75 Käyttäjää paikalla!
0.0095059871673584
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: .VAL TIONtUVOSTON 2: KANSLiA 3: 4: 5: Vuoden 1988 6: 7: VALTIOPÄIVÄT 8: 9: 10: 11: 12: Asiakirjat 13: B 2 14: Kertomukset 12-16 15: 16: 17: 18: 19: EDUSKUNTA 20: HELSINKI 21: ISSN 0783-9847 22: 23: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus 24: SISÄLLYSLUETTELO 25: 26: 27: 28: 29: Kertomukset 12-16 30: - 12 Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus ja tilasta vuonna 1987 (Liite: Valtion tilinpäätös 31: oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudatta- liitteineen vuodelta 1987) 32: mista koskevista havainnoista vuodelta 1987 33: - 15 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 34: - 13 Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodel- 1987 35: ta 1987 36: - 16 Valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehi- 37: - 14 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta tyksestä vuonna 1987 38: 39: 40: 41: 42: 590060U 43: j 44: j 45: j 46: j 47: j 48: j 49: j 50: j 51: j 52: j 53: j 54: j 55: j 56: j 57: j 58: j 59: j 60: j 61: j 62: j 63: j 64: j 65: j 66: j 67: j 68: j 69: j 70: j 71: 1988 vp. n:o 12 72: 73: 74: 75: 76: VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN 77: 78: KERTOMUS 79: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN 80: NOUDA TT AMIST A KOSKEVISTA 81: HAVAINNOISTA 82: ANNETTU 83: VUODELTA 1987 84: 85: 86: 87: 88: HELSINKI 1988 89: ISSN 0356-3200 90: 91: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus 92: 3 93: 94: 95: 96: 97: TASAVALLAN PRESIDENTILLE JA EDUSKUNNALLE 98: 99: Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioit- toimintaa valtioneuvostossa ja syyttäjälaitok- 100: tavasti annan Tasavallan Presidentille ja Edus- sen johdossa. Laillisuusvalvontaa koskevissa 101: kunnalle kertomuksen oikeuskanslerin virka- jaksoissa on kerrottu ensiksi yleisiin tuomiois- 102: toimista ja lain noudattamista koskevista ha- tuimiin sekä muuhun oikeudenhoitoon ja polii- 103: vainnoista vuonna 1987. sitoimeen kohdistuneesta valvonnasta, sen jäl- 104: Kertomusvuonna on oikeuskanslerin virkaa keen erikseen valtionhallinnon ja muun hallin- 105: hoitanut allekirjoittanut, oikeustieteen tohtori non laillisuusvalvonnasta eri hallinnonalojen 106: Jorma Sakari Aalto. Apulaisoikeuskanslerina mukaisessa järjestyksessä. Asianajajalaitoksen 107: on toiminut varatuomari Jukka Pasanen. valvonnasta on otettu oma jaksonsa. 108: Oikeuskanslerin nyt annettavan kertomuk- Mainittujen laillisuusvalvontaa koskevien 109: sen sisältöön ja rakenteeseen on tehty muutok- jaksojen jälkeen on erikseen esitetty eräitä 110: sia. Kertomuksen selkeyttämiseksi ja luetta- oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin rat- 111: vuuden lisäämiseksi siinä on selostettu oikeus- kaisuja, joilla on katsottu olevan yleistä ja 112: kanslerin toimintaa päääasiallisesti eri toimin- periaatteellista merkitystä ja joita laajuutensa 113: tamuotojen mukaisesti. Kertomuksen jaksoihin vuoksi ei ole sijoitettu kertomuksen aikaisem- 114: on sisällytetty kunkin toimintalohkon yleisku- pien jaksojen yhteyteen. 115: vaus ja toimintaa koskevia säännöksiä sekä Lopuksi kertomukseen on otettu liiteosa, 116: samalla kerrottu toiminnasta johtuneet toimen- johon on sisällytetty muun muassa tietoja tuo- 117: piteet ja siinä tehdyt havainnot. mioistuimissa käsitellyistä virkasyyte- ja kurin- 118: Oikeuskanslerinviraston toiminnan yleiskat- pitoasioista sekä asiahakemisto. 119: sauksen jälkeen on selostettu oikeuskanslerin 120: 121: Helsingissä, 10 päivänä toukokuuta 1988 122: 123: 124: Oikeuskansleri Jorma S. Aalto 125: 126: 127: 128: 129: Kansliapäällikkö Erkki Hietaniemi 130: 131: 132: 133: 134: 3808860 135: 5 136: 137: 138: 139: 140: SISÄLLYSLUETTELO 141: 142: Sivu Sivu 143: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimin- 3.4. Koulutus- ja tiedotustoiminta.......... 42 144: taan ....................................... . 9 3 .4.1. Koulutuksen suunnittelu . . . . . . . . 42 145: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet .............. . 9 3.4.2. Syyttäjäkurssit.................. 43 146: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta....... 9 3.4.3. Syyttäjäsanomat . . . . . . . . . . . . . . . . 43 147: 1.1.2. Lausuntojen antaminen......... 9 3.5. Ulkomailla tapahtuneet rikokset . . . . . . . 43 148: 1.1.3. Kanteluasioiden tutkiminen..... 9 3.5.1. Syytemääräykset . . . . . . . . . . . . . . . . 43 149: 1.1.4. Rangaistustuomioiden tarkastus 9 3.5.2. Huomautus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 150: 1.1. 5. Asianajajien valvonta. . . . . . . . . . . 10 3 .6. Oikeuskanslerin ylimpänä syyttäjänä 151: 1.1.6. Ylimmän syyttäjän tehtävät..... 10 antamia lausuntoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 152: 1.2. Tilastollisia tietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 153: 1.3. Tarkastukset........................... 13 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusval- 154: 1.4. Viraston organisaatio ja henkilöstö . . . . 14 vonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 155: 1.4.1. Organisaatio.................... 14 4.1. Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 156: 1.4.2. Henkilöstö...................... 14 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut 47 157: 4.2.1. Virkasyyte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 158: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa . . . . . . . . . . . 15 4.2.2. Huomautus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 159: 2.1. Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.2.3. Käsitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 160: 2.2. Listatarkastuksessa havaittuja virheitä 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen . . 48 161: ja puutteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4.3.1. Toimenpiteet havaittujen virhei- 162: 2.3. Tasa-arvolain soveltamisesta........... 16 den johdosta.................... 48 163: 2.4. Tasavallan presidentille ja ministeriöille 4.3.2. Virkasyytteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 164: annetut kirjalliset lausunnot . . . . . . . . . . . 16 4.3.3. Huomautukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 165: 2.4.1. Tasavallan presidentille annetut 4.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen . . 50 166: lausunnot....................... 16 4.4.1. Toimenpiteet havaittujen virhei- 167: 2.4.2. Ministeriöille annetut lausunnot 23 den johdosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 168: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot......... 35 4.4.2. Huomautukset rangaistusmää- 169: räystuomareille . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 170: 4.4.3. Rangaistusmääräystuomareille 171: 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen................ 37 lausutut käsitykset . . . . . . . . . . . . . . 51 172: 3.1. Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.5. Asiat, joissa on aiheutunut purkuesitys 173: 3 .2. Oikeuskanslerin ratkaisuja ylimpänä korkeimpaan oikeuteen................ 51 174: syyttäjänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.5.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kante- 175: 3.3. Syyttäjälaitoksen toiminta . . . . . . . . . . . . . 39 lujen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 176: 3.3.1. Syyttäjien toimintatietoja....... 39 4.5.2. Rangaistuspäätösten ja rangais- 177: 3.3.2. Lääninsyyttäjien toiminta....... 41 tusmääräysten tarkastamisesta 178: aiheutuneet purkuesitykset...... 52 179: 3.3.3. Syyttäjätarkastukset . . . . . . . . . . . . 41 180: 4.5 .3. Syyttäjien tai muiden viran- 181: 3.3.4. Muutoksenhaku korkeimpaan omaisten pyydettyä oikeuskans- 182: oikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 lerin toimenpiteitä . . . . . . . . . . . . . . 52 183: 6 184: 185: Sivu Sivu 186: 4.5.4. Korkeimman oikeuden vastauk- 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta . . . . . . . . . 66 187: set . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 6.1. Yleiskatsaus .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 66 188: 4.6. Asiat, joissa on aiheutunut esitys hovi- 6.2. Ulkoasiainhallinto...................... 66 189: oikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 190: 6.3. Sisäasiainhallinto....................... 66 191: 4.6.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kante- 192: tujen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 6.4. Puolustushallinto .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 67 193: 4.6.2. Rangaistuspäätösten ja rangais- 6.5. Valtiovarainhallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 194: tusmääräysten tarkastamisesta 6.5.1. Esitys .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 67 195: aiheutuneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 6.5.2. Huomautukset .. .. .. .. .. .. .. .. .. 67 196: 4.6.3. Hovioikeuksien vastaukset...... 55 6.5.3. Käsitykset .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 68 197: 4. 7. Tapaukset, joissa ei ole ryhdytty viran- 6.6. Opetushallinto .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 68 198: omaisten esittämiin toimenpiteisiin ran- 199: gaistuspäätösten johdosta.............. 55 6.7. Maa- ja metsätaloushallinto . . . . . . . . . . . 69 200: 6. 7 .1. Esitykset .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 69 201: 6.7.2. Huomautus .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 71 202: 5. Muun oikeudenhoidon ja poliisitoimen lail- 6.7.3. Käsitykset....................... 72 203: lisuusvalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 204: 6.8. Liikennehallinto........................ 72 205: 5 .1. Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 206: 6.8.1. Käsitys.......................... 72 207: 5.2. Syyttäjiin ja poliisiin kohdistunut ran- 208: gaistustuomioiden ja rangaistusmää- 6.8.2. Päätös virkasyyteasiassa . . . . . . . . 73 209: räysten tarkastaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 6.9. Kauppa- ja teollisuushallinto . . . . . . . . . . 73 210: 5.2.1. Rangaistustuomioiden tarkasta- 6.9.1. Esitykset .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 73 211: misesta aiheutunut huomautus 6.9.2. Käsitys .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 75 212: syyttäjälle .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 57 213: 6.10.Sosiaali- ja terveyshallinto . . . . . . . . . . . . . 75 214: 5 .2.2. Rangaistusmääräysten tarkasta- 215: misesta aiheutuneet huomautuk- 6.10.1. Huomautus .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 75 216: set syyttäjille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 6.10.2. Käsitykset...................... 76 217: 5.2.3. Rangaistusmääräysten tarkasta- 6.11. Työvoimahallinto .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 76 218: misesta aiheutunut huomautus 6.12. Ympäristöhallinto..................... 76 219: poliisille .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 58 220: 6.12.1. Esitykset....................... 76 221: 5.2.4. Ohjeet syyttäjille rangaistusmää- 222: räysasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 6.12.2. Käsitykset...................... 77 223: 5.2.5. Ohjeet poliisille rangaistusmää- 224: räysasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta . . . . . . . . . . 79 225: 5. 3. Toimenpiteet syyttäjiin kohdistuneiden 7 .1. Yleiskatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 226: kanteluiden johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 227: 7 .2. Kunnallishallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 228: 5.3 .1. Syyttäjälie annettu huomautus . . 59 229: 7 .2.1. Yleishallinto..................... 79 230: 5.3.2. Kantelun johdosta aiheutunut 231: muu toimenpide .. .. .. .. .. .. .. .. 61 7 .2.1.1. Huomautus .. .. .. .. .. .. 79 232: 5.4. Toimenpiteet poliisiin kohdistuneiden 7 .2.1.2. Käsitykset .. .. .. .. .. .. .. 79 233: kanteluiden johdosta .. .. .. .. .. .. .. .. .. 61 7 .2.1.3. Päätöksiä virkasyyte- 234: 5.4.1. Esitys .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 61 asioissa .. .. .. .. .. .. .. .. 82 235: 5.4.2. Huomautus .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 62 7 .2.2. Opetushallinto .. .. .. .. .. .. .. .. .. 85 236: 5.4.3. Käsitykset....................... 63 7 .2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto . . . . . . 85 237: 5.5. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta...... 64 7 .2.4. Ympäristöhallinto . . . . . . . . . . . . . . . 85 238: 5.5.1. Esitykset .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 64 7 .2.4.1. Huomautukset......... 85 239: 5.5.2. Käsitykset....................... 65 7.2.4.2. Käsitykset.............. 86 240: 5.6. Muun oikeudenhoidon laillisuusvalvon- 7 .2.5. Muu erityishallinto . . . . . . . . . . . . . . 87 241: ta...................................... 65 7.3. Kirkollishallinto........................ 87 242: 7 243: 244: Sivu Sivu 245: 8. Asianajajalaitoksen valvonta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 8o6o Yleiset oikeusavustajat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 90 246: 247: 248: 249: 250: 8010Yleistä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 88 8 0 7 Tilastot. 251: 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 90 252: 253: 254: 255: 256: 8o2o Asianajajien kurinpito 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 257: 258: 259: 260: 261: 8o3oKurinpitojaosto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 262: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskans- 263: 8.4o Tiedot virallisilta syyttäjiltä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 lerin ratkaisuja 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 91 264: 265: 266: 267: 268: 8o5o Valvonta- ja kurinpitojärjestelmän ke- 269: hittäminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 89 270: 271: 272: 10. Liiteosa o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 134 273: 274: 275: Yleistä 276: 8o5ol. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 89 277: 278: 279: Tilastollisia tietoja virkasyytteistä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 134 280: 281: 282: Oikeuskanslerin esitys asianosai- 283: 805020 284: 285: 286: 287: sen kuulemismenettelyn kehittä- Virkaylioikeuden toiminta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 135 288: 289: 290: 291: 292: miseksi 0 0 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 89 Asiahakemista 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 136 293: 9 294: 295: 296: 297: 298: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 299: 300: 301: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet 1.1.2. Lausuntojen antaminen 302: 303: Oikeuskanslerin tehtävistä on säädetty halli- Edelliseen valvontatehtävään liittyy läheisesti 304: tusmuodon 46-48 §:ssä sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin lausuntojen antaminen. Halli- 305: oikeuskanslerin ohjesäännössä (416/57). Oi- tusmuodon 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus- 306: keuskansleri on viranomaistoiminnan laillisuu- kanslerin on annettava tasavallan presidentille 307: den valvoja (HM 46 §:n 1 mom.) ja ylin ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. Val- 308: syyttäjäviranomainen (HM 46 §:n 2 mom.). tioneuvoston on ymmärretty käsittävän myös 309: Erityissäännöksiä oikeuskanslerin valvonta- eri ministeriöt. Lausuntopyynnöt tulevatkin 310: tehtävistä on lisäksi asianajajista annetussa pääasiallisesti ministeriöiden taholta. 311: laissa (496/58) asianajajien toiminnan valvon- 312: nan osalta. 313: Viranomaistoiminnan laillisuuden valvon- 314: nassa voidaan erottaa useita toimintamuotoja. 1.1.3. Kanteluasioiden tutkiminen 315: Tähän valvontaan kuuluvat valtioneuvoston 316: toiminnan valvominen, lausuntojen antaminen Viranomaisten ja virkamiesten toiminnan 317: tasavallan presidentille, valtioneuvostolle ja laillisuutta oikeuskansleri valvoo muun muassa 318: ministeriöille, kanteluasioiden tutkiminen ja käsittelemällä viranomaistoimintaa koskevia 319: rangaistustuomioiden tarkastaminen sekä li- kanteluja. Kansalaiset voivat kannella oikeus- 320: säksi asianajajien toiminnan valvonta. kanslerille, kun he katsovat, että heitä on 321: laillisessa oikeudessaan sorrettu. Yksityisten 322: kanteluja on viime vuosina saapunut keski- 323: määrin 1 500 asiaa vuodessa. Vuonna 1987 324: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta näitä kanteluja saapui yhteensä 1 450. 325: 326: Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesääntö 327: (OKOS 2 §) velvoittaa oikeuskanslerin valvo- 328: maan valtioneuvostossa, että asioiden käsitte- 1.1.4. Rangaistustuomioiden tarkastus 329: lyssä noudatetaan laillista järjestystä ja voi- 330: massa olevia säännöksiä. Ohjesäännön mu- Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu ohjesään- 331: kaan oikeuskanslerin tulee olla läsnä valtioneu- nön mukaan tarkastuttaa tuomittuja rangais- 332: voston istunnoissa ja erityisesti silloin, kun tuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia 333: asioita esitellään tasavallan presidentille. luetteloja ja ilmoituksia. Tätä tarkastustehtä- 334: 2 3808860 335: 10 336: 337: vää varten virastoon lähetetään tuomioita kos- ajajien valvonnasta on kerrottu jäljempänä 338: kevia päätös- ja täytäntöönpanoasiakirjoja, kertomuksen 8. jaksossa. 339: joista tarkemmin on kerrottu kertomuksen 4. 340: jaksossa. 341: 342: 343: 1.1.6. Ylimmän syyttäjän tehtävät 344: 1.1.5. Asianajajien valvonta 345: Oikeuskanslerin tehtävät ylimpänä syyttäjä- 346: Asianajajiin kohdistunut valvonta on muo- nä käsittävät syyttäjälaitoksen kehittämisen, 347: dostunut Suomen Asianajajaliiton hallituksen syyttäjien ohjauksen, valvonnan ja kouluttami- 348: ja sen kurinpitojaoston tekemien kurinpitopää- sen, syyttäjien edustamisen ylimmissä oikeuk- 349: tösten tarkastamisesta, johon on kuulunut sissa sekä syyttäjiä koskevien kantelujen tutki- 350: muutoksenhakemisen harkinta, sekä asianaja- misen kuin myös kaupunginviskaalien nimittä- 351: jia koskevien kantelujen tutkimisesta. misen ja syyttäjäasioissa annettavat lausunnot. 352: Samalla kun asianajajaliiton jäsenmäärä on Oikeuskanslerin syyttäjälaitoksen johtamiseen 353: viime vuosina huomattavasti kasvanut, kurin- liittyvistä tehtävistä on kerrottu jäljempänä 354: pitoasiat ovat vastaavasti lisääntyneet. Asian- kertomuksen 3. jaksossa. 355: 356: 357: 358: 359: 1.2. Tilastollisia tietoja 360: 361: 362: Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1987 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä 363: jakautuminen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan. 364: 365: 366: Käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely 367: 368: 1. Vireillä olleet asiat 1.1.1987, joista oli 369: vuonna 1984 tulleita ............................................................... . 114 370: vuonna 1985 tulleita ............................................................... . 350 371: vuonna 1986 tulleita ............................................................... . 723 1 187 372: Vuonna 1987 vireille tulleet asiat ..................................................... . 2 878 373: Yhteensä ......... . 4 065 374: 375: 2. Vireillä olleista asioista on vuonna 1987 käsitelty lopullisesti ......................... . 3 140 376: Seuraavaan vuoteen on siirtynyt ..................................................... . 377: vuonna 1985 tulleita ............................................................... . 55 378: vuonna 1986 tulleita ............................................................... . 271 379: vuonna 1987 tulleita ............................................................... . 599 925 380: Yhteensä ......... . 4 065 381: 382: 1. Yksityisten kantelut 383: 384: 1. Yksityisten kantelujal) ............................................................... . 1 450 385: 386: I) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta 387: 11 388: 389: Kertomusvuonna vireille tulleet kanteluasiat koskivat seuraavia asiaryhmiä: 390: 391: 1) yleisen tuomioistuimen menettelyä rikosasiassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 392: 2) muussa asiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 393: 3) hallintotuomioistuimen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 394: 4) erikoistuomioistuimen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 395: 5) valtioneuvoston tai ministeriön menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 396: 6) syyttäjäviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 397: 7) poliisiviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 398: 8) ulosottoviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 399: 9) läänin- ja muun sisäasiainviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 400: 10) veroviranomaisen menettelyä..................................................... 77 401: 11) opetusviranomaisen menettelyä................................................... 55 402: 12) maa- ja metsätalousviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 403: 13) liikenneviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 404: 14) sosiaaliviranomaisen menettelyä.................................................. 101 405: 15) terveyden- ja sairaanhoitoviranomaisen menettelyä............................... 151 406: 16) työvoimaviranomaisen menettelyä................................................ 13 407: 17) kunnallisviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 408: 18) kirkollisviranomaisen menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 409: 19) muun viranomaisen menettelyä................................................... 55 410: 20) asianajajan ja yleisen oikeusavustajan menettelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 411: 21) yksityishenkilön tekemää rikosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 412: 22) yksityisoikeudellista asiaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 413: 23) muunlaista asiaa.................................................................. 139 414: 415: 416: 417: 2. Ratkaisujen tulokset 418: 419: 2.1. Tutkitut asiat 420: 421: Kantelussa esitetyssä asiassa aiheutunut toimenpide tai muu ratkaisu: 422: 1) syyte tai kurinpitotoimi ........................................................... . 423: 2) huomautus viranomaiselle tai virkamiehelle ....................................... . 15 424: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ......................................... . 3 425: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle .................................... . 82 426: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ............................................. . 13 427: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu .................................. . 16 130 428: 429: Asiassa ei aiheutunut toimenpidettä, koska 430: 7) virheellistä menettelyä ei todettu .................................................. . 524 431: 8) virheellistä menettelyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty todennäköisiä 432: syitä .............................................................................. . 600 1 124 433: Yhteensä ......... . 1 254 434: 435: 2.2. Tutkimatta jätetyt asiat 436: 437: Kantelua ei asiallisesti tutkittu, koska siinä esitetty asia 438: 1) ei kuulunut oikeuskanslerin toimivaltaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 439: 2) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli käytettävissä säännönmu- 440: kainen muutoksenhakutie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 441: 12 442: 443: 3) siirrettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 444: 4) siirrettiin toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 445: 5) raukesi kantelun peruuttamisen takia tai muulla perusteella........................ _ _ _7_ _ __ 446: Yhteensä . . . . . . . . . . - -394 447: ----- 448: 449: 450: 451: 452: II. Viranomaisaloitteiset asiat 453: 454: 1. Viranomaisten aloitteesta vireille tulleita asioita: 455: 1) kantelu, ilmoitus rikoksesta tai syytepyyntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 456: 2) lausunto- tai muun kannanoton pyyntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 457: 3) ylimääräinen muutoksenhaku- tai muu toimenpide-esitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 458: 4) muutoksenhaku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 459: 5) tiedoksi saatettu tai muu asia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - -768 ----- 460: Yhteensä . . . . . . . . . . _;c..1-"-13::...:3:___ __ 461: 462: 2. Ratkaisujen tulokset 463: 464: 2.1. Asioissa aiheutuneet toimenpiteet: 465: 1) syyte tai kurinpitotoimi ......................................................... . 15 466: 2) huomautus viranomaiselle tai virkamiehelle ..................................... . 55 467: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ....................................... . 68 468: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle .................................. . 45 469: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................... . 6 470: 6) siirto muun viranomaisen käsiteltäväksi ........................................ . 5 194 471: 472: 2.2. Asiat, jotka eivät antaneet aihetta enempään toimenpiteeseen 206 473: Yhteensä 400 474: 475: 476: 477: 111. Oma-aloitteiset asiat 478: 479: 1. Oikeuskanslerin aloitteesta vireille tulleita asioita 480: 1) varsinaiset aloitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 481: 2) rangaistustuomioiden tarkastuksesta aiheutuneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 482: 3) hallinto- ja talousasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - - - - 483: 149 484: --'----- 485: Yhteensä . . . . . . . . . . 295 486: ------- 487: 488: 2. Ratkaisujen tulokset 489: 490: 2.1. Asioissa aiheutuneet toimenpiteet: 491: 1) syyte tai kurinpitotoimi ......................................................... . 2 492: 2) huomautus vastaisen varalle .................................................... . 27 493: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ....................................... . 3 494: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle .................................. . 10 495: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................... . 3 45 496: Yhteensä ......... . 45 497: 13 498: 499: 2.2. Asiassa hankittu selvitystä tai vaadittu selitys, mutta siinä ei ole aiheutunut 500: enempää toimenpidettä ............................................................. . 101 501: Yhteensä ......... . 146 502: 503: 504: 505: IV. Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja 506: 507: 1. Tasavallan presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille annetut kirjalliset lausun- 508: not .................................................................................. . 13 509: 2. Muut kannanotot .................................... , ............................... . 26 510: Yhteensä ......... . 39 511: 512: 513: 514: V. Syyttäjäasiat 515: 516: 1. Oikeuskanslerin toimenpiteet syyttäjäntoimintaa koskevissa asioissa: 517: 1) syyttäjistön edustaminen korkeimmassa oikeudessa ............................... . 118 518: 2) syyte- ja muutoksenhakumääräykset sekä ohjeet yksittäistapauksissa ............. . 25 519: 2. Oikeuskanslerinviraston toimittama! tarkastukset ............. ....................... . 16 520: 3. Syyttäjien ohjaus ja koulutus: 521: 1) oikeuskanslerin yleisohjeet ........................................................ . 3 522: 2) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet .......... . 12 523: 3) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet ........................... . 10 524: 525: 4. Syyttäjälaitoksen hallintoasiat ....................................................... . 88 526: Yhteensä ......... . 272 527: 528: 529: 530: 531: VI. Muita oikeuskanslerin lopullisesti käsittelemiä asioita: 532: 533: 1. Oikeuskanslerin tiedoksi eri säännösten mukaisesti saatetut asiat .................... . 632 534: 2. Viraston hallinto- ja talousasiat ...................................................... . 111 535: Yhteensä ......... . 743 536: 537: 538: 539: 540: 1.3. Tarkastukset hanturvaamistoimintaan. Samalla matkalla 541: apulaisoikeuskansleri tutustui myös Suomen 542: Oikeuskansleri on kertomusvuonna tarkasta- YK:n pataljoonaan Libanonissa ja suomalai- 543: nut Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviras- seen valvontajoukkoon Golanilla ja tarkasti 544: ton. niiden oikeudenhoitoa. 545: Apulaisoikeuskansleri on 21.-28.9.1987 Muutoin oikeuskanslerinviraston tarkastus- 546: tehnyt tarkastus- ja tutustumismatkan Lähi- toiminnasta on huolehtinut syyttäjäosasto tar- 547: Itään. Hän tarkasti matkallaan Suomen Tel- kastamaila syyttäjänvirastoja laaditun suunni- 548: Avivissa olevan suurlähetystön sekä tutustui telman mukaisesti. 549: YK:n Libanonissa olevaan esikuntaan ja rau- 550: 14 551: 552: 1.4. Viraston organisaatio ja 1.4.2. Henkilöstö 553: henkilöstö 554: Oikeuskanslerinvirastossa oli kertomusvuo- 555: den päättyessä henkilökuntaa oikeuskanslerin 556: 1.4.1. Organisaatio ja apulaisoikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: 557: kansliapäällikkö, neljä esittelijäneuvosta, viisi 558: Oikeuskanslerinvirastossa on kaksi osastoa, vanhempaa oikeuskanslerinsihteeriä, viisi nuo- 559: yleinen osasto ja syyttäjäosasto. Osastojaon rempaa oikeuskanslerinsihteeriä, ylimääräinen 560: ulkopuolella toimivat oikeuskanslerin ja apu- esittelijä, tilapäinen esittelijä, ylimääräinen 561: laisoikeuskanslerin lisäksi viraston yhteisenä koulutussihteeri, neljä vakinaista ja kolme yli- 562: henkilöstönä kansliapäällikkö, henkilöstö- ja määräistä osastosihteeriä, ylimääräinen toimis- 563: talousasiain osastosihteeri, kirjaamon henki- tosihteeri, ylimääräinen kanslisti, neljä vaki- 564: löstö, konekirjoittajat ja vahtimestarikunta. naista ja yksi ylimääräinen konekirjoittaja, 565: Yleisessä osastossa käsitellään pääasiallisesti virastomestari, vahtimestari, ylimääräinen apu- 566: niitä asioita, jotka liittyvät oikeuskanslerille laisvahtimestari ja tilapäinen lähetti eli kaik- 567: ylimpänä lainvalvojana kuuluviin tehtäviin. kiaan 38 viran- tai toimenhaltijaa. Lisäksi oli 568: Syyttäjäosastossa taas käsitellään syyttäjälai- yksi sivutoiminen tilapäinen esittelijä. 569: tosta koskevat asiat ja ne muut asiat, jotka Lakimiehiä henkilöstöstä oli oikeuskanslerin 570: kuuluvat oikeuskanslerille ylimpänä syyttäjä- ja apulaisoikeuskanslerin ohella 17 lakimies- 571: nä. esittelijää. 572: Oikeuskansleri on antanut oikeuskanslerinvi- Yleiseen osastoon oli sijoitettuna 11 laki- 573: raston työjärjestyksen (1.4.1978, muut. miesesittelijää ja neljä osastosihteeriä. 574: 4.1.1980 ja 24.9.1981), jossa on tarkemmin Syyttäjäosastossa toimi vastaavasti viisi laki- 575: määrätty oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskans- miesesittelijää sekä koulutussihteeri ja osasto- 576: lerin työnjaosta, osastojen tehtävänjaosta sekä sihteeri. 577: virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta. 578: 15 579: 580: 581: 582: 583: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 584: 585: 586: 587: 2.1. Yleiskatsaus olleet läsnä valtioneuvoston istunnoissa ja tasa- 588: vallan presidentin esittelyissä samoin kuin hal- 589: Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtio- lituksen neuvotteluissa ja ns. iltakoulussa. 590: neuvostossa laillisen järjestyksen ja voimassa Oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri ovat 591: olevien säännösten noudattamista. Oikeus- aikaisemman käytännön mukaisesti antaneet 592: kanslerin on myös annettava tasavallan presi- tasavallan presidentille ja ministeriöille kirjalli- 593: dentille ja valtioneuvostolle tietoja ja lausunto- sia lausuntoja ja muita kannanottoja, joita on 594: ja. selostettu tämän jakson kappaleissa 2.4 ja 2.5. 595: Mainitun valvontatehtävän hoitamista var- 596: ten oikeuskanslerille toimitetaan ennakolta val- 597: tioneuvoston yleisen istunnon ja tasavallan 598: presidentin esittelyn esittelylistat tarkastetta- 599: vaksi. Listatarkastus edellyttää usein neuvotte- 2.2. Listatarkastuksessa havaittuja 600: luja ministeriöiden ja niiden virkamiesten virheitä ja puutteita 601: kanssa sekä ennakkolausuntojen antamista asi- 602: oihin liittyvistä oikeuskysymyksistä. Valtioneu- Valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan 603: vostossa esiteitävien asioiden runsaslukuisuu- presidentin esittelyn esittelylistojen tarkastuk- 604: den vuoksi tästä tarkastustehtävästä on muo- sessa on jouduttu puuttumaan niissä ilmennei- 605: dostunut Oikeuskanslerinvirastolie varsin ras- siin sekä asiallisiin että muodollisiin virheisiin 606: kas sekä työtä ja aikaa vaativa tehtävä. Edus- ja puutteisiin. 607: kunnan ja sen perustuslakivaliokunnan esittä- Hallituksen esityksissä eduskunnalle on kiin- 608: mien lausumien on katsottu edellyttävän tätä nitetty huomiota erityisesti lakiehdotuksen sää- 609: entiseen nähden lisääntynyttä tarkastustehtä- tämisjärjestystä koskevaan kohtaan. Asetuksia 610: vää. ja valtioneuvoston päätöksiä koskevissa asiois- 611: Valtioneuvoston yleisessä istunnossa käsitel- sa on tarkastuksen kohteena ollut muun muas- 612: tiin vuonna 1987 yhteensä 5 060 asiaa. Tasa- sa niiden johtolauseet ja voimaantulosäännök- 613: vallan presidentti teki valtioneuvostossa sama- set sekä normien antovaltuudet. 614: na vuonna päätöksiä yhteensä 3 279 asiassa. Komiteoiden, neuvottelukuntien, lautakun- 615: Nämä tiedot perustuvat valtioneuvoston tiedo- tien, neuvostojen ja muiden vastaavien toimie- 616: tusyksikön 5.1.1988 ilmoittamiin lukuihin. Ai- limien kokoonpanoissa, silloin kun niiden aset- 617: kaisemmin on arvioitu, että valtioneuvoston taminen on kuulunut valtioneuvostolle, on 618: yleisistunnon esittelylistoihin ja niiden liitteisiin kiinnitetty huomiota siihen, että kokoonpa- 619: sisältyy vuosittain noin 75 000 sivua ja vastaa- noissa on otettu huomioon asianomaisten 620: vasti tasavallan presidentin esittelyjen esittely- säännösten asettamat vaatimukset ja että toi- 621: aineistoon noin 60 000 sivua. Valtioneuvoston mielimet on asetettu ajoissa. Tasa-arvolain 622: toiminnan valvonta ja seuranta vaatii siten säännökset ovat uusina säännöksinä asettaneet 623: viikottain varsin huomattavan osan oikeus- korostetun vaatimuksen eri sukupuolten huo- 624: kanslerin ja häntä avustavien esittelijäiden työ- mioon ottamisesta toimielinten kokoonpanois- 625: ajasta. sa. Tästä tarkastuksen kohteesta on kerrottu 626: Lisäksi oikeuskansleri tai hänen sijastaan tarkemmin tämän jakson seuraavassa kohdassa 627: apulaisoikeuskansleri ovat säännönmukaisesti 2.3. 628: 16 629: 630: Edellä esimerkinomaisesti mainitut ja lukui- asetettavista komiteoista, neuvottelukunnista, 631: sat muut tarkastuksen kohteisiin kuuluvat sei- lautakunnista ja neuvostoista sekä muista vas- 632: kat ovat antaneet viikottaisessa listatarkastuk- taavista toimielimistä, on ollut kiinnitettävä 633: sessa aihetta moniin yhteydenottoihin ministe- huomiota erityisesti näiden toimielinten ko- 634: riöihin ja asioiden esittelijäihin sekä esitehäviä koonpanoon niin, että niissä on ollut tasa- 635: asioita koskevien säännösten tarkkaan perehty- arvolaissa edellytetty nais- ja miesedustus tai 636: miseen. että, jollei niin ole ollut, erityiset syyt menette- 637: Tehdyt huomautukset ovat johtaneet esitte- lyyn on esitetty. 638: lylistojen korjaamisiin tai, jollei se ole ollut Virkanimitysasioissa on valtioneuvoston toi- 639: mahdollista, listojen poistamiseen esittelystä ja minnan seurannassa kiinnitetty huomiota vir- 640: asioiden tuomiseen uudelleen esittelyyn huo- kaesityksiin ja ehdollepanoihin myös siltä kan- 641: mautuksissa edellytetyllä tavalla tarkistettuina. nalta, ettei niihin ole sisältynyt syrjintää suku- 642: puolen perusteella. Jos epäilyjä sellaisesta on 643: syntynyt, esityksiä on vaadittu tarkistettaviksi 644: ja täydennettäviksi tasa-arvolaissa säädettyjen 645: edellytysten mukaisesti. 646: 2.3. Tasa-arvolain soveltamisesta 647: Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an- 648: nettu laki (609/86), tasa-arvolaki, tuli voimaan 649: 1.1.1987. Lain tarkoituksena on estää suku- 650: puoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja 651: miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituk- 652: sessa parantaa naisten asemaa erityisesti työ- 653: elämässä. 2.4. Tasavallan presidentille ja 654: Tasa-arvolaissa (4 §:n 2 mom.) on säädetty ministeriöille annetut kirjalliset 655: muun muassa, että valtion komiteoissa, neu- lausunnot 656: vottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimieli- 657: missä tulee, jollei erityisistä syistä muuta joh- 658: du, olla sekä naisia että miehiä. Tällä säännök- 659: sellä on valtion viranomaisille asetettu velvolli- 660: suus edistää tasa-arvoa mainittuja toimielimiä 2.4.1. Tasavallan presidentille annetut 661: muodostettaessa. Lain voimaantulosäännök- lausunnot 662: sessä on tosin säädetty, ettei säännös velvoita 663: muuttamaan ennen lain voimaantuloa asetetun 664: valtion komitean, neuvottelukunnan tai muun 1. Tasavallan presidentille annettu lausunto 665: vastaavan toimielimen kokoonpanoa. kansalaistamispäätöstä koskevassa asiassa, jos- 666: Syrjinnästä työelämässä on tasa-arvolaissa sa oli kysymys siitä, miten oli arvioitava tilan- 667: (8 §:n 1 mom.) säädetty, että työnantajan me- ne, kun Suomen kansalaisuuden saanut henki- 668: nettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja lö oli hakemuksensa yhteydessä erehdyttänyt 669: työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulu- Suomen viranomaisia ja tasavallan presidenttiä 670: tukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka väärillä henkilötiedoilla 671: on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista 672: sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Tasa- 673: osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai vallan Presidentin kanslialle nro 2855/ 674: tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyt- 9.7.1987, dnro 20/d 1987. 675: tävä syy taikka että hänen menettelynsä on 676: johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta "Tasavallan presidentin kanslia on pyytänyt 677: kuin sukupuolesta. 2.4.1987 päivätyllä kirjeellä oikeuskanslerin 678: Edellä selostetut säännökset ovat kertomus- lausuntoa sisäasiainministeriön 23.3.1987 päi- 679: vuonna merkinneet uuden seikan huomioon vätystä kirjeestä nro 2228/312/86 ja sen liittee- 680: ottamista myös valtioneuvoston toiminnassa. nä olevasta asiakirjavihkosta ilmenevässä asi- 681: Valtioneuvostossa käsiteltävissä asioissa sil- assa, joka koskee Pietarsaaren kaupungissa 682: loin, kun on ollut kysymys valtioneuvoston asuvan M.H:n Suomen kansalaisuutta. 683: 17 684: 685: Asiakirjoista ilmenevät tiedot Virheellisyyden laadun arvioiminen 686: M.H. on aikoinaan 2.6.1973 saapunut Suo- Voimassa olevassa kansalaisuuslainsäädän- 687: meen ja käyttänyt tällöin Turkin passia, jonka nössä ei ole erityisiä säännöksiä siltä varalta, 688: mukaan hän oli Turkin kansalainen M.C. kuinka kansalaistamispäätöstä silmällä pitäen 689: (1. 7.1954). M. H. on viimeksi mainitun nimise- on oikeudellisesti arvioitava tilannetta, jossa 690: nä mennyt naimisiin 22.10.1973 Suomen kan- Suomen kansalaisuuden saanut henkilö on ha- 691: salaisen kanssa ja tästä avioliitosta on syntynyt kemuksensa yhteydessä erehdyttänyt maamme 692: 26.9.1976 lapsi. Nimelle M.C. on myönnetty viranomaisia ja lopulta Tasavallan Presidenttiä 693: myös useita oleskelu- ja työlupia vuoteen 1976 väärilla henkilötiedoilla. Kansalaisuus on esillä 694: saakka. Tasavallan Presidentti on antanut olevassa tapauksessa myönnetty hakijalle, jota 695: 7.4.1978 kysymyksessä olevalle henkilölle Suo- koskevat kansalaisuuden saamisen edellytykset 696: men kansalaisoikeuden niin ikään M.C:nä. on aikoinaan tutkittu ja tultu näiden osalta 697: Samalla on otettu Suomen kansalaiseksi hänen myönteiseen tulokseen. Myöhemmin on kui- 698: edellä mainittu alaikäinen lapsensa nimellä tenkin ilmennyt, että hakija on käyttänyt hake- 699: B.C. muksessaan vääriä henkilötietoja. Tästä hänel- 700: M.H. on tehnyt Pietarsaaren poliisilaitoksel- le on määrätty jo rikosoikeudellinen seuraa- 701: le 31.1.1986 itse ilmoituksen siihen saakka mus. 702: käyttämistään vääristä henkilötiedoista. Suori- Kansalaistamispäätöstä oikeudelliselta kan- 703: tetun kuulustelun mukaan M.H. on alunperin nalta tarkasteltaessa voidaan todeta, että pää- 704: Syyrian kansalainen ja hänen syntymäaikansa tös on erään keskeisen tosiseikan eli kansalais- 705: on 5.9.1948. M.H. oli vuonna 1970 karannut tettavan nimen osalta syntynyt virheellisen si- 706: Syyrian armeijasta ja siirtynyt rajan yli Turk- sältöisenä. Kun kansalaistamispäätös on tehty 707: kiin, jossa hän oli sukulaistensa ja paikallisten jo melkein vuosikymmen sitten ja se on laadul- 708: virkamiesten avustuksella saanut itselleen Tur- taan oikeutta luova statuspäätös, joka suo 709: kin Passin nimellä M.C. (s. 1.7.1954). Poliisi- saajalleen erityisen edun, on nähdäkseni sel- 710: kuulustelussa M.H. on kertonut Syyriassa an- vää, ettei mainittua päätöstä kuitenkaan voida 711: netusta määräaikaisesta armahduslaista (voi- oikeudellisesti pitää mitättömänä eli nulliteetti- 712: massa 25.5.1986 saakka) ja mahdollisuuksis- na. 713: taan käydä tapaamassa sukulaisiaan Syyriassa. Virheellisenä pitäisin myös sitä viranomai- 714: Virallisen syyttäjän nostettua asiassa syyt- silla ehkä ollutta käsitystä, jonka mukaan toi- 715: teen M.H. on tullut 11.6.1986 tuomituksi Pie- sella nimellä annettu kansalaistamispäätös ei 716: tarsaaren raastuvanoikeudessa erittäin lieventä- koskisi ollenkaan M.H:ta ja että häntä siten 717: vien asianhaarain vallitessa tehdystä jatketusta olisi tällä hetkellä kohdeltava ulkomaan kansa- 718: rikoksesta, joka käsittää yleisen asiakirjan vää- laisena tai kansalaisuutta vailla olevana. 719: rentämisen ja väärän merkinnän aiheuttamisen Tämän vuoksi nähdäkseni olisi syytä seuraa- 720: julkiseen rekisteriin, seitsemän kuukauden eh- vaksi arvioida sitä, kuinka oikeudellisesti epä- 721: dolliseen vankeusrangaistukseen 1. 7.1987 päät- selvä tilanne olisi säännösten puitteissa selven- 722: tyvin koetusajoin. Raastuvanoikeuden päätös nettävissä siten, että yli 9 vuotta sitten tehty 723: on lainvoimainen. kansalaistamispäätös saataisiin oikeudellisesti 724: Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimistoon tarkastellen moitteettomaksi. Tällöin tulisivat 725: M.H. on 7.3.1986 jättänyt oleskelu- ja työlu- äärivaihtoehtoina tarkasteltavaksi kansalaista- 726: pahakemuksen, josta ilmenee hänen tarkoituk- mispäätöksen peruuttamis- tai kumoamismah- 727: sensa jäädä edelleen asumaan ja työskentele- dollisuus taikka sen oikaisu Tasavallan Presi- 728: mään Suomeen. dentin toimesta tai hallintolainkäytön järjes- 729: tyksessä ylimääräisen muutoksenhakukeinon 730: käytön avulla. 731: Lausunto Hallitusmuodon 31 §:n mukaan Tasavallan 732: Presidentillä on valta antaa vieraan maan kan- 733: Tasavallan Presidentin kanslian pyytämänä salaiselle Suomen kansalaisoikeus sekä vapaut- 734: lausuntona esitän kunnioittavasti seuraavaa. taa Suomen kansalaisuudesta. Hallitusmuodon 735: 736: 737: 738: 739: 3 3808860 740: 18 741: 742: 4 §:n 2 momentin mukaan vieraan maan kan- pohdittavaksi lähinnä kysymys siitä, mitä kei- 743: salainen voidaan ottaa Suomen kansalaiseksi noja on käytettävissä alussa kuvatun epäsel- 744: niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa vyyksiä aiheuttaneen tilanteen selkeyttämisek- 745: erikseen säädetään. si, eli lähinnä se, kuinka tarkoitettu oikaisu 746: hakijan hyväksi olisi suoritettavissa. 747: Kun hallintomenettelylain 3 §:n 2 momentin 748: Kansalaisuuden taannehtiva menetelyksi mukaan mainittu laki ei koske Tasavallan Pre- 749: julistaminen sidenttiä, eivät myöskään lain 26 §:n asiavir- 750: heen korjaamista koshevat säännökset voi tulla 751: Meillä on jo vanbernmassa lainsäädännössä tässä kohden sellaisinaan sovellettaviksi. 752: suhtauduttu varsin pidättyväisesti mahdollisuu- 753: teen julistaa Suomen kansalaisuus menetetyksi. 754: Niinpä Suomen kansalaisuuden menettämisestä Kansalaisuusselitys 755: 17.6.1927 annetun lain (181/27) mukaan oli 756: olemassa kaksi tapausta, jolloin kansalaisuus Sen sijaan on todettava, että meillä jo Suo- 757: voitiin riistää Suomen kansalaiselta vastoin men kansalaisuuden menettämisestä vuonna 758: hänen tahtoaan. Kun lainsäädäntöä 1940-luvun 1927 annetun lain ajoista alkaen samoin kuin 759: alussa uudistettiin, katsottiin hallituksen esi- myös voimassa olevan kansalaisuuslain (401/ 760: tyksessä (n:o 9/Vp. 1941), että nämäkin ta- 68) mukaisesti on Tasavallan Presidentille 761: paukset olivat ristiriidassa Suomen oikeus- myönnetty oikeus hakijan pyynnöstä antaa 762: järjestyksen perusteena olevan kansalaisten oi- selitys siitä, onko hakija Suomen kansalainen. 763: keusturvan periaatteiden kanssa. Kun säännök- Vuoden 1927 lakiin mainittu säännös tuli pe- 764: set olivat lisäksi osoittautuneet käytännössä rustuslakivaliokunnan käsittelyn (V.M. n:o 13/ 765: jokseenkin merkityksettömiksi, niitä ei tuoiloi- Vp. 1926) yhteydessä, jolloin selityksen anta- 766: seen lakiehdotukseen sisällytetty. Siten Suomen misvaltuus siirrettiin sisäasiainministeriöitä Ta- 767: kansalaisuuden menettäminen tuli jo Suomen savallan Presidentille. Kun Suomen kansalai- 768: kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä suudesta vapauttaminen anomuksen perusteel- 769: 9.5.1941 annetun lain (325/41) mukaan kysy- la samoin kuin Suomen kansalaiseksi ottami- 770: mykseen vain joko hakemuksesta tai lain pe- nen on Tasavallan Presidentin asia, valiokun- 771: rusteella suoraan. Uudempi lainsäädäntö on nan mukaan tällaisen selityksenkin antaminen 772: noudattanut samaa linjaa. sopivimmin kuului Tasavallan Presidentille. 773: Edellä olevan johdosta voidaan siten tulla Nykyisen kansalaisuuslain säätämisen yhtey- 774: siihen tulokseen, ettei lainsäädäntö näytä tun- dessä 28.6.1968 säännös uudistettiin. Hallituk- 775: tevan mahdollisuutta, jossa kansalaistamispää- sen esityksen (n:o 39/Vp. 1968) mukaan selitys 776: töksen yhteydessä tapahtunut tahallinenkaan voidaan muun muassa antaa, jos henkilö, joka 777: harhautus, josta rikosoikeudellinen seuraamus oman ilmoituksensa nojalla on saanut Suomen 778: on määrätty, voisi johtaa kansalaistamispää- kansalaisuuden, on epätietoinen siitä, onko 779: töksen taannehtivaan peruuttamiseen ja siten hän myöhemmin mahdollisesti menettänyt sen. 780: myönnetyn kansalaisuusoikeuden riistoon pää- Voimassa olevan lain 13 §:n mukaisesti henki- 781: töksen antamiseen asti ulottuvin taannehtivin lö, joka haluaa selityksen, onko hän Suomen 782: vaikutuksin. kansalainen, hakekoon sitä Tasavallan Presi- 783: dentiltä, jolla on valta, sitten kun asiasta on 784: hankittu korkeimman hallinto-oikeuden lau- 785: Virheellisen kansalaistamispäätöksen sunto, antaa sellainen selitys. 786: korjausmahdollisuudet 787: 788: Pohdittavaksi tulevat seuraavaksi kysymyk- Kansalaistamispäätöksen purku 789: set kansalaistamispäätöksen itseoikaisumah- 790: dollisuudesta tai ylimääräisen muutoksenhaku- Toisen huomionarvoisen vaihtoehdon tässä 791: keinon, päätöksen purun käyttämisestä tarkoi- kohdin korjauksen saamiseksi kansalaistamis- 792: tetussa tilanteessa. Kun edellä lausutun nojalla päätökseen muodostaa purkuesityksen tekemi- 793: kansalaistamispäätöksen muuttaminen itseoi- nen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Virheelli- 794: kaisuna oikeuden saaneen vahingoksi ei näh- siin tietoihin perustuvan kansalaistamispäätök- 795: däkseni saata tulla kysymykseen, tulisi tässä sen purkamiseksi. 796: 19 797: 798: Totean, etta korkein hallinto-oikeus on aina- kansalaistamispäätöksen purkuun ja korjaami- 799: kin yhdessä julkaistussa tapauksessa (KHO seen. 800: 1971 II 71) tutkinut materiaalisesti yksityisen 801: henkilön hakemuksen Tasavallan Presidentin 802: tekemän kansalaistamispäätöksen purkamisek- Vaihtoehtojen arviointia 803: si. -- 804: Ylimääräisestä muutoksenhausta hallintoasi- Edellä selostetun mukaisesti pitäisin selvänä, 805: oissa 1.4.1966 annetun lain 6 §:n mukaan hal- että korkein hallinto-oikeus olisi toimivaltainen 806: lintopäätös voidaan purkaa tutkimaan hakemuksen, jossa Tasavallan Pre- 807: 1) jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, sidentin päätöstä pyydettäisiin selitettäväksi si- 808: joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätök- ten, että mainittu päätös koskee M.H:ta ja että 809: seen; päätös tältä osin oikaistaisiin. Sen sijaan pitäi- 810: 2) jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain sin hyvin epätodennäköisenä sellaisen purku- 811: soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut hakemuksen menestymistä, jolla yhdeksän 812: olennaisesti vaikuttaa päätökseen; vuotta kansalaistamispäätöksen jälkeen pyrit- 813: 3) jos asiaan on tullut sellaista uutta selvitys- täisiin mainitun päätöksen kumoamiseen ja 814: tä, joka voisi olennaisesti vaikuttaa päätök- poistamiseen. 815: seen, eikä hakijasta johdu, että uutta selvitystä Mikäli tapauksessa pyrittäisiin tilanteessa 816: ei ole aikanaan esitetty. olevien epäselvyyksien poistamiseen nimen- 817: omaan tarkoituksella selittää tehty kansalaista- 818: Päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa mispäätös M.H:ta koskevaksi, toteaisin, että 819: yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota menettelyoikeudellisesti tarkoitettuun päämää- 820: vaativan päätöksen purkamista. Purkamista on rään voitaisiin päästä käyttäen yksinkertaisinta 821: haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun avoinna olevaa keinoa. Vaikka edellä selostettu 822: päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista 823: kansalaisuuslain 13 §:n selityksenantosäännös 824: syistä päätös voidaan purkaa määräajan jäl- ei ole syntynyt suoranaisesti tämäntapaista ti- 825: keenkin. lannetta silmällä pitäen, asia näyttäisi täyttä- 826: Arvioitaessa kysymyksessä olevassa asiassa vän siinä mainitut edellytykset. Samaan suun- 827: purkuesityksen tekemisen edellytyksiä siinä tar- taan viittaa myös viranomaisten suhtautumi- 828: koituksessa, että kansalaistamispäätös kor- nen tilanteeseen sekä kansalaistetun alaikäisen 829: keimman hallinto-oikeuden toimesta kumottai- lapsen aseman huomioon ottaminen. 830: siin ja poistettaisiin, tähän on nähdäkseni suh- Nähdäkseni olisi mahdollista ratkaista asia 831: tauduttava aikaisemmin esitettyjen näkökoh- siten, että M.H. esittäisi Tasavallan Presiden- 832: tien valossa varauksellisesti. Lähinnä tapauk- tille hakemuksen, jossa hän kertoen tapahtu- 833: sessa saatettaisiin viitata edellä mainitun lain miin liittyneet olosuhteet sekä kansalaisuusky- 834: 6 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamaan symyksensä osalta syntyneet epäselvyydet, pyy- 835: erehdykseen, jonka osalta edellytyksenä olisi täisi Tasavallan Presidentiltä kansalaisuuslain 836: lisäksi, että se on voinut vaikuttaa olennaisesti 13 §:ssä tarkoitettua selitystä. Tasavallan Pre- 837: päätökseen. sidentti voisi selityksessään todeta kansalaista- 838: Asiakirjoista käy ilmi, että tässä tarkoitettu misen tarkoittaneen hakijaa, jonka oikea nimi 839: kansalaistamispäätös oli valmisteltu normaalis- olisi uuden selvityksen mukainen. Kun Tasa- 840: ti ja sen nojalla hankitut tiedot olivat sinänsä vallan Presidentin tulee säännöksen mukaan 841: riittävät myönteisen ratkaisun teolle. Päätöstä hankkia korkeimman hallinto-oikeuden lau- 842: tehtäessä erehdys onkin kohdistunut lähinnä sunto, tulevat asiassa nähdäkseni hallinnollisen 843: vain kansalaistettavan nimeen. lainkäytön näkökohdat huomioon otetuiksi. 844: Tarkoitetusta kansalaistamispäätöksestä on Selityksen tulisi käsittää myös samalla kertaa 845: tällä hetkellä kulunut jo yli viisi vuotta. Erityi- kansalaistettu alaikäinen lapsi. 846: sen painavia syitä kansalaistamispäätöksen ku- 847: moamiseen ja poistamiseen hakijan vahingoksi 848: ei nähdäkseni asiakirjaselvityksen perusteella Lopputulos 849: ole esitettävissä. Sen sijaan kyllä voitaisiin 850: arvioida, että tällaisia syitä saatettaisiin esittää Kaiken edellä olevan nojalla olen tullut sii- 851: sellaisen hakemuksen tueksi, jossa pyrittäisiin hen lopputulokseen, että kysymyksessä olevan 852: korkeimmassa hallinto-oikeudessa mainitun kansalaistamispäätöksen oikeudelliset ongel- 853: 20 854: 855: mat olisivat asian tässä vaiheessa yksinkertai- kanslerinvirastoon hankituista asiakirjoista on 856: simmin ja tarkoituksenmukaisimmin selvitettä- käynyt ilmi muun ohella seuraavaa. 857: vissä kansalaisuuslain 13 §:n mukaisella pyyn- Helsingin kaupungista olevat E.T., E.K. ja 858: nöllä Tasavallan Presidentille, jolla nähdäkseni L.S. olivat anoneet rintamapalvelustunnukses- 859: on valta selostetussa epätietoisuutta herättä- ta annetun asetuksen nojalla rintamapalvelus- 860: neessä ja epäselvässä tilanteessa selittää mainit- tunnusta. Anomukset olivat perustuneet lotta- 861: tu kansalaistamispäätös koskevaksi hakijaa ja palvelukseen kauppalaivoilla Inkerin suoma- 862: hänen lastaan myös selvitetyllä uudella oikealla laisten väestönsiirron aikana vuonna 1943. 863: nimellä. Veteraanitunnuslautakunta samoin kuin 864: Lausuntopyynnön liiteasiakirjat, joita on myös asiaa valitusten johdosta käsitellyt puo- 865: täydennetty väestörekisteritiedoilla, palaute- lustusministeriö olivat päätyneet anomukset 866: taan oheisina.'' hylkääviin lopputuloksiin. Hylkäävä kanta oli 867: perustunut siihen, ettei asianomaisten suoritta- 868: maa palvelusta pidetty rintamapalvelustunnuk- 869: sesta annetun asetuksen 1 §:n edellyttämissä 870: olosuhteissa suoritettuna palveluksena. 871: Katsottuaan, että asian saama lopputulos oli 872: 2. Tasavallan Presidentin kanslialle annettu kohtuuton, olivat E.T., E.K. ja L.S. käänty- 873: lausunto rintamasotilastunnuksesta annetun neet kantelukirjoituksin eduskunnan oikeus- 874: asetuksen (772/69) ja rintamapalvelustunnuk- asiamiehen puoleen. Oikeusasiamies Olavi Hei- 875: sesta annetun asetuksen (554/78) soveltamises- nonen oli pitänyt sekä veteraanitunnuslauta- 876: ta naisten rintamapalvelustunnuksia myönnet- kunnan että puolustusministeriön tulkintaa rin- 877: täessä tamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen 878: 1 §:n osalta kovin muodollisena ja näin ollen 879: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Tasa- kohtuuttomana, koska mainittu asetus rinta- 880: vallan Presidentin kanslialle nro 4250/ masotilaseläkelakiin liittyvänä kuuluu sosiaali- 881: 12.10.1987, dnro 34/d 1987. seen lainsäädäntöön, jota ei tulisi tulkita sup- 882: peasti. Oikeusasiamies Heinosen mukaan asias- 883: ''Tasavallan Presidentin kanslia on pyytänyt sa oli perustetta uudelleen harkinnalle, joten 884: 29.6.1987 päivätyllä kirjeellään n:o K/0643/87 hän oli saattanut käsityksensä puolustusminis- 885: oikeuskanslerin lausuntoa Tasavallan Presiden- teriön tietoon. Veteraanitunnuslautakunta oli 886: tille 15.6.1987 saapuneen kirjoituksen j ahdas- käsitellyt hakemukset uudelleen ja 19.3.1987 887: ta. tekemällään päätöksellä, ottaen huomioon 888: Kirjoituksessa on pyydetty Tasavallan Presi- eduskunnan oikeusasiamiehen asiasta esittämät 889: dentin tulkintaa siitä, ovatko veteraanitunnus- näkökohdat, antanut E.T:lle, E.K:lle ja L.S:lle 890: lautakunta ja puolustusministeriö oikeutettuja rintamapalvelustunnukset. 891: hylkäämään naisten rintamapalvelustunnusha- 892: kemuksia rintamasotilastunnuksesta annetun 893: asetuksen (772/69) perusteella vai tuleeko nii- Veteraanitunnuslautakunnan ja 894: den perustaa naisten kohdalla päätöksensä puolustusministeriön menettely 895: vain rintamapalvelustunnuksesta annetun ase- 896: tuksen (554178) säännöksiin. Lisäksi kirjoituk- Tasavallan Presidentille osoitetussa kirjoi- 897: sessa on pyydetty, että Tasavallan Presidentti tuksessa on esitetty arvostelua sekä veteraani- 898: antaisi puolustusministeriölle tarkat ohjeet tunnuslautakunnan että puolustusministeriön 899: edellä mainittujen asetusten noudattamisesta ja menettelyn suhteen. Siinä on todettu, että lau- 900: tulkinnasta. sunnoissa eduskunnan oikeusasiamiehelle vete- 901: raanitunnuslautakunta ja puolustusministeriö 902: olivat esittäneet sellaisia näkemyksiä, jotka 903: - Kirjoituksen tausta ja perusteet toteutettuina ovat omiaan johtamaan säännös- 904: ten soveltajan väärään tulkintaan. Veteraani- 905: Oikeudesta rintamapalvelustunnukseen tunnuslautakunta oli lausunnossaan jopa väit- 906: tänyt, että rintamapalvelustunnuksen saamises- 907: Kirjoituksesta, sen liiteasiakirjoista ja edus- sa vaaditaan samoja edellytyksiä kuin rintama- 908: kunnan oikeusasiamiehen kansliasta oikeus- sotilastunnuksesta annettu asetus edellyttää 909: 21 910: 911: rintamasotilastunnuksen saamisessa. Myös nut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtä- 912: puolustusministeriö oli yhtynyt tähän käsityk- vissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty- 913: seen lausuessaan, että "lähtökohtana on pidet- män alueella, annetaan rintamapalvelustunnus. 914: ty periaatetta, että todistus palveluksesta 915: myönnetään naisille samoin edellytyksin kuin 916: miehille. Säännösten erilaisesta sanamuodosta Rintamasotilastunnus 917: huolimatta niiden tarkoitus ja tavoitteet ovat 918: siten yhteneväiset". Kuitenkin, jos verrattiin Rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk- 919: rintamasotilastunnuksesta annetun asetuksen sen (772/69, muut. 555/78 ja 340/86) 1 §:n 920: 1 §:ää, joka koskee miehiä, ja rintamapalve- mukaan rintamasotilastunnus annetaan rinta- 921: lustunnuksesta annetun asetuksen 1 §:ää, joka masotilaalle. Rintamasotilaana tarkoitetaan 922: koskee naisia, ne olivat täysin erisisältöisiä. sellaista henkilöä, joka on Suomen kansalaise- 923: Kirjoituksessa on kiinnitetty huomiota sii- na osallistunut tai joka nyt on Suomen kansa- 924: hen, että oli olemassa E.T:n, E.K:n ja L.S:n lainen ja on osallistunut vuosien 1939-1945 925: kanssa vastaavissa olosuhteissa palvelleita lot- sotien aikana puolustusvoimien joukoissa var- 926: tia, jotka eivät vielä ole saaneet rintamapalve- sinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomie- 927: lustunnusta, ja oli arvattavaa, että veteraani- henä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk- 928: tunnuslautakunta ja puolustusministeriö tule- sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin osallis- 929: vat hylkäämään heidänkin anomuksensa samo- tuneeksi katsotaan henkilö, joka on todistetta- 930: ja perusteita käyttäen kuin edellä mainittujen vasti osallistunut taisteluihin rintamavastuussa 931: henkilöiden kohdalla oli ensin tapahtunut. olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen 932: alueella taikka ilmatorjunta- ja rannikkojou- 933: koissa merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi- 934: Lausunto mien lentoyksiköissä. 935: Rintamasotilaaksi katsotaan myös sotilas- 936: Tasavallan Presidentin kanslian pyytämänä vammalain soveltamisalan laajentamisesta an- 937: lausuntona kunnioittavasti esitän seuraavaa. netun lain (390/56) 2 §:n 1 momentin 3 koh- 938: Lausuntopyynnössä tarkoitettua asiaa har- dassa tarkoitettu henkilö eli henkilö, joka on 939: kittaessa tulee ensisijaisesti arvioitavaksi kysy- osallistunut Suomen ollessa sodassa sen kansa- 940: mys veteraanitunnuslautakunnan ja puolustus- laisena vieraan vallan joukoissa sotaan Suo- 941: ministeriön menettelyn laillisuudesta rintama- men silloista vihollista vastaan. 942: sotilastunnuksesta ja rintamapalvelustunnuk- 943: sesta annettujen asetusten soveltamisessa. Toi- 944: seksi kirjoitukseen liittyy pyyntö, jonka mu- Veteraanitunnuslautakunnan ja 945: kaan Tasavallan Presidentin tulisi antaa edellä puolustusministeriön menettely 946: mainittuja asetuksia täsmentäviä sitovia mää- 947: räyksiä tai asetusten soveltamisohjeita. Sekä veteraanitunnuslautakunta että puolus- 948: tusministeriö ovat esillä olevan asian johdosta 949: eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamissaan 950: Rintamapalvelustunnuksesta ja lausunnoissa perustelleet edellä mainittuihin 951: rintamasotilastunnuksesta annettujen hakemuksiin antamiaan kielteisiä päätöksiään. 952: asetusten soveltamisesta Ratkaisut ovat perustuneet sovellettujen sään- 953: nösten suppeaan tulkintaan ja niihin selvityk- 954: Rintamapalvelustunnus siin, jotka päätöksiä tehtäessä olivat olleet 955: käytettävänä. Lausunnoissa esiin tuodut seikat 956: Rintamapalvelustunnuksesta annetun ase- huomioon ottaen ratkaisut eivät ole olleet sel- 957: tuksen (554/78, muut. 341/86) 1 §:n mukaan vässä ristiriidassa säännösten sisällön kanssa. 958: naiselle, joka on Suomen kansalaisena palvel- Mitä erityisesti tulee siihen väitteeseen, että 959: lut tai naiselle, joka nyt on Suomen kansalai- hakemusten ratkaisuissa ja lausunnoissa olisi 960: nen ja on palvellut vuosien 1939-1945 sotien pyritty osin myös rintamasotilastunnuksesta 961: aikana rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty- annetun asetuksen soveltamiseen, totean, että 962: män joukoissa taikka ilmatorjunta- tai rannik- sekä veteraanitunnuslautakunnan että puolus- 963: kojoukoissa, merivoimien alusyksikössä tai il- tusministeriön taholta on tosin tuotu esiin rin- 964: mavoimien lentoyksikössä tahi muutoin toimi- tamapalvelustunnuksesta ja rintamasotilas- 965: 22 966: 967: tunnuksesta annettujen asetusten yhdenmukai- sesti, mikäli asetustasoa alempien määräysten 968: set tavoitteet ja tarkoitus, mutta mainitun käsi- tai ohjeiden antamiseen on tarvetta, tällaisten 969: tyksen lausuminen ei sinänsä luo perustetta ohjeiden antaminen on yleensä asetuksella de- 970: olettamalle, että rintamapalvelustunnushake- legoitu valtioneuvostolle tai ministeriölle. 971: musten ratkaisuissa olisi osin turvauduttu nor- Mikäli Tasavallan Presidentti tästä valtio- 972: mitasolla myös rintamasotilastunnuksesta an- sääntöoikeudellisesta käytännöstä poiketen pi- 973: netun asetuksen säännöksiin. täisi siten tarpeellisena pyydetynlaatuisten tark- 974: Niiltä osin kuin asiakirjoista käy ilmi, että kojen, mainittujen asetusten noudattamista ja 975: veteraanitunnuslautakunta on sittemmin käsi- tulkintaa koskevien säännösten antamista, tuli- 976: tellyt edellä mainittujen henkilöiden hakemuk- si tämä huomioon ottaen myös puolustusminis- 977: set uudelleen ja päätynyt entisistä päätöksistä teriön aseman muutoksenhakuasteena tapah- 978: poiketen hakemukset hyväksyvään lopputulok- tua asetuksenauto-oikeutta käyttäen. 979: seen, totean, että koska veteraanitunnuslauta- Mahdollista on myöskin se, että Tasavallan 980: kunnalla on uuden käsittelyn pohjana ollut Presidentin puolelta esitettäisiin vapaamuotoi- 981: uutta selvitystä asianomaisten palvelusoloista, sesti hallitusmuodon 32 §:n nojalla tarpeelli- 982: mikä selvitys on ollut omiaan puoltamaan seksi havaittujen määräysten ja ohjeiden anta- 983: hakemusten hyväksymistä, oikaisumenettelyä mista siihen toimivaltaisen viranomaisen puo- 984: on pidettävää asianmukaisena ja perusteltuna. lesta tai edellytettäisiin veteraanitunnuslauta- 985: kunnan ryhtyvän asiassa tarpeellisiin toimenpi- 986: teisiin. 987: Määäräysten ja soveltamisohjeiden 988: antovallasta 989: Säännösten soveltamisesta ja 990: Esillä olevassa kirjoituksessa mainittu pyyn- muutostarpeesta 991: tö koskee toiseksi sitä, että Tasavallan Presi- 992: dentti voimassa olevien asetusten täsmennyk- Lopuksi totean vielä, että esillä oleva sovel- 993: seksi antaisi puolustusministeriölle tarkat oh- lutustapaus ja -ongelma kysymyksessä olevien 994: jeet asetusten noudattamisesta ja tulkinnasta. säännösten osalta ei suinkaan ole ainoa. Sään- 995: Hallitusmuotoon ei ole sisällytetty säännök- nöksiä sovellettaessa on ilmennyt useita erityis- 996: siä tasavallan presidentin oikeudesta antaa tilanteita, joiden suhteen on jouduttu vaikeisiin 997: lainsäädäntövaltansa puitteissa asetustasoa tulkintatilanteisiin. Näiltä osin viittaan veteraa- 998: alempia sitovia hallinnollisia määräyksiä tai nitunnuslautakunnan puolustusministeriölle 999: ohjeita. Hallitusmuodon 32 §:n mukaan tasa- 26.3.1987 osoittamaan kirjeeseen, josta seuraa 1000: vallan presidentin tehtävänä on kyllä valvoa jäljennös oheisena. 1001: valtion hallintoa ja hän voi sitä varten vaatia Eräältä osalta asia saanee ratkaisunsa halli- 1002: virastojen ja yleisten laitosten päälliköiltä tai tuksen annettua 2.9.1987 eduskunnalle esityk- 1003: hallituksilta tietoja ja myös toimeenpanna tar- sen laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamises- 1004: kastuksia. ta, jonka yleisperustelujen mukaan rintamalla- 1005: Totean, että rintamasotilastunnuksesta anne- olonsa merkiksi linnoitusrakentajat saisivat 1006: tun asetuksen 7 §:ssä on jo valtioneuvostolle rintamatunnuksen, josta säädetään asetuksella. 1007: siirretty oikeus tarvittaessa antaa tarkempia 1008: määräyksiä asetuksen soveltamisesta. Sen si- 1009: jaan vastaavaa delegointisäännöstä ei ole sisäl- Yhteenveto 1010: lytetty asetukseen rintamapalvelustunnuksesta. 1011: Valtiosääntöoikeuden perusteella näyttäisi Edellä olevaan viitaten totean, että mikäli 1012: selvältä, että tasavallan presidentti käyttää Tasavallan Presidentti pitää tarpeellisena esi- 1013: eduskunnasta riippumatonta itsenäistä lainsää- tettyjen toivomusten toteuttamista, tämä voi 1014: däntövaltaansa asetustasoisia säännöksiä anta- tapahtua ainakin edellä kerrotuin tavoin. 1015: malla. Hallitusmuotoon ei sisälly säännöstä, Sikäli kuin esillä olevassa asiassa on ollut 1016: joka antaisi presidentille mahdollisuuden puut- kysymys veteraanitunnuslautakunnan ja puo- 1017: tua viranomaisten menettelyyn antamalla oi- lustusministeriön menettelystä sinänsä, mieles- 1018: keudellisesti sitovia yleismääräyksiä tai sään- täni asiassa ei ole tullut esille sellaista, johon 1019: nösten tulkinta- ja sovellutusohjeita. tässä vaiheessa olisi täältä käsin aihetta enem- 1020: Valtiosääntöoikeudellisen käytännön mukai- mälti puuttua. 1021: 23 1022: 1023: Lausuntopyynnön liiteasiakirjat, joita on asiainvaliokunnan pyyntö saada myös asiakir- 1024: täydennetty veteraanitunnuslautakunnalta han- jat oli edelleen voimassa, ministeriö on pyytä- 1025: kituilla asiakirjajäljennöksillä, palautetaan tä- nyt oikeuskanslerin lausuntoa yhtäältä siitä, 1026: män ohella." mitkä säädökset tällaisessa tapauksessa säätele- 1027: vät ulkoasiainministeriön asemaa ja miten näi- 1028: tä säädöksiä on tulkittava, ja toisaalta siitä, 1029: kuuluuko asia eduskunnan ulkoasiainvalio- 1030: kunnan toimialaan. 1031: 2.4.2. Ministeriöille annetut lausunnot Lausuntopyyntönsä pohjaksi ministeriö on 1032: ilmoittanut katsovansa, että ministeriö ei ole 1033: voinut antaa tietoa asiasta, koska asiaa koske- 1034: 1. Ulkoasiainministeriölle annettu lausunto asi- va tarkastusneuvoston 27.2.1986 annettu pää- 1035: assa, jossa oli kysymys ulkoasiainvaliokunnan tös ja siihen liittyvät asiakirjat oli tarkastus- 1036: oikeudesta saada nähtäväksi salassa pidettäviä neuvoston toimesta merkitty salassa pidettävik- 1037: asiakirjoja si yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun 1038: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulko- 1039: lain (83/51) 4 §:n ja 9 §:n 2 momentin sekä 1040: asiainministeriölle nro 224/20.1.1987, dnro samasta asiasta annetun asetuksen (650/51) 1041: 39/d 1986. 1 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Asiakirjo- 1042: jen salassapitämisen perusteet liittyivät rikos- 1043: tutkintaan ja syyteharkintaan ja ulkoasiainmi- 1044: ''Ulkoasiainministeriön lausuntopyyntö nisteriö oli saanut asiakirjat tiedoksi ja lausun- 1045: non antamista varten. 1046: Ulkoasiainministeriö on valtioneuvoston oi- Sen jälkeen kun valtiontalouden tarkastusvi- 1047: keuskanslerille 3.11.1986 osoitetussa kirjoituk- rasto oli ryhtynyt selvittämään asiaa, oli vain 1048: sessa n:o 16345 asiassa, joka koskee entisen tarkastusvirastolla kokonaiskäsitys asian sisäl- 1049: suurlähettilään Richard MuUerin edustustili- löstä ja merkityksestä. Aineistoon sisältyi myös 1050: tyksiä koskevien asiakirjojen antamista edus- valmisteluasiakirjoja, joiden merkitystä asian 1051: kunnan ulkoasiainvaliokunnalle, esittänyt, että nykyvaiheen kannalta ulkoasiainministeriö ei 1052: eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli 30.9.1986 pystynyt arvioimaan. 1053: päivätyllä kirjeellään pyytänyt ulkoasiainminis- Edellä olevan nojalla ulkoasiainministeriö 1054: teriöitä lausuntoa ja ryhtymistä mahdollisiin on katsonut, että eduskunnan ulkoasiainvalio- 1055: toimenpiteisiin professori Bengt Bromsin asias- kunnan pyyntö asiakirjojen saamiseksi tuli 1056: sa valiokunnalle antaman lausunnon vuoksi. kohdistaa valtiontalouden tarkastusvirastoon. 1057: Lausunnossaan professori Broms oli katsonut, Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan oikeu- 1058: että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalla oli desta saada tutustua asiakirjoihin yleensä sää- 1059: valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n säännösten no- dettiin valtiopäiväjärjestyksen 48 ja 53 §:ssä. 1060: jalla oikeus saada tieto kysymyksessä olevista Valiokuntien oikeus saada asiakirjoja tai tieto- 1061: asiakirjoista. ja ei ollut absoluuttinen, vaan saattoi olla 1062: Ulkoasiainvaliokunta oli jo aikaisemmin syitä, joiden johdosta tietoja ei voida antaa. 1063: pyytänyt sekä ulkoasiainministeriöitä että valti- Ministeriön käsityksen mukaan tällainen syy 1064: ontalouden tarkastusvirastolta selontekoa Miil- voi olla se, että asia ei kuulu valiokunnan 1065: Ierin edustustilityksiä koskevassa asiassa. UI- toimivaltaan. Suurlähettiläs Miillerin edustusti- 1066: koasiainministeriö oli 28.4.1986 päivätyllä kir- lityksiä koskevat selvitykset eivät kuuluneet 1067: jeellä ilmoittanut valiokunnalle, että valtionta- niihin asioihin, jotka valtiopäiväjärjestyksen 1068: louden tarkastusvirastolla oli tutkimukset suo- 48 §:n 1 momentin nojalla on eduskunnan 1069: rittaneena erityisviranomaisen kokonaiskäsitys ulkoasiainvaliokunnan käsiteltävä, eikä asiaa 1070: kyseisen tilitysasian sisällöstä ja merkityksestä. ollut myöskään ulkoasiainministeriön toimesta 1071: Asiakirjan salaiseksi julistamisen perustuessa lähetetty valiokunnan käsiteltäväksi. 1072: yksinomaan valtiontalouden tarkastusviraston Ulkoasiainministeriö on vielä todennut, että 1073: päätökseen ei ministeriö ollut voinut antaa vaikka nyt oli kysymys yksittäistapauksesta, 1074: tietoa näistä asiakirjoista. asialla oli laaja periaatteellinen merkitys. Mi- 1075: Ulkoasiainministeriö oli suullisesti informoi- nisteriön salaiset asiakirjat ovat erityisasemassa 1076: nut ulkoasiainvaliokuntaa Miillerin edustustili- sen johdosta, että huomattava osa, usein sup- 1077: tyksiin liittyvistä kysymyksistä. Kun ulko- peaan jakeluun tarkoitetuista, asiakirjoista on 1078: 24 1079: 1080: syntynyt ulkopoliittisen johdon virkatoimien mm. todettu, että kun MuUerin edustuskor- 1081: yhteydessä ja niiden tulo julkisuuteen voi va- vauksia koskeva asia oli oikeuskanslerin toi- 1082: hingoittaa valtakunnan etua. Suomen suhteita mesta saatettu poliisiviranomaisten tutkitta- 1083: ulkovaltoihin ja ulkovaltojen välisiä suhteita vaksi, eivät sitä koskevat tarkastusviraston 1084: koskevien salaisten asiakirjojen luovuttaminen asiakirjat olleet julkisia ja että viranomaisen, 1085: eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, vaikka joka halusi yleisten asiakirjain julkisuudesta 1086: valiokunnan jäsenillä onkin vaitiolovelvolli- annetun lain 23 §:n nojalla saada tiedon salas- 1087: suus, lisää asian julkiseksi tulon vaaraa niin sa pidettävistä asiakirjoista, tuli osoittaa asian- 1088: paljon, että se voi vaikeuttaa ulkopoliittisen mukainen säädösperuste pyyntönsä tueksi. Tä- 1089: johdon toimintaa. män vuoksi tarkastusvirasto ei ollut katsonut 1090: voivansa antaa asiasta tietoja ulkoasiainvalio- 1091: kunnalle. 1092: Asian käsittelyvaiheita Ulkoasiainvaliokunta on 30.9.1986 päivätyl- 1093: lä kirjeellä ilmoittanut ulkoasiainministeriölle 1094: Valtiontalouden tarkastusvirastossa on viras- pyytäneensä ministeriöitä ja valtiontalouden 1095: ton suorittaman tarkastuksen perusteella laa- tarkastusvirastolta selontekoa suurlähettiläs 1096: dittu 10.10.1985 kertomus Suomen Amerikan MuUerin edustustilityksiä koskevassa asiassa. 1097: Yhdysvalloissa olevan suurlähettilään eräistä Kumpikaan taho ei kuitenkaan ollut katsonut 1098: edustuskorvauksista. Tarkastuksessa on ollut voivansa kertoa asiasta ulkoasiainvaliokunnal- 1099: käytettävissä ulkoasiainministeriöön kertyneet le. Valiokunta oli sen jälkeen kuullut asiasta 1100: asiakirjat selvitettäessä suurlähettiläs Richard professori Bengt Bromsia, jonka käsityksen 1101: MuUerin tilityksiä. Tarkastusviraston tarkas- mukaan ulkoasiainvaliokunnalla oli valtiopäi- 1102: tuskertomus on lähetetty ulkoasiainmnisteriölle väjärjestyksen 53 §:n säännösten mukaan oi- 1103: tiedoksi ja lausuntoa varten. Saatuaan edellä keus saada asiasta tietoja. Tämän johdosta 1104: mainitusta kertomuksesta muun muassa ulko- ulkoasiainvaliokunta on pyytänyt pikaisesti mi- 1105: asiainministeriön lausunnon valtiontalouden nisteriöitä lausuntoa sekä ryhtymistä mahdolli- 1106: tarkastusvirasto puolestaan on 27.2.1986 teh- siin toimenpiteisiin professori Bromsin valio- 1107: nyt päätöksensä asiassa. Tällöin tarkastusviras- kunnalle antaman lausunnon vuoksi. 1108: to on päättänyt lähettää kysymyksessä olevia Ulkoasiainvaliokunnassa ovat 21.10.1986 pi- 1109: edustuskorvauksia koskevan tarkastuskerto- detyssä kokouksessa olleet asiaa selostamassa 1110: muksen ja otteen asiaa koskevasta tarkastus- ulkoasiainministeriön valtiosihteeri ja edustus- 1111: neuvoston istunnossa laaditusta pöytäkirjasta tojen tarkastaja. 1112: valtioneuvoston oikeuskanslerille mahdollisia Saadun selostuksen jälkeen ulkoasiainvalio- 1113: toimenpiteitä varten. Samoin ote on lähetetty kunta on kuitenkin todennut, että se halusi 1114: ulkoasiainministeriölle tiedoksi. Tarkastusneu- perehtyä myös tapaukseen liittyvään asiakirja- 1115: voston pöytäkirjamerkintöjen mukaan tarkas- aineistoon. Tästä on ulkoasiainvaliokunnan 1116: tusta koskevat asiakirjat olivat salassa pidettä- sihteerin allekirjoittamalla kirjeellä 7.11.1986 1117: vät siten kuin yleisten asiakirjain julkisuudesta ilmoitettu ulkoasiainministeriölle. 1118: annetun lain 4 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa 1119: sekä samasta asiasta annetun asetuksen 1 §:n 1 1120: momentin 5 kohdassa on tarkemmin säädetty. Asiassa hankitut lausunnot 1121: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tiedus- 1122: teltua ulkoasiainministeriöitä edellä mainittuja Valtiontalouden tarkastusviraston lausunto 1123: edustuskorvausasiakirjoja ulkoasiainministeriö 1124: oli ministeriössä 28.4.1986 laaditun muistion Valtiontalouden tarkastusviraston 20.11. 1125: mukaisesti ilmoittanut katsovansa, ettei se voi- 1986 päivätyssä lausunnossa n:o 403/31/86 on 1126: nut antaa tietoja asiassa, koska asiakirjojen muun ohessa esitetty, että eräitä poikkeuksia 1127: salassapitäminen perustui valtiontalouden tar- yleisten asiakirjain julkisuudesta sisältävän ase- 1128: kastusviraston päätökseen. tuksen (650/51) 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa 1129: Ulkoasiainvaliokunta oli sen jälkeen tiedus- on säädetty salassa pidettäviksi asiakirjat, jot- 1130: tellut valtiontalouden tarkastusvirastolta pu- ka koskevat muun kuin poliisiviranomaisen 1131: heena olevia asiakirjoja. Tarkastusvirastosta toimittamia, rikoksen selvittämistä ja syyttee- 1132: oli 23.5.1986 lähetetty ulkoasiainvaliokunnalle seen saattamista tarkoittavia tutkimuksia, kun- 1133: tarkastusvirastossa laadittu muistio, jossa oli nes ne on syytteeseen saattamista varten annet- 1134: 25 1135: 1136: tu viralliselle syyttäjälle ja niihin nähden on omaisia siltä osin kuin säännökset eivät ole 1137: noudatettava yleisten asiakirjain julkisuudesta ristiriidassa valtiopäiväjärjestyksen kanssa. Näin 1138: annetun lain 4 §:n säännöksiä taikka asia on, ollen olisi nyt puheena olevassa tapauksessa 1139: sitä viralliselle syyttäjälle antamatta, jätetty ulkoasiainministeriö velvollinen antamaan pyy- 1140: sikseen. Kun suurlähettiläs Richard Miillerin detyt hallussaan olevat asiakirjat ja tiedot ul- 1141: eräitä edustuskorvauksia koskevan tarkastuk- koasiainvaliokunnalle edellyttäen, että kysy- 1142: sen yhteydessä oli ilmennyt seikkoja, jotka myksessä olevan tilitysasian käsittelyn katso- 1143: tarkastusviraston mielestä saattavat johtaa syy- taan kuuluvan valtiopäiväjärjestyksen nojalla 1144: tetoimenpiteisiin, kysymyksessä katsottiin ole- valiokunnan tehtäviin. 1145: van edellä jo mainitun eräitä poikkeuksia yleis- 1146: ten asiakirjain julkisuudesta sisältävän asetuk- 1147: sen mukaisen, rikoksen selvittämistä ja syyttee- Oikeuskanslerin lausunto 1148: seen saattamista tarkoittavan tutkimuksen. 1149: Tästä johtuen tarkastusvirasto oli päättänyt Eduskunnan valiokunnan oikeus asiakirjoihin 1150: lähettää otteen tarkastusneuvoston pöytäkir- 1151: jasta, paitsi ulkoasiainministeriölle ja suurlä- Säännöksistä 1152: hettiläs Miillerille, myös kertomuksen kera val- 1153: tioneuvoston oikeuskanslerille mahdollisia toi- Eduskunnan valiokunnan oikeudesta saada 1154: menpiteitä varten. Mainituille viranomaisille asiakirjoja ja tietoja on säädetty valtiopäivä- 1155: lähetetyt asiakirjat merkittiin salassa pidettä- järjestyksen 53 §:ssä, joka sisältyy asian val- 1156: viksi, kuten yleisten asiakirjain julkisuudesta mistelua koskevaan valtiopäiväjärjestyksen 4 1157: annettu laki (15 §) edellyttää. lukuun. Sanotun säännöksen mukaan jos va- 1158: Viimeksi mainitun lain 23 §:n mukaan salas- liokunta katsoo tarvitsevansa saada joltakulta 1159: sa pidettävää asiakirjaa älköön näytettäkö tai viranomaiselta tai sellaisesta yleisestä laitokses- 1160: jäljennöstä siitä annettako muille kuin tuomio- ta, joka ei ole eduskunnan hallinnon alainen, 1161: istuimelle tai muulle viranomaiselle, milloin nähdäkseen virkatoimissa kertyneitä asiakirjo- 1162: niillä on viran puolestas tai julkisen toimen ja taikka saada suullisia tai kirjallisia tietoja 1163: puolesta oikeus saada tieto. Tarkastusviraston viranomaiselta tai sellaisesta laitoksesta, ryhty- 1164: mielestä asiakirjan näyttämiseen oli rinnastet- köön pääministeri tai asianomainen ministeri 1165: tavissa tietojen antaminen muutoinkin salassa valiokunnan pyynnöstä sellaiseen toimeen, että 1166: pidettävästä asiakirjasta. vaaditut asiakirjat tai tiedot viipymättä anne- 1167: Tarkastusvirasto on katsonut, että edellä taan valiokunnalle. Jos niitä ei voida antaa, on 1168: sanottu koskee kaikkia niitä viranomaisia, joil- syy siihen valiokunnalle ilmoitettava. 1169: la tässä tapauksessa on hallussaan Miillerin Ulkoasiainvaliokunnan jäsenen vaitiolovel- 1170: edustuskorvauksia koskevaan tarkastukseen vollisuudesta on säädetty valtiopäiväjärjestyk- 1171: liittyvät, salassapidettäviksi merkityt asiakirjat. sen 48 §:n 4 momentissa. Sen mukaan valio- 1172: kunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliai- 1173: suutta, jota hallitus katsoo kunkin asian laa- 1174: Valtiovarainministeriön lausunto dun vaativan. 1175: Valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n säännöksestä 1176: Valtiovarainministeriö on asiasta 28.11.1986 ilmenee, että asiakirioja on pyydettävä päämi- 1177: antamassaan lausunnossa n:o VM 4/036/86 nisteriitä tai asianomaiselta ministeriltä. Käy- 1178: esittänyt, että yleisten asiakirjain julkisuudesta tännössä valiokunnat kääntyvät yleensä suo- 1179: annettu laki, johon ulkoasiainministeriö ja val- raan sen viranomaisen puoleen, jolta ne tahto- 1180: tiontalouden tarkastusvirasto kannanotoissaan vat saada asiakirjoja tai tietoja. 1181: ovat viitanneet, on säädetty tavallisessa lain- 1182: säätämisjärjestyksessä. Valtiopäiväjärjestyksen 1183: 53 §:n säännös, jonka mukaan eduskunnan Tietojensaantioikeudesta 1184: valiokunnalla on oikeus saada mm. viranomai- 1185: selta tarvitsemansa asiakirjat ja tiedot, syrjäyt- Puheena olevien säännösten johdosta totean 1186: tää valtiovarainministeriön mielestä mainitun ensinnäkin, että eduskunnan ja säännösten 1187: lain sääännökset. Tällöin yleisten asiakirjain mukaan nimenomaan sen valiokunnan oikeus 1188: julkisuudesta annettu laki koskee kuitenkin saada toimintaansa varten kaikki tarpeelliset 1189: eduskuntaa lain 28 §:n tapauksissa ja viran- tiedot on tärkeä eduskunnan keskeisintä tehtä- 1190: 1191: 4 3808860 1192: 26 1193: 1194: vaa, lainsäädäntötyötä, varten. Tämä koskee 53 §:n soveltamisesta ovatkin olleet saman- 1195: kuitenkin myös eduskunnalle kuuluvien mui- suuntaisia: säännöksen katsotaan antavan va- 1196: den tehtävien hoitamisessa tarvittavia tietoja. liokunnalle oikeuden tutustua viranomaisten 1197: Tällaisia muita tehtäviä ovat esimerkiksi edus- hallussa oleviin yleisiin asiakirjoihin mukaan- 1198: kunnalle lainsäädännön mukaan kuuluvat val- lukien salassa pidettävät asiakirjat. 1199: vontatehtävät, joista tässä yhteydessä erityises- 1200: ti on mainittava hallituksen kertomuksen käsit- 1201: tely. Kieltäytymisperusteista 1202: On siten varsin ymmärrettävää, että asian 1203: osalta on otettu määräyksiä niin vuoden 1869 Valtiopäiväjärjestyksen 53 §:ssä on otettu 1204: valtiopäiväjärjestyksen 40 §:ään, jonka mu- kuitenkin huomioon se mahdollisuus, ettei 1205: kaan valiokunnan tuli hankkia senaatin esimie- asianomainen viranomainen katsoisi voivansa 1206: heltä käsky asianomaisille vaadittujen tietojen antaa asiakirjoja tai tietoja valiokunnalle. 1207: antamiseen, kuin myös vuoden 1906 valtiopäi- Säännöksestä voitaneen siten päätellä, että on 1208: väjärjestyksen 46 §:ään, jonka mukaan senaa- olemassa tapauksia, joissa virkatoimissa kerty- 1209: tin puhemiehen tuli valiokunnan pyynnöstä neitä asiakirjoja taikka suullisia tai kirjallisia 1210: ryhtyä sellaiseen toimeen, että vaaditut asiakir- tietoja ei asianomaisen ministerin käsityksen 1211: jat tai tiedot, mikäli mahdollista, annettiin mukaan voida antaa valiokunnalle. Valtiopäi- 1212: valiokunnalle. Kun viimeksi mainittua sään- väjärjestyksen 53 §:n mukaan jos asiakirjoja 1213: nöstä pidettiin liian rajoittavana, muutettiin tai tietoja ei voida antaa, on syy siihen valio- 1214: sitä 31.12.1917 annetulla lailla mn. siten, että kunnalle ilmoitettava. 1215: senaatin puheenjohtajan, varapuheenjohtajan Mainitussa säännöksessä ei ole millään ta- 1216: tahi asianomaisen toimituskunnan päällikön voin sanallisesti kuvattu niitä perusteita, joihin 1217: tuli ryhtyä valiokunnan pyynnöstä sellaiseen sanotun lainkohdan viimeisessä lauseessa viita- 1218: toimeen, että vaaditut asiakirjat tai tiedot vii- taan. Lainkohdassa ei siten edes esimerkin- 1219: pymättä annettiin valiokunnalle. Jos niitä ei omaisesti kerrota, millaisia perusteita olisi pi- 1220: voitu antaa, oli syy siihen valiokunnalle ilmoi- dettävä valtiopäiväjärjestyksen hyväksyminä 1221: tettava. Mainitun tiedoksiautovelvollisuuden kieltäytymisperusteina. 1222: sanallinen tiukkuusaste siirtyi sittemmin tältä Oikeuskirjallisuudessa on valtiopäiväjärjes- 1223: osalta yhä voimassa olevaan valtiopäiväjärjes- tyksen voimassaoloaikana suhteellisen vähän 1224: tykseen. käsitelty tähän liittyviä ongelmakysymyksiä. 1225: Ongelmia tiedoksiautovelvollisuuden toteut- Kirjallisuudessa on viitattu lähinnä vain kah- 1226: tamisessa on esiintynyt ehkä ennen muuta sel- teen tilanteeseen eli siihen, että tietoa tai asia- 1227: laisten tietojen osalta, joita säännösten perus- kirjaa ei voida antaa, koska virkamies, jolta 1228: teella on pidettävä salaisina. Kun 9.2.1951 pitäisi saada tietoja, on sairaana tai asiakirjat 1229: annettiin asiakirjojen julkisuuslaki, pyrittiin ovat parhaillaan tuomioistuimessa. Tilanteet 1230: mainitulla lailla ja sen perusteella annetulla muodostavat tietojen antamista silmällä pitäen 1231: asetuksella säännöstämään yleisesti asiakirjo- lailliseen esteeseen verrattavan perusteen. 1232: jen julkisuuteen ja salaisuuteen liittyviä kysy- Valtiopäiväjärjestys näyttää tässä kohdin 1233: myksiä. Mainittu laki säädettiin tavallisessa avoimelta. Kun kieltäytymismahdollisuuteen 1234: lainsäätämisjärjestyksessä. Lain esitöistä (lain- on nimenomaisesti viitattu ja kun kieltäytymi- 1235: valmistelukunnan julkaisuja 1939:4) saatetaan sen perusteet tulee ilmoittaa, merkinnee tämä 1236: havaita, että lailla ei säännelty eikä ollut tar- sitä, että ministeri voi kieltäytymisperusteena 1237: koitus säännellä eduskunnan valiokuntien oi- esittää sellaisia tosiasiallisia esteitä ja muita 1238: keutta tietojen tai asiakirjojen saamiseen. perusteita, joiden nojalla hän katsoo tarkoite- 1239: Eduskunnan valiokunnan oikeutta saada val- tussa avoimessa tilanteessa perustelluksi suh- 1240: tiopäiväjärjestyksen 53 §:n perusteella asiakir- tautua kielteisesti esitettyyn pyyntöön. Pidän 1241: joista tietoja ei ole muutettu mainitulla asiakir- siten mahdollisena myös sellaisten perusteiden 1242: jojen julkisuuslailla, mikä seikka käy selvästi esittämistä, joissa ilmoitetaan salaisiksi leima- 1243: ilmi mainittua lakia koskevan hallituksen esi- tut asiakirjat maan ulkoisten suhteiden kannal- 1244: tyksen perustetuista. ta niin arkaluontoisiksi, ettei niitä, hallitus- 1245: Oikeuskirjallisuudessa ennen yleisten asiakir- muodon 33 §:n säännökset huomioon ottaen, 1246: jain julkisuudesta annettua lakia ja sen jälkeen olisi ministerin käsityksen mukaan syytä antaa 1247: esitetyt mielipiteet valtiopäiväjärjestyksen ulkoasiainvaliokunnalle. 1248: 27 1249: 1250: Ristiriitatilanteessa olennaiselta näyttäisi sen muut sen käsiteltäviksi lähetetyt ulkoasiain 1251: tilanteen kuvaaminen, jossa tietoa tarvitaan, ja hoitoa koskevat asiat. 1252: toisaalta sen perusteen selkeä ilmoittaminen, Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 3 momentin 1253: johon kieltäytyminen perustuu. mukaan valiokunnan tulee myös tarkastaa val- 1254: Jos asiaa tarkastellaan tietoja tai asiakirjoja tiopäiväjärjestyksen 29 §:ssä mainittu hallituk- 1255: pyytäneen valiokunnan kannalta, on olennaista sen kertomus, mikäli se koskee suhteita ulko- 1256: se, että valiokunnan tehtävänä on nimenomaan valtoihin, ja tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset. 1257: niiden perusteiden arvioiminen, joita sille on 1258: kieltäytymisperusteina esitetty. 1259: Nähtävästi avointa valtiopäiväjärjestyksen Hallituksen kertomus vuodelta 1985 1260: säännöstä olisikin tulkittava siten, että se antaa 1261: nimenomaan valiokunnalle mahdollisuuden ar- Ulkoasiainvaliokunnasta saadun tiedon mu- 1262: vioida kieltäytymisperustetta oman tehtävänsä kaan valiokunnassa on käsiteltävänä hallituk- 1263: ja oman tarpeensa kannalta. Valiokunta voi sen vuotta 1985 koskeva kertomus ja mietin- 1264: luonnollisesti katsoa, että ilmoitettu peruste on nön antaminen siitä, sikäli kuin se koskee 1265: sellaisenaan riittävä tai että kirjallisen aineiston Suomen suhteita ulkovaltoihin. Valiokunnan 1266: sijasta saatu suullinen selvitys on riittävä. Joka käsiteltävään asiaan kuuluu arvioida ulko- 1267: tapauksessa ilmoitetun kieltäytymisperusteen maanedustuksen ja ulkoasiainministeriön toi- 1268: arvioiminen antaa valiokunnalle mahdollisuu- mintaa ja siihen liittyen sitäkin, mikä merkitys 1269: den, jos se katsoo kieltäytymisen aiheettomak- esillä olevalla edustuskorvausriidalla on ollut 1270: si, ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. ja vastaavanlaisilla tapauksilla saattaa olla 1271: Tarkoitettu lainkohta näyttää avoimelta maamme suhteille muihin valtioihin ja ulkoasi- 1272: myös siinä mielessä, että siinä ei näin ehkä oiden hoitoon. 1273: syntyvän oikeudellisen ongelman ratkaisulle 1274: anneta oikeudellisia keinoja tai pyritä muuten 1275: säännöstämään asian edelleen kehittämistä. Ti- Edustuskorvausasiakirjojen antaminen 1276: lanteen jatkotoimien osalta ei siten ole, oikeu- ulkoasiainvaliokunnalle 1277: delliselta kannalta tarkastellen, osoitettu val- 1278: tiopäiväjärjestyksessä muita keinoja kuin sel- Ulkoasiainministeriön hallussa olevien asia- 1279: laisia, jotka yleensäkin ovat käytettävissä halli- kirjojen antamisessa eduskunnan ulkoasiainva- 1280: tuksen tai sen ministerin sekä eduskunnan liokunnalle on kysymys ensi sijassa valtionta- 1281: välisten erimielisyyksien ratkaisemisessa. louden tarkastusviraston ministeriölle toimitta- 1282: mista entisen suurlähettilään Richard Mi.illerin 1283: edustuskorvauksia koskevasta tarkastuskerto- 1284: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tehtävät muksesta ja otteesta asiaa koskevasta tarkas- 1285: tusneuvoston istunnossa laaditusta pöytäkirjas- 1286: Valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n mukainen tie- ta. Nämä asiakirjat tarkastusneuvosto on to- 1287: donsaantioikeus on tehty riippuvaiseksi siitä, dennut salassa pidettäviksi siten kuin yleisten 1288: tarvitseeko valiokunta tehtävänsä suorittami- asiakirjain julkisuudesta annetun lain 4 §:ssä 1289: seen pyytämänsä asiakirjan tai tiedon. Tämän ja 9 §:n 2 momentissa sekä samasta asiasta 1290: kysymyksen ratkaisu kuuluu lain mukaan va- annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin 5 kohdas- 1291: liokunnalle. sa on tarkemmin säädetty. 1292: Viimeksi mainitun asetuksenkohdan mukaan 1293: ovat salassa pidettävät mm. asiakirjat, jotka 1294: Säännöksistä koskevat muun kuin poliisiviranomaisen toi- 1295: mittamia, rikoksen selvittämistä ja syytteeseen 1296: Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 1 momentissa saattamista tarkoittavia tutkimuksia, kunnes 1297: on säädetty, että ulkoasiainvaliokunnan tulee ne on syytteen nostamista varten annettu viral- 1298: valmistella kysymykset niistä valtiosopimuksis- liselle syyttäjälle ja niihin nähden on noudatet- 1299: ta tai valtiosopimuksiin sisältyvistä määräyk- tava yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 1300: sistä, jotka hallitusmuodon mukaan ovat edus- lain 4 §:n säännöksiä taikka asia on, sitä viral- 1301: kunnan hyväksyttävät, niin myös ne muut liselle syyttäjälle antamatta, jätetty sikseen. 1302: ulkoasioita koskevat kysymykset, joista päättä- Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 1303: miseen vaaditaan eduskunnan suostumus, sekä lain 4 §:n mukaan poliisiviranomaiselle tai vi- 1304: 28 1305: 1306: ralliselle syyttäjälle rikoksesta tulleita tietoja tenkin, että ulkoasiainvaliokunnan asiakir- 1307: sekä sellaista asiaa tutkittaessa laadittuja pöy- japyyntö on kohdistettava pääministerille tai 1308: täkirjoja ei ole pidettävä julkisina, ennen kuin asianomaiselle ministerille. Näiden on viime 1309: asia on ollut oikeudessa tai jätetty sikseen. kädessä huolehdittava ja vastattava asiakirjo- 1310: Saman lain 6 §:n 2 momentin mukaan näistä jen toimittamisesta valiokunnalle. Oikeana me- 1311: asiakirjoista, jotka eivät vielä ole julkisia, ei nettelynä on kuitenkin pidettävä, että salai- 1312: saa antaa tietoja ilman viranomaisen lupaa. suusmerkinnän tehnyttä viranomaista kuullaan 1313: Mainituista säännöksistä käy selville, että ennen asiakirjojen näyttämistä. 1314: edellä tarkoitetut asiakirjat ovat usein maini- 1315: tun asetuksen nojalla asiakirjain julkisuuslaissa 1316: tarkoitetussa laajuudessa salassa pidettävät, Lopputoteamus 1317: kunnes ne toimitetaan viralliselle syyttäjälle. 1318: Sen jälkeen ne ovat ei-julkisia asiakirjoja, jois- - Edellä esitetyn perusteella katson, ettei pel- 1319: ta asianomaisen viranomaisen eli syyttäjäviran- kästään se seikka, että valtiontalouden tarkas- 1320: omaisen luvalla voidaan antaa tietoja. tusvirasto on todennut ja merkinnyt sen toimit- 1321: Asiassa esille tulleen perusteella on puheena tamassa tutkimuksessa syntyneet asiakirjat, 1322: olevien asiakirjojen antamisesta eduskunnan jotka on jo toimitettu oikeuskanslerille, eräitä 1323: ulkoasiainvaliokunnalle todettava, että ulko- poikkeuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta 1324: asiainvaliokunnalla on, kuten edellä jo on sisältävän asetuksen 1 §:n 1 momentin 5 koh- 1325: todettu, valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n nojalla dan nojalla salassa pidettäviksi, ole sellainen 1326: oikeus saada asiakirjoja ja tietoja, jos se kat- syy, jonka perusteella nyt kysymyksessä ole- 1327: soo tarvitsevansa niitä tehtävänsä hoitamiseksi. vien asiakirjojen ja tietojen antamisesta edus- 1328: Saadun tiedon mukaan ulkoasiainvalio- kunnan ulkoasiainvaliokunnalle olisi kieltäy- 1329: kunnan käsiteltävänä on mietinnön antaminen dyttävä. 1330: hallituksen kertomuksesta. Ulkoasiainvalio- Samalla ilmoitan katsovani, ettei asiassa ole 1331: kunta on katsonut tarpeelliseksi saada tutustua tullut esille sellaisia syitä tai seikkoja, joiden 1332: virkaeron saaneen suurlähettilään Miillerin nojalla oikeuskanslerilla ylimpänä syyttäjävi- 1333: edustuskorvausepäselvyyksistä syntyneisiin asi- ranomaisena olisi perusteltua aihetta esittää, 1334: akirjoihin voidakseen arvioida ulkoasiain hoi- ettei asiakirjoja toimitettaisi ulkoasiainvalio- 1335: toa ja ministeriön toimintaa asiassa. Asiakirjo- kunnalle. Kuitenkin on valtiopäiväjärjestyksen 1336: jen voidaan katsoa liittyvän ulkoasiain valio- 48 §:n 4 momentin säännökseen nojautuen 1337: kunnan käsiteltävänä olevaan asiaan. edellytettävä, ettei asiakirjoja tai niissä olevia 1338: Kuten aikaisemmin on todettu, ulkoasiainva- tietoja saateta julkisuuteen niin kauan kuin 1339: liokunnan oikeus asiakirjojen saamiseen ei val- poliisitutkinta ja syyteharkinta entisen suurlä- 1340: tiopäiväjärjestyksen 53 §:n mukaan ole kuiten- hettilään Richard Miillerin asiassa ovat kesken. 1341: kaan ehdoton. Asiakirjat voidaan jättää anta- Jäljennöksen tästä Iausuntoni sisältävästä 1342: matta, jos siihen on laillinen syy, joka ilmoite- kirjeestä lähetän tiedoksi eduskunnan ulko- 1343: taan valiokunnalle. asiainvaliokunnalle sekä valtiovarainministe- 1344: Esillä olevassa tapauksessa ulkoasiainminis- riölle ja valtiontalouden tarkastusvirastolle." 1345: teriö on vedonnut siihen, että asiakirjat on 1346: tarkastusneuvoston toimesta määrätty salassa 1347: pidettäviksi, minkä vuoksi ministeriö ei ole 1348: voinut niitä antaa. Tähän voidaan aikaisemmin 2. Valtiovarainministeriölle annettu lausunto · 1349: esitettyyn viitaten todeta, että salassa pidettävi- asiassa, jossa oli kysymys siitä, voitiinko tasa- 1350: äkin asiakirjoja voidaan antaa ulkoasiainvalio- vallan presidentille esitellä vahvistettavaksi Ah- 1351: kunnalle. Lisäksi on todettava, että kymykses- venanmaan valtuuskunnan tekemä ylimääräis- 1352: sä olevien asiakirjojen salassa pitäminen on tä määrärahaa koskeva päätös, joka poikkesi 1353: perustunut suoraan asetuksen säännökseen, eduskunnan hyväksymän lisämenoarvion pe- 1354: mikä tarkastusneuvoston päätöksessä on todet- rustetuista. 1355: tu. 1356: Ulkoasiainministeriö on myös osoittanut val- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtio- 1357: varainministeriölle 3136/31.7.1987, dnro 37/d 1358: tiontalouden tarkastusviraston olevan oikea vi- 1987. 1359: ranomainen antamaan asiakirjoja ja tietoja 1360: tässä tapauksessa. Valtiopäiväjärjestyksen ''Valtiovarainministeriö on kirjeellään 1361: 53 §:n sanamuodon mukaan edellytetään kui- 9.7.1987 N:o VM 33/09/87 pyytänyt oikeus- 1362: 29 1363: 1364: kanslerin kannanottoa kysymykseen siitä, voi- ''Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävät 1365: daanko tasavallan presidentille esitellä vahvis- ylimääräiset määrärahat", seuraavan sisältöi- 1366: tettavaksi Ahvenanmaan valtuuskunnan nen lausuma: 1367: 9.12.1986 tekemä ylimääräistä määrärahaa 1368: koskeva päätös, joka poikkeaa eduskunnan "Momentille ehdotetaan lisäystä 4 000 200 1369: hyväksymän lisämenoarvion perustetuista. mk. Lisäksi momentin perusteluja ehdotetaan 1370: muutettavaksi siten, että momentin määräraha 1371: Ministeriön kirjeessä on kerrottu, että Ahve- käytetään kokonaisuudessaan avustuksena 1372: nanmaan valtuuskunta oli 9.12.1986 Ahvenan- runkovoimalinjan rakentamiseen Kumlingesta 1373: maan itsehallintolain 31 §:n perusteella myön- Brändöön.'' 1374: tänyt Ahvenanmaan maakunnalle 1 785 000 1375: markan lisämäärärahan Sottungan ja Kumlin- Hallituksen esitys hyväksyttiin sellaisenaan 1376: gen välisen runkosähkölinjan rakennuskustan- eduskunnassa. 1377: nusten maksamiseksi sekä 3 400 000 markan Lisäbudjetin perusteluissa on selkeästi ilmoi- 1378: määrärahan Kumlingen ja Brändön välisen tettu, mihin yksilöityyn tarkoitukseen määrära- 1379: runkosähkölinjan rakentamiseksi eli yhteensä haa kokonaisuudessaan saadaan käyttää. Pe- 1380: 5 185 000 markkaa. Valtion tulo- ja menoarvi- rusteluihin ei sisälly mainintaa runkolinjasta 1381: ossa ei silloin ollut määrärahaa tätä tarkoitusta välille Sottunga-Kumlinge. Mikäli määrärahaa 1382: varten. Vuoden 1987 varsinaisessa tulo- ja käytettäisiin tämän linjan rakentamiseen, se 1383: menoarviossa oli 1 000 000 markan määräraha merkitsisi poikkeusta lisäbudjetissa osoitetusta 1384: Ahvenanmaan hotelli- ja ravintolakoulun ra- määrärahan käyttötarkoituksesta ja samalla 1385: kentamista varten. Sanotun vuoden 1 lisämeno- puuttumista eduskunnan budjettivaltaan. 1386: arvioon otettiin 4 200 000 markan lisämäärära- Budjetin perustelut merkitsevät soveltajan 1387: ha. Samalla momentin 28.39.31 perusteluja kannalta yleensä sitovaa ohjetta määrärahan 1388: muutettiin tarkoituksella myöntää määräraha käyttötarkoituksen osalta. Ilmeisesti tämä sito- 1389: Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen to- vuus on sitä voimakkaampi, mitä tarkemmin 1390: teuttamiseksi. Erehdyksessä momentin perus- ja yksilöidymmin määrärahan käyttötarkoitus 1391: telut kirjoitettiin kuitenkin niin, että momentin on budjetissa määrätty. Kun hyväksytyn lisä- 1392: määräraha käytettäisiin kokonaisuudessaan budjetin perusteluissa edellytetään, että mo- 1393: avustuksena runkovoimalinjan rakentamiseen mentin määräraha käytetään k o k on a i suu - 1394: Kumlingesta Brändöön. Momentin perusteluis- d e s saan avustuksena runkovoimalinjan ra- 1395: sa jäi mainitsematta Sottungan ja Kumlingen kentamiseen Kumlingesta Brändöön, ei perus- 1396: välisen runkosähkölinjan kustannusten korvaa- teluja voida tulkita siten, että määrärahaa 1397: minen. saataisiin käyttää myös Sottunga-Kumlinge 1398: Ministeriön kirjeeseen on liitetty kaksi minis- välisen runkovoimalinjan rakentamisesta job- 1399: teriössä laadittua muistiota (hallitusneuvos Ta- ilmeisiin kustannuksiin. 1400: pio Leskisen muistio 8. 7.1987 ja hallitusneuvos 1401: Jarl Hagelstamin muistio 9.7.1987). Niissä on 1402: tultu erilaisiin lopputuloksiin siitä, miten asia 1403: olisi ratkaistava. Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen 1404: Pyydettynä kannanottona esitän kunnioitta- vahvistaminen 1405: vasti seuraavaa. 1406: Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen 1407: esittelemisen ja vahvistamisen osalta totean 1408: seuraavaa. 1409: Tulo- ja menoarvion perustelujen Ahvenanmaan itsehallintolain (670/51) 1410: sitovuudesta 30 §:n mukaan maakuntapäivien tehtyä esityk- 1411: sen määrärahan myöntämisestä ylimääräisiin 1412: Hallituksen esitykseen Eduskunnalle lisäyk- menoihin päättää siitä Ahvenanmaan valtuus- 1413: sestä ja muutoksesta vuoden 1987 tulo- ja kunta. Mainitun lain 31 §:n 1 momentin mu- 1414: menoarvioon (HE N:o 11/1987 vp.) sisältyy kaan säännöllistä tasoitusta ja ylimääräisiä 1415: valtiovarainministeriön hallinnonalan pääluok- määrärahoja koskevat Ahvenanmaan valtuus- 1416: kaan 28 kohtaan 39 eräät siirrot Ahvenanmaan kunnan päätökset on voimaan tullakseen tasa- 1417: maakunnalle momentille 31, jonka otsikko on vallan presidentin vahvistettava. Päätökset, 1418: 30 1419: 1420: jotka alistetaan tasavallan presidentin harkitta- tamatta, itse tekee ratkaisun myös vahvistami- 1421: viksi, on itsehallintolain 31 §:n 2 momentin sen siirtämisen osalta. 1422: mukaan muuttamattomina vahvistettava tai jä- Ahvenanmaan valtuuskunnan päättämä yli- 1423: tettävä vahvistamatta. Milloin tasavallan presi- määräinen määräraha on, tasavallan presiden- 1424: dentti jättäisi vahvistamatta hänelle alistetun tin vahvistettua valtuuskunnan päätöksen, kir- 1425: ylimääräistä määrärahaa koskevan valtuuskun- jallisuudessa esitettyjen käsitysten mukaan sel- 1426: nan päätöksen, on tasavallan presidentillä lainen hallitusmuodon 68 §:n 1 momentissa 1427: mahdollisuus, jos hän katsoo syytä siihen ole- tarkoitettu lakiin perustuva meno, jota ei saa 1428: van, niinikään palauttaa asia valtuuskuntaan. jättää menoarviosta pois. Eduskunnan budjet- 1429: Totean ensinnäkin, että lakiin ei ole otettu tivallasta kuitenkin johtuu, että valtuuskunnan 1430: säännöksiä siitä, missä ajassa tasavallan presi- päätös voidaan toteuttaa vain eduskunnan te- 1431: dentin on ratkaistava hänelle alistettu edellä kemän määrärahapäätöksen puitteissa. Ahve- 1432: mainittu 30 §:ssä tarkoitettu asia. Totean sa- nanmaan itsehallintolaki ei nimittäin syrjäytä 1433: moin, ettei lakiin sisälly määräyksiä siitä, mil- eduskunnalle hallitusmuodon 66 §:n mukaan 1434: lainen suhde vallitsee toisaalta Ahvenanmaan kuuluvaa oikeutta päättää budjetista, vaikka se 1435: valtuuskunnan myöntämän tuen ja toisaalta toisaalta perustuslakina näyttää antavan Ahve- 1436: eduskunnan käyttämän budjettivallan välillä. nanmaan valtuuskunnalle ja tasavallan presi- 1437: Mitä edelliseen oikeudelliseen kysymykseen dentille oikeuden puoleltaan ratkaista, myön- 1438: tulee, merkitsee säännöksen puuttuminen siitä, netäänkö Ahvenanmaan maakunnalle määrä- 1439: kuinka nopeasti alistettava asia on tasavallan rahaa sen ylimääräisiin menoihin. 1440: presidentille esitettävä, tiettyä oikeudellisesti Valtiovarainministeriön kirjeessä mainittuun 1441: avointa tilannetta. Esittelyä ei ole sidottu tark- kysymykseen liittyen totean, ettei Ahvenan- 1442: kaan aikamäärään. Toisaalta voitaneen kuiten- maan itsehallintolain kannalta näytä olevan 1443: kin edellyttää, että Ahvenanmaan valtuuskun- mahdollista ilman valtuuskunnan omaa kan- 1444: nan alistettava päätös esitellään tasavallan pre- nanottoa tulkita 9.12.1986 tehtyä päätöstä 1445: sidentille kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun kahdeksi erilliseksi päätökseksi, jotka voitai- 1446: se on valtioneuvostolle saapunut. siin esitellä vahvistettaviksi erikseen, koska 1447: Jälkimmäisen ongelman osalta näytetään valtuuskunnan päätös on itsehallintolain nojal- 1448: käytännössä menetellyn siten, että ennen kuin la vahvistettava muuttamattomana. 1449: asia esitellään tasavallan presidentille, siihen Valtuuskunnalla on mahdollisuus, mikäli se 1450: säännönmukaisesti hankitaan eduskunnan esillä olevassa tilanteessa haluaisi nopeuttaa jo 1451: budjettivaltansa puitteissa tekemä myönteinen myönteisen eduskuntaratkaisun saaneen pää- 1452: kannanotto. Kun näin on tapahtunut, valtuus- töksensä riidattoman osan täytäntöönpanoa, 1453: kunnan päätös voidaan esitellä tasavallan pre- todeta ratkaisunsa sisältävän kaksi erillistä 1454: sidentille vahvistettavaksi, jolloin päätös, tasa- päätöstä. Hyväksytyn lisämenoarvion perus- 1455: vallan presidentin vahvistettua sen, tällöin telujen mukainen linjaa Kumlinge-Brändö 1456: yleensä on heti täytäntöönpantavissa. koskeva päätös voitaisiin tällöin esitellä vahvis- 1457: Lainsäädäntö näyttää melko tyystin vaien- tettavaksi ja toteuttaa viivytyksettä. Sen sijaan 1458: neen niistä menettelymuodoista ja hyväksyttä- Sottunga-Kumlingen linjan osalta määräraha 1459: vistä menettelytavoista, jotka ajallisesti sijoit- olisi maksettavissa vasta sen menoarvion hy- 1460: tuvat Ahvenanmaan valtuuskunnan tekemän väksymisen jälkeen, johon perustelujen muu- 1461: esityksen ja tasavallan presidentin tekemän tos on otettu. 1462: päätöksen välille. Periaatteessa lienee siten kat- 1463: sottava, että itse vahvistamismenettely, sikäli 1464: kuin sitä ei ole laissa tarkemmin säännelty, jää 1465: suurelta osin valtioneuvoston ja tasavallan pre- Loppupäätelmä 1466: sidentin harkintaan. Niinpä käytännössä on 1467: katsottu, että Ahvenanmaan valtuuskunnan Vallitsevan käytännön mukaan Ahvenan- 1468: esitys saatetaan esitellä tasavallan presidentille maan valtuuskunnan päätökset ylimääräisen 1469: myös siten, että esitykseen sisältyvän määrära- määrärahan myöntämisestä esitellään tasaval- 1470: han vahvistaminen siirretään presidentin mää- lan presidentin vahvistettavaksi vasta sen jäl- 1471: rättävään myöhempään ajankohtaan. Tällöin keen, kun valtuuskunnan päätöksen edellyttä- 1472: kuitenkin · presidentti, jolla on oikeus joko mä määräraha on otettu tulo- ja menoarvioon. 1473: vahvistaa määrärahaesitys tai jättää se vahvis- Tällainen käytäntö on valtiovarainministeriös- 1474: 31 1475: 1476: tä saadun tiedon mukaan ollut voimassa jo 3. Sosiaali- ja terveysministeriölle annettu lau- 1477: pitkään. sunto päihdeolojen kehitystä vuosilta 1986- 1478: Käytännön osalta toteaisin vielä, että menet- 1988 koskevan valtioneuvoston kertomuksen 1479: tely ainakin muodollisesti tarkasteltuna on antamisessa eduskunnalle noudatettavasta me- 1480: määrärahan vahvistamistilanteessa perustusla- nettelystä. 1481: kiin perustuvaa valtaoikeuttaan käyttävän ja Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje 1482: myös menettelysäännöksiltään avoimesta vah- sosiaali- ja terveysministeriölle nro 2716/ 1483: vistusmenettelystä määräävän tasavallan presi- 30.6.1987, dnro 28/d 1987. 1484: dentin hyväksymä. Tasavallan presidenttihän 1485: on antaessaan vuosittaiset tulo- ja menoarvioe- "Sosiaali- ja terveysministeriö on 9.6.1987 1486: sitykset eduskunnalle hankituttanut ennen päivätyllä kirjeellään N:o 216/79/87 pyytänyt 1487: määrärahan vahvistamiskysymyksen ratkaisua oikeuskanslerin kannanottoa päihdeolojen ke- 1488: eduskunnan kannanoton. Menettelyllä on hitystä vuosilta 1986-1988 koskevan kerto- 1489: mahdollista välttää valtiosääntöoikeudellisen muksen antamisesta eduskunnalle. Kysymys on 1490: ristiriidan syntyminen tasavallan presidentin ja siitä, onko asiassa meneteltävä alkoholiyhtiön 1491: eduskunnan välillä. Käytännön tueksi voidaan kertomuksen antamisesta eduskunnalle anne- 1492: siten esittää varsin huomionarvoisia oikeudelli- tun lain (460/68 = vanha laki) mukaan, vaiko 1493: sia näkökohtia. sen tilalle 1.4.1987 lukien tulleen, päihdeolojen 1494: Vaikka, kuten edellä olen esittänyt, pidän kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta 1495: nykyisin noudatettavaa menettelytapaa tarkoi- eduskunnalle annetun lain (254/87 = uusi 1496: tuksenmukaisena, Ahvenanmaan itsehallinto- laki) säännösten perusteella. 1497: laista tai hallitusmuodosta ei toisaalta ole joh- Pyydettynä lausuntona esitän kunnioittavasti 1498: dettavissa sellaisia perusteita, jotka ehdotto- seuraavaa. 1499: masti estäisivät Ahvenanmaan valtuuskunnan 1500: alistettavan päätöksen esittelemisen tasavallan 1501: presidentin vahvistettavaksi itsehallintolain Säännöksistä 1502: 31 §:n 1 momentin mukaisessa tarkoituksessa, 1503: vaikka eduskunnassa ei vielä olisikaan hyväk- Alkoholiyhtiön kertomuksen antamisesta 1504: sytty sen täytäntöönpanon edellyttämää mää- eduskunnalle 26.7.1968 annetun lain (460/68) 1505: rärahaa. Tämän kaltaisesta tilanteesta on kysy- mukaan valtioneuvosto antaa eduskunnalle 1506: mys esillä olevassa tapauksessa, jossa eduskun- vuosittain alkoholiyhtiön hallintoneuvoston 1507: nan hyväksymän määrärahan perustelut eivät antaman kertomuksen alkoholiolojen kehityk- 1508: vastaa valtuuskunnan päätöstä. Eduskunnan sestä sekä niistä toimenpiteistä, joihin alkoho- 1509: kannanottoa tässä kohdin ei ole ymmärrettävä liyhtiö on ryhtynyt alkoholilain 5 §:ssä ja kes- 1510: sen lopullisen tahdon ilmaisuksi, koska edus- kioluesta annetun lain 4 §:ssä määritellyn tar- 1511: kunnalla on mahdollisuus määritellä suhtautu- koituksen toteuttamiseksi. Laissa ei ole käsitte- 1512: misensa asiaan budjettivaltansa kannalta uu- lyä koskevia tarkempia säännöksiä eikä siinä 1513: delleen, jos tasavallan presidentti vahvistaisi ole asetettu määräaikoja. 1514: valtuuskunnan päätöksen. Tällöin syntyy ni- Edellisen lain tilalle tulleen, päihdeolojen 1515: mittäin tarve saattaa määräraha-asia toisen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta 1516: kerran eduskunnan käsiteltäväksi, koska ei ole eduskunnalle 6.3.1987 annetun lain (254/87) 1517: mahdollista täytäntöönpanna valtuuskunnan mukaan valtioneuvosto antaa niin ikään vuo- 1518: päätöstä eduskunnan hyväksymän budjettikan- sittain eduskunnalle kertomuksen. Tämä kerto- 1519: nanoton vastaisella tavalla. mus on sisällöltään aikaisempaa laajempi. Täs- 1520: Riippumatta siitä, kummalla tavalla asiassa säkään laissa ei ole asetettu kertomuksen anta- 1521: menetellään, voidaan valtuuskunnan päätök- miselle määräaikoja, mutta siihen sisältyy eräi- 1522: sen sisältö, jollei valtuuskunta mahdollisesti tä kertomuksen kokoamista ja sen esittelyä 1523: sitä tarkenna, näin ollen toteuttaa vasta sen koskevia saännöksiä. Siinä ei määrätä, miltä 1524: jälkeen, kun eduskunnassa hyväksyttyyn bud- vuodelta sanotun lain mukainen kertomus ensi 1525: jettiin otetun määrärahan perustelut on asian- kerran on eduskunnalle annettava. Laki on 1526: mukaisessa järjestyksessä muutettu vastaa- tullut voimaan 1.4.1987. 1527: maan Ahvenanmaan valtuuskunnan päätös- Uuden lain tavoitteena on parantaa edus- 1528: tä." kunnan mahdollisuuksia seurata ja ohjata 1529: 32 1530: 1531: päihdeoloja. Sen esitöistä ei ole saatavissa Vuodelta 1988 annettava kertomus 1532: johtoa, miltä vuodelta laajempi kertomus on 1533: ensimmäisen kerran annettava. Epäselvyyttä ei ole siitä, että vuodelta 1988 1534: annettavaan kertomukseen on sovellettava uu- 1535: den lain säännöksiä. 1536: 1537: Säännösten soveltaminen 1538: Loppupäätelmä 1539: Vuodelta 1986 annettava kertomus 1540: Edellä sanotun mukaisesti katson, että edus- 1541: Ministeriö on tiedustellut, kuinka annetaan kunnalle vuodelta 1986 annettavaan kertomuk- 1542: eduskunnalle kuluvana vuonna esitettävä, seen voitaneen soveltaa vanhan lain (460/68) 1543: vuotta 1986 koskeva kertomus. Ministeriö on säännöksiä. Seuraavat kertomukset annetaan 1544: katsonut, että koska uusi laki on tullut voi- vuosittain koko kalenterivuosia koskien uuden 1545: maan 1.4.1987, sen nojalla ei voitane vaatia lain (254/87) nojalla kuitenkin siten, että vuot- 1546: viranomaisilta vuotta 1986 koskevia tietoja. ta 1987 koskeva kertomus saatetaan ajalta 1547: Tarkasteltaessa esillä olevaa kysymystä voi- 1.1.-31.3.1987 joutua käytännön syistä anta- 1548: daan uuteen lakiin sisältyvää ilmausta "vuosit- maan suppeana. 1549: tain" tulkita voimaantulon kannalta kahdella Mikäli Ministeriö katsoo tarkoituksenmukai- 1550: tavalla. Sen voidaan katsoa tarkoittavan joko seksi, sillä on myös mahdollisuus ryhtyä toi- 1551: sitä kalenterivuotta, jolta kertomus kulloinkin menpiteisiin lain selventämiseksi niin, että siinä 1552: annetaan, taikka sirten kertomuksen eduskun- määrättäisiin, miltä vuodelta päihdeolojen ke- 1553: nalle antamisvuotta. Tulkinnassa on otettava hitystä koskeva kertomus ensi kerran on uuden 1554: huomioon kertomuksen tarkoitus ja hallinnol- lain nojalla eduskunnalle annettava." 1555: liset mahdollisuudet sen antamiseen sekä se, 1556: ettei uutta lakia ole säädetty takautuvaksi. Kun 1557: vuonna 1986 on ollut voimassa laki alkoholiyh- 1558: tiön kertomuksen antamisesta eduskunnalle, 1559: katson, Ministeriön käsitykseen yhtyen, että 1560: vuodelta 1986 annettaisiin eduskunnalle van- 4. Työvoimaministeriölle annettu lausunto 1561: han lain tarkoittama alkoholiyhtiön kertomus työllisyyden turvaamiseen myönnettyjen mää- 1562: alkoholiolojen kehityksestä. Edellä esitetyt nä- rärahojen käyttöperusteista tie- ja vesiraken- 1563: kökohdat saatettaneen kertomusta annettaessa nushallitukselle osoitettavan työllisyysrahoi- 1564: eduskunnan tietoon. tuksen osalta. Asiassa oli kysymys siitä, koski- 1565: ko tulo- ja menoarviossa asetettu työllisyysra- 1566: hoituksen markkamääräinen enimmäismäärä 1567: Vuodelta 1987 annettava kertomus kokonaisuudessaan, mukaan lukien myös tut- 1568: kimus- ja suunnittelutyön, yleisten teiden teke- 1569: Huomioon ottaen sen, että po. säännösten misen työllisyyshankkeita vai voitiinko kysei- 1570: tarkoituksena on soveltaa niitä kokonaiseen nen käyttörajoite rajata koskemaan vain yleis- 1571: kalenterivuoteen ja kun uusi laki on tullut ten teiden rakentamista. 1572: voimaan 1.4.1987, katson, että kuluvalta vuo- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje työ- 1573: delta olisi valtioneuvoston annettava kertomus voimaministeriölle nro 3984/22.9.1987, dnro 1574: päihdeolojen kehityksestä soveltaen uuden lain 40/d 1987. 1575: säännöksiä. On kuitenkin otettava huomioon, 1576: että tämä kertomus saatetaan joutua antamaan "Työvoimaministeriö on 24.8.1987 päivätyl- 1577: uuden lain voimaantuloa edeltävältä ajalta lä kirjeellään nro 500/21/86 TVM pyytänyt 1578: puutteellisena, jos lain 2 §:ssä tarkoitetut vi- oikeuskanslerin lausuntoa kuluvan vuoden 1579: ranomaiset eivät vielä tuolta ajalta kykene tulo- ja menoarvion momentin 34.50.77 (Sijoi- 1580: antamaan täydellisiä tietoja. Valtioneuvoston tusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrära- 1581: antamaan kertomukseen sisällytettäisiin alko- hojen käyttöperusteista tie- ja vesirakennuslai- 1582: holiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehitykses- tokselle osoitettavan työllisyysrahoituksen 1583: tä. osalta. 1584: 33 1585: 1586: Lausuntopyyntö sa, jossa se on todennut muun ohella seuraa- 1587: vaa. 1588: Työvoimaministeriö on kirjeessään toden- Yleisistä teistä annetun lain 4 §:n 1 momen- 1589: nut, että momentin 34.50. 77 perusteluiden mu- tin mukaan tienpito käsittää tien tekemisen ja 1590: kaan vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa osoi- kunnossapidon. Saman lain 6 §:n 1 momentin 1591: tetusta 400 000 000 markan määrärahasta voi- mukaan tien tekemisellä tarkoitetaan uuden 1592: daan osoittaa tie- ja vesirakennuslaitokselle tien rakentamista sekä tien parantamista. Tä- 1593: teiden rakentamiseen vain keskeneräisien töi- män mukaan menoarvion momentin 34.50.77 1594: den loppuunsaattamiseen ja uusiin pienehköi- perustelujen sanonta " ... teiden rakentami- 1595: hin hankkeisiin enintään 100 miljoonaa mark- seen... enintään 100 000 000 markkaaa" ei 1596: kaa. Vastaavasti on momentin 31.24.77 (Yleis- liikenneministeriön käsityksen mukaan voi 1597: ten teiden tekeminen) perusteluissa maininta, koskea kyseessä olevalta momentilta teiden 1598: että yleisten teiden tekemistä rahoitetaan myös kunnossapitotöihin myönnettyjä varoja, puhu- 1599: momentilta 34.50.77 ja että työllisyysmäärära- mattakaan teiden suunnittelusta. Liikennemi- 1600: halla rahoitettaviin töihin arvioidaan käytettä- nisteriö on näin ollen katsonut että tulkintaa, 1601: vän 100 miljoonaa markkaa. Momentin jonka mukaan edellä mainittu 100 miljoonan 1602: 31.24. 77 määrärahoista rahoitetaan sekä yleis- markan rajoitus ei koskisi yleisten teiden tutki- 1603: ten teiden rakentamisen että yleisten teiden muksen ja suunnittelun työllisyysmäärärahoja 1604: tutkimuksen ja suunnittelun kustannukset. ja jota tulkintaa myös työvoimaministeriö on 1605: Edelleen työvoimaministeriö on todennut, pitänyt mahdollisena, on pidettävä oikeana. 1606: että kuluvana vuonna on momentin 34.50. 77 Näin tulkiten olisi mahdollista, ylittämättä 100 1607: työllisyysmäärärahoilla yleisten teiden rakenta- miljoonan markan rajaa, myöntää vielä teiden 1608: mista rahoitettu 90 565 000 markalla ja yleisten rakentamiseen varoja työvoimaministeriön lau- 1609: teiden tutkimus- ja suunnittelutyötä 9 435 000 suntopyyntökirjeessään mainitsemaa yleisten 1610: markalla eli rahoitukseen on käytetty yhteensä teiden tutkimukseen ja suunnitteluun käytettyä 1611: 100 miljoona markkaa. Lisäksi ministeriö on määrää vastaava määrä eli 9 435 000 markkaa. 1612: todennut ilmoittaneensa tie- ja vesirakennuslai- 1613: tokselle, että sekä yleisten teiden rakentami- 1614: seen että yleisten teiden tutkimukseen ja suun- Valtiovarainministeriön lausunto 1615: nitteluun osoitettujen työllisyysmäärärahojen 1616: käyttö tulee kohdistaa momentille 34.50. 77 Valtiovarainministeriö on kirjeellään nro 1617: alakohtaan 2 (Tie- ja vesirakennuslaitokselle VM 7/036/87/10.9.1987 antamassaan lausun- 1618: teiden rakentamiseen, keskeneräisien töiden nossa todennut muun ohella seuraavaa. 1619: loppuunsaattamiseen ja uusiin pienehköihin Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion momentin 1620: hankkeisiin). 34.50. 77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaami- 1621: Työvoimaministeriö on pyytänyt oikeus- seksi) perustelujen mukaan "määrärahasta voi- 1622: kanslerin lausuntoa siitä, koskeeko momentin daan osoittaa tie- ja vesirakennuslaitokselle 1623: 34.50. 77 käyttöperusteissa asetettu työllisyysra- teiden rakentamiseen vain keskeneräisien töi- 1624: hoituksen 100 miljoonan markan enimmäis- den loppuunsaattamiseen ja uusiin pienehköi- 1625: määrä kokonaisuudessaan, mukaan lukien hin hankkeisiin enintään 100 miljoonaa mark- 1626: myös tutkimus- ja suunnittelutyön, yleisten kaa". 1627: teiden tekemisen (mom. 31.24. 77) työllisyys- Momentin 31.24. 77 (Yleisten teiden tekemi- 1628: hankkeita vai voidaanko kyseinen 100 miljoo- nen) perusteluissa on puolestaan todettu: "Mo- 1629: nan markan käyttörajoite rajata koskemaan mentille ehdotetaan 1 664 miljoonaa markkaa. 1630: vain yleisten teiden rakentamista. Yleisten teiden tekemistä rahoitetaan tämän 1631: Työvoimaministeriön lausuntopyynnön joh- momentin lisäksi myös momentilta 34.50.77 1632: dosta olen pyytänyt liikenneministeriötä ja val- (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) ja 1633: tiovarainministeriötä antamaan asiasta omat momentilta 25 .50. 77 (Työsiirtoloille järjestettä- 1634: lausuntonsa. vät työt). TyösiirtoJatöihin arvioidaan käytet- 1635: tävän 13 miljoonaa markkaa ja työllisyysmää- 1636: rärahalla rahoitettaviin töihin 100 miljoonaa 1637: Liikenneministeriön lausunto markkaa. Yleisten teiden tekemistä koskeva 1638: toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan 1639: Liikenneministeriö on 3.9.1987 päivätyllä laadittu 1 777 miljoonan markan rahoitusta- 1640: kirjeellään nro 1353/03/87 antanut lausunton- soon. Määrärahaa käytetään tiestön perus- 1641: 5 3808860 1642: 34 1643: 1644: korjauksiin, kehittämiseen sekä tutkimukseen miseen vain keskeneräisten töiden loppuun- 1645: ja suunnitteluun." saattamiseen ja uusiin pienehköihin hankkei- 1646: Valtiovarainministeriö on lausunnossaan li- siin enintään 100 miljoonaa markkaa. 1647: säksi todennut, että momentilta 34.50.77 osoi- Edellä mainittua määrärahaa käytettäessä on 1648: tettu enintään 100 miljoonan markan määrära- syntynyt epäselvyyttä siitä, onko 100 miljoo- 1649: ha muodostaa osan yleisten teiden tekemiseen nan markan käyttö rajoitettu koskemaan vain 1650: tarkoitetusta kokonaisrahoituksesta. Tämä il- yleisten teiden rakentamista, jolloin näiden 1651: menee momentin 31.24. 77 perustetuista, joissa teiden tutkimuksesta ja suunnittelusta johtuvia 1652: viitataan edellä mainittuun momenttiin menoja ei tulisi sisällyttää siihen. 1653: 34.50.77 sekä todetaan, että työllisyysmäärära- Selvää ei ole, mitä teiden rakentamisella 1654: halla rahoitettava osuus on 100 miljoonaa momentissa 34.50.77 on tarkoitettu esillä ole- 1655: markkaa. Koska kysymys on siten samasta van ongelman kannalta. Määrärahan käyttämi- 1656: kokonaisuudesta, ovat myös määrärahojen sessä on kuitenkin määräävää, mitä nimen- 1657: käyttöperusteet tarkoitettu tältä osin yhdenmu- omaan sen käyttöperusteissa on esitetty. Mo- 1658: kaisiksi. Näin ollen momentin 31.24. 77 perus- mentin 34.50.77 käyttöperusteissa ei ole mai- 1659: teluissa oleva maininta, jonka mukaan määrä- nittu tai viitattu siihen, että määrärahaa käy- 1660: rahaa käytetään paitsi tiestön peruskorjauksiin tettäessä olisi otettava huomioon, mitä tiemää- 1661: ja kehittämiseen, myös tutkimukseen ja suun- rärahaa koskevassa momentissa 31.24.77 on 1662: nitteluun, koskee myös momentin 34.50.77 määrätty sillä momentilla olevan määrärahan 1663: määrärahaa. käyttämisestä. Viimeksi mainitun määrärahan 1664: Valtiovarainministeriö on kiinnittänyt lisäksi perusteluissa taas on vain viitattu siihen, että 1665: huomiota siihen, että kyseistä, enintään 100 teiden tekemistä rahoitetaan myös työllisyysva- 1666: miljoonan markan määrärahaa voidaan mo- roilla. Sellaista johtopäätöstä, että tiemäärära- 1667: mentin 34.50.77 perustelujen mukaan käyttää han käyttöperusteet koskisivai ilman muuta 1668: uusiin pienehköihin hankkeisiin. Kun tällaisten työllisyysmäärärahaa, ei voitane tehdä. 1669: hankkeiden käynnistäminen monissa tapauk- Keskeneräisien töiden loppuunsaattamiseen 1670: sissa edellyttää rakennussuunnittelun loppuun- ei tavanomaisesti sisältyne enää mainittujen 1671: saattamista, vastaa tämäkin osaltaan edellä teiden tutkimusta ja suunnittelua, jotka on 1672: esitettyä. tehty jo aikaisemmassa vaiheessa. Uusien pie- 1673: Valtiovarainministeriö on vielä todennut, et- nehköjen hankkeiden osalta määrärahan käyt- 1674: tä edellä mainittujen momenttien 31.24. 77 ja tämistä myös näiden suunnitteluun ei tulkin- 1675: 34.50.77 käyttöperusteiden yhdenmukainen so- nanvaraisessa tilanteessa voitane pitää käyttö- 1676: veltaminen on myös sen käytännön mukainen, perusteiden vastaisena. 1677: jota työvoimaministeriö on tähän asti noudat- Toisaalta voidaan todeta, että työllisyysmää- 1678: tanut, eikä asiassa ole ilmennyt mitään sellais- rärahalla pyritään työvoiman työllistämiseen. 1679: ta, mikä edellyttäisi nykyisen menettelyn muut- Tähän painotukseen viittaa nimenomaan luvun 1680: tamista. otsikko "Työllisyyden hoito". Määrärahan 1681: erityiskäyttötarkoitus ilmenee perusteista, joi- 1682: den mukaan se on osoitettu käytettäväksi kes- 1683: Lausuntoni työvoimaministeriölle keneräisien töiden loppuunsaattamiseen kuin 1684: myös pienehköihin uusiin hankkeisiin. Näissä 1685: Pyydettynä lausuntona kunnioittavasti esitän ilmeisesti suunnittelun ja tutkimuksen merkitys 1686: seuraavaa. on vähäinen. Määrärahan käyttörajoituksen 1687: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion työvoima- voidaan tulkita kohdistuvan nimenomaan tei- 1688: ministeriön hallinnonalan pääluokkaan on den rakentamiseen, jolla varsinaisesti lienee 1689: otettu arviomääräraha 34.50. 77 sijoitusmenot momentin perusteissa tarkoitettu työllistävä 1690: työllisyyden turvaamiseksi. Määräraha 400 vaikutus. Tätä tulkintaa tukee budjetin perus- 1691: miljoonaa markkaa on myönnetty käytettäväk- teluissa yleisistä teistä annetun lain käsitteistö, 1692: si työttömyyden torjumisen ja työttömyyden johon liikenneministeriö on lausunnossaan vii- 1693: alueellisten erojen lieventämisen kannalta tar- tannut. 1694: peellisiin keskeneräisiin ja uusiin työkohteisiin. Edellä esitettyjen näkökohtien ja seikkojen 1695: Määrärahan käyttöperusteisiin on otettu rajoit- johdosta ei nähdäkseni ole pidettävä selvänä, 1696: tava määräys, jonka mukaan tie- ja vesiraken- että momentin 31. 24.77 käyttöperusteita olisi 1697: nuslaitokselle voidaan osoittaa teiden rakenta- sellaisenaan sovellettava momentilla 34.50.77 1698: 35 1699: 1700: osoitetun työllisyysmäärärahan käyttämiseen. hoittaa työllistämistuella kunnallisesta työllis- 1701: Näin ollen on mahdollista tulkita viimeksi tämistuesta annetun asetuksen mukaisessa jär- 1702: mainitun määrärahan käyttöperusteita niinkin, jestyksessä, vaikka kunta oli edellä mainittuun 1703: että niihin sisältyvä 100 miljoonan markan tarkoitukseen hakenut valtionapua vuoden 1704: rajoitus koskee ainoastaan yleisten teiden ra- 1987 tulo- ja menoarvion momentin 34.50.30 1705: kentamista.'' käyttösuunnitelman kohdasta "Työtupien ja 1706: muiden työllisyyspaikkojen järjestäminen". 1707: Kunnan valtionapuhakemus oli käsiteltävä ha- 1708: kemuksen mukaisessa järjestyksessä, kun mi- 1709: tään perusteltua syytä siitä poikkeamiseen ei 1710: 5. Liikenneministeriölle osoitetussa kirjeessä ollut esitetty (522). 1711: lausuttu, että valtioneuvosto oli päättänyt esi- 1712: tellä tasavallan presidentille ehdotuksen teletoi- 1713: minta-asetukseksi siinä muodossa, jonka ase- 1714: tusehdotus (19 § 2 mom.) valtioneuvostossa 1715: tapahtuneen äänestyksen jälkeen sai. Oikeus- 1716: kansleri katsoi, että valtioneuvoston päättämää 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 1717: asetusehdotusta ei voitu pitää lainvastaisena ja 1718: se siten oli esitettävissä tasavallan presidentille. 1719: Asetuksen tulkinta siten, että tulkintatulos olisi 1. Valtioneuvoston kanslialle annetussa lau- 1720: ristiriidassa lain kanssa, ei saattanut tulla kysy- sunnossa valtioneuvoston arkistoa, sen asemaa 1721: mykseen. ja tehtäviä sekä säännös- ja johtosääntöehdo- 1722: Teletoimintalain (183/87) voimaan tultua te- tusta koskevassa asiassa kiinnitetty huomiota 1723: letoimintaa, johon aiemmin ei ollut tarvittu eräisiin säännös- ja johtosääntöehdotusten yk- 1724: lupaa, voitiin asetusehdotuksen mukaan kui- sityiskohtiin (1281). * 1725: tenkin jatkaa lupahakemuksen ratkaisemiseen 1726: asti. Näin ollen toiminnan jatkaminen lain 2. Valtioneuvoston kanslialle on 14.12.1987 1727: voimaantulon jälkeen ilman toimilupaa edellyt- ilmoitettu oikeuskanslerin kanta tasavallan 1728: ti, että oli tehty lupahakemus, joka oli ratkai- presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisis- 1729: sematta. Toiminnan harjoittaja saattoi vedota tunnon sekä raha-asiainvaliokunnan esittelylis- 1730: siihen, että lupahakemus oli ratkaisematta, tojen uusituista laatimisohjeesta sekä listamal- 1731: vain, jos hakemus oli tehty. Jollei tarvittavaa leista (53/d 1987). ** 1732: toimilupaa ollut haettu, toiminnan harjoittami- 1733: sen jatkaminen tuli säännösten mukaan ole- 3. Sisäasiainministeriölie on 17.2.1987 il- 1734: maan luvatonta (1333).* moitettu oikeuskanslerin kanta lääninhallitusa- 1735: setuksen uudistamisesta ja asetusluonnoksesta. 1736: 6. Liikenneministeriölle annettu lausunto Sen mukaan laki lääninhallinnosta oli annetta- 1737: päätösluonnoksesta liikenneministeriön pää- va ennen uuden lääninhallitusasetuksen anta- 1738: tökseksi lasten turvalaitteista. Asiassa oli kysy- mista. Asetuksen muuttaminen oli mahdollista, 1739: mys siitä, estikö liikennetarvikelain (570178) jos lakia edellyttävät kohdat, erityisesti pakko- 1740: 2 §:n säännös päätösluonnoksen 3 §:n 2 mo- keinojen käyttämistä koskevat säännökset, jäi- 1741: mentin mukaisen määräyksen, jonka mukaan vät pois asetuksesta (24/d 1987). 1742: muita kuin hyväksyttyjä turvalaitteita saadaan 1743: käyttää, myydä tai luovuttaa 31.12.1993 saak- 4. Valtiovarainministeriölle annettu lausun- 1744: ka (2784). to virkaehtosopimusasetuksen luonnoksesta oi- 1745: keuskanslerinviraston työnantajavirkojen mää- 1746: 7. Työvoimaministeriölle annettu lausunto rittelyn osalta (4669). 1747: nuorten koulutus- ja työllistämisprojektin ra- 1748: hoittamisesta kunnallisesta työllistämistuesta 5. Valtiovarainministeriölle on 29.1.1987 il- 1749: annetun asetuksen (1092/81, muut. 279/85, moitettu oikeuskanslerin lausuntona, ettei val- 1750: 154/85 ja 185/86) mukaisella työllistämistuel- tiovarainministeriön eikä hallituksenkaan teh- 1751: la. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko nuorten tävänä ollut ottaa kantaa siihen, mitkä edus- 1752: koulut~s- ja työllistämisprojekti kunnassa ra- kunnan tekemät muutokset budjettiesitykseen 1753: * Numero tarkoittaa toimituskirjan numeroa. ** Merkintä tarkoittaa asian diaarinumeroa. 1754: 36 1755: 1756: olisivat edellyttäneet raha-asia-aloitetta. Ehdol- 11. Opetusministeriölle on 25.9.1987 ilmoi- 1757: lisina määrärahoina oli pidettävä pelkästään tettu oikeuskanslerin kanta, että valitus virka- 1758: edustajien raha-asia-aloitteisiin perustuvia ehdotuksesta oli tutkittava, vaikka se oli kir- 1759: määrärahoja. Muut määrärahat olivat tavalli- jaamon leiman mukaan merkitty saapuneeksi 1760: sia määrärahoja (6/d 1987). valitukselle asetetun määräajan päättymistä 1761: seuraavana päivänä. Valittaja oli esittänyt yk- 1762: sityiskohtaisia tietoja valituksensa toimittami- 1763: 6. Valtiovarainministeriölle on 21.7.1987 il- sesta henkilökohtaisesti kirjaamaan määräajan 1764: moitettu oikeuskanslerin kanta perintökaaren 5 viimeisenä päivänä ja, koska tätä ei täysin 1765: luvun 1 §:n nojalla valtiolle tullutta perintöä voitu kiistää, epäselvää tilannetta oli tulkittava 1766: koskevassa asiassa. Oikeuskansleri katsoi, että valittajan eduksi (43/ d 1987). 1767: kuolinpesän omaisuus voitiin esittää luovutet- 1768: tavaksi henkilölle, joka oli perintökaaren 5 12. Opetusministeriölle on 4.11.1987 ilmoi- 1769: luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla perinnönjät- tettu oikeuskanslerin kanta Turun yliopiston 1770: täjälle läheinen, kun erityistä syytä ei uusien suomen kielen apulaisprofessorin viran täyttä- 1771: seikkojen vuoksi enää katsottu olevan omai- mistä koskevassa valitusasiassa. 1772: suuden pysyttämiseen valtion omistuksessa tai Kysymys oli valtioneuvoston toimivallasta 1773: käytössä (38/d 1987). täydentää ehdollepanoa tai palauttaa asia uutta 1774: ehdollepanoa varten, kun ehdollepanosta oli 1775: 7. Valtiovarainministeriölle on 14.12.1987 valitettu ja ensimmäiselle ja toiselle ehdokassi- 1776: ilmoitettu oikeuskanslerin kanta liikelaitoslain jalle asetetut hakijat olivat peruuttaneet hake- 1777: ja virkaehtosopimuslain välisestä tulkintaristi- muksensa. Oikeuskansleri katsoi, että valtio- 1778: riidasta. neuvoston tehtävänä valitusviranomaisena, 1779: Valtion liikelaitoksista annetun lain mukai- kun valitus oli hylättävä, ei ollut täydentää 1780: set liikelaitokset ovat valtion laitoksia. Ne ovat ehdollepanoa tai palauttaa asiaa uuden ehdol- 1781: valtion virkaehtosopimuslain piirissä. Valtion lepanon tekemistä varten (51/d 1987). 1782: virkaehtosopimuslaki ei pyri pelkästään säänte- 1783: lemään valtion budjettimenoja vaan myös an- 13. Opetusministeriölle on 17.11.1987 ilmoi- 1784: tamaan puitteita valtion työmarkkinatoimin- tettu oikeuskanslerin kannanotto kysymyk- 1785: nalle muutoin. Niin ollen lain säännös merkitsi seen, voitiinko erivapaus, jota kouluhallitus ja 1786: sitä, että mikäli liikelaitos haluaa ylittää val- musiikkiopistolautakunta olivat esittäneet 1787: tion virkaehtosopimuksin sovitun ja mahdolli- ruotsinkielisen konservatorion rehtorin tointa 1788: sen yleisen tulospoliittisen kehyksen, oli kysy- hakeneelle kahdelle hakijalle, myöntää nimeltä 1789: myksessä niin merkittävä ratkaisu, että sen määrätyn oppilaitoksen toimeen. Vastauksessa 1790: hyväksyminen täytyi jättää valtioneuvoston katsottiin, että erivapaus voidaan myöntää ha- 1791: asiaksi (61/d 1987). kemuksen mukaisesti nimeltä määrätyn oppi- 1792: laitoksen toimeen, mutta ei hakemusta laajem- 1793: min niin, että erivapaus myönnettäisiin ruot- 1794: 8. Opetusministeriölle annettu lausunto 1795: sinkielisen konservatorion rehtorin toimeen 1796: kouluhallituksen kouluosaston osastopäällikön 1797: (55/d 1987). 1798: viran hakijan muodollisesta kelpoisuudesta 14. Sosiaali- ja terveysministeriölle on 3.3. 1799: (4182). 1800: 1987 ilmoitettu oikeuskanslerin kannanotto 1801: muistiosta lasten kotihoidon tukeen kuuluvan 1802: 9. Opetusministeriölle on 16.7.1987 ilmoitet- sisarkorotuksen ja lisäosan maksamista koske- 1803: tu oikeuskanslerin kanta erään hakijan kelpoi- van sosiaalihallituksen ohjekirjeen valmistelua 1804: suudesta opettajakokemuksen osalta ammatti- 1805: varten. 1806: kasvatushallituksen ylitarkastajan sopimus- 1807: Oikeuskansleri katsoi, että muistiossa esitet- 1808: paikkaiseen virkaan (dnro 34/cc 1987). 1809: tyä kantaa voitiin pitää oikeana tulkintana. 1810: Kotihoidon tukeen kuuluvaa sisaruskorotusta 1811: 10. Opetusministeriölle on 23.7.1987 ilmoi- ja lisäosaa voidaan maksaa uuden äitiys-, 1812: tettu oikeuskanslerin kanta vaadittavasta sää- isyys- tai vanhempainrahakauden aikana, vaik- 1813: döstasosta säänneltäessä opiskelijaksi ottami- ka perheessä ei ole uuden lapsen lisäksi toista 1814: sen perusteita sosiaali- ja terveydenhuoltoalo- kotihoidon tuen perusasaan oikeuttavaa lasta 1815: jen oppilaitoksiin (dnro 35/cc 1987). (13/d 1987). 1816: 37 1817: 1818: 1819: 1820: 1821: 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 1822: 1823: 1824: 3.1. Yleistä 1 §:n nojalla ottanut tutkittavakseen kysymyk- 1825: sen poliisin toiminnasta pankkiryöstöä ja pant- 1826: Oikeuskanslerin keskeisimmät tehtävät ylim- tivankien ottamista koskevassa tapauksessa. 1827: pänä syyttäjänä jakautuvat seuraavasti Oikeuskanslerin ratkaisussa kiinnitettiin polii- 1828: syyttäjäntoiminnan kehittämistä, suun- siylijohtajan huomiota poliisitoiminnan järjes- 1829: nittelua ja yleistä johtamista koskevat telyissä esiintyneisiin puutteisiin ja esitettiin 1830: asiat Sisäasiainministeriölie toimenpiteisiin ryhtymis- 1831: syyttäjälaitoksen henkilöstöasiat tä poliisitoiminnan johdon ja koulutuksen jär- 1832: syyttäjien edustaminen korkeimmassa oi- jestämistä koskevien säännösten ja määräysten 1833: keudessa tarkistamiseksi. Ministeriön edellytettiin kiin- 1834: koulutus- ja tiedotustoiminta nittävän huomiota voimakeinojen käyttöasen- 1835: - tarkastustoiminta ja valvonta teisiin poliisin aseenkäyttöä koskevissa ohjeis- 1836: - syyttäjien toiminnasta tehtyjen kantetu- sa. Oikeuskanslerin päätös (716) sisältyy 9. 1837: jen ratkaiseminen. jaksoon (s. 91). 1838: Kertomusvuonna syyttäjäntoiminnan kehit- 2. Oulun ensimmäisen kaupunginviskaalin 1839: tämisessä on painopiste ollut lääninsyyttäjien julkisuuteen antamien tietojen mukaan hän oli 1840: toiminnassa. Syyttäjäntoimintaa koskevien aikonut syyttää eräitä Teatterikorkeakoulun 1841: säännösten kehittäminen kuuluu oikeusminis- oppilaita muiden rikosten ohella rikoslain 10 1842: teriön toimialaan. Tähän toimintaan oikeus- luvun 1 §:ssä tarkoitetusta jumalanpilkasta. 1843: kanslerinvirasto on kertomusvuoden aikana Oikeuskansleri otti tutkittavakseen, olivatko 1844: osallistunut antamalla lausuntoja ja osallistu- kyseiset henkilöt syyllistyneet jumalanpilk- 1845: malla työryhmätyöhön. kaan. Ratkaisussaan oikeuskansleri katsoi, et- 1846: Oikeuskansleri on johtanut syyttäjäntoimin- tei ollut aihetta määrätä syytettä nostettavaksi 1847: taa lähinnä antamalla ohjeita syyttäjille sekä kyseisestä rikoksesta (4411). 1848: ratkaisemaHa eräitä oikeuspaikkakysymyksiä 1849: ja yksittäisiä syyteharkinta-asioita. 1850: Oikeuskansleri Jorma S. Aalto tutustui 1851: 29.-30.10.1987 Ruotsin valtakunnansyyttäjän 1852: Magnus Sjöbergin vieraana Ruotsin syyttäjä- 3. Oikeuskansleri on ratkaissut kysymyksen 1853: laitokseen ja sen toimintaan. toimivaltaisesta syyttäjästä Hehkumuovi Oy:n 1854: Syyttäjän toimintaa koskevia kanteluasioita myyntimiehinä toimineiden noin 190 henkilön 1855: on selostettu jaksossa 5. syyksi väitettyjen verorikosten syyteharkinnas- 1856: sa. 1857: 1858: 1859: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Rova- 1860: niemen piirin apulaisnimismiehelle nro 1121 1 1861: 3.2. Oikeuskanslerin ratkaisuja 13.3.1987, dnro 120/3 1986. 1862: ylimpänä syyttäjänä 1863: "Kirjeellänne n:o S 2220, 15.10.1986 Te 1864: 1. Oikeuskansleri on ylimpänä syyttäjänä ja olette lähettänyt oikeuskanslerille keskusrikos- 1865: valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön poliisin Hehkumuovi Oy-nimisen yhtiön kon- 1866: 38 1867: 1868: kurssiin liittyvien rikosten johdosta toimitetuis- Asiakirjoista ilmenee lisäksi, että Hehku- 1869: sa poliisikuulusteluissa laaditut poliisitutkinta- muovi Oy:n puolesta toimineet henkilöt ovat 1870: pöytäkirjat R 518/3/85, R 518/4/85, R 519/ toimineet myös Merytuote Oy, Lystek Oy, 1871: 85, R 518/3/85, Li 1, Li 2, Li 3 ja Li 4 ja Vantaan Talotarvikemyynti Oy, Setelipesä Oy 1872: pyytänyt oikeuskanslerin ratkaisua siitä, minkä ja Kännilä Oy-nimisissä yhtiöissä. 1873: paikkakunnan syyttäjän tulee suorittaa asiassa 1874: syyteharkinta. Eräistä yhdessä käsiteltävien ri- 1875: kosasiain oikeuspaikasta 8.6.1945 annetun lain Ratkaisu 1876: (516/ 45) 1 §:ään viitaten Te olette erityisesti 1877: pyytänyt ohjeita toimivaltaisesta syyttäjäviran- Harkittaessa edellä mainittujen yhtiöiden 1878: omaisesta Hehkumuovi Oy:n myyntimiehinä toimintaan liittyvien rikosten oikeuspaikkaa on 1879: toimineiden noin 190 henkilön syyksi väitettyjä pääsääntöisesti lähdettava siitä, että kukin yh- 1880: verorikoksia koskevassa syyteharkinnassa. tiö ja siihen liittyvät teot on käsiteltävä erillisi- 1881: Te olette 6.2., 10.2. ja 25.2.1987 päivätyillä nä kokonaisuuksina. Tällöin näiden rikosten 1882: kirjeillä lähettänyt tänne lisäaineistoa. oikeuspaikka määräytyy itsenäisesti, mikäli 1883: muuta ei johdu välttämättömästä rikosyhtey- 1884: destä. 1885: Hehkumuovi Oy:n myyntitoimintaan liitty- 1886: Tapahtumatiedot vien mahdollisten verorikosten osalta totean 1887: ensinnäkin, että kysymys ei ole tässä yhteydes- 1888: Poliisitutkintapöytäkirjoista ja niiden liittei- sä eräistä yhdessä käsiteltävien rikosasiain oi- 1889: nä olevista asiakirjoista on muun ohella käynyt keuspaikasta annetun lain soveltamisesta eli 1890: ilmi seuraavaa: siitä tilanteesta, että joku on tehnyt useita 1891: Hehkumuovi Oy on valmistanut lähinnä rikoksia, jotka kuuluvat eri yleisiin alioikeuk- 1892: pientaloille tarkoitettuja muovi- ja metallialan siin. Harkittavaksi eivät näin ollen tule myös- 1893: tuotteita kuten vesikouruja, palotikkaita ja kään tämän lain säännökset siitä, käykö yhtei- 1894: muita sellaisia tarvikkeita. Tuotteet on markki- nen käsittely haitatta päinsä. Ratkaisevaa näyt- 1895: noitu pääasiassa suoramyyntinä kiertokauppaa tää sensijaan olevan, johtaako asiayhteys yh- 1896: hyväksi käyttäen. Yrityksen palveluksessa on teiseen käsittelyyn. 1897: ollut kymmeniä myyntimiehiä, jotka olivat toi- Myyntimiesten osalta tulee siten harkittavak- 1898: mineet provisiopalkalla ja useimmat käyttäen si, missä määrin he ovat olleet tekijäkumppa- 1899: yhtiön kiertokauppalupaa. neita tai avunantajia Hehkumuovi Oy:n toi- 1900: Yhtiö on 16.8.1984 asetettu konkurssiin Ro- mintaa johtaneiden henkilöiden mahdollisessa 1901: vaniemen kihlakunnanoikeudessa. Yhtiön puo- veropetoksessa. Jos myyntimiehet katsotaan 1902: lesta toimineet henkilöt Risto Jaakko Antero tekijäkumppaneiksi tai avunantajiksi yhtiön 1903: Ylipelkonen, Pekka Antero Pahtakari ja Jan- puolesta toimineiden henkilöiden rikoksissa, 1904: Peter Högnabba ovat tällä hetkellä Rovanie- kysymys on sellaisesta rikosyhteydestä, joka 1905: men kihlakunnanoikeudessa syytteessä yksin vaikuttaa oikeuspaikan määräytymiseen. Pää- 1906: teoin petollisena ja epärehellisenä velallisena tekijän teko vetää siten samaan syyteharkin- 1907: tehdystä konkurssirikoksesta. Syyttäjä on syyt- taan myös muiden osallisten tekojen arvioin- 1908: teessään, mikäli siitä nyt on kysymys, katso- nin. 1909: nut, että he ovat jättäneet yhtiön kirjanpitoon Yhtiön toimintaa johtaneiden henkilöiden 1910: tulouttamatta myyntituloja ja pitäneet kirjan- mahdolliset verorikokset ovat puolestaan asia- 1911: pidon tahallaan väärin siten, että edellä kerro- yhteydessä heidän sellaisiin rikoksiin, joista 1912: tussa kiertokaupassa saatuja käteismyyntitulo- syyte on jo esitetty ja jotka konkurssisäännön 1913: ja on järjestelmällisesti jätetty tulouttamatta. 36 §:n säännökset huomioon ottaen on käsitel- 1914: Keskusrikospoliisi on myös tutkinut sanot- tävä siinä tuomioistuimessa, johon konkurssi- 1915: tua myyntitulojen tulouttamatta jättämistä asia kuuluu. 1916: mahdollisina verorikoksina. Näistä tutkimuk- 1917: sista on laadittu poliisitutkintapöytäkirjat n:ot 1918: 518/3/85 Li 1, Li 2, Li 3 ja Li 4. Näiden Johtopäätökset 1919: myyntitoimintaan liittyvien mahdollisten vero- 1920: rikosten osalta on ilmennyt erimielisyyttä siitä, Poliisitutkintapöytäkirjaan n:o R 518/3/85 1921: kenen syyttäjän käsiteltäväksi asia kuuluu. Li 3 kirjatuista 113 henkilön syyksi väitetyistä 1922: 39 1923: 1924: rikoksista totean, että heidän osaltaan ei ilmei- 3.3. Syyttäjälaitoksen toiminta 1925: sestikään voine tulla kysymykseen ilmiannettu- 1926: jen osallisuus Hehkumuovi Oy:n toimintaa 1927: johtaneiden henkilöiden tekoihin. Mahdollis- 3.3.1. Syyttäjien toimintatietoja 1928: ten rikosten tekopaikaksi on tällöin katsottava 1929: asianomaisen henkilön verotuksen toimitta- Syyttäjien toiminnasta on julkaistu tilastotie- 1930: neen viranomaisen eli verolautakunnan sijainti- dot (oikeusministeriö: Syyttäjien toiminta 1931: paikka, jolloin paikallisen virallisen syyttäjän 1982-1986) viimeksi vuodelta 1986. Syyttäjä- 1932: tulee kunkin osalta suorittaa asiassa syytehar- virastoihin (kaupunginviskaalinvirastot, nimis- 1933: kinta. miespiirit ja Ahvenanmaan maakunnansyyttä- 1934: Poliisitutkintapöytäkirjoihin n:o 518/3/85 jänvirasto) saapui vuoden 1986 aikana 79 069 1935: Li 1, Li 2 ja Li 4 kirjatuista teoista totean, että asiaa, joissa oli yhteensä 102 225 vastaajaa. 1936: näiden osalta tulee harkittavaksi, missä määrin Ennakkotietojen mukaan syyttäjänvirastoihin 1937: ilmiannettujen on katsottava tekijöinä tai saapui vuoden 1987 aikana 80 618 asiaa. Tau- 1938: avunantajina osallistuneen yhtiön toimintaa lukossa 1 on esitetty syyttäjänvirastoihin saa- 1939: johtaneiden henkilöiden verorikoksiin. Mah- puneiden, ratkaistujen ja siirtyneiden asioiden 1940: dollisten tekijäkumppaneiden ja avunantajien määrien kehitys vuosina 1980-1986. 1941: kohdalla kysymys on sellaisesta asiayhteydestä Vuoden 1986 lopussa oli syyttäjänvirastoissa 1942: Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa käsiteltä- seuraavaan vuoteen siirtyneiden asioiden mää- 1943: vinä oleviin rikossyytteisiin, että heitä koskevat rä 22 179 asiaa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 1944: syytteet olisi käsiteltävä samassa yhteydessä. 2 195 asiaa eli 11 OJo. Ruuhka on lisääntynyt 1945: Tämän vuoksi määrään Teidät suorittamaan erityisesti kaupunginviskaalinvirastoissa, joissa 1946: syyteharkinnan näiden tekojen osalta. siirtyneiden asioiden määrä oli 12 589 (edellise- 1947: Samalla määrään Teidät yhteistyössä keskus- nä vuonna 10 835). 1948: rikospoliisin kanssa saattamaan poliisitutkinta- Syyttäjänvirastoissa ratkaistiin noin 88 % 1949: pöytäkirjat niiden syyttäjien tietoon, joille syy- asioista alle kolmessa kuukaudessa. Käsittely- 1950: teharkinta edellä lausutun perusteella kuuluu." ajoissa on melko suuria virastokohtaisia eroja. 1951: Vuonna 1986 alioikeudessa syytetyisiä henki- 1952: löistä noin 91 % tuomittiin rangaistukseen. 1953: 4. Luvatonta ammattimaista moottoriajo- Syyte hylättiin noin 7 % :ssa ja rangaistus jätet- 1954: neuvoliikenteen harjoittamista koskevan asian tiin tuomitsematta noin 2 %:ssa tapauksista. 1955: syyteharkinta, huomioon ottaen oikeuden- Vuonna 1986 alioikeuden rikosasioissa anta- 1956: käymiskaaren 10 luvun 21 §:n säännökset ja miin päätöksiin tyytymättömyyttä ilmoittanei- 1957: vallitseva oikeuskäytäntö, määrätty sen paik- den määrä oli 18,1 %, kun se edellisenä vuon- 1958: kakunnan syyttäjän suoritettavaksi, missä lu- na oli 18,6 %. Tähän kehitykseen on vaikutta- 1959: vaton liikennöinti oli tapahtunut (3381). nut nimenomaan syyttäjän tyytymättömyyden 1960: 5. Oikeuskansleri on ratkaissut moottori- ilmoittamisen väheneminen. Syyttäjä oli muu- 1961: tankkialus Antonio Gramscin 6.2.1987 tapah- toksenhakijana yksin tai yhdessä muun asian- 1962: tunutta karilleajoa koskevan syytekysymyksen osaisen kanssa 3 581 tapauksessa verrattuna 1963: ja päätöksessään lausunut, ettei aluksen päälli- 3 906 tapaukseen edellisenä vuonna. Syyttäjän 1964: kön tai luotsien voitu katsoa toimineen meri- tyytymättömyyden ilmoittaminen oli enimmil- 1965: lain 49 §:ssä tarkoitetun hyvän merimiestaidon lään vuonna 1982, jolloin syyttäjä haki muu- 1966: vastaisesti, minkä vuoksi asia ei antanut aihet- tosta 5 579 päätökseen. 1967: ta syytetoimenpiteisiin (5114). Tapauksen joh- Taulukossa II on esitetty alioikeuden pää- 1968: dosta oikeuskansleri teki kauppa- ja teollisuus- tökseen tyytymättömyyttä ilmoittaneiden mää- 1969: ministeriölle esityksen ryhdyttäväksi toimenpi- rät ja jakautuminen eri asianosaistahojen kes- 1970: teisiin erityisesti ympäristölle vaarallisten meri- ken 1982-1986. 1971: kuljetusten luotsausta koskevien säännösten Syyttämätiä jätettyjä henkilöitä oli vuonna 1972: saattamiseksi asian laadun edellyttämään tilaan 1986 kaikkiaan 9 293 (8 650). Taulukossa III 1973: sekä luotsien ja alusten välisen viestiliikenteen esitetään syyttämätiä jätettyjen henkilöiden lu- 1974: varmistamiseksi ja tallentamiseeksi (5115, se- kumäärä päätösperusteiden mukaan ryhmitel- 1975: lostettu jaksossa 6.9.1). tynä. 1976: 40 1977: 1978: 1 1979: 1980: Syyttäjänvirastoihin saapuneet ja niissä ratkaistu! 1981: ja siirtyneet asiat 1980-1986 1982: 1983: 1984: 1985: 1986: 60000 1987: 50000 n Saapuneet 1988: 40000 • Ratkaistut 1989: 1990: 30000 -1- Siirtyneet 1991: 20000 1992: 10000 ~ 1993: n 1994: !! 1995: V 1996: 1997: 1998: 1981 1983 1984 1986 1999: 2000: 2001: 2002: 2003: II 2004: 2005: Alioikeuden päätökseen tyytymättömyyttä ilmoittaneet 1982-1986 2006: 2007: 2008: 2009: 2010: .Syyttäjä yksin 2011: 41 2012: 2013: III 2014: sxyte- Määrä ja 2015: oikeus "lo-osuus 2016: Syyttäjä-. Ei Ei Vähä- vanhen- kaikista 2017: viranomainen rikos näyttöä pätöinen tunut vastaajista 2018: lkm "lo 2019: Lääninsyyttäjät..................................... 40 54 38 6 138 36,22 2020: Kaupunginviskaalit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464 1 827 650 217 3 158 6,73 2021: A~v~na~maan maakunnansyyttäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 14 22 2 50 8,56 2022: Nimismiehet........................................ 919 2 639 2 217 172 5 947 10,03 2023: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 435 4 534 2 927 397 9 293 9,09 2024: 2025: 2026: 2027: 2028: 3.3.2. Lääninsyyttäjien toiminta Selvitystyöhön liittyen oikeuskanslerinviras- 2029: ton syyttäjäosasto on lisäksi suorittanut kaik- 2030: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on kien lääninsyyttäjien toiminnan tarkastuksen. 2031: tehnyt selvityksen siitä, kuinka lääninsyyttäjät Tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota erityi- 2032: suorittivat vuonna 1986 lääninsyyttäjäasetuk- sesti poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä anne- 2033: sen (736/85) 5 §:ssä tarkoitettuja lääninsyyttä- tun asetuksen soveltamiskäytäntöön ja asetuk- 2034: jän tehtäviä ja kuinka oikeuskanslerin eräiden sen tavoitteiden toteuttamiseen. 2035: syyteharkinta-asiain käsittelystä vuonna 1985 2036: antamaa yleistä ohjetta sovellettiin. Selvitys 2037: suoritettiin siten, että kaikkien läänien läänin- Lääninsyyttäjien neuvottelupäivä 2038: syyttäjille lähetettiin vastattavaksi tiedustelu, 2039: joka sisälsi 12 kysymystä ja 7 täytettävää Oikeuskanslerinvirasto järjesti lääninsyyttä- 2040: tilastotietolomaketta. jien neuvottelupäivän 10.11.1987. Tilaisuuteen 2041: Selvityksessä todettiin lääninsyyttäjien tehtä- osallistuivat kaikki lääninsyyttäjät sekä oikeus- 2042: vien liittyneen suurelta osin lääninsyyttäjien ministeriön ja sisäasiainministeriön edustajat. 2043: suorittamiin syyttäjänvirastojen tarkastuksiin. Keskeisenä aiheena oli lääninsyyttäjien toimin- 2044: Lääninsyyttäjien oman syyteharkinnan ja syyt- nan tarkastelu lääninsyyttäjäasetuksen voimas- 2045: teen ajamisen havaittiin vähentyneen merkittä- saoloaikana. Tarkastelun lähtökohtana oli oi- 2046: västi. keuskanslerinviraston syyttäjäosaston tekemä 2047: Poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä annetun edellä kerrottu selvitys siitä, kuinka lääninsyyt- 2048: asetuksen 6 §:ssä tarkoitetuista syyteharkinta- täjät olivat vuonna 1986 suorittaneet läänin- 2049: asioista tehtiin vuonna 1987 lääninsyyttäjille syyttäjäasetuksen 5 §:ssä tarkoitettuja läänin- 2050: 1 020 ilmoitusta, joista 974 asiaa lääninsyyttä- syyttäjän tehtäviä ja kuinka oikeuskanslerin 2051: jät jättivät alaistensa syyttäjien ratkaistavaksi. eräiden syyteharkinta-asiain käsittelystä anta- 2052: Seuraavalle vuodelle siirtyi 10 asiaa. Läänin- maa yleistä ohjetta oli käytännössä sovellettu. 2053: syyttäjän ratkaisemista 36 syyteharkinta-asias- 2054: ta kuusi asiaa ratkaistiin syyttämättäjättämis- 2055: päätöksillä, 10 asiassa lääninsyyttäjät määräsi- 2056: vät alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä ja 20 3.3.3. Syyttäjätarkastukset 2057: asiassa lääninsyyttäjät ajoivat syytettä. 2058: Lääninsyyttäjille tuli lisäksi ratkaistavaksi Oikeuskansleri on tarkastanut kertomus- 2059: suoraan poliisilta 148 muuta syyteharkinta-asi- vuonna Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvi- 2060: aa. Näistä 49 asiaa lääninsyyttäjät siirsivät raston. 2061: alaistensa syyttäjien ratkaistavaksi. Seuraavalle Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on 2062: vuodelle siirtyi 10 asiaa. Lääninsyyttäjien rat- tarkastanut Turun, Lahden, Porin ja Oulun 2063: kaisemista 92 syyteharkinta-asiasta 51 asiaa kaupunginviskaalinvirastot sekä kaikkien lää- 2064: ratkaistiin syyttämättäjättämispäätöksillä, 18 ninsyyttäjien toiminnan. 2065: asiassa lääninsyyttäjät määräsivät alaisensa Syyttäjänvirastojen tarkastuksissa on kiinni- 2066: syyttäjän ajamaan syytettä ja 23 asiassa läänin- tetty huomiota asioiden käsittelyn joutuisuu- 2067: syyttäjät ajoivat syytettä. teen, syyttäjillä avoimina olevien asioiden mää- 2068: 6 3808860 2069: 42 2070: 2071: rään sekä syyteharkinnan viivästymisen syihin. mustaan ennen sen edelleen toimittamista. 2072: Syyteharkinnan oikeellisuutta on seurattu tar- Korkein oikeus on viran puolesta pyytänyt 2073: kastamaila syyttämättäjättämispäätöksiä. syyttäjiltä 57 vastausta syytettyjen muutoksen- 2074: Muutoksenhakemisen tarpeellisuutta on arvioi- hakemusten johdosta. 2075: tu tarkastamaila muutoksenhakukirjelmiä. Syyttäjien muutoksenhakemusten ja kor- 2076: Syyttäjien toimintaa koskevien tilastotietojen keimman oikeuden niiden johdosta myöntä- 2077: luotettavuuden lisäämiseksi on syyttäjätarkas- mien valituslupien lukumäärän kehitys vuosina 2078: tuksissa kiinnitetty huomiota ohjeiden mukai- 1980-1987 ilmenee seuraavasta taulukosta. 2079: seen syyttäjän diaarin pitoon. 2080: Lääninsyyttäjät ovat tarkastaneet alisyyttä- Korkeimpaan oikeuteen Korkeimman oikeuden 2081: toimitetut syyttäjien niihin myöntämä! 2082: jänvirastot, suurimpia kaupunginviskaalinvi- Vuosi muutoksenhakemukset valitusluvat 2083: rastoja lukuun ottamatta. Lääninsyyttäjien tar- 1980 57 13 2084: kastustoimintaa on seurattu tarkastuspöytäkir- 1981 69 13 2085: joista, jotka lääninsyyttäjät ovat toimittaneet 1982 84 17 2086: oikeuskanslerinviraston syyttäjäosastolle. 1983 90 20 2087: 1984 76 23 2088: 1985 56 21 2089: 1986 43 15 2090: Syytemääräys 1987 52 *) 2091: 2092: *) Kaikkia ei vielä ole ratkaistu 2093: Oikeuskanslerinviraston suorittamassa tar- 2094: kastuksessa oli havaittu, että kaupunginviskaa- 2095: li oli jättänyt nostamatta syytteen kolmesta eri Kanneviskaalia on kehotettu hakemaan kor- 2096: teosta, joissa kaikissa oli kysymys henkilöau- keimmalta oikeudelta muutosta hovioikeuden 2097: ton luovuttamisesta juopuneen ja ajokortitto- päätökseen, jolla hovioikeus oli muun muassa 2098: man henkilön kuljetettavaksi. Kun autoa kul- jättänyt tutkimatta sotilasrikoksen kanssa osit- 2099: jettanut henkilö oli kuollut ennen jutun vireille tain yksin teoin tehtyä ulkomailla tapahtunutta 2100: panoa, ja näin ollen jäi toteamatta, että hän rattijuopumusta koskevan syytteen, ja pyytä- 2101: olisi syyllistynyt tekemikseen epäiltyihin tärkei- mään korkeimmalta oikeudelta, jos se oli hovi- 2102: siin rattijuopumuksiin ja ajokortitta ajoihin, oikeuden kannalla, asian siirtämistä oikeuden- 2103: kaupunginviskaalin käsityksen mukaan ei syy- käymiskaaren 10 luvun 29 §:n mukaisesti oike- 2104: tettä myöskään luovutusrikosten osalta voitu aan alempaan tuomioistuimeen, jolloin oikeus- 2105: ajaa. Koska kuljettajan ajokortittomuudesta kanslerin syytemääräys ulkomailla tapahtuneen 2106: oli esitettävissä täysi näyttö ja hänen ajostaan rattijuopumuksen osalta annettaisiin (5274). 2107: ja humalatilastaan sekä luovuttajan tahallisuu- 2108: desta oli tutkintapöytäkirjojen ja oikeuslääke- 2109: tieteellisten päihdetutkimusten perusteella esi- 2110: tettävissä vahvaa näyttöä, apulaisoikeuskansle- 2111: ri on määrännyt nostettavaksi syytteen kolmes- 3.4. Koulutus- ja tiedotustoiminta 2112: ta yksin teoin tehdyistä kulkuneuvon luovutta- 2113: misesta juopuneelle ja liikennerikkomuksesta 2114: (3204). 3.4.1. Koulutuksen suunnittelu 2115: 2116: Syyttäjäkoulutuksen jatkuvaa suunnittelua, 2117: toteuttamista ja seurantaa varten on toiminut 2118: 3.3.4. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuskanslerin asettama syyttäjäkoulutuksen 2119: oikeuteen yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuna Suo- 2120: men Kaupunginviskaaliyhdistys r.y., Suomen 2121: Kertomusvuonna syyttäjät toimittivat oi- Nimismiesyhdistys r.y. ja Poliisitarkastajat r.y. 2122: keuskanslerinvirastoon 53 muutoksenhakemus- Yhteistyöryhmä on vuoden aikana pitänyt kak- 2123: ta hovioikeuden päätöksistä sen toisena astee- si kokousta. Kokouksissa on käsitelty vuoden 2124: na käsittelemistä jutuista. Näistä toimitettiin 1988 koulutusbudjettiesitystä, koulutuksen to- 2125: edelleen korkeimpaan oikeuteen 48 hakemusta. teutuksesta saatuja kokemuksia ja palautteita 2126: Joissakin tapauksissa vaadittiin syyttäjää tar- sekä esitutkintalainsäädännön uudistuksen 2127: kentamaan tai täydentämään muutoksenhake- vaatiman koulutuksen suunnittelua. 2128: 43 2129: 2130: Oikeuskansleri asetti 23.1.1987 työryhmän, niste, joka on kertomusvuoden aikana julkais- 2131: jonka tehtävänä oli suunnitella viikon mittai- tu kaksi kertaa. 2132: nen ympäristörikoksia koskeva kurssi, jolla Syyttäjäsanomien ruotsinkielinen hakemista 2133: käsitellään ympäristörikosten rikos- ja proses- vuosilta 1976-1986 on ilmestynyt kertomus- 2134: sioikeudellisia erityiskysymyksiä sekä syyttä- vuonna. 2135: jien ja poliisin ja muiden valvontaviranomais- 2136: ten keskinäistä yhteistyötä. Työryhmä on saa- 2137: nut työnsä valmiiksi kertomusvuoden päättyes- 2138: sä. 3.5. Ulkomailla tapahtuneet rikokset 2139: Oikeuskansleri asetti 15.5.1987 työryhmän, 2140: jonka tehtävänä on suunnitella syyttäjille vuo- 2141: den 1989 alussa voimaan tulevan esitutkinta- 2142: 3.5.1. Syytemääräykset 2143: lain ja siihen liittyvän muun lainsäädännön 2144: johdosta annettavan koulutuksen sisältö ja to- 2145: Oikeuskansleri on määrännyt Suomen kan- 2146: teuttamistapa. 2147: salaisia asetettavaksi syytteeseen 2148: - Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa ta- 2149: pahtuneista törkeistä huumausainerikok- 2150: sista (229), 2151: 3.4.2. Syyttäjäkurssit 2152: - Hollannissa ja Tanskassa tapahtuneesta 2153: jatketusta törkeästä huumausainerikok- 2154: Kertomusvuonna on järjestetty oikeuskans- 2155: sesta (230), 2156: lerinviraston 16. syyttäjäkurssi. Kurssi toteu- 2157: - Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuneesta jat- 2158: tettiin kolmen viikon pituisena. 2159: ketusta törkeästä huumausainerikoksesta 2160: Syyttäjäkurssin kouluttajille järjestettiin kol- 2161: (1566), 2162: mipäiväiset koulutuspäivät, joilla käsiteltiin 2163: - puolalaisella aluksella tapahtuneesta nä- 2164: oppimiseen ja opetukseen liittyviä kysymyksiä. 2165: pistyksestä ja pahoinpitelystä (2706) sekä 2166: Syyttäjäkurssin kolmipäiväinen ensimmäi- 2167: Israelissa tapahtuneesta rattijuopumuk- 2168: nen täydennysjakso järjestettiin toisen ja kol- 2169: sesta (5487). 2170: mannen syyttäjäkurssin käyneille syyttäjille. 2171: Kertomusvuonna järjestettiin yksi syyttäjien 2172: kaksiviikkoinen kirjanpitokurssi ja yksi syyttä- 2173: jien yhden viikon talousrikoskurssi. Näillä 3.5.2. Huomautus 2174: kursseilla keskityttiin erityisesti vero- ja kon- 2175: kurssirikosten ongelmakysymyksiin sekä syyt- 2176: Keskusrikospoliisin apulaispäällikölle huomau- 2177: täjien ja muiden viranomaisten yhteistyöhon. 2178: tettu hänen menettelystään asiassa, joka koski 2179: ulkomailla tehdystä rikoksesta aiheutuvia ri- 2180: koslain 1 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä. 2181: 3.4.3. Syyttäjäsanomat 2182: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös nro 2183: Syyttäjäsanomat ilmestyi vuonna 1987 kol- 5177/14.12.1987, dnro 62/s 1985. 2184: mena numerona, joissa oli yhteensä 49 sivua. 2185: Syyttäjäsanomat on sisältänyt oikeuskanslerin "Oikeuskanslerin päätös keskusri- 2186: ohjeita ja tiedotuksia syyttäjille ja siinä on kospoliisin apulaispäällikön Matti Ten- 2187: selostettu oikeuskanslerin ratkaisuja. husen menettelyn johdosta asiassa, jo- 2188: Syyttäjäsanomien jakelun piiriin kuuluvat ka koskee ulkomailla tehdystä rikokses- 2189: syyttäjien lisäksi muun muassa yleiset tuomio- ta aiheutuvia, rikoslain 1 luvussa tar- 2190: istuimet, poliisiviranomaiset sekä oikeustieteel- koitettuja toimenpiteitä. Annettu Hel- 2191: liset tiedekunnat ja tutkimuslaitokset. Painos- singissä 14 päivänä joulukuuta 1987. 2192: määrä on vuonna 1987 ollut 1550 suomenkie- 2193: listä ja 110 ruotsinkielistä kappaletta. Apulaispäällikkö Tenhunen on 6.6.1985 2194: Syyttäjille on lähetetty Syyttäjäsanomien alustavasti puhelimitse ilmoittanut oikeuskans- 2195: ohella korkeimman oikeuden rikos- ja prosessi- lerinviraston syyttäjäosaston nuoremmalle oi- 2196: oikeutta koskevista ratkaisuista erillinen mo- keuskanslerinsihteerille Jorma Kalskeelle, että 2197: 44 2198: 2199: Australiassa 18.12.1980 taposta 2 vuodeksi kaisee rikoslain 1 luvun 6 § :n mukaan oikeus- 2200: vankeuteen tuomittu H.P. oli siellä laskettu kansleri lainkohdassa mainituin poikkeuksin. 2201: ehdonalaiseen vapauteen ja karkotettu Suo- Jos asianomainen on joko kokonaan tai osaksi 2202: meen. Keskusrikospoliisin vanhemman rikos- suorittanut vieraan valtion tuomioistuimen hä- 2203: konstaapelin Ari Saaren ja Kalskeen 13.6.1985 nelle rikoksesta tuomitseman rangaistuksen, 2204: käymässä puhelinkeskustelussa Kalske on il- kysymyksen hänen syyttämisestään Suomessa 2205: moittanut, että mikäli alustavat tiedot H.P:n ratkaisee tässäkin tapauksessa oikeuskansleri 2206: tuomiosta Australiassa pitävät paikkansa, oi- rikoslain 1 luvun 7 §:n mukaan lainkohdassa 2207: keuskansleri todennäköisesti antaa asiassa syy- mainituin poikkeuksin. Kummassakaan pykä- 2208: temääräyksen. Puhelinkeskustelussa 18.6.1985 lässä tarkoitetut poikkeukset eivät anna kes- 2209: Tenhunen on ilmoittanut Kalskeelle, että H.P. kusrikospoliisille toimivaltaa jättää asiaa 2210: tullaan pidättämään välittömästi hänen saavut- enemmittä toimenpiteittä. 2211: tuaan Suomeen ja että keskusrikospoliisi hank- Sisäasiainministeriön poliisiosaston kirjeellä 2212: kii tarvittavat selvitykset Australiasta syyte- nro 1995/409/81, 8.5.1984 on vahvistettu polii- 2213: määräyksen antamista varten. silomake nro 126 eli "Päätös poliisitutkinnan 2214: Tenhunen pidätti H.P:n 20.6.1985 tämän lopettamisesta". Tässä tapauksessa, jossa esi- 2215: saavuttua Suomeen ja laski hänet vapaaksi tutkinta on toimitettu ja tuomio annettu vie- 2216: 5. 7.1985 tehtyään päätöksen poliisitutkinnan raassa valtiossa, ei päätös poliisitutkinnan lo- 2217: lopettamisesta poliisilomakkeelle nro 126. Ten- pettamisesta tule kysymykseen Tenhusen mai- 2218: hunen, joka ei ollut perustellut päätöstään, ei nitsemilla perusteilla. 2219: siis toimittanut oikeuskanslerin käsiteltäväksi Katson Tenhusen ylittäneen toimivaltansa 2220: kysymystä H.P:n syytteeseenpanosta Suomes- jättäessään poliisitutkinnan päätyttyä toimitta- 2221: sa. Tenhusen päätös saatiin tiedoksi oikeus- matta H.P:n syytteeseenpanoa koskevan kysy- 2222: kanslerinvirastoon sen jälkeen, kun oikeus- myksen oikeuskanslerin ratkaistavaksi. Tämän 2223: kanslerinvirastosta oli asiaa tiedusteltu keskus- vuoksi annan Tenhuselle huomautuksen vastai- 2224: rikospoliisilta 17.3 .1986. sen varalle hänen virheellisestä menettelystään. 2225: Oikeuskanslerin päätettyä, ettei asia H.P:n Jäljennös tästä päätöksestä lähetetään Tenhu- 2226: kohdalta anna aihetta enää enempiin toimenpi- selle tiedoksi sanotussa tarkoituksessa." 2227: teisiin, oikeuskansleri on 4.6.1986 vaatinut 2228: Tenhuselta selityksen hänen päätöksensä pe- 2229: rusteluista, ottaen huomioon rikoslain 1 luvun 2230: 6 ja 7 §:n säännökset. 2231: Tenhunen on 13.11.1986 päivätyssä selityk- 3.6. Oikeuskanslerin ylimpänä 2232: sessään perustellut päätöstään viittaamalla eri- syyttäjänä antamia lausuntoja 2233: näisiin lieventäviin asianhaaroihin H.P:n ri- 2234: koksen ja sen selvittämisen kohdalla. Lisäksi 2235: Tenhunen on viitannut erääseen aiempaan ta- 1. Nimismies tai apulaisnimismies voidaan 2236: paukseen, jossa samankaltaisessa tilanteessa määrätä nimismiespiirien syyttäjistä eräissä ta- 2237: henkirikoksesta Australiassa tuomitun henki- pauksissa annetun asetuksen (105/80) nojalla 2238: lön oli, oikeuskanslerin määrättyä hänet täällä hoitamaan syyttäjän tehtäviä toisessa nimis- 2239: syytteeseen, katsottu kihlakunnanoikeuden miespiirissä asianomaisen suostumuksetta ja 2240: päätöksen mukaan suorittaneen rangaistusta ilman, että määräyksen antamismahdollisuu- 2241: Australiassa niin paljon, että vapaudenmene- desta on mainittu toimenhakukoulutuksessa ni- 2242: tystä oli pidettävä rangaistuksen täytenä suori- mismiehen tai apulaisnimismiehen tointa täy- 2243: tuksena. Tästä tapauksesta, jossa Tenhusen tettäessä. 2244: mielestä oli kyseessä törkeämpi rikos kuin 2245: H.P:n kohdalla, Tenhunen on kertonut tur- 2246: hautuneensa ja harkinneensa prosessitaloudel- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto 2247: lisista syistä viisaammaksi olla enää enempää Uudenmaan lääninhallitukselle nro 2275/ 2248: vaivaamaita oikeuslaitosta ja oikeuskanslerin- 27.5.1987, dnro 48/s 1986. 2249: virastoa. 2250: Olen tutkinut Tenhusen menettelyn tässä "Lääninhallitus on pyytänyt lausuntoa siitä, 2251: asiassa. Kysymyksen siitä, nostetaanko syyte voidaanko nimismiespiirien syyttäjistä eräissä 2252: Suomen ulkopuolella tehdystä rikoksesta, rat- tapauksissa annetun asetuksen (105/80) mu- 2253: 45 2254: 2255: kaan mm1smies tai apulaisnimismies määrätä edellyttää ehtoa mainittavan julkaistussa toi- 2256: hoitamaan syyttäjän tehtäviä toisessa nimis- menhakukuulutuksessa, vaikkakin mainintaa 2257: miespiirissä ilman asianomaisen suostumusta puheena olevan määräyksen antamismahdolli- 2258: tai ilman, että tointa täytettäessä olisi tällainen suudesta voidaan pitää asianmukaisena. Vält- 2259: ehto mainittu julkaistussa toimenhakukuulu- tämättömänä kuitenkin pidän asianomaisen ni- 2260: tuksessa. mismiehen tai apulaisnimismiehen kuulemista 2261: Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, ettei vir- ennen määräyksen antamista." 2262: kamiehelle voida ilman laissa tai asetuksessa 2263: annettua valtuutusta asettaa eikä edes ohje- tai 2264: johtosäännöissä määrätä sellaisia virkaan kuu- 2. Oikeusministeriölle annettu lausunto 2265: lumattomia lisättyjä velvollisuuksia, joita viran luonnoksesta valtion virkamieslain voimaantu- 2266: hoitaminen ei nimenomaan edellytä. lon johdosta tehtävistä muutoksista kaupun- 2267: Mainitun asetuksen 1 § :n mukaan kyseinen ginviskaaleista annettuun lakiin ja asetukseen 2268: määräys voidaan antaa, jos tehtävien tehokas (3817). 2269: hoitaminen ja henkilöstön tarkoituksenmukai- 3. Oikeusministeriölle annettu lausunto 2270: nen käyttö sitä edellyttävät. Asetus ei rajoita luonnoksista valtion virkamieslain voimaantu- 2271: muulla tavalla lääninhallituksen oikeutta antaa lon johdosta annettavaksi laiksi ylimääräisistä 2272: määräyksiä, mutta sanotun säännöksen luonne hovioikeuden jäsenistä ja asetukseksi hovioi- 2273: huomioon ottaen sitä on sovellettava tiukkaa keuksista annetun asetuksen muuttamisesta sil- 2274: tulkintaa noudattaen. tä osin kuin ne koskevat kanneviskaalia (4271). 2275: Edellä lausutun perusteella katson, että jos 4. Oikeusministeriölle annettu kansainväli- 2276: edellä mainitussa asetuksessa säädetyt edelly- sestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten 2277: tykset täyttyvät, määräys voidaan antaa suos- täytäntöönpanossa annetun asetuksen (22/87) 2278: tumuksetta. Siitä seuraa samalla se, ettei voida 8 §:ssä tarkoitettu lausunto (4272). 2279: 46 2280: 2281: 2282: 2283: 2284: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2285: 2286: 2287: 4.1. Yleiskatsaus Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta 2288: annetun asetuksen 17 §:n (139/86) mukaan 2289: Tuomioistuinten valvonta tapahtuu paa- oikeusministeriön tietojärjestelmäyksikön on 2290: asiassa tuomioistuinlaitoksen sisäisenä valvon- oikeuskanslerin antamien ohjeiden mukaisesti 2291: tana muutoksenhakumenettelyyn liittyen. Li- lähetettävä kuukausittain tarvittavat jäljennök- 2292: säksi hovioikeuksien kanneviskaalit suorittavat set saamistaan päätösilmoituksista, päätösjäl- 2293: alioikeuksien tarkastusta. Oikeuskanslerin teh- jennöksistä ja rikosilmoituksista. Oikeuskans- 2294: tävissä yleisten tuomioistuinten laillisuusval- leri on 16.3.1987 päivätyllä kirjeellään antanut 2295: vonta muodostaa erillisen lohkon ja se kuuluu oikeusministeriön tietojärjestelmäyksikölle 2296: oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen mu- vuotta 1987 koskevan ohjeen vankeusrangais- 2297: kaan pääasiallisesti apulaisoikeuskanslerille. tukseen tuomitsemista koskevien päätösilmoi- 2298: Tuomioistuimet ovat ratkaisutoiminnassaan tusjäljennösten lähettämisjärjestyksestä, joka 2299: riippumattomia, eikä oikeushallinnolla ole käs- on oikeuskanslerinvirastossa laaditun tarkas- 2300: kyvaltaa tuomareihin. Tämän vuoksi valvonta tussuunnitelman mukainen. 2301: on toteutettava lähinnä tuomareiden virkavas- Sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta an- 2302: tuun pohjalta. Havaitut virheet ovat tutkittuun netun asetuksen 67 a §:n (444/81) mukaan 2303: laajaan aineistoon nähden yleensä luonteeltaan oikeusministeriön on oikeuskanslerin antamien 2304: melko vähäisiä, muodollista menettelyä koske- ohjeiden mukaisesti lähetettävä oikeuskansle- 2305: via. rille kuukausittain sakkojen valvontaa varten 2306: Oikeuskansleri suorittaa tuomioistuinten tarvittavat päätösilmoitusten ja rangaistusmää- 2307: laillisuusvalvontaa käsitellessään kansalaisten räysten jäljennökset. Tämän perusteella oi- 2308: tekemiä tuomioistuimen menettelyä koskevia keuskansleri on 16.12.1981 päivätyllä kirjeel- 2309: kanteluja. Vuonna 1987 tehtiin oikeuskansleril- lään antanut tietojärjestelmäyksikölle ohjeen 2310: le 142 sellaista kantelua, jotka kokonaan tai virheelliseksi havaittujen rangaistusmääräysten 2311: muun ohella koskivat yleisten tuomioistuinten lähettämisjärjestyksestä (ks. oikeuskanslerin 2312: menettelyä. Hallintotuomioistuinten menette- kertomus vuodelta 1981 s. 66). Lisäksi oikeus- 2313: lystä kanneltiin 54 tapauksessa ja erikoistuo- kanslerinvirastoon on vuosittain tilattu joitakin 2314: mioistuinten toiminnassa vastaavasti 52 ta- eriä alioikeuksien päätösilmoitusjäljennöksiä, 2315: pauksessa. jotka koskevat tuomittuja sakkorangaistuksia. 2316: Oikeuskanslerinviraston omasta aloitteesta Vuonna 1987 (v. 1986) toimitettiin oikeus- 2317: laillisuusvalvontaa tapahtuu tarkastamaHa tuo- kanslerinvirastoon asiakirjoja tarkastettavaksi 2318: mioistuinten päätöksiä rikosasioissa. Oikeus- seuraavasti: 2319: kanslerin ohjesäännön 6 §:n mukaan oikeus- - vankeusrangaistuksia koskevia päätösil- 2320: kanslerin tulee tarkastuttaa ne tuomittuja ran- moituksia n. 14 600 (n. 37 200), joiden osalta 2321: gaistuksia ja niiden täytäntöönpantavaksi saat- on noudatettu tarkastussuunnitelman mukaista 2322: tamista koskevat luettelot ja ilmoitukset, jotka valikoivaa seulontajärjestelmää; 2323: voimassa olevien määräysten mukaan hänelle - sakkorangaistuksia koskevia päätösilmoi- 2324: lähetetään. tuksia 981 (862); 2325: 47 2326: 2327: - rangaistusmääräysjäljennöksiä 183 (151); 4.2.2. Huomautus 2328: - täytäntöönpanoasiain päiväkirjanotteita 2329: ja ilmoituksia 51 (45), joiden lähettäminen Kihlakunnanoikeuden määrättynä puheen- 2330: perustuu vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- johtajana toimineelle hovioikeudenauskultan- 2331: nosta annetun asetuksen 16 §:n 2 momenttiin tille huomautettu pöytäkirjan puutteellisuuk- 2332: ja 18 §:ään. Niiden osalta on seurattu täytän- sista. Asian ensikäsittelyn pöytäkirjaan ei ollut 2333: töönpanon mahdollista viipymistä. Perus- kirjattu asianomistajan suullisesti esittämiä 2334: teetonta viipymistä ei ole ilmennyt. lausumia siitä, että hän toisti poliisikuuluste- 2335: Tässä jaksossa esitetään ensin kansalaisten lussa antamansa kertomuksen ja yhtyi viralli- 2336: tekemien tuomioistuimiin kohdistuneiden kan- sen syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Viralli- 2337: telujen aiheuttamat toimenpiteet (4.2) ja sen nen syyttäjä ei ollut hakenut muutosta kihla- 2338: jälkeen oikeusministeriön tietojärjestelmäyksi- kunnanoikeuden päätökseen, jolla syyte oli 2339: kön oikeuskanslerinvirastoon toimittamista hylätty. Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan 2340: päätösilmoitusjäljennöksistä (4.3) ja rangais- puutteellisuuden seurauksena hovioikeus, jon- 2341: tusmääräysjäljennöksistä (4.4) aiheutuneet toi- ka tietoon puutteita ei ollut valituksen yhtey- 2342: menpiteet. Jakson seuraavina kohtina esitetään dessä saatettu, oli jättänyt asianomistajan ran- 2343: korkeimmalle oikeudelle tehdyt purku- ja oi- gaistusvaatimuksen tutkimatta (2764). 2344: kaisuesitykset (4.5) ja hovioikeuksille tehdyt 2345: kantelut (4.6), jotka ovat osaksi aiheutuneet 2346: edellisissä kohdissa kerrotuista havainnoista, 2347: sekä niihin saadut vastaukset. Lopuksi seloste- 4.2.3. Käsitys 2348: taan ne tapaukset, joissa purkuhakemuksia ei 2349: viranomaisten aloitteista huolimatta ole katsot- 1. Oikeusministeriön ja hovioikeuksien tie- 2350: tu olevan syytä tehdä (4.7). toon saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys, 2351: että notaarin toimiminen asiamiehenä tai avus- 2352: tajana saman tuomiokunnan tuomarin käsitel- 2353: täviksi kuuluvissa asioissa soveltuu huonosti 2354: notaarin virka-asemaan ja hyvään oikeuden- 2355: hoitoon. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 2356: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet §:n 2 momentin säännöksestä ilmenevän peri- 2357: kantelut aatteen toteutuminen edellyttää, että sitä yleen- 2358: sä sovelletaan myös tuomiokunnan notaariin ja 2359: varsinkin notaarin toimimiseen asiamiehenä tai 2360: 4.2.1. Virkasyyte avustajana oikeudenkäynnissä (4705-4711). Ly- 2361: hennysote apulaisoikeuskanslerin päätöksestä 2362: Raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehen lai- (4704) sisältyy 9. jaksoon (s. 109). 2363: minlyöntien johdosta kanneviskaalia kehotettu 2. Raastuvanoikeuden asianomaisille jäse- 2364: ryhtymään sellaisiintutkinta-ja syytetoimenpi- nille ilmoitettu vastaisen varalle, että tuomiois- 2365: teisiin, joihin asia antaa aihetta. tuimilta tulee vaatia niiden tehtävät huomioon 2366: Perimisyhtiön toimitusjohtaja oli yhtiön ottaen erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta. 2367: puolesta 8.4.1987 kannellut siitä, että raastu- Päätösten tulee yksityiskohtaisesti perustua oi- 2368: vanoikeuden oikeusneuvosmies oli viivytellyt keudenkäyntiaineistoon ja sovellettuihin sään- 2369: kirjoituksessa yksilöityjen maksamismääräys- nöksiin. Pöytäkirjatun päätöksen tulee vastata 2370: hakemusten käsittelemisessä. julistettua päätöstä. Raastuvanoikeuden pää- 2371: Oikeusneuvosmies ei kehotuksista huolimat- töksestä laadittuun pöytäkirjaan oli elatusavun 2372: ta antanut asiassa selvitystä oikeuskanslerille. osalta merkitty vähäiseksi katsottava virheelli- 2373: Sen sijaan raastuvanoikeuden pormestari ja nen lausuma. Muut kantelussa väitetyt raastu- 2374: sihteeri ovat 2.6.1987 päivätyssä kirjeessään vanoikeuden päätökseen liittyvät puutteellisuu- 2375: pyytäneet oikeuskanslerin toimenpiteitä sen det ja virheellisyydet jäivät hankitun selvityk- 2376: johdosta, että oikeusneuvosmies ei ollut viipy- sen perusteella näyttämättä (3806). 2377: mättä suorittanut virkatehtäviään (2434). 3. Raastuvanoikeuden tietoon saatettu, että 2378: Kanneviskaali on toimittanut 11.2.1988 päi- kirjallisen haastepyynnön evääminen suullisesti 2379: vätyn oikeusneuvosmiestä koskevan syytekir- ei ollut asianmukaista. Hyvä tuomioistuinkäy- 2380: jelmän Helsingin hovioikeudelle. täntö edellyttää, että kirjalliseen pyyntöön vas- 2381: 48 2382: 2383: tataan kirjallisesti ja samalla esitetään kieltei- keuden esittelijää vakinaisen avustajan vuosilo- 2384: sen vastauksen perusteet. Samalla on todettu, man aikana avustanut toimistovirkailija oli 2385: että oikeudenkäymiskaaressa ei ole säännöksiä erehdyksessä merkinnyt valitusasian jo täytän- 2386: siitä, missä tapauksessa tuomari voi kieltäytyä töönpanokieltoa koskeneen päätöksen jälkeen 2387: antamasta haastetta, mutta että haasteen anta- päättyneeksi, eikä virheellisyyttä ollut asiakir- 2388: minen voidaan evätä vain erityisen harvinaisis- jojen myöhemmissäkään käsittelyvaiheissa ha- 2389: sa poikkeustapauksissa. Tässä tapauksessa vaittu, vaan asiakirjat oli arkistoitu. Vasta 2390: raastuvanoikeudessa oli katsottu, että kanteli- valittajan tiedusteltua asiansa käsittelyvaihetta 2391: joiden tarkoituksena oli ollut oikeusturvame- virhe oli havaittu ja lääninoikeus oli viivytyk- 2392: nettelyn väärinkäyttäminen eikä pyydettyjä settä ratkaissut asian (2878). 2393: haasteita ollut annettu (4127; vrt. oikeuskans- 5. Kun oikeudenkäyntiasian viipymistä kos- 2394: lerin kertomus vuodelta 1985 s. 88-90). keneessa kanteluasiassa lääkintöhallituksen 2395: 4. Lääninoikeuden valitusasiakirjojen käsit- puolesta annetuissa selvityksissä oli vedottu 2396: telyä koskevassa asiassa kiinnitetty lääninhalli- mm. siihen, ettei työtuomioistuimen lausunto- 2397: tuksen asianomaisten virkamiesten huomiota pyynnössä ollut asetettu määräaikaa, työtuo- 2398: tarpeellisen huolellisuuden noudattamiseen ja mioistuimelle on ilmoitettu, että viranomaissel- 2399: sellaisten järjestelyjen tarpeellisuuteen, että vitysten ja lausuntojen antamiselle työtuo- 2400: kirjaamon lisäksi myös kullakin esittelijällä on mioistuimessa asetettaisiin hallintomenettely- 2401: ajan tasalla olevat tiedot hänelle jaetuista asi- lain 12 §:n 2 momentissa säädettyä määräaikaa 2402: oista ja niiden käsittelyvaiheista. Lääninoi- vastaava määräaika (5483). 2403: 2404: 2405: 2406: 2407: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 2408: 4.3.1. Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta 2409: 2410: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje 2411: 2412: 2413: Tuomarit........................... 5 44 14 16 8 23 3 3 9 5 2414: Syyttäjät* . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 7 3 212 5 1 2415: 2416: * Tapaukset selostettu kohdassa 5.2 2417: 2418: 2419: 2420: 2421: 4.3.2. Virkasyytteet Vaasan hovioikeus on 6.11.1987 antamal- 2422: iaan päätöksellä nro 1861 tuominnut raastu- 2423: 1. Raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehiä vanoikeuden jäsenet, oikeusneuvosmiehet Mi- 2424: ja kunnallisneuvosmiestä vastaan määrätty kael Lindströmin ja Heikki Ernon sekä kun- 2425: nostettavaksi virkasyyte. Raastuvanoikeus oli nallisneuvosmiehen Borghild Varhaman rikos- 2426: tuominnut vastaajan rikoslain 36 luvun 7 §:n lain 40 luvun 21 §:n 1 momentin nojalla 2427: nojalla väärän merkinnän aiheuttamisesta vi- varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä 2428: ranomaisen ylläpitämään rekisteriin 2 kuukau- saamaan kukin varoituksen. Päätös on lainvoi- 2429: den ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja mak- mainen. 2430: samaan oheissakkoa. Raastuvanoikeuden pää- 2. Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2431: tös oli virheellinen sikäli, että rangaistuksen 1986 s. 9 selotetussa asiassa (4216) korkein 2432: olisi pitänyt sovelletun lainkohdan mukaan oikeus on antanut 30.12.1987 päätöksen. Kih- 2433: olla, kun teon ei päätöksessä ollut todettu lakunnanoikeuden puheenjohtajana toimineen 2434: tapahtuneen erittäin lieventävien asianhaarojen käräjätuomarin Matti Mikkolan on todettu 2435: vallitessa, vähintään 6 kuukautta vankeutta menetelleen virheellisesti siinä, että kihlakun- 2436: (1139). nanoikeus oli tuominnut syytetyn liikennerik- 2437: 49 2438: 2439: komuksesta rangaistusmääräyksen vastusta- 5-6. Kihlakunnanoikeus oli yhdistänyt tuo- 2440: mista koskevassa asiassa rikesakkorangaistuk- mitsemansa vankeusrangaistukset vastoin ri- 2441: seen, vaikka rikesakon tuomitseminen ei kuulu koslain 7 luvun 5 §:ää lisäämällä ankarimpaan 2442: tuomioistuimen toimivaltaan. Käräjätuomari niistä yli puolet tuomitsemistaan muista van- 2443: Mikkola on tuomittu varomattomuudesta teh- keusrangaistuksista. Molemmissa päätöksissä 2444: dystä virkavirheestä saamaan varoituksen. oli yhdistäruisvirhe koskenut kahta vastaajaa 2445: (3582, 4147). 2446: Virheet oli sittemmin korjattu, yhden tuomi- 2447: tun osalta hovioikeuden päätöksellä ja muiden 2448: kohdalta purkuesityksen perusteella korkeim- 2449: 4.3.3. Huomautukset man oikeuden toimesta. 2450: 7. Raastuvanoikeus oli vastoin rikoslain 7 2451: 1. Raastuvanoikeus oli yhden tuomitun luvun 8 §:ä yhdistänyt vastaajalle tuomitse- 2452: osalta katsonut virheellisesti saman rikoksen mansa vankeusrangaistuksen kahden muun ali- 2453: jatkamiseksi kaikki häntä koskevat syytekoh- oikeuden tuomitsemiin vankeusrangaistuksiin, 2454: dat, jotka kuitenkin käsittivät lukuisia eri oi- vaikka toinen näistä alioikeuksien päätöksistä 2455: keushyvään kohdistuneita tekoja, muun muas- oli julistettu ennen muiden rikosten tapah- 2456: sa pahoinpitely- ja anastusrikoksia. Teot eivät tuma-aikoja ja siten konkurenssi oli tältä osin 2457: olleet muodostaneet myöskään ajallisesti ja jo katkennut. Raastuvanoikeuden olisi pitänyt 2458: paikallisesti yhtä luontevaa kokonaisuutta niin, yhdistää keskenään vain konkurenssin katkai- 2459: että niitä olisi voitu vallitsevan oikeuskäytän- sevan päätöksen jälkeen tehdyistä rikoksista 2460: nön mukaan pitää saman rikoksen jatkamise- tuomitut vankeusrangaistukset (5191). 2461: na. Vaikka jatketun rikoksen rajat ovat oi- 8-12. Raastuvanoikeuden ja yhdessä ta- 2462: keuskäytännössä laajentuneet ja muuttuneet pauksessa kihlakunnanoikeuden tuomitseman 2463: epämääräisiksi, raastuvanoikeuden päätös päiväsakon rahamäärä alitti päiväsakon raha- 2464: poikkesi niin paljon rikoslain 7 luvun 2 §:n määrän määräämisestä annetussa asetuksessa 2465: oikeuskäytännössä yleensä hyväksytyn tulkin- (786/85) säädetyn 20 markan vähimmäismää- 2466: nan rajoista, että sitä oli pidettävä virheellise- rän (2085, 2352, 2355, 3217, 4470). 2467: nä. Tuomitun syyksi luetut teot olisi voitu Lisäksi kihlakunnanoikeus oli suorittanut ri- 2468: ryhmitellä siten, että rikoslain 7 luvun 2 §:n koslain 3 luvun 11 §:n mukaisen vapaudenme- 2469: soveltaminen pienempiin rikoskokonaisuuksiin netysajan vähentämisen 9 päivänä, vaikka se 2470: olisi ollut perusteltavissa (175). olisi tullut olla 10 päivää (4470). 2471: 2. Kihlakunnanoikeus oli tuominnut vastaa- 13-15. Kihlakunnanoikeus ei ollut rikos- 2472: jan nuorena henkilönä tehdystä moottoriajo- lain 7 luvun 6 § :n 2 momentissa säädetyllä 2473: neuvon luvattoman käyttöönoton yrityksestä tavalla laskenut yhteen samalla päätöksellä 2474: ja toisen vastaajan moottoriajoneuvon luvatto- syytetylle tuomitsemaansa sakkorangaistusta ja 2475: man käyttöönoton yrityksestä sakkorangais- toisesta rikoksesta ehdollisen vankeusrangais- 2476: tuksiin, vaikka moottoriajoneuvon luvattoman tuksen ohella tuomittua oheissakkoa (1144, 2477: käyttöönottamisen yrityksestä on sovellettujen 1146, 3280). 2478: lainkohtien mukaan voinut tuomita ainoastaan 16. Raastuvanoikeus oli tuominnut vastaa- 2479: vankeusrangaistukseen. Käräjätuomarin seli- jan neljän teon osalta yhteensä 79 päiväsakon 2480: tyksen mukaan rangaistuslajiksi oli yritysas- rangaistukseen, vaikka sakkojen oikea yhteis- 2481: teelle jääneen teon vähäisyys ja syytettyjen ikä määrä oli ollut 99 päiväsakkoa. Virhe oli 2482: huomioon ottaen valittu sakko. Päätökseen oli myöhemmin korjattu laskuvirheenä (3219). 2483: jäänyt kirjoittamatta perustelut tältä osin ja 17. Kihlakunnanoikeus oli merkinnyt rikos- 2484: sovellettuihin lainkohtiin merkitsemätiä rikos- lain 3 luvun 11 §:n mukaisen vapaudenmene- 2485: lain 3 luvun 5 §:n 2 momentti (2456). tysajan usean tuomitun kohdalla puutteellisesti 2486: 3-4. Kihlakunnanoikeuden tuomitsemat 5 ja vähentänyt sen virheellisesti. Määrättynä 2487: ja toisessa tapauksessa 10 päivän vankeusran- puheenjohtajana toimineelle hovioikeudenaus- 2488: gaistukset alittivat rikoslain 2 luvun 2 §:n 1 kultantille todettu, että kihlakunnanoikeuden 2489: momentissa vankeudelle säädetyn yleisen 14 ratkaisujen tulee hyvän tuomioistuinkäytännön 2490: päivän vähimmäisajan. Molemmat rangaistuk- mukaisesti pohjautua korkeimman oikeuden ja 2491: set oli yhdistetty muiden samalla tuomittujen oikeusministeriön antamien rikoslain 3 luvun 2492: vankeusrangaistusten kanssa (2459 ja 2461). 11 §:n mukaisen vähennyksen merkitseruisestä 2493: 2494: 7 3808860 2495: 50 2496: 2497: ja tekemisestä antamiin soveltamisohjeisiin, 19-23. Kihlakunnanoikeuden tuomitseman 2498: joihin myös vallitseva oikeuskäytäntö perus- ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika 2499: tuu. Poikkeaminen tästä johtaa erilaisiin rat- alitti ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 2500: kaisuihin samanlaisissa tapauksissa sekä ai- 3 §:ssä säädetyn yhden vuoden vähimmäisajan 2501: heuttaa hankaluutta rangaistusten täytäntöön- (2670, 2672, 4145, 4268 ja 4333). 2502: panossa (3592). Lisäksi yhdessä tapauksessa oli rikoslain 3 2503: 18. Raastuvanoikeus oli virheellisesti mää- luvun 11 §:n mukainen vapaudenmenetysaika 2504: rännyt rikoslain 3 luvun 11 § :n nojalla vähen- merkitty 36 päiväksi, vaikka se olisi tullut 2505: nettäväksi 5 kuukautta 17 päivää, vaikka tuo- merkitä kuukausin ja päivin, sekä toisessa 2506: mittu oli ollut tekojen johdosta vapautensa tapauksessa vähennykset laskettu vakiintuneen 2507: menettäneenä 5 kuukautta 13 päivää (1743). oikeuskäytännön vastaisesti (2670, 4333). 2508: 2509: 2510: 2511: 2512: 4.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen 2513: 4.4.1. Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta 2514: 2515: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje 2516: 1983 1984 1985 1986 1987 1983 1984 1985 1986 1987 1983 1984 1985 1986 1987 2517: Rangaistusmääräystuomarit ........ 3 1 - - - 56 36 23 19 47 1 1 1 1 4 2518: Syyttäjät* .......................... - - - - - 32 12 6 5 8 8 5 22 9 26 2519: Poliisit* ···························· - - - - - 1 - - - 1 8 31 15 5 23 2520: 2521: * Tapaukset selostettu kohdassa 5.2. 2522: 2523: 2524: 2525: 2526: 4.4.2. Huomautukset kuukautta vankeutta, eikä asiaa rangaistus- 2527: rangaistusmääräystuomareille määräyslain 2 §:n mukaan olisi saanut käsitellä 2528: rangaistusmääräysmenettelyssä (2611). 2529: 1-9. Rangaistusmääräys oli vahvistettu, 12. Henkilö, joka teon tehdessään ei vielä 2530: vaikka rikkomus oli tapahtunut toisessa tuo- ollut täyttänyt 15 vuotta, oli tuomittu rangais- 2531: miopiirissä (534, 1438, 1739, 1968, 2360, 3894, tukseen ilkivallasta ja liikenteen vaarantamises- 2532: 4100, 4955 ja 4958). ta (3506). Korkein oikeus on rangaistusmää- 2533: Yhdessä tapauksessa oli myös tuomitun päi- räystuomarin hakemuksesta sittemmin purka- 2534: väsakon rahamäärä alittanut päiväsakon raha- nut rangaistuspäätöksen. 2535: määrän määrämisestä annetussa asetuksessa 13-17. Rangaistusmääräys oli vahvistettu 2536: säädetyn 20 markan vähimmäismäärän (1438). vastoin rangaistusmääräyslain 4 §:n säännöstä, 2537: 10. Vastaaja oli tuomittu rangaistusmää- kun rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta 2538: räyksin, vaikka rikkomus ei ollut virallisen oli kulunut enemmän kuin yksi vuosi (577, 2539: syytteen alainen kuten rangaistusmääräyslain 647, 987, 2615 ja 3899). 2540: 1 §:ssä edellytetään. Rangaistusmääräyksessä Lisäksi yhdessä tapauksessa syytetyn tuomit- 2541: tarkoitettu lievä pahoinpitely oli tapahtunut semisesta menettämisseuraamukseen ei ollut 2542: yksityisellä paikalla (818). lausuttu, vaikka lain mukainen vaatimus tällai- 2543: 11. Syytetty oli rangaistusmääräyksin tuo- sen seuraamuksen tuomitsemisesta oli esitetty 2544: mittu rikoslain 38 luvun 12 §:n 1 momentin (647). Yhdessä tapauksessa taas rangaistus- 2545: nojalla ampuma-aseen salakuljetuksesta, vaik- määräyksessä ei ollut mainittu lainkohtia, joi- 2546: ka kyseisessä lainkohdassa mainitusta teos- den nojalla vastaaja oli tuomittu rangaistuk- 2547: ta säädetty enimmäisrangaistus on yli kuusi seen (2615). 2548: 51 2549: 2550: 18. Rangaistusmääräys oli vahvistettu var- 4.4.3. Rangaistusmääräystuomareille lausutut 2551: mistautumatta siitä, oliko rangaistusvaatimuk- käsitykset 2552: sen vahvistamiselle rangaistusmääräyslain 2553: 4 §:ssä säädetty vuoden määräaika luettuna 1-4. Eri tuomioistuinten rangaistusmää- 2554: rangaistusvaatimukseen merkitystä tiedoksian- räystuomarien huomiota kiinnitetty rangaistus- 2555: tamisesta jo kulunut umpeen. Hankitusta selvi- määräysasiain käsittelyssä tarvittavaan huolel- 2556: tyksestä on käynyt ilmi, että rangaistusvaati- lisuuteen ja tarkkuuteen (2072, 2667, 3784 ja 2557: muksessa oli tiedoksiautoaika merkitty väärin 3786). 2558: (4963). Yhdessä tapauksessa rangaistusmääräysten 2559: 19. Syytetty oli tuomittu vastoin rangaistus- lainkohdissa oli ollut virheellisyyksiä (2072). 2560: määräyslain 9 §:n säännöstä vaadittua anka- Kolmessa tapauksessa syytettyä ei ollut tuomit- 2561: rampaan rangaistukseen (1745). tu menettämisseuraamukseen, vaikka lainmu- 2562: 20-30. Tuomitun päiväsakon rahamäärä kainen vaatimus tällaisen seuraamuksen tuo- 2563: alitti päiväsakon rahamäärän määräämisestä mitsemisesta oli esitetty. Näistä kaksi tapausta 2564: annetussa asetuksessa säädetyn 20 markan vä- oli korjattu oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 2565: himmäismäärän (575, 571, 1685, 1963, 2452, 10 §:ssä tarkoitettuna kirjoitusvirheenä (3784, 2566: 3429, 3495, 3499, 3730, 3890 ja 4777). 3786) ja yhdessä rangaistusmääräystuomaria 2567: kehotettu huolehtimaan virheen asianmukai- 2568: Lisäksi kahdessa tapauksessa rangaistusmää- sesta korjaamisesta (2667). 2569: räyksessä ei ollut mainittu lainkohtia, joiden 2570: nojalla vastaaja oli tuomittu rangaistukseen 2571: (575, 3495). Kahdessa tapauksessa oli taas 15 2572: vaan ei 18 vuotta täyttänyt syytetty tuomittu 2573: soveltamatta rikoslain 3 luvun 2 §:ä ja mainit- 2574: sematta, että kysymys on ollut lainkohdassa 2575: tarkoitetusta nuoresta henkilöstä (3499, 3730). 4.5. Asiat, joissa on aiheutunut 2576: 31-36. Syytetty, joka oli 15 vaan ei 18 purkuesitys korkeimpaan 2577: vuotta täyttänyt, oli tuomittu rangaistukseen oikeuteen 2578: soveltamatta rikoslain 3 luvun 2 §:ä ja mainit- 2579: sematta, että kysymys oli lainkohdassa tarkoi- Varsinaisasioissa on purkuesityksiä tehty 12 2580: tetusta nuoresta henkilöstä (823, 1423, 1682, ja rangaistusmääräysasioissa 48. Lisäksi on 2581: 2089, 2619 ja 3905). tehty 1 purkuhakemus rikesakkoa koskevassa 2582: Lisäksi yhdessä tapauksessa rangaistusmää- asiassa. 2583: räyksessä ei ollut mainittu lainkohtia, joiden 2584: nojalla vastaaja oli tuomittu rangaistukseen 2585: (1682). 2586: 37-45. Asiassa ei ollut tuomittu menettä- 4.5.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen 2587: misseuraamusta, vaikka lakiin perustuva vaati- johdosta 2588: mus tällaisen seuraamuksen tuomitsemisesta 2589: oli esitetty, tai rangaistusvaatimusta ei ollut Sosiaalityöntekijä oli pyytänyt oikeuskansle- 2590: vaaditun menettämisseuraamuksen osalta rat- rin toimenpiteitä eräälle henkilölle tuomitun 2591: kaistu (653, 1748, 2191, 2727, 3207, 3210, vankeusrangaistuksen purkamiseksi. Syytetty 2592: 3405, 3503 ja 3909). Viimeksi mainitussa ta- oli hovioikeuden päätöksellä tuomittu mootto- 2593: pauksessa myös merkintä ilmoituksesta tulli- riajoneuvon luvattomasta käyttöönottamisesta 2594: hallitukselle puuttui. täyttä ymmärrystä vailla olevana kolmen kuu- 2595: Lisäksi yhdessä tapauksessa oikeusneuvos- kauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 2596: miehelle huomautettu myös sen osalta, ettei Sittemmin hänet oli eräistä muista myöhemmin 2597: hän ollut toimittanut häneltä vaadittua selvi- tehdyistä rikoksista jätetty alioikeuden päätök- 2598: tystä kiirehtimisestä huolimatta kohtuullisessa sellä ymmärrystä vailla olevana rangaistukseen 2599: ajassa (2191). tuomitsematta. Lääkintöhallitus oli apulaisoi- 2600: 46-47. Rangaistusmääräyksissä mainitut keuskanslerin pyynnöstä antamassaan lausun- 2601: lainkohdat, joiden nojalla vastaajat oli tuomit- nossa katsonut, että tuomittu oli ollut ymmär- 2602: tu rangaistuksiin, oli puutteellisesti merkitty rystä vailla jo ensin mainitun rikoksen tekoai- 2603: (4774, 4869). kaan, minkä vuoksi korkeimmalle oikeudelle 2604: 52 2605: 2606: esitetty alussa mainitun päätöksen purkamista 4.5.3. Syyttäjien ja muiden viranomaisten 2607: (670). pyydettyä oikeuskanslerin 2608: toimenpiteitä rangaistuspäätösten 2609: oikaisemiseksi tai purkamiseksi 2610: 2611: 4.5.2. Rangaistuspäätösten ja 2612: rangaistusmääräysten tarkastamisesta 1. Esityksen tekeminen vaaraan henkilöön 2613: aiheutuneet purkuesitykset kohdistuneen rikesakkomääräyksen purkami- 2614: seksi. 2615: 1. Kihlakunnanoikeus oli yhdistänyt keske- 2616: nään tuomitsemansa vankeusrangaistukset 7 2617: kuukauden yhdistetyksi vankeusrangaistuksek- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje 2618: si, vaikka yhdistäminen olisi tullut toimittaa korkeimmalle oikeudelle nro 4564/30.10.1987, 2619: dnro 58/e 1987. 2620: rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaisesti lisäämällä 2621: ankarimpaan rangaistukseen enintään puolet 2622: muista, jolloin rangaistukseksi olisi tullut enin- "Siilinjärven piirin apulaisnimismiehen tän- 2623: tään 6 kuukautta vankeutta (3581). ne toimittamista asiakirjoista olen havainnut, 2624: 2. Rangaistusmääräystuomari oli vahvista- että Siilinjärven nimismiespiirin poliisimies oli 2625: nut rangaistusmääräyksen, vaikka rikkomus 14.11.1986 tieliikennelain 103 §:n nojalla mää- 2626: oli tapahtunut toisessa tuomiopiirissä (1738). rännyt 100 markan rikesakon eräälle henkilölle 2627: 3. Vastaaja oli tuomittu rangaistusmääräyk- Juankosken kunnasta olevana J .J .H:na 2628: seen, vaikka rikkomus ei ollut virallisen syyt- 14.11.1986 tapahtuneesta liikennerikkomukses- 2629: teen alainen kuten rangaistusmääräyslain ta. Sen jälkeen rikesakkomääräys oli toimitettu 2630: 1 §:ssä edellytetään. Rangaistusmääräyksessä täytäntöönpantavaksi. 