationsanslag) ................... . 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0
40722: 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtionapu (Siir-
40723: tomääräraha) - Statsunderstöd för byggande av
40724: centrala fiskehamnar (Reservationsanslag) .......... . 900 000 900 000,00 0,00 0
40725: 42 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korko-
40726: tuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande
40727: av handels- och industrihamnar (Förslagsanslag) .... 1 100 000 1128 970,75 28 970,75 3
40728: 43 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotuki
40729: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av en
40730: djuphamn i Tahkoluoto (Förslagsanslag) ............ . 1 800 000 1 104 622,02 -695 377,98 39
40731: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40732: skaffning av materiel (Reservationsanslag) .......... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
40733: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40734: (Reservationsanslag) .............................. .. 600 000 599 979,25 -20,75 0
40735: 77 Vesitietyöt (Siirtomääräraha) - Vattenvägsarbeten
40736: (Reservationsanslag) .............................. .. 33 200 000 33 200 000' 00 0,00 0
40737: 88 Vesitiealueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) -
40738: Anskaffning av områden för vattenvägar (Reserva-
40739: tionsanslag) ........................................ . 350 000 349 999,00 -1,00 0
40740:
40741: 40 AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTERCEN-
40742: TRALEN ........................................... .. 124 107 000 121 815 922,35 -2 291 077,65 2
40743: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40744: slagsanslag) ........................................ . 78 707 000 77 638 187,33 -1 068 812,67
40745: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 24100 000 22 877 735,02 -1 222 264,98 5
40746: 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen (Siirtomäärära-
40747: ha) - Anskaffning av inventarier och telefoner
40748: (Reservationsanslag) ............................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
40749: 74 Katsastusasemien rakentaminen (Siirtomääräraha)
40750: - Byggande av besiktningsstationer (Reservations-
40751: anslag) ............................................. . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0
40752: 88 Maa-alueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) -
40753: Anskaffning av markområden (Reservationsanslag) .. 300 000 300 000,00 0,00 0
40754:
40755: 47 ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALT-
40756: NINGEN ............................................ . 272 120 000 273 311 590,31 1191 590,31 0
40757: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40758: slagsanslag) ........................................ . 99 550 000 100 357 107,05 807 107,05
40759: sivu
40760: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
40761: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 87
40762: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40763: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40764: Resultat enligt bokslutet
40765: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40766: förslaget bokslutet
40767: suurempi - högre
40768: %
40769: pienempi - lägre (-)
40770:
40771:
40772: 14 Kunnossapito- ja käyttömenot (Siirtomääräraha) -
40773: Underhålls- och driftskostnader (Reservationsan-
40774: slag) ................................................ . 101 400 000 101 400 000,00 0,00 0
40775: 21 llmailuhallinnon toimesta ulkopuolisille suoritettavat
40776: työt (Arviomääräraha) - Arbeten som på åtgärd av
40777: luftfartsförvaltningen utförs för utomstående (För-
40778: slagsanslag) ........................................ . 6 700 000 7 499 559,79 799 559,79 12
40779: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 8 700 000 8 544 900,74 -155 099,26 2
40780: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja
40781: ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och
40782: upprätthållande av vissa flygplatser ................. . 4 120 000 3 862 337,20 -257 662,80 6
40783: 50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen -
40784: Vissa statsunderstöd för upprätthållande av flyg-
40785: verksamhet ......................................... . 700 000 697 685,53 -2 314,47 0
40786: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40787: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 34 000 000 34 000 000,00 0,00 0
40788: 74 Lentokenttien talonrakennustyöt (Siirtomääräraha)
40789: - Husbyggen på flygfält (Reservationsanslag) ..... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0
40790: 77 Lentokenttien rakentaminen (Siirtomääräraha) -
40791: Byggande av flygfält (Reservationsanslag) .......... . 10 450 000 10 450 000,00 0,00 0
40792: 88 Lentokenttien maanlunastukset (Siirtomääräraha)
40793: - Jordinlösen för flygfält (Reservationsanslag) ..... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
40794: 89 Varkauden lentopaikan lunastaminen (Siirtomäärä-
40795: raha) - lnlösen av Varkaus flygplats (Reservations-
40796: anslag) ............................................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
40797:
40798: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA IN-
40799: STITUTET .......................................... . 67 167 000 66 845 739,07 -321 260,93 0
40800: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40801: slagsanslag) ........................................ . 39 067 000 38 969 184,87 -97 815,13 0
40802: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
40803: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .............. . 1 640 000 1 637 616,27 -2 383,73 0
40804: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 19 330 000 19 108 937,93 -221 062,07
40805: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
40806: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 7 130 000 7 130 000,00 0,00 0
40807:
40808: 55 TIETOLIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUSTUK-
40809: SET - ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD FÖR
40810: POST- OCH TELEKOMMUNIKATION .............. . 441 750 000 437 471 067,40 -4 278 932,60
40811: 21 Korvaus merenkulun viestintäpalvelusten tuottami-
40812: sesta - Ersättning för rapporttjänster inom sjöfar-
40813: ten ................................................. . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0
40814: 22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta (Arviomäärä-
40815: raha) - Ersättning för övervakning av radioverk-
40816: samheten (Förslagsanslag) ......................... . 300 000 300 000,00 0,00 0
40817: 41 Sanomalehdistön tukeminen - Understödjande av
40818: tidningspressen ..................................... . 95 150 000 94 455 649' 59 -694 350,41
40819: 42 Lehdistön yleinen kuljetustuki - Allmänt transport-
40820: stöd för pressen .................................... . 338 000 000 334 415 417,81 -3 584 582,19
40821: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen (Siirtomää-
40822: räraha) - Understödjande av samdistributionen av
40823: tidningar (Reservationsanslag) ...................... . 6 800 000 6 800 000,00 0,00 0
40824: sivu
40825: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
40826: 30 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 88
40827:
40828: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40829: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40830: Resultat enligt bokslutet
40831: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40832: förslaget bokslutet suurempi - högre
40833: %
40834: pienempi - lägre (-)
40835:
40836:
40837: 56 KORVAUKSET POSTI- JA TELELAITOKSELLE
40838: VALTION VIRKALÄHETYKSISTÄ - ERSÄTT-
40839: NING TILL POST- OCH TELEVERKET FÖR STA-
40840: TENS TJÄNSTEFÖRSÄNDELSER ................. . 115 000 000 114 067 049,10 -932 950,90
40841: 23 Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postiliiken-
40842: teessä (Arviomääräraha) - Ersättning för rätt tili
40843: användande av tjänsteförsändelse i posttrafiken
40844: (Förslagsanslag) .................................... . 83 000 000 83 000 000,00 0,00 0
40845: 24 Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalähe-
40846: tyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Arviomäärära-
40847: ha) - Ersättning för säsom specialtjänst befordra-
40848: de tjänsteförsändelser och postförskottsförsändel-
40849: ser (Förslagsanslag) ................................ . 32 000 000 31 067 049,10 -932 950,90 3
40850:
40851: 57 RAUTATIELIIKENTEEN KORVAUKSET - ER-
40852: SÄTTNINGAR TILL JÄRNVÄGSTRAFIKEN ....... . 89 200 000 89 200 000,00 0,00 0
40853: 40 Eräät valtionrautateille maksettavat korvaukset -
40854: Vissa ersättningar tili Statsjärnvägarna .............. . 22 600 000 22 600 000,00 0,00 0
40855: 41 Tavaraliikenteen alennuskuljetuskorvaukset - Er-
40856: sättning för rabatter pä varutransporter ............. . 31 500 000 31 500 000,00 0,00 0
40857: 50 Henkilöliikenteen alennuskuljetuskorvaukset (Arvio·
40858: määräraha) - Ersättning för rabatter inom person·
40859: trafiken (Förslagsanslag) ............................ . 35100 000 35 100 000,00 0,00 0
40860:
40861: 85 SIJOITUKSET VALTIOENEMMISTÖISIIN YH-
40862: TIÖIHIN - INVESTERINGAR 1 BOLAG MED
40863: STATLIG AKTIEMAJORITET ...................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
40864: 89 Ajokki Oy:n osakepääoman korottaminen (Siirto·
40865: määräraha) - Höjning av aktiekapitalet i Ajokki Oy
40866: (Reservationsanslag) ............................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
40867:
40868: 90 VALTIONRAUTATIET STATSJÄRNVÄGAR·
40869: NA ................................................. .
40870: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40871: slagsanslag) ........................................ . 2 022 750 000 2 039 847 780,47
40872: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags-
40873: anslag) ............................................. . 1 022 952 000 1 025 030 987,31
40874: 11 Kaluston kunnossapito (Arviomääräraha) - Materi-
40875: elunderhäll (Förslagsanslag) ........................ . 178 600 000 172 786 015,81
40876: 13 Radan, rakennusten ja rakenteiden kunnossapito
40877: (Arviomääräraha) - Underhåll av banor, bygg-
40878: nader och anläggningar (Förslagsanslag) ........... . 168 000 000 173 976 449,92
40879: 22 Liikenteen hoito (Arviomääräraha) - Handhavande
40880: av trafiken (Förslagsanslag) ......................... . 441 400 000 464 146 997,80
40881: 28 Ulkopuolisille suoritettavat työt (Arviomääräraha)
40882: - Arbeten som utförs för utomstäende (Förslags-
40883: anslag) ............................................. . 90 500 000 72 073 210,70
40884: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga
40885: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 147 800 000 140 656 293,06
40886: 90. Luku · Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 4 072 002 000 4 088 517 735,07
40887: Käyttötulot - Driftsinkomster 3 147 100 000 2 988 446 278,85
40888: Käyttötalouden lisärahoitustarve
40889: - Drifthushällningens behov av
40890: tilläggsfinansiering .............. . 924 902 000 1 100 071 456,22 175 169 456,22 19
40891: 60 Siirto valtionrautateiden uudistusrahastoon
40892: Överföring tili Statsjärnvägarnas förnyelsefond ..... . 185 514 000 185 514 000,00 0,00 0
40893: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40894: sida
40895: 31 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 89
40896:
40897: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40898: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40899: Resultat enligt bokslutet
40900: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40901: förslaget bokslutet suurempi - högre
40902: %
40903: pienempi - lägre ( -1
40904:
40905:
40906: 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hankkiminen
40907: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbetsmaski-
40908: ner, bilar o.a. materiel (Reservationsanslag) 00 00 00 00. 16 610 000 16 610 000,00 0,00 0
40909: 72 Sähkölaitteiden hankkiminen (Siirtomääräraha) -
40910: Anskaffning av elektriska anordningar (Reserva-
40911: tionsanslag) ... 00 00 ••••••••••••••••••• 00 00 ••• 00 •••••• 69 260 000 69 260 000,00 0,00 0
40912: 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja valmis-
40913: tus (Siirtomääräraha) - Anskaffning och tillverk-
40914: ning av dragmateriel och vagnar (Reservationsan-
40915: slag) ••oooooo•··oo···oo············· ···········oo···oo 133 300 000 133 300 000,00 0,00 0
40916: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
40917: (Reservationsanslag) ....... 00 ••••••••••••••••• 00 00 •• 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
40918: 78 Ratojen parantaminen ja teollisuusraiteiden rakenta-
40919: minen (Siirtomääräraha) - Förbättring av banor
40920: och byggande av industrispår (Reservationsanslag) .. 219 300 000 219 300 000,00 0,00 0
40921: 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot (Siirtomää-
40922: räraha) - lnköp av jordområden, byggnader m.m.
40923: (Reservationsanslag) . 00 ••••••• 00 ••••••••••••••• 00.00 15 750 000 15 750 000,00 0,00 0
40924: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistusra-
40925: hastoon - lnvesteringsutgifter
40926: och överföring tili förnyelsefon-
40927: den 644 734 000 644 734 000,00
40928:
40929: 94 POSTI- JA TELELAITOS - POST- OCH TELE-
40930: VERKET ,ooooo····oo·oo···oo·······oo···oo···oo······
40931: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
40932: slagsanslag) .. 00 • 00 • 00 •••••••••• 00 00 00 • 00 ••• 00 • 00 00 •• 2 780 369 000 2 742 746 056,27
40933: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags-
40934: anslag) ... oo• 00. 00.00 00 ••• 00 ••• 00 ••••• 00 ••• 00.00 ••• 00 452 000 000 445 734 149,56
40935: 10 Rakennusten ja huoneistojen käyttö ja kunnossapi-
40936: to (Arviomääräraha) - Drift och underhåll av
40937: byggnader och lokaler (Förslagsanslag) ............. . 296 500 000 295 456 018,03
40938: 11 Televerkoston käyttö ja kunnossapito (Arviomäärä-
40939: raha) - Drift och underhåll av telenätet (Förslags-
40940: anslag) 00 00 •• 00.00 •••• 00 •••••••••••• 00 •••••••• 00.00 •• 370 250 000 375 250 000,00
40941: 12 Moottoriajoneuvojen ja postivaunujen käyttö ja
40942: kunnossapito sekä autovarikkotoiminta (Arviomää-
40943: räraha) - Drift och underhåll av motorfordon och
40944: postkupeer samt bildepåverksamhet (Förslagsan-
40945: slag) .oo .. oo••oo•oo•oo·············oooo···oo·········· 126 000 000 123 241 008,18
40946: 22 Korvaukset postinkuljetuksista (Arviomääräraha) -
40947: Ersättning för postbefordran (Förslagsanslag) ....... . 159 800 000 149 103 248,23
40948: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Ovriga
40949: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 275 830 000 268 806 370,41
40950: 94. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 4 460 749 000 4 400 336 850,68
40951: Käyttötulot - Driftsinkomster 6 146 800 000 6 092 819 418,28
40952: 60 Siirto posti- ja telelaitoksen uudistusrahastoon
40953: Overföring tili post- och televerkets förnyelsefond ... 260 921 000 260 921 000,00 0,00 0
40954: 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siir-
40955: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier, maski-
40956: ner och anordningar (Reservationsanslag) .......... . 75 200 000 75 200 000,00 0,00 0
40957: 71 Televerkon kehittäminen (Siirtomääräraha) - Ut-
40958: vecklande av telenätet (Reservationsanslag) ........ . 475 560 000 475 560 000,00 0,00 0
40959: 72 Radioasemat ja -laitteet (Siirtomääräraha) - Ra-
40960: diostationer och -anordningar (Reservationsanslag) .. 59 400 000 59 400 000,00 0,00 0
40961: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
40962: sida
40963: 31 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 90
40964:
40965: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
40966: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
40967: Resultat enligt bokslutet
40968: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
40969: förslaget bokslutet
40970: suurempi - högre
40971: %
40972: pienempi - lägre 1-)
40973:
40974:
40975: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) Husbyggen
40976: (Reservationsanslag) ............................... . 78 725 000 78 725 000,00 0,00 0
40977: 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankinta (Siir-
40978: tomääräraha) - Anskaffning av tomter samt lägen-
40979: hetsaktier (Reservationsanslag) ..................... . 16 000 000 16 000 000,00 0,00 0
40980: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistusra-
40981: hastoon - lnvesteringsutgifter
40982: och överföring tili förnyelsefon-
40983: den 965 826 000 965 826 000,00
40984:
40985: 95 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT -
40986: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER ........ .
40987: 22 Turun Asennuspaja (Arviomääräraha) - Åbo ln-
40988: stallationsverkstad (Förslagsanslag) ................. . 33500000 27 574 144.79
40989: 23 Keskusautokorjaamo (Arviomääräraha) - Centrala
40990: bilreparationsverkstaden (Förslagsanslag) ........... . 15 700 000 14 120 692,35
40991: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 49 200 000 41 694 837,14
40992: Käyttötulot - Driftsinkomster 50 000 000 44 246 889,72
40993: 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden hankki-
40994: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbet-
40995: smaskiner, transportmedel och annan materiel (Re-
40996: servationsanslag) ................................... . 450 000 450 000,00 0,00 0
40997: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
40998: gifter 450 000 450 000,00
40999:
41000: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN
41001: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM
41002: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA-
41003: DE .................................................. . 78 540 000 78 164 857,20 -375 142,80 0
41004: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
41005: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 250 000 197 653,17 -52 346,83 21
41006: 22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) - Un-
41007: dersökning och planering (Reservationsanslag) ..... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0
41008: 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen (Siirtomää-
41009: räraha) - Understöd för utvecklande av kollektivt-
41010: rafiken (Reservationsanslag) ........................ . 10 700 000 10 700 000,00 0,00 0
41011: 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjärjestelyihin
41012: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för arrange-
41013: mang avsedda att avlägsna plankorsningar (Reser-
41014: vationsanslag) ...................................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
41015: 32 Valtionapu koululaisten kuljetusten kannalta tar-
41016: peellisen linja-autoliikenteen säilyttämiseen (Arvio-
41017: määräraha) - Statsbidrag för bevarande av bus-
41018: strafik som är nödvändig för elevtransporter (För-
41019: slagsanslag) ........................................ . 26 300 000 25 994 390,03 -305 609,97
41020: 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siirto-
41021: määräraha) - Räntestöd för byggande av Tahkolu-
41022: oto banan IReservationsanslag) .................... . 1140 000 1140 000,00 0,00 0
41023: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 1 450 000 1 432 814,00 -17186,00
41024: 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja rakentami-
41025: nen (Siirtomääräraha) - Planering och byggande
41026: av ett televisionsdistributionsnät IReservationsan-
41027: slag) ................................................ . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0
41028: 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioaseman
41029: suunnittelua ja rakentamista varten (Siirtomäärära-
41030: ha) - Understöd tili Oy Yleisradio Ab för planering
41031: och byggande av en radiostatien i Björneborg
41032: (Reservationsanslag) ............................... . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0
41033: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41034: 31 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 91
41035:
41036: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41037: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41038: Resultat enligt bokslutet
41039: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41040: förslaget bokslutet suurempi - högre %
41041: pienempi - lägre (-)
41042:
41043:
41044:
41045: 32. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
41046:
41047: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL-
41048: LINNONALA - HANDELS- OCH INDUSTRI-
41049: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ . 3 474 954 300 3 398 102 312,89 -76851987,11 2
41050:
41051: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN-
41052: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET .............. . 34 724 000 34 636 654,10 -87 345,90 0
41053: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41054: slagsanslag 1 ..............................•.........• 27 504 000 27 646 162,69 142 162,69 1
41055: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 800 000 6 571 622,80 -228 377,20 3
41056: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41057: rier ................................................. . 420 000 418 868,61 -1131,39 0
41058:
41059: 02 TEOLLISUUSPIIRIT - INDUSTRIDISTRIKTEN ..... 31 871 000 30 205 851 ,82 -1 665 148,18 5
41060: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
41061: slagsanslagl ........................................ . 13 271 000 12 959 501,29 -311 498,71 2
41062: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 18 100 000 16 794 342,56 -1 305 657,44 7
41063: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41064: rier ................................................. . 500 000 452 007,97 -47 992,03 10
41065:
41066: 04 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITTELU-
41067: KUNTA - FÖRSVARSEKONOMISKA PLANE-
41068: RINGSKOMMISSIONEN ........................... . 2 540 000 2 351 818,46 -188181,54 7
41069: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41070: slagsanslag 1 .....••...................•.............. 1 435 000 1 368 957,06 -66 042,94 5
41071: 09 Suunnittelukunta - Planeringskommissionen ...... . 114 000 91 758,38 -22241,62 20
41072: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 976 000 876 392,77 -99 607,23 10
41073: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41074: rier ................................................. . 15000 14 710,25 -289,75 2
41075:
41076: 06 VARMUUSVARASTOINTI SÄKERHETSUPP-
41077: LAGRING .......................................... . 247 500 000 234115273,87 -13 384 726,13 5
41078: 41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpitä-
41079: miseen (Arviomäärärahal - Räntestöd för grund-
41080: ande och upprätthållande av skyddsupplag (För-
41081: slagsanslagl ........................................ . 6 000 000 1 338 580,29 -4 661 419,71 78
41082: 42 Turvavarastoinnin varastointiavustus - Upplag-
41083: ringsunderstöd för skyddsupplagring ............... . 1 500 000 0,00 -1 500 000,00 100
41084: 60 Siirto varmuusvarastorahastoon - Överföring tili
41085: säkerhetsupplagsfonden ............................ . 197 000 000 197 000 000,00 0,00 0
41086: 61 Korvaukset varmuusvarastorahastolle (Arviomäärä-
41087: raha) - Ersättningar tili säkerhetsupplagsfonden
41088: (Förslagsanslag) .................................... . 23 000 000 15 776 693,58 -7 223 306,42 31
41089: 77 Varastojen rakentaminen nestemäisiä poltto- ja voi-
41090: teluaineita varten (Siirtomääräraha) - Byggande
41091: av lager för flytande bränsle och smörjmedel (Re-
41092: servationsanslagl ................................... . 20000000 20 000 000' 00 0,00 0
41093:
41094: 10 MERENKULKULAITOS SJÖFARTSVÄSEN-
41095: DET ................................................ . 535 564100 533 429 551 ,49 -2 134 548,51 0
41096: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41097: slagsanslag) ........................................ . 232 355 000 232 341 917,05 -13 082,95 0
41098: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och
41099: kommissioner ...................................... . 104 000 60 282,97 -43 717,03 42
41100: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41101: 31 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 92
41102: Tulo- ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41103: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
41104: Resultat enligt bokslutet
41105: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
41106: förslaget bokslutet
41107: suurempi · högre
41108: %
41109: pienempi · lägre ( -1
41110:
41111:
41112: 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset (Siirtomää-
41113: räraha) - Grundundersökningar rörande vintertra-
41114: fiktekniken (Reservationsanslag) .................... . 535 000 535 000,00 0,00 0
41115: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
41116: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 135 649 000 135 791 147,50 142 147,50 0
41117: 40 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi-
41118: kens understödjande ............................... . 1 050 000 923 035.78 -126 964,22 12
41119: 41 Korkotuki saaristolaisten kulkuyhteyksiä haitaville
41120: liikennöitsijöille myönnettävistä lainoista (Arviomää-
41121: räraha) - Räntestöd för lån tili trafikidkare som
41122: sköter skärgårdskommunikationer (Förslagsanslag) .. 25000 21 375,97 -3 624,03 14
41123: 42 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki (Arvio-
41124: määräraha) - Räntestöd för anskaffning av sjö-
41125: transportmateriel (Förslagsanslag) .................. . 3 000 000 836 497,22 -2 163 502.78 72
41126: 43 Avustus pientonniston korkomenojen alentamiseksi
41127: (Siirtomääräraha) - Understöd för sänkande av
41128: småtonnagets räntekostnader (Reservationsan-
41129: slag) ................................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
41130: 50 Lästimaksuista suoritettavat valtionavustukset (Ar-
41131: viomääräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna
41132: (Förslagsanslag) .................................... . 2 500 000 2 574195,00 74 195,00 3
41133: 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkiminen (Siir-
41134: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier och
41135: tekniska anordningar (Reservationsanslag) .......... . 7 324 000 7 324 000,00 0,00 0
41136: 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkiminen
41137: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av fartyg och
41138: andra trafikmedel (Reservationsanslag) ............. . 70 094 000 70 094 000,00 0,00 0
41139: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
41140: (Reservationsanslag) ............................... . 4 250 000 4 250 000,00 0,00 0
41141: 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt (Siirto-
41142: määräraha) - Byggande av säkerhetsanordningar
41143: och farledsarbeten (Reservationsanslag) ............ . 70 640 000 70 640 000,00 0,00 0
41144: 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha)
41145: - Övriga land- och vattenbyggnadsarbeten (Reser-
41146: vationsanslag) ...................................... . 3 038100 3 038100,00 0,00 0
41147:
41148: 28 ELINKEINOHALLITUS - NÄRINGSSTYRELSEN ... 21 730 000 21 026 105,95 -703 894,05 3
41149: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41150: slagsanslag) ........................................ . 14 894 000 14 378 130,65 -515 869,35 3
41151: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 270 000 205 436,15 -64 563,85 24
41152: 21 Eräät elintarvikevalvonnan ja kuluttaja-asiain menot
41153: - Vissa utgifter för livsmedelskontrollen och kon-
41154: sumentangelägenheter ............................. . 3 000 000 2 995 055,19 -4 944,81 0
41155: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 2 780 000 2 661 483,96 -118 516,04 4
41156: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder-
41157: stöd för konsumentorganisationer .................. . 486 000 486 000,00 0,00 0
41158: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
41159: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 300 000 300 000,00 0,00 0
41160:
41161: 29 ELINKEINOVALVONNAN ALUEHALLINTO - NÄ-
41162: RINGSÖVERVAKNINGENS REGIONALFÖRVALT-
41163: NING ............................................... . 6 218 000 6 312 659,00 94 659,00 2
41164: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41165: slagsanslag) ........................................ . 5 378 000 5 526 998,07 148 998,07 3
41166: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41167: 31 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 93
41168: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41169: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
41170: Resultat enligt bokslutet
41171: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
41172: förslaget bokslutet
41173: suurempi - högre
41174: %
41175: pienempi - lägre ( -)
41176:
41177:
41178: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 824 000 769 660,93 -54339,07 7
41179: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
41180: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 16 000 16 000,00 0,00 0
41181:
41182: 30 KILPAILUASIAMIEHEN TOIMISTO - KONKUR-
41183: RENSOMBUDSMANNENS BYRÅ ................. . 803 000 835 727,64 32 727,64 4
41184: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
41185: slagsanslag l ........................................ . 570000 613 348,91 43 348,91 8
41186: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 223 000 219 379,23 -3 620,77 2
41187: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41188: rier ................................................. . 10 000 2 999,50 -7 000,50 70
41189:
41190: 31 KULUnAJANSUOJA- KONSUMENTSKYDD .... 7 660 000 7 442 534,55 -217 465,45 3
41191: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
41192: slagsanslag) ........................................ . 3 608 000 3 385 424.78 -222 575,22 6
41193: 09 Kuluttajavalituslautakunta Konsumentklago-
41194: nämnden ........................................... . 265 000 247 341.41 -17 658,59 7
41195: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 441 000 1 252 492,82 -188 507,18 13
41196: 31 Valtionosuus kuluttajaneuvonnan järjestämiseen
41197: kunnissa (Arviomääräraha) - Statsandel för anord-
41198: nande av konsumentrådgivning i kommunerna
41199: (Förslagsanslag) .................................... . 2 311 000 2 522 275,54 211 275,54 9
41200: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
41201: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 35000 35 000,00 0,00 0
41202:
41203: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT-
41204: OCH REGISTERSTYRELSEN ....................... . 39174 400 37 386 936,51 -1 787 463,49 5
41205: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41206: slagsanslag) ........................................ . 30 514 400 30 083 962,93 -430 437,07
41207: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 8 040 000 6 690 409,97 -1 349 590,03 17
41208: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41209: rier ................................................. . 620 000 612 563,61 -7 436,39
41210:
41211: 34 LISENSSIVIRASTO - LICENSVERKET ............ . 3 879 000 3 360 335,52 -518 664,48 13
41212: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41213: slagsanslag l ........................................ . 2 754 000 2 383 269,50 -370 730,50 13
41214: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1110000 962 261,22 -147 738.78 13
41215: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41216: rier ................................................. . 15000 14 804,80 -195,20
41217:
41218: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNIS-
41219: KA KONTROLLCENTRALEN ....................... . 41 207 300 39 024 328,52 -2 182 971,48 5
41220: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För-
41221: slagsanslag) ........................................ . 25 227 300 23 871 207,56 -1 356 092,44 5
41222: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 8 800 000 7 973 120,96 -826 879,04 9
41223: 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siir-
41224: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier, maski-
41225: ner och anordningar (Reservationsanslag) .......... . 1 226 000 1 226 000,00 0,00 0
41226: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
41227: (Reservationsanslag) ............................... . 5 954 000 5 954 000,00 0,00 0
41228:
41229: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS-
41230: KA FORSKNINGSCENTRALEN .................... . 133 851 000 129 841 097,31 -4 009 902,69 3
41231: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41232: slagsanslagl ........................................ . 73 790 000 71 576 235,88 -2 213 764,12 3
41233: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41234: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 94
41235:
41236: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41237: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41238: Resultat enligt bokslutet
41239: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41240: förslaget bokslutet suurempi - högre
41241: %
41242: pienempi - lägre ( -1
41243:
41244:
41245: 09 Valtuuskunta - Delegation ......................... . 11 000 1 789,72 -9 210,28 84
41246: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha)
41247: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re-
41248: servationsanslag) ................................... . 39 500 000 39 500 000,00 0,00 0
41249: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) -
41250: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......•... 4100 000 2 367 812,46 -1 732 187,54 42
41251: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 5 200 000 5145 259,25 -54 740.75
41252: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
41253: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 6 750 000 6 750 000,00 0,00 0
41254: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
41255: (Reservationsanslag) .................... .!. ......... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0
41256:
41257: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS -
41258: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL ..... 200 811 000 203 447 632,57 2 636 632,57
41259: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41260: slagsanslag) ........................................ . 89 226 000 91 891 539,86 2 665 539,86 3
41261: 09 Valtuuskunta - Delegation ......................... . 10 000 0,00 -10 000,00 100
41262: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha)
41263: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re-
41264: servationsanslag) ................................... . 8 320 000 8 320 000,00 0,00 0
41265: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 28 455 000 28 436 092.71 -18 907,29 0
41266: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära-
41267: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier
41268: (Reservationsanslag) ............................... . 33 000 000 33 000 000,00 0,00 0
41269: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
41270: (Reservationsanslag) ............................... . 40 800 000 40 800 000,00 0,00 0
41271: 89 Teknisen tutkimuksen vientiä harjoittavan valtione-
41272: nemmistöisen VTT Technology Oy:n osakepää-
41273: oman korottaminen (Siirtomääräraha) - Höjande
41274: av aktiekapitalet i aktiebolaget VTT Tecknology Oy
41275: där staten har aktiemajoritet och som utövar export
41276: av teknisk forskning (Reservationsanslag) .......... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
41277:
41278: 43 VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN
41279: MAKSULLISET TUTKIMUSPALVELUT - STA-
41280: TENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRALS AV-
41281: GIFTSBELAGDA FORSKNINGSSERVICE .......... . 256 659 000 261 884 766,67 5 225 766,67 2
41282: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41283: slagsanslag) ........................................ . 146 096 000 151 329 038,67 5 233 038,67 4
41284: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha)
41285: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re-
41286: servationsanslag) ................................... . 69 263 000 69 263 000,00 0,00 0
41287: 22 Esitutkimuksista ja riskeistä aiheutuvat menot -
41288: Utgifter för förundersökningar och risker ........... . 12 300 000 12 292 728,00 -7 272,00 0
41289: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära-
41290: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier
41291: (Reservationsanslag) ............................... . 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0
41292:
41293: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO-
41294: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ............ . 308 497 000 306 641 380,45 -1 855 619,55
41295: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41296: slagsanslag) ........................................ . 6 821 000 5 632 266,28 -1 188 733.72 17
41297: 09 Teknologian valtuuskunta - Teknologiska delega-
41298: tionen .............................................. . 10 000 2 241,33 -7 758,67 78
41299: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41300: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 95
41301:
41302: Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41303: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
41304: Resultat enligt bokslutet
41305: Mom. · Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
41306: förslaget bokslutet suurempi · högre
41307: %
41308: pienempi · lägre (-)
41309:
41310:
41311: 21 Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Mål-
41312: sättningsundersökningar (Reservationsanslag) ...... . 75 000 000 75 000 000' 00 0,00 0
41313: 28 Tuotekehitys- ja markkinointiyksiköt (Arviomäärära-
41314: ha) - Produktutvecklings- och marknadsföringsen-
41315: heter (Förslagsanslag) .............................. . 5 066 000 5 318 003,36 252 003,36 5
41316: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 000 000 4 088 869,48 -911 130,52 18
41317: 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitys-
41318: toimintaan (Siirtomääräraha) - Understöd tili in-
41319: dustrins forsknings- och produktutvecklinsverksam-
41320: het (Reservationsanslag) ............................ . 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
41321: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
41322: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
41323: 83 Teollisuuden tuotekehityslainat !Siirtomääräraha)
41324: - lndustrins produktutvecklingslån (Reservations-
41325: anslag) ............................................. . 115 000 000 115 000 000,00 0,00 0
41326:
41327: 46 TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN
41328: TUKEMINEN - STÖDJANDE AV DEN TEKNISKA
41329: OCH KOMMERSIELLA FORSKNINGEN ............ . 44 600 000 44 541 797,00 -58 203,00 0
41330: 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutkimustoimin-
41331: ta (Siirtomääräraha) - Tili utrikes- och inrikeshan·
41332: deln ansluten forskningsverksamhet (Reservations-
41333: anslag) ............................................. . 3 300 000 3 300 000,00 0,00 0
41334: 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö (Siirtomäärära-
41335: ha) - lnternationellt tekniskt samarbete (Reserva-
41336: tionsanslag) ........................................ . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
41337: 24 Jäänmurtamislaboratorion käyttäminen - Använd·
41338: ning av isbrytningslaboratoriet ...................... . 2 070 000 2 070 000,00 0,00 0
41339: 41 Avustukset teollisuuden kehittämistä ja liikkeenjoh-
41340: dollista koulutusta edistäville yhteisöille - Under-
41341: stöd åt samfund som främjar industrins utveckling
41342: och utbildning i affärsledning ....................... . 11100000 11 041 797,00 -58 203,00
41343: 50 Keksijöiden tukeminen - Stöd tili uppfinnare ...... . 130 000 130 000,00 0,00 0
41344: 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkeeseen (Siirto-
41345: määräraha) - Deltagande i telesatellitprojektet
41346: Tele-X (Reservationsanslag) ........................ . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0
41347:
41348: 47 MERENTUTKIMUSLAITOS HAVSFORSK·
41349: NINGSINSTITUTET ................................ . 16 568 000 16 422 611,52 -145 388,48
41350: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41351: slagsanslag) ........................................ . 6 293 000 6 153 088,55 -139 911,45 2
41352: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9 075 000 9 069 522,97 -5477,03 0
41353: 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen (Siirto·
41354: määräraha) - Anskaffning av forskningsmaterial
41355: och inventarier (Reservationsanslag) ................ . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0
41356:
41357: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRETE·
41358: RARE .............................................. . 14 846 000 15 825 873,73 979 873,73 7
41359: 01 Palkkaukset !Arviomääräraha) - Avlöningar (För·
41360: slagsanslag) ........................................ . 9 546 000 10 943 873,48 1 397 873,48 15
41361: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
41362: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 5 200 000 4 782 000,25 -417 999,75 8
41363: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
41364: skaffning av inventarier !Reservationsanslag) ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0
41365: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41366: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 96
41367: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41368: Luku- Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41369: Resultat enligt bokslutet
41370: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41371: förslaget bokslutet
41372: suurempi - högre
41373: %
41374: pienempi - lägre (-)
41375:
41376:
41377: 49 KEHITYSALUERAHASTO OY - UTVECKLINGS-
41378: OMRÅDESFONDEN AB ............................ . 210 600 000 211 003 637,38 403 637,38 0
41379: 42 Kehitysaluerahasto Oy:lle maksettava korkotuki
41380: (Arviomääräraha) - Räntestöd åt Utvecklingsom-
41381: rådesfonden Ab (Förslagsanslag) ................... . 3100 000 3 503 637,38 403 637,38 13
41382: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio-
41383: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursförlus-
41384: ter (Förslagsanslag) ................................. . 41 000 000 41 000 000,00 0,00 0
41385: 44 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle Lapin kehitysyh-
41386: tiön osakkeiden merkitsemiseen - Understöd tili
41387: Utvecklingsområdesfonden Ab för tecknande av
41388: aktier i ett utvecklingsbolag i Lappland ............. . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0
41389: 45 Tutkimustoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha) -
41390: Stödjande av forskning (Reservationsanslag) ....... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
41391: 83 Debentuurilaina Kehitysaluerahasto Oy:lle - De-
41392: benturlån åt Utvecklingsområdesfonden Ab ........ . 125 000 000 125 000 000,00 0,00 0
41393: 88 Kehitysaluerahasto Oy:n osakepääoman korottami-
41394: nen (Siirtomääräraha) - Höjning av Utvecklings-
41395: områdesfonden Ab:s aktiekapital (Reservationsan-
41396: slag) ................................................ . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
41397:
41398: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDUSTRINS
41399: FRÄMJANDE ...................................... . 373 557 500 365 542 981 ,56 -8 014 518,44 2
41400: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 940 000 340 906,49 -599 093,51 64
41401: 23 Teollistamistutkimukset (Siirtomääräraha) - ln-
41402: dustrialiseringsundersökningar (Reservationsan-
41403: slag) ................................................ . 1155 000 1155 000,00 0,00 0
41404: 24 Oppilaitosten pienille ja keskisuurille yrityksille jär-
41405: jestämä liikkeenjohdollinen koulutus - Av läroan-
41406: stalter anordnad utbildning i företagsledning för
41407: små och medelstora företag ....................... .. 700 000 457 926,00 -242 074,00 35
41408: ~ Valtionosuus ja -avustus kuntien elinkeinoasiamies-
41409: ten palkkaukseen (Arviomääräraha) - Statsandel
41410: och -understöd för avlönande av kommunala nä-
41411: ~ingsombudsmän (Förslagsanslag) .................. . 14 500 000 13 955 034.45 -544 965,55 4
41412: 40 Valtionavustus pienen ja keskisuuren teollisuuden
41413: edistämisjärjestöille - Statsunderstöd tili organisa-
41414: tioner som främjar småindustri och medelstor in-
41415: dustri ............................................. · .. 6 300 000 6 300 000,00 0,00 0
41416: 41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen - Gruvindus-
41417: trins främjande .................................... .. 15 500 000 14 616 633,85 -883 366,15 6
41418: 42 Valtionavustus Kotimaisen Työn Liitto ry:lle -
41419: Statsunderstöd åt Kotimaisen Työn Liitto r.y. be-
41420: nämnda förbund .................................... . 2 300 000 2 300 000,00 0,00 0
41421: 44 Eräiden kurssitappioiden korvaaminen (Arviomäärä-
41422: raha) - Ersättande av vissa kursförluster (Förslags-
41423: anslag) ............................................. . 100 000 84 896,27 -15 103,73 15
41424: 45 Korkotuki teollisuuden tuotantolaitosten investointi-
41425: lainoista (Arviomääräraha) - Räntestöd för inves-
41426: teringslån åt industrins produktionsanläggningar
41427: (Förslagsanslag l .................................... . 4 500 1 434,20 -3 065,80 68
41428: 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - Stödjande av
41429: praktik utomlands .................................. . 1 500 000 865 534,00 -634 466,00 42
41430: 47 Valtionavustus eräisiin pienen ja keskisuuren teolli-
41431: suuden neuvontaja koulutushankkeisiin - Statsun-
41432: derstöd för vissa informations- och utbildnings-
41433: projekt inom småindustri och medelstor industri ..... 1 050 000 956 347,72 -93 652,28 9
41434: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
41435: sivu
41436: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 97
41437: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41438: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41439: Resultat enligt bokslutet
41440: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41441: förslaget bokslutet
41442: suurempi - högre
41443: pienempi - lägre ( -)
41444: %
41445:
41446:
41447: 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat avustukset
41448: kunnille ja kiinteistöyrityksille (Siirtomääräraha) -
41449: Mot lättnader i omsättningsskatten svarande under-
41450: stöd tili kommuner och fastighetsföretag (Reserva-
41451: tionsanslag) ........................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
41452: 60 Siirto valtion takausrahastoon (Arviomääräraha) -
41453: Overföring tili statsgarantifonden (Förslagsanslag) ... 20 000000 20 000 000,00 0,00 0
41454: 88 Osakepääomien korotukset (Siirtomääräraha) -
41455: Höjning av aktiekapital (Reservationsanslag) ........ . 257 375 000 257 375 000,00 0,00 0
41456: 89 Osallistuminen eräiden teollisuusyhtiöiden osakkei-
41457: den merkitsemiseen (Siirtomääräraha) - Deltagan-
41458: de i tecknande av aktier i vissa industribolag (Reser-
41459: vationsanslag) ...................................... . 20000000 20 000 000,00 0,00 0
41460: 90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Stöd-
41461: jande av Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ................ . 27 133 000 22 , 34 268,58 -4 998 731,42 18
41462:
41463: 51 TUOTANTOTOIMINNAN ALUEELLINEN EDISTÄ-
41464: MINEN - REGIONALT FRÄMJANDE AV PRO-
41465: DUKTIONSVERKSAMHETEN ...................... . 497 435 000 479 842 490,88 -17 592 509,12 4
41466: 21 Malminetsintä ja sitä palveleva geologinen tutkimus
41467: kehitysalueilla - Malmletningen och den geologis-
41468: ka forskningen i detta syfte inom utvecklingsområ-
41469: dena ................................................ . 2 500 000 2 297 415,96 -202 584,04 8
41470: 41 Kehitysalueluottojen korkotuki (Arviomääräraha) -
41471: Räntestöd för utvecklingsområdeskrediter (För-
41472: slagsanslag) ........................................ . 350 000 197 750,61 -152 249,39 43
41473: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden kor-
41474: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vissa
41475: projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan-
41476: slag) ................................................ . 39785000 23 003 542,26 -16 781 457,74 42
41477: 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu (Siirto-
41478: määräraha) - Försök med stöd tili industriområden
41479: pä tillbakagång (Reservationsanslag) ............... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
41480: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Regio-
41481: nalt transportstöd (Förslagsanslag) ................. . 130 300 000 130 243 452,05 -56 547,95 0
41482: 49 Tuotantotoiminnan alueellinen tukeminen (Arvio-
41483: määräraha) - Regionalt stödjande av produktions-
41484: verksamheten (Förslagsanslag) ..................... . 313 000 000 312 600 330,00 -399 670,00 0
41485: 50 Avustus Bomba-talon toiminnan tukemiseen - Un-
41486: derstöd för stödjande av Bomba-husets verksam-
41487: het ................................................. . , 500000 , 500 000,00 0,00 0
41488: 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden merkit-
41489: semiseen (Siirtomääräraha) - Deltagande i teck-
41490: nandet av aktier i utvecklingsbolagen (Reserva-
41491: tionsanslag) ........................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
41492:
41493: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHALLNING ..... . 142 790 000 122 861 156,02 -19 928 843,98 14
41494: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 166 000 66 094,13 -99 905,87 60
41495: 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val-
41496: vontatoiminnan menot !Siirtomääräraha) - Vissa
41497: utgifter för forsknings-, planerings- och övervak-
41498: ningsverksamhet angående energiförsörjningen
41499: (Reservationsanslag) ............................... . 62 414 000 62 414 000,00 0,00 0
41500: 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta - Energiinfor-
41501: mation och rådgivning .............................. . 6260 000 4 849 695,36 -, 410 304,64 23
41502:
41503:
41504:
41505:
41506: 4 461218Z
41507: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41508: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 98
41509:
41510: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41511: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41512: Resultat enligt bokslutet
41513: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41514: förslaget bokslutet suurempi - högre %
41515: pienempi - lägre t -1
41516:
41517:
41518: 40 Investointiavustukset kotimaisten energian tuotan-
41519: non ja energiansäästön edistämiseen (Arviomäärä-
41520: raha) - lnvesteringsbidrag för främjande av pro-
41521: duktionen av inhemsk energi och energibesparing
41522: (Förslagsanslag) .................................... . 30 000 000 14 655 385,00 -15 344 615,00 51
41523: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto-
41524: määräraha) - Understöd för landsbygdens elektri-
41525: fiering (Reservationsanslag) ........................ . 20 050 000 20 050 000,00 0,00 0
41526: 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistäminen
41527: (Siirtomääräraha) - Främjande av försöksverksam-
41528: het i energihushållningssyfte (Reservationsanslag) ... 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0
41529: 45 Energiansäästöinvestointien sekä kotimaisten polt-
41530: toaineiden tuotantoja käyttöinvestointien korkotuki
41531: (Arviomäärärahal - Räntestöd för energiinbespa-
41532: ringsinvesteringar samt för produktions- och an-
41533: läggningsinvesteringar för inhemskt bränsle (För-
41534: slagsanslag) ........................................ . 3 700 000 816 511,53 -2 883 488,47 78
41535: 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen hyväksi-
41536: käytön edistämiseen - Understöd för främjande av
41537: utnyttjandet av råvarutillgångarna på torv och trä .... 1 200 000 1 009 470,00 -190 530,00 16
41538:
41539: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES-
41540: HANDELNS FRÄMJANDE ......................... . 11 300 000 9 713 667,92 -1 586 332,08 14
41541: 40 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuki (Ar-
41542: viomääräraha) - Räntestöd åt minuthandeln inom
41543: glesbygdsområden (Förslagsanslag) ................ . 3 200 000 3 089 649,92 -110 350,08 3
41544: 41 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointi-
41545: avustus (Arviomääräraha) - lnvesteringsunderstöd
41546: åt minuthandeln inom glesbygdsområden (För-
41547: slagsanslag) ........................................ . 3 900 000 2 431 018,00 -1 468 982,00 38
41548: 42 Valtionavustus haja-asutusalueiden kauppapalvelu-
41549: jen saavutaitavuuden turvaamiseksi (Arviomäärära-
41550: ha) - Statsbidrag för tryggande av tillgången på
41551: butiksservice inom glesbygdsområden (Förslagsan-
41552: slag) ............................................... .. 4 200 000 4 193 000,00 -7 000,00 0
41553:
41554: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRA-
41555: LEN FÖR TURISTFRÄMJANDE .................... . 55 304 000 53 992 089,48 -1 311 91o,52 2
41556: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41557: slagsanslag) ........................................ . 12 713 000 12 006 924,65 -706 075,35 6
41558: 09 Matkailuasiain neuvottelukunta - Delegationen för
41559: turistärenden ....................................... . 21 000 3 083,83 -17 916,17 85
41560: 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot - Vissa
41561: utgifter för turistfrämjande verksamhet ............. . 21 840 000 21 430 468,64 -409 531,36 2
41562: 27 Matkailutoimistojen muut kulutusmenot (Arviomää-
41563: rärahal - Övriga konsumtionsutgifter för turistby-
41564: råerna (Förslagsanslag 1 ............................. . 7 300 000 7 248 761,47 -51238,53
41565: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 550 000 3 450 751,19 -99 248,81 3
41566: 40 Valtionavustus matkailun edistämistoimintaan -
41567: Statsunderstöd för turistfrämjande verksamhet ..... . 4 580 000 4 552 099,70 -27 900,30
41568: 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisävesialus-
41569: ten peruskorjaukseen (Siirtomääräraha) - Statsun-
41570: derstöd för grundreparation av insjöfartyg som
41571: betjänar turismen (Reservationsanslag) ............. . 500 000 500 000,00 0,00 0
41572: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41573: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande är 1985 sida 99
41574: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41575: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41576: Resultat enligt bokslutet
41577: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41578: förslaget bokslutet
41579: suurempi - högre
41580: %
41581: pienempi - lägre (-)
41582:
41583:
41584: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41585: rier ................................................. . 200 000 200 000,00 0,00 0
41586: 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen perus-
41587: korjaus ja rakentaminen !Siirtomääräraha)
41588: Grundreparation och byggande av turistfastigheter
41589: som ägs av staten IReservationsanslag) ............ . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0
41590: 83 Lainat matkailun markkinointiin ulkomailla !Siirto-
41591: määräraha) - Län för marknadsföring av turismen
41592: utomlands IReservationsanslag) .................... . 400 000 400 000,00 0,00 0
41593:
41594: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRI-
41595: KESHANDELNS FRÄMJANDE .................... . 213 093 000 206 344 625,97 -6 748 374,03 3
41596: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 900 000 790 520,48 -109 479,52 12
41597: 40 Valtionavustus viennin edistämiseen !Siirtomäärära-
41598: ha) - Statsbidrag för exportfrämjande IReserva-
41599: tionsanslag) ........................................ . 107 000 000 107 000 000,00 0,00 0
41600: 41 Valtionavustus ulkomaankauppaa edistäville järjes-
41601: töille - Statsunderstöd åt organisationer som
41602: främjar utrikeshandeln .............................. . 9 393 000 9 393 000,00 0,00 0
41603: 45 Valtionavustus Suomen Ulkomaankauppaliitto
41604: r.y:lle - Statsunderstöd tili Finlands Utrikeshan-
41605: delsförbund r.f ...................................... . 11 800 000 11 800 000,00 0,00 0
41606: 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yrityksille uu-
41607: den vientihenkilöstön palkkaamiseen - Statsun-
41608: derstöd åt smä och medelstora företag för avlönan-
41609: de av ny exportpersonal ............................ . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
41610: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle IArviomäärä-
41611: raha) - Räntestöd åt Finlands Exportkredit Ab
41612: IFörslagsanslag) .................................... . 34 000 000 29 361 105,49 -4 638 894,51 14
41613: 60 Siirrot rahastoihin IArviomääräraha) - Overför-
41614: ingar tili fonder 1Förslagsanslag) .................... . 2 000 000 0,00 -2 000 000,00 100
41615: 84 Lainat viennin edistämiseen !Siirtomääräraha) -
41616: Län för exportfrämjande IReservationsanslag) ...... . 45000000 45 000 000,00 0,00 0
41617:
41618: 90 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP-
41619: HANDLINGSCENTRAL ............................ .
41620: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
41621: slagsanslag) ........................................ . 24 590 000 25 465 531 ,36
41622: 05 Eläkkeet IArviomääräraha) - Pensioner IFörslags-
41623: anslag) ............................................. . 1 860 000 1 770 497,81
41624: 21 Hankinnan ja myynnin sekä varastotoiminnan me-
41625: not IArviomääräraha) - Utgifter för anskaffning
41626: och försäljning samt för lagerverksamhet 1Förslags-
41627: anslag) ............................................. . 6 670 000 7 058 504,12
41628: 29 Muut käyttömenot IArviomääräraha) - Ovriga
41629: driftsutgifter !Förslagsanslag) ....................... . 7 035 000 6 692 241,16
41630: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 40 155 000 40 986 774,45
41631: Käyttötulot - Driftsinkomster 51 780 000 62 949 919,84
41632: 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen !Siirto-
41633: määräraha) - Anskaffning av inventarier och kon-
41634: torsmaskiner !Reservationsanslag) .................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
41635: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen
41636: IReservationsanslag) ............................... . 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
41637: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut-
41638: gifter 11 500 000 11 500 000,00
41639: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41640: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 100
41641:
41642: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41643: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41644: Resultat enligt bokslutet
41645: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41646: förslaget bokslutet
41647: suurempi - högre
41648: %
41649: pienempi - lägre (-}
41650:
41651:
41652: 99 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL-
41653: LINNONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT-
41654: GIFTER INOM HANDELS- OCH INDUSTRIMINIS-
41655: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................ 10 672 000 8 568 727,00 -2 103 273,00 20
41656: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41657: slagsanslag) ......................................... 54000 0,00 -54 000,00 100
41658: 08 Komiteat ja asiantuntijat - Kommitteer och sak-
41659: kunniga ............................................. 550 000 296 013,66 -253 986,34 46
41660: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och
41661: kommissioner ....................................... 1 000 000 694 345,51 -305 654,49 31
41662: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - lnter-
41663: nationellt samarbete (Förslagsanslag) ................ 9 000 000 7 510 368,03 -1 489 631,97 17
41664: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio-
41665: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsavgif-
41666: ter (Förslagsanslag) .................................. 68000 67 999,80 -0,20 0
41667: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41668: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande är 1985 sida 101
41669:
41670: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41671: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41672: Resultat enligt bokslutet
41673: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41674: förslaget bokslutet
41675: suurempi - högre
41676: %
41677: pienempi - lägre ( -1
41678:
41679:
41680:
41681: 33. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
41682:
41683: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
41684: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS-
41685: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ............... . 24 792 302 400 24 658 083 125,91 -134 219 274,09
41686:
41687: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL-
41688: OCH HÄLSOVARDSMINISTERIET ................. . 34544000 34 167 910,58 -376 089,42
41689: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
41690: slagsanslag) ........................................ . 24181 000 23 893 877,06 -287122,94
41691: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta
41692: delegationer och kommissioner ..................... . 1 950 000 1 861 033,54 -88 966,46 5
41693: 21 Tutkimustoiminta - Undersökningsverksamhet .... . 780 000 780 000,00 0,00 0
41694: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
41695: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 400 000 5 399 999,98 -0,02 0
41696: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41697: rier ................................................. . 233 000 233 000,00 0,00 0
41698:
41699: 02 LÄÄNINHALLITUSTEN SOSIAALI- JA TERVEY-
41700: SOSASTOT - LÄNSSTYRELSERNAS SOCIAL-
41701: OCH HÄLSOVARDSAVDELNINGAR .............. . 18 770 000 19 056 620,32 286 620,32 2
41702: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
41703: slagsanslag) ........................................ . 17 810 000 18 393 399,62 583 399,62 3
41704: 09 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega-
41705: tioner ............................................... . 400 000 184 437.75 -215 562,25 54
41706: 28 Koulutustoiminta ja asiantuntijapalvelut - Utbild-
41707: ningsverksamhet och sakkunnigtjänster ............ . 560 000 478 782,95 -81 217,05 15
41708:
41709: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO - ARBETARSKYDD-
41710: SFÖRVALTNINGEN ................................ . 45 891 000 47 657 888,69 1 766 888,69 4
41711: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
41712: slagsanslag) ........................................ . 33 984 000 35 930 689,97 1 946 689,97 6
41713: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta
41714: delegationer och kommissioner ..................... . 273 000 254 557,35 -18 442,65 7
41715: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 725 000 717 473,88 -7526,12
41716: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
41717: bete ................................................ . 440 000 290 829,91 -149 170,09 34
41718: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 069 000 10 064 355,52 -4 644,48 0
41719: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41720: rier ................................................. . 400 000 399 982,06 -17,94 0
41721:
41722: 05 KUNNALLINEN TYÖSUOJELUTARKASTUS
41723: DEN KOMMUNALA ARBETARSKYDDSINSPEK-
41724: TIONEN .......................................... . 50000 22 241,65 -27 758,35 56
41725: 30 Valtionosuus kunnille työsuojelutarkastajien toimin-
41726: nasta aiheutuviin käyttökustannuksiin IArviomäärä-
41727: raha) - Statsandel åt kommunerna för driftskost-
41728: nader för arbetarskyddsinspektörernas verksamhet
41729: IFörslagsanslag) .................................... . 50000 22 241,65 -27 758,35 56
41730:
41731: 06 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR-
41732: BETSHYGIEN ...................................... . 81 050 000 81 050 000,00 0,00 0
41733: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin - Stats-
41734: understöd för utgifterna vid institute! för arbetshy-
41735: gien ................................................ . 81 050 000 81 050 000,00 0,00 0
41736: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41737: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 102
41738:
41739: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41740: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41741: Resultat enligt bokslutet
41742: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41743: förslaget bokslutet suurempi - högre
41744: %
41745: pienempi - lägre (-)
41746:
41747:
41748: 07 TYÖSUOJELUN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT-
41749: GIFTER FÖR ARBETARSKYDDET ................. . 927 000 912 000,00 -15 000,00 2
41750: 22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä joh-
41751: tuvat toimenpiteet (Arviomääräraha) - Atgärder
41752: på grund av försummelse av åtgärder för skydd i
41753: arbetet (Förslagsanslag) ............................ . 15 000 0,00 -15 000,00 100
41754: 51 Avustus työsuojelun tiedotustoimintaa varten -
41755: Understöd för information angående arbetarskyd-
41756: det ................................................. . 112 000 112 000,00 0,00 0
41757: 56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen - Statsunder-
41758: stöd för arbetarskyddsutbildning .................... . 800 000 800 000,00 0,00 0
41759:
41760: 10 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA - NÄMN-
41761: DEN FÖR TRYGGHET MOT ARBETSLÖSHET ..... . 1 683 900 1 512 454,04 -171 445,96 10
41762: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41763: slagsanslag) ........................................ . 1 30B 900 1138 214,93 -170 685,07 13
41764: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 310 000 309 730,86 -269,14 0
41765: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41766: rier ................................................. . 65 000 64 508,25 -491,75
41767:
41768: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA PRÖVNINGS-
41769: NÄMNDEN ......................................... . 2 082 300 1 830 118,32 -252 181,68 12
41770: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41771: slagsanslag) ........................................ . 1 961 300 1 709 753,32 -251 546,68 13
41772: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 121 000 120 365,00 -635,00
41773:
41774: 12 TYÖNEUVOSTO - ARBETSRÅDET ............... . 575 000 474 437.75 -100 562,25 17
41775: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41776: slagsanslag) ........................................ . 512 000 417 958,10 -94 041,90 18
41777: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 63000 56 479,65 -6 520,35 10
41778:
41779: 13 RINTAMAVETERAANIEN VARHAISELÄKELAU-
41780: TAKUNTA FÖRTIDSPENSIONSNÄMNDEN
41781: FÖR FRONTVETERANER .......................... . 1 3B2 700 326 053.74 -1 056 646,26 76
41782: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41783: slagsanslag) ........................................ . 1 248 700 283 015,59 -965 684.41 77
41784: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 134 JOO 43 038,15 -90 961,85 68
41785: 14 TAPATURMAVIRASTO - OLYCKSFALLSVER-
41786: KET ................................................ . 34 912 000 33 417 513,24 -1 494 486,76 4
41787: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41788: slagsanslag) ........................................ . 26 067 000 25 293 126,52 -773 873,48 3
41789: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 8 395 000 7 674 727,16 -720 272,84 9
41790: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41791: rier ................................................. . 450 000 449 659,56 -340.44 0
41792:
41793: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMN-
41794: ING AV FAMILJEKOSTNADER .................... . 2 746 586 000 2 744 224 104,92 -2 361 895,08 0
41795: 30 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan hoi-
41796: don tukemiseen (Arviomääräraha) - Statsandel tili
41797: kommunerna för stödjande av vård av barn i
41798: hemmet (Förslagsanslag) ........................... . 99 000 000 104 287 534,25 5 287 534,25 5
41799: 31 Valtionosuus kunnille elatustuesta aiheutuviin kus-
41800: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel åt kom-
41801: muner för kostnader på grund av underhållsstöd
41802: (Förslagsanslag) .................................... . 1 836 000 1 621112,96 -214 887,04 12
41803: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41804: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 103
41805:
41806: Tulo- ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41807: Luku · Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon
41808: Resultat enligt bokslutet
41809: Mom.- Mom. Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget
41810: förslaget bokslutet suurempi · högre %
41811: pienempi · lägre (-)
41812:
41813:
41814: 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen !Siirtomäärä-
41815: raha) - Stödjande av vård i hemmet IReserva-
41816: tionsanslag l ........................................ . 118 000 000 118 000 000,00 0,00 0
41817: 51 Äitiysavustus IArviomääräraha) - Moderskapsun-
41818: derstöd 1Förslagsanslagl ............................ . 38 750 000 36 423 472,60 -2 326 527,40 6
41819: 52 Lapsilisät IArviomäärärahal - Barnbidrag IFör-
41820: slagsanslag) ........................................ . 2 485 000 000 2 479 891 985, 11 -5 108 014,89 0
41821: 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sairaan-
41822: hoidosta lapsen vanhemmille aiheutuvaan ansion-
41823: menetykseen !Siirtomääräraha) - Understöd tili
41824: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärvsinkomst
41825: med anledning av barnets rehabilitering eller sjuk-
41826: vård IReservationsanslag) .......................... . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
41827:
41828: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE·
41829: PENSION ........................................... . 293 000 ()()() 284 941 609,00 -8 058 391,00 3
41830: 50 Yleinen perhe-eläke IArviomääräraha) - Allmän
41831: familjepension 1Förslagsanslag) ..................... . 293 000 ()()() 284 941 609,00 -8 058 391,00 3
41832:
41833: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR
41834: ARBETSLÖSA ..................................... . 1 929 100 000 1 984 202 726,27 55 102 726,27 3
41835: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla IArviomääräraha)
41836: - Statsunderstöd tili arbetslöshetskassor IFör-
41837: slagsanslagl ........................................ . 729 100 000 784 202 726,27 55 102 726,27 8
41838: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva !Arvio-
41839: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen om
41840: utkomstskydd för arbetslösa 1Förslagsanslag) ....... . 1 200 000 000 1 200 000 000,00 0,00 0
41841:
41842: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 716 000 ()()() 718 062 805,19 2 062 805,19 0
41843: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-
41844: noista IArviomäärärahal - Statens andel i de
41845: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen IFör-
41846: slagsanslag) ........................................ . 716 000 000 718 062 805,19 2 062 805,19 0
41847:
41848: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING ... 2 663 500 ()()() 2 657 136 019,64 -6 363 980,36 0
41849: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista IAr-
41850: viomäärärahal - Statens andel i sjömanspen-
41851: sionskassans utgifter 1Förslagsanslag) .............. . 52 600 000 54 351 506,89 1 751 506,89 3
41852: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtu-
41853: vista menoista IArviomääräraha) - Statens andel i
41854: de utgifter som föranleds av lagen om pension för
41855: lantbruksföretagare IFörslagsanslag) ................ . 947 200 000 947 200 000,00 0,00 0
41856: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
41857: noista IArviomäärärahal - Statens andel i de
41858: utgifter som föranleds av lagen om pension för
41859: företagare IFörslagsanslag) ........................ . 290 200 000 290 178 191,00 -21 809,00 0
41860: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista
41861: IArviomäärärahal - Statens andel i de utgifter som
41862: föranleds av folkpensionslagen IFörslagsanslagl ..... 1 373 500 ()()() 1 365 406 321,75 -8 093 678,25
41863:
41864: 20 YRITIÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUS - FÖRE-
41865: TAGARES OL YCKSFALLSFÖRSÄKRING .......... . 20 400 000 20 400 000,00 0,00 0
41866: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
41867: tuksen kustannuksista IArviomääräraha) - Statens
41868: andel i kostnaderna för lantbruksföretagares olycks-
41869: fallsförsäkring IFörslagsanslag) ..................... . 20 400 000 20 400 000,00 0,00 0
41870: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41871: 32 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 104
41872:
41873: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41874: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41875: Resultat enligt bokslutet
41876: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41877: förslaget bokslutet suurempi - högre
41878: %
41879: pienempi - lägre 1- 1
41880:
41881:
41882: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET FRONTVE-
41883: TERANPENSIONER ................................ . 921 550 000 908 540 424,81 -13 009 575,19
41884: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomäärä-
41885: raha) - Frontmannapensioner och bostadsbidrag
41886: (Förslagsanslag) .................................... . 672 500 000 660 786 818,00 -11713182,00 2
41887: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomääräraha)
41888: - Förtidspension för frontveteraner (Förslagsan-
41889: slag) ................................................ . 249 000 000 247 729 606,81 -1 270 393,19
41890: 54 Ylimääräinen veteraanieläke - Extra veteranpen-
41891: sion ................................................ . 50000 24 000,00 -26 000,00 52
41892:
41893: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT
41894: KUNTOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTI-
41895: NING FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄR-
41896: TJÄNST OCH VISSA UTGIFTER FÖR REHABILI-
41897: TERING ............................................ . 1 276 974 000 1 261 045 841,48 -15 928 158,52
41898: 50 Sotilasvammakorvaukset !Arviomääräraha) - Er-
41899: sättning för skada, ådragen i militärtjänst (Förslags-
41900: anslag) ............................................ .. 1 202 870 000 1 190 536 100,40 -12 333 899,60
41901: 55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito-
41902: laitosten käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
41903: Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinvali-
41904: dernas rehabiliterings- och vårdinrättningar (För-
41905: slagsanslag) ........................................ . 71 604 000 68 171 771,08 -3 432 228,92 5
41906: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi-
41907: mintaan - Statsbidrag för rehabilitering av makar
41908: tili krigsinvalider .................................... . 2 500 000 2 337 970,00 -162 030,00 6
41909:
41910: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA - AN-
41911: NAT SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKA-
41912: DA AV KRIGEN ................................... .. 16 424 000 19 260 533,86 2 836 533,86 17
41913: 30 Valtion korvaus siirtoväen huoltoon (Arviomäärära-
41914: ha) - Statlig ersättning för värden av förflyttade
41915: (Förslagsanslag) .................................... . 14 300 000 17 159 999,71 2 859 999,71 20
41916: 37 Valtion korvaus sotaorpojen työhuollon kustannuk-
41917: siin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för kost-
41918: naderna för arbetsvärd av krigsvärnlösa (Förslags-
41919: anslag) ............................................ .. 130 000 74 956,68 -55 043,32 42
41920: 51 Sotaeläkkeet !Arviomääräraha) - Krigspensioner
41921: (Förslagsanslag) .................................... . 1 560 000 1 591 577,47 31 577,47 2
41922: 53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille - Stats-
41923: understöd åt vissa veteranorganisationer ........... . 434 000 434 000,00 0,00 0
41924:
41925: 24 ERÄÄT VAHINGONKORVAUKSET VISSA
41926: SKADEERSÄTININGAR ........................... . 67 900 000 67 080 245,98 -819 754,02
41927: 50 Tapaturmakorvaukset (Arviomääräraha) - Ersätt-
41928: ningar för olycksfall (Förslagsanslagl ............... . 53 700 000 53 440 159,30 -259 840,70 0
41929: 53 Liikennevakuutuskorvaukset (Arviomääräraha) -
41930: Trafikförsäkringsersättningar (Förslagsanslag) ...... . 9 200 000 8 647 729,63 -552 270,37 6
41931: 55 Rikosvahinkokorvaukset (Arviomääräraha)
41932: Brottsskadeersättningar (Förslagsanslag) ........... . 5 000 000 4 992 357,05 -7 642,95 0
41933:
41934: 25 ASEVELVOLLISTEN JA HEIDÄN OMAISTENSA
41935: AVUSTAMINEN - UNDERSTÖD TILL VÄRN-
41936: PLIKTIGA OCH DERAS ANHÖRIGA ............... . 210 000 46149,96 -163 850,04 78
41937: 50 Sotilasavustukset (Arviomääräraha) - Militärun-
41938: derstöd (Förslagsanslag) ............................ . 210 000 46149,96 -163 850,04 78
41939: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
41940: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 105
41941:
41942: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
41943: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
41944: Resultat enligt bokslutet
41945: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
41946: förslaget bokslutet suurempi - högre
41947: %
41948: pienempi - lägre 1-1
41949:
41950:
41951: 27 KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA - KOM-
41952: MUNALT UTKOMSTSKYDD ...................... . 323 550 000 317 963 377,34 -5 586 622,66 2
41953: 30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan-
41954: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kommu-
41955: nerna för kostnaderna för utkomstskydd (Förslags-
41956: anslag) ............................................. . 323 550 000 317 963 377,34 -5 586 622,66 2
41957:
41958: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT-
41959: KOMSTSKYDD .................................... . 137 601 000 133 650 579,84 -3 950 420,16 3
41960: 30 Valtionosuus kunnille huoltoapulain mukaisiin kus-
41961: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kom-
41962: munerna för kostnader enligt lagen om socialhjälp
41963: (Förslagsanslag) .................................... . 30 303 000 30 024 352,00 -278 648,00
41964: 31 Valtion korvaus kunnille r:1ustalaisväestön huollon
41965: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersätt-
41966: ning tili kommunerna för kostnader för vården om
41967: zigenarbefolkningen (Förslagsanslag) ............... . 3 884 000 4100 146,68 216146,68 6
41968: 51 lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpenning
41969: (Förslagsanslag) .................................... . 95 414 000 92 074 280,16 -3 339 719,84 4
41970: 56 Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomääräraha)
41971: - Värnpliktigas hemförlovningspenning (Förslags-
41972: anslag) ............................................. . 8 000 000 7 451 801,00 -548199,00 7
41973:
41974: 29 PAKOLAISHUOLTO- FLYKTINGVÅRD .......... . 7 200 000 7 509 621,83 309 621,83 4
41975: 61 Pakolaishuolto (Arviomääräraha) - Flyktingvård
41976: (Förslagsanslag) .................................... . 7 200 000 7 509 621,83 309 621,83 4
41977:
41978: 30 SOSIAALIHALLITUS - SOCIALSTYRELSEN ..... . 26 991 000 25 791 416,30 -1 199 583,70 4
41979: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
41980: slagsanslag) ........................................ . 16 661 000 15 810 741,00 -850 259,00 5
41981: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 1 250 000 1 187 409,66 -62 590,34 5
41982: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
41983: bete ................................................ . 300 000 298 647,70 -1 352,30 0
41984: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 8 630 000 8 344 798,34 -285 201,66 3
41985: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
41986: rier ................................................. . 150 000 149 819,60 -180,40 0
41987:
41988: 31 SOSIAALIHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS -
41989: KOMPLETIERANDE UTBILDNING INOM SOCI-
41990: ALVAROEN ........................................ . 1 658 000 1 444 385,82 -213 614,18 13
41991: 28 Sosiaalihuollon jatko- ja täydennyskoulutus - Vi-
41992: dareutbildning och kompletterande utbildning inom
41993: socialvården ........................................ . 1 500 000 1 340 000,82 -159399,18 11
41994: 50 Opintoapurahat sosiaalihuollon ulkomaista jatko- ja
41995: täydennyskoulutusta varten - Stipendier för vida-
41996: reutbildning och kompletterande utbildning inom
41997: socialvården utomlands ............................. . 158 000 104 385,00 -53 615,00 34
41998:
41999: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALIPALVELUT
42000: - AV KOMMUNERNA ORDNAD SOCIALSERVI-
42001: CE .................................................. . 4 005 330 000 3 982 912 688,90 -22 417 311,10
42002: 30 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökus-
42003: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kom-
42004: munerna av driftskostnader för socialservice (För-
42005: slagsanslag) ........................................ . 3 962 330 000 3 946 592 366,65 -15 737 633,35 0
42006: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
42007: sivu
42008: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 106
42009:
42010: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42011: Luku - Kap. arvion mukaan r1ukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42012: Resultat enligt bokslutet
42013: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42014: förslaget bokslutet
42015: suurempi - högre
42016: %
42017: pienempi - lägre 1-)
42018:
42019:
42020: 31 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen perustamis-
42021: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili
42022: kommunerna för anläggningskostnader för social-
42023: service (Förslagsanslag) ............................ . 42 300 000 35 620 667.78 -6 679 332,22 16
42024: 32 Valtion korvaus kunnille eräiden kehitysvammaisten
42025: huollosta aiheutuviin kustannuksiin (Arviomäärära-
42026: ha) - Ersättning av statens medel tili kommuner
42027: för kostnader för omsorg om vissa utvecklingsstör-
42028: da (Förslagsanslag) ................................. . 450 000 449 654.47 -345,53 0
42029: 35 Valtionavustus kunnille eräisiin sosiaalihuollon käyt-
42030: tökustannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna
42031: för vissa driftskostnader inom socialvården ......... . 250 000 250 000,00 0,00 0
42032:
42033: 33 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN SOSIAALIPALVE-
42034: LUT- PRIVATA SAMFUNDS SOCJALSERVICE ... 33 345 000 33 329 951,22 -15 048.78 0
42035: 51 Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelujen
42036: tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunderstöd
42037: för driftskostnader för privata serviceproducenter
42038: inom socialvärden .................................. . 31 720 000 31 704 951,22 -15 048.78 0
42039: 52 Valtionapu yksityisten sosiaalihuollon palvelujen
42040: tuottajien toimintayksiköiden perustamiskustannuk-
42041: siin - Statsbidrag för anläggningskostnader för
42042: verksamhetsenheter inom den privata socialvården .. 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0
42043: 54 Pakolaishuollon avustaminen (Arviomääräraha) -
42044: Understöd ät flyktingvården (Förslagsanslag) ....... . 75 000 75 000,00 0,00 0
42045:
42046: 38 LASTEN PÄIVÄHOITO- BARNDAGVARD ....... . 34 983 000 29 074 096,43 -5 908 903,57 17
42047: 30 Valtionosuus kunnille lasten päiväkotien käyttökus-
42048: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel ät kom-
42049: munerna av driftskostnader för daghem för barn
42050: (Förslagsanslag) .................................... . 17 683 000 13 607707,83 -4 075 292,17 23
42051: 31 Valtionosuus kunnille ohjatusta perhepäivähoidosta
42052: aiheutuviin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha)
42053: - Statsandel åt kommunerna av driftskostnader
42054: för övervakad familjedagvård (Förslagsanslag) ...... . 16 100 000 14 316 972,03 -1 783 027,97 11
42055: 50 Valtionosuus yksityisten lasten päivähoitolaitosten
42056: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
42057: del för driftskostnader vid privata dagvärdsanstalter
42058: för barn (Förslagsanslag) ........................... . 1 200 000 1149 416,57 -50 583,43 4
42059:
42060: 39 KASVATUSNEUVOLATOIMINTA - VERKSAM-
42061: HET VID UPPFOSTRJNGSRÅDGIVNINGSBY-
42062: RAER .............................................. . 1 050 000 743 460,16 -306 539,84 29
42063: 38 Valtionosuus kunnille kasvatusneuvoloiden kustan-
42064: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel åt kommu-
42065: nerna för uppfostringsrådgivningsbyråernas kost-
42066: nader (Förslagsanslag) .............................. . 1 050 000 743 460,16 -306 539,84 29
42067:
42068: 40 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 38 377 000 38 604 169,15 227 169,15
42069: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42070: slagsanslag) ........................................ . 24 412 000 24 787 105,35 375 105,35 2
42071: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 440 000 10 299 440,35 -140 559,65
42072: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42073: rier ................................................. . 1 050 000 1 042 623.45 -7 376,55
42074: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42075: sida
42076: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 107
42077:
42078: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42079: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42080: Resultat enligt bokslutet
42081: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42082: förslaget bokslutet suurempi - högre
42083: %
42084: pienempi - lägre ( -)
42085:
42086:
42087: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
42088: (Reservationsanslag) ............................... . 2 475 000 2 475 000,00 0,00 0
42089:
42090: 41 LASTEN JA NUORTEN KASVATUS JA HUOLTO
42091: BARN- OCH UNGDOMSFOSTRAN OCH
42092: -VARO ............................................. . 5 890 000 10 721 656.45 4 831 656.45 82
42093: 33 Valtion korvaus kunnille kasvatuskorvauksiin (Ar-
42094: viomääräraha) - Statlig ersättning åt kommunerna
42095: för ersättning för uppfostran (Förslagsanslag) 5 890 000 10 721 656.45 4 831 656.45 82
42096:
42097: 43 VALTION ERITYISKOULUT - STATENS SPECI-
42098: ALSKOLOR ........................................ . 11 918 000 12 194 331,87 276 331,87 2
42099: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42100: slagsanslag) ........................................ . 8 508 000 8 934 919,28 426 919,28 5
42101: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 230 000 3 080 069,24 -149 930.76 5
42102: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42103: rier ................................................. . 180 000 179 343,35 -656,65 0
42104:
42105: 44 INVALIDIHUOLTO- INVALIDVÅRD .............. . 6 420 000 3 330 916.73 -3 089 083,27 48
42106: 33 Valtionosuus kunnille suojatyötoiminnan käyttökus-
42107: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel åt kom-
42108: munerna för den skyddade arbetsverksamhetens
42109: driftskostnader (Förslagsanslag) .................... . 1 020 000 990 691,24 -29 308.76 3
42110: 50 Valtion korvaus erityishuoltolaitosten käyttökustan-
42111: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för
42112: specialvårdsanstalternas driftskostnader (Förslags-
42113: anslag) ............................................. . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100
42114: 51 Valtionosuus yksityisen suojatyötoiminnan käyttö-
42115: kustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsandel för
42116: den privata skyddade arbetsverksamhetens drifts-
42117: kostnader (Förslagsanslag) ......................... . 500 000 339 686,11 -160 313,89 32
42118: 52 Valtionavustus yksityisten asumispalvelujen käyttö-
42119: kustannuksiin - Statsunderstöd för driftskostna-
42120: derna för privat boendeservice ...................... . 400 000 399 752,65 -247,35 0
42121: 53 Valtion korvaus muihin invalidihuollon toimintoihin
42122: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för övrig
42123: verksamhet inom invalidvård (Förslagsanslag) ...... . 500 000 1 339 350,18 839 350,18 168
42124: 54 Valtion korvaus yksilöllisen invalidihuollon kustan-
42125: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för
42126: kostnaderna för individuell invalidvård (Förslagsan-
42127: slag) ................................................ . 3 000 000 261 436,55 -2 738 563,45 91
42128:
42129: 45 VALTION KEHITYSVAMMALAITOKSET - STA-
42130: TENS ANSTALTER FOR UTVECKLINGSSTORDA .. 19 778 000 18 158 508,68 -1 619 491,32 8
42131: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42132: slagsanslag) ........................................ . 13 685 000 12 522 061,57 -1 162 938,43 8
42133: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 4 670 000 4 213 576,56 -456 423,44 10
42134: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42135: rier ................................................. . 315 000 314 870,55 -129.45 0
42136: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
42137: (Reservationsanslag) ............................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
42138: 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen (Siirtomäärära-
42139: ha) - Anskaffning av aktielägenheter (Reserva-
42140: tionsanslag) ........................................ . 608 000 608 000,00 0,00 0
42141: sivu
42142: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
42143: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 108
42144:
42145: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42146: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42147: Resultat enligt bokslutet
42148: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42149: förslaget bokslutet suurempi - högre
42150: %
42151: pienempi - lägre (-)
42152:
42153:
42154: 46 KUNNALUNEN KEHITYSVAMMAISTEN ERITYIS-
42155: HUOLTO - KOMMUNAL SPECIALOMSORG OM
42156: UTVECKLINGSSTÖRDA ........................... . 7 703 200 4 585 240,46 -3 117 959,54 40
42157: 30 Valtionosuus kunnallisen kehitysvammaisten erityis-
42158: huollon käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
42159: Statsandel för driftskostnader för kommunala spe-
42160: cialomsorger om utvecklingsstörda (Förslagsan-
42161: slag) ................................................ . 4 864 000 2 703 852,68 -2 160 147,32 44
42162: 32 Valtionosuus kunnallisen kehitysvammaisten erityis-
42163: huollon toimintayksiköiden perustamiskustannuk-
42164: siin - Siatsandel för anläggningskostnader för
42165: verksamhetsenheter, avsedda för kommunala spe-
42166: cialomsorger om utvecklingsstörda ................. . 2 837 000 1 879193,29 -957 806.71 34
42167: 34 Valtionosuus kunnille kehitysvammaisten erityis-
42168: huollon kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siats-
42169: andel tili kommunerna för kostnaderna för speci-
42170: alomsorger om utvecklingsstörda (Förslagsanslag) ... 2200 2 194,49 -5,51 0
42171:
42172: 47 YKSITYINEN KEHITYSVAMMAISTEN ERITYIS-
42173: HUOLTO - PRIVAT SPECIALOMSORG OM UT-
42174: VECKUNGSSTÖRDA .............................. . 3 183 000 3 130 068,77 -52 931,23 2
42175: 50 Valtionosuus yksityisen kehitysvammaisten erityis-
42176: huollon käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
42177: Siatsandel för driftskostnaderna för privat speci-
42178: alomsorg om utvecklingsstörda (Förslagsanslag) ..... 3183 000 3 130 068,77 -52 931,23 2
42179:
42180: 53 VALTION PÄIHDEHUOLTOLAT STATENS
42181: VÅRDANSTALTER FÖR MISSBRUKARE AV
42182: RUSMEDEL ........................................ . 23 051 000 22 856 912,12 -194 087,88
42183: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42184: slagsanslag) ........................................ . 12 796 000 13 036 510,80 240 510,80 2
42185: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 8 785 000 8 355 548,57 -429 451,43 5
42186: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42187: rier ................................................. . 270 000 264 852.75 -5147,25 2
42188: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
42189: (Reservationsanslag) ............................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0
42190:
42191: 54 PÄIHDYTIÄVIEN AINEIDEN VÄÄRINKÄYTIÄ-
42192: JIEN KUNNALUNEN HUOLTO - DEN KOMMU-
42193: NALA VAROEN AV MISSBRUKARE AV RUSME-
42194: DEL ................................................ . 2 309 000 1 659 792,27 -649 207.73 28
42195: 31 Valtionosuus kunnille päihdyttävien aineiden väärin-
42196: käyttäjien huollon käyttökustannuksiin (Arviomää-
42197: räraha) - Siatsandel åt kommunerna för drifts-
42198: kostnader för vården av missbrukare av rusmedel
42199: (Förslagsanslag) .................................... . 2 309 000 1 659 792,27 -649 207.73 28
42200:
42201: 55 PÄIHDYTIÄVIEN AINEIDEN VÄÄRINKÄYTIÄ-
42202: JIEN YKSITYINEN HUOLTO - DEN PRIVATA
42203: VÅRDEN AV MISSBRUKARE AV RUSMEDEL ..... . 400 000 400 000,00 0,00 0
42204: 51 Valtionapu yksityisten päihdehuollon toimintayksi-
42205: köiden perustamiskustannuksiin - Statsbidrag för
42206: anläggningskostnader för privata verksamhetsenhe-
42207: ter inom vården av missbrukare av rusmedel ........ . 400 000 400 000,00 0,00 0
42208: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42209: sida
42210: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 109
42211:
42212: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42213: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42214: Resultat enligt bokslutet
42215: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42216: förslaget bokslutet
42217: suurempi - högre
42218: %
42219: pienempi - lägre 1-1
42220:
42221:
42222: 56 KODINHOITOTOIMINTA HEMVARDSVERK-
42223: SAMHET ........................................... . 5 930 000 4 751 910,86 -1 178 089,14 20
42224: 30 Valtionosuus kunnille kodinhoitajien toiminnasta ai-
42225: heutuviin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
42226: Statsandel åt kommunerna för driftskostnader för
42227: hemvårdarinneverksamhet (Förslagsanslag) ........ . 4 650 ()()() 3 268 588,86 -1381411,14 30
42228: 32 Valtionosuus kunnille kotiavustajatoiminnasta ai-
42229: heutuviin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) -
42230: Statsandel åt kommunerna för driftskostnader
42231: föranledda av hemhjälparverksamhet (Förslagsan-
42232: slag) ................................................ . 1 280 ()()() 1 483 322,00 203 322,00 16
42233:
42234: fil LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET .... 701 078 300 705 669 251 ,75 4 590 951,75
42235: 30 Valtionosuus kunnille maatalousyrittäjien lomitus-
42236: palvelujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
42237: hallintomenoihin (Arviomääräraha) - Siatsandel åt
42238: kommunerna för utgifter för administration av av-
42239: bytarservicen för lantbruksföretagare och för se-
42240: mestersystemet för småföretagare (Förslagsan-
42241: slag) ............................................... .. 19 767 ()()() 19 528 221,88 -238 778,12
42242: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien vuosilomalomi-
42243: tuksen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
42244: ersättning för kostnaderna för semestersystem för
42245: lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ................ . 460 000 ()()() 452 678 819,53 -7 321 180,47 2
42246: 41 Valtion korvaus maatalousyrittäjien sijaisapulomi-
42247: tuksen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
42248: ersättning för kostnaderna för vikariehjälp för lant-
42249: bruksföretagare (Förslagsanslag) ................... . 182 000 ()()() 190 828 710,74 8 828 710,74 5
42250: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
42251: kustannuksiin (Siirtomääräraha) - Statlig ersätt-
42252: ning för kostnaderna för semestersystem för små-
42253: företagare (Reservationsanslag) .................... . 17 900 ()()() 17 900 000,00 0,00 0
42254: 43 Valtion korvaus maatalousyrittäjien viikkovapaatoi-
42255: minnan kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
42256: ersättning för kostnaderna för lantbruksföretagares
42257: veckoledighet (Förslagsanslag) ..................... . 20000000 23 322 249,60 3 322 249,60 17
42258: 51 Valtionapu lomatoimintaan - Statsunderstöd för
42259: semesterverksamhet ............................... .. 800 ()()() 800 000,00 0,00 0
42260: 58 Valtionapu maatalous- ja pienyrittäjäväestön loma-
42261: järjestöjen lomatoimintaa varten - Statsunderstöd
42262: för lantbrukar- och småföretagarbefolkningens se-
42263: mesterorganisationers semesterverksamhet ......... . 611 300 611 250,00 -50,00 0
42264:
42265: 60 LÄÄKINTÖHALLITUS MEDICINALSTYREL-
42266: SEN ............................................... .. 37 580 ()()() 38 359 479,17 779 479,17 2
42267: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42268: slagsanslag) ........................................ . 20 612 ()()() 21 738 189,91 1 126 189,91 5
42269: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta
42270: delegationer och kommissioner ..................... . 1 090 ()()() 1 073 555,17 -16 444,83 2
42271: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 2 785 ()()() 2 785 000,00 0,00 0
42272: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
42273: bete ................................................ . 1 585 ()()() 1 565 376,03 -19 623,97
42274: 26 Farmakopea - Farmakopen ........................ . 100 ()()() 76 035,53 -23 964,47 24
42275: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 11178 000 10 891 563,92 -286 436,08 3
42276: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42277: rier ................................................. . 230 ()()() 229 758,61 -241,39 0
42278: sivu
42279: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sida
42280: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 110
42281:
42282: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42283: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42284: Resultat enligt bokslutet
42285: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42286: förslaget bokslutet suurempi - högre
42287: %
42288: pienempi - lägre 1- 1
42289:
42290:
42291: 63 VALTION SAIRAALAT- STATENS SJUKHUS ... 143 937 000 138 673 385,70 -5 263 614,30 4
42292: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42293: slagsanslag) ........................................ . 107 157 000 106 941 208,52 -215 791,48 0
42294: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 30 380 000 2B 832 177,18 -1 547 822,82 5
42295: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
42296: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 900 000 2 900 000,00 0,00 0
42297: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
42298: (Reservationsanslag) ............................... . 3 500 000 0,00 -3 500 000,00 100
42299:
42300: 65 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINS-
42301: TITUTET ........................................... . 84 216 000 83 419 564,68 -796 435,32
42302: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör-
42303: slagsanslag) ........................................ . 39 541 000 38 244 564,68 -1 296 435,32 3
42304: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot !Siirto-
42305: määräraha) - Vissa utgifter för övervaknings- och
42306: forskningsverksamhet IReservationsanslag) ........ . 1 582 000 1 582 000,00 0,00 0
42307: 22 Eräät tutkimustoiminnan menot (Arviomääräraha)
42308: - Vissa utgifter för undersökningsverksamhet
42309: (Förslagsanslag) .................................... . 12 500 000 12 500 000,00 0,00 0
42310: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga
42311: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 19 593 000 20 093 000,00 500 000,00 3
42312: 70 Kaluston hankkiminen 1Siirtomääräraha) - An-
42313: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
42314: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen
42315: (Reservationsanslag) ............................... . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0
42316:
42317: 66 LÄÄKELABORATORIO LÄKEMEDELSLABO-
42318: RATORIET ......................................... . 4 811 000 4 551 843,40 -259156,60 5
42319: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42320: slagsanslag) ....................................... .. 3 320 000 3 249 068,31 -70931,69 2
42321: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 211 000 1 022 775,09 -188 224,91 16
42322: 70 Kaluston hankkiminen 1Siirtomääräraha) - An-
42323: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 280 000 280 000,00 0,00 0
42324:
42325: 68 SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSKYDD-
42326: SCENTRALEN ..................................... . 41 857 000 40 677 438,03 -1 179 561,97 3
42327: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42328: slagsanslag) ........................................ . 21 857 000 21 205 944,56 -651 055,44 3
42329: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siirto-
42330: määräraha) - Vissa utgifter för övervakning och
42331: forskning (Reservationsanslag) ..................... . 3 875 000 3 875 000,00 0,00 0
42332: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 200 000 9 671493.47 -528 506,53 5
42333: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An-
42334: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 2 600 000 2 600 000,00 0,00 0
42335: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen
42336: (Reservationsanslag) ............................... . 3 325 000 3 325 000,00 0,00 0
42337:
42338: 69 TERVEYDENHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS
42339: - KOMPLETIERANDE UTBILDNING INOM HÄL-
42340: SOVÅRDEN ....................................... .. 4 125 000 3 981 876,06 -143123,94 3
42341: 2B Terveydenhuoltoalan jatko- ja täydennyskoulutus
42342: .- Vidareut~ildning och kompletterande utbildning
42343: mom halsovarden ................................... . 2 446 000 2 314 960,31 -131 039,69 5
42344: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42345: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 111
42346:
42347: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42348: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42349: Resultat enligt bokslutet
42350: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42351: förslaget bokslutet suurempi - högre
42352: %
42353: pienempi - lägre (-)
42354:
42355:
42356: 35 Valtion korvaus eräiden erikoislääkäreiden koulu-
42357: tuksen henkilöstömenoihin (Arviomääräraha) -
42358: Statlig ersättning för personalutgifterna för utbild-
42359: ning av vissa specialister (Förslagsanslag) .......... . 942 ()()() 942 000,00 0,00 0
42360: 50 Opintoapurahat terveydenhuoltoalan ulkomaista
42361: jatko- ja täydennyskoulutusta varten - Studieun-
42362: derstöd . för vidareutbildning och kompletterande
42363: utbildning utomlands inom hälsovården ............ . 550 000 549 800,00 -200,00 0
42364: 54 Ulkomailla valmistuneeen terveydenhuoltohenkilös-
42365: tön lisäkoulutus Suomessa - Tilläggsutbildning i
42366: Finland av hälsovårdspersonal som avlagt examen
42367: utomlands .......................................... . 187 ()()() 175 115,75 -11884,25 6
42368:
42369: 73 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄL-
42370: SOFOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING ............... . 10 300 000 10 226 723,29 -73 276,71
42371: 21 Terveyskasvatus - Hälsofostran ................... . 1100 ()()() 1 026 728,63 -73 271,37 7
42372: 22 Tupakoinnin vähentäminen - Minskande av to-
42373: baksrökning ........................................ . 8 100 000 8 100 000,00 0,00 0
42374: 23 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning .............. . 900 000 899 994,66 -5,34 0
42375: 50 Valtionapu Keskustan Terveysliitto ry:lle - Stats-
42376: understöd tili Keskustan Terveysliitto r.y ............ . 200 000 200 000,00 0,00 0
42377:
42378: 74 KUNNALLINEN TERVEYSVALVONTA - KOM-
42379: MUNAL HÄLSOÖVERVAKNING ................... . 725 000 753 247,14 28 247,14 4
42380: 30 Valtionosuus kunnille terveystarkastajien toiminnas-
42381: ta aiheutuviin käyttökustannuksiin (Arviomäärära-
42382: ha) - Statsandel åt kommunerna för driftskostna-
42383: der föranledda av hälsovårdsinspektörernas verk-
42384: samhet (Förslagsanslag) ............................ . 725 ()()() 753 247,14 28 247,14 4
42385:
42386: 75 KUNNALLINEN KANSANTERVEYSTYÖ - KOM-
42387: MUNALT FOLKHÄLSOARBETE ................... . 89 012 ()()() 82 635 027,00 -6 376 973,00 7
42388: 30 Valtionosuus kunnille terveyskeskusten käyttökus-
42389: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel åt kom-
42390: munerna för hälsovårdscentralernas driftskostnader
42391: (Förslagsanslag) .................................... . 39 700 ()()() 37 476 652,87 -2 223 347,13 6
42392: 31 Valtionosuus kunnille terveyskeskusten perustamis-
42393: kustannuksiin - Statsandel åt kommunerna för
42394: hälsovårdscentralernas anläggningskostnader ...... . 40500000 40 500 000' 00 0,00 0
42395: 35 Valtion korvaus terveyskeskuksille eräiden potilai-
42396: den hoitoon (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
42397: åt hälsovårdscentralerna för vård av vissa patienter
42398: (Förslagsanslag) .................................... . 913 ()()() 733 822,61 -179 177,39 20
42399: 37 Valtion korvaus eräiden tautien vastustamisesta ja
42400: hoidosta aiheutuviin kustannuksiin (Arviomäärära-
42401: ha) - Statlig ersättning för kostnaderna för be-
42402: kämpande och vård av vissa sjukdomar (Förslags-
42403: anslag) ............................................. . 7 899 ()()() 3 924 551,52 -3 974 448,48 50
42404:
42405: 76 KUNNALLINEN ERIKOISSAIRAANHOITO
42406: KOMMUNAL SPECIALSJUKVARD ................ . 131 727 000 123 513 366,99 -8 213 633,01 6
42407: 30 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoitolaitosten
42408: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan-
42409: del tili kommunerna för specialsjukvårdsan-
42410: stalternas driftskostnader (Förslagsanslag) .......... . 16 ()()() 000 16 132 926,33 132 926,33
42411: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42412: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 112
42413:
42414: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42415: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42416: Resultat enligt bokslutet
42417: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42418: förslaget bokslutet
42419: suurempi - högre
42420: %
42421: pienempi - lägre (-)
42422:
42423:
42424: 31 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoitolaitosten
42425: perustamiskustannuksiin - Statsandel tili kommu-
42426: nerna för anläggningskostnaderna för specialsjuk-
42427: vårdsanstalter ...................................... . 110 ()()() ()()() 102 569 486,60 -7 430 513,40 7
42428: 32 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille eräiden
42429: potilaiden hoitoon IArviomääräraha) - Statlig er-
42430: sättning åt specialsjukvårdsanstalter för vård av
42431: vissa patienter IFörslagsanslag) ..................... . 5 727 ()()() 4 810 954,06 -916 045,94 16
42432:
42433: 77 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ YMPÄRISTÖTERVEY-
42434: DENHUOLTO - AV KOMMUNERNA ANORD-
42435: NAD MIUÖHÄLSOVÅRD ........................ .. 130 685 ()()() 128 889 184,14 -1 795 815,86
42436: 30 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon
42437: käyttökustannuksiin IArviomääräraha) - Statsan-
42438: del tili kommunerna för miljöhälsovårdens drifts-
42439: kostnader IFörslagsanslag) ......................... . 129 785 ()()() 128 534 186,14 -1 250 813,86
42440: 31 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon
42441: perustamiskustannuksiin IArviomääräraha)
42442: Statsandel tili kommunerna för miljöhälsovårdens
42443: anläggningskostnader 1Förslagsanslag) ............. . 900 ()()() 354 998,00 -545 002,00 61
42444:
42445: 78 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ KANSANTERVEYSTYÖ
42446: - AV KOMMUNERNA ANORDNAT FOLKHÄL-
42447: SOARBETE ........................................ . 3172 193 ()()() 3 119 992 481,07 -52 200 518,93 2
42448: 30 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttökus-
42449: tannuksiin IArviomääräraha) - Statsandel tili kom-
42450: munerna för folkhälsoarbetets driftskostnader IFör-
42451: slagsanslag) ........................................ . 3 071 343 000 3 050 420 331,23 -20 922 668.77
42452: 31 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perus-
42453: tamiskustannuksiin IArviomääräraha) - Statsandel
42454: tili kommunerna för folkhälsoarbetets anlägg-
42455: ningskostnader IFörslagsanslag) .................... . 78 ()()() ()()() 48 487 007,00 -29 512 993,00 38
42456: 36 Valtionavustus kunnille eräisiin kansanterveystyön
42457: käyttökustannuksiin - Statsunderstöd tili kommu-
42458: nerna för vissa driftskostnader för folkhälsoarbetet .. 200 ()()() 200 000,00 0,00 0
42459: 37 Valtion korvaus tartuntatautien vastustamisesta ja
42460: hoidosta aiheutuviin kustannuksiin IArviomäärära-
42461: ha) - Statlig ersättning för kostnaderna för be-
42462: kämpande och behandling av smittosamma sjukdo-
42463: mar IFörslagsanslag) ............................... . 22 650 ()()() 20 885 142,84 -1764857,16 8
42464:
42465: 79 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ ERIKOISSAIRAANHOI-
42466: TO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD SPECI-
42467: ALSJUKVÅRD ..................................... . 4 282 971 000 4 252 041 606,10 -30 929 393,90
42468: 30 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttö-
42469: kustannuksiin IArviomääräraha) - Statsandel tili
42470: kommunerna för specialsjukvårdens driftskostnader
42471: IFörslagsanslag) .................................... . 3 940 090 ()()() 3 922 768 970,25 -17 321 029.75 0
42472: 31 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perus-
42473: tamiskustannuksiin IArviomääräraha) - Siatsandel
42474: tili kommunerna för specialsjukvårdens anlägg-
42475: ningskostnader IFörslagsanslag) .................... . 36 ()()() 000 17 870 028,56 -18 129 971,44 50
42476: 32 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloi-
42477: den käyttökustannuksiin IArviomääräraha) - Sta-
42478: tens betalningsandel av universitetscentralsjukhu-
42479: sens driftskostnader IFörslagsanslag) ............... . 252 410 ()()() 259 331 686,15 6 921 686,15 3
42480: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42481: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 113
42482:
42483: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42484: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42485: Resultat enligt bokslutet
42486: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42487: förslaget bokslutet
42488: suurempi - högre %
42489: pienempi - lägre (- 1
42490:
42491:
42492: 33 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloi-
42493: den kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens be-
42494: talningsandel av universitetscentralsjukhusens kost-
42495: nader (Förslagsanslag) .............................. . 43 000 000 42 193 575,44 -806 424,56 2
42496: 34 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mielen-
42497: tilatutkimuspotilaiden sekä valtion täydellisessä
42498: huollossa olevien potilaiden hoitoon (Arviomäärära-
42499: ha) - Statlig ersättning åt specialsjukvårdsan-
42500: stalter för vård av patienter vars sinnestillstånd
42501: undersöks samt patienter vars vård helt bekostas av
42502: staten (Förslagsanslag) ............................. . 10 971 000 9 377 345,70 -1 593 654,30 15
42503: 35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus-
42504: tannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna för
42505: specialsjukvärdens kostnader ....................... . 500 000 500 000,00 0,00 0
42506:
42507: 81 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN ERIKOISSAIRAAN-
42508: HOITO - ENSKILDA SAMMANSLUTNINGARS
42509: SPECIALSJUKVARD .............................. . 4 108 000 4108 000,00 0,00 0
42510: 51 Valtionavustus yksityisten terveydenhuollon palve-
42511: lujen tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunder-
42512: stöd för driftskostnader för privata producenter av
42513: hälsovårdstjänster .................................. . 4108 000 4108 000,00 0,00 0
42514:
42515: 84 ERÄÄT RINTAMAVETERAANIEN TERVEYDEN-
42516: HUOLLON MENOT - VISSA UTGIFTER FOR
42517: FRONTVETERANERNAS HÄLSOVARD ........... . 50 750 000 48 267 473,18 -2 482 526,82 5
42518: 56 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
42519: taan - Statsbidrag för frontveteranernas rehabilite-
42520: ring ................................................. . 50 750 000 48 267 473,18 -2 482 526,82 5
42521:
42522: 85 TERVEYDENHUOLLON MUUT MENOT - OVRI-
42523: GA HÄLSOVÅRDSUTGIFTER ..................... . 500 000 622 636,06 122 636,06 25
42524: 50 Terveydenhoitolain mukaiset korvaukset (Arvio-
42525: määräraha) - Ersättningar enligt hälsovårdslagen
42526: (Förslagsanslag) .................................... . 500 000 622 636,06 122 636,06 25
42527:
42528: ffl PÄIHDEHAITIOJEN EHKÄISEMINEN - FORE-
42529: BYGGANDE AV OLÄGENHETEN FORORSAKADE
42530: AV RUSMEDEL .................................... . 1 949 000 1 924 731,71 -24268,29
42531: 20 Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäise-
42532: minen (Arviomääräraha) - Förebyggande av olä-
42533: genheter som förorsakas av rusmedelsbruk (För-
42534: slagsanslag) ........................................ . 1 949 000 1 924 731.71 -24 268,29
42535:
42536: 88 KUNNALLINEN ALKOHOLITARKASTUS - KOM-
42537: MUNAL ALKOHOLKONTROLL .................... . 5 927 000 5 591 663,90 -335336,10 6
42538: 30 Valtionosuus kunnille alkoholitarkastajien toimin-
42539: nasta aiheutuviin käyttökustannuksiin (Arviomäärä-
42540: raha) - Statsandel åt kommunerna för driftskost-
42541: nader för alkoholinspektörernas verksamhet (För-
42542: slagsanslag) ........................................ . 5 927 000 5 591 663,90 -335336,10 6
42543:
42544: 89 RAITIIUSTYO - NYKTERHETSARBETE .......... . 46 470 000 46 040 218,79 -429 781,21
42545: 30 Valtionosuus kunnille raittiustyöhön (Arviomäärära-
42546: ha) - Statsandel ät kommunerna för nykterhetsar-
42547: bete (Förslagsanslag) ............................... . 29 091 000 29 167 522,75 76 522,75 0
42548: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42549: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 114
42550:
42551: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42552: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42553: Resultat enligt bokslutet
42554: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42555: förslaget bokslutet suurempi - högre
42556: %
42557: pienempi - lägre ( -1
42558:
42559:
42560: 31 Valtionosuus kunnille raittiustyötä tekevien palk-
42561: kausmenoihin (Arviomääräraha) - Statsandel ät
42562: kommunerna för nykterhetsarbetares löneutgifter
42563: (Förslagsanslag) .................................... . 6 067 000 5 563 991,00 -503 000,92 8
42564: 50 Valtionapu yksityisille yhteisöille raittiustyöhön -
42565: Statsunderstöd åt enskilda sammanslutningar för
42566: nykterhetsarbete ................................... . 11 312 000 11 30B 704,96 -3 295,04 0
42567:
42568: 92 KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN - FOLK-
42569: HÄLSANS FRÄMJANDE .......................... . n 936000 78 462 000,00 526 000,00
42570: 50 Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön
42571: kustannuksiin IArviomääräraha) - Understöd ät
42572: enskilda sammanslutningar för kostnader för folk-
42573: hälsoarbete (Förslagsanslag) ........................ . n 936000 78 462 000' 00 526 000,00
42574:
42575: 93 LASTEN JA NUORTEN KASVATUKSEN JA
42576: HUOLLON EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV
42577: FOSTRAN OCH VARD AV BARN OCH UNGA ..... . 29569000 28 653 000,00 -916 000,00 3
42578: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten
42579: huollon kustannuksiin (Arviomääräraha) - Under-
42580: stöd åt enskilda sammanslutningar för kostnader
42581: för värd av barn och unga (Förslagsanslag) ......... . 29 569 000 28 653 000,00 -916 000,00 3
42582:
42583: 94 VANHUSTEN HUOLLON EDISTÄMINEN
42584: FRÄMJANDE AV ALDRINGSVÅRD ............... . 40 539 000 38 829 705,34 -1 709 294,66 4
42585: 50 Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon
42586: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd åt
42587: enskilda sammanslutningar för kostnader för åld-
42588: ringsvård (Förslagsanslag) .......................... . 40 539 000 38 829 705,34 -1 709 294,66 4
42589:
42590: 95 VAMMAISTEN HUOLLON EDISTÄMINEN
42591: FRÄMJANDE AV VÅRDEN AV HANDIKAPPADE .. 55 058 000 58 050 000,00 2 992 000,00 5
42592: 50 Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon
42593: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd ät
42594: enskilda sammanslutningar för kostnader för vård
42595: av handikappade (Förslagsanslag) .................. . 55 058 000 58 050 000' 00 2 992 000,00 5
42596:
42597: 96 SUURONNETIOMUUKSIIN VARAUTUMINEN -
42598: KATASTROFBEREDSKAP ......................... . 1 736 000 1 662 000,00 -74 000,00 4
42599: 50 Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin
42600: varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin (Arvio-
42601: määräraha) - Understöd åt enskilda sammanslut-
42602: ningar för kostnader för katastrofberedskap (För-
42603: slagsanslag) ........................................ . 1 736 000 1 662 000,00 -74 000,00 4
42604:
42605: 97 LOMANVIETIOMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄ-
42606: MINEN - FRÄMJANDE AV SEMESTERMÖJLIG-
42607: HETER ............................................. . 48 074 000 50 757 000,00 2 683 000,00 6
42608: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kus-
42609: tannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd åt
42610: enskilda sammanslutningar för kostnader för se-
42611: mesterverksamhet (Förslagsanslag) ................. . 48 074 000 50 757 000,00 2 683 000,00 6
42612:
42613: 98 ERÄÄT SOSIAALIPALVELUT - VISSA FORMER
42614: AV SOCIALSERVICE ............................... . 8 038 000 6 803 517,40 -1 234 482,60 15
42615: 51 Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista
42616: (Arviomääräraha) - Statens andel av sjömansser-
42617: vicebyråns utgifter (Förslagsanslag) ................ . 2 080 000 2 021 984,29 -58 015,71 3
42618: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42619: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 115
42620:
42621: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42622: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42623: Resultat enligt bokslutet
42624: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42625: förslaget bokslutet suurempi - högre
42626: %
42627: pienempi - lägre (-)
42628:
42629:
42630: 52 Valtion osuus työnantajille era1snn merimiesten
42631: matkakustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens
42632: andel tili arbetsgivarna för vissa resekostnader för
42633: sjömän (Förslagsanslag) ............................ . 5 500000 4 449 228,11 -1 050 771 ,89 19
42634: 53 Merenkulkijoiden puhelinlaskujen alentaminen -
42635: Sänkning av sjöfarares telefonräkningar ............ . 300 000 174 305,00 -125 695,00 42
42636: 54 Valtionapu Kuntoutussäätiölle - Statsunderstöd ät
42637: Rehabiliteringsstiftelsen ............................ . 158 000 158 000,00 0,00 0
42638:
42639: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
42640: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
42641: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERI-
42642: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .................... . 16 252 000 16 745 920,37 493 920,37 3
42643: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
42644: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 741 000 997 048,91 256 048,91 35
42645: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
42646: bete ................................................ . 3 540000 3 539 779,31 -220,69 0
42647: 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen (Siirtomääräraha) -
42648: Utarbetande av hand- och instruktionsböcker (Re-
42649: servationsanslag) ................................... . 36000 36 000,00 0,00 0
42650: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar-
42651: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifter
42652: och betalningsandelar (Förslagsanslag) ............. . 11 935 000 12 173 092,15 238 092,15 2
42653: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42654: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 116
42655:
42656: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42657: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42658: Resultat enligt bokslutet
42659: Mom .. Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42660: förslaget bokslutet suurempi - högre
42661: %
42662: pienempi - lägre (-)
42663:
42664:
42665:
42666: 34. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
42667:
42668: TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA
42669: ARBETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALT-
42670: NINGSOMRÅDE .................................. .. 2 600 500 000 2 485 098 051,42 -115 401 948,58 4
42671:
42672: 01 TYÖVOIMAMINISTERIÖ - ARBETSKRAFTSMI-
42673: NISTERIET ........................................ .. 55 641 000 51 952 966,45 -3 688 033,55 7
42674: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42675: slagsanslag) ........................................ . 24 636 000 24 074 360,26 -561 639,74 2
42676: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och
42677: kommissioner ..................................... .. 418 000 298 231,60 -119 768,40 29
42678: 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset (Siirtomääräraha)
42679: - Arbetskraftspolitiska undersökningar (Reserva-
42680: tionsanslag) ........................................ . 1 936 000 1 936 000,00 0,00 0
42681: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da-
42682: tabehandling ....................................... . 9 335 000 7 828 378,27 -1 506 621.73 16
42683: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 17 836 000 16 700 028,11 -1135971,89 6
42684: 51 Kansainvälisestä asiantuntija- ja harjoittelijainvaih-
42685: dosta aiheutuvat menot - Utgifter för internatio-
42686: nellt expert- och praktikantutbyte ................... . 1100 000 735 968,21 -364 031,79 33
42687: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42688: rier ................................................. . 380 000 380 000,00 0,00 0
42689:
42690: 06 TYÖVOIMA-ASIAIN PIIRI- JA PAIKALLISHAL-
42691: LINTO - ARBETSKRAFTSARENDENAS DIS-
42692: TRIKTS- OCH LOKALFÖRVALTNING ............ .. 204 951 200 203 119 769,88 -1 831 430,12
42693: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42694: slagsanslag) ........................................ . 152 321 200 151 444 241,85 -876 958,15
42695: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och
42696: kommissioner ...................................... . 3 800 000 3 012 539,96 -787 460,04 21
42697: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 42 940 000 42 772 988,07 -167011,93 0
42698: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An-
42699: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 5 890 000 5 890 000,00 0,00 0
42700:
42701: 08 TYÖVOIMAOPISTO - ARBETSKRAFTSINSTITU-
42702: TET ................................................ . 1 725 000 1 627170,30 -97 829.70 6
42703: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42704: slagsanslag) ....................................... .. 624 000 599 979,82 -24 020,18 4
42705: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 081 000 1 007 380,12 -73 619,88 7
42706: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42707: rier ................................................ .. 20000 19 810,36 -189,64
42708:
42709: 20 TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN -
42710: FRAMJANDE AV ARBETSKRAFTENS RÖRLIG-
42711: HET ................................................ . 23 000 000 18 197 381,49 -4 802 618,51 21
42712: 50 Työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistäminen
42713: (Arviomääräraha) - Främjande av arbetskraftens
42714: regionala rörlighet (Förslagsanslag) ................. . 23 000 000 18 197 381,49 -4 802 618,51 21
42715:
42716: 30 TYÖRAJOITIEISTEN TYÖVOIMAPALVELU
42717: ARBETSKRAFTSSERVICE FÖR ARBETSHANDI-
42718: KAPPADE .......................................... . 122 386 000 119 208 370,65 -3 177 629,35 3
42719: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42720: slagsanslag) ....................................... .. 39 775 000 37 076 502,96 -2 698 497,04 7
42721: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42722: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 117
42723:
42724: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42725: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42726: Resultat enligt bokslutet
42727: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42728: förslaget bokslutet
42729: suurempi - högre
42730: %
42731: pienempi - lägre (-)
42732:
42733:
42734: 61 Tyorajoitteisten ammatinvalinnanohjauksen erityis-
42735: menot - Specialutgifter för yrkesvägledning för
42736: arbetshandikappade ................................ . 7111 000 6 631 867,69 -479132,31 7
42737: 62 Työrajoitteisten työhön sijoittaminen !Siirtomäärä-
42738: raha) - Arbetshandikappades placering i arbete
42739: IReservationsanslag) ............................... . 75 500 000 75 500 000,00 0,00 0
42740:
42741: 50 TYÖLLISYYDEN HOITO - SKÖTSELN AV SYS-
42742: SELSÄTININGEN .................................. . 2 096 978 000 1 997 651 438,48 -99 326 561,52 5
42743: 02 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
42744: slagsanslag) ........................................ . 322500000 295 893 671 ,25 -26 606 328,75 8
42745: 44 Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu - Ex-
42746: periment med sysselsättningsstöd för långvarigt
42747: arbetslösa .......................................... . 59 000 000 37 758 590,27 -21 241 409,73 36
42748: 50 Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistuki IAr-
42749: viomääräraha) - Utbildnings- och specialunder-
42750: stöd inom sysselsättningsutbildningen 1Förslagsan-
42751: slag) ................................................ . 3n oooooo 326 428 697,26 -45 571 302,74 12
42752: 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen !Siirto-
42753: määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av
42754: arbetslösheten 1Reservationsanslag) ................ . 746 800 000 746 800 000,00 0,00 0
42755: 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin
42756: !Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för investe-
42757: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte 1Reserva-
42758: tionsanslag) ........................................ . 126 500 000 126 500 000,00 0,00 0
42759: n Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi !Arvio-
42760: määräraha) - lnvesteringsutgifter för tryggande av
42761: sysselsättningen IFörslagsanslag) ................... . 470 178 000 464 270 479,70 -5 907 520,30
42762:
42763: 89 PALKKATURVA- LÖNEGARANTI ............... . 90 100 000 87 986 614,35 -2 113 385,65 2
42764: 50 Palkkaturva IArviomääräraha) - Lönegaranti IFör-
42765: slagsanslag) ........................................ . 90 100 000 87 986 614,35 -2 113 385,65 2
42766:
42767: 99 TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALAN
42768: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM AR-
42769: BETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALTNINGS-
42770: OMRADE ........................................... . 5 718 800 5 354 339,82 -364 460,18 6
42771: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör-
42772: slagsanslag) ........................................ . 3 061 800 2 928 584,56 -133 215,44 4
42773: 08 Komiteat ja asiantuntijat - Kommitteer och sak-
42774: kunniga ............................................ . 120 000 118159,39 -1 840,61 2
42775: 23 Siviilipalvelusmiesten työllistäminen - Sysselsätt-
42776: ning av civiltjänstepliktiga .......................... . 200 000 1 509,65 -198 490,35 99
42777: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
42778: bete ......................................... ·· · ·· · ·· 1 022 000 814 008,62 -207 991,38 20
42779: 50 Korvaus liikennöitsijöille siviilipalvelusmiesten loma-
42780: matkalipuista IArviomääräraha) - Ersättning tili
42781: trafikanter för civiltjänstepliktigas permissionsrese-
42782: biljetter IFörslagsanslag) ............................ . 1 315 000 1492 on,so mon,so 13
42783: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42784: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 118
42785:
42786: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42787: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42788: Resultat enligt bokslutet
42789: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42790: förslaget bokslutet suurempi - högre
42791: %
42792: pienempi - lägre ( -1
42793:
42794:
42795:
42796: 35. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
42797:
42798: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
42799: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .. 3 854 457 000 3 422 983 411,35 -431 473 588,65 11
42800:
42801: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTE-
42802: RIET ................................................ . 33 980 000 35 023 626,33 1 043 626,33 3
42803: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
42804: slagsanslag) ........................................ . 19 949 000 21 578 494,16 1 629 494,16 8
42805: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta
42806: delegationer och kommissioner ..................... . 2 214 000 2 203 987,27 -10 012.73 0
42807: 26 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar-
42808: bete ................................................ . 4182 000 3 905 699,51 -276 300,49 7
42809: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 7 235 000 6 935 651,07 -299 348,93 4
42810: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
42811: rier ................................................. . 400 000 399 794,32 -205,68 0
42812:
42813: 10 YMPÄRISTÖNSUOJELU- MILJÖVÅRDEN ...... . 23 420 000 18 615 305,75 -4 804 694,25 21
42814: 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (Siirtomäärära-
42815: ha) - Miljöundersökningar och -utredningar (Re-
42816: servationsanslagl ................................... . 4 850 000 4 850 000,00 0,00 0
42817: 26 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha)
42818: Försurningsundersökning (Reservationsanslagl ..... . 4 550 000 4 550 000,00 0,00 0
42819: 28 Jätehuollon teknologian kehittäminen (Siirtomäärä-
42820: raha) - Utvecklande av avfallshanteringsteknologi
42821: (Reservationsanslagl ............................... . 550 000 550 000,00 0,00 0
42822: 'J7 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin
42823: - Statsandel åt kommunerna för åtgärder beträf-
42824: fande luftvård ...................................... . 2 300 000 810 775,04 -1 489 224,96 65
42825: 42 Teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves-
42826: tointien korkotuki (Arviomäärärahal - Räntestöd
42827: för industrins och energiförsörjningens luftvårdsin-
42828: vesteringar (Förslagsanslagl ........................ . 3 000 000 2 095 135,35 -904 864,65 30
42829: 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki (Siirtomääräraha) -
42830: Transportstöd för problemavfall (Reservationsan-
42831: slagl ................................................ . 3 100 000 3 100 000,00 0,00 0
42832: 50 Valtionavustukset valtakunnallisilla luonnonsuojelu-
42833: järjestöille - Statsunderstöd tili de riksomfattande
42834: naturvärdsorganisationerna ......................... . 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0
42835: 61 Saaristo- ja tunturialueiden jätehuollon tukeminen
42836: - Stödjande av avfallshantering i skärgärden och
42837: fjällen ............................................... . 520 000 519 975,00 -25,00 0
42838: 63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien
42839: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för främ-
42840: jande av investeringar för utnyttjande av avfall
42841: (Förslagsanslag) .................................... . 1 000 000 33 852.76 -966 147,24 97
42842: 65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja
42843: kunnostamisinvestointien korkotuki (Arviomäärära-
42844: ha) - Räntestöd för investeringar avsedda för
42845: anläggande och iständsättning av allmänna avfall-
42846: sbehandlingsplatser (Förslagsanslagl ............... . 2 000 000 555 567,60 -1 444 432,40 72
42847:
42848: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKISTYS-
42849: KÄYTTÖ - NATURVARDEN OCH REKREATION-
42850: SANVÄNDNING AV NATUREN .................... . 10 445 000 10 669 444,16 224 444,16 2
42851: 21 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmänna utgifter
42852: för naturvärden ..................................... . 250 000 249 375,16 -624,84 0
42853: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985
42854: sivu
42855: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 119
42856:
42857: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42858: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42859: Resultat enligt bokslutet
42860: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42861: förslaget bokslutet suurempi - högre
42862: pienempi - lägre 1-1
42863: %
42864:
42865:
42866: 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset 1Siirtomäärä-
42867: raha) - Naturvårds- och friluhsundersökningar
42868: (Reservationsanslag) ............................... . 450 000 450 000,00 0,00 0
42869: 30 Korvaukset kunnille suojelualueista aiheutuvista
42870: metsäverotulojen menetyksistä (Arviomääräraha)
42871: - Ersättning tili kommunerna för förluster av
42872: skatteintäkter av skog tili följd a·J skyddsområden
42873: (Förslagsanslag) .................................... . 1 600 000 1 825 069,00 225 069,00 14
42874: 31 Valtionavustus ulkoilureittien perustamiseen (Siirto-
42875: määräraha) - Statsunderstöd för anläggande av
42876: friluftsleder (Reservationsanslag) ................... . 480 000 480 000,00 0,00 0
42877: 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta (Siirto-
42878: määräraha) - Ersättningar för inrättandet av
42879: skyddsområden (Reservationsanslag) ............... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0
42880: 42 Rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamien
42881: vahinkojen korvaaminen - Ersättning för fridlysta
42882: sällsynta djurs skadegörelse ........................ . 65 000 65 000,00 0,00 0
42883: 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset (Siirtomäärära-
42884: ha) - Ersättningar enligt marktäktslagen (Reserva-
42885: tionsanslag) ........................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
42886: 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset (Siirtomäärä-
42887: raha) - Skärgårdens miljövårdsbidrag (Reserva-
42888: tionsanslag) ........................................ . 400 000 400 000,00 0,00 0
42889:
42890: 20 LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO - SKÖT-
42891: SEL AV NATURSKYDDSOMRÅDENA ............. . 47 920 000 47 891 498,99 -28 501,01 0
42892: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito -
42893: Skötsel och underhåll av naturskyddsområdena ..... 2 850 000 2 821 498,99 -28 501,01
42894: 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat (Siirto-
42895: määräraha) - Anskaffning av inventarier tili na-
42896: turskyddsområdena (Reservationsanslag) ........... . 570 000 570 000,00 0,00 0
42897: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto-
42898: määräraha) Husbyggnadsarbeten inom na-
42899: turskyddsområdena (Reservationsanslag) ........... . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
42900: 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustamiseen liit-
42901: tyvät kompensaatioinvestoinnit (Siirtomääräraha)
42902: - Kompensationsinvesteringar i anslutning tili in-
42903: rättandet av Urho Kekkonens nationalpark (Reser-
42904: vationsanslag) ...................................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
42905: 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituksiin
42906: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av mark för na-
42907: turvårdsändamål (Reservationsanslag) .............. . 39 000 000 39 000 000,00 0,00 0
42908: 25 VESIENSUOJELU- VATTENVÅRDEN ............ . 38 680 000 37 429 147,20 - 1 250 852,80 3
42909: 23 Vesiensuojelun tutkimus, suunnittelu ja valvonta
42910: (Arviomääräraha) - Undersökning, planering och
42911: övervakning av vattenvården (Förslagsanslag) ...... . 7 270 000 7 099 935,54 -170 064,46 2
42912: 24 Meriympäristön suojelun tutkimus, suunnittelu ja
42913: valvonta - Undersökning, planering och över-
42914: vakning i anslutning tili skyddet av havsmiljön ...... . 860 000 846 912,59 -13 087,41 2
42915: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki
42916: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas
42917: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .......... . 1 000 000 435 304,23 -564 695,77 56
42918: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpitei-
42919: siin (Siirtomääräraha) - Understöd för samhällenas
42920: vattenvårdsåtgärder (Reservationsanslag) .......... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
42921: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42922: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 120
42923:
42924: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42925: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42926: Resultat enligt bokslutet
42927: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
42928: förslaget bokslutet suurempi - högre
42929: %
42930: pienempi - lägre (-)
42931:
42932:
42933: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki
42934: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins vat-
42935: tenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .............. . 5 000 000 4 496 994,84 -503 005,16 10
42936: 77 Vesiensuojelutyöt (Siirtomääräraha) - Vattenvård-
42937: sarbeten (Reservationsanslag) ...................... . 8 550 000 8 550 000,00 0,00 0
42938: 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimaksulaino-
42939: jen kuoletuksina kertyvistä varoista (Siirtomäärära-
42940: ha) - Vattenskyddslån åt industrin av de medel
42941: som inflyter av amortering på exportavgiftslån (Re-
42942: servationsanslag) ................................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
42943:
42944: 26 ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTA BEKÄMP-
42945: NING AV OLJESKADOR ........................... . 12 670 000 12 840 443,08 170 443,08
42946: 27 Öljysuojatoiminta (Arviomääräraha) - Oljeskydds-
42947: verksamhet (Förslagsanslag) ........................ . 2 370 000 2 540 443,08 170 443,08 7
42948: 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkiminen (Siir-
42949: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier och
42950: tekniska anordningar (Reservationsanslag) .......... . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0
42951: 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakentaminen
42952: (Siirtomääräraha) - Planering och byggande av
42953: lagerbyggnader (Reservationsanslag) ............... . 2 300 000 2 300 000,00 0,00 0
42954:
42955: 30 KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOIMI - PLAN-
42956: LÄGGNINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET ...... . 62 130 000 61 069 401,10 -1 060 598,90 2
42957: 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja kehittä-
42958: mistoiminta (Siirtomääräraha) - Undersökning och
42959: utvecklande av planeringen rörande användning av
42960: områden (Reservationsanslag) ...................... . 2 380 000 2 380 000,00 0,00 0
42961: 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittäminen
42962: (Siirtomääräraha) - Utvecklande av byggnadsbes-
42963: tämmelser och -anvisningar (Reservationsanslag) .... 2 060 000 2 060 000,00 0,00 0
42964: 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen - Utveck-
42965: lande av fastighetsdatasystemet .................... . 1 440 000 1 439 997,98 -2,02 0
42966: 30 Valtionosuus rakennustarkastajien palkkaamiseen
42967: (Arviomääräraha) - Statsandel i avlönandet av
42968: byggnadsinspektörer (Förslagsanslag) .............. . 18 900 000 20 341 330,85 1 441 330,85 8
42969: 31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen - Statsandel
42970: i byggnadsplanläggningen ......................... .. 9 000 000 8 750 263,00 -249 737,00 3
42971: 33 Valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin -
42972: Statsandel i kostnaderna för regionplanläggningen .. 20 400 000 20 399 991,00 -9,00 0
42973: 34 Valtionavustus teollisuusrakennusten korjauskokei-
42974: luun (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för försök
42975: gällande reparation av industribyggnader (Reserva-
42976: tionsanslag) ........................................ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
42977: 36 Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille
42978: - 1 marktäktslagen avsedda statsbidrag tili kom-
42979: munerna ............................................ . 750 000 0,00 -750 000,00 100
42980: 38 Valtionavustus kunnille rakennussuojelukustannuk-
42981: siin - Statsbidrag tili kommunerna för kostnaderna
42982: för byggnadsskydd ................................. . 1 500 000 0,00 -1 500 000,00 100
42983: 61 Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen tukeminen -
42984: s_töd)ande av planläggnings- och byggnadsunder-
42985: sokmngar ........................................... . 1 200 000 1197 818,27 -2 181.73 0
42986: 62 Koerakentamisen tukeminen (Siirtomääräraha)· -
42987: Stödjande av provbyggandet (Reservationsanslag) .. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
42988: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
42989: Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 121
42990: 33 Pl. - Ht.