2631: tarkoitettu lievä pahoinpitely oli tapahtunut Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, ettei 2632: yksityisellä paikalla (821). rikesakkomääräyksen saanut henkilö ollutkaan 2633: 4. Syytetty oli rangaistusmääräysasiassa il- nimeltään J.J.H, vaan Juankoskelta oleva pus- 2634: moittanut väärät henkilötiedot, minkä vuoksi kukoneen kuljettaja T .J .H, joka viranomaisia 2635: rangaistus oli kohdistunut väärään henkilöön erehdyttääkseen oli ilmoittanut olevansa 2636: (414). J .J .H. Tämän johdosta apulaisnimismies on 2637: 5. Viittätoista vuotta nuorempi henkilö oli pyytänyt, että oikeuskansleri esittäisi korkeim- 2638: tuomittu rangaistukseen, kun hänen syntymä- malle oikeudelle rikesakkomääräyksen purka- 2639: aikansa oli merkitty rangaistusvaatimukseen mista. 2640: todellista aikaisemmaksi (183). Rikesakkolain (66/83) 11 §:n mukaan polii- 2641: 6. Syytetty oli tuomittu rangaistusmääräys- sipiirin päällikön, joka valvoo rikesakkomää- 2642: menettelyssä, vaikka rangaistusmääräyslain räysten antamista, tulee poistaa rikesakkomää- 2643: 4 §:ssä säädetty yhden vuoden määräaika ran- räys ja ilmoittaa asia viralliselle syyttäjälle, jos 2644: gaistusvaatimuksen tiedoksiannosta oli jo ku- rikesakko on määrätty rikkomuksesta, josta 2645: lunut umpeen (986). rikesakko ei ole riittävä seuraamus. Hänen 2646: 7-8. Kahdessa tapauksessa rangaistusmää- tulee niin ikään poistaa rikesakkomääräys, jos 2647: räystuomarin vahvistaman rangaistusmääräyk- siinä tarkoitettu teko ei ole tuossa laissa tarkoi- 2648: sen päiväsakon rahamäärät olivat alittaneet tettu rikkomus tai rikesakkomääräys on muu- 2649: päiväsakon rahamäärän määräämisestä anne- ten perusteeton. Muissa tapauksissa poliisipii- 2650: tun asetuksen (786/85) mukaisen 20 markan rin päällikön tulee toimittaa rikesakkomää- 2651: vähimmäismäärän. Saatujen selvitysten mu- räykset täytäntöönpantaviksi. 2652: kaan päiväsakkojen rahamäärä ja lukumäärä Rikesakkolain 18 §:n mukaan rikesakko- 2653: olivat näissä tapauksissa vaihtaneet paikkaan- määräyksen täytäntöönpanosta on voimassa, 2654: sa. Kun tuomittu sakko oli ollut maksamatta mitä lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta 2655: ja kun asianomainen voitiin maksamatta jää- ja sakkojen perimisestä on säädetty. Laissa ei 2656: neen sakon sijasta muuntomenettelyssä määrä- ole nimenomaista säännöstä siitä, miten täy- 2657: tä pidettäväksi vankeudessa virheellisen ajan, täntöönpanokelpoisessa rikesakkomääräykses- 2658: korkeimmalle oikeudelle esitetty, että sakko- sä myöhemmin havaitut virheellisyydet oikais- 2659: rangaistukset tämän johdosta oikaistaisiin taan. Oikeuskanslerinviraston saaman tiedon 2660: (3428, 3889). mukaan poliisipiirin päälliköt ovat käytännös- 2661: 53 2662: 2663: sä suorittaneet tällaisia oikaisutoimenpiteitä. tmmten käsiteltäviksi, hänelle olisi voitu tuo- 2664: Rikesakkolain 17 §:n 2 momentin mukaan ali- mita yhdistetty vankeusrangaistus. Tämän 2665: oikeuden rikesakkoasiassa antamaan päätök- vuoksi ja koska rangaistusten täytäntöönpa- 2666: seen ei saa hakea muutosta varsinaisin muu- nossa oli käytännössä aiheutunut hankaluuk- 2667: toksenhakukeinoin. sia, asia esitetty korkeimmalle oikeudelle sel- 2668: Käsiteltäessä eduskunnassa hallituksen esi- laista toimenpidettä varten, johon oli aihetta 2669: tystä rikesakkolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi (4208). 2670: laeiksi (HE n:o 19/1981 vp.) on eduskunnan 10. Kihlakunnanoikeus oli tuominnut vas- 2671: perustuslakivaliokunta antanut asiassa lausun- taajan pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. 2672: non (n:o 1/1982 vp.). Siinä on erityisesti käsi- Myöhemmin oli ilmennyt, että vastaaja oli 2673: telty rikesakkojärjestelmää suhteessa sekä ri- ollut asian vuoksi vapautensa menettäneenä 2674: kosoikeudellisen tuomiovallan käyttöön että kolmen päivän ajan. Koska vapaudenmenetys- 2675: yleiseen muutoksehakumahdollisuuteen. Perus- tä ei ollut saatettu oikeuden tietoon, vastaajalle 2676: tuslakivaliokunta on nimenomaan todennut, tuomitusta vapausrangaistuksesta ei ollut vä- 2677: että rikesakon määräämisessä on kysymys tuo- hennetty vapauden menetystä vastaavaa aikaa 2678: miovallan käytöstä. Esitetyn perusteella voi- (2761). 2679: daan katsoa, ettei poliisipiirin päälliköllä ole 11. Kihlakunnanoikeus oli tuominnut vas- 2680: valtaa poistaa rikesakkomääräystä, joka on taajaksi haastetun esteettömästä poissaotosta 2681: kohdistunut väärään henkilöön ja joka on sakkorangaistukseen sekä samalla siirtänyt 2682: toimitettu täytäntöönpantavaksi. syytteen käsittelyn toiseen oikeudenkäyntitilai- 2683: Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 16 §:n mu- suuteen. Myöhemmin oli ilmennyt, että syyte 2684: kaan lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavaan oli alunperin kohdistettu väärään henkilöön, 2685: oikeudelliseen ratkaisuun on sovellettava, mitä joten poissaolosakkoa ei olisi saanut tuomita 2686: lainvoiman saaneesta tuomiosta sanotussa lu- (337). 2687: vussa on säädetty. Kysymystä siitä, onko polii- 12-43. Syytetyn ilmoitettua viranomaiselle 2688: simiehen antama ja poliisipiirin päällikön täy- väärän nimen rangaistusmääräys oli kohdistu- 2689: täntöönpantavaksi toimittama rikesakkomää- nut väärään henkilöön (65, 338, 428, 538, 543, 2690: räys lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oi- 758, 1379, 1380, 1381, 1382, 1547, 2036, 2651, 2691: keudellinen ratkaisu, joka voidaan oikeuden- 2653, 2654, 3261, 3590, 3591, 3822, 3823, 2692: käymiskaaren 31 luvun 8, 9 ja 11 §:n nojalla 3888, 4096, 4097, 4098, 4206, 4231, 4784, 2693: purkaa ja oikaista, voidaan pitää tulkinnanva- . 4842, 4845, 4968, 5107, 5396). 2694: raisena. Kun tästä seikasta ei tiettävästi ole 2695: tuomioistuimen kannanottoa ja mielestäni on 44-45. Syytetty oli tuomittu rangaistus- 2696: tärkeätä saada asiasta korkeimman oikeuden määräysmenettelyssä ja myöhemmin alioikeu- 2697: ratkaisu, katson aiheelliseksi, oikeudenkäymis- dessa samasta teosta toistamiseen rangaistuk- 2698: kaaren 31luvun 11 ja 16 §:ään viitaten, saattaa seen (4095 ja 5275). 2699: puheena olevan, väärään henkilöön kohdistu- 46-47. Syytetty oli tuomittu rangaistus- 2700: nutta rikesakkomääräystä koskevan asian Kor- määräysmenettelystä kahteen kertaan rangais- 2701: keimman oikeuden tietoon sellaista toimenpi- . tukseen samasta teosta (138, 2652). 2702: dettä varten, johon asiassa katsotaan olevan 48. Rangaistusmääräystuomari oli tuomin- 2703: aihetta." nut syytetyn sakkoon teräaseen hallussapidosta 2704: yleisellä paikalla. Samalle syytetylle oli kihla- 2705: kunnanoikeudessa vaadittu rangaistusta hie- 2706: Muut purkuesitykset man aiemmin tapahtuneesta kotirauhan rikko- 2707: misesta, joka oli tapahtunut rikkomalla erään 2708: 2-8. Virallinen syyttäjä oli vaatinut syyte- henkilön talon ikkunoita ja uhkaamalla häntä 2709: tylle rangaistusta teoista, jotka yhdessä hänelle puukolla. Rangaistusmääräys esitetty poistetta- 2710: aikaisemmin syyksi luettujen rikosten kanssa vaksi, koska syytetyn tuomitseminen erikseen 2711: saattoivat muodostaa yhden rikoksen tai yhden rangaistusmääräysmenettelyssä, huomioon ot- 2712: jatketun rikoksen (968, 969, 1548, 3588, 3920, taen mitä asian oikeuskäsittelyssä oli ilmennyt, 2713: 4846, 5124). katsottiin kohtuuttomaksi (858). 2714: 9. Vastaaja oli eri tuomioistuimissa tuomit- 49. Syytetty oli tuomittu kahdessa tapauk- 2715: tu rangaistuksiin useista eri teoista, joista, jos sessa rangaistusmääräysmenettelyssä rangais- 2716: ne olisi saatettu samalla kertaa tuomiois- tukseen, vaikka hän oli saattanut rangaistus- 2717: 54 2718: 2719: vaatimusten tarkoittamat asiat raastuvanoi- vaisuutta sekä varmistautumatta, että etuajo- 2720: keuden käsiteltäviksi (4386). oikeutetulla tiellä ei ollut kääntymistä estävää 2721: 50. Syytetty oli tuomittu rangaistusmää- liikennettä. Viimeksi mainittu vastaaja oli il- 2722: räyksellä liikennerikkomuksesta sakkoon. Ran- moittanut rangaistusvaatimuksen tuomiois- 2723: gaistusmääräyksen mukaan hän oli kevytperä- tuimen käsiteltäväksi. 2724: vaunun omistajana sallinut sen käytön liiken- Koska rangaistusvaatimukset koskivat sa- 2725: teessä rekisteröimättömänä. Myöhemmin oli maa tilannetta ja koska viimeksi mainittu hen- 2726: kuitenkin ilmennyt, että ajoneuvo oli autore- kilö saattoi olla syypää siihen, että ensin maini- 2727: kisterikeskuksessa virheellisesti poistettu ajo- tun henkilön auto oli suistunut tieltä, oli ole- 2728: neuvorekisteristä, eikä hän siten ollut syyllisty- massa erittäin painavia syitä saattaa uudelleen 2729: nyt asiassa rikokseen (2650). tutkittavaksi kysymys siitä, oliko ensin mainit- 2730: 51. Syytetty oli 3.12.1982 syyllistynyt ratti- tu henkilö tehnyt sen rikollisen teon, joka oli 2731: juopumukseen, minkä vuoksi poliisi oli peruut- luettu hänen syykseen (405). 2732: tanut hänen ajokorttinsa väliaikaisesti ja otta- 54. Syytetty oli tuomittu rangaistusmää- 2733: nut häneltä ajokortin pois. Kihlakunnanoikeus räyksellä radiolaitteista annetun lain säännös- 2734: oli 2.2.1983 julistamallaan päätöksellä määrän- ten rikkomisesta sakkoon ja määrätty menettä- 2735: nyt hänet 31.5.1983 saakka ajokieltoon. Tuo- mään valtiolle hallussaan ollut radiolaite. Myö- 2736: mittu ei ollut ajokiellon päätyttyä ryhtynyt hemmin oli ilmennyt, ettei syytetty ollut omis- 2737: toimenpiteisiin saadakseen ajokortin palaute- tanut radiolaitetta ja että se oli rikoksella 2738: tuksi. Hänelle oli sittemmin annettu tiedoksi joutunut pois oikealta omistajaltaan (137). 2739: rangaistusvaatimusilmoitus 9. 3.1985 tapahtu- 55. Syytetty oli tuomittu rangaistusmää- 2740: neesta ajokortitta-ajosta. Syytetty oli tuolloin räyksellä kalastusrikkomuksesta sakkoon ja 2741: luullut, ettei hänellä ollut auton kuljettamiseen määrätty menettämään hallussaan ollut toisen 2742: oikeuttavaa ajokorttia, eikä hän ollut vastusta- henkilön omistama piikkivapa valtiolle. Syyttä- 2743: nut rangaistusvaatimusta. Koska hänen ajo- jän menettämisseuraamusvaatimuksen katsot- 2744: korttinsa väliaikaisesta peruuttamisesta ajo- tiin olleen lakiin perustumattoman, minkä 2745: kiellon päättymiseen oli kulunut vähemmän vuoksi korkeimmalle oikeudelle esitetty ran- 2746: kuin kuusi kuukautta, poliisi oli myöhemmin gaistusmääräyksen purkamista tuomitun me- 2747: palauttanut hänelle ajokortin. Syytetyn ei ollut nettämisseuraamuksen osalta (3335). 2748: katsottu syyllistyneen asiassa ajokortitta ajoon 2749: (3867). 2750: 52. Syytetty oli tuomittu ulkomaalaislain 2751: rikkomisesta rangaistukseen. Rangaistusmää- 4.5.4. Korkeimman oikeuden vastaukset 2752: räyksen mukaan hän oli ulkomaalaisena oles- 2753: kellut maassa hankkimatta asianmukaista oles- Vuoden 1987 esityksistä ovat nrot 65, 137, 2754: kelulupaa sekä ryhtynyt ansiotyöhön hankki- 138, 183, 337, 338, 414, 428, 538, 543, 670, 2755: matta asianmukaista työlupaa. Myöhemmin oli 758, 821, 969, 986, 1379, 1380, 1382, 1547, 2756: kuitenkin ilmennyt, että syytetty oli ollut sekä 1548, 1738, 2036, 2650, 2651, 2652, 2653, 2757: Suomen että Amerikan Yhdysvaltojen kansa- 2654, 2761, 3261, 3581, 3588, 3590, 3591, 2758: lainen ja että häneltä ei näin ollen vaadita 3822, 3823, 3867, 3888, 4095, 4096, 4097, 2759: sanottuja lupia (5395). 4098, 4206, 4208, 4231, 4386, 4564, 4784, 2760: 53. Syytetty oli tuomittu rangaistusmää- 4842, 4845, 4968, 5107, 5275 ja 5395 johtaneet 2761: räyksellä liikenteen vaarantamisesta. Rangais- tarkoitettuun tulokseen. 2762: tusmääräyksen mukaan hän oli lähestyessään Esitys nro 405 ei antanut aihetta korkeim- 2763: risteystä, jossa oli ollut rajoitettu näkyvyys, man oikeuden toimenpiteisiin. Korkeimman oi- 2764: käyttänyt keliolosuhteisiin ja muihin seikkoi- keuden ratkaisun mukaan liikenteen vaaranta- 2765: hin nähden liian suurta tilannenopeutta seu- misesta vahvistettu rangaistusmääräys ei estä- 2766: rauksin, että hänen kuljettamansa auto oli nyt hakemuksessa tarkoitetun, kihlakunnan- 2767: suistunut ojaan. Myöhemmin oli kuitenkin il- oikeudessa vireillä olleen syytejutun ratkaise- 2768: mennyt, että tapahtumaan oli ollut osallisena mista. Asiassa ei muutoinkaan ollut ilmennyt 2769: myös toinen henkilö. Hänelle oli annettu tie- sellaisia erittäin painavia syitä, joiden perus- 2770: doksi rangaistusvaatimusilmoitus, jonka mu- teella oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 2771: kaan hän oli samassa risteyksessä jättänyt nou- kohdan mukaan voitaisiin saattaa uudelleen 2772: dattamatta tarpeellista huolellisuutta ja varo- tutkittavaksi kysymys siitä, oliko rangaistus- 2773: 55 2774: 2775: määräyksin liikenteen vaarantamisesta tuomit- 4.6.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kantetujen 2776: tu syyllistynyt hänen viakseen luettuun tekoon. johdosta 2777: Esitys nro 858 ei antanut aihetta korkeim- 2778: man oikeuden toimenpiteisiin, koska kihlakun- Syytetty oli tuomittu rangaistusmääräysme- 2779: nanoikeudessa vireillä ollut kotirauhan rikko- nettelyssä samasta teosta kahdesti rangaistuk- 2780: misesta ajettu syyte voitiin ratkaista purkamat- seen (4640). 2781: ta hakemuksessa tarkoitettua rangaistusmää- 2782: räystä, jolla syytetty oli tuomittu rangaistuk- 2783: seen teräaseen hallussapidosta yleisellä paikal- 2784: la. 4.6.2. Rangaistuspäätösten ja 2785: Esitykset nrot 968 ja 3920 eivät olleet anta- rangaistusmääräysten tarkastamisesta 2786: neet aihetta korkeimman oikeuden toimenpitei- aiheutuneet 2787: siin, koska tuomituille syyksi luettujen tekojen 2788: ja niiden tekojen, joista he olivat syytteessä, ei 1-7. Rangaistusmääräystuomari oli vahvis- 2789: katsottu muodostavan yhtä jatkettua rikosta. tanut rangaistusmääräyksen, vaikka rikkomus 2790: Esitykset nrot 3428 ja 3889 eivät olleet anta- oli tapahtunut toisessa tuomiopiirissä (533, 2791: neet aihetta korkeimman oikeuden toimenpitei- 1967, 2359, 3893, 4099, 4954, 4957). 2792: siin. Korkeimman oikeuden päätösten mukaan 8. Syytetty oli tuomittu rangaistusmääräyk- 2793: asiakirjoista tosin ilmeni, että hakemuksessa sellä rikoslain 38 luvun 12 §:n 1 momentin 2794: tarkoitettu päiväsakon rahamäärä alitti päivä- mukaan sakkoon ampuma-aseen salakuljetuk- 2795: sakon rahamäärän määräämisestä annetun ase- sesta, josta säädetty enimmäisrangaistus on yli 2796: tuksen mukaisen 20 markan vähimmäismäärän kuusi kuukautta vankeutta. Asiaa ei rangais- 2797: ja oli siten virheellinen. Rangaistusmääräystuo- tusmääräyslain 2 §:n mukaan olisi saanut käsi- 2798: marin antaman rangaistusmääräyksen oikaise- tellä rangaistusmääräysmenettelyssä (573). 2799: minen ei kuitenkaan tältä osin koituisi oikeu- 9-10. Rangaistusmääräys oli vahvistettu, 2800: denkäymiskaaren 31 luvun 8 §:ssa tarkoitetuin vaikka rangaistusmääräyslain 4 §: ssä säädetty 2801: tavoin rangaistukseen tuomitun eduksi eikä yhden vuoden määräaika rangaistusvaatimuk- 2802: sanotun luvun 9 §:ssä säädettyjä edellytyksiä sen tiedoksiantamisesta oli jo kulunut umpeen 2803: oikaisemiselle myöskään ollut olemassa. Koska (3898, 4537). 2804: hakemusten tueksi ei muutoinkaan ollut esitet- 2805: ty oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 2806: kohdan tarkoittamia perusteita, korkein oikeus 2807: oli hylännyt hakemukset. 4.6.3. Hovioikeuksien vastaukset 2808: Esitykset nrot 3335, 4846, 5124 ja 5396 ovat 2809: korkeimmassa oikeudessa vireillä. Vuoden 1987 esityksistä kaikki ovat johta- 2810: Vuonna 1986 tehty esitys nro 2189 on apu- neet tarkoitettuun tulokseen. 2811: laisoikeuskanslerin kirjeellä nro 289119.7.1987 Vuoden 1986 esityksistä nro 4033, jonka 2812: peruutettu, koska lainsäädännön muuttumisen korkein oikeus oli aikanaan siirtänyt hovioi- 2813: johdosta virheellisen muuntorangaistuksen oi- keuden käsiteltäväksi, on johtanut tarkoitet- 2814: kaiseminen purkuteitse ei ollut rangaistuksen tuun tulokseen. 2815: täytäntöönpanon kannalta enää tarpeellista. 2816: 2817: 2818: 2819: 4. 7. Tapaukset, joissa ei ole 2820: ryhdytty viranomaisten 2821: esittämiin toimenpiteisiin 2822: 4.6. Asiat, joissa on aiheutunut rangaistuspäätösten johdosta 2823: esitys hovioikeuteen 2824: 1-3. Syyttäjälie ilmoitettu, että rangaistus- 2825: Kertomusvuonna on tehty 11 esitystä hovioi- määräyksessä oli kysymys sellaisesta virheestä, 2826: keudelle poistaa vahvistettu rangaistusmää- joka voitiin oikaista kirjoitusvirheenä oikeu- 2827: räys. denkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla. 2828: 56 2829: 2830: Häntä kehotettiin kääntymään asianomaisen Iee nostaa syyte uuden selvityksen jälkeen il- 2831: rangaistusmääräystuomarin puoleen kirjoitus- menneistä rikoksista. Sen jälkeen kun sanotun 2832: virheen korjaamiseksi (867, 4401 ja 4648). jutun käsittely on tuomioistuimessa alkanut, 2833: Kahdessa tapauksessa vastaajan henkilötun- syyttäjän tulee, mikäli siihen on edelleen aihet- 2834: nukseksi oli kirjoitettu toisen henkilön henkilö- ta, ryhtyä toimenpiteisiin esityksen tekemiseksi 2835: tunnus. Yhdessä tapauksessa syytetyn sukuni- alioikeuden aiemmin julistaman päätöksen 2836: meksi oli kirjoitettu erehdyksessä hänen koti- purkamiseksi (1898 ja 4207). 2837: paikkansa. Tämän osalta oli todettu, ettei ran- 7. Nimismiehelle ilmoitettu, ettei kihlakun- 2838: gaistusmääräys ollut täytäntöönpantavissa vää- nanoikeuden päätös ollut sillä tavoin virheelli- 2839: rään henkilöön kohdistuvana. Suoritetun polii- nen, että olisi syytä tehdä esitys sen purkami- 2840: situtkinnan perusteella ei vastaajan henkilöstä seksi. Vastaaja oli tuomittu muun ohella ajo- 2841: ollut epätietoisuutta. kortitta ajosta rangaistukseen. Nimismiehen 2842: 4. Kihlakunnanoikeus oli tuominnut syyte- näkemyksen mukaan hän oli ajokortitta ajon 2843: tyn sakkorangaistukseen teräaseen hallussapi- asemasta syyllistynyt ajokorttiasetuksen 2844: dosta yleisellä paikalla. Myöhemmin oli ilmen- 28 a §:n 1 momentin nojalla sanotun asetuksen 2845: nyt, että hänet oli aikaisemmin rangaistusmää- 2 §:n rikkomiseen. Vastaajalle oli myönnetty 2846: räyksellä tuomittu rangaistukseen samasta hal- väliaikainen ajokortti tarkoituksin, että hänelle 2847: lussapidosta. Syyttäjälie ilmoitettu, että kysees- ennen määräajan päättymistä tultaisiin myön- 2848: sä oli oikeudenkäyntimenettelyssä tapahtunut tämään ajokortti. Tällaista päätöstä ei kuiten- 2849: virhe, jonka johdosta lainvoimaisen tuomion kaan ollut tehty, koska vastaaja ei ollut tullut 2850: poistaminen tapahtuu oikeudenkäymiskaaren hakemustaan jatkamaan eli lunastamaan ajo- 2851: 31 luvun 1 §:n 4 kohdan mukaan kanteluteitse. korttia määräaikaan mennessä (2408). 2852: Kantelu tuli syyttäjän itsensä tehdä oikeuden- 8. Vastaaja oli tuomittu rangaistusmääräys- 2853: käymiskaaren 31 luvun 2 §:n 2 momentissa menettelyssä rangaistukseen hänen nimenmuu- 2854: säädetyssä määräajassa asianomaiselle hovioi- toksensa jälkeen entisellä nimellään. Kaupun- 2855: keudelle (903). ginviskaalilie ilmoitettu, että korkein oikeus on 2856: 5-6. Syyttäjä oli pyytänyt oikeuskanslerin vastaavanlaisessa tapauksessa, jossa tuomittu 2857: toimenpiteitä alioikeuden päätöksen purkami- oli ilmoittanut entisen nimensä, katsonut, ettei 2858: seksi voidakseen vaatia vastaajille rangaistusta asia vaatinut purkua. Tämän kannanoton mu- 2859: niistä rikoksista, joihin he myöhemmin saadun kaan sanotunlaisissa olosuhteissa tiedoksi an- 2860: selvityksen mukaan todellisuudessa olivat syyl- nettu rangaistusmääräys on täytäntöönpanta- 2861: listyneet. Syyttäjälie ilmoitettu, että hänen tu- vissa oikaisematta sitä (4421). 2862: 57 2863: 2864: 2865: 2866: 2867: 5. Muun oikeudenhoidon ja poliisitoimen laillisuusvalvonta 2868: 2869: 2870: 5.1. Yleiskatsaus 5.2. Syyttäjiin ja poliisiin 2871: kohdistunut 2872: Kertomusvuoden aikana on oikeuskanslerin- rangaistustuomioiden ja 2873: viraston tutkittavaksi saatettu 70 kantelua, jot- 2874: ka ovat kohdistuneet syyttäjien toimintaan. rangaistusmääräysten 2875: Näistä osan ovat muodostaneet kantelut, jotka tarkastaminen 2876: ovat aiheutuneet siitä, että asianomainen ali- 2877: syyttäjä tai lääninsyyttäjä oli syyteasiaa koske- Tilastotiedot toimenpiteistä esitetty kohdissa 2878: vassa ratkaisussaan jättänyt syytteen nostamat- 4.3 ja 4.4. 2879: ta rikokseen syylliseksi epäiltyä henkilöä vas- 2880: taan. Osassa kanteluista on taas ollut kysymys 2881: syyttäjän muunlaisesta menettelystä, esimer- 2882: kiksi syytteen nostamisesta rikokseen syyllisek- 5.2.1. Rangaistustuomioiden tarkastamisesta 2883: si epäiltyä henkilöä vastaan. aiheutunut huomautus syyttäjälle 2884: Poliisin kohdistuneita kanteluja on oikeus- 2885: kanslerinviraston tutkittavaksi tullut kertomus- Virallinen syyttäjä ei ollut hakenut muutosta 2886: vuonna 235; se oli suurin yksittäinen asiaryh- raastuvanoikeuden päätökseen, vaikka tuomit- 2887: mä. Kanteluissa on suurimmassa osassa ollut tu kahden kuukauden vankeusrangaistus oli 2888: kysymys rikosjutussa suoritettuun poliisitut- alittanut säädetyn rangaistusminimin. Sovelle- 2889: kintaan liittyvästä poliisiviranomaisen menette- tun lainkohdan eli rikoslain 36 luvun 7 §:n 2890: lystä. Useat kantelut ovat kohdistuneet myös mukaan, kun väärän merkinnän aiheuttamisen 2891: poliisiviranomaisten muunlaiseen menettelyyn, viranomaisen ylläpitämään rekisteriin ei ollut 2892: esimerkiksi poliisin toimintaan hallintoviran- todettu tapahtuneen erittäin lieventävien asian- 2893: omaisena. haarojen vallitessa, rangaistuksen olisi tullut 2894: Edellä 4. jaksossa selostetun rangaistuspää- olla vähintään kuusi kuukautta vankeutta 2895: tösten ja rangaistusmääräysten tarkastustoi- (1140). 2896: minnan yhteydessä valvotaan tuomarien lisäksi 2897: myös syyttäjien ja poliisien menettelyä näissä 2898: asioissa. 2899: Ulosottoviranomaisia koskevia kanteluja on 5.2.2. Rangaistusmääräysten tarkastamisesta 2900: tullut vireille 32. Niistä samoinkuin edellä mai- aiheutuneet huomautukset syyttäjille 2901: nittuihin asiaryhmiin kuulumattomista muu- 2902: hun oikeudenhoitoon kohdistuneista kanteluis- 1. Rangaistusmääräysasiassa virallisena 2903: ta johtuneet toimenpiteet esitetään tässä jak- syyttäjänä toiminut nimismies oli havaittuaan, 2904: sossa. että rangaistusvaatimus oli kohdistettu väärään 2905: 2906: 8 3808860 2907: 58 2908: 2909: henkilöön, peruuttanut rangaistusvaatimuksen. alueella rikkomus oli tapahtunut (536, 1440 ja 2910: Toimittaessaan peruutusilmoituksen tuomio- 1741). 2911: kuntaan nimismies oli laiminlyönyt varmistaa, Lisäksi yhdessä tapauksessa oli todettu, että 2912: ettei rangaistusvaatimusta ollut jo ratkaistu, rangaistusvaatimuksen käsittely vaatii erityistä 2913: mitä rangaistusmääräyslain 8 §:n 3 momentin huolellisuutta ja tarkkuutta sellaisessa nimis- 2914: on katsottava edellyttävän. Rangaistusmää- miespiirissä, jonka toimipiirissä olevat kunnat 2915: räystuomari oli jo ehtinyt vahvistaa rangaistus- kuuluvat eri tuomiokuntiin (536). 2916: vaatimuksen. Nimismies ei ollut myöskään 4. Syyttäjä oli vastoin rangaistusmääräys- 2917: myöhemmin, ajaessaan asiassa syytettä toista lain 1 §:ä vaatinut rangaistusmääräysmenette- 2918: henkilöä vastaan, varmistanut peruutusilmoi- lyssä rangaistusta lievästä pahoinpitelystä, 2919: tuksen huomioon ottamista eikä siten ollut vaikka teko oli tapahtunut yksityisellä paikalla 2920: ryhtynyt viran puolesta toimenpiteisiin virheel- (820). 2921: lisen rangaistusmääräyksen poistamiseksi 5. Apulaissyyttäjän huomiota kiinnitetty sii- 2922: (413). hen, että virallisen syyttäjän tulee syytteen 2923: 2-5. Syyttäjä oli esittänyt rangaistusvaati- nostamisesta päättäessään ottaa huomioon 2924: muksen ja toimittanut sen vahvistettavaksi toi- kaikki ne seikat, jotka on esitetty teon kuvauk- 2925: sen tuomiokunnan rangaistusmääräystuomaril- sessa ja joiden on katsottava olevan merkityk- 2926: le kuin minkä alueella rikkomus oli tapahtunut sellisiä teon tunnusmerkistön kannalta. Kysy- 2927: (1970, 3895, 4101 ja 4959). myksessä oli ollut rikoslain 38 luvun 12 §:ssä 2928: 6. Syyttäjä oli vaatinut rikkomuksen tekoai- tarkoitettu salakuljetus, jossa tavaran arvoa ja 2929: kaan alle 15-vuotiaan henkilön tuomitsemista määrää ei ilmeisesti voitu pitää vähäisenä. 2930: rangaistukseen ilkivallasta ja liikenteen vaaran- Teon rikosoikeudellinen luonnehdinta on suo- 2931: tamisesta (3507). ritettava tosiasiallisten tunnusmerkistötekijöi- 2932: 7. Syyttäjä oli allekirjoittanut 25.10.1985 den perusteella eikä asian käsittelyjärjestystä 2933: tiedoksiannetun rangaistusvaatimuksen 15.9. silmälläpitäen. Virallisen syyttäjän velvollisuu- 2934: 1986, mikä oli osaltaan vaikuttanut siihen että tena on tarkistaa niiden rikosten tunnusmerkis- 2935: rangaistusvaatimus oli vahvistettu vasta töön kuuluvat seikat, joista hän on rangaistus- 2936: 30.11.1986, eli sen jälkeen kun rangaistusmää- ta vaatinut. 2937: räyslain 4 §:ssä säädetty vuoden määräaika Kun rangaistusmääräys oli purettu, syyttäjää 2938: tiedoksiannosta oli jo kulunut umpeen (2617). kehotettu ryhtymään syytetoimenpiteisiin asi- 2939: 8. Rangaistusvaatimuksessa päiväsakon ra- assa (2613). 2940: hamäärä alitti päiväsakon rahamäärän mää- 6-7. Syyttäjän huomiota kiinnitetty ran- 2941: räämisestä annetun asetuksen mukaisen 20 gaistusmääräyslain 8 §:n 1 momentin sään- 2942: markan vähimmäismäärän (3891). nöksen edellyttämään rangaistusvaatimuksen 2943: nopeaan käsittelyyn. Rangaistusvaatimusta ei 2944: ollut toimitettu rangaistusmääräyslain 8 §:n 1 2945: momentin mukaisesti viivytyksettä rangaistus- 2946: määräystuomarin vahvistettavaksi. Syyttäjän 2947: 5.2.3. Rangaistusmääräysten tarkastamisesta viivyttely oli saattanut vaikuttaa siihen, että 2948: aiheutunut huomautus poliisille asia oli jäänyt ratkaisematta rangaistusmää- 2949: räyslain 4 §:ssä mainitussa rangaistusvaati- 2950: Ylikonstaapeli oli antanut rangaistusvaati- muksen tiedoksiannosta luettavassa yhden vuo- 2951: musilmoituksen tiedoksi henkilölle, joka oli den määräajassa (605, 648). 2952: ollut rikkomuksen tekoaikaan alle 15-vuotias 8. Syyttäjä oli allekirjoittanut rangaistus- 2953: (3507). vaatimuksen varmistautumatta siitä, oliko ran- 2954: gaistusmääräyslain 4 §:ssä säädetty vuoden 2955: määräaika rangaistusvaatimuksen tiedoksian- 2956: tamisesta jo kulunut umpeen. Sitten kun vir- 2957: 5.2.4. Ohjeet syyttäjille heellisyyden johdosta vaadittu selitys oli toimi- 2958: rangaistusmääräysasioissa tettu oikeuskanslerinvirastoon, asiassa oli käy- 2959: nyt ilmi, että rangaistusvaatimuksessa oli tie- 2960: 1-3. Syyttäjä oli esittänyt rangaistusvaati- doksiautoaika merkitty väärin (4965). 2961: mu,ksen ja toimittanut sen toisen tuomiokun- 9-16. Syyttäjän esittämän rangaistusvaati- 2962: nan rangaistusmääräystuomarille kuin minkä muksen päiväsakon rahamäärä alitti päiväsa- 2963: 59 2964: 2965: kon rahamäärän määräämisestä annetussa ase- 5-14. Tiedoksiannetun rangaistusvaatimus- 2966: tuksessa säädetyn 20 markan vähimmäismää- ilmoituksen päiväsakon rahamäärä alitti päivä- 2967: rän (570, 606, 1442, 2454, 3430, 3496, 3500 ja sakon rahamäärän määräämisestä annetussa 2968: 4776). asetuksessa (786/85) säädetyn 20 markan vä- 2969: Lisäksi yhdessä tapauksessa rangaistusvaati- himmäismäärän (570, 606, 1442, 1965, 2454, 2970: muksessa ei ollut mainittu lainkohtia, joiden 3430, 3496, 3500, 3732 ja 4776). 2971: nojalla vastaajalle oli vaadittu rangaistusta Lisäksi yhdessä rangaistusvaatimuksessa, 2972: (606). jonka oli antanut tiedoksi rajavartiolaitoksesta 2973: 17. Rikkomuksen tehdessään 15 vaan ei 18 annetun lain mukaisesti merivartija, ei ollut 2974: vuotta täyttänyt syytetty oli vaadittu tuomitta- mainittu lainkohtia, joiden nojalla vastaajalle 2975: vaksi rangaistukseen rikoslain 3 luvun 2 §:ää oli vaadittu rangaistusta (606). 2976: soveltamatta ja toteamatta, että kysymys on 15. Rikkomuksen tehdessään 15, vaan ei 18 2977: ollut lainkohdassa tarkoitetusta nuoresta hen- vuotta täyttänyt syytetty on vaadittu tuomitta- 2978: kilöstä (3906). vaksi rangaistukseen rikoslain 3 luvun 2 §:ää 2979: 18. Useissa rangaistusvaatimuksissa ei ollut soveltamatta ja toteamatta, että kysymys on 2980: mainittu lainkohtia, joiden nojalla vastaajat oli ollut lainkohdassa tarkoitetusta nuoresta hen- 2981: vaadittu tuomittaviksi rangaistuksiin. Yhden kilöstä (3906). 2982: rangaistusvaatimuksen osalta olivat kaikki 16-23. Rangaistusmääräyslain 6 §:ssä tar- 2983: lainkohdat puuttuneet (4871). koitettua esitutkintaa ei ollut toimitettu. Vii- 2984: 19-26. Asiassa oli vaadittu rangaistusvaati- dessä tapauksessa epäillyn lausumaa ei ollut 2985: muksen vahvistamista, vaikka rangaistusmää- lainkaan merkitty rangaistusvaatimusilmoituk- 2986: räyslain 6 §:ssä tarkoitettua esitutkintaa ei ol- seen (2621, 2824 ja 3776). Useassa muussa 2987: lut toimitettu. Viidessä tapauksessa epäillyn tapauksessa taas syylliseksi epäillyn lausuman 2988: lausumaa ei ollut merkitty ilmoitukseen (2621, pääsisältöä ei ollut merkitty rangaistusvaati- 2989: 2824 ja 3776). Useassa muussa tapauksessa musilmoitukseen, vaikka rikkomus oli kiistet- 2990: taas syylliseksi epäillyn lausuman pääsisältöä ei ty. Mikäli epäilty ei sitä häneltä kysyttäessä 2991: ollut merkitty rangaistusvaatimusilmoitukseen, perustele kiistämistään, tulee ainakin tämä 2992: vaikka rikkomus oli kiistetty. Mikäli epäilty ei merkitä rangaistusvaatimusilmoitukseen (3160, 2993: sitä häneltä kysyttäessä perustele kiistämistään, 3778, 3782, 4104 ja 4962). 2994: tulee ainakin tämä merkitä rangaistusvaatimus- 2995: ilmoitukseen (3160, 3778, 3782, 4104 ja 4962). 2996: 2997: 2998: 5.3. Toimenpiteet syyttäjiin 2999: 5.2.5. Ohjeet poliisille kohdistuneiden kanteluiden 3000: rangaistusmääräysasioissa johdosta 3001: 1. Poliisimestaria kehotettu kiinnittämään 3002: alaisinaan toimivien rangaistusmääräysasioita 5.3.1. Syyttäjälie annettu huomautus 3003: käsittelevien virkamiesten huomiota siihen, et- 3004: tä syytetyn ilmoittamat henkilötiedot on välttä- 3005: mättä tarkistettava, ellei noita tietoja ole voitu 1. Kaupunginviskaali oli sisällyttänyt virka- 3006: asiakirjoista luotettavasti selvittää. Rangaistus- miehen menettelyä koskevan syyttämättäjättä- 3007: määräyksen antamisen jälkeen oli käynyt ilmi, mispäätöksensä perusteluihin sellaisia menette- 3008: ettei tuomittu teon tehdessään ollut vielä täyt- lyä arvostelevia lausumia, joilla ei ollut merki- 3009: tänyt 15 vuotta (184). tystä syyteharkinnassa. 3010: 2-3. Tiedoksiannettu rangaistusvaatimus 3011: oli osoitettu toisen tuomiokunnan rangaistus- 3012: määräystuomarille kuin minkä alueella rikko- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös nro 3013: mus oli tapahtunut (536, 1440). 4151/5.10.1987, dnro 833/a 1987. 3014: 4. Rangaistusvaatimuksessa oli vastoin ran- 3015: gaistusmääräyslain 1 §:ää vaadittu rangaistusta "Oikeuskanslerin päätös tarkastaja 3016: yksityisellä paikalla tapahtuneesta lievästä pa- Hannu Siljamäen kirjoituksen johdosta 3017: hoinpitelystä (820). Helsingin ensimmäisen kaupunginvis- 3018: 60 3019: 3020: kaalin syyttämättäjättämispäätöksen Olen tutkinut tämän Helsingin ensimmäisen 3021: perustelua koskevassa asiassa. Annettu kaupunginviskaalin Jorma Uskin syyttämättä- 3022: Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1987. jättämispäätöksen perustelua koskevan asian 3023: Helsingin ensimmäinen kaupunginviskaali Siljamäen kirjoituksessa tarkoitetulta osalta. 3024: Jorma Uski on 12.6. 1987 tehnyt syyttämättä- Totean, että Uskin edellä kerrottu kehotus 3025: jättämispäätöksen, jossa hän on katsonut jää- välttää liiketoimia päätöksessä mainittujen 3026: neen näyttämättä, että Siljamäki olisi syyllisty- henkilöiden kanssa ei liity esillä olleiden, vuosi- 3027: nyt lahjoman ottamiseen virkamiehenä tai na 1981-1986 tapahtuneiksi merkittyjen teko- 3028: muutoin virheelliseen menettelyyn. Siljamäellä jen näytön arvioimiseen eikä siten kuulu syyt- 3029: oli ollut joitakin liiketoimia eräiden pakistani- täjän päätökseen. Syyttämättäjättämispäätök- 3030: nalissyntyisten Suomen kansalaisten kanssa. sen sisältöön ei myöskään kuulu päätöksessä 3031: Päätöksensä perusteluosassa Uski on selosta- kuvattujen tapahtumien arviointi virkamiesmo- 3032: nut, miksi hän on katsonut näytön riittämättö- raalin tai muun lainsäädännön kuin syyttämät- 3033: mäksi. Sen lisäksi U ski on lausunut seuraavaa: täjättämispäätöksessä mainittujen rikoslain 3034: "Hyvä virkamiestapa edellyttää kuitenkin, että säännösten nojalla. Syyttämättäjättämispää- 3035: nyt syyttämättäjätetty vastaisuudessa pidättyy tökseen eivät siten kuulu sellaiset lausumat, 3036: yksityisistä liiketoimista niiden ulkomaalaisten joilla virallinen syyttäjä pyrkii korostamaan 3037: henkilöitten kanssa, joiden maassa oloon tai sinänsä moraalisesti hyväksyttäviä ja suoras- 3038: maasta poistamiseen liittyviä asioita hän jou- taan laissa tarkoitettuja virkamieshyveitä esillä 3039: tuu virkansa puolesta käsittelemään. Virkamie- olevassa tapauksessa arvioitavana olleen mutta 3040: hen on aina muistettava ehdoton puolueetto- syyttämätiä jätetyn virkamiehen kohdalla. 3041: muuden ja luotettavuuden periaate kaikissa Koska päätöksen perusteluihin on sisällytetty 3042: virkatoimissaan ja hänen on vältettävä kaikkea sellaisia seikkoja, jotka eivät perusteluihin 3043: sellaista, mikä voi aiheuttaa myöhemmin tur- kuulu, pidän päätöstä tältä osalta virheellisenä. 3044: hiksikin osoittautuvia epäilyjä hänen virkatoi- Edellä olevan johdosta ja ottamatta syyttä- 3045: miensa laillisuudesta." mättäjättämispäätöksen perusteluissa olevia 3046: Oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituk- muita näkökohtia tässä yhteydessä arvioitavak- 3047: sessa Siljamäki on lausunut, että Uski oli si, huomautan ensimmäiselle kaupunginviskaa- 3048: päätöksessään kehottanut häntä vastaisuudessa lille Jorma Uskille hänen päätöksensä perus- 3049: pidättäytymään sellaisista toimista, joihin hän teluissa olevista virheelisyyksistä. Jäljennöksen 3050: ei ollut tähän mennessäkään syyllistynyt. Pää- tästä päätöksestä toimitan Uskille tiedoksi sa- 3051: tös oli annettu julkisuuteen lehdistön välityk- notussa tarkoituksessa." 3052: sellä ja se oli aiheuttanut hänelle haittaa virka- 3053: toimien hoitamisessa. Siljamäki on pitänyt Us- 3054: kin menettelyä tältä osin sopimattomana ja 3055: katsonut Uskin ylittäneen toimivaltansa. 3056: Uski on antanut kirjoituksen johdosta selvi- 2. Syyttäjä ei ollut peruuttanut tiedoksi an- 3057: tyksensä ja toimittanut oikeuskanslerinviras- nettua rangaistusvaatimusta rangaistusmää- 3058: toon nähtäväksi asiaan liittyvän esitutkinta- räyslain 8 §:n 3 momentin edellyttämällä taval- 3059: aineiston. Uskin mukaan Siljamäen menettely la. Vastaaja, joka oli ilmoittanut asian tuomio- 3060: eräiden hankintojen yhteydessä on ollut virka- istuimen käsiteltäväksi, oli turhaan lähettänyt 3061: miehelle sopimatonta ja hyvän virkamiestavan asiamiehensä oikeudenkäyntipaikalle hänelle il- 3062: vastaista. Uski katsoo Siljamäen liikkuneen moitettuna käsittelypäivänä (370). 3063: tulenaralla alueella, jossa rajanveto laillisen ja 3. Syyttäjä ei ollut suorittanut syyteharkin- 3064: laittoman välillä on hiuksenhieno. Hyvän vir- taa pesänkavaltamista koskevassa asiassa en- 3065: kamiestavan vastainen menettely on virheellis- nen syyteoikeuden vanhentumisajan päättymis- 3066: tä, joskaan ei rangaistavaa. Tämän vuoksi ja tä. Epäilty teko oli tehty marraskuussa 1983 ja 3067: koska syyteharkinta oli käsittänyt myös syyttä- asianomistaja oli tehnyt rikosilmoituksen 3068: mättäjätetyn mahdollisen muun virheellisen 17.11.1984, mutta kaupunginviskaali, jonka 3069: menettelyn virassaan, Uski oli yhtenä päätök- ratkaistavaksi juttu oli jaettu huhti-toukokuus- 3070: sensä perusteluna palauttanut Siljamäen mie- sa 1985, ei ollut suorittanut syyteharkintaa 3071: leen hyvän virkamiestavan käsitteen vastaisuut- marraskuuhun 1985 mennessä (1471). 3072: ta varten. 3073: 61 3074: 3075: 5.3.2. Kantelun johdosta aiheutunut muu keuskanslerin käsitys oikeasta menettelytavasta 3076: toimenpide rikosasian vastaajan haastamisessa. Syyttäjän 3077: on oikeudenkäynnin jouduttamiseksi ja tar- 3078: 1. Nimismiehen tietoon saatettu apulaisoi- peettomien kustannusten välttämiseksi kiinni- 3079: keuskanslerin kannanotto kuolemaan johta- tettävä huomiota siihen, että haastettava jo 3080: nutta liikenneonnettomuutta koskevassa asias- haastetilaisuudessa tulee tietoiseksi siitä, mistä 3081: sa. Jos rikoksesta epäillyllä, mutta kuolleena teosta häntä tullaan syyttämään. Jos syytettä ei 3082: henkilöllä olisi eläessään ollut oikeus esittää ole laadittu tai sitä ei voida laatia, esimerkiksi 3083: jutussa vaatimuksia asianomistajana, on hänen jutun tutkimuksen ollessa kesken, haastetodis- 3084: oikeudenomistajiaan kuultava esitutkinnassa tukseen merkitään rikos ja sen tekoaika ja 3085: riippumatta siitä, minkä kannan syyttäjä tai -paikka. Jos syyte on liitteenä, kaikkia rikoksia 3086: poliisi on ottanut syyllisyyskysymykseen. Syyt- ei tarvitse luetella, mutta jos syyte ei ole 3087: täjän ei tule tehdä rikoksesta epäillyn, mutta liitteenä, kaikki teot on lueteltava (3336). 3088: kuolleen henkilön osalta syyteharkintaan pe- 5. Vs. apulaisnimismiehen tietoon saatettu, 3089: rustuvaa päätöstä syyttämättä jättämisestä ettei syyttäjän tekemästä syyttämättäjättämis- 3090: (426). päätöksestä ilmennyt, kuinka syyttämättä jäte- 3091: 2. Nimismiehen huomiota kiinnitetty siihen, tyn henkilön oli katsottu syyllistyneen syyttä- 3092: että liikenteen vaarantamisesta ja rattijuopu- jän hänen syykseen lukemaan rikokseen. Syyk- 3093: muksesta syylliseksi epäiltynä kuulustellusta, silukeminen oli ollut rikoksen tunnusmerkistön 3094: mutta syyttämättä jätetystä henkilöstä olisi täyttymisen osalta epäselvä (4267). 3095: tullut tehdä asianmukainen päätös syyttämättä 6. Myyntineuvottelija ja myyntimies mää- 3096: jättämisestä rattijuopumuksen osalta, vaikka rätty asetettaviksi syytteeseen heidän kumman- 3097: henkilö katsottiinkin liikenteen vaarantamisen kin syyksi luettavista yksin teoin tehdyistä 3098: osalta asianomistajaksi. Jos siis syyttäjä katsoo liikenteen vaarantamisesta ja kahdesta kuole- 3099: useista yksin teoin tehdyistä rikoksista syylli- mantuottamuksesta. Nimismies oli aikaisem- 3100: seksi epäiltynä kuulustellun henkilön asian- min tehnyt molempien henkilöiden osalta syyt- 3101: omistajaksi jonkin teon osalta, on kuitenkin tämättäjättämispäätökset (5025). 3102: toisista teoista, jos näistäkään ei syytettä noste- 3103: ta, tehtävä asianmukainen päätös syyttämättä 3104: jättämisestä (1258). 3105: 3. Apulaispoliisitarkastajan huomiota kiin- 3106: nitetty hänen virheelliseen ratkaisutapaansa 3107: asiassa, jossa eräät poliisimiehet olivat syylli- 3108: siksi epäiltyinä perättömistä lausumista todis- 3109: tajana oikeudessa ja virkarikoksista. Apulais- 5.4. Toimenpiteet poliisiin 3110: poliisitarkastaja oli ratkaissut asian päätöksellä kohdistuneiden kanteluiden 3111: poliisitutkinnan lopettamisesta enemmittä pe- johdosta 3112: rusteluitta ja yksilöimättä tutkinnassa ilmen- 3113: neitä väitettyjä rikoksia. 3114: Asian laatu huomioon ottaen viranomaistoi- 5.4.1. Esitys 3115: minnan luotettavuuden säilyttämiseksi, ja kos- 3116: ka väitetyt teot olisivat olleet yksilöitävissä ja Henkilöt olivat rikoksiin syylliseksi epäiltyi- 3117: syyllisiksi epäillyt olivat jo alunperin olleet nä olleet useita päiviä pidätettyinä kahden 3118: tiedossa, apulaispoliisitarkastajan olisi tullut nimismiespiirin poliisiasemilla lukituissa tilois- 3119: tutkia asia lääninsyyttäjänä. Mikäli apulaispo- sa tuntikausia ilman, että heillä olisi ollut 3120: liisitarkastaja olisi katsonut tutkiotamateriaa- mahdollisuutta saada yhteyttä vartijoihin tai 3121: lin joltakin osalta riittämättömäksi syytehar- että poliisiasemilla olisi kaikkina aikoina edes 3122: kintaan, hänen olisi asian laatu huomioon ollut lainkaan henkilökuntaa läsnä. Tällaisia 3123: ottaen tullut määrätä toimitettavaksi tarpeelli- ajankohtia oli ollut lähinnä arkipäivien välisinä 3124: seksi katsomansa lisätutkiota niin, että hän öinä, jolloin poliisimiehille tai vartijavahtimes- 3125: olisi voinut ratkaista asian säännönmukaisessa tareille ei ollut kaikkina öinä järjestetty päivys- 3126: syyteharkinnassa joko syytteellä taikka perus- tysvuoroja, sekä päiväsaikaankin silloin, kun 3127: tellulla syyttämättäjättämispäätöksellä (2023). poliisimiehet olivat muiden työtehtäviensä 3128: 4. Nimismiehen tietoon saatettu apulaisoi- vuoksi joutuneet tilapäisesti poistumaan polii- 3129: 62 3130: 3131: siasemilta. Koska nimismiespiireissä ei ole ollut lentokoneen siirtämiseen, mutta Nurmeksen 3132: henkilökuntaresursseja pidätettyjä koskevan piirin nimismies Heikki Vuorela oli ilmoittanut 3133: jatkuvan vartioinnin ja valvonnan järjestämi- poliisiaseman päivystäjälle, ettei Hukkaselle 3134: seksi sisäasiainministeriön antamissa ohjeissa saa antaa mainittua virka-apua. Hukkanen on 3135: edellytetyllä tavalla ja koska tilannetta koko- pitänyt nimismies Vuorelan menettelyä virka- 3136: naisuudessaan oli pidettävä epätyydyttävänä, aseman väärinkäyttämisenä, ja tämä oli tehnyt 3137: apulaisoikeuskansleri on lähettänyt kantelu- päätöksensä yksipuolisesti tiesulun tekijöiltä 3138: asiakirjat Sisäasiainministeriölie tiedoksi ja asi- saamiensa tietojen perusteella. 3139: anmukaisia toimenpiteita varten (4598). Hukkanen oli kannellut samasta asiasta sisä- 3140: asiainministeriöön, mutta tyytymättömänä sen 3141: asiassa antamaan ratkaisuun Hukkanen on 3142: keskusrikospoliisin tutkintapöytäkirjaan n:o R 3143: 2211983 viitaten pyytänyt oikeuskansleria tut- 3144: kimaan asian ja ryhtymään toimenpiteisiin 3145: 5.4.2. Huomautus puolueellisesti menetelleiden virkamiesten saat- 3146: tamiseksi vastuuseen toiminnastaan. 3147: 3148: 1. Nimismiehelle annettu huomautus hänen 3149: virkavelvollisuuksiensa vastaisesta menettelys- 3150: tään, kun hän oli omankädenoikeutta koske- 3151: vassa asiassa evännyt asianomistajalta mahdol- 3152: lisuuden virka-avun saantiin. Ratkaisu 3153: Tämän asian olen tutkinut. 3154: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka 3155: Pasasen päätöksestä nro 3336/11.8.1987, dnro 3156: 493/a 1986. 3157: Nimismies Vuorelan menettely 3158: "Apulaisoikeuskanslerin päätös Nur- Toimitetun poliisitutkinnan perusteella kat- 3159: meksen kaupungista olevan tilallisen son selvitetyksi, että Nurmeksen piirin nimis- 3160: Mauno Hukkasen kirjoituksen johdos- mies Heikki Vuorelan tiedossa on ollut hänen 3161: ta Nurmeksen piirin nimismiehen ja E.M:n kanssa käymänsä puhelinkeskustelun 3162: poliisin menettelyä ynnä muuta koske- perusteella, että Hukkasen pääsy autollaan 3163: vassa asiassa. Annettu Helsingissä 11 pois jäältä oli estetty vastoin tämän tahtoa. 3164: päivänä elokuuta 1987. Koska Vuorela oli poliisiaseman päivystykseen 3165: soittamalla evännyt Hukkaselta virka-avun 3166: saannin jo ennen kuin Hukkanen oli sitä ehti- 3167: nyt pyytää, Vuorelan on myös täytynyt jo 3168: E.M:lta saamiensa tietojen nojalla käsittää, 3169: Kantelukirjoitus että Hukkanen ei päässyt maastoautollaan 3170: jäältä pois omin voimin, vaan että hän saattaa 3171: Hukkanen on oikeuskanslerille 20.4.1986 pyytää poliisin virka-apua. 3172: osoittamassaan kantelukirjoituksessa kertonut Riippumatta siitä, oliko jäärata yksityinen 3173: Nurmeksen piirin nimismiehen sekä eräiden alue ja pitikö E.M:n väite Hukkasen menette- 3174: poliisikonstaapeleiden menettelystä, jota Huk- lystä lentämisen estämiseksi paikkansa, ei 3175: kanen on pitänyt vääränä ja puolueellisena. E.M:llä myötäpuolineen ole ollut oikeutta es- 3176: Hukkanen oli 13.3.1983 Nurmeksessa ajanut tää Hukkasen pääsyä pois jäältä autollaan 3177: autonsa järven jäälle, jolloin eräät henkilöt edellä kerrotulla tavalla. 3178: olivat sulkeneet hänen paluutiensä takaisin Nimismies Vuorelalla on siten ollut syytä 3179: mantereelle siirtämällä pienlentokoneen lähelle varoa E.M:n ja tämän myötäpuolten syyllisty- 3180: rantaa jäätielle poikittain siten, ettei Hukkanen neen menettelyllään omankädenoikeuteen. Ti- 3181: autollaan ollut mahtunut sitä sivuuttamaan. lannetta olisi voitu ryhtyä laukaisemaan poliisi- 3182: Hukkanen oli pyytänyt Nurmeksen nimismies- lain 12 §:n tarkoittamin neuvoin, kehoituksin 3183: piirin poliisiaseman päivystyksestä virka-apua ja käskyin. Vuorelalla olisi ollut mahdollisuus 3184: 63 3185: 3186: jo E.M:n kanssa käymässään puhelinkeskuste- kuulustelukertomuksen mukaan rikosjutussa 3187: lussa kehottaa tätä itseään huolehtimaan lento- laadittuun poliisitutkintapöytäkirjaan. 3188: koneen pois siirtämisestä. Vuorela ei ollut kui- Asiassa on todettu, että todistajankuuluste- 3189: tenkaan ryhtynyt mihinkään asian selvittämistä lun luotettavuus sekä oikeudenkäymiskaaren ja 3190: edistäviin toimenpiteisiin, vaan päin vastoin rikoslain asianomaisissa säännöksissä tarkoi- 3191: estänyt Nurmeksen nimismiespiirin ja Liikku- tettujen sanktioiden toteuttaminen välttämättä 3192: van poliisin työvuorossa olleita poliisimiehiä edellyttävät, että poliisiviranomaiset suoritta- 3193: toimimasta muutoin näiden toimivaltaan ja missaan todistajankuulusteluissa laativat kuu- 3194: virkavelvollisuuksien piiriin kuuluvassa asiassa lustelukertomukset asianmukaisella tavalla. 3195: ilmoittamalla poliisiaseman päivystykseen, et- Sen vuoksi rikosylikonstaapelille on vastaisen 3196: tei Hukkaselle tarvitse antaa virka-apua, jos varalle huomautettu hänen menettelynsä vir- 3197: tämä sitä pyytää. Näin menetellessään nimis- heellisyydestä ja rikosylikomisarion tietoon on 3198: mies Vuorela on toiminut virkavelvollisuuk- saatettu käsitys hänen menettelynsä arvioimi- 3199: siensa vastaisesti. Asiassa ei kuitenkaan ole sesta (2421). 3200: ilmennyt todennäköisiin syihin perustuvaa 3201: näyttöä sen tueksi, että Vuorelan tarkoituksena 3202: olisi ollut tahallaan aiheuttaa harmia Hukka- 3203: selle, kuten tämä on väittänyt. 3204: Edellä esitetyn perusteella katson nimismies 3205: Vuorelan viaksi jäävän rikoslain 40 luvun 3206: 21 §:n 1 momentin tarkoittaman varomatto- 5.4.3. Käsitykset 3207: muudesta tehdyn virkavirheen. 3208: Totean, että Vuorelan menettelystä on ai- 1. Poliisimiehet olivat noutaneet henkilön 3209: heutunut Hukkaselle harmia ja vaivaa, ja ta- rautatieaseman säilytyshuoneesta ja vieneet hä- 3210: paus on ollut omiaan heikentämään hänen net poliisiasemalle sekä laittaneet kuljetuksen 3211: luottamustaan viranomaistoiminnan puolueet- ajaksi käsiraudat henkilön ranteisiin. Asiassa 3212: tomuuteen. Toisaalta Vuorela on saanut tiedon on poliisimiesten huomiota kiinnitetty käsirau- 3213: tapahtumista varsinaisen virka-ajan ulkopuo- tojen käyttämistä koskeviin näkökohtiin, sillä 3214: lella kotiinsa eikä hänen menettelynsä johdosta poliisimiehet olivat päättäneet käyttää käsirau- 3215: ole Hukkaselle tai kenellekään muuliekaan toja jo ennen kuin he olivat menneet henkilön 3216: henkilölle aiheutunut erityistä vahinkoa tai luokse säilytyshuoneeseen, joten heillä ei ollut 3217: vaaraa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, voinut olla käsitystä tuon toimenpiteen tarpeel- 3218: mitä Vuorela muutoin on selvityksessään ja lisuudesta (944). 3219: selityksessään esittänyt, olen harkinnut oikeak- 2. Nimismiestä kehotettu kiinnittämään 3220: si syytetoimenpiteisiin ryhtymättä antaa nimis- alaistensa poliisikonstaapeleiden huomiota 3221: mies Vuorelalle huomautuksen hänen kenotus- päihtyneiden säilöönottoilmoitusten täyttämi- 3222: ta virkavelvollisuuksiensa vastaisesta menette- sestä annettujen määräysten tarkkaan noudat- 3223: lystään." tamiseen (955). 3224: 3. Poliisin huomiota kiinnitettv siihen, että 3225: rikoksesta epäillyn kuulustelu on pääsääntöi- 3226: sesti toimitettava kuulusteltavan kielellä eli 3227: suomen- tai ruotsinkielellä (5001). 3228: 2. Keskusrikospoliisin lääninosaston palve- 4. Nimismiehen huomiota kiinnitetty siihen, 3229: luksessa oleva rikosylikonstaapeli oli rikosju- että poliisin tulee sille tehtyjen ilmoitusten 3230: tussa itse laatinut omaa todistajankuulustelu- johdosta kuulustella tai ainakin alustavasti pu- 3231: ansa koskevan kuulustelukertomuksen, joka hutella myös ilmoittajaa sen selvittämiseksi, 3232: oli tavanmukaisen poliisikuulustelun muotoon oliko ilmoittaja tai hänen mahdollisesti mainit- 3233: ja tavanmukaiselle kuulustelulomakkeelle laa- semansa joku muu henkilö joutunut hänen 3234: dittuna ollut omiaan antamaan sellaisen har- ilmoittamansa rikoksen, tässä tapauksessa lait- 3235: haanjohtavan käsityksen, että se tosiasiassa toman uhkauksen kohteeksi. Riittävänä toi- 3236: olisi syntynyt normaalin todistajankuulustelun menpiteenä näytön osalta epäselvän rikosilmoi- 3237: yhteydessä. Rikosylikonstaapelin esimiehenä tuksen selvittämiseksi ei voitu pitää poliisimies- 3238: ollut keskusrikospoliisin lääninosaston rikos- ten suorittamaa ilmiannetun henkilön puhutte- 3239: ylikomisario oli puolestaan ottanut sanotun lua (5244). 3240: 64 3241: 3242: 5.5. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta että asia, vaikka riitapuoli jättääkin täyttämät- 3243: tä mitä hänelle määrätään, kuitenkin ratkais- 3244: taan. 3245: 5.5.1. Esitykset E.A:n ulosmittausvalitusasiassa oli menetel- 3246: ty edellä olevan säännöksen nojalla. E.A:lla oli 3247: lainkohdan mukaisena uhkana asian raukeami- 3248: 1. Oikeusministeriön harkittavaksi esitetty ky- nen, mikäli hän ei toimi välipäätöksessä velvoi- 3249: symys siitä, olisiko syytä ryhtyä toimenpiteisiin tetulla tavalla. Myös korkein oikeus on katso- 3250: muutoksenhakijan vastapuolen kuulemista nut eräässä päätöksessään (KKO 1932 1 46) 3251: koskevan ulosottolain 7 luvun 18 §:n säännök- mainitunlaisen uhkan lainmukaiseksi. 3252: sen tarkistamiseksi. Vaikka edellä olevan mukaisesti ulosmittaus- 3253: valituksen raukeaminen kerrotusta syystä on 3254: laillista samoin kuin myös se, että ulosotonhal- 3255: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje tija sille kuuluvan vallan nojalla määrää miten 3256: oikeusministeriölle nro 2386/2.6.1987, dnro vastapuolta on ulosmittausvalituksen yhteydes- 3257: 24/cc 1987. 3258: sä kuultava, katson, että ulosottolaki on nyt 3259: käsitellyitä osin jo vanhentunut. Vastapuolen 3260: "Oulun kaupungista oleva E.A. on 9.2.1985 3261: kuulemisen jättäminen asianosaisen tehtäväksi 3262: päivätyssä oikeuskanslerille osoitetussa kirjoi- 3263: ei vastaa nyky-yhteiskunnassa sovellettavia me- 3264: tuksessaan kannellut ulosmittauksesta. Kante- nettelymuotoja. Se on ristiriidassa yleisten 3265: lun olen ratkaissut siten kuin 30.4.1987 päivä- 3266: muutoksenhakusäännösten ja hallinnollisen 3267: tyn kirjeeni nro 1813 jäljennöksestä käy ilmi. 3268: lainkäytön kanssa. Viranomaisten tulisi mieles- 3269: E.A:n kantelussa on ollut kysymys muun 3270: täni itse hoitaa niiden väliset asian käsittelyyn 3271: ohella siitä, että E.A:n mielestä 16.2.1984 toi- 3272: liittyvät tehtävät. 3273: mitettu ulosmittaus oli ollut kohtuuton, koska 3274: Edellä olevan johdosta esitän Ministeriön 3275: häneltä oli ulosmitattu elatusmaksurästien joh- 3276: harkittavaksi, olisiko syytä ryhtyä toimenpitei- 3277: dosta koko se summa, mikä oli erään oikeu- 3278: siin ulosottolain edellä mainitun säännöksen 3279: denkäynnin yhteydessä määrätty hänelle mak- 3280: tar kistamise ksi. '' 3281: settavaksi vahingonkorvauksena. 3282: Koska E.A. oli kantelukirjoituksessaan mai- 3283: ninnut valittaneensa Oulun maistraatille ulos- 3284: mittauksesta, Oulun maistraatilta oli hankittu 2. Oikeusministeriön huomiota kiinnitetty 3285: selvitystä ulosmittausvalituksen käsittelyvai- ulosottolain uudistamistarpeeseen ulosmitatun 3286: heesta. omaisuuden rahaksi muuttamista koskevien 3287: Oulun maistraatti on 26.3.1987 ja 22.4.1987 säännösten joustavuuden lisäämiseksi. 3288: päiväämissään selvityksissä ilmoittanut muun Ulosottomiehen menettelystä oikeuskansle- 3289: ohella, että ulosmittausvalitus oli rauennut, rille tehtyä kantelua tutkittaessa oli ilmennyt, 3290: koska E.A. ei ollut toiminut valitusasiassaan että ulosmitatuista asunto-osakkeista irtaimen 3291: siten kuin maistraatti oli välipäätöksessään omaisuuden pakkohuutokaupassa kertynyt 3292: 5.3.1984 edellyttänyt. Välipäätöksessä oli ollut hinta oli ollut niiden käypään arvoon verrattu- 3293: määräys siitä, että E.A:n oli toimitettava asia- na varsin alhainen. Asiassa ei ollut käynyt ilmi 3294: kirjat Oulun kaupunginvoudinvirastoon väli- viranomaisten rikkoneen ulosottolakia eikä toi- 3295: päätöksestä ilmenevässä määräajassa välipää- mineen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kos- 3296: töksestä tiedon saatuaan sillä uhalla, että jos ka ulosottolaki ei kiellä pakkomyyntiä, vaikka 3297: hän sen laiminlyö, asia raukeaa. Koska E.A. ei tarjottu hinta selvästi alittaisi käyvän hinnan. 3298: ollut toiminut edellä kerrotulla tavalla, asia oli Ulosmitatun omaisuuden myyntiä pakkohuu- 3299: rauennut. tokaupalla tavanomaiseen vaihtoarvoon verrat- 3300: Ulosottolain 7 luvun 18 §:n mukaan, jos tuna hyvin alhaisella hinnalla voitaneen monis- 3301: ulosotonhaltija näkee, että sillä, joka on pan- sa tapauksissa pitää ulosoton osapuolille koh- 3302: nut kanteen vireille, ei ole siihen syytä, anta- tuuttomana, jos realisoinnissa lisäjärjestelyin, 3303: koon heti päätöksensä. Jos jotakuta on asiassa esimerkiksi sallimalla vapaaehtoinen myynti, 3304: kuulusteltava, määrätköön ulosotonhaltija todennäköisesti olisi saatavissa olennaisesti 3305: kuinka se on tehtävä; ja on ulosotonhaltijalla korkeampi käypää vaihtoarvoa lähestyvä hinta 3306: valta samalla panna uhkasakko tahi se uhka, (683). 3307: 65 3308: 3309: 5.5.2. Käsitykset 3. Kaupunginvoudin ja ylimääräisen ulos- 3310: ottomiehen huomiota kiinnitetty ulosottoasioi- 3311: 1. Nimismiespiirin avustavan ulosottomie- den joutuisaan toimeenpanoon. Ulosmitatun 3312: hen huomiota kiinnitetty niihin näkökohtiin ja auton pakkohuutokauppaa oli lykätty niin pit- 3313: periaatteisiin, joiden mukaan ulosottomiehen kään, että auton arvo oli tänä aikana alentu- 3314: olisi meneteltävä silloin, kun velallinen ulos- nut, joskin pakkohuutokaupan lykkäämiselle 3315: mittausta vastustaakseen on esittänyt väitteen, oli tässä tapauksessa ollut erityisiä syitä (4670). 3316: joka toteennäytettynä olisi saattanut estää 4. Ulosmittauspöytäkirja oli laadittu ylimal- 3317: ulosmittauksen suorittamisen. Po. tapauksessa kaisesti ja huolimattomasti. Ulosmittauksen 3318: avustava ulosottomies oli kaksi kertaa ulos- toimittaneen avustavan kaupunginvoudin huo- 3319: mitannut eräältä henkilöltä osan tämän hallus- miota kiinnitetty siihen, että ulosmittaukseen 3320: sa olleista rahoista sellaisten valtiolle perittä- liittyvät asiakirjat tulee laatia huolellisesti ja 3321: vien korvaussaatavien suoritukseksi, joiden ulosmittauspöytäkirjasta tulee ilmetä yksityis- 3322: vuoksi henkilö oli ollut etsintäkuulutettuna. kohtaisesti kaikki toimitukseen liittyvät oleelli- 3323: Mainittu henkilö oli ulosmittaustoimitusten yh- set seikat. Ulosmittaukseen liittyvät tiedoksian- 3324: teydessä ilmoittanut, että hänen hallussaan ole- not tai niiden yritykset tulee suorittaa ja tehdä 3325: vat rahat olivat olleet rintamasotilaseläkkeestä niistä merkintä ulosmittausasiakirjoihin (5476). 3326: saatuja, mutta hän ei ollut väitteensä tueksi 3327: esittänyt muuta selvitystä. Avustava ulosotto- 3328: mies ei ollut väitteestä tehnyt merkintää ulos- 3329: mittauspöytäkirjoihin, eikä yrittänyt henkilöltä 3330: itseltään muutoinkaan kyselemällä hankkia yk- 5.6. Muun oikeudenhoidon 3331: sityiskohtaisempia tietoja henkilölle maksetta- laillisuusvalvonta 3332: van eläkkeen laadusta, eläkkeen määrästä tai 3333: sen maksupäivistä (171). 3334: 2. Avustavalle ulosottomiehelle ilmoitettu Käsitys 3335: vastaisen varalle apulaisoikeuskanslerin käsitys 3336: hyvästä hallintomenettelystä julkisia asiakirjo- Haastemiehen tietoon saatettu apulaisoi- 3337: ja koskevassa asiassa. Avustava ulosottomies keuskanslerin kirje, jossa on tähdennetty haas- 3338: oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että hänelle temiehiltä vaadittavaa huolellisuutta tiedoksi- 3339: osoitetun kirjallisen asiakirjatilauksen tehneelle autopäivämääriä merkittäessä. Haastemiehen 3340: henkilölle olisi toimitettu pyydetyt asiakirjajäl- antamaan välipäätösjäljennökseen oli vahin- 3341: jennökset tai ainakin ilmoitettu, että ne ovat gossa merkitty virheellinen päivämäärä. Alku- 3342: virastosta noudettavissa (3360). peräiskappaleessa oli ollut oikea päiväys (410). 3343: 3344: 3345: 3346: 3347: 9 3808860 3348: 66 3349: 3350: 3351: 3352: 3353: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 3354: 3355: 3356: 6.1. Yleiskatsaus 6.2. Ulkoasiainhallinto 3357: Oikeuskanslerin tehtävänä on kaikkien val- Suurlähetystön päällikkönä toiminut suurlä- 3358: tionhallinnon laajaan organisaatioon kuulu- hettiläs ei ollut edustuskulutilitykset laatiessaan 3359: vien viranomaisten ja virkamiesten toimintaan noudattanut tilisäännössä ja ulkoasiainministe- 3360: kohdistuva laillisuusvalvonta. Valtionhallinnon riön kiertokirjeessä olevia määräyksiä laskujen 3361: viranomaisvalvonnan yleisenä perustana on se tarkistamisen, hyväksymisen ja maksettavaksi 3362: virkavalvonta, jota kunkin hallinnonalan ylem- määräämisen osalta. Suurlähettilään niitä teko- 3363: mänasteiset viranomaiset suorittavat alaistensa ja, joiden osalta oli esitettävissä todennäköisiä 3364: viranomaisten ja virkamiesten toiminnan suh- perusteita syytteen tueksi, oli kuitenkin ollut 3365: teen. pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisi- 3366: Oikeuskanslerin suorittama valtionhallinnon nä. Sen vuoksi oikeuskansleri oli katsonut, 3367: laillisuusvalvonta tapahtuu pääasiassa tutki- ettei yleinen etu vaatinut, suurlähettilään jo 3368: malla yksityisten henkilöiden tekemien kante- erottua virastaan, syytteen nostamista. Oikeus- 3369: luiden johdosta vireille tulleita asioita. Näiden kanslerin päätös (1994) sisältyy 9. jaksoon (s. 3370: asioiden tutkiminen ja ratkaiseminen käsittää 103). 3371: huomattavan osan viraston työmäärästä. Osa 3372: asioista tulee vireille viranomaisten ilmoitusten 3373: perusteella. Laillisuusvalvontaa toteutetaan 3374: myös tekemällä tarkastuskäyntejä virastoihin. 6.3. Sisäasiainhallinto 3375: Kertomusvuonna on oikeuskanslerin tutkit- 3376: taviksi tullut lukuisia valtionhallinnon toimin- 3377: taan kohdistuneita kanteluita. Kantelut ja niis- Käsitykset 3378: tä aiheutuneet toimenpiteet ovat jakaantuneet 3379: suhteellisen tasaisesti eri hallinnonalojen kes- 1. Lääninhallituksen virkamiehen huomiota 3380: ken. kiinnitetty siihen huolellisuuteen, jota kantelu- 3381: Kertomuksen tässä jaksossa käsitellään val- asioiden käsittelyssä ja siirtämisessä on nouda- 3382: tionhallinnon laillisuusvalvontaa lukuun otta- tettava. Lääninoikeuden lääninhallituksen kä- 3383: matta oikeushallintoa ja poliisin toimintaa kos- siteltäväksi siirtämät kanteluasiakirjat olivat 3384: kevaa osaa sisäasiainhallinnosta, joita on käsi- lääninhallituksessa kadonneet. Sen virkamie- 3385: telty edellä 4. ja 5. jaksoissa. hen, jonka käsiteltävänä asia lääninhallituksen 3386: Oikeuskanslerin tutkittavina olleet valtion- diaarimerkintöjen perusteella oli, katsottu ole- 3387: hallinnon laillisuusvalvontaa koskeneet asiat van vastuussa sanotuista asiakirjoista (3378). 3388: ovat kertomusvuonna antaneet eri hallinnon- 2. Lääninhallitus oli ilmoittanut liikennelu- 3389: aloilla aihetta seuraaviin toimenpiteisiin. van hakijalle siirtäneensä hakemusasiakirjat lii- 3390: 67 3391: 3392: kenneministeriölle sinne kuuluvina. Asiakirjat sänparannuslainojen maksulippuja määräajas- 3393: eivät kuitenkaan olleet saapuneet ministeriöön, sa maksuvelvollisille. Maksuvelvollinen oli saa- 3394: vaan olivat jossakin vaiheessa kadonneet. Lää- nut maksuliput vasta kantoajan päätyttyä. Tä- 3395: ninhallituksen huomiota kiinnitetty siihen, oli- män johdosta hän oli, erään pankin kieltäydyt- 3396: siko lääninhallituksen kirjaamis- ja postitusjär- tyä ottamasta maksua vastaan enää vahviste- 3397: jestelmään syytä tehdä asiakirjaliikenteen var- tun kantoajan jälkeen, maksanut sen ulosotto- 3398: mistamiseksi tarvittavia muutoksia (3546). miehelle, jolloin häneltä oli peritty ulosotto- 3399: 3. Lääninhallituksen sekä nimismiehen ja maksua valtiolle. 3400: poronhoitoalueen paliskunnan tietoon saatettu Viranomaisten noudattama menettely ei ol- 3401: apulaisoikeuskanslerin päätös, joka koski po- lut johtanut maksuvelvollisen kannalta oikeaan 3402: rojen aiheuttamia vahinkoja. Lääninhallituk- ja kohtuulliseen lopputulokseen. Tämä oli ai- 3403: sen tulee seurata, ovatko paliskunnan toimen- nakin osaksi johtunut siitä, ettei valtion saa- 3404: piteet riittäviä, jotta porot eivät laiduntaisi misten kannosta huolehtiville viranomaisille ol- 3405: poronhoitoalueen ulkopuolella. Mikäli tässä ei lut lakon varalta annettu menettelyohjeita täl- 3406: paliskunnan vapaaehtoisten toimenpiteiden laisia tapauksia varten. Tämän vuoksi on val- 3407: avulla onnistuta, tulee lääninhallituksen harki- tiovarainministeriölle esitetty, että se ryhtyisi 3408: ta, ryhtyykö se lääninhallituksesta annetun ase- toimenpiteisiin säädösten tarkistamiseksi tai 3409: tuksen 13 §:n tarkoittamiin toimenpiteisiin. yleisohjeiden valmistelemiseksi niin, että kan- 3410: Toisaalta vahinkoa kärsineellä on mahdolli- salaisten oikeusturvaan velan maksussa liitty- 3411: suus saada korvausta paliskunnalta porojen viä näkökohtia otettaisiin huomioon silloin, 3412: aiheuttamista vahingoista (5411). kun viranomainen lakon johdosta ei asianmu- 3413: kaisesti voi hoitaa maksulippujen lähettämistä 3414: maksuvelvolliselle määräajassa (4622). 3415: 3416: 3417: 6.4. Puolustushallinto 3418: 6.5.2. Huomautukset 3419: Käsitys 1. Valtiovarainministeriön palkkaosaston 3420: toimistopäällikölle huomautettu vastaisen va- 3421: Ilmavoimien esikunnan huomiota kiinnitetty ralle siitä, että hän vastaanottaessaan vuosien 3422: hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn. 1982 ja 1983 aikana yksityiseltä järjestöitä 3423: Virantoimituksesta pidättämistä koskeva pää- vieraanvaraisuutta oli ylittänyt sen rajan, jo- 3424: tös oli laadittu liian ylimalkaiseksi. Päätöksen hon saakka se kysymyksessä olevan viran hoi- 3425: perusteena ei voida mainita vain rikoksesta don kannalta oli ollut hyväksyttävissä. Toimis- 3426: epäily ja esitutkinnalliset syyt sekä viitata jo- topäällikön usein toistunut kanssakäyminen sa- 3427: honkin sotilasviranomaisen lähettämään sano- man palkansaajia edustavan järjestön kanssa 3428: maan. Tutkinnan kohteena oleva rikolliseksi oli voinut vaarantaa luottamuksen hänen 3429: epäilty menettely, jonka johdosta virantoimi- virka-asemansa edellyttämään puolueettomuu- 3430: tuksesta pidättämiseen ryhdytään, tulee pää- teen ja riippumattomuuteen. Oikeuskanslerin 3431: töksessä yksilöidä niin perusteellisesti kuin se päätös (1893) sisältyy 9. jaksoon (s. 112). 3432: rikostutkinnan siinä vaiheessa on mahdollista 2. Lääninverovirasto oli ilmoittanut vero- 3433: (2412). jäämän julkaistavaksi protestilistalla, vaikka 3434: sen julkaisematta jättämiselle olisi ollut läänin- 3435: verovirastossa hyväksytyn maksusuunnitelman 3436: johdosta verovelvollisen oikeusturvan kannalta 3437: erityinen syy. Menettely oli virheellinen tältä 3438: 6.5. Valtiovarainballinto osin. Se oli johtunut siitä, ettei asianomainen 3439: asianvalvoja ollut ilmoittanut tekemästään 3440: maksusuunnitelmasta esimiehelleen eikä myös- 3441: 6.5.1. Esitys kään ryhtynyt toimenpiteisiin verojäämän pois- 3442: tamiseksi protestilistalla julkaistavien luet- 3443: Keväällä 1986 olleen virkamieslakon johdos- telosta. Asianvalvojalie on huomautettu hänen 3444: ta lääninhallitus ei ollut voinut lähettää met- menettelynsä virheellisyydestä (4700). 3445: 68 3446: 3447: 6.5.3. Käsitykset tää myös viivästyskoron ja jäämämaksun las- 3448: kutapa (4802). 3449: 1. Veroviraston huomiota kiinnitetty vero- 6. Valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoi- 3450: velvollisen kuulemisen asianmukaisuuteen sil- tettu, että eräät sen hallussa olleet salaiset 3451: loin, jos poikkeamisella veroilmoituksesta saat- asiakirjat voitiin antaa valtiontilintarkastajien 3452: taa olla verovelvollisen kannalta olennaista nähtäväksi (227). Asiassa oli kysymys samoista 3453: merkitystä (1096). asiakirjoista, joiden luovuttamisesta eduskun- 3454: 2. Lääninveroviraston huomiota kiinnitetty nan ulkoasiainvaliokunnalle oikeuskansleri on 3455: rekisteritietojen oikeellisuuden huolelliseen antanut lausuntonsa (ks. edellä 2.4.2.). 3456: seurantaan. Ulkomailla asuneella verovelvolli- 7. Rakennushallituksen tietoon saatettu 3457: sella oli veroviranomaisten rekisterissä ollut apulaisoikeuskanslerin päätös, joka koski lii- 3458: kaksi henkilötunnusta, alkuperäinen ja keino- kuntaesteisten asiointivaikeuksia virastoraken- 3459: tekoinen, joita molempia oli käytetty verojen nuksessa ja rakennushallituksen menettelyä. 3460: perinnässä. Eräät verovelvollisen suoritukset Hyväksyessään julkisten tilojen rakenneratkai- 3461: olivat myös jääneet päivittämättä. Verovelvol- suja rakennushallituksen tulisi nojautua tilojen 3462: liselta oli tämän seurauksena peritty samoja käyttäjiksi suunniteltujen eri viranomaisten 3463: verojäämiä kahdesti (1756). toimintaa koskeviin sitoviin päätöksiin, erityi- 3464: sesti tapauksissa, jolloin tilan käyttö muodos- 3465: 3. Veroviraston huomiota kiinnitetty muu- taa edellytyksen muihin tiloihin pääsylle 3466: toksenhakuviranomaisten päätöksistä aiheutu- (4112). 3467: vien toimenpiteiden joutuisaan hoitamiseen. 3468: Lääninoikeuden päätöksestä johtuvien muu- 3469: tosten laskemiseen ja maksuunpanon oikaise- 3470: miseen kulunut aika oli ollut liian pitkä (2069). 3471: 4. Verolautakunnan jäsen oli laatinut vero- 6.6. Opetushallinto 3472: velvollisten puolesta heidän veroilmoituksiaan 3473: olematta kuitenkaan minkään tilitoimiston 3474: osakas tai sen palveluksessa oleva henkilö. Käsitykset 3475: Hän oli näiden verovelvollisten kohdalla esteei- 3476: linen käsittelemään asiaa verolautakunnassa. 1. Kouluhallituksen huomiota kiinnitetty 3477: Yksityisten toimeksiantotehtävien hoitaminen vastaisen varalle siihen, että viranomaiset ovat 3478: synnytti ristiriitaa niiden ja verolautakunnan hyvän hallintotavan mukaisesti velvollisia vas- 3479: jäsenyyteen perustuvien julkisten tehtävien vä- taamaan asiallisiin tiedusteluihin; kouluhallitus 3480: lille. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri on ei ollut esittänyt perusteita poiketa tästä (445). 3481: kiinnittänyt asianomaisen jäsenen huomiota 2. Yliopiston historian laitoksella luennoi- 3482: hänen velvollisuuteensa pidättäytyä toimimasta nut ulkopuolinen luennoitsija oli toimittanut 3483: verolautakunnan jäsenenä niitä verovelvollisia pitämänsä luennon kertauskuulustelun ja uu- 3484: koskevissa tapauksissa, joissa hän itse oli laati- sintakuulustelun tulokset yliopistolle kohtuut- 3485: nut veroilmoituksen (4121). tomana pidettävän viivästyksen jälkeen. Me- 3486: 5. Verovelvollisen maksaessa määräaikana nettelyä arvosteltu (564). 3487: suorittamatta jääneitä veroeriä asianomaisessa 3. Läänin oppilasvalintalautakunta ja am- 3488: postitoimipaikassa ja Postipankin toimipaikas- mattikasvatushallituksen osastopäällikkö olivat 3489: sa häneltä oli peritty voimassa olevista sään- suosittaneet sairaanhoito-oppilaitokselle henki- 3490: nöksistä poiketen liian vähän veron viivästys- lön ottamista ylimääräiseksi opiskelijaksi. Me- 3491: seuraamuksia. Erehdys velan vastaanottamises- nettelyä arvosteltu, koska asianomaisissa sää- 3492: sa ei vapauttanut velallista maksamatta jää- döksissä tai niiden nojalla annetuissa ohjeissa 3493: neen velan ja viivästysseuraamusten suoritta- ei sairaanhoito-oppilaitosten kohdalla ollut an- 3494: misesta, mutta sillä saattoi olla vaikutusta nettu lainkaan ylimääräisiä oppilaita koskevia 3495: velallisen velvollisuuteen maksaa viivästysseu- määräyksiä. Osastopäällikön on lisäksi katsot- 3496: raamuksia ja perimiskustannuksia tämän jäl- tu menetelleen epäasianmukaisesti, kun hän oli 3497: keiseltä ajalta. Verohallituksen huomiota kiin- pyrkinyt vaikuttamaan yksittäisen oppilaan ot- 3498: nitetty siihen, että verohallituksen antaessa ve- tamiseen oppilaitokseen (2213). 3499: ronkantoasetuksen 24 §:n nojalla veronkantaa 4. Ammattikasvatushallituksen tietoon saa- 3500: koskevia määräyksiä, niissä olisi aihetta selvit- tettu oikeuskanslerin käsitys kansanopiston 3501: 69 3502: 3503: opiskelijan oikeusturvan huomioon ottamisesta dentin kanslia on 27.3.1987 lähettänyt oikeus- 3504: päätöksenteossa. Oikeusturvan toteutuminen kanslerille, ja sen johdosta hankitusta asiakir- 3505: edellyttää, että opiskelijana on ollut mahdolli- jaselvityksestä olen havainnut seuraavaa. 3506: suudet saada etukäteen olennaisimmat jatko- Raili sekä Saara ja Matti Pirttikoski olivat 3507: opiskeluun vaikuttavat tulevaa opiskelua kos- 30.11.1982 tehneet maataloustuotannon ohjaa- 3508: kevat tiedot ja että hän on voinut luottaa misesta annetun lain 4 a §:ssä tarkoitetun tuo- 3509: niihin. tannonmuutossopimuksen sopimuskaudeksi 3510: Ammattikasvatushallitus oli menetellyt epä- 1.12. 1982-30.11.1986. Sopimus koski maati- 3511: asianmukaisesti päättäessään vasta 4.9.1986, laa, johon kuuluivat Suonlaita -niminen tila 3512: eli opintojen kansanopistoissa jo alettua, am- RN:o 9:1 ja eräitä muita tiloja Pihtiputaan 3513: matillisten oppilaitosten vuoden 1987 yhteisva- kunnan Sydänmaan kylässä. 3514: lintaperusteista, joista lukiopohjaisen koulu- Jyväskylän maatalouspiirin maatalous- 3515: tuksen kohdalla lisäpisteen saamismahdollisuus toimisto oli 11.3.1986 antamallaan päätöksellä 3516: oli poistettu ja valintaperusteita siten tältä osin mainitun tuotannonohjaamislain 11 ja 12 § :n 3517: muutettu (2316). nojalla hylännyt hakemuksen tuon sopimuksen 3518: 5. Ammattikasvatushallituksen huomiota siirtämiseksi sekä määrännyt sopimuksen pur- 3519: kiinnitetty virheelliseen menettelyyn metsäkou- kautuneeksi 25.3.1984 lukien. Lisäksi maata- 3520: lun valtiollistamisen yhteydessä. Kysymys oli loustoimisto oli päättänyt, että sopimuksen 3521: valtiontalouden tarkastusviraston suorittamas- purkautumisen jälkeen aiheettomasti maksettu 3522: sa metsäkoulun valtion haltuun siirtämistä kos- tuotannonmuutoskorvaus neljätuhattayhdek- 3523: kevassa tarkastuksessa havaituista, vuoden sänsataaseitsemänkymmentäseitsemän (4. 977) 3524: 1979 tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun markkaa 62 penniä oli suoritettava valtiolle 3525: ja mainitun budjetin hyväksymisen jälkeen takaisin. 3526: suoritettujen toimenpiteiden virheellisyydestä Maatilahallitus, jolta Raili Pirttikoski oli 3527: (2520). hakenut muutosta, oli 2.12.1986 antamanaan 3528: 6. Läänin taidetoimikunnan tietoon saatettu päätöksellä käsitellyt asian todeten, että vali- 3529: apulaisoikeuskanslerin käsityksenä, että hyvä tuksen tekijän säilyttääkseen puhevaltansa 3530: hallintotapa olisi edellyttänyt taidetoimikun- maatalouspiirin päätöstä vastaan, josta hän oli 3531: taan työsopimussuhteessa olleen kanslistin saanut tiedon 12.3.1986, olisi tullut päätökseen 3532: kuulemista ennen hänelle annetusta huomau- liitetyn laillisen valitusosoituksen mukaan toi- 3533: tuksesta päättämistä (3164). mittaa valituskirjansa Jyväskylän maatalous- 3534: piirin maataloustoimistolle tai maatilahallituk- 3535: selle säädetyn valitusajan kuluessa eli viimeis- 3536: tään 14 päivänä huhtikuuta 1986. Kun valitus- 3537: kirja oli toimitettu maatilahallitukselle vasta 20 3538: 6. 7. Maa- ja metsätaloushallinto päivänä toukokuuta 1986, maatilahallitus oli 3539: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain 3540: 11 a §:n nojalla jättänyt valituksen tutkimatta. 3541: 6.7.1. Esitykset 3542: Asiakirjoista ilmenee, että Raili Pirttikoski 3543: oli valitusajan 13.3.-11.4.1986 kuluessa lähet- 3544: tänyt valituskirjansa kirjattuna kirjeenä 3545: 1. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehty esi- 3546: 9.4.1986. Valitus oli 17.5.1986 päättyneen vir- 3547: tys menetetyn määräajan palauttamiseksi, kun 3548: kamieslakon johdosta saapunut maatilahalli- 3549: valitus oli virkamieslakosta aiheutuneen postin 3550: tukseen muutoksenhaulle säädetyn määräajan 3551: kulun keskeytymisen vuoksi saapunut valitus- 3552: jälkeen. 3553: viranomaiselle säädetyn määräajan jälkeen la- 3554: Koska Raili Pirttikoski, joka on hakenut 3555: kon päätyttyä ja jätetty sen vuoksi tutkimatta. 3556: muutosta ja edelleenkin haluaa hakea muutos- 3557: ta Jyväskylän maatalouspiirin maatalous- 3558: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje toimiston päätökseen, ei edellä kerrotusta erit- 3559: korkeimmalle hallinto-oikeudelle nro 1488/ täin painavasta syystä ole saanut valitustaan 3560: 8.4.1987, dnro 441/a 1987. määräajassa maatilahallituksen käsiteltäväksi 3561: ja kun yleinen etu vaatii, ettei asianosainen 3562: "Pihtiputaan kunnasta olevan Raili Pirtti- menetä muutoksenhakuoikeuttaan viranomais- 3563: kosken kirjoituksesta, jonka tasavallan presi- ten toiminnassa tapahtuneen katkoksen joh- 3564: 70 3565: 3566: dosta, esitän kunnioittavasti ylimääräisestä Asianosaiset olivat 8.12.1982 solmineet jako- 3567: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain sopimuksen, jonka mukaan Kalman tila tuli 3568: 4 ja 5 §:ään viitaten, että Raili Pirttikoskelie kokonaisuudessaan kuulumaan Eira ja Eero 3569: palautettaisiin määräaika niin, että maatilahal- Jussilan osuuteen ja Pyörteelle tuli erotettavak- 3570: litus tutkisi hänen Jyväskylän maatalouspiirin si täytenä osuutenaan jaonalaisista tiloista ja- 3571: maataloustoimiston päätöksestä jo tekemänsä kosopimuksen liitteenä olevaan karttaan mer- 3572: valituksen." kityt 12,24 ha:n suuruinen peltoalue ja 21 ha:n 3573: Korkein hallinto-oikeus on 28.4.1988 anta- suuruinen metsäalue, eli siis 12,24 haja 21,00 3574: manaan päätöksellä n:o 1671 ratkaissut asian ha:n suuruiset määräalat rakennuksineen. 3575: ja lausunut, että Raili Pirttikoski ei ollut esi- Asianosaiset olivat 9.12.1982 allekirjoittamas- 3576: tyksessä selostetun erittäin painavan syyn saan toimitusinsinööri Karviselle osoitetussa 3577: vuoksi voinut valitusajassa hakea muutosta kirjeessä pyytäneet oheistamaansa jakosopi- 3578: kysymyksessä olevaan maataloustoimiston mukseen viitaten, että Jussilan ja Kalman ti- 3579: päätökseen. Tämän vuoksi korkein hallinto- loilla vireillä oleva halkomistoimitus n:o 3580: oikeus ylimääräisestä muutoksenhausta hallin- 104497 muutettaisiin lohkomiseksi ja että siinä 3581: toasioissa annetun lain 4 §:n ja 10 §:n 1 mo- erotettaisiin Pyörteelle täytenä osuutenaan ja- 3582: mentin nojalla palautti Raili Pirttikoskelie me- kosopimuksesta ilmenevät määräalat. Tämän 3583: netetyn valitusajan siten, että hänen 20.5. 1986 jälkeen maanmittausteknikko Martti Halme oli 3584: maatilahallitukseen saapunut valituksensa kat- 15. ja 16.12.1982 avannut ja pyykittänyt maas- 3585: sottiin tehdyksi maataloustoimiston päätök- tossa lohkomisrajat. Metsäpalstan ulottuvuu- 3586: seen liitetyn valitusosoituksen mukaisessa vali- den määrittely oli tapahtunut jakosopimuksen 3587: tusajassa. liitekartan mukaan eikä pinta-alaa ollut tällöin 3588: laskettu. Maastotöistä ei ollut ilmoitettu Pyör- 3589: teelle, vaan alkukokouksen pöytäkirjan 10 §:n 3590: mukaisesti ainoastaan Eero Jussilalle, joka oli 3591: ollut paikalla. 3592: Toimitus oli jatkunut kokouksella 9.12. 3593: 2. Korkeimmalle oikeudelle esitetty halkomi- 1983, joka oli samalla toimituksen loppuko- 3594: sesta jakosopimuksen perusteella lohkomiseksi kous. Asianosaisista olivat hakijoina läsnä Eira 3595: muuttuneen toimituksen purkamista sillä pe- ja Eero Jussila ja Pyörre. Toimituspöytäkirjan 3596: rusteella, että lohkotilan saaja ei ollut toimi- 34 §:n kohdalla oli toimitus julistettu päätty- 3597: tuksessa voinut valvoa laillista etuaan toimitus- neeksi ja tällä kohdalla oli vielä kirjattu asian- 3598: insinöörin osittain virheellisen menettelyn ja osaisten allekirjoituksin vakuutus siitä, että he 3599: osittain väärän lain soveltamisen johdosta. hyväksyivät toimituksessa tehdyt sopimukset. 3600: Loppukokouksessa oli asianosaisten nähtävänä 3601: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje 3602: ollut ainoastaan toimituskartta, mutta ei loh- 3603: korkeimmalle oikeudelle nro 1493/8.4.1987, komiskirjaa. Muutakaan selvitystä lohkotilan 3604: dnro 1406/a 1984. pinta-alasta ei asianasaisille ollut esitetty. 3605: Toimitus oli tarkastettu ja hyväksytty Turun 3606: "Tutkiessani Kuusjoen kunnasta olevan Elli ja Porin läänin maanmittauskonttorissa 3607: Pyörteen oikeuskanslerille osoittamaa kantelua 21.8.1984 ja se oli merkitty maarekisteriin 3608: olen havainnut seuraavaa. Toimitusinsinööri 29.8.1984. Pyörre oli saanut tiedon hänelle 3609: Raimo Karvinen oli Piikkiön kunnan Viukka- muodostetun Pyörremaa -nimisen tilan pinta- 3610: lan kylässä vuosina 1979-83 suorittanut Jussi- alasta vasta hänelle 10.9.1984 toimitetusta loh- 3611: lan tilan RN:o 2:24 ja Kalman tilan RN:o 3:40 koruiskirjan otteesta. 3612: omistajien tekemän jakosopimuksen perusteel- Hankittuani Pyörteen kantelukirjoituksen 3613: la lohkoruistoimituksen n:o 104497, jossa Elli johdosta selvitystä toimitusinsinööri Karvisel- 3614: Pyörteelle oli muodostettu Pyörremaa -nimi- ta, Turun maanmittauspiirin piiri-insinööri 3615: nen tila RN:o 2:25. Tilan tilukset käsittivät Antero Likitalolta sekä Turun ja Porin läänin 3616: 19,980 hehtaarin suuruisen metsäpalstan ja maanmittauskonttorilta ja maanmittaushalli- 3617: 12,339 hehtaarin suuruisen viljelypalstan. Toi- tuksen annettua 25.2. 1987 lausuntonsa asias- 3618: mitus oli aloitettu 20.2.1979 halkomisena sa, olen siinä tänään antanut päätökseni nro 3619: Pyörteen sisarusten Eira ja Eero Jussilan hake- 1492, josta ilmenee toimitusinsinööri Karvisen 3620: muksesta. menetelleen useissa kohdin virheellisesti. 3621: 71 3622: 3623: Päätökseeni lähemmin viitaten katson, että "Oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituk- 3624: toimituksessa on menetelty virheellisesti ja la- sessa eräs kansalainen on kannellut maatalous- 3625: kia virheellisesti soveltaen sikäli, että Pyörteel- viranomaisten menettelystä maanhankintalain 3626: le oli lohottu määräala epätarkan sopimukseen mukaisiin tarkoituksiin vuonna 1946 pakkolu- 3627: liitetyn kartan perusteella, jolloin oli poikettu nastetun tilan vastikkeena annettavan kiinteis- 3628: jakosopimuksessa mainitusta tarkasta pinta- tön luovuttamista koskevassa asiassa. 3629: alasta ja jätetty laskematta siten muodostuneen Asiakirjoista ilmenee, että jotkut edellä tar- 3630: metsäpalstan pinta-ala. Tätä jakosopimuksen koitetuista, jo kauan aikaa sitten tapahtunei- 3631: tulkintaan perustuvaa metsäpalstan ulottuvuu- siin pakkolunastuksiin perustuvista vastikealu- 3632: den määrittelyä ei myöskään ollut kirjattu eiden myyntitapauksista saattavat olla maatila- 3633: pöytäkirjaan. Tämän vuoksi ja kun Pyörrettä hallituksessa yhä vielä kesken. Tällaista tilan- 3634: ei ollut kutsuttu siihen tilaisuuteen, jossa loh- netta, vaikka se ensisijaisesti johtuisikin viran- 3635: komisraja oli etukäteen maastoon merkitty, omaisista riippumattomista syistä, ei mielestäni 3636: eikä lohkotilan pinta-alaa ollut vielä loppuko- voida pitää kansalaisten oikeuksien kannalta 3637: kouksessakaan asianosaisille ilmoitettu katson, asianmukaisena. Nämä lukumäärältään vähäi- 3638: ettei toimituksessa ollut annettu sellaisia tieto- set luovutukset olisi syytä saada mahdollisuuk- 3639: ja, joiden perusteella Pyörre olisi voinut tode- sien mukaan viipymättä hoidetuiksi. Tämän 3640: ta, vastasiko toimituksen lopputulos asian- vuoksi, viitaten päätöksestäni ja maatilahalli- 3641: osaisten jakosopimuksessa ilmaisemaa tarkoi- tuksen kirjeistä ilmeneviin seikkoihin, kun- 3642: tusta, tai harkita toimitusmiesten päätöksen nioittavasti esitän harkittavaksi, voisiko Minis- 3643: saattamista maaoikeuden tutkittavaksi. teriö selvittää asiaa, ja tarvittaessa ryhtyä joi- 3644: Kun toimituspöytäkirja oli maastotöiden hinkin toimenpiteisiin näiden asioiden saatta- 3645: osalta jäänyt puutteelliseksi ja lohkomisrajan- miseksi asianmukaisesti loppuun käsitellyiksi. 3646: käynnin osalta laadittu harhaanjohtavaan sa- Asian aiheuttamista toimenpiteistä pyydän 3647: namuotoon, ei Turun ja Porin läänin maan- Ministeriötä ilmoittamaan oikeuskanslerille.'' 3648: mittauskonttori ole voinut myöskään puuttua 3649: toimitukseen suorittaessaan jakolain 174 §:n 3650: mukaista tarkastusta. Koska Pyörre ei ole voi- 3651: nut valvoa laillista etuaan puheena olevassa 6. 7 .2. Huomautus 3652: lohkomisessa toimitusinsinöörin osittain vir- 3653: heellisen menettelyn ja osittain väärän lainso- Lohkomistoimituksen toimitusinsinöörille 3654: veltamisen johdosta, katson julkisen edun vaa- huomautettu hänen menettelynsä virheellisyy- 3655: tivan toimituksen purkamista. Tämän vuoksi destä. Toimitusinsinööri oli lohkonut määrä- 3656: saatan kunnioittavasti, viitaten jakolain 51, alan jakosopimukseen liitetyn epätarkan kar- 3657: 184, 186, 188 ja 193 §:ään, jakoasetuksen 13 ja tan perusteella, jolloin oli poikettu sopimuk- 3658: 111 §:ään sekä oikeudenkäymiskaaren 31 lu- sessa mainitusta tarkasta pinta-alasta. Kun 3659: vun 7 §:n 1 momenttiin, 10 ja 16 §:ään, asian kartan mukaan lohotun määräalan pinta-alaa 3660: korkeimman oikeuden tietoon sellaista toimen- ei ollut laskettu, toimitusinsinööri ei ollut voi- 3661: pidettä varten, johon on aihetta." nut havaita kartan mukaisen pinta-alan eroa- 3662: Asia on vielä vireillä korkeimmassa oikeu- vuutta jakosopimuksessa mainitusta pinta-alas- 3663: dessa. ta. Näin ollen toimituksessa oli jäänyt selvittä- 3664: mättä kumman perusteen mukaan asianosaiset 3665: olivat tarkoittaneet määräalan lohottavaksi. 3666: Toimitusinsinööri oli menetellyt virheellisesti 3667: 3. Maa- ja metsätalousministeriön harkitta- myös siten, ettei hän ollut kirjannut toimitus- 3668: vaksi esitetty toimenpiteisiin ryhtymistä, jotta pöytäkirjaan edellä mainittua jakosopimuksen 3669: jo kauan aikaa sitten maanhankintalain mukai- tulkintaan perustuvaa määräalan ulottuvuuden 3670: siin tarkoituksiin tapahtuneisiin pakkolunas- määrittelyä. Pöytäkirja oli ollut muutenkin 3671: tuksiin perustuvat vastikealueiden myynnit saa- puutteellinen ja lohkomisrajankäynnin osalta 3672: taisiin asianmukaisesti loppuun käsitellyiksi. harhaanjohtavaan sanamuotoon laadittu. Toi- 3673: mitusinsinööri oli lisäksi menetellyt lainvastai- 3674: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje sesti siinä, ettei hän ollut vielä toimituksen 3675: maa- ja metsätalousministeriölle nro 3830/ loppukokoukseen mennessä laskenut lohkoti- 3676: 14.9.1987, dnro 1804/a 1984. lan tarkkaa pinta-alaa eikä laatinut lohkomis- 3677: 72 3678: 3679: kirjaa, vaikka maastotöiden ja loppukokouk- 4. Maanmittausinsinöörin huomiota kiinni- 3680: sen välillä oli aikaa noin 1 vuosi (1492). tetty siihen, että kiinteistötoimituksen toimitus- 3681: insinöörin tulisi pidättäytyä ryhtymästä neu- 3682: vottelemaan toimituksen asianosaisten kanssa 3683: sellaisen sopimussuhteen aikaansaamiseksi toi- 3684: 6. 7 .3. Käsitykset mitukseen kuuluvan kiinteistön tai alueen suh- 3685: teen, että hänen puolueettomuutensa toimitus- 3686: 1. Toimitusinsinöörin tietoon saatettu apu- insinöörinä voi siitä vaarautua (3855). 3687: laisoikeuskanslerin käsitys oikeasta menettelys- 5. Metsähallituksen huomiota kiinnitetty 3688: tä kysymyksen ollessa asianosaisten kutsumi- vastaisen varalle siihen, että asiakirjojen kir- 3689: sesta maastotöihin lohkomisrajoja käytäessä jaamisessa ja käsittelyssä on noudatettava siinä 3690: halkomisesta jakosopimuksen perusteella loh- vaadittavaa huolellisuutta ja tarkkuutta. Met- 3691: komiseksi muuttuneessa toimituksessa. Kun sähallituksen kirjaamassa tapahtuneen ereh- 3692: otetaan huomioon, että määräalan ulottuvuu- dyksen vuoksi oli hakemus metsähallinnon pii- 3693: den määrittäminen perustuu konkreettiseen rihallinnon yhteisiin kuuluvan metsänhoitajan 3694: määritysperusteeseen, jota asianosaiset voivat virkaan joutunut toisen samaan aikaan haetta- 3695: luovutuskirjan määräysten lisäksi toimitukses- vana olleen aluemetsänhoitajan viran hake- 3696: sa sovitella, on lohkomisrajojen maastoon musasiakirjojen joukkoon. Tästä johtuen piiri- 3697: merkitsemisellä asianosaisen oikeusturvan kan- kuntakonttori antaessaan lausuntoa ensiksi 3698: nalta huomattavasti merkittävämpi vaikutus mainitun viran hakijoista ei ollut voinut ottaa 3699: kuin halkomistoimituksessa jakoehdotusta val- hakemusta huomioon. Kun viranhakija hake- 3700: mistelevilla maastotöillä, minkä vuoksi määrä- musta täydentäessään oli ilmoittanut hake- 3701: alan saajalle olisi tullut varata tilaisuus olla neensa piirihallinnon yhteisiin kuuluvaa vir- 3702: läsnä lohkomisrajoja maastoon merkittäessä kaa, oli hakemuksesta ennen viran täyttämistä 3703: (1492). jouduttu hankkimaan piirikuntakonttorilta uu- 3704: 2. Maanmittaushallituksen ja maanmittaus- si suullinen lausunto (2370). 3705: konttorin huomiota kiinnitetty siihen, että toi- 3706: mituspöytäkirjat laaditaan maanmittaustoimi- 3707: tuksissa siten kuin asianomaiset säännökset ja 3708: ohjeet edellyttävät. Toimituksen riittävän tark- 3709: ka ja asiallisesti oikea pöytäkirjaaminen on 3710: edellytyksenä sille, että asianosaiset voivat val- 3711: voa laillista etuaan sekä toimituksessa että 3712: harkitessaan muutoksenhakukeinojen käyttä- 6.8. Liikennehallinto 3713: mistä. Sillä on myös tärkeä merkitys maanmit- 3714: tauskonttorin suorittaessa jakolain 174 §:n 3715: mukaista toimituksen tarkastamista (1494). 6.8.1. Käsitys 3716: 3. Halkomistoimituksen eräät jako-osak- 3717: kaat olivat kannelleet siitä, että vuonna 1966 Verovelvollisen maksaessa määräaikana suo- 3718: aloitettu toimitus oli puustotilin osalta kesken rittamatta jääneitä veroeriä asianomaisessa 3719: vuonna 1984. Päätöksessään apulaisoikeus- postitoimipaikassa ja Postipankin toimipaikas- 3720: kansleri on käsityksenään todennut, että toimi- sa häneltä oli peritty voimassa olevista sään- 3721: tus on puheena olevilta osin viivästynyt, jos- nöksistä poiketen liian vähän veron viivästys- 3722: kaan sen e1 noissa olosuhteissa voitu katsoa seuraamuksia. Postikonttorin toimihenkilöillä 3723: johtuvan toimitusmiehistä, jotka olivat lisäksi oli ollut käytössään selkeät ohjeet ja virhe oli 3724: useasti vaihtuneet. Päätöksessä on kiinnitetty sattunut kokemattomalle viransijaiselle. Posti- 3725: huomiota toimituksen jatkamiseen ja loppuun- pankki oli ilmoittanut olevansa valmis korvaa- 3726: saattamiseen viranomaistoimenpitein, jolloin maan velalliselle mahdollisesti johtuneet yli- 3727: asianosaisten käytettävissä ovat säännönmu- määräiset kustannukset. Posti- ja telehallituk- 3728: kaiset oikeusturvakeinot ja jolloin viranomais- sen huomiota kiinnitetty siihen, että viransijai- 3729: ten tehtävänä on varata riittävät voimavarat sia tulisi perehdyttää tehtäviinsä ja heidän 3730: toimitusta varten. Maanmittaustoimistoa on toimintaansa verosuoritusten vastaanottamises- 3731: lisäksi kehotettu valvomaan toimituksen edis- sa tulisi seurat.a ja valvoa. Asia saatettu myös 3732: tymistä (1795). Postipankin tietoon (4202). 3733: 73 3734: 3735: 6.8.2. Päätös virkasyyteasiassa 1983 s. 10 selostetussa asiassa (2879), joka 3736: koski posti- ja telehallituksen lennätinosaston 3737: Korkeimman oikeuden 23.10.1987 antamas- keskuslaitteiden toimiston telexjaoston toimis- 3738: sa ns. metrojutun päätöksessä on ollut kysy- topäällikkönä toiminutta Veikko Sameli Mäki- 3739: mys myös useiden liikenneministeriön hallin- Luopaa ja hankintaosaston kauppateknisen 3740: nonalan virkamiesten virkarikoksista. toimiston toimihenkilöä Erkki Antero Keskivä- 3741: Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta liä, tuomioistuin on todennut, että Mäki-Luo- 3742: 1983 s. 33 selostetussa asiassa (2089) mainitun pa ja Keskiväli olivat olleet syytteessä tarkoi- 3743: posti- ja telehallituksen yleisen teleosaston so- tettuna aikana työsopimussuhteessa valtioon, 3744: pimuspalkkaisen johtajan Oiva Ensio Sorvarin eivätkä he olleet toimessaan käyttäneet posti- 3745: on todettu syyllistyneen jatkettuun lahjoman ja telehallitukselle kuuluvaa julkista valtaa. 3746: ottamiseen virkamiehenä. Kun Sorvarin virka- Mäki-Luopa ja Keskiväli eivät liioin laitoksen 3747: suhde oli puheena olevien rikosten vuoksi pu- telehankintojen valmisteluun liittyvissä tehtä- 3748: rettu, häntä ei tuomittu viralta pantavaksi eikä vissä olleet ottaneet osaa hankintapäätöksiin 3749: myöskään rikoslain 2 luvun 9 §:ssä säädettyyn päätöksentekijänä tai esittelijänä eivätkä siten 3750: sijaisrangaistukseen. Sorvarille ei ollut maini- toimittaneet rikoslain 2 luvun 12 §:ssä tarkoi- 3751: tun seuraamuksen lisäksi syytä tuomita muuta- tettua julkista asiaa. Heitä ei ollut pidettävä 3752: kaan rangaistusta. rikoslain tarkoittamina virkamiehinä, joten 3753: Posti- ja telehallituksen yleisen teleosaston syytteet heitä vastaan jatketusta lahjoman otta- 3754: liikenneasiain toimiston toimistopäällikkö misesta virkamiehenä on hylätty. 3755: John Helmer August Fast ja Valtionrautatei- Samalla päätöksellä on lahjoman antamises- 3756: den rataosaston ratateknillisen toimiston turva- ta edellä mainituille virkamiehille tuomittu ran- 3757: laitejaoston päällikkö Paavo Kettukangas on gaistukseen kahdeksan henkilöä. 3758: tuomittu jatketusta osaksi lieventävien asian- 3759: haarain vallitessa tehdystä lahjoman ottamises- 3760: ta virkamiehenä kumpikin viralta pantavaksi. 3761: Posti- ja telehallituksen hankintaosaston 6.9. Kauppa- ja teollisuushallinto 3762: hankintatoimiston toimistopäällikkö Olavi 3763: Vaaraniemi ja yleisen teleosaston keskuslaittei- 3764: den toimiston toimistopäällikkö Jorma Kustaa 6.9.1. Esitykset 3765: Valle on tuomittu jatketusta osaksi lieventä- 3766: vien asianhaarain vallitessa tehdystä lahjoman 3767: ottamisesta virkamiehenä kumpikin viraltapa- 1. Kauppa- ja teollisuusministeriölle esitetty 3768: non sijasta sakkoon. ryhdyttäväksi toimenpiteisiin erityisesti ympä- 3769: Valtionrautateiden koneosaston sähköteknil- ristölle vaarallisten merikuljetusten luotsausta 3770: lisen toimiston toimistopäällikkö Heikki Jo- koskevien säännösten saattamiseksi asian laa- 3771: hannes Korvola ja saman toimiston heikkovir- dun edellyttämään tilaan sekä luotsien ja alus- 3772: tajaoston päällikkö Pekka Olavi Koski on ten välisen viestiliikenteen varmistamiseksi ja 3773: tuomittu kumpikin jatketusta lieventävien asi- tallentamiseksi. 3774: anhaarain vallitessa tehdystä lahjoman ottami- 3775: sesta virkamiehenä sakkorangaistukseen. Säh- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje 3776: köteknillisen toimiston heikkovirtajaoston ko- kauppa- ja teollisuusministeriölle nro 5115/ 3777: neinsinööri Martti Antero Lahti on tuomittu 8.12.1987, dnro 52/cc 1987. 3778: lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdystä 3779: lahjoman ottamisesta virkamiehenä, rataosas- ''Helsingin ensimmäinen kaupunginviskaali 3780: ton ratateknillisen toimiston toimistopäällikkö Jorma Uski on 11.3. 1987 päivätyllä kirjeellään 3781: Viljo Ensio Teofilus Kovanen varomattomuu- lähettänyt syyteharkintaani varten otteen Hel- 3782: desta tehdystä virkavirheestä ja saman toimis- singin raastuvanoikeuden 1. osaston istunnossa 3783: ton turvalaitejaoston ratainsinööri Pentti Kale- 13.2.1987 käsitellyssä moottoritankkialus An- 3784: vi Häkkinen jatketusta lieventävien asianhaa- tonio Gramscin meriselitysasiassa laaditusta 3785: rain vallitessa tehdystä kaksi lahjoman otta- pöytäkirjasta. Mt Antonio Gramsci oli 3786: mista virkamiehenä käsittävästä rikoksesta ku- 6.2.1987 ollut tulossa Suomeen Porvoon maa- 3787: kin sakkorangaistukseen. laiskunnassa olevaan Porvoon öljysatamaan 3788: Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta lastinaan 38 444 tonnia raakaöljyä. Alus oli 3789: 10 3808860 3790: 74 3791: 3792: ajanut karille Porvoon majakan luoteispuolella tuksen määräysten rikkomisesta on aluksen 3793: olevalla 9,2 metrin matalikolla, jolloin se oli päällikölle asetettu rangaistussanktio. Asetuk- 3794: saanut pohjavaurion keulaan vasemman lasti- sen mukaan tarkemmat luotsausohjeet antaa 3795: tankin nro 1 alueella, minkä seurauksena raa- merenkulkuhallitus. 3796: kaöljyä oli valunut mereen. Merenkulkuhallitus oli tiedotuslehdessään 3797: Olen pyytänyt merenkulkuhallitusta anta- nro 9/1972 antanut 2.4.1972 ohjeita luotsien 3798: maan perustellun lausunnon siitä, onko Mt saapumisesta alukseen ja poistumisesta siitä 3799: Antonio Gramscia sen lähestyessä Porvoon luotsaustehtävää suorittaessaan. Merenkulku- 3800: majakkaa navigoitu hyvän merimiestaidon hallitus oli muistuttanut tuolloin luotseja siitä, 3801: edellyttämällä tavalla. Olen myös pyytänyt lau- että ulkomeriluotsiasemien edustalla merikor- 3802: sunnon siitä, onko luotsien toiminta Mt Anto- tissa merkitty kohta "Luotsi" tarkoittaa sitä 3803: nio Gramscin komentosillalla vastannut hyvän paikkaa, jossa luotsi, aluksen saapuessa merel- 3804: merimiestaidon asettamia vaatimuksia. tä, ottaa luotsaustehtävän hoitaakseen. Merelle 3805: Koska aluksen päällikkö ja luotsi ovat meri- menevän aluksen luotsi jättää samassa paikas- 3806: selityksessä antaneet toisistaan poikkeavia seli- sa. Merenkulkuhallitus viittasi ohjeissaan luot- 3807: tyksiä sovituista kohtaamis- ja luotsinottopai- sausasetuksen 20 §:n 3 momenttiin, jonka mu- 3808: koista ja koska asiakirjoista myös ilmenee, että kaan lukuunottamatta 17 §:ssä mainittua ta- 3809: luotsinottopaikat ovat kysymyksessä olevilla pausta luotsi ei saa päällikön luvatta lähteä 3810: vesillä huomattavasti vaihdelleet, olen pyytänyt aluksesta, ennenkuin luotsaus on loppuun suo- 3811: merenkulkuhallituksen lausuntoa menettelyn ritettu tai toinen luotsi on tullut hänen sijaansa 3812: asianmukaisuudesta. ja saman asetuksen 37 §:n 2 momenttiin, jonka 3813: Lausunnossaan merenkulkuhallitus on kat- mukaan luotsaus katsotaan päättyneeksi merel- 3814: sonut, että alusta oli sen lähestyessä Porvoon lä luotsattaessa silloin, kun uloimmat matalat 3815: majakkaa navigoitu hyvän merimiestaidon on sivuutettu. 3816: edellyttämällä tavalla ja että luotsien toiminta Merenkulkuhallitus on antanut 17.9.1980 3817: aluksen komentosillalla myös vastaa hyvän johtosäännön luotsihenkilökunnalle. Johto- 3818: merimiestaidon asettamia vaatimuksia. säännön luotsausta käsittelevässä seitsemän- 3819: Luotsinottopaikoista merenkulkuhallitus to- nessä luvussa käsitellään mm. luotsauksen vuo- 3820: teaa, että luotsipalvelua ei jääesteiden vuoksi rojärjestystä, luotsauksen alkamis- ja päätty- 3821: aina voida hoitaa merikartoille merkityillä misajankohdan määrittelemistä, matkan aika- 3822: luotsin otto- ja jättöpaikoilla. Luotsit voivat na tai matkan päätyttyä tapahtuvaa ankkuroi- 3823: nousta alukseen myös muissa väylän kohdissa. mista sekä luotsin otto- ja jättöpaikkoja. Näi- 3824: Tästä menettelystä on kuitenkin aina sovittava den osalta lausutaan seuraavaa: 3825: aluksen päällikön kanssa. "Luotsien otto- ja jättöpaikat on yleensä 3826: Merenkulkuhallitus on lausunnossaan toden- merkitty merikarttoihin ja ne on esitetty myös 3827: nut, ettei se ole havainnut kenenkään Mt merenkulkuhallituksen julkaisemassa luotsaus- 3828: Antonio Gramscin navigointiin tai luotsauk- matkaluettelossa, mutta luotsaus voidaan aloit- 3829: seen osallistuneen henkilön syyllistyneen sellai- taa ja lopettaa päällikön harkinnan mukaan tai 3830: seen rikolliseen tekoon tai laiminlyöntiin, josta erityisolosuhteista johtuen muuallakin kuin 3831: häntä tulisi syyttää tuomioistuimessa. tässä on määrätty.'' 3832: Arvioidessaan karilleajon syytä merenkulku- Viimeksi mainittu luotsihenkilökunnalle an- 3833: hallitus on katsonut meriselityksen käsittelyn nettu ohje lähtee siis siitä, että luotsien otto- ja 3834: yhteydessä käyneen selville, että Mt Antonio jäitäpaikoista voidaan luotsausmatkaluettelos- 3835: Gramsci oli ymmärtänyt sovitun luotsinotto- ta riippumatta päällikön harkinnan mukaan 3836: paikan väärin. Merenkulkuhallituksen mielestä poiketa erityistä syytä ilmoittamatta. 3837: karilleajo on tapahtunut inhimillisestä ereh- Johtosäännössä viitataan toisaalta myös eri- 3838: dyksestä, johon on vaikuttaut tilanteen yllättä- tyisolosuhteisiin, joita koskettelee juuri äsken 3839: vä muuttuminen luotsinottovaiheesssa. mainittu vuoden 1972 tiedotuslehti. 3840: Asiaan perehtyessäni olen havainnut seuraa- Merenkulkuhallitus on Mt Antonio Gram- 3841: vaa. scin karilleajon jälkeen eli 10.4.1987 annetulla 3842: Luotsausasetuksen (393/57) 2 §:n mukaan tiedotuslehdessä nro 7/87 julkaistulla ohjeelia 3843: ulkomaalaisen kauppa-aluksen on Suomen kul- muuttanut aikaisempia ohjeitaan "vastaamaan 3844: kuvesillä käytettävä valtion luotsia mainitun nykyistä luotsihenkilökunnan johtosääntöä ja 3845: asetuksen määräysten mukaisesti. Luotsausase- käytäntöä". Mainitun tiedotuslehden 7/87 mu- 3846: 75 3847: 3848: kaan luotsattavien alusten turvallisuuden ta- Kauppa- ja teollisuusministeriö on kirjeel- 3849: kaamiseksi on luotsien otto- ja jättöpaikat lään 17.12.1987, nro 123/910/87 kehottanut 3850: merkitty ulkoluotsiasemilla väylien ulkopäähän merenkulkuhallitusta ryhtymään välittömiin 3851: uloimpien matalikkojen meren puolelle. Maini- toimenpiteisiin oikeuskanslerin kirjeessä tar- 3852: tun ohjeen mukaisesti sää-, jää-, tai muista koitettujen luotsausta koskevien ohjeiden tar- 3853: syistä johtuen voivat luotsit nousta alukseen tai kistamiseksi luotsausasetuksen mukaisiksi. Me- 3854: jäädä siitä pois myös muissa väylän kohdissa. renkulkuhallituksen tuli lisäksi 15.2.1988 men- 3855: Tästä menettelystä on kuitenkin aina sovittava nessä selvittää, miten luotsien ja alusten välisen 3856: etukäteen aluksen päällikön kanssa. Ohjeen viestiliikenteen varmentaminen ja tallentami- 3857: mukaan luotsausmaksuasetuksen mukainen nen olisi järjestettävä. 3858: maksu peritään aina todellisuudessa luotsatun 3859: matkan mukaisesti. 3860: Totean edellä olevan ohjeiston osalta ensin- 2. Kauppa- ja teollisuusministeriön tietoon 3861: näkin sen, että sen mukaan myös ulkomaisen saatettu apulaisoikeuskanslerin päätös, joka 3862: aluksen, joka kuljettaa esim. ympäristölle vaa- koski Sähkötarkastuskeskuksen antamia ohjei- 3863: ralliseksi luokiteltavia aineita, päällikön yksi- ta sähkölaitosten asennustarkastustoiminnan 3864: puoliseen harkintaan on jätetty, haluaako hän puolueettomuudesta. Asiasta tulisi Sähkötar- 3865: aloittaa luotsauksen luotsien yleisesti määrätyl- kastuskeskuksen ohjeiden asemesta määrätä 3866: tä otto- tai jättöpaikalta vai ei, vai haluaako ensi sijassa valtion viranomaisten toimesta ja 3867: hän kuljettaa aluksen esim. luotsausmaksuja vähintään ministeriön päätöksen tasolla. Tä- 3868: säästäen Suomen kulkuvesien uloimmilta ma- män vuoksi ministeriön tuli ryhtyä sellaisiin 3869: talikoilta hyvinkin syvälle rannikon sisään. toimenpiteisiin, joihin asian säädöstason ja 3870: Luotsausmaksu kannetaan ohjeen mukaan ai- myös ohjeiden sisällön tarkoituksenmukaisuu- 3871: na todellisen luotsausmatkan mukaisesti. Tie- den arvioinnin osalta oli aihetta (4427). 3872: dotuslehden nro 7/87 mukaanhan tällaisessa 3873: tapauksessa luotsauksen alku- ja loppupaikkaa 3874: luonnollisten sää- ja jääsyiden lisäksi voidaan 3875: muuttaa myös muista syistä, joita syitä ei 6.9.2. Käsitys 3876: merenkulkuhallituksen tiedotuslehdessä ole 3877: millään tavoin pyritty määrittelemään. Kun Kauppa- ja teollisuusministeriön huomiota 3878: luotsihenkilökunnalle laaditun johtosäännön kiinnitetty lunastusasioiden käsittelyssä vaadit- 3879: mukaan laivan päällikkö voisi siten harkintan- tavaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen. Asian 3880: sa mukaan aloittaa luotsauksen merikortin L- käsittelyssä oli esiintynyt sellainen, virheellises- 3881: merkillä varustetun paikan ja sataman välisen tä aineistosta johtuva puute, ettei valtioneuvos- 3882: väylän missä kohdassa hyvänsä, pidän mainit- ton antamaa lunastuslupapäätöstä oltu viivy- 3883: tua ohjeistusta voimassa olevan luotsausase- tyksettä saatettu erään tilan omistajien tietoon, 3884: tuksen vastaisena, joka edellyttää, että ulko- vaikka lunastus kohdistui sanotun tilan aluee- 3885: maalainen kauppa-alus Suomen kulkuvesillä seen. Tilan omistajien mahdollisuus hakea va- 3886: liikkuessaan käyttää valtion luotsia. littamalla muutosta valtioneuvoston päätök- 3887: Olen edellä olevassa tarkastelussa pitänyt seen oli lykkääntynyt (5148). 3888: silmällä erityisesti ns. ympäristölle vaarallisten 3889: aineiden merikuljetuksiin sisältyviä, Suomen 3890: aluevesille ja sen saaristolle aiheutuvia riskite- 3891: kijöitä ja niiden asianmukaista huomioon otta- 3892: mista säädöksiä annettaessa. 3893: Edellä olevan huomioon ottaen esitän, että 6.10. Sosiaali- ja terveyshallinto 3894: Kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyisi toi- 3895: menpiteisiin edellä kerrotun laatuisten, erityi- 3896: sesti ympäristölle vaarallisten merikuljetusten 6.10.1. Huomautus 3897: luotsausta koskevien säännösten saattamiseksi 3898: asian laadun edellyttämään tilaan sekä ryhdyt- Lääkintöhallituksen yleisen tOimiston asi- 3899: täväksi toimenpiteisiin luotsien ja alusten väli- anomaisille virkamiehille huomautettu siitä, et- 3900: sen viestiliikenteen varmentamiseksi ja tallenta- tä työtuomioistuimessa vireillä olleessa, sai- 3901: miseksi." rausajan palkkaa koskeneessa asiassa lääkintö- 3902: 76 3903: 3904: hallitukselta pyydetty lausunto oli kohtuutto- 6.12. Ympäristöhallinto 3905: masti viivästynyt. Lääkintöhallituksen pysyvän 3906: asiantuntijalääkärin lausunnon jälkeen asian 3907: käsittely oli kestänyt lääkintöhallituksessa lä- 6.12.1. Esitykset 3908: hes kaksi vuotta (5483). 3909: 3910: 1. Ympäristöministeriölle esitetty, että ministe- 3911: riö selvittäisi, mitä muutoksia asuntotuotanto- 3912: lain ja asuntotuotantoasetuksen säännöksiin 3913: olisi aiheellista tehdä niiden saattamiseksi ajan 3914: 6.10.2. Käsitykset tasalle, ja ryhtyisi sen jälkeen tarpeellisiin toi- 3915: menpiteisiin säädösmuutosten toteuttamiseksi. 3916: 1. Lääkintöhallituksen vs. osastopäällikölle 3917: tähdennetty hyvän hallintomenettelyn edellyt- 3918: tämää huolellisuutta. Vs. osastopäällikkö oli Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ympä- 3919: ristöministeriölle nro 5200/15.12.1987, dnro 3920: erehdyksessä ratkaissut ja allekirjoittanut toi- 55/cc 1987. 3921: sen henkilön sijasta kanteluasian (2171). 3922: 2. Lääkintöhallituksen hallinto-osaston huo- "Huhtikuun 22 pmvana 1966 annettuun 3923: miota kiinnitetty sellaisen koko virastoa koske- asuntotuotantolakiin (247 166) on sen muutta- 3924: van seurantajärjestelmän tarpeellisuuteen, jon- misesta 27.6.1980 annetulla lailla (504/80) li- 3925: ka avulla lääkintöhallituksessa vireille tulleiden sätty 9 a §,jonka 1 momentin mukaan asunto- 3926: asioiden käsittelyvaihe ja valmistelija voidaan lainan ja rakennusaikaisen lainan myöntämisen 3927: asianmukaisesti selvittää (5483). edellytyksenä on, että asuntohallitus hyväksyy 3928: sen avulla rakennettavaa, laajennettavaa tai 3929: peruskorjattavaa rakennusta koskevat raken- 3930: nussuunnitelman, rakennuskustannukset, han- 3931: kinta-arvon ja rahoitussuunnitelman. Säännös 3932: on aikaisemmin ollut samansisältöisenä 3933: 9.2.1968 annetun asuntotuotantoasetuksen 3934: (88/68) 9 §:n 1 momentissa sellaisena kuin se 3935: on ollut 2. 7.1973 annetussa asetuksessa (580/ 3936: 73). Se on siirretty asetuksesta lakiin annettaes- 3937: sa kunnallisille viranomaisille päätösvaltaa ra- 3938: kennussuunnitelmien ja -kustannusten hyväk- 3939: symisessä. 3940: Asuntotuotantolain 9 a §:n momentin 3941: 6.11. Työvoimahallinto säännös näyttäisi sanamuotonsa perusteella 3942: edellyttävän, että asuntohallitus hyväksyisi ra- 3943: kennussuunnitelman, rakennuskustannukset, 3944: Päätös virkasyyteasiassa hankinta-arvon ja rahoitussuunnitelman jokai- 3945: sen lainoitettavan rakennuksen osalta erikseen. 3946: Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta Asuntohallituksen noudattamassa käytännössä 3947: 1983 s. 10 selostetussa asiassa (1284) korkein on tätä säännöstä kuitenkin sovellettu niin, 3948: oikeus on antanut 23.6.1987 päätöksen. Työ- että on katsottu yksittäisen rakentamiskohteen 3949: voimaministeriön toimistopäällikön Pertti Uo- voineen sisältää useita rakennuksia, joille asun- 3950: levi Ojalan ja nuoremman hallitussihteerin tohallitus oli vahvistanut yhden yhteisen han- 3951: Erkki Ilmari Karjalaisen on todettu menetel- kinta-arvon ja siihen sisältyneet yhteiset raken- 3952: leen virheellisesti ministeriön myöntäessä val- nus- ja tonttikustannukset. 3953: tionavustusta työttömyyden lieventämiseen. Se seikka, että mainitun säännöksen käytän- 3954: Toimistopäällikkö Ojala ja hallitussihteeri Kar- töön soveltaminen on poikennut sen sanamuo- 3955: jalainen on tuomittu jatketusta, osaksi varo- dollisesta sisällöstä, on tullut korostetusti esiin 3956: mattomuudesta, osaksi tahallisesti tehdystä vir- eräässä viimeaikaisessa poliisitutkinnassa ja 3957: karikoksesta sakkorangaistukseen. sen perusteella vireillä olleessa rikosoikeuden- 3958: 77 3959: 3960: käynnissä, joissa on ollut kysymys siitä, voi- ollut tapahtunut. Voimayhtiö oli kyseisen vir-· 3961: tiinko toteutumattomien rakentamishankkei- heellisen menettelyn seurauksena aloittanut ra- 3962: den suunnittelukustannuksia kohdentaa saman kennustyöt ennen kuin voimajohdon sijoitta- 3963: rakennuttajan toteutuneille rakentamiskohteil- mista koskeva rakennuslautakunnan päätös oli 3964: le. saanut lainvoiman. 3965: Asuntotuotantolain 9 a §:n säännöksiä olisi 2) Porin kaupungista olevan Raimo Vuori- 3966: mielestäni syytä tarkistaa niin, että niiden sa- sen 19.6.1983 päivätty kirjoitus ja lisäkirjoi- 3967: namuoto ja soveltamiskäytäntö vastaisivat ny- tukset (1085/a 1983 ja 566/a 1984), joihin 3968: kyistä paremmin toisiaan ja tulkintamahdolli- päätös 6.11.1986. 3969: suudet säännösten soveltamisessa poistuisivat Rakennuslautakunnan kaksi voimajohdon 3970: tai ainakin vähenisivät. Samassa yhteydessä sijoittamista koskevaa päätöstä oli annettu jul- 3971: olisi aiheellista selvittää, olisiko myös muihin kipanon jälkeen. Päätökset oli lisäksi annettu 3972: asuntotuotantoa koskeviin perussäännöksiin tiedoksi Vuoriselle erityistiedoksiantona. Toi- 3973: tehtävä muutoksia niiden saattamiseksi sisäl- sesta pöytäkirjanotteesta puuttui valitusosoitus 3974: lykseltään ja sanamuodoiltaan ajan tasalle. ja toiseen otteeseen liitettyyn valitusosoituk- 3975: Edellä sanotun perusteella esitän kunnioitta- seen oli merkitty, että päätös oli annettu julki- 3976: vasti, että Ministeriö selvittäisi, mitä muutok- panon jälkeen valitusajan alkaessa päätöksen 3977: sia · asuntotuotantolain ja asuntotuotantoase- antamispäivästä. 3978: tuksen säännöksiin olisi aiheellista tehdä niiden Rakennustarkastaja oli virheellisesti ilmoit- 3979: saattamiseksi ajan tasalle, ja ryhtyisi sen jäl- tanut rakennuslautakunnan sähköjohtolinjan 3980: keen tarpeellisiin toimenpiteisiin säädösmuu- sijoittamista koskevan päätöksen olevan heti 3981: tosten toteuttamiseksi." täytäntöönpantavissa, vaikka päätöksessä ei 3982: ollut tästä määrätty. Rakennuslautakunta ja 3983: rakennustarkastaja eivät olleet ryhtyneet tar- 3984: peellisiin toimenpiteisiin sähköjohtolinjan ra- 3985: 2. Ympäristöministeriön tietoon saatettu apu- kennustöiden jatkamisen estämiseksi. 3986: laisoikeuskanslerin havaintoja rakennuslauta- 3) Ylistaron kunnasta olevan Heikki Viitasa- 3987: kuntien ratkaisuista ja toimenpiteistä, joissa on lon kirjoitus 20.7.1984 (1049/a 1984), johon 3988: kysymys rakennuslain 133 ja 141 §:n sovelta- vastaus päätöksellä 14.4. 1987. 3989: misesta. Rakennuslautakunnan päätös 18.3.1982 voi- 3990: majohdon sijoittamisasiassa oli annettu julki- 3991: panon jälkeen. Viitasalolle ei maanomistajana 3992: Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen kirje oltu varattu tilaisuutta tulla kuulluksi ennen 3993: ympäristöministeriölle nro 1584/14.4.1987, 3994: dnro 1049 ja 1785/a 1984. päätöksen tekemistä. Päätös on annettu Viita- 3995: salolle tiedoksi erityistiedoksiantona 1.12.1986, 3996: ''Oikeuskanslerinvirastossa on viimeaikoina kun olin kehottanut rakennuslautakuntaa huo- 3997: ollut käsiteltävänä kanteluasioita, joissa on lehtimaan tiedoksiantamisesta. 3998: ollut kysymys rakennuslain 133 ja 141 §:n 4) Mikkelin maalaiskunnasta olevien Esko 3999: soveltamiseen liittyvistä asioista. Oheisena seu- ja Eila Kirvesniemen 7.12.1984 päivätty kirjoi- 4000: raa jäljennökset neljästä päätöksestä, joissa tus (1785/a 1984), johon on annettu päätös 4001: olen kiinnittänyt huomiota muun ohessa seu- 14.4.1987. 4002: raaviin seikkoihin: Kirvesniemilie oli lähetetty voimajohdon si- 4003: joittamispäätöksestä pöytäkirjanote, johon ei 4004: ollut liitetty valitusosoitusta. Myöhemmin heil- 4005: Rakennuslautakuntien menettelystä le oli toimitettu valitusosoitus, jonka mukaan 4006: päätös oli annettu julkipanon jälkeen ja jonka 4007: 1) Kolarin kunnasta olevan Pauli Jaakon mukaan valitusaika oli merkitty. Asiaa tutkit- 4008: ynnä muiden 25.10. 1982 päivätty kirjoitus taessa kävi ilmi, ettei päätöstä ollut annettu 4009: (Oikeuskanslerinviraston diaarissa 1460/a julkipanon jälkeen, vaikka rakennuslautakun- 4010: 1982), johon on annettu päätös 29.5.1985. nan puheenjohtaja ja rakennustarkastaja olivat 4011: Rakennuslautakunnan sihteeri oli oikeiksi vielä oikeuskanslerille selvitystä antaessaan 4012: todistamiinsa rakennuslautakunnan pöytäkir- näin kertoneet. 4013: janotteisiin merkinnyt, että lautakunnan pää- Rakennuslautakunnan myönnettyä päätök- 4014: tös oli annettu julkipanon jälkeen, vaikkei niin sellään oikeuden sen välittömään täytäntöön- 4015: 78 4016: 4017: panoon oli hakijayhtiö kaatanut täytäntöönpa- lä yleiskirjeellään (n:o 1555/501/85) siitä lä- 4018: naan tarvittavan puuston samana päivänä kuin hemmin ilmenevin perustein kiinnittänyt ra- 4019: Kirvesniemien täytäntöönpanokieltohakemus kennuslautakuntien huomiota rakennuslain 4020: saapui lääninoikeuteen. 141 §:n mukaisen täytäntöönpanomääräyksen 4021: pidättyvään soveltamiseen johtojen vetämistä 4022: koskevissa päätöksissä. 4023: Toimenpide-ehdotus Esitän kunnioittavasti Ministeriön harkitta- 4024: vaksi, tulisiko edellä mainitut seikat ottaa aika- 4025: Eri rakennuslautakunnissa ilmennyt epätie- naan huomioon ministeriön yleiskirjeitä laadit- 4026: toisuus rakennuslain 133 §:ssä tarkoitettujen taessa tai rakennuslakia tarkistettaessa." 4027: päätösten tiedoksiautomenettelystä antaa ai- 4028: heen olettaa, että vastaavaa virheellistä menet- 4029: telyä esiintyy muidenkin rakennuslautakuntien 4030: toiminnassa. Tämän vuoksi olisi mielestäni 6.12.2. Käsitykset 4031: aiheellista pyrkiä siihen, että rakennuslauta- 4032: kuntien toiminta saataisiin yhdenmukaiselle, 1. Vesihallinnon sekä vesi- ja ympäristöhal- 4033: lailliselle pohjalle. linnon toiminta vesistöä likaavien ja pilaavien 4034: Rakennuslain 141 §:n 1 momentissa annettu toimintojen valvonnassa. Lyhennysote oikeus- 4035: mahdollisuus myöntää oikeus rakennuslain kanslerin kirjeestä vesi- ja ympäristöhallituk- 4036: 133 §:ssä tarkoitetun päätöksen välittömään selle (4276) sisältyy 9. jaksoon (s. 116). 4037: täytäntöönpanaan saattaa johtaa siihen, että 2. Järven vedenpinnan korkeutta säätelevän 4038: päätöksessä tarkoitetut sen täytäntöönpanoa järjestelypadon lupaehtojen noudattamista 4039: koskevat toimenpiteet on ehditty joko koko- koskevan kantelun johdosta annettu apulaisoi- 4040: naan tai osaksi suorittaa ennen kuin lääninoi- keuskanslerin päätös lähetetty tiedoksi vesi- ja 4041: keus on ehtinyt käsitellä päätöksen täytäntöön- ympäristöhallitukselle sekä asianomaiselle vesi- 4042: panokieltohakemuksen. Esimerkiksi puuston ja ympäristöpiirille, joiden asiana on valvonta- 4043: säilyttämisen kannalta valitus on tällöin käynyt viranomaisina tarvittaessa ryhtyä toimenpitei- 4044: tarpeettomaksi ja muutoksen saaminen siihen siin sen oikaisemiseksi, mitä oikeudettomasti 4045: seikkaan, minkä vuoksi päätöksestä on valitet- on tehty tai laiminlyöty. Vesioikeuden anta- 4046: tu, on käynyt mahdottomaksi. Asia olisi toi- mien lupaehtojen noudattamisen osalta päätös 4047: nen, jos lain 133 §:n mukaiseen toimenpitee- lähetetty tiedoksi myös nimismiehelle, jonka 4048: seen olisi oikeus ryhtyä vasta, jos rakennuslau- asiana on päättää tarvittavista tutkintatoimis- 4049: takunnan päätöksestä ei ole määräajassa vali- ta, jos lupaehtojen rikkomisen havaitaan Iouk- 4050: tettu tai kun lääninoikeus on ratkaissut pää- kaavan yleistä etua tai jos joku asianomistaja 4051: töksen täytäntöönpanokieltoa koskevan hake- esittää asiassa syyttämispyynnön (3355). 4052: muksen. 3. Lääninhallituksen ja sen esittelijän huo- 4053: Valittajan kannalta tilanne heikkenee silloin miota kiinnitetty siihen, että rakennuspiirus- 4054: kun rakennuslain 133 §:ssä tarkoitettuun pää- tuksia luettaessa on otettava asianmukaisesti 4055: tökseen liittyy kuulemis- tai tiedoksiautovirhe huomioon Suomen rakentamismääräyskokoel- 4056: ja päätös on määrätty täytäntöönpantavaksi massa annetut määräykset rakennuspiirustus- 4057: ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tällöin ten mittojen ilmaisemisesta. Purkuhakemusta 4058: saattaa esimerkiksi puusto olla jo kaadettu ja tehtäessä oli rakennuspiirustuksissa millimet- 4059: sähkölinja rakennettu ennen kuin maanomis- reinä ilmaistut rakennuksen mitat luettu sentti- 4060: taja ryhtyy valittamaan. metreinä (3402). 4061: Totean, että ministeriö on 5.3.1985 päivätyl- 4062: 79 4063: 4064: 4065: 4066: 4067: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 4068: 4069: 4070: 7.1. Yleiskatsaus 7 .2.1.2. Käsitykset 4071: 4072: Oikeuskanslerin tehtävänä olevaan hallinnon 4073: viranomaisvalvontaan sisältyy varsin merkittä- 1. Kysymys yleisön oikeudesta käyttää nauhu- 4074: vänä osana itsehallintoyhdyskuntien hallinnon ria kunnanvaltuuston kokouksessa. 4075: laillisuusvalvonta. Kertomusvuonna oikeus- 4076: kanslerin tutkittaviksi tältä alalta tulleista kan- 4077: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka 4078: teluista on 119 koskenut kunnallishallinnon ja Pasasen päätöksestä nro 1899/7.5.1987, dnro 4079: 8 kirkollishallinnon toimintaa. Kantelut ja niis- 62/a 1984. 4080: tä aiheutuneet toimenpiteet ovat kohdistuneet 4081: pääasiassa peruskuntien yleishallinnon ja ym- '' Apulaisoikeuskanslerin päätös Jo- 4082: päristöhallinnon toimintaan. roisten kunnasta olevan kioskinpitäjän 4083: Oikeuskanslerin tutkittavina olleet valtion- Anneli Roman kirjoituksen johdosta 4084: hallinnon ulkopuolisen hallinnon laillisuusval- kunnanvaltuuston kokouksen nauhoit- 4085: vontaa koskeneet asiat ovat kertomusvuonna tamista koskevassa asiassa. Annettu 4086: antaneet aihetta seuraaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987. 4087: 4088: 4089: Kantelu 4090: 4091: 7.2. Kunnallishallinto Anneli Romo on oikeuskanslerille 10.1.1984 4092: osoitetussa kirjoituksessaan kertonut olleensa 4093: kiinnostunut Joroisten kunnan ja Joroisten 4094: 7 .2.1. Yleishallinto Osuuspankin välisistä maakaupoista. Hänen 4095: tarkoituksenaan oli ollut äänittää kysymykses- 4096: sä olevaa asiaa koskeva valtuustokäsittely Jo- 4097: 7.2.1.1. Huomautus roisten kunnanvaltuuston 16.12. 1982 pidetyssä 4098: kokouksessa. Valtuuston puheenjohtajan avat- 4099: Kaupunginhallitukselle huomautettu vastai- tua kokouksen ja todettua sen päätösvaltaisek- 4100: sen varalle, kun tietoimituksessa vahvistettu si puheenjohtaja oli ilmoittanut Romolle, että 4101: rahakorvaus kaupungin omistamaan kiinteis- hänen oli poistuttava kokoussalista, jos hänen 4102: töön tien liitännäisalueena siirretyistä tiluksista aikomuksenaan oli käyttää paikalle tuomaansa 4103: oli suoritettu yli 18 vuotta myöhässä. Kaupun- ääninauhuria. Roman mielestä nauhoittaminen 4104: ki oli suorittanut korvauksen sen vastaanotta- ei olisi tuottanut asian käsittelylle häiriötä, 4105: jana olleen kuolinpesän erään osakkaan puoli- koska hänen istumapaikkansa oli yleisölle va- 4106: son pankkitilille, jota menettelyä ei myöskään ratussa kokoussalin lehteriosassa. Jo ennen 4107: pidetty asianmukaisena (2067). kokousta kunnanjohtaja oli huomauttanut Ro- 4108: 80 4109: 4110: molle, ettei nauhoitusta tultaisi valtuuston ko- Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin mu- 4111: kouksessa sallimaan. kaan puheenjohtaja saa varoituksen annettu- 4112: Romo oli tuntenut oikeuksiensa kuntalaisena aan määrätä poistettavaksi henkilön, joka 4113: tulleen loukatuksi, kun häneen oli kohdistettu käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjär- 4114: sellaista viranomaispainostusta, että hän oli jestys, jota puheenjohtaja ei voi hillitä, hänen 4115: suostunut antamaan nauhurin kokouksessa on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 4116: pois hallustaan. Se oli saattanut vaikuttaa jopa Joroisten kunnanvaltuuston kokous 4.11. 4117: valtuutettujen mielipiteisiin asiaa päätettäessä 1982 oli Anneli Roman käyttäytymisen johdos- 4118: asian kannalta epäedullisesti. Kokouksen pöy- ta jouduttu keskeyttämään ja kokouksen käsit- 4119: täkirjaan ei ollut merkitty puheenjohtajan ke- tely siirtämään toisiin tiloihin. Ennen seuraa- 4120: hotusta kokoussalista poistamisesta. vaa kokousta 16.12.1982 kunnanvaltuuston 4121: Seuraavassa kunnanvaltuuston kokouksessa puheenjohtaja on määrännyt kokouspaikkana 4122: seuranneen vuoden tammikuun 13 päivänä olleen koulukeskuksen talonmiehen huolehti- 4123: kunnantalon vahtimestari oli pantu ovelle val- maan siitä, ettei ennen valtuutettujen saapu- 4124: vomaan, ettei nauhureita tuotu kokouspaikal- mista kokoushuoneeseen päästetty yleisöä. 4125: le. Kun Romo oli väljien vaatteidensa suojassa Näin oli varauduttu siihen, ettei edellisessä 4126: kuitenkin tuonut mukanaan nauhurin kokous- kokouksessa tapahtunut epäjärjestys toistuisi. 4127: saliin ohi vahtimestarin, vahtimestari oli käy- Kun Romo on ollut jälleen seuraavaa valtuus- 4128: nyt vaatimassa sitä Romolta pois. Tähän vaati- ton kokousta seuraamassa ja tällä kerralla 4129: mukseen hän ei enää ollut suostunut. Vahti- varustettuna ääninauhurilla, ei valtuuston pu- 4130: mestari oli kertonut Romolle, että vahtimesta- heenjohtaja ole sallinut kokouksen nauhoitta- 4131: ria oli esimiestensä taholta kehotettu poista- mista Roman toimesta. 4132: maan Romolta nauhuri. Tässä kokouksessa Totean, että nauhurin käyttöä koskevia ni- 4133: Romo oli saanut äänittää haluamansa kokous- menomaisia säännöksiä ei ole. Kun kunnanval- 4134: asiat. Jälleen oli käsitelty kunnan ja osuuspan- tuuston kokous on julkinen, nauhurin käyttöä, 4135: kin välisiä maakauppoja, joista Romo kunta- jos siitä ei aiheudu häiriötä kokoukselle ja 4136: laisena oli valittanut lääninoikeuteen. asiain käsittelylle, voidaan pitää sallittuna. 4137: Romo oli saanut sen käsityksen, että pu- Nauhurin käytön kieltäminen kuuluu kokouk- 4138: heenjohtaja ja kunnanjohtaja yrittivät antaa sen puheenjohtajalle, jonka yleensäkin on huo- 4139: hänestä epäedullisen kuvan, kun valtuutetut lehdittava järjestyksen ylläpidosta kokoukses- 4140: käsittelivät muun muassa puheenjohtajalle hy- sa. 4141: vin tärkeää osuuspankin ja kunnan välistä Anneli Roman menettelystä voidaan todeta, 4142: maakiinteistökauppa-asiaa, sillä puheenjohtaja että nauhurin tuomisesta kunnanvaltuuston 4143: oli tuolloin myös osuuspankin hallintoneuvos- 16.12.1982 pidettyyn kokoukseen ei sinänsä ole 4144: ton puheenjohtaja. aiheutunut häiriötä. Romo ei myöskään ollut 4145: Edellä esitetyn johdosta Romo on oikeus- käyttänyt nauhuria siihen mennessä, kun äänit- 4146: kanslerille osoitetussa kantelukirjoituksessaan täminen kokouksessa valtuuston puheenjohta- 4147: pyytänyt asian tutkimista ja mahdollisia toi- jan toimesta estettiin. Siten ei vielä silloin ollut 4148: menpiteitä. voitu tietää, aiheutuiko nauhoittamisesta häiri- 4149: ötä kokouksen kululle. 4150: Ramon aikaisempi käyttäytyminen on kui- 4151: tenkin antanut valtuuston puheenjohtajalle ai- 4152: heen ryhtyä mainitunlaisiin ennakollisiin varo- 4153: Ratkaisu toimiin mahdollisena pitämänsä epäjärjestyk- 4154: sen syntymisen estämiseksi. Näissä oloissa ta- 4155: Kunnallislain (953176) 30 §:n 1 momentin pahtunutta puheenjohtajan toimintaa ei ole 4156: mukaan kunnanvaltuuston kokoukset ovat jul- syytä pitää virheellisenä, kun otetaan huo- 4157: kisia, jollei valtuusto jonkin asian osalta toisin mioon, että hän on ollut vastuussa kokouksen 4158: päätä. johtamisesta ja hän oli joutunut edellisen ko- 4159: Kokouksen johtamisesta on kunnallislain kouksen keskeyttämään ja siirtämään toisiin 4160: 49 §:n 1 momentissa säädetty, että puheenjoh- tiloihin Roman menettelyn johdosta. 4161: tajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä Edellä esitetyn johdosta ja kun valtuuston 4162: sekä pitää huolta järjestyksestä kunnanvaltuus- puheenjohtaja kunnallislain 25 §:n 1 momentin 4163: ton kokouksessa. mukaan ei ole ollut esteellinen toimimaan pu- 4164: 81 4165: 4166: heenjohtajana valtuustossa sen vuoksi, että tarvittaessa saattaa kunnanvaltuuston ratkais- 4167: hän on ollut osuuspankin hallintoneuvoston tavaksi, voiko asianomainen ottaa osaa asian 4168: puheenjohtaja, katson, ettei asia anna aihetta käsittelyyn. Asianmukaisinta olisi ollut, että 4169: puoleltani enempiin toimenpiteisiin kuin että kunnanvaltuusto eikä sen puheenjohtaja yksin 4170: lähettämällä jäljennöksen tästä päätöksestä olisi ratkaissut valtuutettujen esteellisyydestä 4171: kunnanhallitukselle saatan sen tietoon, mitä syntyneen erimielisyyden (2718). 4172: olen asiassa lausunut Romon kantelukirjoituk- 5. Kunnanvaltuuston huomiota kiinnitetty 4173: sen johdosta." siihen, että kunnan toimielinten päätösvalta 4174: rajoittuu kunnallislain 5 §:n mukaisesti kun- 4175: nan toimialaa koskeviin asioihin ja että hal- 4176: 2. Helsingin kaupungin vuoden 1987 talous- linto- ja oikeuskäytännön periaatteita kunnan 4177: arvioehdotuksen julkistaminen. Kysymys kau- toimialan ulottuvuudesta on kunnallisessa pää- 4178: punginjohtajan asemasta yleisten asiakirjain töksenteossa virkavastuulla noudatettava. 4179: julkisuudesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa Päättäessään kunnallisesta ilmoittelusta kun- 4180: tarkoitetussa tapauksessa. Oikeuskanslerin nanvaltuusto oli päättänyt tilata kuntalaisille 4181: päätös (5361) sisältyy 9. jaksoon (s. 120). lehden, jossa ilmoitukset julkaistaisiin. Seuraa- 4182: 3. Kunnanvaltuuston tietoon saatettu apu- vana vuonna valtuusto oli päättänyt julkaista 4183: laisoikeuskanslerin käsityksenä valtuuston pää- ilmoitukset samassa lehdessä, jonka kustantaja 4184: tösten ristiriitaisuus viran täyttämistä ja väliai- oli luvannut jakaa kuntalaisille. Korkein hal- 4185: kaisen viranhaltijan määräämistä koskevissa linto-oikeus oli todennut valtuuston ylittäneen 4186: asioissa. Valtuusto oli jättäessään viran täyttä- päätöksiä tehdessään toimivaltansa (5179). 4187: mättä ja päättäessään sen julistamisesta uudel- 6. Kaksikielisen kunnan kunnanhallituksen 4188: leen haettavaksi määrännyt väliaikaiseksi vi- huomiota kiinnitetty siihen että kunnan taholta 4189: ranhaltijaksi viranhakijan, jolta se oli katsonut oli kielilain ja sen nojalla annettujen valtioneu- 4190: puuttuvan sopivuuden virkaan. Virkasäännön voston päätösten (1052 ja 1111/82) vastaisesti 4191: mukaan väliaikaisenkin viranhaltijan tuli täyt- käytetty suomenkielisenä nimenä kunnan ruot- 4192: tää yleiset kelpoisuusehdot virkaan. sinkielisestä nimestä muodostettua epävirallista 4193: Lisäksi valtuuston tietoon saatettu, että val- nimitystä eika virallista suomenkielistä nimeä 4194: tuuston valitessa virkasäännön poikkeussään- (566). 4195: nöstä soveltaen väliaikaisen viranhaltijan, joka 7. Oikeuskanslerin käsityksenä saatettu Hel- 4196: ei täyttänyt viran pätevyysvaatimuksia, sanottu singin kaupunginhallituksen tietoon, että asun- 4197: poikkeuksellinen menettely on päätöksessä pe- tojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmän 4198: rusteltava. Valtuusto oli kaksi kertaa valinnut eli ns. hitas-järjestelmän kehittämisessä olisi 4199: virkaan henkilön, joka ei täyttänyt viran päte- kohtuullista kiinnittää tulevaisuudessa huomio- 4200: vyysvaatimuksia. Toisessa tapauksessa läänin- ta erityisesti myös kantelukirjoituksissa kuva- 4201: oikeus oli valituksen johdosta kumonnut val- tulla tavoin vaikeaan tilanteeseen joutuneiden, 4202: tuuston päätöksen lain ja virkasäännön vastai- järjestelmän alkuvuosina 1978-1980 perus- 4203: sena. tettujen asunto-osakeyhtiöiden osakkaiksi tul- 4204: Kunnanhallituksen huomiota kiinnitetty sii- leiden aseman korjaamiseen. Tutkitussa asiassa 4205: hen, että kunnanhallituksen oikeuskanslerille mukana olleet kaupungin viranomaiset ja vir- 4206: antamaan selvitykseen sisältyvät tiedot olivat kamiehet eivät olleet asian yhteydessä menetel- 4207: osin harhaanjohtavat. Lisäksi apulaisoikeus- leet rikoslain vastaisesti, vaikkakin kaupungin 4208: kanslerin käsityksenä ilmoitettu kunnanhalli- julkisyhteisönä harjoittamaan tiedotustoimin- 4209: tukselle, etteivät sen kunnanvaltuustolle teke- taan järjestelmän alkuaikana on todettu sisäl- 4210: män esityksen perustelut viran täyttämättä jät- tyneen eräitä puutteita (727). 4211: tämiselle olleet sopusoinnussa hakemusten voi- 8. Kunnan asianomaisten viranomaisten ja 4212: massaolon kanssa (1104). virkamiesten huomiota kiinnitetty siihen, että 4213: 4. Kunnanvaltuusto oli käsitellyt kunnan- virkasääntö edellyttää kunnanhallituksen pää- 4214: johtajan irtisanomisesta tehtyjen valitusten töstä virkavapausajalta suoritettavan harkin- 4215: johdosta korkeimmalle hallinto-oikeudelle an- nanvaraisen palkan osalta. Ulkomailla tapah- 4216: nettavia lausuntoja. Apulaisoikeuskansleri kat- tuvaa opiskelua koskeva virkavapausasia oli 4217: soi, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan, jo- ratkaistu kokonaan terveyslautakunnan val- 4218: ka havaitsee valtuuston jäsenen esteellisyyden vontajaostossa saattamatta sitä palkkauksen 4219: tai jonka huomiota siihen kiinnitetään, tulee osalta kunnanhallituksen päätettäväksi (789). 4220: 11 3808860 4221: 82 4222: 4223: 9. Asianomainen oli 1.4.1978 alkaen hoita- tenkin häntä kuullut. Tuomioistuin oli katso- 4224: nut kaupungin rakennuslakimiehen sivuvir- nut irtisanomisen työsopimuslain vastaiseksi ja 4225: kaan kuuluvia tehtäviä sekä ollut rakennuslau- tuominnut kunnan suorittamaan vahingonkor- 4226: takunnan puheenjohtajana ja jäsenenä. Hänen vauksia. Lautakunnan huomiota kiinnitetty 4227: kyseinen toimintansa oli jatkunut niin pitkään, asianosaisen kuulemisvelvollisuuteen (2396). 4228: että sen voitiin tosiasiallisesti katsoa muodos- 13. Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tul- 4229: tuneen vakiintuneeksi ja pysyväksi. Muodolli- leen valituksen oli apulaiskaupunginjohtaja 4230: sesti tarkasteltuna hän ei ollut virkasuhteessa, siirtänyt kouluhallitukselle. Kaupunginhalli- 4231: koska virkamääräystä ei ollut annettu. Koska tuksen tietoon saatettu, että valitusasian käsit- 4232: kysymys siitä, oliko hän toiminut pysyväis- telyn oli katsottava kuuluvan hallintolainkäy- 4233: luonteisessa työsuhteessa kunnallislain 69 §:n 2 tön piiriin, joten kaupunginhallituksen toimi- 4234: momentin tarkoittamalla tavalla, jolloin hän ei vallasta sanotussa asiassa olisi tullut päättää 4235: myöskään olisi vaalikelpoinen rakennuslauta- kaupunginhallituksen eikä apulaiskaupungin- 4236: kuntaan, oli tulkinnanvarainen, asia ei antanut johtajan yksin. Vastaavasti olisi ollut menetel- 4237: aihetta toimenpiteisiin asianomaista henkilöä tävä asian siirtämisessä muutoksenhausta hal- 4238: eikä kaupungin viranomaisia vastaan. Järjeste- lintoasioissa annetun lain 13 §:n 2 momentista 4239: lyyn saattoi kuitenkin liittyä piirteitä, joiden ilmenevään oikeusohjeeseen perustuen koulu- 4240: johdosta asianomaisen henkilön jatkuva ja pit- hallitukselle (3568). 4241: käaikainen toiminta em. sivuvirkaan kuuluvis- 14. Kunnanjohtajan, kunnansihteerin ja 4242: sa tehtävissä saattoi aiheuttaa kunnallislain kunnan suunnitteluinsinöörin tietoon saatettu 4243: 69 §:n 2 momentin tarkoittamaa ristiriitaa hä- apulaisoikeuskanslerin käsitys siitä, että kun- 4244: nen asemansa kanssa rakennuslautakunnan pu- nanhallituksen kunnan rakennuslautakunnalle 4245: heenjohtajana ja jäsenenä. Tämän vuoksi kau- toimittaman, eräistä naapuruussuhteista anne- 4246: punginhallituksen huomiota on kiinnitetty sii- tun lain 18 §:ssä tarkoitettua hakemusta täy- 4247: hen, että asianomaisen henkilön suhde kau- dentävän hakemuksen allekirjoitusajankohtaa 4248: punkiin hänen hoitaessaan rakennuslakimiehen osoittava päiväys olisi pitänyt merkitä sen alle- 4249: sivuvirkaan kuuluvia tehtäviä tulisi vastaisuu- kirjoitusajankohdan mukaisesti eikä alkuperäi- 4250: dessa selkeästi määritellä (981 ). sen hakemuksen allekirjoituspäivämäärää vas- 4251: 10. Kaupunginhallituksen ja kirjastolauta- taavaksi (4267). 4252: kunnan huomiota kiinnitetty huolellisuuteen 15. Asianosaisten ilmoitus kaavoitus- ja ra- 4253: asiakiriojen julkisuutta koskevissa kysymyksis- kentamistoimenpiteiden kohteena olleessa 4254: sä. Kirjastolautakunnan lausunnossa, joka sit- korttelissa tapahtuneesta maanajosta oli mer- 4255: temmin oli otettu kaupunginhallituksen pöytä- kitty kunnanhallituksessa tiedoksi. Samassa 4256: kirjan liitteeksi, oli mainittu viranhaltijan sai- yhteydessä he olivat pyytäneet saada valitus- 4257: rausloman perusteena ollut sairaus. Vaikka osoituksin muiden kunnallisten viranomaisten 4258: lausunnon tai pöytäkirjan liitteenä ei oltukaan asiassa antamat päätökset, minkä oli katsotta- 4259: käytetty viranhaltijasta kirjoitettua lääkärinto- va sisältävän pyynnön saada ote asiaa koske- 4260: distusta, ei sairauden laadun mainitsemista sa- vista muista päätöksistä. Kun kunnanhallitus 4261: notussa yhteydessä voitu pitää hyväksyttävänä oli samassa kokouksessa seuraavan pykälän 4262: eikä asianmukaisena (1624). kohdalla myöntänyt toimenpideluvan alueella 4263: 11. Kunnanhallituksen huomiota kiinnitetty tapahtuvaan maantäyttöön ja -tasaukseen sekä 4264: työsopimuslaissa säädettyjen työsopimuksen ir- pensaikon raivaukseen lupaa hakeneelle yrityk- 4265: tisanomisperusteiden huolelliseen noudattami- selle, niin sen olisi tullut toimittaa alussa mai- 4266: seen. Kunnanvaltuusto ei ollut myöntänyt me- nituille asianosaisille näiden pyytämä ote pöy- 4267: noarviossa määrärahaa elinkeinoasiamiehen täkirjastaan (4910). 4268: palkkaukseen. Kunnanhallituksen suoritettua 4269: elinkeinoasiamiehen irtisanomisen tuomiois- 4270: tuin oli katsonut, että kunnalla ei ollut irtisa- 7 .2.1.3. Päätöksiä virkasyyteasioissa 4271: nomiseen työsopimuslain 37 §:n mukaista eri- 4272: tyisen painavaa syytä (1661). 1. Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 4273: 12. Kunnan tekninen lautakunta oli irtisano- 1985 s. 9 selostetussa asiassa (280) hovioikeus 4274: nut alaisensa työntekijän tätä kuulematta. on antanut 12.3.1987 päätöksen. Espoon kau- 4275: Lautakunnan alaisten liikelaitosten päällikkö pungin hankinta-asiamiehen Jukka Oiva Hei- 4276: oli ennen irtisanomisesityksen tekemistä kui- non on todettu menetelleen virheellisesti, kun 4277: 83 4278: 4279: hän oli eräissä yksityiskäyttöön tarkoitetuissa sa yhteistyössä valtion, lähikuntien ja muiden 4280: hankinnoissa pyytänyt erikoiskohtelua ja ta- Helsingin seudun liikenteestä huolehtivien yh- 4281: loudellisia etuja. Heino on tuomittu jatketusta teisöjen kanssa sekä huolehtia metroa varten 4282: varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä tarpeellisten tilojen alustavasta varaamisesta ja 4283: sakkorangaistukseen. Korkein oikeus ei ole kehittää suunnitelmansa niin pitkälle, että ky- 4284: 16.6.1987 antamanaan päätöksellä nro 1701 seisten tilojen lopullinen osoittaminen asema- 4285: myöntänyt valituslupaa. kaavassa oli mahdollista. 4286: 2. Oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta Metronsuunnittelutoimikunta on 8.10.1969 4287: 1982 s. 29 tarkoitetussa asiassa (3342) korkein vahvistanut metronsuunnittelutoimiston tehtä- 4288: oikeus on 23.10.1987 antanut päätöksen. Hel- väksi toimikunnan valvonnan alaisena talou- 4289: singin kaupungin metronsuunnittelutoimiston dellisesti ja tarkoituksenmukaisesti huolehtia 4290: päällikkö Unto Aarne Valtanen on tuomittu metron suunnittelusta ja rakentamisesta Hel- 4291: jatketusta osaksi lieventävien asianhaarain val- singin kaupungin alueelle. Samalla oli otettava 4292: litessa tehdystä lahjoman ottamisesta virkamie- huomioon kokonaisliikennesuunnittelun jouk- 4293: henä viraltapanon sijasta 9 kuukaudeksi van- kokuljetusliikenteen kehittämiselle asettamat 4294: keuteen ja lisäksi rikoslain 40 luvun 1 §:n 2 vaatimukset Helsingin seudulla ja sen edellyttä- 4295: momentin nojalla 1 vuoden 6 kuukauden van- mä yhteistyö muiden liikenteen suunnittelusta 4296: keusrangaistukseen eli rangaistukset yhdistet- huolehtivien elinten kanssa. 4297: tyinä pidettäväksi 1 vuoden 9 kuukautta van- Metronsuunnittelutoimikunta on myös vah- 4298: keudessa. vistanut metronsuunnittelutoimiston johtajan 4299: Korkeimman oikeuden ratkaisua on perus- tehtäväksi voimassa olevien säännösten ja 4300: teltu seuraavasti: määräysten mukaisesti toimikunnan valvonnan 4301: Helsingin kaupunginhallitus on 14.12.1967 alaisena 4302: ja 6.5.1968 tekemillään päätöksillä määrännyt 1) johtaa ja valvoa toimistolle kuuluvien 4303: Valtasen metronsuunnittelutoimiston johtajan tehtävien suorittamista ja toimiston henkilö- 4304: viransijaiseksi 27.12.1967-20.7.1968 väliseksi kunnan toimintaa huolehtien, että tehtävät 4305: ajaksi. Metronsuunnittelutoimikunnan saatua suoritetaan kaupungin kokonaisetua silmällä- 4306: Helsingin kaupunginvaltuuston antaman tehtä- pitäen tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituk- 4307: vän mukaisesti valmiiksi metron rataosaa Ha- senmukaisesti vahvistetun talousarvion puit- 4308: kaniemi-Puotinharju koskevan teknisen ja ta- teissa, 4309: loudellisen selvityksen ja annettua metronsuun- 2) huolehtia toimiston ja sen toiminnan tek- 4310: nittelutoimistolle tehtäväksi kiireellisesti val- nillisestä ja taloudellisesta kehittämisestä sil- 4311: mistaa esitys metron jatkamisesta välittömästi mälläpitäen joukkokuljetustoiminnan ja kau- 4312: Hakaniemestä keskustaan kaupunginhallitus pungin yleistä kehitystä, 4313: on 1.7.1968 määrännyt Valtasen metronsuun- 3) huolehtia, että metrosuunnitelmat laadi- 4314: nittelutoimiston tilapäiseen johtajan virkaan taan huomioonottaen kokonaisliikennesuunnit- 4315: 21.7.1968 alkaen. telun joukkokuljetusliikenteen kehittämiselle 4316: Kaupunginvaltuusto on 7.5.1969 oikeuttanut asettamat vaatimukset sekä valvoa, että työt 4317: metronsuunnittelutoimikunnan aloittamaan ja suunnitellaan ohjelman mukaisesti ja että ra- 4318: suorittamaan metron rakentamistyöt osuudella kennustyöt tulevat asianmukaisesti suoritetuk- 4319: Kamppi-Puotinharju sekä määrännyt metron si, 4320: rakentamisen järjestettäväksi siten, että se ta- 4) valvoa toimikunnan käsiteltäviksi tule- 4321: pahtui talousarvioon tähän tarkoitukseen mer- vien, toimistoa koskevien asioiden valmistelua 4322: kittyjen ja vastaisuudessa merkittävien määrä- ja esitellä asiat toimikunnan kokouksissa, 4323: rahojen puitteissa. 5) antaa toimikunnalle määräaikana ehdo- 4324: Kaupunginhallitus on 6.10.1969 vahvistanut tus toimiston seuraavan vuoden talousarvioksi, 4325: metronsuunnittelutoimikunnan tehtäväksi joh- toimiston edellisen vuoden tilinpäätös, kerto- 4326: taa ja valvoa metron suunnittelua ja toteutta- mus toimiston edellisen vuoden toiminnasta 4327: mista, osallistua julkisen henkilöliikenteen ke- sekä toimikunnan pyytämiä selvityksiä, suun- 4328: hittämiseen Helsingin kaupungissa yhteistyössä nitelmia ja muita tietoja toimiston toiminnas- 4329: kaupungin muiden liikenteen suunnittelusta ta, 4330: huolehtivien elinten kanssa, osallistua julkisen 6) valvoa, että toimiston hallintaan annettua 4331: henkilöliikenteen kehittämiseen Helsingin seu- kiinteätä ja irtainta omaisuutta hoidetaan huo- 4332: dulla ja siinä tarkoituksessa olla valmistelevas- lellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti, 4333: 84 4334: 4335: 7) valvoa, että toimiston hankinnat suorite- vuodenvaihteen yli vai pitikö tilapäiselle viran- 4336: taan tarkoituksenmukaisesti ja annettuja ohjei- haltijalle valtuuston hyväksyttyä määrärahan 4337: ta noudattaen, palkkausta varten vielä erikseen antaa mää- 4338: 8) huolehtia tarvittavan koulutuksen suun- räys. Vuoden 1981 alusta voimaan tulleessa 4339: nittelusta ja toimeenpanosta toimiston henkilö- kaupungin virkasäännössä olikin määräys siitä, 4340: kunnalle huomioonottaen kaupungin koulutus- että tilapäinen viranhaltija otettiin joko määrä- 4341: toiminnasta annetut määräykset, ajaksi tai määrätehtävää varten, kuitenkin ker- 4342: 9) allekirjoittaa toimiston kirjeet, sopimuk- rallaan kauintaan kulloinkin kulumassa olevan 4343: set ja muut asiakirjat ja päättää niiden var- varainhoitovuoden loppuun saakka ja että jos 4344: mentamisesta, toimikunnan hänelle myöntä- seuraavan kalenterivuoden talousarvioon otet- 4345: mien valtuuksien puitteissa sekä tiin määräraha tilapäisen viranhaltijan paik- 4346: 10) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toi- kaamista varten, virkasuhde jatkui ilman eri 4347: miston toimialaan kuuluvista asioista sekä an- määräystä sen mukaan kuin talousarviossa oli 4348: taa kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajal- edellytetty. 4349: le ja apulaiskaupunginjohtajille näiden pyytä- Valtanen on jutussa kertonut käsittäneensä, 4350: miä, toimiston toimialaa koskevia tietoja ja että hän oli tehtävässään aluksi ollut kaupun- 4351: esityksiä sekä suorittaa toimialaansa kuuluvat gin tilapäinen viranhaltija ja vuoden 1968 jäl- 4352: muut tehtävät. keen, kun virkamääräystä ei ollut hänelle vuo- 4353: Kaupunginvaltuusto on 17.12.1969 vahvista- sittain annettu, metron rakennuttamistehtävän 4354: essaan kaupungin vuoden 1970 talousarvion johtamista varten työsuhteeseen otettu yritys- 4355: muuttanut metronsuunnittelutoimikunnan ni- johtaja. 4356: men metrotoimikunnaksi, metronsuunnittelu- Korkein oikeus toteaa, että virkasuhde pe- 4357: toimiston nimen metrotoimistoksi ja toimiston- rustuu julkisyhteisön yksipuoliseen nimitettä- 4358: johtajan tilapäisen viran toimitusjohtajan tila- vän suostumusta edellyttävään hallintotoi- 4359: päiseksi viraksi. meen, jolla henkilö nimitetään tiettyyn virkaan 4360: Kaupunginhallituksen määrätessä 1. 7.1968 tai määrätään hoitamaan tilapäistä virkaa. Ta- 4361: Valtasen metronsuunnittelutoimiston tilapäisen lousarviossa tilapäistä virkaa varten varattu 4362: johtajan virkaan kunnallishallituksella on sil- määräraha ei korvaa virkamääräystä, vaan se 4363: loin voimassa olleen kunnallislain 98 §:n olisi annettava erikseen. Käytännössä ei tila- 4364: (27 .8.1948/642) nojalla ollut oikeus satunnai- päisten viranhaltijoiden määräyksiä kuiten- 4365: siin tarpeisiin ja kiireellisissa tapauksissa ottaa kaan ollut edellä kerratuin tavoin Helsingin 4366: tarvittavia apulaisia. Jos tarkoitusta varten oli kaupungin hallinnossa aina vuosittain uusittu. 4367: varattu määräraha kunnallishallituksen käytet- Valtasta ei ole vuoden 1968 jälkeen vuosit- 4368: täväksi, apulaisen ottamisesta ei tarvinnut teh- tain määrätty metronsuunnittelutoimiston tila- 4369: dä ilmoitusta valtuustolle. Kunnallishallinnossa päiseen johtajan ja metrotoimiston tilapäiseen 4370: oli yleensä tuolloin katsottu, että tilapäisen toimitusjohtajan virkaan. Sen vuoksi hän Hel- 4371: viranhaltijan virkasuhde jatkui toistaiseksi, singin kaupungin hallinnossa noudatetusta 4372: kuitenkin enintään kulloinkin kulumassa ole- käytännöstä huolimatta ei ole syytteessä ker- 4373: van varainhoitovuoden loppuun saakka. Kun- rottuna aikana ollut kaupungin viranhaltija. 4374: nallislaki ja Helsingin kaupungin sanottuun Valtanen on vuoden 1968 jälkeenkin jatka- 4375: aikaan voimassa ollut, kaupunginvaltuuston nut hänelle kuuluneiden tehtävien suorittamis- 4376: 25.4. ja 16.5.1951 vahvistama virkasääntö ei- ta kaupungin palveluksessa kuten 1. 7.1968 hä- 4377: vät sisältäneet asiasta määräyksiä. Uuden nelle määräystä annettaessa oli tarkoitettu. 4378: 1.1.1977 voimaan tulleen kunnallislain Kaupunginhallitus on vuosittain tietoisena sii- 4379: (10.12.1976/953) 74 §:n 2 momentin mukaan tä, että Valtanen tosiasiallisesti edelleen toimi 4380: kunnalla voi olla vakinaisten viranhaltijoiden metrotoimiston tilapäisenä toimitusjohtajana, 4381: ja virkojen väliaikaisten hoitajien lisäksi tila- esittänyt talousarvioon otettavaksi määrärahan 4382: päisiä viranhaltijoita, jotka otetaan kunnan tuon viran palkkaukseen. Kaupunginvaltuusto 4383: palvelukseen enintään kalenterivuodeksi ker- on hyväksynyt vuosittain määrärahan tähän 4384: rallaan. tarkoitukseen. 4385: Jutussa esitetyn selvityksen mukaan Helsin- Valtasen tehtävänä on ollut metron rakenta- 4386: gin kaupungin hallinnossa oli käytännössä ol- miseen liittyvien yksityisoikeudellisten toimien 4387: lut epätietoisuutta siitä, jatkuiko tilapäisen vi- lisäksi huolehtia metrotoimikunnan esittelijänä 4388: ranhaltijan virkasuhde ilman eri määräystä ja metrotoimiston päällikkönä metron rakenta- 4389: 85 4390: 4391: misen yhteydessä julkisen henkilöliikenteen ke- menettelystä täytettäessä opettajanvirkaa väli- 4392: hittämisestä Helsingissä ja Helsingin seudulla aikaisesti. Peruskouluasetuksen (443/70) 4393: yhteistyössä kaupungin muiden elinten ja vir- 132 §:n 3 momentin mukaan väliaikaisesti täy- 4394: kamiesten sekä valtion, lähikuntien ja muiden tettävä opettajan virka voitiin julistaa tai tarjo- 4395: Helsingin seudun liikenteestä huolehtivien yh- ta haettavaksi muullakin tarkoituksenmukai- 4396: teisöjen kanssa. Valtanen on edellä kerrotuilla sella tavalla kuin pykälän 1 momentissa esite- 4397: ja hovioikeuden päätöksessä eri syytekohtien tyllä. Keille virkoja kirjeitse tarjottiin, jäi peri- 4398: yhteydessä mainituilla toimilla vastannut koko aatteessa koululautakunnan harkintaan. Kou- 4399: pääkaupunkiseutua koskevan merkittävän jul- lulautakunnan tuli tällöin pitää tavoitteenaan 4400: kisen hankkeen suunnittelusta ja toteuttamises- sitä, että väliaikaisestikin täytettäviin virkoihin 4401: ta ja tehnyt myös sitä koskevia päätöksiä. saatiin olosuhteet huomioon ottaen mahdolli- 4402: Valtanen on siten tehtävissään, joita on arvioi- simman pätevät ja sopivat opettajat (5469). 4403: tava kokonaisuutena, toimittanut rikoslain 2 4404: luvun 12 §:ssä tarkoitettua julkista asiaa. Sen 4405: vuoksi hän on ollut sanotussa lainkohdassa 4406: tarkoitettu virkamies. Valtasen on myös tehtä- 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto 4407: viensä laadun sekä asemansa perusteella itse 4408: täytynyt ymmärtää toimittavansa julkista asi- 4409: aa. Käsitykset 4410: Valtanen on tehnyt hänen syykseen luetut 4411: rikokset harkitusti ja pitkähkön ajan kuluessa. 1. Terveyskeskuslääkäri ei ollut merkinnyt 4412: Rikokset ovat niiden vakavuuden ja vahingolli- potilaskortille eikä maininnut laatimassaan lää- 4413: suuden vuoksi olleet omiaan horjuttamaan jul- kärintodistuksessa itse potilaalle suorittamaan- 4414: kisen hallinnon luotettavuutta. Vaikka Valtas- sa tutkimusta. Terveyskeskuslääkärin huomio- 4415: ta ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangais- ta kiinnitetty lääkintöhallituksen asiassa anta- 4416: tukseen, yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitämi- mien ohjeiden noudattamiseen ( 1051). 4417: nen vaatii mainituista syistä hänen vankeusran- 2. Terveyslautakunnan valvontajaoston tie- 4418: gaistuksensa tuomitsemista ehdottomana. toon saatettu vastaisen varalle, että koska kan- 4419: telussa tarkoitetusta turkistarhasta saattoi jois- 4420: sakin olosuhteissa aiheutua terveydellistä hai- 4421: taa, terveysviranomaisten tulee valvoa asiaa ja 4422: 7 .2.2. Opetushallinto ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joihin osoit- 4423: tautuu olevan aihetta (3635). 4424: 4425: Käsitykset 4426: 4427: 1. Koululautakunnan, koulutoimenjohtajan 4428: ja koulun johtajan tietoon saatettu apulaisoi- 7 .2.4. Ympäristöhallinto 4429: keuskanslerin käsitys, jonka mukaan asianmu- 4430: kaisena ei ollut pidettävä, että kunnan viran- 4431: omaiset olivat sallineet kuntaan yksityisoikeu- 7.2.4.1. Huomautukset 4432: dellisessa työsopimussuhteessa olevan aputyön- 4433: tekijän poissaolon työstään täysin palkkaeduin 1. Kunnan rakennuslautakunnan jäsenille 4434: ilman asianmukaista päätöksentekomenettelyä huomautettu rakennusjärjestyksen vastaisesta 4435: (1805). menettelystä rakennuskaavateiden yleiseen 4436: 2. Kaupungin omistaman työväenopiston käyttöön luovuttamista tarkoittaneen katsel- 4437: johtokunnan puheenjohtajan tietoon saatettu muksen yhteydessä. Kunnan teknisen toimiston 4438: apulaisoikeuskanslerin käsityksenä, että hänen päällikkönä olleelle kunnaninsinöörille huo- 4439: olisi tullut johtokunnan kokouksessa pidättäy- mautettu useista virheellisyyksistä vuosien 4440: tyä johtamasta itseensä kohdistuvan moitekir- 1981-1983 rakennuskaavatiemaksujen perus- 4441: jeen käsittelyä (2896). tana olleissa laskelmissa. Kunnanhallituksen ja 4442: 3. Kaupungin kouluviraston hallintopäälli- kunnanjohtajan huomiota kiinnitetty kuntalai- 4443: kön ja koululautakunnan tietoon saatettu apu- sia koskevien maksu- ja muiden vastaavien 4444: laisoikeuskanslerin käsitys asianmukaisesta päätösten oikeellisuusvaatimukseen. Lyhennys- 4445: 86 4446: 4447: ote apulaisoikeuskanslerin päätöksestä (4920) nettelylain 15 §:n 1 momentin nojalla ja asi- 4448: sisältyy 9. jaksoon (s. 130). anosaisen kuulemisen keskeinen oikeussuoja- 4449: 2. Rakennuslautakunnan entiselle puheen- merkitys huomioon ottaen pidettävä oikeana 4450: johtajalle ja rakennustarkastajalle annettu vas- menettelynä, että tilan omistajaa kuullaan. Tä- 4451: taisen varalle huomautus sen johdosta, että tä koskeva apulaisoikeuskanslerin kanta saatet- 4452: lautakunta oli ratkaissut sähkölaitoksen ja tu kunnanhallituksen tietoon (1557). 4453: maanomistajan välisen erimielisyyden raken- 3. Rakennuslautakunnan päätös oli annettu 4454: nuslain 133 §:ssä tarkoitettujen sähköjohtojen julkipanon jälkeen. Rakennuslautakunnan ja 4455: sijoittamisesta toisen maalle varaamatta maan- rakennustarkastajan, jonka tehtäviin tiedoksi- 4456: omistajalle tilaisuutta tulla kuulluksi, vaikka annan toimittaminen on kuulunut, huomiota 4457: tämä sähkölaitoksen vastapuolena oli asian- kiinnitetty siihen, että rakennuslautakunnan 4458: osainen (1576). päätös rakennuslain 133 §:ssä tarkoitetussa asi- 4459: 3. Rakennuslautakunnan rakennuslain assa annetaan asianasaisille tiedoksi tiedoksi- 4460: 133 §:n mukainen sähköjohtolinjan sijoittamis- annosta hallintoasioissa annetun lain 8 §:ssä 4461: ta toisen maalle koskeva päätös oli annettu säädetyssä järjestyksessä liittämällä päätökseen 4462: asianasaisille tiedoksi tavallisella kirjeellä il- myös asianmukainen valitusosoitus. - Lisäksi 4463: man valitusosoitusta ja myöhemmin asianasai- rakennuslautakunnan ja rakennustarkastajan 4464: sille oli lähetetty julkipantuun asiaan liittyvä huomiota kiinnitetty siihen, että rakennuslau- 4465: valitusosoitus. Rakennustarkastajalle, jonka takunnan päätöksen kohdetta ei ollut yksilöity 4466: tehtäviin tiedoksiantamisesta huolehtiminen oli sisäasiainministeriön yleiskirjeen edellyttämällä 4467: kuulunut, huomautettu vastaisen varalle ja ra- tavalla. Yleiskirjeen mukaan päätöksen tulee 4468: kennuslautakunnan huomiota kiinnitetty oike- sisältää tiedot kiinteistöstä ja/tai kiinteistöistä, 4469: aan menettelytapaan asiassa, jonka mukaan joiden kautta johto tulisi kulkemaan, sekä 4470: päätös olisi tullut antaa tiedoksi tiedoksiannos- kiinteistöjen omistajista. Päätöksessä kohde oli 4471: ta hallintoasioissa annetun lain 8 §:ssä tarkoi- ilmaistu niin, että kysymys oli koko asianomai- 4472: tettuna erityistiedoksiantona liittämällä pää- sesta kylästä. Näin päätös ulottui koskemaan 4473: tökseen asianmukainen valitusosoitus (1579). myös sellaisia kiinteistöjä, joiden omistajat tai 4474: haltijat olivat jo antaneet suostumuksensa joh- 4475: tojen vetämiseen kiinteistönsä kautta (1576). 4476: 7 .2.4.2. Käsitykset 4. Rakennuslautakunnan ja rakennustarkas- 4477: tajan menettelyä arvosteltu ja tietoon saatettu 4478: 1. Rakennuslautakunnan menettelyä arvos- käsityksenä, että neuvoessaan asianosaista vali- 4479: teltu sen johdosta, että rakennuslautakunta oli, tuksen tekemisessä sähköjohtolinjan sijoitta- 4480: myöntäessään rakennusluvan liikekerrostalon misasiassa olisi asianosaisen huomiota tullut 4481: rakentamiseen, laiminlyönyt ottaa asianmukai- kiinnittää täytäntöönpanokieltohakemuksen 4482: sesti huomioon rakennusasetuksen 85 a §:n tekemistä ja sen käsittelyä nopeuttaviin näkö- 4483: säännöksen, jonka mukaan myös liikuntaestei- kohtiin, koska rakennuslautakunta oli antanut 4484: sillä henkilöillä tuli olla mahdollisuus käyttää myös rakennuslain 141 §:ssä tarkoitetun oikeu- 4485: liikerakennuksessa olevia tiloja. Apulaisoikeus- den päätöksen välittömään täytäntöönpanoon. 4486: kanslerin päätös (2055) sisältyy 9. jaksoon (s. - Rakennuslautakunnan puheenjohtajan ja 4487: 125). rakennustarkastajan huomiota kiinnitetty vielä 4488: 2. Kysymys siitä, oliko soranoton kohteena siihen, että viranomaisen tulee selvitystä anta- 4489: olevan kiinteistön omistajaa kuultava valtion essaan tarkistaa siihen liittyvät tosiseikat. Ra- 4490: hakiessa kunnanhallitukselta maa-aineslain kennuslautakunnan puheenjohtajan ja raken- 4491: mukaista lupaa tientekoon tarpeellisen soran nustarkastajan yhteisessä oikeuskanslerille tar- 4492: ottamiseksi yksityisen omistamalta kiinteistöl- koitetussa selityksessä oli ilmoitettu, että po. 4493: tä, oli jossain määrin epäselvä. Maa-aineslain sähköjohtolinjan sijoittamispäätös oli annettu 4494: 13 §:ssä ei vaadittu omistajan kuulemista, vaan julkipanon jälkeen, mikä erheellinen lausuma 4495: sen sisältämä kuulemisvelvoite koski naapurei- oli myöhemmin oikaistu (1579). 4496: ta. Maa-ainesasetuksen 2 § :n 4 momentin mu- 5. Rakennuslautakunnan menettelyä arvos- 4497: kaan omistajan suostumus maa-ainesten ot- teltu sen johdosta, että rakennuslautakunta oli 4498: toon ei myöskään ollut tarpeen, jos hakijana myöntänyt rakennusluvan kytkinaseman ra- 4499: oli valtio. Tästä huolimatta oli täydentävänä kentamiseen ilman asianmukaista lääninhalli- 4500: kuulemissäännöksenä sovellettavan hallintome- tuksen myöntämää poikkeuslupaa ja ennen 4501: 87 4502: 4503: kuin rakennuskaavan laajennus alueella oli asettamat velvollisuudet huolella ja noudattaa 4504: vahvistettu. Tästä oli vastuussa vuosina 1981- riittävää huolellisuutta ja tarkkuutta valvonta- 4505: 1984 toiminut rakennuslautakunta (2243). tehtävässään sekä holhottien varoista laadittu- 4506: 6. Rakennuslautakunnan ja rakennustarkas- jen holhoustilien tarkastamisessa. Holhotin 4507: tajan tietoon saatettu, että rakennustarkasta- omaisten asiallisiin holhousta koskeviin tiedus- 4508: jan olisi tullut toimittaa asianosaiselle tämän teluihin tulee mahdollisuuksien mukaan ja hol- 4509: pyytämät jäljennökset asiakirjoista. Yleisten houslain sallimissa rajoissa vastata kohtuulli- 4510: asiakirjain julkisuudesta annetun lain 7 §:n sessa ajassa (130-131). 4511: mukaan viranomaisen on pyynnöstä annettava 2. Tielautakunnan huomiota kiinnitetty pää- 4512: julkisesta asiakirjasta virallinen jäljennös tai töksenteon selkeyteen ja pöytäkirjaamisen 4513: ote taikka, mikäli tilan puolesta ja virkatoi- tarkkuuteen, koska vaatimusten ja toimenpitei- 4514: mintaa haittaamatta käy päinsä, annettava den asianmukaisella pöytäkirjaamisella on en- 4515: asiakirja viranomaisen luona luettavaksi ja jäl- siarvoinen merkitys asianosaisen oikeusturvan 4516: jennettäväksi. Kun asiakirjatilauksen tehnyt kannalta ja asian kirjallisen jatkokäsittelyn 4517: henkilö tässä tapauksessa asui toisella paikka- pohjana. Tielautakunnan tietoon saatettu 4518: kunnalla, tilaisuuden varaaminen hänelle tu- myös apulaisoikeuskanslerin käsitys oikeasta 4519: tustua asiakirjoihin rakennustoimistossa olisi menettelystä tiekunnan päätöksen täytäntöön- 4520: ollut tarpeettoman hankala vaihtoehto. Viran- panoa koskevassa asiassa yksityistielain 4521: omaisen asiana ei ole ottaa kantaa siihen, onko 89 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa. Tielauta- 4522: jokin asiakirja pyynnön tehneelle tarpeen vai kunnan puheenjohtajan olisi tullut, sen sijaan, 4523: ei. että lautakunta kokonaisuudessaan oli suorit- 4524: Rakennustarkastajan olisi tullut, kieltäydyt- tanut katselmuksen ja antanut päätöksen tie- 4525: tyään antamasta virallista jäljennöstä, yleisten kunnan vaatimuksen johdosta, määrätä kaksi 4526: asiakirjain julkisuudesta annetun lain 8 §:n lautakunnan jäsentä suorittamaan pyydetty 4527: mukaisesti saattaa asia rakennuslautakunnan katselmus ja arvion perusteella vahvistamaan 4528: ratkaistavaksi valituskelpoisen päätöksen ai- tiekunnan taholta todetun laiminlyödyn työn 4529: kaansaamiseksi (3105). tekemisestä aiheutuvat kustannukset, jotka 4530: 7. Rakennuslautakunnan tietoon saatettu voidaan tarvittaessa periä katselmuspöytäkir- 4531: vastaisen varalle, että turkistarhan rakennuslu- jan perusteella siten kuin yksityistielain 4532: paa ratkaistaessa lautakunnan tulee tutkia, 88 §:ssä on säädetty (2576). 4533: saattaako tarhan toiminnasta läheisyydessä 4534: oleva asutus huomioon ottaen aiheutua eräistä 4535: naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä mai- 4536: nittuja haitallisia seuraamuksia ympäristölle. 4537: Lautakunnan tulee tarvittaessa valvoa, että 4538: kyseisen lain 19 §:n tarkoittama katselmus suo- 7 .3. Kirkollishallinto 4539: ritetaan, minkä jälkeen lautakunnan on tehtä- 4540: vä lain 19 §:n edellyttämä päätös joko raken- 4541: nuslupapäätöksen yhteydessä tai erikseen Esitys 4542: (3634). 4543: Henkilön muuttaessa vuonna 1967 evankelis- 4544: luterilaisesta seurakunnasta ortodoksiseen seu- 4545: rakuntaan muuttokirjassa ei ollut ollut merkin- 4546: 7 .2.5. Muu erityishallinto tää hänen isästään. Siten ei myöskään ortodok- 4547: sisen seurakunnan kirkonkirjoihin ollut tullut 4548: tällaista merkintää. Asiasta antamassaan lau- 4549: Käsitykset sunnossa väestörekisterikeskus oli esittänyt or- 4550: todoksiselle seurakunnalle toimenpiteisiin ryh- 4551: 1. Kahden kunnan holhouslautakuntien tymistä sanottua henkilöä koskevien väestökir- 4552: huomiota kiinnitetty siihen, että niiden tulee jamerkintöjen täydentämiseksi. Esitys saatettu 4553: holhousten valvonnassa ja holhoojien holhous- seurakunnan tietoon ja toimenpiteitä varten 4554: tointen seurannassa täyttää holhouslain niille (2883). 4555: 88 4556: 4557: 4558: 4559: 4560: 8. Asianajajalaitoksen valvonta 4561: 4562: 4563: 4564: 8.1. Yleistä mukaan oikeuskanslerilla on oikeus valittaa 4565: kurinpitoasioissa sekä asianajajan poistamista 4566: Asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 asianajajaluettelosta ja hänen eroamistaan yh- 4567: annetun lain (496/58) 1 §:n mukaan asianajaja distyksestä koskevissa asioissa annetuista yh- 4568: on se, joka on maan yleisen asianajajayhdis- distyksen hallituksen päätöksistä. Tätä varten 4569: tyksen, jona toimii Suomen Asianajajaliitto, yhdistyksen hallitus toimittaa kappaleen pu- 4570: jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Lain heena olevissa asioissa antamistaan päätöksistä 4571: 6 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen tulee oikeuskanslerille. 4572: valvoa, että asianajajat tuomioistuimessa tai 4573: muun viranomaisen luona sekä muussakin toi- 4574: minnassaan täyttävät velvollisuutensa. Saman 4575: pykälän mukaan oikeuskanslerilla on oikeus 4576: vaatia yhdistyksen hallitusta ryhtymään toi- 8.3. Kurinpitojaosto 4577: menpiteisiin asianajajaa vastaan, jos hän kat- 4578: soo, että asianajaja laiminlyö velvollisuutensa Asianajajayhdistyksen hallitus voi antaa 4579: tai ettei tällä ole oikeutta olla asianajajana. asianajajien valvontaan kuuluvien kurinpito- 4580: Oikeuskansleri saa tietoja asianajajien toi- asioiden käsittelemisen keskuudestaan asetta- 4581: minnasta muun muassa kantelujen, asianaja- maosa jaoston tehtäväksi (6 a §, 368/82). Ku- 4582: jayhdistyksen hallituksen kurinpitoasioissa lä- rinpitojaosto, jossa on puheenjohtaja ja kuusi 4583: hettämien päätösten ja virallisten syyttäjien jäsentä, päättää itsenäisesti kurinpitoasioista ja 4584: ilmoitusten perusteella. Asianajajayhdistyksen niistä aiheutuvista seuraamuksista muutoin 4585: hallitus ja asianajajat ovat velvolliset anta- paitsi, jos se päätyy siihen, että asianajaja 4586: maan oikeuskanslerille selvityksiä hänen val- tulisi erottaa liitosta, jolloin päätös on alistet- 4587: vontatehtävänsä suorittamista varten. tava koko hallituksen vahvistettavaksi. Jaosto 4588: voi myös erityisestä syystä siirtää asian halli- 4589: tuksen käsiteltäväksi. Hallituksen kurinpitoja- 4590: osto on käsitellyt kurinpitoasioita kesästä 1983 4591: alkaen. 4592: 8.2. Asianajajien kurinpito 4593: Asianajajayhdistyksen hallitus on velvollinen 4594: ryhtymään toimenpiteisiin asianajajan kurinpi- 4595: dolliseksi rankaisemiseksi, jos tämä on mene- 8.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä 4596: tellyt velvollisuutensa vastaisesti. Kurinpidolli- 4597: sia rangaistusseuraamuksia ovat yhdistyksestä Oikeuskanslerin edellä sanotun valvontateh- 4598: erottaminen, julkinen varoitus, varoitus ja tävän suorittamista varten on virallisten syyttä- 4599: huomautus. Asianajajalain 10 §:n 2 momentin jien, mikäli asianajajaa on syytetty tuomiois- 4600: 89 4601: 4602: tuimessa rikoksesta, joka on omiaan vaikutta- 8.5.2. Oikeuskanslerin esitys asianosaisen 4603: maan hänen kelpoisuuteensa asianajajana tai kuulemismenettelyn kehittämiseksi 4604: alentamaan asianajajakunnan arvoa, toimitet- 4605: tava oikeuskanslerinvirastoon tieto syytteestä 4606: ja tuomioistuimen päätöksestä. Samasta syystä Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Suo- 4607: men Asianajajaliiton hallitukselle 25 päivältä 4608: on oikeuskanslerinvirastoon toimitettava jäl- syyskuuta 1987, nro 4000. 4609: jennös syyttäjän päätöksestä, jolla asianajaja 4610: on jätetty syyttämättä. 4611: Oikeuskansleri on antanut virallisille syyttä- "Tarkastaessani Suomen Asianajajaliiton 4612: jille 4.6.1986 asiaa koskevat tarkistetut ja täy- sääntöjen 51 §:n 2 momentin määräyksen mu- 4613: dennetyt ohjeet. kaisesti tiedokseni lähetettyjä asianajajien ku- 4614: rinpitoasioissa annettuja päätöksiä olen ha- 4615: vainnut seuraavaa. 4616: Asianajajaan kohdistuva kurinpitomenettely 4617: on eräissä tapauksissa tullut Suomen Asianaja- 4618: 8.5. Valvonta- ja jaliiton hallituksen kurinpitojaostossa vireille 4619: kurinpitojärjestelmän muun kuin asianajajan päämiehen tai hänen 4620: kehittäminen vastapuolensa toimesta. Ilmoituksen tekijänä 4621: on tällöin voinut olla muun muassa viranomai- 4622: nen tai tuomioistuin, joka on tehtäviinsä kuu- 4623: 8.5.1. Yleistä luvia asioita käsitellessään havainnut sen laa- 4624: tuisen asianajajan virheellisen toiminnan tai 4625: Oikeusministeriö asetti 28.5.1984 työryhmän laiminlyönnin, että on katsonut aiheelliseksi 4626: selvittämään asianajajien valvonta- ja kurinpi- saattaa sen Suomen Asianajajaliiton tietoon. 4627: tojärjestelmän kehittämisen tarvetta sekä teke- Kysymyksessä on voinut olla myös niin sanottu 4628: mään asiassa tarpeelliset ehdotukset. Työryh- oma aloite. Kurinpitomenettelyn kohteeksi 4629: mä päätyi ehdotuksissaan siihen, että Suomen joutuneelta asianajajalta on vaadittu selitys ja 4630: Asianajajaliiton hallituksen rinnalle tulisi muo- asiassa on sitten menettelyssä kertyneen aineis- 4631: dostaa erillinen kurinpitolautakunta, joka kä- ton perusteella annettu ratkaisu, joka on näissä 4632: sittelisi kurinpitoasiat. Muut asianajajien am- tapauksissa usein merkinnyt asianajajista anne- 4633: matilliseen valvontaan kuuluvat asiat, joita tun lain 7 §:ssä tarkoitetun kurinpitoseuraa- 4634: nimitettäisiin valvonta-asioiksi, käsittelisi muksen määräämistä. Menettelyyn ei näytä 4635: asianajajaliiton hallitus. Kurinpitolautakunnan sisältyneen asianajajan arvellun virheellisen 4636: työryhmä ehdotti koostuvaksi puheenjohtajas- toiminnan tai laiminlyönnin kohteeksi joutu- 4637: ta ja kuudesta jäsenestä. Puheenjohtaja ja neen päämiehen kuulemista. Päämies on voi- 4638: varapuheenjohtaja olisivat tuomarinvirassa nut ainoastaan satunnaisesti saada kurinpito- 4639: olevia, asianajotoimintaan perehtyneitä henki- asian ja siinä annetun ratkaisun tietoonsa. 4640: löitä. Muut jäsenet olisivat asianajajia, jotka Tällöin päämies on voinut kokea jääneensä 4641: valitsisi Suomen Asianajajaliiton liittokokous. aiheettomasti syrjään asian käsittelystä. 4642: Työryhmä katsoi, ettei seuraamusjärjestelmään Ratkaistaessa asianajajaa koskeva kurinpito- 4643: eikä kurinpidolliseen menettelyyn olisi syytä asia edellä kerrotuin tavoin kurinpitojaostolla 4644: tehdä muutoksia. ei ole ollut käytettävissään sitä lisäaineistoa, 4645: Oikeuskansleri antoi 30.9.1985 lausunnon jonka asianajajan päämies olisi voinut asiassa 4646: asianajajien valvontatyöryhmän mietinnöstä. tarjota. Asianajajan menettelyn arviointi on 4647: Lausunto on selostettu vuodelta 1985 annetun näin ollen voinut jäädä osittaisen, puutteellisen 4648: kertomuksen II osassa ss. 99-100. Oikeus- ja joiltakin osin virheellisenkin selvityksen va- 4649: ministeriössä on vuonna 1987 katsottu, että raan, vaikka täydentävää lisäselvitystä olisi 4650: mietinnön tarkoittamien uudistusten lisäksi voitu luontevasti pyrkiä hankkimaan päämie- 4651: myös asianajajaliiton organisaatiota tuli tarkis- heltä. 4652: taa. Suomen Asianajajaliitto jätti 8.10.1987 Tämän ohella noudatettu käytäntö on ha- 4653: oikeusministeriölle ehdotuksen hallituksen esi- vaintojeni mukaan ollut omiaan aiheuttamaan 4654: tykseksi Eduskunnalle laiksi asianajajista anne- asianajajan päämiehen kannalta tarkasteltuna 4655: tun lain ja yleisestä oikeusaputoiminnasta an- sekaannusta silloin, kun päämies itse on myö- 4656: netun lain muuttamiseksi. hemmin tehnyt samaan asiaan liittyvän kante- 4657: 12 3808860 4658: 90 4659: 4660: lun. Kurinpitoasian uudelleen käsittelylle ei Saatan edellä esittämäni havainnot ja niiden 4661: tällöin omaksutun käsityksen mukaan ole kat- johdosta tekemäni muutosehdotuksen kurinpi- 4662: sottu olleen yleensä estettä. Aikaisempi käsitte- toasioiden käsittelykäytäntöön Suomen Asian- 4663: ly ja sen yhteydessä määrätty kurinpitoseuraa- ajajaliiton hallituksen tietoon niitä toimenpitei- 4664: mus ovat voineet vaikuttaa siinä määrin uuteen tä varten, joihin asiassa on aihetta." 4665: käsittelyyn ja kurinpitoseuraamukseen, että 4666: päämies on voinut tässäkin tapauksessa tuntea 4667: itsensä osittain syrjäytetyksi toimeksiantoaan 4668: koskevan asianajajan menettelyn arvioinnissa. 4669: Helsingin hovioikeus näyttää kuitenkin käytän- 8.6. Yleiset oikeusavustajat 4670: nössään panneen ainakin eräässä tapauksessa 4671: painoa sille seikalle, onko jokin asianajajan Kunnallisina viranhaitijoina toimivat yleiset 4672: laiminlyönti ollut tiedossa jo ensimmäisellä oikeusavustajat, joista on säädetty yleisestä 4673: käsittely kerralla. oikeusaputoiminnasta 2 päivänä helmikuuta 4674: Asianajopalveluja käyttävien kansalaisten 1973 annetussa laissa (88/73), ovat myös asian- 4675: kannalta olisi asianajajien nykyistä valvonta- ajajayhdistyksen hallituksen ja oikeuskanslerin 4676: järjestelmää pyrittävä kehittämään kurinpito- valvonnan alaisia. 4677: asioiden osalta mahdollisimman keskitettyyn 4678: käsittelyyn, jossa kulloinkin esillä oleva asia 4679: tulisi riittävän monitahoisesti valaistuksi. Tässä 4680: tarkoituksessa voidaan käsitykseni mukaan 4681: puoltaa sellaista menettelyä, että asianajajan 8. 7. Tilastot 4682: päämiehelle varataan edellä kerrotun mukai- 4683: sesti omaa toimeksiantoaan koskevassa kurin- Suomen Asianajajaliiton hallitus ja oikeus- 4684: pitoasiassa tilaisuus tulla kuulluksi, vaikka kansleri ovat kertomusvuonna käsitelleet asian- 4685: aloite asian käsittelyyn olisikin tullut joltakin ajajien ja yleisten oikeusavustajien kurinpito- 4686: muulta taholta. asioita alla olevien tilastojen osoittamin tavoin. 4687: 4688: Suomen Asianajajaliiton käsittelemät asiat v. 1987 4689: 4690: Kanteluja ja aloitteita Määrätyt rangaistusseuraamukset 4691: 4692: Liitosta 4693: käsitelty hylätty toimenpiteitä erottaminen Varoitus Huomautus 4694: 4695: 112 78 35*) - 11 **) 24 4696: 4697: 4698: *) Yhdessä asiassa aiheutunut toimenpiteitä kahta asianajajaa vastaan. 4699: **) 1 julkinen varoitus. 4700: 4701: 4702: 4703: 4704: Oikeuskanslerin käsittelemät asiat 4705: 4706: Kantelujen aiheuttamat toimenpiteet 4707: 4708: 4709: Kantelu ja Kantelun kohteena olleita Siirretty Suomen Asianajaja- Ei ollut aihetta enempiin 4710: liiton käsiteltäväksi toimenpiteisiin 4711: 4712: yleisiä yleisiä yleisiä 4713: käsitelty hylätty asianajajia oikeus- asianajajia oikeus- asianajajia oikeus- 4714: avustajia avustajia avustajia 4715: 4716: 69 58 58 11 11 - 47 11 4717: 91 4718: 4719: 4720: 4721: 4722: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 4723: 4724: 4725: Kysymys poliisin toiminnasta pankkiryöstöä ja Julkisessa sanassa kohdistettiin osittain var- 4726: panttivankien ottamista koskevassa tapaukses- sin voimakasta arvostelua poliisin toimintaan. 4727: sa. - Poliisiylijohtajan huomiota kiinnitetty Erityisesti poliisin johtotoimien järjestely en- 4728: poliisitoiminnan järjestelyissä esiintyneisiin nen räjähdystä asetettiin kyseenalaiseksi polii- 4729: puutteisiin. - Sisäasiainministeriölie esitetty siylijohtaja Olli Urposen todettua tiedotustilai- 4730: toimenpiteisiin ryhtymistä poliisitoiminnan suudessa 9.8.1986 Mikkelin läänin poliisijoh- 4731: johdon ja koulutuksen järjestämistä koskevien don olleen vastuussa poliisitoiminnasta Mikke- 4732: säännösten ja määräysten tarkistamiseksi. Mi- lissä aluevastuujärjestelmän mukaisesti ja osan 4733: nisteriön edellytetty kiinnittävän huomiota voi- poliisijohdosta omatessa toisenlaisen käsityk- 4734: makeinojen käyttöasenteisiin poliisin aseen- sen. Esitettiin myös arvostelua siitä, että polii- 4735: käyttöä koskevissa ohjeissa. sin toimintaa johdettiin Helsingistä eikä tapah- 4736: tumapaikkakunnalla Mikkelissä. Lehtikirjoi- 4737: tuksissa arvioitiin poliisin toimintaa koskevat 4738: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös nro määräykset puutteellisiksi sen vuoksi, että niis- 4739: 716/18.2.1987, dnro 26/cc 1986. 4740: sä ei ollut määritelty johtosuhteitten järjestelyä 4741: tällaisten erityistilanteiden varalta. Poliisin 4742: "Oikeuskanslerin päätös asiassa, jo- johtotoimien järjestelyyn liittyen poliisin 4743: ka koskee Helsingin Jakomäessä aseenkäyttöön kiinnitettiin huomiota, erityises- 4744: 8.8.1986 tehtyä pankkiryöstöä, pantti- ti sen osalta, miksi ja kenen määräyksestä 4745: vankien ottamista ja näitä seuranneita poliisi ampui. 4746: tapahtumia, jotka päättyivät seuraava- 4747: na päivänä räjähdykseen Mikkelissä, Kun julkisen sanan mukaan toisaalta ylim- 4748: sekä poliisin toimintaa tapahtumasar- män poliisijohdon ja operaatioon osallistunei- 4749: jan aikana. Annettu Helsingissä, valtio- den muiden poliisiviranomaisten välillä oli syn- 4750: neuvoston oikeuskanslerinvirastossa 18 tynyt epäselvyyttä vastuukysymyksistä ja kun 4751: päivänä helmikuuta 1987. toisaalta oli vaadittu asian puolueetonta selvit- 4752: tämistä, otin ylimpänä syyttäjänä ja oikeus- 4753: kanslerin ohjesäännön 1 §:n nojalla 11.8.1986 4754: 1. Lähtökohdista harkittavakseni, olivatko viranomaiset mene- 4755: telleet asiassa virheellisesti ja oliko tämän joh- 4756: Radiossa, televisiossa ja lehdistössä selostet- dosta tai muuten oikeuskanslerin puolelta 4757: tiin laajasti Helsingin kaupungista olleen sau- mahdollisesti aihetta asiassa oikeudellisiin toi- 4758: maajan Jorma Kalevi Takalan suorittamaa menpiteisiin. 4759: pankkiryöstöä sekä hänen pakomatkaansa au- Tässä tarkoituksessa määräsin keskusrikos- 4760: tolla panttivankeineen Mikkelissä tapahtunee- poliisin suorittamaan perusteellisen tutkimuk- 4761: seen räjähdykseen saakka, jossa autoa kuljet- sen asiasta kokonaisuudessaan ja erityisesti 4762: tanut opiskelija Jukka Tauno Antero Häkki- niiden tilanteiden selvittämiseksi, jotka liittyi- 4763: nen ja Takala saivat surmansa. vät tapahtumasarjan loppuvaiheisiin Mikkelis- 4764: 92 4765: 4766: sä. To!esin sa~a.lla, että poliisiylijohtaja Urpo- 3.1. Jakomäen tapahtumat 4767: nen oh tuollom JO 9.8.1986 määrännyt keskus- 4768: rikospoliisin pääosaston tutkimaan asiaa. Jorma Kalevi Takala, jonka henkilöllisyys 4769: selvisi. vasta Mikkelissä tapahtuneen räjähdyk- 4770: sen Jälkeen tehdyissä tutkimuksissa oli 4771: 8.8.1986 noin kello 13.40 tullut Helsingin Ja- 4772: 2. Saadut selvitykset komäessä, Jakomäenkuja 1:ssä sijaitsevaan 4773: Kansallis-Osake-Pankin konttoriin naamioitu- 4774: . '"!'utkinnassa on laadittu poliisitutkintapöytä- neena mustaan sukasta tehtyyn huppuun. Ta- 4775: kirJa n:o R 73/86, joka on päivätty 3.9.1986. kala oli aseistautunut luvattomasti hallussaan 4776: Tutkintapöytäkirja on toimitettu oikeuskansle- pitämillään ns. katkaistulla haulikolla ja pat- 4777: rinvirastoon 5. 9.1986. Pöytäkirjan 41 liitteestä ruunoilla. Lisäksi hänellä oli ollut mukanaan 4778: suurin osa seurasi pöytäkirjaa. Muut liitteet on kassi, jossa oli noin sata kappaletta 20 cm:n 4779: toimitettu oikeuskanslerinvirastoon 14.10. ja pituisia dynamiittipatruunoita eli yli kymme- 4780: 23.10.1986. Asiaan liittyvät lääkärinlausunnot nen kiloa dynamiittia ja muutamia nalleja. 4781: ovat saapuneet oikeuskanslerinvirastoon 15 .1. Nämä räjähdysaineet Takala oli ilmeisesti 4782: 1987. Keskusrikospoliisin vs. päällikkö, toimis- anastanut 2.7.1986 Sipoon Louhinta Oy:n va- 4783: topäällikkö Kaarlo Nummela on useita kertoja rastosta Vantaalta (tutkintapöytäkirjan liite 4784: selostanut oikeuskanslerinvirastossa tutkinnan 41). Räjähdysaineeseen oli kytketty !aukaisin 4785: edistymistä. joka Takalalla oli ollut kädessään hänen tulles~ 4786: Asiaa oikeuskanslerinvirastossa tutkittaessa saan pankkiin. Takala oli ilmoittanut pankissa 4787: tapahtumien kulkuun on perehdytty erityisesti oleville, että kyseessä oli ryöstö. Takala oli 4788: vertaamalla ylikomisario Risto Metsäniityn ilmoittanut räjäyttävänsä dynamiitin, mikäli 4789: Helsingin poliisilaitoksen hälytyskeskuksen hänen määräyksiänsä ei noudatettaisi, ja käs- 4790: johtoryhmän huoneessa ja hälytyskeskuksessa kenyt pankin henkilökunnan sekä pankissa 4791: tapahtumien kuluessa päiväkirjan muotoon olleiden asiakkaiden siirtyä asiakastilan puolel- 4792: laatimaa muistiota ja ylikonstaapeli Olli Haa- le. ~ankk!salin päätyyn. Takalan käskystä pan- 4793: pasen vastaavanlaista erillistä, lähinnä viesti- km)ohtaJa Seppo Jääskeläinen oli lukinnut 4794: tykseen perustuvaa muistiota (tutkintapöytä- konttorin ovet ja vetänyt verhot ikkunoiden 4795: kirjan liitteet 5/1 ja 5/2), johtokeskuksen vies- eteen. 4796: tintää koskevia, keskusrikospoliisin toimesta Näin Takala oli laittomasti uhkaamalla riis- 4797: kirjoitettuun muotoon saatettuja äänitallentei- !änyt .vapauden seuraavilta henkilöiltä: pankin- 4798: ta (tutkintapöytäkirjan liite 32) ja tutkiotapöy- JOhtaJa Seppo Jääskeläinen, pankkitoimihenki- 4799: täkirjaan sisältyviä kuulustelukertomuksia kes- lö Anita Siikanen, pankkitoimihenkilö Tuula 4800: kenään. Silvennoinen, pankkitoimihenkilö Kristina Si- 4801: Olen myös tutustunut keskusrikospoliisin ke- n!n, pankkitoimihenkilö Kirsti Sandin, opiske- 4802: räämään, asiaan liittyvään valokuva- ja kuva- lija, pankkitoimihenkilö Anne Grundström 4803: nauhamateriaaliin sekä saanut suullista lisäsel- opiskelija, pankkitoimihenkilö Anne Hämäläi~ 4804: ~en, opis~elija Heli Lautala, liikkeenharjoitta- 4805: vitystä oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen 4806: suorittaneelta vs. professori Antti Penttilältä Ja Heikki Salama, lastentarhanopettaja Mare 4807: sekä keskusrikospoliisin rikoslaboratoriolta. Siivikko, opiskelija Jukka Häkkinen, eläkeläi- 4808: Keskusrikospoliisi on kehotuksestani suorit- nen Sylvi Jokela ja liikkeenharjoittaja Armas 4809: tanut lisätutkinnan, jossa laadittu lisätutkinta- Heinonen, joista kaksi viimeksi mainittua Ta- 4810: pöytäkirja on toimitettu oikeuskanslerinviras- kala oli vapauttanut noin 15 minuutin kulut- 4811: toon. tua. 4812: He!singin poliisilaitokselle oli tehty hälytys 4813: pankista välittömästi Takalan tultua kontto- 4814: riin. Paikalle oli lähetetty heti poliisipartioita. 4815: Asi~s!a . oli tiedotettu välittömästi Helsingin 4816: 3. Tapahtumien kulku poh1Sllmtoksen rikospoliisilinjan johtajalle 4817: M~uri Jaakkolalle ja järjestyspoliisilinjan joh- 4818: Poliisitutkintapöytäkirjoista ja niiden liittei- tajalle, apulaispoliisimestari Johan Rioteelle 4819: nä olevista asiakirjoista on tutkittavana olevien jotka saatuaan tilanneselostuksen ja Rintee~ 4820: tapahtumien osalta ilmennyt seuraavaa. ilmoitettua asiasta poliisimestarille ja sisäasi- 4821: 93 4822: 4823: ainministeriöön, olivat siirtyneet Pasilassa ole- ampua edellyttäen, että panttivankien turvalli- 4824: vaan poliisilaitoksen johtokeskukseen johta- suus oli taattu. Myöhemmässä vaiheessa, kun 4825: maan poliisin toimintaa. Poliisimestarin, polii- paikalla oli myös johtokeskukseen kello 17.30 4826: sikomentaja Tapani Elomaan saavuttua johto- saapunut poliisiylijohtaja Urponen, Elomaa oli 4827: keskukseen kello 14.34 hän oli ottanut johdon todennut edellä tarkoitetun toimintakäskynsä 4828: itselleen. Elomaan apuna oli toiminut poliisi- olleen edelleen voimassa. 4829: laitoksen johtoryhmä, johon olivat kuuluneet Poliisi oli noutanut Kansallis-Osake-Pankin 4830: muiden muassa Rinne ja Jaakkola. pääkonttorista rahoja, joista oli tutkiotapöytä- 4831: Poliisilaitoksen III alueosaston johtaja, yli- kirjan mukaan luovutettu Takalalle 1.000.000 4832: komisario Martti Vottonen oli saanut tiedon markkaa, ja samalla toimittanut Takalan vaa- 4833: asiasta vähän ennen kello 14.00. Hän oli siirty- timat tavarat. Takala ei kuitenkaan ollut hy- 4834: nyt tapahtumapaikalle Jakomäkeen ja ottanut väksynyt autoja, jotka poliisi olisi ollut valmis 4835: johtoonsa poliisin toiminnan siellä. Apulaispo- hänelle toimittamaan. Takala oli lisäksi pankin 4836: liisimestari Rinne oli hälyttänyt Helsingin polii- konttorista vaatinut kaikki 50 markan ja sitä 4837: silaitoksen Karhu-valmiusyksikön Jakomä- suuremmat setelirahat sekä Yhdysvaltain ja 4838: keen. Sen johtajana oli komisario Pauli Mati- Saksan Liittotasavallan valuuttaa. Hänelle oli 4839: lainen. konttorista luovutettu poliisitutkintapöytäkir- 4840: Takalan määräyksestä pankinjohtaja Jääs- jan mukaan rahaa ja valuuttaa yhteensä 66.448 4841: keläinen oli ilmoittanut puhelimitse kello 14.22 markan arvosta. 4842: poliisille, että konttoriin oli toimitettava Taka- Takala oli sittemmin vaatinut pakomatkaa 4843: lalle rahaa 2,5 miljoonaa markkaa, kaksi huo- varten käyttöönsä Jääskeläisen omistaman 4844: paa, leveää teippiä ja kolmet käsiraudat sekä henkilöauton, joka toimitettiin hänelle kontto- 4845: henkilöauto. Jääskeläinen oli poliisiiie ilmoit- rin oven eteen. Takala oli määrännyt pantti- 4846: tanut myös Takalan hallussa olleesta dynamii- vankeina edelleen mukaansa Häkkisen, Hämä- 4847: tista ja sen määrästä. Poliisi oli ryhtynyt toi- läisen ja Siikasen, joista Häkkisen oli toimitta- 4848: miin rahojen, auton ja tavaroiden hankkimi- va auton kuljettajana. Autoon Takala oli otta- 4849: seksi ja toimittamiseksi Takalalle. nut mukaan anastamansa rahat sekä aseensa ja 4850: Johtoryhmälle oli välitetty pankista Takalan räjähdysaineensa. Takala oli pankin tiloista 4851: uhkaus, että jos poliisi tekisi rynnäkön pank- siirtynyt panttivankeineen autoon noin kello 4852: kiin tai päästäisi kaasua pankkisaliin, Takala 19.55. Tällöin Takala oli ollut näkösuojassa 4853: räjäyttäisi hallussaan olleen dynamiitin välittö- levitetyn huovan alla, ja panttivangit olivat 4854: mästi. Kun rikoksentekijä oli edellä mainituista olleet tiiviisti hänen ympäriilään. 4855: ja poliisitutkintapöytäkirjassa tarkemmin ku- 4856: vatuista syistä todettu erittäin vaaralliseksi ja 4857: kun useiden henkilöiden henki oli saatavien 3.2. Matka Jakomäestä Mikkeliin 4858: asiatietojen mukaan ollut ilmeisessä vaarassa, 4859: johtoryhmässä oli keskusteltu hänen eliminoi- 3 .2.1. Lähtö Jakomäestä 4860: misestaan äärimmäisenä keinona panttivankien 4861: hengen pelastamiseksi. Keskustelun tuloksena Takalan käyttöönsä ottama auto oli lähtenyt 4862: oli johtokeskuksessa silloin olleelle Karhu-yksi- Häkkisen kuljettamana Jakomäestä noin kello 4863: kön johtajalle Matilaiselle annettu tehtäväksi 19.55. Tässä vaiheessa pankkiin jääneet pantti- 4864: suunnitella rynnäkkö pankkiin panttivankien vangit olivat vapautuneet. 4865: vapauttamiseksi, Takalan eliminoiminen pank- Takalan vaatimuksesta apulaispoliisimestari 4866: kiin ampumalla, Takalan eliminoiminen hänen Rinne oli antanut määräyksen, jonka mukaan 4867: siirtyessään pankista autoon sekä kahden mie- Takalan auton liikkeelle lähtiessä sen edessä ja 4868: hen komentaminen helikoptereihin ja toiminta- takana tuli kulkea poliisin tunnuksin varustettu 4869: ohjeiden antaminen heille, jos Takalan auto virka-auto siihen saakka, kunnes niiden oli 4870: pysähtyisi ja hän yrittäisi paeta siitä. Takalan antamasta valomerkistä poistuttava. 4871: Matilaisen arvioitua Jakomäessä tilanteen Helsingin poliisilaitoksen rikospoliisilinjan 4872: hän oli todennut apulaispoliisimestari Rinteel- komisario Mauno Tuominen, joka oli Jakomä- 4873: le, että toimintamahdollisuus olisi vain Taka- essä suorittanut eräitä tehtäviä, oli lähtenyt 4874: lan siirtyessä pankista autoon. Rinne oli välit- ajoneuvoseurantaan tottuneiden kuuden alai- 4875: tänyt kello 16.52 Matilaiselle poliisikomentaja sensa kanssa seuraamaan Takalaa kolmella 4876: Elomaan käskyn, että siinä vaiheessa voisi siviiliajoneuvolla. Rinteen määräyksestä 4877: 94 4878: 4879: Karhu-yksikkö oli lähtenyt komisario Matilai- oli selostanut puhelimitse Mikkelin läänin apu- 4880: sen johdolla seuraamaan Takalaa. laispoliisitarkastajalle Esko Ruokoselle, joka 4881: Liikkuvan poliisin partioita ja moottoripyö- oli Mikkelin poliisilaitoksella, tilannetta sanot- 4882: räpoliiseja, joita oli Helsingin poliisilaitoksen tuna aikana ja poliisijohdon pyrkimyksiä neu- 4883: avuksi komennettu Jakomäkeen ja sen lähistöl- votella Takalan kanssa. Keskustelussa Urpo- 4884: le mahdollisia tehtäviä varten, oli liittynyt mu- nen oli maininnut Karhu-yksikön ja komisario 4885: kaan, samoin Jakomäessä olleet kaksi koira- Matilaisen mukana olon. Ruokonen oli toden- 4886: partiota. nut siihen, että Takalaa seuranneilla poliiseilla 4887: Poliisikomentaja Elomaa on kertonut anta- oli valmiudet tilannejohtamiseen. 4888: neensa Takalan liikkeellelähdön jälkeen mää- Matkan aikana Matilainen oli useita kertoja 4889: räyksen poliisipartioille lähteä seuraamaan Ta- tarkistanut Helsingin johtokeskuksesta, oliko 4890: kalaa autoilla ja kahdella helikopterilla. Karhu-yksikölle annettu toimintakäsky eli oi- 4891: Lisäksi myöhemmässä vaiheessa liikkuvan keus käyttää ampuma-asetta Takalan eliminoi- 4892: poliisin apulaispäällikkö Erkki Hietanen, joka IDiseksi edelleen voimassa. Johtokeskuksen il- 4893: toimi johtoryhmän avustajana, oli määrännyt moitusten mukaan käsky oli voimassa siten 4894: 20 liikkuvan poliisin miestä seuraamaan tilan- rajoitettuna, että asetta sai käyttää ainoastaan 4895: netta siltä varalta, että matkan varrella, esi- panttivankien turvallisuuden sitä vaatiessa. 4896: merkiksi Lahdessa, olisi tarvittu poliisivoimia 4897: eristämistehtävissä. Myöhemmässä vaiheessa 4898: mukaan oli liittynyt vielä yksittäisiä poliisipar- 4899: tioita eri poliisipiireistä. Takalaa oli komisario 3.2.3. Tapahtumista matkan aikana 4900: Tuomisen kertoman mukaan seurannut lukui- 4901: sista poliisiautoista muodostunut, noin 300- Poliisin tavoitteena oli matkan aikana saada 4902: 400 metrin pituinen ajoneuvojono. Takala pysähtymään neuvottelutilaisuutta var- 4903: Häkkinen oli Takalan määräysten mukaises- ten. Kun Takalan autossa ei ollut viestitysväli- 4904: ti kuljettanut autoa tutkintapöytäkirjasta lä- neitä, poliisi ei ollut onnistunut tässä pyrki- 4905: hemmin ilmenevää reittiä Helsingistä Lahden myksessään. 4906: ja Heinolan kautta Mikkeliin. Kello 23.22 Häkkinen oli ajanut Takalan 4907: auton Kesoil-huoltamolle Lahden ja Heinolan 4908: välillä polttoainetäydennystä varten. Poliisin 4909: 3.2.2. Poliisin johto ja toimenpiteet määräyksestä polttoaineen antaminen oli estet- 4910: ty, kun sitä oli autoon saatu 8,65 litraa. 4911: Takalaa seuranneilla poliisimiehillä ei ollut Takala oli huoltoasemalta poistuessaan jät- 4912: määrättyä kenttätoiminnan johtajaa, jonka tänyt paperille kirjoitetun viestin, jossa hän oli 4913: tehtävänä olisi ollut huolehtia seurannan koko- vaatinut varjostuksen lopettamista, radiopu- 4914: naisjärjestelyistä ja Takalan autoa seurannei- helinta, polttoainetta ja uuden auton. Poliisin 4915: den kaikkien poliisimiesten toiminnan johtami- toimesta oli jätetty maantien varteen Otavassa 4916: sesta matkan edetessä. Helsingissä oleva johto- ennen Mikkeliä Takalalle tarkoitettu viesti, 4917: ryhmä tosin oli matkan aikana antanut joita- jossa häntä oli pyydetty pysähtymään ja neu- 4918: kin seurantaa koskevia toimintaohjeita komi- vottelemaan radiopuhelimesta. Viestillä ei ollut 4919: sario Tuomiselle ja komisario Matilaiselle. kuitenkaan ollut vaikutusta. 4920: Poliisiylijohtaja Urponen oli ryhtynyt johta- Takalan lähestyessä Mikkeliä apulaispoliisi- 4921: maan poliisin toimintaa Takalan poistuttua tarkastaja Ruokonen oli saanut Helsingin joh- 4922: Helsingistä. Poliisikomentaja Elomaa oli jää- tokeskuksesta tehtäväkseen huolehtia huolto- 4923: nyt johtokeskukseen ja toiminut siellä muiden asemien sulkemisesta, poliisiautojen sijoittami- 4924: johtoryhmään kuuluneiden kanssa Urposen sesta oletetun reitin varteen ja viestityksen 4925: avustajana. Urponen ei tässä vaiheessa ollut järjestelystä sen varalta, että Takalan matka 4926: muuttanut Elomaan aiemmin antamia aseen olisi jatkunut Mikkelistä eteenpäin. 4927: käyttämistä ja auton seurantaa koskevia käs- Matkan aikana komisario Tuominen ja ko- 4928: kyjä. misario Matilainen olivat saaneet eräitä toi- 4929: Helsingin johtokeskuksesta oli matkan aika- minta-ohjeita Helsingin johtokeskuksesta. 4930: na otettu yhteyttä eri läänien poliisijohtoon ja Poliisin viestiyhteyksissä oli ajoittain vai- 4931: annettu ohjeita toimintavalmiuden lisäämisek- keuksia poliisiradion heikon kuuluvuuden ja 4932: si. Noin kello 23.00 poliisiylijohtaja Urponen häiriöiden vuoksi. 4933: 95 4934: 4935: 3.3. Tapahtumat Mikkelissä päällä vallitsevan tilanteen edellyttämällä taval- 4936: la. 4937: 3.3 .1. Takalan auton ja poliisiautojen 4938: pysähtyminen 4939: 3.3.2. Neuvottelujen käyminen 4940: Takalan käytössä ollut henkilöauto oli yöllä 4941: noin kello 01.00 aikaan saapunut Mikkelin Takalan pysäytettyä autonsa olivat autoa 4942: kaupunkiin, jossa Häkkinen oli Takalan mää- seuranneet poliisimiehet noin kello 01.20 al- 4943: räysten mukaisesti kuljettanut autoa kiertele- kaen käyneet Takalan kanssa neuvotteluja sii- 4944: mällä ympäri kaupungin keskustaa eri katuja tä, millä ehdoilla Takala olisi suostunut va- 4945: pitkin. Tällöin auton perässä ajaneessa poliisi- pauttamaan autossaan panttivankeina olleet 4946: autossa ollut ylikonstaapeli Jussi Makkula oli henkilöt sekä luovuttamaan pois räjähdysai- 4947: poliisiauton kaiuttimella useita kertoja kehot- neet ja aseensa. Neuvottelujen käyminen oli 4948: tanut Takalaa pysäyttämään auton neuvottelu- ollut pääasiassa komisario Tuomisen sekä hä- 4949: tilanteen aikaansaamiseksi. Lopulta Takala oli nen apunaan toimineiden ylikonstaapeli Tapio 4950: noin kello 01.10 aikaan käskenyt Häkkistä Husson ja rikosylikonstaapeli Paavo Selinin 4951: pysäyttämään auton ja ajamaan auton Maa- tehtävänä. Poliisimiehet olivat megafonia käyt- 4952: herrankatu 16:n kohdalla kadun oikeanpuolei- täen yrittäneet päästä neuvotteluyhteyteen Ta- 4953: seen reunaan jalkakäytavälle noin puolen met- kalan kanssa, mutta Takala, joka oli istunut 4954: rin päähän Mikkelin lääninhallituksen raken- auton takaistuimella, ei ollut suostunut itse 4955: nuksesta. Takalan auton perässä ajaneet neljä vastaamaan poliisimiesten neuvottelutarjouk- 4956: poliisiautoa olivat samanaikaisesti pysähtyneet siin, vaan hän oli antanut autossaan panttivan- 4957: siten, että poliisiautot olivat ensin ajaneet Ta- keina olleiden henkilöiden, pääasiassa Hämä- 4958: kalan auton ohitse noin 15-20 metrin päähän läisen, vastata poliisimiesten ehdotuksiin. 4959: ja siellä pysähtyneet sivusuunnassa Maaherran- Poliisin toimintaa Mikkelin torilla oli vai- 4960: kadun poikki, joten autot olivat muodostaneet keuttanut se, ettei poliisin tiedossa ollut, miten 4961: esteen Takalan ajon jatkamiselle. Poliisimies- Takala oli suhtautunut panttivankeihinsa ja 4962: ten kuljettamat muut autot olivat puolestaan millaisena tilanne auton sisällä tulisi jatku- 4963: pysähtyneet Takalan auton taakse ja sivulle. maan. Yhtenä vaikeutena oli lisäksi poliisi- 4964: Suluttaminen oli tapahtunut aluksi osittain miesten ja panttivankien välille muodostunut 4965: oma-aloitteisesti ja osittain ylikonstaapeli Kari jännittynyt tilanne. Toimintaansa suunnitelles- 4966: Tulikouran ohjauksen mukaisesti, ja sitä oli saan poliisi oli vielä joutunut ottamaan huo- 4967: täydennetty Takalan auton ympärille komisa- mioon sen, että Takalan suorittama rikos oli 4968: rio Matilaisen ohjeiden ja määräysten mukaan. ollut hyvin suunniteltu ja että Takalalla oli 4969: Suluttaminen oli käytännössä estänyt Takalan autossaan ollut varsin suuri määrä räjähdysai- 4970: auton poistumisen paikalta. netta, joka sellaisenaan muodosti hengenvaa- 4971: Takalan auton suluttamisen tarkoituksena rallisen uhkan sekä autossa oleville panttivan- 4972: oli poliisimiesten kertoman mukaan ollut neu- geille että ympäristössä oleville ihmisille. 4973: vottelutilanteen aikaansaaminen. Suluttamisen Poliisiylijohtaja Urponen oli apulaispoliisi- 4974: järjestämiseksi ei ollut johtokeskuksesta Hel- mestari Rinteen Helsingistä välittämissä puhe- 4975: singistä annettu kuitenkaan erityistä määräystä linilmoituksissa useita kertoja korostanut neu- 4976: tai ohjetta. Poliisijohto sen sijaan oli useissa vottelujen jatkamisen tärkeyttä ja samalla toi- 4977: puhelinkeskusteluissa erityisesti Tuomiselle, mittanut komisario Tuomiselle ohjeet sellaisis- 4978: mutta myös Matilaiselle ja Mikkelin poliisilai- ta ehdoista, joihin olisi poliisin puolelta ollut 4979: tokselle, antanut ohjeen siitä, että poliisimies- mahdollista suostua tilanteen ratkaisemiseksi. 4980: ten olisi jollakin keinolla ollut järjestettävä Noiden ohjeiden mukaan poliisimiesten oli en- 4981: neuvotteluyhteys Takalan kanssa. Keinona oli- sisijaisesti ollut pyrittävä panttivankien vapaut- 4982: si voitu ensisijaisesti käyttää megafonin tai ns. tamisen varmistamiseen ja lisäksi myös räjäh- 4983: NMT-puhelimen luovuttamista Takalalle, mut- dysaineiden luovuttamiseen sekä Takalan itsen- 4984: ta ohjeen mukaan ne olisi ollut hänelle luovu- sä antautumiseen, mutta kuitenkin poliisimies- 4985: tettava vain joitakin häneltä saatuja myönny- ten oli, jollei neuvotteluissa ollut saavutettavis- 4986: tyksiä vastaan. Ohjeissa oli kuitenkin korostet- sa mitään tuloksia, viime kädessä ollut annet- 4987: tu sitä seikkaa, että neuvottelujen tarkemmat tava Takalan jatkaa matkaansa panttivankien 4988: yksityiskohdat oli ollut syytä päättää paikan ja saaliin kera. Lisäksi Urponen oli Rinteen 4989: 96 4990: 4991: välittämänä toimittanut Tuomiselle tiedon hinnä liikkuvaan poliisiin kuuluneista poliisi- 4992: määräyksestä, jonka mukaan poliisi ei saanut miehistä olivat oma-aloitteisesti ja ilman, että 4993: neuvottelutilanteen aikana käyttää ampuma- kukaan oli heille siitä antanut ohjeita, suoritta- 4994: aseita. neet alueen eristämiseen ja liikenteen ohjaami- 4995: Neuvotteluissa oli aluksi ollut havaittavissa seen kuuluvia tehtäviä yhdessä Mikkelin polii- 4996: edistymistä, mutta neuvottelut eivät olleet kui- silaitoksen ja läheisten poliisipiirien poliisi- 4997: tenkaan johtaneet poliisien asettamaan tavoit- miesten kanssa. Tapahtuma-aikana oli torialu- 4998: teeseen, koska Takalan puolelta oli jatkuvasti eelia ollut varsin runsaasti ravintoloista juuri 4999: esitetty uusia, erilaisia vaatimuksia, joihin po- lähtenyttä yleisöä. Tilanteen ilmeisen vaaralli- 5000: liisimiehet eivät olleet katsoneet voivansa suos- suuden vuoksi poliisimiehet olivat poistaneet 5001: tua. yleisön turvallisen välimatkan päähän Takalan 5002: autosta. 5003: 5004: 3.3.3. Poliisin muu toiminta neuvottelujen 5005: aikana 3.3.4. Neuvottelun päättyminen ja auton 5006: räjähtäminen 5007: Takalan auton ja poliisiautojen pysähdyttyä 5008: oli komisario Matilainen ohjannut Karhu- Poliisimiehet olivat edellä selostetulla tavalla 5009: yksikköön kuuluvien poliisimiestensä toimin- käyneet Takalan autossa olleiden panttivan- 5010: taa siten, että hän oli sijoittanut poliisimiehet kien välityksellä neuvottelua Takalan kanssa 5011: Takalan auton ympärille torialueelle vartioon aina kello 03.46 saakka, jolloin neuvotteluti- 5012: ja tilannetta tarkkailemaan. Jotkut poliisimie- lanne oli varsin lyhyen ajan sisällä voimak- 5013: histä oli sijoitettu ympäröivien rakennusten kaasti kiristynyt. Silloin Takala itse oli ensim- 5014: katoille ja eräät poliisimiehet sisälle lääninhal- mäisen kerran ottanut kantaa poliisien neuvot- 5015: lituksen rakennukseen, jonka ikkunoista he telutarjouksiin ja huutanut ilmeisen kiihtynees- 5016: olivat voineet tarkkailla tapahtumia Takalan sä mielentilassa kovaäänisen uhkauksensa rä- 5017: auton sisällä. jäyttää panoksensa viiden minuutin kuluttua. 5018: Komisario Matilainen oli apulaispoliisimes- Myös panttivangit Hämäläinen ja Siikanen oli- 5019: tari Rinteen välittämänä saanut (kello 01.58) vat ilmeisen kiihtyneessä mielentilassa huuta- 5020: tiedon poliisiylijohtaja Urposen edellä sanotus- neet käsityksiään tilanteesta. 5021: ta määräyksestä, jonka mukaan neuvotteluvai- Takalan autossa kuljettajan paikalla istunut 5022: heen aikana ei ollut saanut ryhtyä aseellisiin Häkkinen oli Takalan käskystä käynnistänyt 5023: toimenpiteisiin. Muunlaisia yksityiskohtaisia samanaikaisesti auton, ajanut hiljaisella no- 5024: toimintaohjeita eivät Matilainen ja Tuominen peudella eteenpäin Maaherrankadulla sivu- 5025: olleet saaneet sen enempää Helsingissä olleen suunnassa seisoneiden, tyhjillään olleiden polii- 5026: poliisijohdon kuin Mikkelin läänin poliisijoh- siautojen luokse ja pysäyttänyt auton siihen. 5027: donkaan taholta. Kun sulun muodostaneissa poliisiautoissa ei 5028: Lisäksi komisario Matilainen on kertonut, ollut sisällä ollut kuljettajia, autoja ei ollut 5029: että hän oli alaisensa poliisimiehen välittämänä voitu nopeasti poistaa. Tällöin poliisi oli vielä 5030: saanut neuvotteluvaiheen aikana tiedon apu- yrittänyt jatkaa neuvottelua. 5031: laispoliisimestari Rinteen ilmoituksesta, jonka Apulaispoliisimestari Rinteen keskustellessa 5032: mukaan Karhu-valmiusyksikkö ei olisi enää kello 03.47 Karhu-yksikön kuljetusautossa ol- 5033: toiminut yksikkönä Mikkelissä, vaan yksik- leeseen puhelimeen vastanneen vanhemman 5034: köön kuuluvat poliisimiehet olisivat toimineet konstaapelin Harri Aaltosen kanssa tämä oli 5035: siellä yksittäisinä poliisimiehinä. Apulaispolii- Rioteelle ilmoittanut, että Takala ei ollut tässä 5036: simestari Rinne puolestaan on kiistänyt anta- vaiheessa vaatinut muuta kuin saada jatkaa 5037: neensa sanottua ilmoitusta, eikä poliisijohdon matkaansa. Kello 03.49 nauhoitetussa uudessa 5038: nauhoitetuissa puhelinkeskusteluissa ole siitä keskustelussa Rinne oli lausunut seuraavaa: 5039: ollut mitään mainintaa. Komisario Matilainen "Joo, tuota noin, jos se nyt lähtee siitä, ni ei 5040: ei ollut oman kertomansa mukaan antanut sitä nyt väkisin käydä estämään mutta että 5041: ilmoituksen vaikuttaa toimintaansa, vaan hän seurataan sitä niinku tähänkin asti." Aaltonen 5042: oli käsittänyt alaistensa poliisimiesten edelleen oli tähän vastannut: "Joo, kyllä." Aaltonen ei 5043: koko ajan toimineen Karhu-yksikkönä. ollut kuitenkaan ehtinyt välittämään Rinteen 5044: Jotkut poliisiautoissa paikalle tulleista, lä- viestiä komisario Matilaiselle, sillä viestitysti- 5045: 97 5046: 5047: lanne oli hyvin lyhyen katkon jälkeen jatku- gen pelastaminen. Tämän vuoksi he olivat 5048: nut, eikä Aaltonen ollut päässyt poistumaan ampuneet ikkunalasin läpi konepistooleillaan 5049: puhelimen äärestä. kumpikin kaksi tähdättyä laukausta Takalaa 5050: Takalan autossa olevien kiihtymystilan li- kohti. 5051: sääntyessä äärimmilleen ja Takalan huudettua Asiassa saatu selvitys ja tekniset lausunnot 5052: edellä kerrotuo räjäytysuhkauksensa olivat sekä Takalan käyttäytyminen niin pankkiryös- 5053: neuvottelua tuolloin hoitanut rikosylikonstaa- tön aikana kuin Mikkelin torillakin viittaavat 5054: peli Selin useita kertoja megafonia käyttäen ja nähdäkseni siihen, että välittömästi laukausten 5055: Karhu-yksikköön kuuluva ylikonstaapeli Tuli- jälkeen Takala, joka oli loppuvaiheessa pitänyt 5056: koura auton edessä huutamalla ja käsillään kädessään koko ajan räjähdyspanokseen kyt- 5057: viittomalla kehottaneet panttivankeja poistu- kettyä laukaisinta, oli ilmeisesti itse laukaissut 5058: maan autosta. Hämäläinen ja Siikanen olivat- räjähdyspanoksen noin kello 03.50 aikaan. Ku- 5059: kin avanneet auton lukittuina olleet ovet, ja he vanauhalta tekemäni havainnon mukaan lau- 5060: kumpikin olivat, ensin Hämäläinen etuistui- kausten ampuminen ja auton räjähtäminen 5061: melta auton oikeanpuoleisen etuoven kautta ja olivat tapahtuneet noin viiden sekunnin kulues- 5062: sen jälkeen Siikanen takaistuimelta auton va- sa siitä, kun Siikanen oli poistunut autosta. 5063: semmanpuoleisen takaoven kautta, päässeet Takala ja autossa vielä ollut Häkkinen olivat 5064: noin kello 03.50 aikaan nopeasti poistumaan syntyneen voimakkaan räjähdyksen seuraukse- 5065: autosta. na saaneet heti surmansa. Helsingin yliopiston 5066: Kuljettajan paikalla auton etuistuimella ollut oikeuslääketieteen laitoksen lääkäri, vs. profes- 5067: Häkkinen ei ollut poliisimiesten kehotuksista sori Antti Penttilä on suorittanut Takalan oi- 5068: huolimatta poistunut autosta. Eräät silminnä- keuslääketieteellisen ruumiinavauksen. Siinä 5069: kijät ovat todistajankertomuksissaan esittä- laaditusta pöytäkirjasta on ilmennyt, ettei Ta- 5070: neet, että myös Häkkinen olisi heidän havain- kalan ruumiin ulkotarkastuksessa ollut havait- 5071: tojensa mukaan liikkunut auton etuistuimella tu pään, kaulan, yläraajojen, vartalon ja ala- 5072: lähemmäksi auton etuovea, jonka Häkkinen raajojen säilyneellä iholla muuta kuin yksi 5073: oli yrittänyt avata. Näistä havainnoistaan sa- halkaisijaltaan pienialainen, säännöllinen, ym- 5074: notut silminnäkijät olivat päätelleet, että myös pyränmuotoinen haava ihossa vasemman sää- 5075: Häkkinen olisi pyrkinyt noudattamaan poliisin ren ylä-etuosassa. Edellä mainituilla alueilla 5076: kehotusta ja yrittänyt päästä poistumaan au- havaittujen ruhjehaavojen onteloissa ei ollut 5077: tosta. Tarkastuspöytäkirjan (tutkintapöytäkir- todettu yhtään tyypillistä ampumahaavan ai- 5078: jan liite 10) mukaan kyseisen oven lukitusnappi heuttamaa haavakanavaa. Lausunnossaan vs. 5079: oli räjähdyksen jälkeen ollut ala-asennossa ja professori Penttilä on sanotun ainoan silmä- 5080: ovi siten räjähdyshetkellä ilmeisesti lukittuna. määräisesti havaitun, luodin tuloaukkoa muis- 5081: Välittömästi sen jälkeen kun Hämäläinen ja tuttavan pyöreähkön, vasemman säären etu- 5082: Siikanen olivat poistuneet autosta, komisario pinnalla yläosassa ihossa sijainneen haavan 5083: Matilainen, joka kertomansa mukaan oli to- osalta vielä esittänyt, että haavan sijainnin, sen 5084: dennut Takalan olleen ilmeisessä kiihtymysti- alla olleen laajan haavaontelon ja alempana 5085: lassa, oli pelastaakseen autoon jääneen pantti- olleen ruhjehaavan huomioon ottaen oli ollut 5086: vangin Häkkisen hengen antanut alaiselleen, erittäin epätodennäköistä, että haava olisi ollut 5087: lähimpänä autoa olleelle ylikonstaapeli Tuli- ampuma-aseen aiheuttama. Myöskään Häkki- 5088: kouralle hyökkäyskäskyn. Tällöin Tulikoura sen ruumiissa ei ole asianomaisen ruumiin- 5089: oli syöksynyt auton eteen ja ampunut konepis- avauspöytäkirjan mukaan havaittu luotien osu- 5090: toolilla auton tuulilasin läpi kaksi tähdättyä majälkiä. 5091: laukausta auton takaistuimella ollutta Takalaa Totean tältä osin lisäksi, että poliisitutkin- 5092: kohti. nassa kuulusteltu liikkeenharjoittaja Hannu 5093: Mikkelin lääninhallituksen rakennuksessa si- Mielonen on kertonut, että hän oli kuljettanut 5094: sällä olleet Karhu-yksikköön kuuluneet poliisi- Takalan ruumiin ruumiinavauspaikalle. Kun 5095: miehet, ylikonstaapeli Raimo Sundholm ja Mielonen oli avannut ruumiin yllä olleen nah- 5096: vanhempi konstaapeli Jari Peltonen, jotka oli- kapuseron, oli sen sisältä pudonnut konepis- 5097: vat koko ajan tarkkailleet tilanteen kehittymis- toolin luoti. Ruumiinavauspöytäkirjasta ei 5098: tä lääninhallituksen ikkunoista, olivat Tulikou- edellisessä kappaleessa mainittua lausumaa lu- 5099: ran laukaukset kuultuaan käsittäneet, että am- kuunottamatta saada selvitystä sen osalta, on- 5100: pumisen tarkoituksena oli ollut Häkkisen hen- ko ja millä tavoin luoti mahdollisesti sattunut 5101: 5102: 13 380886G 5103: 98 5104: 5105: Takalaan. Asiakirjoista ei ole saatavissa selvi- tarkempia tietoja tapahtumista ja antanut oh- 5106: tystä myöskään siitä, olivatko poliisimiesten jeita eräistä lisäjärjestelyistä. 5107: ampumat muut luodit mahdollisesti osuneet Apulaispoliisitarkastaja Ruokonen oli tapah- 5108: Takalan vartalon alaosaan. tumien aikana ollut sisällä Mikkelin poliisilai- 5109: Räjähdyksen seurauksena olivat ylikonstaa- toksen tiloissa. Ruokonen tai ketkään muut- 5110: peli Tulikoura ja ylikonstaapeli Makkula louk- kaan Mikkelin läänin poliisijohtoon kuuluvat 5111: kaantuneet saaden vaikeita ruumiinvammoja. henkilöt eivät olleet käyneet torialueella seu- 5112: Lisäksi useat muut poliisimiehet sekä Anita raamassa tapahtumia paikan päällä eivätkä 5113: Siikanen ja lääninhallituksen rakennuksessa ol- antaneet mitään ohjeita tapahtumapaikalla ol- 5114: lut vahtimestari Raimo Pöyhönen olivat louk- leille komisario Matilaiselle tai komisario Tuo- 5115: kaantuneet saaden vähäisempiä ruumiinvam- miselle taikka muillekaan poliisimiehille. - 5116: moja. Räjähdyksestä oli aiheutunut myös Mikkelin poliisilaitoksen tilat sijaitsevat noin 5117: omaisuusvahinkoja, sillä Jääskeläisen auto ja sadan metrin päässä ja näköetäisyydellä tapah- 5118: kaksi poliisiautoa olivat vaurioituneet korjaus- tumapaikasta. 5119: kelvottomiksi, minkä lisäksi 11 muuta poliisi- 5120: autoa oli saanut vähäisempiä vaurioita. Myös 5121: Takalan Kansallis-Osake-Pankista haltuunsa 3.3.6. Muita havaintoja 5122: saarnat rahat olivat suurimmaksi osaksi tuhou- 5123: tuneet räjähdyksessä. Mikkelin kaupungin Useat poliisitutkinnan yhteydessä kuullut 5124: omistamat liikennevalot ja katurakenteet olivat muut kuin Matilaisen ja Tuomisen suoranaisi- 5125: vaurioituneet. Lisäksi oli useille muille asian- na alaisina olleet poliisimiehet ovat esittäneet 5126: omistajille aiheutunut poliisitutkintapöytäkir- arvostelevia käsityksiä poliisitoiminnan johta- 5127: jassa kuvattuja vaurioita ja vahinkoja. misesta Mikkelin kaupungissa sattuneiden ta- 5128: pahtumien aikana, kun sitä heiltä oli erikseen 5129: tiedusteltu. He ovat lähinnä arvostelleet sitä, 5130: 3.3.5. Läänin poliisijohdon toiminta ettei heidän toimintansa johtamista torialueella 5131: ollut järjestetty asianmukaisella tavalla. 5132: Asiakirjoista on käynyt selville, että Helsin- Takalaa Helsingistä seuranneiden poliisi- 5133: gissä poliisijohdon johtokeskuksessa läsnä ol- miesten työvuorot olivat muodostuneet sangen 5134: lut sisäasiainministeriön poliisiosaston ylitar- pitkiksi. Osa heistä oli aloittanut työvuoronsa 5135: kastaja Teuvo Veijalainen oli poliisiylijohtaja jo aamulla 8.8.1986. 5136: Urposelta saamansa määräyksen mukaan soit- 5137: tanut puhelimitse 8.8.1986 illalla kello 20.59 5138: aikaan Mikkelin poliisilaitoksen päivystävälle 4. Ratkaisu 5139: komisariolle Pellervo Nybergille ja tälle ilmoit- 5140: tanut, että Mikkelissä oli kiireen vilkkaa ruvet- 4.1. Poliisitoiminnan johtaminen 5141: tava kohottamaan valmiutta. Edelleen Veijalai- 5142: nen oli Nybergille ilmoittanut, että tämän teh- 4.1.1. Toiminnan alkuvaiheet 5143: tävänä oli ollut ottaa yhteyttä poliisin läänin- 5144: johtoon, jota oli asiasta informoitava. Läänin- Hälytyksen jälkeen Helsingin poliisilaitok- 5145: johdolle oli myös kerrottava, että heidän pitäi- sessa ryhdyttiin viipymättä poliisin toiminnan 5146: si järjestää Mikkelissä valmius. Vielä Veijalai- johtamisen järjestämiseksi niihin toimenpitei- 5147: nen oli todennut, että lääninjohto ilmeisesti siin, joita tämänkaltaisessa vakavassa tilantees- 5148: joutuisi toimimaan aika itsenäisesti siten, että sa edellytetään Helsingin poliisilaitoksen 5149: se joutuisi ottamaan aika pitkälle vastuun toi- 18.11.1980 antamassa erityiskäskyssä n:o 4/ 5150: minnasta. Karhu-yksikön partioista olisi kyllä 1980. Toiminnan ylimpänä johtajana oli polii- 5151: saatavissa asiantuntijoita. sikomentaja Elomaa apunaan poliisilaitoksen 5152: Komisario Nyberg oli kertomansa mukaan ylimmistä poliisimiehistä muodostettu mainit- 5153: hälyttänyt Mikkelin läänin apulaispoliisitarkas- tuun erityiskäskyyn perustuva johtoryhmä. Ta- 5154: tajan Esko Ruokosen, joka oli jonkin ajan pahtumapaikalla Jakomäessä kenttätoiminnan 5155: kuluttua saapunut Mikkelin poliisilaitokselle. johtajana oli asianomaisen alueosaston johtaja 5156: Ruokonen oli illan ja yön kuluessa ottanut sanotun erityiskäskyn mukaisesti. Helsingin 5157: useita kertoja puhelimitse yhteyttä poliisiyli- poliisilaitoksen valmiusyksikkö Karhu oli häly- 5158: johtaja Urposeen, joka oli hänelle kertonut tetty paikalle Helsingin poliisilaitoksen 5159: 99 5160: 5161: 19.9.1985 antaman erityiskäskyn n:o 2/1985 varsinaisesti ollut ottanut toiminnan johtoa 5162: mukaisesti. Yksikkö toimi joukkueenjohtajan- itselleen. 5163: sa, komisario Matilaisen johdossa. Mainittua 5164: yksikköä voidaan määräysten mukaan käyttää 5165: koko maassa. 4.1.3. Poliisin lääninjohto 5166: Takalan lähdettyä Jakomäestä kenttäjohdos- 5167: sa ollut ylikomisario Vottonen jäi paikalle Poliisin lääninjohdon osalta totean seuraa- 5168: johtamaan niitä poliisin toimenpiteitä, joita vaa. 5169: tilanteen jälkiselvittely siellä edellytti. Poliisiasetuksen (737 /85) 6 § :n 1 momentin 5170: 3 kohdan mukaan poliisitoiminnan johtovas- 5171: tuun järjestäminen tai toiminnan johtaminen 5172: 4.1.2. Takalan seurannan järjestely ja erityistilanteissa kuuluu poliisin lääninjohdon 5173: valmiusyksikön toiminta tehtäviin. Toisaalta läänin ylin poliisijohto, 5174: poliisitarkastaja ja apulaispoliisitarkastaja ovat 5175: Saadusta selvityksestä on käynyt ilmi, ettei poliisiasetuksen 7 §:n 1 momentin nojalla aino- 5176: kaikille Takalan autoa seuranneille poliisimie- astaan paikallispoliisin ja lääninhallituksen 5177: hille ollut annettu nimenomaista määräystä alaisiksi määrättyjen poliisin yksikköjen henki- 5178: tähän tehtävään. Matkaan lähteneille poliisi- löstön esimiehiä. 5179: miehille ei ollut myöskään määrätty yhteistä Poliisiylijohtaja Urponen näyttää edellyttä- 5180: johtajaa, vaikka tällaisen johtajan määräämi- neen apulaispoliisitarkastaja Ruokoselta aktii- 5181: seen olisi erityisesti tässä tilanteessa ollut pe- visempaa johtamista Mikkelissä. Urponen ei 5182: rusteltua aihetta toimintaan osallistuneiden po- ole kuitenkaan selvästi määrännyt Ruokosta 5183: liisimiesten suuren lukumäärän vuoksi. kerrotun kokonaistilanteen tilannejohtajaksi, 5184: Käytännössä poliisin toiminnasta niin seu- eikä Ruokosen, joka sinänsä oli suorittanut 5185: rannan kuin neuvottelupyrkimystenkin osalta hänelle annetut erityistehtävät, voida edellyttää 5186: matkan aikana vastasi komisario Tuominen, omasta aloitteestaan ryhtyvän johtamaan mui- 5187: jonka johdossa ilman eri määräystä oli vain ta kuin Mikkelin lääninjohdon alaisia poliisi- 5188: hänen alaisensa kuusi poliisimiestä. Komisario miehiä. 5189: Matilainen puolestaan johti ainoastaan Karhu- Vaikka Ruokonen läänin apulaispoliisitar- 5190: yksikköä. Helsingissä Jakomäkeen hälytetyt kastajana siten oli koko tilanteen ajan vain 5191: liikkuvan poliisin pääosaston miehet oli alku- noin sadan metrin päässä tapahtumapaikalta ja 5192: aan komennettu Helsingin poliisilaitoksen vaikka hänen passiivista suhtautumistaan, huo- 5193: avuksi. Poliisitoimintaan matkan aikana oli mioon ottaen torilla tapahtuneen toiminnan 5194: siten osallistunut erittäin suuri määrä eri polii- kokonaislaajuuden, saatetaan perustellusti ar- 5195: siyksikköihin ja useisiin eri poliisipiireihin kuu- vostella, en katso Ruokosen menetelleen rikos- 5196: luvia poliisimiehiä, joista osa oli liittynyt mu- oikeudelliselta kannalta virheellisesti siinä, ettei 5197: kaan vasta matkan aikana. Seurantaan osallis- hän ollut aktiivisesti ottanut tai pyrkinyt otta- 5198: tuneille poliisimiehille ei kuitenkaan ollut jär- maan vastuuta itselleen kyseisen kokonaistilan- 5199: jestetty yhteistä johtoa. teen paikallisjohtamisesta. 5200: Vaikkakin sisäasiainministeriön 6.5.1985 an- 5201: taman yleismääräyksen mukaan valmiusyksik- 5202: kö (Karhu) suunnittelee ja toteuttaa annetun 4.1.4. Poliisin kenttäjohdon järjestely 5203: tehtävän itsenäisesti oman johdon alaisuudes- 5204: sa, katson, että kokonaistilanne olisi edellyttä- Kenttäjohdon järjestelystä Mikkelissä totean 5205: nyt yhteisen kenttäjohdon määräämistä Taka- seuraavaa. 5206: laa seuranneille poliisimiehille. Toiminnan Takalan pysähtyessä Mikkelissä häntä seu- 5207: ylimmän johdon, siis poliisikomentaja Elo- ranneille poliisimiehille ei ollut tuolloinkaan 5208: maan tai myöhemmässä vaiheessa poliisiylijoh- määrätty yhtenäistä kenttäjohtoa, eikä sitä ol- 5209: taja Urposen olisi siten tullut antaa määräys lut määrätty Mikkelin tapahtumienkaan aika- 5210: poliisin kenttäjohdosta. Urposen, joka oli ollut na. Käytännössä olivat komisario Tuominen ja 5211: johtokeskuksessa jo yli kaksi tuntia Takalan komisario Matilainen johtaneet toimintaa pai- 5212: lähtiessä J akomäestä, on myös katsottava vas- kan päällä Mikkelissä siten, että Tuominen 5213: tanneen poliisitoiminnan johtamisen yleisestä ryhtyi johtamaan neuvotteluja Takalan kanssa 5214: järjestelystä, vaikkei hän tuossa vaiheessa vielä ja Matilainen toimi Karhu-yksikön johtajana. 5215: 100 5216: 5217: Sellaista kenttätoiminnan johtajaa, jonka ko- 4.2.1. Hätävarjelu 5218: mennossa kaikki paikalla olleet poliisimiehet 5219: olisivat olleet tai joka olisi ainakin Tuomisen Hätävarjelu voidaan määritellä välittömästi 5220: ja Matilaisen yhteisenä esimiehenä voinut teh- uhkaavan tai jo aloitetun oikeudenvastaisen 5221: dä paikan päällä ratkaisuja poliisitoiminnasta, hyökkäyksen torjumiseksi tarvittavaksi, vasta- 5222: ei ollut. Kenttätoiminnan johtajan määräämi- hyökkäyksellä ahdistajaa vastaan tapahtuvaksi 5223: sellä olisi kuitenkin nähdäkseni saattanut olla puolustukseksi. Hätävarjelua koskeva perus- 5224: merkitystä erityisesti räjähdystä välittömästi säännös on rikoslain 3 luvun 6 §:ssä. Lainkoh- 5225: edeltäneiden tapahtumien aikana. ta kuuluu seuraavasti: "Jos joku, suojellaksen- 5226: Huomioon ottaen kokonaistehtävän laadun sa itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen 5227: ja laajuuden olisi nähdäkseni Urposen ylimpä- omaisuutta aloitetulta tahi kohta päätä uhkaa- 5228: nä toiminnan johtajana tullut viimeistään sil- valta oikeudettomalta hyökkäykseltä, on teh- 5229: loin, kun tilanne oli pysähtynyt Mikkelin toril- nyt teon, joka, vaikka muuten rangaistava, oli 5230: le, huolehtia kenttäjohdon järjestelystä. hyökkäyksen torjumiseksi välttämätön; älköön 5231: häntä tästä hätävarjeluksesta rangaistukseen 5232: tuomittako.'' 5233: Puolustustoimenpiteen tulee, ollakseen oi- 5234: keutettua hätävarjelua, täyttää seuraavat edel- 5235: lytykset: puolustuksen tulee kohdistua hyök- 5236: kääjään, puolustuksen tulee olla kohta päätä 5237: 4.2. Poliisin aseenkäyttö uhkaavan tai aloitetun hyökkäyksen torjumi- 5238: seksi välttämätön, puolustuksen tulee tapahtua 5239: Poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen ja henkilön tai omaisuuden suojaamiseksi hyök- 5240: turvallisuuden voimassa pitäminen. Tätä tehtä- käykseltä ja teon on tapahduttava joko toisen 5241: väänsä poliisin on poliisilain 12 §:n 1 momen- henkilön tai puolustajan itsensä suojelemiseksi. 5242: tin säännöksen mukaisesti pyrittävä suoritta- Edelleen voidaan todeta, että hätävarjelutilan- 5243: maan ensikädessä neuvoin, kehotuksin ja käs- teen edellytyksiä on arvosteltava objektiivisesti 5244: kyin. Kuitenkaan poliisin ei ole aina mahdollis- havaittavien seikkojen perusteella. Hätävarje- 5245: ta sanotuin keinoin suorittaa tehtäväänsä, vaan lutilanteen edellytysten on oltava siten myös 5246: poliisi joutuu käyttämään tarpeen vaatiessa muiden kuin hätävarjeluoikeuden käyttäjän 5247: myös voimakeinoja, äärimmäisessä tapaukses- havaittavissa. 5248: sa jopa ampuma-asetta. Kun ampuma-aseen Hätävarjelun käyttämistä puheena olevassa 5249: käyttäminen muodostaa voiman käytön äärim- tilanteessa oikeutusperusteena on arvioitava 5250: mäisen asteen, poliisi joutuu asiaa koskevien hätävarjeluhetkellä tiedossa olevien seikkojen 5251: säännösten valossa erityisesti harkitsemaan si- perusteella. Tilanteesta tiedossa olleiden seik- 5252: tä, ovatko aseen käyttämisen edellytykset ole- kojen perusteella voidaan todeta seuraavaa: 5253: massa ja onko aseen käyttäminen kulloisessa- kaksi panttivankia oli poliisin kehotuksen mu- 5254: kin tilanteessa perusteltua ja puolustettavaa. kaan poistunut autosta, Takala oli huutanut 5255: Samoin joudutaan harkitsemaan myös sitä, uhkauksensa auton räjäyttämisestä ja autossa 5256: millä tavoin asetta käytetään tai pyritään käyt- oli vielä yksi panttivangeista. Tilanne Takalan 5257: tämään. mielentilan vuoksi ja hänestä saadun tiedon 5258: Poliisin aseenkäytöllä on kussakin aseen- mukaan oli hyvin uhkaava. Lisäksi Häkkinen 5259: käyttötilanteessa oltava oikeutusperusteensa. oli eräiden silminnäkijöiden havaintojen mu- 5260: Voimakeinojen käyttämistä koskevat perus- kaan parhaillaan yrittänyt päästä pois autosta. 5261: säännökset ovat rikoslain 3 luvun 6 ja 8 §:ssä Ampuma-aseen käyttämistä vastaan puhuvia 5262: ja 16 luvun 6 §:ssä sekä poliisilain 16 §:n 1 seikkoja ovat puolestaan olleet ainakin seuraa- 5263: momentissa ja 18 §:ssä. Poliisin puolelta on vat: aseen käyttämiseen oli suurella todennä- 5264: tuotu esiin, että poliisimiehet tässä tapauksessa köisyydellä liittynyt Takalan hengen menettä- 5265: olivat toimineet virkatehtävässään hätävarjelu- minen ja Takala, joka oli haulikollaan osoitel- 5266: tilanteessa pelastaakseen autossa vielä olleen lut poliisimiehiä, ei ollut tällä aseella uhannut 5267: panttivangin hengen. Tämän vuoksi puheena Häkkistä eikä muitakaan panttivankeja näiden 5268: olevaa tapausta selvitettäessä on syytä tarkas- poistuessa autosta. Ampuma-aseen käyttämi- 5269: tella ensisijaisesti hätävarjelutilanteita käsitte- seen oli lisäksi liittynyt mahdollisuus yli kym- 5270: leviä rikoslain 3 luvun 6 ja 8 §:n säännöksiä. menen kilon dynamiittimäärän räjähtämiseen. 5271: 101 5272: 5273: Muina huomionarvoisina seikkoina voidaan 6 §:n mukaiseen hätävarjeluun vai rikoslain 3 5274: vielä mainita, että Takalan suorittama rikolli- luvun 8 §:n mukaiseen julkisoikeudelliseen hä- 5275: nen teko, joka yhden panttivangin ottamisen tävarjeluun. Edellä hätävarjelun osalta lausu- 5276: osalta jatkui edelleen, oli kokonaisuutena arvi- tut olosuhteet ovat nimittäin sovellettavissa 5277: oiden ollut luonteeltaan törkeä ja siitä oli tähän tilanteeseen siinäkin tapauksessa, vaikka 5278: aiheutunut suurta vaaraa lukuisille eri henki- tilannetta osaksi haluttaisiin pitää pikemmin- 5279: löille. kin julkisoikeudellisena hätävarjelutilanteena 5280: Neuvotteluvaiheen päättyminen oli lisäksi ta- kuin tavallisena hätävarjelutilanteena. 5281: pahtunut varsin äkkiä, eikä poliisimiehillä ollut 5282: siinä vaiheessa enää ollut kahden panttivangin 5283: poistuttua autosta toimintalinjaansa valittaessa 4.2.3. Laukausten ampuminen Takalaa kohti 5284: juuri lainkaan harkinta-aikaa. Poliisimiehillä 5285: oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa ollut erittäin Olen edellä tässä jaksossa toisaalta selosta- 5286: perusteltu syy otaksua, että Takalalla todella nut niitä säännöksiä, joiden nojalla tilannetta 5287: oli ollut hallussaan ilmoittamansa räjähdysaine joudutaan arvioimaan, ja toisaalta niitä olo- 5288: sekä että hän viimeisten minuuttien aikaisessa suhteita, jotka olivat poliisin tiedossa viimeis- 5289: mielentilassaan hyvinkin voi joka tapauksessa ten minuuttien aikana Mikkelin torilla. Näke- 5290: suorittaa useasti uhkaamansa räjäytyksen. mykseni mukaan tapahtumien viime vaiheessa 5291: oli olemassa hätävarjelutilanteen objektiivisesti 5292: havaittavat piirteet. Siten olen tullut siihen 5293: 4.2.2. Julkisoikeudellinen hätävarjelu tulokseen, ettei mainittujen poliisimiesten, yli- 5294: konstaapeli Kari Tulikouran, ylikonstaapeli 5295: Jokaiselle kansalaiselle ja siten myös poliisi- Raimo Sundholmin ja vanhemman konstaape- 5296: miehelle kuuluvan, rikoslain 3 luvun 6 §:n lin Jari Peltosen menettelyä, heidän ampues- 5297: mukaisen hätävarjeluoikeuden lisäksi on laissa saan sanotut konepistoolin laukaukset kohti 5298: erityisiä säännöksiä ns. julkisoikeudellisesta autossa ollutta Takalaa, joka heidän käsityk- 5299: hätävarjelusta, jota koskevat perussäännökset sensä mukaan oli lausumillaan ja käyttäytymi- 5300: poliisin osalta ovat rikoslain 3 luvun 8 §:ssä. sensä valossa uhannut välittömästi autossa 5301: Sanotun pykälän 1 momentissa säädetään, että panttivankina edelleen olleen Häkkisen henkeä 5302: jos poliisimies, suorittaessaan virkatehtävää, ja jonka ampuminen oli heidän käsityksensä 5303: kohtaa vastarintaa, on hänellä oikeus käyttää mukaan ollut ainoa jäljellä oleva keino Häkki- 5304: sellaisia voimakeinoja, joita virkatehtävän laa- sen hengen pelastamiseksi, voida noiden olo- 5305: tuun ja vastarinnan vaarallisuuteen nähden suhteiden vallitessa pitää sillä tavalla rikoslain 5306: sekä tilanne muutoinkin huomioon ottaen voi- vastaisena, että asiassa olisi todennäköisiä pe- 5307: daan pitää puolustettavina. Sanotun pykälän rusteita syytteen nostamiseksi sanottuja poliisi- 5308: mukaan poliisimies voi siten käyttää sellaisia miehiä vastaan heidän menettelynsä johdosta. 5309: voimakeinoja, jotka ovat tarpeen hänen virka- Myöskään komisario Pauli Matilaisen me- 5310: tehtäviensä suorittamiseksi. Voimakeinojen nettelyä, hänen antaessaan alaisenaan olleelle 5311: käyttämisen osalta on kuitenkin huomattava, ylikonstaapeli Tulikouralle hyökkäyskäskyn, ei 5312: ettei poliisimies saa käyttää ankarampia voi- voida hyökkäyskäskyn antamisen aikana val- 5313: makeinoja kuin sellaisia, joita voidaan pitää Iinneissa olosuhteissa pitää virheellisenä. 5314: puolustettavina vastustuksen vaarallisuus, vas- Selvitysten valossa on nähdäkseni pääteltä- 5315: tustavan henkilöllisyys ja järjestyksen tarve vissä, etteivät poliisimiesten ampumat luodit 5316: huomioon ottaen. Julkisoikeudellisen hätävar- olleet surmanneet Takalaa, joskin laukaukset 5317: jelun käyttämisen edellytykset ovat siten eräin olivat ehkä saattaneet osaltaan vaikuttaa sii- 5318: osin ankarammat kuin niin jokaiselle kansalai- hen, että Takala oli toteuttanut uhkauksensa ja 5319: selle kuin poliisimiehellekin kuuluvan, rikos- ilmeisesti itse tahallaan laukaissut räjähdyspa- 5320: lain 3 luvun 6 §:n säännöksessä tarkoitetun noksen, jonka aiheuttamassa räjähdyksessä 5321: hätävarjelun käyttämisen edellytykset. sekä hän että Häkkinen olivat saaneet surman- 5322: Puheena olevan tilanteen kannalta ei ole sa. Tältäkään kannalta tarkasteltuna mainittu- 5323: näkemykseni mukaan ratkaisevan merkityksel- jen poliisimiesten menettely ei ole ollut sellai- 5324: listä, katsotaanko poliisimiesten tapahtuman sessa yhteydessä Takalan kuolemaan, että po- 5325: loppuvaiheessa mieltäneen tai nojautuneen toi- liisimiesten voitaisiin katsoa menettelyllään ai- 5326: mintansa oikeutusperusteena rikoslain 3 luvun heuttaneen Takalan kuoleman. Kun poliisi- 5327: 102 5328: 5329: miesten ampumat luodit eivät olleet osuneet lettavasti" ja "ampua saa, jos rikoksentekijä 5330: myöskään Häkkiseen, poliisimiehet eivät olleet saadaan varmasti jyvälle". Tällaiset sanonnat 5331: menettelyllään aiheuttaneet hänenkään kuole- ja lausumat saattavat olla omiaan antamaan 5332: maansa. sivulliselle virheellisen kuvan niistä tavoitteista 5333: Totean, että tutkintapöytäkirjaan liittyvien ja ensisijaisista toimintakeinoista, joiden mu- 5334: lausuntojen (liitteet 17 ja 29) mukaan dyna- kaan poliisimiesten oli poliisin johtoryhmältä 5335: miittia ei saa räjähtämään siihen ammutulla saamiensa määräysten perusteella ollut mene- 5336: konepistoolin luodilla, ellei luoti osu sähkönal- teltävä. 5337: liin ja vieläpä sen varsinaiseen räjähdysaine- Viestityksessä käytetyistä, asiayhteydestä ir- 5338: osaan. Vallinneessa tilanteessa voidaan näin rallaan olevista lausumista saatettaisiin päätel- 5339: ollen pitää erittäin epätodennäköisenä, että lä, että johtoryhmän ohjeet joko eivät oikean- 5340: poliisimiesten ampumat luodit olisivat laukais- sisältöisinä ole tulleet kentällä työskenteleville 5341: seet räjähdyspanoksen. poliisimiehille tai ne oli käsitetty väärin. Vaik- 5342: kakin pidän selvänä, ettei johtoryhmän anta- 5343: milla yleistoimintaohjeilla ole voitu eikä tar- 5344: 4.2.4. Poliisin johtoryhmän koitettukaan määritellä muuta kuin toiminnan 5345: aseenkäyttöohjeista yleinen suunta eikä niillä ole voitu vähääkään 5346: muuttaa laissa säädetyn poliisin toimivallan ja 5347: Asiakirjoista saatavan aineiston perusteella voimakeinojen käytön säätelyä ja rajoja yksit- 5348: voidaan todeta, että poliisin johtoryhmällä oli täisen poliisimiehen osalta, on nähdäkseni syy- 5349: puheena olevan tilanteen aikana niin Helsingis- tä arvostella sitä tapaa, jolla käytännössä oh- 5350: sä kuin Mikkelissäkin sattuneiden tapahtumien jeistuksen sisältö saatettiin kentällä työskente- 5351: osalta ollut oikea käsitys niistä edellytyksistä, levien poliisimiesten tietoon koko ajan muuttu- 5352: joiden vallitessa poliisilla oli ollut oikeus am- vassa seuraamis- ja neuvottelutilanteessa. Täs- 5353: puma-aseen käyttämiseen. Johtoryhmä oli oh- säkin kohdin näyttää kysymys ainakin jossakin 5354: jeissa korostanut, että sanottua keinoa saatiin määrin koskettavan Takalan seurantaan liitty- 5355: käyttää vain niissä tilanteissa, joissa se oli ollut neen kenttäjohdon kokonaisjärjestelyjä. Kun 5356: välttämätöntä panttivankien hengen pelastami- edellä tarkoitettuihin lausumiin ja sanontoihin 5357: seksi ja joissa ei ollut enää mahdollista millään saatetaan jälkikäteen tarkastellen liittää näke- 5358: muulla keinolla pelastaa panttivankien henkeä. myksiä yksittäisten poliisimiesten virheellisistä 5359: Samoin oli ohjeissa korostettu sitä seikkaa, asenteista äärimmäisten voimakeinojen käyt- 5360: että poliisin oli tullut ensisijaisesti hoitaa tilan- töön, tulisi nähdäkseni vastaisuudessa kysy- 5361: ne niin lieviä voimakeinoja käyttäen kuin oli mykseen kiinnittää vakavaa huomiota. 5362: ollut mahdollista. Poliisikomentaja Tapani 5363: Elomaa oli tilanteen alkaessa Jakomäessä pu- 5364: hunut ohjeita antaessaan nimenomaan hätä- 5. Toimenpiteet 5365: varjelusäännöksistä. Poliisijohto oli siten näh- 5366: däkseni selvästi käsittänyt tilanteen poikkeuk- Olen edellä tässä ratkaisussani pyrkinyt ku- 5367: sellisuuden ja sen ratkaisemiseen ampuma-aset- vaamaan ja oikeudellisesti arvioimaan eräiltä 5368: ta käyttäen liittyneet erityiset edellytykset. keskeisiltä osilta Jakomäen pankkiryöstöä ja 5369: sitä seuranneita tapahtumia. Ratkaisussani 5370: olen pyrkinyt tarkastelemaan varsinkin niitä 5371: 4.2.5. Aseenkäytön oikeutukseen liittyvistä julkisessa sanassa esitettyjä näkökohtia, joita 5372: eräiden poliisimiesten lausumista on tuotu esiin poliisin johtosuhteista ja toisaal- 5373: ta tapahtumista Mikkelin torilla ennen räjäh- 5374: Poliisitutkintapöytäkirjasta ja sen liitteistä dystä. 5375: saadun selvityksen perusteella olen todennut, Kun Takala ja Häkkinen olivat saaneet sur- 5376: että eräät toiminnassa mukana olleet poliisi- mansa räjähdyksessä, jonka Takala ilmeisesti 5377: miehet olivat keskinäisissä puhelinkeskusteluis- oli itse toteuttanut, ei asiassa voida ryhtyä 5378: saan ja radioviestityksissään käyttäneet muun mihinkään rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin 5379: muassa seuraavia lausumia ja sanontoja: "Toi- Takalaa vastaan. 5380: mintakäsky, että saa ampua", "lupa ampua Totean lisäksi, että asianomistajien vahinko- 5381: on edelleen voimassa", "ammuttaessa on olta- jen korvaamiseen liittyvien kysymysten tutki- 5382: va varma osuma päähän", "lupa ampua kuo- minen ei kuulu toimivaltaani. Tältä osin viit- 5383: 103 5384: 5385: taan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- tän myös poliisikomentaja Tapani Elomaalle ja 5386: roista annetun lain (935/73) säännöksiin. apulaispoliisitarkastaja Esko Ruokoselle. 5387: Ratkaisussani olen päätynyt siihen lopputu- Sisäasiainministeriölie lähetän jäljennöksen 5388: lokseen, että Mikkelin torilla asian loppurat- päätöksestäni niitä toimenpiteitä varten, joihin 5389: kaisussa mukana olleet poliisimiehet eivät ole asiassa edellä lausumani perusteella on aihetta. 5390: saadun selvityksen valossa toimineet sellaisella Jäljennökset päätöksestä lähetetään lisäksi 5391: tavalla, jonka johdosta asiassa olisi aihetta Helsingin poliisilaitokselle toimitettavaksi edel- 5392: syytteiden nostamiseen tai muihinkaan toimen- leen komisario Mauno Tuomiselle, komisario 5393: piteisiin heitä vastaan. Pauli Matilaiselle, ylikonstaapeli Kari Tulikou- 5394: Ratkaisussani olen todennut edellä 4.1.2.- ralle, ylikonstaapeli Raimo Sundholmille ja 5395: 4.1.4. kohdissa mainitut puutteet poliisin toi- vanhemmalle konstaapelille Jari Peltoselle." 5396: minnan johtamisessa. Mainittuja seikkoja arvi- 5397: oitaessa on nähdäkseni otettava kuitenkin huo- 5398: mioon myös se, että johtamista koskevat voi- 5399: massaolevat säännökset ovat puutteelliset. 5400: Mainittujen toiminnallisten virheiden merkitys- 5401: tä oikeudelliselta kannalta harkitessani olen Suurlähetystön päällikkönä toiminut suurlähet- 5402: tullut siihen tulokseen, että niissä on ollut tiläs ei ollut edustuskulutilitykset Jaatiessaan 5403: kysymys pikemminkin hallinnollisesta virhear- noudattanut tilisäännöissä ja ulkoasiainminis- 5404: vioinnista kuin rikosoikeudellisena virkavirhee- teriön kiertokirjeessä olevia määräyksiä lasku- 5405: nä poliisiylijohtaja Olli Urposen viaksi luetta- jen tarkistamisen, hyväksymisen ja maksetta- 5406: vasta menettelystä. vaksi määräämisen osalta. Suurlähettilään niitä 5407: Edellä 4.2.5. kohdassa mainittujen, yksit- tekoja, joiden osalta oli esitettävissä todennä- 5408: täisten poliisimiesten viestiliikenteen yhteydes- köisiä perusteita syytteen tueksi, oli kuitenkin 5409: sä käyttämien irrallisten lausumien ja sanonto- ollut pidettävä olosuhteet huomioon ottaen 5410: jen saatetaan ajatella kuvastavan joitakin polii- vähäisinä. Sen vuoksi oikeuskansleri katsonut, 5411: simiesten keskuudessa esiintyviä asenteita am- ettei yleinen etu vaatinut, suurlähettilään jo 5412: puma-aseen käytöstä ja johtuvan osin käsky- erottua virastaan, syytteen nostamista. 5413: tyksen epätarkkuudesta. Tällaiset lausumat ja 5414: sanonnat eivät kuitenkaan ole näkemykseni 5415: mukaan hyväksyttäviä edes poliisin sisäisessä Oikeuskansieri Jorma S. Aallon päätös nro 5416: viestiliikenteessä käytettäviksi. 1994/12.5.1987, dnro 32/e 1986. 5417: Ratkaisussani olen päätynyt seuraaviin toi- 5418: menpiteisiin. "Oikeuskanslerin päätös entisen 5419: 1) Edellä lausumani nojalla kiinnitän poliisi- suurlähettilään Richard Bertil Miillerin 5420: ylijohtaja Olli Urposen huomiota vakavasti ja ulkoasianministeriön menettelyn joh- 5421: tapauksessa poliisitoiminnan järjestelyissä dosta. Annettu Helsingissä 12 päivänä 5422: esiintyneisiin puutteisiin. toukokuuta 1987. 5423: 2) Samalla esitän, että sisäasiainministeriö 5424: ryhtyisi toimenpiteisiin tarvittavien muutosten Valtiontalouden tarkastusvirasto on 3.3.1986 5425: ja tarkennusten tekemiseksi säännöksiin ja päivätyllä kirjeellään n:o 311151185 oikeus- 5426: määräyksiin poliisitoiminnan johdon ja koulu- kanslerille mahdollisia toimenpiteitä varten lä- 5427: tuksen järjestämiseksi niitä tilanteita varten, hettänyt valtiontalouden tarkastusviraston 5428: joissa toiminta lyhyen ajan kuluessa ulottuu 10.10.1985 päivätyn tarkastuskertomuksen n:o 5429: usean läänin tai peräti koko maan alueelle. 311151185 ja tarkastusneuvoston istunnossa 5430: 3) Lisäksi edellytän, että sisäasiainministe- 27.2.1986 laaditun pöytäkirjan sekä niihin liit- 5431: riö, antaessaan poliisin aseenkäyttöä koskevat tyvät asiakirjat jutussa, jossa Amerikan Yh- 5432: ohjeet, kiinnittää niissä tarpeellista huomiota dysvalloissa olevan Suomen entisen suurlähetti- 5433: myös poliisin tehtävästä ja toimivallasta johtu- lään, lainopin kandidaatti Richard Bertil Miil- 5434: vien äärimmäisten voimakeinojen käyttöasen- lerin oli epäilty menetelleen virheellisesti eräis- 5435: teisiin. sä edustusmäärärahojen laskuttamiseen liitty- 5436: Edellä sanotussa tarkoituksessa lähetän jäl- vissä virkatoimissaan, joita oli tutkittu valtion- 5437: jennöksen tästä päätöksestä poliisiylijohtaja talouden tarkastusviraston ja tarkastusneuvos- 5438: Olli Urposelle. Jäljennökset päätöksestä lähe- ton toimesta. 5439: 104 5440: 5441: 1. Oikeuskanslerinvirastoon hankitut tion ja Miillerin välistä, velkamusta koskevaa 5442: selvitykset riita-asiaa. 5443: 5444: 1.1. Poliisitutkinnan suorittaminen 5445: 2. Richard Möllerin menettely 5446: Kun asiassa esitettyjen selvitysten perusteella 5447: oli todennäköistä syytä epäillä, että suurlähet- Poliisitutkintapöytäkirjojen ja muiden asi- 5448: tiläs Miiller oli edustuskorvauksia laskuttaes- akirjojen perusteella on jutussa käynyt selville 5449: saan syyllistynyt virkarikokseen ja mahdollisiin muun ohessa seuraavaa. 5450: muihin rikoksiin, oikeuskansleri oli 10.4.1986 5451: päivätyssä kirjeessään n:o 1430 kehottanut kes- 5452: kusrikospoliisia suorittamaan jutussa poliisi- 2.1. Poliisitutkintapöytäkirja n:o R 39/86 5453: tutkinnan sanottujen rikoksien selvittämiseksi. 5454: Keskusrikospoliisi oli suorittanut poliisitut- 2.1.1. Vastaanoton järjestäminen 26.9.1983 5455: kimuksensa ja niissä laatinut poliisitutkinta- 5456: pöytäkirjansa 8.12.1986 n:o R 39/86 ja 20.11. Miiller, joka 1.6.1983-31.12.1985 välisenä 5457: 1986 n:o R 39/1186, jotka pöytäkirjat ja niihin aikana oli Amerikan Yhdysvalloissa toiminut 5458: liittyvät asiakirjat keskusrikospoliisi oli toimit- Suomen suurlähettiläänä ja suurlähetystön 5459: tanut oikeuskanslerinvirastolle 12.12.1986. päällikkönä, oli Suomen Tasavallan Presiden- 5460: tin Yhdysvaltoihin suorittaman vierailun joh- 5461: dosta järjestänyt 26.9.1983 Washingtonissa si- 5462: jaitsevassa Suomen suurlähettilään virka-asun- 5463: 1.2. Ulkoasiainministeriön antama selvitys nossa vastaanottotilaisuuden. Ennen tilaisuu- 5464: den järjestämistä oli ulkoasiainministeriön ta- 5465: Oikeuskansleri oli 4.6.1986 päivätyssä kir- loustoimisto pyytänyt 5. 9.1983 lähettämässään 5466: jeessään n:o 2100 kehottanut ulkoasiainminis- sanomassa suurlähetystöitä arvion vierailusta 5467: teriötä toimittamaan hänelle selvityksen siitä, aiheutuvista menoista. Suurlähetystö oli ulko- 5468: minkälaista menettelyä ministeriö oli yleensä asiainministeriölle 17.9.1983 lähettämässään 5469: noudattanut suurlähetystöjen edustuskulukor- vastauksessa ilmoittanut, että kustannukset 5470: vauksia koskevien laskujen hyväksymisessä ja vastaanotolla tarjottavien ruokien ja juomien 5471: tilityksien tarkastamisessa, sekä lisäksi toimit- osalta nousisivat 23 dollariin henkilöä kohden 5472: tamaan asianmukaiset selvitykset niistä toi- eli 1 000 henkilön mukaan laskettaessa yhteen- 5473: menpiteistä, joihin ministeriön asianomaiset sä 23.000 dollariin. 5474: virkamiehet olivat ryhtyneet Miillerin kysy- VIkaasiainministeriö ei ollut vastannut suur- 5475: myksessä olevia laskuja tarkastaessaan ja niistä lähetystön ilmoitukseen, vaikka niissä ohjeissa, 5476: aiheutuvista toimenpiteistä päättäessään. jotka ulkoasiainministeriö oli 3.1.1983 päivä- 5477: VIkaasiainministeriö oli 17.10.1986 päivätyn tyssä hallinnollisessa kiertokirjeessään n:o 1/83 5478: kirjeensä n:o 15988 mukana lähettänyt vaadi- antanut, oli tämänkaltaisia erityisen korkea- 5479: tun selvityksensä. VIkaasiainministeriö oli li- luokkaisia cocktailvastaanottoja varten mak- 5480: säksi toimittanut oikeuskanslerinvirastolle jäl- settavan yksikköhinnan enimmäismääräksi 5481: jennökset ulkoasiainministeriön hallinnollisen vahvistettu 100 markkaa hengeltä. Siten suur- 5482: osaston 1.12.1986 päivätyllä yleiskirjeellä n:o lähetystön ilmoittama yksikköhinta 23 dollaria 5483: HAL-95 vahvistamista, 1.1.1987 alkaen voi- eli noin 130 markkaa hengeltä oli ollut 30 5484: maantulevista uusista ulkomaanedustuksen markkaa ohjeissa vahvistettua yksikköhintaa 5485: edustustyöohjeista. suurempi. 5486: 5487: 5488: 1.3. Raastuvanoikeuden pöytäkirja 2.1.2. Tilityksen esittäminen 5489: 5490: Oikeuskanslerinvirastoon oli hankittu myös Vastaanottotilaisuuden jälkeen Miiller oli 5491: jäljennös oikeudenkäyntipöytäkirjasta, jonka 11.10.1983 tekemässään edustuskulutilityksessä 5492: Helsingin raastuvanoikeuden 8. osasto oli is- esittänyt suurlähetystön kassanhoitajalle las- 5493: tunnossaan 13.11.1986 pöytäkirjan 438 §:n kun, jossa hän oli ilmoittanut vastaanotolla 5494: kohdalla laatinut käsitellessään Suomen vai- olleen läsnä yhteensä 1 185 henkilöä. Laskus- 5495: 105 5496: 5497: saan Milller oli noille vieraille tarjottujen ruo- tokorttia käyttämällä tai käteisellä rahalla vas- 5498: kien ja juomien osalta laskuttanut 23 dollarin taanottoa varten hankitut juomat ja ruokatar- 5499: yksikköhinnan mukaisesti yhteensä 27.255 dol- vikkeet, jotka oli pääasiassa hankittu paikalli- 5500: laria eli tuoiloisen kurssin mukaan kaikkiaan sista liikkeistä. Kuitteja tai laskuja sanotuista 5501: yhteensä 153.990,75 markkaa. Laskutettu sum- liikkeistä hankituista tarvikkeista ei ollut saatu, 5502: ma oli yhdessä muiden edustuskulujen kor- eikä niitä sen vuoksi ollut myöskään tilitykseen 5503: vausten kanssa maksettu Miillerille seuraavana liitetty. 5504: päivänä, 12.10.1983, suurlähetystön shekkitilil- 5505: tä. Lasku oli sittemmin kuukausittaisen tilira- 5506: portin mukana saapunut ulkoasiainministeri- 2.1.3. Vastaanotat 23.1.1985 ja 24.1.1985 5507: öön marraskuussa 1983. Laskun maksutosit- 5508: teessa, jonka perusteella meno oli kirjattu val- Poliisitutkinnassa oli myös selvitetty edus- 5509: tion lopulliseksi menoksi, ei ollut lainkaan tuskustannuksien laskuttamiseen ja tilittämi- 5510: hyväksymis- ja maksumääräysmerkintää. seen liittyviä seikkoja niiden Kalevalan juhla- 5511: Ulkoasiainministeriön taloustoimiston suo- vuoden johdosta Washingtonissa järjestettyjen 5512: rittamassa säännönmukaisessa suurlähetystön vastaanottojen osalta, jotka suurlähettiläs 5513: tiliraportin tarkastuksessa oli laskuun kiinnitet- Miiller oli järjestänyt kongressin kirjastossa 5514: ty huomiota, sillä ministeriö oli paljoksunut olleen konserttitilaisuuden yhteydessä 23 .1. 5515: veloitettua yksikköhintaa ja laskussa mainittua 1985 ja suurlähettilään virka-asunnossa 24.1. 5516: vierasmaaraa. Ulkoasiainministeriön talous- 1985. 5517: toimisto olikin 23.11.1983 päivätyllä sähkeellä Ensimmäisen vastaanottotilaisuuden kustan- 5518: pyytänyt Miilleriä perustelemaan sanottua yk- nukset olivat tilityksen mukaan olleet yhteensä 5519: sikköhintaa ja hänen ilmoittamaansa vieras- 21.096,20 markkaa. Vastaanotolle oli tilityksen 5520: määrää, sillä ministeriöön toimitetun vieraslis- mukaan osallistunut 400 henkilöä, ja tilaisuu- 5521: tan mukaan tilaisuudessa oli ollut paikalla noin den tarjoilusta oli laskutettu 50 markan yksik- 5522: 600 henkilöä. Sähkeen saatuaan Miiller oli köhinnan mukaisesti. 5523: tilannut puhelun ministeriöön ja keskustelussa Jälkimmäisen vastaanottotilaisuuden osalta 5524: reagoinut asiaan hyvin voimakkaasti. Talous- kustannukset olivat tilityksen mukaan olleet 5525: toimiston päällikön mukaan keskustelussa oli 13.993,10 markkaa. Vastaanotolle oli tilityksen 5526: sovittu siitä, että Miiller antaisi asiasta selvi- mukaan osallistunut 250 vierasta, ja tilaisuu- 5527: tyksen ensi tilassa. Sittemmin Miiller oli den tarjoilusta oli laskutettu 50 markan yksik- 5528: 22.12.1983 lähettänyt ulkoasiainministeriön ta- köhinnan mukaisesti. 5529: loustoimistolle sähkeen, jossa hän oli selosta- 5530: nut vastaanotolla järjestettyä tarjoilua ja vie- 5531: raiden lukumäärää koskevaa arviotaan. 2.2. Asiaan liittyvät säännökset ja ohjeet 5532: Lisäksi Miiller vielä oli lähes puolitoista 5533: vuotta myöhemmin eli 8. 5.1985 lähettänyt ul- Ulkomaanedustuksen viran ja toimen halti- 5534: koasiainministeriölle sanoman, jossa hän oli jain palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja 5535: selostanut vastaanoton aiheuttamia kustannuk- erinäisistä korvauksista annetun asetuksen 5536: sia ja vieraiden lukumäärää. (477176) 13 §:n säännöksen mukaan viran tai 5537: Selvityksissään Miiller oli kertonut, että hä- avustajan toimen haltijalle suoritetaan edustus- 5538: nen ilmoittamansa vierasmäärä 1 185 henkilöä tehtävien hoidon kannalta tarpeellisten tilai- 5539: oli perustunut pelkästään vastaanottotilaisuu- suuksien järjestämisestä ja muista välittömästi 5540: dessa hovimestarina olleen Raphael Frandenin edustustoimintaan liittyvistä menoista edustus- 5541: ja tarjoilijoiden laskemaan 1 085 henkilön vie- korvausta tilitystä vastaan. Tilisäännön (776/ 5542: rasmäärään, johon Miiller oli arvionsa perus- 72) 9 ja 10 §:n säännöksissä sekä ulkoasiainmi- 5543: teella vielä lisännyt 100 henkilöä. Miiller ei nisteriössä noudatettavassa, edustustojen ta- 5544: ollut lainkaan tiedustellut henkilömäärää siltä loushallintoa koskevassa ohjeessa (ulkoasiain- 5545: suurlähetystön palveluksessa olevalta sihteeril- ministeriön hallinnollisen osaston 4.10.1982 5546: tä, jonka tehtävänä oli ollut laskea tilaisuuteen päivätty hallinnollinen kiertokirje n:o 46) on 5547: saapuvat vieraat joko sisäänpääsykortit kerää- puolestaan annettu määräykset menoja koske- 5548: mällä tai heidän henkilöllisyytensä muutoin vien laskujen tarkastamisesta, hvväksymisestä 5549: tarkistamalla. Lisäksi Miiller oli kertonut, että ja maksettavaksi määräämisestä. Ulkoasiain- 5550: hän oli omista varoistaan maksanut joko luot- ministeriön hallinnollisen osaston 27.4.1983 5551: 14 380886G 5552: 106 5553: 5554: päivätyssä hallinnollisessa kiertokirjeessä n:o 3.1.1. Edustuskorvausjärjestelmästä ja 5555: 18 on lisäksi korostettu sitä, että edustuskus- yksikköhintajärjestelmästä 5556: tannuksien yksikköhinnat ovat maksimihintoja 5557: ja mikäli todelliset kustannukset ovat osoitetta- Tarkastuskertomuksessa oli todettu, että ul- 5558: vissa niitä pienemmiksi, edustuslaskuissa on koasiainministeriö oli edustustyöohjeissaan yk- 5559: noudatettava todellista kustannustasoa. sityiskohtaisesti ja laajasti käsitellyt edustus- 5560: työn periaatteita, toteuttamista ja korvatta- 5561: vuutta. Kertomuksessa oli katsottu, että ulko- 5562: maanedustuksen viran tai toimen haltijan tuli, 5563: saadakseen korvauksen edustustehtävien hoi- 5564: 2.3. Poliisitutkintapöytäkirja n:o R 39/1/86 don kannalta tarpeellisten tilaisuuksien järjes- 5565: tämisestä ja muista välittömistä edustustoimin- 5566: Mtiller oli ulkoasiainministeriön poliittisen taan liittyvistä menoista, esittää ulkoasiainmi- 5567: osaston osastopäällikkönä toimiessaan osoitta- nisteriölle selvitys edustuksesta todellisuudessa 5568: nut ulkoasiainministeriölle 7.2.1983 päivätyn aiheutuneista menoista. Ulkoasiainministeriön 5569: matkalaskunsa. Sen oheen hän oli liittänyt velvollisuutena puolestaan oli huolehtia siitä, 5570: Lufthansa-lentoyhtiön matkalippujen kanta- että ennen korvauksen maksamista varmistut- 5571: osat, joiden mukaan hän oli 26.1.-6.2.1983 tiin korvauksen suorittamisesta sen suuruisena 5572: tehdyllä ulkomaanmatkallaan ostanut ensim- kuin sen vaatijalle oli todellisuudessa aiheutu- 5573: mäiseen matkustusluokkaan oikeuttavat lento- nut menoja edustustehtävästä. 5574: liput lentäessään Frankfurtista Manilaan. Tosi- Ulkomaanedustuksen viran tai toimen haiti- 5575: asiassa Mtiller, joka oli ensin tilannut sanotut joille oli korvattu kotona harjoitetusta edusta- 5576: lentoliput, kuitenkin oli myöhemmin vaihtanut misesta aiheutuneet kustannukset ns. yksikkö- 5577: ne alemman matkustusluokan lentolipuiksi ja hintajärjestelmän mukaisesti. Tällöin ulkoasi- 5578: maksanut vain alemman luokan lippujen hin- ainministeriö oli vahvistanut edustustokohtai- 5579: nan. Lentomatkansa hän olikin suorittanut sesti sen markkamäärän, minkä erilaisille ateri- 5580: alemmassa matkustusluokassa. oille tai vastaanotoille Osallistuvalle henkilölle 5581: Menettelyllään Mtiller oli itselleen hyötyä tarkoitettu tarjoilu sai korkeintaan valtion va- 5582: hankkiakseen laskuttanut matkakustannuksien roista maksaa eli ns. yksikköhinnan. 5583: korvauksena valtiolta mainittujen matkustus- Edustustilaisuuden järjestäjät olivat pää- 5584: luokkien lentolippujen hinnan erotuksen eli sääntöisesti laskuttaneet valtiolta edustustilai- 5585: liikaa rahaa yhteensä 3.610 markkaa. Kun asia suudesta vahvistetun yksikköhinnan tilaisuu- 5586: oli myöhemmin tullut ilmi, ulkoasiainministe- teen osallistuneiden henkilöiden lukumäärän 5587: riö oli vähentänyt 3.610 markan suuruisen mukaisesti. Selvityksiä edustustilaisuuden to- 5588: summan Mtillerille kuuluvan varustautumisra- dellisista kustannuksista ei ulkoasiainhallinnos- 5589: han maksamisen yhteydessä 17.5.1983, eikä sa ollut yleensä vaadittu esitettäviksi. Ulkoasi- 5590: Mtiller ollut vastustanut tällaista menettelyä. ainministeriön kiertokirjeessä oli kylläkin ko- 5591: rostettu sitä, että yksikköhinnat olivat maksi- 5592: mihintoja ja mikäli todelliset kustannukset oli- 5593: vat osoitettavissa niitä pienemmiksi, edustus- 5594: laskuissa oli noudatettava todellista kustannus- 5595: 3. Ulkoasiainministeriön menettelystä tasoa. Sanottua ohjetta olikin ulkoasiainhallin- 5596: nossa ainakin joissakin tapauksissa sovellettu 5597: 3 .1. Valtiontalouden tarkastusviraston siten, että edustustilaisuuden järjestäjä oli las- 5598: toimittama tarkastuskertomus kuttanut tilaisuuden tarjoilusta yksikköhintaa 5599: vähemmän silloin, kun tilaisuuden tarjoilu oli 5600: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- ollut tavanomaista vaatimattomampaa. 5601: kertomuksessa ja tarkastusneuvoston pöytäkir- Edustustyöselvitykset ja -tilitykset oli minis- 5602: jassa oli useissa kohdissa kiinnitetty huomiota teriössä tarkastettu taloustoimiston sekä val- 5603: ulkoasiainministeriässä noudatettuun menette- vonta- ja tarkastusyksikön yhteistyönä. Tar- 5604: lyyn edustuskorvausten maksamisen, tarkasta- kastuksen kannalta oli pidetty ensiarvoisen tär- 5605: misen ja hyväksymisen osalta. Näiden suhteen keänä, että edustusvelvolliset virkamiehet oli- 5606: oli todettu muun muassa seuraavaa. vat liittäneet selvityksiinsä riittävän yksilöidyt 5607: 107 5608: 5609: tiedot kustakin edustustapahtumasta ja sen tarkastukseen oli sisältynyt vieraiden lukumää- 5610: aiheesta. rän ja veloituksen vastaavuuden toteaminen. 5611: Selvityksessään ulkoasiainministeriö oli 5612: myös kertonut, että ulkoasiainministeriön ja 5613: valtiovarainministeriön yhteistyönä oli kesä- 5614: 3.1.2. Menettely Washingtonin kuusta 1986 lähtien valmisteltu ulkomaanedus- 5615: suurlähetystössä tuksen uusia edustustyöohjeita. Hallintomene- 5616: telmä ja valvontatapa oli uusissa ohjeissa säily- 5617: Tarkastusvirasto oli kertomuksessaan katso- nyt oleellisesti entisen kaltaisena. Uusissa oh- 5618: nut, että suurlähettiläs Mi.iller oli menetellyt jeissa oli kuitenkin todettu, että "korvausten 5619: vastoin ulkoasiainministeriön antamia mää- myöntäminen, tilitys ja valvonta muodostavat 5620: räyksiä nostaessaan jatkuvasti suurlähetystön ketjun, jossa kaikkien edustusvelvollisten vir- 5621: kassasta edustusennakoita ilman ministeriön kamiesten edustustyökorvaukset ovat tilitekni- 5622: antamaa lupaa. Tältä osin ulkoasiainministe- sesti ennakkoa ulkoasiainministeriön numero- 5623: riön taloustoimiston, jonka tehtäviin ministe- ja tarkoituksenmukaisuustarkastuksen perus- 5624: riön työjärjestyksen mukaan oli kuulunut teella antamaan lopulliseen hyväksymiseen 5625: muun ohessa maksuliikkeeseen ja kirjanpitoon saakka". Uusissa ohjeissa oli tehty lukuisia 5626: liittyvä tarkastus, oli katsottava laiminlyöneen korjauksia yksityiskohtiin. Siten ohjeissa oli 5627: sille kuuluvan valvontavelvollisuuden, kun ta- entistä selkeämmin erotettu toisistaan edustus- 5628: loustoimisto ei ollut huomauttanut asiasta. tonpäällikön toiminnallinen vastuu ja kunkin 5629: Edellä selostettujen vastaanottojen järjestä- virkamiehen, myös edustustonpäällikön, juri- 5630: misen ja niitä koskevien edustuslaskujen mak- dinen vastuu hänen järjestämiensä edustustilai- 5631: samisen ja tarkastamisen osalta tarkastusviras- suuksien osalta. Selvityksensä mukaan ulkoasi- 5632: to oli arvostellut suurlähetystössä ja ulkoasi- ainministeriö lisäksi hankkii edustustoihin vie- 5633: ainministeriässä suoritettuja toimenpiteitä ja raiden laskentalaitteet vastaanottoja varten. 5634: edellyttänyt, että niiden noudattamassa menet- 5635: telyssä todetut puutteet ja laiminlyönnit korja- 5636: taan. Tarkastusvirasto oli lisäksi edellyttänyt, 3.3. Riita-asian oikeuskäsittely 5637: että ulkoasiainministeriön tuli ryhtyä toimenpi- 5638: teisiin niiden edustuskorvausten perimiseksi ta- Ulkoasiainministeriö oli Suomen valtion 5639: kaisin valtiolle, jotka suurlähettiläs Mi.iller oli puolesta nostanut Richard Mi.illeriä vastaan 5640: aiheettomasti laskuttanut valtiolta sanottuja kanteen, jossa oli vaadittu hänen velvoittamis- 5641: vastaanottoja koskevien tilitysten yhteydessä. taan suorittamaan valtiolle yhteensä 86.000 5642: markkaa korkoineen ja oikeudenkäyntikului- 5643: neen. Sanottu summa oli kanteen mukaan 5644: 3.2. Ulkoasiainministeriön selvitys muodostunut siten, että Mi.illerin oli katsottu 5645: aiheettomasti perineen Suomen valtiolta edus- 5646: Ulkoasiainministeriö oli oikeuskanslerille an- tuskustannuksia edellä 2.1.1. kohdassa kerro- 5647: tamassaan selvityksessä muun ohessa kertonut, tun 26.9.1983 järjestetyn vastaanoton osalta 5648: että ulkoasiainministeriön taloustoimisto oli 74.000 markkaa ja edellä 2.1.3. kohdassa ker- 5649: tarkastanut kaikki edustustojen menot, jotka rotun 23.1.1985 järjestetyn tilaisuuden osalta 5650: oli kirjattu näiden kuukausittain Jaatimiin tili- 12.000 markkaa. Riita-asia oli ollut käsiteltä- 5651: raportteihin. Taloustoimiston tarkastustyötä ei vana Helsingin raastuvanoikeuden 8:nnen 5652: ollut tehty pistokokeina, vaan tilitykset oli osaston istunnossa 13.11.1986, ja sen jatkokä- 5653: käsitelty yksityiskohtaisesti. Ohjeissa oli paino- sittely oli lykätty raastuvanoikeuden istuntoon 5654: tettu edustustilitysten tarkastusta, ja niitä kos- 14.5.1987. 5655: kevia huomautuksia varten oli pitkään käytetty 5656: erityislomaketta. Edustustojen tiliraporttien 5657: mukana kuukausittain ministeriölle toimitettu- 4. Asian arviointi 5658: jen edustustilitysten tarkastuksessa oli selvitet- 5659: ty, oliko nämä laadittu ohjeiden mukaan, oli- 4.1. Richard Miillerin menettely 5660: ko laskutettu oikeat yksikköhinnat, oliko las- 5661: kutoimitukset suoritettu luotettavasti ja oliko 1. Asiassa laadittuihin poliisitutkintapöytä- 5662: tilitys yleensäkin teknisesti virheetön. Tähän kirjoihin ja muihin asiakirjoihin perehdyttyäni 5663: 108 5664: 5665: olen todennut, että Richard Miiller on menetel- Miiller olisi tämän 26.9.1983 järjestetyn vas- 5666: lyt edellä 2.1.1. ja 2.1.2. kohdissa selostettujen taanottotilaisuuden osalta laatimassaan edus- 5667: tapahtumien osalta virkavelvollisuutensa vas- tuskulutilityksessä kerrotuissa olosuhteissa ta- 5668: taisesti siinä, että Miiller ei ollut 26.9.1983 hallisesti ilmoittanut juoma- ja ruokatarvikkei- 5669: järjestettyä vastaanottotilaisuutta koskevan den hankkimisesta aiheutuneiden kustannuk- 5670: laskun esittäessään noudattanut tilisäännössä sien määrän tai vastaanotolle saapuneiden vie- 5671: ja ulkoasiainministeriön hallinnollisessa kierto- raiden lukumäärän oleellisesti suuremmiksi, 5672: kirjeessä olevia määräyksiä laskujen tarkasta- kuin mitä ne olivat todellisuudessa olleet. 5673: misen, hyväksymisen ja maksettavaksi määrää- Todennäköistä näyttöä ei ole tullut ilmi 5674: misen osalta. Totean tässä kohdin erityisesti myöskään sen tueksi, että Miiller olisi edellä 5675: sen, ettei Miiller ennen vastaanottoa koskevan 2.1.3. kohdassa selostetuista 23.1.1985 ja 5676: kokonaisselvityksen laatimista ole hankkinut 24.1.1985 järjestetyistä vastaanottotilaisuuksis- 5677: eikä edes pyrkinyt hankkimaan tietoonsa kaik- ta aiheutuneissa edustuskulutilityksissään ta- 5678: kia sellaisia vastaanotolle saapuneiden vierai- hallisesti ilmoittanut juoma- tai ruokatarvik- 5679: den lukumäärää koskevia tietoja, jotka olisivat keiden määrän taikka vieraiden lukumäärän 5680: vaikeudetta olleet hänen saatavissaan ja joilla tosiasiallisia määriä suuremmiksi. 5681: tiedoilla olisi ollut merkitystä vastaanotolla 5682: käyneiden vieraiden lukumäärää arvioitaessa. 5683: Miiller ei ollut selvitysten mukaan myöskään 4.2. Menettelyn aiheuttamat oikeudelliset 5684: liittänyt laskuunsa kirjoitettujen säännösten toimenpiteet 5685: edellyttämiä asianmukaisia tositteita vastaan- 5686: otolla tarjotuista juoma- ja ruokatarvikkeista, Miillerin menettelyä saadun selvityksen va- 5687: eikä hän myöhemminkään ollut ulkoasiainmi- lossa oikeudellisesti arvioidessani olen myös 5688: nisteriön vaatimuksesta huolimatta niitä esittä- todennut, että tutkittavana olevat tapahtumat 5689: nyt tai muutoinkaan asianmukaisella tavalla ovat johtaneet asian käsittelyn kestäessä siihen, 5690: selvittänyt tai edes pyrkinyt selvittämään tilai- että Tasavallan Presidentti on päätöksessään 5691: suudesta aiheutuneita tosiasiallisia kustannuk- 15.11.1985 asettanut Miillerin 1.1.1986 lukien 5692: sia. Olen tässä kohdin ottanut asiaa arvioides- ulkoasiainministerin käytettäväksi ja että Miil- 5693: sani kuitenkin huomioon toisaalta asiassa käy- ler sittemmin on oma-aloitteisesti pyytänyt 5694: dyn sähkeiden vaihdon ennen Tasavallan Presi- eron ulkoasiainministeriön palveluksesta, jon- 5695: dentin vierailua ja myös ulkoasiainministeriön ka eron Tasavallan Presidentti on päätökses- 5696: suhtautumisen asiaan sekä toisaalta ulkoasiain- sään 28.2.1986 hänelle myöntänyt 1.3.1986 5697: ministeriön tapahtuma-aikana noudattaman lukien. Siten Miiller on tiliepäselvyyksien tut- 5698: edellä selostetun käytännön. kinnan seurauksena eronnut Suomen valtion 5699: Asiassa ilmitulleet seikat huomioon ottaen palveluksesta. 5700: olen katsonut, että Miiller oli selostetulla me- Miillerin menettelyä rikosoikeudellisesti tar- 5701: nettelyllään syyllistynyt rikoslain 40 luvun kasteltuani katson, että hänen syykseen voi- 5702: 21 §:n 1 momentin säännöksessä tarkoitettuun daan lukea edellä 4.1.1. ja 4.1.2. kohdassa 5703: laiminlyömisestä tehtyyn virkavirheeseen. mainitut teot. Tässä 4.1.2. kohdassa tarkoitet- 5704: 2. Miiller oli edellä 2.3. kohdassa selostetul- tu teko on nähdäkseni luonnehdittavissa viras- 5705: la menettelyllään rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 sa tehdyksi petokseksi, jota voidaan rikosoi- 5706: momentin ja 40 luvun 22 §:n säännöksien mu- keudelliselta luonteeltaan kuitenkin pitää sen 5707: kaisesti syyllistynyt virassa tehtyyn petokseen. verran lievänä, että siitä oikeuskäytännön mu- 5708: Tästä aiheutunut ylilaskutus on kuitenkin pe- kaan tuomittaisiin sakkorangaistus. Kohdassa 5709: ritty häneltä takaisin jo 17.5.1983. 4.1.1. mainittu menettely puolestaan on näh- 5710: 3. Asiakirjoista saamani selvityksen perus- däkseni luonnehdittavissa vammattomuudesta 5711: teella olen asiaa rikosoikeudelliselta kannalta tehdyksi virkavirheeksi, josta tarkoitetussa te- 5712: arvioidessani todennut, että Tasavallan Presi- komuodossa saattaisi seuraamukseksi tulla, 5713: dentin kunniaksi järjestetyllä vastaanotolla kun Miiller on jo eronnut virastaan, sakkoa. 5714: käyneiden vieraiden lukumäärästä on poliisi- Näin ollen totean, että Miillerin niitä tekoja, 5715: tutkinnan yhteydessä esitetty erilaisia arvioita, joiden osalta jutussa on esitettävissä todennä- 5716: joista Miillerin tilityksessään esittämä on ollut köiset perusteet syytteen tueksi, on pidettävä 5717: korkeimpia. Jutussa ei ole kuitenkaan tullut olosuhteet huomioon ottaen laadultaan vähäi- 5718: ilmi todennäköistä näyttöä sen tueksi, että sinä. Koska petoksen kautta syntynyt vahinko 5719: 109 5720: 5721: on lisäksi jo korvattu valtiolle, katson, ettei Kysymys tuomiokunnan notaarien toimimises- 5722: yleinen etu tässä tapauksessa vaadi, Mtillerin ta asiamiehenä tai avustajana saman tuomio- 5723: erottua tutkittavien tapahtumien johdosta vi- kunnan tuomarin käsiteltäviksi kuuluvissa asi- 5724: rastaan, syytteen nostamista häntä vastaan näi- oissa. 5725: den hänen viakseen luettavien tekojen osalta. 5726: Näin ollen Mtillerin menettely ei anna puo- 5727: leltani enää aihetta muuhun toimenpiteeseen Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka 5728: kuin siihen, että saatan Mtillerin tietoon käsi- Pasasen päätöksestä nro 4704/9.11.1987, dnro 5729: 12/a 1985. 5730: tykseni hänen toimiensa laadusta ja niiden 5731: arvioimisesta. 5732: "Apulaisoikeuskanslerin päätös Var- 5733: kaudesta olevan Väinö Torvisen kante- 5734: lukirjoituksen johdosta kihlakunnan- 5735: oikeuden menettelyä ynnä muuta kos- 5736: kevassa asiassa. Annettu Helsingissä 9 5737: päivänä marraskuuta 1987. 5738: 4.3. Ulkoasiainministeriön menettely 5739: Kantelu 5740: Asiakirjoista saamani selvityksen perusteella 5741: olen lisäksi todennut, että ulkoasiainministe- Torvinen on 3.1.1985 oikeuskanslerinviras- 5742: riön noudattamassa menettelyssä suurlähetys- toon saapuneessa kirjoituksessaan pyytänyt oi- 5743: tön edustuskulutilitysten tarkastuksen ja mää- keuskansleria tutkimaan 5744: rärahojen käytön valvonnan osalta oli esiinty- - menettelikö Varkauden kihlakunnan- 5745: nyt valtiontalouden tarkastusviraston 10.10. oikeus virheellisesti 7.12.1984 kuullessaan 5746: 1985 päivätystä tarkastuskertomuksesta n:o Martti Mokkia totuusvakuutuksen nojalla Mo- 5747: 311/51/85 ja tarkastusneuvoston istunnossa kin ja Torvisen välisessä riita-asiassa, vaikka 5748: 27 .2. 1986 laaditusta pöytäkirjasta lähemmin Mokki oli Torvisen käsityksen mukaan ylikii- 5749: ilmeneviä puutteellisuuksia ja virheellisyyksiä. hottuneessa tilassa, 5750: Menettelylliset virheet ja puutteet olivat osal- - tekikö kihlakunnanoikeus virheen myön- 5751: taan vaikuttaneet siihen, että suurlähettiläs täessään maksuuoman oikeudenkäynnin Mo- 5752: Mtiller oli voinut laatia edustuskulukorvauksia kille, vaikka hänellä oli kallis moottorivene ja 5753: koskevan edellä 2.1.2. kohdassa tarkoitetun osuus jakamattamassa kuolinpesässä, ja 5754: laskunsa ja saada siitä välittömästi maksun. - menetteleekö tuomiokunnan tuomari vir- 5755: Ulkoasiainministeriön toimesta ei myöskään heellisesti antaessaan alaistensa notaarien toi- 5756: ollut heti ryhdytty riittävän tehokkaisiin toi- mia työaikanaan asianajajina oikeuden istun- 5757: menpiteisiin laskun oikeellisuuden tarkastami- noissa omaan laskuunsa. 5758: seksi tai Mtillerille mahdollisesti liian suurena 5759: maksetun korvauksen takaisinperimiseksi. 5760: Kun ulkoasiainministeriö kuitenkin on nyt- Selvitykset 5761: temmin antanut uudet ulkomaanedustuksen 5762: edustustyöohjeensa ja kun ulkoasiainministe- Torvisen kirjoituksen johdosta oikeuskansle- 5763: riön toimesta Mtilleriä vastaan nostettu oikeus- rinvirastoon on hankittu jäljennös Torvisen ja 5764: juttu hänelle mahdollisesti liian suurena mak- Mokin välistä irtaimen omaisuuden kauppaa ja 5765: settujen edustuskulukorvausten takaisinperimi- työpaikkavelkamusta koskevasta Itä-Suomen 5766: seksi on tuomioistuimessa vireillä, olen katso- hovioikeuden päätöksestä 16.5.1985 n:o 365/ 5767: nut, ettei ulkoasiainministeriön menettely anna 85 sekä nähtäväksi sanotun hovioikeuden asia- 5768: puoleltani aihetta muuhun toimenpiteeseen kirjavihko S 1985/52. 5769: kuin että kiinnitän ulkoasiainministeriön huo- Koska asiakirjoista ilmeni, että hovioikeu- 5770: miota siihen, että ministeriön tulee noudattaa den auskultantti Ari Kyllönen oli ainakin 5771: tilisäännön määräyksiä sekä lisäksi asianmu- 5.10.1984 ja 7.12.1984 toiminut asianajotehtä- 5772: kaisella tavalla valvoa myös niiden määräysten vissä Varkauden kihlakunnanoikeudessa olles- 5773: ja ohjeiden noudattamista, jotka ministeriö on saan samaan aikaan Varkauden tuomiokunnan 5774: vahvistanut alaistensa virkamiesten noudatetta- notaari, olen kehottanut Varkauden tuomio- 5775: viksi." kunnan kihlakunnantuomaria toimittamaan 5776: 110 5777: 5778: 5779: minulle selvityksensä ohella tiedot Varkauden van kaltaisia asiamiestehtäviä haasteen ottami- 5780: tuomiokunnan notaarien vuonna 1986 hoita- sesta lähtien ei ollut enää vuoden 1986 jälki- 5781: mien asiamiestehtävien määrästä varsinaisasi- puoliskosta alkaen notaarien toimesta hoidet- 5782: oissa ja ilmoitusasioissa. tu. 5783: Kihlakunnantuomari Toivo Kumpulainen on Kumpulainen on edelleen todennut, ettei 5784: 28.1.1987 päivätyllä kirjeellään antanut selvi- laissa ole nimenomaista kieltoa siitä, etteivätkö 5785: tyksensä ja tiedot, joiden johdosta olen pyytä- notaarit voisi hoitaa asiamiestehtäviä siinä kih- 5786: nyt Itä-Suomen hovioikeutta antamaan oikeus- lakunnanoikeudessa, missä he auskultoivat. 5787: kanslerille lausunnon asiasta siltä osin kuin Varkauden kihlakunnanoikeutta valvovalla 5788: siinä on kysymys tuomiokunnan notaarien Itä-Suomen hovioikeudella ei ole myöskään 5789: asianajotehtävien hoitamisesta samassa tuo- ollut huomautettavaa notaarien vähäisten asia- 5790: miokunnassa ja myös käytännöstä hovioikeus- miestehtävien hoidon suhteen. Kumpulaisen 5791: piirin muissa tuomioistuimissa. Itä-Suomen käsityksen mukaan notaarien asiamiestehtävien 5792: hovioikeus on antanut asiassa 26.2.1987 päivä- hoitamisella ei ole ollut mitään kielteisiä vaiku- 5793: tyn lausunnon. tuksia kihlakunnanoikeuden ja tuomiokunnan 5794: Hankitun selvityksen ja lausunnon johdosta toiminnan kannalta. Päinvastoin hän on katso- 5795: olen vielä pyytänyt oikeusministeriön lausun- nut sen myönteisellä tavalla täydentävän no- 5796: non, jonka se on antanut 21.4.1987. taarien saamaa käytännön kokemusta tuomio- 5797: istuinharjoittelun aikana. 5798: 5799: Selvitysten sisältö 5800: Itä-Suomen hovioikeuden lausunto 5801: Maksuton oikeudenkäynti ja asianosaisen 5802: kuuleminen totuusvakuutuksen nojalla Itä-Suomen hovioikeus on 26.2.1987 paiva- 5803: tyssä lausunnossa ilmoittanut, ettei hovioikeus 5804: pidä suotavana eikä edes sallittavana sitä, että 5805: tuomiokuntien notaarit hoitavat asianajotehtä- 5806: Tuomiokunnan notaarien asianajotehtävät viä samassa tuomiokunnassa. Hovioikeuspii- 5807: rien tuomiokunnista saatujen tietojen mukaan 5808: Varkauden tuomiokunnan notaarit eivät myöskään yleensä saa hoitaa 5809: kihlakunnantuomarin selvitys asianajotehtäviä siinä tuomioistuimessa missä 5810: he auskultoivat. Useissa tuomiokunnissa on 5811: Asiakirjoista ilmenee, että Varkauden tuo- vallalla notaarien kohdalta nimenomainen kiel- 5812: miokunnan notaari Ari Kyllönen oli 5.10.1984 to hoitaa mitään asianajotehtäviä, mutta toisis- 5813: ja 7.12.1984 toiminut Torvisen asiamiehenä ja sa taas sallitaan tällainen toiminta poikkeuksel- 5814: avustajana edellä kerrotussa riita-asian oikeu- lisesti vähäisessä määrin. Hovioikeus ei ollut 5815: denkäynnissä Varkauden kihlakunnanoikeu- antanut mitään määräyksiä eikä yleisiä ohjeita 5816: dessa. asiasta. 5817: Varkauden tuomiokunnan kihlakunnan- 5818: tuomari Toivo Kumpulainen on 28.1.1987 päi- 5819: vätyssä selvityksessään esittänyt Varkauden Oikeusministeriön lausunto 5820: tuomiokunnan notaarien vuoden 1986 aikana 5821: hoitamien asiamiestehtävien määrät varsinais- Oikeusministeriö on 21.4.1987 päivätyssä 5822: ja ilmoitusasioissa. Selvityksen perusteella ku- lausunnossaan todennut tuomiokuntien toimis- 5823: kin notaari oli hoitanut asiamiestehtäviä 1-12 tohenkilöstön ja notaarien hoitavan edelleen 5824: varsinaisasiassa ja enintään viidessä ilmoitus- jonkin verran asiamiestehtäviä. Käytännössä 5825: asiassa. toiminta rajoittuu lähinnä toimimiseen asia- 5826: Kumpulainen on todennut, että asiamiesteh- miehenä kiinnitys- ja lainhuudatusasioissa tuo- 5827: tävät olivat miltei poikkeuksetta olleet joko mioistuimen kansliassa. Tämä toiminta tulee 5828: paikallisen asianajajan estyneenä ollessa tämän todennäköisesti vähenemään 1. 5.1987 jälkeen, 5829: puolesta hoidettuja yksinkertaisia rikosasioita kun uusi lainhuuto- ja kiinnitysrekisterilaki 5830: tai ilmoitusasioita taikka sitten vastaavanlaisia tulee voimaan ja lainhuuto- ja kiinnityshake- 5831: tehtäviä pääasiassa helsinkiläisistä asianajo- ja mukset voidaan toimittaa tuomioistuimelle 5832: lakiasiaintoimistoista. Kantelun kohteena ole- postitse. Eräissä tuomioistuimissa em. henki- 5833: 111 5834: 5835: löstö saattaa toimia lähinnä asianomistajan anosaista, ellei hänellä ole asiassa osaa taikka 5836: asiamiehenä myös yksinkertaisissa rikosjutuis- puhu puolisonsa tahi sen puolesta, joka on 5837: sa. Lausunnon mukaan edellä kerrotun tyyppi- hänen suoraan etenevässä tai takenevassa pol- 5838: set tehtävät voidaan yleensä nähdä yleisön vessa oleva sukulaisensa tahi hänen veljensä, 5839: palvelutehtävinä, joiden hoitamisella ei vaaran- sisarensa tai holhottinsa. Siinä tuomioistuimes- 5840: neta tuomioistuinlaitoksen luotettavuutta. sa, jonka jäsen hän on, ei hän myöskään saa, 5841: Oikeusministeriö on yhtynyt Itä-Suomen ho- ellei hänellä ole asiassa osaa, hoitaa muiden 5842: vioikeuden näkemykseen siitä, että tuomiokun- kuin edellä mainittujen henkilöiden puolesta 5843: tien notaarien toimiminen asianajotehtävissä kirjaamis- tai muita hakemusasioita. Asiamie- 5844: omassa tuomiokunnassa ei ole suotavaa, koska henä tai avustajana ei saa myöskään olla se, 5845: yleinen oikeusaputoiminta, asianajajalaitos ja joka on osallistunut asian käsittelyyn tuomiois- 5846: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettu laki tuimen jäsenenä, esittelijänä tai pöytäkirjan- 5847: ovat tuoneet kohtuuhintaiset oikeuspalvelut pitäjänä taikka ollut siinä vastapuolen asiamie- 5848: kaikkien kansalaisten ulottuville. Kansliahenki- henä tai avustajana. 5849: löstön osalta asiaan ei ole kuitenkaan syytä Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 5850: suhtautua yhtä jyrkästi, koska asiamiehen saa- muuttamisesta annettua lakia koskevan halli- 5851: minen tuomioistuimen kansliasta saattaa olla tuksen esityksen nro 3/1958 vp. perusteluissa 5852: myös tuomioistuimessa asiaitsevien kansalais- on viitattu lainvalmistelukunnan julkaisuun 5853: ten etu eikä asiamiestoiminta kuitenkaan ilmoi- nro 3/1957, jossa oikeuslaitoksen palvelukses- 5854: tus- ja hakemusluontoisissa asioissa aseta ky- sa olevien virkamiesten asiamiestehtävien hoi- 5855: seenalaiseksi tuomioistuimen puolueetonta ase- tamista oli pidetty epäkohtana. Tasapuolinen 5856: maa. ja sivuvaikutteista vapaa suhtautuminen rat- 5857: Oikeusministeriö ei ole antanut tuomiokun- kaistavana olevaan asiaan joutui näet helposti 5858: nan notaarien asiamiestoimintaa koskevia ylei- vaaraan, milloin tuomarina oleva henkilö oli 5859: siä ohjeita, koska ministeriö on katsonut sen samassa oikeudessa, ehkä vielä samankaltaises- 5860: paremmin kuuluvan hovioikeuksille, joiden tu- sa asiassa, juuri aikaisemmin esiintynyt asia- 5861: lee hovioikeuksista annetun asetuksen (288/52) miehenä tai milloin hän tuomion julistamisen 5862: 6 §:n 1 momentin mukaan valvoa alaisiaan jälkeen aikoi siirtyä asiamiehen tehtävää hoita- 5863: tuomioistuimia. Koulutustilaisuuksissa ja yk- maan. Myös silloin, kun asiamiehenä esiinty- 5864: sittäisiä asioita koskevien tiedustelujen ja neu- minen tapahtui oman tuomiopiirin ulkopuolel- 5865: vottelujen yhteydessä virkamiesten taholta on la, menettely oli omiaan vahingoittamaan sitä 5866: korostettu asiamiestoiminnan hoitamista siten, julkista arvoasemaa, joka tuomioistuimen pu- 5867: ettei se vaaranna virkamiehen asemaa hoitaa heenjohtajalla ja jäsenellä täytyy olla. Lainval- 5868: puolueettomasti omia virkatehtäviään. mistelukunnan kannanoton mukaan oikeuden- 5869: käymiskaaren 15 luvun 3 §:n muutos tulisi 5870: estämään myös kihlakunnantuomarin sijaista 5871: Ratkaisu ja kihlakunnanoikeuden määrättyä puheenjoh- 5872: tajaa hoitamasta puheena olevia tehtäviä, kui- 5873: Olen tutkinut tämän asian. tenkin vain niin kauan kuin sijaisuus jatkuu tai 5874: määrätyn puheenjohtajan toimitettavaksi us- 5875: kottu istunto kestää. 5876: Maksuton oikeudenkäynti ja asianosaisen Apulaisoikeuskansleri Antti Okko on 5877: kuuleminen totuusvakuutuksen nojalla 29.12.1975 päivätyllä kirjeellään nro 4015 saat- 5878: tanut tuomiokunnan päätoimisena apulaisena 5879: toimineen hovioikeuden auskultantin tietoon 5880: kannanottonsa päätoimisen apulaisen asianajo- 5881: Tuomiokuntien notaarien asianajotehtävät tehtävien hoitamisesta samassa tuomiokunnas- 5882: sa. Apulaisoikeuskansleri Okko on lausunut 5883: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n (497/ kirjeessään seuraavaa: 5884: 58) mukaan virkamies ei saa olla asiamiehenä "Hyvin järjestetyn oikeudenkäyntilaitoksen 5885: tai avustajana oikeudenkäynnissä, jos se on eräänä edellytyksenä on, ettei ole aihetta epäil- 5886: vastoin hänen virkavelvollisuuttaan. Yleisen lä tuomareiden puolueettomuutta. Tuomarei- 5887: tuomioistuimen lainoppinut jäsen ei saa olla den puolueettomuuden takaamista tarkoittaa 5888: oikeudenkäynnissä asiamiehenä tai avustaa asi- muun ohessa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 5889: 112 5890: 5891: 3 §:n 2 momentin saannös, jonka mukaan viranSIJalSlna. Tuomiokunnissa auskultantit 5892: yleisen tuomioistuimen lainoppinut jäsen ei saa toimittavat noin 30 prosenttia kihlakunnan- 5893: olla oikeudenkäynnissä asiamiehenä taikka oikeuksien istuntopäivistä. Tuomioistuimessa 5894: avustaa asianosaista. Vaikka tuomiokunnan asioivien kansalaisten kannalta notaari on siten 5895: kansliassa tuomiokuntaharjoittelua suorittava tuomioistuimen lainoppineeseen jäseneen rin- 5896: päätoiminen apulainen ei olekaan siinä ominai- nastettavassa asemassa. 5897: suudessaan oikeuden jäsen, on häneen mieles- Ottaen huomioon notaarin moninaiset virka- 5898: täni sovellettava mainitusta lainkohdasta ilme- tehtävät, voi asiamiehenä tai avustajana toimi- 5899: nevää periaatetta ainakin siltä osin kuin on minen omassa tuomiokunnassa helposti joutua 5900: kysymys hakijan asiamiehenä esiintymisestä ristiriitaan hänen velvollisuuksiensa kanssa 5901: palkkiota vastaan saman tuomiokunnan tuo- tuomiokunnan notaarina. Joka tapauksessa 5902: marin ratkaistaviin kuuluvassa lainhuudatus- kerrotunlainen menettely on omiaan vahingoit- 5903: tahi muussa hakemusasiassa. tamaan kansalaisten luottamusta tuomioistuin- 5904: Oikeuspalveluja antavana laitoksena tuo- toiminnan puolueettomuuteen. 5905: mioistuinlaitoksenkin tulee erityisesti hakemus- Tämän vuoksi katson, että notaarien toimi- 5906: asioissa neuvoin ja ohjein pyrkiä avustamaan minen asiamiehenä tai avustajana saman tuo- 5907: noita palveluita hakevaa yleisöä, mutta sen miokunnan tuomarin käsiteltäviksi kuuluvissa 5908: tulee tapahtua viran puolesta ilman eri kor- asioissa soveltuu huonosti notaarin virka-ase- 5909: vausta. Mikäli tuomiokunnan kansliassa työs- maan ja hyvään oikeudenhoitoon. Käsitykseni 5910: kentelevä tuomarin apulainen ottaa yksityisenä mukaan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 §:n 5911: asiamiehenä huolehtiakseen asiaansa toimitta- 2 momentin säännöksestä ilmenevän periaat- 5912: maan tulleen kansalaisen asian hoitamisesta, teen toteutuminen edellyttää, että sitä yleensä 5913: tämä helposti ymmärtää asian niin, että kysy- sovelletaan myös tuomiokunnan notaariin ja 5914: myksessä on viran puolesta tapahtuva avusta- varsinkin notaarin toimimiseen asiamiehenä tai 5915: minen. Jos siitä sitten peritäänkin korvausta, avustajana oikeudenkäynnissä. 5916: voi asiallinen jäädä siihen käsitykseen, että asia Koska edellä olevan perusteella menettelyä ei 5917: hoidetaan kunnolla vain jos tuomioistuimessa kuitenkaan ole pidettävä lain vastaisena, olen 5918: toimivalle virkamiehelle maksetaan erityistä katsonut, ettei asia anna puoleltani aihetta 5919: hyvikettä. Kerrotunlainen menettely on siten muuhun toimenpiteeseen, kuin että saatan kä- 5920: omiaan järkyttämään kansalaisten luottamusta sitykseni oikeusministeriön ja hovioikeuksien 5921: tuomioistuimen puolueettomuuteen.'' tietoon. 5922: Korkein oikeus on 5.4.1984 antamassaan Muuhun toimenpiteeseen Torvisen kirjoitus 5923: päätöksessä (1984 II 62) oikeudenkäyntiavusta- ei ole puoleltani antanut aihetta." 5924: jan määräämistä koskevassa asiassa katsonut, 5925: että oikeudenkäyntiavustajan tehtävän hoita- Valtiovarainministeriön palkkaosaston toimis- 5926: minen toiseen tuomiokuntaan kuuluvassa kih- topäällikölle huomautettu vastaisen varalle sii- 5927: lakunnanoikeudessa ei ollut vastoin avustajan 5928: tä, että hän vastaanottaessaan vuosien 1982 ja 5929: virkavelvollisuutta toisen tuomiokunnan no- 1983 aikana yksityiseltä järjestöitä vieraanva- 5930: taarina. raisuutta oli ylittänyt sen rajan, johon saakka 5931: Ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 15 se kysymyksessä olevan viran hoidon kannalta 5932: luvun 3 §:n 2 momentin sanamuodon ja esityöt oli ollut hyväksyttävissä. Toimistopäällikön 5933: sekä edellä selostetun korkeimman oikeuden usein toistunut kanssakäyminen saman palkan- 5934: ratkaisun katson, ettei tuomiokunnan notaaria saajia edustavan järjestön kanssa oli voinut 5935: ole pidettävä yleisen tuomioistuimen lainoppi- vaarantaa luottamuksen hänen virka-asemansa 5936: neena jäsenenä eikä hänen toimimistaan asia- edellyttämään puolueettomuuteen ja riippu- 5937: miestehtävissä samassakaan tuomiokunnassa mattomuuteen. 5938: tai siihen kuuluvassa kihlakunnanoikeudessa 5939: voida pitää tuon lainkohdan vastaisena. To- 5940: tean kuitenkin, että notaarit ratkaisevat omalla Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös nro 5941: vastuullaan rangaistusmääräys-, maksamis- 189317.5.1987, dnro 262/a 1986. 5942: määräys-, lainhuudatus- ja kiinnitysasioita. 5943: Notaarit toimivat kihlakunnanoikeuksien mää- "Oikeuskanslerin päätös jäljempänä 5944: rättyinä puheenjohtajina ja säännönmukaisesti kerrottavassa kanteluasiassa. Annettu 5945: myös kihlakunnantuomarin tai käräjätuomarin Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1987. 5946: 113 5947: 5948: Kantelu muun muassa valtion eri laitosten järjestämissä 5949: jahdeissa. Tätä Virmalainen oli pitänyt sopiva- 5950: Oikeuskanslerille 20.2.1986 osoitetussa kir- na ja luontevana kanssakäymisenä. Näin ollen 5951: joituksessa Karjalan Lennoston viestikeskuk- Toimiupseeriliiton järjestämät metsästysretket 5952: sen konemestari Pentti Puhakka ja yksitoista eivät olleet vaikuttaneet hänen virkatoimiinsa. 5953: muuta saman lennoston palveluksessa työsken- Niissäkin oli ollut mahdollisuus tavata eri kan- 5954: televää henkilöä ovat kiinnittäneet huomiota salaispiirien ja virkamiesryhmien jäseniä, mikä 5955: ilmavoimien lennonvarmennusteknisissä tehtä- oli osaltaan auttanut kentän tuntemuksessa. 5956: vissä toimivien virkamiesten lennonvarmistus- Mainittuihin jahteihin oli osallistunut myös 5957: vastuulisän maksuperusteisiin. Kirjoituksessa muita valtion edustajia. 5958: on kuvailtu mainittuun lisään liittyneitä muu- Hallitusneuvos Virmalainen on selvitykses- 5959: toksia vuoden 1974 jälkeen ja katsottu, että sään edelleen kertonut, että vuosi 1982 oli ollut 5960: muutokset ovat olleet siviilihenkilöiden osalta valtion työmarkkinalaitoksen ja Toimiupseeri- 5961: epätyydyttäviä verrattuna sotilashenkilöiden liiton välisten neuvottelujen osalta vaikea. Mi- 5962: kohdalla tapahtuneeseen kehitykseen. Kirjoi- tä pitemmälle vuosi oli kulunut, sitä selvem- 5963: tuksen mukaan valtiovarainministeriö on myös mäksi oli käynyt, että liitto oli valmis ajamaan 5964: pyrkinyt poistamaan siviilihenkilöiden saarnat vaatimuksiaan lakonkin uhalla. Asiantilasta oli 5965: tehtäväkohtaiset määrävuosilisät. esittänyt huolestumisensa myös sotilasjohto. 5966: Kirjoituksessa on arvosteltu valtiota työnan- Ratkaisuvaihtoehtoja jouduttiin hakemaan 5967: tajana edustavan valtiovarainministeriön palk- luottamuksellisissa neuvotteluissa puolueetto- 5968: kaosaston (valtion työmarkkinalaitoksen) ja malla maaperällä, mikä oli johtanut ns. kabi- 5969: erityisesti sen virkamiespalkkatoimiston toimis- nettineuvotteluihin. Ratkaisu löydettiin monien 5970: topäällikön, hallitusneuvos Pentti Virmalaisen neuvottelujen jälkeen ja mahdollinen työtaiste- 5971: menettelyä. Kirjoitukseen on oheistettu jäljen- lu väitettiin. Toimiupseeriliitolla oli ollut yleen- 5972: nös muun muassa 15.12.1983 päivätystä lehti- sä suhteellisen itsenäinen neuvotteluasema kes- 5973: leikkeestä, jossa on käsitelty Toimiupseeriliiton kusjärjestöistä riippumatta. Virmalainen on lo- 5974: aikaisemman johdon ja hallitusneuvos Virma- puksi viitannut Toimiupseeriliiton asiassa val- 5975: laisen välistä kanssakäymistä metsästysretkillä tiovarainministeriölle antamiin tietoihin niistä 5976: sekä muissa tilaisuuksissa vuoden 1982 aikana tilaisuuksista, joihin hän oli osallistunut. 5977: ja seuraavan vuoden alussa. Kantelijat ovat 5978: pyytäneet tutkimaan, "onko kyseisellä vahvas- 5979: ti lahjontaan viittaavalla vieraanvaraisuudella Valtiovarainministeriön lausunto 5980: saattanut olla merkitystä Virmalaisen ratkai- 5981: suihin valtion virkapalkkaosaston päällikkö- Lennonvarmistusvastuulisän maksuperusteet 5982: nä". 5983: Valtiovarainministeriö on 27.1.1987 päivä- 5984: tyssä, ministeri Pekka Vennamon ja alivaltio- 5985: Asiassa hankitut selvitykset sihteeri Pekka Tuomistan allekirjoittamassa 5986: lausunnossa viitannut lennonvarmistusvastuuli- 5987: Hallitusneuvos Pentti Virmalaisen selvitys sän maksuperusteiden kehityksen osalta minis- 5988: teriön palkkaosaston erikseen toimittamaan 5989: Hallitusneuvos Pentti Virmalainen on 30.10.1986 päivättyyn selvitykseen. 5990: 26.1.1987 päivätyssä selvityksessään kertonut Arvioitaessa, ovatko kantelun tehneet virka- 5991: tulleensa valtiovarainministeriön palkkaosas- miehet ko. lisän kehityskulun johdosta tulleet 5992: ton palvelukseen vuonna 1962 ja hoitaneensa erotetuksi oikeuksistaan, voidaan valtiovarain- 5993: osaston virkamiespalkkatoimiston toimisto- ministeriön mainitun selvityksen mukaan tode- 5994: päällikön virkaa vuodesta 1973 lukien. Virma- ta muun muassa seuraavaa. Kantelijoilla oli 5995: laisen mukaan mainitun toimiston tehtävät liit- vuodesta 1974 alkaen oikeus virkaehtosopi- 5996: tyvät valtion virkamiesten palvelussuhteen eh- muksen perusteella lennonvarmistusvastuuli- 5997: toihin sekä niistä käytäviin virkaehtosopimus- sään, jonka määrä virkaehtosopimuskauden 5998: ja erimielisyysneuvotteluihin. 1976 päättyessä oli 200 tai 400 markkaa sitou- 5999: Hallitusneuvos Virmalainen on kertonut har- muksesta riippuen. Sopimuskauden päätyttyä 6000: rastaneensa metsästystä yli 40 vuotta ja käy- he edelleenkin saivat valtion virkaehtosopimus- 6001: neensä 1960-luvun lopulta lähtien vuosittain lain 7 §:n tarkoittaman ns. jälkivaikutuksen 6002: 15 3808860 6003: 114 6004: 6005: nojalla sanottua lisää. Lennonvarmistusvastuu- markkaa kerralta. Jahtien kustannukset taas 6006: lisän maksuperusteet uudistettiin ministeriön voitiin laskea Virmalaisen osalta keskimäärin 6007: päätöksellä 1.12.1977 lukien, jolloin eri virka- 250 markaksi kerralta. 6008: miesryhmien etuudet nyt kysymyksessä olevien Arvioitaessa edellä kerrotun vieraanvarai- 6009: lisien kannalta eriytyivät. Sen ryhmän virka- suuden vastaanottamisen sailiHavuutta oli val- 6010: miehille, josta kantelun tehneet ovat, taattiin tiovarainministeriön käsityksen mukaan otetta- 6011: henkilökohtaisena palkanlisänä entisen suurui- va huomioon seuraavaa. Hallitusneuvos Vir- 6012: set etuudet. Vuosien 1978-79 vaihteessa käy- malaisen johtaman virkamiespalkkatoimiston 6013: dyissä neuvotteluissa sovittiin tämän lisän ko- tehtäviin kuuluu muun muassa käytännön vir- 6014: rottamisesta 250 ja 500 markaksi kuukaudelta. kaehtosopimusneuvotteluiden käyminen. Tä- 6015: Valtiovarainministeriön mielestä oli selvää, män tehtävän menestyksellinen hoitaminen 6016: ettei kyseessä olevien virkamiesten etuuksia edellyttää useasti kiinteiden henkilösuhteiden 6017: ollut missään vaiheessa huononnettu vaan luomista virkamiesjärjestöjen edustajiin ja si- 6018: päinvastoin parannettu. Muiden lisäjärjestel- ten myös tietynasteista yhdessäoloa virka-ajan 6019: män piirissä olevien virkamiesten etuuksien ulkopuolella. Neuvottelut eivät aina onnistu 6020: paremmuus johtui näiden virkamiesten tehtä- vain kirjoituspöydän ääressä, vaan neuvottele- 6021: vien suuremmasta vastuullisuudesta ja vaati- minen muussa miljöössä voi olla välttämätön- 6022: vuudesta, mikä oli tavanomaisilla työmarkki- tä. Varsinkin silloin, kun vastapuolena on 6023: napoliittisilla syillä täysin perusteltua. Ennen sellainen paikkaansa työmarkkinakentässä ha- 6024: lennonvarmistusvastuulisän maksuperusteiden keva ja työtaisteluherkkä järjestö, jollainen 6025: muuttamista asiasta neuvoteltiin valtiovarain- Toimiupseeriliitto oli kysymyksessä olevana ai- 6026: ministeriön, puolustusministeriön ja ilmavoi- kana, tällainen suora neuvottelutoiminta on 6027: mien esikunnan kesken. Näissä neuvotteluissa tärkeää. Toimiupseeriliitto erosi pian tämän 6028: oli mukana myös asianomaisen ammattijärjes- jälkeen Virkamiesliitosta ja oli pitkään keskus- 6029: tön edustaja. järjestöjen ulkopuolella. 6030: Valtiovarainministeriöllä oli virkaehtosopi- Edellä mainittujen seikkojen lisäksi valtiova- 6031: muksia solmittaessa ollut vuodesta 1983 alkaen rainministeriö on viitannut siihen, että tarkas- 6032: periaatteena, että muistutusjärjestelmästä pyri- teluajankohtana tarjoilun muodossa vastaan- 6033: tään karsimaan määrävuosimuistutuksia järjes- otettua vieraanvaraisuutta pidettiin sinänsä hy- 6034: telmän yksinkertaistamiseksi. Tämän periaat- väksyttävänä. Sen katsottiin olleen eri asemas- 6035: teen noudattamista olivat muun muassa val- sa kuin esimerkiksi tavaralahjojen vastaanotta- 6036: tiontilintarkastajat vuosien varrella moneen misen. Valtioneuvosto oli antanut 27.10.1983 6037: kertaan painokkaasti vaatineet. Näitä määrä- ohjeet ulkopuolisten tarjoamien virkamatkojen 6038: vuosikorotuksia oli pyritty vähentämään siirtä- vastaanottamiskäytännöstä, minkä lisäksi val- 6039: mällä ne viran sijoituspalkkaluokkaan kaik- tion virkamieslain voimaantuloon 1.1.1988 6040: kialla valtionhallinnossa ja myös puolustusvoi- mennessä tullaan antamaan yleisemmät asiaa 6041: mien sisällä sekä siviili- että sotilashenkilöstön koskevat ohjeet. 6042: osalta. 6043: 6044: Oikeuskanslerin ratkaisu 6045: Hallitusneuvos Pentti Virmalaisen toiminta 6046: Valtiovarainministeriön menettely 6047: Valtiovarainministeriön lausunnossa on edel- 6048: leen todettu, että Toimiupseeriliitolta saatujen Lennonvarmistusvastuulisän maksuperustei- 6049: tietojen mukaan hallitusneuvos Pentti Virma- den määräämisessä on kysymys sellaisen val- 6050: lainen oli vuoden 1982 alusta 28.2.1983 päätty- tion virkamiesten palkkaukseen kuuluvan etuu- 6051: neen virkaehtosopimuskauden loppuun ollut den myöntämisestä, josta voidaan neuvotella 6052: mukana kahdessatoista ravintolatilaisuudessa ja sopia asianomaisten työmarkkinaosapuolten 6053: ja yhdessä cocktailtilaisuudessa sekä kahdessa välillä valtion virkaehtosopimusjärjestelmän 6054: jänisjahdissa ja yhdessä hirvijahdissa. Lisäksi mukaisesti. Oikeuskanslerin toimivaltaan ei 6055: Virmalainen oli tänä aikana saanut kaksi alko- kuulu puuttua virkaehtosopimuslainsäädännön 6056: holijuomaa sisältävää lahjapulloa. Keskimää- puitteissa käytyihin neuvotteluihin ja niiden 6057: räisesti laskettuna Virmalaisen osaksi tulleen perusteella solmittuihin sopimuksiin. Saadun 6058: ravintolatarjoilun raha-arvo oli ollut noin 300 lausunnon mukaan valtiovarainministeriöllä on 6059: 115 6060: 6061: ollut virkaehtosopimuksia solmittaessa vuodes- osallistuminen voi, mikäli se laadultaan tai 6062: ta 1983 lähtien yleisenä periaatteena, että muis- määrältään ylittää kohtuuden rajat, vaarantaa 6063: tutusjärjestelmästä pyritään karsimaan määrä- luottamuksen virkamiesten puolueettomuu- 6064: vuosikorotuksia siirtämällä ne virkojen sijoi- teen, riippumattomuuteen ja tasapuolisuuteen. 6065: tuspalkkaluokkiin. Ministeriön menettely pu- Sikäli kuin virkistysluontoiset tilaisuudet eivät 6066: heena olevasta !isästä sovittaessa on viime vuo- liity asianmukaiseen viranhoitoon eivätkä niis- 6067: sina ollut sanotun periaatteen noudattamista. sä saadut edut ole kokonaisuutena arvostellen 6068: Esitetyn selvityksen valossa valtiota työnanta- tavanomaisia, voi virkamies, jolla asemansa 6069: jana edustavan valtiovarainministeriön palkka- perusteella on mahdollisuus vaikuttaa tilaisuu- 6070: osaston eli valtion työmarkkinalaitoksen on den järjestäjää koskevien asioiden ratkaisuun, 6071: katsottava toimineen asiassa sille kuuluneen syyllistyä tilaisuuksiin osallistuessaan virheelli- 6072: toimivallan rajoissa. senä ja moitittavana pidettävään menettelyyn. 6073: Oikeuskäytännön mukaan tällöin voi olla kysy- 6074: mys muun muassa varomattomuudesta tehdys- 6075: Hallitusneuvos Pentti Virmalaisen menettely tä virkavirheestä. Vakavimmissa tapauksissa 6076: voi olla kysymys lahjoman ottamisesta virka- 6077: Yleistä miehenä. 6078: Rikosoikeudellisten säännösten ohella valti- 6079: Totean, että virkaehtosopimusjärjestelmän ovalta voi ohjata virkamiehiä asianmukaisiin 6080: mukaisiin neuvotteluihin tai sopimuksiin osal- menettelytapoihin myös virkamiesoikeudellisin 6081: listuvat virkamiehet toimivat näissä tehtävis- säännöksin ja hallinnollisin ohjein. Tällaisten 6082: sään virkavastuulla ja kuuluvat siten oikeus- tapausten varalta näitä säännöksiä ja ohjeita ei 6083: kanslerin harjoittaman laillisuusvalvonnan pii- kysymyksessä olevana aikana ollut vielä annet- 6084: riin. Yksittäisen virkamiehen osalta on tällöin tu. Sittemmin valtioneuvosto on 27.10.1983 6085: mahdollisuus tarkastella hänen toimintaansa antanut menettelytapaohjeet ulkopuolisten 6086: virkavelvollisuuden täyttämisen ja hyvän hal- kustantamien virkamatkojen osalta. Uuden 6087: lintotavan noudattamisen kannalta. valtion virkamieslain (755/86) 21 §:n mukaan 6088: Valtionhallinnossa on nykyisellään katsotta- virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa 6089: va hyvän asioiden hoidon edellyttävän tarpeel- vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi 6090: lista neuvottelu- ja muun yhteyden pitämistä heikentää luottamusta virkamieheen tai viran- 6091: valtionhallinnon ulkopuolisiin mutta sen vai- omaiseen. 6092: kutuspiirissä toimiviin yhteiskunnallisiin tahoi- 6093: hin. Usein tämä toiminta tapahtuu hallinnon 6094: itsensä järjestämissä tilaisuuksissa. Eräillä val- Hallitusneuvos Pentti Virmalaisen toiminnan 6095: tionhallinnon aloilla virkatehtävien laadusta ja arviointi 6096: sisällöstä johtuen muodostaa yhteydenpito toi- 6097: seen osapuoleen toiminnan olennaisen ja kes- Asiassa saadun selvityksen mukaan hallitus- 6098: keisen sisällön. Valtiota työnantajana edustava neuvos Pentti Virmalainen on osallistunut 6099: valtion työmarkkinalaitos on luettava kuulu- 13.1.-1.12.1982 välisenä aikana kahteentoista 6100: vaksi tällaiseen hallinnon alaan. Valtion työ- Toimiupseeriliiton järjestämään ravintolatilai- 6101: markkinalaitoksen virkamiehet edustavat val- suuteen ja yhteen cocktailtilaisuuteen. Virma- 6102: tiota virka-, toimi- ja työehtosopimusjärjestel- lainen on ollut mukana myös saman järjestön 6103: mien mukaisissa neuvotteluissa. Yhteydenpito 16.-17.10.1982 järjestämässä hirvijahdissa 6104: työntekijäpuolta edustaviin järjestöihin tapah- sekä 7.-8.11.1982 ja 26.-27.2.1983 järjestä- 6105: tuu molempien osapuolten välillä yhteisesti missä jänisjahdeissa. Kustannukset voidaan 6106: sovituissa tilaisuuksissa. Virmalaisen osalta arvioida ainakin valtiova- 6107: Työmarkkinaneuvottelujen keskeisin osa ta- rainministeriön lausunnossa esitetyksi keski- 6108: pahtuu tavanomaisten virallisneuvottelujen määrin 250-300 markaksi kerralta. Lisäksi 6109: muodossa. Kuitenkin osa yhteydenpidosta on Virmalaisen on mainittu tuona aikana saaneen 6110: muodostunut tilaisuuksiksi, joissa keskinäiset kaksi alkoholijuomaa sisältävää lahjapulloa. 6111: neuvottelut on yhdistetty toisen osapuolen tar- Hallitusneuvos Virmalaisen kohdalla ei saa- 6112: joamaan vieraanvaraisuuteen. Tällöin valtion- mastani selvityksestä voida katsoa käyneen 6113: hallinnon ulkopuolisten tahojen järjestämiin, ilmi, että hänen Toimiupseeriliitolta saamansa 6114: tarjoilua tai muita etuja sisältäviin tilaisuuksiin vieraanvaraisuus ja muut edut olisivat muodos- 6115: 116 6116: 6117: taneet kantelijoiden epäilemää lahjoman luon- virkamiehen menettelyä koskevasta asiasta lau- 6118: teista hyvikettä virkatoiminnasta. Asiassa ei sunut.'' 6119: ole myöskään ilmennyt perusteltua syytä arvi- 6120: oida, että mainitut edut olisivat vaikuttaneet 6121: Virmalaisen virkatehtävien suorittamiseen val- Vesihallinnon sekä vesi- ja ympäristöhallinnon 6122: tion työmarkkinalaitoksessa. toiminta vesistöä likaavien ja pilaavien toimin- 6123: Tässä tapauksessa on kuitenkin nähdäkseni tojen valvonnassa. 6124: syytä kiinnittää huomiota yhden ulkopuolisen 6125: tahon, joka ei ole työntekijäpuolen keskusjär- Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aal- 6126: jestö, järjestämien ja kustantamien tilaisuuk- lon kirjeestä vesi- ja ympäristöhallitukselle, 6127: sien laatuun ja määrään. Hallitusneuvos Vir- nro 4276/14.10.1987, dnro 17/cc 1984. 6128: malaisen osallistumista näihin tilaisuuksiin ei 6129: voida tilannetta kokonaisuutena tarkastellen "Vesihallinnosta 9.1.1970 annetun lain mu- 6130: pitää asianmukaisena ja hyvään hallintotapaan kaan vesihallinnon tehtävänä oli muun muassa 6131: soveltuvana menettelynä. Virmalaisen usein huolehtia vesien ja niiden käytön valvonnasta. 6132: toistunut kanssakäyminen saman palkansaajia Vesi- ja ympäristöhallinnosta 17.1.1986 anne- 6133: edustavan järjestön kanssa on voinut vaaran- tun lain mukaan nykyisen vesi- ja ympäristö- 6134: taa luottamuksen hänen virka-asemansa edel- hallinnon tulee muun muassa valvoa vesiä ja 6135: lyttämään puolueettomuuteen ja riippumatto- niiden käyttöä sekä niiden tilaan vaikuttavaa 6136: muuteen. toimintaa. 6137: Vaitioneuvoston oikeuskansleri on tutkinut 6138: sekä vesihallinnon että vesi- ja ympäristöhallin- 6139: non toimintaa vesistöä likaavien ja pilaavien 6140: Toimenpiteet toimintojen valvonnassa seuraavasta ilmene- 6141: väliä tavalla. 6142: Harkitessani toimenpiteitä hallitusneuvos 6143: Pentti Virmalaisen kantelussa mainitun menet- 6144: telyn johdosta totean, että siinä on kysymys Asian vireilletulo 6145: tapahtumista vuosilta 1982 ja 1983. Olen myös 6146: ottanut huomioon hallitusneuvos Virmalaisen Vesihallitus oli Keski-Suomen läänin poliisi- 6147: virkaan kuuluvien tehtävien luonteen ja muut tarkastajalle 23.9.1983 osoittamassaan kirjees- 6148: saaduista selvityksistä ilmenevät seikat. sä n:o 2112/500 VH 1982 tehnyt vesilain 21 6149: Totean niin ikään, että valtioneuvosto on luvun 2 §:n mukaisen ilmoituksen viralliselle 6150: 27.10.1983 antanut ulkopuolisten kustanta- syyttäjälle Keski-Suomen Selluloosa Oy:n lu- 6151: mien virkamatkojen osalta ohjeet, jotka osal- vanvastaisesta jätevesien johtamisesta Lieves- 6152: taan ovat selkeyttäneet käytäntöä. Ensi vuoden tuoreenjärveen Laukaan kunnassa. Ilmoitus oli 6153: alussa voimaantulevan valtion virkamieslain tehty, koska yhtiö oli jo useiden vuosien ajan 6154: 21 §:ssä on säädetty virkamiehen velvollisuu- rikkonut voimassa olleen vesioikeuden myön- 6155: desta pidättäytyä taloudellisesta tai muusta tämän luvan määräyksiä sekä tämän saiaarni- 6156: edusta, jos se voi heikentää luottamusta virka- seksi esittänyt valvontaviranomaiselle vesihalli- 6157: mieheen tai viranomaiseen. tuksen käsityksen mukaan vääristeltyjä velvoi- 6158: Edellä olevan perusteella katson, ettei minul- tetarkkailutuloksia. 6159: la ole kantelun johdosta enää aihetta ryhtyä Lievestuoreenjärvellä toimivien viiden kalas- 6160: enempiin toimenpiteisiin kuin että lähettämällä tuskunnan esimiehet olivat yhdessä eräiden 6161: jäljennöksen tästä päätöksestäni hallitusneuvos muiden henkilöiden kanssa tehneet Keski-Suo- 6162: Pentti Virmalaiselle huomautan hänelle vastai- men Selluloosa Oy:n jätevesien johtamisesta 6163: sen varalle siitä, että hän, vastaanottaessaan Keski-Suomen läänin poliisitarkastajalle 6164: yksityiseltä järjestöitä vieraanvaraisuutta siinä 14.11.1983 päivätyn rikosilmoituksen, jossa oli 6165: määrin kuin edellä on selvitetty, on ylittänyt viitattu vesihallituksen poliisitarkastajalle 6166: sen rajan, johon saakka se viranhoidon kan- 23.9.1983 tekemään ilmoitukseen. Rikosilmoi- 6167: nalta on ollut hyväksyttävissä. tuksessa oli todettu, että koska tehdas oli 6168: Samalla lähetän päätösjäljennöksen myös ainakin vuodesta 1979 lähtien rikkonut vesioi- 6169: valtiovarainministeriölle tiedoksi siitä, mitä keuden myöntämän luvan määräyksiä ilman 6170: olen tutkittavanani olleesta ministeriötä ja sen että asia oli tullut ilmi, oli ilmeistä, että Keski- 6171: 117 6172: 6173: Suomen vesipiirin vesitoimisto oli valvontavi- Viranomaisten omien tarkkailututkimusten 6174: ranomaisena laiminlyönyt valvontavelvollisuu- avulla ei siten parhaimmillaankaan voitu oi- 6175: tensa asiassa sanottuna aikana. kaista kaikkia virheitä tai osoittaa mahdollisia 6176: Poliisitarkastajalie 14.11.1983 osoitetun ri- väärinkäytöksiä. Kokonaisuuden kannalta suu- 6177: kosilmoituksen johdosta oli keskusrikospoliisin rempi merkitys oli jatkuvana tarkkailutietojen 6178: Keski-Suomen lääninosasto toimittanut poliisi- keskinäisen yhteensopivuuden ja loogisuuden 6179: tutkinnan, jossa oli laadittu 23.3.1984 päivätty arvioimisella sekä aika ajoin tehtävillä tarkas- 6180: poliisitutkintapöytäkirja n:o R 47/83. Tutkin- tuskäynneillä, joilla käytiin läpi tarkkailukäy- 6181: taa toimitettaessa oli kuulusteltu muiden ohella täntö sekä tarkkailutietojen tallennus- ja siirto- 6182: Keski-Suomen vesipiirin vesitoimiston vanhem- järjestelmä. 6183: paa insinööriä Pertti Juhani Mäkeä, joka oli Vesihallitus on selvityksessään katsonut, että 6184: kuulustelun yhteydessä antanut tutkintapöytä- oikeuskanslerin kirjeessä esitetty arvio valvon- 6185: kirjaan liitettäväksi kuormitustarkkailun kont- nan mahdollisesta puutteellisuudesta ja sattu- 6186: rolloiunista muissa vesipiireissä laatimansa manvaraisuudesta perustui yleistä etua ja lailli- 6187: 22.11.1983 päivätyn muistion. Sen mukaan suuden valvontaa koskevan laajan ja monita- 6188: kontrollinäytteiden ottaminen oli useassa vesi- hoisen toiminnan suppean osa-alueen tarkaste- 6189: piirissä ollut vähäistä. Kymen vesipiirissä, jon- luun. Tiedotusvälineissä tämän yksityiskohdan 6190: ka alueella oli 21 metsäteollisuuslaitosta, ei arvostelu irrallaan toimintakokonaisuudesta oli 6191: kontrollinäytteitä ollut lainkaan haettu vuoden johtanut täysin virheelliseen informaatioon ve- 6192: 1978 jälkeen. Keskusrikospoliisin lääninosasto siensuojelun valvontatoiminnasta. 6193: oli 10.4.1984 lähettänyt poliisitutkintapöytäkir- Vesihallitus on korostanut, että kontrolli- 6194: jan oikeuskanslerille. näytteet muodostivat vain yhden osan lupaeh- 6195: Tutustuttuaan poliisitutkintapöytäkirjaan tojen noudattamisen valvonnasta ja se puoles- 6196: n:o R 47/83 on oikeuskansleri Kai Korte katso- taan vain osan siitä vesiensuojelutoiminnasta, 6197: nut siitä ilmeuneen seikkoja, jotka viittasivat jonka tavoitteena oli yleisen edun ja eri eturyh- 6198: siihen, että vesistöjä likaavien toimintojen val- mien oikeuksien turvaaminen. Lisäksi on huo- 6199: vonta, erityisesti tällaisia toimintoja koskevien mattava, että kontrollinäytteiden otossa, vel- 6200: lupaehtojen valvonta oli järjestetty puutteelli- voitetarkkailussa, lupaehtojen noudattamisen 6201: sesti ja sitä toteutettiin sattumanvaraisesti, valvonnassa tai vesilain noudattamisen valvon- 6202: sekä että vesihallitus ja sen alainen piirihallinto nassa kokonaisuudessaankaan ei ollut olemas- 6203: olivat näissä kohdin yleisesti laiminlyöneet teh- sa absoluuttista oikeaa tai väärää menettelyta- 6204: täviään. Tämän vuoksi oikeuskansleri on paa, vaan kyse on puhtaasti harkinta-asiasta. 6205: 12.4.1984 päivätyllä kirjeellään n:o 2024 pyytä- Vesiviranomaisten tehtäviään hoitaessaan 6206: nyt maa- ja metsätalousministeriötä vaatimaan noudattama menettely perustui yli 20 vuoden 6207: vesihallitukselta selvityksen sekä antamaan kokemukseen ja harkintaan eri tehtävien mer- 6208: oman lausuntonsa asiassa. kittävyydestä ja käytettävissä olevien resurssien 6209: tarkoituksenmukaisesta suuntaamisesta. Mikäli 6210: toiminnassa oli havaittu puutteellisuuksia, oli 6211: Selvitys ne pyritty korjaamaan niin pian ja niin tehok- 6212: kaasti kuin se oli valtion hallinnon puitteissa 6213: Vesihallituksen selvitys 16.8.1984 ollut mahdollista. Tähän tuli pyrkiä vastaisuu- 6214: dessakin. 6215: Vesihallitus on 16.8.1984 päivätyllä kirjeel- Esittämänsä perusteella vesihallitus on kat- 6216: lään n:o 1449/010 VH 1984 antanut oikeus- sonut, että vesistöjä likaavien toimintojen val- 6217: kanslerin vaatiman selvityksen. vonta oli yleisesti ottaen hoidettu niin huolelli- 6218: sesti ja järjestelmällisesti kuin se valvontatehtä- 6219: vien luonteen ja viranomaisten käytettävissä 6220: olevien resurssien puitteissa oli ollut mahdollis- 6221: Vesihallituksen kannanotto ta. Vesihallituksen käsityksen mukaan vesihal- 6222: litus ja sen alainen piirihallinto eivät näin ollen 6223: Vesihallitus on huomauttanut, että kontrolli- olleet laiminlyöneet tältä osin tehtäviään. Vesi- 6224: näytteiden otto ja analysointi oli velvoitetark- hallituksen vesiensuojelu- ja vesihuolto-osas- 6225: kailutietojen oikeellisuuden seurannassa vain tolla ei liene harkintavaltansa puitteissa mah- 6226: yksi keino ja sillä saatiin vain pistokoetietoa. dollista suunnata olennaisesti enempää voima- 6227: 118 6228: 6229: varoja laillisuusvalvontaan vaarantamatta mui- suuntaamisella. Tarpeellisiin toimenpiteisiin 6230: den lakisääteisten vesiensuojelutehtävien hoita- olikin asiassa tiettävästi jo ryhdytty. 6231: mista. Tämä olisi mahdollista vain mikäli ve- 6232: siensuojelua ohjaavat korkeimmat päätöksen- 6233: tekoelimet antoivat sitä koskevat ohjeet. Kymen vesipiirin vesitoimiston selvitys 6234: 22.11.1984 6235: 6236: Kymen vesipiirin vesitoimisto on 22.11.1984 6237: Maa- ja metsätalousministeriön lausunto päivätyllä kirjeellään n:o 95/000 Kyv 1984 6238: 29.8.1984 toimittanut oikeuskanslerin vaatimana selvi- 6239: tyksenä vanhemman insinöörin Esa Kleemolan 6240: Maa- ja metsätalousministeriö on 29.8.1984 laatiman 22.11.1984 päivätyn muistion teolli- 6241: päivätyllä kirjeellään n:o 17 46/87 MMM 1984 suuden jätevesistä ja vesiensuojelusta Kymen 6242: antanut oikeuskanslerin pyytämän lausunnon, vesipiirissä. Muistiossa on monissa kohdissa 6243: jossa se on ilmoittanut yhtyvänsä vesihallituk- kiinnitetty huomiota niihin yleisiin näkökoh- 6244: sen antamaan selvitykseen. Samalla ministeriö tiin, joita on tuotu esiin edellä selostetussa 6245: on lisäksi halunnut korostaa seuraavia asiaan vesihallituksen selvityksessä. Siinä on lisäksi 6246: liittyviä seikkoja. laajasti selostettu vesitoimiston vesiensuoje- 6247: Likaajille vesilain nojalla asetettuja velvoit- luun kohdistamia erilaisia toimenpiteitä. 6248: teita valvottiin vesihallinnon toimesta monin 6249: eri tavoin. Eräänä vesiensuojelun valvontakei- 6250: nona oli kontrollinäytteiden otto niin jätevesis- 6251: tä kuin vesistöistäkin. Ministeriön mielestä val- Ympäristöministeriön kirje 27.11.1984 6252: vontajärjestelmä oli sinänsä asianmukainen ja 6253: toimiva. Se kesti hyvin vertailun muissa maissa Ympäristöministeriö on lähettänyt vesihalli- 6254: käytössä oleviin valvontajärjestelmiin ja niiden tukselle eräiden vesiensuojelutehtävien hoita- 6255: tehokkuuteen. mista koskevan 27.11.1984 päivätyn kirjeen 6256: Ministeriön käsityksen mukaan maamme ve- n:o 6800/409/84. 6257: siensuojelun valvontajärjestelmä ei ollut niin 6258: aukoton, eikä sitä valvottavan toiminnan laa- Ympäristöministeriön 27.11.1984 päivättyyn 6259: juus ja moninaisuus huomioon ottaen voitane kirjeeseen viitaten vesihallitus on vesipiirien 6260: sellaiseksi kehittääkään, etteikö valvontaa voi- vesitoimistoille 19.6.1985 osoittamassaan kir- 6261: taisi rikollisella toiminnalla jonkin aikaa har- jeessä n:o 4465/500 VH 1984 kehottanut vesi- 6262: hauttaa. Se, että valvontaa oli nyt kysymykses- toimistoja kehittämään ja tehostamaan menet- 6263: sä olleessa tapauksessa pystytty harhautta- telytapojaan laillisuusvalvontatehtävien hoi- 6264: maan, johtunee osaltaan siitä, että kontrolli- dossa. Erityisesti tuli huolehtia siitä, että mi- 6265: näytteiden otto jätevesistä oli valvontakeinona tään lupaehtoja tai muita määräyksiä ei jätetty 6266: vesipiirien tutkimusresursseista alati käytävän valvonnan ulkopuolelle. Vesihallitus on kir- 6267: kilpailun johdosta jäänyt viime vuosina liian jeessään kehottanut vesitoimistoja toimitta- 6268: vähälle huomiolle. Ilmi tullut tapaus olikin maan vesihallitukselle vuosittain maaliskuun 6269: omiaan suuntaamaan huomiota ja tutkimus- loppuun mennessä selvityksen vesilain ja sen 6270: voimavaroja valvonnan kontrollin lisäämisek- nojalla annettujen päätösten noudattamisesta. 6271: si. Vuoden 1984 tilannetta koskeva selvitys tuli 6272: Puutteena oli valvonnassa ministeriön käsi- toimittaa 30.9.1985 mennessä. 6273: tyksen mukaan pidettävä myös sitä, että kont- 6274: rollinäytteiden otossa näytti liiaksi luotetun 6275: vaivattavien laitosten palveluksessa olevien Vesi- ja ympäristöhallituksen selvitys 6276: henkilöiden apuun ja rehellisyyteen. Myös tä- 27.4.1987 6277: hän seikkaan on valvontaviranomaisen ilmei- 6278: sesti syytä kiinnittää jatkossa huomiota. Vesi- ja ympäristöhallitus on 27.4.1987 päi- 6279: Vesiensuojelun valvonnassa ilmenneet puut- vätyllä kirjeellään n:o 1449/010 VYH 1984 6280: teellisuudet olivat ministeriön mielestä poistet- toimittanut yhteenvedot niistä vuosia 1984, 6281: tavissa vesihallituksen toimesta annettavilla li- 1985 ja 1986 koskeneista selvityksistä, jotka 6282: säohjeilla ja vesipiirien voimavarojen oikealla vesitoimistot sekä vesi- ja ympäristöpiirit olivat 6283: 119 6284: 6285: toimittaneet vesilain ja sen nojalla annettujen piteisiin niiden poistamiseksi. Keskusvirasto on 6286: päätösten noudattamisesta. muun muassa lisännyt piirihallintoon kohdistu- 6287: vaa ohjausta ja sen toiminnan valvontaa. Vesi- 6288: Vesi- ja ympäristöpiirien toimittamat vuosit- hallinnon käytettävissä olevia tutkimusvoima- 6289: taiset selvitykset vesilain ja sen nojalla annettu- varoja on kohdennettu uudelleen valvonnan 6290: jen määräysten noudattamisesta antoivat vesi- lisäämiseksi. Lisäksi on käynnistetty laillisuus- 6291: ja ympäristöhallitukselle varsin hyvän yleisku- valvonnan suunnittelua ja seurantaa koskevia 6292: van valvonnan kattavuudesta eri vesi- ja ympä- kehittämishankkeita. 6293: ristöpiireissä. Ympäristöministeriölle oli toimi- Ympäristöministeriö, jonka alainen nykyi- 6294: tettu yhteenvedot piirien selonteoista vuosilta nen vesi- ja ympäristöhallitus on, on sille 6295: 1984 ja 1985. Niiden tai valvontatoimintaa vuosittain toimitettujen vesilain ja sen nojalla 6296: koskevan kuvauksen johdosta ei ministeriöllä annettujen päätösten noudattamista koskevien 6297: ollut ollut huomauttamista. selvitysten perusteella seurannut omalta osal- 6298: Ympäristöministeriölle 28.3.1985 osoitta- taan vesiensuojelun valvontaa. Ministeriö on 6299: massaan kirjeessä n:o 1149/010 VH 1985 oli myös ilmoittanut pyrkivänsä siihen, että vel- 6300: silloinen vesihallitus esittänyt ryhdyttäväksi voitetarkkailun viranomaisvalvonnan tehtäviä 6301: toimenpiteisiin, joilla vesilain tarkoittamat ve- varten saataisiin niiden edellyttämät voimava- 6302: sistön tilaa sekä vesistöä pilaavaa tai muutta- rat. 6303: vaa toimintaa ja sen vaikutuksia koskevat sel- 6304: vitykset ja velvoitetarkkailut saatettaisiin entis- 6305: tä tiukemmin julkisen valvonnan alaisuuteen. Vertailunäytteet 6306: Aiheen kirjeeseen oli antanut se, että näistä 6307: selvityksistä ja velvoitetarkkailuista vastasivat Edellä kerrottu selvitys vesistöjä likaavien ja 6308: osaksi sellaisetkin laitokset, jotka eivät olleet pilaavien toimintojen viranomaisvalvonnasta 6309: julkisen valvonnan alaisia, ja eräissä tapauksis- on saanut alkunsa Keski-Suomen Selluloosa 6310: sa myös luvanhaltijat itse. Tämä oli omiaan Oy:n Lievestuoreen tehtaan kohdalla ilmi tul- 6311: heikentämään luottamusta selvitysten ja tark- leista virheellisyyksistä velvoitetarkkailun ver- 6312: kailujen puolueettomuuteen. tailunäytteiden ottamisessa. Yhtiön oli sallittu 6313: itse ottaa viranomaiselle toimitettavat vertailu- 6314: näytteet. Tapahtumien johdosta toimitetussa 6315: poliisitutkinnassa on ilmennyt, että monissa 6316: Ratkaisu vesipiireissä ei vertailunäytteitä poliisitutkintaa 6317: edeltävänä aikana ollut useaan vuoteen ensin- 6318: Viranomaisvalvonta kään otettu. 6319: Vesihallinnon taholta on todettu, että vertai- 6320: Vesilain 21 luvun 1 §:n mukaan vesilain ja lunäytteet muodostivat vain yhden osan lupa- 6321: sen nojalla annettujen määräysten noudattami- ehtojen noudattamisen valvonnasta ja muusta 6322: sen yleinen valvonta kuului vesihallitukselle, vesiensuojelutoiminnasta. Niiden ottaminen 6323: nykyisin vesi- ja ympäristöhallitukselle, ja sen riippui olennaisesti vesipiirien käytettäviksi 6324: alaiselle piirihallinnolle. Vesistöä likaavien ja osoitetuista tutkimusvoimavaroista. Selvityk- 6325: pilaavien toimintojen viranomaisvalvonnassa sen mukaan vertailunäytteiden otto oli kuiten- 6326: on nähdäkseni ollut havaittavissa eräitä puut- kin suurelta osin laiminlyöty. Tätä perusteltiin 6327: teellisuuksia. Tämä on todettu myös maa- ja muun ohella sillä, että tämä valvontavirano- 6328: metsätalousministeriön 29.8.1984 antamassa maisten lakiin perustuva toiminta voisi vaaran- 6329: lausunnossa ja ympäristöministeriön vesihalli- taa heidän ja vesien likaantumista aiheuttavan 6330: tukselle 27.11.1984 osoittamassa kirjeessä. toiminnan harjoittajien välisiä hyviä suhteita. 6331: Puutteellisuuksien suurimpana syynä on ilmei- Pidän tällaista käsitystä sekä asiallisesti että 6332: sesti ollut valvontaan käytettävissä olleiden asenteellisesti virheellisenä. Pidän selvänä, että 6333: voimavarojen vähäisyys valvottavan toiminnan jo pelkkä tietoisuus näytteiden yllätyksellisen 6334: laajuuteen ja moninaisuuteen verrattuna. ottamisen mahdollisuudesta saattaa vaikuttaa 6335: Vesihallituksen samoin kuin vesi- ja ympä- välittömästi tai välillisesti luvanhaltijan tah- 6336: ristöhallituksen toimittamista selvityksistä olen toon noudattaa lupaehtojen määräyksiä ja sa- 6337: todennut, että ilmenneet puutteellisuudet on malla myötävaikuttaa vesilaissa hyväksyttyjen 6338: vesihallinnossa tiedostettu ja ryhdytty toimen- päämäärien toteuttamiseen. 6339: 120 6340: 6341: Vesihallituksen sekä vesi- ja ympäristöhalli- Helsingin kaupungin vuoden 1987 talousarvio- 6342: tuksen toimittamista selvityksistä on ollut ha- ehdotuksen julkistaminen. Kysymys kaupun- 6343: vaittavissa, että vertailu näytteiden ottamistoi- ginjohtajan asemasta yleisten asiakirjain julki- 6344: mintaa on tehostettu. Niitä on nyt mahdolli- suudesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tar- 6345: suus ottaa vuosittain joka toisesta tai joka koitetussa tapauksessa. 6346: kolmannesta kohteesta. Vertailunäytteiden lu- 6347: kumääräinen lisäys vuodesta 1985 vuoteen 6348: 1986 on ollut noin 35 OJo. Vesihallituksen Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös nro 6349: 21.6.1984 vesipiirien vesitoimistoille noudatet- 5361/23.12.1987, dnro 1205/a 1986. 6350: tavaksi lähettämässä teollisuusjätevesien vel- 6351: voitetarkkailun viranomaisvalvontaa koskevas- "Oikeuskanslerin päätös jäljempänä 6352: sa muistiossa oli määrätty, että kontrollinäyt- kerrattavassa Helsingin kaupungin vuo- 6353: teet tuli ottaa suoraan näytteenottimista sa- den 1987 talousarvioehdotuksen julkis- 6354: manaikaisesti tarkkailun suorittajan kanssa. tamiseen liittyvässä kanteluasiassa. An- 6355: Näytteitä tuli pyrkiä ottamaan vähintään ker- nettu Helsingissä 23 päivänä joulukuu- 6356: ran vuodessa ja erityisesti siinä yhteydessä, kun ta 1987. 6357: kuormitus- tai lupatilanne oli muuttunut taik- 6358: ka kun kuormitusraporteissa havaittiin epäsel- 6359: vyyksiä. Kantelu 6360: 6361: Oikeuskanslerille 4.11.1986 osoittamassaan 6362: Loppupäätelmä kirjoituksessa Helsingin kaupungista oleva 6363: kaupunginvaltuutettu, apulaisprofessori Kai 6364: Totean ensinnäkin, että saadun selvityksen Kalima on pyytänyt minua selvittämään, oliko 6365: mukaan tarkasteltu valvontatoiminta on no- Helsingin kaupunginjohtaja, ylipormestari 6366: jautunut varsin keskeisesti valvontaviranomais- Raimo Ilaskivi ylittänyt toimivaltansa julkista- 6367: ten luottamukseen vesien likaantumisen aiheut- essaan ilman kaupunginhallituksen lupaa vir- 6368: tajien antamien tietojen oikeellisuudesta. Kun kamiesvalmistelussa syntyneen ehdotuksen 6369: vesistön likaantumiseen ja sen luvanvaraiseen kaupungin talousarvioksi vuodelle 1987. Kali- 6370: sallimiseen liittyy toiminnan harjoittajien kan- man mielestä budjettiehdotuksen julkistamisen 6371: n~lta usein varsin suuria taloudellisia etuja, 6372: tarkoituksena oli ollut sen hyväksytyksi saami- 6373: pidän selvänä, ettei valvova viranomainen teh- nen mahdollisimman pienin muutoksin. Hänen 6374: täväänsä suorittaessaan voi uskottavasti tukeu- käsittääkseen julkistetun ehdotuksen olennaisia 6375: tua vain passiiviseen, Iikaajan antamiin tietoi- perusteita oli vaikea muuttaa, eikä muissa 6376: hin perustuvaan valvontaan. kunnissa noudatettu kyseistä julkistamistapaa. 6377: Vesihallinnossa samoin kuin myös vesi- ja Valmistelujulkisuuden lisääminen oli sinänsä 6378: ympäristöhallinnossa onkin ryhdytty asian ol- toivottavaa, kunhan sen tarkoituksena ei ollut 6379: lessa täällä vireillä toimenpiteisiin näiden asial- vähentää luottamusmiesten vaikutusmahdolli- 6380: listen ja osin asenteellisten puutteellisuuksien suuksia. 6381: korjaamiseksi ja kohtuullisen viranomaisval- Kirjoituksessa on viitattu siihen, että yleisten 6382: vonnan aikaansaamiseksi. Huomioon ottaen asiakirjain julkisuudesta annetun lain 5 §:n 6383: lisäksi sen, että vesi- ja ympäristöhallitus on mukaan asiakirja, joka on valmisteltavana, ei 6384: 12.8.1987 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut, et- ole vielä julkinen. Virkamiestyönä koottu ns. 6385: tä teollisuusjätevesien velvoitetarkkailun viran- kaupunginjohtajan esitys, joka on tarkoitettu 6386: omaisvalvontaa koskeva ohje tulee valmistu- kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, oli ollut 6387: maan kuluvan syksyn aikana, en ole katsonut luonteeltaan luvanvarainen asiakirja. Viran- 6388: esillä olleen asian antavan puoleltani aihetta omainen, joka on voinut myöntää luovutuslu- 6389: enää muihin toimenpiteisiin kuin että kehotan van tästä asiakirjasta, oli Kaliman käsityksen 6390: Vesi- ja ympäristöhallitusta toimittamaan vii- mukaan ollut kaupunginhallitus eikä sen esitte- 6391: meksi mainitun ohjeen tiedoksi myös oikeus- lijänä toimiva virkamies, kaupunginjohtaja. 6392: kanslerinvirastolle. '' 1) Kalima on oheistanut kirjoituksensa tueksi 6393: apulaisprofessori Timo Konstarin 1.11.1986 6394: 1 6395: )_Vesi- ia ympäristöhallitus on lähettänyt 17.12.1987 päivätyn lausunnon. 6396: <;>tkeuskanslerille jäljennöksen vesi- ia ympäristöpiireille Konstarin mukaan yleisten asiakirjain julki- 6397: ~0.1~.1987 a~n~tus~a valv<?ntaohjeesta nro 52 jätevesiä 6398: Ja nuden vesistovaikutuksm koskevan velvoitetarkkai- suudesta annetussa laissa tarkoitettu viran- 6399: lun valvonnasta. omainen, joka on oikeutettu luovutusluvan 6400: 121 6401: 6402: selostetussa tilanteessa antamaan, ei voinut julkistaminen ollut vähentänyt luottamusmies- 6403: olla kaupunginhallitukselle asian esittelevä elinten muutoksentekomahdollisuuksia. 6404: kaupungin viranhaltija eikä muukaan yksittäi- Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 6405: nen viranhaltija vaan kaupunginhallitus, jolle lain tulkinnan osalta Ilaskivi on viitannut kau- 6406: esityksen käsitteleminen kunnallislain 82 §:n punginkanslian lainopillisen osaston lausun- 6407: mukaan kuuluu. toon. 6408: 6409: 6410: Kaupunginkanslian lainopillisen osaston 6411: Kantelun johdosta hankitut selvitykset lausunto 6412: 6413: Helsingin kaupunginhallitus on toimittanut Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 6414: oikeuskanslerinvirastoon ylipormestari Raimo lain 6 §:n 2 momentissa säädetään, että asi- 6415: Ilaskiven ja kaupunginkanslian lainopillisen akirjoista, jotka lain 5 §:n mukaan eivät vielä 6416: osaston asiassa 8.1.1987 antamat selvityksen ja ole julkisia, älköön annettako tietoja ilman 6417: lausunnon. Omana lausuntonaan kaupungin- viranomaisen lupaa. Eräitä poikkeuksia yleis- 6418: hallitus on ilmoittanut yhtyvänsä lainopillisen ten asiakirjain julkisuudesta sisältävän asetuk- 6419: osaston lausunnossa esiintuotuun. sen 3 §:ssä säädetään, että viranomainen, jon- 6420: ka hallussa asiakirja on lausunnon antamista 6421: tai muuta tilapäistä käyttöä varten, älköön 6422: Ylipormestari Raimo Ilaskiven selvitys antako asiakirjasta tietoa ilman sen viranomai- 6423: sen suostumusta, jonka käsiteltävänä ja rat- 6424: Kysymyksessä olevan budjettiehdotuksen kaistavana asia on. 6425: julkistaminen oli perustunut siihen yleiseen Helsingin kaupunginhallituksen johtosään- 6426: käytäntöön, jota on noudatettu muidenkin nön 4 §:ssä määrätään, että kaupunginhalli- 6427: kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien tai tuksen kokouksessa ratkaistaan asiat, kaupun- 6428: sen kautta valtuustolle esitettävien asioiden ginhallituksen toiminnan sisäistä järjestelyä lu- 6429: suhteen. Helsingissä oli noudatettu perinteelli- kuun ottamatta, esittelystä. Käsittelyn pohjana 6430: sesti menettelyä, jonka mukaan mainitut esi- on esittelijän ehdotus. Kaupunginjohtaja ja 6431: tykset, tähän saakka vain budjettia lukuun apulaiskaupunginjohtaja! esittelevät kaupun- 6432: ottamatta, on jaettu myös tiedotusvälineille. ginhallitukselle toimialaansa kuuluvat asiat. 6433: Ne ovat olleet julkisia nimenomaan esittelijän Johtosäännön 16 §:n mukaan kaupunginjohta- 6434: esityksinä. Tällä on tähdätty julkisuusperiaat- jan tulee huolehtia muun muassa talousarvion 6435: teen ja avoimuuden laajaan noudattamiseen valmistelusta. 6436: sekä siihen, että helsinkiläiset voisivat saaman- Edellä selostettujen säännösten perusteella 6437: sa tiedon perusteella osallistua kunnallispoliit- lainopillinen osasto on todennut, että jos ta- 6438: tista päätöksentekoa koskevaan ajatusten vaih- lousarvioehdotuksen julkistamisessa olist ollut 6439: toon ja tarvittaessa evästää luottamushenkilöi- kysymys kaupunginjohtajalta pyydetystä lau- 6440: tä. Ilaskiven budjetin osalta omaksuma uusi sunnosta, kaupunginjohtaja ei olisi saanut an- 6441: käytäntö, jota on noudatettu muun muassa taa ehdotuksesta tietoja ilman sen viranomai- 6442: Kuopiossa, oli tähdännyt samaan. Kaupungin- sen suostumusta, jonka käsiteltävänä ja rat- 6443: valtuuston talousarviokeskustelun yhteydessä kaistavana asia on. Tässä tapauksessa kysymys 6444: ei ollut esitetty arvostelua menettelyä kohtaan. on kuitenkin ollut sen viranomaisen eli kau- 6445: Ilaskiven mukaan kantelussa oli tulkittu hä- punginjohtajan ehdotuksesta, jonka tehtävänä 6446: nen tarkoitusperiään tavalla, joka ei ollut to- kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan 6447: tuudenmukainen. Hänen päämääränsä oli ollut on ollut huolehtia asian valmistelusta ja ehdo- 6448: täsmälleen päinvastainen. Siirtymällä mahdol- tuksen tekemisestä kaupunginhallitukselle. 6449: lisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaan Näin ollen yleisten asiakirjain julkisuudesta 6450: budjettiehdotuksen julkistamiseen Ilaskivi oli annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu 6451: koettanut antaa luottamushenkilöille parem- viranomainen, joka päättää tietojen antamises- 6452: mat edellytykset budjetin käsittelyyn kaupun- ta asiakirjasta, on ollut ehdotuksen tekijä eli 6453: kilaisten tarpeista lähtien. Kunnallinen päätök- kaupunginjohtaja. 6454: senteko oli aina tapahtunut julkisuuden valo- Kantelussa esitetty kanta asiakirjan luovu- 6455: keilassa, eikä minkään muunkaan esityksen tusluvan antamiseen oikeutetusta viranomai- 6456: 16 380886G 6457: 122 6458: 6459: sesta ei ollut lainopillisen osaston näkemyksen jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen alai- 6460: mukaan johdonmukainenkaan, koska talous- sena johtaa kaupungin hallintoa (kunnallislain 6461: arviosta ei päätä kaupunginhallitus, vaan kun- 56 §:n 1 momentti). Johtosäännöllä hänelle 6462: nallislain 80 §:n mukaan kaupunginvaltuusto. voidaan antaa oikeus edustaa kaupunkia (kun- 6463: Saman lain 82 §:n mukaan kaupunginhallituk- nallislain 58 §:n 4 momentti). Helsingin kau- 6464: sen tehtävänä on vain ehdotuksen laatiminen punginhallituksen johtosäännön 16 §:n 2 mo- 6465: talousarvioksi. Jos ehdotuksen tehnyt viran- mentin viimeisen lauseen mukaan kaupungin- 6466: omainen ei voi antaa siitä tietoja, ei myöskään johtajan tulee huolehtia kaupungin yleistä 6467: kaupunginhallitus voisi päättää talousarvioeh- edustamista sekä suhde- ja tiedotustoimintaa 6468: dotuksen julkistamisesta. Kaupunginjohtaja on koskevista asioista. Hänen johtava asemansa 6469: menetellyt niin kunnallislaissa kuin hallintome- talousarvion valmistelussa näkyy johtosäännön 6470: nettelylaissakin omaksutun julkisuusperiaat- 16 §:n 1 momentista. 6471: teen mukaisesti. Suomen Kaupunkiliiton mukaan on todetta- 6472: va, että kaupunginhallituksen käsitellessä sille 6473: valmisteltua talousarvioehdotusta tietojen jul- 6474: Suomen Kaupunkiliiton lausunto kisuudesta päättäminen on kaupunginhallituk- 6475: sen asia. Esillä olevassa tapauksessa tietojen 6476: Apulaisprofessori Kai Kaliman kirjoitukses- julkistamishetkellä talousarvioehdotus oli kau- 6477: sa sekä ylipormestari Raimo Ilaskiven selvityk- punginjohtajan osalta valmis, eikä ehdotusta 6478: sessä ja kaupunginkanslian lainopillisen osas- ollut vielä saatettu kaupunginhallituksen käsi- 6479: ton lausunnossa esitettyjen seikkojen johdosta teltäväksi. 6480: olen pyytänyt Suomen Kaupunkiliittoa anta- Kun kaupunginjohtajan tehtävänä suoraan 6481: maan asiassa lausunnon erityisesti talousarvio- lain mukaan on johtaa kaupungin hallintoa, 6482: ehdotusten tai niiden osien julkistamisessa voitaneen Suomen Kaupunkiliiton mielestä jo 6483: noudatetusta käytännöstä. Suomen Kaupunki- tältä pohjalta puhua viranomaisasemasta. Liit- 6484: liitto on toimittanut lausuntonaan keskustoi- tyyhän johtavaan asemaan julkisyhteisössä ai- 6485: mistonsa 17.8.1987 päivätyn kirjeen, jossa on na oikeudellista vastuuta. Kaupunginjohtaja 6486: esitetty muun muassa seuraavaa. on muun ohella kaupunginhallituksen edusta- 6487: ja. On myös vaikea ajatella, että Helsingin 6488: kokoisessa kaupungissa kaupunginjohtaja ei 6489: 1ulkistava viranomainen olisi osaltaan täyttämässä kunnallislain 6490: 37 §:ssä edellytettyä tiedotusvelvollisuutta. 6491: Kysymys asiakirjan julkistamiseen oikeute- 6492: tusta viranomaisesta on läheisessä yhteydessä 6493: julkistamisajankohtaan liittyviin ongelmiin, jo- Julkistamiskäytännöstä eräissä kaupungeissa 6494: ten näiden seikkojen erillään käsitteleminen ei 6495: liene tarkoituksenmukaista. Tarkastelu on teh- Suomen Kaupunkiliiton keskustoimistosta 6496: tävä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun on oltu yhteydessä 19 kaupungin talousarvioe- 6497: lain säännösten pohjalta. Kysymys on ainoas- sityksen valmistelussa tai julkistamisessa mu- 6498: taan ns. ei-julkisten eli harkinnanvaraisesti jul- kana oleviin viranhaltijoihin. Näiden kaupun- 6499: kistettavien asiakirjojen tarkastelusta. Lainval- kien osalta enemmistö eli noin kolme neljän- 6500: misteluasiakirjojen (HE nro 105/1949 vp. s. 9) nestä on julkistanut talousarviotietoja vasta 6501: mukaan oikeus tietojen antamiseen on sellaisel- kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Suo- 6502: lakin asiaa käsitteleväliä viranomaisella, joka men Kaupunkiliiton lausunnossa on selvitetty 6503: ei muutoin ole oikeutettu asiakirjan salassa eräiden kaupunkien julkistamiskäytäntöä sil- 6504: pitämisen lakkauttamiseen. Hallituksen esityk- loin, kun tietoja on annettu ennen kaupungin- 6505: sen 2 §:n mukaan viranomaisasema voi olla hallituksen käsittelyä. Selvityksen mukaan täl- 6506: yksittäisenä viranhaltijallakin. Kun otetaan löin on lähinnä ollut kysymys rajoitetusta ja 6507: huomioon, mitä julkisuuslainsäädäntöä val- pääosin yleisluontoisten tietojen antamisesta. 6508: misteltaessa aikoinaan esitettiin, ei viranomais- 6509: käsitteen suppeaan tulkintaan näyttäisi Suo- 6510: men Kaupunkiliiton käsityksen mukaan olevan Kantelijan vastine 6511: perusteita. 6512: Kaupunginjohtaja on yksittäisviranomainen, Apulaisprofessori Kai Kalima on antanut 6513: 123 6514: 6515: hänelle varaamani tilaisuuden johdosta synyt kaupunginjohtajan esittelemän esityksen 6516: 17.10.1987 päivätyn vastineen edellä kerrottui- eräin muutaksin esiteltäväksi kaupunginval- 6517: hin lausuntoihin. Vastineessa on oikeudelliselta tuustolle kaupunginhallituksen ehdotuksena 6518: kannalta kiistetty lausunnoissa esitetyt näkö- 5.11.1986 pidettävässä valtuuston kokoukses- 6519: kohdat kaupunginjohtajan toimivallasta ta- sa. 6520: lousarvioehdotuksen julkistamisessa. Asiassa on kanneltu siitä, että ylipormestari 6521: Kalima on suorittanut vastineessaan talous- Ilaskivi on ilman kaupunginhallituksen lupaa 6522: arvioehdotuksen julkistamisen oikeudellisia pe- julkistanut kaupunginhallituksen käsittelyn 6523: rusteita koskevan tarkastelun, jossa hän on pohjaksi tarkoitetun ehdotuksensa kaupungin 6524: lähemmin selvittänyt kantelussa esittämäänsä talousarvioksi vuodelle 1987. 6525: näkemystä, ettei kaupunginjohtajaa voida pi- 6526: tää yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa 6527: laissa tarkoitettuna viranomaisena, jolla olisi Yleisten asiakirjain julkisuutta koskeva 6528: itsenäinen ja kaupunginhallituksesta riippuma- lainsäädäntö 6529: ton toimivalta julkistaa ehdotuksensa kaupun- 6530: gin talousarvioksi. Vastineessa on lisäksi poh- Kysymyksessä olevaa ylipormestari Raimo 6531: dittu asiaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston Ilaskiven menettelyä oikeudellisesti arvioitaessa 6532: välisen toimivallanjaon kannalta. lähtökohtana on pidettävä yleisten asiakirjain 6533: julkisuudesta annetun lain (83/51) säännöksiä, 6534: joihin on asiakirjojen julkisuuden osalta viit- 6535: Muu käytettävissä ollut asiakirja-aineisto tauksia myös mainitun lain jälkeen annetuissa 6536: kunnallislaissa (953/76) ja hallintomenettely- 6537: Helsingin kaupunginkanslia on lähettänyt oi- laissa (598/82). 6538: keuskanslerinvirastoon nähtäviksi kaupungin- Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 6539: johtajan ja kaupunginhallituksen ehdotukset lain 5 §:n mukaan asiakirja, joka on valmistel- 6540: vuoden 1987 talousarvioksi erillisiksi ja itsenäi- tavana viranomaisella, ei ole vielä julkinen, 6541: siksi kirjoiksi sidottuina, pöytäkirjajäljennök- eikä myöskään viranomaisen omassa keskuu- 6542: set kaupunginhallituksen talousarvioehdotuk- dessa syntynyt ehdotus, luonnos, mietintö, lau- 6543: sen käsittelyä koskeneista 6.1 0. ja 27.10.1986 sunto, muistio tai muu selvitys. Tällaisista 6544: pidetyistä kokouksista sekä 26.9.1986 järjestet- asiakirjoista, jotka eivät vielä ole julkisia, ei 6545: tyyn talousarvioehdotuksen julkistamistilaisuu- saa lain 6 §:n 2 momentin mukaan antaa 6546: teen liittyvän ylipormestari Raimo Ilaskiven tietoja ilman viranomaisen lupaa. Viranomai- 6547: tiedotteen. sella tarkoitetaan lain 2 §:n 2 momentin mu- 6548: kaan valtion, kunnan ja kirkollisen ynnä muun 6549: itsehallintoyhdyskunnan viranomaisia, niihin 6550: Oikeuskanslerin ratkaisu luettuina myös julkisoikeudelliset kokoukset, 6551: edustajistot, valiokunnat, lautakunnat, toimi- 6552: Helsingin kaupungin vuoden 1987 kunnat ja komiteat viran- ja toimenhaltijoi- 6553: talousarvioehdotuksen julkistaminen ennen neen. 6554: kaupunginhallituksen käsittelyä Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 6555: lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityk- 6556: Oikeuskanslerinvirastoon kertyneen asiakir- sessä (HE nro 105/1949 vp. s. 7) mainitaan 6557: ja-aineiston mukaan ylipormestari Raimo Ilas- 2 §:n 2 momentin perusteluissa, että viran- 6558: kivi on julkistanut kaupunginjohtajan ehdo- omaista on käytetty laissa laajassa merkityk- 6559: tuksen vuoden 1987 talousarvioksi 26.9.1986 sessä. Viranomainen käsittää perustelujen mu- 6560: pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Kysymyksessä kaan sekä valtion että itsehallintoyhdyskuntain 6561: on ollut kaupunginhallitukselle esiteltäväksi viranomaiset ja, varsinaisten virastojen sekä 6562: tarkoitettu virkamiesvalmistelussa syntynyt viran- ja toimenhaltijain ohella, muun muassa 6563: kaupunginjohtajan ehdotus, jonka pohjana on kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset ja lauta- 6564: käytetty kaupungin eri toimielinten osaltaan kunnat. 6565: tekemiä esityksiä. Talousarvioehdotusta on sit- Lain 6 §:n 2 momenttia hallituksen esityk- 6566: temmin käsitelty kaupunginhallituksen 6.1 0. ja sessä vastanneen 8 §:n 2 momentin perusteluis- 6567: 27.10.1986 pidetyissä kokouksissa. Jälkimmäi- sa todetaan, että vaikka lainkohdassa tarkoite- 6568: sessä kokouksessa kaupunginhallitus on hyväk- tut asiakirjat eivät heti ole julkisia, eivät ne 6569: 124 6570: 6571: kuitenkaan ole ehdottomasti salassa pidettäviä. Kaupunginjohtaja kaupunginhallitukselle 6572: Asianomainen viranomainen saa tällaisista esiteltäväksi tarkoitetun 6573: asiakirjoista jo ennen niiden julkisiksi tulemis- talousarvioehdotuksen sisältämien tietojen 6574: ta antaa tietoja ja jäljennöksiä, jos harkitsee julkistajana 6575: sen haitatta käyvän päinsä. Tämä oikeus on 6576: sellaisenakin asiaa käsitteleväliä ja asiakirjaa Tältä osin on kysymys siitä, mitä tarkoite- 6577: hallussaan pitävällä viranomaisella, joka ei taan yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 6578: muutoin ole oikeutettu asiakirjan salassa pitä- lain 6 §:n 2 momentissa viitatulla tietojen jul- 6579: misen lakkauttamiseen. kistamiseen oikeutetulla viranomaisella. Viran- 6580: omaisen käsite on epäilemättä ratkaistava sa- 6581: nottua lakia kokonaisuudessaan silmällä pitäen 6582: eikä vain valmisteluasiakirjojen julkisuuteen 6583: Kunnallislain (953176) säännökset liittyvänä ongelmana. Kysymykseen ei ole kui- 6584: tenkaan saatavissa välitöntä vastausta yksin- 6585: Asia liittyy keskeisesti myös eräisiin kunnal- omaan mainitun lain sanamuodon pohjalta. 6586: lislain säännöksiin. Kunnallislain 82 §:n 1 mo- Edellä selostettujen kunnallislain säännösten 6587: mentin mukaan kunnanhallituksen on laaditta- perusteella on sen sijaan pääteltävissä, että 6588: va ehdotus talousarvioksi sekä toimitettava se kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksen 6589: kunnanvaltuustolle viimeistään 15 päivänä mar- valmistelu tapahtuu sen valvonnassa ja tarvit- 6590: raskuuta. Kunnanjohtajasta säädetään lain taessa sen antamien määräysten mukaan. Kau- 6591: 56 §:n 1 momentissa, että kunnassa on kun- pungin virastot ja laitokset sekä johtokunnat 6592: nanjohtajan päätoiminen virka, jonka haltijan ja lautakunnat laativat omat esityksensä ja 6593: tehtävänä on kunnanhallituksen alaisena joh- toimittavat ne edelleen kaupunginhallitukselle. 6594: taa kunnan hallintoa. Tiedotustoimintaa kos- Kaupunginhallitus päättää kaupunginjohtajan 6595: keva kunnallislain 37 § ei sen sijaan suoranai- esittelystä kaupunginhallituksen ehdotuksesta 6596: sesti liity käsiteltävään asiaan. valtuustolle seuraavan vuoden talousarvioksi. 6597: Kunnanjohtajan asema muotoutui nykyisel- Kaupunginjohtaja, joka johtaa edellä mainit- 6598: leen kunnallislain eduskuntakäsittelyssä. Toi- tujen kaupungin toimielinten esityksistä koot- 6599: sen lakivaliokunnan mietinnön (nro 1/1976 vp. tavan talousarvioluonnoksen muotoamista yh- 6600: s. 6) mukaisesti kunnanjohtajan tehtäväksi jäi deksi kaupunginhallitukselle esitettäväksi eh- 6601: hallinnon johtaminen sekä osallistuminen kun- dotukseksi, toimii talousarvioehdotuksen val- 6602: nanhallituksen kokouksiin, joissa hänellä on mistelussa kaupunginhallituksen alaisena joh- 6603: puheoikeus ja hän voi toimia esittelijänä. tavana virkamiehenä ja esittelijänä. 6604: Eduskunta muutti siten tässä kohdin hallituk- Voidaan sanoa, että ns. kaupunginjohtajan 6605: sen esityksen (nro 140/1975 II vp.), jonka ehdotuksella ei ole kunnallislain tarkoittamassa 6606: mukaan kunnanjohtaja olisi toiminut vanhan mielessä eriytettyä asemaa, vaan se on merki- 6607: lain mukaisesti edelleen kunnanhallituksen pu- tyssisällöltään esittelijän esitys kaupunginhalli- 6608: heenjohtajana. tukselle. Se on kunnallislain mukaan toimival- 6609: Kunnanhallituksen tehtävistä on säädetty lan omaavaan kaupunginhallitukseen nähden 6610: yleisluontoisesti lain 58 §:ssä muun muassa, tyypillistä asian valmistelua tarkoittava toimi. 6611: että sen on johdettava kunnan hallintoa (1 Kaupunginjohtajalla ei ole kaupunginhalli- 6612: momentti), valmisteltava valtuuston käsiteltä- tuksen talousarvioehdotuksen valmistelussa 6613: vät asiat (2 momentti) sekä valvottava kunnan kaupunginhallituksesta erillistä, alussa maini- 6614: etua ja edustettava kuntaa, jollei ohje- tai tun lain tarkoittamaa viranomaisasemaa. Sen 6615: johtosäännössä ole toisin määrätty (4 moment- vuoksi hänellä ei ole nähdäkseni myöskään 6616: ti). Totean edelleen, että kunnallislain 30 §:n 2 itsenäistä, virka-asemaansa perustuvaa toimi- 6617: momentin mukaan kunnanhallituksen kokouk- valtaa julkistaa sitä kaupunginhallitukselle esi- 6618: set eivät ole julkisia, ellei kunnanhallitus jon- teltäväksi tarkoittamaansa talousarvioehdotus- 6619: kin kokouksen tai asian osalta toisin päätä. ta, joka toimitetaan kaupunginhallituksen 6620: Kaupunginkanslian lainopillisen osaston ja päättämässä muodossa edelleen kaupunginval- 6621: Suomen Kaupunkiliiton lausunnossa on edellä tuustolle. 6622: selostettu niitä Helsingin kaupunginjohtajan Arvioitaessa oikeudellisesti kaupunginjohta- 6623: tehtäviä, jotka perustuvat kaupunginhallituk- jan kysymyksessä olevaa menettelyä on näh- 6624: sen johtosääntöön. däkseni otettava huomioon useita jossakin 6625: I25 6626: 6627: määrin eri suuntiin vaikuttavia seikkoja. Kun- tykseni kaupunginjohtajan toimivallasta kau- 6628: nallisen talousarvion erään valmisteluvaiheen pungin talousarvioehdotuksen käsittelyn yhtey- 6629: julkistamisella tilanteessa, jolloin kaupungin- dessä ylipormestari Raimo Ilaskiven tietoon." 6630: hallituksen alaisten toimielinten esitykset on 6631: ensi kertaa koottu esittelijän ehdotukseksi, 6632: saattaa olla yhteiskunnallisia vaikutuksia, joi- 6633: den voidaan ajatella kohdistuvan lähinnä kau- Rakennuslautakunnan menettelyä arvosteltu 6634: pungin luottamusmiehiin. sen johdosta, että rakennuslautakunta oli, 6635: Tarkastellussa tapauksessa kuultu luotta- myöntäessään rakennusluvan liikekerrostalon 6636: musmieselin, kaupunginhallitus, on ilmoittanut rakentamiseen, laiminlyönyt ottaa asianmukai- 6637: yhtyvänsä kanteluasiassa kaupunginkanslian sesti huomioon rakennusasetuksen 85 a §:n 6638: lainopillisen osaston lausunnossa esitettyihin säännöksen, jonka mukaan myös liikuntaestei- 6639: näkökohtiin. Perusteltuna pitämäni tulkinnan sillä henkilöillä tuli olla mahdollisuus käyttää 6640: mukaan kaupunginhallituksella olisi ollut oi- liikerakennuksessa olevia tiloja. 6641: keus antaa talousarvion valmisteluun liittyvistä 6642: seikoista tietoja julkisuuteen. Vaikkakaan saa- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös 6643: duissa selvityksissä ei ole toisaalta viitattu täl- nro 2055/15.5.1987, dnro 942/a 1984. 6644: laisen nimenomaisen julkistamisluvan antami- 6645: seen, totean kuitenkin, että kaupunginhallitus "Apulaisoikeuskanslerin päätös Hel- 6646: jälkikäteen antamassaan lausunnossa ei ole singistä olevan Kynnys ry:n kirjoituk- 6647: toisaalta pitänyt aiheellisena vaatia asiassa toi- sen johdosta rakennusasetuksen 6648: menpiteitä tai esittää oikeudelliselta kannalta 85 a §:n soveltamista koskevassa asias- 6649: arvostelua kaupunginjohtajan menettelystä. sa. Annettu Helsingissä I5 päivänä tou- 6650: Kaupunginjohtajan menettelyä arvioitaessa kokuuta I987. 6651: on otettava myös huomioon, että hallintokäy- 6652: täntö kunnallisiin talousarvioehdotuksiin liitty- 6653: vien tietojen julkistamisessa on käytettävissä Kantelukirjoitus 29.6.1984 6654: olevien selvitysten mukaan ollut ainakin jossa- 6655: kin määrin vakiintumaton. Kynnys ry. on oikeuskanslerille 29.6.I984 6656: Oikeudellisen arvioinnin tueksi ei ole voitu osoittamassaan kirjoituksessa ilmaissut tyyty- 6657: viitata myöskään ennakkopäätöksillä pidettä- mättömyytensä Mikkelin lääninhallituksen 6658: viin tuomioistuinratkaisuihin. päätökseen 25.5.I984. Siinä lääninhallitus oli 6659: katsonut, ettei yhdistyksen tekemä kantelu ra- 6660: kennusasetuksen 85 a §:n soveltamisesta Hei- 6661: Johtopäätös ja toimenpiteet nolan kaupungissa olevaa Kiinteistö Oy Heino- 6662: lan Kauppakatu II nimisen yhtiön liikeraken- 6663: Kaiken edellä olevan perusteella olen tullut nusta koskevassa asiassa antanut aihetta toi- 6664: siihen lopputulokseen, ettei kaupunginjohtajaa menpiteisiin. Yhdistyksen mielestä ei ollut ollut 6665: voida pitää kaupunginhallitukselle esitettäväksi oikein, että rakennuslupa oli annettu ilman, 6666: tarkoitetun talousarvioehdotuksen sisältämien että uudisrakennuksen käyttötarkoitus oli tie- 6667: tietojen osalta yleisten asiakirjain julkisuudesta dossa, kuten Heinolan rakennuslautakunta oli 6668: annetun lain 6 §:n 2 momentissa viitattuna ilmoittanut tapahtuneen. Yhdistyksen mielestä 6669: tietojen julkistamiseen oikeutettuna viranomai- menettely antaa vastaisuudessa mahdollisuu- 6670: sena. den kiertää rakennusasetuksen 85 a §:n sään- 6671: Edellä olevasta ilmenee, että tarkasteltuun nöstä ja Suomen rakentamismääräyskokoel- 6672: kysymykseen liittyy eräiltä osiltaan tulkinta- man määräyksiä ja ohjeita F I. Yhdistys on 6673: mahdollisuuksia. Tämän vuoksi ja kun otetaan katsonut, ettei lääninhallitus ollut päätöstä teh- 6674: huomioon se, mitä ylipormestari Raimo Ilaski- dessään muutoinkaan ottanut huomioon yhdis- 6675: vi on esittänyt menettelynsä perusteiksi, ja se, tyksen esittämiä kannanottoja. 6676: ettei kaupungin taholta ole pidetty aiheellisena Yhdistys on esittänyt asian tutkimista uudel- 6677: puuttua tapahtuneeseen julkistamismenette- leen. Kirjoitukseen on liitetty jäljennökset 6678: lyyn, katson, ettei minulla ole syytä ryhtyä Mikkelin lääninhallituksen po. päätöksestä 6679: kantelun johdosta muihin toimenpiteisiin kuin 25.5.I984 ja yhdistyksen lääninhallitukselle an- 6680: että saatan tästä päätöksestä ilmenevän käsi- tamasta vastineesta. 6681: 126 6682: 6683: Kantelun aikaisempi käsittely 1974 ja Suomen rakentamismääräyskokoel- 6684: massa F 1 Yleisön käyttöön tarkoitettujen 6685: Kirjoitus 15.2.1982 tilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuvik- 6686: si, Määräykset ja ohjeet 1978. Niissä oli määri- 6687: Totean, että Kynnys ry. oli tässä asiassa telty rakennusasetuksen 85 a §:n soveltamis- 6688: osoittanut 15.2.1982 oikeuskanslerille kirjoi- alaa. Ottaen huomioon, ettei rakennusluvan 6689: tuksen, jossa yhdistys oli esittänyt huolestumi- hakijalla ja rakennuslautakunnalla ollut tietoa 6690: sensa sen johdosta, että rakennusasetuksen rakennukseen tulevista palveluksista ja niiden 6691: 85 a §:n ilmeisiä loukkauksia tapahtuu jatku- käyttäjämääristä verrattuna lähistöllä tai paik- 6692: vasti ja että erityisiä tulkintavaikeuksia oli kakunnalla oleviin vastaaviin palveluiden saan- 6693: näyttänyt ilmenneen kaupallisten palveluiden timahdollisuuksiin, ei rakennusluvan myöntä- 6694: kuulumisesta säännöksen sovellutusalaan. Kir- minen voinut olla rakennusasetuksen 85 a §:n 6695: joituksessa oli todettu, että Kiinteistö Oy Hei- vastaista, vaikkei rakennuksen toiseen kerrok- 6696: nolan Kauppakatu 11 nimisen yhtiön liikera- seen ollut hissiyhteyttä. 6697: kennus on kaksikerroksinen rakennus, jossa ei Rakennuksen valmistumisvaiheessa oli selvil- 6698: ole hissiä. Rakennuksen toisessa kerroksessa lä, millaisia palveluksia rakennukseen tulee. 6699: on mm. kirjakauppa. Lisäksi kiinteistössä on Toisessa kerroksessa on kirjakauppa, mutta 6700: muutama vaatekauppa kuten keskustan ainoa 100 metrin päässä on katutasossa toinen kirja- 6701: halpavaatemyymälä, kenkäkauppa, hautaus- kauppa. Edelleen toisessa kerroksessa on maa- 6702: toimisto, maalikauppa, hammasteknikon tilat likaupan osasto ja hautaustoimiston tiloja, 6703: sekä kiinteistönvälitys- ja rakennusliike. Kiin- joilla kummallakin liikkeellä on tiloja myös 6704: teistön kaikkiin ensimmäisessäkään kerrokses- ensimmäisessä kerroksessa. Muiden toisessa ja 6705: sa oleviin liikkeisiin vammaisilla ei ole kulku- ensimmäisessä kerroksessa olevia palveluita 6706: kelpoista reittiä. Rakennuksen sisällä kulkee vastaavia palveluita on enintään 200 metrin 6707: ns. lämmin katu, jonne on yhteys ylijyrkän etäisyydellä. Ensimmäisen kerroksen tiloihin 6708: luiskan kautta. Yhdistys oli pyytänyt oikeus- on mahdollisuus päästä luiskan, tosin F 1 6709: kanslerilta pikaisia toimenpiteitä, jotteivät vas- ohjeisiin nähden liian jyrkän kautta. Asetuksen 6710: taavanlaiset loukkaukset pääsisi toistumaan. 85 a §:ää ei ole tässäkään vaiheessa loukattu. 6711: Olin 12.5.1982 päivätyllä kirjeelläni n:o 2170 Lopuksi lausunnossa oli katsottu, että sään- 6712: lähettänyt yhdistyksen kirjoituksen Mikkelin nöksiä yleisön käyttöön tarkoitetuista tiloista 6713: lääninhallitukselle tiedoksi ja mahdollisia toi- tulisi selventää. Rakennusvalvonnalla on toi- 6714: menpiteitä varten. saalta mahdotonta seurata jälkikäteen, minkä 6715: liikkeen käytössä huoneisto milloinkin on ja 6716: onko lähistöllä muita vastaavia tiloja. 6717: Mikkelin lääninhallituksen hankkima selvitys Kaupunkiliitto oli 31.8.1982 lausunut, että 6718: rakennusasetuksen 85 a § on luonteeltaan jous- 6719: Lääninhallitus oli hankkinut Heinolan kau- tava normi, joka suo tulkitsijalleen tiettyä 6720: pungin rakennuslautakunnan selityksen sekä liikkumavaraa. Säännöksen tarkoituksena voi- 6721: Heinolan kaupunginhallituksen, Suomen Kau- daan kuitenkin pitää liikuntaesteisten mainit- 6722: punkiliiton ja lääninhallituksen kaavoitus- ja tuihin tiloihin kohdistuvan käyttömahdollisuu- 6723: asuntotoimiston lausunnot, joihin Kynnys ry. den järjestämistä rakennusteknisin keinoin. Si- 6724: oli vastannut. Selvityksissä oli lausuttu mm. säasiainministeriö on Suomen rakentamismää- 6725: seuraavaa. räyskokoelmaan F 1 sisällyttänyt määräyksiä, 6726: Heinolan kaupunginhallitus oli 5. 7.1982 päi- joita on pidettävä sitovina. Lisäksi sisäasiain- 6727: vätyllä lausunnollaan yhtynyt rakennuslauta- ministeriö oli antanut määräysten soveltamista 6728: kunnan asiassa 17.6.1982 antamaan selityk- koskevia ohjeita, joita ei ole pidettävä sitovina. 6729: seen. Selityksessä oli esitetty, ettei rakennuslu- Harkittaessa sitä seikkaa, olivatko rakennus- 6730: paa haettaessa ollut tiedossa, mitä liikkeitä valvontaviranomaiset rakennusluvan myöntä- 6731: rakennukseen, jossa piirustusten mukaan on 12 essään menetelleet lainvastaisesti, on lähinnä 6732: liikehuoneistoa, tulee. Epävirallisesti oli tiedos- selvitettävä, oliko kyseiselle rakennukselle ra- 6733: sa, että rakennukseen tulee kenkäkauppa ja kennuslupaa myönnettäessä noudatettu asetus- 6734: tekstiilialan liike. Rakennusasetuksen 85 a §:n ta ja rakentamismääräyksiä. 6735: soveltamisesta oli annettu määräyksiä ja ohjei- Määräysten mukaan tulee po. rakennuksen, 6736: ta sisäasiainministeriön kiertokirjeessä 17 .1. sikäli kuin se on tarkoitettu yleisön käyttöön, 6737: 127 6738: 6739: olla liikuntaesteiselle soveltuvan kulkuväylän vaan rakennukseen tulee. Päähuomio tulee 6740: kautta saavutettavissa. Sisäasiainministeriön kiinnittää siihen rakennukseen, johon lupa 6741: ohjeista saadaan johtoa siihen, milloin tilaa on myönnetään, eikä lähiympäristön rakennuk- 6742: pidettävä yleisön käyttöön tarkoitettuna. Oh- siin. Lähiympäristön palvelut voivat muuttua 6743: jeiden mukaan käyttötarkoituksesta, käyttäjä- milloin tahansa. Yhdistys on katsonut, että 6744: määristä sekä lähistöllä tai paikkakunnalla ole- viranomaisten selvityksissä olevat tiedot vas- 6745: vista vastaavien palvelujen muista saantimah- taavista palveluista ovat osittain virheellisiä ja 6746: dollisuuksista riippuen määräykset koskevat harhaanjohtavia. Niissä ei myöskään puututa 6747: myös sellaisia yksityisten tai muiden kuin jul- siihen, ovatko vastaavat palvelut liikuntaesteet- 6748: kisoikeudellisten yhteisöjen tiloja, joissa ylei- tömissä tiloissa vai ei. Lausunnossa on yksi- 6749: sölle on tarjolla edellä mainittuja palveluja tai tyiskohtaisesti käsitelty tiedossa olleita raken- 6750: pankki-, majoitus-, ravintola- tai vastaavia ku- nukseen sijoitettuja palveluita ja niiden saavu- 6751: lutuspalveluja. Ohjeet ovat tältä osin tulkin- tettavuutta sekä vastaavien palveluiden löyty- 6752: nanvaraiset. Lausunnossa on todettu, ettei mistä Heinolan kaupungista. Yhdistyksen mu- 6753: asiakirjojen perusteella voi ottaa kantaa siihen, kaan rakennuksessa olevissa toimistoissa on 6754: onko rakennusta pidettävä yleisölle tarkoitettu- tarjolla yleisölle palveluja ja siten ne kuuluvat 6755: na tai onko rakennuspiirustuksiin mahdollisesti rakennusasetuksen piiriin. Rakennuslautakun- 6756: sisältyvä liikuntaesteisille tarkoitettu kulkuväy- ta menettelee yhdistyksen mielestä virheellises- 6757: lä ollut määräysten tai ohjeiden mukainen. ti, jos se myöntää rakennuslupia tarkemmin 6758: Lausunnossa on kuitenkin korostettu, ettei pel- määrittelemättömille tiloille. 6759: kästään se seikka, ettei ko. luiskaa ollut raken- 6760: nettu ohjeiden mukaisesti, ole osoitus virheelli- 6761: sestä menettelystä, vaan huomiota on kiinnitet- 6762: tävä siihen, onko kulkuväylä tästä huolimatta 6763: liikuntaesteisille soveltuva. Edelleen lausunnos- 6764: sa on korostettu, että säännöksiä, määräyksiä 6765: ja ohjeita on noudatettava jo rakennuslupavai- Lääninhallituksen päätös 25.5.1984 6766: heessa. Määräysten ja ohjeiden tulee olla sellai- 6767: sia, että niiden noudattamisen valvonta on Päätöksessään lääninhallitus totesi, että Hei- 6768: mahdollista käytännössä. nolan kaupungin rakennuslautakunta oli 6769: Nykyisten ohjeiden noudattamisen valvonta 19.6.1980 myöntänyt rakennusluvan Kiinteistö 6770: on käytännössä mahdotonta muun muassa sil- Oy Heinolan Kauppakatu 11 nimiselle osa- 6771: tä osin kuin selvitystä vaaditaan rakennuksen keyhtiölle liikekerrostalon rakentamista varten. 6772: käyttötarkoituksesta ja palvelujen laadusta, Selvityksen mukaan hissin puuttumisen vuoksi 6773: jotka seikat yleensä eivät vielä lupavaiheessa vammaisilla ei ole pääsyä kysymyksessä olevan 6774: ole niin yksityiskohtaisesti tiedossa kuin ohjeet liikerakennuksen toiseen kerrokseen eikä jyr- 6775: edellyttäisivät. Rakennusvalvontaviranomais- kän luiskan vuoksi ensimmäisenkään kerrok- 6776: ten tulee tutkia hakemukset ja rakennuslupa- sen kaikkiin osiin ole vammaisilla sellaista 6777: piirustukset huolellisesti ja päätöksenteossaan kulkureittiä kuin rakennusasetuksen 85 a §:n 6778: nojautua riittäviin ja asianmukaisiin selvityk- säännös yleisön käyttöön rakennetuilta tiloilta 6779: siin. edellyttää. Rakennuksessa ei kuitenkaan sijait- 6780: Lääninhallituksen kaavoitus- ja asuntotoi- se virastoja tai julkisia laitoksia eikä rakennus- 6781: miston 17.3.1983 päivätyssä lausunnossa on luvan myöntämishetkellä rakennuslautakunnan 6782: todettu, ettei rakennuslautakunta rakennuslu- ilmoituksen mukaan sen tiedossa ollut, tulisiko 6783: paa myöntäessään tiennyt rakennettavien liike- rakennukseen sijoittumaan sellaisia liikkeitä, 6784: tilojen käyttötarkoitusta. Toisaalta ei oltu esi- joiden tarjoamia palveluita ei olisi lähistöllä tai 6785: tettykään rakennettavaksi sellaisia tiloja, jotka paikkakunnalla muualla olevissa liikkeissä 6786: vaatisivat hissiä tai muita erityisjärjestelyjä myös vammaisten saatavissa. Näiden seikkojen 6787: toiseen kerrokseen pääsemiseksi. Kaavoitus- ja perusteella Heinolan kaupungin rakennuslauta- 6788: asuntotoimiston mielestä rakennusasetuksen kunta on voinut myöntää puheena olevan ra- 6789: 85 a §:n säännöstä ei ollut rikottu. kennusluvan rakennusasetuksen 85 a §:ään ja 6790: Kynnys ry. oli vastineessaan 29.6.1983 huo- sisäasiainministeriön sen soveltamisesta anta- 6791: mauttanut, että rakennuslupaa myönnettäessä miin ohjeisiin perustuvaa harkintavaltaansa 6792: on tiedettävä, minkälaisia tiloja lupaa haetta- ylittämättä. 6793: 128 6794: 6795: Oikeuskanslerinviraston hankkima selvitys "vastaavia palveluja" löytyisi liikuntaesteettö- 6796: mistä tiloista. Se seikka, että vastaavia palvelu- 6797: Kynnys ry:n kirjoituksen 28.6.1984 johdosta ja sijaitsisi liikuntaesteettömissä tiloissa, on 6798: on Mikkelin lääninhallitus siltä asiassa vaadit- epävarmaa pitemmällä aikavälillä. 6799: tuina tietoina kirjeellään 8.1.1985 lähettänyt 2) Lupa myönnettäisiin edellytyksin, että lii- 6800: päätöksensä 25.5.1984 n:o F.97 perusteena ole- kuntaesteellisiin tiloihin voi tulla vain raken- 6801: vat asiakirjat. Samalla lääninhallitus on anta- nuslautakunnan hyväksymiä palveluja. Haki- 6802: nut lausunnon. jan tulisi osoittaa, että vastaavia palveluja on 6803: Kynnys ry. on 26.4.1985 antanut vastineen olemassa riittävän lähellä liikuntaesteettömissä 6804: lääninhallituksen lausunnon johdosta. tiloissa. Asetuksen noudattamatta jättäminen 6805: Ympäristöministeriö on 22.8.1985 päivätyllä mahdollistaa liikuntaesteiden huomiotta jättä- 6806: kirjeellään (n:o 2833/032/85) antanut pyytä- misen; ääritapauksessa lupaa haettaessa ei ker- 6807: mäni lausunnon. rottaisi, mitä rakennettavissa tiloissa tullaan 6808: tekemään. 6809: Yhdistyksen mielestä lääninhallitus ja Hei- 6810: Mikkelin lääninhallituksen lausunto 8.1.1985 nolan kaupungin viranomaiset olivat toimineet 6811: virheellisesti. Rakennusasetusta rikotaan eri 6812: Siltä osin kuin Kynnys ry:n kantelussa puolilla Suomea jatkuvasti. Vammaisjärjestö- 6813: 28.6.1984 on katsottu, ettei ole oikein, että jen voimavaroilla on mahdotonta suorittaa 6814: rakennuslupa myönnetään ilman että uudisra- viranomaisille kuuluvaa valvontaa. Yhdistys 6815: kennuksen käyttötarkoitus on tarkalleen tie- on toivonut oikeuskanslerin kiinnittävän ym- 6816: dossa, lääninhallitus on lausuntonaan ilmoitta- päristöministeriön huomiota tältä osin koh- 6817: nut seuraavaa. Yhdistyksen kanta merkinnee, tuuttoman heikkoon rakennusvalvontaan. 6818: että rakennuslupa tulisi evätä siihen saakka, 6819: kunnes liikekiinteistön kaikki liikehuoneistoi- 6820: hin oikeuttavat osakkeet on saatu markkinoi- Ympäristöministeriön lausunto 6821: tua eli siis osakkeiden ostajat ovat tehneet 6822: sitovan ennakkovarauksen ja maksaneet raken- Ympäristöministeriö on antanut kirjeellään 6823: nuttajalle tämän vaatiman varausmaksun. 22.8.1985 siltä asiassa pyytämäni lausunnon. 6824: Muutoinbao ei enempää rakennuslupaa hake- Lausuntoa olin pyytänyt erityisesti niistä ehdo- 6825: valla rakennuttajana kuin rakennusvalvontavi- tuksista, joita Kynnys ry:n vastinekirjoitukses- 6826: ranomaisella voi olla tarkkaa tietoa uudisra- sa 26.4.1985 oli tehty, sekä niistä yhdistyksen 6827: kennuksen käyttötarkoituksesta. Yhdistyksen väitteistä, että rakennusasetuksen 85 a §:ää ri- 6828: kanta ei perustu rakennuslain tai rakennusase- kotaan eri puolilla Suomea jatkuvasti ja että 6829: tuksen säännöksiin tai niiden nojalla annettui- asetuksen noudattamista valvotaan tältä osin 6830: hin määräyksiin. Viitaten lääninhallituksen heikosti. 6831: päätöksen 25.5.1984 perusteluihin ja em. lau- Lausunnossa on ensin käsitelty arkkitehti- 6832: suntoihin lääninhallitus on katsonut kantelun suunnittelua ja toteutusta rakennushanketta 6833: aiheettomaksi. koskevien asiakirjojen perusteella. Niiden mu- 6834: kaan on rakennuksessa ne tasot, joista on 6835: suora yhteys maanpinnalle, sijoitettu eri kor- 6836: Kynnys ry:n vastine 26.4.1985 keuksiin niin, että Kauppakadun ja Virtakadun 6837: välille on syntynyt n. 700 mm:n tasoero. Yh- 6838: Vastineeseen on oheistettu jäljennös vuoden teydet eri tasojen välillä on järjestetty portail- 6839: 1985 rakentamismääräysten osan F 1 kohdasta la, samoin on rakennettu nousun/parin askel- 6840: 1.1 määräyksien soveltamisala. Vastineessa on mia Kauppakadun puoleisiin sisäänkäynteihin. 6841: katsottu, että ympäristöministeriön määräys 1. kerroksessa on autopaikoitukseen johtavan 6842: rakennusasetuksen 85 a §:n soveltamisalasta käytävän kohdalla sijaitsevien portaiden kalte- 6843: on sitova eikä Mikkelin lääninhallituksella ole vuudessa oleva lyhyt luiska. Jos tällä kohdalla 6844: ollut oikeutta poiketa siitä. Lääninhallituksen oleva 450 mm:n tasoero olisi hoidettu sekä 6845: lausunnossa esittämä ongelma voidaan ratkais- liikuntaesteisien että kaiken yleisön kannalta 6846: ta esim. kahdella tavalla: käyttökelpoisella F 1 ohjeiden mukaisella Iuis- 6847: 1) Vaaditaan, että kaikkiin liikkeisiin on kaila, olisi luiskan pituudeksi tullut lähes kuusi 6848: päästävä, koska on epätodennäköistä, että metriä. 6849: 129 6850: 6851: Koska po. tonttia koskevista kaavamääräyk- tuksen 85 a §:n säännökseen perustuva raken- 6852: sistä ei ole luettavissa mitään pakotetta siihen, tamismääräyskokoelman osan F 1 saavutetta- 6853: että rakennuksen korkeudet olisi tullut asettaa vuusmääräys olisi voitu täyttää arkkitehtoni- 6854: edellä mainittuihin korkeuksiinsa, olisi 700 sin, F 1 ohjeiden mukaisin ratkaisuin. 6855: mm:n tasoero voitu liikuntaesteisten kannalta Rakennuslupamenettelyn ja rakennusvalvon- 6856: järjestää rakentamalla riittävän loivat luiskat nan osalta lausunnossa on todettu, ettei asia- 6857: välitasanteineen rakennuksessa olevaan väli- kirjoista ilmene, että rakennusvalvontaviran- 6858: käytävään. Kauppakadun puoleisten liikehuo- omaiset olisivat tutkineet liikuntaesteisten pää- 6859: neistojen sisäänkäyntien edessä olevat tasoerot syä rakennukseen. 6860: olisi voitu välttää ja saada sisä- ja ulkotilojen Sisällyttäessään vuoden 1978 ja 1985 raken- 6861: korkeudet samaan tasoon, ainakin ns. puoli- tamismääräysten osaan F 1 kohdan 1.1 mää- 6862: lämpimän kadun osalta, jolta on tasoeroton räyksien soveltamisesta siinä luetellut palvelut, 6863: yhteys sisäpuolitse liikehuoneistoihin. Autopai- myös milloin on kysymys paikallisista olosuh- 6864: koituksesta olisi päässyt ajoluiskan ja em. teista, ministeriön tavoitteena on ollut helpot- 6865: tavoin luiskatuo välikäytävän kautta liikehuo- taa rakennusvalvonnan kannanottoa siihen, 6866: neistoihin. Autopaikoituksesta ei ole havaitta- milloin F 1:n määräyksiä on katsottava nouda- 6867: vissa estettä, etteikö sinne olisi voitu järjestää tettavan ja milloin, millä perusteilla ja missä 6868: 1... 2 invalidiautopaikkaa, jotka puuttuvat. Lii- laajuudessa niistä voidaan myöntää poikkeus 6869: kerakennus ei 1. kerroksen osalta ole liikunta- rakennuslautakunnan toimesta. Po. rakennuk- 6870: esteisten saavutettavissa, koska Kauppakadun sen rakennuslupa- tai rakennustöidenlupame- 6871: puolellakin myös ns. puolilämpimän kadun nettelyn asiakirjoista ei ole havaittavissa, että 6872: sisäänkäynnin kohdalla pyörätuolin käyttäjä Heinolan kaupungin rakennuslautakunta olisi 6873: tarvinnee avustajaa, jolloin on poikettu F 1:n myöntänyt poikkeuksia F 1:n määräyksistä tai 6874: saavutettavuusmääräyksestä 2.1. muutoinkaan perustellut määräyksien noudat- 6875: F 1 saavutettavuusmääräys koskee yleisötilo- tamattajättämistä. 6876: ja kaikkialla rakennuksessa, mikäli siitä ei ole Rakennuslautakunnan kantelun johdosta an- 6877: myönnetty kokonaan tai osittaista poikkeusta. tamassa selityksessä 17.6.1982 esitetyt seikat 6878: Liikerakennuksen 2. kerroksen tiloihin ei pääse olisi tullut todeta jo rakennusluvan myöntä- 6879: pyörätuolilla. Koska yhteys niihin on vain misvaiheessa ainakin osana luvanhaltijan pe- 6880: portaiden kautta, eikä koneportaiden olemas- rusteluista haluamilleen poikkeuksille. 6881: saolo käy mistään ilmi, esim. sydän- ja veri- Lausunnossa on ilmoitettu, että ministeriön 6882: suonitauteja sairastavien pääsy on vaikeata 2. yksittäistapauksia koskevissa kannanotoissa on 6883: kerroksen tiloihin. Koska liikerakennuksessa ei pääsääntöisesti neuvottu suunnittelijoita ja ra- 6884: ole hissiä eikä edes pyörätuolin kuljettavaa kennusvalvontaa turvaamaan F 1:n saavutetta- 6885: nostolaitetta 2. kerrokseen pääsemiseksi, F 1:n vuusmääräys liikerakennuksien uudisrakenta- 6886: saavutettavuusmääräyksestä on näin ollen poi- misessa riippumatta ns. paikallisista oloista. 6887: kettu. Tällöin kaikki liikehuoneistot sopeutuvat niissä 6888: Sekä pyörätuolilla liikkuvien, muiden liikun- tapahtuviin nykyajalle hyvin ominaisiin toi- 6889: taesteisten ja kaiken yleisön 2. kerrokseen pää- mintojen ja palvelujen muutoksiin helposti il- 6890: syn että hakeutumisen kannalta hissi olisi hy- man rakennusteknisiä muutoksia. 6891: vin voitu suunnitella ja rakentaa. Mitään pii- Mitä Kynnys ry:n ehdotukseen rakennuslu- 6892: rustuksista havaittavaa estettä, ei myöskään van myöntämisen edellytyksistä tulee, lausun- 6893: tonttisovituksesta johtuvaa, olisi tälle ollut. nossa on todettu, ettei liikerakennukseksi hy- 6894: Puolilämmin sisäinen katu tai jokin siihen väksytyn rakennuksen liiketilassa tapahtuva 6895: rajautuva lähitila olisi ollut mitä soveliain his- toiminta tai muutos ole rakennusvalvontavi- 6896: sin paikaksi. Välttävin vähin ratkaisu, vam- ranomaisen luvan varassa. 6897: maishissi pystyhissinä, olisi ollut tuolloin mah- Lopuksi ministeriö on ilmoittanut, että sen 6898: dollinen. Koko rakennusta varten olisi hissi neuvonnassa kehotetaan julkisen rakennuksen 6899: voitu toteuttaa ns. tavarahissinä ja ulottaa sen ja liikerakennuksen uudisrakentamisessa pyy- 6900: kulku kellarikerrokseen. tämään hakijalta selvitys liikuntaesteisten pää- 6901: Edellä lausutun perusteella mitään arkkiteh- systä rakennukseen ja rakennuksessa liikkumi- 6902: tisuunnitteluun vaikuttavaa estettä ei olisi ollut sen mahdollisuuksista. Selvityksessä esitetään 6903: siihen, että kaikelle yleisölle olisi voitu varata pyörätuolilla kuljettavat reitit alkaen invalidi- 6904: helppo pääsy rakennukseen. Näin rakennusase- autopaikoilta, soveltuvat ovet, kynnyskorkeu- 6905: 17 380886G 6906: 130 6907: 6908: det, hissi- ja luiskayhteydet jne. Rakennuslu- elman osan F 1 kohdan 1.1 koskevien maa- 6909: paan liitettävästä selvityksestä rakennusvalvon- räysten perusteella on rakennusvalvontaviran- 6910: taviranomainen voi katselmuksissa todeta rat- omaisille saattanut syntyä toisenlainen mieliku- 6911: kaisujen kelvollisuuden. Selvitys tullaan mai- va normin soveltamisalasta kaupallisten palve- 6912: nitsemaan uudistettavassa RaKMK A2:ssa (Pii- luiden rakentamisen osalta kuin mitä on tar- 6913: rustukset ja selvitykset), joka on valmisteltava- koitettu, ei ole käynyt ilmeiseksi, että Heinolan 6914: na. kaupungin rakennuslautakunnan menettely oli- 6915: Kynnys ry:lle on varattu tilaisuus lausunnon si ainakaan siinä määrin virheellistä lain sovel- 6916: antamiseen sen johdosta, mitä ministeriön lau- tamista, että sitä olisi pidettävä ratkaisusta 6917: sunnossa on esitetty. vastuussa olevien virka- ja luottamusmiesten 6918: virkavirheenä. Tämän vuoksi minulla ei ole 6919: aihetta syyte- tai vastaaviin muihin toimenpi- 6920: Ratkaisu teisiin. 6921: Edellä olevasta ilmenevän käsitykseni saatan 6922: Olen tutkinut Kynnys ry:n kantelun ja to- kuitenkin Heinolan kaupungin rakennuslauta- 6923: tean asiassa seuraavaa. kunnan ja Mikkelin lääninhallituksen tietoon 6924: Heinolan kaupungin rakennuslautakunta oli lähettämällä niille jäljennöksen tästä päätök- 6925: 19.6.1980 antamanaan päätöksellä myöntänyt sestäni. 6926: rakennusluvan Kiinteistö Oy Heinolan Kaup- Rakennusasetuksen 85 a §:n asianmukaisen 6927: pakatu 11 nimiselle osakeyhtiölle kaksikerrok- ja yhdenmukaisen noudattamisen kannalta pi- 6928: sisen liikekerrostalon uudisrakennusta varten. dän tärkeänä, että ympäristöministeriö edel- 6929: Rakennus, johon sisältyi 12 liikehuoneistoa, leen tarkoituksenmukaiseksi harkitsemillaan 6930: sijaitsee kaupungin keskustassa. keinoilla pyrkii edistämään sitä, että rakennus- 6931: Rakennus sisältää siten sellaisia yleisön käyt- asetuksen 85 a §:ää kaikissa tilanteissa, joissa 6932: töön tarkoitettuja tiloja, joita rakennusasetuk- sitä on sovellettava, noudatetaan. Tämän käsi- 6933: sen 85 a §:ssä tarkoitetaan. Mainitun säännök- tyksen saatan ympäristöministeriön tietoon lä- 6934: sen mukaan tulee yleisön käyttöön tarkoitetun hettämällä sille jäljennöksen tästä päätöksestä- 6935: tilan olla liikuntaesteiselle soveltuvan kulku- ui. 6936: väylän kautta saavutettavissa. Ottaen huo- Muilta osin kantelu ei ole antanut aihetta 6937: mioon, mitä ympäristöministeriön lausunnossa enempään puoleltani. 6938: on todettu rakennuksen 1. tai 2. kerroksen Ympäristöministeriön lausuntoon liitetyt po. 6939: saavutettavuudesta liikuntaesteisien kannalta, rakennushanketta koskevat alkuperäiset asia- 6940: rakennus ei täytä puheena olevaa vaatimusta. kirjat toimitetaan Mikkelin lääninhallituksen 6941: Saadun selvityksen perusteella rakennuslau- kautta Heinolan kaupungin rakennuslautakun- 6942: takunta ei ollut myöntänyt poikkeusta raken- nalle. Mikkelin lääninhallituksen lausuntoon 6943: nusasetuksen 85 a §:n määräyksestä eikä ra- 8.1.1985 liitetyt asiakirjat palautetaan läänin- 6944: kennuslautakunnan käytettävissä edes ollut sel- hallitukselle." 6945: laista Suomen rakentamismääräyskokoelman 6946: osan F 1 (määräykset ja ohjeet 1978) kohdassa 6947: 1.1 tarkoitettua selvitystä lähistöllä tai paikka- Kunnan rakennuslautakunnan jäsenille huo- 6948: kunnilla olevien vastaavien palvelujen muista mautettu rakennusjärjestyksen vastaisesta me- 6949: saantimahdollisuuksista, jotta poikkeuksen nettelystä rakennuskaavateiden yleiseen käyt- 6950: harkitsemiseen olisi ollut riittäviä edellytyksiä. töön luovuttamista tarkoittaneen katselmuksen 6951: Katson, että rakennuslupaa po. liikerakennuk- yhteydessä. Kunnan teknisen toimiston päällik- 6952: selle myönnettäessä on rakennusasetuksen könä olleelle kunnaninsinöörille huomautettu 6953: 85 a § jäänyt noudattamatta. Sillä seikalla, useista virheellisyyksistä rakennuskaavatiemak- 6954: ettei rakennuslautakunnan tiedossa rakennus- sujen perustana olleissa laskelmissa. Kunnan- 6955: luvan myöntämishetkellä ollut, mitä kaikkia hallituksen ja kunnanjohtajan huomiota kiin- 6956: palveluita rakennukseen tulee, ei nyt ole merki- nitetty kuntalaisia koskevien maksu- ja muiden 6957: tystä asetuksen oikean soveltamisen kannalta. vastaavien päätösten oikeellisuusvaatimukseen. 6958: Rakennusasetuksen 85 a § on soveltajalleen 6959: jossain määrin harkintavaltaa antava joustava 6960: Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka 6961: normi. Kun otetaan huomioon tämä ja se Pasasen päätöksestä nro 4920/24.11.1987, 6962: seikka, että mainitun rakentamismääräyskoko- dnro 277/a 1984. 6963: 131 6964: 6965: "Apulaisoikeuskanslerin päätös Kii- Kun rakennuskaavatie tai sen osa luovute- 6966: mingin kunnasta olevan Vesa Hannilan taan yleiseen käyttöön, tulee sen olla rakennet- 6967: kirjoitusten johdosta kunnanhallituk- tu vahvistetun tiepiirustuksen mukaisesti. (59 § 6968: sen ja rakennuslautakunnan sekä kun- 1 mom.) 6969: nan virkamiesten menettelyä koskevas- Rakennuslautakunnan suostumuksella tie 6970: sa asiassa. Annettu Helsingissä 24 päi- voidaan toistaiseksi tai määräajaksi luovuttaa 6971: vänä marraskuuta 1987. yleiseen käyttöön vahvistetusta tiepiirustukses- 6972: ta poiketen, mikäli liikenteen, terveydenhoidon 6973: Vesa Hannila on oikeuskanslerille 18.2.1984 ja paloturvallisuuden vaatimukset voidaan 6974: osoittamassaan kirjoituksessa sekä 21.3. ja asianmukaisesti tyydyttää. (59 § 2 mom.) 6975: 10.10.1984 päivätyissä lisäkirjoituksissa pyytä- Kiimingin kunnan rakennuslautakunnan 6976: nyt oikeuskansleria tutkimaan Kiimingin kun- 27.12.1979 pitämää katselmusta ei ole pidettä- 6977: nan asianomaisten virkamiesten ja viranomais- vä rakennusjärjestyksen mukaisena rakennus- 6978: ten menettelyn lainmukaisuuden vuosien kaavatien yleiseen liikenteeseen luovuttamista 6979: 1981-1983 rakennuskaavatiemaksujen mää- koskevana katselmuksena ensinnäkin siksi, että 6980: räämisessä ja maksuunpanossa. Rakennuskaa- katselmuksesta ei ollut - niinkuin lautakun- 6981: vatiemaksujen määräämisessä oli menetelty nan pöytäkirjastakin ilmenee - annettu raken- 6982: virheellisesti ensinnäkin siten, että maksujen nusjärjestyksen 58 §:n 2 momentin mukaista 6983: perustana olleisiin kunnossapitokustannuksiin tietoa rakennuspaikkojen ja muun maan omis- 6984: oli sisällytetty kaikki kaavateiden kunnossapi- tajille. Lisäksi olisi ensimmäisessä katselmuk- 6985: tokustannukset sekä ainakin osittain myös sessa havaitut viat ja puutteet tullut poistaa ja 6986: haja-asutusalueiden teiden kunnossapitokus- vasta uusintakatselmuksen jälkeen katselmuk- 6987: tannuksia. Lisäksi kunnan viranomaiset olivat sen kohteena olleet rakennuskaavatiet olisi voi- 6988: menetelleet vuosien 1981-1983 rakennuskaa- tu tarkoitukseensa hyväksyä. 6989: vatiemaksujen määräämisessä siten lainvastai- Rakennuslautakunnan pöytäkirjasta edelleen 6990: sesti, että maksuja oli peritty kaikista kaava- ilmenee, että lautakunta ei ollut itsekään tar- 6991: alueiden teistä ja kaduista, vaikka pääosa niis- koittanut päätöksellään (402 §) luovuttaa ra- 6992: tä oli vuoden 1984 helmikuulle saakka ollut kennuskaavateitä rakennusjärjestyksen 57 §:n 6993: luovuttamatta yleiseen käyttöön. mukaisesti yleiseen käyttöön, vaan päätöksessä 6994: oli ollut kysymys rakennusjärjestyksen 59 §:n 2 6995: momentin mukaisesta suostumuksesta siihen, 6996: että tiet voitiin toistaiseksi luovuttaa yleiseen 6997: Ratkaisu käyttöön. Rakennuslautakunta ei olisi toisaalta 6998: voinutkaan ottaa kantaa siihen, olivatko kat- 6999: Rakennuslautakunnan menettely selmuksen kohteina olleet tiet rakennetut tiepii- 7000: rustusten mukaisesti, koska kunnanhallitus ei 7001: Rakennuslain 15 §:n (laissa 671/78) mukaan ollut piirustuksia lainkaan vahvistanut. 7002: rakennuskaava-alueen liikenneväylien rakenta- 7003: misesta voitiin antaa määräyksiä rakennusjär- 7004: jestyksessä. Oulun lääninhallituksen 17 .10. Kunnanhallituksen menettely 7005: 1978 vahvistamassa Kiimingin kunnan raken- 7006: nusjärjestyksessä on rakennuskaavatien ylei- Asiakirjoista ilmenee, että vuoden 1979 lo- 7007: seen käyttöön luovuttamisesta seuraavia mää- pulla Kiimingin kunnan rakennuskaavateiden 7008: räyksiä: tiesuunnitelmien vahvistamista ja teiden luo- 7009: "Rakennuskaavatie tai sen osa katsotaan vuttamista tarkoittaneet toimenpiteet ja pää- 7010: yleiseen käyttöön luovutetuksi, kun rakennus- tökset oli tehty lähinnä sen vuoksi, että raken- 7011: lautakunta on toimitettuaan katselmuksen, sen nuskaavateiden yleiseen käyttöön luovuttami- 7012: tarkoitukseensa hyväksynyt. (57 § 2 mom.) sella on 1.1.1980 voimaantulleiden kadun ja 7013: Katselmuksen toimittamisesta on ilmoitetta- eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaa- 7014: va vähintään seitsemän päivää ennen kunnan- napidosta annetun lain (669/78) samoin kuin 7015: hallitukselle ja annettava todisteeilinen tieto kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun 7016: rakennuskaavatien tai sen osan varrella olevien lain (katumaksulain 670/78) soveltamisen kan- 7017: rakennuspaikkojen ja muun maan omistajille. nalta merkitystä. Ilman mainittuja lakejakin 7018: (58§ 2 mom.) kunnanhallituksen tehtävänä on ollut vahvistaa 7019: 132 7020: 7021: kaavateiden tiepiirustukset ajallaan ja raken- rakennusjärjestyksen eikä rakennuslain ja -ase- 7022: nuslautakunnan tehtävänä luovuttaa rakenne- tuksen mukaisesti, niiden varrella olleet kiin- 7023: tut kaavatiet yleiseen käyttöön rakennusjärjes- teistöt ovat kuuluneet - niinkuin lääninoi- 7024: tyksen määräysten mukaisesti. keuskin on edellä mainituissa valitusasioissa 7025: Katumaksulain 9 §:n mukaan kunnahhalli- kyseessä olleiden kiinteistöjen osalta todennut 7026: tus vahvistaa lain 7 §:n 3 momentissa tarkoite- - III maksuluokkaan. Siltä osin kuin kyseiset 7027: tut kadun rakentamisesta ja kunnossapidosta kiinteistöt oli ennen tiepiirustusten vahvista- 7028: kunnalle aiheutuneet kustannukset. Lain 7 §:n mista ja teiden yleiseen käyttöön luovuttamista 7029: 3 momentin mukaan maksuprosenttia raken- määrätty muuhun kuin 111 maksuluokkaan, 7030: nuskaavatielle laskettaessa otetaan kadun ra- kunnanhallituksen maksuunpanopäätökset 7031: kentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuneina ovat näin olleet lainvastaisia. 7032: kustannuksina huomioon 60 prosenttia kunnal- 7033: le rakennuskaavatiemaksun vahvistamista vä- 7034: littömästi edeltäneenä kolmena kalenterivuote- Vuoden 1981 rakennuskaavatiemaksut 7035: na aiheutuneiden mainittujen kustannusten 7036: keskiarvosta vähennettynä lainkohdassa maini- Erityisesti vuoden 1981 rakennuskaavatie- 7037: tulla valtionosuudella. Lain 25 §:n 1 momentin maksujen määräämisessä ja maksuunpanossa 7038: mukaan otetaan katumaksua ensimmäisen ker- on menetelty lainvastaisesti ja virheellisesti ai- 7039: ran määrättäessä huomioon lain voimaantulo- nakin seuraavilta osin: 7040: vuotena eli vuonna 1980 kunnalle kadun ra- Kunnanhallitus oli 29.9.1981 vahvistaessaan 7041: kentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuneet kaavateiden rakentamisesta ja kunnossapidosta 7042: kustannukset. aiheutuneiksi rakennuskaavatiemaksuina perit- 7043: Korkeimman hallinto-oikeuden 30.6.1983 täviksi kustannuksiksi 572.327 markkaa jättä- 7044: antaman päätöksen n:o 2644 (KHO 1983 A II nyt huomioonottamatta katumaksulain 25 §:n 7045: 111) lyhennelmässä on todettu seuraavaa: 3 momentin säännöksen (laissa 946/79), jonka 7046: "Kaupunginhallituksen päätöksessä, jolla oli mukaan rakennuskaavatiemaksu määrättiin 7047: vahvistettu katumaksulain 9 §:ssä tarkoitettu- ensimmäisellä kerralla, eli vuonna 1981, yh- 7048: jen kadun rakentamiskustannusten määrä, oli deksi kolmasosaksi lain muiden säännösten 7049: luettu rakentamiskustannuksiin sellaisten katu- mukaan lasketusta rakennuskaavatiemaksusta. 7050: jen rakentamisesta aiheutuneita kustannuksia, Uuden laskelman perusteella kunnanhallitus oli 7051: joiden katujen katupiirustuksia ei ollut vahvis- 7.12.1986 päätynyt 192.046 markan loppusum- 7052: tettu rakennusasetuksen 95 §:ssä säädetyllä ta- maan. Kustannuksiin oli kuitenkin sisällytetty 7053: valla. Tällä seikalla ei ollut merkitystä vahvis- tievalaistuksen rakentamisesta aiheutuneet kus- 7054: tettaessa edellä mainittujen kustannusten mää- tannukset sekä tie- ja vesirakennuslaitokselle 7055: rää ja kaupunginhallituksen päätöksestä tehty kevyen liikenteen väylien rakentamisesta mak- 7056: valitus hylättiin." setut osuudet ja korvaukset. Tarkistettujen 7057: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun laskelmien perusteella kunnanhallitus oli 7058: viitaten katson, että Kiimingin kunnanhallitus 29.12.1981 päätynyt 482.859 markan loppu- 7059: on voinut vahvistaessaan vuosina 1980-1983 summaan, mutta laskelmissa oli toistamiseen 7060: katumaksulain 9 §:ssä tarkoitettujen rakennus- jätetty soveltamatta katumaksulain 25 §:n 3 7061: kaavateiden rakentamisesta kunnalle aiheutu- momenttia. Vasta 11.1.1982 kunnanhallitus oli 7062: neiden kustannusten määrät ottaa huomioon soveltaen tuota säännöstä vahvistanut raken- 7063: sellaistenkin rakennuskaavateiden rakentamis- nuskaavatiemaksuina perittäviksi vuoden 1981 7064: kustannukset, joita koskevia tiepiirustuksia ei rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiksi 7065: ollut vahvistettu rakennusjärjestyksen mukai- 159.877 markkaa ja määrännyt rakennuskaa- 7066: sesti ja joit::t teitä ei siten ollut luovutettu vatiemaksujen eräpäiväksi 31.1.1982. 7067: yleiseen käyttöön. Asiakirjoissa olevien kunnanhallituksen pöy- 7068: Edellytyksenä kiinteistön kuulumiselle katu- täkirjanotteiden mukaan kunnan tekninen toi- 7069: maksulain 5 §:n mukaiseen 1 tai II maksuluok- misto oli laatinut rakennuskaavatiemaksuasioi- 7070: kaan on, että kiinteistön kohdalla oleva tie on den aikataulun vuodelle 1981 ja kunnanhallitus 7071: rakennettu vahvistetun tiepiirustuksen mukai- oli tehnyt edellä mainitut päätökset teknisen 7072: sesti. Koska kantelun kohteina olevien Kiimin- toimiston esitysten pohjalta. Huolimattoman 7073: gin kunnan teiden tiepiirustuksia ei ollut aina- valmistelun seurauksena kunnanhallitus on 7074: kaan ennen vuotta 1984 vahvistettu kunnan joutunut lukuisia kertoja oikaisemaan samassa 7075: 133 7076: 7077: asiassa tekemiään aikaisempia päätöksiä, ja on jo vuoden 1983 keväällä siirtynyt muihin 7078: vuoden 1981 rakennuskaavatiemaksut on sen tehtäviin, ei kantelu heidän menettelynsä osalta 7079: vuoksi määrätty ja maksuunpantu eräästä ole antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. 7080: poikkeuksesta katumaksulakiin annetun lain Kunnan rakennuslautakunta on menetellyt 7081: (708/81) vastaisesti vasta vuoden 1982 puolel- 27.12.1979 pitämässään katselmuksessa ja ko- 7082: la. kouksessa tekemässään päätöksessä edellä se- 7083: lostetulla tavalla virheellisesti. Selityksessä esi- 7084: tetyt ja asiakirjoista muutoin ilmenevät asiaan 7085: Vuoden 1982 rakennuskaavatiemaksut vaikuttavat seikat huomioon ottaen katson, 7086: ettei mainittu virheellinen menettely anna puo- 7087: Katumaksulain 25 §:n 3 momentin mukaan leltani aihetta muuhun kuin, että vastaisen 7088: rakennuskaavatiemaksu määrättiin toisella ker- varalle huomautan lautakunnan puheenjohta- 7089: ralla, eli vuonna 1982, kahdeksi kolmasosaksi jalle Juhani Koskelalle sekä jäsenille Sulo 7090: lain muiden säännösten mukaan lasketusta ra- Raappanalle, Antti Tervolalle, Eino J. Ervas- 7091: kennuskaavatiemaksusta. Kiimingin kunnan- tille, Tapio Savilaaksolle ja Oskari Leinoselle 7092: hallitus oli 13.9.1982 vahvistaessaan rakennus- sekä rakennustarkastaja Kauko Lassilalle edel- 7093: kaavatiemaksuna vuonna 1982 perittävien ra- lä todetusta virheellisestä menettelystä. 7094: kennuskaavateiden rakentamis- ja kunnossapi- Ensisijaisessa vastuussa rakennuskaavatie- 7095: tokustannusten määrän 501.339 markaksi jät- maksuina perittyjen rakennuskaavateiden ra- 7096: tänyt kyseisen lainkohdan soveltamatta. Kun- kentamis- ja kunnossapitokustannusten vahvis- 7097: nanhallituksen kyseinen päätös on näin ollut tamista koskevien laskelmien ja rakennuskaa- 7098: tältä osin samalla tavoin lainvastainen kuin vatiemaksuja koskevien päätösten oikeellisuu- 7099: edellä mainitut vuoden 1981 rakennuskaavatie- desta on ollut asiat kunnanhallitukselle valmis- 7100: maksuja koskeneet päätökset. tellut kunnan tekninen toimisto. Edellä tässä 7101: ratkaisussa kerrotut virheellisyydet eivät ole 7102: koskeneet epäselviä tai tulkinnanvaraisia asioi- 7103: Muita virheellisyyksiä ta, vaan virheet ovat suurimmaksi osaksi ai- 7104: heutuneet katumaksulain nimenomaisten sään- 7105: Kunnanjohtaja Kalevi Ylisirniön ja kunnan- nösten huomiotta jättämisestä. Toisaalta vuosi 7106: insinööri Reijo Niemelän selityksissä on myön- 1981 on ollut katumaksulain ensimmäinen so- 7107: netty, että kunnanhallitus oli 21.11.1983 ensin- veltamisvuosi, eikä kunnalla ole ollut asianmu- 7108: näkin (805 §) vahvistanut päätöksestään lä- kaista henkilökuntaa lain täytäntöönpanoteh- 7109: hemmin ilmenevät Kirkonseudun ja Jääiin täviä varten. 7110: kaava-alueiden kaavatiepiirustukset. Toisaalta Edellä lausuttuun viitaten ja huomioon ot- 7111: kunnanhallitus oli saman kokouksen seuraavan taen muut kunnaninsinöörin selityksestä ilme- 7112: pykälän (806 §) kohdalla päättänyt hyväksyä nevät seikat katson, ettei hänen menettelynsä 7113: päätöksessä luetellut kaavatiepiirustukset ja mainituilta osin anna puoleltani aihetta muu- 7114: asettaa ne yleisesti nähtäville. Viimeksimaini- hun kuin, että huomautan Kiimingin kunnan 7115: tussa luettelossa oli mainittu sellaisiakin teitä, teknisen toimiston päällikkönä olleelle kunnan- 7116: joiden tiepiirustukset kunnanhallitus oli edelli- insinööri Reijo Niemelälle hänen edellä tode- 7117: sellä päätöksellään jo vahvistanut. Mainitun tusta virheellisestä menettelystä. 7118: huolimattoman valmistelutyön seurauksena Samalla kiinnitän vielä Niemelän, kunnan- 7119: kunnanhallitus oli tehnyt eräiden tiepiirustus- johtaja Kalevi Ylisirniön ja Kiimingin kunnan- 7120: ten vahvistamispäätökset kahteen kertaan. hallituksen huomiota sellaisten asioiden val- 7121: mistelua ja päätöksentekoa koskevien menette- 7122: lytapojen tärkeyteen, joilla kuntalaisia koske- 7123: Lopputoteamus vien maksu- ja muiden vastaavien päätöksien 7124: oikeellisuus voidaan jo ensiasteessa turvata. 7125: Huomioon ottaen, että Kiimingin kunnan Edellä lausutun johdosta lähetän jäljennök- 7126: rakennuslautakunnan kokoukseen 27.12.1979 set tästä päätöksestä Kiimingin kunnanhalli- 7127: osallistunut insinööri Veli Wirkkala on saadun tukselle sekä rakennuslautakunnalle, kunnan- 7128: tiedon mukaan ollut kunnan palveluksessa johtaja Kalevi Ylisirniölle ja kunnaninsinööri 7129: vuosina 1979-1981 työllisyysvaroin palkattu- Reijo Niemelälle huomautuksena virheellisestä 7130: na tilapäisenä toimihenkilönä, ja että Kiimin- menettelystä ja muutoin tiedoksi siitä, mitä 7131: gin aikaisempi kunnanjohtaja Lauri Timonen olen asiasta lausunut." 7132: 134 7133: 7134: 7135: 7136: 7137: 10. Liiteosa 7138: 7139: 7140: 7141: Tilastollisia tietoja virkasyytteistä seuraavan taulukon mukaisesti. Tilasto on laa- 7142: dittu tuomioistuinten tietojen antamisesta vi- 7143: Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovi- ran- tai toimenhaltijan syyttämistä koskevista 7144: oikeudet ja alioikeudet vuonna 1987 ovat lain- jutuista 22 päivänä lokakuuta 1926 annetun 7145: voimaisesti ratkaisseet, ovat eri viran- ja toi- asetuksen (272/26) 3 §:n mukaisesti oikeus- 7146: menhaltijaryhmien osalta jakautuneet oikeus- kanslerille lähettämien päätösjäljennösten pe- 7147: asteen, virkasyytteen laadun ja ratkaisun osalta rusteella. 7148: 7149: 7150: 7151: Oikeusaste Virkasyytteen laatu Ratkaisut 7152: 7153: Viran- ja toimenhaltijat ·g e '§.~ 7154: 7155: ... 7156: :~ 7157: 7158: "' 7159: '§:~ 7160: ~~ 7161: ~] 7162: ...'" 7163: ·;;; 7164: .. 7165: -~ 7166: :;"' 7167: :l 7168: 7169: ';;; 7170: ·;:; 7171: ~ ~'" 7172: !'3 ·;; 7173: 0 7174: E!'3 7175: ~~ 7176: oE 7177: o:·- 7178: ,..g 7179: "'"' 7180: "' E~ -~ -E"' ...~ o<= ""'& '""'... 7181: "0 7182: ... 7183: ~ 7184: 7185: ~ ·<= 0 E '§ ~-;; 7186: ...'ö"' ~ 7187: "0 7188: ~ 7189: ~~ 7190: :l 7191: """' 7192: §.~ 7193: =2 0 7194: ·;; 7195: "' '§ :l 7196: ·§ ...-~ "' 7197: V"'l.~ 7198: o:E 7199: ,o 7200: :l 7201: ·;; c 7202: :l Of!'. ~ ~ ;!; 7203: "'"' 7204: <: 7205: 'il ""'ö"' 7206: "0 7207: :l :coj"i) 7208: "" E -~ 7209: "' .<;::::;: -~~ ] 7210: ·;; 7211: "' 7212: :l "':l 'ö "'"' 7213: - 7214: c.·- 7215: .,e 7216: c;:;: ~ "'= 7217: . . ~ c:e 7218: ;., 7219: >:l 7220: ,~ 7221: ·<: 7222: 01>- 7223: 7224: ·5 """'<: " ;;~ :~~ 7225: 0 7226: 7227: ;;e >~ >~ 7228: "" !'3 ~ 7229: 7230: ;!; 7231: 0 7232: ·;; 7233: 0 :§ 7234: ::;: 7235: "'"' 7236: ..C:t: ..c:·- 7237: ... "0 7238: "' 7239: ~ ·;:; 1U 7240: -"' 7241: -"' 7242: >"' 7243: ~ ... "' ~ 7244: :2 :3~ 7245: -~ 7246: :l 7247: :l 7248: ~ ::X:: Ilo :2 > "'"' > ::X:: ~g 7249: 7250: 7251: Hovioikeuden jäseniä ja esittelijöitä. 7252: Alituomareita maalla: 7253: a) vakinaisia ........................ 3 2 2 2 3 2 7254: b) virkaa toimittavia .............. 2 1 2 7255: Alituomareita kaupungeissa: 7256: a) vakinaisia ...................... 6 6 3 3 7257: b) virkaa toimittavia ............... 7258: Syyttäjiä ............................. 7259: Tie- ja vesirakennushallinnon virka- 7260: miehiä ............................ 5 2 3 4 7261: Puolustusvoimien virkamiehiä ...... 2 8 1 7 2 2 3 5 1 7262: Lääninhallinnon virkamiehiä ........ 4 11 5 2 18 9 2 7 7263: Verohallinnon virkamiehiä .......... 3 3 2 1 7264: Valtionrautateiden virkamiehiä ..... 2 6 3 5 T 2 ···- 2 3 -- 7265: Posti- ja telelaitoksen virkamiehiä ... 3 5 6 2 5 1 1 7266: Muita valtion virkamiehiä ........... 2 17 4 15 8 1 10 7267: Kunnallisia virkamiehiä ............. 2 52 7 13 48 12 12 13 10 12 2 7268: Muita virkamiehiä .................. 5 3 2 1 1 3 1 7269: Yhteensä ............................ 21 105 29 2 9 40 2 102 22 40 29 1 5 43 12 3 3 7270: 135 7271: 7272: Virkaylioikeuden toiminta ja telehallituksen ja rautatiehallituksen päätök- 7273: set, joilla vanhempi konstaapeli, postivaunu- 7274: Virkaylioikeudessa on vuoden 1987 aikana piirin postivirkailija ja veturinlämmittäjä oli 7275: ollut käsiteltävänä kolme asiaa. Virkaylioikeus pantu viralta. 7276: on pysyttänyt Helsingin poliisilaitoksen, posti- 7277: 136 7278: 7279: 7280: 7281: 7282: ASIAHAKEMISTO 7283: 7284: Sivu Sivu 7285: Ahvenanmaa Ehdollinen määräraha 7286: valtuuskunnan päätöksen poikkea- - kansanedustajien raha-asia-aloittei- 7287: minen eduskunnan hyväksymän li- siin perustuva määräraha ......... . 35 7288: sämenoarvion perusteista ......... . 28 Ehdollinen rangaistus 7289: - koetusaika alle yhden vuoden ..... . 50 7290: Ammattikasvatushallitus 7291: ylimääräisen opiskelijan ottaminen Erivapaus 7292: sairaanhoito-oppilaitokseen ....... . 68 - erivapauden myöntäminen nimeltä 7293: ammatillisten oppilaitosten yhteis- määrätyn oppilaitoksen toimeen ... 36 7294: valinnan perusteet. ................ . 68 Esittelylista 7295: metsäkoulun siirtäminen korvauk- listatarkastuksessa havaittuja vir- 7296: setta valtion haltuun .............. . 69 heitä ja puutteita .................. . 15 7297: lausunto VN:n esittelylistojen laa- 7298: Asiakirja dintaohjeesta ja listamalleista ..... . 35 7299: lausunto eduskunnan ulkoasiainva- 7300: liokunnan oikeudesta saada nähtä- Esitutkinta 7301: väksi salassa pidettäviä asiakirjoja . 23 - rangaistusmääräysasiassa ......... . 59 7302: valitusasiakirjojen huolellinen kä- - kuolleen henkilön oikeudenomista- 7303: sittely ............................. . 48 jien kuuleminen asianomistajina ... 61 7304: huolellinen käsittely ja siirtäminen . 66 - esitutkinnan lopettamista koskevan 7305: salaisten asiakirjojen antaminen päätöksen perusteleminen ......... . 61 7306: valtiontilintarkastajien nähtäväksi . 68 Esteellisyys 7307: asiakirjojen huolellinen käsittely ja verolautakunnan jäsenen esteelli- 7308: kirjaaminen ....................... . 72 syys ......................... · · ·. · · · 68 7309: vireille tulleiden asioiden seuranta- kunnanvaltuuston jäsenen esteeni- 7310: järjestelmän luominen ............ . 76 syyden ratkaiseminen ............. . 81 7311: kaupunginhallituksen pöytäkirjan työväenopiston johtokunnan pu- 7312: liitteessä olevat tiedot ............. . 82 heenjohtajan esteellisyys .......... . 85 7313: - jäljennösten toimittaminen asiano- 7314: saisille ............................. . 87 Haaste 7315: kirjallisen haastepyynnön eväämi- 7316: Asianajajalaitos nen suullisesti ..................... . 47 7317: - asianajajan päämiehen kuuleminen vastaajan haastaminen rikosasiassa 61 7318: kurinpitoasiassa ................... . 89 - tiedoksiantopäivämäärän virheeni- 7319: syys ............................... . 65 7320: Asuntotuotanto Hakemus 7321: esitys asuntotuotantolain ja -ase- - hakemuksen päivääminen ......... . 82 7322: tuksen säännösten saattamiseksi 7323: ajan tasalle ........................ . 76 Hallintomenettely 7324: ns. hitas-järjestelmän kehittäminen 81 hyvän hallintomenettelyn vastainen 7325: menettely asiakirjojen tilausta kos- 7326: Eduskunta kevassa asiassa .................... . 65 7327: eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan hyvän hallintotavan vastainen pää- 7328: oikeus salassa pidettäviin asiakirjoi- tös virantoimituksesta pidättämistä 7329: hin ................................ . 23 koskevassa asiassa ................ . 67 7330: eduskunnalle annettavan kertomuk- hyvän hallintotavan vastaisuus jät- 7331: sen sisältö, kun sitä koskevat sään- tämällä vastaamatta tiedusteluun ... 68 7332: nökset ovat muuttuneet ........... . 31 hyvän hallintotavan vastainen me- 7333: nettely huomautuksen antamisen 7334: Edustuskulutilitykset yhteydessä ........................ . 76 7335: tilisäännön ja UM:n kiertokirjeissä hyvän hallintomenettelyn vastai- 7336: olevien määräysten noudattaminen . 66 suus kanteluasian käsittelyssä ..... . 68 7337: 137 7338: 7339: Sivu Sivu 7340: Henkilötunnus totavan vastaisesti vastaamatta tie- 7341: - rekisteritietojen oikeellisuus ....... . 68 dusteluun ......................... . 68 7342: Holhous valituksen siirtäminen kouluhalli- 7343: - holhousten valvonta ja holhoojien tukselle ........................... . 82 7344: holhoustointen seuranta ........... . 87 kunnan työntekijän palkan maksa- 7345: minen ilman asianmukaista päätös- 7346: Jatkettu rikos tä ................................ .. 85 7347: - rikoslain 7 luvun 2 §:n soveltamis- opettajanviran täyttäminen väliai- 7348: ala ................................ . 49 kaisesti ............................ . 85 7349: Julkisuus, ks. myös Asiakirja, ks. Nau- Kunnallinen lautakunta 7350: hoitusoikeus kirjastolautakunnan lausunto kau- 7351: lausunto eduskunnan ulkoasiainva- punginhallitukselle ................ . 82 7352: likokunnan oikeudesta saada nähtä- irtisanotun kunnan työntekijän 7353: väksi salassa pidettäviä asiajoja .... 23 kuuleminen ....................... . 82 7354: salaisten asiakirjojen antaminen työväenopiston johtokunnan pu- 7355: valtiontilintarkastajien nähtäväksi . 68 heenjohtajan esteellisyys .......... . 85 7356: kaupungin talousarvioehdotuksen turkistarhan mahdollisesti aiheutta- 7357: julkistaminen ..................... . 79 mien terveyshaittojen tutkiminen ... 85 7358: Jumalanpilkka, ks. Syyteharkinta tielautakunnan toimenpiteiden asi- 7359: Kanneviskaali anmukainen pöytäkirjaaminen ..... 87 7360: lausunto luonnoksista laiksi ylimää- Kunnanhallitus 7361: räisistä hovioikeuden jäsenistä ja viivästyminen korvauksen maksa- 7362: asetukseksi hovioikeudesta annetun misessa ............................ . 79 7363: asetuksen muuttamisesta siltä osin palkkausta koskevan päätöksen te- 7364: kuin ne koskevat kanneviskaalia ... 45 keminen ........................... . 81 7365: Kansalaisuus kaupunginhallituksen pöytäkirjan 7366: Suomen kansalaisuuden saanut liitteessä olevat tiedot ............. . 82 7367: henkilö oli hakemuksensa yhteydes- työsopimuksen irtisanominen ..... . 82 7368: sä erehdyttänyt tasavallan presi- kaupunginhallituksen toimivallasta 7369: denttiä ja muita Suomen viran- päättäminen ....................... . 82 7370: omaisia ........................... . 16 pöytäkirjanotteiden asianosaisille 7371: Kantelu hovioikeuteen toimittaminen ..................... . 82 7372: - tuomiovirheen perusteella ......... . 55 Kunnan työntekijä 7373: Kaupunginviskaali, ks. myös Syyttäjä kunnan työntekijän palkan maksa- 7374: lausunto luonnoksesta kaupungin- minen ilman asianmukaista päätös- 7375: viskaaleista annettuun lakiin ja ase- tä ................................ .. 85 7376: tukseen tehtävistä muutoksista ..... 45 Kunnanvaltuusto 7377: Kelpoisuusvaatimus, ks. Virkakelpoi- yleisön oikeus käyttää nauhuria 7378: suus kunnanvaltuuston kokouksessa .... 79 7379: Kertomus, ks. Eduskunta päätöksessä perusteltava poikkeuk- 7380: sellinen menettely ................. . 81 7381: Kielilaki kunnanvaltuuston jäsenen esteelii- 7382: kuulustelu toimitettava kuulustelta- syyden ratkaiseminen ............. . 81 7383: van äidinkielellä eli suomen tai kunnanvaltuuston toimivalta ...... . 81 7384: ruotsin kielellä .................... . 63 7385: kunnan nimenä käytetty epävirallis- Kurinpitoasia 7386: ta ruotsinkielisestä nimestä muo- - asianajajan päämiehen kuuleminen 7387: dostettua nimeä ................... . 81 kurinpitoasiassa ................... . 89 7388: Kiinniottaminen Kuuleminen 7389: - käsirautojen käyttö 63 verovelvollisen kuuleminen veroil- 7390: Kotihoidon tuki moituksesta olennaisesti poikettaes- 7391: kotihoidon tukeen kuuluvan sisa- sa ................................ .. 68 7392: ruskorotuksen ja lisäosan maksami- huomautuksen antamisen yhteydes- 7393: nen ................................ . 36 sä ................................. . 69 7394: Kouluviranomainen Irtisanotun kunnan työntekijän 7395: kouluhallitus jättänyt hyvän hallin- kuuleminen ....................... . 82 7396: 18 3808860 7397: 138 7398: 7399: Sivu Sivu 7400: sähköjohtojen sijoittamisessa toisen Maanhankintalaki 7401: maalle ............................. . 86 - maanhankintalain mukaisten vasti- 7402: kiinteistön omistajan kuuleminen kealueiden myynti.................. 71 7403: soranottoa koskevassa asiassa ..... . 86 Maanmittausviranomainen 7404: asianajajan päämiehen kuuleminen 7405: - toimitusinsinöörin menettelyvirhe 7406: kurinpitoasiassa ................... . 89 lohkomistoimituksessa . . . . . . . . . . . . . 70, 71, 72 7407: Kuulustelu lohkomistoimituksen toimituspöy- 7408: todistajan kuulustelukertomusten täkirja oli laadittu puutteellisesti ja 7409: asianmukainen laadinta ........... . 63 harhaanjohtavasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 7410: kuulustelu toimitettava kuulustelta- halkomistoimituksen viivästyminen 72 7411: van äidinkielellä eli suomen tai toimitusinsinöörin puolueettomuus. 72 7412: ruotsin kielellä .................... . 63 7413: Menetetyn määräajan palauttaminen 7414: Lahjoma - valitus virkamieslakon vuoksi saa- 7415: - lahjoman ottaminen virkamiehenä . 73 punut määräajan jälkeen . . . . . . . . . . . 69 7416: Lakko Menettämisseuraamus 7417: maksulippujen lähettämisen viiväs- - rangaistusmääräysmenettelyssä..... 50, 51 7418: tyminen virkamieslakon vuoksi .... 67 Merilain rikkominen, ks. Syyteharkin- 7419: esitys menetetyn määräajan palaut- 7420: ta 7421: tamisesta, kun valitus virkamiesla- 7422: kon vuoksi saapunut määräajan jäl- Muutoksenhaku 7423: keen .............................. . 69 - sotilasrikosasiassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 7424: 7425: Liikelaitoslaki Määräaika, ks. myös Menetetyn mää- 7426: lausunto liikelaitoslain ja virkaehto- räajan palauttaminen 7427: sopimuslain välisestä tulkintaristi- kysymys siitä, oliko valitus virkaeh- 7428: riidasta ............................ . 36 dotuksesta saapunut ajoissa ....... . 36 7429: viranomaisselvitysten ja lausunto- 7430: Liikennetarvike jen antamiselle työtuomioistuimes- 7431: lausunto luonnoksesta liikennemi- sa ................................. . 48 7432: nisteriön päätökseksi lasten turva- Nauhoitusoikeus 7433: laitteista ........................... . 