42991:
42992: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
42993: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
42994: Resultat enligt bokslutet
42995: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfön med statsförslaget
42996: förslaget bokslutet
42997: suurempi - högre
42998: %
42999: pienempi - lägre (-}
43000:
43001:
43002: 40 ASUNTOHALLITUS- BOSTADSSTYRELSEN .... 28 700 000 27 198 095,96 -1 501 904,04 5
43003: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För-
43004: slagsanslag) ........................................ . 19 793 000 18 444 147,19 -1 348 852,81 7
43005: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe-
43006: handling ............................................ . 2 440 000 2 374 620.73 --65 379,27 3
43007: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 347 000 6 259 374.79 -87 625,21
43008: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa-
43009: rier ................................................. . 120 000 119 953,25 -46,75 0
43010:
43011: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET .......... 3 576 802 000 3 151 734 698,39 -425 067 301,61 12
43012: 30 Kuntien maanostolainojen korkotuki (Arviomäärära-
43013: ha) - Räntestöd för kommunernas jordinköpslän
43014: (Förslagsanslag) .................................... . 2 500 000 1 166 356,92 -1 333 643,08 53
43015: 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hankkimista
43016: varten tai muuhun asuntotuotantolain 5 §:ssä tar-
43017: koitettujen henkilöiden asunto-olojen parantami-
43018: seen (Siirtomääräraha) - Understöd tili kommu-
43019: nerna för anskaffande av hyresbostäder eller annat
43020: förbättrande av bostadsförhällandena för personer
43021: som avses i 5 § lagen om bostadsproduktion
43022: (Reservationsanslag) ............................... . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0
43023: 33 Avustukset pääkaupunkiseudun kunnille asunnotto-
43024: mien asunto-olojen parantamiseen - Understöd tili
43025: kommunerna i huvudstadsregionen för förbättrande
43026: av bostadsförhållandena för bostadslösa ............ . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0
43027: 34 Avustukset kunnille energianeuvojien palkkaami-
43028: seen (Arviomääräraha) - Understöd åt kommuner-
43029: na för avlönande av energikonsulenter (Förslagsan-
43030: slag) ................................................ . 12 600 000 11 724 153,00 -875 847,00 7
43031: 35 Korvaukset kunnille asumistukiasiain hoitamisesta
43032: (Arviomääräraha) - Ersättningar tili kommuner för
43033: handläggning av bostadsbidragsärenden (Förslags-
43034: anslag) ............................................. . 14 600 000 10 996 690,00 -3 603 310,00 25
43035: 50 Asuntotutkimus (Siirtomääräraha) Bostads-
43036: undersökning (Reservationsanslag) ................. . 2 150 000 2 150 000,00 0,00 0
43037: 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapaaoma-
43038: osuuteen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för
43039: andelen eget kapital i bostäder för studerande
43040: (Reservationsanslag) ............................... . 10 500 000 10 500 000,00 0,00 0
43041: 52 Valtionavustukset eräille asuntolan järjestöille -
43042: Statsunderstöd åt vissa organisationer inom bo-
43043: stadsbranschen ..................................... . 1 452 000 1 377 000,00 -75 000,00 5
43044: 53 Oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen
43045: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för Iän
43046: som beviljats för anskaffande av ägarbostad (För-
43047: slagsanslag) ....................................... .. 115 000 000 108 201 961,51 -6 798 038,49 6
43048: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) Bostadsbidrag
43049: (Förslagsanslag) .................................... . 610 000 000 593 269 698.78 -16 730 301,22 3
43050: 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoimintaan
43051: (Siirtomääräraha) - Understöd för reparationsverk-
43052: samhet i energihushållningssyfte (Reservationsan-
43053: slag) ................................................ . 57 000 000 57 000 000,00 0,00 0
43054: 62 Lämmityslaitoshankkeisiin myönnettyjen lainojen
43055: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för Iän
43056: som beviljats för värmeanläggningsprojekt (För-
43057: slagsanslag) ........................................ . 21 000 000 12 754 436,83 -8 245 563,17 39
43058: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
43059: 34 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 122
43060:
43061: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
43062: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
43063: Resultat enligt bokslutet
43064: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
43065: förslaget bokslutet suurempi - högre
43066: %
43067: pienempi - lägre 1-1
43068:
43069:
43070: 63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha)
43071: - Räntestöd för hyresbostadslån (Förslagsanslag) .. 4 000 000 829 884,35 -3 170 115,65 79
43072: 64 Avustukset vuokratalojen ensisijaislainojen koron
43073: maksuun - Understöd för betalning av ränta för
43074: primärlån för hyreshus .............................. . 5 000 000 2 646100,00 -2 353 900,00 47
43075: 83 Asuntolainat - Bostadslån ......................... . 2 350 000 000 2 011 921 877,00 -338 078 123,00 14
43076: 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja asunto-
43077: osuuskunta-asuntojen omaksilunastamista varten
43078: (Siirtomääräraha) - Bostadslån för inlösen av hy-
43079: res- och bostadsandelslagsbostäder vilka finansi-
43080: erats med bostadslån (Reservationsanslag) ......... . 45 000 000 45 000 000,00 0,00 0
43081: 86 Lainat peruskorjauksiin ja perusparannuksiin - Lån
43082: för grundreparationer och grundföroottringar ....... . 310 000 000 266 196 540,00 -43 803 460,00 14
43083:
43084: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN
43085: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM MIL-
43086: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... . 19 710 000 20 511 750,39 801 750,39 4
43087: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom-
43088: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 460 000 1 261 759,66 801 759,66 174
43089: 26 Ympäristöministeriön hallinnonalan jatko- ja täy-
43090: dennyskoulutus - Vidareutbildning och komplette-
43091: rande utbildning inom miljöministeriets förvalt-
43092: ningsområde ....................................... . 250 000 249 990,73 -9,27 0
43093: 47 Avustus Oy Suomen Ongelmajäte - Finlands Prob-
43094: lemavfall Ab:n korkomenojen alentamiseen - Un-
43095: derstöd tili Oy Suomen Ongelmajäte Finlands
43096: Problemavfall Ab för sänkande av ränteutgifterna ... 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0
43097: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1985 sivu
43098: 34 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1985 sida 123
43099:
43100: Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
43101: Luku - Kap. arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon
43102: Resultat enligt bokslutet
43103: Mom.- Mom. Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget
43104: förslaget bokslutet suurempi - högre
43105: %
43106: pienempi - lägre (-)
43107:
43108:
43109:
43110: 36. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN :
43111:
43112: VALTIONVELKA- STATSSKULDEN 12 091 843 000 11 954 620 182,83 -137 222 817,17
43113:
43114: 01 KOTIMAISEN VELAN KORKO - RANTA PÅ IN-
43115: HEMSK SKULD .................................... . 2 099 465 000 2 090 545 329,73 -8 919 670,27 0
43116: 90 Kotimaisen pitkäaikaisen velan korko (Arviomäärä-
43117: raha) - Ränta pä långfristig inhemsk skuld (För-
43118: slagsanslag) ........................................ . 2 094 465 000 2 090 545 329,73 -3 919 670,27 0
43119: 92 Kotimaisen lyhytaikaisen velan korko (Arviomäärä-
43120: raha) - Ränta på kortfristig inhemsk skuld (För-
43121: slagsanslag) ........................................ . 5 000 000 0,00 -5 ()()() 000,00 100
43122:
43123: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO - RANTA PÅ
43124: UTLANDSK SKULD ............................... . 2 384 916 000 2 380 544 341,86 -4 371 658,14 0
43125: 90 Ulkomaisen pitkäaikaisen velan korko (Arviomäärä-
43126: raha) - Ränta på längfristig utländsk skuld (För-
43127: slagsanslag) ........................................ . 2 382 916 000 2 380 544 341 ,86 -2 371 658,14 0
43128: 91 Ulkomaisen lyhytaikaisen velan korko (Arviomäärä-
43129: raha) - Ränta pä kortfristig utländsk skuld (För-
43130: slagsanslag) ........................................ . 2 000 000 0,00 -2 000 000,00 100
43131:
43132: 05 KOTIMAISEN VELAN KUOLETUS - AMORTE-
43133: RING AV INHEMSK SKULD ....................... . 5 718 048 ()()() 5 616 438 766,50 -101 609 233,50 2
43134: 90 Kotimaisen pitkäaikaisen velan kuoletus (Arviomää-
43135: räraha) - Amortering av långfristig inhemsk skuld
43136: (Förslagsanslag) .................................... . 5 718 048 ()()() 5 616 438 766,50 -101 609 233,50 2
43137:
43138: 07 ULKOMAISEN VELAN KUOLETUS - AMORTE-
43139: RING AV UTLANDSK SKULD ..................... . 1 626 081 ()()() 1 616 206 572,30 -9 874 427,70
43140: 90 Ulkomaisen pitkäaikaisen velan kuoletus (Arvio-
43141: määräraha) - Amortering av längfristig utländsk
43142: skuld (Förslagsanslag) .............................. . 1 626 081 ()()() 1 616 206 572,30 -9 874 427,70
43143:
43144: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRIGA
43145: UTGIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. . 263 333 ()()() 250 885 172,44 -12 447 827,56 5
43146: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomäärä-
43147: raha) - Arvoden och andra utgifter för statsskul-
43148: den (Förslagsanslag) ................................ . 244 268 ()()() 231 992 767,57 -12 275 232,43 5
43149: 90 Kotimaisen pitkäaikaisen velan indeksikorotus (Ar-
43150: viomääräraha) - lndexförhöjning på långfristig in-
43151: hemsk skuld (Förslagsanslag) ....................... . 19 065 ()()() 18 892 404,87 -172 595,13
43152:
43153:
43154:
43155:
43156: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ - UTGIFTERNAS TO-
43157: TALBELOPP 96 676 581 600 95 802 790 451 ,58 -873 791 148.42
43158: HALLINNOLLINEN TASE
43159: 31. 12. 1985
43160:
43161:
43162:
43163: ADMINISTRATIV BALANS
43164: 31. 12. 1985
43165: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985
43166: sivu
43167: Tili - Konto 6 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 126
43168:
43169: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43170:
43171:
43172:
43173: 611 KASSATILIT
43174: KASSAKONTON 606 644 538,54
43175:
43176:
43177: 6111 Kassatili
43178: Kassakanto 606 644 538,54
43179: Eduskunta
43180: Riksdagen 4 246,65
43181: Tasavallan Presidentin kanslia
43182: Republikens Presidents kansli 2 316.71
43183: Valtioneuvoston kanslia
43184: Statsrådets kansli 230,20
43185: Ulkoasianministeriö
43186: Ministeriet för utrikesärendena 41 992 451,89
43187: Oikeusministeriö
43188: Justitieministeriet 114 904,23
43189: Sisäasianministeriö
43190: Ministeriet för inrikesärendena 10 556,10
43191: Rajavartiolaitos
43192: Gränsbevakningsväsendet 17 158.45
43193: Uudenmaan lääninhallitus
43194: Nylands länsstyrelse 388 282,25
43195: Turun ja Porin lääninhallitus
43196: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 45 487,67
43197: Hämeen lääninhallitus
43198: Tavastehus länsstyrelse 23 252,09
43199: Kymen lääninhallitus
43200: Kymmene länsstyrelse 116 459,70
43201: Mikkelin lääninhallitus
43202: St. Michels länsstyrelse 8 849.49
43203: Kuopion lääninhallitus
43204: Kuopio länsstyrelse 24130,37
43205: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
43206: Norra Karelens länsstyrelse 310 067.79
43207: Keski-Suomen lääninhallitus
43208: Mellersta Finlands länsstyrelse 177 903.47
43209: Vaasan lääninhallitus
43210: Vasa länsstyrelse 22 616,94
43211: Oulun lääninhallitus
43212: Uleåborgs länsstyrelse 6 310,96
43213: Lapin lääninhallitus
43214: Lapplands länsstyrelse 50 552,15
43215: Länsstyrelsen i landskapet Aland
43216: Länsstyrelsen i landskapet Aland 24 232,85
43217: Helsingin poliisilaitos
43218: Helsingfors polisinrättning 840,85
43219: Keskusrikospoliisi
43220: Centralkriminalpolisen 15 712,13
43221: Suojelupoliisi
43222: Skyddspolisen 6123,10
43223: Liikkuva poliisi
43224: Rörliga polisen 7 931,15
43225: Väestörekisterikeskus
43226: Befolkningsregistercentralen 500,00
43227: Asuntohallitus
43228: Bostadsstyrelsen 778,35
43229: Puolustusministeriö
43230: Försvarsministeriet 981 395.47
43231: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43232: Tili- Konto 6 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 127
43233:
43234: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43235:
43236:
43237: Valtiovarainministeriö
43238: Finansministeriet 1 884,70
43239: Valtiokonttori
43240: Statskontoret 449 105,10
43241: Tullihallitus
43242: Tullstyrelsen 104 332,49
43243: Valtiontalouden tarkastusvirasto
43244: Statens revisionsverk 250,25
43245: Rahapaja
43246: Myntverket 4 498,70
43247: Verohallitus
43248: Skattestyrelsen 6 809,63
43249: Tilastokeskus
43250: Statistikcentralen 25,00
43251: Pankkitarkastusvirasto
43252: Bankinspektionen 316,20
43253: Valtion koulutuskeskus
43254: Statens utbildningscentral 106,62
43255: Valtion tietokonekeskus
43256: Statens datamaskincentral 2 667,50
43257: Valtion painatuskeskus
43258: Statens tryckericentral 4 079,70
43259: Valtion ravitsemiskeskus
43260: Statens förplägnadscentral 15 571,10
43261: Rakennushallitus
43262: Byggnadsstyrelsen 40 142,55
43263: Maa- ja metsätalousministeriö
43264: Jord- och skogsbruksministeriet 4 016,31
43265: Maanmittaushallitus
43266: Lantmäteristyrelsen 51 047,95
43267: Metsäntutkimuslaitos
43268: Skogsforskningsinstitutet 10 697,13
43269: Vesihallitus
43270: Vattenstyrelsen 6 695,26
43271: Maatilahallitus
43272: Jordbruksstyrelsen 50 152,40
43273: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43274: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 21 809,79
43275: Metsähallitus
43276: Forststyrelsen 478 329,50
43277: Valtion margariinitehdas
43278: Statens margarinfabrik 47,15
43279: Liikenneministeriö
43280: Trafikministeriet 4 523,05
43281: Autorekisterikeskus
43282: Bilregistercentralen 7,10
43283: Tie- ja vesirakennushallitus
43284: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 76136,20
43285: Työvoimaministeriö
43286: Arbetskraftsministeriet 1 668,74
43287: Posti- ja telehallitus
43288: Post- och telestyrelsen 558 567 659,55
43289: Rautatiehallitus
43290: Järnvägsstyrelsen 1 530 705,65
43291: Ilmailuhallitus
43292: Luftfartsstyrelsen 49 922,90
43293: limatieteen laitos
43294: Meteorologiska institute! 694,30
43295: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43296: Tili· Konto 6 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 128
43297:
43298: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43299:
43300:
43301:
43302: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43303: Handels- och industriministeriet 13 515,30
43304: Merenkulkuhallitus
43305: Sjöfa~elsen 120 046,85
43306: Elinkeinohallitus
43307: Näringsstyrelsen 265,15
43308: ~ltion teknillinen tutkimuskeskus
43309: tens tekniska forskningscentral 21,40
43310: Geologian tutkimuskeskus
43311: Geologiska forskningscentralen 10 585,35
43312: Matkailun edistämiskeskus
43313: Centralen för turistfrämjande 10 054,31
43314: Patentti- ja rekisterihallitus
43315: Patent- och registerstyrelsen 47 307,51
43316: Merentutkimuslaitos
43317: Havsforskningsinstitutet 659,40
43318: Teknologian kehittämiskeskus
43319: Centralen för teknologisk utveckling 1 043,05
43320: Valtion hankintakeskus
43321: Statens upphandlingscentral 4 548,60
43322: Sosiaali- ja terveysministeriö
43323: Social- och 1\älsovärdsministeriet 15 324,05
43324: Lääkintöhallitus
43325: Medicinalstyrelsen 33 756.76
43326: Sosiaalihallitus
43327: Socialstyrelsen 55 829,16
43328: Työsuojeluhallitus
43329: Arbetarskyddsstyrelsen 1 076,18
43330: Kansanterveyslaitos
43331: Folkhälsoinstitutet 9 725,16
43332: Säteilyturvakeskus
43333: Strälskyddscentralen 982.70
43334: Tapaturmavirasto
43335: Olycksfallsverket 7 917,10
43336: Opetusministeriö
43337: Undervisningsministeriet 4168,61
43338: Valtion opintotukikeskus
43339: Statens studiestödscentral 69,27
43340: Valtionarkisto
43341: Riksarkivet 8 042,95
43342: Museovirasto
43343: Museiverket 1 463,15
43344: Helsingin yliopisto
43345: Helsingfors universitet 100 286,79
43346: Jyväskylän yliopisto
43347: Jyväskylä universitet 24 857,55
43348: Oulun yliopisto
43349: Uleäborgs universitet 31 910,65
43350: Turun yliopisto
43351: Åbo universitet 14154,15
43352: Tampereen yliopisto
43353: Tammerfors universitet 10 295,10
43354: Åbo Akademi
43355: Åbo Akademi 5 798,85
43356: Joensuun yliopisto
43357: Joensuu universitet 11 703,10
43358: Kuopion yliopisto
43359: Kuopio universitet 4 931,35
43360: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43361: Tili - Konto 66 Administrativ balans den 31 december 1985 sida
43362: 129
43363:
43364: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43365:
43366:
43367:
43368: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
43369: Veterinärmedicinska högskola 7 700,95
43370: Teknillinen korkeakoulu
43371: Tekniska högskolan 6 683,75
43372: Tampereen teknillinen korkeakoulu
43373: Tammerfors tekniska högskola 3169,15
43374: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
43375: Villmanstrands tekniska högskola 7 699,11
43376: Helsingin kauppakorkeakoulu
43377: Helsingfors handelshögskola 2 681,30
43378: Svenska handelshögskolan
43379: Svenska handelshögskolan 1 687,35
43380: Turun kauppakorkeakoulu
43381: Åbo handelshögskola 5 682,45
43382: Vaasan korkeakoulu
43383: Vasa högskola 2161,10
43384: Sibelius-Akatemia
43385: Sibelius-Akademin 131,10
43386: Lapin korkeakoulu
43387: Lapplands högskola 889,85
43388: Teatterikorkeakoulu
43389: Teaterhögskolan 630,95
43390: Taideteollinen korkeakoulu
43391: Konstindustriella högskolan 24 412,33
43392: Kouluhallitus
43393: Skolstyrelsen 22 533,56
43394: Ammattikasvatushallitus
43395: Yrkesutbildningsstyrelsen 170 942,51
43396:
43397:
43398:
43399: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT
43400: POSTGIROINKOMSTKONTON 427 615 140,98
43401:
43402:
43403:
43404: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
43405: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 457 890.74
43406: Keski-Suomen lääninhallitus
43407: Mellersta Finlands länsstyrelse 16 400,00
43408: Länsstyrelsen i landskapet Åland
43409: Länsstyrelsen i landskapet Åland 297 247,09
43410: Åbo Akademi
43411: Åbo Akademi 144 243,65
43412:
43413: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
43414: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 207 920 843,36
43415: Tasavallan Presidentin kanslia
43416: Republikens Presidents kansli 4 708,75
43417: Uudenmaan lääninhallitus
43418: Nylands länsstyrelse 294 524,09
43419: Turun ja Porin lääninhallitus
43420: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 144 394,24
43421: Hämeen lääninhallitus
43422: Tavastehus länsstyrelse 22B 209,02
43423: Kymen lääninhallitus
43424: Kymmene länsstyrelse 54 312,79
43425: Mikkelin lääninhallitus
43426: St. Michels länsstyrelse 47 601,33
43427:
43428:
43429: 5 461218Z
43430: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43431: Tili - Kanto 6600 Administrativ balans den 31 december 1985 slda 130
43432:
43433: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43434:
43435:
43436:
43437: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
43438: Norra Karelens länsstyrelse 39 018,32
43439: Keski-Suomen lääninhallitus
43440: Mellersta Finlands länsstyrelse 49 520,35
43441: Vaasan lääninhallitus
43442: Vasa länsstyrelse 68 675,65
43443: Oulun lääninhallitus
43444: Uleåborgs länsstyrelse 113105,06
43445: Lapin lääninhallitus
43446: Lapplands länsstyrelse 35 934,60
43447: Tullihallitus
43448: Tullstyrelsen 13 486 334,00
43449: Maa- ja metsätalousministeriö
43450: Jord- och skogsbruksministeriet 639 650,50
43451: Maanmittaushallitus
43452: Lantmäteristyrelsen 756 714,70
43453: Maatilahallitus
43454: Jordbruksstyrelsen 98 990 594,53
43455: Maatalouden tutkimuskeskus
43456: Lantbrukets forskningscentral 349,40
43457: Metsähallitus
43458: Forststyrelsen 615 494,09
43459: Autorekisterikeskus
43460: Bilregistercentralen 71 521 639,55
43461: Rautatiehallitus
43462: Järnvägsstyrelsen 18 133 004,44
43463: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43464: Handels- och industriministeriet 2 093 820,35
43465: Merenkulkuhallitus
43466: Sjöfartsstyrelsen 1 760,45
43467: Teknillinen tarkastuskeskus
43468: Tekniska kontrollcentralen 129 803,40
43469: Lääkintöhallitus
43470: Medicinalstyrelsen 42 200,10
43471: Helsingin yliopisto
43472: Helsingfors universitet 431 947,65
43473: Ympäristöministeriö
43474: Miljöministeriet 6 863,50
43475:
43476: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili
43477: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 219 236 406,88
43478: Oikeusministeriö
43479: Justitieministeriet 1 539 980,22
43480: Sisäasianministeriö
43481: Ministeriet för inrikesärendena 57 911,00
43482: Rajavartiolaitos
43483: Gränsbevakningsväsendet 44 377,20
43484: Uudenmaan lääninhallitus
43485: Nylands länsstyrelse 2 491,80
43486: Turun ja Porin lääninhallitus
43487: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 16 736,25
43488: Hämeen lääninhallitus
43489: Tavastehus länsstyrelse 32 225,50
43490: Kymen lääninhallitus
43491: Kymmene länsstyrelse 278,00
43492: Mikkelin lääninhallitus
43493: St. Michels länsstyrelse 764,00
43494: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43495: Tili - Konto 6 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 131
43496:
43497: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43498:
43499:
43500:
43501: Kuopion lääninhallitus
43502: Kuopio länsstyrelse 584,74
43503: Keski-Suomen lääninhallitus
43504: Mellersta Finlands länsstyrelse 40,60
43505: Vaasan lääninhallitus
43506: Vasa länsstyrelse 35,00
43507: Oulun lääninhallitus
43508: Uleåborgs länsstyrelse 3 180,00
43509: Lapin lääninhallitus
43510: Lapplands länsstyrelse 390,00
43511: Puolustusministeriö
43512: Försvarsministeriet 644 513,32
43513: Tullihallitus
43514: Tullstyrelsen 141 098 962,95
43515: Valtion ravitsemiskeskus
43516: Statens förplägnadscentral 22.7 632,61
43517: Rakennushallitus
43518: Byggnadsstyrelsen 2 657 800,64
43519: Maa- ja metsätalousministeriö
43520: Jord- och skogsbruksministeriet 109 223,00
43521: Maanmittaushallitus
43522: Lantmäteristyrelsen 872 909,86
43523: Metsäntutkimuslaitos
43524: Skogsforskningsinstitutet 78 738,20
43525: Vesihallitus
43526: Vattenstyrelsen 4 012,82
43527: Maatilahallitus
43528: Jordbruksstyrelsen 463 677,36
43529: Maatalouden tutkimuskeskus
43530: Lantbrukets forskningscentral 189 506,14
43531: Tie- ja vesirakennushallitus
43532: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 2 653 903,33
43533: Työvoimaministeriö
43534: Arbetskraftsministeriet 18 302,84
43535: Posti- ja telehallitus
43536: Post- och telestyrelsen 65 875 128,87
43537: Ilmailuhallitus
43538: Luftfartsstyrelsen 228 406,65
43539: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43540: Handels- och industriministeriet 46 449,02
43541: Merenkulkuhallitus
43542: Sjöfartsstyrelsen 263 494,40
43543: Geologian tutkimuskeskus
43544: Geologiska forskningscentralen 512,50
43545: Lääkintöhallitus
43546: Medicinalstyrelsen 64 840,10
43547: Sosiaalihallitus
43548: Socialstyrelsen 672 120,59
43549: Kansanterveyslaitos
43550: Folkhälsoinstitutet 383 044,30
43551: Opetusministeriö
43552: Undervisningsministeriet 293 251,25
43553: Kouluhallitus
43554: Skolstyrelsen 1 017,95
43555: Ammattikasvatushallitus
43556: Yrkesutbildningsstyrelsen 689 963,87
43557: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43558: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 132
43559:
43560: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43561:
43562:
43563: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT
43564: POSTGIROUTGIFTSKONTON 4838131,78
43565:
43566:
43567: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili
43568: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 367 212,12
43569: Oulun lääninhallitus
43570: Uleäborgs länsstyrelse 327 637,12
43571: Tullihallitus
43572: Tullstyrelsen 12 200,00
43573: Ilmailuhallitus
43574: Luftfartsstyrelsen 270,00
43575: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43576: Handels- och industriministeriet 1 000,00
43577: Sosiaalihallitus
43578: Socialstyrelsen 45 833,00
43579: Helsingin yliopisto
43580: Helsingfors universitet 9 712,00
43581: Teatterikorkeakoulu
43582: Teaterhögskolan 3 000,00
43583: Kouluhallitus
43584: Skolstyrelsen 500,00
43585:
43586: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
43587: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 4 470 919,66
43588: Uudenmaan lääninhallitus
43589: Nylands länsstyrelse 127,30
43590: Hämeen lääninhallitus
43591: Tavastehus länsstyrelse 1 293,93
43592: Puolustusministeriö
43593: Försvarsministeriet 4 478 892,43
43594: Työvoimaministeriö
43595: Arbetskraftsministeriet 9 394,00
43596:
43597:
43598:
43599: 615 MUUT PANKKITILIT
43600: OVRIGA BANKKONTON 1 690 964,66
43601:
43602:
43603: 6151 Valtion shekkitili
43604: Statens checkkonto 145 079,46
43605: Valtiokonttori
43606: Statskontoret 145 079,46
43607:
43608: 6159 Muut pankkitilit
43609: Ovriga bankkonton 1 836 044,12
43610: Matkailun edistämiskeskus
43611: Centralen för turistfrämjande 1 B36 044,12
43612:
43613:
43614:
43615: 616 POSTISIIRTOLIIKKEESTÄ JOHTUVAT YLEISET TILIT
43616: AV POSTGIRORÖRELSEN BETINGADE ALLMÄNNA KONTON 160 000 000,00
43617:
43618:
43619: 6162 Valtion yleinen postisiiromenotili
43620: Statens allmänna postgiroutgiftskonto 160 000 000,00
43621: Valtiokonttori
43622: Statskontoret 160 000 000,00
43623: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43624: Tili- Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 133
43625:
43626: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43627:
43628:
43629:
43630: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
43631: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 470 030 224,18
43632:
43633:
43634: 6211 Tilisaatavien tili
43635: Kontofordringars konto 1 381 284 192,44
43636: Ulkoasianministeriö
43637: Ministeriet för utrikesärendena 700 110,02
43638: Puolustusministeriö
43639: Försvarsministeriet 37 936 315,68
43640: Rahapaja
43641: Myntverket 1 440,00
43642: Valtion ravitsemiskeskus
43643: Statens förplägnadscentral 8 867 767,31
43644: Maatalouden tutkimuskeskus
43645: Lantbrukets forskningscentral 1 781 552,25
43646: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43647: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 110 347,87
43648: Posti- ja telehallitus
43649: Post- och telestyrelsen 668 208 876,56
43650: Rautatiehallitus
43651: Järnvägsstyrelsen 213 710 351 '18
43652: Valtion hankintakeskus
43653: Statens upphandlingscentral 449 081 557,84
43654: Joensuun yliopisto
43655: Joensuu universitet 39,10
43656: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
43657: Villmanstrands tekniska högskola 244 049,51
43658: Turun kauppakorkeakoulu
43659: Åbo handelshögskola 2 278,93
43660: Ammattikasvatushallitus
43661: Yrkesutbildningsstyrelsen 639 584,39
43662:
43663: 6212 Muiden saatavien tili
43664: Ovriga fordringars konto 88 746 031,74
43665: Eduskunta
43666: Riksdagen 37 220,18
43667: Tasavallan Presidentin kanslia
43668: Republikens Presidents kansli 105 816,62
43669: Valtioneuvoston kanslia
43670: Statsrådets kansli 251,85
43671: Ulkoasianministeriö
43672: Ministeriet för utrikesärendena 6 993 252,84
43673: Oikeusministeriö
43674: Justitieministeriet 558 369,26
43675: Sisäasianministeriö
43676: Ministeriet för inrikesärendena 64 840,45
43677: Rajavartiolaitos
43678: Gränsbevakningsväsendet 346,28
43679: Uudenmaan lääninhallitus
43680: Nylands länsstyrelse 51411,55
43681: Turun ja Porin lääninhallitus
43682: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 19 883,65
43683: Hämeen lääninhallitus
43684: Tavastehus länsstyrelse 18 095,58
43685: Kymen lääninhallitus
43686: Kymmene länsstyrelse 214,50
43687: Mikkelin lääninhallitus
43688: St. Michels länsstyrelse 7 624,10
43689: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43690: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 134
43691:
43692: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43693:
43694:
43695: Kuopion lääninhallitus
43696: Kuopio länsstyrelse 2131,40
43697: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
43698: Norra Karelens länsstyrelse 7 796,00
43699: Keski-Suomen lääninhallitus
43700: Mellersta Finlands länsstyrelse 24 416,35
43701: Vaasan lääninhallitus
43702: Vasa länsstyrelse 242 335,55
43703: Oulun lääninhallitus
43704: Uleåborgs länsstyrelse 579,78
43705: Helsingin poliisilaitos
43706: Helsingfors polisinrättning 7 463,50
43707: Keskusrikospoliisi
43708: Centralkriminalpolisen 2 569,00
43709: Suojelupoliisi
43710: Skyddspolisen 609,70
43711: Liikkuva poliisi
43712: Rörliga polisen 100 038,42
43713: Puolustusministeriö
43714: Försvarsministeriet 912 291,78
43715: Valtiovarainministeriö
43716: Finansministeriet 162,00
43717: Valtiokonttori
43718: Statskontoret 54 080,41
43719: Tullihallitus
43720: Tullstyrelsen 4 976,50
43721: Verohallitus
43722: Skattestyrelsen 22 377 343,04
43723: Pankkitarkastusvirasto
43724: Bankinspektionen 88,11
43725: Valtion painatuskeskus
43726: Statens tryckericentral 416 557,76
43727: Valtion ravitsemiskeskus
43728: Statens förplägnadscentral 49 570,81
43729: Rakennushallitus
43730: Byggnadsstyrelsen 2 420 687,68
43731: Maa- ja metsätalousministeriö
43732: Jord- och skogsbruksministeriet 107 936,82
43733: Maanmittaushallitus
43734: Lantmäteristyrelsen 55 790,01
43735: Metsäntutkimuslaitos
43736: Skogsforskningsinstitutet 19 889,95
43737: Vesihallitus
43738: Vattenstyrelsen 124 045,80
43739: Maatilahallitus
43740: Jordbruksstyrelsen 16 277,18
43741: Maatalouden tutkimuskeskus
43742: Lantbrukets forskningscentral 16 360,08
43743: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43744: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 12 590,90
43745: Metsähallitus
43746: Forststyrelsen 148 154,69
43747: Valtion margariinitehdas
43748: Statens margarinfabrik 2 039 085,00
43749: Autorekisterikeskus
43750: Bilregistercentralen 1 685,93
43751: Tie- ja vesirakennushallitus
43752: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 942 236,75
43753: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43754: Tili - Kanto 6121 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 135
43755:
43756: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43757:
43758:
43759:
43760: Työvoimaministeriö
43761: Arbetskraftsministeriet 106 484,44
43762: Posti- ja telehallitus
43763: Post- och telestyrelsen 25111123,11
43764: Ilmailuhallitus
43765: Luftfartsstyrelsen 14 222 821,94
43766: limatieteen laitos
43767: Meteorologiska institute! 5 219,00
43768: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43769: Handels- och industriministeriet 272 864,86
43770: Merenkulkuhallitus
43771: Sjöfartsstyrelsen 1127 727,20
43772: Elinkeinohallitus
43773: Näringsstyrelsen 762,00
43774: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
43775: Statens tekniska forskningscentral 5 323,26
43776: Geologian tutkimuskeskus
43777: Geologiska forskningscentralen 18 844,97
43778: Teknillinen tarkastuskeskus
43779: Tekniska kontrollcentralen 966,00
43780: Matkailun edistämiskeskus
43781: Centralen för turistfrämjande 601 835,56
43782: Merentutkimuslaitos
43783: Havsforskningsinstitutet 500,00
43784: Teknologian kehittämiskeskus
43785: Centralen för teknologisk utveckling 40,20
43786: Valtion hankintakeskus
43787: Statens upphandlingscentral 127 596,40
43788: Sosiaali- ja terveysministeriö
43789: Social- och hälsovärdsministeriet 55,60
43790: Lääkintöhallitus
43791: Medicinalstyrelsen 5 619,40
43792: Sosiaalihallitus
43793: Socialstyrelsen 13121,34
43794: Työsuojeluhallitus
43795: Arbetarskyddsstyrelsen 11 840,90
43796: Säteilyturvakeskus
43797: Strålskyddscentralen 51188,80
43798: Tapaturmavirasto
43799: Olycksfallsverket 4 400,35
43800: Opetusministeriö
43801: Undervisningsministeriet 38 654,75
43802: Museovirasto
43803: Museiverket 154 824,57
43804: Helsingin yliopisto
43805: Helsingfors universitet 1 027 420,70
43806: Jyväskylän yliopisto
43807: Jyväskylä universitet 16 355,63
43808: Turun yliopisto
43809: Åbo universitet 127 062,41
43810: Tampereen yliopisto
43811: Tammerfors universitet 14 891,11
43812: Åbo Akademi
43813: Åbo Akademi 29 101,60
43814: Joensuun yliopisto
43815: Joensuu universitet 28 417,95
43816: Kuopion yliopisto
43817: Kuopio universitet 15 956,12
43818: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43819: Tili - Konto 6122 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 136
43820:
43821: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43822:
43823:
43824: Teknillinen korkeakoulu
43825: Tekniska högskolan 2136 753,95
43826: Helsingin kauppa~orkeakoulu
43827: Helsingfors handelshögskola 1 418,37
43828: Svenska handelshögskolan
43829: Svenska handelshögskolan 9 441,40
43830: Vaasan korkeakoulu
43831: Vasa högskola 10 586,20
43832: Sibelius-Akatemia
43833: Sibelius-Akademin 29 431,75
43834: Teatterikorkeakoulu
43835: Teaterhögskolan 22 487,40
43836: Taideteollinen korkeakoulu
43837: Konstindustriella högskolan 778,33
43838: Ammattikasvatushallitus
43839: Yrkesutbildningsstyrelsen 5 742 049,08
43840: Ympäristöministeriö
43841: Miljöministeriet 11 916,63
43842:
43843:
43844: 622 ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT
43845: UTGIVNA FORSKOTIS KONTON 688 321 805,62
43846:
43847:
43848: 6221 Annettujen hankintaenoakkojen tili
43849: Utgivna leveransförskotts konto 615 573 405,12
43850: Oikeusministeriö
43851: Justitieministeriet 1 018,00
43852: Rajavartiolaitos
43853: Gränsbevakningsväsendet 1 089 350,00
43854: Puolustusministeriö
43855: Försvarsministeriet 590 225 234,71
43856: Verohallitus
43857: Skattestyrelsen 385 661,10
43858: Valtion tietokonekeskus
43859: Statens datamaskincentral 1 554 615,28
43860: Valtion painatuskeskus
43861: Statens tryckericentral 1 755 671,01
43862: Maatalouden tutkimuskeskus
43863: Lantbrukets forskningscentral 70 000,00
43864: Tie- ja vesirakennushallitus
43865: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 3 339 242,04
43866: limatieteen laitos
43867: Meteorologiska institutet 1 280,00
43868: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
43869: Statens tekniska forskningscentral 1 304 943,00
43870: Valtion hankintakeskus
43871: Statens upphandlingscentral 13 501 860,37
43872: Suomen Akatemia
43873: Finlands Akademi 634,60
43874: Helsingin yliopisto
43875: Helsingfors universitet 2 282 360,79
43876: Turun yliopisto
43877: Åbo universitet 13 761,80
43878: Helsingin kauppakorkeakoulu
43879: Helsingfors handelshögskola 47 732,42
43880: Teatterikorkeakoulu
43881: Teaterhögskolan 40,00
43882: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43883: Tili - Konto 6123 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 137
43884:
43885: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43886:
43887:
43888: 6222 Matkaennakkojan tili
43889: Reseförskotts kanto 7 048 287,82
43890: Eduskunta
43891: Riksdagen 1 575,00
43892: Valtioneuvoston kanslia
43893: Statsrådets kansli 10 325,00
43894: Ulkoasianministeriö
43895: Ministeriet för utrikesärendena 270 527,90
43896: Oikeusministeriö
43897: Justitieministeriet 30 157,70
43898: Sisäasianministeriö
43899: Ministeriet för inrikesärendena 8 427,00
43900: Rajavartiolaitos
43901: Gränsbevakningsväsendet 9 034,29
43902: Uudenmaan lääninhallitus
43903: Nylands länsstyrelse 2 796,00
43904: Turun ja Porin lääninhallitus
43905: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 32142,00
43906: Hämeen lääninhallitus
43907: Tavastehus länsstyrelse 11 857,05
43908: Kymen lääninhallitus
43909: Kymmene länsstyrelse 12 027,87
43910: Mikkelin lääninhallitus
43911: St. Michels länsstyrelse 5 451,30
43912: Kuopion lääninhallitus
43913: Kuopio länsstyrelse 30 119,50
43914: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
43915: Norra Karelens länsstyrelse 4 550,00
43916: Keski-Suomen lääninhallitus
43917: Mellersta Finlands länsstyrelse 26 280,02
43918: Vaasan lääninhallitus
43919: Vasa länsstyrelse 6 517,99
43920: Oulun lääninhallitus
43921: Uleåborgs länsstyrelse 13 735,00
43922: Lapin lääninhallitus
43923: Lapplands länsstyrelse 41 946,37
43924: Helsingin poliisilaitos
43925: Helsingfors polisinrättning 22 253,68
43926: Keskusrikospoliisi
43927: Centralkriminalpolisen 112 573,50
43928: Suojelupoliisi
43929: Skyddspolisen 1 612,00
43930: Liikkuva poliisi
43931: Rörliga polisen 16 880,00
43932: Asuntohallitus
43933: Bostadsstyrelsen 414,00
43934: Puolustusministeriö
43935: Försvarsministeriet 948 515,85
43936: Valtiovarainministeriö
43937: Finansministeriet 8 370,00
43938: Valtiokonttori
43939: Statskontoret 6 355,60
43940: Tullihallitus
43941: Tullstyrelsen 17 682,00
43942: Verohallitus
43943: Skattestyrelsen 69 910,40
43944: Tilastokeskus
43945: Statistikcentralen 3 908,15
43946: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
43947: Tili - Konto 6132 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 138
43948:
43949: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43950:
43951:
43952: Valtion tietokonekeskus
43953: Statens datamaskincentral 20 427,52
43954: Rakennushallitus
43955: Byggnadsstyrelsen 15 082,80
43956: Maa- ja metsätalousministeriö
43957: Jord- och skogsbruksministeriet 14 694,41
43958: Metsäntutkimuslaitos
43959: Skogsforskningsinstitutet 110139,11
43960: Vesihallitus
43961: Vattenstyrelsen 33 916,02
43962: Maatilahallitus
43963: Jordbruksstyrelsen 3 450,00
43964: Maatalouden tutkimuskeskus
43965: Lantbrukets forskningscentral 5 646,36
43966: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43967: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 13 051,70
43968: Metsähallitus
43969: Forststyrelsen 231 059,53
43970: Autorekisterikeskus
43971: Bilregistercentralen 17 259,80
43972: Tie- ja vesirakennushallitus
43973: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 184 564,60
43974: Työvoimaministeriö
43975: Arbetskraftsministeriet 85156,20
43976: Posti- ja telehallitus
43977: Post- och telestyrelsen 1186 391,88
43978: Rautatiehallitus
43979: Järnvägsstyrelsen 434 380,85
43980: Ilmailuhallitus
43981: Luftfartsstyrelsen 17 590,70
43982: limatieteen laitos
43983: Meteorologiska institutet 13 900,00
43984: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43985: Handels- och industriministeriet 98 165,56
43986: Merenkulkuhallitus
43987: Sjöfartsstyrelsen 98 386,85
43988: Elinkeinohallitus
43989: Näringsstyrelsen 10115,00
43990: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
43991: Statens tekniska forskningscentral 731 874,95
43992: Geologian tutkimuskeskus
43993: Geologiska forskningscentralen 279 795,07
43994: Teknillinen tarkastuskeskus
43995: Tekniska kontrollcentralen 26 430,93
43996: Matkailun edistämiskeskus
43997: Centralen för turistfrämjande 82 378,39
43998: Merentutkimuslaitos
43999: Havsforskningsinstitutet 600,00
44000: Teknologian kehittämiskeskus
44001: Centralen för teknologisk utveckling 47 186,60
44002: Sosiaali- ja terveysministeriö
44003: Social- och hälsovärdsministeriet 5 765,00
44004: Sosiaalihallitus
44005: Socialstyrelsen 10 965,45
44006: Työsuojeluhallitus
44007: Arbetarskyddsstyrelsen 32 299,33
44008: Säteilyturvakeskus
44009: Strälskyddscentralen 20 170,04
44010: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1986 sivu
44011: Tili - Konto 6211 Administrativ balans den 31 december 1986 sida 139
44012:
44013: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44014:
44015:
44016:
44017: Opetusministeriö
44018: Undervisningsministeriet 72 533,60
44019: Suomen Akatemia
44020: Finlands Akademi 258 337,81
44021: Museovirasto
44022: Museiverket 3 289,00
44023: Helsingin yliopisto
44024: Helsingfors universitet 401 417,28
44025: Jyväskylän yliopisto
44026: Jyväskylä universitet 2 049,30
44027: Oulun yliopisto
44028: Uleåborgs universitet 194 514,65
44029: Turun yliopisto
44030: Åbo universitet 59 000,00
44031: Tampereen yliopisto
44032: Tammerfors universitet 36 560,00
44033: Joensuun yliopisto
44034: Joensuu universitet 11 514,50
44035: Kuopion yliopisto
44036: Kuopio universitet 3 205,57
44037: Teknillinen korkeakoulu
44038: Tekniska högskolan 4 284,60
44039: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44040: Tammerfors tekniska högskola 165 162,89
44041: Helsingin kauppakorkeakoulu
44042: Helsingfors handelshögskola 6 500,00
44043: Svenska handelshögskolan
44044: Svenska handelshögskolan 949,30
44045: Lapin korkeakoulu
44046: Lapplands högskola 16 905,80
44047: Teatterikorkeakoulu
44048: Teaterhögskolan 233,20
44049: Taideteollinen korkeakoulu
44050: Konstindustriella högskolan 3 988.45
44051: Kouluhallitus
44052: Skolstyrelsen 21 374,22
44053: Ammattikasvatushallitus
44054: Vrkesutbildningsstyrelsen 191 216,83
44055: Ympäristöministeriö
44056: Miljöministeriet 38 461,00
44057:
44058: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili
44059: Ovriga utgivna förskotts kanto 65 700 112,68
44060: Ulkoasianministeriö
44061: Ministeriet för utrikesärendena 59 141 520,32
44062: Oikeusministeriö
44063: J ustitieministeriet 2 431 708.45
44064: Sisäasianministeriö
44065: Ministeriet för inrikesärendena 7 449,00
44066: Uudenmaan lääninhallitus
44067: Nylands länsstyrelse 2 603,62
44068: Kuopion lääninhallitus
44069: Kuopio länsstyrelse 21 873,60
44070: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44071: Norra Karelens länsstyrelse 31 006,80
44072: Keski-Suomen lääninhallitus
44073: Mellersta Finlands länsstyrelse 23 717,34
44074: Vaasan lääninhallitus
44075: Vasa länsstyrelse 3 147,35
44076: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44077: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 140
44078:
44079: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44080:
44081:
44082:
44083: Helsingin poliisilaitos
44084: Helsingfors polisinrättning 2 815,40
44085: Puolustusministeriö
44086: Försvarsministeriet 113 801,22
44087: Valtiovarainministeriö
44088: Finansministeriet 2211,45
44089: Tullihallitus
44090: Tullstyrelsen 40 679,70
44091: Verohallitus
44092: Skattestyrelsen 22 750,00
44093: Tilastokeskus
44094: Statistikcentralen 4 848,30
44095: Valtion tietokonekeskus
44096: Statens datamaskincentral 133 661,39
44097: Rakennushallitus
44098: Byggnadsstyrelsen 17 531,84
44099: Maa- ja metsätalousministeriö
44100: Jord- och skogsbruksministeriet 21 820,97
44101: Maanmittaushallitus
44102: Lantmäteristyrelsen 100,00
44103: Metsäntutkimuslaitos
44104: Skogsforskningsinstitutet 32 445,65
44105: Vesihallitus
44106: Vattenstyrelsen 297,65
44107: Maatilahallitus
44108: Jordbruksstyrelsen 10 200,00
44109: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
44110: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 8 772,00
44111: Metsähallitus
44112: Forststyrelsen 1 045143,36
44113: Autorekisterikeskus
44114: Bilregistercentralen 2 441,84
44115: Tie- ja vesirakennushallitus
44116: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 75 770,80
44117: Työvoimaministeriö
44118: Arbetskraftsministeriet 5 570,14
44119: Posti- ja telehallitus
44120: Post- och telestyrelsen 583 880,80
44121: Rautatiehallitus
44122: Järnvägsstyrelsen 171,95
44123: Ilmailuhallitus
44124: Luftfartsstyrelsen 5 206,25
44125: Kauppa- ja teollisuusministeriö
44126: Handels- och industriministeriet 863 081,54
44127: Merenkulkuhallitus
44128: Sjöfartsstyrelsen 15 850,00
44129: Teknillinen tarkastuskeskus
44130: Tekniska kontrollcentralen 3 071,40
44131: Matkailun edistämiskeskus
44132: Centralen för turistfrämjande 78 584,45
44133: Valtion hankintakeskus
44134: Statens upphandlingscentral 1 000,00
44135: Lääkintöhallitus
44136: Medicinalstyrelsen 2 270,10
44137: Sosiaalihallitus
44138: Socialstyrelsen 1 380,85
44139: Työsuojeluhallitus
44140: Arbetarskyddsstyrelsen 1 370,04
44141: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44142: Tili - Kanto 6212 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 141
44143:
44144: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44145:
44146:
44147: Suomen Akatemia
44148: Finlands Akademi 7 500,00
44149: Helsingin yliopisto
44150: Helsingfors universitet 695 328,82
44151: Jyväskylän yliopisto
44152: Jyväskylä universitet 32 757,13
44153: Turun yliopisto
44154: Abo universitet 72 153,12
44155: Tampereen yliopisto
44156: Tammerfors universitet 20 500,00
44157: Kuopion yliopisto
44158: Kuopio universitet 91192,86
44159: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44160: Tammerfors tekniska högskola 5 000,00
44161: Ammattikasvatushallitus
44162: Yrkesutbildningsstyrelsen 15 416,63
44163: Ympäristöministeriö
44164: Miljöministeriet 508,55
44165:
44166:
44167: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETIUJEN VAROJEN TILIT
44168: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 62 838 602,98
44169:
44170:
44171: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili
44172: Utgivna försträckningsmedels konto 62 755 766,24
44173: Eduskunta
44174: Riksdagen 21 870,00
44175: Tasavallan Presidentin kanslia
44176: Republikens Presidents kansli 552,05
44177: Valtioneuvoston kanslia
44178: Statsrådets kansli 2 885,71
44179: Oikeusministeriö
44180: Justitieministeriet 47 994,48
44181: Sisäasianministeriö
44182: Ministeriet för inrikesärendena 1 520,00
44183: Rajavartiolaitos
44184: Gränsbevakningsväsendet 5 497,49
44185: Uudenmaan lääninhallitus
44186: Nylands länsstyrelse 619 601,95
44187: Turun ja Porin lääninhallitus
44188: Abo och Björneborgs länsstyrelse 22 771,65
44189: Hämeen lääninhallitus
44190: Tavastehus länsstyrelse 2 073,50
44191: Mikkelin lääninhallitus
44192: St. Michels länsstyrelse 0,02
44193: Kuopion lääninhallitus
44194: Kuopio länsstyrelse 2 625,05
44195: Keski-Suomen lääninhallitus
44196: Mellersta Finlands länsstyrelse 719,05
44197: Vaasan lääninhallitus
44198: Vasa länsstyrelse 101 718,30
44199: Oulun lääninhallitus
44200: Uleäborgs länsstyrelse 30,70
44201: Lapin lääninhallitus
44202: Lapplands länsstyrelse 84 703,00
44203: Helsingin poliisilaitos
44204: Helsingfors polisinrättning 6 030,00
44205: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44206: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 142
44207:
44208: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44209:
44210:
44211: Suojelupoliisi
44212: Skyddspolisen 30 300,00
44213: Puolustusministeriö
44214: Försvarsministeriet 1 758 044,55
44215: Valtiokonttori
44216: Statskontoret 8 927.73
44217: Tullihallitus
44218: Tullstyrelsen 7 516,00
44219: Verohallitus
44220: Skattestyrelsen 154 384,85
44221: Valtion tietokonekeskus
44222: Statens datamaskincentral 35 244,90
44223: Rakennushallitus
44224: Byggnadsstyrelsen 644,15
44225: Maa- ja metsätalousministeriö
44226: Jord- och skogsbruksministeriet 42 138,27
44227: Maatalouden tutkimuskeskus
44228: Lantbrukets forskningscentral 4 484,68
44229: Metsähallitus
44230: Forststyrelsen 9 2.07199,85
44231: Autorekisterikeskus
44232: Bilregistercentralen 8 724,65
44233: Tie- ja vesirakennushallitus
44234: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 363 394,47
44235: Työvoimaministeriö
44236: Arbetskraftsministeriet 29 083 733,10
44237: Ilmailuhallitus
44238: Luftfartsstyrelsen 2 793,21
44239: Kauppa- ja teollisuusministeriö
44240: Handels- och industriministeriet 514 890,50
44241: Merenkulkuhallitus
44242: Sjöfartsstyrelsen 2 62.0,00
44243: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44244: Statens tekniska forskningscentral 42 831,60
44245: Geologian tutkimuskeskus
44246: Geologiska forskningscentralen 14 779,30
44247: Matkailun edistämiskeskus
44248: Centralen för turistfrämjande 14 328,83
44249: Teknologian kehittämiskeskus
44250: Centralen för teknologisk utveckling 2 508,35
44251: Sosiaali- ja terveysministeriö
44252: Social- och hälsovärdsministeriet 19 446 093,38
44253: Opetusministeriö
44254: Undervisningsministeriet 9160,65
44255: Museovirasto
44256: Museiverket 69 370,00
44257: Joensuun yliopisto
44258: Joensuu universitet 354,04
44259: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
44260: Veterinärmedicinska högskola 3 248,12
44261: Svenska handelshögskolan
44262: Svenska handelshögskolan 1 699,57
44263: Taideteollinen korkeakoulu
44264: Konstindustriella högskolan 5 398,50
44265: Kouluhallitus
44266: Skolstyrelsen 5 946,50
44267: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44268: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 143
44269:
44270: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44271:
44272:
44273: 6232 Annettujen avustusten ja korvausten tili
44274: Utgivna understöds och ersättningars konto 82 836.74
44275: Rajavartiolaitos
44276: Gränsbevakningsväsendet 16,08
44277: Vaasan lääninhallitus
44278: Vasa länsstyrelse 1 800,00
44279: Valtiokonttori
44280: Statskontoret 52,82
44281: Museovirasto
44282: Museiverket 81 000,00
44283:
44284:
44285: 624 BUDJETOIMATTOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
44286: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 5 182 357 040,09
44287:
44288:
44289: 6241 Valtion tilisaatavatili Postipankissa
44290: Statens konto för kontofordringar i Postbanken 841 000 000,00
44291: Valtiokonttori
44292: Statskontoret 841 000 000,00
44293:
44294: 6242 Suomen Pankin talletustodistusten tili
44295: Konto för Finlands Banks depositionsbevis 4 300 000 000,00
44296: Valtiokonttori
44297: Statskontoret 4 300 000 000,00
44298:
44299: 6243 Valuuttatalletusten tili
44300: Valutadepositioners konto 41 305 427,27
44301: Valtiokonttori
44302: Statskontoret 41 305 427,27
44303:
44304: 6244 Muiden talletusten tili
44305: ÖVriga depositioners konto 51 612,82
44306: Valtiokonttori
44307: Statskontoret 51 612,82
44308:
44309:
44310: 631 VARASTOTILIT
44311: FÖRRADSKONTON 703 907 347,42
44312:
44313:
44314: 6310 Varastotili
44315: Förrädskonto 703 907 347,42
44316: Ulkoasianministeriö
44317: Ministeriet för utrikesärendena 38 810.76
44318: Oikeusministeriö
44319: Justitieministeriet 11 764 965,94
44320: Puolustusministeriö
44321: Försvarsministeriet 62 410 318,76
44322: Rahapaja
44323: Myntverket 2 853 630,87
44324: Valtion tietokonekeskus
44325: Statens datamaskincentral 3 316102,96
44326: Valtion painatuskeskus
44327: Statens tryckericentral 6150 042,91
44328: Rakennushallitus
44329: Byggnadsstyrelsen 6 529,56
44330: Maanmittaushallitus
44331: Lantmäteristyrelsen 1 096 450,43
44332: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44333: Tili - Kanto 6222 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 144
44334:
44335: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44336:
44337:
44338: Vesihallitus
44339: Vattenstyrelsen 479 422,64
44340: Metsähallitus
44341: Forststyrelsen 3 968 2!32,27
44342: Valtion margariinitehdas
44343: Statens margarinfabrik 1156 142,52
44344: Tie- ja vesirakennushallitus
44345: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 110 380 994,68
44346: Posti- ja telehallitus
44347: Post- och telestyrelsen 41 016 491,99
44348: Rautatiehallitus
44349: Järnvägsstyrelsen 392 400 983,89
44350: Ilmailuhallitus
44351: Luftfartsstyrelsen 10 572 497,63
44352: Merenkulkuhallitus
44353: Sjöfartsstyrelsen 1 447 131,43
44354: Valtion hankintakeskus
44355: Statens upphandlingscentral 54 023 018,56
44356: Lääkintöhallitus
44357: Medicinalstyrelsen 641170,04
44358: Kansanterveyslaitos
44359: Folkhälsoinstitutet 184 349,58
44360:
44361:
44362: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
44363: ORDINARIE SKULDERS KONTON 639 595 383,91
44364:
44365:
44366: 6511 Tilivelkojen tili
44367: Kontoskulders konto 360 401 464,65
44368: Puolustusministeriö
44369: Försvarsministeriet 5 872 983,02
44370: Valtion painatuskeskus
44371: Statens tryckericentral 4165 445,46
44372: Metsähallitus
44373: Forststyrelsen 117,00
44374: Tie- ja vesirakennushallitus
44375: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 30 189 079,61
44376: Posti- ja telehallitus
44377: Post- och telestyrelsen 20 619 570,75
44378: Rautatiehallitus
44379: Järnvägsstyrelsen 45 089 525,45
44380: Valtion hankintakeskus
44381: Statens upphandlingscentral 254 464 743,36
44382:
44383: 6512 Muiden velkojen tili
44384: Övriga skulders konto 279 193 919,26
44385: Ulkoasianministeriö
44386: Ministeriet för utrikesärendena 74 886 461,50
44387: Oikeusministeriö
44388: Justitieministeriet 1 221 763,83
44389: Sisäasianministeriö
44390: Ministeriet för inrikesärendena 3 512,08
44391: Uudenmaan lääninhallitus
44392: Nylands länsstyrelse 137 871,58
44393: Turun ja Porin lääninhallitus
44394: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 70 144,88
44395: Hämeen lääninhallitus
44396: Tavastehus länsstyrelse 11 763,02
44397: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44398: Tili - Kanto 6222 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 145
44399:
44400: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44401:
44402:
44403:
44404: Kymen lääninhallitus
44405: Kymmene länsstyrelse 65 869,71
44406: Mikkelin lääninhallitus
44407: St. Michels länsstyrelse 10 329,86
44408: Kuopion lääninhallitus
44409: Kuopio länsstyrelse 21 799,31
44410: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44411: Norra Karelens länsstyrelse 2 866,57
44412: Keski-Suomen lääninhallitus
44413: Mellersta Finlands länsstyrelse 19 355,59
44414: Vaasan lääninhallitus
44415: Vasa länsstyrelse 16 004,41
44416: Oulun lääninhallitus
44417: Uleåborgs länsstyrelse 15 455,16
44418: Lapin lääninhallitus
44419: Lapplands länsstyrelse 367 585,30
44420: Länsstyrelsen i landskapet Aland
44421: Länsstyrelsen i landskapet Aland 3 429,00
44422: Helsingin poliisilaitos
44423: Helsingfors polisinrättning 1128,70
44424: Puolustusministeriö
44425: Försvarsministeriet 3 999 810,83
44426: Valtiokonttori
44427: Statskontoret 674 254,58
44428: Tullihallitus
44429: Tullstyrelsen 3 365,30
44430: Verohallitus
44431: Skattestyrelsen 21 371 476,71
44432: Rakennushallitus
44433: Byggnadsstyrelsen 32 519,55
44434: Maa- ja metsätalousministeriö
44435: Jord- och skogsbruksministeriet 2 019,27
44436: Maanmittaushallitus
44437: Lantmäteristyrelsen 2 348115,31
44438: Metsäntutkimuslaitos
44439: Skogsforskningsinstitutet 54 408,71
44440: Maatilahallitus
44441: Jordbruksstyrelsen 46 284,99
44442: Maatalouden tutkimuskeskus
44443: Lantbrukets forskningscentral 133,35
44444: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
44445: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 52 895,90
44446: Metsähallitus
44447: Forststyrelsen 4 224 783,33
44448: Valtion margariinitehdas
44449: Statens margarinfabrik 1n365,00
44450: Autorekisterikeskus
44451: Bilregistercentralen 60 634,84
44452: Tie- ja vesirakennushallitus
44453: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 3 564189,23
44454: Työvoimaministeriö
44455: Arbetskraftsministeriet 67164,00
44456: Posti- ja telehallitus
44457: Post- och telestyrelsen 258 732,27
44458: Rautatiehallitus
44459: Järnvägsstyrelsen 53 215,19
44460: Ilmailuhallitus
44461: Luftfartsstyrelsen 43 907,84
44462: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44463: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 146
44464:
44465: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44466:
44467:
44468:
44469: Merenkulkuhallitus
44470: Sjöfartsstyrelsen 191 817,53
44471: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44472: Statens tekniska forskningscentral 44 381,47
44473: Teknillinen tarkastuskeskus
44474: Tekniska kontrollcentralen 5 513,00
44475: Matkailun edistämiskeskus
44476: Centralen för turistfrämjande 25 590,52
44477: Patentti- ja rekisterihallitus
44478: Patent- och registerstyrelsen 731,80
44479: Sosiaali- ja terveysministeriö
44480: Social- och hälsovärdsministeriet 165 195 264,65
44481: Lääkintöhallitus
44482: Medicinalstyrelsen 13 025,70
44483: Sosiaalihallitus
44484: Socialstyrelsen 1644,15
44485: Opetusministeriö
44486: Undervisningsministeriet 12 239,02
44487: Helsingin yliopisto
44488: Helsingfors universitet 22 650,60
44489: Jyväskylän yliopisto
44490: Jyväskylä universitet 46 681,08
44491: Turun yliopisto
44492: Åbo universitet 2 340,00
44493: Sibelius-Akatemia
44494: Sibelius-Akademin 99 070,54
44495: Ammattikasvatushallitus
44496: Yrkesutbildningsstyrelsen 390 806,50
44497:
44498:
44499: 652 SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT
44500: ERHÅLLNA FORSKOTIS KONTON 75 406 083,34
44501:
44502:
44503: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili
44504: Erhållna leveransförskotts konto 68 933 768,95
44505: Oikeusministeriö
44506: Justitieministeriet 57n5,oo
44507: Puolustusministeriö
44508: Försvarsministeriet 832 300,00
44509: Valtion painatuskeskus
44510: Statens tryckericentral 165 000,00
44511: Maanmittaushallitus
44512: Lantmäteristyrelsen 711 5n,20
44513: Metsäntutkimuslaitos
44514: Skogsforskningsinstitutet 238 980,50
44515: Metsähallitus
44516: Forststyrelsen 42 647 641,55
44517: Posti- ja telehallitus
44518: Post- och telestyrelsen 8102 979,00
44519: Valtion hankintakeskus
44520: Statens upphandlingscentral 16 1n515,70
44521:
44522: 6522 Muiden saatujen annakkojen tili
44523: Ovriga erhållna förskotts konto 6 472 314,39
44524: Oikeusministeriö
44525: Justitieministeriet 181 701,62
44526: Tullihallitus
44527: Tullstyrelsen 1 336 065,40
44528: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44529: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 147
44530:
44531: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44532:
44533:
44534: Valtion ravitsemiskeskus
44535: Statens förplägnadscentral 26 694,60
44536: Rakennushallitus
44537: Byggnadsstyrelsen 71 619,26
44538: Maa- ja metsätalousministeriö
44539: Jord- och skogsbruksministeriet 854 979,50
44540: Vesihallitus
44541: Vattenstyrelsen 12 500,00
44542: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
44543: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 12 686,92
44544: Metsähallitus
44545: Forststyrelsen 115 458,38
44546: Tie- ja vesirakennushallitus
44547: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 54 433,84
44548: Rautatiehallitus
44549: Järnvägsstyrelsen 1 672 413,74
44550: Ilmailuhallitus
44551: Luftfartsstyrelsen 13 340,70
44552: Lääkintöhallitus
44553: Medicinalstyrelsen 11 625,65
44554: Jyväskylän yliopisto
44555: Jyväskylä universitet 202 050,00
44556: Turun yliopisto
44557: Åbo universitet 104 284,20
44558: Tampereen yliopisto
44559: Tammerfors universitet 360 812,13
44560: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44561: Tammerfors tekniska högskola 599 302,12
44562: Helsingin kauppakorkeakoulu
44563: Helsingfors handelshögskola 682 394,40
44564: Ammattikasvatushallitus
44565: Yrkesutbildningsstyrelsen 159 951,93
44566:
44567:
44568: 653 TILITEITÄVIEN VAROJEN TILIT
44569: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 273 591 564,80
44570:
44571:
44572: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili
44573: Pensions- och understödskassebetalningars konto 2 784 997,26
44574: Sisäasianministeriö
44575: Ministeriet för inrikesärendena 250,32
44576: Rajavartiolaitos
44577: Gränsbevakningsväsendet 33 751,89
44578: Turun ja Porin lääninhallitus
44579: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 11 970,00
44580: Kymen lääninhallitus
44581: Kymmene länsstyrelse 5 850,00
44582: Mikkelin lääninhallitus
44583: St. Michels länsstyrelse 2 947,39
44584: Kuopion lääninhallitus
44585: Kuopio länsstyrelse 3 438,00
44586: Keski-Suomen lääninhallitus
44587: Mellersta Finlands länsstyrelse 2 628,00
44588: Vaasan lääninhallitus
44589: Vasa länsstyrelse 5 508,00
44590: Oulun lääninhallitus
44591: Uleåborgs länsstyrelse 5 418,00
44592: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44593: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 148
44594:
44595: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44596:
44597:
44598: Lapin lääninhallitus
44599: Lapplands länsstyrelse 3 564,00
44600: Helsingin poliisilaitos
44601: Helsingfors polisinrättning 20 034,00
44602: Keskusrikospoliisi
44603: Centralkriminalpolisen 1 350,00
44604: Suojelupoliisi
44605: Skyddspolisen 828,00
44606: Liikkuva poliisi
44607: Rörliga polisen 3 150,00
44608: Puolustusministeriö
44609: Försvarsministeriet 397 651,92
44610: Rakennushallitus
44611: Byggnadsstyrelsen 46 021,90
44612: Maa- ja metsätalousministeriö
44613: Jord- och skogsbruksministeriet 1 235,30
44614: Metsäntutkimuslaitos
44615: Skogsforskningsinstitutet 2 378,64
44616: Vesihallitus
44617: Vattenstyrelsen 170 253,46
44618: Maatilahallitus
44619: Jordbruksstyrelsen 531,95
44620: Maatalouden tutkimuskeskus
44621: Lantbrukets forskningscentral 19 028,01
44622: Metsähallitus
44623: Forststyrelsen 328430,n
44624: Tie- ja vesirakennushallitus
44625: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 838 727,83
44626: Posti- ja telehallitus
44627: Post- och telestyrelsen 180,00
44628: Ilmailuhallitus
44629: Luftfartsstyrelsen 13 721,29
44630: Merenkulkuhallitus
44631: Sjöfartsstyrelsen 822 189,04
44632: Opetusministeriö
44633: Undervisningsministeriet 7 552,56
44634: Oulun yliopisto
44635: Uleåborgs universitet 331,39
44636: Ammattikasvatushallitus
44637: Yrkesutbildningsstyrelsen 40 832,88
44638:
44639: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
44640: Mot redovisning erhållna medels konto 14 714 486,72
44641: Valtioneuvoston kanslia
44642: Statsrådets kansli 44 793,34
44643: Ulkoasianministeriö
44644: Ministeriet för utrikesärendena 871 698,91
44645: Oikeusministeriö
44646: Justitieministeriet 1 n4,82
44647: Sisäasianministeriö
44648: Ministeriet för inrikesärendena 19 093,86
44649: Lapin lääninhallitus
44650: Lapplands länsstyrelse 1 707 246,93
44651: Puolustusministeriö
44652: Försvarsministeriet 7 848,24
44653: Valtiovarainministeriö
44654: Finansministeriet 35 590,06
44655: Tilastokeskus
44656: Statistikcentralen 37 721,64
44657: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44658: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 149
44659:
44660: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44661:
44662:
44663: Rakennushallitus
44664: Byggnadsstyrelsen 1 007 378,45
44665: Maa- ja metsätalousministeriö
44666: Jord- och skogsbruksministeriet 17 740,93
44667: Maanmittaushallitus
44668: Lantmäteristyrelsen 69 835,53
44669: Metsäntutkimuslaitos
44670: Skogsforskningsinstitutet 224 987,37
44671: Vesihallitus
44672: Vattenstyrelsen 105 430,96
44673: Maatalouden tutkimuskeskus
44674: Lantbrukets forskningscentral 12 185,94
44675: Liikenneministeriö
44676: Trafikministeriet 212 161,64
44677: Posti- ja telehallitus
44678: Post- och telestyrelsen 5129 386,96
44679: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44680: Statens tekniska forskningscentral 53 487,14
44681: Geologian tutkimuskeskus
44682: Geologiska forskningscentralen 35 205,01
44683: Lääkintöhallitus
44684: Medicinalstyrelsen 13 655,50
44685: Säteilyturvakeskus
44686: Strälskyddscentralen 57 539,53
44687: Suomen Akatemia
44688: Finlands Akademi 26 297,34
44689: Jyväskylän yliopisto
44690: Jyväskylä universitet 298 549,29
44691: Turun yliopisto
44692: Åbo universitet 35 778,47
44693: Tampereen yliopisto
44694: Tammerfors universitet 116 528,73
44695: Joensuun yliopisto
44696: Joensuu universitet 95 228,59
44697: Kuopion yliopisto
44698: Kuopio universitet 1 466 071,71
44699: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
44700: Veterinärmedicinska högskola 66 300,69
44701: Teknillinen korkeakoulu
44702: Tekniska högskolan 4 075 592,01
44703: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44704: Tammerfors tekniska högskola 100 642,24
44705: Helsingin kauppakorkeakoulu
44706: Helsingfors handelshögskola 384 054,64
44707: Svenska handelshögskolan
44708: Svenska handelshögskolan 10 040,60
44709: Kouluhallitus
44710: Skolstyrelsen 20 673,34
44711: Ympäristöministeriö
44712: Miljöministeriet 50 958,81
44713:
44714: 6533 Jäsenmaksujen tili
44715: Medlemsavgifters konto 10 027 388,43
44716: Tasavallan Presidentin kanslia
44717: Republikens Presidents kansli 5 719,51
44718: Taloudellinen suunnittelukeskus
44719: Ekonomiska planeringscentralen 62,67
44720: Ulkoasianministeriö
44721: Ministeriet för utrikesärendena 22 303,18
44722: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44723: Tili - Kanto 6244 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 150
44724:
44725: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44726:
44727:
44728:
44729: Oikeusministeriö
44730: Justitieministeriet 195 005,84
44731: Sisäasianministeriö
44732: Ministeriet för inrikesärendena 18 022,12
44733: Rajavartiolaitos
44734: Gränsbevakningsväsendet 226 361,86
44735: Turun ja Porin lääninhallitus
44736: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 115 956,61
44737: Kymen lääninhallitus
44738: Kymmene länsstyrelse 62 182,53
44739: Mikkelin lääninhallitus
44740: St. Michels länsstyrelse 34 921.74
44741: Kuopion lääninhallitus
44742: Kuopio länsstyrelse 44161,61
44743: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44744: Norra Karelens länsstyrelse 31 483,94
44745: Keski-Suomen lääninhallitus
44746: Mellersta Finlands länsstyrelse 21 636,82
44747: Vaasan lääninhallitus
44748: Vasa länsstyrelse 66 121,32
44749: Oulun lääninhallitus
44750: Uleäborgs länsstyrelse 63 356,66
44751: Lapin lääninhallitus
44752: Lapplands länsstyrelse 46 653,54
44753: Länsstyrelsen i landskapet Aland
44754: Länsstyrelsen i landskapet Åland 511,00
44755: Helsingin poliisilaitos
44756: Helsingfors polisinrättning 160 806,13
44757: Keskusrikospoliisi
44758: Centralkriminalpolisen 25 585,40
44759: Suojelupoliisi
44760: Skyddspolisen 10 748,26
44761: Liikkuva poliisi
44762: Rörliga polisen 69 814,64
44763: Väestörekisterikeskus
44764: Befolkningsregistercentralen 6 239,55
44765: Asuntohallitus
44766: Bostadsstyrelsen 18 800,38
44767: Puolustusministeriö
44768: Försvarsministeriet 1 293 213,64
44769: Tullihallitus
44770: Tullstyrelsen 85 186,03
44771: Valtiontalouden tarkastusvirasto
44772: Statens revisionsverk 92,48
44773: Verohallitus
44774: Skattestyrelsen 11,90
44775: Valtion koulutuskeskus
44776: Statens utbildningscentral 51,57
44777: Valtion tietokonekeskus
44778: Statens datamaskincentral 31 583,65
44779: Valtion ravitsemiskeskus
44780: Statens förplägnadscentral 69 760,34
44781: Rakennushallitus
44782: Byggnadsstyrelsen 150 201,50
44783: Maa- ja metsätalousministeriö
44784: Jord- och skogsbruksministeriet 15 215,38
44785: Maanmittaushallitus
44786: Lantmäteristyrelsen 32 416.42
44787: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44788: Tili - Konto 6511 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 151
44789:
44790: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44791:
44792:
44793:
44794: Metsäntutkimuslaitos
44795: Skogsforskningsinstitutet 54 504,35
44796: Vesihallitus
44797: Vattenstyrelsen 69 299,44
44798: Maatilahallitus
44799: Jordbruksstyrelsen 29 091,08
44800: Maatalouden tutkimuskeskus
44801: Lantbrukets forskningscentral 3 929,44
44802: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
44803: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 6 535,95
44804: Autorekisterikeskus
44805: Bilregistercentralen 42 484,25
44806: Tie- ja vesirakennushallitus
44807: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 741 850,90
44808: Työvoimaministeriö
44809: Arbetskraftsministeriet 82 486,22
44810: Posti- ja telehallitus
44811: Post- och telestyrelsen 566 329,73
44812: Rautatiehallitus
44813: Järnvägsstyrelsen 3 700 216,27
44814: Ilmailuhallitus
44815: Luftfartsstyrelsen 91 863,52
44816: Kauppa- ja teollisuusministeriö
44817: Handels- och industriministeriet 10 235,91
44818: Merenkulkuhallitus
44819: Sjöfartsstyrelsen 165 381,06
44820: Elinkeinohallitus
44821: Näringsstyrelsen 18 709,25
44822: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44823: Statens tekniska forskningscentral 87 010,25
44824: Geologian tutkimuskeskus
44825: Geologiska forskningscentralen 37 082,85
44826: Teknillinen tarkastuskeskus
44827: Tekniska kontrollcentralen 9 372,34
44828: Matkailun edistämiskeskus
44829: Centralen för turistfrämjande 8 668,68
44830: Patentti- ja rekisterihallitus
44831: Patent- och registerstyrelsen 3 383,76
44832: Teknologian kehittämiskeskus
44833: Centralen för teknologisk utveckling 654,05
44834: Lääkintöhallitus
44835: Medicinalstyrelsen 39 294,08
44836: Sosiaalihallitus
44837: Socialstyrelsen 19 862,43
44838: Työsuojeluhallitus
44839: Arbetarskyddsstyrelsen 25 291,85
44840: Kansanterveyslaitos
44841: Folkhälsoinstitutet 19 283,65
44842: Opetusministeriö
44843: Undervisningsministeriet 23 387,46
44844: Valtion opintotukikeskus
44845: Statens studiestödscentral 1 469,02
44846: Valtionarkisto
44847: Riksarkivet 4166,22
44848: Suomen Akatemia
44849: Finlands Akademi 209,88
44850: Museovirasto
44851: Museiverket 13 029,75
44852: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44853: Tili - Konto 6512 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 152
44854:
44855: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44856:
44857:
44858: Helsingin yliopisto
44859: Helsingfors universitet 529 429,52
44860: Jyväskylän yliopisto
44861: Jyväskylä universitet 71 998,61
44862: Oulun yliopisto
44863: Uleäborgs universitet 93 130,03
44864: Turun yliopisto
44865: Åbo universitet 82 033,54
44866: Tampereen yliopisto
44867: Tammerfors universitet 72 280,30
44868: Åbo Akademi
44869: Åbo Akademi 33 911,47
44870: Joensuun yliopisto
44871: Joensuu universitet 2 515,04
44872: Kuopion yliopisto
44873: Kuopio universitet 26 098,09
44874: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
44875: Veterinärmedicinska högskola 5 758,17
44876: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44877: Tammerfors tekniska högskola 17 757,23
44878: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
44879: Villmanstrands tekniska högskola 9 941,00
44880: Helsingin kauppakorkeakoulu
44881: Helsingfors handelshögskola 14 997,99
44882: Svenska handelshögskolan
44883: Svenska handelshögskolan 7 683,05
44884: Turun kauppakorkeakoulu
44885: Åbo handelshögskola 21 089,53
44886: Vaasan korkeakoulu
44887: Vasa högskola 8 197,98
44888: Sibelius-Akatemia
44889: Sibelius-Akademin 14 383,71
44890: Lapin korkeakoulu
44891: Lapplands högskola 8 626,75
44892: Teatterikorkeakoulu
44893: Teaterhögskolan 3 315,81
44894: Taideteollinen korkeakoulu
44895: Konstindustriella högskolan 16 312,80
44896: Kouluhallitus
44897: Skolstyrelsen 69 230,13
44898: Ammattikasvatushallitus
44899: Yrkesutbildningsstyrelsen 116 868,28
44900: Ympäristöministeriö
44901: Miljöministeriet 8 134,32
44902:
44903: 6534 Ulosottojan tili
44904: Utmätningars konto 210 689,81
44905: Ulkoasianministeriö
44906: Ministeriet för utrikesärendena 3 964,89
44907: Oikeusministeriö
44908: Justitieministeriet 6 374,46
44909: Sisäasianministeriö
44910: Ministeriet för inrikesärendena 1130,00
44911: Vaasan lääninhallitus
44912: Vasa länsstyrelse 984,89
44913: Liikkuva poliisi
44914: Rörliga polisen 1 680,00
44915: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44916: Tili - Konto 6512 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 153
44917:
44918: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44919:
44920:
44921:
44922: Väestörekisterikeskus
44923: Befolkningsregistercentralen 15n,32
44924: Puolustusministeriö
44925: Försvarsministeriet 66 994,32
44926: Verohallitus
44927: Skattestyrelsen 245,20
44928: Valtion tietokonekeskus
44929: Statens datamaskincentral 1 908,33
44930: Valtion ravitsemiskeskus
44931: Statens förplägnadscentral 806,34
44932: Rakennushallitus
44933: Byggnadsstyrelsen 17 050,16
44934: Maa- ja metsätalousministeriö
44935: Jord- och skogsbruksministeriet 1 961,00
44936: Maanmittaushallitus
44937: Lantmäteristyrelsen 400,00
44938: Metsäntutkimuslaitos
44939: Skogsforskningsinstitutet 980,00
44940: Vesihallitus
44941: Vattenstyrelsen 2 976,82
44942: Maatilahallitus
44943: Jordbruksstyrelsen 1 966,85
44944: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
44945: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 3 390,85
44946: Metsähallitus
44947: Forststyrelsen 1 248,00
44948: Tie- ja vesirakennushallitus
44949: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5 707,69
44950: Työvoimaministeriö
44951: Arbetskraftsministeriet 5 270,33
44952: Posti- ja telehallitus
44953: Post- och telestyrelsen 861,66
44954: Rautatiehallitus
44955: Järnvägsstyrelsen 61 435,75
44956: Ilmailuhallitus
44957: Luftfartsstyrelsen 8 610,98
44958: Lääkintöhallitus
44959: Medicinalstyrelsen 1 000,00
44960: Joensuun yliopisto
44961: Joensuu universitet 1 977,41
44962: Sibelius-Akatemia
44963: Sibelius-Akademin 207,30
44964: Kouluhallitus
44965: Skolstyrelsen 3 759,85
44966: Ammattikasvatushallitus
44967: Yrkesutbildningsstyrelsen 8 720,41
44968:
44969: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili
44970: Ovriga redovisningsmedels konto 245 854 002,58
44971: Eduskunta
44972: Riksdagen 62 772,50
44973: Ulkoasianministeriö
44974: Ministeriet för utrikesärendena 429 588,80
44975: Oikeusministeriö
44976: Justitieministeriet 160 042,03
44977: Rajavartiolaitos
44978: Gränsbevakningsväsendet 1871,30
44979: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
44980: Tili - Konto 6522 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 154
44981:
44982: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44983:
44984:
44985:
44986: Uudenmaan lääninhallitus
44987: Nylands länsstyrelse 3 296,70
44988: Turun ja Porin lääninhallitus
44989: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 286 769,11
44990: Hämeen lääninhallitus
44991: Tavastehus länsstyrelse 177 559,45
44992: Kymen lääninhallitus
44993: Kymmene länsstyrelse 5 556,80
44994: Mikkelin lääninhallitus
44995: St. Michels länsstyrelse 915,10
44996: Kuopion lääninhallitus
44997: Kuopio länsstyrelse 238m,34
44998: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44999: Norra Karelens länsstyrelse 10 187,66
45000: Keski-Suomen lääninhallitus
45001: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 593,55
45002: Vaasan lääninhallitus
45003: Vasa länsstyrelse 229 747,67
45004: Oulun lääninhallitus
45005: Uleåborgs länsstyrelse 43 7'1!3,15
45006: Lapin lääninhallitus
45007: Lapplands länsstyrelse 105,00
45008: Puolustusministeriö
45009: Försvarsministeriet 76 883,17
45010: Valtiokonttori
45011: Statskontoret 146107,85
45012: Tullihallitus
45013: Tullstyrelsen 2 530 820,35
45014: Verohallitus
45015: Skattestyrelsen 4 337 030,15
45016: Maatilahallitus
45017: Jordbruksstyrelsen 960,00
45018: Maatalouden tutkimuskeskus
45019: Lantbrukets forskningscentral 17 394,69
45020: Tie- ja vesirakennushallitus
45021: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 38 304,75
45022: Posti- ja telehallitus
45023: Post- och telestyrelsen 237 317. 158,53
45024: Rautatiehallitus
45025: Järnvägsstyrelsen 326 720,00
45026: Ilmailuhallitus
45027: Luftfartsstyrelsen 3 563,95
45028: Helsingin yliopisto
45029: Helsingfors universitet 730 232,09
45030: Kouluhallitus
45031: Skolstyrelsen 8 817,32
45032: Ammattikasvatushallitus
45033: Yrkesutbildningsstyrelsen 8 805,15
45034:
45035:
45036: 654 BUDJETOIMATIOMIEN LUOTIOJEN TILIT
45037: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 631 887,46
45038:
45039:
45040: 6549 Muiden luottojen tili
45041: Övriga krediters kanto 631 887,46
45042: Ulkoasianministeriö
45043: Ministeriet för utrikesärendena 631 887,46
45044: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45045: Tili - Konto 6531 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 155
45046:
45047: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45048:
45049:
45050: 661 TILIVIRASTOJEN VALISTEN TILITOINTEN TILIT
45051: RAKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KONTON 2 888 791,85
45052:
45053:
45054: 6611 Lähetteiden tili
45055: Remisskonto 2 888 791,75
45056:
45057:
45058: 6613 Menojen siirtotili
45059: Utgifters girokonto 0,10
45060:
45061:
45062: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
45063: RAKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KONTON 105 964 582,56
45064:
45065:
45066: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
45067: Räkenskapsverkets interna betalningars konto 567 012,00
45068: Ulkoasianministeriö
45069: Ministeriet för utrikesärendena 148 867,06
45070: Rajavartiolaitos
45071: Gränsbevakningsväsendet 4 611,85
45072: Tullihallitus
45073: Tullstyrelsen 104 327,01
45074: Verohallitus
45075: Skattestyrelsen 834 197,78
45076: Maanmittaushallitus
45077: Lantmäteristyrelsen 17 508,14
45078: Maatalouden tutkimuskeskus
45079: Lantbrukets forskningscentral 3 441,35
45080: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
45081: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 35,62
45082: Metsähallitus
45083: Forststyrelsen 263 542,77
45084: Tie- ja vesirakennushallitus
45085: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 349 672,26
45086: Työvoimaministeriö
45087: Arbetskraftsministeriet 49 065,80
45088: Ilmailuhallitus
45089: Luftfartsstyrelsen 105 544,18
45090: Kauppa- ja teollisuusministeriö
45091: Handels- och industriministeriet 63 238,00
45092: Merenkulkuhallitus
45093: Sjöfartsstyrelsen 18 795,13
45094: Matkailun edistämiskeskus
45095: Centralen för turistfrämjande 1 404,49
45096:
45097: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili
45098: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 4 302 411,63
45099: Ulkoasianministeriö
45100: Ministeriet för utrikesärendena 4050111,18
45101: Metsähallitus
45102: Forststyrelsen 0,45
45103: Rautatiehallitus
45104: Järnvägsstyrelsen 2 300,00
45105: Matkailun edistämiskeskus
45106: Centralen för turistfrämjande 250 000,00
45107: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45108: Tili - Konto 6532 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 156
45109:
45110: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45111:
45112:
45113:
45114: 6624 Tiliviraston sisäinen tulojen siirtotili
45115: Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto 102 229 182,93
45116: Oikeusministeriö
45117: Justitieministeriet 406 387,52
45118: Rajavartiolaitos
45119: Gränsbevakningsväsendet 25 251,68
45120: Turun ja Porin lääninhallitus
45121: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 13 854,60
45122: Hämeen lääninhallitus
45123: Tavastehus länsstyrelse 298,75
45124: Mikkelin lääninhallitus
45125: St. Michels länsstyrelse 553,00
45126: Kuopion lääninhallitus
45127: Kuopio länsstyrelse 44 681,60
45128: Puolustusministeriö
45129: Försvarsministeriet 373 937,16
45130: Tullihallitus
45131: Tullstyrelsen 93 233 859,20
45132: Valtion ravitsemiskeskus
45133: Statens förplägnadscentral 368 619,80
45134: Maanmittaushallitus
45135: Lantmäteristyrelsen 39 930,20
45136: Vesihallitus
45137: Vattenstyrelsen 71 690,55
45138: Maatilahallitus
45139: Jordbruksstyrelsen 114 206,74
45140: Metsähallitus
45141: Forststyrelsen 585 942,65
45142: Tie- ja vesirakennushallitus
45143: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5112 548,32
45144: Työvoimaministeriö
45145: Arbetskraftsministeriet 305 052,45
45146: Ilmailuhallitus
45147: Luftfartsstyrelsen 111 337,41
45148: Merenkulkuhallitus
45149: Sjöfartsstyrelsen 200 902,00
45150: Geologian tutkimuskeskus
45151: Geologiska forskningscentralen 33,60
45152: Lääkintöhallitus
45153: Medicinalstyrelsen 40 024,40
45154: Sosiaalihallitus
45155: Socialstyrelsen 316 442,12
45156: Kansanterveyslaitos
45157: Folkhälsoinstitutet 225 829,00
45158: Kouluhallitus
45159: Skolstyrelsen 1 593,29
45160: Ammattikasvatushallitus
45161: Yrkesutbildningsstyrelsen 639 393,47
45162:
45163:
45164: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
45165: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES FORDRINGS- OCH SKULDKON-
45166: TON 667 498 371 ,72
45167:
45168:
45169: 6631 Ennakonpidätysten tili
45170: Förskottsinnehållningars konto 557 925 049,46
45171: Eduskunta
45172: Riksdagen 1 560 500,00
45173: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45174: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 157
45175:
45176: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45177:
45178:
45179: Tasavallan Presidentin kanslia
45180: Republikens Presidents kansli 139195,53
45181: Valtioneuvoston kanslia
45182: Statsrådets kansli 810 277,00
45183: Taloudellinen suunnittelukeskus
45184: Ekonomiska planeringscentralen 65 857,00
45185: Ulkoasianministeriö
45186: Ministeriet för utrikesärendena 285 329,23
45187: Oikeusministeriö
45188: Justitieministeriet 15 245 092,18
45189: Sisäasianministeriö
45190: Ministeriet för inrikesärendena 1 068 938,80
45191: Rajavartiolaitos
45192: Gränsbevakningsväsendet 8 090 961,00
45193: Uudenmaan lääninhallitus
45194: Nylands länsstyrelse 3 693 377.74
45195: Turun ja Porin lääninhallitus
45196: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 4 270 743.70
45197: Hämeen lääninhallitus
45198: Tavastehus länsstyrelse 3 873 258,00
45199: Kymen lääninhallitus
45200: Kymmene länsstyrelse 1 938 259.71
45201: Mikkelin lääninhallitus
45202: St. Michels länsstyrelse 1 426 480,00
45203: Kuopion lääninhallitus
45204: Kuopio länsstyrelse 1 657 805,50
45205: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
45206: Norra Karelens länsstyrelse 1 286 948,00
45207: Keski-Suomen lääninhallitus
45208: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 617 735,00
45209: Vaasan lääninhallitus
45210: Vasa länsstyrelse 2 619 240,00
45211: Oulun lääninhallitus
45212: Uleäborgs länsstyrelse 2 474 665,50
45213: Lapin lääninhallitus
45214: Lapplands länsstyrelse 1 948 016,00
45215: Länsstyrelsen i landskapet Aland
45216: Länsstyrelsen i landskapet Aland 64 290,00
45217: Helsingin poliisilaitos
45218: Helsingfors polisinrättning 4 799 810,00
45219: Keskusrikospoliisi
45220: Centralkriminalpolisen 896 104,50
45221: Suojelupoliisi
45222: Skyddspolisen 378 808,00
45223: Liikkuva poliisi
45224: Rörliga polisen 1 894 665,00
45225: Väestörekisterikeskus
45226: Befolkningsregistercentralen 203 479,00
45227: Asuntohallitus
45228: Bostadsstyrelsen 447 232,00
45229: Puolustusministeriö
45230: Försvarsministeriet 42 948 093,32
45231: Valtiovarainministeriö
45232: Finansministeriet 1 197 761,15
45233: Valtiokonttori
45234: Statskontoret 137 367 793,00
45235: Tullihallitus
45236: Tullstyrelsen 5 128 473,00
45237: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45238: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 158
45239:
45240: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45241:
45242:
45243: Valtiontalouden tarkastusvirasto
45244: Statens revisionsverk 256 393,30
45245: Rahapaja
45246: Myntverket 152 675,00
45247: Verohallitus
45248: Skattestyrelsen 13m 345,82
45249: Tilastokeskus
45250: Statistikcentralen 1 423 676,00
45251: Pankkitarkastusvirasto
45252: Bankinspektionen 100 450.76
45253: Valtion koulutuskeskus
45254: Statens utbildningscentral 239 667,00
45255: Valtion painatuskeskus
45256: Statens tryckericentral 1 092 991,00
45257: Valtion ravitsemiskeskus
45258: Statens förplägnadscentral 1 994 818,03
45259: Rakennushallitus
45260: Byggnadsstyrelsen 6 264 973,60
45261: Maa- ja metsätalousministeriö
45262: Jord- och skogsbruksministeriet 1 393 274,00
45263: Maanmittaushallitus
45264: Lantmäteristyrelsen 4 651 786.70
45265: Metsäntutkimuslaitos
45266: Skogsforskningsinstitutet 1 499 497,66
45267: Vesihallitus
45268: Vattenstyrelsen 4 472 647,00
45269: Maatilahallitus
45270: Jordbruksstyrelsen 1 844 472,77
45271: Maatalouden tutkimuskeskus
45272: Lantbrukets forskningscentral 1 211 401,50
45273: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
45274: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 660 021,85
45275: Metsähallitus
45276: Forststyrelsen 8 738 029,89
45277: Valtion margariinitehdas
45278: Statens margarinfabrik 67 457,00
45279: Liikenneministeriö
45280: Trafikministeriet 163 526,00
45281: Autorekisterikeskus
45282: Bilregistercentralen 1 644 989,00
45283: Tie- ja vesirakennushallitus
45284: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 23 824 326,70
45285: Työvoimaministeriö
45286: Arbetskraftsministeriet 7 247 526,50
45287: Posti- ja telehallitus
45288: Post- och telestyrelsen 71 204 441,09
45289: Rautatiehallitus
45290: Järnvägsstyrelsen 47 209 489,06
45291: Ilmailuhallitus
45292: Luftfartsstyrelsen 3 896 416,88
45293: limatieteen laitos
45294: Meteorologiska institutet 1 021 378,00
45295: Kauppa- ja teollisuusministeriö
45296: Handels- och industriministeriet 1 342 817,98
45297: Merenkulkuhallitus
45298: Sjöfartsstyrelsen 3 234 749,67
45299: Elinkeinohallitus
45300: Näringsstyrelsen 350 703,00
45301: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45302: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 159
45303:
45304: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45305:
45306:
45307:
45308: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
45309: Statens tekniska forskningscentral 6122 255,12
45310: Geologian tutkimuskeskus
45311: Geologiska forskningscentralen 1 648 2n,ro
45312: Teknillinen tarkastuskeskus
45313: Tekniska kontrollcentralen 591 921,00
45314: Matkailun edistämiskeskus
45315: Centralen för turistfrämjande 237 663,19
45316: Patentti- ja rekisterihallitus
45317: Patent- och registerstyrelsen 708 715,45
45318: Merentutkimuslaitos
45319: Havsforskningsinstitutet '!37 903,71
45320: Teknologian kehittämiskeskus
45321: Centralen för teknologisk utveckling 247 814,00
45322: Valtion hankintakeskus
45323: Statens upphandlingscentral 576 535,00
45324: Sosiaali- ja terveysministeriö
45325: Social- och hälsovärdsministeriet 844 919,78
45326: Lääkintöhallitus
45327: Medicinalstyrelsen 3141 3n,10
45328: Sosiaalihallitus
45329: Socialstyrelsen 2 020 623,57
45330: Työsuojeluhallitus
45331: Arbetarskyddsstyrelsen 904 647,00
45332: Kansanterveyslaitos
45333: Folkhälsoinstitutet 1134 095,30
45334: Säteilyturvakeskus
45335: Strålskyddscentralen 565 370,00
45336: Tapaturmavirasto
45337: Olycksfallsverket 1 066 658,00
45338: Opetusministeriö
45339: Undervisningsministeriet 2 065 313,15
45340: Valtion opintotukikeskus
45341: Statens studiestödscentral 69 727,00
45342: Valtionarkisto
45343: Riksarkivet 323 222,00
45344: Suomen Akatemia
45345: Finlands Akademi 1 579 309,00
45346: Museovirasto
45347: Museiverket 485 274,00
45348: Helsingin yliopisto
45349: Helsingfors universitet 13 298 541,67
45350: Jyväskylän yliopisto
45351: Jyväskylä universitet 3 676 108,58
45352: Oulun yliopisto
45353: Uleåborgs universitet 5101 820,00
45354: Turun yliopisto
45355: Åbo universitet 4 647180,00
45356: Tampereen yliopisto
45357: Tammerfors universitet 3 634 905,00
45358: Åbo Akademi
45359: Abo Akademi 2 088 220,00
45360: Joensuun yliopisto
45361: Joensuu universitet 2 228 512,00
45362: Kuopion yliopisto
45363: Kuopio universitet 1 704 249,00
45364: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
45365: Veterinärmedicinska högskola 391 227,57
45366: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45367: Tili - Konto 6534 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 160
45368:
45369: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45370:
45371:
45372:
45373: Teknillinen korkeakoulu
45374: Tekniska högskolan 3 695 366,93
45375: Tampereen teknillinen korkeakoulu
45376: Tammerfors tekniska högskola 1 567 801,00
45377: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
45378: Villmanstrands tekniska högskola 773 545,51
45379: Helsingin kauppakorkeakoulu
45380: Helsingfors handelshögskola 988149,00
45381: Svenska handelshögskolan
45382: Svenska handelshögskolan 435 892,00
45383: Turun kauppakorkeakoulu
45384: Åbo handelshögskola 358 384,00
45385: Vaasan korkeakoulu
45386: Vasa högskola 503 077,00
45387: Sibelius-Akatemia
45388: Sibelius-Akademin 959 607,20
45389: Lapin korkeakoulu
45390: Lapplands högskola 614 007,00
45391: Teatterikorkeakoulu
45392: Teaterhögskolan 221 780,96
45393: Taideteollinen korkeakoulu
45394: Konstindustriella högskolan 616 878,00
45395: Kouluhallitus
45396: Skolstyrelsen 2 288 574,02
45397: Ammattikasvatushallitus
45398: Yrkesutbildningsstyrelsen 22 372 089' 53
45399: Ympäristöministeriö
45400: Miljöministeriet 706 381,00
45401:
45402: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili
45403: Socialskyddsavgifters konto 95 907 126,93
45404: Eduskunta
45405: Riksdagen 303 366,00
45406: Tasavallan Presidentin kanslia
45407: Republikens Presidents kansli 52 839,00
45408: Valtioneuvoston kanslia
45409: Statsrådets kansli 154 715,13
45410: Taloudellinen suunnittelukeskus
45411: Ekonomiska planeringscentralen 14 422,69
45412: Ulkoasianministeriö
45413: Ministeriet för utrikesärendena 191 351,09
45414: Oikeusministeriö
45415: Justitieministeriet 3 186 222,70
45416: Sisäasianministeriö
45417: Ministeriet för inrikesärendena 226184,06
45418: Rajavartiolaitos
45419: Gränsbevakningsväsendet 1 864 525,83
45420: Uudenmaan lääninhallitus
45421: Nylands länsstyrelse 821 114,10
45422: Turun ja Porin lääninhallitus
45423: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 940 413,56
45424: Hämeen lääninhallitus
45425: Tavastehus länsstyrelse 867 048,49
45426: Kymen lääninhallitus
45427: Kymmene länsstyrelse 406 592,44
45428: Mikkelin lääninhallitus
45429: St. Michels länsstyrelse 313 307,17
45430: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45431: Tili - Konto 6539 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 161
45432:
45433: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45434:
45435:
45436: Kuopion lääninhallitus
45437: Kuopio länsstyrelse 342 935,15
45438: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
45439: Norra Karelens länsstyrelse 275 612,78
45440: Keski-Suomen lääninhallitus
45441: Mellersta Finlands länsstyrelse 346 434,14
45442: Vaasan lääninhallitus
45443: Vasa länsstyrelse 5fiJ 627,n
45444: Oulun lääninhallitus
45445: Uleåborgs länsstyrelse 527 040,75
45446: Lapin lääninhallitus
45447: Lapplands länsstyrelse 399 129,13
45448: Länsstyrelsen i landskapet Aland
45449: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8 402,00
45450: Helsingin poliisilaitos
45451: Helsingfors polisinrättning 1 092 076,00
45452: Keskusrikospoliisi
45453: Centralkriminalpolisen 191 304,83
45454: Suojelupoliisi
45455: Skyddspolisen 82 957,30
45456: Liikkuva poliisi
45457: Rörliga polisen 428 229,73
45458: Väestörekisterikeskus
45459: Befolkningsregistercentralen 52 748,59
45460: Asuntohallitus
45461: Bostadsstyrelsen 99 894,01
45462: Puolustusministeriö
45463: Försvarsministeriet 10 935 646,49
45464: Valtiovarainministeriö
45465: Finansministeriet 236 800,47
45466: Valtiokonttori
45467: Statskontoret 140 573,63
45468: Tullihallitus
45469: Tullstyrelsen 1169 681,34
45470: Valtiontalouden tarkastusvirasto
45471: Statens revisionsverk 49 857,84
45472: Rahapaja
45473: Myntverket 34 654,00
45474: Verohallitus
45475: Skattestyrelsen 3 228 339,92
45476: Tilastokeskus
45477: Statistikcentralen 275 260,48
45478: Pankkitarkastusvirasto
45479: Bankinspektionen 21163,46
45480: Valtion koulutuskeskus
45481: Statens utbildningscentral 41 408,99
45482: Valtion painatuskeskus
45483: Statens tryckericentral 244 586,00
45484: Valtion ravitsemiskeskus
45485: Statens förplägnadscentral 546 304,10
45486: Rakennushallitus
45487: Byggnadsstyrelsen 1 480 439,54
45488: Maa- ja metsätalousministeriö
45489: Jord- och skogsbruksministeriet 290 822,87
45490: Maanmittaushallitus
45491: Lantmäteristyrelsen 1 089 401,94
45492:
45493:
45494:
45495:
45496: 6 461218Z
45497: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45498: Tili - Konto 6539 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 162
45499:
45500: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45501:
45502:
45503:
45504: Metsäntutkimuslaitos
45505: Skogsforskningsinstitutet 357 694,70
45506: Vesihallitus
45507: Vattenstyrelsen 1 028 968,21
45508: Maatilahallitus
45509: Jordbruksstyrelsen 427 803,48
45510: Maatalouden tutkimuskeskus
45511: Lantbrukets forskningscentral 279 731,35
45512: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
45513: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 141 397,00
45514: Metsähallitus
45515: Forststyrelsen 1 879 779,35
45516: Valtion margariinitehdas
45517: Statens margarinfabrik 15137,28
45518: Liikenneministeriö
45519: Trafikministeriet 37 343,00
45520: Autorekisterikeskus
45521: Bilregistercentralen 419 522,56
45522: Tie- ja vesirakennushallitus
45523: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5 490 051,90
45524: Työvoimaministeriö
45525: Arbetskraftsministeriet 1109 720,01
45526: Posti- ja telehallitus
45527: Post- och telestyrelsen 16 832 221,59
45528: Rautatiehallitus
45529: Järnvägsstyrelsen 11 091 416,19
45530: Ilmailuhallitus
45531: Luftfartsstyrelsen 839137,09
45532: limatieteen laitos
45533: Meteorologiska institutet 231 840,34
45534: Kauppa- ja teollisuusministeriö
45535: Handels- och industriministeriet 295 451,24
45536: Merenkulkuhallitus
45537: Sjöfartsstyrelsen 1 642 294,28
45538: Elinkeinohallitus
45539: Näringsstyrelsen 75 689,00
45540: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
45541: Statens tekniska forskningscentral 1 346 581,99
45542: Geologian tutkimuskeskus
45543: Geologiska forskningscentralen 392 271,53
45544: Teknillinen tarkastuskeskus
45545: Tekniska kontrollcentralen 129 869,02
45546: Matkailun edistämiskeskus
45547: Centralen för turistfrämjande 68 476,03
45548: Patentti- ja rekisterihallitus
45549: Patent- och registerstyrelsen 161 361,94
45550: Merentutkimuslaitos
45551: Havsforskningsinstitutet 84 1oo,n
45552: Teknologian kehittämiskeskus
45553: Centralen för teknologisk utveckling 47 968,30
45554: Valtion hankintakeskus
45555: Statens upphandlingscentral 133 560,00
45556: Sosiaali- ja terveysministeriö
45557: Social- och hälsovärdsministeriet 1n757,21
45558: Lääkintöhallitus
45559: Medicinalstyrelsen 687 819,63
45560: Sosiaalihallitus
45561: Socialstyrelsen 461179,38
45562: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45563: Tili - Konto 6623 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 163
45564:
45565: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45566:
45567:
45568:
45569: Työsuojeluhallitus
45570: Arbetarskyddsstyrelsen 173 658,69
45571: Kansanterveyslaitos
45572: Folkhälsoinstitutet 256 059,35
45573: Säteilyturvakeskus
45574: Strälskyddscentralen 123 374,49
45575: Tapaturmavirasto
45576: Olycksfallsverket 132 749,00
45577: Opetusministeriö
45578: Undervisningsministeriet 433 041,06
45579: Valtion opintotukikeskus
45580: Statens studiestödscentral 19 372,00
45581: Valtionarkisto
45582: Riksarkivet 77 577,00
45583: Suomen Akatemia
45584: Finlands Akademi 348 407,78
45585: Museovirasto
45586: Museiverket 116 382.74
45587: Helsingin yliopisto
45588: Helsingfors universitet 2 739 552,52
45589: Jyväskylän yliopisto
45590: Jyväskylä universitet 769 927,80
45591: Oulun yliopisto
45592: Uleäborgs universitet 1082649,11
45593: Turun yliopisto
45594: Åbo universitet 999 389,00
45595: Tampereen yliopisto
45596: Tammerfors universitet 773 719,01
45597: Åbo Akademi
45598: Åbo Akademi 427 946,00
45599: Joensuun yliopisto
45600: Joensuu universitet 474 203,88
45601: Kuopion yliopisto
45602: Kuopio universitet 363 243,92
45603: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
45604: Veterinärmedicinska högskola 70 924,87
45605: Teknillinen korkeakoulu
45606: Tekniska högskolan 807 527,33
45607: Tampereen teknillinen korkeakoulu
45608: Tammerfors tekniska högskola 339 358,71
45609: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
45610: Villmanstrands tekniska högskola 162 465,56
45611: Helsingin kauppakorkeakoulu
45612: Helsingfors handelshögskola 209 533,80
45613: Svenska handelshögskolan
45614: Svenska handelshögskolan 90 194,00
45615: Turun kauppakorkeakoulu
45616: Åbo handelshögskola 72 963,06
45617: Vaasan korkeakoulu
45618: Vasa högskola 102 768,00
45619: Sibelius-Akatemia
45620: Sibelius-Akademin 191 264,73
45621: Lapin korkeakoulu
45622: Lapplands högskola 122 818,20
45623: Teatterikorkeakoulu
45624: Teaterhögskolan 49 187,90
45625: Taideteollinen korkeakoulu
45626: Konstindustriella högskolan 130 102,60
45627: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45628: Tili - Konto 6624 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 164
45629:
45630: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45631:
45632:
45633:
45634: Kouluhallitus
45635: Skolstyrelsen 490 951,01
45636: Ammattikasvatushallitus
45637: Yrkesutbildningsstyrelsen 4 579 484,68
45638: Ympäristöministeriö
45639: Miljöministeriet 142 843,48
45640:
45641: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili
45642: Vidare överförbara inkomsters konto 36 684 827,20
45643: Ulkoasianministeriö
45644: Ministeriet för utrikesärendena 15 977,54
45645: Uudenmaan lääninhallitus
45646: Nylands länsstyrelse 8 316,18
45647: Turun ja Porin lääninhallitus
45648: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 98,50
45649: Hämeen lääninhallitus
45650: Tavastehus länsstyrelse 14 450,00
45651: Kymen lääninhallitus
45652: Kymmene länsstyrelse 61,00
45653: Mikkelin lääninhallitus
45654: St. Michels länsstyrelse 18 631.75
45655: Kuopion lääninhallitus
45656: Kuopio länsstyrelse 90,00
45657: Vaasan lääninhallitus
45658: Vasa länsstyrelse 12 083,44
45659: Lapin lääninhallitus
45660: Lapplands länsstyrelse 2 683,00
45661: Puolustusministeriö
45662: Försvarsministeriet 2 438 868,00
45663: Valtiokonttori
45664: Statskontoret 1 260 016,18
45665: Valtion painatuskeskus
45666: Statens tryckericentral 1 770 744,86
45667: Maanmittaushallitus
45668: Lantmäteristyrelsen 117 345,00
45669: Autorekisterikeskus
45670: Bilregistercentralen 4 118 368,11
45671: Posti- ja telehallitus
45672: Post- och telestyrelsen 31 01 1 122,58
45673: Merenkulkuhallitus
45674: Sjöfartsstyrelsen 3 543 606,00
45675: Valtion hankintakeskus
45676: Statens upphandlingscentral 7 843 732,94
45677: Lääkintöhallitus
45678: Medicinalstyrelsen 195 892,00
45679: Lapin korkeakoulu
45680: Lapplands högskola 450,00
45681: Kouluhallitus
45682: Skolstyrelsen 244,00
45683:
45684: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili
45685: Vidare överförbara utgifters konto 23 018 631,87
45686: Valtioneuvoston kanslia
45687: Statsrådets kansli 87 506,95
45688: Ulkoasianministeriö
45689: Ministeriet för utrikesärendena 305 861,89
45690: Rajavartiolaitos
45691: Gränsbevakningsväsendet 327 588,60
45692: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45693: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 165
45694:
45695: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45696:
45697:
45698: Oulun lääninhallitus
45699: Uleåborgs länsstyrelse 850,00
45700: Valtiokonttori
45701: Statskontoret 389 881,00
45702: Valtion ravitsemiskeskus
45703: Statens förplägnadscentral 3 981 132,58
45704: Maa- ja metsätalousministeriö
45705: Jord- och skogsbruksministeriet 101 703,20
45706: Metsäntutkimuslaitos
45707: Skogsforskningsinstitutet 27 698,63
45708: Tie- ja vesirakennushallitus
45709: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 291,60
45710: Työvoimaministeriö
45711: Arbetskraftsministeriet 1 048 574,84
45712: Posti- ja telehallitus
45713: Post- och telestyrelsen 665 626,73
45714: Teknillinen tarkastuskeskus
45715: Tekniska kontrollcentralen 36 477,15
45716: Sosiaali- ja terveysministeriö
45717: Social- och hälsovärdsministeriet 11 492 397,20
45718: Työsuojeluhallitus
45719: Arbetarskyddsstyrelsen 5 000,00
45720: Tapaturmavirasto
45721: Olycksfallsverket 3 090 563,92
45722: Helsingin yliopisto
45723: Helsingfors universitet 2 097 653,32
45724: Tampereen teknillinen korkeakoulu
45725: Tammerfors tekniska högskola 21 371,50
45726: Helsingin kauppakorkeakoulu
45727: Helsingfors handelshögskola 11 925,01
45728: Lapin korkeakoulu
45729: Lapplands högskola 10 803,28
45730: Taideteollinen korkeakoulu
45731: Konstindustriella högskolan 2 929,00
45732: Kouluhallitus
45733: Skolstyrelsen 243,25
45734:
45735:
45736: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
45737: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 1 837 710 308,00
45738:
45739:
45740: 6641 Tulojen kokoomatili
45741: lnkomsters samlingskonto 50 637 393,87
45742: Turun ja Porin lääninhallitus
45743: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1 048 117,25
45744: Hämeen lääninhallitus
45745: Tavastehus länsstyrb.se 845 620,55
45746: Mikkelin lääninhallitus
45747: St. Michels länsstyrelse 96 282,15
45748: Puolustusministeriö
45749: Försvarsministeriet 23 628,82
45750: Tullihallitus
45751: Tullstyrelsen 45 466 330,02
45752: Verohallitus
45753: Skattestyrelsen 535126,09
45754: Rakennushallitus
45755: Byggnadsstyrelsen 5165,40
45756: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45757: Tili - Kanto 6631 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 166
45758:
45759: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45760:
45761:
45762:
45763: Maa- ja metsätalousministeriö
45764: Jord- och skogsbruksministeriet 1182,75
45765: Vesihallitus
45766: Vattenstyrelsen 500,70
45767: Maatilahallitus
45768: Jordbruksstyrelsen 2 538 784.73
45769: Maatalouden tutkimuskeskus
45770: Lantbrukets forskningscentral 2 106,35
45771: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
45772: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 5 096,65
45773: Tie- ja vesirakennushallitus
45774: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 646,02
45775: Ilmailuhallitus
45776: Luftfartsstyrelsen 30 585.77
45777: Matkailun edistämiskeskus
45778: Centralen för turistfrämjande 41 433,67
45779: Sosiaalihallitus
45780: Socialstyrelsen 14 714,65
45781: Museovirasto
45782: Museiverket 9 692,90
45783: Oulun yliopisto
45784: Uleåborgs universitet 2 096,00
45785:
45786: 6642 Menojen kokoomatili
45787: Utgifters samlingskonto 57 939 084,84
45788: Uudenmaan lääninhallitus
45789: Nylands länsstyrelse 23 551,00
45790: Kymen lääninhallitus
45791: Kymmene länsstyrelse 9 987,07
45792: Vaasan lääninhallitus
45793: Vasa länsstyrelse 52 063,00
45794: Länsstyrelsen i landskapet Aland
45795: Länsstyrelsen i landskapet Aland 59 145,20
45796: Asuntohallitus
45797: Bostadsstyrelsen 37 688 905,40
45798: Puolustusministeriö
45799: Försvarsministeriet 19 566 707,57
45800: Tullihallitus
45801: Tullstyrelsen 195,00
45802: Rakennushallitus
45803: Byggnadsstyrelsen 53 097,46
45804: Maa- ja metsätalousministeriö
45805: Jord- och skogsbruksministeriet 415 494,98
45806: Maanmittaushallitus
45807: Lantmäteristyrelsen 865 953,92
45808: Vesihallitus
45809: Vattenstyrelsen 420 630,87
45810: Maatilahallitus
45811: Jordbruksstyrelsen 33 375,11
45812: Maatalouden tutkimuskeskus
45813: Lantbrukets forskningscentral 921,91
45814: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
45815: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 52 458,32
45816: Metsähallitus
45817: Forststyrelsen 8148 403,92
45818: Tie- ja vesirakennushallitus
45819: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 6 249 138,69
45820: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45821: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 167
45822:
45823: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45824:
45825:
45826:
45827: Posti- ja telehallitus
45828: Post- och telestyrelsen 1 245 243,75
45829: Ilmailuhallitus
45830: Luftfartsstyrelsen 321 426,22
45831: limatieteen laitos
45832: Meteorologiska institute! 20 667,40
45833: Geologian tutkimuskeskus
45834: Geologiska forskningscentralen 9 451,84
45835: Matkailun edistämiskeskus
45836: Centralen för turistfrämjande 267 663,56
45837: Sosiaalihallitus
45838: Socialstyrelsen 120 355,54
45839: Työsuojeluhallitus
45840: Arbetarskyddsstyrelsen 36 893,42
45841: Museovirasto
45842: Museiverket 517,40
45843: Oulun yliopisto
45844: Uleåborgs universitet 1 415 656,97
45845: Joensuun yliopisto
45846: Joensuu universitet 68 920,21
45847: Sibelius-Akatemia
45848: Sibelius-Akademin 3 942,00
45849: Lapin korkeakoulu
45850: Lapplands högskola 30 876,79
45851: Taideteollinen korkeakoulu
45852: Konstindustriella högskolan 8 591,78
45853:
45854: 6643 Verojen kokoomatili
45855: Skatters samlingskonto 1 694 075 788,39
45856: Verohallitus
45857: Skattestyrelsen 1 694 075 788,39
45858:
45859: 6644 Palkkojen aputili
45860: Hjälpkonto för löner 45 464 923,19
45861: Ulkoasianministeriö
45862: Ministeriet för utrikesärendena 193 529,21
45863: Oikeusministeriö
45864: Justitieministeriet 7 006 690,21
45865: Sisäasianministeriö
45866: Ministeriet för inrikesärendena 5 649,95
45867: Rajavartiolaitos
45868: Gränsbevakningsväsendet 4 715 210,54
45869: Uudenmaan lääninhallitus
45870: Nylands länsstyrelse 2 088 792,63
45871: Turun ja Porin lääninhallitus
45872: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 2 889 159,15
45873: Hämeen lääninhallitus
45874: Tavastehus länsstyrb.se 2 645 708,42
45875: Kymen lääninhallitus
45876: Kymmene länsstyrelse 1 373 023,02
45877: Mikkelin lääninhallitus
45878: St. Michels länsstyrelse 724 856,77
45879: Kuopion lääninhallitus
45880: Kuopio länsstyrelse 874 886,26
45881: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
45882: Norra Karelens länsstyrelse 611 819,63
45883: Keski-Suomen lääninhallitus
45884: Mellersta Finlands länsstyrelse 851 457,40
45885: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45886: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 168
45887:
45888: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45889:
45890:
45891:
45892: Vaasan lääninhallitus
45893: Vasa länsstyrelse 1 761 725,90
45894: Oulun lääninhallitus
45895: Uleåborgs länsstyrelse 1 475 635,26
45896: Lapin lääninhallitus
45897: Lapplands länsstyrelse 1 216 321,50
45898: Helsingin poliisilaitos
45899: Helsingfors polisinrättning 150,67
45900: Keskusrikospoliisi
45901: Centralkriminalpolisen 325167,89
45902: Suojelupoliisi
45903: Skyddspolisen 127 532,33
45904: Liikkuva poliisi
45905: Rörliga polisen 1 606 896,03
45906: Asuntohallitus
45907: Bostadsstyrelsen 16 521,46
45908: Valtiovarainministeriö
45909: Finansministeriet 60 218,08
45910: Valtiokonttori
45911: Statskontoret 137 282,98
45912: Tullihallitus
45913: Tullstyrelsen 1 845196,32
45914: Verohallitus
45915: Skattestyrelsen 766 074,16
45916: Tilastokeskus
45917: Statistikcentralen 44 954,26
45918: Rakennushallitus
45919: Byggnadsstyrelsen 31 970,10
45920: Maanmittaushallitus
45921: Lantmäteristyrelsen 14 055,30
45922: Metsäntutkimuslaitos
45923: Skogsforskningsinstitutet 52 764,92
45924: Maatilahallitus
45925: Jordbruksstyrelsen 41 638,09
45926: Maatalouden tutkimuskeskus
45927: Lantbrukets forskningscentral 19 408,90
45928: Autorekisterikeskus
45929: Bilregistercentralen 196 087,16
45930: Työvoimaministeriö
45931: Arbetskraftsministeriet 135 628,98
45932: Ilmailuhallitus
45933: Luftfartsstyrelsen 1 902 278,52
45934: Kauppa- ja teollisuusministeriö
45935: Handels- och industriministeriet 23 531,89
45936: Merenkulkuhallitus
45937: Sjöfartsstyrelsen 2 449 471,22
45938: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
45939: Statens tekniska forskningscentral 267 501,96
45940: Geologian tutkimuskeskus
45941: Geologiska forskningscentralen 173 491,93
45942: Teknillinen tarkastuskeskus
45943: Tekniska kontrollcentralen 132 956,66
45944: Patentti- ja rekisterihallitus
45945: Patent- och registerstyrelsen 101 423,69
45946: Valtion hankintakeskus
45947: Statens upphandlingscentral 7 786.42
45948: Sosiaali- ja terveysministeriö
45949: Social- och hälsovärdsministeriet 7 282,50
45950: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
45951: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 169
45952:
45953: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
45954:
45955:
45956:
45957: Lääkintöhallitus
45958: Medicinalstyrelsen 21 308,57
45959: Sosiaalihallitus
45960: Socialstyrelsen 5165,94
45961: Suomen Akatemia
45962: Finlands Akademi 107 936,59
45963: Museovirasto
45964: Museiverket 106 388,89
45965: Helsingin yliopisto
45966: Helsingfors universitet 2 262 456,01
45967: Jyväskylän yliopisto
45968: Jyväskylä universitet 909 944,34
45969: Oulun yliopisto
45970: Uleäborgs universitet 1 687 922,64
45971: Turun yliopisto
45972: Abo universitet 517 011,62
45973: Joensuun yliopisto
45974: Joensuu universitet 573 273,32
45975: Teknillinen korkeakoulu
45976: Tekniska högskolan 600 839,97
45977: Tampereen teknillinen korkeakoulu
45978: Tammerfors tekniska högskola 24 542,00
45979: Helsingin kauppakorkeakoulu
45980: Helsingfors handelshögskola 374179,92
45981: Turun kauppakorkeakoulu
45982: Abo handelshögskola 21 358,88
45983: Vaasan korkeakoulu
45984: Vasa högskola 38 711,11
45985: Kouluhallitus
45986: Skolstyrelsen 2 358,16
45987: Ammattikasvatushallitus
45988: Yrkesutbildningsstyrelsen 344 926,86
45989: Ympäristöministeriö
45990: Miljöministeriet 9 786,60
45991:
45992: 6649 Muu kokoomatili
45993: Övrigt samlingskonto 105 471 287,39
45994: Eduskunta
45995: Riksdagen 27 205,91
45996: Uudenmaan lääninhallitus
45997: Nylands länsstyrelse 4 224139,25
45998: Turun ja Porin lääninhallitus
45999: Abo och Björneborgs länsstyrelse 11 345,00
46000: Hämeen lääninhallitus
46001: Tavastehus länsstyrelse 8194,00
46002: Kymen lääninhallitus
46003: Kymmene länsstyrelse 302 008,35
46004: Mikkelin lääninhallitus
46005: St. Michels länsstyrelse 121 629,80
46006: Kuopion lääninhallitus
46007: Kuopio länsstyrelse 248 201,50
46008: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
46009: Norra Karelens länsstyrelse 210 616,08
46010: Keski-Suomen lääninhallitus
46011: Mellersta Finlands länsstyrelse 134195,75
46012: Vaasan lääninhallitus
46013: Vasa länsstyrelse 59 058,60
46014: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46015: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 170
46016:
46017: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46018:
46019:
46020: Oulun lääninhallitus
46021: Uleåborgs länsstyrelse 237 503,55
46022: Lapin lääninhallitus
46023: Lapplands länsstyrelse 129 757,20
46024: Puolustusministeriö
46025: Försvarsministeriet 10 226 268,31
46026: Verohallitus
46027: Skattestyrelsen 8 249 636,30
46028: Maa- ja metsätalousministeriö
46029: Jord- och skogsbruksministeriet 204 018,25
46030: Maanmittaushallitus
46031: Lantmäteristyrelsen 547,80
46032: Vesihallitus
46033: Vattenstyrelsen 25 678,70
46034: Metsähallitus
46035: Forststyrelsen 656 702,08
46036: Tie- ja vesirakennushallitus
46037: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 104 087 490,55
46038: Rautatiehallitus
46039: Järnvägsstyrelsen 21 971 316,84
46040: Opetusministeriö
46041: Undervisningsministeriet 15 553,63
46042: Teknillinen korkeakoulu
46043: Tekniska högskolan 86 201,36
46044:
46045:
46046: 671 MENORASTIEN TILIT
46047: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 743 594 748,27
46048:
46049:
46050: 6710 Menorästien tili
46051: Utgiftsresters konto 1 743 594 748,27
46052: Eduskunta
46053: Riksdagen 1 879 844,00
46054: Tasavallan Presidentin kanslia
46055: Republikens Presidents kansli 356 650,98
46056: Valtioneuvoston kanslia
46057: Statsrådets kansli 1 750 441,87
46058: Taloudellinen suunnittelukeskus
46059: Ekonomiska planeringscentralen 37 716,n
46060: Ulkoasianministeriö
46061: Ministeriet för utrikesärendena 5 239141,70
46062: Oikeusministeriö
46063: Justitieministeriet 26 614 342,58
46064: Sisäasianministeriö
46065: Ministeriet för inrikesärendena 22 562 147,23
46066: Rajavartiolaitos
46067: Gränsbevakningsväsendet 15 937 838,70
46068: Uudenmaan lääninhallitus
46069: Nylands länsstyrelse 4 850 449,99
46070: Turun ja Porin lääninhallitus
46071: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 6 303 460,44
46072: Hämeen lääninhallitus
46073: Tavastehus länsstyrelse 11130 877,n
46074: Kymen lääninhallitus
46075: Kymmene länsstyrelse 3 654 941,09
46076: Mikkelin lääninhallitus
46077: St. Michels länsstyrelse 2 642 183,40
46078: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46079: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 171
46080:
46081: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46082:
46083:
46084:
46085: Kuopion lääninhallitus
46086: Kuopio länsstyrelse 2 433 640.77
46087: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
46088: Norra Karelens länsstyrelse 833 359,91
46089: Keski-Suomen lääninhallitus
46090: Mellersta Finlands länsstyrelse 4 585 581,72
46091: Vaasan lääninhallitus
46092: Vasa länsstyrelse 3 029 522,08
46093: Oulun lääninhallitus
46094: Uleåborgs länsstyrelse 4 969 719,66
46095: Lapin lääninhallitus
46096: Lapplands länsstyrelse 2 903 893,83
46097: Länsstyrelsen i landskapet Aland
46098: Länsstyrelsen i landskapet Aland 15 626,85
46099: Helsingin poliisilaitos
46100: Helsingfors polisinrättning 16 198 233,87
46101: Keskusrikospoliisi
46102: Centralkriminalpolisen 1 148 172,20
46103: Suojelupoliisi
46104: Skyddspolisen 204 020,63
46105: Liikkuva poliisi
46106: Rörliga polisen 1 248 324,48
46107: Väestörekisterikeskus
46108: Befolkningsregistercentralen 6 496 210,64
46109: Asuntohallitus
46110: Bostadsstyrelsen 7 507 837,43
46111: Puolustusministeriö
46112: Försvarsministeriet 110 097 058,47
46113: Valtiovarainministeriö
46114: Finansministeriet 4 822 160,62
46115: Valtiokonttori
46116: Statskontoret 35 932 112,42
46117: Tullihallitus
46118: Tullstyrelsen 4 304 918,45
46119: Valtiontalouden tarkastusvirasto
46120: Statens revisionsverk 10 204,20
46121: Rahapaja
46122: Myntverket 156 860,05
46123: Verohallitus
46124: Skattestyrelsen 27 815 167,58
46125: Tilastokeskus
46126: Statistikcentralen 1 289 187,93
46127: Pankkitarkastusvirasto
46128: Bankinspektionen 90 812,78
46129: Valtion koulutuskeskus
46130: Statens utbildningscentral 281 879,05
46131: Valtion tietokonekeskus
46132: Statens datamaskincentral 25 376 360,55
46133: Valtion painatuskeskus
46134: Statens tryckericentral 5146 032,53
46135: Valtion ravitsemiskeskus
46136: Statens förplägnadscentral 9 238 856,39
46137: Rakennushallitus
46138: Byggnadsstyrelsen 52 822 541 ,81
46139: Maa- ja metsätalousministeriö
46140: Jord- och skogsbruksministeriet 35 921 274,02
46141: Maanmittaushallitus
46142: Lantmäteristyrelsen 8 459 130,53
46143: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46144: Tili - Konto 6633 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 172
46145:
46146: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46147:
46148:
46149:
46150: Metsäntutkimuslaitos
46151: Skogsforskningsinstitutet 1 813 559,87
46152: Vesihallitus
46153: Vattenstyrelsen 6 138 582,60
46154: Maatilahallitus
46155: Jordbruksstyrelsen 97 793 466,03
46156: Maatalouden tutkimuskeskus
46157: Lantbrukets forskningscentral 3 410 696,48
46158: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
46159: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 036 961,35
46160: Metsähallitus
46161: Forststyrelsen 22 750 354,50
46162: Valtion margariinitehdas
46163: Statens margarinfabrik 3183100,99
46164: Liikenneministeriö
46165: Trafikministeriet 2 058 575,59
46166: Autorekisterikeskus
46167: Bilregistercentralen 2 690 913,48
46168: Tie- ja vesirakennushallitus
46169: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 17 494 219,82
46170: Työvoimaministeriö
46171: Arbetskraftsministeriet 13 465 944,47
46172: Posti- ja telehallitus
46173: Post- och telestyrelsen 124 357 445,59
46174: Rautatiehallitus
46175: Järnvägsstyrelsen 68 765 911,66
46176: Ilmailuhallitus
46177: Luftfartsstyrelsen 2 068196,81
46178: limatieteen laitos
46179: Meteorologiska institutet 1 810 544,94
46180: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46181: Handels- och industriministeriet 289 785 958,89
46182: Merenkulkuhallitus
46183: Sjöfartsstyrelsen 22 850 809,43
46184: Elinkeinohallitus
46185: Näringsstyrelsen 1180 189,19
46186: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
46187: Statens tekniska forskningscentral 1 716 442,76
46188: Geologian tutkimuskeskus
46189: Geologiska forskningscentralen 437 748,13
46190: Teknillinen tarkastuskeskus
46191: Tekniska kontrollcentralen 783 970,89
46192: Matkailun edistämiskeskus
46193: Centralen för turistfrämjande 3 748144,30
46194: Patentti- ja rekisterihallitus
46195: Patent- och registerstyrelsen 1 048 693,60
46196: Merentutkimuslaitos
46197: Havsforskningsinstitutet 285119,96
46198: Teknologian kehittämiskeskus
46199: Centralen för teknologisk utveckling 513 766,97
46200: Valtion hankintakeskus
46201: Statens upphandlingscentral 1 074 050,39
46202: Sosiaali- ja terveysministeriö
46203: Social- och hälsovärdsministeriet 51 478 574,89
46204: Lääkintöhallitus
46205: Medicinalstyrelsen 145 199 508,14
46206: Sosiaalihallitus
46207: Socialstyrelsen 16 405 297,95
46208: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46209: Tili - Kanto 6634 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 173
46210:
46211: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46212:
46213:
46214:
46215: Työsuojeluhallitus
46216: Arbetarskyddsstyrelsen 995 796,33
46217: Kansanterveyslaitos
46218: Folkhälsoinstitutet 1 889 990,75
46219: Säteilyturvakeskus
46220: Strålskyddscentralen 673 285,12
46221: Tapaturmavirasto
46222: Olycksfallsverket 682 201,20
46223: Opetusministeriö
46224: Undervisningsministeriet 125 017 091,63
46225: Valtion opintotukikeskus
46226: Statens studiestödscentral 28 245 853,98
46227: Valtionarkisto
46228: Riksarkivet 727 819,07
46229: Suomen Akatemia
46230: Finlands Akademi 421 808,66
46231: Museovirasto
46232: Museiverket 1 841 266,69
46233: Helsingin yliopisto
46234: Helsingfors universitet 12 792 544,22
46235: Jyväskylän yliopisto
46236: Jyväskylä universitet 1130 504,40
46237: Oulun yliopisto
46238: Uleåborgs universitet 4 259 267,77
46239: Turun yliopisto
46240: Åbo universitet 3 096 560,45
46241: Tampereen yliopisto
46242: Tammerfors universitet 3 919 084,90
46243: Åbo Akademi
46244: Åbo Akademi 1 793 517,86
46245: Joensuun yliopisto
46246: Joensuu universitet 560 998,15
46247: Kuopion yliopisto
46248: Kuopio universitet 1 706 484,00
46249: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
46250: Veterinärmedicinska högskola 275 634,12
46251: Teknillinen korkeakoulu
46252: Tekniska högskolan 1151 392,38
46253: Tampereen teknillinen korkeakoulu
46254: Tammerfors tekniska högskola 1 066 678,05
46255: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
46256: Villmanstrands tekniska högskola 327140,57
46257: Helsingin kauppakorkeakoulu
46258: Helsingfors handelshögskola 346 646,06
46259: Svenska handelshögskolan
46260: Svenska handelshögskolan 329 666,53
46261: Turun kauppakorkeakoulu
46262: Åbo handelshögskola 204 084,36
46263: Vaasan korkeakoulu
46264: Vasa högskola 94 797,43
46265: Sibelius-Akatemia
46266: Sibelius-Akademin 1 512 622,91
46267: Lapin korkeakoulu
46268: Lapplands högskola 458 105,02
46269: Teatterikorkeakoulu
46270: Teaterhögskolan 277 130,03
46271: Taideteollinen korkeakoulu
46272: Konstindustriella högskolan 472 666,68
46273: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46274: Tili - Konto 6642 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 174
46275:
46276: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46277:
46278:
46279: Kouluhallitus
46280: Skolstyrelsen 72 724 970,15
46281: Ammattikasvatushallitus
46282: Yrkesutbildningsstyrelsen 86 979 498,29
46283: Ympäristöministeriö
46284: Miljöministeriet 5 974152,97
46285:
46286:
46287: 672 TULORASTIEN TILIT
46288: INKOMSTRESTERS KONTON 1 210 542 696,29
46289:
46290:
46291: 6720 Tulorästien tili
46292: lnkomstresters konto 1 210 542 696,29
46293: Taloudellinen suunnittelukeskus
46294: Ekonomiska planeringscentralen 7 095,10
46295: Ulkoasianministeriö
46296: Ministeriet för utrikesärendena 6 545 703,00
46297: Oikeusministeriö
46298: Justitieministeriet 12 229 033,57
46299: Sisäasianministeriö
46300: Ministeriet för inrikesärendena 557 321,60
46301: Rajavartiolaitos
46302: Gränsbevakningsväsendet 12 518,21
46303: Uudenmaan lääninhallitus
46304: Nylands länsstyrelse 1 259 389,12
46305: Turun ja Porin lääninhallitus
46306: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 2 412 715,60
46307: Hämeen lääninhallitus
46308: Tavastehus länsstyrelse 25 847 227,55
46309: Kymen lääninhallitus
46310: Kymmene länsstyrelse 1 365 861,80
46311: Mikkelin lääninhallitus
46312: St. Michels länsstyrelse 1 001 230,70
46313: Kuopion lääninhallitus
46314: Kuopio länsstyrelse 309 337,10
46315: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
46316: Norra Karelens länsstyrelse 230 274,30
46317: Keski-Suomen lääninhallitus
46318: Mellersta Finlands länsstyrelse 1125 862,14
46319: Vaasan lääninhallitus
46320: Vasa länsstyrelse 2 543 015,38
46321: Oulun lääninhallitus
46322: Uleåborgs länsstyrelse 2n1 649,00
46323: Lapin lääninhallitus
46324: Lapplands länsstyrelse 2 275 068,04
46325: Helsingin poliisilaitos
46326: Helsingfors polisinrättning 32 760,38
46327: Väestörekisterikeskus
46328: Befolkningsregistercentralen 2 123 968,00
46329: Puolustusministeriö
46330: Försvarsministeriet 72 163 337,70
46331: Valtiokonttori
46332: Statskontoret 234 384 020,35
46333: Tullihallitus
46334: Tullstyrelsen 9 906.70
46335: Verohallitus
46336: Skattestyrelsen 2 893 416.42
46337: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46338: Tili - Konto 6642 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 175
46339:
46340: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46341:
46342:
46343:
46344: Tilastokeskus
46345: Statistikcentralen 1 293 885.41
46346: Valtion koulutuskeskus
46347: Statens utbildningscentral 979,72
46348: Valtion tietokonekeskus
46349: Statens datamaskincentral 62 056 064,98
46350: Valtion painatuskeskus
46351: Statens tryckericentral 22 726 091 ,67
46352: Valtion ravitsemiskeskus
46353: Statens förplägnadscentral 555 296,85
46354: Rakennushallitus
46355: Byggnadsstyrelsen 11 228 883,70
46356: Maa- ja metsätalousministeriö
46357: Jord- och skogsbruksministeriet 2 119 221,25
46358: Maanmittaushallitus
46359: Lantmäteristyrelsen 25 077 297,39
46360: Vesihallitus
46361: Vattenstyrelsen 353 742,78
46362: Maatilahallitus
46363: Jordbruksstyrelsen 7 067 039,35
46364: Maatalouden tutkimuskeskus
46365: Lantbrukets forskningscentral 901 222,92
46366: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
46367: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 805 946,99
46368: Metsähallitus
46369: Forststyrelsen 88 593 742.41
46370: Valtion margariinitehdas
46371: Statens margarinfabrik 5 969 437,90
46372: Liikenneministeriö
46373: Trafikministeriet 2 373,60
46374: Autorekisterikeskus
46375: Bilregistercentralen 282 075,00
46376: ne- ja vesirakennushallitus
46377: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 19 307 499,73
46378: Työvoimaministeriö
46379: Arbetskraftsministeriet 57 779 099,85
46380: Posti- ja telehallitus
46381: Post- och telestyrelsen 234 307 026,37
46382: Ilmailuhallitus
46383: Luftfartsstyrelsen 6 168 831,77
46384: limatieteen laitos
46385: Meteorologiska institutet 1 548 070,50
46386: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46387: Handels- och industriministeriet 3 490 146,70
46388: Merenkulkuhallitus
46389: Sjöfartsstyrelsen 2 672 917,46
46390: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
46391: Statens tekniska forskningscentral 53 571 228,81
46392: Geologian tutkimuskeskus
46393: Geologiska forskningscentralen 585 437,50
46394: Teknillinen tarkastuskeskus
46395: Tekniska kontrollcentralen 4 006 885,81
46396: Matkailun edistämiskeskus
46397: Centralen för turistfrämjande 161 236,66
46398: Patentti- ja rekisterihallitus
46399: Patent- och registerstyrelsen 7 000,00
46400: Merentutkimuslaitos
46401: Havsforskningsinstitutet 371 351,95
46402: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46403: Tili • Kanto 6644 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 176
46404:
46405: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46406:
46407:
46408:
46409: Teknologian kehittämiskeskus
46410: Centralen för teknologisk utveckling 32 219,75
46411: Valtion hankintakeskus
46412: Statens upphandlingscentral 7 286,40
46413: Sosiaali- ja terveysministeriö
46414: Social- och hälsovärdsministeriet 16 404,02
46415: Lääkintöhallitus
46416: Medicinalstyrelsen 62 099 367,10
46417: Sosiaalihallitus
46418: Socialstyrelsen 10 816 765,73
46419: Työsuojeluhallitus
46420: Arbetarskyddsstyrelsen 219 077,20
46421: Kansanterveyslaitos
46422: Folkhälsoinstitutet 10 586 620,79
46423: Säteilyturvakeskus
46424: Strålskyddscentralen 3 166 982,82
46425: Opetusministeriö
46426: Undervisningsministeriet 1 368 934,60
46427: Valtion opintotukikeskus
46428: Statens studiestödscentral 84 662 373,36
46429: Valtionarkisto
46430: Riksarkivet 43 407,55
46431: Suomen Akatemia
46432: Finlands Akademi 4 792,79
46433: Museovirasto
46434: Museiverket 210 835,15
46435: Helsingin yliopisto
46436: Helsingfors universitet 11 253115,21
46437: Jyväskylän yliopisto
46438: Jyväskylä universitet 709 523,91
46439: Oulun yliopisto
46440: Uleåborgs universitet 4 513 725,38
46441: Turun yliopisto
46442: Åbo universitet 1 983 778,14
46443: Tampereen yliopisto
46444: Tammerfors universitet 1 711 619,74
46445: Åbo Akademi
46446: Åbo Akademi 230 711,59
46447: Joensuun yliopisto
46448: Joensuu universitet 533 938,75
46449: Kuopion yliopisto
46450: Kuopio universitet 1 120 984,38
46451: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
46452: Veterinärmedicinska högskola 153 943,70
46453: Teknillinen korkeakoulu
46454: Tekniska högskolan 4 986 922,30
46455: Tampereen teknillinen korkeakoulu
46456: Tammerfors tekniska högskola 3 555 475,56
46457: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
46458: Villmanstrands tekniska högskola 1 441180,73
46459: Helsingin kauppakorkeakoulu
46460: Helsingfors handelshögskola 335 353,72
46461: Svenska handelshögskolan
46462: Svenska handelshögskolan 45101,50
46463: Turun kauppakorkeakoulu
46464: Åbo handelshögskola 37 783,00
46465: Vaasan korkeakoulu
46466: Vasa högskola 27 241,25
46467: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46468: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 177
46469:
46470: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46471:
46472:
46473:
46474: Sibelius-Akatemia
46475: Sibelius-Akademin 4 090,25
46476: Lapin korkeakoulu
46477: Lapplands högskola 14 068,20
46478: Taideteollinen korkeakoulu
46479: Konstindustriella högskolan 63 754,25
46480: Kouluhallitus
46481: Skolstyrelsen 3 746 671,02
46482: Ammattikasvatushallitus
46483: Yrkesutbildningsstyrelsen 15 701 979,66
46484: Ympäristöministeriö
46485: Miljöministeriet 25 920,00
46486:
46487:
46488: 675 SIIRRETIYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
46489: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 6 445 547 733,41
46490:
46491:
46492: 6750 Siirrettyjen määrärahojen tili
46493: Reserverade anslags kanto 6 445 547 733,41
46494: Eduskunta
46495: Riksdagen 276 711,77
46496: Valtioneuvoston kanslia
46497: Statsrådets kansli 572 591,20
46498: Ulkoasianministeriö
46499: Ministeriet för utrikesärendena 257 412 105,02
46500: Oikeusministeriö
46501: Justitieministeriet 51 747 942,23
46502: Sisäasianministeriö
46503: Ministeriet för inrikesärendena 17 102 470,39
46504: Rajavartiolaitos
46505: Gränsbevakningsväsendet 18 422 653,07
46506: Uudenmaan lääninhallitus
46507: Nylands länsstyrelse 4 206 782,19
46508: Turun ja Porin lääninhallitus
46509: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 8 724172,62
46510: Hämeen lääninhallitus
46511: Tavastehus länsstyrelse 5 312 208,56
46512: Kymen lääninhallitus
46513: Kymmene länsstyrelse 8 704 890,21
46514: Mikkelin lääninhallitus
46515: St. Michels länsstyrelse 8 963 001,60
46516: Kuopion lääninhallitus
46517: Kuopio länsstyrelse 9 369 683,64
46518: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
46519: Norra Karelens länsstyrelse 11 980 573,00
46520: Keski-Suomen lääninhallitus
46521: Mellersta Finlands länsstyrelse 8 319 001,37
46522: Vaasan lääninhallitus
46523: Vasa länsstyrelse 8 292 659,27
46524: Oulun lääninhallitus
46525: Uleåborgs länsstyrelse 18 244 848,87
46526: Lapin lääninhallitus
46527: Lapplands länsstyrelse 26 948 892,60
46528: Helsingin poliisilaitos
46529: Helsingfors polisinrättning 273 744,94
46530: Keskusrikospoliisi
46531: Centralkriminalpo Iisen 904 719,35
46532: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985
46533: sivu
46534: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 178
46535:
46536: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46537:
46538:
46539: Suojelupoliisi
46540: Skyddspolisen 717 681,83
46541: Liikkuva poliisi
46542: Rörliga polisen 22 215,96
46543: Asuntohallitus
46544: Bostadsstyrelsen 70 274 445,08
46545: Puolustusministeriö
46546: Försvarsministeriet 1 738 857 633,88
46547: Valtiovarainministeriö
46548: Finansministeriet 35 073 466,24
46549: Valtiokonttori
46550: Statskontoret 340 892 688,17
46551: Tullihallitus
46552: Tullstyrelsen 1 981 840,90
46553: Rahapaja
46554: Myntverket 181 835,35
46555: Verohallitus
46556: Skattestyrelsen 1 980 471,08
46557: Tilastokeskus
46558: Statistikcentralen 2 108 012,82
46559: Valtion koulutuskeskus
46560: Statens utbildningscentral 13 450,51
46561: Valtion tietokonekeskus
46562: Statens datamaskincentral 14 127 704,08
46563: Valtion painatuskeskus
46564: Statens tryckericentral 8 486 301,93
46565: Valtion ravitsemiskeskus
46566: Statens förplägnadscentral 198 607,30
46567: Rakennushallitus
46568: Byggnadsstyrelsen 798 081 512,52
46569: Maa- ja metsätalousministeriö
46570: Jord- och skogsbruksministeriet 20 294 428,04
46571: Maanmittaushallitus
46572: Lantmäteristyrelsen 2 350 946,00
46573: Metsäntutkimuslaitos
46574: Skogsforskningsinstitutet 4173 978,63
46575: Vesihallitus
46576: Vattenstyrelsen 46 191 749,27
46577: Maatilahallitus
46578: Jordbruksstyrelsen 630 773 268,91
46579: Maatalouden tutkimuskeskus
46580: Lantbrukets forskningscentral 4 322 053,92
46581: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
46582: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 11 622 139,31
46583: Metsähallitus
46584: Forststyrelsen 54 167 984,74
46585: Valtion margariinitehdas
46586: Statens margarinfabrik 1 862 207,28
46587: Liikenneministeriö
46588: Trafikministeriet 74 946 957,81
46589: Autorekisterikeskus
46590: Bilregistercentralen 3160 670,59
46591: Tie- ja vesirakennushallitus
46592: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 160 407 342,39
46593: Työvoimaministeriö
46594: Arbetskraftsministeriet 394 757 152,08
46595: Posti- ja telehallitus
46596: Post- och telestyrelsen 168 587 352,34
46597: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46598: Administrativ balans den 31 december 1985 sida 179
46599: Tili - Konto 6710
46600:
46601: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46602:
46603:
46604: Rautatiehallitus
46605: Järnvägsstyrelsen 63 428 351,91
46606: Ilmailuhallitus
46607: Luftfartsstyrelsen 53 305 314,05
46608: limatieteen laitos
46609: Meteorologiska institutet 4 650 758.78
46610: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46611: Handels- och industriministeriet 371 009 327,53
46612: Merenkulkuhallitus
46613: Sjöfartsstyrelsen 64 447 387.71
46614: Elinkeinohallitus
46615: Näringsstyrelsen 63 556,50
46616: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
46617: Statens tekniska forskningscentral 55 275 401 ,38
46618: Geologian tutkimuskeskus
46619: Geologiska forskningscentralen 6 192 746,08
46620: Teknillinen tarkastuskeskus
46621: Tekniska kontrollcentralen 2 399 317,46
46622: Matkailun edistämiskeskus
46623: Centralen för turistfrämjande 1 513 824,32
46624: Merentutkimuslaitos
46625: Havsforskningsinstitutet 220 702,88
46626: Teknologian kehittämiskeskus
46627: Centralen för teknologisk utveckling 243 980 429,89
46628: Valtion hankintakeskus
46629: Statens upphandlingscentral 9 389 756.77
46630: Sosiaali- ja terveysministeriö
46631: Social- och hälsovärdsministeriet 31 614 846,91
46632: Lääkintöhallitus
46633: Medicinalstyrelsen 2 832 457,72
46634: Sosiaalihallitus
46635: Socialstyrelsen 11 674 506,13
46636: Kansanterveyslaitos
46637: Folkhälsoinstitutet 5 226 408,53
46638: Säteilyturvakeskus
46639: Strälskyddscentralen 4 688 123,52
46640: Tapaturmavirasto
46641: Olycksfallsverket 1 028143,60
46642: Opetusministeriö
46643: Undervisningsministeriet 46 283 104,84
46644: Valtion opintotukikeskus
46645: Statens studiestödscentral 1 752,45
46646: Valtionarkisto
46647: Riksarkivet 493 770,44
46648: Suomen Akatemia
46649: Finlands Akademi 94 490 898,44
46650: Museovirasto
46651: Museiverket 9 870 638,17
46652: Helsingin yliopisto
46653: Helsingfors universitet 21 362 996,33
46654: Jyväskylän yliopisto
46655: Jyväskylä universitet 8 152 516,20
46656: Oulun yliopisto
46657: Uleäborgs universitet 13 003 805,45
46658: Turun yliopisto
46659: Åbo universitet 13 427 150,31
46660: Tampereen yliopisto
46661: Tammerfors universitet 7 168 149,69
46662: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46663: Tili - Kanto 6710 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 180
46664:
46665: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46666:
46667:
46668: Åbo Akademi
46669: Åbo Akademi 1 455143,76
46670: Joensuun yliopisto
46671: Joensuu universitet 3 539 195,03
46672: Kuopion yliopisto
46673: Kuopio universitet 3 909 922,47
46674: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
46675: Veterinärmedicinska högskola 890 402,60
46676: Teknillinen korkeakoulu
46677: Tekniska högskolan 13 290 301,01
46678: Tampereen teknillinen korkeakoulu
46679: Tammerfors tekniska högskola 1 398 556,25
46680: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
46681: Villmanstrands tekniska högskola 2 620 095,04
46682: Helsingin kauppakorkeakoulu
46683: Helsingfors handelshögskola 2 096 925,55
46684: Svenska handelshögskolan
46685: Svenska handelshögskolan 349 345,55
46686: Turun kauppakorkeakoulu
46687: Åbo handelshögskola 443 344,86
46688: Vaasan korkeakoulu
46689: Vasa högskola 714 425,59
46690: Sibelius-Akatemia
46691: Sibelius-Akademin 1190 418,10
46692: Lapin korkeakoulu
46693: Lapplands högskola 476 792,06
46694: Teatterikorkeakoulu
46695: Teaterhögskolan 37 758,53
46696: Taideteollinen korkeakoulu
46697: Konstindustriella högskolan 783 750,65
46698: Kouluhallitus
46699: Skolstyrelsen 32 100 591,63
46700: Ammattikasvatushallitus
46701: Yrkesutbildningsstyrelsen 141 216 412,26
46702: Ympäristöministeriö
46703: Miljöministeriet 35 442 457,62
46704:
46705:
46706: 676 UUDISTUSRAHASTOT, PASSIIVATILIT
46707: FÖRNYELSEFONDER, PASSIVKONTON 268 280 966, 15
46708:
46709:
46710: 6760 Uudistusrahastot, passiivatili
46711: Förnyelsefonder, passivkonto 268 280 966,15
46712: Posti- ja telehallitus
46713: Post· och telestyrelsen 103 535 713,84
46714: Rautatiehallitus
46715: Järnvägsstyrelsen 164 745 252,31
46716:
46717:
46718: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT
46719: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 774 404 772,00
46720:
46721:
46722: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdystili
46723: Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond 374 983 679,84
46724: Maatilahallitus
46725: Jordbruksstyrelsen 374 983 679,84
46726: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46727: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 181
46728:
46729: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46730:
46731:
46732: 6912 Valtion takausrahaston yhdystili
46733: Statsgarantifondens kollektivkonto 6 059 781,16
46734: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46735: Handels- och industriministeriet 6 059 781,16
46736:
46737: 6913 Tuontikaupparahaston yhdystili
46738: lmporthandelsfondens kollektivkonto 12 453 454,97
46739: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46740: Handels- och industriministeriet 12 453 454,97
46741:
46742: 6914 Varmuusvarastorahaston yhdystili
46743: Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto 139 378 155,84
46744: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46745: Handels- och industriministeriet 139 378 155,84
46746:
46747: 6915 Vientitakuurahaston yhdystili
46748: Exportgarantifondens kollektivkonto 118 056 156,54
46749: Kauppa- ja teollisuusministeriö
46750: Handels- och industriministeriet 118 05B 156,54
46751:
46752: 6916 Öljysuojarahaston yhdystili
46753: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 9 575 507,12
46754: Ympäristöministeriö
46755: Miljöministeriet 9 575 507,12
46756:
46757: 6917 Valtion investointirahaston yhdystili
46758: Statens investeringsfonds kollektivkonto 113 896 034,53
46759: Valtiokonttori
46760: Statskontoret 113 896 034,53
46761:
46762:
46763: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
46764: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 12 660 456 166.76
46765:
46766:
46767: 6921 Saamamieskirjan tili
46768: Fordringsägarbokens konto 5 659 369 305,50
46769: Valtiokonttori
46770: Statskontoret 5 659 369 305,50
46771:
46772: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
46773: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 25 678 612,85
46774: Uudenmaan lääninhallitus
46775: Nylands länsstyrelse 3 124 950,03
46776: Turun ja Porin lääninhallitus
46777: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 3 796 604,51
46778: Hämeen lääninhallitus
46779: Tavastehus länsstyrelse 1m 894,07
46780: Kymen lääninhallitus
46781: Kymmene länsstyrelse 2 201 717.42
46782: Mikkelin lääninhallitus
46783: St. Michels länsstyrelse 2 008 404,71
46784: Kuopion lääninhallitus
46785: Kuopio länsstyrelse 702 353.74
46786: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
46787: Norra Karelens länsstyrelse 965 200,21
46788: Keski-Suomen lääninhallitus
46789: Mellersta Finlands länsstyrelse 923 543,82
46790: Vaasan lääninhallitus
46791: Vasa länsstyrelse 1 656 523.47
46792: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46793: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 182
46794:
46795: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva
46796:
46797:
46798:
46799: Oulun lääninhallitus
46800: Uleåborgs länsstyrelse 2 691 369,18
46801: Lapin lääninhallitus
46802: Lapplands länsstyrelse 2 603 825,91
46803: Tullihallitus
46804: Tullstyrelsen 30 786,00
46805: Rakennushallitus
46806: Byggnadsstyrelsen 447 713,42
46807: Maatilahallitus
46808: Jordbruksstyrelsen 772 677,67
46809: Rautatiehallitus
46810: Järnvägsstyrelsen 1 981 048,69
46811:
46812: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili
46813: Diverse övriga medel, aktivkonto 6 975 408 248,41
46814: Valtiokonttori
46815: Statskontoret 6 975 408 248,41
46816:
46817:
46818: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
46819: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 12 666 230 330,89
46820:
46821:
46822: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili
46823: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 5 659 369 305,50
46824: Valtiokonttori
46825: Statskontoret 5 659 369 305,50
46826:
46827: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
46828: Deponerade och främmande medel, passivkonto 31 452 776,98
46829: Ulkoasianministeriö
46830: Ministeriet för utrikesärendena 344 620,58
46831: Oikeusministeriö
46832: Justitieministeriet 2 388 051,96
46833: Uudenmaan lääninhallitus
46834: Nylands länsstyrelse 4 974 801,35
46835: Turun ja Porin lääninhallitus
46836: Åbo oc h Björneborgs länsstyrelse 4 110 169,20
46837: Hämeen lääninhallitus
46838: Tavastehus länsstyrelse 2 007 942,69
46839: Kymen lääninhallitus
46840: Kymmene länsstyrelse 2 256 588,78
46841: Mikkelin lääninhallitus
46842: St. Michels länsstyrelse 2 096 836,54
46843: Kuopion lääninhallitus
46844: Kuopio länsstyrelse 998 252,17
46845: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
46846: Norra Karelens länsstyrelse 994 215,20
46847: Keski-Suomen lääninhallitus
46848: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 041 240,63
46849: Vaasan lääninhallitus
46850: Vasa länsstyrelse 2 286 690,10
46851: Oulun lääninhallitus
46852: Uleäborgs länsstyrelse 2 796 583,33
46853: Lapin lääninhallitus
46854: Lapplands länsstyrelse 1 884 478,91
46855: Tullihallitus
46856: Tullstyrelsen 30 786,00
46857: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46858: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 183
46859:
46860: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46861:
46862:
46863: Rakennushallitus
46864: Byggnadsstyrelsen 447 713,42
46865: Vesihallitus
46866: Vattenstyrelsen 11 000,00
46867: Maatilahallitus
46868: Jordbruksstyrelsen 801 757,43
46869: Rautatiehallitus
46870: Järnvägsstyrelsen 1 981 048,69
46871:
46872: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili
46873: Diverse övriga medel, passivkonto 6 975 408 248,41
46874: Valtiokonttori
46875: Statskontoret 6 975 408 248,41
46876:
46877:
46878: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
46879: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 9 895 802,17
46880:
46881:
46882: 6961 Rahastot, aktiivatili
46883: Fonder, aktivkonto 6 735 366,62
46884: Merenkulkuhallitus
46885: Sjöfartsstyrelsen 37 839,58
46886: Sosiaali- ja terveysministeriö
46887: Social- och hälsovärdsministeriet 1 486 902,02
46888: Helsingin yliopisto
46889: Helsingfors universitet 49 037,01
46890: Turun yliopisto
46891: Abo universitet 1 946 903,44
46892: Tampereen yliopisto
46893: Tammerfors universitet 1 480 063,64
46894: Turun kauppakorkeakoulu
46895: Abo handelshögskola 1 734 620,93
46896:
46897: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili
46898: Donerade medel, aktivkonto 3 160 435,55
46899: Ulkoasianministeriö
46900: Ministeriet för utrikesärendena 56 116,35
46901: Puolustusministeriö
46902: Försvarsministeriet 606 893.75
46903: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
46904: Statens tekniska forskningscentral 550 000,00
46905: Opetusministeriö
46906: Undervisningsministeriet 398 585.78
46907: Museovirasto
46908: Museiverket 3 623.47
46909: Jyväskylän yliopisto
46910: Jyväskylä universitet 1119 881,62
46911: Oulun yliopisto
46912: Uleåborgs universitet 248 286,85
46913: Joensuun yliopisto
46914: Joensuu universitet 102 250,67
46915: Kuopion yliopisto
46916: Kuopio universitet 34 937,10
46917: Lapin korkeakoulu
46918: Lapplands högskola 14 749,40
46919: Ammattikasvatushallitus
46920: Yrkesutbildningsstyrelsen 25 11Q,56
46921: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
46922: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 184
46923:
46924: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46925:
46926:
46927:
46928: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
46929: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 45 795 624,63
46930:
46931:
46932: 6971 Rahastot, passiivatili
46933: Fonder, passivkonto 37 064 233,89
46934: Sisäasianministeriö
46935: Ministeriet för inrikesärendena 30 140 575,33
46936: Puolustusministeriö
46937: Försvarsministeriet 84 563,93
46938: Maatalouden tutkimuskeskus
46939: Lantbrukets forskningscentral 700,00
46940: Merenkulkuhallitus
46941: Sjöfartsstyrelsen 37 839,58
46942: Sosiaali- ja terveysministeriö
46943: Social- och hälsovärdsministeriet 1 486 902,02
46944: Helsingin yliopisto
46945: Helsingfors universitet 49 037,01
46946: Turun yliopisto
46947: Åbo universitet 2 051 331,45
46948: Tampereen yliopisto
46949: Tammerfors universitet 1 480 063,64
46950: Turun kauppakorkeakoulu
46951: Åbo handelshögskola 1 734 620,93
46952:
46953: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili
46954: Donerade medel, passivkonto 8 731 390,74
46955: Ulkoasianministeriö
46956: Ministeriet för utrikesärendena 56 116,35
46957: Rajavartiolaitos
46958: Gränsbevakningsväsendet 22 201,92
46959: Puolustusministeriö
46960: Försvarsministeriet 1 497 353,97
46961: Maa- ja metsätalousministeriö
46962: Jord- och skogsbruksministeriet 32 693,30
46963: Metsäntutkimuslaitos
46964: Skogsforskningsinstitutet 10 333,21
46965: Maatilahallitus
46966: Jordbruksstyrelsen 7 602,80
46967: Maatalouden tutkimuskeskus
46968: Lantbrukets forskningscentral 523 127,07
46969: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
46970: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 61 713,14
46971: Rautatiehallitus
46972: Järnvägsstyrelsen 7 770,00
46973: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
46974: Statens tekniska forskningscentral 874 970,75
46975: Teknillinen tarkastuskeskus
46976: Tekniska kontrollcentralen 7 000,00
46977: Merentutkimuslaitos
46978: Havsforskningsinstitutet 198,50
46979: Opetusministeriö
46980: Undervisningsministeriet 412 978,42
46981: Museovirasto
46982: Museiverket 3 623.47
46983: Jyväskylän yliopisto
46984: Jyväskylä universitet 1155 881,62
46985: Hallinnollinen tase jmdukuun 31. päivänä 1985 sivu
46986: Tili - Konto 6720 Administrativ balans Glen 31 december 1985 sida 185
46987:
46988: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
46989:
46990:
46991:
46992: Oulun yliopisto
46993: Uleäborgs universitet 1 694119,81
46994: Turun yliopisto
46995: Åbo universitet 348 324,07
46996: Tampereen yliopisto
46997: Tammerfors universitet 89 962,60
46998: Åbo Akademi
46999: Åbo Akademi 216 515,57
47000: Joensuun yliopisto
47001: Joensuu universitet 240 640,74
47002: Kuopion yliopisto
47003: Kuopio universitet 140 940,95
47004: Teknillinen korkeakoulu
47005: Tekniska högskolan 174 623,45
47006: Tampereen teknillinen korkeakoulu
47007: Tammerfors tekniska högskola 132 696,69
47008: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
47009: Villmanstrands tekniska högskola 433 774,53
47010: Helsingin kauppakorkeakoulu
47011: Helsingfors handelshögskola 269 446,25
47012: Vaasan korkeakoulu
47013: Vasa högskola 17 139,74
47014: Lapin korkeakoulu
47015: Lapplands högskola 105 411,15
47016: Teatterikorkeakoulu
47017: Teaterhögskolan 203,20
47018: Taideteollinen korkeakoulu
47019: Konstindustriella högskolan 20 499,00
47020: Kouluhallitus
47021: Skolstyrelsen 2 566,55
47022: Ammattikasvatushallitus
47023: Yrkesutbildningsstyrelsen 170 961,92
47024:
47025:
47026: 699 SELVITYSTILIT
47027: UTREDNINGSKONTON 15 071 667,08
47028:
47029:
47030: 6991 Epäselvien erien tili
47031: Oklara posters konto 15 071 667,08
47032: Oikeusministeriö
47033: Justitieministeriet 2 524,56
47034: Sisäasianministeriö
47035: Ministeriet för inrikesärendena 828,49
47036: Uudenmaan lääninhallitus
47037: Nylands länsstyrelse 20 118,00
47038: Turun ja Porin lääninhallitus
47039: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 3 018,44
47040: Hämeen lääninhallitus
47041: Tavastehus länsstyrelse 3 771,68
47042: Kymen lääninhallitus
47043: Kymmene länsstyrelse 9 206,60
47044: Kuopion lääninhallitus
47045: Kuopio länsstyrelse 6 360,43
47046: Keski-Suomen lääninhallitus
47047: Mellersta Finlands länsstyrelse 10 042,25
47048: Vaasan lääninhallitus
47049: Vasa länsstyrelse 4 360,96
47050: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
47051: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 186
47052:
47053: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
47054:
47055:
47056:
47057: Oulun lääninhallitus
47058: Uleåborgs länsstyrelse 2 220,50
47059: Lapin lääninhallitus
47060: Lapplands länsstyrelse 243 423,86
47061: Länsstyrelsen i landskapet Aland
47062: Länsstyrelsen i landskapet Aland 65 055,00
47063: Keskusrikospoliisi
47064: Centralkriminalpolisen 60,88
47065: Puolustusministeriö
47066: Försvarsministeriet 42 600,30
47067: Valtiovarainministeriö
47068: Finansministeriet 3 919,33
47069: Valtiokonttori
47070: Statskontoret 16 163 219,63
47071: Tullihallitus
47072: Tullstyrelsen 3 660,81
47073: Verohallitus
47074: Skattestyrelsen 843 169,95
47075: Tilastokeskus
47076: Statistikcentralen 3 789,21
47077: Valtion painatuskeskus
47078: Statens tryckericentral 17 383,24
47079: Valtion ravitsemiskeskus
47080: Statens förplägnadscentral 33 084,78
47081: Rakennushallitus
47082: Byggnadsstyrelsen 9 708,75
47083: Maanmittaushallitus
47084: Lantmäteristyrelsen 2 935,57
47085: Vesihallitus
47086: Vattenstyrelsen 1 000,00
47087: Maatalouden tutkimuskeskus
47088: Lantbrukets forskningscentral 462,30
47089: Metsähallitus
47090: Forststyrelsen 99 966,31
47091: Liikenneministeriö
47092: Trafikministeriet 272 327,03
47093: Tie- ja vesirakennushallitus
47094: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5 755,65
47095: Työvoimaministeriö
47096: Arbetskraftsministeriet 31 529,24
47097: Posti- ja telehallitus
47098: Post- och telestyrelsen 453 051,80
47099: Ilmailuhallitus
47100: Luftfartsstyrelsen 170 351,35
47101: Ilmatieteen laitos
47102: Meteorologiska institutet 1 856,20
47103: Kauppa- ja teollisuusministeriö
47104: Handels- och industriministeriet 14 787,20
47105: Merenkulkuhallitus
47106: Sjöfartsstyrelsen 117,35
47107: Teknologian kehittämiskeskus
47108: Centralen för teknologisk utveckling 4 587,00
47109: Sosiaalihallitus
47110: Socialstyrelsen 52 630,24
47111: Kansanterveyslaitos
47112: Folkhälsoinstitutet 99,00
47113: Valtion opintotukikeskus
47114: Statens studiestödscentral 960,97
47115: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1985 sivu
47116: Tili - Kanto 6750 Administrativ balans den 31 december 1985 sida 187
47117:
47118: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
47119:
47120:
47121:
47122: Suomen Akatemia
47123: Finlands Akademi 176 607,68
47124: Museovirasto
47125: Museiverket 1,31
47126: Helsingin yliopisto
47127: Helsingfors universitet 249 768,34
47128: Jyväskylän yliopisto
47129: Jyväskylä universitet 67,64
47130: Oulun yliopisto
47131: Uleåborgs universitet 228 046,48
47132: Åbo Akademi
47133: Åbo Akademi 6 088,87
47134: Joensuun yliopisto
47135: Joensuu universitet 68,75
47136: Kuopion yliopisto
47137: Kuopio universitet 3 140,80
47138: Tampereen teknillinen korkeakoulu
47139: Tammerfors tekniska högskola 1 056,00
47140: Helsingin kauppakorkeakoulu
47141: Helsingfors handelshögskola 53 182,30
47142: Teatterikorkeakoulu
47143: Teaterhögskolan 217,83
47144: Taideteollinen korkeakoulu
47145: Konstindustriella högskolan 755,64
47146: Kouluhallitus
47147: Skolstyrelsen 605,80
47148: Ammattikasvatushallitus
47149: Yrkesutbildningsstyrelsen 7 920,95
47150: Vmpäristöministeriö
47151: Miljöministeriet 5 093,41
47152:
47153:
47154: TASETILIT YHTEENSÄ
47155: BALANSKONTON SAMMANLAGT 23 310 174 711,11 25 441 176 566,43
47156:
47157: Ylijäämien ja vajausten tili
47158: Överskotts och underskotts konto 2 131 001 855,32
47159:
47160: Alijäämä vuoden alkaessa
47161: Underskott vid årets ingång 2 735 887 132,26
47162: Tilivuoden ylijäämä
47163: Redovisningsårets överskott 604 885 276,94
47164:
47165:
47166: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI
47167: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 25 441 176 566,43 25 441 176 566,43
47168: TULO- JA MENOARVION ULKOPUOLELLA
47169: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
47170:
47171: TULOSLASKELMAT JA TASEET
47172: 1985
47173:
47174:
47175: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
47176:
47177: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
47178: 1985
47179: 190
47180:
47181: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond
47182:
47183:
47184: Tulostase - Resultaträkning 1985
47185:
47186: Kulut- Kostnader
47187: Varsinaiset kulut - Ordinära kostnader
47188: Palkat ja sosiaaliturvamaksut - Löner och socialskyddsavgifter .................... . 81 394,94
47189: Lainojen hoitopalkkiot - Kostnader för lånens förvaltning .......................... . 23 668 372,48
47190: Tilojen hoitomenot - Kostnader för lägenheternas förvaltning ..................... . 100 912,18
47191: Verot - Skatter .................................................................... . 1 639139,84 25 489 819,44
47192:
47193: Kulutusmenot - Konsumtionsutgifter
47194: Maatilahallituksen päätöksen 7. 2. 1986 n:o 1402/1531-86/1114 perusteella poistettu
47195: tileistä - På grund av jordbruksstyrelsens beslut av 7. 2. 1986 nr 1402/1531-86/
47196: 1114 har avskrivits:
47197: Vapaavuosien lyhennyseriä - Friårs avkortningar ................................ . 55 916,32
47198: Asutusluottojen maksuvapautuksia - Befrielse från betalning av kolonisations-
47199: krediter .......................................................................... . 868128,91
47200: Kuivatus-, tienteko-, vesi- ja viemärikustannuksia - Torrläggnings-, vägbygg-
47201: nads-, vatten- och avloppsledningskostnader .................................... . 300 033,27
47202: Metsänparannuskustannuksia - Skogsförbättringskostnader .................... . 235 856,23
47203: Tientekoavustuksia - Understöd för vägbyggen ................................. . 7 945 816,-
47204: Kolttien avustuksia - Understöd åt skoltar ...................................... . 1 920 692,98
47205: Porotilojen palkkioita - Premier för renlägenheter ............................... . 3 098 568,-
47206: Uutistilain perustamispalkkioita - Premier för anläggning av nylägenhet ......... . 203 518,80
47207: Salaojitusavustuksia - Understöd för täckdikning ............................... . 27 183 858,-
47208: Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä va-
47209: roja - För undersökning av gårdsbrukets utvecklingsverksamhet beviljade
47210: medel ............................................................................ . 1 235180,09
47211: Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byggande
47212: och för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter ........................... . 11 754 027,-
47213: Metsien parannus- ja hoitomenoja - Förbättrings- och vårdutgifter av skogar ... . 189 022,05
47214: Peltojen metsittämiskustannuksia - Kostnader för beskogning av åkrar ......... . 40 814,71
47215: Katumaksuja - Gatuavgifter ..................................................... . 97,-
47216: Maatilahallituksen metsämaiden metsänhoito- ja metsänparannustyöt - Jord-
47217: bruksstyrelsens skogsunderhålls- och skogsförbättringsarbeten i skogsmark ..... . 291 472,85
47218: Maanostotoimintaa koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande jordköp ..... . 1 300,-
47219: Avustukset lattiasienen tuhoamiseen asuinrakennukseen kohdistuvan lainan
47220: takaisin maksamiseen - Understöd för återbetalning av lån för utrotning av
47221: hussvamp i bostadshus .......................................................... . 66 000,- 55 390 302,21
47222: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ........................................................... . 89 114196,20
47223: 169 994 317,85
47224:
47225:
47226:
47227:
47228: Tuotot-lntäkter
47229: Varsinaiset tuotot - Ordinära intäkter
47230: Korot - Räntor:
47231: Asutuskassalainoista - Kolonisationskassalån ................................... . 249 158,92
47232: Maatilalainoista - Jordlägenhetslån ............................................. . 102 625 580,90
47233: Maankäyttölainoista - Jorddispositionslån ...................................... . 40 685 539,56
47234: Asuttamislainoista - Kolonisationslån ........................................... . 211 005,25
47235: Myyntihintoihin liitetyistä lainoista - Lån i samband med köpeskillingar ......... . 1 204,76
47236: Tilojen kauppahinnoista - På lägenheters pris ................................... . 15 454 442,69
47237: Muita korkotuloja - Övriga ränteinkomster ...................................... . 50 074,51 159 2n 006,59
47238: 191
47239:
47240: Muut tuotot - Övriga intäkter
47241: Vuokratulot - Arrendeinkomster ................................................ . 1 276 789,97
47242: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä - överskott av försålda lägenheter .......... . 6 918 839,54
47243: Satunnaiset tulot - Diverse inkomster ........................................... . 2 521 681,75 10 717 311,26
47244: 169 994 317,85
47245:
47246: Omaisuustase - Balansräkning 31. 12. 1985
47247: Vasta avaa- Aktiva
47248: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgängar
47249: Varat - Medel
47250: Sitomattomat varat - Obundna medel ............................................. . 52 851 770,01
47251: Sidotut varat - Bundna medel
47252: Myönnetyt, mutta maksamatta olevat - Beviljade, men icke utbetalade:
47253: Maatilalainat - Jordlägenhetslän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 793 350,91
47254: Porotilalain ja kolttalain mukaiset lainat - Län enligt
47255: lagen om renskötsellägenheter och skoltlagen ............. . 6 406 851,63
47256: Tilojen hinnat - Lägenheters pris ......................... . 989 864,97
47257: Muita maksuja - Övriga utbetalningar .................... . 61 509 412,40 321 699 479,91
47258: Talletetut varat- Deponerade medel .............................................. . 432 429,92 374 983 679,84
47259: Lainat - Lån
47260: Kuntien lainat - Kommunernas Iän
47261: Asutuskassalainat - Kolonisationskassalän ............................................................ . 10 708 381,41
47262: Rahalaitosten lainat - Penninginrättningslån
47263: Maatilalainat - Jordlägenhetslän ................................................ . 4 192 705 283,85
47264: Maankäyttölainat - Jorddispositionslän ......................................... . 796 950 218,24
47265: Asuttamislainat - Kolonisationslån .............................................. . 7 156 543,90
47266: Porkkalan jälleenrakennuslainat - Län för äteruppbyggnad av Porkala ........... . 20 048,62 4 996 832 094,61
47267: Muut lainat - övriga Iän
47268: Suoraan rahastosta myönnetyt erinäiset lainat ja saatavat - Direkt ur fonden
47269: beviljade särskilda lån och fordringar ............................................. . 38 137,49
47270: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Län i samband med kö-
47271: peskillingar för jorddispositionslägenheter ........................................ . 22 133 179,48
47272: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Län i samband med
47273: köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter ..................................... . ' 6 089 659,29 28 260 976,26
47274: Kauppahinnat - Köpeskillingar
47275: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe-
47276: ter, som sålts med stöd av kolonisationslagen .................................... . 4 435 976,06
47277: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för
47278: lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen ......................... . 81 115 718,90
47279: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe-
47280: ter, som sålts med stöd av lagen om gärdsbruksenheter .......................... . 397 036 876,51 482 588 571,47
47281: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgängar
47282: Ostetut tilat - Köpta lägenheter ......................................................................... . 216 651 512,14
47283: Erilaatuiset saatavat - Diverse fordringar
47284: Parannuskorvaukset - Förbättringsersättningar .................................... . 4 376,-
47285: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 218 829,04 1 223 205,04
47286: 6 111 248 420,77
47287:
47288: Vastattavaa- Passiva
47289: Vieras pääoma - Främmande kapital
47290: Talletetut varat - Depositioner ........................................................................... . 432 429,92
47291: Oma pääoma - Eget kapital
47292: Pääoma vuoden alussa - Kapital vid årets ingång.......... 5 541 701 794,65
47293: Siirretty tulo- ja menoarviomomentilta - Överföring frän
47294: moment i statsförslaget .................................... . 480 000 000,- 6 021 701 794,65
47295: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ..................................... . 89 114 196,20 6 110 815 990,85
47296: 6 111 248 420,77
47297: 192
47298:
47299: Valtion viljavaraston rahasto - Statens spannmålsförrådsfond
47300:
47301: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
47302: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 1 663 888 491,36
47303: Kulut - Kostnader
47304: Tavarat - Varor..................................................................... 1 554 290 813,25
47305: Palkat - Löner.................. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 536 006,85
47306: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 529 925,09
47307: Varaston muutos- Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_1..c:34_:_:_80_:_7_3:..:3'-'-0'-'-,6_7_-_1-'-49=--1---'549~--'4-'-14_,_,52=
47308: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 339 076,84
47309: Poistot - Avskrivningar
47310: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 11 941 389,50
47311: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 19 027 112,03 -30 968 501,53
47312: Liikevoitto - Rörelsevinst .......................................................... . 141 370 575,31
47313: Muut tuotot - Övriga intäkter
47314: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 3 419 164,19
47315: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 8 329 076,54 11 748 240,73
47316: 153 118 816,04
47317: Varausten lisäys - Ökning av Reserveringar ................................................................ . -60 000 000,-
47318: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -90 377 926,56
47319: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 2 740 889,48
47320:
47321:
47322:
47323:
47324: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47325:
47326: Vastaavaa- Aktiva
47327: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
47328: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden
47329: Kassa....................................................... 1 615,45
47330: Pankkitilit- Bankkonton................................... 8 125 425,38
47331: Postisiirtotili - Postgirokanto .. . .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. . 61 215 092,77 69 342 133,60
47332: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ............................................. . 98 155 504,01
47333: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................... . 4 091 373,93
47334: Velkakirjaluotot - Skuldsedelkrediter ................................................. . 1 200 000,-
47335: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar
47336: Hankintaannakat puhelinyhtiöille - Anskaffningsförskott
47337: tili telefonbolag............................... ... . . . . . . .. . . . 730,-
47338: Hankintaennakot rakennusyhtiöille Anskaffnings-
47339: förskott tili byggnadsbolag .. . .. .... ... .. .. .. ... ... .. .... .. . 15 500 000,- 15 500 730,-
47340: Siirtosaamiset - Resultatregleringar .................................................. . 2 171 381,25
47341: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar
47342: Annetut etukäteisvarat - Givna förskottsmedel
47343: Tilittäjät - Redogörare ........................................................ . 56 389,67 190 517 512,46
47344: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
47345: Tavarat- Varor ............................................................................................ . 1 632 752 569,81
47346: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
47347: Keskeneräiset omat työt - Halvfärdiga egna arbeten
47348: Kiinteistö - Fastigheter ................................... . 62 438 431,39
47349: Koneisto - Maskiner ...................................... . 9 084 975,99 71 523 407,38
47350: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden ................... . 1 392 730,89
47351: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och
47352: konstruktioner ........................................... . 355 902 449,36 357 295 180,25
47353: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier
47354: Koneisto - Maskiner ................................... . 99 920 868,80
47355: Kalusto - lnventarier ................................... . 7 682 252,69 107 603 121,49
47356: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter ...................................... . 977 801,34
47357: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar ............................................ . 218 588,60 537 618 099,06
47358: 2 360 888 181 ,33
47359: 193
47360:
47361: Vastattavaa- Passiva
47362: Vieras pääoma - Främmande kapital
47363: Lyhytaikainen - Kortfristigt
47364: Ostovelat - Leverantörskulder ................................... . 135 265 783,65
47365: Rukiin tuotantopalkkiot - Produktionspremier för råg ............ . 441 755,50
47366: Siirtovelat - Resultatregleringar .................................. . 31 032 196,69
47367: Lomapalkkavelka - Semesterlöneskuld .......................... . 3143 046,19
47368: Muut lyhytaikaiset lainat - Övriga kortfristiga lån ................ . 589 968 787,99 759 851 570,02
47369: Pitkäaikainen - Långsfristigt
47370: Obligaatiolainat - Obligationslån ................................. . 150000000,-
47371: Muut pitkäaikaiset lainat - övriga långfristiga lån ................ . 13000000,-
47372: Hinnanerovarat - Prisskillnadstillgångar .......................... . 12 314 664,92 175 314 664,92 935 166 234,94
47373: Varaukset - Reserveringar
47374: Varastovaraukset - Lagerreserveringar .................................................................. . 560 000 000,-
47375: Oma pääoma - Eget kapital
47376: Viljavarastorahasto - Spannmålsförrådsfonden
47377: Perusrahasto- Grundfonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610 054 235,-
47378: Käyttörahasto- Driftfonden... .. . . .. . .. . .. . ... . ... . .. . . . .. . ... . .. 247 415 736,21 857 469 971,21
47379: Siementuotannon edistämisvarat - Medel för befrämjande av fröproduktion . . . . . . . . . . 5 511 085,70 862 981 056,91
47380: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 2 740 889,48
47381: 2 360 888 181.33
47382:
47383:
47384:
47385: Tuontikaupparahasto - lmporthandelsfonden
47386:
47387:
47388: Tulostase - Resultaträkning 1985
47389: Tuotot-lntäkter
47390: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal ........................................ . 251 353 329.79
47391: Korot - Räntor ....................................................................... . 124 624,97 251 477 954,76
47392: 251 477 954,76
47393:
47394:
47395: Kulut- Kostnader
47396: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 28 569,04
47397: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal ........................................ . 251 353 329.79
47398: Yleiskustannukset - Förvaltningskostnader .......................................... . 865,- 251 382 763,83
47399: Tuloja yli menojen - lnkomster utöver utgifter ............................................................. . 95190,93
47400: 251 477 954,76
47401:
47402:
47403: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47404: Vastaavaa- Aktiva
47405: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 12 453 454,97
47406: Tilisaatavat - Kontofordringar ....................................................... . 2 034 086,50
47407: Tavaravarastot - Varulager .......................................................... . 2 486 981,80 16 974 523,27
47408: 16 974 523,27
47409:
47410: Vastattavaa- Passiva
47411: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 1065,-
47412: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 168,95
47413: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 173 035,80 174 269.75
47414:
47415: Pääoma- Kapital1. 1. 1985 ......................................................... . 16 705 062,59
47416: Tuloja yli menojen - lnkomster utöver utgifter ....................................... . 95 190,93 16 800 253,52
47417: 16 974 523,27
47418: 7 461218Z
47419: 194
47420:
47421: Varmuusvarastorahasto - Säkerhetsupplagsfonden
47422:
47423:
47424: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
47425:
47426: Valtion omat nestemäiset polttoainevarastot - Statens egna flytande bränslelager
47427: Kulut - Kostnader
47428: Vuokrat - Hyror ................................................................... . 5 245 769,40
47429: Hoitokulut - Underhållskostnader ........................................•......... 9 336 583,24 -14 582 352,64
47430: Valtion muut varmuusvarastot - Statens övriga säkerhetslager
47431: Kulut - Kostnader
47432: Varastovuokrat - Lagerhyror ..... .' ................................................ . 231 366,50
47433: Hoitokulut - Förvaltningskostnader ................................................ . 916 887,32
47434: Muut menot - Övriga utgifter ..................................................... . 52036,40 -1 200 200,22
47435: Muut tuotot - Övriga intäkter
47436: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................. . 19036,-
47437:
47438: Muut kulut - övriga kostnader
47439: Palkkiot - Arvoden ................................................................ . 1 007,27
47440: Sekalaiset menot - Diverse utgifter ................................................ . 1 461,35 -3 368,62
47441: Kuluja yli tuottojen - Kostnader utöver intäkter ............................................................ . 15 766 975,48
47442:
47443:
47444:
47445: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47446:
47447: Vastaavaa- Aktiva
47448: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 139 378 155,84
47449: Tilisaatavat - Kontofordringar ....................................................... . 142 435 610,95
47450: Muut saatavat - Övriga fordringar ................................................... . 2 766 975,48
47451: Tavaravarastot- Varulager .......................................................... . 1 640 716 188,21
47452: Muiden tilitettävien varojen tili - Övriga redovisningsmedelskonto .•.................. 2 959375,76 1 928 256 306,24
47453: 1 928 256 306,24
47454:
47455:
47456: Vastattavaa- Passiva
47457: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 559,-
47458: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 127,27
47459: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 41 479 139,92 41 479 826,19
47460: Pääoma- Kapita11. 1. 1985 ........................................................ .. 1 554 978 098,80
47461: Siirrot rahastoon - överföringar tili fonden:
47462: Siirto varasto-ostoihin - Överföring för lagerinköp ................................ .. 197 000 000,-
47463: Siirto pääomaan varmuusvarastorahaston tavaramyyntien tuloksista - Överfö-
47464: ring tili kapitalet av resultatet från säkerhetsupplagsfondens varuförsäljning ........ . 134 798 381,25 1 886 776 480,05
47465: Korvaus varastointikuluihin - Ersättning för lagringsutgifter ....................... . 15 766 975,48
47466: Kuluja yli tuottojen - Kostnader utöver intäkter ...................................... . 15 766 975,48
47467: 1 928 256 306,24
47468:
47469:
47470:
47471: Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden
47472:
47473: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
47474: Tuotot-lntäkter
47475: Takuumaksut- Garantiavgifter ..................................................... .. 43 241 891,66
47476: Takaisin perityt takuukorvaukset - Aterindrivna garantiersättningar .................. . 88 237 599,14 131 479 400,80
47477: 195
47478:
47479: Kulut- Kostnader
47480: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden ............................................... . 7111 769,32
47481: Huoneistokulut - Lokalkostnader .................................................... . 1 056 943.70
47482: Matkat - Resekostnader ............................................................. . 358 303,55
47483: Muut kulut - Övriga kostnader ....................................................... . 2 040 550,80
47484: Takuukorvaukset - Garantiersättningar .............................................. . 200 124 536.73 -210 692 104,10
47485: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . 79 212 613,30
47486:
47487:
47488:
47489: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47490:
47491: Vastaavaa- Aktiva
47492: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .......................................... . 118 058 158,54
47493: Annetut etukäteisvarat - Erlagda förskott ............................................ . 1000,-
47494: Arvopaperit - Värdepapper .......................................................... . 34 050,- 118 093 208,54
47495: 118 093 208.54
47496:
47497:
47498: Vastattavaa- Passiva
47499: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 186 207,-
47500: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 38 575,04
47501: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 5 737 362,44 5 962144,48
47502: Pääoma - Kapital1. 1. 1985 ......................................................... . 191 343 677,36
47503: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .............................. . -79 212 613,30 112 131 064,06
47504: 118 093 208,54
47505:
47506:
47507:
47508:
47509: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden
47510:
47511:
47512: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
47513:
47514: Tuotot-lntäkter
47515: Takausmaksutuotot - Garantiavgiftsintäkter ............................................................... . 5 026 283.79
47516: Hallintokulut - Förvaltningskostnader
47517: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden ............................................ . 3 430 193,02
47518: Huoneistokulut - Lokalkostnader .................................................. . 581 990,07
47519: Muut hallintokulut - Övriga förvaltningskostnader ................................. . 1 367 582,69
47520: 5 379 765.78
47521: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . -40 218,26 -5 339 547,52
47522: Takausmaksukate - Garantiavgiftsbidrag .................................................................. . -313 263.73
47523: Korvaukset ja takautumistuotot - Ersättningar och regressintäkter
47524: Suoritetut takauskorvaukset - Erlagda garantiersättningar.......................... 26 380 192,56
47525: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot - På regressrätt baserade intäkter . . . . . . . . . -5 831 866,85 -20 548 325,71
47526: ------~~~--~~~~~
47527: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 861 589,44
47528:
47529:
47530:
47531: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47532: Vastaavaa- Aktiva
47533: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 6 059 337,98
47534: Rahat - Kassa ............................................................................................. . 2 750,-
47535: Ennakot - Förskott ......................................................................................... . 8 000,-
47536: Arvopaperit - Värdepapper ................................................................................ . 22 950,-
47537: 6 093 037,98
47538: 196
47539:
47540: Vastattavaa- Passiva
47541: Siirtovelat - Resultatregleringar ............................................................................ . 491 980,60
47542: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 1. 1. 1985................................. 6 462 646,82
47543: Siirrot rahastoon - Överföringar tili fonden.................. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000,-
47544: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_2_0_86_1_589_'--,44
47545: ____5--'60-'--1-'-05_7-'-,38'-
47546: 6 093 037,98
47547:
47548:
47549:
47550: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
47551:
47552:
47553: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
47554: Tuotot-lntäkter
47555: Öljysuojamaksut - Oljeskyddsavgifter ................................................ . 15 830 795,-
47556: Takaisinperityt korvaukset - Aterindrivna ersättningar ............................... . 15 830 795,-
47557: 15 830 795,-
47558:
47559:
47560: Kulut- Kostnader
47561: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 89 953,38
47562: Matkat - Resekostnader ............................................................. . 1 221,60
47563: Sekalaiset kulut - Kostnader av blandad natur ....................................... . 7 958,80
47564: Öljynvahinkokorvaukset - Oljeskadeersättningar ..................................... . 15 228 059,67 15 327 193,45
47565: Tuottoja yli kulujen - lntäkter utöver kostnader ............................................................ . 503 601,55
47566: 15 830 795,-
47567:
47568:
47569:
47570: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47571: Vastaavaa- Aktiva
47572: Sijoittamatlomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 9 575 507,12
47573: 9 575 507,12
47574:
47575:
47576: Vastattavaa- Passiva
47577: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 789,-
47578: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 137,45 926,45
47579: Pääoma - Kapital1. 1. 1985 ......................................................... . 15 070 979,12
47580: Siirto tulo- ja menoarvioon - Överföring tili statsförslaget ............................ . 6 000 000,-
47581: Tuottoja yli kulujen - lntäkter utöver kostnader ...................................... . 503 601,55 9 574 580,67
47582: 9 575 507,12
47583:
47584:
47585:
47586: Valtion investointirahasto - Statens investeringsfond
47587:
47588:
47589: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
47590: Korkotuotot - Ränteintäkter
47591: Varsinaiset korkotuotot - Ordinarie ränteintäkter
47592: Markkamääräisistä lainoista - Lån i finska mark .................................... . 84 018 107,66
47593: Ulkomaan rahan määräisistä lainoista - Lån i utländsk valuta ...................... . 61 223132,- 145 241 239,66
47594: 197
47595:
47596: Koron luontaiset tuotot - Ränteliknande intäkter
47597: Korvaus valtiolta - Ersättning av staten ............................................ . 6 448 045,96
47598: Varausmaksut - Reserveringsprovisioner .......................................... . 2 026 671,-
47599: Vuosimaksut - Årsavgifter ........................................................ . 972 964,36
47600: Vakuusmaksut - Säkerhetspremier ................................................ . 299 978,- 9 747 659,32
47601: Korkokulut - Räntekostnader
47602: Varsinaiset korkokulut - Ordinarie räntekostnader
47603: Kotimaisista veloista - lnhemska skulder .......................................... . 10 241 185,14
47604: Ulkomaisista veloista - Utländska skulder ......................................... . 62 737 369,69 -72 978 554,83
47605: Koron luontaiset kulut - Ränteliknande kostnader
47606: Provisiot - Provisioner ................................................................................... . -864 856,31
47607: Korkokate - Räntebidrag ................................................................................... . 81 145 487,84
47608: Muut tuotot - Övriga intäkter
47609: Kurssivoitot - Kursvinster ........................................................ .. 28 022,67
47610: Muut - övriga ..................................................................... . 15 113,53 43 136,20
47611: Muut kulut - Övriga kostnader
47612: Palkkio Postipankille - Arvode tili Postbanken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 846 000,-
47613: Neuvottelukunnan kulut - Delegationens kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 862,22
47614: Kulut ulkomaisista veloista - Kostnader på utländska skulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 485,31
47615: Kurssitappiot - Kursförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 470,50
47616: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 928 922,31
47617: Muut - övriga . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . .. . .. . . .. .. . .. . . . .. . . . _ __:80:..::_:_322::::!..,,-_ __-_:1..:...1-=-57:_:4_:062-=,34::...:.