35 - yleisön oikeus käyttää nauhuria 7434: Liikuntaesteinen kunnanvaltuuston kokouksessa 79 7435: - liikuntaesteisten pääsy yleisön käyt- 7436: töön tarkoitettuihin tiloihin . . . . . . . . 68, 86, 125 Nimismies, ks. myös Syyttäjä 7437: virkavelvollisuuksien vastainen me- 7438: Lohkominen nettely virka-avun antamista koske- 7439: toimitusinsinöörin virheellinen me- vassa asiassa ...................... . 62 7440: nettely . ......... ............. .... .. 70, 71, 72 7441: Nuori henkilö 7442: Luotsaus ei sovellettu rikoslain 3 luvun 7443: - ympäristölle vaarallisten merikulje- 2 §:ää ............................. . 51, 59 7444: tusten luotsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 7445: Oikeuskansleri 7446: Lääkintäviranomainen oikeusneuvosmies ei toimittanut 7447: viivästyminen lausunnon antamises- vaadittua selvitystä oikeuskansleril- 7448: sa ................................. . 75 le ................................. . 47 7449: kanteluasian ratkaiseminen ........ . 76 viivästyminen selvityksen antami- 7450: vireille tulleiden asioiden seuranta- sessa oikeuskanslerille ............. . 51 7451: järjestelmän luominen ............ . 76 oikeuskanslerille annetussa selvityk- 7452: lääkärinlausunnon huolellinen laati- sessä harhaanjohtavia tietoja ...... . 81 7453: minen ............................. . 76 oikeuskanslerille annetussa selvityk- 7454: sessä erheellisiä tietoja ............ . 86 7455: Lääninhallitus 7456: lausunto lääninhallitusasetuksen Oikeuspaikka 7457: uudistamisesta ja asetusluonnokses- - eri puolilla maata tapahtuneiden ri- 7458: ta ................................. . 35 kosten käsitteleminen yhdessä ..... . 37 7459: asiakirjain käsittely lääninhallituk- luvattoman ammattimaisen mootto- 7460: sessa .............................. . 48 riajoneuvoliikenteen harjoittaminen 39 7461: 139 7462: 7463: Sivu Sivu 7464: Opiskelijan oikeusturva pu:k.uasioissa syyttäjille annettuja 7465: - ylimääräisen opiskelijan ottaminen ohJeita ............................ . 55, 56 7466: sairaanhoito-oppilaitokseen ....... . 68 Iohkomistoimituksessa toimitusinsi- 7467: - ammatillisten oppilaitosten yhteis- nöörin virheellinen menettely ja 7468: valinnan perusteet ................. . 68 väärä lainsoveltaminen ............ . 70 7469: Ortodoksinen kirkkokunta Päihtyneiden käsittely 7470: - väestökirjamerkintöjen täydentämi- - säilöönottoilmoitusten täyttäminen. 63 7471: nen ................................ . 87 Päiväsakko 7472: Pidättäminen päiväsakon markkamäärä alle vä- 7473: - pidätettyjä koskeva vartiointi ja himmäismäärän ................... . 49, 50, 51 7474: valvonta .......................... . 61 58, 59 7475: laskuvirheen korjaaminen ......... . 49 7476: Poliisi 7477: poliisin toiminta pankkiryöstöä ja Päätös 7478: panttivankien ottamista koskevassa - luna~tuslupapäätöksen puutteelli- 7479: asiassa ............................ . 37, 91 suus ..................... ··········· 75 7480: virheellinen menettely rangaistus- virkavapausajalta suoritettavaa har- 7481: määräysasiassa .................... . 58, 59 kinnanvaraista palkkausta koske- 7482: virkavelvollisuuksien vastainen me- van päätöksen tekeminen ......... . 81 7483: nettely virkaavun antamista koske- rakennuslautakunnan päätöksen 7484: vassa asiassa ...................... . 62 yksilöinti rakennuslain 133 §:ssä 7485: todistajan kuulustelukertomusten tarkoitetussa asiassa ............... . 86 7486: asianmukainen laadinta ........... . 63 tielautakunnan päätöksen täytän- 7487: käsirautojen käyttö ............... . 63 töönpano ......................... . 87 7488: säilöönottoilmoitusten täyttäminen. 63 kuntalaisia koskevien maksupäätös- 7489: kuulustelu toimitettava kuulustelta- ten oikeellisuusvaatimus ........... . 130 7490: van äidinkielellä eli suomen tai Pöytäkirja 7491: ruotsin kielellä .................... . 63 - tuomioistuimen pöytäkirja laadittu 7492: toimenpiteet rikosilmoituksen sel- puutteellisesti ..................... . 47 7493: vittämiseksi ....................... . 63 pöytäkirjattu päätös ei vastannut 7494: raastuvanoikeuden julistamaa pää- 7495: Poronhoitoalue töstä .............................. . 47 7496: - porojen aiheuttamat vahingot ..... . 67 lohkomistoimituksen toimitus- 7497: pöytäkirja oli laadittu puutteellises- 7498: Purku ti ja harhaanjohtavasti ............ . 72 7499: - kansalaistamispäätöksen purkami- kunnanhallituksen pöytäkirjanottei- 7500: nen ................................ . 18 7501: den asianasaisille toimittaminen .... 82 7502: Purkuesitykset vaatimusten ja toimenpiteiden asi- 7503: - uuden selvityksen perusteella ...... . 51, 53 anmukainen pöytäkirjaaminen tie- 7504: - rangaistusten yhdistämisvirhe ..... . 52, 53 lautakunnassa ..................... . 87 7505: rangaistusmääräystuomarin toimi- Raha-asia-aloite 7506: vallan ylitys ....................... . 52, 53 - hallituksen tulo- ja menoarvioesi- 7507: väärän nimen perusteella .......... . 52 tyksen muuttaminen eduskunnassa . 35 7508: rangaistusvaatimuksen vanhentumi- 7509: nen ................................ . 52 Rakennuslupa 7510: alle 15-vuotias tuomittu rangaistuk- liikuntaesteisten pääsy yleisön käyt- 7511: seen ............................... . 52 töön tarkoitettuihin tiloihin ........ 68, 86, 125 7512: - päiväsakon markkamäärä alle vä- rakennuspiirustusten mittojen il- 7513: himmäismäärän ................... . 52 maiseminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 7514: - rikesakkomääräyksen poistaminen . 52 rakennuslautakunnalle osoitetun 7515: - jatkettu rikos ..................... . 53 hakemuksen päivääminen . . . . . . . . . . 82 7516: - vapaudenmenetysajan vähentämi- rakennusluvan myöntäminen ilman 7517: nen ................................ . 53 asianmukaista poikkeuslupaa . . . . . . 86 7518: tuomittu samasta rikoksesta kaksi - rakennusluvan myöntäminen tur- 7519: seuraamusta ....................... . 53 kistarhalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 7520: tuomittu virheellisesti menettämis- Rakennusviranomainen 7521: seuraamukseen .................... . 54 kaupungin rakennuslakimiehen si- 7522: KKO:n vastaukset. ................ . 54 vuvirkaan kuuluvia tehtäviä hoita- 7523: 140 7524: 7525: Sivu Sivu 7526: neen henkilön vaalikelpoisuus ra- nen ja vähentäminen .............. . 49 7527: kennuslautakuntaan ............... . 82 vapaudenmenetysajan merkitsemi- 7528: Rangaistuslaji nen ................................ . 50 7529: - väärä rangaistuslaji ............... . 49 Rintamapalvelustunnus 7530: Rangaistusmääräys - rintamapalvelustunnuksen myöntä- 7531: rangaistusmääräystuomarin toimi- minen naisille ..................... . 20 7532: valta .............................. . 50 Salassa pitäminen, ks. Julkisuus 7533: päiväsakon markkamäärä alle vä- 7534: himmäismäärän ................... . 50, 51 Sivutoimi 7535: tuomittu rangaistusmääräyksin, - rakennuslautakunnan puheenjohta- 7536: vaikka rikkomus ei ollut virallisen ja ja jäsen hoitanut kaupungin ra- 7537: syytteen alainen ................... . 50 kennuslakimiehen sivuvirkaan kuu- 7538: tuomittu rangaistusmääräyksin te- luvia tehtäviä ..................... . 82 7539: osta, josta enimmäisrangaistus yli Suomen kansalaisuus, ks. Kansalaisuus 7540: kuusi kuukautta ................... . 50 Suurlähettiläs 7541: alle 15-vuotias henkilö tuomittu laiminlyönti noudattaa edustusku- 7542: rangaistukseen .................... . 50 lutilitysten laadinnassa tilisäännöis- 7543: vahvistettu varmistautumatta siitä, sä ja ulkoasiainministeriön kierto- 7544: oliko rangaistusmääräyslain 4 §:ssä kirjeessä olevia määräyksiä lasku- 7545: säädetty vuoden määräaika kulunut jen tarkistamisen, hyväksymisen ja 7546: umpeen ........................... . 50, 51 maksettavaksi määräämisen osalta . 66 7547: tuomittu vaadittua ankarampaan 7548: rangaistukseen .................... . 51 Syyteharkinta 7549: nuori henkilö tuomittu soveltamat- oikeuskanslerin syyteharkinta ju- 7550: ta rikoslain 3 luvun 2 §:ää ......... . 51 malanpilkkaa koskevassa asiassa ... 37 7551: lainkohdat merkitty puutteellisesti oikeuskanslerin syyteharkinta meri- 7552: tai virheellisesti .................... . 50, 51 lain rikkomista koskevassa asiassa . 39 7553: Suomen ulkopuolella tehdystä ri- 7554: Rangaistuspäätös koksesta .......................... . 43 7555: - rikoslain 36 luvun 7 §:n virheellinen viivästyminen syyteharkinnan suo- 7556: soveltaminen ...................... . 48 rittamisessa ....................... . 60 7557: Rangaistusten yhdistäminen - rikoksesta epäillyn, kuolleen henki- 7558: vastoin rikoslain 7 luvun 5 §:ää ... . 49 lön osalta ......................... . 61 7559: vastoin rikoslain 7 luvun 8 §:ää ... . 49 Syytemääräys 7560: sakkorangaistusten yhteenlaskemi- - kaupunginviskaali jättänyt nosta- 7561: nen ................................ . 49 matta syytteen .................... . 42 7562: Rangaistusvaatimus - ulkomailla tapahtunut rikos ....... . 43 7563: rangaistusvaatimuksen peruuttami- - oikeuskanslerin syytemääräys ..... . 61 7564: nen ................................ . 57, 56 Syyttäjä 7565: alle 15-vuotiaalle henkilölle vaadit- nimismiehen tai apulaisnimismie- 7566: tu rangaistusta .................... . 57, 58 hen määrääminen hoitamaan syyt- 7567: lainkohdat puuttuneet ............. . 58, 59 täjän tehtäviä toisessa nimismiespii- 7568: puutteellinen esitutkinta ........... . 59 rissä ............................... . 44 7569: syytetyn ilmoittamien henkilötieto- muutoksenhaun laiminlyönti ...... . 57 7570: jen tarkistaminen ................. . 59 virheellinen menettely rangaistus- 7571: Rikesakko määräysasiassa .................... . 57, 59 7572: tuomitseminen ei kuulu tuomiois- rangaistusvaatimusten huolellinen 7573: tuimen toimivaltaan ............... . 48 käsittely ........................... . 58 7574: lainvoimaiseen tuomioon rinnastet- Syyttäjälaitos 7575: tava oikeudellinen ratkaisu ........ . 52 - syyttäjien toimintatietoja .......... . 37, 39 7576: Rikosilmoitus - lääninsyyttäjien toiminta .......... . 41 7577: - toimenpiteet rikosilmoituksen sel- - syyttäjätarkastukset ............... . 41 7578: vittämiseksi ....................... . 63 - koulutus- ja tiedotustoiminta ...... . 42 7579: RL 3 luvun 11 § Syyttämättäjättämispäätös 7580: virheellinen soveltaminen ......... . 49, 50 syyttämättäjättämispäätöksen pe- 7581: - vapaudenmenetysajan merkitsemi- rustelu ............................ . 59, 60, 61 7582: 141 7583: 7584: Sivu Sivu 7585: - yksin teoin tehdyistä rikoksista ..... 61 Työsopimuksen irtisanominen 7586: Säädöstaso irtisanomisperusteiden noudattami- 7587: pakkokeinoista on säädettävä lailla 35 nen ................................ . 82 7588: säänneltäessä opiskelijaksi ottami- irtisanotun kunnan työntekijän 7589: sen perusteita ..................... . 36 kuuleminen ....................... . 82 7590: sähkölaitosten asennustarkastustoi- Ulosotto 7591: minnan puolueettomuutta koske- - esitys ulosottolain 7 luvun 18 §:n 7592: vien ohjeiden antamisessa ......... . 75 muuttamiseksi .................... . 64 7593: Tasavallan presidentti esitys ulosmitatun omaisuuden ra- 7594: tasavallan presidentillä ei ole toimi- haksi muuttamista koskevien sään- 7595: valtaa antaa asetusta alempia mää- nösten joustavuuden lisäämiseksi ... 64 7596: räyksiä tai ohjeita ................. . 22 ulosmittauksen vastustamiseksi esi- 7597: tetyn väitteen merkitseminen ulos- 7598: Tasa-arvo mittauspöytäkirjaan ............... . 65 7599: - tasa-arvolain soveltamisesta ....... . 16 viivästyminen ulosottotoimenpitei- 7600: Teletoiminta-asetus siin ryhtymisessa ................. .. 65 7601: - toimiluvan myöntäminen .......... . 35 - ulosottopöytäkirjan laatiminen .... . 65 7602: Tie Valitus 7603: rakennuskaavateiden yleiseen käyt- - asianosaisen neuvominen sähköjoh- 7604: töön luovuttamista koskeva katsel- tolinjojen sijoittamisasiassa ....... . 86 7605: mus ............................... . 85, 130 Valtioneuvoston arkisto 7606: Tiedoksiauto lausunto valtioneuvoston arkistos- 7607: - rakennuslain 13 a §:n tarkoittamis- ta, sen asemasta ja tehtävistä Iaadi- 7608: sa tapauksissa .................... .. 77, 85 86 tusta selvityksestä ................. . 35 7609: Tielautakunta Valtioneuvoston esittelylista, ks. Esitte- 7610: vaatimusten ja toimenpiteiden asi- lylista 7611: anmukainen pöytäkirjaaminen ..... 87 Valtion haltuun siirtäminen 7612: tielautakunnan päätöksen täytän- - metsäkoulun siirtäminen korvauk- 7613: töönpano ......................... . 87 setta valtion haltuun .............. . 69 7614: Toimivalta, ks. myös Oikeuspaikka Valtion liikelaitos, ks. Liikelaitoslaki 7615: rangaistusmääräystuomarin toimi- Valtion perintö 7616: valta .............................. . 50 - valtion saaman perinnön Iuovutta- 7617: kunnanvaltuuston toimivalta ...... . 81 minen ............................. . 36 7618: kaupunginhallituksen toimivalta .. . 82 7619: Vapaudenmenetysaika, ks. RL 3 luvun 7620: Tulo- ja menoarvio, ks. myös Raha- 11§ 7621: asia-aloite, ks. Ehdollinen määräraha 7622: perustelujen sitovuus .............. . 28 Vapausrangaistus 7623: - työllisyysmäärärahojen käyttöpe- ulkomailla tuomitun vapausrangais- 7624: rusteiden soveltaminen ............ . 32 tuksen täytäntöönpano Suomessa .. 45 7625: tuomittu vankeutta alle 14 päivän 7626: Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuus- vähimmäisajan .................... . 49 7627: valvonta .............................. . 46 7628: Verotus 7629: Tuomiokunnan notaari - verojäämän julkaiseminen protesti- 7630: - tuomiokuntien notaarien asianajo- listalla ............................. . 68 7631: tehtävät ........................... . 47 verovelvollisen kuuleminen veroil- 7632: Työllistämistuki moituksesta olennaisesti poikettaes- 7633: lausunto nuorten koulutus- ja työi- sa ................................. . 68 7634: Iistämisprojektin rahoittamisesta rekisteritietojen oikeellisuus ....... . 68 7635: kunnallisesta työllistämistuesta an- viivästyminen muutoksenhakuvira- 7636: netun asetuksen mukaisella työllis- nomaisten päätöksistä aiheutuvien 7637: tämistuella ........................ . toimenpiteiden hoitamisessa ....... . 68 7638: 35 7639: verolautakunnan jäsenen esteelli- 7640: Työllisyysrahoitus syys ............................... . 68 7641: työllisyysmäärärahojen käyttöpe- Vesiviranomainen 7642: rusteiden soveltaminen ............ . 32 - lupaehtojen valvonta .............. . 76 7643: 142 7644: 7645: Sivu Sivu 7646: - toiminta vesistöä likaavien ja pilaa- opettajakokemuksen osalta ammat- 7647: vien toimintojen valvonnassa ...... . 76, 116 tikasvatushallituksen ylitarkastajan 7648: Viivästyminen asian käsittelyssä virkaan ........................... . 36 7649: - maksamismääräyshakemusten kä- viransijaisen kelpoisuus ........... . 81 7650: sittelemisessä ...................... . 47 Virkamies 7651: selvityksen antamisessa oikeuskans- - vieraanvaraisuus yksityiseltä järjes- 7652: lerille .............................. . 47 töitä .............................. . 67' 112 7653: rangaistusvaatimuksen toimittami- toimitusinsinöörin puolueettomuus. 72 7654: sessa vahvistettavaksi ............. . 58 posti- ja telelaitoksen työsopimus- 7655: ulosottotoimenpiteisiin ryhtymises- suhteista toimistopäällikköä ja toi- 7656: sä ................................. . 65 mihenkilöä ei ollut pidettävä rikos- 7657: muutoksenhakuviranomaisten pää- lain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitettuina 7658: töksistä aiheutuvien toimenpiteiden virkamiehinä ...................... . 73 7659: hoitamisessa ...................... . 68 7660: kertauskuulustelun ja uusintakuu- Virkasyyte 7661: lustelun tuloksien toimittamisessa .. 68 oikeusneuvosmiehen laiminlyöntien 7662: maksulippujen lähettämisen viiväs- johdosta .......................... . 47 7663: tyminen lakon vuoksi ............. . 67 rikoslain 36 luvun 7 §:n virheellinen 7664: halkomistoimituksen viivästyminen 72 soveltaminen ...................... . 48 7665: lunastuslupapäätöksen tiedoksi an- kihlakunnanoikeus tuominnut syy- 7666: tamisessa .......................... . 75 tetyn rikesakkoon ................. . 48 7667: lausunnon antamisessa työtuomi- virheellinen menettely myönnettäes- 7668: oistuimelle ........................ . 75 sä valtionavustusta työttömyyden 7669: korvauksen maksamisessa ......... . 79 lieventämiseen .................... . 76 7670: Viivästyskorko kaupungin hankinta-asiamies oli 7671: - viivästyskoron ja jäämämaksun Ias- eräissä yksityiskäyttöön tarkoite- 7672: kutavan selvittäminen ............. . 68 tuissa hankinnoissa pyytänyt eri- 7673: koiskohtelua ja taloudellisia etuja .. 82 7674: Viranhaku, ks. Määräaika 7675: Virantoimituksesta pidättäminen Väestökirja 7676: - hyvän hallintotavan vastainen pää- - väestökirjamerkintöjen täydentämi- 7677: tös ................................ . 67 nen ................................ . 87 7678: Viransijainen Väliaikainen viranhaltija 7679: - viransijaisten perehdyttäminen teh- - väliaikaisen viranhaltijan kelpoi- 7680: täviinsä ........................... . 72 suus ............................... . 81 7681: - viransijaisen kelpoisuus ........... . 81 - viran täyttäminen väliaikaisesti .... . 85 7682: Viran täyttäminen Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston 7683: - apulaisprofessorin viran täyttämistä toimintaan ............................ . 9 7684: koskeva valitusasia ................ . 36 7685: Virkaehtosopimuslaki Ylimääräinen määräraha 7686: oikeuskanslerinviraston työnanta- ylimääräistä määrärahaa koskevan, 7687: javirkojen määrittely .............. . 35 eduskunnan hyväksymän lisämeno- 7688: lausunto liikelaitoslain ja virkaehto- arvion perusteluista poikkeavan 7689: sopimuslain välillisestä tulkintaristi- päätöksen esitteleminen tasavallan 7690: riidasta ............................ . 36 presidentille vahvistettavaksi ...... . 28 7691: Virkakelpoisuus Ympäristöhaitta 7692: viranhaltijan muodollinen kelpoi- turkistarhan mahdollisesti aiheutta- 7693: suus ............................... . 36 mien terveyshaittojen tutkiminen ... 85 7694: 1988 vp. n:o 13 7695: 7696: 7697: 7698: 7699: HALLITUKSEN 7700: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 7701: EDUSKUNNALLE 7702: VUODELTA 1987 7703: 7704: 7705: 7706: 7707: HELSINKI 1988 7708: ISSN 0782-7873 7709: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 7710: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää- 7711: ja tilasta vuonna 1987 annetaan valtiopäiväjär- tös vuodelta 1987 on erikseen jaettu Eduskun- 7712: jestyksen 30 §:n mukaisesti Eduskunnalle. nan jäsenille. 7713: 7714: 7715: 7716: 7717: 38l002H 7718: SISÄLLYSLUETTELO 7719: Sivu Sivu 7720: 1. Julkinen talous ............................. . 7 LIITTEET 7721: 2. Finanssipolitiikka ........................... . 10 7722: 3. Valtiontalouden tasapaino .................. . 13 1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä sekä hal- 7723: 4. Valtion tulot ................................ . 16 linnolliset taseet. ............................ . 61 7724: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kan- 2. Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 7725: nettavat verot .......................... . 18 1987 ........................................ . 63 7726: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1987 .. . 64 7727: rot ja maksut .......................... . 19 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain .... . 69 7728: 4.3. Valmisteverot .......................... . 20 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin .... . 71 7729: 4.4. Muut verot ............................ . 21 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .. 73 7730: 4.5. Muut tulot ............................. . 22 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja me- 7731: 5. Valtion menot .............................. . 24 nolajiryhmittäin vuonna 1987 ............... . 74 7732: 5.1. Valtion menot tehtävien mukaan ...... . 25 8. Valtion virat ja toimet sekä henkilöstön mää- 7733: 5 .1.1. Yleiset tehtävät ................. . 26 rä ........................................... . 76 7734: 5 .1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät 28 9. Valtion palkkausmenot ja valtionavut palk- 7735: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen ....... . 34 kauksiin .................................... . 76 7736: 5.1.4. Muut menot .................... . 39 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 7737: 5.2. Menot menolajeittain .................. . 39 eläkemenot ................................. . 77 7738: 5.2.1. Kulutusmenot .................. . 40 11. Valtion virkasuhteinen henkilöstö sijoitus- 7739: 5.2.2. Siirtomenot ..................... . 41 palkkausluokan ja sukupuolen mukaan loka- 7740: 5.2.3. Sijoitusmenot ................... . 41 kuussa 1987 ................................. . 77 7741: 5.2.4. Muut menot .................... . 42 12. Valtion lainanauto .......................... . 78 7742: 6. Valtio muiden sektorien rahoittajana ....... . 43 13. Valtion korkotukilainat ..................... . 83 7743: 6.1. Rahoitustuki tukimuodoittain ......... . 43 14. Valtion myöntämät takaukset ............... . 87 7744: 6.1.1. Siirrot .......................... . 43 15. Valtionvelka ................................ . 91 7745: 6.1.2. Lainanauto ja osakesijoitukset .. . 44 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 7746: 6.1.3. Valtiontakaukset ja korkotuet .. . 44 tamat osakkeet ja osuudet .................. . 94 7747: 6.1.4. Rahoitustuen kansantaloudelli- 17. Valtion liikeyritykset. ....................... . 96 7748: nen arviointi .................... . 45 18. Selostuksia vuoden 1987 tulo- ja menoarvion 7749: 6.2. Rahoitustuki tuensaajasektoreittain .... . 46 ja tilinpäätöksen mukaisten tulojen ja meno- 7750: 6.2.1. Julkisyhteisöt ................... . 47 jen huomattavimpien eroavuuksien syistä .... 98 7751: 6.2.2. Yritykset ja rahoituslaitokset ... . 47 19. Valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön 7752: 6.2.3. Kotitaloudet .................... . 48 yleisistä perusteista annetun lain ( l3. 5 .1931/ 7753: 6.2.4. Ulkomaat. ...................... . 49 168) 13 §:n 2 mom. edellyttämät valtion teol- 7754: 6.3. Rahoitustuki elinkeinotoiminnalle ..... . 49 lisuuslaitosten vuosikertomukset, tilinpäätök- 7755: 6.3.1. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- set ja tilintarkastajien lausunnot ............ . 108 7756: siin kohdistuva rahoitustuki ..... 49 20. Selostus vientitakuulaitoksen toiminnasta 7757: 6.3.2. Jalostus- ja palvelualoille kohdis- vuonna 1987 ................................ . 120 7758: tuva rahoitustuki ............... . 52 7759: 6.3.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki 7760: elinkeinotoiminnalle ............ . 55 7761: 7. Valtionvelka ................................ . 56 7762: 7 .1. Ulkomainen valtionvelka .............. . 58 7763: 7 .2. Kotimainen valtionvelka ............... . 59 7764: 7 .3. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta .. 60 7765: 7766: \ 7767: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 7768: Ei mitään ilmoitettavaa .......................... . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on 7769: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 pyöristetty erikseen, mistä aiheutuu, etteivät 7770: Tietoa ei ole saatu ............................... . summat aina täsmää. 7771: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ............... . 7772: Ennakkoarvio ................................... . * 7773: 1. JULKINEN TALOUS 7774: Kertomusvuonna julkisten menojen osuus lisääntyivät kertomusvuonna kiintein hinnoin 7775: bruttokansantuotteesta pysyi 41 prosenttina. laskettuna 4 OJo eli selvästi hitaammin kuin 7776: 1980-luvun alkupuoliskolla julkisten menojen viimeisten viiden vuoden aikana, jolloin kasvu 7777: osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa ol- on ollut keskimäärin 5 Yz OJo. Julkisten kulutus- 7778: lut suunnilleen sama kuin OECD-maissa keski- menojen volyymin kasvu oli 4 OJo ja julkisen 7779: määrin, mutta selvästi alempi kuin muissa toiminnan investoinnit lisääntyivät 5 \lz OJo. 7780: pohjoismaissa ja muissa Länsi-Euroopan mais- Valtion investoinnit kohosivat määrällisesti 7781: sa keskimäärin. 13 OJo, mutta kuntien investoinnit kasvoivat 7782: Yksityiselle sektorille maksetut tulonsiirrot vain 2 OJo. 7783: 7784: 1. Julkinen talous kansantaloudessa 7785: 7786: 1970--74 1975-79 1980-84 1985 1986 1 ) 1987. 1) 7787: prosenttia bruttokansantuotteesta 7788: 7789: Julkiset kulutus- ja investointimenot .................. 18,4 21,6 22,4 23,4 23,6 23,8 7790: Tulonsiirrot yksityiselle sektorille ..................... 10,2 12,4 12,4 13,4 13,7 13,4 7791: Menoaste .......................................... 31,8 36,7 38,1 41,4 41,9 41,8 7792: Nettoveroaste ...................................... 22,3 23,3 21,7 23,2 24,1 22,2 7793: Bruttoveroaste ...................................... 32,5 35,7 34,0 36,6 37,8 35,6 7794: Rahoitusjää mä ...................................... 4,4 2,5 0,1 0,1 0,8 -0,8 7795: 1 7796: ) Kun veronpalautusten siirtymä oikaistaan, bruttoveroaste oli v. 1986 37,0% ja v. 1987 36,4 %. Vastaavasti nettoveroaste v. 1986 oli 7797: 23,4% ja v. 1987 22,9 %. 7798: 7799: 7800: 2. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksi- Kuvio 1. Julkinen kysyntä, prosenttia bruttokansan- 7801: tyiselle sektorille, volyymin muutos, % tuotteesta 1 ) 7802: 7803: Kulutus Investoinnit') Tulonsiirrot') % 7804: Valtio Kunnat Valtio Kunnat 25 ,-------------------------------------, 7805: 7806: 1981 ......... 1,8 5,5 -2,1 5,2 3,9 7807: 1982 0 0 ••••••• 6,0 2,3 5,9 9,4 8,6 7808: 1983 ... 0 ••••• 5,3 3,0 8,0 1,2 8,5 20 7809: 1984 ... 0 ••••• -1,0 4,7 -3,6 -1,5 3,6 7810: 1985 ......... 4,8 4,8 0,5 4,0 6,3 7811: 1986 ......... 1,1 4,3 4,1 1,5 5,3 15 7812: 1987* . 0 0. 0 ••• 4,5 3,8 13,3 2,0 3,8 7813: 1 7814: ) Julkisen toiminnan investoinnit. 7815: 2 7816: ) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä. 10 7817: 7818: 7819: 7820: 5 7821: 7822: 7823: 7824: 0 7825: 1960 1970 1980 1987* 7826: 7827: 7828: 7829: • Valtio D Kunnat D Sosiaaliturvarahastot 7830: 1 7831: ) Kulutus ja investoinnit. 7832: 8 7833: 7834: 3. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta Suomessa ja eräissä OECD-maissa, prosenttia 7835: Keskimäärin 7836: 1975 1980 1985 1986 1982-1986 7837: 7838: Alankomaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,8 57,5 59,9 59,1 60,8 7839: Norja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48.4 50,7 47,7 52,0 50,0 7840: Ranska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43,5 46.4 52.4 51,5a) 7841: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48,9 61,6 64,6 63;5 64,9 7842: Saksan liittotasavalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48,9 48,3 47.4 46,6 47,9 7843: Suomi............................................... 36,1 36,6 41.4 41,9 40,5 7844: Sveitsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28,7 29,3 31,0 30.4 30,8 7845: Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48,2 56,2 59,5 55.4 59,7 7846: OECD-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,1 45,8 49.4 48,2 49,1 7847: Japani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,3 32,6 32,7 33,1 33,4 7848: Yhdysvallat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,6 33,7 36,7 36,9 36,6 7849: OECD .. . . . ....... ... . . . . . . . .. . . . . . . .. . .. . . . .. . . . . . .. 38,0 39,3 40,7 40,2 40,9 7850: Lähde: OECD 7851: a) Keskimäärin 1981-1985. 7852: 7853: 7854: 7855: Kertomusvuonna bruttoveroaste aleni 36 Vz 4. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 7856: prosenttiin, kun veronpalautusten siirtymä oi- Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä 7857: kaistaan. Vastaavasti myös nettoveroaste aleni turva- % 7858: rahastot brutto- 7859: Y2 prosenttiyksikköä. Bruttoveroasteen alene- kansan- 7860: minen aiheutui välittömistä veroista ja sosiaali- miljoonaa markkaa tuotteesta 7861: turvamaksuista. 1978 ......... 1 143 1 069 -253 1,4 7862: Julkisyhteisöjen rahoitustasapaino heikkeni 1979 ......... -831 1 230 294 0,4 7863: kertomusvuonna. Julkisyhteisöjen rahoitusali- 1980 ......... -468 200 889 0,3 7864: jäämä oli 0,8 OJo suhteessa bruttokansantuot- 1981 ......... 1 297 584 685 1,2 7865: 1982 ......... -882 162 -739 -0,6 7866: teeseen, kun edellisenä vuonna oli suhteellisesti 1983 ......... -4 359 423 -618 -1,7 7867: samansuuruinen rahoitusylijäämä. Heikkene- 1984 ......... 107 1 233 -195 0,4 7868: minen aiheutui pääosin valtiontaloudesta, jos- 1985 ......... 390 176 -120 0,1 7869: sa vuoden 1986 rahoitusylijäämä, 3,3 mrd 1986 ......... 3 312 79 -608 0,8 7870: 1987* ........ -1 978 -1205 -159 -0,8 7871: markkaa, muuttui kertomusvuonna 2,0 mrd 7872: markan rahoitusalijäämäksi. Heikkenemisestä 7873: valtaosa kuitenkin aiheutui veronpalautussiir- 7874: tymästä. 7875: 9 7876: 7877: Kuvio 2. Bruttoveroaste Kuvio 3. Nettoveroaste 7878: 7879: % % 7880: 40 ~----------------------------------, 40 ,---------------------------------~ 7881: Bruttoveroaste 7882: 7883: 30 30 7884: 7885: 7886: 7887: 7888: 20 7889: +Välittömät verot 7890: Välilliset verot t 7891: 10 7892: 7893: Sosiaaliturvamaksut + 7894: 7895: 0 -t---,-----,----,---,---,~--,---,----,·~--,--,- 7896: 1977 1979 1981 1983 1985 1987* 7897: 7898: 7899: 7900: 7901: Kuntien ja kuntainliittojen menojen suhde jentumisesta ja kunnallisen toimeentulotuen 7902: bruttokansantuotteeseen oli kertomusvuonna käytön lisääntymisestä. Siirrot valtiolta kasvoi- 7903: 18,7 OJo, kun vastaava suhde v. 1975 oli 15 %. vat 10 %. Kunnallisveroäyrin keskimääräinen 7904: Menojen kasvusta tänä aikana 2/3 on aiheutu- hinta oli kertomusvuonna 16, 17 penniä ja se 7905: nut kulutusmenoista, joiden reaalikasvu on kohosi edellisestä vuodesta 0,12 penniä. Vero- 7906: ollut keskimäärin 4\/z OJo vuodessa. Kansan- tulojen kasvu hidastui inflaation ja nimellistu- 7907: talouden tilinpidon mukaan kuntien ja kun- lojen kasvun hidastumisen vuoksi. Kuntien 7908: tainliittojen työvoima oli kertomusvuonna velkaantumisen lisääntyminen jatkui ja kuntien 7909: 335 100 henkeä. Työvoiman määrä on vuodes- ottamien luottojen suhde kuntien menoihin 7910: ta 1975 lisääntynyt keskimäärin 4,2 % vuodes- kohosi kertomusvuonna 15 prosenttiin. 7911: sa, kun työvoiman määrä koko kansantalou- Sosiaaliturvarahastojen tulot lisääntyivät 7912: dessa on noussut vastaavana aikana 1, 7 % 8 Yz OJo ja menot 7 %. Sosiaaliturvarahastojen 7913: vuodessa. maksamat sosiaaliavustukset lisääntyivät 7914: Kuntien rahoitusasema heikkeni kertomus- 8 Y2 OJo ja sosiaalietuudet 6 %. Yksityisen työn- 7915: vuonna. Vaikka kuntien kulutusmenojen reaa- antajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmak- 7916: linen kasvu hidastui alle 4 prosenttiin, ylitti se sua alennettiin kertomusvuoden alusta yhteen- 7917: kuitenkin nk. "järjestelyasiakirjaneuvotteluis- sä yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtion takuu- 7918: sa" annetun 2Y2 prosentin suosituksen. Kun- suoritukset kansaneläke- ja sairausvakuutusra- 7919: tien hallinnolliset investoinnit supistuivat hie- hastojen turvaamiseksi kohosivat yhteensä 7920: man. Kuntien kotitalouksille maksamat tulon- 1 452 milj. markkaan. Kuntatyönantajan yli- 7921: siirrot olivat kertomusvuonna lähes kolman- määräinen sosiaaliturvamaksu alennettiin 2,0 7922: neksen suuremmat kuin edellisenä vuonna. Li- prosentista 1,5 prosenttiin. 7923: säys aiheutui mm. lasten kotihoidon tuen laa- 7924: 7925: 7926: 7927: 7928: 2 381002H 7929: 10 7930: 7931: 7932: 7933: 7934: 2. FINANSSIPOLITIIKKA 7935: Kertomusvuoden tulo- ja menoarvioesitystä kiihdyttäviä veropoliittisia toimia väitettiin. 7936: valmisteltaessa vuoden 1986 aikana suhdanne- Reaalisen kilpailukyvyn parantaminen katsot- 7937: näkymät olivat epävarmat. Dollarin kurssin tiin viennin vauhdittamiseksi tärkeäksi, ja tulo- 7938: heikkeneminen ja öljyn hintojen romahtami- ja menoarvioesityksessä jatkettiin yritysten toi- 7939: nen näyttivät johtavan itäviennin tuntuvaan mintaedellytyksiä edistävää veropolitiikkaa. 7940: heikkenemiseen. Kysynnän länsimarkkinoilla Tulo- ja menoarvioesityksessä kertomusvuo- 7941: tosin odotettiin elpyvän, mutta sen hyödyntä- delle bruttokansantuotteen määrän arvioitiin 7942: mismahdollisuuksista ei ollut täyttä varmuutta. lisääntyvän 3 OJo, vaihtotaseen pysyvän lähes 7943: Tuotannon kasvun arvioitiin siten olevan vain tasapainossa, työttömyyden lisääntyvän lievästi 7944: kotimaisen kysynnän varassa. ja kuluttajahintojen nousevan 2Y2 OJo vuonna 7945: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 1987. 7946: hallitus katsoi perustelluksi jatkaa varovaista Lokakuussa 1986 hallitus kuitenkin totesi 7947: finanssipolitiikan linjaa. Finanssipoliittinen talousnäkymiin liittyvän monia epävarmuuste- 7948: kokonaisvaikutus mitoitettiin lievästi elvyttä- kijöitä ja vuoden 1986 toiseen lisämenoarvioe- 7949: väksi. Tavoitteena oli hillitä hinta- ja kustan- sitykseen sisällytettiin eräitä talouspoliittisia 7950: nustason kohoamista ja näin luoda edellytyksiä toimia, joiden tarkoituksena oli parantaa yri- 7951: sellaiselle rahapolitiikan kevenemiselle, joka tysten hintakilpailukykyä ja tukea työllisyyttä. 7952: edistäisi investointeja. Asetetun tavoitteen mu- Näistä merkittävin oli se, että kertomusvuoden 7953: kaisesti kuluttajahintojen nousu tuli rajoittaa alusta yksityisen työnantajan sosiaaliturvamak- 7954: kertomusvuonna 2 Y2 prosenttiin. Inflaatiota sua alennettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. 7955: 7956: 7957: 7958: 7959: 5. Kansantalouden kehitys 1 ) 7960: 1987 1986 1987* 7961: Määrä Hinta Määrä Hinta 7962: milj. mk muutos, prosenttia muutos, prosenttia 7963: 7964: Bruttokansantuote (mh) .................. . 393 608 2,3 4,6 3,8 5,2 7965: Tavaroiden ja palvelusten tuonti .......... . 97 685 3,1 -8,1 9,0 -0,3 7966: Tavaroiden ja palvelusten vienti ........... . 99208 1,3 -3,9 1,7 2,0 7967: Yksityinen kulutus ....................... . 213 568 4,1 3,2 5,1 4,1 7968: Julkinen kulutus ......................... . 81 158 3,1 5,2 3,9 5,5 7969: Yksityiset investoinnit .................... . 79 658 -0,4 4,3 4,4 5,5 7970: Julkisen hallinnon investoinnit ............ . 12 420 2,7 4,1 5,6 5,7 7971: Koko kotimainen kysyntä2 ) •.•••..••...••.• 392 085 2,8 3,5 5,9 4,4 7972: 7973: Vaihtotase, miljardia markkaa .......................... . -3,8 -8,5 7974: Palkkasumma, miljardia markkaa ....................... . 160,7 175,5 7975: Palkkasumma, muutos % .............................. . 7,1 9,2 7976: Ansiotaso, muutos% ................................. . 7,0 7,1 7977: Kuluttajahinnat, muutos % ............................. . 3,6 3,7 7978: Työttömyysaste,% ................................... . 5,4 5,1 7979: Nettomaastamuutto, 1 000 henkeä ..................... . -1,7 -1,2 7980: 7981: 1 7982: ) Tilastokeskuksesta kesällä 1988 saatujen kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan. 7983: 2 7984: ) Ml. varastojen muutos ja tilastollinen ero. 7985: 11 7986: 7987: Sekä kotimaisen kysynnän että länsiviennin Työvoiman kysyntä supistui kertomusvuon- 7988: kasvu oli kertomusvuonna jonkin verran alun- na hieman, mutta tarjonta väheni tätä enem- 7989: perin arvioitua voimakkaampaa. Bruttokan- män. Yli 55-vuotiaita siirtyi runsaasti varhais- 7990: santuotteen määrä lisääntyi lähes 4 OJo. Länsi- eläkejärjestelmien piiriin. Työttömyysaste aleni 7991: vienti kohosi määrältään 6 %, mutta kun itä- kertomusvuonna 5,1 prosenttiin edellisvuoden 7992: vienti supistui kuudenneksen, jäi koko viennin 5,4 prosentista. Työttömyyden alueelliset erot 7993: lisäys vajaaseen kahteen prosenttiin. Talous- eivät merkittävästi muuttuneet. Useiden pal- 7994: kasvu nopeutui erityisesti vuoden 1987 viimei- velu- ja rakennusalan ammattiryhmien työnte- 7995: sellä neljänneksellä. Vuoden lopulla taloudessa kijöistä oli niukkuutta etenkin pääkaupunki- 7996: alkoi näkyä merkkejä ylikuumenemisesta ka- seudulla, ja teollisuusyritysten työvoimakapei- 7997: pasiteetin käyttöasteen kohottua korkeaksi. kot olivat koko maassa melko yleisiä. 7998: Voimistunut kotimainen kysyntä kohdistui pal- 7999: jolti tuontiin, ja lisäksi tuontihintojen mata- 8000: luus lisäsi tuontialttiutta. Vaihtotaseen vajaus Kuvio 5. Valtion ja kuntien velka, prosenttia brutto- 8001: kohosi huolestuttavan suureksi. Kulutustava- kansantuotteesta 8002: rain tuonnin määrä kohosi 16 %ja matkustus- % 8003: 16 , - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 8004: menot lisääntyivät viidenneksen. Matkustusta- 8005: seen vajaus, 3 mrd markkaa, oli yli kolmannes 8006: koko vaihtotaseen alijäämästä. Viimeisten kol- 8007: men vuoden yhteenlaskettu matkustustaseen 8008: vajaus on noussut yli 7 mrd markan. 12 8009: Kustannusten ja hintojen nousu ylitti kerto- 8010: musvuodelle asetetun tavoitteen. Kuluttajahin- 8011: tojen nousu pysyi kuitenkin suunnilleen sama- 8012: na kuin edellisenä vuonna. Tuontihinnoista ei 8 8013: markan revalvoitumisen vuoksi aiheutunut 8014: mainittavaa hintapainetta, ja tuottavuuden 8015: nousu vähensi merkittävästi nimellistulojen ko- 8016: rotuksista aiheutuneita korotuspaineita. Tulo- 8017: sopimuksiin sisältyvä indeksikynnys ylittyi jou- 4 8018: lukuussa lievästi. 8019: 8020: Kuvio 4. Julkisen talouden kasvuvaikutus, prosent- 8021: tia bruttokansantuotteesta 0~~~-r~T-~~-r-L-~-T~~~~-r~ 8022: 1966 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 87* 8023: % 8024: 3.----------------------------------, 8025: Finanssipolitiikan tuotantoa elvyttävä vaiku- 8026: tus kohosi kertomusvuonna yhteen prosenttiin 8027: bruttokansantuotteesta eli hieman alunperin 8028: suunniteltua suuremmaksi. Elvytysvaikutus ai- 8029: heutui pääosin valtiontaloudesta. Valtiontalou- 8030: den kassamenot ilman kuoletuksia lisääntyivät 8031: kiintein hinnoin 6 Yz OJo. Osa lisäyksistä oli 8032: 0 8033: näennäistä, edellisen vuoden lakoista aiheutu- 8034: nutta siirtymävaikutusta. Valtiontalouden net- 8035: torahoitustarve jäi hieman alunperin arvioitua 8036: -1 pienemmäksi eli yhdeksi prosentiksi suhteessa 8037: bruttokansantuotteeseen. 8038: Elvyttävän finanssipolitiikan ohella myös ra- 8039: -2 ~---------------------------------~ hamarkkinat kevenivät ja lyhytaikaiset koti- 8040: 1978 79 80 81 82 83 84 85 86 87* 8041: maiset korot alenivat kertomusvuoden aikana 8042: keskimäärin kolme prosenttiyksikköä. Vaikka 8043: • Julkisyhte~öt D Valtio korkoero kotimaan ja ulkomaiden välillä pie- 8044: 12 8045: 8046: neni, valuuttaa tuli runsaasti maahan ja vaih- tomusvuoden aikana 6,5 mrd markkaa ja oli 8047: dettavien valuuttojen varanto lisääntyi 18 mrd vuoden lopussa 58,5 mrd markkaa. Kun kun- 8048: markkaa. tien velkakanta kohosi 15,0 mrd markkaan, 8049: Kertomusvuoden syksyllä annetussa tulo- ja julkisyhteisöjen bruttovelka vuoden lopussa oli 8050: menoarvioesityksessä hallitus piti välttämättö- 73,5 mrd markkaa eli 18,7 Olo suhteessa brutto- 8051: mänä kiristää finanssipolitiikkaa hintatason kansantuotteeseen. Valtion antolainauskanta 8052: nousun hillitsemiseksi; hallitus oli aiemmin oli 40 mrd markkaa ja valtion nettovelka oli 8053: asettanut tavoitteeksi inflaation hidastamisen 2 kertomusvuoden lopussa siten 18,5 mrd mark- 8054: prosenttiin vuonna 1988. Finanssipolitiikan kaa eli 4, 7 % suhteessa bruttokansantuottee- 8055: tiukentaminen aloitettiin syksyllä siirtämällä seen. Vastaavasti kuntien nettovelka oli 11,5 8056: 900 milj. markkaa valtion suhdannerahastoon, mrd markkaa ja julkisyhteisöjen yhteensä 29,4 8057: minkä teki mahdolliseksi ennakoitua suurempi mrd markkaa eli 7,5 % suhteessa bruttokan- 8058: vero kertymä. santuotteeseen. 8059: Valtion velkakanta (bruttovelka) kohosi ker- 8060: 8061: 8062: 6. Julkisyhteisöjen brutto- ja nettovelka 1 ) 8063: 8064: 1985 1986 1987* 8065: miljoonaa markkaa 8066: 8067: Bruttovelka 8068: Valtio ............................................................ . 46 981 51 994 58 511 8069: Julkisyhteisöt yhteensä ............................................ . 58454 65 051 73 535 8070: - % BKT:sta .................................................... . 17.4 18,1 18,7 8071: Nettovelka 8072: Valtio ............................................................ . 10 949 13 965 18 476 8073: Julkisyhteisöt yhteensä ............................................ . 19 125 22 830 29 439 8074: - % BKT:sta .................................................... . 5,7 6,3 7,5 8075: 8076: 1 8077: ) Bruttovelka = valtion, kuntien ja kuntainliittojen velkakanta vuoden lopussa. Nettovelka = bruttovelka miinus valtion, 8078: kuntien ja kuntainliittojen antolainauskanta sekä Kansaneläkelaitoksen sijoituskanta vuoden lopussa. 8079: 13 8080: 8081: 8082: 8083: 8084: 3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 8085: Tulo- ja menoarvioesityksen menoista, kittiin uudeksi lainanotoksi 1 415 milj. mark- 8086: 109 524 milj. markkaa, esitettiin 14 700 milj. kaa. Tämä lainanoton lisäys käytettiin vanho- 8087: markkaa rahoitettavaksi uusilla pitkäaikaisilla jen lainojen konvertointiin eli vaihtamiseen 8088: lainoilla. Budjettiesityksessä ylijäämä oli 0,61 ehdoiltaan edullisempiin lainoihin. Lainojen 8089: milj. markkaa. Eduskuntakäsittelyssä menoja konvertointiin käytettiin kaikkiaan 1 451 milj. 8090: lisättiin 1 534 milj. markkaa. Menojen lisäyk- markkaa. Varsinaisen ja lisäbudjettien mukaan 8091: set rahoitettiin lisäämällä lainanottoa 1 650 ylijäämä oli 0,8 milj. markkaa. 8092: milj. markkaa. Varsinainen tulo- ja menoarvio Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 836 8093: osoitti 31,7 milj. markan ylijäämää. milj. markkaa pienemmiksi kuin menoarviot, 8094: Kertomusvuonna annettiin kolme lisäbudjet- mutta tulot olivat 824 milj. markkaa tuloarvi- 8095: tia, jotka sisälsivät sekä menojen että tulojen oita suuremmat. Tilinpäätös osoitti 1 662 milj. 8096: lisäyksiä ja vähennyksiä. Lisäbudjettien meno- markan ylijäämää; edellisenä vuonna oli ollut 8097: jen yhteismäärä oli 6 482 milj. markkaa. Me- 1 597 milj. markkaa ylijäämää. Siirtyvien ja 8098: maksusuoritusta edustamattomien kirjanpidol- 8099: listen erien 1> vaikutuksesta budjettitalous kui- 8100: Kuvio 6. Valtiontalouden tulot (ilman lainanottoal ja tenkin osoitti kassaylijäämää 1 942 milj. mark- 8101: menot (ilman kuoletuksia), mrd mk 1) 8102: kaa. 8103: Veronpalautusten siirtyminen vuodelta 1986 8104: kertomusvuodelle vähensivät valtion tulojen 8105: kasvua. Toisaalta sitä lisäsi kotimaisen kysyn- 8106: nän arvon kasvun nopeutuminen. Koko valti- 8107: ontalouden (budjettitalous + budjetin ulko- 8108: puoliset rahastot) 2> tulot ilman lainanottoa oli- 8109: vat kertomusvuonna 9 o/o suuremmat kuin 8110: vuonna 1986. 8111: Valtiontalouden kassamenojen kasvu nopeu- 8112: tui 10 prosenttiin. Menojen volyymi kasvoi 8113: kertomusvuonna 5 %. Ilman valtionvelan kuo- 8114: letuksia valtion menojen reaalikasvu oli 6 Yz. 8115: Edellisenä vuonna menot ilman velan kuole- 8116: tuksia kasvoivat kiintein hinnoin 2 Yz %. Kun 8117: valtiontalouden menot lisääntyivät hieman no- 8118: 8119: Il Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huo- 8120: mioon siirtyvien erien kannassa tapahtuvia muutoksia, 8121: jotka kuitenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi ti- 8122: linpäätökseen sisältyy eriä, joita vastaamassa ei ole 8123: l) 12 kuukauden liukuva sununa. samanaikaisia maksusuorituksia tai jotka eivät missään 8124: vaiheessa merkitse kassatuloa tai -menoa. Valtionta- 8125: loutta tarkastellaan seuraavassa pääasiassa kassatulo- 8126: nojen lisäysten kattamiseksi voitiin yeroje~ jen ja -menojen pohjalta. 8127: arvioita korottaa mm. palkkasumman Ja koti- Zl Valtion investointirahasto, valtion viljavarastorahas- 8128: maisen kysynnän ennakoitua suuremman kas- to, maatilatalouden kehittämisrahasto, valtionrautatei- 8129: vun perusteella nettomääräisesti 3 750 milj. den uudistusrahasto, posti- ja telelaitoksen uudistusra- 8130: hasto, varmuusvarastorahasto, valtiontakausrahasto, 8131: markkaa. Myös muiden tulojen arvioita nostet- vientitakuurahasto, tuontikaupparahasto, öljysuojara- 8132: tiin sekä lisättiin lainanottovaltuuksia ja mer- hasto. 8133: 14 8134: 8135: peammin kuin tulot ilman lainanottoa, brutto- suuremmaksi valtiontalous osoitti kassaylijää- 8136: rahoitustarve kasvoi 2,3 miljardia markkaa. mää 3 324 milj. mk. Valtion suhdannerahas- 8137: Bruttorahoitustarpeesta 1 451 milj. markkaa tosta ei otettu kertomusvuonna lainkaan varo- 8138: aiheutui vanhojen lainojen konvertoinneista ei- ja, joten kassa- ym. lyhytaikaisten rahoitusva- 8139: kä johtanut tältä osin valtionvelan kasvuun. rojen ja -velkojen nettomuutos oli kassaylijää- 8140: Lainanoton noustua bruttorahoitustarvetta män suuruinen. 8141: 8142: 8143: 8144: 7. Tulo- ja menoarvio, tilinpäätös ja budjettitalouden kassalaskelma vuonna 19871 ) 8145: 8146: Tulot Menot Ylijäämä, 8147: 8148: 8149: Alijäämä (-) 8150: miljoonaa markkaa 8151: 8152: Tulo- ja menoarvioesitys ............................................. . 109 524 109 524 +1 8153: Hyväksytty tulo- ja menoarvio ........................................ . 111 089 111 058 +32 8154: Hyväksytyt lisäykset tulo- ja menoarvioon ............................. . 6 451 6 482 -31 8155: Tulo- ja menoarviot yhteensä ......................................... . 117 541 117 540 +1 8156: Tilinpäätös .......................................................... . 118 365 116 704 + 1 662 8157: Kassalaskelma ...................................................... . 117 731 115 820 + 1 911 8158: 1 8159: ) Valtion liikeyritysten sarakkeeseen merkityt rahoituskatteet sisältyvät tuloihin ja lisärahoitustarpeet menoihin. 8160: 8161: 8162: 8163: Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman valtiontalouden kotimaisen lyhytaikaisen velan 8164: valtiolle takaisin maksettuja lainoja ja lainan- kanta oli kertomusvuoden lopussa maksettu 8165: ottoa olivat kertomusvuonna 1 090 milj. mark- pois; edellisen vuoden lopussa sitä oli 411 milj. 8166: kaa pienemmät kuin valtion tavaroiden ja pal- markkaa. Varsinaisia lyhytaikaisia rahoitusva- 8167: velusten ostot ja siirtomenot. Valtiontalous rauksia eli varoja valtion hallinnollisen taseen 8168: osoitti siten viime vuodesta poiketen jälleen "budjetoimattomien sijoitusten" tileillä oli 8169: tuloalijäämää. Kun tähän lisättiin nettofinans- kertomusvuoden lopussa 9 762 milj. markkaa, 8170: sisijoitukset, saatiin nettorahoitustarpeeksi joka vastasi kuukauden menoja vuonna 1988. 8171: 4 280 milj. markkaa, mikä suhteessa kansan- Edellisessä vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia 8172: tuotteeseen oli 1, 1 OJo. Tämän verran valtio oli ollut 7 686 milj. markkaa ja vuoden 1985 8173: tarvitsi välittömästi lisää rahoitusta muilta ko- lopussa 5 182 milj. markkaa. Kun kertomus- 8174: timaisilta sektoreilta ja ulkomailta. Nettorahoi- vuodelta eteenpäin siirtyneet menot kasvoivat 8175: tustarve katettiin kotimaisella nettolainanotol- 532 milj. markkaa ja siirtyneet tulot kasvoivat 8176: la. Kertomusvuonna valtiontalous oli kotimais- 37 milj. markkaa, kasvoi siirtyneistä eristä 8177: ten rahoitusmarkkinoiden suhteen kiristävä sii- aiheutuva rahoitusvastuu 495 milj. markkaa. 8178: nä mielessä, että valtion kotimainen nettolai- Kun samanaikaisesti lyhytaikaiset rahoitusva- 8179: nanauto yksityiselle sektorille alitti vastaavan raukset ilman muiden veronsaajien veronpa- 8180: nettolainanoton. Kun nettorahoitustarpeeseen lautusosuuksia kasvoivat 2 076 milj. markkaa, 8181: lisättiin valtiontalouden lainojen kuoletukset, parani valtiontalouden rahoitusasema kerto- 8182: joista 1 451 milj. markkaa oli lainojen konver- musvuonna selvästi. Lyhytaikaiset rahoitusva- 8183: tointeja, oli bruttorahoitustarve 14 160 milj. raukset ylittivät kertomusvuoden lopussa siir- 8184: markkaa. Kun valtion suhdannerahastovaroja tyneiden menojen ja tulojen nettomäärän 938 8185: ei käytetty lainkaan, oli lainanottotarve brutto- milj. markalla. Valtion suhdannerahastoon 8186: rahoitustarpeen suuruinen. siirrettiin 900 milj. markkaa odottamaan tule- 8187: Kun koko valtiontalouden lainanotto oli vaa käyttöään. 8188: 17 484 milj. markkaa, nousivat kertomusvuo- Valtiontalouden bruttorahoitustarve kasvoi 8189: den kokonaistulot 3 324 milj. markkaa menoja 2 321 milj. markkaa. Rahoitustarpeen kattami- 8190: suuremmiksi. Budjettitalouden osalta lainanot- seksi otettiin pitkäaikaisia lainoja 2 740 milj. 8191: totarve oli 15 542 milj. markkaa ja pitkäaikai- markkaa edellisvuotista enemmän. Pitkäaikai- 8192: nen lainanotto 17 484 milj. markkaa. Koko silla lainoilla rahoitettiin 15 OJo valtiontalouden 8193: 15 8194: 8195: menoista (14 OJo edellisenä vuonna ja 11 Yz % oli edellisenä vuonna 55 %. Alimmillaan suhde 8196: vuonna 1985). Pitkäaikaisista lainoista käytet- oli 13 % vuonna 1974 ja vuosia 1983, 1984 ja 8197: tiin 1 451 milj. markkaa vanhojen lainojen 1987 ennen korkeimmillaan, 55 % vuonna 8198: konvertointiin. Valtion koko velkakanta kas- 1967. Velan suhde kansantuotteeseen oli kerto- 8199: voi 12Yz % ja oli kertomusvuoden lopussa musvuoden lopussa 15 %. Valtionvelasta oli 8200: 58,5 miljardia markkaa eli 57 % saman vuo- ulkomaisen velan osuus 49 %. 8201: den tuloista ilman lainanottoa. Vastaava suhde 8202: 8203: 8204: 8. Valtiontalouden 1) tasapaino 8205: 8206: 1985 1986 1987 8207: miljoonaa markkaa 8208: 8209: Tulot ilman rahoitustaloustoimia2 ) •.•••••..•..••••.•...•.•.••..•....••• 84 290 91 n4 99 648 8210: Menot ilman rahoitustaloustoimia 2 ) ••.•.••••..•..•••••••..•...••.•.••.• 84 739 90 368 100 738 8211: Tuloylijäämä 1+ l .................................................. . -449 1406 -1 090 8212: Finanssisijoitukset, netto ............................................. . -2911 -2 704 -3190 8213: Nettorahoitustarve 1-) ............................................ . -3360 -1 298 -4280 8214: Valtionvelan kuoletukset ............................................. . -7682 -10 541 -9 880 8215: Bruttorahoitustarve 1- l ........................................... . -11 043 -11 839 -14 160 8216: Siirto valtion suhdannerahastosta ( + ) ................................ . 8217: 8218: Lainanottotarve 1- l ............................................... . -11 043 -11 839 -14 160 8219: Valtion lainanotto ( +) ............................................... . 11 189 14 744 17 484 8220: Kassa- ym. lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja velkojen nettomuutos 145 2905 3 324 8221: Siirto valtion suhdannerahastosta (-) ................................ . 8222: 8223: Kassajäämä ....................................................... . 145 2905 3 324 8224: 1 8225: ) Budjettitalous, budjetin ulkopuoliset rahastot ja varastot. 8226: 2 8227: ) Valtion liikelaitosten rahoituskatteet sisältyvät tuloihin ja lisärahoitustarpeet menoihin. 8228: 16 8229: 8230: 8231: 8232: 8233: 4. VALTION TULOT 8234: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi- Kuvio 7. Valtiontalouden verotulot, prosentteina 8235: bruttokansantuotteesta 8236: oksi oli 109 524 milj. markkaa, josta 14 700 8237: milj. markkaa oli uusia lainoja. Eduskuntakä- % 8238: 25 .---------------------------------~ 8239: sittelyssä tuloarviota nostettiin nettomääräises- 8240: ti 1 565 milj. markkaa, mikä sisälsi lisää lai- 8241: nanottoa 1 650 milj. markkaa. 8242: Kertomusvuoden aikana budjetoitiin tuloja 8243: lisää 6 451 milj. markkaa, mistä uusia lainoja 8244: oli 1 415 milj. markkaa. Tämä lainanoton 8245: lisäys käytettiin kokonaan vanhojen lainojen 8246: konvertointiin eikä se siten vaikuttanut valtion- 8247: velan suuruuteen. Lisäbudjeteilla muutettu 8248: tulo- ja menoarvio oli 0,8 milj. markkaa ylijää- 8249: mäinen. Koska tosiasiallisen tasapainotilanteen 8250: kannalta olennaista merkitystä on myös tulo- 8251: jen alennuksilla tai kertymättä jäävillä tuloilla 8252: sekä menojen säästöillä, otettiin myös näitä 8253: huomioon lisäbudjeteissa siltä osin kuin ne 8254: 1977 1986 1987* 8255: voitiin kohdistaa määrätyille momenteille. Ker- 8256: tomusvuodelle budjetoidut tulot olivat yhteen- A = tulo- ja varallisuusvero 8257: B liikevaihtovero 8258: sä 117 541 milj. markkaa. C = muut verot 8259: 8260: 8261: 9. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1987 8262: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 8263: tuloarvioksi tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 8264: vähennykset 8265: miljoonaa markkaa 8266: 8267: 11 Qs_ Verot ja veronluonteiset tulot ............. 82 430 82 360 3 750 86 110 86 992 86 992 8268: 12 Os. Sekalaiset tulot .......................... 6350 6 351 1 021 7372 7 578 6 926 8269: 13 Os. Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion 8270: rahalaitosten voitosta .................... 2 164 2 148 177 2 325 2244 2277 8271: 14 Os. Valtion liikeyritykset ...................... 2 132 2 132 88 2 220 2 326 2 312 8272: 15 Os. Lainat ................................... 16 450 18 100 1 415 19 515 19 225 19 224 8273: 8274: Yhteensä ...................................... 109 524 111 089 6 451 117 541 118 365 117 731 8275: 8276: 8277: Tilinpäätöksen mukaiset tulot olivat 824 lukko 10 ja liite 4). Valtiontalouden verotulot 8278: milj. markkaa suuremmat ja budjettitalouden kasvoivat vajaa 9 OJo eli vain hieman enemmän 8279: kassatulot 190 milj. markkaa suuremmat kuin kuin kansantuotteen arvo. Valtion verotulojen 8280: budjetoidut tulot. Koko valtiontalouden kassa- kasvua vähensi mm. veronpalautusten lykkäy- 8281: tulotll nousivat 119 613 milj. markkaan (tau- tyminen joulukuutta 1986 tammikuuhun 1987. 8282: Toisaalta kasvua lisäsi keskiansioiden nousua 3 8283: 11 Budjettitalouden tulot miinus siirrot rahastoista plus prosenttiyksikköä pienempi tuloverotuksen in- 8284: rahastojen tulot ilman siirtoja budjetista = valtionta- flaatiotarkistus sekä kotimaisen kysynnän no- 8285: louden tulot. Valtiontalouden laskelmissa on valtion peutunut kasvu. 8286: liikelaitosten käyttötuloksista esitetty rahoituskatteet 8287: tulopuolella ja lisärahoitustarpeet menopuolella. Valtiontalouden bruttoveroaste aleni edelli- 8288: 17 8289: 8290: sestä vuodesta 1,5 prosenttiyksikköä. Ilman ta ja maksuunpannuista työnantajasuorituksis- 8291: veronpalautusten ja jälkikannon lykkäytymistä ta, jotka ovat tilittämättömiä ennakonpidätyk- 8292: kertomusvuoden puolelle valtiontalouden brut- siä ja sosiaaliturvamaksuja maksuunpantuine 8293: toveroaste olisi pysynyt lähes ennallaan. viivästysseuraamuksineen. Välillisistä veroista 8294: Verojen kertymään vaikuttaa myös se, missä on verojäämissä mukana mm. liikevaihtovero. 8295: määrin maksuunpannut verot saadaan todella Verojäämät sisältävät välittömien verojen osal- 8296: kannetuiksi. Yleensä verojäämät ovat kasva- ta kaikille veronsaajille kuuluvia osuuksia. 8297: neet markkamääräisesti, mutta supistuneet Koska suoritukset eri veronsaajille määräyty- 8298: suhteessa verojen tuottoon. Kertomusvuonna vät kertyneiden verotulojen mukaan, uudet 8299: tämä suhdeluku pysyi lähes ennallaan. Vero- verojäämät vähentävät kaikkien veronsaajien 8300: jäämät lisääntyivät kaikkiaan 10 OJo ja olivat kassatuloja niiden osuuksien suhteessa. Kerto- 8301: vuoden päättyessä 6 597 milj. markkaa. Tämä musvuonna verojäämien kasvu merkitsi yh- 8302: summa koostui mm. välittömien verojen en- teensä 605 milj. markan jäämistä pois veron- 8303: nakkoverosta, kannassa maksettavista verotus- saajien tuloista. 8304: lain mukaisista veroista, perintö- ja lahjaveros- 8305: 8306: 8307: 10. Valtiontalouden kassatulot 8308: 1985 1986 1987 Muutos 8309: 1987/86 8310: miljoonaa markkaa % 8311: 8312: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ............. . 25 750 28 079 29 454 5 8313: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ............ . 25 779 28 688 34 519 20 8314: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................ . 1 642 1 782 1 894 6 8315: Valmisteverot ................................................ . 12 697 13 191 12 033 -9 8316: Muut verot ja veronluonteiset tulot ............................ . 8 006 8653 9 358 8 8317: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .................... . 73 875 80 393 87 257 9 8318: Sekalaiset tulot') ............................................. . 6 110 6950 7 442 7 8319: Korko- ja osinkotulot ......................................... . 2 341 2 478 2 692 9 8320: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ............. . 1 964 1 953 2 257 16 8321: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................... . 2 071 2 209 2 482 12 8322: Tulot ilman lainanottoa ..................................... . 86 361 93 983 102 129 9 8323: Valtion lainanotto ............................................ . 11 189 14 744 17 485 19 8324: - ulkomainen ............................................... . 3 374 6 376 6 528 2 8325: - kotimainen ............................................... . 7 815 8 369 10 956 31 8326: Kassatulot yhteensä ........................................ . 97 550 108 727 119 613 10 8327: 8328: 1 8329: ) Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit. 8330: 8331: 8332: 8333: 8334: 3 381002H 8335: 18 8336: 8337: 11. Verojäämät 8338: 1985 1986 1987 Muutos 8339: 1987/86 8340: miljoonaa markkaa % 8341: 8342: Ennakkovero ................................................. . 772 818 847 4 8343: Kannassa maksettavat verotuslain mukaiset verot ............... . 1 610 1 799 1 964 9 8344: Perintö- ja lahjavero .......................................... . 14 18 18 1 8345: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... . 1 325 1 486 1 661 12 8346: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... . 15 15 18 16 8347: 8348: Välittömät verot yhteensä .................................. . 3 736 4135 4 508 9 8349: Maksuunpantu liikevaihtovero ................................. . 1 583 1 847 2 085 13 8350: Muut maksuunpannut välilliset verot ........................... . 9 10 5 -52 8351: 8352: Välilliset verot yhteensä .................................... . 1 592 1 857 2089 12 8353: 1 8354: Verojäämät yhteensä 1...................................... . 5 328 5993 6 597 10 8355: 8356: 1 8357: ) liman metsänhoitomaksuja ja suhdannetalletusta. 8358: 8359: 8360: 8361: 8362: 4.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 8363: Kertomusvuodelta toimitettavassa valtionve- Varallisuusveroasteikkoa tarkistettiin 3, 5 8364: rotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja ve- prosentin hintatason nousua vastaavasti. Va- 8365: roprosenteista annetulla lailla (1061/86) tulove- rallisuusveroasteikon alaraja korotettiin 8366: roasteikon lievennys toteutettiin siten, että tu- 800 000 markasta 830 000 markkaan. 8367: loluokkien rajat ja veron markkamäärät olivat Progressiivisten tulo- ja varallisuusveroastei- 8368: 4 prosenttia suuremmat kuin edelliseltä vuodel- kon tarkistusten yhdessä tulo- ja varallisuusve- 8369: ta toimitettavassa verotuksessa. Verotettavan rolain muutosten kanssa arvioitiin vähentävän 8370: tulon määrää, josta lähtien valtion tuloveroa valtion tulo- ja varallisuusveron tuottoa luon- 8371: kannetaan, korotettiin 15 000 markasta 15 600 nollisten henkilöiden osalta noin 1 600 milj. 8372: markkaan. Samalla korotettiin myös valtion markalla. Erillisinä verovelvollisina verotetta- 8373: tuloverotuksen keskeisten vähennysten mark- vien avoimien ja kommandiittiyhtiöiden sekä 8374: kamääriä 3,5 prosentin hintatason nousua vas- kuolinpesien verotusta tuloveroasteikon tarkis- 8375: taavasti. Tulonhankkimisvähennystä, veron- tus lievensi arviolta noin 20 milj. markkaa. 8376: maksukyvyn alentumisvähennystä, lapsenhoi- Varallisuusveron tuoton arvioitiin alenevan 8377: tovähennystä, palkkavähennystä ja huoltajavä- edellisen vuoden tuottoon verrattuna runsaalla 8378: hennystä korotettiin inflaatiotarkistusta enem- 10 milj. markalla. 8379: män. 8380: 8381: 8382: 8383: 8384: 12. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 8385: 1985 1986 1987 Muutos 8386: 1987/86 8387: miljoonaa markkaa % 8388: 8389: Tulo- ja varallisuusvero ....................................... . 25 137 27 527 28 783 5 8390: Merimiesvero ................................................ . 129 8391: Perin_t~- ja lahjavero .......................................... . 366 419 520 24 8392: Arpajalsvero ................................................. . 119 133 151 14 8393: Yhteensä ............•....................................... 25 750 28079 29 454 5 8394: 19 8395: 8396: Kertomusvuonna kannetun ennakon perus- den Iuovusten yhteydessä olisi tullut suoritetta- 8397: teeksi pantua tuloa korotettiin valtiovarainmi- vaksi, oli arviolta 200 milj. markkaa. 8398: nisteriön päätöksen (63/87) mukaan metsäta- Yhteisöjen tuloveroprosentti oli sekä enna- 8399: loudesta saadun puhtaan tulon osalta 4 prosen- konkannossa että lopullisessa verotuksessa 8400: tilla, maataloudesta saadun puhtaan tulon 33 OJo. Edellisenä vuonna toteutettua verokan- 8401: osalta 10 prosentilla, muusta kuin maatalous- nan alennusta vastaava osa palautettiin yhtei- 8402: kiinteistöstä saadun tulon osalta 15 prosentilla, söille kertomusvuoden joulukuussa. Yhteisöjen 8403: ammatista saadun tulon ja luonnollisen henki- varallisuusveroprosentti oli edelleen 1 niissä 8404: lön saaman liiketulon osalta 15 prosentilla sekä tapauksissa, joissa ne eivät olleet varallisuusve- 8405: muun liiketulon osalta 20 prosentilla siitä, rosta vapaita. 8406: miksi se on vahvistettu vuonna 1986 toimite- Uudet ennakonpidätystaulukot tulivat voi- 8407: tussa verotuksessa. maan 1.3.1987 lukien. Tammi-helmikuussa 8408: Lailla Valmet Oy:n ja Oy Wärtsilä Ab:n 1987 toimitettiin ennakonpidätys vielä vuoden 8409: konsernijärjestelyn veronhuojennuksista vä- 1986 pidätystaulukoiden mukaan. Vuoden 8410: hennettiin konsernijärjestelystä aiheutuvia ve- 1986 virkamieslakon vuoksi lopullisen verotuk- 8411: roseuraamuksia tulo- ja varallisuusverotukses- sen valmistuminen siirtyi kuukaudella, jolloin 8412: sa, liikevaihtoverotuksessa ja leimaverotukses- verojen palautus, 4 362 milj. markkaa, lykkäy- 8413: sa (750/86). Konsernijärjestelyssä rahoitus-, tyi kertomusvuoden tammikuuhun. Myös nor- 8414: vaihto- ja käyttöomaisuuden luovutushinnaksi maalisti joulukuussa kannettava 1 jälkikanto- 8415: katsottiin luovuttavan yhtiön verotuksessa erä siirtyi kertomusvuoteen ja yhdistettiin 8416: määrä, joka vastaa hankintamenon poistama- helmi- ja maaliskuun jälkikantoeriin, jotka 8417: tonta osaa. Liikevaihtoverotuksessa katsottiin olivat yhteensä 4 549 milj. markkaa. Muilta 8418: järjestelyn yhteydessä perustettavien yhtiöiden veronsaajilta perityt veronpalautusosuudet kir- 8419: jatkavan toimialoillaan Valmet Oy:n ja Oy jattiin ns. tasetileille, mistä ne maksettiin tam- 8420: Wärtsilä Ab:n aikaisemmin harjoittamaa täl- mikuussa 1987 palautuksina veronmaksajille. 8421: laista liiketoimintaa. Apporttiomaisuutena tai Vuoden 1986 tuloihin perustunut verotus 8422: muulla veronalaisella luovutuskirjalla luovutet- valmistui ajallaan ja veronpalautukset 4 773 8423: tavan kiinteistön ja arvopapereiden omistus- milj. markkaa maksettiin joulukuussa 1987. 8424: oikeuden siirrosta ei suoritettu leimaveroa. Valmistuneen verotuksen mukainen jälkikanto 8425: Konsernijärjestelyn yhteydessä arvioitiin va- oli 4 723 milj. markkaa. 8426: rauksia tuloutuvan noin 1 000 milj. markan Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- 8427: määrä, jonka laskennallinen vaikutus valtion vat verot kasvoivat 5 %, ja niitä kertyi yhteen- 8428: tuloveron määrään on arvioilta 300 milj. mark- sä 29 454 milj. markkaa. Verotusta kiristi jon- 8429: kaa. Liikevaihtoverotusta koskeva säännös ei kin verran keskiansioiden nousua 3 prosentti- 8430: vaikuttanut liikevaihtoveron tuottoon. Leima- yksikköä pienempi inflaatiotarkistus. 8431: veron määrä, joka kiinteistöjen ja arvop~perei- 8432: 8433: 8434: 8435: 8436: 4.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 8437: Liikevaihtoverovelvollisille maksettavien Liikevaihtoveroa kertyi kertomusvuonna 8438: huojennuspalautusten markkamääriä korotet- 21 OJo edellisvuotista enemmän. Liikevaihtove- 8439: tiin. Liikevaihtovero maksetaan takaisin vero- ro tuotti kaikkiaan 33 291 milj. markkaa, josta 8440: velvolliselle luonnolliselle henkilölle, jos vah- Oy Alko Ab suoritti 994 milj. markkaa. Liike- 8441: vistettujen verojen määrä on kalenterivuodelta vaihtoveron kertymää supisti jäämien kasvu 8442: enintään 2 000 markkaa aikaisemman 300 mar- 237 milj. markalla, mutta lisäsi tullihallituksen 8443: kan sijaan (6/87). Huojennuspalautuksen ko- tilikauden jatkaminen tammikuun 1988 puoli- 8444: rotuksen liikevaihtoveron tuottoa pienentäväk- väliin 422 milj. markalla. Verokertymää lisäsi 8445: si vaikutukseksi arvioitiin noin 10 milj. mark- myös energiaverouudistuksen kokovuotinen 8446: kaa. vaikutus ja kotimaisen kysynnän arvon kasvun 8447: nopeutuminen. 8448: 20 8449: 8450: Jäämien kanta vuoden lopussa prosentteina Vakuutusmaksuveron perusteita ei muutettu 8451: vuoden aikana kertyneestä verosta aleni jonkin kertomusvuonna. Vakuutusmaksuveron tuotto 8452: verran: kasvoi 17 OJo ja sitä kertyi 1 051 milj. markkaa. 8453: Apteekkimaksujen perusteet pidettiin ennal- 8454: Vuosi milj. markkaa % 8455: laan. Apteekkimaksuja kertyi 8 % edellisvuo- 8456: 1985 ......................... . 1 583 6.4 tista enemmän eli 177 milj. markkaa. 8457: 1986 ......................... . 1 847 6,7 8458: 1987 ......................... . 2 085 6,3 8459: 8460: 8461: 13. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 8462: 1985 1986 1987 Muutos 8463: 1987/86 8464: miljoonaa markkaa % 8465: 8466: Liikevaihtovero ............................................... . 24 811 27 623 33 291 21 8467: siitä Oy Alko Ab ........................................... . 831 919 994 8 8468: Vakuutusmaksuvero .......................................... . 815 901 1 051 17 8469: Apteekkimaksut .............................................. . 153 164 177 8 8470: Yhteensä ................................................... . 25 779 28 688 34 519 20 8471: 8472: 8473: 8474: 8475: 4.3. Valmisteverot 8476: Tupakkatuotteiden hintoja nostettiin kerto- teverojen ja liikevaihtoveron osuus tärkeim- 8477: musvuoden maaliskuun alusta keskimäärin 4,5 pien tällaisten tuotteiden hinnoista kertomus- 8478: prosentilla. Kertomusvuoden alusta korotettiin vuoden lopussa oli: 8479: makeisveroa hinta- ja kustannustason edellyt- 8480: tämällä tavalla 3 markasta 3,50 markkaan 8481: kilolta sekä alkoholijuomien hintoja keskimää- Valmiste- Liikevaih- Yhteensä 8482: vero tovero 8483: rin 6 %. % % % 8484: Kertomusvuoden alussa korotettiin mootto- 8485: ribensiinin veroa 2,4 p/1 ja dieselöljyn veroa Väkevät alkoholijuomat ja 8486: viinit ................. 60 16 76 8487: 1,4 p/1, mutta alennettiin lyijyttömän bensiinin Vahva olut .............. 40 16 56 8488: veroa 10 p/1. Linja-autoliikenteen ja ulko- Keskiolut ................ 30 16 46 8489: maanliikenteen polttoaineen veron palautus- 8490: Savukkeet ............... 52 16 68 8491: menettelyä jatkettiin myös vuonna 1987. Pa- Piipputupakka .......... 37 16 53 8492: lautuksena maksettiin polttoainevero koko- Sikarit ··················· 30 16 46 8493: naan eli linjaliikenteelle yhteensä 74 milj. 8494: markkaa ja kuormaliikenteelle 12 milj. mark- 8495: kaa. Lisäksi maksettiin tukea linjaliikenteelle Kaikkien välillisten verojen osuus tuotteiden 8496: 15,9 p/1 ja ulkomaan kuormaliikenteelle 30 p/1 hinnoista on vieläkin suurempi, sillä useiden 8497: (liite 3). tuotteiden hintoihin sisältyy myös tulleja, 8498: Lannoiteveroa kannettiin kertomusvuoden tuontimaksua ja tasausveroa sekä alkoholijuo- 8499: alkupuoliskolla 19 p/kg ja toisella vuosipuolis- missa lisäksi Oy Alko Ab:n valtiolle tuloutta- 8500: kolla 3 p/kg. Öljyväkirehuveroa ei enää kerto- maa ylijäämää. Myös polttoaineiden hinnoissa 8501: musvuonna kannettu. on verojen osuus huomattava. Valmisteveron 8502: Eräiden valmisteverojen avulla pyritään ra- ja/tai liikevaihtoveron lisäksi kannettiin poh- 8503: joittamaan haitallisten tuotteiden kulutusta. toaineista myös varmuusvarastointimaksua, jo- 8504: Tämän vuoksi verojen osuus tuotteiden hin- ka tuloutettiin suoraan varmuusvarastorahas- 8505: noista saattaa olla suhteellisen korkea. Valmis- toon. 8506: 21 8507: 8508: 14. Valmisteverot 8509: 1985 1986 1987 Muutos 8510: 1987/86 8511: miljoonaa markkaa % 8512: 8513: Tupakkavero ................................................. . 1 820 1 940 2 122 9 8514: Olutvero ..................................................... . 1 282 1 448 1 606 11 8515: Alkoholijuomavero ........................................... . 3 212 3 589 3 869 8 8516: Elintarviketuotteiden valmistevero ............................. . 116 144 160 11 8517: Polttoainevero ............................................... . 4 465 4 348 3 193 -27 8518: Muut valmisteverot ........................................... . 1 802 1 722 1 083 -37 8519: Yhteensä ................................................... . 12 697 13 191 12 033 -9 8520: 8521: 8522: 8523: 8524: 4.4. Muut verot 8525: Kertomusvuonna kannettiin teollisuustuot- arvosta oli kertomusvuonna 42 OJo ja parina 8526: teista merkitykseltään vähäistä Espanjatullia edellisenä vuonna 44 ja 52 %. 8527: lukuun ottamatta pelkästään yleistä tullia. Ker- Tavaratuonnin perusteella kannettavaa ta- 8528: tomusvuonna kannettiin tuontitullia 1 028 sausveroa, jolla maahan tuotavat tavarat ja 8529: milj. markkaa eli 20 % edellisvuotista enem- kotimaiset tuotteet pyritään saattamaan vero- 8530: män. tuksellisesti samaan asemaan, kannettiin kerto- 8531: Tuontimaksuja kannettiin kertomusvuonna musvuonna 847 milj. markkaa, eli 7 % vähem- 8532: 18 milj. markkaa. Vuotta aiemmin oli tuonti- män kuin edellisenä vuonna. Kertomusvuoden 8533: maksuja kannettu 19 milj. markkaa. Tullien alusta alennettiin tasausveroprosentteja ja ne 8534: suhde tuontiin eri maaryhmittymissä oli: vaihtelivat 1,0-4,6 prosenttiin. 8535: Arvopapereiden leimaveroa alennettiin 1,4 8536: prosentista 1 prosenttiin kauppahinnasta ja 8537: 1985 1986 1987 korotettiin kiinteistön lainhuutoleimaveroastei- 8538: kon markkarajoja kertomusvuoden alusta. 8539: EFTA ·················· 0,0 0,0 0,0 8540: EEC (ilman Espanjaa) .... 0,0 0,0 0,0 8541: Yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen 8542: Espanja ................. 3,5 4,3 5,0 notaarin toimituskirjojen leimaverosta luovut- 8543: SNTL ·················· 0,0 0,0 0,0 tiin 1.5.1987. Lokakuun alusta korotettiin pas- 8544: KEVSOS ··············· 0,0 sien leimaveroa ja otettiin käyttöön 10 vuoden 8545: Normaalitulli ............ 7,6 7,6 8,1 8546: passi. Rahalaitoksen perustamiseen Oikeutta- 8547: Koko tuonti ············ 1,0 1,2 1,3 van luvan ja eräiden rekisteriotteiden leimave- 8548: roa korotettiin syyskuun alusta (liite 3). Leima- 8549: veroa kertyi 3 474 milj. markkaa eli 4 % edel- 8550: Tullivapaan tuonnin osuus koko tuonnin lisvuotista enemmän. 8551: 8552: 8553: 8554: 8555: 15. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 8556: 1985 1986 1987 Muutos 8557: 1987/86 8558: miljoonaa markkaa % 8559: 8560: Tuontitullit ................................................... . 781 856 1 028 20 8561: Tuontimaksut ................................................ . 21 19 18 -5 8562: Tasausvero .................................................. . 840 907 847 -7 8563: Yhteensä ................................................... . 1 642 1 782 1 894 6 8564: 22 8565: 8566: Taksien ja ns. invalidiautojen autoveron pa- ajoneuvovero, elokuvavero, lästimaksut, erai- 8567: lautusten enimmäismääriä korotettiin 2 OJo. den maataloustuotteiden markkinoimismaksut 8568: Taksiautojen autoveron palautuksen enim- ja eräistä maataloustuotteista kannettavat ta- 8569: mäismäärä korotettiin 52 500 markkaan ja sausmaksut sekä maidon kiintiömaksu ja öljy- 8570: invalidiauton palautuksen enimmäismäärä jätemaksu. Varmuusvarastointimaksu kannet- 8571: 29 600 markkaan (906/86). tiin suoraan budjetin ulkopuoliseen varmuus- 8572: Oy Alko Ab:n valtiolle tulouttama ylijäämä varastorahastoon (891/85). Näiden perus- 8573: nousi kertomusvuonna 840 milj. markkaan eli temuutoksia on tarkasteltu liitteessä 3. Nämä 8574: 14 OJo suuremmaksi kuin vuonna 1986. Osal- "muut verot ja veronluonteiset tulot" tuottivat 8575: taan Alkon tulokseen on vaikuttanut alkoholi- kertomusvuonna 8 OJo enemmän kuin vuotta 8576: juomien hintojen korotus. aiemmin ja niitä kertyi yhteensä 9 358 milj. 8577: Kertomusvuoden alussa ryhdyttiin kanta- markkaa. Varmuusvarastointimaksua kertyi 8578: maan jäteöljymaksua 15 p voiteluöljykilolta 265 milj. markkaa eli 2 Yz OJo edellisvuotista 8579: (894/86). Maidon väliaikainen kiintiömaksu enemmän, ja eräiden maataloustuotteiden 8580: nousi 205 penniin kiintiön ylittävältä maitolit- markkinoimismaksua 35 milj. markkaa. Maa- 8581: ralta (622/86). taloustuotteista kannettavat tasausmaksut li- 8582: Leimaveron, auto- ja moottoripyöräveron ja sääntyivät pari prosenttia ja niitä kertyi 142 8583: Oy Alko Ab:n ylijäämän lisäksi muita veroja milj. markkaa. 8584: ja veronluonteisia tuloja olivat mm. moottori- 8585: 8586: 8587: 16. Muut verot ja veronluontaiset tulot 8588: 1985 1986 1987 Muutos 8589: 1987/86 8590: miljoonaa markkaa o/o 8591: 8592: Leimavero ................................................... . 2 755 3 335 3 474 4 8593: Auto- ja moottoripyörävero ................................... . 2 864 3 451 3 933 14 8594: Moottoriajoneuvovero ........................................ . 490 547 620 13 8595: Työnantajan lapsilisämaksu ................................... . 671 4 8596: Oy Alko Ab:n ylijäämä ........................................ . 680 735 840 14 8597: Muut ........................................................ . 546 581 491 -15 8598: Yhteensä .............................•...................... 8 006 8 653 9 358 8 8599: 8600: 8601: 8602: 8603: 4.5. Muut tulot 8604: Verot muodostavat valtiontalouden pääasial- hevoskilpailuissa saadusta tulosta, metsästys- 8605: lisen rahoituslähteen. Niiden osuus kaikista ja kalastusmaksut sekä viivästyskorot, jäämä- 8606: tuloista on kuitenkin viime vuosina supistunut. maksut ja veronlisäykset veronmaksun laimin- 8607: Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana osuus lyömisestä määräaikana. 8608: on ollut alle 80 OJo. Kertomusvuonna verojen Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisis- 8609: osuus kaikista tuloista aleni edelleen ja oli vain ta palveluksista kannetuista maksuista, finans- 8610: 73 OJo. Lainanoton osuus on vaihdellut vastak- sisijoituksista saaduista koroista ja osingoista 8611: kaissuuntaisesti niin, että veroilla ja lainoilla sekä valtion antamien lainojen koroista ja 8612: on rahoitettu vajaa 90 OJo valtion menoista. kuoletuksista. Palveluista kannettuja maksuja 8613: Muiden tulojen osuus on siten pysynyt runsaan ovat mm. terveydenhuollon tulot, tutkimus- ja 8614: kymmenen prosentin vaiheilla. Osa näistäkin tarkastustoiminnan tulot sekä erilaiset liiken- 8615: tuloista on eräänlaisia veroja - ja kansainväli- teeseen liittyvät maksut. Myös kuntien osuudet 8616: sessä vertailussa ne sisällytetäänkin veroihin - valtion hoitamista tehtävistä, kuten verotoimis- 8617: vaikkakaan niiden suorittaminen ei yksityisen tojen ja poliisilaitoksen menoista, paikallistei- 8618: kansalaisen osalta perustu "pakkoon". Tällai- den menoista yms. sisältyvät muihin tuloihin. 8619: sia ovat mm. valtion osuus vedonlyönnistä Valtio sai antamistaan lainoista kertomus- 8620: 23 8621: 8622: vuonna korkotuloja 1 410 milj. markkaa eli Korot obligaatioista ja talletuksista kasvoi- 8623: 1\12 OJo vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ko- vat 21 OJo. Lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 8624: rot asuntolainoista supistuivat 8\12 OJo; korko- 2 076 milj. markkaa ja niistä kertyi korkoa 8625: tuotto suhteessa lainakantaan kertomusvuoden yhteensä 794 milj. markkaa eli 23 OJo edellis- 8626: alussa laski hieman ja oli 3,1 OJo. Korkokerty- vuotista enemmän. Lyhytaikaisista valuutta- 8627: mä supistui asuntolainakannan kasvusta huoli- määräisistä sijoituksista valtio sai korkotuloja 8628: matta siksi, että eräitä korkoja alennettiin ja yhteensä 16 milj. markkaa, josta 14 milj. 8629: vuokratalokorkojen maksua sai lykätä. Mui- markkaa kertyi valtion ulkomaisten lainojen 8630: den lainojen keskimääräinen tuotto oli 4, 7 OJo nostojen yhteydessä tehdyistä valuuttatalletuk- 8631: eli sama kuin vuonna 1986. Valtion liikelaitos- sista ja 2 milj. markkaa valtion investointira- 8632: ten rahoituskattet:t kasvoivat edellisen vuoden haston toimintaan liittyvistä valuuttatalletuk- 8633: virkamieslakon ~· madaltaman vertailutason sista. Valtio sai lyhytaikaisesti sijoittamilleen 8634: vuoksi kertomusvuonna 16 OJo, ja niitä oli varoille korkoa 9,1 OJo. 8635: 2 257 milj. markkaa. Obligaatioista saadut korkotulot pysyivät lä- 8636: Valtion myöntämiä lainoja maksettiin kerto- hes ennallaan. Osinkotulot, joita vuosina 1985 8637: musvuonna takaisin 2 482 milj. markkaa eli ja 1986 kertyi 179 milj. markkaa ja 290 milj. 8638: 12 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuon- markkaa, nousivat 370 milj. markkaan. 8639: na 1986 kasvu oli ollut 7 OJo. Takaisin makse- Saadut osingot merkitsivät keskimäärin 7,0 8640: tuista lainoista 1 341 milj. markkaa oli asunto- prosentin tuottoa budjettivaroin rahoitetulle 8641: lainoja, mikä vastasi 5,7 OJo asuntolainojen valtionyhtiöiden osakepääomalle. Vuonna 8642: kannasta kertomusvuoden alussa. Loppuosa 1986 vastaava tuotto oli 6,2 OJo. Muut kuin 8643: lainojen takaisinmaksuista jakautui lähinnä verotulot ja lainanotto olivat kertomusvuonna 8644: maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden ja yhteensä 14 872 milj. markkaa, mikä merkitsi 8645: muiden elinkeinojen osalle. Näiden valtiolta 9 OJo suurempia tuloja kuin edellisenä vuonna. 8646: saamista lainoista pääosa on annettu maatila- 8647: talouden kehittämisrahaston ja valtion inves- 8648: tointirahaston kautta. 8649: 8650: 8651: 17. Muut tulot 8652: 1985 1986 1987 Muutos 8653: 1987/86 8654: miljoonaa markkaa % 8655: Sekalaiset tulot .............................................. . 6 110 6950 7 442 7 8656: - osuus veikkausvoittovaroista 1 ) •..••••••••.••••••.••••.•••.•• 1 117 1 150 1 390 21 8657: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä määräaika- 8658: na ....................................................... . 247 242 256 6 8659: - valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit ................... . 47 41 54 32 8660: - muut ..................................................... . 4699 5 517 5 741 4 8661: Korko- ja osinkotulot ja osuus valtion rahalaitosten voitosta ...... . 2 341 2 478 2 692 9 8662: Valtion liikelaitosten käyttötalouden rahoituskatteet ............. . 1 964 1 953 2 257 16 8663: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................... . 2 071 2209 2 482 12 8664: Yhteensä ................................................... . 12 486 13 590 14 872 9 8665: 8666: 1 8667: ) Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta 8668: tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 8669: 24 8670: 8671: 8672: 8673: 8674: 5. VALTION MENOT 8675: Vuoden 1987 varsinaisen tulo- ja menoar- Kuvio 8. Kokonaistuotannon ja valtion menojen 8676: muutokset kiintein hinnoin 8677: vion menot olivat 9,5 UJo suuremmat kuin vuo- 8678: den 1986 budjetissa. Kasvu oli nopeutumassa % 8679: 8,----------------------------------- 8680: edellisvuotisesta. Vuonna 1987 annettiin kolme 8681: lisämenoarviota, jotka yhteensä olivat 5,8 % 8682: varsinaisesta budjetista. Toiseen lisämenoarvi- 8683: oon otettiin ainoastaan siirto valtion suhdanne- 6 8684: rahastoon, 900 milj. markkaa. Ilman tätä siir- 8685: toa lisäbudjettien menot olivat 5 % varsinai- 8686: sesta budjetista eli suhteellisesti yhtä paljon 8687: kuin vuonna 1986. 4 8688: Ensimmäiseen lisäbudjettiin merkittiin mää- 8689: rärahojen lisäyksiä nettomääräisesti 2,3 mrd 8690: markkaa. Tästä 1,3 mrd markkaa oli ulkomai- 8691: sen velan ennenaikaisia kuoletuksia. Muita 2 8692: 8693: suurempia lisämenoja olivat valtionyhtiöiden 8694: osakehankinnat sekä eräät maatalouden hinta- 8695: tukimenot. 0 8696: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987* 8697: Kolmanteen lisäbudjettiin otettiin lisämäärä- 8698: rahoja nettomääräisesti 3,3 mrd markkaa. Kun 8699: menojen vähennyksiä merkittiin 0,5 mrd mark- • 8700: Bruttokansantuote 8701: markkinahintaan 8702: 0 ilman 8703: Valtiontalouden kassamenot 8704: kuoletoksia 8705: kaa, menojen bruttolisäys oli 3,8 mrd mark- 8706: kaa. Poikkeuksellisen paljon lisämäärärahoja 8707: tarvittiin kuntien valtionapuihin erityisesti ter- 8708: veydenhuoltoon, peruskouluille ja ammatti- 8709: opetukseen, sosiaalipalveluihin sekä toimeentu- 13,5 % ja reaalisesti 8,5 %. Suhdannerahasto- 8710: loturvan kustannuksiin. Muita lisämääräraho- siirto lisäsi kasvua lähes prosenttiyksiköllä. 8711: jen kohteita olivat mm. maataloustuotteiden Valtiontalouden kassamenot kasvoivat vas- 8712: vientituki ja satovahinkokorvaukset, elä- taavasti käyvin hinnoin 11,5 UJo ja kiintein 8713: kevakuutus ja valtionrautateiden alijäämä. hinnoin 6,5 %. Valtiontalouden menoihin lue- 8714: Vuodelle 1987 budjetoidut menot olivat yh- taan budjettitalouden menojen lisäksi budjetin 8715: teensä runsas 10 % suuremmat kuin vuonna ulkopuolisten rahastojen menot. Vuonna 1987 8716: 1986. rahastojen menot ilman kuoletuksia olivat 2, 1 8717: mrd markkaa, ja ne supistuivat lähes kolman- 8718: Tilinpäätöksen menot olivat 836 milj. mark- neksen. 8719: kaa pienemmät kuin budjetoidut menot. Ar- Jälkikäteen tarkasteltuna valtion menojen 8720: viomäärärahojen ylitykset olivat 625 milj. toteutunutta kasvua vuonna 1987 voidaan pi- 8721: markkaa, mutta määrärahoja säästyi lisäbudje- tää suhdannekehitykseen nähden liian nope- 8722: teissa jo huomioon otettujen säästöjen lisäksi ana. On kuitenkin huomattava, että osa kas- 8723: 1 461 milj. markkaa. vusta aiheutui satunnaistekijöistä, kuten la- 8724: Budjettitalouden kassamenot jäivät 914 milj. koista vuonna 1986, jotka alensivat vertailuta- 8725: markkaa tilinpäätöstä pienemmiksi, mikä ai- soa ja siirsivät menojen maksatuksia kertomus- 8726: heutui mm. siirrettyjen määrärahojen kannan vuoteen. Vuoden 1987 menokehityksestä ei 8727: kasvusta (liite 2). Budjettitalouden kassamenot smansä siten aiheutune menoja seuraavina 8728: ilman kuoletuksia kasvoivat nimellisesti vuosina lisääviä paineita. 8729: 25 8730: 8731: 18. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1987 8732: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassalas- 8733: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä kelma 1) 8734: arvioksi vähennykset 8735: miljoonaa markkaa 8736: 8737: 21 Pl Tasavallan Presidentti ........... 11 10 10 10 10 8738: 22 Pl Eduskunta ...................... 145 146 3 149 145 139 8739: 23 Pl Valtioneuvosto ................. 115 115 3 118 115 111 8740: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ............. 2659 2 674 118 2 792 2 736 2 615 8741: 25 Pl Oikeusministeriö ................ 1 331 1 332 23 1 356 1 368 1 385 8742: 26 Pl Sisäasiainministeriö ............. 3 232 3258 66 3 323 3 357 3 319 8743: 27 Pl Puolustusministeriö ............. 5 655 5 683 111 5 794 5 816 6 078 8744: 28 Pl Valtiovarainministeriö ........... 8 887 8 887 1 371 10 258 10 204 10 006 8745: 29 Pl Opetusministeriö ................ 17 628 17 745 723 18 468 18 444 18 408 8746: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö .... 8 847 8 860 498 9 358 9 110 8 947 8747: 31 Pl Liikenneministeriö ............... 8 718 8 781 404 9 185 9 146 9 139 8748: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ... 4204 4 214 588 4 801 4 696 4 357 8749: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ..... 27 412 28 553 1 233 29 786 29 621 29 613 8750: 34 Pl Työvoimaministeriö ............. 2858 2 874 110 2 984 2 869 2 742 8751: 35 Pl Ympäristöministeriö ............. 4350 4454 14 4 469 4 364 4 219 8752: 36 Pl Valtionvelka .................... 13 472 13 472 1 217 14 689 14 703 14 703 8753: Yhteensä ............................ 109524 111 058 6 482 117 540 116 704 115 790 8754: 8755: 8756: 'l liman varastojen muutoksia. 8757: 8758: 8759: 8760: 8761: 5 .1. Valtion menot tehtävien mukaan 8762: Valtion menojen tehtävittäistä kehitystä tar- Lähes puolet, 45 OJo, valtion menoista voidaan 8763: kastellaan tässä luvussa kassamenojen pohjalta katsoa suuntautuvan kotitalouksille suoraan 8764: kuten aiemminkin. Budjetin menolaji- ja tehtä- tulonsiirtoina tai palvelusten muodossa. Näi- 8765: väluokitukset, joihin kassalaskelmat perus- den menojen kasvu oli kertomusvuonna selväs- 8766: tuvat, säilyivät kertomusvuonna lähes ennal- ti keskimääräistä nopeampi. Vajaa neljännes 8767: laan. Päällekkäisyyksien vähentämiseksi tässä menoista kohdistuu lähinnä elinkeinoille, näi- 8768: kertomuksessa on edelleen pyritty vähentä- den kasvu oli nimellisesti viitisen prosenttia. 8769: mään sellaisia selostuksia, jotka ovat saatavis- Hallinnon, järjestys- ja turvallisuus- sekä 8770: sa muista kertomuksista. Esimerkiksi kerto- maanpuolustustehtävien menojen osuus oli 8771: muksessa hallituksen toimenpiteistä on esitetty 14 OJo. Loput menoista olivat valtionvelan hoi- 8772: runsaasti erilaisia toiminnan laajuutta kuvaa- tomenoja sekä eläkemenoja, joita ei voida 8773: via tietoja sekä selostettu mm. lainsäädännön kohdistaa erikseen tiettyihin tehtäväryhmiin. 8774: muutokset. Käsillä olevassa kertomuksessa Velanhoitomenot vähenivät, mikä johtui osit- 8775: pääpaino pyritään kohdistamaan varainkäytön tain ennenaikaisten kuoletusten supistumisesta. 8776: kuvaamiseen käyttäen apuna taulukoita ja ku- Tehtäväkokonaisuuksien mukainen menora- 8777: vioita. Lisäksi kertomuksessa on varsin laaja ja kenne on muuttunut 1980-luvulla siten, että 8778: seikkaperäinen tilasto-osa liitteenä. elinkeinoille suuntautuvien menojen osuus on 8779: Valtion menokehitys tehtäväkokonaisuuksit- selvästi pienentynyt, "muiden menojen" osuus 8780: tain ryhmiteltynä on esitetty taulukossa 19. sen sijaan on kasvanut. 8781: 8782: 8783: 8784: 8785: 4 38l002H 8786: 26 8787: 8788: 19. Valtiontalouden kassamenot 8789: Tehtäväkokonaisuus 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, % 8790: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 8791: 8792: Yleiset tehtävät ....................................... . 13 469 14 547 16 861 16 10 8793: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ........................ . 43956 46 320 52 868 14 9 8794: Elinkeinojen edistäminen ............................... . 23 543 25 212 26 427 5 1 8795: Muut menot .......................................... . 16 437 19 745 20 134 2 -1 8796: 8797: Yhteensä 97 404 105 822 116 289 10 5 8798: 8799: 8800: 8801: 8802: Kuvio 9. Valtiontalouden menot, prosentteina brut- pumenojen tuntuvasta lisääntymisestä, osittain 8803: tokansantuotteesta myös vuoden 1986 virkamieslakosta. Lakon 8804: % 8805: vuoksi palkkausmenoja säästyi vuonna 1986, 8806: 30 ,--------------------=~~-------=~~ mikä suurensi prosentuaalista kasvua. 8807: Yleisen hallinnon laajimpia tehtäväryhmiä 8808: ruenoilla mitattuna ovat valtiovarainhallinto, 8809: kansainvälinen kehitysyhteistyö sekä "muu 8810: yleinen hallinto". Viimeksi mainittu sisältää 8811: mm_ rakennushallinnon. Valtiovarainhal/innon 8812: menojen neljänneksen niroelliskasvuun vaikutti 8813: osaltaan virkamieslakko alentamalla menoja 8814: vuonna 1986. Verohallinnon henkilöstön mää- 8815: rä lisääntyi myös jonkin verran_ Ulkoasiainhoi- 8816: don menojen nimellinen kasvu oli 13 %. Kan- 8817: sainväliseen kehitysyhteistyöhön käytettiin va- 8818: roja nimellisesti 46 % enemmän kuin vuonna 8819: 1986_ Varsinaisen kehitysavun maksatukset oli- 8820: vat 1 931 milj_ markkaa, ja sen suhde brutto- 8821: 1982 1986 1987* kansantuotteeseen kohosi 0, 51 prosenttiin. 8822: Hallitus antaa kehitysyhteistyöstä erillisen ker- 8823: A kotitalouksia palvelevat tehtävät tomuksen. 8824: B elinkeinojen edistäminen Yleisen hallinnon menojen reaalinen 1) kehi- 8825: C yleiset tehtävät tys tehtäväryhmittäin oli seuraava: 8826: D muut menot 8827: 8828: Määrän muutos 8829: 1987/86 8830: % 8831: 5 .1.1. Yleiset tehtävät 8832: Ylin päätöksenteko ...................• 9 8833: Valtiovarsinhallinto .................... . 19 8834: Hallintoon, järjestykseen ja turvallisuuteen Ulkoasiainhallinto .................... . 7 8835: sekä maanpuolustukseen käytettyjen valtion Kansainvälinen kehitysyhteistyö ....... . 38 8836: Muu yleinen hallinto .................. . 5 8837: menojen reaalikasvu vuonna 1987 oli lähes 8838: 10 Olo (taulukko 20). Yhteensä ........................... . 18 8839: 8840: 8841: 8842: Yleinen hallinto Il Deflaattorina on käytetty tässä sekä jäljempänä 8843: esitettävissä vastaavissa asetelmissa ao. tehtäväalueen 8844: keskimääräistä hintojen muutosta. Tilastokeskus laskee 8845: Yleisen hallinnon menot kasvoivat kiintein julkisten menojen hintaindeksijärjestelmän puitteissa 8846: hinnoin 18 %. Nopea kasvu aiheutui kehitysa- hintaindeksit menolajien lisäksi vain tehtäväaluetasolla. 8847: 27 8848: 8849: 20. Yleisten tehtävien kassamenot 8850: 8851: Tehtäväalue 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, % 8852: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 8853: 8854: Yleinen hallinto ........................................ . 4 999 5 344 6 626 24 18 8855: Yleinen järjestys ja turvallisuus .......................... . 3284 3 483 3 881 12 4 8856: Maanpuolustus ........................................ . 5 186 5 740 6 354 11 5 8857: Yhteensä ............................................ . 13 489 14 547 16 861 16 10 8858: 8859: 8860: 8861: 8862: Yleinen järjestys ja turvallisuus Tehtäväalueen menojen reaalinen kehitys oli 8863: seuraava: 8864: Tehtäväalueella nopeimmin kasvoivat hal- 8865: linto- sekä palo- ja pelastustoimen menot. 8866: Kertomusvuoden alusta tuli kunnan muun 8867: Määrän muutos 8868: palo- ja pelastustoimen käyttökustannuksiin 1987/86 8869: myönnettävän valtionosuuden piiriin yhteensä % 8870: 19 uutta kuntaa, jolloin valtionosuutta sai 434 Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 8871: kantokykyluokkiin 1-7 kuuluvaa kuntaa. Poliisitoimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 8872: Aluehälytyskeskuksen käyttökustannuksiin sai- Oikeudenkäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 8873: vat valtionosuutta kaikki kunnat lukuun otta- Vankainhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 8874: Palo- ja pelastustoimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 8875: matta Helsinkiä, jossa keskuksen rakentamista Rajojen vartiointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 8876: edelleen jatkettiin. Valtionosuutta palo- ja pe- 8877: lastustoimeen maksettiin 187 milj. markkaa ja Yhteensä............................ 4 8878: aluehälytyskeskuksille 26 milj. markkaa. 8879: Poliisin ja rajavartiolaitoksen tehtävät pysyi- 8880: vät pääpiirteittäin ennallaan. Poliisiin perus- 8881: tettiin yhteensä 85 uutta virkaa tai tointa. Maanpuolustus 8882: Oikeudenkäytön menot kasvoivat nimellises- 8883: ti 12 OJo ja reaalisesti noin 5 OJo. Tuomiois- Maanpuolustusmenot kaikkiaan kasvoivat 8884: tuimiin saapuneiden asioiden määrä kasvoi reaalisesti noin 5 OJo. Maanpuolustusmenojen 8885: edelleen kokonaisuudessaan hieman. Erityisen vuosittaisiin muutoksiin vaikuttaa tuntuvasti 8886: paljon lisääntyivät hakemusasioissa maksamis- kalustohankintojen maksatusten ajoittuminen. 8887: määräysasiat, mikä on seurausta luottokaupan Kertomusvuonna maksettiin huomattavia vuo- 8888: lisääntymisestä. Erityistuomioistuimissa aikai- delta 1986 siirtyneitä eriä, ja kalustohankinta- 8889: sempaa nopeammin lisääntyivät liikevaihto- menot lisääntyivätkin nimellisesti yli viidennek- 8890: vero-oikeuteen ja vakuutusoikeuteen tuotujen sen ja reaalisesti noin 16 OJo. 8891: juttujen määrät. Ratkaisemattomina siirtynei- Taloudellinen maanpuolustus käsittää var- 8892: den asioiden määrä pysyi jotakuinkin ennal- muusvarastoinnin. Varmuusvarastointihankin- 8893: laan; vähäistä jutturuuhkaa oli kuitenkin vielä nat rahoitetaan varmuusvarastointimaksuin, 8894: eräissä tuomioistuimissa. Yleisen oikeusaputoi- jotka vuodesta 1986 lähtien on tuloutettu suo- 8895: minnan piirissä oli kertomusvuoden lopussa raan varmuusvarastorahastoon. Maksuja ja 8896: 91 OJo kaikista kunnista ja 97 OJo väestöstä. muita tuloja kertyi 266 milj. markkaa vuonna 8897: Maksuttoman oikeudenkäynnin menot kasvoi- 1987, jotka käytettiin pääosin polttonesteiden 8898: vat viitisentoista prosenttia. hankintoihin. 8899: Vankeinhoidon menot kasvoivat jonkin ver- 8900: ran nopeammin kuin tehtäväalueen menot kes- Sotilaallisen maanpuolustuksen menot olivat 8901: kimäärin. Vankien keskimäärä väheni edelleen 5 918 milj. markkaa eli 1,5 OJo bruttokansan- 8902: hieman ja oli 4 175. Vankeinhoitolaitoksen tuotteesta; suhdeluku on pysynyt useita vuosia 8903: tulot kasvoivat lähes kymmeneksen, tulot kat- suunnilleen ennallaan. Varusmiehiä koulutet- 8904: toivat viidenneksen kaikista tehtäväryhmän tiin 33 000 ja reservin kertausharjoituksiin kut- 8905: menoista. suttiin 45 500 reserviläistä. Asevelvollisten yllä- 8906: 28 8907: 8908: pitomenot olivat yhteensä 587 milj. markkaa, 5 .1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtä- 8909: reaalinen kasvu oli noin 3 OJo. Puolustusvoi- vät 8910: mien kaluston hankkimiseen käytettiin kaik- 8911: kiaan 1 877 milj. markkaa, josta perushankin- 8912: toihin 1 181 milj. markkaa ja varustuksen Pääasiassa kotitalouksille suorina tulonsiir- 8913: uusintaan 663 milj. markkaa. toina tai palvelusten muodossa suuntautuvat 8914: Puolustuslaitoksen kiinteistömenot olivat valtion menot kasvoivat vuonna 1987 noin 8915: yhteensä 615 milj. markkaa, lisäys oli reaalises- 14 %, reaalikasvu oli 9 %. Tämä tehtäväkoko- 8916: ti noin 3 OJo. naisuus kattaa lähes puolet kaikista valtion 8917: Tehtäväryhmittäinen menokehitys oli seu- menoista. Sosiaaliturvan sekä asumisen edistä- 8918: raava: miseen ja ympäristöön liittyvien tehtävien hoi- 8919: toon käytetyt valtion varat lisääntyivät no- 8920: peimmin. Kasvuprosenttia suurensivat tosin 8921: Määrän muutos 8922: 1987/86 8923: etenkin asumisen edistämisessä lakot vuonna 8924: o/o 1986, jotka siirsivät rakennustöitä ja mm. 8925: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 8926: asuntolainojen maksatuksia vuoteen 1987. 8927: Sotilaallinen maanpuolustus . . . . . . . . . . . 6 8928: Taloudellinen maanpuolustus . . . . . . . . . . -16 8929: 8930: Yhteensä............................ 5 8931: 8932: 8933: 8934: 21. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot 8935: 8936: Tehtäväalue 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, o/o 8937: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 8938: 8939: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................... . 15 113 16 348 18 439 13 8 8940: Terveydenhuolto ...................................... . 8 241 8 508 9 488 12 6 8941: Sosiaaliturva .......................................... . 16 657 17 412 20 221 16 11 8942: Asuminen ja ympäristö ................................ . 3 945 4 052 4 720 16 12 8943: 8944: Yhteensä ............................................ . 43 956 46 320 52 868 14 9 8945: 8946: 8947: 8948: Kuvio 10. Kotitalouksia palvelevien tehtävien me- Opetus, tiede ja kulttuuri 8949: not, prosentteina bruttokansantuotteesta 8950: % 8951: Tehtäväalueen menot lisääntyivät reaalisesti 8952: lähes 8 OJo. Tuntuvimmin kasvoivat korkeakou- 8953: lujen, ammattiopetuksen ja yleisen tutkimuk- 8954: sen menot, ts. niillä alueilla, joiden katsotaan 8955: vaikuttavan keskeisesti kansantalouden reaali- 8956: seen kilpailukykyyn. Kuitenkin myös yleissivis- 8957: tävän opetuksen menojen reaalikasvu oli selvä. 8958: Taiteen tuen maksatukset nousivat lähinnä 8959: ajoitustekijöiden vuoksi poikkeuksellisen pal- 8960: jon; nämä sisältyvät erään "muut". 8961: 8962: Määrän muutos 8963: 1987/86 8964: o/o 8965: 8966: Hallinto ............................. . 9 8967: 1982 1986 1987* Yleissivistävä opetus ................. . 6 8968: Ammattiopetus ...................... . 10 8969: Korkeakouluopetus .................. . 11 8970: A opetus, tiede ja kulttuuri 8971: sosiaaliturva 8972: Aikuiskoulutus ....................... . -1 8973: B 8974: Opintotuki ........................... . 3 8975: c terveydenhuolto 8976: Yleinen tutkimus ..................... . 9 8977: D asuminen ja ympäristö 8978: Muut ................................ . 14 8979: Yhteensä............................ 8 8980: 29 8981: 8982: Yleissivistävään opetukseen käytetään lähes kaisesti tuli voimaan myös laki ammattikasva- 8983: puolet valtion varsinaisista opetusmenoista. tushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta. 8984: Peruskouluasteen oppilasmäärä lisääntyi edel- Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa- 8985: leen hieman ja oli 566 700. Lukioiden oppilas- noa jatkettiin. Vuoden loppuun mennessä oli 8986: määrä sen sijaan väheni. Oppilaskohtaiset perustettu 24 kaikkiaan 25 perustettavasta pe- 8987: käyttömenot lisääntyivät peruskoulussa ennak- ruslinjasta. Ammattikasvatushallituksen alais- 8988: koarvioiden mukaan 8 OJo ja lukiossa vastaa- ten oppilaitosten määrä kasvoi kahdeksalla. 8989: vasti 12 %. Valtionosuudet näihin kasvoivat Kehittämislain piiriin kuuluvassa ammatillises- 8990: vastaavasti. sa peruskoulutuksessa oli lähes 70 000 aloitus- 8991: Ammattiopetukseen käytetyt valtion varat paikkaa, joista väliaikaisessa koulutuksessa oli 8992: vuonna 1987 kasvoivat nimellisesti yli 15 %ja noin 5 000. Ylioppilaspohjaista koulutusta on 8993: reaalisestikin siten kymmeneksen. Ammatillis- lisätty voimakkaasti koko 1980-luvun ajan. 8994: ten oppilaitosten lainsäädännön kokonais- Vuonna 1987 oli keskiasteen ammatillisessa 8995: uudistus käynnistettiin 1.8.1987 voimaan tul- koulutuksessa 20 500 ylioppilaspohjaista aloi- 8996: leella lailla ammatillisista oppilaitoksista ja eri tuspaikkaa. 8997: oppilaitoksia koskevilla asetuksilla. Samanai- 8998: 8999: 9000: 22. Eräiden ammatillisten oppilaitosten oppilaat ja opettajat vuonna 1987 9001: 9002: Opiskelijoita Opettajia 9003: yhteensä (päätoimiset) 9004: 9005: Ammattioppilaitokset ....................................................... . 43 900 4 910 9006: Maatalousalan oppilaitokset ................................................. . 5 780 720 9007: Metsä- ja puutalousoppilaitokset ............................................ . 2 790 760" 1 9008: Teknilliset oppilaitokset ..................................................... . 18 440 1 010 9009: Kauppaoppilaitokset ........................................................ . 31 720 2 210 9010: Koti- ja laitostalousoppilaitokset ...... , ...................................... . 5 570 600 9011: Terveydenhuolto-oppilaitokset .............................................. . 15 540 1 330 9012: 9013: a) Ml. muut kuin päätoimiset opettajat. 9014: 9015: 9016: 9017: Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettiin osa menoista on palkkauksia. Käyttömenot 9018: vuonna 1987 yhteensä 63 200 tutkintoa. Tut- opiskelijaa kohti kaikissa yliopistoissa ja kor- 9019: kintojen määrä väheni noin 2 %, mihin vaikut- keakouluissa olivat keskimäärin 27 500 mark- 9020: ti lähinnä keskiasteen koulunuudistuksesta joh- kaa. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimusväli- 9021: tunut koulutusaikojen pidentyminen. Amma- neiden ja kaluston hankintaan käytetyt varat 9022: tillisissa oppilaitoksissa oli vuonna 1987 oppi- kasvoivat nimellisesti 23 % ja talonrakennusin- 9023: laita vakinaisessa koulutuksessa 138 380 ja vä- vestointeihin osoitetut varat kasvoivat 18 %. 9024: liaikaisessa koulutuksessa lisäksi lähes 12 500 Bruttokansantuotteeseen verrattuna korkea- 9025: oppilasta. Oppilasmäärä kasvoi hieman. koulumenot olivat suhteellisesti suurimmillaan 9026: Korkeakouluopetukseen käytetyt valtion va- vuonna 1976 ja vastasivat 0, 75 prosenttia kan- 9027: rat olivat vuonna 1987 kaikkiaan 2, 7 mrd santuotteesta. Vastaava suhdeluku vuonna 9028: markkaa ja niiden nimelliskasvu 15 %. Valta- 1987 oli 0,69 %. 9029: 9030: 9031: 9032: 9033: 23. Korkeakoululaitoksen opiskelijat. opettajat ja tutkinnot 9034: 1985 1986 1987 9035: 9036: Uusia opiskelijoita ................................................... . 12 800 13 330 14 528 9037: Opiskelijoita yhteensä ................................................ . 90400 93 850 97 672 9038: Suoritettuja tutkintoja ............................................... . 9 700 9 070 10 036 9039: Opettajia ........................................................... . 7 170 7 460 - 7 538 9040: 30 9041: 9042: Korkeakoulujen kehittäminen perustuu kor- Valtion toimeentuloturvamenot ovat paa- 9043: keakoululaitoksen kehittämisestä vuosina asiassa suoria tulonsiirtoja kotitalouksille sekä 9044: 1988-1996 annettuun lakiin ja valtioneuvos- lisäksi rahoitusosuuksia Kansaneläkelaitokselle 9045: ton 25.9.1986 tekemään päätökseen korkea- ja muille vakuutuslaitoksille. 9046: koululaitoksen kehittämisestä vuosina 1988- Lapsilisiä korotettiin vuoden 1987 lokakuun 9047: 1991 sekä valtioneuvoston vahvistamaan kor- alusta lukien kahdesta ensimmäisestä lapsesta 9048: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmaan 3 Olo ja muista 10 Olo. Alle 3-vuotiaiden lapsili- 9049: vuosiksi 1987-1992. Lain mukaan korkeakou- sän korotus oli 3 Olo. Korotusten jälkeen lapsi- 9050: lujen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan var- lisä vaihteli lapsen järjestysluvusta riippuen 9051: mistamiseksi korotetaan korkeakoululaitoksen 2 236 markasta 5 256 markkaan vuositasolla. 9052: valtion tulo- ja menoarviossa osoitettujen mää- Alle 3-vuotiaille maksettiin lisäksi lapsilisään 9053: rärahojen yhteismäärää vuosina 1987-1996 korotus, joka oli 1 284 markkaa vuodessa. 9054: vuosittain vähintään kustannustason nousua Lapsilisää saavien lasten määrä lisääntyi asteit- 9055: vastaavasti. Kohdennettaessa määrärahojen li- tain vuoden aikana noin 44 OOO:lla 1.10.1986 9056: säystä otetaan erityisesti huomioon tutkimuk- voimaan tulleen lapsilisän maksukauden piden- 9057: sen ja tutkijakoulutuksen tarpeet sekä saavute- tämisen vuoksi. Lapsilisää maksettiin kaik- 9058: tut tulokset. kiaan 2 795 milj. markkaa. Äitiysavustusta 9059: Aikuiskoulutuksen menot jäivät reaalisesti korotettiin 1.3.1987 lukien 550 markasta 580 9060: suunnilleen ennalleen. Menojen kasvua hillitsi markkaan. Äitiysavustuksia maksettiin kaik- 9061: osaltaan työllisyyskurssilaisten määrän vähene- kiaan 41 milj. markkaa. Valtionosuus kunnille 9062: minen yli 1 OOO:lla hengellä 26 OOO:een. lasten kotihoidon tukemiseen kasvoi voimak- 9063: Valtion opintotukimenot olivat kaikkiaan kaasti. Ennakkoja ja loppueriä maksettiin yh- 9064: 956 milj. markkaa, josta opintorahamenoja teensä 346 milj. markkaa eli lähes kaksi kertaa 9065: 726 milj. markkaa. Opintotuki lisääntyi reaali- niin paljon kuin vuonna 1986. Kuitenkin bud- 9066: sesti noin 2 Olo. Opintorahan saajia oli 229 000 jettiin alunperin varattuja määrärahoja jäi 9067: ja opintolainatakauksen saajia 137 600. Opin- käyttämättä. 9068: toraha oli keskimäärin 3 035 markkaa ja opin- 9069: tolaina 9 430 markkaa saajaa kohden. Lapsili- Vuoden 1987 aikana maksettiin perhe-eläk- 9070: sälain muutos alensi opintorahan saajien luku- keitä 243 milj. markkaa eli noin 8 Olo vähem- 9071: määrää noin 15 OOO:lla. Kolmivuotinen aikuis- män kuin edellisenä vuonna. Vähennys johtui 9072: opintotuen kokeilu käynnistyi 1. 7.1987, ja ai- eläkekannan pienenemisestä. Tämä puolestaan 9073: kuisopintorahaa maksettiin yhteensä vajaa 12 aiheutuu muiden muassa työeläkejärjestelmän 9074: milj. markkaa noin 2 700:lle henkilölle. perhe-eläkemenojen kasvusta. 9075: Valtion työttömyysturvamenot vuonna 1987 9076: olivat yhteensä 2 483 milj. mårkkaa, kasvu 9077: Sosiaaliturva edelliseen vuoteen verrattuna oli runsas 7 Olo. 9078: Pitkäaikaistyöttömien ja osa-aikatyötä teke- 9079: Valtion sosiaaliturvamenot lisääntyivät ni- vien korvaustasoa parannettiin mm. pidentä- 9080: mellisesti 16 Olo ja reaalisesti yli 10 Olo. Lähes mällä päivärahan maksuaikoja. Heinäkuun 9081: puolet reaalikasvusta aiheutui työnantajan so- alusta lukien perusturvaetuutta korotettiin 8 Olo 9082: siaaliturvamaksujen alentamisesta, mikä vas- 81 markkaan. Myös ns. lapsikorotuksia ja 9083: taavasti lisäsi valtion rahoitusosuuksia. Toi- tulorajoja tarkistettiin. Ansioturvan työttö- 9084: meentuloturvan menot kasvoivat tehtäväalueel- myyspäivärahoja maksettiin 2 038 milj. mark- 9085: la nopeimmin, mutta myös sosiaalipalvelujen kaa. Valtion osuus niistä oli 48 Olo, työnanta- 9086: menojen kasvu oli varsin huomattava. Tehtä- jien 47 Olo ja työntekijöiden 5 Olo. Valtion 9087: väryhmittäinen menokehitys oli seuraava: osuus työttömyyskassan jäsenille maksettavas- 9088: ta koulutustuesta oli noin 46 milj. markkaa. 9089: Määrän muutos Yhteensä valtion osuus vuoden 1987 ansiotur- 9090: 1987/86 van kustannuksista oli 1 032 milj. markkaa. 9091: % Ansioturvan mukainen keskimääräinen etuus 9092: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 oli 142,50 mk/päivä. Vuonna 1987 työttömyys- 9093: Toimeentuloturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 turvan perusturvan kokonaismenot olivat 9094: Sosiaalipalvelukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 406 milj. markkaa, jotka valtio maksaa ko- 9095: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 konaan. Perusturvan päivärahojen maksatuk- 9096: 31 9097: 9098: sesta huolehtivalle Kansaneläkelaitokselle mak- Muita suurimpia toimeentuloturvan meno- 9099: settiin ennakkona 1 429,5 milj. markkaa. eriä on kunnallinen toimeentuloturva. Valtion- 9100: Valtion ennakko-osuus sairausvakuutuksen osuutta loppuerineen maksettiin vuonna 1987 9101: kustannuksiin oli 1 469 milj. markkaa eli 45 OJo yhteensä 524 milj. markkaa, lisäys oli lähes 9102: suurempi kuin vuonna 1986. Valtion osuus kolmannes. Toimeentulotuen perusteita koro- 9103: päivä- ja vanhempainrahoista oli edelleen tettiin vuoden 1986 puolella tuntuvasti, lisäksi 9104: 13 % eli 598 milj. markkaa. Lisäksi valtio tuen hakijoiden määrä on viime vuosina lisään- 9105: maksoi ns. takuuosuutena 802 milj. markkaa. tynyt voimakkaasti. Toimeentulotukea myön- 9106: Maksettu ennakko oli siten hieman lopullisia nettiin kertomusvuonna 180 000 henkilölle tai 9107: kustannuksia pienempi. Sairausvakuutuksen perheelle. 9108: kokonaismenot vuonna 1987 olivat noin 8 063 Valtion menot sosiaalipalveluiden rahoitta- 9109: milj. markkaa, joten ne kasvoivat edellisvuo- miseen kasvoivat jälleen varsin paljon, reaali- 9110: desta runsas 8 %. Kokonaistuotot olivat noin sesti noin 8 %. Valtion sosiaalihuoltolaitosten 9111: 7 993 milj. markkaa, josta työnantajien mak- lukumäärä ja toiminnot pysyivät suunnilleen 9112: sut olivat 38 %, vakuutettujen maksut 42 %ja ennallaan. Valtaosan sosiaalipalveluista tuotta- 9113: loput 20 % valtion rahoitusosuutta. Työnanta- vat kunnat ja kuntainliitot. Valtionosuudet 9114: jien maksun alentamisen vuoksi valtion ta- palveluiden käyttökustannuksiin olivat yhteen- 9115: kuuosuus lähes kaksinkertaistui. sä 4 839 milj. markkaa, niroelliskasvu oli 9116: Kertomusvuonna valtio rahoitti edelleen 13 Yz o/o. Vuoden 1987 lopussa kunnissa ja 9117: noin 7 % kansaneläkkeiden lisäosamenoista, kuntainliitoissa toimi sosiaalihuollon ja eri pal- 9118: yhteensä 584 milj. markkaa. Takuukorvauksia veluiden tehtävissä yhteensä yli 91 900 henkeä. 9119: maksettiin lisäksi 650 milj. markkaa. Vuonna Raha-automaattiyhdistyksen tuotolla rahoi- 9120: 1986 takuukorvauksia ei maksettu lainkaan. tettiin yksityisten yhteisöjen järjestämiä sosiaa- 9121: Keskimääräinen kansaneläke nousi noin pro- lipalveluja yhteensä 345 milj. markalla. 9122: sentin. Kansaneläkkeensaajien lukumäärä nou- Sosiaalipalveluihin luetaan myös lomatoi- 9123: si 25 OOO:lla. Kansaneläkemenot olivat yhteen- minnan avustaminen, johon käytettiin 879 9124: sä 13,5 miljardia markkaa. milj. markkaa (ilman Raha-automaattiyhdis- 9125: Valtionosuudet maatalousyrittäj äeläkkeisiin tyksen varoja). Avustukset lisääntyivät reaali- 9126: olivat 1 266 milj. markkaa, merimieseläkkei- sesti yli kymmeneksen. Pääosa menoista on 9127: siin 67 milj. markkaa ja yrittäjäeläkkeisiin 316 maatalousyrittäjien vuosiloma- ja sijaisapulo- 9128: milj. markkaa. Näiden eläkkeiden saajien lu- mituksen kustannusten avustuksia. 9129: kumäärä kasvoi edelleen selvästi, 4-7 %. Elä- 9130: kemenot kasvoivat nimellisesti vastaavasti 12- 9131: 13 %. 9132: Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 1987 rin- Terveydenhuolto 9133: tamasotilaseläkkeitä, rintamalisiä ja rintama- 9134: sotilaseläkkeiden asumistukia yhteensä 801 Terveydenhuoltomenot kasvoivat kertomus- 9135: milj. markkaa. Lisäys edelliseen vuoteen oli vuonna jälleen varsin nopeasti. Vuonna 1986 9136: 14 %. Nämä etuudet maksetaan kokonaan val- menojen reaalikasvu pysähtyi tilapäisesti. Me- 9137: tion varoista. Rintamasotilaseläkkeensaajien nojen kasvu oli nopein terveydenhuoltoalan 9138: määrä väheni 29 %. Myös rintamaveteraanien tutkimuslaitosten tehtäväryhmässä, kuten ohei- 9139: varhaiseläkelaista aiheutuvat kustannukset sesta asetelmasta nähdään. Tutkimuslaitoksiin 9140: maksetaan kokonaan valtion varoista. Elä- kuuluvat mm. Kansanterveyslaitos, Lääkelabo- 9141: kemenot hoitokuluineen vähenivät noin 10 % ratorio ja Säteilyturvakeskus. 9142: ja olivat 227 milj. markkaa. Eläkkeensaajia oli 9143: vuoden 1987 päättyessä noin 7 750 eli viiden- 9144: nes vähemmän kun vuotta aiemmin. Määrän muutos 9145: Tapaturmavirasto maksoi sodista kärsimään 1987/86 9146: joutuneille korvauksia yhteensä 1 544 milj. % 9147: markkaa, noin kymmeneksen edellisvuotisia Tutkimuslaitokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 9148: enemmän. Korvaukset ovat pääosin TEL- Ympäristöterveydenhuolto . . . . . . . . . . . . . 6 9149: indeksiin sidottuja. Noin kolmannes menojen Kansanterveystyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 9150: Erikoissairaanhoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 9151: lisääntymisestä aiheutui invalidien sairaanhoi- 9152: don kustannusten korvausten tarkistamisesta. Yhteensä............................ 6 9153: 32 9154: 9155: Kansanterveystyötä toteutettiin voimassa tetty myös päiväsairaanhoitoa ja jaksottaista 9156: olevan valtakunnallisen suunnitelman mukai- vuodeosastohoitoa yhteistyössä sosiaalihuol- 9157: sesti. Erityisesti huomiota kiinnitettiin lääkin- lon, kotipalvelun ja vanhainkotitoiminnon 9158: nällisen kuntoutuksen järjestämiseen ja niiden kanssa. Järjestelmällinen hammashuolto laa- 9159: palvelujen järjestämiseen, jotka siirrettiin vuo- jennettiin vuonna 1961 syntyneisiin ja sitä nuo- 9160: den 1984 alusta invalidihuoltolain piiristä ter- rempiin. 9161: veydenhuollon tehtäväksi. Vaikeavammaisten Terveyskeskuksiin perustettiin vuonna 1987 9162: kuntoutus oli erityisenä painoalueena. Myös valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti 896 9163: pitkäaikaissairaanhoidon tehostaminen on uutta virkaa kansanterveystyöhön sekä työter- 9164: edelleen ollut kansanterveystyön keskeisenä ta- veyshuollon järjestämistä varten välttämättö- 9165: voitteena. Kotisairaanhoidon tukena on kehi- mät virat. 9166: 9167: 9168: 24. Terveyskeskusten henkilökunta 9169: 1985 1986 1987* 9170: 9171: Lääkärit ............................................................ . 3 287 3 548 3 645 9172: Hammaslääkärit ..................................................... . 1 964 2043 2 096 9173: Hoitohenkilökunta ................................................... . 21 775 23 775 24 663 9174: Muu henkilökunta ................................................... . 17 750 19 100 19 176 9175: Henkilökunta yhteensä ............................................ . 44 776 48 466 49 580 9176: 9177: 9178: 9179: Sairaansijojen määrä terveyskeskusten sai- olevien viiden sairaanhoitopiirin lisäksi on pää- 9180: raaloissa vuoden lopussa oli arviolta 23 000. tetty Etelä-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan 9181: Vanhusten osuus sairaansijojen käyttäjinä on sairaanhoitopiirien perustamisesta. Tuberku- 9182: edelleen lisääntynyt ja on nyt noin 87 UJo hoito- loosipiirit itsenäisinä organisaatioina lopettivat 9183: päivistä. toimintansa 1.1.1987 lukien, jolloin voimaan 9184: Kansanterveystyön käyttökustannuksiin tulleella tartuntatautilailla tartuntatautien eri- 9185: maksettiin valtionosuuden ennakkoja ja loppu- koissairaanhoito siirrettiin keskussairaala/sai- 9186: eriä yhteensä 3 739 milj. markkaa sekä valtion- raanhoitopiirin tehtäväksi. Toiminnan kehittä- 9187: osuuksia perustamiskustannuksiin (investoin- misen painoalueita ovat olleet psykiatrisen eri- 9188: teihin) 66 milj. markkaa. Valtionosuudet li- koissairaanhoidon kehittäminen, sepelvaltimo- 9189: sääntyivät nimellisesti yhteensä 12 %. kirurgian ja muun kirurgisen toiminnan kehit- 9190: Yleissairaaloiden toiminta on perustunut täminen, syöpäsairauksien ja sädehoidon te- 9191: voimassa olevaan valtakunnalliseen suunnitel- hostaminen, geriatrisen hoidon sekä lääkinnäl- 9192: maan soveltuviin sairaanhoito- ja keskussairaa- lisen kuntoutuksen kehittäminen. 9193: lapiirien kuntainliittojen Jaatimiin alueellisiin Erikoissairaanhoidosta vastaavan sairaala- 9194: toimintasuunnitelmiin. Kehittämisen painopis- verkoston rakennustyöt olivat lähinnä perus- 9195: te on ollut hallinnon, keskeisten kansantautien korjauksia ja laajennustöitä. Lapin keskussai- 9196: vastustamistyön ja hoidon sekä erikoissairaan- raalan uudisrakennuksen rakentamistöitä jat- 9197: hoidon ja kansanterveystyön yhteistyön kehit- kettiin. Uusina hankkeina aloitettiin muun mu- 9198: tämisessä. Erikoissairaanhoidon hallintoa on assa Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan 9199: edelleen kehitetty sairaanhoitopiirien muodos- keskussairaaloiden laajennukset sekä Hattel- 9200: tamisella vapaaehtoista tietä. Jo toiminnassa malan sairaalan peruskorjaus. 9201: 9202: 9203: 25. Erikoissairaanhoitolaitosten henkilökunta 9204: 1985 1986 1987* 9205: 9206: Lääkärit ............................................................ . 4 118 4 159 4296 9207: Hoitohenkilökunta ................................................... . 27 313 26 636 27 168 9208: Muu henkilökunta ................................................... . 24 365 23 582 23 675 9209: Henkilökunta yhteensä ............................................ . 55796 54m 55139 9210: 33 9211: 9212: Kunnallisten sairaanhoitolaitosten samoin Ympäristön- ja luonnonsuojeluun käytetyt 9213: kuin terveyskeskustenkin toimintaan myönnet- valtion varat kasvoivat voimakkaasti, kasvu oli 9214: tävien valtionosuuksien perusteet säilyivät en- kuitenkin osin näennäistä organisaatiomuutos- 9215: nallaan. Kertomusvuonna maksettiin kunnille ten vuoksi. Erityisesti luonnonsuojelualueiden 9216: erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin val- perustamisen ja hoidon menot sekä öljyvahin- 9217: tionosuuden ennakkoja ja loppueriä 4 451 kojen torjuntamenot kasvoivat tuntuvasti. 9218: milj. markkaa. Erikoissairaanhoitolaitosten ra- Edellisiä lisäsivät mm. maanhankinnat, jälkim- 9219: kentamiseen maksettiin valtionosuutta 78 milj. mäisiä kalustohankinnat. Öljyjätemaksusta an- 9220: markkaa ja toteuttamisohjelmia hyväksyttiin netun lain nojalla ryhdyttiin vuoden 1987 alus- 9221: 185 milj. markan edestä. Kertomusvuonna hy- ta lukien perimään maahan tuodusta ja maassa 9222: väksyttiin valtionosuuteen oikeuttaviksi yh- valmistetusta voiteluöljystä maksua 15 penniä 9223: teensä 620 uuden henkilön palkkauksesta ai- kilolta. Kertyneillä varoilla, vajaa 13 milj. 9224: heutuvat kustannukset. markkaa, katettiin öljyjätteiden keräilystä, 9225: kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä ai- 9226: heutuvia kustannuksia. 9227: Asuminen ja ympäristö Asumisen edistämisen suurimmat menoerät 9228: ovat valtion asuntolainat sekä asumistuki. Ker- 9229: Tehtäväalueen kokonaismenot kasvoivat tomusvuonna myönnettiin asuntolainoja 2 566 9230: kertomusvuonna varsin nopeasti viime vuosien milj. markkaa ja perusparannuslainoja 490 9231: yleisestä kehityksestä poiketen. Tämä johtui milj. markkaa, vastaavien myöntämisvaltuuk- 9232: pääasiassa valtion asuntolainojen kääntymises- sien ollessa 2 545 milj. markkaa ja 490 milj. 9233: tä selvään kasvuun. Tähän puolestaan vaikutti- markkaa. Lisäksi vuoden 1987 aikana myön- 9234: vat osaltaan mm. rakennusalan lakot vuonna nettiin asuntolainoja 8 milj. markkaa 60 asun- 9235: 1986, joiden vuoksi rakentaminen ja lainojen tolainoitetun vuokra- ja asunto-osuuskunta- 9236: maksatus lykkäytyi. Tehtäväryhmittäin tarkas- asunnon omaksilunastamista varten. 9237: teltuna nopein menojen kasvu oli kuitenkin Kuntien maanostolainojen korkotukijärjes- 9238: ympäristön- ja luonnonsuojelun alueella, kuten telmän piiriin ei hyväksytty uusia korkotukilai- 9239: oheisesta asetelmasta nähdään. noja. Lämmityslaitoshankkeisiin luottolaitos- 9240: ten myöntämiä luottoja hyväksyttiin korkotu- 9241: kijärjestelmän piiriin 35 milj. markkaa ja vas- 9242: Määrä[l muutos taavasti vuokra-asuntolainojen korkotukijär- 9243: 1987/86 jestelmän piiriin 361 milj. markkaa. 9244: % 9245: Myöntämisvaltuuksilla lainoitettiin noin 9246: Hallinto . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . - 2 15 800 uudisasuntoa ja perusparannettiin yli 9247: Ympäristön- ja luonnonsuojelu . . . . . . . . . 61 9 700 asuntoa. Lainoitettujen uudisasuntojen 9248: Alueiden käytön suunnittelu ja rakenta- 9249: misen valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 1 määrä väheni edellisvuotisesta 14 OJo ja perus- 9250: Asumisen edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . 12 korjausasuntojen määrä yli neljänneksen. Ker- 9251: Maanmittaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 tomusvuonna maksettiin eri vuosina myönnet- 9252: Vesitalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 tyjä asuntolainoja 2 298 milj. markkaa sekä 9253: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 peruskorjaus- ja perusparannuslainoja 442 9254: 9255: 9256: 9257: 26. Asuntolainojen maksatus 9258: 1985 1986 1987 Muutos 9259: 1987/86 9260: miljoonaa markkaa % 9261: 9262: Asunto-osakeyhtiölainat ...................................... . 10 42 84 100 9263: Vuokra- ja asunto-osuuskuntalainat ............................ . 829 851 1 102 29 9264: Opiskelija-asuntolat ........................................... . 118 76 112 47 9265: Omakotitalolainat ............................................ . 578 533 488 -8 9266: Asunto-osakelainat ........................................... . 457 390 500 28 9267: Lämmityslaitoslainat .......................................... . 20 13 13 0 9268: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat ........................... . 266 341 441 29 9269: Yhteensä ................................................... . 2278 2246 2740 22 9270: 9271: 5 381002H 9272: 34 9273: 9274: milj. markkaa (taulukko 26). Lisäksi makset- menot yhteensä kasvoivat reaalisesti vain vä- 9275: tiin eräitä muita asuntolainoja 22 milj. mark- hän (taulukko 27). 9276: kaa. Asuntolainoja maksettiin yhteensä siten 9277: 2 762 milj. markkaa. Lisäys oli nimellisesti 9278: 22 OJo ja reaalisesti, rakennuskustannusindek- Kuvio 11. Elinkeinojen edistämisen menot, prosent- 9279: sillä mitattuna, 17 OJo. teina bruttokansantuotteesta 9280: Oman asunnon hankinnan korkotukijärjes- % 9281: telmässä maksettiin korkotukea rahalaitosten 10 . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 9282: myöntämille asuntosäästäjien vastaantulolai- 9283: noille 229 milj. markkaa. Maksatuksen piirissä 9284: oli kertomusvuoden lopulla noin 37 600 vas- 9285: taantulolainaa. Eri korkotukien maksatukseen 9286: käytettiin tehtäväalueen eri korkotukijärjestel- 9287: missä määrärahoja kaikkiaan 255 milj. mark- 9288: kaa. 9289: Asumistukea maksettiin 92 800 tuensaajalle 9290: yhteensä 539 milj. markkaa. Tuensaajien luku- 9291: määrä väheni lähes 6 OOO:lla. 9292: 9293: 9294: 5.1.3. Elinkeinojen edistäminen 9295: 1982 1986 1987* 9296: Tässä kertomuksessa käytetyn luokituksen 9297: A liikenne 9298: mukaan elinkeinoja edistäviä tehtäväalueita B maa- ja metsätalous 9299: ovat työvoima, maa- ja metsätalous, liikenne c teollisuus ja muut elinkeinot 9300: sekä teollisuus ja muut elinkeinot. Näiden D työvoima 9301: 9302: 9303: 9304: 27. Elinkeinojen edistämisen kassamenot 9305: 9306: 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, o/o 9307: Tehtäväalue miljoonaa markkaa Arvo Määrä 9308: 9309: Työvoima .................................. . 2354 2 326 2 671 15 8 9310: Maa- ja metsätalous ...................... .. 9 486 10 028 9 562 - 5 -7 9311: Liikenne ................................ . 7 975 8 702 9 546 10 5 9312: Teollisuus ja muut elinkeinot ............. . 3 728 4156 4 648 12 6 9313: Yhteensä .............................. . 23 543 25 212 26 427 5 9314: 9315: 9316: 9317: 9318: Työvoima Vuoden 1987 alusta tuli voimaan valtioneu- 9319: voston päätös, jolla maa jaettiin 13 työvoima- 9320: Työllisyyden edistämiseen käytettiin valtion piiriin. Päätöksellä muutettiin piirirajoja siten, 9321: varoja vuonna 1987 reaalisesti noin 8 OJo enem- että ne pääosin vastaavat lääninrajoja. Poik- 9322: män kuin edellisenä vuonna. Tehtäväryhmittäi- keuksena on Oulun lääni, joka on jaettu kah- 9323: nen kehitys oli seuraava: teen työvoimapiiriin (Oulu ja Kainuu) ja Turun 9324: ja Porin lääni, jonka kuntia kuuluu sekä Tu- 9325: Määrän muutos run, Satakunnan että Hämeen läänin työvoi- 9326: 1987/86 mapiireihin. Satakunnan työvoimapiiri aloitti 9327: o/o 9328: toimintansa 1. 7.1987. 9329: Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Pääosa työllisyyden hoidon menoista on erit- 9330: Työvoiman ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 telemättömiä työllisyysmenoja, jotka olivat yh- 9331: Erittelemättömät työllisyysmenot . . . . . . . 8 9332: teensä 2 305 milj. markkaa. Valtionapuja kun- 9333: Yhteensä............................ 8 nille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventä- 9334: 35 9335: 9336: miseen maksettiin 668 milj. markkaa, valtion markkaa luetaan budjetin tehtäväluokittelujen 9337: työtehtävien palkkauksia 348 milj. markkaa mukaan maatalouteen kohdistuviksi (liite 5). 9338: sekä muita valtionapuja työttömyyden lieven- Valtion maatalousmenot koostuvat lähinnä 9339: tämiseen ja työllisyysperusteisiin investointei- maataloustuotteiden vientituesta, hintatuesta, 9340: hin 413 milj. markkaa. Sijoitusmenot työllisyy- maatilatalouden rakenteen kehittämisestä sekä 9341: den turvaamiseksi olivat 468 milj. markkaa. tuotannon tasapainottamismenoista. Maa- ja 9342: Työllisyystyömäärärahoja eniten käyttivät tie- metsätalouden menojen tehtäväryhmittäinen 9343: ja vesirakennuslaitos, puolustusvoimat ja am- kehitys esitetään seuraavassa asetelmassa. 9344: mattikasvatushallitus. Työt ovat sekä talonra- 9345: kennus- että maa- ja vesirakennustöitä. Työlli- Määrän muutos 9346: syyden hoitoon sisältyy myös työllisyyskoulu- 1987/86 9347: % 9348: tuksen koulutus- ja erityistuki, jota maksettiin 9349: kertomusvuonna 357 milj. markkaa. Työllisyy- Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 1 9350: den hoidon menot (erittelemättömät työllisyys- Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tar- 9351: kastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 9352: menot) yhteensä lisääntyivät reaalisesti noin Maatalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 8 9353: 8 OJo (asetelma). Kunnallisella työllistämistuel- Metsätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 4 9354: la, valtionavuilla työttömyyden lieventämiseen Kalastus, metsästys ja porotalous . . . . . . 2 9355: sekä valtion työtehtävissä työllistettiin yhteensä Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - 7 9356: yli 35 000 henkeä. 9357: Hallitus antaa eduskunnalle erillisen kerto- 9358: muksen toimenpiteistä työllisyyslain soveltami- Luvussa 6.3 tarkastellaan yksityiskohtaisesti 9359: sesta, jossa selostetaan lähemmin mm. säädös- elinkeinotoiminnan saamaa valtion rahoitustu- 9360: ten muutokset ja eri toimenpiteiden vaikutuk- kea. Rahoitustukikäsite poikkeaa budjetin teh- 9361: set. täväluokituksen mukaisesta menosisällöstä; vii- 9362: meksi mainittuun sisältyvät myös hallintome- 9363: not, mutta siihen ei lueta viennin liikevaihtove- 9364: Maa- ja metsätalous rotukea. Myös maataloustuotteiden vientitukea 9365: ja hintatukea on käsitelty luvussa 6.3. Tär- 9366: Valtion menot maa- ja metsätalouteen vuon- keimpien maataloustuotteiden tuotanto- ja 9367: na 1987 olivat 9,6 mrd markkaa, josta 8,4 mrd vientimäärät esitetään taulukossa 28. 9368: 9369: 9370: 9371: 9372: 28. Eräiden maataloustuotteiden tuotanto ja vienti 9373: 1985 1986 1987 Muutos 9374: 1987/86 9375: miljoonaa kiloa % 9376: 9377: Meijerivoi, tuotanto .......................................... . 72,5 72,0 67,9 - 6 9378: vienti ............................................. . 18,6 14,9 20,8 40 9379: Juusto, tuotanto ............................................. . 79,1 79,5 81,3 2 9380: vienti ................................................ . 37,0 34,5 36,0 4 9381: Maitojauhe, rasvainen, tuotanto .............................. . 33,9 31,2 25,2 -19 9382: vienti ................................. . 33,0 30,0 26,7 -11 9383: Kananmunat, tuotanto ....................................... . 87,9 84,0 80,8 - 4 9384: vienti .......................................... . 33,1 25,1 21,6 -14 9385: Sianliha, tuotanto ............................................ . 171.4 172,9 174,8 1 9386: vienti') ............................................. . 7,0 5,5 13,6 147 9387: jalostavienti ......................................... . 10.4 4,7 3,5 -25 9388: Naudanliha, tuotanto ........................................ . 125,2 124,1 122,7 - 1 9389: vienti') .......................................... . 10,5 9,5 5,3 -44 9390: jalostavienti ..................................... . 10.4 10,8 13,1 21 9391: Viljan vienti 9392: kehitysapu ............................................. . 20 24 25 4 9393: - rehuvilja ................................................ . 539 640 250 -61 9394: - leipävilja ................................................ . 20 9395: 1 9396: ) liman jalostevientiä. 9397: 36 9398: 9399: Rehuviljan vienti supistui huomattavasti lä- denedistämiseen käytettiin valtion varoja kaik- 9400: hinnä siksi, että kertomusvuoden syksyllä ei kiaan 605 milj. markkaa. Niroelliskasvu oli 9401: ollut viljan vientitarvetta heikon sadon vuoksi. 10 OJo. Valtionavut metsänparannustöihin oli- 9402: Myös kananmunien ja naudanlihan vienti su- vat 182 milj. markkaa ja vastaavat lainat 168 9403: pistui. Sianlihan vientitarve lisääntyi tuotan- milj. markkaa. Valtionavut keskus- ja piirimet- 9404: non kasvun johdosta. Voin vientitarvetta puo- sälautakunnille olivat 254 milj. markkaa. Met- 9405: lestaan lisäsi kotimaisen kulutuksen supistumi- sänparannusvaroin tuetut työt lisääntyivät yk- 9406: nen. Vientituen tarve yksikköä kohti kasvoi sityismetsissä selvästi. 9407: edelleen varsinkin maitotaloustuotteiden ja re- Metsähallituksen metsien investointeihin 9408: huviljan osalta (asetelma). Muutos johtui pää- käytettiin 45 milj. markkaa, josta 8 milj. 9409: osin vientihintojen alenemisesta. markkaa maanostoihin. Vuonna 1986 maan- 9410: hankintamenot olivat 72 milj. markkaa. Val- 9411: 1985 1986 1987 Muutos 9412: tion metsien liikekirjanpidollinen tulos oli 105 9413: 1987/86 milj. markkaa ylijäämäinen; tulos heikkeni 9414: vientituki, markkaa/kilo % hieman edellisvuotisesta. Metsähallituksen 9415: Voi ................... 21,01 21,70 23,14 7 metsien liikevaihto kohosi noin 4 OJo ja oli 9416: Juusto ............... 12,23 11,77 12,24 4 1 081 milj. markkaa. Metsähallitus luovutti 9417: Maitojauhe, ostajille puuta 4,6 milj. m 3 • Metsäteollisuus- 9418: rasvainen .......... 10,74 10,09 11,61 15 tuotteiden kysyntä vilkastui merkittävästi. Eri 9419: Kananmunat ......... 7,75 6,69 7,05 5 9420: Sianliha .............. 9,57 11,78 11,84 1 puutavaralajien hintasuhteet muuttuivat jonkin 9421: Naudanliha ........... 14,51 15,92 16,25 2 verran. Mäntysahatukkien hinta laski 2 OJo. Sen 9422: Rehuvilja ............. 0,98 1,28 1,40 9 sijaan kuusitukkien hinta nousi 5 OJo ja havu- 9423: kuitupuiden 4 OJo. Erittäin kysyttyä oli koivu- 9424: Varsinaiselta vientitukimomentilta makset- kuitupuu, jonka hinta nousi 7 OJo. 9425: tiin kassamenoina 2 364 milj. markkaa, vienti- 9426: tuki väheni 8 OJo. Luvussa 6.3 vientitukeen on 9427: sisällytetty myös valmisteverolakien mukaiset 9428: hinnaneropalautukset ja ns. liikevaihtoverotu- Liikenne 9429: ki. Hintatukimenot (budjetin luku 30.31.) oli- 9430: vat yhteensä 3 139 milj. markkaa, josta pinta- Valtion liikennemenojen reaalikasvu jatkui. 9431: alalisät olivat 532 milj. markkaa, alueittainen Kasvu oli nopein vesiliikenteessä, mutta myös 9432: hintapoliittinen tuki 589 milj. markkaa ja muu tieliikennemenot ja tietoliikennemenot kasvoi- 9433: hintapoliittinen tuki 858 milj. markkaa. Vii- vat merkittävästi. Reaalinen kehitys on esitetty 9434: meksi mainittuun sisältyvät mm. maidon lisä- seuraavassa asetelmassa. 9435: hinta, naudan- ja lampaanlihan tuotantopalk- 9436: kiot ja kananmunien lisähinta. Maatalous- Määrän muutos 9437: 1987/86 9438: tuotannon tasapainottamismenot olivat yhteen- % 9439: sä 371 milj. markkaa. 9440: Hallinto . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -23 9441: Maatilatalouden rakenteen kehittämiseen Tieliikenne . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 9442: käytettiin valtion varoja yhteensä 1 429 milj. Vesiliikenne........................... 18 9443: markkaa, josta 962 milj. markkaa maksettiin limaliikenne.. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 7 9444: maatilatalouden kehittämisrahastosta. Budje- Rautatieliikenne .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 9445: Tietoliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 4 9446: tista rahastoon siirrettiin 435 milj. markkaa, ja 9447: rahastosta nostettiin lainoja 828 milj. mark- Yhteensä............................ 5 9448: kaa. Muut maatilatalouden rakenteen kehittä- 9449: miseen liittyvät suurimmat valtion menoerät Tieliikennemenot kasvoivat reaalisesti 7 OJo 9450: ovat maatalouden korkotukilainojen menot, ilman työllisyysvaroja, jotka budjetin luoki- 9451: 125 milj. markkaa, sekä nuorten viljelijöiden tuksessa sisältyvät työllisyyden hoidon menoi- 9452: tuki, 159 milj. markkaa. hin. Tienpidon yleislinjat pysyivät ennallaan. 9453: Valtion menot metsätalouteen supistuivat re- Vuoden 1987 toimintalinjana oli etenkin pääl- 9454: aalisesti. Supistuminen aiheutui metsähallituk- lystettyjen teiden kunnon, liikennöitävyyden 9455: sen sijoitusmenojen vähenemisestä. Vuonna sekä liikenneturvallisuuden parantaminen. Toi- 9456: 1986 erityisesti maanhankintamenot olivat ol- mintalinjat toteutuivat lähes suunnitellulla ta- 9457: leet huomattavan suuret. Yksityismetsätalou- valla. Yleisten teiden liikenne lisääntyi keski- 9458: 37 9459: 9460: määrin neljä prosenttia. Liikennemäärien kas- kuttaa suurentavasti vuoden 1986 kevään lak- 9461: vu oli suurin ongelmallisimmilla pääteillä. Lii- ko. 9462: kenneolot huononivat edelleen ruuhkien joh- Tietoliikenteestä valtiolle aiheutuvat menot 9463: dosta. Tiestön rakenteellinen kunto sen sijaan ovat pääasiassa posti- ja telelaitoksen inves- 9464: pysyi kokonaisuutena ennallaan. Useimmat tointeja sekä eräitä tietoliikenteen korvauksia 9465: tienpidon suoritteet lisääntyivät selvästi. Mui- ja avustuksia. Sijoitusmenot yhteensä olivat 9466: den muassa kestopäällysteiden kunnostus sekä 1 156 milj. markkaa ja niiden reaalinen kasvu 9467: sorateiden ja päällystettyjen teiden perus- lähes 5 OJo. Pääosa investoinneista kohdistuu 9468: korjaukset lisääntyivät 4-7 OJo tiekilometreinä televerkkojen kehittämiseen. Sanomalehdistö- 9469: mitattuna. Tienpidon koko henkilöstön määrä, tukea maksettiin 100 milj. markkaa ja lehdis- 9470: keskimäärin 15 770, pysyi lähes ennallaan. tön yleistä kuljetustukea 303 milj. markkaa. 9471: Vesiliikennemenojen varsin voimakas kasvu Tietoliikennemenot yhteensä kasvoivat kiintein 9472: johtui pääasiassa merenkulkulaitoksen alusten hinnoin noin 4 OJo. 9473: ja muiden kulkuvälineiden hankinnoista, mm. Tietoliikenteen kasvu ja laitoksen toiminnan 9474: jäänmurtajakaluston uusintamenoista. Vesilii- tuottavuuden kohoaminen ovat aikaansaaneet 9475: kenteessä kotimaan tavaraliikenne supistui kol- kannattavuuden suotuisan kehityksen. Posti- 9476: misen prosenttia. Sen sijaan ulkomaan merilii- ja telelaitoksen liikekirjanpidon mukainen yli- 9477: kenne kasvoi selvästi etenkin tavaraviennissä. jäämä kasvoi 123 milj. markkaa 921 milj. 9478: Ilmaliikenteen kehitys vuonna 1987 oli suo- markkaan. Erityisesti postitoimen ylijäämä 9479: tuisa. Valtion menot ilmaliikenteeseen lisään- kasvoi voimakkaasti. Posti- ja telelaitoksen 9480: tyivät reaalisesti tuntuvasti, mutta toisaalta kokonaistuotot kasvoivat nimellisesti 12 OJo ja 9481: tulojen kasvu oli vielä nopeampi. Matkustajien kulut 11 OJo. 9482: kokonaismäärä oli 8,7 miljoonaa eli viidennek- 9483: sen suurempi kuin vuonna 1986. Kasvulukuja 9484: suurentaa tosin jonkin verran lakon heikentä- 9485: mä vertailutaso vuonna 1986. Teollisuus ja muut elinkeinot 9486: Valtion menot rautatieliikenteeseen jäivät re- 9487: aalisesti suunnilleen ennalleen. Hallinnollisen Tehtäväalueen menot kasvoivat edelleen 9488: kirjanpidon mukainen alijäämä supistui nelisen määrältään selvästi. Tehtäväryhmittäinen me- 9489: prosenttia 1 335 milj. markkaan. Sijoitusme- nokehitys oli kuitenkin varsin epäyhtenäinen, 9490: not kasvoivat reaalisesti pari prosenttia. Konei- kuten seuraavasta asetelmasta nähdään. 9491: den, laitteiden ja kaluston hankintoihin käytet- 9492: tiin varoja nimellisesti 5 OJo vähemmän. Inves- Määrän muutos 9493: toinnit liikkuvaan kalustoon supistuivat 16 OJo, 1987/86 9494: % 9495: mikä johtui kaluston valmistumisaikataulun 9496: viivästymisestä. Talonrakennuksiin ja kiinteis- Hallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 9497: töyhtiöiden rahoitukseen käytettiin varoja kol- Valvonta ja tarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 9498: Tutkimustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 9499: mannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Ra- Luottolaitokset... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -21 9500: tojen perusparannusten menot lisääntyivät Teollisuuden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . 33 9501: 13 OJo. Energiahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 9502: Tavaraliikenteessä kuljetettu tonnimäärä Muiden elinkeinojen edistäminen . . . . . . . 67 9503: Ulkomaankaupan edistäminen . . . . . . . . . - 2 9504: kasvoi 8 OJo, teollisuuspalvelut samoin 8 OJo ja 9505: transpointliikenne 32 OJo. Henkilöliikenteen Yhteensä............................ 6 9506: matkat lisääntyivät 19 OJo. Valtionrautateiden 9507: tuotot kasvoivat nimellisesti 12 OJo ja käyttötoi- Tutkimustoiminta on viime vuosina ollut 9508: minnan kulut 6 OJo. VR:n tulos ilman käyttö- eräs budjettipolitiikan painoalueita. Teollisuut- 9509: omaisuuden poistoja osoitti 459 milj. markan ta ja muita elinkeinoja edistävään tutkimus- 9510: alijäämää. Kun kuluihin sisällytetään 549 milj. toimintaan luetaan mm. Geologian tutkimus- 9511: markan poistot, alijäämä oli 1 008 milj. mark- keskus, VTT ja Tekes. Näiden menot olivat 9512: kaa. Alijäämä supistui 99 milj. markkaa. Tuo- kertomusvuonna yhteensä 1 224 milj. markkaa 9513: toilla katettiin 78 OJo kuluista 25 prosentin elä- ja nimelliskasvu 11,5 OJo. Reaalinenkin kasvu 9514: kerasituksena laskettuna (74 OJo vuonna 1986). oli siten varsin huomattava. Tutkimustoimin- 9515: Edellä esitettyihin liikennemääriä ja taloudel- nan menot ovat 1980-luvulla kasvaneet meno- 9516: lista tulosta kuvaaviin kasvuprosentteihin vai- jen keskimäärää nopeammin. 9517: 38 9518: 9519: VTT:n tmmmnan volyymi on kasvanut lisäys aiheutui lähinnä valtionyhtiöiden osake- 9520: 1980-luvulla keskimäärin 4 OJo vuodessa. Vuon- pääomien korotusten ja osakeostojen ajoittu- 9521: na 1987 se oli 2 440 henkilötyövuotta. Lisäys misesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal- 9522: edellisestä vuodesta oli 2,5 %. VTT:n tutki- linnonhaaraan kuuluvien tuotannollista toi- 9523: muskysynnän kasvuun ovat erityisesti vaikutta- mintaa harjoittavien valtionyhtiöiden osake- 9524: neet kansalliset teknologiaohjelmat, kansainvä- pääomien korotuksiin osoitettiin kertomus- 9525: lisen teknologiayhteistyön laajeneminen ja yri- vuonna budjettivaroja 340 milj. markkaa. Val- 9526: tysten tutkimus- ja kehitystoiminnan voimakas tionyhtiöt toteuttivat lisäksi yhteensä 200 milj. 9527: vilkastuminen. VTT:n kokonaismenot olivat markan osakepääomien korotuksen rahastoan- 9528: 544 milj. markkaa, josta investoinnit 105 milj. neilla. Osinkoja valtionyhtiöt maksoivat vuon- 9529: markkaa. VTT:n oma-aloitteisen toiminnan na 1987 yhteensä 359 milj. markkaa. Valtiolle 9530: menot kasvoivat 12 % ja maksullisten tutki- ostettiin kertomusvuonna Suomen Pankilta 9531: muspalvelujen menot 9 %. Maksullisten tutki- kaikki sen omistamat Enso-Gutzeit Oy:n ja 9532: muspalvelujen tulot olivat 342 milj. markkaa Valmet Oy:n osakkeet 213 milj. markalla sekä 9533: ja kasvoivat edellisestä vuodesta 11 %. Virka- Imatran Voima Oy:ltä Kemijoki Oy:n osakkei- 9534: mieslakko v. 1986 heijastuu jonkin verran ta 20 milj. markalla. Valtio myi Oy Nokia 9535: myös VTT:n toimintaa kuvaaviin kasvupro- Ab:lle omistamansa 49,7 prosentin suuruisen 9536: sentteihin. osuutensa Telenokia Oy:n osakkeista 300 milj. 9537: Geologian tutkimuskeskuksen menot olivat markan kauppahinnalla. 9538: 179 milj. markkaa ja niiden niroelliskasvu noin Tuotantotoiminnan alueelliseen tukeen oli 9539: viidennes. Laitoksen toimintaedellytykset para- varsinaisessa budjetissa varattu 600 milj. mar- 9540: nevat huomattavasti uuden laboratorio-osan kan myöntämisvaltuus. Avustuksia myönnet- 9541: käyttöönoton ansiosta. Teknologian kehittä- tiin kaikkiaan 555 milj. markkaa, josta inves- 9542: miskeskuksen kassamenot vuonna 1987 olivat tointiavustuksilla 261 milj. markkaa, käynnis- 9543: 347 milj. markkaa ja niiden reaalinen kasvu tysavustuksilla 232 milj. markkaa ja kehittä- 9544: noin 3 %. Vuoden 1987 aikana yritykset haki- misavustuksina 62 milj. markkaa. Myönnetty- 9545: vat Tekesin rahoitusta yhteensä noin 700 milj. jen avustusten kokonaismäärä väheni 5 % 9546: markan arvosta. Rahoitusta myönnettiin 352 edelliseen vuoteen verrattuna. Avustuksilla tue- 9547: hankkeeseen yhteensä 275 milj. markkaa eli tuissa hankkeissa arvioidaan lähivuosina synty- 9548: suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuon- vän noin 6 600 uutta pysyvää työpaikkaa. 9549: na. Rahoitustuesta lainoja oli 139 milj. mark- Avustusten maksamiseen oli lisämenoarviossa 9550: kaa ja avustuksia 136 milj. markkaa. Kassame- tehtyjen lisäysten jälkeen käytettävissä 410 9551: noina tuotekehityslainoja maksettiin kuitenkin milj. markkaa, joka käytettiin lähes kokonaan. 9552: 92 milj. markkaa ja avustuksia 113 milj. mark- Maksatus lisääntyi yli viidenneksen. Alueellista 9553: kaa, lainojen maksatus väheni jonkin verran. kuljetustukea maksettiin 138 milj. markkaa. 9554: Tavoitetutkimustoiminnan menot olivat 110 Kuntien teollisuustilahankkeisiin myönnettä- 9555: milj. markkaa, kasvu oli kaksi viidennestä. vaa liikevaihtoverohuojennusta vastaavaa 9556: Valtion menot teollisuutta ja muita elinkei- avustusta varten on ollut käytettävissä vuoden 9557: noja edistäville luottolaitoksille supistuivat re- 1986 tulo- ja menoarviosta 9 milj. markkaa ja 9558: aalisesti yli viidenneksen. Supistuminen aiheu- vuoden 1987 tulo- ja menoarviosta 25 milj. 9559: tui Valtion investointirahaston menojen vähe- markkaa. Avustuksia myönnettiin 34 milj. 9560: nemisestä. Rahaston ottamien lainojen kuole- markkaa. 9561: tukset supistuivat 164 milj. markkaan eli alle Valtion menot energiahuoltoon kasvoivat 9562: puoleen edellisvuotisista. Myös rahastosta nos- kolme viidennestä. Tehtäväryhmän menokehi- 9563: tetut lainat vähenivät selvästi, 16 %, noin 390 tys voi vuosittain vaihdella suuresti ajoitusteki- 9564: milj. markkaan. Valtion rahoitus Kera Oy:lle jöistä johtuen; kertomusvuonna maksettiin 9565: sen sijaan lisääntyi neljänneksen, mikä aiheu- runsaasti edellisistä vuosista siirtyneitä menoja. 9566: tui rahastolle myönnetyn lainan kasvusta lähes Energiahuollon pitkän aikavälin epävar- 9567: kolmanneksella 219 milj. markkaan. muustekijöihin varautumiseksi energiatutki- 9568: Tehtäväryhmän ,teollisuuden edistäminen, muksen suuntausta on tarkistettu. Energiatut- 9569: menot koostuvat pääosin tuotantotoiminnan kimustoimikunta on painottanut pitkäjänteis- 9570: alueellisesta tuesta sekä valtionyhtiöiden rahoi- ten, ohjelmallisten tutkimushankkeiden tär- 9571: tuksesta. Näiden menojen lisäys oli kertomus- keyttä. Nämä näkökohdat on pyritty ottamaan 9572: vuonna nimellisesti kaksi viidennestä. Suuri huomioon jo vuoden 1987 tutkimusrahoituk- 9573: 39 9574: 9575: sessa. Energiatutkimusta rahoitettiin vuonna tui lähinnä vientitakuukorvausten supistumi- 9576: 1987 kyseisillä määrärahoilla yhteensä 74 milj. sesta. Vientitakuukorvauksia maksettiin 308 9577: markalla 245 hankkeeseen; maksatukset olivat milj. markkaa. Vientitakuulaitoksen toimintaa 9578: lähes 80 milj. markkaa, ja niiden nimelliskasvu ja korvausten kehitystä tarkastellaan lähemmin 9579: yli 40 OJo. luvussa 6.2.2 ja liitteessä 20. Varsinaisia val- 9580: Valtioneuvosto antoi 11.6.1987 päätöksen tionavustuksia viennin edistämiseen maksettiin 9581: kotimaista polttoainetta käyttävien alue- ja 125 milj. markkaa eli nimellisesti lähes viiden- 9582: kaukolämpökeskusten toiminnan jatkuvuuden nes edellisvuotisia enemmän. Lainoja viennin 9583: turvaamiseksi myönnettävien avustusten myön- edistämiseen nostettiin 27 milj. markkaa. 9584: tämisperusteista. Avustuksilla lievennettiin 9585: 1.6.1986 voimaan tulleiden energian liikevaih- 9586: toverotuksen muutosten sekä polttoöljyn hin- 9587: nan laskun vaikutuksia näille lämpölaitoksille. 9588: Näin pyrittiin turvaamaan kotimaisiin pohtoai- 5 .1.4. Muut menot 9589: neisiin perustuvan alue- ja kaukolämpötoimin- 9590: nan jatkuvuutta. Käytettävissä ollut 20 milj. Muut menot ovat budjetin tehtävittäisessä 9591: markan kertaluonteinen määräraha myönnet- luokittelussa lähinnä valtionvelan hoitomenoja 9592: tiin avustuksina yhteensä 50:lle lämpölaitoksel- ja valtion eläkemenoja, joita ei voida kohdis- 9593: le. Myös avustukset energiataloudellisen tutki- taa erikseen tiettyihin tehtäväryhmiin. Velan- 9594: mus- ja koetoiminnan edistämiseen sekä maa- hoitomenot jäivät markkamääräisesti ennal- 9595: seudun sähköistämisen tukemiseen kasvoivat leen. Korot kasvoivat, kuoletukset sen sijaan 9596: erittäin nopeasti osittain maksatussiirtymien supistuivat. Velan ja velanhoitomenojen kehi- 9597: vuoksi. tystä kuvataan yksityiskohtaisesti luvussa 7 ja 9598: Valtion menot ulkomaankaupan edistämi- liitteessä 15. Eläkemenojen kehitys on esitetty 9599: seen vähenivät reaalisesti hieman, mikä aiheu- liitteessä 10. 9600: 9601: 9602: 9603: 29. Muut menot 9604: 1985 1986 1987 Muutos 9605: Tehtäväryhmä 1987/86 9606: miljoonaa markkaa % 9607: 9608: Valtionvelan hoito ............................................ . 11 955 14 769 14 703 0 9609: siitä korot ................................................. . 4 490 4 495 4 875 4 9610: kuoletukset ............................................... . 7 230 10 006 9 880 -6 9611: Muut menot ................................................. . 4 482 4 977 5 432 9 9612: siitä eläkemenot ............................................ . 3 792 4 192 4 559 9 9613: Yhteensä ................................................... . 16 437 19 746 20134 2 9614: 9615: 9616: 9617: 9618: 5 .2. Menot menolajeittain 9619: Vuonna 1987 valtiontalouden kassamenot nojen kasvua suurensi myös inflaation nopeu- 9620: kasvoivat nimellisesti 11 \12 % eli lähes kaksin- tuminen; valtion menojen keskimääräinen hin- 9621: kertaisella nopeudella edellisvuotiseen verrattu- ta vuonna 1987 kohosi 4% OJo eli 1 Yz prosentti- 9622: na. Kasvunopeuksien eroon vaikuttavat kuiten- yksikköä nopeammin kuin edellisenä vuonna. 9623: kin huomattavasti lakot vuoden 1986 keväällä, Kiintein hinnoin kassamenot (ilman velan kuo- 9624: joiden vuoksi menojen taso aleni eräiltä osin letuksia) lisääntyivät 6\12 OJo. 9625: vuonna 1986 ja lisäksi maksatuksia siirtyi vuo- Valtionvelan kuoletukset vähenivät vuonna 9626: teen 1987. Myös eräät perustemuutokset ja 1987, ja menot kuoletukset mukaan luettuina 9627: menojen ajoituspäätökset lisäsivät menojen kasvoivat kiintein hinnoin runsas 5 %. Meno- 9628: kasvua erityisesti vuonna 1987. Nimellistä me- jen jakauma menolajiryhmittäin on esitetty 9629: 40 9630: 9631: oheisessa asetelmassa. Muiden menojen, lähin- 5 .2.1. Kulutusmenot 9632: nä velanhoitomenojen osuus on 1980-luvulla 9633: muuttunut suhteellisesti eniten. Valtion kulutusmenojen reaalinen kasvuno- 9634: peus kiihtyi vuonna 1987 noin 5 prosenttiin. 9635: Palkkausmenot lisääntyivät määrältään 9636: Kuvio 12. Valtiontalouden kassamenot menolajeit- 3 Yz OJo; vuonna 1986 ne olivat virkamieslakon 9637: tain, prosentteina bruttokansantuotteesta 9638: vuoksi supistuneet 1 Yz %. 9639: % Virkamiesten palvelussuhteen ehtoja tarkis- 9640: 30 .-------~-------~---------------=~~ 9641: tettiin kertomusvuoden aikana kahdesti. Hel- 9642: mikuun alusta palkat nousivat keskimäärin 9643: 3,2 % järjestelyvarakorotuksen vuoksi. Palk- 9644: kaustaulukoihin 1.3.1987 tehdyt korotukset si- 9645: sälsivät yleiskorotuksen, joka oli 108 markkaa, 9646: vähintään 1,7 % sekä osan järjestelyvarasta ja 9647: ansiokehitystakuun. Nämä korotukset olivat 9648: yhteensä keskimäärin 4,9 %. Kertomusvuoden 9649: aikana toteutetut valtion virkaehtosopimukset 9650: sekä yksityisten valtionapulaitosten toimiehto- 9651: sopimukset nostivat palkkatasoa yhteensä 9652: 8,1 % verrattuna vuoden 1986 lopun tasoon. 9653: Valtion virkaehtosopimukset lisäsivät palk- 9654: kausmenoja vuositasolla 935 milj. markkaa. 9655: 0 Vastaavat kunnalliset palkkasopimukset lisäsi- 9656: 1982 1986 1987* 9657: vät valtionosuusmenoja 600 milj. markkaa ja 9658: yksityisten valtionapulaitosten valtionavut li- 9659: A siirtomenot 9660: B kulutusmenot sääntyivät 100 milj. markkaa vuositasolla. Val- 9661: c sijoitusmenot tion eläkemenot lisääntyivät edelleen noin 3 9662: D muut menot prosentin vauhdilla. 9663: Kulutusmenoista nopeimmin lisääntyivät 9664: puolustuslaitoksen kalustohankintamenot, näi- 9665: 1982 1986 1987 den kehitys on riippuvainen maksatusten ajoit- 9666: prosenttia 9667: tumisesta, joten vuosittaiset muutosprosenttien 9668: Kulutusmenot. ........... 26,6 24,9 25,3 heilahtelut voivat olla suuria. Myös muut, 9669: Siirtomenot .............. 51,9 49,9 51,2 "sekalaiset" kulutusmenot sekä mm. teiden 9670: Reaa lisijoitukset .......... 7,3 5,8 6,1 9671: Finanssisijoitukset ....... 6,5 4,6 4,9 korjaus ja kunnossapitomenot kasvoivat reaa- 9672: Muut menot ............. 7,7 14,7 12,6 lisestikin selvästi (taulukko 30). 9673: Yhteensä ............... 100.0 100,0 100,0 9674: 9675: 9676: 9677: 9678: 30. Kulutusmenot 9679: 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, % 9680: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 9681: 9682: Palkkaukset ym ................................ . 10 738 11 321 12 700 12 3 9683: Eläkkeet ....................................... . 3796 4 195 4559 9 3 9684: Korjaus ja kunnossapito ..................... . 1 810 1 825 1 957 7 3 9685: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ...... . 1 511 1 556 1 877 21 16 9686: Muut kulutusmenot ........................... . 6 979 7458 8 326 12 7 9687: 9688: Yhteensä .................................. . 24 835 26 354 29 419 12 5 9689: 41 9690: 9691: 5 .2.2. Siirtomenot Oheisessa taulukossa ryhmä "muut siirtome- 9692: not" sisältää mm. valtionosuudet sairaus- 9693: Siirtomenojen reaalikasvu nopeutui kaksin- vakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen me- 9694: kertaiseksi 8 prosenttiin. Valtionavut kunnille noihin, jotka yhteensä lisääntyivät nimellisesti 9695: kasvoivat tavanomaista enemmän, mihin osal- noin kaksi kolmannesta. Suuri kasvu aiheutui 9696: taan vaikutti aikaisempiin vuosiin kohdistunei- yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksujen 9697: den lopputilitysten kasvu. Tukipalkkiot, joista alentamisesta, mikä lisäsi valtion rahoituso- 9698: pääosa suuntautuu maataloudelle, kasvoivat suuksia. Myös kehitysapumenojen kasvu oli 9699: määrältään kolmisen prosenttia ja tulonsiirrot voimakas. 9700: kotitalouksille hieman tätäkin nopeammin. 9701: 9702: 9703: 9704: 31. Siirtomenot 9705: 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, % 9706: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 9707: 9708: Valtionavut kunnille ........................... . 21 183 23 215 26 456 14 9 9709: Valtionavut elinkeinoelämälle .................. . 9 811 10 602 11 210 6 3 9710: Valtionavut kotitalouksille .................... . 12 888 13 937 15 154 9 4 9711: Muut siirtomenot .............................. . 5 387 5 091 6 678 31 25 9712: Yhteensä .................................. . 49 269 52 845 59 498 13 8 9713: 9714: 9715: 9716: 9717: 5.2.3. Sijoitusmenot yhteydessä päätetty julkisten rakennustöiden ja 9718: hankintojen lisääminen vuonna 1987. Asunto- 9719: Sijoitusmenojen kasvu oli viime vuosiin ver- lainojen useita vuosia jatkunut reaalinen supis- 9720: rattuna poikkeuksellisen suuri. Sekä reaalisijoi- tuminen kääntyi selvään kasvuun asuntoraken- 9721: tukset että finanssisijoitukset kasvoivat kiintein tamisen vilkastumisen myötä. Pääasiassa val- 9722: hinnoinkin selvästi yli 10 o/o. Kasvuprosentteja tionyhtiöiden osakeostoihin käytettiin kaik- 9723: suurensi jonkin verran vuoden 1986 rakennus- kiaan, ilman huoneisto-osakkeita, 585 milj. 9724: lakkojen vaikutus, mikä lykkäsi rakennustöitä markkaa eli 265 milj. markkaa enemmän kuin 9725: kertomusvuoteen. Investointimenoja lisäsi vuonna 1986. 9726: myös vuoden 1986 keväällä tulosopimusten 9727: 9728: 9729: 9730: 9731: 32. Sijoitusmenot 9732: 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, % 9733: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 9734: 9735: Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen .. . 2 132 2 434 2 816 16 14 9736: Talonrakennukset ............................. . 1 172 1 079 1 388 29 21 9737: Maa- ja vesirakennukset ..................... . 2 395 2 599 2 885 11 6 9738: Reaalisijoitukset yhteensä ................ . 5 700 6 111 7 089 16 12 9739: 9740: Lainat ...................................... . 4 088 4 021 4 531 13 8 9741: siitä asuntolainat .......................... . 2294 2 257 2 762 22 17 9742: Muut finanssisijoitukset ..................... . 894 892 1 141 28 26 9743: Finanssisijoitukset yhteensä .............. . 4 982 4 913 56n 15 11 9744: Yhteensä .................................. . 10 682 11 024 12 761 16 11 9745: 9746: 6 381002H 9747: 42 9748: 9749: 5.2.4. Muut menot män kuin edellisenä vuonna. Valtionvelan ja 9750: velanhoitomenojen kehitystä kuvataan yksi- 9751: Muut menot ovat pääosin valtionvelan hoi- tyiskohtaisesti luvussa 7 ja liitteessä 15. Varas- 9752: tomenoja. Yhteensä ne supistuivat markka- tojen muutos oli poikkeuksellisesti negatiivinen 9753: määräisestikin kuoletusten vähenemisen vuok- kadon aiheuttaman Valtion viljavaraston va- 9754: si. Vuonna 1986 kuoletukset nousivat suuriksi rastojen tuntuvan supistumisen vuoksi. Var- 9755: osittain ennenaikaisten takaisinmaksujen vuok- muusvarastot sen sijaan edelleen kasvoivat. 9756: si. Vuonna 1987 luottoja konvertoitiin vähem- 9757: 9758: 9759: 9760: 33. Muut menot 9761: 9762: 1985 1986 1987 Muutos 1987/86, % 9763: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 9764: 9765: Valtionvelan korot. .......................... . 4 686 4 711 4 876 4 2 9766: Valtionvelan kuoletukset ..................... . 7 682 10 541 9 880 -6 -8 9767: siitä kotimaiset ........................... . 5 916 4 094 5 866 43 41 9768: ulkomaiset ........................... . 1 766 6 447 4 014 -38 -39 9769: Varastojen muutos (kasvu+) ................ . 219 324 -168 9770: Muut ......................... ··············· 31 23 25 9 7 9771: Yhteensä .................................. . 12 619 15 599 14 612 -6 -8 9772: 43 9773: 9774: 9775: 9776: 9777: 6. VALTIO MUIDEN SEKTORIEN RAHOITTAJANA 1) 9778: Valtion muille sektoreille antamaan rahoi- tuensaaj asektoreittain. Tuensaajasektorit on 9779: tukseen on sisällytetty maksetut bruttomääräi- ryhmitelty julkisyhteisöihin (ilman valtiota), 9780: set tulon- ja pääomansiirrot, tukipalkkiot, lai- rahoituslaitoksiin, yrityksiin, kotitalouksiin ja 9781: nakannan muutos sekä osakkeiden ja osuuk- ulkomaihin. 9782: sien hankinta. Tämän ns. suoran rahoitustuen Valtion myöntämää rahoitustukea elinkei- 9783: lisäksi tarkastellaan korkotukilainojen sekä eri- noittain tarkastellaan nettomääräisesti: elinkei- 9784: laisten takausten ja takuiden muodossa annet- nojakauma on yhtäältä alkutuotanto ja elintar- 9785: tavaa tukea. Valtion tukea tarkastellaan myös vikkeet ja toisaalta jalostus ja palvelualat. 9786: Valtion suora rahoitus oli kertomusvuonna 9787: l) Tässä luvussa on käytetty kansantalouden tilinpidon 9788: 65,8 miljardia markkaa. Rahoituksen kasvu 9789: käsitteitä ja luokituksia, paitsi lukua 6.3, joka pohjau- 9790: tuu tulo- ja menoarvion käsitteistöön ja jaotteluun. edellisvuotisesta oli 10 OJo. Rahoituksen reaali- 9791: Tilinpidon tiedot perustuvat Tilastokeskuksesta elo- kasvu oli kertomusvuonna edellisvuotta nope- 9792: kuussa 1988 saatuihin ennakkoarvioihin. ampaa kahden prosenttiyksikön verran. 9793: 9794: 9795: 34. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain 9796: 1985 1986 1987 Muutos 9797: 1987/86 9798: miljoonaa markkaa % 9799: 9800: Tulonsiirrot .................................................. . 40 443 43 671 48 978 12 9801: Tukipalkkiot ................................................. . 9 878 10 833 11 186 3 9802: Pääomansiirrot ............................................... . 2 233 2 464 2856 16 9803: Lainananto 1 ) •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 217 1 996 2 007 1 9804: Osakkeerl ................................................... . 695 649 814 25 9805: Suora rahoitus yhteensä .................................... . 56 466 59 613 65 841 10 9806: Korkotukilainat 1 ) . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . • • • • • • . • . . . . • • . • • • • • . . . • . . 2 485 3 020 2 842 9807: Valtiontakaukset3 ) . • . • . . . • • • • . . . . • . . • • • . . . . • . . • • • • • . . • . . . . . • . . • -1 667 -763 -1 976 9808: 4 9809: Vientitakuulaitoksen voimassa olevat takuut ) ••••••••••••••••••• -1491 698 2 420 9810: Vientitakuulaitosta sitovat takuutarjoukset4 ) ••••••••••••••••••••• 6 142 3 563 3 622 9811: 1 9812: Kannan muutos. 9813: ) 9814: 2 9815: Kiinteistöosakkeita lukuun ottamatta. 9816: ) 9817: 3 9818: ) Kannan muutos. Valtiontakauksiin on sisällytetty valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat 9819: takaukset sekä valtiontakauslaitoksen myöntämät teollisuustakaukset, alustakaukset ja vesiensuojelutakaukset. 9820: 4 9821: ) Vientitakuulaitoksen myöntämien luottoriski-, rahoitus- sekä B- ja D-takuiden taseen mukainen kannan muutos. 9822: Vientitakuulaitoksen kustannustakuiden nojalla maksamat korvaukset sisältyvät tukipalkkioihin. 9823: 9824: 9825: 9826: 9827: 6.1. Rahoitustuki tukimuodoittain 9828: 6.1.1. Siirrot vu muille julkisyhteisöille oli tuntuva eli 14 %. 9829: Työttömyysturvaetuuksien ja -avustuksien ko- 9830: Tulonsiirrot kasvoivat kertomusvuonna hentuminen lisäsi valtion takuusuorituksia so- 9831: 12 %. Kasvu oli puolitoistakertainen edellis- siaaliturvarahastoille. 9832: vuoteen verrattuna. Etenkin tulonsiirtojen kas- 9833: 44 9834: 9835: Tukipalkkioe) kasvoivat 3 OJo edellisvuodes- semmin olleet 802 milj. markkaa. Maatilata- 9836: ta. Tukipalkkioista valtaosa suuntautui maata- louden kehittämisrahastosta nostettiin uusia 9837: loudelle. Lisävaroista kertomusvuonna suuri lainoja lähes sama määrä kuin edellisenä vuon- 9838: osa kohdistui kuitenkin teollisuuteen ja muihin na eli 826 milj. markkaa. Valtion investointira- 9839: elinkeinoihin. Perus- ja soveltava tutkimus hastosta nostettiin uusia lainoja 389 milj. 9840: sekä tuotekehitys ja viennin edistäminen olivat markkaa eli viidenneksen vähemmän kuin edel- 9841: painopistealueita. Pääomansiirrot kertomus- lisenä vuonna. 9842: vuonna lisääntyivät 16 %. Valtio sijoitti kertomusvuonna valtionenem- 9843: mistöisten osakeyhtiöiden osakepääomien ko- 9844: rotuksiin 340 milj. markkaa. 9845: 6.1.2. Lainananto ja osakesijoitukset Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- 9846: vuoden päättyessä oli 7,8 miljardia markkaa, 9847: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulko- josta varsinaisten valtionyhtiöiden osuus oli 9848: puolisista rahasioista myönnettyjen lainojen 5,8 miljardia markkaa. Muut osakeomistukset 9849: kanta 2) oli kertomusvuoden lopussa 40 miljar- koostuivat lähinnä kiinteistöyhtiöiden osak- 9850: dia markkaa eli 5,3 % suurempi kuin vuotta keista. Osinkoja tuloutettiin kertomusvuonna 9851: aikaisemmin. Valtion lainasaatavat olivat noin valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä yhteensä 9852: kolmanneksen pienemmät kuin valtionvelan 359 milj. markkaa ja muista 4 milj. markkaa. 9853: määrä, joka oli 58,5 miljardia markkaa. Koti- Varsinaisista valtionyhtiöistä kolme ei maksa- 9854: talouksien ja voittoa tavoittelemattomien yh- nut lainkaan osinkoja. Lisäksi valtion osake- 9855: teisöjen saamien lainojen osuus oli sama kuin omistuksiin rinnastettavana sisältyi osakesalk- 9856: edellisenä vuonna eli 78 %. Edellisen vuoden kuun myös kansainvälisten rahoituslaitosten 9857: tasolla oli sekä yritysten osuus (8 %) että osuuksia tai muita rahoituspanostuksia vuoden 9858: rahalaitosten (7 %) . Rahalaitosten lainoista lopun valuuttakurssien mukaan laskettuna 1,8 9859: valtaosa kanavoitui yrityssektorille julkisten miljardin markan arvosta. 9860: luotto-osakeyhtiöiden kautta. Valtion budjetti- Lainojen pakkoperintätapaukset lisääntyvät 9861: varoista suoraan myönnettyjen lainojen määrä jatkuvasti etenkin valtiokonttorin hoitamissa 9862: oli 31 miljardia markkaa eli 4 % suurempi lainoissa. Tileistä poistojen määrä kertomus- 9863: kuin vuotta aikaisemmin. Maatilatalouden ke- vuonna oli yhteensä 10 milj. markkaa, josta 1 9864: hittämisrahaston lainanannon määrä 6,5 mil- milj. markkaa voidaan katsoa varsinaiseksi 9865: jardia markkaa oli 7 % suurempi kuin edelli- luottotappioksi. Muu tileistä poistamisen syy 9866: sen vuoden lopussa. Valtion investointirahas- oli lainojen muuttaminen avustuksiksi. Näitä 9867: ton lainojen määrä oli 1,6 miljardia markkaa tileistä poistoja oli 9 milj. markkaa. 9868: eli 18 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 9869: Uusia lainoja nostettiin kertomusvuonna 9870: kaikkiaan 4,9 miljardia markkaa. Suurin osa 9871: tästä oli asuntolainoja, joiden nostaja kertyi 6.1.3. Valtiontakaukset ja korkotuet 9872: 2,8 miljardia markkaa 3). Määrä oli runsaan 9873: viidenneksen suurempi kuin edellisenä vuonna. Valtiokonttorin, valtiontakauslaitoksen ja 9874: Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet- valtion opintotukikeskuksen hoitamien takaus- 9875: tyjä luottoja nostettiin 890 milj. markkaa, ten takausvastuu oli kertomusvuoden päättyes- 9876: josta huomattava osa välittyi yrityksille valtion sä yhteensä 17 miljardia markkaa eli 11 % 9877: investointirahaston ja Kehitysaluerahasto Oy:n pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtion 9878: kautta. Vastaavat nostot olivat vuotta aikai- vastuu ulkomaisista valuuttamääräisistä ta- 9879: kauksista oli 6,3 miljardia markkaa, joka oli 9880: 'l Tukipalkkioihin sisältyvät sekä hyödyketukipalkkiot kokonaisuudessaan valtiokonttorin hoidossa. 9881: että muut tukipalkkiot. Sektorittaisessa tarkastelussa Valuuttamääräisten luottojen osuus takausvas- 9882: kaikki tukipalkkiot on kirjattu yrityksille maksetuiksi, tuusta oli pienentynyt 39 prosenttiin edellisvuo- 9883: sillä tilastoista ei saada erikseen sitä osaa tukipalkkiois- 9884: ta, joka maksetaan elinkeinonharjoittajakotitalouksil- den 46 prosentista. 9885: le. Valtiokonttorin hoidossa olevien takausten 9886: 2 9887: ) Valtion lainanantoa, korkotukiluottoja ja valtionta- määrä oli 8,8 miljardia markkaa, josta koti- 9888: kauksia selvitetään lähemmin liitteissä 12-14, joihin 9889: eivät sisälly valtiontakausrahaston eikä vientitakuura- 3) Määrään sisältyy noin 30 milj. markkaa taloyhtiöi- 9890: haston myöntämät takaukset ja takuut. Vientitakuura- den rakennusaikaisista lainoista henkilökohtaisiksi osa- 9891: haston toimintaa on selvitetty liitteessä 20. kelainoiksi siirrettyjä lainoja. 9892: 45 9893: 9894: maisille lainoille annetut takaukset olivat 2,6 miljardia markkaa. Annetut takuutarjoukset 9895: miljardia markkaa. Valuuttamääräisestä ta- vähenivät edellisvuodesta viidenneksen eli 13,3 9896: kausvastuusta suurin eli 28 prosentin osuus miljardiin markkaan, kun taas voimassa olevat 9897: kohdistui dollarimääräisille lainoille. Seuraa- takuut kohosivat 11,1 miljardiin markkaan. 9898: vaksi merkittävimmät valuutat olivat Japanin Kertomusvuonna jatkettiin takuumuotojen ke- 9899: jeni 25 prosentin ja Sveitsin frangi 14 prosentin hittämistä. Kehitystyö painottui lyhyen maksu- 9900: osuudella. Valtiontakauksille perittävistä ta- ajan L-takuisiin, R-takuisiin ja F-takuisiin. 9901: kausmaksuista kertyi tuloja kertomusvuonna 8 Takuiden perusteella maksettujen korvaus- 9902: milj. markkaa. ten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 9903: Valtiontakauslaitoksen takausvastuun määrä yhteensä 308 milj. markkaa. Noin puolet mak- 9904: kertomusvuoden päättyessä oli 665 milj. mark- setuista korvauksista aiheutui kaupallisten ris- 9905: kaa eli noin 7 prosenttia pienempi kuin vuotta kien toteutumisesta. Poliittisista riskeistä ai- 9906: aikaisemmin. Valtion opintotukikeskuksen heutuneita korvauksia oli 15,8 milj. markkaa. 9907: opiskelijoiden pankkilainoille myöntämien ta- Poliittisten riskien osalta korvaukset aiheutui- 9908: kausten määrä oli 7,4 miljardia markkaa eli 11 vat velallismaiden velkojen takaisinmaksun 9909: prosenttia edellisvuotta suurempi. lykkääntymisestä sekä rakennusviennin Lähi- 9910: Kansainvälisille rahoituslaitoksille jäseno- idän ja Pohjois-Afrikan kohdemaissa jatku- 9911: suusmaksujen käteissuoritusten sijaan annettu- neesta heikentyneestä maksuvalmiudesta. Kau- 9912: jen vaadittaessa maksettavien, korottomien pallisten riskien osalta korvaukset aiheutuvat 9913: velkakirjojen määrä oli kertomusvuoden lo- pääosin ostajan konkursseista, akordista tai 9914: pussa 838 milj. markkaa, mikä on 12 prosent- muusta siihen verrattavasta tapahtumasta. 9915: tia edellisvuotista enemmän. Vuoden 1983 lop- Maksettuja korvauksia saatiin vuoden aikana 9916: puun asti velkakirjat ovat sisältyneet valtion perityksi takaisin 120 milj. markkaa, mikä oli 9917: lyhytaikaiseen ulkomaiseen velkaan, josta ne puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Ta- 9918: valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioon kaisin perinnästä kaksi kolmasosaa perustui eri 9919: tehdyn muutoksen perusteella poistettiin. Ne velallismaiden kanssa solmittuihin vakautta- 9920: ovat kuitenkin sellaisia rahamääräisiä vastuusi- missopimuksiin. 9921: toumuksia, jotka voidaan rinnastaa valtionta- 9922: kauksiin. Lisäksi valtio on asuntotuotantolain 9923: 13 a §:n nojalla laillisessa takausvastuussa 9924: asuntolainoitettujen kohteiden lähinnä 9925: vuokratalojen - ensisijaisluotoista siltä osin 9926: kuin luotanantaja ei lainoitettua kohdetta re- 6.1.4. Rahoitustuen kansantaloudelli- 9927: alisoitaessa saa suoritusta pantista. Tämän vas- nen arviointi 9928: tuun määrä ei ole yksiselitteisesti laskettavissa. 9929: Valtion korkotukea saavien lainojen laina- Valtion antaman rahoitustuen merkitystä 9930: pääoma oli kertomusvuoden päättyessä 17,8 voidaan arvioida suhteuttamalla se kokonais- 9931: miljardia markkaa eli viidenneksen suurempi kysynnän vastaaviin eriin. Kotitalouksien ja 9932: kuin edellisenä vuotena. Suurin lisäys oli edel- voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen saarnat 9933: leen nuorten oman ensiasunnon hankintaan tulonsiirrot olivat 6 Yz % suhteutettuna yksityi- 9934: myönnettyjen lainojen kohdalla, joiden laina- seen kulutukseen. Yksityisen sektorin inves- 9935: pääoma nousi 3 918 milj. markasta 5 112 milj. tointeja tukeva suora rahoitus - pääomansiir- 9936: markkaan. Opintolainojen osuus kaikista kor- rot, lainanauto sekä osakkeet ja osuudet - oli 9937: kotukilainoista oli 28 OJo eli 5,0 miljardia mark- 5 % suhteutettuna yksityisiin investointeihin. 9938: kaa. Valtion maksamien korkotukien määrä Kuntien ja kuntainliittojen valtiolta saarnat 9939: oli kertomusvuonna 726 milj. markkaa eli tulonsiirrot kattoivat lähes puolet niiden kulu- 9940: 16 % suurempi kuin edellisenä vuotena. Nuor- tusmenoista. Kuntien saamien pääomansiirto- 9941: ten oman ensiasunnon hankintaan myönnetyis- jen osuus hallinnollisista investoinneista oli 9942: tä lainoista maksettiin kertomusvuonna korko- kertomusvuonna 20 %. Kokonaisuudessaan 9943: tukea 229 milj. markkaa eli 36 % edellisvuotis- valtion myöntämä suora rahoitus suhteutettu- 9944: ta enemmän. na kotimaiseen kokonaiskysyntään oli kerto- 9945: Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu aleni musvuonna 17 %. Edellä olevat suhdeluvut 9946: 5 % ja oli kertomusvuoden päättyessä 24,4 ovat pysyneet viime vuosina vakaina. 9947: 46 9948: 9949: 9950: 6.2. Rahoitustuki tuensaajasektoreittain 9951: Valtion suora rahoitustuki kasvoi 10 OJo ker- tysten saaman rahoitustuen vaatimaton 1 pro- 9952: tomusvuonna. Reaalikasvu oli 2 prosenttiyk- sentin kasvu selittyy maataloustuotteista mak- 9953: sikköä nopeampaa kuin edellisenä vuonna. settujen vientitukien ja julkisille yrityksille 9954: Muiden julkisyhteisöjen saama rahoitustuki myönnettyjen lainojen alentamisesta edelliseen 9955: kasvoi keskimääräistä ripeämpää tahtia. Yri- vuoteen verrattuna. 9956: 35. Valtion suora rahoitustuki tuensaajasektoreittain 9957: 1985 1986 1987* Muutos 9958: 1987/86 9959: miljoonaa markkaa % 9960: 9961: Julkisyhteisöt ................................................ . 27 373 29 494 33 446 13 9962: Rahoituslaitokset ............................................. . 1411 1 678 1958 17 9963: Yritykset ..................................................... . 11 040 11 903 12 027 1 9964: Kotitaloudet ................................................. . 14 526 15 263 17 005 11 9965: Ulkomaat .................................................... . 1 116 1 275 1 405 10 9966: 9967: Suora rahoitus yhteensä .................................... . 55 466 !;9 613 65 841 10 9968: 9969: Valtion lainanannon lisäys (bruttovirta) oli miljardia markkaa. Kolmanneksi eniten oli 9970: kertomusvuonna 4,9 miljardia markkaa eli lainoja teollisuus- ja elinkeinosektorilla, joiden 9971: 16 %enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Bud- lainakanta oli vuoden lopussa 5,9 miljardia 9972: jettitalouden osuus lisäyksestä oli 3, 7 ja rahas- markkaa. Loput eli 3 % lainakannasta oli 9973: tojen 1,2 miljardia markkaa. Eniten luottoja lainoja muille lainansaajaryhmille. 9974: on annettu yksityisille ja yhteisömuotoisille Valtion korkotukilainoista 5,0 miljardia 9975: asuntolainan saajille. Asuntolainojen osuus markkaa kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. 9976: koko valtion lainakannasta oli kertomusvuo- Yrityssektorin osuus korkotukilainojen maa- 9977: den päättyessä 63 % eli prosenttiyksikön suu- rästä oli 1, 7 miljardia markkaa eli 9 % koko 9978: rempi kuin edellisenä vuonna. Yksityishenki- korkotukea saavien lainojen määrästä. 9979: löiden saamien asuntolainojen määrä oli noin Valtion budjettitalouden varoista myönne- 9980: 11,8 miljardia ja vuokratalojen myös 11,8 tystä 31 miljardin markan lainakannasta 2,9 9981: miljardia markkaa. Toiseksi suurin lainaryhmä miljardia markkaa oli vuoden päättyessä koro- 9982: oli maa- ja metsätalouden saarnat lainat, joi- tonta. Nollakorkoisista lainoista 2,5 miljardia 9983: den määrä oli kertomusvuoden lopussa 7,8 markkaa oli asuntolainoja. 9984: 9985: 36. Valtion antamien lainojen lainakanta 1 ) korkoprosentin mukaan jaoteltuna 31.12.1987, milj. markkaa 9986: 9987: Tehtäväalue 9988: 9989: Yleinen Opetus, Asuminen Työvoima Maa- ja Liikenne Teollisuus Yhteensä 9990: Korkokanta, järjestys ja tiede ja ja metsä- ja muut 9991: % turvallisuus kulttuuri ympäristö talous elinkeinot 9992: 9993: 0,00 ............................ . 0 2477 307 103 2 887 9994: 0,25-1,00 ..................... . 7 457 7 457 9995: 1,25-2,00 ..................... . 2084 20 2 104 9996: 2,25-3,00 ..................... . 6 118 819 129 7 067 9997: 3,25-4,00 ..................... . 677 0 614 1 291 9998: 4,25-5,00 ······················ 612 544 0 66 2 2204 3 428 9999: 5,25-6,00 .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 697 0 758 1 457 10000: 6,25-7,00 .................... .. 2 141 5 0 112 260 10001: 7,25-8,00 .................... .. 112 4 880 181 5 173 10002: 8,25-9,00 ······················ 0 1 10003: 9,25-10,00 .................... . 26 16 42 10004: Yhteensä....................... 2 25 101 5 1193 2 4137 31 170 10005: 1) Taulukossa esitetyt luvut perustuvat pääosin lainojen perintää hoitavan atk-järjestelmän rekistereihin, joissa lainojen 10006: saldot eroavat systeemin toimintatavan vuoksi jonkin verran kirjanpitotiedoista. Taulukosta puuttuvat seuraavat 10007: kokonaisantolainaukseen kuuluvat lainaryhmät (pääomat 31.12.1987 milj. mk): Kehitysluotot (419), invalidihuoltolain 10008: mukaiset lainat (2), muut lainat asutustoiminnan edistämiseksi (237), maatilatalouden kehittämisrahaston lainat (6 511) 10009: ja valtion investointirahaston lainat ( 1 599). 10010: 47 10011: 10012: 6.2.1. Julkisyhteisöt 1) Muutos Jakauma 10013: 1987/86 10014: Valtion muille julkisyhteisöille myöntämä prosenttia 10015: 10016: rahoitustuki kasvoi kertomusvuonna 13 OJo ja Tulonsiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 95 10017: oli siten 33,4 miljardia markkaa. Valtaosa Pääomansiirrot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 5 10018: tästä tuesta oli kuntien ja kuntainliittojen kulu- Lainananto.................... . . . . -38 0 10019: tusmenojen rahoittamiseen myönnettyjä val- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 100 10020: tionapuja. Nämä valtionavut kasvoivat kerto- 10021: musvuonna 4 prosenttiyksikköä nopeammin Valtion muille julkisyhteisöille myöntämät 10022: kuin kuntien kulutusmenot. Kuntien ja kun- korkotukilainat kasvoivat 10 %, ja niiden kan- 10023: tainliittojen valtionaputehtäviä mitoitettaessa ta oli vuoden 1987 päättyessä 1 174 milj. mark- 10024: on kuntasektorin menojen kasvu pyritty so- kaa. 10025: peuttamaan valtiontalouden rahoitusmahdolli- 10026: suuksien ja kansantalouden arvioidun kasvun 10027: puitteisiin. Kuntien ja kuntainliittojen kulutus- 6.2.2. Yritykset ja rahoituslaitokset 10028: menojen reaalikasvu olisi ollut suositusten mu- 10029: kaan 2 Yz %. Tämä toteutui 3 Yz prosenttina, Yritysten ja rahoituslaitosten saama suora 10030: mutta oli kuitenkin liki prosenttiyksikön pie- rahoitustuki kohosi kertomusvuonna 4 % ja 10031: nempi edelliseen vuoteen verrattuna. oli yhteensä 14,1 miljardia markkaa. Yritysten 10032: Valtion ja kuntien välinen kustannusjako ei ja rahoituslaitosten saama suora rahoitus ja- 10033: muuttunut merkittävästi kertomusvuonna. kautui tukimuodoittain seuraavasti: 10034: Vuoden alusta kunnat osallistuivat väliaikaisen 10035: ammatillisen koulutuksen kustannuksiin sa- Muutos Jakauma 10036: moin perustein kuin muunkin ammatillisen 1987/86 10037: koulutuksen kustannuksiin. Uudistus lisäsi prosenttia 10038: 10039: kuntien siirtoja valtiolle. Lukioinvestointien Tukipalkkiot ...................... . 3 80 10040: valtionrahoituksessa luovutaan vuokra-arvo- Tulonsiirrot ...................... . 14 13 10041: menettelystä ja lukiorakentaminen tuli samoin Pääomansiirrot ................... . .6 2 10042: Lainananto ....................... . -142 -1 10043: perustein kuin peruskoulunrakentaminen val- Osakkeet ja osuudet .............. . 25 6 10044: tionosuuden piiriin. Valtion pääomansiirrot 10045: kunnille nousivat viidenneksen. Yhteensä ........................ . 4 100 10046: 10047: Sosiaaliturvarahastoille maksetut tulonsiirrot 10048: kohosivat neljänneksen, kun ne kertomusvuot- Tukipalkkioiden osuus on säilynyt ennal- 10049: ta edeltäneenä vuotena olivat alentuneet neljä laan. Tukipalkkiot suuntautuivat pääasiassa 10050: prosenttia. Kertomusvuoden alussa yksityisen maatalouteen. Muille elinkeinoille annettavia 10051: työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuutus- valtionapuja suunnattiin enenevässä määrin 10052: maksuja alennettiin yhteensä keskimäärin yh- teollisuutta edistävään tutkimustoimintaan. 10053: dellä prosenttiyksiköllä. Alennus oli suurin Rahoituslaitosten saamien tulonsiirtojen ripeä 10054: työvoimavaltaisten yritysten maksuissa. Kunta- kasvu selittyy eläkeläisten määrän kasvulla. 10055: työnantajan ylimääräinen kansaneläkemaksu Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle 10056: poistettiin ja ylimääräinen sairausvakuutus- oli vuoden päättyessä 6,2 miljardia markkaa eli 10057: maksu määrättiin 1,5 prosenttiyksikön suurui- 2 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 10058: seksi. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden kiinteistöyh- 10059: kohosi 0,35 prosenttiyksikköä. Valtion takuu- tiöiden valtiolta saarnat lainat olivat 10,4 mil- 10060: suoritukset kansaneläkerahaston ja sairaus- jardia markkaa. Julkisten yritysten ja luotto- 10061: vakuutuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi osakeyhtiöiden osuus yritysten ja rahoituslai- 10062: olivat yhteensä 1 314 mrd markkaa. tosten valtiolta saamien lainojen kannasta oli 10063: Julkisyhteisöjen saama suora rahoitus ja- 2/3. Yritysten saamien korkotukilainojen kan- 10064: kaantui seuraavasti: ta oli kolmanneksen edellisvuotista suurempi 10065: eli 1, 7 miljardia markkaa. Yrityksille makse- 10066: tuista 82 milj. markan korkotuista 68 milj. 10067: markkaa meni julkisille yrityksille. Määrä oli 10068: ll Kunnat ja kuntainliitot sekä sosiaaliturvarahastot. 39 % edellistä vuotta suurempi. 10069: 48 10070: 10071: Valtiokonttorin hoidossa olevista 8,8 miljar- ValtionyhtiÖiden osuus luottoriskitakuista 10072: din markan takauksista valtionyhtiöiden osuus oli 34 OJo ja R-takuista 15 OJo. Osuudet ovat 10073: oli 4,2 miljardia markkaa eli puolet kuten säilyneet kutakuinkin samansuuruisina viime 10074: edellisenä vuonnakin. ToimialoiHain valtio- vuosien ajan. 10075: konttorin hoidossa ollut takauskanta jakaantui Metalliteollisuuden K-takuiden omavastuu- 10076: seuraavasti: osuus oli 7 OJo kertomusvuonna. Takuuhake- 10077: muksia ei jätetty eikä korvauksia maksettu 10078: teollisuus- ja kaivannaistoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 % kuluneen vuoden aikana. Rakennusurakoiden 10079: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 % 10080: muut toimialat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 % K-takuita ei kertomusvuoden aikana voinut 10081: rahoituslaitokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 % hakea, koska takuuehtojen voimassaoloaika 10082: uusien hakemusten osalta on päättynyt vuoden 10083: Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu varsi- 1984 lopussa. 10084: naisen vientitakuutoiminnan osalta oli kerto- 10085: musvuonna 24,4 miljardia markkaa. Takuuna- 10086: laisen viennin arvo oli 4,2 miljardia markkaa. 6.2.3. Kotitaloudet 10087: Kokonaisviennistä takuunalainen vienti oli 10088: 4,8 OJo. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli Valtion suora rahoitustuki kotitalouksille ja 10089: 4 OJo. voittoa tavoittelemattomille yhteisöille oli 17,0 10090: Luottoriskitakuut ja R-takuut kattavat 81 OJo miljardia markkaa, joka oli yksi neljännes 10091: kokonaisvastuustal). Näiden jakauma toimi- suoran rahoituksen kokonaismäärästä. Suoran 10092: aloittain oli: rahoituksen suhde yksityisiin kulutusmenoihin 10093: oli 8 OJo. 10094: Luottoriski- R-takuut Tukimuodoittain suora rahoitus jakautui 10095: takuut vuonna 1987 seuraavasti: 10096: prosenttia 10097: 10098: Metalliteollisuus .................. . 84 95 10099: Metsäteollisuus ................... . 6 1 Muutos Jakauma 10100: TEVANAKE-teollisuus ............ . 2 2 1987/86 10101: prosenttia 10102: Työ- ja palvelusuor. ............... . 6 1 10103: Muut ............................ . 2 1 Tulonsiirrot ...................... . 9 83 10104: Pääomansiirrot ................... . 18 5 10105: Metalliteollisuuden osuus luottoriski- ja R- Lainananto ......................... . 29 12 10106: takuista kohosi runsaat 15 prosenttiyksikköä Yhteensä ........................ . 11 100 10107: edellisvuotisesta eli 87 prosenttiin. 10108: Voimassa olevista luottoriskitakuista (liki Kertomusvuonna jakautuivat tulonsiirrot, 10109: puolet ko. takuiden kokonaisvastuusta) pää- 14,1 miljardia markkaa, tukimuodoittain seu- 10110: osa, 81 OJo, kohdistui kehittyneisiin markkina- raavasti: 10111: talousmaihin, 14 OJo kehitysmaihin ja loput 10112: 5 OJo sosialistisiin maihin. Kehitysmaiden osuus Muutos Jakauma 10113: on alentunut tällä vuosikymmenellä alle puo- 1987/86 10114: leen. Muutamien suurten kehittyneisiin mark- prosenttia 10115: kinatalousmaihin suuntautuneiden kauppojen Sosiaalivakuutusetuudet .......... . 8 20 10116: vuoksi nousi näiden maiden osuus kokonais- Rahastoimattomat sosiaalivakuutus- 10117: vastuusta 16 prosenttiyksikköä edelliseen vuo- etuudet11 ....................... . 9 32 10118: teen verrattuna. R-takuiden kokonaisvastuu oli Sosiaaliavustukset ................ . 6 27 10119: Muut tulonsiirrot ................. . 15 21 10120: kertomusvuoden lopussa 5,6 miljardia mark- 10121: kaa. Suurin osa vastuusta liittyy pitkällä mak- Yhteensä ........................ . 9 100 10122: suajalla tapahtuvan viennin rahoitusjärjestelyi- 10123: hin ja lähinnä raskaan metalliteollisuuden vien- Äitiysavustusta korotettiin kertomusvuoden 10124: tiin. Pkt-yritysten osuus on kuitenkin huomat- maaliskuun alusta lukien. Lapsilisiä korotettiin 10125: tava. Näiden takuunalaisen viennin arvioidaan lokakuun alusta lähtien yhden ja kahden lap- 10126: olevan yli miljardi markkaa vuodessa. sen osalta 3 OJo. Tämän lukumäärän ylittävältä 10127: 11 Muut kokonaisvastuuseen sisältyvät erät ovat F-, B-, 10128: I- ja D-takuut. II Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet. 10129: 49 10130: 10131: osalta korotus oli 10 OJo. Pitkäaikaistyöttömien 6.2.4. Ulkomaat 10132: turvaa kohennettiin ja valtion osuutta maata- 10133: lousyrittäjä-ja yrittäjäeläkkeisiin lisättiin. Rin- Valtion ulkomaille maksamat tulonsiirrot 10134: tamamieseläkkeitä parannettiin ja sotilas- kasvoivat kertomusvuonna 13 % ja olivat 10135: vammakorvausten menot kohosivat 1 Y2 miljar- 1 340 milj. markkaa. Nämä tulonsiirrot ovat 10136: diin markkaan. Valtion palvelukseen perus- pääasiassa kehitysapumenoja sekä osuuksia 10137: tuvat eläkkeet kasvoivat samaa tahtia kuin kansainvälisen yhteistyön kustannuksista. Ul- 10138: edellisenä vuotena eli 9 % . komaille annetut takaukset alentuivat edellis- 10139: Kotitalouksien saamien lainojen kanta li- vuodesta 24 milj. markkaa eli kokonaisuudes- 10140: sääntyi edellisvuodesta 5 % ja oli vuoden päät- saan. Ne muodostuivat Puolan ulkomaankaup- 10141: tyessä 19,6 miljardia markkaa. Yrittäjäkotita- papankille myönnetyistä valtiontakauksista. 10142: louksien osuus tästä oli 38 %. Palkansaajako- Pohjoismaiden Investointipankille myönnetty 10143: titalouksien saarnat lainat koostuvat lähes yk- valtiontakaus kohosi 64 milj. markkaa eli 111 10144: sinomaan asuntolainoista. milj. markkaan. 10145: 10146: 10147: 10148: 10149: 6. 3. Rahoitustuki elinkeinotoiminnalle 10150: Tässä luvussa tarkastellaan myönnettyä ra- timus. Finanssisijoitukset jakautuvat lainoihin 10151: hoitustukea elinkeinoittain tulo- ja menoarvion ja osakepääomasijoituksiin. 10152: käsitteistön ja jaottelujen puitteissa, mikä Finanssisijoituksista nettokustannus laske- 10153: poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpi- taan niin, että valtiolle aiheutuneista kustan- 10154: toon perustuvasta lähestymistavasta 1). Elinkei- nuksista vähennetään saadut tuotot. Valtiolle 10155: nojakana on yhtäältä alkutuotanto ja elintar- rahoituksen hankkimisesta aiheutuneet kustan- 10156: vikkeet ja toisaalta jalostus- ja palvelualat. nukset määritetään valtion velan kustannusten 10157: Elinkeinotoiminnalle myönnettävä rahoitustuki avulla, jolloin laskentakorkona on käytetty 10158: nettoutetaan, koska pyrkimyksenä on saattaa luvussa 7 määriteltyä efektiivistä korkoa 10159: rahoitustuen eri muodot valtiolle aiheutuvien (vuonna 1987 10,0 %). Nettokustannuksia li- 10160: kustannusten kannalta keskenään vertailukel- säävänä tekijänä otetaan huomioon mahdolli- 10161: poisiksi. Näin saadaan mitatuksi tuen laajuus. set pääoman menetykset. 10162: Rahoitustuki jaotellaan kahteen ryhmään: Takauksien ja takuiden nettokustannukset 10163: avustusmuotoinen ja muu tuki. lasketaan siten, että takaustappioista vähenne- 10164: Avustusmuotoinen tuki sisältää korkotuet, tään takausmaksut ja takaisin perityt takuu- 10165: korvaukset ja muut avustukset sekä avustuk- korvaukset. 10166: seen rinnastettavan elintarvikeviennin liike- 10167: vaihtoverotuen. Avustuksista aiheutuva netto- 10168: kustannus on pääsääntöisesti maksettava avus- 6.3 .1. Alkutuotantoon ja elintarvikkei- 10169: tus sellaisenaan. Joissakin tapauksissa on avus- 10170: tuksista aiheutuvia menoja sovittu katettavaksi 10171: siin kohdistuva rahoitustuki 10172: elinkeinotoiminnalta perittävin maksuin tai ve- 10173: Elinkeinotoiminnalle myönnettävää rahoi- 10174: roin. Nämä ovat tällöin nettokustannuksia vä- 10175: tustukea laskettaessa on maatalous- ja elintar- 10176: hentävä erä. viketuotanto sekä muu alkutuotanto rajattu 10177: Muu rahoitus sisältää finanssisijoitukset 10178: edellisistä luvuista poiketen lähinnä maa- ja 10179: sekä takaukset ja takuut. Finanssisijoituksiin 10180: metsätalousministeriön hallinnonalan pääluok- 10181: liittyy takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaa- 10182: kaan poislukien tutkimuksen, hallinnon ja neu- 10183: vontatyön menot. Lisäksi mukaan on otettu 10184: IJ Pääasiallisimmat erot käsitteissä ja laskentamenetei- ylituotannon viennistä aiheutuneet menot, val- 10185: missä liittyvät seuraaviin avustuseriin: VR:n alijäämä, misteverolakien mukaiset hinnanerokorvaukset 10186: elinkeinoelämän järjestöjen valtionavut, alkutuotannon sekä viennin arvioitu liikevaihtoverotuki. Val- 10187: sosiaaliturvan luonteiset menot, Tuontikaupparahaston 10188: korvaukset ja maataloustuotteiden viennin alkutuote- tion myöntämien lainojen osalta on laskettu 10189: vähennys. edellä kuvatulla tavalla nettokustannukset. 10190: 7 381002H 10191: 50 10192: 10193: Näin laskettuna alkutuotannolle maksettu tuki johtui pääosin lannoiteveron ja rehuseosveron 10194: oli kertomusvuonna 8 563 milj. markkaa, kun tuoton alentumisesta sekä markkinointimaksu- 10195: se edellisenä vuonna oli 8 509 milj. markkaa. kertymän pienentymisestä. Valtiolle aiheutu- 10196: Maataloustuotantoon liittyvät valtion tulot vä- neet nettokustannukset olivat 7 327 milj. 10197: henivät edellisestä vuodesta 15 OJo ja olivat markkaa, oltuaan edellisenä vuonna 7 050 10198: 1 236 milj. markkaa. Tulojen pieneneminen milj. markkaa. 10199: 10200: 37. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion tulot ja menot saajan/maksajan mukaan jaoteltuina 10201: Menot Tulot Menot miinus tulot 10202: 1986 1987 1986 1987 1985 1986 1987 10203: miljoonaa markkaa 10204: 10205: Maataloustuotanto ...................... . 3 237 3 245 0 0 3 057 3 237 3 245 10206: Hintapoliittinen tuki .................... . 2 114 2 043 10207: Maatalouden rakenteen kehittäminen: 10208: avustukset .......................... . 339 481 10209: pääomatuki ......................... . 368 341 10210: Muut ................................. . 417 380 10211: Elintarviketeollisuus ...................... . 947 1 178 805 854 155 141 324 10212: Valmisteverot ......................... . 541 596 10213: Maataloustuotteiden hintatuki .......... . 901 1 127 10214: Muut ................................. . 46 51 264 258 10215: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) ......... . 4 005 3 845 654 383 3 323 3 351 3 462 10216: Maataloustuotteiden vientituki ......... . 2 575 2 347 10217: Viennin liikevaihtoverotuki ............. . 700 652 10218: Hinnanerokorvaukset, vienti ............ . 722 838 10219: Maatalouden osuutena perityt maksut .. . 635 364 10220: Muut ................................. . 9 9 19 19 10221: Maatalous ja elintarvikkeet ............ . 8188 8 266 1 460 1 236 6 535 6 729 7030 10222: Porotalous ............................ . 14 19 12 14 19 10223: Kalatalous ............................ . 30 23 25 30 23 10224: Yksityismetsätalous ................... . 2n 255 260 277 255 10225: Muu alkutuotanto ..................... . 321 297 297 321 297 10226: 10227: 10228: 10229: 10230: Alkutuotannolle kohdistuvista elinkeinojen kustannukset valtiolle olivat 341 milj. markkaa 10231: rahoitustuista suurin osa 8 266 milj. markkaa eli 7 % edellisvuotta pienemmät. Sen sijaan 10232: kohdistui maatalouteen ja elintarvikkeisiin. avustusmuotoinen tuki, 481 milj. markkaa, 10233: Valtion saarnat tulot olivat vastaavasti 1 236 kasvoi edellisestä vuodesta 42 %. Maatalous- 10234: milj. markkaa. Maataloustuesta 39 % makset- tuotannolle kohdistuvia tukia on tarkasteltu 10235: tiin suoraan maataloudelle. Muilta osin tuen edellä luvussa 5.1.3. Uutena maataloustuottei- 10236: saajana olivat maataloustuotteita jalostava den tasapainottamistoimenpiteenä rajoitettiin 10237: teollisuus tai viejinä toimivat keskusliikkeet. kananmunantuotantoa maksamalla korvaus 10238: Vaikkakin tuen saajana on jalostava porras, tuotannosta poistetuille kanoille. Varoja käy- 10239: hyötyä koituu siitä sekä alkutuotannolle että tettiin tähän 38 milj. markkaa. 10240: kuluttajalle. Erityisesti ylijäämätuotteiden Elintarviketeollisuudelle kohdistettiin tukea 10241: vientituesta hyötyy myös jalostus. 1 178 milj. markkaa. Kasvua edellisestä vuo- 10242: Maataloustuotannolle kohdistuva tuki, 3 245 desta oli 24 %. Lukuihin ei sisälly vientitukea. 10243: milj. markkaa pysyi edellisen vuoden tasolla. Toisaalta elintarviketeollisuudelta kerättiin täs- 10244: Suurimman erän tästä muodosti hintapoliitti- sä tarkastelussa mukana olevina elintarvikkei- 10245: nen tuki, 2 043 milj. markkaa, joka väheni den valmisteveroina, ravintorasva-, sokeri- ja 10246: 3,5 % edellisestä vuodesta. Maatalouden ra- valkuaisverona sekä tasausmaksuina 854 milj. 10247: kenteen kehittämiseen maksetut tuet on käsitel- markkaa, mikä summa nousi 6 % edellisestä 10248: ty tässä luvun 5 tarkastelusta poiketen. Erään vuodesta. Netto menot, 324 milj. markkaa, li- 10249: sisältyvät nettokustannukset korkotukilainoista sääntyivät 130 % edelliseen vuoteen verrattu- 10250: ja valtion myöntämistä lainoista, joista suurin na. 10251: osa myönnettiin maatilatalouden kehittämisra- Elintarviketeollisuuden saama maatalous- 10252: haston kautta. Näille lainoille lasketut netto- tuotteiden hintatuki 1 128 milj. markkaa kas- 10253: 51 10254: 10255: voi edellisestä vuodesta 25 OJo, mikä johtui Maataloudelle ja elintarvikkeille maksetta- 10256: lähinnä erikoiskasvien tuen kasvusta. Tärkke- vista tuista suurin on maataloustuotteiden 10257: lystuotannon tuen kasvu oli 31 milj. markkaa vientituki, jota maksetaan ylituotantotuotteille 10258: ja sokerituotannon tuen kasvu 8 milj. mark- kuten voi, juusto, maitojauhe, kananmunat, 10259: kaa. Erityisen voimakkaasti, 194 milj. mark- jalostamaton liha ja vilja. Vuoden 1983 alusta 10260: kaa, kasvoi tuki öljykasvituotannolle. Markki- näille tuotteille vientitukea on maksettu myös 10261: noinnin edistämiseen ja hintatason vakaannut- liikevaihtoverotukena, koska tällöin ei enää 10262: tamiseen käytettiin 310 milj. markkaa eli 2 % tarvinnut palauttaa veroa tehdyn vähennyksen 10263: vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaan määrästä. Tämä merkitsi samalla vientitukime- 10264: toimituksiin maksetut hinnanerokorvaukset li- nojen vähennystä vastaavalla määrällä. Vienti- 10265: sääntyivät 5 milj. markkaa. tuki lisättynä liikevaihtoverotuella laski kerto- 10266: Maataloustuotteiden viennin tukeminen liit- musvuonna 8 % eli 2 999 milj. markkaan. 10267: tyy kiinteästi ylituotantotuotteiden markki- Kauppa- ja teollisuusministeriön maksama 10268: nointiin. Tukia maksettiin sekä kauppa- ja vientituki (ilman laivakauppaa) viennin liike- 10269: teollisuusministeriön että tullihallituksen hin- vaihtoverotuki mukaanlukien laski 6 % eli 10270: nanerokorvauksina yhteensä 3 845 milj. mark- 2 808 milj. markkaan. Tuen suuruuteen vai- 10271: kaa, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna kutti vientimäärien lasku (taulukko 28 luvussa 10272: oli 4 %. Toisaalta maataloudelta perittiin sen 5.1.3). Koska vientituki määräytyy kotimaan- 10273: osuutena markkinointimaksuja ja eräitä veroja hintojen ja maailmanmarkkinahintojen erotuk- 10274: 364 milj. markkaa. Edellisenä vuonna maata- sena, vaikuttaa vientituen määrään lisäksi mo- 10275: louden osuus oli 635 milj. markkaa. Lisäksi lempien hintatasojen muutos. 10276: tuontimaksuina kannettiin 19 milj. markkaa. 10277: 10278: 38. Keskeisten vientituotteiden vientituki (ml. arvioitu viennin liikevaihtoverotuki) 10279: 10280: 1985 1986 1987 10281: miljoonaa markkaa 10282: 10283: Voi ................................................................. . 549 453 663 10284: Juusto ............................................................. . 602 586 609 10285: Maitojauhe, rasvainen ............................................... . 503 430 419 10286: Maitojauhe, rasvaton ................................................ . 100 65 45 10287: Kananmunat ........................................................ . 299 199 178 10288: Sianliha ............................................................ . 95 91 210 10289: Naudanliha ......................................................... . 202 199 112 10290: Vehnä .............................................................. . 33 44 97 10291: Ohra ............................................................... . 508 654 295 10292: Kaura .............................................................. . 147 327 116 10293: 10294: 10295: Kauppa- ja teollisuusministeriön maksamaa tullihallitus. J alostetuille tuotteille maksettiin 10296: tukea saavat ns. ensimmäisen asteen maata- hinnanerokorvausta kertomusvuonna viennin 10297: loustuotteet. Jalosteille hinnanerokorvausta yhteydessä 838 milj. markkaa eli 16 % enem- 10298: maksaa valmisteverolainsäädännön perusteella män kuin edellisenä vuonna. 10299: 10300: 39. Keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuusasteet 10301: 10302: 1985 1986 1987 10303: 10304: Maito .............................................................. . 131 131 130 10305: Kananmunat ........................................................ . 159 143 136 10306: Naudanliha ......................................................... . 122 127 119 10307: Sianliha ............................................................ . 110 108 109 10308: Vehnä .............................................................. . 91 116 64 10309: 10310: 10311: Muulle alkutuotannolle (poro- ja kalatalous josta yksityismetsätalouden osuus oli 255 milj. 10312: sekä yksityismetsätalous) kohdistui elinkeino- markkaa. 10313: toiminnalle tulevista tuista 380 milj. markkaa, 10314: 52 10315: 10316: 40. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot ja tulot tuotteittain 10317: Menot Tulot Menot miinus tulot 10318: 1986 1987 1986 1987 1985 1986 1987 10319: 10320: miljoonaa markkaa 10321: 10322: 10323: Maitotaloustuotteet ...................... . 3 003 3 062 282 185 2 949 2 721 2 877 10324: Kananmunat ............................ . 372 386 13 10 343 360 376 10325: Liha .................................... . 1 073 1 112 23 12 1 059 1 050 1 100 10326: Vilja .................................... . 1 382 991 0 0 1 021 1 382 991 10327: Erikoiskasvit ............................. . 749 1 006 155 187 427 594 819 10328: Hyödykkeille jakamaton .................. . 1 610 1 710 986 843 736 623 867 10329: Yhteensä .............................. . 8188 8266 1 460 1236 6 535 6 729 7 030 10330: 10331: 10332: 10333: 10334: Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- Kuvio 13. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistu- 10335: vista valtion menoista ja tuloista kohdistui vien valtion nettomenojen jakautuminen 10336: tuotteittain vuosina 1986 ja 1987. 10337: vuonna 1987 noin 88 % suoraan tietyille tuot- 10338: teille tai tuoteryhmille. Tuen jakaminen yksit- 10339: täisille tuotteille ei kuitenkaan ole täysin yksi- 10340: selitteinen. Tuki saattaa sisältää eräissä ta- 10341: ~aitotaloustuotteet 10342: pauksissa myös vähäisiä muille tuotteille koh- 10343: distuvia eriä. Nettokustannuksiltaan suurim- 10344: man ryhmän muodostavat maitotaloustuotteet 10345: (2 877 milj. markkaa). Tästä suurin osa eli Kananmunat 10346: 1 729 milj. markkaa on viennin nettokustan- 10347: nuksia, jotka kasvoivat 13 OJo. Maitotalous- 10348: tuotteet saivat 41 % maataloustuotannolle tu- 10349: levista nettotuista. Ne kasvoivat 4 OJo, kun Liha 10350: kaikki maataloustuotannolle tulevat nettotuet 10351: kasvoivat 0,5 %. Maidon tuotantomäärät las- 10352: kivat edellisestä vuodesta 4 %. Omavaraisuus- 10353: aste oli edelleen 130. 10354: Viljan tuki vähentyi kertomusvuonna 28 %. 10355: Tämä johtui vientimäärien laskusta. Viljan 1986 10356: vientituki sisältää myös vientiin rinnastetun 10357: tuetun käytön kotimaassa. Erikoiskasvien tuet 10358: kasvoivat edelleen voimakkaasti edellisestä 10359: vuodesta. Sokerituotantoa tuettiin kertomus- 10360: vuonna 175 milj. markalla, kun edellisenä ~aito taloustuotteet 10361: vuonna tuki oli 167 milj. markkaa. Toisaalta 10362: sokeriveroa kerättiin 187 milj. markkaa. Sa- 10363: moin tärkkelystuotannon tuki kasvoi 169 milj. Kananmunat 10364: markkaan edellisen vuoden 138 milj. markasta. 10365: Varsinkin öljykasvituotantoa tuettiin edellis- 10366: vuotista enemmän eli 473 milj. markalla. 10367: Liha 10368: 10369: 10370: 6.3.2. Jalostus- ja palvelualoille koh- 10371: distuva rahoitustuki 10372: Jalostuksen ja palvelualojen rahoitustuki 1987 10373: koostuu valtion taloudesta (tulo- ja menoarvio 10374: 53 10375: 10376: ja sen ulkopuoliset rahastoe>? suoraan yrityk- Myönnetystä rahoituksesta valtiolle aiheutu- 10377: sille, erityisrahoituslaitoksille2 , säätiöille ja ke- neet nettokustannukset olivat kertomusvuonna 10378: hitysyhtiöille myönnetystä rahoitustuesta ai- 2 527 milj. markkaa eli niroellisarvoltaan 8 o/o 10379: heutuneista nettokustannuksista. Rahoitustuki edellisvuotista suuremmat. 10380: sisältää suorat avustusmuotoiset tuet, finanssi- 10381: sijoitukset sekä takuut ja takaukset. 10382: 10383: 41. Jalostus- ja palvelualoille myönnetystä rahoituksesta valtiolle aiheutuneet nettokustannukset tehtävittäin 10384: 1985 1986 1987 Muutos 10385: 1987/86 10386: miljoonaa markkaa % 10387: 10388: Yleinen teollisuuspoliittinen rahoitus ........................... . 391 314 207 -34 10389: Aluepoliittinen rahoitus ....................................... . 585 627 772 23 10390: Tutkimus- ja kehitystoiminta .................................. . 153 206 250 22 10391: Viennin rahoitus .............................................. . 336 422 354 -16 10392: Lehdistön tukeminen ......................................... . 429 408 443 9 10393: Muut tuet .................................................... . 377 362 501 38 10394: Nettokustannukset yhteensä ............................... . 2 271 2 339 2 527 8 10395: 10396: 10397: Yleiseen teollisuuspoliittiseen tukeen sisälty- Kuvio 14. Nettokustannusten jakautuminen teh- 10398: vät valtionyhtiöiden erityisrahoituksen, val- tävittäin 10399: tiontakauslaitoksen, teollistamisrahaston, val- 10400: tion investointirahaston ja kaivosteollisuuden Aluepolitiikka 10401: edistämisen aiheuttamat nettokustannukset 10402: sekä eräät liikevaihtoveronhuojennukset. Ylei- 10403: sestä teollisuuspoliittisesta tuesta valtiolle ai- Tutkimus 10404: heutuneet nettokustannukset olivat 207 milj. ja 10405: markkaa mikä on 34 o/o edellisvuotista vähem- kehitys 10406: män. 10407: Vuoden 1984 jälkeen valtionyhtiöiden koh- 10408: dalla toteutetaan ohjelmaa, jolla rahastoannein Vienti 10409: korotetaan osakepääomaa vastaamaan yhtiöön 10410: kertynyttä varallisuutta. Valtio merkitsi yh- 10411: tiöiltään kertomusvuonna rahastoanteina (ns. 10412: ilmaisannit) 300 milj. markkaa valtiokonttorin Lehdistö 10413: kirjauskäytännön mukaan. Nämä merkitsevät 1986 10414: laskelmassa tuottovaatimuksen kasvua. Vuon- 10415: na 1987 valtionenemmistöisiltä yhtiöiltä 3J saa- 10416: tuja osinkoja kertyi 355 milj. markkaa. Näille 10417: yhtiöille pääoma- ja takuutukien määrä oli 121 Aluepolitiikka 10418: milj. markkaa. 10419: Aluepoliittisesta tuesta aiheutuvat nettokus- 10420: tannukset kasvoivat edellisvuodesta 23 % eli Tutkimus Yleinen 10421: 772 milj. markkaan. Aluepoliittiseen tukeen ja teoll.pol. 10422: kuuluivat kauppa- ja teollisuusministeriön hal- kehitys 10423: linnonalalta maksetut kehitysalueiden tuotan- 10424: Vienti 10425: I) Valtiontakauslaitos, vientitakuurahasto ja valtion in- 10426: vestointirahasto. 10427: 2 10428: 1 Kehitysaluerahasto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy. 10429: 31 Käsittää yhtiöt: Enso-Gutzeit Oy, Imatran Voima 10430: Oy, Kemijoki Oy, Kemira Oy, Neste Oy, Outokumpu Lehdistö 10431: Oy, Rautaruukki Oy, Sisu-Auto Oy, Valmet Oy, Vai- 10432: villa Oy, Vapo Oy, Veitsiluoto Oy sekä Finnair Oy. 1987 10433: 54 10434: 10435: totoiminnan tukemiseksi myönnettävät avus- sityisille yrityksille myönnettyjen avustusten 10436: tukset ja alueellinen kuljetustuki, Kehitys- määrä oli 204 milj. mk, josta työllisyysperus- 10437: aluerahasto Oy:lle myönnetty laina-, pääoma- teisia investointiavustuksia myönnettiin 15 10438: ja takuutuki sekä sisäasiainministeriön pää- milj. markkaa. Työnantajalle maksettaviin op- 10439: luokkaan sisältyvät läänien kehittämiseksi pisopimuskorvauksiin maksettiin 125 milj. 10440: myönnettävät avustukset. Lisäksi mukaan on markkaa. Maakaasulaajennuksien korkotukia 10441: laskettu maaseudun pienimuotoiselle elinkeino- maksettiin 32 milj. markkaa. Muuhun rahoi- 10442: toiminnalle annettu tuki. Kasvusta pääosa ai- tustukeen lisäksi sisältyvien kotimaisen ener- 10443: heutui kehitysalueiden tuotantotoiminnan tuen gian investointiavustusten määrä laski kerto- 10444: ja kehitysaluerahaston takuutappiokorvausten musvuonna 23 milj. markasta 19 milj. mark- 10445: kasvusta. Lisäksi edelleen kasvoivat läänien kaan. Maaseudun sähköistämisavustukset nou- 10446: kehittämiseksi myönnetyt avustukset. sivat 11 milj. markasta 20 milj. markkaan. 10447: Tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnettä- Haja-asutusalueiden kauppapalvelujen turvaa- 10448: vä rahoitus kasvoi noin 22 OJo edellisvuotisesta. miseksi myönnettyjen avustusten ja korkotuen 10449: Tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen nettokustannusten määrä nousi kertomusvuon- 10450: myönnettiin valtion rahoitustukea yrityksille na 7 milj. markasta 10 milj. markkaan. 10451: kertomusvuonna 250 milj. markkaa. Teknolo- Jalostus- ja palvelualoille myönnetystä ra- 10452: gian kehittämiskeskuksen maksamien teolli- hoituksesta valtiolle aiheutuvista nettokustan- 10453: suuden tutkimusavustusten määrä oli kerto- nuksista oli avustusmuotoisen tuen osuus ker- 10454: musvuonna 113 milj. markkaa. Energiahuollon tomusvuonna 1 939 milj. markkaa eli 77 OJo 10455: tutkimukseen ja energiataloudellisen koe- kokonaiskustannuksista. Lainatuesta aiheutu- 10456: toiminnan edistämiseen myönnettävien avus- vien nettokustannusten osuus oli 246 milj. 10457: tusten määrä nousi jonkin verran. Kaivosteolli- markkaa eli 10 %, ja vastaavasti takuutuen 10458: suuden edistämiseen myönnettyjen avustusten aiheuttamien nettokustannusten osuus 160 10459: määrä oli 27 milj. markkaa. milj. markkaa eli 6 OJo. Pääomatuen määräksi 10460: Viennin rahoituksessa nettokustannukset las- muodostuu 182 milj. markkaa eli 7 %. Pää- 10461: kivat edellisestä vuodesta 16 OJo eli 354 milj. omatuen aiheuttamat kustannukset ovat 32 OJo 10462: markkaan. Vähentymisestä pääosa aiheutui edellisvuotisia pienemmät. Pääomatukea vä- 10463: vientitakuulaitoksen takaustappioiden vähene- hentävästi vaikuttivat erityisesti valtionyhtiöi- 10464: misestä välittömästi edelliseen vuoteen nähden. den maksamien osinkojen kasvu ja valtion 10465: Lehdistön tuki kasvoi kertomusvuonna 9 OJo investointirahaston pääomatuen nettokustan- 10466: eli 443 milj. markkaan. nusten väheneminen. Avustusmuotoisen tuen 10467: Muu rahoitustuki teollisuus- ja palveluyri- niroelliskasvu oli kertomusvuonna 18 %, laina- 10468: tyksille kasvoi kertomusvuonna 38 OJo. Yhteen- muotoisen tuen kustannukset ovat nousseet 10469: sä 501 milj. markan muu rahoitustuki sisältää edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Takuutuen 10470: työllisyysperusteiset rahoitustuet, ympäristön- kustannukset ovat laskeneet 20 % edelliseen 10471: suojelun edistämisen, haja-asutusalueiden vuoteen verrattuna. 10472: kauppapalvelujen turvaamisen sekä matkailu- Edellä käsiteltyjen tukien lisäksi kuntien lii- 10473: toiminnan ja saaristoliikenteen tukemisen ra- kelaitoksille ja yhtiöille myönnettiin rahoitus- 10474: hoitustuen. Työttömyyden lieventämiseksi yk- tukea vuonna 1987 noin 139 milj. markkaa. 10475: 10476: 10477: 42. Jalostus- ja palvelualoille myönnetty tuki tukimuodoittain 10478: 10479: Avustukset Lainatuki 11 Pääomatuki21 Takuutuki 31 Yhteensä 10480: miljoonaa markkaa 10481: 10482: Nettokustannukset 1985 ..................... . 1 605 269 322 75 2 271 10483: Nettokustannukset 1986 ..................... . 1 640 229 269 201 2 339 10484: Nettokustannukset 1987 ..................... . 1 939 246 182 160 2 527 10485: Tukimuodon osuus 1987,% ................. . 77 10 7 6 100 10486: 1 10487: Lainatuen laskemisessa on käytetty seuraavaa kaavaa: 10488: ) 10489: Lainatuki: (laskentakorko x keskimääräinen lainakantai + luottotappiot - korot 10490: 2 10491: ) Pääomatuen laskemisessa on käytetty seuraavaa kaavaa: 10492: Pääomatuki: Oaskentakorko x keskimääräinen osakepääoma) + pääoman alennukset - osingot 10493: 3 10494: ) Takausten laskemisessa on käytetty seuraavaa kaavaa: 10495: Takaus- ja takuutuki: takaustappiot - takausmaksut - takaisin perityt korvaukset 10496: 55 10497: 10498: 6.3.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki viikkovapaatoiminnan korvaukset sekä tapa- 10499: elinkeinotoiminnalle turmavakuutustuki. Nämä olivat 846 milj. 10500: markkaa vuonna 1987; kasvu edellisestä vuo- 10501: Varsinaisen elinkeinotuen ohella on tarkaste- desta oli 16 OJo. 10502: luun sisällytetty myös eräät sosiaaliturvan Jalostus- ja palvelualoille kohdistuvat pien- 10503: luonteiset menot, koska yritysten on yleensä yrittäjien vuosilomakorvaukset ja avustukset 10504: katettava tuloillaan niitä vastaavat menot. merimiesten sosiaalikustannuksiin. Nämä oli- 10505: Maatalouden ja muun alkutuotannon osalta vat kertomusvuonna yhteensä 26 milj. mark- 10506: tarkasteluun on sisällytetty maatalouden vuosi- kaa luvussa 6.3.2 selostettujen rahoitustukien 10507: lomakustannusten, sijaisavun kustannusten ja lisäksi. 10508: 56 10509: 10510: 10511: 10512: 10513: 7. VALTIONVELKA 10514: 10515: Valtionvelka oli vuoden 1987 päättyessä lisestä vuodesta, jolloin vastaavat luvut olivat 10516: kaikkiaan 58 511 milj. markkaa, kun se vuotta 5 013 milj. markkaa ja 11 %. Ulkomaisen 10517: aikaisemmin oli ollut 51 994 milj. markkaa. ·velan osuus on edelleen alentunut, se oli kerto- 10518: Lisäys oli 6 517 milj. markkaa eli 13 OJo, mikä musvuoden päättyessä 49 % oltuaan vuotta 10519: osoittaa kasvuvauhdin hieman kiihtyneen edel- aikaisemmin 52 %. 10520: 10521: 43. Valtionvelka 10522: 10523: Velkakanta vuoden lopussa Muutos 10524: 1983 1984 1985 1986 1987 1987/86 10525: miljoonaa markkaa % 10526: 10527: Kotimainen velka ......................... 16 401 19 323 21 304 25 013 29 831 19 10528: Pitkäaikainen velka ....................... 16 383 19 057 20 872 24 602 29 831 21 10529: Budjettitalouden velka ................. 16 082 18 607 20 522 24 490 29 756 22 10530: Valtion viljavaraston velka .............. 301 450 350 112 75 -33 10531: Lyhytaikainen velka ...................... 18 266 432 411 10532: Rahastotalouden velka ................. 18 266 432 411 10533: 10534: Ulkomainen velka ........................ 21 723 24 946 25677 26 981 28 680 6 10535: Pitkäaikainen velka ....................... 21 723 24 946 25 677 26 981 28 680 6 10536: Budjettitalouden velka ................. 20 718 24 156 24 813 25 645 27 838 9 10537: Investointirahaston velka ............... 1 005 790 864 1 043 565 -46 10538: Valtion viljavaraston velka .............. 293 277 - 5 10539: Yhteensä .................................. 38124 44 269 46 981 51 994 58 511 13 10540: 10541: % BKT:sta ................................. 13,9 14,4 13,9 14,4* 14,9* 10542: 10543: 10544: 44. Valtionvelka lainatyypeittäin 10545: 10546: Velka Nostot Kuole· Valuutan· Valuutta· Velka Korko 10547: 31.12.86 tukset vaihdot kurssien 31.12.87 10548: miljoonaa markkaa muutokset 10549: 10550: Kotimainen velka 25 013 11 598 6 780 29 831 2 641 10551: Pitkäaikainen velka .................. 24 602 11 133 5 904 29 831 2 589 10552: - yleisöobligaatiolainat ............. 18 059 7 240 3 178 22 121 1 830 10553: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 6 094 3 893 2 572 7 415 719 10554: - velkakirjalainat ................... 449 154 295 40 10555: Lyhytaikainen velka ................. 411 465 876 52 10556: 10557: Ulkomainen velka ................. 26 981 6 352 4 303 +1 -351 28 680 2182 10558: Pitkäaikainen velka .................. 26 981 6 352 4 303 +1 -351 28 680 2 182 10559: - obligaatiolainat .................. 17 905 5 092 2 255 +1 -336 20 407 1 420 10560: - muut joukkovelkakirjalainat ...... 3 038 286 630 + 3 2 697 218 10561: - velkakirjalainat ................... 6 038 974 1 418 - 18 5 576 544 10562: 10563: Valtionvelka ....................... 51 994 17 950 11 083 +1 -351 58 511 4823 10564: 10565: 10566: Valtionvelan määrä, 58 511 milj. markkaa, tion budjetin kattamiseksi ottamat lainat olivat 10567: kertomusvuoden päättyessä oli 58 % valtion valtion kokonaistuloista vuonna 1987 14,8 %, 10568: tuloista ilman lainanottoa eli 2 prosenttiyksik- vuonna 1986 13,0% ja vuonna 1985 11,2 %. 10569: köä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vai- Suhteessa bruttokansantuotteeseen valtionvel- 10570: 57 10571: 10572: ka oli 14,9 OJo. Vuonna 1986 se oli ollut 14,4 % Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 10573: ja vuonna 1985 13,9% bruttokansantuottees- velkakannan keskimääräinen nimelliskorko oli 10574: ta. 8,9 % ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 4 10575: Valtion ulkomainen velka 28 680 milj. mark- vuotta 2 kuukautta. Mikäli kaikki toteutuneet 10576: kaa oli kertomusvuoden päättyessä 52 OJo koko ja valuuttamääräisten lainojen ennakoidut lai- 10577: maan ulkomaisesta nettovelasta. Vastaava luku nakustannukset muutetaan vuotuiseksi korok- 10578: oli vuoden 1986 päättyessä 58 % ja vuoden si, oli efektiivinen keskikorko 10,0 %. 10579: 1985 päättyessä 56 %. Velkakannan keskimääräinen takaisinmak- 10580: Valtionvelkapääluokan (Pl. 36) menot olivat suaika on ko. vuoden lopussa maksamatta 10581: vuonna 1987 yhteensä 14 703 milj. markkaa eli olleen kannan mukaan laskettuna kehittynyt 10582: 0,4 % pienemmät kuin vuonna 1986. Kuole- seuraavasti: 10583: tukset olivat kertomusvuonna 9 716 milj. 10584: markkaa, korot 4 661 milj. markkaa, indeksi- 10585: korotukset 18 milj. markkaa ja lainojen liik- Vuosi Kotimainen velka Ulkomainen velka Koko velka 10586: keeseenlasku-, lunastus- ym. palkkiot ja kulut 10587: 308 milj. markkaa. Vuonna 1986 vastaavat 1983 2 V 8 kk 4 V 7 kk 3 V 9 kk 10588: 1984 2 V 10 kk 4 V 9 kk 3 V 11 kk 10589: valtionvelan menot olivat 14 769 milj. mark- 1985 3 V 2 kk 4 V 3 kk 3 V 9 kk 10590: kaa ja vuonna 1985 11 955 milj. markkaa. 1986 3 V 2 kk 4 V 7 kk 3 V 11 kk 10591: Valtionvelan menot olivat valtion kokonaisme- 1987 3 V 2 kk 5 V 3 kk 4 V 2 kk 10592: noista 12,6% vuonna 1987, 14,0% vuonna 10593: 1986 ja 12,5 % vuonna 1985. 10594: Valtion rahastojen ottamien lainojen menot Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus- 10595: olivat vuonna 1987 1 528 milj. markkaa. Nämä tannukset ja nimelliskorot puolestaan ovat vas- 10596: menot suoritettiin rahastojen varoista. taavasti vaihdelleet seuraavasti: 10597: 10598: 10599: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Koko velka 10600: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- 10601: kust. korko kust. korko kust. korko 10602: 10603: 1983 .. --- ...... --.- ... - .......... -- .. - .. --......... 11,7 10,8 13,4 9,3 12,7 9,9 10604: 1984 ............................................... 11,9 11,0 13,3 9,7 12,7 10,3 10605: 1985........... .. . . .. . . . . . . . . . ... . . .. . . . . . . . . . . ... . 11,6 10,9 12,0 9,3 11,8 10,0 10606: 1986 " " " " .. " " " " " " . " . " " " " " . " " . " " . 11,0 10,3 10,6 8,5 10,8 9,4 10607: 1987 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,3 9,6 9,8 8,3 10,0 8,9 10608: 10609: 10610: 10611: Efektiiviset kustannukset on laskettu otta- Kuvio 15. Velanhoitosuunnitelma 10612: malla huomioon kaikki toteutuneet kustannuk- Mrd mk 10613: set (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkaste- 16 ,-------------~---------------------~ 10614: luhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletuk- 10615: set. Valuuttakursseina on käytetty tarkastelu- 10616: ajankohdan kursseja, minkä vuoksi kustan- 12 10617: nukset eivät sisällä tulevien valuuttakurssimuu- 10618: tosten vaikutuksia. 10619: Kuviossa 15 esitetyssä velanhoitosuunnitel- 10620: massa on laskettuna kertomusvuoden lopussa 8 10621: olleen kotimaisen ja ulkomaisen velan korot ja 10622: kuoletukset käyttäen 31.12.1987 voimassa ol- 10623: leita valuuttakursseja. 10624: 4 10625: 10626: 10627: 10628: 10629: 0 10630: 1988 89 90 91 92 93 94 95 96 97 ja 10631: sen jälkeen 10632: 10633: 8 381002H 10634: 58 10635: 10636: 7 .1. Ulkomainen valtionvelka 10637: Suomen ulkomainen valtionvelka lisääntyi Muut lainat: 10638: kertomusvuonna 26 981 milj. markasta 28 680 JPY ...... 8 140 263 6,40- 10639: 6,20 7 100,00 7,82 10640: milj. markkaan. Uusia ulkomaisia lainoja nos- LUF ........ 300 36 7,125 6 100,00 7,52 10641: tettiin 6 352 milj. markkaa ja kuoletuksia mak- LUF ...... 3 700 440 8,00 7 100,00 8,16 10642: settiin kaikkiaan 4 303 milj. markkaa, josta JPY ...... 5 000 154 5,20 20 100,00 5,29 10643: ennenaikaisesti takaisinmaksettujen lainojen KWD ........ 12 179 8,00 5 100,00 8,16 10644: LUF ........ 600 71 7,375 5 100,00 7,82 10645: osuus oli 1 451 milj. markkaa. Valuuttakurs- LUF ...... 1 000 118 8,375 5 100,00 8,71 10646: sien muutosten nettovaikutus kertomusvuoden 10647: aikana pienensi ulkomaisen velkakannan mää- Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa 10648: rää 351 milj. markalla. Saksan markan, Japa- taulukossa laskettu valuuttamääräisten kustan- 10649: nin jenin, Hollannin floriinin, Sveitsin frangin nusten perusteella nostoajankohtana. 10650: sekä Englannin punnan kurssien nousun vaiku- Kertomusvuoden ulkomaisesta lainanotosta 10651: tus oli 605 milj. markkaa. Yhdysvaltain dolla- oli 12 Olo lainoja, joiden laina-aika on korkein- 10652: rin kurssin lasku puolestaan pienensi velkakan- taan 5 vuotta. Vastaava suhdeluku vuonna 10653: nan määrää 924 milj. markalla ja muiden 1986 oli 47 Olo. Uusista lainoista 43 Olo oli 10654: velkavaluuttojen kurssien laskun vaikutus oli laina-ajaltaan 6-7 vuotta ja sitä pidempiä 10655: yhteensä 32 milj. markkaa. Velkavaluutan lainoja nostettiin 45 Olo. Nostettujen lainojen 10656: vaihdoista aiheutui 1 milj. markan lisäys velka- pääoman markkavasta-arvona painotettu kes- 10657: kantaan. Ulkomaisen velan nettolisäys oli siten kimääräinen takaisinmaksuaika oli 9 vuotta 3 10658: 1 699 milj. markkaa eli 6 Olo. Korkoja makset- kuukautta, eli selvästi pidempi kuin edellisenä 10659: tiin 2 182 milj. markkaa eli 8 Olo vähemmän vuonna, jolloin se oli 6 vuotta 6 kuukautta. 10660: kuin vuonna 1986. Vuonna 1987 nostettujen ulkomaisten lainojen 10661: Pitkäaikaista ulkomaista velkaa otettiin kan- keskimääräinen nimelliskorkokanta oli 10662: sainvälisiltä pääomamarkkinoilta eri valuutois- 8,54 Olo. Edellisenä vuonna nostettujen laino- 10663: sa yhteensä 16 lainaa, markkavasta-arvoltaan jen nimelliskeskikorko oli 7,3 Olo. 10664: 6 352 milj. markkaa. Lainojen noston yhtey- Kertomusvuoden päättyessä oli 71 Olo ulko- 10665: dessä tehtiin kaikkiaan 5 valuutanvaihtosopi- maisesta velkakannasta obligaatiolainoja, 9 Olo 10666: musta, joilla valtion liikkeeseen laskemat lainat muita joukkovelkakirjalainoja ja 20 Olo velka- 10667: vaihdettiin toisen valuutan määräisiin lainoi- kirjalainoja. 10668: hin, jolloin valtiolle syntyi kurssiriski nostova- Kertomusvuoden päättyessä olemassa olevan 10669: luutassa. Lisäksi vaihdettiin osa jo vuonna ulkomaisen pitkäaikaisen velan valuuttajakau- 10670: 1986 nostetun dollarilainan korko- ja kuoletus- tuma oli muuttunut edellisvuotisesta siten, että 10671: menoista belgianfrangimääräisen lainan hoito- dollarimääräisen velan osuus pieneni viisi pro- 10672: menoihin. Tämän lisäksi tehtiin kolme koron- senttiyksikköä ja saksanmarkkamääräisen ve- 10673: vaihtosopimusta, joilla kiinteät korkokustan- lan osuus kolme prosenttiyksikköä. ECU-mää- 10674: nukset vaihdettiin vaihtuviin korkokustannuk- räisen velan osuus kasvoi neljä prosenttiyksik- 10675: siin. köä ja puntamääräisen velan osuus kolme pro- 10676: Kertomusvuonna liikkeeseen laskettujen ul- senttiyksikköä. Muiden valuuttojen osalta 10677: komaisten pitkäaikaisten lainojen määrät ja muutokset olivat pienempiä. 10678: lainaehdot olivat seuraavat (vaihdettujen laino- 10679: jen osalta markkamäärät ja efektiiviset kustan- 10680: nukset laskettu todellisen nostovaluutan mu- Kuvio 16. Ulkomaisen valtionvelan valuuttajakautu- 10681: kaan): ma 10682: 10683: Lainan milj. korko laina-aika emissio- ef. kust. 10684: valuutta- mark- % vuosina kurssi 10685: määrä, milj. kaa % % 10686: 10687: Obligaatiolainat: 10688: USD ....... 200 928 7,875 10 101,50 7,99 10689: GBP ........ 100 712 10,125 10 100,625 10,45 10690: JPY ..... 15 000 450 5,25 9 101,875 10,14 10691: KWD ........ 20 317 7,50 7 100,00 7,81 10692: JPY ..... 20 000 615 5,125 20 100,50 5,32 10693: DKK ....... 500 314 10,50 7 99,875 10,92 10694: FRF ........ 700 506 vaihtuva 7 100,00 10,42 10695: USD ....... 200 840 9,50 7 99,50 9,96 10696: USD ....... 100 409 9,125 5 101,25 8,14 10697: 59 10698: 10699: Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan keski- korko 9, 77 OJo, joka kuitenkin on laskettu vuo- 10700: määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1987 lo- denlopun valuuttakurssien mukaan ja on siis 10701: pussa oli 5 vuotta 3 kuukautta eli kahdeksan tulevien lainakustannusten osalta ennuste, joka 10702: kuukautta pidempi kuin vuotta aikaisemmin. muuttuu valuuttakurssikehityksen mukaisesti. 10703: Noin 54 OJo eli 15 573 milj. markkaa maksetaan · Pitkäaikainen ulkomainen velka 31.12.1987 10704: takaisin kuoletusehtojen mukaisesti seuraavan jakaantui korkokannan mukaan seuraavasti: 10705: viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy 10706: maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 11 817 10707: milj. markkaa ja sen jälkeen 1 290 milj. mark- Korkoprosentit milj. markkaa % 10708: kaa. 10709: Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen 3,644-5,95 ............ . 10710: 6,00-6,75 ............. . 10711: 5 078 10712: 1 696 10713: 18 10714: 6 10715: ulkomaisen valtionvelan pääoman markka- 7,00-7,97 ............. . 7 409 26 10716: vasta-arvona painotettu nimellinen keskikorko 8,00-8,875 ............ . 4 952 17 10717: 8,26 OJo oli 0,24 prosenttiyksikköä edellisvuo- 9,00-10,75 ............ . 5 590 19 10718: 2 468 10719: tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta- 11,05-11,875 ......... . 10720: 12,25-15,125 ......... . 1 487 10721: 9 10722: 5 10723: kurssien muutokset ja lainakustannukset muu- 10724: tetaan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keski- Yhteensä ............. . 28 680 100 10725: 10726: 10727: 10728: 10729: 7 .2. Kotimainen valtionvelka 10730: Kotimainen valtionvelka kasvoi kertomus- Valtion ja pankkien kesken tehdyn sopimuk- 10731: vuonna 25 013 milj. markasta 29 831 milj. sen nojalla pankit hoitivat suurimman osan 10732: markkaan. Uusia kotimaisia lainoja otettiin myynnistä ja lunastivat ne obligaatiot, jotka 10733: 11 598 milj. markkaa ja kuoletuksia maksettiin lainojen merkintäaikana olivat pankkien osuu- 10734: 6 780 milj. markkaa. Kotimaisen velan nettoli- desta jääneet yleisölle myymättä. Pankkien 10735: säys oli siten 4 818 milj. markkaa. Korkoja myyntiosuus oli yhteensä 6 555 milj. markkaa. 10736: maksettiin 2 641 milj. markkaa eli 17 OJo enem- Verovapaiden 10 vuoden obligaatioiden kor- 10737: män kuin vuonna 1986. ko oli koko vuoden, lokakuun liikkeeseentas- 10738: Pitkäaikaista kotimaista velkaa nostettiin kuerää lukuunottamatta 8 OJo ja viiden vuoden 10739: kertomusvuonna 11 133 milj. markkaa ja kuo- obligaatioiden 7 Yz OJo. Lokakuussa 10 vuoden 10740: letettiin 5 904 milj. markkaa, joten nettolisäys verovapaiden lainojen korko alennettiin 10741: oli 5 229 milj. markkaa. 7% OJo :iin ja viiden vuoden lainojen korko 10742: Pitkäaikaisesta lainanotosta otettiin emissi- 7 V<! OJo :iin. Verollinen obligaatiolaina laskettiin 10743: okurssiin 100 OJo 8 114 milj. markkaa, alin liikkeeseen 10 OJo :n korolla. 10744: korko oli 7 1.4 OJo ja ylin 10 OJo, laina-ajat olivat Yleisölle tarkoitetuista obligaatiolainoista 10 10745: 5 vuodesta 10 vuoteen. Lisäksi laskettiin liik- oli verottomia luonnollisten henkilöiden ja ja- 10746: keeseen 3 018 milj. markan velkasitoumuslai- kamattomien kuolinpesien korkotulosta ja va- 10747: nat emissiokurssiin 89,55-91,05 OJo. Nämä lai- rallisuudesta toimitettavissa verotuksissa. 10748: nat olivat korottornia ja niiden laina-aika oli 1 Valtio laski liikkeeseen pääomamäärältään 10749: vuosi. 3 018 milj. markan velkasitoumuslainat, joiden 10750: Yleisön merkittäväksi tarjottiin 10 verotonta laina-aika oli 1 vuosi. Lainat otettiin pankeilta 10751: obligaatiolainaa yhteismääräitään 6 900 milj. ja pankkiiriliikkeiltä niiltä kuukausittain pyy- 10752: markkaa. Niiden menekki oli alkuvuonna vain dettyjen tarjousten perusteella. Näiden laino- 10753: tyydyttävä ja osa obligaatioista jäi myymättä. jen kustannukset vaihtelivat vuotuiseksi korok- 10754: Vuoden jälkipuoliskolla verottomien obligaati- si muutettuna 9,83 OJo-11,67 OJo:n välillä. 10755: oiden kysyntä kuitenkin parani niin, että liik- Kertomusvuonna otettiin myös vakuutus- 10756: keeseen laskettujen verottomien yleisöobligaa- laitoslainaa 410 milj. markkaa, työeläkelaitos- 10757: tioiden pääoma-arvoksi vahvistettiin 6 740 lainaa 419 milj. markkaa, eläkesäätiölainaa 24 10758: milj. markkaa. Lisäksi valtio laski liikkeeseen milj. markkaa ja työeläkekassalainaa 22 milj. 10759: 500 milj. markan verollisen obligaatiolainan. markkaa. 10760: 60 10761: 10762: Kertomusvuoden pitkäaikaisesta kotimaises- maksettiin kertomusvuonna korkoa 2 589 milj. 10763: ta lainanotosta oli 48 OJo lainoja, joiden laina- markkaa, josta yleisölainojen korkojen osuus 10764: aika on korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhde- oli 1 830 milj. markkaa. Korkoja maksettiin 10765: luku vuonna 1986 oli 43 %. Uusista lainoista edellisenä vuonna 2 199 milj. markkaa, joten 10766: oli 52 % sellaisia, joiden laina-aika on 10 kasvua oli 18 %. 10767: vuotta. Uusien lainojen keskimääräinen takai- Pitkäaikainen kotimainen velka 31.12.1987 10768: sinmaksuaika oli ottohetkellä 4 vuotta 3 kuu- jakaantui korkokannan mukaan seuraavasti: 10769: kautta eli hieman lyhyempi kuin edellisenä 10770: vuonna, jolloin se oli 4 vuotta ja 4 kuukautta. 10771: Korkoprosentit milj. markkaa % 10772: Vuonna 1987 muiden kuin velkasitoumuslai- 10773: nojen keskimääräinen niroelliskorko oli 0, velkasitoumuslainat .............. . 3 018 10 10774: 8,19 %. Velkasitoumuslainojen efektiiviset ko- 6'12-73/4 ........................... . 3 167 11 10775: 8-8'12 ............................. . 6 882 23 10776: rot olivat 10,19 %, kun ne edellisenä vuonna 9-93/4 ............................. . 2 055 7 10777: olivat 11,3 %. 10-103/4 ........................... . 7 495 25 10778: Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisesta 11-12 ···························· .. 7 214 24 10779: lainakannasta 74 % yleisöobligaatiolainoja, ra- Yhteensä .......................... . 29 831 100 10780: halaitoksilta oli lainaa 10 %, vakuutusyhtiöiltä 10781: ja työeläkelaitoksilta 16 %. Lyhytaikaista vel- 10782: kaa ei ollut vuoden lopussa. Kertomusvuoden päättyessä oli kotimaisen 10783: Pitkäaikaisen kotimaisen valtionvelan keski- pitkäaikaisen valtionvelan nimellinen keskikor- 10784: määräinen takaisinmaksuaika vuoden 1987 lo- ko 9,6 % eli 0, 7 prosenttiyksikköä edellisvuo- 10785: pussa oli 3 v 2 kk kuten edellisenäkin vuonna. tista pienempi. Mikäli lainakustannukset muu- 10786: Kolme neljäsosaa, 22 377 milj. markkaa, mak- tetaan vuotuiseksi koroksi, oli efektiivinen kes- 10787: setaan kuoletusehtojen mukaisesti takaisin seu- kikorko 10,3 % oltuaan edellisenä vuonna 10788: raavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia 11,0 %. 10789: erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua Velasta oli vuoden 1987 päättyessä indeksisi- 10790: 7 449 milj. markkaa ja sen jälkeen 5 milj. donnaista 20 milj. markkaa, josta indeksiehto- 10791: markkaa. jen perusteella maksettiin kuoletuksille ja ko- 10792: Pitkäaikaisesta kotimaisesta valtionvelasta roille indeksikorotusta 18 milj. markkaa. 10793: 10794: 10795: 10796: 7 .3. Palkkiot ja muut n1enot valtionvelasta 10797: Palkkiot ja muut menot budjettitalouden Kotimaisten obligaatiolainojen liikkeeseen- 10798: velasta olivat kertomusvuonna: laskettu määrä lisääntyi ja myynti- ja sitou- 10799: tuhatta markkaa 10800: muspalkkioita maksettiin yhteensä 188 milj. 10801: markkaa. Pankeille maksettavien sitoumus- 10802: Menot ulkomaisista lai- palkkioiden määrä tästä oli 83 milj. markkaa. 10803: noista Kaikki liikkeeseenlaskemisesta johtuvat menot 10804: Pääomanalennukset ........ . 4 595 10805: Välitys- ja järjestelypalkkiot .. 46 354 olivat 197 milj. markkaa oltuaan edellisenä 10806: Painatuskulut ............... . 1 314 vuonna 158 milj. markkaa. Kulujen kasvu 10807: Muut lainojen liikkeeseenlas- aiheutui pääasiallisesti myyntipalkkioiden 10808: kukulut ..................... . 12 642 markkamääräisestä noususta. 10809: Muut lainanhankintakulut ... . 1 333 10810: Lunastuspalkkiot ........... . 5 886 10811: lrtisanomismaksut .......... . 23 029 10812: Muut kulut ................. . 2 337 97 490 10813: Menot kotimaisista lai- 10814: noista 10815: Myyntipalkkiot .............. . 104 751 10816: Sitoumuspalkkiot ........... . 83 362 10817: Markkinointikustannukset .. . 6 450 10818: Painatuskulut ............... . 2 666 10819: Lunastuspalkkiot ........... . 13 155 10820: Muut kulut ................. . 36 210 420 10821: Yhteensä .................. . 307 910 10822: 61 10823: 10824: 10825: 10826: 10827: Liitteet 10828: 10829: 10830: 10831: 10832: LIITE 1 10833: 10834: 10835: YHDISTELMÄT VALTION TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ HALLINNOLLISET TASEET 10836: 10837: 1.1. Yhdistelmät valtion tilinpäätöksistä vuosilta 1986 ja 1987 10838: Tulo- ja menoarvion mukaan Tilinpäätöksen mukaan 10839: 1986 1987 1986 1987 10840: miljoonaa markkaa 10841: 10842: Tulot............................................... 106 628,1 117 540,5 106 774,8 118 365,2 10843: Menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 626,5 117 539,7 105 178,3 116 703,6 10844: 10845: Ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,6 0,8 1 596,5 1 661,6 10846: 10847: 10848: 10849: Tulot 10850: 11 Os Verot ja veronluontaiset tulot ................ . 79 763,5 86 109,6 80 134,3 86 992,2 10851: 12 Os Sekalaiset tulot ............................. . 7 130,8 7 371,7 6 950,3 7 578,3 10852: 13 Os Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalai- 10853: tosten voitosta .............................. . 2 255,8 2 324,5 2 233,9 2 243,6 10854: 14 Os Valtion liikeyritykset ......................... . 2 078,5 2 219,8 2 061,1 2 325,8 10855: 15 Os Lainat ...................................... . 15 399,5 19 514,9 15 395,2 19 225,3 10856: 10857: Tulot yhteensä ............................ . 106 628,1 117 540,5 106 n4,8 118 365,2 10858: 10859: 10860: 10861: Menot 10862: 21 Pl Tasavallan Presidentti ....................... . 10,2 10,3 9,7 10,2 10863: 22 Pl Eduskunta .................................. . 126,1 148,8 125,1 144,6 10864: 23 Pl Valtioneuvosto .............................. . 115,3 117,5 112,2 115,3 10865: 24 Pl Ulkoasiainministeriö ......................... . 2 240,0 2 791,6 2 209,1 2 736,0 10866: 25 Pl Oikeusministeriö ............................ . 1 230,1 1 355,5 1 216,6 1 367,8 10867: 26 Pl Sisäasiainministeriö ......................... . 3 054,3 3 323,3 3 090,0 3 357,0 10868: 27 Pl Puolustusministeriö ......................... . 5 588,7 5 793,8 5 602,8 5 815,7 10869: 28 Pl Valtiovarainministeriö ....................... . 8 337,1 10 257,8 8 242.4 10 203,7 10870: 29 Pl Opetusministeriö ............................ . 16 549,0 18 468,3 16 515,2 18 443,9 10871: 30 Pl Maa- ja metsätalousministeriö ................ . 9 299,8 9 358,1 8 895,7 9 110,3 10872: 31 Pl Liikenneministeriö ........................... . 8 479,1 9 184,9 8 537,8 9 146,1 10873: 32 Pl Kauppa- ja teollisuusministeriö ............... . 3 775,1 4 801,5 3 648,5 4 696,3 10874: 33 Pl Sosiaali- ja terveysministeriö ................. . 26 257,0 29 786,5 25 892.4 29 621,2 10875: 34 Pl Työvoimaministeriö ......................... . 2 891,0 2 983,6 2 757.4 2 869,0 10876: 35 Pl Ympäristöministeriö ......................... . 3 834,7 4 468,9 3 554,6 4363,7 10877: 36 Pl Valtionvelka ................................ . 14 839,0 14 689,3 14 768,8 14 702,7 10878: 10879: Menot yhteensä ........................... . 106 626,5 117 539,7 105 178,3 116 703,6 10880: 62 10881: 10882: 1.2. Hallinnolliset taseet 31.12.1986 ja 31.12.1987 10883: 31.12.1986 31.12.1987 10884: miljoonaa markkaa 10885: 10886: Vastaavaa 10887: Kassatilit ...................................................................... . 700.4 779,8 10888: Postisiirtotulotilit .............................................................. . 432,3 442,1 10889: Postisiirtomenotilit ............................................................. . 9.4 15,6 10890: Muut pankkitilit ................................................................ . 3,2 3,9 10891: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit .......................................... . 500,0 550,0 10892: Varsinaisten saatavien tilit ...................................................... . 1 635,9 1 645,0 10893: Annettujen ennakkojen tilit ..................................................... . 719,3 746,9 10894: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit .......................................... . 44,9 64,4 10895: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ............................................... . 10 041,0 9 762,1 10896: Varastotilit .................................................................... . 743,2 712,3 10897: Tilitettävien varojen tilit ........................................................ . 414,3 10898: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit .............................................. . 2.4 10899: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................... . 74.4 6,4 10900: Tulorästien tilit ................................................................ . 1 230.4 1 242,8 10901: Muut varat, aktiivatilit .......................................................... . 14 369,0 16 350,3 10902: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit .......................................... . 10,0 919,6 10903: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, alijäämää ................................... . 534,5 10904: 10905: 31 050,3 33655.4 10906: 10907: Vastattavaa 10908: Varsinaisten velkojen tilit ....................................................... . 786,3 922,5 10909: Saatujen ennakkojen tilit ....................................................... . 42,5 57,4 10910: Tilitettävien varojen tilit ........................................................ . 951.4 10911: Budjetoimattomien luottojen tilit ................................................ . 0,6 266,1 10912: Tilivirastojen väliset kokoomatilit ................................................ . 712,5 789,9 10913: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................. . 3 525,5 2 158,4 10914: Menorästien tilit ............................................................... . 1 824,2 1 797.4 10915: Siirrettyjen määrärahojen tilit ................................................... . 7 734,8 8 198,1 10916: Uudistusrahastot, passiivatilit ................................................... . 275,5 206,8 10917: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ...................................... . 754,9 782,1 10918: Muut varat, passiivatilit ........................................................ . 14 375,7 16 358,7 10919: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit ......................................... . 59,9 978,2 10920: Selvitystilit .................................................................... . 6,5 12,6 10921: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämää ................................... . 1 127,1 10922: 10923: 31 050,3 33 655.4 10924: 10925: 1.3. Hallinnollisen tasetilin pohjalta laskettu tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 1987 10926: 10927: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä- 10928: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta- 10929: vähennys vaatilien lisäys 10930: miljoonaa markkaa 10931: 10932: Kassoissa olevat varat lisääntyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 10933: Ps-tileillä olevat varat lisääntyneet........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 10934: Tulorästit lisääntyneet.............................................. . . . . . . 12 10935: Menorästit vähentyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 10936: Siirretyt määrärahat lisääntyneet ......................................... . 463 10937: Varastot vähentyneet ................................................... . 31 10938: Uudistusrahastot vähentyneet ........................................... . 69 10939: Velalliset vähentyneet ................................................... . 223 10940: Velkojat vähentyneet .................................................... . 949 10941: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet .............................. . 1 219 10942: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................... . 44 10943: Ylijäämä ............................................................... . 1 661 10944: 10945: 2422 2 422 10946: 63 10947: 10948: LIITE 2 10949: 10950: 10951: 10952: 10953: TULO- JA MENOARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1987 10954: 10955: miljoonaa miljoonaa 10956: markkaa markkaa 10957: 10958: Budjetit Kassalaskelma 10959: Varsinainen tuloarvio ...................... . 111 089 Tilinpäätöksen tulot ....................... . 118 365 10960: Lisätuloarviot ............................. . 6 451 Tulorästien ja muiden korjauserien vaikutus .. -634 10961: Budjetoidut tulot yhteensä ................. . 117 541 Budjettitalouden kassatulot ................ . 117 731 10962: Varsinainen menoarvio .................... . 111 058 Tilinpäätöksen menot ...................... . 116 704 10963: Lisämenoarviot ............................ . 6 482 Menorästien vaikutus ...................... . - 27 10964: Siirtomäärärahojen vaikutus ................ . -463 10965: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 117540 Muiden korjauserien vaikutus2 ) • . . . . • . . . . • . • • -394 10966: Budjetin ylijäämä .......................... . 1 10967: Budjettitalouden kassamenot ............... . 115 820 10968: Tilinpäätös Budjettitalouden kassaylijäämä ............. . 1 911 10969: Budjetoidut tulot yhteensä ................. . 117 541 10970: Tulot budjetoituja suuremmat .............. . 825 Budjettitalouden kassatulot ................ . 117 731 10971: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot, 10972: Tilinpäätöksen tulot ....................... . 118 365 netto3 ) . . • • . • • . . • • . . . . • • . . . . . . . • . • . . . . • • . . . 1 882 10973: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 117 540 Valtiontalouden kassatulot ................. . 119 613 10974: Säästyneet menot ......................... . 1 461 10975: Arviomäärärahojen ylitykset ................ . 625 11 Budjettitalouden kassamenot ............... . 115 820 10976: Budjetin ulkopuolisten rahastojen menot, 10977: Tilinpäätöksen menot ...................... . 116 704 netto 3 ) 4 ) •••••••••••••••••••••••••.••••••• 469 10978: Tilinpäätöksen ylijäämä .................... . 1 662 10979: Valtiontalouden kassamenot ............... . 116 289 10980: Valtiontalouden kassaylijäämä .............. . 3 324 10981: 10982: 1 10983: Summa sisältää valtion liikeyritysten lisärahoitustarpeen vähennykset, 23 milj. markkaa. 10984: ) 10985: 2 10986: Sisältää budjettitalouden varastojen muutokset, +31 milj. markkaa. 10987: ) 10988: 3 10989: ) liman siirtoja budjetista ja budjettiin. 10990: 4 10991: ) Sisältää rahastojen varastojen muutokset, -199 milj. markkaa. 10992: 64 10993: 10994: LIITE 3 10995: 10996: 10997: 10998: 10999: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1987 11000: Vero, tuotto ja osuus 11001: verotuloista v. 1987 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 11002: 11003: 11004: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tulo- ja varallisuusverolain 11005: 28 783 milj. mk (1043/74) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeinoverolain (360/68) ja maati- 11006: 33,0% latalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan. 11007: 11008: lnflaatiotarkistuksen vaikutus Tuloveroasteikkoon tehtiin 4 prosentin ja varallisuusveroasteikkoon 3 Yz prosentin 11009: -1 650 milj. mk, josta suuruinen inflaatiotarkistus (1061 /86). Samalla korotettiin eräitä tärkeimpiä markka- 11010: -1 230 milj. mk toteutui määräisiä vähennyksiä keskimäärin 8 Yz % (1062/86). 11011: annakanpidätysten alennuksena 11012: Uudet ennakonpidätystaulukot tulivat voimaan 1.3.1987 alkaen. 11013: 11014: Luonnollisten henkilöiden, erillisinä verotettavien kuolinpesien sekä yhtymien prog- 11015: ressiivinen tuloveroasteikko v. 1987 oli (1061 /86): 11016: 11017: Verotettava tulo, mk Vero alarajan Vero alarajan ylit- 11018: kohdalla, mk tävästä tulosta, % 11019: 15 600- 21 800 10 6 11020: 21 800- 27 000 382 13 11021: 27 000- 32 200 1 058 19 11022: 32 200- 41 600 2 046 23 11023: 41 600- 53 000 4 208 28 11024: 53 000- 76 000 7 400 29 11025: 76 000-102 000 14 070 33 11026: 102 000-159 000 22650 38 11027: 159 000-265 000 44 310 45 11028: 265 000-475 000 92 010 50 11029: 475 000- 197 010 51 11030: 11031: 11032: 11033: Tarkistetut vähennykset olivat: 11034: 11035: 1986 1987 Muutos 11036: markkaa % 11037: Valtion- ja kunnallisverotuksessa 11038: - tulonhankkimisvähennys ....... . 350+4% 500+5% 11039: palkkatulosta, palkkatulosta, 12,5 11040: enintään 1 600 enintään 1 800 11041: veronmaksukyvyn alentumisvä- 11042: hennys ....................... . 5 300 6 000 13,2 11043: omaisuustulovähennys ......... . 11044: asunnon vuokratuloistat .... . 6 000 7200 20,2 11045: osinkotuloista, osu spää- 11046: oman koroista ja lisära. asto- 11047: sijoituskoroista ............. . 3800 5200 36,8 11048: muista koroista ...... ; ..... . 3 800 3 800 11049: Vain valtionverotuksessa · 11050: työtulovähennys 25 %, enintään 11 400 11 800 3,5 11051: lapsenhoitovähennys 20 %, enin- 11052: tään ................. : ........ . 5 300 7 000 32,1 11053: jos verovelvollinen on elättänyt 11054: enintään 7-vuotiasta lasta ...... . 6 600 12 000 81,8 11055: palkkavähennys ............... . 1% enint. 800 1,3% enint. 1 400 75,0 11056: yksinhuoltajavähennys 20 %, 11057: enintään ...................... . 6100 6300 3,3 11058: puolisovähennys, jos verovelvolli- 11059: nen on elättänyt alle 8-vuotiasta 11060: lasta .......................... . 6 600 8 000 21,2 11061: 65 11062: 11063: Vero, tuotto ja osuus 11064: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 11065: verotuloista v. 1987 11066: 11067: 1986 1987 Muutos 11068: markkaa % 11069: koulutusvähennys ............. . 1 700 1 800 5,9 11070: eläketulovähennyksen kerroin .. . 1,69 1,73 11071: elatusvelvollisuusvähennys tulo- 11072: verosta, 25 % elatusavusta, 11073: enintään lasta kohden ......... . 875 900 2,9 11074: huoltajavähennys tuloverosta 11075: 1 . Ia psesta ................... . 840 870 3,6 11076: 2. lapsesta ................... . 950 1 010 6,3 11077: 3. lapsesta ................... . 1 120 1 220 8,9 11078: 4. lapsesta ................... . 1 510 1 690 11,9 11079: 5. lapsesta ja seuraavista lapsista 1 900 2 190 15,3 11080: 11081: Vain kunnallisverotuksessa 11082: lapsivähennys 11083: 1. Ia psesta ................... . 3 000 3 100 3,3 11084: 2. lapsesta ................... . 3 000 3 300 10,0 11085: 3. lapsesta ................... . 3 000 3 500 16,7 11086: 4. lapsesta ................... . 3 000 3 700 23,3 11087: 5. ja seuraavista lapsista ....... . 3 000 3 900 30,0 11088: yksinhuoltajavähennys ......... . 2300 2400 4,3 11089: opiskelijavähennys ............. . 3 500 3 600 2,9 11090: elatusvelvollisuusvähennys, enin- 11091: tään .......................... . 3 500 3 600 2,9 11092: kunnallisverotuksen eläketulovä- 11093: hennyksen kerroin ............. . 1,18 1,188 11094: perusvähennys ................ . 5 000 5200 4,0 11095: 11096: Luonnollisten henkilöiden kommandiitti- ja avointen yhtiöiden harkintaverotusmah- 11097: dollisuus poistettiin kertomusvuoden alusta (823/86). Maatalouden investointivaraus- 11098: ten enimmäismäärä nousi 1.1.1987 40 000 markkaan ja vähimmäismäärä 10 000 11099: markkaan (902/86). 11100: 11101: Varallisuusverotukseen tehtiin 3 Yz prosentin inflaatiotarkistus. Verotettavan varalli- 11102: suuden alaraja korotettiin 800 000 markasta 830 000 markkaan ja korkein marginaali- 11103: vero oli 1,7% (1061/86). 11104: 11105: Vuoden 1987 varallisuusveroasteikko oli: 11106: 11107: 11108: Verotettava varallisuus, Vero alarajan Vero alarajan ylittä- 11109: mk kohdalla, mk västä varallisuudesta, % 11110: 830 000-1 550 000 200 1,0 11111: 1 550 000-3 110 000 7 400 1,5 11112: 3 110 000- 30 800 1.7 11113: 11114: 11115: Perintö- ja lahjavero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11116: 520 milj. mk 11117: 0,6% 11118: 11119: Arpajaisvero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11120: 152 milj. mk 11121: 0,2% 11122: 11123: Liikevaihtovero Elokuun 1986 alusta voimaan tulleen energiaverouudistuksen kokovuotinen vaikutus 11124: 33 291 milj. mk lisäsi liikevaihtoverokertymää. Liikevaihtoverotuksen huojennuspalautuksen enim- 11125: 38,2% mäismäärä nostettiin 300 markasta 2 000 markkaan. 11126: 11127: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11128: suoritettava vero 11129: 1 051 milj. mk 11130: 1,2% 11131: 9 381002H 11132: 66 11133: 11134: Vero, tuotto ja osuus 11135: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 11136: verotuloista v. 1987 11137: 11138: Apteekkimaksut Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11139: 177 milj. mk 11140: 0,2% 11141: 11142: Tuontitulli Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11143: 1028 milj. mk 11144: 1,2% 11145: 11146: Tuontimaksut Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11147: 18 milj. mk 11148: 0,0% 11149: 11150: Tasausvero Ulko- ja kotimaisten tuotteiden saattamiseksi verotuksellisesti tasavertaiseen hintakil- 11151: 847 milj. mk pailuasemaan kannetaan tuontitavaroista tasausveroa, joka vastaa kotimaisten tuot- 11152: 1,0% teiden hintoihin sisältyvää ns. piilevää liikevaihtoveroa. 11153: 11154: Perustemuutoksen vaikutus Tasausveroprosentteja alennettiin kertomusvuoden alusta (973/86). Veromäärät 11155: -130 milj. mk vaihtelivat 1,0-4,6 prosenttiin. 11156: 11157: Tupakkavero Tupakkatuotteiden hinnat nousivat 1.3.1987 keskimäärin 4,5 prosentilla. Edellisen 11158: 2 122 milj. mk vuoden kesäkuussa toteutettu 5 prosentin korotus lisäsi verokertymää myös v. 1987. 11159: 2,4% 11160: 11161: Makeisvero Makeisveroa korotettiin kertomusvuoden alussa hinta- ja kustannustason nousun 11162: 134 milj. mk edellyttämällä tavalla 3 markasta 3,50 markkaan kilolta (913/86). 11163: 0,2% 11164: 11165: Perustemuutoksen vaikutus 11166: +17 milj. mk 11167: 11168: Olutvero Kertomusvuoden alussa korotettiin vahvan oluen ja keskioluen hintaa 6 %. 11169: 1 606 milj. mk 11170: 1,8% 11171: 11172: Perustemuutoksen vaikutus 11173: +90 milj. mk 11174: 11175: Alkoholijuomavero Alkoholijuomien hintoja korotettiin kertomusvuoden alussa keskimäärin 6 %. 11176: 3 869 milj. mk 11177: 4,4% 11178: 11179: Perustemuutoksen vaikutus 11180: +200 milj. mk 11181: 11182: Virvoitusjuomavero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11183: 95 milj. mk 11184: 0,1 % 11185: 11186: Elintarviketuotteiden Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11187: valmistavero 11188: 160 milj. mk 11189: 0,2% 11190: 11191: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa korotettiin moottoribensiinin veroa 2,4 p/1 ja dieselöljyn 11192: 3193 milj. mk veroa 1,4 p/1 ja lyijyttömän bensiinin veroa alennettiin 10 p/1 (912/86). 11193: 3,7% 11194: 11195: Veroa palautettiin yhteensä Linja-autoliikenteessä ja ulkomaanliikenteen kuorma-autoissa käytetyn dieselöljyn 11196: 87 milj. mk v. 1987 polttoaineveron palautusmenettelyä jatkettiin myös v. 1987 (579/86). Dieselöljyn 11197: hintaan on sisältynyt 1.8.1986 lähtien myös liikevaihtovero. Linjaliikenteen hintojen 11198: korotuspainetta on kompensoitu maksamalla tukea 15,9 penniä polttoainelitralta 11199: (247 /87). Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen hintaan sisältyvän liikevaih- 11200: toveron aiheuttamat lisäkustannukset on korvattu maksamalla tukea 30 penniä 11201: polttoainelitralta (722/87). 11202: 67 11203: 11204: Vero, tuotto ja osuus 11205: verotuloista v. 1987 Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 11206: 11207: 11208: Ravintorasvavero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11209: 249 milj. mk 11210: 0,3% 11211: 11212: Sokerivero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11213: 187 milj. mk 11214: 0,2% 11215: 11216: lannoitevero Lannoiteveroa kannettiin kertomusvuoden alkupuoliskolla 19 p/kg ja heinäkuun 11217: 144 milj. mk alusta vuoden loppuun 3 p/kg (828/86). 11218: 0,2% 11219: 11220: Perustemuutosten vaikutus 11221: -130 milj. mk 11222: 11223: Öljyväkirehuvero Kertomusvuoden alusta alkaen ei enää kannettu öljyväkirehuveroa (831 /86). 11224: 2 milj. mk 11225: 0,0% 11226: 11227: Rehuseosvero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11228: 79 milj. mk 11229: 0,1 % 11230: 11231: Valkuaisvero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11232: 193 milj. mk 11233: 0,2% 11234: 11235: Leimavero Arvopaperipörssin kautta myytävien arvopapereiden leimavero alennettiin 1.4 pro- 11236: 3 474 milj. mk sentista 1 prosenttiin kauppahinnasta sekä korotettiin kiinteistön omistusoikeuden 11237: 4,0% luovutuskirjasta perittävän lainhuutoleimaveroasteikon markkarajoja kertomusvuoden 11238: alusta (963/86). Yleisen alioikeuden, maistraatin ja julkisen notaarin toimituskirjojen 11239: Perustemuutosten vaikutus leimaverosta luovuttiin 1.5.1987 (286/87). Passien leimaveroa korotettiin 1.10.1987 11240: - 85 milj. mk sekä otettiin käyttöön 10 vuoden passi (579/87). Rahalaitoksen perustamiseen 11241: Oikeuttavan luvan ja eräiden rekisteriotteiden leimaveroa korotettiin 1.9.1987 alkaen 11242: (585/87). 11243: 11244: Elokuvavero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11245: 0,2 milj. mk 11246: 0,0% 11247: 11248: Auto- ja moottoripyörävero Kertomusvuoden alussa korotetut autoveronpalautusten enimmäismäärät olivat tak- 11249: 3 933 milj. mk siautoilta 52 500 mk ja invalidiautoilta 29 600 mk (906/86). 11250: 4,5% 11251: 11252: Perustemuutoksen vaikutus Kertomusvuoden alusta autoveroa alennettiin siten, että veroa laskettaessa verotus- 11253: -8 milj. mk arvon korotus aleni 35 prosentista 32 prosenttiin ja markkamääräinen vähennys nousi 11254: 4 000 markasta 4 600 markkaan. Samalla luovuttiin turvavarusteiden arvon vähentä- 11255: misestä (905/86). 11256: 11257: Moottoriajoneuvovero Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11258: 620 milj. mk 11259: 0,7% 11260: 11261: Oy Alko Ab:n ylijäämä Alkoholijuomien hintojen korotus lisäsi myös ylijäämää. 11262: 840 milj. mk 11263: 1,0% 11264: 11265: Perustemuutoksen vaikutus 11266: +45 milj. mk 11267: 11268: Lästimaksut Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11269: 3 milj. mk 11270: 0,0% 11271: 68 11272: 11273: Vero, tuotto ja osuus 11274: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 11275: verotuloista v. 1987 11276: 11277: 11278: Eräiden maataloustuottei- Veroperusteita ei v. 1987 muutettu. 11279: den markkinoimismaksut 11280: 35 milj. mk 11281: 0,0% 11282: 11283: Varmuusvarastointimaksu Varmuusvarastointimaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen varmuusvarastorahas- 11284: 265 milj. mk toon. 11285: 0,3% 11286: 11287: Eräistä maataloustuotteista Lokakuun 15 päivästä 1986 heinäkuun 31 pa1vaan 1987 kylvösiemenistä kannettiin 11288: kannettavat tasausmaksut tasausmaksua 60 penniä kilolta. Osa siemenistä oli kokonaan vapaa tasausmaksusta 11289: 143 milj. mk (721/86). 11290: 0,2% 11291: 11292: Maidon kiintiömaksu Kertomusvuoden alussa maidon väliaikainen kiintiömaksu nousi 205 penniin litralta 11293: 29 milj. mk kiintiön ylittävästä maitomäärästä (622/86). 11294: 0,0% 11295: 11296: Öljyjätemaksu Kertomusvuoden alussa ryhdyttiin kantamaan öljyjätemaksua 15 p voiteluöljykilolta 11297: 13 milj. mk (894/86). 11298: 0,0% 11299: 11300: Muut verotulot Muiden verotulojen momentille kirjataan ne verotulot, joilla ei enää ole omaa 11301: 3 milj. mk momenttia ja joita ei enää varsinaisesti kanneta, vaikka niitä eri syistä vielä kertyykin 11302: 0,0% (esim. sähkövero ja työnantajan lapsilisämaksu). 11303: 69 11304: 11305: LIITE 4 11306: 11307: 11308: 11309: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT 1 ) TULOLAJEITTAIN 11310: 1985 1986 1987 Muutos 11311: Tulolaji 1987/86 11312: miljoonaa markkaa % 11313: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot . 25750 28079 29 454 5 11314: Tulo- ja varallisuusvero ................................ . 25137 27 527 28 783 5 11315: Merimiesvero ......................................... . 129 11316: Perintö- ja lahjavero ................................... . 366 419 520 24 11317: Arpajaisvero .......................................... . 119 133 151 14 11318: 11319: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 25 779 28 688 34 519 20 11320: Liikevaihtovero ........................................ . 24 811 27 623 33 291 21 11321: siitä: Oy Alko Ab .................................... . 831 919 994 8 11322: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............. . 815 901 1 051 17 11323: Apteekkimaksut ....................................... . 153 164 177 8 11324: 11325: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut .... . 1 642 1 782 1 894 6 11326: Tuontitulli ............................................ . 781 856 1 028 20 11327: Tuontimaksut ......................................... . 21 19 18 -5 11328: Tasausvero ........................................... . 840 907 847 -7 11329: 11330: Valmisteverot ....................................... . 12 697 13 191 12 033 -9 11331: Tupakkavero .......................................... . 1 820 1 940 2 122 9 11332: Makeisvero ........................................... . 104 111 134 21 11333: Olutvero .............................................. . 1 282 1 448 1 606 11 11334: Alkoholijuomavero .................................... . 3 212 3 589 3 869 8 11335: Virvoitusjuomavero .................................... . 80 89 95 7 11336: Elintarviketuotteiden valmistavero ...................... . 116 144 160 11 11337: Polttoainevero ........................................ . 4 465 4348 3 193 -27 11338: Ravintorasvavero ...................................... . 165 242 249 3 11339: Sokerivero ............................................ . 80 155 187 21 11340: Sähkövero ............................................ . 998 542 11341: Lannoitevero .......................................... . 187 263 144 -45 11342: Oljyväkirehuvero ...................................... . 13 9 2 -78 11343: Rehuseosvero ......................................... . 173 112 79 -29 11344: Valkuaisvero .......................................... . 197 192 -5 11345: 11346: Muut verot .......................................... . 6 110 7 333 8 027 9 11347: Leimavero ............................................ . 2 755 3 335 3 474 4 11348: Elokuvavero ........................................... . 1 0 0 11349: Auto- ja moottoripyörävero ............................ . 2 864 3 451 3 933 14 11350: Moottoriajoneuvovero ................................. . 490 547 620 13 11351: 11352: Maksut sosiaaliturvaa varten ........................ . 671 4 11353: Työnantajan lapsilisämaksu ............................ . 671 4 11354: 11355: Muut veronluontaiset tulot .......................... . 1225 1 316 1 331 1 11356: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................... . 680 735 840 14 11357: Lästimaksut ........................................... . 3 3 3 11358: Eräiden maataloustuotteiden markkinointimaksut ........ . 152 156 35 -77 11359: Varmuusvarastointimaksu .............................. . 243 259 11360: Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmaksut .... . 141 139 143 3 11361: Maidon kiintiömaksu ................................... . 7 24 29 21 11362: Öljyjätemaksu ......................................... . 13 11363: Muut verotulot ........................................ . 269 11364: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .............. . 73 875 80 393 87 257 9 11365: 1 11366: ) Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä 11367: vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet 11368: sisältyvät taulukon lukuihin. 11369: 70 11370: 11371: 1985 1986 1987 Muutos 11372: Tulolaji 1987/86 11373: miljoonaa markkaa % 11374: Sekalaiset tulot ..........•.......................•.... 6 063 6 910 7 387 7 11375: Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitos- 11376: ten voitosta •....•.....•............................... 2 341 2478 2 692 9 11377: Valtion liikeyritykset ································· 2 011 1993 2 311 16 11378: Valtion liikeyritysten käyttötalouden rahoituskatteet ....... 1 964 1 953 2 257 16 11379: Omaisuuden myynnit ................................... 47 41 54 32 11380: Takaisin maksetut lainat .•............................ 2 071 2209 2482 12 11381: Tulot ilman lainanottoa ......................•........ 86 361 93 983 102129 9 11382: 11383: Lainanotto ............................................ 11189 14 744 17 485 19 11384: Yhteensä ············································· 97 550 108 727 119 613 10 11385: 71 11386: 11387: LIITE 5 11388: 11389: 11390: 11391: 11392: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT') TEHTÄVITTÄIN 11393: 1985 1986 1987 Muutos 11394: Tehtäväryhmä 1987/86 11395: miljoonaa markkaa % 11396: 11397: Yleinen hallinto ...................................... . 4 999 5 344 6 626 24 11398: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 180 199 227 14 11399: 020 Valtiovarainhallinto ................................ . 1 356 1 331 1 668 25 11400: siitä: Verotustoimi ................................. . 905 908 1 106 22 11401: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 741 815 923 13 11402: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 1 102 1 375 2 008 46 11403: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 620 1 628 1 800 11 11404: siitä: Rakennushallinto ............................. . 992 900 1 002 11 11405: 11406: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................... . 3 284 3 463 3 881 12 11407: 070 Hallinto .......................................... . 68 70 92 31 11408: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 412 1 486 1 654 11 11409: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 548 571 640 12 11410: 100 Vankainhoito ..................................... . 543 560 640 14 11411: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 192 218 256 17 11412: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 521 558 600 8 11413: 11414: Maanpuolustus ...................................... . 5186 5 740 6 354 11 11415: 150 Hallinto .......................................... . 98 94 117 24 11416: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 4 905 5 278 5 913 12 11417: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 184 368 324 -12 11418: 11419: Opetus. tiede ja kulttuuri ............................ . 15 113 16 348 18 439 13 11420: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 195 178 202 14 11421: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 6 156 6 669 7 430 11 11422: 230 Ammattiopetus ................................... . 3 106 3 280 3 781 15 11423: siitä: Yleisammattikoulut .......................... . 1 363 11424: Maa- ja metsätalousoppilaitokset ............. . 491 11425: Teknilliset oppilaitokset ...................... . 242 11426: Kauppaoppilaitokset ......................... . 301 11427: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 2 104 2294 2 665 16 11428: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 1 149 1 345 1 397 4 11429: siitä: Ammattikurssit .............................. . 643 761 831 9 11430: 260 Opintotuki ........................................ . 798 890 956 7 11431: 270 Yleinen tutkimus .................................. . 236 271 309 14 11432: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 519 562 622 11 11433: 290 Taide ............................................ . 404 438 620 42 11434: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ......................... . 434 406 440 9 11435: 310 Kirkollishallinto ................................... . 14 15 16 4 11436: 11437: Sosiaaliturva ......................................... . 16 657 17 412 20 221 16 11438: 400 Hallinto .......................................... . 222 211 234 11 11439: 410 Toimeentuloturva ................................. . 11 308 11 710 13 759 18 11440: 420 Sosiaalipalvelukset ................................... . 5 127 5 490 6 227 13 11441: 11442: 11443: Terveydenhuolto .................................... . 8 241 8 508 9 488 12 11444: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 215 250 303 21 11445: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 130 137 152 11 11446: 470 Kansanterveystyö ................................. . 3 346 3556 3 943 11 11447: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 4 550 4 565 5 089 11 11448: 11449: 11450: 11451: 1 11452: ) Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) 11453: lisättyinä siirtomäärärahojen ja menorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamat- 11454: tomilla erillä. Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitustarpeet sisältyvät taulukon lukuihin. 11455: 72 11456: 11457: 1985 1986 1987 Muutos 11458: Tehtäväryhmä 1987/86 11459: miljoonaa markkaa % 11460: 11461: Asuminen ja ympäristö ............•.................. 3 945 4052 4720 16 11462: 510 Hallinto .......................................... . 78 53 55 2 11463: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 119 134 224 68 11464: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta . 60 78 76 -3 11465: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 3 135 3 174 3696 16 11466: siitä: Asumistuki .................................. . 593 592 535 -10 11467: 550 Maanmittaus ..................................... . 286 296 335 13 11468: 560 Vesitalous ........................................ . 266 315 335 6 11469: 11470: Työvoima ...........................•................. 2354 2326 2 671 15 11471: 610 Hallinto .......................................... . 60 61 76 23 11472: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 345 250 290 16 11473: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 1 949 2 014 2 305 14 11474: 11475: Maa- ja metsätalous .....•............................ 9 486 10 028 9 562 -5 11476: 650 Hallinto .......................................... . 48 51 52 2 11477: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 220 227 261 15 11478: 670 Maatalous ........................................ . 8 447 8 844 8 351 -6 11479: siitä: Maataloustuotannon tukeminen ja tasapainotta- 11480: minen ...................................... . 7 465 7 818 7 207 -8 11481: Eräät hinnanerokorvaukset ................... . 730 763 837 10 11482: 680 Metsätalous ...................................... . 603 719 703 -2 11483: siitä: Yksityismetsätalous .......................... . 517 551 605 10 11484: Valtion metsätalous .......................... . 86 168 98 -42 11485: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 168 187 195 4 11486: 11487: Liikenne .................••...........•............... 7 975 8 702 9546 10 11488: 710 Hallinto .......................................... . 79 120 97 -19 11489: 720 Tieliikenne ........................................ . 3 771 4 038 4 510 12 11490: siitä: Teiden rakentaminen ja kunnossapito ......... . 2 837 3 058 3 378 10 11491: 730 Vesiliikenne ....................................... . 606 595 733 23 11492: 740 limaliikenne ....................................... . 275 300 335 12 11493: 750 Rautatieliikenne ................................... . 1 866 2 170 2264 4 11494: 760 Tietoliikenne ...................................... . 1 379 1 478 1 606 9 11495: siitä: Posti- ja telelaitos ............................ . 946 1 067 1 154 8 11496: Tiedonvälityksen tukeminen .................. . 433 411 452 10 11497: 11498: Teollisuus ja muut elinkeinot ...•..................... 3 728 4156 4648 12 11499: 810 Hallinto .......................................... . 74 68 79 16 11500: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas- 11501: tus ............................................... . 124 121 135 12 11502: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus- 11503: toiminta .......................................... . 984 1 098 1 224 12 11504: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai- 11505: tokset ............................................ . 1 006 1 142 946 -17 11506: siitä: Valtion investointirahasto .................... . 778 903 663 -27 11507: Kehitysaluerahasto Oy ...................... .. 212 239 283 18 11508: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 942 1 030 1 440 40 11509: 860 Energiahuolto ..................................... . 130 110 177 61 11510: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 62 62 109 75 11511: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 406 524 539 3 11512: 11513: Muut menot ........••...••.•....••..•................ 16 437 19 745 20134 2 11514: 910 Valtionvelka ...................................... . 11 955 14 769 14 703 -0 11515: 920 Siirto valtion suhdannerahastoon ................... . 11516: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 3 792 4192 4554 9 11517: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................... . 579 664 730 10 11518: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 111 121 147 22 11519: Yhteensä ............................................ . 97 404 105 822 116 289 10 11520: 73 11521: 11522: LIITE 6 11523: 11524: 11525: 11526: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 1 ) MENOLAJEITTAIN 11527: 1985 1986 1987 Muutos 11528: Menolaji 1987/86 11529: miljoonaa markkaa % 11530: 11531: Kulutusmenot •••..•.....•..•.•...•.....•.....•...•... 24 835 26 354 29 419 12 11532: Palkkaukset ja palkkauksen luonteiset menot ......... oooo 14 534 15 515 17 259 11 11533: 01-02 Palkkaukset ooooooooooooooooooooooooo. o. ooo. oo 10 679 11 266 12 638 12 11534: 05-07 Eläkkeet 0 0 0. 0 •• 0 0. 0 0 0 0 0 •• 0 0 0 0. 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 3796 4 195 4 559 9 11535: 08-09 Komiteat sekä neuvottelu- ja toimikunnat oo. oooo 59 54 62 15 11536: Muut kulutusmenot o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 300 10 839 12 160 12 11537: 11-12 Koneiden, laitteiden ja kaluston korjaus ja kun- 11538: nossapito ooooooooooooooooooooooooooooooooo. oo 2 2 4 11539: 13 Talonrakennusten korjaus ja kunnossapito ooo 0 0. 182 188 208 11 11540: 14-15 Maa- ja vesirakennusten korjaus ja kunnossapito 1 626 1 634 1 746 7 11541: 16-18 Puolustusvoimien kaluston hankkimineno ooooooo 1 511 1556 18n 21 11542: 10, 19-29 Muut kulutusmenot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 979 7 458 8 326 12 11543: 11544: Siirtomenot ...• ooo••••••••••••••••••••• ooo• oo. oo..• o. o 49 269 52 845 59 498 13 11545: 30-39 Valtionavut kunnille ymso oooooooo. oo. oooooo. 0 0 0 21 183 23 215 26 456 14 11546: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle oooo. ooo. o 0 • 0 0 0 0 0 0 9 811 10 602 11 210 6 11547: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yh- 11548: teisöille o. ooooooooooooooooooooooooooooooooo 11549: 0 0. 12 888 13 937 15 154 9 11550: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille valtion tileille 0 0 0 0 0 0 2 083 1 604 2 698 68 11551: 61 -65 Erittelemättömät siirrot kotimaahan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 980 609 567 -7 11552: Valtion liikeyritysten käyttötalouden lisärahoitus- 11553: tarpeet 0 0 0 0oooo.. oo. ooo. oo 11554: 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 1 103 1 379 1 335 -3 11555: 66-69 Siirrot ulkomaille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 219 1 499 2 078 39 11556: 11557: Sijoitusmenot ...• o. o. ooo. oo. oo... o.• o..• o....•.... o 0 0 10 682 11 024 12 761 16 11558: Reaalisijoitukset o. o. oo.. oo. o ooo 11559: 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 700 6 111 7 089 16 11560: 70-73 Koneiden, laitteiden ja kaluston hankkiminen 0 0 0 2 132 2434 2 816 16 11561: 74-76 Talonrakennukset ooooo. ooooooooooooooooooooooo 1 172 1 079 1 388 29 11562: n -79 Maa- ja vesirakennukset oo.. o. o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 395 2599 2 885 11 11563: 11564: Lainat ja muut finanssisijoitukset oooooooooooooooo. oooooo. 4 982 4 913 5 672 15 11565: 80-82 Lainat kunnille ymso o o ooooooooooooooooooo. oo 0 0 0 31 23 9 -61 11566: 83-86 Lainat yksityisille oo o oo. ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 057 3 998 4522 13 11567: 87 Muut ja erittelemättömät lainat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11568: 11569: 11570: 11571: 11572: 88-89 Muut finanssisijoitukset ooooooooooooooooooooooo 894 892 1 141 28 11573: 11574: Muut menot ..•••..••..•... o•······· ••••••• oo• oo•• oo• o 12 619 15 599 14 612 -6 11575: 90-94 Valtionvelan korot ja kuoletukset sekä indeksikoro- 11576: tukset ooooooooooo oooooooooooo oo oooooooooooooo 0 0 0 12 368 15 252 14 755 -3 11577: 95-99 Muut ja erittelemättömät menot. ooo. ooo o 0 0 • 0 0 0 0 0 0 31 23 25 8 11578: Varastojen muutos (kasvu +) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 219 324 -168 11579: 11580: Yhteensä o....•••••.••.••.•• o..••.•.•.••..••.••••••••• 97 404 105 822 116 289 10 11581: 1 11582: ) Kso liitteen 5 alaviitta 10 11583: 11584: 11585: 11586: 11587: 10 381002H 11588: 74 11589: 11590: LIITE 7 11591: 11592: 11593: 11594: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT 1 ) TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1987 11595: Kulutus- Siirto· Sijoitus· Muut Yhteensä 11596: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot 11597: miljoonaa markkaa 11598: 11599: Yleinen hallinto .......•..............•................ 3 767 2 ZJ7 619 4 6 626 11600: 010 Ylin päätöksenteko ................................ . 167 54 6 227 11601: 020 Valtiovarsinhallinto ................................ . 1 528 95 43 2 1 668 11602: 030 Ulkoasiainhoito ................................... . 685 143 95 1 9ZJ 11603: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .................... . 4 1 943 61 2 008 11604: 050 Muu yleinen hallinto ............................... . 1 383 1 415 1 800 11605: 11606: Yleinen järjestys ja turvallisuus .........•..........••. 3194 364 322 3 881 11607: 070 Hallinto .......................................... . 81 1 10 92 11608: 080 Poliisitoimi ........................................ . 1 606 48 1 654 11609: 090 Oikeudenkäyttö ................................... . 539 94 7 640 11610: 100 Vankainhoito ..................................... . 453 38 148 640 11611: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... . 17 ZJ1 8 256 11612: 120 Rajojen vartiointi .................................. . 498 101 600 11613: 11614: Maanpuolustus .............•.........••......•....... 5 781 4 305 265 6 354 11615: 150 Hallinto .......................................... . 75 39 1 117 11616: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................... . 5 670 247 -4 5 913 11617: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................... . 35 3 18 268 324 11618: 11619: Opetus, tiede ja kulttuuri .....•.........•..........•.. 5234 12 401 803 18 439 11620: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ................... . 144 29 30 202 11621: 220 Yleissivistävä opetus .............................. . 248 7 164 18 7 430 11622: 230 Ammattiopetus ................................... . 1 637 1 909 ZJ5 3 781 11623: 240 Korkeakouluopetus ................................ . 2 318 30 317 2 665 11624: 250 Aikuiskoulutus .................................... . 692 680 25 1 397 11625: 260 Opintotuki ........................................ . 9 947 956 11626: 270 Yleinen tutkimus .................................. . n 232 1 309 11627: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ........................ . 85 510 26 622 11628: 290 Taide ............................................ . 10 459 151 620 11629: 300 Urheilu- ja nuorisotoiminta ........................ .. 440 440 11630: 310 Kirkollishallinto .................................. .. 14 2 16 11631: Sosiaaliturva ..••.....•.............•••........••...... 284 19 918 19 20 221 11632: 400 Hallinto .......................................... . 217 12 6 234 11633: 410 Toimeentuloturva ................................. . 13 759 13 759 11634: 420 Sosiaalipalvelukset ............................... .. 67 6 147 13 6 227 11635: Terveydenhuolto .............•...................•... 238 9182 68 9488 11636: 450 Tutkimuslaitokset ................................. . 148 93 62 303 11637: 460 Ympäristöterveydenhuolto ......................... . 152 152 11638: 470 Kansanterveystyö ................................. . 17 3 926 3943 11639: 480 Erikoissairaanhoito ................................ . 73 5 011 6 5089 11640: 1 11641: ) Ks. liitteen 5 alaviitta 1. 11642: 75 11643: 11644: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 11645: Tehtäväryhmä/Menolajiryhmä menot menot menot menot 11646: miljoonaa markkaa 11647: 11648: Asuminen ja ympäristö .•............................. 634 1138 2949 4no 11649: 510 Hallinto .......................................... . 49 2 3 55 11650: 520 Ympäristön- ja luonnonsuojelu ..................... . 44 67 114 224 11651: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta . 5 70 76 11652: 540 Asumisen edistäminen ............................. . 32 907 2 757 3696 11653: 550 Maanmittaus ..................................... . 303 18 14 335 11654: 560 Vesitalous ........................................ . 200 73 61 335 11655: 11656: Työvoima ......••................•..........•.•....... 673 1499 499 2 671 11657: 610 Hallinto .......................................... . 74 1 1 76 11658: 620 Työvoiman ohjaus ................................ . 252 23 16 290 11659: 630 Erittelemättömät työllisyysmenot ................... . 348 1 475 482 2 305 11660: 11661: Maa- ja metsätalous ...........................•...... 564 8120 1236 -358 9 562 11662: 650 Hallinto .......................................... . 49 3 0 52 11663: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta . 211 2 49 261 11664: 670 Maatalous ........................................ . 229 7 541 939 -358 8 351 11665: 680 Metsätalous ...................................... . 26 458 219 703 11666: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .................. . 50 116 29 195 11667: 11668: Liikenne .•..........•.................•...•........... 2835 2265 4 411 33 9 546 11669: 710 Hallinto .......................................... . 25 68 4 97 11670: 720 Tieliikenne ........................................ . 2135 219 2 151 4 4 510 11671: 730 Vesiliikenne ....................................... . 411 14 308 0 734 11672: 740 limaliikenne ....................................... . 262 2 71 0 335 11673: 1 11674: 750 Rautatieliikenne ................................... . " 1 512 721 30 2 264 11675: 760 Tietoliikenne ...................................... . 2 450 1 156 -2 1 606 11676: 11677: Teollisuus ja muut elinkeinot •......................•. 1 233 1 630 1 515 270 4648 11678: 810 Hallinto .......................................... . n 2 79 11679: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkas- 11680: tus ............................................... . 126 4 5 135 11681: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimus- 11682: toiminta .......................................... . 832 129 263 1 224 11683: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolai- 11684: tokset ............................................ . 21 82 590 252 946 11685: 850 Teollisuuden edistäminen .......................... . 28 806 589 18 1 440 11686: 860 Energiahuolto ..................................... . 83 94 177 11687: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................... . 56 13 39 109 11688: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ..................... . 10 502 27 539 11689: 11690: Muut menot ..•...............•...•.............•..... 4 981 740 15 14 398 20134 11691: 910 Valtionvelka ...................................... . 308 14 395 14 703 11692: 920 Siirto valtion suhdannerahastoon ................... . 11693: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ . 4554 4 554 11694: 960 Yleisavustukset kunnille yms ....................... . 730 730 11695: 990 Muut erittelemättömät menot ...................... . 119 10 15 3 147 11696: 11697: Yhteensä ........••..•....•..•...........••........... 29 419 59 498 12 761 14 612 116 289 11698: 11699: • 1 VR:n käyttötalouden lisärahoitustarve (alijäämä) oli aiemmissa kertomuksissa merkitty "muihin menoihin". 11700: 76 11701: 11702: LIITE 8 11703: 11704: 11705: 11706: VALTION VIRAT JA TOIMET SEKÄ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 11707: 1983 1984 1985 1986 1987 11708: Valtion virat ja toimet 11709: Peruspalkkaiset .............................................. . 64 420 64 425 64 508 64 440 64 482 11710: Sopimuspaikkaiset ........................................... . 1243 1 317 1 362 1 440 1 512 11711: Ylimääräiset ................................................. . 51 438 52 293 53 095 53108 54 191 11712: 11713: Virat ja toimet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 101 118 035 118 965 118 988 120 185 11714: 11715: Valtion henkilöstö 11716: Virkasuhteiset ................................................ . 121 579 122 572 123 647 123 496 124 252 11717: perus- ja sopimuspaikkaiset ................................ . 63 716 63654 63 576 63 361 63 301 11718: - ylimääräiset ............................................... . 49 167 50 403 51 117 50 718 51 554 11719: - tilapäiset ................................................. . 4 524 4380 4 349 4 861 4 928 11720: - satunnaiset apulaiset ja päätoimiset tuntiopettajat ........... . 4 172 4135 4 605 4556 4 469 11721: Muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat ............. . 8 029 8 000 8 001 8 129 7 923 11722: - värv?tyt ja_ rajava~ij~t ...................................... . 2 962 2953 2 931 2 981 3 009 11723: - postm enlhsryhmat ....................................... . 5 067 5 047 5 070 5148 4 914 11724: Työsuhteiset ................................................. . 82 985 82 581 81 608 81 257 82 093 11725: - kuukausipaikkaiset 11726: - kokoaikaiset ........................................... . 50658 50 623 51 230 52 585 53 631 11727: - osa-aikaiset ........................................... . 9 927 10 858 10 278 9872 9 962 11728: 1 11729: - tuntipalkkaiser •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 22 400 21 100 20 100 18 800 18 500 11730: 11731: Valtion henkilöstö yhteensä . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 593 213 153 213 256 212 882 214 268 11732: 1 11733: ) Postinjakajat, postiaseman hoitajat, puhelinaseman hoitajat. 11734: 2 11735: ) Keskimäärin vuoden aikana. Pl. merenkulkuhallituksen alaisten alusten työntekijät. 11736: 11737: 11738: 11739: 11740: LIITE 9 11741: 11742: 11743: VALTION PALKKAUSMENOT JA VALTIONAVUT PALKKAUKSIIN 1 ) 11744: 1983 1984 1985 1986 1987 11745: miljoonaa markkaa 11746: 11747: Valtion palkkaukset ..................•.............•........ 14 463 15 503 16 694 17 488 19 252 11748: - virkasuhteiset 2 ) ••••••••.••••.••••.••••••••••••••••••.•••••• 9 795 10 546 11 327 11 787 13 015 11749: - työsuhteiset ··············································· 4668 4957 5 367 5 701 6 237 11750: 11751: Valtionavut palkkauksiin ........•...••.............•.....•.. 10 373 12 347 14206 14 577 15 849 11752: - kunnat ja kuntainliitot ...................................... 9 051 11 049 12 846 13 099 14 170 11753: - yksityiset yhteisöt 3 ) ••••.••••.•••••••••••.•••••••••••••••••• 1 322 1 298 1 360 1 478 1 679 11754: 11755: Yhteensä .................................................... 24 836 27 850 30 900 32065 35101 11756: 1 11757: Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. 11758: ) 11759: 2 11760: ) Ml. muut julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat. 11761: 3 11762: ) Eivät sisällä veikkausvoitto-, raha-arpajais- ja raha-automaattituotosta myönnettäviä valtionapuja. 11763: 77 11764: 11765: LIITE 10 11766: 11767: 11768: 11769: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 11770: 1983 1984 1985 1986 1987 11771: 11772: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet ....................... . 133 407 138 482 145 962 152 222 157 231 11773: - omat eläkkeet ............................................. . 95 655 99 287 103 238 107 889 111 962 11774: - perhe-eläkkeet ............................................ . 37 752 39 195 42 724 44 333 45 269 11775: Kunnan tai yksityisen palvelukseen perustuvat eläkkeet .......... . 18 447 19 449 21 013 22286 23 609 11776: - omat eläkkeet ............................................. . 15 530 16 432 17 445 18 505 19 727 11777: - perhe-eläkkeet ............................................ . 2 917 3 017 3 568 3 781 3 882 11778: Ylimääräiset eläkkeet ......................................... . 4 587 4 352 4 085 4 058 3 940 11779: - omat eläkkeet ............................................. . 2 902 2752 2 671 2658 11780: - perhe-eläkkeet ............................................ . 1450 1 333 1 387 1 282 11781: Eläkkeet yhteensä . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 441 162 283 171 060 178 566 184 780 11782: Muutos edellisestä vuodesta, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,5 3,7 5,4 4,4 3,5 11783: 11784: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ................•........... 4446 4864 5 349 5909 6 412 11785: Muutos edellisestä vuodesta, % ............................... . 12,3 9,4 10,0 10,5 8,5 11786: 11787: 11788: 11789: 11790: LIITE 11 11791: 11792: 11793: VALTION VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUOLEN MUKAAN 11794: LOKAKUUSSA 1987 11795: 11796: Palkkausluokka- Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus % 11797: ryhmä 1l 11798: 11799: 1 -A2 ·············· 4 330 3 117 1 213 28 11800: 2 A3-A7 ·············· 25 613 10 768 14 845 58 11801: 3 A8-A12 .............. 47 573 26 718 20 855 44 11802: 4 A13-A17 .............. 21 447 15 584 5 863 27 11803: 5 A18-A21 ·············· 16 306 9 563 6 743 41 11804: 6 A22-A24 .............. 6 385 5 021 1 364 21 11805: 7 A25- ·············· 4 665 4 081 584 13 11806: 11807: Yhteensä ••................... 126 319 74 852 51467 41 11808: 11809: 1 11810: ) Mukana A-, S- ja C-palkkausluokkiin sijoitetut. 11811: Palkkausluokkaryhmittelyssä on C- ja S-palkkausluokat otettu huomioon seuraavasti: 11812: 3 -C34 11813: 4 C35-C43 11814: 5 C44-C53, -S21 11815: 6 C54-C58, S22-S24 11816: 7 C59-, S25- 11817: 78 11818: 11819: LIITE 12 11820: 11821: 11822: 11823: VALTION LAINANANTO 11824: 11825: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 11826: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 11827: Lainaryhmä pääoma pääoma 1987 1987 pääoma indeksi- oma- 11828: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 hyvitykset muutos 11829: 1987 1987/86 11830: miljoonaa markkaa % 11831: 11832: Yleinen hallinto ............... 293 379 69 9 439 2 16 11833: Kehitysluotot .................. 293 379 49 9 419 2 10 11834: Lainat Teollisen Kehitysyhteis- 11835: työn Rahasto Oy: IIe ............ 20 20 0 11836: 11837: Yleinen järjestys ja turvalli- 11838: suus ....•..................... 2 2 0 0 2 0 - 7 11839: Lainat väestönsuojelua varten ... 2 2 0 0 2 0 7 11840: 11841: Opetus, tiede ja kulttuuri ..... 748 750 39 61 728 40 3 11842: Rakennuslainat peruskouluille ... 402 386 8 33 361 21 6 11843: Lainat yksityisoppikoulujen 11844: muuttamiseksi kunnallisiksi kou- 11845: luiksi .......................... 45 43 2 41 3 - 5 11846: Rakennuslainat yksityisoppikou- 11847: luille .......................... 6 5 4 0 -22 11848: Lainat ammatillisille oppilaitoksil- 11849: Ie ............................. 24 20 4 16 -19 11850: Opintolainat lääkärien ja ham- 11851: maslääkärien kouluttamiseksi ui- 11852: komailla ....................... 1 1 0 1 0 -28 11853: Rakennuslainat kirjastoille ....... 35 41 1 41 3 - 1 11854: Veikkausvoittovaroista myönne- 11855: tyt lainat ....................... 230 250 30 20 260 12 4 11856: Muut lainat opetuksen, tieteen ja 11857: kulttuurin edistämiseksi ......... 5 4 0 4 0 -11 11858: 11859: Sosiaaliturva ..............•.. 5 3 2 0 -38 11860: lnvalidihuoltolain mukaiset lainat 5 3 2 0 -38 11861: 11862: Asuminen ja ympäristö ....... 22 656 23 697 112799 111385 25111 738 6 11863: 11 11 11864: Asuntolainat ................... 22 578 23 625 2 792 1 372 25 045 734 6 11865: Vuokratalo- ja asunto-osuus- 11866: kuntatalolainat .............. 9 078 9 758 1 112 182 10 688 244 10 11867: Opiskelija-asuntolalainat ..... 1 166 1 224 116 20 1 320 32 8 11868: 1 11869: Asunto-osakeyhtiötalolainat . 422 371 84 )97 358 24 3 11870: Henkilökohtaiset asunto-osa- 11871: kelainat .................... 4436 4 431 1)536 500 4 467 149 1 11872: Omakotitalolainat ........... 5 832 5 920 489 466 5 943 218 0 11873: Peruskorjaus- ja perusparan- 11874: nuslainat ................... 1 312 1 602 442 73 1 971 53 23 11875: Erityisasuntolainat .......... 43 41 3 38 1 7 11876: Lämmityslaitoslainat ........ 289 278 13 31 260 13 - 6 11877: Muut lainat asuntotuotannon 11878: edistämiseen ................... 3 3 2 0 -17 11879: Lainat vesihuoltolaitteiden raken- 11880: tamiseen ...................... 6 5 1 4 0 -16 11881: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 69 64 7 11 60 4 - 7 11882: 11883: Työvoima ···················· 2 1 0 1 0 -12 11884: Työllisyyspoliittiset suhdannelai- 11885: nat. ........................... 2 0 0 -11 11886: Muut lainat työllisyyden turvaa- 11887: miseen ........................ 0 0 0 0 0 -24 11888: 79 11889: 11890: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot ja Pää- 11891: Lainaryhmä pääoma pääoma 1987 1987 pääoma indeksi- oma- 11892: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 hyvitykset muutos 11893: 1987 1987/86 11894: miljoonaa markkaa % 11895: 11896: 11897: Maa- ja metsätalous ......•... 6 609 7188 1123 471 7 840 214 9 11898: Maatilatalouden keh ittämisrahas- 11899: ton lainat ..................... . 5 519 6 059 826 374 6 511 185 7 11900: Muut lainat asutustoiminnan 11901: edistämiseen .................. . 232 226 28 17 237 5 5 11902: Maanparannuslainat ........... . 29 31 6 4 33 1 9 11903: Metsänparannuslainat ......... . 821 865 263 75 1053 23 22 11904: Lainat metsätalouden tukemi- 11905: seen ......................... . 5 4 3 0 -22 11906: Lainat kalastuselinkeinon edistä- 11907: miseen ....................... . 3 3 0 3 0 - 7 11908: 11909: Liikenne •..............•...... 3 2 0 2 0 -18 11910: Lainat satamien rakentamiseen .. 3 2 0 2 0 -18 11911: Muut lainat liikenteen edistämi- 11912: seen ......................... . 0 0 0 0 0 -32 11913: Teollisuus ja muut elinkeinot . 5 714 6 006 900 996 5 910 381 -2 11914: Teollisuuden tuotekehityslainat .. 424 499 92 50 541 22 8 11915: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 2 555 2 645 219 89 2 775 134 5 11916: 21 11917: Valtion investointirahaston lainat 1 766 1 960 390 751 1 599 176 -18 11918: Kauppahintasaatavat .......... . 2P>l 275 150 23 402 16 46 11919: Lainat kehitysalueiden teollisuus- 11920: kylien rakentamiseen .......... . 19 15 3 12 -17 11921: Lainat kaivos- ja kaivannaistoi- 11922: minnan edistämiseen .......... . 173 166 8 158 - 5 11923: Kehitysalueiden tuotannollisen 11924: toiminnan työvoimapoliittiset ra- 11925: hoituslainat ................... . 11 6 5 0 -28 11926: Muut lainat teollisuuden edistä- 11927: miseen ......................... . 7 6 7 12 0 11928: Lainat voimalaitosten rakentami- 11929: seen ............................ . 295 263 33 230 21 -12 11930: Muut lainat energiatalouden 11931: edistämiseen .................. . 95 77 17 60 5 -23 11932: Saatava Puolalta .............. . 25 25 11933: Lainat viennin edistämiseen .... . 80 92 17 20 89 6 3 11934: Muut lainat elinkeinojen edistä- 11935: miseen ...................... .. 2 2 0 2 0 3 11936: 11 112131 11937: Yhteensä .•................•.. 36 032 38 028 4 930 2 923 40 035 1 375 5 11938: 1 11939: Luvut sisältävät 30 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 11940: ) 11941: taisiksi osakaiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 11942: 2 11943: ) Luvut sisältävät luottotappioita 3 milj. markkaa, valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa nettovähennystä 23 milj. 11944: markkaa ja lainojen siirtymää Postipankin lainakantaan 360 milj. markkaa. 11945: 3 11946: ) Luvut sisältävät varsinaisia luottotappioita 2 milj. markkaa ja muita tileistä poistoja 9 milj. markkaa. 11947: 80 11948: 11949: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11950: Sektori Laina- Laina- Lisäys Vähennys Kurssi- Laina- Korot ja Pää- 11951: pääoma pääoma 1987 1987 muutok- pääoma indeksi- oma- 11952: 31.12.1985 31.12.1986 set, 31.12.1987 hyvitykset muutos 11953: netto 1987 1987/86 11954: 11955: miljoonaa markkaa % 11956: 11957: Yhteisöyritykset .•........ 3 403 3588 671 905 -18 3 336 256 -7 11958: Julkiset yritykset ............ 1 570 1 539 106 360 6 1 279 104 -17 11959: Yksityiset ulkomaalaisten yri- 11960: tykset ...................... 20 40 81 19 0 102 5 11961: Yksityiset suomalaisten yri- 11962: tykset. ..................... 1 813 2009 484 526 -12 1 955 147 3 11963: 11964: Rahoituslaitokset ......... 2 637 2 717 239 95 -4 2857 139 5 11965: Yksityiset rahalaitokset ...... 7 7 0 7 0 3 11966: Vakuutuslaitokset ........... 36 35 1 34 2 3 11967: Yksityiset luotto-osakeyhtiöt . 40 40 40 0 11968: Julkiset luotto-osakeyhtiöt .. 2554 2 635 239 94 4 2n6 137 5 11969: 11970: Julkisyhteisöt .•......•.... 1 804 1 911 163 95 0 1979 71 4 11971: Kaupungit .................. 851 915 91 46 960 35 5 11972: Muut kunnat ............... 910 955 72 45 982 34 3 11973: Kuntainliitot ................ 43 41 0 4 - 0 37 2 -12 11974: 11975: Voittoa tavoittelematto- 11976: 1 11977: mat yhteisöt .............. 10 018 10 710 1380 1298 11 792 284 10 11978: Valtionapulaitokset ......... 60 64 1 3 62 2 - 2 11979: Valtionkirkot ............... 30 30 0 30 1 - 3 11980: Säätiöt ja rahastot .......... 1 047 1 102 121 24 1 199 29 9 11981: Asunto-osakeyhtiöt ja 11982: 1 11983: -osuuskunnat ............... 1 005 1 006 162 1115 1 053 40 5 11984: Asuinkiinteistöyhtiöt ........ 7 381 7 964 1 022 146 8 840 199 11 11985: Muut asuntoyhteisöt ........ 409 450 72 7 515 9 15 11986: Muut voittoa tavoittelematto- 11987: mat yhteisöt ................ 86 94 2 3 93 4 2 11988: 11 11989: Kotitaloudet .............. 178n 18 723 2 403 1499 19 627 623 5 11990: Elinkeinonharjoittajien kotita- 11991: loudet ..................... 6289 6849 1 068 436 7 481 203 9 11992: 1 11993: Palkansaajakotitaloudet ..... 11 566 11 850 11 327 1 058 12 119 419 2 11994: Muut kotitaloudet .......... 22 24 8 5 27 1 14 11995: 11996: Ulkomaat ................. 293 379 74 9 444 2 11997: 1 1 2 11998: Yhteensä ..............••.. 36 032 38 028 14 930 1 12 901 -22 40035 1375 5 11999: '1 Luvut sisältävät 30 milj. markkaa asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilökoh- 12000: taisiksi osakaiainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 12001: 21 Luvut sisältävät tileistä poistoja 14 milj. markkaa sekä lainojen siirtymää Postipankin lainakantaan 360 milj. markkaa. 12002: 81 12003: 12004: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien 12005: kotitaloudet" 12006: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Kurssi- Laina- Korot ja Pää- 12007: pääoma pääoma 1987 1987 muutok- pääoma indeksi- oma- 12008: 31.12.1985 31.12.1986 set, 31.12.1987 hyvitykset muutos 12009: netto 1987 1987/86 12010: miljoonaa markkaa % 12011: 12012: Maa-, metsä- ja kalata- 12013: lous, metsästys .......... 6 313 6 871 1 070 441 - 0 7500 205 9 12014: Maatalous ja metsästys ..... 5 484 5 998 808 366 - 0 6 440 181 7 12015: Metsätalous ............... 824 868 262 75 1 055 24 22 12016: Kalatalous ················· 5 5 0 0 5 0 -11 12017: Kaivos- ja muu kaivannais- 12018: toiminta ·················· 288 280 3 24 0 259 17 7 12019: Muu kaivannaistoiminta .... 288 280 3 24 0 259 17 7 12020: Teollisuus ················ 2289 2 497 590 742 -15 2330 181 7 12021: Erittelemätön teollisuus ..... 97 105 5 17 0 93 6 -11 12022: Elintarvikkeiden, juomien ja 12023: tupakan valmistus .......... 159 207 39 71 174 18 -16 12024: Tekstiilien, vaatteiden, nahan 12025: ja nahkatuotteiden valmistus 57 70 14 16 0 68 6 -3 12026: Puutavaran valmistus ....... 164 166 19 42 1 142 13 -14 12027: Paperiteollisuustuotteiden 12028: valmistus, graafinen tuotanto 515 484 34 150 6 362 39 -25 12029: Kemiallisten, maaöljy-, kumi- 12030: ja muovituotteiden valmistus 221 226 25 42 208 13 - 8 12031: Savi-, lasi- ja kivituotteiden 12032: valmistus ·················· 36 62 83 24 0 121 6 94 12033: Metallien valmistus ......... 520 582 91 252 3 418 42 -28 12034: Metalli- ja konepajatuottei- 12035: den valmistus .............. 509 585 274 124 3 732 37 25 12036: Muu valmistus ············· 11 10 6 4 0 12 1 26 12037: Sähkö-. kaasu- ja vesi- 12038: huolto ···················· 517 494 13 82 424 34 -14 12039: Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuol- 12040: to ......................... 512 490 13 82 420 34 -14 12041: Veden puhdistus ja jakelu ... 5 4 0 4 0 -14 12042: Rakennustoiminta ........ 54 61 10 13 1 57 5 - 6 12043: Talonrakennustoiminta ..... 34 39 9 8 1 39 3 - 1 12044: Maa- ja vesirakennustoiminta 20 22 1 5 0 18 2 -17 12045: Tukku- ja vähittäiskauppa, 12046: ravitsemis- ja majoitustoi- 12047: minta ••...............•.•. 80 79 30 19 - 1 89 6 13 12048: Erittelemätön tukku- ja vähit- 12049: täiskauppa, ravitsemis- ja 12050: majoitustoiminta ........... 7 7 3 3 0 7 0 12 12051: Tukkukauppa ja agentuuritoi- 12052: minta ..................... 51 48 20 13 1 54 4 13 12053: Vähittäiskauppa ............ 21 23 7 3 0 27 2 15 12054: Ravitsemis- ja majoitustoi- 12055: minta ..................... 0 0 -15 12056: Kuljetus, varastointi ja tie- 12057: toliikenne ................ 1 3 1 0 2 0 -35 12058: Kuljetus ··················· 1 3 1 0 2 0 -35 12059: 12060: 12061: 12062: 12063: 11 381002H 12064: 82 12065: 12066: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Kurssi- Laina- Korot ja Pää- 12067: pääoma pääoma 1987 1987 muutok- pääoma indeksi- oma- 12068: 31.12.1985 31.12.1986 set, 31.12.1987 hyvitykset muutos 12069: netto 1987 1987/86 12070: miljoonaa markkaa % 12071: 12072: Kiinteistötoiminta ja liike- 12073: elämää palveleva toiminta 68 76 21 9 88 6 15 12074: Kiinteistöpalvelutoiminta .... 49 51 10 6 55 4 6 12075: Liike-elämää palveleva toi- 12076: minta ..................... 19 25 11 3 33 2 35 12077: Koneiden ja kaluston vuok- 12078: raus ....................... 0 0 0 0 0 -50 12079: Yhteiskunnalliset ja henki- 12080: lökohtaiset palvelukset ... 81 77 2 11 + 0 68 5 -11 12081: Puhtaanapito ·············· 39 36 0 7 + 0 29 3 -20 12082: Opetus, tutkimus, terveyden- 12083: hoito ym. .................. 2 0 0 -34 12084: Virkistys- ja kulttuuripalvelu- 12085: toiminta ................... 22 22 2 2 22 4 12086: Kotitalouksia palveleva toi- 12087: minta ..................... 18 18 0 2 - 0 16 7 12088: ................. 1 12089: )1342 12090: ,, 12091: Yhteensä 9 691 10438 1739 -18 10 817 459 4 12092: Luvut sisältävät tileistä poistoja 14 milj. markkaa sekä lainojen siirtymää Postipankin lainakantaan 360 milj. markkaa. 12093: 83 12094: 12095: LIITE 13 12096: 12097: 12098: VALTION KORKOTUKILAINAT 12099: 12100: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 12101: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 12102: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 12103: pääoma pääoma 1987 1987 pääoma nojen korko- maksamat 12104: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 keskim. tuki korko tuki- 12105: korko 31.12. menot 12106: 31.12. 198711 1987 12107: 1987 11 12108: 12109: miljoonaa 12110: miljoonaa markkaa % % markkaa 12111: 12112: Maanpuolustus .................. 74 92 39 6 125 3 12113: Turvavarastojen perustamisen ja yl- 12114: läpitämisen korkotukilainat ......... 74 92 39 6 125 8,30 3,30 3 12115: 12116: Opetus, tiede ja kulttuuri ........ 4 359 4906 544 60 5 390 196 12117: Lukioiden rakentamisen korkotukilai- 12118: nat ............................... 17 15 2 13 7,55 2,35 0 12119: Ammattioppilaitosten rakentamisen 12120: korkotukilainat .................... 163 210 33 32 211 8,85 2,95 8 12121: Teknillisten oppilaitosten rakentami- 12122: sen korkotukilainat ................. 4 5 4 8,20 2,75 0 12123: Kauppaoppilaitosten rakentamisen 12124: korkotukilainat .................... 43 47 2 7 42 8,20 3,20 12125: Kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- 12126: tosten rakentamisen korkotukilainat . 38 37 3 6 34 8,70 2,90 12127: Maatalousoppilaitosten rakentami- 12128: sen korkotukilainat. ................ 12 10 4 2 12 9,40 4,00 12129: Ammatillisten erikoisoppilaitosten ra- 12130: kentamisen korkotukilainat ......... 7 6 2 4 9,25 2,10 0 12131: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 12132: tojen rakentamisen korkotukilainat .. 35 35 4 6 33 8,60 2,55 12133: Ammatillisten kurssikeskusten huo- 12134: neistojen hankkimisen korkotukiluo- 12135: tot ................................ 6 5 2 6 9,10 3,65 0 12136: Lääkärien ja hammaslääkärien ulko- 12137: mailla tapahtuvan kouluttamisen 12138: korkotukilainat .................... 2 0 7,00 3,70 0 12139: Korkotuen piiriin kuuluvat opintolai- 12140: nat ............................... 4 032 4 535 21496 5 031 6,75 3,50 184 12141: 12142: Asuminen ja ympäristö ••.•...... 3 741 5054 1 962 504 6 512 288 12143: Teollisuuden ja energiahuollon il- 12144: mansuojeluinvestointien korkotuki- 12145: lainat ............................. 59 61 49 9 101 8,10 2,95 3 12146: Jätteiden hyödyntämisen edistämis- 12147: investointien korkotukilainat ........ 2 15 20 3 32 7,90 2,90 12148: Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen 12149: perustamis- ja kunnostamisinves- 12150: tointien korkotukilainat ............. 15 18 17 4 31 9,60 4,50 12151: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 12152: tointien korkotukilainat ............. 13 37 49 6 80 9,40 4,40 2 12153: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoin- 12154: 1ien korkotukilainat ..... , .......... 127 128 12 27 113 8,10 3,55 4 12155: Kunnille asuntoalueiden hankkimi- 12156: seksi myönnetyt korkotukilainat ..... 37 27 8 19 8,05 1,65 12157: Oman asunnon hankintaan myönne- 12158: tyt korkotukilainat ................. 2625 3 918 1 515 321 5 112 7,80 5,00 229 12159: Vuokra-asuntojen korkotukilainat ... 29 68 169 7 230 8,10 5,10 10 12160: Lämmityslaitoshankkeisiin myönne- 12161: tyt korkotukilainat ................. 229 258 61 50 269 9,30 5,25 15 12162: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 12163: korkotukilainat .................... 605 524 70 69 525 9,00 4,25 22 12164: 84 12165: 12166: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 12167: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 12168: pääoma pääoma 1987 1987 pääoma nojen korko- maksamat 12169: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 keskim. tuki korkotuki- 12170: korko 31.12. menot 12171: 31.12. 198711 1987 12172: 1987 11 12173: 12174: miljoonaa 12175: miljoonaa markkaa % % markkaa 12176: 12177: Maa- ja metsätalous ............. 2 592 2 979 823 359 3 443 134 12178: Maataloustuotteiden varastotilojen 12179: rakentamisen korkotukilainat ....... 122 133 29 21 141 8,20 2,45 4 12180: Maatalouden perustuotto ........... 48 33 11 22 7,50 2,50 1 12181: Salaojitusluotto .................... 4 2 1 1 7,50 2,50 0 12182: Maatilalain mukaiset korkotukilainat . 2 157 2 499 766 252 3 013 8,50 4,30 119 12183: Eräiden maatalousluottojen ja maati- 12184: latalouden luottojen vakauttamisla- 12185: kien (79/79, 398/81, 511 /85) mukai- 12186: set korkotukilainat ................. 24 157 4 20 141 8,00 3,85 6 12187: Vuosien 1979 ja 1981 satovahinkojen 12188: korkotukilainat .................... 50 4 4 0 8,00 4,00 0 12189: Vuoden 1984 satovahinkojen korko- 12190: tukilainat .......................... 129 90 37 53 8,25 3,25 3 12191: Kalatalouden korkotukilainat ........ 58 61 14 13 62 7,25 1,60 1 12192: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 12193: notoiminnan edistämisestä annetun 12194: lain mukaiset korkotukilainat ........ 10 0 10 9,00 2,00 0 12195: 12196: Liikenne ....•.................... 115 128 49 24 153 5 12197: Tielain mukaiset korkotukilainat ..... 3 3 1 1 3 5,00 2,50 0 12198: Kauppa- ja teollisuussatamien raken- 12199: tamisen korkotukilainat ............ 32 32 11 9 34 9,40 3,70 12200: Tahkoluodon syväsataman rakenta- 12201: misen korkotukilainat .............. 36 53 5 49 11,60 3,50 2 12202: Saaristolaisten kulkuyhteyksiä hoita- 12203: ville liikennöitsijöille myönnetyt kor- 12204: kotukilainat ....................... 0 0 0 8,00 2,65 0 12205: Vesikuljetuskaluston hankintojen 12206: korkotukilainat .................... 43 40 36 9 67 7,90 2,85 2 12207: 12208: Teollisuus ja muut elinkeinot ...• 1096 1 838 659 281 2 216 100 12209: Luotot kehitysalueiden kunnille tuo- 12210: tantorakennusten rakentamiseen .... 2 0 8,00 2,25 0 12211: Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien 12212: hankkeiden korkotukilainat ......... 258 294 50 47 297 8,80 7,90 26 12213: Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämät 12214: korkotukilainat .................... 80 59 0 12 47 8,00 2,40 2 12215: Investointiluotot ................... 0 0 0 7,50 2,50 0 12216: Neste Oy:n maakaasuverkon ensim- 12217: mäisen laajennusvaiheen rahoitta- 12218: mislainojen korkotuki .............. 274 369 643 9,85 6,50 31 12219: Energiansäästöinvestointien, koti- 12220: maisten polttoaineiden tuotanto- ja 12221: käyttöinvestointien sekä maakaasun 12222: jakelu- ja käyttöinvestointien korko- 12223: tukilainat .......................... 22 41 2 8 35 8,15 2,85 12224: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 12225: korkotukiluotot .................... 23 22 9 9 22 7,75 7,75 2 12226: Suomen Vientiluotto Oy 12227: - ulkomaisen tuotonoton korkotuki 711 1 135 218 203 1 150 9,75 2,40 37 12228: - alushankintojen korkotuki ....... 12 11 2 21 8,75 3,35 1 12229: 12230: Yhteensä •.....•••..•••.•......•.• 11 977 14 997 4076 1234 17 839 726 12231: 11 12232: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1987 takaisin maksamat- 12233: ta olevalla pääomalla. 12234: 21 12235: Muutos on esitetty nettomääräisenä. 12236: 85 12237: 12238: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 12239: Sektori Laina· Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 12240: pääoma pääoma 1987 1987 pääoma maksamat oma- 12241: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 korkotuki- muutos 12242: menot 1987/86 12243: 1987 12244: miljoonaa markkaa % 12245: 12246: Yhteisöyritykset ................. 905 1 241 578 165 1 654 82 33 12247: Julkiset yritykset ·················· 536 836 486 92 1 230 68 47 12248: Yksityiset ulkomaalaisten yritykset .. 0 2 0 2 0 15 12249: Yksityiset suomalaisten yritykset .... 369 403 92 73 422 14 5 12250: Rahoituslaitokset ................ 711 1 147 230 206 1171 38 2 12251: Julkiset luotto-osakeyhtiöt ......... 711 1 147 230 206 1 171 38 2 12252: Julkisyhteisöt .................... 1035 1 065 273 164 1174 48 10 12253: Kaupungit ························ 563 614 170 95 689 29 12 12254: Muut kunnat ...................... 343 317 69 45 341 14 8 12255: Kuntainliitot ....................... 129 134 34 24 144 5 7 12256: Voittoa tavoittelemattomat yh- 12257: teisöt ............................ 127 159 166 29 296 12 86 12258: Valtionapulaitokset ................ 55 61 9 12 58 2 - 6 12259: Säätiöt ja rahastot ................. 5 4 1 3 0 -12 12260: Asuntoyhteisöt .................... 16 47 143 2 188 8 12261: Muut voittoa tavoittelemattomat yh- 12262: teisöt ............................. 51 47 14 14 47 2 0 12263: Kotitaloudet ..................... 9199 11 385 2829 670 13 544 546 19 12264: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet .. 2 567 2 972 837 351 3458 136 16 12265: Palkansaajakotitaloudet ............ 2 445 3 671 1 382 299 4 754 213 29 12266: Muut kotitaloudet ................. 4 187 4 742 610 20 5 332 197 12 12267: Yhteensä .............•........... 11 977 14 997 4 076 1234 17 839 726 19 12268: 86 12269: 12270: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoiHain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoitta- 12271: jien kotitaloudet" 12272: Toimiala Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pää- 12273: pääoma pääoma 1987 1987 pääoma maksamat oma- 12274: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 korkotuki- muutos 12275: menot 1987/ 12276: 1987 86 12277: 12278: miljoonaa markkaa % 12279: 12280: Maa-, metsä- ja kalatalous, met- 12281: sästys ...........•..............•. 2539 2934 822 347 3 409 133 16 12282: Maatalous ja metsästys ........... . 2 505 2 897 812 338 3 371 132 16 12283: Kalatalous ....................... . 34 37 10 9 38 1 4 12284: 12285: Kaivos- ja muu kaivannaistoimin- 12286: ta ................•.........•..... 41 25 0 15 10 1 -60 12287: Malmikaivostoiminta .............. . 40 24 15 9 1 -62 12288: Muu kaivannaistoiminta ........... . 1 1 0 0 1 0 8 12289: 12290: Teollisuus ......•...............•. 567 931 506 95 1 342 69 44 12291: Erittelemätön teollisuus ........... . 50 54 17 12 59 1 8 12292: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan 12293: valmistus ........................ . 31 27 3 8 22 -20 12294: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nah- 12295: katuotteiden valmistus ............ . 10 12 0 11 1 7 12296: Puutavaran valmistus ............. . 8 10 1 10 0 5 12297: Paperiteollisuustuotteiden valmistus, 12298: graafinen tuotanto ................ . 87 106 8 17 97 4 8 12299: Kemiallisten, maaöljy-, kumi- ja 12300: muovituotteiden valmistus ........ . 47 322 389 7 704 33 12301: Savi-, lasi- ja kivituotteiden valmis- 12302: tus ............... · · · · · · · · · · · · · · · · 2 2 1 1 0 -31 12303: Metallien valmistus ............... . 169 169 16 30 155 8 - 8 12304: Metalli- ja konepajatuotteiden val- 12305: mistus ........................... . 153 228 72 18 282 21 24 12306: Muu valmistus ................... . 0 1 0 1 0 - 8 12307: 12308: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto .... . 187 190 38 32 196 9 3 12309: Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto .... . 123 128 30 26 132 7 3 12310: Veden puhdistus ja jakelu ......... . 64 62 8 6 64 2 4 12311: 12312: Rakennustoiminta •........•....• 6 6 3 1 8 0 31 12313: Erittelemätön rakennustoiminta .... . 0 0 0 0 0 -28 12314: Talonrakennustoiminta ............ . 5 5 2 1 6 0 36 12315: Maa- ja vesirakennustoiminta ...... . 1 1 1 0 2 0 17 12316: Tukku- ja vähittäiskauppa, ravit- 12317: semis- ja majoitustoiminta ...••.. 76 75 18 18 75 3 -0 12318: Erittelemätön tukku- ja vähittäis- 12319: kauppa, ravitsemis- ja majoitustoi- 12320: minta ............................ . 1 1 0 0 1 0 1 12321: Tukkukauppa ja agentuuritoiminta .. 44 41 6 7 40 1 4 12322: Vähittäiskauppa .................. . 30 32 12 11 33 2 5 12323: Ravitsemis- ja majoitustoiminta .... . 1 1 0 1 0 7 12324: 12325: Kuljetus, varastointi ja tietolii- 12326: kenne •••....••...•....••..•....•. 6 6 21 2 25 1 12327: Kuljetus .......................... . 6 6 21 2 25 1 12328: 12329: Kiinteistötoiminta ja liike-elämää 12330: palveleva toiminta ..•..••...•..•• 49 34 5 30 1 -11 12331: 12332: Yhteiskunnalliset ja henkilökoh- 12333: taiset palvelukset •..•.....•...... 7 11 7 1 17 1 53 12334: Puhtaanapito ..................... . 0 1 5 0 6 0 12335: Opetus, tutkimus, terveydenhoito 12336: ym ...............•................ 2 2 1 0 3 0 21 12337: Virkistys- ja kulttuuripalvelutoiminta . 0 0 0 12338: Kotitalouksia palveleva toiminta ..... 12339: VL..•----=t 12340: 5 12341: ......., 12342: 8 12343: A '11.., 1 12344: 1 12345: .t4C . 12346: ., ., 12347: 8 12348: 1:' .... .., 12349: 1 12350: ..... 12351: 8 12352: 87 12353: 12354: LIITE 14 12355: 12356: VALTION MYONTÄMÄT TAKAUKSET 11 21 12357: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain 12358: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Ulkomaan- Muutos 12359: 31.12.1986 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1987 rahan- 1987/86 12360: 1987 1987 määräisten % 12361: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo takausten 12362: markkoina31 markkoina31 jakauma 12363: valuuttojen 12364: miljoonaa rahayksikköä mukaan % 12365: 12366: Yhteensä .•..... 18 141 982 2649 -260 16 214 11 12367: 12368: Markkamääräi- 12369: set yhteensä •.•. 9 526 741 346 9 921 4 12370: 12371: Valuuttamääräi- 12372: set yhteensä .•.• 8 615 241 2303 -260 6 293 - 27 12373: USD 543 2609 USD 453 1 791 28 12374: JPY 67 400 2 026 JPY 47 867 1 555 25 12375: CHF 448 1 329 CHF 294 909 14 12376: DEM 329 815 DEM 263 658 11 12377: SEK 708 501 SEK 626 427 7 12378: NLG 197 432 NLG 168 373 6 12379: SUR 44 319 SUR 38 258 4 12380: KWD 12 201 KWD 7 98 2 12381: ECU 29 149 GBP 10 73 1 12382: LUF 1 135 134 LUF 490 58 1 12383: GBP 10 71 ECU 9 46 1 12384: BEL 100 12 DKK 35 23 0 12385: DKK 15 10 FRF 20 15 0 12386: FRF 10 7 BEL 75 9 0 12387: ATS 1 0 12388: 12389: 11 12390: Valtiokonttorin ja valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakauslaitok- 12391: sen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1987 oli 665 milj. markkaa. 12392: 21 12393: Valtio maksoi kertomusvuonna takaussuorituksina opintolainatakauksien perusteella 20,8 milj. markkaa (vastaavia 12394: suorituksia saatiin parityksi takaisin 12,7 milj. markkaa). 12395: 31 12396: Vuosien 1986 ja 1987 lopussa voimassa olleiden ulkomaanrahanmääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja 12397: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu Suomen 12398: Pankin ja Postipankin vuodelle 1987 laskemian keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 12399: 12400: 31.12.1986 31.12.1987 12401: USD 4.802 3.954 12402: CHF 2.9634 3.0888 12403: DEM 2.4774 2.4977 12404: SEK 0.7080 0.6823 12405: JPY 0.03006 0.03248 12406: SUR 7.175 6.814 12407: ECU 5.1163 5.146 12408: KWD 16.570 14.650 12409: NLG 2.1935 2.2201 12410: GBP 7.107 7.410 12411: LUF 0.1178 0.1190 12412: FRF 0.7491 0.7378 12413: BEL 0.1178 0.1190 12414: DKK 0.6540 0.6475 12415: 88 12416: 12417: 14.2. Valtiontakaukset takauksensaajaryhmittäin 12418: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 12419: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1987/ 12420: takaukset 1987 1987 takaukset takaukset 31.12.1987 86 12421: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1987 12422: 12423: miljoonaa markkaa % 12424: 12425: Rahoitus- 12426: laitokset ........... 2 359 140 741 - 13 32 1 713 1 745 - 26 12427: 12428: Valtion- 12429: enemmistöiset 12430: osakeyhtiöt ........ 5 730 44 1 387 -179 1 226 2982 4208 - 26 12431: 12432: Yksityiset 12433: yhtiöt ............. 3 330 15 498 62 1 298 1 487 2 785 16 12434: 12435: Muut .............. 6 722 783 23 6 7 365 111 7 476 11 12436: Yhteensä •.....•.. 18 141 982 2 649 -260 9 921 6 293 16 214 11 12437: 12438: 12439: 12440: 12441: 14.3. Valtiontakaukset julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten lainoille 12442: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 12443: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1987/ 12444: takaukset 1987 1987 takaukset takaukset 31.12.1987 86 12445: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1987 12446: 12447: miljoonaa markkaa % 12448: 12449: Julkiset yhteensä 733 140 232 + 30 32 639 671 - 8 12450: 12451: Kehitysalue- 12452: rahasto Oy ........ 567 140 170 + 53 32 558 590 4 12453: 12454: Mortgage Bank of 12455: Finland Ltd ........ 47 3 9 35 35 - 25 12456: 12457: Suomen Vienti- 12458: luotto Oy .......... 119 59 - 14 46 46 - 61 12459: 12460: Yksityiset 12461: yhteensä 1 626 509 -43 1 074 1074 -34 12462: Suomen Teolli- 12463: suuspankki Oy ..... 814 177 -48 589 589 - 27 12464: 12465: Teollistamis- 12466: rahasto Oy ........ 567 298 + 14 283 283 -50 12467: Kiinnitysluotto- 12468: laitokset ........... 245 34 - 9 202 202 - 17 12469: 12470: Yhteensä ...••••.. 2359 140 741 - 13 32 1 713 1745 - 26 12471: 89 12472: 12473: 14.4. Valtiontakaukset valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lainoille 12474: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 12475: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1987/ 12476: takaukset 1987 1987 takaukset takaukset 31.12.1987 86 12477: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1987 12478: 12479: miljoonaa markkaa % 12480: 12481: Enso-Gutzeit Oy ... 652 304 -44 304 304 53 12482: 12483: Finnair Oy ......... 886 91 -105 222 468 690 22 12484: 12485: Imatran Voima Oy .. 1 727 37 547 3 0 1 214 1 214 30 12486: 12487: Kemijoki Oy ....... 110 27 9 35 39 74 33 12488: Kemira Oy ......... 133 114 + 20 20 85 12489: Neste Oy .......... 19 9 2 8 8 58 12490: 12491: Outokumpu Oy .... 250 50 + 80 121 201 20 12492: Rautaruukki Oy .... 724 126 + 15 36 577 613 15 12493: Oy Sisu-Auto Ab .. 278 7 271 271 2 12494: Valmet Oy ......... 598 75 18 442 63 505 15 12495: Vaivilla Oy 11 •••••••• 58 7 5 59 59 2 12496: Veitsiluoto Oy ..... 295 32 14 61 188 249 16 12497: VTT-Technology Oy 0 0 0 12498: 12499: Yhteensä ......... 5 730 44 1 387 -179 1226 2 982 4208 - 26 12500: 12501: ' 1 Valtio 12502: otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. 12503: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi. 12504: Valtion vastuulla olevien lainojen määrä oli 31.12.1987 125 milj. markkaa. 12505: 12506: 12507: 12508: 12509: 12 381002H 12510: 90 12511: 12512: 14.5. Valtiontakaukset yksityisten yhtiöiden lainoille 12513: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 12514: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1987/ 12515: takaukset 1987 1987 takaukset takaukset 31.12.1987 86 12516: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1987 12517: 12518: miljoonaa markkaa % 12519: 12520: Ekokem Oy Ab ..... 131 15 8 138 138 5 12521: Metsä-Botnia Oy ... 287 75 8 8 196 204 29 12522: Metsä-Serla Oy (ent. 12523: Metsäliiton Teolli- 12524: suus Oy, Savon 12525: Sellun Tehtaat) 0 0 12526: 12527: Pohjolan 12528: Voima Oy 0 0 12529: 12530: Telenokia Oy 36 9 27 27 25 12531: Teollisuuden 12532: Voima Oy ......... 2 191 406 54 440 1 291 1 731 21 12533: Oy Wärtsilä Ab .... 684 684 684 0 12534: 12535: 12536: Yhteensä ......... 3 330 15 498 -62 1 298 1487 2 785 - 16 12537: 12538: 12539: 12540: 12541: 14.6. Muut valtiontakaukset 12542: Takauksen Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Kotimaisten Ulkomaisten Takaukset Muutos 12543: saaja olevat lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen yhteensä 1987/ 12544: takaukset 1987 1987 takaukset takaukset 31.12.1987 86 12545: 31.12.1986 31.12.1987 31.12.1987 12546: 12547: miljoonaa markkaa % 12548: 12549: Pohjoismaiden 12550: Investointipankki ... 52 64 4 111 111 12551: Puolan ulkomaan- 12552: kauppapankki ...... 24 22 - 2 12553: 12554: Opintolaina- 12555: takaukset11 •••••••• 6 646 719 7 365 7 365 11 12556: 12557: Yhteensä ......... 6 722 783 23 - 6 7 365 111 7476 11 12558: 12559: 1 12560: ) Opintolainatakausten muutokset esitetty nettomääräisinä. 12561: 91 12562: 12563: LIITE 15 12564: 12565: 12566: VALTIONVELKA 12567: 12568: 15.1. Kotimainen valtionvelka 12569: Lainaryhmä Jakautuma Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakautuma Maksetut 12570: % 31.12.1986 lainat kuoletuk- 31.12.1987 % korot 12571: set 1987 12572: miljoonaa markkaa 12573: 12574: Pitkäaikainen velka ................. 98 24 602 11 133 5 904 29 831 100 2 589 12575: Yleisöobligaatiolainat .................. 72 18 059 7 240 3 178 22 121 74 1 830 12576: budjettitalouden yleisöobligaatiolai- 12577: nat ............................... 72 17 946 7 240 3 140 22 046 74 1 818 12578: - valtion viljavaraston yleisöobligaatio- 12579: laina .............................. 0 113 38 75 0 12 12580: Lainat vakuutusyhtiöiltä ja työeläkelai- 12581: toksilta ··························· 17 4 222 875 440 4 657 16 461 12582: vakuutuslaitoslainat ................ 7 1 722 410 179 1 953 7 187 12583: työeläkekassalainat ................ 1 338 22 30 330 1 36 12584: työeläkelaitoslainat ................. 7 1 744 419 204 1 959 7 193 12585: eläkesäätiölainat ................... 1 147 24 15 156 0 16 12586: lainat Oy Yleisradio Ab:n henkilökun- 12587: nan eläkesäätiöltä ················· 0 101 12 89 0 11 12588: lainat Oy Alko Ab:n eläkesäätiöltä ... 1 170 170 1 18 12589: Lainat Kansaneläkelaitokselta .......... 1 142 142 8 12590: 0 116 35 0 12591: )~ 12592: Lainat kunnilta ........................ 11 12593: Velkasitoumuslainat pankeilta .......... 8 2 063 3 018 3 018 10 279 12594: Lyhytaikainen velka ................. 2 411 465 876 52 12595: Yhteensä ............................ 100 25 013 11 598 6 780 29 831 100 2 641 12596: 12597: 12598: 15.2. Pitkäaikaisen kotimaisen valtionvelan jakautuminen korkokannan ja kuoletusvuosien mukaan 31.12.1987 12599: Korko- Kuoletusvuodet Jakautuma 12600: prosentti korkoprosen- 12601: 1997 ja sen tin mukaan, 12602: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 jälkeen Yhteensä 12603: kuoletukset miljoonaa markkaa % 12604: 12605: 6Yz-71/4 ........ 24 100 77 73 73 347 1 12606: 7'h ·············· 128 525 525 525 397 2 100 7 12607: 73/4 •••••...•••••. 72 72 72 72 72 72 72 72 72 72 720 2 12608: 8 ................ 668 668 668 668 533 533 533 533 533 415 5 752 19 12609: 8'/2 .............. 189 187 187 187 76 76 76 76 76 1 130 4 12610: 9-9 1.4 ........... 201 201 201 201 66 66 66 66 66 1 134 4 12611: 9% .............. 309 306 306 921 3 12612: 10 ............... 474 316 237 368 368 245 240 237 237 87 2809 9 12613: 101/4 •••••..•••••• 336 315 129 55 835 3 12614: 101/2 ............. 521 376 182 125 125 125 168 125 84 1 831 6 12615: 10% ............. 256 252 252 252 252 252 252 252 2 020 7 12616: 11 ............... 227 218 218 134 98 122 87 14 10 6 1 134 4 12617: 11 1/4 . . . . . . . . . . . . . 316 431 431 431 431 391 316 156 2 903 10 12618: 11,3 ............. 59 59 59 59 49 285 1 12619: 11 1/2 ............. 120 80 80 80 80 80 67 3 3 8 601 2 12620: 113.4 ............. 411 409 409 409 292 207 150 2287 8 12621: 12 ............... 4 4 0 12622: ') ............... 3 018 3 018 10 12623: Yhteensä ....... 7 333 4 515 4 033 3 584 2 912 2169 2 027 1 589 1 081 588 29 831 100 12624: Jakautuma kuole- 12625: tusvuosien mu- 12626: kaan,% ......... 25 15 13 12 10 7 7 5 4 2 100 12627: 11 12628: Velkasitoumuslainat. 12629: 92 12630: 12631: 15.3. Ulkomainen valtionvelka 12632: Velka 31.12.1986 Velan Velan Kurssi- Velka 31.12.1987 Makse- 12633: lisäys vähennys erot tut 12634: Ulkomaan Vasta- 1987 1987 markkoina Ulkomaan Vasta- Jakau- korot 12635: rahan arvo markkoina markkoina rahan arvo tuma mark- 12636: määräisenä markkoina mää- markkoina valuut- koina 12637: Lainojen Lainojen räisenä tojen 12638: nosto kuoletus mukaan 12639: % 12640: (valuutan- (valuutan- 12641: vaihdot) vaihdot) 12642: miljoonaa rahayksikköä 12643: 12644: Pitkäaikainen velka ... 26 981 6 352 4 303 -351 28 680 100 2182 12645: (176) (175) 12646: Dollarilainat (USD) ...... 1 198 5 751 1 250 1 275 -924 1 170 4 627 16 557 12647: (175) 12648: Sveitsinfrangilainat (CHF) 1 383 4 098 486 +148 1 217 3 759 13 214 12649: Saksanmarkkalainat 12650: (DEM) .................. 2 089 5176 580 + 35 1854 4 632 16 375 12651: Jenilainat (JPYl ......... 134 500 4 043 770 1 362 +285 115 000 3 735 13 291 12652: Puntalainat (GBP) ....... 243 1 731 1 162 330 +104 360 2 666 9 201 12653: Hollanninfloriinilainat 12654: INLG) .................. 1 425 3 125 270 + 33 1 301 2 888 10 293 12655: Ranskanfrangilainat 12656: (FRFl .................. 400 300 506 + 5 1 100 811 3 22 12657: Luxemburginfrangilainat 12658: (LUFl .................. 1 500 177 664 + 4 7 100 845 3 23 12659: Belgianfrangilainat (BEL) 9 603 1 131 (176) + 14 11 103 1 321 5 91 12660: Norjankruunulainat 12661: (NOKI .................. 200 130 3 200 127 0 15 12662: ECU-Iainat .............. 193 988 1 190 + 4 424 2 183 8 74 12663: Kuwaitindinaarilainat 12664: (KWDl ................. 20 331 496 66 52 762 3 26 12665: Tanskankruunulainat 12666: (DKKl .................. 314 + 10 500 324 12667: 12668: Lyhytaikainen velka ... 12669: 12670: Yhteensä •......•.•.... 26 981 6 352 4 303 -351 28 680 100 2182 12671: (176) (175) 12672: 12673: 12674: 12675: 12676: 15.4. Pitkäaikaisen ulkomaisen valtionvelan jakautuminen korkokannan ja kuoletusvuosien mukaan 12677: 31.12.1987 12678: Korko- Kuoletusvuodet Jakautuma 12679: prosentti korkoprosen- 12680: 1997 ja sen tin mukaan 12681: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 jälkeen Yhteensä 12682: kuoletukset miljoonaa markkaa % 12683: 12684: 3,644-4,88 ...... 40 226 25 781 25 41 1 138 4 12685: 5,01-5,95 ....... 451 665 134 1 162 115 38 239 324 812 3940 14 12686: 6,00-6,75 ....... 77 93 750 222 179 375 1696 6 12687: 7,00-7,97 ....... 625 227 509 812 1 115 997 625 442 1 647 410 7 409 26 12688: 8,00-8,875 ...... 367 373 781 1 006 921 549 440 515 4952 17 12689: 9,00-9,90 ....... 40 592 202 170 170 659 1 433 14 14 121 3 415 12 12690: 10,00-10,75 ..... 133 187 187 62 62 18 324 461 741 2 175 7 12691: 11,05-11,875 .... 829 172 165 268 37 626 371 2468 9 12692: 12,25-12,875 .... 117 117 117 117 82 297 847 3 12693: 13,25-15,125 .... 245 395 640 2 12694: 12695: Yhteensä ....... 2 679 21397 2 870 4 600 2 527 3 107 3 753 1 155 2122 2 970 28 680 100 12696: 12697: Jakautuma kuole- 12698: tusvuosien mu- 12699: kaan,% ......... 9 10 10 16 9 11 13 4 8 10 100 12700: 93 12701: 12702: 15.5. Pitkäaikaisen valtionvelan 31.12.1987 hoitosuunnitelma vv. 1988-19971 ) 12703: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 ja 12704: miljoonaa markkaa sen jälkeen 12705: 12706: Kotimainen velka 12707: Korot .................... 2 649 2 156 1 720 1 333 990 709 493 293 144 50 12708: Kuoletukset .............. 7 333 4 515 4033 3 584 2 912 2 169 2 027 1 589 1 081 588 12709: Yhteensä ................. 9 982 6 671 5 753 4 917 3 902 2 878 2 520 1 882 1 225 638 12710: Velkakanta vuoden lopussa 22 498 17 983 13 950 10 366 7 454 5 285 3258 1 669 588 12711: 12712: Ulkomainen velka 12713: Korot .................... 2 365 2 098 1 857 1 634 1 318 1 069 850 492 418 1 188 12714: Kuoletukset .............. 2 679 2 897 2 870 4 600 2 527 3 107 3753 1 155 2 122 2 970 12715: Yhteensä ................. 5 044 4 995 4 727 6 234 3 845 4 176 4 603 1 647 2 540 4 158 12716: Velkakanta vuoden lopussa 26 001 23 104 20 234 15 634 13 107 10 000 6 247 5 092 2 970 12717: 12718: Korot yhteensä .......... 5 014 4254 3577 2 967 2 308 1 778 1 343 785 562 1238 12719: Kuoletukset yhteensä ... 10 012 7 412 6 903 8184 5 439 5 276 5 780 2 744 3203 3 558 12720: 12721: Korot ja kuoletukset yh- 12722: teensä ................... 15 026 11 666 10 480 11151 7 747 7 054 7123 3 529 3765 4796 12723: 12724: Velkakanta vuoden lo- 12725: pussa yhteensä .......... 48 499 41 087 34184 26 000 20 561 15 285 9 505 6 761 3 558 12726: 12727: 11 12728: Valuuttakurssit 31.12.1987 12729: 94 12730: 12731: LIITE 16 12732: 12733: 12734: 12735: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET 12736: 12737: 16.1. Valtion omistamat kotimaiset osakkeet ja osuudet 12738: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 12739: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 12740: tuhatta markkaa 12741: 12742: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ...................... . 4 410 859 5 002 493 5 782 005 12743: Ajokki Oy ................................................ . 7 126 12744: Oy Alko Ab .............................................. . 9600 9 600 9 600 12745: Enso-Gutzeit Oy 12746: -SarjaA ................................................ . 483 135 483 135 485 934 12747: -Sarja R ................................................ . 12 785 12 785 104 574 12748: Oy Finlandia 88 Ab ........................................ . 60 60 12749: Finnair Oy 12750: -SarjaA ................................................ . 7 287 7 287 7 287 12751: -Sarja B ................................................ . 84 000 84 000 84 000 12752: Imatran Voima Oy ........................................ . 721 743 821 743 821 743 12753: Kehitysaluerahasto Oy .................................... . 310 000 310 000 310 000 12754: Kemijoki Oy 12755: - SarjaA ............................................... . 3922 3 922 3 951 12756: - Sarja B ............................................... . 121 418 121 418 121 678 12757: Kemira Oy ................................................ . 387 982 417 982 587 978 12758: Kokkolan Puhelin Oy ...................................... . 174 174 174 12759: Liikenneravintolat Oy ...................................... . 1 800 1 800 2 700 12760: Neste Oy ................................................. . 319 070 499 070 649 070 12761: Outokumpu Oy 12762: -SarjaA ................................................ . 193 960 228 960 288 960 12763: -Sarja B ................................................ . 169 998 169 998 169 998 12764: Oy Pohjolan Liikenne Ab .................................. . 5 853 5853 5 853 12765: Rautaruukki Oy ........................................... . 547 315 597 315 687 315 12766: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................. . 13 765 13 765 13 765 12767: Oy Sisu-Auto Ab ......................................... . 63 909 98 409 98 409 12768: Suomen Malmi Oy ........................................ . 1 403 1 403 1 403 12769: Suomen Vientiluotto Oy ................................... . 59 030 59 030 59 030 12770: Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy .................... . 72 000 72 000 112 500 12771: Valmet Oy 12772: -SarjaA ................................................ . 408 316 448 316 519 294 12773: Vaivilla Oy ................................................ . 27 640 27 640 27 640 12774: Vapa Oy ................................................. . 100 000 200 000 300 000 12775: Oy Veikkaus Ab .......................................... . 996 996 996 12776: Veitsiluoto Osakeyhtiö .................................... . 194 395 219 395 219 395 12777: VTT-Technology Oy ...................................... . 1 500 3500 3 500 12778: Oy Yleisradio Ab .......................................... . 46 831 46 831 46 831 12779: Kiinteistöosakeyhtiöt ...................................... . 33 906 36 106 38 367 12780: 12781: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tytäryhtiöt ..... . 896 896 896 12782: 12783: Kiinteistöosakeyhtiöt ................................... . 56 538 57 689 57 670 12784: 12785: Asunto-osakeyhtiöt ..................................... . 11142 11 529 11 711 12786: 12787: Muut osakeyhtiöt ....................................... . 156 170 146 724 111 429 12788: Eficap Oy ................................................ . 4 000 6 000 6 000 12789: Ekokem Oy Ab ........................................... . 5 600 5 600 9 000 12790: Finnish Railway Engineering Oy ............................ . 550 550 750 12791: Itä-Pasilan Pysäköinti Oy .................................. . 630 630 630 12792: Kemi Oy ................................................. . 52 136 12793: Lahden Lasitehdas Oy ..................................... . 30000 40 000 12794: Laiva Oy Matkailu ......................................... . 363 363 363 12795: Oy Nokia Ab ............................................. . 22 592 12796: Osuuspankkien Keskuspankki Oy .......................... . 281 281 281 12797: Otaniemen teknologiakylä Oy .............................. . 500 500 12798: Perusyhtymä Oy .......................................... . 13 669 21 870 21 870 12799: 95 12800: 12801: 31.12.1985 31.12.1986 31.12.1987 12802: Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo 12803: tuhatta markkaa 12804: 12805: Pikespo Oy ............................................... . 4 000 6 000 6 000 12806: G. A. Serlachius Oy 12807: -SarjaA ..................... ·........................... . 362 362 12808: Suomen Keltaiset Sivut Oy ................................ . 300 12809: Suomenlinnan Liikenne Oy ................................ . 3000 3 000 3000 12810: Suomen Yhdyspankki Oy 12811: -kanta .................................................. . 289 289 12812: Telenokia Oy ............................................. . 71 000 71 000 12813: Muut osakkeet ........................................... . 290 279 143 12814: 12815: Osakkeet yhteensä ...................................... . 4 635 605 5 219 331 5 963 711 12816: 12817: 12818: Muut yhteisöt ........................................... . 24 047 31 507 32240 12819: Helsingin Puhelinyhdistys .................................. . 24 025 31 485 32 218 12820: Muut .................................................... . 22 22 22 12821: Yhteensä ................................................ . 4 659 652 5 250 838 5 995 951 12822: 12823: 12824: 12825: 12826: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 12827: Merkitty Maksettu 12828: 31.12.1987 Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 12829: alkuperäisessä peräisessä 31.12.1987 Maksupäivien valuuttakurssien 12830: valuutassa 1) valuutassa valuuttakurssien mukaan 12831: 31.12.1987 mukaan 31.12.1986 31.12.1987 12832: tuhatta yksikköä 12833: 12834: 12835: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 12836: pankki ............................ SDR 480 400 USD 44 932 177661 216 604 216 604 12837: (SDR 41 569) 12838: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ....... USD 5 975 USD 5 975 23 625 20 851 25 187 12839: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö ... USD 226 719 USD 226 719 896 447 941 708 1 058 788 12840: - Afrikka-rahasto ................. USD 12 000 USD 12 000 47 448 43000 78 000 12841: Aasian Kehityspankki .............. USD 14 114 USD 4 862 27 514 23 536 28 805 12842: SDR 30 390 SDR 1 480 12843: Aasian Kehitysrahasto21 •••••••••••• USD 48 580 USD 48 580 192 085 187 792 218 139 12844: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki USD 27 300 USD 2 087 8252 11 659 11 659 12845: -pankin erityisrahasto ............. USD 13 084 USD 12 956 51 228 72 096 72 096 12846: Afrikan Kehityspankki .............. UA 21 880 UA 5 470 26 092 21 053 26 316 12847: Afrikan Kehitysrahasto ............. UA 47 020 UA 47 020 224 281 194 800 236 040 12848: EFTA-maiden Portugalin Teollis- 12849: tamisrahasto ...................... SDR 8664 SDR 8 664 48 525 45 496 45 496 12850: Kansainvälinen Maatalouden Kehit- 12851: tämisrahasto ...................... FIM 59 473 FIM 59 473 59 473 44 000 59 473 12852: Länsipohjolan Kehittämisrahasto .... USD 502 USD 502 1 985 2 215 12853: 12854: Yhteensä ......................... 1 784 616 1 822 595 2 078 818 12855: 12856: 12857: 11 12858: Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1987 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 12859: 21 12860: Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 12861: 96 12862: 12863: LIITE 17 12864: 12865: 12866: VALTION LIIKEYRITYKSET 12867: 12868: 1985 1986 1987 12869: tuhatta markkaa 12870: 12871: Valtionrautatiet 12872: Käyttötulot ............................................... . 2 988 446 2 817 471 3 158 923 12873: Käyttömenot ............................................. . 4 088 518 4 207 219 4 488 195 12874: Käyttötulos ............................................... . -1100 072 -1 389 748 -1 329 272 12875: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 924 902 -1 297 284 -1 352 740 12876: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . - 175 170 92 464 + 23 468 12877: Posti- ja telelaitos 12878: Käyttötulot ............................................... . 6 092 819 6 355 341 7 109 051 12879: Käyttömenot ............................................ .. 4 400 337 4 630 311 5 163 146 12880: Käyttötulos •............................................... 1 692 482 1 725 030 1 945 905 12881: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 686 051 1 743 659 1 878 065 12882: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . + 6 431 18 629 + 67 840 12883: Posti- ja telelaitoksen konepajat 12884: Käyttötulot ............................................... . 44247 40 594 53 521 12885: Käyttömenot ............................................. . 41 695 41 746 53 629 12886: Käyttötulos ............................................... . 2552 1 152 108 12887: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 800 1 600 1 225 12888: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . + 1 752 2 752 1 333 12889: 12890: Valtion ravitsemiskeskus 12891: Käyttötulot ............................................... . 253 935 2n905 324 206 12892: Käyttömenot ............................................. . 235 830 258 483 306 239 12893: Käyttötu Ios ............................................... . 18 105 19 422 17 967 12894: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 21 065 17 122 16 318 12895: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . 2960 + 2300 + 1 649 12896: 12897: Valtion painatuskeskus 12898: Käyttötulot ............................................... . 165 268 175 580 193 753 12899: Käyttömenot ............................................. . 143 229 1456n 161 832 12900: Käyttötulos ............................................... . 22 039 29 903 31 921 12901: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 18 065 17 450 19 600 12902: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . + 3 974 + 12 453 + 12 321 12903: 12904: Valtion tietokonekeskus 12905: Käyttötulot .......................•........................ 265157 325 772 388 734 12906: Käyttömenot ............................................ .. 213 165 261 028 305 510 12907: Käyttötulos ............................................... . 51 992 64744 83 224 12908: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 44790 64700 87 554 12909: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ....................... .. + 7 202 + 44 4330 12910: 12911: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta 12912: Käyttötulot ............................................... . 195 714 236 254 269 343 12913: Käyttömenot ............................................ .. 187 736 211 177 238 080 12914: Käyttötulos ............................................... . 7 987 25 077 31 263 12915: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 8 120 12 005 15 410 12916: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . 142 + 13 072 + 15 853 12917: 97 12918: 12919: 1985 1986 1987 12920: tuhatta markkaa 12921: 12922: Valtion hankintakeskus 12923: Käyttötulot ............................................... . 62950 58123 65 026 12924: Käyttömenot ............................................. . 40 987 42 993 48 018 12925: Käyttötulos ............................................... . 21 963 15 130 17 008 12926: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 11 625 12 151 15 624 12927: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . + 10 338 + 2 979 + 1 384 12928: 12929: Valtion margariinitehdas 12930: Käyttötulot ............................................... . 40 412 36100 30 374 12931: Käyttömenot ............................................. . 40 638 35 999 30 055 12932: Käyttötulos ............................................... . 226 101 319 12933: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 901 923 755 12934: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . 1 127 822 436 12935: 12936: Maanmittaushallituksen karttapaino 12937: Käyttötulot ............................................... . 32 096 36 926 39 449 12938: Käyttömenot ............................................. . 29 841 31 133 33 115 12939: Käyttötulos ............................................... . 2255 5793 6 334 12940: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 7 210 6 819 7 745 12941: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . 4955 1 026 1 411 12942: 12943: Metsähallituksen metsät 12944: Käyttötulot ............................................... . 1 011 589 979 441 1 025 765 12945: Käyttömenot ............................................. . 832 570 846 235 890 112 12946: Käyttötulos ............................................... . 179 019 133 206 135 653 12947: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 181 206 171 814 152 358 12948: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . 2 187 38 608 16 705 12949: 12950: Metsäntutkimuslaitoksen metsät 11 12951: Käyttötulot ............................................... . 13 658 14 797 12952: Käyttömenot ............................................. . 13 242 14 758 12953: Käyttötulos ............................................... . 416 39 12954: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 769 1 603 12955: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . + 1185 + 1 642 12956: 12957: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 12958: Käyttötulot ............................................... . 27460 32 882 32 905 12959: Käyttömenot ............................................. . 28 557 30 976 31 181 12960: Käyttötulos ............................................... . 1 097 1 906 1 724 12961: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 491 1 462 46 12962: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . + 394 + 3 368 + 1 no 12963: 12964: Valtion liikeyritykset yhteensä 12965: Käyttötulot ............................................... . 11 193 751 11387186 12 691 050 12966: Käyttömenot ............................................. . 10 296 345 10 757 735 11 749 112 12967: Käyttötulos ............................................... . 897 406 629 451 941 938 12968: Budjetoitu rahoituskate tai lisärahoitustarve ................. . 1 052 671 747 894 841 868 12969: Erotus ( + l lisätuloa, (- l lisämenoa ........................ . - 155 265 118 443 + 100 070 12970: 11 12971: Yhdistetty Metsäntutkimuslaitokseen vuonna 1987. 12972: 12973: 12974: 12975: 12976: 13 381002H 12977: 98 12978: 12979: LIITE 18 12980: 12981: 12982: SELOSTUKSIA VUODEN 1987 TULO- JA MENOARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISTEN TULOJEN JA MENOJEN 12983: HUOMATTAVIMPIEN EROAVUUKSIEN SYISTÄ 11 12984: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 12985: 1986 1987 1987 suurempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 12986: 1987 12987: tuhatta markkaa 12988: 12989: 11.01.03 Perintö- ja lahjavero.... 419 368 455 000 519 883 64 883 Perintöjen omaisuusarvojen arvioitua 12990: suurempi lisääntyminen. 12991: 11. 08. 13 Rehuseosvero ......... . 112 290 70 000 79 174 9 174 Rehuseosten kulutus (1 040 milj. kg) oli 12992: arvioitua (910 milj. kg) huomattavasti 12993: suurempi. 12994: 11.19.01 Oy Alko Ab:n ylijäämä . 734 513 750 000 840 468 90 468 Alkoholijuomien hintojen korotus. 12995: 11.19.09 Muut verotulot ........ . 1 000 2 924 1 924 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 12996: vioitava tuloerä. 12997: 12.26.64 Ulosotto- ja haaste- 12998: miestoimen maksutulot 59 807 62 200 68 968 6 768 Vuoden 1987 tuloarvion valmistelu pe- 12999: rustui puutteellisiin tilinpäätöstietoihin 13000: vuoden 1986 tulosta. 13001: 12.27.20 Tulot puolustusvoimien 13002: irtaimen omaisuuden 13003: myynnistä ja vuokrauk- 13004: sesta .................. . 11 618 5 000 19 744 14 744 limavoimien lentokaluston myyntitulot 13005: sekä puolustusvoimien ja toimittajayri- 13006: tysten välillä tehdyt vaihtosopimukset, 13007: joiden perusteella puolustusvoimat luo- 13008: vuttaa yrityksille käytöstä poistamaansa 13009: materiaalia, jota vastaavaan arvoon ko. 13010: yritys toimittaa puolustusvoimien tilaa- 13011: maa materiaalia (esim. käytetyt hylsyt - 13012: uudet hylsyt, patruunat). 13013: 12.28.99 Valtiovarainministeriön 13014: hallinnonalan muut tu- 13015: lot . . . . . . . . . . . . . . . . .. ... 99 990 110 000 133 182 23 182 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13016: vioitava tuloerä. 13017: 12.29.10 Korkeakoulujen tulot . . . 289 047 305 350 368 865 63 515 Täydennyskoulutuspalvelujen ja lääke- 13018: tieteellisen näytetutkimustoiminnan li- 13019: sääntyminen. 13020: 12.29.99 Opetusministeriön hal- 13021: linnonalan muut tulot . . 80 270 100 000 111 589 11 589 Kertomusvuonna kertyi valtionosuuksien 13022: palautuksia arvioitua enemmän. 13023: 12.30.99 Maa- ja metsätalousmi- 13024: nisteriön hallinnonalan 13025: muut tulot . . . . . . . . . . . . . 2 040 1 600 4 400 2 800 Taimitarhatuotetarkastusmaksutuloja 13026: kertyi arvioitua enemmän. 13027: 12.33.24 Tapaturmavakuutustoi- 13028: mintaa harjoittavien yh- 13029: tiöiden vakuutus- 13030: maksuosuus .......... . 6 076 1 352 7 154 5 802 Tulot ovat kertyneet syyskuussa 1987, 13031: joten ne olisi pitänyt kirjata momentille 13032: 12.28.24, koska tapaturmaviraston siviili- 13033: osaston tehtävät siirtyivät 1.3.1987 lu- 13034: kien valtiokonttorin hoidettaviksi. 13035: 13036: 11Liite sisältää momentit, joiden tilinpäätöksen mukaiset tulot tai menot eroavat ko. momentin tulo- tai menoarviosta (ml. 13037: lisä budjetit) 13038: 1-5 milj. markkaa ja samalla vähintään 50 % tai 13039: - yli 5 milj. markkaa ja samalla vähintään 10 %. 13040: 99 13041: 13042: Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua suurempaan 13043: 1986 1987 1987 suurempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 13044: 1987 13045: tuhatta markkaa 13046: 13047: 12.35.99 Ympäristöministeriön 13048: hallinnonalan muut tu- 13049: lot .................... . 1 841 360 2 173 1 813 Momentille on kirjattu kertomusvuotta 13050: aikaisemmin maksettujen asumistukien 13051: palautukset, joita ei momentille oltu 13052: budjetoitu. Vuoden 1988 tulo- ja meno- 13053: arviossa ko. palautukset on merkitty 13054: omalle momentille 12.35.40. 13055: 12.39.04 Menorästien ja siirretty- 13056: jen määrärahojen pe- 13057: ruutukset ............. . 164 788 146 000 303 126 157 126 Oopperatalon talonrakennustöiden siir- 13058: tyminen alunperin suunnitellusta aika- 13059: taulusta. 13060: 13.02.02 Kurssihyvitykset ...... . 4 733 3 000 5 499 2 499 Valuuttamääräisten lyhennysten suure- 13061: neminen. Määräraha on oikaistu vuoden 13062: 1988 tulo- ja menoarviossa. 13063: 13.03.02 Muut osinkotulot ...... . 7 386 6 000 9 163 3 163 Momentille kertyi Telenokia Oy:n arvioi- 13064: tua suurempana osinkotulona 3,3 milj. 13065: markkaa. 13066: 14.01.07 Valtionrautatiet; tulot 13067: ulkopuolisille suorite- 13068: tuista töistä ........... . 100 897 116 800 144 431 27 631 Ulkopuolisten tilaamien töiden määrä oli 13069: arvioitua suurempi. 13070: 14.04.07 Posti- ja telelaitos; se- 13071: kalaiset tulot .......... . 163 028 166 000 193 176 27 176 Radiolaitteiden käyttö- ja tarkastusmak- 13072: suja sekä tapaturma-, äitiys- ja sairaus- 13073: päivärahoja kertyi arvioitua enemmän. 13074: Tulokertymää lisäsi myös ulkopuolisille 13075: tehtyjen tilaustöiden määrän ja eduskun- 13076: tavaalien ennakkoäänestyksen lisäänty- 13077: minen arvioitua enemmän. 13078: 14.45.03 Metsähallituksen met- 13079: sät; sekalaiset tulot .... 41 607 45 000 57 899 12 899 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13080: vioitava tuloerä. 13081: 14.60.01 Tulot liikeyritysten hal- 13082: linnassa olevan valtion 13083: omaisuuden myynnistä; 13084: sekalaiset myyntitulot .. 36142 20 600 51 087 30 487 Pääosin valtionrautateiden ja posti- ja 13085: telelaitoksen hallinnassa olleen käyttöön 13086: soveltumattomaksi tulleen kaluston ja 13087: materiaalin myynti. 13088: 15.01.06. Eräät maanmittaustoi- 13089: mitusten tukemiseen 13090: liittyvät takaisin mak- 13091: settavat lainat ......... . 2908 2 000 3260 1 260 Lainojen takaisinmaksuja kertyi arvioitua 13092: enemmän. Tuloarviota on oikaistu vuo- 13093: den 1988 tulo- ja menoarviossa. 13094: 100 13095: 13096: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään 13097: 1986 1987 1987 pienempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 13098: 1987 13099: tuhatta markkaa 13100: 13101: 11.01.04 Arpajaisvero . . . . . . . . . . . 133 129 200 000 151 721 48 279 Aikaisempina vuosina liikaa perityn arpa- 13102: jaisveron palautus. 13103: 11.19.04 Eräiden maataloustuot- 13104: teiden markkinoimis- 13105: maksut................. 155 690 40 000 34 984 5 016 Maksujen perusteiden muutokset. 13106: 13107: 12.27.27 Puolustusministeriön 13108: hallinnonala; vuokratu- 13109: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 370 47 864 42 431 5 433 Palvelussuhdeasuntojen vuokrat muo- 13110: dostavat noin 90 % vuokratuloista. Kun 13111: palvelussuhdeasuntojen vuokria ei kerto- 13112: musvuonna korotettu ja kun vuonna 13113: 1986 käyttöönotettu uusi vuokranmää- 13114: räämisjärjestelmä alensi vuokria odotet- 13115: tua enemmän, kertyi tuloja noin 5 milj. 13116: markkaa arvioitua vähemmän. 13117: 12.27.99 Puolustusministeriön 13118: hallinnonalan muut tu- 13119: lot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 471 94 143 82 870 11 273 USD:n kurssin alenemisesta johtuen 13120: YK:n suorittamat korvaukset suomalais- 13121: ten valvontajoukkojen kustannuksista 13122: jäivät noin 8.5 milj. markkaa budjetoituja 13123: pienemmiksi. 13124: 12.28.24 Tapaturmavakuutustoi- 13125: mintaa harjoittavien yh- 13126: tiöiden vakuutusmaksu- 13127: tulot .................. . 6 761 6 761 Tälle momentille budjetoidut vakuutus- 13128: maksutulot on kirjattu momentille 13129: 12.33.24, jolle vastaavasti kertyi tuloja 13130: arvioitua enemmän. 13131: 12.28.50 Suomen rahapajan tu- 13132: lot .................... . 47 262 47 955 35 268 12 687 Maksullisesta palvelutoiminnasta kertyi 13133: tuloja arvioitua vähemmän. Tuloarviota 13134: on tarkistettu vuoden 1988 tulo- ja_ me- 13135: noarviossa. 13136: 12.29.55 Vammaisten lasten 13137: koulujen tulot ......... . 904 4800 1 162 3 638 Kuntien osuudet vammaisten koulujen 13138: menoista vuodelta 1985 eivät kertyneet 13139: vielä kertomusvuoden aikana, koska Ias- 13140: kentaperusteel vahvistettiin vasta kerto- 13141: musvuoden lopulla. 13142: 12.29.61 Ammattikasvatushalli- 13143: tuksen koulutilojen ja 13144: metsien tulot .......... . 71 128 78 000 69 701 8 299 Koulutilojen tuotto jäi huonon sadon 13145: johdosta tavallista pienemmäksi. 13146: 12.31.25 Ulkopuolisilta perittävät 13147: osuudet tietöiden kus- 13148: tannuksista ........... . 50 856 58 000 51 700 6 300 Menomomentin 31.24.78 tätä tulomo- 13149: menttia vastaavasta lisäjaottelukohdasta 13150: 2. siirrettiin erityismenoarviomuutoksena 13151: 3 milj. markkaa kohtaan 1. menot mak- 13152: sullisesta palvelutoiminnasta. Tässä vai- 13153: heessa (9.10.1987) oli liian myöhäistä 13154: esittää syksyn lisämenoarvioon tulomo- 13155: mentin kertymäarvioon vastaavaa vä- 13156: hennystä. Arvioitua pienempi kertymä 13157: aiheutui pääasiassa eräiden suurten taa- 13158: jamahankkeiden toteutuksen viivästymi- 13159: sestä. 13160: 101 13161: 13162: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Tuloarviot Tilinpäätös Kertymä Tärkeimmät tulojen arvioitua vähäisempään 13163: 1986 1987 1987 pienempi kertymiseen vaikuttaneet tekijät 13164: 1987 13165: tuhatta markkaa 13166: 13167: 12.32.12 Merenkulkulaitoksen 13168: tulot ................... 274 983 300 980 270 800 30180 Väylämaksuperusteiden vuoksi vaikeasti 13169: arvioitava tuloerä. 13170: 13171: 12.33.53 Valtion päihdehuoltoloi- 13172: dentulot ............... 22 819 26 873 21 372 5 501 Huoltopäivien määrä oli arvioitu toteutu- 13173: nutta suuremmaksi. Mm. korjaustyöt 13174: vaikuttivat alhaiseen käyttöön. Maatila- 13175: jen käyttötuloja kertyi arvioitua vähem- 13176: män huonosta kasvukaudesta johtuen. 13177: 12.35.32 Asuntolainoitettujen 13178: vuokra-asuntojen ja 13179: -talojen luovutuksesta 13180: valtiolle syntyvät tulot .. 3 270 15 000 3 327 11 673 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen 13181: omaksilunastamisen arvioitua vähäisem- 13182: pi määrä. Tuloarviota on tarkistettu vuo- 13183: den 1988 tulo- ja menoarviossa. 13184: 12.35.60 Korvaukset öljysuojara- 13185: hastosta ............... 10 769 15 000 2 636 12 364 Valtion korvaushakemuksen käsittely 13186: siirtyi vuodelle 1988. 13187: 12.39.05 Valtion maaomaisuu- 13188: den ja tuloa tuottavien 13189: oikeuksien myynti ...... 18 179 30 000 8469 21 531 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13190: vioitava tuloerä. 13191: 12.39.07 Valtionapulaitosten 13192: omavastuuosuus eläk- 13193: keistä .................. 22 074 40 000 22250 17 750 Eräiden aiemmin valtionapua saaneiden 13194: laitosten eläkekustannusten perintä on 13195: osoittautunut vaikeaksi. 13196: 13.01.05 Korot muista lainoista .. 272947 310 000 258 258 51 742 Korkotason aleneminen ja lainapääoman 13197: arvioitua vähäisempi kasvu. 13198: 13.01.08 Korot obligaatioista .... 80 172 100 000 81 061 18 939 Valtion yleisöobligaatioiden myyntiajan 13199: lyheneminen. 13200: 14.40.01 Valtion margariiniteh- 13201: taan käyttötulot ........ 36 100 43 383 30 374 13 009 Myyntimäärä on vähentynyt vuodesta 13202: 1985 21.5 % ja vuodesta 1986 13.5 %, 13203: lähinnä huonommin tuottavien vähittäis- 13204: kauppatuotteiden osalta. 13205: 14.45.01 Metsähallituksen met- 13206: sät; puun pystymyynti- 13207: tulot ................... 11 736 18 000 11 211 6 789 Polttopuun myynti väheni, koska mui- 13208: den polttoaineiden yksikköhinnat laski- 13209: vat. 13210: 102 13211: 13212: 13213: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Ylitys Tärkeimmät ylitysten syntymiseen 13214: 1986 1987 1987 1987 vaikuttaneet tekijät 13215: 13216: tuhatta markkaa 13217: 13218: 27.25.17 Varustuksen uusinta- ja 13219: käyttömenot; uusinta 13220: käytöstä poistatu n tilal- 13221: le ..................... . 11 618 5 000 16 998 11 998 Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden 13222: hankkiminen käytöstä poistetun kalus- 13223: ton tilalle sekä materiaalin vaihtosopi- 13224: mukset. Vastaavasti momentille 13225: 12.27.20 kertyi tuloja 14 milj. markkaa 13226: budjetoitua enemmän. 13227: 13228: 28.80.97 Tileistä poistot . . . . . . . . . 13 372 5 000 45 787 40 787 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13229: vioitava, maksusuorituksia edustamaton 13230: kirjanpidollinen menoerä. 13231: 28.99.61 Verosta vapautuksen 13232: johdosta takaisin mak- 13233: setut verot . . . . . . . . . . . . . 13 635 12 000 17 128 5 128 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13234: vioitava menoerä. 13235: 29.10.28 Korkeakoulut; maksulli- 13236: nen palvelutoiminta.... 211 147 220 900 282 971 62 071 Täydennyskoulutuksen ja muun toimin- 13237: nan laajeneminen vastaavan tulomo- 13238: mentin 12.29.10 tulojen osoittamassa 13239: suhteessa. 13240: 13241: 29.60.01 Valtion ammatilliset op- 13242: pilaitokset; palkkaukset 752 814 783 041 867 224 84 183 Virka- ja työehtosopimusten aiheuttama 13243: palkkausmenojen arvioitua suurempi li- 13244: säys. Määrärahan oikaisu sisältyy vuo- 13245: den 1988 menoarvioon. 13246: 30.31.46 Öljykasvituotannon tu- 13247: keminen . . . . . . . . . . . . . . . 278 640 429 000 473 405 44 405 Markkinoitavan siemenmäärän nousu 13248: ennakoitua suuremmaksi ja arvioitua al- 13249: haisempi maailmanmarkkinahintataso. 13250: 33.93.50 Avustus yksityisille yh- 13251: teisöille lasten ja nuor- 13252: ten huollon kustannuk- 13253: siin .................... . 30 552 36 393 42 316 5 923 Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta ja- 13254: ettu määrä oli kokonaisuudessaan enna- 13255: koitua suurempi. Lisäksi tärkeitä avus- 13256: tuskohteita oli ennakoitua enemmän. 13257: 33.93.52 Avustus yksityisille yh- 13258: teisöille vammaisten 13259: huollon kustannuksiin .. 88 481 102 658 123 948 21 290 Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta ja- 13260: ettu määrä oli kokonaisuudessaan enna- 13261: koitua suurempi. Lisäksi tärkeitä avus- 13262: tuskohteita oli ennakoitua enemmän. 13263: 103 13264: 13265: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 13266: 1986 1987 1987 1987 vaikuttaneet tekijät 13267: tuhatta markkaa 13268: 13269: 13270: 24.10.10 Edustustot; kiinteistö- 13271: jen käyttö ja kunnossa- 13272: pito ................... . 52 924 59350 51 533 7 817 Edustustojen kanslioiden ja virka-asun- 13273: tojen vuokramenot olivat dollarin vaihto- 13274: kurssin alenemisen johdosta arvioitua 13275: pienemmät. 13276: 24.10.20 Edustustot; matkat ja 13277: muutot ................ . 25 357 33650 25 590 8 060 Henkilökunnan muutto-, kotiloma- ja 13278: matkamenot eivät volyymiltaan kasva- 13279: neet ministeriön tehokkaan rationalisoin- 13280: nin sekä tarkoituksenmukaisuusharkin- 13281: nan johdosta. Valuuttakurssimuutokset 13282: ja ulkomainen hintakehitys vaikuttivat 13283: myös kustannuksia alentavasti. 13284: 13285: 24.40.50 Valtionapu Teollisen 13286: Kehitysyhteistyön Ra- 13287: hasto Oy:lle ........... . 8 900 16 000 9 761 6 239 Merkittävän tutkimussopimuksen allekir- 13288: joittamisen siirtyminen vuodelle 1988. 13289: Tutkimusmäärärahan osuus tässä hank- 13290: keessa on noin 2.4 milj. markkaa. Tutki- 13291: musmäärärahaan kohdistuva kysyntä 13292: osoittautui kokonaisuudessaan arvioitua 13293: pienemmäksi vuonna 1987. Kustannus- 13294: ten budjetoinnin yhteydessä suunnitel- 13295: tiin ulkopuolisten konsulttien käyttöä 13296: oleellisesti toteutunutta enemmän. Suo- 13297: ritetut tutkimukset tehtiin pääsääntöi- 13298: sesti rahaston omalla henkilökunnalla. 13299: Luotanoton korkotukea on tarkoitus 13300: käyttää ulkopuolisen varainhankinnan 13301: yhteydessä. Vuoden 1987 aikana ei 13302: osoittautunut tarpeelliseksi hyödyntää 13303: muita budjetin ulkopuolisia ns. täydentä- 13304: viä rahoituslähteitä. Ne hankkeet, joihin 13305: ulkopuolinen rahoitus olisi soveltunut, 13306: eivät toteutuneet kehitysmaaolosuhteis- 13307: ta johtuvista syistä. 13308: 27.90.22 Puolustusministeriön 13309: alainen teollisuus- ja lii- 13310: ketoiminta; Vammas- 13311: kosken tehdas ........ . 66 188 96 000 84 949 11 051 Liikevaihto jäi arvioitua pienemmäksi. 13312: Tämän lisäksi säästöjä syntyi alihankin- 13313: tojen ennakoitua vähäisemmästä käyttä- 13314: misestä ja tuotantotoimintaan liittyvistä 13315: parannuksista. 13316: 28.07.06 Ylimääräiset eläkkeet ... 64 138 79 411 68 731 10 680 Maksuun tulleiden eläkkeiden arvioitua 13317: vähäisempi lukumäärä. 13318: 28.07.07 Muut eläkemenot ..... . 58946 73 160 65 293 7 867 Korvattavien eläkkeiden arvioitua vähäi- 13319: sempi lukumäärä. 13320: 28.80.02 Eräät hallinnonaloittain 13321: jakamattomat menot; 13322: eräät muut palkat ja 13323: palkkiot ............... . 19 130 24 583 18 429 6 154 Osa virkojen ja t01m1en uudelleenjärjes- 13324: telyistä oli voimassa vain vajaan vuoden 13325: ja lakkautuspalkkoja maksettiin kerto- 13326: musvuonna arvioitua vähemmän. Sääs- 13327: tyneitä palkkausmäärärahoja vastaava 13328: osuus säästyi myös sosiaaliturvamaksus- 13329: ta. 13330: 104 13331: 13332: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 13333: 1986 1987 1987 1987 vaikuttaneet tekijät 13334: tuhatta markkaa 13335: 13336: 13337: 28.80. 74 Talonrakennushankkei- 13338: den kustannusarvioiden 13339: tarkistuksista aiheutu- 13340: vat menot ............. . 5 000 2 140 2 860 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13341: vioitava menoerä. 13342: 28.80.95 Lakiin tai asetukseen 13343: perustuvat menot, joita 13344: varten menoarvioon ei 13345: ole erikseen merkitty 13346: määrärahaa ........... . 6 833 3 000 502 2 498 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13347: vioitava menoerä. 13348: 13349: 28.83.66 Osuus Kansainvälisen 13350: Jälleenrakennuspankin 13351: osakepääoman korotta- 13352: misesta ............... . 26 866 20 000 20 000 Uusi osakepääomankorotus ei tullut voi- 13353: maan vielä kertomusvuonna. 13354: 28.87.53 Asuntosäästöpalkkiot .. 25509 50 000 41 551 8 449 Maksettavien palkkioiden arvioitua pie- 13355: nempi lukumäärä. 13356: 28.99.58 Valtiovarainministeriön 13357: hallinnonalan muut me- 13358: not; eräiden kulttuurita- 13359: pahtumien tukeminen .. 1 979 2500 1 177 1 323 Momentin luonteen vuoksi vaikeasti ar- 13360: vioitava menoerä. 13361: 29.46.35 Lisäavustus perus- 13362: koulujen ylläpitomenoi- 13363: hin..................... 4 780 5 000 1 913 3 087 Osa tilityksistä siirtyi vuodelle 1988, kos- 13364: ka kunnilta jouduttiin pyytämään lisäsel- 13365: vityksiä. Lisäavustusten ennakot oli arvi- 13366: oitu liian suuriksi. 13367: 29.60.21 Valtion ammatilliset op- 13368: pilaitokset; oppilashuol- 13369: to . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 056 166 760 147 994 18 766 Toiminta on täydessä laajuudessaan si- 13370: käli uutta, ettei määrärahan tarvetta vie- 13371: lä budjetointivaiheessa osattu tarkkaan 13372: arvioida. 13373: 30.29.64 Valtion viljavarasto; vil- 13374: jan ja nurmikasvien sie- 13375: menten varmuusvaras- 13376: toinnista aiheutuvien 13377: kustannusten korvaami- 13378: nen ................... . 50 418 54 800 49 314 5 486 Varmuusvarastojen suunnitellun lisäämi- 13379: sen asemesta varastoja jouduttiin sato- 13380: vuoden 1986/1987 heikon tuotanto- ja 13381: markkinatilanteen vuoksi vähentämään. 13382: 30.33.44 Avustukset maaseudun 13383: pienimuotoisen elinkei- 13384: notoiminnan edistämi- 13385: seen .................. . 18 000 10 927 7 073 Järjestelmän käynnistymisestä johtuen 13386: avustuksia päästiin maksamaan vasta 13387: jälkimmäisellä vuosipuoliskona. 13388: 30.37.47 Kalatalouden korkotuki- 13389: lainojen menot ........ . 1 512 4140 1 297 2 843 Kalan markkinointilainojen 7 milj. mar- 13390: kan myöntämisvaltuudesta käytettiin 13391: kertomusvuonna vajaa puolet. Korkota- 13392: son aleneminen vähensi myös määrära- 13393: han tarvetta. 13394: 105 13395: 13396: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 13397: 1986 1987 1987 1987 vaikuttaneet tekijät 13398: tuhatta markkaa 13399: 13400: 13401: 30.50.23 Yleismetsätalous; met- 13402: sien palosuojelu ....... . 1 037 1 800 664 1 136 Poikkeukselliset sääolosuhteet. 13403: 13404: 13405: 30.80.01 Eläinlääkintätoimi; palk- 13406: kaukset ............... . 9 121 16 130 10 629 5 501 Vuoden 1987 menoarvioon varattiin 13407: määräraha loppujen teurastamoiden tar- 13408: kastusapulaisten tehtävien valtiolle siir- 13409: tämistä varten 1.1.1987 lukien eli 50 13410: työsuhteisen henkilön palkkaa vastaava 13411: määräraha koko vuodeksi. Palkkauseri- 13412: mielisyyksien vuoksi valtiolle siirtyminen 13413: voitiin kuitenkin toteuttaa vasta 13414: 1.10.1987 lukien. 13415: 30.90.22 Valtion margariiniteh- 13416: das; käyttömenot ..... . 35 152 41 608 29 078 12 530 Supistuneen tuotannon vuoksi raaka- 13417: ainekulut olivat arvioituja pienemmät. 13418: Saneerausten seurauksena henkilöstön 13419: määrä väheni 35 henkilöstä 28 henki- 13420: löön. 13421: 32.06.41 Korkotuki turvavarasto- 13422: jen perustamiseen ja yl- 13423: läpitämiseen .......... . 2 976 10 000 3377 6 623 Yritysten kiinnostus turvavarastolain 13424: (970/82) mukaisia turvavarastointisopi- 13425: muksia ja samalla korkotukeen oikeutta- 13426: via turvavarastointilainoja kohtaan on ol- 13427: lut oletettua vähäisempää. Vuoden 1988 13428: alusta voimaan tullut korkotuen korotus 13429: 5 prosenttiin vaikuttaa käynnissä olevien 13430: sopimusneuvottelujen perusteella lisän- 13431: neen yritysten kiinnostusta. 13432: 32.06.42 Turvavarastoinnin va- 13433: rastointiavustus ....... . 1 500 1 500 Varastointiavustus voidaan myöntää 13434: vain poikkeuksellisen suurten, varastoi- 13435: tavan tavaran laadusta aiheutuvien va- 13436: rastointikustannusten kattamiseksi (tur- 13437: vavarastolaki 7 §). Vuoden 1987 aikana 13438: tehtiin ensimmäinen avustukseen oi- 13439: keuttava turvavarastosopimus, jonka eh- 13440: tojen mukaisesti ensimmäinen avustuse- 13441: rä maksettiin vuoden 1988 puolella. 13442: 32.50.60 Siirto valtiontakausra- 13443: hastoon ............... . 20 000 20 000 20 000 Kauppa- ja teollisuusministeriön 13444: 19.10.1987 tekemällä päätöksellä arvio- 13445: määräraha jätettiin siirtämättä valtionta- 13446: kausrahastoon huomioonottaen valtion- 13447: takausrahaston tilan. 13448: 32.55.40 Investointiavustukset 13449: kotimaisen energian 13450: tuotannon ja energian- 13451: säästön edistämiseen .. 23 968 40 000 19 016 20 984 Kotimaista polttoainetta käyttävien lai- 13452: tosten rakentamisen ja yritysten energi- 13453: ansäästöinvestointien ennakoitua pie- 13454: nempi käynnistyminen vuosina 1986 ja 13455: 1987. 13456: 13457: 13458: 13459: 13460: 14 381002H 13461: 106 13462: 13463: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 13464: 1986 1987 1987 1987 vaikuttaneet tekijät 13465: tuhatta markkaa 13466: 13467: 13468: 32.55.45 Energiansäästöinves- 13469: tointien, kotimaisten 13470: polttoaineiden tuo- 13471: tanto- ja käyttöinves- 13472: tointien sekä maakaa- 13473: sun jakelu- ja käyttöin- 13474: vestointien korkotuki ... 784 6 000 1 134 4 866 Yritysten suurehkojen energiansäästöin- 13475: vestointien ja kotimaisten polttoaineiden 13476: tuotannon investointien ennakoitua pie- 13477: nempi käynnistyminen vuosina 1986 ja 13478: 1987. 13479: 32.85.47 Korkotuki Suomen 13480: Vientiluotto Oy:lle ..... . 34709 55 000 38124 16 876 Vuoden 1987 kohdeluotan koronmaksun 13481: ajankohdan vuoksi korkotuen maksatus 13482: siirtyi vuodelle 1988. Myös dollarin ja 13483: punnan vaihtokurssin lasku sekä alus- 13484: hankintojen ennakoitua vähäisempi to- 13485: teutuminen vaikuttivat säästön syntymi- 13486: seen. 13487: 33.32.31 Valtionosuus kunnille 13488: sosiaalipalvelujen pe- 13489: rustamiskustannuksiin . 36 483 82 000 71 995 10 005 Vuodelle 1987 budjetoitujen hankkeiden 13490: aloittaminen viivästyi käsittelyprosessin 13491: kestettyä arvioitua kauemmin valtion 13492: keskushallinnossa. 13493: 33.78.31 Valtionosuus kunnille 13494: kansanterveystyön pe- 13495: rustamiskustannuksiin . 76 106 114 284 54 384 59 900 Eräiden hankkeiden valtionosuuspäätök- 13496: set ajoittuivat etukäteissuunnitelmista 13497: poiketen vuoden 1987 loppupuolelle, jol- 13498: loin valtionosuuden maksatus siirtyi suu- 13499: reksi osaksi vuodelle 1988. 13500: 33.98.52 Valtion osuus työnanta- 13501: jille eräisiin merimiesten 13502: matkakustannuksiin . . . . 1 670 4 500 461 4 039 Merenkulkijoiden määrä kolmansien 13503: maiden välisessä liikenteessä vähentyi 13504: arvioitua enemmän. 13505: 34.50.02 Työllisyyden hoito; 13506: palkkaukset . . . . . . . . . . . . 322 670 395 000 347 851 47 149 Määrärahan säästö johtui siitä, ettei 13507: tulo- ja menoarviossa asetettua keski- 13508: määräistä työllistämistavoitetta saavu- 13509: tettu, koska sijoittamispäätöksiä ei voitu 13510: vuoden loppupuolella tehdä tavanomai- 13511: sessa laajuudessa. Vuoden 1988 alussa 13512: voimaan tulleesta työllisyyslaista johtuen 13513: ei tiedetty, miten työllistettävien sijoitus- 13514: aikaa voitaisiin vuoden 1988 puolella jat- 13515: kaa säädösten mukaiseen enimmäisai- 13516: kaan saakka. Tämä varmistui vasta 13517: eduskunnan tulo- ja menoarvion hyväk- 13518: symisen yhteydessä antaman lausunnon 13519: myötä. Samoin ei vuoden loppupuolella 13520: tiedetty tulo- ja menoarviossa mahdolli- 13521: sesti vuodelle 1988 myönnettävien ns. 13522: harkinnanvaraisten määrärahojen mää- 13523: rää, jolla eduskunnan lausuman mukai- 13524: nen jatkotyöllistäminen mahdollistettai- 13525: siin. Osittain säästö johtui myös vai- 13526: keuksista sijoittaa momentin määrära- 13527: han käytölle asetettujen velvoitteiden 13528: mukaiset 2 000 pitkäaikaistyötöntä hen- 13529: kilöä. Työllistettyinä oli keskimäärin vuo- 13530: den aikana vaiaat 6 ::100 henkiioli tavnit- 13531: 107 13532: 13533: Momentin numero ja nimike Tilinpäätös Menoarviot Tilinpäätös Säästö Tärkeimmät säästöjen syntymiseen 13534: 1986 1987 1987 1987 vaikuttaneet tekijät 13535: tuhatta markkaa 13536: 13537: 13538: 34.50.64 Vajaakuntoisten työhön 13539: sijoittamisen erityisme- 13540: not .................... . 9 972 16 000 9 408 6 592 Momentin käyttösuunnitelmakohdassa 13541: työkokeilu työpaikalla säästyi noin 4.7 13542: milj. markkaa, mikä aiheutui siitä, että 13543: työttömyysturvasta tuli vuonna 1987 en- 13544: sisijainen toimeentuloturva työpaikalla 13545: suoritetun työkokeilun aikana. Tämän 13546: takia toiminta myös jossain määrin su- 13547: pistui kertomusvuonna. 13548: 35.12.42 Teollisuuden ja energia- 13549: huollon ilmansuojeluin- 13550: vestointien korkotuki ... 1 873 6000 2 631 3 369 Lainakannan arvioitua pienempi kasvu. 13551: 35.13.63 Jätteiden hyödyntämi- 13552: sen edistämisinvestoin- 13553: tien korkotuki ......... . 419 2 000 877 1 123 Lainakannan arvioitua pienempi kasvu. 13554: 35.13.65 Jätteiden yleisten käsit- 13555: telypaikkojen perus- 13556: tamis- ja kunnostamis- 13557: investointien korkotuki . 657 3000 941 2 059 Lainakannan arvioitua pienempi kasvu. 13558: 35.45.30 Kuntien maanostolaino- 13559: jen korkotuki .......... . 748 1 500 442 1 058 Lainakannan arvioitua nopeampi piene- 13560: neminen. 13561: 35.45.62 Lämmityslaitoshankkei- 13562: siin myönnettyjen laino- 13563: jen korkotuki .......... . 14 978 22 000 15 388 6 612 Korkotukilainojen lainaehdot täyttävien 13564: hakemusten arvioitua vähäisempi mää- 13565: rä. 13566: 35.45.63 Vuokra-asuntolainojen 13567: korkotuki ............. . 4594 21 500 10 370 11 130 Korkotukiluotoiksi hyväksyminen painot- 13568: tui loppuvuodelle, joten korkotuen mak- 13569: satuksia kohdistui vuodelle 1987 arvioi- 13570: tua vähemmän. 13571: 35.45.64 Avustukset taloudelli- 13572: sissa vaikeuksissa ole- 13573: ville vuokrataloille ..... . 6 961 10 000 3766 6 234 Myöntämisedellytykset täyttäviä hake- 13574: muksia oli arvioitua vähemmän. 13575: 36.01.92 Valtionvelka; kotimai- 13576: sen lyhytaikaisen velan 13577: korko ................. . 5 000 5 000 Lyhytaikaista luottoa ei jouduttu otta- 13578: maan. 13579: 36.03.91 Valtionvelka; ulkomai- 13580: sen lyhytaikaisen velan 13581: korko ................. . 2000 2 000 Lyhytaikaista luottoa ei jouduttu otta- 13582: maan. 13583: 108 13584: 13585: LIITE 19 13586: 13587: 13588: VALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN HOIDON JA KÄYTÖN YLEISISTÄ PERUSTEISTA ANNETUN LAIN (13.5.1931/ 13589: 168) 13 §:n 2 MOM. EDELLYTTÄMÄTVALTION TEOLLISUUSLAITOSTEN VUOSIKERTOMUKSET, TILINPÄÄTÖKSET 13590: JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNNOT 13591: 13592: 13593: 13594: POSTI- JA TELELAITOS 13595: 13596: Turun Asennuspaja 13597: Vuosi 1987 oli Turun Asennuspajan 43. toimintavuosi. Laskutus jakautui seuraavasti: Valtion virastot ja laitok- 13598: Turun Asennuspajan pääasiallisina toimintamuotoina oli- set 49,4 Olo, yksityiset 25,4 Olo, sähkölaitokset 6,7 Olo sekä 13599: vat rakennusten sähköasennustyöt, laivasähkötyöt, sähkö- kunnat ja kuntainliitot 18,5 Olo. 13600: linjojen rakentaminen sekä tie- ja katuvalaistustyöt. Vaihto-omaisuuden arvo nousi kertomusvuoden aikana 13601: Taloasennusosastolla tehtiin sähköasennustöitä omistus- 2,2 milj. markkaa ja oli vuoden päättyessä 10,4 milj. 13602: suhteiltaan ja laadultaan eri tyyppisissä rakennuskohteissa. markkaa. 13603: Linjaosastolla tehtiin sähkölinjojen rakennustöitä ja lii- Henkilökunnan kokonaismäärä oli kertomusvuoden lo- 13604: kenneväylien valaistustöitä tie- ja vesirakennuslaitokselle, pussa 152 sen oltua edellisenä vuonna 136 henkeä. 13605: sähkölaitoksille ja kunnille. Johtokuntaan ovat kuuluneet osastopäällikkö Niilo 13606: Työpaja suoritti pääasiassa metallialan töitä urakoihin Laakso puheenjohtajana, johtaja Risto Iivarinen varapu- 13607: sekä valmisti linjanvetokoneita. heenjohtajana sekä jäsenenä toimistopäällikkö Kari Rah- 13608: Vuoden 1987 liikevaihto ilman liikevaihtoveroa oli 37,2 kamo. Johtokunnan sihteerinä on toiminut rakennusneu- 13609: milj. markkaa, edellisen vuoden liikevaihdon oltua 26,0 vos Seppo Westerlund ja toimitusjohtajana Matti Kallio. 13610: milj. markkaa. Liikevaihtoveroton laskutus oli 40,9 milj. 13611: markkaa, edellisen vuoden laskutuksen oltua 23,3 milj. 13612: markkaa. 13613: 13614: 13615: 13616: 13617: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 13618: 13619: Liikevaihto ............................................................................................. . 37 224 571,75 13620: 13621: Muuttuvat kulut 13622: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 550 273,34 13623: Palkat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 805 223,62 13624: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 640 024,87 13625: Varastojen muutos.............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_..:..1-=82=8:::....::882='<-=90-=----=30-=-1..::66;=-::638=.<.:•9::=3 13626: Myyntikate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 057 932,82 13627: 13628: Kiinteät kulut 13629: Palkat........................ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 101 811,75 13630: Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 498,75 13631: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _....:2::...::063=....:.446~,6.::.1:..__..:5:...;608=:..:7:..:5:..:.7!...,1:. .:.1 13632: Käyttökate.............................................................................................. 1 449 175,71 13633: 13634: Poistot 13635: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 306 129,30 13636: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 1 143 046.41 13637: 13638: Muut tuotot ja kulut 13639: Korkotuotot ...................................................................... . 102 451,78 13640: Muut tuotot ...................................................................... . 194 966,46 13641: Muut kulut ........................................................................ . 999,15 + 296 419,09 13642: + 1 439 465,50 13643: Varausten lisäys ........................................................................................ . 1 208 000,00 13644: Korkokulut ............................................................................................. . 976,18 13645: Välittömät verot ........................................................................................ . 132 214,60 13646: Tilikauden ylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . + 98 274,72 13647: 109 13648: 13649: Tase 31.12.1987 13650: 13651: Vastaavaa 13652: Rahoitusomaisuus 13653: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 6 923,80 13654: Myyntisaamiset ................................................................... . 8 958 044,00 8 964 967,80 13655: 13656: Vaihto-omaisuus 13657: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 566 080.41 13658: Valmisteet (keskeneräiset työt) ................................................... . 9 867 230,00 10 433 310.41 13659: 13660: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 13661: Koneet ja kalusto ................................................................. . 714 302,04 13662: Osakkeet ......................................................................... . 1 371 276,00 2 085 578,04 13663: 21 483 856,25 13664: 13665: 13666: Vastattavaa 13667: Vieras pääoma 13668: Lyhytaikainen 13669: Ostovelat ......................................................................... . 1 882 028,66 13670: Ennakkomaksut ................................................................... . 10 124 689,61 13671: Siirtovelat ........................................................................ . 1 088 911,23 13672: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 2 019 896,31 15115 525,81 13673: 13674: 13675: 13676: 13677: Varaukset ........................................................................... . 1 748 000,00 13678: 13679: 13680: Om~. p~~om~ .... 13681: Kayttooma1suuspaaoma .......................................................... . 2 085 578,04 13682: Rahoituspääoma .................................................................. . 2 436 4n,68 13683: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 98 274,72 4 620 330,44 13684: 21 483 856,25 13685: 13686: 13687: 13688: 13689: Tilintarkastuskertomus 13690: 13691: Valtioneuvoston määrättyä 11.12.1986 meidät Turun kertomuksen tilivuodelta 1987. Näihin kertomuksiin olem- 13692: Asennuspajan tilintarkastajiksi vuodelle 1987 olemme tar- me perehtyneet. 13693: kastaneet tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuo- Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien määräysten 13694: delta 1987 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuu- mukaisesti ja osoittaa ylijäämää 98 274,72 mk. 13695: dessa. Tarkastuksen aikana on meille selostettu Turun Asen- 13696: Turun Asennuspajan johtokunnan valitsemana sisäisenä nuspajan toimintaa, tilaa ja kehitystä sekä esitetty tehtä- 13697: tarkastajana on toiminut Tilintarkastustoimisto Kihlman vän suorittamiseksi tarpeelliseksi katsomamme tiedot. 13698: Oy KHT-tilintarkastaja Kari Mannerin johdolla. Tilintar- Tarkastuksen perusteella puollamme, että Turun Asen- 13699: kastustoimisto on antanut toiminnastaan erillisten kerto- nuspajan tilinpäätös vuodelta 1987 vahvistetaan. 13700: musten lisäksi 10.2.1988 päivätyn valvontatilintarkastus- 13701: 13702: Turussa 19 päivänä helmikuuta 1988 13703: 13704: 13705: Eero Ruonakangas J. Kaasalainen 13706: 110 13707: 13708: Keskusauto korjaamo 13709: 13710: Kertomusvuoden aikana toimintaa pyrittiin kehittämään Vuoden 1986 puolella aloitettiin perusmoottorivaihtoeh- 13711: niin, että pystyttäisiin korkealla palvelutasolla, kilpailuky- don markkinointi. Osaston osuus laskutuksesta oli 13712: kyisin hinnoin ja kannattavasti palvelemaan niin posti- ja 39,5 OJo. Pinnoittamossa työllisyys oli hyvä. Osasto pystyi 13713: telelaitoksen kuin muiden virastojen yksiköitä. toimittamaan kaikki autovarikoiden tilaamat pinnoitetut 13714: Tuotanto: Varusteluosaston työllisyys oli hyvä. Posti- ja talvirenkaat toimitusaikataulun mukaisesti. Osaston osuus 13715: telelaitoksen tilaamissa uuden ajoneuvokaluston varustelu- laskutuksesta oli ll ,4 OJo. 13716: töissä otettiin käyttöön viikon tarkkuuteen pyrkivä toimi- Markkinointia pyrittiin edelleen tehostamaan mm. jär- 13717: tusaikataulu. Osaston osuus laskutuksesta oli 49,1 OJo. jestämällä tiedotustilaisuuksia. 13718: Moottoriosastoa vaivasi edelleen työpula. Osastolta oli Korjaamon päällikkönä toimi Erkki Siukola. Henkilö- 13719: koko vuoden 2 asentajaa varusteluosaston töissä. Mootto- kunnan määrä oli 31.12.1987 52 sen oltua vuotta aikai- 13720: reita myytiin 167 kpl, joita muille virastoille 32 kpl. semmin 53. 13721: Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 195 kpl ja 32 kpl. 13722: 13723: 13724: 13725: 13726: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 13727: 13728: Liikevaihto ............................................................................................. . 15 999 064,81 13729: 13730: Kulut 13731: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 019 911,05 13732: Palkat.............................................................................. 4 940 419,80 13733: Vuokrat............................................................................ 964 166,21 13734: Muut kulut......................................................................... 2 174 785,43 13735: Varaston muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _.::3.:.:18::....::::42:::7~,6::::!2=-..__-_1:..::5:...:7:..::80:::....:8::::54=,8::..7 13736: Käyttökate.............................................................................................. 218 209,94 13737: 13738: Poistot 13739: Koneista ja kalustosta ............................................................................... . 141 740,91 13740: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 76 469,03 13741: 13742: Valmistuspalkat mk 2 702 227,22 13743: 13744: 13745: 13746: 13747: Tase 31.12.1987 13748: 13749: Vastaavaa 13750: Rahoitusomaisuus 13751: Kassa ............................................................................. . 7 001,60 13752: Postisiirtotili ...................................................................... . 22 860,15 13753: Myyntisaamiset ................................................................... . 3 216 157,81 3 246 019,56 13754: 13755: Vaihto-omaisuus 13756: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 1 321111,38 13757: Muu vaihto-omaisuus ............................................................. . 2 427 215,81 3 748 327,19 13758: 13759: Käyttöomaisuus 13760: Työkalut .......................................................................... . 0,01 13761: Poisto ............................................................................ . 0,01 13762: Koneet ........................................................................... . 761 838,03 13763: Lisäys ............................................................................. . 304 512,82 13764: Poisto ............................................................................ . 127 962,10 13765: Kalusto ........................................................................... . 102 194,41 13766: Lisäys ............................................................................. . 12 628,96 13767: Poistot ............................................................................ . 13 778,80 1 039 433,32 13768: 8 033 780,07 13769: 111 13770: 13771: Vastattavaa 13772: Vieras pääoma 13773: Ostovelat ......................................................................... . 854 308,32 13774: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 339 800,99 1 194 109,31 13775: 13776: Oma pääoma 13777: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 723 768,41 13778: 13779: ~~r:e~:a~::~:~~ä~~~. :::::::: :::: :::: :::::::: :::::::: ::::::::::::::: ::::: ::::::: 1 039 433,32 13780: 76 469,03 6 839 670,76 13781: 8 033 780,07 13782: 13783: 13784: 13785: 13786: Tilintarkastuskertomus 13787: Valtioneuvoston määrättyä meidät 11.12.1986 posti- ja Olemme lisäksi tarkastaneet varaston pistokokein. Tar- 13788: telelaitoksen Keskusautokorjaamon tilintarkastajiksi vuo- kastuksissa varastomäärät ovat täsmänneet varastokirjan- 13789: deksi 1987 olemme suorittaneet mainitun tehtävän ja pidon kanssa. 13790: esitämme sen perusteella seuraavaa. Tarkastuksemme perusteella tilinavaus on oikein suori- 13791: Tositteiden numerollinen tarkastus ja vertaaminen tileis- tettu, tuloslaskelma ja tase perustuvat kirjanpitoon. Tili- 13792: tä annettuihin kuukausitili-ilmoituksiin on toimitettu saamisista ja -veloista, muista veloista sekä vaihto- ja 13793: tammi- ja helmikuun osalta posti- ja telehallituksen talous- käyttöomaisuudesta on laadittu tilierittelyt. Käyttöomai- 13794: osaston yleisen toimiston tarkastusryhmässä. Tositteiden suuden poistot on tehty voimassaolevien säännösten mu- 13795: asiallinen tarkastus on tehty tammikuusta marraskuuhun kaisesti. 13796: asti posti- ja telehallituksen autoteknisessä toimistossa. Tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten 13797: Posti- ja telehallituksen sisäinen tarkastus on suorittanut mukaisesti osoittaen ylijäämää 76 469,03 markkaa. 13798: tarkastuksen Keskusautokorjaamossa. Tarkastuksesta on Ehdotamme, että tuloslaskelma ja tase vahvistetaan siitä 13799: annettu 4.12.1987 kertomus. Posti- ja telehallitus, joka huolimatta, että tositteiden jatkuvassa tarkastuksessa on 13800: toimii Keskusautokorjaamon johtokuntana, on antanut ollut puutteita, koska suoritetuissa tarkastuksissa ei ole 13801: kertomuksesta lausuntonsa 15.2.1988. Olemme tutustuneet tullut esiin kirjanpidon luotettavuutta horjuttavia seikko- 13802: kertomukseen ja siitä annettuun lausuntoon. ja. 13803: Päiväkirjan mukaan Keskusautokorjaamon päällikkö tai 13804: hänen sijaisensa on tarkastanut kassan kuukausittain 13805: tammi- ja maaliskuuta lukuunottamatta. 13806: Tampereella 18 päivänä helmikuuta 1988 13807: 13808: 13809: Jorma Kaasalainen Vesa Palonen 13810: 13811: 13812: 13813: 13814: PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLISUUS- JA LIIKETOIMINTA 13815: 13816: Valtion pukutehdas 13817: 13818: Valtion pukutehdas ei tilikaudella, joka oli sen 65. Valtion pukutehtaan palveluksessa oli tilivuoden päätty- 13819: toimintavuosi, täysin saavuttanut liikevaihdon kasvulle essä 295 henkilöä, joista valmistustyöntekijöitä 211 henki- 13820: asetettuja tavoitteita. Syynä tähän oli lähinnä ammattitai- löä ja kuukausipaikkaisia 84 henkilöä. Henkilömäärä vä- 13821: toisen työvoiman puute sekä henkilökunnan suuri vaihtu- heni tilivuoden aikana 14 henkilöllä vähennyksen tapahtu- 13822: vuus. Toiminta vuonna 1987 jatkui kuitenkin kannattava- essa kokonaan valmistustyöntekijäin keskuudessa. 13823: na ja tilikauden tulosta voidaan pitää hyvin tyydyttävänä. Valmistusmäärissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Vii- 13824: Liikevaihto vuonna 1987 oli 51,3 milj. markkaa kasvun me vuonna aloitettu virkapaitojen valmistus on lähtenyt 13825: ollessa 5,3 %. Kasvun vähäisyyteen vaikutti merkittävästi hyvin käyntiin ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä tuottei- 13826: puolustusvoimien oman päälliskankaan käyttö valmistus- siin. 13827: toiminnassa. Mikäli päälliskankaan arvo huomioitaisiin Rakennusinvestointeja ei tilikaudella tehty. Kone- ja 13828: olisi kasvu ollut 9,6 DJo. kalustohankintoihin käytettiin tilivuonna 2,5 milj. mark- 13829: Puolustusvoimien ja muiden valtion laitosten osuus kaa. Mainittavimmat investoinnit olivat 0,7 milj. markkaa 13830: myynnistä pysyi edellisvuosien lukemissa. Puolustusvoi- maksaneen automaattisen kuljetinjärjestelmän hankinta 13831: mien ja sen henkilöstön osuus laskutuksesta oli 60,4 DJo, sekä hallinnon tietokoneen uusiminen 0,4 milj. markalla. 13832: muiden valtion laitosten osuus oli 19,3 DJo ja muiden 13833: asiakasryhmien 20,3 DJo. 13834: 112 13835: 13836: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 13837: 13838: Myyntituotot. .......................................................................................... . 61 735 686,13 13839: 13840: Myynnin oikaisuerät 13841: Alennukset ....................................................................... . 105 087,01 13842: Välilliset verot ..................................................................... . 9 875 275,00 13843: Muut oikaisuerät. ................................................................. . 421 026,23 -10 401 388,24 13844: Liikevaihto ............................................................................................. . 51 334 297,89 13845: 13846: Muuttuvat kulut 13847: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 671 653,65 13848: Valmistuspalkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 974 466,19 13849: Henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 540 594,40 13850: Muut muuttuvat kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 673,00 13851: Varastojen muutos........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_..:..1..:966=..:856=c:•00:.::..._..:38:::...436=...:53=.:.1.!!,2:..:.4 13852: Myyntikate.............................................................................................. 12 897 766,65 13853: 13854: Kiinteät kulut 13855: Palkat.............................................................................. 6 022 314.47 13856: Henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 722 605,57 13857: Vuokrat............................................................................ 115 462,75 13858: Muut kiinteät kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _...;2;;;._27_3--'-83'-8..:.,0.:..2_ _1_0_1"'34 13859: ___22--'-0'"',8_1 13860: Käyttökate.............................................................................................. 2 763 545,84 13861: 13862: Poistot 13863: Rakennuksista ja rakennelmista ................................................... . 184 443,00 13864: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 1 532 993,00 1 717 436,00 13865: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 1 046 109,84 13866: 13867: Muut tuotot ja kulut 13868: Korkotuotot ...................................................................... . 1 707,76 13869: Muut tuotot ...................................................................... . 635 837,45 13870: Muut kulut ........................................................................ . 624 995,24 12 549,97 13871: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 1 058 659,81 13872: 13873: 13874: 13875: 13876: Tase 31.12.1987 13877: 13878: Vastaavaa 13879: Rahoitusomaisuus 13880: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 4 389 880,23 13881: Myyntisaamiset ................................................................... . 7 068 064,96 13882: Siirtosaamiset .................................................................... . 22 324.45 11 480 269,64 13883: 13884: Vaihto-omaisuus 13885: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 6 835175,70 13886: Valmisteet ........................................................................ . 7 054 784.75 13887: Keskeneräiset työt ................................................................ . 