47618: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott....................................................... 69 614 561,70
47619:
47620:
47621:
47622:
47623: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
47624:
47625: Vastaavaa- Aktiva
47626: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
47627: Valtion kassatalouden piirissä olevat varat - Medel inom statens kassahushållning
47628: Markkamääräiset - 1 finska mark .................................................. . 72 936 188,51
47629: Ulkomaan rahan määräiset - 1 utländsk valuta ..................................... . 40 959 846,02 113 896 034,53
47630: Lainasaamiset - Lånefordringar
47631: Markkamääräiset - 1 finska mark .................................................. . 951 793 542,43
47632: Ulkomaan rahan määräiset - 1 utländsk valuta .................................... .. 814 478 020,32 1 766 271 562,75
47633: Korkosaamiset - Räntefordringar .......................................................................... . 1 634 750,42
47634: Arvostuserät - Värderingsposter
47635: Kurssierot - Kursskillnader .............................................................................. . 2 641 780,98
47636: 1 884 444 128,68
47637:
47638:
47639: Vastattavaa- Passiva
47640: Vieras pääoma - Främmande kapital
47641: Kotimaiset velat - lnhemska skulder
47642: Velat Postipankille - Skulder ti 1' Postbanken ....................................... . 82 000 000,-
47643: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 19 071,68
47644: Ulkomaiset velat - Utländska skulder ................................................ . 864 472 281,26 946 491 352,94
47645: Oma pääoma - Eget kapital
47646: Pääoma vuoden alussa - Kapital vid årets början .................................. . 868 338 214,04
47647: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ....................... .
47648: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 69 614 561,70 937 952 775,74
47649: 1 884 444 128,68
47650: 198
47651:
47652: Muut rahastot - Övriga fonder
47653:
47654:
47655: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden
47656: Pääoma - Kapital 1. 1. 1985 ................................................................................ . 27 994 680,66
47657: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 27 346 411,99
47658: Tulot - lnkomster .......................................................................................... . 29 492 306,66
47659: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ .
47660: Pääoma - Kapital 31. 12. 1985 ............................................................................. . 30 140 575,33
47661:
47662:
47663: Posti- ja telelaitoksen uudistusrahasto - Post- och televerkets förnyelsefond
47664: Pääoma - Kapital 1. 1. 1985 ................................................................................ . 84 215 475,29
47665: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 241 600 761,45
47666: Tulot - lnkomster .......................................................................................... .
47667: Siirto tulo- ja menoarviosta - överföring från statsförslaget ................................................ . 260 921 000,-
47668: Pääoma - Kapital 31. 12. 1985 ............................................................................. . 103 535 713,84
47669:
47670:
47671: Radiorahasto - Radiofonden
47672: Pääoma - Kapital 1. 1. 1985 ................................................................................ . 165 665 978,39
47673: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 988 054 790,04
47674: Tulot - lnkomster .......................................................................................... . 957 720 098,60
47675: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ .
47676: Pääoma- Kapita131. 12. 1985 ............................................................................. . 135 331 286,95
47677:
47678:
47679: Valtionrautateiden uudistusrahasto - Statsjärnvägarnas förnyelsefond
47680: Pääoma - Kapital 1. 1. 1985 ................................................................................ . 154 998 122,57
47681: Menot - Utgifter ........................................................................................... . 175 766 870,26
47682: Tulot - lnkomster .......................................................................................... .
47683: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget ................................................ . 185 514 000,-
47684: Pääoma - Kapital31. 12. 1985 ............................................................................. . 164 745 252,31
47685: LIITTEET
47686:
47687: BILAGOR
47688: SELOSTUS
47689:
47690: TU LORÄSTEISTÄ
47691: VUODELTA
47692:
47693: 1985
47694:
47695:
47696:
47697: RELATION ANGAENDE
47698:
47699: INKOMSTRESTER
47700: FÖR AR
47701:
47702: 1985
47703: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
47704: Relation angående inkomstrester för år 1985 sida 202
47705:
47706: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
47707: 1984 1985 1986
47708: %
47709:
47710:
47711:
47712: TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS
47713: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN
47714: 1.1.1985 0,00
47715: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0
47716: 31.12.1985 0,00 7 095,10 7 095,10
47717:
47718: ULKOASIANMINISTERIÖ
47719: MINISTERIET FÖR UTRIKESÄRENDENA
47720: 1.1.1985 0,00
47721: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0
47722: 31.12.1985 0,00 6 545 703,00 6 545 703,00
47723:
47724: OIKEUSMINISTERIÖ
47725: JUSTITIEMINISTERIET
47726: 1.1.1985 9 033 082,94
47727: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 8 484 313,72 94
47728: 31.12.1985 548 769,22 11 680 264,35 12 229 033,57
47729:
47730: SISÄASIANMINISTERIÖ
47731: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA
47732: 1.1.1985 720 990,85
47733: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 720 990,85 100
47734: 31.12.1985 0,00 557 321,60 557 321,60
47735:
47736: RAJAVARTIOLAITOS
47737: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET
47738: 1.1.1985 6 536,35
47739: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6 536,35 100
47740: 31.12.1985 0,00 12 518,21 12 518,21
47741:
47742: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS
47743: NYLANDS LÄNSSTYRELSE
47744: 1.1.1985 107 602.41
47745: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 107 602.41 100
47746: 31.12.1985 0,00 1 259 389,12 1 259 389,12
47747:
47748: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS
47749: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE
47750: 1.1.1985 1 626 302,10
47751: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 652 148,10 40
47752: 31.12.1985 974154,00 1 438 561,60 2 412 715,60
47753:
47754: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS
47755: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE
47756: 1.1.1985 309 466,13
47757: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 309 466,13 100
47758: 31.12.1985 0,00 25 847 227,55 25 847 227,55
47759:
47760: KYMEN LÄÄNINHALLITUS
47761: KYMMENE LÄNSSTYRELSE
47762: 1.1.1985 114 583,35
47763: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 114 583,35 100
47764: 31.12.1985 0,00 1 365 861,80 1 365 861,80
47765:
47766: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS
47767: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE
47768: 1.1.1985 504 957,67
47769: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 301 351,72 60
47770: 31.12.1985 203 605,95 797 624.75 1 001 230.70
47771: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985
47772: sivu
47773: Relation angående inkomstrester för år 1985 sida
47774: 203
47775:
47776: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
47777: 1984 1985 1986
47778: %
47779:
47780:
47781: KUOPION LÄÄNINHALLITUS
47782: KUOPIO LÄNSSTYRELSE
47783: 1.1.1985 0,00
47784: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0
47785: 31.12.1985 0,00 309 337,10 309 337,10
47786:
47787: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS
47788: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE
47789: 1.1.1985 13 498,70
47790: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 13 498,70 100
47791: 31.12.1985 0,00 230 274,30 230 274,30
47792:
47793: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
47794: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE
47795: 1.1.1985 745 653,37
47796: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 437 418,78 59
47797: 31.12.1985 308 234,59 817 627,55 1125 862,14
47798:
47799: VAASAN LÄÄNINHALLITUS
47800: VASA LÄNSSTYRELSE
47801: 1.1.1985 1 294 736,00
47802: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 108 550,30 86
47803: 31.12.1985 186 185,70 2 356 829,68 2 543 015,38
47804:
47805: OULUN LÄÄNINHALLITUS
47806: ULEABORGS LÄNSSTYRELSE
47807: 1.1.1985 3 945 221,00
47808: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 343 851,00 59
47809: 31.12.1985 1 601 370,00 1 170 279,00 2 771 649,00
47810:
47811: LAPIN LÄÄNINHALLITUS
47812: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE
47813: 1.1.1985 2 188 274,87
47814: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 796 635,89 36
47815: 31.12.1985 1 391 638,98 883 429,06 2 275 068,04
47816:
47817: HELSINGIN POLIISILAITOS
47818: HELSINGFORS POLISINRÄTINING
47819: 1.1.1985 21120,04
47820: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 21120,04 100
47821: 31.12.1985 0,00 32 760,38 32 760,38
47822:
47823: VÄESTÖREKISTERIKESKUS
47824: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN
47825: 1.1.1985 1 362 790,20
47826: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 362 790,20 100
47827: 31.12.1985 0,00 2 123 968,00 2 123 968,00
47828:
47829: PUOLUSTUSMINISTERIÖ
47830: FÖRSVARSMINISTERIET
47831: 1.1.1985 33 015 281 ,36
47832: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 15 442 068,19 47
47833: 31.12.1985 17 573 213,17 54 590 124,53 72 163 337.70
47834:
47835: VALTIOVARAINMINISTERIÖ
47836: FINANSMINISTERIET
47837: 1.1.1985 1 330 208,00
47838: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 330 208,00 100
47839: 31.12.1985 0,00 0,00 0,00
47840: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
47841: Relation angående inkomstrester för år 1985 sida 204
47842:
47843: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från är Vuodelle - Tili år
47844: 1984 1985 1986
47845: %
47846:
47847:
47848: VALTIOKONTIORI
47849: STATSKONTORET
47850: 1.1.1985 189 791 668,18
47851: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 189 789 668,18 100
47852: 31.12.1985 2 000,00 234 382 020,35 234 384 020,35
47853:
47854: TULLIHALLITUS
47855: TULLSTYRELSEN
47856: 1.1.1985 7 910,90
47857: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6 925,90 88
47858: 31.12.1985 985,00 8 921.70 9 906.70
47859:
47860: VEROHALLITUS
47861: SKATIESTYRELSEN
47862: 1.1.1985 2 559 775,00
47863: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 559 775,00 100
47864: 31.12.1985 0,00 2 893 416.42 2 893 416,42
47865:
47866: TILASTOKESKUS
47867: STATISTIKCENTRALEN
47868: 1.1.1985 733 797,80
47869: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 721 757,94 98
47870: 31.12.1985 12 039,86 1 281 845,55 1 293 885.41
47871:
47872: VALTION KOULUTUSKESKUS
47873: STATENS UTBILDNINGSCENTRAL
47874: 1.1.1985 776,00
47875: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 776,00 100
47876: 31.12.1985 0,00 979,72 979,72
47877:
47878: VALTION TIETOKONEKESKUS
47879: STATENS DATAMASKINCENTRAL
47880: 1.1.1985 47 862 494,55
47881: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 47 836 348,95 100
47882: 31.12.1985 26145,60 62 029 919,38 62 056 064,98
47883:
47884: VALTION PAINATUSKESKUS
47885: STATENS TRYCKERICENTRAL
47886: 1.1.1985 32 457 992,99
47887: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 32 373 462,99 100
47888: 31.12.1985 84 530,00 22 641 561,67 22 726 091,67
47889:
47890: VALTION RAVITSEMISKESKUS
47891: STATENS FÖRPLAGNADSCENTRAL
47892: 1.1.1985 468 246,40
47893: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 468 246,40 100
47894: 31.12.1985 0,00 555 296,85 555 296,85
47895:
47896: RAKENNUSHALLITUS
47897: BYGGNADSSTYRELSEN
47898: 1.1.1985 10 245 639.45
47899: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 9 779 825,80 95
47900: 31.12.1985 465 813,65 10 763 070,05 11 228 883.70
47901:
47902: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
47903: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET
47904: 1.1.1985 1 627 507,85
47905: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 581 275,19 97
47906: 31.12.1985 46 232,66 2 072 988,59 2 119 221,25
47907: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
47908: Relation angående inkomstrester för år 1985 sida 205
47909: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
47910: 1984 1985 1986
47911: %
47912:
47913:
47914: MAANMITTAUSHALLITUS
47915: LANTMÄTERIS2.61.1.1985
47916: 21 472 243,56
47917: K9 894,60 100
47918: 31.12.1985 0,00 2 373,60 2 373,60
47919:
47920: AUTOREKISTERIKESKUS
47921: BILREGISTERCENTRALEN
47922: 1.1.1985 223 910,00
47923: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 223 910,00 100
47924: 31.12.1985 0,00 282 075,00 282 075,00
47925:
47926: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS
47927: VÄG- OCH VATTENBYGGNADSSTYRELSEN
47928: 1.1.1985 16 127 753,12
47929: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 15 954 052,39 99
47930: 31.12.1985 173 700,73 19 133 799,00 19 307 499,73
47931:
47932: TYÖVOIMAMINISTERIÖ
47933: ARBETSKRAFTSMINISTERIET
47934: 1.1.1985 46 782 783,71
47935: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 46 670 481 ,71 100
47936: 31.12.1985 112 302,00 57 666 797,85 57 n9 099,85
47937:
47938: POSTI- JA TELEHALLITUS
47939: POST- OCH TELESTYRELSEN
47940: 1.1.1985 226 906 934,85
47941: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 226 906 934,85 100
47942: 31.12.1985 0,00 234 307 026,37 234 307 026,37
47943:
47944: ILMAILUHALLITUS
47945: LUFTFARTSSTYRELSEN
47946: 1.1.1985 5158 581,01
47947: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 5 007 281,65 97
47948: 31.12.1985 151 299,36 6 017 532,41 6 168 831,77
47949:
47950: ILMATIETEEN LAITOS
47951: METEOROLOGISKA INSTITUTET
47952: 1.1.1985 1 161 257,41
47953: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 159 342,41 100
47954: 31.12.1985 1 915,00 1 546 155,50 1 548 070,50
47955:
47956: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ
47957: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET
47958: 1.1.1985 5 577 732,34
47959: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 861 514,18 87
47960: 31.12.1985 716 218,16 2 773 928,54 3 490 146,70
47961:
47962: MERENKULKUHALLITUS
47963: SJÖFARTSSTYRELSEN
47964: 1.1.1985 2 484 353,69
47965: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 467 762,70 99
47966: 31.12.1985 16 590,99 2 656 326,47 2 672 917,46
47967:
47968: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS
47969: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL
47970: 1.1.1985 45 103 145,12
47971: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 42 836 490,95 95
47972: 31.12.1985 2 266 654,17 51 304 574,64 53 571 228,81
47973: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
47974: Relation angående inkomstrester för år 1985 sida 206
47975: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
47976: 1984 1985 1986
47977: %
47978:
47979:
47980: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
47981: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
47982: 1.1.1985 651162,59
47983: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 651162,59 100
47984: 31.12.1985 0,00 585 437,50 585 437,50
47985:
47986: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS
47987: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN
47988: 1.1.1985 3 083 128,57
47989: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 493 986,05 81
47990: 31.12.1985 589 142,52 3 417 743,29 4 006 885,81
47991:
47992: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
47993: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE
47994: 1.1.1985 10 482,81
47995: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 10 429,37 99
47996: 31.12.1985 53,44 161 183,22 161 236,66
47997:
47998: PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS
47999: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN
48000: 1.1.1985 7 000,00
48001: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7 000,00 100
48002: 31.12.1985 0,00 7 000,00 7 000,00
48003:
48004: MERENTUTKIMUSLAITOS
48005: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET
48006: 1.1.1985 89 644,22
48007: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 89 644,22 100
48008: 31.12.1985 0,00 371 351,95 371 351,95
48009:
48010: TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS
48011: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING
48012: 1.1.1985 20 090,35
48013: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 20 090,35 100
48014: 31.12.1985 0,00 32 219.75 32 219.75
48015:
48016: VALTION HANKINTAKESKUS
48017: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL
48018: 1.1.1985 6 748,95
48019: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6 748,95 100
48020: 31.12.1985 0,00 7 286,40 7 286,40
48021:
48022: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
48023: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET
48024: 1.1.1985 12 683.42
48025: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 140,60
48026: 31.12.1985 12 542,82 3 861,20 16 404,02
48027:
48028: LÄÄKINTÖHALLITUS
48029: MEDICINALSTYRELSEN
48030: 1.1.1985 61 721 449,14
48031: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 34 316 836,38 56
48032: 31.12.1985 27 404 612.76 34 694 754,34 62 099 367,10
48033:
48034: SOSIAALIHALLITUS
48035: SOCIALSTYRELSEN
48036: 1.1.1985 10 438 309,13
48037: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 9 224 174,80 88
48038: 31.12.1985 1 214134,33 9 602 631,40 10 816 765.73
48039: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985
48040: sivu
48041: Relation angående inkomstrester för Ar 1985 sida 207
48042:
48043: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48044: 1984 1985 1986
48045: %
48046:
48047:
48048:
48049: TYÖSUOJELUHALLITUS
48050: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN
48051: 1.1.1985 158 824.75
48052: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 151924.75 96
48053: 31.12.1985 6900,00 212 177,20 219 077,20
48054:
48055: KANSANTERVEYSLAITOS
48056: FOLKHÄLSOINSTITUTET
48057: 1.1.1985 7 947 363,78
48058: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7 928 864,58 100
48059: 31.12.1985 18 499,20 10 568 121,59 10 586 620.79
48060:
48061: SÄTEILYTURVAKESKUS
48062: STRALSKYDDSCENTRALEN
48063: 1.1.1985 2 895141,53
48064: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 882 061,78 100
48065: 31.12.1985 13 079.75 3 153 903,07 3 166 982,82
48066:
48067: OPETUSMINISTERIÖ
48068: UNDERVISNINGSMINISTERIET
48069: 1.1.1985 919 707,92
48070: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 857 749,96 93
48071: 31.12.1985 61 957,96 1 306 976,64 1 368 934,60
48072:
48073: VALTION OPINTOTUKIKESKUS
48074: STATENS STUDIESTÖOSCENTRAL
48075: 1.1.1985 74 316 320,30
48076: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 5 306 459,92 7
48077: 31.12.1985 69 009 860,38 15 652 512,98 84 662 373,36
48078:
48079: VALTIONARKISTO
48080: RIKSARKIVET
48081: 1.1.1985 18 516,35
48082: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 18 516,35 100
48083: 31.12.1985 0,00 43 407,55 43 407,55
48084:
48085: SUOMEN AKATEMIA
48086: FINLANDS AKADEMI
48087: 1.1.1985 4 792,79
48088: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0
48089: 31.12.1985 4 792,79 0,00 4 792.79
48090:
48091: MUSEOVIRASTO
48092: MUSEIVERKET
48093: 1.1.1985 141 307,23
48094: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 140 211,83 99
48095: 31.12.1985 1 095,40 209 739.75 210 835,15
48096:
48097: HELSINGIN YLIOPISTO
48098: HELSINGFORS UNIVERSITET
48099: 1.1.1985 8 359 576,30
48100: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 8 306 213,76 99
48101: 31.12.1985 53 362,54 11 199 752,67 11 253 115,21
48102:
48103: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
48104: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET
48105: 1.1.1985 1 957 808,35
48106: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1946801,10 99
48107: 31.12.1985 11 007,25 698 516,66 709 523,91
48108: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
48109: Relation angltende inkomstrester för ltr 1985 sida 208
48110:
48111: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48112: 1984 1985 1986
48113: %
48114:
48115:
48116:
48117: OULUN YLIOPISTO
48118: ULEÅBORGS UNIVERSITET
48119: 1.1.1985 3 732 793,11
48120: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 675 599,81 98
48121: 31.12.1985 57 193,30 4 456 532,08 4 513 725,38
48122:
48123: TURUN YLIOPISTO
48124: ÅBO UNIVERSITET
48125: 1.1.1985 4 902 369,17
48126: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 902 369,17 100
48127: 31.12.1985 0,00 1983n8,14 1 983 n8,14
48128:
48129: TAMPEREEN YLIOPISTO
48130: TAMMERFORS UNIVERSITET
48131: 1.1.1985 2 324 400.74
48132: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 324 400,74 100
48133: 31.12.1985 0,00 1 711 619.74 1 711 619.74
48134:
48135: ÅBO AKADEMI
48136: ÅBO AKADEMI
48137: 1.1.1985 319 857,76
48138: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 319 857.76 100
48139: 31.12.1985 0,00 230 711,59 230 711,59
48140:
48141: JOENSUUN YLIOPISTO
48142: JOENSUU UNIVERSITET
48143: 1.1.1985 2 300 224,90
48144: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 233 333,70 97
48145: 31.12.1985 66 891,20 467 047,55 533 938.75
48146:
48147: KUOPION YLIOPISTO
48148: KUOPIO UNIVERSITET
48149: 1.1.1985 1 986 240,52
48150: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 946 910,12 98
48151: 31.12.1985 39 330,40 1 081 653,98 1120 984,38
48152:
48153: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU
48154: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA
48155: 1.1.1985 94 573,55
48156: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 94 573,55 100
48157: 31.12.1985 0,00 153 943,70 153 943,70
48158:
48159: TEKNILLINEN KORKEAKOULU
48160: TEKNISKA HÖGSKOLAN
48161: 1.1.1985 3 330 456,22
48162: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 3 063 509,22 92
48163: 31.12.1985 266 947,00 4 719 975,30 4 986 922,30
48164:
48165: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
48166: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA
48167: 1.1.1985 2 876 481,32
48168: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 835 029,52 99
48169: 31.12.1985 41 451,80 3 514 023.76 3 555 475,56
48170:
48171: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
48172: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA
48173: 1.1.1985 1 364 240,93
48174: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 363 010.73 100
48175: 31.12.1985 1 230,20 1 439 950,53 1 441180.73
48176: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
48177: Relation angående inkomstrester för är 1985 sida 209
48178:
48179: Vuodelta - Frän år Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili år
48180: 1984 1985 1986
48181: %
48182:
48183:
48184: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU
48185: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA
48186: 1.1.1985 249 919,90
48187: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 221 925,00 89
48188: 31.12.1985 27 994,90 307 358,82 335 353,72
48189:
48190: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
48191: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
48192: 1.1.1985 7 806,20
48193: Kertynyt/tile:stä poistettu - lnflutit/avskrivit 7 806,20 100
48194: 31.12.1985 0,00 45 101,50 45101,50
48195:
48196: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
48197: ABO HANDELSHÖGSKOLA
48198: 1.1.1985 35 234,30
48199: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 35 234,30 100
48200: 31.12.1985 0,00 37 763,00 37 763,00
48201:
48202: VAASAN KORKEAKOULU
48203: VASA HÖGSKOLA
48204: 1.1.1985 23 636,90
48205: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 23 636,90 100
48206: 31.12.1985 0,00 27 241,25 27 241,25
48207:
48208: SIBELIUS-AKATEMIA
48209: SIBELIUS-AKADEMIN
48210: 1.1.1985 4 090,25
48211: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0
48212: 31.12.1985 4 090,25 0,00 4 090,25
48213:
48214: LAPIN KORKEAKOULU
48215: LAPPLANDS HÖGSKOLA
48216: 1.1.1985 8 573,51
48217: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 8 538,51 100
48218: 31.12.1985 35,00 14 033,20 14 068,20
48219:
48220: TEATIERIKORKEAKOULU
48221: TEATERHÖGSKOLAN
48222: 1.1.1985 768,75
48223: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 768,75 100
48224: 31.12.1985 0,00 0,00 0,00
48225:
48226: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU
48227: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN
48228: 1.1.1985 34 456,21
48229: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 27 045,96 78
48230: 31.12.1985 7 410,25 56 344,00 63 754,25
48231:
48232: KOULUHALLITUS
48233: SKOLSTYRELSEN
48234: 1.1.1985 7 501 866,38
48235: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 7 494 558,03 100
48236: 31.12.1985 7 308,35 3 739 362,67 3 746 671,02
48237:
48238: AMMATIIKASVATUSHALLITUS
48239: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN
48240: 1.1.1985 7 290 563,24
48241: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6 850 563,44 94
48242: 31.12.1985 439 999,80 15 261 979,86 15 701 979,66
48243: Selostus tulorästeistä vuodelta 1985 sivu
48244: Relatlon angående inkomstrester för år 1985 slda 210
48245:
48246: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - TOI år
48247: 1984 1985 1986
48248:
48249:
48250:
48251: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
48252: MILJÖMINISTERIET
48253: 1.1.1985 2 401,40
48254: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 2 401,40 100
48255: 31.12.1985 0,00 25 920,00 25 920,00
48256:
48257:
48258: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT
48259: 1.1.1985 998 534 333,30
48260: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 871 fKJ7 443,63 87
48261: 31.12.1985 126 866 889,67 1 003 675 806,62 1 210 542 696,29
48262: SELOSTUS
48263:
48264: MENORÄSTEISTÄ
48265: VUODELTA
48266:
48267: 1985
48268:
48269:
48270:
48271:
48272: RELATION ANGÅENDE
48273:
48274: UTG 1FTS RESTER
48275: FÖR ÅR
48276:
48277: 1985
48278: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48279: Relation angäende utgiftsrester för är 1985 sida 212
48280:
48281: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48282: 1984 1985 1986
48283: %
48284:
48285:
48286: EDUSKUNTA
48287: RIKSDAGEN
48288: 1.1.1985 1 470 629,98
48289: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 470 629,98 100
48290: 31.12.1985 0,00 1 879 844,00 1 879 844,00
48291:
48292: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA
48293: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI
48294: 1.1.1985 522 209,49
48295: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 522 209,49 100
48296: 31.12.1985 0,00 356 650,98 356 650,98
48297:
48298: VALTIONEUVOSTON KANSLIA
48299: STATSRADETS KANSLI
48300: 1.1.1985 2 043128,24
48301: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 789 628,24 88
48302: 31.12.1985 253 500,00 1 496 941,87 1 750 441,87
48303:
48304: TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS
48305: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN
48306: 1.1.1985 131 770.73
48307: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 131 770,73 100
48308: 31.12.1985 0,00 37 716,72 37716,72
48309:
48310: ULKOASIANMINISTERIÖ
48311: MINISTERIET FÖR UTRIKESARENDENA
48312: 1.1.1985 8 642 332,05
48313: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 8 642 332,05 100
48314: 31.12.1985 0,00 5239141.70 5 239141,70
48315:
48316: OIKEUSMINISTERIÖ
48317: JUSTITIEMINISTERIET
48318: 1.1.1985 26 546 437,09
48319: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 26 546 437,09 100
48320: 31.12.1985 0,00 26 614 342,58 26 614 342,58
48321:
48322: SISAASIANMINISTERIÖ
48323: MINISTERIET FÖR INRIKESARENDENA
48324: 1.1.1985 29 925 102,03
48325: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 29 855 125.42 100
48326: 31.12.1985 69 976,61 22 492 170,62 22 562 147,23
48327:
48328: RAJAVARTIOLAITOS
48329: GRANSBEVAKNINGSVASENDET
48330: 1.1.1985 17 791 871,54
48331: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 17 745 347,24 100
48332: 31.12.1985 46 524,30 15 891 314,40 15 937 838.70
48333:
48334: UUDENMAAN LAANINHALLITUS
48335: NYLANDS LANSSTYRELSE
48336: 1.1.1985 5 200 187,66
48337: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 382 337,66 84
48338: 31.12.1985 817 850,00 4 032 599,99 4 850 449,99
48339:
48340: TURUN JA PORIN LAANINHALLITUS
48341: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LANSSTYRELSE
48342: 1.1.1985 8 150 110,77
48343: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 7 759 027,37 95
48344: 31.12.1985 391 083,40 5 912 377,04 6 303 460,44
48345: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48346: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida 213
48347:
48348: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48349: 1984 1985 1986
48350: %
48351:
48352:
48353:
48354: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS
48355: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE
48356: 1.1.1985 10 654 059,90
48357: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 10 067 947.70 94
48358: 31.12.1985 586 112,20 10 544 765,52 11 130 877.72
48359:
48360: KYMEN LÄÄNINHALLITUS
48361: KYMMENE LÄNSSTYRELSE
48362: 1.1.1985 3 375 966,39
48363: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 375 966,39 100
48364: 31.12.1985 0,00 3 654 941,09 3 654 941,09
48365:
48366: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS
48367: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE
48368: 1.1.1985 3 435 141,04
48369: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 435 141,04 100
48370: 31.12.1985 0,00 2 642 183,40 2 642 183,40
48371:
48372: KUOPION LÄÄNINHALLITUS
48373: KUOPIO LÄNSSTYRELSE
48374: 1.1.1985 2 590 083,11
48375: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 579 376,66 100
48376: 31.12.1985 10 706,45 2 422 934,32 2 433 640,77
48377:
48378: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS
48379: NORRA KARELENS LÄNSSTYRELSE
48380: 1.1.1985 1184 901,35
48381: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1184 901,35 100
48382: 31.12.1985 0,00 833 359,91 833 359,91
48383:
48384: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS
48385: MELLERSTA FINLANDS LÄNSSTYRELSE
48386: 1.1.1985 5 618 296,86
48387: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 147 767,86 92
48388: 31.12.1985 470 529,00 4 115 052.72 4 585 581.72
48389:
48390: VAASAN LÄÄNINHALLITUS
48391: VASA LÄNSSTYRELSE
48392: 1.1.1985 4141 416,97
48393: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4141 416,97 100
48394: 31.12.1985 0,00 3 029 522,08 3 029 522,08
48395:
48396: OULUN LÄÄNINHALLITUS
48397: ULEÅBORGS LÄNSSTYRELSE
48398: 1.1.1985 6 228 176.75
48399: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 482 389,85 88
48400: 31.12.1985 745 786,90 4 223 932.76 4 969 719,66
48401:
48402: LAPIN LÄÄNINHALLITUS
48403: LAPPLANDS LÄNSSTYRELSE
48404: 1.1.1985 2 285116.45
48405: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 937 712.45 85
48406: 31.12.1985 347 404,00 2 556 489,83 2 903 893,83
48407:
48408: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND
48409: LÄNSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND
48410: 1.1.1985 1 912 403,65
48411: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 912 403,65 100
48412: 31.12.1985 0,00 15 626,85 15 626,85
48413: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48414: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida 214
48415:
48416: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48417: 1984 1985 1986
48418: %
48419:
48420:
48421:
48422: HELSINGIN POLIISILAITOS
48423: HELSINGFORS POLISINRÄTINING
48424: 1.1.1985 15 247 540,16
48425: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 15 247 540,16 100
48426: 31.12.1985 0,00 16 198 233,87 16 198 233,87
48427:
48428: KESKUSRIKOSPOLIISI
48429: CENTRALKRIMINALPOLISEN
48430: 1.1.1985 805 577,75
48431: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 805 577,75 100
48432: 31.12.1985 0,00 1 148172,20 1148 172,20
48433:
48434: SUOJELUPOLIISI
48435: SKYDDSPOLISEN
48436: 1.1.1985 238 478,90
48437: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 238 478,90 100
48438: 31.12.1985 0,00 204 020,63 204 020,63
48439:
48440: LIIKKUVA POLIISI
48441: RÖRLIGA POLISEN
48442: 1.1.1985 1 330 537,07
48443: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 330 537,07 100
48444: 31.12.1985 0,00 1 248 324,48 1 248 324,48
48445:
48446: VÄESTÖREKISTERIKESKUS
48447: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN
48448: 1.1.1985 6 145 765,93
48449: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6145 765,93 100
48450: 31.12.1985 0,00 6 496 210,64 6 496 210,64
48451:
48452: ASUNTOHALLITUS
48453: BOSTADSSTYRELSEN
48454: 1.1.1985 7 345 357,15
48455: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 7 345 357,15 100
48456: 31.12.1985 0,00 7 507 837,43 7 507 837,43
48457:
48458: PUOLUSTUSMINISTERIÖ
48459: FÖRSVARSMINISTERIET
48460: 1.1.1985 101 851 797,79
48461: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 95 860 073,84 94
48462: 31.12.1985 5 991 723,95 104 105 334,52 110 097 058,47
48463:
48464: VALTIOVARAINMINISTERIÖ
48465: FINANSMINISTERIET
48466: 1.1.1985 6 600 908,09
48467: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6 600 908,09 100
48468: 31.12.1985 0,00 4 822 160,62 4 822 160,62
48469:
48470: VALTIOKONTIORI
48471: STATSKONTORET
48472: 1.1.1985 40 345 343,30
48473: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 27 685 092,55 69
48474: 31.12.1985 12 660 250,75 23 271 861,67 35932112,42
48475:
48476: TULLIHALLITUS
48477: TULLSTYRELSEN
48478: 1.1.1985 57 962 881 ,00
48479: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 57 962 881 ,00 100
48480: 31.12.1985 0,00 4 304 918,45 4 304 918,45
48481: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48482: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida
48483: 215
48484:
48485: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48486: 1984 1985 1986
48487: %
48488:
48489:
48490:
48491: VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO
48492: STATENS REVISIONSVERK
48493: 1.1.1985 16150,52
48494: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 16150,52 100
48495: 31.12.1985 0,00 10 204,20 10 204,20
48496:
48497: RAHAPAJA
48498: MYNTVERKET
48499: ,_,_ 1985 302 160,04
48500: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 302 160,04 100
48501: 31.12.1985 0,00 156 860,05 156 860,05
48502:
48503: VEROHALLITUS
48504: SKATIESTYRELSEN
48505: ,_,_ 1985 24 822 295,84
48506: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 24 822 295,84 100
48507: 31.12.1985 0,00 27 815 167,58 27 815 167,58
48508:
48509: TILASTOKESKUS
48510: STATISTIKCENTRALEN
48511: 1.1.1985 1 871 567,71
48512: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 871 567,71 100
48513: 31.12.1985 0,00 1 289 187,93 1 289187,93
48514:
48515: PANKKITARKASTUSVIRASTO
48516: BANKINSPEKTIONEN
48517: ,_,_ 1985 127 976,50
48518: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 127 976,50 100
48519: 31.12.1985 0,00 90 812,78 90 812,78
48520:
48521: VALTION KOULUTUSKESKUS
48522: STATENS UTBILDNINGSCENTRAL
48523: ,_,_ 1985 4153n,56
48524: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4153n,56 100
48525: 31.12.1985 0,00 281 879,05 281 879,05
48526:
48527: VALTION TIETOKONEKESKUS
48528: STATENS DATAMASKINCENTRAL
48529: ,_,_ 1985 19 654 344,06
48530: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 19 654 344,06 100
48531: 31.12.1985 0,00 25 376 360,55 25 376 360,55
48532:
48533: VALTION PAINATUSKESKUS
48534: STATENS TRYCKERICENTRAL
48535: ,_,_ 1985 5 681122,99
48536: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 681122,99 100
48537: 31.12.1985 0,00 5146 032,53 5146 032,53
48538:
48539: VALTION RAVITSEMISKESKUS
48540: STATENS FORPLÄGNADSCENTRAL
48541: 1.1.1985 7 254 489,74
48542: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 7 254 489,74 100
48543: 31.12.1985 0,00 9 238 856,39 9 238 856,39
48544:
48545: RAKENNUSHALLITUS
48546: BYGGNADSSTYRELSEN
48547: 1.1.1985 57 312 504,43
48548: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 57 269 404,43 100
48549: 31.12.1985 43100,00 52 779 441,81 52 822 541,81
48550: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48551: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida 216
48552:
48553: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48554: 1984 1985 1986
48555: %
48556:
48557:
48558:
48559: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
48560: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET
48561: 1.1.1985 183 999 497,37
48562: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 183 999 497,37 100
48563: 31.12.1985 0,00 35 921 274,02 35 921 274,02
48564:
48565: MAANMlnAUSHALLITUS
48566: LANTMÄTERISTYRELSEN
48567: 1.1.1985 7 562 725,13
48568: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 7 562 725,13 100
48569: 31.12.1985 0,00 8 459 130,53 8 459130,53
48570:
48571: METSÄNTUTKIMUSLAITOS
48572: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
48573: 1.1.1985 2 384 665,38
48574: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 384 665,38 100
48575: 31.12.1985 0,00 1 813 559,87 1 813 559,87
48576:
48577: VESIHALLITUS
48578: VATIENSTYRELSEN
48579: 1.1.1985 9 812 354,20
48580: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 9 812 354,20 100
48581: 31.12.1985 0,00 6138 582,60 6 138 582,60
48582:
48583: MAATILAHALLITUS
48584: JORDBRUKSSTYRELSEN
48585: 1.1.1985 66 687 126,12
48586: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 66 4B6 040,12 100
48587: 31.12.1985 201 086,00 97 592 380.03 97 793 466,03
48588:
48589: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
48590: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL
48591: 1.1.1985 3 316 237,33
48592: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 316 237,33 100
48593: 31.12.1985 0,00 3 410 696,48 3 410 696,48
48594:
48595: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS
48596: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET
48597: 1.1.1985 1 248 223,01
48598: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 248 223,01 100
48599: 31.12.1985 0,00 1 036 961,35 1 036 961,35
48600:
48601: METSÄHALLITUS
48602: FORSTSTYRELSEN
48603: 1.1.1985 24 356 318,05
48604: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 24 356 318,05 100
48605: 31.12.1985 0,00 22 750 354,50 22 750 354,50
48606:
48607: VALTION MARGARIINITEHDAS
48608: STATENS MARGARINFABRIK
48609: 1.1.1985 3 282 085,43
48610: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 282 085,43 100
48611: 31.12.1985 0,00 3 183100,99 3183100,99
48612:
48613: LIIKENNEMINISTERIÖ
48614: TRAFIKMINISTERIET
48615: 1.1.1985 1 266 441,07
48616: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 266 441,07 100
48617: 31.12.1985 0,00 2 058 575,59 2 058 575,59
48618: Selostus menorästeistä vuodelta 1985
48619: sivu
48620: Relation angäende utgiftsrester för är 1985 sida 217
48621:
48622: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48623: 1984 1985 1986
48624: %
48625:
48626:
48627:
48628: AUTOREKISTERIKESKUS
48629: BILREGISTERCENTRALEN
48630: 1.1.1985 2 785 401,27
48631: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 785 401,27 100
48632: 31.12.1985 0,00 2 690 913,48 2 690 913,48
48633:
48634: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS
48635: VÄG- OCH' VATIENBYGGNADSSTYRELSEN
48636: 1.1.1985 28 136 050.71
48637: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 28136 050,71 100
48638: 31.12.1985 0,00 17 494 219,82 17 494 219,82
48639:
48640: TYOVOIMAMINISTERIO
48641: ARBETSKRAFTSMINISTERIET
48642: 1.1.1985 63 553 611,87
48643: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 63 553 611 ,87 100
48644: 31.12.1985 0,00 13 465 944,47 13 465 944,47
48645:
48646: POSTI- JA TELEHALLITUS
48647: POST- OCH TELESTYRELSEN
48648: 1.1.1985 128 043 859,78
48649: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 128 043 859,78 100
48650: 31.12.1985 0,00 124 357 445,59 124 357 445,59
48651:
48652: RAUTATIEHALLITUS
48653: JÄRNVÄGSSTYRELSEN
48654: 1.1.1985 70 192 079,29
48655: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 70 192 079,29 100
48656: 31.12.1985 0,00 68 765 911,66 68 765 911,66
48657:
48658: ILMAILUHALLITUS
48659: LUFTFARTSSTYRELSEN
48660: 1.1.1985 2 565 602,75
48661: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 2 565 602,75 100
48662: 31.12.1985 0,00 2 068196,81 2 068196,81
48663:
48664: ILMATIETEEN LAITOS
48665: METEOROLOGISKA INSTITUTET
48666: 1.1.1985 1 501 747,79
48667: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 501 747,79 100
48668: 31.12.1985 0,00 1 810 544,94 1 810 544,94
48669:
48670: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ
48671: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET
48672: 1.1.1985 364 212 081,06
48673: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 363 889 246,40 100
48674: 31.12.1985 322 834,66 289 463 124,23 289 785 958,89
48675:
48676: MERENKULKUHALLITUS
48677: SJOFARTSSTYRELSEN
48678: 1.1.1985 26 391 159,59
48679: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 26 391 159,59 100
48680: 31.12.1985 0,00 22 850 809,43 22 850 809,43
48681:
48682: ELINKEINOHALLITUS
48683: NÄRINGSSTYRELSEN
48684: 1.1.1985 1 078 682,38
48685: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 078 682,38 100
48686: 31.12.1985 0,00 1180 189,19 1180 189,19
48687: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48688: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida
48689: 218
48690:
48691: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48692: 1984 1985 1986
48693: %
48694:
48695:
48696:
48697: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS
48698: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL
48699: 1.1.1985 917 989,76
48700: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 917 989,76 100
48701: 31.12.1985 0,00 1 716 442,76 1 716 442,76
48702:
48703: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
48704: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
48705: 1.1.1985 376 058,98
48706: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 376 058,98 100
48707: 31.12.1985 0,00 437748,13 437 748,13
48708:
48709: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS
48710: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN
48711: 1.1.1985 646 741,07
48712: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 646 741,07 100
48713: 31.12.1985 0,00 783 970,89 783 970,89
48714:
48715: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS
48716: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE
48717: 1.1.1985 3 952 737,18
48718: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 952 737,18 100
48719: 31.12.1985 0,00 3 748144,30 3 748 144,30
48720:
48721: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS
48722: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN
48723: 1.1.1985 481 237,81
48724: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 481 237,81 100
48725: 31.12.1985 0,00 1 048 693,60 1 048 693,60
48726:
48727: MERENTUTKIMUSLAITOS
48728: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET
48729: 1.1.1985 388 235,00
48730: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 388 235,00 100
48731: 31.12.1985 0,00 285119,96 285 119,96
48732:
48733: TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS
48734: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING
48735: 1.1.1985 1 077 780,06
48736: Maksettu/peruutettu - Utbetalt!indraget 1 077 780,06 100
48737: 31.12.1985 0,00 513 766,97 513 766,97
48738:
48739: VALTION HANKINTAKESKUS
48740: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL
48741: 1.1.1985 739 364,57
48742: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 739 364,57 100
48743: 31.12.1985 0,00 1 074 050,39 1 074 050,39
48744:
48745: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
48746: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET
48747: 1.1.1985 69 473 483,70
48748: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 61 826 718,70 89
48749: 31.12.1985 7 646 765,00 43 831 809,89 51 478 574,89
48750:
48751: LÄÄKINTÖHALLITUS
48752: MEDICINALSTYRELSEN
48753: 1.1.1985 230 636 438,45
48754: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 179 114 920,30 78
48755: 31.12.1985 51 521 518,15 93 677 989,99 145 199 508,14
48756: Selostus menorästeistä vuodelta 1985
48757: sivu
48758: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida
48759: 219
48760:
48761: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är
48762: 1984 1985 1986
48763: %
48764:
48765:
48766:
48767: SOSIAALIHALLITUS
48768: SOCIALSTYRELSEN
48769: 1.1.1985 32 809 094,65
48770: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 29 820 539,60 91
48771: 31.12.1985 2 988 555,05 13 416 742,90 16 405 297,95
48772:
48773: TYÖSUOJELUHALLITUS
48774: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN
48775: 1.1.1985 1 392 339,06
48776: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 392 339,06 100
48777: 31.12.1985 0,00 995 796,33 995 796,33
48778:
48779: KANSANTERVEYSLAITOS
48780: FOLKHÄLSOINSTITUTET
48781: 1.1.1985 2 716 603,94
48782: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 716 603,94 100
48783: 31.12.1985 0,00 1 889 990,75 1 889 990,75
48784:
48785: SÄTEILYTURVAKESKUS
48786: STRÅLSKYDDSCENTRALEN
48787: 1.1.1985 683 487,75
48788: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 683 487,75 100
48789: 31.12.1985 0,00 673 285,12 673 285,12
48790:
48791: TAPATURMAVIRASTO
48792: OLYCKSFALLSVERKET
48793: 1.1.1985 744 181,18
48794: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 744 181,18 100
48795: 31.12.1985 0,00 682 201,20 682 201,20
48796:
48797: OPETUSMINISTERIÖ
48798: UNDERVISNINGSMINISTERIET
48799: 1.1.1985 114 085 648,84
48800: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 85 831 415,63 75
48801: 31.12.1985 28 254 233,21 96 762 858,42 125 017 091,63
48802:
48803: VALTION OPINTOTUKIKESKUS
48804: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL
48805: 1.1.1985 18 013 198,23
48806: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 18 013 198,23 100
48807: 31.12.1985 0,00 28 245 853,98 28 245 853,98
48808:
48809: VALTIONARKISTO
48810: RIKSARKIVET
48811: 1.1.1985 360 849,62
48812: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 311 849,62 86
48813: 31.12.1985 49 000,00 678 819,07 727 819,07
48814:
48815: SUOMEN AKATEMIA
48816: FINLANDS AKADEMI
48817: 1.1.1985 500 827,17
48818: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 500 827,17 100
48819: 31.12.1985 0,00 421 808,66 421 808,66
48820:
48821: MUSEOVIRASTO
48822: MUSEIVERKET
48823: 1.1.1985 2 099 452,95
48824: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 072 452,95 99
48825: 31.12.1985 27 000,00 1 814 266,69 1 841 266,69
48826: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48827: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida 220
48828:
48829: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48830: 1984 1985 1986
48831: %
48832:
48833:
48834: HELSINGIN YLIOPISTO
48835: HELSINGFORS UNIVERSITET
48836: 1.1.1985 11 'l2.7 380.03
48837: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 11 'l2.7 380,03 100
48838: 31.12.1985 0,00 12 792 544,'l2. 12 792 544,'l2.
48839:
48840: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
48841: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET
48842: 1.1.1985 925 593,64
48843: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 925 593,64 100
48844: 31.12.1985 0,00 1 130 504,40 1130 504,40
48845:
48846: OULUN YLIOPISTO
48847: ULEABORGS UNIVERSITET
48848: 1.1.1985 2 258 852,01
48849: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 258 852,01 100
48850: 31.12.1985 0,00 4 259 267,77 4 259 267,77
48851:
48852: TURUN YLIOPISTO
48853: ÅBO UNIVERSITET
48854: 1.1.1985 2 614 559,82
48855: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 614 559,82 100
48856: 31.12.1985 0,00 3 096 560,45 3 096 560.45
48857:
48858: TAMPEREEN YLIOPISTO
48859: TAMMERFORS UNIVERSITET
48860: 1.1.1985 3 098 082,67
48861: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 098 082,67 100
48862: 31.12.1985 0,00 3 919 084,90 3 919 084,90
48863:
48864: ÅBO AKADEMI
48865: ÅBO AKADEMI
48866: 1.1.1985 1 385 715,20
48867: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 385 715,20 100
48868: 31.12.1985 0,00 1 793 517,86 1 793 517,86
48869:
48870: JOENSUUN YLIOPISTO
48871: JOENSUU UNIVERSITET
48872: 1.1.1985 467 338,84
48873: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 467 338,84 100
48874: 31.12.1985 0,00 560 998,15 560 998,15
48875:
48876: KUOPION YLIOPISTO
48877: KUOPIO UNIVERSITET
48878: 1.1.1985 1164 205,09
48879: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1164 205,09 100
48880: 31.12.1985 0,00 1 706 484,00 1 706 484,00
48881:
48882: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU
48883: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA
48884: 1.1.1985 32 427,99
48885: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 32 427,99 100
48886: 31.12.1985 0,00 275 634,12 275 634,12
48887:
48888: TEKNILLINEN KORKEAKOULU
48889: TEKNISKA HÖGSKOLAN
48890: 1.1.1985 1 581 435,90
48891: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 581 435,90 100
48892: 31.12.1985 0,00 1151 392,38 1151 392,38
48893: Selostus menorästeistä vuodelta 1985
48894: sivu
48895: Relation angående utgiftsrester för år 1985 sida
48896: 221
48897:
48898: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48899: 1984 1985 1986
48900: %
48901:
48902:
48903:
48904: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
48905: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA
48906: 1.1.1985 1 019 992,20
48907: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 019 992,20 100
48908: 31.12.1985 0,00 1 066 678,05 1 066 678,05
48909:
48910: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU
48911: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA
48912: 1.1.1985 312 673,55
48913: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 312 673,55 100
48914: 31.12.1985 0,00 327 140,57 327140,57
48915:
48916: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU
48917: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA
48918: 1.1.1985 343 100,67
48919: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 343 100,67 100
48920: 31.12.1985 0,00 346 646,06 346 646,06
48921:
48922: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
48923: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN
48924: 1.1.1985 316 368,28
48925: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 316 368,28 100
48926: 31.12.1985 0,00 329 666,53 329 666,53
48927:
48928: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
48929: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA
48930: 1.1.1985 299 285,38
48931: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 299 285,38 100
48932: 31.12.1985 0,00 204 084,36 204 084,36
48933:
48934: VAASAN KORKEAKOULU
48935: VASA HÖGSKOLA
48936: 1.1.1985 78 233,66
48937: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 78 233,66 100
48938: 31.12.1985 0,00 94 797,43 94 797,43
48939:
48940: SIBELIUS-AKATEMIA
48941: SIBELIUS-AKADEMIN
48942: 1.1.1985 1 097 303,54
48943: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 097 303,54 100
48944: 31.12.1985 0,00 1 512 622,91 1 512 622,91
48945:
48946: LAPIN KORKEAKOULU
48947: LAPPLANDS HÖGSKOLA
48948: 1.1.1985 402 396,01
48949: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 402 396,01 100
48950: 31.12.1985 0,00 458105,02 458 105,02
48951:
48952: TEATIERIKORKEAKOULU
48953: TEATERHÖGSKOLAN
48954: 1.1.1985 208 751,93
48955: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 208 751,93 100
48956: 31.12.1985 0,00 m 130,03 m 130,03
48957: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU
48958: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN
48959: 1.1.1985 567 899,80
48960: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 567 899,80 100
48961: 31.12.1985 0,00 472 666,68 472 666,68
48962: Selostus menorästeistä vuodelta 1985 sivu
48963: Relation angäende utgiftsrester för år 1985 sida 222
48964:
48965: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år
48966: 1984 1985 1986
48967: %
48968:
48969:
48970: KOULUHALLITUS
48971: SKOLSTYRELSEN
48972: 1.1.1985 78 984 385,87
48973: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 60 392 985,97 76
48974: 31.12.1985 18 591 399,90 54 133 570,25 72 724 970,15
48975:
48976: AMMATIIKASVATUSHALLITUS
48977: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN
48978: 1.1.1985 103 837 632,21
48979: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 103 578 879,61 100
48980: 31.12.1985 258 752,60 86 720 745,69 86 979 498,29
48981:
48982: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
48983: MILJÖMINISTERIET
48984: 1.1.1985 11 704 849.42
48985: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 11 704 849.42 100
48986: 31.12.1985 0,00 5 974152,97 5 974152,97
48987:
48988:
48989: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT
48990: 1.1.1985 2 195 581 681,84
48991: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 063 285 989.71 94
48992: 31.12.1985 132 295 692,13 1 611 299 056,14 1 743 594 748,27
48993: SELOSTUS
48994:
48995: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA
48996: VUODELTA
48997:
48998: 1985
48999:
49000:
49001:
49002: RELATION ANGAENDE
49003:
49004: RESERVERADE ANSLAG
49005: FÖR AR
49006:
49007: 1985
49008: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49009: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 224
49010:
49011: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49012: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49013: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49014: Mom.- Mom.
49015: %
49016:
49017:
49018: 85 21 02 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 495 569,82 99 4 430,18
49019:
49020:
49021: 84 22 05 13 Korjaukset - Reparationer .................. . 224 633,36 224 633,36 100 0,00
49022: 85 22 05 13 Korjaukset - Reparationer .................. . 500 000,00 207 440,79 41 292 559,21
49023: 83 22 05 71 Peruskorjaukseen liittyvien sisusteiden suun-
49024: nittelu ja hankinta - Planering och anskaff-
49025: ning av inventarier i anslutning tili grundre-
49026: parationen ................................... . 287 489,91 287 489,91 100 0,00
49027: 84 22 05 71 Peruskorjaukseen liittyvien sisusteiden suun-
49028: nittelu ja hankinta - Planering och anskaff-
49029: ning av inventarier i anslutning tili grundre-
49030: parationen ................................... . 580 000,00 246 503.49 43 333 496,51
49031: 85 22 05 71 Peruskorjaukseen liittyvien sisusteiden suun-
49032: nittelu ja hankinta - Planering och anskaff-
49033: ning av inventarier i anslutning tili grundre-
49034: parationen ................................... . 1 200 000,00 0,00 0 1 200 000,00
49035: 82 22 05 75 Eduskuntatalon peruskorjaus - Grundrepa-
49036: ration av riksdagshuset ...................... . 118 655,55 118 655,55 100 0,00
49037: 84 22 05 75 Eduskuntatalon peruskorjaus - Grundrepa-
49038: ration av riksdagshuset ...................... . 3 639 381,04 3 403 009,15 94 236 371,89
49039: 84 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus -
49040: Grundreparation av fastigheten Riksdagsga-
49041: tan4 ......................................... . 841 436,40 841 436,40 100 0,00
49042: 85 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus -
49043: Grundreparation av fastigheten Riksdagsga-
49044: tan 4......................................... . 1 300 000,00 1 083 530,35 83 216 469,65
49045: 84 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An-
49046: skaffning och inbindning av litteratur ........ . 149 414,02 149 414,02 100 0,00
49047: 85 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An-
49048: skaffning och inbindning av litteratur ........ . 1 430 000,00 1 153 288,23 81 276 711,77
49049:
49050:
49051: 84 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49052: inventarier ................................... . 25 982,09 25 982,09 100 0,00
49053: 85 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49054: inventarier ................................... . 460 000,00 362 351,60 79 97 648,40
49055: 84 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49056: inventarier ................................... . 30 278,38 30 278,38 100 0,00
49057: 85 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49058: inventarier ................................... . 250 000,00 193 760,78 78 56 239,22
49059: 82 23 25 74 Pääministerin virka-asunnon peruskorjaus-
49060: työt - Grundreparationsarbeten på statsmi-
49061: nisterns tjänstebostad ....................... . 68 791,82 68 791,82 100 0,00
49062: 84 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa-
49063: rationsarbeten på ständerhuset .............. . 500 000,00 147 353,75 29 352 646,25
49064: 85 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa-
49065: rationsarbeten på ständerhuset .............. . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
49066: 83 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re-
49067: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 74 548,14 0,00 0 74 548,14
49068: 84 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re-
49069: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 863 506,67 773 172,00 90 90 334,67
49070: 85 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re-
49071: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 2 500 000,00 0,00 0 2 500 000,00
49072: 84 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
49073: Snellmans samlade verk ..................... . 79 636,99 79 636,99 100 0,00
49074: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu 225
49075: 33 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida
49076:
49077: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
49078: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är
49079: Luku - Kap. vuonna · år 1985 vuonna · är 1985 1986
49080: Mom.- Mom.
49081: %
49082:
49083:
49084: 85 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
49085: Snellmans samlade verk ...................... 700 000,00 471 357,76 67 228 642,24
49086: 82 23 99 27 Presidentti Kyösti Kallion elämäkerta - Bio-
49087: grafi över president Kyösti Kallio .............. 10 918,50 10 918,50 100 0,00
49088: 83 23 99 27 Presidentti Kyösti Kallion elämäkerta - Bio-
49089: grafi över president Kyösti Kallio .............. 95000,00 31 941,50 34 63 058,50
49090: 85 23 99 27 Presidentti Kyösti Kallion elämäkerta - Bio-
49091: grafi över president Kyösti Kallio .............. 100 000,00 0,00 0 100 000,00
49092: 82 23 99 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu -
49093: Experiment för stödjande av landsbygdsom-
49094: rådenas arbetsplatser ......................... 161 682,07 161 682,07 100 0,00
49095: 83 23 99 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu -
49096: Experiment för stödjande av landsbygdsom-
49097: rädenas arbetsplatser ......................... 5 913 943,59 5 611 195,74 95 302 747,85
49098:
49099:
49100: 84 24 01 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam-
49101: het ........................................... 535137,43 535137,43 100 0,00
49102: 85 24 01 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam-
49103: het ........................................... 7 600 000,00 7 580 660,91 100 19 339,09
49104: 84 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49105: inventarier .................................... 216 948,24 216 948,24 100 0,00
49106: 85 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49107: inventarier .................................... 4 000 000,00 1 778 383,87 44 2 221 §16,13
49108: 84 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49109: inventarier .................................... 283 571,32 283 571,32 100 0,00
49110: 85 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49111: inventarier .................................... 6 760 000,00 5 366 938,48 79 1 393 061,52
49112: 83 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen -
49113: Anskaffning av fastigheter och lokaler ........ 16 000 788,41 651 026,31 4 15 349 762,10
49114: 84 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen -
49115: Anskaffning av fastigheter och lokaler ........ 19 088 928,17 4 718 244,12 25 14 370 684,05
49116: 85 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen -
49117: Anskaffning av fastigheter och lokaler ........ 41 220 000,00 21 984 698,23 53 19 235 301,77
49118: 84 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam-
49119: het ........................................... 146 204,70 95 204,70 65 51 000,00
49120: 85 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam-
49121: het ........................................... 3 000 000,00 2 818 384,72 94 181 615,28
49122: 83 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava
49123: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom inter-
49124: nationella organisationer ...................... 6 693 852,25 806 131,75 12 5 887 720,50
49125: 84 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava
49126: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom inter-
49127: nationella organisationer ...................... 9 700 004,49 9 200 004,49 95 500 000,00
49128: 85 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava
49129: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom inter-
49130: nationella organisationer ...................... 468 700 000,00 455 674 265,58 97 13 025 734,42
49131: 83 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu
49132: - Bilateral utvecklingshjälp i gävoform ....... 9 385 781,11 9 385 781,11 100 0,00
49133: 84 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu
49134: - Bilateral utvecklingshjälp i gävoform ....... 101 327 446,33 100 593 047,53 99 734 398,80
49135: 85 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu
49136: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform ....... 606 950 000,00 516 721 656,22 85 90 228 343,78
49137: 84 24 30 68 Kehitysluotot - Utvecklingskrediter .......... 14 367 648,20 14 367 648,20 100 0,00
49138: 85 24 30 68 Kehitysluotot - Utvecklingskrediter .......... 85 000 000,00 40 685 025,94 48 44 314 974,06
49139:
49140:
49141: 8 461218Z
49142: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49143: 33 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 226
49144:
49145: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49146: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49147: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49148: Mom.- Mom.
49149: %
49150:
49151:
49152: 83 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma-
49153: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............. 102 094,28 28 384,25 28 73 710,03
49154: 84 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma-
49155: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............. 9 569 076,35 7 947 087,95 83 1 621 988,40
49156: 85 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma-
49157: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............. 66 500 000,00 50 434 682,96 76 16 065 317,04
49158: 84 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh-
49159: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono-
49160: miskt, industriellt och teknologiskt samarbe-
49161: te meduutvecklingsländerna .................. 2 398 736,00 1 696 866,38 71 701 869,62
49162: 85 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh-
49163: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono-
49164: miskt, industriellt och teknologiskt samarbe-
49165: te meduutvecklingsländerna .................. 4 000 000,00 0,00 0 4 000 000,00
49166: 84 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n
49167: osakepääoman korottaminen - Höjande av
49168: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt ut-
49169: vecklingssamarbete ........................... 13 500 000,00 0,00 0 13 500 000,00
49170: 85 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n
49171: osakepääoman korottaminen - Höjande av
49172: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt Ut-
49173: vecklingssamarbete Ab ....................... 13 500 000,00 0,00 0 13 500 000,00
49174: 84 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin -
49175: Deltagande i internationella konferenser ...... 123 999,42 0,00 0 123 999.42
49176: 85 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin -
49177: Deltagande i internationella konferenser ...... 3 000 000,00 2 688 330,99 90 311 669,01
49178:
49179:
49180: 84 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49181: inventarier .................................... 2 732 052,50 2 347 611,89 86 384 440,61
49182: 85 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49183: inventarier .................................... 2 400 000,00 493 522,80 21 1 906 477,20
49184: 84 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49185: inventarier .................................... 73 509,70 68 408,85 93 5100,85
49186: 85 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49187: inventarier .................................... 1100 000,00 776 439,15 71 323 560,85
49188: 82 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49189: inventarier .................................... 9158,55 9 158,55 100 0,00
49190: 83 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49191: inventarier .................................... 7 586,93 4 519,78 60 3 067,15
49192: 84 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49193: inventarier .................................... 137 716,97 129 426,45 94 8 290,52
49194: 85 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49195: inventarier .................................... 1 600 000,00 1 522 086,57 95 77 913,43
49196: 82 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49197: inventarier .................................... 399,10 399,10 100 0,00
49198: 83 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49199: inventarier .................................... 1 214,65 1214,65 100 0,00
49200: 84 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49201: inventarier .................................... 171 330,65 171 330,65 100 0,00
49202: 85 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49203: inventarier .................................... 2 000 000,00 1 576 444,10 79 423 555,90
49204: 82 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49205: inventarier .................................... 4 244.75 4 244,75 100 0,00
49206: 83 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49207: inventarier .................................... 2 856,58 2 202,64 77 653,94
49208: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49209: 34 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida
49210: 227
49211:
49212: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
49213: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49214: Luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
49215: Mom. · Mom.
49216: %
49217:
49218:
49219: 84 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49220: inventarier ................................... . 93 861,58 89 623,49 95 4 238,09
49221: 85 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49222: inventarier ................................... . 300 000,00 166 556,n 56 133 443,23
49223: 82 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49224: inventarier ................................... . 4 790,87 4 790,87 100 0,00
49225: 83 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49226: inventarier ................................... . 143 697,85 143 506,18 100 191,67
49227: 84 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49228: inventarier ................................... . 217 976,68 186 301,31 85 31 675,37
49229: 85 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49230: inventarier ................................... . 700 000,00 616 590,04 88 83 409,96
49231: 82 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer .......... . 1 740,68 1 740,68 100 0,00
49232: 83 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer .......... . 220 031,38 220 031,38 100 0,00
49233: 84 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer .......... . 1 673 231,32 1 339 354,61 BO 333 876.71
49234: 85 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer .......... . 6 300 000,00 4 928 024,74 78 1 371 975,26
49235: 82 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49236: inventarier ................................... . 63 864,74 63 864,74 100 0,00
49237: 83 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49238: inventarier ................................... . 291 414,98 239 036,52 82 52 378,46
49239: 84 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49240: inventarier ................................... . 5108 229,56 4 078 745,81 BO 1 029 483,75
49241: 85 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49242: inventarier ................................... . 12 300 000,00 4 445 228,05 36 7 854 771,95
49243: 82 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49244: byggnader och grundreparationer ........... . 2 398 563,43 2 398 563,43 100 0,00
49245: 83 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49246: byggnader och grundreparationer ........... . 6 155 613,85 4 087 269,88 66 2 068 343,97
49247: 84 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49248: byggnader och grundreparationer ........... . 17 474 148,38 8 237 995,93 47 9 236 152.45
49249: 85 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49250: byggnader och grundreparationer ........... . 30 350 000,00 10 701 363,88 35 19 648 636,12
49251: 84 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai-
49252: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara-
49253: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen
49254: anstalt ....................................... . 9 098 096,30 9 086 520,89 100 11 575.41
49255: 85 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai-
49256: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara-
49257: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen
49258: anstalt ....................................... . 43 250 000,00 36 583 n6,32 85 6 666 223,68
49259: 83 25 50 n
49260: Työsiirtoloille järjestettävät työt - Arbeten
49261: för arbetskolonier ............................ . 1 081 490,91 1 081 490,91 100 0,00
49262: 84 25 50 n Työsiirtoloille järjestettävät työt - Arbeten
49263: för arbetskolonier ............................ . 4 100 354,58 3 884 152,91 95 216 201,67
49264: 85 25 50 n Työsiirtoloille järjestettävät työt - Arbeten
49265: för arbetskolonier ............................ . 28 500 000,00 23 582 113,35 83 4 917 886,65
49266: 84 25 50 78 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för
49267: arbetsläger .................................. . 1 062 485,93 1 062 485,93 100 0,00
49268: 85 25 50 78 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för
49269: arbetsläger .................................. . 5 500 000,00 5 170 319,54 94 329 680,46
49270: 85 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och vat-
49271: tenbyggnader ................................ . 200 000,00 111 494,30 56 88 505,70
49272: 85 25 50 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
49273: fastigheter ................................... . 6 300 000,00 6 300 000,00 100 0,00
49274: 83 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda understöd .. . m226,12 688 855,37 89 84 370,75
49275: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
49276: sivu 228
49277: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida
49278:
49279: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruotettu Vuodelle
49280: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49281: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49282: Mom.- Mom.
49283: %
49284:
49285:
49286: 83 26 12 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank-
49287: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto-
49288: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden
49289: asunto-olojen parantamiseen - Understöd
49290: tili kommunerna för anskaffande av .......... . 850 000,00 0,00 0 850 000,00
49291: 82 26 12 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 146 416,53 146 416,53 100 0,00
49292: 83 26 12 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 90 882,30 90 882,30 100 0,00
49293: 82 26 12 61 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi-
49294: mintaan - Understöd för reparationsverk-
49295: samhet i energihushållningssyfte ............ . 4 576 914,76 4 576 914,76 100 0,00
49296: 82 26 12 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja
49297: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas-
49298: tamista varten - Bostadslån för inlösen av
49299: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka
49300: finansierats med bostadslån ................. . 56 000,00 56 000,00 100 0,00
49301: 82 26 69 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49302: skaffning av inventarier och materiel ......... . 227 362,02 227 362,02 100 0,00
49303: 82 26 69 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe-
49304: ten .......................................... . 3 834,63 3 834,63 100 0,00
49305: 82 26 70 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande
49306: av provbyggandet ........................... . 213 466,63 213 466,63 100 0,00
49307: 83 26 70 62 Rakennusten energiataloudelliseen tutki-
49308: mukseen liittyvän koerakentamisen tukemi-
49309: nen - Stödjande av provbyggandet i an-
49310: slutning tili undersökningen av byggnaders
49311: energihushållning ............................ . 577 674,20 351 000,00 61 226 674,20
49312: 83 26 73 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil-
49313: jöundersökningar och -utredningar .......... . 457 258,22 189 344,60 41 267 913,62
49314: 83 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49315: skaffning av inventarier och materiel ......... . 6 129 377,39 5 247 838,83 86 881 538,56
49316: 84 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49317: skaffning av inventarier och materiel ......... . 16111 353,14 15 643 375,16 97 467 977,98
49318: 85 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49319: skaffning av inventarier och materiel ......... . 27 750 000,00 17 268 884.78 62 10 481 091,72
49320: 83 26 75 71 Ajoneuvojen hankkiminen - Anskaffning
49321: avfordon .................................... . 83 710,96 83 710,96 100 0,00
49322: 84 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av
49323: fordon ....................................... . 1127 786,85 931 975,99 83 195 810,86
49324: 85 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av
49325: fordon ....................................... . 21 020 000,00 18 979 687,BO 90 2 040 312,20
49326: 83 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe-
49327: ten .......................................... . 1 114 184,54 503 517,85 45 610 666,69
49328: 84 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe-
49329: ten .......................................... . 903 851,35 4 950,00 898 901,35
49330: 85 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe-
49331: ten .......................................... . 1 500 000,00 39 996,15 3 1 458 421,35
49332: 83 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök-
49333: ningar ....................................... . 47 621,69 22 950,00 48 24 671,69
49334: 84 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök-
49335: ningar ....................................... . 379 770,40 287 901 ,00 76 91 869,40
49336: 85 26 BO 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök-
49337: ningar ...................................... .. 840 000,00 115476,00 14 724 524,00
49338: 83 26 BO 35 Korvaukset kunnille satamien ja linja-auto-
49339: asemien väestönsuojien rakentamisesta -
49340: Ersättningar tili kommuner för byggandet av
49341: skyddsrum vid busstationer och i hamnar ..... 585 800,00 0,00 0 585 800,00
49342: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
49343: sivu 229
49344: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida
49345:
49346: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49347: Pl.- Ht. Stått tili förlogande Använt/indraget Tili år
49348: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49349: Mom.- Mom.
49350: %
49351:
49352:
49353: 84 26 80 35 Korvaukset kunnille satamien ja linja-auto-
49354: asemien väestönsuojien rakentamisesta -
49355: Ersättningar tili kommuner för byggandet av
49356: skyddsrum vid busstationer och i hamnar ..... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
49357: B5 26 80 35 Korvaukset kunnille satamien ja linja-auto-
49358: asemien väestönsuojien rakentamisesta -
49359: Ersättningar tili kommuner för byggandet av
49360: skyddsrum vid busstationer och i hamnar ..... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
49361: 83 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff-
49362: ning av inventarier och materiel .............. . 412 893,27 110 571,08 27 302 322,19
49363: 84 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff-
49364: ning av inventarier och materiel .............. . 1 003 316,7B 459 884,70 46 543 432,08
49365: B5 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff-
49366: ning av inventarier och materiel .............. . 2 575 000,00 779 248,80 30 1 795 751,20
49367: 82 26 BO 72 Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläggan-
49368: de av förbindelsenät ......................... . 21 435,38 21 435,38 100 0,00
49369: 83 26 80 72 Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläggan-
49370: de av förbindelsenät ......................... . 340 168,24 B7 444,65 26 252 723,59
49371: 84 26 80 72 Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläggan-
49372: de av förbindelsenät ......................... . 433 679,1B 125 525,30 29 308 153,88
49373: B5 26 80 72 Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläggan-
49374: de av förbindelsenät ......................... . 1 050 000,00 112 479,41 11 937 520,59
49375: 83 26 80 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus-
49376: byggnader och skärskilda skyddsutrymmen ... 265 218,15 21B,OO 0 265 000,15
49377: 84 26 BO 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus-
49378: byggnader och särskilda skyddsutrymmen .... 350 000,00 57 540,50 16 292 459,50
49379: B5 26 80 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus-
49380: byggnader och särskilda skyddsutrymmen .... 300 000,00 0,00 0 300 000,00
49381: 84 26 80 77 Harjoitusalueen rakenteet - Övningsområ-
49382: dets konstruktioner .......................... . 100 000,00 95 575,30 96 4 424,70
49383: B5 26 BO 77 Harjoitusalueen rakenteet - Övningsområ-
49384: dets konstruktioner .......................... . 200 000,00 36 350,00 1B 163 650,00
49385: 83 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista
49386: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki-
49387: mista varten - Lån åt kommuner för byg-
49388: gande av skyddsrum samt för anskaffning
49389: av specialinventarier och -redskap ........... . 350 000,00 350 000,00 100 0,00
49390: 84 26 BO 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista
49391: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki-
49392: mista varten - Lån åt kommunerna för
49393: byggande av skyddsrum samt för anskaff-
49394: ning av specialinventarier och -redskap ...... . 350 000,00 190 000,00 54 160 000,00
49395: 85 26 BO 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista
49396: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki-
49397: mista varten - Lån åt kommunerna för
49398: byggande av skyadsrum samt för anskaff-
49399: ning av specialinventarier och -redskap ...... . 350 000,00 0,00 0 350 000,00
49400: 82 26 81 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankinta -
49401: Anskaffning av inventarier och undervis-
49402: ningsmateriel ................................ . 6 829,08 6 829,08 100 0,00
49403: 82 26 81 71 Moottoriajoneuvojen hankinta - Anskaff-
49404: ning av motorfordon ......................... . 1414,20 1 414,20 100 0,00
49405: 85 26 90 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot - Repara-
49406: tion och underhåll ........................... . 3 500 000,00 2 719 965,15 78 780 034,85
49407: 82 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49408: skaffning av inventarier och materiel ......... . 2 339 985,70 2 339 985,70 100 0,00
49409: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49410: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida
49411: 230
49412:
49413: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49414: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49415: Luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna - år 1985 1986
49416: Mom.- Mom.
49417: %
49418:
49419:
49420: 83 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49421: skaffning av inventarier och materiel ......... . 1 049 683,07 825 700,07 79 223 983,00
49422: 84 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49423: skaffning av inventarier och materiel ......... . 23 791 974,88 21 948 545,57 92 1 843 429,31
49424: 85 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An-
49425: skaffning av inventarier och materiel ......... . 57 740 000,00 50 193 164,32 87 7 546 835,68
49426: 82 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 213 462,73 213 462,73 100 0,00
49427: 83 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 897 372,29 814 883,84 91 82 488,45
49428: 84 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 671 827,09 1 600 123,06 60 1 071 704,03
49429: 85 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 8 450 000,00 4 950 885,85 59 3 499114,15
49430: 82 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet -
49431: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 34151,88 34151,88 100 0,00
49432: 83 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet -
49433: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 411 681,02 411 681,02 100 0,00
49434: 84 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet -
49435: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 3 484 907,43 2 479 963,21 71 1 004 944,22
49436: 85 26 90 77 Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet -
49437: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 4 250 000,00 1 879 880,62 44 2 370 119,38
49438: 82 26 97 35 Valtionavustus eräisiin kunnallisiin rakennus-
49439: hankkeisiin - Statsunderstöd för vissa
49440: kommunala byggnadsprojekt ................ . 7 054 076,16 7 054 076,16 100 0,00
49441: 82 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino-
49442: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd
49443: för främjande av näringsverksamheten i
49444: kommuner på specialområden ............... . 1 262 497,43 1 262 497,43 100 0,00
49445: 83 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino-
49446: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd
49447: för främjande av näringsverksamheten i
49448: kommuner på specialområden ............... . 2 017 832,40 1 367 158,33 68 650 674,07
49449: 84 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino-
49450: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd
49451: för främjande av näringsverksamheten i
49452: kommuner på specialområden ............... . 5 811 521,00 3 476 889,88 60 2 334 631,12
49453: 85 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino-
49454: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd
49455: för främjande av näringsverksamheten i
49456: kommuner på specialområden ............... . 14 500 000,00 4 033 359,91 28 10 468 640,09
49457: 85 26 98 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu -
49458: Experiment för stödjande av landsbygdsom-
49459: rådenas arbetsplatser ....................... .. 21 500 000,00 693 006,53 3 20 806 993,47
49460: 85 26 98 43 Lapin läänin kehittäminen - Utvecklande
49461: av Lapplands Iän ............................. . 30 000 000,00 6 251 235,45 21 23 748 764,55
49462: 84 26 99 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu -
49463: Experiment för stödjande av landsbygdsom-
49464: rådenas arbetsplatser ....................... .. 15 440 181,45 7 457 722,67 48 7 982 458,78
49465:
49466:
49467: 82 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk-
49468: ning ......................................... . 97 210,25 97 210,25 100 0,00
49469: 83 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk-
49470: ning ......................................... . 275 253,69 112 368,03 41 162 885,66
49471: 84 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk-
49472: ning ........................................ .. 776 813,67 567 902,07 73 208 911,60
49473: 85 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk-
49474: ning ......................................... . 2 000 000,00 924 868,64 46 1 075131,36
49475: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49476: Relation angående reserverade anslag för år 1985
49477: 231
49478: 35 Pl. - Ht. sida
49479:
49480: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
49481: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49482: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49483: Mom.- Mom.
49484: %
49485:
49486:
49487: 84 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49488: inventarier ................................... . 630 687,60 630 687,60 100 0,00
49489: 85 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49490: inventarier ................................... . 220 000,00 153 612,18 70 66 387,82
49491: 83 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki-
49492: minen - Anskaffning av inventarier, maski-
49493: ner och anordningar ......................... . 420 760,67 168 811,12 40 251 949,55
49494: 84 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki-
49495: minen - Anskaffning av inventarier, maski-
49496: ner och anordningar ......................... . 2 273 751,73 1 977 879,25 87 295 872,48
49497: 85 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki-
49498: minen - Anskaffning av inventarier, maski-
49499: ner och anordningar ......................... . 5 800 000,00 4 047 420,73 70 1 752 579,27
49500: 82 27 14 16 lrtaimiston ja kaluston hankkiminen - An-
49501: skaffning av lösöre och materiel ............. . 194153,53 194 153,53 100 0,00
49502: 82 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt
49503: - Grundanskaffningar, försök och utveck-
49504: lande av utrustning .......................... . 11 646 624,18 11 646 624,18 100 0,00
49505: 83 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt
49506: - Grundanskaffningar, försök och utveck-
49507: lande av utrustning .......................... . 27 423 429,98 15 040 004,75 55 12 383 425,23
49508: 84 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt
49509: - Grundanskaffningar, försök och utveck-
49510: lande av utrustning .......................... . 445 678 472,56 365 614 036,46 82 80 064 436,10
49511: 85 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt
49512: - Grundanskaffningar, försök och utveck·
49513: lande av utrustning .......................... . 650 600 000,00 380 102 675,97 58 270 497 324,03
49514: 82 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 19 565 171,83 19 565 171,83 100 0,00
49515: 83 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 180 377 283,08 70 779 662,17 39 109 597 620,91
49516: 84 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 385 570 653,98 225 329 957,63 58 160 240 696,35
49517: 85 27 25 16 Uusinta - Nyanskaffning ................... . 731 700 000,00 350 681 021,97 48 381 018 978,03
49518: 83 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han-
49519: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel-
49520: sättningen inom varvsindustrin .............. . 3 215100,00 3 215 100,00 100 0,00
49521: 84 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han-
49522: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel·
49523: sättningen inom varvsindustrin .............. . 19 141 201,42 15 169 243,82 79 3 971 957,60
49524: 85 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han-
49525: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel-
49526: sättningen inom varvsindustrin .............. . 24 025 000,00 18 414 156,73 77 5 610 843,27
49527: 82 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An-
49528: vändning och underhåll av utrustning ........ . 20 995 467,07 20 995 467,07 100 0,00
49529: 83 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An-
49530: vändning och underhåll av utrustning ........ . 119 021 536,68 87 536 801,50 74 31 484 735,18
49531: 84 27 25 24 Varustuksen käytto ja kunnossapito - An-
49532: vändning och underhåll av utrustning ........ . 327 154 414,44 223 335 445,76 68 103 818 968,68
49533: 85 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An-
49534: vändning och underhåll av utrustning ........ . 852 100 000,00 499 454 062,14 59 352 645 937,86
49535: 83 27 25 40 Puolustusvalmiuden kannalta tärkeän koti-
49536: maisen teollisuuden tuotantoedellytysten tu-
49537: keminen - Stödjande av verksamhetsförut-
49538: sättningarna för inhemsk industri som är
49539: viktig med tanke på försvarsberedskapen ..... 3 175 485,53 410 294,45 13 2 765 191,08
49540: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49541: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 232
49542:
49543: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49544: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
49545: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49546: Mom.- Mom.
49547: %
49548:
49549:
49550: 82 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden
49551: korjaus ja kunnossapito - Reparation och
49552: underhåll av byggnader, militåromräden och
49553: -anläggningar ................................. 190 259,78 190 259,78 100 0,00
49554: 83 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden
49555: korjaus ja kunnossapito - Reparation och
49556: underhåll av byggnader, militäromräden och
49557: -anläggningar ................................. 829 953,62 596 103,18 72 233 850,44
49558: 84 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden
49559: korjaus ja kunnossapitoae - Reparation
49560: och underhäll av byggnader, militäromräden
49561: och -anläggningar ............................ 12 603 000,64 11 966 307,61 95 636 693,03
49562: 85 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden
49563: korjaus ja kunnossapitoae - Reparation
49564: och underhåll av byggnader, militäromräden
49565: och -anläggningar ............................ 65 000 000,00 51 922 600,09 80 13 077 399,91
49566: 83 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen
49567: - Anläggande av garnisonernas signalför-
49568: bindelse ...................................... 5 400 551,97 4 648 232,65 86 752 319,32
49569: 84 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen
49570: - Anläggande av garnisonernas signalför-
49571: bindelser ..................................... 4 877 557,50 2 227 820,37 46 2 649 737,13
49572: 85 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen
49573: - Anläggande av garnisonernas signalför-
49574: bindelser ..................................... 7 800 000,00 3 037 047,80 39 4 762 952,20
49575: 83 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden
49576: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma-
49577: skiner och anordningar ....................... 49 430,05 49 251,30 100 178,75
49578: 84 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden
49579: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma-
49580: skiner och anordningar ....................... 3 070 044,88 2 517 830,00 82 552 214,88
49581: 85 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden
49582: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma-
49583: skiner och anordningar ....................... 10 500 000,00 6 499 824,65 62 4 000 175,35
49584: 82 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49585: byggnader och grundförbättringar ............ 1 940 010,66 1 940 010,66 100 0,00
49586: 83 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49587: byggnader och grundförbättringar ............ 4 747 177,56 3 574 730,23 75 1 172 447,33
49588: 84 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49589: byggnader och grundförbättringar ............ 30 078 294,97 22 663 606,91 75 7 414 688,06
49590: 85 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny-
49591: byggnader och grundförbättringar ............ 123 170 000,00 89 663 592,45 73 33 506 407,55
49592: 84 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 2 653 035,39 1 677 806,70 63 975 228,69
49593: 85 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 20 000 000' 00 12 279 733,14 61 7 720 266,86
49594: 82 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt
49595: - Byggnadsarbeten på militära områden
49596: och anläggningar ............................. 2 032 294,16 2 032 294,16 100 0,00
49597: 83 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden ~akennustyöt
49598: - Byggnadsarbeten på militära omräden
49599: och anläggningar ............................. 548 213,14 481 270,88 88 66 942,26
49600: 84 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt
49601: - Byggnadsarbeten på militära områden
49602: och anläggningar ............................. 14 251 597,40 9 056 383,32 64 5195 214,08
49603: 85 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt
49604: - Byggnadsarbeten på militära omräden
49605: och anläggningar ............................. 41 000 000,00 27 021 228,96 66 13 978 771,04
49606: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
49607: sivu
49608: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida
49609: 233
49610:
49611: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
49612: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49613: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - är 1985 1986
49614: Mom.- Mom.
49615: %
49616:
49617:
49618: 83 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp
49619: och expropriation av fastigheter ............. . 3 025,80 3 025,80 100 0,00
49620: 84 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp
49621: och expropriation av fastigheter ............. . 1 315 080,50 1 265 731,99 96 49 348,51
49622: 85 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp
49623: och expropriation av fastigheter ............. . 9 500 000,00 6 738 134,30 71 2 761 865.70
49624: 82 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska
49625: beredskapsstyrkan ........................... . 508 001,04 508 001,04 100 0,00
49626: 83 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska
49627: beredskapsstyrkan ........................... . 303 938,92 184 942,60 61 118 996,32
49628: 84 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska
49629: beredskapsstyrkan ........................... . 976 141,14 129 833,62 13 846 307,52
49630: 85 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska
49631: beredskapsstyrkan ........................... . 5 107 000,00 4 022 528,19 79 1 084 471,81
49632: 82 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska
49633: övervakningstrupperna ...................... . 3 420 046.41 3 420 046.41 100 0,00
49634: 83 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska
49635: övervakningstrupperna ...................... . 14 474 987,80 6 589 683,61 46 7 885 304,19
49636: 84 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska
49637: övervakningstrupperna ...................... . 65 033 034.72 54 424 243,58 84 10 608 791 '14
49638: 85 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska
49639: övervakningstrupperna ...................... . 123 762 000,00 50 945 706,37 41 72 816 293,63
49640: 82 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski-
49641: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 136 434,30 136 434,30 100 0,00
49642: 83 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski·
49643: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 5 937 371,20 5 937 371,20 100 0,00
49644: 84 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski-
49645: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 18 179 081.73 15 006 415,11 83 3 172 666,62
49646: 85 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski-
49647: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 26 100 000,00 4 725 640,29 18 21 374 359.71
49648: 82 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri·
49649: företagens byggnadsarbeten ................. . 158 306,06 158 306,06 100 0,00
49650: 83 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri-
49651: företagens byggnadsarbeten ................. . 756 661,10 303 132,25 40 453 528,85
49652: 84 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri-
49653: företagens byggnadsarbeten ................. . 3 014 937,67 1 227 804.70 41 1 787 132,97
49654: 85 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri·
49655: företagens byggnadsarbeten ................. . 7 480 000,00 6 603 402,34 88 876 597,66
49656: 83 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan-
49657: nukset - Grundförbättring av försvarsmi-
49658: nisteriets skogar ............................. . 1 022,80 1 022,80 100 0,00
49659: 84 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan·
49660: nukset - Grundförbättring av försvarsmi-
49661: nisteriets skogar ............................. . 63 439,26 63 439,26 100 0,00
49662: 85 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan-
49663: nukset - Grundförbättring av försvarsmi-
49664: nisteriets skogar ............................. . 210 000,00 127 030,15 60 82 969,85
49665:
49666:
49667: 83 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49668: inventarier ................................... . 113 564,12 10 062,43 9 103 501,69
49669: 85 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49670: inventarier ................................... . 2 020 000,00 1 562 710,04 77 457 289,96
49671: 84 28 05 25 Työkirjatietojen rekisteröinti - Registrering
49672: av uppgifter ur arbetsböcker ................. . 231 389,51 231 389,51 100 0,00
49673: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49674: 22 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 234
49675: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49676: Pl. - Ht. Stått tili förfogande 1\ nvänt/ indraget Tili år
49677: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49678: Mom.- Mom.
49679: %
49680:
49681:
49682: 85 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti - Re-
49683: gistrering av uppgifter om anställningsför-
49684: hållande ..................................... . 1100 000,00 930 937,02 85 169 062,98
49685: 84 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49686: inventarier ................................... . 338 544,00 195 249,35 58 143 294,65
49687: 85 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49688: inventarier ................................... . 1 000 000,00 349 869,87 35 650 130,13
49689: 84 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 413 666,44 413 666,44 100 0,00
49690: 85 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 7 000 000,00 6 911 135,94 99 88 864,06
49691: 83 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49692: inventarier .................................. .. 165 665,25 165 665,25 100 0,00
49693: 84 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49694: inventarier ................................... . 4 726 496,38 4 694 719,88 99 31 n6,50
49695: 85 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49696: inventarier ................................... . 12 735 000,00 10 875 169,48 85 1 859 830,52
49697: 84 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaffning
49698: avfordon .................................... . 200 337,88 41 280,00 21 159 057,88
49699: 82 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden
49700: hankkiminen - Anskaffning av inventarier,
49701: telefoner och annan materiel ................. . 1168 073,23 1 168 073,23 100 0,00
49702: 83 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden
49703: hankkiminen - Anskaffning av inventarier,
49704: telefoner och annan materiel ................. . 110 501,45 110 369,80 100 131,65
49705: 84 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden
49706: hankkiminen - Anskaffning av inventarier,
49707: telefoner och annan materiel ................. . 952 902,69 952 902,69 100 0,00
49708: 85 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden
49709: hankkimiilen - Anskaffning av inventarier,
49710: telefoner och annan materiel ................. . 3 280 000,00 1 457 348,63 44 1 822 651,37
49711: 82 28 40 74 Tullitalojen rakentaminen - Byggande av
49712: tullhus ....................................... . 592 652,86 592 652,86 100 0,00
49713: 83 28 40 74 Tullitalojen rakentaminen - Byggande av
49714: tullhus ...................................... .. 36 242,45 3 537,00 10 32 705,45
49715: 84 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 526 209,90 1 460 429,00 96 65 780,90
49716: 85 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 6165 000,00 2 540 009,39 41 3 624 990,61
49717: 83 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffningar av
49718: maskiner .................................... . 23 540,93 23 540,93 100 0,00
49719: 84 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffningar av
49720: maskiner .................................... . 150 000,00 68 164,65 45 81 835,35
49721: 85 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffningar av
49722: maskiner .................................... . 100 000,00 0,00 0 100 000,00
49723: 84 28 52 21 Kansainväliset vertailut - lnternationella
49724: jämförelser .................................. . 31 926,15 1926,15 6 30 000,00
49725: 85 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennai - Re-
49726: gelbundet återkommande undersökningar
49727: och räkningar ............................... .. 14 025 000,00 12 296 691,89 88 1 728 308,11
49728: 84 28 52 23 Väestö- ja asuntolaskennat - Folk- och
49729: bostadsräkningar ............................ . 850 692,79 567 603,92 67 283 088,87
49730: 84 28 52 25 Kotitaloustiedustelut - Hushållsgallup ...... . 824 321,48 824321,48 100 0,00
49731: 84 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49732: inventarier ................................... . 228 322,23 228 322,23 100 0,00
49733: 85 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49734: inventarier .................................. .. 6 180 000,00 6 113 384,16 99 66 615,84
49735: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49736: 23 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 235
49737:
49738: Vuosi ·År Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
49739: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49740: Luku - Kap. vuonna · år 1985 vuonna - år 1985 1986
49741: Mom.- Mom.
49742: %
49743:
49744:
49745:
49746: 83 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och
49747: underhäll .................................... . 6 289,17 4 046,97 64 2 242,20
49748: 84 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och
49749: underhäll .................................... . 18 425 328,80 18 408 707,20 100 16 621,60
49750: 85 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och
49751: underhäll .................................... . 94 000 000,00 79 942 321,33 85 14 057 678,67
49752: 82 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank-
49753: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner
49754: och inventarier tili fastigheter ................ . 259 454,37 259 454,37 100 0,00
49755: 83 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank-
49756: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner
49757: och inventarier tili fastigheter ................ . 55173,87 55 173,87 100 0,00
49758: 84 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank-
49759: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner
49760: och inventarier tili fastigheter ................ . 2 533 804,14 2 254 320,39 89 279 483,75
49761: 85 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank-
49762: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner
49763: och inventarier tili fastigheter ................ . 5 690 000,00 2 290 703,46 40 3 399 296,54
49764: 82 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koe-
49765: rakennustoiminta - Planering av statens
49766: husbyggen och experimentell bygg-
49767: nadsverksamhet ............................. . 2 541 766,74 2 541 766,74 100 0,00
49768: 83 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koe-
49769: rakentaminen - Planering av statens hus-
49770: byggen och experimentell byggande ......... . 2 500 000,00 623 076,57 25 1 876 923,43
49771: 85 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koe-
49772: rakentaminen - Planering av statens hus-
49773: byggen och experimentellt byggande ........ . 4 000 000,00 52 200,30 3 947799,70
49774: 84 28 64 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 39 074 729,29 39 074 729,29 100 0,00
49775: 85 28 64 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 72 000 000,00 30 965 391,28 43 41 034 608,72
49776: 82 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande
49777: av ämbetshus ................................ . 4 258 959,69 4 258 959,69 100 0,00
49778: 83 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande
49779: av ämbetshus ................................ . 10 978 473,94 8 130 153,62 74 2 848 320,32
49780: 84 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande
49781: av ämbetshus ................................ . 94 285 487.52 83 629 071,50 89 10 656 416,02
49782: 85 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande
49783: av ämbetshus ................................ . 150 no ooo.oo 54 073 500,89 36 96 696 499,11
49784: 82 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-
49785: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av
49786: fastigheter och bostadsaktier för statens
49787: behov ....................................... . 2 019 561,46 2 019 561,46 100 0,00
49788: 83 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-
49789: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av
49790: fastigheter och bostadsaktier för statens
49791: behov ....................................... . 11 638 930,55 9 532 558,95 82 2 106 371,60
49792: 84 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-
49793: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av
49794: fastigheter och bostadsaktier för statens
49795: behov ....................................... . 50 008 317,92 35 511 467,65 71 14 496 850,27
49796: 85 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank-
49797: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av
49798: fastigheter och bostadsaktier för statens
49799: behov ....................................... . 150 000 000,00 96 652 798,65 64 53 347 201,35
49800: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49801: 24 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 236
49802: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49803: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49804: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1998
49805: Mom.- Mom.
49806: %
49807:
49808:
49809: 84 28 65 13 Rakennusten kunnossapito - Byggnaders
49810: underhåll ................................... .. 455 534,57 455 534,57 100 0,00
49811: 85 28 65 13 Rakennusten kunnossapito - Byggnaders
49812: underhåll .................................... . 3 600 000,00 1 908 712,88 53 1 691 287,12
49813: 82 28 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 903167,50 903 167,50 100 0,00
49814: 83 28 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 055 949,59 573 248,14 54 482 701,45
49815: 84 28 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 2 800 000,00 1 077 893,18 38 1 722 106,82
49816: 85 28 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 7 800 000,00 5 357 380,85 69 2 442 619,15
49817: 84 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An-
49818: skaffning av inventarier och anordningar ..... . 10 200,51 10 200,51 100 0,00
49819: 85 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An-
49820: skaffning av inventarier och anordningar ..... . 330 000,00 316 549,49 96 13 450,51
49821: 83 28 80 04 Lakkautuspalkalla olevien viranhaltijoiden si-
49822: joittaminen uusiin tehtäviin - Placering av
49823: tjänsteinnehavare på indragningsstat i nyau-
49824: uppgifter ................................... .. 1 149 490,73 0,00 0 1 149 490,73
49825: 84 28 80 04 Lakkautuspalkalla olevien viranhaltijoiden si-
49826: joittaminen uusiin tehtäviin - Placering av
49827: tjänsteinnehavare på indragningsstat i nya
49828: uppgifter .................................... . 585 067,19 182 074,48 31 402 992,71
49829: 83 28 80 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen -
49830: Främjande av förvaltningens rationalisering ... 63 454,54 18 339,50 29 45 115,04
49831: 84 28 80 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen -
49832: Främjande av förvaltningens rationalisering ... 387 698,25 284 116,62 73 103 581,63
49833: 85 28 80 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen -
49834: Främjande av förvaltningens rationalisering ... 1 000 000,00 615 583,69 62 384 416,31
49835: 82 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi-
49836: nen - Anordnande av experiment med
49837: rehabilitering ............................... .. 60 923,21 60 923,21 100 0,00
49838: 83 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi-
49839: nen - Anordnande av experiment med
49840: rehabilitering ................................ . 2 000 000,00 986 697,55 49 1 013 302,45
49841: 84 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi-
49842: nen - Anordnande av experiment med
49843: rehabilitering ................................ . 1 439 073,30 80 705,05 6 1 358 368,25
49844: 85 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi-
49845: nen - Anordnande av experiment med
49846: rehabilitering ................................ . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
49847: 82 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av
49848: arbetarskyddet .............................. . 89291,19 89291,19 100 0,00
49849: 83 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av
49850: arbetarskyddet .............................. . 2 128 433,15 1 175 063,21 55 953 369,94
49851: 84 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av
49852: arbetarskyddet .............................. . 3 727 683,68 2 349 801,57 63 1 377 882,11
49853: 85 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av
49854: arbetarskyddet ............................. .. 4 216 000,00 258 828,32 6 3 957 100,00
49855: 82 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck-
49856: lande av företagshälsovården ................ . 132 568,37 132 568,37 100 0,00
49857: 83 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck-
49858: lande av företagshälsovården ................ . 197 165,21 159 982,51 81 37 182,70
49859: 84 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck-
49860: lande av företagshälsovården ................ . 11 232 354,20 8 610 749,95 77 2 621 604,25
49861: 85 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck-
49862: lande av företagshälsovården ................ . 30 000 000,00 15 717 955,32 52 14 282 044,68
49863: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49864: 25 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 237
49865: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49866: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
49867: Luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
49868: Mom.- Mom.
49869: %
49870:
49871:
49872: 82 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck-
49873: lande av arbetsplatskosthällning ............. . 1181 632.76 1 181 632.76 100 0,00
49874: 83 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck-
49875: lande av arbetsplatskosthållning ............. . 6 684 845,12 1 393 919,31 21 5 290 925,81
49876: 84 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck-
49877: lande av arbetsplatskosthållning ............. . 3 566 008,52 2 726 309,67 76 839 698,85
49878: 85 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck-
49879: lande av arbetsplatskosthållning ............. . 11 200 000,00 3 991 560,87 36 7 208 439,13
49880: 85 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter
49881: för utbildning ................................ . 1 570 000,00 1 049 873,15 67 520 126,85
49882: 82 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille
49883: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning
49884: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk
49885: och inrättningar ............................. . 57 426,15 57 426,15 100 0,00
49886: 83 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille
49887: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning
49888: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk
49889: och inrättningar ............................. . 1 186 872,35 1 022 336,00 86 164 536,35
49890: 84 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille
49891: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning
49892: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk
49893: och inrättningar ............................. . 920 111,35 651 425,80 71 268 685,55
49894: 85 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille
49895: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning
49896: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk
49897: och inrättningar ............................. . 11 000 000,00 8 487 995,28 77 2 512 004,72
49898: 82 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av
49899: ADB-utrustning ............................. . 269 470,88 269 470,88 100 0,00
49900: 83 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av
49901: ADB-utrustning ............................. . 482 292,40 0,00 0 482 292,40
49902: 84 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av
49903: ADB-utrustning ............................. . 1 268 646,97 568 619,63 45 700 027,34
49904: 85 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av
49905: ADB-utrustning ............................. . 2 500 000,00 1 000 809,02 40 1 499 190,98
49906: 84 28 90 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
49907: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 5 235 774,21 5 235 774,21 100 0,00
49908: 85 28 90 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
49909: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 10 900 000,00 3 793 253,32 35 7 106 746,68
49910: 83 28 90 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos -
49911: Statens tryckericentrals produktionsinrätt-
49912: ning ......................................... . 528 700,55 528 700,55 100 0,00
49913: 84 28 90 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos -
49914: Statens tryckericentrals produktionsinrätt-
49915: ning ......................................... . 1 000 000,00 220444.75 22 779 555,25
49916: 85 28 90 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos -
49917: Statens tryckericentrals produktionsinrätt·
49918: ning ......................................... . 600 000,00 0,00 0 600 000,00
49919: 82 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An-
49920: skaffning av maskiner och materiel .......... . 1 290.78 1 290.78 100 0,00
49921: 83 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An-
49922: skaffning av maskiner och materiel .......... . 248 169,52 247261,22 100 908,30
49923: 84 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An-
49924: skaffning av maskiner och materiel .......... . 5178 798,18 4 915 494,24 95 263 303,94
49925: 85 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An-
49926: skaffning av maskiner och materiel .......... . 52 511 000,00 40 715 136,81 78 11 795 658,59
49927: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49928: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 238
49929:
49930: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49931: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tin år
49932: Luku · Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49933: Mom.- Mom.