2 679 925,00 16 569 885.45 13888: 13889: Käyttöomaisuuus 13890: Maa-alue ......................................................................... . 43 500,00 13891: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 5 297 865,12 13892: Koneet ja kalusto ................................................................. . 4 035 922,80 13893: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 2 400,00 9 379 687,92 13894: 37 429 843,01 13895: 113 13896: 13897: Vastattavaa 13898: Vieras pääoma 13899: Lyhytaikainen 13900: Ostovelat ......................................................................... . 651 831,61 13901: Siirtovelat ......................................•.................................. 898411,89 13902: Muut lyhytaikaiset velat. .......................................................... . 1 836 033,95 3 3862n.45 13903: 13904: Oma pääoma 13905: Rahoituspääoma .................................................................. . 23 605 217,83 13906: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 9 379 687,92 13907: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 1 058 659,81 34 043 565,56 13908: 37 429 843,01 13909: 13910: 13911: 13912: 13913: Tilintarkastuskertomus 13914: Valtioneuvoston valittua meidät Valtion pukutehtaan kastuksissa olemme todenneet omaisuusmäärien olleen yh- 13915: tilintarkastajiksi vuodeksi 1987 olemme suorittaneet tämän täpitävät kirjanpidon kanssa. 13916: tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Omaisuustaseessa esitetyt erät olemme todenneet oikein 13917: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan kirjanpi- arvostetuiksi voimassa olevien määräysten mukaisesti. 13918: toa ja hallintoa sekä seuranneet tehtaan tuotanto- ja Käyttöomaisuudesta suoritetut poistot on tehty valtiova- 13919: myyntitoimintaa. Olemme lukeneet johtokunnan kokous- rainministeriön määräämien perusteiden mukaisesti. 13920: ten pöytäkirjat ja tehtaan toimintakertomuksen. Tilisaatavat ja tilivelat on tilinpäätöksessä otettu huo- 13921: Vuoden 1987 tilinavaus on oikein suoritettu edellisen mioon oikeamääräisinä. Saatavien perintää on hoidettu 13922: vuoden vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti. Kirjanpidon asianmukaisesti. 13923: viennit perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tosit- Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta ja sen 13924: teisiin. osoittama ylijäämä on 1 058 659,81 markkaa. 13925: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on asianmu- Edellä esitetyn perusteella ja kun tehtaan toimintaa on 13926: kaisesti suoritettu ja että postisiirtotilin saldo 31.12.1987 käsityksemme mukaan johdettu ja hoidettu huolella ja 13927: on ollut Postipankin antaman tiliotteen mukainen. asiantuntemuksella ehdotamme, että Valtion pukutehtaan 13928: Varastojen ja muun omaisuuden pistokokeellisissa tar- tilinpäätös vuodelta 1987 vahvistetaan. 13929: Hämeenlinnassa 29 päivänä tammikuuta 1988 13930: 13931: Ilmari Puukko Markku Leikoski 13932: 13933: 13934: 13935: 13936: Vammaskosken tehdas 13937: Vuosi 1987 oli tehtaan 45. toimintavuosi. Tehtaan toi- Markkamääräisesti puolustusvoimien osuus kasvoi 6 milj. 13938: minta ylitti toiminta- ja taloussuunnitelmissa aikaisemmin markkaa. Valtion osuus liikevaihdosta kokonaisuudessaan 13939: ennakoidun tason. Tehtaan tilauskanta vahvistui edelleen. kasvoi 70 %:iin edellisen vuoden 69 %:sta. Yksityisen 13940: Myös henkilökunnan määrä lisääntyi. Vuoden päättyessä sektorin myynti oli 23 % ja viennin osuus 7 %. 13941: se oli 340 henkilöä sisältäen myös määräaikaiset. Luvussa Valmiuspuristamon kone- ja laitehankintoihin käytettiin 13942: on lisäystä edellisestä vuodesta 15 henkilöä eli 5 Olo. Toimi- määrärahoja yhteensä 4,4 milj. markkaa. Keveän ammus- 13943: tusten ajoittumisen takia syksyllä otettiin määräaikaisia puristamon modernisointi- ja saneeraustyöt ovat jatku- 13944: työntekijöitä, joiden työsuhteet päättyivät vuoden loppuun neet, modernisointiin investoitiin 3,2 milj. markkaa. Muun 13945: mennessä. tehtaan konehankintoihin käytettiin 3,6 milj. markkaa. 13946: Puolustusvoimien töiden pääosan muodostivat ammus- Uusista investoinneista ammusmaalaamo on valmistunut 13947: kuorten ja komponenttien puristus- ja koneistustyöt. Pans- ja koneinvestoinnit ajoittuvat vuodelle 1988. Rakennus- 13948: sarivaunuihin ja raskaisiin aseisiin liittyvien töiden määrä kohteisiin käytettiin määrärahoja yhteensä 4,8 milj. mark- 13949: kasvoi. Pioneereille, meri- ja ilmavoimille tapahtuneet kaa. 13950: toimitukset vastasivat aikaisempien vuosien tasoa. Tehtaan johtokuntaan ovat vuoden aikana kuuluneet 13951: Tiehöylätoimituksia TVH:lle, kunnille ja yksityisille las- puheenjohtajana suunnittelupäällikkö Reino Hjerppe, va- 13952: kutettiin yhteensä 44 kpl eli 19 kpl enemmän kuin edellise- rapuheenjohtajana kenraalimajuri Raimo Penttinen sekä 13953: nä vuonna. Kaivureita laskutettiin 57 kpl, jossa lisäystä jäseninä kunnallisneuvos Saimi Ääri, eversti Asko Sivula 13954: edellisestä vuodesta 12 kpl. Vientitoiminnot suuntautuivat ja hallitusneuvos Pentti Heikkilä, joka samalla on toimi- 13955: Ruotsiin ja ne käsittivät puristeita ja hitsattuja rakenteita. nut johtokunnan sihteerinä. 13956: Tehtaan liikevaihto kohosi 95 milj. markkaan, jossa on Tehtaan toimitusjohtajana toimi 31.5.1987 saakka 13957: kasvua 33 % edellisestä vuodesta. Puolustusvoimien osuus dipl.ins. Reino Halme ja 1.6.1987 alkaen ins.-ekon. Mark- 13958: liikevaihdosta oli 47 % sen oltua edellisenä vuonna 54 %. ku Murto. 13959: 13960: 15 381002H 13961: 114 13962: 13963: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 13964: 13965: Myyntituotot ........................................................................................... . 111 662 639,15 13966: 13967: Myynnin oikaisuerät 13968: Alennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 423,72 13969: Luottotappiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 529,95 13970: Välilliset verot...................................................................... 16 422 383,00 13971: Muut oikaisuerät...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ ___:1.::.0..:845:..:.::."''90~_-...:1..:6...:99=2:...1c.:=82=,5~7 13972: Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 670 456,58 13973: 13974: Kulut 13975: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 019 730,00 13976: Valmistuspalkat.................................................................... 12 544 710,26 13977: Muut palkat........................................................................ 16 320 176,73 13978: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 693 353,56 13979: Vuokrat... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539 917,26 13980: Muut kulut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 499 460,53 13981: Valmistus omaan käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 543 575,52 13982: Varastojen muutos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _::2..:634:::..:....:496="'•09:.::__-..:8:.:.7...:7:..::08:=..:2:::68=,9:..:.1 13983: Käyttökate.............................................................................................. 6 962 187,67 13984: 13985: Poistot 13986: Rakennuksista ja rakennelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435 077 AO 13987: Koneista ja kalustosta......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 093 895,35 13988: Aineettomista oikeuksista... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _ _.:.9. .:4:.:.7.:.5<.:,2::.:1_ _.:::3...:538=:...44.:..:..:.7..<.:,96:= 13989: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 423 739,71 13990: 13991: Muut tuotot ja kulut 13992: Korkotuotot ...................................................................... . 110 017,67 13993: Muut tuotot ...................................................................... . 676 386,02 13994: Muut kulut ........................................................................ . 330 755,70 + 455 647,99 13995: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 3 879 387,70 13996: 13997: 13998: 13999: 14000: Tase 31.12.1987 14001: 14002: Vastaavaa 14003: Rahoitusomaisuus 14004: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 1 633 620,54 14005: Myyntisaamiset ................................................................... . 15 727 939,70 14006: Siirtosaamiset .................................................................... . 24 081,00 17 385 641,24 14007: 14008: Vaihto-omaisuus 14009: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 5 323 198,32 14010: Valmisteet ........................................................................ . 6 492 945,90 11 816 144,22 14011: 14012: Käyttöomaisuus 14013: Maa-alueet ....................................................................... . 35 000,00 14014: Rakennukset ja rakennelmat ...................................................... . 13 982 695,16 14015: Koneet ja kalusto ................................................................. . 7 520 800,48 14016: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 15 800,00 14017: Aineettomat oikeudet ............................................................. . 43 425,66 21 597 721,30 14018: 50 799 506,76 14019: 115 14020: 14021: Vastattavaa 14022: 14023: Vieras pääoma 14024: Lyhytaikainen 14025: Ostovelat ......................................................................... . 4 124 867,37 14026: Siirtovelat ........................................................................ . 4 468 462,65 14027: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 1 130 072,06 9 723 402,08 14028: 14029: Oma pääoma 14030: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 21 597 721,30 14031: Rahoituspääoma .................................................................. . 15 598 995,68 14032: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 3 879 387,70 41 076 104,68 14033: 50 799 506,76 14034: 14035: 14036: 14037: 14038: Tilintarkastuskertomus 14039: Valtioneuvoston valittua meidät joulukuun 23 päivänä Poistot tehtaan liiketoiminnassa käytössä olevasta käyt- 14040: 1986 tekemällään päätöksellä Vammaskosken tehtaan tilin- töomaisuudesta on tehty tehtaalle hyväksytyn poistosuun- 14041: tarkastajiksi vuodeksi 1987 olemme suorittaneet tämän nitelman mukaisesti. 14042: tehtävän ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa. Tehtaan toimintakertomuksesta ilmenevät valmiuspuris- 14043: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- tamon kone- ja laitehankintakustannukset eivät maanpuo- 14044: toa, hoitoa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme lukeneet johto- lustusinvestointina sisälly taseen käyttöomaisuuteen. 14045: kunnan kokousten pöytäkirjat ja tehtaan toiminnasta laa- Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty tileihin myynti- ja 14046: ditun vuosikertomuksen. ostoreskontran mukaisina. Saatavien perintää on hoidettu 14047: Tilinavaus on oikein suoritettu edellisen vuoden tilinpää- asianmukaisesti. 14048: tökseen perustuen. Kirjanpidon viennit perustuvat asian- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 3 879 387,70 markkaa ja 14049: mukaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin. on oikein johdettu kirjanpidosta. 14050: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu Edellä olevaan viitaten ja kun tehdasta saamamme 14051: puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukai- käsityksen mukaan on hoidettu huolellisesti ja asiantunte- 14052: sesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1987 ollut muksella, ehdotamme, että Vammaskosken tehtaan tilin- 14053: siirtokonttorin tiliotteen mukainen. Pistokokeellisissa va- päätös vuodelta 1987 vahvistettaisiin. 14054: rastojen tarkastuksissa olemme todenneet omaisuusmää- 14055: rien olleen yhtäpitävät varastokirjanpidon kanssa. 14056: 14057: Vammalassa 28 päivänä tammikuuta 1988 14058: 14059: Eero Hjorth Raimo Ahola 14060: 14061: 14062: 14063: 14064: Lapuan patruunatehdas 14065: 14066: Vuosi 1987 oli tehtaan 64. toimintavuosi. Tehtaan vero- löä, joista toimihenkilöitä 89 (88). Vuoden 1987 aikana 14067: ton laskutus oli 99,0 milj. markkaa, jossa oli lisäystä investoitiin koneisiin ja laitteisiin 19,4 milj. markkaa (7, 7 14068: edelliseen vuoteen 7,1 milj. markkaa eli 7, 7 OJo. Valtion milj. markkaa) ja rakennuksiin 0,5 milj. markkaa (0,3 14069: osuus laskutuksesta oli 56,7 OJ'o (v. 1986 55,9 OJo), kotimaan milj. markkaa). 14070: siviilimyynnin osuus 22,7 OJo (22,3 UJo) ja viennin osuus Tehtaan tulos oli edellisvuoden tasolla. Tilikauden yli- 14071: 20,6 OJo (21,8 OJo ). jäämä oli 963 000 mk (948 000 mk). 14072: Pääosa laskutuksesta koostui patruunoista ja niiden Tehtaan johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana toimi- 14073: osista, joiden osuus oli 78,2 OJo (78,8 UJo). Ketjujen osuus tusjohtaja Carl G. Nordman, varapuheenjohtajana piiri- 14074: laskutuksesta oli 11,7 OJo (12 OJo) sekä pohjanallien, sytytti- toimitsija Juhani Raudasoja sekä jäseninä kenraalimajuri 14075: mien, erilaisten pintakäsittely- ja koneistustöiden ja romun Hans Christensen, hallitusneuvos Ilpo Kauhanen ja ken- 14076: osuus 10,1 OJo (9,2 UJo). raalimajuri Pentti Kolehmainen. 14077: Tilauskanta oli vuoden lopussa 138,9 milj. markkaa. Toimitusjohtajana toimi Dl Markku Nöyränen. 14078: Tehtaan palveluksessa oli vuoden lopussa 486 (486) henki- 14079: 116 14080: 14081: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 14082: 14083: Myyntituotot ........................................................................................... . 114 007 481,21 14084: 14085: Myynnin oikaisuerät 14086: Alennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 705,20 14087: Luottotappiot...................................................................... 7 577,60 14088: Välilliset verot...................................................................... 15 027 689,00 14089: Muut oikaisuerät....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _ _..:_1.:::433=.!:::284=,36=._....:1~6:..,:883~~2=56~,1~6 14090: Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 124 225,05 14091: 14092: Kulut 14093: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 748 093,06 14094: Valmistuspalkat.................................................................... 16 548 445,81 14095: Muut palkat........................................................................ 18 862 947,62 14096: Muut henkilökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 687 273,07 14097: Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 088,09 14098: Muutvarsinaisetkulut ............................................................. 8451341,80 14099: Valmistus omaan käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 996 656,35 14100: Varastojen muutos. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __6:::....;.1..:.41.:....::33:::6::..,82=._...:85::=..:453=:...:869=!::•9=2 14101: Käyttökate.............................................................................................. 11 670 355,13 14102: 14103: Poistot 14104: Rakennuksista ja rakennelmista.................................................... 1 474 747,22 14105: Koneista ja kalustosta..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 476 543,89 14106: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---=3..::3:.!1=0!::,00~_...:1=0..::9~54::::...:60~1!...,1:. .:,1 14107: Liikeylijäämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 754,02 14108: 14109: Muut tuotot ja kulut 14110: Korkotuotot ...................................................................... . 36 762,74 14111: Muut tuotot ...................................................................... . 680 833,56 14112: Muut kulut ........................................................................ . 144 332,68 + 573 263,62 14113: 1 289 017,64 14114: Korkokulut ............................................................................................. . 1 454,45 14115: Välittömät verot ........................................................................................ . 323 928,30 14116: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 963 634,89 14117: 14118: 14119: 14120: 14121: Tase 31.12.1987 14122: 14123: Vastaavaa 14124: Rahoitusomaisuus 14125: Rahat ja pankkisaamiset .......................................................... . 9 289 018,90 14126: Myyntisaamiset ................................................................... . 20 316 998,39 14127: Ennakkomaksut ................................................................... . 189 433,00 14128: Siirtosaamiset .................................................................... . 240 938,63 30 036 388,92 14129: 14130: Vaihto-omaisuus 14131: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 9 619 225,19 14132: Valmisteet ........................................................................ . 21 756 999,93 31 376 225,12 14133: 14134: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 14135: Keskeneräiset omat työt .......................................................... . 474 749,09 14136: Maa-alueet ....................................................................... . 644 545,00 14137: Rakennukset ...................................................................... . 25 974 130,00 14138: Koneet ja kalusto ................................................................. . 22 309 523,00 14139: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 1 152 691,00 14140: Aineettomat oikeudet. ............................................................ . 7 725,00 50 563 363,09 14141: 111975977,13 14142: 117 14143: 14144: Vastattavaa 14145: Vieras pääoma 14146: Lyhytaikainen 14147: Ostovelat ......................................................................... . 5 515 863,95 14148: Ennakkomaksut ................................................................... . 1 015,35 14149: Siirtovelat ........................................................................ . 4 908 282.73 10 425 162,03 14150: 14151: Oma pääoma 14152: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 50 563 363,09 14153: Rahoituspääoma ............ , ..................................................... . 50 023 817,12 14154: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 963 634,89 101 550 815,10 14155: 111975977,13 14156: 14157: 14158: 14159: 14160: Tilintarkastuskertomus 14161: Valtioneuvoston määrättyä 23.12.1986 meidät Lapuan sesti ja että postisiirtotilin saldo on 31.12.1987 ollut 14162: patruunatehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1987 olemme Postipankin tiliotteen mukainen. Taseen mukainen vaihto- 14163: suorittaneet tämän tehtävän ja esitämme tarkastuksen omaisuuden määrä on yhtäpitävä varastokirjanpidon kans- 14164: tuloksena seuraavaa. sa. 14165: Tilivuoden aikana olemme tarkastaneet tehtaan hallin- Poistot käyttöomaisuudesta on tehty voimassaolevien 14166: toa ja kirjanpitoa. Lisäksi olemme perehtyneet tehtaan ohjeiden mukaisesti. Tilisaatavat ja tilivelat on merkitty 14167: toimintakertomukseen. tileihin myynti- ja ostoreskontran mukaisina. Saatavien 14168: Tilinavaus on oikein suoritettu edellisen vuoden vahvis- perintää on hoidettu asianmukaisesti. 14169: tetun tilinpäätöksen perusteella. Kirjanpidon viennit ovat Tilinpäätös, joka osoittaa ylijäämää 963 634,89 mark- 14170: perustuneet asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin. kaa, on oikein johdettu kirjanpidosta. 14171: Olemme todenneet, että kassantarkastukset on suoritettu Ehdotamme, että Lapuan patruunatehtaan tilinpäätös 14172: puolustusministeriön hallinnonalan tiliohjesäännön mukai- vuodelta 1987 vahvistettaisiin. 14173: 14174: Lapualla 4 päivänä helmikuuta 1988 14175: 14176: Aarne Hynönen Timo Norbäck 14177: 14178: 14179: 14180: 14181: VALTION MARGARIINITEHDAS 14182: 14183: Kertomusvuoden aikana myytiin maassamme margarii- -40 valmistuksen. KevytleviHeitä myytiin kertomusvuonna 14184: nia yhteensä 35, 1 milj. kiloa, jossa oli edelliseen vuoteen yhteensä noin 5 milj. kiloa. 14185: verrattuna vähennystä 0,5 %. Vähittäiskaupassa myytä- Kotimaisten öljykasvien sadon määrä oli arviolta noin 14186: vien margariinien ja kevytlevitteiden määrä oli 25,7 milj. 89,7 milj. kiloa. Rypsi ja rapsi menestyivät erittäin epä- 14187: kiloa, jossa oli vähennystä 1,8 OJo. Suurkuluttajalaatuja edullisissa kasvuolosuhteissakin suhteellisen hyvin ja sato 14188: myytiin 9,4 milj. kiloa, mikä merkitsi 3,2 OJo lisäystä. oli laadultaan hyvää. 14189: Tammikuun 1 päivänä 1987 tuli voimaan laki eräistä Ravintorasvavalmisteiden myynti Suomessa vuosina 14190: ravintorasvoista (1032/86). Laki sallii vähemmän rasvaa 1980-1987 oli seuraava: 14191: sisältävien margariini 60 ja -40 sekä voi-kasviöljyseos 60 ja 14192: 14193: 14194: 14195: 14196: Vuosi Margariini Voi Voi-kasviöljyseos Yhteensä 14197: 14198: + kevyt + kevyt 14199: milj. kg kg/ milj. kg kg/ milj. kg kg/ milj. kg kg/ 14200: asukas asukas asukas asukas 14201: 14202: 1980 ......................... 37,2 7,8 54,0 11,3 2,8 0,6 94,0 19,7 14203: 1985 ......................... 34,7 7,1 52,5 10,7 8,2 1,7 95,4 19,5 14204: 1986 ......................... 35,2 7,2 43,4 8,8 8,5 1,7 87,1 17,7 14205: 1987 ......................... 35,1 7,2 40,5 8,2 10,9 2,2 86,5 17,6 14206: 118 14207: 14208: Valtion margariinitehtaan myynnin ja liikevaihdon kehitys: ja varapuheenjohtajana sosiaalineuvos Antti Aho sekä 14209: jäseninä neuvotteleva virkamies Matti Hannula, vs. toimis- 14210: topäällikkö Pertti Kohi ja puolustusasiainneuvos Erkki 14211: Vuosi Myynti Liikevaihto Rantanen. Toimitusjohtajana toimi maa- ja metsätieteiden 14212: 1 000 kg milj. markkaa kand. Kullervo Kangaskärki. 14213: 2 486 19,0 Kilpailutilanne on margariinin tuotannossa ja markki- 14214: 1980 ...................... . 14215: 3 04811 32,5 noinnissa jatkuvasti kiristynyt. Valtion margariinitehtaan 14216: 1985 ...................... . 14217: 2586 28,7 markkinaosuus oli vuonna 1987 margariineissa 2,8 07o ja 14218: 1986 ...................... . 14219: 2237 24,3 ruokaöljyissä 8,9 %, kun se vielä vuonna 1984 oli marga- 14220: 1987 ...................... . 14221: riineissa 5,0 % ja ruokaöljyissä 9,5 %. Tämän vuoksi 14222: 11 Sisältää 200 000 kg vientimargariinia. Valtion margariinitehdas päätti kertomusvuoden lopulla 14223: tehtaan taloudellisen tilanteen ja kilpailukyvyn parantami- 14224: seen tähtäävästä organisaatiomuutoksesta. Muutokset tuli- 14225: Tehtaan tuotanto-ohjelmassa ovat kertomusvuoden ai- vat voimaan 1.1.1988. Markkinointipäällikön toimi lak- 14226: kana olleet Sole- ja Herkku-margariini, Herkku Fritti - kautettiin ja vastuu markkinoinnin johtamisesta siirrettiin 14227: paistarasva sekä Sole-soija-, -rypsi- ja -auringonkukkaöljy toimitusjohtajalle, joka myös tulee osallistumaan aktiivi- 14228: vähittäismyyntipakkauksissa sekä erilaiset leipomoiden ja sesti markkinointiin. Samalla tarkistettiin toimitusjohtajan 14229: suurtalouksien käyttöön tarkoitetut margariinit ja rasvat ja konttoripäällikön välistä työnjakoa. Konttoripäällikön 14230: sekä kasviöljyt suurkuluttajapakkauksissa. toimi muutettiin talouspäällikön toimeksi. Toimitusjohta- 14231: Tehtaan johtokuntaan ovat kertomusvuoden aikana ja, tuotantopäällikkö ja talouspäällikkö muodostavat teh- 14232: kuuluneet puheenjohtajana hallitusneuvos Pauli Nummela taan johtoryhmän. 14233: 14234: 14235: 14236: 14237: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 14238: 14239: Myyntituotot ........................................................................................... . 30 262 885,00 14240: Myynnin oikaisuerät 14241: Alennukset ....................................................................... . 1 331 492,91 14242: Luottotappiot ..................................................................... . 3 303,40 14243: Välilliset verot. .................................................................... . 4 653 471,00 - 5 988 267,31 14244: Liikevaihto ............................................................................................. . 24 274 617,69 14245: 14246: Kulut 14247: Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 349 879,82 14248: Palkat.............................................................................. 2 415 548,85 14249: Vuokrat............................................................................ 107 815,15 14250: Muut kulut......................................................................... 3 320 051,57 14251: Varastojen muutos............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __+.:...::;35::..1:....867=-'•6::..1:..___-..=2:::3~54=5-'1~63=,00:::: 14252: Käyttökate . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729 454,69 14253: 14254: Poistot 14255: Rakennuksista .................................................................... . 19 177,14 14256: Koneista ja kalustosta ............................................................. . 580 030,07 -599 207,21 14257: Liikeylijäämä ........................................................................................... . 130 247,48 14258: 14259: Muut tuotot ja kulut 14260: Korkotuotot ...................................................................... . 2 962,20 14261: Muut tuotot ...................................................................... . 108 323,43 + 111 285,63 14262: 241 533,11 14263: Välittömät verot ........................................................................................ . -160 935,75 14264: Tilikauden ylijäämä ..................................................................................... . 80 597,36 14265: 14266: Valmistuspalkat mk 456 834,06 14267: 119 14268: 14269: Tase 31.12.1987 14270: 14271: Vastaavaa 14272: Rahoitusomaisuus 14273: Rahat ............................................. ·····.··························· 233,30 14274: Myyntisaamiset ................................................................... . 4 899 697,35 14275: Muut rahoitusvarat ............................................................... . 1 084 351,56 5 984 282,21 14276: 14277: Vaihto-omaisuus 14278: Aineet ja tarvikkeet ............................................................... . 954 496,34 14279: Valmisteet ............................................... · · ..... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 833 161,66 1 787 658,00 14280: 14281: Käyttöomaisuus 14282: Rakennukset ...................................................................... . 515 891,78 14283: Koneet ja kalusto ................................................................. . 1 394 965,33 14284: Osakkeet ja osuudet .............................................................. . 2 250,00 1 913107,11 14285: 9 685 047,32 14286: 14287: 14288: Vastattavaa 14289: Vieras pääoma 14290: Lyhytaikainen 14291: Ostovelat ......................................................................... . 1 526 344,62 14292: Siirtovelat ........................................................................ . 600 811,05 14293: Muut lyhytaikaiset velat ........................................................... . 167 736,87 2 294 892,54 14294: 14295: Oma pääoma 14296: Käyttöomaisuuspääoma .......................................................... . 1913107,11 14297: Rahoituspääoma .................................................................. . 5 396 450,31 14298: Tilikauden ylijäämä ............................................................... . 80 597,36 7 390 154,78 14299: 9 685 047,32 14300: 14301: 14302: 14303: 14304: Tilintarkastuskenomus 14305: 14306: Valtioneuvoston määrättyä meidät 18.12.1986 Valtion antanut johtokunnalle toimittamastaan tarkastuksesta 14307: margariinitehtaan tilintarkastajiksi vuodeksi 1987 esitäm- 23.2.1988 päivätyn kertomuksen, johon olemme perehty- 14308: me tehtävän suoritettuamme seuraavaa. neet. 14309: Tarkastus on toimitettu hyvän tilintarkastustavan mu- Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 80 597,36 markkaa. Tilin- 14310: kaisessa laajuudessa. Olemme perehtyneet tehtaan toimin- päätös on laadittu voimassa olevien säännösten ja hallin- 14311: taan ja tilaan vuosikertomuksen, muun asiakirja-aineiston nollisten määräysten mukaisesti ja on oikein johdettu 14312: sekä tehtaan toimihenkilöiltä suullisesti saatujen selvitysten kirjanpidosta. 14313: avulla. Valtion margariinitehtaan johtokunnan valitsema Edellä sanotun perusteella ehdotamme, että Valtion 14314: valvontatilintarkastaja ekonomi HTM Mikko PlosiJa on margariinitehtaan tilinpäätös vuodelta 1987 vahvistetaan. 14315: 14316: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1988 14317: 14318: 14319: Aarne Hynönen Olli Rekola Jouko Siren 14320: 120 14321: 14322: LIITE 20 14323: 14324: 14325: 14326: 14327: SELOSTUS VIENTITAKUULAITOKSEN TOIMINNASTA VUONNA 1987 14328: 14329: Vientitakuulaitoksen toiminta perustuu vientitakuulakiin velalliselle myöntämän tuoton takaisinmaksun turvaa- 14330: (479/62), lakiin valtion takuista perusraaka-ainehuollon miseksi. 14331: turvaamiseksi (651 /85) sekä vientitakuuasetukseen (4811 14332: 62). Vientitakuulaitoksen kokonaisvastuu L-, D-, 1-, R-, F- 14333: ja B-takuiden eli varsinaisen vientitakuutoiminnan osalta 14334: Vientitakuulaitos edistää vientiä myöntämällä 14335: oli vuoden päättyessä yhteensä 24 393 milj. markkaa. 14336: - L-takuita, jotka turvaavat viejää ulkomaisesta ostajas- Voimassa olevien takuiden osuus oli 11 102 milj. markkaa 14337: ta ja ostajamaasta johtuvilta luottotappioilta ja laitosta sitovien takuutarjousten osuus 13 291 milj. 14338: - D-takuita, jotka turvaavat remburssin vahvistavaa markkaa. Kirjanpidollinen kokonaisvastuu oli 17 111 milj. 14339: pankkia poliittisluonteisiin riskeihin liittyviltä tappioil- markkaa. 14340: ta Korvauksia maksettiin L-, D-, R-, F- ja B-takuiden 14341: - 1-takuita, jotka turvaavat sijoittajaa kehitysmaihin osalta vuonna 1987 yhteensä 307,8 milj. markkaa ja 14342: suuntautuvien investointien yhteydessä syntyviltä, po- korvauksia perittiin takaisin 120,4 milj. markkaa. Laitok- 14343: liittisluonteisiin riskeihin liittyviltä tappioilta sen hallintomenot olivat 15,2 milj. markkaa. 14344: - R-takuita, jotka ovat vakuuksia Juotonantajan viejälle Kun Vientitakuulaitoksen varsinaisen takuutoiminnan 14345: myöntämän tuoton takaisinmaksun turvaamiseksi takuumaksutulot olivat kaikkiaan 68,2 milj. markkaa, jäi 14346: - F-takuita, jotka ovat vakuuksia Juotonantajan ostajalle alijäämäksi 134,4 milj. markkaa. 14347: tai ostajan pankille myöntämän tuoton takaisinmaksun Vientitakuulain 2 §:n 7. kohdan nojalla myönnettävien 14348: turvaamiseksi ns. K-takuiden perusteella kertomusvuonna ei korvauksia 14349: - B-takuita, jotka ovat ulkomaisen tilaajan hyväksi an- maksettu. Takuumaksutulot olivat 1,4 milj. markkaa, 14350: nettaviin vakuuksiin liittyviä vastavakuuksia vakuuden- joten ylijäämäksi jäi 1,4 milj. markkaa. 14351: antajalle sekä riskivakuutuksia viejälle Koko laitoksen toiminnan alijäämäksi jäi vuonna 1987 14352: - K-takuita, jotka turvaavat viejää kotimaisen kustan- 133,0 milj. markkaa. 14353: nustason odottamattoman nopean nousun aiheuttamil- Valtion tulo- ja menoarviosta siirrettiin vuonna 1987 240 14354: ta tappioilta milj. markkaa vientitakuurahastoon. Rahaston omat varat 14355: perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi tarkoitettuja ta- olivat vuoden 1987 päättyessä 172,8 mi!j. markkaa. 14356: kuita, jotka ovat vakuuksia luotonantajan ulkomaiselle 14357: 121 14358: 14359: Vientitakuurahasto 14360: 14361: 14362: Tuloslaskelma 1.1.-31.12.1987 14363: 14364: Tuotot 14365: Takuumaksut ..................................................................... . 69 583 881,16 14366: Takaisin perityt takuukorvaukset .................................................. . 120 383 924,60 189 967 805,76 14367: 14368: Kulut 14369: Palkat ja palkkiot .................................................................. . 9 124 339,05 14370: Huoneistokulut ................................................................... . 1 204111,25 14371: Matkat ............................................................................ . 474 143,52 14372: Muut kulut ........................................................................ . 4 427 398,12 14373: 11 14374: Takuukorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 787 309,63 323 017 301,57 14375: Tilikauden alijäämä ..................................................................................... . 133 049 495,81 14376: 11 14377: Suoritetuista L- ja F-takuukorvauksista 73 377 753,99 mk liittyi Egyptin, Filippiinien, Mosambikin, Puolan ja Tansanian 14378: velkojen takaisinmaksun lykkääntymiseen. Vientitakuulaitoksen osuus velkojen vakauttamisen kohteena olevista 14379: saatavista oli 31.12.1987 751 milj. markkaa. 14380: 14381: 14382: 14383: Tase 31.12.1987 14384: Vastaavaa 14385: Sijoittamatlomat varat ................................................................................. . 173 341 619,02 14386: Annetut etukäteisvarat ................................................................................. . 1 000,00 14387: Muut saatavat ......................................................................................... . 563 032,75 14388: Arvopaperit ............................................................................................ . 34 050,00 14389: 173 939 701,77 14390: 14391: Vastattavaa 14392: Ennakonpidätykset .................................................................. . 247 522,00 14393: Sosiaaliturvamaksut ................................................................. . 54 598,06 14394: Menorästit .......................................................................... . 846 217,92 1 148 337,98 14395: 14396: Pääoma 1.1.1987 .................................................................... . 65 840 859,60 14397: Siirrot rahastoon .................................................................... . 240 000 000,00 14398: Tilikauden alijäämä .................................................................. . 133 049 495,81 172 791 363,79 14399: 173 939 701,77 14400: 14401: Takuulaitoksen vastuu muista kuin vientitakuulain 2 §:n 7. kohdassa tarkoitetuista takuista oli 31.12.1987 14402: - voimassa olevien takuiden osalta ............................................................... . 11 101 500 000,00 14403: - sitovien tarjousten osalta ....................................................................... . 13 291 284 000,00 14404: 24 392 784 000,00 14405: 14406: Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu ........................................ . 17 111 410 000,00 14407: 14408: 14409: 14410: Tilintarkastuskertomus 14411: Olemme tarkastaneet Vientitakuulaitoksen tilinpäätök- K-takuiden osalta ylijäämää 1 383 893,55 markkaa, on 14412: sen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilivuodelta 1987 hyvän ' laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. 14413: tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista tarkastamal- 14414: Tilinpäätös, joka osoittaa alijäämää L-, D-, 1-, R-, F- ja tamme tilikaudelta. 14415: 8-takuiden osalta yhteensä 134 433 389,36 markkaa ja 14416: 14417: Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988 14418: 14419: Reino Jyrki/li Pekka Peltola 14420: 14421: Pertti Kukkonen Erkki Rekola 14422: Jukka Kulonpalo Mauno Sihto 14423: KHT 14424: Jussi Linnamo 14425: 1988 vp. n:o 14 14426: 14427: 14428: 14429: 14430: HALLITUKSEN KERTOMUS 14431: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 14432: VUONNA 1987 14433: 14434: 14435: * 14436: ANNETTU 14437: EDUSKUNNALLE VUODEN 1988 14438: VAL TIOP ÄIVILLÄ 14439: 14440: 14441: 14442: 14443: HELSINKI 1988 14444: ISSN 0356-3804 14445: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 14446: 5 14447: 14448: 14449: 14450: 14451: 1. Johdanto 14452: Maailmantalouden noususuhdannetta on Kehitysmaiden velkaongelman ratkaisujen 14453: kestänyt melkein viisi vuotta. Noususuhdan- etsiminen etenee kahta tietä. Toisaalta käsitel- 14454: teen aikana ei kehitysmaiden tilanne ole juuri- lään matalatuloisten kehitysmaiden, erityisesti 14455: kaan kohentunut. köyhimpien Afrikan maiden velkaa, toisaalta 14456: Kehitysmaat voidaan yhä selvemmin jakaa keskituloisten kehitysmaiden velkaa. 14457: ryhmiin, joiden taloudellinen kehitys kulkee eri Matalatuloisilla kehitysmailla on lähinnä jul- 14458: suuntiin. Kehitysmaiden keskimääräinen ta- kista velkaa, jonka ehtojen uudelleenjärjestely- 14459: louskasvu etenee noin 4,5 prosentin vuosivauh- jä käydään läpi maakohtaisesti ns. Pariisin 14460: tia - eli kaksin verroin nopeammin kuin klubissa. Lyhennyksistä vapaiden lainavuosien 14461: teollisuusmaissa keskimäärin - mutta kasvu määrää on lisätty ja maksuaikoja pidennetty. 14462: keskittyy lähinnä joihinkin Aasian maihin. Eräät maat harkitsevat muiden toimenpiteiden 14463: Useimmissa muissa kehitysmaissa vallitsee la- lisäksi käyhirnmille kehitysmaille annetun ve- 14464: ma. Varsinkaan pääasiassa raaka-aineita tuot- lan osittaista anteeksiantaa ja korkojen alenta- 14465: tavien kehitysmaiden talous ei kasva. Monissa mista. Mm. Suomi onkin eräissä tapauksissa 14466: Länsi-Afrikan maissa bruttokansantuote jopa muuttanut lahjaksi vähiten kehittyneille maille 14467: laskee mm. siksi, että niiden keskeisten vienti- antamiaan kehitysluottoja; periaatteena on, et- 14468: tuotteiden, kuten kaakaon, maailmanmarkki- tä Suomi antaa vähiten kehittyneille maille 14469: nahinnat ovat ennätysmäisen alhaalla. Talou- apunsa lahjan muodossa. Kansainvälinen va- 14470: dellisen kasvun vauhti öljynviejämaissa ja suu- luuttarahasto IMF on saanut avunantajamailta 14471: resti velkaantuneissa maissa asettuu näiden lisätukea voidakseen lisätä rahoitustaan raken- 14472: kahden ryhmän välimaastoon; kasvu on samaa nesopeutusohjelmien tueksi. Maailmanpankki 14473: luokkaa kuin teollisuusmaissa, noin 2,5 pro- tarjoaa kahdenvälisten avunantajien kanssa 14474: senttia vuodessa. Kuitenkaan velkaantuneiden uutta yhteisrahoitusmuotoa samaan tarkoituk- 14475: maiden taloudellinen tilanne ei pääse kohene- seen. 14476: maan, koska velanhoitokulujen suuruus on Kehitysmaat ovat tunnustaneet taloudellisten 14477: esteenä sekä uusille että ylläpitoinvestoinneille. muutosten välttämättömyyden. Sopeutusohjel- 14478: Kehitysmaat eivät vielä muodollisesti tun- mia toteuttaa yli 20 Afrikan maata. Vaikka 14479: nusta tätä jakautumista. Teollisuusmaat ovat ohjelmien tarpeesta sinänsä vallitsee laaja yksi- 14480: kuitenkin kehitysmaiden eriytyvän kehityksen mielisyys, on niitä myös arvosteltu. Suomi 14481: mukaisesti luomassa erillisiä keskusteluyhteyk- painottaa, että vaikka sopeutusohjelmissa ko- 14482: siä näihin eri ryhmiin. Esim. OECD pyrkii rostetaan tuotannollisen toiminnan tärkeyttä, 14483: ottamaan uutta yhteyttä vastateollistuneisiin ei sosiaalialaa tulisi laiminlyödä, jotteivät so- 14484: maihin, ns. NIC-maihin. Kiinnostusta on mm. peutusohjelmat liikaa koettelisi köyhimpien 14485: herättänyt taloudellisen kasvun keskittyminen väestönosien elinehtoja. 14486: teollistuviin Aasian valtioihin. Maailmanpank- Keskituloisten kehitysmaiden, esimerkiksi 14487: ki on tutkimuksissaan alkanut jälleen korostaa Latinalaisen Amerikan maiden, velka koostuu 14488: teollistamisen tärkeyttä maatalouden kehittä- lähinnä teollisuusmaiden liikepankkien myön- 14489: misen rinnalla. Välillä painotettiin lähes yksin- tämistä lainoista ja siihen etsitään toisenlaisia 14490: omaan maataloustuotannon merkitystä varsin- ratkaisuja. Velkaa on esim. yritetty muuttaa 14491: kin käyhirnmissä kehitysmaissa. Niiden teollis- suoriksi sijoituksiksi näihin maihin. Ratkaisu- 14492: tamisen muotona aikaisemmin olleet suuret yrityksissä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut 14493: pääomavaltaiset investoinnit eivät tukeneet ke- suurta läpimurtoa. 14494: hitystä odotusten mukaisesti, koska niiden vai- Edellytysten luominen riittävälle uudelle lai- 14495: kutuksia ja edellytyksiä ei aina harkittu riittä- narahoitukselle on tärkeää sekä keskituloisille 14496: västi. että matalatuloisille maille. 14497: 6 14498: 14499: Kehitysmaiden velan yhteys taloudellista syntyminen, kun maailman huomio kiintyi Eti- 14500: kasvua luoviin investointeihin on kahtalainen. opian kuivuuteen ja nälkäkatastrofiin. Vuonna 14501: Toisaalta lainavaroin rahoitetut investoinnit ei- 1987 kuivuus palasi Etiopiaan huomattavasti 14502: vät ole olleet tarpeeksi tuottavia velan maksa- aikaisemmin kuin aiempien sään muutossyk- 14503: miseksi takaisin; lainoilla on rahoitettu myös lien perusteella osattiin odottaa. Laajuudeltaan 14504: kulutusta sekä sosiaalipalvelujen laajentamista, katastrofi on samaa luokkaa kuin edellisellä 14505: jonka kansantaloudelliset vaikutukset kypsyvät kerralla. Nyt ei vain ole syntynyt vastaavaa 14506: hitaasti. Kehitysmaat ovat nyt joutuneet tiu- avustusliikettä. Annetun avun ajoitus on ollut 14507: kentamaan talouspolitiikkaansa. Tuottavia in- parempi. Suomen humanitaarisessa avussa hei- 14508: vestointeja olisi tässäkin tilanteessa jatkettava. jastui kertomusvuonna myös pakolaisavun li- 14509: Muuten ei synny tuottoa, jolla velka voidaan sääminen Suomen uuden hallituksen ohjelman 14510: joskus maksaa pois. Velanhoitostrategioiden mukaisesti; varsinaisesti painotus selvenee vas- 14511: tavoitteena onkin tällä hetkellä helpottaa vel- ta vuoden 1988 budjetissa. Etenkin tukea YK:n 14512: kaa edes sen verran, että saadaan tehdyksi tilaa pakolaisjärjestöille UNHCR:lle ja UNRWAlle 14513: investoinneille, jotka voivat ajan mittaan rat- lisätään. Suomen pakolaispolitiikassa tämä tu- 14514: kaista velkaongelman. Myös kotimaisella sääs- kee ao. järjestöjen mahdollisuuksia helpottaa 14515: tämisellä voitaisiin kehitysmaissa rahoittaa uu- pakolaisten elinoloja jo pakolaisongelman syn- 14516: sia ja ylläpitoinvestointeja. Perushyödykkeiden tytilanteessa. 14517: hintojen noususta saatavat tulot saattaisivat Tukea kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöl- 14518: helpottaa tilannetta lisäämällä mahdollisuuksia le on lisätty huomattavasti. Tämä on osaltaan 14519: kotimaisiin säästöihin. tunnustus järjestöjen saavutuksille sekä kenttä- 14520: Viime vuosina raaka-aineiden hinnat ovat työssä että kehitysyhteistyötä koskevan keskus- 14521: olleet hyvin alhaalla; niiden ei enää uskota telun virittäjinä Suomessa. 14522: voivan romahdusmaisesti laskea. Öljyn hinta Pohjoismaiden ja SADCC:n (Southern Afri- 14523: tosin saattaa edelleenkin alentua, mutta joiden- can Development Coordination Conference) 14524: kin maiden öljyvarantojen alkaessa ehtyä 90- väliset keskustelut keskinäisen taloudellisen yh- 14525: luvulla sekin todennäköisesti nousee. teistyön laajentamiseksi vuonna 1986 Harares- 14526: Ympäristökysymykset nousivat kertomus- sa annetun julistuksen mukaisesti ovat jatku- 14527: vuonna kansainvälisessä keskustelussa jälleen neet. Erityisesti on etsitty uusia teitä saada 14528: esiin, kun Norjan pääministerin Brundtlandin yritykset kiinnostumaan kaupasta SADCC- 14529: johtaman maailmankomission raportti "Yhtei- maiden kanssa ja investoinneista niihin. Pyrki- 14530: nen tulevaisuutemme" julkaistiin. Raportti ei myksissä edetään vähitellen. Molemmin puolin 14531: sisältänyt sinänsä uusia asioita, mutta se käänsi ollaan tietoisia siitä, että luontevien ja vaikut- 14532: jälleen katseet tähän aihepiiriin. Uutta rapor- tavien keinojen etsiminen vie aikaa. 14533: tissa on kuitenkin näkökulma, jonka mukaan Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä YK-jär- 14534: ympäristöstä huolehtiminen ei ole ristiriidassa jestelmän kautta on kertomusvuonna heijastu- 14535: taloudellisen kasvun kanssa, vaan ne ovat tois- nut YK:ssa meneillään oleva toimintamuotojen 14536: tensa edellytyksiä. Taloudellisen kasvun avulla arviointi, joka tähtää YK:n tehokkuuden lisää- 14537: voidaan lieventää köyhyyttä, joka muuten ajai- miseen. Samaan aikaan kun koko YK:n hallin- 14538: si ihmiset aiheuttamaan kohtuutonta rasitusta toa uudistetaan suoraan pääsihteerin toimeksi- 14539: ympäristölle. Toisaalta raportissa painotetaan, annosta ja valvonnassa, tutkitaan mahdolli- 14540: että ympäristökysymykset tulisi kytkeä kaik- suuksia karsia YK:n talous- ja sosiaalialan 14541: keen taloudelliseenkin päätöksentekoon. Ta- lukuisia komiteoita, alakomiteoita jne. sekä 14542: voitteena tulisi olla taloudellisesti, yhteiskun- niiden tarvitsemaa sihteeristöä. Myös joidenkin 14543: nallisesti ja ympäristön kannalta kestävä kehi- YK:n erityisjärjestöjen, mm. F AOn ja 14544: tys. Erityisesti kehitysmaiden toivotaan otta- UNDP:n, uudistusten tarpeesta on keskusteltu 14545: van varteen ympäristökysymysten tärkeyden. laajasti. 14546: Kehitysmaiden ympäristöongelmat ovat vaka- Edellä on kuvattu maailman tapahtumia, 14547: via jo nyt, eikä niistä huolehtiminen ole talou- jotka asettavat haasteita myös Suomen kehitys- 14548: dellisessa kehityksessään hyvin edenneiden yhteistyölle. Muiden Suomen kehitysyhteistyö- 14549: maiden ylellisyyttä. tä koskevien ajankohtaisten muutosten juuret 14550: Vuosien 1984-85 keskeisimpiä tapahtumia ulottuvat syvemmälle. Suomi on selventämässä 14551: kansainvälisessä kehitysyhteistyössä oli laajan toimialastrategiaansa. Kehitysyhteistyötä tul- 14552: kansainvälisen vapaaehtoisen avustusliikkeen laan yhä tiukemmin keskittämään niille toimi- 14553: 7 14554: 14555: aloille, joilla voidaan käyttää kehitysmaihin työmäärärahojen voimallinen kasvu 80-luvun 14556: soveltuvaa suomalaista osaamista. Näitä toimi- loppupuolen ajaksi käynnistyi. Tavoitteet on 14557: aloja kuvataan luvussa 2.3.2. kirjattu ulkopuolisen konsultin avulla laadit- 14558: Suomi pyrkii lisäämään tukeaan kehitysmai- tuun henkilöstösuunnitelmaan. Varsinkin vuo- 14559: den alueelliselle yhteistyölle. Hallituksen on den 1988 tulo- ja menoarvioesitys jäi valitetta- 14560: tarkoitus muuttaa Suomen yhteistyömaiden vasti jälkeen suunnitelmasta ja alkuperäisestä 14561: ryhmittely alueelliseksi. Aiempi ryhmittely, jo- ehdotuksesta. Tämä vaikeuttaa kehitysyhteis- 14562: ka perustui osittain Suomen kehitysyhteistyön työn suunnitelmallista toteuttamista ja rajoit- 14563: laajenemisen historiaan ja osittain kehitysmai- taa erityisesti mahdollisuuksia valmistella ja 14564: den kansantulon pohjalta määräytyvään luoki- valvoa kahdenvälisen kehitysyhteistyön hank- 14565: tukseen, ei ole enää ajankohtainen. keita. Lisäksi se vaikeuttaa toimintaa kansain- 14566: Kehitysmaiden alueellisia yhtäläisyyksiä, nii- välisissä yhteyksissä. Suomella olisi huomatta- 14567: den keskinäisen yhteistyön merkitystä ja alu- vasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia vai- 14568: eellisen kehitysyhteistyön tukemisen tärkeyttä kuttaa ajatustensa läpiviemiseen sekä YK-jär- 14569: korostavasti on hallituksen tarkoitus jaotella jestöissä että kehitysrahoituslaitoksissa, jos esi- 14570: Suomen kahdenvälisen kehitysavun saajamaat tysten valmisteluun olisi käytettävissä riittäväs- 14571: Eteläisen Afrikan, muun Afrikan, Aasian ja ti voimavaroja. Henkilöstön määrän kasvu on 14572: Latinalaisen Amerikan ryhmiin. Tämä jaottelu pyrittävä turvaamaan. 14573: helpottaa myös määrärahojen käytön suunnit- Lähivuosina Suomen kehitysmaapolitiikkaa 14574: telua ja niiden suuntaamista tarkoituksenmu- tulee yhä voimakkaammin leimaamaan pyrki- 14575: kaisesti em. alueille. mys avata ja laajentaa yhteyksiä kehitysmai- 14576: Kehitysyhteistyöosaston henkilöstön määrän hin, joissa asuu 80 prosenttia maapallon väes- 14577: kasvu on jäämässä selvästi jälkeen niistä ta- töstä. 14578: voitteista, jotka asetettiin, kun kehitysyhteis- 14579: 8 14580: 14581: 14582: 14583: 14584: 2. Suomen kehitysyhteistyö 14585: 2.1. Avun määrän kehitys Kuva 1. 14586: SUOMEN 14587: YK:n asettaman tavoitteen mukaan teolli- KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHOJEN KASVU 14588: suusmaiden tulisi ohjata 0, 7 prosenttia brutto- 14589: kansantuotteestaan julkiseen kehitysapuun. % BKT:sta 14590: YK:n asettama 14591: tavoite 14592: Tavoitteen saavuttamisesta on tullut mittapuu, 14593: jonka avulla Vertailiaan avun antajamaiden ~ -------------------- 14594: panosta ja yhteistyövalmiutta kehitysmaiden 14595: 0, 14596: auttamiseksi. Suomi on tavoitteen hyväksynyt 14597: ja kasvattanut omia kehitysyhteistyömäärära- 14598: 0,5 14599: hojaan tarkoituksenaan saavuttaa kehitysyh- 14600: teistyövarojen 0, 7 prosentin bruttokansantuo- 14601: 0,4 14602: teosuus kuluvan vuosikymmenen aikana. 14603: Kesällä 1985 hallitus teki periaatepäätöksen 14604: 0,3 14605: kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisestä 0,47 14606: prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 14607: 0,2 14608: 1986 ja 0,55 prosenttiin vuonna 1987. Tällä 14609: kasvuvauhdilla kehitysavun osuus bruttokan- 14610: 0,1 14611: santuotteesta nousee tasaisesti siten, että 0, 7 14612: prosentin tavoite saavutetaan vuonna 1989. 14613: Kertomusvuonna määrärahojen osuus 14614: 70 75 80 85 90 14615: BKT:sta kasvoi periaatepäätöksen mukaisesti. 14616: Kehitysyhteistyöhön osoitettiin vuonna 1987 14617: yhteensä 2062 miljoonaa markkaa. Määrärahat 14618: kasvoivat edellisestä vuodesta 408 miljoonalla 14619: markalla eli 25 prosentilla. Vuoden 1988 tulo- 14620: ja menoarviossa hyväksytyt määrärahat vas- Lahja-aste kertoo, kuinka suuri osa avusta 14621: taavat 0,62 prosenttia BKT:sta. annetaan lahjana. Luottomuotoisen avun 14622: Kansainvälisissä tilastoissa antajamaiden ke- lahja-aste lasketaan vertaamalla kehitysluotto- 14623: hitysavun määrää ei yleensä mitata budjetissa jen ja korkotukiluottojen ehtojen edullisuutta 14624: osoitettujen määrärahojen, vaan maksatusten kaupallisten luottojen rahoitusmarkkinoilla 14625: eli vuoden kuluessa käytettyjen määrärahojen määräytyviin ehtoihin. Suomen avun lahja-aste 14626: perusteella. Vuonna 1987 määrärahoista käy- on ollut viime vuosina lähes 98 prosenttia. 14627: tettiin 1899 miljoonaa markkaa, joten maksa- YK:n vähiten kehittyneiksi luokittelemien ns. 14628: tusaste oli noin 92 prosenttia. LLDC-maiden osuus Suomen kahdenvälisestä 14629: Kehitysyhteistyön laadusta puhuttaessa viita- avusta on ollut viime vuosina noin kolmasosa. 14630: taan avun sisältöön ja tuloksiin. Koska laadun Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön kansain- 14631: käsitettä on vaikea määritellä, ja sitä arvioi- välisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten 14632: daan eri maissa eri tavoin, turvaudutaan kan- kautta on. pyritty käyttämään keskimäärin 40 14633: sainvälisissä avun laadun vertailuissa joihinkin prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista. 60 14634: määrällisiin mittalukuihin. OECD:n kehitys- prosenttia taas ohjataan kahdenväliseen yhteis- 14635: apukomitean DACin tärkeimmät avun laadun työhön Suomen ja kehitysmaiden välillä. Näil- 14636: mittaluvut ovat avun lahja-aste, vähiten kehit- lä mittareilla punnittuna Suomen kehitysavun 14637: tyneiden maiden saama osuus avusta ja mo- laatu on kansainvälisesti katsottuna korkeata- 14638: nenkeskisen kehitysyhteistyön osuus. soista. 14639: 9 14640: 14641: 2.2. Kansainvälinen toiminta hallintoa, joudutaan karsimaan rahoituskriisin 14642: takia. UNIDOssa näin onkin jo menetelty. 14643: Vuonna 1987 jatkui YK:ssa ja sen erityisjär- FAOssa karsiminen on työn alla vuonna 1988. 14644: jestöissä keskustelu järjestöjen toiminnan ke- YK-järjestelmään kuuluvat vapaaehtoisten 14645: hittämisestä ja järkiperäistämisestä. Keskeistä avustusten turvin toimivat rahastot, joita Suo- 14646: osaa näytteli YK:n yleiskokouksen perustama mikin tukee kehitysyhteistyövaroin, eivät ole 14647: talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOCin erityis- kokeneet merkittäviä rahoitusongelmia. Kehi- 14648: toimikunta, jonka tehtävänä on arvioida YK:n tysyhteistyön aloilla toimivien YK:n rahastojen 14649: toimintaa taloudellisella ja sosiaalisella alalla työtä on järkiperäistetty ja tehostettu jo usean 14650: ja tehdä ehdotuksia toimintojen järkiperäistä- vuoden ajan. Tämä näkyy myös rahoittajien 14651: miseksi vuoden 1988 YK:n yleiskokoukselle. luottamuksen lisääntymisenä ja avustusten kas- 14652: Keskustelu heijastui myös kertomusvuoden tär- vuna. Vuonna 1987 erityistä huomiota kiinni- 14653: keimpiin monenkeskisiin kokouksiin kehitys- tettiin eri järjestöjen kenttätoiminnan entistä 14654: yhteistyön alalla. parempaan yhteensovittamiseen kehitysmaissa 14655: YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDOn ja ilmenneiden päällekkäisten tehtävien karsi- 14656: II yleiskonferenssissa Bangkokissa marras- miseen. Suomalainen Kurt Jansson, jota YK 14657: kuussa 1987 hyväksyttiin yksimielisesti järjes- on käyttänyt tärkeissä erityistehtävissä viime 14658: tön painopisteiksi maaseudun teollistamisen vuosina, selvitti kertomusvuonna tältä kannal- 14659: edistäminen, pienen ja keskisuuren yritystoi- ta YK:n kehitysohjelman UNDP:n toimintaa 14660: minnan tukeminen, teknologisen muutoksen kentällä. UNDP:n tehtävänähän on sovittaa 14661: vauhdittaminen eri tasoilla sekä teollistamisen yhteen YK:n erityisjärjestöjen kehitysyhteistyö- 14662: edellyttämien henkisten voimavarojen kehittä- tä. Selvitysraportin suosituksia ja niiden toi- 14663: minen. Kun samalla UNIDOn toiminnan pai- meenpanoa tutkitaan lähemmin vuoden 1988 14664: nopiste on kehitysmaiden tarpeiden huo- aikana. Suomikin tuki pyrkimyksiä osoittamal- 14665: mioonottamisessa, voidaan todeta UNIDOn la erillisavustuksia mm. Janssonin raportin 14666: yleislinjan vastaavan Suomenkin korostamia laadintaan. 14667: kehitysyhteistyöpoliittisia tavoitteita teolli- YK:n asettaman ympäristö- ja kehityskysy- 14668: suuden alalla. UNIDOn toiminnan päämääriä myksiä pohtineen Maailmankomission raportti 14669: täsmennetään edelleen järjestön keskipitkän "Yhteinen tulevaisuutemme" valmistui kevääl- 14670: ajan ohjelman laatimista varten seuraavaan lä 1987. Raporttia käsiteltiin syksyllä YK:n 14671: vuonna 1989 pidettävään yleiskokoukseen yleiskokouksessa, jossa sen suositusten pääpiir- 14672: mennessä. Suomi osallistuu tiiviisti tähän työ- teet saivat yksimielistä tukea. Suositukset lähe- 14673: hön UNIDOn ohjelma- ja budjettikomitean tettiin yksityiskohtaisesti tutkittaviksi koko 14674: jäsenenä. YK-järjestelmään. Siten ne tulevat lähivuosina 14675: Kehitysmaiden kannalta keskeisen YK:n heijastumaan myös kansainväliseen kehitysyh- 14676: elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn yleis- teistyöhön. Ympäristö- ja kehityskysymyksiä 14677: kokous marraskuussa 1987 ei edennyt toimin- ja Maailmankomission raporttia selostetaan lä- 14678: nan painopisteiden arvioinnissa yhtä pitkälle hemmin tämän kertomuksen luvussa 6. 14679: kuin UNIDO. FAOssakin käynnistyy selvitys- 14680: työ järjestön toimintojen asettamiseksi tärkeys- 14681: järjestykseen. Ehdotukset tulevat kuitenkin kä- 2.2.1. YK:n teknisen avun kanavat 14682: sittelyyn vasta vuonna 1989 pidettävässä yleis- 14683: kokouksessa. Suomen ja muiden Pohjoismai- Tekniseksi avuksi kutsutaan YK-järjestel- 14684: den työ FAOn toiminnan uudistamisessa on män kautta asiantuntijapalveluiden, selvitys- 14685: ollut varsin tiivistä ja näkyvää. Pohjoismaat ten, tutkimusten, hankesuunnitelmien laatimi- 14686: ovat tuoneet esille omat ehdotuksensa yleisko- sen ja koulutuksen muodossa lahjana annetta- 14687: kouksessa jaetussa asiakirjassa. Suomi valittiin vaa apua. 14688: yleiskokouksessa F AOn hallintoneuvostoon YK-järjestelmän keskeiset teknisen avun ra- 14689: Pohjoismaiden edustajana kolmivuotiskaudek- hastot ovatYK:nkehitysohjelma UNDP, YK:n 14690: si 1988-90. Jäsenyys merkitsee tiivistä osallis- lastenrahasto UNICEF ja YK:n väestörahasto 14691: tumista keskusteluun F AOn toiminnan uudis- UNFP A. Näiden kolmen rahaston kautta ka- 14692: tamisesta. navoidaan valtaosa teknisestä avusta. Suomi 14693: Molempien järjestöjen varsinaisesta budje- ilmoittaa niille kolmivuotiset maksulupaukset 14694: tista rahoitettavia toimintoja, lähinnä keskus- valtion tulo- ja menoarvioesityksen mukaisesti. 14695: 14696: 2 3807041 14697: 10 14698: 14699: YK:n kehitysohjelma UNDP nyt yksityiskohtaisia tietoja niistä suunnitel- 14700: mista, joita ko. rahastoilla on talousuudistus- 14701: Edellisessä hallituksen kehitysyhteistyökerto- ten vaikutusten ottamiseksi huomioon rahoit- 14702: muksessa selostettiin UNDP:n toiminnan te- tamissaan ohjelmissa. Keskustelu UNICEFissa 14703: hostamista, joka jatkuu mm. edellä mainitun "ihmiskasvoisesta sopeuttamisesta" onkin jo 14704: Janssonin raportin pohjalta. Suomi aloitti ker- herättänyt kasvavaa kansainvälistä huomiota 14705: tomusvuonna kolme vuotta kestävän jäsenyys- muissa taloudellisen ja rahoitusavun parissa 14706: kautensa UNDP:n hallintoneuvostossa. Suo- työskentelevissä järjestöissä. 14707: men avustus UNDP:lle vuonna 1987 oli 117 Myös kiinnostus väestöpolitiikkaan on kas- 14708: miljoonaa markkaa. vanut. Etenkin Afrikassa, jossa väestönkasvu 14709: Vuonna 1987 alkoi YK:n kehitysohjelman on maailman nopeinta, valtionpäämiehet ovat 14710: neljäs ohjelmointijakso (1987-1991). Lähes toimineet kansallisten väestöohjelmien puoles- 14711: kaikki jakson aikana rahoitettavaksi tulevat tapuhujina näkyvämmin kuin aikoihin. 14712: maaohjelmat on jo hyväksytty hallintoneuvos- Suomen kehitysyhteistyössä hallitus on jat- 14713: tossa ja niiden toimeenpano on aloitettu. Maa- kuvasti korostanut kehitysmaiden sosiaalisen 14714: ohjelmissa on pyritty entistä enemmän tuke- kehityksen tukemisen tärkeyttä taloudelliseen 14715: maan kunkin kehitysmaan omissa kehityssuun- kehitykseen ja kasvuun tähtäävien ohjelmien 14716: nitelmissaan ensisijaisiksi määrittelemiä hank- rinnalla. Monenkeskisessä avussa tämä on 14717: keita ja toimialoja. Apua keskitetään yhä mää- merkinnyt avustusten keskittämistä tämän alan 14718: rätietoisemmin sellaisille aloille, jotka tukevat kahdelle keskeiselle rahastolle, UNICEFille ja 14719: ao. kehitysmaan taloudellisten sopeuttamisoh- UNFPAlle, ja niille annettavan tuen nopeaa 14720: jelmien läpiviemistä, kehittävät inhimillisiä kasvattamista. 14721: voimavaroja tai ovat osa maaseudun monipuo- Kertomusvuoden aikana Suomen avustus 14722: lista kehittämistä. UNICEFille nostettiin 87 miljoonaan mark- 14723: UNDP:n yhteydessä toimii myös joukko pie- kaan. Viime vuosien aikana avustuksen tasai- 14724: niä erityisrahastoja. Suomen politiikkana on nen kasvu on tehnyt Suomesta rahaston viiden- 14725: keskittää avustuksensa tärkeimmille rahastoil- neksi suurimman tukijan heti Yhdysvaltojen, 14726: le. Tätä osoittaa se, että Suomi ei kertomus- Ruotsin, Norjan ja Italian jälkeen. Lisäksi 14727: vuonna valinnut tuettavakseen uusia UNDP:n UNICEF on saanut tukea humanitaarisen avun 14728: alaisuudessa toimivia erityisrahastoja ja että ja kahdenvälisen kehitysyhteistyön varoista 14729: erityisrahastoille osoitetut avustukset ovat kas- sekä Suomen kansallisen UNICEF-yhdistyksen 14730: vaneet hitaammin kuin keskusrahaston. Suomi kautta. 14731: on osoittanut tukea vain niille erityisrahastoil- Suomen avustus UNFPAlle oli 36 miljoonaa 14732: le, joiden toiminta kohdistuu vähiten kehitty- markkaa vuonna 1987. UNFPAn uusi pääjoh- 14733: neisiin maihin. Vähiten kehittyneiden maiden taja Nafis Sadik vieraili Suomessa toukokuussa 14734: erityisrahastolle osoitettiin vuonna 1987 kuusi 1987. Hän tapasi vierailunsa aikana ulkoasiain- 14735: miljoonaa markkaa, YK:n pääomakehitysra- ministeri Sorsan. 14736: hastolle UNCDF:lle yhdeksän miljoonaa mark- 14737: kaa, YK:n Sahelin alueen toimistolle UNSOlle 2.2.2. Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset 14738: kaksi miljoonaa markkaa sekä YK:n naisten 14739: kehitysrahastolle UNIFEMille kaksi miljoonaa Edellisessä hallituksen kehitysyhteistyökerto- 14740: markkaa. muksessa selostettiin yleisesti kansainvälisten 14741: kehitysrahoituslaitosten toimintaa ja sopimusta 14742: Sosiaalisen kehityksen ohjelmat kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn 8. lisära- 14743: hoituksesta vuosina 1988-90. Kahdeksannen 14744: YK-järjestelmässä kiinnitettiin kertomusvuo- lisärahoituksen kokonaismäärä on _:_ vapaaeh- 14745: den aikana erityistä huomiota sosiaalisen kehi- toiset avustukset mukaan lukien - noin 12,4 14746: tyksen merkitykseen. Vaikeiden velka- ja ra- miljardia dollaria. Suomen osuus on 92 miljoo- 14747: kennesopeutusohjelmien läpiviemisessä ovat naa dollaria eli noin 468 miljoonaa markkaa. 14748: mm. Suomi ja muut Pohjoismaat painottaneet Se maksetaan kolmessa noin 156 miljoonan 14749: voimakkaasti huonoimmassa asemassa olevien markan suuruisessa erässä vuosina 1988, 1989 14750: väestönosien perustarpeiden tyydyttämisen tär- ja 1990. Kertomusvuonna maksettiin viimeinen 14751: keyttä. Suomi on ottanut asian esille UNI- erä, 117 miljoonaa markkaa, Suomen osallistu- 14752: CEFin ja UNFPAn hallintoelimissä ja pyytä- misesta IDAn 7. lisärahoitukseen. 14753: 11 14754: 14755: Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toi- auttamiseksi. Sen sijaan eri antajamaiden avun 14756: minnassa vuosi 1987 oli työteliästä kautta. sovittamisessa yhteen todettiin olevan paranta- 14757: Suomi edusti Pohjoismaita Maailmanpankin ja misen varaa. 14758: Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n yhtei- Kehityskomitea kannatti Pariisin klubin Gul- 14759: sen neuvoa-antavan kehityskomitean kokouk- kista velkaa antaneiden ja ottaneiden maiden 14760: sissa. Niissä keskusteltiin laajasti kehitysmai- yhteiset, maakohtaiset velkojen uudelleenjär- 14761: den taloudellisista näkymistä sekä kasvuun jestelykeskustelut) tuoretta päätöstä myöntää 14762: tähtäävien talousohjelmien edistymisestä ja yri- velkaantuneille matalatuloisille kehitysmaille 14763: tettiin löytää toimenpiteitä kehitysmaiden ve- entistä pitempiä laina-aikoja ja vapaavuosia. 14764: lanhoidon helpottamiseksi. Harkittiin myös ehdotusta alentaa näiden mai- 14765: Kehityskomitean kokouksissa keskityttiin den velkojen korkokantaa, mikäli ne noudatta- 14766: kolmeen pääteemaan: vat tarkoituksenmukaista sopeuttamispolitiik- 14767: - tarvittaviin toimenpiteisiin matalatulois- kaa. Kaikkien maiden kohdalla se ei ole realis- 14768: ten kehitysmaiden, erityisesti Saharan etelä- tinen keino velkaongelman helpottamiseksi. 14769: puolisen Afrikan maiden taloudellisten ongel- Mitä tulee pahasti velkaantuneiden keskitu- 14770: mien ratkaisemiseksi loisten kehitysmaiden talouskasvuohjelmiin, 14771: - pahasti velkaantuneiden keskituloisten kehityskomitea totesi joidenkin maiden saavut- 14772: kehitysmaiden talouskasvuohjelmiin taneen edistystä, mutta tähdensi tehokkaan 14773: - Maailmanpankin rooliin ja varojen tar- sopeuttamisen tärkeyttä. Komitea painotti 14774: peeseen. myös rahavirtojen lisäämisen tarvetta. Maail- 14775: Yleiskeskustelujen puheenvuoroissa sekä manpankilla ja IMF:llä on siinä johtava rooli. 14776: teollistuneet maat että kehitysmaat korostivat Liikepankkien luotonannon kehitysmaille to- 14777: kasvuun tähtäävän talouspolitiikan ja talouden dettiin vähentyneen. Kehityskomitea halusi 14778: sopeuttamisen välttämättömyyttä. Useimmat rohkaista Maailmanpankkia ja Kansainvälistä 14779: maat katsoivat, että Yhdysvaltain valtiovarain- valuuttarahastoa kehittämään pankeille ja 14780: ministerin Bakerin hahmotteleman suunnitel- muille luotonantajille käyttökelpoisia rahoitus- 14781: man (sisältö kertomuksen luvussa 3) toteutta- muotoja. Lisäksi toivottiin, että yksityiset si- 14782: minen jäi puutteelliseksi, erityisesti siksi, että joitukset velkaantuneisiin maihin lisääntyisi- 14783: liikepankit eivät lisänneet luotonantoaan odo- vät. Kehityskomitea keskusteli myös Maail- 14784: tetusti. Samalla kun korostettiin kaikkien osa- manpankin pääoman lisäyksestä, mille annet- 14785: puolien vastuuta velkaongelman hoitamisessa, tiin täysi tuki. Pääoman lisäys katsottiin tar- 14786: katsottiin ongelman jatkumisen pääasiallisiksi peelliseksi, jotta lainanantaa voitaisiin laajen- 14787: syiksi: taa. Komitea pyysi Maailmanpankkia anta- 14788: - nettorahoitusvirtojen pysähtyneisyys maan asiasta raportin komitean kevään 1988 14789: - teollisuusmaiden talouksien odotettua hi- kokouksessa. 14790: taampi kasvu ja perushyödykkeiden hintojen Suomi käytti Pohjoismaiden puheenvuorot 14791: lasku kehityskomitean molemmissa kokouksissa. Pu- 14792: - teollisuusmaiden maatalouspolitiikka, heenvuoroissa kiinnitettiin erityistä huomiota 14793: erityisesti tukitoimenpiteet. köyhimpien maiden velkaongelmaan ja varojen 14794: Matalatuloisten, erityisesti Saharan etelä- siirtoon velkaantuneisiin kehitysmaihin, so- 14795: puolisen Afrikan kehitysmaiden katsottiin tar- peuttamisohjelmien vaikutukseen köyhimpiin 14796: vitsevan ulkopuolista lisärahoitusta. Vallitsevat väestönosiin sekä ympäristökysymykseen. Li- 14797: velkojen uudelleenjärjestelysopimusten ehdot sätoimenpiteenä köyhimpien, eniten velkaantu- 14798: ovat sellaiset, että velanhoidon näille maille neiden maiden velkatilanteen helpottamiseksi: 14799: aiheuttama rasitus kasvaa nopeasti. Erityisesti - esitettiin kahdenvälisten kehitysluottojen 14800: perushyödykkeitä vievien maiden vientitulot muuttamista lahjoiksi; 14801: ovat alhaisten maailmanmarkkinahintojen - tervehdittiin tyydytyksellä Pariisin klubin 14802: vuoksi vähentyneet. perustamaa työryhmää, jonka tehtävänä on 14803: Komitea asettui kannattamaan Maailman- etsiä keinoja köyhimpien maiden velkaongel- 14804: pankin ja IMF:n ehdotuksia, joissa talous- man helpottamiseksi. Pohjoismaat haluavat tu- 14805: kasvun elvytys pohjautuu riittäviin rahavirtoi- kea velkojen takaisinmaksuaikojen pidentämis- 14806: hin ja jatkuvaan sopeuttamiseen. Komitean tä ja osa Pohjoismaita on valmis myös korko- 14807: jäsenten mielestä nämä ehdotukset sisältävät jen alentamiseen; 14808: monia keinoja matalatuloisten kehitysmaiden - esitettiin, että Afrikassa tulisi harkita 14809: 12 14810: 14811: myös muita toimenpiteitä. Tässä yhteydessä mänhetkiselle toiminnalle muodostaa mante- 14812: mainittiin mahdollinen Maailmanpankin jär- reen kriittinen taloudellinen tilanne. Koko 14813: jestely sopeuttamisohjelmia toteuttavien mai- 1980-luvun talouskasvu on ollut negatiivista tai 14814: den tukemiseksi. varsin pientä. Samanaikaisesti velanhoitokus- 14815: Pohjoismaat korostivat tarvetta rakentaa so- tannukset ovat kasvaneet viisinkertaisiksi. Ny- 14816: peuttamisohjelmat siten, ettei käyhirnmille kyään ne lohkaisevat useissa maissa 30-50 14817: väestönosille synny kohtuutonta rasitusta. To- prosenttia vientituloista. Vuodesta 1985 lähtien 14818: dettiin myös tarve tarkkailla ympäristönäkö- erääntyneet velanhoitokustannukset ovat olleet 14819: kohtia luotonannossa entistä enemmän sekä suuremmat kuin rahoitusvirrat Afrikkaan. Af- 14820: vahvistaa Maailmanpankin organisaatiota ja rikan kansantalouksia kuvaa lisäksi riippuvuus 14821: henkilöstöä ympäristöasioissa. Erityisesti ko- harvoista- usein vain yhdestä- vähän jalos- 14822: rostettiin toimenpiteitä metsien häviämisen ja tetuista vientituotteista sekä tuotantolaitosten 14823: aavikoitumisen estämiseksi. käyttöasteen suuri riippuvuus tuonnista. Näi- 14824: Aasian kehityspankki pyrkii edistämään Aa- den rakenteellisten ongelmien lisäksi talous- 14825: sian ja Tyynenmeren alueen taloudellista ja kasvun alhaisuuteen ovat vaikuttaneet ulkoiset 14826: sosiaalista kehitystä. Suomi maksoi kertomus- tekijät, kuten öljyn hinta ja teollisuusmaiden 14827: vuonna viimeisen erän osallistumisestaan pan- kysyntätilanne sisäisenä tekijänä Afrikan mai- 14828: kin kolmanteen yleiseen pääomankorotukseen den harjoittama talouspolitiikka. 14829: sekä toisen erän pankin erityispääomankoro- Edellä kuvattuun haasteeseen vastatakseen 14830: tuksesta, johon osallistuu vain osa pankin Afrikan kehityspankkiryhmä pyrkii kasvatta- 14831: jäsenistä. Suomen maksut olivat vuonna 1987 maan osuuttaan jäsenmaiden saamista rahoi- 14832: yhteensä 5,3 miljoonaa markkaa. Lisäksi Suo- tusvirroista vuoden 1981 1,0 prosentista 3,5 14833: mi osallistui Aasian kehitysrahaston 4. lisära- prosenttiin vuoteen 1990 mennessä. Vuonna 14834: hoitukseen maksamalla ensimmäisen erän 30,3 1987 hyväksyttiin Afrikan kehityspankin neljäs 14835: miljoonaa markkaa. yleinen pääomankorotus, jonka avulla pankin 14836: Kertomusvuonna Aasian kehityspankilla oli pääomaa nostettiin 5,4 miljardista laskentayk- 14837: vaikeuksia päästä lainatavoitteeseensa markki- siköstä (Special Drawing Right) 16,2 miljardiin 14838: nakorkoisen rahoituksen osalta. Tämä johtui laskentayksikköön eli noin 19 miljardiin dolla- 14839: osittain alueen taloudellisesta tilanteesta, mutta riin. Samana vuonna saatettiin päätökseen 14840: myös pankin lainojen kanssa kilpailevista kau- myös neuvottelut Afrikan kehitysrahaston vii- 14841: pallisista matalakorkoisista lainoista. Todetta- dennestä lisärahoituksesta vuosille 1988-90. 14842: koon, että kehityspankin lainoihin liittyy kehi- Rahaston rahoituspohjaa nostettiin 1,5 miljar- 14843: tysmaiden kannalta oleellista kehitysprioriteet- dista laskentayksikäsiä 2,25 miljardiin lasken- 14844: tien arviointia sekä tarpeellista neuvontaa ja tayksikköön eli noin 2, 7 miljardiin dollariin. 14845: valvontaa. Vuoden lopulla pankki kuitenkin - Suunnittelukaudella 1988-90 Afrikan kehi- 14846: lisäsi lainanautoaan Intialie ja Kiinalle varmis- tyspankkiryhmän tarkoituksena on ylläpitää 14847: taen siten 2,2 miljardin dollarin lainatavoitteen lainoitusohjelman nykyistä rakennetta. Sen 14848: saavuttamisen. Hyvän maksuvalmiuden ansios- painopiste on selkeästi maataloudessa (300Jo ), 14849: ta pankin seuraavan yleisen pääomankorotuk- teollisuudessa ja liikenteessä. Sosiaalialan 14850: sen odotetaan tulevan ajankohtaiseksi vasta osuus pysynee nykyisessä kahdeksassa prosen- 14851: 1990-luvun alussa. tissa. Lainoitus jakautuu vastaanottajamaiden 14852: Pankkiin ja sen toimintatapoihin viime ai- mukaan siten, että köyhimmät maat saavat 14853: koina kohdistetun julkisen arvostelun vuoksi suurimman osan pehmeäehtoisista lainoista. 14854: kertomusvuonna päätettiin perustaa korkean Lainamuodot ovat mukautuneet tarpeiden 14855: tason työryhmä tutkimaan pankin roolia 1990- mukaan. Aina 1980-luvulle saakka lainat an- 14856: luvulla. Suomi oli yksi aloitteen tukijoista. nettiin lähes yksinomaan hankekohtaisina lai- 14857: Suomen puheenvuorossa pankin vuosiko- noina. Nykyään hankkeisiin sitomattoman lai- 14858: kouksessa korostettiin erityisesti ympäristöky- noituksen osuus on kasvamassa. Afrikan kehi- 14859: symysten merkitystä sekä sosiaalialan entistä tysrahaston lisärahoitusneuvotteluissa sen 14860: laajempaa huomioonottamista pankin toimin- osuudeksi sovittiin enintään 20 prosenttia. 14861: nassa. Huomiota kiinnitettiin myös naisten Vuonna 1987 Suomi maksoi viimeisenä 14862: asemaan kehityksessä sekä yhteistyöhön Maail- osuutenaan pankin kolmanteen yleiseen pää- 14863: manpankkiryhmän ja Kansainvälisen valuutta- omankorotukseen 5,3 miljoonaa markkaa. 14864: rahaston kanssa. Suomen osuus pankin osakepääomasta on 0,41 14865: Taustan Afrikan kehityspankkiryhmän tä- prosenttia. Muiden Pohjoismaiden osuudet 14866: 13 14867: 14868: ovat: Norja 0,98 prosenttia, Ruotsi 1,31 pro- sa. Siitä on 1980-luvulla vuosittain noin neljän- 14869: senttia ja Tanska 0,98 prosenttia. Afrikan nes ollut pehmeäehtoisia lainoja. Niiden osuus 14870: kehitysrahaston neljännestä lisärahoituksesta nousi vuonna 1987 noin kolmasosaan koko- 14871: maksettiin vuonna 1987 viimeisenä osuutena naislainanannosta. Pehmeäehtoiset lainat on 14872: 41,2 miljoonaa markkaa. Viidennen lisärahoi- pankin lainapolitiikassa tarkoitettu nimen- 14873: tuksen neuvotteluissa Suomi nosti osuuttaan omaan alueen köyhimmille maille sekä toisaal- 14874: nykyisestä 1,32 prosentista 1,40 prosenttiin. ta köyhimmille väestöryhmille, joille viidennes- 14875: Suomen maksuosuus vuosina 1988-90 on sä ja kuudennessa lisärahoituksessa sovittiin 14876: noin 55 miljoonaa markkaa vuosittain 1988- kohdennettavaksi 50 prosenttia pankin lainois- 14877: 90. Muiden Pohjoismaiden osuudet tulevat ta. Kuudennella lisärahoituskaudella 1983-86 14878: olemaan: Norja 3,54 prosenttia, Ruotsi 4,50 lainoista kuitenkin keskimäärin vain n. 38 14879: prosenttia ja Tanska 2,95 prosenttia. prosenttia onnistuttiin kohdeotamaan köyhim- 14880: Latinalaisen Amerikan maiden, ml. Karibian mille väestöryhmille. 14881: maat, kehityspankki IDB perustettiin v. 1959. 14882: Vuonna 1986 aloitettiin 7. lisärahoitusneu- 14883: Sen toimintaa koskevasta päätöksenteosta ovat 14884: vottelut nelivuotiskaudelle 1987-90. Neuvot- 14885: äänienemmistönsä turvin vastanneet lainansaa- 14886: telut ovat kuitenkin kariutuneet toistaiseksi. 14887: jamaat. Latinalaisen Amerikan velkakierteen Tämä merkitsee vuosittaisten lainaohjelmien 14888: paheneminen on vaikeuttanut myös IDB:n toi- 14889: supistumista n. 2,5 miljardiin dollariin. 14890: mintaa ja synnyttänyt eri jäsenryhmittymien 14891: kesken ristiriitaisia odotuksia. Erityisesti Yh- Lisärahoitusneuvottelujen katkeaminen hei- 14892: dysvaltojen tyytymättömyys IDB:n toimintape- jasteli IDB:n suurimman yksittäisen rahoitta- 14893: riaatteisiin ja rooliin alueen taloudellisten on- jan Yhdysvaltojen, jonka rahoitusosuus on 14894: gelmien hoidossa on lisääntynyt. kolmannes, ja alueen taloudellisesti voimak- 14895: Latinalaisen Amerikan velkaongelman taus- kaimpien maiden- Argentiina, Brasilia, Mek- 14896: talla ovat 1970-luvun huomattavat ulkoiset lai- siko - keskinäisten suhteiden kiristymistä. 14897: navirrat yksityisiltä pankeilta. Lainojen seu- Yhdysvallat on jo pitkään pyrkinyt lisäämään 14898: rauksena Latinalaisen Amerikan osuus kehitys- vaikutusvaltaansa pankkia koskevassa päätök- 14899: maiden koko 1035 miljardin US dollarin velas- senteossa. 14900: ta (1986 lopussa) oli noin 400 miljardia dolla- Suomi ja muut alueen ulkopuoliset jäsen- 14901: ria. Taloudellisen kasvun elpyminen ei ole maat ovat korostaneet tarvetta säilyttää pankin 14902: näköpiirissä ja keskituloisina alueen maat jää- monenkeskinen luonne, jolloin päätösvalta ja- 14903: vät myös kansainvälisen kehitysavun ulottu- kautuu monen maan kesken. Sen sijaan pankin 14904: mattomiin. sisäistä organisaatiota koskevassa kysymykses- 14905: Ulkomaiset pääomavirrat ovat supistuneet sä alueen ulkopuoliset jäsenmaat ovat yksimie- 14906: keskimäärin viidennekseen siitä, mitä ne olivat lisesti kannattaneet hankkeiden käsittelysään- 14907: vuosikymmenen vaihteessa. Tämä on johtanut töjen ja pankin organisaation muuttamista si- 14908: tuonnin supistamiseen alle puoleen vuoden ten, että IDB siirtyy johdonmukaisesti maaoh- 14909: 1981 tasosta. jelmointiin. Tähän asti se on valmistellut yksit- 14910: Alueen maat ovat vastanneet tilanteeseen täisiä hankkeita. Alueen ulkopuoliset maat 14911: jäädyttämällä velkojen lyhennykset tai lykkää- ovat myös korostaneet sekä tavoitetta suunna- 14912: mällä korkomaksuja. Ne ovat katsoneet nega- ta puolet varoista köyhimmille väestöryhmille 14913: tiivisten pääomavirtojen syövän edellytykset että yhteistyötä Maailmanpankin kanssa suun- 14914: selviytyä velkakierteestä. niteltaessa toimialakohtaisten ohjelmien rahoi- 14915: IDB on viime vuoteen asti ollut johtava tusta. 14916: kehitysrahoituslaitos Latinalaisen Amerikan Suomen osuus pankin osakepääomasta on 14917: alueella. Taustalla olevan velkaongelman ja 0,08 prosenttia. Muista Pohjoismaista Ruotsin 14918: IDB:n sisäistä päätösvaltaa koskevien ristiriito- osuus on 0, 17 prosenttia, Tanskan 0,09 pro- 14919: jen vuoksi se on nyt jäämässä Maailmanpankin senttia ja Norjan 0,3 prosenttia. Suomen ää- 14920: varjoon. nestysryhmän ääniosuus on 3,64 prosenttia. 14921: IDB on keskittynyt lainanannossaan nimen- Ryhmään kuuluvat Pohjoismaiden ohella Bel- 14922: omaan hankekohtaiseen rahoitukseen. Se on gia, Hollanti, Englanti, Saksan liittotasavalta 14923: tähän mennessä myöntänyt alueen jäsenmaille ja Italia. Kertomusvuonna ei Suomi suoritta- 14924: projektilainoja yhteensä yli 35 miljardia dolla- nut maksuja IDB:lle, koska vuosille 1987-90 14925: ria. Viime vuosina on lainaohjelman suuruus suunnitellun 7. lisärahoituksen neuvotteluja ei 14926: ollut keskimäärin 3 miljardia dollaria vuodes- ollut vielä saatu päätökseen. 14927: 14 14928: 14929: Maatalouden kansainvälisen kehittämisra- suuruudeltaan noin 460 miljoonaa dollaria. 14930: haston IFADin toiminnan rahoitus perustuu Suomi nosti osuuttaan 1,5 prosenttiin eli 23,5 14931: ensisijaisesti OECD- ja OPEC-maiden kehitys- miljoonaan markkaan. 14932: apuvirtojen yhdistämiseen. 20 OECD-maata Suomi on Pohjoismaiden pääedustaja 14933: maksaa noin puolet ja 11 OPEC-maata lähes IFADin johtokunnassa kolmivuotiskautena 14934: puolet rahoituksesta. Pienestä osasta vastaavat 1987-89. Vuonna 1987 Suomen maksatukset 14935: öljyä tuottamattomat kehitysmaat. Varat pyri- - 2. lisärahoituksen loppuosa (16 miljoonaa 14936: tään ohjaamaan pehmeäehtoisina luottoina ja markkaa) sekä tuki IFADin Afrikka-ohjelmal- 14937: lahja-apuna maatalouden ja maaseudun kehit- Ie - olivat yhteensä lähes 41 miljoonaa mark- 14938: tämishankkeille. kaa. 14939: Juuri päättynyt 2. lisärahoitus 1985-87 oli 14940: 14941: Kuva 2 a. Kuva 2 b. 14942: KEHITYSPANKKIEN PÄÄOMA VIIMEISEN KEHITYSRAHASTOJEN VIIMEISIMMÄT 14943: PÄÄOMAKOROTUKSEN JÄLKEEN LISÄRAHOITUKSET 14944: Miljardia dollaria MUjardia doUari2 14945: 171,4 (1988) 12,4 (1988-90) 14946: 14947: 14948: 14949: 14950: 50 14951: 14952: 14953: 14954: 14955: 40 14956: 14957: 14958: 14959: 14960: 30 14961: 14962: 14963: 14964: 14965: 20 14966: 14967: 14968: noin 0,7S 14969: (ncuvouelut 14970: 10 kesken) 14971: 14972: 14973: 14974: 14975: IBRD IDB AsDB AtDB IDA·B AsDF V AtDF IFAD 14976: (4. lisärahoitus). 5. lisärahoitus 3. lisärahoitus 14977: 14978: 14979: Kuva 2 c. 14980: KEHITYSPANKKIEN JA -RAHASTOJEN 14981: LAINANANNON LAAJUUS 1986 14982: 14983: 14984: 14985: 14986: IBRD 14987: 14,2 mrd S 14988: Ooo IDB 14989: 3,0 mrd S 14990: AsDB 14991: 1,4 mrd S 14992: AIDB 14993: 1,0 mrd S 14994: 14995: 14996: 14997: 14998: 0 IDA 14999: 3,5 mrd S 15000: 0 0 15001: AsDF AIDF 15002: 0,6 mrd S 0,6 mrd S 15003: 0 15004: IFAD 15005: 0,2 mrd S 15006: (lainat ja lahjat) 15007: 15 15008: 15009: IBRD 1987 IDA 1987 15010: 15011: 15012: Energia- 15013: huolto (24 %) 15014: 15015: 15016: 15017: 15018: Kaupunkikehitys (9 %) 15019: 15020: 15021: 15022: 15023: Maatalous ja 15024: maaseutukehitys 15025: (14 %) 15026: 15027: 15028: IDB 1987 AsDB 1987 15029: 15030: Muut (16 %) Energiahuolto (27 %) 15031: 15032: 15033: Kuljetus ja 15034: tietoliikenne 15035: Energia- (33 %) 15036: huolto (14 %) 15037: Kuljetus ja 15038: tietoliikenne 15039: (15 %) 15040: 15041: 15042: 15043: Kehityspankit 15044: (20 %) 15045: Maatalous ja 15046: Terveydenhuolto (18 %) kalastus (24 %) 15047: 15048: 15049: 15050: 15051: AfDB 1986 AfDF 1986 15052: Teollisuus (7 %) 15053: ~- ,~-- 15054: 15055: 15056: 15057: 15058: Maatalous (36 %) 15059: Kuljetus (II %) 15060: 15061: 15062: 15063: 15064: Julkiset liikelaitokset 15065: Julkiset liikelaitokset (sähkö, vesi ym.) (35 %) 15066: (sähkö, vesi ym.) (24 %) 15067: 15068: AsDF 1987 IFAD 1987 15069: 15070: 15071: 15072: 15073: Ohjelmalainat (9 %) 15074: Maatalous ja 15075: elintarvike- 15076: Energia- teollisuus 15077: huolto (14 %) (47 %) 15078: 15079: 15080: Luotto- 15081: ohjelmat (18 %) 15082: 16 15083: 15084: 2.2.3. Kansainvälinen tutkimus ja muut dettiin mm., että WIDER on saanut tunnustus- 15085: avustukset ta ajankohtaisesta tutkimuksestaan, joka käsit- 15086: teli Japanin budjettiylijäämän ohjaamista ra- 15087: Tutkimus hoituksena maailmantaloudessa. 15088: 15089: Kertomusvuoden aikana Suomi tuki samoja Muut avustukset 15090: monenkeskisiä tutkimuslaitoksia kuin edellise- Avustukset YK:n asuinyhdyskuntarahastolle 15091: nä vuotena. Nämä tutkimuslaitokset olivat UNHHSF:lle, (2, 1 mmk ja lisäksi rahoitta- 15092: YK:n koulutus- ja tutkimuslaitos UNIT AR, mamme ympäristöministeriön toteuttama kehi- 15093: YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos tyshanke) ovat nostaneet Suomen tämän pie- 15094: UNRISD, Kansainvälinen koulutussuunnitte- nen erityisrahaston suurimmaksi rahoittajaksi. 15095: luinstituutti IIEP, muutamat kansainvälisen Rahastolla on tärkeä rooli YK:n julistaman 15096: maataloustutkimusverkoston CGIAR:n alaiset kansainvälisen asunnottomien vuoden (1987) 15097: tutkimuslaitokset sekä Helsingissä sijaitseva tulosten seurannassa ja toimeenpanossa myös 15098: YK:n yliopiston alainen Taloudellisen kehitys- tulevinakin vuosina tulosten seurannassa ja 15099: tutkimuksen kansainvälinen instituutti WI- toimeenpanossa tulevinakin vuosina. Suomen 15100: DER. tukea on saanut myös Maailman merenkulku- 15101: Suomen tukea CGIAR:n osana toimiville yliopisto WMU. 15102: tutkimuslaitoksille laajennettiin: avustusten Monenkeskisiä tutkimuslaitoksia ja muita 15103: kohteina ovat nyt Afrikan karjanjalostukseen tutkimusyhteisöjä avustettiin vuonna 1987 yh- 15104: ja kuivien alueiden maatalouden kysymyksiin teensä 37,2 miljoonalla markalla. 15105: paneutuvien laitosten ILCAn ja ICRISAT:n 15106: ohella myös maissin ja vehnän sekä rnsm 2.3. Projektitoiminta 15107: tutkimukseen keskittyvät laitokset CIMMYT 15108: ja IRRI. 2.3.1. Suuntaaminen alueittain 15109: YK:n yliopiston neuvosto piti kokouksensa 15110: Helsingissä heinäkuussa 1987. Kokouksessa to- Kehitysyhteistyön suuntaaminen kohdemait- 15111: 15112: 15113: Kuva 3. 15114: SUOMEN .KAHDENVÄLISEN KEHITYSYHTEISTYÖN KOHDEMAAT 15115: 15116: 15117: 15118: 15119: AASIA 15120: 15121: 15122: 15123: 15124: PERU 15125: 15126: LATINALAINEN 15127: AMERIKKA ETELÄINEN 15128: AFRIKKA 15129: 15130: 15131: 15132: • vähiten kehittyneitä maita (LLDC-maita) 15133: 17 15134: 15135: tain ei kertomusvuoden aikana ole olennaisesti vähiten kehittyneille maille annettavassa avus- 15136: muuttunut. Pääosa Suomen kahdenvälisestä sa. 80-luvun lopussa kahdenvälisenä kehitysyh- 15137: lahja-avusta keskitetään 15 nimettyyn kohde- teistyönä annettava apu LLDC-maille vastaa jo 15138: maahan. Valtaosa kohdemaista kuuluu joko miltei yksin 0,15 prosentin BKT-osuutta. Ta- 15139: vähiten kehittyneisiin tai alhaisen tulotason voitteen ylittämisen varmistaa monenkeskisenä 15140: kehitysmaihin. kehitysyhteistyönä annettava LLDC-apu, esim. 15141: Hallituksen on tarkoitus ryhmittää yhteis- avustukset UNDP:n vähiten kehittyneitä maita 15142: työmaat uudelleen alueeliisin perustein vuoden tukeville rahastoille. Vuonna 1982 yhteistyö- 15143: 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä. maiksi nimetyt viisi vähiten kehittynyttä maata 15144: Alueellinen jako ryhmittelyperusteena on olivat Bangladesh, Etiopia, Nepal, Somalia ja 15145: noussut esiin viime vuosina. Taustalla on mm. Sudan. 15146: se, että kehitysmaiden keskinäinen yhteistyö Samaan aikaan nimettiin Suomen yhteistyö- 15147: saman alueen muiden maiden kanssa on voi- maiksi Burma, Mosambik, Nicaragua ja Peru 15148: mistunut monessa yhteydessä. Tämä on jo muina ensisijaisina kohdemaina. 15149: heijastunut Suomenkin kehitysyhteistyössä si- Yhteistyömaiden jakaminen ryhmiin em. pe- 15150: ten, että budjettiin on perustettu uusi käyttö- rustein ei enää nykyään puolusta paikkaansa. 15151: suunnitelman kohta alueellisen toiminnan ra- Kaikkien 15 yhteistyömaan kanssa harjoitetaan 15152: hoittamiseksi. Viime vuosina näillä varoilla on pitkäjänteistä yhteistyötä, jonka sisältöä ohjel- 15153: rahoitettu lähinnä Eteläisen Afrikan valtioiden moidaan useaksi vuodeksi eteenpäin Suomen 15154: yhteistyöjärjestön SADCC:n kehityshankkeita. ja ao. maiden viranomaisten yhteisissä neuvot- 15155: Tuki liittyy Pohjoismaiden ja SADCC-maiden teluissa. Taloudellisten kehitysmaasuhteiden 15156: yhteiseen julistukseen v. 1986 taloudellisen yh- neuvottelukunta T ALKE katsoi jo vuonna 15157: teistyön laajentamisesta maaryhmien välillä. 1986 avun maakohtaista suuntaamista koske- 15158: Kehitysmaiden voimistuva alueellinen yhteistyö vasta vuotuisesta ns. kehyspäätöksestä anta- 15159: niin muualla Afrikassa kuin muissakin maan- massaan lausunnossa, että kaikkia 15 maata 15160: osissa - esim. Keski-Amerikassa ja Kaakkois- tulisi kohdella yhtenä ryhmänä. TALKE uudis- 15161: Aasiassa - asettaa kehitysavulle uusia haastei- ti kantansa syksyllä 1987 antamassaan kehitys- 15162: ta alueellisen yhteistyön tukemiseksi. yhteistyöpoliittisessa kannanotossa. 15163: Viime vuosina kohdemaiden ryhmittely tulo- Lisäksi ryhmittelyä sekoittaisi se, että YK 15164: ja menoarviossa on perustunut siihen, missä luokitteli kertomusvuoden lopulla Burman 15165: vaiheessa ja millä perustein maat on valittu kuulumaan vähiten kehittyneiden maiden ryh- 15166: Suomen yhteistyömaiksi. Miltei puolet kahden- mään vuoden 1988 alusta lukien. Mosambikin 15167: välisestä lahja-avusta on annettu ensisijaisille kohdalla vastaava uudelleenmäärittely on käsi- 15168: kohdemaille Egyptille, Kenialle, Sambialle, Sri teltävänä YK:ssa. 15169: Lankalle, Tansanialie ja Vietnamille. Nämä S. 20-21 on kahdenvälisen kehitysyhteistyön 15170: maat olivat Suomen perinteisiä yhteistyömaita maksatusten jakautuminen maittain vuonna 15171: jo viime vuosikymmenen puolella. 1987 käytössä olleen ja suunnitteilla olevan 15172: Vuonna 1982 nimettiin yhdeksän muuta ryhmittelyn mukaan (Kuva 5.). Liitteinä ovat 15173: maata Suomen yhteistyömaiksi. Maat jaettiin myös selostukset Suomen kehitysyhteistyöstä 15174: kahteen ryhmään: vähiten kehittyneisiin mai- 15 nimetyssä yhteistyömaassa. (kts. sivut 53- 15175: hin ja muihin ensisijaisiin kohdemaihin. YK oli 66) 15176: hieman aikaisemmin suositellut, että teollisuus- Lisäksi Suomi rahoitti kertomusvuonna yk- 15177: maat antaisivat 0, 15 prosenttia bruttokansan- sittäisiä kehitysyhteistyöhankkeita mm. Indo- 15178: tuotteestaan YK:n vähiten kehittyneiksi nimeä- nesiassa, Meksikossa ja Zimbabwessa. Kyseiset 15179: mille maille sen yleisen tavoitteen ohella että hankkeet ovat erityisen tärkeitä kohdemaan 15180: pyrkivät antamaan 0, 7 prosenttia bruttokan- kehittämissuunnitelmissa ja Suomella on sopi- 15181: santuotteestaan julkisena kehitysapuna. Suomi via ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä voima- 15182: teki tuolloin päätöksen ohjata yli 30 prosenttia varoja niiden toteuttamiseen. 15183: kahdenvälisestä avusta vähiten kehittyneille Edellä selostettu maakohtainen ja maaryh- 15184: maille kehitysavun kasvuvuosien ajan 80-luvul- mittäinen suuntaamispolitiikka koskee vain 15185: la. Tarkoituksena oli, että samalla kun Suomi lahja-apua, joka kylläkin kattaa valtaosan 15186: saavuttaa 0,7 prosentin BKT-osuuden tavoit- Suomen kahdenvälisestä avusta. Muilla kah- 15187: teen julkisessa kehitysavussa, se saavuttaisi denvälisen avun muodoilla - kuten humani- 15188: myös 0,15 prosentin BKT-osuuden tavoitteen taarisella avulla, korkotukiluotoilla ja kansa- 15189: 15190: 3 3807041 15191: 18 15192: 15193: Kuva 4 a. 15194: VÄHITEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN AVUN OSUUS 15195: SUOMEN KAHDENVÄLISESTÄ KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ 15196: % 15197: 404r------------------------------------------~ 15198: Osuus 15199: kahdenvälisen 15200: kehitys- 15201: yhteistyön 15202: maksatoksista 15203: 15204: ----~------------------------~ Suomen 15205: kehitys- 15206: yhteistyölleen 15207: asettama 15208: tavoite 15209: 15210: 15211: 15212: 15213: 0'~----------.-----.----.----~-----r----,-----~ 15214: 15215: 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 15216: 15217: 15218: 15219: 15220: l;,:~.isjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemisella - - aikuisväestön /ukutaitoisuus oli alle 15221: on kullakin omat perusteensa varojen jakautu- 20 UJo. 15222: misessa maakohtaisesti. Sittemmin tulorajaa on nostettu inflaation 15223: takia. Luokittelu vähiten kehittyneeksi maaksi 15224: ei kuitenkaan ole automaattinen, vaan se vaatii 15225: Mitä ovat vähiten kehittyneet maat? YK:n yleiskokouksessa tehtävän päätöksen. 15226: Uusia maita on lisätty luetteloon. Toisaalta 15227: 1970-luvun alussa YK nimesi 25 kehitysmaa- maita ei ole juuri poistettu luettelosta, vaikka 15228: ta vähiten kehittyneiksi maiksi (least developed ne olisivat vaurastuneet. Nykyään vähiten ke- 15229: country, LLDC). Paitsi että nämä maat olivat hittyneitä maita on nelisenkymmentä. 15230: köyhiä, niillä katsottiin olevan muutoinkin Vuonna 1981 järjestetyssä YK:n vähiten ke- 15231: poikkeuksellisen hankalat lähtökohdat sosiaali- hittyneitä maita koskeneessa konferenssissa 15232: seen ja taloudelliseen kehitykseen. Ne tarvitsi- hahmoteltiin erityisohjelma näiden maiden ke- 15233: sivat erityisesti kansainvälisen yhteisön tukea. hityksen vauhdittamiseksi. YK-järjestelmässä 15234: Alun perin maat luokiteltiin vähiten kehitty- käytetään usein vähiten kehittyneiden maiden 15235: neiksi kolmen tunnusluvun perusteella: luetteloa rajaamaan sitä ryhmää, joka kipeim- 15236: - BKT henkeä kohden oli alle 100 dollaria min tarvitsee erityistoimenpiteitä. Esim. 15237: vuonna 1968 UNCTAD on suositellut, että kaikki apu 15238: - teollisuuden osuus BKT:sta oli alle 10 UJo LLDC-maille tulisi antaa lahjana. 15239: 19 15240: 15241: Kuva 4 b. 15242: VÄHITEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN 15243: AVUN OSUUS SUOMEN BKT:sta 15244: % 15245: Osuus 0 , 1 5 - + - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - + - YK:nasettama 15246: BKT:sta tavoite 15247: 15248: 15249: 15250: 15251: 0,098 0,1009 15252: 15253: 15254: 15255: 15256: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 15257: 15258: 15259: 15260: 15261: 2.3.2. Toiminta- ja toimialastrategiat Ia, saavat kehitysmaat apupanosten yhdistel- 15262: mästä peittävimmän hyödyn. 15263: Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kas- Näiden lähtökohtien lisäksi strategiavalintoi- 15264: vaessa on vaatimus avun laadun ja sisällön hin vaikuttavat useat muut tekijät. Suomalais- 15265: parantamisesta myös voimistunut. Muiden kei- ten ja kansainvälisten sidosryhmien toiveet ja 15266: nojen ohella on haasteeseen kertomusvuoden tavoitteet heijastuvat monenlaisina paineina 15267: aikana vastattu terävöittämällä strategioita, kehitysyhteistyöhön. Kansainvälinen kehitys- 15268: joiden pohjalta yhteistyötä eri toimialoilla teh- tutkimus ja -keskustelu muovaavat laajasti ke- 15269: dään. hitysavun antajien politiikkaa. Useiden tahojen 15270: Toimialavalinta ja -strategia seuraa yhteis- osallistuminen kehitysyhteistyöhön vaatii rooli- 15271: työmaiden tarpeita ja kehityksen painopisteitä. jakojen ja samalla toimintastrategioiden sel- 15272: Kahdenvälisessä avussa rahoitetaan suomalais- kiyttämistä. Hallintohenkilöstön niukkuus 15273: ta . osallistumista kehitysyhteistyöhön, joten asettaa tavoitteille ja toiminnalle omat rajansa. 15274: strategian on myös pohjauduttava vahvasti Erilaisten vaikutteiden ristipaineessa mah- 15275: Suomen omiin, kehitysmaille soveltuviin ja dollisimman selkeä strategia eri toimialoilla 15276: kansainvälisesti kilpailukykyisiin voimavaroi- antaa toiminnalle jäntevyyttä, pitkäjänteisyyttä 15277: hin. Suomi on yksi monista avunantajista. Kun ja samalla lisää tehokkuutta. Strategioiden tu- 15278: kukin antaa apua luontevimmin sopivilla aloil- lee olla joustavia, jotta kehitysmaiden erilaisiin 15279: 20 15280: 15281: Kuva 5 a. 15282: KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1987 15283: Maksatukset maittain; 1987 käytössä ollut ryhmittely 15284: 15285: Egypti (2,6 %) Ensisijaiset 15286: (5,5 %) kohdemaat 15287: 15288: 15289: 15290: 15291: Muut maat 15292: (12,4 OJo) Vietnam (4,5 %) 15293: 15294: 15295: 15296: Peru (1,4) %) 15297: Nicaragua (2,8 %) 15298: 15299: 15300: 15301: 15302: Muut LLDC-maat 15303: (1,7 OJo) Bangladesh ( 1, 3 OJo) 15304: Sudan (2,7 %) Etiopia (5,0 OJo) 15305: Somalia (6,3 %) Nepal (3,8 %) 15306: 15307: 15308: 15309: 15310: *Sisältää mm. hallintokulut 52,8 Mmk 15311: ennakot 46,6 Mmk 15312: alueelliset ja maailmanlaajuiset 15313: multi-bi-hankkeet 34,1 Mmk 15314: STM; pakolaisten 15315: vastaanotto Suomessa 15,5 Mmk 15316: 15317: 15318: 15319: 15320: ja alati muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata ta ja tavoitteista vallitsee laaja yksimielisyys. 15321: riittävän nopeasti. Viimeksi niihin on ottanut kantaa Taloudellis- 15322: Toimialastrategiat eivät muuta Suomen kehi- ten kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta 15323: tysyhteistyön perusperiaatteita tai tavoitteita. (TALKE) lokakuussa 1987. 15324: Strategioiden avulla ohjataan toimintaa niin, Kansainvälisen kokemuksen myötä ovat ke- 15325: että periaatteet ja tavoitteet voidaan käytän- hitysyhteistyön avainaloiksi kiteytyneet maa- 15326: nössä toteuttaa hankkeiden valinnassa ja toi- seudun kehitys, tuotannollisen toiminnan lisää- 15327: meenpanossa. Suomen kehitysyhteistyön ta- minen sekä sosiaalisten ja taloudellisten perus- 15328: voitteena on edelleen kehitysmaiden omien voi- rakenteiden parantaminen. Kansainvälisten ke- 15329: mavarojen lisääminen ja tuotantorakenteen hitysrahoituslaitosten suosittelemissa, useiden 15330: monipuolistaminen omaehtoisen kehityksen kehitysmaiden viime vuosina toteuttamissa ns. 15331: vahvistamiseksi. Apua pyritään ohjaamaan rakennesopeutusohjelmissa pääpaino on yleen- 15332: väestön enemmistön ja erityisesti köyhimpien sä asetettu tuotannollisen toiminnan elvyttämi- 15333: väestönosien tarpeisiin ja niiden elinehtojen seen. Erityisesti Afrikan maissa maatalous on 15334: parantamiseen. Kestävän ja tasapainoisen kehi- edelleen keskeisessä asemassa. Muuta tuotan- 15335: tyksen aikaansaaminen ja naisen aseman pa- nollista toimintaa tuetaan lähinnä kunnosta- 15336: rantaminen ovat Suomen avun läpikäyviä peri- maila tuotantolaitoksia ja tehostamalla niiden 15337: aatteita. Suomen kehitysyhteistyön periaatteis- käyttöastetta sekä varmistamalla tuotannolle 15338: 21 15339: 15340: Kuva 5 b. 15341: KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1987 15342: Maksatukset maittain; suunnitteilla oleva ryhmittely 15343: Mosambik (3,7 %) 15344: 15345: 15346: 15347: 15348: Maittain 15349: jakamaton 15350: (17,5 "7o) Eteläinen 15351: Afrikka 15352: (30,3 %) 15353: 15354: 15355: 15356: 15357: Muu Aasia 15358: (3,0 %) 15359: Muu 15360: Vietnam (4,5) %) Afrikka 15361: (28,7 %) 15362: 15363: 15364: 15365: 15366: Nepal (3,8 %) 15367: Burma (0,5 %) 15368: Bangladesh (1,1 %) 15369: 15370: Etiopia (5,0 %) 15371: 15372: 15373: 15374: ~ LLDC-MAAT 15375: Sudan (2,7 %) 15376: 15377: 15378: välttämättömien kuljetusyhteyksien ja energia- myös Suomen, on sopeutettava omat ohjel- 15379: huollon toimivuus. Tilanteessa, jossa tuotan- mansa näihin vaatimuksiin. Pelkkä perinteinen 15380: non parantaminen nähdään keskeisenä tavoit- hankekohtainen apu ei ole osoittautunut riittä- 15381: teena, tapahtuvat kipeimmät leikkaukset so- vän joustavaksi avun muodoksi silloin, kun 15382: siaalialalla. voimavaroja on ohjattava sopeutusohjelman 15383: Suomen ja muiden Pohjoismaiden kriittiset tueksi mahdollisimman nopeasti. Suomikin on 15384: kannanotot rakennesopeutusohjelmien yhteis- joutunut pohtimaan uusia kehitysyhteistyön 15385: kunnallisista vaikutuksista näyttävät jo vaikut- muotoja ja osa avusta on annettu tuontitukena 15386: taneen siihen, että ohjelmien vaikutusta köy- raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuontia 15387: himmän ja haavoittuvimman kansanosan elin- varten. Maailmanpankin yhteisrahoitusohjel- 15388: ehtoihin tarkastellaan vakavasti. Suomi kiin- mien tueksi on luvattu pehmeäehtoista kehitys- 15389: nittää jatkuvasti huomiota siihen, että sosiaali- luottoa, jonka käyttöä ei ole rajattu suomalai- 15390: sen kehityksen alaan kuuluvia hankkeita voi- siin toimituksiin. 15391: daan riittävästi rahoittaa joko maan omin Suomi on selkiyttämässä omaa toimialapro- 15392: varoin tai Suomenkin avun turvin. Suomi ra- fiiliaan. Yhteistyö pyritään kohdistamaan niille 15393: hoittaa sosiaalialan hankkeita vesihuollon, ter- aloille, joilla maallamme on korkealaatuista ja 15394: veydenhuollon tai opetuksen aloilla useissa soveltuvaa asiantuntemusta. Kehitysyhteistyö- 15395: maissa, esim. Keniassa, Somaliassa, Sri Lan- osaston vuoden 1986 organisaatiouudistuksessa 15396: kassa, Tansaniassa ja Vietnamissa. tehdyt ratkaisut kahdenvälisen avun hallinnon 15397: Rakennesopeutusohjelmien yhteydessä on jakamisesta päätoimialakohtaisiin toimistoihin 15398: painokkaasti korostettu tarvetta sovittaa yh- ovat selkiyttäneet toimialapainotuksia Suomen 15399: teen eri maiden antamaa kehitysapua sen var- osaamisalueilla. Suomen kahdenvälisen kehi- 15400: mistamiseksi, että kaikki voimavarat voidaan tysyhteistyön maksatusten toimialakohtainen 15401: ohjata keskeisiin kohteisiin. Eri avunantajien, kehittyminen näkyy seuraavassa kuvassa. 15402: Kuva 6. 15403: ~ 15404: SUOMEN KAHDENVÄLISEN AVUN TOIMIALAJAKAUMASUUNNITELMA 15405: Maksatukset 1981-87 ja suunnitelma vuoteen 1992 15406: 15407: maa-ja 15408: 900 metsätalous 15409: sekä 33% 15410: -teollisuus 15411: 800 26% 15412: 15413: elintarvike- 15414: teollisuus 15415: 700 15416: 15417: 15418: 15419: 600 15420: 15421: 15422: 15423: 500 15424: ...:.:: 15425: s sosiaalinen 15426: s kebltys 33% 15427: 400 15428: 34% 15429: asuminen 15430: 15431: 300 15432: 15433: 15434: 15435: 200 talouselämän 15436: perusrakenne 33 % 15437: 39% 15438: 15439: 100 15440: 15441: 15442: 15443: o muut toimialat 15444: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1992 15445: 23 15446: 15447: Kuvaan eivät sisälly toimiaJoittain jakamat- esimerkiksi millainen työnjako eri osapuolten 15448: tomat menot kuten esim. humanitaarinen apu välillä on kulloinkin tarkoituksenmukaisin. 15449: ja hallintokustannukset. Yhteistyömaalle ei voida sälyttää enemmän 15450: Tavoitteena on, että kolmen päätoimialan - vastuuta kuin tämä realistisesti arvioiden kyke- 15451: maa- ja metsätalouden ja niihin perustuvan nee vaikeassa taloudellisessa tilanteessaan ja 15452: teollisuuden, sosiaalisen kehityksen, sekä ta- koulutetun työvoiman pulassaan hoitamaan - 15453: louselämän infrastruktuurin ja muiden alojen vaikka vastaanottajamaa itse olisi antajaa toi- 15454: - osuus kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä vorikkaampi tulevaisuuden näkymien suhteen 15455: olisi samaa suuruusluokkaa eli noin kolmannes ja lupaisi vastata kunnianhimoisenkin hank- 15456: ensi vuosikymmenen alkupuolella. Erityistä keen ylläpidosta. Näin yritetään välttää epäon- 15457: huomiota kiinnitetään maatalouden, tervey- nistumisen riskejä. Hankkeiden kehitysvaiku- 15458: denhoidon ja opetuksen osuuksien kasvattami- tukset taas ovat usein sitä pysyvämpiä, mitä 15459: seen, sillä kehitysvaikutuksiltaan kestävien tiiviimmin ne on nivottu jo investointivaiheessa 15460: hankkeiden aikaansaaminen näillä aloilla on osaksi yhteistyömaan organisaatiota ja nor- 15461: osoittautunut keskimääräistä vaikeammaksi. maalia toimintaa, kaikkine vaikeuksineenkin. 15462: Tilannetta hankaloittaa se, että Suomessa ei Hyvän tuloksen saavuttaminen kehitysyh- 15463: ole kovin paljon näiden alojen asiantuntemusta teistyössä on mahdollista keskittämällä voi- 15464: tai tuotteita, joiden soveltuvuudesta kehitys- makkaasti toimintaa päätoimialojen sisälläkin 15465: maiden oloihin olisi kokemusta. vain eräille kapeille aloille, joilla Suomesta 15466: Kun Suomen kehitysyhteistyömäärärahat löytyy tietoa ja taitoa. Hyväksi koettuja hank- 15467: kasvavat paljon nopeammin kuin niitä hallin- keita on aihetta toistaa. Useilla aloilla, erityi- 15468: noivien virkamiesten lukumäärä, on keskimää- sesti terveydenhoidossa, opetuksessa ja maata- 15469: räistä hankekokoa kasvatettava. Suurin osa loudessa Suomessa on varsin vähän asiantunti- 15470: määrärahoista on suunnattava laajoihin koko- joita, joilla olisi riittävää kehitysmaakokemus- 15471: naisvaltaisiin kehityshankkeisiin. Osa varoista ta tuloksellisen kehitysyhteistyön tekemiseen. 15472: voidaan ohjata pienehköihin hankkeisiin. Li- Kehitysyhteistyöosastolla, ammattiviranomai- 15473: säksi pienimuotoisia kehitysprojekteja tuetaan silla, järjestöillä, oppilaitoksilla ja yliopistoilla 15474: kansalaisjärjestöjen kautta. Samalla kun pro- sekä yksityisillä yrityksillä on haastava työsar- 15475: jektien laajuus kasvaa, niiden kestoaika pite- ka uusien kehitysyhteistyöhön pätevien voima- 15476: nee. Hankkeen kestoaikana voidaan koulutuk- varojen edelleen kouluttamisessa. 15477: sella varmistaa, että yhteistyömaan omat orga- Viimeisimmän kymmenen - viidentoista 15478: nisaatiot voivat ylläpitää ulkoisen avun turvin vuoden aikana on köyhimmissä kehitysmaissa, 15479: saavutettua kehitystä. varsinkin Afrikassa, laiminlyöty voimavarojen 15480: Teolliseen tuotantoon tähtäävissä hankkeissa osoittaminen maatalouteen ja maaseudun ke- 15481: pitkäaikainen vaikutus pyritään varmistamaan hittämiseen. Tämä on osaltaan kärjistänyt mo- 15482: saamalla suomalainen osapuoli osallistumaan nissa maissa koettua elintarvikepulaa, jopa 15483: teknologian siirron lisäksi tuotantovastuuseen. nälänhätää, ja talouden heikkenemistä. Maata- 15484: Tällaisissa hankkeissa on FINNFUNDin muka- loushan on vielä useimmissa kehitysmaissa ta- 15485: naolo useimmiten välttämätöntä. Kehitysyh- loudellisen toiminnan perusta. 15486: teistyövaroin voidaan rahoittaa asiantunte- Viime vuosina monet kehitysmaat ovat 15487: muksen siirtoa koulutuksen ja henkilöavun muuttaneet talouspolitiikkaansa. Ne ovat aset- 15488: muodossa. Investointeihin voidaan eräissä taneet maatalouden ja sitä palvelevien elinkei- 15489: maissa käyttää myös korkotukiluottoja. Kor- nojen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi. 15490: kotuen käytön avulla voidaan suunnata muuta Tämä on heijastunut myös Suomen apuohjel- 15491: rahoitusta kehitysmaihin. miin. Maataloudesta on tullut yksi toiminnan 15492: Kehitysyhteistyöosasto on kertomusvuoden painopisteistä ja sen osuutta pyritään edelleen 15493: aikana voinut lisätä toimialakohtaista asian- kasvattamaan. Maaseutua kehittämällä voi- 15494: tuntemustaan palkkaamalla lisää erityisalojen daan saavuttaa köyhin väestönosa ja helpoim- 15495: neuvonantajia ja eri toimialoilla kokemusta min vaikuttaa naisten asemaan. 15496: saaneita virkamiehiä. Heidän avullaan voidaan Maataloudessa Suomen kehitysyhteistyön 15497: hankkeiden valmistelua edelleen parantaa. painopistealueita ovat maatalouteen liittyvä 15498: Riittävän syvällinen projektivalmistelu vähen- taimituotanto ja metsänhoito, karja- ja maito- 15499: tää epäonnistumisen riskejä ja varmistaa hank- talous sekä elintarvikkeiden varastointi ja uu- 15500: keen kehitysvaikutuksen. det mekanisoidut työmenetelmät. Näiden ohel- 15501: Hankkeen valmistelussa tulee harkittavaksi la pyritään tukemaan maataloutta palvelevaa 15502: 24 15503: 15504: toimintaa ja tutkimusta. Maaseudun kehittä- mistaa metsävarojen kestävä käyttö myös vas- 15505: minen sisältää monisäikeisesti uusien elinkeino- taisuudessa. Tähän tähtää myös metsätalous- 15506: jen luomista, kuljetus- ja jakelupalvelujen ke- suunnitelmien laatiminen mm. Nepalissa, Mek- 15507: hittämistä jne. sikossa ja Sri Lankassa. Metsäalan koulutuk- 15508: Maataloutta tuettaessa tähdätään ravitse- sesta Suomen ohjelmissa vastaa lähinnä am- 15509: mustilanteen parantamiseen ja vientitulojen li- mattikasvatushallituksen yhteyteen perustettu 15510: säämiseen mm. vahvistamalla keskeisiä paikal- erityinen yksikkö, metsäkoulutusohjelma (Fo- 15511: lisia instituutioita, kuten osuustoimintaa. Täl- restry Training Programme eli FTP). 15512: laisia hankkeita Suomi tukee Sambiassa sekä Suomi on toistakymmentä vuotta tukenut 15513: yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Tansa- Tansanian metsäalaa. Viime vuoden kertomuk- 15514: niassa ja Keniassa. Hankkeiden vaikeutena on sessa selostettiin kahta alan hanketta Tansa- 15515: ollut mm. näiden maiden viranomaisten puut- niassa. Yhteistyö pohjautuu suurelta osin 70- 15516: tuminen osuustoimintaan ja jossakin määrin luvulla teetettyyn metsävarojen kartoitukseen 15517: epävakaa osuustoimintapolitiikka. Kenia on ja sen pohjalta laadittuun suunnitelmaan met- 15518: kuitenkin antanut ymmärtää liikkeen saavan säteollisuuden kehittämiseksi. Tukea on ohjat- 15519: nykyistä suuremman toimintavapauden ja Tan- tu sahatavara- ja levyteollisuudelle. Tuettujen 15520: saniassakin politiikka näyttää olevan vakiintu- laitosten toiminta on Tansanian huonontunees- 15521: massa. sa taloudellisessa tilanteessa kuitenkin ollut 15522: Karjataloutta ja maidontuotantoa Suomi tu- varsin vaikeaa, varsinkin kun tuotanto vaatii 15523: kee mm. Etiopiassa sekä Keniassa ja vastaavaa myös suurta tuontia, johon maassa ei helposti 15524: toimintaa suunnitellaan Egyptissä. Keskeinen löydy ulkomaanvaluuttaa. Kehitysavun tuella 15525: toimintamuoto on maidonkeräilyn organisoin- on kuitenkin pystytty ylläpitämään korkeah- 15526: ti. Tuotantoketjun toisessa päässä tuetaan kä- koa käyttöastetta ja tuottamaan rakennustar- 15527: sittelyä ja jalostusta, jotka useissa tapauksissa vikkeita. Taloudellisen toimeliaisuuden ja ky- 15528: ovat osoittautuneet tuotannon pullonkaulaksi synnän viikastuessa on kehitysapua voitu vä- 15529: valtiovallan puuttuessa liian byrokraattisesti hentää ja laitosten tukemista arvioidaan uudel- 15530: yritystoimintaan. leen. Suomi on koordinoimassa Tansaniassa 15531: Maatalouden tutkimus ja siitä kertyvän tie- laadittavaa kokonaisvaltaista metsätaloussuun- 15532: don levittäminen viljelijöille on välttämätöntä nitelmaa. Työn edistyessä voidaan samalla 15533: hyvien ja kestävien viljelylajikkeiden ja tehok- hahmottaa Suomen tulevan avun suuntalinjat. 15534: kaiden tuotantomenetelmien kehittämiseksi. Sambiassa Suomi on yhdessä Maailmanpan- 15535: Tällaista koulutus-, tutkimus- ja maatalous- kin kanssa tukenut maan oloissa suuren saha- 15536: neuvontahanketta Suomi tukee Tansaniassa. laitoksen perustamista Kafubuun. Sambian ta- 15537: Uyolen maatalouskeskuksen tukeminen alkoi loudellisen tilanteen huonontuminen on vai- 15538: yhteispohjoismaisena projektina, mutta muut- keuttanut hankkeen toteuttamista ja sahan toi- 15539: tui vuonna 1986 Suomen rahoittamaksi. Hank- mintaa. Investoinnit laajoihin teollisuusyrityk- 15540: keen vaikeutena on ollut nivoa tutkimus maa- siin eivät Afrikan heikentyneessä taloudellises- 15541: talousneuvontaan niin, että erityisesti pienvilje- sa tilanteessa ole olleet kovin rohkaisevia eikä 15542: lijät voivat saada käyttöönsä hyvien viljelyla- sellaisiin hankkeisiin vastaisuudessa nähdä juu- 15543: jikkeiden lisäksi entistä tehokkaampia viljely- ri mahdollisuuksia ilman suomalaisyritysten 15544: tapoja. aktiivista osallistumista pääomainvestointeihin, 15545: Metsätalous ja -teollisuus ovat aina olleet yritystoimintaan ja riskinottoon. Maailman- 15546: keskeisiä Suomen kehitysyhteistyössä. Näillä pankki on kuitenkin korostanut teollisuusin- 15547: aloilla Suomessa on ymmärrettävästi runsaasti vestointien huomattavaa merkitystä. 15548: asiantuntemusta ja osaamista. Taimituotanto ja metsänistutus on tärkeätä 15549: Kun metsävarojen nopea häviäminen ja siitä maaperän ja ympäristön suojelemiseksi, aavi- 15550: aiheutuvat ympäristötuhot ovat maailmanlaa- koitumisen estämiseksi, pohtopuutuotannon 15551: juisesti nousseet yleiseen tietoisuuteen, on Suo- varmistamiseksi ja maataloudenkin tukemisek- 15552: men tukea metsäalalle ruvettu katsomaan en- si. Tällaisia hankkeita Suomi rahoittaa mm. 15553: tistä kokonaisvaltaisemmin. Metsäteollisuuden Etiopiassa, Keniassa, Nepalissa, Senegalissa ja 15554: tukemisesta on yhä enemmän siirrytty metsäta- Sudanissa. Nepalissa hanke liittyy laajaan 15555: louden tukemiseen. Kehittämällä metsäalan eroosion estämisohjelmaan vuoristoseudulla. 15556: koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa, sekä alan Ongelmana metsätalous- ja erityisesti metsitys- 15557: hallintoa kohdemaissa voidaan parhaiten var- hankkeissa on yleensä rahoituksen löytäminen 15558: 25 15559: 15560: usein varsin korkeiksi nousevien paikalliskus- on edelleen vailla riittävää vesihuoltoa. Vielä 15561: tannusten kattamiseen. useammat kärsivät puutteellisista sanitaatio- 15562: Terveyspalvelujen luominen ja niiden ulotta- olosuhteista. YK onkin julistanut kuluvan vuo- 15563: minen koko väestön ulottuville on suuria pon- sikymmenen kansainväliseksi vesihuollon vuo- 15564: nistuksia vaativa tavoite useimmille kehitys- sikymmeneksi. Tavoitteena on taata puhdas 15565: maille. Suomen terveysalan kehitysyhteistyön juomavesi ja tyydyttävät sanitaatio-olot kaikil- 15566: pääpaino on terveyskasvatuksessa, perus- le ihmisille vuosikymmenen loppuun mennessä. 15567: terveydenhuollossa ja erityisesti äitiyshuollon Ongelmat kärjistyvät kehitysmaissa, joissa 15568: ja lasten terveydenhuollon parantamisessa. puhtaan veden puute ja huono hygienia ovat 15569: Näihin sisältyy keskeisenä tekijänä myös per- erilaisten sairauksien keskeinen syy. Veden 15570: hesuunnittelua. puutteesta kärsii eniten maaseudun väestö. On- 15571: Kehitysyhteistyöosasto on julkaissut terveys- gelman selvittäminen vaatii kuitenkin kehitys- 15572: alan periaateohjelman, jossa toimialastrategia mailta mittavia voimavaroja ja myös tuntuvaa 15573: on esitelty. Suomalaisten voimavarojen puute ulkoista tukea. 15574: on alalla tuntuva. Tilannetta pyritään paranta- Suomi on jo 70-luvun alkupuolelta lähtien 15575: maan mm. lisäämällä tiedotusta ja koulutusta. tukenut maaseudun vesihuoltohankkeita. Tällä 15576: Terveysalan hankkeet ovat tukeneet pääosin painopistealalla suomalainen osaaminen on 15577: perusterveydenhuollon parantamista, eräiden korkeatasoista. Apu keskittyy maaseudulle, 15578: sairauksien (kuten tuberkuloosin) ehkäisyä ja mutta valikoidusti rahoitetaan myös kaupunki- 15579: työterveyshuoltoa. Osallistumalla sairaaloiden taajamien vesihuollon kohentamista. Veden- 15580: ja alueellisten terveyskeskusten peruskorjauk- saannin helpottaminen maaseudulla tarkoittaa 15581: siin ja laajennuksiin sekä toimittamalla laitteis- lähteiden suojaamista, matalakaivojen tai tar- 15582: toja on pyritty vahvistamaan yhteistyömaan vittaessa porakaivojen rakentamista ja eräissä 15583: omaa kykyä huolehtia väestön terveyspalve- tapauksissa putkitettujen järjestelmien kunnos- 15584: luista. tamista ja rakentamista. Juomaveden laadun 15585: Länsi-Keniassa Suomi tukee laajaa perus- parantaminen on keskeinen tavoite. Vesihank- 15586: terveydenhuolto-ohjelmaa, johon ollaan liittä- keisiin liitetään myös sanitaatiokoulutusta. 15587: mässä myös kokeiluluontoinen AIDS-tutki- Ensimmäisenä aloitettiin Mtwaran ja Lindin 15588: mushanke. Somaliassa Suomi on mukana laa- läänien vesihuoltohanke Tansaniassa. Yhteis- 15589: jassa tuberkuloosin vastustamisohjelmassa, jo- työ on myöhemmin laajentunut muihinkin 15590: hon sisältyy koulutuksen ja valistuskampanjan kohdemaihin, joista Sri Lankassa ja Keniassa 15591: lisäksi paikallisten sairaaloiden kunnostami- toteutetaan huomattavia maaseudun vesihuol- 15592: nen. Sri Lankan pääkaupungissa Colombossa lon hankkeita. Näiden hankkeiden keskeiseksi 15593: on aloitettu keskussairaalan peruskorjaus ja ongelmaksi on havaittu vaikeus siirtää vesi- 15594: laajennus, johon liittyy sairaalan hallinnon huollon kustannukset ainakin osittain kulutta- 15595: kehittäminen. jien kannettavaksi. Vesihuollon jatkuvuus py- 15596: Opetus kuuluu myös Suomen kehitysyhteis- ritään turvaamaan maksuilla. Paikallisten yh- 15597: työn painopistealueisiin. Ulkoasiainministeriön dyskuntien osallistuminen vesihuollon suunnit- 15598: ja opetusministeriön yhteinen työryhmä on teluun, toteuttamiseen, ja ennen kaikkea yllä- 15599: laatimassa toimialan tavoiteohjelmaa, joka ra- pitoon on osoittautunut välttämättömäksi py- 15600: kentaa pohjaa toimintastrategian luomiselle. syvien tulosten aikaansaamiseksi. Myös Viet- 15601: Toistaiseksi Suomella on ollut vain harvoja namin pääkaupungissa Hanoissa on meneillään 15602: opetushankkeita; määrää on kuitenkin tarkoi- mittava vesihuoltohanke. 15603: tus lisätä tulevina vuosina. Kehitysmaiden energiahuollossa on kaksi 15604: Sambiassa on usean vuoden ajan tuettu käy- tyypillistä perusongelmaa; energian tuonnin 15605: tännön aineiden opetusta sekä peruskoulun kalleus ja pohtopuuvarojen häviäminen. Suuri 15606: oppimateriaalin tuotantoa. Mosambikissa on osa kehitysmaista ei vielä ole kyennyt muutta- 15607: tuettu oppikirjojen tuotantoa. Oppimateriaalin maan energiankulutustaan ja -tuotantoaan vas- 15608: tuotanto tulee jatkumaan keskeisenä toimi- taamaan ns. energiakriisin jälkeisen ajan ja 15609: alueena. Varsinaisen opetustoiminnan lisäksi ympäristönsuojelun vaatimuksia. Energian 15610: Suomi tukee koulutusta paitsi osana yksittäisiä käyttöä on tehostettava, tuontienergiaa korvat- 15611: hankkeita myös erillisinä eri aloilla järjestettä- tava muulla energiantuotannolla, polttopuun 15612: vinä kursseina ja seminaareina. käytölle löydettävä vaihtoehtoja ja energian- 15613: Yli 2 miljardia ihmistä maapallon väestöstä käyttötottumuksia muutettava. Kun energia- 15614: 15615: 4 3807041 15616: 26 15617: 15618: alan investoinnit on tehtävä rinnan kalliin Suomi on ohjannut kehitysyhteistyövaroja 15619: energian tuonnin kanssa, ovat kustannukset erityisesti satamien kehittämiseen sekä kulje- 15620: useille maille ylivoimaiset. tuskaluston ja sen huollon järjestämiseen. Niin 15621: Suomen kehitysyhteistyössä pääpaino on ikään on tuettu teiden rakentamista ja kunnos- 15622: sähkön tuotannossa ja jakelussa. Hankkeissa tusta sekä rautateiden ja lentoliikenteen kehit- 15623: pyritään ensisijaisesti vesivoimavarojen hyö- tämistä. Hankkeisiin on sisältynyt rakentamis- 15624: dyntämiseen. Maaseudun sähköistäminen on ta, laite- ja tavaratoimituksia sekä koulutusta 15625: keskeisellä sijalla. ja henkilöapua yhteistyöorganisaatioiden vah- 15626: Suurimmat energia-alan hankkeet toteute- vistamiseksi. 15627: taan Etiopiassa ja Sudanissa, joissa Suomi Eteläisessä Afrikassa, jossa Etelä-Afrikan 15628: osallistuu energiahuollon kannalta keskeisten Tasavallasta riippumattomien kuljetusyhteyk- 15629: voimalinjojen rakentamiseen. Egyptissä on me- sien luomiselle annetaan poliittisista ja talou- 15630: neillään tai suunnitteilla useita energiahankkei- dellisista syistä suuri merkitys, Suomi tukee 15631: ta, joista mainittakoon: Tansaniassa Dar es Saiaarnio sataman ja Mo- 15632: - voimansiirtojohtojen yleisselvitys, sambikissa sekä Nacalan että Beiran satamien 15633: - Suomen rahoituksella 1970-luvulla säh- kehittämistä. Lisäksi Suomi on mukana kehit- 15634: köistettyjen kylien sähköverkkojen kunnostus, tämässä Tansanian ja Sambian välisen Tazara- 15635: - höyryvoimalaitoksien kunnostus, rautatien toimintaa. 15636: - dieselvoimalaitokset, Suomi on tukenut Sambian kuljetusalaa ja 15637: - alueellinen käytönvalvontakeskus. erityisesti piirikuntien kuljetuskykyä toimitta- 15638: Suomi on tukenut vesivoimalan rakentamis- malla maahan kuorma-autoja. Taloudellisen 15639: ta Burmassa ja maaseudun sähköistämistä tilanteen huononnuttua ei Sambia ole pystynyt 15640: Bangladeshissa, Keniassa ja Nepalissa. Perussa huolehtimaan suunnitellulla tavalla autojen 15641: tuetaan maaseudun sähköistämistä alueella, huollosta, ja kuljetusten hoitamisessa on il- 15642: jossa maanviljelijät ja kyläläiset osallistuvat mennyt toivomisen varaa. Hanketta jatkettaes- 15643: omalla panoksellaan suureen osaan rakenta- sa on kiinnitetty erityistä huomiota huollon 15644: mista ja toimittavat mm. pylväät sähkölinjaa järjestämiseen, suunnittelu- ja muun hallinto- 15645: varten. Merkittävä hanke on myös Somaliassa, kapasiteetin vahvistamiseen sekä koulutukseen. 15646: jossa kahteen kaupunkiin on rakennettu diesel- Puhelin- ja tietoliikenne on yksi epätasaisim- 15647: voimalaitokset ja jakeluverkosto!. min jakautuneista talouselämän perusraken- 15648: Keskeinen sähköistyshankkeisiin liittyvä on- teen tekijöistä maailmassa. Tällä vuosikymme- 15649: gelma on hinnoittelupolitiikka. Maaseudun nellä on kuitenkin kiinnitetty lisääntyvää huo- 15650: väestöllä ei useinkaan ole varaa maksaa liitty- miota puhelin- ja muiden tietoliikennepalvelui- 15651: mis- ja kulutusmaksuja; valtiolla tai sähkölai- den kehittämiseen kehitysmaissa. Mm. Afri- 15652: toksella ei puolestaan ole varaa subventoida kassa on asetettu selkeitä määrällisiä tavoittei- 15653: sähkönjakelua ja -kulutusta. Herkän tasapai- ta. 15654: non löytäminen on erityisesti maaseudun säh- Tietoliikenneyhteydet luovat pohjaa ja edel- 15655: köistyksen oleellisia kysymyksiä. lytyksiä nykyajan vaatimukset täyttävälle ta- 15656: Vastaisuudessa Suomi tukee yhä enenevässä louden kehitykselle. Niiden avulla voidaan 15657: määrin metsänistutusta ja erityisesti polttopuu- myös lieventää keskusten ja maaseudun välistä 15658: tuotantoa sekä kokonaisvaltaisia polttopuu- sosiaalista eriarvoisuutta. 15659: hankkeita, jotka sisältävät sekä polttopuun Bangladeshissa, jossa Suomi tukee laajaa 15660: viljelyä että puun biomassan energiakäyttöön piirikuntiin ulottuvaa puhelin- ja tietoliikenne- 15661: liittyvää kehitys- ja koetoimintaa. järjestelmää, hallitus on nähnyt hyvät tietolii- 15662: Sujuvilla ku/jetusyhteyksil/ä on ratkaiseva kenneyhteydet keinona varoittaa ja siten suoja- 15663: merkitys kehitysmaiden taloudelliselle kasvulle ta väestöä usein toistuviita tulvilta ja hirmu- 15664: ja sosiaaliselle kehitykselle. Hyviä kuljetus- myrskyiltä. 15665: yhteyksiä tarvitaan elintärkeän ulkomaankau- Suomi tukee vastaavia tietoliikennehankkei- 15666: pan lisäksi mm. yhdistämään elintarvikkeita ja ta Sri Lankassa ja Nepalissa. Koulutus, jota 15667: raaka-aineita tuottavia maaseutualueita ja järjestetään sekä yksittäisiä maita varten että 15668: markkinakeskuksia. Kuljetusyhteyksien luomi- yleisesti useiden maiden edustajille, on keskei- 15669: nen ja parantaminen on myös ehdoton edelly- sessä asemassa. 15670: tys kehitysponnistelujen onnistumiselle muilla 15671: toimialoilla. 15672: 27 15673: 15674: 2.4. Humanitaarinen apu terveydenhuolto- ja elintarvikeohjelmia mais- 15675: sa, joissa hätätila johtuu monien tekijöiden 15676: Humanitaarinen apu jakaantuu tulo- ja me- yhteisvaikutuksesta. Katastrofiapua annettiin 15677: noarvion käyttösuunnitelman mukaan (1) ka- UNICEFin hätäohjelmiin mm. Mosambikissa, 15678: tastrofiapuun, (2) pakolaisapuun, (3) apuun Etiopiassa ja Angolassa. Kamputseaan toimi- 15679: vapautuspyrkimyksiin ja (4) muuhun humani- tettiin maitojauhetta WFP:n kautta. YK:n 15680: taariseen apuun. Kun edellisiltä vuosilta siirty- pakolaisasiain päävaltuutetun toimistolle 15681: neet pienehköt erät lasketaan mukaan, käytet- UNHCR:lle myönnettiin hätäapua pakolaisten 15682: tiin vuonna 1987 humanitaariseen apuun lähes auttamiseksi vaikeissa tilanteissa. YK-järjestö- 15683: 130 miljoonaa markkaa. Voimakkaimmin kas- jen kautta ohjattiin noin kolmannes katastrofi- 15684: voi humanitaarinen apu pakolaisille. Pakolais- avusta. 15685: ten auttamiseen myönnettiin yli 50 miljoonaa Luonnononnettomuuksia ei voi estää, mutta 15686: markkaa. Pakolaiset ovat keskeinen avustus- niihin voi varautua. Katastrofiapua myönnet- 15687: kohde myös vuonna 1988. tiin esimerkiksi Maailman terveysjärjestön 15688: Katastrofiapua annettiin kertomusvuonna WHO:n ohjelmaan katastrofivalmiuden paran- 15689: runsaat 50 miljoonaa markkaa. Useimmiten tamiseksi kehitysmaissa. Etiopiassa tuettiin 15690: Suomen humanitaarista apua saivat ihmiset Pohjoismaiden Punaisten Ristien toteuttamaa 15691: maissa, joissa kuivuus ja samanaikaisesti rie- maanparannusohjelmaa, joka kohentaa ihmis- 15692: huva sisällissota tai muu poliittinen selkkaus ten mahdollisuuksia selviytyä kuivuuden ai- 15693: aiheuttivat pitkäaikaista ja laaja-alaista hätää heuttamista vaikeuksista. YK:n katastrofiavun 15694: ja nälkää. Kaksi kolmasosaa avusta meni Af- koordinointielimen UNDROn varastoon toimi- 15695: rikkaan, noin kymmenesosa Aasiaan sekä tettiin Suomesta huopia. 15696: kymmenen prosenttia Keski-Amerikkaan. Luonnonmullistusten sattuessa hätäapua tar- 15697: Apua myönnettiin 23 maahan, mutta monissa vitaan nopeasti. Katastrofiavun päätöksenteon 15698: maissa avustuskohteita oli useita. Eniten apua nopeuttamiseksi toteutettiin kertomusvuonna 15699: saivat Etiopia ja Mosambik. järjestely, jolla varattiin 2 miljoonaa markkaa 15700: YK:n pääsihteeri esitti alkuvuodesta erityis- käytettäväksi Suomen Punaisen Ristin kautta 15701: vetoomuksen hätäavun saamiseksi Mosambi- pikaista apua edellyttäviin pienehköjen luon- 15702: kiin. Suomi vastasi vetoomukseen myöntämäl- nononnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. 15703: lä Mosambikille YK-järjestöjen, Kirkon ulko- Avustuksia myönnettiin mm. tulvauhreille 15704: maanavun ja Punaisen Ristin kautta yhteensä Bangladeshissa, lumimyrskyistä kärsineille Le- 15705: yli 8 miljoonaa markkaa katastrofiapua. Vuo- sothossa ja pyörremyrskyn uhreille Filippiineil- 15706: den lopulla nälkätilanne Etiopiassa paheni hä- lä. 15707: lyttävästi, ja maan hallitus sekä kansainväliset Monet suomalaiset kansalais- ja lähetysjär- 15708: järjestöt vetosivat pikaisen avun saamiseksi. jestöt toimivat myös hätäavun kanavina. Esi- 15709: Suomen humanitaarinen apu Etiopialie nousi merkiksi Kirkon ulkomaanapu, Työväen Sivis- 15710: kertomusvuonna kolmeentoista miljoonaan tysliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja 15711: markkaan. Pelastusarmeija välittivät humanitaarista apua 15712: Suomen Punainen Risti oli keskeinen katas- katastrofikohteisiin. Monissa tapauksissa apu 15713: trofiavun kanava. Punaisen Ristin kautta väli- toimitettiin suomalaisina elintarvikkeina tai 15714: tettiin lähes puolet katastrofiavusta. SPR:n muina välttämättömyystuotteina. 15715: esityksestä avustuksia myönnettiin sekä kan- Suomen pakolaisapu oli vuonna 1987 yli 52 15716: sainvälisen Punaisen Ristin komitean (ICRC) miljoonaa markkaa. Määrä oli 26 prosenttia 15717: että Punaisen Ristin yhdistysten liiton (Liiga) suurempi kuin edellisenä vuonna. Hallitusoh- 15718: avustuskohteisiin. ICRC toimii sotatoimialueil- jelmassa luvataan lisätä apua YK:n pakolais- 15719: la ja Liiga lähinnä luonnonkatastrofialueilla. asiain päävaltuutetun toimistolle UNHCR:lle. 15720: Koska ICRC toimii monissa pitkäaikaista apua Kertomusvuonna UNHCR:n saarnat avustuk- 15721: edellyttävissä kohteissa, voitiin avun tarve en- set nousivat yhteensä 30,3 miljoonaan mark- 15722: nakoida ICRC:n toimintaohjelmien perusteel- kaan. Lisäys oli 35 prosenttia edellisen vuoden 15723: la. tasosta. 15724: Monien YK-järjestöjen ohjelmat ovat luon- Suomi oli kertomusvuonna UNHCR:n 14. 15725: teeltaan katastrofiapua. YK:n lastenrahasto suurin avustajamaa. Suomen osuus on pienem- 15726: UNICEF, Maailman terveysjärjestö WHO ja pi kuin muiden Pohjoismaiden, mutta viime 15727: Maailman elintarvikeohjelma WFP toteuttavat vuosina Suomen avustukset ovat kasvaneet 15728: 28 15729: 15730: monia maita nopeammin. Tämä on pantu sai runsaat viisi miljoonaa markkaa. YK-rahas- 15731: myönteisesti merkille UNHCR:ssä. YK:n pa- toille ja Namibia-ohjelmille maksettiin 11 ,4 15732: kolaisasiain päävaltuutettu Jean Pierre Hocke miljoonaa markkaa. 15733: vieraili Suomessa joulukuussa 1987. Suomi on 15734: UNHCR:n toimeenpanevan komitean jäsen. 2.5. Elintarvikeapu 15735: Suomi tuki UNHCR:n pakolaistyötä mm. 15736: Pakistanissa, Etiopiassa, Somaliassa, Sudanis- Edellisessä hallituksen kehitysyhteistyökerto- 15737: sa, Keski-Amerikassa ja eteläisessä Afrikassa. muksessa selostettiin elintarvikeavun yleistä 15738: YK:n palestiinalaispakolaisten avustus- ja taustaa. 15739: työelin UNR W A toimii vapaaehtoisavustusten Elintarvikeavun tarve jatkuu yhä huolimatta 15740: varassa. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja avunantajien ja kehitysmaiden ponnisteluista 15741: Libanonissa asuvien palestiinalaispakolaisten elintarviketuotannon kohottamiseksi. Vuoden 15742: terveydenhuollon ja opetuksen järjestäminen 1987 lopulla Etiopiassa syntynyt uusi kriisiti- 15743: on pääasiassa UNRWAn vastuulla. UNRWA lanne jättää miljoonia ihmisiä kansainvälisen 15744: sai vuonna 1987 humanitaarista apua Suomes- hätäavun varaan. Arvioiden mukaan tilanne 15745: ta 7,7 miljoonaa markkaa. Lisäksi Suomi lupa- on vielä vakavampi kuin vuosina 1984-1985 15746: si UNR W Alle rahoittaa Gazan alueella uuden koettu kuivuuskausi. 15747: poliklinikan rakentamisen. Kehitysmaiden saamasta avusta elintarvike- 15748: Humanitaarisen avun pakolaismäärärahoi- apua on noin kymmenesosa - joissakin Saha- 15749: hin sisältyi 13 miljoonaa markkaa Afrikan ran eteläpuoleisissa maissa jopa neljännes. 15750: pakolaiskonferenssi ICARA II:n toimintaoh- Kansainvälisen elintarvikeavun keskeiseksi ka- 15751: jelman mukaisesti Samaliaan rakennettavien navaksi on muodostunut Maailman elintarvi- 15752: 17 viljavaraston kuluihin. keohjelma WFP ja sen alainen Elintarvikkei- 15753: Humanitaarinen tuki eteläisen Afrikan va- den kansainvälinen hätäapuvarasto IEFR. 15754: pautuspyrkimyksiin sisältää apartheidin vastai- Kaksi kolmasosaa WFP:n kautta kanavoiduis- 15755: sen ohjelman, jolla tuetaan ANC:tä; Namibia- ta elintarvikkeista käytetään kehityshankkei- 15756: ohjelman, joka tukee SWAPOn kanssa sovit- siin, jotka kohentavat vastaanottajamaan elin- 15757: tuja kehityshankkeita ja rahoitusavun, jota tarviketuotantoa tai muulla tavoin edistävät 15758: annetaan YK:n perustamille rahastoille apart- maaseudun kehitystä. Yksi kolmasosa elintar- 15759: heidin uhrien auttamiseksi ja Namibian itse- vikkeista annetaan hätäapuna IEFR:n kautta. 15760: näistymisen tukemiseksi. Humanitaarisen avun Suomen elintarvikeapu kanavoidaan lähes 15761: antaminen perustuu Suomen eteläisen Afrikan kokonaisuudessaan WFP:n ja IEFR:n kautta. 15762: ongelmiin noudattamaan politiikkaan: Suomi Tämän ohella elintarvikkeita annetaan vuosit- 15763: vastustaa apartheid-politiikkaa Etelä-Afrikassa tain humanitaarisena apuna sekä aika ajoin 15764: ja kannattaa johdonmukaisesti Namibian itse- myös kahdenvälisenä apuna. Vuonna 1987 15765: määräämisoikeuden toteuttamista YK:n hyväk- Suomi toimitti Nicaragualie kahdenvälisenä 15766: symän ohjelman mukaisesti. apuna rasvatonta maitojauhetta ja voiöljyä. 15767: Namibia-ohjelmien pääpaino on koulutuk- Suomen elintarvikeapu on kasvanut voimak- 15768: sessa. Humanitaarisen avun turvin opiskelee kaasti 1980-luvulla, kehitysmaissa vallitsevien 15769: Suomessa kuutisenkymmentä namibialaista eri huomattavien tarpeiden vuoksi ja Suomen pyr- 15770: korkeakouluissa, sairaanhoito-oppiiaito ksissa kiessä kasvattamaan tämän apumuodon suh- 15771: ja muilla kursseilla. Koulutusohjelmien tavoit- teellista osuutta. Määrällisesti Suomi on nyt 15772: teista ja sisällöstä sovitaan SWAPOn kanssa saavuttanut muiden Pohjoismaiden kanssa ver- 15773: käytävissä vuosineuvotteluissa. SWAPO on tailukelpoisen tason ja lukeutuu WFP:n kym- 15774: määritellyt humanitaarisen avun tärkeimmiksi menen suurimman avunantajan joukkoon. 15775: tavoitteiksi koulutetun henkilöstön saamisen Vuonna 1987 WFP:n ja IEFR:n kautta ka- 15776: aikanaan itsenäistyvän maan tarpeisiin ja nyt navoitiin n. 126 milj. markkaa, noin 6 prosent- 15777: pakolaisleireillä olevien jäsentensä jokapäiväi- tia koko kehitysavusta. Lukuun ei sisälly maa- 15778: sen huollon turvaamisen. ja metsätalousministeriön varoista tuotteille 15779: Vapautusliikkeille ANC:lle ja SWAPOlie maksettava vientituki. Viijana annettavaa elin- 15780: toimitettiin Suomesta elintarvikkeita, vaatteita, tarvikeapua säätelee Kansainvälinen elintarvi- 15781: lääkkeitä ja muita välttämättömyystarvikkeita keapusopimus (Food Aid Convention, F AC). 15782: sekä kuorma-autoja. Suomen F AC-velvoite, 25 000 tonnia viljaa 15783: Humanitaarinen apu SWAPOlle oli kerto- vuodessa, annetaan niinikään WFP:n kautta. 15784: musvuonna yli 13 miljoonaa markkaa. ANC Viljan ohella Suomen elintarvikeapu sisältää 15785: 29 15786: 15787: sulatejuustoa, rasvatonta maitojauhetta, liha- mista ja ylläpitoa. Järjestöt lähettävät kehitys- 15788: säilykkeitä, rypsiöljyä sekä vuonna 1987 en- maihin sairaanhoitajia ja opettajia sekä tavara- 15789: simmäistä kertaa myös voiöljyä. apuna muun muassa vaatteita, lääkkeitä ja 15790: Suomi on vuosina 1986-88 WFP:n hallinto- työkaluja. Useat järjestöt kanavoivat apuaan 15791: neuvoston jäsen. myös kansainvälisten sisar- ja kattojärjestöjen- 15792: sä kautta, jotka tällöin vastaavat hankkeiden 15793: 2.6. Kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyh- toteutuksesta. Järjestöjen apu kohdistuu yleen- 15794: teistyön tukeminen sekä kehitysjoukkotoi- sä vähäosaisimpiin väestöryhmiin, esim. slum- 15795: minta mien asukkaisiin, pakolaisiin ja maaseudun 15796: köyhiin. 15797: Valtio on tukenut kehitysyhteistyövaroin Kertomusvuonna kiinnitettiin erityistä huo- 15798: kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- miota valtionavun hallinnon ja menettelytapo- 15799: työtä vuodesta 1974 alkaen. Tuen avulla lisä- jen kehittämiseen. Tarkoituksena on mm. to- 15800: tään ja rohkaistaan järjestöjen vapaaehtoista teuttaa suosituksia, joita valtiontalouden tar- 15801: kehitysyhteistyötä sekä lisätään kehitysmaiden kastusvirasto antoi asiaa koskevassa tarkastus- 15802: ja niiden ongelmien tuntemusta. Järjestöille kertomuksessaan. Järjestöjen hankkeiden tu- 15803: myönnetään myös tiedotustukea kehitysyhteis- loksellisuuden arviointia jatkettiin Nicara- 15804: työtä koskevaan tiedotustoimintaan Suomessa. guaan ja Brasiliaan sekä Intiaan ja Banglades- 15805: Kertomusvuonna järjestöjen kehitysyhteis- hiin suuntautuneilla selvitysmatkoilla, joiden 15806: työhankkeita tuettiin yhteensä 52 miljoonalla aikana asiantuntijaryhmät arvioivat perusteelli- 15807: markalla, josta 34 miljoonaa markkaa osoitet- sesti järjestöjen hankkeita. Yleisesti ottaen sel- 15808: tiin lähetysjärjestöille ja 18 miljoonaa markkaa vitysten tulokset ovat olleet myönteisiä. Kui- 15809: muille kansalaisjärjestöille. Tukea haki I44 tenkin erityisesti toiminnan suunnittelussa ja 15810: järjestöä yhteensä 316 eri hankkeeseen. Aikai- tavoitteiden rajaamisessa on havaittu puutteel- 15811: sempien vuosien sitomisvaltuuksien nojalla lisuuksia. Tästä syystä kertomusvuonna järjes- 15812: myönnetty tuki mukaan lukien valtionapua tettiin koulutustilaisuuksia, joissa paneuduttiin 15813: vuonna I987 sai I49 järjestöä ja yli 300 han- erityisesti hankkeiden suunnitteluun. 15814: ketta. Tukea voitiin myöntää noin 40 prosent- Ulkoasiainministeriö tuki järjestöjen harjoit- 15815: tia anotuista määrärahoista. tamaa kehitysyhteistyön tiedotustoimintaa 2,5 15816: Edellisessä hallituksen kehitysyhteistyökerto- miljoonalla markalla. Tuki on tarkoitettu Suo- 15817: muksessa selostettiin tuen myöntämisen peri- messa tapahtuvaan kehitysmaita ja kehitysyh- 15818: aatteita ja menettelytapoja. teistyötä koskevaan tiedottamiseen, mm. tiedo- 15819: Järjestön oman osuuden tulee olla pääsään- tuskampanjoihin, opetusaineiston laatimiseen 15820: töisesti vähintään 40 prosenttia hankkeen ko- ja seminaareihin. Vuonna I987 tiedotustukea 15821: konaiskustannuksista. Suomalaisten vammais- sai 128 järjestöä. 15822: järjestöjen aloitteesta tehtiin vuoden lopulla Suomi lähettää virallisen kehitysyhteistyönsä 15823: päätös alentaa järjestöjen omarahoitusosuus osana erikseen sovittaviin kohdemaihin kehi- 15824: vammaisalan hankkeissa 40 prosentista 30 pro- tysjoukkolaisia. Kehitysjoukkolaiset ovat am- 15825: senttiin. mattikoulutettuja ja kielitaitoisia, yleensä nuo- 15826: Kansalais- ja lähetysjärjestöt harjoittavat ke- rehkoja henkilöitä, jotka menevät kehitysmaa- 15827: hitysyhteistyötä erityisesti opetuksen ja tervey- han viranomaisten osoittamiin tehtäviin. En- 15828: denhuollon sekä humanitaarisen avun aloilla. nen kehitysmaahan lähtöä työntekijöille järjes- 15829: Vuonna 1987 valtion tuki kansalais- ja lähetys- tetään Suomessa kuuden viikon valmennus- 15830: järjestöjen kehitysyhteistyölle jakaantui toimi- kurssi sekä vielä asemamaassa lyhyt perehdyt- 15831: aloiHain seuraavasti: terveys 44, opetus 30, tämiskurssi. Työsopimus tehdään kahdeksi 15832: muu sosiaalinen kehitys II, maatalous I2 ja vuodeksi, mutta sitä on mahdollista jatkaa 15833: muu apu 3 prosenttia. Toiminta kohdistui vuosi kerrallaan enintään kahdella vuodella. 15834: kaikkiaan noin 50 kehitysmaahan. Eniten val- Kehitysjoukkolaiselle maksetaan palkkana 15835: tion tukemaa järjestöjen kehitysyhteistyötä kuukausittain elinkustannusten korvaus sekä 15836: harjoitettiin Tansaniassa ja Etiopiassa sekä kehitysmaahan lähtiessä varustautumiskorvaus 15837: eteläisen Afrikan vapautusliikkeitten ja Suomeen muuttaessa kotiinpaluuraha. Kehi- 15838: SWAPO:n ja ANC:n kanssa. tysjoukkolaisen työsuhde-etuihin kuuluu asun- 15839: Sisällöltään järjestöjen kehitysyhteistyö on to ja tarvittaessa työmatkakuljetus. Ammatti- 15840: moni-ilmeistä. Se käsittää muun muassa ter- ja kielitaidon lisäksi pääsyvaatimuksina ovat 15841: veysasemien, koulujen ja orpokotien rakenta- vähintään kahden vuoden työkokemus, hyvä 15842: 30 15843: 15844: terveys sekä kyky ja halu tehdä työtä vaikeissa- Mosambikille myönnetty luotto oli poikkeuk- 15845: kin olosuhteissa. sellisen pehmeäehtoinen (50 vuoden maksuaika 15846: Suomen kehitysjoukkotoiminta käynnistyi ja 10 vapaavuotta). 15847: vuonna 1987 Sambian ja Suomen välisen sopi- Kertomusvuoden alussa tuli voimaan lain- 15848: muksen myötä. Ensimmäinen kehitysjoukko- säädäntö korkotukiluotoista. Tämä sekarahoi- 15849: laisten ryhmä, johon kuului 22 henkilöä, aloitti tusmuoto täydentää kehitysyhteistyön muita 15850: työnsä Sambiassa saman vuoden toukokuussa. rahoitusmuotoja. 15851: Kehitysjoukkolaiset työskentelevät Sambiassa Sekarahoituksessa yhdistetään kehitysyhteis- 15852: maa- ja metsätalouden, opetuksen ja tervey- työvaroja ja muuta lainarahoitusta kehitys- 15853: denhuollon aloilla työn ohjaajina ja sambialai- maissa toteutettavien hankkeiden rahoittami- 15854: sen henkilökunnan neuvonantajina. Ryhmään seksi. Tällöin kehitysyhteistyövarat lisäävät 15855: kuuluu mm. maatalousneuvojia, käsityönopet- oleellisen tärkeitä muita rahoitusvirtoja kehi- 15856: tajia, metsäteknikko, lääkäri, sairaanhoitaja ja tysmaihin, erityisesti niiden taloudellisen kehi- 15857: puuseppä. tyksen kannalta tärkeisiin kohteisiin. Pääasial- 15858: Kehitysjoukkotoiminnasta vastaa käytännös- lisina kohdemaina tulevat kyseeseen keskituloi- 15859: sä ulkoasiainministeriön toimeksiannosta Kehi- set kehitysmaat, joissa pelkän lahja-avun käyt- 15860: tysyhteistyön Palvelukeskus (KePa). Se on yli tö ei ole välttämätöntä, mutta joilla ei kuiten- 15861: sadan suomalaisen kansalaisjärjestön kehitys- kaan ole riittävää pääsyä kansainvälisille pää- 15862: joukkotoimintaa ja järjestöjen muuta yhteis- omamarkkinoille. 15863: työtä varten perustama yhteistyöelin. Suomen uudessa korkotukiluottojärjestel- 15864: Kertomusvuoden aikana käynnistyi myös mässä noudatetaanOECD:ssähyväksyttyjä se- 15865: Sambian toisen kehitysjoukon jäsenten valitse- karahoitusta koskevia periaatteita. Kehitysyh- 15866: minen. Toinen kehitysjoukko aloittanee tehtä- teistyövaroista maksetaan korkotukea Suomen 15867: vissään keväällä 1988. Alustavasti on myös Vientiluotto Oy:n rahoittamille luotoille, jotka 15868: valmisteltu toiminnan aloittamista jossakin Vientitakuulaitos takaa. Ulkoasiainministeriö 15869: muussa kohdemaassa. päättää korkotuen myöntämisestä hankekoh- 15870: taisille luotoille arvioituaan hankkeiden tulevat 15871: 2. 7. Kehitysluotot, sekarahoitus ja vientita- kehitysvaikutukset. 15872: kuukorvaukset Perinteisten kehitysluottojen korkea lahja- 15873: aste merkitsee sitä, etteivät ne ole merkittävä 15874: Suurin osa Suomen kahdenvälisestä kehitys- vaihtoehto lahja-avulle. Eri kehitysmaiden ja 15875: avusta annetaan edelleen lahjana. Kehitysluot- erilaisten kehityshankkeiden rahoitustarpeiden 15876: tojen osuus vuotuisista kahdenvälisen avun huomioonottaminen edellyttää myös rahoitus- 15877: maksatuksista on ollut viime vuosina noin 10 vaihtoehtojen monimuotoisuutta. Tästä syystä 15878: prosenttia. Kehitysluottojen ehdot ovat olleet tavoitteena on luottomuotoista rahoitusta 15879: erittäin edulliset. Lahja-aste on noussut yleensä puoltavien hankkeiden kohdalla siirtyä enene- 15880: 70 prosenttiin. Kertomusvuonna kehitysluotto- västi korkotukiluottomuotoiseen luottorahoi- 15881: jen maksatukset olivat yhteensä 120 miljoonaa tukseen, jonka avulla myös muuta kuin varsi- 15882: markkaa. naista kehitysrahoitusta pystytään suuntaa- 15883: Hallituksen tavoitteena on edelleen pitää maan erityisesti keskituloisiin kehitysmaihin. 15884: kehitysavun rahoitusehdot sopusoinnussa koh- Korkotukiluottojärjestelmän käynnistymi- 15885: demaiden taloudellisen tilanteen kanssa. Tä- nen kertomusvuonna vaati melko paljon val- 15886: män politiikan mukaisesti kehitysyhteistyö vä- mistelevia toimenpiteitä. Vuoden kuluessa kä- 15887: hiten kehittyneiden maiden kanssa rahoitetaan sitellyt hakemukset eivät edenneet vielä kehi- 15888: pääasiassa lahja-avulla. Suomi välttää muiden tysmaissa tarjouskilpailujen läpi niin pitkälle, 15889: rahoitusmuotojen käyttöä tämän maaryhmitty- että hankkeet olisivat jo käynnistyneet. Ulko- 15890: män kohdalla, johon mm. eräät Suomen kah- asiainministeriö päätti korkotuen myöntämi- 15891: denvälisen kehitysyhteistyön kohdemaat siirty- sestä kahteen hankkeeseen, mutta luotoista ei 15892: vät YK:ssa tapahtuvan uudelleenluokittelun ehditty vielä sopia eikä niistä ehtinyt aiheutua 15893: johdosta. korkotukimaksatuksia. 15894: Kertomusvuonna solmittiin uusia kehitys- Kertomusvuoden aikana valmisteltuun v. 15895: luottosopimuksia Nicaraguan, Mosambikin ja 1988 tulo- ja menoarvioon on myös otettu 15896: Zimbabwen kanssa. Lisäksi päätettiin pehmeä- määräraha vientitakuukorvauksia varten. Sillä 15897: ehtoisen kehitysluotan myöntämisestä Sambi- on tarkoitus helpottaa Mosambikin ja Tansa- 15898: alle yhteisrahoitukseen Maailmanpankin kans- nian velkatilannetta korvaamalla kehitysyhteis- 15899: sa maan velkatilanteen helpottamiseksi. Myös työvaroin Vientitakuulaitoksen saatavia. 15900: 31 15901: 15902: 2.8. Teollinen kehitysyhteistyö Yhdeksästä hankealoitteesta tehtiin vuoden 15903: aikana FINNFUNDin johtokunnassa tutki- 15904: 2.8.1. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen musrahoituspäätös. FINNFUNDin myöntämä 15905: yhteistyö kehitysmaiden kanssa rahoitus oli yhteensä 3,97 miljoonaa markkaa, 15906: mikä vastaa noin 40 prosenttia hankkeiden 15907: Suomi on solminut 25 kehitysmaan kanssa soveltuvuustutkimusten ja muun valmistelun 15908: kahdenväliset sopimukset taloudellisen, teolli- arvioidusta kokonaisrahoitustarpeesta. 15909: sen ja teknisen (TTT) yhteistyön edistämiseksi. Vuoden 1987 aikana FINNFUND päätti 15910: Kehitysyhteistyömäärärahoja on käytetty osallistumisesta viiteen yhteisyritykseen. Nämä 15911: TTT-toimintaan vuodesta 1984 lähtien. Varoil- ovat meijeriyritys Senegalissa, turvehanke Ma- 15912: la on tuettu soveltuvuustutkimuksia, koulutus- lesiassa, hissitehdas- ja vaatetehdashankkeet 15913: ta ja henkilövaihtoa, joiden avulla pyritään Turkissa sekä dieselgeneraattoritehdas Intiassa. 15914: konkreettisiin taloudellisiin, teollisiin ja tekno- Lisäksi yhtiö osallistui kolmen investointivai- 15915: logisiin sekä kehitysvaikutuksiltaan merkittä- heessa olevan hankkeen rahoitusjärjestelyihin. 15916: viin yhteistyöhankkeisiin Suomen ja kehitys- FINNFUNDin vuonna 1987 myöntämä ra- 15917: maiden välillä. hoitus jakautui seuraavasti: 15918: Vuosina 1984-87 määrärahoja käytettiin lä- 15919: hes 18 miljoonaa markkaa noin 75 hankkee- milj. mk 15920: seen 22 maassa. Hankkeissa oli mukana 44 osakesijoitukset ..................... . 6,3 15921: suomalaista yritystä - puolet suuria ja puolet konvertoinnit osakesijoituksiksi ..... . 1,2 15922: pieniä sekä keskisuuria. Merkittävimmät toimi- lainasijoitukset ...................... . 36,0 15923: alat olivat metsäteollisuus, energiateollisuus ja takausten myöntämisvaltuudet ...... . 0,7 15924: kaivosteollisuus. Useita yhteistyökohteita oli yhteensä ............................. . 44,2 15925: myös kemian sekä rakennus- ja tavarankäsitte- 15926: lyaloilla. Soveltuvuustutkimuksia rahoitettiin Yhtiön voimassa olevat rahoitussitoumukset 15927: 27 ja koulutus- ja asiantuntijavaihtoa 22 hank- olivat tilivuoden lopussa 167, 1 miljoonaa 15928: keessa. Tuotannollisiin hankkeisiin, yhteisyri- markkaa - edellisenä tilivuonna ne olivat 15929: tyksiin ja suunnitteluun liittyviä hankkeita oli 130,7 miljoonaa markkaa. Rahoitussitoumuk- 15930: 16. set koostuivat 23 projektista 15 maassa. Niiden 15931: Vuoden 1987 aikana ulkoministeriön kaup- hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisinvestoin- 15932: papoliittinen osasto selvitti alustavasti toteutet- ti, joiden rahoittamiseen FINNFUND osallis- 15933: tujen hankkeiden kehitysvaikutuksia. Suuressa tuu, on noin 1 900 miljoonaa markkaa. 15934: osassa hankkeita on ilmeisesti päästy päämää- Edellisenä vuonna päätetty osakepääoman 15935: riksi asetettuihin kehitysvaikutuksiin ja muihin korotus maksettiin syyskuun loppuun mennes- 15936: tavoitteisiin. sä. Yhtiön osakepääoma kasvoi 80 miljoonasta 15937: markasta 122 miljoonaan markkaan. 15938: 2.8.2. Teollisen kehitysyhteistyön rahasto Oy Vuoden 1987 alussa tulivat voimaan FINN- 15939: (FINNFUND) FUND-lakia koskevat muutokset, joilla laajen- 15940: nettiin FINNFUNDin toimialaa ja toiminta- 15941: Suomalaisten yritysten 1980-luvun alussa al- muotoja. FINNFUND voi tulevaisuudessa 15942: kanut voimakas kansainvälistyminen jatkui osallistua paitsi tuotannollisten, myös palvelu- 15943: vuonna 1987. Nettosijoitusvirta Suomesta yritysten rahoitukseen, sekä myöntää takauk- 15944: kaikkialle ulkomaille oli 3,8 miljardia mark- sia osana yhteisyritysten rahoitusta. 15945: kaa. Kehitysmaiden osuus suorista sijoituksista 15946: jäi kuitenkin edelleen alhaiseksi; se oli vain 115 15947: miljoonaa markkaa. Suomalaisten yritysten ke- 2.9. Tutkimus 15948: hitysmaainvestoinnit kohdistuivat etupäässä 15949: eräisiin Aasian alueen dynaamisiin maihin. Tutkimukseen osoitetut kehitysyhteistyöva- 15950: FINNFUND jatkoi palvelujensa esittelyä rat sisältyvät monenkeskisen ja kahdenvälisen 15951: mahdollisille asiakkailleen. Yhtiön edustajia kehitysyhteistyön määrärahoihin. Koska tuki 15952: osallistui yritysten sisäisiin koulutustilaisuuk- tutkimukselle on tällä tavoin hallinnollisesti 15953: siin sekä toimialakohtaisiin tapahtumiin, joissa hajautettu, tuodaan tässä selonteossa esille 15954: käsiteltiin kehitysmaatoimintoja ja rahoitusky- paitsi tutkimuksen saarnat kokonaisvarat myös 15955: symyksiä. yleisiä tutkimuspoliittisia painotuksia. 15956: 32 15957: 15958: Tutkimusrahoituksen osat on laskettu seu- teeksi tähän mennessä neljä: kasvinjalostus- 15959: raavasti: Maksa- tutkimusta harjoittavan ICRISATin, karjata- 15960: tukset louden tutkimukseen erikoistuneen ILCAn, 15961: 1987 IRRin eli kansainvälisen riisintutkimuslaitok- 15962: milj. mk sen ja maissin ja vehnän viljelyä tutkivan 15963: 1. Monenkeskisen kehitysyhteistyön CIMMYT:n. Myös suomalaisten yhteyksiä ja 15964: määrärahoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33,3 mukanaoloa monenkeskisissä tutkimusohjel- 15965: 2. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön missa sekä tiedon saantia niiden julkaisuista ja 15966: hankkeet ja ns. multibilateraaliset tuloksista on lisätty. 15967: eli kansainvälisten järjestöjen tut- WIDERin yhteydessä alkoi kertomusvuonna 15968: kimushankkeet ................... . 17,3 neljä Suomen erikseen rahoittamaa tutkimus- 15969: 3. Suunnittelu- ja tutkimusmääräraha 3,3 hanketta, joita toteuttavat suomalaiset tutki- 15970: Yhteensä ............................ . 53,9 muslaitokset ja tutkijat. Myös muilla suoma- 15971: laisilla tutkijoilla on ollut mahdollisuus seurata 15972: Opetusministeriön pääluokasta: WIDERin toimintaa tutkijaseminaarien, asian- 15973: Suomen Akatemian kehitysmaatutki- tuntijakokouksien ja vierailuluentojen välityk- 15974: mus .................................. 2,6 sellä. 15975: 15976: Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56,5 15977: 15978: Vuonna 1987 tutkimukseen suunnattu kehi- Kahdenvälinen apu tutkimukseen 15979: tysapu oli noin 3 prosenttia julkisesta kehitys- 15980: avusta (ODA). Kahdenvälisen kehitysyhteistyön pyrkimys 15981: kehitysmaiden oman tutkimuskyvyn lisäämi- 15982: seen edellyttää tutkimukseen valmistavan kor- 15983: Tutkimus monenkeskisen kehitysyhteistyön keakoulu- ja jatko-opetuksen sekä tutkimus- 15984: osana laitosten ja -yhteisöjen luomista ja tukemista. 15985: Aina ei tarvita uusia laitoksia, vaan jo olemas- 15986: Valtaosa Suomen tutkimukseen sijoittamasta saolevien laitosten käytön tehostamista ja tut- 15987: avusta on monenkeskisiä apua. Määrärahat kimustoiminnan liittämistä käytännön hank- 15988: kasvoivat 1984 jälkeen erityisesti Taloudellisen keisiin kokeellisena ja uusia ajatuksia luovana 15989: kehitystutkimuksen kansainvälisen instituutin, toimintana. 15990: WIDERin perustamisen vuoksi. Kertomus- Kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön liittyvää 15991: vuonna myös kansainväliseen maataloustutki- tutkimusta rahoitetaan toisaalta osana nor- 15992: mukseen osoitettiin aikaisempaa enemmän maalia, maaohjelmien muodossa neuvoteltua 15993: määrärahoja. yhteistyötä, toisaalta avustamaila kansainvälis- 15994: Tutkimuspoliittisesti kansainvälisten tutki- ten järjestöjen ja tiedejärjestöjen tutkimus- 15995: muslaitosten tukeminen auttaa kehitysmaita hankkeita. Kehitysmaiden omia tutkimus- 15996: tutkimaan erityisesti sellaisia ongelmia, jotka voimavaroja tärkeillä toimialoilla lisää mm. 15997: ovat yhteisiä monille maille ja joissa laaja tuki seuraaville hankkeille: 15998: teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen tie- - Tansanian Uyolen maatalouskeskus; 15999: donvälitys on erityisen tärkeää. koulutusta ja soveltavaa tutkimusta, jonka tu- 16000: Monenvälisen tutkimusyhteistyön kanavina lokset palvelevat myös maatalousneuvontaa 16001: ovat jo pitkään olleet mm. YK:n koulutus- ja - Dar es Salaamin yliopiston Muhimbilin 16002: tutkimuslaitos UNITAR, YK:n sosiaalisen ke- hammaslääketieteen laitos; terveydenhuoltoon 16003: hityksen tutkimuslaitos UNRISD ja Kansain- liittyvää koulutusta ja tutkimusta 16004: välinen koulutussuunnitteluinstituutti IIEP. - Dar es Salaamin yliopiston geologian lai- 16005: Viime vuosina on maataloustutkimuksen tos; koulutusta ja sen osana mm. kaivostoi- 16006: osuus monenkeskisistä avustuksista noussut. mintaa, vesihuoltoa ja rakennusalaa tukevaa 16007: Tämä on ollut perusteltua, sillä kehitysmaat tutkimusta 16008: kamppailevat erityisesti maatalousongelmien - Sambian metsäntutkimuslaitoksen tuke- 16009: kanssa. Maatalousalan kansainväliseen tutki- minen 16010: musverkostoon CGIARiin kuuluu 13 tutkimus- - Luonnontieteellisen tutkimusaseman 16011: laitosta, joista Suomi on valinnut tukensa koh- suunnittelu Usambaraan (Amani) Tansaniassa. 16012: 33 16013: 16014: Moniin kehitysyhteistyöhankkeisiin tutkimus Afrikan yliopistojen tutkimusohjelmaa ja Lati- 16015: sisältyy kiinteänä osana tai tilaustutkimuksina. nalaisen Amerikan ILET -tutkimusaloitetta 16016: Tutkimusosa on useimmiten uskottu Suomen pyrkiessään tukemaan alueellisia tutkimus- 16017: puolelta hanketta toteuttamaan valitun yrityk- laitoksia ja kansainvälisiä tiedejärjestöjä. 16018: sen, järjestön tai laitoksen alaisuudessa toimi- 16019: ville suomalaisille tutkimuslaitoksille tai tutki- 16020: joille. Sen voi hoitaa myös paikallinen tutki- Suunnittelua palveleva kehitysmaatutkimus 16021: muslaitos. Hankekohtaisten arviointien yhtey- 16022: dessä on todettu, että sinänsä hyvin toteutettu Tehokas kehitysyhteistyö vaatii tuekseen tie- 16023: tutkimus olisi tiiviinä yhteistyönä paikallisten topohjan, joka perustuu kehitysmaiden ongel- 16024: tutkimusorganisaatioiden kanssa voinut tehok- mien syvälliseen tuntemiseen sekä kehitysavun 16025: kaammin tukea myös ko. maiden oman tutki- toteutuksen ja sen vaikutusten tutkimiseen. 16026: muskyvyn lisäämistä. Tällöin myös tutkimus- Kehitysyhteistyöosasto rahoittaa siksi myös so- 16027: tulokset välittyisivät nopeasti paikallisiiie lai- veltavaa tutkimusta, joka tähtää kehityshank- 16028: toksille. Tähän asiaan kiinnitetään jatkossa keiden suunnittelun ja toteuttamisen tehosta- 16029: enemmän huomiota, samoin kuin tarpeeseen miseen. Sitä rahoitetaan kehitysyhteistyön ns. 16030: tukea kansallista tutkimustoiminnan koordi- suunnittelu- ja kehitysmaatutkimusmäärära- 16031: naatiota, esimerkiksi yhteistyötä maiden tiede- ha/la, jonka maksatukset vuonna 1987 olivat 16032: neuvostojen kanssa. Mm. Tansanian ja Suda- 3,3 miljoonaa markkaa. Määrärahasta rahoi- 16033: nin tiedeneuvostoihin on kertomusvuonna luo- tettujen tutkimusten luku on viime vuosina 16034: tu yhteyksiä. nopeasti kasvanut. Tutkimukset ovat selvittä- 16035: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön koulutus- neet mm. teknologian siirron onnistumista, 16036: apuun sisältyy myös yliopistotasoisia kursseja sähköistyksen vaikutuksia, maitotalousohjel- 16037: ja stipendejä. Jotkut opinnäytetutkimuksista man taloudellista ja ravitsemuksellista merki- 16038: ovat kehittyneet väitöskirjoiksi. Kehitysyhteis- tystä, perhesuunnitteluohjelman tuloksia ja sa- 16039: työn stipendiaattitoiminta on tarkoitus siirtää demetsien luontaista uusiutumista. Tutkimus- 16040: opetusministeriön stipendiaattihallinnon yhtey- ten toteuttajina ovat toimineet suomalaiset yli- 16041: teen siltä osin kuin stipendit eivät liity Suomen opistot ja tutkimuslaitokset. Tilaustutkimuk- 16042: kehitysyhteistyöhankkeisiin. Yliopistoihin ja sen kautta on samalla edistetty suomalaisten 16043: korkeakouluihin otettaisiin opiskelemaan pää- tutkijoiden perehtymistä kehitysmaakysymyk- 16044: asiassa jatko-opiskelijoita ja tutkijoita. Myös siin. Tutkimustulokset on julkaistu eri tutki- 16045: Suomen Akatemian rahoittamiin tutkijaryh- muslaitosten julkaisusarjoissa. Eräiden tutki- . 16046: miin voidaan kutsua tutkijoita kehitysmaista. musten pohjalta on myös valmistunut lisensi- 16047: Yhteistyö olisi omiaan luomaan pysyviä tutki- aattitöitä tai väitöskirjoja. 16048: muskontakteja ja lisäämään myös suomalais- Tutkimuksen suuntaviivoja ollaan uudista- 16049: ten kehitysmaatietoja. massa. Tutkimusten jakaantuessa moniiie 16050: Kansainvälisten järjestöjen tutkimusohjel- aloille ja moniin akateemisiin laitoksiin on 16051: mia on tuettu myös kahdenvälisin määrära- tosin saatu suomalaisten osallistuminen kehi- 16052: hoin. Suomen rahoittamista YK:n erityisjärjes- tysmaatutkimukseen laajenemaan, mutta vain 16053: töjen ns. multibilateraalisista hankkeista, voi- harvassa tapauksessa on syntynyt pysyviä alan 16054: daan tutkimustoimintaan ainakin osittain lu- tutkijayhteisöjä. Sellaiset voisivat kuitenkin 16055: kea seuraavat: palvella sekä kehitysyhteistyötä että suomalais- 16056: - WHO:n ja Maailmanpankin jokisokeus- ten tutkijoiden koulutusta. Lähiaikoina tullaan 16057: ohjelma Afrikassa etsimään keskeisten kehitysyhteistyöalojen tut- 16058: - WHO:n trooppitautien tutkimusohjelma kimusyksikköjä, joiden kanssa valmisteltaisiin 16059: - WHO:n hedelmällisyystutkimuksen (eh- useampivuotisia toimeksiantoja. Tutkimus- 16060: käisymenetelmien) tutkimusohjelma kykyä olisikin lisättävä ainakin seuraavien on- 16061: - WHO:n AIDS-tutkimushanke gelma-alueiden ratkaisemiseksi: 16062: - F AOn kansainvälinen hivenainetutkimus- - kestävän kehityksen (Sustainable Deve- 16063: ohjelma, jota toteutetaan Maatalouden tutki- lopment) ja ympäristönäkökulman tuominen 16064: muskeskuksessa Jokioisissa. mukaan kehityssuunnitteluun. Tähän kuuluu 16065: Suomi on myös tukenut mm. Kansainvälistä mm. aavikoitumis- ja kuivuusongelmien moni- 16066: luonnonsuojelujärjestöä IUCN :ää, Kansainvä- tieteinen käsittely, ml. metsä- ja maatalouden 16067: listä väestötieteen seuraa, Itäisen ja Eteläisen sekä karjanhoidon erityisongelmat. Tämän vai- 16068: 16069: 5 3807041 16070: 34 16071: 16072: mistelemiseksi ulkoasiainministeriö on yhdessä 2.10. Naiset kehityksessä 16073: yliopistojen edustajien kanssa aloittanut ns. 16074: aavikoitumistutkimuksen esitutkimuksen, jon- Suomi tähdentää naisten osuutta kehitysyh- 16075: ka perusteella tutkimustarpeet voidaan määri- teistyön hyödynsaajina, osallistujina ja päätök- 16076: tellä. sentekijöinä. Tätä varten on virkamiesten ja 16077: - metsävarojen suojelua, metsien uudistu- hankkeiden toteuttajien avuksi laadittu ohjeis- 16078: mista, lisäämistä ja käyttöä koskeva tutkimus, to "Naisten huomioon ottaminen Suomen ke- 16079: joka on jo käynnissä yhteistyössä Helsingin, hitysyhteistyössä - toimintasuunnitelma ja 16080: Turun ja Joensuun yliopistojen kanssa. suuntaviivat", joka on ollut koekäytössä vuo- 16081: - kehitysmaiden energiahuollon ja energia- den 1987 aikana. 16082: politiikan kehittäminen ottaen huomioon ym- Kehitysyhteistyöstä naisille koituvan hyödyn 16083: päristötekij ät. mittaaminen on vaikeata. OECD:n kehitysapu- 16084: - perusterveydenhuolto ja perhesuunnitte- komitean DACin "Naiset kehityksessä" -työ- 16085: lukysymykset, joissa eräänä aloitteena on jo ryhmä on saanut valmiiksi tilastointiohjeiston, 16086: käsitelty Oulun yliopistoon perustettavaa jota soveltaen toivotaan saatavan vertailukel- 16087: WHO:n yhteistyölaitosta ehkäisytutkimuksen poisia tuloksia eri maiden toiminnan vaikutuk- 16088: alalla. sesta naisten asemaan kehitysmaissa. Suomi on 16089: - vesihuoltoa ja muuta yhdyskuntarakenta- ollut tiiviisti mukana tässä valmistelussa. 16090: mista sekä tietoliikennettä ja sähköistämistä Välillisesti naisten asemaa parannetaan Suo- 16091: koskeva tutkimus, joka selvittää teknisten rat- men kahdenvälisessä avussa esim. helpottamal- 16092: kaisujen lisäksi palvelujen saajien taloudellista la heidän työtään vesihuollon avulla tai anta- 16093: kykyä vastata palveluiden kustannuksista sekä malla heille koulutusta eri aloilla. 16094: palvelujen sosio-ekonomisia vaikutuksia, huol- YK-järjestöistä erityisesti lastenrahasto 16095: toa ja hallintoa. Vesihuollon tutkimus on UNICEFin ja kehitysohjelma UNDP:n työ 16096: käynnistynyt Tampereen teknillisessä korkea- edistää yleisesti naisten aseman parantamista. 16097: koulussa. Suomi osoitti kertomusvuonna erityisavustuk- 16098: - maaseudun kehittämisen, aluekehityksen sen UNDP:n hankkeelle PROWESSille. Hanke 16099: ja kaupungistumisen ongelmat: suurkaupun- tukee Afrikan valtioiden ja kansalaisjärjestö- 16100: kien slummiutumisen ongelmat vaativat kiin- jen mahdollisuuksia parantaa kylien vesihuol- 16101: nittämään huomiota maaseudun kasvukeskus- toa. Naisten nivominen mukaan toimintaan 16102: ten ja pienten kaupunkien merkitykseen maa- koulutuksen avulla on hankkeen olennainen 16103: seudun uudistumiselle. osa. 16104: Kansainvälisten järjestöjen kanssa on jatket- 16105: tu yhteistyötä erityisesti naisten aseman paran- 16106: Tutkimusvoimavarojen lisääminen, koordinaa- tamiseen keskittyvissä hankkeissa. Tällaisia 16107: tio ja tiedonvaihto hankkeita ovat Suomen rahoituksella toteutta- 16108: neet mm. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjes- 16109: Vuonna 1985 mietintönsä antaneen kehitys- tö F AO, Kansainvälinen työjärjestö ILO sekä 16110: maatutkimuksen työryhmän suositusten mu- YK:n väestörahasto UNFPA. 16111: kaisesti suomalaisen kehitysmaatutkimuksen Suomi on keskittänyt suoraan naisten hyväk- 16112: koordinaatiota on parannettu esim. siten, että si suuntautuvan monenkeskisen yhteistyön 16113: Suomen Akatemian kehitysmaatutkimuksen UNDP:n alaiselle YK:n naistenrahastolle 16114: jaostossa on kolme kehitysyhteistyöosaston UNIFEMille. UNDP:n hallintoneuvoston kesä- 16115: edustajaa. Opetusministeriö on kertomusvuon- kuussa pidetyssä kokouksessa esiteltiin Norjan 16116: na korostanut korkeakoulujen kansainvälisty- laatima UNIFEMin työn arviointiraportti. 16117: misen tarvetta, jota yliopistojen osallistuminen Suomi oli mukana tukemassa raportin suosi- 16118: edellä kuvattuun toimintaan toteuttaa. Vastuu tuksia rahaston henkilöstön lisäämiseksi toi- 16119: kehitysmaaopetuksesta ja suomalaisten tutki- minnan laajentamista ja tehostamista varten 16120: joiden kouluttamisesta on opetusviranomaisil- niin päämajassa kuin kentällä. 16121: la. Kehitysyhteistyövaroin voidaan tukea jos- Pohjoismaisella tasolla erityinen kehitysyh- 16122: sain määrin kehitysyhteistyön tutkimus- ja teistyöviranomaisten naistyöryhmä mm. antoi 16123: muiden asiantuntijavalmiuksien parantamista norjalaiselle konsultille toimeksiannon valmis- 16124: syventäviä kursseja ja kenttäopetusta rahoitta- taa raportti siitä, miten naiset on otettu huo- 16125: mana. mioon eri Pohjoismaiden kehitysyhteistyö- 16126: Kuva 7. 16127: ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖOSASTON ORGANISAATIO 16128: 16129: 16130: 16131: 16132: Alivaltiosihteeri 16133: 16134: 16135: 16136: 16137: Osastopäällikkö 16138: 16139: 16140: Neuvottelevat 16141: virkamiehet 16142: 16143: 16144: Tiedotus- Th!oushallinto 16145: yksikkö yksikkö 16146: 16147: 16148: 16149: PROJEKTITOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 16150: 16151: 16152: 16153: Ohjelmointi- 16154: yksikkö 16155: Projektitoiminnan 16156: kehittämisyksikkö 16157: ~---~- Henkilöapu- 16158: yksikkö 16159: ·1 16160: 16161: Maa- ja Sosiaalisen Thlouselämän Kansalais- Elintarvike YK-järjestelmän Kansainvälisten 16162: metsätalous kehityksen perusrakenne järjestö- ja humanitaa- kansainvälisten kehitysrahoitus- 16163: toimisto toimisto toimisto toimisto risen avun kehityskysy- laitosten 16164: toimisto mysten toimisto toimisto 16165: 16166: ~-------------------------------, r--------------------------i 16167: l KAHDENVÄLINEN KENTTÄORGANISAATIO 1 t1__________________________ 16168: MONENKESKINEN KENTTÄORGANISAATIO 16169: J1 w 16170: L-------------------------------~ 16171: V. 16172: 36 16173: 16174: hankkeissa ja hallinto-organisaatioissa. Ra- tys-, yleishallinto- sekä taloushallintoyksiköt. 16175: portti valmistui vuoden lopulla. Se esiteltiin Kaikkien toimistojen ja yksiköiden vastuualu- 16176: pohjoismaisille kehitysyhteistyökysymyksiä kä- eet ja työn tuloksellisuuden kriteerit on sel- 16177: sittelevälle virkamieskomitealle ja neuvoa-anta- keästi määritelty. 16178: valle komitealle helmikuussa 1988. Toiminnan kehittämisen yhteydessä on osas- 16179: ton henkilöstö osoittautunut riittämättömäksi. 16180: Erityisen suuri lisähenkilöstön tarve on projek- 16181: 2.11. Avun hallinto titoiminnan linjalla, jossa kasvavat määrärahat 16182: ja hankkeiden suuri lukumäärä ovat kuormit- 16183: Kehitysyhteistyöosasto käynnisti syksyllä taneet hallintoa kohtuuttomasti. Ennen kaik- 16184: 1984 oman toimintansa kehittämisen ulkopuo- kea tarvitaan lisää teknistä ammattihenkilöstöä 16185: lisen konsultin avulla. Työn tuloksena syntyi niillä toimialoilla, joilla kehitysyhteistyötä pää- 16186: uusi organisaatiorakenne sekä joukko ·uusia osin toteutetaan. Myös avun kenttähallintoa 16187: toimintaperiaatteita ja -menetelmiä, jotka otet- tulisi vahvistaa. 16188: tiin käyttöön maaliskuussa 1986. Menetelmiä Kehittämistyön tuloksena laadittiin yhteis- 16189: kehitetään edelleen: työhön sisältyy mm. tieto- työssä valtiovarainministeriön kanssa kehitys- 16190: jenkäsittelyn automatisointi ja hallinnollisten yhteistyön henkilöstön kehittämissuunnitelma 16191: toimintatapojen rationalisointi. vuosille 1986-89. Vuosina 1986-87 on tämä 16192: Osaston organisaatio jakaantuu kolmeen suunnitelma toteutunut kahta uutta tointa lu- 16193: apulaisosastopäällikön johtamaan toimintalin- kuunottamatta. Vuoden 1988 budjetissa suun- 16194: jaan, projekti-, järjestö- ja kansainväliseen nitelmasta jäätiin selvästi jälkeen. 16195: toimintaan. Linjojen ja niiden alaisten toimis- Vuoden 1987 lopussa kehitysyhteistyöosas- 16196: tojen itsenäisyyttä on lisätty. Osastopäällikön ton koko henkilöstömäärä oli 163. Lisäksi 16197: suoraan alaisuuteen on sijoitettu toimintaa yh- kenttätehtävissä edustustojen palveluksessa toi- 16198: teisesti palvelevat tiedotus-, tutkimus- ja kehi- mi 17 virkamiestä. 16199: 16200: 16201: 16202: Kuva 8. 16203: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN KENTTÄHALLINTO 1987 16204: 16205: 16206: 16207: 16208: t kehitysyhteistyövirkamiehiä 16209: 37 16210: 16211: Välillisesti avun hallintoon Suomessa osallis- sekä arviointi- ja evaluointiraportteja. Valo- 16212: tuu kehitysyhteistyöosaston henkilöstön lisäksi kuva-arkistoa kartutettiin noin 150 kuvalla. 16213: muitakin. Hankkeiden toteutuksen käytännön Vuoden aikana valmistui kaksi projektivideota 16214: järjestelyt on Suomen puolesta annettu hanke- ja kaksi filmihanketta saatettiin työn alle. Tele- 16215: kohtaisina toimeksiantoina suomalaisten viras- visio tuotti useita ohjelmia yhteistyössä kehi- 16216: tojen ja laitosten, yritysten tai järjestöjen teh- tysyhteistyöosaston kanssa. 16217: täviksi. Kehitysyhteistyöosastolle on jätetty Tiedotusvälineille järjestettiin toistakym- 16218: vain ne tehtävät, joita ei voida siirtää muille; mentä lehdistötilaisuutta ja tuotettiin n. 30 16219: viime käden vastuu hankkeiden tuloksellisuu- toimintaa esittelevää uutista. Niin ikään aloi- 16220: destahan pysyy aina kehitysyhteistyöosastolla. tettiin 15 kohdemaan ja meneillään olevien 16221: hankkeiden tietolehtien tuotanto. Lehdistön 16222: kiinnostus kehitysyhteistyöhön on suuri - lei- 16223: 2.12. Kehitysyhteistyötiedotus kepalvelun kautta tulee n. 600 lehtileikettä 16224: kuukausittain. Kehitysyhteistyötietouden lisää- 16225: Kehitysyhteistyötiedotuksella on kaksi paa- miseksi tuettiin matka-apurahoin suomalaisten 16226: tavoitetta: tehdä tunnetuksi Suomen harjoitta- toimittajien käyntejä kehitysyhteistyöhankkeis- 16227: maa kehitysyhteistyötä sekä innostaa kansalai- sa. 16228: sia ja yleistä mielipidettä kehitysyhteistyön tu- Kehitysyhteistyöosaston tiedotusyksikkö on 16229: kemiseen. Tavoitteiden mukaisesti tiedotusta rationalisoinut toimintamuotojaan viime vuosi- 16230: on käytännössä harjoitettu sekä kehitysyhteis- na. Määrätietoisesti on pyritty keskittymään 16231: työosaston tiedotusyksikön kautta että tuke- ensisijaiseen tehtävään Suomen kahdenvälises- 16232: malla kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehitys- tä ja kansainvälisten järjestöjen kautta tehtä- 16233: yhteistyötiedotusta. västä kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen. Sa- 16234: Kehitysyhteistyöosaston tiedotusyksikkö malla on vahvistettu muiden tahojen edellytyk- 16235: avustaa ja palvelee osaston johtoa, eri yksiköi- siä vastata yleisestä kehitysyhteistyö- ja kehi- 16236: tä ja virkamieskuntaa tiedotusasioissa sekä yl- tysmaatiedotuksesta. Ulkopuolisia käsikirjoit- 16237: läpitää yhteyksiä tiedotusvälineisiin, koululai- tajia ja toteuttajia käytetään milloin mahdollis- 16238: tokseen, talouselämään ja järjestökenttään. ta. AV -aineiston (paitsi valokuvien) lainaarni- 16239: Yksikkö suunnittelee, tuottaa ja jakaa kirjallis- neo ja systemaattiset aineistojakelut on annettu 16240: ta ja audiovisuaalista aineistoa ja vastaa vuo- osaston ulkopuolelle. 16241: sittain tuhansiin yhteistyötä ja kehitysyhteis- Kehitysyhteistyöosaston oman tiedotustoi- 16242: työhallintoa koskeviin suullisiin ja kirjallisiin minnan lisäksi osasto tukee vuosittain kansa- 16243: tiedusteluihin. laisjärjestöjen kehitysyhteistyötiedotusta jär- 16244: Kehitysyhteistyöosaston julkaisema Kehitys- jestöjen tekemien hakemusten perusteella. 16245: yhteistyö - Utvecklingssamarbete -lehti ilmes- Vuonna 1987 tähän tarkoitukseen jaettiin kan- 16246: tyy neljä kertaa vuodessa ja sen levikki on salaisjärjestöille 2,4 miljoonaa markkaa. Avus- 16247: 28 000. Kerran kuussa ilmestyvä FINNIDA-tie- tusta saaneita järjestöjä oli 128. 16248: dote (painos 700) on osoitettu kehitysyhteistyö- 16249: päätöksiä ja -tapahtumia erityisesti seuraavalle 16250: yleisölle, mm. lehdistölle, viranomaisille ja jär- 2.13. Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neu- 16251: jestöille. Lokakuussa 1987 ilmestyi ensimmäi- vottelukunta (TALKE) 16252: sen kerran "Kehitysyhteistyön hankesuunnitel- 16253: mia", neljästi vuodessa koottava kehitysyhteis- Taloudellisten kehitysmaasuhteiden neuvot- 16254: työn toteuttajille tarkoitettu julkaisu. telukunta (TALKE) on ulkoministeriölle neu- 16255: Kertomusvuoden painotuotteisiin kuuluivat voa-antava elin, joka koostuu puolueiden ja 16256: myös vuosikertomus, Suomen DAC-raportti ja etujärjestöjen edustajista. T ALKE käsittelee 16257: kehitysyhteistyön perustietoja esittelevä tieto- keskeisiä kehitysyhteistyöhön ja Suomen kehi- 16258: kansio, joka julkaistaan suomen, ruotsin ja tysmaasuhteisiin liittyviä ajankohtaisia kysy- 16259: englannin kielen lisäksi myös ranskaksi, espan- myksiä. Vuosittain T ALKE antaa lausuntonsa 16260: jaksi, portugaliksi ja saksaksi. Kehitysyhteis- esityksestä kansalais- ja lähetysjärjestöjen ke- 16261: työosastolla tehdään jatkuvasti myös erillisjul- hitysyhteistyön tuen määrärahan jakamiseksi 16262: kaisuja. Vuonna 1987 ilmestyi "Suomen ter- sekä esityksestä ns. kehyspäätökseksi kahden- 16263: veysalan kehitysyhteistyö" suomeksi ja englan- välisen avun maakohtaisesta suuntaamisesta 16264: niksi, ''Konsulttikäsikirja'', maakatsauksia lähivuosina. 16265: 38 16266: 16267: Kertomusvuonna T ALKE käsitteli mm. kah- sen Afrikan SADCC-maiden tulee säilyä avun 16268: denvälisen kehitysyhteistyön toimialastrategioi- painopistealueina. T ALKE katsoi kuitenkin, 16269: ta ja UNCT AD VII -konferenssin valmisteluja. että Suomella tulisi olla valmiutta luopua avus- 16270: Syksyllä 1987 TALKE antoi laajan kannano- ta joillekin maille, jos yhteistyön edellytykset 16271: ton Suomen kehitysyhteistyöstä. T ALKE muis- ovat heikentyneet ratkaisevasti. T ALKE koros- 16272: tutti, että tavoitteena kehitysavun kokonais- ti, että Suomella tulisi olla monipuoliset kult- 16273: määrälle on 1 prosenttia bruttokansantuottees- tuuri- ja poliittiset suhteet kehitysavun vas- 16274: ta. T ALKEn mielestä julkista kehitysapua tuli- taanottajamaihin. 16275: si kasvattaa edelleen 0, 7 prosentin BKT -osuu- Kehitysyhteistyön toimialakohtaisessa suun- 16276: den tavoitteen saavuttamisen jälkeen ja muuta taamisessa T ALKE kannatti Suomen toimimis- 16277: rahoitusta on lisättävä. ta aloilla, joilla suomalainen osaaminen ja 16278: T ALKE kiinnitti myös laajasti huomiota ' kehitysmaiden tarpeet vastaavat toisiaan. 16279: avun laadullisiin ja sisällöllisiin kysymyksiin ja T ALKE katsoi, että kunkin kolmen päätoimi- 16280: kansainvälisissä yhteyksissä yleistyvään ehtojen alan - sosiaalisen kehityksen, maa- ja metsä- 16281: asettamiseen kehitysavulle ja kehitysmaiden ra- talouden sekä talouden muiden alojen - osuus 16282: kennesopeutusohjelmien vaikutuksiin. T ALKE tulisi olla noin kolmannes avusta. Tavoite mer- 16283: ei esittänyt muutoksia Suomen avun maakoh- kitsee, että sosiaalilohkon sekä maa- ja metsä- 16284: taiseen suuntaamiseen. Nykyisten 15 kohde- talouden osuutta tulisi kasvattaa nykyisestä. 16285: maan, vähiten kehittyneiden maiden ja eteläi- 16286: 39 16287: 16288: 16289: 16290: 16291: 3. Köyhimpien maiden velkakysymys 16292: Yleistä tuneiden maiden kyky maksaa velkojaan takai- 16293: sin riippui niiden mahdollisuudesta saada uutta 16294: Vuoden 1987 aikana kehitysmaiden, erityi- lainaa. Laajaan julkisuuteen velkaongelma tuli 16295: sesti matalatuloisten kehitysmaiden velkaongel- vuonna 1982, kun Meksiko ilmoitti, ettei se 16296: maa käsiteltiin useilla kansainvälisillä fooru- enää pystynyt hoitamaan velkasitoumuksiaan. 16297: meilla. Muutamaa kuukautta myöhemmin myös Brasi- 16298: lia ja Argentiina joutuivat suuriin maksuvai- 16299: keuksiin. Kehitysmaiden velkaongelma oli kas- 16300: Velkaongelman tausta ja luonne vanut koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää 16301: ravistelevaksi. 16302: Kehitysmaiden talouksien suunnitelmallinen Velkaongelman tultua räjähtäen esiin ryh- 16303: kehittäminen alkoi 1960- ja 1970-luvulla. In- dyttiin nopeasti toimiin sen ratkaisemiseksi 16304: vestoinnit vaativat ulkomaista rahoitusta, jota Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n joh- 16305: olikin saatavissa, sillä kansainväliset pääoma- dolla. Ensiksi lisättiin lainausta kehitysmaille. 16306: markkinat olivat voimakkaassa kasvuvaiheessa Tavoitteena oli saada velkaantuneiden maiden 16307: ja myös kehitysrahoituslaitokset laajensivat maksutaseet tasapainoon. Tässä onnistuttiin- 16308: toimintaansa. kin aluksi melko hyvin, mutta sittemmin vel- 16309: Öljyn hinnan rajut nousut vuosina 1973 ja kaantuneet maat ovat velanmaksukyvyn heik- 16310: 1979-80 antoivat kansainväliselle pankkijär- kenemisen, talouksien taantumisen ja ulko- 16311: jestelmälle mahdollisuuden lainata avokätisesti maankaupan vaihtosuhteen heikkenemisen 16312: rahaa myös öljyä tuoville kehitysmaille, kun myötä joutuneet huomattaviin maksutasevai- 16313: öljynviejämaat halusivat sijoittaa öljystä an- keuksiin. 16314: saitsemansa dollarit tuottamaan. Kehitysmaat Kehitysmaiden velka vuoden 1987 lopussa 16315: tarttuivat tilaisuuteen ja lainasivat saamiensa oli yhteensä noin 1 190 miljardia dollaria. 16316: julkisten luottojen lisäksi liikepankeilta. Varat Vuoden 1987 aikana velkamäärä kasvoi noin 6 16317: eivät kuitenkaan riittävästi ohjautuneet tuloa prosenttia. Pelkästään 17 keskituloisen kehitys- 16318: tuottaviin sijoituksiin, vaan lainoja käytettiin maan osuus velasta oli 484 miljardia dollaria. 16319: myös kasvavaan kulutukseen ja kalliin tuonti- Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden velka 16320: energian maksamiseen. Epävarmassa taloudel- vuonna 1987 oli 102 miljardia dollaria ja velan- 16321: lisessa ja poliittisessa tilanteessa ja voimakkaan hoitokulut 10,5 miljardia dollaria. Vuotuisessa 16322: inflaation vallitessa alkoi yksityistä pääomaa katsauksessaan Maailmanpankki pitää tilan- 16323: siirtyä kehitysmaista mittavassa määrin teolli- netta synkkänä. Velkamaat maksoivat viime 16324: suusmaihin varmojen sijoitusten toivossa: pu- vuonna enemmän lainojensa korkoja kuin sai- 16325: huttiin pääomapaosta. Seurannut laskusuhdan- vat uusia lainoja. Velkaantuneiden maiden 16326: ne ja reaalikorkojen nousu heikensivät kehitys- luottokelpoisuus ei ole parantunut. Valtaosa 16327: maiden tilannetta. Velanhoitokustannukset vuoden 1987 lainanannosta osoitettiin kahden 16328: kasvoivat eikä rahaa riittänyt edes aikaisem- keskituloisen kehitysmaan, Meksikon ja Ar- 16329: pien investointien ylläpitämiseen. Kehitysmai- gentiinan, lainapakettien uusimiseen. 16330: den tuotteiden markkinoillepääsyvaikeudet Velkaantuneiden maiden tulotaso ja kulutus 16331: kärjistivät kehitysmaiden velkatilannetta. sekä ulkomainen sijoitustoiminta näihin mai- 16332: Vuosina 1970-1980 kehitysmaiden velka hin putosivat viime vuosikymmenen tasolle ja 16333: kasvoi 85 miljardista dollarista 580 miljardiin Afrikassa jopa 1960-luvun tasolle. 16334: dollariin. Keskimääräinen vuotuinen kasvu- Kehitysmaiden velkaongelma jakautuu kah- 16335: vauhti oli n. 21 prosenttia. Vuoteen 1982 tia: pahasti velkaantuneiden keskituloisten ke- 16336: mennessä oli tultu tilanteeseen, jossa velkaan- hitysmaiden velkaongelmaan ja matalatulois- 16337: 40 16338: 16339: ten kehitysmaiden kysymykseen. Pahasti vel- liittiset olot ovat vaikeuttaneet rakennesopeu- 16340: kaantuneita keskituloisia maita ovat etupäässä tusohjelmien toteuttamista. Liikepankkien lai- 16341: liikepankeille velkaantuneet Latinalaisen Ame- nanauto ei ole mainittavasti lisääntynyt. Kehi- 16342: rikan maat, esim. Brasilia, Meksiko ja Argen- tysmaiden vientituotteiden pääsy teollisuusmai- 16343: tiina. den markkinoille ei ole helpottunut eivätkä 16344: Matalatoloisia kehitysmaita on niin Saharan tuotteiden hinnat ole kehittyneet edullisesti ke- 16345: eteläpuolisessa Afrikassa kuin Aasiassakin. hitysmaiden kannalta. Teollistuneiden maiden 16346: Niillä on etupäässä julkista velkaa, ts. velkaa kauppapolitiikka ei ole muuttunut. 16347: kahdenvälisille avunantajille ja kansainvälisille 16348: kehitysrahoituslaitoksille. 16349: Maailmanpankin ja Kansainvälisen 16350: valuuttarahaston rooli 16351: Toimenpiteitä velkaongelman ratkaisemiseksi 16352: Käyhirnmissä maissa, etenkin Saharan etelä- 16353: Tunnetuin yritys velkaongelman ratkaisemi- puolisessa Afrikassa, velkatilanne estää mah- 16354: seksi on Yhdysvaltain valtiovarainministerin dollisuudet kestävään talouskasvuun. Raken- 16355: James Bakerin vuonna 1985 esittämä suunni- nesopeutusohjelmien käynnistämiseksi kunnol- 16356: telma. Se edellytti kehitysmaiden ja teollisuus- la tarvitaan nopeita varainsiirtoja. Kansainväli- 16357: maiden sekä julkisten ja yksityisten lainanan- set kehitysrahoituslaitokset, varsinkin Maail- 16358: tajien toimenpiteitä: manpankki, ovat yhteistyössä IMF:n kanssa 16359: 1) Velkaantuneilta mailta vaadittiin raken- kehitelleet lainamuotoja rakennesopeuttami- 16360: teellisia muutoksia taloudenhoidossa. sohjelmien tukemiseen. Lisälainojen saaminen 16361: 2) Teollisuusmaiden tuli tukea velkaantunei- kehitysrahoituslaitoksilta edellyttää sopeutus- 16362: ta maita näissä pyrkimyksissä siten, että ta- ohjelmien toteuttamista. Vaikka vaatimusta on 16363: louskasvu nopeutuisi samanaikaisesti sekä paljon arvosteltu, ovat kehitysmaat itsekin tun- 16364: velka- että teollisuusmaissa. nustaneet sopeuttamistaimien välttämättömyy- 16365: 3) Oli lisättävä uusien luottojen myöntämis- den. Tällä hetkellä 25 Afrikan maata toteuttaa 16366: tä kehitysmaille. rakennesopeutusohjelmaa. 16367: Valtaosa velkaantuneista kehitysmaista on Sopeutusohjelmat tähtäävät kehitysmaiden 16368: ryhtynyt ensimmäisen tavoitteen suuntaisiin kotimaisen tuotannon, investointien ja pää- 16369: toimenpiteisiin. Kansainväliset kehitysrahoitus- omien kasvattamiseen sekä julkisen sektorin 16370: laitokset ml. Kansainvälinen Valuuttarahasto, supistamiseen, jotta talouskasvu tulisi jälleen 16371: IMF, ovat lisänneet taloudellista tukeaan kehi- mahdolliseksi. 16372: tysmaiden pysyvän taloudellisen kasvun tur- Maailmanpankki esitti vuonna 1987 vuosiksi 16373: vaamiseksi. Liikepankeilla ei kuitenkaan ole 1988-90 erityistä toimenpideohjelmaa matala- 16374: ollut riittävästi valmiutta tukea suunnitelmaa. toloisten kehitysmaiden velkaongelmaan. Oh- 16375: Aloitteen onnistumisen edellytyksenä nähtiin jelma koostuu neljästä osasta: 16376: alun perin, että 1) Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 16377: - lisääntyneellä velanotolla on saatava ai- rakennesopeutuksen tueksi tarkoitettujen ns. 16378: kaan riittävä tuottavuus, jotta talouskasvun ja SAF-varojen lisäys ja sopeuttamisluottojen an- 16379: viennin lisäys kattaisi sekä vanhan velan että taminen entistä edullisemmin ehdoin. 16380: lisävelan hoidosta aiheutuvat kulut, 2) Sopeuttamisohjelmien yhteisrahoituksen 16381: - kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten lisääminen Maailmanpankin ja avunantajamai- 16382: on kyettävä taivuttamaan velallismaat noudat- den välillä. 16383: tamaan rakennesopeutusohjelmia, 3) Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn 16384: - liikepankkien tulisi kansainvälisten kehi- kahdeksannella lisärahoituksella rahoitettavan 16385: tysrahoituslaitosten lisääntyneen lainanannon lainanannon uudelleenjako kaikkein köyhim- 16386: rohkaisemina lisätä lainanautoaan uusien in- pien maiden eduksi niin, että yli 50 prosenttia 16387: vestointien toteuttamiseksi ja IDA-8 -varoista ohjataan Afrikkaan. 16388: - teollistuneiden maiden tulisi olla valmiita 4) Tuen antaminen Pariisin klubin pyrki- 16389: lisäämään tuontiaan kehitysmaista. myksille keventää velanhoitoehtoja, ts. piden- 16390: Edellytykset ovat osoittautuneet liian toi- tää maksuaikoja ja vapaavuosia. 16391: veikkaiksi. Lisävelka ei ole lisännyt tuottavuut- Toimenpideohjelman osista IDA-8 -varojen 16392: ta odotusten mukaisesti. Velkamaiden sisäpo- uudelleensuuntaaminen on saavuttanut laajaa 16393: 41 16394: 16395: tukea eikä sen toteuttamiselle ole esteitä. Parii- kautta kanavoitaisiin varoja tietyillä perusteilla 16396: sin klubin piirissä on tapaus tapaukselta onnis- valittavien kohdemaiden Maailmanpankkivel- 16397: tuttu järjestelemään uudelleen lainojen maksu- kojen keventämiseen niin, että näiden ehdot 16398: aikatauluja, mutta korkojen alentamista kos- muutettaisiin yhtä edullisiksi kuin kansainväli- 16399: kevissa keskusteluissa on yhteisymmärryksen sen kehitysjärjestön IDAn lainoissa. 16400: saavuttaminen ollut vaikeampaa. IMF:n SAF- 16401: varojen lisäämistä tukee jo riittävä määrä mai- 16402: ta niin, että tarvittava pääoma saataisiin koo- Pariisin klubi 16403: tuksi, mutta korkotukeen tarvitaan vielä lisää 16404: varoja. Tammikuusta 1980 syyskuuhun 1987 on 50 16405: Kansainvälinen yhteisö on vastaanottanut kehitysmaata neuvotellut velkojensa uudelleen- 16406: ohjelman myönteisesti. Maailmanpankin ja järjestelystä monenkeskisissä neuvotteluissa. 16407: IMF:n tärkeimpien neuvoa-antavien elinten ke- Julkisista veloista on neuvoteltu pääasiassa ns. 16408: hityskomitean ja väliaikaiskomitean kokouk- Pariisin klubissa ja liikepankkiveloista liike- 16409: sissa syksyllä 1987 jäsenvaltiot antoivat tuken- pankkikonsortioiden edustajien kanssa. 16410: sa laadituille toimenpide-ehdotuksille periaat- Vuoden 1987 aikana Pariisin klubin puitteis- 16411: teessa. Sittemmin teollisuusmaat ovat käytän- sa neuvotelluissa lainojen uudelleenjärjestelyis- 16412: nössäkin lupautuneet rahoittamaan ohjelmaan sä myönnettiin eräiden matalatuloisten kehitys- 16413: sisältyviä kohteita. maiden ottamille lainoille aikaisempaa selvästi 16414: Myöhemmin Maailmanpankin toimenpide- pidempiä takaisinmaksuaikoja. Pariisin klubi 16415: ohjelmaan kehitettiin vielä ns. viides ulottu- aikoo jatkaa tällaista politiikkaa tapauskohtai- 16416: vuus Pohjoismaiden ja Hollannin ehdotuksen sesti harkiten sellaisten maiden kohdalla, joilla 16417: perusteella. Ehdotuksen mukaan perustettaisiin on velanhoito-ongelmien lisäksi maksutasevai- 16418: Maailmanpankin hallinnoima rahasto. Sen keuksia ja alhainen kansantulo. 16419: 16420: 16421: 16422: 16423: 6 3807041 16424: 42 16425: 16426: 16427: 16428: 16429: 4. Energia-alan kehitysyhteistyö 16430: 4.1. Energiahuolto kehitysmaissa hintataso seuraa pitkälle öljynhinnan muutok- 16431: sia. 16432: Kehitysmaassa tarvitaan energiaa sekä perin- 16433: teisten elämäntapojen ja elintason säilyttämi- Tavoitteet 16434: seen että taloudellisen ja teollisen kehityksen 16435: saavuttamiseksi. Perinteisellä energiankäytöllä Kehitysmaiden Ga muiden maiden) energia- 16436: tarkoitetaan lähinnä yksityistalouksien poltto- huollon yleistavoitteena on: 16437: puun ja puuhiilen käyttöä ruuan valmistukseen - energian saannin turvaaminen erityisesti 16438: sekä lämmön ja viihtyvyyden luomiseen. Perin- kotimaisia ja uusiutuvia energiavaroja käyttä- 16439: teistä energiankäyttöä ovat lisäksi mm. puu- mällä, taloudellisesti ja ympäristöä vahingoit- 16440: polttoaineiden käyttö eräissä pienteollisuuden tamatta 16441: toiminnoissa, valoöljyjen ja -petroolin käyttö - energian järkiperäinen ja säästeliäs käyt- 16442: sekä eläinten käyttö vetämiseen ja kuljetuksiin. tö yhteiskunnan kaikilla lohkoilla perustana 16443: Perinteinen energiankäyttö edustaa monessa kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja 16444: kehitysmaassa vielä n. 90 prosenttia energian edelleenkehittämiselle sekä kansantalouden ke- 16445: kokonaiskäytöstä. hittämiselle. 16446: Uuden energiankäytön tyypillisimmät esi- Kehitysyhteistyön tehtävänä on tukea näitä 16447: merkit ovat öljytuotteiden käyttö liikenteessä pyrkimyksiä tarjoamalla: 16448: ja teollisuudessa sekä sähkön moninaiset käyt- - suunnittelevien, valvovien ja toteuttavien 16449: tömuodot. järjestöjen sekä niiden henkilöstön ja toimin- 16450: Useissa kehitysmaissa esiintyy sekä perintei- nan kehittämiseen tähtäävää tietotaito-apua 16451: sen että uuden energian käytön ongelmia. Met- - rahoitusta ja henkilöapua kehityshank- 16452: sien pelottavan nopea häviäminen on muutta- keisiin ja ohjelmiin. 16453: nut ihmisten elinehtoja sekä maaseudulla että 16454: kaupungeissa. Polttopuun hankintaan menee 16455: yhä suurempi osa ihmisten ajasta tai, vaihtoeh- Omavaraisuus, uusiutuvat energiavarat 16456: toisesti, yhä suurempi osa palkkatuloista. 16457: Yksityistalouksien puuenergian käyttö ei ole Kehitysmaiden energiaongelmiin ei ole help- 16458: ainoa eikä edes tärkein syy metsien hupenemi- poja ratkaisuja. Ainoa oikea kehitystie vie 16459: seen. Kaskeaminen ja metsien raivaaminen pel- kohti sekä kaupallisten että ei-kaupallisten 16460: loiksi tai laidunmaaksi sekä puun energia- ja energiamuotojen mahdollisimman suurta kan- 16461: muu käyttö teollisuudessa verottavat puustoa. sallista energiaomavaraisuutta. Tämä merkit- 16462: Ennen kaikkea metsät häviävät siksi, että ei ole see uusiutuvien energiamuotojen käytön lisää- 16463: valmiutta eikä kykyä huolehtia metsänviljelyk- mistä. 16464: sestä ja -hoidosta tilanteen vaatimalla tavalla. Tärkein uusiutuva energianlähde on perintei- 16465: Modernien energiamuotojen päällimmäisiä sesti ollut polttopuu. Sitä syrjäyttävää energia- 16466: ongelmia ovat tuontienergian kalleus ja säh- lähdettä ei ole näköpiirissä ainakaan kehitys- 16467: könhuollon kehittämiseen tarvittavat suuret maiden maaseudulla. Järjestelmällinen metsän- 16468: pääomat. istutus ja metsänhoito sekä siihen liittyvä kou- 16469: Öljyn maailmanmarkkinahinta on nyt alhai- lutus ja asennekasvatus ovat tärkeimpiä ja 16470: nen, mutta öljy vie kuitenkin varsin suuren kiireellisimpiä toiminta-alueita kehitysmaissa. 16471: osan monen kehitysmaan tuontiin käytettävistä Metsänhoito on luonnollisesti tärkeätä myös 16472: varoista. Tulevaisuudessa öljyn hinta todennä- useista muista syistä, kuten eroosion torjumi- 16473: köisesti nousee varsin huomattavasti pahentaen seksi sekä ilmakehän ja maankuoren hiilidiok- 16474: tilannetta merkittävästi. Muun tuontienergian siditasapainon ylläpitämiseksi. Metsänviljely ja 16475: 43 16476: 16477: metsänhoito ovat näennäisestä helppoudesta Suomen rahoittamista energiahankkeista 16478: huolimatta osoittautuneet varsin vaikeiksi suurin osa liittyy sähkön tuotantoon, siirtoon 16479: asioiksi. Niissä onnistuminen on kuitenkin en- ja jakeluun. Tämä perustuu sekä vastaanotta- 16480: siarvoisen tärkeä asia ei vain kehitysmaille, jamaissa todettuihin tarpeisiin että suomalais- 16481: vaan koko maapallolle. ten suunnittelijoiden, valmistajien ja rakenta- 16482: Puun energiakäytön tehostamiseksi tarvitaan jien osaamiseen. Muita Suomen osaamisen 16483: lisäksi sekä laitteiden kehitystyötä että käyttö- vahvoja alueita ovat mm. turveteknologia ja 16484: tottumuksien muokkaamista. puunjalostusteollisuuden energiakäyttö. 16485: Toinen tärkeä uusiutuva energianlähde on Suomen menossa olevien energiahankkeiden 16486: vesivoima. Vesivoimaloiden rakentaminen sekä volyymi jakautuu suurin piirtein seuraavasti: 16487: sähkön käytön mahdollistavan siirto- ja jakelu- 16488: verkoston luominen sitoo suuria pääomia. Ve- Sähköntuotanto ........................ . 15 o/o 16489: sivoima on kuitenkin yleensä pitkällä tähtäyk- Sähkön siirto .......................... . 40% 16490: sellä taloudellinen sähköntuotantovaihtoehto: Sähkön jakelu ......................... . 40% 16491: vesivoimalaitosten käyttökustannukset ovat al- Muuta ................................. . 5% 16492: haiset, niiden käyttöaika pitkä ja kunnossapito 16493: suhteellisen helppoa. Käytännössä tämä usein 16494: merkitsee sitä, että vesivoimalaitosten koko- 16495: naistalous on parempi kuin vaihtoehtoina ole- Polttopuuhankkeet 16496: vien lämpövoimaratkaisujen. 16497: Tuotettua energiayksikköä kohti edullisim- Suomi rahoittaa ja toteuttaa yhdessä vas- 16498: mat vesivoimalaitokset ovat usein suuria ja taanottajamaiden kanssa polttopuun tuotan- 16499: kaukana asutuksesta. Näin ollen niiden koko- toon ja tutkimukseen liittyviä hankkeita Ke- 16500: naiskustannukset nousevat suuriksi, eikä nii- niassa, Etiopiassa, Sudanissa, Nepalissa ja 16501: den koko energiaa pystytä - ainakaan alku- Sambiassa. SADCC-yhteistyön osana on suun- 16502: vuosina - kokonaan hyödyntämään omassa nitteilla laaja, läheisesti polttopuutuotantoon 16503: maassa. Niinpä yhteistyö naapurivaltioiden liittyvä tutkimusohjelma eteläisen Afrikan kui- 16504: kanssa sähköntuotannon suunnittelussa ja käy- ville alueille. 16505: tössä on noussut yhä tärkeämmäksi tavoitteek- Suomella on runsaasti puun energiankäyt- 16506: si kehitysmaissakin. Tällaista yhteistyötä esiin- töön - varsinkin puuteollisuuden jätteiden 16507: tyy jo useiden kehitysmaiden välillä. hyödyntämiseen sekä pohtopuutekniikkaan - 16508: Maat, joiden maaperässä on fossiiliperäisiä perehtyneitä voimavaroja. Sopivia rahoitus- 16509: energiavaroja - öljyä, hiiltä, maakaasua - kohteita Suomen kehitysyhteistyölle ei kuiten- 16510: pyrkivät tietysti hyödyntämään ne vientiinkin kaan toistaiseksi ole löytynyt. 16511: asti. Kehitysmaiden yhteistyö on tarpeen myös Myöskään pienimuotoiseen puunkäyttöön 16512: näiden energiavarojen tehokkaaksi hyödyntä- liittyviä kahdenvälisiä energiahankkeita ei ole 16513: miseksi. käynnissä. Sen sijaan YK-järjestöjen kautta 16514: Tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäminen on Suomi osallistuu tällaisten kehitysprojektien 16515: tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Menetelmiä rahoittamiseen. 16516: kehitellään kaiken aikaa, mutta laajamittainen Tulevaisuudessa kehitysyhteistyövaroja suun- 16517: käyttö on kustannussyistä ja teknisistä vai- nataan yhä enenevässä määrin metsänistutuk- 16518: keuksista johtuen kaukana edessäpäin. seen ja erityisesti pohtopuutuotantoon sekä 16519: Eräillä mailla on vaihtoehtoina myös mm. kokonaisvaltaisiin polttopuuhankkeisiin, jotka 16520: geotermisen energian ja turvevarojen hyödyn- sisältävät sekä polttopuun viljelyä että puun 16521: täminen. biomassan energiakäyttöön liittyvää kehitys- ja 16522: koetoimintaa. 16523: 16524: 4.2. Suomen kehitysyhteistyö energia-alalla 16525: Sähköntuotanto 16526: Energiahankkeiden osuus koko kahdenväli- 16527: sestä kehitysyhteistyöstä on noin 10 prosenttia. Burmassa on Suomen rahoituksen turvin 16528: Tällä hetkellä on selvitys-, suunnittelu- ja to- valmistunut äskettäin pienvesivoimalaitos ja 16529: teutusvaiheissa noin 60 energiahanketta. Met- sitä suuremman vesivoimalaitoksen toteutetta- 16530: sänviljelyhankkeita ei tässä ole luettu mukaan. vuusselvitys on meneillään. 16531: 44 16532: 16533: Muita vesivoiman rakentamis- tai suunnitte- telukonsulttiin Keniassa ja suomalaiseen ura- 16534: luhankkeita ei tällä hetkellä ole, mutta useissa koitsijaan ja paikalliseen alaurakoitsijaan Ne- 16535: siirtojohto- ja sähkönjakeluprojekteissa pyri- palissa. 16536: tään ensisijaisesti vesivoimavarojen hyödyntä- 16537: miseen. 16538: Vuosina 1972-1984 toimitettiin Tansaniaan Muu toiminta 16539: yhteensä yli 40 dieselvoimalayksikköä. Nyt on 16540: menossa niiden kunnostamisprojekti. Soma- Erityisala, jolla suomalainen suunnitteluko- 16541: liassa ovat äsken valmistuneet kahden kaupun- kemus on päässyt hyvin esille, on voimayhtiöi- 16542: gin dieselvoimalaitokset jakeluverkostoineen. den käytönvalvontakeskukset. Keniassa suo- 16543: Egyptiin on tulossa uusi dieselvoimahanke. malainen yhtiö toimii konsulttina Kenian säh- 16544: Indonesiaan on syntymässä vastaavanlainen köyhtiön uuden kansallisen käytönvalvonta- 16545: hanke sekarahoituksella. Egyptissä Suomi toi- keskuksen hankkeessa. 16546: mittaa laitteita myös höyryvoimalaitoksen kun- Etiopian uuden kansallisen käytönvalvonta- 16547: nostusta ja laajennusta varten. keskuksen toteutettavuusselvitys on äsken val- 16548: mistunut ja Egyptissä on käynnistymässä ls- 16549: mailian aluevalvomon suunnittelu. 16550: Sähkön siirto ja jakelu Jokaiseen hankkeeseen liittyy erilaisia suun- 16551: nitteluosuuksia, mutta suunnittelu sinänsä 16552: Etiopiassa on käynnissä monivaiheinen säh- saattaa myös muodostaa projektin. Esimerkki- 16553: köhankekokonaisuus, jota on tarkemmin se- nä tällaisesta toiminnasta voidaan mainita 16554: lostettu kohdassa 4.3. Sambian sähköyhtiölle vuonna 1985 tehty ko- 16555: Sudanissa rakennetaan siirtojohtoa, jonka ko maata koskeva sähköhuollon yleissuunnitel- 16556: välityksellä yhdistetään maan kaksi erillistä ma. 16557: siirtoverkkoa. Rakennustöistä vastaa Sudanin Sähkönjakelun häviöiden pienentämiseksi ja 16558: valtion sähköyhtiö; suomalainen konsultti on verkkojen paremman hyödyntämisen mahdol- 16559: vastuussa suunnittelusta sekä muualta tuota- listamiseksi Suomi on toimittanut ja asentanut 16560: vien materiaalien toimittamisesta. kondensaattoreita Egyptissä. 16561: Suomalainen konsultti on myös tehnyt selvi- Keniassa on käynnistymässä energian käytön 16562: tyksen siirtojohdon rakentamisesta Etiopiasta seurantaan ja säästämiseen tähtäävä hanke. 16563: Sudaniin. Hanke tähtää fossiilisten polttoainei- Onnistuessaan tämä saattaisi muodostua 16564: den säästämiseen Etiopian runsasta vesivoimaa erääksi uudeksi painopistealueeksi. 16565: hyödyntämällä. Hanke on erityisen mielenkiin- 16566: toinen, koska sen mahdollinen toteuttaminen 16567: merkitsee uudenlaisen yhteistyön aloittamista Materiaaliavustukset 16568: näiden kahden maan välillä. Jo suunnittelutyö 16569: on merkinnyt sellaista teknis-taloudellista yh- Projektimuotoisen toiminnan lisäksi Suomi 16570: teistyötä, jota ei aikaisemmin ole esiintynyt on rahoittanut sähkötarvikkeiden - esim. 16571: näiden maiden välillä. muuntajien tai kaapeleiden - tuontia kehitys- 16572: Sambiassa Suomi on aloittamassa maan pää- maihin. Tällöin pyritään yleensä siihen, että 16573: kaupungin Lusakan sähköverkon kunnosta- vastaanottajamaan keskushallinto saa ko. tar- 16574: mista ja laajentamista. Keniassa on tarkoi- vikkeet lahjana Suomesta ja myy ne paikallis- 16575: tus rakentaa maan itäisten osien sähköistystä valuutassa kansalliselle sähköyhtiölle. Näin 16576: varten siirtojohto muuntoasemineen. Eteläi- saadut rahat voidaan käyttää jonkin muun 16577: sen Afrikan valtioiden yhteistyöjärjestön hankkeen paikallisrahoituksen osittaiseen kat- 16578: SADCC:n energiayhteistyöhön Suomi osallis- tamiseen. 16579: tuu mm. toimittamalla muuntoasemia Zimbab- 16580: wen ja Botswanan väliseen yhdysjohtoon. 16581: Suomi rahoittaa ja toteuttaa sähkönjakelu- Hankkeiden toteutustapa ja avun perillemeno 16582: hankkeita Etiopiassa, Somaliassa, Perussa, Ne- 16583: palissa, Burmassa, Bangladeshissa, Sri Lankas- Suomen rahoittamien energiahankkeiden yh- 16584: sa, Keniassa ja Egyptissä. Suomen osallistumi- teistyökumppani on yleensä ko. maan kansalli- 16585: sen aste vaihtelee pelkistä materiaalitoimituk- nen voimayhtiö. Nämä yhtiöt ovat usein hyvin 16586: sista Bangladeshissa paikalla olevaan suunnit- organisoituja ja toimivia kehitysmaiden julki- 16587: 45 16588: 16589: sia laitoksia. Kehitysyhteistyössä pyritään valit- Aineelliset tuotokset 16590: semaan sellaisia toimintatapoja, joissa hank- 16591: keen käytöstä ja kunnossapidosta myöhemmin - voimansiirtojohtojen ja ronuntoasemien 16592: huolehtiva organisaatio on tiiviisti mukana suunnittelu ja rakentaminen. 