49934: %
49935:
49936:
49937: 83 28 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49938: inventarier ................................... . 2 270 106,07 2 081 003,50 92 189102,57
49939: 84 28 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
49940: inventarier ................................... . 1 481 057,42 1 481 057,42 100 0,00
49941: 82 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt-
49942: ning av byggnader ........................... . 9186,84 9 186,84 100 0,00
49943: 83 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt-
49944: ning av byggnader ........................... . 12 000,00 12 000,00 100 0,00
49945: 84 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt-
49946: ning av byggnader ........................... . 16 218,00 16 218,00 100 0,00
49947: 85 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lständsätt-
49948: ning av byggnader ........................... . 40 000,00 30 495,27 76 9 504,73
49949: 84 28 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 130 000,00 130 000,00 100 0,00
49950:
49951:
49952: 85 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen
49953: - Anskaffning av inventarier och kontors-
49954: maskiner .................................... . 1 600 000,00 1 522 995,43 95 77 004,57
49955: 85 29 05 51 Valtionavustus Haminan ortodoksisen kir-
49956: kon korjaustöitä varten - Statsunderstöd
49957: för reparationsarbeten pä Fredrikshamns or-
49958: todoxa kyrka ................................ . 500 000,00 450 000,00 90 50 000,00
49959: 85 29 05 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalusto-
49960: hankintoja varten - Statsunderstöd för an-
49961: skaffning inventarier tili Valamo kloster ...... . 300 000,00 300 000,00 100 0,00
49962: 84 29 05 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 53 540,25 29 874,15 56 23 666,10
49963: 82 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga
49964: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 266 685,80 266 685,80 100 0,00
49965: 83 29 10 21 Muut opetus· ja tutkimusmenot - Övriga
49966: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 1 608 707,84 964 960,35 60 643 747,49
49967: 84 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - övriga
49968: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 24 077 693,05 21 854 638,40 91 2 223 054,65
49969: 85 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga
49970: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 151 500 000,00 117 985 996,30 78 33 514 003,70
49971: 82 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
49972: hankkiminen - Anskaffning av forsknings-
49973: och undervisningsmateriel samt inventarier ... 1 366 642,75 1 366 642,75 100 0,00
49974: 83 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
49975: hankkiminen - Anskaffning av forsknings-
49976: och undervisningsmateriel samt inventarier ... 6 197 665,50 4 734 763,46 76 1 462 902,04
49977: 84 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
49978: hankkiminen - Anskaffning av forsknings-
49979: och undervisningsmateriel samt inventarier ... 41 443 406,19 33 227 871 ,05 80 8 215 535,14
49980: 85 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
49981: hankkiminen - Anskaffning av forsknings-
49982: och undervisningsmateriel samt inventarier .. . 129 000 000,00 77 590 060,86 60 51 409 939,14
49983: 82 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 7 430 207,82 7 430 207,82 100 0,00
49984: 83 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 11 317 821,32 9 632 669,36 85 1 685151,96
49985: 84 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 56 023 807,67 45 432 317,06 81 10 591 490,61
49986: 85 29 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 94 780 000,00 42 510 487,33 45 52 269 512,67
49987: 82 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 18 522,84 18 522,84 100 0,00
49988: 84 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 1 833 190,58 1 355 810,14 74 477 380,44
49989: 85 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 14 920 000,00 11 500 104,90 77 3 419 895,10
49990: 83 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
49991: fastigheter ................................... . 202 271,13 0,00 0 202 271,13
49992: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
49993: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 239
49994: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
49995: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt!indraget Tili år
49996: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
49997: Mom.- Mom.
49998: %
49999:
50000:
50001:
50002: 84 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
50003: fastigheter .................................. .. 12 762,00 0,00 0 12 762,00
50004: 85 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
50005: fastigheter ................................... . 10 995 000,00 10 995 000,00 100 0,00
50006: 82 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen
50007: - Anskaffning av undervisningsmateriel
50008: och inventarier .............................. . 230,60 230,60 100 0,00
50009: 83 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen
50010: - Anskaffning av undervisningsmateriel
50011: och inventarier .............................. . 291133,89 169 517,72 58 121 616,17
50012: 84 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen
50013: - Anskaffning av undervisningsmateriel
50014: och inventarier .............................. . 956 522,36 007 028,59 95 49 493,77
50015: 85 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen
50016: - Anskaffning av undervisningsmateriel
50017: och inventarier .............................. . 2 600 000,00 1 662 301,61 64 937 698,30
50018: 82 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 614 390,04 614 390,04 100 0,00
50019: 83 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
50020: 84 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 4 050 655,25 3 543 965,10 87 506 690,15
50021: 85 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 7 690 000,00 2 761 787,21 36 4 928 212,79
50022: 85 29 11 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
50023: fastigheter ................................... . 500 000,00 500 000,00 100 0,00
50024: 84 29 34 70 Kalusto- ja välinehankinnat - Anskaffning
50025: av inventarier och materiel ................... . 7 334,98 7 334,98 100 0,00
50026: 85 29 34 70 Kalusto- ja välinehankinnat - Anskaffning
50027: av inventarier och materiel. ................. .. 300 000,00 262 241,47 87 37 758,53
50028: 83 29 35 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - övriga
50029: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 12 051,77 5 055,54 42 6 996,23
50030: 84 29 35 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga
50031: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 296 016,83 274 992,82 93 21 024,01
50032: 85 29 35 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga
50033: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 1 570 000,00 1 354 665,91 86 215 334,09
50034: 83 29 35 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50035: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50036: ningsmateriel ................................ . 68 071,58 53 625,02 79 14 446,56
50037: 84 29 35 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50038: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50039: ningsmateriel ................................ . 131 739,69 127 124,19 96 4 615,50
50040: 85 29 35 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50041: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50042: ningsmateriel ................................ . 2 600 000,00 2 078 665,74 80 521 334,26
50043: 82 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 4 505 686,04 4 505 686,04 100 0,00
50044: 83 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 996 751,00 128 259,60 6 1 868 491,40
50045: 84 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 100 000,00 88,15 0 99 911,85
50046: 85 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 100 000,00 0,00 0 100 000,00
50047: 83 29 36 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50048: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50049: ningsmateriel ................................ . 190 623,79 146 978,60 77 43 645,19
50050: 84 29 36 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50051: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50052: ningsmateriel ................................ . 1 377 557,22 1 271 844,17 92 105 713,05
50053: 85 29 36 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50054: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50055: ningsmateriel ................................ . 1 600 000,00 708 940,14 44 891 059,86
50056: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50057: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 240
50058: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
50059: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50060: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50061: Mom.- Mom.
50062: %
50063:
50064:
50065: 82 29 36 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 472,05 472,05 100 0,00
50066: 83 29 36 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 621 222,90 188 655,40 30 432 567,50
50067: 85 29 36 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 400 000,00 0,00 0 400 000,00
50068: 84 29 37 72 Tietokonelaitteiden hankkiminen - An-
50069: skaffning av datorutrustning ................. . 927 037,83 328 045,85 35 598 991,98
50070: 85 29 38 70 Kalusto- ja välinehankinnat - Anskaffning
50071: av inventarier och materiel ................... . 60 000,00 1 223,20 2 58 n6,8o
50072: 85 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50073: inventarier .................................. .. 60 000,00 58 247,55 97 1 752,45
50074: 82 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam-
50075: het .......................................... . 116 625,35 116 625,35 100 0,00
50076: 83 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam-
50077: het .......................................... . 206 662,14 101 235.73 49 105 426.41
50078: 84 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam-
50079: het ......................................... .. 1 057 520,96 642 746.78 61 414 n4,18
50080: 85 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam-
50081: het .......................................... . 2 900 000,00 1 889 987,96 65 1 010 012,04
50082: 85 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck-
50083: lande av läromedel. .......................... . 2 050 000,00 1 226 980,09 60 823 019,91
50084: 82 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50085: inventarier ................................... . 1 474,65 1 474,65 100 0,00
50086: 83 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50087: inventarier ................................... . 3 400,73 3 400.73 100 0,00
50088: 84 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50089: inventarier .................................. .. 13 710,06 13 710,06 100 0,00
50090: 85 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50091: inventarier ................................... . 220 000,00 172 501,81 78 47 498,19
50092: 85 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Statsbi-
50093: drag för byggnadsverksamhet ............... . 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
50094: 83 29 42 70 Opetusvälineiden ja -kaluston hankkiminen
50095: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 93,83 93,83 100 0,00
50096: 84 29 42 70 Opetusvälineiden ja -kaluston hankkiminen
50097: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 85 030,62 50 935,67 60 34 094,95
50098: 85 29 42 70 Opetusvälineiden ja -kaluston hankkiminen
50099: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 210 000,00 10 834,40 5 199165,60
50100: 83 29 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 58 981,80 58 981,80 100 0,00
50101: 84 29 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 500 000,00 100 0,00
50102: 85 29 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 200 000,00 268 103,30 22 931 896.70
50103: 82 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus
50104: Fortbildning av skolpersonal ................. . 1182 651,52 1 182 651,52 100 0,00
50105: 83 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus
50106: Fortbildning av skolpersonal ................. . 1311418,n 357 636,27 27 953 782,50
50107: 84 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus
50108: Fortbildning av skolpersonal ................. . 3 619 571,48 1943111,48 54 1 676 460,00
50109: 85 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus
50110: Fortbildning av skolpersonal ................. . 8 200 000,00 5 706 822,95 70 2 492 915.72
50111: 83 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50112: inventarier ................................... . 2 515,05 2 515,05 100 0,00
50113: 84 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50114: inventarier ................................... . 100 000,00 95 223.75 95 4 n6,25
50115: 85 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50116: inventarier .................................. .. 100 000,00 15 520,00 16 84 480,00
50117: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50118: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 241
50119:
50120: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
50121: Pl. · Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
50122: Luku - Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
50123: Mom. · Mom.
50124: %
50125:
50126:
50127: 82 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50128: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50129: ningsmateriel ................................ . 419,44 419,44 100 0,00
50130: 83 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50131: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50132: ningsmateriel ................................ . 11127,09 11 078,79 100 48,30
50133: 84 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50134: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50135: ningsmateriel ................................ . 78170,18 76 422.45 98 1 747,73
50136: 85 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen
50137: - Anskaffning av inventarier och undervis-
50138: ningsmateriel ................................ . 1100 000,00 223 413,38 20 876 586,62
50139: 85 29 51 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 500 000,00 835 771 ,65 33 1 664 228,35
50140: 83 29 55 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 292 557,15 52,35 0 292 504,80
50141: 82 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg-
50142: nadsunderstöd .............................. . 1 205 000,00 1 205 000,00 100 0,00
50143: 83 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg-
50144: nadsunderstöd .............................. . 2 415 000,00 665 000,00 28 1 750 000,00
50145: 84 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg-
50146: nadsunderstöd .............................. . 1 305 000,00 525 000,00 40 780 000,00
50147: 85 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg-
50148: nadsunderstöd .............................. . 10 850 000,00 8 590 000,00 79 2 260 000,00
50149: 84 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50150: inventarier ................................... . 275 021,14 275 021 '14 100 0,00
50151: 85 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50152: inventarier ................................... . 600 000,00 305 034,22 51 294 965.78
50153: 84 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50154: inventarier ................................... . 5 058,81 5 058,81 100 0,00
50155: 85 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50156: inventarier ................................... . 150 000,00 55 432,74 37 94 567,26
50157: 83 29 61 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50158: inventarier ................................... . 117 864,92 117 864,92 100 0,00
50159: 84 29 61 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50160: inventarier ................................... . 976118,53 916 837.41 94 59 281,12
50161: 85 29 61 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50162: inventarier ................................... . 1 650 000,00 666 186,63 40 983 813,37
50163: 82 29 61 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 276 571,90 276 571,90 100 0,00
50164: 83 29 61 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 57 712,85 2 836,75 5 54 876,10
50165: 84 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 2 580 270,20 2 580 270,20 100 0,00
50166: 85 29 61 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 10 250 000,00 6 721 824,75 66 3 528175,25
50167: 83 29 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50168: inventarier ................................... . 41 034,91 41 034,91 100 0,00
50169: 84 29 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50170: inventarier ................................... . 899 521,28 894 622,84 99 4 898,44
50171: 85 29 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50172: inventarier ................................... . 4 200 000,00 3 365 442,15 80 834 557,85
50173: 82 29 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 484 326,94 1 484 326,94 100 0,00
50174: 83 29 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 644 556,17 1 424 987,61 54 1 219 568,56
50175: 84 29 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 28 390 402,56 23 599 047.76 83 4 791 354,80
50176: 85 29 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 30 182 000,00 22 211 054,15 74 7 970 945,85
50177: 84 29 64 33 Valtionavustus kunnallisten maatalousoppi-
50178: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50179: understöd för kommunala lantbruksläroans-
50180: talters anläggningskostnader ................ . 600 000,00 450 000,00 75 150 000,00
50181: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50182: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 242
50183: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle
50184: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50185: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50186: Mom.- Mom.
50187: %
50188:
50189:
50190: 85 29 64 33 Valtionavustus kunnallisten maatalousoppi-
50191: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50192: understöd för kommunala lantbruksläroans-
50193: talters anläggningskostnader ................ . 5 000 000,00 1 070 000,00 21 3 930 000,00
50194: 83 29 64 34 Valtionavustus koulutilojen perustamiskus-
50195: tannuksiin - Statsunderstöd för anlägg-
50196: ningskostnaderna för skollägenheter ......... . 1 000 000,00 662 827' 00 66 337 173,00
50197: 84 29 64 34 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten
50198: maatalousoppilaitosten koulutilojen perus-
50199: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för
50200: anläggningskostnaderna för kommu-
50201: nalaooch privata lantbruksläroanstalters
50202: skollägenheter ............................... . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
50203: 85 29 64 34 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten
50204: maatalousoppilaitosten koulutilojen perus-
50205: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för
50206: anläggningskostnaderna för kommu-
50207: nalaooch privata lantbruksläroanstalters
50208: skollägenheter ............................... . 3 500 000,00 1 782 000,00 51 1 718 000,00
50209: 83 29 64 53 Valtionavustus yksityisten maatalousoppilai-
50210: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50211: derstöd för privata lantbruksläroanstalters
50212: anläggningskostnader ....................... . 240 000,00 240 000,00 100 0,00
50213: 84 29 64 53 Valtionavustus yksityisten maatalousoppilai-
50214: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50215: derstöd för privata lantbruksläroanstalters
50216: anläggningskostnader ....................... . 631 300,00 631 300,00 100 0,00
50217: 85 29 64 53 Valtionavustus yksityisten maatalousoppilai-
50218: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50219: derstöd för privata lantbruksläroanstalters
50220: anläggningskostnader ....................... . 3 500 000,00 847 200,00 24 2 652 800,00
50221: 82 29 64 54 Valtionavustus kunnallisille ja yksityisille
50222: maatalousoppilaitoksille huoneistojen hank-
50223: kimiseen - Statsunderstöd ät kommunala
50224: och privata lantbruksläroanstalter för an-
50225: skaffning av lokaliteter ....................... . 267 000,00 267 000,00 100 0,00
50226: 82 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av
50227: lösöre ....................................... . 410,61 410,61 100 0,00
50228: 83 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av
50229: lösöre ....................................... . 38 385,43 21 732,63 57 16 652,80
50230: 84 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av
50231: lösöre ....................................... . 364 475,02 340 183,76 93 24 291,26
50232: 85 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av
50233: lösöre ....................................... . 5 200 000,00 4 970 307,00 96 229 693,00
50234: 82 29 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 44 933,85 44 933,85 100 0,00
50235: 83 29 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 435 091,97 981 642,97 68 453 449,00
50236: 84 29 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 881 892,07 5 450 861,63 93 431 030,44
50237: 85 29 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 10 380 000,00 7 420 219,07 71 2 959 780,93
50238: 82 29 65 77 Perusparannustyöt - Grundförbättringsar-
50239: beten ........................................ . 5 031,74 5 031,74 100 0,00
50240: 83 29 65 77 Perusparannustyöt - Grundförbättringsar-
50241: beten ........................................ . 77 598,33 50 932,90 66 26 665,43
50242: 84 29 65 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar-
50243: beten ........................................ . 252 451,43 219 066,18 87 33 385,25
50244: 85 29 65 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar-
50245: beten ........................................ . 700 000,00 460 618,13 66 239 381,87
50246: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50247: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 243
50248:
50249: Vuosi - År Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
50250: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50251: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50252: Mom.- Mom.
50253: %
50254:
50255:
50256:
50257: 83 29 65 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning
50258: av mark. 00 00.00 00.00 00 ••• 00 00 ••• 00 ••••••••• 00. 109 434,94 10 250,00 9 99184,94
50259: 84 29 65 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning
50260: av markoo 00.00 ••• 00.00oo· ... 000 00 00 00 000 00 00 00 650 000,00 0,00 0 650 000,00
50261: 85 29 65 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning
50262: av mark .. 00 00.00 00.00. 00 00 ••••• 00.00. 00 00.00 00 750 000,00 0,00 0 750 000,00
50263: 83 29 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50264: inventarier . 00 ••• 00 00 • • 00 00 ••••• 00 •••••• 00 00 • 00 234 055,50 234 055,50 100 0,00
50265: 84 29 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50266: inventarier . 00 ••• 00 • 00 00 • 00 00 ••• 00 00 • • 00 00 00 • 00 n 575,30 57 759,75 74 19 815,55
50267: 85 29 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50268: inventarier . 00 ••• 00 • 00 • 00 00 ••••••• 00 00 ••••• 00 00 50 000,00 0,00 0 50 000,00
50269: 82 29 67 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50270: inventarier 00 • 00 00 00 • • 00 00. 00 00 00 00. 00 00 00 ••••• 29 236,00 29 236,00 100 0,00
50271: 84 29 67 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50272: inventarier 00 • 00 00 00 . . . . . 00 •• 00 . . . . . . . 00 . . . . . . . 717 247,65 536 757,05 75 180 490,60
50273: 85 29 67 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50274: inventarier ......... 00 . . . . . . . . 00 00 . . . 00 00 00 ... . 1 250 000,00 809 261 ,60 65 440 738,40
50275: 84 29 67 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av
50276: en fastighet .................................. . 1 669 031,09 1 661 000,00 100 8 031,09
50277: 85 29 67 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av
50278: fastighet ..................................... . 185 000,00 130 000,00 70 55 000,00
50279: 82 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen -
50280: Anskaffning av inventarier och arbetsmaski-
50281: ner ..... oooo ................. oooooo····· 0000 '' 170 366,12 170 366,12 100 0,00
50282: 83 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen -
50283: Anskaffning av inventarier och arbetsmaski-
50284: ner ....... oo .. •oo•••oo••oooooooo•oooo ....... oo 501114,59 392 224,76 78 108 889,83
50285: 84 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen -
50286: Anskaffning av inventarier och arbetsmaski-
50287: ner .. oo ...... oo.oooo••"ooooooooooo••·oooooo•• 2 999 264,89 2 421 923,78 81 577 341,11
50288: 85 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen -
50289: Anskaffning av inventarier och arbetsmaski-
50290: ner .. oooooooooOOOOooooo•oooooooo•oo•····oooo•• 11 500 000,00 7 860 428,28 68 3 639 571,72
50291: 82 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen .... 00 00 00 . . . 790 358,20 790 358,20 100 0,00
50292: 83 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen .. 00 . . . . . . . . . 3 n9 328,43 2 394 140,73 63 1 385187,70
50293: 84 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen .......... 00. 6 179 042,17 3 883 754,82 63 2 295 287,35
50294: 85 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ........ 00 00. 13 800 000,00 3 729 138,70 27 10 070 861,30
50295: 82 29 69 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen - An-
50296: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 53,95 53,95 100 0,00
50297: 83 29 69 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen - An-
50298: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 121 906,96 76 848,15 63 45 058,81
50299: 84 29 69 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen - An-
50300: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 223 827,44 132 287,99 59 91 539,45
50301: 85 29 69 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen - An-
50302: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 800 000,00 648 279,20 81 151 720,80
50303: 82 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen .. 00 . . . . . . . . . 3 564,70 3 564,70 100 0,00
50304: 83 29 69 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 10 737,28 10 737,28 100 0,00
50305: 84 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen .. 00 .. 00 . . . . . 2 501 709,93 2 482 189,93 99 19 520,00
50306: 85 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen 00 . . . . . . . . . . . 8 850 000,00 7 155 755,08 81 1 694 244,92
50307: 82 29 71 33 Valtionavustus kunnallisten ammattioppilai-
50308: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50309: derstöd för kommunala yrkesläroanstalters
50310: anläggningskostnader .. 00 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 584 853,00 1 584 853,00 100 0,00
50311: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
50312: sivu
50313: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 244
50314:
50315: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
50316: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50317: Luku - Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
50318: Mom. · Mom.
50319: %
50320:
50321:
50322:
50323: 84 29 71 33 Valtionavustus kunnallisten ammattioppilai-
50324: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50325: derstöd för kommunala yrkesläroanstalters
50326: anläggningskostnader ....................... . 29 713 006,00 29 713 006,00 100 0,00
50327: 85 29 71 33 Valtionavustus kunnallisten ammattioppilai-
50328: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50329: derstöd för kommunala yrkesläroanstalters
50330: anläggningskostnader ....................... . 56 000 000' 00 29 753 038,00 53 26 246 962,00
50331: 83 29 71 34 Valtionavustus kunnallisen ammattioppilai-
50332: toksen kiinteistön hankintaja perusparan-
50333: nuskustannuksiin - Statsunderstöd för an-
50334: skaffnings- och grundförbättringskostnader
50335: för en kommunal yrkesläroanstalts fastighet .. 727 000,00 550 000,00 76 177 000,00
50336: 82 29 71 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilai-
50337: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50338: derstöd för privata yrkesläroanstalters an-
50339: läggningskostnader .......................... . 1 552 526,00 1 552 526,00 100 0,00
50340: 83 29 71 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilai-
50341: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50342: derstöd för privata yrkesläroanstalters an-
50343: läggningskostnader .......................... . 1 500 000,00 100 000,00 7 1 400 000,00
50344: 84 29 71 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilai-
50345: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50346: derstöd för privata yrkesläroanstalters an-
50347: läggningskostnader .......................... . 432 682,00 350 000,00 81 82 682,00
50348: 85 29 71 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilai-
50349: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50350: derstöd för privata yrkesläroanstalters an·
50351: läggningskostnader .......................... . 588 000,00 538 000,00 91 50 000,00
50352: 82 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50353: inventarier ................................... . 91 856,73 91 856,73 100 0,00
50354: 83 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50355: inventarier ................................... . 2 934 082,97 2 080 706,79 71 853 376,18
50356: 84 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50357: inventarier ................................... . 6130 160,37 3 867 426,75 63 2 262 733,62
50358: 85 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50359: inventarier ................................... . 11 500 000,00 6 223 426,55 54 5 276 573,45
50360: 82 29 72 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 376 740,98 1 376 740,98 100 0,00
50361: 83 29 72 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 5 325 822,23 4 512 248,85 85 813 573,38
50362: 84 29 72 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 15 007 088,90 13 198 518,38 88 1 808 570,52
50363: 85 29 72 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 29 750 000,00 22 252 599,65 75 7 497 400,35
50364: 84 29 72 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av
50365: fastigheter ................................... . 2 200 000,00 2 200 000,00 100 0,00
50366: 85 29 72 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av
50367: fastigheter ................................... . 3 054 000,00 3 041 481,00 100 12 519,00
50368: 82 29 73 54 Valtionapu yksityisten metsäoppilaitosten
50369: kaluston hankkimiseen - Statsunderstöd
50370: för anskaffning av inventarier tili privata
50371: forstläroanstalter ............................ . 90 000,00 90 000,00 100 0,00
50372: 82 29 74 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50373: inventarier ................................... . 270 398,90 270 398,90 100 0,00
50374: 83 29 74 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50375: inventarier ................................... . 605 877,10 605 877,10 100 0,00
50376: 84 29 74 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50377: inventarier ................................... . 908 814,24 880 501 ,93 97 28 312,31
50378: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50379: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 245
50380: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peru utettu Vuodelle
50381: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år
50382: Luku - Kap. vuonna · är 1985 vuonna - år 1985 1986
50383: Mom.- Mom.
50384: %
50385:
50386:
50387: 85 29 74 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50388: inventarier .................................... 7 000 000,00 6 814 459,63 97 185 540,37
50389: 82 29 74 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 11 626,20 11 626,20 100 0,00
50390: 83 29 74 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 9 571,50 9 571,50 100 0,00
50391: 84 29 74 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 755 559,35 703 781,45 93 51 777,90
50392: 85 29 74 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 850 000,00 412 305,80 49 437 694,20
50393: 82 29 75 n Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
50394: ring av skog .................................. 324,22 324,22 100 0,00
50395: 83 29 75 n Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
50396: ring av skog .................................. 41 579,34 41 579,34 100 0,00
50397: 84 29 75 n Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
50398: ring av skog .................................. 255 285,66 146 055,24 57 109 230,42
50399: 85 29 75 n Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
50400: ring av skog .................................. 600 000,00 179 619,46 30 420 380,54
50401: 82 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark ... 422 705,00 422 705,00 100 0,00
50402: 83 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark ... 361 300,00 207 295,00 57 154 005,00
50403: 84 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark ... 600 000,00 0,00 0 600 000,00
50404: 85 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark ... 900 000,00 500 000,00 56 400 000,00
50405: 82 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50406: inventarier .................................... 124 661,09 124 661,09 100 0,00
50407: 83 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50408: inventarier .................................... 445 000,18 407 672,72 92 37 327,46
50409: 84 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50410: inventarier .................................... 3 311 860,78 2 931 812,50 89 380 048,28
50411: 85 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50412: inventarier .................................... 19 500 000,00 14 796 442,29 76 4 703 557,71
50413: 82 29 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 517 762,30 517 762,30 100 0,00
50414: 83 29 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 2 110 323,80 821 389,03 39 1 288 934,77
50415: 84 29 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 3 620 810,60 1 330 091,40 37 2 290 719,20
50416: 85 29 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 10 500 000,00 0,00 0 10 500 000,00
50417: 82 29 76 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
50418: fastigheter .................................... 121 875,00 121 875,00 100 0,00
50419: 84 29 76 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av
50420: en fastighet ................................... 31 750,00 31 750,00 100 0,00
50421: 85 29 76 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av
50422: en fastighet ................................... 161 000,00 160 250,00 100 750,00
50423: 82 29 77 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten oppi-
50424: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50425: understöd för kommunala tekniska läroan-
50426: stalters anläggningskostnader ................ 801 000,00 801 000,00 100 0,00
50427: 83 29 n
50428: 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten oppi-
50429: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50430: understöd för kommunala tekniska läroan-
50431: stalters anläggningskostnader ................ 1 577 000,00 819 000,00 52 758 000,00
50432: 84 29 77 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten oppi-
50433: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50434: understöd för kommunala tekniska läroan-
50435: stalters anläggningskostnader ................ 1 750 000,00 1 250 000,00 71 500 000,00
50436: 85 29 77 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten oppi-
50437: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50438: understöd för kommunala tekniska läroan-
50439: stalters anläggningskostnader ................ 1 580 000,00 250 000,00 16 1 330 000,00
50440: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50441: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 246
50442:
50443: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruotettu Vuodelle
50444: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är
50445: Luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna - år 1985 1986
50446: Mom. · Mom.
50447: %
50448:
50449:
50450: 83 29 78 31 Valtionavustus kunnallisten kaupppaoppilai-
50451: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50452: derstöd för kommunala handelsläroanstal-
50453: ters anläggningskostnader ................... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00
50454: 84 29 78 31 Valtionavustus kunnallisten kauppaoppilai-
50455: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50456: derstöd för kommunala handelsläroanstal-
50457: ters anläggningskostnader ................... . 379 300,00 379 300,00 100 0,00
50458: 85 29 78 31 Valtionavustus kunnallisten kauppaoppilai-
50459: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50460: derstöd för kommunala handelsläroanstal-
50461: ters anläggningskostnader ................... . 8 200 000,00 3 986 700,00 49 4 213 300,00
50462: 82 29 78 51 Valtionavustus yksityisten kauppaoppilaitos-
50463: ten perustamiskustannuksiin - Statsunder·
50464: stöd för privata handelsläroanstalters an-
50465: läggningskostnader .......................... . 966 600,00 966 600,00 100 0,00
50466: 83 29 78 51 Valtionavustus yksityisten kauppaoppilaitos-
50467: ten perustamiskustannuksiin - Statsunder·
50468: stöd för privata handelsläroanstalters an-
50469: läggningskostnader .......................... . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
50470: 84 29 78 51 Valtionavustus yksityisten kauppaoppilaitos-
50471: ten perustamiskustannuksiin - Statsunder-
50472: stöd för privata handelsläroanstalters an-
50473: läggningskostnader .......................... . 1 869 000,00 1 869 000,00 100 0,00
50474: 85 29 78 51 Valtionavustus yksityisten kauppaoppilaitos-
50475: ten perustamiskustannuksiin - Statsunder-
50476: stöd för privata handelsläroanstalters an-
50477: läggningskostnader .......................... . 4 260 000,00 1 003 060,00 24 3 256 940,00
50478: 82 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50479: inventarier ................................... . 6 837,03 6 837,03 100 0,00
50480: 83 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50481: inventarier ................................... . 64 114,98 24 201,27 38 39 913,71
50482: 84 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50483: inventarier ................................... . 826 324,53 731 901,29 89 94 423,24
50484: 85 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50485: inventarier ................................... . 2 600 000,00 1 820 175,14 70 779 824,86
50486: 82 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 371 216,93 371 216,93 100 0,00
50487: 83 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 450 221,48 304 799,10 21 1145 422,38
50488: 84 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 8155 B02,30 4 945 588,40 61 3 210 213,90
50489: 85 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 6 600 000,00 2 849 182,BO 43 3 750 817,20
50490: 82 29 BO 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50491: inventarier ................................... . 9 380,98 9 380,98 100 0,00
50492: 83 29 BO 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50493: inventarier ................................... . 18 245,93 4 746,00 26 13 499,93
50494: 84 29 BO 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50495: inventarier ................................... . 204149,29 131 287,57 64 72 861,72
50496: 85 29 BO 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50497: inventarier ................................... . 1 000 000,00 293 516,16 29 706 483,84
50498: 82 29 BO 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
50499: 83 29 BO 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 200 000,00 0,00 0 200 000,00
50500: 84 29 BO 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
50501: 85 29 BO 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
50502: 84 29 81 33 Valtionavustus kunnallisten kotitalousoppi-
50503: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50504: understöd för anläggningskostnader tili
50505: kommunala läroanstalter för huslig ekonomi .. 900 000,00 600 000,00 67 300 000,00
50506: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
50507: sivu
50508: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 247
50509: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
50510: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50511: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50512: Mom.- Mom.
50513: %
50514:
50515:
50516: 85 29 81 33 Valtionavustus kunnallisten kotitalousoppi-
50517: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats-
50518: understöd för anläggningskostnader tili
50519: kommunala läroanstalter för huslig ekonomi .. 1 600 000,00 600 000,00 38 1 000 000,00
50520: 83 29 81 53 Valtionavustus yksityisten kotitalousoppilai-
50521: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50522: derstöd för anläggningskostnader vid priva-
50523: ta läroanstalter för huslig ekonomi ........... . 433 558,00 311 000,00 72 122 558,00
50524: 84 29 81 53 Valtionavustus yksityisten kotitalousoppilai-
50525: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50526: derstöd för anläggningskostnader vid priva-
50527: ta läroanstalter för huslig ekonomi ........... . 950 000,00 550 000,00 58 400 000,00
50528: 85 29 81 53 Valtionavustus yksityisten kotitalousoppilai-
50529: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun-
50530: derstöd för anläggningskostnader vid priva-
50531: ta läroanstalter för huslig ekonomi ........... . 2 560 000,00 630 000,00 25 1 930 000,00
50532: 82 29 82 33 Valtionavustus kunnallisten kotiteollisuus-
50533: oppilaitosten koneiden ja kaluston perus-
50534: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för
50535: kommunala hemslöjdsläroanstalters anlägg-
50536: ningskostnader för maskiner och inventarier .. 63 287,00 63 287,00 100 0,00
50537: 83 29 82 33 Valtionavustus kunnallisten kotiteollisuus-
50538: oppilaitosten perustamiskustannuksiin
50539: Statsunderstöd för kommunala hemslöjdslä-
50540: roanstalters anläggningskostnader ........... . 1 400 000,00 1 400 000,00 100 0,00
50541: 84 29 82 33 Valtionavustus kunnallisten kotiteollisuus-
50542: oppilaitosten perustamiskustannuksiin
50543: Statsunderstöd för kommunala hemslöjdslä-
50544: roanstalters anläggningskostnader ........... . 2 936 580,00 2 768 293,00 94 168 287,00
50545: 85 29 82 33 Valtionavustus kunnallisten kotiteollisuus-
50546: oppilaitosten perustamiskustannuksiin
50547: Statsunderstöd för kommunala hemslöjdslä-
50548: roanstalters anläggningskostnader ........... . 11 056 000,00 6 081 820,00 55 4 974180,00
50549: 84 29 82 53 Valtionavustus yksityisten kotiteollisuus-
50550: oppilaitosten perustamiskustannuksiin
50551: Statsunderstöd för privata hemslöjdsläro-
50552: anstalters anläggningskostnader ............. . 292 257,00 0,00 0 292 257,00
50553: 85 29 82 53 Valtionavustus yksityisten kotiteollisuus-
50554: oppilaitosten perustamiskustannuksiin
50555: Statsunderstöd för privata hemslöjdsläro-
50556: anstalters anläggningskostnader ............. . 928 000,00 928 000,00 100 0,00
50557: 82 29 82 54 Valtionavustus kunnallisilla ja yksityisille ko-
50558: titeollisuusoppilaitoksille huoneistojen hank-
50559: kimiseen - Statsunderstöd ät kommunala
50560: och privata hemslöjdsläroanstalter för an-
50561: skaffning av lokaliteter ....................... . 9 000,00 9 000,00 100 0,00
50562: 85 29 83 30 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten
50563: terveydenhuoltoalan oppilaitosten perus-
50564: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för
50565: anläggningskostnader vid kommunala och
50566: privata läroanstalter på hälsovårdens områ-
50567: de ........................................... . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00
50568: 82 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50569: inventarier ................................... . 1190 477,06 1 190 477,00 100 0,00
50570: 83 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50571: inventarier ................................... . 2 905 517,90 1 438 418,40 50 1 467 099,50
50572: 84 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50573: inventarier ................................... . 4 679 029,42 1 204 667,03 26 3 474 362,39
50574: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50575: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 248
50576:
50577: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle
50578: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50579: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50580: Mom. - Mom.
50581: %
50582:
50583:
50584: 85 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50585: inventarier ................................... . 7 000 000,00 302 920,45 4 6 697 079,55
50586: 82 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 684 672,08 684 672,08 100 0,00
50587: 83 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 260 650,23 584 093,10 26 1 676 557,13
50588: 84 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 9 472 669,00 7 473 616,50 79 1 999 052,50
50589: 85 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 35 700 000,00 14 191 666,45 40 21 508 333,55
50590: 85 29 83 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
50591: fastigheter ................................... . 9 130 000,00 9 130 000,00 100 0,00
50592: 82 29 85 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskus-
50593: ten omien rakennusten rakennuskustannuk-
50594: siin - Statens ersättning för byggnadskost-
50595: naderna för yrkeskurscentralers egna bygg-
50596: nader ........................................ . 1 065 998,00 1 065 998,00 100 0,00
50597: 83 29 85 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskus-
50598: ten omien rakennusten rakennuskustannuk-
50599: siin - Statens ersättning för byggnadskost-
50600: naderna för yrkeskurscentralers egna bygg-
50601: nader ........................................ . 3 200 000,00 1 140 215,00 36 2 059 785,00
50602: 84 29 85 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskus-
50603: ten omien rakennusten rakennuskustannuk-
50604: siin - Statens ersättning för byggnadskost-
50605: naderna för yrkeskurscentralers egna bygg-
50606: nader ........................................ . 4 000 000,00 0,00 0 4 000 000,00
50607: 83 29 85 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning
50608: av maskiner och andra inventarier ........... . 3 802 684,12 3 802 684,12 100 0,00
50609: 84 29 85 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning
50610: av maskiner och andra inventarier ........... . 15 973 000,00 13 390 093,53 84 2 582 906.47
50611: 85 29 85 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning
50612: av maskiner och andra inventarier ........... . 18 500 000,00 5 121,00 0 18 494 879,00
50613: 82 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 629 501,95 2 629 501,95 100 0,00
50614: 83 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 058 709,95 1 101 015,10 36 1 957 694,85
50615: 84 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 7 310 395.74 3 453 802,82 47 3 856 592,92
50616: 85 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 790 000,00 2 694 929,30 47 3 095 070.70
50617: 84 29 86 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetus-
50618: väline- ja kalustosuunnittelu - Utarbetande
50619: av studiematerial samt planering av lärome-
50620: del och inventarier ........................... . 2 651 068,81 2 651 068,81 100 0,00
50621: 85 29 86 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetus-
50622: väline- ja kalustosuunnittelu - Utarbetande
50623: av studiematerial samt planering av lärome-
50624: del och inventarier ........................... . 5 800 000,00 1 166 585,46 20 4 633 414,54
50625: 82 29 88 50 Suomen akatemian tutkimusmäärärahat -
50626: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 6 578 341,00 6 578 341,00 100 0,00
50627: 83 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat -
50628: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 25 506 367,57 14 862 496,33 58 10 643 871,24
50629: 84 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat -
50630: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 52 378 777' 40 26 202 854, 11 50 26 175 923,29
50631: 85 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat -
50632: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 117 900 000,00 60 228 896,09 51 57 671 103,91
50633: 85 29 90 56 Valtionavustus Tampereen Työväen Teatte-
50634: rin rakentamiseen - Statsunderstöd för
50635: byggande av Tampereen Työväen Teatteri. ... 10 660 000,00 6 000 000,00 56 4 660 000,00
50636: 85 29 90 59 Valtionavustus Svenska teatern i Helsing-
50637: fors -nimisen teatterin toimitilojen perus-
50638: korjaukseen - Statsunderstöd tili Svenska
50639: teatern i Helsingfors för en genomgripande
50640: reparation av dess lokaliteter ................. . 5 000 000,00 4 500 000,00 90 500 000,00
50641: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50642: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 249
50643:
50644: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
50645: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50646: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50647: Mom.- Mom.
50648: %
50649:
50650:
50651:
50652: 82 29 90 Talonrakennukset - Husbyggen .............
50653: 74 837 003,57 837 003,57 100 0,00
50654: 83 29 90 Talonrakennukset - Husbyggen .............
50655: 74 717 570,16 516 017,48 72 201 552,68
50656: 84 29 90 Talonrakennukset - Husbyggen .............
50657: 74 8 486 180,70 8 486 180,70 100 0,00
50658: 85 29 90 Talonrakennukset - Husbyggen .............
50659: 74 23 200 000' 00 9 732 885,16 42 13 467 114,84
50660: 84 29 90 Oopperatalon talonrakennustyöt - Hus-
50661: 76
50662: byggnadsarbeten på ett operahus ............ 140 000 000,00 3 532 747,30 3 136 467 252,70
50663: 85 29 90 76 Oopperatalon talonrakennustyöt - Hus-
50664: byggnadsarbeten på operahuset .............. 110 000 000,00 0,00 0 110 000 000,00
50665: 84 29 91 53 Yleisurheilun MM-kisarahan tuoton perus-
50666: teella myönnettävä! avustukset liikuntapaik-
50667: kojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen ra-
50668: kentamiseen - Understöd som på basen av
50669: intäkterna av myntet för VM-tävlingarna i
50670: friidrot beviljas för byggande av idrottsan-
50671: läggningar och tili dessa anslutna fritidsu-
50672: trymmen ..................................... 10 015 000,00 5 678 000,00 57 4 337 000,00
50673: 84 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - Re-
50674: paration och underhåll av byggnader ......... 2 216 858,28 2 216 858,28 100 0,00
50675: 85 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - Re-
50676: paration och underhåll av byggnader ......... 3 200 000,00 1 250 748,26 39 1 949 251,74
50677: 83 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff-
50678: ning av anordningar och materiel ............. 2 223,80 0,00 0 2223,80
50679: 84 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff-
50680: ning av anordningar och materiel ............. 133 287,29 133 287,29 100 0,00
50681: 85 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff-
50682: ning av anordningar och materiel ............. 320 000,00 207 153,81 65 112 846,19
50683: 83 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 352 306,16 334 788,95 95 17 517,21
50684: 84 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 4 026 309,91 3 392 155,02 84 634 154,89
50685: 85 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 2 250 000,00 954 384,59 42 1 295 615,41
50686: 85 29 92 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
50687: fastigheter .................................... 2 480 000,00 2 447 288,04 99 32 711,96
50688: 83 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 621 591,09 327 820,65 53 293 770,44
50689: 84 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 2 200 000,00 2 000 000,00 91 200 000,00
50690: 85 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 7 700 000,00 3 962 214,80 51 3 737 785,20
50691: 82 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio-
50692: ner ........................................... 717,79 717,79 100 0,00
50693: 84 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio-
50694: ner ........................................... 201 641,31 146 292,87 73 55 348,44
50695: 85 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio-
50696: ner ........................................... 500 000,00 305 979,29 61 194 020,71
50697: 82 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un-
50698: derstöd för restaurering av byggnader ........ 24 337,70 24 337,70 100 0,00
50699: 83 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un-
50700: derstöd för restaurering av byggnader ........ 67 267,90 39 225,10 58 28 042,80
50701: 84 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un-
50702: derstöd för restaurering av byggnader ........ 234 000,00 196 000,00 84 38 000,00
50703: 85 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un-
50704: derstöd för restaurering av byggnader ........ 1 510 000,00 1 126 937,00 75 383 063,00
50705: 84 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An-
50706: skaffning av inventarier och anläggningar ..... 724108,63 717 649,53 99 6 459,10
50707: 85 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An-
50708: skaffning av inventarier och anläggningar ..... 800 000,00 160 553,92 20 639 446,08
50709: 82 29 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 302 849,11 302 849,11 100 0,00
50710: 83 29 94 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 1 003 001,72 571 896,55 57 431 105,17
50711: 84 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 5 952 916,21 3 386 080,99 57 2 566 835,22
50712: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50713: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 250
50714:
50715: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
50716: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50717: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50718: Mom.- Mom.
50719: %
50720:
50721:
50722: 85 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 5 310 000,00 1 067 596,93 20 4 242 403,07
50723: 82 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 8186.47 8 186.47 100 0,00
50724: 83 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 31 898,33 26 601,85 83 5 296,48
50725: 84 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 137 903,86 86 241.71 63 51 662,15
50726: 85 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 1 980 000,00 1 443 622,41 73 536 377,59
50727: 85 29 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 100 000,00 0,00 0 100 000,00
50728: 84 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An-
50729: skaffning av inventarier och anordningar ...... 17 468,57 17 468,57 100 0,00
50730: 85 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An-
50731: skaffning av inventarier och anordningar ...... 50 000,00 43 864,38 88 6135,62
50732: 82 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien
50733: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan-
50734: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot -
50735: Utgifter som verkställandet av kulturavtal
50736: och utbytesprogram föranleder och allmän-
50737: na utgifter för detiinternationella kulturella
50738: samarbetet ................................... 200 000,00 200 000,00 100 0,00
50739: 84 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien
50740: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan-
50741: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot -
50742: Utgifter som verkställandet av kulturavtal
50743: och utbytesprogram föranleder och allmän-
50744: na utgifter för detiinternationella kulturella
50745: samarbetet ................................... 3 557 762,02 3 284 309,29 92 273 452.73
50746: 85 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien
50747: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan-
50748: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot -
50749: Utgifter som verkställandet av kulturavtal
50750: och utbytesprogram föranleder och allmän-
50751: na utgifter för detiinternationella kulturella
50752: samarbetet ................................... 19 630 000,00 17 827 035,92 91 1 802 964,08
50753: 82 29 98 66 Osallistuminen haaparannassa sijaitsevan
50754: ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun ra-
50755: kannushankkeen rahoitukseen - Deltagan-
50756: de i finansieringen av byggnassprojektet gäl-
50757: lande Finska folkhögskolan i Haparanda ...... 415 000,00 415 000,00 100 0,00
50758: 85 29 98 74 Taionrakennukset - Husbyggen ............. 200 000,00 45 303.75 23 154 696,25
50759: 85 29 99 23 Kalevalan juhlavuoden järjestäminen - Ar-
50760: rangerandet av Kalevalas jubileumsär ......... 3 850 000,00 2 664 401,89 69 1185 598,11
50761: 83 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen - Utarbetande
50762: av vissa historiker ............................. 29 235,19 29 235,19 100 0,00
50763: 84 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen - Utarbetande
50764: av vissa historiker ............................. 180 000,00 180 000,00 100 0,00
50765: 85 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen - Utarbetande
50766: av vissa historiker ............................. 220 000,00 101 962,26 46 118 037,74
50767: 84 29 99 27 Kalevalan juhlavuoden järjestäminen - Ar-
50768: ran!JI'«andet av Kalevalas jubileumsår ......... 766 291,88 711 040,29 93 55 251,59
50769: 82 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso-
50770: seurantalojen korjaukseen - Statsunder-
50771: stöd för reparation av Folkets Hus-byggna-
50772: der och ungdomsföreningshus ................ 206 110,00 206110,00 100 0,00
50773: 83 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso-
50774: seurantalojen korjaukseen - Statsunder-
50775: stöd för reparation av Folkets Hus-byggna-
50776: der och ungdomsföreningshus ................ 897 697,00 681173,00 76 216 524,00
50777: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50778: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 251
50779:
50780: Vuosi - År Käytettävissä Käytetty1peruotettu Vuodelle
50781: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50782: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50783: Mom.- Mom.
50784: %
50785:
50786:
50787: 84 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso-
50788: seurantalojen korjaukseen - Statsunder-
50789: stöd för reparation av Folkets Hus-byggna-
50790: der och ungdomsföreningshus ............... . 3 876 931,00 2 865 618,00 74 1 011 313,00
50791: 85 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso-
50792: seurantalojen korjaukseen - Statsunder-
50793: stöd för reparation av Folkets Hus-byggna-
50794: der och ungdomsföreningshus ............... . 11 000 000,00 6 723 325,00 61 4 276 675,00
50795: 84 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen
50796: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk-
50797: nings- och undervisningsmateriel från
50798: Sovjetunionen ............................... . 13 632 079,96 13 285 229,66 97 346 850,30
50799: 85 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen
50800: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk-
50801: nings- och undervisningsmateriel från
50802: Sovjetunionen ............................... . 19 100 000,00 14 680 710,26 77 4 419 289,74
50803:
50804:
50805: 82 30 02 22 Luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät
50806: tutkimukset - Undersökningar som anslu-
50807: ter sig tili natur- och miljövården ............. . 2 579,90 2 579,90 100 0,00
50808: 83 30 02 22 Luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät
50809: tutkimukset - Undersökningar som anslu-
50810: ter sig tili natur- och miljövården ............. . 10 954,38 10 954,38 100 0,00
50811: 82 30 02 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta
50812: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom-
50813: råden ........................................ . 325 979,20 325 979,20 100 0,00
50814: 83 30 02 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta
50815: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom-
50816: råden ........................................ . 374 584,00 374 584,00 100 0,00
50817: 83 30 02 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami-
50818: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit -
50819: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili
50820: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 327 549,00 327 549,00 100 0,00
50821: 85 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50822: inventarier ................................... . 1 465 000,00 871 419,11 59 593 580,89
50823: 84 30 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 565 800,65 425 010,10 75 140 790,55
50824: 84 30 14 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 87 748,60 72 620,15 83 15 128,45
50825: 85 30 14 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 180 000,00 46 607,25 26 133 392,75
50826: 84 30 14 77 Maanrakennukset - Jordbyggnadsarbeten .. . 38 492,00 12 934,00 34 25 558,00
50827: 85 30 14 77 Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbeten .. 90 000,00 402,70 0 89 597,30
50828: 85 30 15 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
50829: inventarier ................................... . 210 000,00 164 293,85 78 45 706,15
50830: 82 30 16 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 34 906,05 34 906,05 100 0,00
50831: 83 30 16 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 30,15 30,15 100 0,00
50832: 82 30 17 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 688154,78 1 688 154,78 100 0,00
50833: 84 30 17 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 3 000 000,00 1 014 632,87 34 1 985 367,13
50834: 85 30 17 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 5 500 000,00 0,00 0 5 500 000,00
50835: 84 30 17 77 Maanparannustyöt - Jordförbättringsarbe-
50836: ten .......................................... . 125 018,75 47 166,15 38 77 852,60
50837: 82 30 31 40 Eräät maataloustuotteiden tasausvarastointi-
50838: menot - Vissa utgifter för utjämningsupp-
50839: lagring av lantbruksprodukter ................ . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00
50840: 84 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo-
50841: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk-
50842: ningsenhetens storlek ....................... . 249 376 906,76 249 283 815,36 100 93 091,40
50843: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50844: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 252
50845:
50846: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
50847: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är
50848: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50849: Mom.- Mom.
50850: %
50851:
50852:
50853:
50854: 85 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo-
50855: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk-
50856: ningsenhetens storlek ....................... . 590 442 900,00 252 513 249,08 43 337 929 650,92
50857: 83 30 31 42 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo-
50858: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk-
50859: ningsenhetens storlek ....................... . 65 960 154,62 65 960 154,62 100 0,00
50860: 84 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio-
50861: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 88 782 799,85 88 782 799,85 100 0,00
50862: 85 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio-
50863: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 582 704 400,00 483 925 327,62 83 98 779 072,38
50864: 82 30 31 43 Muu maatalouden hintapoliittinen tuki -
50865: Annat prispolitiskt stöd för lantbruket ........ . 5 998 689.75 5 998 689.75 100 0,00
50866: 83 30 31 43 Muu maatalouden hintapoliittinen tuki -
50867: Annat prispolitiskt stöd för lantbruket ........ . 913 870,65 913 870,65 100 0,00
50868: 84 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli-
50869: tisktstöd .................................... . 5 740 927,08 0,00 0 5 740 927,08
50870: 85 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli-
50871: tisktstöd .................................... . 844 500 000,00 810 881 899,13 96 33 618 100,87
50872: 84 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning
50873: för skördeskador ............................. . 14 210 912.74 14 194 653,74 100 16 259,00
50874: 85 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning
50875: för skördeskador ............................. . 33 000 000,00 29 430 631 ,56 89 3 569 368,44
50876: 83 30 31 47 Maidon kuljetusavustukset - Mjölktrans-
50877: portunderstöd ............................... . 3113 289,46 3 113 289,46 100 0,00
50878: 82 30 31 48 Lammastalouden tukeminen - Understöd-
50879: jande av fårskötseln ......................... . 531 348,27 531 348,27 100 0,00
50880: 83 30 31 49 Viljan vientituki - Exportstöd för spannmål .. 10 611 644,27 10 611 644,27 100 0,00
50881: 82 30 32 40 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd
50882: för torrläggning .............................. . 117 280,82 117 280,82 100 0,00
50883: 83 30 32 40 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd
50884: för torrläggning .............................. . 357 899,32 163 524,89 46 194 374,43
50885: 82 30 32 41 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan-
50886: de av unga odlare ........................... . 298 958,67 298 958,67 100 0,00
50887: 83 30 32 41 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan-
50888: de av unga odlare ........................... . 10 160 401,68 5 897 324,87 58 4 263 076,81
50889: 82 30 32 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
50890: ningsarbeten ................................ . 9 840,00 9 840,00 100 0,00
50891: 83 30 32 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
50892: ningsarbeten ................................ . 67 000,00 32 716,00 49 34 284,00
50893: 84 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan-
50894: de av unga odlare .......................... .. 77 753 436,80 72 945 016,50 94 4 808 420,30
50895: 85 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan-
50896: de av unga odlare ........................... . 110 500 000,00 13 222 843,25 12 97 277 156,75
50897: 82 30 33 42 Tuotannonmuutoskorvaukset Produk-
50898: tionsändringsersättningar .................... . 134 033,96 134 033,96 100 0,00
50899: 84 30 33 43 Lammastalouden tukeminen - Understöd-
50900: jande av fårskötseln ......................... . 1 100 000,00 420 175,90 38 679 824,10
50901: 85 30 33 43 Lammastalouden tukeminen - Understöd-
50902: jande av fårskötseln ......................... . 100 000,00 0,00 0 100 000,00
50903: 82 30 33 45 Naudanlihan tuotantosopimuspalkkiot
50904: Produktionsavtalspremier för nötkött ........ . 305 589,00 305 589,00 100 0,00
50905: 84 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd
50906: för torrläggning .............................. . 4 201 075,76 3 657 304,18 87 543 771,58
50907: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50908: 29 Pl. - Ht_ Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 253
50909:
50910: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
50911: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50912: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50913: Mom.- Mom.
50914: %
50915:
50916:
50917: 85 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd
50918: för torrläggning .............................. . 11 ()()() 000,00 6 029 362,52 55 4 970 637,48
50919: 82 30 33 49 Kananmunatuotannon rajoittamisesta aiheu-
50920: tuvat menot - Utgifter för begränsning av
50921: hönsäggsproduktionen ...................... . 12 000,00 12 000,00 100 0,00
50922: 84 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
50923: ningsarbeten ................................ . 1186 677,71 1 133 673,87 96 53 003,84
50924: 85 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg-
50925: ningsarbeten ................................ . 10 500 000,00 8 558 990,33 82 1 941 009,67
50926: 84 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa
50927: transport- och fraktunderstöd ............... . 7 960 364,18 4 735 270,99 59 3 225 093,19
50928: 85 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa
50929: transport- och fraktunderstöd ............... . 46 300 000,00 34 916 940,43 75 11 383 059,57
50930: 84 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo-
50931: neviljelmien kotimaista energiaa käyttävien
50932: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi-
50933: miseen - Understöd för uppförande och
50934: förnyelse av värmeanläggningar med in-
50935: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och
50936: växthusodlingar ............................. . 12 038 200,00 10 111 800,00 84 1 926 400,00
50937: 85 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo-
50938: neviljelmien kotimaista energiaa käyttävien
50939: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi-
50940: miseen - Understöd för uppförande och
50941: förnyelse av värmeanläggningar med in-
50942: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och
50943: växthusodlingar ............................. . 12 500 000,00 408 300,00 3 12 091 700,00
50944: 84 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke-
50945: minen - Understödjande av lagringen av
50946: skogsbär och svamp ......................... . 14 997,00 14 997,00 100 0,00
50947: 85 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke-
50948: minen - Understödjande av lagringen av
50949: skogsbär och svamp ......................... . 600 000,00 550 026,00 92 49 974,00
50950: 83 30 35 49 Porovahinkojen korvaukset - Ersättningar
50951: för renskador ................................ . 400 000,00 0,00 0 400 000,00
50952: 84 30 37 22 Oulujärven kalatalouden kehittäminen - Ut-
50953: vecklande av fiskerihushållningen i Uleträsk ... 268 764,70 243 763,70 91 25 001,00
50954: 85 30 37 22 Oulujärven kalatalouden kehittäminen - Ut-
50955: vecklande av fiskerihushållningen i Uleträsk ... 300 000,00 27 826,74 9 272 173,26
50956: 82 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu - Regio-
50957: nal planering av fiskerihushållningen ......... . 5 200,05 5 200,05 100 0,00
50958: 83 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu - Regio-
50959: nal planering av fiskerihushållningen ......... . 55140,91 8 329,61 15 46 811,30
50960: 84 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu - Regio-
50961: nal planering av fiskerihushållningen ......... . 497 206,23 470 916,40 95 26 289,83
50962: 85 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu - Regio-
50963: nal planering av fiskerihushållningen ......... . 1 600 000,00 1 229 596,72 77 370 403,28
50964: 82 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset
50965: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 8 878,87 8 878,87 100 0,00
50966: 83 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset
50967: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 61 573,94 58 367,30 95 3 206,64
50968: 84 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset
50969: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 297 807,38 246 742,82 83 51 064,56
50970: 85 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset
50971: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 582 000,00 442 026,89 76 139 973,11
50972: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
50973: 29 Pl. - Ht- Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 254
50974:
50975: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
50976: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
50977: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
50978: Mom.- Mom.
50979: %
50980:
50981:
50982: 82 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta-
50983: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen -
50984: Stabilisering av inkomsten av fiske och
50985: främjande av fiskfängsternas användning ..... 967 378,95 967 378,95 100 0,00
50986: 83 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta-
50987: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen -
50988: Stabilisering av inkomsten av fiske och
50989: främjande av fiskfängsternas användning ..... 112 482,57 105 173,67 94 7 308,90
50990: 84 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta-
50991: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen -
50992: Stabilisering av inkomsten av fiske och
50993: främjande av fiskfängsternas användning ..... 5 880 336,42 4 259 547,55 72 1 620 788,87
50994: 85 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta-
50995: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen -
50996: Stabilisering av inkomsten av fiske och
50997: främjande av fiskfängsternas användning ..... 22 650 000,00 10 818 425,13 48 11 831 574,87
50998: 84 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus-
50999: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads-
51000: och iständsättningsprojekt .................... 815 078,30 598 223.75 73 216 854,55
51001: 85 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus-
51002: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads-
51003: och iståndsättningsprojekt .................... 1 550 000,00 160 797,90 10 1 389 202,10
51004: 85 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja ve-
51005: sitysjärjestelmien sekä luonnonravintolam-
51006: mikoiden kunnossapito - Underhåll av
51007: fiskodlingsanstalternas dammomräden och
51008: vattenförsörjningsarrangemang samt natur-
51009: dammar för fiskodling ........................ 500 000,00 187 674,94 38 312 325,06
51010: 83 30 38 24 Itämeren kalastussopimuksen edellyttämä
51011: lohenviljelytoiminta - 1 konventionen röran-
51012: de fisket i Östersjön förutsatt laxodlings-
51013: verksamhet ................................... 1 936 842,37 1 936 842,37 100 0,00
51014: 84 30 38 24 Itämeren kalastussopimuksen edellyttämä
51015: lohenviljelytoiminta - 1 konventionen röran-
51016: de fisket i östersjön förutsatt laxodlings-
51017: verksamhet ................................... 3 226 841,65 1 523 693,32 47 1 703 148,33
51018: 85 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta
51019: Kontraktsodling av värdefisk .................. 3 000 000,00 1 342 399.47 45 1 657 600,53
51020: 82 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51021: inventarier .................................... 66 573,63 66 573,63 100 0,00
51022: 83 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51023: inventarier .................................... 53 119,67 35 447,85 67 17 671,82
51024: 84 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51025: inventarier .................................... 436 674,63 309 789,39 71 126 885,24
51026: 85 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51027: inventarier .................................... 1 470 000,00 920 072,51 63 549 927.49
51028: 82 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg-
51029: nadsarbeten pä fiskodlingsanstalter ........... 2 808 100,64 2 808 100,64 100 0,00
51030: 83 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg-
51031: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ........... 4 044 737,09 2 673 105,84 66 1 371 631,25
51032: 84 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg-
51033: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter ........... 3 606 658,35 3 065 226.75 85 541 431,60
51034: 85 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg-
51035: nadsarbeten pä fiskodlingsanstalter ........... 22 810 000,00 17 468 482,01 77 5 341 517,99
51036: 82 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 75 307,17 75 307,17 100 0,00
51037: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51038: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 255
51039:
51040: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51041: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51042: Luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
51043: Mom.- Mom.
51044: %
51045:
51046:
51047:
51048: 82 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 11159,80 11 159,80 100 0,00
51049: 83 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 49 453,15 45111,93 91 4 341,22
51050: 84 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 1 124 079,15 1 086 202,82 97 37 876,33
51051: 85 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 5 600 000,00 4 565 077,20 82 1 034 922,80
51052: 82 30 40 15 Vesioikeuden lupapäätöksillä määrätyt vesis·
51053: töjen hoitovelvoitteet - Genom vattendom·
51054: stolens tillståndsresolutioner ålagda skyldig-
51055: heter att sköta vattendrag ................... . 37 610,09 37 610,09 100 0,00
51056: 83 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt
51057: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga
51058: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta
51059: vattend rag ................................... . 49 810,84 26 836,13 54 22 974,71
51060: 84 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt
51061: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga
51062: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta
51063: vattendrag ................................... . 603 821,55 548 623,08 91 55 198,47
51064: 85 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt
51065: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga
51066: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta
51067: vattendrag ................................... . 4 300 000,00 3 546 049,58 82 753 950,42
51068: 83 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimen·
51069: piteisiin - Understöd för samhällenas vat-
51070: ten- och avloppsåtgärder .................... . 2 602 400,00 2 602 400,00 100 0,00
51071: 84 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja
51072: viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd för
51073: samhällenas vattenförsörjnings- och avlopp-
51074: såtgärder .................................... . 21 000 000,00 21 000 000,00 100 0,00
51075: 85 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja
51076: viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd för
51077: samhällenas vattenförsörjnings- och avlopp-
51078: såtgärder .................................... . 19 000 000,00 41 650,00 0 18 958 350,00
51079: 83 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vatten·
51080: rättsliga ersättningar ......................... . 82,10 0,00 0 82,10
51081: 84 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vatten·
51082: rättsliga ersättningar ......................... . 2 019 835,00 224 150,00 11 1 795 685,00
51083: 84 30 40 45 Eräiden vahinkojen korvaukset - Ersätt·
51084: ningar för vissa skador ....................... . 450 000,00 0,00 0 450 000,00
51085: 84 30 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51086: inventarier ................................... . 657 951,22 648 585,86 99 9 365,36
51087: 85 30 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51088: inventarier ................................... . 2 200 000,00 1 460 086,37 66 739 913,63
51089: 82 30 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 458 893,30 458 893,30 100 0,00
51090: 83 30 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 1 227 861,89 632 313,07 51 595 548,82
51091: 84 30 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 031 978,85 1 028 535,10 100 3 443,75
51092: 85 30 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 1 150 000,00 0,00 0 1 150 000,00
51093: 82 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 1 244 539,59 1 244 539,59 100 0,00
51094: 83 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 1158 413,20 805 674,82 70 352 738,38
51095: 84 30 40 77 Vesistötyöt- Vattendragsarbeten .......... . 10 179 375,20 8 708 640,45 86 1 470 734,75
51096: 85 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 41 550 000,00 32 918 116,21 79 8 631 883,79
51097: 82 30 40 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak-
51098: sulainojen kuoletuksina kertyvistä varoista
51099: - Vattenskyddslån åt industrin av de medel
51100: som inflyter av amorteringar på exportav-
51101: giftslån ...................................... . 1 076100,00 1 076 100,00 100 0,00
51102: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
51103: sivu
51104: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 256
51105: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51106: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
51107: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51108: Mom.- Mom.
51109: %
51110:
51111:
51112:
51113: 83 30 40 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak-
51114: sulainojen kuoletuksina kertyvistä varoista
51115: - Vattenskyddslån åt industrin av de medel
51116: som inflyter av amorteringar på exportav-
51117: giftslån ...................................... . 8 390 180,00 1 440 850,00 17 6 949 330,00
51118: 85 30 50 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt
51119: Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten ...... . 6 000 000,00 3 958 284,40 66 2 041 715,60
51120: 83 30 50 41 Korvaukset Simojoen vesistön uittosäännön
51121: kumoamisen johdosta - Ersättningar på
51122: grund av upphävandet av flottningsstadgan-
51123: den för Simojoki vattendrag ................ .. 130 064,04 13 107,80 10 116 956,24
51124: 85 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51125: inventarier ................................... . 200 000,00 139 968,60 70 60 031,40
51126: 84 30 50 75 Autiotupien rakentaminen - Byggande av
51127: ödemarksstugor ............................. . 37 848,47 37 848,47 100 0,00
51128: 84 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled-
51129: sarbeten ..................................... . 3 173 268,32 3 173 268,32 100 0,00
51130: 85 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled-
51131: sarbeten ..................................... . 3 250 000,00 683 880,36 21 2 566119,64
51132: 82 30 58 43 Eräät Pohjois-Suomen myrskyvahingoista
51133: aiheutuneet menot - Vissa utgifter för
51134: stormskador i Norra Finland ................. . 191 284,00 191 284,00 100 0,00
51135: 84 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stats-
51136: understöd för skogsförbättringsarbeten ...... . 692 243,82 692 243,82 100 0,00
51137: 85 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stats-
51138: understöd för skogsförbättringsarbeten ...... . 199 000 000,00 185 872 624,18 93 13 127 375,82
51139: 84 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbättrings-
51140: lån .......................................... .. 5 446 514,53 5 446 514,53 100 0,00
51141: 85 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbättrings-
51142: lån .......................................... .. 172 500 000,00 155 170 283,75 90 17 329 716,25
51143: 84 30 58 84 Metsänparannustöiden ennakkorahoitus -
51144: Skogsförbättringsarbetenas förhandsfinansi-
51145: ering ......................................... . 279 330,32 279 330,32 100 0,00
51146: 82 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me-
51147: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering
51148: i gränskommunerna ......................... . 18 809,05 18 809,05 100 0,00
51149: 84 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me-
51150: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering
51151: i gränskommunerna ......................... . 369 540,17 369 540,17 100 0,00
51152: 85 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me-
51153: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering
51154: i gränskommunerna ........................ .. 500 000,00 13133,84 3 486 866,16
51155: 82 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51156: inventarier ................................... . 2 562,58 2 562,58 100 0,00
51157: 83 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51158: inventarier ................................... . 131 475,64 117 165,30 89 14 310,34
51159: 84 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51160: inventarier ................................... . 1 406 317,66 1 313 474,03 93 92 843,63
51161: 85 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51162: inventarier .................................. .. 12 000 000,00 11 552 986,72 96 447 013,28
51163: 83 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51164: inventarier ................................... . 12 740,29 12 740,29 100 0,00
51165: 84 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51166: inventarier ................................... . 284 055,78 152 491,20 54 131 564,58
51167: 85 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51168: inventarier .................................. .. 420 000,00 3 224,40 416 775,60
51169: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51170: 29 Pl. - Ht_ Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 257
51171:
51172: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutenu Vuodelle
51173: Pl. - Ht. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år
51174: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna · är 1985 1986
51175: Mom.- Mom.
51176: %
51177:
51178:
51179:
51180: 82 30 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 32 820,35 32 820,35 100 0,00
51181: 84 30 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 15 632,05 104,00 15 528,05
51182: 85 30 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 60 000,00 60 000,00 100 0,00
51183: 85 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta Växtförädlings-
51184: verksamhet .................................. . 1 590 000,00 983 317,85 62 606 682,15
51185: 82 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam-
51186: undersökningar inom lantbruket ............. . 24 958,06 24 958,06 100 0,00
51187: 83 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam-
51188: undersökningar inom lantbruket ............. . 116 928,02 17 846,19 15 99 081,83
51189: 84 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam-
51190: undersökningar inom lantbruket ............. . 879 154,21 621 743,34 71 257 410,87
51191: 85 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam-
51192: undersökningar inom lantbruket ............. . 5 000 000,00 4 159 914,96 83 840 085,04
51193: 82 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51194: inventarier ................................... . 202 725,36 202 725,36 100 0,00
51195: 83 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51196: inventarier ................................... . 657 301,00 504 657,14 77 152 643,86
51197: 84 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51198: inventarier ................................... . 1 452 864,92 1 200 064,37 83 252 800,55
51199: 85 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51200: inventarier ................................... . 4 000 000,00 2 850 678,20 71 1 149 321,80
51201: 82 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 409 507,90 409 507,90 100 0,00
51202: 83 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 354 959,52 206 654.70 15 1 148 304,82
51203: 84 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 289152,20 1 367 703,90 60 921 448,30
51204: 85 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 050 000,00 1 264 312,13 25 3 785 687,87
51205: 82 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat-
51206: tenbyggnadsarbeten ......................... . 880,00 880,00 100 0,00
51207: 83 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat-
51208: tenbyggnadsarbeten ......................... . 13 573,00 11 535,00 85 2 038,00
51209: 84 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat-
51210: tenbyggnadsarbeten ......................... . 77 241,46 48 437,81 63 28 803,65
51211: 85 30 70 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat-
51212: tenbyggnadsarbeten ......................... . 110 000,00 99 597,40 91 10 402,60
51213: 84 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
51214: 85 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 390 000,00 0,00 0 390 000,00
51215: 82 30 76 22 Metsien inventointi-, puun käyttö- ja metsä-
51216: ekonomiset sekä metsätyön tutkimukset -
51217: Undersökningar rörande inventeringen av
51218: skogarna och virkesanvändningen samt
51219: skogsekonomiska undersökningar och skog-
51220: sarbetsundersökningar ....................... . 330 960,53 330 960,53 100 0,00
51221: 82 30 76 23 Metsien tuoton kohottamistutkimukset -
51222: Undersökningar för höjande av skogarnas
51223: avkastning ................................... . 192 615,60 192 615,60 100 0,00
51224: 83 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset - Allmänna
51225: utgiher för forskningen ...................... . 44 660,58 44 660,58 100 0,00
51226: 84 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset - Allmänna
51227: utgiher för forskningen ...................... . 1 435 572,96 1 288 719,13 90 146 853,83
51228: 85 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset - Allmänna
51229: utgiher för forskningen ...................... . 7 898 000,00 7 047 957,69 89 850 042,31
51230: 82 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset
51231: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 75 369,75 75 369.75 100 0,00
51232: 83 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset
51233: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 383 803,44 309 147,84 81 74 655,60
51234:
51235:
51236: 9 461218Z
51237: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51238: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 258
51239:
51240: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51241: Pl.- Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år
51242: Luku - Kap. vuonna - är 1985 vuonna - år 1985 1986
51243: Mom.- Mom.
51244: %
51245:
51246:
51247: 84 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset
51248: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 1 428 545,62 822 095,27 58 606 450,35
51249: 85 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset
51250: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 5 500 000,00 4 469 266,65 81 1 030 733,35
51251: 83 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51252: inventarier ................................... . 93 846,32 51415,11 55 42 431,21
51253: 84 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51254: inventarier ................................... . 318 847,07 194 793,99 61 124 053,08
51255: 85 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51256: inventarier ................................... . 3 470 000,00 2 682 886,21 77 787 113,79
51257: 82 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 589 218,55 2 589 218,55 100 0,00
51258: 83 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 815 000,00 1 815 000,00 100 0,00
51259: 84 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 504 686,75 2 198 897,53 63 1 305 789,22
51260: 85 30 76 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 6 680 000,00 3 404 236,05 51 3 275 763,95
51261: 83 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen
51262: - Anskaffning av inventarier och forsk-
51263: ningsmateriel ................................ . 25 398,24 25 398,24 100 0,00
51264: 84 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen
51265: - Anskaffning av inventarier och forsk-
51266: ningsmateriel ................................ . 511 365,45 506 331,10 99 5 034,35
51267: 85 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen
51268: - Anskaffning av inventarier och forsk-
51269: ningsmateriel ................................ . 1 000 000,00 515 186,21 52 484 813,79
51270: 82 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 728 971,62 728 971,62 100 0,00
51271: 83 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 1 000 000,00 5 277,23 1 994 722,77
51272: 84 30 84 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
51273: 85 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 500 000,00 0,00 0 2 500 000,00
51274: 83 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51275: inventarier ................................... . 123 386,33 123 386,33 100 0,00
51276: 84 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51277: inventarier ................................... . 468 017,75 468 017,75 100 0,00
51278: 85 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51279: inventarier ................................... . 650 000,00 287 792,72 44 362 207,28
51280: 85 30 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00
51281: 83 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51282: inventarier ................................... . 1 382,33 1 382,33 100 0,00
51283: 84 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51284: inventarier ................................... . 399 922,75 215 934,81 54 183 987,94
51285: 85 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51286: inventarier ................................... . 4 350 000,00 3 224 075,35 74 1125 924,65
51287: 82 30 95 22 Metsien hoito - Skogsvärd ................. . 493162,47 493 162,47 100 0,00
51288: 83 30 95 22 Metsien hoito - Skogsvärd ................. . 745 150,58 745 150,58 100 0,00
51289: 84 30 95 22 Metsien hoito - Skogsvärd ................. . 2 152 694,48 2 152 694,48 100 0,00
51290: 84 30 95 70 Työkoneiden ja autojen hankkiminen - An-
51291: skaffning av arbetsmaskiner och bilar ........ . 5 895 582,06 5 895 582,06 100 0,00
51292: 85 30 95 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51293: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 12 400 000,00 6 962 173,85 56 5 437 826,15
51294: 84 30 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 549 622,24 549 622,24 100 0,00
51295: 85 30 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 400 000,00 2332191,17 97 67 808,83
51296: 84 30 95 75 Asuntojen hankkiminen metsätyöväelle -
51297: Anskaffning av bostäder för skogsarbetare ... 224 615,16 224 615,16 100 0,00
51298: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51299: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 259
51300:
51301: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51302: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51303: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51304: Mom.- Mom.
51305: %
51306:
51307:
51308: 83 30 95 77 Valtionmaiden kulku- ja kuljetusteiden ra-
51309: kentaminen - Byggande av färd- och trans-
51310: portvägar inom statens marker .............. . 400 000,00 400 000,00 100 0,00
51311: 84 30 95 77 Valtion maiden kulku- ja kuljetusteiden ra-
51312: kentaminen - Byggande av färd- och trans-
51313: portvägar inom statens marker .............. . 1 037 308,18 1 037 308,18 100 0,00
51314: 85 30 95 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset -
51315: Byggande av vägar och skogsdikning ........ . 25 000 000,00 21 688 495,90 87 3 311 504,10
51316: 84 30 95 78 Peruskuivatukset ja perusmetsitykset -
51317: Grundtorrläggning och grundbeskogning .... . 5 543 038,25 4 851 760,11 88 691 278,14
51318: 84 30 95 79 Metsänjalostus - Skogsförädling ........... . 3 200 890,33 3 200 890,33 100 0,00
51319: 82 30 95 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
51320: 83 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ........ . 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
51321: 84 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ........ . 1149142,01 149 142,01 13 1 000 000,00
51322: 85 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ........ . 7 000 000,00 4 383 857,99 63 2 616 142,01
51323: 82 30 96 21 Metsien hoito - Skogsvärd ................ .. 8 535,76 8 535,76 100 0,00
51324: 83 30 96 21 Metsien hoito - Skogsvärd ................ .. 66 401,87 66 401,87 100 0,00
51325: 84 30 96 21 Metsien hoito - Skogsvärd ................ .. 92 841,82 71 278,74 77 21 563,08
51326: 84 30 96 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51327: inventarier .................................. .. 68 794,75 68 794,75 100 0,00
51328: 85 30 96 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51329: inventarier .................................. .. 105 000,00 16 281,20 16 88 718,80
51330: 83 30 96 75 Asuntojen hankkiminen metsätyöväelle -
51331: Anskaffning av bostäder för skogsarbetare ... 49 356,00 0,00 0 49 356,00
51332: 82 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
51333: ring av skog ................................ .. 18 444,97 18 444,97 100 0,00
51334: 83 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
51335: ring av skog ................................. . 91 776,64 69 193,00 75 22 583,64
51336: 84 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
51337: ring av skog ................................. . 162 990,77 81 338,46 50 81 652,31
51338: 85 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt-
51339: ring av skog ................................ .. 1 275 000,00 1 121 399,12 88 153 600,88
51340: 82 30 96 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 65104,16 65 104,16 100 0,00
51341: 84 30 96 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00
51342: 85 30 96 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 700 000,00 524 895,84 75 175104,16
51343: 83 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51344: inventarier ................................... . 246 510,00 211 458,05 86 35 051,95
51345: 84 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51346: inventarier ................................... . 646 751,42 33 333,91 5 613 417,51
51347: 85 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51348: inventarier ................................... . 1 180 000,00 1 097 302,95 93 82 697,05
51349: 82 30 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 272 590,81 272 590,81 100 0,00
51350: 83 30 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 38 376,23 0,00 0 38 376,23
51351: 84 30 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 827 588,62 827 588,62 100 0,00
51352: 85 30 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 9 800 000,00 9 513 026,78 97 286 973,22
51353: 85 30 98 77 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat-
51354: tenbyggnadsarbeten ......................... . 130 000,00 0,00 0 130 000,00
51355: 84 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön ja
51356: torjunta-aineiden tarkastukseen liittyvät tut-
51357: kimukset - Undersökningar som ansluter
51358: sig tili varaktig användning av naturresurser
51359: och kontroll av bekämpningsmedel .......... . 129 630,86 50 243,68 39 79 387,18
51360: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51361: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 260
51362:
51363: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruotettu Vuodelle
51364: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51365: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51366: Mom. · Mom.
51367: %
51368:
51369:
51370: 85 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön
51371: liittyvät tutkimukset - Undersökningar som
51372: ansluter sig tili varaktig användning av na·
51373: turresurser ................................... . 1 000 000,00 795 426,79 80 204 573,21
51374: 85 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning
51375: av försurningen .............................. . 4 500 000,00 3 524 236,14 78 975 763,86
51376: 84 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck-
51377: lande av Vuotosområdet. .................... . 2 412 559,53 1 224 824,82 51 1187 734,71
51378: 85 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck-
51379: lande av Vuotosområdet ..................... . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
51380: 82 30 99 43 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo-
51381: neviljaimien kotimaista energiaa käyttävien
51382: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi-
51383: miseen - Understöd för uppförande och
51384: förnyelse av värmeanläggningar med in-
51385: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och
51386: växthusodlingar ............................. . 1 372 100,00 1 372 100,00 100 0,00
51387: 83 30 99 43 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo-
51388: neviljaimien kotimaista energiaa käyttävien
51389: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi-
51390: miseen - Understöd för uppförande och
51391: förnyelse av värmeanläggningar med in-
51392: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och
51393: växthusodlingar ............................. . 712 600,00 287 900,00 40 424 700,00
51394: 83 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va-
51395: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska-
51396: dor som förorsakats av exeptionella över-
51397: svämningar .................................. . 110 881,00 110 881,00 100 0,00
51398: 84 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va-
51399: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska-
51400: dor som förorsakats av exceptionella över-
51401: svämningar .................................. . 11 000 000,00 10 266 324,50 93 733 675,50
51402: 85 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va-
51403: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska-
51404: dor som förorsakats av exceptionella över-
51405: svämningar .................................. . 3 760 000,00 0,00 0 3 760 000,00
51406:
51407:
51408: 84 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51409: inventarier ................................... . 12 427,87 12 427,87 100 0,00
51410: 85 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51411: inventarier ................................... . 310 000,00 235 507,28 76 74 492,72
51412: 84 31 20 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankkimi-
51413: nen - Anskaffning av datamaskiner och
51414: kontorinventarier ............................ . 4170 072,62 3 061 120,79 73 1108 951,83
51415: 85 31 20 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankkimi-
51416: nen - Anskaffning av datamaskiner och
51417: kontorinventarier ............................ . 9 500 000,00 7 634 733,99 80 1 865 266,01
51418: 84 31 24 14 Yleisten teiden kunnnossapito - Underhåll
51419: av allmänna vägar ........................... . 53 992 020,73 53 992 020,73 100 0,00
51420: 85 31 24 14 Yleisten teiden kunnnossapito - Underhåll
51421: av allmänna vägar ........................... . 1 449 000 000,00 1 420 549 500,86 98 28 450 499,14
51422: 82 31 24 34 Rakennuslain mukaiset harkinnanvaraiset
51423: valtionavut - Av prövning beroende stats·
51424: understöd enligt byggnadslagen ............. . 1 063 113,00 1 063 113,00 100 0,00
51425: 84 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen - Stats-
51426: bidrag för anläggande av gator .............. . 9 087 703,00 8 887 703,00 98 200 000,00
51427: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51428: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 261
51429:
51430: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51431: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51432: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51433: Mom.- Mom.
51434: %
51435:
51436:
51437:
51438: 85 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen - Stats-
51439: bidrag för anläggande av gator .............. . 31 500 000,00 20 183 143,00 64 11 316 857,00
51440: 82 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen -
51441: Statsunderstöd för byggande av enskilda
51442: vägar ....................................... .. 114 926,00 114 926,00 100 0,00
51443: 83 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen -
51444: Statsunderstöd för byggande av enskilda
51445: vägar ........................................ . 700 093,31 617 647,31 88 82 446,00
51446: 84 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen -
51447: Statsunderstöd för byggande av enskilda
51448: vägar ........................................ . 8 646 641,00 7 176 009,50 83 1 470 631,50
51449: 85 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen -
51450: Statsunderstöd för byggande av enskilda
51451: vägar ........................................ . 17 000 000,00 8 772 250.74 52 8 227 749,26
51452: 83 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51453: inventarier ................................... . 3 496 418,58 3 496 418,58 100 0,00
51454: 84 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51455: inventarier ................................... . 34 280 271.73 34 258 818,01 100 21 453.72
51456: 85 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51457: inventarier ................................... . 120 000 000,00 77 967 189,40 65 42 032 810,60
51458: 83 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 734 890,89 734 890,89 100 0,00
51459: 84 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 17 308 741,11 16 126 984,35 93 1181 756.76
51460: 85 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 30 400 000,00 19 450 755,22 64 10 949 244,78
51461: 84 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av
51462: allmänna vägar .............................. . 60 157 175,91 60 157 175,91 100 0,00
51463: 85 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av
51464: allmänna vägar .............................. . 1 297 000 000,00 1 250 232 913,21 96 46 767 086.79
51465: 85 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito - Drift och under-
51466: håll .......................................... . 18 700 000,00 17 509 928,21 94 1 190 071.79
51467: 83 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu -
51468: Statsbidrag för byggande av småbåtsham-
51469: nar .......................................... . 629 654,97 538 064,85 85 91 590,12
51470: 84 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu -
51471: Statsbidrag för byggande av småbåtsham-
51472: nar .......................................... . 887 483,95 423 525.75 48 463 958,20
51473: 85 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu -
51474: Statsbidrag för byggande av småbåtsham-
51475: nar .......................................... . 1 300 000,00 240 000,00 18 1 060 000,00
51476: 83 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona-
51477: pu - Statsunderstöd för byggande av cent-
51478: rala fiskehamnar ............................. . 130 914,88 39 400,00 30 91 514,88
51479: 84 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona-
51480: pu - Statsunderstöd för byggande av cent-
51481: rala fiskehamnar ............................ .. 582 229,57 381 520,00 66 200 709,57
51482: 85 31 27 40 Keskuskalasatamie11 rakentamisen valtiona-
51483: pu - Statsunderstöd för byggande av cent-
51484: rala fiskehamnar ............................. . 900 000,00 145 000,00 16 755 000,00
51485: 82 31 27 41 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu -
51486: Statsbidrag för byggande av småbåtsham-
51487: nar .......................................... . 195 058,85 195 058,85 100 0,00
51488: 83 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51489: materiel ...................................... . 2 655 435,91 405 435,91 15 2 250 000,00
51490: 84 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51491: materiel ...................................... . 526 360,12 469 600,97 89 56 759,15
51492: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51493: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 262
51494: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
51495: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51496: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51497: Mom.- Mom.
51498: %
51499:
51500:
51501: 85 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51502: materiel ..................................... .. 2 500 000,00 654 201,03 26 1 845 798,97
51503: 83 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 13 350,65 13 350,65 100 0,00
51504: 84 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 284 250,08 265 517,87 93 18 732,21
51505: 85 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 600 000,00 310 062,77 52 289 916,48
51506: 84 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ............ . 11 256 258,24 11 256 258,24 100 0,00
51507: 85 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ............ . 33 200 000,00 28 420 880,00 86 4 779 120,00
51508: 84 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaffning
51509: av områden för vattenvägar ................. . 60 002.74 60 002.74 100 0,00
51510: 85 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaffning
51511: av omräden för vattenvägar ................. . 350 000,00 233 813,60 67 116 185,40
51512: 82 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An-
51513: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 5 099,03 5 099,03 100 0,00
51514: 83 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An-
51515: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 318 496,27 123 287,35 39 195 208,92
51516: 84 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An-
51517: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 1 687 351,62 713 589,62 42 973 762,00
51518: 85 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An-
51519: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 2 000 000,00 608 300,33 30 1 391 699,67
51520: 82 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan-
51521: de av besiktningsstationer ................... . 173 541,10 173541,10 100 0,00
51522: 83 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan-
51523: de av besiktningsstationer ................... . 547172,67 179 350,50 33 367 822,17
51524: 84 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan-
51525: de av besiktningsstationer ................... . 12 275 846,81 8 393 120,27 68 3 882 726,54
51526: 85 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan-
51527: de av besiktningsstationer ................... . 19 000 000,00 10 814 671,83 57 8185 328,17
51528: 82 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning
51529: av markområden ............................. . 500 000,00 500 000,00 100 0,00
51530: 83 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning
51531: av markområden ............................ .. 300 000,00 0,00 0 300 000,00
51532: 85 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning
51533: av markomräden ............................. . 300 000,00 0,00 0 300 000,00
51534: 82 31 45 77 Höyryvetureiden varastoimisesta aiheutuvat
51535: menot - Utgifter för lagring av ånglok ...... . 200 000,00 200 000,00 100 0,00
51536: 82 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under-
51537: hälls- och driftskostnader .................... . 8 607,53 8 607,53 100 0,00
51538: 83 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under-
51539: hälls- och driftskostnader .................... . 1 023 585,31 889 685,78 87 133 899,53
51540: 84 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under-
51541: hälls- och driftskostnader .................... . 7 807 033,96 7 406 217,10 95 400 816,86
51542: 85 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under-
51543: hälls- och driftskostnader .................... . 101 400 000,00 96 745 795,01 95 4 654 204,99
51544: 82 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51545: inventarier .................................. .. 699 811,00 699 811,00 100 0,00
51546: 83 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51547: inventarier ................................... . 8 625 719,58 2 703 174.75 31 5 922 544,83
51548: 84 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51549: inventarier .................................. .. 20 229 825,62 17 435 845,27 86 2 793 980,35
51550: 85 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51551: inventarier .................................. .. 34 000 000,00 12 547 293,30 37 21 452 706.70
51552: 82 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus-
51553: byggen pä flygfält .......................... .. 20 491,97 20 491,97 100 0,00
51554: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51555: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 263
51556: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51557: Pl. - Ht. Stått tili förlogande Använt/indraget Tili år
51558: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51559: Mom.- Mom.
51560: %
51561:
51562:
51563:
51564: 83 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus-
51565: byggen på flygfält ........................... . 1 662 637.73 514 819,11 31 1 147 818,62
51566: 84 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus-
51567: byggen på flygfält ........................... . 1 311 368,30 1182 051,12 90 129 317,18
51568: 85 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus-
51569: byggen på flygfält .......................... .. 4 500 000,00 2 984 135,62 66 1 515 864,38
51570: 82 31 47 n
51571: Lentokenttien rakentaminen - Byggande
51572: av flygfält .................................... . 88 809,03 88 809,03 100 0,00
51573: 83 31 47 n
51574: Lentokenttien rakentaminen - Byggande
51575: av flygfält ................................... .. 716 177,73 649 189,69 91 66 988,04
51576: 84 31 47 n
51577: Lentokenttien rakentaminen - Byggande
51578: av flygfält .................................... . 3 098 633,53 2 322 567,87 75 ns 065,66
51579: 85 31 47 n
51580: Lentokenttien rakentaminen - Byggande
51581: av flygfält .................................... . 10 450 000,00 5 395 798,16 52 5 054 201,84
51582: 82 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö-
51583: sen för flygfält ............................... . 2 568 989,65 2 568 989,65 100 0,00
51584: 83 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö-
51585: sen för flygfält ............................... . 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
51586: 84 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö-
51587: sen för flygfält ............................... . 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
51588: 85 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö-
51589: sen för flygfält ............................... . 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
51590: 84 31 47 89 Varkauden lentopaikan lunastaminen - ln-
51591: lösen av Varkaus flygplats ................... . 626 418,95 435 989,60 70 190 429,35
51592: 85 31 47 89 Varkauden lentopaikan lunastaminen - ln-
51593: lösen av Varkaus flygplats ................... . 1 000 000,00 148 198,90 15 851 801,10
51594: 82 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51595: inventarier ................................... . 707 846,50 707 846,50 100 0,00
51596: 83 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51597: inventarier ................................... . 1 481 367,68 1 046 391,83 71 434 975,85
51598: 84 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51599: inventarier ................................... . 6 036 970,04 4 652 761,65 n 1 384 208,39
51600: 85 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51601: inventarier ................................... . 7 130 000,00 4 298 425,46 60 2 831 574,54
51602: 83 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen -
51603: Understödjande av samdistributionen av tid-
51604: ningar ....................................... . 11 000,00 0,00 0 11 000,00
51605: 84 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen -
51606: Understödjande av samdistributionen av tid-
51607: ningar ...................................... .. 4 000 000,00 3 185 703,00 80 814 297,00
51608: 85 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen -
51609: Understödjande av samdistributionen av tid-
51610: ningar ....................................... . 6 800 000,00 0,00 0 6 800 000,00
51611: 85 31 85 89 Ajokki Oy:n osake,..~äoman korottaminen -
51612: Höjning av aktiekapitalet i Ajokki Oy ......... . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00
51613: 85 31 90 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hankki-
51614: minen - Anskaffning av arbetsmaskiner,
51615: bilar o.a. materiel ............................ . 16 610 000,00 13 975 451,92 84 2 634 548,08
51616: 85 31 90 72 Sähkölaitteiden hankkiminen - Anskaff-
51617: ning av elektriska anordningar ............... . 69 260 000,00 66 161 753,25 96 3 098 246.75
51618: 82 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja
51619: valmistus - Anskaffning och tillverkning av
51620: dragmateriel och vagnar .................... .. 906 691,15 906691,15 100 0,00
51621: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51622: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 264
51623:
51624: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51625: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51626: Luku · Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51627: Mom.- Mom.
51628: %
51629:
51630:
51631: 83 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja
51632: valmistus - Anskaffning och tillverkning av
51633: dragmateriel och vagnar .................... .. 5 862 267.74 2 384 857,46 41 3 477 410,28
51634: 84 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja
51635: valmistus - Anskaffning och tillverkning av
51636: dragmateriel och vagnar .................... .. 2 984 369.77 2 550 823.47 85 433 546,30
51637: 85 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja
51638: valmistus - Anskaffning och tillverkning av
51639: dragmateriel och vagnar ..................... . 133 300 000,00 118 406 829,54 89 14 893 170,46
51640: 82 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 330 014,34 1 330 014,34 100 0,00
51641: 83 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 11 076 877.45 4 173 351.70 38 6 903 525.75
51642: 84 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 287 996,29 287 996,29 22 1 000 000,00
51643: 85 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 000 000,00 4 500 000,00 90 500 000,00
51644: 83 31 90 77 Uusien ratojen rakentaminen - Byggande
51645: av nya banor ................................ . 199 822,00 0,00 0 199 822,00
51646: 84 31 90 77 Uusien ratojen rakentaminen - Byggande
51647: av nya banor ................................ . 545 048,20 545 048,20 100 0,00
51648: 84 31 90 78 Ratojen parantaminen ja teollisuusraiteiden
51649: rakentaminen - Förbättring av banor och
51650: byggande av industrispår .................... . 1 139 935,13 1 139 935,13 100 0,00
51651: 85 31 90 78 Ratojen parantaminen ja teollisuusraiteiden
51652: rakentaminen - Förbättring av banor och
51653: byggande av industrispår .................... . 219 300 000,00 219 046 159.42 100 253 840,58
51654: 82 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot -
51655: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 1 366 200,10 1 366 200,10 100 0,00
51656: 83 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot -
51657: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 4 625 000,00 99 258.70 2 4 525 741,30
51658: 84 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot -
51659: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 9 200 000,00 5 772 300,00 63 3 427 700,00
51660: 85 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot -
51661: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 15 750 000,00 0,00 0 15 750 000,00
51662: 82 31 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51663: inventarier .................................. .. 352 922,02 352 922,02 100 0,00
51664: 83 31 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51665: inventarier ................................... . 933 960.73 518 358,33 56 415 602,40
51666: 84 31 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51667: inventarier ................................... . 3 188 BBB,54 2 471 022.41 77 717 866,13
51668: 85 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi-
51669: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner
51670: och anordningar ............................. . 75 200 000,00 61 527 774.75 82 13 672 225,25
51671: 83 31 94 71 Televerkon kehittäminen - Utvecklande av
51672: telenätet ..................................... . 4 250 201,12 4 250 201,12 100 0,00
51673: 84 31 94 71 Televerkon kehittäminen - Utvecklande av
51674: telenätet ..................................... . 82 659 821,46 67 457 310,19 82 15 202 511,27
51675: 85 31 94 71 Televerkon kehittäminen - Utvecklande av
51676: telenätet .................................... .. 475 580 000,00 396 373 000,35 83 79 206 999,65
51677: 82 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer
51678: och -anordningar ............................ . 8 604 599,59 8 604 599,59 100 0,00
51679: 83 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer
51680: och -anordningar ............................ . 7 333 629,11 5910051,11 81 1 423 578,00
51681: 84 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer
51682: och -anordningar ............................ . 11 048 616,28 6 478 085,88 59 4 570 530,40
51683: 85 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer
51684: och -anordningar ............................ . 59 400 000.00 37 324 634,65 63 22 075 365,35
51685: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51686: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 265
51687: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51688: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51689: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51690: Mom.- Mom.
51691: %
51692:
51693:
51694:
51695: 82 31 94 73 Muiden koneiden ja laitteiden hankkiminen
51696: - Anskaffning av andra maskiner och an-
51697: ordningar .................................... . 2 176 133,70 2 176 133,70 100 0,00
51698: 83 31 94 73 Muiden koneiden ja laitteiden hankkiminen
51699: - Anskaffning av andra maskiner och an-
51700: ordningar .................................... . 2 254 956,73 2 254 956,73 100 0,00
51701: 84 31 94 73 Muiden koneiden ja laitteiden hankkiminen
51702: - Anskaffning av andra maskiner och an-
51703: ordningar .................................... . 11 431 175,34 11 017 545,97 96 413 629,37
51704: 82 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 507 241,63 5 507 241,63 100 0,00
51705: 83 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 6 138 481,34 2064741,12 34 4 073 740,22
51706: 84 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 17 676 399,81 14 552 432,49 82 3 123 967,32
51707: 85 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 78 725 000,00 64 678 260,91 82 14 046 739,09
51708: 85 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankin-
51709: ta - Anskaffning av tomter samt lägenhet-
51710: saktier ....................................... . 16 000 000,00 14 181 714,22 89 1 818 285,78
51711: 83 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden
51712: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma-
51713: skiner, transportmedel och annan materiel .... 53 658,85 53 658,85 100 0,00
51714: 84 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden
51715: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma-
51716: skiner, transportmedel och annan materiel .... 200 077,05 76 788,45 38 123 288,60
51717: 85 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden
51718: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma-
51719: skiner, transportmedel och annan materiel .... 450 000,00 230 421 ,90 51 219 578,10
51720: 83 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
51721: och planering ................................ . 132 143,97 30 220,10 23 101 923,87
51722: 84 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
51723: och planering ................................ . 1 BOB 542,91 661 782,95 37 1 146 759,96
51724: 85 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning
51725: och planering ................................ . 4 500 000,00 1 594 930,63 35 2 905 069,37
51726: 82 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen -
51727: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi-
51728: ken .......................................... . 2 901 845,98 2 901 845,98 100 0,00
51729: 83 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen -
51730: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi-
51731: ken .......................................... . 7 450 569,23 3 350 330,15 45 4 100 239,08
51732: 84 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen -
51733: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi-
51734: ken .......................................... . 9 810 938,16 660 322,74 7 9 150 615,42
51735: 85 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen -
51736: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi-
51737: ken .......................................... . 10 700 000,00 0,00 0 10 700 000,00
51738: 82 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär-
51739: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange-
51740: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 210 000,00 210 000,00 100 0,00
51741: 83 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär-
51742: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange-
51743: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 2 490 000,00 840 000,00 34 1 650 000,00
51744: 84 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär-
51745: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange-
51746: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 4 500 000,00 0,00 0 4 500 000,00
51747: 85 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär-
51748: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange-
51749: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 6 000 000,00 0,00 0 6 000 000,00
51750: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51751: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 266
51752:
51753: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51754: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51755: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51756: Mom.- Mom.
51757: %
51758:
51759:
51760:
51761: 84 31 99 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki
51762: - Räntestöd för byggande av Tahkoluoto
51763: banan ....................................... . 740 204,82 740 204,82 100 0,00
51764: 85 31 99 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki
51765: - Räntestöd för byggande av Tahkoluoto
51766: banan ....................................... . 1 140 000,00 549 567,81 48 590 432,19
51767: 82 31 99 50 Rannikkokanavan jakeluverkoston suunnit-
51768: telu - Planering av kustkanalens distribu-
51769: tionsnät ..................................... . 200 000,00 200 000,00 100 0,00
51770: 83 31 99 50 Rannikkokanavan jakeluverkoston suunnit-
51771: telu ja rakentaminen - Planering av kustka-
51772: nalens distributionsnät. ...................... . 3 100 000,00 0,00 0 3 100 000,00
51773: 84 31 99 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra-
51774: kentaminen - Planering och byggande av
51775: ett televisionsdistributionsnät ................ . 4 000 000,00 505 099,00 13 3 494 901,00
51776: 85 31 99 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra-
51777: kentaminen - Planering och byggande av
51778: ett televisionsdistributionsnät ................ . 4 200 000,00 1 057 298,11 25 3 142 701,89
51779: 84 31 99 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioase-
51780: man suunnittelua ja rakentamista varten -
51781: Understöd tili Oy Yleisradio Ab för planering
51782: och byggande av en radiostation i Björne-
51783: borg ......................................... . 4 844 994,67 4 844 994,67 100 0,00
51784: 85 31 99 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioase-
51785: man suunnittelua ja rakentamista varten -
51786: Understöd tili Oy Yleisradio Ab för planering
51787: och byggande av en radiostation i Björne-
51788: borg ......................................... . 24 000 000,00 9 717 795,29 40 14 282 204.71
51789: 82 31 99 71 Euronet-tiedonsiirtojärjestelmään liittyminen
51790: Anslutning tili Euronet-datatransmis-
51791: sionssystemet ............................... . 4 927 919,55 4 927 919,55 100 0,00
51792: 84 31 99 78 Vähäliikenteisten ratojen vahvistamis- ja
51793: muutostyöt - Förstärknings- och ändrings-
51794: arbeten på banor med ringa trafik ............ . 4 456 860,54 4 456 860,54 100 0,00
51795: 84 31 99 79 Suomen Ongelmajäte Oy:n raiteen sekä ke-
51796: räilyasemien raiteistojen rakentaminen -
51797: Byggande av Finlands Problemavfall Ab:s
51798: spår och uppsamlingsstationernas spårnät .... 4 276 504,88 665 037,89 16 3 611 466,99
51799:
51800:
51801: 82 32 06 77 Varastojen rakentaminen nestemäisiä poltto-
51802: ja voiteluaineita varten - Byggande av
51803: lager för flytande bränsle och smörjmedel .... 6 594 132,58 6 594 132,58 100 0,00
51804: 83 32 06 77 Varastojen rakentaminen nestemäisiä poltto-
51805: ja voiteluaineita varten - Byggande av
51806: lager för flytande bränsle och smörjmedel .... 17 785 812,30 24 429.45 0 17 761 382,85
51807: 84 32 06 77 Varastojen rakentaminen nestemäisiä poltto-
51808: ja voiteluaineita varten - Byggande av
51809: lager för flytande bränsle och smörjmedel .... 3 200 000,00 0,00 0 3 200 000,00
51810: 85 32 06 77 Varastojen rakentaminen nestemäisiä poltto-
51811: ja voiteluaineita varten - Byggande av
51812: lager för flytande bränsle och smörjmedel .... 20 000 000' 00 0,00 0 20 000 000' 00
51813: 83 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset -
51814: Grundundersökningar rörande vintertrafik-
51815: tekniken ..................................... . 176 896,85 176 896,85 100 0,00
51816: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51817: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 267
51818: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51819: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51820: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna · år 1985 1986
51821: Mom.- Mom.
51822: %
51823:
51824:
51825: 84 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset -
51826: Grundundersökningar rörande vintertrafik-
51827: tekniken ..................................... . 23 223,85 23 223,85 100 0,00
51828: 85 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset -
51829: Grundundersökningar rörande vintertrafik-
51830: tekniken ..................................... . 535 000,00 145 033,34 27 389 966,66
51831: 85 32 10 43 Avustus pientonniston korkomenojen alen·
51832: tamiseksi - Understöd för sänkande av
51833: småtonnagets räntekostnader ............... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
51834: 82 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi-
51835: nen - Anskaffning av inventarier och tek·
51836: niska anordningar ........................... . 30 544,53 30 544,53 100 0,00
51837: 83 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi-
51838: nen - Anskaffning av inventarier och tek-
51839: niska anordningar ........................... . 1 867 779,01 134 871,40 7 1 732 907,61
51840: 84 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi-
51841: nen - Anskaffning av inventarier och tek-
51842: niska anordningar ........................... . 5 064 060,11 1 979 801 ,33 39 3 084 258,78
51843: 85 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi-
51844: nen - Anskaffning av inventarier och tek-
51845: niska anordningar ........................... . 7 324 000,00 2 801 979,20 38 4 522 020,80
51846: 82 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi-
51847: nen - Anskaffning av fartyg och andra
51848: trafikmedel .................................. . 580 500,18 580 500,18 100 0,00
51849: 83 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi-
51850: nen - Anskaffning av fartyg och andra
51851: trafikmedel .................................. . 1155 370,30 476 376,22 41 678 994,08
51852: 84 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi-
51853: nen - Anskaffning av fartyg och andra
51854: trafikmedel .................................. . 10 784 619,40 10 012 117,56 93 m 501,84
51855: 85 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi-
51856: nen - Anskaffning av fartyg och andra
51857: trafikmedel .................................. . 70 094 000,00 58 220 675,71 83 11 873 324,29
51858: 83 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 310 977,04 178 656,24 57 132 320,80
51859: 84 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 833 600,78 691 547,76 83 142 053,02
51860: 85 32 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 4 250 000,00 2 872 305,18 68 1 377 694,82
51861: 82 32 10 n Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt -
51862: Byggande av säkerhetsanordningar och far-
51863: ledsarbeten .................................. . 346193,34 346 193,34 100 0,00
51864: 83 32 10 n Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt -
51865: Byggande av säkerhetsanordningar och far-
51866: ledsarbeten .................................. . 10 611 280,90 8 598 419,93 81 2 012 860,97
51867: 84 32 10 n Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt -
51868: Byggande av säkerhetsanordningar och far-
51869: ledsarbeten .................................. . 16 385 759,37 14 973 254,14 91 1 412 505,23
51870: 85 32 10 n
51871: Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt -
51872: Byggande av säkerhetsanordningar och far-
51873: ledsarbeten .................................. . 70 640 000,00 41 019 876,82 58 29 620 123,18
51874: 83 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga
51875: land- och vattenbyggnadsarbeten ........... . 318 349,68 94 429,35 30 223 920,33
51876: 84 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga
51877: land- och vattenbyggnadsarbeten ........... . 1 082 909,12 898 n2,79 83 184 136,33
51878: 85 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Övriga
51879: land- och vattenbyggnadsarbeten ........... . 3 038100,00 1 750 301 ,03 58 1 287 798,97
51880: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
51881: sivu
51882: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 268
51883:
51884: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
51885: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51886: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
51887: Mom.- Mom.
51888: %
51889:
51890:
51891: 84 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51892: inventarier .................................... 18 054,03 18 054,03 100 0,00
51893: 85 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51894: inventarier .................................... 300 000,00 239 653,32 80 60 346,68
51895: 83 32 29 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51896: inventarier .................................... 6 781,92 6 781,92 100 0,00
51897: 84 32 29 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51898: inventarier .................................... 15 000,00 15 000,00 100 0,00
51899: 85 32 29 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51900: inventarier .................................... 16 000,00 12 790,18 80 3 209,82
51901: 84 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51902: inventarier .................................... 16162,12 16162,12 100 0,00
51903: 85 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51904: inventarier .................................... 35 000,00 13 097,53 37 21 902.47
51905: 82 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi-
51906: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner
51907: och anordningar .............................. 424,20 424,20 100 0,00
51908: 83 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi-
51909: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner
51910: och anordningar .............................. 589 455,99 557 287,01 95 32 168,98
51911: 84 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi-
51912: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner
51913: och anordningar .............................. 1 026 132,87 535 232,56 52 490 900,31
51914: 85 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi-
51915: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner
51916: och anordningar .............................. 1 226 000,00 197 513,23 16 1 028 486,77
51917: 82 32 39 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 399 321,90 399 321,90 100 0,00
51918: 83 32 39 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 435 145,30 435145,30 100 0,00
51919: 84 32 39 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 2 350 000,00 2 350 000,00 100 0,00
51920: 85 32 39 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 5 954 000,00 5 106 238,60 86 847 761,40
51921: 82 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51922: utgifter för forskningsverksamheten .......... 107 815,51 107 815,51 100 0,00
51923: 83 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51924: utgifter för forskningsverksamheten .......... 278 304,23 229 629,23 83 48 675,00
51925: 84 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51926: utgifter för forskningsverksamheten .......... 3 629 312,32 3 198 779,84 88 430 532,48
51927: 85 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51928: utgifter för forskningsverksamheten .......... 39 500 000,00 35 556 613,93 90 3 943 386,07
51929: 83 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51930: inventarier .................................... 111 490,93 95 169,90 85 16 321,03
51931: 84 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51932: inventarier .................................... 1 785 231,55 1 458 288,88 82 326 942,67
51933: 85 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
51934: inventarier .................................... 6 750 000,00 5 423 959,29 80 1 326 040.71
51935: 82 32 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 21 509,80 21 509,80 100 0,00
51936: 83 32 40 74 Taionrakennukset - Husbyggen ............. 1 298 935,55 1 298 935,55 100 0,00
51937: 84 32 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 1 750 000,00 1 649 151,88 94 100 848,12
51938: 85 32 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 4 500 000,00 1 495 878,10 33 3 004121,90
51939: 84 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51940: utgifter för forskningsverksamheten .......... 1 756 733,59 1 756 733,59 100 0,00
51941: 85 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51942: utgifter för forskningsverksamheten .......... 8 320 000,00 5 757 795,86 69 2 562 204,14
51943: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
51944: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 269
51945: Vuosi -Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
51946: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
51947: Luku - Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
51948: Mom. · Mom.
51949: %
51950:
51951:
51952: 83 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51953: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 4 001188,48 3 258 897,05 81 742 291,43
51954: 84 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51955: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 18 158 773,81 11 420 517,25 63 6 738 256,56
51956: 85 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51957: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 33 000 000,00 15 676 135,04 48 17 323 864,96
51958: 82 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 981 470,09 2 981 470,09 100 0,00
51959: 83 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 423 755,19 1 948 956,68 80 474 798,51
51960: 84 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 29 552 652,77 25 846 431 '19 87 3 706 221,58
51961: 85 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 40 800 000,00 16 500 552,73 40 24 299 447,27
51962: 85 32 42 89 Teknisen tutkimuksen vientiä harjoittavan
51963: valtionenemmistöisen VTI Technology
51964: Oy:n osakepääoman korottaminen - Hö-
51965: jande av aktiekapitalet i aktiebolaget vn
51966: Tecknology Oy där staten har aktiemajoritet
51967: och som utövar export av teknisk forskning ... 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
51968: 84 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51969: utgifter för forskningsverksamheten ......... . 2 684 318,88 2 684 318,88 100 0,00
51970: 85 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa
51971: utgifter för forskningsverksamheten ......... . 69 263 000,00 63 399 034,64 92 5 863 965,36
51972: 83 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51973: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 304 048,92 304 048,92 100 0,00
51974: 84 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51975: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 15 557 148,47 13 941 654,75 90 1 615 493,72
51976: 85 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An-
51977: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 29 000 000,00 11 679 760,36 40 17 320 239,64
51978: 82 32 44 21 Eräät energiahuollon tutkimus·, suunnittelu-
51979: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut-
51980: gifter för forsknings-, planerings· och över-
51981: vakningsverksamhet angående energiför-
51982: sörjningen ................................... . 3 401 674,66 3 401 674,66 100 0,00
51983: 84 32 44 21 Tav~itet_utkimustoiminta - Målsättningsun-
51984: dersokntngar ................................ . 36 726 589,99 27 982 024,32 76 8 744 565,67
51985: 85 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättningsun-
51986: dersökningar ................................ . 75 000 000,00 21 545 686,64 29 53 454 313,36
51987: 84 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote·
51988: kehitystoimintaan - Understöd tili industri-
51989: ns forsknings- och produktutvecklinsverk-
51990: samhet ...................................... . 88 125 567,00 27 361 654,00 31 60 763 913,00
51991: 85 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote-
51992: kehitystoimintaan - Understöd tili industri·
51993: ns forsknings· och produktutvecklinsverk-
51994: samhet ...................................... . 100 000 000,00 8 762 810,00 9 91 237 190,00
51995: 82 32 44 41 Maaseudun sähköistämisen tukeminen -
51996: Understödjande av landsbygdens elektrifi-
51997: ering ......................................... . 360 500,00 360 500,00 100 0,00
51998: 82 32 44 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi-
51999: nen - Främjande av försöksverksamhet i
52000: energihushållningssyfte ...................... . 1 221 854,98 1 221 854,98 100 0,00
52001: 84 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52002: inventarier ................................... . 62 917,18 62 917,18 100 0,00
52003: 85 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52004: inventarier ................................... . 1 600 000,00 677 179,10 42 922 820,90
52005: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52006: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 270
52007:
52008: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
52009: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/ indraget Tili år
52010: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52011: Mom.- Mom.
52012: %
52013:
52014:
52015: 82 32 44 83 Lainat kotimaisten polttoaineiden käytön
52016: edistämiseen - Lån för främjande av an-
52017: vändningen av inhemskt bränsle ............. . 10 444 000,00 10 444 000,00 100 0,00
52018: 84 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins
52019: produktutvecklingslån 00 • 00 00 • • • • 00 00 • 00 • 00 00 • 71 231 500,00 33 065 300,00 46 38 166 200,00
52020: 85 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins
52021: produktutvecklingslån . 00 •• 00 00 • 00 00 • 00 • 00 00 •• 115 000 000,00 28 189 000,00 25 86 811 000,00
52022: 82 32 44 84 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotannon
52023: edistämiseen - Lån för främjande av pro-
52024: duktionen av inhemskt bränsle ............... . 2 680 000,00 2 680 000,00 100 0,00
52025: 84 32 44 84 Teollisuuden tuoteparannuslainat - lndust-
52026: rins produktförbättringslån .................. . 14 620 000,00 5 316 700,00 36 9 303 300,00
52027: 82 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
52028: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan-
52029: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 95 524,98 95 524,98 100 0,00
52030: 83 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
52031: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan-
52032: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 597 257,38 318 129,28 53 279 128,10
52033: 84 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
52034: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan-
52035: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 2 001 594,80 1154 192,98 58 847 401,82
52036: 85 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki-
52037: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan-
52038: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 3 300 000,00 1 312 880,92 40 1 987 119,08
52039: 82 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter-
52040: nationellt tekniskt samarbete ................ . 541178,21 541 178,21 100 0,00
52041: 83 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter-
52042: nationellt tekniskt samarbete ................ . 1 829 900,15 965 353,76 53 864 546,39
52043: 84 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter-
52044: nationellt tekniskt samarbete ................ . 5164 667,04 3 076 147,81 60 2 088 519,23
52045: 85 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter-
52046: nationellt tekniskt samarbete ................ . 7 000 000,00 1 566 188,99 22 5 433 811,01
52047: 82 32 46 23 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättningsun-
52048: dersökningar . 00 • 00 00 • 00 • 00 • 00 00 • 00 00 •••••• 00 • 2 675 570,97 2 675 570,97 100 0,00
52049: 83 32 46 23 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättningsun-
52050: dersökningar 00 • 00 • 00 00 • 00 • 00 0 0 . 00 • 00 00 • 00 • 00 • 7 060 990,99 4 862 744,03 69 2 198 246,96
52051: 82 32 46 40 Avustukset teollisuutta edistävään tutkimus-
52052: toimintaan - Understöd tili industrifrämjan-
52053: de forskningsverksamhet 00 00 • 00 00 • 00 ••• 00. 00 • 13 960 229,00 13 960 229,00 100 0,00
52054: 83 32 46 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote-
52055: kehitystoimintaan - Understöd tili industri-
52056: ns forsknings- och produktutvecklingsverk-
52057: samhet. oo• 00.00 •••• 00 oo· 00.00. 00 00.00. 00 000 00 52 869 390,00 26 210 010,00 50 26 659 380,00
52058: 83 32 46 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkeeseen
52059: - Deltagande i telesatellitprojektet Tele-X .... 374 992,00 0,00 0 374 992,00
52060: 85 32 46 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkeeseen
52061: - Deltagande i telesatellitprojektet Tele-X .... 21 000 000,00 14 450 020,00 69 6 549 980,00
52062: 82 32 46 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins
52063: produktutvecklingslån 00 00 • 00. 00 00 • 00 • 00 • 00 00 • 20 872 700,00 20 872 700,00 100 0,00
52064: 83 32 46 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins
52065: produktutvecklingslän .... 00 •••••• 00 • 00 • 00 •••• 49 622 800,00 26 005 200,00 52 23 617 600,00
52066: 82 32 46 84 Lainat vientituotteiden parantamiseen -
52067: Lån för förbättrande av exportprodukter ..... . 1 594 900,00 1 594 900,00 100 0,00
52068: 83 32 46 84 Teollisuuden tuoteparannuslainat - lndust-
52069: rins produktförbättringslån .................. . 4 415 500,00 2 250 700,00 51 2 164 800,00
52070: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
52071: sivu
52072: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 271
52073:
52074: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
52075: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52076: Luku - Kap. vuonna · är 1985 vuonna - år 1985 1986
52077: Mom.- Mom.
52078: %
52079:
52080:
52081: 84 32 47 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen
52082: - Anskaffning av forskningsmaterial och
52083: inventarier ................................... . 295 453,23 295 453,23 100 0,00
52084: 85 32 47 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen
52085: - Anskaffning av forskningsmaterial och
52086: inventarier ................................... . 1 200 000,00 979 297,12 82 220 702,88
52087: 84 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52088: inventarier ................................... . 62 831,03 62 831,03 100 0,00
52089: 85 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52090: inventarier ................................... . 100 000,00 44 527,10 45 55 472,90
52091: 85 32 49 45 Tutkimustoiminnan tukeminen - Stödjande
52092: av forskning ................................. . 15 000 000,00 12 795 000,00 85 2 205 000,00
52093: 85 32 49 88 Kehitysaluerahasto Oy:n osakepääoman ko-
52094: rottaminen - Höjning av Utvecklingsområ-
52095: desfonden Ab:s aktiekapital ................. . 25 000 000,00 25 000 000,00 100 0,00
52096: 82 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise-
52097: ringsundersökningar ......................... . 21 893,54 21 893,54 100 0,00
52098: 83 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise-
52099: ringsundersökningar ......................... . 298 741,76 147 755,90 49 150 985,86
52100: 84 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise-
52101: ringsundersökningar ......................... . 1 096 608,62 477 671 ,79 44 618 936,83
52102: 85 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise-
52103: ringsundersökningar ......................... . 1 155 000,00 136 643,13 12 1 018 356,87
52104: 82 32 50 46 Valtionapu Pohjois-Suomen myrskytuhoalu-
52105: een puunkorjuuta varten - Statsbidrag för
52106: virkesutdrivning på det stormskadade områ-
52107: det i Norra Finland ........................... . 1 815121,00 1 815 121,00 100 0,00
52108: 83 32 50 46 Valtionavustus Imatran seudun työttömyy-
52109: den lieventämiseen - Statsunderstöd för
52110: lindrande av arbetslösheten i lmatranejden .... 5 913 634,22 527 936,00 9 5 385 698,22
52111: 82 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
52112: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille -
52113: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran-
52114: de understöd tili kommuner och fastighets-
52115: företag ...................................... . 12 675 401,00 12 675 401,00 100 0,00
52116: 83 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
52117: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille -
52118: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran-
52119: de understöd tili kommuner och fastighets-
52120: företag ...................................... . 22 252 620,81 13 302 838,00 60 8 949 782,81
52121: 84 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
52122: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille -
52123: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran-
52124: de understöd tili kommuner och fastighets-
52125: företag ...................................... . 48 357 654,00 20 260 251 ,00 42 28 097 403,00
52126: 85 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat
52127: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille -
52128: Mot lättnader i omsättningsskatten svaran-
52129: de understöd tili kommuner och fastighets-
52130: företag ...................................... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
52131: 82 32 50 49 Eräät Kemijoki Oy:lle suoritettavat korvauk-
52132: set - Vissa ersättningar tili Kemijoki Oy ..... . 212 594,36 212 594,36 100 0,00
52133: 84 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av
52134: aktiekapital .................................. . 47 517 220,00 47 500 000,00 100 17 220,00
52135: 85 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av
52136: aktiekapital .................................. . 257 375 000,00 251 691 314,70 98 5 683 685,30
52137: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52138: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 272
52139:
52140: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
52141: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52142: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52143: Mom. · Mom.
52144: %
52145:
52146:
52147: 85 32 50 89 Osallistuminen eräiden teollisuusyhtiöiden
52148: osakkeiden merkitsemiseen - Deltagande i
52149: tecknande av aktier i vissa industribolag ..... . 20 000 000,00 10 000 000,00 50 10 000 000,00
52150: 83 32 51 46 Valtionapu erityisalueiden tuotantotoimin-
52151: nan tukemiseen - Statsbidrag för stödjan-
52152: de av produktionsverksamheten inom speci-
52153: alområdena .................................. . 9 220 745,00 2 652 336,00 29 6 568 409,00
52154: 84 32 51 46 Valtionapu erityisalueiden tuotantotoimin-
52155: nan tukemiseen - Statsbidrag för stödjan-
52156: de av produktionsverksamheten inom speci-
52157: alområdena .................................. . 17 181 493,00 7 565 130,00 44 9 616 363,00
52158: 85 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu -
52159: Försök med stöd tili industriområden på
52160: tillbakagång ................................. . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
52161: 84 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden
52162: merkitsemiseen - Deltagande i tecknandet
52163: av aktier i utvecklingsbolagen ................ . 2 250 000,00 2 250 000,00 100 0,00
52164: 85 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden
52165: merkitsemiseen - Deltagande i tecknandet
52166: av aktier i utvecklingsbolagen ................ . 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00
52167: 83 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu-
52168: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut-
52169: gifter för forsknings-, planerings- och över-
52170: vakningsverksamhet angående energiför-
52171: sörjningen ................................... . 9 738 769,n 7 333 162,80 75 2 405 606,92
52172: 84 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu-
52173: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut-
52174: gifter för forsknings-, planerings- och över-
52175: vakningsverksamhet angående energiför-
52176: sörjningen ................................... . 37 588 235,97 30 886 473,80 82 6 701 762,17
52177: 85 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu-
52178: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut-
52179: gifter för forsknings-, planerings- och över-
52180: vakningsverksamhet angående energiför-
52181: sörjningen ................................... . 62 414 000,00 27 041 363,01 43 35 3n 636,99
52182: 83 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen -
52183: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 5 411145,83 3 684 945,83 68 1 726 200,00
52184: 84 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen -
52185: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 24 112 400,00 16 617 900,00 69 7 494 500,00
52186: 85 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen -
52187: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 20 050 000,00 3 450 000,00 17 16 600 000,00
52188: 83 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi-
52189: nen - Främjande av försöksverksamhet i
52190: energihushållningssyfte ...................... . 3 720 314.79 2 320 731,80 62 1 399 582,99
52191: 84 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi-
52192: nen - Främjande av försöksverksamhet i
52193: energihushållningssyfte ...................... . 13 251 766,30 8 432 976,46 64 4 818 789,84
52194: 85 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi-
52195: nen - Främjande av försöksverksamhet i
52196: energihushållningssyfte ...................... . 19 000 000,00 4 600 421 ,98 24 14 399 578,02
52197: 84 32 55 47 Eräät turvetuotantoalueista maksettavat lisä-
52198: korvaukset - Vissa tilläggsersättningar för
52199: torvproduktionsområden .................... . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00
52200: 82 32 60 40 Valtionapu viennin edistämiseen - Statsbi-
52201: drag för exportfrämjande .................... . 12 189 438.78 12 189 438.78 100 0,00
52202: 82 32 60 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex-
52203: portfrämjande ............................... . 5 150 000,00 5 150 000,00 100 0,00
52204: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52205: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 273
52206: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
52207: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
52208: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52209: Mom.- Mom.
52210: %
52211:
52212:
52213: 82 32 70 46 Valtionapu erityisalueiden tuotantotoimin-
52214: nan tukemiseen - Statsbidrag för stödjan-
52215: de av produktionsverksamheten inom speci-
52216: alområdena .................................. . 4 884135,00 4 884 135,00 100 0,00
52217: 83 32 80 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisäve-
52218: sialusten peruskorjaukseen - Statsunder-
52219: stöd för grundreparation av insjöfartyg som
52220: betjänar turismen ............................ . 149 000,00 0,00 0 149 000,00
52221: 84 32 80 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisäve-
52222: sialusten peruskorjaukseen - Statsunder-
52223: stöd för grundreparation av insjöfartyg som
52224: betjänar turismen ............................ . 820 460,00 617 649,85 75 202 810,15
52225: 85 32 80 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisäve-
52226: sialusten peruskorjaukseen - Statsunder-
52227: stöd för grundreparation av insjöfartyg som
52228: betjänar turismen ............................ . 500 000,00 412 140,00 82 87 860,00
52229: 82 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe-
52230: ruskorjaus ja laajennus - Grundreparation
52231: och utvidgning av turistfastigheter somäägs
52232: av staten .................................... . 175 928,83 175 928,83 100 0,00
52233: 84 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe-
52234: ruskorjaus ja rakentaminen - Grundrepara-
52235: tion och byggande av turistfastigheter som
52236: ägs av staten ................................ . 2 630 437,92 1 556 283.75 59 1 074154,17
52237: 85 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe-
52238: ruskorjaus ja rakentaminen - Grundrepara-
52239: tion och byggande av turistfastigheter som
52240: ägs av staten ................................ . 4 200 000,00 588 811,27 14 3 611188.73
52241: 84 32 80 83 Lainat matkailun markkinointiin ulkomailla
52242: - Lån för marknadsföring av turismen
52243: utomlands ................................... . 240 000,00 50 000,00 21 190 000,00
52244: 85 32 80 83 Lainat matkailun markkinointiin ulkomailla
52245: - Lån för marknadsföring av turismen
52246: utomlands ................................... . 400 000,00 190 000,00 48 210 000,00
52247: 83 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen
52248: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 60 199 056.47 45 907 496,61 76 14 291 559,86
52249: 84 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen
52250: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 68 666 002.74 33 905 756,84 49 34 760 245,90
52251: 85 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen
52252: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 107 000 000,00 38 230 525,60 36 68 769 474,40
52253: 83 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex-
52254: portfrämjande ............................... . 6 589 000,00 1 880 000,00 29 4 709 000,00
52255: 84 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex-
52256: portfrämjande ............................... . 27 785 000,00 14 972 000,00 54 12 813 000,00
52257: 85 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex-
52258: portfrämjande ............................... . 45 000 000,00 8 485 000,00 19 36 515 000,00
52259: 83 32 90 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen
52260: - Anskaffning av inventarier och kontors-
52261: maskiner .................................... . 789 999,99 306,00 0 790 305,99
52262: 84 32 90 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen
52263: - Anskaffning av inventarier och kontors-
52264: maskiner .................................... . 749 236,44 749 236,44 100 0,00
52265: 85 32 90 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen
52266: - Anskaffning av inventarier och kontors-
52267: maskiner .................................... . 1 000 000,00 526 209,92 53 473 790,08
52268: 83 32 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
52269: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52270: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 274
52271:
52272: Vuosi - År Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
52273: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52274: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52275: Mom.- Mom.
52276: %
52277:
52278:
52279: 84 32 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00
52280: 85 32 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 10 500 000,00 3 235 435,34 31 7 264 564,66
52281: 82 32 90 75 Keskusvaraston laajennus - Utvidgning av
52282: centrallagret ................................. . 372 552,46 372 552,46 100 0,00
52283: 83 32 90 88 Pitäjänmäen toimintakeskus - Verksam-
52284: hetscentret i Sockenbacka ................... . 530 253,40 97 014,95 18 433 238,45
52285:
52286:
52287: 84 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen -
52288: Stödjande av vård i hemmet ................. . 18 837 940,00 18 837 940,00 100 0,00
52289: 85 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen -
52290: Stödjande av vård i hemmet ................. . 118 000 000,00 87 872 827,30 74 30 127 172,70
52291: 84 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai
52292: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu-
52293: tuvaan ansionmenetykseen - Understöd tili
52294: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärv-
52295: sinkomst med anledning av barnets rehabili-
52296: teringeeller sjukvård ......................... . 8 800 000,00 1 909 153,09 22 6 890 846,91
52297: 85 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai
52298: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu-
52299: tuvaan ansionmenetykseen - Understöd tili
52300: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärv-
52301: sinkornst med anledning av barnets rehabili-
52302: teringeeller sjukvård ......................... . 4 000 000,00 0,00 0 4 000 000,00
52303: 83 33 21 57 Ylimääräinen korvaus vuosien 1939-1945 so-
52304: tien aikana vamrnautuneille eräissä tapauk-
52305: sissa - Extra ersättning i vissa fall åt
52306: personer som ådragit sig skada under krigen
52307: åren 1939-1945 .............................. . 290 853,30 112 709,70 39 178 143,60
52308: 84 33 22 57 Ylimääräinen korvaus vuosien 1939-1945 so-
52309: tien aikana vammautuneille eräissä tapauk-
52310: sissa - Extra ersättning i vissa fall åt
52311: personer som ådragit sig skada under krigen
52312: åren 1939-1945 .............................. . 850 000,00 0,00 0 850 000,00
52313: 82 33 26 35 Vanhusten ja vammaisten kotona tapahtu-
52314: van hoidon tukemista koskeva kokeilutoi-
52315: minta - Försöksverksamhet för stödjande
52316: av hemvård för åldringar och handikappade .. 187 953,30 187 953,30 100 0,00
52317: 83 33 26 35 Vanhusten ja vammaisten kotona tapahtu-
52318: van hoidon tukemista koskeva kokeilutoi-
52319: minta - Försöksverksamhet för stödjande
52320: av hemvård för åldringar och handikappade .. 117 251,52 0,00 0 117 251,52
52321: 82 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 49 511,80 49 511,80 100 0,00
52322: 83 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 761 746,30 78 975,57 10 682 no,73
52323: 84 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 101 688,90 20 398 311,10
52324: 85 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 475 000,00 0,00 0 2 475 000,00
52325: 83 33 41 54 Valtionavustus yksityisten koulukotien ra-
52326: kentamiseen - Statsunderstöd för byggan-
52327: de av privata skolhem ....................... . 23 500,00 0,00 0 23 500,00
52328: 84 33 41 54 Valtionavustus yksityisten koulukotien ra-
52329: kentamiseen - Statsunderstöd för byggan-
52330: de av privata skolhem ....................... . 289 836,61 289 836,61 100 0,00
52331: 82 33 43 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 74108,00 74 108,00 100 0,00
52332: 82 33 44 59 Valtionavustus erityishuoltolaitosten perus-
52333: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd tili
52334: anläggningskostnader för anstalter för spe-
52335: cialomsorger ................................. . 282 000,00 282 000,00 100 0,00
52336: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985
52337: sivu
52338: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 275
52339: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
52340: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52341: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52342: Mom.- Mom.
52343: %
52344:
52345:
52346: 83 33 44 59 Valtionavustus erityishuoltolaitosten perus-
52347: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd tili
52348: anläggningskostnader för specialvårdanstal-
52349: ter ........................................... . 2 520 102,99 0,00 0 2 520 102,99
52350: 83 33 44 84 Valtion lainat suojatyötoiminnan perustamis-
52351: kustannuksiin - Statslån för inrättande av
52352: skyddade arbetsplatser ...................... . 100 000,00 50 000,00 50 50 000,00
52353: 84 33 45 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 3 039130,43 398 596,69 13 2 640 533,74
52354: 85 33 45 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
52355: 82 33 45 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen valtion
52356: kehitysvammalaitosten tarpeisiin An-
52357: skaffning av bostadsaktier för statens an-
52358: stalters föruutvecklingsstörda behov ......... . 108168,15 108 168,15 100 0,00
52359: 85 33 45 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - An-
52360: skaffning av aktielägenheter ................. . 608 000,00 243 200,00 40 364 800,00
52361: 82 33 53 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 80 000,00 80 000,00 100 0,00
52362: 83 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 929 015,07 197 017,30 21 731 997,77
52363: 85 33 53 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 200 000,00 0,00 0 1 200 000,00
52364: 82 33 54 32 Valtionavustus kunnille päihdyttävien ainei-
52365: den väärinkäyttäjien huoltoloiden ja toimin-
52366: tayksiköiden perustamiskustannuksiin
52367: Statsunderstöd åt kommunerna för anlägg-
52368: ningskostnader för vårdanstalter och verk-
52369: samhetsenheter för missbrukare av rusme-
52370: del ........................................... . 354 514,00 354 514,00 100 0,00
52371: 83 33 54 32 Valtionavustus kunnille päihdyttävien ainei-
52372: den väärinkäyttäjien huoltoloiden ja toimin-
52373: tayksiköiden perustamiskustannuksiin
52374: Statsunderstöd åt kommunerna för anlägg-
52375: ningskostnader för vårdanstalter och verk-
52376: samhetsenheter för missbrukare av rusme-
52377: del. .......................................... . 1 441 000,00 1 232 000,00 85 209 000,00
52378: 82 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär-
52379: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt-
52380: ning för kostnaderna för semestersystem för
52381: småföretagare ............................... . 43 250,00 43 250,00 100 0,00
52382: 83 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär-
52383: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt-
52384: ning för kostnaderna för semestersystem för
52385: småföretagare ............................... . 37 050,00 0,00 0 37 050,00
52386: 84 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär-
52387: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt-
52388: ning för kostnaderna för semestersystem för
52389: småföretagare ............................... . 779 905,50 760 555,50 98 19 350,00
52390: 85 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär-
52391: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt-
52392: ning för kostnaderna för semestersystem för
52393: småföretagare ............................... . 17 900 000,00 17 399 270,00 97 500 730,00
52394: 83 33 57 43 Valtion korvaus maatalousyrittäjien viikkova-
52395: paatoiminnan kokeilukustannuksiin - Stat-
52396: lig ersättning för kostnaderna för försöks-
52397: verksamhet med lantbruksföretagares
52398: veckoledighet ................................ . 634 059,91 624 155,00 98 9 904,91
52399: 84 33 57 43 Valtion korvaus maatalousyrittäjien viikkova-
52400: paatoiminnan kokeilukustannuksiin - Stat-
52401: lig ersättning för kostnaderna för försöks-
52402: verksamhet med lantbruksföretagares
52403: veckoledighet ................................ . 3 500 000,00 721 024,94 21 2 778 975,06
52404: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52405: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 276
52406: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
52407: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52408: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52409: Mom.- Mom.
52410: %
52411:
52412:
52413: 83 33 57 57 Valtionapu ammattiyhdistysliikkeen lomajär-
52414: jestöjen lomatoimintaa varten - Statsun-
52415: derstöd för fackföreningsrörelsens semeste-
52416: rorganisationers semesterverksamhet ........ . 297 828,96 297 828,96 100 0,00
52417: 84 33 57 57 Valtionapu ammattiyhdistysliikkeen lomajär-
52418: jestöjen lomatoimintaa varten - Statsun-
52419: derstöd för fackföreningsrörelsens semeste-
52420: rorganisationers semesterverksamhet ........ . 3 646 869,00 116 869,00 3 3 530 000,00
52421: 82 33 58 33 Valtionavustus kunnille kunnalliskotien ja
52422: kunnallisten vanhainkotien rakentamiseen ja
52423: peruskorjauksiin - Statsunderstöd tili kom-
52424: munerna för uppförande och grundrepara-
52425: tion av kommunalhem och kommunala åld-
52426: ringshem .................................... . 2 462 192,00 2 462 192,00 100 0,00
52427: 83 33 58 33 Valtionavustus kunnille kunnalliskotien ja
52428: kunnallisten vanhainkotien rakentamiseen ja
52429: peruskorjauksiin - Statsunderstöd tili kom-
52430: munerna för uppförande och grundrepara-
52431: tion av kommunalhem och kommunala åld-
52432: ringshem .................................... . 3 077 000,00 2 771 000,00 90 306 000,00
52433: 82 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52434: inventarier ................................... . 74 222,19 74 222,19 100 0,00
52435: 83 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52436: inventarier ................................... . 738 219,00 736 942,66 100 1 276,34
52437: 84 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52438: inventarier ................................... . 2 072 905,75 1 501 275,09 72 571 630,66
52439: 85 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52440: inventarier ................................... . 2 900 000,00 1 522 920,65 53 1 377 079,35
52441: 82 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 421 092,20 421 092,20 100 0,00
52442: 83 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 12 463 623,98 11 769 898,63 94 693 725,35
52443: 84 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 500 000,00 513 486,54 9 4 986 513,46
52444: 85 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 500 000,00 0,00 0 0,00
52445: 84 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
52446: - Vissa utgifter för övervaknings- och
52447: forskningsverksamhet ....................... . 389 093,42 389 093,42 100 0,00
52448: 85 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
52449: - Vissa utgifter för övervaknings- och
52450: forskningsverksamhet ....................... . 1 582 000,00 976 419,38 62 605 580,62
52451: 83 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52452: inventarier ................................... . 41 762,99 40 912,30 98 850,69
52453: 84 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52454: inventarier ................................... . 2 223 202,27 2 220 068,95 100 3133,32
52455: 85 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52456: inventarier ................................... . 3 000 000,00 1 928 957,26 64 1 071 042,74
52457: 82 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 277 061,85 277 061,85 100 0,00
52458: 83 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 883 234,59 337 433,43 9 3 545 801,16
52459: 84 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 14 211 906,38 8 846 691,75 62 5 365 214,63
52460: 85 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 8 000 000,00 0,00 0 8 000 000,00
52461: 83 33 65 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av
52462: fastigheter ................................... . 899 763,00 899 763,00 100 0,00
52463: 84 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52464: inventarier ................................... . 200 389,13 200 389,13 100 0,00
52465: 85 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52466: inventarier ................................... . 280 000,00 161 874,17 58 118125,83
52467: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52468: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 277
52469:
52470: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
52471: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52472: luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
52473: Mom.- Mom.
52474: o/o
52475:
52476:
52477: 82 33 66 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 489 911,80 489 911,80 100 0,00
52478: 83 33 66 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
52479: 84 33 66 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00
52480: 83 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
52481: - Vissa utgifter för övervakning och forsk-
52482: ning ......................................... . 527 374,92 527 374,92 100 0,00
52483: 84 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
52484: - Vissa utgifter för övervakning och forsk-
52485: ning ......................................... . 1125 998,49 757 088,48 67 368 910,01
52486: 85 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot
52487: - Vissa utgifter för övervakning och forsk-
52488: ning ......................................... . 3 875 000,00 2 121 423,62 55 1 753 576,38
52489: 82 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52490: inventarier ................................... . 135127,67 135 127,67 100 0,00
52491: 83 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52492: inventarier ................................... . 847 138,49 801 797,99 95 45 340,50
52493: 84 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52494: inventarier ................................... . 2 022 806,92 1 628 085.45 80 394 721.47
52495: 85 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52496: inventarier ................................... . 2 600 000,00 474 424,84 18 2 125 575,16
52497: 85 33 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 325 000,00 3 325 000,00 100 0,00
52498: 84 33 72 74 Keskussairaaloiden rakentaminen - Uppfö-
52499: rande av centralsjukhus ...................... . 428 648,65 351 539,32 82 77 109,33
52500: 84 33 84 50 Entisten sotavankien terveystarkastus -
52501: Hälsoundersökning av före detta krigsfångar . 1134 210,55 946 974,34 83 187 236,21
52502: 82 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe-
52503: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 18 000,00 18 000,00 100 0,00
52504: 83 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe-
52505: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 25 000,00 5 500,00 22 19 500,00
52506: 84 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe-
52507: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 34 000,00 15 500,00 46 18 500,00
52508: 85 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe-
52509: tande av hand- och instruktionsböcker ...... . 36 000,00 0,00 0 36 000,00
52510:
52511:
52512: 82 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets-
52513: kraftspolitiska undersökningar ............... . 224 736,59 224 736,59 100 0,00
52514: 83 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets-
52515: kraftspolitiska undersökningar ............... . 184 040,14 64 972,31 35 119 067,83
52516: 84 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets-
52517: kraftspolitiska undersökningar ............... . 1129 805,22 896 368,40 79 233 436,82
52518: 85 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets-
52519: kraftspolitiska undersökningar ............... . 1 936 000,00 1 308 639,85 68 627 360,15
52520: 85 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av
52521: inventarier ................................... . 5 890 000,00 4 765 644,00 81 1 124 356,00
52522: 84 34 30 62 Työrajoitteisten työhön sijoittaminen - Ar-
52523: betshandikappades placering i arbete ........ . 16 053 617,31 14 714 299.42 92 1 339 317,89
52524: 85 34 30 62 Työrajoitteisten työhön sijoittaminen - Ar-
52525: betshandikappades placering i arbete ........ . 75 500 000,00 63 374 635,89 84 12125364,11
52526: 82 34 50 28 Nuorten työelämään perehdyttämiskokeilu
52527: ja nuorten yhteiskuntatakuukokeilu - Ex-
52528: periment med introduktion av unga i arbet-
52529: slivet och experiment med samhällsgaranti
52530: för unga ..................................... . 5 297 700,82 5 297 700,82 100 0,00
52531: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52532: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 278
52533: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle
52534: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52535: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52536: Mom.- Mom.
52537: %
52538:
52539:
52540: 83 34 50 28 Nuorten yhteiskuntatakuukokeilu - Exper-
52541: iment med samhällsgaranti för unga ......... . 63 866,31 20 000,09 31 43 866,22
52542: 82 34 50 30 Kuntien ylimääräinen investointiavustus -
52543: Extra investeringsbidrag tili kommuner ....... . 10 055 511,90 10 055 511,90 100 0,00
52544: 82 34 50 43 Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu -
52545: Experiment med stöd för smäföretagarverk-
52546: samhet i Lappland ........................... . 1 505 592,23 1 505 592,23 100 0,00
52547: 83 34 50 43 Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu -
52548: Experiment med stöd för smäföretagarverk-
52549: samhet i Lappland ........................... . 14 849 505,87 7 074 908,77 48 7 774 597,10
52550: 84 34 50 43 Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu -
52551: Experiment med stöd för smäföretagarverk-
52552: samhet i Lappland ........................... . 13 000 000,00 0,00 0 13 000 000,00
52553: 83 34 50 44 Suoran työllistämistuen kokeilu - Exper-
52554: iment med direkt sysselsättningsstöd ........ . 1 019 716,13 983 600,32 96 36115,81
52555: 84 34 50 45 Nuorten yhteiskuntatakuu - Samhällsga-
52556: ranti för unga ................................ . 59 081 442,50 46 815 180,00 79 12 266 262,50
52557: 83 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen -
52558: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös-
52559: heten ........................................ . 17 189 077,52 11473471,60 67 5 715 605,92
52560: 84 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen -
52561: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös-
52562: heten ........................................ . 235 271 336.70 207 908 087,10 88 27 363 249,60
52563: 85 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen -
52564: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös-
52565: heten ........................................ . 746 800 000,00 468 447 102,84 63 278 352 897,16
52566: 84 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
52567: teihin - Statsunderstöd för investeringar i
52568: sysselsättningsfrämjande syfte ............... . 59 543 871 '17 38 037 222,43 64 21 506 648,74
52569: 85 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin-
52570: teihin - Statsunderstöd för investeringar i
52571: sysselsättningsfrämjande syfte ............... . 126 500 000,00 25 313 536,13 20 101 186 463,87
52572: 84 34 99 23 Siviilipalvelusmiesten työllistäminen - Sys-
52573: selsättning av civiltjänstepliktiga ............. . 47 548,02 39 313,80 83 8 234,22
52574:
52575:
52576: 83 35 02 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta
52577: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom-
52578: råden ........................................ . 190 000,00 190 000,00 100 0,00
52579: 83 35 02 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami-
52580: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit -
52581: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili
52582: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 183 903.71 156 368,03 85 27 535,68
52583: 84 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil-
52584: jöundersökningar och -utredningar .......... . 2 809 605,40 2 035 495.70 72 774109,70
52585: 85 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil-
52586: jöundersökningar och -utredningar .......... . 4 850 000,00 3 692 082,76 76 1157 917,24
52587: 85 35 10 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun-
52588: dersökning .................................. . 4 550 000,00 2 718 527,25 60 1 831 472,75
52589: 85 35 10 28 Jätehuollon teknologian kehittäminen - Ut-
52590: vecklande av avfallshanteringsteknologi ..... . 550 000,00 208 651,80 38 341 348,20
52591: 84 35 10 31 Valtionavustus ulkoilureittien perustamiseen
52592: - Statsunderstöd för anläggande av fri-
52593: luftsleder .................................... . 480 000,00 83 667,00 17 396 333,00
52594: 84 35 10 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Transport-
52595: stöd för problemavfall ....................... . 400 000,00 0,00 0 400 000,00
52596: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52597: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 279
52598: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
52599: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/ indraget Tili år
52600: Luku · Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52601: Mom.- Mom.
52602: %
52603:
52604:
52605:
52606: 85 35 10 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Transport-
52607: stöd för problemavfall ....................... . 3 100 000,00 0,00 0 3100 000,00
52608: 84 35 10 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset
52609: Skärgårdens miljövårdsbidrag ............... . 282 963,00 118 772,10 42 164190,90
52610: 83 35 12 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank-
52611: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto-
52612: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden
52613: asunto-olojen parantamiseen - Understöd
52614: tili kommunerna för anskaffande av hyres-
52615: bostäder eller annat förbättrande av bo-
52616: stadsförhållandena för personer som avses i
52617: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 2 150 000,00 0,00 0 2 150 000,00
52618: 83 35 12 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 475 000,00 175 077,75 37 299 922,25
52619: 83 35 12 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapää-
52620: omaosuuteen - Statsunderstöd för andelen
52621: eget kapital i bostäder för studerande ........ . 57 000,00 6 000,00 11 51 000,00
52622: 83 35 12 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi-
52623: mintaan - Understöd för reparationsverk-
52624: samhet i energihushållningssyfte ............ . 14 210 033,84 10 936 578,86 77 3 273 454,98
52625: 83 35 12 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja
52626: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas-
52627: tamista varten - Bostadslån för inlösen av
52628: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka
52629: finansierats med bostadslån ................. . 6 776 000,00 0,00 0 6 776 000,00
52630: 85 35 15 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset -
52631: Naturvårds- och friluftsundersökningar ...... . 450 000,00 362 249,03 BO 87 750,97
52632: 85 35 15 31 Valtionavustus ulkoilureittien perustamiseen
52633: - Statsunderstöd för anläggande av fri-
52634: luftsleder .................................... . 480 000,00 0,00 0 480 000,00
52635: 84 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta
52636: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom-
52637: råden ........................................ . 2 000 000,00 206 535,80 10 1 793 464,20
52638: 85 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta
52639: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom-
52640: råden ....................................... .. 2 200 000,00 0,00 0 2 200 000,00
52641: 85 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er-
52642: sättningar enligt marktäktslagen ............. . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
52643: 85 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset
52644: Skärgårdens miljövårdsbidrag ............... . 400 000,00 94100,00 24 305 900,00
52645: 84 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat
52646: - Anskaffning av inventarier tili na-
52647: turskyddsområdena .......................... . 491429,93 491 429,93 100 0,00
52648: 85 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat
52649: - Anskaffning av inventarier tili na-
52650: turskyddsområdena .......................... . 570 000,00 199 138,37 35 370 861,63
52651: 84 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt
52652: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd-
52653: sområdena ................................. .. 428 093,43 428 093,43 100 0,00
52654: 85 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt
52655: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd-
52656: sområdena .................................. . 3 500 000,00 2 767 876,30 79 732 123,70
52657: 84 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami-
52658: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit -
52659: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili
52660: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 2 000 000,00 108 878,81 5 1 891121,19
52661: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52662: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 280
52663: Vuosi · Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
52664: Pl. · Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är
52665: Luku · Kap. vuonna · år 1985 vuonna · år 1985 1986
52666: Mom.- Mom.
52667: %
52668:
52669:
52670: 85 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami-
52671: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit -
52672: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili
52673: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 2 000 000,00 74 000,00 4 1 926 000,00
52674: 84 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituk-
52675: siin - Anskaffning av mark för naturvårds-
52676:
52677: 85 35 20 88 .
52678: :::;~~~~~;~t~~- ;~~~-~~~~~~i~l~t~r~~i·t~~-
52679: siin - Anskaffning av mark för naturvårds-
52680: 12 202 974,18 11 564 764,18 95 638 210,00
52681:
52682:
52683: ändamål ..................................... . 39 000 000,00 29 955 327,24 77 9 044 672.76
52684: 84 35 25 31 Avustuks~t yhdyskuntien vesiensuojelutoi-
52685: menpiteiSiin - Understöd för samhällenas
52686: vattenvårdsåtgärder ......................... . 3197 000,00 3 150 000,00 99 47 000,00
52687: 85 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi-
52688: menpiteisiin - Understöd för samhällenas
52689: vattenvårdsåtgärder ......................... . 6 000 000,00 0,00 0 6 000 000,00
52690: 84 35 25 77 Vesiensuojelutyöt - Vattenvårdsarbeten .... . 475 288.41 431 975.70 91 43 312.71
52691: 85 35 25 77 Vesiensuojelutyöt - Vattenvårdsarbeten .... . 8 550 000,00 6 144 000,62 72 2 405 999,38
52692: 84 35 25 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak·
52693: sulainojen kuoletuksina kertyvistä varoista
52694: - Vattenskyddslån åt industrin av de medel
52695: som inflyter av amorteringar på exportav-
52696: giftslån ...................................... . 13 000 000,00 10 955 900,00 84 2 044100,00
52697: 85 35 25 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak-
52698: sulainojen kuoletuksina kertyvistä varoista
52699: - Vattenskyddslån åt industrin av de medel
52700: som inflyter av amortering på exportavgifts-
52701: lån ........................................... . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00
52702: 85 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi-
52703: nen - Anskaffning av inventarier och tek-
52704: niska anordningar ........................... . 8 000 000,00 7 806 111,95 98 193 888,05
52705: 85 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta·
52706: minen - Planering och byggande av lag-
52707: erbyggnader ................................. . 2 300 000,00 166 649,32 7 2 133 350,68
52708: 85 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja
52709: kehittämistoiminta - Undersökning och ut-
52710: vecklande av planeringen rörande använd-
52711: ning av områden ............................. . 2 380 000,00 1 507 938,18 63 872 061,82
52712: 85 35 30 22 Rakentamismääräysten ja ·ohjeiden kehittä·
52713: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm-
52714: melser och -anvisningar ..................... . 2 060 000,00 885 615,12 43 1174 384,88
52715: 84 35 30 34 Valtionosuus teollisuusrakennusten korjaus-
52716: kokeiluun - Statsunderstöd för försök gäl-
52717: lande reparation av industribyggnader ....... . 2 089 647,00 1 915 711,00 92 173 936,00
52718: 85 35 30 34 Valtionavustus teollisuusrakennusten kor-
52719: jauskokeiluun - Statsunderstöd för försök
52720: gällande reparation av industribyggnader ..... 2 500 000,00 934 000,00 37 1 566 000,00
52721: 84 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande
52722: av provbyggandet ........................... . 1 808 000,00 1 035 974,11 57 772 025,89
52723: 85 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande
52724: av provbyggandet ........................... . 2 000 000,00 457 718,14 23 1 542 281,86
52725: 84 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank-
52726: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto-
52727: lain 5 § :ssä tarkoitettujen henkilöiden
52728: asunto-olojen parantamiseen - Understöd
52729: tili kommunerna för anskaffande av hyres·
52730: bostäder eller annat förbättrande av bo·
52731: stadsförhållandena för personer som avses i
52732: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 4 000 000,00 0,00 0 4 000 000,00
52733: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1985 sivu
52734: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1985 sida 281
52735:
52736: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle
52737: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
52738: Luku - Kap. vuonna - år 1985 vuonna - år 1985 1986
52739: Mom .. Mom.
52740: %
52741:
52742:
52743: 85 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen ha~k
52744: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto-
52745: lain 5 § :ssä tarkoitettujen henkilöiden
52746: asunto-olojen parantamiseen - Understöd
52747: tili kommunerna för anskaffande av hyres-
52748: bostäder eller annat förbättrande av bo-
52749: stadsförhållandena för personer som avses i
52750: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 8 000 000,00 0,00 0 8 000 000,00
52751: 84 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 1 301 509,35 852 794,89 66 448 714,46
52752: 85 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 2 150 000,00 693 753,30 32 1 456 246.70
52753: 84 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapää-
52754: omaosuuteen - Statsunderstöd för andelen
52755: eget kapital i bostäder för studerande ........ . 10 000 000,00 9 135 000,00 91 865 000,00
52756: 85 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapää-
52757: omaosuuteen - Statsunderstöd för andelen
52758: eget kapital i bostäder för studerande ........ . 10 500 000,00 869 000,00 8 9 631 000,00
52759: 84 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi-
52760: mintaan - Understöd för reparationsverk-
52761: samhet i energihushållningssyfte ............ . 42 201 591,80 30 695 506,11 73 11 506 085,69
52762: 85 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi-
52763: mintaan - Understöd för reparationsverk-
52764: samhet i energihushållningssyfte ............ . 57 000 000,00 14 256 979,00 25 42 743 021,00
52765: 84 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja
52766: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas-
52767: tamista varten - Bostadslån för inlösen av
52768: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka
52769: finansierats med bostadslån ................. . 23 159 466,00 4 502 912,00 19 18 656 554,00
52770: 85 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja
52771: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas-
52772: tamista varten - Bostadslån för inlösen av
52773: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka
52774: finansierats med bostadslån ................. . 0,00 34 175 687,00 0 34 175 687,00
52775: 83 35 70 62 Rakennusten energiataloudelliseen tutki-
52776: mukseen liittyvän koerakentamisen tukemi-
52777: nen - Stödjande av provbyggandet i an-
52778: slutning tili undersökningen av byggnaders
52779: energihushållning ............................ . 238 800,00 4 319,50 2 234 480,50
52780: 83 35 73 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil-
52781: jöundersökningar och -utredningar .......... . 246 988,57 9t 676,50 40 148 312,07
52782: 84 35 99 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi-
52783: nen - Anskaffning av inventarier och tek-
52784: niska anordningar ........................... . 6161 210,97 2 231 206.75 36 3 930 004,22
52785:
52786:
52787: VUODELTA- FRAN AR 1984 .............. . 6 165 098 784,09 4 416 941 982,35 72 1 748 156 801.74
52788: VUODELTA- FRAN AR 1985 .............. . 16 193 983 400,00 11 493 090 302,88 71 4 697 390 931,67
52789: JÄTEITY SIIRTÄMÄITÄ - ICKE ÖVER-
52790: FÖRTS ...................................... . 3 502 165.45
52791:
52792: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ............. . 22 359 082 184,09 15 913 534 450,68 71 6 445 547 733.41
52793: Lll KEYR ITYSTEN
52794:
52795: TULOSLASKELMAT JA TASEET
52796: VUODELTA
52797:
52798: 1985
52799:
52800:
52801:
52802: AFFÄRSFÖRETAGENS
52803:
52804: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
52805: FÖR AR
52806:
52807: 1985
52808: 284
52809:
52810: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna
52811:
52812:
52813: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
52814:
52815: Tuotot-lntäkter
52816: Tavaraliikennetuotot- lntäkter av godstrafiken .................................... . 1 966 974 636.49
52817: Henkilöliikennetuotot - lntäkter av persontrafiken ................................. . 768 941 351,33
52818: Postinkuljetustuotot - lntäkter av postbefordring .................................. . 20 100 000,- 2 756 015 987,82
52819: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 2 756 015 987,82
52820:
52821: Kulut- Kostnader
52822: Palkat - Löner
52823: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 1 824 900 115,02
52824: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 145 829 523,28 1 970 729 638,30
52825:
52826: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter
52827: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 138 113 080,31
52828: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 11 032 179,11 149 145 259,42
52829:
52830: Eläkkeet - Pensioner
52831: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 452 288 432,84
52832: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 33 583 282,45 485 871 715,29
52833:
52834: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader
52835: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 97 025 334,51
52836: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 12 900 729,83 109 926 064,34
52837:
52838: Energia ja materiaali - Energi och materia!
52839: Käyttötoiminnan energia - Driftsverksamhetens energi ........ . 291 045 199,56
52840: Käyttötoiminnan materiaali - Driftsverksamhetens materia! .... . 383 034 096,97
52841: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 263 413 361,75 937 492 658,28
52842:
52843: Vuokrat - Hyror
52844: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 78 783 447,87
52845: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 1 106 126,13 79 889 574,-
52846:
52847: Muut kulut - Övriga kostnader
52848: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 507 430,25
52849: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet................... 205 413 417,93 251 920 848,18
52850: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk...... .. . . .. . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . _-__:_7..::.54_:_:_87__:_2'--1'--7---'1,'-------_3::..:2::.:3:..:0__:_1..::.03::....:::586~,8::..:1
52851: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -474 087 598,99
52852:
52853: Poistot - Avskrivningar
52854: Maa- ja vesialueista - Jord- och vattenområden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 530,50
52855: Radoista laitteineen - Banor med anläggningar..................................... 213 766 734,07
52856: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 737 948,04
52857: Sähkölaitteista - Elektriska anläggningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 948 614,97
52858: Vetokalustosta - Dragmateriel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 240 205,11
52859: Vaunustosta- Vagnar......... .. . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 732 792.47
52860: Työkoneista - Arbetsmaskiner...................................................... 34 983 490,62
52861: Autoista- Bilar..................................................................... _ __:_1..:. .4.:.:72::.:1---'7-'-15::.c_,=-24.:___-..:.5.:.:18:.. .:2==98-=---=c03::..:1c..:,0=2
52862: Liikealijäämä - Rörelseunderskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -992 385 630,01
52863: 285
52864:
52865: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
52866: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 918 970,05
52867: Myynti- ja vuokratuotot - Försäljnings- och hyresintäkter .......................... . 101 603 648,95
52868: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 119 685 527,60
52869: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -82 149 836,58 140 058 310,02
52870: -852 327 319,99
52871: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -1 959 392,20
52872: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . -854 286 712,19
52873:
52874:
52875: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
52876:
52877: Vastaavaa- Aktiva
52878: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
52879: Rahat ja pankkisaatavat - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 19 666 090,09
52880: Myyntisaatavat - Försäljningsfordringar ........................................... . 213 710 351,18
52881: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 18 834 552,80
52882: Annetut lainat - Utgivna Iän ....................................................... . 1 800 000,- 254 010 994,07
52883:
52884: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
52885: Varastot - Förråd .................................................................. . 392 400 983,89
52886: Konepajojen valmistevarasto - Verkstädernas produktförråd ....................... . 2158 263,18
52887: Konepajojen vaihto- ja varaosavarasto - Verkstädernas bytes- och reservdelsför-
52888: råd ................................................................................. . 130 163 594,59 524 722 841,66
52889:
52890: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
52891: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden
52892: Arvo - Värde 1. 1. 1985 ...................................... .. 166 456 410,31
52893: Lisäys - Ökning ............................................... . 1 465 458,80
52894: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 166 530,50 167 755 338,61
52895:
52896: Rata laitteineen - Bana med anläggningar
52897: Arvo - Värde 1. 1. 1985 ....................................... . 3 648 821 272,39
52898: Lisäys - Ökning ............................................... . 422 892 623,21
52899: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 213 766 734,07 3 857 947 161,53
52900:
52901: Rakennukset - Byggnader
52902: Arvo- Värde 1. 1. 1985 ....................................... . 499 709 592,01
52903: Lisäys - Ökning ............................................... . 37 210 317,76
52904: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 1 098 700,50
52905: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 25 639 247,54 510 181 961,73
52906:
52907: Sähkölaitteet - Elektriska anläggningar
52908: Arvo - Värde 1. 1. 1985 ....................................... . 272 082 892,47
52909: Lisäys - Ökning ............................................... . 32 989 349,54
52910: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 34 948 614,97 270 123 627,04
52911:
52912: Vetokalusto - Dragmateriel
52913: Arvo - Värde 1. 1. 1985 ...................................... .. 645 571 872,98
52914: Lisäys - Ökning ............................................... . 64 578 826,35
52915: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 113 458,56
52916: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 76 126 746,55 633 910 494,22
52917:
52918: Vaunusto - Vagnar
52919: Arvo - Värde 1. 1. 1985 ...................................... .. 1 121 145 778,34
52920: Lisäys - Ökning ............................................... . 212 081 523,38
52921: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 441 866,14
52922: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 116 290 926,33 1 216 494 509,25
52923: 286
52924:
52925: Työkoneet - Arbetsmaskiner
52926: Arvo- Värde 1. 1. 1985 ...................................... .. 173 958 268,72
52927: Lisäys - Ökning ............................................... . 58 116 748,73
52928: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 202 632,94
52929: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 34 780 857,68 197 091 526,83
52930:
52931: Autot - Bilar
52932: Arvo- Värde 1. 1. 1985 ....................................... . 43 360 983,38
52933: Lisäys - Ökning ............................................... . 14 250 938,20
52934: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 424 979,79
52935: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 14 296 735,45 42 890 206,34
52936:
52937: Aineeton käyttöomaisuus - lmmateriella anläggningstillgångar
52938: Arvo - Värde 1. 1. 1985 ....................................... . 30 552 233,80
52939: Lisäys - Ökning ............................................... . 7 372 300,- 37 924 533,80 6 934 319 359,35
52940:
52941: Muu omaisuus - övriga tillgångar
52942: Talletetut ja vieraat varat - Deponerade och främmande medel .......................................... . 1 981 048,69
52943: 7 715 034 243,77
52944:
52945:
52946:
52947:
52948: Vastattavaa- Passiva
52949: Vieras pääoma - Främmande kapital
52950: Lyhytaikainen - Kortfristigt
52951: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 45 089 525,45
52952: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 672 413,74
52953: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 130 970 081,93 171732 021,12
52954:
52955: Muu pääoma - Övrigt kapital
52956: Talletetut ja vieraat varat - Deponerade och främmande medel .................... . 1 981 048,69
52957: Lahjoitetut varat - Donerade medel ............................................... . 7770,- 1 988 818,69
52958:
52959: Oma pääoma - Eget kapital
52960: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 6 934 319 359,35
52961: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 1 455 280 756,80
52962: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -854 286 712,19 7 535 313 403,96
52963: 7 715 034 243,77
52964:
52965:
52966:
52967:
52968: Posti- ja telelaitos - Post- och televerket
52969:
52970: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
52971:
52972: Liikevaihto - Omsättning
52973: Postitoimen liikennetuotot - Postväsendets trafikintäkter .......................... . 2 463 459 461,64
52974: Teletoimen liikennetuotot - Trafikintäkter av televäsendets tjänster ................ . 2 980 093 876,14
52975: Korvaukset posti- ja telelaitoksen suorittamista palveluksista - Ersättningar av
52976: tjänster som post- och televerket utför ............................................. . 417 513 333,15
52977: Autoliikenteen tuotot - lntäkter av biltrafiken ...................................... . 67 836 103,61
52978: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 134 704 644,19 6 063 607 418,73
52979: 287
52980:
52981: Kulut - Kostnader
52982: Palkat- Löner...................................................................... 2 780 974 419,33
52983: Muut henkilökulut- Övriga personkostnader....................................... 928 477 743,75
52984: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 165 231,83
52985: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . .. . . . . 178 630 795,87
52986: Muut kulut- Övriga kostnader .. .. .... . .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. . .. . .. .. ...... .. .. .... .. 482 419 471,81
52987: Varastojen lisäys- Ökning av lagren........ ... .. .. .. .. .... .. .. . .. .. . ... .. .. .... .. .. -9 747 660,81 -4 554 920 001,78
52988: --------~----~~~~~
52989: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 508 687 416,95
52990:
52991: Poistot - Avskrivningar
52992: Suunnitelman mukaan - Enligt planen
52993: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 986 775,04
52994: Koneista, laitteista ja kalustosta - Maskiner, anläggningar och inventarier . . . . . . . . . . 663 715 429,67
52995: ~~~~~--~~~~~
52996: -716 702 204,71
52997: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791 985 212,24
52998:
52999: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53000: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 30 028 189,42
53001: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -11109299,52 18 918 889,90
53002: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 810 904 102,14
53003:
53004:
53005:
53006: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53007:
53008: Vastaavaa- Aktiva
53009: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53010: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 624 442 788,42
53011: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 668 208 876,56
53012: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 770 272,68
53013: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 234 307 026,37
53014: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 130 557 707,43 1 659 286 671,46
53015:
53016: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53017: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 40 039 738,15
53018: Laitemateriaali - Anordningsmaterial .............................................. . 104 375 419,94
53019: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 70 945 499,71
53020: Konepajojen vaihto-omaisuus - Mekaniska verkstäders omsättningstillgångar ..... . 9 077 122,73 224 437 780,53
53021:
53022: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53023: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 240 818 303,94
53024: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 1 052 775 590,80
53025: Koneet, laitteet ja kalusto - Maskiner, anläggningar och inventarier ............... . 1 937 389 731,18
53026: Tontit ja huoneisto-osakkeet ym. - Tomter och lägenhetsaktier m.m .............. . 165 212 123,90
53027: Konepajojen käyttöomaisuus - Mekaniska verkstäders anläggningstillgångar ...... . 2 806 327,10 3 399 002 076,92
53028: 5 282 n& 528,91
53029:
53030:
53031: Vastattavaa- Passiva
53032: Vieras pääoma - Främmande kapital
53033: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 20 619 570,75
53034: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 8 102 979,-
53035: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 124 357 445,59
53036: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 466 304 200,05 619 384 195,39
53037:
53038: Oma pääoma - Eget kapital
53039: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 3 399 002 076,92
53040: Rahoituspääoma - Finansieringstillgångar ......................................... . 453 436 154,46
53041: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 810 904 102,14 4 663 342 333,52
53042: 5 282 n& 528,91
53043: 288
53044:
53045: Posti- ja telelaitoksen konepajat -
53046: Post- och televerkets verkstäder
53047:
53048: Turun Asennuspaja - Abo lnstallationsverkstad
53049:
53050: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53051:
53052: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 27 812 459,01
53053:
53054: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader
53055: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 766 248,14
53056: Palkat- Löner...................................................................... 7 120 727,77
53057: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 635 576,51
53058: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _:_1_:40.::.:2=-3:.:7_:_1'-=,94~__-_:22=-:9=2:_:_4_:_92=-4:!.:,3:.=6
53059: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 887 534,65
53060:
53061: Kiinteät kulut - Fasta kostnader
53062: Palkat - Löner...................................................................... 2 708 219,92
53063: Vuokrat- Hyror.................................................................... 469 860,85
53064: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ __2=-..:..:13:.:3--=666=•_:_41:._____-_:5:.:3:.:1_:_1_:_74_:_:7_._,1:.: .8
53065: Käyttökate- Drihsbidrag .. . . .. . . .. . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -424 212,53
53066:
53067: Poistot - Avskrivningar
53068: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ .
53069: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -424 212,53
53070:
53071: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53072: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 19139,39
53073: Muut tuotot - Övriga intäkter .................................................... .. 149 358,61
53074: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -38 235,95 + 130 262,05
53075: -293 950,48
53076: Varausten vähennys - Minskning av reserveringar ......................................................... . +374 000,-
53077: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -3 395,24
53078: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -56 232,-
53079: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 20 422,28
53080:
53081:
53082:
53083:
53084: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53085:
53086: Vastaavaa- A ktiva
53087: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53088: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 573,65
53089: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 4 680 332,52 4 681 906,17
53090:
53091: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53092: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 157 693,89
53093: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 7 166 861,80 7 324 555,69
53094: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar
53095: och övriga utgiher med lång verkningstid
53096: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 686 455,94
53097: Osakkeet - Aktier ................................................................ .. 1 369 776,- 2 056 231,94
53098: 14 062 693,80
53099: 289
53100:
53101: Vastattavaa- Passiva
53102: Vieras pääoma - Främmande kapital
53103: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53104: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 486 886,20
53105: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 8 102 979,-
53106: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 568 666,78
53107: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 161166,- 9 319 697,98
53108:
53109: Varaukset - Reserveringar ................................................................................. . 485 000,-
53110:
53111: Oma pääoma - Eget kapital
53112: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 2 056 231,94
53113: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 2 181 341,60
53114: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 20 422,28 4 257 995,82
53115: 14 062 693,80
53116:
53117:
53118:
53119: Keskusautokorjaamo - Centrala bilreparationsverkstaden
53120:
53121: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53122:
53123: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 16 265 932,71
53124:
53125: Kulut - Kostnader
53126: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .. .. .... ...... .. .. ...... .. .. .. .... 7 177 111,54
53127: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 074 864,27
53128: Muut palkat - Övriga löner . . . .. . .. .. . .. .. . .. . . . . . .. . . .. . .. . .. . . .. . .. .. .. .. . .. .. .. . . 2 473 022,54
53129: Vuokrat- Hyror.................. ... . . ... . .. . . . . . .. . . .. . .. . ... . . . . . ... .. . . . ...... . . 1 243 741,92
53130: Muut kulut- Övriga kostnader .. .. .. .. .. .... .. .. .... .. .. .. .... .... ........ ...... .. . 1 975 501,22
53131: Varaston muutos - Förändring i lager. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _..:.785==--659=,__:_•1_:_7_ _-_1:..:5:...:7~2:::9_::900=,66:::
53132: Käyttökate - Driftsbidrag . . . .. . . . . . .. . . . .. . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . .. .. .. . . .. .. . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 536 032,05
53133:
53134: Poistot - Avskrivningar
53135: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ . -110 473,94
53136: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 425 558,11
53137:
53138:
53139: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53140:
53141: Vastaavaa- Aktiva
53142: Rahoitusomaisuus - Rnansieringstillgångar
53143: Kassa .............................................................................. .. 3 278,85
53144: Postisiirtotili - Postgirokanto ...................................................... . 2 511 802,32
53145: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 1 683 875,68 4198 956,85
53146:
53147: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53148: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 819 059,95
53149: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 933 507,09 1 752 567,04
53150:
53151: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53152: Työkalut - Verktyg ................................................................ . -,01
53153: Koneet - Maskiner ............................................................... .. 655 377,20
53154: Kalusto - lnventarier .............................................................. . 74 821,64
53155: 730198,85
53156: Lisäys - Ökning ................................................................... . 130 370,25
53157: Poistot - Avskrivningar ............................................................ . -110 473,94 750 095,16
53158: 6 701 619,05
53159:
53160:
53161:
53162: 10 461218Z
53163: 290
53164:
53165: Vastattavaa- Passiva
53166: Vieras pääoma - Främmande kapital
53167: Ostovelat - Leverantörskulder .................................................... .. 239 851,87
53168: Muut lyhytaikaiset velat - övriga kortfristiga skulder .............................. . 238 762,22. 478 614,09
53169:
53170: Oma pääoma - Eget kapital
53171: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 047 351,69
53172: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 750 095,16
53173: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 425 558,11 6 223 004,96
53174: 6 701 619,05
53175:
53176:
53177:
53178:
53179: Valtion ravitsemiskeskus - Statens förplägnadscentral
53180:
53181: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53182:
53183: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 248 037 260,57
53184:
53185: Kulut - Kostnader
53186: Raaka-aineet - Råmaterial . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 959 362,65
53187: Tarvikkeet- Förnödenheter .................. .... .... ...... .. .... .. .. .. .. .. .... .... 12 798 017,28
53188: Palkat - Löner...................................................................... 87 895 710,05
53189: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 974 628,93
53190: Kalusto- lnventarier .. .... ...... .... .... .... .. .. .... .. .... .... .. .. .......... .... ... 1 053 784,71
53191: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 308 370,45
53192: Varaston muutos - Förändring i lager . .. . .. . . . .. . . .. . . .. .. . .. . . .. . . .. . . . .. . . . . . . .. . _ _ _5_7'-'67:..:...c..:,50-=--_-_2=.c50'7-::99C::5=--:-64::-1c'-,5'-'-7
53193: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . . .. . .. . . . .. . . .. . . .. . . .. .. . . .. . . . .. . . .. . . . . .. . . .. .. . . . .. .. . . . . -2 958 381,-
53194: Poistot - Avskrivningar . . .. .. . . .. . . .. . . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. .. . .. . . . .. . . .. .. . .. . . . .. . . .. .. . . . .. . . . . .. . . . . .. .. . -1 447 860,21
53195: Liikealijäämä - Rörelseunderskott........................................................................... -4 406 241,21
53196: Muut tuotot- Övriga intäkter............................................................................... 5 890 961,32
53197: Muut kulut - Övriga kostnader.............................................................................. -1 199,97
53198: Varausten lisäys - Ökning av reserveringar .. . .. . . . .. . . . .. . . . .. . .. . . . .. . . .. . . .. .. . .. . . . . .. . . . . .. .. . . .. . . . . . .. -499 433,-
53199: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott....................................................... 984 087,14
53200:
53201:
53202:
53203:
53204: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53205:
53206: Vastaavaa- Aktiva
53207: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53208: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 611 823,51
53209: Tilisaatavat - Kontofordringar ..................................................... . 9 833 990,31
53210: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................ . 3 62.6 167,42 14 071 981,24
53211:
53212: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar .................................................................. . 3 118 046,50
53213:
53214: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53215: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 377 100,-
53216: Kalusto - lnventarier .............................................................. . 388 920,-
53217: Koneet - Maskiner ................................................................ . 2 849 851,-
53218: Osuudet - Andelar ............................................................... .. 57750,-
53219: Autot - Bilar ...................................................................... . 83 440,- 3 757 061,-
53220: 20 947 088,74
53221: 291
53222:
53223: Vastattavaa- Passiva
53224: Vieras pääoma - Främmande kapital
53225: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 9 238 856,39
53226: Muut lyhytaikaiset velat - övriga kotfristiga skulder ............................... . 2 614 894,10 11 853 750,49
53227: Varaukset - Reserveringar ................................................................................. . 20 187 653,-
53228:
53229: Oma pääoma - Eget kapital
53230: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 3 757 061,-
53231: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . -15 835 462,89
53232: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 984 087,14 -11 094 314,75
53233: 20 947 088,74
53234:
53235:
53236:
53237:
53238: Valtion painatuskeskus - Statens tryckericentral
53239:
53240: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53241:
53242: Myyntituotot - Försäljningsintäkter
53243: Painotyöt - Tryckeriarbeten ....................................................... . 162 557 836,15
53244: Julkaisut - Publikationer .......................................................... . 33 849 487,68 196 407 323,83
53245:
53246: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter
53247: Välilliset verot - lndirekta skatter .................................................. . 29 736 977,44
53248: Luottotappiot - Kreditförluster .................................................... . 42 661,39
53249: Provisiot - Provisioner ............................................................. . 35 795,10
53250: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter ......................................... . 2 219 164,74 -32 034 598,67
53251: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 164 372 725,16
53252:
53253: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader
53254: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 345 492,92
53255: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner................................................ 30 629 121,55
53256: Ostetut valmisteet - lnköpta halvprodukter......................................... 42 583 510,16
53257: Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader................................... 10 485 495,66
53258: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 886 966,93
53259: Varastojen muutos - Förändring i lager . . .. . . .. . . . . . . . . .. . .. . . .. . . . .. . . .. .. . . . . . . . .. _ _-__:_64.:. _0::. :2: . :.1'--',4=2__---=-11=2~0=92=--=63::1....:,94::_:_
53260: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 280 093,22
53261:
53262: Kiinteät kulut - Fasta kostnader
53263: Palkat - Löner...................................................................... 13 926 143,20
53264: Vuokrat - Hyror . .. . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . .. . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . 3 444 007,05
53265: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ 14 497 206,69 -31 867 356,94
53266: -----~~--~~~~
53267: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 412 736,28
53268:
53269: Poistot - Avskrivningar
53270: Tuotantolaitoksesta - Produktionsinrättningen .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. . 1 801 864,73
53271: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... __----=.9__:45-=-1'--52=7!..:,9::..:.4_ _-___:_:11:...:2=53=--=3.::92~,6=-7
53272: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 159 343,61
53273:
53274: Muut tuotot ja kulut -Övriga intäkter och kostnader
53275: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 93 725,82
53276: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 121 670,61
53277: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -2 514,66 212 881,77
53278: Varauksen muutos - Förändring i reservering .............................................................. . -4 167 106,75
53279: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 5 205 118,63
53280: 292
53281:
53282: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53283: Vastaavaa- Aktiva
53284: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53285: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 4 079,70
53286: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 23 132 698,88
53287: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 755 671,01
53288: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 9 950,55 24 902 400,14
53289:
53290: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53291: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 6 150 042,91
53292: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 7 912 300,-
53293: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 9 100 597,66 23 162 940,57
53294:
53295: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53296: Tuotantolaitos - Produktionsinrättning 1. 1. 1985 ............. . 19 271 573,82
53297: Lisäys - Ökning ............................................... . 749 145,30
53298: Poisto - Avskrivning .......................................... . -1 801 864.73 18 218 854,39
53299: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier 1. 1. 1985 ....... .. 15 000 627.73
53300: Lisäys - Ökning ............................................... . 9 192 441,88
53301: Poisto - Avskrivning .......................................... . -9 451 527,94 14 741 541,67 32 960 396,06
53302: 81 025 736,77
53303: Vastattavaa- Passiva
53304: Vieras pääoma - Främmande kapital
53305: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53306: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 9 311 477,99
53307: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 165 000,-
53308: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 7 064 505,-
53309: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 3 125 705,10 19 666 688,09
53310:
53311: Varaukset - Reserveringar
53312: Varastovaraukset - Lagerreserveringar .................................................................. . 11 581 470,-
53313:
53314: Oma pääoma - Eget kapital
53315: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 32 960 396,06
53316: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 11 612 063,99
53317: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 5 205 118,63 49 777 578,68
53318: 81 025 736,77
53319:
53320:
53321: Valtion tietokonekeskus - Statens datamaskincentral
53322:
53323: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53324: Myyntituotot - Försäljningsintäkter
53325: Myyntituotot valtionhallinnoita - Försäljningsintäkter av statsförvaltningen ........ . 217 367 220,13
53326: Myyntituotot valtionhallinnon ulkopuolisilta - lntäkter av försäljning utom
53327: statsförvaltningen .................................................................. . 55 784 726,15 273 151 946,28
53328: Myynnin liikevaihtovero - Försäljningens omsättningsskatt .............................................. . -9 295 462,19
53329: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 263 856 484,09
53330:
53331: Kulut - Kostnader
53332: Aineet - Materia! .................................................................. . 7 798 444,39
53333: Palkat - Löner ..................................................................... . 85 329 979,44
53334: Muut henkilökulut - Övriga personalutgifter ....................................... . 24 786 131,54
53335: Tietojenkäsittelyvuokrat - Databehandlingshyror .................................. . 31 405 262,77
53336: Muut vuokrat - Övriga hyror ...................................................... . 5 897 143,65
53337: Muut tietojenkäsittelykulut - Övriga databehandlingskostnader .................... . 57 632 171.72
53338: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 13 854 259,14
53339: Yleisohjelmistojen valmistamiskulut (aktivoitu) - Kostnader för utveckling av
53340: generell programvara (aktiverade) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_3.::....:.49:..::5...:3:..::60:.c,_-_ _-.::22=.:3:....:2:.:08.::...:..03:.:2::..:,6:.:.5
53341: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 648 451,44
53342: 293
53343:
53344: Poistot - Avskrivningar
53345: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 1 499 419,86
53346: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 24 786 066,45
53347: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga utgifter med lång verkningstid ....... . 6 690 884,40 -32 976 370,71
53348: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 7 672 080,73
53349:
53350: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53351: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 37 064,53
53352: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 1 286 352,89
53353: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -195 910,70 1 127 506,72
53354: 8 799 587,45
53355: Varausten lisäys - Ökning av reserveringar ................................................................. . -1 658 050,-
53356: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 7 141 537,45
53357:
53358:
53359:
53360:
53361: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53362:
53363: Vastaavaa- Aktiva
53364: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53365: Rahat - Kassa ..................................................................... . 2 667,50
53366: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 62 032 447,48
53367: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 743 949,09
53368: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 23 617,50 63 802 681,57
53369:
53370: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53371: Lomake- ja tarvikevarasto - Blankett- och förnödenhetslager ...................... . 366 295,59
53372: Laiteet ja ohjelmistot - Utrustning och programvaror .............................. . 2 949 307,37 3 316 102,96
53373:
53374: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
53375:
53376: Rakennukset - Byggnader
53377: 1. 1. 1985 ................. ················· ..................... . 29 988 397,28
53378: Poisto - Avskrivning .......................................... . 1499 419,86 28 488 977,42
53379:
53380: Konttorikoneet ja kalusteet - Kontorsmaskiner och inventarier
53381: 1. 1. 1985 ...................... ········· ........ ······· ·········· 2 563 315,48
53382: Lisäys - Ökning ............................................... . 1 661 009,20
53383: Poisto - Avskrivning .......................................... . 1 267 297,43 2 957 027,25
53384:
53385: Laitteet ja välineet sekä käytön kalusteet - Anläggningar och materiel samt driftens armatur
53386: 1. 1. 1985 ....................... ···················· ........... .. 3 518 435,81
53387: Lisäys - Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 319 856,40
53388: Poisto - Avskrivning .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 751 487,68 4 086 804,53
53389:
53390: Tietokoneet - Datamaskiner
53391: 1. 1. 1985 .... ············ .......................... ·············· 29 286 665, 11
53392: Lisäys - Ökning ............................................... . 36 048 736,83
53393: Poisto - Avskrivning .......................................... . 19 924 972,71 45 410 429,23
53394:
53395: Tuotekehitystehtävät - Produktutvecklingsuppgifter
53396: 1. 1. 1985 ...................................................... .. 6 520 290,40
53397: Lisäys - Ökning ............................................... . 3 495 360,-
53398: Poisto - Avskrivning .......................................... . 6 690 884,40 3 324 766,-
53399:
53400: Valtiovarainministeriön rahoittamat laitteistot - Av finansministeriet finansierade anläggningsköp
53401: 1. 1. 1985 .................... ········ .......... ········ .......... 4 577 333,06
53402: Lisäys - Ökning .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 563 695,72
53403: Poisto - Avskrivning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 842 308,63 4 298 720,15
53404: 294
53405:
53406: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar
53407: 1. 1. 1985 ....................................................... . 364 550,-
53408: Lisäys - Ökning ............................................... . 19000,- 383 550,- 88 950 274,58
53409: 156 069 059,11
53410:
53411:
53412: Vastattavaa- Passiva
53413: Vieras pääoma - Främmande kapital
53414: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53415: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 21 529 067,08
53416: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ .
53417: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 6 876 657,08 28 405 724,16
53418:
53419: Varaukset - Reserveringar
53420: Lomapalkkavaraus - Semesterlönereservering ..................................... . 10 151 241,12
53421: Varastovaraus - Lagerreservering ................................................. . 1 658 050,- 11809291,12
53422:
53423: Oma pääoma - Eget kapital
53424: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ................ . 88 950 274,58
53425: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 19 762 231,80
53426: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 7 141 537,45 115 854 043,83
53427: 156 069 059,11
53428:
53429:
53430:
53431:
53432: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta
53433: Försvarsministeriet underställd industri- och affärsverksamhet
53434:
53435: Valtion pukutehdas - Statens beklädnadsfabrik
53436:
53437: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53438:
53439: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 53 005 815,50
53440:
53441: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter
53442: Alennukset - Rabatter.............................................................. 194 930,52
53443: Välilliset verot- lndirekta skatter . . . . .. . . .. . . . .. . . ... . . ..... ... . . ... . . . ... . . ... . . . .. 8 474 857,-
53444: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ___409_0_1_8.:_,7_8___-_9_0-'-7-'-8-'-806-'--'-'-,30'-'-
53445: Liikevaihto - Omsättning................................................................................... . 43 927 009,20
53446:
53447: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader
53448: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 20 404 805,60
53449: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner.. .... .... .. .... .... .. .. .. .... .. .... .. .... .... .. 11 676132,44
53450: Henkilökulut - Personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 443 069,80
53451: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224 409,49
53452: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -824 366,45 -33 924 050,88
53453: ------~--------~
53454: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 002 958,32
53455:
53456: Kiinteät kulut - Fasta kostnader
53457: Palkat - Löner...................................................................... 5 048 617,71
53458: Henkilökulut- Personkostnader.................................................... 1 465 726,77
53459: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . .. . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . 16 583,33
53460: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ 1 637 958,56 -8 168 886,37
53461: -----~---------~
53462: Käyttökate - Driftsbidrag . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . .. . . . .. . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . .. . . . . . . . 1 834 071,95
53463: 295
53464:
53465: Poistot - Avskrivningar
53466: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 766,89
53467: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... ___89_7_054----'--,88~_ _-_1_0:_7_:.1_82_1...:.,n:_:__
53468: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762 250,18
53469:
53470: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53471: Korkotuotot - Ränteintäkter........................................................ 15 903,83
53472: Muut tuotot - Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 734,55
53473: Muut kulut- Övriga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .... . -595 609,71
53474: --~~~~---~~~
53475: -41 971,33
53476: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720 278,85
53477:
53478:
53479: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53480:
53481: Vastaavaa- Aktiva
53482: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53483: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 975 961,75
53484: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 4 520 933,95
53485: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 186 000,- 5 682 895,70
53486:
53487: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53488: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 10 942 559,67
53489: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 4 438 116,46
53490: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 1 no 119,- 17 150 795,13
53491:
53492: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53493: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 43 500,-
53494: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 5 277 593,48
53495: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 2 422 191,03
53496: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 2 400,- 7 745 684,51
53497: 30 579 375,34
53498:
53499: Vastattavaa- Passiva
53500: Vieras pääoma - Främmande kapital
53501: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53502: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 1 360 237,66
53503: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 416 272,65
53504: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................ . 951 617,40 2 728 127,71
53505:
53506: Oma pääoma - Eget kapital
53507: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............. . 7 745 684,51
53508: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ......................................... . 19 385 284,27
53509: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ........................... . 720 278,85 27 851 247,63
53510: 30 579 375,34
53511:
53512:
53513: Vammaskosken tehdas - Vammaskoski fabrik
53514:
53515: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53516:
53517: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 55 548 094,58
53518:
53519: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter
53520: Alennukset - Rabatter.............................................................. 197 732,26
53521: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . 8 788 881,-
53522: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 078,35 -8 993 691,61
53523: --------'--~--~~~~
53524: Liikevaihto - Omsättning.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 554 402,97
53525: 296
53526:
53527: Kulut - Kostnader
53528: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter 0 0 .. 0 0 0 .... 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 ...... 0 .. 0 0 0 26 413 112,74
53529: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner oo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 8 484 559,89
53530: Muut palkat - Övriga löner o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 839 855,66
53531: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 956 378,28
53532: Vuokrat - Hyror 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 47 667,44
53533: Muut kulut - Övriga kostnader o oooo ooo oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 3 932 511,62
53534: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -7 032 236,97
53535: Varastojen muutos- Förändring i lager o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ---'-7-'-05:.:7_5:.:5-=-1'-',60-=--__-_4.::2:.. :584==-:..-=29=.:7:..!.,06=
53536: Käyttökate - Driftsbidrag oo o ooo
53537: 0 0 oo0 oo
53538: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 970 105,91
53539: 0 0 0 0 0 0 0
53540:
53541:
53542:
53543:
53544: Poistot - Avskrivningar
53545: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 506 432,61
53546: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier oo o ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 931 709,27
53547: Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter oooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ _ 48:.._6.:. :9:.::2""',3'-7___-...:3_486:,:-:--=-834=--:.c,2=,5
53548: Liikealijäämä - Rörelseunderskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 483 271,66
53549: 0 0
53550:
53551:
53552:
53553:
53554: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53555: Korkotuotot - Ränteintäkter ooo ooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ooo 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 140 401,95
53556: Muut tuotot - Övriga intäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 535 371,91
53557: Muut kulut- Övriga kostnader oooo ooo 0 0 0 0 00 0 0 0000 0 0 0 0 00 0 0 0 ooo 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 _ _ -_43:.c:5_406:..c...:_c,-'-13::._____2=-:40.. :. . .:3.: .c67:. !.,7:. .:.3
53558: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0723 639,39
53559: 0 0 0
53560:
53561:
53562:
53563:
53564: Tase - Balansräkning 310 120 1985
53565:
53566: Vastaavaa- Aktiva
53567: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53568: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ooo 1 087 461,99
53569: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar o ooo oo ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 755 626,- 17 843 087,99
53570: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53571: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 470 019,11
53572: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat o oo o o o oooo oo o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ooo 12 929 863,53 18 399 882,64
53573:
53574: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53575: Maa-alueet - Jordområden o o ooo oo oo oo 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0oo 0 35 000,-
53576: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 14 860 142,01
53577: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier oo ooo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 6 701 258,62
53578: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar o oo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 15 800,-
53579: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 43 400,08 21 655 600,71
53580: 57 898 571 ,34
53581:
53582: Vastattavaa- Passiva
53583: Vieras pääoma - Främmande kapital
53584: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53585: Ostovelat - Leverantörskulder oo ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 257 362,51
53586: Siirtovelat - Resultatregleringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 008 023,48
53587: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 232 902,85 6 498 288,84
53588:
53589: Oma pääoma - Eget kapital
53590: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 655 600,71
53591: Rahoituspääoma - Finansieringskapitalo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29 021 042,40
53592: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott o 0 0 0 00 0 0 00 723 639,39 29 744 681,79 51 400 282,50
53593: ----~~-------~-------~~
53594: 57 898 571 ,34
53595: 297
53596:
53597: Lapuan patruunatehdas - Lappo patronfabrik
53598:
53599: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53600:
53601: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 88 456 230,93
53602: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter
53603: Alennukset - Rabatter.............................................................. 355 734,13
53604: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 573,10
53605: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 808 047,-
53606: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 318 280,17 -13 501 634,40
53607: --------~----------~~
53608: Liikevaihto - Omsättning............................................................................... . . . . . 74 954 596,53
53609:
53610: Kulut - Kostnader
53611: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 220 362,16
53612: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 749 014,47
53613: Muut palkat - Övriga löner .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 16 476 578,27
53614: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 626 706,90
53615: Vuokrat - Hyror . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . . .. .. 14 404,97
53616: Muut varsinaiset kulut- Övriga ordinarie kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 456 797,38
53617: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -6 090 033,51
53618: Varastojen muutos- Förändring i lager................ ... . . .. . ... . .. . . ..... .. ..... . +2 644 711,38 -70 098 542,02
53619: --------~----------~~
53620: Käyttökate- Driftsbidrag .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . .. . . .. . . .. .. . . . .. .. . . . .. . . . . .. . . . . .. .. . . . . . . 4 856 054,51
53621:
53622: Poistot - Avskrivningar
53623: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 538 675,63
53624: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 3 058 099,25
53625: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta - lmmateriella anläggningstillgångar . . . . . . . . . . . 6 755,- -4 603 529,88
53626: --------~------------~
53627: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 524,63
53628:
53629: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53630: Kcrkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 23 837,79
53631: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 662 335,82
53632: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -233 905,03 452 268,58
53633: 704 793,21
53634:
53635: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -6 834,45
53636: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -155 738,75
53637: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 542 220,01
53638:
53639:
53640:
53641:
53642: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53643:
53644: Vastaavaa- Aktiva
53645: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53646: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 2 040 084,48
53647: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 14 011 053,91
53648: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 910 291,85
53649: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . -6119,30 16 955 310,94
53650:
53651: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53652: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................ .. 6 462 005,64
53653: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 33 389 015,76 39 851 021,40
53654: 298
53655:
53656: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
53657: Keskeneräiset omat työt- Halvfärdiga egna arbeten 2 951 714,57 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
53658:
53659:
53660:
53661:
53662: Maa-alueet - Jordområden 0 0 0 0 0644 545,-
53663: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
53664:
53665:
53666:
53667:
53668: Rakennukset - Byggnader 0 0 0 0 0 28 465 782,-
53669: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
53670:
53671:
53672:
53673:
53674: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier 17 329 233,- 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0
53675:
53676:
53677:
53678:
53679: 0sakkeet ja osuudet - Aktier och andelar 1 136 771,- 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
53680:
53681:
53682:
53683:
53684: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter 15 763,- 50 543 808,57 0 0 0 0 00 0 o 0 oo 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 o o 0 0 0 0
53685:
53686:
53687:
53688:
53689: 107 350 140,91
53690:
53691: Vastattavaa- Passiva
53692:
53693: Vieras pääoma - Främmande kapital
53694: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53695: Ostovelat - Leverantörsku lder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 026 602,84
53696: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o 0 0 0 0 78 321,11
53697: Siirtovelat - Resultatregleringar 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 700 104,30 4 805 028,25
53698:
53699: Oma pääoma - Eget kapital
53700: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 50 543 808,57
53701: Rahoituspääoma - Finansieringskapital 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 51 459 084,08
53702: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 o 0 0 0 0 542 220,01 102 545 112,66
53703: 107 350 140,91
53704:
53705:
53706:
53707:
53708: Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral
53709:
53710: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53711:
53712: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 678 914 478,35
53713: Oma käyttö - Eget bruk 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 385 099,99 2 679 299 578,34
53714: Lähetysrahdit - Försändelsefrakter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 933 948,86
53715: Välilliset verot - lndirekta skatter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 349 946 059,29 -353 880 008,15
53716: Liikevaihto - Omsättning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 325 419 570,19
53717:
53718: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader
53719: Tavaraostot- Varuinköp 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 282 153 817,52
53720: Varastojen muutos - Förändring i lager 0 0 0 0 0 0, 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -10 388 757,65 -2 271 765 059,87
53721: Myyntikate- Försäljningsbidrag 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 53 654 510,32
53722:
53723: Kiinteät kulut - Fasta kostnader
53724: Palkat- Löner 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23 983 967,07
53725: Vuokrat- Hyror 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 574 418,80
53726: Eläkkeet- Pensioner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 995 991,77
53727: Muut henkilömenot - Övriga personutgifter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 589 620,84
53728: Aineet, tarvikkeet ja energia - Materia!, förnödenheter och energi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 894 257,87
53729: Vieraat varastopalvelut - Främmande lagertjänster 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 925 866,37
53730: Vieraat kuljetuspalvelut - Främmande transporttjänster 0 0 0 o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 796 563,20
53731: ATK-palvelut - ADB-tjänster 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 664 573,47
53732: Muut vieraat palvelukset - Övriga främmande tjänster 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 194 815,16
53733: Toimisto- ja hallintomenot - Byrå- och förvaltningsutgifter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ 1..::.96-'-5'-6-'-'6"'2-'-',0-=-8_ _-_4_:__1_5:..:8-=-5..::.7-=-36=-'-'=63
53734: Käyttökate- Driftsbidrag 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 068 773,69
53735: 0 0 0
53736:
53737:
53738:
53739:
53740: Poistot - Avskrivningar
53741: Rakennuksista - Byggnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 498 069,97
53742: Koneista ja kalusteista - Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ 2___:_3_12_7--'-77-'-' -"9-'-9___
53743: -..: .3-=8..: .10-=-=-84..: .7c_:_,9:. .: :_6
53744: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 257 925,73
53745: 0 0
53746: 299
53747:
53748: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53749: Käyttöomaisuuden myyntituotot - Försäljningsintäkter för anläggningstillgångar .. . 300,-
53750: Vuokratuotot - Arrendeintäkter ................................................... . 84 645,-
53751: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 737 859,17
53752: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 2 560 003,06
53753: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -13 603,12 3 369 204,11
53754: 11 627 129,84
53755:
53756: Varastovarauksen muutos - Förändring i lagerreservering ............................................... . -5 194 378,83
53757: Korkokulut - Räntekostnader ............................................................................ . -656,40
53758: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 6 432 094,61
53759:
53760:
53761:
53762: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53763:
53764: Vastaavaa- Aktiva
53765: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53766: Rahat - Kassa . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . .. . .. . . . . . . .. . . .. . . . .. . . .. .. .. . . .. . . . . . 4 548,60
53767: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar............................................ 449 081 557,84
53768: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar............................................. 13 501 860,37
53769: Siirtosaamiset - Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 858 805,76
53770: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar................................. 128 596,40 470 575 368,97
53771: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgängar .................................................................. . 22 689 214,01
53772:
53773: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53774: Ennakkomaksut varastolaajennuksesta - Förskottsbetalningar på centrallagrets
53775: utvidgning .......................................................................... . 6 235 435,34
53776: Maa-alueet - Jordomräden ........................................................ . 7722 000,-
53777: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 28 005 993,61
53778: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 4 007 271,18
53779: Osuudet - Andelar ................................................................ . 62 600,- 46 033 300,13
53780: 539 297 883,11
53781:
53782: Vastattavaa- Passiva
53783: Vieras pääoma - Främmande kapital
53784: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53785: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 238 780 697,30
53786: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 16 177 515,70
53787: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 5 249 775,81
53788: 260 207 988,81
53789:
53790: Pitkäaikainen - Långfristigt
53791: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 15 684 046,06 275 892 034,87
53792:
53793: Oma pääoma - Eget kapital
53794: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 46 033 300,13
53795: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 210 940 453,50
53796: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 6 432 094,61 263 405 848,24
53797: 539 297 883,11
53798: 300
53799:
53800: Valtion margariinitehdas - Statens margarinfabrik
53801:
53802: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53803:
53804: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 40 356 408,30
53805:
53806: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter
53807: Alennukset- Rabatter.............................................................. 1 843 371,12
53808: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 394,05
53809: Välilliset verot- lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ----=-5-=-97'---1'---00=8._,-_ _ _-_:_7.. :.82==-8..:.77:..:3:.!. ,1:.:_7
53810: Liikevaihto - Omsättning.................................................................................... 32 527 635,13
53811:
53812: Kulut - Kostnader
53813: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 23 811 572,25
53814: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 975,35
53815: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 075 656,81
53816: Vuokrat- Hyror.................................................................... 118 064.70
53817: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 951 485,56
53818: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. _ _+_1-'-63'---'-'13:..:8!..:,5-=-7_ _-_3'---1'---684:. :.:. -=89-=-:3:.!. ,2=-:.4
53819: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 741,89
53820:
53821: Poistot - Avskrivningar
53822: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 19 177,14
53823: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 392 217,03 -411 394,17
53824: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 431 347.72
53825:
53826: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53827: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 7 316,80
53828: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 49 487,50
53829: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -81 778,- -24 973.70
53830: 406 374,02
53831: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -60 591.70
53832: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 345 782,32
53833:
53834:
53835: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53836:
53837: Vastaavaa- Aktiva
53838: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53839: Rahat - Kassa ..................................................................... . 47,15
53840: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 5 969 437,90
53841: Muut rahoitussaamiset - Övriga finansieringsfordningar ........................... . 2 039 085,- 8 008 570,05
53842:
53843: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
53844: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 611 830,63
53845: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 634 457,29 1 246 287,92
53846:
53847: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53848: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 554 246,06
53849: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 1 855 563,65
53850: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 2 250,- 2 412 059.71
53851: 11 666 917,68
53852:
53853: Vastattavaa- Passiva
53854: Vieras pääoma - Främmande kapital
53855: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53856: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 2 412 054,36
53857: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 771 046,63
53858: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 259 959,28 3 443 060,27
53859: 301
53860:
53861: Oma pääoma - Eget kapital
53862: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 2 412 059,71
53863: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 466 015,38
53864: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 345 782,32 8 223 857,41
53865: 11 666 917,68
53866:
53867:
53868:
53869: Maanmittaushallituksen karttapaino - Lantmäteristyrelsens karttryckeri
53870:
53871: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53872:
53873: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 36 190 459,73
53874:
53875: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter
53876: Tuloutus maanmittaushallitukselle- Uppbäring tilllantmäteristyrelsen ................................... . -4 343 132,58
53877: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter ............................................................... . -5 499,62
53878: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 31 841 827,53
53879:
53880: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader
53881: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 439 805,83
53882: Palkat- Löner........................ .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. .. .. 11 004 219,66
53883: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 161 752,28
53884: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -526 616,99
53885: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. __ --=-92=:0:_944::. . :_:_!:. .7.: .9_ _-_1:..:8:_1:..:58=--=2.:.:15:....:,9::.9
53886: Myyntikate- Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 683 611,54
53887:
53888: Kiinteät kulut - Fasta kostnader
53889: Palkat - Löner...................................................................... 8 274 714,47
53890: Vuokrat - Hyror .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 035 102,03
53891: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ 3 204 159,05
53892: --~~~~--~~~~
53893: -13 513 975,55
53894: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 635,99
53895: Poistot - Avskrivningar
53896: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier......................................................... -1 154 242,69
53897: Liikealijäämä - Rörelseunderskott........................................................................... -984 606,70
53898:
53899: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
53900: Muut tuotot - Övriga intäkter ............................................................................ . 277 291,75
53901: -707 314,95
53902: Varausten vähennys - Minskning av reserveringar ....................................................... . 2 124 637,76
53903: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 1 417 322,81
53904:
53905:
53906:
53907: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53908:
53909: Vastaavaa- Aktiva
53910: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53911: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 754 618,25
53912: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 4 426 585,38
53913: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 5 841,95 5187 045,58
53914:
53915: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgängar
53916: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 3 720 948,92
53917: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 4 822 200,58 8 543 149,50
53918:
53919: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar
53920: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ............................................................ . 5 666 943,02
53921: 19 397138,10
53922: 302
53923:
53924: Vastattavaa- Passiva
53925: Vieras pääoma - Främmande kapital
53926: Lyhytaikainen - Kortfristigt
53927: Ostovelat - Leverantörskulder .................................................... .. 627 272,24
53928: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1152 601,-
53929: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 2 283 907,31
53930: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 302,- 4 064 082,55
53931:
53932: Oma pääoma - Eget kapital
53933: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 5 666 943,02
53934: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 8 248 789,72
53935: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 1 417 322,81 15 333 055,55
53936: 19 397 138,10
53937:
53938:
53939:
53940:
53941: Metsähallituksen metsät - Forststyrelsens skogar
53942:
53943: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
53944:
53945: Tuotot puutavaran myynnistä - lntäkter av virkesförsäljningen
53946: Pystymyynti - Försäljning på rot. ................................................. .. 14 852 591,04
53947: Hankintamyynti - Leveransförsäljning ............................................. . 953 899 089,33 968 751 680,37
53948:
53949: Puutavaran myynnin ja hankinnan muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av
53950: virkesförsäljningen och -anskaffningen
53951: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 2 525 671,79
53952: Palkat - Löner .................................................................... .. 147 196 507,13
53953: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader ...................................... . 10 963 895,20
53954: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster ......................................... . 240 084 719,18
53955: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 27 643 431 ,86
53956: Puutavaravarastojen lisäys - Ökning i virkeslager .................................. . -3 604 793,- -424 809 432,16
53957:
53958: Puun myyntikate - Bidrag av virkesförsäljningen ........................................................... . 543 942 248,21
53959:
53960: Tuotot puun tuottamisesta - lntäkter av virkesproduktionen ............................................... . 32 878 124,01
53961:
53962: Puun tuottamisen muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av virkesproduktionen
53963: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 42 258 966,69
53964: Palkat - Löner... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . .. . . .. . . . . .. . . . .. . .. . .. . . .. . . . .. . . 49 810 000,75
53965: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 797 107,22
53966: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 897 759,60
53967: Muut kulut - Övriga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 7 525 533,89
53968: Siemen- ja taimivarastojen lisäys - Ökning av frö- och plantlagren.................. -4 193 386,- -124 095 982,15
53969: ------~~----~~~~
53970: Puuntuotannon kate - Bidrag av virkesproduktionen...................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452 724 390,07
53971:
53972: Muu toiminta - Annan verksamhet
53973: Tuotot käyttöomaisuudesta - lntäkter av anläggningstillgångar .................... . 54 409 920,87
53974: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 13 959 823,88
53975: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader ............................................... . -102 237 167,- -33 867 422,25
53976:
53977: Kiinteät kulut - Fasta kostnader ............................................................................ . -167 980 241,20
53978: Käyttökate - Driftsbidrag ................................................................................. .. 250 876 726,62
53979: 303
53980:
53981: Poistot - Avskrivningar
53982: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . .. .. . .. . . . .. . . . . .. 6 915 145,-
53983: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 12 903 955,20
53984: Muista pitkävaikutteisista menoista- Övriga långfristiga utgifter.................... 17 456 896,- -37 275 996,20
53985: --~~~~----~~~==
53986: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 600 73D.42
53987:
53988: Muut tuotot - Övriga intäkter
53989: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................. . 2 000 270,37
53990: 215 601 000.79
53991: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -61 193 480,26
53992: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ........................................................... . 154 407 520,53
53993:
53994:
53995: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
53996:
53997: Vastaavaa- Aktiva
53998: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
53999: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 093 823,59
54000: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 88 086 295,06
54001: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 10 545 392.76
54002: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 655 602,04
54003: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 1 638 660,51 102 019 773,96
54004:
54005: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
54006: Valmisteet ja puolivalmisteet - Fabrikat och halvfabrikat ........................... . 95 948 426,-
54007: Raaka- ja tarveaineet - Råämnen och förnödenheter ...•........................... 16 397 297,-
54008: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 3 968 292,27 116 314 015,27
54009:
54010: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
54011: Maa- ja metsäomaisuus - Jord- och skogstillgångar 1. 1. 1985
54012: Metsätalousmaa - Mark för skogsbruk ........................ . 633 356 932,24
54013: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 13 291 272,94
54014: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 7 962 091,99
54015: Vähennys - Minskning ........................................ . -1973 000,-
54016: Perusmetsitysten poisto - Avskrivning från gundbeskogning .. . -4 778 031,- 647 859 266,17
54017:
54018: Luonnonsuojelualueet, siemenviljelykset ja muut erikoismetsät
54019: - Naturskyddsområden fröodlingar och andra specialskogar
54020: 1. 1. 1985 ....................................................... . 278 612 000,-
54021: Lisäys - Ökning ............................................... . 2 267 000,-
54022: Vähennys - Minskning ....................................... .. -8444000,- 272 435 000,-
54023: 920 294 266,17
54024:
54025: Tiet - Vägar 1. 1. 1985 ........................................... . 183 117 944,21
54026: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 3 114 195,58
54027: Muu lisäys - Övrig ökning .................................... .. 15 507 570,40
54028: Vähennys - Minskning ........................................ . -705 705,-
54029: Poisto - Avskrivning .......................................... . -12 678 865,- 188 355 140,19
54030:
54031: Rakennukset - Byggnader 1. 1. 1985 ............................ . 96 896114,06
54032: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 4473 662,77
54033: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 6711047,16
54034: Poisto - Avskrivning .......................................... . -6 915 145,- 101 165 678,99
54035:
54036: Koneet - Maskiner 1. 1. 1985 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 869 463,39
54037: Lisäys - Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 860 225,04
54038: Poisto- Avskrivning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -12 903 955,20 24 825 733,23
54039: Osakkeet - Aktier 1. 1. 1985 ......................................................... . 2 906 381,50 1 237 547 200,08
54040: 1 455 880 989,31
54041: 304
54042:
54043: Vastattavaa- Passiva
54044: Vieras pääoma - Främmande kapital
54045: Lyhytaikainen - Kortfristigt
54046: Tilivelat - Kontoskulder ........................................................... . 23 325 999,60
54047: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 42 763 099,93
54048: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 1 062 923,95
54049: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 15 233 013,79 82 385 037,27
54050:
54051: Oma pääoma - Eget kapital
54052: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 237 547 200,08
54053: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . -18 458 768,57
54054: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 154 407 520,53 1 373 495 952,04
54055: 1 455 880 989,31
54056:
54057:
54058:
54059:
54060: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta
54061: Lantbrukets forskningscentrals affärsverksamhet
54062:
54063:
54064: Jokioisten siemenkeskus - Jockis fröcentral
54065:
54066: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
54067:
54068: Liikevaihto - Omsättning .....................................•.............................................. 12 509 607,04
54069:
54070: Kulut - Kostnader
54071: Tavarat - Varor..................................................................... 10 134 739,62
54072: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 225 005,24
54073: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 301 113,95
54074: Varaston muutos - Förändring i lager............................................... 816 814,- -13 477 672,81
54075: --------~------------~
54076: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -968 065,77
54077:
54078: Poistot - Avskrivningar
54079: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 385 440,12
54080: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 508 279,10 -893 719,22
54081: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -1 861 784,99
54082:
54083:
54084: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
54085: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 40 842,38
54086: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 196 620,14 237 462,52
54087: -1 624 322,47
54088: Varausten muutos - Förändring i reserveringar ............................................................. . 1 678 329,50
54089: 54 007,03
54090: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -85 401,30
54091: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -31 394,27
54092:
54093:
54094: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
54095:
54096: Vastaavaa- Aktiva
54097: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
54098: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 130 812,09
54099: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar
54100: Viljelijäannakat - Jordbrukarförskott ............................................ . 70 000,-
54101: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 1 641174,25 1 841 986,34
54102: 305
54103:
54104: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
54105: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 306 085,-
54106: Tavarat - Varor .................................................................... . 5 590 419,- 5 896 504,-
54107:
54108: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga
54109: utgifter med lång verkningstid
54110: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 4 574 511,90
54111: Koneet, laitteet ja kalusto - Maskiner, anläggningar och inventarier ............... . B99 360,29
54112: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 3 700,- 5 4n 572,19
54113: 13 216 062,53
54114: Vastattavaa- Passiva
54115: Vieras pääoma - Främmande kapital
54116: Lyhytaikainen - Kortfristigt
54117: Siirtovelat - Resultatregleringar .......................................................................... . 373 454,59
54118:
54119: Oma pääoma - Eget kapital
54120: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 5 4n 572,19
54121: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 7 396 430,02
54122: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -31 394,27 12 842 607,94
54123: 13 216 062,53
54124:
54125:
54126:
54127: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis
54128:
54129: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
54130:
54131: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 14 350 750,46
54132:
54133: Kulut - Kostnader
54134: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 071 240,71
54135: Palkat - Löner...................................................................... 2 195 678,71
54136: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . m 049,90
54137: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 624 444,91
54138: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __ -.. :66.:. 1:. . 44.:. :. .:.1.__:_1-=-5
54139: , _ _-_.:._14:. . 006:: :. : :. .:9.:. 73::!,.: .: 08
54140: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 m,38
54141:
54142: Poistot - Avskrivningar
54143: Rakennuksista- Byggnader...................... ... . . .. . . . . . ... . . .. . .. . . . . .. . . . . . . 655 531,-
54144: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 579 788,-
54145: Salaojituksesta - Täckdikning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 172,-
54146: ---=__.:._~---~~~~
54147: -1 262 491,-
54148: Liikealijäämä - Rörelseunderskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -918 713,62
54149:
54150: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader
54151: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 7 911,76
54152: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 118 396,36
54153: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -18 994,92
54154: Korkokulut - Räntekostnader ...................................................... . -n,19 107 236,01
54155: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . -8114n,61
54156:
54157:
54158: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
54159: Vastaavaa- Aktiva
54160: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
54161: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 5100,-
54162: Myyntisaamiset - Försäljningsfordningar ......................................... .. 180 748,66
54163: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 3 367,32 189 215,98
54164:
54165: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
54166: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................................................ . 10 746 794,20
54167: 306
54168:
54169: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
54170: Maa-alueet- Jordområden......................................................... 1 000 000,-
54171: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 23 996 149,31
54172: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 352 839,17
54173: Salaojitus - Täckdikning............................................................ 244 551,48
54174: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar........................................... 21 329,- 26 614 868,96
54175: :r1 550 879,14
54176: Vastattavaa- Passiva
54177: Vieras pääoma - Främmande kapital
54178: Lyhytaikainen - Kortfristigt
54179: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 197 316,14
54180: Lel-velat - Kapl-skulder ............................................................ . 239,79
54181: Jäsenmaksuvelat - Medlemsavgiftsskulder ........................................ . 663,82
54182: Muut tilitettävät varat - Ovriga redovisningsmedel ................................. . 17 394,69 215 614,44
54183:
54184: Oma pääoma - Eget kapital
54185: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 26 614 868,96
54186: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 11 531 873,35
54187: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ........................... . -811 477,61 37 335 264,70
54188: :r1 550 879,14
54189:
54190:
54191:
54192: Tervetaimiasema - Stationen för sunda plantor
54193:
54194: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1985
54195:
54196: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 191 938,60
54197: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader
54198: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 245 653,10
54199: Palkat- Löner .... . . ... . . . ... . . . .. . . .... . ... . . ... . . .... ..... .... . . ... . .... . . . .. . .... 864 632,73
54200: Muut muuttuvat kulut - Ovriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 598,97
54201: Varaston muutos - Förändring i lager............................................... _ _--=-84'-'292=!...:'1~0___-.. .:1.. .:5:..:. 7.::..5. ::592=,7:..=.0
54202: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . .. . . .. . . . .. . . .. . . .. .. . . .. .. . .. . . .. .. . . . . . . . .. . . . .. . . .. . . .. .. . . .. . . .. .. .. . . .. . -1 383 654,10
54203:
54204: Poistot - Avskrivningar
54205: Rakennuksista - Byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817 500,-
54206: Kalustosta - lnventarier . .. .. . .. . . .. .. . .. . . .. . . . .. . . .. . . .. . . . . . .. .. . .. .. . .. . . .. . .. .. 166 580,72 -984 080,72
54207: -----~------~
54208: Liikealijäämä - Rörelseunderskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 367 734,82
54209:
54210: Muut tuotot - Ovriga intäkter
54211: Vuokratulot - Hyresinkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 730,36
54212: Tarkastusmaksut - Kontrollavgifter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 647,11
54213: Muut tulot- Ovriga inkomster...................................................... 3 018,60 161 396,07
54214: -----~------~
54215: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 206 338,75
54216:
54217:
54218: Tase - Balansräkning 31. 12. 1985
54219:
54220: Vastaavaa- Aktiva
54221: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
54222: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar .................................................................. . 151,70
54223: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
54224: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................................................ . 706 004,60
54225: 307
54226:
54227: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
54228: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 15 532 500,-
54229: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier .. . .. . .. . . . . . .. . . .. . . . .. .. . . . . . .. . . .. . . 388 688,36
54230: Osakkeet- Aktier .. .. .... .. .. .. .. .... .... .... .. .. .. .. .. .... .... .... .. .... .. .. .. .. .. 7 100,- 15 928 288,36
54231: 16 634 444,66
54232:
54233:
54234: Vastattavaa- Passiva
54235: Vieras pääoma - Främmande kapital
54236: Ostovelat - Leverantörskulder ........................................................................... . 226 846,-
54237:
54238: Oma pääoma - Eget kapital
54239: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ................ . 15 928 288,36
54240: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 2 685 649,05
54241: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -2 206 338.75 16 407 598,66
54242: 16 634 444,66
54243: SELVITYS
54244:
54245: ANNETUISTA LAINOISTA
54246: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA
54247: OMAISUUDESTA
54248: VUODELTA
54249: 1985
54250:
54251:
54252:
54253: UTREDNING ÖVER
54254:
54255: UTGIVNA LÅN
54256: -OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE
54257: EGENDOM
54258: FÖR AR
54259:
54260: 1985
54261: 310
54262:
54263: Valtion lainananto vuonna 1985 - Statens utlåning år 1985
54264: Kertyneet korot
54265: sekä indeksi- ja Kertyneet
54266: kurssihyvityk- Uudet lainat kuoletukset
54267: Lainapääoma set vuonna 1985 vuonna 1985 vuonna 1985 Lainapääoma
54268: Rahasto Länekapital lnflutna räntor Nya Iän lnflutna Lånekapital
54269: Fond 31. 12. 1984 samt index- och är 1985 amorteringar 31. 12. 1985
54270: kursgottgörelser är 1985
54271: är 1985
54272: mk
54273:
54274: 1. Tulo- ja menoarvion varoista
54275: myönnetyt lainat - Lån be-
54276: viljade av medel i statsförsla-
54277: get .......................... . 27 122 845 481,82 1 098 126 011,69 2 814 571 893,18 1 419 145 489,18 28 518 271 885,82
54278: 1. Valtiokonttorin hoidossa
54279: - Av statskontoret för-
54280: valtade ................... . 26 094 475 747,69 1 072 298 907,40 2 668 177 847,39 1 331 033 043.73 27 431 620 551,35
54281: 2. Maatilahallituksen hoidos-
54282: sa - Av jordbruksstyrel-
54283: sen förvaltade ............ . 242 629 946,87 5 119 109,59 4 238 988,90 16 285 902,34 230 583 033,43
54284: 3. Lääninkonttorien hoidossa
54285: - Av landskontoren för-
54286: valtade ................... . 779 781 030,27 20 354 297,25 142 155 056,89 70 241 649,26 851 694 437,90
54287: 4. Sosiaalihallituksen hoidos-
54288: sa - Av socialstyrelsen
54289: förvaltade ................ . 5 931 513,09 353 697.45 1 584 893,85 4 346 619,24
54290: 5. Valtion opintotukikeskuk-
54291: sen hoidossa - Av sta-
54292: tens studiestödscentral
54293: förvaltade ................ . 27 243,90 - 27 243,90
54294:
54295: II. Maatilatalouden kehittämis-
54296: rahasto - Gårdsbrukets ut-
54297: vecklingsfond ............... . 4 941 234 801,03 159m 006,59 870 461 671,08 293 306 448,36 5 518 390 023.75
54298:
54299: 111. Valtion investointirahasto -
54300: Statens investeringsfond ..... 1 539 651 640,28 154 840 256,44 1) 542 775 224,87 1) 283 989 082.74 1) 1 766 271 562,75
54301: 27 789,63 2) 31 302 371,13 2)
54302: 891 638,16 2)
54303: IV. Veikkausvoittovaroista
54304: myönnetyt lainat - Lån be-
54305: viljade av tippningsvinstme-
54306: del .......................... . 211 841 928.79 13 562 536,60 32 041 480,- 14 168 687.74 229 714 721,05
54307: V. Muu lainananto - Ovrig ut-
54308: läning ....................... . 7 936,20 - 7 936,20
54309:
54310: Yhteensä - Sammanla(lt 33 815 581 788,12 1 425 805 811.32 4 259 878 058,76 2 042 803 717,31 36 032 656 129,57
54311:
54312: 1
54313: ) Maksuperusteella. - Pä betalningsgrund
54314: 2
54315: ) Valtion investointirahaston ulkomaan rahanmääräisten kuoletusten yhteydessä ki~attiin 27 789,63 markkaa toteutuneita kurssivoittoja, mikä
54316: kasvatti tällä määrällä lainapääomaa. Ulkomaan rahan määräiset lainasaamiset arvostettiin tilinpäätöksessä 31. 12. 1985 myyntikursseihin,
54317: minkä seurauksena lainapääoma supistui 31 302 371,13 markkaa. Lisäksi tilikauden luottotappiot pienensivät lainapääomaa 891 638,16
54318: markkaa. - 1 samband med investeringsfondens amorteringar i utländsk valuta bokfördes 27 789,63 mk realiserade kursvinster, varför
54319: länekapitalet ökade med detta belopp. Länefordringar i utländsk valuta värderades tili försäljningskurserna för bokslutsdagen den 31. 12. 1985,
54320: varför länekapitalet minskade 31 302 371,13 mk. Dessutom minskade länekapitalet 891 638,16 mk pä grund av kreditförluster under
54321: räkenskapsperioden.
54322: 311
54323:
54324: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus vuoden 1985 lopussa
54325: Annan statens inkomstbringande egendom vid utgången av år 1985
54326: Varat
54327: Tillgångar
54328: 31. 12. 1985
54329:
54330:
54331: Osakkeet - Aktier ............................................................................................................. . 6 974 724 742.41
54332: Obligaatiot - Obligationer ..................................................................................................... . 683 506,-
54333:
54334: Yhteensä - Summa 6 975 408 248,41
54335: SELVITYS
54336:
54337: VALTION VELASTA
54338: VUODELTA
54339:
54340: 1985
54341:
54342:
54343:
54344: UTREDNING ÖVER
54345:
54346: STATSSKULDEN
54347: FÖR ÅR
54348:
54349: 1985
54350: 314
54351: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
54352: Pääoma 31112 1984 Kapital
54353: Alkuperäinen
54354: määrä Ulkomaan
54355: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
54356: mk
54357: belopp 1 utländskt
54358: mynt
54359:
54360:
54361:
54362:
54363: Ulkomainen velka - Utländsk skuld
54364:
54365: 1. Valtion pitkäaikainen velka-
54366: Statens långfristiga skuld
54367:
54368: 1.1. Obligaatiolainat - Obligationslån
54369:
54370: Vuoden 1972 7 %:n DEM-laina - 1972 års 7% DEM-Iån ......... DEM 100 000 000 35 000 000 72 887 500,-
54371:
54372: 1975 9 % %:n jenilaina- 1975 års 9 % % yen-lån ....... JPY 10 000 000 000 6 000 000 000 156 300 000,-
54373:
54374: 1976 6 %:n sveitsinfrangilaina - 1976 års 6 %
54375: schweizerfranclån ................................... CHF 30 000 000 25 912 500 65 545 668,75
54376:
54377: 1977 7,8 %:n jenilaina- 1977 års 7,8% yen-lån ......... JPY 10 000 000 000 8 000 000 000 208 400 000, -
54378: 5 % %.n sveitsinfrangilaina - 1977 års 5 Y.. %
54379: " schweizerfranclån ................................... CHF 80 000 000 60 000 000 151 770 000,-
54380: 8 % %:n dollarilaina - 1977 års 8 % % dollarlån ... USD 50 000 000 40 000 000 261 520 000,-
54381: "
54382: 1978 5% %:n DEM-laina- 1978 års 5% % DEM-Iån .. DEM 150 000 000 150 000 000 312 375 000,-
54383: 6,7 %:n jenilaina- 1978 års 6,7% yen-lån ......... JPY 25 000 000 000 22 500 000 000 586 125 000,-
54384: " 7 Y2 %:n floriinilaina - 1978 års 7 Y2 floriniän ...... NLG 75 000 000 29 949 000 55 240 930,50
54385: "
54386: 4 Y, %:n sveitsinfrangilaina - 1978 års 4 Y2 %
54387: "
54388: schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F 80 000 000 65 000 000 164 417 500,-
54389: 9 %:n dollarilaina- 1978 års 9% dollarlån ......... USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000,-
54390: " 6,8 %:n jenilaina- 1978 års 6,8% yen-lån ......... JPY 10 000 000 000 9 000 000 000 234 450 000,-
54391: "
54392: 1979 9 Y2 %:n dollarilaina - 1979 års 9 Y2 % dollarlån ... USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000, -
54393: 9 s;a %:n dollarilaina - 1979 års 9 5/s% dollarlån .. USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000, -
54394: " 11 y,
54395: %:n ranskanfrangilaina - 1979 års 11 Y2 %
54396: "
54397: franskfranclån ....................................... FRF 70 000 000 70 000 000 47 775 000,-
54398: 4 % o/o:n sveitsinfrangilaina - 1979 års 4 % %
54399: " schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F 80 000 000 75 000 000 189 712 500,-
54400: 8 o/o:n DEM-laina- 1979 års 8% DEM-Iän ........ DEM 150 000 000 150 000 000 312 375 000,-
54401: "
54402: 1980 9 % o/o:n floriinilaina- 1980 års 9% % floriniän ... NLG 75 000 000 75 000 000 138 337 500,-
54403: 8,4 o/o:njenilaina- 1980års8,4% yen-lån ......... JPY 20 000 000 000 20 000 000 000 521 000 000,-
54404: " 8 3/s o/o:n jenilaina - 1980 års 8 3/s % yenlån ....... JPY 15 000 000 000 14 550 000 000 379 027 500'-
54405: "
54406: 5 5/s %:n sveitsinfrangilaina - 1980 års 5 5/s %
54407: " schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F 80 000 000 80 000 000 202 360 000,-
54408:
54409: 1981 10 o/o:n DEM-laina- 1981 års 10% DEM-Iån ...... DEM 100 000 000 100 000 000 208 250 000,-
54410: 14 Y, o/o:n puntalaina - 1981 års 14 y, %
54411: " pundlån ............................................. GBP 50 000 000 50 000 000 381 100 000,-
54412: 8 Y, o/o:n jenilaina - 1981 års 8 Y2 % yen-lån ....... JPY 20 000 000 000 20 000 000 000 521 000 000,-
54413: " 10 Y2 %:n DEM-laina - 1981 års 10 Y2 %
54414: "
54415: DEM-Iån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 100 000 000 100 000 000 208 250 000,-
54416: 14% %:n dollarilaina - 1981 års 14% %
54417: " dollarlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000, -
54418: 315
54419: Utredning över statsskulden för år 1985
54420: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
54421: Nostettu Kuoletanu muutosten vaiku-
54422: tus v. 1985 Viimeinen
54423: V. 1985 V. 1985
54424: eräpäivä
54425: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
54426: pä valutakurserna mk Den sista
54427: är 1985 är 1985 1 utländslt mynt
54428: under är 1985 förfallodagen
54429: mk mk
54430: mk
54431:
54432:
54433:
54434:
54435: 24 004 646,- +2 924 823,- 23 453 000 51 807 677,- 1!4 1987
54436:
54437: 25 040 000,- +4 190 000,- 5 000 000 000 135 450 000,- 17!7 1987
54438:
54439:
54440: +2 383 950,- 25 912 500 67 929 618,75 15jg 1991
54441:
54442: 26 020 000,- +7 250 000,- 7 000 000 000 189 630 000,- 30f5 1989
54443:
54444: 8251200,- +5 382 400,- 56 800 000 148 901 200,- 1/9 1992
54445: 32 510 000,- -39 135 000,- 35 000 000 189 875 000,- 15/10 1992
54446:
54447:
54448: + 18 975 000,- 150 000 000 331 350 000,- 1/2 1986
54449: 68125 000,- +23 800 000,- 20 000 000 000 541 800 000,- 2lif2 1988
54450: 13 754 511,50 +2 650 733,- 22 496 000 44 137 152,- 1/s 1988
54451:
54452: 12 525 000,- +5397500,- 60000000 157 290 000,- 12/7 1993
54453: -111300 000,- 100 000 000 542 500 000,- 15jg 1988
54454: 27 150 000,- +9420000,- 8 000 000 000 216 720 000,- 23!12 1988
54455:
54456:
54457: -111 300 000,- 100 000 000 542 500 000'- 15!J 1986
54458: -111 300 000,- 100 000 000 542 500 000,- 1/7 1989
54459:
54460: 7 035 000,- +2 550 000,- 60 000 000 43 290 000,- 15/10 1989
54461:
54462:
54463: 13 097 500,- +6 890 000,- 70 000 000 183 505 000,- 16/11 1989
54464: 324 975 000,- 1) +12 600 000,- 16112 1986
54465:
54466: +8 812 500,- 75 000 000 147 150 000,- 15f2 1990
54467: +20 800 000,- 20 000 000 000 541 800 000,- 5/3 1992
54468: 377 412 599,801) -1 614 900,20 1/s 1987
54469:
54470:
54471: 7 610 980,- + 7 316 200,- 77 080 000 202 065 220,- 20/a 1990
54472:
54473: 208 450 000,- 1) +200 000,- 1/5 1989
54474:
54475: + 10 250 000,- 50 000 000 391 350 000,- 1/5 1986
54476: +20 800 000,- 20 000 000 000 541 800 000,- 16/s 1993
54477:
54478: + 12 650 000,- 100 000 000 220 900 000, - 1111 1986
54479:
54480: -111 300 000,- 100 000 000 542 500 000,- 15/11 1986
54481: 316
54482: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
54483: Pääoma 31 112 1984 Kapital
54484: Alkuperäinen
54485: määrä Ulkomaan
54486: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
54487: belopp 1 utländskt mk
54488: mynt
54489:
54490:
54491:
54492: Vuoden 1982 9 % %:n DEM-laina - 1982 ärs 9 % % DEM-Iän .. DEM 150 000 000 150 000 000 312 375 000,-
54493: . .
54494: 15 114 %:n dollarilaina - 1982 ärs 15 1/4 %
54495: dollarlän ............................................ USD 75 ()()() 000 75 ()()() ()()() 490 350 000,-
54496: .. ..
54497: 10 3f4 %:n floriinilaina - 1982 ärs 10 3/4 %
54498: floriniän ............................................. NLG 100 ()()() 000 100 ()()() ()()() 184 450 000,-
54499: .. ..
54500: 8 Yz %:n jenilaina - 1982 ärs 8 Yz % yen-län ....... JPY
54501: .
54502: 13 s;a %:n dollarilaina - 1982 års 13 5fs % dollar-
54503: 20 000 000 000 20 000 000 000 521 000 000,-
54504:
54505: lån .................................................. USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000,-
54506: . .
54507: 8 3Ja %:n jenilaina - 1982 ärs 8 3Ja % yen-lån ...... JPY 15 000 000 000 15 000 000 000 390 750 000,-
54508:
54509: . 1983 11 Yz %:n dollarilaina - 1983 års 11 Yz % dollar-
54510: lån .................................................. USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000,-
54511: ..
54512: .. .. 8,1 %:n jenilaina - 1983 års 8,1 % yen-lån ......... JPY
54513: 7 Yz %:n DEM-laina - 1983 års 7 Yz % DEM-Iän .. DEM
54514: 20 000 000 000 20 000 000 000
54515: 150 000 000 150 ()()() 000
54516: 521 000 000,-
54517: 312 375 000,-
54518: .11 % %:n dollarilaina - 1983 ärs 11 %% dollar·
54519: lån .................................................. USD 150 000 000 150 000 000 980 700 000,-
54520: . . 11 7/a %:n puntalaina - 1983 års 11 7/a%
54521: pundlån ............................................. GBP 50 000 000 50 000 ()()() 381100 000,-
54522: ... ..8 %:n DEM-laina - 1983 ärs 8 % DEM-Iån ........ DEM
54523: 9 Yz %:n floriinilaina - 1983 års 9 Yz % floriniän ... NLG
54524: 150 000 000
54525: 100 000 000
54526: 150 000 ()()()
54527: 100 000 000
54528: 312 375 000,-
54529: 184 450 000,-
54530:
54531: .. 1984 5 3f4 %:n sveitsinfrangilaina - 1984 års 5 3!4%
54532: schweizerfranclån ................................... CHF 100 000 000 100 000 000 252 950 000,-
54533: ... ...
54534: 7 1h %:n DEM-laina - 1984 års 7 1h % DEM-Iån .. DEM 150 000 000 150 000 000 312 375 000,-
54535: 111h %:n puntalaina - 1984 års 111h%
54536: pundlän ............................................. GBP 50 000 000 50 000 ()()() 381100 000,-
54537: . .. 11 3/a %:n norjankruunulaina - 1984 års 11 3!a%
54538: lån i norska kronor.................................. NOK 200 000 000 200 000 000 144 200 000,-
54539: . .. 13% %:n dollarilaina - 1984 års 13%%
54540: dollarlän . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . USD 100 000 000 100 000 000 653 800 000,-
54541: .. ... 9 %:n floriinilaina - 1984 ärs 9 % floriniän ......... NLG
54542: 12% %:n dollarilaina - 1984 års 12 1A%
54543: 150 000 000 150 000 000 276 675 000,-
54544:
54545: dollarlån ............................................ USD 75 000 000 75 000 000 490 350 000,-
54546:
54547:
54548: ..
54549: 1985 7 %:n DEM-laina - 1985 års 7% DEM-Iån ......... DEM 200 000 000
54550: .
54551: vaihtuvakorkoinen dollarilaina - 1985 ärs dollarlän
54552: med växlande ränta................................. USD 100 000 000
54553:
54554: .... ....
54555: 6 % %:n jenilaina - 1985 års 6 % % yen-lån ....... JPY 15 000 000 000
54556: 7 % %:n floriinilaina - 1985 ärs 7 % % floriniän ... NLG 150 000 000
54557: ..
54558: 6 Yz %:n DEM-laina - 1985 ärs 6 Yz % DEM-Iän .. DEM 150 000 ()()()
54559: .. .5 3Ja %:n sveitsinfrangilaina - 1985 ärs 5 3/4 %
54560: schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F 150 000 000
54561: . ..
54562: 7,06 %:n DEM-laina - 1985 ärs 7,06% DEM-Iän .. DEM 150 000 000
54563: Obligaatiolainat yhteensä - Obligationslän sammanlagt 16 403 394 099,25
54564:
54565: 1.2. Muut joukkovelkakirjalainat - Övriga masskuldebrevslån
54566: Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta vuonna 1971 saatu laina -
54567: 1971 ärs Iän av lnternationella Ateruppbyggnadsbanken ........ USD 12 999 999 2 300 000 15 037 400,-
54568: Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta vuonna 1972 saatu laina -
54569: 1972 års lån av lnternationella Ateruppbyggnadsbanken ........ USD 20 000 000 7 085 000 46 321 730,-
54570: 317
54571: Utredning över statsskulden för år 1985
54572: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
54573: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
54574: Viimeinen
54575: V. 1985 v. 1985 tus v. 1985
54576: eräpäivä
54577: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
54578: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
54579: år 1985 1 utländslt mynt
54580: under år 1985 förfallodagen
54581: mk mk
54582: mk
54583:
54584:
54585: +18 975 000,- 150 000 000 331 350 000,- 1/4 1989
54586:
54587: -83 475 000,- 75 000 000 406 875 000,- 1/4 1987
54588:
54589: + 11 750 000,- 100 000 000 196 200 000,- 15/5 1992
54590: +20 800 000,- 20 000 000 000 541 800 000,- 16h 1992
54591:
54592: -111300000,- 100 000 000 542 500 000,- 1/s 1987
54593: +15600000,- 15 000 000 000 406 350 000, - 15111 1989
54594:
54595: -111 300 000,- 100 000 000 542 500 000,- 2111 1988
54596: +20 800 000,- 20 000 000 000 541 800 000,- 26/4 1993
54597: + 18 975 000,- 150 000 000 331 350 000,- 1/5 1988
54598:
54599: -166 950 000,- 150 000 000 813 750 000,- 15/s 1993
54600:
54601: + 10 250 000,- 50 000 000 391 350 000,- 15/s 1988
54602: +18975000,- 150 000 000 331 350 000,- 1/11 1990
54603: + 11 750 000,- 100 000 000 196 200 000,- 1/11 1993
54604:
54605:
54606:
54607: +9 200 000,- 100 000 000 262 150 000,- 15f2 1994
54608: + 18 975 000,- 150 000 000 331 350 000,- 1/4 1991
54609:
54610: + 10 250 000,- 50 000 000 391 350 000,- 15/4 2009
54611:
54612: -800 000,- 200 000 000 143 400 000,- 1/s 1989
54613:
54614: -111 300 000,- 100 000 000 542 500 000,- 15/s 1994
54615: + 17 625 000,- 150 000 000 294 300 000,- 1/10 1994
54616:
54617: -83 475 000,- 75 000 000 406 875 000,- 15111 1994
54618: 419 300 000,- +22 500 000,- 200 000 000 441 800 000,- 15!1 1992
54619:
54620: 650 200 000,- -107 700 000,- 100 000 000 542 500 000'- 26!4 1990
54621: 390 300 000,- + 16 050 000,- 15 000 000 000 406 350 000,- 26!4 1990
54622: 278 n5 ooo,- + 15 525 000,- 150 000 000 294 300 000, - 1517 1995
54623:
54624: 319 050 000,- +12300000,- 150 000 000 331 350 000,- 1/s 1995
54625:
54626:
54627: 392 550 000,- +675000,- 150 000 000 393 225 000,- 31/10 1995
54628:
54629: 335 654 255,14 -4 304 255,14 150 000 000 331 350 000,- 31/10 1995
54630:
54631: 2 785 829 255,14 1 175 961 437,30 -810 336 049,34 17 202 925 867,75
54632:
54633:
54634:
54635:
54636: 9 400 080,- -1 297 320,- 800 000 4 340 000,- 1/2 1986
54637:
54638: 13 206 795,- -6 586 685,- 4 890 000 26 528 250,- 1/11 1987
54639: 318
54640:
54641:
54642:
54643:
54644: Lainan nimi - Lånets namn
54645:
54646:
54647:
54648:
54649: Vuoden 1980 8 V4 %:n DEM-laina- 1980 ärs 8 1/4% DEM-Iän .. DEM
54650: " " 5 % %:n sveitsinfrangilaina - 1980 ärs 5 %
54651: schweizerfranclän ................................... CHF
54652: " II 9% %:n floriinilaina - 1980 ärs II 9% %
54653: floriniän ............................................. NLG
54654:
54655: 1981 5 7/a %:n sveitsinfrangilaina - 1981 ärs 5 7Al%
54656: schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F
54657: " 10% %:n floriinilaina - 1981 ärs 10% %
54658: floriniän............................ . . . . .. . . . .. . . .. . . NLG
54659:
54660: 1982 7 Y2 %:n sveitsinfrangilaina - 1982 års 7 % %
54661: schweizerfranclån ................................... CHF
54662: " 10 %:n DEM-laina - 1982 ärs 10 % DEM-Iän ...... DEM
54663: " 12 %:n floriinilaina - 1982 ärs 12 % floriniän ....... NLG
54664:
54665: 1983 5 114 %:n sveitsinfrangilaina - 1983 års 5 1/4%
54666: scweizerfranclån .................................... CHF
54667: " II 5 1/4 %:n sveitsinfrangilaina - 1983 ärs II 5 1/4%
54668: schweizerfranclän ................................... CHF
54669: " 8 3fa %:n floriinilaina- 1983 ärs 8 3/a% florinlån .. NLG
54670: " 5 % %:n sveitsinfrangilaina - 1983 ärs 5 % %
54671: schweizerfranclän ................................... CHF
54672: " II 11 7/a %:n puntalaina - 1983 ärs II 11 7k%
54673: pundlån ............................................. GBP
54674:
54675: 1984 6 %:n sveitsinfrangilaina - 1984 års
54676: 6 % schweizerfranclän .............................. CHF
54677: " 9 1/a %:n floriinilaina - 1984 års 9 1/a % floriniän .. NLG
54678: " II 6 %:n sveitsinfrangilaina - 1984 års II 6 %
54679: scweitzerfranclån ................................... CHF
54680:
54681: 1985 5% %:n sveitsinfrangilaina - 1985 års 5% %
54682: schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F
54683: " 7 1/4 %:n DEM-laina 1985 ärs 7 1/4 %
54684: DEM-Iån............................................ DEM
54685: " " 8 %:n floriinilaina - 1985 års 8% floriniän ......... NLG 1 - - - - - - + - - - - - - + - - - - - - -
54686: Muut joukkovelkakirjalainat yhteensä - Övriga masskuldebrevslån
54687: sammanlagt ......................................................... .
54688:
54689: 1.3. Velkakirjalainat - Skuldebrevslån
54690:
54691: Vuoden 1978 9,6 %:n dollarilaina - 1978 års 9,6 %
54692: dollarlån ............................................ USD 45 000 000 42 300 000 276 557 400,-
54693: " 1 Hawk-luotto - 1978 ärs 1 Hawk-kredit ............ USD 96 502 728,39 67 102 728,39 438 717 638,21
54694: " II Hawk-luotto - 1978 ärs II Hawk-kredit ........... USD 15 900 000 7 950 000 51 977 100,-
54695:
54696: 1979 9 % %:n dollarilaina - 1979 ärs 9 % % dollarlän .. USD 50 000 000 50 000 000 326 900 000,-
54697: " 8 7/a %:n floriinilaina - 1979 års 8 7/a% florinlån .. NLG 75 000 000 75 000 000 138 337 500,-
54698: " 9,7 %:n dollarilaina - 1979 års 9,7 % dollarlän ..... USD 50 000 000 50 000 000 326 900 000,-
54699: 319
54700: Utredning över statsskulden för år 1985
54701: Valuuttakurssien Pääoma 31112 1985 Kapital
54702: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
54703: v. 1985 tus v. 1985 Viimeinen
54704: V. 1985
54705: eräpäivä
54706: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
54707: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
54708: år 1985 1 utländslt mynt förfallodagen
54709: mk mk under år 1985
54710: mk
54711:
54712: +5 692 500.- 45 000 000 99 405 000,- 12/3 1987
54713:
54714: 97 000 000,- -4180 000,- 12/J 1985
54715:
54716: +5 875 000,- 50 000 000 98 100 000,- 13/3 1987
54717:
54718:
54719: +4 600 000,- 50 000 000 131 075 000,- 25f2 1988
54720:
54721: +8 812 500,- 75 000 000 147 150 000,- 26f2 1988
54722:
54723:
54724: 48 530 000,- +1620 000,- 40 000 000 104 860 000,- 8/3 1987
54725: 51 650 000,- +5 280 000,- 45 000 000 99 405 000,- 9!J 1987
54726: 45 712 500,- +6 062 500,- 55 000 000 107 910 000,- 10/J 1987
54727:
54728:
54729:
54730: +9 200 000,- 100 000 000 262 150 000,- 1712 1989
54731: +5 980 000,- 65 000 000 170 397 500,- 29!J 1987
54732: + 7 050 000,- 60 000 000 117 720 000,- 30!J 1988
54733:
54734: +9 200 000,- 100 000 000 262 150 000,- 11/a 1988
54735: +2 050 000,- 10 000 000 78 270 000,- 29jg 1993
54736:
54737:
54738: + 7 360 000,- 80 000 000 209 720 000,- 20/J 1990
54739: + 7 050 000,- 60 000 000 117 720 000,- 21/3 1989
54740:
54741: +5 520 000,- 60 000 000 157 290 000,- 28f5 1990
54742:
54743:
54744: 109 485 000,- +8 482 500,- 45 000 000 117 967 500,- 26f2 1991
54745:
54746: 145110 000,- +9 520 000,- 70 000 000 154 630 000,- 27fa 1989
54747: 73 460 000,- +5 020 000,- 40 000 000 78 480 000,- 28f2 1990
54748:
54749: 328 055 000,- 265 499 375,- + 102 310 995,- 2 545 268 250,-
54750:
54751:
54752:
54753:
54754: 8m700,- -45 625 950,- 40 950 000 222 153 750,- 15/a 1993
54755: 117 639 200,- -63 376 136,69 47 502 728,39 257 702 301,52 1s;6 1988
54756: 20 676 360,- -5 423490,- 4 noooo 25 8n 250,- 15;5 1987
54757:
54758: -55 650 000,- 50 000 000 271 250 000,- 7/s 1991
54759: 27 652 500,- + 7 035 000,- 60 000 000 117 720 000,- 20fs 1989
54760: -55 650 000,- 50 000 000 271 250 000,- 29/a 1994
54761: 320
54762: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
54763: Pääoma 31/12 1984 Kapital
54764: Alkuperäinen
54765: määrä Ulkomaan
54766: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
54767: belopp 1 utländskt mk
54768: mynt
54769:
54770:
54771:
54772: Vuoden 1981 12 %:n floriinilaina - 1981 ärs 12 % floriniän ....... NLG 50 000 000 50 000 000 92 225 000,-
54773: " 11114 %:n DEM-laina - 1981 ärs 11 1/4%
54774: DEM-Iån............................................ DEM 100 000 000 100 000 000 208 250 000'-
54775: " 15 3fa %:n puntalaina - 1981 års 15 3fa %
54776: pundlän ............................................. GBP 25 000 000 25 000 000 190 550 000,-
54777: " 10,95 %:n DEM-laina - 1981 års 10,95 %
54778: DEM-Iån............................................ DEM 50 000 000 50 000 000 104 125 000,-
54779: " 12 7/a %:n floriinilaina - 1981 ärs 12 7/a%
54780: floriniän ............................................. NLG 40 000 000 40 000 000 73 780 000,-
54781:
54782: 1982 vaihtuvakorkoinen dollarilaina - 1982 ärs dollarlän
54783: med växlande ränta ................................. USD 25 000 000 25 000 000 163 450 000,-
54784: " 12 7fa %:n floriinilaina - 1982 års 12 7/a %
54785: floriniän ............................................. NLG 40 000 000 40 000 000 73 780 000,-
54786: " 14 % %:n Iuxemburgin frangilaina - 1982 års
54787: 14 % % lån i luxemburgiska francs .................. LUF 500 000 000 500 000 000 51 800 000,-
54788: " 12 Yz %:n floriinilaina - 1982 ärs 12 Yz %
54789: floriniän ............................................. NLG 100 000 000 100 000 000 184 450 000,-
54790: " 10 1/4 %:n DEM-laina - 1982 ärs 10 1/4 DEM-Iän .. DEM 100 000 000 100 000 000 208 250 000'-
54791: " monivaluuttalaina - 1982 ärs Iän i flertal
54792: valutor .. .. . . . .. . . . . . . . . . .. . . .. .. . . . . . . .. . . .. .. . . .. . DEM 50 000 000 50 000 000 104 125 000,-
54793: CHF 50 000 000 50 000 000 126 475 000,-
54794: CHF 26 000 000 26 000 000 65 767 000,-
54795: " 15 1/a %:n puntalaina - 1982 ärs 15 1fa %
54796: pundlän ............................................. GBP 25 000 000 25 000 000 190 550 000,-
54797:
54798: 1983 10 %:n floriinilaina - 1983 ärs 10% floriniän ....... NLG 40 000 000 40 000 000 73 780 000,-
54799: " 11 5/a %:n luxemburginfrangilaina - 1983 års
54800: 11 5/a% Iän i luxemburgiska francs ................. LUF 400 000 000 400 000 000 41 440 000,-
54801: " 11,8 %:n luxemburginfrangilaina - 1983 års 11,8%
54802: lån i luxemburgiska francs ........................... LUF 600 000 000 600 000 000 62 160 000,-
54803: " 11 % %: n belgianfrangilaina - 1983 års 11 % %
54804: Iän i belgiska francs ................................. BEL 1 100 000 000 1100 000 000 113 960 000,-
54805: " muuttuvakorkoinen jenilaina - 1983 ärs yenlån
54806: med föränderlig ränta ............................... JPY 25 000 000 000 25 000 000 000 651 250 000,-
54807:
54808: 1984 9 ~ %:n floriinilaina - 1984 ärs 9 ~% floriniän ... NLG 100 000 000 100 000 000 184 450 000,-
54809: " 119 ~ %:n floriinilaina - 1984 års II 9 ~%
54810: floriniän ............................................. NLG 100 000 000 100 000 000 184 450 000,-
54811: " II 5 3A %:n sveitsinfrangilaina - 1984 års II
54812: 5%% schweizerfranclän ........................... CHF 50 000 000 50 000 000 126 475 000,-
54813: " 7,9 %:n jenilaina - 1984 års 7,9 % yen-län ......... JPY 10 000 000 000 10 000 000 000 260 500 000'-
54814: " 12,816 %:n dollarilaina - 1984 ärs 12,816 %
54815: dollarlån . . . .. . . .. . . . .. . . . . . .. . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . USD 42 214 865,98 42 214 865,98 276 000 793,78
54816: Velkakirjalainat yhteensä - Skuldebrevslän sammanlagt 5 371 432 431 ,99
54817:
54818: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä - Statens långfristiga
54819: skuld sammanlagt ............................................... .. 24 155 228 161,24
54820: 321
54821:
54822: Utredning över statsskulden för år 1985
54823: Valuuttakurssien Pääoma 31112 1985 Kapital
54824: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
54825: v. 1985 tus v. 1985 Viimeinen
54826: v. 1985
54827: eräpäivä
54828: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
54829: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
54830: år 1985 1 utländslt mynt
54831: under år 1985 förfallodegen
54832: mk mk
54833: mk
54834:
54835: +5875000,- 50 000 000 98 100 000,- 214 1996
54836:
54837: + 12 650 000,- 100 000 000 220 900 000,- 25f9 1991
54838:
54839: +5125 000,- 25000000 195 675 000,- 1fto 1987
54840:
54841: +6 325000,- 50 000 000 110450 000,- 4/11 1986
54842:
54843: +4 700 000,- 40000000 78 480 000,- 18ft2 1991
54844:
54845:
54846: -27 825000,- 25 000 000 135 625 000,- 13f1 1987
54847: +4 700 000,- 40000000 78 480 000,- 18ft 1992
54848:
54849: +1800000,- 500 000 000 53 600 000,- 6f2 1989
54850:
54851: +11750000,- 100 000000 196 200 000,- 2612 1992
54852: + 12 650 000,- 100 000 000 220 900 000,- 5/3 1990
54853:
54854: +6 325000,- 50 000 000 110 450 000,- 16f3 1987
54855: +4 600000,- 50 000000 131 075 000,- 26f3 1987
54856: +2392 000,- 26000000 68 159 000,- 19!7 1987
54857:
54858:
54859: +5125 000,- 25 000 000 195 675 000,- 14f4 1989
54860: +4 700 000,- 40000000 78 480 000,- 17ft 1993
54861:
54862: +1440000,- 400 000 000 42 880 000,- 10/11 1988
54863: +2160 000,- 600000000 64 320 000,- 10/11 1993
54864:
54865: +3 960000,- 1100 000 000 117 920 000,- 14/12 1990
54866:
54867: +26000000,- 25 000 000 000 6n250000,- 2/11 1993
54868:
54869: +11750000,- 100 000 000 196200000,- 15f3 1994
54870: + 11 750 000,- 100000000 196 200 000,- 27!4 2004
54871:
54872: +4600 000,- 50 000 000 131075000,- 28/s 1989
54873: +10400000,- 10 000 000 000 270 900 000,- 29/s 1992
54874:
54875: -46 985 145,84 42 214 865,98 229 015 647,94 29/s 1992
54876: 174 745 760,- -132 723 722,53 5 063 962 949,46
54877:
54878:
54879: 3 113 884 256,14 2) 1 616 206 572,30 -840 748 n6,87 24 812 157 067,21
54880:
54881:
54882:
54883:
54884: 11 461218Z
54885: 322
54886: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
54887: Pääoma 31/12 1984 Kapital
54888: Alkuperäinen
54889: määrä Ulkomaan
54890: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
54891: belopp 1 utländskt mk
54892: mynt
54893:
54894:
54895:
54896: 2. Valtion investointirahaston
54897: pitkäaikainen velka - Statens in-
54898: vesteringsfonds långfristiga skuld
54899:
54900: Vuoden 1975 8 % %:n SAR-Iaina - 1975 års 8 % % SAR-Iån ... SAR 350 000 000 50 000 000 91 500 000,-
54901: . 1976 6 %:n sveitsinfrangilaina - 1976 års 6 %
54902: schweizerfranclån ................................... CHF 50 000 000 43 187 500 109 242 781,25
54903: .. 1978 9,6 %:n dollarilaina - 1978 års 9,6 % dollarlån ..... USD
54904: 1981 5 7/s %:n sveitsinfrangilaina - 1981 års 5 7/s %
54905: 35 000 000 28 700000 187 640 600,-
54906:
54907: scweizerfranclån .................................... CHF 25 000 000 25 000 000 63 2:J7 500,-
54908: .. 1982 9 7/a %:n floriinilaina - 1982 års 9 7/s %
54909: floriniän............................................. NLG 20 000 000 16 666 666,67 30 741 666,67
54910: . 1983 11 7/a %:n dollarilaina - 1983 års 11 7/s%
54911: dollarlån . . .. .. .. . .. . . .. .. . .. .. . . .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. USD 20 000 000 20 000 000 130 760 000,-
54912: .. ..
54913: 8,7 %:n DEM-laina- 1983års8,7% DEM-Iån .... DEM
54914: 1984 8,35 %:n DEM-laina- 1984 års 8,35% DEM-Iån .. DEM
54915: 45 000 000
54916: 40 000 000
54917: 45 000 000
54918: 40 000 000
54919: 93 712 500,-
54920: 83 300 000,-
54921: .1985 11,21 %:n dollarilaina - 1985 års 11,21 %
54922: dollarlån ............................................ USD 6 000 000
54923: .. ...