16593: myös hankkeen suunnittelussa ja toteutukses- - uusien laitteiden toimittaminen BELPAn 16594: sa. maarakennuslaboratorioon. 16595: Sähköntuotantoon ja siirtoon kohdistuvien - puunkyllästyslaitoksen kunnostus. 16596: investointien hyötyvaikutukset ulottuvat laajal- - puupylväiden sopivuutta ja käytettävyyt- 16597: le. Ne luovat teollisen kehityksen ja esim. tä koskeva selvitys. 16598: maaseudun sähköistämisen perustan. Jakelu- - pylväspuiden kasvattaminen tulevaisuu- 16599: verkostohankkeiden avulla on kyetty ulotta- den tarpeen tyydyttämiseksi. 16600: maan sähköverkot perille kuluttajille saakka. - eräiden kaupunkien jakeluverkkojen ke- 16601: Sähköjohdot ja muuntoasemat ovat osoit- hityssuunnitelmien laatiminen. 16602: tautuneet pitkäikäisiksi. Sähköhankkeiden tuo- - jakeluverkkojen uuden rakennestandar- 16603: man hyödyn perillemenoa ja kestoa voidaan din luominen. 16604: näin ollen pitää tyydyttävänä. Sähköhankkeet 16605: ovat yleensä kooltaan verrattain suuria (50- 16606: 100 milj. mk) ja ajallisesti pitkiä, mikä on sekä Taloudelliset kehitysvaikutukset 16607: pitkäjänteisen yhteistyön että Suomen ja vas- 16608: taanottajaorganisaation projektihallinnon kan- - dieselvoimalaitosten tuontipolttoaineiden 16609: nalta myönteistä. korvaaminen kotimaisella vesivoimalla. 16610: Suomen rahoittama sähköhanke on melkein - ulkoa tuotujen teräspylväiden korvaami- 16611: poikkeuksetta osa sähköyhtiön laajasta kehi- nen kotimaisilla puupylväillä. 16612: tysohjelmasta. Ennen hankkeeseen ryhtymistä - edellytysten luominen maakuntien talou- 16613: selvitetään, onko projekti kansantaloudellisesti delliselle kehittymiselle ja myötävaikuttaminen 16614: ja liiketaloudellisesti kilpailukykyinen muiden niiden väestön hyvinvoinnin edistämiseen pa- 16615: vaihtoehtoisten hankkeiden kanssa. rantamalla sähkötoimitusten varmuutta ja 16616: Hankkeen tekniikkaa ja strategiaa valittaes- ulottamalla kantaverkko uusiin asutuskeskuk- 16617: sa pyritään käyttämään ja kehittämään paikal- siin. 16618: lisia valmisteita ja valmistusta sekä paikallista - jakeluverkostoihin tehtävien investoin- 16619: suunnittelu- ja rakentamistaitoa. Samalla kehi- tien kustannusten vähentäminen BELPAn pa- 16620: tetään suomalaista teknologiaa paikalliset olo- remman suunnittelutaidon seurauksena. 16621: suhteet (ympäristö, käyttö- ja kunnossapito- - ulkomaisten konsulttien ja urakoitsijoi- 16622: vaikeudet, paikalliset standardit) huo- den käytön vähentäminen siirtojohto- ja 16623: mioonottaen. muuntoasemaprojekteissa EELP An paremman 16624: Hankkeisiin sisällytetään tarvittava koulutus osaamisen seurauksena. 16625: ja muutakin organisaation kehittämistä. 16626: 16627: 4.3. Suomen energia-alan kehitysyhteistyö Tieto-taidon siirto 16628: Etiopiassa 16629: - EELP An kouluttaminen suunnittelemaan 16630: Suomi on harjoittanut energia-alan kehitys- ja rakentamaan sekä käyttämään ja huolta- 16631: yhteistyötä Etiopiassa vuodesta 1983 lähtien. maan projektien tuloksina syntyviä voimajoh- 16632: Kahdessa peräkkäisessä ja osittain päällekkäi- toja, muuntoasemia, laboratorioita jne. 16633: sessä hankevaiheessa on suunniteltu ja raken- - valmiuden luominen EELP Alle sähkön- 16634: nettu sähkön siirtojohtoja muuntoasemineen jakeluverkkojen suunnittelemiseen taloudelli- 16635: sekä tehty tähän liittyvää selvitys- ja kehitys- sella tavalla uudenaikaisia apuvälineitä käyt- 16636: työtä. Kolmas vaihe on suunnitteilla. täen. Kehitysohjelman päätarkoituksena on 16637: Hankesarjan käytännön toteuttajaosapuoli- voimansiirtoverkoston asteittainen laajentami- 16638: lla ovat olleet valtion voimayhtiö Ethiopian nen uusiin asutuskeskuksiin. Etiopiassa on ar- 16639: Electric Light and Power Authority (EELP A) violta 30 000 MW rakentamatonta vesivoimaa. 16640: ja Imatran Voima Oy:n tytäryhtiö IVO Inter- Tällä hetkellä on rakennettuna noin 207 MW, 16641: national Ltd. joka vastaa nykyistä tarvetta. Rakenteilla on 16642: Hankesarja tähtää seuraaviin tuloksiin: lisäksi 153 MW +285 MW. 16643: 46 16644: 16645: Halpaa vesivoimaa voidaan tällä hetkellä mistoimintaa, joka on niin pitkään jatkuvaa 16646: hyödyntää vain sillä rajoitetulla alueella, johon tai usein toistuvaa, että sitä kannattaa opetella 16647: maan yleinen sähkönsiirtoverkosto ulottuu. ja että taito säilyy. 16648: Kantaverkosta syrjässä olevissa kaupungeissa - tietotaidon siirtoon sisältyy riittävän 16649: käytetään dieselvoimalaitoksia sähkön tuotta- monta vaihetta tai projektia, joissa ulkomaa- 16650: miseen. Varsinainen maaseutu on suurimmalta lainen konsultti asteittain siirtyy toteuttajan 16651: osaltaan sähköistämättä. roolista valvojaksi. Etiopian hankkeessa nämä 16652: Öljytuotteet tuodaan Etiopiaan ulkomailta. ehdot on täytetty. Ensimmäinen projekti (44.5 16653: Maan sisäiset kuljetusmatkat ovat pitkät ja Mmk) on viety päätökseen, toinen (31.5 Mmk) 16654: hankalat ja dieselvoimalaitoksien käyttö ja on hyvää vauhtia valmistumassa ja kolmatta 16655: kunnossapito vaikeata. Etiopia ja EELPA pyr- (29.7 Mmk) valmistellaan. 16656: kivät korvaamaan dieselvoimalaitokset kanta- Tietotaidon siirtämiseen liittyvät tavoitteet 16657: verkkoyhteyksillä taloudellisuuskriteerien ja on pystytty melko hyvin toteuttamaan projek- 16658: rahoitusmahdollisuuksien sallimalla vauhdilla. tisarjassa. Eräänä osoituksena tästä on se, että 16659: Samalla voidaan vapauttaa dieselvoimalaitok- suomalaiskonsultin voimajohtoihin ja muunto- 16660: sia siirrettäviksi muihin asutuskeskuksiin, jotta asemiin liittyvään työhön käyttämä työaika on 16661: niissä voidaan aloittaa sähköistys ja luoda pienentynyt !-vaiheen 240 kuukaudesta 2-vai- 16662: edellytykset kantaverkon myöhemmälle ulotta- heen 76 kuukauteen ja 3-vaiheen 51 kuukau- 16663: miselle. teen. 16664: Siirtojohdot kehitysmaissa rakennutetaan ta- Jo projektisarjan tässä vaiheessa on useita 16665: vallisesti ulkomaisella urakoitsijalla ja paikalli- dieselvoimalaitoksia voitu korvata vesivoima- 16666: sella alaurakoitsijalla etupäässä ulkomaisia ra- sähköllä. Hankkeen vaikutukset kasvavat tun- 16667: kenneosia käyttäen. Kehitysyhteistyön kannal- tuvasti, kun kolmanteen vaiheeseen liittyen 16668: ta olisi luonnollisesti järkevää pyrkiä siihen, voidaan aloittaa kaupunkien jakeluverkkojen 16669: että teollisuusmaan kokenut voimayhtiö tai kunnostaminen ja laajentaminen. Uudet kau- 16670: konsultti toimii kouluttajana ja vastaanotta- punkiverkostot suunnitellaan ja rakennetaan 16671: jajärjestö tekee mahdollisimman suuren osan osittain Maailmanpankin rahoituksella. 16672: suunnittelu- ja rakennustyöstä itse. Tällaisen Etiopian ja Suomen välisen energiayhteis- 16673: toteutustavan onnistuminen edellyttää sitä, et- työn tulevaisuuden kohteiksi on lisäksi suunni- 16674: tä: teltu johdinvarustetehdas ja muuntajien kor- 16675: - paikallisen vastaanottajalaitoksen organi- jauspaja sekä kansallinen käytönvalvontakes- 16676: satorinen ja tekninen lähtötaso ylittää tietyn kus. Lisäksi on vireillä korkotukiluottohank- 16677: kynnyksen. keena toteutettava siirtojohtojen rakentami- 16678: - hanke käsittää suunnittelu- ja rakenta- nen. 16679: 47 16680: 16681: 16682: 16683: 16684: 5. Pakolaisapu 16685: Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat paenneet neen pysyväksi ilmiöksi monilla puolilla maail- 16686: kotiseuduiltaan vainon, sorron, nälän tai jon- maa. Tilapäisiksi tarkoitettujen leirien pitkäai- 16687: kin muun syyn vuoksi. Erityistä tälle ajalle on kaisuus aiheuttaa inhimillisiä, terveydellisiä ja 16688: kuitenkin pakolaisliikkeiden massiivisuus. Vii- taloudellisia haittoja. Heikot perusrakenteet ja 16689: meisten 30 vuoden ajan on keskimäärin 700 hygienia sekä laiduntaminen ja lisääntynyt 16690: ihmistä päivässä joutunut lähtemään maastaan polttopuun tarve voivat aiheuttaa myös pysy- 16691: pakolaisena. Nykyhetken tapahtumien valossa viä ympäristöhaittoja. 16692: ei ole syytä olettaa, että pakolaisuus kääntyy Pakolaisille annettavan humanitaarisen avun 16693: laskuun lähitulevaisuudessa. tarve onkin lisääntynyt erityisesti Afrikassa, 16694: Kansainvälisellä tasolla hyväksytty määritel- Kaakkois-Aasiassa, Keski-Amerikassa sekä 16695: mä pakolaisesta sisältyy YK:n vuoden 1951 Lähi-idän poikkeustilanteissa. 16696: pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimuk- Pakolaisuus on saanut myös alueellisia mää- 16697: seen ja sitä täydentävään vuoden 1967 valin- ritelmiä esimerkiksi Afrikan pakolaisongelmien 16698: naiseen pöytäkirjaan, jotka Suomi ratifioi erityispiirteitä koskevassa vuoden 1969 Afrikan 16699: vuonna 1968. Sopimukseen ja/tai pöytäkirjaan yhtenäisyysjärjestön (OAU) sopimuksessa sekä 16700: on tällä hetkellä liittynyt yli sata valtiota. Keski-Amerikan valtioiden vuonna 1984 hy- 16701: Vuoden 1951 sopimus määrittelee pakolaisen väksymässä Cartagena-julistuksessa. 16702: henkilöksi, jolla on perusteltua aihetta pelätä Palestiinalaiseksi pakolaiseksi määritellään 16703: joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kan- Lähi-idässä oleva henkilö, jonka asuinpaikka- 16704: sallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuu- na oli ollut Palestiina vähintään kaksi vuotta 16705: lumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta; ennen vuoden 1948 sotaa, ja joka tämän sodan 16706: joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on seurauksena menetti sekä kotinsa että elinkei- 16707: kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta halu- nonsa ja joka vuonna 1948 pakeni johonkin 16708: ton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai niistä maista, joissa YK-järjestö UNRWA hän- 16709: joka olematta minkään maan kansalainen oles- tä avustaa. Tämän määritelmän mukainen pa- 16710: kelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolel- kolainen ja hänen jälkeläisensä ovat oikeutet- 16711: la ja edellä mainittujen seikkojen tähden on tuja järjestön apuun jos he ovat UNRWAn 16712: kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton rekisteröimiä, elävät UNRW An toiminta-alu- 16713: palaamaan sinne. Määritelmässä esitetty pako- eella ja elävät puutteessa. Määritelmä on puut- 16714: laisuus perustuu siis omakohtaiseen pelkoon. teellinen eikä kata kaikkia hädänalaisia pales- 16715: YK-järjestelmässä sovelletaan pakolaisase- tiinalaisia tai ikiaikoja alueella asuneita beduii- 16716: man suomia oikeuksia myös niihin asuinsijoil- neja, jotka selkkausten seurauksena menettivät 16717: taan pois siirtyneisiin ihmisiin, jotka ovat osittain tai kokonaan elinkeinonsa, vaikkakaan 16718: paenneet kotimaansa ulkopuolelle pakolaisuu- eivät asuinpaikkaansa. Määritelmää onkin eril- 16719: teen verrattavista syistä. Tällaisia ovat lähinnä Iisin YK-päätöslauselmin tilapäisesti laajennet- 16720: luonnonmullistukset ja ihmisen aiheuttamat tu tilanteen kulloinkin niin vaatiessa. 16721: hätätilanteet kuten sodat ja sisällissodat, joi- 16722: den seurauksena voi olla hengenmenon vaara. 16723: YK:n hyväksymän pakolaisaseman mukaisia Kansainväliset pakolaisjärjestöt 16724: pakolaisia arvioidaan olevan maailmassa noin 16725: 12 miljoonaa. Heistä noin 90 prosenttia on Kansainvälisellä tasolla on pakolaisten oi- 16726: kehitysmaissa. Yli puolet heistä on lapsia ja keuksien turvaaminen järjestetty vuoden 1951 16727: naisia. Yksittäisiä pakolaisia on tällä hetkellä YK:n pakolaisen asemaa koskevan sopimuk- 16728: eniten Pakistanissa, Iranissa ja Sudanissa. Eri sen, YK:n yleiskokouksien päätöslauseimien ja 16729: syistä johtuva joukkopakolaisuus näyttää jää- kansainvälisten pakolaisjärjestöjen - YK:n 16730: 48 16731: 16732: pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston syntyneitä pakolaistilanteita. Mikäli pakolaisti- 16733: UNHCR:n ja YK:n palestiinalaispakolaisten lanteen odotetaan jatkuvan pitkään, siirretään 16734: avustus- ja työelimen UNRWAn - toiminnan erityisohjelmat yleisohjelmiin. 16735: kautta. Pakolaisten oikeuksien turvaamiseksi Toimeenpanevan komitean kokouksessa 16736: toimii lisäksi lukuisia kansallisia ja kansainvä- vuonna 1987 hyväksyttiin vuoden 1988 alusta- 16737: lisiä kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä. vaksi budjetiksi 378 miljoonaa dollaria. Eri- 16738: tyisohjelmien budjettia ei niiden erityisluonteen 16739: vuoksi pystytä etukäteen arvioimaan. Pääval- 16740: UNHCR tuutettu velvoitettiin vuonna 1987 leikkaamaan 16741: hallinnollisia menoja ja vähentämään henkilö- 16742: YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto kunnan määrää 15 prosentilla YK-järjestelmän 16743: UNHCR perustettiin vuonna 1949 tehdyllä hallinnon supistamista koskevien suositusten 16744: YK:n päätöksellä nimittää YK:n pakolaisasiain mukaisesti. 16745: päävaltuutettu 1.1.1951 alkaen kolmeksi vuo- 16746: deksi kerrallaan. Nykyään päävaltuutetun 16747: mandaatti vahvistetaan joka viides vuosi YK:n UNRWA 16748: yleiskokouksessa. 16749: Päävaltuutetun ensisijaiset tehtävät ovat YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispako- 16750: kansainvälinen pakolaisten suojelu sekä pysy- laisten avustus- ja työelin UNRW A perustettiin 16751: vän ratkaisun etsiminen pakolaisiksi joutunei- vuonna 1949 avustamaan vuoden 1947 sodassa 16752: den ihmisten tilanteeseen ja heidän avustami- kodittomiksi joutuneita 700 000 palestiinalais- 16753: sensa. Avustustoiminnan tarkoituksena on jo- ta. Rekisteröityjen pakolaisten määrä on sit- 16754: kapäiväisen elämän ylläpito ja omavaraisuuden temmin kasvanut Lähi-idän vuosien 1967 ja 16755: edistäminen. 1982 tapahtumien sekä nopean väestönkasvun 16756: Pakolaisongelmien pysyvään ratkaisuun pää- vuoksi ja on nyt noin 2,2 miljoonaa. Yli 16757: semisessä korostetaan vapaaehtoisen kotimaa- kolmasosa heistä on alle 15-vuotiaita. Pakolai- 16758: han paluun merkitystä, pakolaisvirtoja synnyt- set asuvat Libanonissa, Syyriassa ja Jordanias- 16759: tävien perussyiden ratkaisemista sekä pakolais- sa sekä Israelin miehittämillä Gazan ja Länsi- 16760: ongelmien näkemistä osana yleisiä kansallisia rannan alueilla. Heitä on tällä hetkellä eniten 16761: kehitysongelmia. Suojelun käsite perustuu nä- Jordaniassa: lähes kolmasosa koko maan väes- 16762: kemykseen, että jokaisella ihmisellä on oikeus töstä - noin 845 000 henkeä - on palestiina- 16763: kuulua vapaana yksilönä yhteiskuntaan, jossa laispakolaisia. Toisin kuin muilla alueilla näillä 16764: valtio suojelee häntä. Tähän sisältyy turvapai- pakolaisilla on Jordanian kansalaisuus. Länsi- 16765: kan ja pakolaisaseman varmistaminen. rannan ja Gazan alueilla on rekisteröityjä pa- 16766: UNHCR:n toiminta on laajentunut voimak- kolaisia noin 820 000. Kaikista UNRWAn re- 16767: kaasti ertyisesti 1970-luvun loppupuolen vai- kisteröimistä pakolaisista noin 770 000 asuu 16768: keiden pakolaisongelmien vuoksi. UNHCR toi- 61 :llä heitä varten perustetulla leirillä. Loput, 16769: mii yhteistyössä muiden YK-järjestöjen kanssa noin 1.4 miljoonaa, asuvat hajallaan maiden 16770: silloin, kun ohjelman toteuttamiseen tarvitaan muun väestön keskuudessa. 16771: erityisjärjestön mukanaoloa. UNRWA:n mandaatti ei ole pysyvä, vaan 16772: UNHCR:n hallintoa johtavana päävaltuutet- sitä jatketaan Lähi-idän ratkaisun viipyessä 16773: tuna toimii tällä hetkellä vuonna 1985 kolmek- kolmen vuoden välein, viimeksi kesäkuun 1990 16774: si vuodeksi valittu sveitsiläinen Jean-Pierre loppuun. UNRWA:n toiminnan painopiste on 16775: Hocke. UNHCR:llä on yli 80 toimistoa eri koulutuksessa, johon järjestö käyttää yli 60 16776: puolilla maailmaa. Järjestön hallintoa ja toi- prosenttia budjetistaan. Terveydenhuolto vie 16777: mintaa koskevat päätökset tehdään kerran noin 20 prosenttia. Loput käytetään hätä- 16778: vuodessa kokoontuvassa toimeenpanevassa ko- apuun, rakennusten ylläpitoon ja hallintoon. 16779: miteassa, jossa on 41 jäsentä. Suomesta tuli UNRWAn päämaja on Wienissä. Sen johta- 16780: vuonna 1979 toimeenpanevan komitean jäsen. jana toimii italialainen G. Giacomelli. Hänellä 16781: UNHCR avustaa pakolaisia yleis- ja erityis- on alaisinaan 130 kansainvälisesti valittua vir- 16782: ohjelmin, joita hallitukset rahoittavat vapaaeh- kamiestä sekä noin 18 000 kentällä pääasiassa 16783: toisilla avustuksilla. Yleisohjelmat koskevat opettajan tehtävissä toimivaa palestiinalaista. 16784: pitkäaikaisia ja laajoja pakolaistilanteita eri UNRW An vuoden 1987 budjetti oli lähes 200 16785: maissa. Erityisohjelmilla avustetaan äkillisesti miljoonaa dollaria. Lisäksi UNRWA on suun- 16786: 49 16787: 16788: nitellut kolmivuotiskaudeksi 50 miljoonan dol- Suomi on kasvattanut myös avustustaan 16789: larin rakennushankkeen huonokuntoisten kou- UNRWAlle, jonka työtä pidetään Lähi-idän 16790: lujen ja klinikoiden korjaamista varten. Ra- nykyisessä tilanteessa elintärkeänä. Suomi 16791: kennusohjelman rahoituksen kokoaminen on avusti UNRWAa vuoden 1987 aikana 7,7 mil- 16792: noussut UNRWAn tämän hetken kipeimmäksi joonalla markalla. Tästä määrästä viisi miljoo- 16793: ongelmaksi Lähi-idän levottomuuksien aiheutta- naa markkaa maksettiin vuotuisavustuksena ja 16794: mien turvallisuuskysymysten ohella. UNRWA loput erityisinä hätäavustuksina. Vuoden 1987 16795: saa lähes koko budjettinsa vapaaehtoisina lah- puolella päätettiin myös Gazassa olevan pales- 16796: joituksina hallituksilta, Euroopan yhteisöltä, tiinalaisten terveyskeskuksen rakennustyön ra- 16797: kirkollisilta järjestöiltä sekä yrityksiltä ja yksi- hoittamisesta. 16798: tyisiltä ihmisiltä. Vain 4 prosenttia tulee YK:n Humanitaarista apua ohjattiin vuonna 1987 16799: säännönmukaisesta budjetista. myös niille vaikeuksiin joutuneille kehitysmail- 16800: Pakolaisia eri tavoin avustavia kansainväli- le, jotka ensi kädessä kantavat vastuun naapu- 16801: siä elimiä YK:n pakolaisjärjestöjen lisäksi ovat rimaiden pakolaisten vastaanottamisesta. Suu- 16802: mm. YK:n kehitysohjelma UNDP, Thaimaan rin yksittäinen avustushanke, viljavarastojen 16803: ja Kamputsean välisen rajan läheisyydessä ole- rakentaminen Etiopiassa ja Somaliassa, on osa 16804: ville pakolaisleireille apua koordinoiva Afrikan pakolaistilannetta vuosina 1981 ja 16805: UNBRO ja YK:n lastenrahasto UNICEF. Li- 1984 käsitelleiden pakolaiskonferenssien ICA- 16806: säksi kansainvälinen siirtolaisuuskomitea ICM RA I:n ja II:n toimintaohjelmia. Tätä hanketta 16807: hoitaa pakolaisten lähdön ja paluun matkajär- tuettiin 13 miljoonalla markalla vuonna 1987. 16808: jestelyjä. Kansainvälisistä kansalaisjärjestöistä Hanke jatkuu edelleen ja se saatetaan päätök- 16809: tärkein on Punaisen Ristin kansainvälinen ko- seen vuoden 1988 aikana. Vuonna 1986 alka- 16810: mitea ICRC, joka ainoana järjestönä voi myös neen hankkeen kokonaiskustannukset nousevat 16811: tavata eri syistä vangittuja pakolaisia. 48 miljoonaan markkaan. 16812: Humanitaarisen avun lisäksi toteutettiin 16813: Suomen pakolaisapu kahdenvälisenä hankkeena Sudanin pakolaisa- 16814: lueiden maatalouden kehittämisohjelmaa, josta 16815: Suomen pakolaispolitiikan mukaisesti tuki oli annettu maksulupaus ICARA-konferenssis- 16816: ohjautuu ensisijaisesti YK:n pakolaisjärjestö- sa. Vuonna 1983 aloitettu ohjelma sisältää 16817: jen kautta. Pakolaiskysymyksen parhaana rat- traktori-, maatalouskone- ja laitetoimituksia, 16818: kaisuna pidetään pakolaisten vapaaehtoista pa- käyttökoulutusta ja ylläpitoa. Vuoden 1987 16819: laamista kotimaahansa. Mikäli tämä ei ole puolella käynnistettiin myös uuden vastaavan- 16820: mahdollista, vaihtoehdoiksi jäävät asuttaminen laisen hankkeen valmistelu. 16821: ensimmäisen turvapaikan myöntäneeseen maa- 16822: han ja lähialueelle tai viimeisenä mahdollisuu- 16823: tena siirtyminen kolmansiin maihin. 16824: Suomen pakolaisavun määrärahat vuonna Pohjoismainen pakolaisapu kansainvälisten 16825: 1987 olivat 48 miljoonaa markkaa. Vuonna järjestöjen kautta 16826: 1987 muodostettu hallitus on ohjelmassaan 16827: ensimmäistä kertaa ottanut erityisesti huo- Vuonna 1986, jolta tuoreimmat tilastot on 16828: mioon myös pakolaiset toteamalla, että hallitus saatavissa, Suomi oli UNHCR:n 14. suurin 16829: kehittää Suomen valmiutta ottaa vastaan pako- avustajamaa. Pohjoismaiden avustukset 16830: laisia sekä lisää tukeaan YK:n pakolaisasiain UNHCR:lle vuonna 1986 jakautuivat seuraa- 16831: päävaltuutetulle UNHCR:lle. Pakolaisapua vasti: 16832: tullaan siten edelleen kasvattamaan. 16833: Suomi keskitti vuonna 1987 pakolaistukensa USD O?o järjestön 16834: UNHCR:lle, jonka saamaa avustusta nostettiin 1 000 koko avusta 16835: edellisestä vuodesta 34 prosentilla yhteensä Tanska ............... . 18 676 4,2 16836: 30,3 miljoonaan markkaan. Tästä määrästä oli Norja ................. . 16 424 3,7 16837: vuotuista jäsenmaksun luontoista avustusta 15 Ruotsi ................ . 16 171 3,6 16838: miljoonaa markkaa. Apu annettiin pääosin Suomi ................ . 4 642 1,0 16839: järjestön yleisohjelmiin. Osittain sitä ohjattiin 16840: myös erityisohjelmiin eteläisessä Afrikassa, UNHCR:n kokonaisbudjetti vuonna 1986 oli 16841: Keski-Amerikassa ja Afrikan sarven maissa. 441 miljoonaa dollaria. 16842: 16843: 7 3807041 16844: 50 16845: 16846: UNRWAn ylivoimaisesti suurin avustaja on Pohjoismaiden lupaukset pakolaisjärjestöille 16847: Yhdysvallat, jonka osuus toimintabudjetista olivat vuonna 1987: 16848: on yksi kolmasosa. Pohjoismaiden avustukset 16849: UNRWAlle vuonna 1986 jakautuivat seuraa- UNHCR:lle UNRWA!le 16850: vasti: USD/l 000 USD/l 000 16851: Ruotsi 17 741 12 097 16852: USD IIJo järjestön Norja 11 667 9 697 16853: l 000 koko avusta Tanska 9 701 1 940 16854: Ruotsi ................ . 9 517 5,0 Suomi 4 706 (20 milj.) 1 236 16855: Norja ................. . 8 848 4,5 Islanti 9 16856: Tanska* ............. . 4 485 2,5 16857: Suomi ................ . 1 099 0,5 Maksulupaustaan vastaan hallitusten tulisi 16858: Islanti ................ . 10 vaatia järjestöiltä mahdollisimman tehokasta 16859: toimintaa. Suomi voi lisäksi pitää tavoittee- 16860: *Tanska avustaa UNRWAa lisäksi EC:n kautta. naan päästä panoksellaan sekä suhteellisesti 16861: että absoluuttisesti lähemmäksi pohjoismaista 16862: viiteryhmäänsä. 16863: UNRWAn kokonaisbudjetti vuonna 1986 oli Parin viime vuoden aikana on suhtautumi- 16864: 190 miljoonaa dollaria. nen pakolaisapuun muuttunut myönteisem- 16865: YK:n 42. yleiskokouksen yhteydessä syksyllä mäksi. Pakolaisongelmat sen sijaan eivät ole 16866: 1987 pidetyssä maksulupauskonferenssissa hal- maailmalla vähentyneet, vaan työllistävät yhä 16867: litukset ilmoittivat seuraavan vuoden vuosi- lisääntyvässä määrin kansainvälisiä pakolais- 16868: avustuksensa UNHCR:lle ja UNRWAlle. järjestöjä. Suomi voi parhaiten auttaa pakolai- 16869: UNHCR:lle annettiin maksulupauksia yhteen- sia lisäämällä määrärahoja kansainvälisille pa- 16870: sä 120 miljoonaa dollaria. UNRWAn saamien kolaisjärjestöille, jotka suunnitelmallisesti nou- 16871: maksulupausten kokonaismäärä nousi 112 mil- dattavat niitä työ- ja ohjelmaperiaatteita, jois- 16872: joonaan dollariin. ta Suomi on YK:n jäsenmaana mukana päättä- 16873: mässä. 16874: 51 16875: 16876: 16877: 16878: 16879: 6. Ympäristö- ja kehityskysymykset sekä Brundtlandin 16880: komitean raportti 16881: Maailmankomission raportti sella kuin kansainväliselläkin tasolla. Suomeen 16882: on mm. perustettu ympäristöministeriön aloit- 16883: Kertomusvuoden tärkeisiin tapahtumiin lu- teesta korkean tason seurantaryhmä, jossa jä- 16884: keutuu ympäristö- ja kehityskysymyksiä pohti- senenä on myös kehitysyhteistyöasioista vas- 16885: neen Maailmankomission raportin "Yhteinen taava alivaltiosihteeri. 16886: tulevaisuutemme" julkaiseminen huhtikuussa 16887: 1987. Komissio oli YK:n asettama riippumaton Uudet haasteet Suomen kehitysyhteistyölle 16888: asiantuntijaelin, jonka puheenjohtajana toimi 16889: Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland. Raportin vaatimukset asettavat niin monen- 16890: Maailmankomission raportin keskeinen käsi- keskiset kuin kahdenvälisetkin kehitysavun an- 16891: te on kestävä kehitys (sustainable develop- tajat suurten haasteiden eteen. Raportissa kiin- 16892: ment). Sillä tarkoitetaan kehitystä, jossa luon- nitetään erityisesti huomiota kehitysmaiden 16893: nonvaroja käytetään tavalla, joka ylläpitää yhä kasvavaan kaupungistumisen ongelmaan. 16894: kehityksen edellytykset seuraaville sukupolvil- Tähän mennessä ympäristökysymysten niveltä- 16895: le. Kestävä kehitys vaatii myös kaikille mah- minen Suomen kehitysyhteistyöhön on raken- 16896: dollisuutta parantaa omaa elintasoaan ja elä- tunut kolmen pääperiaatteen varaan. Näistä 16897: misen laatuaan sekä tilaisuutta ihmisarvoiseen ensimmäinen edellyttää ympäristönäkökohtien 16898: elämään. Edellytyksenä tälle on erityisesti kehi- huomioonottamista kaikessa hankesuunnitte- 16899: tysmaiden taloudellinen kasvu köyhyyden pois- lussa ja toteutuksessa. Toiseksi on pyritty li- 16900: tamiseksi sekä päätöksenteon mahdollisuuk- säämään hankkeita, jotka vahvistavat kehitys- 16901: sien lisääminen paikallistasolla. Talouskysy- maiden ympäristöhallintoa. Kolmanneksi lisä- 16902: mykset ja ekologia on sovitettava yhteen kai- tään hankkeita, jotka suoraan parantavat yh- 16903: kessa päätöksenteossa. teistyömaiden ympäristön tilaa lähinnä maa- 16904: Kehitysmaiden taloudellisen kasvun turvaami- seudulla. 16905: seksi tarvitaan lisää ulkoista rahoitusta, mm. Käytännössä Suomen kehitysyhteistyöhön 16906: kehitysapua. Avun määrän kasvuun tulee liit- on sisältynyt lähinnä kolmannen tavoitteen 16907: tyä myös harjoitetun apupolitiikan muutoksia. mukaisesti ympäristön tilaa parantavia hank- 16908: Kehitysavun sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vai- keita. Suomi on osallistunut esimerkiksi Tansa- 16909: kutukset on otettava huomioon entistä parem- niassa Amanin metsien inventointiin ja metsä- 16910: min. Vain näin voidaan kehitysyhteistyön laa- taloussuunnitelman laatimiseen. Kansainvälis- 16911: tua kohottaa. Raportti antaa tarkkojakin oh- täkin kiinnostusta herättäneen sademetsäalu- 16912: jeita: entistä suurempi osa kehitysavusta tulisi een tulevaisuus pyritään nyt turvaamaan siirty- 16913: käyttää ympäristön tilan ja luonnonvarojen mällä luonnonmetsien teollisista hakkuista is- 16914: tuottavuuden parantamiseen tähtääviin inves- tutusmetsistä saatavaan raaka-aineeseen. Suun- 16915: tointeihin. Toinen vaatimus on, että kehitysyh- nitteilla on myös perustaa samalle Itä-Usamba- 16916: teistyöviranomaiset kehittävät menetelmiä ran sademetsäalueelle biologinen ja metsätie- 16917: hankkeidensa ympäristövaikutusten arvioimi- teellinen tutkimusasema valvomaan ja hoita- 16918: seksi ja samalla auttavat kehitysmaita paranta- maan metsävarojen säilymistä. 16919: maan voimavarojaan ympäristön tilan kartoit- Suomi on käynnistänyt muitakin hankkeita, 16920: tamiseksi ja eri toimenpiteiden vaikutusten en- joiden tavoitteena on parantaa välittömästi 16921: nakoimiseksi. ympäristön tilaa ja luoda mahdollisuudet kes- 16922: Maailmankomission raportissa on pari sataa tävälle omaehtoiselle kehitykselle. Suuri osa 16923: suositusta, joiden toteutumisen seurantaan niistä käsittää taimi- ja puuntuotantoa kuivilla 16924: Suomi osallistuu niin kansallisella, pohjoismai- alueilla tai vuoristossa. Puuistutuksilla pyri- 16925: 52 16926: 16927: tään tuottamaan rehukasveja, parantamaan min. Konferenssin raportti "Towards Sustain- 16928: maaperän hedelmällisyyttä, luomaan tuulen- able Development" on ilmestynyt Panos-Insti- 16929: suojia sekä tyydyttämään poltto- ja rakennus- tuutin julkaisuna. Hankekuvaukset ja -arvioin- 16930: puun tarvetta. Tällaisia hankkeita on aloitettu nit on myös tallennettu videofilmille. 16931: mm. Egyptissä, Etiopiassa, Keniassa, Nepalis- Toinen EKB-aloite koskee ympäristövaiku- 16932: sa, Senegalissa, Somaliassa, Sudanissa ja Tan- tusten arviointia hankevalmistelussa. Suomi ot- 16933: saniassa. Eteläisessä Afrikassa on suunniteltu ti vastatakseen aihetta käsittelevän seminaarin 16934: samansuuntaista alueellista toimintaa. Lisäksi valmisteluista ja kustannuksista. Seminaarin 16935: näitä asioita sisältyy Suomen rahoittamaan järjestäminen ajoitettiin vuoden 1988 alkuun. 16936: metsätalouskoulutukseen. Tässä seminaarissa keskityttiin nimenomaan 16937: Suomen ohjeistoon ympäristövaikutusten otta- 16938: misesta huomioon Suomen kehitysyhteistyössä. 16939: Monenkeskinen yhteistyö Ohjeisto, joka on ulkoasiainministeriön asetta- 16940: man ympäristötyöryhmän valmistelema ja poh- 16941: Monenkeskisessä ympäristöalan yhteistyössä jautuu sekä OECD:n että UNEPin vastaaviin 16942: Suomi on tukenut lähinnä YK:n ympäristöoh- ohjeistoihin, on ollut kehitysyhteistyövirka- 16943: jelman UNEPin ja Maailman ilmatieteen jär- miesten ja hanketoteuttajien käytössä vajaan 16944: jestön WMO:n toimintaa. UNEP on saanut vuoden. Seminaari osoitti ohjeiston vaativan 16945: Suomen avustusta lähinnä kolmeen hankkee- edelleen kehittämistä, jotta hankkeiden ympä- 16946: seen: Shao-Xingin kaupungin jäteveden puh- ristövaikutuksia voitaisiin nykyistä paremmin 16947: distuksen arviointiin Kiinassa, Tansanian ko- ennakoida. 16948: vapuulajihankkeen seurantatutkimukseen ja 16949: Mosambikin kansallisen ympäristösuojelustra- 16950: tegian suunnitteluun. Lisäksi kaksi suomalaista Ympäristöalan tutkimustoiminta ja tuki 16951: asiantuntijaa on kertomusvuonna toiminut kansalaisjärjestöille 16952: UNEPin tehtävissä. 16953: Maailman ilmatieteen järjestöä WMO:ta, Suomalaistutkijat ovat osallistumassa entistä 16954: Suomi on tukenut pääasiassa säähavaintopal- aktiivisemmin myös kehitysyhteistyöhankkei- 16955: velujen tehostamiseen tähtäävin laitetoimituk- den ympäristövaikutusten selvittämiseen. Kehi- 16956: sin mm. Etiopiassa, Mosambikissa ja Sambias- tysyhteistyön tutkimusvaroista tuetaan lisäksi 16957: sa. Myös SADCC-maiden säähavaintoverkon suomalaisia tutkimuksia mm. aavikoitumisesta 16958: kehittämistä tuetaan suomalaisvaroin. ja sademetsien uusiutumismekanismeista. 16959: Suomi pyrkii tiivistämään yhteistyötä kan- Kehitysyhteistyövaroin on myös tuettu usei- 16960: sainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. den kansalaisjärjestöjen hankkeita, jotka liitty- 16961: Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN to- vät läheisesti ympäristönsuojeluun kehitys- 16962: teuttaa mm. laajaa Sahel-ohjelmaa, jota Suo- maissa. 16963: mikin tukee. Lisäksi IUCN:n edustaja on par- 16964: haillaan tekemässä kartoitusta Suomen ympä- 16965: ristöalan asiantuntija- ja konsulttivoimavarois- Tulevaisuuden näkymät 16966: ta. 16967: Ympäristönäkökohtiin tullaan Suomen har- 16968: j oittamassa kehitysyhteistyössä vastaisuudessa 16969: Pohjoismainen toiminta kiinnittämään entistä suurempi huomio. Ym- 16970: päristövaikutusten tarkastelu jo projektien 16971: Pohjoismaiden ministerineuvoston kehitys- suunnitteluvaiheessa sekä myöhemmin toteu- 16972: yhteistyökysymyksiä käsittelevän virkamiesko- tuksessa ja seurannassa tulee eittämättä paran- 16973: mitean EKB:n alaisena on jo vuosia toiminut tamaan harjoitetun kehitysyhteistyön laatua. 16974: ympäristökysymyksiä pohtiva työryhmä. Sen Tästä on toisaalta odotettavissa lisäkustannuk- 16975: tekemän aloitteen perusteella järjestettiin tou- sia, jotka yleensä jäävät antajamaiden makset- 16976: kokuussa 1987 Saltsjöbadenissa Ruotsissa ym- taviksi. 16977: päristö- ja kehityskonferenssi pohjoismaisille Kehitysyhteistyöosaston henkilökuntaa ja to- 16978: päätöksentekijöille. Teemana oli Pohjoismai- teutukseen osallistuvia tullaan yhä määrätietoi- 16979: den kehityshankkeiden ympäristövaikutusten semmin perehdyttämään ympäristökysymyk- 16980: arviointi vastaanottajamaiden edustajien sil- siin. 16981: 53 16982: 16983: 16984: 16985: 16986: 7. Maakohtaiset kuvaukset Suomen kehitysyhteistyöstä 15 maassa 16987: ETELÄINEN AFRIKKA, ml. Pohjoismaat/ 16988: SADCC-yhteistyö 16989: 16990: Suomen kehitysyhteistyö tukee sekä kahden- man, laajennettua taloudellista ja kulttuuriyh- 16991: välisesti että alueellisesti eteläisen Afrikan mai- teistyötä koskevan julistuksen ja siihen liitty- 16992: den pyrkimyksiä taloudelliseen kehitykseen ja vän toimintaohjelman mukaisesti. 16993: riippumattomuuden turvaamiseen. Suomen Pääpyrkimyksenä vuonna 1987 oli kaupallis- 16994: kahdenvälisen kehitysyhteistyön vastaanotta- taloudellisen yhteistyön lisääminen ja pohjois- 16995: jamaat alueella ovat Mosambik, Sambia, Tan- maisen yrityssektorin saaminen mukaan alueen 16996: sania ja kehitysluottomuotoista apua saava hankkeisiin. Niinikään kulttuurialan kontaktit 16997: Zimbabwe. Namibialaiset saavat tukea sekä ja toiminnot ovat lisääntyneet. 16998: YK-järjestelmän että SWAPOn ja Suomen vä- Käytännössä SADCC-yhteistyö on edelleen 16999: listen ohjelmien kautta. Alue on myös huomat- paljolti valmistelevaa, kyseessä olevien yhteis- 17000: tava humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjes- työalojen tutkimuksiin liittyvää toimintaa sekä 17001: töjen kehitysyhteistyön kohde. Eteläiseen Af- SADCC-järjestön rakenteita lujittavaa tukea. 17002: rikkaan suuntautui v. 1987 noin 30,3 prosent- Erityisesti osapuolten yhteinen rahoitusmeka- 17003: tia Suomen kahdenvälisistä kehitysyhteistyöva- nismeja tutkiva asiantuntijatyöryhmä, jossa 17004: roista. Suomella on koordinaatiovastuu, on ollut toi- 17005: Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Suo- melias. Meneillään ovat mm. alueen kehitysra- 17006: mi tukee alueen taloudellisen yhteistyöjärjestön hastoon (NORSAD) liittyvät valmistelut sekä 17007: SADCC:n kehityspyrkimyksiä. Tasaisesti kas- tutkimukset luottotakuista ja verotuskysymyk- 17008: vanut yhteistyö tapahtuu yhtäältä alueellisen sistä. SADCC-järjestön organisaatioista Poh- 17009: merkityksen omaavien maakohtaisien projek- joismaat antavat tukea teollisuutta ja kauppaa 17010: tien muodossa alueen perusrakenteiden kehit- koordinoivalle yksikölle, jonka sijaintipaikka 17011: tämiseksi. Tällaisia hankkeita on etenkin kulje- on Dar es Salaam, kaivostoimintaa koordinoi- 17012: tus- ja energia-aloilla. Toisaalta varsinainen valle yksikölle Lusakassa sekä järjestön kulje- 17013: alueellinen Pohjola-SADCC-yhteistyö tapah- tus- ja tietoliikennekomissiolle Maputossa. 17014: tuu osapuolten Hararessa v. 1986 al/ekirjoitta- 17015: 17016: 17017: MOSAMBIK 17018: 17019: Pinta-ala: 802 000 km2 Mosambikin talous on vuodesta 1981 lähtien 17020: Asukasluku (1985): 13,8 milj. heikentynyt nopeasti. Tämä on johtunut osit- 17021: Pääkaupunki: Maputo tain luonnonolosuhteista mutta ennenkaikkea 17022: BKT /asukas (1985): 160 USD maan epävakaasta poliittisesta tilanteesta, joka 17023: Kehitysapu/ asukas ( 1985): 21,8 USD on edennyt aseellisen taistelun asteelle. Mo- 17024: sambik aloitti vuonna 1987 elvytysohjelman, 17025: Tuotannon rakenne (1985) joka pyrkii myös syvälle meneviin rakenteelli- 17026: maatalous 35 OJo siin muutoksiin maan taloudessa. Uusi ohjelma 17027: palvelut 53% on saanut varsin laajaa kansainvälistä tukea ja 17028: teollisuus 11 % BKT:sta edistynyt lupaavasti. Samalla kuitenkin peräti 17029: yli kolme miljoonaa ihmistä kärsii suoranaises- 17030: Työvoiman jakautuminen (1980) ta hätätilasta, joka johtuu sissien aiheuttamista 17031: maatalous 85% levottomuuksista ja häirinnästä. 17032: palvelut 8% Suomi aloitti kahdenvälisen kehitysyhteis- 17033: teollisuus 7% työn Mosambikin kanssa vuonna 1976- maa 17034: 54 17035: 17036: itsenäistyi vuonna 1975. Apu on ollut sekä Kuljetus on ollut viime vuosina pääasiallinen 17037: lahjaa että kehitysluottoja. Viime vuosina yhteistyöalueemme. Nacalan sataman kehittä- 17038: myös Suomen antaman humanitaarisen avun miseksi on rakennettu kaupunkiin uudenaikai- 17039: määrä on lisääntynyt: Mosambik olikin suurin nen konttisatama, joka palvelee myös Malawin 17040: yksittäinen humanitaarisen apumme vastaanot- kuljetustarpeita. Hanke valmistunee vuonna 17041: tajamaa. Lisäksi Mosambik hyötyy Suomen 1988. Suomi tulee osallistumaan varsin suurella 17042: laajenevasta tuesta SADCC:n alueellisille kehi- panostuksella ns. Beiran käytävän kunnostu- 17043: tyshankkeille SADCC:n ehkä merkittävimmän sohjelmaan, jonka tarkoituksena on tarjota 17044: yhteistyöalueen - kuljetuksen - alalla. lähinnä Zimbabwelle, Botswanalle ja Sambialle 17045: Suomen tuki Mosambikille on keskittynyt vaihtoehtoinen kuljetuskanava Etelä-Afrikan 17046: maatalouteen, kuljetukseen sekä opetukseen. kautta kulkeville reiteille. Suomi osallistuu Bei- 17047: Maatalousalan yhteistyöhön on osallistuttu yh- ran käytävässä mm. kanttisataman varustami- 17048: teispohjoismaisen maatalousohjelman (MO- seen, asuntojen rakentamiseen sataman työläi- 17049: NAP) kautta. Ohjelma käsittää mm. maata- sille ja asiantuntijoille, kaupungin vesihuollon 17050: lousneuvontaa, kylvösiementuotantoa, maa- parantamiseen sekä koko ohjelmaa koordinoi- 17051: seudun alueellisia kehittämisohjelmia sekä van Beira Corridor Authority -yksikön tukemi- 17052: maataloushallinnon suunnittelu- ja koulutus- seen. Muista Suomen rahoittamista läheisesti 17053: tukea. Opetusalan yhteistyöhön on kuulunut Mosambikia koskettavista hankkeista mainitta- 17054: oppimateriaalitoimituksia. Suunnitteilla on koon tuki SADCC:n kuljetus- ja tietoliikenne- 17055: Beiran kaupungin kouluvihkotehtaan kunnos- komissiolle (SATCC) sekä meteorologisten ha- 17056: tus. vaintoasemien kunnostushanke. 17057: 17058: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Mosambikille vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17059: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17060: Lahjaa .................. . 21,3 15,5 23,4 19,0 18,6 33,4 17061: Luottoa ................. . 4,4 5,6 0,5 6,2 9,2 17062: Yhteensä ................ . 21,3 19,9 29,0 19,5 24,8 42,6 17063: 17064: 17065: SAMBIA 17066: 17067: Pinta-ala: 753 000 km 2 velkaantuminen ei suinkaan ole helpottanut. 17068: Asukasluku (1985): 6,7 milj. Sambia yritti 1980-luvulla noudattaa Kansain- 17069: Pääkaupunki: Lusaka välisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin 17070: BKT/asukas (1985): 390 USD kanssa neuvottelemaansa talouden sopeutusoh- 17071: Kehitysapu/asukas (1985): 49,1 USD jelmaa; vuoden 1987 keväällä maa kuitenkin 17072: sanoutui irti sovitusta ohjelmasta ja alkoi nou- 17073: Tuotannon rakenne (1985): dattaa omaa talousohjelmaansa. Uusi talous- 17074: palvelut 46 OJo ohjelma ei ole herättänyt luottamusta kaikissa 17075: teollisuus 39 OJo apuorganisaatioissa. Ne ovatkin korostaneet 17076: maatalous 14 OJo BKT:sta tarvetta päästä jälleen yhteisymmärrykseen 17077: Työvoiman jakautuminen (1980): Sambian ja Maailmanpankin sekä Valuuttara- 17078: maatalous 73 OJo haston välillä noudatettavasta talouspolitiikas- 17079: palvelut 17 OJo ta. 17080: teollisuus 10 OJo Sambian ja Suomen välinen kehitysyhteistyö 17081: käynnistyi jo vuonna 1968. Apu on 1980-luvul- 17082: la ollut lahjamuotoista. Vuoden 1987 lopulla 17083: Sambia on taloudellisesti erittäin riippuvai- myönnettiin Sambialle myös 45 miljoonan 17084: nen kuparin viennistä, josta saadaan 90 pro- markan kehitysluotto, joka oli tarkoitettu osal- 17085: senttia maan vientituloista. Kuparin maailman- taan kattamaan Maailmanpankin Sambialta 17086: markkinahintojen lasku on useiden muiden olevia saatavia ja siten edesauttamaan yhteis- 17087: tekijöiden ohella aiheuttanut Sambian talou- ymmärryksen syntymistä sekä varmistamaan 17088: dessa pitkän ja syvän taantuman, jota paha avunantajayhteisön tuen jatkuminen. 17089: 55 17090: 17091: Yhteistyön päätoimialat ovat maatalous ja nan tuki, Luapulan maaseutukehityshanke, 17092: osuustoiminta, metsätalous ja puuteollisuus, · Kafubun sahan rakentaminen yhteisrahoitukse- 17093: kuljetus, opetus sekä energia. Osa avusta on na Maailmanpankin kanssa, metsäopetuksen ja 17094: myös annettu - ja varauduttu antamaan - -tutkimuksen tuki sekä kuljetuskalustotoimi- 17095: tuontitukena, joka osaltaan tukee tuotannolli- tukset ja teiden kunnossapitoa edesauttavat 17096: sen tmmmnan elvyttämistä ja rakennesopeu- hankkeet. Opetusalalla tuki keskittyy perus- 17097: tusta. Sambia hyötyy myös eräistä Suomen koulutukseen ja käsittää tukea oppiaineisto- 17098: rahoittamista SADCC-hankkeista, kuten tuotannolle ja käytännön aineiden opetukselle. 17099: T AZARA-rautatien kunnostusohjelmaan liitty- Energia-alan yhteistyö on lyhyen välikauden 17100: västä onnettomuuksien ehkäisy- ja raivauska- jälkeen laajenemassa: Suomi rahoittaa Lusa- 17101: lustohankkeesta. kan sähköverkon vahvistamishanketta, joka on 17102: Tärkeimpiä hankkeita edellämainituilla loh- suunnitteluvaiheessa. 17103: koilla ovat Läntisen maakunnan osuustoimin- 17104: 17105: Suomen kahdenvälisen kehitysavun maksatukset Sambialle vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17106: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17107: Lahjaa .................. . 41,4 57,0 56,2 73,2 84,3 70,6 17108: Luottoa ................. . 45,0 17109: Yhteensä ................ . 41,4 57,0 56,2 73,2 84,3 115,6 17110: 17111: 17112: TANSANIA 17113: 17114: Pinta-ala: 945 000 km 2 ollut valtaosaltaan lahjamuotoista. Vuonna 17115: Asukasluku (1985): 22,2 milj. 1986 myönnettiin 30 miljoonan markan kehi- 17116: Pääkaupunki: Dar es Salaam/ tysluotto uuden elvytysohjelman tueksi. Tansa- 17117: Dodoma nia hyötyy myös Suomen tuesta SADCC:n 17118: BKT/asukas (1985): 290 USD alueellisille kehityshankkeille, mm. T AZARA- 17119: 21,9 USD rautatien kunnostushankkeelle. Tansaniassa on 17120: myös meneillään 30 suomalaisten kansalais- ja 17121: Tuotannon rakenne (1985): lähetysjärjestöjen hanketta, joita tuetaan val- 17122: maatalous 58 O!o tion kehitysyhteistyövaroin. 17123: palvelut 33% Suomen tuki Tansanialle on keskittynyt vesi- 17124: teollisuus 8% BKT:sta huoltoon, maatalouteen ja siihen liittyvään 17125: Työvoiman jakautuminen (1980): teollisuuteen, metsätalouteen ja puuteollisuu- 17126: maatalous 86% teen sekä kaivostoimintaan. Päätoimialojen ul- 17127: palvelut 10% kopuolella toteutettavista hankkeista merkittä- 17128: teollisuus 5% vimpiä ovat Dar es Salaamin sataman kunnos- 17129: tusohjelmaan osallistuminen, Arushassa toimi- 17130: van lääketehtaan tukeminen sekä Dar es Salaa- 17131: Tansania aloitti 1980-luvun alussa - lähes min yliopiston hammaslääketieteen laitoksen 17132: vuosikymmenen kestäneen talouden taantuman tukeminen. 17133: johdosta - yrityksen korjata taloutensa vinou- Metsäalalla Suomi on pitkään tukenut me- 17134: mia ja elvyttää talouttaan. Vuonna 1986 Tan- kaanista metsäteollisuutta. Avun painopiste on 17135: sania laati uuden elvytysohjelman, jolle se sai siirtymässä entistä enemmän metsätalouden 17136: myös Kansainvälisen Valuuttarahaston ja puolelle, metsän inventointiin ja metsitykseen 17137: Maailmanpankin tuen. Elvytysohjelma sisältää sekä metsänhoitohankkeisiin. Maatalouden 17138: toimenpiteitä, jotka tähtäävät talouden tasa- alalla on tuettu maataloustutkimusta ja neu- 17139: painotuksen lisäksi myös syviin rakenteellisiin vontaa harjoittavaa Uyolen maatalouskeskus- 17140: muutoksiin. Ohjelman toteutus on sujunut ta, osallistuttu yhteispohjoismaiseen osuustoi- 17141: toistaiseksi varsin hyvin ja talouden kasvu on mintahankkeeseen sekä annettu suomalais-tan- 17142: pitkästä aikaa ylittänyt väestönkasvun. sanialaiselle traktorien kokoonpanotehtaalle, 17143: Suomen apu Tansanialle on viime aikoina TRAMAlle, teknistä apua ja tuontitukea. 17144: 56 17145: 17146: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Tansanialie vuosina 1982-1987 olivat (milj. mk): 17147: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17148: lahjaa .................... 61,4 94,1 127,0 103,0 126,6 145,5 17149: luottoa ................... 10,0 10,4 20,0 4,4 17150: yhteensä .................. 71,4 104,5 127,0 103,0 146,6 149,9 17151: 17152: 17153: 17154: 17155: MUU AFRIKKA 17156: 17157: Eteläisen Afrikan lisäksi huomattava osa Pyrkimyksenä on toteuttaa ohjelmia sellaisilla 17158: Suomen kahdenvälisistä kehitysyhteistyöva- aloilla, joilla Suomella on tarjottavana soveltu- 17159: roista - noin 28,7 prosenttia vuonna 1987- via voimavaroja ja joilla saadaan aikaan kestä- 17160: suuntautuu muihin Afrikan maihin. Näistä vää kehitystä. Niinpä kehitysyhteistyö painot- 17161: vähiten kehittyneisiin, ns. LLDC-maihin, kuu- tuukin harvoihin, mutta laajoihin hankkeisiin. 17162: luvat Etiopia, Somalia ja Sudan. Suomen kes- Yhteistyö läntisen Afrikan maiden kanssa on 17163: keisiin kohdemaihin kuuluvat myös Egypti ja toistaiseksi ollut vähäistä, mutta sitä on tarkoi- 17164: Kenia. Näille maille anne/tavassa avussa ote- tus kehittää eräissä maissa. Tällaista yhteistyö- 17165: taan huomioon taloudellisen kehityksen ongel- tä on toistaiseksi käynnistymässä Kamerunin ja 17166: mat - mm. tuotannollisen toiminnan edellyt- Senegalin kanssa luottomuotoisen sekarahoi- 17167: tämät infrastruktuurin rakentamistarpeet -, tuksen pohjalta. 17168: ympäristön tila ja humanitaarisen avun tarve. 17169: 17170: 17171: EGYPTI 17172: 17173: Pinta-ala: 1 001 000 km2 Maan talouden kannalta tärkeää on maata- 17174: Asukasluku (1985): 48,5 milj. loustuotannon lisääminen ja energiahuollon 17175: Pääkaupunki: Kairo turvaaminen. Ongelmana on mm. vesivarojen 17176: BKT/asukas (1985): 610 USD mahdollinen niukkuus tulevaisuudessa. 17177: Kehitysapu/asukas (1985): 36,3 USD Egyptin ja Suomen välinen kehitysyhteistyö 17178: aloitettiin 1970-luvun lopulla. Yhteistyötä on 17179: Tuotannon rakenne (1985): toteutettu energia-, teollisuus- ja terveyden- 17180: palvelut 49 OJo huoltoaloilla. 17181: maatalous 20 OJo Vuosina 1988-91 Suomi osallistuu Egyptin 17182: teollisuus 31 OJo BKT:sta kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön yhteensä 17183: Työvoiman jakautuminen (1980): 315 mmk:lla, josta noin 140 mmk on lahjaa ja 17184: maatalous 46 OJo 175 mmk luottoa. Yhteistyö painottuu jatkos- 17185: palvelut 34 OJo sakin sähköistyksen ja energiatalouden alalle. 17186: teollisuus 20 OJo Suomesta toimitetaan sähköntuotantoa ja 17187: -jakelua varten voimansiirtokaapeleita, ener- 17188: giansäästötarkoituksiin tarvittavia kondensaat- 17189: Egypti eroaa muista kehitysyhteistyömme toreita, dieselgeneraattoreita ja voimalaitosten 17190: kohdemaista suuren taloudellisen potentiaalin- peruskorjaukseen ja kunnossapitoon käytettä- 17191: sa vuoksi. Se on alueellinen suurvalta ja lukeu- vää materiaalia. Apuun sisältyy henkilö- ja 17192: tuu lisäksi öljyä vieviin kehitysmaihin. Egyptin koulutusapua sekä sähkötalouteen ja -teknolo- 17193: velat vakautettiin Pariisin klubissa toukokuus- giaan kuuluvia selvityksiä. 17194: sa 1987. Lisäksi Kansainvälisen valuuttarahas- Maatalouden alalla jatketaan valmisteluja 17195: ton kanssa sovittiin talousohjelmasta, jonka pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön käynnistämi- 17196: mukaisesti hallituspolitiikkaa liberalisoidaan. seksi suomalaisten ja egyptiläisten laitosten 17197: 57 17198: 17199: välillä. Jo vuosia käynnissä olleen lampaanja- paikallisen terveydenhuoltohenkilöstön jatko- 17200: lostushankkeen kolmas vaihe ajoittuu vuosille koulutusta. 17201: 1988-91. Lisäksi tullaan toimittamaan mai- Kaksi laajahkoa vesihuollon, viemäröinnin 17202: don käsittelylaitteisto Tantan meijeriin ja vilja- ja jätevedenkäsittelyn hanketta aiotaan käyn- 17203: varastoja Assuanin kaupunkiin. Suomi selvit- nistää Badr Cityn ja Ras el Barin kaupungeis- 17204: tää myös puuntuotannon ja metsityksen alalla sa. Lisäksi tullaan toimittamaan vedenpuhdis- 17205: aloitetun yhteistyön laajennusmahdollisuuksia. tuslaitos yhteen Siinain niemimaan kaupun- 17206: Terveysalan yhteistyötä tullaan jatkamaan kiin. Julkisten palvelujen kehittämistä tukee 17207: perusterveydenhuollon alalla. Suomi pyrkii myös Itä-Egyptin ja Siinain kartoitushanke. 17208: laajentamaan Beni Suefin läänissä aloitettua 17209: 17210: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Egyptille olivat vuosina 1982-87 (milj .mk): 17211: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17212: lahjaa .................... 11,5 12,1 20,5 24,2 32,5 16,9 17213: luottoa ................... 15,5 24,0 6,8 6,0 12,7 17214: yhteensä .................. 27,0 12,1 44,5 31,0 38,5 29,6 17215: 17216: 17217: 17218: ETIOPIA 17219: 17220: Pinta-ala: 1 220 000 km 2 katastrofien syntymisen ehkäiseminen ja maan 17221: Asukasluku (1985): 42,3 milj. katastrofivalmiuden parantaminen. 17222: Pääkaupunki: Addis Abeba Suomi on tukenut Etiopiaa ennen kaikkea 17223: BKT/asukas (1985): 110 USD maa- ja metsätalouden, energiahuollon ja ope- 17224: Kehitysapu/asukas (1985): 16,8 USD tuksen aloilla. Vuosina 1984-86 Etiopia oli 17225: nälkäkatastrofinsa takia keskeinen humanitaa- 17226: Tuotannon rakenne (1985): risen avun kohde ja kun varoitus uudesta 17227: maatalous 44% nälänhädästä tuli, myönsi ulkoasiainministeriö 17228: palvelut 39 OJo vuonna 1987 hätäapua yli 8 milj. mk. Vuodelle 17229: teollisuus 16% BKT:sta 1988 laaditun hätäapusuunnitelman mukaan 17230: Työvoiman jakautuminen (1980): Etiopialie tullaan kuluvanakin vuonna myöntä- 17231: maatalous 80% mään hätäapua n. 8 milj. mk:n edestä. Suo- 17232: palvelut 12% men päätös jatkaa viljavarastojen rakentamista 17233: teollisuus 8% Etiopiassa tulevinakin vuosina on myös omi- 17234: aan lievittämään maan tilannetta. 17235: Suomi on tukenut Etiopian opetusalaa toi- 17236: Etiopia on yksi maailman köyhimmistä mittamalla maahan paperia. Tulevina vuosina 17237: maista. Vaikka edistystä onkin tapahtunut tukea tullaan lisäämään nyt suunnitteilla ole- 17238: vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen, ovat van erityisprojektin myötä. Maatalouden alalla 17239: ilmasto-olot, sisäiset levottomuudet, köyhyys on tuettu maito- ja meijeriohjelmia sekä toimi- 17240: ja sota olleet omiaan jarruttamaan kehitystä. tettu lannoitteita edellämainittujen pakolais- 17241: Vuosien 1984 ja 1985 nälänhädän yhteydessä hankkeena rakennettujen viljavarastojen lisäk- 17242: taloudellinen kasvu kääntyi negatiiviseksi ja si. Metsäalalla toteutettiin aikaisemmin taimi- 17243: tilanteen pelätään pahenevan entisestään maata tuotanto- ja istutushanketta yhteistyössä YK:n 17244: kuluvana vuonna koettelevan uuden nälänhä- Sahelin alueen toimiston, UNSO:n kanssa. 17245: dän seurauksena. Syksyllä 1987 hanke laajeni liittyen näin Etio- 17246: Etiopia kuuluu Suomen kehitysyhteistyössä pian hallituksen kansalliseen metsitysohjel- 17247: vähiten kehittyneiden maiden ryhmään, jonka maan, jonka avulla torjutaan aavikoitumista. 17248: saama apu on lahjaa. Suomi on varsinkin Energia-alalla Suomi on keskittynyt siirtolinjo- 17249: viime vuosina pyrkinyt ottamaan huomioon jen suunnitteluun ja rakentamiseen. Uutena 17250: maassa vallitsevan hätätilan avustamaila pit- suunnitelmana on Etiopian vesihuollon avusta- 17251: kän tähtäyksen ohjelmia, joiden tavoitteena on minen. 17252: 8 3807041 17253: 58 17254: 17255: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Etiopialle vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17256: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17257: 3,3 14,9 16,1 65,7 62,4 58,1 17258: 17259: 17260: KENIA 17261: 17262: Pinta-ala: 583 000 km 2 keen ulottuvilla asuu noin puoli miljoonaa 17263: Asukasluku (1985): 20,4 milj. kenialaista. Vesihuolto-ohjelmaan liittyy lähei- 17264: Pääkaupunki: Nairobi sesti samalla alueella toteutettava terveyden- 17265: BKT/asukas (1985): 290 USD huoltohanke. Länsi- ja Keski-Keniassa toteute- 17266: Kehitysapu/asukas (1985): 21,5 USD taan maitotalousohjelmaa, jolla pyritään ko- 17267: hottamaan maidontuotantoa mm. parantamal- 17268: Tuotannon rakenne (1985): la laitumia, rehuntuotantoa ja -säilöntää. 1960- 17269: palvelut 49 ltfo luvulla alkanutta pohjoismaista osuustoiminta- 17270: maatalous 31 ltfo hanketta tullaan jatkamaan edelleen. Metsäta- 17271: teollisuus 20 ltfo BKT:sta louden alalla on tuettu mm. koulutusta ja 17272: Työvoiman jakautuminen (1980): polttopuutuotantoa. Energia-alalla keskeisim- 17273: maatalous 81 ltfo mät kohteet ovat sähköistyshankkeet ja valta- 17274: palvelut 12 ltfo kunnallisen sähköverkon käytönvalvontajärjes- 17275: teollisuus 7 ltJo telmän kehittäminen. Näin pyritään turvaa- 17276: maan taloudellinen ja varma sähkönjakelu. 17277: Keniassa on Suomen kehitysyhteistyövaroin 17278: Kenian taloudellinen kehitys on ollut suh- tutkittu myös luonnonkemikaalien ja teolli- 17279: teellisen vakaata aina itsenäistymisestä, vuo- suusmineraalien hyödyntämistä sekä toteutettu 17280: desta 1973 lukien. Taloudellinen kasvu on liikenneturvallisuus hanketta. 17281: viime vuosina pysytellyt 4-5 prosentin tienoil- Tulevina vuosina lähes puolet Kenialle anne- 17282: la. Kenian polttavimpia ongelmia on afrikka- tusta avusta on tarkoitus käyttää nykyisten 17283: laisittainkin nopea väestönkasvu. Väestömää- vesi-ja terveydenhuoltohankkeiden jatkami- 17284: rän nousu nykyisestä 20 miljoonasta 35 miljoo- seen. Maatalouden alalla jatkuvat maaseudun 17285: naan vuoteen 2000 mennessä näyttää todennä- maitotaloushanke ja osuustoimintahanke. Uu- 17286: köiseltä. Niinpä talouskasvu ja väestönlisäys sina suunnitelmina ovat kuvaan tulleet viljava- 17287: käyvätkin rajua keskinäistä kilpaa. rastojen rakentaminen sekä lannoitetoimituk- 17288: Suomen kehitysyhteistyö Kenian kanssa koh- set. Nykyiset metsäalan hankkeet pyritään saa- 17289: distuu vesi- ja terveydenhuoltoon, energiata- maan päätökseen lähivuosina. Tällä tavoin teh- 17290: louteen, metsätalouteen, maatalouteen ja dään tilaa nykyistä laajemmalle metsäalan yh- 17291: osuustoimintaan. Suurimmat hankkeet toteute- teistyölle. Energia-alalla on sovittu alustavasti 17292: taan Länsi-Keniassa. Laajan vesihuoltohank- maaseudun sähköistyshankkeen jatkamisesta. 17293: 17294: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Kenialle olivat vuosina 1982-87 (milj. mk): 17295: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17296: Lahjaa ................... 25,5 30,1 80,3 80,8 45,6 59,9 17297: Luottoa .................. 6,6 1,9 3,5 17298: Yhteensä ................. 25,5 36,7 80,3 82,7 45,6 63,4 17299: 59 17300: 17301: SOMALIA 17302: 17303: Pinta-ala: 638 000 km2 kansantuotteen kasvu henkeä kohti on ollut 17304: Asukasluku (1985): 5,4 milj. negatiivinen 1980-luvulla ja inflaatio keskimää- 17305: Pääkaupunki: Mogadishu rin 45 prosenttia vuodessa. 17306: BKT/asukas (1985): 280 USD Suomen kehitysyhteistyö alkoi Somaliassa 17307: Kehitysapu/asukas (1985): 65,7 USD vuonna 1980 tuberkuloosin vastustamishank- 17308: keella. Yhteistyö on kasvanut nopeasti. Soma- 17309: Tuotannon rakenne (1985): lia kuuluu vähiten kehittyneiden maiden ryh- 17310: maatalous 58 Olo mään ja sen saama apu on kokonaan lahja- 17311: palvelut 34% apua. 17312: teollisuus 9% BKT:sta Suomen kehitysyhteistyö keskittyy tervey- 17313: Työvoiman jakautuminen (1980): denhuoltoon, energiahuoltoon, elintarvike- 17314: maatalous 76% huoltoon ja metsätalouteen. Kehitysyhteistyö- 17315: palvelut 16% ohjelmista suurin on tuberkuloosin vastusta- 17316: teollisuus 8% mishanke, jota koskeva kolmivuotinen jatko- 17317: sopimus allekirjoitettiin vuonna 1985. Sopi- 17318: muksen arvo on 72 milj. mk. Terveysalalla on 17319: Somalia kuuluu maailman köyhimpiin mai- tuettu myös Suomen Punaisen Ristin ja Soma- 17320: hin. Kehitystä hidastavat valtion suuri velka- lian Punaisen Puolikuun yhteistyönä toteutet- 17321: taakka, heikko tuottavuus ja alhainen kotimai- tavaa veripalveluhanketta. Vuonna 1985 käyn- 17322: nen säästämisaste. Ongelmia ovat lisänneet nistettiin kahden alueen, Baidoan ja Kismayon 17323: pakolaisväestön jatkuva kasvu, maata toista- sähköistyshanke. Vuonna 1986 aloitettiin vilja- 17324: miseen koetellut kuivuus, hallinnon rakenteelli- varastohanke, jonka avulla kymmenelle paik- 17325: nen heikkous, maan yksipuolinen riippuvuus kakunnalle rakennetaan yhteensä 17 viljavaras- 17326: karjataloudesta ja maan ulkopoliittiset suhteet toa. Suunnitteilla on laajentaa toimintaa, joka 17327: - erityisesti Etiopian kanssa. Somalian talou- edesauttaisi maan pyrkimystä elintarvikeoma- 17328: dellinen tilanne onkin jatkunut viime vuosina varaisuuteen. Kahdenvälisen avun lisäksi Suo- 17329: erittäin vaikeana vaikka esimerkiksi maata- mi rahoittaa Somaliassa kansainvälisten järjes- 17330: loustuotantoa on pystytty elvyttämään. Brutto- töjen kanssa joitakin hankkeita. 17331: 17332: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Somalialie vuosina 1981-87 olivat (milj. mk): 17333: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17334: 6,9 6,9 12,9 13,1 52,5 72,4 17335: 17336: 17337: SUDAN 17338: 17339: Pinta-ala: 2,5 milj. km2 Sudanin taloudellista tilannetta 1980-luvulla 17340: Asukasluku (1985): 21,9 milj. ovat heikentäneet kuivuus sekä naapurimaista 17341: Pääkaupunki: Khartum tulevien pakolaisten tulva. Sudanissa on yli 17342: BKT/asukas (1985): 300 USD miljoona pakolaista. Vuosina 1978-85 talous- 17343: Kehitysapu/asukas (1985): 51,5 USD kasvu pieneni neljä prosenttia henkeä kohti 17344: vuodessa. Erityisesti maataloustuotanto aleni. 17345: Tuotannon rakenne (1985): Lisäksi maan turvallisuustilanne on epävakaa. 17346: palvelut 57% Ulkomaanvelka on kokonaisuudessaan noin 13 17347: maatalous 26% miljardia dollaria. Viime aikoina Sudan on 17348: teollisuus 18 % BKT:sta pyrkinyt sopeuttamaan talouspolitiikkaansa ja 17349: se pääsi viime vuonna sopimukseen IMF:n 17350: Työvoiman jakautuminen (1980): kanssa. 17351: maatalous 71% Sudan kuuluu Suomen kehitysyhteistyössä 17352: palvelut 21% vähiten kehittyneiden maiden ryhmään, jonka 17353: teollisuus 8% saama apu on kokonaan lahjamuotoista. 17354: 60 17355: 17356: Suomen apu on keskittynyt maa- ja metsäta- kotitalousneuvojia: hankkeen kohderyhmänä 17357: louteen sekä energiahuoltoon. Sudaniin on ovat varsinkin naiset. Metsätalouden painopis- 17358: myös annettu elintarvikeapua mm. Maailman te on nopeasti etenevän aavikoitumisen hillitse- 17359: elintarvikeohjelman WFP:n ja humanitaarista misessä metsän istutuksen ja pohtopuutuotan- 17360: apua kansainvälisten järjestöjen (mm. F AOn, non avulla. Yhteistyössä Sudanin metsähallin- 17361: UNICEF:n ja UNHCR:n) kautta. non kanssa Suomi tukee eräitä paikallisia tai- 17362: Sudanin maatalous on kärsinyt kuivuudesta mituotanto- ja istutushankkeita ja koulutus- 17363: ja naapurimaista tulleista pakolaisvirroista. ohjelmia. Energiahuollossa on suunniteltu siir- 17364: Maataloudessa on pyritty lisäämään tuotantoa tolinjoja ja jakeluverkostojen uusimista. 17365: mm. tukemalla Itä-Sudanissa pakolaisten maa- Vuonna 1987 aloitettiin noin 90 miljoonan 17366: taloushanketta, johon on tuotu traktoreita ja markan hanke Sudanin itäosan sähköverkon 17367: muita maatalouskoneita sekä perustettu kes- kunnostamiseksi ja laajentamiseksi. Hankkee- 17368: kuskorjaamo ja kehitetty huoltotoimintaa. Li- seen liittyy myös siirtolinjojen rakentamista. 17369: säksi Sudaniin on toimitettu lannoitteita, joista Lisäksi Suomi osallistuu Etiopian ja Sudanin 17370: siellä on pulaa. YK:n elintarvike- ja maatalous- välisen siirtolinjan suunnitteluun. 17371: järjestö F AOn kautta on koulutettu maa- ja 17372: 17373: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Sudanille vuosina 1982-1987 olivat (milj. mk): 17374: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17375: 10,1 25,5 13,8 24,9 36,4 30,8 17376: 17377: 17378: 17379: AASIA 17380: 17381: Suomen kehitysyhteistyö Aasiassa painottuu Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön en- 17382: perinteisille osaamisaloil/emme - metsätalou- sisijaiset kohdemaat Aasiassa ovat Bangladesh, 17383: teen ja metsänhoitoon - sekä tuotantoelämän Burma, Nepal, Sri Lanka ja Vietnam. 17384: kannalta keskeiseen infrastruktuurin rakenta- Korkotukiluottojen kautta kehitysyhteistyö- 17385: miseen: energiahuo/toon, puhelinliikenteeseen rahoitusta tulee suuntautumaan myös muihin 17386: ja kuljetukseen. Sekä Sri Lankassa että Vietna- Aasian maihin - esimerkiksi Kiinaan. 17387: missa toteutetaan laajahkoja vesihuoltohank- Aasiaan suunnattiin vuonna 1987 noin 18,7 17388: keita. Lisäksi Colombon keskussairaala Sri prosenttia Suomen kahdenvälisistä kehitysyh- 17389: Lankassa on laajimpia terveysalan kehitysyh- teistyövaroista. 17390: teistyöhankkeitamme. 17391: 17392: BANGLADESH 17393: 17394: Pinta-ala: 144 000 km2 Bangladeshin perusongelma on suuri väestö 17395: Asukasluku (1985): 100,6 milj. ja nopea väestönkasvu, jonka seurauksena eri- 17396: Pääkaupunki: Dhaka tyisesti maaseudun köyhän väestön ongelmat 17397: BKT/asukas (1985): 150 USD kasvavat. Maan kehittymätön sosiaalilohko ei 17398: Kehitysapu/asukas (1985): 11,4 USD kykene ongelmia juurikaan pienentämään. 17399: Suistoalueella sijaitseva maa kärsii vuosittain 17400: Tuotannon rakenne (1985): toistuvista tulvista, joita usein seuraavat suora- 17401: maatalous 50 OJo nainen nälänhätä sekä epidemiat. 17402: palvelut 36 OJo Maan talouden rakennetta on pyritty paran- 17403: teollisuus 14 OJo BKT:sta tamaan vuodesta 1983 toteutetuilla talous- 17404: Työvoiman jakautuminen (1980): poliittisilla toimenpiteillä, jotka ovat tuotta- 17405: maatalous 75 OJo neet varsin hyviä tuloksia. Vuosi 1987 oli 17406: palvelut 19 OJo kuitenkin pettymys, kun taloudellinen tilanne 17407: teollisuus 8 OJo ei kohentunut odotusten mukaisesti. Poliittis- 17408: 61 17409: 17410: ten olojen epävakaisuutta heijastavat aina vaa- hittämiseen. Suomi rahoittaa linkkiyhteyksien 17411: lien yhteydessä esiintyvät levottomuudet; myös suunnittelun, laitteiden toimitukset ja asennus- 17412: lakot ovat tavanomaisia. Maan talous on erit- ten valvonnan sekä huolehtii käyttö- ja kun- 17413: täin riippuvainen ulkomaisesta avusta, kehitys- nossapitokoulutuksesta. Bangladeshilaisia insi- 17414: avulla rahoitetaan noin 50 prosenttia investoin- nöörejä ja asennusvalvojia koulutetaan myös 17415: neista. Suomessa. Maaseudun väestön olojen kohenta- 17416: Suomen tuki vähiten kehittyneiden maiden miseen tähtäävää sähköistystä Suomi on tuke- 17417: ryhmään Iukeutuvalie Bangladeshille on lahja- nut rahoittamana sähköistysohjelman tavara- 17418: muotoista. Yhteistyö keskittyy puhelinliiken- ja laitetoimituksia yhteensä 55 milj. markalla. 17419: teeseen, maaseudun sähköistykseen ja kuljetus- Kuljetusalalla on käynnissä Chittagongin sa- 17420: alalle. taman konttiliikenteen kehittäminen, jonka 17421: Suomi tukee Bangladeshin kuntien välisten kokonaiskustannusarvio on noin 33,5 miljoo- 17422: puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien rakentamis- naa markkaa. Suomi toimittaa satamaan kon- 17423: ta noin 90 miljoonalla markalla. Yhteyksien tinkäsittelylaitteita ja antaa asiantuntija-apua. 17424: järjestäminen bangladeshilaisiin kuntiin eli Ohjelmaan on otettu myös Monglan sataman 17425: upazilloihin liittyy maan paikallishallinnon ke- kehittäminen. 17426: 17427: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Bangladeshille vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17428: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17429: 0,9 3,5 18,5 26,3 11,6 14,9 17430: 17431: 17432: 17433: 17434: BURMA 17435: 17436: Pinta-ala: 677 000 km2 Maan taloudessa on huomattava merkitys 17437: Asukasluku (1985) 36,9 milj. ns. epävirallisella sektorilla. Etenkin kulutusta- 17438: Pääkaupunki: Rangoon varoiden kimpasta suuri osa tapahtuu mustan 17439: BKT/asukas (1985): 190 USD pörssin markkinoilla. Maan johto kiinnitti 17440: Kehitysapu/asukas (1985): 9,6 USD vuoden 1987 syyspuolella huomiota talouden 17441: heikkoon tilaan, mutta toistaiseksi ei talous- 17442: Tuotannon rakenne (1985): poliittisia uudistussuunnitelmia ole julkistettu. 17443: maatalous 48 OJo Ainoaksi toimenpiteeksi on jäänyt syksyllä to- 17444: palvelut 39 OJo teutettu setelien mitätöinti, minkä seurauksena 17445: teollisuus 13 OJo BKT:sta n. 70 prosenttia setelistöstä menetti arvonsa. 17446: Työvoiman jakautuminen (1980): Toimenpiteen talouspoliittiseksi tarkoitukseksi 17447: maatalous 53 OJo on arveltu mustan pörssin toiminnan hillitse- 17448: palvelut 28 OJo mispyrkimystä. Maan sisäpoliittinen tilanne on 17449: teollisuus 19 OJo jatkuvasti ollut jossain määrin epävakainen. 17450: Eräät alueet maata eivät ole hallituksen, vaan 17451: Burman omaperäinen ja länsimaiselle vai- sitä vastustavien joukkojen hallinnassa. Viime 17452: keasti avautuva yhteiskunta pysyi nykyisen hal- aikojen opiskelijalevottomuudet heijastanevat 17453: linnon aikana erittäin suljettuna aina 1970- väestön tyytymättömyyttä elinolosuhteisiinsa, 17454: luvun alkupuolelle saakka. Taloudellinen kans- vaikkakin kansalaisten jokapäiväiseen elämään 17455: sakäyminen ulkomaailman kanssa on sittem- voimakkaan leimansa antavaan budhalaisuu- 17456: min laajentunut, vaikkakin edelleen hyvin teen kuuluva asenne on hyväksyä asiat tyynes- 17457: kontrolloidusti. Burmalla on huomattavat ti. 17458: luonnonvarat, mutta ei resursseja niiden hyö- Suomen ja Burman välinen kehitysyhteistyö 17459: dyntämiseen. Kasvanut velkataakka ja viime alkoi yhdessä Maailmanpankin kanssa tuella 17460: vuosien heikko taloudellinen kehitys johti sii- Burman metsätalouden kehittämiselle. Yhteis- 17461: hen, että Burma luokiteltiin vähiten kehitty- työ on sisältänyt sekä lahja-apua että kehitys- 17462: neeksi maaksi vuoden 1988 alusta lukien. luottoja. 17463: 62 17464: 17465: Maiden välinen kehitysyhteistyö keskittyy myös luvannut neljä miljoonaa dollaria Aasian 17466: paaas1assa energiahuollon, metsätalouden ja kehityspankin toteuttamaan Rangoonin kes- 17467: metsäteollisuuden kehittämiseen. Kesällä 1987 kussairaalan uudistamiseen. 17468: käyttöön vihityn Tatkyin kaupungin lähellä Suomi on myöntänyt Burmalie kaksi kehi- 17469: olevan pienvesivoimalan rakentamista Suomi tysluottoa; niistä ensimmäisellä toimitettiin 17470: tuki toimittamalla sähkölaitteita ja antamalla mm. meijerikalustoa sekä sanomalehtipaperia 17471: teknistä apua sekä koulutusta. Suomi rahoittaa käytettäväksi koulukirjojen painamiseen. Toi- 17472: myös tutkimuksen, joka koskee suurehkon ve- sella, 20milj.markan suuruisella luotolla hanki- 17473: sivoimalan rakentamista Zawgyin kaupungin taan sähköistystarvikkeita, rakennuskoneita ja 17474: lähelle. Metsäalalla Suomi osallistuu Maail- laitteita, sanomalehtipaperia, puuteollisuuden 17475: manpankin kanssa puunjalostusteollisuuden tarvitsemaa liimaa ja varaosia meijeriin. 17476: kehittämiseen noin 34 milj.markalla. Suomi on 17477: Suomen kahdenväliset maksatukset Burmalie vuosina 1982-87 olivat (milj.mk): 17478: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17479: Lahjaa ........................ 5,4 4,3 5,6 9,0 5,3 5,7 17480: Luottoa ....................... 9,1 0,9 15,2 17481: Yhteensä ...................... 5,4 13,4 6,5 9,0 20,5 5,7 17482: 17483: 17484: NEPAL 17485: Pinta-ala: 141 000 km 2 Vähiten kehittyneiden maiden ryhmään kuu- 17486: Asukasluku (1985): 16,5 milj. luvan Nepalin ja Suomen välinen kehitysyhteis- 17487: Pääkaupunki: Kathmandu työ sisältää energiahuoltoa, metsitystä ja eroo- 17488: BKT/asukas (1985): 160USD sion torjuntaa sekä puhelinliikenteen kehittä- 17489: Kehitysapu/asukas (1985): 14,3 USD mistä. Yhteistyö rahoitetaan lahja-avulla. 17490: Tuotannon rakenne (1985): Vuonna 1986 käynnistyi Pokharan alueella 17491: maatalous 62 OJo sähköistyshanke, jonka ensimmäistä vaihetta 17492: palvelut 26% Suomi on rahoittanut noin 15 milj. markalla. 17493: teollisuus 12% BKT:sta Hankkeeseen sisältyy sähkönjakeluverkostojen 17494: ja taloliittymien rakentaminen Pokharan ym- 17495: Työvoiman jakautuminen (1980): päristössä oleviin kyliin. Hanke tähtää maaseu- 17496: maatalous 93% tuväestön elinolojen parantamiseen, vuoristo- 17497: palvelut 7% rinteiden metsien hävittämisen vähentämiseen 17498: teollisuus 1% sekä alueelta poismuuton hidastamiseen. 17499: Suomi rahoittaa - yhdessä Maailmanpan- 17500: Nepalin talouden kehittämiseen vaikuttaa kin ja muiden avun antajien kanssa - myös 17501: suuresti maan sijainti Himalajan vuoristossa, puhelinliikennettä palvelevan radiolinkkiver- 17502: mikä vaikeuttaa infrastruktuurin luomista ja koston rakentamista. Vuonna 1986 alkaneen 17503: kulkuyhteyksien rakentamista. Maalla ei ole hankkeen kustannuksista Suomi maksaa noin 17504: välitöntä yhteyttä mereen, joten kuljetukset 40 milj. markkaa. 17505: ulkomaille ovat hankalia. Viime vuosikymme- Yhdessä Aasian Kehityspankin kanssa Suo- 17506: ninä on tuottavien alojen, ennen kaikkea maa- mi rahoittaa Nepalin metsätalouden yleissuun- 17507: talouden, kasvu ollut hidasta. Väestönkasvu nitelman teon. Niin ikään yhdessä pankin 17508: luo ympäristöongelmia ja kasvanut polttopuun kanssa Suomi osallistuu Pokharan alueen met- 17509: hakkuu saa aikaan vuorenrinteiden eroosiota, sitykseen; tähän liittyy eroosion torjuntaan 17510: joka puolestaan aiheuttaa vuosittain laajoja tähtäävä valuma-alueiden hoito-ohjelma, joka 17511: tulvia Bangladeshin ja Intian tasangoilla. Ne- sisältää mm. taimituotantoa, istutuksia, maan- 17512: pal saa huomattavan määrän ulkomaista kehi- sortumien stabilointia ja pengerryksien vahvis- 17513: tysapua, jonka vastaanottaminen asettaa maan tamista. Suomen osuus ohjelman kustannuk- 17514: hallinnolle suuria vaatimuksia. Kuten kehitys- sista vuosina 1988-90 on noin 10 milj. mark- 17515: maissa varsin usein, myös Nepalissa hallintoa kaa. Nepalin maataloutta Suomi on tukenut 17516: rasittaa byrokraattisuus ja liian keskitetty pää- lannoitetoimituksin. 17517: töksentekojärjestelmä. 17518: 63 17519: 17520: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Nepalille vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17521: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17522: 0,3 10,5 18,0 20,7 26,8 43,7 17523: 17524: 17525: SRI LANKA 17526: 17527: Pinta-ala: 66 000 km 2 mintaa. Maan talouden ongelmia ovat myös 17528: Asukasluku (1985): 15,8 milj. maksutasevaje, budjettivaje ja kasvava vel- 17529: Pääkaupunki: Colombo kaantuminen. Julkisten yritysten ongelmana 17530: BKT/asukas (1985): 380 USD on tehottomuus, ja maan hallintokoneisto on 17531: Kehitysapu/asukas (1985): 30,7 USD paisunut ylisuureksi. Hallituksella on suunni- 17532: telmia talouden ongelmien ratkaisemiseksi ja 17533: Tuotannon rakenne (1985): uudistuksia on tarkoitus toteuttaa ripeästi. 17534: palvelut 46 OJo Sri Lanka kuuluu Suomen kehitysyhteistyön 17535: maatalous 27 OJo ensisijaisiin kohdemaihin. Suomen apu Sri 17536: teollisuus 26 OJo BKT:sta Lankalie on keskittynyt vesihuoltoon, tervey- 17537: Työvoiman jakautuminen (1980): denhuoltoon, tietoliikenteeseen ja maa- ja met- 17538: maatalous 53 OJo sätalouteen. Yhteistyö on rahoitettu lahja-avul- 17539: palvelut 33 OJo la. 17540: teollisuus 14 OJo Suomi on osallistunut mm. Sri Lankan met- 17541: sätalouden kokonaissuunnitelman laatimiseen 17542: ja Colombon kalasataman kylmävaraston kun- 17543: Sri Lankan taloudellista kehitystä ovat viime nostamiseen. Niin ikään Suomi on mukana 17544: vuosina hidastaneet enemmistöön kuuluvien Hambantotan alueen puhelin- ja televerkoston 17545: singhaleesien ja vähemmistöön kuuluvien tami- rakentamisessa. Kalutaran alueella on aloitettu 17546: lien väliset levottomuudet erityisesti maan itä- laaja maaseudun kehittämisohjelma. Käynnis- 17547: ja pohjoisosissa. Vuoden 1987 heinäkuussa sä ovat myös Colombon keskussairaalan kun- 17548: solmittiin Intian myötävaikutuksella rauhanso- nostus- ja uudisrakennustyöt, joihin liittyy sai- 17549: pimus, jonka toteutumismahdollisuuksia pide- raalan hallinnon kehittämisohjelma. Colom- 17550: tään kohtalaisina, vaikka levottomuuksia on bon sairaala on maan kolmestatoista opetussai- 17551: jossain määrin ilmennyt myös sopimuksen sol- raalasta suurin. Suomen ja Sri Lankan yhteis- 17552: mimisen jälkeen. Tarkoitus on antaa paikallis- työ vesihuollon ja sanitaation alalla alkoi 17553: tasolle varsin suuri hallinnollinen itsemäärää- vuonna 1980 Harispattuwan alueella, joka on 17554: misoikeus ja turvata tamilien asema hyväksy- osa Kandyn piirikuntaa. Harispattuwan vesi- 17555: mällä myös tamilin kieli maan viralliseksi kie- huolto-, sanitaatio- ja terveyskasvatushanke on 17556: leksi. Levottomuudet vahingoittivat mm. maa- pääosin saatettu loppuun. Vesihuollon ja sani- 17557: talous- ja kalastuselinkeinoa, vähensivät turis- taation kehittämistä jatketaan uutena, koko 17558: mista saatavia tuloja ja haittasivat sijoitustoi- Kandyn piirikuntaa koskevana hankkeena. 17559: 17560: Suomen kahdenvälisen kehitysavun maksatukset Sri Lankalie vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17561: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17562: 16,3 25,9 32,0 36,9 52,0 61,7 17563: 64 17564: 17565: VIETNAM 17566: 17567: Pinta-ala: 330 000 km2 ulkomaisen pääoman saaminen maahan yhteis- 17568: Asukasluku (1985): 61,7 milj. yrityksiä perustamalla. 17569: Pääkaupunki: Hanoi Suomen ja Vietnamin välisen kehitysyhteis- 17570: BKT/asukas (1985): työn keskeinen hanke on ollut Pha Rungin 17571: Kehitysapu/asukas (1985): 1,8 USD korjaustelakka, jonka rakentamista Suomi tuki 17572: vuosina 1974-84 noin 190 milj. markalla. 17573: Työvoiman jakautuminen (1980): Valmistumisen jälkeen Suomi rahoitti telakan 17574: maatalous 68 OJo käyttöönottovaihetta. Suomalaisin laitteistoin 17575: palvelut 21 OJo on lisäksi ruopattu Pha Rungin kulkuväylää. 17576: teollisuus 12 OJo Telakkayhteistyö on vuodesta 1986 lähtien jat- 17577: kunut toiminnan tehostamiseen tähtäävänä 17578: Vietnamin talouden suuri ongelma on tuo- neuvontana. Suomi on antanut telakkayhtiölle 17579: tannon liiallinen keskittäminen raskaan teolli- ja merenkulkulaitokselle korkeatasoista asian- 17580: suuden investointeihin. Se on johtanut kulutus- tuntija-apua. 17581: tavarapulaan. Sen enempää maatalouden kuin Vesihuolto on ala, johon Suomen ja Vietna- 17582: teollisuudenkaan tuotanto ei toimi tehokkaasti. min kehitysyhteistyö tulevaisuudessa keskittyy. 17583: Inflaatio on erittäin korkea ja väestönkasvu Vuonna 1985 käynnistyi Hanoin vesihuolto- 17584: liian suurta. Ongelmat on tiedostettu, mutta hanke, jonka tarkoituksena on kaupungin rap- 17585: käytännön toimenpiteisiin talouspoliittisten peutuneen vesihuoltojärjestelmän parantami- 17586: muutosten toteuttamiseksi ei riittävässä määrin nen. Suomen osuus hankkeen ensimmäisestä 17587: ole päästy. Talouden tila heikentyi vuonna vaiheesta sisältää mm. suunnittelun, avustami- 17588: 1987 edellisestä vuodesta. Vietnamin tarkoitus sen kahden uuden vedenottaman rakentamises- 17589: on uudistaa ja kehittää talouselämäänsä yhteis- sa sekä vedenottamojen korjaustöihin ja uu- 17590: työssä ennen kaikkea SEV -maiden kanssa. sien putkilinjojen rakentamiseen osallistumi- 17591: Vuoden 1987 lopussa hyväksytty laki ulkomai- sen. Hankkeen toinen vaihe, jonka kustannuk- 17592: sista investoinneista kuvastaa Vietnamin pyrki- set noussevat noin 100 miljoonaan markkaan, 17593: mystä avartaa taloudellista vuorovaikutusta on suunnitteilla ja sen on tarkoitus käynnistyä 17594: myös länsimaiden suuntaan. Tavoitteena on kuluvan vuoden 1988 aikana. 17595: 17596: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Vietnamille vuosina 1982-87 olivat (milj. mk): 17597: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17598: 42,4 43,6 24,6 36,0 50,2 52,4 17599: 17600: 17601: 17602: 17603: LATINALAINEN AMERIKKA 17604: 17605: Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön en- Lähivuosina on tarkoitus tukea ensisijaisesti 17606: sisijaisiin kohdemaihin Latinalaisessa Ameri- alueellisia hankkeita, jotka hyödyttävät kaik- 17607: kassa kuuluvat Nicaragua ja Peru; hanketoi- kia Keski-Amerikan valtioita. Alueellista toi- 17608: mintaa on lisäksi ollut Meksikossa ja joitakin mintaa koordinoidaan yhteistyössä muiden 17609: hankkeita on toteutettu yhteistyössä kansain- pohjoismaiden kanssa. 17610: välisten järjestöjen kanssa. Tukena käynnissä Latinalaiseen Amerikkaan suuntautui vuon- 17611: olevalle rauhanprosessille harkitaan yhteistyön na 1987 noin 4,8 prosenttia Suomen kahdenvä- 17612: laajentamista koskemaan koko Keski-Ameri- lisistä kehitysyhteistyövaroista. 17613: kan aluetta. 17614: Costa Ricalle on myönnetty kehitysluotto 17615: maaliskuussa 1988. 17616: 65 17617: 17618: NICARAGUA 17619: 17620: Pinta-ala: 130 000 km 2 Luotoilla on rahoitettu laitetoimituksia, teolli- 17621: Asukasluku (1985): 3,3 milj. suuden ja maatalouden tuotantopanoksia sekä 17622: Pääkaupunki: Managua kiireellisiä lääke- ja elintarviketoimituksia. 17623: BKT/asukas (1985): 770 USD Lahjamuotoinen tuki on kohdistunut ennen 17624: Kehitysapu/asukas (1985): 31,3 USD kaikkea maatalouteen, mm. Nicaraguan meije- 17625: rituotannon parantamiseen. Neljä Managuassa 17626: Tuotannon rakenne (1985): sijaitsevaa meijeriä on kunnostettu, jotta 17627: palvelut 44 OJo alueen maitohuolto voitaisiin turvata. Meijerit 17628: teollisuus 33 OJo ovat kärsineet varaosien puutteesta; Suomen 17629: maatalous 23 OJo BKT:sta apuun on liittynyt asiantuntija-apua ja koulu- 17630: Työvoiman jakautuminen (1980): tusta. Maidon kuljetus- ja keräilyjärjestelmää 17631: maatalous 47 OJo ja juustonvalmistusta on tarkoitus kehittää 17632: palvelut 38 OJo edelleen. Nicaraguaan on myös toimitettu mm. 17633: teollisuus 16 OJo ruokaöljyä ja maitojauhetta. Yhteistyössä Nor- 17634: jan kanssa on alkamassa monivuotinen lannoi- 17635: teohjelma. Lisäksi Suomi on tutkinut mahdol- 17636: Viime vuosina Nicaraguan taloutta ovat ulkoi- lisuuksia kohentaa maan kansallisen ruokaöl- 17637: sina tekijöinä heikentäneet ulkomaisen pää- jytuotannon tasoa. Suomi on rahoittanut ai- 17638: omarahoituksen supistuminen, Yhdysvaltain kuisopetuksen oppimateriaalituotantoon tar- 17639: kauppasaarto ja sota contria vastaan. Talous- koitettuja paperitoimituksia, toimittanut ter- 17640: politiikkaa on tiukennettu vuosina 1985-87. veysalan laitteita (mm. laboratoriolaitteita) eri 17641: Nicaraguan ulkomainen velka vuoden 1986 sairaaloihin. Toimituksiin on liittynyt koulu- 17642: lopulla oli 6,7 miljardia dollaria. Velanhoito- tusta. Maamme on myös tukenut YK- järjestö- 17643: kulut olivat 57 prosenttia viennin arvosta jen kautta perusterveydenhuoltoa ja aikuiskas- 17644: vuonna 1982 ja 320 prosenttia viennin arvosta vatusta (mm. UNFPAn äitiys- ja lastenhuolto- 17645: vuonna 1986. Nicaragua on täysin riippuvainen ohjelmaa, UNESCOn aikuiskoulutushanketta, 17646: raakaöljyn tuonnista. Vuonna 1985 Nicara- PAHO:n lääkeohjelmaa). Lisäksi Suomi avus- 17647: guan kansantuote pieneni neljä prosenttia; seu- taa rahallisesti parinkymmenen suomalaisen 17648: raavana vuonna päästiin lähes nollakasvuun. kansalaisjärjestön toimintaa maassa. 17649: Inflaatio kohosi 335 prosentista noin 700 pro- Lähivuosina on tarkoitus suunnata valtaosa 17650: senttiin vuonna 1987. Suomen avusta maa- ja metsätalouteen Nicara- 17651: Suomen kehitysyhteistyö Nicaraguan kanssa guan elintarvikeomavaraisuuden kohentami- 17652: alkoi vuonna 1980. Apumme on koostunut seksi; loput varoista käytetään lähinnä tervey- 17653: sekä lahjasta että kehitysluotoista,, joita on denhuollon alueelle. Nicaragualie annettavan 17654: myönnetty kaikkiaan viisi (yhteensä 105 mmk). lahja-avun osuus nousee lähivuosina. 17655: 17656: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Nicaragualie vuosina 1982-87 olivat (milj.mk): 17657: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17658: Lahjaa ................... 2,1 7,1 7,4 10,9 9,3 19,6 17659: Luottoa .................. 9,9 1,7 10,4 8,8 25,6 13,1 17660: Yhteensä ................. 12,0 8,8 17,8 19,7 34,9 32,7 17661: 17662: 17663: 17664: 17665: 9 3807041 17666: 66 17667: 17668: PERU 17669: 17670: Pinta-ala: 1 285 000 km2 107 mmk), jotka on käytetty erilaisiin kone- ja 17671: Asukasluku (1985): 18,6 milj. laitetoimituksiin, maaseudun sähköistykseen ja 17672: Pääkaupunki: Lima terveydenhuoltoon. 17673: BKT/asukas (1985): 1 010 USD Myös lahjamuotoisen avun pääaloja ovat 17674: Kehitysapu/asukas (1985): 17 USD olleet kyläsähköistys, tienrakennuskaluston 17675: kunnostus ja terveydenhuolto. Suomen apua 17676: Tuotannon rakenne (1985): on tarkoitus muuttaa lähivuosina entistä enem- 17677: palvelut 51 OJo män lahjapohjaiseksi. 17678: teollisuus 38 OJo 17679: maatalous 11 OJo BKT:sta Suomen kehitysyhteistyövaroilla sähköiste- 17680: tään yli 90 kylää Andien vuoristoalueella Cuz- 17681: Työvoiman jakautuminen (1980): con läänissä Valle Sagrado de los lncas- ja 17682: palvelut 42 OJo Vilcanota-laaksoissa osana maaseudun kehittä- 17683: maatalous 40 OJo misohjelmaa ja elinkeinoelämän toimintaedel- 17684: teollisuus 18 OJo lytysten kohentamista. Jälkimmäiselle hank- 17685: keelle on myönnetty lahja-apua mm. matala- 17686: Perun 1980-luvun taloutta ovat luonnehti- jänniteverkon hankkimiseksi. Noin sadan Suo- 17687: neet kasvun heilahtelut, korkea inflaatio, heik- mesta vuosina 1973-74 ostetun tiehöylän ja 17688: ko maksutase, ulkomaisen rahoituksen osuu- -jyrän sekä kuorma-auton korjaus toteutetaan 17689: den supistuminen ja sen myötä julkisten inves- lahjavaroin. Hankkeen avulla on tarkoitus pa- 17690: tointien heikentyminen. Perun ulkomainen vel- rantaa Perun tieverkoston kuntoa, joka on 17691: ka saavutti 15 miljardin dollarin tason eli 76 heikentymässä kunnossapitokaluston puutteen 17692: prosenttia kansantuotteesta vuonna 1986. Niin takia. Yhteistyötä kuljetusalalla on tarkoitus 17693: yksityisen kuin julkisenkin velan hoitomaksut jatkaa. 17694: vastasivat 92 prosenttia tavaraviennistä; vain Terveysalan yhteistyö Perun kanssa alkoi 17695: pieni osa näistä pystyttiin hoitamaan. Maan 1980-luvun alussa. Osana maan sairaaloiden 17696: vienti supistui 20 prosenttia vuosina 1984-86. kunnostamiskampanjaa maahan on toimitettu 17697: Velka kasvoi arviolta 40 prosenttia vuonna terveydenhuoltolaitteita ja sairaaloiden keittiö- 17698: 1986. välineitä. Laitetoimituksiin liittyy asennuspal- 17699: Suomen kehitysyhteistyö Perun kanssa lähti veluja ja käyttökoulutusta. 17700: liikkeelle 1960-luvun lopulla. Aluksi apu oli Muun muassa Perun sademetsien tutkimusta 17701: luottopohjaista, varsinainen hankeyhteistyö on tuettu kehitystutkimusvaroin. Eräät kan- 17702: aloitettiin 1980-luvulla. Suomi on myöntänyt sainvälisten järjestöjen kautta toteutetut hank- 17703: tähän mennessä kuusi kehitysluottoa (yhteensä keet ovat kohdistuneet myös Peruun. 17704: 17705: Suomen kahdenvälisen avun maksatukset Perulie olivat vuosina 1982-87 (milj. mk): 17706: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17707: lahjaa .................... 0,8 3,2 3,5 8,9 4,3 14,1 17708: luottoa ................... 7,0 13,9 10,4 11,0 2,3 1,6 17709: yhteensä .................. 7,8 17,1 13,9 19,9 6,6 15,7 17710: 67 17711: 17712: 17713: 17714: 17715: 8. TilastoliUteet 17716: 17717: LIITE 1 17718: 17719: Julkinen kehitysapu 17720: Määrärahat ja maksatukset 1981-1987 (milj. mk) sekä maksatusten %-osuus BKT:stä. 17721: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17722: Määrärahat yhteen- 17723: sä ................... 549,8 709,3 890,3 1 118,6 1 331,5 1 654,0 2 062,0 17724: Maksatukset ........ 581,0 696,4 853,8 1 068,4 1 307,0 1 585,6 1 899,0 17725: OJo-osuus BKT:stä ... 0,27 0,29 0,32 0,35 0,40 0,45 0,49 17726: 17727: 17728: 17729: 17730: LIITE 2 17731: 17732: 17733: Monenkeskinen kehitysyhteistyö 17734: Monenkeskisen avun maksatukset 1981-1987 (milj. mk) 17735: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17736: 1. YK:n kehitysohjelmat .......... 37,8 42,5 48,7 54,0 62,6 90,0 127,0 17737: 2. Sosiaalisen kehityksen ohjelmat 12,4 16,6 30,1 57,2 63,9 92,1 138,9 17738: 3. Kansainväliset kehitysrahoitus- 17739: laitokset ........................ 122,7 143,6 154,6 166,5 204,9 253,8 283,9 17740: 4. Elintarvikeohjelmat ............ 24,7 36,1 44,6 57,2 63,5 93,7 125,9 17741: 5. Humanitaariset järjestöt ja ra- 17742: hastot .......................... 5,2 5,8 13_,7 14,3 16,3 23,5 15,5 17743: 6. Jäsenmaksut kansainvälisille 17744: järjestöille ...................... 4,4 8,1 9,3 10,8 11,3 12,8 8,2 17745: 7. WIDER-instituutti ............. 41,0 40,5 30,2 21,3 17746: 8. Ohjelmittain jakamaton ........ 27,8 18,0 17747: 9. Valtiovarainministeriön pääluo- 17748: kan menot ...................... 32,8 28,6 36,6 18,5 25,0 38,5 4,6 17749: Yhteensä ....................... 243,0 281,2 337,7 419,4 515,5 634,6 743,3 17750: 68 17751: 17752: LIITE 3 17753: 17754: Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 17755: Kahdenkeskisen avun maksatukset 1981-1987 (milj. mk.). 17756: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 17757: 1. Lahjamuotoinen apu ........... 242,4 292,2 392,9 509,6 628,1 719,3 833,4 17758: 2. Humanitaarinen apu ........... 18,2 24,1 30,2 27,3 40,5 77,6 124,4 17759: 3. Kehitysluotot 17760: (nostot-kuoletukset) .......... 38,3 54,9 53,0 64,6 53,2 90,5 119,3 17761: 4. Kehitysmaatutkimus 17762: (Suomen Akatemia) ............ 0,4 0,4 0,5 1,4 2,0 1,0 2,6 17763: 5. TEKERA/sijoitus ja 17764: tutkimustoiminta ............... 15,5 20,0 11,6* 7,6* 26,2* 12,5* 12,4* 17765: 6. Yksityiset kansainväliset 17766: järjestöt ........................ 2,0 2,0 2,7 3,0 4,0 2,8 4,1 17767: 7. Hallintokustannukset ........... 20,3 21,6 25,2 34,3 35,4 44,3 52,8 17768: 8. Muut ........................... 1,1 1,8 2,8 6,8 17769: Yhteensä ....................... 338,0 415,2 516,1 648,9 791,2 951,0 1 155,7 17770: 17771: * Sisältää TEKERAn myöntämät luotot 17772: VALTION TILINPÄÄTÖS 17773: LIITTEINEEN 17774: VUODELTA 17775: 17776: 17777: 1987 17778: 17779: 17780: STATSBOKSLUTET JÄMTE 17781: BILAGOR 17782: FÖ R AR 17783: 17784: 17785: 1987 17786: 17787: 17788: 17789: 17790: VALTIOKONTTORI 17791: ' 17792: ISSN 0356-2727 17793: 17794: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 17795: SISÄLLYS - INNEHALL 17796: 17797: Sivu 17798: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1987 - Sammandrag av 17799: bokslutet av statens budgethushållning för år 1987.......................................... 5 17800: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta - Sammandrag av statsförslagets 17801: förverkligande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 17802: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta - Sammandrag av den administrativa balansen . . . 7 17803: Valtion tilinpäätös - Statsbokslutet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 17804: Tulo- ja menoarvion toteutuminen - Statsförslagets förverkligande.................... 11 17805: Hallinnollinen tase - Administrativ balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117 17806: Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet - 17807: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187 17808: Liitteet - Bilagor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 17809: Selostus tulorästeistä - Relation angående inkomstrester.............................. 199 17810: Selostus menorästeistä - Relation angående utgiftsrester . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 17811: Selostus siirretyistä määrärahoista - Relation angående reserverade anslag. . . . . . . . . . . . 221 17812: Liikeyritysten tuloslaskelmat ja taseet - Affärsföretagens resultat- och balansräkningar 283 17813: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta - Utredning 17814: över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 17815: Selvitys valtion velasta - Utredning över statsskulden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 17816: Luettelo valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Förteckning över statens garanti- 17817: och andra förbindelser.................................................................. 317 17818: 17819: 17820: 17821: 17822: 481307K 17823: 1 17824: 1 17825: 1 17826: 1 17827: 1 17828: 1 17829: 1 17830: 1 17831: 1 17832: 1 17833: 1 17834: 1 17835: 1 17836: 1 17837: 1 17838: 1 17839: 1 17840: 1 17841: 1 17842: 1 17843: 1 17844: 1 17845: 1 17846: 1 17847: YHDISTELMÄ VALTION BUDJETTI- 17848: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 17849: VUODELTA 17850: 1987 17851: 17852: 17853: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 17854: STATENS BUDGETHUSHÅLLNING 17855: FÖR AR 17856: 1987 17857: 6 17858: 17859: Yhdistelmä tulo- ja menoarvion toteutumisesta vuodelta 1987 17860: Sammandrag av statsförslagets förverkligande för år 1987 17861: 17862: 17863: 17864: 17865: Yhdistelmä - Sammandrag 17866: Tulo- ja meno- 17867: arvion mukaan Tilinpäätöksen 17868: Enligt stats· mukaan 17869: förslaget Enligt bokslutet 17870: Tulot - lnkomster .................................................................. . 117 540 535 000 118 365 259 163,64 17871: Menot - Utgifter ................................................................... . 117 539 725 000 116 703 630 042,66 17872: Ylijäämä - Överskott 810 000 1 661 629 120,98 17873: 17874: 17875: 17876: Tulot - lnkomster 17877: Os. - Avd. 17878: 11 Verot ja veronluontaiset tulot - Skatter och inkomster av skattenatur .. 86 109 600 000 86 992 223 162,29 17879: 12 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur .......................... . 7 371 750 000 7 578 292 581,03 17880: 13 Korko- ja osinkotulot sekä osuus valtion rahalaitosten voitosta - 17881: Ränte- och dividendinkomster samt andel i statens penninginrättnin- 17882: gars vinst ............................................................... . 2 324 500 000 2 243 588 637,37 17883: 14 Valtion liikeyritykset - Statens affärsföretag ........................... . 2 219 754 000 2 325 790 328,44 17884: 15 Lainat- Lån ........................................................... . 19 514 931 000 19 225 364 454,51 17885: Tulot yhteensä - Summa inkomster 117 540 535 000 118 365 259 163,64 17886: 17887: 17888: 17889: Menot - Utgifter 17890: Pl. - Ht. 17891: 21 Tasavallan Presidentti - Republikens President ........................ . 10 258 000 10 228 203,76 17892: 22 Eduskunta - Riksdagen ................................................ . 148 790 000 144 618 176,65 17893: 23 Valtioneuvosto - Statsrådet ........................................... . 117 527 000 115 302 362,46 17894: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala - Utrikesministeriets förvaltnings- 17895: område ................................................................. . 2 791 550 000 2 736 018 165,28 17896: 25 Oikeusministeriön hallinnonala - Justitieministeriets förvaltningsom- 17897: råde .................................................................... . 1 355 512 500 1 367 778 520,54 17898: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala - lnrikesministeriets förvaltnings- 17899: område ................................................................. . 3 323 270 000 3 356 958 208,82 17900: 27 Puolustusministeriön hallinnonala - Försvarsministeriets förvaltnings- 17901: område ................................................................. . 5 793 778 800 5 815 743 294,13 17902: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala - Finansministeriets förvaltnings- 17903: område ................................................................. . 10 257 841 800 10 203 729 138,14 17904: 29 Opetusmi~isteriön hallinnonala - Undervisningsministeriets förvalt- 17905: nmgsomrade ............................................................ . 18 468 346 000 18 443 920 426,49 17906: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala - Jord- och skogsbruks- 17907: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 9 358 081 400 9 110 290 232,12 17908: 31 Liikenneministeriön hallinnonala - Trafikministeriets förvaltningsom- 17909: råde ....................................................... · · · · · · · · · · · · · · 9184 900 900 9 146 126 176,86 17910: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala - Handels- och industri- 17911: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 4 801 474 400 4 696 338 543,47 17912: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala - Social- och hälsovårds- 17913: ministeriets förvaltningsområde ......................................... . 29 786 492 700 29 621 155 443,55 17914: 34 Työvoimaoministeriön hallinnonala - Arbetskraftsministeriets förvalt- 17915: mngsomrade ............................................................ . 2 983 618 700 2 868 980 196,94 17916: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala - Miljöministeriets förvaltningsom- 17917: råde .............................................. · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 4 468 949 800 4 363 721 603,70 17918: 36 Valtionvelka - Statsskulden ............................................ . 14 689 333 000 14 702 721 349,75 17919: Menot yhteensä - Summa utgifter 117 539 725 000 116 703 630 042,66 17920: Ylijäämä - Överskott 810 000 1 661 629 120,98 17921: 117 540 535 000 118 365 259 163,64 17922: 7 17923: 17924: Yhdistelmä hallinnollisesta taseesta joulukuun 31 päivänä 1987 17925: Sammandrag av den administrativa balansen den 31 december 1987 17926: 17927: 17928: Vastaavaa - Aktiva 17929: Kassatilit - Kassakonton....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 793 753,23 17930: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442 091 067,07 17931: Postisiirtomenotilit - Postgiroutgiftskonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 561 038,54 17932: Muut pankkitilit- Övriga bankkonton................................................................... 3 889 577,18 17933: Postisiirtoliikkeestä johtuvat yleiset tilit - Av postgirorörelsen betingade allmänna konton............... 550 000 000,00 17934: Varsinaisten saatavien tilit - Ordinarie fordringars konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 645 021 627,69 17935: Annettujen annakkojen tilit - Utgivna förskotts konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 746 884 319,08 17936: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit - Mot redovisning utgivna medels konton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 368 593,53 17937: Budjetoimattomien sijoitusten tilit - Obudgeterade placeringars konton.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 762 074 703,80 17938: Varastotilit - Förrådskonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712 300 214,20 17939: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton.................................................. 414 347 314,47 17940: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkets interna transaktioners konton.................. 6 440 135,73 17941: Tulorästien tilit- lnkomstresters konton .. .. . .. .. .. . .. .. . .. . .. . .. .. . .. .. . .. . .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . . 1 242 812 451,51 17942: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton..................................................... 16 350 295 967,71 17943: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit - Fonder och donerade medel, aktivkonton . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919 563 643,49 17944: ------------------------~ 17945: 33 655 444 407,23 17946: 17947: 17948: Vastattavaa - Passiva 17949: Varsinaisten velkojen tilit - Ordinarie skulders konton .................................................. . 922 526 801 ,84 17950: Saatujen annakkojen tilit - Erhållna förskotts konton .................................................. . 57 395 536,17 17951: Budjetoimattomien luottojen tilit - Obudgeterade krediters konton .................................... . 266 133 820,95 17952: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit - Räkenskapsverkens inbördes transaktioners konton .............. . 37 979,82 17953: Tilivirastojen väliset kokoomatilit - Räkenskapsverkens inbördes fordrings- och skuldkonton .......... . 789 931 170,31 17954: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit - Räkenskapsverkets interna samlingskonton ......................... . 2 158 380 466,53 17955: Menorästien tilit - Utgiftsresters konton ............................................................... . 1 797 410 637,72 17956: Siirrettyjan määrärahojen tilit - Reserverade anslags konton ........................................... . 8 198 105 734,26 17957: Uudistusrahastot, passiivatilit - Förnyelsefonder, passivkonton ........................................ . 206 756 194,96 17958: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit - Utom budgeten stående fonders kollektivkonton ........ . 782 092 728,68 17959: Muut varat, passiivatilit - Övriga medel, passivkonton ................................................. . 16 358 683 23Q,48 17960: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit - Fonder och donerade medel, passivkonton ................. . 978 231 423,82 17961: Selvitystilit - Utredningskonton ....................................................................... . 12 614 510,95 17962: Alijäämä vuoden alkaessa - Underskott vid årets ingång ........................... 534 484 950,24 17963: Tilivuoden ylijäämä - Redovisningsårets överskott ............................... 1 661 629 120,98 1 127 144 170,74 17964: 33 655 444 407,23 17965: 17966: Helsingissä, valtiokonttorissa 30 päivänä maaliskuuta 1988 - Helsingfors, statskontoret den 30 mars 1988 17967: 17968: 17969: Pääjohtaja Jaakko Vihmola 17970: Generaldirektör 17971: 17972: 17973: Vs. osastopäällikkö Seppo Kivelä 17974: Vikarierande avdelningschef 17975: VALTION TILINPÄÄTÖS 17976: VUODELTA 17977: 1987 17978: 17979: ST A TS BO KS LUTET 17980: FÖR ÅR 17981: 1987 17982: TULO- JA MENOARVION 17983: TOTEUTUMINEN 17984: 1987 17985: 17986: 17987: STATSFÖRSLAGETS FÖRVERKLIGANDE 17988: 1987 17989: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 17990: sivu 17991: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 12 17992: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 17993: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 17994: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 17995: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 17996: förslaget bokslutet suurempi - högre 17997: % 17998: pienempi - lägre ( -) 17999: 18000: 18001: 18002: 11. OSASTO - AVDELNINGEN : 18003: 18004: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - 18005: SKATTER OCH INKOMSTER AV SKATT- 18006: ENATUR ........................................... . 86 109 600 000 86 992 223 162,29 882 623 162,29 18007: 18008: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA 18009: KANNETTAVAT VEROT - SKATTER PÅ GRUND 18010: AV INKOMST OCH FÖRMÖGENHET .............. . 29 655 000 000 29 454 359 528,97 -200 640 471,03 18011: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 18012: förmögenhet ....................................... . 29 000 000 000 28 782 755 696,21 -217 244 303.79 18013: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva ...... . 455 000 000 519 883 319,06 64 883 319,06 14 18014: 04 Arpajaisvero - Lotteriskatt ......................... . 200 000 000 151 720 513.70 -48 279 486,30 24 18015: 18016: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT 18017: VEROT JA MAKSUT - SKATTER OCH AVGIFT- 18018: ER PA GRUND AV OMSÄTTNING ................. . 33 768 000 000 34 518 982 640,04 750 982 640,04 2 18019: 01 Liikevaihtovero - Omsättningsskatt ................ . 32600000000 33 290 908171,24 690 908171,24 2 18020: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero - 18021: Skatt på vissa försäkringspremier ................... . 1 000 000 000 1 051 450 119,00 51 450 119,00 5 18022: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter ................ . 168 000 000 176 624 349,80 8 624 349,80 5 18023: 18024: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE- 18025: ROT JA MAKSUT - PA GRUND AV IMPORT 18026: UPPBURNA SKATTER OCH AVGIFTER ........... . 1 805 000 000 1 893 581 792,50 88 581 792,50 5 18027: 01 Tuontitulli - lmporttull ............................. . 940 000 000 1 027 757 048,50 87 757 048,50 9 18028: 02 Tuontimaksut- lmportavgifter .................... . 15 000 000 18 451 582,00 3 451 582,00 23 18029: 09 Tasausvero - Utjämningsskatt ..................... . 850 000 000 847 373 162,00 -2 626 838,00 0 18030: 18031: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER .................... . 12 191 000 000 12 032 588 655,27 -158411344,73 18032: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis ....................... . 2 100 000 000 2 122 136 180,00 22 136 180,00 18033: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ........................ . 125 000 000 134 338 353,80 9 338 353,80 7 18034: 03 Olutvero - Ölaccis ................................. . 1 600 000 000 1 605 971 781,00 5 971 781,00 0 18035: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker ...... . 3 900 000 000 3 869 117 165,00 -30 882 835,00 1 18036: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ............ . 90 000 000 94 583 932.47 4 583 932.47 5 18037: 06 Elintarviketuotteiden valmistevero - Accis på livs- 18038: medelsprodukter ................................... . 160 000 000 159 780 251,00 -219 749,00 0 18039: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ...................... . 3 350 000 000 3 192 695 865,00 -157 304 135,00 5 18040: 08 Ravintorasvavero - Accis på ätbara fetter ......... . 265 000 000 249 090 588,00 -15 909 412,00 6 18041: 09 Sokerivero - Sockeraccis .......................... . 185 000 000 187 033 230,00 2 033 230,00 1 18042: 11 Lannoitevero - Accis på gödselmedel ............. . 150 000 000 144 278 624,00 -5 721 376,00 4 18043: 12 Öljyväkirehuvero - Accis på oljekraftfoder ......... . 1 000 000 1 835 662,00 835 662,00 84 18044: 13 Rehuseosvero - Accis på foderblandningar ........ . 70 000 000 79 173 914,00 9 173 914,00 13 18045: 14 Valkuaisvero - Proteinaccis ........................ . 195 000 000 192 553 109,00 -2 446 891,00 18046: 18047: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATTER .............. . 7 716 000 000 8 027 378 888.79 311 378 888,79 4 18048: 01 Leimavero - Stämpelskatt ......................... . 3 320 000 000 3 474 109 133,02 154 109 133,02 5 18049: 02 Elokuvavero - Biografskatt ........................ . 1 000 000 201 142,35 -798 857,65 80 18050: 03 Auto- ja moottoripyörävero - Skatt på bilar och 18051: motorcyklar ........................................ . 3 805 000 000 3 932 962 763,57 127 962 763,57 3 18052: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonskatt ........ . 590 000 000 620 105 849,85 30 105 849,85 5 18053: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18054: sivu 18055: 11 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 13 18056: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18057: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18058: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 18059: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 18060: förslaget bokslutet suurempi · högre 18061: % 18062: pienempi - lägre 1-) 18063: 18064: 18065: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT - ÖVRIGA 18066: INKOMSTER AV SKATIENATUR ................. . 974 600 000 1 065 331 656,n 90 731 656,n 9 18067: 01 Oy Alko Ab:n ylijäämä - Oy Alko Ab:s överskott .. . 750 000 000 840 467 602,52 90 467 602,52 12 18068: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ......................... . 2 600 000 2 553 261,00 -46 739,00 2 18069: 04 Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksut 18070: - Marknadsföringsavgifter för vissa lantbrukspro- 18071: dukter .............................................. . 40 000 000 34 983 893,02 -5 016 106,98 13 18072: 06 Eräistä maataloustuotteista kannettavat tasausmak- 18073: sut - Utjämningsavgifter som uppbärs för vissa 18074: lantbruksprodukter ................................. . 140 000 000 142 759 191,44 2 759 191,44 2 18075: 07 Maidon kiintiömaksu - Kvotavgift för mjölk ........ . 25 000 000 28 940 402,85 3 940 402,85 16 18076: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ................... . 16 000 000 12 702 998,00 -3 297 002,00 21 18077: 09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster .......... . 1 000 000 2 924 307,89 1 924 307,89 192 18078: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18079: sivu 18080: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 14 18081: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18082: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 18083: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18084: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 18085: förslaget bokslutet suurempi - högre 18086: % 18087: pienempi - lägre 1-1 18088: 18089: 18090: 18091: 12. OSASTO - AVDELNINGEN : 18092: 18093: SEKALAISET TULOT - INKOMSTER AV BLAN- 18094: DAD NATUR ....................................... . 7 371 750 000 7 578 292 581,03 206 542 581,03 3 18095: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - 18096: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 18097: DE .................................................. . 16 000 000 13 260 602,16 -2 739 397,84 17 18098: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln- 18099: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 18100: de .................................................. . 16 000 000 13 260 602,16 -2 739 397,84 17 18101: 18102: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUS- 18103: TITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... . 246 600 000 250 186 833,78 3 586 833,78 1 18104: 01 Tuomioistuintulot- Domstolarnas inkomster ...... . 78 000 000 78 343 337,90 343 337,90 0 18105: 31 Yksityisoikeudellisista tiedoksianneista kertyvät tu- 18106: lot - lnkomster av privaträttsliga delgivningar ...... . 8 500 000 8 323 266,50 -176 733,50 2 18107: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter .............. . 40 000 000 38 501 989,54 -1 498 010,46 4 18108: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsendets 18109: inkomster ........................................... . 115 500 000 120 031 881,75 4 531 881,75 4 18110: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri- 18111: ga inkomster inom justitieministeriets förvaltnings- 18112: område ............................................. . 4 600 000 4 986 358,09 386 358,09 8 18113: 18114: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 18115: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 18116: DE .................................................. . 128 030 000 139 666 912,18 11 636 912,18 9 18117: 06 Väestökirjanpidon tulot - lnkomster av folkbokfö- 18118: ringen .............................................. . 24 800 000 27 149 432,08 2 349 432,08 9 18119: 62 Tulot poliisivarikkojen maksullisesta palvelutoimin- 18120: nasta - lnkomster av polisdepåernas avgiftsbelag- 18121: da service .......................................... . 13 100 000 13 178 241,98 78 241,98 18122: 64 Ulosotto- ja haastemiestoimen maksutulot - ln- 18123: komster i form av avgifter tili exekutions- och 18124: stämningsmannaväsendet .......................... . 62 200 000 68 967 660,42 6 767 660,42 11 18125: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsväsen- 18126: dets inkomster ...................................... . 15 000 000 14 171 716,91 -828 283,09 6 18127: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot - 18128: Övriga inkomster inom inrikesministeriets förvalt- 18129: ningsområde ....................................... . 12 930 000 16 199 860,79 3 269 860,79 25 18130: 18131: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 18132: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 18133: RÅDE .............................................. . 162 839 000 162 066 188,49 -772 811,51 0 18134: 14 Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta - lnkomst- 18135: er av avgiftsbelagd service .......................... . 15 832 000 17 020 739,42 1 188 739,42 8 18136: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 18137: myynnistä ja vuokrauksesta - lnkomster vid förytt- 18138: ring och uthyrning av försvarsmaktens lösegen- 18139: dom ................................................ . 5 000 000 19 743 847,42 14 743 847,42 295 18140: 27 Vuokratulot - Hyres- och arrendeinkomster ....... . 47 864 000 42 431 335,21 -5 432 664,79 11 18141: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot - 18142: Övriga inkomster inom försvarsministeriets förvalt- 18143: ningsområde ....................................... . 94 143 000 82 870 266,44 -11 272 733,56 12 18144: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18145: sivu 18146: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 15 18147: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18148: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18149: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18150: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 18151: förslaget bokslutet suurempi · högre 18152: % 18153: pienempi · lägre 1-1 18154: 18155: 18156: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 18157: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 18158: RÅDE .............................................. . 772150 000 771 003 009,43 -1 146 990,57 0 18159: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yh- 18160: tiöiden vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo- 18161: lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre- 18162: mieandel ........................................... . 6 761 000 0,00 -6 761 000,00 100 18163: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kommu- 18164: nernas andelar av beskattningskostnaderna ......... . 308 000 000 311 633 406,25 3 633 406,25 18165: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista 18166: - Folkpensionsanstaltens andel av beskattnings- 18167: kostnaderna ........................................ . 84 000 000 80 964 224,00 -3 035 776,00 4 18168: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotus- 18169: kustannuksista - Evangelisk-lutherska församling- 18170: arnas andelar av beskattningskostnaderna .......... . 47 000 000 45 286 072,00 -1 713 928,00 4 18171: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster ........ . 26 200 000 26 418 634,86 218 634,86 18172: 50 Suomen rahapajan tulot - Myntverkets i Finland 18173: inkomster ........................................... . 47 955 000 35 267 709,30 -12 687 290,70 26 18174: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 18175: komster ............................................ . 19 510 000 14 746 023,10 -4 763 976,90 24 18176: 54 Pankkitarkastusviraston tulot - Bankinspektionens 18177: inkomster ........................................... . 8124 000 7 784 485,48 -339 514,52 4 18178: 60 Rakennushallinnon tulot - Byggnadsförvaltning- 18179: ens inkomster ...................................... . 114 500 000 115 698 752,67 1 198 752,67 18180: 70 Valtion koulutuskeskuksen tulot - Statens utbild- 18181: ningscentrals inkomster ............................ . 100 000 22 035,00 -77 965,00 78 18182: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot - 18183: Övriga inkomster inom finansministeriets förvalt- 18184: ningsområde ....................................... . 110 000 000 133 181 666,77 23 181 666,77 21 18185: 18186: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 18187: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 18188: NINGSOMRÅDE ................................... . 1 902 994 000 1 981 584 039,57 78 590 039' 57 4 18189: 06 Valtion audiovisuaalisen keskuksen tulot - Statens 18190: audiovisuella centrals inkomster .................... . 2 500 000 1 899110,15 -600 889,85 24 18191: 07 Suomen elokuva-arkiston tulot - Finlands filmar- 18192: kivs inkomster ...................................... . 1 555 000 1 431 071,43 -123 928,57 8 18193: 10 Korkeakoulujen tulot - Högskolornas inkomster ... . 305 350 000 368 865 220,67 63 515 220,67 21 18194: 12 Taidekorkeakoulujen ja Kuvataideakatemian tulot 18195: - Konsthögskolornas och Bildkonstakademins in- 18196: komster ............................................ . 3 230 000 3 367 435,52 137 435,52 4 18197: 39 Valtion opintotukikeskuksen tulot - Statens studi- 18198: estödscentrals inkomster ........................... . 24 005 000 27 628 609,42 3 623 609,42 15 18199: 42 Eräiden valtion oppilaitosten tulot - Vissa statliga 18200: läroanstalters inkomster ............................ . 5 600 000 6 205 606,61 605 606,61 11 18201: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Student- 18202: examensnämndens inkomster ...................... . 10 500 000 10 065 957,50 -434 042,50 4 18203: 55 Vammaisten lasten koulujen tulot - Skolor för 18204: handikappade barn ................................. . 4 800 000 1161 580,97 -3 638 419,03 76 18205: 60 Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot - Statens 18206: yrkesläroanstalters inkomster ....................... . 391 700 000 398 873 080,38 7 173 080,38 2 18207: 61 Ammattikasvatushallituksen koulutilojen ja metsien 18208: tulot - lnkomster av yrkesutbildningsstyrelsens 18209: skollägenheter och skogar .......................... . 78 000 000 69 700 844,83 -8 299 155,17 11 18210: \ 18211: Tulo- ja menoarvion tot~tuminen vuonna 1987 18212: sivu 18213: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 16 18214: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18215: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18216: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18217: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18218: förslaget bokslutet suurempi - högre 18219: % 18220: pienempi - lägre 1-) 18221: 18222: 18223: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 18224: tovaroista - Statens andel av tippningens och 18225: penninglotteriets vinstmedel ........................ . 967 ()()() ()()() 972 080 163,63 5 080 163,63 18226: 92 Suomenlinnan tulot - lnkomster av Sveaborg ..... . 3 450 ()()() 3 842 728,68 392 728,68 11 18227: 93 Valtionarkiston tulot - Riksarkivets inkomster ..... . 480 ()()() 413 213,65 -66 786,35 14 18228: 94 Maakunta-arkistojen tulot - Landsarkivens in- 18229: komster ............................................ . 224 ()()() 256 616,49 32 616,49 15 18230: 95 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster .... . 3 700 ()()() 3 407 008,91 -292 991,09 8 18231: 96 Tulot elokuvien tarkastuksesta - lnkomster av 18232: filmgranskning ...................................... . 900 ()()() 796 842,05 -103 157,95 11 18233: 99 Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri- 18234: ga inkomster inom undervisningsministeriets 18235: förvaltningsområde ................................. . 100 ()()() ()()() 111 588 948,68 11 588 948,68 12 18236: 18237: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 18238: LINNONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 18239: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........... . 335 528 ()()() 332 453 761,33 -3 074 238,67 18240: 08 Maataloushallinnon tulot - Lantbruksförvaltning- 18241: ens inkomster ...................................... . 5 300 ()()() 5 842 745,32 542 745,32 10 18242: 10 Valtion maatalouskemian laitoksen tulot - Statens 18243: lantbrukskemiska anstalts inkomster ................ . 7 800 ()()() 6 607 063.42 -1 192 936,58 15 18244: 12 Valtion siementarkastuslaitoksen tulot - Statens 18245: frökontrollanstalts inkomster ....................... . 6 100 ()()() 6 163 304,46 63 304,46 18246: 14 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen tu- 18247: lot - lnkomster av statens lantbruksteknologiska 18248: forskningsanstalt ................................... . 2 315 ()()() 2 013 950.71 -301 049,29 13 18249: 15 Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen tulot 18250: - lnkomster av statens kontrollanstalt för mjölk- 18251: produkter ........................................... . 6 880 ()()() 6 421 730,04 -458 269,96 7 18252: 16 Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksen tulot - 18253: lnkomster av statens forskningsanstalt för mjölk- 18254: hushållning ......................................... . 5 400 ()()() 5111 025,35 -288 974,65 5 18255: 17 Valtion hevosjalostuslaitoksen tulot - lnkomster av 18256: statens hästförädlingsanstalt ....................... . 1110 ()()() 726 442,36 -383 557,64 35 18257: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa- 18258: dusta tulosta - Statens andel av inkomsten av 18259: vadhållning vid travtävlingar ........................ . 37 ()()() ()()() 39 854 668,68 2 854 668,68 8 18260: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter ..... . 8 5B5 ()()() 7 548 312,07 -1 036 687,93 12 18261: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt 18262: på hjortdjur ......................................... . 22 150 ()()() 18 218 218,04 -3 931 781,96 18 18263: 36 Pilkintämaksut - Pilkfiskeavgifter .................. . 7 ()()() ()()() 6 197 651,00 -802 349,00 11 18264: 37 Maksut kalatalouden edistämiseksi - Avgifter tili 18265: främjande av fiskerihushållningen ................... . 16 685 ()()() 15 736 865,63 -948 134,37 6 18266: 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulot - 18267: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets inkomster ...... . 2 450 ()()() 2 093 933,96 -356 066,04 15 18268: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ............ . 22 708 ()()() 22 137 627,31 -570 372,69 3 18269: 50 Metsähallituksen sekalaiset tulot - Forststyrelsens 18270: inkomster av blandad natur ......................... . 4 200 ()()() 6 252 811,82 2052811,82 49 18271: 60 Maanmittaushallinnon tulot - Lantmäteriförvalt- 18272: ningens inkomster .................................. . 104 400 ()()() 106 062 046,97 1 662 046,97 2 18273: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lantbru- 18274: kets forskningscentrals inkomster ................... . 17 880 ()()() 18 128 981,00 248 981,00 18275: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsknings- 18276: insitutets inkomster ................................. . 15 740 ()()() 14 472 183,12 -1 267 816,88 8 18277: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18278: sivu 18279: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 17 18280: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18281: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18282: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18283: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18284: förslaget bokslutet suurempi - högre % 18285: pienempi - lägre (-1 18286: 18287: 80 Lihantarkastustoiminnan maksutulot - lnkomster 18288: av avgifter för köttkontroll .......................... . 18 770 000 13 942 765,71 -4 827 234,29 26 18289: 84 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tulot - Sta- 18290: tens veterinärmedicinska anstalts inkomster ........ . 21 455 000 24 521 784,12 3 066 784,12 14 18291: 99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 18292: tulot - Övriga inkomster inom jord- och skogs- 18293: bruksministeriets förvaltningsområde ............... . 1 600 000 4 399 650,24 2 799 650,24 175 18294: 18295: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 18296: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 18297: DE .................................................. . 695 930 000 703 470 279,38 7 540 279,38 18298: 22 Kuntien osuus paikallisteiden kunnossapitomenois- 18299: ta - Kommunernas andel i underhållet av bygde- 18300: vägar ............................................... . 60 000 000 54 570 978,00 -5 429 022,00 9 18301: 23 Kuntien osuus paikallisteiden tekemisestä - Kom- 18302: munernas andel i byggandet av bygdevägar ........ . 36 000 000 36 630 677,00 630 677,00 2 18303: 24 Tie- ja vesirakennuslaitoksen sekalaiset tulot - 18304: Väg- och vattenbyggnadsverkets inkomster av 18305: blandad natur ...................................... . 18 300 000 20 062 212,04 1 762 212,04 10 18306: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan- 18307: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vägar- 18308: beten vilka uppbärs hos utomstående .............. . 58 000 000 51 700 370,80 -6 299 629,20 11 18309: 26 Tulot tie- ja vesirakennuslaitoksen maksullisesta 18310: palvelutoiminnasta - lnkomster av väg- och vat- 18311: tenbyggnadsverkets avgiftsbelagda service ......... . 17 700 000 20 510 906,19 2 810 906,19 16 18312: 40 Autorekisterikeskuksen tulot - Bilregistercentra- 18313: lens inkomster ...................................... . 171 250 000 178 955 365,20 7 705 365,20 4 18314: 47 Lentoliikenteen ja lentoasemien kiinteistöjen tulot 18315: - lnkomster av flygtrafiken och flygplatsernas 18316: fastigheter ...................... ·.................... . 322 800 000 330 561 246,31 7 761 246,31 2 18317: 50 limatieteen laitoksen tulot - Meteorologiska insti- 18318: tutets inkomster ................................... .. 11 880 000 10 478 523,84 -1 401 476,16 12 18319: 18320: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 18321: LINNONALA - HANDELS- OCH INDUSTRI- 18322: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ......... 1 086 211 000 1 048 512 374,09 -37 698 625,91 3 18323: 12 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsväsendets in- 18324: komster ............................................ . 300 980 000 270 799 656,46 -30 180 343,54 10 18325: 28 Elinkeinohallituksen tulot - Näringsstyrelsens in- 18326: komster ............................................ . 100 000 48 564,95 -51 435,05 51 18327: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palvelu- 18328: toiminnan tulot - lnkomster av patent- och regis- 18329: terstyrelsens avgiftsbelagda service ................. . 40 170 000 44 136 906,55 3 966 906,55 10 18330: 34 Lisenssiviraston tulot - Licensverkets inkomster ... . 8 000 000 8 163 991,05 163 991,05 2 18331: 39 Tulot teknillisen tarkastuskeskuksen maksullisesta 18332: palvelutoiminnasta - lnkomster av tekniska kon- 18333: trollcentralens avgiftsbelagda service ............... . 37 000 000 37 123 767,11 123767,11 0 18334: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologiska 18335: forskningscentralens inkomster ..................... . 4 200 000 3 833 117,30 -366 882,70 9 18336: 42 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot - Sta- 18337: tens tekniska forskningscentrals inkomster ......... . 352 600 000 343 560 145,09 -9 039 854,91 3 18338: 99 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut 18339: tulot - Övriga inkomster inom handels- och in- 18340: dustriministeriets förvaltningsområde ............... . 343 161 000 340 846 225,58 -2 314 774.42 18341: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18342: sivu 18343: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 18 18344: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18345: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 18346: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 18347: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18348: förslaget bokslutet suurempi · högre 18349: % 18350: pienempi · lägre (-) 18351: 18352: 18353: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 18354: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS- 18355: TERIETS FORVALTNINGSOMRÅDE ............... . 1 029 913 000 1 106 793 826,75 76 880 826,75 7 18356: 01 Sosiaali- ja terveysministeriön tulot - Social- och 18357: hälsovärdsministeriets inkomster ................... . 4 200 000 4 492 154,50 292 154,50 7 18358: 03 Työsuojeluhallinnon tulot - lnkomster av arbe- 18359: tarskyddsförvaltningen ............................. . 650 000 672 258,25 22 258,25 3 18360: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yh- 18361: tiöiden vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo- 18362: lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre- 18363: mieandel ........................................... . 1 352 000 7 154 406,00 5 802 406,00 429 18364: 40 Valtion koulukotien tulot - Statens skolhems in- 18365: komster ............................................ . 44 900 000 41 210 266,85 -3 689 733,15 8 18366: 53 Valtion päihdehuoltoloiden tulot - lnkomster av 18367: statens vårdanstalter för missbrukare av rusmedel ... 26 873 000 21 371 672,92 -5 501 327,08 20 18368: 63 Valtion mielisairaaloiden tulot - lnkomster av sta- 18369: tens mentalsjukhus ................................. . 4 418 000 5130 078,57 712 078,57 16 18370: 65 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitutets 18371: inkomster ........................................... . 71 730 000 71 068 759,25 -661 240,75 18372: 66 Lääkelaboratorion tulot - Läkemedelslaboratoriets 18373: inkomster ........................................... . 2 035 000 2 153 560,95 118 560,95 6 18374: 67 Farmaseuttisten erikoisvalmisteiden ja luontaistuot- 18375: teiden myyntilupatulot - lnkomster av försäljnings- 18376: tillständ för farmaceutiska specialpreparat och na- 18377: turprodukter ........................................ . 9 685 000 10 849 600,00 1 164 600,00 12 18378: 68 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strälskyddscentra- 18379: lens inkomster ...................................... . 23100 000 27 22B 423,71 4 128 423,71 18 18380: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkastning 18381: av Penningautomatföreningens verksamhet ........ . 342 000 000 375 826 732,00 33 826 732,00 10 18382: 98 Valtionapujen palautukset - Aterbäring av statsun- 18383: derstöd ............................................. . 490 000 000 531 817 195,97 41 817 195,97 9 18384: 99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut 18385: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso- 18386: värdsministeriets förvaltningsomräde ............... . 8 970 000 7 818 717,78 -1 151 282,22 13 18387: 18388: 34 TYOVOIMAMINISTERION HALLINNONALA 18389: ARBETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALT- 18390: NINGSOMRÅDE ................................... . 112 100 000 103 259 362,40 -8 840 637,60 8 18391: 50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä - Er- 18392: sättningar för översysselsättningen under sommar- 18393: säsongen ........................................... . 100 000 252 286,00 152 286,00 152 18394: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbäring av 18395: betalningar enligt lönegaranti ....................... . 100 000 000 92 746 042,45 -7 253 957,55 7 18396: 99 Työvoimaministeriön hallinnonalan muut tulot - 18397: Ovriga inkomster inom arbetskraftsministeriets 18398: förvaltningsomräde ................................. . 12 000 000 10 261 033,95 -1 738 966,05 14 18399: 18400: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - 18401: MIUÖMINISTERIETS FORVALTNINGSOMRÅDE .. 33 460 000 11 481 045,92 -21 978 954,08 66 18402: 23 Vesiensuojelumaksut - Vattenskyddsavgifter ...... . 1100 000 1 090 600,00 -9 400,00 18403: 25 Vesi- ja ympäristöhallinnon tulot - Vatten- och 18404: miljöförvaltningens inkomster ....................... . 2 000 000 2 253 787,10 253 787,10 13 18405: 32 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen ja -talojen 18406: luovutuksesta valtiolle syntyvät tulot - lnkomster 18407: som uppkommer för staten av överlätelse av hyres- 18408: bostäder och -hus med bostadslän ................. . 15 000 000 3 327 081,64 -11672918,36 78 18409: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18410: sivu 18411: 12 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 19 18412: Luku · Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18413: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 18414: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 18415: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18416: förslaget bokslutet suurempi · högre 18417: % 18418: pienempi · lägre { -1 18419: 18420: 18421: 60 Korvaukset öljysuojarahastosta - Ersättningar från 18422: oljeskyddsfonden ................................... . 15 000 000 2 636109,28 -12 363 890,72 82 18423: 99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot - 18424: O_vriga i~komster inom miljöministeriets förvalt- 18425: mngsomrade ....................................... . 360 000 2 173 467,90 1 813 467,90 504 18426: 18427: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - OVRIGA IN- 18428: KOMSTER AV BLANDAD NATUR ................. . 849 995 000 954 554 345,55 104 559 345,55 12 18429: 01 Sakkorahat - Böter ................................ . 210 000 000 206 182 216,83 -3 817 783,17 2 18430: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja 18431: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä mää- 18432: räaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter och skatt- 18433: etillägg för försummad betalning av skatt inom 18434: utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten ........... . 270 000 000 256 066 271 '10 -13 933 728,90 5 18435: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ................. . 795000 317 604,00 -477 396,00 60 18436: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 18437: set - lndragning av utgiftsrester och reserverade 18438: anslag .............................................. . 146 000 000 303 125 503,82 157 125 503,82 108 18439: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 18440: sien myynti - lnkomst vid löryttring av statsjord 18441: och inkomstbringande rättigheter ................... . 30 000 000 8 469 393,30 -21 530 606,70 72 18442: 06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tu- 18443: lot, joita voidaan käyttää maiden ostamiseen valtion 18444: metsätaloutta varten - Genom överlåtelse av 18445: statsjord influtna inkomster som kan användas vid 18446: köp av jord för statens skogsbruk ................... . 200 000 100 393,87 -99 606,13 50 18447: 07 Valtionapulaitosten omavastuuosuus eläkkeistä - 18448: Statsunderstödda institutioners självriskandel av 18449: pensionerna ........................................ . 40 000 000 22 250 271,96 -17 749 728,04 44 18450: OB Pysäköintivirhemaksut - Parkeringsbot ............ . 1 000 000 1126148,30 126 148,30 13 18451: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosi- 18452: aaliturvamaksut - Dag- och moderskapspenningar 18453: samt socialskyddsavgifter som skall erläggas tili 18454: staten .............................................. . 145 000 000 152 279 980,06 7 279 980,06 5 18455: 10 Muut sekalaiset tulot - Ovriga inkomster av blan- 18456: dad natur ........................................... . 7 000 000 4 636 562,31 -2 363 437,69 34 18457: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18458: sivu 18459: 13 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 20 18460: Luku · Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18461: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18462: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 18463: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18464: förslaget bokslutet suurempi - högre 18465: % 18466: pienempi - lägre 1- 1 18467: 18468: 18469: 18470: 13. OSASTO - AVDELNINGEN : 18471: 18472: KORKO- JA OSINKOTULOT SEKÄ OSUUS VAL- 18473: TION RAHALAITOSTEN VOITOSTA - RÄNTE- 18474: OCH DIVIDENDINKOMSTER SAMT ANDEL 1 18475: STATENS PENNINGINRÄTININGARS VINST .... . 2 324 500 ()()() 2 243 588 637,37 -80 911 362,63 3 18476: 18477: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER ............ . 1 924 500 000 1 836 917 275,43 -87 582 724,57 5 18478: 01 Korot asunto- ja perusparannuslainoista - Räntor 18479: på bostads- och grundförbättringslån ............... . 774 ()()() ()()() 733 559 043,98 -40 440 956,02 5 18480: 03 Korot vientimaksulainoista - Räntor på exportav- 18481: giftslån ............................................. . 3 500 ()()() 3 647 859,50 147 859,50 4 18482: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga lån ...... . 310 ()()() ()()() 258 258 380,12 -51 741 619,88 17 18483: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ....... . 737 ()()() ()()() 760 391 181,30 23391181,30 3 18484: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ...... . 100 ()()() ()()() 81 060 810,53 -18 939 189,47 19 18485: 18486: 02 INDEKSI- JA KURSSIHYVITYKSET - INDEX- 18487: OCH KURSGOTIGÖRELSER ...................... . 4 ()()() ()()() 6 933 034,32 2 933 034,32 73 18488: 01 lndeksihyvitykset - lndexgottgörelser .............. . 1 000 ()()() 1 433 799,92 433 799,92 43 18489: 02 Kurssihyvitykset - Kursgottgörelser ............... . 3 ()()() 000 5 499 234,40 2 499 234,40 83 18490: 18491: 03 OSINKOTULOT- DIVIDENDINKOMSTER ........ . 366 ()()() ()()() 369 723 707,60 3 723 707,60 18492: 01 Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä 18493: - Dividendinkomster frän aktiebolag med statlig 18494: majoritet ............................................ . 360 ()()() ()()() 360 560 467,15 560 467,15 0 18495: 02 Muut osinkotulot - Övriga dividendinkomster ..... . 6 ()()() ()()() 9 163 240,45 3 163 240,45 53 18496: 18497: 04 OSUUS VALTION RAHALAITOSTEN VOITOSTA 18498: - ANDEL AV STATENS PENNINGINRÄTINING- 18499: ARS VINST ........................................ . 30 ()()() 000 30 014 620,02 14 620,02 0 18500: 02 Osuus Postipankin voitosta - Andel av Postban- 18501: kens vinst .......................................... . 30 ()()() ()()() 30 014 620,02 14 620,02 0 18502: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18503: sivu 18504: 14 Os. -Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 21 18505: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18506: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18507: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18508: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18509: förslaget bokslutet 18510: suurempi · högre 18511: % 18512: pienempi - lägre 1-) 18513: 18514: 18515: 18516: 18517: 14. OSASTO · AVDELNINGEN : 18518: 18519: VALTION LIIKEYRITYKSET - STATENS AF- 18520: FÄRSFÖRETAG .................................... . 2 219 754 000 2 325 790 328,44 106 036 328,44 5 18521: 18522: 01 VALTIONRAUTATIET STATSJÄRNVÄGAR· 18523: NA ................................................. . 18524: 01 Henkilöliikenteen tulot - lnkomst av persontrafi- 18525: ken ................................................. . 754 200 000 769 549 276,00 18526: 02 Tavaraliikenteen tulot - lnkomst av godstrafiken .. . 2 041 600 000 1 979 263 355,42 18527: 03 Postinkuljetustulot - lnkomster av postbefordring .. 22 400 000 22 400 000,00 18528: 04 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 128 700 000 130 921 908,92 18529: 05 Korvaus alennuskuljetuksista - Ersättning för ra- 18530: battransporter ...................................... . 87 000 000 88 357 568,00 18531: 06 Eräät rautatieliikennekorvaukset - Vissa ersätt- 18532: ningar för järnvägstrafik ............................ . 24 000 000 24 000 000,00 18533: 07 Tulot ulkopuolisille suoritetuista töistä - lnkomster 18534: av arbeten som utförts för utomstående ............ . 116 800 000 144 431 133,75 18535: 01. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 3 174 700 000 3 158 923 242,09 18536: Käyttömenot - Driftsutgifter 4 527 440 000 4 488 195 214,25 18537: 18538: 04 POSTI- JA TELELAITOS - POST- OCH TELE- 18539: VERKET ............................................ . 18540: 01 Postitoimen liikennetulot - Postväsendets trafikin- 18541: komster ............................................ . 2 892 000 000 2 932 720 121,37 18542: 02 Valtiolta postitoimen palveluksista saatavat kor· 18543: vaukset - Ersättning av staten för postväsendets 18544: tjänster ............................................. . 175100 000 174 675 314,00 18545: 03 Muilta postitoimen palveluksista saatavat korvauk- 18546: set - Ersättning av andra för postväsendets tjäns- 18547: ter .................................................. . 306 500 000 311 370 019,69 18548: 04 Teletoimen liikennetulot - Televäsendets trafikin- 18549: komster ............................................ . 3 472 000 000 3 425 368 617,35 18550: 05 Valtiolta teletoimen palveluksista saatavat korvauk- 18551: set - Ersättning av staten för televäsendets tjäns- 18552: ter .................................................. . 1 960 000 1 960 000,00 18553: 06 Autoliikenteen tulot - lnkomster av biltrafiken ..... . 68000000 69 781 319,86 18554: 07 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 166 000 000 193 175 666,12 18555: 04. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 7 081 560 000 7 109 051 058,39 18556: Käyttömenot - Driftsutgifter 5 203 495 000 5 163 146 467,62 18557: Käyttötalouden rahoituskate 18558: Driftshushällningens finansi- 18559: eringstäckning .................. . 1 878 065 000 1 945 904 590,77 67 839 590,77 4 18560: 18561: 05 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT - 18562: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER ........ . 18563: 02 Turun Asennuspajan tulot - Åbo lnstallations- 18564: verkstads inkomster ................................ . 35 000 000 37 521 989,98 18565: 03 Keskusautokorjaamon tulot - Centrala bilrepara- 18566: tionsverkstadens inkomster ......................... . 17 500 000 15 999 064,81 18567: 05. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 52 500 000 53 521 054,79 18568: Käyttömenot - Driftsutgifter 51 275 000 53 628 550,57 18569: Käyttötalouden rahoituskate 18570: Driftshushällningens finansi- 18571: eringstäckning .................. . 1 225 000 0,00 -1 225 000,00 100 18572: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18573: sivu 18574: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 22 18575: Luku · Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18576: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 18577: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18578: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18579: förslaget bokslutet suurempi · högre 18580: % 18581: pienempi · lägre 1-1 18582: 18583: 18584: 07 VALTION RAVITSEMISKESKUS - STATENS 18585: FÖRPLÄGNADSCENTRAL ......................... . 18586: 01 Ravitsemiskeskuksen käyttötulot - Förplägnads· 18587: centralens driftsinkomster .......................... . 307 500 000 324 205 962,24 18588: 07. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 307 500 000 324 205 962,24 18589: Käyttömenot - Driftsutgifter 291182 000 306 239 393,74 18590: Käyttötalouden rahoituskate - 18591: Driftshushållningens finansi- 18592: eringstäckning .................. . 16 318 000 17 966 568,50 1 648 568,50 10 18593: 18594: 10 VALTION PAINATUSKESKUS STATENS 18595: TRYCKERICENTRAL ............................... . 18596: 01 Painatuskeskuksen käyttötulot - Tryckericentra- 18597: lens driftsinkomster ................................. . 192 300 000 193 753 387,62 18598: 10. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 192 300 000 193 753 387,62 18599: Käyttömenot - Driftsutgifter 172 700 000 161 831 611,44 18600: Käyttötalouden rahoituskate - 18601: Driftshushållningens finansi- 18602: eringstäckning .................. . 19 600 000 31 921 776,18 12 321 776,18 63 18603: 18604: 16 VALTION TIETOKONEKESKUS - STATENS DA- 18605: TAMASKINCENTRAL .............................. . 18606: 01 Tietokonekeskuksen käyttötulot - Datamaskincen- 18607: tralens driftsinkomster .............................. . 395 300 000 388 733 985,15 18608: 16. Luku - Kap. Käyttötulot - Drittsinkomster 395 300 000 388 733 985,15 18609: Käyttömenot - Drittsutgifter 307 746 000 305 510 243,74 18610: Käyttötalouden rahoituskate - 18611: Driftshushållningens finansi- 18612: eringstäckning .................. . 87 554 000 83 223 741,41 -4 330 258,59 5 18613: 18614: 20 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLI- 18615: SUUS- JA LIIKETOIMINTA - FÖRSVARSMINIS- 18616: TERIET UNDERSTALLD INDUSTRI- OCH AF- 18617: FARSVERKSAMHET ............................... . 18618: 01 Pukutehtaan tulot - Beklädnadsfabrikens inkomst· 18619: er ................................................... . 52 600 000 51 374 892,86 18620: 02 Vammaskosken tehtaan tulot - lnkomster av Vam- 18621: maskoski fabrik ..................................... . 106 000 000 101 331 825,40 18622: 03 Patruunatehtaan tulot - Patronfabrikens inkomst- 18623: er ................................................... . 99 500 000 102 941 433,30 18624: 04 Metsätaloustoiminnan tulot - lnkomster av skogs- 18625: hushållningen ...................................... . 12 500 000 13 695 274,81 18626: 20. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 270 600 000 269 343 426,37 18627: Käyttömenot - Driftsutgifter 255190 000 238 080 232,68 18628: Käyttötalouden rahoituskate - 18629: Driftshushållningens finansi- 18630: eringstäckning .................. . 15 410 000 31 263 193,69 15 853 193,69 103 18631: 18632: 30 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP- 18633: HANDLINGSCENTRAL ............................ . 18634: 01 Hankintakeskuksen käyttötulot - Upphandlings- 18635: centralens drittsinkomster .......................... . 65 400 000 65 026 449,82 18636: 30. Luku - Kap. Käyttötulot - Drittsinkomster 65 400 000 65 026 449,82 18637: Käyttömenot - Driftsutgifter 49 776 000 48 018 414,09 18638: Käyttötalouden rahoituskate - 18639: Drittshushållningens finansi- 18640: eringstäckning .................. . 15 624 000 17 008 035,73 1 384 035,73 9 18641: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18642: sivu 18643: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 23 18644: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18645: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18646: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18647: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18648: förslaget bokslutet suurempi - högre % 18649: pienempi - lägre (-) 18650: 18651: 40 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 18652: MARGARINFABRIK ................................ . 18653: 01 Valtion margariinitehtaan käyttötulot - Statens 18654: margarinfabriks driftsinkomster ..................... . 43 383 000 30 374 170,63 18655: 40. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 43 383 000 30 374 170,63 18656: Käyttömenot - Driftsutgifter 42 628 000 30 054 703,73 18657: Käyttötalouden rahoituskate - 18658: Driftshushållningens finansi- 18659: eringstäckning .................. . 755 000 319 466,90 -435 533,10 58 18660: 18661: 43 MAANMITIAUSHALLITUKSEN KARITAPAINO 18662: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTIRYCKERI ... 18663: 01 Karttapainon käyttötulot - Karttryckeriets driftsin- 18664: komster ............................................ . 39B50000 39 448 580,13 18665: 43. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 39 B50 000 39 448 580,13 18666: Käyttömenot - Driftsutgifter 32 105 000 33 115 418,41 18667: Käyttötalouden rahoituskate - 18668: Driftshushållningens finansi- 18669: eringstäckning .................. . 7 745 000 6 333 161,72 -1411838,28 18 18670: 18671: 45 METSÄHALLITUKSEN METSÄT - FORSTSTY- 18672: RELSENS SKOGAR ................................ . 18673: 01 Puun pystymyyntitulot - lnkomster av rotförsälj- 18674: ning ................................................ . 18 000 000 11 211141,50 18675: 02 Puutavaran hankintatulot - lnkomster av virkesle- 18676: veranser ............................................ . 982 000 000 956 655 481,n 18677: 03 Sekalaiset tulot - lnkomster av blandad natur ..... . 45 000 000 57 898 716,36 18678: 45. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 1 045 000 000 1 025 765 339,63 18679: Käyttömenot - Driftsutgifter 892 642 000 890 112 264,47 18680: Käyttötalouden rahoituskate - 18681: Driftshushållningens finansi- 18682: eringstäckning .................. . 152 358 000 135 653 075,16 -16 704 924,84 11 18683: 18684: 47 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 18685: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 18686: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ............... . 18687: 01 Jokioisten siemenkeskuksen tulot - lnkomster av 18688: Jockis fröcentral .................................... . 14113000 14 321 629,86 18689: 03 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan tulot 18690: - lnkomster av centralens för utsädespotatis pro- 18691: duktionsverksamhet ................................ . 18 412 000 18025m,o7 18692: 04 Tervetaimiaseman tuotantotoiminnan tulot - ln- 18693: komster av produktionsverksamheten vid stationen 18694: för sunda plantor ................................... . 688 000 557161,55 18695: 47. Luku - Kap. Käyttötulot - Driftsinkomster 33 213 000 32 904 568,48 18696: Käyttömenot - Driftsutgifter 33 259 000 31 180 781,57 18697: Käyttötalouden rahoituskate 18698: Driftshushållningens finansi- 18699: eringstäckning .................. . 0 1 723 786,91 1 723 786,91 18700: 18701: 60 TULOT LIIKEYRITYSTEN HALLINNASSA OLE- 18702: VAN VALTION OMAISUUDEN MYYNNISTÄ - 18703: INKOMSTER VID FÖRYTIRING AV STATENS 18704: EGENDOM 1 AFFÄRSFORETAGENS BESITI- 18705: NING ............................................... . 25100 000 54 472 931,47 29 372 931,47 117 18706: 01 Sekalaiset myyntitulot - Försäljningsinkomster av 18707: blandad natur ...................................... . 20 600 000 51 086 702,41 30 486 702,41 148 18708: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18709: sivu 18710: 14 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 24 18711: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18712: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 18713: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 18714: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 18715: förslaget bokslutet 18716: suurempi · högre 18717: % 18718: pienempi · lägre 1-) 18719: 18720: 18721: 02 Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-alueiden 18722: ja rakennusten myyntitulot - lnkomster vid förytt- 18723: ring av markområden och byggnader i forststyrel- 18724: sens besittning ..................................... . 4 000 ()()() 3 386 229,06 -613 no,94 15 18725: 03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukaisis- 18726: ta aluevaihdoista - Ersättningar tili forststyrelsen 18727: för byten av områden enligt lagen om gårdsbruks- 18728: enheter ............................................. . 500 ()()() 0,00 -500 000,00 100 18729: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18730: sivu 18731: 15 Os.- Avd. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 25 18732: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18733: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18734: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18735: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18736: förslaget bokslutet suurempi - högre 18737: % 18738: pienempi · lägre (-) 18739: 18740: 18741: 18742: 15. OSASTO - AVDELNINGEN : 18743: 18744: LAINAT- LÅN .................................... . 19 514 931 000 19 225 364 454,51 -289 566 545,49 18745: 18746: 01 TAKAISIN MAKSETUT LAINAT - ÅTERBETA- 18747: LADE LÅN ......................................... . 1 749 931 000 1 740 2B2 707,99 -9 648 292,01 18748: 01 Asunto- ja perusparannuslainojen takaisinmaksut 18749: - Aterbetalningar av bostads- och grundförbät- 18750: tringslån ...........................•................. 1 325 000 000 1 340 690 268,85 15 690 268,85 18751: 03 Vientimaksulainojen lyhennykset - Avkortningar 18752: på exportavgiftslån ................................. . 11 500 000 11 211 393,75 -288 606,25 3 18753: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar på 18754: övriga lån ........................................... . 400 000 000 370 739 267,34 -29 260 732,66 7 18755: 05 Maatila-, maankäyttö- ja maanhankintalain mukaan 18756: muodostettujen tilojen kauppa- ja lunastushintojen 18757: lyhennykset - Avkortning på köpe- och löseskilling 18758: för lägenheter, som bildats enligt lagen om gårds- 18759: bruksenheter, jorddispositionslagen och jord- 18760: anskaffningslagen .................................. . 11 431 000 14 381 399,23 2 950 399,23 26 18761: 06 Eräät maanmittaustoimitusten tukemiseen liittyvät 18762: takaisin maksettavat lainat - Vissa lån i anslutning 18763: tili understöd för lantmäteriförrättningar, vilka bör 18764: återbetalas ......................................... . 2 000 000 3 260 378,82 1 260 378,82 63 18765: 18766: 02 LAINANOITO - UPPLÅNING ..................... . 17 765 000 000 17 485 081 746,52 -279 918 253,48 2 18767: 01 Uudet valtionlainat - Nya statslån ................. . 17 765 000 000 17 485 081 746,52 -279 918 253,48 2 18768: 18769: 18770: 18771: 18772: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS 18773: TOTALBELOPP 117 540 535 000 118 365 259 163,64 824 724 163,64 18774: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18775: sivu 18776: 21 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 26 18777: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18778: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 18779: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18780: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18781: förslaget bokslutet suurempi - högre 18782: % 18783: pienempi - lägre (-) 18784: 18785: 18786: 18787: 21. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 18788: 18789: TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 18790: PRESIDENT ........................................ . 10 258 000 10 228 203.76 -29 796,24 0 18791: 18792: 01 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 18793: PRESIDENT ....................................... .. 755 000 748 686,85 -6 313,15 18794: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presidentens 18795: arvode och representationsanslag .................. . 660 000 660 000,00 0,00 0 18796: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi- 18797: tionsmedel ........................................ .. 95 000 88 686,85 -6 313,15 7 18798: 18799: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - RE- 18800: PUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI ................ . 9 503 000 9 479 516,91 -23 483,09 0 18801: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18802: slagsanslag) ........................................ . 5 811 000 6120 004,59 309 004,59 5 18803: 28 Tamminiemen hoitomenot (Arviomääräraha) - 18804: Förvaltningskostnader för Villa Ekudden (Förslags- 18805: anslag) ............................................. . 367 000 43 279,80 -323 720,20 88 18806: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 18807: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 2 675 000 2 666 232,52 -8 767,48 0 18808: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 18809: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 650 000 650 000,00 0,00 0 18810: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18811: sivu 18812: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1987 sida 27 18813: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18814: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18815: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 18816: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 18817: förslaget bokslutet suurempi - högre 18818: % 18819: pienempi - lägre 1-1 18820: 18821: 18822: 18823: 22. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 18824: 18825: EDUSKUNTA- RIKSDAGEN ..................... . 148 790 000 144 618 176,65 -4 171 823,35 3 18826: 18827: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN ... . 55 208 000 50 458 810,48 -4 749 189,52 9 18828: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18829: slagsanslag) ........................................ . 36408000 33 337 712,09 -3 070 287,91 8 18830: 02 Edustajien kulukorvaukset (Arviomääräraha) - Rik- 18831: dagsmännens kostanadsersättningar (Förslagsan- 18832: slag) ................................................ . 12 450 000 11 753 014.78 -696 985,22 6 18833: 05 Vuoden kuluessa kansanedustajille myönnetyt yli- 18834: määräiset eläkkeet - Extra pensioner som under 18835: året beviljats riksdagsmän .......................... . 50000 0,00 -50 000,00 100 18836: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan· 18837: slag) ................................................ . 6 300 000 5 368 083,61 -931 916,39 15 18838: 18839: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA RIKSDAGENS 18840: KANSLI ............................................ . 52 087 000 53 474 364,60 1 387 364,60 3 18841: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18842: slagsanslag) ........................................ . 25 987 000 26 765 245,96 778 245,96 3 18843: 29 Muut kulutusmenot IArviomääräraha) - Ovriga 18844: konsumtionsutgifter 1Förslagsanslag) ............... . 19 200 000 19 809 118,64 609 118,64 3 18845: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 18846: ning av inventarier IReservationsanslag) ............ . 6 900 000 6 900 000,00 0,00 0 18847: 18848: 05 EDUSKUNTATALO- RIKSDAGSHUSET ......... . 9 450 000 8 915110,20 -534 889,80 6 18849: 10 Rakennusten käyttö IArviomääräraha) - Bygg- 18850: naders drift (Förslagsanslag) ........................ . 4 150 000 3 615 110,20 -534 889,80 13 18851: 13 Korjaukset (Siirtomääräraha) - Reparationer IRe- 18852: servationsanslag) ................................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 18853: 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus (Siirtomäärära- 18854: ha) - Grundreparation av fastigheten Riksdagsga- 18855: tan 4 1Reservationsanslag) .......................... . 4 300 000 4 300 000,00 0,00 0 18856: 18857: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVI· 18858: SORERNA ......................................... . 3 235 000 3 017 239.73 -217 760,27 7 18859: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör· 18860: slagsanslag) ........................................ . 2 360 000 2 255 169,50 -104 830,50 4 18861: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 18862: konsumtionsutgifter 1Förslagsanslag) ............... . 875 000 762 070.23 -112929,77 13 18863: 18864: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES RIKS- 18865: DAGENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................ . 4 311 000 4 601 361,11 290 361,11 7 18866: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18867: slagsanslag) ........................................ . 3 811 000 4 142 867,57 331 867,57 9 18868: 29 Muut kulutusmenot IArviomääräraha) - Ovriga 18869: konsumtionsutgifter IFörslagsanslag) ............... . 415 000 373 493,54 -41 506,46 10 18870: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 18871: ning av inventarier IReservationsanslag) ............ . 85000 85 000,00 0,00 0 18872: 18873: 19 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO- 18874: TEKET .............................................. . 8 354 000 8 433 641,03 79 641,03 18875: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar (För- 18876: slagsanslag) ........................................ . 5 301 000 5 314 409,16 13 409,16 0 18877: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18878: sivu 18879: 22 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 28 18880: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18881: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18882: Mom.- Mom. Resu~at enligt bokslutet 18883: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18884: förslaget bokslutet 18885: suurempi - högre % 18886: pienempi - lägre 1-) 18887: 18888: 18889: 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta (Siirtomääräraha) 18890: - Anskaffning och inbindning av litteratur (Reser- 18891: vationsanslag) ..................................... .. 1 944 000 1 944 000,00 0,00 0 18892: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 18893: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 916 000 982 231,87 66 231,87 7 18894: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 18895: ning av inventarier (Reservationsanslag) ............ . 193 000 193 000,00 0,00 0 18896: 18897: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL- 18898: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 NOR- 18899: DISKA RÅDET ..................................... . 6 875 000 6 447 649,50 -427 350,50 6 18900: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18901: slagsanslag) ........................................ . 1 335 000 1 317 465,57 -17 534,43 18902: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 18903: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 5 400 000 5 000 183,93 -399 816,07 7 18904: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - Anskaff- 18905: ning av inventarier (Reservationsanslag) ............ . 140 000 130 000,00 -10 000,00 7 18906: 18907: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS 18908: OVRIGA UTGIFTER ............................... .. 9 270 000 9 270 000,00 0,00 0 18909: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita var- 18910: ten - Dispositionsmedel tili riksdagsgrupperna för 18911: gruppkanslierna .................................... . 8 400 000 8 400 000,00 0,00 0 18912: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytet- 18913: täväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av 18914: lnterparlamentariska unionen ....................... . 870 000 870 000,00 0,00 0 18915: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18916: sivu 18917: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 29 18918: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18919: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18920: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18921: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18922: förslaget bokslutet suurempi - högre % 18923: pienempi - lägre (-) 18924: 18925: 18926: 18927: 23. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 18928: 18929: VALTIONEUVOSTO- STATSRADET ............. . 117 527 000 115 302 362,46 -2 224 637,54 2 18930: 18931: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRADET ............. . 17 553 000 16 826 161,05 -726 838,95 4 18932: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18933: slagsanslag) ........................................ . 9 948 000 10 121 340,90 173 340,90 2 18934: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsan- 18935: slag) ................................................ . 655 000 770 562,48 115 562,48 18 18936: 21 Ministeriöiden käyttövarat - Ministeriernas dispo- 18937: sitionsmedel ........................................ . 6 950 000 5 934 257,67 -1 015 742,33 15 18938: 18939: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRA- 18940: DETS KANSLI ..................................... . 16 001 000 15 369 381 ,67 -631 618,33 4 18941: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18942: slagsanslag) ........................................ . 12 236 000 11 774 809,86 -461 190,14 4 18943: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 315 000 3 144 571,81 -170 428,19 5 18944: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 18945: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 450 000 450 000,00 0,00 0 18946: 18947: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS- 18948: LERSÄMBETET .................................... . 5 827 000 6 210 910,57 383 910,57 7 18949: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18950: slagsanslag) ........................................ . 5 277 000 5 668 308,84 391 308,84 7 18951: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 470 000 463 173,18 -6 826,82 18952: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 18953: rier ................................................. . 80 000 79 428,55 -571,45 18954: 18955: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO- 18956: NEISTOT STATSRADETS REPRESENTA- 18957: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER .................. . 13 751 000 13 553 137,60 -197 862,40 18958: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 18959: slagsanslag) ........................................ . 1 936 000 1 735 706,92 -200 293,08 10 18960: 21 Valtioneuvoston edustustilojen kulutusmenot (Ar- 18961: viomäärärahal - Konsumtionsutgifter för statsrå- 18962: dets representationslokaler (Förslagsanslag) ........ . 135 000 174 114,29 39 114,29 29 18963: 23 Säätytalon väliaikainen hallinto (Arviomääräraha) 18964: - Ständerhusets interimistiska förvaltning (För- 18965: slagsanslag) ........................................ . 130 000 134 731,89 4 731,89 4 18966: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - Re- 18967: presentationslokaliteterna i anslutning tili Fiskartor- 18968: pet (Förslagsanslag) ................................ . 1 400 000 1 358 584,50 -41 415,50 3 18969: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 18970: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 350 000 350 000,00 0,00 0 18971: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha) - 18972: Statsrådets skyddsrum (Reservationsanslag) ....... . 8 000 000 8 000 000,00 0,00 0 18973: 75 Säätytalon peruskorjaustyöt (Siirtomääräraha) - 18974: Grundreparationsarbeten på Ständerhuset (Reser- 18975: vationsanslag) ...................................... . 800 000 800 000,00 0,00 0 18976: 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto (Siirtomäärära- 18977: ha) - Republikens Presidents tjänstebostad (Re- 18978: servationsanslag) ................................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 18979: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 18980: sivu 18981: 23 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 30 18982: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 18983: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 18984: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 18985: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 18986: förslaget bokslutet suurempi - högre 18987: pienempi - lägre (- ) 18988: % 18989: 18990: 18991: 27 POLIITIISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - 18992: UNDERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAM- 18993: HET ................................................ . 56 760 000 55 695 750,00 -1 064 250,00 2 18994: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande av 18995: partiverksamhet .................................... . 56 760 000 55 695 750,00 -1 064 250,00 2 18996: 18997: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT - STATS- 18998: RÅDETS ÖVRIGA UTGIFTER ...................... . 7 635 000 7 647 021,57 12 021,57 0 18999: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 19000: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 955 000 929 320,57 -25 679,43 3 19001: 23 Presidentti Urho Kekkosen hautamuistomerkki - 19002: Gravmonument över President Urho Kekkonen ..... . 380000 380 000,00 0,00 0 19003: 24 Kunniamerkkien korvaaminen sekä arvonimilauta- 19004: kunnan menot (Arviomääräraha) - Ersättning för 19005: ordnar samt titelnämndens utgifter (Förslagsan- 19006: slag) ................................................ . 680 000 717 701,00 37 701,00 6 19007: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha) 19008: - J.V.Snellmans samlade verk (Reservationsan- 19009: slag) ................................................ . 620 000 620 000,00 0,00 0 19010: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha) - Fin- 19011: lands förvaltningshistoria (Reservationsanslag) ..... . 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0 19012: 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi (Siirto- 19013: määräraha) - 70-årsjubileet för Finlands självstän- 19014: dighetsförklaring (Reservationsanslag) .............. . 3 750 000 3 750 000,00 0,00 0 19015: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19016: sivu 19017: 24 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 31 19018: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19019: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 19020: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 19021: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 19022: förslaget bokslutet suurempi · högre 19023: % 19024: pienempi · lägre ( -1 19025: 19026: 19027: 19028: 24. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 19029: 19030: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 19031: UTRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 19032: DE .................................................. . 2 791 550 000 2 736 018 165,28 -55 531 834.72 2 19033: 19034: 01 ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTRIKESMINISTE- 19035: RIET ................................................ . 60 625 000 57 742 870,52 -2 882 129,48 5 19036: 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) 19037: - lnternationell informationsverksamhet (Reserva- 19038: tionsanslag) ........................................ . 10 525 000 10 525 000,00 0,00 0 19039: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe· 19040: handling ............................................ . 3 400 000 3 309 421,24 -90 578.76 3 19041: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 39 200 000 36 408 449,28 -2 791 550.72 7 19042: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19043: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0 19044: 19045: 10 EDUSTUSTOT - BESKICKNINGARNA ........... . 211 120 000 190 716 387,48 -20 403 612,52 10 19046: 10 Kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära- 19047: ha) - Fastigheters drift och underhåll (Förslagsan- 19048: slag) ................................................ . 59 350 000 51 533 090,34 -7 816 909,66 13 19049: 20 Matkat ja muutot (Arviomääräraha) - Resor och 19050: flyttningar (Förslagsanslag) ......................... . 33 650 000 25 589 605,02 -8 060 394,98 24 19051: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 19052: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 32600000 28 073 692,12 -4 526 307,88 14 19053: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19054: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 12 700 000 12 700 000,00 0,00 0 19055: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 19056: (Reservationsanslag) ............................... . 20 000 000 20 000 000' 00 0,00 0 19057: 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 19058: määräraha) - Anskaffning av fastigheter och loka- 19059: ler (Reservationsanslag) ............................ . 52 820 000 52 820 000' 00 0,00 0 19060: 19061: 20 ULKOASIAINHALLINNON VIRAT JA TOIMET - 19062: TJÄNSTER OCH BEFAITNINGAR INOM UTRI- 19063: KESFÖRVALTNINGEN ............................. . 334 616 000 314 404 270.42 -20 211 729,58 6 19064: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19065: slagsanslag) ........................................ . 334 616 000 314 404 270.42 -20 211 729,58 6 19066: 19067: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN- 19068: TERNATIONELLT UTVECKLINGSSAMARBETE .... 1 879 000 000 1 879 000 000,00 0,00 0 19069: 22 Tiedotustoiminta (Siirtomääräraha) - lnforma· 19070: tionsverksamhet (Reservationsanslag) .............. . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 19071: 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehity- 19072: sapu (Siirtomääräraha) - Utvecklingshjälp genom 19073: internationella organisationer (Reservationsanslag) .. 722 000 000 722 000 000,00 0,00 0 19074: 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (Siirto- 19075: määräraha) - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform 19076: (Reservationsanslag) ............................... . 882500000 882 500 000' 00 0,00 0 19077: 68 Kehitysluotot ja korkotuki (Siirtomääräraha) - Ut- 19078: vecklingskrediter och räntestöd (Reservationsan- 19079: slag) ................................................ . 145 000 000 145 000 000,00 0,00 0 19080: 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille (Siirtomääräraha) 19081: - Humanitär hjälp tili utvecklingsländerna (Reser- 19082: vationsanslag) ...................................... . 125 000 000 125 000 000,00 0,00 0 19083: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19084: sivu 19085: 24 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 32 19086: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19087: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19088: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19089: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19090: förslaget bokslutet suurempi - högre 19091: % 19092: pienempi · lägre 1-) 19093: 19094: 19095: 19096: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ INDU- 19097: STRIELLT UTVECKLINGSSAMARBETE ........... . 62 500 000 56 260 689,65 -6 239 310,35 10 19098: 50 Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 19099: Oy:l\e (Arviomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden 19100: för lndustriellt Utvecklingssamarbete Ab (Förslags- 19101: anslag) ............................................. . 16 000 000 9 760 689,65 -6 239 310,35 39 19102: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 19103: kehitysmaiden kanssa (Siirtomääräraha) - Ekono- 19104: miskt, industriellt och teknologiskt samarbete med 19105: utvecklingsländerna (Reservationsanslag) ........... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 19106: 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:l\e 19107: (Siirtomääräraha) - Lån tili Fonden för lndustriellt 19108: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) ..... . 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0 19109: 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n osake- 19110: pääoman korottaminen (Siirtomääräraha) - Höjan- 19111: de av aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt 19112: Utvecklingssamarbete Ab (Reservationsanslag) ..... . 13 500 000 13 500 000,00 0,00 0 19113: 19114: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 19115: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UT- 19116: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 243 689 000 237 893 947,21 -5 795 052,79 2 19117: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 19118: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 200 000 179119,17 -20 880,83 10 19119: 09 Pysyvät toimikunnat - Permanenta kommissioner .. 150 000 85 407,58 -64 592,42 43 19120: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa 19121: (Arviomääräraha) - Til\fällig representation vid 19122: internationella konferenser (Förslagsanslag) ........ . 23 100 000 19 951 601,32 -3 148 398,68 14 19123: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 19124: (Siirtomääräraha) - Utgifter för underhå\1 av de 19125: finska övervakningsstyrkorna (Reservationsanslag) .. 113119000 113 119 000,00 0,00 0 19126: 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin (Siirto- 19127: määräraha) - Deltagande i internationel\a konfe- 19128: renser (Reservationsanslag) ......................... . 4 242 000 4 242 000,00 0,00 0 19129: 27 Kansainväliseen yhteistyöhön Suomessa liittyvät 19130: menot (Arviomääräraha) - Utgifter i Finland för 19131: internationellt samarbete (Förslagsanslag) .......... . 8 800 000 7 273 346,48 -1 526 653,52 17 19132: 28 Turval\isuuspoliittinen tutkimustoiminta (Siirtomää- 19133: räraha) - Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet 19134: (Reservationsanslag) ............................... . 3 010 000 3 010 000,00 0,00 0 19135: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 3 120 000 3 120 000,00 0,00 0 19136: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 19137: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda fins- 19138: ka medborgare (Förslagsanslag) .................... . 205 000 246 951,77 41 951,77 20 19139: 66 Eräät jäsenmaksut ja maksuosuudet (Arviomäärära- 19140: ha) - Vissa medlemsavgifter och betalningsandelar 19141: (Förslagsanslag) .................................... . 87 243 000 85 909 369,17 -1 333 630,83 2 19142: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktuatio- 19143: ner (Förslagsanslag) ................................ . 500 000 757 151,72 257 151,72 51 19144: 19145: 19146: \ 19147: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19148: sivu 19149: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 33 19150: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19151: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19152: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 19153: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19154: förslaget bokslutet suurempi · högre 19155: % 19156: pienempi - lägre 1-1 19157: 19158: 19159: 19160: 25. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 19161: 19162: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUS- 19163: TITIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... . 1 355 512 500 1 367 778 520,54 12 266 020,54 19164: 19165: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... . 54 206 000 53 884 714,32 -321 285,68 19166: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19167: slagsanslag) ........................................ . 43 856 000 44 096 285,61 240 285,61 19168: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 000 000 9 439 072,53 -560 927,47 6 19169: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19170: rier ................................................. . 350 000 349 356,18 -643,82 0 19171: 19172: 10 YLIMMÄT TUOMIOISTUIMET - DE HÖGSTA 19173: DOMSTOLARNA .................................. . 40 055 000 39 604 408,61 -450 591,39 19174: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19175: slagsanslag) ........................................ . 35 455 000 35 278 096,53 -176 903,47 0 19176: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 600 000 3 326 312,08 -273 687,92 8 19177: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19178: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 19179: 19180: 20 HOVIOIKEUDET- HOVRÄTTERNA ............... . 79 025 000 80 690 085,84 1 665 085,84 2 19181: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19182: slagsanslag) ........................................ . 72 225 000 74 239 017,94 2 014 017,94 3 19183: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 800 000 5 451 067,90 -348932,10 6 19184: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19185: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 19186: 19187: 30 TUOMIOKUNNAT- DOMSAGORNA ............. . 117 651 000 118 269 790,53 618 790,53 19188: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19189: slagsanslag) ........................................ . 95101 000 95 813 002,98 712 002,98 19190: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 20 350 000 20 256 787,55 -93 212,45 0 19191: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19192: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0 19193: 19194: 31 RAASTUVANOIKEUDET JA MAISTRAATIT - 19195: RÅDSTUVURÄTTERNA OCH MAGISTRATERNA .. 133 303 000 131 865 538,91 -1 437 461,09 19196: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19197: slagsanslag) ........................................ . 108 353 000 107 920 075,73 -432 924,27 0 19198: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 23 850 000 22 845 463,18 - 1 004 536,82 4 19199: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19200: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1100 000 1 100 000,00 0,00 0 19201: 19202: 40 ERITYISTUOMIOISTUIMET SPECIALDOM- 19203: STOLARNA ........................................ . 37 613 000 36 538 680,19 -1 074 319,81 3 19204: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19205: slagsanslag) ........................................ . 31 843 000 30 988 809' 62 -854 190,38 3 19206: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 420 000 5 199 870,57 -220 129,43 4 19207: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19208: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 350 000 350 000,00 0,00 0 19209: 19210: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT - SÄRSKILDA 19211: RÄTTSVÅRDSUTGIFTER .......................... . 105 901 500 106 507 275,75 605 775,75 19212: 22 Eräät oikeudenkäyntimenot (Arviomäärärahal - 19213: Särskilda rättegångsutgifter (Förslagsanslag) ....... . 10 400 000 8 488 344,86 -1 911 655,14 18 19214: 19215: 19216: 19217: 19218: 2 481307K 19219: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19220: sivu 19221: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 34 19222: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19223: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19224: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19225: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19226: förslaget bokslutet suurempi - högre 19227: % 19228: pienempi - lägre ( -1 19229: 19230: 19231: 29 Muut kulutusmenot (Arviomäärärahal - Övriga 19232: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 5100 000 4 764 442,18 -335557,82 7 19233: 30 Yleinen oikeusaputoiminta (Arviomääräraha) - All- 19234: män rättshjälpsverksamhet (Förslagsanslag) ........ . 31 401 500 31 061 371,90 -340128,10 19235: 50 Maksuton oikeudenkäynti (Arviomääräraha) - Fri 19236: rättegäng (Förslagsanslag) ......................... .. 59 000 000 62 193 116,81 3 193116,81 5 19237: 19238: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT - ÅKLAGARÄMBETE- 19239: NA ................................................. . 19 724 000 19 308 263,26 -415 736,74 2 19240: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19241: slagsanslag) ....................................... .. 17 174 000 17 009 544,79 -164455,21 19242: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 350 000 2 098 718,47 -251 281,53 11 19243: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19244: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 19245: 19246: 47 ULOSOTIOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN .. 101 647 000 102 157 935,98 510 935,98 19247: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19248: slagsanslag) ........................................ . 79 597 000 81 219 843,71 1 622 843,71 2 19249: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 21 450 000 20 338 092,27 -1 111 907,73 5 19250: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19251: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 600 000 600 000,00 0,00 0 19252: 19253: 50 VANKEINHOITOLAITOS - FÅNGVÅRDSVÄSEN- 19254: DET ................................................ . 614 776 000 622 715 599,75 7 939 599,75 19255: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19256: slagsanslag) ........................................ . 256 082 000 260 320 326,34 4 238 326,34 2 19257: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 19258: ters drift (Förslagsanslag) .......................... .. 29 600 000 29 029 268,23 -570 731,77 2 19259: 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 19260: raha) - Reparation och underhåll av fastigheter 19261: (Reservationsanslag) ............................... . 6 850 000 6 850 000,00 0,00 0 19262: 21 Vankien huolto ja koulutus (Arviomääräraha) - 19263: Vården och utbildningen av fängar (Förslagsan- 19264: slag) ............................................... .. 47 400 000 50 287 318,30 2 887 318,30 6 19265: 23 Työtoiminta (Arviomääräraha) - Arbetsverksam- 19266: het (Förslagsanslag) ................................ . 63 000 000 64 723 645,03 1 723 645,03 3 19267: 24 Työ- ja käyttörahat sekä avolaitospalkat (Arviomää- 19268: räraha) - Arbets- och brukspenningar samt löner i 19269: öppen anstalt (Förslagsanslag) ...................... . 29 000 000 29 077 655,39 77 655,39 0 19270: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 900 000 12 198 386,46 -701 613,54 5 19271: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää- 19272: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomääräraha) - 19273: Statsunderstöd för Kriminalvärdsföreningen för 19274: uppgifter som grundar sig pä lagstiftning (Förslags- 19275: anslag) ............................................ .. 18 608 000 18 908 000,00 300 000,00 2 19276: 51 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle muun kri- 19277: minaalihuoltotyön suorittamiseen - Statsunder- 19278: stöd för Kriminalvårdsföreningen för annat kriminal- 19279: vårdsarbete ......................................... . 10 306 000 10 306 000,00 0,00 0 19280: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo- 19281: jen perustamis- ja peruskorjausmenoihin (Siirto- 19282: määräraha) - Statsunderstöd för Kriminalvärdsfö- 19283: reningen för anläggnings- och grundreparationsut- 19284: gifter för verksamhetsutrymmen (Reservationsan- 19285: slag) ............................................... .. 6 630 000 6 630 000,00 0,00 0 19286: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19287: sivu 19288: 25 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 35 19289: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19290: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19291: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19292: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19293: förslaget bokslutet suurempi - högre 19294: o/o 19295: pienempi - lägre 1-) 19296: 19297: 19298: 53 Valtionapu muuhun kriminaalihuoltotyöhön 19299: Statsunderstöd för annat kriminalvärdsarbete ....... . 350 000 335 000,00 -15 000,00 4 19300: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19301: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 11 350 000 11 350 000,00 0,00 0 19302: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 19303: raha) - Nybyggnader och grundreparationer (Re- 19304: servationsanslag) ................................... . 32 450 000 32 450 000' 00 0,00 0 19305: 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolaitostyönä 19306: (Siirtomääräraha) - Nybyggnader och grundrepa- 19307: rationer vilka utförs såsom arbete i öppen anstalt 19308: (Reservationsanslag) ............................... . 50 800 000 50 800 000,00 0,00 0 19309: n Työsiirtoloille järjestettävät työt !Siirtomääräraha) 19310: - Arbeten för arbetskolonier (Reservationsanslag) .. 30 000 000 30 000 000' 00 0,00 0 19311: 78 Työleireille järjestettävät työt (Siirtomääräraha) - 19312: Arbeten för arbetsläger (Reservationsanslag) ....... . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 19313: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha) - Jord- 19314: och vattenbyggen (Reservationsanslag) ............ . 200 000 200 000,00 0,00 0 19315: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19316: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 5 750 000 5 750 000,00 0,00 0 19317: 19318: 60 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 19319: RÄTTSPOLITISKA FORSKNINGSINSTITUTET ..... 2 565 000 2 589 309,40 24 309,40 19320: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19321: slagsanslag) ........................................ . 1 670 000 1 698 266.49 28 266,49 2 19322: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 850 000 846 087,96 -3 912,04 0 19323: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19324: rier ................................................. . 45 000 44 954,95 -45,05 0 19325: 19326: 61 YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN YHTEYDES- 19327: SÄ TOIMIVA HELSINGIN KRIMINAALIPOLIITTI- 19328: NEN INSTITUUTTI - HELSINGFORS KRIMINAL- 19329: POLITISKA INSTITUTS VERKSAMHET 1 AN- 19330: SLUTNING TILL FÖRENTA NATIONERNA ........ . 1 565 000 1 465 550,53 -99 449.47 6 19331: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19332: slagsanslag) ........................................ . 665 000 604 128,36 -60 871,64 9 19333: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgiher .. 900 000 861 422,17 -38 sn,83 4 19334: 19335: 62 TIETOSUOJA- DATASEKRETESS ............... . 427 000 369 429.71 -57 570,29 13 19336: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19337: slagsanslag) ........................................ . 127 000 69 856,18 -57 143,82 45 19338: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgiher .. 150 000 149 573,53 -426.47 0 19339: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19340: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 150 000 150 000,00 0,00 0 19341: 19342: 70 VAALIT- VAL .................................... . 14 000 000 18 862 213,40 4 862 213,40 35 19343: 21 Vaaleista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) - 19344: Utgiher för vai (Förslagsanslag) .................... . 14 000 000 18 862 213,40 4 862 213,40 35 19345: 19346: 99 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 19347: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM JUSTITIE- 19348: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ . 33 054 000 32 949 724,36 -104 275,64 0 19349: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 19350: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 700 000 485 953,20 -214 046,80 31 19351: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat (Arviomääräraha) - 19352: Delegationer och kommissioner (Förslagsanslag) .... 694 000 1116 499,49 422 499.49 61 19353: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19354: sivu 19355: 25 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 36 19356: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19357: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19358: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19359: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19360: förslaget bokslutet 19361: suurempi - högre 19362: pienempi - lägre ( -) 19363: % 19364: 19365: 19366: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - lnter- 19367: nationellt samarbete (Förslagsanslag) ............... . 1 250 000 1 560111,07 310111,07 25 19368: '}] Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 19369: tabehandling ....................................... . 16 610 000 16 593 281 '18 -16 718,82 0 19370: 28 Oikeushallinnon henkilöstökoulutus - Personalut- 19371: bildning inom justitieförvaltningen .................. . 700 000 668 292,33 -31 707,67 5 19372: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 19373: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 2 300 000 1 969 087,09 -330 912,91 14 19374: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ................ . 1100 000 856 500,00 -243 500,00 22 19375: 51 Erinäiset avustukset (Siirtomääräraha) - Särskilda 19376: understöd (Reservationsanslag) .................... . 300 000 300 000,00 0,00 0 19377: 70 Atk-laitteiden hankinta (Siirtomääräraha) - An- 19378: skaffning av ADB-anläggningar (Reservationsan- 19379: slag) ................................................ . 9 400 000 9 400 000,00 0,00 0 19380: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19381: sivu 19382: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 37 19383: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19384: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 19385: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19386: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19387: förslaget bokslutet suurempi - högre 19388: % 19389: pienempi · lägre 1-) 19390: 19391: 19392: 19393: 26. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 19394: 19395: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 19396: INRIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 19397: DE .................................................. . 3 323 270 000 3 356 958 208,82 33 688 208,82 19398: 19399: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ INRIKESMINISTE- 19400: RIET ................................................ . 34 393 000 34 224 406,53 -168 593,47 0 19401: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19402: slagsanslag) ........................................ . 28 812 000 28 665 690,67 -146 309,33 19403: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 19404: delegationer och kommissioner ..................... . 1 663 000 1 653 097,22 -9 902,78 1 19405: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 668 000 3 655 618,64 -12 381,36 0 19406: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19407: rier ................................................. . 250 000 250 000,00 0,00 0 19408: 19409: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSERNA ... 287 975 000 288 634 052,84 659 052,84 0 19410: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19411: slagsanslag) ........................................ . 233 193 000 235 364 583,56 2 171 583,56 19412: 09 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega- 19413: tioner ............................................... . 1964 000 1 238 346,97 -725 653,03 37 19414: 25 Eräät hallintomenot (Arviomääräraha) - Vissa 19415: förvaltningsutgifter (Förslagsanslag) ................ . 1120 000 922 823,45 -197 176,55 18 19416: 27 Tietojen koneellinen käsittely (Arviomääräraha) - 19417: Maskinell databehandling (Förslagsanslag) .......... . 12 210 000 12 365 922,78 155 922.78 1 19418: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 29 808 000 29 184 338,50 -623 661,50 2 19419: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19420: rier ................................................. . 9 680 000 9 558 037,58 -121962,42 19421: 19422: 06 VÄESTÖREKISTERIKESKUS - BEFOLKNINGS- 19423: REGISTERCENTRALEN ............................ . 44 327 000 47 171 034.70 2 844 034,70 6 19424: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19425: slagsanslag) ........................................ . 10 562 000 11 129 206,84 567 206,84 5 19426: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 19427: handling ............................................ . 19 010 000 18 629 465,55 -380 534.45 2 19428: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 19429: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .............. . 7 140 000 10 561 699,75 3 421 699,75 48 19430: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 7 545000 6 782 616.71 -762 383,29 10 19431: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19432: rier ................................................. . 70 000 68 045,85 -1954,15 3 19433: 19434: 07 REKISTERITOIMISTOT - REGISTERBYRÅERNA .. 59 228 000 57 524 891 ,51 -1 703 108,49 3 19435: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19436: slagsanslag) ........................................ . 47 482 000 46 567 460,48 -914 539,52 2 19437: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 396 000 9 615 851,00 -780 149,00 8 19438: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19439: rier ................................................. . 