54924: 12,2 %:n puntalaina - 1985 års 12,2 % pundlån ... GBP
54925: 7,2 %:n DEM-laina- 1985 års 7,2% DEM-Iän ..... DEM
54926: 8 000 000
54927: 75 000 000
54928: 790 135 047,92
54929: Yhteensä ulkomaista velkaa - Summa utländsk skuld 3) 24 945 363 209,16
54930:
54931:
54932:
54933: 1) Laina on maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella - Lånet har återbetalats på grund av förtidsuppsägning
54934: 2) Momentille 15.02.01 on lisäksi merkitty tulorästinä 129 975 000 markkaa - På moment 15.02.01 har dessutom antecknats 129 975 000 mark
54935:
54936: som inkomstrest
54937: 3) Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31. 12. 1984 ja - och 31. 12. 1985
54938: USD .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 6.538 5.425
54939: GBP .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 7.622 7.ffl7
54940: DEM . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.0825 2.2090
54941: NLG .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1.8445 1.9620
54942: CHF .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2.5295 2.6215
54943: JPY............................ 0.02605 0.02709
54944: SAR .............. .......... ... 1.8300
54945: FRF ......... ....... ... . ...... .. 0.6B25 o.n15
54946: LUF............................ 0.10360 o.1ono
54947: BEL............................ 0.10360 o.1ono
54948: NOK ........................... o.n10 0.7170
54949: 323
54950: Utredning över statsskulden för år 1985
54951: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
54952: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
54953: tus v. 1985 Viimeinen
54954: V. 1985 V- 1985
54955: eräpäivä
54956: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
54957: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
54958: år 1985 1 utländslt mynt
54959: under år 1985 förfallodagen
54960: mk mk
54961: mk
54962:
54963:
54964:
54965:
54966: 88 500 000,- -3 000000,- 12;6 1985
54967: +3 973 250,- 43187 500 113 216 031,25 15jg 1991
54968: 18 578 700,- -30 453150,- 25 550 000 138 608 750,- 15jg 1993
54969:
54970: +2300000,- 25 000 000 65 537 500,- 25!2 1988
54971: 6 410 000,- + 1 828 333,34 13 333 333,34 26 160 000,01 1112 1989
54972:
54973:
54974: 16 860 000,- -21 675 000,- 17 000 000 92 225 000,- 31 /10 1990
54975: 19 462 500,- +5 274 000,- 36 000 000 79 524 000,- 30/n 1989
54976: +5 060 000,- 40 000 000 88 360 000,- 17/s 1991
54977:
54978: 38 052 000,- -5 502 000,- 6 000 000 32 550 000,- 4Js 1992
54979: 65 384 000,- -2 768000,- 8 000 000 62 616 000,- 4Js 1992
54980: 156 487 500,- +9 187 500,- 75 000 000 165 675 000,- 'Vs 1992
54981: 259 923 500,- 149 811 200,- -35 775 066,66 864 472 281 ,26
54982: 3 373 807 755,14 1 766 011 m.30 -876 523 843,53 25 676 629 348,47
54983: 324
54984: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
54985: Pääoma 31 112 1984 Kapital
54986: Alkuperäinen
54987: määrä Ulkomaan
54988: Ursprungligt rahassa
54989: Lainan nimi - Lånets namn
54990: belopp 1 utländskt mk
54991: mynt
54992:
54993:
54994:
54995:
54996: Kotimainen velka - lnhemsk skuld
54997:
54998:
54999: 3. Valtion pitkäaikainen velka-
55000: Statens långfristiga skuld
55001:
55002: 3.1. Yleisöobligaatiolainat - Obligationslån för allmänheten
55003:
55004: Vuoden 1975 9 % %:n obligaatiolaina - 1975 års 9 % %
55005: obligationslän ............................................ . 14 589 000,- 1 515290,-
55006: 1978 11 %:n obligaatiolaina- 1978års 11% obligationslån .. . 45 727 600,- 18 321 430,-
55007: ,. IV 10 % %:n obligaatiolaina - 1978 års IV 10 % %
55008: obligationslån ............................................ . 46 974 300,- 18 815 560,-
55009: ,. 10 1,4 %:n obligaatiolaina - 1978 års 10 1,4 % obliga-
55010: tionslån .................................................. . 148 230 000,- 59 411 050,-
55011: 1979 10 %:n obligaatiolaina - 1979 års 10% obligationslån .. . 108 908 100,- 54 483 780,-
55012: ,. II 10 %:n obligaatiolaina - 1979 års II 10 % obliga-
55013: tionslån .................................................. . 104 269 000,- 52 264 050,-
55014: ,. 111 10 %:n obligaatiolaina - 1979 års 111 10% obliga-
55015: tionslån .................................................. . 175 000 000,- 87 612 200,-
55016: ,. IV 10 %:n obligaatiolaina - 1979 års IV 10 % obliga·
55017: tionslån .................................................. . 130 000 000,- 65 094 000,-
55018: ,. V 10 %:n obligaatiolaina - 1979 års V 10 % obliga-
55019: tionslån .................................................. . 70 000 000,- 35 104 300,-
55020: 1980 10 % %n obligaatiolaina - 1980 års 10 % % obliga·
55021: tionslån .................................................. . 247 323 500,- 148 498 600,-
55022: ,. 9 % %:n obligaatiolaina - 1980 års 9 % % obliga-
55023: tionslån .................................................. . 250 000 000,- 62 696 625,-
55024: ,. 11 %:n obligaatiolaina - 1980 års 11 % obligationslån .. . 150 000 000,- 90 048 900,-
55025: ,. 10 %:n obligaatiolaina - 1980 års 10 % obligationslån .. . 150 000 000,- 37 694 000,-
55026: ,. II 11 %:n obligaatiolaina - 1980 års II 11 % obliga-
55027: tionslån .................................................. . 289 736 500'- 173 940 600,-
55028: ,. II 10 %:n obligaatiolaina - 1980 års II 10 % obliga·
55029: tionslån .................................................. . 292 803 000,- 73 518 875,-
55030: ,. 111 11 %:n obligaatiolaina - 1980 års 111 11 % obliga-
55031: tionslån .................................................. . 169 500 500,- 101 801 150,-
55032: ,. 111 10 %:n obligaatiolaina - 1980 års 111 10% obliga·
55033: tionslån .................................................. . 220 602 500,- 55 686 625,-
55034: ,. IV 11 %:n obligaatiolaina - 1980 års IV 11 % obliga-
55035: tionslån .................................................. . 149 149 500,- 89 616 250,-
55036: ,. IV 10 %:n obligaatiolaina - 1980 års IV 10% obliga·
55037: tionslån .................................................. . 220 431 500,- 55 m 875,-
55038: 1981 11 % %:n obligaatiolaina - 1981 års 11 % % obliga-
55039: tionslån .................................................. . 246 444 000,- 215 737 062,50
55040: . ,. 10 114 %:n obligaatiolaina - 1981 års 10 114 % obliga·
55041: tionslån .................................................. . 258 000 000,- 129 300 250,-
55042: ,. II 11 % %:n obligaatiolaina - 1981 års II 11 % %
55043: obligationslån ............................................ . 135 000 000,- 118152 812,50
55044: 325
55045:
55046: Utredning över statsskulden för år 1985
55047: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55048: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
55049: tus v. 1985 Viimeinen
55050: V. 1985 v. 1985
55051: eräpäivä
55052: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55053: på valutakurserna mk Den sista
55054: år 1985 år 1985 1 utländslt mynt förfallodagen
55055: mk mk under år 1985
55056: mk
55057:
55058:
55059:
55060:
55061: 1 486 230,- - 1) 2!1 1985
55062: 4 574 310,- 13 747 120,- 2;, 1988
55063:
55064: 4 681 690,- 14 133 870,- 2Js 1988
55065:
55066: 14 842 840,- 44 568 210,- 4jg 1988
55067: 10 877 360,- 43 606 420,- 2!1 1989
55068:
55069: 10 368 350,- 41 895 700,- V3 1989
55070:
55071: 17 400 450,- 70 211 750,- 2Js 1989
55072:
55073: 13 007 100,- 52 086 900,- 15/8 1989
55074:
55075: 7 012 000,- 28 092 300,- 22/10 1989
55076:
55077:
55078: 24 737 050,- 123 761 550,- 10!1 1990
55079:
55080: 62 372 750,- - 1) 10/11985
55081: 15 010 250,- 75 038 650,- 3!J 1990
55082: 37 311 250,- - 1) 3!J 1985
55083:
55084: 28 919 850,- 145 020 750,- 28/4 1990
55085:
55086: 73 020 000,- - 1) 28!4 1985
55087:
55088: 16 967 400,- 84 833 750,- 18j8 1990
55089:
55090: 55 040 375,- - 1) 18;8 1985
55091:
55092: 14 821 600,- 74 794 650,- 20/10 1990
55093:
55094:
55095: 55 010 250,- - 1) 20/10 1985
55096:
55097:
55098: 30 836 687,50 184 900 375,- 12!1 1991
55099:
55100: 64 437 250,- 64 863 000,- 12!1 1986
55101:
55102: 16 876 187,50 101 276 625,- 213 1991
55103: 326
55104: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
55105: Pääoma 31/12 1984 Kapital
55106: Alkuperäinen
55107: määrä Ulkomaan
55108: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
55109: belopp 1 utländskt mk
55110: mynt
55111:
55112:
55113:
55114: Vuoden 1981 II 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1981 års II 10 1/4%
55115: obligationslån............................................. 159 289 500,- 79 814 250,-
55116: .. 111 11 % %:n obligaatiolaina - 1981 års 111 11 % %
55117: obligationslån............................................. 210 000 000,- 183 811 187,50
55118: .. 111 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1981 års 111 10 1/4%
55119: obligationslån.. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . . . . 237 377 000,- 119 009 750,-
55120: .. IV 11 % %:n obligaatiolaina - 1981 års IV 11 % %
55121: obligationslån............................................. 180 000 000,- 157 591 812,50
55122: .. IV 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1981 års IV 10 1/4%
55123: obligationslån............................................. 211 805 500,- 106 362 250,-
55124: .. V 11 3/4 %:n obligaatiolaina - 1981 års V 11 % %
55125: obligationslån............................................. 162 200 000,- 142 146 500,-
55126: .. V 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1981 års V 10 V4 %
55127: obligationslån............................................. 129 463 000,- 65 363 375,-
55128: 1982 11 % %: n obligaatiolaina - 1982 års 11 % % obliga-
55129: tionslån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . 350 000 000,- 280 071 000,-
55130: .. 10 V4 %:n obligaatiolaina - 1982 års 10 1/4% obliga-
55131: tionslån .. . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . 336 238 000,- 252 425 250,-
55132: .. II 11 3/4 o/o:n obligaatiolaina - 1982 ärs II 11 3/4%
55133: obligationslån... . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . 200 000 000,- 160 083 800,-
55134: .. II 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1982 års II 10 1/4%
55135: obligationslån............................................. 191 306 000,- 143 658 000,-
55136: .. 111 11 % o/o:n obligaatiolaina - 1982 års 111 11 % %
55137: obligationslän............................................. 300 000 000,- 240 109 000,-
55138: .. 111 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1982 års 111 10 1/4%
55139: obligationslån............................................. 300 000 000,- 225 289 750,-
55140: .. 11114 %:n obligaatiolaina - 1982 års 11 1/4% obliga-
55141: tionslån .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . 250 000 000,- 200 153 200,-
55142: .. 10 %:n obligaatiolaina- 1982 års 10% obligationslån... 240 648 000,- 240 648 000,-
55143: " II 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1982 års II 11 1/4%
55144: obligationslån................ .... .... .. .. .. .. .. .. .. .. .... . 150 000 000,- 120 150 900,-
55145: " II 10 %:n obligaatiolaina - 1982 års II 10 % obliga-
55146: tionslån...................................... ... . . .. . . . .. . 150 000 000,- 150 000 000,-
55147: 1983 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1983 års 11 1/4% obliga-
55148: tionslån . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . 400 000 000,- 360 086 600,-
55149: .. 10 %:n obligaatiolaina- 1983 ärs 10% obligationslån... 420 000 000,- 420 000 000,-
55150: " II 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1983 års II 11 1/4 %
55151: obligationslån............................................. 394 813 000,- 355 403 700,-
55152: .. II 10 %:n obligaatiolaina - 1983 års II 10 % obliga-
55153: tionslån . .. . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . 378 482 000,- 378 482 000,-
55154: .. 111 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1983 års 111 11 1/4%
55155: obligationslån............................................. 250 000 000,- 225 095 900,-
55156: .. 111 10 o/o:n obligaatiolaina - 1983 års 111 10 % obliga-
55157: tionslån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. . . . . . 255 000 000,- 255 000 000,-
55158: .. 11 3f4 %:n obligaatiolaina - 1983 års 11 % % obliga-
55159: tionslån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . 350 000 000,- 315 199 700,-
55160: .. 10 Yz o/o:n obligaatiolaina - 1983 års 10 Yz % obliga-
55161: tionslån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . .. 334 126 000,- 334126000,-
55162: .. II 11 % %: n obligaatiolaina - 1983 års II 11 3f4 %
55163: obligationslån............................................. 220 000 000,- 198 277 000,-
55164: .. II .10 ~ o/o;n obligaati~laina - 1983 års II 10 Yz %
55165: obhgatiOnslan............................................. 180 000 000,- 180 000 000,-
55166: 327
55167: Utredning över statsskulden för år 1985
55168: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55169: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
55170: V. 1985 tus v. 1985 Viimeinen
55171: V. 1985
55172: eräpäivä
55173: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55174: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
55175: år 1985 1 utländslt mynt
55176: under år 1985 förfallodagen
55177: mk mk
55178: mk
55179:
55180:
55181:
55182: 39 687 750,- 40 126 500,- 213 1986
55183: 26 249 500,- 157 561 687,50 27!4 1991
55184:
55185: 59 288 500,- 59 721 250,- 27!4 1986
55186: 22 475 062,50 135116 750,- 24f8 1991
55187:
55188: 52 893 750,- 53 468 500,- 24/8 1986
55189: 20173 125,- 121 973 375,- 19/10 1991
55190:
55191:
55192: 32 207 125,- 33156 250,- 19/10 1986
55193:
55194:
55195: 35 033 100,- 245 037 900,- 4!1 1992
55196:
55197: 84 006 000,- 168 419 250,- 4!1 1987
55198: 19 985 800,- 140 098 000,- 1!J 1992
55199:
55200: 47 804 250,- 95 853 750,- 1!J 1987
55201: 29 971 000,- 210 138 000,- 26!4 1992
55202:
55203: 74 719 000,- 150 570 750,- 26!4 1987
55204: 24 947 400,- 175 205 800,- 23/8 1992
55205: 78 844 590,- 161 803 410,- 23/8 1987
55206:
55207: 14 967 400,- 105 183 500,- 18/10 1992
55208:
55209:
55210: 48 811 290,- 101188 710,- 18/10 1987
55211:
55212:
55213: 39 980 300,- 320 106 300,- 12/1 1993
55214: 104 756 500,- 315 243 500,- 12/1 1988
55215:
55216: 39 425 000,- 315 978 700,- 2Bf2 1993
55217:
55218: 94 382 250,- 284 099 750,- 2Bf2 1988
55219: 25 031 900,- 200 064 000'- 2/s 1993
55220:
55221: 63 455 :.oo.- 191 544 750,- 2/s 1988
55222:
55223: 34 962 900,- 280 236 800,- 15/8 1993
55224:
55225: 82 969 250,- 251156 750,- 15/8 1988
55226: 22 105 300,- 176 171 700,- 17/10 1993
55227:
55228:
55229: 44 281 000,- 135 719 000,- 17/10 1988
55230: 328
55231: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
55232: Pääoma 31/12 1984 Kapital
55233: Alkuperäinen
55234: määrä Ulkomaan
55235: Lainan nimi - Länets namn Ursprungligt rahassa
55236: belopp 1 utländskt mk
55237: mynt
55238:
55239:
55240:
55241: Vuoden 1984 11 % %:n obligaatiolaina - 1984 ärs 11 % % obliga-
55242: tionslån .................................................. . 565 000 000,- 565 000 000,-
55243: " 10 % %:n obligaatiolaina - 1984 års 10 % % obliga-
55244: tionslån .................................................. . 535 000 000,- 535 000 000,-
55245: .. II 11 % %:n obligaatiolaina - 1984 II 11 % % obliga-
55246: tionslån .................................................. . 370 000 000,- 370 000 000,-
55247: " II 10 % %:n obligaatiolaina - 1984 ärs II 10 % %
55248: obligationslån ............................................ . 320 000 000,- 320 000 000,-
55249: " 111 11 % %:n obligaatiolaina - 1984 ärs 111 11 % %
55250: obligationslån ............................................ . 566 920 000,- 566 920 000,-
55251: " 111 10 % %:n obligaatiolaina - 1984 års 111 10 % obliga-
55252: tionslån .................................................. . 393 080 000,- 393 080 000,-
55253: " 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1984 års 11 1/4 % obliga-
55254: tionslån .................................................. . 440 000 000,- 440 000 000,-
55255: . " 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1984 års 10 1/4% obliga-
55256: tionslån .................................................. . 303 139 000,- 303 139 000,-
55257: . " II 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1984 ärs II 11 114%
55258: obligationslån ............................................ . 474 918 000,- 474 918 000,-
55259: " II 10 1/4 %:n obligaatiolaina - 1984 års II 10 1/4 %
55260: obligationslän ............................................ . 268 250 000,- 268 250 000,-
55261: Vuoden 1985 11 1/4 %:n obligaatiolaina - 1985 års 11 1/4% obliga-
55262: tionslån ................................................. .. 782 129 000,-
55263: " 10 114 %:n obligaatiolaina - 1985 års 10 1/4 % obliga-
55264: tionslån .................................................. . 517 871 000,-
55265: " 10 % %:n obligaatiolaina - 1985 10 % % obligations-
55266: lån ...................................................... .. 580 112 000,-
55267: " 9 % %:n obligaatiolaina - 1985 års 9 % % obliga-
55268: tionslån ................................................. .. 285 603 000,-
55269: .. II 10 % %:n obligaatiolaina - 1985 års II 10 % %
55270: obligationslän ............................................ .sn 019 ooo,-
55271: " II 9% %:n obligaatiolaina - 1985 års II 9% % obliga-
55272: tionslån .................................................. . 322 981 000,-
55273: " 111 10 % %:n obligaatiolaina - 1985 ärs 111 10 % %
55274: obligationslån ............................................ . 646 008 000,-
55275: " 111 9% %:n obligaatiolaina - 1985 års 111 9% %
55276: obligationslån ............................................ . 332 727 000,-
55277: .. IV 10 % %:n obligaatiolaina - 1985 års IV 10 % %
55278: obligationslån ............................................ . 617 595 000,-
55279: " IV 9% %:n obligaatiolaina - 1985 års IV 9% %
55280: obligationslån ............................................ . 282 405 000,-
55281: Erääntyneet, mutta lunastamattomat lainat - Förfallna, men icke
55282: 17 164 141,50
55283: inlösta Iän ............................................................. 1------+------+--.:..:....:..::..:.....:....:..:.t..=._
55284: Yleisöobligaatiolainat yhteensä - Obligationslån för allmänheten
55285: sammanlagt ......................................................... . 11 886 921 351,50
55286:
55287:
55288:
55289: 3.2. Muut joukkovelkakirjalainat - Övriga masskuldebrevslån
55290:
55291: Vuoden 1960 vakuutuslaitoslaina - 1960 års försäkringsanstaltslån .... . 5 700 000,- 199 600,-
55292: " 1961 vakuutuslaitoslaina - 1961 års försäkringsanstaltslån .... . 1 000 000,- 80 000,-
55293: .. 1962 vakuutuslaitoslaina - 1962 års försäkringsanstaltslån .... . 10 000 000,- 720 000,-
55294: " 1963 vakuutuslaitoslaina - 1963 års försäkringsanstaltslån .... . 15 000 000,- 1 600 000,-
55295: 329
55296: Utredning över statsskulden för år 1985
55297: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55298: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
55299: tus v. 1985 Viimeinen
55300: V. 1985 V. 1985
55301: eräpäivä
55302: lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55303: på valutakurserna mk Den sista
55304: år 1985 år 1985 1 utländslt mynt
55305: under år 1985 förfallodagen
55306: mk mk
55307: mk
55308:
55309:
55310:
55311: 56 428 600,- 508 571 400,- 1211 1994
55312: 535 000 000, - 1211 1989
55313:
55314: 36 926 700,- 333 073 300,- 27!z 1994
55315:
55316: 320 000 000,- 27!z 1989
55317:
55318: 56 576 700,- 510 343 300,- 2/s 1994
55319: 393 080 000,- 2/5 1989
55320:
55321: 43 760 900,- 396 239 100,- 13;8 1994
55322: 303 139 000,- 13/a 1989
55323:
55324: 46 967 200,- 427 950 800,- 15/10 1994
55325:
55326:
55327: 268 250 000,- 15/10 1989
55328:
55329:
55330: 782 129 000,- 782 129 000,- 2/1 1995
55331:
55332: 517 871 000,- 517 871 000,- 211 1990
55333:
55334: 580 112 000,- 580 112 000,- 413 1995
55335:
55336: 285 603 000,- 285 603 000,- o/3 1990
55337:
55338: 6n019 ooo,- 6n 019000,- 2/5 1995
55339:
55340: 322 981 000,- 322 981 000,- 2/s 1990
55341:
55342: 646 008 000,- 646 008 000,- 19/a 1995
55343:
55344: 332 727 000,- 332 727 000,- 19/a 1990
55345:
55346: 617 595 000,- 617 595 000,- 21 /10 1995
55347:
55348:
55349: 282 405 000,- 282 405 000,- 21/10 1990
55350: 621 499,- 2)
55351: 3 074 800,- 16116 2n,50 1)
55352:
55353: 5 044 450 000,- 2 087 381 921,50 14 843 989 430,-
55354:
55355:
55356:
55357:
55358: 199 600,- - 2!11985
55359: 40 000,- 40 000,- 1/a1986
55360: 240 000,- 480 000,- 1131987
55361: 400 000,- 1200 000,- Va 1988
55362: 330
55363: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
55364: Pääoma 31/12 1984 Kapital
55365: Alkuperäinen
55366: määrä Ulkomaan
55367: Ursprungligt rahassa
55368: Lainan nimi - Länets namn
55369: belopp 1 utländskt mk
55370: mynt
55371:
55372:
55373:
55374: Vuoden 1964 vakuutuslaitoslaina - 1964 års försäkringsanstaltslån ..... 30 000 000,- 2 800 000,-
55375: ,. II vakuutuslaitoslaina - 1964 års II försäkringsanstalts-
55376: lån ....................................................... . 20 000 000,- 2 300 000,-
55377: 1965 vakuutuslaitoslaina - 1965 års försäkringsanstaltslån .... . 40 000 000,- 5 400 000,-
55378: ,. II vakuutuslaitoslaina - 1965 års II försäkringsanstalts-
55379: lån ....................................................... . 36 610 000,- 5 400 000,-
55380: 1967 vakuutuslaitoslaina - 1967 års försäkringsanstaltslån .... . 60 000 000,- 10 880 000,-
55381: 1968 vakuutuslaitoslaina - 1968 års försäkringsanstaltslån .... . 22 110 000,- 2 581 200,-
55382: 19n vakuutuslaitoslaina - 19n års försäkringsanstaltslån .... . 74 000 000,- 27 750 000,-
55383: 1978 vakuutuslaitoslaina - 1978 års försäkringsanstaltslån .... . 83 830 000,- 41 915 000,-
55384: 1979 vakuutuslaitoslaina - 1979 års försäkringsanstaltslån .... . 98 525 000,- 61 578125,-
55385: 1980 vakuutuslaitoslaina - 1980 års försäkringsanstaltslån .... . 148 024 000,- 111 018 000,-
55386: 1981 vakuutuslaitoslaina - 1981 års försäkringsanstaltslän .... . 170 000 000,- 148 750 000,-
55387: 1982 vakuutuslaitoslaina - 1982 ärs försäkringsanstaltslän .... . 225 808 000,- 225 808 000,-
55388: 1983 vakuutuslaitoslaina - 1983 ärs försäkringsanstaltslån .... . 296 601 000,- 296 601 000,-
55389: 1984 vakuutuslaitoslaina - 1984 års försäkringsanstaltslån .... . 296 876 000,- 296 876 000,-
55390: 1985 vakuutuslaitoslaina - 1985 års försäkringsanstaltslån .... . 341 175 000,-
55391: 1973 työeläkekassalaina - 1973 års arbetspensionskasselån .. . 18 000 000,- 5 130 000,-
55392: 1974 työeläkekassalaina - 1974 års arbetspensionskasselån .. . 24 000 000,- 8 400 000,-
55393: 1975 työeläkekassalaina - 1975 års arbetspensionskasselån .. . 30 000 000,- 12 450 000,-
55394: 1976 työeläkekassalaina - 1976 års arbetspensionskasselån .. . 37 000 000,- 7 400 000,-
55395: 1978 työeläkekassalaina - 1978 års arbetspensionskasselån .. . 62 000 000,- 37 820 000,-
55396: 1979 työeläkekassalaina - 1979 års arbetspensionskasselån .. . 36 000 000,- 24 300 000,-
55397: 1980 työeläkekassalaina - 1980 års arbetspensionskasselån .. . 60 000 000,- 44 400 000,-
55398: 1981 työeläkekassalaina - 1981 års arbetspensionskasselån .. . 68 000 000,- 54 740 000,-
55399: 1982 työeläkekassalaina - 1982 års arbetspensionskasselån .. . 55 000 000,- 55 000 000,-
55400: 1983 työeläkekassalaina - 1983 års arbetspensionskasselån .. . 40 000 000,- 40 000 000,-
55401: 1984 työeläkekassalaina - 1984 års arbetspensionskasselän .. . 35 000 000,- 35 000 000,-
55402: 1985 työeläkekassalaina - 1985 års arbetspensionskasselån .. . 38 000 000,-
55403: 1967 työllisyysobligaatiolaina - 1967 års sysselsättningsobli-
55404: gationslån ............................................... . 7 000 000,- 2 240 000,-
55405: 1968 työllisyysobligaatiolaina - 1968 års sysselsättningsobli-
55406: gationslån ............................................... . 11 429 000,- 4114 440,-
55407: 1972 atomivoimalaitoslaina- 1972 års atomkraftverkslån ..... . 37 n1 ooo,- 3m700,-
55408: 1973 atomivoimalaitoslaina - 1973 ärs atomkraftverkslån ..... . 46 509 000,- 4 650 900,-
55409: 1974 atomivoimalaitoslaina - 1974 års atomkraftverkslån ..... . 50 817 000,- 5 081 700,-
55410: 1976 eläkelaitoslaina - 1976 ärs pensionsanstaltslån .......... . 53 873 000,- 16 161 900,-
55411: 19n eläkelaitoslaina - 19n års pensionsanstaltslån .......... . 48 885 000,- 14 665 500,-
55412: 1978 eläkelaitoslaina - 1978 års pensionsanstaltslån .......... . 38 814 000,- 15 525 600,-
55413: 1979 työeläkelaitoslaina - 1979 års arbetspensionsanstaltslån . 59 829 000,- 37 393125,-
55414: 1980 työeläkelaitoslaina - 1980 ärs arbetspensionsanstaltslän . 119 854 000,- 101 875 900,-
55415: 1981 työeläkelaitoslaina - 1981 års arbetspensionsanstaltslån . 129 487 000,- 129 487 000,-
55416: 1982 työeläkelaitoslaina - 1982 års arbetspensionsanstaltslån . 179 429 000,- 179 429 000,-
55417: 1983 1 työeläkelaitoslaina - 1983 års 1 arbetspensionsans-
55418: taltslän ................................................. .. 249 292 000,- 249 292 000,-
55419: ,. II työeläkelaitoslaina - 1983 års II arbetspensionsan-
55420: staltslån ................................................. . 79 945 000,- 79 945 000,-
55421: 1984 1 työeläkelaitoslaina - 1984 års 1 arbetspensionsans-
55422: taltslån .................................................. . 248 925 000,- 248 925 000,-
55423: ,. II työeläkelaitoslaina - 1984 års II arbetspensionsans-
55424: taltslån .................................................. . 79 582 000,- 79 582 000,-
55425: 331
55426: Utredning över statsskulden för år 1985
55427: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55428: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
55429: tus v. 1985 Viimeinen
55430: V. 1985 V. 1985
55431: eräpäivä
55432: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55433: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
55434: år 1985 1 utländslt mynt
55435: under år 1985 förfallodagen
55436: mk mk
55437: mk
55438:
55439:
55440: 560 000,- 2 240 000,- 2/1 1989
55441:
55442: 460000,- 1840000,- 11/11 1989
55443: 900000,- 4 500 000,- 211 1990
55444:
55445: 900000,- 4 500 000,- 20112 1990
55446: 1 360 000,- 9 520 000,- 2/1 1992
55447: 286 800,- 2 294 400,- 2/1 1993
55448: 9 250000,- 18 500 000,- 15/3 1987
55449: 10 478 750,- 31 436 250,- 15!J 1988
55450: 12 315 625,- 49 262 500,- 1/2 1989
55451: 18 503 000,- 92 515 000,- 1/2 1990
55452: 21 250 000,- 127 500 000,- 4/s 1991
55453: 28 226 000,- 197 582 000,- 3/s 1992
55454: 296 601 000,- 2/s 1993
55455: 296 876 000,- 14/5 1994
55456: 341175 000,- 341 175 000,- 13/5 1995
55457: 1170 000,- 3 960 000,- 15/6 1988
55458: 1 560 000,- 6 840 000,- 14!6 1989
55459: 1 950 000,- 10 500 000,- 2/6 1990
55460: 3700000,- 3 700 000,- 1/6 1986
55461: 4 030 000,- 33 790 000,- 3/4 1993
55462: 2 340 000,- 21 960 000,- 9/3 1994
55463: 3 900 000,- 40 500 000,- 1/4 1995
55464: 4420000,- 50 320 000,- 1/4 1996
55465: 4 125 000,- 50 875 000,- 1/4 1997
55466: 40 000 000,- 5/4 1993
55467: 35 000 000,- 15/3 1999
55468: 38 000 000,- 38 000 000,- 15/4 1995
55469:
55470:
55471: 280000,- 1 960 000,- 2/10 1992
55472:
55473:
55474: 457 160,- 3 657 280,- 211 1993
55475: 3m7oo,- - 1f2 1985
55476: 4 650 900,- - 1/2 1985
55477: 5 081 700,- - 15f2 1985
55478: 5 387 300,- 10 774 600,- 10/s 1987
55479: 4 888 500,- 9mooo,- 2/s 1987
55480: 3 881 400,- 11 644 200,- 3!4 1988
55481: 7 478 625,- 29 914 500,- 2/1 1989
55482: 17 978 100,- 83 897 800,- 1/4 1990
55483: 19 423 050,- 110 063 950,- 1/4 1991
55484: 179 429 000,- 1/4 1992
55485:
55486:
55487: 249 292,000- 5f4 1993
55488:
55489: 79 945 000,- 5/4 1987
55490:
55491: 248 925 000,- 16/4 1994
55492:
55493: 79 582 000,- 16!4 1988
55494: 332
55495: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
55496: Pääoma 31/12 1984 Kapital
55497: Alkuperäinen
55498: määrä Ulkomaan
55499: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
55500: belopp 1 utländskt mk
55501: mynt
55502:
55503:
55504:
55505: Vuoden 1985 työeläkelaitoslaina - 1985 ärs arbetspensionsanstaltslän . 373 789 000.-
55506: .. 1980 eläkesäätiölaina - 1980 års pensionsstiftelselån ......... . 18 580 000,- 15 793 000,-
55507: .. 1981 eläkesäätiölaina - 1981 ärs pensionsstiftelselän ......... . 18 362 000,- 18 362 000,-
55508: .. 1982 eläkesäätiölaina - 1982 ärs pensionsstiftelselän ......... . 25 931 000,- 25 931 000,-
55509: .. 1983 eläkesäätiölaina - 1983 års pensionsstiftelselån ......... . 36182 000,- 36182 000,-
55510: .. 1984 eläkesäätiölaina - 1984 års pensionsstiftelselån ......... . 19 436 000,- 19 436 000,-
55511: .. 1985 eläkesäätiölaina - 1985 års pensionsstiftelselån ......... . 23 292 000,-
55512: 1982 111 velkasitoumuslaina - 1982 ärs 111 skuldförbindelselån .. 800 000 000,- 200 000 000,-
55513: 1983 velkasitoumuslaina - 1983 ärs skuldförbindelselän ...... . 1 000 000 000,- 1 000 000 000,-
55514: 1984 velkasitoumuslaina - 1984 års skuldfördelselån ........ .. 1 000 000 000,- 1 000 000 000,-
55515: 1985 1 velkasitoumuslaina - 1985 års 1skulksförbindelselån ... . 200 000 000,-
55516: .. II velkasitoumuslaina - 1985 ärs II skulksförbindelselän .. . 200 000 000,-
55517: .. 111 velkasitoumuslaina - 1985 ärs 111 skuldförbindelselän .. 100 000 000,-
55518: .. IV velkasitoumuslaina - 1985 års IV skuldförbindelselän .. 150 000 000,-
55519: .. V velkasitoumuslaina - 1985 års V skuldförbindelselån ... 100 000 000,-
55520: .. VI velkasitoumuslaina - 1985 års VI skuldförbindelselän .. 100 000 000,-
55521: .. VII velkasitoumuslaina - 1985 ärs VII skuldförbindelse-
55522: lån ....................................................... . 150 000 000,-
55523: .. VIli velkasitoumuslaina - 1985 års VIli skuldförbindel-
55524: selän ..................................................... . 150 000 000,-
55525: .. .. IX velkasitoumuslaina - 1985 års IX skuldförbindelselän .. 75 000 000,-
55526: .. .. X velkasitoumuslaina - 1985 års X skuldförbindelselån .. . 250 000 000,-
55527: .. 1980 Postipankkilaina - 1980 års lån av Postbanken .......... . 50 000 000,- 12 500 000,-
55528: .. 1985 kuntaobligaatiolaina - 1985 ärs kommunsobligationslån .. 161 600 000,-
55529: Erääntyneet, mutta lunastamattomat lainat - Förfallna, men icke
55530: inlösta lån............................................................ 104 395,36
55531: ~--------~--------~~----~~~
55532: Muut joukkovelkakirjalainat yhteensä - Övriga masskuldebrevslån
55533: sammanlagt ......................................................... . 5 067 352 085,36
55534:
55535:
55536: 3.3. Velkakirjalainat - Skuldebrevslän
55537:
55538: Valtion vastattaviksi siirtyneet lainat - Län, för vilka staten övertagit
55539: ansvaret ............................................................. . 5 381110,96 476 007,-
55540: Vuoden 1978 laina Hämeenlinnan kaupungilta - 1978 ärs Iän av
55541: Tavastehus stad ......................................... . 1 250 000,- 500000,-
55542: 1979 laina Jyväskylän kaupungilta - 1979 års lån av Jy-
55543: väskylä stad ............................................. . 1 000 000,- 500000,-
55544: 1980 laina Kansaneläkelaitokselta - 1980 ärs Iän av Folkpen·
55545: sionsanstalten ........................................... . 150 000 000,- 18 750 000,-
55546: 1981 laina Kansaneläkelaitokselta - 1981 års lån av Folkpen-
55547: sionsanstalten ........................................... . 200 000 000,- 125 000 000,-
55548: .. laina Imatran Voima Oy:ltä - 1981 års Iän av Imatran
55549: Voima Oy ................................................ . 10 000 000,- 5000 000,-
55550: 1982 laina Kansaneläkelaitokselta - 1982 års lån av Folkpen-
55551: sionsanstalten ........................................... . 150 000 000,- 60 000 000,-
55552: .. laina Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan Eläkesäätiöltä
55553: - 1982 års lån av Pensionsfonden för personalen vid
55554: Oy Yleisradio Ab ......................................... . 11 000 000,- 11 000 000,-
55555: .. II laina Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan Eläkesäätiöltä
55556: - 1982 års II Iän av Pensionsfonden för personalen vid
55557: Oy Yleisradio Ab ......................................... . 17 000 000,- 17 000 000,-
55558: 333
55559: Utredning över statsskulden för år 1985
55560: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55561: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
55562: V. 1985 tus v. 1985 Viimeinen
55563: v. 1985
55564: eräpäivä
55565: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55566: på valutakurserna mk Den sista
55567: år 1985 år 1985 1 utländslt mynt
55568: under år 1985 förfallodagen
55569: mk mk
55570: mk
55571:
55572:
55573: 373 789 000,- 373 789 000,- 15f4 1995
55574: 2 787 000,- 13 006 000,- 1f4 1990
55575: 2 754 300,- 15 007 700,- 1f4 1991
55576: 25 931 000,- 1f4 1992
55577: 36 182 000,- 5/4 1993
55578: 19 436 000,- 16f4 1994
55579: 23 292 000,- 23 292 000,- 15f4 1995
55580: 200 000 000,- - 15ft 1985
55581: 1 000 000 000,- - 31f7 1985
55582: 904 000 000, - - 3) 31 ft2 1985
55583: 200 000 000,- 200 000 000,- 28f2 1986
55584: 200 000 000,- 200 000 000,- 30f4 1986
55585: 100 000 000,- 100 000 000,- 31f5 1986
55586:
55587: 150 000 000,- 150 000 000,- 30fs 1986
55588: 100 000 000,- 100 000 000,- 31f7 1986
55589: 100 000 000,- 100 000 000,- 30ft 1987
55590:
55591:
55592: 150 000 000,- 150 000 000,- 30ft 1987
55593:
55594: 150 000 000,- 150 000 000,- 27f2 1987
55595: 75 000 000,- 75 000 000,- 31f3 1987
55596: 250 000 000,- 250 000 000, - 30f4 1987
55597: 12 500 000,- - 30fs 1985
55598: 161 600 000,- 161 600 000,- 1f4 1987
55599:
55600:
55601: 96 104 395,36 3 )
55602:
55603: 2 412 856 000,- 2 327 890 510,- 5 152 317 575,36
55604:
55605:
55606:
55607:
55608: 50 754,- 425 253,- 31f3 2001
55609:
55610: 125 000,- 375 000,- 3fs 1988
55611:
55612: 100 000,- 400 000,- 9f2 1989
55613:
55614: 18 750 000,- 30/tt 1987
55615:
55616: 125 000 000,- 12fto 1987
55617:
55618:
55619: 2 500 000,- 2 500 000,- 18ft2 1986
55620:
55621:
55622: fJJ 000 000,- 20fa 1987
55623:
55624:
55625: 2 750 000,- 8 250 000,- 15ft 1988
55626:
55627:
55628: 4 250 000,- 12 750 000,- 17fs 1988
55629: 334
55630: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
55631: Pääoma 31/12 1984 Kapital
55632: Alkuperäinen
55633: määrä Ulkomaan
55634: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
55635: belopp 1 utländskt mk
55636: mynt
55637:
55638:
55639:
55640: Vuoden 1982 laina Suomen Kiinteistöpankki Oy:ltä - 1982 ärs Iän av
55641: Fastighetsbanken i Finland Ab............................ 105 000 000,- 42 000 000,-
55642: 1983 laina Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan Eläkesäätiöltä
55643: - 1983 års Iän av Pensionsfonden för personalen vid
55644: Oy Yleisradio Ab.......................................... 20 000 000,- 20 000 000,-
55645: .. laina Suomen Pankilta - 1983 ärs lån av Finlands Bank .. 1 000 000 000,- 1 000 000 000,-
55646: " laina Postipankilta- 1983 års lån av Postbanken.... .. . . . 150 000 000,- 150 000 000,-
55647: " laina Alkon Eläkesäätiöltä - 1983 års Iän av Alkos
55648: Pensionsfond . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . .. . . .. . . . .. . . . . . .. . . . 40 000 000,- 40 000 000,-
55649: 1984 laina Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan Eläkesäätiöltä
55650: - 1984 års lån av Pensionsfonden för personalen vid
55651: Oy Yleisradio Ab.......................................... 42 300 000,- 42 300 000,-
55652: .. II laina Oy Yleisradio Ab:n henkilökunnan Eläkesäätiöltä
55653: - 1984 års II lån av Pensionsfonden för personalen vid
55654: Oy Yleisradio Ab.......................................... 30 000 000,- 30 000 000,-
55655: .. laina Alkon Eläkesäätiöltä - 1984 ärs Iän av Alkos
55656: Pensionsfond . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . .. .. . . . . . . 55 000 000,- 55 000 000,-
55657: .. II laina Alkon Eläkesäätiöltä - 1984 års II Iän av Alkos
55658: Pensionsfond . .. . . .. . . . . .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . .. 20 000 000,- 20 000 000,-
55659: .. laina Naantalin kaupungilta - 1984 ärs lån av Nädendal
55660: stad ..................................................... . 15 000 000,- 15 000 000,-
55661: 1985 laina Naantalin kaupungilta - 1985 ärs lån av Nädendal
55662: stad . . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . . . . . . . .. . . . . .. . . ...... . .. . 20 000 000,-
55663: " laina Alkon Eläkesäätiöltä - 1985 års Iän av Alkos
55664: Pensionsfond ............................................. f--.=55::....:.:000:=...:000=·~--+------f--------
55665: Velkakirjalainat yhteensä - Skuldebrevslän sammanlagt 1 652 526 007,-
55666:
55667: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä - Statens långfristiga
55668: skuld sammanlagt .........•.........•...............•.....•....•.. 18 606 799 443,86
55669:
55670:
55671:
55672: 4. Valtion viljavaraston velka -
55673: Statens spannmålsförråds skuld
55674:
55675: Pitkäaikainen velka - Längfristig skuld
55676: Vuoden 1984 obligaatiolaina - 1984 års obligationslån ................ . 150 000 000,- 150 000 000,-
55677: .. 1983 velkasitoumuslaina - 1983 ärs skuldförbindelselän ...... . 300 000 000,- 300 000 000,-
55678: .. 1985 velkasitoumuslaina - 1985 års skuldförbindelselån ...... . 200 000 000,-
55679: Lyhytaikainen velka - Kortfristig skuld
55680: Velka Postipankista - Skuld av Postbanken ............................ l------+-----+--....:1.=.:50:....000=....:000=,--_
55681: 600 000 000,-
55682:
55683:
55684:
55685: 5. Valtion investointirahaston vei ka-
55686: Statens investeringsfonds skuld
55687:
55688: Lyhytaikainen velka - Kortfristig skuld
55689: Tililuotto Postipankista - Kontokredit av Postbanken .................. . 116 223 000,-
55690:
55691: Yhteensä kotimaista velkaa - Summa inhemsk skuld .•..........• 19 323 022 443,86 5)
55692: 335
55693: Utredning över statsskulden för år 1985
55694: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55695: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku·
55696: V. 1985 v. 1985 tus v. 1985 Viimeinen
55697: eräpäivä
55698: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55699: år 1985 på valutakurserna mk Den sista
55700: år 1985 1 utländslt mynt
55701: under år 1985 förfallodagen
55702: mk mk
55703: mk
55704:
55705:
55706:
55707: 42000000,- - 15!7 1985
55708:
55709: 20000000,- 24f2 1989
55710: 1 000000000,- - 31/12 1985
55711: 150000000,- - 12/3 1985
55712:
55713:
55714: 40000000,- o/n 1993
55715:
55716:
55717: 42 300 000,- 16/s 1994
55718:
55719: 30000000,- 1/s 1994
55720: 55000000,- 19/11 1994
55721:
55722:
55723: 20000000,- 31!12 1994
55724:
55725: 15000000,- 19jg 1988
55726:
55727: 20000000,- 20000000,- 30/s 1989
55728:
55729: 55000000,- 55000000,- 30112 1995
55730:
55731: 75000000,- 1 201 n5 754,- 525 750 253,-
55732:
55733:
55734: 7 532 306 000,- 5 617 048 185,50 4) 20 522 057 258,36
55735:
55736:
55737:
55738:
55739: 150000000,- 3jg 1989
55740: 300000000,- - 31!1 1985
55741: 200000000,- 200000000,- 31!1 1986
55742:
55743: 208000000,- 8000000,- 350000000,- 11/s 1986
55744: 408 000 000.- 308 000 000,- 700 000 000,-
55745:
55746:
55747:
55748:
55749: 42 472 000,- 76 695 000,- 82000000,-
55750:
55751: 7 982 778 000,- 6 001 743 185.50 21 304 057 258,36 5)
55752: 336
55753: Selvitys valtion velasta vuodelta 1985
55754: Pääoma 31/12 1984 Kapital
55755: Alkuperäinen
55756: määrä Ulkomaan
55757: Lainan nimi - Lånets namn Ursprungligt rahassa
55758: belopp 1 utländskt mk
55759: mynt
55760:
55761:
55762:
55763:
55764: 6. Yhteenveto - Sammandrag
55765:
55766: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - Summa utländsk långfri-
55767: stig skuld . . . .. .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . .. . . .. .. . . .. . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . 24 945 363 209,16
55768: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - Summa inhemsk långfri-
55769: stig skuld . .. . . . . .. . . . . . . . . .. . . .. . . . . .. . . .. . . . . . . . .. . .. .. . .. . . . .. . . .. . 19 056 799 443,86
55770: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - Summa inhemsk kortfri-
55771: stig skuld .. . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . .. . .. .. . .. .. . .. . . .. . 266 223 000,-
55772: r---------r---------~~~~~~
55773: Koko valtionvelka - Statsskulden inalles 44 268 385 653,02
55774: 1
55775:
55776: 1
55777: ) Siirretty 2 648 435,- v. 1985 erääntyneitä, mutta lunastamanomia obligaatioita - Överförts 2 648 435,- är 1985 förfallna, men icke inlösta
55778: obligationer
55779: 2) Poistetaan vanhentuneina tilastosta - Avskrives som föräldrad frän statistiken
55780:
55781: 3
55782: ) Siirretty 96 000 000,- v. 1985 erääntyneitä, mutta lunastamanomia velkasitoumuksia - Överförts 96 000 000,- är 1985 förfallna, men icke
55783: inlösta statsskuldförbindelser
55784: 4
55785: ) Momentille 36.05.90 on merkitty 5 616 438 766,50 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistettuja lainoja 621 499,- markkaa.
55786: Momentille on merkitty 12 080,- markkaa kuoletusta lainoista, jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtionvelan kuoletukseen - Pä
55787: moment 36.05.90 har antecknats 5 616 438 766,50 mark, som inte inkluderar som föräldrade frän skulden avskrivna Iän pä 621 499,- mark.
55788: Pä moment har antecknats 12 080,- mark som amortering för lån, som inte mera som föräldrade inkluderas i statsskuldens amortering
55789: 5) Valtion omistuksessa - 1 statslig ägo 31. 12. 1984 mk 4 500,-
55790:
55791: 31. 12. 1985 mk
55792: Utredning över statsskulden för år 1985
55793: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1985 Kapital
55794: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku-
55795: V. 1985 v. 1985 tus v. 1985 Viimeinen
55796: eräpäivä
55797: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa
55798: år 1985 år 1985 på valutakurserna mk Den sista
55799: 1 utländslt mynt förfallodagen
55800: mk mk under år 1985
55801: mk
55802:
55803:
55804:
55805:
55806: 3 373 f1J7 755,14 1 766 011 n2,30 -876 523 843,53 25 676 629 348,47
55807:
55808: 7 732 306 000,- 5 917 048 185,50 20 872 057 258,36
55809:
55810: 2504nooo.- 84 695 000,- 432 000 000,-
55811: 11 356 585 755,14 7 767 760 967,80 -876 523 843,53 46 980 686 606.83
55812: LUETTELO
55813:
55814: VALTION TAKAUS- JA MUISTA
55815: SITOUMUKSISTA
55816: 31. 12. 1985
55817:
55818:
55819: FÖRTECKNING ÖVER
55820:
55821: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
55822: FÖRBINDELSER
55823: 31. 12. 1985
55824: 340
55825:
55826: Luettelo valtion takausvastuista 31.12.1985 1)
55827: Förteckning över statens garantiansvar 31.12.1985
55828:
55829: 1. Takaukset kotimaisista lainoista - Garantier för inhemska Iän
55830:
55831: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier
55832: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet
55833: Ajokki Oy 2) •• • ..... .. ••• .. .. •• • ••• • .. ••• .. mk 14 315 OO(J"
55834: Finnair Oy 3) . . • • . . . • • • . . . • • • • . • • • . . . • • . . • • • 242 400 363
55835: Imatran Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 003 345.
55836: Kemijoki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 62 481 767
55837: Kemira Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 125 000
55838: Outokumpu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 641 887
55839: Rautaruukki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 007 493
55840: Oy Sisu-Auto Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 906 320
55841: Valmet Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525 125 530·
55842: Vaivilla Oy 4)............................... 50 219 651
55843: Veitsiluoto Osakeyhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83 847 242
55844: VTT Technology Oy....................... 650 000 mk 1 362 723 598
55845:
55846: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag
55847: Oy Ekokem Ab ........................... . 139 502 ooo·
55848: Kemi Oy 5) ..•••••..•••.••••....•••.••.....• 47 438 846
55849: Koillis-Lapin Sähkö Oy .................... . 7 ()()()
55850: Oy Metsä-Botnia Ab ...................... . 23 665 599
55851: Metsäliiton Teollisuus Oy,
55852: Savon Sellun Tehtaat ..................... . 973 712
55853: Pohjolan Voima Oy ....................... . 1100 ooo·
55854: Telenokia Oy 6) •..••••...••••••••...••••••• 33 226 443
55855: Teollisuuden Voima Oy ................... . 695 035 ooo·
55856: Oy Wärtsilä Ab ........................... . 342 000 000 mk 1 282 948 600
55857:
55858:
55859: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar
55860: Kehitysaluerahasto Oy -
55861: Utvecklingsområdesfonden Ab . . . . . . . . . . . . mk 65 500 000 mk 65 500 ()()()
55862:
55863: Muut - Övriga
55864: As. Oy Kaislakallio ........................ ·_.:..:.m.:..:.k_ _ _ _ _.: : 82::. .;0=2:. :. 4_:_:_m::.:.k_ _ _-=82=-=02::..:...4 mk 2 711 254 222
55865:
55866: Muiden hoidossa olevat takaukset - Av övriga förvaltade garantier
55867: Opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset opintolainoista
55868: Garantier för studielån förvaltade av studiestödscentralen . . . . . . . . . . . . . . mk 5 992 911 no mk 5 992 911 no
55869: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset - Av statsgaranti-
55870: anstalten förvaltade garantier 7) • . . . . • • • . . • • • . . . • • • • • . • • . • . • • . . • . • • • . . . • mk 699 579 381 mk 699 579 381
55871: Kotimaiset takaukset yhteensä - lnhemska garantier sammanlagt .....••.............•.... ==m=k===9=403==7=46=373=
55872: 341
55873:
55874: 11. Takaukset ulkomaisista lainoista - Garantier för utländska Iin
55875:
55876: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier
55877:
55878: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet
55879: Enso-Gutzeit Oy ........................... USD 50()()()()()()
55880: CHF 77 800 ()()()
55881: FRF 42 ()()() ()()()
55882: NLG 60 ()()() ()()()
55883: KWD 4 ()()() ()()() mk 698 745 700
55884: Finnair Oy ................................. USD 181 837 214
55885: FRF 15 ()()() ()()()
55886: JPY 1 700 ()()() ()()() mk 1 043 342 386
55887: Imatran Voima Oy ......................... USD 55 175 ()()()
55888: EUA 18 678 ()()()
55889: DEM 18 059 ()()()
55890: CHF 140 ()()() ()()()
55891: SUR 51145 ()()()
55892: JPY 21 500 ()()() ()()()
55893: NLG 40 ()()() ()()() mk 1823 293 429
55894: Kemijoki Oy ............................... USD 16 472 727 mk 89 364 544
55895: Kemira Oy ................................. CHF 30 ()()() ()()() mk 78 645 ()()()
55896: Neste Oy .................................. USD 6 ()()() ()()() mk 32 550 ()()()
55897: Outokumpu Oy ............................ USD 11258 681
55898: CHF 37 500 ()()()
55899: LUF 200 ()()() ()()() mk 100 824 594
55900: Rautaruukki Oy ............................ USD 12 747 513
55901: GBP 4 ooo ooo·
55902: DEM 130 775 ()()()
55903: SUR 1 577 817
55904: ATS 2 171 352'
55905: BEF 125 ()()() ()()()
55906: NLG 20 ()()() ()()()
55907: LUF 1 ()()() ()()() ()()()
55908: JPY 5 ()()() ()()() ()()() mk 696 620 027
55909: Valmet Oy ................................. USD 37 794 020 mk 205 032 559
55910: Veitsiluoto Osakeyhtiö ..................... USD 25 490 151
55911: DEM 38 ()()() ()()()
55912: GBP 4400 ()()() mk 256 664 869 mk 5105 083108
55913:
55914: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag
55915: Helsingin Osuuskauppa .................... DEM 400 ()()() mk 883 600
55916: Kemi Oy ................................... USD 11 200 001
55917: DEM 35 500 ()()() mk 139179 506
55918: Oy Metsä-Botnia Ab ....................... USD 34 877 778
55919: JPY 4 300 ()()() ()()() mk 305 698 946
55920: TeollisDuden Voima Oy .................... USD 144 033 333
55921: SEK 789 277 657
55922: KWD 5 ()()() ()()()
55923: NLG 24 500 ()()()
55924: DEM 52()()()()()()
55925: LUF 250 ()()() ()()()
55926: JPY 15 ()()() ()()() ()()() mk 2 038174 550 mk 2 483 936 602
55927: 342
55928:
55929: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar
55930: Kehitysaluerahasto Oy DEM 31 600 000
55931: 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 00 o o 00 o 00
55932:
55933:
55934: NLG 6 000 000
55935: CHF 40 000 000
55936: JPY 10 000 000 000 mk 457 336 400
55937: Mortgage Bank of Finland Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 USD 12 302 280 mk 66 739 869
55938: Suomen Vientiluotto Oy 00 0 0 00 0 00 o o o 00 0 0 00 0 USD 24 850 000 mk 134 811 250 mk 658 887 519
55939:
55940: Yksityiset rahoituslaitokset - Privata penninginrättningar
55941: Suomen Teollisuuspankki Oy USD 75 482 212 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0
55942:
55943:
55944: DEM 51 250 000
55945: CHF 37 500 000
55946: EUA 12 000 000
55947: KWD 3 600 000
55948: JPY 5 000 000 000
55949: NLG 60 061 000 mk 999 959 782
55950: Suomen Teollisuuspankki Oy, Suomen
55951: Kiinteistöpankki Oy ja Maa- ja Teollisuus-
55952: kiinteistöpankki Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 USD 12 625 000
55953: DEM 60 000 000
55954: NLG 9 000 000
55955: KWD 3 000 000 mk 275 328 625
55956: Teollistamisrahasto Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o 0 o o 0 0 USD 8 750 000
55957: CHF 111000000
55958: LUF 230 000 000
55959: JPY 8 600 000 000
55960: AED 10 000 000 mk 610 885 250 mk 1 886 173 657
55961: Muut - Övriga
55962: Pohjoismaiden Investointipankki 0 0 0 o o o o o o o 0 USD 2131 200
55963: CHF 4105 887
55964: DEM 3 568 974 mk 30 209 206 mk 30209206
55965: Investointi- ja kehitysalueluottojen ta-
55966: kaukset - Garantier för investerings- och
55967: utvecklingsområdeskrediter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 DEM 875 000 mk 1 932 875 mk 1 932 875
55968: Puolan ulkomaankauppapankille myön-
55969: netty takaus - Garanti beviljad Polens
55970: utrikeshandelsbank o o 00 00 00 00 0 00 0 0 0 00 o 0 00 0 0 USD 4 936 078 mk 26 778 223 mk 26 778 223
55971:
55972: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade
55973: utländska garantier sammanlagt 00 mk 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 0000 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 0 10 193 001 190
55974: Muiden hoidossa olevat takaukset - Av övriga förvaltade garantier
55975: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset - Av statsgarantianstalten förvaltade garan-
55976: tier
55977: 00 0 00 0 00 0 0 00 00 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 00 mk 0 0 00 0 0 00 0 0 0 00 0 0 00 0 0 00 00 00 00 0 00 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 00 0 0 00 00 0 0 0 0 00 0 21 639 953
55978: Ulkomaiset takaukset yhteensä - Utländska garantier sammanlagt mk 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 214 641 143
55979: Kaikkiaan - lnalles 19 618 386 516
55980: 343
55981:
55982: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade
55983: garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 12 904 256 412
55984: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statsgarantianstalten
55985: förvaltade garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 721 219 334
55986: Opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av studiestödscentralen
55987: förvaltade garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 5 992 911 770
55988: Kaikkiaan - lnalles mk 19 618 386 516
55989:
55990:
55991: 11 Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. Valtion vastattavaksi
55992: siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi. Valtion vastattavien lainojen määrä oli
55993: 31.12.1985 136 ero 993 markkaa. - Enligt överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985
55994: ansvaret för en del av Vaivilla Ab:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av de av staten
55995: övertagna lånen uppgick 31.12.1985 tili 136 ero 993 mark.
55996: 2) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan
55997: lnkluderar Iän i utländska valutor tili ett motvärde av mk 6 ()()() ()()()
55998: 3) .......................................................... mk 11 392 500
55999: 4) mk 4 882 500
56000: 5) mk 8 326 346
56001: 6) mk 3134 906
56002: 1) mk 55 573 971
56003:
56004:
56005: Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1985
56006: USD ................................. 5.425 FRF ............................. .. 0.7215
56007: GBP ................................. 7.'ifJJ LUF ............................. .. 0.1072
56008: SEK ............. .................... 0.7175 BEF ............................. .. 0.1072
56009: DEM ................................. 2.2090 ATS ............................. .. 0.3145
56010: NLG ................................. 1.9620 KWD ............................ .. 18.88
56011: CHF ................................. 2.6215 AED .............................. . 1.48
56012: JPY . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.02700 EUA .......•....................... 4.m78
56013: SUR .. ...................... ......... 7.163
56014: 344
56015:
56016: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - Ät internationella finansieringsinsti-
56017: tut utfärdade förbindelser 1)
56018:
56019: Sitoumusten Uusia sitou- Lunastettu Sitoumusten
56020: määrä muksia v. 1985 vuonna 1985 määrä
56021: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av
56022: förbindelserna förbindelser år 1985 förbindelserna
56023: 31.12.1984 år 1985 31.12.1985
56024: mk mk mk
56025: mk
56026:
56027:
56028: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lnternationella Ater-
56029: uppbyggnadsbanken ............................................. . 25 548 907 25 548 907
56030: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö - lnternationella Utveck-
56031: lingsfonden ...................................................... . 270 056 308 138 000 000 70 983 640 337 072 668
56032: Aasian Kehityspankki - Asiatiska Utvecklingsbanken ............ . 1 651 207 483 679 389176 1 745 710
56033: Aasian Kehitysrahasto - Asiatiska Utvecklingsfonden ........... . 93 222 937 31 351153 10 873 000 113 701 090
56034: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - lnteramerikanska Ut-
56035: vecklingsbanken
56036: - peruspääoma -
56037: grundkapital - ....................................... . 4 537 342 1109 906 722 088 4 925160
56038: - erityisrahasto -
56039: specialfonden ......................................... . 32 763 425 3 645 507 4 594 981 31 813 951
56040: Afrikan kehityspankki - Afrikanska Utvecklingsbanken .......... . 5 263 151 5 263 151
56041: Afrikan Kehitysrahasto - Afrikanska Utvecklingsfonden ......... . 83 009 662 32000 000 6 003 200 109 006 462
56042: EFTA-maiden Portugalin teollistamisrahasto - EFTA ländernas
56043: industrialiseringsfond för Portugal ................................ . 5 735 268 4250 000 9 985 268
56044: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto - lnternatio-
56045: nella Utvecklingsfonden för lantbruk .............................. t--=2:..:.4...::.000.::..:....000::..:..:..+--,-------11---,-,-----+--=24..:....:::000:.:....:000=-
56046: 514 976 149 241 652 303 98 829 236 657 799 216
56047:
56048: 1) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan. - Räntefria, vid anfordran
56049: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
56050: 1986 vpo n:o 18
56051:
56052:
56053:
56054:
56055: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN
56056: V AL TUUSKUNN AN
56057:
56058:
56059: KERTOMUS
56060: POHJOISMAIDEN NEUVOSTON TOIMINNASTA
56061:
56062: Pohjoismaiden neuvoston 340 istunto Kööpenhaminassa
56063: 3 0-7 03 01986
56064:
56065:
56066:
56067:
56068: HELSINKI 1987
56069: ISSN 0549-6438
56070: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
56071: Pohjoismaiden neuvosto
56072: Suomen valtuuskunta
56073:
56074:
56075:
56076:
56077: Eduskunnalle
56078:
56079: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta huhtikuun 1.
56080: päivänä 1960 annetun lain 5 §:n mukaisesti Pohjoismaiden neuvoston
56081: Suomen valtuuskunta antaa kunnioittaen eduskunnalle Pohjoismaiden
56082: neuvoston toiminnasta oheisen kertomuksen, joka sisältää selonteon
56083: Pohjoismaiden neuvoston 3.-7. 3. 1986 pidetystä 34. istunnosta sekä
56084: selonteon muusta toiminnasta kertomusvuoden aikana.
56085:
56086: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1987
56087:
56088:
56089: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta:
56090: Elsi Hetemäki-Olander
56091:
56092:
56093:
56094:
56095: Håkan Branders
56096:
56097:
56098:
56099:
56100: 370026C
56101: SISÄLLYSLUETTELO
56102:
56103: Pohjoismaiden neuvoston 34. istunto Kööpenhaminassa 3.-7 3.1986 .. 7
56104: 1. Valtuuskunnan kokoonpano ................................... . 7
56105: II. Käsitellyt asiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ................................ . 8
56106: A. Juridisen valiokunnan käsittelemiä asioita .............. . 8
56107: 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus pohjoismaisesta yhteis-
56108: työstä .................................................... . 8
56109: 2. Pakolaispolitiikkaa koskeva yhteistyö ............................. . 10
56110: 3. Perheoikeus ................................................. . 11
56111: 4. Liiketoimintakieltoa koskevat yhtenäiset säännöt .... . 11
56112: 5. Pohjoismainen väestörekisterisopimus .......................... . 12
56113: 6. Pohjoismainen naistenkonferenssi 1988 ....................... . 12
56114: B. Sivistysvaliokunnan käsittelemiä asioita ............................. . 13
56115: 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus pohjoismaisesta yhteis-
56116: työstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .............. . 13
56117: 2. Koulutusyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ................ . 14
56118: 3. Tutkimusyhteistyö ................... . 15
56119: 4. Yleiskulttuuria koskeva yhteistyö .... . 15
56120: 5. Radio- ja TV-yhteistyö ................ . 18
56121: C. Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan käsittelemiä asioita ...... . 19
56122: 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus pohjoismaisesta yhteis-
56123: työstä ................................................ . 19
56124: 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto ....................... . 20
56125: 3. Työmarkkinat . . . . . . . . . . . . ....................... . 22
56126: 4. ;:mpäristönsuojel~........... . 23
56127: 5. Codex NordKus ................... . 24
56128: D. Liikennevaliokunnan käsittelemiä asioita ........................ . 25
56129: 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus pohjoismaisesta yhteis-
56130: työstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ........ . 25
56131: 2. Veroton myynti.............. . ......................... . 27
56132: 3. Lyijytön bensiini ..................................... . 27
56133: 4. Liikenneturvallisuus .......................... . 28
56134: 5. Tietotekniikka aluepolitiikassa ........... . 29
56135: 6. Pohjoismainen tekniikan vuosi .. 29
56136: 7. Muut asiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ........ . 30
56137: E. Talousvaliokunnan käsittelemiä asioita........ . ........ . 30
56138: 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus pohjoismaisesta yhteis-
56139: työstä ......................................... . 30
56140: 2. Vapaammat pääomamarkkinat . . . . . . . ............. . 32
56141: 3. Pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä yhteyksissä ........... . 33
56142: 4. Aluepolitiikka .......................... . 33
56143: 5. Rakennusala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................... . 34
56144: 6. Energiayhteistyö ......... . 35
56145: 7. Tutkimusyhteistyö . . ........ . 35
56146: 8. Projekti-investointilainat 36
56147: 9. Pohjoismaiden Investointipankki .... 36
56148: 10. Pohjoismainen projektivientirahasto .. 37
56149: 11. Muut asiat ...................... . 37
56150: 111. Yleiskeskustelu ..................... . 38
56151: 1. Yleistä ......................... . 38
56152: 2. Talous, työllisyys, tulevaisuuden näkymät ..... . 38
56153: 3. Kehitysapuyhteistyö 41
56154: 4. Kulttuuri, tutkimus, TV-yhteistyö ................... . 42
56155: 5. Yhteistyömuodot .............. . 44
56156: 6. Pakolaispolittiikka ........ . 45
56157: 7. Muut asiat ......................... . 45
56158: IV. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuus- ja musiikkipalkintojen jako ......... . 46
56159: V. Seuraava istunto ............................................... . 46
56160: VI. Muu toiminta . . . . . . . . . . . . . . ............. . 46
56161: 1. Valtuuskunta .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .
56162: .. ........ .. 46
56163: 2. Puheenjohtajisto ................................... . 48
56164: 3. Valiokunnat......................... .. ........ .. 49
56165: 4. Budjettikomitea/Budjetti-ja tarkastusvaliokunta. 50
56166: 5. Tiedotustoiminta ........................... . 51
56167: 6. Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimituskomitea .. 52
56168: 7. Pohjoismaiden Investointipankin toiminta 1.1.-31.8.1986 52
56169: liite 1: Pohjoismaiden neuvoston 34. istunnossa hyväksytyt esitys ja suositukset 53
56170: liite 2: Pohjoismaiden neuvoston lausunnot Pohjoismaiden ministerineuvoston
56171: pohjoismaista yhteistyötä koskevasta kertomuksesta (C 1) . . . . . . . 56
56172: liite 3: Pohjoismaiden neuvoston 34. istunnossa tehdyt kysymykset (E-asiat) 58
56173: liite 4: Pohjoismaiden neuvoston ilmansaasteita käsittelevän kansainvälisen
56174: konferenssin loppujulkilausuma 8.-10. syyskuuta 1986 61
56175: liite 5: Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston julkilausuma 1986.... 64
56176: 7
56177:
56178:
56179:
56180:
56181: KERTOMUS
56182:
56183: Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta
56184:
56185: Pohjoismaiden neuvoston 34. istunto Kööpenhaminassa
56186: 3.-7.3.1986
56187:
56188: 1. Valtuuskunnan kokoonpano 713 koko päivän osallistui istuntoon hänen vara-
56189: miehensä Martti Lähdesmäki_ Ilkka Kanervan
56190: Suomen valtuuskunnan kokoonpano Pohjois- ollessa estynyt 6-713 osallistui istuntoon hänen
56191: maiden neuvoston 34. istunnossa oli seuraava: varamiehensä Anna-Kaarina Louvo. Sakari
56192: Hallituksen edustajat: pääministeri Kalevi Sor- Knuuttilan ollessa estynyt osan 6/3 ja 713 koko
56193: sa, ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen, ulko- päivän osallistui istuntoon varamies Riitta Järvi-
56194: maankauppaministeri Jermu Laine, oikeusminis- salo-Kanerva. Marjatta Väänäsen ollessa estynyt
56195: teri Christoffer Taxell, opetusministeri Kaarina osan 6/3 osallistui istuntoon hänen varamiehensä
56196: Suonio, liikenneministeri Matti Luttinen, sosiaa- Tellervo Nousiainen.
56197: li- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa, Valtuuskunnan päätöksen mukaisesti osallistui
56198: työvoimaministeri Urpo Leppänen, kulttuuri- ja 34. istuntoon lisäksi 4 varajäsentä: kansanedus-
56199: tiedeministeri, pohjoismainen yhteistyöministeri tajat Seppo Pelttari, Helena Pesola ja Martti Ratu
56200: Gustav Björkstrand sekä sisäasiainministeri Kaisa sekä maakuntapäivien jäsen Roger Jansson.
56201: Raatikainen. Valtuuskunnan sihteerinä toimi pääsihteeri
56202: Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajat: Håkan Branders.
56203: maaneuvos Folke Woivalin, varamaaneuvos Gun- Neuvoston presidentiksi valittiin istunnossa
56204: nevi Nordman, maakuntahallituksen jäsenet May Anker Jorgensen Tanskasta ja puheenjohtajiston
56205: Flodin, Christer Jansson, Olof Salmen ja Lars muiksi jäseniksi Margrete Auken Tanskasta, Elsi
56206: Wiklöf. Hetemäki-Olander Suomesta, Peter Muurman
56207: Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansanedus- Suomesta, Olafur G. Einarsson Islannista, Pall
56208: tajat Esko Aho, Kaj Bärlund, Mikko Elo, Elsi Petursson Islannista, Halvard Bakke Norjasta, Jo
56209: Hetemäki-Olander, Tytti Isohookana-Asunmaa, Ben.kow Norjasta, Grethe Lundblad Ruotsista ja
56210: Ilkka Kanerva, Arvo Kemppainen, Hannu Kann Söder Ruotsista.
56211: Kemppainen, Sakari Knuuttila, Erkki Liikanen, Istunnossa asetettiin kuusi valiokuntaa: juridi-
56212: Paavo Lipponen, Peter Muurman, Tuulikki Petä- nen valiokunta ( 13 jäsentä), sivistysvaliokunta
56213: jäniemi, Heikki Riihijärvi, Ilkka Suominen, Pirk- ( 17 jäsentä), sosiaali- ja ympäristövaliokunta ( 13
56214: ko Turpeinen, Henrik Westerlund ja Marjatta jäsentä), liikennevaliokunta ( 13 jäsentä), talous-
56215: Väänänen. valiokunta (22 jäsentä) ja budjetti-ja tarkastusva-
56216: Ahvenanmaan maakuntapäivien valitsemat jä- liokunta (14 jäsentä).
56217: senet: maakuntapäivien jäsenet Olof Jansson ja Suomal~iset jäsenet jakautuivat valiokuntiin
56218: Pekka Tuominen. seuraavasti:
56219: Erkki Liikasen ollessa estyneenä 5-71 3 osallis- Juridinen valiokunta: Mikko Elo, Tuulikki Pe-
56220: tui istuntoon hänen varamiehensä Antti Kallio- täjäniemi ja Heikki Riihijärvi.
56221: mäki. Arvo Kemppaisen ollessa estyneenä osan Sivistysvaliokunta: Elsi Hetemäki-Olander,
56222: 51 3 ja osan 61 3 sekä osan 7 13 osallistui istuntoon Tytti Isohookana-Asunmaa, Paavo Lipponen ja
56223: hänen varamiehensä Anna-Liisa Jokinen. Hannu Pirkko Turpeinen.
56224: Kemppaisen ollessa estyneenä osan 513 ja osan Sosiaali- ja ympäristövaliokunta: Kaj Bärlund,
56225: 613 sekä 713 koko päivän osallistui istuntoon Hannu Kemppainen ja Marjatta Väänänen.
56226: hänen varamiehensä Esko Almgren. Peter Muur- Liikennevaliokunta: Olof Jansson, Ilkka Kaner-
56227: manin ollessa estynyt osan 513 ja osan 6/3 sekä va ja Sakari Knuuttila.
56228: 8
56229:
56230: Talousvaliokunta: Esko Aho, Arvo Kemppai- alkua, jossa yleiskokous esittelee asianomaista
56231: nen, Erkki Liikanen, Peter Muurman ja Ilkka asiaa (katso liite 3).
56232: Suominen. Neuvoston työjärjestyksen 22 §:n mukaisesti
56233: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta: Pekka Tuomi- puheenjohtajisto oli laatinut kertomuksen neu-
56234: nen, Henrik Westerlund ja Marjatta Väänänen. voston edellisen istunnon jälkeisestä toiminnasta
56235: Valiokuntien puheenjohtajiksi ja varapuheen- (Asiakirja 1). Tämän lisäksi käsiteltiin itsenäisenä
56236: johtajiksi valittiin: asiana budjettimenettelyä koskeva ehdotus (Asia-
56237: Juridinen valiokunta: Bernhardt Tastesen kirja 2).
56238: Tanskasta ja Fridj6n p6rdarson Islannista. Yhdessä Pohjoismaiden mmJstenneuvoston
56239: pohjoismaisesta yhteistyöstä antaman kertomuk-
56240: Sivistysvaliokunta: Eidur Gudnason Islannista sen (C 1) kanssa edellämainitut asiakirjat muo-
56241: ja Otto Stenholt Tanskasta. dostivat neuvoston istunnossa käydyn yleiskeskus-
56242: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta: Marjatta Vää- telun pohjan. Tältä osin viitataan III lukuun.
56243: nänen Suomesta ja Svein Alsaker Norjasta. Keskustelun jälkeen selostus liitettiin asiakirjoi-
56244: Liikennevaliokunta: Elver Jansson Ruotsista ja hin. Ministerineuvoston kertomuksen osalta viita-
56245: Sakari Knuuttila Suomesta. taan sitä koskevaan esitykseen.
56246: Talousvaliokunta: Jan P. Syse Norjasta ja Arne Ministerineuvoston budjettiselonteko ja esitys
56247: Gadd Ruotsista. vuodelle 1987 annettiin tässä istunnossa kuten
56248: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta: Ivar Hansen edellisessä neuvostolle itsenäisenä asiana (C 2).
56249: Tanskasta ja Hanna Kvanmo Norjasta. Istunnossa hyväksyttiin 34 suositusta ja 6 lau-
56250: Lisäksi valittiin jäsenet ja varajäsenet Pohjois- suntoa Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Näi-
56251: maisen kulttuurirahaston hallitukseen vuosiksi den tekstit ovat tämän kertomuksen liitteenä.
56252: 1987-88. Kymmenen jäsenen ja kymmenen Ellei seuraavassa toisin mainita, kaikki äänestyk-
56253: varajäsenen muodostamaan rahaston hallitukseen seen osallistuneet suomalaiset jäsenet ovat äänes-
56254: valittiin Pohjoismaiden neuvoston edustajina täneet suosituksen tai lausunnon hyväksymisen
56255: Suomen valtuuskunnasta kansanedustaja Elsi He- puolesta.
56256: temäki-Olander ja hänen varajäsenekseen Pirkko Viiden jäsenehdotuksen johdosta neuvosto
56257: Turpeinen. päätti olla ryhtymättä toimiin. Aikaisemmin hy-
56258: Lisäksi asetettiin valiokunta, jonka tehtävänä väksytyistä suosituksista neuvosto poisti asialuet-
56259: on tarkastaa Pohjoismaisen kulttuurirahaston hal- teloista 34 suositusta neuvoston osalta loppuun
56260: lintoa. Viidestä jäsenestä ja varajäsenistä koostu- käsiteltyinä. Kuten aikaisempina vuosina neuvos-
56261: vaan valiokuntaan valittiin Tytti Isohookana- ton valiokunnat valtuutettiin jatkamaan istunnon
56262: Asunmaa ja hänen varajäsenekseen Tuulikki Pe- jälkeen niiden kertomusten ja ilmoitusten käsit-
56263: täjäniemi. telyä, jotka eivät olleet istunnon asialistalla sekä
56264: liittämään ne asiakirjoihin.
56265: Seuraavassa esitetään selostus käsitellyistä asi-
56266: oista. Täydellinen aineisto on painettuna neuvos-
56267: II Käsitellyt asiat ton asiakirjoissa, jotka käsittävät mm. pikakirjoi-
56268: tuksella muistiin merkityt keskustelupöytäkirjat.
56269: Neuvoston 34. istunnon asialuettelo käsitti 37
56270: jäsenehdotusta (A-asiaa), 7 ministerineuvoston
56271: ehdotusta (B-asiaa), 9 pohjoismaisten yhteistyö- A. Juridisen valiokunnan käsittelemiä asioita
56272: elinten antamaa kertomusta (C-asiaa) ja 58 mi-
56273: nisterineuvoston ja hallitusten antamaa ilmoitus- 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus
56274: ta (D-asiaa). pohjoismaisesta yhteistyöstä
56275: Neuvostossa oli lisäksi vireillä 15 A-asiaa, joi-
56276: den käsittely jatkuu valiokunnissa. Juridiselle valiokunnalle oli osoitettu seuraavat
56277: Istunnossa esitettiin yleiskokouksessa kaikkiaan osat ministerineuvoston pohjoismaista yhteistyötä
56278: 43 kysymystä (E-asiat) ja annettiin niihin vas- koskevasta kertomuksesta (C 1): Luvut I ja II
56279: taukset. Näistä 26 jätettiin työjärjestyksen 15 §:n (asianomaisilta osin), III: Lainsäädäntöyhteistyö,
56280: mukaisesti 3 viikkoa ennen istunnon alkua, 17 V: Kuluttajapolitiikka, VI: Tasa-arvo ja VII:
56281: esitettiin työjärjestyksen muutoksen mukaisesti, Elintarvikekysymykset.
56282: joka mahdollisti ns. pikakysymysten tekemisen, Juridinen valiokunta ilmoitti aluksi ministeri-
56283: jotka on jätettävä 24 tuntia ennen sen kokouksen neuvoston kertomuksesta antamassaan mietin-
56284: 9
56285:
56286: nossa, että valiokunnan toimialaa oli vuonna vastuusäännöistä ja totesi, että EEC heinäkuussa
56287: 1985 laajennettu tasa-arvokysymyksillä ja elintar- 1985 oli hyväksynyt tuotevastuusäännön, joka
56288: vikekysymyksillä ja että olisi mahdollista paneu- toteutettaisiin jäsenmaissa kolmen vuoden kulu-
56289: tua aktiivisemmin näihin uusiin työaloihin vuon- essa. Valiokunta esitti siksi, että neuvosto ehdot-
56290: na 1986. taisi ministerineuvostolle, että ministerineuvosto
56291: Perheoikeuden alan lainsäädäntöyhteistyön EEC:n tuotevastuusäännön perusteella jatkaisi
56292: osalta valiokunta ilmoitti olevansa tyytyväinen yhteistyötä samankaltaisten pohjoismaisten sään-
56293: siihen, että keskustelut avioliiton taloudellisista töjen toteuttamiseksi tällä alalla.
56294: oikeusvaikutuksista olivat osoittaneet, että nyt oli Valiokunta pani ilahtuneena merkille, että
56295: suuremmat mahdollisuudet päästä samankaltai- aloite oli nyt tehty neuvoston suosituksen nro
56296: siin sääntöihin Pohjolassa. Valiokunta kannatti 211982 johdosta, joka koski lainsäädäntöyhteis-
56297: siksi neuvottelujen jatkamista uusista yhdenmu-· työtä työoikeuden alalla, siten, että oli asetettu
56298: kaisista lakimääräyksistä tällä alalla. Valiokunta työympäristökysymyksiä käsittelevän virkamiesko-
56299: totesi, että ei näyttänyt olevan realistista päästä mitean ja pohjoismaisen työmarkkinavaliokun-
56300: yhteiseen ajankohtaan uusien yhdenmukaisten nan välinen kontaktiryhmä, joka ryhtyisi suosi-
56301: lakimääräysten toteuttamiseksi, kuten valiokunta tusta koskevaan työhön.
56302: oli aikaisemmin toivonut. Vaikka ministerineu-
56303: voston mukaan tällä hetkellä oli tuskin mahdol- Tasa-arvoa käsittelevän luvun osalta valiokunta
56304: lista toteuttaa samankaltaista yleistä lainsäädän- totesi mm., että ministerineuvoston pitäisi työt-
56305: töä omaisuussuhteista sellaisten henkilöiden osal- tömyyden torjumista koskevassa pohjoismaisessa
56306: ta, jotka asuvat yhdessä avioliitonkaltaisissa olo- yhteistyössä keskittää toimintaa enemmän sellais-
56307: suhteissa, valiokunta katsoi ministerineuvoston ten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät
56308: aikaisemmin esittämien optimistisempien tieto- koulutusta ja ammattikokemusta vailla oleviin
56309: jen perusteella, että ministerineuvoston pitäisi nuoriin naisiin ja pitkäaikaistyöttömiin naisiin
56310: jatkaa pyrkimyksiä saavuttaa samankaltaiset oi- yleensä. Valiokunta suhtautui erittäin myöntei-
56311: keussuhteet tällä alalla. sesti ministerineuvoston projektiin "Ohjelma su-
56312: Perheoikeuden alalla valiokunta ehdotti, että kupuolen mukaan jakautuneiden työmarkkinoi-
56313: ministerineuvosto harkitsisi, eikö olisi aika aloit- den murtamiseksi'' (ns. Bryt-projekti), joka vas-
56314: taa uudelleen pohjoismaiset neuvottelut lapsen- tasi täysin neuvoston suositusta nro 2 51 198 5
56315: ryöstöä koskevien yleissopimusten ratifioimiseksi. toimista roolisidonnaisuuden vähentämiseksi
56316: Sopimusoikeutta, kauppaoikeutta ja kulutta- koulutuksen ja ammatin valinnan yhteydessä
56317: jansuojaa käsittelevän luvun osalta valiokunta pohjoismaissa. Valiokunta kuitenkin ehdotti, et-
56318: pani tyytyväisenä merkille, että tuloksiin oli pääs- tä Bryt-projekti siirrettäisiin taloudellista kasvua
56319: ty yhdellä tärkeimmistä juridisista yhteistyöalois- ja täystyöllisyyttä koskevaan pohjoismaiseen toi-
56320: ta, nimittäin kauppaoikeuden alalla, jolla oli mintasuunnitelmaan mm. projektin alojen väli-
56321: esitetty pohjoismainen mietintö ehdotuksineen sen luonteen perusteella ja sillä perusteella, että
56322: uusiksi kauppalaeiksi. Valiokunta korosti, että on tasa-arvonäkökohdat puuttuvat toimintasuunni-
56323: tärkeätä yhdenmukaistaa tämä lainsäädäntö, jot- telmasta.
56324: ta voidaan toteuttaa taloudellisen toimintasuun- Elintarvikkeita käsittelevän luvun osalta valio-
56325: nitelman päämäärä Pohjola kotimarkkina-aluee- kunta ilmaisi tyytyväisyytensä sen johdosta, että
56326: na. "Pohjola kotimarkkina-alueena" oli päämääränä
56327: Immateriaalioikeutta käsittelevän luvun osalta elintarvikeyhteistyössä. Tämä näkökohta oli mm.
56328: valiokunta esitti, että neuvosto ehdottaisi minis- otettu huomioon yhdenmukaistaruisyhteistyössä
56329: terineuvostolle, että ministerineuvosto radio- ja tariffien ulkopuolisten kaupanesteiden poistami-
56330: TV-yhteistyön laajentamisen yhteydessä hyvissä seksi elintarvikealalta. Valiokunta katsoi edel-
56331: ajoin ennen kyseisen projektin toteuttamista sel- leen, että ministerineuvoston pitäisi seurata elin-
56332: vittäisi olemassa olevat tekijänoikeutta koskevat tarvikkeiden lisäainemääräyksiä koskevaa työtä
56333: ongelmat, jotta epävarmuus tällä alalla ei viiväs- ehdottarualla erityisesti niiden määräysten yh-
56334: tyttäisi suomalaisten TV-ohjelmien Tukholman denmukaistamista, jotka merkitsevät pohjoismai-
56335: seudulle siirtämistä koskevan sopimuksen täytän- sen kaupan esteitä. Ministerineuvoston pitäisi
56336: töönpanoa; tämä sopimus tehtiin Suomen ja edelleen jatkaa pyrkimyksiä luoda laajempi poh-
56337: Ruotsin hallitusten välillä 1985. joismainen yhteistyö, joka koskee samankaltaisia
56338: Valiokunta otti uudelleen esille aikaisemmin periaatteita ja käytäntöä elintarvikkeita tuottavil-
56339: esittämänsä toivomukset samankaltaisista tuote- le eläimille annettavien lääkkeiden käytön osalta.
56340:
56341: 2 370026C
56342: 10
56343:
56344: Täysistuntokeskustelussa kansanedustaja Petä- pakolaisten vastaanottamisesta oli luonteeltaan
56345: jäniemi totesi, että tämän päivän lainsäädäntöyh- kansallinen ja että sen käsittely ei kuulunut
56346: teistyössä oli rutiinimaisia piirteitä. Keskustelun pohjoismaiseen yhteistyöalaan. Kunkin maan pi-
56347: perustana oli lainsäädäntöohjelmaa koskeva mi- täisi itse ratkaista, missä laajuudessa se oli valmis
56348: nisterineuvoston kertomus. Kertomuksesta puut- vastaanottamaan pakolaisia.
56349: tui eri projektien aikatauluja koskeva selonteko ja Yhteistyöministeri Björkstrand totesi täysistun-
56350: suunnitelma yhteistyöstä pidemmällä tähtäyksel- tokeskustelussa, että Suomen pakolaispolitiikassa
56351: lä. Ohjelmasta puuttui samoin tulevaa kehitystä oli omaksuttu periaate, jonka mukaan poliittista
56352: koskevia tavoitteita, vaikka kysymyksessä oli tule- ja aineellista tukea annetaan YK-järjestelmän
56353: vaisuuden toimintaa koskeva ohjelma. Tulevaa piirissä tehtävälle pakolaistyölle. Pakolaisten si-
56354: yhteistyötä koskevat selvemmät näkymät antaisi- joittaminen muihin maihin ei ollut ensimmäinen
56355: vat juridiselle valiokunnalle mahdollisuuden vai- päämäärä YK: n pakolaiskomissaarin päämäärien
56356: kuttaa työhön aikaisemmin ja lieventää sellaisten asettelussa, jossa mm. pakolaisten kotimaahan
56357: epäkohtien vaikutuksia kuin erilaiset aikataulut paluun turvaaminen prioritoitiin korkeammalle.
56358: samoille projekteille eri maissa. Oli kuitenkin Tämän lisäksi Suomen lähtökohtana oli, että
56359: aihetta suhtautua lainsäädäntöyhteistyöhön tie- pakolaisten vastaanottaminen kaikkine siihen
56360: tyllä optimismilla. Kielteistä oli, että tärkeät kuuluvine osatekijöineen oli luonteeltaan sellai-
56361: yhteiset projektit, mm. konkurssisääntöjä koske- nen kysymys, joka kuului kunkin pakolaisia vas-
56362: va työ, eivät olleet johtaneet tuloksiin. taanottavan maan kansalliseen harkintaoikeu-
56363: Keskustelun päätyttyä neuvosto hyväksyi juri- teen.
56364: disen valiokunnan ehdotuksen lausunnoksi (nro Pohjoismaisella tasolla Suomi oli valmis jatka-
56365: 5) 61 äänellä. Yksi jäsen pidättyi äänestämästä. maan ja kehittämään pakolaisyhteistyötä pitä-
56366: mällä yhteyttä pohjoismaihin ja harjoittamalla
56367: kokemustenvaihtoa ao. viranomaisten ja asian-
56368: 2. Pakolaispolitiikkaa koskeva yhteistyö tuntijoiden välillä, jotka käsittelevät pakolaisky-
56369: symystä. Suomi tuki myös aktiivisesti sitä poh-
56370: Eräässä jäsenehdotuksessa oli esitetty pakolais- joismaisen yhteistyön muotoa pakolaiskysymyk-
56371: politiikkaa koskevan yhteistyön lisäämistä ja sy- sissä, jota harjoitettiin YK:n pakolaiskomissaarin
56372: ventämistä. Ehdotuksen taustana oli pohjoismai- konttorista Tukholmasta.
56373: hin suuntautuvan pakolaisvirran lisääntyminen Kansanedustaja Elo korosti, että Suomen sosi-
56374: .. .
56375: vume vuosma. aalidemokraattien taholla pidettiin perusteltuna
56376: Ehdotus käsitti useita kohtia, jotka koskivat keskustella pakolaiskysymyksestä myös Pohjois-
56377: sekä läheisempää yhteispohjoismaista yhteistyötä maiden neuvostossa muistuttaen siitä, että poh-
56378: että suurempaa pohjoismaista panosta kansainvä- joismaiden välistä yhteistyötä pakolaiskysymyk-
56379: lisellä tasolla. Ensin mainitussa kohdassa ehdotet- sessä jo harjoitettiin YK:n ja muiden kansainvä-
56380: tiin mm. yhteistyötä pakolaisten vastaanottarui- listen järjestöjen piirissä. Oli kuitenkin välttämä-
56381: seksi ja sijoittamiseksi pohjoismaihin, kiintiöpa- töntä, että pohjoismaat itsenäisesti voivat tehdä
56382: kolaisten sijoittamista koskevaa yhteistyötä, yh- pakolaiskysymyksen ratkaisemiseen tarvittavat
56383: teisiä toimia kidutettaviksi joutuneiden pakolais- päätökset.
56384: ten auttamiseksi. Jälkimmäisessä kohdassa esitet- Myös kansanedustaja Petäjäniemi korosti poh-
56385: tiin mm. koordinoitua pohjoismaista panosta joismaiden yhteistyön merkitystä pakolaiskysy-
56386: kansainvälisessä yhteistyössä ihmisoikeuksien myksessä YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjes-
56387: noudattamisen valvomiseksi ja kaikkien pakolais- töissä. Vastaanotettavien pakolaisten määrää kos-
56388: virtoja synnyttävien tekijöiden vastustamiseksi . keva päätös on kuitenkin tehtävä kansallisesti
56389: • Valiokunnan enemmistö suhtautui myönteisesti ottaen huomioon kunkin maan valmius. Tämä ei
56390: jäsenehdotuksen tarkoituksiin. Valiokunnan suo- tietenkään sulkenut pois keskustelua ja tietojen
56391: malaiset jäsenet Elo, Riihijärvi ja Petäjäniemi ja kokemusten vaihtoa pohjoismaiden kesken
56392: katsoivat kuitenkin, että neuvoston ei pitäisi pakolaiskysymyksistä yleensä.
56393: ryhtyä mihinkään toimiin ehdotuksen johdosta ja Kansanedustaja Riihijärvi korosti, että pako-
56394: he esittivät vastalauseen tämän johdosta. laisongelma tämän päivän maailmassa oli niin
56395: Vastalauseessa korostettiin pakolaiskysymyksen valtava ongelma, etteivät edes Pohjolan yhteiset
56396: ratkaisemisen merkitystä, mutta katsottiin, että aineelliset voimavarat riittäneet sen ratkaisemi-
56397: tämän pitäisi tapahtua pohjoismaita laajemmassa seen. Se, mitä voitiin tehdä yhdessä, oli kansain-
56398: yhteydessä. Samalla todettiin mm., että kysymys välisellä tasolla tehtävät ponnistelut, jotta etukä-
56399: 11
56400:
56401: teen pyrittäisiin estämään pakolaisvirtojen synty- lassa sen jälkeen kun jäsenehdotus tehtiin ja että
56402: minen. YK oli tässä suhteessa tärkein foorumi. enää ei ollut tarvetta laatia sellaista selvitystä,
56403: Varsinaiset pakolaiskysymystä koskevat päätökset jota ehdotuksessa oli esitetty. Sen sijaan lapsen
56404: on kuitenkin tehtävä kansallisella tasolla, kussa- etu ja oikeussuoja vaativat valvontaa ja pohjois-
56405: kin maassa itsenäisesti. maissa oli siksi syytä pyrkiä yhtenäiseen insemi-
56406: Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen naatiokäytäntöön ja yhtenäisiin oikeudellisiin
56407: suositukseksi ( nro 30) 54 äänellä vastalauseen määräyksiin.
56408: puolesta äänestäneitä 16 ääntä vastaan. Vastaan Kansanedustaja Riihijärvi korosti, että hetero-
56409: äänestivät valtuuskunnan jäsenet Aho, Bärlund, loginen inseminaatio aiheutti eettisiä, juridisia ja
56410: Elo, Hetemäki-Olander, Isohookana-Asunmaa, psykologisia ongelmia, jotka olivat niin suuria ja
56411: Jansson, Lipponen, Petäjäniemi, Riihijärvi, Tur- vaikeasti ratkaistavia, että yhteiskunnan on mää-
56412: peinen, Väänänen ja Westerlund sekä varajäsenet rätietoisesti pyrittävä ratkaisemaan lapsettomuu-
56413: Almgren, Järvisalo-Kanerva, Kalliomäki ja Lou- den ongelma mm. kehittämällä adoptiomahdol-
56414: vo. Maakuntapäivien jäsen Tuominen pidättyi lisuuksia. Keinohedelmöitys pitäisi sallia ainoas-
56415: äänestämästä. taan avioliitossa erityisistä lääketieteellisistä syis-
56416: tä. Kaikissa pohjoismaissa pitäisi saada aikaan
56417: tämänsisältöinen laki.
56418: 3. Perheoikeus Neuvosto hyväksyi suosituksen (nro 31) valio-
56419: kunnan ehdotuksen mukaisesti 62 äänellä yhtä
56420: Kansanedustajat Petäjäniemi, Elo ja Riihijärvi ääntä vastaan. Kansanedustaja Almgren pidättyi
56421: olivat yhdessä neuvoston eräiden muiden jäsen- äänestämästä.
56422: ten kanssa ehdottaneet, että neuvosto antaisi
56423: ministerineuvostolle suosituksen laatia selvityksen
56424: toimista, jotka ovat välttämättömiä, jotta poh-
56425: joismaissa voidaan päästä mahdollisimman sa- 4. Liiketoimintakieltoa koskevat yhtenäiset
56426: mankaltaiseen tilanteeseen inseminaation avulla säännöt
56427: tapahtuvan synnytyksen muotoja ja oikeudellisia
56428: vaikutuksia koskevissa kysymyksissä. Jäsenehdotuksessa kansanedustajat Petäjänie-
56429: Valiokunta oli ehdotuksentekijöiden kanssa sa- mi, Riihijärvi ja Järvisalo-Kanerva yhdessä neu-
56430: maa mieltä siitä, että olisi suotavaa saada nopeas- voston eräiden muiden jäsenten kanssa olivat
56431: ti lisääntyvä inseminaatiotoiminta valvontaan eri- ehdottaneet, että ministerineuvostolle annetaan
56432: tyisesti lapsen oikeusturvallisuuden takaamiseksi. suositus tutkia, missä määrin liiketoimintakieltoa
56433: Yhdenmukaisuuden perusteella, joka jo oli ole- koskevia rekisteritietoja on saatavana pohjois-
56434: massa pohjoismaissa perheoikeuden alalla ja eri- maista sekä, mikäli mahdollista, muodostaa yh-
56435: tyisesti lasten oikeudellisen aseman kohdalla, teispohjoismainen rekisteri, johon merkitään tie-
56436: valiokunta katsoi, että myös inseminaation avulla dot pohjoismaissa tehdyistä talousrikoksista liike-
56437: tapahtuvan synnytyksen yhteydessä pitäisi pyrkiä toimintakieltoon tuomittujen henkilöiden estä-
56438: pohjoismaiseen oikeusyhtäläisyyteen. Inseminaa- miseksi harjoittamasta liiketoimintaa muussa
56439: tioon liittyvistä juridisista ja muista ongelmista pohjoismaassa.
56440: oli tehty selvityksiä Tanskassa, Suomessa, Norjas- Valiokunta oli yksimielinen siitä, että yhteis-
56441: sa ja Ruotsissa. Suomessa ja Norjassa valmistel- kunnan pitäisi voida suojautua sen varalta, että
56442: laan lainsäädäntöä, kun taas Ruotsissa tällainen liiketoimintakieltoon tuomitut kiellosta huoli-
56443: lainsäädäntö jo on toteutettu. Tämän huomioon matta jatkavat tavalla tai toisella toimintaansa
56444: ottaen valiokunta katsoi, että ei ollut tarvetta omassa tai muussa pohjoismaassa. Tämän alan
56445: tehdä pohjoismaista selvitystä näistä kysymyksis- oikeudellisten olojen pitäisi siksi olla samankal-
56446: tä. Sen sijaan valiokunta ehdotti ministerineuvos- taisia pohjoismaissa ja pohjoismaassa annetulla
56447: tolle annettavaa suositusta toimia sen hyväksi, kiellolla pitäisi myös olla seurauksia toisissa poh-
56448: että pohjoismaissa päästäisiin mahdollisimman joismaissa. Valiokunnassa oli sitä vastoin erilaisia
56449: samankaltaiseen tilanteeseen inseminaation avul- näkemyksiä siitä, voitiinko yhteiskuntaa suojata
56450: la tapahtuvan synnytyksen muotojen ja oikeudel- tällaisilta henkilöilta tarkoituksenmukaisimmin
56451: listen vaikutusten osalta. perustamalla yhteispohjoismainen rekisteri. Vä-
56452: Kansanedustaja Petäjäniemi totesi valiokunnan hemmän byrokraattisella ja muodollisella järjes-
56453: selastajana asiassa, että paljon on tapahtunut telmällä pitäisi voida päästä tarkoitettuun pää-
56454: inseminaatiota koskevassa lainsäädännössä Pohjo- määrään.
56455: 12
56456:
56457: Valiokunta ehdotti siksi, että neuvosto antaa ministerineuvostolle annettavan suosituksen ( nro
56458: ministerineuvostolle suosituksen tutkia mahdolli- 33) laatia pohjoismainen väestörekisterisopimus
56459: suuksia ottaa pohjoismaissa käyttöön liiketoimin- (joka kumoaa ja laajentaa 5. joulukuuta 1968
56460: takieltoa koskevat samanlaiset säännöt mm. si- tehtyä sopimusta), jotta voidaan koordinoida ja
56461: ten, että pohjoismaassa annettu kielto saa myös yksinkertaistaa säännöt muuttamisen, väliaikai-
56462: oikeusvaikutuksia muissa pohjoismaissa sekä har- sen oleskelun ja pysyvän asumisen osalta pohjois-
56463: kita kysymystä sellaisen järjestelmän käyttöön maiden välillä siten, että Pohjolasta tulee koko-
56464: ottamisesta, joka mahdollistaa mm. talousrikolli- naisuus tässä suhteessa. Suositus hyväksyttiin 55
56465: suutta koskevien tietojen saannin muista pohjois- äänellä.
56466: maista, jotta liiketoimintakieltoon tuomittuja
56467: henkilöitä voidaan estää harjoittamasta liiketoi-
56468: mintaa muussa pohjoismaassa. 6. Pohjoismainen naistenkonferenssi 1988
56469: Neuvosto noudattaen valiokunnan ehdotusta
56470: hyväksyi ministerineuvostolle annettavan suosi- Kansanedustaja Petäjäniemi ja maakuntapäi-
56471: tuksen (nro 32) 58 äänellä. vien jäsen Tuominen olivat yhdessä muiden neu-
56472: voston jäsenten kanssa esittäneet jäsenehdotuk-
56473: sessa, että neuvosto suosittaisi ministerineuvostoa
56474: 5. Pohjoismainen väestörekisterisopimus yhdessä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohta-
56475: jiston kanssa järjestämään pohjoismaisen naisten-
56476: Kansanedustaja A. Kemppainen ym. olivat konferenssin erityisesti naisille, joilla on yhteyksiä
56477: tehneet jäsenehdotuksen pohjoismaisen väestöre- naisjärjestöihin, ruohonjuuritason toimintaan ja
56478: kisterisopimuksen tarkistamisesta. Valiokunta to- vastaaviin epävirallisiin yhdistyksiin ja yhteisöi-
56479: tesi, että vaikka nykyinen sopimus suurin piirtein hin.
56480: toimi tyydyttävästi, olisi toivottavaa koordinoida Valiokunta suhtautui lausunnonantajien ta-
56481: maiden asumiskäsitteet. Valiokunta korosti, että voin myönteisesti jäsenehdotukseen, joka tarkoit-
56482: eräs Pohjoismaiden neuvoston päätehtäviä oli ti pohjoismaista naistenkonferenssia, samantyyp-
56483: taata kaikille pohjoismaiden kansalaisille sosiaali- pistä foorumia kuin YK:n naistenkonferenssi.
56484: nen ja sivistyksellinen turva, juridinen tasa-arvo Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden mi-
56485: ja mahdollisimman suuri vapaus heidän jokapäi- nisterineuvoston välinen yhteistyö tällaisen kon-
56486: väisessä elämässään, riippumatta siitä, mihin he ferenssin kohdalla olisi lähinnä käytännöllistä ja
56487: Pohjolassa asettuivat asumaan. Valiokunta katsoi, koordinoivaa. Valiokunta viittasi kuitenkin mah-
56488: että oli tarvetta taata täysi tasa-arvo kaikille dollisuuteen, että ministerineuvosto samanaikai-
56489: pohjoismaiden kansalaisille koordinoitujen ja yk- sesti "Pohjoismaisen Foorumin" kanssa järjestäisi
56490: sinkertaistettujen sääntöjen perusteella, jotka YK:n naistenkonferenssin kaltaisen virallisen
56491: koskevat väestökirjanpitoa pohjoismaiden välillä konferenssin. Täten voitaisiin toteuttaa toivomus
56492: tapahtuvien muuttojen yhteydessä. Valiokunnan laajemmasta yhteistyöstä julkisten viranomaisten
56493: mielestä nykyistä sopimusta oli tarpeen tarkistaa ja naisjärjestöjen ja muiden tasa-arvokysymysten
56494: saatujen kokemusten valossa. kanssa työskentelevien kanssa. Valiokunta katsoi,
56495: Täysistuntokeskustelussa kansanedustaja Riihi- että Pohjoismainen Foorumi pitäisi pitää vuonna
56496: järvi huomautti väestökirjanpidon puutteesta 1988. Täten Foorumi pidettäisiin sopivan ajan
56497: pohjoismaissa korostaen, että mitä pikimmin kuluttua Nairobissa pidettävästä YK:n konfe-
56498: olisi saatava aikaan pohjoismainen väestörekiste- renssista, mutta samalla ajankohtana, jolloin täs-
56499: risopimus, joka takaisi jatkuvan tietojen välityk- tä konferenssista saadut kokemukset vielä ovat
56500: sen toisesta pohjoismaasta asianomaisen henkilön ajankohtaisia.
56501: kotimaan väestökirjanpitoviranomaisille'' kysei- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
56502: sen henkilön ja hänen perheensä jäsenten oikeu- ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro
56503: delliseen asemaan oleellisesti vaikuttavien perus- 34) järjestää yhdessä Pohjoismaiden neuvoston
56504: tierojen muutoksista. Lisäksi pitäisi saada aikaan puheenjohtajiston kanssa pohjoismaisen naisten-
56505: pohjoismaiden välillä järjestelmä, jossa vaihde- konferenssin - Pohjoismaisen Foorumin - 1988
56506: taan mm. siviilisäätytietoja. Pohjoismaiden väli- naisille, joilla on yhteyksiä naisjärjestöihin, am-
56507: sissä muutoissa käytettävä lomake pitäisi uudistaa mattijärjestöihin, ruohonjuuritason toimintaan ja
56508: siten, että se vastaa nykyaikaista tietoliikennettä. muihin epävirallisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin
56509: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi sekä järjestää yhdessä Pohjoismaiden neuvoston
56510: 13
56511:
56512: puheenjohtajiston kanssa virallisen konferenssin oli välttämätöntä korkeamman koulutuksen pii-
56513: samanaikaisesti Pohjoismaisen Foorumin kanssa rissä uusien yhteistyötulosten aikaansaamiseksi.
56514: sekä varata projektivaroja konferenssin valmiste- Tästä syytä valiokunta ehdotti, että ministerineu-
56515: lua ja toteuttamista varten. Suositus hyväksyttiin vosto selvittäisi tarkemmin, kuinka tämä ala
56516: 58 äänellä. voitaisiin muodostaa erityiseksi yhteistyöalaksi.
56517: Itse ministerineuvoston kertomuksen osalta va-
56518: liokunta käsitteli aluksi mm. pohjoismaisen yh-
56519: B. Sivistysvaliokunnan käsittelemiä asioita teistyön uutta yhteistyöorganisaatiota. Valiokun-
56520: ta pani paljon painoa sille, että ministerineuvosto
56521: 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus kertomuksessaan mainitsi, että uudistus voisi
56522: pohjoismaisesta yhteistyöstä vahvistaa kulttuuriyhteistyötä siten, että se kytke-
56523: tään lähemmin muihin yhteistyöaloihin. Valio-
56524: kunta edellytti, että tulevaa toimintaa leimaisi
56525: Sivistysvaliokunnalle oli osoitettu seuraavat
56526: aktiivinen tahto laajentaa pohjoismaista kulttuu-
56527: osat ministerineuvoston kertomuksesta (C 1): I
56528: riyhteistyötä.
56529: luku: Johdanto (asianomaisilta osin), II luku:
56530: Kulttuuriyhteistyön yleisiä kysymyksiä käsitte-
56531: Yhteenveto erikoisaloja käsittelevistä luvuista, III
56532: levän luvun osalta valiokunta edellytti, että mi-
56533: luku: Taloudellista kehitystä ja täystyöllisyyttä
56534: nisterineuvosto nyt aloittaisi työn pohjoismaisen
56535: koskeva toimintasuunnitelma, VIII: Koulutus-,
56536: kulttuuriyhteistyön kehittämistä koskevan erityi-
56537: tutkimus- ja kulttuurialan yhteistyö sekä osia
56538: sen toimintasuunnitelman valmistelemiseksi. Va-
56539: muista luvuista. Lisäksi käsiteltiin ministerineu-
56540: liokunta odotti lisäksi, että toimintasuunnitelma
56541: voston kertomus (C 5/k): Pohjoismaisen kulttuu-
56542: esitettäisiin neuvostolle hyvissä ajoin ennen Hel-
56543: rirahaston kertomus.
56544: singissä 1987 pidettävää istuntoa. Lisäksi valio-
56545: Kertomuksesta antamassaan mietinnössä valio- kunta piti tärkeänä, että Pohjolan kaikille alueil-
56546: kunta esitti aluksi näkökohtia niistä toimista, le ja seuduille annettaisiin mahdollisuudet osal-
56547: joihin ministerineuvosto tai hallitukset olivat ryh- listua aktiivisesti kulttuuriyhteistyöhön. Pohjois-
56548: tyneet edellisvuoden lausunnon johdosta. Valio- maisen budjetin aluepoliittista määrärahaa pitäisi
56549: kunta ilmaisi tyytyväisyytensä sen johdosta, että myös voida hyödyntää kulttuuripanostuksiin alu-
56550: oli luotu pysyvä pohjoismainen filmiyhteistyö eellisilla yhteistyöaloilla.
56551: ottamalla budjettiin kiinteä määräraha pohjois- Koulutusta koskevan luvun osalta valiokunta
56552: maisen elokuvan jakelun edistämiseksi. Avustus käsitteli lokakuussa 1985 pidettyä seminaaria,
56553: oli kaikesta huolimatta valiokunnan mukaan jossa pohdittiin opettaja- ja oppilasvaihtoa Poh-
56554: liian pieni, jotta se voisi edistää pohjoismaisten jolassa. Seminaarin tarkoituksena oli tutkia mah-
56555: elokuvatuottajien mahdollisuuksia tuottaa yhdes- dollisuuksia saada aikaan opettaja- ja oppilas-
56556: sä elokuvia Pohjolassa. Valiokunnan mielestä vaihtoa koskeva tehokkaampi yhteistyö eri järjes-
56557: ministerineuvoston pitäisi selvittää, millä tavalla töjen ja viranomaisten välillä pohjoismaissa. Se-
56558: pohjoismaisen elokuvan yhteistuotantoa voitai- minaarin tarkoituksena oli myös pohjoismaisem-
56559: siin helpottaa ja että ministerineuvoston pitäisi man profiilin antaminen koulutyölle pohjois-
56560: ryhtyä toimiin parantaakseen pohjoismaisten elo- maissa. Valiokunta edellytti, että ministerineu-
56561: kuvien jakelua ja markkinointia. Edelleen pitäisi vosto myös vastaisuudessa omistaisi kysymykselle
56562: valiokunnan mukaan tehostaa toimintaa kielten huomiota ja selvittäisi, kuinka organisatorisesti
56563: ymmärtämisen lisäämiseksi Pohjolassa kaikilla voitaisiin helpottaa opettaja- ja oppilasvaihdon
56564: koulutustasoilla. Edelleen valiokunta edellytti, lisäämistä Pohjoismaissa. Edelleen valiokunta to-
56565: että ministerineuvosto ryhtyisi pikaisesti toimiin tesi, että lopullista sopimusta ei vielä oltu tehty
56566: parantaakseen pohjoismaisten kielten opetusta pohjoismaiden välillä peruskoulun ja lukion ai-
56567: yliopistoissa ja korkeakouluissa. neenopettajien yhteisistä työmarkkinoista. Valio-
56568: Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden li- kunta piti tätä epätyydyttävänä ja edellytti sopi-
56569: säämisen osalta valiokunta pani tyytyväisenä mer- muksen tekemistä viipymättä.
56570: kille, että pohjoismainen tutkimuspoliittinen Tutkimusta koskevassa luvussa valiokunta tote-
56571: neuvosto oli myöntänyt varoja pohjoismaisten si, että pohjoismainen tutkimuspoliittinen neu-
56572: opettajien liikkuvuuden tutkimiseen yliopistojen vosto (FPR) vuonna 1985 oli julkaissut kootun
56573: opettajavoimien yhteistyön vahvistamiseksi. Va- katsauksen tutkimuspoliittisesta kehityksestä
56574: liokunnan mielestä järjestelmällisempi yhteistyö Pohjolassa 1980-luvulla. Valiokunnan mukaan
56575: 14
56576:
56577: FPR:n roolia koordinoivana ja neuvoa-antavana 2. Koulutusyhteistyö
56578: elimenä pohjoismaisessa yhteistyöorganisaatiossa
56579: pitäisi vahvistaa. Valiokunta edellytti myös, että Neuvoston jäsenet Hetemäki-Olander, Muur-
56580: uusi ohjelma laaditaan seuraavaa toimintakautta man, Riihijärvi, Westerlund ja Väänänen olivat
56581: varten, joka alkaa vuonna 1987 ja että se esitet- yhdessä muiden neuvoston jäsenten kanssa esittä-
56582: täisiin neuvostolle lausuntoa varten. Valiokunta neet, että ministerineuvostolle annettaisiin suosi-
56583: katsoi, että tällaisen toimintaohjelman pitäisi tus selvittää mahdollisuudet yhdenmukaistaa ra-
56584: sisältää sekä tehtävien prioritointi että aikataulu. kennusalan koulutus pohjoismaissa ja vaatia kou-
56585: Tämän luvun käsittelyn yhteydessä valiokunta lutuksen yhteydessä pakollinen harjoittelujakso
56586: kiinnitti huomiota Pohjoismaisen Aasian tutki- ennen valmistumista ja siirtymistä vapaille työ-
56587: musinstituutin (CINA) vuoden aikana tekemään markkinoille.
56588: arviointiin. Kansainvälisen asiantuntijaryhmän Ehdotuksesta antamassaan mietinnössä valio-
56589: laatima raportti oli hyvin kriittinen nykyistä toi- kunta yhtyi tämän alan läheisempää yhteistyötä
56590: mintaa kohtaan ja valiokunta edellytti, että mi- koskeviin perusteluihin, mutta katsoi samalla
56591: nisterineuvosto ryhtyisi pikaisesti toimiin raportin aiheelliseksi korostaa, että ammattikoulutusta
56592: johdosta. koskevaa yhteistyötä kokonaisuutena Pohjolassa
56593: Yleiskulttuurin alalta valiokunta muistutti ai- pitäisi vahvistaa. Edellytys sille, että yhteispoh-
56594: kaisemmista lausunnoista, jotka koskivat kirjalli- joismaiset työmarkkinat toteutuisivat yksityisen
56595: suus- ja musiikkipalkinnon nykyisten palkinto- työntekijän osalta, oli valiokunnan mukaan, että
56596: summien kaksinkertaistamista. Valiokunta tuki saatua ammattikoulutusta pidettiin yhdenvertai-
56597: ministerineuvoston sitä käsitystä, että painopiste sena pohjoismaissa. Tämän perusteella valiokun-
56598: yleiskulttuuria koskevassa työssä vuoden aikana ta piti perusteltuna tehostaa edelleen ammatti-
56599: pitäisi kohdistaa yhteistyöhön kulttuuri- ja jouk- koulutusta koskevaa yhteistyötä.
56600: koviestintäaloilla, kulttuuritiedotukseen ulko- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
56601: mailla, kulttuuriyhteyksiin Grönlannin kanssa ja ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro
56602: niiden ongelmien analyyseihin, jotka liittyvät 4) tehostaa pohjoismaista yhteistyötä ammatti-
56603: kulttuuria ja työllisyyttä koskevaan kysymykseen. koulutuksen alalla ammattikoulutuksen samanar-
56604: Tämän lisäksi valiokunta piti tärkeänä, että kan- voisuuden lisäämiseksi Pohjolassa. Suositus hy-
56605: salaisjärjestöjen yhteistyötä parannetaan. väksyttiin 56 äänellä.
56606: Valiokunta ilmaisi tyytyväisyytensä yhteisiin Kansanedustaja Isohookana-Asunmaa teki mi-
56607: toimintaohjelmiin kulttuuri-ja joukkoviestintä- nisterineuvostolle kysymyksen pohjoismaisten
56608: alalla kaudella 1985-1987, joita toteutti minis- kielten opetuksesta yliopistoissa ja korkeakouluis-
56609: terineuvoston asettama erityinen pohjoismainen sa Pohjolassa ja suomen kielen lehtoraatin säilyt-
56610: työryhmä. Yhteistyössä pohjoismaisia elokuvia ja tämisestä Lundin yliopistossa. Ministerineuvoston
56611: TV-ohjelmia sisältävien videonauhojen jakelun vastauksesta ilmeni, että kulttuurisihteeristössä
56612: kehittämiseksi Pohjolassa näytti kuitenkin olevan parhaillaan kartoitettiin pohjoismaisten kielten
56613: eräitä vaikeuksia. Valiokunnan mukaan ministe- koulutustarvetta yliopistoissa ja korkeakouluissa
56614: rineuvostolla oli tärkeä tehtävä esittää ehdotus Pohjolassa. Tulos olisi suunnitelmien mukaan
56615: niiden tekijänoikeudellisten ja taloudellisten on- valmis toukokuussa 1986. Lundin yliopiston suo-
56616: gelmien poliittiseksi ratkaisuksi, jotka liittyivät men kielen lehtoraatin osalta ilmoitettiin minis-
56617: videonauhojen jakeluun, jotta pohjoismainen terineuvoston taholta, että Ruotsin hallitus oli
56618: ohjelmatarjonta videomarkkinoilla voitaisiin tur- antanut tehtäväksi yliopisto-ja korkeakouluviras-
56619: vata. Satelliitin avulla tapahtuvan pohjoismaisen tolle kartoittaa olemassa olevat ulkomaalaislehto-
56620: radio- ja TV -yhteistyön osalta valiokunta muis- rien virat ym. Kartoituksen tuloksia odoteltaessa
56621: tutti ministerineuvoston ehdotuksesta B 61/k an- hallitus oli pitänyt välttämättömänä, että tietyt
56622: tamastaan mietinnöstä, jossa valiokunta ilmoitti lehtoraatit toistaiseksi säilyivät mm. suomen kie-
56623: olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että neuvot- len lehtoraatti Lundissa. Lisäksi Ruotsin budjet-
56624: telut satelliitin avulla tapahtuvasta pohjoismai- tiesityksessä on ehdotettu lisäystä jatko-opetuk-
56625: sesta radio- ja TV-yhteistyöstä olivat johtaneet sen turvaamiseksi Lundissa.
56626: tuloksiin. Edustaja Isohookana-Asunmaa teki vielä lisä-
56627: Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, merkitseekö
56628: lausunnoksi (nro 1) 66 äänellä. Kansanedustaja Lundin yliopistolle tuleva määräraha sitä, että
56629: Pirkko Turpeinen pidättyi äänestämästä. siellä annettava opetus on pysyvästi turvattu ja
56630: 15
56631:
56632: voidaanko pitää lähtökohtana, että taman alan toimia Pohjolan kulttuuri-identiteetin säilyttämi-
56633: vähennykset eivät koske Ruotsin muita yliopisto- seksi ja vahvistamiseksi, oli myös hyvin tärkeätä,
56634: Ja. että pohjoismaat osallistuivat aktiivisesti kansain-
56635: Ruotsin kieltenopetusta koskevasta ministeri- väliseen kulttuurivaihtoon ja vaikuttivat siihen.
56636: neuvoston vastauksesta kävi ilmi, että vaikka Tällaisella vuorovaikutuksella voitaisiin pohjois-
56637: yliopistot muuttavat toivomusteosa tärkeysjärjes- maiselle kulttuurielämälle antaa uusia virikkeitä
56638: tystä, on epätodennäköistä, että vähennettäisiin siten, että hyödynnetään parasta, mitä tarjotaan
56639: niitä panostuksia, joita nyt tehdään suomen kansainvälisellä tasolla.
56640: kielen opetukseen. Valiokunta korosti myös voimakkaiden poh-
56641: joismaisten panostusten merkitystä viestintäalal-
56642: la. Valiokunta oli mietinnössään ministerineuvos-
56643: 3. Tutkimusyhteistyö ton kertomuksesta 1985 ilmaissut, että ministeri-
56644: neuvoston pitäisi selvittää, kuinka pohjoismaisen
56645: Ministerineuvostolle oli tehty kysymys Pohjois- elokuvan yhteistuotantoa voitaisiin helpottaa ja
56646: maisen tutkimuspoliittisen neuvoston arvioin- että ehdotuksia tässä tarkoituksessa pitäisi esittää.
56647: neista, jotka koskivat pohjoismaista tutkimus- Edelleen valiokunta oli perännyt toimia pohjois-
56648: poliittista yhteistyötä eri aloilla. Vastauksessa pi- maisten elokuvien jakelun ja markkinoinnin pa-
56649: dettiin tärkeänä, että tutkimuspoliittinen neu- rantamiseksi. Valiokunta oli aikaisemmin ilmais-
56650: vosto tarkastelisi toimintakenttää. Todettiin, että sut tyytyväisyytensä siihen yhteistyöhön, joka oli
56651: tutkimuspoliittinen neuvosto oli tehnyt aloitteen aloitettu kulttuurisektorin piirissä tietoalalla.
56652: Pohjoismaisen Aasiantutkimusinstituutin (CINA) Voimavarat, jotka oli tähän mennessä asetettu
56653: ja Yhteiskuntasuunnittelun pohjoismaisen insti- käytettäväksi tähän yhteistyöhön, olivat kuiten-
56654: tuutin (NORDPLAN) arvioimiseksi. Nämä arvi- kin olleet vaatimattomat. Tulevaisuuden yhteis-
56655: oinnit olivat parhaillaan keskusteltavina ja minis- työtä koulutus- ja tutkimusalalla muodostettaessa
56656: terineuvoston tarkoituksena oli lähitulevaisuudes- on siksi välttämätöntä ottaa erityisesti huomioon,
56657: sa tehdä päätös mahdollisista toimista. Jotta kuinka pohjoismaat voivat säilyttää korkean tason
56658: pohjoismaista tutkimusta voitaisiin harjoittaa koulutuksessa ja tutkimuksessa tietoalalla.
56659: menestyksellisesti, oli välttämätöntä panostaa Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
56660: olemassa olevan tutkimusyhteistyön arvwlml- ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro
56661: seen. 2) laatia erityinen toimintasuunnitelma pohjois-
56662: maista kulttuuriyhteistyötä varten ja esittää tällai-
56663: 4. Yleiskulttuuria koskeva yhteistyö nen suunnitelma Pohjoismaiden neuvostolle hy-
56664: vissä ajoin ennen Pohjoismaiden neuvoston 3 5.
56665: Kansanedustajat Isohookana-Asunmaa ja Lip- istuntoa 1987. Suositus hyväksyttiin 70 äänellä.
56666: ponen ym. olivat tehneet jäsenehdotuksen poh- Neuvoston jäsenet Aho, Isohookana-Asunmaa,
56667: joismaista kulttuuriyhteistyötä koskevasta toimin- Knuuttila, Liikanen, Lipponen, Riihijärvi ja Vää-
56668: tasuunnitelmasta. Ehdotuksentekijät huomautti- nänen olivat tehneet jäsenehdotuksen pohjois-
56669: vat, että aktiivinen kulttuuriyhteistyö oli perus- maisesta kulttuuri- ja tiedotuskeskuksesta Itä- ja
56670: edellytys sille, että ylipäätään voitiin laajentaa Keski-Suomea varten. Jäsenehdotuksessa ehdo-
56671: maiden yhteistyötä. Toimintasuunnitelman pitäi- tettiin, että ministerineuvosto selvittäisi edelly-
56672: si ottaa huomioon kulttuuriyhteistyö kokonaisuu- tykset perustaa pohjoismainen kulttuuri-ja tiedo-
56673: tena, koulualan yhteistyö, tutkimusyhteistyö, tuskeskus Itä- ja Keski-Suomea varten alueen
56674: yleiskulttuuria koskeva yhteistyö ja viestintäyh- lähes 900 000 suomenkielisen asukkaan liittämi-
56675: teistyö. Toimintasuunnitelmaa koskevaan työhön seksi lähemmin muuhun Pohjolaan antamalla
56676: pitäisi valita erityinen johtoryhmä, jossa olisivat heille tietoja, piristämällä kulttuurivaihtoa, kiel-
56677: myös Pohjoismaiden neuvoston edustajat. ten oppimista ja ihmiskontakteja.
56678: Valiokunta tuki lämpimästi pohjoismaisen Valiokunta yhtyi ehdotuksentekijöiden toivo-
56679: kulttuuriyhteistyön toimintasuunnitelmaa. Valio- muksiin siitä, että tietoja on parannettava Itä-
56680: kunta piti tärkeänä, että toimintasuunnitelma Suomessa muiden pohjoismaiden kulttuuri- ja
56681: suunnataan siten, että se antaa mahdollisuudet yhteiskuntaelämästä ja Itä-Suomen asukkaiden
56682: panostaa voimakkaasti pohjoismaiseen kulttuuri- edellytyksiä suoriin kontakteihin muiden poh-
56683: yhteistyöhön. Tällöin pitäisi ottaa huomioon 22 joismaalaisten kanssa on parannettava. Ottaen
56684: miljoonan asukkaan muodostaman Pohjolan voi- huomioon, etta monilta pohjoismaisilta kulttuu-
56685: mavarat kokonaisuutena. Samalla kun tarvittiin rialan laitoksilta on puuttunut taloudellisia edel-
56686: 16
56687:
56688: lytyksiä laajentaa tyydyttävästi toimintaansa va- suudet antaa palkinto paitsi sinfoniateoksille
56689: liokunta oli suhtautunut pidättyvästi uusien lai- myös muille korkealaatuisille teoksille, mutta
56690: tosten perustamiseen. Valiokunta katsoi siksi, katsoi kuitenkin, että jakelun parantamista pitäi-
56691: että jäsenehdotuksessa esitetty selvitys pitäisi si prioritoida asiaa edelleen harkittaessa. Valio-
56692: kohdistaa siten, että kartoitetaan mahdollisuudet kunta muistutti, että palkintosummaa ei ole
56693: ylipäätään laajentaa kulttuuriyhteyksiä Itä- ja korotettu vuoden 1977 jälkeen samalla kun toi-
56694: Keski-Suomen ja Pohjolan muiden osien välillä. minnan kustannukset muuten ovat lisääntyneet
56695: Tärkeä tekijä kulttuuriyhteistyön laajentamiseksi joka vuosi. Valiokunnan tarkoituksena oli palata
56696: tässä tapauksessa oli pohjoismaisten kielten ym- kysymykseen vuoden 1987 budjetin jatkokäsitte-
56697: märtäminen ja mahdollisuus edistää tätä alueen lyssä saadakseen aikaan palkintosumman huo-
56698: suomenkielisen väestön ja muiden pohjoismaa- mattavan korottamisen.
56699: laisten välisin suorin yhteyksin. Valiokunta piti Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
56700: tärkeänä, että tämän alan rahoituskysymykset ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro
56701: pitäisi hoitaa siten, että Suomessa paikallisesti, 6) selvittää, miten Pohjoismaiden neuvoston mu-
56702: alueellisesti ja kansallisesti tuntuvasti edistettäi- siikkipalkintoa varten nimettävät teokset voidaan
56703: siin toiminnan rahoitusta. saada suuremman yleisön saataville Pohjolassa
56704: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi sekä selvitykseen sisältyvien ehdotusten perusteel-
56705: ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro la ryhtyä tarvittaviin toimiin nimettyjen teosten
56706: 3) selvittää, kuinka Itä- ja Keski-Suomen ja tunnetuksi tekemisen parantamiseksi. Suositus
56707: muun Pohjolan välisiä kulttuuriyhteyksiä voidaan hyväksyttiin 63 äänellä.
56708: edelleen vahvistaa ja tehdä ehdotuksia tätä tar- Kansanedustaja Turpeinen oli yhdessä toisen
56709: koittaviksi toimiksi. Suositus hyväksyttiin 54 ää- neuvoston jäsenen kanssa tehnyt jäsenehdotuksen
56710: nellä. siitä, että Pohjoismaiden neuvosto päättäisi tukea
56711: Jäsenehdotus oli tehty tukirahaston perustami- näyttelyhanketta "Pohjola vuonna 2030" toimi-
56712: sesta fäärin-, grönlannin- ja saamenkielistä kirjal- malla sen suojelijana.
56713: lisuutta varten. Valiokunta yhtyi ehdotuksenteki- Valiokunnalla oli se periaatteellinen käsitys,
56714: jöiden käsitykseen, että saamen-, fäärin- ja grön- että neuvoston tehtävänä ei ollut toimia erilaisten
56715: lanninkielisellä kirjallisuudella oli vähemmän projektien tai näyttelyiden suojelijana ja viittasi
56716: edullinen paikka pohjoismaisessa kirjallisuudessa. tässä myös kysymyksen aikaisempaan käsittelyyn
56717: Siksi pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä pitäisi neuvoston elimissä. Pohjoismaiden neuvoston
56718: ottaa erityisesti huomioon näiden kielialueiden puheenjohtajisto oli mm. ilmoittanut, että neu-
56719: kirjallisuuden ongelmat. Valiokunta katsoi kui- vosto suhtautui myönteisesti projekteihin ja toi-
56720: tenkin, että olemassa olevat pohjoismaiset tuki- miin, jotka liittyvät Pohjolan tulevaisuutta koske-
56721: järjestelmät antoivat mahdollisuuden lisäpanos- viin ajatuksiin ja visioihin, mutta että ei pitäisi
56722: tuksiin fäärin-, grönlannin- ja saamenkielisen pitää etusijalla yksittäistä projektia ennen muita
56723: kirjallisuuden tukemiseksi. ryhtymällä projektin suojelijaksi. Myös neuvoston
56724: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi tiedotuskomitea oli suhtautunut torjuvasti osal-
56725: ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro listumiseen.
56726: 5) lisätä fäärin-, grönlannin- ja saamenkieliselle Kansanedustaja Turpeinen-Kajanoja liitti vas-
56727: kirjallisuudelle annettavaa tukea käyttämällä ole- talauseen neuvoston mietintöön.
56728: massa olevia pohjoismaisia tukijärjestelyjä. Suosi- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto päätti olla
56729: tus hyväksyttiin 61 äänella. ryhtymättä mihinkään toimiin jäsenehdotuksen
56730: Jäsenehdotuksessa esitettiin, että ministerineu- johdosta. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin 63
56731: vosto tutkisi vaihtoehtoisia muotoja piristääkseen äänellä yhtä ääntä vastaan. Kaksi jäsentä pidättyi
56732: luovaa säveltaidetta Pohjolassa sekä missä muo- äänestämästä.
56733: doissa varoja on annettava palkintoteosten nau- Kansanedustajat Bärlund ja Muurman olivat
56734: hoittamista, julkaisemista ja jakelua varten. yhdessä muiden neuvoston jäsenten kanssa teh-
56735: Valiokunnan mielestä ehdotettu selvitys pitäisi neet jäsenehdotuksen Pohjoiskalotin eläinpuis-
56736: kohdistaa mahdollisuuksiin parantaa musiikki- tosta ''Polar Zoo''.
56737: palkintoa varten nimettyjen teosten jakelua siten, Valiokunta totesi, että lausuntoelinten suhtau-
56738: että ne vastaisuudessa voisivat saavuttaa laajem- tuminen ehdotukseen oli hyvin erilainen. Monet
56739: man yleisön. Valiokunta yhtyi ehdotuksentekijöi- lausuntoelimet olivat sitä mieltä, että ympäristö-
56740: den näkemykseen, että siirtyminen musiikkipal- syyt eivät puoltaneet "Polar Zoon" perustamista.
56741: kinnon jakamiseen joka vuosi antaisi mahdolli- Myöskään ehdotuksen lausuntokäsittelyn aikana
56742: 17
56743:
56744: ei oltu esitetty mitään vahvoja perusteluja, jotka liokunta piti erityisen arvokkaana ajatellen tämän
56745: tutkimus- ja koulutusnäkökohdista katsottuna kulttuuri-ilmentymän edistämismahdollisuuksia.
56746: puoltaisivat uuden eläinpuistotoiminnan perus- NORDLEK:ille annettavaa tukea pitäisi valio-
56747: tamista, jo olemassa olevien eläinpuistojen lisäk- kunnan käsityksen mukaan ensimmäisenä koe-
56748: si. Sivistysvaliokunta oli jäsenehdotusta arvioides- kautena voida myöntää ministerineuvoston käyt-
56749: saan lähinnä kiinnittänyt huomiota ehdotuksen tövaroista. Tämän jälkeen tukea pitäisi antaa
56750: tutkimuspuoliin. Kun lausuntokäsittely oli osoit- budjettiin otettavana kiinteänä määrärahana ot-
56751: tanut, että oli erilaisia käsityksiä "Polar Zoon" taen huomioon kokeilukauden tulokset.
56752: merkityksestä ylipäätänsä ja kun mitään vahvoja Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
56753: perusteluja ehdotukselle tutkimusnäkökohdista ministerineuvostolle annettavan suosituksen ( nr
56754: tarkasteltuna ei ollut esitetty, valiokunta ei voi- 7) osoittaa pohjoismaisesta budjetista varoja
56755: nut puoltaa jäsenehdotuksessa esitetyn selvityk- NORDLEK:ille vuodesta 1987 alkaen. Suositus
56756: sen toteuttamista. hyväksyttiin 58 äänellä.
56757: Valiokunta oli jäsenehdotusta käsitellessään Kansanedustaja Turpeinen oli tehnyt ministe-
56758: myös todennut, että ehdotuksesta annetuissa rineuvostolle kysymyksen demokraattisesta tie-
56759: myönteisissä lausunnoissa useimmissa tapauksissa donvälityksestä. Kysymyksen tekijä halusi tietää,
56760: sanouduttiin irti ajatuksesta perustaa täysin uusi oliko pohjoismailla yhdessä aikomuksena edistää
56761: eläinpuisto Pohjoiskalotille. Sen sijaan tuettiin demokraattisempaa tiedonvälitystä sekä taloudel-
56762: sitä, että jollekin nykyisistä tai suunnitteilla ole- lista ja henkistä tasa-arvoa. Ministerineuvoston
56763: vista puistoista alueella annettaisiin nimitys "Po- vastauksesta ilmeni mm., että pohjoismaat olivat
56764: lar Zoo''. Kysymyksen käsittelyn aikana oli myös tehneet aloitteita kartoittaakseen vapaan infor-
56765: käynyt ilmi, että pohjoisista eläinpuistoista kol- maation kehittämisen esteitä ja selvittääkseen
56766: me, nimittäin Bardun, Lyckselen ja Ranuan lehdistön roolia viranomaisten ja vallanpitäjien
56767: eläinpuistot, olivat tehneet esisopimuksen kehit- väärinkäytösten vahtijana.
56768: tääkseen yhteistyötä sen ajatuksen pohjalta, että Ministeri Björkstrand vastasi mmlsterineuvos-
56769: opetusta ja tutkimusta sekä uhanalaisten eläinla- tolle tehtyyn kysymykseen, joka koski pohjois-
56770: jien säilyttämistä painotetaan. Valiokunta piti maiselle näyttelyvaihdolle annettavaa tukea. Vas-
56771: luonnollisena, että olemassa olevan alueellisen tauksesta ilmeni, että pohjoismaista näyttelyvaih-
56772: kiinnostuksen pohjalta tätä yhteistyötä laajennet- toa toteutetaan tänä päivänä Pohjoismaiselta
56773: taisiin edelleen. Matkailualan osoittaman kiin- kulttuurirahastolta saatavalla tuella. Björkstran-
56774: nostuksen takia valiokunta katsoi, että saattaisi din mukaan pohjoismaiden välisen näyttelyvaih-
56775: olla perusteltua jatkaa ''Polar Zoo'' -kysymystä don on tapahduttava tällä tavalla. Mahdollisuuk-
56776: koskevaa työtä. Neuvoston liikennevaliokunnan sia näyttely-yhteistyön laajentamiseen Suomen-
56777: pitäisi kuitenkin tehdä mahdollinen arviointi linnan Pohjoismaisen taidekeskuksen avulla tut-
56778: Pohjoismaiden neuvostossa mahdollisuuksista to- kitaan myös ministerineuvostossa. Kysymykseen
56779: teuttaa ehdotus tästä lähtökohdasta. annetusta ministerineuvoston vastauksesta ilmeni
56780: Valiokunnan ehdotuksen mukaisesti neuvosto myös, että tämän lisäksi on olemassa voimakkaas-
56781: päätti olla ryhtymättä mihinkään toimiin jäse- ti laajeneva vierasateljeetoiminta, mihin ministe-
56782: nehdotuksen johdosta. Valiokunnan ehdotus hy- rineuvosto on suhtautunut myönteisesti.
56783: väksyttiin 40 äänellä. 19 jäsentä pidättyi äänestä- Kansanedustaja Hetemäki-Olander teki minis-
56784: mästä, mm. suurin osa Suomen valtuuskunnasta. terineuvostolle kysymyksen Roomassa toimivalle
56785: Neuvoston jäsenet Hetemäki-Olander ja Iso- taiteilijoiden ja tiedemiesten Skandinaaviselle yh-
56786: hookana-Asunmaa olivat yhdessä neuvoston mui- distykselle annettavasta taloudellisesta tuesta.
56787: den jäsenten kanssa tehneet jäsenehdotuksen Hän halusi tietää, mitä ministerineuvosto aikoo
56788: pohjoismaiselle kansankulttuuriyhteistyölle an- tehdä turvatakseen Skandinaavisen yhdistyksen
56789: nettavasta tuesta (NORDLEK). toiminnan jatkumisen. Ministerineuvoston vas-
56790: Valiokunta korosti mietinnössään, että yhteis- tauksesta ilmeni, että ministerineuvosto on tie-
56791: työn lisääminen kansalaisjärjestöjen välillä Pohjo- toinen yhdistyksen vaikeuksista ja tulee ottamaan
56792: lassa oli valiokunnan erittäin tärkeänä pitämiä asian esille tulevassa kokouksessa. Tarkoituksena
56793: yhteistyöaloja. NORDLEK koostuu 19 järjestöstä on myös keskustella siitä, kuinka kansallinen
56794: kaikista pohjoismaista edustaen 200 000 jäsentä rahoitus voidaan saada aikaan.
56795: kansankulttuurialalla. NORDLEK omistamuu Kansanedustaja Hetemäki-Olander kommen-
56796: ennen kaikkea koulutukseen ja tiedotukseen toi ministerineuvoston vastausta toteamalla, että
56797: pohjoismaisen kansankulttuurin piirissä, mitä va- rahoituksen lykkääminen kansalliseen käsittelyyn
56798:
56799: 3 370026C
56800: 18
56801:
56802: on vain yksi tapa naamioida irtisanoutuminen Ministerineuvoston ilmoituksesta ilmeni, että
56803: vastuusta yhteispohjoismaisen asian osalta. jatkovalmistelutyö ennen kolmevuotista koe-
56804: jaksoa käsitti mm. sellaisen yksityiskohtaisen so-
56805: pimuksen laatimisen ja vahvistamisen, joka koski
56806: 5. Radio- ja TV-yhteistyö ohjelmayhteistyötä ja teknisiä, taloudellisia ja
56807: rahoituskysymyksiä. Valiokunnan tarkoituksena
56808: Työtä sivistysvaliokunnassa oli vuoden aikana oli, sen jälkeen kun tarkempi ehdotus yhteistyön
56809: hallinnut kysymys satelliitin avulla tapahtuvasta muodosta oli saatu, palata myöhemmin asiaan
56810: radio- ja TV-yhteistyöstä Pohjolassa. Toukokuus- esittämällä näkökohtia sekä ohjelmayhteistyöstä
56811: sa 1985 pidetyssä kokouksessa valiokunta totesi että muista Pohjolan radio- ja TV-yhteistyön
56812: ministerineuvoston neuvottelujen TV-kysymyk- kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Vahviste-
56813: sessä edelleen jatkuvan. Valiokunnan mielestä oli tun aikataulun mukaan huhtikuussa 1986 saatai-
56814: epätyydyttävää, että ministerineuvoston ehdotus- siin Pohjolan radioyhtiöiden raportti ohjelmayh-
56815: ta koskeva työ oli edelleen viivästynyt. Valiokun- teistyön muodoista.
56816: nan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ehdo- Kansanedustaja Lipponen oli tehnyt Suomen
56817: tuksesta lokakuussa 1985 pitämien jatkokeskuste- ja Ruotsin hallituksille kysymyksen Suomen TV-
56818: lujen jälkeen voitiin lopullinen ehdotus radio- ja ohjelmien lähettämisestä edelleen Ruotsiin. Ky-
56819: TV-yhteistyön lisäämisestä Pohjolassa antaa Poh- symyksen tekijä halusi tietää, milloin Suomen
56820: joismaiden neuvostolle 10. marraskuuta 1985. TV-ohjelmien edelleen lähettäminen Tukholman
56821: Ehdotuksen mukaan satelliitin avulla tapahtu- alueelle voidaan aloittaa. Vastauksesta ilmeni,
56822: van radio- ja TV -yhteistyön lisääminen Pohjolassa että radio-oikeudelliset edellytykset olivat nyt
56823: alustavssa kokeilutoiminnassa toteutettaisiin olemassa suomalaisten televisio-ohjelmien yleisra-
56824: käyttämällä hyväksi Tele-X-suorasatelliittin TV- diolähetyksiä koskevan lain tultua voimaan hel-
56825: kapasiteettia. Toiminta aloitettaisiin vuoden mikuussa 1986. Erityinen lähetyslaitteisto oli ase-
56826: 1987 jälkipuoliskolla ja se jatkuisi kolmen vuo- tettu Nackan TV-asemalle. Ruotsin hallitus oli
56827: den ajan. lisäksi pyytänyt eduskunnalta määrärahaa laitteis-
56828: Ministerineuvoston ehdotuksesta antamassa ton käyttöä varten. Tämä merkitsi sitä, että
56829: mietinnössä sivistysvaliokunta totesi, että satellii- Ruotsin osalta lähetykset voisivat alkaa heti kun
56830: tin avulla tapahtuvaa radio- ja TV -yhteistyötä toimintalupa-anomus oli hyväksytty. Mitään sel-
56831: koskevat suunnitelmat lähtivät liikkeelle valio- laista anomusta ei kuitenkaan ollut tiettävästi
56832: kunnan lausumasta kulttuuripolittisesta perus- jätetty sillä perusteella, että tekijänoikeuksia kos-
56833: telusta Pohjolan radio- ja TV-yhteistyön laajenta- kevat neuvottelut olivat edelleen käynnissä.
56834: miseksi. Valiokunta kannatti ministerineuvoston
56835: Ruotsin osalta vastauksen antanut ministeri
56836: ehdotusta ja katsoi, että radio- ja TV-yhteistyötä
56837: korosti edelleen olevan tärkeätä huolehtia teki-
56838: kokeilukautena voitaisiin toteuttaa ministerineu-
56839: jänoikeudesta ja että siksi täytyi olla tiettyä
56840: voston ehdotuksessa mainittujen suuntaviivojen
56841: ymmärtämystä sille, että joskus oli pakko lykätä
56842: pohjalta. Valiokunta lähti kannanotossaan siitä,
56843: aikataulua siksi, että ei haluttu tinkiä tekijänoi-
56844: että ohjelmatoimintaa koskevat kysymykset voisi-
56845: keuden haltijoiden oikeuksista teoksiinsa.
56846: vat saada tyydyttävän ratkaisun.
56847: Valiokunnan aikaisemmin lausumien Tanskan Vastauksen johdosta Lipponen teki lisäkysy-
56848: osallistumista koskevien toivomusten perusteella myksen, jossa hän tiedusteli, oliko mahdollista
56849: valiokunta pani tyytyväisenä merkille, että T ans- aloittaa koelähetykset, jotka eivät ole riippuvaisia
56850: kan hallitus oli ilmoittanut valmiutensa aloittaa tekijänoikeudellisten ongelmien ratkaisemisesta.
56851: neuvottelut Pohjoismaiden ministerineuvostossa Lisäkysymykseen annetusta vastauksesta ilmeni,
56852: ehdoista, jotka koskevat Tanskan mahdollista että tekniset edellytykset olivat olemassa, mutta
56853: osallistumista Tele-X:n avulla tapahtuvaan koe- juridiset arvioinnit voivat johtaa siihen, että lähe-
56854: luontoiseen ohjelmayhteistyöhön. tyksiä ei voida aloittaa ennen kuin tekijänoikeuk-
56855: Sivistysvaliokunta oli myös edellyttänyt, että sia koskevat kysymykset on ratkaistu.
56856: jatkovalmistelutyö saisi sellaisen suunnan, että Kansanedustaja Lipponen teki toisen lisäkysy-
56857: Islannin osallistuminen ohjelmavaihtoon voitai- myksen siitä, eikö periaatteessa ohjelmia jakava
56858: siin mahdollistaa ja että myös selvitettäisiin, maa voisi myös ottaa vastuun tuottajille makset-
56859: mikä oli Grönlannin ja Pärsaarten kiinnostus tavista korvauskustannuksista. Toiseen lisäkysy-
56860: satelliitin avulla tapahtuvaan vaihtoon ja kuinka mykseen annetusta vastauksesta ilmeni, että kun
56861: se voitaisiin ottaa huomioon. sopimus alkuaan tehtiin Suomen ja Ruotsin halli-
56862: 19
56863:
56864: tuksien välillä, edellytyksenä oli, että Suomen suus". Sen sijaan, että olisi esitetty täydellinen
56865: puolella vastanaisiin kustannuksista. luettelo oikeuksista (Codex Nordicus) oli katsottu
56866: Ministerineuvostolle oli tehty kysymys telelai- tarkoituksenmukaisemmaksi kartoittaa vain ne
56867: tosten yhteistyöstä pohjoismaisten TV-ohjelmien alueet, joilla pohjoismaalaisten oikeudet eivät
56868: jakelussa. Ministeri Björkstrandin antamasta vas- olleet samat kuin asuinmaan kansalaisten, ts. ns.
56869: tauksesta ilmeni, että telelaitokset eivät vielä esteluettelo. Valiokunta ehdottikin, että työtä
56870: olleet esittäneet mitään lopullisia suunnitelmia selvityksen ''Pohjoismaalaisten oikeudet Pohjo-
56871: tai ehdotuksia. Yksittäisellä hallituksella eikä lassa'' parissa jatkettaisiin, jotta tiedot saataisiin
56872: Pohjoismaiden ministerineuvostolla ei ollut siksi kattavammiksi ja vertailukelpoisemmiksi.
56873: mahdollisuutta ottaa kantaa Nordprog-projek- Työmarkkinaluvussa valiokunta pani merkille,
56874: tiin. Kuitenkin edellytettiin, että ministerineu- että samalla kun nuorisotyöttömyys oli vähenty-
56875: vosto saisi mahdollisuuden keskustella Nordprog- nyt, naisten osuus työttömistä ja erityisesti pitkä-
56876: projektista ennen kuin kansallisesti otettaisiin aikaistyöttömistä osoitti selvästi nousevaa suun-
56877: kantaa siihen. Edelleen korostettiin, että Tele- taa. Muiden heikkojen ryhmien osalta, ts. pitkä-
56878: X:ää koskevan päätöksen tehneet hallitukset pa- aikaistyöttömät, joilla on sosiaalisia ongelmia,
56879: nivat painoa sille, että pohjoismainen TV-yhteis- vammaiset ja ikääntyvät ihmiset, ei ollut mitään
56880: työ saavuttaisi niin laajan yleisön kuin mahdollis- merkkejä siitä, että heidän mahdollisuutensa työ-
56881: ta. Siksi oli ryhdytty käyttämään suoralähetyssa- markkinoilla olisivat oleellisesti parantuneet. Va-
56882: telliittia, mikä yleisön näkökulmasta oli demo- liokunta ehdottikin, että työmarkkinayhteistyötä
56883: kraattisempaa. pitäisi suuremmassa määrin suunnata työmarkki-
56884: Ministeri Björkstrand vastasi ministerineuvos- noiden jakautumisen estämiseen pohjoismaissa.
56885: tolle tehtyyn kysymykseen, joka koski mainoslä- Toimet naisten aseman parantamiseksi työmark-
56886: hetyksiä TV-yhteistyössä, josta oli tehty päätös. kinoilla olivat tässä suhteessa erityisen tärkeät.
56887: Vastauksesta ilmeni, että hallitukset periaatteessa Valiokunta piti ilahduttavana, että tarkistettu
56888: olivat ilmoittaneet olevansa valmiit kattamaan sopimus työttömäksi joutuneiden eduista oli tul-
56889: menot kansallisesti, mutta päätöksessä oli sään- lut voimaan 1986. Työmarkkina-alan tarkistetun
56890: nös siitä, että vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista yhteistyöohjelman osalta valiokunta ilmoitti ole-
56891: keskustel taisiin. vansa tyytyväinen siihen, että oli asetettu maa-
56892: hanmuuttokysymysten yhdysryhmä, joka lähinnä
56893: ryhtyisi käsittelemään kysymyksiä, jotka koskevat
56894: C. Sosiaali- ja ympäristövaliokunnan käsittelemiä maahanmuuttotutkimusta, tilastoja, tulkkausta
56895: asioita ja kääntämistä sekä tasa-arvo-ongelmia, jotka
56896: liittyvät työvoiman liikkumiseen yli rajojen.
56897: 1. Pohjoismaiden mtnzsterineuvoston kertomus Työympäristöalalla valiokunta käsitteli ennen
56898: pohjoismaisesta yhteistyöstä. kaikkea kysymystä pohjoismaisesta työympäristö-
56899: sopimuksesta. Ottaen huomioon ministerineu-
56900: Sosiaali- ja ympäristövaliokunnalle oli osoitettu voston aikaisemmin työympäristösopimusta koh-
56901: seuraavat osat ministerineuvoston kertomuksesta taan esittämät voimakkaat vastaväitteet valiokun-
56902: (C 1): I luku: Johdanto (asianomaisilta osin), IX: ta katsoi, että ministerineuvoston selvitystä kos-
56903: Työmarkkinat, X: Työympäristö, XI: Sosiaalipo- keva ehdotus voitiin hyväksyä nykyvaiheessa. Va-
56904: litiikka ja XII: Ympäristönsuojelu. liokunta korosti kuitenkin voimakkaasti, että
56905: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta totesi aluksi työympäristösopimuksen aikaansaamista koske-
56906: mietinnössään ministerineuvoston pohjoismaista vasta tavoitteesta on pidettävä kiinni tämän selvi-
56907: yhteistyötä koskevasta kertomuksesta, että yhä tystyön aikana.
56908: useammat uudet kysymykset olivat luonteeltaan Sosiaali- ja ympäristövaliokunta saattoi todeta
56909: alojen välisiä. Esimerkkinä mainittiin pohjois- tyytyväisenä, että pohjoismainen yhteistyö työelä-
56910: maista kansalaisuutta koskeva kysymys. Valio- mä- ja työoikeusalalla aloitettaisiin erityisessä
56911: kunta ilmaisi tyytyväisyytensä sen johdosta, että yhdysryhmässä. Työelämän kysymyksiä koskevaa
56912: ministerineuvosto oli nyt esittänyt raportin, jon- yhteistyötä pitäisi konkretisoida ja siihen pitäisi
56913: ka otsikkona on ''Pohjoismaalaisten oikeudet sisällyttää esim. psykososiaaliset ympäristökysy-
56914: Pohjolassa" (NU 1985:6). Esitetyn selvitystyön mykset.
56915: tavoitetaso oli kuitenkin merkittävästi alhaisempi Sosiaalipolitiikkaa koskevassa luvussa valiokun-
56916: kuin valiokunnan esittämässä parlamentaarisessa ta mm. viittasi pohjoismaisen lääkelautakunnan
56917: toimintaohjelmassa ''Pohjoismainen kansalai- työhön yhteisten pohjoismaisten suuntaviivojen
56918: 20
56919:
56920: laatimiseksi rekisteröintianomuksia varten sekä ta yleisesti kutsutaan A- ja B-luokiksi, on tullut
56921: ehdotuksiin tutkimuspöytäkirjoja koskeviksi poh- selvemmäksi sillä perusteella, että työmarkkinoi-
56922: joismaisiksi suuntaviivoiksi yhtenä toimenpiteenä den rakenteelliset ongelmat ovat edelleen koros-
56923: pyrittäessä lääkerekisteröintiä koskevaan pohjois- tuneet. Hänen mukaansa toimia tämän vastusta-
56924: maiseen toimintasuunnitelmaan neuvoston suosi- miseksi on prioritoitava. Hän korosti myös poh-
56925: tuksen numeron 1211984 mukaisesti. joismaisen työympäristösopimuksen tärkeyttä.
56926: Edelleen valiokunta kiinnitti huomiota van- Ministeri Leppänen totesi, että työllistettyjen
56927: hempainlomaa koskevaan projektiin Pohjolassa, määrä Pohjolassa on lisäännyt viime vuosina ja
56928: joka tähtäsi tietojen systematisointiin niistä po- työttömyysaste on Pohjolassa pienempi kuin mis-
56929: liittisista ja yhteiskunnallisista edellytyksistä, jot- sään muualla maailmassa. Hän totesi kuitenkin,
56930: ka koskivat oikeutta vanhempainlomaan raskau- että emme saa olla tyytyväisiä siihen. Hänen
56931: den, synnytyksen ja pienten lasten hoidon yhtey- mukaansa pyrkimyksen täystyöllisyyteen on läh-
56932: dessä. Valiokunta katsoi, että tämän tutkimuksen dettävä subjektiivisesta työnoikeudesta eikä aino-
56933: tuloksilla oli luonnollinen paikka työssä, joka astaan kansantaloudellisesta näkökohdasta.
56934: koski ''Pohjoismaalaisten oikeuksia Pohjolassa'' Ministeri Kuuskoski-Vikatmaa totesi keskuste-
56935: (Codex N ordicus) esimerkkinä sellaisista eroista lussa, että sosiaalipolitiikan alan yhteistyö on
56936: sosiaalisissa oikeuksissa, joiden vuoksi ihmisillä rakenteeltaan hyvä. Sosiaali- ja terveydenhuolto-
56937: on usein vaikeata vaihtaa olinpaikkaansa pohjois- sektorin osalta hän tähdensi, että pohjoismaisen
56938: maiden välillä. sosiaaliturvasopimuksen pitäisi oikeastaan olla so-
56939: Valiokunta ilmaisi tyytyväisyytensä työhön atk- siaalivakuutussopimus, koska se sisältää pelkäs-
56940: pohjaisten vammaisten apuvälineiden kehittämi- tään määräyksiä, jotka koskevat sosiaalivakuutus-
56941: seksi pohjoismaisessa vammaisasiainlautakunnas- alaa. Kun kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuolto-
56942: sa samoin kuin siihen, että toiminta oli aloitettu palvelut kaikissa pohjoismaissa viime vuosina
56943: pohjoismaisessa kuurosokeiden henkilöstön kou- ovat kehittyneet nopeasti, olemme joutuneet
56944: lutuskeskuksessa vuonna 1985 Tanskassa. tilanteeseen, jossa voimassa oleva sosiaaliturvaso-
56945: Ympäristönsuojelua koskevasta luvusta esittä- pimus ei anna vastausta palvelupuolta koskeviin
56946: missaan kommenteissa valiokunta muistutti kysymyksiin. Hänen mukaansa pitäisi ottaa esille
56947: vuonna 1985 antamastaan lausunnosta, joka kos- kysymys tarpeesta laajentaa sosiaaliturvasopimus-
56948: ki sitä, että pohjoismaiden pitäisi antaa voima- ta palvelupuolen täydentämiseksi.
56949: kasta tukea ympäristöä ja kehitystä tutkivalle Kansanedustaja Knuuttila osallistui myös kes-
56950: maailmankomissiolle, ns. Brundtlandin komissi- kusteluun ja esitti, että laadittaisiin yhteispoh-
56951: olle. Valiokunta suhtautui myönteisesti siihen, joismainen toimintasuunnitelma, joka on kon-
56952: että ministerineuvosto asetti ympäristönsuojelu- kreettinen ja pyrkii siihen suureen tavoitteeseen,
56953: alan kiireellisyysjärjestyksessä korkealle ja pyrki joka on asetettu riittävän monissa arvovaltaisissa
56954: säilyttämään kansainvälisesti johtavan aseman, elimissä, nimittäin täystyöllisyyteen.
56955: joka pohjoismailia oli tällä alalla. Muun muassa Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen
56956: viitattiin pohjoismaiden eri aloitteisiin, jotka liit- lausunnoksi (no 2) 60 äänellä.
56957: tyivät ilmansaasteiden kaukokulkeutumista kos-
56958: kevaan ECE:n konventioon. Valiokunta käsitteli
56959: myös merten saastumista koskevaa kysymystä ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto
56960: korosti, että jatkuvaa pohjoismaista panosta mer-
56961: ten saastumista koskevien kansainvälisten yleisso- Ministerineuvosto oli esittänyt ehdotuksen, jo-
56962: pimusten piirissä on vahvistettava. ka koski suunnitelmaa pohjoismaisen terveyden-
56963: Lopuksi valiokunta korosti mietinnössään, että hoitokorkeakoulun toiminnan laajentamiseksi.
56964: raportoinoin ministerineuvoston kertomuksessa Ehdotus perustui laajaan arviointiin terveyden-
56965: vastaisuudessa pitäisi sisältää konkreettisempaa hoitokorkeakoulun toiminnasta ja siinä esitettiin
56966: selostusta projekteista ja tuloksista. Kertomukses- laajentamista siten, että koulutusvolyymiä lisä-
56967: sa mainittujen raporttien pitäisi olla saatavana tään ja laatua nostetaan sekä tutkimusmahdolli-
56968: koko valiokunnan arviointia varten. suuksia lisätään. Laajentaminen tapahtuisi viiden
56969: Täysistuntokeskustelussa kansanedustaja Bär- vuoden aikana. Neljä uutta professuuria perus-
56970: lund sosiaali- ja ympäristövaliokunnan selastaja- tettaisiin ja "yhtymämallia" ehdotettiin korkea-
56971: na esitti valiokunnan näkemykset työmarkkinoita koulun antaman kansanterveystieteen koulutuk-
56972: ja työympäristöä koskevasta luvusta. Hän painot- sen ja useiden Pohjolan yliopistojen antaman
56973: ti, että työmarkkinoiden kahtiajakautuminen, jo- vastaavan koulutuksen koordinoimiseksi.
56974: 21
56975:
56976: Valiokunta suhtautui myönteisesti esitettyyn sa. Valiokunta korosti voimakkaasti, että on tär-
56977: ministerineuvoston ehdotukseen. Perustelut poh- keätä, että ministerineuvosto edelleen työskente-
56978: JOismaisen terveydenhoitokorkeakoulun perus- lee tämän kysymyksen parissa ja että raportointia
56979: tamiseksi olivat mm., että tiettyjen kurssien op- odotettiin ministerineuvostolta. Valiokunnassa
56980: pilaspohja eri pohjoismaissa oli liian pieni ja että oltiin yksimielisiä siitä, että on tärkeätä antaa
56981: pätevien opettajavoimien rekrytointia helpote- perheelle ja varttuville lapsille parhaat mahdolli-
56982: taan, jos pohjoismaat toimivat yhdessä. Yhteis- set edellytykset samalla kun todettiin, että nyky-
56983: pohjoismaiselle opetusympäristölle annettiin yhteiskunnalle oli ominaista hyvin monet arvos-
56984: myös merkitys. tukset ja yhdessäelämisen muodot samoin kuin
56985: Valiokunta korosti koulun pohjoismaista pro- erilaiset näkemykset juridisista, poliittisista ja
56986: fiilia ja sitä, että oli välttämätöntä tehdä työhön- kulttuuria koskevista osakysymyksistä, jotka ovat
56987: oton ehdot sellaisiksi, että pätevät hakijat kaikis- merkityksellisiä tässä yhteydessä.
56988: ta pohjoismaista kiinnostuisivat opettajanviroista. Kansanedustaja Almgren osallistui jäsenehdo-
56989: Koulun antama koulutus oli tieteidenvälistä ja tusta koskevaan keskusteluun ja valitti valiokun-
56990: käsitti sellaiset aineet kuin yhteiskuntalääketiede, nan päätöstä asiassa. Hänen mukaansa perheen
56991: epidemiologia, ympäristölääketiede, hallinto ja pitäisi saada enemmän tukea tehostetuilla toimil-
56992: suunnittelu. Valiokunta katsoi, että uudet ter- la, jotta lapsiperheet voisivat saavuttaa saman
56993: veyspoliittiset strategiat pohjoismaissa olivat ko- aineellisen elintason kuin muut.
56994: rostaneet profiililtaan tällaisen koulutuksen tar- Neuvosto noudatti valiokunnan ehdotusta olla
56995: vetta ja korosti alojenvälisyyden arvoa laajenne- ryhtymättä mihinkään toimiin jäsenehdotuksen
56996: tussa koulutuksessa samoin kuin mahdollisuutta johdosta.
56997: suurempaan lisäkurssien tarjontaan, mielellään
56998: Mm. kansanedustajat A. Kemppainen ja H.
56999: yhteistyössä erilaisten vapaaehtoisten järjestöjen
57000: Kemppainen olivat tehneet jäsenehdotuksen
57001: kanssa vammais-, ympäristö- tai työmarkkina-
57002: pohjoismaisesta Pohjoiskalotin vammaisten kes-
57003: alalla. Vaikka toivomus ns. "uusista rahoista"
57004: kuksesta.
57005: terveydenhoitokorkeakoulun laajentamiseksi oli
57006: täytetty siten, että annettiin avustusta koulun Valiokunta totesi lausuntoelimien suhtautu-
57007: toimintaan käyttöasteen mukaan pohjoismaisen neen jäsenehdotukseen melko eri lailla. Käsityk-
57008: budjetin ulkopuolelta, valiokunta edellytti, että set olivat erilaisia mahdollisen pohjoismaisen
57009: kaikki pohjoismaat täten ottaisivat vastuun siitä, Pohjoiskalotin vammaiskeskuksen sijainnista ja
57010: että koulun toiminnan laajentaminen toteute- laajuudesta. Enemmistö lausunnonantajista kui-
57011: taan. tenkin tuki ajatusta selvittää kysymystä. Pohjois-
57012: Ministeri Kuuskoski-Vikatmaa esitti suunnitel- maiden Pohjoiskalotin vammaisten keskus saisi
57013: mat, jotka pohjoismaiden ministerineuvosto oli erityistä arvoa elimenä tutkimusprojektien käyn-
57014: hyväksynyt pohjoismaisen terveydenhoitokorkea- nistämiseksi pohjoisessa sijaitsevien yliopistojen
57015: koulun laajentamiseksi. ja korkeakoulujen välillä. Vammaiskysymysten
57016: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi tutkimusta harjoitettiin pohjoismaisella tasolla
57017: ministerineuvostolle annetun suosituksen (no 8) pohjoismaisten vammaiskysymysten lautakunnan
57018: vahvistaa pohjoismaisen terveydenhoitokorkea- piirissä ja tämän ja Pohjoiskalotin keskuksen
57019: koulun toiminnan kehittämissuunnitelma minis- yhteistyö voisi johtaa hedelmällisiin aloitteisiin
57020: terineuvoston ehdotuksen B 641 s mukaisesti ja esim. apuvälineiden, kuntoutuksen ja sosiaalilää-
57021: ottamalla huomioon sosiaali- ja ympäristövalio- ketieteen osalta. Valiokunta ehdotti siksi, että
57022: kunnan esittämät näkökohdat. Suositus hyväksyt- neuvosto suosirtaisi ministerineuvostoa selvittä-
57023: tiin 60 äänellä. mään mahdollisuudet perustaa Pohjoiskalotille
57024: Jäsenehdotuksessa mm. kansanedustaja Väänä- pohjoismainen kuntoutus-, tiedotus- ja tutki-
57025: nen oli esittänyt, että neuvosto suosirtaisi minis- muskeskus vammaisia varten.
57026: terineuvostoa tutkimaan edellytyksiä luoda nuo- Neuvosto hyväksyi ministerineuvostolle annet-
57027: rille tarkoitettu koulutus, jonka tarkoituksena tavan suosituksen (no 15) valiokunnan ehdotus-
57028: olisi valmistaa heitä kodin, lastenkasvatuksen ja ten mukaisesti. Suositus hyväksyttiin 60 äänellä.
57029: perheen mukanaan tuomiin tehtäviin. Kansanedustajat Väänänen ja Westerlund oli-
57030: Valiokunta viittasi aikaisempaan suositukseen, vat yhdessä neuvoston muiden jäsenten kanssa
57031: joka koski lasten ympäristöä (no 10/ 1982), jossa tehneet jäsenehdotuksen AIDS:ia koskevasta yh-
57032: yksi kohdista tarkoitti yhteistyötä vanhempain- teispohjoismaisesta tiedotuksesta ja tutkimukses-
57033: koulutuksen kehittämiseksi edelleen pohjoismais- ta. Valiokunta halusi ilmoittaa neuvostolle, että
57034: 22
57035:
57036: kysymys oli tehty ja että valiokunta jäi odotta- mattien osalta, joita mm. valtuutusvaatimus kos-
57037: maan jäsenehdotuksen lausuntokäsittelyä. ki. Ero voimassa olevaan sopimukseen nähden
57038: Maakuntapäivien jäsen Tuominen kysyi, pitikö oli, että siinä tarkoitettiin julkisen sektorin piiris-
57039: Ruotsin hallitus kohtuullisena, että pohjoismai- sä olevia ammattiryhmiä, kun taas po. jäseneh-
57040: sen sosiaaliturvasopimuksen soveltaminen riisti dotus koski avoimilla markkinoilla kilpailevia
57041: ahvenanmaalaisilta etuja, jotka voitiin myöntää, vapaita ammattiryhmiä. Näitä ryhmiä koskevia
57042: mikäli sopimusta ei olisi olemassa. Vastauksessa valtuutussääntöjä voitiin kuitenkin sikäli verrata
57043: valitettiin, että soveltamisvaikeuksia näytti synty- sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattiryhmiin,
57044: neen puheena olevassa tapauksessa, mutta samal- että niiden tarkoituksena oli taata, että toimintaa
57045: la korostettiin, että ongelma tultaisiin ratkaise- harjoittaisivat pätevät ja sopivat henkilöt, joilla
57046: maan tekemällä muutoksia Suomen sisäisiin so- on käytännön kokemusta. Valiokunta näki välttä-
57047: veltamismääräyksiin pohjoismaisen konvention mättömäksi asettaa toimikunnan eikä välittömäs-
57048: kohdalla. ti ryhtyä toimiin, kuten ehdotuksentekijät olivat
57049: Ministerineuvostolle esitettiin kysymys pohjois- vaatineet.
57050: maisesta yhteistyöstä, joka koskee eettisiä sääntö- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
57051: jä lääketieteellisten kokeiden yhteydessä. Minis- ministerineuvostolle annettavan suosituksen (no
57052: teri Kuuskoski-Vikatmaa vastasi, että on tärkeätä 9) selvityttää mahdollisuudet yhteispohjoismais-
57053: että poliittisella taholla varmistetaan, että vallit- ten työmarkkinoiden luomiseksi vapaille elinkei-
57054: see yksimielisyys yhteiskunnan perustavaa laatua non harjoittajille. Suositus hyväksyttiin 58 äänel-
57055: olevien eettisten arvostusten ja tieteen mahdolli- lä.
57056: suuksien kehittämisen välillä. Vielä ei aika näyt- Yhdessä neuvoston muiden jäsenten kanssa
57057: tänyt olevan kypsä pohjoismaisen yhteistyöeli- mm. kansanedustaja A. Kemppainen oli tehnyt
57058: men perustamiseksi tälle alalle. jäsenehdotuksen esittäen ministerineuvostolle an-
57059: Kansanedustaja H. Kemppainen teki ministe- nettavaa suositusta laajemmasta läänitason yh-
57060: rineuvostolle kysymyksen pohjoismaisen syövän- teistyöstä, joka koskee nuorten työllistämistoimia
57061: vastaisen kampanjan onnistumisesta. Ministeri- kulttuurialalla.
57062: neuvoston vastauksessa ilmoitettiin, että pohjois- Aluksi valiokunta esitti mietinnössään, että
57063: maissa on perinteenä, että hallitukset eivät ota kulttuurialan työllistämistoimia koskevaa laajen-
57064: kantaa yksityiskohtiin radioyhtiöiden ohjelmatoi- nettua toimintaa pitäisi toteuttaa taloudellisen
57065: minnassa. Siksi myöskään ministerineuvosto ei toimintasuunnitelman ''Norden i vekst'' seuran-
57066: voinut ottaa kantaa. Ministerineuvosto halusi nan yhteydessä. Pohjoismaisten määrärahojen
57067: kuitenkin seurata asiaa kansallisten ministerien vaikutukset olisivat suuremmat, jos voitaisiin laa-
57068: kautta, huomauttaa radioyhtiöille ongelmista, jentaa yhteistyötä ja saada liikkeelle paikallisia
57069: joita on television pohjoismaisen syövänvastaisen voimavaroja. Yhteistyö läänien kanssa oli edullis-
57070: kampanjan yhteydessä. ta, koska niillä oli selkeä käsitys paikallisista
57071: oloista ao. maassa ja siten niillä saattoi olla
57072: avainrooli tällaisia hankkeita toteutettaessa. Va-
57073: 3. Työmarkkinat liokunta muistutti ns. neljän kaupungin projek-
57074: tista, jonka arviointi oli osoittanut, että verkosto-
57075: Jäsenehdotuksen olivat tehneet mm. kansan- yhteistyö paikallistasolla saattoi antaa arvokkaita
57076: edustajat Stenbäck ja Väänänen, jotka esittivät, tuloksia. Edelleen viitattiin ns. '' Akershusprojek-
57077: että neuvosto suosittaisi ministerineuvostoa kii- tiin'' Norjassa, jossa työttömiä nuoria oli otettu
57078: reellisesti ryhtymään toimiin perustaakseen yh- työhön mm. videopajojen kehittämiseen ja hoi-
57079: teispohjoismaiset markkinat vapaille elinkeinon- toon. Menemättä yksityiskohtiin siitä, minkä
57080: harjoittajille. tyyppiset projektit parhaiten soveltuivat pohjois-
57081: Valiokunta teki vertailuja siihen työhön, joka maiseen tukeen, valiokunta halusi korostaa, että
57082: oli pohjana sopimukselle yhteisistä työmarkki- suuntautumisen pitäisi olla epäperinteinen ja
57083: noista terveydenhoito-, sairaanhoito- ja eläinlää- hallinnon joustavaa. Valiokunta katsoi, että mi-
57084: kintähenkilöstölle vuodelta 1981; siinä tarkoitet- käli projekteista lisäksi tehtäisiin määräaikaisia,
57085: tiin sellaisia ryhmiä, joiden osalta valtuutus vaa- vältyttäisiin siltä riskiltä, että tämä työllistäminen
57086: dittiin luvan saamiseksi asianomaisen ammatin korvaisi kulttuurisektorin pysyviä työpaikkoja.
57087: harjoittamiseen. Valiokunnan mukaan pitäisi sel- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
57088: vittää, olisiko mahdollista saada aikaan yksi tai ministerineuvostolle annettavan suosituksen siitä,
57089: useampia vastaavia sopimuksia ns. vapaiden am- että ministerineuvosto yhteistyössä läänien ja
57090: 23
57091:
57092: asianomaisten pqestoJen kanssa vaihtaisi koke- nukset saasteiden torjumisesta, periaate, joka oli
57093: muksia paikallis- ja aluetason toimista ja hank- vahvistettu mm. OECD:n antamissa vastauksissa.
57094: keista nuorten työllistämiseksi kulttuurialalla ja Samalla kun valiokunta suhtautui epäröiden eh-
57095: että ministerineuvosto tekisi aloitteita ja tukisi dotukseen, valiokunta korosti happamoitumisen
57096: määräaikaisia verkostoprojekteja paikallis-ia alu- torjuntaa koskevan voimaperäisen työn jatkami-
57097: etasolla työttömien nuorten ottamiseksi työhön sen merkitystä. Valiokunta muistutti myös il-
57098: kulttuurialalla. Suositus hyväksyttiin 56 äänellä. mansaasteita koskevasta kansainvälisestä konfe-
57099: Valiokunnan käsiteltävänä oli myös mm. kan- renssista, jonka neuvoston puheenjohtajisto jär-
57100: sanedustaja A. Kemppaisen tekemä jäsenehdotus jestää Tukholmassa syyskuussa 1986.
57101: 6 tunnin normaalityöpäivän käyttöönottamista Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto päätti olla
57102: koskevasta koejärjestelystä. Istunnossa samat eh- ryhtymättä mihinkään toimiin jäsenehdotuksen
57103: dotuksentekijät tekivät muutosehdotuksen, joka johdosta.
57104: koski pohjoismaista tutkimusta ja selvitystä työ- Valiokunnan käsiteltävänä oli kaksi jäsenehdo-
57105: ajan lyhennyksistä ja kuuden tunnin työpäivää tusta rajojen yli kulkeutuvista ilmansaasteista,
57106: koskevaa konferenssia. Valiokunta päätti, että jotka valiokunta käsitteli yhdessä. Toisen oli
57107: pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston tehnyt kansanedustaja Hetemäki-Olander ja siinä
57108: kautta lähetettävällä kirjelmällä esitetään työajan esitettiin valvonnan ja toimintavalmiuden paran-
57109: lyhennystä koskevien selvitysten, tilastojen ja tamista rajojen yli kulkeutuvien ilmansaasteiden
57110: muun aineiston hankkimista pohjoismaista. Näi- osalta. Toinen ehdotus koski toimintaohjelmaa
57111: tä selvityksiä odotettaessa kysymys pantiin pöy- ilmansaasteiden vähentämiseksi edelleen vahvis-
57112: dälle valiokunnassa, mikä ilmoitettiin neuvostol- tetuissa aikarajoissa.
57113: le. Valiokunta katsoi, että rajojen yli kulkeutuvien
57114: Maakuntapäivien jäsen Tuominen teki minis- ilmansaasteiden vastaisten toimien tavoitetasoa
57115: terineuvostolle kysymyksen pohjoismaisessa lai- pitäisi oleellisesti nostaa nykyisiin toimiin verrat-
57116: toksessa suoritetun palvelun hyväksilukemisesta. tuna. Valiokunta viittasi EEC:n yleissopimukseen
57117: Ministerineuvosto vastasi, että vain valtiollisista ilmansaasteiden kaukokulkeutumisesta, joka suu-
57118: viroista rekrytoidut avustajat voivat vaatia poh- relta osalta voidaan laskea Pohjoismaiden toi-
57119: joismaisen viranhoidon hyväksymistä myöhem- mien ansioksi. Sopimus tuli voimaan 1983. Li-
57120: mässä valtiollisessa viranhoidossa. Maakuntapäi- säksi viitattiin sitovaan pöytäkirjaan, jonka alle-
57121: vien jäsen Tuominen teki lisäkysymyksen siitä, kirjoittivat heinäkuussa 198 5 Helsingissä 21
57122: voitaisiinko ajatella, että ministerineuvoston ta- maan edustajat, jotka sitoutuivat vuoteen 1993
57123: holla oltaisiin valmiita laajentamaan tätä siten, mennessä vähentämään rikkipäästäjään 30 %
57124: että pohjoismainen viranhoito voitaisiin laskea vuoden 1980 tasoon verrattuna. Samalla todettiin
57125: hyväksi silloin kun esim. ao. henkilö tulee suo- että allekirjoittajamaista monet olivat vähentä-
57126: raan korkeakoulusta pohjoismaiseen laitokseen ja neet päästöjä huomattavasti enemmän. Tämä
57127: sen jälkeen siirtyy kansalliseen valtiolliseen vir- koski mm. Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa,
57128: kaan. Ministerineuvoston taholta ilmoitettiin, et- Saksan Liittotasavaltaa ja Ranskaa. Valiokunta
57129: tä Tuomisen perusteluja arvioitaisiin. puolsi, että ministerineuvostossa laadittaisiin
57130: suunnitelma rajan yli kulkeutuvien ilmansaastei-
57131: den valvomiseksi ja vähentämiseksi. Tähän suun-
57132: 4. Y mpäristönsuojeiu nitelmaan pitäisi kuulua tutkimus välttämättö-
57133: mien raja-arvojen vahvistamiseksi ympäristöva-
57134: Kansanedustaja Aho ym. olivat tehneet jäsen- hinkojen osalta ja aikataulu, jonka mukaan edel-
57135: ehdotuksen, jossa esitettiin, että neuvosto suosit- leen vähennetään rikkidioksiidien, typen ja mui-
57136: taisi ministerineuvostoa tutkimaan edellytykset den aineiden päästöjä Pohjolassa ja sen ulkopuo-
57137: saada aikaan kansainvälinen ilmansuojelurahasto lella. Suunnitelman pitäisi lisäksi käsittää vaadit-
57138: ja tehdä tarvittavat aloitteet tällaisen rahaston tavan varustuksen tekninen kehittäminen ja yhte-
57139: toteuttamiseksi. näiset mittaus- ja valvontamenetelmät. Tämä
57140: Valiokunta oli pannut merkille tiettyä epäröin- merkitsee, että lisää voimavaroja pitäisi asettaa
57141: tiä lausunnonantajien keskuudessa ehdotusta tutkimuksen ja useampien mittausasemien käy-
57142: kohtaan. Eräät nimittäin katsoivat, että ehdote- tettäväksi. Pyrkimyksenä pitäisi olla, että energia-
57143: tun rahaston perustaminen merkitsisi sitä, että politiikka pidemmällä tähtäyksellä suunnataan
57144: luovuttaisiin ns. aiheuttajaperiaatteesta, joka fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen
57145: merkitsee sitä, että saastuttaja maksaa kustan- tehokkaammalla energianhyödyntämisellä, ener-
57146: 24
57147:
57148: giansäästämisellä ja lisäpanostuksella uusiutuviin nittujen jokien sisällyttämistä siihen selvitykseen,
57149: energialäh reisiin. joka on tarkoitus viedä eteenpäin.
57150: Maakuntapäivien jäsen Jansson osallistui kes- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto päätti hy-
57151: kusteluun ja halusi kiinnittää ministerineuvoston väksyä Suomen, Norjan ja Ruotsin hallituksille
57152: huomiota siihen, että tätä suunnitelmaa laaditta- annettavan suosituksen (no 13) teetättää tarvitta-
57153: essa on välttämätöntä kohdistaa myös erityistä vat selvitykset Tenojoen, Torniojoen ja muiden
57154: huomiota ilmansaasteiden vaikutukseen Itämeren Pohjoiskalottia yhteisesti koskevien jokien yhtei-
57155: meriympäristöön. sen suojelun aikaansaamiseksi. Suositus hyväksyt-
57156: Maakuntapäivien jäsen Jansson teki myös ym- tiin 56 äänellä.
57157: päristönsuojelua koskevan kysymyksen öljyntor- Neuvoston jäsenet Tuominen, Bärlund, Jans-
57158: juntatoimien tehostamisesta merellä Köpenhami- son ja H. Kemppainen ym. olivat tehneet jäse-
57159: nan-sopimuksen puitteissa. Vastauksessa koros- nehdotuksen yhteispohjoismaisista toimista uha-
57160: tettiin, että ministerineuvosto haluaa edelleen nalaisilla eläinlajeilla käytävän kaupan estämisek-
57161: parantaa pohjoismaista yhteistyötä Kööpenhami- SI.
57162: nan-sopimuksen puitteissa. Valiokunta saattoi lausuntoaineiston perusteel-
57163: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi la yhtyä ehdotuksentekijöiden arviointiin, että
57164: ministerineuvostolle annettavan suosituksen (no moniin harvinaisiin ja haavoittuviin eläinlajeihin
57165: 12) vahvistaa rajojen yli kulkeutuvien ilmansaas- Pohjolassa kohdistui voimakas uhka ilmeisesti
57166: teiden valvontaa ja vähentämistä koskeva suunni- lisääntyvän laittoman kansainvälisen kaupan joh-
57167: telma, johon sisältyy lisävoimavaroja mittaukseen dosta, jota enemmän tai vähemmän ammatti-
57168: ja valvontaan, raportointijärjestelmä, tehostettu maiset keräilijät ja ostajat harjoittivat. Vaikka
57169: tutkius ja yhteispohjoismaisia toimia kansainväli- Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi olivat liittyneet
57170: sellä tasolla. Suositus hyväkyttiin 56 äänellä. uhanalaisilla eläin- ja kasvilajeilla käytävää kaup-
57171: Kansanedustajat Bärlund, H. Kemppainen ja paa koskevaan Washingtonin-yleissopimukseen,
57172: Pesola olivat tehneet jäsenehdotuksen Teno-, pidettiin perusteltuna tarkistaa lainsäädäntö rau-
57173: Tornio-, Muonio- ja Könkämäenojokien suojelua hoitus-, maastavienti- ja rangaistusmääräysten
57174: koskevista toimista. osalta. Valiokunnan mielestä määräyksiä pitäisi
57175: Valiokunta pani merkille lausunnonantajien yhdenmukaistaa ja koventaa. Yksi tapa parantaa
57176: kauttaaltaan myönteisen suhtautumisen jäseneh- tietoja ongelman vakavuudesta oli maidenvälinen
57177: dotuksessa mainittujen jokien suojelemiseksi. Va- hyvin kehitetty raportointijärjestelmä.
57178: liokunnalla ei ollut myöskään mitään muistutta- Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
57179: mista niiden ehdotusten suhteen, joita eräät ministerineuvostolle annettavan suosituksen (no
57180: lausunnonantajat olivat esittäneet suojelun ulot- 14) ryhtyä sopiviin toimiin lainsäädännön, val-
57181: tamiseksi myös Inarinjokeen Suomessa. Toisin vonnan ja tiedotuksen piirissä estääkseen uhana-
57182: kuin ehdotuksentekijät valiokunta katsoi kuiten- laisilla eläinlajeilla käytävän kaupan Pohjolassa.
57183: kin, että ennen suojelun toteuttamista kyseisten Suositus hyväksyttiin 61 äänellä.
57184: jokien osalta olisi tehtävä tutkimus- ja selvitystyö-
57185: tä, joka johtaisi teknistä toteuttamista koskeviin
57186: ehdotuksiin ja Suomen, Norjan ja Ruotsin väli- 5. "Codex Nordicus"
57187: seen sopimukseen. Selvityksessä pitäisi kartoittaa
57188: ne taloudelliset ja muut seuraukset, joita laajalla Jäsenehdotuksessa kansanedustajat Stenbäck ja
57189: suojelujärjestelmällä on kyseisille joille. Pitäisi Väänänen ym. olivat esittäneet, että neuvosto
57190: pyrkiä kompromissiin vesistöjen monipuolisen antaisi ministerineuvostolle suosituksen pohjois-
57191: käytön ja suojeluintressien välillä. Edelleen pitäi- maista kansalaisuutta koskevan työn yhteydessä
57192: si laatia suojelujärjestelmä joko kahdenvälisinä selvittää pikaisesti kysymys pohjoismaiden kansa-
57193: sopimuksina Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä laisten oikeuksien laajentamisesta ja yksinkertais-
57194: tai voimassa olevien rajajokisopimusten täyden- tamisesta muutettaessa Pohjolassa. Tämä koski
57195: nyksinä. osaksi kotimaan kansalaisuutta koskevan vaati-
57196: Kansanedustaja Bärlund oli sosiaali- ja ympä- muksen poistamista täytettäessä eräitä julkisia
57197: ristövaliokunnan selostaja ja hän korosti, että virkoja, osaksi ulkomaalaispoliisin luona tapahtu-
57198: valiokunta on edennyt hieman varovaisemmin vaa ilmoittautumista koskevan velvollisuuden
57199: kuin ehdotuksentekijät. Valiokunta oli jättänyt poistamista, osaksi pohjoisessa naapurimaassa
57200: pois Muonio- ja Könkämäenojoet, mutta Bärlun- asuvien pohjoismaalaisten yhdenvertaisuutta
57201: din lähtökohtana oli, että valiokunta tukee mai- maahanmuuttomaan omien kansalaisten kanssa
57202: 25
57203:
57204: hankittaessa kiinteää omaisuutta pysyvän vapaa- vosto aikoi jatkaa raporttia ''Pohjoismaalaisten
57205: ajan asunnon muodossa ja osaksi yhtenäisten oikeudet Pohjolassa'' siten, että saadaan aikaan
57206: sääntöjen käyttöönottamista Pohjolassa sotilaalli- myös kansanpainos "Codex Nordicus". Ministe-
57207: sille suoja-alueille pääsyn osalta. rineuvosto vastasi neuvoston istunnon jälkeen
57208: Valiokunta totesi, että ministerineuvosto oli aikovansa tehdä analyysin raportista ja arvioida,
57209: nyt julkaissut ensimmäisen osan työstä, josta kuinka edetä ja että ministerineuvosto myöhem-
57210: käytetään työnimeä "Codex Nordicus", pohjois- min ottaa kantaa siihen, voidaanko jatkoselvitys
57211: maisessa tutkimussarjassa 1985:6, "Pohjoismaa- julkistaa helppotajuisemmassa muodossa.
57212: laisten oikeudet Pohjolassa''. Jäsenehdotuksen
57213: vaatimuksia käsiteltiin selvityksen eräissä osissa.
57214: Sen vaatimuksen osalta, että kotimaan kansalai- D. Liikennevaliokunnan käsittelemiä asioita
57215: suus vaadittiin eräisiin julkisiin virkoihin saami-
57216: seksi valiokunta totesi, että säännöt olivat hie- 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus
57217: man erilaiset monilla eri tasoilla ja että omille pohjoismaisesta yhteistyöstii
57218: kansalaisille varattujen julkisten virkojen määrä
57219: oli erisuuruinen Pohjoismaissa. Ottaen huo- Liikennevaliokunnalle oli osoitettu seuraavat
57220: mioon yhteispohjoismaiset työmarkkinat valio- osat Pohjoismaiden ministerineuvoston pohjois-
57221: kunta piti suotavana pyrkiä sääntöjen yhdenmu- maista yhteistyötä koskevasta kertomuksesta
57222: kaistamiseen, jotta saataisiin aikaan kansalaisvaa- (C 1): I luku: Johdanto (asianomaisilta osin),
57223: timuksen samanlainen lieventäminen. XIII: Kuljetus, liikenne ja liikenneturvallisuus
57224: Vaatimus poistaa velvollisuus ilmoittautua ul- sekä XV: Matkailu.
57225: komaalaispoliisille pohjoismaalaisten osalta koski Ministerineuvoston kertomuksesta antamassaan
57226: ensi sijassa Norjaa. Valiokunta totesi, että ehdo- mietinnössä liikennevaliokunta korosti erityisesti
57227: tus ulkomaalaislaiksi Norjassa sisältänee sääntöjä, tietotekniikka-alan pohjoismaista toimintasuun-
57228: jotka vastaavat jäsenehdotuksen toivomusta tai nitelmaa, pohjoismaisen toimintasuunnitelman
57229: ainakin tietyssä määrin vastaavat sitä. Vaatimuk- tarvetta liikenneturvallisuuden lisäämiseksi, poh-
57230: sen ei siksi pitäisi antaa aihetta mihinkään toi- joismaista nuorisomatkailukorttia sekä kaikkien
57231: miin. Kiinteistön hankintaa koskevan vaatimuk- pohjoismaiden osallistumista matkailukampan-
57232: sen osalta valiokunta katsoi, että olisi selvitettävä, jaan Länsi-Saksassa.
57233: millä edellytyksillä ja rajoituksilla pohjoismaalai- Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston
57234: sille voitaisiin antaa vapaat mahdollisuudet hank- tammikuussa 1985 tekemällä päätöksellä liiken-
57235: kia tällaista omaisuutta. Valiokunta piti tätä nevaliokunta sai vastuun tekniikkaa ja tietotek-
57236: vapaiden pohjoismaisten markkinoiden luonnol- niikkaa koskevista kysymyksistä ja samalla tieto-
57237: lisena seurauksena samoin kuin osana pohjois- tekniikka-alan toimintasuunnitelman koordi-
57238: maisten kotimarkkinoiden toteuttamista. Vaati- nointivastuun. Toimintasuunnitelman osalta va-
57239: muksen, joka koskee yhtenäisiä sääntöjä pääsystä liokunta totesi painopisteen olleen teollisuutta
57240: sotilaalliselle suoja-alueelle, ei pitäisi valiokun- koskevassa tutkimuksessa ja kehitystyössä. Poh-
57241: nan mukaan antaa aihetta mihinkään toimiin joismainen teollisuusrahasto oli antanut taloudel-
57242: neuvoston taholta. Ehdotusta vastustettiin lau- lista tukea noin 10 projektille. Toinen tärkeä alue
57243: sunnoissa mm. ottaen huomioon ne suoja-edut ja oli ATK-pohjaiset vammaisten apuvälineet; tällä
57244: turvallisuuspoliittiset vaatimukset, joihin erilaiset alalla yli 10 projektia oli pantu alulle pohjoismai-
57245: suoja-aluemääräykset pohjautuvat. sen vammaisasiain lautakunnan piirissä.
57246: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi Valiokunta totesi edelleen, että tietotekniikka-
57247: ministerineuvostolle annettavan suosituksen (no alan lainsäädäntöyhteistyötä oli tehostettu. Lii-
57248: 10) viedä päätökseen selvityksen ''Pohjoismaa- kennevaliokunnan mielestä tämän alan pohjois-
57249: laisten oikeudet Pohjolassa'' yhdenmukaistamal- maisten lakien yhdenmukaistamista olisi priori-
57250: la julkisiin virkoihin pääsyä koskevat säännöt toitava Pohjolassa, jotta lainsäädäntö ei olisi
57251: pohjoismaiden kansalaisten tasa-arvotavoitteena yhteistyön esteenä tietotekniikka-alalla eikä estäi-
57252: sekä selvittää mahdollisuudet antaa pohjoismaa- si elinkeinoelämää hyödyntämästä tätä teknologi-
57253: laisille mahdollisuudet hankkia vapaasti kiinteää aa. Valiokunta ilmoitti myös arvostavansa sitä
57254: omaisuutta asumistarkoituksiin koko Pohjolassa. työtä, jota kulttuurialan tietoteknologian johto-
57255: Suositus hyväksyttiin 63 äänellä. ryhmä (DAKU-ryhmä) on tehnyt vuoden aikana.
57256: Kansanedustaja Väänänen teki ministerineu- V aliakunta katsoi, että tietoteknologian kulttuu-
57257: vostolle kysymyksen siitä, kuinka ministerineu- risella ja pedagogisella puolella samoin kuin
57258:
57259: 4 370026C
57260: 26
57261:
57262: koulutuksella on suuri merkitys. Valiokunnan tä tämä voitaisiin soveliaimmin toteuttaa erityi-
57263: mukaan oli käynyt ilmi, että Pohjolassa on puu- sellä ministerineuvoston toimintasuunnitelmalla.
57264: tetta hyvin koulutetuista henkilöistä tietotek- Korostettiin, että tällaista yhteistyöohjelmaa on
57265: niikka-alalla ja että tietotekniikan koululutusta pidettävä meneillään olevan liikenneturvallisuus-
57266: pitäisi prioritoida voimakkaasti. Tällöin pitäisi työn täydennyksenä ja syventämisenä. Valiokunta
57267: huomiota kiinnittää myös aluepoliittisiin näkö- totesi myös projektitoiminnan liikenneturvalli-
57268: kohtiin. Teollisuutta koskevan tutkimuksen ja suusalalla olleen laajan ja keskittyneen raskaisiin
57269: kehityksen osalta tietoteknologian piirissä valio- ajoneuvoihin sekä pyöriin ja moottoripyöriin.
57270: kunta totesi, että toiminta oli kohdistettu neljälle Jo vuonna 1985 ministerineuvoston kertomuk-
57271: alalle: mikroelektroniikka, ohjelmisto, tuotanto- sesta antamassaan mietinnössä valiokunta oli esit-
57272: teknologia ja erityissovellukset. tänyt, että ministerineuvosto vaikuttaisi siihen,
57273: Valiokunta totesi edelleen, että tietoteknologia että pohjoismaiden nuoret saisivat mahdollisuu-
57274: on mullistava käytännöllisesti katsoen kaikilla den matkustaa Pohjolassa niin edullisesti, että
57275: aloilla nyky-yhteiskunnassa, erityisesti elinkeino- heidät saataisiin valitsemaan Pohjola matkansa
57276: elämässä. Kehitys ja sovellukset ovat sen lisäksi kohteeksi. Ministerineuvosto selvitti vuoden ker-
57277: erittäin nopeita, mikä merkitsee sitä, että teollis- tomuksessaan, että nuorisovuoden 1985 aikana
57278: tunut maailma suuressa määrin panostaa tutki- oli koemielessä toteutettu erityinen pohjoismai-
57279: mukseen ja kehitykseen. Mikäli Pohjola aikoo nen nuorisolippu rautateillä. Kokemukset eivät
57280: olla kilpailukykyinen tällä alalla, on valiokunnan kuitenkaan olleet erityisen myönteisiä, mutta
57281: mukaan osallistuttava myös tutkimus- ja kehitys- ministerineuvosto oli kuitenkin valmis osaltaan
57282: toimintaan. Valiokunta totesi, että pohjoismaat vaikuttamaan siihen, että Pohjolasta tulisi nuoria
57283: erikseen ovat tietyissä tapauksissa liian pieniä puoleensa vetävä matkailukohde. Ministerineu-
57284: voidakseen itsenäisesti panostaa uuden pitkälle vosto painotti kuitenkin, että mahdollisia erillis-
57285: kehittyneen tekniikan kehittämiseen, mikä vaatii järjestelyjä täytyy voida puolustaa käyttötaloudel-
57286: laajoja investointeja ja korkeatasoista teknologista lisesti.
57287: pätevyyttä. Yhdessä ne voivat kuitenkin päästä Valiokunnan ja ministerineuvoston Maarianha-
57288: pitemmälle kuin vain kansallisella tasolla tehtä- minassa marraskuussa 1985 käymissä keskuste-
57289: vin aloittein. Siksi valiokunta oli sitä mieltä, että luissa valiokunta huomautti, että paitsi nuoriso-
57290: mikäli Pohjola haluaa säilyttää asemansa, tieto- matkojen huono markkinointi myös maiden suu-
57291: teknologian kaikkia puolia on prioritoitava vielä ruus voisi olla eräs syy, koska kotimaassa makset-
57292: suuremmassa määrin kuin tällä hetkellä. tiin puolet hinnasta. Valiokunta esitti, että mi-
57293: Valiokunta antaa arvoa sille, että moderni nisterineuvosto harkitsisi tämän vaatimuksen
57294: tekniikka on saanut keskeisen sijan toiminnassa muuttamista mahdollisesti sillä varauksella, että
57295: liikenteen ja kuljetuksen osalta. Valiokunta kui- annettaisiin yksi kortti yhdelle henkilölle vuoden
57296: tenkin muistutti siitä, että riittävästi varoja on aikana. Valiokunta toisti tämän ministerineuvos-
57297: osoitettava hankkeisiin myös tiealalla. Kuljetus- ton kertomuksesta antamassaan mietinnossa.
57298: kysymysten pohjoismaisen tutkimuskomitean Myös huomautettiin, että pohjoismaisten nuori-
57299: (NKTF) osalta valiokunta toisti ministerineuvos- somatkojen jatkamista on tehokkaasti markkinoi-
57300: tolle aikaisemmin tekemänsä pyynnön, että tava. Valiokunta katsoi edelleen, että pitäisi
57301: NKTF:n pitäisi saada itsenäisempi asema. pyrkiä erityisjärjestelyyn niiden matkojen osalta,
57302: Liikenneturvallisuustyön osalta valiokunta suh- joita tehdään Färsaarille, Grönlantiin ja näistä
57303: tautui hyvin myönteisesti liikenneturvallisuus- muualle Pohjolaan.
57304: vuoden 1983 seurantaan, joka oli toteutettu Taloudellisen kehityksen ja täystyöllisyyden
57305: järjestämällä seminaari ''Pohjoismaiset liikenne- toimintasuunnitelmaan sisältyi yhteispohjoismai-
57306: turvallisuuspäivät 1985 - liikenneturvallisuus ja nen matkailukampanja Länsi-Saksan markkinoil-
57307: vanheneminen'', joka pidettiin Maarianhaminas- la. Ministerineuvoston kertomuksesta kävi ilmi,
57308: sa. Liikennevaliokunta korosti, että Pohjolan lii- että Islanti ei toistaiseksi osallistunut tähän kam-
57309: kenneturvallisuustyöhön olisi pantava suurta pai- panjaan ja liikennevaliokunta piti välttämättö-
57310: noa. Liikenneturvallisuuden pohjoismaissa todet- mana, että edellytyksiä oikaistaan siten, että
57311: tiin 1970-luvun alusta kehittyneen myönteisesti, kaikki Pohjolan maat voivat osallistua kampan-
57312: mutta taantuneen viime aikoina monessa suh- Jaan.
57313: teessa. Valiokunnan mielestä liikenneturvalli- Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Marjatta
57314: suustyötä oli siksi tehostettava ja riittäviä varoja Väänänen totesi vuoden olleen tapahtumista run-
57315: asetettava sen käytettäväksi. Valiokunnan mieles- saan ja antoisan liikennevaliokunnalle, erityisesti
57316: 27
57317:
57318: siksi, että tekniikkaa ja tietotekniikkaa koskevat 2. Veroton myynti
57319: kysymykset ja siten tietotekniikka-alan toiminta-
57320: suunnitelman vastuu oli uskottu valiokunnalle. Jäsenehdotuksessa, jonka olivat tehneet mm.
57321: Väänänen mainitsi, että valiokunta oli perehty- kansanedustajat Petäjäniemi ja Väänänen sekä
57322: nyt tähän uuteen sektoriin kuulemaila mm. poh- entinen kansanedustaja Stenbäck, oli ehdotettu,
57323: joismaisia asiantuntijoita Helsingissä helmikuussa että selvitettäisiin kysymystä mahdollisuuksista
57324: pitämänsä valiokuntakokouksen yhteydessä. Va- verottomaan myyntiin lentomatkojen päätease-
57325: liokunta oli lisäksi laatinut toimintalinjat tulevaa milla Pohjolassa.
57326: toimintaansa varten tekniikan ja tietoteknologian Valiokunta totesi, että useimmat lausunnonan-
57327: panssa. tajat olivat suhtautuneet myönteisesti ehdotuk-
57328: Kertomuksen muodon osalta Väänänen huo- seen. Arveltiin, että ehdotuksen toteutuminen
57329: mautti, että oli vaikeata saada kokonaiskuvaa lisäisi lentoturvallisuutta, käyttötaloutta, matkus-
57330: tietotekniikka-alan toimintasuunnitelmasta, kos- tusmukavuutta, palvelutasoa koneessa sekä
57331: ka sitä selostetaan C 1:n eri luvuissa, ja hän myönteistä vaikutusta matkailuun. Kielteisissä
57332: toivoi, että toimintasuunnitelmaa selostettaisiin lausuntovastauksissa korostettiin mm., että ehdo-
57333: samalla tavoin kuin taloudellista toimintasuunni- tus oli vastoin veronoman myynnin perusaja-
57334: telmaa. tuksia ja voisi aiheuttaa hankaluuksia tullivirano-
57335: Taloudellisen toimintasuunnitelman osalta maisille ja matkustajaterminaaleissa, koska näitä
57336: Väänänen totesi, että tie- ja rautatieinvestoinnit ei oltu suunniteltu pitäen silmällä tällaista myyn-
57337: olivat edelleen tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. tiä maahan tultaessa. Lisäksi muistutettiin Poh-
57338: Väänänen toisti valiokunnan pyynnön, että suun- joismaiden neuvoston suosituksesta nro 261 1981,
57339: nitelma olisi jatkuva ja ulottuisi tulevaisuuteen. joka koski verotonta alkoholin maahantuontia
57340: Lisäksi Väänänen otti esille kysymyksen nuori- koskevia kansainvälisiä rajoituksia. Valiokunnan
57341: somatkoista Pohjolassa ja huomautti, että tämä enemmistö kannatti kielteisissä lausuntovastauk-
57342: kysymys oli liikennevaliokunnalle niin tärkeä, sissa esiin tuotuja näkökohtia.
57343: että "valiokunta ei lepää ennen kuin tämä kysy- Valiokunta siis ehdotti, että Pohjoismaiden
57344: mys on ratkaistu". neuvosto ei ryhtyisi mihinkään toimiin jäseneh-
57345: Lopuksi liikennevaliokunnan eroava puheen- dotuksen johdosta. Vastalauseessa kaksi valiokun-
57346: johtaja Väänänen kiitti valiokunnan jäseniä hy- nan jäsentä ilmaisi eriävän mielipiteen.
57347: västä ja antoisasta yhteistyöstä, joka oli hänelle Liikennevaliokunnan selostaja kysymyksessä,
57348: ollut erittäin innostavaa aikaa. maakuntapäivien jäsen Jansson totesi, että ehdo-
57349: Kommentoidessaan ministeri Melchiorin pu- tuksessa tarkoitetuilla eduilla ei ollut sellaista
57350: heenvuoroa, joka liittyi liikennevaliokunnan mie- käytännön merkitystä, että tämä antaisi aiheen
57351: tintöön Väänänen toisti NKTF:n toivomuksen, horjuttaa nykyisiä järjestelmiä. Hän viittasi myös
57352: joka oli myös valiokunnan kanta, että NKTF:n tulliyhteistyöneuvoston suositukseen sekä neuvos-
57353: pitäisi saada enemmän voimavaroja, jotta se voisi ton suositukseen 26/81. Jansson huomautti, että
57354: harjoittaa omaa tutkimustoimintaa ja toteuttaa valiokunnan enemmistö oli halunnut olla varo-
57355: projekti-ideoita ja tutkimuksia. Täten NKTF:n vainen, koska ei voitu aavistaa, mihin aloite
57356: suurta pätevyyttä voitaisiin käyttää paremmin johtaisi, todennäköisesti hintasotaan ja muihin
57357: hyväksi. edeltä arvaamattomiin seurauksiin.
57358: Liikenneministeri Luttinen totesi, että liiken- Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen 54
57359: nevaliokunnan perinteistä työsarkaa oli viime äänellä; 14 äänesti vastalauseen puolesta.
57360: vuosina täydennetty kysymyksillä, jotka liittyvät
57361: tietoteknologiaan ja tiedonsiirtoon sekä viestintä-
57362: kysymyksiin ja että tämä kehitys vastaa kehitystä 3. Lyijytön bensiini
57363: Suomessa.
57364: Ministeri Luttinen käsitteli suomalaisten TV- Jäsenehdotuksessa, jonka olivat tehneet mm.
57365: ohjelmien lähettämistä Ruotsiin ja totesi, että kansanedustajat Väänänen, Aho, Knuuttila ja
57366: eräät tekijänoikeuteen ja osapuolten väliseen so- maakuntapäivien jäsen Jansson, oli ehdotettu,
57367: pimukseen liittyvät kysymyket, mm. korvausky- että ministerineuvosto tutkisi, mitä mahdolli-
57368: symykset olivat edelleen avoimia ja että näitä ei suuksia pohjoismailia on yhdenmukaistaa siirty-
57369: voitu ratkaista ilman tekijänoikeuksien haltijoi- mistä Iyijynöman bensiinin jakeluun ja myyntiin
57370: den myönteistä suhtautumista. pohjoismaissa.
57371: 28
57372:
57373: Valiokunta ehdotusta käsitellessään pani tyyty- den tahojen toiminnan pyöräilijöiden liikenne-
57374: väisenä merkille, että osaksi oli jo pantu alulle turvallisuuden lisäämiseksi. Valiokunta katsoi
57375: työ, jolla yhdenmukaistetaan siirtymistä lyijyttö- kuitenkin, että vaikka liikenneopetukselle anne-
57376: män bensiinin myyntiin Pohjolassa ja että lyijy- taan keskeinen sija ja joukkoviestimissä annetaan
57377: töntä bensiiniä oli ostettavissa kaikista pohjois- yleisestä liikenneturvallisuudesta paljon tietoja,
57378: maista paitsi Islannista. Ottaen huomioon ne opetusta ja tietoja pyöräilijöiden turvallisuudesta
57379: ilmeiset edut, joita lyijyttömän bensiinin käytös- pitäisi lisätä. Valiokunta tuki täten jäsenehdotuk-
57380: tä oli ympäristölle verrattuna tavalliseen bensii- sen vaatimusta nro 2.
57381: niin valiokunta kehotti kaikkia pohjoismaita no- Pyöräilykypärien osalta valiokunta totesi, että
57382: peasti ottamaan käyttöön lyijyttömän bensiinin. lausunnonantajat olivat yksimielisiä siitä, että
57383: Valiokunta piti tässä yhteydessä tärkeänä, että tarkoituksenmukaisten pyöräilykypärien käyttö li-
57384: lyijyttömän bensiinin saanti varmistetaan poh- säisi huomattavasti pyöräilijöiden liikenneturval-
57385: joismaiden kaikissa osissa. Valiokunta kehotti lisuutta. Valiokunta oli samaa mieltä ja katsoi,
57386: ministerineuvostoa myös harkitsemaan lyijyttö- että lisätoimiin olisi ryhdyttävä tällaisten kypä-
57387: män bensiinin myynnin edistämistä hintapoliitti- rien käytön edistämiseksi. Valiokunta piti edel-
57388: sin toimin. leen tärkeänä, että pyöräilykypärien meneillään
57389: Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen olevaa kehitystyötä jatketaan ja että ministerineu-
57390: ministerineuvostolle annettavaksi suositukseksi voston pitäisi tukea tätä työtä ja edistää pyöräily-
57391: (nro 16) 53 äänellä. kypärien käyttöä erityisesti nuorten keskuudessa.
57392: Liikennevaliokunnan selostaja kysymyksessä,
57393: kansanedustaja Knuuttila painotti erillisten pyö-
57394: 4. Liikenneturvallisuus räteiden tärkeyttä. Hän totesi myös, että pyöräili-
57395: jöiden liikenneturvallisuutta koskevaa opetusta ja
57396: Polkupyöräilijöiden turvallisuuden lisäämistä tiedotusta pitäisi lisätä nykytasosta. Hän kiinnitti
57397: koskevassa jäsenehdotuksessa, jonka olivat teh- myös huomiota tarkoituksenmukaisten pyöräily-
57398: neet mm. kansanedustajat Knuuttila ja Väänä- kypärien tarpeeseen.
57399: nen sekä maakuntapäivien jäsen Jansson, oli
57400: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
57401: ehdotettu, että ministerineuvosto: 1. selvittäisi
57402: suosituksen (nro 19) pääasiassa jäsenehdotuksen
57403: mahdollisuudet ottaa käyttöön riittävän leveät ja
57404: kohtien 1 ja 2 mukaisena. Suositus hyväksyttiin
57405: päällystetyt tienpientareet, tarvittaessa vaihtoeh-
57406: 59 äänellä.
57407: tona kevyen liikenteen väylille, 2. myötävaikut-
57408: taisi siihen, että peruskoulujen varsinaiseen ope- Jäsenehdotuksessa, jonka olivat tehneet mm.
57409: tusohjelmaan tulisi pyöräilyopetus ja että kou- kansanedustajat Hetemäki-Olander, Isohookana-
57410: luissa ja tiedotusvälineissä järjestettäisiin aina Asunmaa, H. Kemppainen, Muurman, Petäjä-
57411: ennen pyöräilykauden alkua tietoiskuja pyöräili- niemi, Riihijärvi ja Turpeinen, oli ehdotettu,
57412: jöiden liikennesääntöjen tuntemuksen lisäämi- että ministerineuvosto ryhtyisi toimiin auton lisä-
57413: seksi ja erityisesti risteysonnettomuuksien vähen- jarruvalosta saatavan liikenneturvallisuushyödyn
57414: tämiseksi sekä 3. selvitettäisiin mahdollisuudet käyttoon ottamiseksi pohjoismaissa.
57415: edistää erityisten pyöräilykypärien kehittelyä sekä Ehdotusta käsitellessään liikennevaliokunta to-
57416: nuorten omista tarpeista ja lähtökohdista tapah- tesi, että lausunnonantajien enemmistö suhtau-
57417: tuvaa käyttöä. tui myönteisesti autojen lisäjarruvaloihin, koska
57418: Tienpientareiden osalta valiokunta katsoi, että niillä näytti olevan myönteinen vaikutus liiken-
57419: ne olivat liikenneturvallisuuden kannalta hyö- neturvallisuuteen. Valiokunnan mielestä oli tär-
57420: dyksi kaikelle liikenteelle. Pyöräliikenteelle rat- keätä saada peräänajo-onnettomuuksien määrä
57421: kaisu ei kuitenkaan ollut läheskään niin hyvä vähenemään. Valiokunnan mukaan ylös sijoitetut
57422: kuin erillinen kevyen liikenteen väylä, koska jarruvalot voisivat osaltaan vaikuttaa tähän. Va-
57423: pyöräilijät tien pientareita käyttäessään joutuivat liokunta oli useiden lausuntoelinten kanssa sa-
57424: vaaralle alttiiksi autoliikenteen läheisyyden vuok- maa mieltä siitä, että on tärkeätä, että lisäjarru-
57425: si. Valiokunta katsoi, että tämän vuoksi ei ollut valot asennetaan turvalliseen paikkaan autoissa.
57426: perusteltua ehdottaa tien pientareiden käyttöä Valiokunta ehdotti siksi neuvostoa suositta-
57427: erillisten pyöräteiden vaihtoehtona ja jätti tämän maan yhdenmukaisia sääntöjä autojen lisäjarru-
57428: vaatimuksen pois. Pyöräilijöiden opetuksen osal- valojen muodon ja asennuksen osalta.
57429: ta valiokunta pani tyytyväisenä merkille Pohjolan Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen
57430: peruskouluissa jo annettavan opetuksen ja mui- suositukseksi (nro 17) 53 äänellä.
57431: 29
57432:
57433: Jäsenehdotuksessa, jonka olivat tehneet mm. johtaa toiminnan tehokkaampaan laajenemiseen.
57434: kansanedustajat Knuuttila ja Väänänen sekä Lisäksi ehdotettiin, että ministerineuvosto toteut-
57435: maakuntapäivien jäsen Jansson, oli ehdotettu, taisi toimia, jotka parantavat koulutuksen tarjon-
57436: että selvitettäisiin mahdollisuudet lukkiutumat- nan koordinointia Pohjolassa tietotekniikan alalla
57437: toman jarrujärjestelmän luokittelemiseksi auton ja antaisi yhdelle tai useammalle pohjoismaisista
57438: turvalaitteeksi Pohjolassa. Ehdotuksen tekijät oli- laitoksista tehtäväksi opetuksen tarjonnan lisää-
57439: vat sitä mieltä, että autojen lukkiutumattomille misen tietoalalla, erityisesti harvaan asuttuja alu-
57440: jarruille pitäisi myöntää helpotuksia ajoneuvove- eita ajatellen.
57441: rotuksessa. Liikennevaliokunta katsoi, että tietotekniikalla
57442: Valiokunta korosti vaikeuksia, joita ilmenee voi olla suuri vaikutus Pohjolan harvaan asuttu-
57443: vedettäessä rajaa toisaalta turvallisuuslaitteiksi jen alueiden kehitykseen ja työllisyyteen. Jotta
57444: luokiteltavien autoteknisten ratkaisujen ja toi- tämä uusi tekniikka elvyttäisi näiden alueiden
57445: saalta sellaisten ratkaisujen välille, jotka eivät ole kehitystä, valiokunnan mukaan tarvittaisiin kui-
57446: turvallisuuslaitteita. Samalla todettiin, että tulli- tenkin poliittisia päätöksiä ja välittömiä toimia.
57447: ja verokysymykset eivät kuulu valiokunnan toimi- Tällaisia toimia olisi selvittää, mitkä toiminnat
57448: alaan. Liikennevaliokunta oli kuitenkin ehdotuk- tietotekniikka-alalla parhaiten soveltuvat näille
57449: sen tekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että alueille sijoitettavaksi. Valiokunta katsoi edel-
57450: autojen lukkiutumattomat jarrujärjestelmät oli- leen, että eräs edellytys sille, että harvaan asutut
57451: vat liikenneturvallisuutta edistäviä ja että siksi alueet voisivat käyttää hyväkseen tietotekniikan
57452: Pohjolassa pitäisi kannustaa tällaisten järjestel- etuja olisi, että alueella olisi saatavana pätevää
57453: mien käytön lisäämistä. Valiokunta oli kuitenkin työvoimaa. Liikennevaliokunta katsoi siksi, että
57454: sitä mieltä, että ennen kuin Pohjolassa aletaan Pohjolassa pitäisi koordinoida niitä koulutus-
57455: keskustella lukkiutumattomien jarrujärjestelmien mahdollisuuksia, jotka mm. keskittäisivät toi-
57456: standardia ja käyttöä koskevasta mahdollisesta mintaa tietoteknologian koulutukseen ja kehittä-
57457: lainsäädännöstä, pitäisi selvittää, mitä mahdolli- miseen harvaan asuttuja alueita ajatellen. Tärkeä-
57458: suuksia tällaiseen lainsäädäntöön on olemassa, tä oli myös, että pienemmät yritykset näillä
57459: pitäisiko po. järjestelmien olla pakollisia vai ei, alueilla voisivat saada apua mukautuakseen uu-
57460: mitä taloudellisia kannusteita oli olemassa tällais- teen tekniikkaan ja siten käyttää hyväkseen niitä
57461: ten järjestelmien käytön edistämiseksi sekä mitä etuja, joita uusi tekniikka voisi merkitä. Liiken-
57462: seurauksia vaihtoehtoisilla toimilla voisi olla. n_evaliokunta täten tuki jäsenehdotuksen esityk-
57463: Liikennevaliokunnan selostaja kysymyksessä, siä.
57464: kansanedustaja Knuuttila totesi, että autojen Neuvosto hyväksyi ministerineuvostolle annet-
57465: lukkiutumattomat jarrujärjestelmät edistävät lii- tavan suosituksen (nro 20) valiokunnan ehdotus-
57466: kenneturvallisuutta, erityisesti vaikeissa pohjois- ten mukaisesti. Suositus hyväksyttiin 57 äänellä.
57467: maisissa oloissa ja erityisesti kokemattomien kul-
57468: jettajien keskuudessa.
57469: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi 6. Pohjoismainen tekniikan vuosi 1988
57470: ministerineuvostolle annettavan suosituksen ( nro
57471: 18) selvittää autojen lukkiutumattomien jarrujär- Jäsenehdotuksessa, jonka olivat tehneet mm.
57472: jestelmien käyttöönoton mahdollisuudet ja seu- kansanedustajat Lipponen ja Väänänen, oli ehdo-
57473: raukset. Suositus hyväksyttiin 54 äänellä. tettu, että ministerineuvosto asettaisi suunnitte-
57474: luvaliokunnan, jolla on riittävästi sihteeristövoi-
57475: mavaroja, suunnittelemaan pohjoismaiden tek-
57476: 5. Tietotekniikka aluepolitiikassa niikan vuoden 1988 toteuttamista.
57477: Liikennevaliokunta totesi, että lähes kaikki
57478: Jäsenehdotuksessa, joka koski tietotekniikkaa lausunnonantajat olivat suhtautuneet myöntei-
57479: aluepolitiikan apuvälineenä, olivat mm. kansan- sesti pohjoismaisen tekniikan vuoden 1988 to-
57480: edustajat Knuuttila ja Väänänen sekä maakunta- teuttamiseen. Valiokunnan mielestä oli tärkeätä,
57481: päivien jäsen Jansson ehdottaneet, että ministeri- että koko Pohjola esiintyisi yhteisrintamana ja
57482: neuvosto tehostaisi kartoitustyötä siitä, minkä työskentelisi yhdessä siten, että Pohjolassa edis-
57483: tyyppinen toiminta tietotekniikan alalla parhai- tettäisiin uuden teknologisen kehityksen muka-
57484: ten soveltuu desentralisoitavaksi. Kartoitukseen naan tuomien etujen hyödyntämistä. Yksi tapa
57485: pitäisi ehdotuksen tekijöiden mukaan ottaa myös edistää tätä kehitystä olisi valiokunnan mukaan,
57486: katsaus ajankohtaisiin elvytystoimiin, jotka voivat että pohjoismaat yhdessä ja tehokkaalla ja tarkoi-
57487: 30
57488:
57489: tuksenmukaisella tavalla järjestäisivät pohjoismai- E. Talousvaliokunnan käsittelemiä asioita
57490: sen tekniikan vuoden, jolloin elinkeinoelämä,
57491: poliitikot ja tutkijat vaihtaisivat kokemuksia ja 1. Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus
57492: tietoja. Valiokunta katsoi, että tämä aloite voisi pohjoismaisesta yhteistyöstä
57493: lisätä tietoja teknologiasta ja sen merkityksen
57494: Talousvaliokunnan käsiteltäväksi oli osoitettu
57495: ymmärtämistä yhteiskunnan ja yksilöiden kan-
57496: Pohjoismaiden ministerineuvoston pohjoismaista
57497: nalta. Valiokunta oli samaa mieltä ehdotuksente-
57498: yhteistyötä koskevan kertomuksen (C 1) seuraa-
57499: kijöiden kanssa siitä, että pohjoismaisen teknii-
57500: vat luvut: I luku: Johdanto (asianomaisilta osin),
57501: kan vuoden aikana toteutettavat toiminnat ja
57502: XV luku: Finanssi- ja valuuttapolitiikka, XVI:
57503: toimet pitäisi rahoittaa kansalliselta pohjalta.
57504: Teollisuuspolitiikka, XVII: Energiapolitiikka,
57505: Ministerineuvoston budjetista tarvittavat varat pi-
57506: XVIII: Kauppapolitiikka, XIV: Aluepolitiikka,
57507: täisi näin ollen rajoittaa koskemaan pohjoismais-
57508: XX: Kehitysmaille annettava apu, XXI: Maa- ja
57509: ta suunnittelutoimikuntaa ja sen sihteeristön tar-
57510: metsätalous sekä XXII: Asunto-ja rakennusala.
57511: peita. Valiokunta ehdotti siksi, että ministerineu-
57512: Talousvaliokunta totesi ministerineuvoston
57513: vosto asettaisi suunnitteluvaliokunnan, jolla on
57514: kertomuksesta antamassaan mietinnössä, että in-
57515: riittävästi sihteeristövoimavaroja, suunnittele-
57516: flaatiovauhti oli hidastunut. Työmarkkinatilanne
57517: maan ja toteuttamaan pohjoismaista tekniikan
57518: oli parantunut jonkin verran 1985, mutta tilan-
57519: vuotta 1988.
57520: netta ei voitu luonnehtia tyydyttäväksi. Valio-
57521: Neuvosto hyväksyi ministerineuvostolle annet- kunta korosti, että maiden päätehtäväksi tuli
57522: tavan suosituksen (nro 21) valiokunnan ehdotuk- osaltaan vaikuttaa työttömyyden vähentämiseen
57523: sen mukaisesti. Suositus hyväksyttiin 61 äänellä. ilman uutta inflaatiota ja kestämättömiä budjet-
57524: titilanteita.
57525: Valiokunta pani tyytyväisenä merkille, että
57526: 7. Muut asiat taloudellisen kehityksen ja täystyöllisyyden toi-
57527: mintasuunnitelmalle oli annettu erillinen luku
57528: ministerineuvoston kertomuksessa. Täten neuvos-
57529: Pohjoismaiden ministerineuvostolle tekemäs- ton valvontatehtävät helponuivat samalla kun
57530: sään kysymyksessä kansanedustaja Lipponen ky- toimintasuunnitelman merkitys pohjoismaisessa
57531: syi, kuinka ministerineuvosto aikoi pitää huolta yhteistyössä korostui. Toimintasuunnitelman
57532: siitä, että taloudellisessa toimintasuunnitelmassa edelleen kehittämiseen liittyvien suurten odo-
57533: mainitut tieinvestoinnit Suomessa toteutetaan tusten perusteella valiokunta katsoi, että tulevina
57534: suunnitelman mukaisesti. vuosina olisi saatava uusia ajatuksia ja ehdotuk-
57535: Lipposen kysymykseen antamassaan vastaukses- sia. Valiokunnan tarkoituksena oli omalta osal-
57536: sa ministeri Luttinen selosti suunnitelmassa hy- taan osoittaa suurta aktiivisuutta ja valiokunta
57537: väksyttyä tieinvestointiohjelmaa vuodesta 1986 ehdotti, että ministerineuvosto panisi alulle selvi-
57538: vuoteen 1990. Luttinen mainitsi, että Suomessa tystyön, jonka tarkoituksena olisi käydä läpi poh-
57539: oli tarkoitus toteuttaa ohjelma siten, että tie- joismaiden vero- ja maksujärjestelmät kokonai-
57540: hankkeita koskevat päätökset tehtäisiin vuosittain suudessaan. Tällaisen selvityksen pitäisi mm.
57541: normaalissa järjestyksessä budjettiehdotuksessa osoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja maiden verolain-
57542: sekä lisäbudjettiin otettavilla lisämäärärahoilla. säädännössä ja veropolitiikassa ja sen seuraukset
57543: Se, voitiinko hankkeet toteuttaa aikataulun mu- pohjoismaiden yhteistyön kannalta. Valiokunta
57544: kaisesti, riippui budjettikäsittelyn vaiheista val- katsoi myös, että ministerineuvoston pitäisi käyn-
57545: tiovarainministeriössä, eduskunnassa ja hallituk- nistää projekti, joka koskee toimia naisten työ-
57546: sessa. markkinatilanteen vahvistamiseksi.
57547: Ministeri Luttisen vastaukseen esittämässään Valiokunta katsoi, että tavaroiden ja palvelu-
57548: kommentissa Lipponen huomautti, että olisi on- jen vientiä koskeva yhteistyö oli tärkeä ja että
57549: netonta, mikäli hankkeille ei osoitettaisi niitä etuja voitaisiin saavuttaa lisäämällä tämän alan
57550: varoja, jotka edellytetään toimintasuunnitelmas- pohjoismaista yhteistyötä ja ehdotti, että ministe-
57551: sa, joka oli kokonaisuus. Lipposen mukaan Suo- rineuvosto laatisi suunitelman tulevaisuuden
57552: men hallituksen panostus tässä vaiheessa oli ver- vientiyhteistyöstä ja esittäisi sen neuvostolle vuo-
57553: rattain vaatimaton, ja voitiin odottaa, että ohjel- den 1987 istuntoon.
57554: ma toteutettaisiin Pohjoismaiden neuvoston ta- Valuuttapolitiikan alalla valiokunta kiinnitti
57555: koittaman aikataulun mukaisesti. mm. huomiota yhteisiä suhdannearviointeja kos-
57556: 31
57557:
57558: kevaan kysymykseen ja palasi ministerineuvostol- täviä oli tehdä Pohjolasta kotimarkkina-alue ja
57559: le aikaisemmin tekemäänsä esitykseen suhdanne- suosituksen sisällön toteuttaminen edistäisi valio-
57560: raportoinnin edelleen kehittämisestä. Valiokunta kunnan mukaan osaltaan tätä työtä. Toinen han-
57561: palasi tänäkin vuonna kysymykseen pohjoismai- ke toteuttaa päämäärä Pohjola kotimarkkina-alu-
57562: den välisistä neuvotteluista ennen kuin päätöksiä eena oli ehdotus tariffien ulkopuolisten kaupan
57563: tehdään maiden valuuttakurssitasojen muutoksis- esteiden poistamiseksi Pohjolasta. Valiokunnan
57564: ta. Ottaen huomioon, että pohjoismaista talous- mielestä jatkotyössä konkreettisilla toimilla oli
57565: yhteistyötä kehitettiin monilla aloilla valiokunta kiire ja ehdotti, että ministerineuvosto laatisi
57566: katsoi, että jo olemassa olevia tiedotusmenettely- ministerineuvoston ehdotuksen kaupanesteiden
57567: jä ja neuvotteluja pitäisi kehittää edelleen missä poistamisesta esitettäväksi neuvostolle vuoden
57568: mahdollista. 1987 istuntoon.
57569: Teollisuuspolitiikan osalta valiokunta kiinnitti Valiokunta ilmaisi olevansa pettynyt siitä, ettei
57570: huomiota mm. Pohjoismaiden investointipankin myöskään 1986 istuntoon esitetty mitään minis-
57571: työhön, joka koski mahdollisuuksia ottaa käyt- terineuvoston ehdotusta kehitysapua koskevasta
57572: töön erityinen lainajärjestely pohjoismaisia inno- yhteistyöstä, jota valiokunta oli puoltanut usei-
57573: vaatio-ja markkinakehityslainoja varten (NIM-lai- den vuosien aikana. Valiokunta esitti pohjois-
57574: najärjestely) pienille ja keskisuurille yrityksille. maisten kehitysapuministereiden kanssa marras-
57575: Valiokunta katsoi selvityksen "teollisuusyhteistyö kuussa 1985 pitämässään kokouksessa, että oli
57576: ja osakeinvestoinnit Pohjolassa'' perusteella, että tarvetta laatia työsuunnitelma kehitysapupolitii-
57577: suuntana jatkotyössä pitäisi olla vapaampien ja kan alalta. Erityisesti viitattiin siihen, että yhteis-
57578: samankaltaisten sääntöjen ehdottaminen helpot- pohjoismaisia toimia tarvitaan ehkäisemään kui-
57579: tamaan pääomaliikkeitä ja yritysten perustamista vuuskatastrofeja Afrikan eteläosissa. Valiokunnan
57580: pohjoismaiden kesken. Valiokunta ehdotti minis- mielestä kehitysapukysymysten neuvoa antavalla
57581: terineuvostolle, että se laatisi ehdotuksia sellais- komitealla oli tehtävä täytettävänään yhteispoh-
57582: ten säännöstöjen yhdenmukaistamiseksi ja muut- joismaisessa kehitysapuyhteistyössä ja sille olisi
57583: tamiseksi, jotka voivat antaa paremman pohjan annettava riittävästi voimavaroja. Valiokunta ke-
57584: Pohjolalle kotimarkkina-alueena. Koska pohjois- hotti siksi ministerineuvostoa neuvoston vuoden
57585: maista teollisuusrahastoa organisoidaan uudel- 1987 istuntoon esittämään ministerineuvoston
57586: leen ja kehitetään siitä pohjoismainen teollinen ehdotuksen pohjoismaista kehitysapuyhteistyötä
57587: "voimakeskus", valiokunta ehdotti, että minis- koskevaksi työsuunnitelmaksi.
57588: terineuvosto laatisi seikkaperäisen selonteon teol-
57589: Maa- ja metsätalouden osalta valiokunta totesi
57590: lisuuskeskuksen työtehtävistä, toiminnoista ja or-
57591: tyytyväisenä, että ministerineuvosto hyväksytyssä
57592: ganisaatiosta ja että se esitettäisiin neuvostolle
57593: maa- ja metsätalousalan toimintasuunnitelmassa
57594: ministerineuvoston ehdotuksena vuoden 1987 is-
57595: oli ottanut huomioon valiokunnan näkökohdat,
57596: tuntoon.
57597: jotka koskivat selvitystä mahdollisuuksista poh-
57598: Energiapolitiikan alan yhteistyön osalta valio-
57599: joismaisen yhteiskaupan lisäämiseen samalla kun
57600: kunta pani tyytyväisenä merkille ehdotuksen laa-
57601: maatalouspolitiikan keskeiset tavoitteet oli otettu
57602: jaksi yhteistyösuunnitelmaksi kaudelle 1986-
57603: huomioon.
57604: 1988. V aliakunta piti myönteisenä kehitystä
57605: energiantutkimusta koskevan yhteistyön piirissä, Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen
57606: jossa uusi tutkimusohjelma käynnistettäisiin. Va- lausunnoksi (nro 4) 59 äänellä. Yksi neuvoston
57607: liokunta valitti kuitenkin, että tutkimustyö, jolla jäsen pidättyi äänestämästä.
57608: selvitettäisiin mahdollisuudet laajentaa pohjois- Ministeri Laine totesi Gyllenhammarin ryhmän
57609: maiden öljy- ja kaasuyhteistyö käsittämään myös työn täydentävän taloudellisen kasvun ja täystyöl-
57610: Pohjolan läntiset osat, edistyi hitaasti ja kehotti lisyyden toimintasuunnitelmaa. Ministeri täh-
57611: ministerineuvostoa tutkimaan, onko toivomuksia densi, että yhteistyötahto ja rakentava yhteistyö
57612: tai tarvetta pohjoismaiseen öljy- ja kaasuyhteis- valtion, poliittisen tason, elinkeinoelämän ja am-
57613: työhön tällä alueella. mattiyhdistysliikkeen välillä oli hyödyksi Pohjo-
57614: Kauppapolitiikan alalta valiokunta totesi, että lan taloudelliselle kehitykselle. Sekä taloudelli-
57615: mihinkään konkreettisiin tuloksiin ei oltu päästy nen toimintasuunnitelma että Pohjolaa koti-
57616: neuvoston suosituksen johdosta, joka koski ulko- markkina-alueena koskeva työ olivat omiaan li-
57617: maanmatkalta omaan käyttöön tuotavien tavaroi- säämään Pohjolan kilpailukykyä, mikä puoles-
57618: den arvorajojen korottamista ja yhdenmukaista- taan osaltaan vahvisti Pohjolan ääntä kansainväli-
57619: mista. Pohjoismaisen yhteistyön tärkeimpiä teh- sillä areenoilla.
57620: 32
57621:
57622: Jäljellä olevien kaupan esteiden poistaminen 2. Vapaammat pääomamarkkinat
57623: oli tärkeä päämäärä. Tältä alalta laaditut kaksi
57624: raporttia, ts. kaupan esteet Pohjolassa ja teknis- Pohjoismaiden neuvosto suositti ministerineu-
57625: ten kaupan esteiden poistaminen Pohjolasta, oli- vostoa vuoden 1984 istunnossa edistämään talou-
57626: vat tärkeä askel eteenpäin. Seurantatyöllä oli dellista ja teollista kehitystä pohjoismaissa va-
57627: suuri merkitys ja oli aihetta ankkuroida työ hyvin paampia pääomaliikkeitä ja valuuttapoliittista
57628: pohjoismaiseen hallintoon ja elinkeinoelämään. yhteistyötä koskevilla toimilla sekä aloitteilla,
57629: Vielä konkreettisempia ehdotuksia olisi kuiten- joilla pyritään vapaampiin pohjoismaisiin osake-
57630: kin voitu esittää raportissa. Näin ollen suotavaa markkinoihin. Ministerineuvosto ilmoitti vuoden
57631: olisi ollut päästä ratkaisuun kysymyksessä, joka istuntoon antamassaan ilmoituksessa, että Tans-
57632: koskee ns. käännettyä todistustaakkaa (jokaisen kassa ja myös Norjassa oli toteutettu laajoja
57633: sellaisen tuotteen, joka on hyväksytty jossakin liberalisointeja valuuttasäännöksissä viime vuosi-
57634: pohjoismaassa, tulisi automaattisesti täyttää toi- na. Muut maat eivät olleet eri syistä valmiit
57635: sen pohjoismaan hyväksymisvaatimukset, ellei toteuttamaan niin laajoja liberalisointeja. Minis-
57636: muuta voida osoittaa). terineuvoston mukaan vapaampien pääomaliik-
57637: Ministeri Laine korosti, että Suomen taholla keiden osalta olisi oltava voimassa, että näiden
57638: oltiin tyytyväisiä pohjoismaiseen projektivientira- olisi tapahduttava ei-syrjivällä tavalla kaikkiin
57639: hastoon ja korosti samalla pohjoismaisen vienti- OECD-maihin nähden. Ei ollut mahdollista saa-
57640: yhteistyön tarvetta. Suunnitteilla oli mm. da aikaan pohjoismaista erillisjärjestelyä vapaam-
57641: SADCC-maihin perustettava yhteinen konttori. mista pääomaliikkeistä Pohjolassa rikkomatta
57642: Ministeri Laine korosti edelleen, että on tär- suoraan OECD:n sääntöjä.
57643: keätä, että ohjoismailla on instrumentti pehmei- Talousvaliokunnassa oli eri käsityksiä tässä ky-
57644: den projekti-investointilainojen muodossa. symyksessä. Konservatiivit ja keskiryhmät katsoi-
57645: vat ministerineuvoston ilmoitusta käsiteltäessä,
57646: Rajakauppatyöryhmä oli työskennellyt erityi-
57647: että pohjoismaiden pitäisi yhdessä pyrkiä vaikut-
57648: sesti Pohjois-Kalotin kysymysten parissa, mutta
57649: tamaan OECD:hen niin, että se hyväksyisi poh-
57650: ryhmä ei ollut päässyt aivan tarkoitettuun tulok-
57651: joismaisen liberalisoinnin askeleena kohti laajem-
57652: seen. Myönteistä tahtoa tarvittiin nyt työn edistä-
57653: paa liberalisoimista koko OECD-alueella. Katsot-
57654: miseksi.
57655: tiin ajan olevan kypsän intensiivisempään työhön
57656: Kansanedustaja Turpeinen korosti, että poh- tällä koko pohjoismaisen yhteistyön kannalta tär-
57657: joismaissa kansantuote ei ole kansalaisten demok- keällä alalla. Mietinnössään valiokunta ehdotti,
57658: raattisessa valvonnassa ja että voiton tavoittelu että ministerineuvosto laatisi konkreettisen ehdo-
57659: ohjasi talouspolitiikkaa. Pohjoismaiden neuvos-
57660: tuksen esitettäväksi OECD:lle vuonna 1986. Tätä
57661: tossa oli myös yksityisen voiton tavoittelun voi- koskevan vastalauseen esittivät sosiaalidemokraa-
57662: mistamiseen tähtäävä linja. tit ja vasemmistososialistit, jotka yhtyivät minis-
57663: Gyllenhammarin ryhmä oli osa kapitalistisen terineuvoston arviointiin siitä, että OECD:n pää-
57664: toiminnan tehostamista. Hallituksilla oli vastuu omasäännös oli este erityisille pohjoismaisille
57665: yksityisen vallankäytön lisäämisestä demokratian pääomamarkkinoille ja pohjoismaiden kansainvä-
57666: kustannuksella. listen velvoitteiden huomioon ottaminen oli pai-
57667: Kansanedustaja Turpeinen piti ammattiyhdis- nava argumentti. Vastalauseen tehneiden mu-
57668: tysliikkeen osallistumista työhön ainoastaan osoi- kaan oli tuskin pohjoismaiden etujen mukaista
57669: tuksena siitä valtavasta kuilusta, joka johdon ja saada aikaan OECD: n "alueellistamista".
57670: jäsenistön välillä on. Yksityiseen vallankäyttöön Kansanedustaja Suominen totesi pohjoismai-
57671: osallistuminen kehitysmaiden ja oman maan sen yhteistyön edistyneen jähmeästi kun kysy-
57672: kansalaisten alistamiseksi oli järkyttävä pohjois- myksessä on nykyistä vapaampien osake- ja pää-
57673: mainen kehitys.' omamarkkinoiden luominen. Suominen muistut-
57674: Lopuksi kansanedustaja Turpeinen totesi, että ti siitä, että ne jotka ovat suhtautuneet nuivasti
57675: kehitys ja ylikansallistuminen olivat johtaneet ja kielteisesti suunnitelmaan, ovat käyttäneet
57676: siihen, että kansalaisilla ei ole sen enempää hyväkseen muodollisia esteitä, ts. OECD:n lähes
57677: valtaa kuin vuosisadan alussa ja yksityisyrityksillä 25 vuotta vanhaa säännöstöä valikoivasta vapaut-
57678: oli jopa valta turvallisuus- ja ulkopolitiikassa. tamisesta. Ottaen huomioon, että Pohjoismaiden
57679: Keskustelujen päätyttyä neuvosto hyväksyi va- neuvosto kahdessa aikaisemmassa istunnossaan
57680: liokunnan ehdotuksen 59 äänellä. Kansanedus- oli selvästi ilmaissut halunsa saada aikaan edistys-
57681: taja Turpeinen pidättyi äänestämästä. tä, Pohjoismaiden ministerineuvosto oli ollut
57682: 33
57683:
57684: hämmästyttävän saamaton pyrkimyksissään va- sen raportoinoin ajankohdasta ja muodosta ja
57685: pauttaa pääomamarkkinat. muista asiaan liittyvistä kysymyksistä.
57686: Talousvaliokunta oli nyt ehdottanut, että mi- Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksen
57687: nisterineuvosto laatisi OECD:tä varten konkreet- suositukseksi (nro 22) 59 äänellä.
57688: tisen ehdotuksen vanhentuneiden säännöstöjen
57689: ja tulkintojen muuttamiseksi.
57690: Perustelu sille, että vapaampia markkinoita ei 4. Aluepolitiikka
57691: tarvittu sillä perusteella, että vallitseva käytäntö
57692: ei asettanut esteitä yhteistyölle, oli virheellinen, Aluepolitiikan tarkistettua pohjoismaista yh-
57693: mikä myös osoitettiin Gyllenhammarin ryhmän teistyöohjelmaa koskevassa ministerineuvoston
57694: raportissa. Läheistä pohjoismaista yhteistyötä ehdotuksessa esitettiin eräitä ehdotuksia voimassa
57695: alalla tarvittiin mm. taloudellisen alan lisäänty- olevan, vuonna 1979 hyväksytyn yhteistyöohjel-
57696: vän kansainvälistymisen kielteisten vaikutusten man muutokseksi. Ehdotus perustui raporttiin
57697: vähentämiseksi. ''Aluepolitiikan pohjoismainen yhteistyöohjel-
57698: Samalla tarvittiin myös tulevaisuudessa pää- ma'' ja koski lähinnä voimassa olevan ohjelman
57699: omapanostuksia muualta maailmasta kilpailuky- tarkennuksia, konkretisointeja ja kehittämistä.
57700: vyn turvaamiseksi huipputeknologiassa. Yhteiset Kokonaistavoitteena oli edelleen alueellisesti ta-
57701: pohjoismaiset teollisuusprojektit olivat tärkeä vä- sapainoinen kehitys Pohjolassa, jota valiokunta
57702: likappale säilytettäessä ja lisättäessä Pohjolan ta- tukee. Valiokunta kuitenkin ehdotti, että minis-
57703: loudellista kilpailukykyä. terineuvosto panisi ratkaisevan painon sille, että
57704: Äänestyksessä valiokunnan ehdotus hyväksyt- ohjelmasta tulee niin konkreettinen ja toimin-
57705: tiin 41 äänellä 36 äänestäessä vastalauseen puo- taan suuntautuva kuin mahdollista. Raja-aluei-
57706: lesta. Vastalauseen puolesta äänestivät suomalai- den ja rajakuntien yhteistyö oli osoittautunut
57707: set kansanedustajat Bärlund, Elo, Kalliomäki, A. tulevan yhä laajemmaksi, mikä vastasi valiokun-
57708: Kemppainen ja Lipponen. Myös maakuntapäi- nan prioritointeja. Pohjoiskaiotti ja Pohjolan län-
57709: vien jäsen Tuominen äänesti vastalauseen puoles- tiset osat olivat valiokunnan käsityksen mukaan
57710: ta. kaksi tärkeimmällä sijalla olevaa raja-aluetta.
57711: Pohjoiskalottiyhteistyössä painopisteen olisi edel-
57712: leen oltava teollisuuden kehittämisessä. Valio-
57713: 3 .Pohjoismainen yhteistyö kansainvälisissä kunta peräsi tarkoituksenmukaisempaa koordi-
57714: yhteyksissä nointia ministerineuvoston työssä, jossa vastattiin
57715: energiakysymyksistä, vastaavasti aluepolitiikasta.
57716: Muun muassa kansanedustaja Stenbäck esn- Pohjolan läntisiä osia koskeva yhteistyö oli
57717: ti jäsenehdotuksessa, että ministerineuvosto tähän saakka pääasiassa suunnattu meren voima-
57718: yhteistuumin Pohjoismaiden neuvoston kans- varoihin. Todettiin, että myös liikenneyhteydet,
57719: sa asettaisi komitean selvittämään, kuinka matkailu, kauppa, teollisuus, hallintojärjestel-
57720: pohjoismaista yhteistyötä kansainvälisissä yhteyk- mät, peruselinkeinot, energiansaanto, kaivostoi-
57721: sissä voidaan edelleen kehittää. Jäsenehdotukses- minta ja öljynjalostus tulisivat vastaisuudessa ole-
57722: sa todettiin m.m., että pohjoismaiden yhteistyö maan prioritoituja alueita. Valiokunnan mielestä
57723: antoi enemmän vaikutusvaltaa kansainvälisissä erityistä painoa olisi pantava energiayhteistyö-
57724: yhteyksissä kuin mitä kukin maa erikseen voisi hön, mukaanlukien öljy- ja kaasuyhteistyön.
57725: saavuttaa. Valiokunta suhtautui myönteisesti Keski-Poh-
57726: Talousvaliokunta oli ehdotuksen tekijöiden jola-komitean työhön teollisen ja taloudellisen
57727: kanssa samaa mieltä siitä, että kansainvälisten yhteistyön vahvistamiseksi yli rajojen
57728: kysymysten järjestelmällisempää käsittelyä pitäisi Pohjoismainen aluepoliittinen selvitys- ja tut-
57729: kehittää ja ehdotti komitean asettamista tätä kimustoiminta voisi ja sen pitäisi antaa tietoja ja
57730: varten ja että komitea selostaisi uusia ehdotuksia aineistoa suunnitelmiin ja politiikkaan pohjois-
57731: seuraavan vuoden istunnossa. maisella ja kansallisella tasolla. Valiokunta piti
57732: Yhteistyöministeri Björkstrand ilmoitti minis- tärkeänä, että NORDREFO työskenteli ongel-
57733: terineuvoston suhtautuvan myönteisesti jäseneh- mien parissa, jotka olivat keskeisiä aluepoliitti-
57734: dotuksen perusajatukseen, mutta haluavan kui- sessa keskustelussa. Keskinäinen tietojen ja koke-
57735: tenkin keskustella tarkemmin tulevan selvitys- musten vaihto ajankohtaisesta aluepolitiikasta eri
57736: työn suunnasta ja siitä, kuinka se voidaan parhai- maissa oli tärkeätä yhteistyön kehittämiseksi
57737: ten toteuttaa, komitean soveltuvuudesta, lopulli- edelleen. Valiokunta piti myös tärkeänä aluepo-
57738:
57739: 5 3 70026C
57740: 34
57741:
57742: liittisen yhteistyön kannalta, että mm. sellaiset Nuukissa. Täten rahasto sa1s1 parempia tietoja
57743: säännöt ja määräykset, jotka ehkäisivät yhteistyö- alueista ja potentiaalisilla lainanottajilla olisi sii-
57744: tä yli rajojen Pohjolassa, poistettaisiin tai niitä hen helpompi pääsy, millä oli erityisesti merki-
57745: muutettaisiin ja viittasi suositukseen 34/1983. tystä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka
57746: Kansanedustaja Aho totesi valiokunnan selas- olivat rahaston kohderyhmiä.
57747: tajana kysymyksessä mm., että syy tämän hetken Neuvosto hyväksyi valiokunnan ehdotuksesta
57748: nopeisiin rakennenmuutoksiin löytyy teknologi- ministerineuvostolle annettavan suosituksen ( nro
57749: sesta kehityksestä. Tuotannon lisäys ja työpaikat 23) perustaa pohjoismainen kehitysrahasto Poh-
57750: ovat siirtymässä aloille, jotka tarjoavat parhaat jolan läntisiä osia varten ministerineuvoston eh-
57751: edellytykset uuden tekniikan soveltamiseen ja dotuksen B 621 e mukaisesti. Suositus hyväksyt-
57752: hyödyntämiseen. Informaatiosta oli tullut yhä tiin 56 äänellä.
57753: merkittävämpi tuotantotekijä, mikä merkitsi sitä,
57754: että aluepolitiikan perinteiset välineet eivät enää
57755: toimineet. Rahoitustuki ei enää riittänyt saamaan 5. Rakennusala
57756: yrityksiä laajentamaan toimintaansa kehitys-
57757: alueilla.
57758: Toistaiseksi uuden tekniikan soveltaminen ai- Ministerineuvoston ehdotukseen pohjoismai-
57759: nakin Suomessa oli ollut hyvin keskittynyttä, sesta toimintasuunnitelmasta rakennusalan työlli-
57760: vaikka uusi tekniikka sinänsä ei edellyttänyt kes- syyden lisäämiseksi sisältyi yhteistyöehdotuksia
57761: kitettyä tuotanto- ja yhteiskuntarakennetta. monilla aloilla. Ehdotukset keskittyivät erityisesti
57762: Lopuksi Aho muistutti siitä, että oli välttämä- kysymyksiin, jotka liittyvät Pohjolaan kotimark-
57763: kina-alueena. Tariffien ulkopuoliset kaupanes-
57764: töntä ottaa huomioon aluepoliittinen perspektiivi
57765: kaikilla aloilla pohjoismaisessa yhteistyössä ja teet rakennusalalta pitäisi poistaa. Erityisesti tä-
57766: mainitsi tässä yhteydessä erityisesti taloudellisen mä koski pienyrityksiä. Ehdotuksen mukaan sa-
57767: kehityksen ja täystyöllisyyden toimintasuunnitel- mankaltaisia säännöstöjä pitäisi luoda samalla
57768: man sekä tietoteknologia-alan toimintasuunnitel- kun rakennusmääräykset, normit ja standardit
57769: man. pitäisi yksinkertaistaa.
57770: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto päätti hy- Valiokunnan mielestä oli hyvin myönteistä,
57771: väksyä ministerineuvostolle annettavan suosituk- että yhteispohjoismainen rakennusvienti oli saa-
57772: sen (nro 24) hyväksyä aluepolitiikan tarkistetun nut runsaasti tilaa ehdotuksessa, mikä vastasi
57773: pohjoismaisen yhteistyöohjelman ministerineu- taloudellisen kehityksen ja täystyöllisyyden toi-
57774: voston ehdotuksen B 631 e ja Pohjoismaiden neu- mintasuunnitelmaa. Prioritoituna tehtävänä pi-
57775: voston esittämien näkökohtien mukaisesti. Suosi- täisi olla vientimarkkinoiden mahdollisuuksien
57776: tus hyväksyttiin 66 äänellä. hyödyntäminen viemällä maasta tavaroita ja pal-
57777: Ministerineuvoston ehdotuksessa, joka koski veluja, mikä on rakennustoiminnan lisäyksen
57778: kehitysrahastoa Pohjolan läntisiä osia varten, esi- tärkeä edellytys. Valiokunnan mielestä rakennus-
57779: tettiin rahastoa, jonka tavoitteena olisi edistää tavaroiden vienti kehitysmaihin oli erityisen kiin-
57780: monipuolisen ja kilpailukykyisen elinkeinoelä- toisa alue ja viittasi aikaisempiin lausuntoihin
57781: män kehittämistä Pohjolan läntisissä osissa (Islan- siitä, että Pohjoismaiden Investointipankki ja
57782: ti, Pärsaaret ja Grönlanti). Rahasto voisi antaa Pohjoismaiden projektivientirahasto olivat poh-
57783: lainoja, avustuksia ja takuita pienille ja keskisuu- joismaisia elimiä, jotka voisivat vaikuttaa raken-
57784: rille yrityksille. nustuotteiden kehitysmaihin viennin lisäämi-
57785: Valiokunta tuki ehdotusta, että pääsääntönä seen. Valiokunnan käsityksen mukaan käsillä
57786: pitäisi olla, että rahasto antaisi lainoja ja takuita oleva ehdotus oli vuodelta 1983 peräisin olevan
57787: pankkitavan mukaisin ehdoin. Ottaen huomioon asunto- ja rakennusalan toimintasuunnitelman
57788: erot taloudellisissa edellytyksissä eri maiden/ alu- täydennys ja edellytti toimintasuunnitelman täy-
57789: eiden välillä ja ne erityistarpeet, joita Pohjolan dentämistä projektiohjelmalla, jossa toimintaoh-
57790: läntisillä osilla oli maantieteellisen sijaintinsa jelman yleiset linjat tehtäisiin konkreettisiksi ja
57791: vuoksi, valiokunta katsoi kuitenkin olevan tär- täsmällisiksi.
57792: keätä luoda myös mahdollisuuksia antaa lainoja, Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto päätti
57793: takuita ja tukea edullisemmin ehdoin. Valiokun- suosittaa ministerineuvostolle pohjoismaista toi-
57794: ta suhtautui myös myönteisesti ehdotukseen, mintasuunnitelmaa rakennusalan työllisyyden li-
57795: jonka mukaan rahaston päätoimipaikaksi tulisi säämiseksi ministerineuvoston ehdotuksen B 651
57796: Reykjavik ja että sillä olisi edustus T6rshavnissa ja e ja Pohjoismaiden neuvoston näkemysten mu-
57797: 35
57798:
57799: kaisesti. Suositus (nro 25) hyväksyttiin 64 äänel- onnettomuuksissa. Energiatutkimus pitäisi valio-
57800: lä. kunnan mukaan suuressa määrin suunnata uusiin
57801: energialähteisiin, ja uudistuviin energialähteisiin
57802: olisi panostettava enemmän.
57803: 6. Energiayhteistyö Kansanedustaja A. Kemppainen tähdensi va-
57804: liokunnan selastajana kysymyksessä mm. läheisen
57805: Energia-alan pohjoismaista yhteistyösuunnitel- yhteistyön merkitystä energia-alalla Pohjoiskalo-
57806: maa koskevassa ministerineuvoston ehdotuksessa tilla. Tässä yhteydessä Kemppainen muistutti
57807: selostettiin yhteistyöohjelmaa vuosiksi 1986-88. myös Suomen ja Neuvostoliiton välisestä aktiivi-
57808: Suunnitelman pääalat olivat ympäristö ja ener- sesta ja edullisesta energiayhteistyöstä öljyn, maa-
57809: gia, vientitoimet sekä tiedotustoiminta. Lisäksi kaasun ja sähkön tuonnissa.
57810: suunitelmassa oli ehdotuksia toimiksi monilla Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
57811: muilla aloilla. ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro
57812: Talousvaliokunta totesi tyytyväisenä, että nyt
57813: 36) hyväksyä energia-alan pohjoismaisen yhteis-
57814: oli olemassa yhteistyösuunnitelma. Katsottiin,
57815: työsuunnitelman ministerineuvoston ehdotuksen
57816: että tämä johtaisi tehokkaampaan yhteistyöhön
57817: B 671 e ja Pohjoimaiden neuvoston näkökohtien
57818: kuin ne epäviralliset ohjelmat, joiden mukaan mukaisesti. Suositus hyväksyttiin 57 äänellä.
57819: yhteistyötä oli aikaisemmin harjoitettu. Valio-
57820: kunnan mielestä suunnitelman kaikki neljä pää-
57821: aluetta olivat kiinostavia pohjoismaisen yhteis-
57822: työn kannalta. Välttämätöntä oli kuitenkin laatia 7. Tutkimusyhteistyö
57823: tavoitteet jatkotyölle näillä aloilla. Erityisesti tä-
57824: mä koski sitä työtä, joka liittyi Pohjolaan energia- Kansanedustaja Väänäsen ym. tekemässä jä-
57825: varustuksen kotimarkkina-alueena. Valiokunta senehdotuksessa oli ehdotettu, että ministerineu-
57826: antoi täyden tukensa vientitoimia koskeville eh- vosto ryhtyisi toimiin perustaakseen pohjoismai-
57827: dotuksille ja katsoi, että yhteisiä vientipanostuk- sen biotekniikan instituutin Islantiin. Ajatuksena
57828: sia koskeva työ pitäisi asettaa tärkeysjärjestyksessä oli, että tämä instituutti saisi päätehtäväkseen
57829: korkealle, niin että konkreettisia tuloksia voitai- kehittää teknisiä menetelmiä, joita voitaisiin hyö-
57830: siin pikimmiten saada aikaan. Energia-alan ym- dyntää meren voimavarojen hyväksikäyttämises-
57831: päristöongelmien vähentämistä koskevien toi- sä.
57832: mien osalta valiokunta oli sitä mieltä, että minis- Talousvaliokunta totesi tutkimuksen ja kehi-
57833: terineuvoston ehdotuksella oli liian vaatimaton tyksen biotekniikassa lisääntyneen voimakkaasti
57834: tavoitetaso. Valiokunnan mukaan tarvittiin eri- viime vuosina. Valiokunnan mielestä ajatus Islan-
57835: tyisiä toimia ympäristövahinkoriskin torjumiseksi tiin suunnitellusta pohjoismaisesta biotekniikan
57836: energian tuotannossa. Valiokunnan mielestä ym- keskuksesta oli kiinnostava. Lausunnonantajien
57837: päristönäkökohdat pitäisi siirtää aikaisempaan näkemysten perusteella valiokunta katsoi kuiten-
57838: vaiheeseeen energiasuunnittelussa. kin, että lisätietoja tarvittiin ennen kuin lopulli-
57839: Muiden toiminta-alojen osalta valiokunta tote- nen kanta kysymyksessä voitiin ottaa. Valiokunta
57840: si, että ehdotus sisälsi hyvin vähän öljy-yhteistyön ehdotti siksi, että käynnistettäisiin esiprojekti
57841: osalta ja esitti siksi ministerineuvostolle, että se erilaisten yhteistyönäkymien valaisemiseksi sekä
57842: tehostaisi tätä yhteistyötä. Lisäksi viitattiin aikai- sen selvittämiseksi, mikä tehtävä biotekniikan
57843: semmin tehtyyn esitykseen yhteistyön laajentami- instituutilla voisi olla pohjoismaiden elinkeino-
57844: sesta Pohjolan läntisiin osiin, tärkeysjärjestyksessä elämälle.
57845: erittäin korkealle asetettuun yhteistyöalueeseen. Kansanedustaja Nousiainen korosti, että bio-
57846: Valiokunta kehotti siksi ministerineuvostoa tutki- teknologinen tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta
57847: maan, mitä tarpeita ja toivomuksia oli pohjois- on tullut yhä tärkeämmäksi, mutta kysymyksessä
57848: maisen öljy- ja kaasuyhteistyön suhteen Pohjolan oli hyvin kompleksinen ala, johon liittyy lukuisia
57849: läntisissä osissa. poliittisia, juridisia ja jopa eettisiä ongelmia.
57850: Valiokunta kaipasi toimintasuunnitelmasta Siksi pitäisi myös pohjoismaista yhteistyötä val-
57851: haavoittuvuuskysymysten todellista käsittelyä. mistella huolellisesti. Kysymystä voitaisiin viedä
57852: Katsottiin, että yhteistyösuunnitelman pitäisi eteenpäin toimintaohjelmalla, joka vastaisi tieto-
57853: edistää toimia haavoittuvuuden vähentämiseksi tekniikka-alan toimintaohjelmaa. Tällöin pitäisi
57854: esim. hintojen korotuksissa, huoltovaikeuksissa ja ottaa huomioon myös patenttilainsäädäntöön
57855: 36
57856:
57857: liittyviä kysymyksiä. Nousiainen korosti lopuksi, 8. Projekti-investointzlainat
57858: että Suomen valtuuskunta halusi jouduttaa asian
57859: valmistelua siten, että Pohjoismaiden neuvosto jo Ministerineuvoston ehdotuksessa oli ehdotettu
57860: 35. istunnossaan voisi tehdä päätöksen bioteknis- Pohjoismaiden Investointipankin projekti-inves-
57861: ta yhteistyötä koskevasta suosituksesta. tointilainojen lainakehysten korottamista 350
57862: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi miljoonasta SDR:stä (n. 2100 milj. mk) 700
57863: ministerineuvostolle annettavan suosituksen ( nro miljoonaan (n. 4200 milj. mk) SDR:ään (erityi-
57864: 28) toteuttaa vuonna 1986 esiprojekti, jolla selvi- seen nosto-oikeuteen). Vuonna 1982 käyttöön
57865: tettäisiin olemassa olevia erilaisia yhteistyönäky- otetut projekti-investointilainat täydentävät kan-
57866: miä sekä sitä tehtävää, joka pohjoismaisissa ääri- sainvälisiä ja pohjoismaisia rahoitusmahdolli-
57867: oloissa elävien organismien tutkimusta varten suuksia pohjoismaita kiinnostavien investointi-
57868: Islamiin mahdollisesti perustettavalla bioteknii- projektien kokonaisrahoituksen mahdollistami-
57869: kan instituutilla voi olla pohjoismaiden elinkei- seksi. Lainoja on tarkoitus etupäässä myöntää
57870: noelämän kannalta. Suositus hyväksyttiin 61 ää- kehitysmaille, mutta myös valtiojohtoista kaup-
57871: nellä. paa harjoittaville maille ja etupäässä hyvän luot-
57872: Kansanedustajat Muurman ja maakuntapäi- tokelpoisuuden omaaville maille.
57873: vien jäsen Tuominen ym. olivat tehneet jäseneh- Talousvaliokunta totesi pohjoismaisten yritys-
57874: dotuksen tutkimustoimista osuustoiminta-alalla. ten, monien kehitysmaiden ja valtiojohtoista
57875: kauppaa harjoittavien maiden olleen hyvin kiin-
57876: Ehdotuksen tekijöiden mukaan ministerineu-
57877: nostuneita projekti-investoimilainoista. Valio-
57878: voston pitäisi laatia osuustoimintaa koskeva poh-
57879: kunnan käsitys oli, että projekti-investointilaina-
57880: joismainen tutkimusohjelma yhteistuumin asian-
57881: järjestelmää voitaisiin kehittää niin, että siitä
57882: omaisten järjestöjen kanssa ja hyödymämällä
57883: tulisi myönteinen väline vahvistamaan sekä poh-
57884: maatalousosuustoimintasektorin tutkimusohjel-
57885: joismaista yhteistyötä että pohjoismaista projekti-
57886: masta saatuja kokemuksia. Edelleen esitettiin,
57887: vientiä.
57888: että ministerineuvosto käytettävissä olevien pro-
57889: Koska Pohjoismaiden Investointipankki oli jo
57890: jektivarojen rajoissa antaisi tilaa myös kuluttaja-
57891: käyttänyt 90 % lainakehyksistä, valiokunta katsoi
57892: osuustoiminnallisia kysymyksiä koskevien yhteis-
57893: ministerineuvoston tavoin, että lainakehysten
57894: pohjoismaisten projektien osarahoitukseen. Li-
57895: kaksinkertaistaminen oli välttämätöntä toimin-
57896: säksi esitettiin, että ministerineuvosto myötävai-
57897: nan jatkuvuuden varmistamiseksi.
57898: kuttaisi siihen, että pohjoismaissa edistetään sekä
57899: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi
57900: tuottaja- että kuluttajaosuustoimintaa koskevaa
57901: ministerineuvostolle annettavan suosituksen (nro
57902: tutkimusta ja koulutusta.
57903: 27) 64 äänellä ministerineuvoston ehdotuksen
57904: Valiokunta totesi aluksi osuustoiminnalla ole- mukaisesti.
57905: van tärkeän tehtävän monilla aloilla pohjoismais-
57906: sa. Yhteispohjoismaiseen osuustoiminta-alan tut-
57907: kimusohjelmaan suhtauduttiin siksi myönteisesti. 9. Pohjoismaiden Investointipankki
57908: Valiokunta korosti lisäksi, että kokemukset ja
57909: lisätiedot osuustoiminnasta Pohjolassa voisivat ol- Mietinnössään Pohjoismaiden Investointipan-
57910: la hyödyllisiä kehitysmaille. Valiokunta yhtyi kin vuoden 1985 kertomuksesta talousvaliokunta
57911: ehdotuksentekijöiden käsitykseen, että osuustoi- totesi pankin myöntäneen Pohjolassa lainaprojek-
57912: mintaa koskevat tutkimuspanokset olivat vähäisiä teihin 75 lainaa, joiden arvo oli 369,4 miljoonaa
57913: ja niiltä puuttui pitkän aikavälin rakenne. Valio- SDR:ää (noin 2216 miljoonaa markkaa). Kan-
57914: kunta huomautti myös, että on tärkeätä, että sainvälinen luotonanto (21 lainaa) vastasi 232,3
57915: osuustoimimaa koskeva tiedonhankinta tulee jär- miljoonaa SDR:ää (noin 1394 miljoonaa mark-
57916: jestelmällisemmäksi ja tehokkaammaksi. Valio- kaa). Pankin luotonotto kokonaisuudessaan oli
57917: kunta yhtyi muilta osin täysin jäsenehdotuksessa 296,3 miljoonaa SDR:ää (noin 1758 miljoonaa
57918: esitettyihin näkökohtiin. markkaa).
57919: Valiokunnan ehdotuksesta neuvosto hyväksyi Vuoden ylijäämä oli 27,6 miljoonaa SDR:ää
57920: 62 äänellä ministerineuvostolle annettavan suosi- (noin 166 miljoonaa markkaa). Luottoriskejä var-
57921: tuksen (nro 29) jäsenehdotuksen mukaisesti. ten oli tehty 6 miljoonan SDR:n (noin 36 milj.
57922: Kansanedustaja Almgren äänesti ehdotusta vas- mk) varaus ja kokonaisvaraus nousi 26 miljoo-
57923: taan. naan SDR:ään (noin 156 milj. mk) Omistajille
57924: 37
57925:
57926: - jäsenmaille - ehdotettiin jaettavaksi ensim- 11. Muut asiat
57927: mäistä kertaa 6 miljoonaa SDR:ää (noin 36 milj.
57928: mk). Muu ylijäämä, 15,6 miljoonaa SDR:ää Kansanedustaja Turpeinen kysyi Gyllenham-
57929: (noin 94 milj. mk) siirrettäisiin vararahastoon, marin ryhmän toiminnan johdosta, suhtautuiko
57930: joka tämän jälkeen olisi suurempi kuin 10 % Pohjoismaiden m1msterineuvosto myönteisesti
57931: peruspääomasta. kehitykseen, jossa avaruutta varustetaan yhteis-
57932: Valiokunta totesi pankin kasvaneen nopeasti pohjoismaisen sotateollisuuden avulla. Ministeri-
57933: viime vuosina ja katsoi taloudellisen toiminta- neuvoston taholta todettiin, että turvallisuus- ja
57934: suunnitelman ja sen rahoittamisen Pohjoismaisia ulkopolitiikka eivät kuuluneet neuvoston toimin-
57935: investointiprojekteja koskevan lainajärjestelyn taan ja että tällaiseen kehitykseen suhtauduttiin
57936: UNI:n avulla voivan edelleen merkitä pankin kielteisesti.
57937: toiminnan laajentamista. Pehmeitä projekti- Kansanedustaja Turpeinen kysyi edelleen, oli-
57938: investointilainoja ja pohjoismaisia innovaatio-ja ko asianlaita niin, että pohjoismaisten yhdenmu-
57939: markkinakehityslainoja koskevan järjestelmän kaistaruispyrkimysten takana oli pohjoismaiden
57940: mahdollinen käyttöön ottaminen vaikuttaisi yhä joustavampi sitoutuminen kansainväliseen
57941: edelleen pankin toimintoihin. kapitalismiin vai voitiinko osoittaa, että ne pää-
57942: Valiokunta katsoi, että projekti-investointilai- tökset, joilla jäsenmaat olivat lisänneet yhden-
57943: noja koskeva järjestely oli kehittynyt hyödylliseksi mukaistamista, olisivat osaltaan lisänneet demok-
57944: välineeksi vahvistettaessa pohjoismaista yhteistyö- ratiaa ja kansalaisten päätöksentekomahdolli-
57945: tä ja pohjoismaista projektivientiä. suuksien lisäämistä. Ministerineuvoston vastauk-
57946: Aluelainatoiminnan osalta valiokunta piti tär- sessa korostettiin, että yhdenmukaistaruispyrki-
57947: keänä, että pankki yhdessä kansallisten elimen mykset olivat olleet päämäärä pohjoismaisessa
57948: kanssa, jotka vastaavat järjestelmästä, edelleen yhteistyössä yli 100 vuoden ajan ja että tämä
57949: etsisi projekteja elinkeinoelämän kehittämiseksi perusajatus oli myös vahvistettu Helsingin-sopi-
57950: järjestelmän piiriin kuuluvilla alueilla. muksessa. Yhteistyöllä päästiin yhteenkuuluvuu-
57951: den tunteeseen ja suurempiin vaikutusmahdolli-
57952: Kansanedustaja Westerlund korosti pankin suuksiin. Esimerkki tästä oli mahdollisuus osallis-
57953: kertomuksen selastajana mm. sitä, että pehmei- tua kunnallisvaaleihin siinä pohjoismaassa, jossa
57954: den projekti-investointilainojen käyttöön ottami- asianomainen asui, riippumatta siitä, oliko hä-
57955: nen varmistaisi pankin aseman monenkeskisenä nellä muun pohjoismaan kansalaisuus. Turpei-
57956: rahoituslaitoksena sen pyrkiessä tukemaan poh- nen totesi repliikissään, että äänestämisen merki-
57957: joismaista projektivientiä. tys demokraattisen valvonnan aikaansaamiseksi
57958: pohjoismaissa oli vähentynyt pääoman keskitty-
57959: misen ja ylikansallistumisen johdosta samalla kun
57960: ei ollut mitään vakavia pyrkimyksiä demokratian
57961: 10. Pohjoismainen projektivientirahasto laajentamiseen pohjoismaissa.
57962: Kansanedustaja Turpeinen teki lisäkysymyksen
57963: Mietinnössään Pohjoismaisen projektivientira- Ruotsin hallitukselle. Kysymys koski sitä, miksi
57964: haston kertomuksesta valiokunta totesi rahaston Ruotsin teollisuusministeri oli väittänyt Suomessa
57965: vuoden 1985 loppuun mennessä rekisteröineen olevan teknologian viennin kieltävä lainsäädäntö
57966: yhteensä 176 projektia käsiteltäväksi. Näistä 59 ja kieltoja, kun sellaisia ei ollut. Ruotsin hallituk-
57967: oli jätetty vuoden 1985 aikana, ja niistä 36 oli sen taholta vastattiin, että ei tarkoitettu mitään
57968: hyväksytty. Näille projekteille myönnetyn tuen erityisiä suomalaisia järjestelyjä vaan että oli vii-
57969: yhteismäärä oli noin 6,2 milj. mk. tattu järjestelyihin puolueettornissa maissa yleen-
57970: Talousvaliokunta totesi rahaston toiminnan li- sä.
57971: sääntyneen ja katsoi, että taloudellinen toiminta- Ministeri Björkstrand vastasi yhteispohjoismais-
57972: suunnitelma voisi edelleen lisätä toimintaa. Toi- ta tiedotustoimimaa koskevaan kysymykseen siltä
57973: mintasuunnitelman yhteydessä valiokunta edel- pohjalta, että teollisuus oli saanut yhä enemmän
57974: lytti lisäksi, että rahaston ja vienninedistämisor- julkisuutta. Vastauksessa todettiin olevan luon-
57975: ganisaatioiden yhteistyöhön pitäisi myös kuulua nollista, että suurten yritysten välinen yhteistyö
57976: parempi projektinvalvonta sekä yhteisten luette- sai usein suurta julkisuutta osakseen. Pohjoismai-
57977: loiden ja markkinointikäsikirjojen laatiminen va- den neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto
57978: littuja aloja ja markkinoita varten. tajusivat kuitenkin tehokkaan tiedotuksen arvon
57979: 38
57980:
57981: ja ne olivat viime vuosma panostaneet voimak- vastata näistä maista riippumattomiin ulkoa tule-
57982: kaasti tälle alalle. viin haasteisiin.
57983: Muurman totesi Pohjolan keskimääräisen työt-
57984: tömyyden olevan 5 % kun se Euroopan OECD-
57985: maissa oli noussut peräti 11 % :iin, mutta hän
57986: 111. Yleiskeskustelu katsoi siitä huolimatta, että sekä kansallisten että
57987: yhteispohjoismaisten ponnistelujen keskeisenä ta-
57988: 1. Yleistä
57989: voitteena tulee olla työllisyyden turvaaminen.
57990: Tämä oli välttämätöntä, jotta voitaisiin estää
57991: Talous ja työllisyys olivat jälleen keskeiset tee- kahtiajako menestyviin ja aktiivisiin A-kansalai-
57992: mat keskusteluissa. Edellisessä istunnossa hyväk- siin ja syrjäytettyjen uusköyhien muodostamaan
57993: sytty Pohjoismaiden ministerineuvoston taloudel- B-kansalaisten ryhmään. Huomiota on tällöin
57994: lista kehitystä ja täystyöllisyyttä koskeva toiminta- kiinnitettävä nimenomaan nuorisotyöttömyyden
57995: suunnitelma oli keskustelujen perusta. Tässä yh- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen.
57996: teydessä keskusteltiin myös ns. Gyllenhammarin Muurman totesi, että juuri työllisyyden hoidon
57997: ryhmän toiminnasta. ja pohjoismaisten yhteiskuntien vakaan kehittä-
57998: Kehitysapuyhteistyötä käsiteltiin useissa pu- misen turvaamiseksi sosiaalidemokraatit olivat
57999: heenvuoroissa ja uusia aloitteita esitettiin yhteis- jättäneet aloitteita. Tällaisia aloitteita olivat mm.
58000: työn tehostamiseksi. Kulttuuriyhteistyön merki- pohjoismaista elinkeinopolitiikkaa ja vientiyhteis-
58001: tystä tähdennettiin ja erityisesti huomiota kiinni- työtä koskevat aloitteet. Sosiaalidemokraatit suh-
58002: tettiin tällä kertaa tutkimusyhteistyön kehittämi- tautuivat edelleen periaatteessa myönteisesti nii-
58003: seen. Kulttuurin merkitystä radio- ja TV-yhteis- hin Pohjoismaiden neuvoston ulkopuolisiin aloit-
58004: työn yhteydessä korostettiin myös monissa pu- teisiin, joita on tehty taloudellisen yhteistyön
58005: heenvuoroissa. Tele-X:stä keskusteltiin samoin kehittämiseksi. Sekä pohjoismaisen ammattiyh-
58006: kuin Suomen ja Ruotsin välisistä TV-lähetyksistä. distysliikkeen aktiivisuus että Gyllenhammarin
58007: Pohjoismaiden neuvoston uutta organisaatiota ryhmän esitykset olivat tervetulleita ja tarjosivat
58008: käsiteltiin eräissä puheenvuoroissa ja Suomen väyliä pohjoismaiden talouksia ja kansalaisia hyö-
58009: taholla lähinnä pelättiin liian suurta byrokratisoi- dyttävän toiminnan laajentamiseen.
58010: tumista yhdisteryssä ministerineuvoston sihteeris- Yhteispohjoismaisten pääomamarkkinoiden
58011: tössä. Edelleen ilmaistiin tyytymättömyys Suo- osalta Muurman totesi, että tällainen järjestely
58012: men kiintiöön uuden sihteeristön viroista. olisi OECD-säännösten vastainen ja että sosiaali-
58013: demokraattien kanta oli edelleen, että kansallista
58014: Muut käsitellyt kysymykset koskivat mm. pa-
58015: lainsäädäntöä kehittämällä voidaan edistää edel-
58016: kolaispolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
58017: leen yritysten toimintavapautta ja toimintamah-
58018: sekä ympäristönsuojeluun liittyviä kysymyksiä.
58019: dollisuuksia pohjoismaissa. Kokemus oli osoitta-
58020: nut, että yhteispohjoismaisten pääomamarkki-
58021: noiden puuttuminen ei ollut esteenä eikä ole
58022: 2. Talous, työllisyys, tulevaisuuden näkymät esteenä yritysten sijoittumiseen ja toimintaan
58023: pohjoismaisella tasolla. Päinvastoin, pohjoismai-
58024: Kansanedustaja Muurman korosti taloudellisen set sijoitukset yli rajojen ovat vuosi vuodelta
58025: kehityksen ja täystyöllisyyden toimintasuunnitel- kasvaneet. Tässä yhteydessä on tärkeätä kiinnittää
58026: man yhteydessä, että erityistä huomiota on syytä huomiota siihen, että työntekijöiden asema yli-
58027: kiinnittää ohjelman käytännön toteutumiseen ja kansallisissa yrityksissä turvataan samalla tavoin
58028: seurantaan. Hän korosti, että yhteisten taloudel- kuin kansallisissa yrityksissä.
58029: listen ponnistelujen tehostaminen oli erityisen Pääministeri Sorsa totesi, että Gyllenhammarin
58030: tärkeätä nyt kun näköpiirissä oli jälleen taloudel- ryhmän työ oli ilahduttava avaus ja osoitti, että
58031: lisia epävarmuustekijöitä ja työllisyyden hoito pohjoismaissa tunnetaan kiinnostusta talous-
58032: vaikeutuu. Öljyn hinnan lasku aiheutti pohjois- elämään. Pääministeri korosti myös pohjoismai-
58033: maiden talouksille uuden tilanteen ja vaikka sen yhteistyön merkitystä pohjoisilla alueilla ja
58034: alenevia öljyn hintoja oli sinänsä pidettävä myön- muistutti jo käydyistä keskusteluista, jotka koski-
58035: teisenä seikkana, vakaa ja ennustettavissa oleva vat luonnonvarojen hyödyntämistä alueella.
58036: hintataso oli edullisin vaihtoehto kaikille osapuo- Vaikka energian ja raaka-aineiden viimeaikainen
58037: lille. Joustava pohjoismainen yhteistyö tarjosi hintakehitys ei tehnyt tällaisia hankkeita erityisen
58038: kaikille pohjoismaille paremmat mahdollisuudet kiireellisiksi, on tarjolla oleviin mahdollisuuksiin
58039: 39
58040:
58041: pitkällä tähtäyksellä kiinnitettävä asianmukaista neuvosto ja ministerineuvosto ovat kyenneet to-
58042: huomiota. teuttamaan.
58043: Kansanedustaja Lipponen korosti, että hyvin Lopuksi Kanerva korosti, että tärkeitä projekte-
58044: myönteistä on ollut pohjoismaista yhteistyötä ja voidaan kehittää sitä menestyksellisemmin mi-
58045: kohtaan tunnetun kiinnostuksen lisääntyminen tä avarammin tarkastellaan koko Pohjolaa ja sen
58046: ammattiyhdistysliikkeessä ja elinkeinoelämässä. taloutta kansallisista rajoista riippumatta. Voima-
58047: NFS ja Gyllenhammarin ryhmän ehdotukset varojen yhteinen käyttö oli koko Pohjolan yhteis-
58048: edustavat selvää ja hyvin valmisteltua sitoutumis- ten etujen mukaista.
58049: ta konkreettisiin toimiin. Pohjoismainen kolmi- Oikeusministeri Taxell totesi, että Gyllenham-
58050: kantayhteistyö on lähtemässä liikkeelle. Uusia marin ryhmä ei ollut tullut viisastenkivi mukana
58051: aloitteita, mm. elinkeinopoliittisina suuntaviivoi- kun kysymyksessä oli pohjoismaisen yhteistyön
58052: na, tarvittiin. kehittäminen, mutta hän piti kuitenkin ryhmä-
58053: Kansanedustaja Suominen kiinnitti huomiota työtä tärkeänä. Se osoitti elinkeinoelämän halua
58054: kansainvälisiin taloudellisiin muutoksiin ja niihin ja kiinnostusta tehdä huomattavasti enemmän
58055: vaatimuksiin, joita tämä merkitsee Pohjolan ta- tänä päivänä pohjoismaisen taloudellisen yhteis-
58056: loudelle. Öljyn hinnan lasku on luonnollisesti työn hyväksi. Poliitikkojen tehtävänä oli valmis-
58057: lisännyt kokonaiskysynnän kasvua. Vaikka kasvu tella tietä yhteistyölle. Täten voitaisiin päästä
58058: Pohjolassa tullee olemaan pienempi kuin muulla niihin suuriin projekteihin, jotka olisivat käytän-
58059: OECD-alueella pohjoismaiden yhteistyö on vält- nön pohjoismaisuuden vertauskuvia.
58060: tämätöntä tulevien valvontaa ja kysyntää koske- Ministeri Taxell korosti, että iskusanalle Pohjo-
58061: vien toimien toteuttamiseksi. Inflaatio pohjois- la kotimarkkina-alueena olisi annettava sisältöä ja
58062: maissa oli edelleen liian korkea, mikä heikensi mainitsi tässä yhteydessä, että yhteispohjoismais-
58063: maiden kansainvälistä kilpailukykyä. Pohjoismai- ta lainsäändäntöä koskeva työ oli loppuvaihees-
58064: sen yhteistyön kokeena on näin ollen se, kuinka saan.
58065: hyvin onnistutaan koordinoimaan niitä toimia, Gyllenhammarin ryhmän raportin johdosta
58066: jotka liittyvät inflaation hillintään ja kilpailuky- ministeri totesi, että tarvittiin toimenpiteitä mm.
58067: vyn parantamiseen. kun kysymyksessä olivat pohjoismaisten yritysten
58068: mahdollisuudet etabioitua ja toimia muissa poh-
58069: Työttömyys pohjoismaissa oli läntisten teolli-
58070: joismaissa ja pohjoismaalaisten mahdollisuudet
58071: suusmaiden keskitasoa huomattavasti vähäisem-
58072: perustaa yrityksiä naapurimaihin ja toimia niissä.
58073: pää, mutta näkymät ainakin Suomessa olivat
58074: Tarvittiin uutta organisaatiomuotoa yritysten yh-
58075: kuitenkin synkät. Merkittävä syy tähän oli halli-
58076: teistyölle ja oikeastaan myös uutta yritysmuotoa.
58077: tuksen työllisyyspoliittinen saamattomuus. Pysy-
58078: Tässä oli monia mahdollisuuksia. Ensiksikin voi-
58079: vien työpaikkojen synnyttämisen sijasta keskityt-
58080: taisiin kehittää pohjoismaisen yrityksen malli.
58081: tiin näennäisiin ja julkista byrokratiaa kasvatta-
58082: SAS voisi olla tästä esimerkkinä. Toiseksi eri
58083: viin toimenpiteisiin.
58084: pohjoismaissa toimivien osakeyhtiöiden fuusioi-
58085: Kansanedustaja Kanerva korosti, että Pohjola den toteuttaminen voisi tulla kysymykseen. Kol-
58086: tänään oli pohjoismaisten yritysten kotimarkkina- manneksi voisi olla syytä analysoida, kuinka poh-
58087: alue ja että taloudellista toimintaa Pohjolassa joismaiset osakeyhtiölait toimivat tänä päivänä ja
58088: voitiin verrata toimintaan valtion omien rajojen kuinka ne olivat kehittyneet voimaan tulonsa
58089: sisällä. Kuitenkin Pohjola on jopa markkina-alu- jälkeen. SAS:n tyyppisten uusien pohjoismaisten
58090: eena liian pieni. Ainoa keino pelastaa pohjois- yritysten luomisessa oli symboliarvoa, mutta kon-
58091: mainen tuotanto on liittoutua suuren maailman kreettiset edut olivat vielä tärkeämmät. Pohjois-
58092: jättiläisiä vastaan. mainen yhdentyminen antoi paremmat mahdol-
58093: Taloudellisen kehityksen ja täystyöllisyyden lisuudet pohjoismaiselle teollisuudelle jäädä hen-
58094: toimintasuunnitelma on vain ensimmäinen askel kiin kypsillä ja väistyvillä markkinoilla - sekä
58095: kohti laajempaa pohjoismaista talousyhteistyötä. kansainvälisesti että pohjoismaissa.
58096: Vaikka taloudelliset yhteistyönäkymät olivat lu- Ministeri kysyi, kuka oli valmis siirtymään
58097: paavia, oli myös olemassa sitä varjostavia tekijöi- sanoista tekoihin luodakseen edellytyksiä pohjois-
58098: tä. Työllisyyspolitiikka oli kaikkein negatiivisin maisille yhtiöille ja totesi samalla, että yhteistyö-
58099: alue ja ainakin Suomessa harjoitettu työllisyyspo- tä tarvittiin monilla eri aloilla, mm. oikeusminis-
58100: litiikka oli surkealla tavalla epaonnistunut. teriöt ja kauppa- ja valtiovarainministeriöt.
58101: Gyllenhammarin ryhmän työ oli Kanervan Omalta osaltaan hän näki oikeusministerien otta-
58102: mukaan haaste sille teholle, jota Pohjoismaiden van tässä mielellään aktiivisen roolin.
58103: 40
58104:
58105: Yhteistyöministeri Björkstrand totesi, että ta- Kansanedustaja Knuuttzia totesi työttömyyden
58106: loudellinen toimintasuunnitelma oli edelleen olevan suurin ongelma tämän päivän Pohjolassa.
58107: päätehtäviä tämän päivän pohjoismaisessa yhteis- Pohjoismaat olivat YK:ssa, ILO:ssa ja yhteispoh-
58108: työssä ja ilmaisi tyytyväisyytensä niihin suuntavii- joismaisissa työmarkkinasopimuksissaan asetta-
58109: voihin, joita oli laadittu seurantatyötä varten. neet oikeuden työhön päämääräksi, mutta tätä
58110: Ministeri mainitsi myös ns. Gyllenhammarin ryh- päämäärää ei voitu toteuttaa. Samalla kun tulo-
58111: män ja pani erityisesti painoa Nordjobb-toimin- ja varallisuustaso oli noussut työttömät olivat
58112: nan laajentamiseen. Hän mainitsi, että toisesta saaneet vain pienehkön osuuden tulonjaossa.
58113: pohjoismaasta saatu työelämän kokemus oli hyvä Työnoikeuden on tultava myös erityisryhmille ja
58114: tapa edistää pohjoismaisuutta nuorison keskuu- vähemmistöille. Nykyisellä tekniikalla voitiin
58115: dessa. mm. vammaisten jokapäiväisiä elinoloja ja liik-
58116: Maaneuvos Woivalin korosti, että Ahvenan- kumismahdollisuuksia parantaa.
58117: maalla oli hyvin kiinnostuneina seurattu talou- Knuuttila korosti, että pohjoismaat voisivat
58118: dellista toimintasuunnitelmaa koskevaa työtä. saada aikaan vakautta talouksiinsa lisäämällä yh-
58119: Maaneuvoksen mielestä Gyllenhammarin ryhmän teistyötä sosialististen maitten kanssa. Pohjois-
58120: raporttia pitäisi jatkaa Pohjolan vahvistamiseksi mainen kristillinen perinne voisi myös käsittää
58121: kotimarkkina-alueena ja viittasi erityisesti suun- ajatustavan, jonka mukaan yhteistyöllä halutaan
58122: nitelman kuljetussektoriin. myös parantaa sellaisten ihmisten elinoloja, joilla
58123: Maaneuvos totesi, että paljon työtä on tehty on toisenlaiset ajatukset yhteiskunnallisista kysy-
58124: ymmärtämisen lisäämiseksi yli rajojen ja katsoi, myksistä kuin pohjoismaissa.
58125: että tämä voisi antaa edelleen perusteluja matkai- Kansanedustaja A. Kemppainen totesi, että
58126: lukampanjalle Pohjolassa kotimarkkina-alueena. taloudellinen yhdentyminen ja valtioiden välisen
58127: Yhteispohjoismainen elinkeinoelämään liittyvä taloudellisen ja muun yhteistyön lisääntyminen
58128: projekti, joka säilyttäisi Turun, Ahvenanmaan ja oli tyypillistä tämän päivän kansainväliselle kehi-
58129: Tukholman saaristojen aidon saaristomiljöön, pi- tykselle. Tällainen integraatio merkitsi uudenlais-
58130: täisi olla hyvin kiinnostava. ta markkinajakoa ja uudenlaista päätöksenteko-
58131: Teknisten kaupanesteiden poistamista koske- järjestelmää. Tämän tyyppinen kansainvälistymi-
58132: van työn osalta, mikä myös oli osa taloudellista nen ei tapahtunut ongelmitta. On kysyttävä,
58133: toimintasuunnitelmaa, maaneuvos korosti sitä kenen etujen mukaista on heikentää kansallisval-
58134: merkitystä, joka tällaisten esteiden poistamisella tioiden rajojen merkitystä. Ei ollut syytä korostaa
58135: olisi Ahvenanmaan kannalta. Hän kiinnitti myös rajojen merkitystä sinänsä, mutta kysymys kun-
58136: huomiota pohjoismaiden erilaisiin määräyksiin kin kansakunnan ja kunkin valtion oikeudesta
58137: tavaroiden tutkimisesta ja hyväksymisestä poh- itsenäiseen päätöksentekoon, mikä liittyi rajojen
58138: joismaisilla kotimarkkinoilla ja korosti, että yh- olemassaoloon, olisi nostettava esille.
58139: teisiä suuntaviivoja on laadittava, jotta voidaan Kemppainen kysyi myös, kenen etujen mu-
58140: edelleen edistää tavoitetta tehdä Pohjolasta koti- kaista oli sallia pääoman vapaa liikkuminen
58141: markkina-alue. maasta toiseen ja siten eliminoida valtiollisten
58142: Maakuntapäivien jäsen Jansson korosti, että elinten näihin pääomiin kohdistama valvonta,
58143: pohjoismainen kauppamerenkulku on tänä päi- siirtää päätöksenteko tällaisilta elimiltä, joita val-
58144: vänä matkalla kohti katastrofia. Jansson totesi, votaan parlamentaarisesti ja demokraattisesti, yli-
58145: että kukin pohjoismaa oli etsinyt keinoja pelas- kansallisille finanssi- ja rahalaitoksille tai suoras-
58146: taakseen sen, mitä voidaan pelastaa kauppame- taan monikansallisille yrityksille. Kemppainen
58147: renkulusta. Mm. oli pyritty vähentämään käyttö- muistutti, että demokratiaan liittyy vapaus, jon-
58148: kustannuksia, mikä oli puolestaan vaikuttanut ka puolustaminen on samalla demokratian puo-
58149: miehistöä koskeviin määräyksiin. Nämä olivat lustamista.
58150: erilaiset mm. Suomessa ja Ruotsissa. Puutteelli- Kemppainen kysyi edelleen, halusimmeko to-
58151: nen koordinointi oli johtanut Pohjolassa rekiste- della, että kansallinen päätöksenteko romutetaan
58152: röinnin siirtymiseen Suomesta Ruotsiin. ja päätöksenteko Pohjolassa siirretään esimerkiksi
58153: Jansson muistutti neuvoston edellisessä istun- Gyllenhammarille ja parille pankinjohtajalle.
58154: nossa hyväksymästä kauppamerenkulkua koske- Hän totesi, että Tanska tuntui myyvän itsensä
58155: vasta jäsenehdotuksesta ja erityisesti siltä osin halvalla, mikäli maa hyväksyisi EC-säännösten
58156: kuin se koski pohjoismaista foorumia merenkul- muutokset ja siten luovuttaisi keskeisen osan
58157: kupoliittisia kysymyksiä varten. päätöksenteostaan ulkopuolisille.
58158: 41
58159:
58160: Kemppainen totesi, että työttömyyden kustan- sallisvarallisuus pitäisi voida jakaa niin oikeuden-
58161: nukset Pohjolassa olivat jo nyt 1,3 % bruttokan- mukaisesti, että kenenkään ei tarvitsisi pudota
58162: santuotteesta eli yhtä paljon kuin Pohjolassa väliin esimerkiksi näissä kolmessa tärkeässä perus-
58163: käytettiin voimavaroja tutkimus- ja kehitystyö- kysym yksessä.
58164: hön. Hän kysyi, kumpaan itseasiassa kannatti Ministeri totesi julkisen vallan pyrkivän yksi-
58165: investoida, työttömyyteen vai tutkimus- ja kehi- puolisesti luomaan uusia työpaikkoja investoin-
58166: tystyöhon. nein, mutta korosti tämän menettelytavan olevan
58167: Kansanedustaja Turpeinen totesi maailmalla ainakin kymmenen kertaa kalliimpaa kuin uusien
58168: olevan edessään kaksi vaihtoehtoa: toisaalta kan- työtilaisuuksien etsimisen yhteiskunnan kannalta
58169: salaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämi- ~yödyllisissä tehtävissä ilman raskaita investointe-
58170: nen, demokratian laajentaminen koskemaan Ja.
58171: myös talouselämää ja ydinaseriisuntaa. Toisaalta
58172: yksityisen voitontavoittelun voimistaminen ja si-
58173: ten kansalaisten päätöksentekoon osallistumisen 3. Kehitysapuyhteistyö
58174: kaventaminen, eriarvoisuuden kärjistäminen eri
58175: ihmisryhmien välillä ja lopuksi tähtien sota.
58176: Pääministeri Sorsa tähdensi, että pohjoismaat
58177: Turpeinen totesi kielteiseen vaihtoehtoon pää- pieninä yksinään voisivat korvata pienuuttaan
58178: tyvien toimenpiteiden voimistuneen Pohjoismai-
58179: yhteistyöllä ja esiintymällä yhdessä kansainvälisil-
58180: den neuvoston työssä viime vuosina. Pitkän täh-
58181: lä foorumeilla. Erityisen tärkeätä oli avata uusia
58182: täyksen taloussuunnitelmassa pääomien vapaata
58183: kanavia keskusteluun ja yhteistyöhön kolmannan
58184: toimintaa tuettiin kansalaisten päätösvallan laa- maailman kanssa.
58185: jentamisen kustannuksella. Ohjat tulevaisuuden
58186: suunnittelussa oli annettu yksityisille yrityksille. Tällä tiellä oli saavutettu kuluvan vuoden
58187: Osa tätä kehityskulkua oli se tuki, jonka Gyl- aikana eräs merkkipaalu, kun taloudellista, kau-
58188: lenhammarin ryhmä oli saanut Pohjolan ministe- pallista ja sivistyksellistä yhteistyötä koskeva jul-
58189: reiltä ja joka samalla oli tuki Gyllenhammarin kilausuma allekirjoitettiin Pohjolan ja SADCC-
58190: ryhmän koko toiminnalle, eli pääoman keskittä- maiden välillä.
58191: minen ja vallan lisääminen. Pohjolan pääoma- Nyt oli aika edetä julkilausumasta konkreetti-
58192: markkinat pyrittiin sitomaan laajempiin yhteyk- siin ja varsin nopeasti toteuttaviin hankkeisiin.
58193: siin ja ylikansalliseen vallankäyttöön. Tärkeätä on, että Pohjoismaiden hallitukset, sa-
58194: Ministeri Leppänen totesi, että viime vuosi- moin kuin yhteiset organisaatiot, ennen muuta
58195: kymmeninä syntyneet ja luodut teollisen yhteis- Pohjoismaiden Investointipankki, ovat aktiivisesti
58196: kunnan rakenteet olivat muuttumassa. Yhteis- kehittämässä käytännön yhteistyötä SADCC-mai-
58197: kuntia ei voitu enää parantaa vain tavanomaisin den ja pohjoismaiden välillä.
58198: infrastruktuuri-investoinnein ja tuotannollista Pohjoismaiden Investointipankin projekti-
58199: toimintaa lisäämällä. Pohjoismaat olivat todelli- investointilainojen lainaraamin kaksinkertaista-
58200: sia hyvinvointiyhteiskuntia, mutta tämän hyvin- minen osui varsin hyvin yhteen niiden hankkei-
58201: voinnin keskellä esiintyi myös suurta köyhyyttä, den kanssa, jotka tähtäävät pohjoismaiden kehi-
58202: yksinäisyyttä, ahdistusta ja työttömyyttä. tysyhteistyön lisäämiseen. Pohjoismaat olivat kui-
58203: Tässä järjestelmässä yksilöt kokivat omien vai- tenkin viime aikoina menettäneet markkina-
58204: kutusmahdollisuuksiensa laajasti puuttuvan. osuuksiaan projekti-investointihankkeissa ja siksi
58205: Eräät yksilöt kokivat, että he eivät enää olleet olisi mitä pikimmin ratkaistava, miten kaupalli-
58206: osallisia yhteiskunnassa, samalla kun yhteiskunta set luotot ja ns. pehmeät luotot pystytään yhdis-
58207: laiminlöi heitä. Uusia näköaloja tarvittiin siksi tämään sekä antaja- että saajamaita tyydyttävällä
58208: yhteiskunnan kehittämiseksi. Kysymystä voitiin tavalla. Myös Suomessa tunnettiin mielenkiintoa
58209: lähestyä kahdesta näkökulmasta: toisaalta, että siihen, missä määrin Pohjoismaiden Investointi-
58210: etsitään ratkaisut sille, että yksilön ei tarvitse pankki voi olla mukana kehittämässä pohjois-
58211: jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, ja toisaalta pi- maista yhteistyötä täydentävällä rahoituksella
58212: täisi etsiä uusia malleja yksilön vaikuttamiselle. markkinointi- ja innovaatiolainoina.
58213: Valtaa ja vastuuta pitäisi hajauttaa hyvin pitkälle Ulkoasiainministeri Väyrynen korosti, että
58214: ja pitkälle menevät subjektiiviset oikeudet voitai- pohjoismainen kehitysapuyhteistyö oli ollut me-
58215: siin hyväksyä yksilölle. Julkisen vallan, ts. yhteis- nestyksellistä, mutta nyt oli kehitettävä yhteis-
58216: kunnan pitäisi taata jokaiselle yksilölle oikeus työn konkreettisia yhteistyömuotoja siten, että
58217: työhön, asuntoon ja perustoimeentuloon. Kan- tämä vastaisi ajan vaatimuksia ja tulevia tarpeita.
58218:
58219: 6 370026C
58220: 42
58221:
58222: Nykyinen yhteistyö perustui vuodelta 1981 joismaalaisten oikeuksista yhteistä kokoelmaa Co-
58223: olevaan Kööpenhaminan-sopimukseen, joka dex Nordicus, ja nyt oli saatu statuuttikokoelma,
58224: määrittelee ministerineuvoston ja sen sihteeristön joka kuitenkin oli vaikeaselkoinen. Hän toivoi
58225: sekä pohjoismaisen virkamieskomitean (ÄKB) seuraavan painoksen olevan selkeämmän.
58226: neuvoa-antavan komitean (RKB) ja eri jäsenmai- Pääministeri Sorsa korosti Pohjolan tulevaisuu-
58227: den tehtävät. den riippuvan pohjoismaiden tiedontasosta. Tut-
58228: ÄKB:n tehtäviä oli vuosien mittaan laajennet- kimuksen ja koulutuksen laatu ratkaisee pohjois-
58229: tu yhteisten hankkeiden hallinnoimisesta konsul- maiden mahdollisuudet pitää puolensa kansain-
58230: taatio- ja koordinaatioelimeksi. RKB:llä oli tär- välisesti. Pohjolassa tarvitaan korketasoisen tutki-
58231: keä tehtävä politiittisena tuki- ja taustaryhmänä. muksen tehokasta yhteistyötä, foorumia, joka
58232: Ministerin mielestä nykyisen yhteydenpito- ja tarjoaisi kohtauspaikan kansainvälisen tason
58233: koordinaatioverkoston puutteet olivat ylimmän huippututkijoille ja pohjoismaiden nuorille in-
58234: hallinnon kohdalla. Kehitysyhteistyön korkein nostuneille tutkijoille. Oli syytä selvittää, voisiko
58235: hallinto kuuluu ministerineuvostolle tai käytän- pitkälle edistyneen tutkimuksen ja koulutuksen
58236: nössä yhteistyöministereille. Epäjohdonmukaista instituutti olla eräs solmukohta sellaisessa tutki-
58237: oli, että päätösvalta ei kuulu niille ministereille, muksen ja korkeakoulun verkostossa, jollainen
58238: jotka kotimaassaan vastaavat näistä kysymyksistä. toivottavasti voitaisiin perustaa lähivuosina. Te-
58239: Väyrynen ehdotti kehitysyhteistyöstä vastaaville hokas pohjoismainen kontaktiverkko ja tutkijoi-
58240: kolleegoilleen, että kokoonnuttaisiin säännölli- den liikkuvuuden lisääminen toisaalta pohjois-
58241: sesti ja että tehtäisiin päätös kokoontua tarvitta- maiden yliopistojen ja korkeakoulujen ja toisaalta
58242: essa myös ministerineuvostossa. Käytännön syistä talouselämän tutkimuslaitosten välillä on tutki-
58243: olisi luonnollista järjestää nämä kokoukset poh- muksen laadun ja uudistumisen edellytys. Sorsa
58244: joismaisten ulkoministerikokousten yhteydessä. peräsi lopuksi tutkijoiden ja yliopisto-opettajien
58245: SADCC-maiden ja pohjoismaiden välisen jul- vaihtojärjestelyjä, yhteispohjoismaista korkean ta-
58246: kilausuman Väyrynen totesi mm. tarjoavan uu- son tutkijakoulutusta ja uusia yhteistyöaloitteita
58247: den, käytännönläheisen lähestymistavan teolli- nopeasti kasvavilla tutkimusaloilla.
58248: suus- ja kehitysmaiden suhteiden kehittämiseksi.
58249: Myös kansanedustaja Isohookana-Asunmaa
58250: Kansanedustaja Suominen korosti, että Poh-
58251: kiinnitti huomiota pohjoismaisen tutkimus-
58252: joismaiden Investointipankin toimintaedellytyk-
58253: yhteistyön edelleen kehittämiseen. Hän katsoi
58254: siä pitäisi pikaisesti vahvistaa. Erityisesti tämä
58255: tutkimuspolitiikkaa kehitetyn pohjoismaiden vä-
58256: koski mahdollisuuksien luomista pehmeiden in-
58257: lillä 80-luvun alussa ja että yksi syy tähän suotui-
58258: vestointilainojen myöntämiseen.
58259: saan kehitykseen on ollut pohjoismaisen tutki-
58260: muspoliittisen neuvoston perustaminen. Tutki-
58261: musneuvoston käytettäväksi asetetut varat olivat
58262: 4. Kulttuuri, tutkimus, TV-yhteistyö
58263: kuitenkin vaatimattomat.
58264: Kansanedustaja Väänänen korosti kuten aikai- Pohjoismaiden välisellä yhteistyöllä niukkoja
58265: semminkin, että kulttuuriyhteistyö on Pohjois- voimavaroja voitiin kuitenkin hyödyntää parem-
58266: maiden neuvoston todellinen lippulaiva, jonka min. Tutkimuspoliittisen neuvoston toimintaa
58267: asema on edelleen turvattava. Hän totesi, että pitäisi oleellisesti laajentaa. Tutkimusvaroja pitäi-
58268: suuresta suomalaisesta maahanmuuttajaryhmästä si esim. koordinoida paremmin, mutta aivan
58269: ja sen asemasta Ruotsissa on keskusteltu monta erityisesti pitäisi keskittyä tehokkaaseen tutki-
58270: kertaa Pohjoismaiden neuvostossa ja että erityi- musyhteistyöhön yliopistoissa ja korkeakouluissa.
58271: sesti suomalaisten äidinkielen opetus ja äidinkie- Sitä vastoin ei pitäisi suosia teollisuuteen lähei-
58272: lellä tapahtuva opetus on usein ollut kriittisten sesti liittyvää tutkimusta, koska siinä jo oli riittä-
58273: keskustelujen kohteena. Hän totesi tällä kertaa västi voimavaroja. Pohjoismaisia voimavaroja pi-
58274: tapahtuneen edistystä tällä alalla, josta hän esitti täisi myös jakaa säännöllistä tutkijoiden vaihtoa,
58275: kiitoksensa. matkastipendejä, tutkijakursseja jne. varten.
58276: Väänänen totesi, että on hyvin monia sopi- Isohookana-Asunmaa korosti, että tutkimus-
58277: muksia, jotka sääntelevät pohjoismaisten kansa- projekteja oli runsaasti ja että tutkimuspoliittises-
58278: laisten oikeudellista asemaa muussa pohjoismaas- ta neuvostosta pitäisi voida tulla organisaattori
58279: saja että tämä mm. estää pohjoismaihin muutta- yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyötä varten.
58280: neita selvästi tiedostamasta oikeuksiaan ja velvol- Arktinen tutkimus oli eräs painopistealue tutki-
58281: lisuuksiaan. Hän oli aikaisemmin perännyt poh- musyhteistyössä.
58282: 43
58283:
58284: Lopuksi hän totesi, että hyvin suunnitellun sisällöstä olisi tehtävä pikimmiten ja että pohjois-
58285: yhteispohjoismaisen tutkimuspolitiikan avulla maisten radio- ja TVyhtiöiden pitäisi nähdä tässä
58286: voimme vahvistaa skandinaavista kulttuuria ja mahdollisuus eikä vain vaikeuksia.
58287: sen hyvinvointia tulevaisuudessa, mutta oli suo- Ruotsin ja Suomen välisestä TV-vaihdosta hän
58288: tavaa, että ministerineuvosto jo lähimpinä vuosi- totesi, että ilahduttavaa kyllä vaikutti siltä kuin
58289: na asettaisi tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen siirto toiseen suuntaan, Suomesta Tukholman
58290: yhdeksi keskeisistä tavoitteista samalla kun tutki- alueelle, voisi toteutua verrattain läheisessä tule-
58291: muspoliittisen neuvoston asemaa laajennetaan ja vaisuudessa. Ei kuitenkaan ollut mitään aihetta
58292: vahvistetaan. luopua ajatuksesta, että TV -ohjelmia siirrettäisiin
58293: Kansanedustaja Lipponen totesi, että tarvitaan myös toiseen suuntaan. Ei vähiten suomenruotsa-
58294: kulttuuriyhteistyön toimintasuunnitelma, radio- laisten, mutta myös Suomen suomenkielisten
58295: ja TV-ohjelmia koskevan yhteistyön voimakasta keskuudessa pidettiin kiinni vaatimuksesta saada
58296: lisäämistä sekä pohjoismaisen kansalaisuuden Ruotsin TV:n ohjelmia eteläiseen Suomeen.
58297: konkreettistamista. Hän totesi, että kun nämä Odotettavissa oleva kehitys satelliittialalla ei mer-
58298: hankkeet valmistuvat, voidaan puhua pohjois- kinnyt mitään muutosta tässä suhteessa. Siksi
58299: maisen yhteistyön kokonaisnäkemyksestä, tavoi- käynnistyvää ohjelmien siirtoa ei pitäisi nähdä
58300: tetason oleellisesta korostamisesta kaikilla rinta- kokeiluna, väliaikaisena rajoitettuna kokeena,
58301: milla. vaan ensiaskeleena kohti laajempaa siirtoa.
58302: Lipponen painotti, että pitäisi panostaa reilusti Kansanedustaja Westerlund piti Tele-X:ää
58303: nuorisovaihtoon ja että oppilasvaihto ja Nord- koskevaa kehitystä tervetulleena ja totesi, että
58304: jobb ovat tästä hyviä esimerkkejä. Urheiluyhteis- tavoite saada pohjoismaisia TV-ohjelmia olohuo-
58305: työn lisääminen lisäisi samoin nuorisoryhmien neisiimme oli vihdoinkin saamassa konkreettisen
58306: mahdollisuuksia vahvistaa pohjoismaista identi- muodon. Suoralähetyssatelliitteja käyttämällä
58307: teettiään. voitiin mm. saavuttaa harvaanasutut seudut.
58308: Yhteistyöministeri Björkstrand muistutti, että Westerlund muistutti, että tulevaisuudessa tu-
58309: Suomessa on perinteisesti pantu suurta painoa lee olemaan parisenkymmentä eurooppalaista sa-
58310: ns. pehmeille sektoreille. telliittiohjelmaa ja korosti, että Tele-X:n, jotta se
58311: Yhteistyöministeri korosti myöhemmin vuo- voisi pärjätä kilpailussa, ei pidä välittää vain
58312: den aikana voimaan tulevan pohjoismaisen kieli- tunnettuja pohjoismaisia TV-ohjelmia vaan mi-
58313: konvention johdosta, että tämä sopimus erityises- käli mahdollista myös kansallista ja yhteispohjois-
58314: ti suomenkielisellä taholla oli pohjoismaisten maista uustuotantoa. Pohjolassa on epätavallisen
58315: sopimusten tärkeä ja kauan odotettu täydennys. runsas ja monitahoinen kulttuurielämä ja oli
58316: Björkstrand totesi Tele-X-sopimuksesta, että se mm. syytä antaa tämän runsauden tulla esiin
58317: merkitsi kolmivuotista koetoimintaa aluksi kah- kaavailluissa ohjelmakanavissa.
58318: della kanavalla. Kokeilutoiminnan on tarkoitus Westerlund halusi nähdä pohjoismaisen TV-
58319: luoda pohja päätökselle pysyvästä pohjoismaises- yhteistyön ja Tele-X:n todellisena vaihtoehtona
58320: ta radio- ja TV-yhteistyöstä satelliitin avulla. muulle satelliittitelevisiolle mutta myös täyden-
58321: Toiminta aloitettaisiin vuoden 1987 jälkipuolis- nyksenä muille toimille viestintäalalla. Tässä oli
58322: kolla käyttämällä Tele-X-satelliitin TV-kapasi- suuri yhteispohjoismainen kulttuuri-intressi.
58323: teettia. Sen sijaan Tele-X ei ollut mikään ratkaisu
58324: Ministeri totesi, että neuvottelut myös Tanskan toiseen suureen viestintäkysymykseen, toivomuk-
58325: osallistumisesta projektiin voitiin aloittaa minis- seen naapurimaan televisiolähetysten suorasta
58326: terineuvostossa. Sekä kulttuuripoliittiselta että siirrosta. Oli syytä iloita siitä, että Tukholman
58327: yleispohjoismaiselta kannalta oli erittäin tärkeätä, aluella asuvat ruotsinsuomalaiset lähitulevaisuu-
58328: että ohjelmatarjontaan sisältyi myös tanskalaisia dessa saisivat nähdä Suomen toisen kanavan
58329: TV-ohjelmia ja että Tanska muutenkin osallistui- ohjelmia. Sen sijaan Suomen väestö ei voinut
58330: si yhteistyöhön. vielä vastaanottaa Ruotsin TV-ohjelmia, mikä oli
58331: Ylipäätään oli tärkeätä, että kaikki pohjois- erityisen valitettavaa suomenruotsalaisten kannal-
58332: maat osallistuisivat yhteistyöhön ja että ohjelmat ta .
58333: . saavuttaisivat Pohjolan asukkaista mahdollisim- Hän muistutti siitä, että jo aikaisemmin Suo-
58334: man monta. men taholta oli vaadittu yhdenvertaisuus-periaat-
58335: Ministeri Taxell antoi tunnustusta ministeri- teen soveltamista kun Suomen ja Ruotsin välinen
58336: neuvostolle siitä, että Tele-X nyt vaikutti olevan TV-ohjelmien suorasiirto aloitetaan. Molempien
58337: toteutumassa. Hän totesi, että päätös ohjelman maiden TV-ohjelmia pitäisi siis samanaikaisesti
58338: 44
58339:
58340: ryhtyä siirtämään pääkaupunkiseuduille ja ympä- 5. Yhteistyömuodot
58341: rillä oleviin maakuntiin.
58342: Westerlund totesi, että pohjoismaiden TV- Yhteistyöministeri Björkstrand totesi, että Suo-
58343: ohjelmien suorasiirto tällä hetkellä lähinnä riip- men taholla myös vastaisuudessa oltiin valmiita
58344: pui poliittisesta tahdosta. Pohjoismaiden neuvos- panostamaan arvokkaaseen pohjoismaiseen yh-
58345: ton pitäisi siksi jo meneillään olevassa istunnossa teistyöhön ja ylläpitämään tätä valmiutta myös
58346: lausua myönteinen kantansa TV-ohjelmien suo- taloudellisesti ankeampina kausina - sellaisina
58347: rasiirtoon pohjoismaiden välillä. kausina yhteistyö oli tärkeämpää kuin milloin-
58348: Kansanedustaja Bärlund totesi alkuperäisen kaan. Tämän hedelmällisen yhteistoiminnan
58349: Nordsatin muuttuneen realiteettien maailmassa edelleen kehittäminen saisi nyt uusia organisato-
58350: kompromissien kompromissiksi: Tele-X:ksi. Hän risia edellytyksiä kun ministerineuvoston kaksi
58351: suhtautui epäröiden sellaiseen Tele-X:n avulla sihteeristöä yhdistetään. Tällä tavalla oli edelly-
58352: tapahtuvaan ohjelmavaihtoon, joka oli pelkäs- tyksiä edelleen tehostaa yhteistyötä.
58353: tään toimitettu kooste aikaisemmin lähetetettyjä Kansanedustaja Hetemåki-0/ander totesi sen
58354: ohjelmia. Sen sijaan pitäisi panostaa sellaisen johdosta, että Suomi oli ollut kolmekymmentä
58355: yleisöä kiinnostavan ohjelmatarjonnan luomi- vuotta mukana Pohjoismaiden neuvostossa, että
58356: seen, johon sisältyy uustuotantoa ja houkutteleva Suomi oli pyrkinyt tekemään täysipainoisen ja
58357: ohjelmien hankintapolitiikka. Tämä vaatii varoja aktiivisen panoksen pohjoismaisessa yhteistyössä.
58358: ja siksi oli välttämätöntä harkita ennakkoluulot- Tähän oli päästy sen avulla, että Suomen valtio-
58359: tomasti uusia rahoitusmuotoja. valta, eduskunta ja hallitus, olivat täysin yksimie-
58360: Bärlundin mielestä oli rajallisten taloudellisten lisiä pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä.
58361: voimavarojen väärinkäyttöä luoda kaksi kilpaile- Hetemäki-Olander muistutti, että pohjoismai-
58362: vaa satelliittijärjestelmää ja hän viittasi tässä yh- nen yhteistyökoneisto kuluneiden vuosikymme-
58363: teydessä Tele-X:ään ja pohjoismaisten telelaitos- nien aikana oli kehittynyt suunnattomasti ja että
58364: ten kaavailemaan Nordprog-hankkeeseen. Es- suurimmat muutokset olivat Pohjoismaiden mi-
58365: tääkseen tämän kilpailun samasta yleisöstä käy- nisterineuvoston muodostuminen ja sen kehitty-
58366: tännöllisesti katsoen samalla ohjelmatarjonnalla minen edelleen 1970- ja 1980-luvuilla. Ministeri-
58367: ministerineuvoston pitäisi vaatia hankkeiden vä- neuvoston kahden sihteeristön yhdistämisen osal-
58368: lille työnjakoa: Nordprog välittäisi samanaikaises- ta hän totesi, että Suomen taholla ei voi olla
58369: ti ja muuttamattomana pohjoismaisten radioyhti- korostamatta sen seikan merkitystä, ettei uudesta
58370: öiden ohjelmatarjontaa ja Tele-X panostaisi uus- voimakkaasti tiivistyneestä tai jopa keskittyneestä
58371: tuotantoon ja kilpailukykyisten ohjelmien aktiivi- sihteeristökoneistosta saisi kehittyä pragmaattisel-
58372: seen hankintaan. le pohjoismaiselle yhteistyölle vierasta, liian tek-
58373: Suomen ruotsinkielisen väestön pitäisi viestin- nokraattista valtatekijää. Parlamentaariset ja kan-
58374: täkysymyksissä harjoittaa itsekritiikkiä ja asettaa salliset etunäkökohdat on otettava huomioon ja
58375: se, mihin todella halutaan panostaa, tärkeysjär- niitä on kunnioitettava.
58376: jestykseen. Oli monta vaihtoehtoa: tarjonnan Hetemäki-Olander ilmaisi tyytymättömyyden
58377: lisääminen Yleisradion kanavilla, uusi kolmas Suomen virkakiintiöön ministerineuvoston uudis-
58378: kanava, Tele-X, Nordprog ja Ruotsin ohjelmien tetussa sihteeristössä. Eduskunnan ulkoasiainva-
58379: edelleen lähettäminen Etelä-Suomen rannikko- liokunta oli mietinnössään Suomen valtuuskun-
58380: alueella. Ylipäätään Suomessa tarvittaisiin vies- nan vuosikertomuksesta kiinnittänyt huomiota
58381: tintäkysymysten uutta laajaa tarkastelua parla- kysymykseen ja katsonut välttämättömäksi saada
58382: mentaarikkotasolla, erityisesti ottamalla huo- aikaan kansallinen tasapaino virkoja laitoksissa
58383: mioon kielivähemmistöjen tosiasialliset intressit. täytettäessä ja erityisesti ministerineuvoston sih-
58384: Maaneuvos Woiva/in tähdensi, että satelliitti- teeristöä uudistettaessa. Siksi olisi ollut hyvä, jos
58385: tekniikka voisi antaa kaikille pohjoismaalaisille pääsihteerin toimistossa olisi ollut toimenhaltija,
58386: mahdollisuuden nähdä toisten pohjoismaiden jolla on hyvät ja ajankohtaiset tiedot Suomesta ja
58387: ohjelmia ja että tämä oli omiaan kehittämään ja mahdollisuus ottaa suoria puhelinyhteyksiä Suo-
58388: lujittamaan pohjoismaista yhteisyyttä. Hän totesi meen. Kielimuuri oli tosiasia Suomelle pohjois-
58389: edelleen, että Ahvenanmaalla oltiin kehittämässä maisessa yhteistyössä. Hetemäki-Olander totesi
58390: ruotsalaisten radio- ja TV -ohjelmien kattavaa lopuksi, että sihteeristöä yhdistettäessä ei myös-
58391: uudelleenlähetysverkkoa, joka osaksi voisi palvel- kään pystytty saavuttamaan niitä säästöjä, joilla
58392: la muita ruotsinkielisiä seutuja Suomessa. asiaa perusteltiin.
58393: 45
58394:
58395: Kansanedustaja Väänänen katsoi, että yhdis- meilla harjoittama yhteistyö. Juuri tasta syystä
58396: tettäessä sihteeristöjä oli tuskin voitu vähentää Suomi katsoi, että tietyt pakolaispoliittiset pää-
58397: virkoja niin suuressa määrin kuin oli arvoitu ja tökset, kuten kiintiöpakolaisten määrä, pitäisi
58398: että muu hyöty suhteessa vaivannäköön ei ollut tehdä kansallisesti. Sitä vastoin oli suuria mah-
58399: niin suuri kuin oli väitetty. Lisäksi Suomen osuus dollisuuksia ja tarve lisätä pohjoismaista pakolais-
58400: viroista sihteeristössä oli pienempi kuin Suomen poliittista yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla.
58401: kohtuullinen osuus ja tässä suhteessa Suomi oli Pakolaisongelma on niin suuri ja monimutkai-
58402: jopa menettänyt. Suomen taholla edellytettiin nen, että sitä ei voida ratkaista pohjoismaisella
58403: korjausta tässä suhteessa lähivuosina. tasolla. Siihen on saatava kansainvälinen ja eu-
58404: Kansanedustaja Suominen korosti, että samalla rooppalainen ratkaisu.
58405: kun on voimallisesti korostettava parlamentaari- Lipponen totesi Suomen viime vuosina voi-
58406: sen vaikutusvallan merkitystä pohjoismaisissa yh- makkaasti lisänneen panostustaan pakolaispoli-
58407: teiselimissä, on myös painotettava tarvetta hallin- tiikkaan. Suomi voi ja Suomen pitää asteittain
58408: non tehokkuuden lisäämiseen. Ei tarvita uusia lisätä pakolaiskiintiötään siinä tahdissa, jossa
58409: organisaatioita vaan olemassa olevien organisaati- välttämätöntä infrastruktuuria laajennetaan.
58410: oiden tuotoksen jatkuvaa parantamista. Kansanedustaja Muurman totesi ryhmäpu-
58411: Kansanedustaja Muurman huomautti, että heenvuorossaan, että sosiaalidemokraattinen ryh-
58412: suuri osa siitä, mitä Pohjolassa pidettiin itsestään mä ei ollut yksimielinen pakolaiskysymyksessä
58413: selvinä tekijöinä, ei valitettavasti sitä ollut. Poh- mutta suomalaisten sosiaalidemokraattien kanta
58414: joismaisten itsestäänselvyyksien säilyttämiseksi ja oli sama kuin koko Suomen valtuuskunnan, ts.
58415: kehittämiseksi tarvittiin paljon vaivannäköä, että pakolaiskysymys ei kuulu Pohjoismaiden
58416: huolta ja työtä. Sosiaalidemokraattien taholla neuvoston toiminta-alaan.
58417: oltiin vakuuttuneita siitä, että pohjoismaiden Kansanedustaja Suominen kiinnitti huomiota
58418: kansat olivat halukkaita tarvittaessa lisäämään siihen suureen vastuuseen, joka on pakolaison-
58419: panoksia suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen gelmassa. Pohjoismainen yhteistyö oli Suomisen
58420: tulevaisuuden turvaamiseksi. Pohjoismaiden sosi- mukaan luonnollinen keino kohdata yhdessä ja
58421: aalidemokraatit osaltaan toivoivat niiden voima- siten paremmin varustautuneena aikamme kipein
58422: varojen lisäämistä, jotka olivat käytettävissä poh- ongelma. Lopullisen päätösvallan on kuitenkin
58423: joismaisessa yhteistyössä. kuuluttava kunkin maan hallitukselle ja edus-
58424: Maaneuvos Woiva/in korosti, että Ahvenan- kunnalle sekä kvantitatiivisiin että kvalitatiivisiin
58425: maan Pohjola-instituutin virallinen vihkiminen toimiin nähden. Pohjoismaiden välillä oli edel-
58426: lokakuussa oli niitä toimia, joihin oli ryhdytty leen eroja, jotka eivät ole mahdollistaneet täysin
58427: pohjoismaisessa yhteistyössä sen seikan merkityk- samanlaista suhtautumista kulloiseenkin asia-alu-
58428: sen korostamiseksi, että Pohjolan kaikille alueille eeseen.
58429: ja seuduille annetaan mahdollisuudet vaikuttaa
58430: aktiivisesti kulttuuriyhteistyössä.
58431: Maakuntapäivien jäsen}ansson totesi, että Ah- 7. Muut asiat
58432: venanmaan Pohjola-instituutin vihkiminen oli
58433: jälleen eräs osoitus kunnioituksen hengestä poh- Pääministeri Sorsa totesi, että ulkopoliittisia ja
58434: joismaisessa yhteistyössä, halusta yhteistyöhön ja turvallisuuskysymyksiä ei tulisi käsitellä neuvos-
58435: yhteisyyteen myös pienten alueiden kanssa. tossa ja esitti toivomuksen, että tilanne myös
58436: tulevaisuudessa olisi sama. Sitävastoin Pohjolan
58437: ydinaseetonta vyöhykettä käsitellyt parlamentaa-
58438: 6. Pako/azspo/itiikka rikkojen kokous, joka pidettiin viime vuoden
58439: lopulla, tarjosi käyttökelpoisen ratkaisun yhtei-
58440: Sen keskustelun johdosta, jota käytiin pako- sesti tärkeiksi koettujen erityiskysymysten käsitte-
58441: laispolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä aina istun- lyyn.
58442: toon saakka, kansanedustaja Lipponen painotti, Kansanedustaja Muurman korosti, että Pohjo-
58443: että tässä oli kysymys siitä, että selvitetään, mitkä lan ydinaseetonta vyöhykettä koskevassa konfe-
58444: kysymykset kuuluvat pohjoismaiseen yhteistyö- renssissa aloitettua prosessia pitäisi jatkaa mm.
58445: hön ja mitkä eivät. Oli aihetta erottaa toisaalta sosiaalidemokraattien tekemien ehdotusten poh-
58446: institutionaalinen yhteistyö, ts. Pohjoismaiden jalta.
58447: neuvosto ja ministerineuvosto, ja toisaalta poh- Maakuntapäivien jäsen Jansson kiinnitti huo-
58448: joismaiden hallitusten eri kansainvälisillä fooru- miota ympäristön kemialliseen tuhoamiseen.
58449: 46
58450:
58451: Hän totesi, että tähänastiset aloitteet Pohjoismai- VI. Muu toiminta
58452: den neuvostossa olivat lähinnä ottaneet huo-
58453: mioon maaympäristön ja toivoi siksi huomion 1. Valtuuskunta
58454: kohdistamista Itämeren ympäristöön. Huonontu-
58455: minen oli ollut nopeaa ja oli kysymys katastrofi-
58456: kurssista. Tehostetun pohjoismaisen tutkimuksen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
58457: ja toimenpideohjelmien laatimisen pitäisi siksi nan vaaleissa 7. päivänä helmikuuta 1986 vaali-
58458: erittäin suuressa määrin käsittää myös Itämeren säännön 7 §: n mukaisesti jätetyissä ehdokaslis-
58459: toissa, jotka puhemiehistö oli tarkastanut ja hy-
58460: meri ympäristö.
58461: väksynyt, oli Pohjoismaiden neuvoston Suomen
58462: Kansanedustaja Kanerva korosti, että on saata-
58463: valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi ehdotet-
58464: va aikaan ympäristöalan lainsäädännön laajempi
58465: tu valittaviksi yhtä monta kuin vaalissa oli valitta-
58466: yhdenmukaistaminen. Tämä oli tärkeätä saman-
58467: via. Todettiin vaalisäännön 10 §:n nojalla, että
58468: laisten kilpailuedellytysten kannalta, samoin
58469: vaali oli yksimielinen ja että valimiksi olivat
58470: kuin siinä kansainvälisessä keskustelussa, jossa
58471: tulleet seuraavat edustajat:
58472: pohjoismaiden on yhdessä edustettava pohjois-
58473: maisia näkökohtia. Varsinaiset jäsenet: Esko Aho, Kaj Bärlund,
58474: Mikko Elo, Elsi Hetemäki-Olander, Tytti Isohoo-
58475: kana-Asunmaa, Ilkka Kanerva, Arvo Kemppai-
58476: IV. Pohjoismaiden neuvoston kirjalli- nen, Hannu Kemppainen, Sakari Knuuttila, Erk-
58477: ki Liikanen, Paavo Lipponen, Peter Muurman,
58478: suus- ja musiikkipalkintojen jako Tuulikki Petäjäniemi, Hannele Pokka, Heikki
58479: Riihijärvi, Ilkka Suominen, Pirkko Turpeinen ja
58480: Kööpenhaminan raatihuoneella 4. maaliskuuta Henrik Westerlund.
58481: 1986 järjestetyssä tilaisuudessa luovutettiin Poh-
58482: joismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto färsaa- Varajäsenet: Seppo Pelttari (Ahon vj. ), Mats
58483: relaiselle kirjailijalle R6i Paturssonille ja neuvos- Nyby (Bärlund), Riitta Järvisalo-Kanerva (Elo),
58484: ton musiikkipalkinto islantilaiselle säveltäjälle Anna-Kaarina Louvo (Hetemäki-Olander), Timo
58485: Haflidi Hallgrimssonille. Kietäväinen (Isohookana-Asunmaa), Helena Pe-
58486: Kirjailija Patursson sai kirjallisuuspalkinnon sola (Kanerva), Anna-LiisaJokinen (Kemppainen
58487: runokokoelmasta ''Likasum'' (Niinkuin). Arvos- A.), Esko Almgren (Kemppainen H.), Saara-
58488: telulautakunta perusteli valintaansa seuraavasti: Maria Paakkinen (Knuuttila), Antti Kalliomäki
58489: ''Sen voimakkaassa ja avoimessa lyyrisyydessä (Liikanen), Pekka Starast (Petäjäniemi) Sirkka-
58490: kuvastuvat moninaisin jännittein färsaarelaisen Liisa Anttila (Pokka), Martti Ratu (Riihijärvi),
58491: todellisuuden ja oman aikamme eksistentiaalis- Heikki Järvenpää (Suominen), Sten Söderström
58492: ten kysymysten yhteydet.'' (Turpeinen) ja Ole Norrback (Westerlund).
58493: Säveltäjä Hallgrimsson sai musiikkipalkinnon Täydennysvaaleilla valtuuskuntaa täydennet-
58494: teoksestaan POEMI. Arvostelulautakunta perus- tiin 14. päivänä helmikuuta 1986 siten, että
58495: teli valintaansa seuraavasti: "Hallgrimsson on varsinaiseksi jäseneksi valittiin kansanedustaja
58496: teoksellaan POEMI sooloviululle ja jousiorkeste- Marjatta Väänänen ja hänen varajäsenekseen kan-
58497: rille tuonut konserttimuodon kauniisti ja mieli- sanedustaja Tellervo Nousiainen kansanedustaja
58498: kuvituksekkaasti aikamme sointu- ja muoto- Hannele Pokan ja hänen varajäsenensä Sirkka-Lii-
58499: maailmaan. Säveltäjälle tyypillisellä koloristisella sa Anttilan tilalle, joille kummallekin oli 11.
58500: tunteella luodaan hienosti piirtyviä kuvia kolmes- päivänä helmikuuta 1986 myönnetty vapautus
58501: ta raamatun tilanteesta. Hyvin elävää, soinnukas- valtuuskunnan jäsenyydestä, vastaavasti varajäse-
58502: ta ja orgaanisesti sävellettyä musiikkia, jossa on nyydestä.
58503: sekä taiturimainen että lämmin sooloääni''. Ahvenanmaan maakuntapäivien 6. marraskuu-
58504: ta 1985 valitsemat jäsenet, maakuntapäivien jäse-
58505: net Olof Jansson ja Pekka Tuominen jatkoivat
58506: V. Seuraava istunto valtuuskunnassa kuten heidän varajäsenensä,
58507: maakuntapäivien jäsen Roger Jansson ja ensim-
58508: Neuvosto päätti puheenjohtajiston esityksestä mäinen varapuhemies Karl-Gunnar Fagerholm.
58509: 7. maaliskuuta 1986, että neuvoston seuraava Maakuntapäivät valitsi molemmat edellä maini-
58510: varsinainen istunto pidetään Helsingissä 23.-27. tut jäsenensä ja varajäsenensä uudelleen 6. päivä-
58511: helmikuuta 1987. nä marraskuuta 1986.
58512: 47
58513:
58514: Valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa 14. Valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan 8. tou-
58515: helmikuuta 1986 valittiin valtuuskunnan pu- kokuuta ehdotuksen valtuuskunnasta annetun
58516: heenjohtajaksi Elsi Hetemäki-Olander ja varapu- lain muuttamisesta esitettäväksi hallitukselle hal-
58517: heenjohtajaksi Peter Muurman. Samalla valittiin lituksen esityksen antamista varten eduskunnalle.
58518: valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjoh- Ehdotuksen tarkoituksena oli muuttaa valtuus-
58519: taja neuvoston puheenjohtajistoon. Valtuuskun- kunnan varajäsenten asemaa siten, että ne lain-
58520: nan työvaliokunnan jäseniksi valittiin puheenjoh- muutoksen jälkeen olisivat yhteisiä eikä kuten
58521: tajan ja varapuheenjohtajan lisäksi jäsenet Olof tähän saakka henkilökohtaisia. Hallituksen an-
58522: Jansson, Riihijärvi, Turpeinen, Westerlund ja nettua eduskunnalle 26. syyskuuta esityksen asi-
58523: Väänänen. asta eduskunta hyväksyi 11. marraskuuta valtuus-
58524: J ärj estäytymiskokouksessaan valtuuskunta kunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisen esite-
58525: myös päätti, että valiokuntien kokoonpano ja tyllä tavalla.
58526: puheenjohtajantoimet ovat samat kuin vuoden Valtuuskunnan kokouksessa 30. toukokuuta
58527: 1985 valtiopäivien aikana 34. istunnon loppuun. neuvotteleva virkamies Risto Laakkonen työvoi-
58528: Valtuuskunnan jäsenet jaettiin neuvoston kuu- maministeriöstä antoi selonteon pohjoismaiden
58529: teen valiokuntaan 34. istunnon päättymisestä kansalaisten oikeuksia koskevasta kysymyksestä ja
58530: lukien seuraavasti: teki selkoa siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan
58531: Juridinen valiokunta: Elo, Petäjäniemi ja Rii- toimenpiteistä muissa maissa suoritettujen kor-
58532: hijärvi. keakoulututkintojen tuottaman virkakelpoisuu-
58533: Sivistysvaliokunta: Hetemäki -0 Jander, lsohoo- den parantamiseksi. Lisäksi hän antoi selonteon
58534: kana-Asunmaa, Lipponen ja Turpeinen. n.s. Nordjobb-projektista.
58535: Samassa kokouksessa antoi Suomalais-ruotsa-
58536: Sosiaali- ja ympäristövaliokunta: Bärlund,
58537: laisen koulutusneuvoston pääsihteeri Vesa Leppä-
58538: Kemppainen H. ja Väänänen.
58539: nen selonteon ruotsinsuomalaisten koulutuskysy-
58540: Liikennevaliokunta: Jansson, Kanerva p
58541: myksistä.
58542: Knuuttila.
58543: Valtuuskunnan kokouksessa 24. lokakuuta an-
58544: Talousvaliokunta: Aho, Kemppainen A., Lii- toivat yhteistyöministeri Gustav Björkstrand ja
58545: kanen, Muurman ja Suominen. liikenneministeri Luttinen selonteon Pohjoismai-
58546: Budjetti- ja tarkastusvaliokunta: Tuominen, den ministerineuvoston toiminnasta sekä Tele-
58547: Westerlund ja Väänänen. X:n ja Nordprogin ajankohtaisesta vaiheesta.
58548: Samassa kokouksessa valittiin jäseniksi vastape- Valtuuskunnan sihteeristön vahvuus on ollut
58549: rustettuun Nordisk Kontaktin toimituskomiteaan sama kuin edellisenä vuonna eli 9 henkeä.
58550: kansanedustajat Lipponen ja Westerlund. Samal- Pohjoismaiden neuvoston asioiden yhdysmies-
58551: la valtuuskunta päätti esittää, että kansanedus- ten ja pohjoismaisten virkamieskomiteoiden suo-
58552: taja Väänänen valittaisiin neuvoston sosiaali- ja malaisten jäsenten kanssa pidettiin 18. helmi-
58553: ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi ja kan- kuuta tavanmukainen ajankohtaisia yhteistyöky-
58554: sanedustaja Knuuttila liikennevaliokunnan vara- symyksiä käsittelevä kokous. Sen puheenjohtaja-
58555: puheenjohtajaksi. Asianomaiset valiokunnat suo- na toimi yhteistyöministeri Björkstrand.
58556: rittivat vaalit valtuuskunnan ehdotusten mukai- Valtuuskunnan sihteeristö ylläpitää jatkuvia
58557: sesti 34. istunnon päättymisestä lukien. yhteyksiä ministeriöissä ja keskusvirastoissa toimi-
58558: Lisäksi valtuuskunta päätti nimetä Pohjoismai- vien Pohjoismaiden neuvoston asioiden yhdys-
58559: sen kulttuurirahaston hallituksen jäseneksi vuo- miesten kanssa. Tämä koskee erityisesti yhteistyö-
58560: siksi 1987-1988 kansanedustaja Elsi Hetemäki- ministerin sijaisvirkamiestä, ulkoasiainneuvos
58561: Olanderin ja varajäseneksi kansanedustaja Pirkko Heikki Kalhaa ulkoasiainministeriässä sekä ulko-
58562: Turpeisen. Lisäksi valtuuskunta päätti nimetä asiainministeriön pohjoismaista toimistoa.
58563: Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallintoa tarkas- Kuten aikaisempinakin vuosina Nordisk Kon-
58564: tavan valiokunnan jäseneksi kansanedustaja Tytti takt-aikakauslehden toimittajalla on ollut käytös-
58565: Isohookana-Asunmaan ja varajäseneksi kansan- sään työtilat valtuuskunnan kansliassa. Tehtävää
58566: edustaja Tuulikki Petäjäniemen. Neuvoston 34. on hoitanut toimittaja Larserik Häggman.
58567: istunto toimitti vaalit valtuuskunnan ehdotusten Pohjoismaiden neuvoston julkaisujen myynnin
58568: mukaisesti. Suomessa hoitaa Valtion painatuskeskus julkaisu-
58569: Valtuuskunta on kuluneen vuoden aikana pi- varastonsa välityksellä. Huomattavimman osan
58570: tänyt 7 kokousta ja valtuuskunnan työvaliokunta julkaisuista muodostavat erilaiset selvitykset ja
58571: S kokousta. raportit, jotka julkaistaan ''Pohjoismaiset selvi-
58572: 48
58573:
58574: tykset" (NU) -sarjan puitteissa ja "NORD" liitto, Iso-Britannia, Saksan Liittotasavalta, Sak-
58575: -nimikkeen alla. Vuoden 1986 aikana ilmestyi san Demokraattinen Tasavalta, Tsekkoslovakia,
58576: yhteensä 5 NU-julkaisua ja 64 NORD-julkaisua. Itävalta, Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi.
58577: Lisäksi konferenssiin osallistui edustajia seuraavis-
58578: ta kansainvälisistä järjestöista: YK:n Euroopan
58579: 2. Puheenjohta;isto talouskomissio (ECE), Euroopan parlamentti, Eu-
58580: roopan neuvosto, Euroopan talousyhteisö (EEC),
58581: Neuvoston 33. istunnossa hyväksytyt muutok- Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA), Taloudelli-
58582: set Helsingin-sopimukseen, kulttuurisopimuk- sen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD),
58583: seen ja neuvoston työjärjestykseen (vrt. v. 1985 Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto (SEV),
58584: kert. s. 10-11) tulivat voimaan 12.2.1986. Pu- Maailman Ilmatieteellinen järjestö (WMO) sekä
58585: heenjohtajiston kokoonpano muuttui siten, että YK:n ympäristöohjelma, Euroopan konttori
58586: sen jäsenmäärä nousi viidestä kymmeneen. Näin (UNEP).
58587: katsottiin puheenjohtajiston vastaisuudessa pa- Puheenjohtajiston pyrkimyksenä oli konferens-
58588: remmin kuvastavan neuvoston poliittisia voima- sin välityksellä lisätä parlamentaarikkojen painos-
58589: suhteita. tusta hallituksiaan kohtaan ilmansaasteita rajoit-
58590: Neuvoston puheenjohtajisto sai 34. istunnossa tavan toiminnan tehostamiseksi sekä kansallisella
58591: seuraavan kokoonpanon: puheenjohtaja ja neu- että kansainvälisellä tasolla. Konferenssi, joka oli
58592: voston presidentti Anker ]0rgensen, Tanska, pu- ensimmäinen laatuaan Pohjoismaiden neuvoston
58593: heenjohtajiston jäseniä Margrete Auken, Tanska, järjestämänä, asetti tavoitteekseen yksimielisyy-
58594: Elsi Hetemäki-Olander, Suomi, Peter Muurman, den (konsensus) saavuttamisen yhteistyön tar-
58595: Suomi, Pall Petursson, Islanti, Olafur G. Einars- peellisuudesta tällä alalla. Konferenssi hyväksyi-
58596: son, Islanti, Hallvard Bakke, Norja, Jo Benkow, kin yksimielisesti loppujulkilausuman (liite 4),
58597: Norja, Grethe Lundblad, Ruotsi ja Karin Söder, jossa mm. konferenssin osanottajat kehottavat
58598: Ruotsi. hallituksiaan lisäämään ponnistelu jaan konfe-
58599: Puheenjohtajisto on vuoden 1986 aikana pitä- renssin käsittelemillä aloilla olemassa olevien
58600: nyt yhteensä 8 kokousta. Tämän lisäksi puheen- yleissopimusten tai muiden tarkoituksenmukais-
58601: johtajistolla on ollut yhteiset kokoukset Pohjois- ten yhteistyömuotojen puitteissa.
58602: maiden ministerineuvoston (yhteistyöministerit) Konferenssiin osallistuivat Suomesta puheen-
58603: kanssa 13. toukokuuta Kööpenhaminassa sekä johtajiston jäsenet Elsi Hetemäki-Olander ja Pe-
58604: pääministereiden ja yhteistyöministereiden kans- ter Muurman sekä neuvoston sosiaali- ja ympäris-
58605: sa 25.-26. marraskuuta Kööpenhaminassa. Pu- tövaliokunnan puheenjohtaja Marjatta Väänä-
58606: heenjohtajistolla oli myös tavanmukainen yhtei- nen. Lisäksi Suomen eduskunta oli nimennyt
58607: nen kokous neuvoston valiokuntien puheenjohta- kolme edustajaa konferenssiin, kansanedustajat
58608: jien kanssa 12. toukokuuta Kööpenhaminassa. Anna-Kaarina Louvon, Tellervo Nousiaisen ja
58609: Lisäksi puheenjohtajistolla oli 10. marraskuuta Mikko Rönnholmin. Konferenssin pääalustuksen
58610: yhteinen kokous Norden-yhdistysten puheenjoh- piti Suomen ympäristöministeriön kansliapääl-
58611: tajien kanssa. likkö Lauri Tarasti, joka esitti katsauksen kan-
58612: Keskeisiä kysymyksiä, jotka vuoden aikana sainväliseen ja kansalliseen toimintaan ilmansaas-
58613: ovat olleet esillä puheenjohtajiston kokouksissa ja teiden ja niiden haittavaikutusten vähentämisek-
58614: puheenjohtajiston ja yhteistyöministereiden ja si. Dosentti Satu Huttunen Oulun yliopistosta
58615: valiokuntien puheenjohtajien kokouksissa, ovat alusti keskustelun ilmansaasteiden vaikutuksesta
58616: olleet mm. neuvoston ja ministerineuvoston tie- metsään ja muuhun kasvillisuuteen.
58617: dotustoimintaan liittyvät kysymykset, pohjois- Arvioidessaan konferenssin tuloksia puheen-
58618: maisen yhteistyön tavoitteet ja neuvoston järjes- johtajisto katsoi konferenssin vastanneen tarkoi-
58619: tämän ilmansaasteita koskevan kansainvälisen tustaan ja jopa ylittäneen odotukset. Puheenjoh-
58620: konferenssin valmisteluun ja seurantaan liittyvät tajisto päätti, että jatkossa on kiinnitettävä eri-
58621: kysymykset. tyistä huomiota konferenssin seurantaan.
58622: Puheenjohtajiston jo edellisenä vuonna teke- Puheenjohtajisto jatkoi valiokuntien ja muiden
58623: män päätöksen mukaisesti järjestettiin 8.-10. elinten puheenjohtajapaikkojen jakamista puolu-
58624: syyskuuta Tukholmassa kansainvälinen ilman- epoliittisilla perusteilla siten, että puheenjohta-
58625: saasteita koskeva konferenssi, johon oli kutsuttu jisto itse on toiminut vaalikomiteana. Puheen
58626: parlamentaarikkoja seuraavista maista: Belgia, johtajisto toteutti samalla myös osittaisen siirrr
58627: Ranska, Alankomaat, Puola, Sveitsi, Neuvosto- maitten välillä valiokuntien puheenjohtajap
58628: 49
58629:
58630: kojen osalta. Suomelle kuuluneet puheenjohta- vä väkivalta yhteiskunnassa ja Ranskan voimaan-
58631: jien ja varapuheenjohtajien paikat ovat vuoden saattama viisumipakko. Lainsäädäntöyhteistyön
58632: 1986 aikana olleet jäsenyys puheenjohtajistossa kartoitusta ja alan yhteistyön kehittämistä koske-
58633: (Hetemäki-Olander ja Muurman), puheenjohta- van kysymyksen alusti kokouksessa kansanedus-
58634: juus sosiaali- ja ympäristövaliokunnassa (Väänä- taja Petäjäniemi.
58635: nen) sekä varapuheenjohtajuus liikennevalio- Juridisen valiokunnan piirissä on lisäksi toimi-
58636: kunnassa (Knuuttila). nut kaksi työryhmää, joista toinen valmistelee
58637: Viime vuosina lisääntynyt puoluepoliittinen 22.-24.4.1987 Saltsjöbadenissa Ruotsissa valio-
58638: toiminta neuvoston piirissä sai vuoden aikana kunnan toimesta järjestettävää pohjoismaista se-
58639: vakiintuneet muodot. Puheenjohtajiston tätä tar- minaaria pakolais- ja maahanmuuttokysymyksis-
58640: koitusta varten myöntämän erityisen avustuksen tä. Yhdyshenkilönä tähän ryhmään toimii kan-
58641: (800 000 SEK) ansiosta puoluepoliittinen toimin- sanedustaja Elo. Toinen työryhmä valmistelee
58642: ta sai myös entistä paremmat toimintaedellytyk- 8. 9.1987 pidettävää asiantuntijakokousta poh-
58643: set. joismaisesta lainsäädäntöohjelmasta. Tässä työ-
58644: Neuvoston piirissä toimii tätä nykyä neljä puo- ryhmässä valtuuskuntaa edustaa kansanedustaja
58645: luepoliittista sihteeriä, sosialidemokraattisen, Petäjäniemi.
58646: konservatiivien, keskustan ja vasemmistososialis- Sivistysvaliokunta on vuonna 1986 pitänyt viisi
58647: tien yhteispohjoismaisissa puolueryhmissä. Vii- kokousta (30.-31. tammikuuta Tukholmassa,
58648: meksimainitussa on suomalainen sihteeri Pia Ke- 13.-14. toukokuuta Helsingissä, 4.-7. elokuu-
58649: ränen. ta Aitassa ja Lakselvissa, 29. syyskuuta Reykjavi-
58650: Kuten aikaisempina vuosina, puheenjohtajisto kissa sekä 11. marraskuuta Helsingörissä) Köö-
58651: oli myös nyt osoittanut määrärahan ns. nuoriso- penhaminassa 34. istunnon aikana pidettyjen
58652: seminaaria varten 34. istunnon yhteydessä. Semi- kokousten lisäksi. Sivistysvaliokunta ja Pohjois-
58653: naariin osallistui kaikkien pohjoismaiden poliit- maiden ministerineuvosto (kulttuuri- ja opetus-
58654: tisten nuorisojärjestöjen edustajia. Nuorisosemi- ministerit) pitivät yhteisen kokouksen 29. syys-
58655: naari pidettiin neuvoston istuntoa edeltävinä päi- kuuta Reykjavikissa. Tässä kokouksessa, jossa pu-
58656: vinä 28. helmikuuta - 2. maaliskuuta Hvidov- hetta johti ministeri Gustav Björkstrand ministe-
58657: ressa Kööpenhaminan lähellä. Nuorisoedustajat rineuvoston puheenjohtajana, keskusteltiin mm.
58658: seurasivat myös neuvoston istuntoa. Nuorisose- organisaatio-ja budjettikysymyksistä, viestintäyh-
58659: minaari hyväksyi julkilausuman, jossa mm. ko- teistyöstä, kulttuuriyhteistyötä koskevasta toimin-
58660: rostettiin nuorisoyhteistyön merkitystä, riittävien tasuunnitelmasta ja Norden-yhdistysten tiedotus-
58661: varojen myöntämistä tarkoitukseen, nuorisoon toimistoista.
58662: kohdistuvan vaihtotoiminnan lisäämistä sekä Sivistysvaliokunnassa on vuoden aikana toimi-
58663: nuorisopoliittisen yhteistyön merkitystä (liite 5). nut pari työryhmää. Sivistysvaliokunnan työryh-
58664: Puheen johtajiston sihteerin Ilkka- Christian mä pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä varten
58665: Björklundin pyydettyä vapautusta puheenjohta- vuosiksi 1987-1988 piti neljä kokousta. Työryh-
58666: jiston sihteerin tehtävästä 1. 2.1987 lukien pu- mään kuuluu Suomesta kansanedustaja Elsi He-
58667: heenjohtajisto nimitti kokouksessaan 9.-10. temäki-Olander. Yksi jäsen kustakin maasta
58668: marraskuuta uudeksi puheenjohtajiston sihteerik- edusti sivistysvaliokuntaa, joka teki vierailun
58669: si oikeustiet. lis. Gerhard af Schultenin neljäksi Länsi-Norjassa sijaitsevaan Fjalerin kuntaan val-
58670: vuodeksi 1. 2. 198 7 lukien. voakseen neuvoston suositusta nro 2111979, joka
58671: koski pohjoismaisen kansankorkeakoulun perus-
58672: tamista Länsi-Norjaan. Suomea edusti kansan-
58673: 3. Valiokunnat edustaja Anna-Kaarina Louvo.
58674: Lisäksi on asetettu erityinen valiokunta Poh-
58675: juridinen valiokunta on 34. istunnon aikana joismaisen kulttuurirahaston hallinnon tarkasta-
58676: pidettyjen kokousten lisäksi pitänyt kaksi kokous- mista varten.
58677: ta (Pohjois-Ruotsissa 27.-28.8. ja Helsingörissä Sosiaali- ja ympäristövaliokunnalla on ollut
58678: 11.11. ). Helsingörissä pidettyjen kokousten yh- viisi kokousta istunnon aikana pidettyjen kokous-
58679: teydessä valiokunta piti yhteisen kokouksen oi- ten lisäksi. Valiokunta on järjestänyt kuluneen
58680: keusministerien kanssa ja Ruotsin maahanmuut- vuoden aikana seminaarin "Hyvinvointiyhteis-
58681: toministerin kanssa. Yhteisessä kokouksessa käsi- kunnan tulevaisuus pohjoismaissa" 2.-4. huhti-
58682: teltiin mm. seuraavia kysymyksiä: pakolaispoli- kuuta 1986 Upsalassa. Valiokunnalla oli yhteinen
58683: tiikka, lainsäädäntöyhteistyön kartoitus, lisäänty- kokous sosiaali- ja terveysministereiden kanssa
58684:
58685: 7 370026C
58686: 50
58687:
58688: Helsingörissä 11. marraskuuta 1986. Kokouksessa Talousvaliokunta on istunnon aikana pidetty-
58689: käsiteltiin mm. sosiaali- ja terveydenhoitoalan jen kokousten lisäksi pitänyt viisi kokousta. Tuk-
58690: uutta yhteistyöohjelmaa, toimenpiteitä AIDSin holmassa tammikuussa pidetyn valiokuntako-
58691: ehkäisemiseksi, pohjoismaisen sosiaaliturvasopi- kouksen yhteydessä pidettiin yhteinen kokous
58692: muksen mahdollista uudistamista, valmiutta ulkomaankauppaministereiden kanssa, JOlta
58693: ydinvoimalaonnettomuuksien varalta ja väkival- edusti ulkomaankauppaministeri Jermu Laine.
58694: taa yhteiskunnassa. Kokousta johti sosiaali- ja Kokouksessa keskusteltiin mm. Pohjolasta koti-
58695: ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Marjatta markkina-alueena, Pohjolan kaupanesteistä sekä
58696: Väänänen. Suomesta kokoukseen osallistui myös pohjoismaisesta vientiyhteistyöstä. Keskustelut
58697: sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- ulkomaankauppaministereiden kanssa jatkuivat
58698: Vikatmaa. Kokouksen oli valmistellut työryhmä, yhteisessä kokouksessa istunnon aikana. Helmi-
58699: jonka puheenjohtaja oli valiokunnan puheenjoh- kuussa Kööpenhaminassa pidetyssä valiokuntako-
58700: taja, kansanedustaja Marjatta Väänänen. kouksessa valiokunta ja ministerineuvosto (ener-
58701: Liikennevaliokunta on pitänyt neljä kokousta giaministerit) pitivät yhteisen kokouksen, jossa
58702: 34. istunnossa pidettyjen kokousten lisäksi. Hel- keskusteltiin mm. Pohjolasta kotimarkkina-alu-
58703: sing0rissä marraskuussa pidetyn valiokuntako- eena, kaasuyhteistyöstä sekä energiasta ja ympä-
58704: kouksen yhteydessä liikennevaliokunta ja Poh- ristöstä. Myös Helsingörissä Tanskassa marras-
58705: joismaiden ministerineuvosto (liikenneministerit) kuussa pidetyn talousvaliokunnan kokouksen yh-
58706: pitivät yhteisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. teydessä pidettiin yhteinen kokous ministerineu-
58707: Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomusta voston (valtiovarainministerit) kanssa. Kokouk-
58708: vuodelta 1986 ja yhteistyötä liikenne- ja liikenne- sessa käsiteltiin mm. ministerineuvoston talou-
58709: turvallisuusalalla. Kokoukseen osallistui mm. lii- dellista kehitystä ja täystyöllisyyttä koskevan toi-
58710: kenneministeri Matti Puhakka. mintasuunnitelman seurantaa sekä veroyhteistyö-
58711: tä Pohjolassa. Lisäksi valiokunta piti kokouksen
58712: Liikennevaliokunnan Helsingissä 12.- EUREKA-hankkeesta vastaavien pohjoismaisten
58713: 13.2.1986 pitämän kokouksen yhteydessä kuul- ministereiden kanssa. Talousvaliokunnassa toimi-
58714: tiin tietotekniikan pohjoismaisia asiantuntijoita. va yhdeksänjäsenen komitea kokoontui kahdesti
58715: Alustusten aiheina olivat tietotekniikan toiminta- vuoden aikana ja valmisteli talousvaliokunnan
58716: suunnitelma, tietotekniikka tänään ja tulevaisuu- seminaaria ''Pohjoismainen vero- ja maksu poli-
58717: dessa, kuljetusalan tulevaisuudennäkymät, tieto- tiikka' '. Seminaari pidettiin Bergenissä Norjassa
58718: tekniikka ja ihminen, tietotekniikka ja alueel- syyskuussa. Talousvaliokunnan suomalaisina
58719: linen kehitys, poliitikot ja tietotekniikka, polii- edustajina osallistuivat kansanedustajat Aho ja
58720: tikkojen ja liikennevaliokunnan rooli tietoteknii- Jokinen. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnasta
58721: kan tulevassa kehityksessä. Posti- ja telelaitoksen osallistuivat kansanedustajat Rönnholm ja Sasi.
58722: pääjohtajan Pekka Tarjanteen esitelmän aiheena
58723: oli tieto- ja teleliikenne. Päätöskeskustelussa
58724: maakuntapäivien jäsen 0. Jansson- kokouksen 4. Budjettikomitea! Budjetti-
58725: puheenjohtajan suurkäräjien jäsen M0rk Eidemin ja tarkastusvaliokunta
58726: ollessa estynyt - kiteytti pohjoismaisten poliitik-
58727: kojen toimintalinjoiksi lainsäädännön koordi- Pohjoismaiden neuvoston budjettikomitean
58728: noinnin, koordinointihankkeiden tukemisen tut- tehtävänä on huolehtia budjetti- ja tarkastusteh-
58729: kimus- ja kehitystoiminnassa sekä inhimillisen tävistä. Valtuuskuntaa ovat komiteassa edusta-
58730: tekijän huomioon ottamisen eli tietotekniikan neet neuvoston jäsenet Bärlund ja Väänänen.
58731: suhteen ihmiseen, työhön, ympäristöön ja alue- Pohjoismaista yhteistyötä koskeva ministeri-
58732: politiikkaan. neuvoston budjettiehdotus on jo useiden vuosien
58733: Pohjoismaiden kuljetustaloudellinen tutkimus- ajan alistettu täysistunnon tarkastettavaksi. Viime
58734: komitea (NKTF) järjesti NORDTRANS -kurssin vuoden istunnosta lähtien budjettiasiakirjat sisäl-
58735: 24.-30.8.1986 Tanskassa ja konferenssin yhdys- tävät myös ministerineuvoston suunnitelmat tu-
58736: liikenteen infrastruktuurin vaihtoehtoisista rahoi- levia vuosia varten (C 2).
58737: tusmuodoista 27.-29.10.1986 Bergenissä. Kul- Budjettikomitea keskusteli mm. eräiltä osin
58738: jetuskysymysten pohjoismainen virkamieskomitea ns. Katznelsonin ryhmän raportista ''Pohjoismai-
58739: (NÄ T) järjesti teleliikennettä ja atk: ta kuljetus- sen yhteistyön rahoitus ja budjetointi". Valtiova-
58740: ten tehostamiseksi käsitelleen konferenssin 13.- rainministerit olivat käsitelleet raporttia marras-
58741: 15.5.1986 Helsing0rissä. kuussa 1985 ja olleet eri mieltä raportissa esitetys-
58742: 51
58743:
58744: tä ehdotuksesta. Sitä vastoin ministerit halusivat Budjetti- ja tarkastusvaliokunta piti ensimmäi-
58745: selvittää edelleen kehysbudjetointia koskevaa ky- sen varsinaisen kokouksensa 12. maaliskuuta
58746: symystä. Budjettikomitea viittasi asiasta antamas- 1986. Ministerineuvosto oli istunnon jälkeen
58747: saan lausunnossa siihen budjettimenettelyn ly- päässyt yksimielisyyteen vuoden 1987 alkuperäi-
58748: hentämiseen, josta yhteistyöministerit ja puheen- sen budjettiehdotuksen korottamisesta 13 milj.
58749: johtajisto olivat sopineet 18. joulukuuta 1985 ja DKK:lla (n. 8 milj. FIM). Budjetti- ja tarkastus-
58750: siihen budjettiasiakirjaan, jonka mm. on katetta- valiokunta kuitenkin totesi, että varojen jakami-
58751: va pohjoismainen yhteistyö 3-5 vuoden tähtäi- nen eri projekteihin ja laitoksille ei vastannut
58752: mellä, ja korosti että indikatiivisia kehyksiä voi- sitä, mitä aikaisemmin oli esitetty.
58753: taisiin käyttää tähän tarkoitukseen. Komitea kui- Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan kokouksissa
58754: tenkin painotti, että budjetointi indikatiivisilla Helsing0rissa marraskuussa keskusteltiin mm. va-
58755: kehyksillä voitaisiin hyväksyä ainoastaan, jos tä- liokunnan tulevista valvontatehtävistä. Ministeri-
58756: mä samalla edelleen parantaisi parlamentaarikoi- neuvoston (yhteistyöministerit) kanssa pidetyssä
58757: den vaikuttamismahdollisuuksia ministerineuvos- yhteisessä kokouksessa käsiteltiin mm. pohjois-
58758: ton budjettiin neuvoston elinten kautta. maisten tiedotustoimistojen rahoitusta sekä tule-
58759: Vuoden 1987 budjetti oli ensimmäistä kertaa viin budjetteihin liittyviä teknisiä kysymyksiä.
58760: yhteinen budjetti, niin yleistä yhteistyötä kuin Valiokunta piti edelleen valitettavana, että vuo-
58761: kulttuuriyhteistyötä varten. Loppusummaksi tuli den 1987 budjetin yhteydessä ei vielä ollut
58762: noin 540 milj. DKK:ta (n. 351 milj. FIM). käyttömäärärahaehdotuksia tietyillä aloilla.
58763: Budjettikomitea ehdotti, että budjettia lisättäi- Tukholmassa sijaitsevan Pohjoismaiden neu-
58764: siin 15 milj. DKK:lla (n. 10 milj. FIM). Anotut voston puheenjohtajiston sihteeristön budjetti
58765: määrärahojen lisäykset koskivat panostuksia lä- vuonna 1986 oli 21.019.000 SEK:ia (n.
58766: hinnä kulttuurisektorilla ja talouden alalla sekä 15.000.000 FIM). Suomen osuus oli 19,4 %.
58767: matkailun, liikenteen ja tekniikan piirissä. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
58768: nan määräraha valtion vuoden 1986 budjetissa
58769: Neuvosto hyväksyi budjettikomitean ehdotuk- oli yhteensä 5.260.000 FIM.
58770: sen lausunnoksi (no 6) 69 äänellä. 1 jäsen
58771: pidättyi äänestämästä.
58772: Yhteistyön kustannusten jako vuoden 1987 5. Tiedotustoiminta
58773: osalta (sulkuihin on merkitty vuoden 1986 jako-
58774: perusta) on seuraava: Pohjoismaiden neuvosto asetti 1972 tiedotus-
58775: komitean, jonka tehtävänä oli toimia puheenjoh-
58776: 1987 (1986) tajiston neuvoa-antavana elimenä tiedotuskysy-
58777: myksissä ja Nordisk Kontakt -aikakausjulkaisun
58778: Tanska .......... . 20,5 % (21,4 %) toimituskomiteana. Komitea lakkautettiin vuo-
58779: Suomi .......... . 20,0% (19,4 %) den 1985 päättyessä neuvoston päätöksen mukai-
58780: Islanti ........... . 0,9% ( 0,8 %) sesti.
58781: Norja ........... . 21,5 % (21,2 %) Vuoden 1986 alusta puheenjohtajisto on ollut
58782: Ruotsi .......... . 37,1 % (37,2 %) vastuussa tiedotustoiminnasta. Nordisk Kontak-
58783: tin julkaisun osalta siihen liittyvien kysymysten
58784: Budjettikomitea lakkautettiin istunnon aikana valmistelu on siirretty vastamuodostetulle komi-
58785: ja sen tilalle tuli budjetti- ja tarkastusvaliokunta. tealle: Nordisk Kontaktin toimituskomitea (katso
58786: Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan perustamisen erillinen luku).
58787: taustalla on Pohjoismaiden ministerineuvoston Osana neuvoston jatkuvaa tiedotustoimintaa
58788: yleisen budjetin ja kulttuuribudjetin yhdistämi- järjestettiin pohjoismaisille toimittajille toimitta-
58789: nen sekä pyrkimys lisätä parlamentaarista vaiku- jaseminaari Grönlannissa 9.-16. kesäkuuta. Se-
58790: tusta budjettivaroihin. Budjetti- ja tarkastusvalio- minaarissa valotettiin Grönlannin ajankohtaisia
58791: kunta muodostuu 14 jäsenestä siten, että heistä 5 kysymyksiä politiikan ja hallinnon, opetuksen,
58792: on neuvoston muiden pysyvien valiokuntien pu- sosiaalisen ja kulttuurikehityksen osalta. Semi-
58793: heenjohtajia ja 9 muuta jäsentä. Suomen edusta- naariin osallistui 20 toimittajaa. Suomea edusti-
58794: jat vasta perustetussa valiokunnassa ovat sosiaali- vat Markku Hurmerinta, Kauppalehden Skandi-
58795: ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansan- navian kirjeenvaihtaja, Anneli Tempakka, Oy
58796: edustaja Väänänen sekä kansanedustaja Wester- Yleisradio Ab:n yhteiskunnallisen ja nuorisotoi-
58797: lund ja maakuntapäivien jäsen Tuominen. mituksen toimittaja, Antti Vahtera Helsingin
58798: 52
58799:
58800: Sanomien ulkomaantoimituksesta ja Jorma Virta- Komitea on toimintakauden aikana pitänyt
58801: nen Hämeen Sanomista sekä Kerstin Österman kaksi kokousta (4. maaliskuuta Kööpenhaminassa
58802: Tidningen Åland:ista. ja 9. marraskuuta Helsingörissä). Komitea on
58803: Pohjoismaiden neuvoston toimittajastipendiä myös asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
58804: korotettiin 40.000 SEK:sta 50.000 SEK:hon maa- laatia raportti Nordisk Kontaktin edelleen kehit-
58805: ta kohti. Suomessa jaettiin seitsemän stipendiä. tämisestä sekä selvittää kansallisten toimittajien
58806: Hakemuksia oli yhteensä 29. Avustuksen saivat palkkiokysymykset. Työryhmä on kokoontunut
58807: toimittajat Ulla Antila, Harri Anttila ja Marjukka yhden kerran. Suomea työryhmässä on edustanut
58808: Vakkuri Kurikka-lehdestä tutustuakseen Kurikan Paavo Lipponen.
58809: ystävyyskuntiin, toimitussihteeri Jouko Erkkola Nordisk Kontakt sisältää tietoja pohjoismaises-
58810: Vasama-lehdestä perehtyäkseen Tanskaan poh- ta yhteistyöstä ja poliittisesta elämästä ja työstä
58811: joismaisen yhteistyön osana ja Euroopan ja muun pohjoismaiden parlamenteissa. Sen vuonna 1986
58812: Pohjolan välisenä siltana sekä toimittaja Tapio ilmestynyt 31. vuosikerta käsitti 17 numeroa.
58813: Honkamaa Iisalmen Sanomista perehtyäkseen
58814: maaseudun elinehtoihin Keski-Ruotsissa. Toimit-
58815: taja Seppo Kangasniemi Aamulehdestä sai avus- 7. Pohjoismaiden Investointipankin
58816: tuksen tutustuakseen luonnonkaasuporauksiin toiminta 1.1.-31.8.1986
58817: Tanskassa ja Norjassa sekä näiden maiden tapaan
58818: käyttää ulkomaista työvoimaa näissä töissä. Yle- Kaudella 1.1.-31.8.1986 Pohjoismaiden In-
58819: naikaisen toimittajalle Matti Linnanahteelle vestointipankki myönsi 60 lainaa yhteisarvoltaan
58820: myönnettiin stipendi perehtyäkseen Suomen, 2.162 milj. FIM. Uusia suurehkoja lainoja on
58821: Ruotsin ja Norjan paikallisradiotoimintaan sekä kaudella mm. myönnetty Outokumpu Svenska
58822: TV:n katseluun rajaseuduilla ja toimitussihteeri Ab:lle Gränges Metallverken Ab:n hankkimi-
58823: Lauri Oilinki Turun Päivälehdestä sai stipendin seen.
58824: Huippuvuorille tehtävää matkaa varten. Helsin- Projekti-investointilainoja oli kauden loppuun
58825: gin Sanomien toimittaja Marja Salmela sai sti- mennessä maksettu 253 milj. FIM:n arvosta (13
58826: pendin perehtyäkseen korvaavaan yhteiskunta- lainaa 7 maassa). Tämän lisäksi pankki on myön-
58827: palveluun Tanskassa ja Norjassa. tänyt, mutta ei ole vielä maksanut, projekti-
58828: investointilainoja 1653 milj. FIM:n arvosta.
58829: Vuoden 1987 tammikuun ensimmäisenä päivänä
58830: projekti-investointilainojen kehykset kaksinker-
58831: 6. Nordisk Kontakt -aikakauslehden taistetaan 350 milj. SDR:stä (n. 2079 milj. FIM)
58832: toimituskomitea 700 _milj. _SDR:ään (n. 4158 milj. FIM:n).
58833: Pttkän- Ja keskipitkän aikavälin lainoitus käsit-
58834: Samalla kun tiedotuskomitea lakkautettiin ti yhteensä 18 transaktiota 4172 milj. FIM:n
58835: Nordisk Kontaktin julkaisemiseen liittyvien kysy- arvosta. Kaudella on 250 milj. FIM:n obligaati-
58836: mysten valmistelu siirrettiin tarkoitusta varten olaina laskettu liikkeelle yhteisesti Suomen ja
58837: perustetulle toimituskomitealle, johon kuuluu 10 kansainvälisillä markkinoilla.
58838: jäsentä, kaksi kustakin maasta. Valtuuskuntaa Pankin nettoylijäämä kaudelle oli 147 milj.
58839: ovat komiteassa edustaneet kansanedustajat Paa- FIM:ää verrattuna 109 milj. FIM:ään vastaavana
58840: vo Lipponen ja Henrik Westerlund. kautena vuonna 1985.
58841: 53
58842:
58843:
58844: Liite 1
58845:
58846:
58847:
58848:
58849: Pohjoismaiden neuvoston 34. Istunnossa hyväksytyt esitys Ja suositukset
58850:
58851: Esitys annettavaa tukea käyttämällä olemassa olevia
58852: pohjoismaisia tukijärjestelyjä.
58853: 1. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto 6. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58854: kehottaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa maiden ministerineuvostoa selvittämään, miten
58855: koeaikana 1987-1990 toteuttamaan Tele-X- Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkintoa var-
58856: satelliitin avulla radio- ja TV -yhteistyötä ministe- ten nimitettävät teokset voidaan saada suurem-
58857: rineuvoston ehdotuksen B 611 k pohjalta ja ot- man yleisön saataville Pohjolassa, ja
58858: taen huomioon näkökohdat, jotka sivistysvalio- selvitykseen sisältyvien ehdotusten perusteella
58859: kunta on esittänyt mietinnössään ministerineu- ryhtymään tarvittaviin toimiin nimettyjen teosten
58860: voston ehdotuksesta tunnetuksi tekemisen parantamiseksi.
58861: toimimaan Tanskan yhteistyöhön osallistumi- 7. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58862: sen puolesta, maiden ministerineuvostoa osoittamaan varoja
58863: kiireellisesti vahvistamaan, kuinka ohjelmapal- pohjoismaisesta budjetista NORDLEK:ia varten
58864: velun Islantiin ja Islannista on tapahduttava ja vuodesta 1987 alkaen.
58865: ilmoittamaan pohjoismaisen kustannuskehyksen 8. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58866: tätä vaihtoa varten, ja maiden ministerineuvostoa vahvistamaan Poh-
58867: hyvissä ajoin ennen koeajan päättymistä anta- joismaisen terveydenhoitokorkeakoulun toimin-
58868: maan Pohjoismaiden neuvostolle ehdotuksen nan kehittämissuunnitelman ministerineuvoston
58869: pohjoismaisen radio- ja TV-yhteistyön jatkami- ehdotuksen B 641 s mukaisesti ja ottamalla huo-
58870: sesta. mioon sosiaali- ja ympäristövaliokunnan esittä-
58871: mät näkökohdat.
58872: 9. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58873: Suositukset maiden ministerineuvostoa selvityttämään mah-
58874: dollisuudet yhteispohjoismaisten työmarkkinoi-
58875: 2. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- den luomiseksi vapaille elinkeinonharjoittajille.
58876: maiden ministerineuvostoa laatimaan erityisen 10. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58877: toimintasuunnitelman pohjoismaista kulttuuri- maiden ministerineuvostoa viemään päätökseen
58878: yhteistyötä varten ja esittämään tällaisen suunni- selvityksen ''Pohjoismaalaisten oikeudet Pohjo-
58879: telman Pohjoismaiden neuvostolle hyvissä ajoin lassa''
58880: ennen Pohjoismaiden neuvoston 3 5. istuntoa a) yhdenmukaistamalla julkisiin virkoihin pää-
58881: 1987. syä koskevat säännöt pohjoismaiden kansalaisten
58882: 3. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tasa-arvoisuus tavoitteena
58883: maiden ministerineuvostoa selvittämään, kuinka b) selvittämällä mahdollisuudet antaa pohjois-
58884: Itä- ja Keski-Suomen ja muun Pohjolan välisiä maalaisille mahdollisuudet hankkia vapaasti kiin-
58885: kulttuuriyhteyksiä voidaan edelleen vahvistaa ja teää omaisuutta asumistarkoituksiin koko Pohjo-
58886: tekemään ehdotuksia tätä tarkoittaviksi toimiksi. lassa.
58887: 4. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 11. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58888: maiden ministerineuvostoa tehostamaan pohjois- maiden ministerineuvostoa
58889: maista yhteistyötä ammattikoulutuksen alalla 1. yhteistyössä läänien ja asianosaisten järjestö-
58890: amattikoulutuksen samanarvoisuuden lisäämisek- jen kanssa vaihtamaan kokemuksia paikallis- ja
58891: si Pohjolassa. aluetason toimista ja hankkeista nuorten työllis-
58892: 5. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tämiseksi kulttuurialalla, ja
58893: maiden ministerineuvostoa lisäämään fäärin-, 2. tekemään aloitteita ja tukemaan määräai-
58894: grönlannin- ja saamenkieliselle kirjallisuudelle kaisia verkostoprojekteja paikallis- ja aluetasolla
58895: 54
58896:
58897: työttömien nuorten ottamiseksi työhön kulttuuri- ten soveltuu desentralisoitavaksi. Kartoitukseen
58898: alalla. on myös otettava katsaus ajankohtaisiin elvytys-
58899: 12. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- toimiin, jotka voivat johtaa toiminnan tehok-
58900: maiden ministerineuvostoa vahvistamaan rajojen kaampaan laajenemiseen.
58901: yli kulkeutuvien ilmansaasteiden valvontaa ja 2. - toteuttamaan suunnitelmia, jotka pa-
58902: vähentämistä koskevan suunnitelman, johon si- rantavat koulutuksen tarjonnan koordinointia
58903: sältyy lisävoimavaroja mittaukseen ja valvontaan, Pohjolassa tietotekniikan alalla. On tärkeätä, että
58904: raportointijärjestelmä, tehostettu tutkimus ja yh- koko Pohjola voi hyötyä eri laitosten erityispäte-
58905: teispohjoismaisia toimia kansainvälisellä tasolla. vyydestä;
58906: 13. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Suo- - antamaan yhdelle tai useammalle pohjois-
58907: men, Norjan ja Ruotsin hallituksia teettämään maiselle laitokselle tehtäväksi opetuksen tarjon-
58908: tarvittavat selvitykset Tenojoen, Tornionjoen ja nan lisäämisen tietoalalla, erityisesti harvaan
58909: muiden Pohjoiskalottia yhteisesti koskevien jo- asuttuja alueita ajatellen.
58910: kien yhteisen suojelun aikaansaamiseksi. On arvioitava, voidaanko tällainen opetuksen
58911: 14. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- tarjonta yhdistää alueilla toimiville pienyrityksille
58912: maiden ministerineuvostoa ryhtymään sopiviin ja laitoksille annenavaan käytännön apuun/kon-
58913: toimiin lainsäädännön, valvonnan ja tiedotuksen sulttiapuun.
58914: piirissä estääkseen uhanalaisilla eläinlajeilla käy- 21. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58915: tävän kaupan Pohjolassa. maiden ministerineuvostoa asettamaan suunnit-
58916: 15. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- teluvaliokunnan, jolla on riittävästi sihteeristö-
58917: maiden ministerineuvostoa selvityttämään mah- voimavaroja, suunnittelemaan Pohjoismaisen
58918: dollisuudet pohjoismaisen kuntoutus-, tiedotus- Tekniikan Vuoden 1988 toteuttamista.
58919: ja tutkimuskeskuksen perustamiseen Pohjoiskalo- 22. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58920: tille. maiden ministerineuvostoa yhteistuumin Poh-
58921: 16. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- joismaiden neuvoston kanssa asettamaan komi-
58922: maiden ministerineuvostoa vaikuttamaan siihen, tean selvittämään, kuinka pohjoismaista yhteis-
58923: että lyijytöntä bensiiniä on pian saatavana poh- työtä kansainvälisissä yhteyksissä voidaan edel-
58924: joismaiden kaikissa osissa, sekä leen kehittää ja lujittaa ja selvityksen tulosten
58925: harkitsemaan lyijyttömän bensiinin myynnin perusteella tekemään ehdotuksia Pohjoismaiden
58926: edistämistä hintapoliittisin toimin. neuvoston istuntoon 1987.
58927: 17. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 23. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58928: maiden ministerineuvostoa vaikuttamaan autojen maiden ministerineuvostoa perustamaan pohjois-
58929: lisäjarruvalojen muotoa ja asenousta koskevien maisen kehitysrahaston Länsi-Pohjolaa varten mi-
58930: yhdenmukaisten sääntöjen aikaansaamiseen. nisterineuvoston ehdotuksen B 62 1e mukaisesti.
58931: 18. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 24. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58932: maiden ministerineuvostoa selvittämään autojen maiden ministerineuvostoa hyväksymään aluepo-
58933: lukkiutumattomien jarrujärjestelmien käyttöön- litiikan tarkistetun pohjoismaisen yhteistyöohjel-
58934: oton mahdollisuudet ja seuraukset Pohjolassa. man ministerineuvoston ehdotuksen B 631 e ja
58935: 19. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- Pohjoismaiden neuvoston esittämien näkökoh-
58936: maiden ministerineuvostoa tien mukaisesti.
58937: 1. myötävaikuttamaan siihen, että perus- 2 5. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58938: koulujen varsinaiseen opetusohjelmaan tulee maiden ministerineuvostoa hyväksymään pohjois-
58939: pyöräilyopetus ja että kouluissa ja tiedotusväli- maisen toimintasuunnitelman rakennusalan työl-
58940: neissä aina ennen pyöräilykauden alkua järjeste- lisyyden lisäämiseksi ministerineuvoston ehdo-
58941: tään tietoiskuja pyöräilijöiden liikennesääntöjen tuksen B 651 e ja Pohjoismaiden neuvoston esit-
58942: tuntemuksen lisäämiseksi ja erityisesti risteyson- tämien näkökohtien mukaisesti.
58943: nettomuuksien vähentämiseksi sekä 26. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58944: 2. tukemaan sopivien pyöräilykypärien kehit- maiden ministerineuvostoa hyväksymään energia-
58945: tämistä sekä edistämään nuorten omista tarpeista alan pohjoismaisen yhteistyösuunnitelman, oleel-
58946: ja lähtökohdista tapahtuvaa käyttöä. lisilta osilta ministeneuvoston ehdotuksen B 671 e
58947: 20. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- ja Pohjoismaiden neuvoston esittämien näkökoh-
58948: maiden ministerineuvostoa tien mukaisesti.
58949: 1. tehostamaan kartoitustyötä siitä, minkä- 27. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58950: tyyppinen toiminta tietotekniikan alalla parhai- maiden ministerineuvostoa korottamaan projekti-
58951: 55
58952:
58953: investointilainojen nykyiset kehykset 700 miljoo- että pohjoismaissa voidaan paasta mahdollisim-
58954: naan SDR:ään man samanlaiseen tilanteeseen inseminaation
58955: 28. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- avulla tapahtuvan synnytyksen muotoja ja oikeu-
58956: maiden ministerineuvostoa toteuttamaan esipro- dellisia vaikutuksia koskevissa kysymyksissä.
58957: jektin vuoden 1986 aikana valottaakseen olemas- 32. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58958: saolevia yhteistyönäkymiä sekä mikä tehtävä poh- maiden ministerineuvostoa
58959: joismaisissa äärioloissa elävien organismien tutki- 1. tutkimaan mahdollisuuksia ottaa pohjois-
58960: mista varten mahdollisesti Islantiin perustettavai- maissa käyttöön liiketoimintakieltoa koskevat sa-
58961: Ja biotekniikan instituutilla voi olla pohjoismai- manlaiset säännöt, myös sen, että jossakin poh-
58962: den elinkeinoelämälle. joismaassa annettu kielto pätee myös muissa
58963: 29. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- pohjoismaissa, sekä
58964: maiden ministerineuvostoa
58965: 1. laatimaan osuustoimintaa koskevan poh- 2. että harkitaan järjestelmän käyttöön otta-
58966: JOlSmaisen tutkimusohjelman yhteistuumin mista, joka mahdollistaa mm. talousrikollisuutta
58967: asianomaisten järjestöjen kanssa ja hyödyntämäl- koskevien tietojen saannin muista pohjoismaista,
58968: lä maatalousosuustoimintasektorin tutkimus- jotta liiketoimintakieltoon tuomittuja henkilöitä
58969: ohjelmasta saatuja kokemuksia; voidaan estaa harjoittamasta liiketoimintaa
58970: 2. mahdollisimman nopeasti ja käytettävissä muussa pohjoismaassa.
58971: olevien projektivarojen rajoissa antamaan tilaa 33. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58972: myös kuluttajaosuustoiminnallisia kysymyksiä maiden ministerineuvostoa laatimaan pohjois-
58973: koskevien yhteispohjoismaisten tutkimusprojek- maisen väestörekisterisopimuksen (joka kumoaa
58974: tien osarahoitukseen; ja laajentaa 5. joulukuuta 1968 tehtyä sopimus-
58975: 3. myötävaikuttamaan siihen, että pohjois- ta), jotta voidaan koordinoida ja yksinkertaistaa
58976: maissa edistetään sekä tuottaja- että kuluttaja- säännöt muuttamisen, (väliaikaisen) oleskelun ja
58977: osuustoimintaa koskevaa tutkimusta ja koulutus- (pysyvän) asumisen osalta pohjoismaiden välillä,
58978: ta. siten että Pohjolasta tulee kokonaisuus tässä suh-
58979: 30. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- teessa.
58980: maiden hallituksia tekemään aloitteita pakolais- 34. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-
58981: kysymyksiä koskevan yhteistyön laajentamiseksi maiden ministerineuvostoa
58982: ja syventämiseksi, pitäen silmällä sellaisen poh- 1. yhdessä pohjoismaiden neuvoston puheen-
58983: joismaisen yhteistyön varmistamista, joka koskee johtajiston kanssa järjestämään pohjoismaisen
58984: aloitteita pakolaisongelmien ehkäisemiseksi; pa- naisten konferenssin - Pohjoismaisen Foorumin
58985: kolaisten vastaanottamista ja sijoittamista eri - 1988 naisille, joilla on yhteyksiä naisjärjestöi-
58986: pohjoismaihin; yhteispohjoismaista kantaa vas- hin, ammattijärjestöihin, ruohonjuuritason toi-
58987: taan otettujen pakolaisten käsittelyyn ja sellaisille mintaan ja muihin epävirallisiin yhdistyksiin ja
58988: pakolaisille annenavaan apuun, jotka voivat ja yhteisöihin, ja
58989: haluavat palata kotimaahansa; yhteistyötä tiedo-
58990: tustoiminnassa, joka koskee pakolaisten elinolo- 2. yhdessä Pohjoismaiden neuvoston puheen-
58991: ja; ja yhteisiä toimia Euroopan ulkopuolisissa johtajiston kanssa järjestämään virallisen konfe-
58992: renssin samanaikaisesti Pohjoismaisen Foorumin
58993: maissa, jotka ovat myöntäneet ensimmäisen tur-
58994: kanssa, sekä
58995: vapaikan.
58996: 31. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois- 3. varaamaan projektivaroja konferenssin val-
58997: maiden ministerineuvostoa vaikuttamaan siihen, mistelua ja toteuttamista varten.
58998: 56
58999:
59000:
59001: Liite 2
59002:
59003:
59004:
59005:
59006: Pohjoismaiden neuvoston lausunnot Pohjoismaiden mtmsterineuvoston
59007: pohjoismaista yhteistyötä koskevasta kertomuksesta (C 1)
59008:
59009: Nro 1 tiedot saadaan kattavammiksi ja vertailukelpoi-
59010: semmiksi, esim. sosiaalisten oikeuksien osalta.
59011: Pohjoismaiden neuvosto katsoo 5. Pohjoismaisia voimavaroja merten saastu-
59012: 1. että ministerineuvoston jatkotyössä radio- ja miseen liittyvään yhteistyöhön on vahvistettava.
59013: TV -yhteistyön laajentamiseksi on kiinnitettävä 6. Ministerineuvoston kertomuksen raportoin-
59014: suurta huomiota pohjoismaista ohjelmatuotantoa nissa on tulevaisuudessa oltava konkreettisempia
59015: koskevaan kysymykseen ja esitettävä ohjelmayh- selontekoja projekteista ja tuloksista. Kertomuk-
59016: teistyön muotoa koskeva ehdotus. sessa mainittujen raporttien on oltava saatavana
59017: 2. että mtmsterineuvoston on selvitettävä, koko valiokunnan arviointia varten.
59018: kuinka pohjoismaisen elokuvan yhteistuotantoa
59019: voidaan helpottaa ja ryhdyttävä toimiin pohjois-
59020: maisten elokuvien jakelun ja markkinoinnin pa- Nro 3
59021: rantamiseksi.
59022: 3. että pohjoismaisen tutkimuspoliittisen neu- 1. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
59023: voston roolia koordinoivana ja neuvoa-antavana den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto
59024: elimenä pohjoismaisessa yhteistyöorganisaatiossa myös tulevaisuudessa asettaa pohjoismaisen tieto-
59025: on vahvistettava ja että ehdotus tutkimuspoliitti- tekniikka-alan toimintasuunnitelman etusijalle.
59026: sen neuvoston uudeksi ohjelmaksi 1987 alkavalle 2. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
59027: toimintakaudelle on esitettävä Pohjoismaiden den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto
59028: neuvostolle lausuntoa varten. vaikuttaisi liikenneturvallisuuden lisäämistä kos-
59029: 4. että ministerineuvoston on selvitettävä, kevan pohjoismaisen toimintasuunnitelman
59030: kuinka organisatorisesti voidaan helpottaa opet- suunnitteluun ja laadintaan.
59031: taja- ja oppilasvaihdon lisäämistä Pohjolassa. 3. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
59032: 5. että pohjoismaiden on tehtävä sopimus pe- den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto
59033: ruskoulun ja lukion opettajien työmarkkinoiden edelleen vaikuttaisi siihen, että pohjoismaiden
59034: laajentamisesta. nuoret saavat mahdollisuuden matkustaa poh-
59035: joismaissa niin edullisesti, että he pitävät perus-
59036: teltuna valita pohjoismaat matkansa kohteeksi.
59037: Nro 2 4. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
59038: den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto
59039: 1. Työmarkkinayhteistyötä on suuremmassa vaikuttaisi siihen, että kaikki pohjoismaat osallis-
59040: määrin keskitettävä niin, että työmarkkinoiden tuvat Länsi-Saksassa pidettävään matkailukam-
59041: kerrostuminen pohjoismaissa estetään. Toimet panJaan.
59042: naisen aseman parantamiseksi työmarkkinoilla
59043: ovat erityisen tärkeitä.
59044: 2. Työympäristöalan selvitystyötä on edelleen Nro 4
59045: suunnattava pohjoismaisen työympäristösopi-
59046: muksen aikaansaamiseksi. 1. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-
59047: 3. Työelämän kysymyksiä koskevaa yhteistyötä den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto
59048: on konkretisoitava ja siihen on otettava mukaan esittäisi Pohjoismaiden neuvoston istuntoon 1987
59049: esim. psykososiaaliset työympäristökysymykset. ministerineuvoston ehdotuksen, joka koskee
59050: 4. ''Pohjoismaalaisten oikeudet Pohjolassa'' suunnitelmaa pohjoismaisesta vientiyhteistyöstä
59051: -selvitystä koskevaa työtä on jatkettava, jotta tulevaisuudessa,
59052: 57
59053:
59054: 2. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- tekijänoikeudelliset ongelmat, niin että epävar-
59055: den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto muus tällä alalla ei viivästytä TV-ohjelmien siir-
59056: panisi alulle selvitystyön pohjoismaiden vero- ja toa maiden välillä koskevien sopimusten toteut-
59057: maksu järj estelmistä, tamisesta.
59058: 3. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- 4. Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois-
59059: den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto maiden ministerineuvostoa työttömyyden vastus-
59060: esittäisi Pohjoismaiden neuvoston vuoden 1987 tamista koskevassa pohjoismaisessa yhteistyössä
59061: istuntoon ministerineuvoston ehdotuksen teolli- kiinnittämään enemmän huomiota sellaisten on-
59062: suuskeskuksen perustamisesta Osloon, gelmien ratkaisemiseen, jotka koskevat nuoria
59063: 4. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- naisia, joilla ei ole koulutusta eikä ammattikoke-
59064: den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto m~s.ta, ja muuten pitkään työttöminä olleita
59065: arvioisi pohjoismaisen öljy- ja kaasuyhteistyön naisia.
59066: laajentamisen myös Pohjoismaiden läntisiin 5. Pohjoismaiden neuvosto ilmoittaa olevansa
59067: OSlln, tyytyväinen siihen, että projekti "Ohjelma suku-
59068: 5. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- puolen mukaan jakautuneiden työmarkkinoiden
59069: den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto murtamiseksi" on aloitettu ja kehottaa Pohjois-
59070: esittäisi ministerineuvoston ehdotuksen toimista maiden ministerineuvostoa - mm. projektin
59071: kaupan esteiden poistamiseksi Pohjolasta, alojenvälisen luonteen perusteella - siirtämään
59072: 6. Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai- tämän pohjoismaiseen taloudellisen kasvun ja
59073: den ministerineuvostolle, että ministerineuvosto täystyöllisyyden toimintasuunnitelmaan.
59074: esittäisi ministerineuvoston ehdotuksen, joka 6. Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois-
59075: koskee suunnitelmaa pohjoismaisesta kehitysapu- maiden ministerineuvostoa jatkamaan elintarvik-
59076: yhteistyöstä. keiden lisäainemääräyksiä koskevaa työtä teke-
59077: mällä ehdotuksia erityisesti niiden määräysten
59078: yhdenmukaistamiseksi, jotka merkitsevät poh-
59079: Nro 5 joismaisen kaupan estettä ja jatkamaan pyrki-
59080: myksiä samanlaisia periaatteita ja käytäntöä kos-
59081: 1. Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois- kevan laajemman pohjoismaisen yhteistyön ai-
59082: maiden ministerineuvostoa aloittamaan uudel- kaansaamiseksi elintarvikkeita tuonaville eläimil-
59083: leen pohjoismaiset neuvottelut lapsenryöstöä kos- le annettavien lääkkeiden käytön osalta.
59084: kevien yleissopimusten ratifioimisesta.
59085: 2. Pohjoismaiden neuvosto kehottaa Pohjois-
59086: maiden ministerineuvostoa EEC:n tuotevastuuta Nro 6
59087: koskevan ohjeen perusteella jatkamaan yhteistyö-
59088: tä yhdenmukaisten pohjoismaisten sääntöjen to- Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismaiden
59089: teuttamiseksi tällä alalla. ministerineuvostolle, että ministerineuvosto lisäi-
59090: 3. Pohjoismaiden neuvosto ehdottaa, että mi- si vuodelle 1987 esitettyä budjettia 15 miljoonal-
59091: nisterineuvosto radio- ja TV-yhteistyön laajenta- la DKK:lla budjettikomitean tarkennuksen mu-
59092: misen yhteydessä hyvissä ajoin ennen kyseisen kaisesti sekä hyväksyisi tarkistetun budjetin ot-
59093: projektin toteuttamista selvittää olemassa olevat taen huomioon budjettikomitean huomautukset.
59094:
59095:
59096:
59097:
59098: s 370026C
59099: 58
59100:
59101:
59102: Liite 3
59103:
59104:
59105:
59106:
59107: Luettelo Pohjoismaiden neuvoston 34. istunnossa tehdyistä kysymyksistä (E-asiat)
59108:
59109: Pohjoismaiden neuvoston valituilla jäsenillä on työssä, tehnyt Johan Buttedahl, Norja. Vastauk-
59110: Helsingin-sopimuksen 57 artiklan ja Pohjoismai- sen antoi ministeri Gustav Björkstrand, Suomi.
59111: den neuvoston työjärjestyksen 15 §:n mukaisesti 9. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol-
59112: oikeus tehdä kysymyksiä hallituksille tai Pohjois- le pohjoismaisessa laitoksessa suoritetun palvelun
59113: maiden ministerineuvostolle vastattavaksi istun- ajan hyväksilukemisesta, tehnyt Pekka Tuomi-
59114: nossa. Kysymysten jättämiselle asetettuun määrä- nen, Suomi. Vastauksen antoi ministeri Asbj0rn
59115: aikaan mennessä, kolme viikkoa ennen istunnon Haugstvedt, Norja.
59116: alkua, oli jätetty 26 kysymystä. Tämän lisäksi 10. Kysymys Ruotsin hallitukselle niistä, jotka
59117: esitettiin itse istunnon aikana 17 ns. pikakysy- joutuvat kärsimään pohjoismaisen sosiaaliturvaso-
59118: mystä, jotka on annettava 24 tuntia ennen sen pimuksen soveltamisesta, tehnyt Pekka Tuomi-
59119: kokouksen alkua, jossa yleiskokous käsittelee sitä nen. Vastauksen antoi ministeri Gertrud Sigur-
59120: asia-aluetta, johon kysymyksessä viitataan. dsen, Ruotsi.
59121: Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai halli- 11. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59122: tuksille esitettiin seuraavat kysymykset 34. istun- tolle tehokkaammista toimista öljyvahinkojen
59123: nossa: torjumiseksi merellä Kööpenhaminan sopimuk-
59124: a) Ennen istuntoa tehdyt kysymykset: sen puitteissa, tehnyt Olof Jansson. Vastauksen
59125: 1. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- antoi ministeri Christian Christensen, Tanska.
59126: le pohjoismaiseen näyttelyvaihtoon annettavasta 12. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59127: tuesta, tehnyt Eiour Guonason, Islanti. Vastauk- tolle suunniteltujen tieinvestointien toteuttami-
59128: sen antoi ministeri Gustav Björkstrand, Suomi. sesta Suomessa taloudellisen kehityksen ja täys-
59129: 2. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- työllisyyden pohjoismaisen toimintasuunnitel-
59130: le pohjoismaisen kulttuurikeskuksen perustami- man mukaisesti, tehnyt Paavo Lipponen, Suomi.
59131: seksi Pariisiin, tehnyt Eiour Guonason, Islanti. Vastauksen antoi ministeri Asbj0rn Haugstvedt,
59132: Vastauksen antoi ministeri Bengt Göransson, Norja.
59133: Ruotsi. 13. Kysymys Suomen ja Ruotsin hallituksille
59134: 3. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- Suomen TV -ohjelmien lähettämisestä edelleen
59135: le pohjoismaisesta nuorisomatkailukortista, teh- Ruotsiin, tehnyt Paavo Lipponen, Suomi. Vas-
59136: nyt Dorte Bennedsen, Tanska. Vastauksen antoi tauksen antoi ministeri Bengt Göransson, Ruotsi.
59137: ministeri Johan ]. Jakobsen, Norja. 14. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59138: 4. Kysymys peruutettu istunnon aikana. tolle taloudellisesta tuesta Roomassa toimivalle
59139: 5. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- taiteilijoiden ja tieteenharjoittajien skandinaavi-
59140: le lievennyksistä määräyksiin, jotka koskevat au- selle yhdistykselle, tehnyt Elsi Hetemäki-Olan-
59141: ton käyttöä pohjoismaiden rajaseuduilla, tehnyt der, Suomi. Vastauksen antoi ministeri Lars Roar
59142: Elver Jansson, Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri Langslet, Norja.
59143: Isi Foighel, Tanska. 15. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59144: 6. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- tolle pohjoismaisten kielten opetuksesta yliopis-
59145: le yhteispohjoismaisista toimista AIDS:in vastus- toissa ja korkeakouluissa Pohjolassa ja Lundin
59146: tamiseksi, tehnyt Grethe Lundblad, Ruotsi. Vas- yliopiston suomen kielen lehtoraatin jatkamises-
59147: tauksen antoi ministeri Leif Arne Hel0e, Norja. ta, tehnyt Tytti Isohookana-Asunmaa, Suomi.
59148: 7. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- Vastauksen antoi ministeri Lennart Bodström,
59149: le vanhempainkoulutuksesta pohjoismaissa, teh- Ruotsi.
59150: nyt Grethe Lundblad, Ruotsi. Vastauksen antoi 16. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59151: ministeri Ragnhildur Helgadottir, Islanti. tolle demokraattisesta tiedonvälityksestä, tehnyt
59152: 8. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvostol- Pirkko Turpeinen, Suomi. Vastauksen antoi mi-
59153: le tiedotustoiminnasta pohjoismaisessa yhteis- nisteri Bertel Haarder, Tanska.
59154: 59
59155:
59156: 17. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- reka-hankkeen piirissä, tehnyt Per Olov Östrand,
59157: tolle avaruuden aseistuksesta yhteispohjoismaisen Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri Bertel Haar-
59158: sotateollisuuden avulla, tehnyt Pirkko Turpei- der, Tanska.
59159: nen, Suomi. Vastauksen antoi ministeri Christian 29. Kysymys Tanskan hallitukselle oopiumuni-
59160: Christensen, Tanska. kon viljelystä Tanskassa, tehnyt Rune Gustavs-
59161: 18. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- son, Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri Knud
59162: tolle harmonisaatiosta pohjoismaissa, tehnyt Enggaard, Tanska.
59163: Pirkko Turpeinen, Suomi. Vastauksen antoi mi- 30. Kysymys Pohjoismaiden mmlsterineuvos-
59164: nisteri Christian Christensen, Tanska. tolle eettisiä sääntöjä koskevasta pohjoismaisesta
59165: 19. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- yhteistyöstä lääketieteellisten kokeiden yhteydes-
59166: tolle telelaitosten yhteistyöstä pohjoismaisten sä, tehnyt Jens Steffensen, Tanska. Vastauksen
59167: TV-ohjelmien jakelua varten, tehnyt Georg An- antoi ministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa, Suo-
59168: dersson, Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri Gus- mL
59169: tav Björkstrand, Suomi. 31. Kysymys Norjan hallitukselle Norjan va-
59170: 20. Kysymys Norjan hallitukselle tiemaksuja laanpyynnistä, tehnyt Margrete Auken, Tanska.
59171: koskevista kiintiöistä, tehnyt Peder S0nderby, Vastauksen antoi ministeri Asbj0rn Haugstvedt,
59172: Tanska. Vastauksen antoi ministeri Asbj0rn Norja.
59173: Haugstvedt, Norja. 32. Kysymys Tanskan hallitukselle Tanskan
59174: 21. Kysymys Islannin hallitukselle islantilaises- kompetenssista suhteessa EEC:hen kansainvälisis-
59175: ta valaanpyynnistä, tehnyt Margrete Auke:;_n, sä ympäristökysymyksissä, tehnyt Hanna Kvan-
59176: Tanska. Vastauksen antoi ministeri Halld6r As- mo, Norja. Vastauksen antoi ministeri Christian
59177: grimsson, Islanti. Christensen, Tanska.
59178: 22. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59179: 33. Kysymys Tanskan hallitukselle Tanskan,
59180: tolle radioaktiivisten aineiden aiheuttamasta me-
59181: Färsaarten ja Grönlannin kompetenssista suhtees-
59182: rien saastumisesta, tehnyt Gudrun Helgadottir,
59183: sa EEC:hen kansainvälisissä meriympäristökysy-
59184: Islanti. Vastauksen antoi ministeri Christian
59185: myksissä, tehnyt Karin Kj0lbro, Tanska. Vas-
59186: Christensen, Tanska.
59187: tauksen antoi ministeri Christian Christensen,
59188: 23. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59189: Tanska.
59190: tolle Maailmanpankin uudistusohjelmasta, teh-
59191: nyt Margrete Auken, Tanska. Vastauksen antoi 34. Kysymys Ruotsin hallitukselle teknologian
59192: ministeri Svante Lundkvist, Ruotsi. vientiä koskevan lainsäädännön ja kieltojen ole-
59193: 24. Kysymys Ruotsin hallitukselle käytetyn massaolosta Suomessa, tehnyt Pirkko Turpeinen,
59194: reaktoripolttoaineen kuljetuksista, tehnyt Mar- Suomi. Vastauksen antoi ministeri Svante Lund-
59195: grete Auken, Tanska. Vastauksen antoi ministeri kvist, Ruotsi.
59196: Birgitta Dahl, Ruotsi. 35. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59197: 2 5. Kysymys Ruotsin hallitukselle Barsebäck- tolle Pohjoismaisen tutkimuspoliittisen neuvos-
59198: laitoksen tehonlisäyksestä, tehnyt Margrete Au- ton pohjoismaista tutkimuspoliittista yhteistyötä
59199: ken, Tanska. Vastauksen antoi ministeri Birgitta koskevista arvioinneista eri aloilla, tehnyt Ingrid
59200: Dahl, Ruotsi. Sundberg, Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri
59201: 26. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- Bertel Haarder, Tanska.
59202: tolle metsien säilyttämisestä, tehnyt Gudrun Hel- 36. Kysymys Tanskan hallitukselle pohjoismai-
59203: gadottir, Islanti. Vastauksen antoi ministeri sen kielisopimuksen allekirjoittamisesta Tanskan
59204: Svante Lundkvist, Ruotsi. osalta, tehnyt Siri Häggmark, Ruotsi. Vastauksen
59205: antoi ministeri Erik Ninn-Hansen, Tanska.
59206: 3 7. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59207: b) Istunnon aikana tehdyt kysymykset: tolle mainoslähetyksistä TV-yhteistyössä, josta on
59208: päätetty, tehnyt Ingrid Sundberg, Ruotsi. Vas-
59209: 27. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- tal:'ksen antoi ministeri Gustav Björkstrand, Suo-
59210: tolle huipputeknologian teollisuuden keskittymi- mL
59211: sestä pääkaupunkialueille, tehnyt Per Olov 38. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59212: Östrand, Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri Ib tolle onnistuneesta pohjoismaisesta syöväntorjun-
59213: Stetter, Tanska. takampanjasta, tehnyt Hannu Kemppainen,
59214: 28. Kysymys Ruotsin, Suomen ja Tanskan Suomi. Vastauksen antoi ministeri Leif Arne
59215: hallituksille pohjoismaisesta koordinoinnista Eu- Hel0e, Norja.
59216: 60
59217:
59218: 39. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- maksuttomuutta koskevasta sopimuksesta Norjan
59219: tolle selvityksestä ''Pohjoismaalaisten oikeudet ja Ruotsin välillä, tehnyt Peder S0nderby, Tans-
59220: Pohjolassa'', tehnyt Marjatta Väänän~n, Suomi. ka. Vastauksen antoi ministeri Asbj0rn Haug-
59221: Vastauksen antoi ministeri Halld6r Asgrimsson, stvedt, Norja.
59222: Islanti. 42. Kysymys Tanskan hallitukselle lauttareitis-
59223: 40. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos- tä R0nne - Ystad, tehnyt Wiggo Komstedt,
59224: tolle pakolaislasten osallistumisesta lyhyille kou- Ruotsi. Vastauksen antoi ministeri Arne Mel-
59225: lumatkoille naapurimaihin, tehnyt Kaj Poulsen, chior, Tanska.
59226: Tanska. Vastauksen antoi ministeri Asbj0rn 43. Kysymys Pohjoismaiden ministerineuvos-
59227: Haugstvedt, Norja. tolle homoseksuaalien ihmisoikeuksista, tehnyt
59228: 41. Kysymys Norjan hallitukselle kahdenväli- Hanna Kvanmo, Norja. Vastauksen antoi minis-
59229: sen kuorma-autoliikenteen molemminpuolista teri Erik Ninn-Hansen, Tanska.
59230: 61
59231:
59232:
59233: Liite 4
59234:
59235:
59236:
59237:
59238: Pohjoismaiden neuvoston ilmansaasteita käsittelevän kansainvälisen konferenssin
59239: loppujulkilausuma 8.-10. syyskuuta 1986
59240:
59241: Pohjoismaiden neuvoston kansainväliseen kon- korostavat, että tarvitaan
59242: ferenssiin Tukholmaan 8.-10. syyskuuta 1986
59243: kokoontuneiden Keski- ja Pohjois-Euroopan par-
59244: lamenttien jäsenet ovat sopineet seuraavasta pää- - tehotoimia rikki-, typpi- ja hiilivety-yhdis-
59245: tösasiakiri asta: teiden päästöjen vähentämiseksi patannetun
59246: energia- ja tuotantotekniikan, uudelleenkäytön
59247: ja pitkälle kehittyneiden puhdistusmenetelmien
59248: sekä järkiperäisen energiankäyttöohjelman avul-
59249: Osanottajat. ottaen huomioon, la. Ympäristöä ja tuotantoa koskevan kokonais-
59250: näkemyksen avulla olemassa olevia ympäristöon-
59251: gelmia voidaan ratkaista ilman että uusia ongel-
59252: - ilmansaasteiden ja hapansateen ekojärjes-
59253: mia luodaan
59254: telmiin, maaperään ja veteen, metsiin ja muu-
59255: hun kasvillisuuteen, eläimistöön, rakennuksiin, - auto-, lento- ja muusta moottoriajoneuvo-
59256: koneisiin ja kulttuuriesineisiin sekä ihmisten, liikenteestä ilmaan tulevien saastepäästöjen vas-
59257: erityisesti lasten terveyteen paikallisesti, alueel- taisten toimien lisäämistä ja siten pakokaasujen
59258: lisesti ja maailmanlaajuisesti aiheuttamat vauriot tehokkaampaa puhdistamista ja kuljetusraken-
59259: - ilmansaasteiden kaukokulkeutumista kos- teen muuttamista
59260: kevan yleissopimuksen piirissä parhaillaan tehtä-
59261: - tehokkaita mittaus- ja analyysijärjestelmiä
59262: vän työn
59263: ilmavirtojen, leviämismuotojen ja fysikaalisten ja
59264: - edellä mainittuun yleissopimukseen liite- kemiallisten muuntumisvaikutuksien kartoitta-
59265: tyn, Helsingissä heinäkuussa 1985 allekirjoitetun miseksi ja siten paremman kokonaiskuvan saami-
59266: pöytäkirjan rikkipäästöjen tai niiden rajojen yli seksi rajojen yli kulkeutuvista ilmaosaasteista ja
59267: kulkeutumisen vähentämisestä vähintään 30 pro- ilmansaasteiden ja niiden haittavaikutuksien väli-
59268: sentilla vuoteen 199 3 mennessä sestä syy-yhteydestä
59269: - myös typpioksidien, hiilivetyjen ja muiden - lisää sekä kansallista että kansainvälisesti
59270: yhdisteiden vähentämiseksi tarvittavat toimet koordinoitua tietoa ja tutkimusta syysuhteista,
59271: jotka koskevat ilmansaasteiden ja hiilidioksidin
59272: - että vaikeudet korjata ympäristövauriot sa-
59273: tähän asti huomiotta jääneitä lyhyt- ja pitkäai-
59274: moin kuin korjaaruiskustannukset lisääntyvät sitä
59275: kaisvaikutuksia ympäristöön sekä niiden vaiku-
59276: mukaa kuin tarvittaviin toimiin ei ryhdytä ja
59277: tusta ihmisten terveyteen
59278: korjaamattomia vaurioita voi syntyä
59279: - että jo tällä hetkellä on saatavana tekniik- erityistä huomiota ja tehokkaampaa tutki-
59280: ka, jonka avulla voidaan huomattavasti vähentää musta niiden kemiallisten muutosprosessien kar-
59281: rikkidioksidin, typpioksidien sekä hiilivetyjen toittamiseksi, jotka voivat johtaa otsonin muo-
59282: päästöjä sekä liikkuvista että paikallaan pysyvistä dostumiseen ja muihin fotokemiallisiin reaktioi-
59283: lähteistä hin, joilla on suuria haittavaikutuksia metsään ja
59284: muuhun kasvillisuuteen
59285: - että kansainvälinen yhteistyö ympäristön
59286: suojelemiseksi osaltaan vahvistaa rauhaa ja turval- - pitkälle meneviä säilyttämis- ja restauroin-
59287: lisuutta Euroopassa ja koko maailmassa. Ympä- tiohjelmia kaikkien niiden kulttuuriesineiden ja
59288: ristöongelmat voidaan ratkaista vain rauhan valli- -muistomerkkien suojelemiseksi, jotka ovat kor-
59289: tessa, vaamaton osa eurooppalaista kulttuuriperintöä
59290: 62
59291:
59292: Tämän aikaansaamiseksi vaaditaan - valvontaohjelman laajentamista EMEP:n
59293: puitteissa niin, että se sisältää typpioksidit ja
59294: - että kaikki sopimuspuolet liittyvät rikki- hiilivedyt. Tässä yhteydessä kaikkien yleissopi-
59295: päästöjen vähentämistä koskevaan pöytäkirjaan ja muksen osapuolten pitäisi antaa konkreettista
59296: että yleissopimuksen piirissä aloitetaan neuvotte- tukea EMEP:lle ja mahdollisimman pian ratifioi-
59297: lut tavoitetason kohottamiseksi rikkipäästöjen da pöytäkirja sen pitkän aikavälin rahoituksesta
59298: edelleen rajoittamiseksi 1990-luvulla. Tavoitteet - lisätä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä il-
59299: pitäisi vahvistaa ottaen mm. huomioon eri aluei- mansaasteiden, myös radioaktiivisten saasteiden,
59300: den ja ekajärjestelmien kriittiset kuormitustasot saasteiden muuntumisen ja ympäristövaurioiden
59301: - että työtä typpioksidi- ja hiilivetypäästöjen syy-yhteyksien edelleen selvittämiseksi. Konfe-
59302: vähentämiseksi tehostetaan sitovien pöytäkirjojen renssi korostaa, että on tärkeätä käyttää erityisiä
59303: laatimiseksi, joissa allekirjoittajamaat sitoutuvat voimavaroja dioksiinin sekä otsonin muodostu-
59304: aikaansaamaan päästöjen vähentämisen sovitun misen ja muiden fotokemiallisten muutosproses-
59305: ajan kuluessa; tietoja typpioksidien ja hiilivetyjen sien tutkimukseen
59306: ja niiden ilmakehässä olevien sekundaaristen - ennen kaikkea IAEA:n piirissä lisää kan-
59307: tuotteiden ihmisten aiheuttamasta tuottamisesta, sainvälistä yhteistyötä, joka koskee radioaktiivis-
59308: kulkeutumisesta ja muutoksesta on lisättävä ja ten aineiden ympäristöön päästöjen riskejä, jotta
59309: rajojen ylikulkeutumista maasta toiseen on arvi- nopasti voidaan hyväksyä ehdotetut kansainväli-
59310: oitava set yleissopimukset, jotka koskevat aikaisin an-
59311: - riippumatta ajasta, joka tarvitaan kansain- nettavia ilmoituksia ydinonnettomuuksista ja
59312: välisesti sitovan pöytäkirjan laatimiseen, että apua ydinonnettomuuksissa tai säteilyvaaratilan-
59313: kaikkien valtioiden on ryhdyttävä tehotoimiin teissa
59314: valvoakseen typpioksidien päästöjä sekä paikal-
59315: - että kehitetään toisaalta kansainvälisiä va-
59316: laan olevista että liikkuvista lähteistä
59317: roitusjärjestelmiä ja tietoja toimista, joihin on
59318: - että edelleen prioritoidaan energiaa säästä-
59319: ryhdyttävä ydinonnettomuuksissa ja toisaalta jär-
59320: vien ja ympäristöystävällisten ja vähän saastutta-
59321: jestelmiä suojelutoimia varten, joihin on ryhdyt-
59322: vien energia- ja teollisuusprosessien ja tehokkaan
59323: tävä väestön ja ympäristön suojelemiseksi ilmake-
59324: puhdistustekniikan kehittämistä niin kansallises-
59325: hän sisältäessä epätavallisen määrän radioaktiivi-
59326: sa teknologian kehittämisessä kuin kansainväli-
59327: sia yhdisteitä
59328: sessä taloudellisessa ja teknologisessa yhteistyössä.
59329: Konferenssi kehottaa kansainvälisiin yhteistyö- - että jokainen valtio, paitsi tukemalla te-
59330: hankkeisiin tässä tarkoituksessa hokkaita kansainvälisiä ponnisteluja, ottaa vas-
59331: - että kaikki maat laatiessaan kansallista tuun tehokkaiden puhdistustoimien toteuttami-
59332: energia-, kuljetus- ja teollisuuspolitiikkaa pane- sesta mm. autojen, lentokoneiden ja kuljetusväli-
59333: vat lisäpainoa sen koordinoimiseksi ympäristöpo- neiden osalta, saastepäästöjen vähentämisestä
59334: litiikan kanssa; tähän tarkoitukseen suositellaan paikallaan olevista lähteistä ja ympäristöystävälli-
59335: ekologisia taseita eri energiatuotannon eduista ja sen energia- ja tuotantotekniikan kehittämisestä.
59336: haitoista Konferenssin osanottajat kehottavat hallituksi-
59337: - tutkimuksen edistämistä ilmansaasteiden aan lisäämään ponnistelujaan näillä aloilla ole-
59338: vaikutuksista ihmisten terveyteen massa olevien yleissopimusten tai muiden tarkoi-
59339: - kulttuuriyhteistyön lisäämistä kulttuuriesi- tuksenmukaisten yhteistyömuotojen puitteissa.
59340: neiden ja monumenttien säilyttämiseksi ja res- Konferenssiin osallistui parlamentaarikkoja
59341: tauroimiseksi, jotka ovat vaarassa hävitä nopeasti seuraavista maista: Belgia, Ranska, Alankomaat,
59342: ellei ilmansaasteita voida vähentää samalla kun Puola, Sveitsi, Neuvostoliitto, Iso-Britannia, Sak-
59343: ryhdytään laajoihin restaurointitoimiin. Konfe- san Liittotasavalta, Saksan Demokraattinen Tasa-
59344: renssi kehottaa kansianvälisiin yhteistyöhankkei- valta, Tsekkoslovakia, Itävalta, Tanska, Suomi,
59345: siin tässä tarkoituksessa Islanti, Norja ja Ruotsi sekä edustajia seuraavista
59346: - että kehitysmaakauppaa ja -apua toteute- kansainvälisistä järjestöistä: YK:n Euroopan ta-
59347: taan siten, että vastaanottajille ilmoitetaan tuo- louskomissio (ECE), Euroopan parlamentti, Eu-
59348: tantoprosessien ja tavaroiden ympäristövaikutuk- roopan neuvosto, Euroopan talousyhteisö (EEC),
59349: sista ja että toimia ympäristöstä vastuullisen ke- Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA), Taloudelli-
59350: hittämisen varmistamiseksi näissä maissa pide- sen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD),
59351: tään tärkeinä kaikessa avun ja teknologian siirros- Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto (SEV),
59352: sa Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) sekä
59353: 63
59354:
59355: YK:n ympäristöohjelma, Euroopan konttori Kaikki osanottajat hyväksyvät loppuasiakirjan
59356: (UNEP). yksimielisesti.
59357: 64
59358:
59359:
59360: Liite 5
59361:
59362:
59363:
59364:
59365: Ungdommens Nordiske Råd 1986
59366:
59367: Inledning turligt, at disse problemer bliver behandlet på
59368: nordisk og internationalt pian. Det er vigtigt, at
59369: Ungdommens Nordiske Råd har v:eret forsam- vi i alle 0konomiske og politiske sammanh:enge
59370: let i K0benhavn. 80 unge fra de nordiske lande inddrager den 0kologiske synsvinkel. Vi må fast-
59371: - repr:esenterende Nordens parti-politiske sam- slå, at der ikke findes nogen mods:etning mellem
59372: arbejdsorganisationer, de nationale politiske ung- milj0v:ern og beskdtigelse. Satsningen på milj0-
59373: domsorganisationer samt Foreningerne Nordens v:ern kan også v:ere en måde at skabe arbejds-
59374: Ungdomsrepr:esentantskab har diskuteret pladser på, og den vil endda 0ge vores livskvali-
59375: milj0, SADCC-Mini-N0V og Nordisk Råds ses- tet. Vi må også fastslå, at det er forureneren, der
59376: swn. skal betale for udbedring af skaderne. UNR har
59377: Ungdommens Nordiske Råd (UNR) finder sted f0lgende konkrete forslag til forbedring af mil-
59378: umiddelbart f0r Nordisk Råds session og debat- j0et:
59379: terne drejer sig om det nordiske samerbejde
59380: generelt med s:erlig v:egt på Nordisk Råd. UNR Fiskeri og landbrug
59381: repr:esenterer ungdommens mst på nordiske
59382: sp0rgsmål, og vi finder det derfor naturligt, at 1. UNR foreslår derfor, at kontrolrutinerne
59383: deltagere fra UNR kan freml:egge resultaterne af med udslip af g0ding og med g0dningsanslag i
59384: UNR-sessionen overfor hele Nordisk Råd. landbruget skal forbedres med det formål at
59385: Ungdommens Nordiske Råd bekr:efter sin in- hindre forurening.
59386: teresse i det nordiske ungdomssamarbejde. Et 2. Overg0dning samt brugen af kunstg0dning
59387: samarbejde med baggrund i Nordens s:erlige og kunstige stoffer i landbrugsproduktionen må
59388: politiske, 0konomiske og kulturelle foruds:et- trappes ned for at im0degå kv:elstofforureningen
59389: ninger. Det nordiske ungdomssamarbejde styrker af vandl0b og grundvand.
59390: den nationale udvikling i de nordiske lande, den
59391: 3. Fiskeri, havbrug og hvalfangst skal drives
59392: f:elles-nordiske udvikling og giver også nordiske på en sådan måde, at der ikke drives rovdrift på
59393: ungdomsorganisationer baggrund for samarbejde fiske- og hvalbestanden.
59394: i andet internationalt samarbejde.
59395: UNR finder det derfor v:esentligt, at: 4. På grund af faren for 0del:eggelse af fiske-
59396: ressourcerne og den 0kologiske balance i havene
59397: - der afs:ettes tilstr:ekkelige midler til nord-
59398: b0r der indf0res totalforbud mod dumpning af
59399: isk ungdomssamarbejde. Nordisk Ungdomsbevil-
59400: kemisk og radioaktivt affald i havet.
59401: ling må fastholdes på niveauet fra 1985.
59402: - der må skabes bedre muligheter for nordisk
59403: ungdomsudveksling, og vi betragter Nordrejse-
59404: kortet som et v:esentligt bidrag hertil. Udslip
59405: - ungdomspolitisk samarbejde indgår som en
59406: naturlig del af det nordiske samarbejde i0vrigt, 5. Der b0r bevilges penge saiedes at alle sure
59407: s:erligt b0r ungdomsbesk:eftigelse og -uddannel- "vassdrag" (bl.a. elve og inds0er) kan kalkes.
59408: se indgå i den Nordiske Handlingsplan for fuld 6. Obligatorisk katalytisk udst0dningsrensning
59409: besk:eftigelse og 0konomisk v:ekst. ellere tilsvarende meroder skal indf0res på alle
59410: nye biler inden 1988. Sådant ekstra udstyr skal
59411: v:ere afgiftsfri t.
59412: Milje Blyfri benzin skal v:ere billigere end alminde-
59413: lig benzin.
59414: Det står klart for alle, at vores lande står 7. Der skal l:egges st:erkt pres på Srorbritan-
59415: overfor store milj0pr?blemer. Derfor er det na- nien og Polen for at få dem til at underskrive
59416: 65
59417:
59418: aftalen om begr;rnsning af svovldioxid med Energi
59419: 30 %.
59420: De nordiske lande skal forpligte sig til at 17. Alternative energikilder skal gennemfores,
59421: reducere sine udslip af svovldioxid med 50 % samtidig med at der forskes og udvikles videre
59422: inden 1993. indenfor dette område. Det skal gives storre
59423: 8. Produktioneo af renselsesteknik skal gores ressourcer - både okonomisk og teknisk - til
59424: tilg;rngelig for de lande, der skal reducere deres dette arbejde.
59425: forurening på dette område. Rimelige finansieringformer for investeringer i
59426: alternative energikilder skal oprettes.
59427: 18. Det skal v;rre et mål at stabilisere forbru-
59428: Kontra/ get af energi i Norden samtidigt med at der
59429: satses st;rrkere på energiokonomisering.
59430: 9. Der skal i alle nordiske lande fasts;rttes 19. Der må ikke i fremtiden bygges kulkraft-
59431: nationale gr;rnsev;rrdier og allerede g;rldende v;rrk i Norden.
59432: gr;rnsev;rrdier skal sk;rrpes.
59433: 20. Al videre udbygning af bevaringsv;rrdige
59434: 10. Virksomheder, der ikke overholder gr;rn-
59435: "vassdrag" i Norge, Sverige og Finland skal
59436: sev;rrdierne, skal rammes med retslige og okon- stoppes. Ved energiproduktionen i Norden som
59437: omiske sanktioner. Ved bevidst grove overtr;rdel- helhed skal man tage bedst mulig vare på den
59438: ser må selv f;rngselsstraff tages i anvendelse. omkringliggende natur og miljoet.
59439: Endelig er det en offentlig opgave at sikre
59440: tilstr;rkkelig og lettilg;rnglig information om de
59441: nationale bestemmelser. N a turressourcer
59442: 11. Der skal fores oget kontrol med udslip fra
59443: olieplatforme og skibe. Sikkerhedsberedsskabet
59444: 21. Forvaltningen af vore skovressourcer, spe-
59445: indenfor olievirksomheden skal styrkes. Der ud-
59446: cielt de fjeldn;rre skove, skal ske udfra forsvarlige
59447: trykkes skepsis overfor olievirksomhed i polarom-
59448: okologiske principper.
59449: råderne eftersom naturen i disse områder er
59450: ekstra sårbar. 22. Totalrydning af storre skovområder og stor
59451: 12. Der skal neds;rttes en kommission bestå- skovning af fljeldn;rr skov bor ikke ske.
59452: ende af landene rundt om Nordsoen, som kan 23. Samernes urgamle brug af rensdyrområ-
59453: undersoge hvordan odel;rggelserne i dette områ- derna, jagt og fiskerettigheder skal respekteres.
59454: de kan undgås. 24. Der skal gennemfores genbrugsordninger
59455: 13. Konsekvensanalyser om miljovirkningerne for byaffald. Forovrigt skal de enkelte hushold-
59456: skal indarbejdes i al bistandsarbejde. De nordiske ninger, kommuner og erhvervslivet gives realis-
59457: lande skal tage f;rlles initiativ i FN for at få tiske muligheter for genbrug, genanvendelse og
59458: effektive tiltag mod orkenspredningen og ode- retursystemer. Panteordninger og afgift på
59459: l;rggelsen af regnskoven sat igang. Ligeledes skal kviksolv- og blyholdige forbrugsvarer skal indfo-
59460: der tages initiativ til af få stoppet miljoodel;rg- res.
59461: gende industrietableringer i u-lande. 2 5. Der skal arbejdes for en decentralisering af
59462: 14. Forskning og ressourcer skal s;rttes ind for madvareproduktionen og en reducering af antal-
59463: at nå frem til produktionsmåder og produkter, ler af oms;rtningsled. Tils;rtning af kunstige
59464: som mindsker samfundets samlede affaldsm;rng- stoffer skal mindskes for at opnå bedre madva-
59465: de. rekvalitet.
59466: På nordisk pian skal der satses på forskning 26. Der skal neds;rttes et råd til at vurdere de
59467: omkring miljoteknik. miljom;rssige og etiske konsekvenser ved brug af
59468: 15. Kravet til et rent og rimeligt arbejdsmiljo gensplejsning.
59469: skal sk;rres, ved blandt andet retslige sanktioner 2 7. Der skal fores et effektivt miljotilsyn med
59470: og st;rrke okonomiske straffe i de tilf;rlde, hvor industri og jordbrug. Tilsynet skal finansieres
59471: reglerna ikke bliver overholdt. Arbejdsmiljobes- gennem en tilsynsafgift pålagt virksomhederne.
59472: temmelserna skal v;rre mest mulig ens over hele 28. Ved en eventuel indforelse af Scan-link
59473: Norden. projektet, skal de miljom;rssige konsekvenser
59474: 16. Ali asbesthåndtering i Norden skal afskaf- vurderes Også alternative transportmuligheder
59475: fes. skal vurderes.
59476:
59477: 9 370026C
59478: 66
59479:
59480: SADDC - Mini-N0V Råvarer
59481:
59482: Ungdommens Nordiske Råd finder det posi- Det grundlxggende princip er, at de nordiske
59483: tivt, at det forslag som kom frem på et nordisk lande skal arbejde for at udvikle imponen fra
59484: statsministerm0de i 1982 om et samarbejde mel- råvarer til forxdlede produkter.
59485: lem Norden og en gruppe u-lande i l0bet af de Der skal sikres en sammenhxng mellem udvik-
59486: sidste fire år er blevet konkretiseret i så h0j grad, lingen af råvarepriserne og priserne på de fxrdig-
59487: at vi idag kan diskutere reele forhold i Nordens varer, som u-landene er afhxngige af at impone-
59488: samarbejde med SADCC-landene- Mini N0V. re.
59489: Vi finder det vigtigt, at man fortsxtter udbyg- Vores st0tte til SADCC-landene skal hjxlpe
59490: ningen af dette samarbejde og kommer derfor dem til selv at kunne forxdle deres råvarer.
59491: med f0lgende forslag:
59492:
59493: Infrastruktur
59494: Pr:emisser
59495: De nordiske lande b0r give 0get bistand til
59496: Samarbejdet med SADCC skall ske på opbygning af infrastrukturer i landene, således at
59497: SADCC-landenes prxmisser og målet skal ikke de kan frig0re sig fra den store afhxngighed af
59498: vxre at etablere nye markeder for nordisk han- Sydafrika og andre 1-lande. Infrastruktur er ikke
59499: del. kun handels og transpon men også organisatio-
59500: ner.
59501:
59502: Industri
59503: Garantiordning mod edel:eggelse i SADCC
59504: Den nordiske investeringsbank skal kunne
59505: st0tte industrietableringer, hvis de ber0ne Sydafrikanske overgreb mod SADCC-landene
59506: SADCC-lande 0nsker det. f0rer til store årlige tab. Norden b0r tage initiativ
59507: Nordiske foretagender, som etablerer sig i til oprettelse af et FN-fond, som skal benyttes til
59508: SADCC-landene skal f0lge nordiske regler, der at erstatte de tab, der f0lger af 0delxggende
59509: gxlder for arbejderbeskyttelse. angreb fra Sydafrika.
59510: Der skal sxttes en 0konomisk ramme for
59511: denne sum, der er afhxngig af hvor mange
59512: Handel og import lande, der står bag garantierstatningen, og der
59513: må udarbejdes bestemte regler for sådana udbe-
59514: Med hensyn til handel gxlder f0lgende priori- talinger.
59515: tering for udvikling (i prioriteret rxkkef0lge): På denne måde bliver et hven angreb fra
59516: - en 0get regional samhandel med det for- Sydafrika mod SADCC opfattet som et angreb
59517: mål at styrke den lokale, nationale og regionale på hele verdenssamfundet. Norden skal arbejde
59518: selvforsyning. for at få flest mulige bag garantien. Disse tiltag
59519: - impon fra SADCC-landene til Norden. vil kunne isolere og svxkke Sydafrikas brug af
59520: - expon fra Norden til SADCC-landene. nabolandene og muligg0re Vxkst og udvikling i
59521: For at udvikle handelen mellem SADCC-lan- SADCC-regionen.
59522: dene er det n0dvendigt med en imponfond. Vi
59523: stiller os positivt m.h. t. at arbejdet for oprettelse
59524: af en sådan begyndes og at de nordiske lande er Milje
59525: med og st0tter projektet.
59526: SADCC-landene må ligestilles med EF og Det er vigtigt at arbejde på lang sigt og at tage
59527: EFTA m.h.t. expon til de nordiske lande, d.v.s. hensyn til milj0konsekvenser i arbejdet (herunder
59528: fjernelse af handelsbindinger og toldbarriere og forslumringsproblematikken). Det er vigtigt, at
59529: på lxngere sigt hei fri impon. de nordiske lande stiller deres milj0forskning og
59530: Denne ordning b0r siden udbygges til at milj0teknologi til rådighed for SADCC-landene.
59531: omfatte alle u-lande. Der findes lxgemiddelsfir- Ved st0tte til udvikling af landbrug skal sxrlig
59532: maer, der spreder farlig medicin til u-lande, og opmxrksomhed gives til specielt problemer med
59533: Norden b0r sprede information om dette. kunstg0dning, bespr0jtning og rette afgr0der.
59534: 67
59535:
59536: Region - hovedsamarbejdsland - Gennem samordnet nordisk kulturbistand
59537: skal vi 0ge ungdomsudvekslinger og organisa-
59538: De nordiske stater b0r med hensyn til bistan- tionskontakter. Som et eksempel kan nxvnes den
59539: den til SADCC-lande frafalde princippet om fxlles studietur til SADCC-Iandene i efteråret
59540: hovedsamarbejdsland og istedet arbejde med en 1986. Information om - og formidling af -
59541: samlet hovedsamarbejdsregion. afrikansk kultur skal 0ges, f.eks. gennem skoler
59542: og organisationer.
59543: - Stipendier til studie i udlandet - i Nor-
59544: Mini-N0V den eller i andre lande b0r gives - både
59545: indenfor erhversmxssig og h0jere uddannelse.
59546: Samarbejdet mellem de nordiska lande og Nordisk bistand skal bl.a. medvirke som
59547: SADCC, det såkaldte Mini-N0V, kan tjene som grundlag for en demokratisk samfundsudvikling.
59548: et forbillede - en måde at vise, hvorledes Det er derfor vigtigt, at bistandsydere reagerer
59549: samarbejde mellem i- og u-lande kan gennemf0- mod krxnkelser af menneskerettighederne. Et
59550: res og udvikles. Evalueringen af samarbejdet kan langsigtet og tillidsfuldt samarbejde mellem
59551: vise, om Mini-N0V kan udbygges med Ny frontstaterne og demokratiske lande som de
59552: 0konomisk Verdensorden som mål. nordiske er n0dvendigt for at forhindre overgreb,
59553: fremme respekten for borgerrettighederne og
59554: borgernes deltagelse i politikken. De frivillige
59555: organisationers samarbejde med og st0tte til
59556: Namibia
59557: s0sterorganisationer i frontstaterne har meget stor
59558: betydning - gennem erfaringsudveksling og
59559: UNR skal presse på overfor de nordiske rege-
59560: swrre forståelse for hinanden.
59561: ringer, for at der skal tages nye kraftfulde
59562: initiativer i FN for at få gennemf0rt FN-resolu-
59563: tion nr. 435 om en betingelsesl0s tilbagetrxk-
59564: NORDISK RÅDS SESSION
59565: ning af sydafrikanske tropper fra Namibia. Når
59566: Namibia bliver selvstxndigt b0t landet omfattes
59567: U ngdomsudveksling
59568: af den st0tte, der allerede er gxldende for
59569: SADCC-landene, hvis Namibia 0nsker dette.
59570: Ungdommens Nordiske Råd har debatteret
59571: unges muligheder for deltagelse i udveksling
59572: mellem de nordiske lande.
59573: Sydafrika Nordrejsekortet b0r g0res permanent og max-
59574: imum koste det halve af et inter-railkort. Samti-
59575: Sydafrika udnytter sin militxre styrke overfor dig b0r andre rejsemuligheder end jernbanerne
59576: både nabolandene og det store flertal af landets indgå i Nordrejsekortet, således at rejser til
59577: egne indbyggere. Norden b0t mere aktivt - Vest-Norden kan foretages til en for unge rimelig
59578: 0konomisk og politisk - lxgge pres på apart- pris.
59579: heid-regimet. Det haster med omfattende xn- Mulighederne for billigere rejsemuligheder i
59580: dringer av Sydafrikas politik, hvis et omfattende hjemlandet ved brug af Nordrejsekortet b0r over-
59581: blodbad i Sydafrika og det besatte Namibia skal vejes seri0st. For at hindre misbrug af kortet vil
59582: forhindres. UNR pege på muligheden for at begrxnse salget
59583: til et kort pr. person pr. år.
59584: Informationen om Nordrejsekortet b0r effekti-
59585: Bistand viseres i et samarbejde mellem de frivillige ung-
59586: domsorganisationer, statsbanerne og Nordisk
59587: - Bistanden b0r 0ges og administrationen af Råd.
59588: denne effektiviseres. Ungdommens Nordiske Råd vil i0vrigt pege
59589: Bistanden b0r gå til de fattigste og svages- på, at der b0r tages yderligere tiltag for at g0re
59590: te. nordisk ungdomsudveksling attraktiv.
59591: Vi st0tter en 0get koordinering av nordisk For studerende må målet vxre fuld eksamens-
59592: bistand. gyldighed, således at der reelt kan blive tale om
59593: - Specielt b0r man swtte landsbyudvik- et "Nordisk uddannelsesmarked". Vi vil derfor
59594: lingen. ikke acceptere kvoteordninger for fxlles-nordiske
59595: 68
59596:
59597: studenter, som led i en national adgangsbe- Vestnorden
59598: gr;rnsning til uddannelser.
59599: Ungdommens Nordiske Råd hilser etable- UNR vil påpege at man allerede har gjort en
59600: ringen af Nordjobb i en' permanent struktur hei del for at 0ge kontakten mellem de såkaldte
59601: velkommen. I denne forbindelse skal dobbelt- nordiske udkantsområder og det centrale Nor-
59602: beskatning undgåes og der skal v;rre fuld sygesik- den. Dette viser, at man på nordisk pian har
59603: ringsd;rkning (også ved hjemtransport). Eksem- forståelse for dette. Trods det vil UNR-sessionen
59604: pelvis ved at man ved kortere varende arbejdspe- påpege at med de hurtige udviklinger i nutidens
59605: rioder i et andet nordisk land i max. tre måneder kommunikation er der fare for at disse kontakter
59606: beskattes i hjemlandet. Der skal sikres, at unge forvrides.
59607: ved deltagelse i udvekslingsprojekter kan bevare
59608: retten til arbejdsl0shedsdagpenge fra hjemlan- Derfor vil UNR-sessionen opfordre de nordiske
59609: det. myndigheder til at man satser på i f.rllesskab at
59610: I EF er der nu afsat ca.Dkr. 240 mill. til 0ge mulighederne for disse kontakter. Dette skal
59611: ungdomsudveksling mellem EF-landene. Det er indeb;rre 0konomisk st0tte til det vestnordiske
59612: derfor vigtigt, at der tages initiativ til en samlet samarbejde.
59613: nordisk politik ovefor ungdomsudveksling. UNR UNR-sessionen anbefaler i0vrigt ligestilling i
59614: foreslår derfor, at der etableres en arbejdsgruppe det nordiske samarbejde specielt i forhold til
59615: under Nordisk Ministerråd med reference til selvstyreområderne.
59616: Nordisk Ungdomskomite. Arbejdsgruppens op-
59617: gave skal v<rre at evaluere de eksisterende ud-
59618: vekslingsmuligheder og pege på fremtidige ud- Flygtning
59619: vekslingsformer, således at diverse udvekslings-
59620: projekter kan indgå i det formaliserede nordiske
59621: samarbejde. Udgangspunktet må v;rre at sikre Den voksende tilstmmning af flygninge til de
59622: den bredest mulige deltagelse i nordisk ungdom- nordiske lande n0dvendigg0r en samordnet nord-
59623: sudveksling. iske flygtninge politik. Der b0r etableres et organ
59624: Ungdommens Nordiske Råd beklager, at til fordeling af flygtningene mellem alle de
59625: sp0rgsmålet om unges rettigheter og problemer nordiske lande for at opstille f.rlles kritierier for
59626: ikke indgår i rapporten ''Nordbors rettigheder'' asylgodkendelse. Norden b0r ved hj;rlp af dette
59627: og opfordrer Nordisk Råd til at debattere dette. fomge deres flygtningekvote.
59628: Vi vil endvidere pege på, at der i hele Norden
59629: b0r etableres projekter som eks. Rehabiliterings-
59630: Ungdomsbeska:ftigelse og uddannelse centret for Torturofre i K0benhavn.
59631: For at modvirke racistiske tendenser er det
59632: I den nordiske handlingsplan for fuld besk.rf- vigtig_t, at un.ge også bliver inddraget i flygtning-
59633: tigelse og 0konomisk v;rkst er der afsat 7, 5 mio. ens mtegrauonsproces. U ngdomsorganisationer
59634: N.kr. til "pilotprojekter" for besk;rftigelse af b0r engagere sig i kampagner som "SOS-racis-
59635: unge. Ungdommens Nordiske Råd opfordrer til, me'' og samtidig b0r alle nordiske lande indf0re
59636: der bevilges midler til Nordisk Ungdomskomite international undervisning på alle niveauer. Det
59637: til afholdelsen af en konference med temaet: sidste burde v;rre en selvf0lgelighed, i og med at
59638: mulighederne for alternativ syssels;rtning for alle nordiske lande har ratificeret UNESCOs
59639: unge og hvordan opfyldes målet. charter om international undervisning.
59640: Den ny informationsteknologi muligg0r en
59641: decentralisering af undervisningmulighederne for Arbejdet mod årsagerne til racisme er arbejde
59642: unge og vi opfordrer derfor Nordisk Råd til at for fred. Ungdommens Nordiske Råd opfordrer
59643: fastl;rgge rammerne for et integreret nordisk derfor alle ungdomsorganisationer til at bruge
59644: samarbejde på dette område. FNs internationale fredså til at diskutere fred og
59645: sikkerhed.
59646:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025