1 350 000 1 341 580,03 -8 419,97 19440: 19441: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET ................ . 1 619109 000 1 656 149 501,98 37 040 501 ,98 2 19442: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19443: slagsanslag) ........................................ . 1 297 596 000 1 334 194 433,81 36 598 433,81 3 19444: 09 Poliisipiirien neuvottelukunnat - Delegationerna 19445: för polisärenden i distrikten ......................... . 300 000 265 410,54 -34 589,46 12 19446: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19447: sivu 19448: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 38 19449: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19450: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19451: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19452: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19453: förslaget bokslutet 19454: suurempi - högre % 19455: pienempi - lägre 1-) 19456: 19457: 19458: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 19459: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 73 066 000 71 573 577,86 -1 492 422,14 2 19460: 21 Oppilaiden huolto - Elevvård ...................... . 6 471 000 6 335 428,77 -135 571,23 2 19461: 22 Poliisivarikoiden erityismenot (Arviomääräraha) - 19462: Särskilda utgifter för polisdepåerna (Förslagsan- 19463: slag) ................................................ . 18 289 000 18 683 092,66 394 092,66 2 19464: 25 Ajoneuvojen käyttö ja kunnossapito (Arviomäärära- 19465: ha) - Drift och underhåll av fordon (Förslagsan- 19466: slag) ................................................ . 34 426 000 33 112 434,17 -1 313 565,83 4 19467: 26 Päihtyneiden selviämisasemat IArviomääräraha) - 19468: Tillnyktringsstationer för berusade (Förslagsanslag) .. 1106 000 1177 284,78 71 284,78 6 19469: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 19470: tabehandling ....................................... . 16 870 000 16 720 549,26 -149 450,74 19471: 28 Poliisitoimen erityismenot (Arviomääräraha) - Sär- 19472: skilda utgifter för polisväsendet (Förslagsanslag) ..... 47 322 000 48 662 538,97 1 340 538,97 3 19473: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 19474: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 69 053 000 70 814 751 '16 1 761751,16 3 19475: 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära- 19476: ha) - Anskaffning av inventarier och materiel 19477: (Reservationsanslag) ............................... . 25 760 000 25 760 000,00 0,00 0 19478: 71 Ajoneuvojen hankinta (Siirtomääräraha) - An- 19479: skaffning av fordon (Reservationsanslag) ........... . 22 000 000 22 000 000,00 0,00 0 19480: 74 Eräät rakennustyöt (Siirtomääräraha) - Vissa 19481: byggnadsarbeten (Reservationsanslag) ............. . 6 850 000 6 850 000,00 0,00 0 19482: 19483: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALT- 19484: NINGEN ............................................ . 239285000 237 873 417,15 -1411582,85 19485: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19486: slagsanslag) ........................................ . 4 896 000 4 846 138,71 -49 861,29 19487: 11 Laitteiden ja kaluston käyttö ja kunnossapito - 19488: Drift och underhåll av anläggningar och inventarier .. 1 557 000 1 480 555,01 -76 444,99 5 19489: 21 Eräät palo- ja pelastustoimen ja pelastuspalvelun 19490: menot (Arviomääräraha) - Vissa utgifter för 19491: brand- och räddningsväsendet och räddningstjäns- 19492: ten (Förslagsanslag) ................................ . 2 490 000 2 439 121,62 -50 878,38 2 19493: 23 Erinäiset tutkimukset (Siirtomääräraha) - Särskilda 19494: undersökningar (Reservationsanslag) ............... . 940 000 940 000,00 0,00 0 19495: 24 Siviilipalvelusmiesten ylläpito ja koulutus (Arvio- 19496: määräraha) - Underhåll av och utbildning för 19497: civiltjänstepliktiga (Förslagsanslag) ................. . 639 000 379 015,10 -259 984,90 41 19498: 25 Oppilaiden huolto (Arviomäärärahal - Elevvård 19499: IFörslagsanslag) .................................... . 3 808 000 3 370 802,24 -437 197,76 11 19500: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 436 000 3 282 240,30 -153 759,70 4 19501: 30 Valtionosuus aluehälytyskeskusten perustamiskus- 19502: tannuksiin - Statsandel för kretsalarmeringscen- 19503: tralernas anläggningskostnader ..................... . 2 500 000 2116 544,17 -383 455,83 15 19504: 31 Valtionosuus aluehälytyskeskusten käyttökustan- 19505: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel för krets- 19506: alarmeringscentralernas driftskostnader (Förslags- 19507: anslag) ............................................. . 24 440 000 24 440 000,00 0,00 0 19508: 32 Valtionosuus kunnan muun palo- ja pelastustoimen 19509: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan- 19510: del för driftskostnaderna för det övriga kommunala 19511: brand- och räddningsväsendet (Förslagsanslag) ..... 186 519 000 186 519 000,00 0,00 0 19512: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19513: sivu 19514: 26 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 39 19515: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19516: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19517: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19518: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 19519: förslaget bokslutet 19520: suurempi · högre 19521: % 19522: pienempi · lägre ( -) 19523: 19524: 19525: 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset (Siirtomää- 19526: räraha) - Ersättningar enligt lagen om befolknings- 19527: skydd (Reservationsanslag) ......................... . 2 180 ()()() 2 180 000,00 0,00 0 19528: 70 Kaluston ja välineiden hankinta (Siirtomääräraha) 19529: - Anskaffning av inventarier och materiel (Reser- 19530: vationsanslag) ...................................... . 4 730 ()()() 4 730 000,00 0,00 0 19531: 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat (Siirtomäärära- 19532: ha) - Husbyggnader och särskilda skyddsutrym- 19533: men (Reservationsanslag) .......................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 19534: n Harjoitusalueen rakenteet (Siirtomääräraha) - Ov- 19535: ningsomrädets konstruktioner (Reservationsan- 19536: slag) ................................................ . 300 000 300 000,00 0,00 0 19537: 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista sekä 19538: erityiskaluston ja -välineistön hankkimista varten 19539: (Siirtomääräraha) - Län tili kommunerna för byg- 19540: gande av skyddsrum samt för anskaffning av speci- 19541: alinventarier och -redskap (Reservationsanslag) ..... . 350 000 350 000,00 0,00 0 19542: 19543: 90 RAJAVARTIOLAITOS - GRÄNSBEVAKNINGS- 19544: VÄSENDET ........................................ . 633 578 ()()() 630 210 330,64 -3 367 669,36 19545: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19546: slagsanslag) ........................................ . 395 964 000 395 999 887' 30 35 887,30 0 19547: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 19548: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 30 630 000 28 523 707,38 -2 106 292,62 7 19549: 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot (Siirtomääräraha) 19550: - Reparation och underhäll (Reservationsanslag) ... 4 070 ()()() 4 070 000,00 0,00 0 19551: 21 Kuljetus- ja kulkuvälineiden käyttö ja kunnossapito 19552: - Drift och underhäll av transport- och trafikme- 19553: del .................................................. . 29 870 000 29 124 442,14 -745 557,86 2 19554: 23 Huoltomenot (Arviomääräraha) - Värd och under- 19555: häll (Förslagsanslag) ................................ . 23 268 ()()() 22 872 568,54 -395 431,46 2 19556: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 19557: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 14 550 ()()() 14 313 894,40 -236 105,60 2 19558: 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära- 19559: ha) - Anskaffning av inventarier och materiel 19560: (Reservationsanslag) ............................... . 118 066 000 118 066 000,00 0,00 0 19561: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 19562: (Reservationsanslag) ............................... . 10 210 000 10 210 000,00 0,00 0 19563: n Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet (Siirto- 19564: määräraha) - Bryggor, skjutbanor och andra an- 19565: läggningar (Reservationsanslag) .................... . 6 700 000 6 699 830,88 -169,12 0 19566: 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. hankkiminen (Ar- 19567: viomääräraha) - Anskaffning av mark, byggnader 19568: m.m. (Förslagsanslag) .............................. . 250 ()()() 330 000,00 80 000,00 32 19569: 19570: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE JA ERÄILLE JÄRJES- 19571: TÖILLE - UNDERSTOD AT KOMMUNER OCH 19572: VISSA ORGANISATIONER ........................ . 288 810 000 288 709 747,00 -100 253,00 0 19573: 30 Kuntien yleiset rahoitusavustukset - Allmänna fi- 19574: nansieringsunderstöd tili kommunerna .............. . 288 000 ()()() 287 999 747,00 -253,00 0 19575: 32 Kuntien yhdistymisavustukset - Understöd åt 19576: kommuner för kommunsammanslagning ........... . 100 000 0,00 -100 000,00 100 19577: 51 Valtionavustus eräille järjestöille - Statsunderstöd 19578: tili vissa organisationer ............................. . 710 ()()() 710 000,00 0,00 0 19579: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19580: sivu 19581: 26 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 40 19582: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19583: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19584: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19585: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19586: förslaget bokslutet 19587: suurempi - högre 19588: pienempi - lägre (-) 19589: % 19590: 19591: 19592: 98 LÄÄNIEN KEHITIÄMINEN - UTVECKLANDE AV 19593: LÄNEN ............................................. . 113 000 000 113 000 000,00 0,00 0 19594: 43 Läänien kehittäminen (Siirtomääräraha) - Utveck- 19595: lande av länen (Reservationsanslag) ................ . 113 000 000 113 000 000,00 0,00 0 19596: 19597: 99 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 19598: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM IN- 19599: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 3 565 000 3 460 826,47 -104 173,53 3 19600: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomäärärahal - Kom- 19601: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslagl ............ . 2 965 000 2 870 810,68 -94 189,32 3 19602: 25 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - Forsknings- och 19603: utvecklingsverksamhet ............................. . 360 000 357 101,00 -2 899,00 19604: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 19605: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag l ............... . 240 000 232 914,79 -7 085,21 3 19606: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19607: sivu 19608: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 41 19609: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19610: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19611: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19612: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19613: förslaget bokslutet suurempi - högre 19614: % 19615: pienempi - lägre 1-1 19616: 19617: 19618: 19619: 27. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 19620: 19621: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 19622: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 19623: RÅDE .............................................. . 5 793 778 800 5 815 743 294,13 21 964 494,13 0 19624: 19625: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINIS- 19626: TERIET ............................................. . 28144 000 28 295 660,99 151 660,99 19627: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19628: slagsanslag) ........................................ . 20 624 000 20 923 651 ,73 299 651,73 19629: 09 Neuvottelukunnat (Arviomääräraha) - Delegatio- 19630: ner (Förslagsanslag) ................................ . 1 665 000 1 579 138,99 -85 861,01 5 19631: 21 Tieteellinen tutkimus (Siirtomääräraha) - Veten- 19632: skaplig forskning (Reservationsanslag) .............. . 2 450 000 2 450 000,00 0,00 0 19633: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 955 000 2 892 870,27 -62 129,73 2 19634: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19635: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 450 000 450 000,00 0,00 0 19636: 19637: 12 PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT 19638: MENOT - FÖRSVARSMAKTENS AVLÖNINGS- 19639: OCH ÖVRIGA UTGIFTER .......................... . 1 814 935 800 1 819 482 800,51 4 547 000,51 0 19640: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19641: slagsanslag) ........................................ . 1 647 860 800 1 653 518 042,39 5 657 242,39 0 19642: 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankkiminen 19643: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av inventarier, 19644: maskiner och anordningar (Reservationsanslag) .... . 6 300 000 6 300 000,00 0,00 0 19645: 20 Matkat - Resor .................................... . 53 465 000 52 970 067,40 -494 932,60 19646: 25 Joukkojen ja tavaran kuljetukset (Arviomääräraha) 19647: - Trupp- och godstransporter (Förslagsanslag) ..... 36126 000 36 084 478,25 -41 521,75 0 19648: 27 Automaattinen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha) 19649: - Automatisk databehandling (Reservationsan- 19650: slag) ................................................ . 29 080 000 29 080 000,00 0,00 0 19651: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 19652: Avgiftsbelagd serviceverksamhet (Förslagsanslag) ... 6 024 000 5 769 122,10 -254 877,90 4 19653: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 36 080 000 35 761 090,37 -318 909,63 19654: 19655: 14 ASEVELVOLLISTEN YLLÄPITOMENOT - UN- 19656: DERHÅLL AV VÄRNPLIKTIGA .................... . 557 061 000 563 885 618,75 6 824 618,75 19657: 02 Päivärahat ja reserviläispalkat (Arviomääräraha) - 19658: Dagspenningar och reservistlöner (Förslagsanslag) .. 185 116 000 187 554 560,20 2 438 560,20 19659: 20 Kuljetukset (Arviomääräraha) - Transporter (För- 19660: slagsanslag) ........................................ . 38 042 000 38 041 072,53 -927,47 0 19661: 21 Muonitus (Arviomääräraha) - Proviantering (För- 19662: slagsanslag) ........................................ . 194195 000 197 862 491,78 3 667 491,78 2 19663: 22 Vaatetus ja puhtaanapito (Siirtomääräraha) - Be- 19664: klädnad, tvätt och hygien (Reservationsanslagl ..... . 107 891 000 107 891 000,00 0,00 0 19665: 23 Terveydenhuolto (Arviomääräraha) - Hälsovärd 19666: (Förslagsanslag) .................................... . 17 500 000 18 301 669,77 801 669,77 5 19667: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 14 317 000 14 234 824,47 -82 175,53 1 19668: 19669: 20 PERUSHANKINTAMENOT - GRUNDANSKAFF- 19670: NINGSUTGIFTER .................................. . 1 008 200 000 1 008 200 000' 00 0,00 0 19671: 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt (Siirto- 19672: määräraha) - Grundanskaffningar, försök och ut- 19673: vecklande av utrustning (Reservationsanslagl ....... . 1 008 200 000 1 008 200 000,00 0,00 0 19674: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19675: sivu 19676: 27 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 42 19677: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19678: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19679: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19680: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19681: förslaget bokslutet suurempi - högre 19682: % 19683: pienempi - lägre ( -1 19684: 19685: 19686: 25 VARUSTUKSEN UUSINTA- JA KÄYTIÖMENOT 19687: - UTGIFTER FÖR FÖRNYANDE OCH ANVÄND- 19688: NING AV UTRUSTNING ........................... . 1 655 870 000 1 667 867 856,01 11 997 856,01 19689: 16 Uusinta (Siirtomääräraha) - Nyanskaffning (Reser- 19690: vationsanslag) ...................................... . 678 470 000 678 470 000,00 0,00 0 19691: 17 Uusinta käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha) 19692: - Förnyande av utmönstrad utrustning (Förslags- 19693: anslag) ............................................. . 5 000 000 16 997 856,01 11 997 856,01 240 19694: 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat hankinnat 19695: (Siirtomääräraha) - Anskaffningar som stöder sys- 19696: selsättningen inom varvsindustrin (Reservationsan- 19697: slag) ................................................ . 15 400 000 15 400 000,00 0,00 0 19698: 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito (Siirtomäärära- 19699: ha) - Användning och underhåll av utrustning 19700: (Reservationsanslag) ............................... . 957 000 000 957 000 000,00 0,00 0 19701: 19702: 27 KIINTEISTÖMENOT - UTGIFTER FÖR FASTIG- 19703: HETER ............................................. . 602 250 000 598 935 993,06 -3 314 006,94 19704: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 19705: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 272 350 000 269 035 993,06 -3 314 006,94 19706: 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden korjaus 19707: ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Reparation 19708: och underhåll av byggnader, militärområden och 19709: -anläggningar (Reservationsanslag) ................. . 72 900 000 72 900 000,00 0,00 0 19710: 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen (Siirto- 19711: määräraha) - Anläggande av garnisonernas signal- 19712: förbindelser (Reservationsanslag) ................... . 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0 19713: 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden hankki- 19714: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av lösöre, 19715: maskiner och anordningar (Reservationsanslag) ..... 13 700 000 13 700 000,00 0,00 0 19716: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomäärä- 19717: raha) - Nybyggnader och grundförbättringar (Re- 19718: servationsanslag) ................................... . 117 700 000 117 700 000,00 0,00 0 19719: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 19720: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 38 000 000 38 000 000,00 0,00 0 19721: 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt (Siirto- 19722: määräraha) - Byggnadsarbeten på militära områ- 19723: den och anläggningar (Reservationsanslag) ......... . 45 000 000 45 000 000,00 0,00 0 19724: 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 19725: ha) - lnköp och expropriation av fastigheter (Re- 19726: servationsanslag) ................................... . 33 100 000 33 100 000,00 0,00 0 19727: 19728: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTYÖ 19729: - DET INTERNATIONELLA ARBETET FÖR FRE- 19730: DENS TRYGGANDE ............................... . 50 013 000 50 013 000,00 0,00 0 19731: 21 Suomalainen valmiusjoukko (Siirtomääräraha( - 19732: Den finska beredskapsstyrkan (Reservationsan- 19733: slag) ................................................ . 6 013 000 6 013 000,00 0,00 0 19734: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varus- 19735: tamismenot (Siirtomääräraha) - De finska över- 19736: vakningsstyrkornas förvaltningsoch utrustningsut- 19737: gifter (Reservationsanslagl ......................... . 44 000 000 44 000 000,00 0,00 0 19738: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19739: sivu 19740: 27 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 43 19741: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19742: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19743: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19744: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19745: förslaget bokslutet suurempi - högre 19746: % 19747: pienempi - lägre (-) 19748: 19749: 19750: 90 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALAINEN TEOLLI- 19751: SUUS- JA LIIKETOIMINTA - FÖRSVARSMINIS- 19752: TERIET UNDERSTÄLLD INDUSTRI- OCH AF- 19753: FÄRSVERKSAMHET ............................... . 19754: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 19755: anslag) ............................................. . 14190 000 13 963 692,06 19756: 21 Pukutehdas (Arviomääräraha) - Beklädnadsfabri- 19757: ken (Förslagsanslag) ................................ . 47 500 000 48 072 359.70 19758: 22 Vammaskosken tehdas (Arviomääräraha) - Vam- 19759: maskoski fabrik (Förslagsanslag) .................... . 96 000 000 84 949 135,52 19760: 23 Patruunatehdas (Arviomääräraha) - Patronfabri- 19761: ken (Förslagsanslag) ................................ . 86 300 000 80 172 145,16 19762: 24 Metsätalous (Arviomääräraha) - Skogshushåll- 19763: ningen (Förslagsanslag) ............................ . 11 200 000 10 922 900,24 19764: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 255190 000 238 080 232,68 19765: Käyttötulot - Driftsinkomster 270 600 000 269 343 426,37 19766: 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat (Siirtomäärära- 19767: ha) - Maskinanskaffning tili industriföretagen (Re- 19768: servationsanslag) ................................... . 24 200 000 24 200 000,00 0,00 0 19769: 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt (Siirtomääräraha) 19770: - lndustriföretagens byggnadsarbeten (Reserva- 19771: tionsanslag) ........................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 19772: 78 Puolustusministeriön metsien perusparannukset 19773: (Siirtomääräraha) - Grundförbättring av försvars- 19774: ministeriets skogar (Reservationsanslag) ............ . 270 000 270 000,00 0,00 0 19775: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 19776: gifter 29 470 000 29 470 000,00 19777: 19778: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 19779: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 19780: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 19781: RÅDE .............................................. . 47 835 000 49 592 364,81 1 757 364,81 4 19782: 02 Työrajoitteisten palkkaukset (Arviomääräraha) - 19783: Arbetshandikappades avlöning (Förslagsanslag) ..... 45 895 000 47 739 348,91 1 844 348,91 4 19784: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 19785: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 90000 65 578,99 -24 421,01 27 19786: 40 Lapuan patruunatehtaalle keväällä 1976 sattuneen 19787: onnettomuuden johdosta maksettavat tapaturma- 19788: vakuutuslain mukaiset korvaukset (Arviomääräraha) 19789: - Ersättningar, som i enlighet med lagen om 19790: olycksfallsförsäkring skall utbetalas med anledning 19791: av olyckan vid Lappo patronfabrik våren 1976 19792: (Förslagsanslag) .................................... . 360 000 360 000,00 0,00 0 19793: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 40000 40 000,00 0,00 0 19794: 90 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) Kursfluktu- 19795: eringar (Förslagsanslag) ............................ . 1 450 000 1 387 436,91 -62 563,09 4 19796: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19797: sivu 19798: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 44 19799: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19800: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19801: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19802: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19803: förslaget bokslutet suurempi - högre 19804: pienempi - lägre (-) 19805: % 19806: 19807: 19808: 19809: 28. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 19810: 19811: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 19812: - FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 19813: RÅDE .............................................. . 10 257 841 800 10 203 729 138,14 -54112 661,86 19814: 19815: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINIS- 19816: TERIET ............................................. . 64 031 000 59 961 549,27 -4 069 450,73 6 19817: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör- 19818: slagsanslag) ........................................ . 47 316 000 44 977 808,70 -2 338 191,30 5 19819: 09 Pysyvät neuvottelukunnat - Permanenta delega- 19820: tioner ............................................... . 756 000 678 457,48 -77 542,52 10 19821: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 19822: tabehandling ....................................... . 4 220 000 3 859 467,58 -360 532,42 9 19823: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 739 000 9 528159,85 -1210840,15 11 19824: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19825: rier ................................................. . 1 000 000 917 655,66 -82 344,34 8 19826: 19827: 05 VALTIOKONTTORI- STATSKONTORET .......... 136116 200 138 966 889,11 2 850 689,11 2 19828: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör- 19829: slagsanslag) ........................................ . 43 422 200 41 847 520,97 -1 574 679,03 4 19830: 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti !Siirtomäärära- 19831: ha) - Registrering av uppgifter om anställningsför- 19832: hållande IReservationsanslag) ...................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 19833: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 19834: tabehandling ....................................... . 21 500 000 21 261 279,77 -238 720,23 19835: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 518 000 4132 392,41 -385 607,59 9 19836: 50 Eräät valtion maksamat korvaukset IArviomäärära- 19837: ha) - Ersättningar som betalas av staten IFörslags- 19838: anslag) ............................................ .. 63 575 000 68 832 563,54 5 257 563,54 8 19839: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 19840: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 1 651 000 1 651 000,00 0,00 0 19841: 95 Valtion saatavien turvaaminen IArviomääräraha) - 19842: Tryggande av statens fordringar IFörslagsanslag) .... 250 000 42 132,42 -207 867,58 83 19843: 19844: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ........................ .. 4 582 766 000 4 553 638 772,82 -29 127 227,18 19845: 05 Vakinaiset eläkkeet sekä perhe-eläkkeet ja hautau- 19846: savut IArviomääräraha) - Ordinarie pensioner, fa- 19847: miljepensioner och begravningshjälp IFörslagsan- 19848: slag) ................................................ . 4 430 195 000 4 419 614 461,66 -10 580 538,34 0 19849: 06 Ylimääräiset eläkkeet IArviomääräraha) - Extra 19850: pensioner 1Förslagsanslag) ........................ .. 79411000 68 731 186,84 -10 679 813,16 13 19851: 07 Muut eläkemenot IArviomääräraha) - Övriga pen- 19852: sionsutgifter IFörslagsanslag) ....................... . 73 160 000 65 293 124,32 -7 866 875,68 11 19853: 19854: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO - 19855: STATENS REVISIONSVERK ....................... . 12 481 700 12 975 122,78 493 422,78 4 19856: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör- 19857: slagsanslag) ........................................ . 11242 000 11 703130,44 461130,44 4 19858: 29 Muut kulutusmenot IArviomääräraha) - Övriga 19859: konsumtionsutgifter IFörslagsanslag) ............... . 1 139 700 1172 146,04 32 446,04 3 19860: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19861: rier ................................................ .. 100 000 99 846,30 -153,70 0 19862: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19863: sivu 19864: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 45 19865: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19866: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19867: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19868: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 19869: förslaget bokslutet suurempi · högre % 19870: pienempi · lägre (-) 19871: 19872: 18 VEROHALLINTO- SKAITEFÖRVALTNINGEN .... 1113 838 900 1 118 725 097,45 4 886197,45 0 19873: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19874: slagsanslag) ........................................ . 656 847 000 656 781 8n, 15 -65 127,85 0 19875: 09 Pysyvät neuvottelu- ja lautakunnat (Arviomäärära- 19876: ha) - Permanenta delegationer och nämnder (För- 19877: slagsanslag) ........................................ . 18 904 000 15 086 110,79 -3 817 889,21 20 19878: 21 Veronkantopalkkiot ja muut veronkantokustannuk- 19879: set (Arviomääräraha) - Skatteuppbördsprovision 19880: och övriga kostnader för skatteuppbörden (För- 19881: slagsanslag) ........................................ . 99 400 000 102 317 699,80 2 917 699,80 3 19882: 22 Veroluokitus (Siirtomääräraha) - Skatteklassifice- 19883: ring (Reservationsanslag) ........................... . 14 700 000 14 700 000,00 0,00 0 19884: 24 Leimamerkkien valmistus (Arviomääräraha) 19885: Förfärdigande av stämpelmärken (Förslagsanslag) ... 1 000 000 508 805,00 -491 195,00 49 19886: 25 Korvaukset posti- ja telelaitokselle (Arviomäärära- 19887: ha) - Ersättningar tili post- och televerket (För- 19888: slagsanslag) ........................................ . 41 087 900 40 872 340,00 -215 560,00 19889: 26 Palautettavien verojen korot sekä oikeudenkäynti- 19890: kulut veroasioissa (Arviomääräraha) - Räntor på 19891: restituerade skatter samt rättegångskostnader i 19892: skatteärenden (Förslagsanslag) ..................... . 90 300 000 96 955 396,24 6 655 396,24 7 19893: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 19894: tabehandling ....................................... . 64 000 000 63 968 507,62 -31492,38 0 19895: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 106 000 000 105 934 365,85 -65 634,15 0 19896: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19897: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 21 600 000 21 600 000,00 0,00 0 19898: 19899: 28 SUHDANNEVARAUKSET - KONJUNKTURRE- 19900: SERVERINGAR .................................... . 900 000 000 900 000 000,00 0,00 0 19901: 60 Siirto valtion suhdannerahastoon - överföring tili 19902: statens konjunkturfond ............................. . 900 000 000 900 000 000,00 0,00 0 19903: 19904: ~ ERÄÄT HINNANEROKORVAUKSET - VISSA 19905: PRISSKILLNADSERSÄITNINGAR ................ . 830000000 837 451 547,00 7 451 547,00 19906: 40 Eräiden valmistaverolakien mukaiset hinnanerokor- 19907: vaukset (Arviomääräraha) - Prisskillnadsersätt- 19908: ningar enligt vissa accislagar (Förslagsanslag) ...... . 830 000 000 837 451 547,00 7 451 547,00 19909: 19910: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUN- 19911: NALLE - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDS- 19912: KAPET ALAND .................................... . 429 300 000 429 085 000,00 -215 000,00 0 19913: 30 Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävä verota- 19914: loudellinen tasoitus (Arviomääräraha) - Skatt- 19915: efinansiell utjämning tili landskapet Aland (För- 19916: slagsanslag) ........................................ . 418 200 000 418 200 000,00 0,00 0 19917: 31 Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävä! ylimää- 19918: räiset määrärahat - Extraordinarie anslag tili lands- 19919: kapet Aland ........................................ . 8 200 000 8185 000,00 -15 000,00 0 19920: 32 Kunnallisveron saamatta jäämisen korvaaminen 19921: eräissä tapauksissa (Arviomääräraha) - Ersättning 19922: för bortfall av kommunalskatt i vissa fall (Förslags- 19923: anslag) ............................................. . 2 200 000 2 000 000,00 -200 000,00 9 19924: 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tavarakuljetus- 19925: ten kuljetuskustannusten alentaminen (Siirtomäärä- 19926: raha) - Sänkning av varutransportkostnader mel- 19927: lan Aland och fastlandet (Reservationsanslag) ...... . 700 000 700 000,00 0,00 0 19928: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19929: sivu 19930: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 46 19931: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19932: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 19933: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19934: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 19935: förslaget bokslutet suurempi - högre 19936: % 19937: pienempi · lägre 1-) 19938: 19939: 19940: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET .................... . 316 727 000 305 876 136,79 -10 850 863,21 3 19941: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19942: slagsanslag) ........................................ . 258111000 249 298 700,07 -8 812 299,93 3 19943: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 19944: handling ............................................ . 5 800 000 5 781 753,60 -18 246,40 0 19945: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 36 036 000 34 015 683,12 -2 020 316,88 6 19946: 70 Kulkuneuvojen hankkiminen (Siirtomääräraha) - 19947: Anskaffningar av fordon (Reservationsanslag) ...... . 2 930 000 2 930 000,00 0,00 0 19948: 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden hankki- 19949: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av inventa- 19950: rier, telefoner och annan materiel (Reservationsan- 19951: slag) ................................................ . 4 650 000 4 650 000,00 0,00 0 19952: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 19953: IReservationsanslag) ............................... . 9 200 000 9 200 000,00 0,00 0 19954: 19955: 50 SUOMEN RAHAPAJA - MYNTVERKET 1 FIN- 19956: LAND .............................................. . 27 905 000 23 362 287' 45 -4 542 712,55 16 19957: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19958: slagsanslag) ........................................ . 6 062 000 4 868 236,98 -1 193 763,02 20 19959: 22 Raaka-aineet (Arviomääräraha) - Råämnen (För- 19960: slagsanslag) ........................................ . 6 900 000 4 082 185,20 -2 817 814,80 41 19961: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 19962: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 3 543 000 3 015 865,27 -527 134,73 15 19963: 70 Koneiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19964: skaffning av maskiner (Reservationsanslag) ......... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 19965: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 19966: (Reservationsanslag) ............................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 19967: 95 Vanhan vaihtorahan lunastaminen Suomen Pankilta 19968: (Arviomääräraha) - lnlösen av gammalt växelmynt 19969: frän Finlands Bank (Förslagsanslag) ................ . 1 900 000 1 896 000,00 -4 000,00 0 19970: 19971: 52 TILASTOKESKUS- STATISTIKCENTRALEN ..... 105 450 000 108 276 456,06 2 826 456,06 3 19972: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19973: slagsanslag) ........................................ . 56 797 000 59 640 688,48 2 843 688,48 5 19974: 09 Tilastoneuvosto - Statistikrädet ................... . 33000 21 981,21 -11 018,79 33 19975: 21 Määräaikaisselvitykset ja laskennat (Siirtomäärära- 19976: ha) - Regelbundet återkommande undersökningar 19977: och räkningar (Reservationsanslag) ................. . 11 937 000 11 937 000,00 0,00 0 19978: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 19979: handling ............................................ . 9 250 000 9 248 692,37 -1 307,63 0 19980: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 19981: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 10 068 000 10 066 384,74 -1 615,26 0 19982: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 13 915 000 13 911 709,26 -3 290,74 0 19983: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 19984: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 450 000 3 450 000,00 0,00 0 19985: 19986: 54 PANKKITARKASTUSVIRASTO - BANKINSPEK- 19987: TIONEN ............................................ . 7 152 000 6 969 336,17 -182 663,83 3 19988: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 19989: slagsanslag) ........................................ . 4 806 000 4 741 334,46 -64 665,54 1 19990: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 1941000 1 826 097,16 -114902,84 6 19991: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 19992: rier ................................................. . 405 000 401 904,55 -3 095,45 19993: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 19994: sivu 19995: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 47 19996: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 19997: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 19998: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 19999: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20000: förslaget bokslutet suurempi · högre 20001: pienempi - lägre (-) 20002: % 20003: 20004: 20005: 56 TALOUDELLINEN SUUNNITTELUKESKUS 20006: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN ........ . 4 938 000 4 724 563,51 -213 436,49 4 20007: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20008: slagsanslag) ........................................ . 3 218 000 3 101 488,02 -116511,98 4 20009: 09 Talousneuvosto - Ekonomiska rådet ............... . 400 000 325 117,76 -74 882,24 19 20010: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 240 000 1 221 832,08 -18167,92 20011: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 20012: rier ................................................. . 80000 76 125,65 -3 874,35 5 20013: 20014: 60 RAKENNUSHALLINTO - BYGGNADSFÖRVALT- 20015: NINGEN ............................................ . 333 706 000 329 890 241,06 -3 815 758,94 20016: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20017: slagsanslag) ........................................ . 308 831 000 305 181 132,84 -3 649 867,16 20018: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 23 475 000 23 314 819,84 -160 180,16 20019: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 20020: rier ................................................. . 1 400 000 1 394 288,38 -5 711,62 0 20021: 20022: 64 ERÄÄT VALTION KIINTEISTÖMENOT - STA- 20023: TENS FASTIGHETSUTGIFTER .................... . 773 278 000 766 861 272,71 -6 416 727,29 20024: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe· 20025: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 220 000 000 214 223 061,82 -5 776 938,18 3 20026: 11 Valtion virastojen ja laitosten edeltä arvaamattomat 20027: vuokramenot (Arviomääräraha) - Oförutsedda hy- 20028: resutgifter för statens ämbetsverk och inrättningar 20029: (Förslagsanslag) .................................... . 3 000 000 2 582 112,82 -417 887,18 14 20030: 13 Korjaus ja kunnossapito (Siirtomääräraha) - Repa- 20031: ration och underhåll (Reservationsanslag) .......... . 113 000 000 113 000 000,00 0,00 0 20032: 21 Otaniemen sähkölaitos (Arviomääräraha) - Otnäs 20033: elverk (Förslagsanslag) ............................. . 24 600 000 24 378 098,07 -221 901,93 20034: 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hankkiminen 20035: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbetsmaski- 20036: ner och inventarier tili fastigheter (Reservationsan- 20037: slag) ................................................ . 15 700 000 15 700 000,00 0,00 0 20038: 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koerakenta- 20039: minen (Siirtomääräraha) - Planering av statens 20040: husbyggen och experimentellt byggande !Reserva- 20041: tionsanslag) ........................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 20042: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 20043: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 87 000 000 87 000 000' 00 0,00 0 20044: 76 Virastotalojen rakentaminen (Siirtomääräraha) - 20045: Byggande av ämbetshus (Reservationsanslag) ...... . 156110 000 156 110 000,00 0,00 0 20046: 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkiminen 20047: valtion tarpeisiin (Siirtomääräraha) - Anskaffning 20048: av fastigheter och bostadsaktier för statens behov 20049: (Reservationsanslag) ............................... . 148 868 000 148 868 000,00 0,00 0 20050: 20051: 70 VALTION KOULUTUSKESKUS - STATENS UT- 20052: BILDNINGSCENTRAL ............................. . 15 750 000 14 970 836,73 -779 163,27 5 20053: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20054: slagsanslag) ........................................ . 9 563 000 8 788 158,21 -774 841,79 8 20055: 26 Koulutus- ja konsulttitoiminnan erityismenot (Siirto- 20056: määräraha) - Specialutgifter för utbildnings- och 20057: konsultverksamhet (Reservationsanslag) ............ . 3 650 000 3 650 000,00 0,00 0 20058: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 452 000 1 447 678,52 -4 321,48 0 20059: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20060: sivu 20061: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 48 20062: Luku - Kap. Tula- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20063: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20064: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20065: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20066: förslaget bokslutet suurempi - högre 20067: % 20068: pienempi - lägre 1- 1 20069: 20070: 20071: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 20072: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar 20073: (Reservationsanslag) ............................... . 1 085 000 1 085 000,00 0,00 0 20074: 20075: BO ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTO- 20076: MAT MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE 20077: FÖRDELAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDEN .. 167 808 000 196 781 418,52 28 973 418,52 17 20078: 02 Eräät muut palkat ja palkkiot (Arviomääräraha) - 20079: Vissa andra löner och arvoden (Förslagsanslag) ..... . 24 583 000 18 429 119,92 -6 153 880,08 25 20080: 03 Ryhmähenkivakuutusta vastaava järjestely (Arvio- 20081: määräraha) - Arrangemang motsvarande gruppliv- 20082: försäkring (Förslagsanslag) ......................... . 19 500 000 18 750 535,01 -749 464,99 4 20083: 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen (Siirto- 20084: määräraha) - Stödjande av förvaltningens utveck- 20085: lingsverksamhet (Reservationsanslag) .............. . 4100 000 4100 000,00 0,00 0 20086: 21 Valtion virastojen ja laitosten puolesta postisiirtoliik- 20087: keestä suoritettavat maksut (Arviomääräraha) - 20088: Statens ämbetsverks och inrättningars avgifter för 20089: postgirorörelsen (Förslagsanslag) ................... . 10 000 000 11 967 543,37 1 967 543,37 20 20090: 22 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha) 20091: Främjande av arbetarskyddet (Reservationsanslag) .. 4 650 000 4 650 000,00 0,00 0 20092: 23 Työterveyshuollon kehittäminen (Siirtomääräraha) 20093: - Utvecklande av företagshälsovården (Reserva- 20094: tionsanslag) ........................................ . 48 700 000 48 700 000,00 0,00 0 20095: 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen (Siirtomääräraha) 20096: - Utvecklande av arbetsplatskosthållning (Reser- 20097: vationsanslag) ...................................... . 17 600 000 17 600 000,00 0,00 0 20098: 26 Eräät koulutuksen menot (Siirtomääräraha) - Vis- 20099: sa utgifter för utbildning (Reservationsanslag) ...... . 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0 20100: 60 Valtion osuus erorahastosta johtuvista menoista 20101: (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna på 20102: grund av avgångsbidragsfonden (Förslagsanslag) .... 9 775 000 9 775 240,00 240,00 0 20103: 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille valtion vi- 20104: rastoille ja laitoksille (Siirtomääräraha) - Anskaff- 20105: ning av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk 20106: och inrättningar (Reservationsanslag) ............... . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 20107: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden tar- 20108: kistuksista aiheutuvat menot (Arviomääräraha) - 20109: Utgifter föranlädda av justeringar av kostnadskalky- 20110: ler för husbyggnadsprojekt (Förslagsanslag) ........ . 5 000 000 2 140 000,00 -2 860 000,00 57 20111: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 20112: menoarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 20113: (Arviomääräraha) - På lag eller författning grun- 20114: dade utgifter för vilka särskilt anslag icke ingår i 20115: utgiftsstaten (Förslagsanslag) ....................... . 3 000 000 501 686,82 -2 498 313,18 83 20116: 96 Valtioneuvoston käytettäväksi edeltä arvaamatto- 20117: miin menoihin - Tili statsrådets förfogande för 20118: oförutsedda utgifter ................................ . 1 000 000 115 098,36 -884 901,64 88 20119: 97 Tileistä poistot (Arviomääräraha) - Avskrivningar 20120: (Förslagsanslag) .................................... . 5 000 000 45 786 512,43 40 786 512,43 816 20121: 98 Valtioneuvoston käytettäväksi virastojen hoitome- 20122: noihin (Arviomääräraha) Tili statsrådets 20123: förfogande för ämbetsverkens förvaltningsutgifter 20124: (Förslagsanslag) .................................... . 2 000 000 1 365 682,61 -634 317,39 32 20125: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20126: sivu 20127: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 49 20128: Luku · Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20129: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20130: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20131: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20132: förslaget bokslutet suurempi · högre 20133: % 20134: pienempi · lägre 1-1 20135: 20136: 20137: 81 VALTION TAKAUKSEEN PERUSTUVAT SUORI· 20138: TUKSET - BETALNINGAR PA GRUND AV 20139: STATSGARANTI .................................. . 30 000 000 25 355 304,31 -4 644 695,69 15 20140: 89 Takaussuoritus Postipankille ja saatavan siirto IAr- 20141: viomääräraha) - Borgensbetalning tili Postbanken 20142: och överföring av fordran IFörslagsanslag) ......... . 30 000 000 25 355 304,31 -4 644 695,69 15 20143: 20144: 82 VALTION INVESTOINTIRAHASTO - STATENS 20145: INVESTERINGSFOND ............................. . 23 ()()() 000 22 871 989,33 -128 010,67 20146: 60 Siirto valtion investointirahastoon - Överföring tili 20147: statens investeringsfond ............................ . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 20148: 61 Korvaus valtion investointirahastolle IArviomäärära· 20149: ha) - Ersättning tili statens investeringsfond IFör- 20150: slagsanslag) ........................................ . 6 000 000 5 871 989,33 -128 010,67 2 20151: 20152: 83 KANSAINVÄLINEN JÄLLEENRAKENNUSPANKKI 20153: INTERNATIONELLA ATERUPPBYGGNADS- 20154: BANKEN ........................................... . 20 000 000 0,00 -20 000 000,00 100 20155: 66 Osuus Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin osa- 20156: kepääoman korottamisesta IArviomääräraha) - 20157: Andel i höjningen av lnternationella Ateruppbygg- 20158: nadsbankens aktiekapitaiiFörslagsanslag) .......... . 20 ()()() ()()() 0,00 -20 000 000,00 100 20159: 20160: 20161: 84 POHJOISMAIDEN INVESTOINTIPANKKI - NOR- 20162: DISKA INVESTERINGSBANKEN ................... . 0 0,00 0,00 0 20163: 88 Osuus Pohjoismaiden investointipankin peruspääo- 20164: man korottamisesta IArviomääräraha) - Andel i 20165: höjningen av Nordiska lnvesteringsbankens grund- 20166: kapitai!Förslagsanslag) ............................. . 0 0,00 0,00 0 20167: 20168: 85 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT 20169: INTERNATIONELLA FINANSIERINGSSAMFUND .. 194 550 000 183 698 165,60 -10 851 834.40 6 20170: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitou- 20171: musten lunastaminen IArviomääräraha) - lnfrian- 20172: de av förbindelser som avgivits tili internationella 20173: finansinstitut IFörslagsanslag) ...................... . 185 000 000 175 347 788,60 -9652211,40 5 20174: 20175: 67 Osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston osake· 20176: merkinnästä !Siirtomääräraha) - Tecknande av 20177: andelar i gemensamma fonden för råvaror IReser- 20178: vationsanslag) ...................................... . 1 800 ()()() 1 800 000,00 0,00 0 20179: 20180: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön osa· 20181: kepääoman korottamisesta IArviomääräraha) - 20182: Finlands andel i höjningen av lnternationella finansi- 20183: eringsbolagets aktiekapitall Förslagsanslag) ........ . 5 350 000 4 335 428,00 -1 014 572,00 19 20184: 20185: 69 Suomen maksuosuus Länsipohjola-rahaston pää- 20186: omasta IArviomääräraha) - Finlands betalningsan· 20187: del i Västnordenfonden IFörslagsanslag) ............ . 2 400 000 2 214 949,00 -185 051,00 8 20188: 20189: 87 ASUNTOSÄÄSTÖPALKKIOT BOSTADS- 20190: SPARPREMIER .................................... . 50000000 41 551 186,80 -8 448 813,20 17 20191: 53 Asuntosäästöpalkkiot IArviomääräraha) Bo- 20192: stadssparpremier IFörslagsanslag) .................. . 50 000 ()()() 41 551 186,80 -8 448 813,20 17 20193: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20194: sivu 20195: 28 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 50 20196: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20197: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 20198: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 20199: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 20200: förslaget bokslutet 20201: suurempi · högre % 20202: pienempi · lägre (- 1 20203: 20204: 20205: 90 VALTION PAINATUSKESKUS STATENS 20206: TRYCKERICENTRAL ............................... . 20207: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 20208: (Förslagsanslag) .................................... . 172 700 000 161 831 611,44 20209: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 172 700 000 161 831 611,44 20210: Käyttötulot - Driftsinkomster 192 300 000 193 753 387,62 20211: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 20212: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 20213: (Reservationsanslag) ............................... . 15 000 000 14 436 312,00 -563 688,00 4 20214: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20215: (Reservationsanslag) ............................... . 2 357 000 2 357 000,00 0,00 0 20216: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 20217: gifter 17 357 000 16 793 312,00 20218: 20219: 92 VALTION TIETOKONEKESKUS - STATENS DA- 20220: TAMASKINCENTRAL .............................. . 20221: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 20222: (Förslagsanslag) .................................... . 307 746 000 305 510 243,74 20223: 92. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 307 746 000 305 510 243.74 20224: Käyttötulot - Driftsinkomster 395 300 000 388 733 985,15 20225: 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen (Siirtomäärära- 20226: ha) - Anskaffning av maskiner och materiel (Re- 20227: servationsanslag) ................................... . 65 200 000 64 942 263,12 -257 736,88 0 20228: 71 Irtaimen omaisuuden myyntituloja vastaavat han- 20229: kinnat (Siirtomääräraha) - Anskaffningar motsva- 20230: rande intäkter frän försäljning av lös egendom 20231: (Reservationsanslag) ............................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 20232: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20233: (Reservationsanslag) ............................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 20234: 83 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen hankkiminen 20235: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av hyresbostäder 20236: med bostadslän (Reservationsanslag) ............... . 700 000 700 000,00 0,00 0 20237: 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomää- 20238: räraha) - Anskaffning av aktier och fastigheter 20239: (Reservationsanslag) ............................... . 3 410 000 3 410 000,00 0,00 0 20240: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 20241: gifter 72 010 000 71 752 263,12 20242: 20243: 94 VALTION RAVITSEMISKESKUS - STATENS 20244: FORPLAGNADSCENTRAL ......................... . 20245: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 20246: (Förslagsanslag) .................................... . 291182 000 306 239 393.74 20247: 94. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 291182 000 306 239 393.74 20248: Käyttötulot - Driftsinkomster 307 500 000 324 205 962,24 20249: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20250: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 20251: 71 Rakennusten kunnostaminen (Siirtomääräraha) - 20252: lständsättning av byggnader (Reservationsanslag) ... 50000 50 000,00 0,00 0 20253: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 20254: gifter 5 050 000 5 050 000,00 20255: 20256: 99 VALTIOVARAINMINISTERION HALLINNONALAN 20257: MUUT MENOT - OVRIGA UTGIFTER INOM FI- 20258: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE .. 24 627 000 28 140 389,55 3 513 389,55 14 20259: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 20260: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 830 000 628 769,13 -201 230,87 24 20261: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20262: sivu 20263: 28 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 51 20264: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20265: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20266: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20267: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20268: förslaget bokslutet 20269: suurempi - högre 20270: % 20271: pienempi - lägre 1-) 20272: 20273: 20274: 40 Ulkomaan kuorma-autoliikenteen polttoaineen hin- 20275: taan sisältyvän liikevaihtoveron korvaaminen - Er- 20276: sättande av den omsättningsskatt som ingår i 20277: bränslepriset för den utländska lastbilstrafiken ...... . 9 ()()() 000 8 909 839,00 -90 161,00 20278: 50 Sotainvalidien keräysviljan yleisen luovutushinnan 20279: ja liikevaihtoverolain säännöksistä johtuvan alem- 20280: man hinnan välisen hinnaneron korvaaminen - 20281: Ersättande av prisskillnaden mellan det allmänna 20282: överlåtelsepriset på spannmål som insamlats åt 20283: krigsinvaliderna och det av stadgandena i lagen 20284: angående omsättningsskatt följande lägre priset ..... 2SJ7000 296 565,70 -434,30 0 20285: 58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen - Stöd- 20286: jande av vissa kulturevenemang .................... . 2 500 000 1176 766,00 -1 323 234,00 53 20287: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 20288: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 20289: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ...... . 12 ()()() 000 17 128 449,72 5 128 449,72 43 20290: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20291: sivu 20292: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 52 20293: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20294: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 20295: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 20296: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20297: förslaget bokslutet 20298: suurempi · högre 20299: pienempi · lägre (-) 20300: % 20301: 20302: 20303: 20304: 29. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 20305: 20306: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20307: UNDERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALT- 20308: NINGSOMRADE ................................... . 18 468 346 000 18 443 920 426,49 -24 425 573,51 0 20309: 20310: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS- 20311: TERIET ............................................. . 36112 000 36 151 718,41 39 718,41 0 20312: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20313: slagsanslag) ........................................ . 28 912 000 28 987 655,00 75 655,00 0 20314: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 200 000 5 164 063,41 -35 936,59 20315: 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen (Siirto- 20316: määräraha) - Anskaffning av inventarier och kon- 20317: torsmaskiner (Reservationsanslag) .................. . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 20318: 20319: 02 LUTERILAINEN KIRKKO - LUTHERSKA KYR· 20320: KAN ................................................ . 10 081 000 10 105 307,75 24 307,75 0 20321: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20322: slagsanslag) ........................................ . 6 801 000 6 865140,64 64140,64 1 20323: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 2 550 000 2 510 167,11 -39 832,89 2 20324: 50 Valtionapu Suomen Merimieslähetysseuralle - 20325: Statsbidrag tili Finska Sjömansmissionssällskapet ... 530 000 530 000,00 0,00 0 20326: 51 Valtionavustus raamatunkäännösyksikön työsken- 20327: telyyn - Statsunderstöd för en bibelöversättning- 20328: senhets arbete ...................................... . 200 000 200 000,00 0,00 0 20329: 20330: 05 ORTODOKSINEN KIRKKO - ORTODOXA KYR- 20331: KAN ................................................ . 5 257 000 5 575 529,27 318 529,27 6 20332: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 20333: slagsanslag) ........................................ . 3 457 000 3 775 560,88 318 560,88 9 20334: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 950 000 949 969,07 -30,93 0 20335: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 450 000 449 999,32 -0,68 0 20336: 51 Valtionavustus Tornion entisen ortodoksisen soti- 20337: laskirkon korjaustöitä varten (Siirtomääräraha) - 20338: Statsunderstöd för reparationsarbeten på den tidi- 20339: gare ortodoxa militärkyrkan i Torneå (Reservations- 20340: anslag) ............................................. . 300 000 300 000,00 0,00 0 20341: 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalustohankintoja 20342: varten (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för an- 20343: skaffning av inventarier tili Valamo kloster (Reser- 20344: vationsanslag) ...................................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 20345: 20346: 06 VALTION AUDIOVISUAALINEN KESKUS - STA- 20347: TENS AUDIOVISUELLA CENTRAL ................ . 7 035 000 7 154 915,73 119 915,73 2 20348: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20349: slagsanslag) ........................................ . 1 885 000 1 841 062,97 -43 937,03 2 20350: 28 Myytäväksi tarkoitetun aineiston hankkiminen (Ar- 20351: viomääräraha) - Anskaffning av materia! för 20352: försäljning (Förslagsanslag) ......................... . 2 200 000 2 398 786,13 198 786,13 9 20353: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 735 000 2 700 085,23 -34 914,77 20354: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning 20355: av inventarier och apparatur ........................ . 215 000 214 981,40 -18,60 0 20356: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20357: sivu 20358: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 53 20359: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20360: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20361: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 20362: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20363: förslaget bokslutet 20364: suurempi · högre 20365: % 20366: pienempi - lägre 1-1 20367: 20368: 20369: 10 KORKEAKOULUT - HÖGSKOLORNA ............ . 2 427 820 000 2 4n 923 932,94 50 103 932,94 2 20370: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20371: slagsanslag) ........................................ . 1 519 090 000 1 503 289 654.70 -15 800 345,30 20372: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 20373: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 130 000 000 134 429 on,09 4 429 on,09 3 20374: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot (Siirtomääräraha) 20375: - Övriga undervisnings- och forskningsutgifter 20376: (Reservationsanslag) ............................... . 186 000 000 186 000 000,00 0,00 0 20377: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 20378: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 220 900 000 282 971 066,32 62 071 066,32 28 20379: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 59 015 000 58 882 942,99 -132 057,01 0 20380: 50 Apurahat - Understöd ............................. . 5 n5ooo 5 665 957,92 -109 042,08 2 20381: 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank- 20382: kiminen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av forsk- 20383: nings- och undervisningsmateriel samt inventarier 20384: (Reservationsanslag) ............................... . 183 700 000 183 700 000,00 0,00 0 20385: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston uusi- 20386: minen käytöstä poistetun tilalle (Arviomääräraha) 20387: - Förnyande av ur bruk taget forsknings- och 20388: undervisningsmateriel samt inventarier (Förslagsan- 20389: slag) ................................................ . 2 000 000 1 645 233,92 -354 766,08 18 20390: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20391: (Reservationsanslag) ............................... . 121 340 000 121 340 000,00 0,00 0 20392: 20393: 11 VALTION HARJOITTELUKOULUT - STATENS 20394: ÖVNINGSSKOLOR ................................. . 152 678 000 156 098 167.74 3 420 167.74 2 20395: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20396: slagsanslag) ........................................ . 127 428 000 129 no 735,84 2 342 735,84 2 20397: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elevvård (För- 20398: slagsanslag) ........................................ . 10 700 000 12 048 678.79 1 348 678.79 13 20399: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 850 000 10 578 753,11 -271 246,89 2 20400: 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen (Siirto- 20401: määräraha) - Anskaffning av undervisningsmate- 20402: riel och inventarier (Reservationsanslag) ............ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 20403: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20404: (Reservationsanslag) ............................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 20405: 20406: 12 TAIDEKORKEAKOULUT JA KUVATAIDEAKATE- 20407: MIA - KONSTHÖGSKOLORNA OCH BILDKONS- 20408: TAKADEMIN ....................................... . 105 927 000 110 747 401,43 4 820 401,43 5 20409: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20410: slagsanslag) ........................................ . 66 169 000 69 150 374,03 2 981 374,03 5 20411: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 20412: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 18 610 000 19 749 259,27 1 139 259,27 6 20413: 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot (Siirtomääräraha) 20414: - Övriga undervisnings- och forskningsutgifter 20415: (Reservationsanslag) ............................... . 3 765 000 3 765 000,00 0,00 0 20416: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 20417: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 3 165 000 3 881 417.42 716 417.42 23 20418: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 148 000 3 131 355,91 -16 644,09 1 20419: 50 Apurahat - Understöd ............................. . 170 000 169 994,80 -5,20 0 20420: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto- 20421: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un- 20422: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 9 300 000 9 300 000,00 0,00 0 20423: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20424: sivu 20425: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 54 20426: Luku . Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20427: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 20428: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 20429: Enligt stats- Enligt jämfört med statslörslaget 20430: förslaget bokslutet 20431: suurempi · högre 20432: % 20433: pienempi · lägre 1-) 20434: 20435: 20436: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20437: (Reservationsanslag) ............................... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 20438: 20439: 37 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG- 20440: SKOLEUTGIFTER .................................. . '01134 000 87 571 668,70 437 668,70 20441: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20442: slagsanslag) ........................................ . 25 832 000 28 532 979,15 2 700 979,15 10 20443: 09 Korkeakouluneuvosto - Högskolerådet ............ . 660 000 652 625,72 -7 374,28 20444: 21 Korkeakoululaitosta koskeva tutkimus- ja kehittä- 20445: mistoiminta - Utrednings- och utvecklingsverk- 20446: samheten beträffande högskoleväsendet ........... . 2 480 000 2 371 749,64 -108 250,36 4 20447: 23 Tutkintojen ja opetuksen kehittäminen - Utveck- 20448: lande av examina och undervisning ................. . 6 300 000 6 226 801,95 -73 198,05 20449: 24 Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämi- 20450: nen - Utvecklande av högskolornas internationella 20451: verksamhet ......................................... . 1 500 000 1480081,18 -19 918,82 20452: 26 Opettajien poikkeuskoulutus ja opettajankoulutu- 20453: syksiköiden opettajien jatko- ja täydennyskoulutus 20454: - Undantagsutbildning av lärare samt vidareutbild- 20455: ning och kompletterande utbildning för lärare vid 20456: lärarutbildningsenheterna ........................... . 5 684 000 5 024 449,48 -659 550,52 12 20457: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta - Högsko- 20458: lornas gemensamma ADB-verksamhet ............. . 12 600 000 12 089 398,75 -510 601,25 4 20459: 28 Tieteellisten kirjastojen atk-toiminta - De ve- 20460: tenskapliga bibliotekens ADB-verksamhet .......... . 2 950 000 2 601 712,65 -348 287,35 12 20461: 29 Eräät aineenopettajien koulutuksen menot - Vissa 20462: utgifter för utbildning av ämneslärare ............... . 3 420 000 3 338 657,93 -81 342,07 2 20463: 50 Oppimateriaalin tuotannon edistäminen - Främjan- 20464: de av läromedelsproduktionen ...................... . 820 000 820 000,00 0,00 0 20465: 51 Kesäyliopistojen valtionapu - Statsunderstöd åt 20466: sommaruniversitet .................................. . 2 988 000 2 988 000,00 0,00 0 20467: 52 Valtionavustus korkeakouluopiskelijoiden ruokailu- 20468: kustannusten alentamiseen (Arviomääräraha) - 20469: Statsunderstöd för sänkning av högskolestuderan- 20470: denas måltidskostnader (Förslagsanslag) ........... . 21 900 000 21 445 212,25 -454 787,75 2 20471: 20472: 39 VALTION OPINTOTUKIKESKUS - STATENS 20473: STUDIESTÖDSCENTRAL .......................... . 997 731 000 960 663 008,29 -37 067 991 ,71 4 20474: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20475: slagsanslag) ........................................ . 3 885 000 4 028 084,65 143 084,65 4 20476: 09 Opintotukilautakunnat (Arviomääräraha) - Studi- 20477: estödsnämnderna (Förslagsanslag) ................. . 40000 54 563,32 14 563,32 36 20478: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 276 000 5 275 209,38 -790,62 0 20479: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 20480: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för studi- 20481: elån (Förslagsanslag) ............................... . 213 500 000 209 522 495,94 -3 977 504,06 2 20482: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) Studiepenning 20483: (Förslagsanslag) .................................... . 762 750 000 729 947 957,00 -32 802 043,00 4 20484: 56 Aikuisopintoraha - Studiepenning för vuxenstu- 20485: dier ................................................. . 12 000 000 11 554 698,00 -445 302,00 4 20486: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20487: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 280 000 280 000,00 0,00 0 20488: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20489: sivu 20490: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 55 20491: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20492: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20493: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20494: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20495: förslaget bokslutet suurempi - högre 20496: % 20497: pienempi - lägre 1-1 20498: 20499: 20500: 41 KOULUHALLITUS - SKOLSTYRELSEN .......... . 41 580 000 40 728 181,05 -851 818,95 2 20501: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 20502: slagsanslagl ........................................ . 29 080 000 28 301 036,95 -778 963,05 3 20503: 22 Suunnittelutoiminta (Siirtomääräraha) - Plane- 20504: ringsverksamhet (Reservationsanslagl .............. . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 20505: 23 Oppimateriaalien kehittäminen (Siirtomääräraha 1 - 20506: Utvecklande av läromedel (Reservationsanslagl ..... . 4 200 000 4 200 000,00 0,00 0 20507: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 3 350 000 32n 144,52 -n855,48 2 20508: 50 Kodin ja koulun yhteistyö - Samarbete mellan 20509: hem och skola ...................................... . 650 000 649 999,58 -0,42 0 20510: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20511: skaffning av inventarier (Reservationsanslagl 300 000 300 000,00 0,00 0 20512: 20513: 42 ERÄÄT VALTION OPPILAITOKSET - VISSA 20514: STATLIGA LÄROANSTALTER .................... . 29 817 000 28 589 499,52 -1 227 500,48 4 20515: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 20516: slagsanslag 1 ........................................ . 17 917 000 16 825 471,29 -1 091 528,71 6 20517: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 5 100 000 4 964 028,23 -135971,77 3 20518: 53 Valtionapu rakennustoimintaan (Siirtomääräraha) 20519: - Statsunderstöd för byggnadsverksamhet (Reser- 20520: vationsanslag 1 ...................................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 20521: 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen (Siirto- 20522: määräraha) - Anskaffning av läromedel och inven- 20523: tarier (Reservationsanslagl .......................... . 800 000 800 000,00 0,00 0 20524: 20525: 43 LUKIOT - GYMNASIER .......................... .. 999 561 000 998 316 641,07 -1 244 358,93 0 20526: 09 Ylioppilastutkintolautakunnan menot (Arviomää- 20527: rärahal - Studentexamensnämndens utgifter (För- 20528: slagsanslagl ........................................ . 10 200 000 9 992 142,36 -207 857,64 2 20529: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 350 000 1 289 565,24 -60 434,76 4 20530: 30 Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (Arvio- 20531: määräraha) - Statsandel för gymnasiemas drifts- 20532: kostnader (Förslagsanslagl ......................... . 987 311 000 986 580 993,74 -730 006,26 0 20533: 32 Lukioiden rakentamisen korkotuki (Arviomäärärahal 20534: - Räntestöd för byggande av gymnasier (Förslags- 20535: anslagl ......................... ·· ··· ····· ·· ··· ··· ··· 500 000 253 939,73 -246 060,27 49 20536: 52 Kesälukiotoiminnan tukeminen - Stödjande av 20537: sommargymnasieverksamheten .................... . 200 000 200 000,00 0,00 0 20538: 20539: 46 PERUSKOULUT - GRUNDSKOLOR .............. . 6 157 233 500 6 153 992 900,71 -3 240 599,29 0 20540: 30 Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin 20541: (Arviomäärärahal - Statsandel för grundskolornas 20542: driftsutgifter (Förslagsanslagl ....................... . 5 998 068 500 5 997 745 003,63 -323 496,37 0 20543: 34 Valtionosuus peruskoulujen ja lukioiden perustamis- 20544: kustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsandel för 20545: grundskolornas och gymnasiernas anläggningskost- 20546: nader (Förslagsanslagl .............................. . 130 000 000 129 990 593,88 -9 406,12 0 20547: 35 Lisäavustus peruskoulujen ylläpitomenoihin (Arvio- 20548: määräraha) - Tilläggsunderstöd för upprätthällan- 20549: de av grundskolor (Förslagsanslagl ................. . 5 000 000 1 912 560,20 -3 087 439,80 62 20550: 38 Kesäsiirtoloiden valtionapu - Statsunderstöd för 20551: sommarkolonier .................................... . 765 000 765 000,00 0,00 0 20552: 51 Valtionapu Steiner-kouluille (Arviomäärärahal - 20553: Statsunderstöd tili Steiner-skolorna (Förslagsan- 20554: slagl ................................................ . 18 100 000 18 494 000,00 394 000,00 2 20555: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20556: sivu 20557: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 56 20558: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20559: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20560: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20561: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20562: förslaget bokslutet 20563: suurempi - högre 20564: % 20565: pienempi - lägre 1-1 20566: 20567: 20568: 52 Vieraskielisten koulujen valtionapu - Statsunder- 20569: stöd tili skolor med främmande språk ............... . 2 250 000 2 250 000,00 0,00 0 20570: 55 Valtionapu ulkomailla toimiville peruskoulua vastaa- 20571: ville yksityisille kouluille (Arviomääräraha) - Stats- 20572: understöd tili i utlandet verksamma privata skolor 20573: som motsvarar grundskolan (Förslagsanslag) ....... . 2 050 000 1 842 293,00 -207 707,00 10 20574: 81 Rakennuslainat peruskouluille (Arviomääräraha) - 20575: Byggnadslån för grundskolor (Förslagsanslag) ...... . 1 000 000 993 450,00 -6 550,00 20576: 20577: 50 ERÄÄT OPEnAJANKOULUTUKSEN MENOT - 20578: VISSA UTGIFTER FÖR LÄRARUTBILDNINGEN .... 17 074 000 16 385 941,97 -688 058,03 4 20579: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20580: slagsanslag) ........................................ . 4 274 000 3 897 391,59 -376 608,41 9 20581: 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus (Siirtomäärä- 20582: raha) - Fortbildning av skolpersonal (Reservations- 20583: anslag) ............................................. . 9 050 000 9 050 000,00 0,00 0 20584: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 300 000 2 995166,58 -304 831,42 9 20585: 50 Stipendit ja apurahat - Stipendier och understöd ... 350 000 343 381,80 -6 618,20 2 20586: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20587: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0 20588: 20589: 51 LASTENTARHANOPETIAJAOPISTOT - BARN- 20590: TRÄDGÅRDSLÄRARINSTITUT .................... . 30 369 000 29 040 865,18 -1 328 134,82 4 20591: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20592: slagsanslag) ........................................ . 16114 000 15 225 139,23 -888 860,77 6 20593: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 5 800 000 5418371,11 -381 628,89 7 20594: 50 Korvaus päiväkodeille opiskelijoiden käytännön har- 20595: joittelun ohjauksesta (Arviomääräraha) - Ersätt- 20596: ning tili daghem för handledning av praktiska öv- 20597: ningar för studerande (Förslagsanslag) ............. . 400 000 344118,87 -55 881 '13 14 20598: 51 Lasten päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutus 20599: - Fortbildning av barndagvårdens personai ........ . 55000 53 235,97 -1 764,03 3 20600: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen (Siirto- 20601: määräraha) - Anskaffning av inventarier och un- 20602: dervisningsmateriel (Reservationsanslag) ........... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 20603: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20604: (Reservationsanslag) ............................... . 6 800 000 6 800 000,00 0,00 0 20605: 20606: 55 VAMMAISTEN LASTEN KOULUT - SKOLOR 20607: FÖR HANDIKAPPADE BARN ...................... . 64 766 000 64 687 620' 00 -78 380,00 0 20608: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20609: slagsanslag) ........................................ . 47 986 000 48 896 350,81 910 350,81 2 20610: 20 Oppilaiden huolto (Arviomääräraha) - Elewård 20611: (Förslagsanslag) .................................... . 9 465 000 9 606 835,64 141 835,64 20612: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 500 000 4 436 737,42 -1 063 262,58 19 20613: 50 Stipendit ja apurahat - Stipendier och understöd ... 215 000 197 331,68 -17 668,32 8 20614: 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen - An- 20615: skaffning av inventarier och undervisningsmateriel .. 1 500 000 1 450 364,45 -49 635,55 3 20616: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20617: (Reservationsanslag) ............................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 20618: 20619: 56 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET ... 502 490 000 502 172 671,15 -317 328,85 0 20620: 28 Kirjastotoimen kehittäminen ja koulutus - Utveck- 20621: ling av biblioteksverksamheten och utbildningen ..... 200 000 182 924,05 -17 075,95 9 20622: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20623: sivu 20624: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 57 20625: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20626: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20627: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20628: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20629: förslaget bokslutet suurempi - högre % 20630: pienempi - lägre 1-) 20631: 20632: 30 Valtionosuus yleisten kirjastojen käyttökustannuk- 20633: siin (Arviomääräraha) - Statsandel för allmänna 20634: biblioteks driftskostnader (Förslagsanslag) .......... . 470 100 000 470 096 271,00 -3 729,00 0 20635: 31 Valtionosuus kirjastojen perustamiskustannuksiin 20636: (Arviomääräraha) Statsandel för anlägg- 20637: ningskostnaderna för bibliotek (Förslagsanslag) ..... . 30 000 000 29 889 835,10 -110164,90 0 20638: 32 Valtionavustus yhteispohjoismaiseen kirjastotoimin- 20639: taan - Statsunderstöd för samnordisk biblioteks- 20640: verksamhet ......................................... . 240 000 240 000,00 0,00 0 20641: 50 Valtionapu yksityiseen kirjastotoimintaan - Stats- 20642: understöd för privat biblioteksverksamhet .......... . 50000 50 000,00 0,00 0 20643: 51 Valtionapu kuurojen videotoimintaan - Statsun- 20644: derstöd för videoverksamhet för döva .............. . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 20645: 80 Rakennuslainat kirjastoille (Arviomääräraha) 20646: Byggnadslån åt bibliotek (Förslagsanslag) 500 000 313 641,00 -186 359,00 37 20647: 20648: 57 YHTEISKUNNALLINEN SIVISTYSTYÖ - SOCI- 20649: ALT BILDNINGSARBETE .......................... . 555 821 000 555 687 529,63 -133 470,37 0 20650: 30 Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopis- 20651: tojen käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 20652: Statsandel och -understöd för medborgar- och 20653: arbetarinstituts driftskostnader (Förslagsanslag) ..... 286 775 500 286 845 938,84 70 438,84 0 20654: 50 Kansanopistojen valtionapu (Arviomääräraha) - 20655: Statsunderstöd åt folkhögskolor (Förslagsanslag) .... 185 895 500 185 893 047,91 -2 452,09 0 20656: 52 Eräät rakennusavustukset (Siirtomääräraha) - Vis- 20657: sa byggnadsunderstöd (Reservationsanslag) ........ . 13 450 000 13 450 000,00 0,00 0 20658: 54 Valtionapu järjestöjen vapaata sivistystyötä varten 20659: - Statsunderstöd för organisationers fria bild- 20660: ningsarbete ......................................... . 14 900 000 14 858 830,89 -41169,11 0 20661: 55 Opintokeskusten valtionapu (Arviomääräraha) - 20662: Statsunderstöd åt studiecentraler (Förslagsanslag) .. 53 880 000 53 669 668,18 -210 331,82 0 20663: 57 Kansanopistojen sekä kansalais- ja työväenopisto- 20664: jen rakentamisen korkotuki (Arviomääräraha) - 20665: Räntestöd för byggande av folkhögskolor samt 20666: medborgar- och arbetarinstitut (Förslagsanslag) ..... 920 000 970 043,81 50 043,81 5 20667: 20668: 58 NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO - BIBLIOTEKET 20669: FÖR SYNSKADADE ............................... . 11 694000 12 283 705,17 589 705,17 5 20670: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20671: slagsanslag) ........................................ . 4124 000 4 716 535,27 592 535,27 14 20672: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 5 000 000 4 997 169,90 -2 830,10 0 20673: 50 Valtionapu sokeain lehtipalvelun järjestämiseen - 20674: Statsunderstöd för ordnande av tidningsservice för 20675: blinda .............................................. . 1 870 000 1 870 000,00 0,00 0 20676: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20677: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 700 000 700 000,00 0,00 0 20678: 20679: 59 AMMATIIKASVATUSHALLITUS YRKESUT- 20680: BILDNINGSSTYRELSEN ........................... . 33 673 000 32 847 038,52 -825 961,48 2 20681: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20682: slagsanslag) ........................................ . 30 313 000 29 491 533,21 -821 466,79 3 20683: 09 Ammattikasvatushallinnon henkilöstön kokoukset 20684: ja laskentatoimi - Möten av yrkesutbildningsför- 20685: valtningens personai samt redovisningsväsendet ..... 460 000 455 946,40 -4 053,60 20686: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 650 000 2 649 558,91 -441,09 0 20687: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20688: sivu 20689: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 58 20690: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20691: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20692: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20693: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20694: förslaget bokslutet 20695: suurempi - högre 20696: % 20697: pienempi - lägre (- 1 20698: 20699: 20700: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20701: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 250 000 250 000,00 0,00 0 20702: 20703: 60 VALTION AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 20704: STATLIGA YRKESLÄROANSTALTER ............ .. 1 379 670 000 1 446 123 496,32 66 453 496,32 5 20705: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20706: slagsanslag) ........................................ . 783 041 000 867 224 076,25 84183 076,25 11 20707: 21 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård (För- 20708: slagsanslag) ........................................ . 166 760 000 147 994 257,11 -18 765 742,89 11 20709: 26 Opettajankoulutus - Lärarutbildning ............... . 4 500 000 2 926 564,68 -1 573 435,32 35 20710: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 20711: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 28 400 000 28 910 908,25 510 908,25 2 20712: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Ovriga 20713: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 180 320 000 182 418 690,03 2 098 690,03 20714: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20715: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 85 000 000 85 000 000,00 0,00 0 20716: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20717: (Reservationsanslag) ............................... . 127 650 000 127 650 000,00 0,00 0 20718: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20719: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 3 999 000 3 999 000,00 0,00 0 20720: 20721: 61 AMMATIIKASVATUSHALLITUKSEN KOULUTI- 20722: LAT JA METSÄT - YRKESUTBILDNINGSSTY- 20723: RELSENS SKOLLÄGENHETER OCH SKOGAR ..... 97 564 000 96 885 798,95 -678 201,05 20724: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20725: slagsanslag) ........................................ . 33 914 000 34 192 306,39 278 306,39 20726: 21 Metsien hoito (Arviomääräraha) - Skogsvärd (För- 20727: slagsanslag) ........................................ . 700 000 570 489,17 -129 510,83 19 20728: 22 Puutavaran hankinta ja myynti (Arviomääräraha) - 20729: Virkesanskaffning och -försäljning (Förslagsanslag) .. 2 200 000 1 736 630,94 -463 369,06 21 20730: 24 Maatilatalouden menot (Arviomääräraha) - Gårds- 20731: bruksutgifter (Förslagsanslag) ...................... . 36 700 000 36 418 446,07 -281 553,93 1 20732: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 350 000 1 267 926,38 -82 073,62 6 20733: 70 lrtaimiston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20734: skaffning av lösöre (Reservationsanslag) ............ . 5 900 000 5 900 000,00 0,00 0 20735: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20736: (Reservationsanslag) ............................... . 13 650 000 13 650 000,00 0,00 0 20737: 77 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 20738: bättringsarbeten (Reservationsanslag) .............. . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 20739: 88 Maa-alueiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - 20740: Anskaffning av mark IReservationsanslag) .......... . 1 750 000 1 750 000,00 0,00 0 20741: 20742: 65 KUNNALLISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET 20743: - KOMMUNALA YRKESLÄROANSTALTER ....... 1 523 085 000 1 524 423 265,36 1 338 265,36 0 20744: 30 Valtionosuus käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 20745: - Statsandel för driftskostnader (Förslagsanslag) ... 1 329135 000 1 329 115 623,45 -19 376,55 0 20746: 32 Kunnallisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 20747: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 20748: kommunala läroanstalter (Förslagsanslag) .......... . 8 550 000 10 019 991,91 1 469 991,91 17 20749: 33 Lisäavustus kunnille oppilaiden matkakustannuksiin 20750: - Tilläggsunderstöd tili kommunerna för elevernas 20751: resekostnader ..................................... .. 400 000 400 000,00 0,00 0 20752: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20753: sivu 20754: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 59 20755: Luku - Kap. Tula- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20756: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20757: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20758: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20759: förslaget bokslutet 20760: suurempi - högre % 20761: pienempi - lägre ( -) 20762: 20763: 20764: 34 Ylimääräinen valtionavustus kunnallisten ammatil- 20765: listen oppilaitosten palvelutoimintaan - Extra 20766: statsunderstöd för de kommunala yrkesläroanstal- 20767: ternas kundtjänst ................................... . 1 ()()() 000 887 650,00 -112 350,00 11 20768: 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustannuksiin 20769: (Siirtomääräraha) - Statsandel och -understöd för 20770: anläggningskostnader (Reservationsanslag) ........ . 184 ()()() 000 184 000 000,00 0,00 0 20771: 20772: 67 YKSITYISET AMMATILLISET OPPILAITOKSET - 20773: PRIVATA YRKESLÄROANSTALTER .............. . 229 462 000 222 903 941 ,90 -6 558 058,10 3 20774: 50 Valtionavustus käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 20775: ha) - Statsunderstöd för driftskostnader (Förslags- 20776: anslag) ............................................. . 131 350 000 126 054 019,00 -5 295 981,00 4 20777: 51 Valtionapu invalidien ammattioppilaitoksille (Arvio- 20778: määräraha) - Statsunderstöd tili yrkesläroanstalter 20779: för invalider (Förslagsanslag) ....................... . 77 280 000 76 518 454,00 -761 546,00 20780: 52 Ylimääräinen avustus eräille ammatillista perus- 20781: koulutusta antaville oppilaitoksille - Extra under- 20782: stöd tili vissa läroanstalter som ger grundläggande 20783: yrkesutbildning ..................................... . 2 350 000 2 350 000,00 0,00 0 20784: 53 Yksityisten oppilaitosten rakentamisen korkotuki 20785: (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande av 20786: privata läroanstalter (Förslagsanslag) ............... . 1 582 000 1 081 468,90 -500 531' 10 32 20787: 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin (Siirtomää- 20788: räraha) - Statsunderstöd för anläggningskostna- 20789: der (Reservationsanslag) ............................ . 16 900 000 16 900 000,00 0,00 0 20790: 20791: 69 AMMATILLINEN KURSSITOIMINTA JA AMMA- 20792: TILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET YR- 20793: KESKURSVERKSAMHET OCH SPECIALYRKES- 20794: LÄROANSTALTER ................................. . 850 183 ()()() 832 573 239' 08 -17 609 760,92 2 20795: 26 Ammatilliset pätevyystutkinnot (Arviomääräraha) 20796: - Fackliga kompetensexamina (Förslagsanslag) ..... 2 150 ()()() 2 183 479,86 33 479,86 2 20797: 27 Työllisyyskoulutus (Arviomääräraha) - Sysselsätt- 20798: ningsutbildning (Förslagsanslag) .................... . 669 485 ()()() 657161 931,20 -12 323 068,80 2 20799: 28 Valtion ammatillisten oppilaitosten muut ammatti- 20800: kurssit - Statens yrkesläroanstalters övriga yr- 20801: keskurser ........................................... . 28 ()()() ()()() 25 450 827,71 -2 549 172,29 9 20802: 30 Ammatillisten kurssikeskusten huoneistojen hankki- 20803: misen korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för 20804: anskaffning av lokaliteter för fackliga kurscentra 20805: (Förslagsanslag) .................................... . 300 ()()() 251 561,38 -48 438,62 16 20806: 33 Kunnallisten ja yksityisten ammattioppilaitosten 20807: muut ammattikurssit - Kommunala och privata 20808: yrkesläroanstalters övriga yrkeskurser .............. . 30390000 28 103 391,00 -2 286 609,00 8 20809: 50 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 20810: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsun- 20811: derstöd för specialyrkesläroanstalters driftskostna- 20812: der (Förslagsanslag) ................................ . 72 756 ()()() 72 638 359,00 -117641,00 0 20813: 51 Ylimääräinen valtionavustus eräille ammattioppilai- 20814: toksille - Extra statsunderstöd tili vissa yrkesläro- 20815: anstalter ............................................ . 8 100 ()()() 7 997 000,00 -103 000,00 20816: 52 Ammatillisten erikoisoppilaitosten rakentamisen 20817: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 20818: gande av specialyrkesläroanstalter (Förslagsanslag) .. 300 ()()() 192 188,93 -107811,07 36 20819: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20820: sivu 20821: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 60 20822: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilipäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20823: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 20824: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 20825: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20826: förslaget bokslutet suurempi . högre 20827: % 20828: pienempi . lägre (-) 20829: 20830: 20831: fi1 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilaitosten 20832: perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) 20833: Statsunderstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 20834: läggningskostnader (Reservationsanslag) ........... . 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0 20835: 59 Valtionapu kirjeopiskelua varten - Statsbidrag för 20836: brevstudier ......................................... . 6 500 000 6 392 500,00 -107 500,00 2 20837: 70 Kone- ja kalustohankinnat (Siirtomääräraha) - An- 20838: skaffning av maskiner och inventarier (Reserva- 20839: tionsanslag) ........................................ . 22 000 000 22 000 000,00 0,00 0 20840: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20841: (Reservationsanslagl ............................... . 3 602 000 3 602 000,00 0,00 0 20842: 20843: 74 OPPISOPIMUSLAKIIN PERUSTUVA AMMATTI- 20844: KOULUTUS YRKESUTBILDNING SOM 20845: GRUNDAR SIG PÅ LÄROAVTALSLAGEN ......... . 169 162 500 158 503 828,02 -10 658 671,98 6 20846: OB Keskustoimikunnat (Arviomäärärahal - Centrala 20847: kommissioner (Förslagsanslag) ..................... . 750 000 1 172 916,69 422 916,69 56 20848: 27 Kurssitoiminta (Arviomäärärahal - Kursverksam- 20849: het (Förslagsanslag l ................................ . 26 250 000 26 213 904,05 -36 095,95 0 20850: 30 Valtionosuus kunnille ja kunlainliitoille (Arviomää- 20851: räraha) - Statsandel tili kommuner och kommu- 20852: nalförbund (Förslagsanslag) ........................ . 4162 500 5 288 380,25 1 125 880,25 27 20853: 40 Korvaus työnantajille (Arviomääräraha) - Ersätt- 20854: ning åt arbetsgivare (Förslagsanslag) ............... . 138 000 000 125 828 627,03 -12 171 372,97 9 20855: 20856: 76 AMMATTIKASVATUKSEN MUUT MENOT - ÖV- 20857: RIGA UTGIFTER FÖR YRKESUTBILDNINGEN ..... . 322 531 000 311 400 397,93 -11130 602,07 3 20858: OB Oppilaskunnat ja oppilaitostoimikunnat - Elevkå- 20859: rerna och läroanstaltskomissionerna ................ . 500 000 210 835,57 -289 164,43 58 20860: 21 Ammatillisen koulutuksen väliaikainen laajentami- 20861: nen - Temporär utvidgning av yrkesutbildningen ... 218 000 000 210 315 148,53 -7 684 851.47 4 20862: 22 Haljoittelutoiminnan uudistaminen - Omorganise- 20863: ringen av praktiseringen ............................ . 11 410 000 9 391 067,13 -2 018 932,87 18 20864: 24 Oppilasvalinta - Elewal ............................ . 8 000 000 7 996109,32 -3 890,68 0 20865: 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetusväline- 20866: ja kalustosuunnittelu (Siirtomääräraha) - Utarbe- 20867: tande av studiematerial samt planering av lärome- 20868: del och inventarier (Reservationsanslagl ............ . 8 300 000 8 300 000,00 0,00 0 20869: 28 Opettajien ja oppilaitosten muun henkilökunnan 20870: jatko- ja täydennyskoulutus - Vidareutbildning och 20871: fortbildning av lärare och övrig personai vid läroan- 20872: stalterna ............................................ . 25 000 000 24 727 250,55 -272 749,45 1 20873: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 750 000 6 728 017,60 -21 982,40 0 20874: 50 Kotitalouden edistäminen - Främjande av huslig 20875: ekonomi ............................................ . 19 082 000 19 068 407,20 -13 592,80 0 20876: 51 Kotiteollisuuden edistäminen - Hemslöjdens 20877: främjande .......................................... . 16 394 000 15 936 000,00 -458 000,00 3 20878: 53 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 4 295 000 4 128 677,01 -166 322,99 4 20879: 54 Apurahat opettajien käytännön työelämään osallis- 20880: tumista varten - Stipendier tili lärare för deltagan- 20881: de i det praktiska arbetslivet ........................ . 4 800 000 4 598 885,02 -201114,98 4 20882: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20883: sivu 20884: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1987 sida 61 20885: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20886: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20887: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20888: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 20889: förslaget bokslutet 20890: suurempi · högre 20891: pienempi - lägre (-) 20892: % 20893: 20894: 20895: 87 RAUHAN· JA KONFLIKTINTUTKIMUSLAITOS - 20896: FREDS- OCH KONFLIKTFORSKNINGSINSTITU- 20897: TET ................................................ . 1 946 000 1 976 670,56 30 670,56 2 20898: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För· 20899: slagsanslag) ........................................ . 1 071 000 1107 729,47 36 729,47 3 20900: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 675 000 668 941,09 -6 058,91 1 20901: 50 Apurahat - Stipendier ............................. . 150 000 150 000,00 0,00 0 20902: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 20903: rier ................................................. . 50000 50 000,00 0,00 0 20904: 20905: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN 20906: - FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDET AV 20907: VETENSKAPEN .................................... . 303 939 000 295 937 591,47 -8 001 408,53 3 20908: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20909: slagsanslag) ........................................ . 64 107 000 62 916 099,42 -1 190 900,58 2 20910: 09 Neuvottelukunnat - Delagationer .................. . 755 000 714 916,68 -40 083,32 5 20911: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 347 000 4 212 275,01 -134 724,99 3 20912: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 20913: määräraha) - Finlands Akademis forskningsanslag 20914: (Reservationsanslag) ............................... . 127 000 000 127 000 000,00 0,00 0 20915: 52 Suomen Akatemian apurahat (Arviomääräraha) - 20916: Finlands Akademis stipendier (Förslagsanslag) ...... . 10 610 000 10 422 651,00 -187 349,00 2 20917: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen 20918: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 20919: penninglotterivinstmedel för främjande av veten- 20920: skapen (Förslagsanslag) ............................ . 94 000 000 87 551 649,36 -6 448 350,64 7 20921: 54 Eräät lisäavustukset tieteen tukemiseen - Vissa 20922: tilläggsunderstöd för stödjande av vetenskapen ..... . 2 220 000 2 220 000,00 0,00 0 20923: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 20924: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 700 000 700 000,00 0,00 0 20925: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20926: (Reservationsanslag) ............................... . 200 000 200 000,00 0,00 0 20927: 20928: 89 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS - 20929: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 20930: SPRAKEN .......................................... . 6 723 000 6 884 626,64 161 626,64 2 20931: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20932: slagsanslag) ........................................ . 4 413 000 4 361 717,75 -51 282,25 20933: 09 Johtokunta ja lautakunnat - Direktion och nämn- 20934: der ................................................. . 25 000 22 005,24 -2 994,76 12 20935: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 20936: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 500 000 725 831,74 225 831.74 45 20937: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 705 000 1 695 310,61 -9 689,39 20938: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning 20939: av inventarier och apparater ........................ . 80000 79 761,30 -238,70 0 20940: 20941: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR 20942: KONST ............................................. . 517 309 000 497 653 551 ,83 -19 655 448,17 4 20943: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 20944: slagsanslag) ........................................ . 2 252 000 2 126 741,65 -125 258,35 6 20945: 09 Valtion taidetoimikunnat - Statens konstkommis- 20946: sioner .............................................. . 200 000 200 000,00 0,00 0 20947: 30 Kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen (Arviomää- 20948: räraha) - Stöd för kulturverksamhet i kommuner- 20949: na (Förslagsanslag) ................................. . 32 142 000 31 470 139,00 -671 861,00 2 20950: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 20951: sivu 20952: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 62 20953: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 20954: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 20955: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 20956: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 20957: förslaget bokslutet suurempi - högre 20958: % 20959: pienempi - lägre ( -1 20960: 20961: 20962: 51 Valtion taiteilija-apurahat (Arviomääräraha) - Sta- 20963: tens konstnärsstipendier (Förslagsanslag) ........... . 20 360 000 21 146 076,00 786 076,00 4 20964: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen 20965: tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- och 20966: penninglotterivinstmedel för främjande av konsten 20967: (Förslagsanslag) .................................... . 385 000 000 363 887 095,46 -21 112 904,54 5 20968: 53 Eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen - Vissa 20969: extra understöd för stödjande av konst ............. . 14 205 000 14 205 000,00 0,00 0 20970: 54 Musiikkioppilaitosten ja musiikin keskiasteen am- 20971: matillisen peruskoulutuksen valtionapu - Statsun- 20972: derstöd för musikläroanstalter och för den yrkesin- 20973: riktade grundutbildningen i musik på mellanstadiet .. 10 850 000 10 849 999,72 -0,28 0 20974: 55 Kirjailijoille ja kääntäjille jaettavat apurahat ja avus- 20975: tukset (Arviomääräraha) - Stipendier och under- 20976: stöd tili författare och översättare (Förslagsanslag) .. 13 600 000 15 068 500,00 1 46B 500,00 11 20977: 07 Elokuvataiteen tukeminen - Stödjande av film- 20978: konst ............................................... . 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0 20979: 59 Valtionavustus Åbo Svenska Teatern -nimisen teat- 20980: terin ja Svenska Teatern i Helsingfors -nimisen 20981: teatterin peruskorjaukseen (Siirtomääräraha) 20982: Statsunderstöd tili Åbo Svenska Teater och Svens- 20983: ka Teatern i Helsingfors för grundliga reparationer 20984: (Reservationsanslag) ............................... . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0 20985: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 20986: (Reservationsanslag) ............................... . 30 500 000 30 500 000,00 0,00 0 20987: 20988: 91 URHEILUN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TU- 20989: KEMINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH 20990: UNGDOMSFOSTRINGSARBETE .................. . 502 175 000 474 907 206,18 -27 267 793,82 5 20991: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun 20992: ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (Arviomäärära- 20993: ha) - Tippnings- och penninglotterivinstmedel för 20994: stödjande av idrott och fysisk fostran (Förslagsan- 20995: slag) ................................................ . 362 000 000 344 150 949,96 - 17 849 050,04 5 20996: 51 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuori- 20997: sonkasvatustyön tukemiseen (Arviomääräraha) - 20998: Tippnings- och penninglotterivinstmedel för stöd- 20999: jande av ungdomsfostringsarbete (Förslagsanslag) .. 126 000 000 116m 597,06 -9 222 402,94 7 21000: 52 Urheiluopistojen valtionapu Statsbidrag tili 21001: idrottsinstitut ....................................... . 5 200 000 5 165 898,86 -34101,14 21002: 53 Valtionapu nuorisonkasvatustyöhön - Statsunder- 21003: stöd för ungdomsfosrtringsarbete .................. . 2 495 000 2 495 000,00 0,00 0 21004: 54 Valtionapu urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön - 21005: Statsunderstöd för idrott och fysisk fostran ......... . 5 180 000 5 180 000,00 0,00 0 21006: 61 Nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventä- 21007: minen - Lindrande av ungdomsarbetslöshetens 21008: följdverkningar ..................................... . 1 300 000 1 137 760,30 -162 239.70 12 21009: 21010: 92 SUOMENLINNAN HOITOMENOT - UTGIFTER 21011: FÖR SVEABORGS FÖRVALTNING ................ . 18 322 000 19 043 858,37 721 858,37 4 21012: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21013: slagsanslag) ....................................... .. 5 807 000 5 934 812,92 127 812,92 2 21014: 09 Suomenlinnan hoitokunta - Förvaltningsnämnden 21015: för Sveaborg ....................................... . 75 000 70 683,19 -4 316,81 6 21016: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 21017: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 3 300 000 3 899 258,99 599 258,99 18 21018: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21019: sivu 21020: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 63 21021: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21022: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 21023: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21024: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21025: förslaget bokslutet 21026: suurempi · högre % 21027: pienempi · lägre ( -1 21028: 21029: 21030: 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito (Siirtomäärä- 21031: raha) - Reparation och underhåll av byggnader 21032: (Reservationsanslag) ............................... . 3 300 000 3 300 000,00 0,00 0 21033: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 250 000 249103,27 -896.73 0 21034: 40 Valtionavustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (Ar- 21035: viomääräraha) - Statsbidrag tili Suomenlinnan Li- 21036: ikenne Oy (Förslagsanslag) ......................... . 690 000 690 000,00 0,00 0 21037: 70 Laitteiden ja kaluston hankinta (Siirtomääräraha) - 21038: Anskaffning av anordningar och materiel (Reserva- 21039: tionsanslag) ........................................ . 400 000 400 000,00 0,00 0 21040: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21041: (Reservationsanslag) ............................... . 3 200 000 3 200 000,00 0,00 0 21042: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 21043: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0 21044: 21045: 93 ARKISTOLAITOS - ARKIWÄSENDET ........... . 26 325 000 25 731 338,32 -593 661,68 2 21046: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21047: slagsanslag) ........................................ . 15165 000 15 307 384,92 142 384,92 21048: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 21049: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 3 940 000 3 391 593,58 -548 406,42 14 21050: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 21051: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 310 000 172 047,70 - 137 952,30 45 21052: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 060 000 2 010 312,12 -49 687,88 2 21053: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21054: ha) - Anskaffning av940 000 3 391 593,58 -548 406,42 14 21055: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 21056: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 310 000 172 047,70 -137 952,30 45 21057: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 2 060 000 2 010 312,12 -49 687,88 2 21058: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21059: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar 21060: (Reservationsanslag) ............................... . 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 21061: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21062: (Reservationsanslag) ............................... . 3 450 000 3 450 000,00 0,00 0 21063: 21064: 94 MUSEOVIRASTO - MUSEIVERKET .............. . 47 266 000 46 643 003,14 -622 996,86 21065: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21066: slagsanslag) ........................................ . 24 312 000 24 240 536,75 -71463,25 0 21067: 10 Kiinteistöjen käyttö (Arviomääräraha) - Fastighe- 21068: ters drift (Förslagsanslag) ........................... . 3 500 000 3 301 558,26 -198 441,74 6 21069: 13 Rakennusten korjaus (Siirtomääräraha) - Bygg- 21070: nadsreparationer (Reservationsanslag) .............. . 300 000 300 000,00 0,00 0 21071: 21 Tutkimus- ja valvontatoiminta - Forsknings· och 21072: övervakningsverksamhet ........................... . 1 550 000 1 541 563,68 -8 436,32 1 21073: 23 Museotoiminta - Museiverksamhet ................ . 1 300 000 1 277 757,01 -22 242,99 2 21074: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 21075: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 850 000 842 601,58 -7 398,42 21076: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 554 000 1 496 485,86 -57 514,14 4 21077: 50 Rakennusten entistämisavustukset (Siirtomäärära- 21078: ha) - Understöd för restaurering av byggnader 21079: (Reservationsanslag) ............................... . 3 400 000 3 400 000,00 0,00 0 21080: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21081: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 21082: (Reservationsanslag) ............................... . 950 000 950 000,00 0,00 0 21083: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21084: sivu 21085: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 64 21086: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21087: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21088: Mom. - Mom. Resultat enligt bokslutet 21089: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21090: förslaget bokslutet suurempi · högre 21091: % 21092: pienempi · lägre 1-1 21093: 21094: 21095: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21096: (Reservationsanslag) ............................... . 7 200 000 7 200 000,00 0,00 0 21097: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha) - Grundför- 21098: bättringar (Reservationsanslag) ..................... . 1 800 000 1 800 000,00 0,00 0 21099: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 21100: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kulturmil- 21101: jö (Förslagsanslag) .................................. . 550 000 292 500,00 -257 500,00 47 21102: 21103: 95 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO - FINLANDS FIL- 21104: MARKIV ........................................... . 10 670 000 10 716 333,38 46 333,38 0 21105: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21106: slagsanslag) ........................................ . 2 757 000 2 838 642,10 81 642,10 3 21107: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 21108: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 1 400 000 1 518 589,59 118 589,59 8 21109: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 4 043 000 3 889 171,79 -153 828,21 4 21110: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning 21111: av inventarier och anläggningar ..................... . 1 000 000 999 929,90 -70,10 0 21112: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21113: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 1 470 000 1 470 000,00 0,00 0 21114: 21115: 96 ELOKUVIEN TARKASTUS FILMGRANSK- 21116: NING ............................................... . 1 517 000 1 187 136,27 -329 863,73 22 21117: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21118: slagsanslag) ........................................ . 1149 000 891 607,90 -257 392,10 22 21119: 09 Elokuvalautakunta (Arviomääräraha) - Filmnämn- 21120: den (Förslagsanslag) ................................ . 33000 19131,00 -13 869,00 42 21121: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 165 000 106 397,37 -58 602,63 36 21122: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21123: ha) - Anskaffning av inventarier och anordningar 21124: (Reservationsanslag) ............................... . 170 000 170 000,00 0,00 0 21125: 21126: 97 NEUVOSTOUITIOINSTITUUTII - SOVJETINS- 21127: TITUTET ........................................... . 2 379 000 2 283 771,01 -95 228,99 4 21128: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21129: slagsanslag) ........................................ . 1 859 000 1 809 586,82 -49 413,18 3 21130: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 520000 474184,19 -45 815,81 9 21131: 21132: 98 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO- 21133: NELLT SAMARBETE ............................... . 92 119 000 91 273 661,11 -845 338,89 21134: 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien toimeen- 21135: panosta aiheutuvat menot ja kansainvälisen kult- 21136: tuuriyhteistyön yleismenot (Siirtomääräraha) - Ut- 21137: gifter som verkställandet av kulturavtal och utby- 21138: tesprogram föranleder och allmänna utgifter för det 21139: internationella kulturella samarbetet (Reservations- 21140: anslag) ............................................. . 20 180 000 20 180 000,00 0,00 0 21141: 26 Suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksen edistämi- 21142: nen ulkomailla - Främjande av kännedom om det 21143: finska språket och den finska kulturen i utlandet ..... 4 400 000 4 384 748,73 -15 251,27 0 21144: 27 Ulkosuomalaisten koulutus- ja sivistysolojen edistä- 21145: minen - Främjande av utlandsfinnarnas utbild- 21146: ningsförhållanden och kulturella förhållanden ....... . 4 125 000 4 101 191,66 -23 808,34 21147: 50 Eräät valtionavut (Arviomääräraha) - Vissa stats- 21148: understöd (Förslagsanslag) ......................... . 15 657 000 15 654 029,76 -2 970,24 0 21149: 66 Kansainvälisistä järjestöistä aiheutuvat menot - 21150: Utgifter för internationella organisationer ........... . 8 700 000 7 978 458,45 -721 541,55 8 21151: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21152: sivu 21153: 29 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 65 21154: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21155: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 21156: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21157: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21158: förslaget bokslutet 21159: suurempi - högre 21160: % 21161: pienempi - lägre 1-) 21162: 21163: 21164: 67 Suomen osuus pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyös- 21165: tä aiheutuvista menoista - Finlands andel av 21166: utgifterna för det nordiska kulturella samarbetet ..... 31 057 000 30 975 232,51 -81 767,49 0 21167: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21168: ha) - Anskaffning av inventarier och anläggningar 21169: (Reservationsanslag) ............................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 21170: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21171: (Reservationsanslag) ............................... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 21172: 88 Kiinteistöjen hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21173: skaffning av fastigheter (Reservationsanslag) ....... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 21174: 21175: 99 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 21176: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UNDERVIS- 21177: NINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 92 145 000 90 143 466,42 -2 001 533,58 2 21178: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 21179: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 2 600 000 2 694 071,41 94071,41 4 21180: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 21181: kommissioner ...................................... . 1 540 000 1 236 481,57 -303 518,43 20 21182: 21 Koulunuudistuksen toimeenpanokustannukset 21183: Kostnader för verkställande av skolreformen ........ . 3 960 000 3 063 418,50 -896 581,50 23 21184: 22 Koulutuksen suunnittelu - Planering av utbild- 21185: ningen .............................................. . 3 720 000 3 184 498,20 -535 501,80 14 21186: 23 Opetusmenetelmien kehittäminen - Utveckling av 21187: undervisningsmetoderna ............................ . 1 600 000 1 570 000,00 -30 000,00 2 21188: 24 Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittäminen - 21189: Utvecklande av den automatiska databehandlingen .. 300 000 300 000,00 0,00 0 21190: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 21191: määräraha) - Utarbetande och anskaffning av 21192: vissa verk (Reservationsanslag) ..................... . 1 320 000 1 320 000,00 0,00 0 21193: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 21194: kopierings- och bandinspelningsersättningar ........ . 7 880 000 7 880 000,00 0,00 0 21195: 27 Ympäristö 87 Miljö -tapahtuman järjestäminen - 21196: Ympäristö 87 Miljö -evenemangets arrangemang .... 1 000 000 949 127,46 -50 872,54 5 21197: 28 Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen jär- 21198: jestäminen - Anordnande av interimistisk barn- 21199: trädgårdslärarutbildning ............................ . 9 800 000 9 525 879,13 -274 120,87 3 21200: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 9 960 000 9 954 990,15 -5 009,85 0 21201: 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen korjauk- 21202: seen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för repa- 21203: ration av Folkets Hus-byggnader och föreningshus 21204: (Reservationsanslag) ............................... . 17 250 000 17 250 000,00 0,00 0 21205: 52 Sivistystyön järjestäminen eräillä työmailla - Ord- 21206: nande av bildningsarbete på vissa arbetsplatser ..... . 600 000 600 000,00 0,00 0 21207: 53 Kouluradiotoiminnan kehittäminen - Utvecklande 21208: av skolradioverksamheten .......................... . 790 000 790 000,00 0,00 0 21209: 55 Karjalatalon rakentamisen ylimääräinen avustus lai- 21210: nojen lyhentämiseen - Extra understöd för amor- 21211: tering av lån för byggande av Karjalatalo ........... . 375 000 375 000,00 0,00 0 21212: 56 Uskonnollisten lehtien tukeminen - Understödjan- 21213: de av religiösa tidningar ............................ . 1 800 000 1 800 000,00 0,00 0 21214: 57 Mielipidelehtien tukeminen - Understödjande av 21215: opinionstidningar ................................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 21216: 21217: 21218: 21219: 21220: ~ 4llt307K 21221: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21222: sivu 21223: 29 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 66 21224: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21225: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21226: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21227: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21228: förslaget bokslutet 21229: suurempi - högre % 21230: pienempi - lägre ( -1 21231: 21232: 21233: 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen Neu- 21234: vostoliitosta (Siirtomääräraha) - Anskaffning av 21235: forsknings- och undersökningsmateriel från Sovjet- 21236: unionen (Reservationsanslag) ....................... . 25 650 000 25 650 000,00 0,00 0 21237: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21238: sivu 21239: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 67 21240: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21241: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21242: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21243: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21244: förslaget bokslutet suurempi - högre 21245: % 21246: pienempi - lägre 1-1 21247: 21248: 21249: 21250: 30. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 21251: 21252: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 21253: LINNONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 21254: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ........... . 9 358 081 400 9110 290 232,12 -247 791 167,88 3 21255: 21256: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - JORD- 21257: OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET ................. . 31 714 000 30 099 717,20 -1 614 282,80 5 21258: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21259: slagsanslag) ........................................ . 16 819 000 16 070 409,92 -748 590,08 4 21260: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 425 000 387 765,90 -37 234,10 9 21261: 26 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 21262: bete ................................................ . 10 450 000 9 998 562,06 -451 437,94 4 21263: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 800 000 3 425 406,57 -374 593,43 10 21264: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 21265: rier ................................................. . 220 000 217 572.75 -2 427,25 21266: 21267: 08 MAATALOUSHALLINTO LANTBRUKSFÖR- 21268: VALTNINGEN ...................................... . 122 242100 122 095 370,80 -146 729,20 0 21269: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21270: slagsanslag) ........................................ . 69 630 100 68 349 297,12 -1 280 802,88 2 21271: 21 Valtiolle hankituista alueista aiheutuvat menot (Ar- 21272: viomääräraha) - Utgifter för områden, som förvär- 21273: vats tili staten (Förslagsanslag) ..................... . 150 000 48 851,90 -101 148,10 67 21274: 22 Suunnittelutoimikuntien erillismenot (Arviomäärära- 21275: ha) - Särskilda utgifter för planeringskommissio- 21276: nerna (Förslagsanslag) .............................. . 1 315 000 1 089 733,17 -225 266,83 17 21277: 23 Maatilatilasto - Lantbruksstatistik ................. . 4 100 000 3 956 414,86 -143 585,14 4 21278: 24 Kasvintarkastustoiminnan erillismenot (Arviomää- 21279: räraha) - Särskilda utgifter för växtinspektions- 21280: verksamheten (Förslagsanslag) ..................... . 1 690 000 2 044 622,06 354 622,06 21 21281: 25 Torjunta-aineiden tarkastustoiminnan erillismenot 21282: (Arviomääräraha) - Särskilda utgifter för kontrol- 21283: len av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) ......... . 214 000 144 126.42 -69 873,58 33 21284: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 150 000 11 895 617,14 -254 382,86 2 21285: 30 Valtionapu maatalouslautakuntien menoihin sekä 21286: korvaukset maataloustuen jako- ja valvontatehtävis- 21287: tä Ahvenanmaalla (Arviomääräraha) - Statsbidrag 21288: för lantbruksnämndernas utgifter samt ersättningar 21289: för kostnaderna för utdelning och övervakning av 21290: lantbruksstödet pä Aland (Förslagsanslag) .......... . 28 098 000 29 773 310,83 1 675 310,83 6 21291: 41 Eräät korvaukset ja maksut (Arviomääräraha) - 21292: Vissa ersättningar och avgifter (Förslagsanslag) ..... 1 595 000 1 493 397,30 -101 602.70 6 21293: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21294: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 300 000 3 300 000,00 0,00 0 21295: 21296: 10 VALTION MAATALOUSKEMIAN LAITOS - STA- 21297: TENS LANTBRUKSKEMISKA ANSTALT .......... . 9115000 8 826 023,05 -288 976,95 3 21298: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21299: slagsanslag) ........................................ . 6 965 000 6 676 257.71 -288 742,29 4 21300: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 600 000 1 599 920,09 -79,91 0 21301: 70 ~alustan hankkiminen - Anskaffning__ av inventa- 21302: ner ................................................. . 550 000 549 845,25 -154.75 0 21303: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21304: sivu 21305: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 68 21306: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21307: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 21308: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 21309: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 21310: förslaget bokslutet suurempi · högre 21311: % 21312: pienempi · lägre 1-1 21313: 21314: 21315: 12 VALTION SIEMENTARKASTUSLAITOS - STA- 21316: TENS FRÖKONTROLLANSTALT .................. . 8 499 000 6 927 442,94 -1 571 557,06 18 21317: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21318: slagsanslag) ........................................ . 6 759 000 5192 315,24 -1 566 684,76 23 21319: 27 Asiakkaiden puolesta suoritettavat takaisin perittä- 21320: vät menot (Arviomääräraha) - För kunders räkning 21321: erlagda utgifter som äterindrivs (Förslagsanslag) ..... 150 000 145 326,00 -4 674,00 3 21322: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 990 000 989 801,70 -198,30 0 21323: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21324: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 100 000 100 000,00 0,00 0 21325: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21326: (Reservationsanslag) ............................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 21327: 21328: 14 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKI- 21329: MUSLAITOS - STATENS LANTBRUKSTEKNO- 21330: LOGISKA FORSKNINGSANSTALT ................ . 7 494 000 7 023 954,46 -470 045,54 6 21331: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21332: slagsanslag) ........................................ . 4 871 000 4 404 200,87 -466 799,13 10 21333: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 867 000 1 863 753,59 -3 246,41 0 21334: 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21335: ha) - Anskaffning av inventarier och maskiner 21336: (Reservationsanslag) ............................... . 400 000 400 000,00 0,00 0 21337: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21338: (Reservationsanslag) ............................... . 65 000 65 000,00 0,00 0 21339: 77 Maanrakennustyöt (Siirtomääräraha) - Jordbygg- 21340: nadsarbeten (Reservationsanslag) .................. . 191 000 191 000,00 0,00 0 21341: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför- 21342: värv (Reservationsanslag) .......................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 21343: 21344: 15 VALTION MAITOVALMISTEIDEN TARKASTUS- 21345: LAITOS - STATENS KONTROLLANSTALT FÖR 21346: MJÖLKPRODUKTER ............................... . 8 542 000 8 696 912,07 154 912,07 2 21347: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21348: slagsanslag) ........................................ . 5 442 000 5 614 062,79 172 062,79 3 21349: 27 Asiakkaitten puolesta suoritettavat takaisin perittä- 21350: vät menot (Arviomääräraha) - För kunders räkning 21351: erlagda utgifter som återindrivs (Förslagsanslag) ..... 50000 39 986,10 -10 013,90 20 21352: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 650 000 2 642 863,18 -7 136,82 0 21353: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21354: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 400 000 400 000,00 0,00 0 21355: 21356: 16 VALTION MAITOTALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 21357: STATENS FORSKNINGSANSTALT FÖR 21358: MJÖLKHUSHÅLLNING ............................ . 9 663 000 8 595 470,53 -1 067 529,47 11 21359: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21360: slagsanslag) ........................................ . 3 068 000 2 912 792,62 -155 207,38 5 21361: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 285 000 5 372 766,51 -912 233,49 15 21362: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 21363: rier ................................................. . 310 000 309 911,40 -88,60 0 21364: 21365: 17 VALTION HEVOSJALOSTUSLAITOS - STA- 21366: TENS HÄSTFÖRÄDLINGSANSTALT .............. . 14 515 000 14 781 516,23 266 516,23 2 21367: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21368: slagsanslag) ........................................ . 1 845 000 2 113 882,70 268 882,70 15 21369: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 870 000 1 867 633,53 -2 366,47 0 21370: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21371: sivu 21372: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 69 21373: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21374: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21375: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21376: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21377: förslaget bokslutet 21378: suurempi - högre 21379: % 21380: pienempi - lägre 1-1 21381: 21382: 21383: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21384: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 800 000 800 000,00 0,00 0 21385: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21386: (Reservationsanslag) ............................... . 10 ()()() 000 10 000 000,00 0,00 0 21387: 21388: 29 VALTION VILJAVARASTO - STATENS SPANN- 21389: MÅLSFÖRRAD .................................... . 115800 000 109 739 510,26 -6 060 489,74 5 21390: 60 Siirto viljavarastorahastoon - Overföring tili spann- 21391: målsförrådsfonden ................................. .. 60 ()()() 000 60 000 000,00 0,00 0 21392: 61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin (Arvio- 21393: määräraha) - Overföring tili medel för främjande 21394: av fröproduktionen (Förslagsanslag) ................ . 1000000 425 876,66 -574 123,34 57 21395: 64 Viljan ja nurmikasvien siementen varmuusvarastoin- 21396: nista aiheutuvien kustannusten korvaaminen - Er- 21397: sättande av kostnaderna för säkerhetsupplagring av 21398: spannmål och vallfrö ............................... . 54 800 000 49 313 633,60 -5 486 366,40 10 21399: 21400: 30 MAATALOUDEN NEUVONTATYÖN TUKEMINEN 21401: - UNDERSTODJANDE AV LANTBRUKSRÅD- 21402: GIVNINGEN ........................................ . 124 751 000 127 771 355,83 3 020 355,83 2 21403: 40 Maanviljelyn, maatalouden rakennustoiminnan ja 21404: karjatalouden tukeminen - Understödjande av 21405: jordbruket, lantbrukets byggnadsverksamhet och 21406: boskapsskötseln .................................... . 57 326 000 56 367 200' 00 -958 800,00 2 21407: 41 Karjanjalostuksen ja sikatalouden tukeminen - Un- 21408: derstödjande av nötkreatursaveln och svinskötseln .. 6 998 000 6 883 400,00 -114600,00 2 21409: 42 Lampaanjalostuksen tukeminen - Understödjande 21410: av fåraveln ........................................ .. 796 000 784 100,00 -11900,00 21411: 43 Siipikarjatalouden tukeminen - Understödjande av 21412: fjäderfäskötseln ..................................... . 835 000 825 400,00 -9 600,00 21413: 44 Turkiseläintalouden tukeminen - Understödjande 21414: av pälsdjursuppfödningen .......................... . 1101 000 1 094 700,00 -6 300,00 21415: 45 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevos- 21416: kilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomääräraha) - 21417: Hästskötselns främjande med medel som inflyter 21418: genom vadhållning vid travtävlingar (Förslagsan- 21419: slag) ................................................ . 23 985 000 28 910 691,83 4 925 691,83 21 21420: 46 Kerhotoiminnan tukeminen - Understödjande av 21421: klubbverksamhet ................................... . 26 393 000 25 666 500,00 -726 500,00 3 21422: 47 Puutarhatalouden tukeminen - Understödjande av 21423: trädgårdshushållningen ............................. . 2 618 000 2 574 050,00 -43 950,00 2 21424: 48 Salaojitustoiminnan tukeminen - Understödjande 21425: av täckdikningsverksamheten ...................... .. 400 000 399 994,00 -6,00 0 21426: 49 Muu neuvontatyön tukeminen - Annat understöd- 21427: jande av rådgivningen .............................. . 4 299 000 4 265 320,00 -33 680,00 21428: 21429: 31 MAATALOUSTUOTIEIDEN HINTATUKI - PRIS- 21430: STOD FOR LANTBRUKSPRODUKTER ............ . 3 255 617 300 3 301 301 021,65 45 683 721,65 21431: 40 Maataloustuotteiden markkinoinnin edistäminen ja 21432: hintatason vakaannuttaminen (Arviomääräraha) - 21433: Främjande av lantbruksprodukternas marknadsfö- 21434: ring och stabilisering av prisnivån (Förslagsanslag) ... 308 970 000 311 247 233,67 2 277 233,67 21435: 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen 21436: tuki (Siirtomääräraha) - Prispolitiskt stöd enligt 21437: brukningsenhetens storlek (Reservationsanslag) ..... 583 842 900 583 842 900' 00 0,00 0 21438: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21439: sivu 21440: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 70 21441: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21442: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21443: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 21444: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21445: förslaget bokslutet 21446: suurempi · högre 21447: pienempi · lägre ( -1 21448: % 21449: 21450: 21451: 21452: 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha) 21453: - Regionalt prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) .. 584 804 400 584 804 400' 00 0,00 0 21454: 43 Muu hintapoliittinen tuki (Siirtomääräraha) - An· 21455: nat prispolitiskt stöd (Reservationsanslag) .......... . 874 500 000 874 500 000,00 0,00 0 21456: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha) - 21457: Ersättning för skördeskador (Reservationsanslag) .... 130 000 000 130 000 000,00 0,00 0 21458: 45 Sokerintuotannon tukeminen - Understödjande av 21459: sockerproduktionen ................................ . 175 000 000 174 999 955.71 -44,29 0 21460: 46 Öljykasvituotannon tukeminen (Arviomääräraha) - 21461: Stödjande av produktionen av oljeväxter (Förslags- 21462: anslag) ............................................. . 429 000 000 473 405 121,61 44 405 121,61 10 21463: 47 Tärkkelystuotannon tukeminen - Stödjande av 21464: stärkelseproduktionen .............................. . 169 500 000 168 501 410,66 -998 589,34 21465: 21466: 32 MAATALOUSTUOTIEIDEN VIENTITUKI JA TUO- 21467: TANNON TASAPAINOTIAMISTOIMENPITEET - 21468: EXPORTSTÖD FÖR LANTBRUKSPRODUKTER 21469: OCH ATGÄRDER FÖR BALANSERING AV PRO- 21470: DUKTIONEN ....................................... . 2 985 000 000 2 742 791 644,81 -242 208 355,19 8 21471: 40 Maataloustuotteiden vientituki (Arviomääräraha) - 21472: Exportstöd för lantbruksprodukter (Förslagsanslag) .. 2 573 000 000 2 352 455 460.45 -220 544 539' 55 9 21473: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot - Ut- 21474: gifter för balansering av lantbruksproduktionen ..... . 412 000 000 390 336 184,36 -21 663 815,64 5 21475: 21476: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN KEHITIÄMI· 21477: NEN - UTVECKLANDE AV GARDSBRUKETS 21478: STRUKTUR ........................................ . 915 050 000 899 722 060,67 -15 327 939,33 2 21479: 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen (Siirtomääräraha) 21480: - Stödjande av unga odlare (Reservationsanslag) ... 167 000 000 167 000 000,00 0,00 0 21481: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 21482: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 21483: gande av lagerutrymmen för lantbruksprodukter 21484: (Förslagsanslag) .................................... . 3 400 000 3 774 909.47 374 909.47 11 21485: 42 Valtion osuus luopumiseläkelain mukaisista menois- 21486: ta (Arviomääräraha) - Statens andel av utgifterna 21487: enligt lagen om avträdelsepension (Förslagsanslag) .. 138 000 000 136 257 989,97 -1 742 010,03 21488: 44 Avustukset maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 21489: toiminnan edistämiseen (Arviomääräraha) - Un- 21490: derstöd för främjande av näringsverksamhet i liten 21491: skala på landsbygden (Förslagsanslag) .............. . 18 000 000 10 926 717,59 -7 073 282.41 39 21492: 48 Valtionapu kuivatustöihin (Siirtomääräraha) 21493: Statsunderstöd för torrläggning (Reservationsan- 21494: slag) ................................................ . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 21495: 49 Maatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää- 21496: räraha) - Utgifter för lantbrukets räntestödslån 21497: (Förslagsanslag) .................................... . 131 650 000 124 762 443,64 -6 887 556,36 5 21498: 60 Siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon 21499: Överföring tili gårdsbrukets utvecklingsfond ........ . 435 000 000 435 000 000,00 0,00 0 21500: 83 Lainat kuivatustöihin (Siirtomääräraha) - Lån för 21501: torrläggningsarbeten (Reservationsanslag) .......... . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 21502: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21503: sivu 21504: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 71 21505: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21506: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21507: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21508: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21509: förslaget bokslutet suurempi - högre 21510: % 21511: pienempi - lägre ( -1 21512: 21513: 21514: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT - ÖVRIGA UT- 21515: GIFTER FÖR LANTBRUKET ....................... . 105 65B 000 102 033 374,91 -3 624 625,09 3 21516: 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset (Siirtomääräraha) 21517: - Vissa transport- och fraktunderstöd (Reserva- 21518: tionsanslag) ........................................ . 46 300 000 46 300 000,00 0,00 0 21519: 41 Valtionapu pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistyksille 21520: ja sonninpitoyhtymille (Arviomääräraha) - Statsbi- 21521: drag åt småbrukares kreaturskontrollföreningar och 21522: tjurhållningssammanslutningar (Förslagsanslag) ..... 27173 000 28 994 755,00 1 821 755,00 7 21523: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat korvaukset 21524: (Arviomääräraha) - Ersättningar för bekämpning 21525: av flyghavre (Förslagsanslag) ....................... . 12 500 000 10 697 923,19 -1 802 076,81 14 21526: 43 Satovahinkojen johdosta myönnettävien korkotuki- 21527: lainojen menot (Arviomääräraha) - Utgifter för 21528: räntestödslån, som beviljas med anledning av skör- 21529: deskador (Förslagsanslag) .......................... . 4 000 000 2 883 940.47 -1 116 059,53 28 21530: 44 Awstukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuoneviljel- 21531: mien kotimaista energiaa käyttävien lämmitysjärjes- 21532: telmien rakentamiseen ja uusimiseen (Siirtomäärä- 21533: raha) - Understöd för uppförande och förnyelse 21534: av värmeanläggningar med inhemsk energi för 21535: gårdsbruksfastigheter och växthusodlingar (Reser- 21536: vationsanslag) ...................................... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 21537: 45 Maatalouden eräiden tuotantotarvikkeiden var- 21538: muusvarastointi - Beredskapslagring av vissa pro- 21539: duktionsförnödenheter för lantbruket ............... . 750 000 0,00 -750 000,00 100 21540: 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tukeminen 21541: (Siirtomääräraha) - Understödjande av lagringen 21542: av skogsbär och svamp (Reservationsanslag) ....... . 900 000 900 000,00 0,00 0 21543: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää- 21544: räraha) - Främjande av växtförädlingsverksamhe- 21545: ten (Förslagsanslag) ................................ . 6 035 000 4 256 756,25 -1 778 243.75 29 21546: 4B Aggregaattiavustukset (Siirtomääräraha) - Aggre- 21547: gatunderstöd (Reservationsanslag) ................. . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 21548: 21549: 35 METSÄSTYS JA POROTALOUS - JAKT OCH 21550: RENSKÖTSEL ...................................... . 56 916 000 51 872 457,13 -5 043 542,87 9 21551: 26 Suomen, Neuvostoliiton, Norjan ja Ruotsin välisistä 21552: porosopimuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära- 21553: ha) - Av renavtalen mellan Finland, Sovjetuni- 21554: onen, Norge och Sverige föranledda utgifter (För- 21555: slagsanslag) ........................................ . 10 000 10 000,00 0,00 0 21556: 40 Riistanhoitomaksut riistanhoidon edistämiseen (Ar- 21557: viomääräraha) - Jaktvårdsavgifter för främjande 21558: av jaktvården (Förslagsanslag) ...................... . 22 708 000 22 702 952,32 -5 047,68 0 21559: 41 Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamien vahinkojen 21560: korvaaminen (Arviomääräraha) - Ersättning för 21561: vilda djurs skadegörelse (Förslagsanslag) ........... . 26100 000 21 450 593,51 -4 649 406.49 18 21562: 45 Porotalouden tukeminen - Understödjande av 21563: renskötseln ......................................... . 2 500 000 2 357 995,26 -142 004.74 6 21564: 46 Paliskuntain yhdistys (Arviomääräraha) - Renbe- 21565: teslagsföreningen (Förslagsanslag) ................. . 1 948 000 2 062 750,00 114 750,00 6 21566: 47 Poroaitojen kunnossapito (Arviomääräraha) - Un- 21567: derhåll av rengärden (Förslagsanslag) ............... . 2 900 000 2 538 166,07 -361 833,93 12 21568: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21569: sivu 21570: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 72 21571: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21572: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 21573: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 21574: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 21575: förslaget bokslutet 21576: suurempi - högre % 21577: pienempi · lägre (-) 21578: 21579: 21580: 48 Valtionapu eräiden poronhoidosta aiheutuvien kus- 21581: tannusten alentamiseksi - Statsunderstöd för 21582: sänkning av vissa kostnader för renskötseln ........ . 400 000 399 999,97 -0,03 0 21583: 50 Eräiden porovahinkojen korvaaminen - Ersättning 21584: för vissa renskador ................................. . 350 000 350 000,00 0,00 0 21585: 21586: 37 KALATALOUS- FISKERIHUSHÅLLNINGEN ..... . 83 702 000 75 195 666,04 -8 506 333,96 10 21587: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21588: slagsanslag l ........................................ . 3 475 000 3 489 201,64 14 201,64 0 21589: 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalatalouden 21590: kehittäminen (Siirtomääräraha) - Regional plane- 21591: ring av fiskerihushållningen och utvecklande av 21592: fiskerihushållningen (Reservationsanslagl ........... . 1 950 000 1 950 000,00 0,00 0 21593: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet ja kalatalousselvitykset 21594: (Arviomääräraha) - Skyldighet att vårda fiskbes- 21595: tåndet och fiskeriutredning (Förslagsanslag) ........ . 3 520 000 3 314 173,71 -205 826,29 6 21596: 26 Tenojoen ja Inarin kalakantojen kehittäminen, ka- 21597: lastuksen valvonta ja kalataloustutkimukset (Arvio- 21598: määräraha) - Utvecklande av fiskstammarna i 21599: Tana älv och Enare tillsyn över fisket och fiskerihus- 21600: hållningsundersökningar (Förslagsanslag) ........... . 3 935 000 3 571 553,92 -363 446,08 9 21601: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 300 000 2 056 540,84 -243 459,16 11 21602: 41 Kalastuslain mukaiset maksut (Arviomäärärahal - 21603: Avgifter enligt lagen om fiske (Förslagsanslag) ..... . 21 531 000 17 143 549,33 -4 387 450,67 20 21604: 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja 21605: kalansaaliin käytön edistäminen (Siirtomääräraha) 21606: - Stabilisering av inkomsten av fiske och främjan- 21607: de av fiskfångsternas användning (Reservationsan- 21608: slag) ................................................ . 23 660 000 23 660 000,00 0,00 0 21609: 44 Kalastusvakuutustoiminta (Arviomäärärahal 21610: Fiskeförsäkringsverksamheten (Förslagsanslagl ..... . 3 950 000 4 443 139,46 493 139,46 12 21611: 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten johdosta 21612: (Siirtomääräraha) - Ersättningar tili följd av in- 21613: skränkningen av laxfiske (Reservationsanslag) ...... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 21614: 47 Kalatalouden korkotukilainojen menot (Arviomää- 21615: rärahal - Utgifter för fiskerihushållningens räntes· 21616: tödslån (Förslagsanslag) ............................ . 4140 000 1 296 645,69 -2 843 354,31 69 21617: 48 Eräät korvaukset ja maksut - Vissa ersättningar 21618: och avgifter ........................................ . 550 000 142 251,60 -407 748,40 74 21619: 49 Kalastusalan järjestöjen toiminnan tukeminen - 21620: Stödjande av organisationernas i fiskeribranschen 21621: verksamhet ......................................... . 10 591 000 10 039 500,00 -551 500,00 5 21622: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 21623: rier ................................................. . 400 000 389 109,85 -10 890,15 3 21624: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet 21625: (Siirtomääräraha) - Fiskeriekonomiska byggnads- 21626: och iståndsättningsprojekt (Reservationsanslag) ..... 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 21627: 21628: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 21629: - VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET .. 63 060 000 61 792 374,02 - 1 267 625,98 2 21630: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21631: slagsanslagl ........................................ . 17 648 000 17 330 623,97 -317 376,03 2 21632: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21633: sivu 21634: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 73 21635: Luku - Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21636: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 21637: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21638: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21639: förslaget bokslutet suurempi · högre 21640: % 21641: pienempi · lägre ( -1 21642: 21643: 21644: 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja vesitysjär- 21645: jestelmien sekä luonnonravintolammikoiden kun- 21646: nossapito !Siirtomääräraha) - Underhåll av fiskod- 21647: lingsanstalternas dammområden och vattenförsörj- 21648: ningsarrangemang samt naturdammar för fiskod- 21649: ling (Reservationsanslag) ........................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 21650: 23 Valtion kalanviljelytoiminta - Statens fiskodlings- 21651: verksamhet ......................................... . 4 650 000 4 648 238,01 -1 761,99 0 21652: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta !Siirtomäärä- 21653: raha) - Kontraktsodling av värdefisk IReserva- 21654: tionsanslag) ........................................ . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0 21655: 25 Lohenpoikasten hankinta - Anskaffning av lax- 21656: yngel ............................................... . 3 000 000 2 301 529,10 -698 470,90 23 21657: 27 Maksullisten tilaustöiden erillismenot IArviomää- 21658: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 21659: ställningsarbeten IFörslagsanslag) .................. . 800 000 715 376,17 -84 623,83 11 21660: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 6 215 000 6 049 606,77 -165 393,23 3 21661: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 21662: skaffning av inventarier 1Reservationsanslag) ....... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 21663: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt !Siirtomääräraha) 21664: - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstalter IReser- 21665: vationsanslag) ...................................... . 21 990 000 21 990 000,00 0,00 0 21666: 75 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 21667: IReservationsanslag) ............................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 21668: 88 Rakennusten osto - lnköp av byggnader .......... . 657 000 657 000,00 0,00 0 21669: 21670: 40 VESIVAROJEN KÄYTIO - ANDVÄNDNING AV 21671: VATIENTILLGANGAR ............................. . 109 475 000 107 044 347,19 -2 430 652,81 2 21672: 14 Vesistöjen hoito !Siirtomääräraha) - Skötsel av 21673: vattendrag IReservationsanslag) .................... . 5 220 000 5 220 000,00 0,00 0 21674: 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt hoitovel- 21675: voitteet !Siirtomääräraha) - Genom vattenrättsliga 21676: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta vatten- 21677: drag IReservationsanslag) .......................... . 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0 21678: 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta !Siirtomäärä- 21679: raha) - Projektering av samt tillsyn över vattnen 21680: IReservationsanslag) ............................... . 2 970 000 2 970 000,00 0,00 0 21681: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki !Arvio- 21682: määräraha) - Räntestöd för byggande av vatten- 21683: och avloppsanläggningar IFörslagsanslag) .......... . 24 500 000 22 069 347,19 -2 430 652,81 10 21684: 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä- 21685: röintitoimenpiteisiin !Siirtomääräraha) - Understöd 21686: för samhällenas vattenförsörjnings- och avloppsåt- 21687: gärder IReservationsanslag) ........................ . 28 000 000 28 000 000,00 0,00 0 21688: 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset !Siirtomääräraha) 21689: - Vattenrättsliga ersättningar IReservationsan- 21690: slag) ................................................ . 265 000 265 000,00 0,00 0 21691: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt !Siirtomääräraha) - Vat- 21692: tendrags- och vattenvårdsarbeten IReservationsan- 21693: slag) ................................................ . 40 920 000 40 920 000' 00 0,00 0 21694: 21695: 50 YLEISMETSÄTALOUS DET ALLMÄNNA 21696: SKOGSBRUKET ................................... . 46 725 000 45 058 206,96 -1 666 793,04 4 21697: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar (För- 21698: slagsanslag) ........................................ . 9 512 000 9 361 376,29 -150 623,71 2 21699: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21700: sivu 21701: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 74 21702: Luku - Kap. Tula- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21703: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21704: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21705: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21706: förslaget bokslutet 21707: suurempi - högre 21708: % 21709: pienempi - lägre (- l 21710: 21711: 21712: 21 Metsien erityiskäyttö - Särskilt nyttjande av sko- 21713: gar ................................................. . 1 6B4 000 1 681 995,34 -2 004,66 0 21714: 23 Metsien palosuojelu - Brandskydd för skogar ...... . 1 BOO 000 664182,34 -1 135 817,66 63 21715: 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt (Siirtomäärä- 21716: raha) - Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten 21717: (Reservationsanslag) ............................... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 21718: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 2 754 000 2 375 652,99 -378 347,01 14 21719: 40 Valtionapu Työtehoseuralle metsätalouden rationa- 21720: lisoimistyön tukemiseen - Statsunderstöd tili Ar- 21721: betseffektivitetsföreningen för stödjande av skogs- 21722: brukets rationalisering .............................. . 3 220 000 3 220 000,00 0,00 0 21723: 41 Valtionapu Metsänjalostussäätiölle metsäpuiden ja- 21724: lostustoimintaan - Statsunderstöd tili Stiftelsen 21725: för skogsträdsförädling för förädling av skogsträd ... 9125 000 9 125 000,00 0,00 0 21726: 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä aiheutuvat 21727: korvaukset (Siirtomääräraha) - Ersättningar som 21728: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs vatten- 21729: drag (Reservationsanslag) .......................... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 21730: 45 Sahatavaran menekin edistäminen - Främjande av 21731: avsättningen för sägade trävaror .................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 21732: 50 Eräät metsätaloudelliset valtionavut - Vissa stats- 21733: understöd för skogsbruket .......................... . 2 930 000 2 930 000,00 0,00 0 21734: 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennuskorvaus 21735: (Siirtomääräraha) - Prissänkningsersättning för 21736: fröplantagefrö (Reservationsanslag) ................ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 21737: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21738: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 200 000 200 000,00 0,00 0 21739: 77 Yleiset uittoväylätyöt (Siirtomääräraha) - Allmän- 21740: na flottledsarbeten (Reservationsanslag) ............ . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 21741: 21742: 5B YKSITYISMETSÄTALOUS DET PRIVATA 21743: SKOGSBRUKET ................................... . 599 B97 000 599 883 341 '18 -13 656,82 0 21744: 41 Valtionapu keskusmetsälautakunnille - Statsun- 21745: derstöd tili centralskogsnämnderna ................. . 19 056 000 19 054 848,94 -3 151,06 0 21746: 42 Valtionapu piirimetsälautakunnille - Statsunder- 21747: stöd tili distriktsskogsnämnderna ................... . 235 339 000 235 328 492,24 -10507,76 0 21748: 44 Valtionapu metsänparannustöihin (Siirtomääräraha) 21749: Statsunderstöd för skogsförbättringsarbeten 21750: (Reservationsanslag) ............................... . 174 000 000 174 000 000,00 0,00 0 21751: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha) - Skogs- 21752: förbättringslän (Reservationsanslag) ................ . 171 500 000 171 500 000,00 0,00 0 21753: 21754: 60 MAANMITI AUSHALLINTO LANTMÄTERI- 21755: FÖRVALTNINGEN ................................. . 327 884 000 331 656 271 '75 3 772 271,75 21756: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21757: slagsanslag) ........................................ . 211177 000 214 933 039,96 3 756 039,96 2 21758: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 51 000 50 999,95 -0,05 0 21759: 21 Kartastotyöt (Arviomääräraha) - Kartverksarbeten 21760: (Förslagsanslag) .................................... . 21 BOO 000 21 788 377,96 -11 622,04 0 21761: 22 Kiinteistötoimitukset (Arviomääräraha) - Fastig- 21762: hetsförrättningar (Förslagsanslag) .................. . 23 056 000 23 539 865,87 483 865,87 2 21763: 24 Kiinteistörekistarin muodostaminen - lnrättande 21764: av ett fastighetsregister ............................. . 3 700 000 3 699 728,61 -271,39 0 21765: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21766: sivu 21767: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 75 21768: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21769: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21770: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21771: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21772: förslaget bokslutet suurempi - högre 21773: % 21774: pienempi - lägre 1-) 21775: 21776: 21777: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 21778: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 21779: ställningsarbeten (Förslagsanslagl .................. . 9 050 000 7 924 384,52 -1 125 615,48 12 21780: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 25 500 000 25 169 874,88 -330 125,12 21781: 41 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot 21782: (Arviomääräraha) - Utgifter för understödjande av 21783: fastighetsförrättningar (Förslagsanslagl ............. . 17 000 000 18 000 000,00 1 000 000,00 6 21784: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21785: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 16 550 000 16 550 000,00 0,00 0 21786: 21787: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI- 21788: TUTET ............................................. . 6 533 000 6 603 009,52 70 009,52 21789: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21790: slagsanslag) ........................................ . 2 801 000 2 920 231,11 119 231,11 4 21791: 21 Mittaus- ja tutkimustyöt - Mätnings- och forsk- 21792: ningsarbete ......................................... . 1 627 000 1 611 299,20 -15 700,80 21793: 22 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 21794: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 21795: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 72 000 64 536,05 -7 463,95 10 21796: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 583 000 1 556 943,16 -26 056,84 2 21797: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21798: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) 450 000 450 000,00 0,00 0 21799: 21800: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS - LANT- 21801: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ................ . 100 570 000 99 657 148,90 -912 851,10 21802: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 21803: slagsanslag) ........................................ . 49 556 000 49 620 619,56 64 619,56 0 21804: 21 Tutkimustoiminnan yleiskustannukset - Allmänna 21805: utgifter för forskningen ............................. . 8 765 000 8 438 946.76 -326 053,24 4 21806: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomäärärahal 21807: Kentroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) ..... 1 209 000 1195 666,89 -13 333,11 21808: 24 Kasvinjalostustoiminta (Siirtomääräraha) - Växtfö- 21809: rädlingsverksamhet (Reservationsanslag) ........... . 3 290 000 3 290 000,00 0,00 0 21810: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 21811: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 21812: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 2 000 000 1 701 865,20 -298 134,80 15 21813: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 11 900 000 11 560 050,49 -339 949,51 3 21814: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21815: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 5 100 000 5 100 000,00 0,00 0 21816: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21817: (Reservationsanslagl ............................... . 18 200 000 18 200 000,00 0,00 0 21818: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) - 21819: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservationsan- 21820: slag) ................................................ . 550 000 550 000,00 0,00 0 21821: 21822: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUS- 21823: LAITOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK- 21824: NINGSANSTALTEN ............................... . 6 334 000 6 222 264.70 -111735,30 2 21825: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21826: slagsanslag 1 ........................................ . 3 792 000 3 691 524,27 -100 475.73 3 21827: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 618 000 609 99D.46 -8 009,54 21828: 40 Maatalouskirjanpitotoiminnan avustaminen - Un- 21829: derstöd för lantbruksbokföringsverksamheten ...... . 1 740 000 1 737 913,92 -2 086,08 0 21830: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 21831: rier ................................................. . 184 000 182 836,05 -1163,95 21832: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21833: sivu 21834: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 76 21835: Luku - Kap. Tula- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21836: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21837: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21838: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21839: förslaget bokslutet suurempi - högre 21840: % 21841: pienempi - lägre (- ) 21842: 21843: 21844: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSK- 21845: NINGSINSTITUTET ................................ . 103 252 000 104 011 676,61 759 676,61 21846: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21847: slagsanslag) ....................................... .. 56 944 000 57 086 280,41 142 280,41 0 21848: 20 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 21849: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 21850: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 650 000 300 978,80 -349 021 ,20 54 21851: 22 Puun tuotannon ja hankinnan menot (Arviomää- 21852: räraha) - Utgifter för produktion och anskaffning 21853: av virke (Förslagsanslag) ............................ . 6 700 000 8 084 739,95 1 384 739,95 21 21854: 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimusalueiden 21855: hoito (Siirtomääräraha) - Allmänna utgifter för 21856: forskningen och skötseln av forskningsomräden 21857: (Reservationsanslag) ............................... . 9 786 000 9 786 000,00 0,00 0 21858: 28 Metsätalouden käyttömenot Skogsbrukets 21859: driftskostnader .................................... .. 2 005 000 2 001 500,00 -3 500,00 0 21860: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 14 390 000 13 975 177,45 -414 822,55 3 21861: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21862: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 4 700 000 4 700 000,00 0,00 0 21863: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21864: (Reservationsanslag) ............................... . 6 200 000 6 200 000,00 0,00 0 21865: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha) 21866: Grundförbättring av skog (Reservationsanslag) ..... . 1 377 000 1 377 000,00 0,00 0 21867: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - Markför- 21868: värv (Reservationsanslag) ......................... .. 500 000 500 000,00 0,00 0 21869: 21870: BO ELÄINLÄÄKINTÄTOIMI VETERINÄRVÄSEN- 21871: DET ............................................... .. 20 580 000 14 553 461,50 -6 026 538,50 29 21872: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21873: slagsanslag) ........................................ . 16130 000 10 628 961,37 -5 501 038,63 34 21874: 25 Eläintautien ehkäiseminen ja muu eläinlääkintähuol- 21875: to (Arviomääräraha) - Förebyggande av djursjuk- 21876: domar och annan veterinärvärd (Förslagsanslag) ..... 3 000 000 2 594 237,97 -405 762,03 14 21877: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 400 000 345 380,47 -54 619,53 14 21878: 30 Eräät valtionosuudet (Arviomääräraha) - Vissa 21879: statsandelar (Förslagsanslag) ....................... . 600 000 587 397,34 -12 602,66 2 21880: 50 Valtionapu eläinsuojelutyöhön - Statsbidrag för 21881: djurskyddsarbete ................................... . 370 000 350 000,00 -20 000,00 5 21882: 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - Anskaffning 21883: av inventarier och utrustning ....................... . 80000 47 484,35 -32 515,65 41 21884: 21885: 84 VALTION ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LAITOS - 21886: STATENS VETERINÄRMEDICINSKA ANSTALT ... 43 238 000 40 782 334,20 -2 455 665,80 6 21887: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21888: slagsanslag) ........................................ . 11 297 000 10 910 757,60 -386 242,40 3 21889: 24 Ulkomaiset seerumi! ja rokotusaineet (Arviomää- 21890: räraha) - Utländskt serum och vaccin (Förslagsan- 21891: slag) ................................................ . 15 900 000 14 315 752,05 -1 584 247,95 10 21892: 27 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 21893: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 21894: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 41 000 29152,59 -11847,41 29 21895: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 200 000 5 726 671,96 -473 328,04 8 21896: 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen (Siirto- 21897: määräraha) - Anskaffning av inventarier och 21898: forskningsmateriel (Reservationsanslag) ............ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 21899: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21900: sivu 21901: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 77 21902: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21903: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21904: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21905: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21906: förslaget bokslutet suurempi - högre % 21907: pienempi - lägre (-1 21908: 21909: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21910: (Reservationsanslagl ............................... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 21911: 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen (Siirtomäärära- 21912: ha) - Anskaffning av lägenhetsaktier (Reserva- 21913: tionsanslagl ........................................ . 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0 21914: 21915: 90 VALTION MARGARIINITEHDAS - STATENS 21916: MARGARINFABRIK ................................ . 21917: 05 Eläkkeet (Arviomäärärahal - Pensioner (Förslags- 21918: anslag) ............................................. . 1 020 000 976 815,05 21919: 22 Käyttömenot (Arviomääräraha) Driftsutgifter 21920: (Förslagsanslag) .................................... . 41 608 000 29 077 888,68 21921: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 42 628 000 30 054 703.73 21922: Käyttötulot - Driftsinkomster 43 383 000 30 374 170,63 21923: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21924: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 400 000 400 000,00 0,00 0 21925: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 21926: gifter 400 000 400 000,00 21927: 21928: 92 MAANMITIAUSHALLITUKSEN KARITAPAINO 21929: - LANTMÄTERISTYRELSENS KARTIRYCKERI ... 21930: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21931: slagsanslag) ........................................ . 15 641 000 17 248 345.78 21932: 05 Eläkkeet (Arviomäärärahal - Pensioner (Förslags- 21933: anslagl ..................... · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · · 964 000 934 805,15 21934: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Ovriga 21935: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 15 500 000 14 932 267,48 21936: 92. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 32 105 000 33115418.41 21937: Käyttötulot - Driftsinkomster 39 850 000 39 448 580,13 21938: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 21939: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 21940: 92. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 21941: gifter 1 200 000 1 200 000,00 21942: 21943: 95 METSÄHALLITUKSEN METSÄT - FORSTSTY- 21944: RELSENS SKOGAR ................................ . 21945: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 21946: slagsanslag) ........................................ . 77 279 000 75 108 878,77 21947: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 21948: anslag) ............................................. . 77 000 000 80 980 473,68 21949: 21 Liiketoiminnan käyttömenot (Arviomääräraha) - 21950: Affärsverksamhetens driftsutgifter (Förslagsan- 21951: slag) ................................................ . 645 000 000 636 175 471 ,04 21952: 24 Verot ja metsänhoitomaksut (Arviomääräraha) - 21953: Skatter och skogsvårdsavgifter (Förslagsanslag) ..... 67 000 000 71 485 193,10 21954: 29 Muut käyttömenot (Arviomäärärahal - Ovriga 21955: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 26 363 000 26 362 247,88 21956: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 892 642 000 890 112 264.47 21957: Käyttötulot - Driftsinkomster 1 045 000 000 1 025 765 339,63 21958: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 21959: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 21960: (Reservationsanslag) ............................... . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 0 21961: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 21962: (Reservationsanslag) ............................... . 2 400 000 2 400 000,00 0,00 0 21963: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 21964: sivu 21965: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 78 21966: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 21967: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 21968: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 21969: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 21970: förslaget bokslutet 21971: suurempi - högre 21972: pienempi - lägre ( -1 21973: % 21974: 21975: 21976: 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset (Siirtomää- 21977: räraha) - Byggande av vägar och skogsdikning 21978: (Reservationsanslag) ............................... . 23 200 000 23 200 000' 00 0,00 0 21979: 88 Maan hankkiminen (Siirtomääräraha) - lnköp av 21980: mark (Reservationsanslag) .......................... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 21981: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 21982: gifter 45 600 000 45 600 000,00 21983: 21984: 98 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN LIIKE- 21985: TOIMINTA - LANTBRUKETS FORSKNINGS- 21986: CENTRALS AFFÄRSVERKSAMHET ............... . 21987: 05 Eläkkeet (Arviomääräraha) - Pensioner (Förslags- 21988: anslag) ............................................. . 205 000 200 453,37 21989: 22 Jokioisten siemenkeskus (Arviomääräraha) 21990: Jockis fröcentral (Förslagsanslag) .................. . 13 615 000 13 014 909,30 21991: 24 Siemenperunakeskuksen tuotantotoiminnan menot 21992: (Arviomääräraha) - Utgifter för centralens för 21993: utsädespotatis produktionsverksamhet (Förslagsan- 21994: slag) ................................................ . 17 539 000 15 984 629.70 21995: 25 Tervetaimiasema (Arviomääräraha) - Stationen för 21996: sunda plantor (Förslagsanslag) ..................... . 1 900 000 1 980 789,20 21997: 98. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 33 259 000 31 180 781,57 21998: Käyttötulot - Driftsinkomster 33 213 000 32 904 568,48 21999: Käyttötalouden lisärahoitustarve 22000: - Drifthushållningens behov av 22001: tilläggsfinansiering .............. . 46000 0,00 -46 000,00 100 22002: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22003: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 752 000 752 000,00 0,00 0 22004: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) - 22005: Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reservationsan- 22006: slag) ................................................ . 40000 40 000,00 0,00 0 22007: 98. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 22008: gifter 792 000 792 000,00 22009: 22010: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HAL- 22011: LINNONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT- 22012: GIFTER INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINIS- 22013: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRADE ............... . 28 217 000 27 560 297,01 -656 702,99 2 22014: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 22015: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 1 500 000 1 001 127,00 -498 873,00 33 22016: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 22017: delegationer och kommissioner ..................... . 510 000 402 170,01 -107 829,99 21 22018: 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät 22019: tutkimukset (Siirtomääräraha) - Undersökningar 22020: som ansluter sig tili varaktig användning av naturre- 22021: surser (Reservationsanslag) ......................... . 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0 22022: 24 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) - Un- 22023: dersökning av försurningen (Reservationsanslag) .... 5 200 000 5 200 000,00 0,00 0 22024: 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärära- 22025: ha) - Samundersökningar inom lantbruket (Reser- 22026: vationsanslag) ...................................... . 5 800 000 5 800 000,00 0,00 0 22027: 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärä- 22028: raha) - Skogsekonomisk samarbetsforskning (Re- 22029: servationsanslag) ................................... . 4 477 000 4 477 000,00 0,00 0 22030: 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset (Siirtomäärära- 22031: ha) - Fiskeriekonomisk samarbetsforskning (Re- 22032: servationsanslag) ................................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 22033: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22034: sivu 22035: 30 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 79 22036: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22037: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22038: Mom. • Mom. Resultat enligt bokslutet 22039: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22040: förslaget bokslutet suurempi - högre 22041: % 22042: pienempi - lägre 1-1 22043: 22044: 22045: 41 Vuotoksen alueen kehittäminen (Siirtomääräraha) 22046: - Utvecklande av Vuotosområdet (Reservations- 22047: anslag) ............................................. . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 22048: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 22049: korvaaminen (Siirtomääräraha) - Ersättande av 22050: skador som förorsakats av exceptionella översväm- 22051: ningar (Reservationsanslag) ....................... .. 4 400 000 4 400 000,00 0,00 0 22052: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsbidrag ............... . 280 000 230 000,00 -50 000,00 18 22053: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22054: sivu 22055: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 80 22056: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22057: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22058: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 22059: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22060: förslaget bokslutet suurempi · högre 22061: % 22062: pienempi · lägre 1-1 22063: 22064: 22065: 22066: 31. PAALUOKKA · HUVUDTITELN : 22067: 22068: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 22069: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 22070: DE .................................................. . 9 184 900 900 9 146 126 176,86 -38 774 723,14 0 22071: 22072: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET .... 20 775 000 21 049 740,65 274 740,65 22073: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22074: slagsanslag) ........................................ . 15 246 000 15 525 349,18 277 349,18 2 22075: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 22076: kommissioner ...................................... . 365 000 365 000,00 0,00 0 22077: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 4 632 000 4 629 391.47 -2 608,53 0 22078: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22079: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 530 000 530 000,00 0,00 0 22080: 22081: 20 TIE- JA VESIRAKENNUSHALLINTO - VAG- 22082: OCH VATIENBYGGNADSFÖRVALTNINGEN ..... . 454 B36 000 451 653 604,88 -3 182 395,12 22083: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22084: slagsanslag) ........................................ . 375 062 000 372 771 584,31 -2 290 415,69 22085: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 60 774 000 59 882 020,57 -891 979,43 22086: 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankkiminen 22087: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av datamaskiner 22088: och kontorsinventarier (Reservationsanslag) ........ . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0 22089: 22090: 24 TIET- VAGAR .................................... . 3 847 930 000 3 839 626 670.47 -8 303 329,53 0 22091: 14 Yleisten teiden kunnossapito (Siirtomääräraha) - 22092: Underhåll av allmänna vägar (Reservationsanslag) ... 1 540 000 000 1 540 000 000,00 0,00 0 22093: 31 Valtionapu kunnille paikallisteiden aiheuttamista 22094: menoista - Statsunderstöd tili kommuner för byg- 22095: devägsutgifter ...................................... . 5 800 000 5 791 078,00 -8 922,00 0 22096: 33 Korvaukset katujen kestopäällystämisestä (Arvio- 22097: määräraha) - Ersättningar för permanentbelägg- 22098: ning av gator (Förslagsanslag) ...................... . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 22099: 34 Valtionapu katujen rakentamiseen (Siirtomäärära- 22100: ha) - Statsbidrag för anläggande av gator (Reser- 22101: vationsanslag) ...................................... . 44 500 000 44 500 000,00 0,00 0 22102: 35 Katumaksulain mukaiset korvaukset (Arviomäärära- 22103: ha) - Ersättningar i enlighet med lagen om gatuav- 22104: gifter (Förslagsanslag) .............................. . 57 200 000 57 015 206,00 -184 794,00 0 22105: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon (Ar- 22106: viomääräraha) - Statsunderstöd för underhåll av 22107: enskilda vägar (Förslagsanslag) ..................... . 90 100 000 90 851 221,03 751 221,03 22108: 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen (Siirto- 22109: määräraha) - Statsunderstöd för byggande av 22110: enskilda vägar (Reservationsanslag) ................ . 22 500 000 22 500 000' 00 0,00 0 22111: 52 Tielain mukainen korkotuki (Arviomääräraha) - 22112: Räntestöd enligt väglagen (Förslagsanslag) ......... . 180 000 64 996,17 -115 003,B3 64 22113: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22114: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0 22115: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 22116: (Reservationsanslag) ............................... . 34 650 000 34 649 921 ,98 -78,02 0 22117: 77 Yleisten teiden tekeminen (Siirtomääräraha) 22118: Byggande av allmänna vägar (Reservationsanslag) .. 1 680 000 000 1 679 999 999.70 -0,30 0 22119: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22120: sivu 22121: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 81 22122: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22123: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22124: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22125: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22126: förslaget bokslutet 22127: suurempi - högre 22128: % 22129: pienempi - lägre 1-1 22130: 22131: 22132: 78 Ulkopuolisille tehtävät työt IArviomääräraha) - 22133: Arbeten som utförs åt utomstående 1Förslagsan- 22134: slag) ................................................ . 72 000 000 65 436 382,14 -6 563 617,86 9 22135: 88 Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvauk- 22136: set IArviomääräraha) - Anskaffning av jordomrä- 22137: den och ersättningar enligt lagen om allmänna 22138: vägar IFörslagsanslag) .............................. . 133 000 000 130 817 865,45 -2 182 134,55 2 22139: 22140: 27 VESITIET- VAITENVÄGAR ...................... . 78 629 000 78 971 323,57 342 323,57 0 22141: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar IFör- 22142: slagsanslag) ........................................ . 18 196 000 19 060 392,33 864 392,33 5 22143: 09 Saimaan kanavan hoitokunta IArviomääräraha) - 22144: Förvaltningsnämnden för Saima kanal (Förslagsan- 22145: slag) ................................................ . 580 000 640 899,12 60 899,12 10 22146: 14 Käyttö ja kunnossapito !Siirtomääräraha) - Drift 22147: och underhåii!Reservationsanslag) ................. . 20 400 000 20 399 981,88 -18,12 0 22148: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 468 000 3 341 227,54 -126 772,46 4 22149: 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu (Siirto- 22150: määräraha) - Statsbidrag för byggande av små- 22151: båtshamnar IReservationsanslag) ................... . 1 300 000 1 300 000,00 0,00 0 22152: 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtionapu !Siir- 22153: tomääräraha) - Statsunderstöd för byggande av 22154: centrala fiskehamnar 1Reservationsanslag) .......... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 22155: 42 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korko- 22156: tuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byggande 22157: av handels- och industrihamnar IFörslagsanslag) .... 1 900 000 1 399 075,72 -500 924,28 26 22158: 43 Tahkoluodon syväsataman rakentamisen korkotuki 22159: IArviomääräraha) - Räntestöd för byggande av en 22160: djuphamn i Tahkoluoto IFörslagsanslag) ............ . 1 800 000 1 844 746,98 44 746,98 2 22161: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 22162: skaffning av materiei!Reservationsanslag) .......... . 5 200 000 5 200 000,00 0,00 0 22163: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 22164: IReservationsanslag) ............................... . 1 700 000 1 700 000,00 0,00 0 22165: n Vesitietyöt !Siirtomääräraha) - Vattenvägsarbeten 22166: IReservationsanslag) ............................... . 22 285 000 22 285 000,00 0,00 0 22167: 88 Vesitiealueiden hankkiminen !Siirtomääräraha) - 22168: Anskaffning av områden för vattenvägar 1Reserva- 22169: tionsanslag) ........................................ . 300 000 300 000,00 0,00 0 22170: 22171: 40 AUTOREKISTERIKESKUS - BILREGISTERCEN- 22172: TRALEN ............................................ . 152 484 000 151 299 626,01 - 1 184 373,99 22173: 01 Palkkaukset IArviomääräraha) - Avlöningar !För- 22174: slagsanslag) ........................................ . 96 231 000 95 801 068.41 -429 931,59 0 22175: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 29 453 000 28 698 557,60 -754 442,40 3 22176: 70 Kalusto- ja laitehankinnat !Siirtomääräraha) - An- 22177: skaffning av inventarier och anordningar IReserva- 22178: tionsanslag) ........................................ . 6 500 000 6 500 000,00 0,00 0 22179: 74 Katsastusasemien rakentaminen !Siirtomääräraha) 22180: - Byggande av besiktningsstationer IReservations- 22181: anslag) ........................... · ....... · · · · · · · · · · · 20 300 000 20 300 000' 00 0,00 0 22182: 22183: 47 ILMAILUHALLINTO LUFTFARTSFÖRVALT- 22184: NINGEN ............................................ . 339 ne ooo 338 485 325,11 -1 290 674,89 0 22185: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22186: slagsanslag) ........................................ . 125 213 000 123 535 329,92 -1 677 670,08 22187: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22188: sivu 22189: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 82 22190: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22191: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 22192: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22193: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 22194: förslaget bokslutet 22195: suurempi - högre % 22196: pienempi - lägre (- ) 22197: 22198: 22199: 14 Kunnossapito- ja käyttömenot (Siirtomääräraha) - 22200: Underhålls- och driftskostnader (Reservationsan- 22201: slag) ................................................ . 117 000 000 117 000 000,00 0,00 0 22202: 21 llmailuhallinnon toimesta ulkopuolisille suoritettavat 22203: työt (Arviomääräraha) - Arbeten som på åtgärd av 22204: luftfartsförvaltningen utförs för utomstående (För- 22205: slagsanslag 1 ........................................ . 6 500 000 6 890 788,67 390 788,67 6 22206: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9 928 000 9 924 671,52 -3 328,48 0 22207: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja 22208: ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 22209: upprätthällande av vissa flygplatser ................. . 4 650 000 4 650 000,00 0,00 0 22210: 50 Eräät valtionavut ilmailutoiminnan ylläpitämiseen - 22211: Vissa statsunderstöd för upprätthållande av flyg- 22212: verksamhet ......................................... . 875 000 874 535,00 -465,00 0 22213: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22214: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 43 000 000 43 000 000,00 0,00 0 22215: 74 Lentokenttien talonrakennustyöt (Siirtomääräraha) 22216: - Husbyggen på flygfält (Reservationsanslag) ..... . 18 810 000 18 810 000,00 0,00 0 22217: 77 Lentokenttien rakentaminen (Siirtomääräraha) - 22218: Byggande av flygfält (Reservationsanslag) .......... . 13 300 000 13 300 000,00 0,00 0 22219: 88 Lentokenttien maanlunastukset (Siirtomääräraha) 22220: - Jordinlösen för flygfält (Reservationsanslagl ..... . 500 000 500 000,00 0,00 0 22221: 22222: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA IN- 22223: STITUTET .......................................... . 84 947 000 84 490 855,98 -456144,02 22224: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 22225: slagsanslag) ........................................ . 46 598 000 47 140 350,76 542 350,76 22226: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärärahal - 22227: Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag 1 .•••.••..•••••. 4 310 000 3 660 315,11 -649 684,89 15 22228: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 22 239 000 21 890 190,11 -348 809,89 2 22229: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22230: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 11 800 000 11 800 000,00 0,00 0 22231: 22232: 55 TIETOLIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUSTUK- 22233: SET - ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD FÖR 22234: POST- OCH TELEKOMMUNIKATION .............. . 474 710 000 471 912 379,14 -2 797 620,86 22235: 21 Korvaus merenkulun viestintäpalvelusten tuottami- 22236: sesta - Ersättning för rapporttjänster inom sjöfar- 22237: ten ................................................. . 1 560 000 1 560 000,00 0,00 0 22238: 22 Korvaus radiotoiminnan valvonnasta (Arviomää- 22239: räraha) - Ersättning för övervakning av radioverk- 22240: samheten (Förslagsanslag) ......................... . 400 000 400 000,00 0,00 0 22241: 41 Sanomalehdistön tukeminen - Understödjande av 22242: tidningspressen ..................................... . 100 250 000 99 498 125,00 -751875,00 22243: 42 Lehdistön yleinen kuljetustuki - Allmänt transport- 22244: stöd för pressen .................................... . 333 600 000 331 554 254,14 -2 045 745,86 22245: 43 Uutis- ja tietotoimistotuki - Understöd tili nyhets- 22246: och notisbyråer ..................................... . 5 200 000 5 200 000,00 0,00 0 22247: 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen (Siirtomää- 22248: räraha) - Understödjande av samdistribution av 22249: tidningar (Reservationsanslag) ...................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 22250: 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja rakentami- 22251: nen (Siirtomääräraha) - Planering och byggande 22252: av ett televisionsdistributionsnät (Reservationsan- 22253: slag) ................................................ . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 22254: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22255: sivu 22256: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande är 1987 sida 83 22257: Luku · Kap. Tulo· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22258: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22259: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 22260: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22261: förslaget bokslutet 22262: suurempi · högre 22263: % 22264: pienempi · lägre (-) 22265: 22266: 22267: 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioaseman 22268: suunnittelua ja rakentamista varten (Siirtomäärära· 22269: ha) - Understöd tili Oy Yleisradio Ab för planering 22270: och byggande av en radiostatien i Björneborg 22271: (Reservationsanslag) ............................... . 4 700 000 4 700 000,00 0,00 0 22272: 52 Valtionavustus televisio-ohjelmien välityskokeilun 22273: kustannuksiin Suur-Tukholman alueella (Siirtomää- 22274: räraha) - Statsunderstöd för kostnaderna för ex- 22275: perimentet med förmedling av TV-program tili Star- 22276: Stockholms område (Reservationsanslag) .......... . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 22277: 22278: 56 KORVAUKSET POSTI· JA TELELAITOKSELLE - 22279: ERSÄITNING TILL POST- OCH TELEVERKET ..... . 134 000 000 134 000 000,00 0,00 0 22280: 23 Korvaus virkalähetysoikeuden käytöstä postiliiken- 22281: teessä (Arviomääräraha) - Ersättning för rätt tili 22282: användande av tjänsteförsändelse i posttrafiken 22283: (Förslagsanslag) .................................... . 99 000 000 99 000 000,00 0,00 0 22284: 24 Korvaus erityispalveluina toimitettavista virkalähe- 22285: tyksistä ja postiennakkolähetyksistä (Arviomäärära- 22286: ha) - Ersättning för såsom specialservice befordra- 22287: de tjänsteförsändelser och postförskottsförsändel- 22288: ser (Förslagsanslag) ................................ . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 22289: 22290: JOUKKOLIIKENTEEN KORVAUKSET JA AVUS- 22291: TUKSET - ERSÄITNINGAR OCH UNDERSTÖD 22292: FÖR KOLLEKTIVTRAFIKEN ........................ . 210 000 000 211 357 567.70 1 357 567.70 22293: 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt- 22294: tämiseen 1Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för 22295: utvecklande och bevarande av kollektivtrafiken (Re- 22296: servationsanslag) ................................... . 64 050 000 64 050 000,00 0,00 0 22297: 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjärjestelyihin 22298: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för arrange- 22299: mang avsedda att avlägsna plankorsningar (Reser- 22300: vationsanslag) ...................................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 22301: 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki (Siirto- 22302: määräraha) - Räntestöd för byggande av Tahkolu- 22303: otobanan (Reservationsanslag) ..................... . 1 250 000 1 249 999.70 -0,30 0 22304: 34 Valtionavustus Kontula-Mellunmäki metroradan ra- 22305: kentamiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd 22306: för byggande av en metrobana mellan Gårdsbacka 22307: och Mellungsbacka (Reservationsanslag) ........... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 22308: 40 Eräät Valtionrautateille maksettavat korvaukset - 22309: Vissa ersättningar tili Statsjärnvägarna .............. . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0 22310: 41 Tavaraliikenteen alennuskuljetuskorvaukset - Er- 22311: sättning för rabatter på varutransporter ............. . 34 000 000 33 413 110,00 -586 890,00 2 22312: 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki (Siirtomääräraha) 22313: - Stöd för linjetrafik med buss (Reservationsan- 22314: slag) ................................................ . 20 700 000 20 700 000,00 0,00 0 22315: 50 Henkilöliikenteen alennuskuljetuskorvaukset (Arvio- 22316: määräraha) - Ersättning för rabatter inom person· 22317: trafiken (Förslagsanslag) ............................ . 53 000 000 54 944 458,00 1 944 458,00 4 22318: 22319: 90 VALTIONRAUTATIET STATSJÄRNVÄGAR- 22320: NA ................................................. . 22321: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22322: slagsanslag) ........................................ . 2 240 840 000 2 224 'Zd7 014,58 22323: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22324: sivu 22325: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 84 22326: Luku - Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22327: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22328: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22329: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22330: förslaget bokslutet 22331: suurempi - högre 22332: % 22333: pienempi - lägre (-) 22334: 22335: 22336: 05 Eläkkeet (Arviomäärärahal - Pensioner (Förslags- 22337: anslag) ............................................. . 1165 000 000 1 168 456 436,95 22338: 14 Radanpito (Arviomääräraha) - Underhåll av banor 22339: (Förslagsanslagl .................................... . 117 500 000 113 214 251,27 22340: 22 Liikenteen hoito (Arviomääräraha) - Handhavande 22341: av trafiken (Förslagsanslag) ......................... . 818 500 000 795 088 276,34 22342: 28 Ulkopuolisille suoritettavat työt (Arviomäärärahal 22343: - Arbeten som utförs för utomstående (Förslags- 22344: anslag) ............................................. . 100 600 000 103 566 678,11 22345: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - Övriga 22346: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 85 000 000 83 582 557,00 22347: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 4 527 440 000 4 488 195 214,25 22348: Käyttötulot - Driftsinkomster 3 174 700 000 3 158 923 242,09 22349: Käyttötalouden lisärahoitustarve 22350: - Drifthushållningens behov av 22351: tilläggsfinansiering .............. . 1 352 740 000 1 329 271 972,16 -23 468 027,84 2 22352: 60 Siirto Valtionrautateiden uudistusrahastoon 22353: Överföring tili Statsjärnvägarnas förnyelsefond ..... . 68 712 900 68 712 900,00 0,00 0 22354: 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hankkiminen 22355: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbetsmaski- 22356: ner, bilar o.a. materiel (Reservationsanslag) ........ . 72 400 000 72 400 000,00 0,00 0 22357: 72 Sähkölaitteiden hankkiminen (Siirtomääräraha) - 22358: Anskaffning av elektriska anordningar 1Reserva- 22359: tionsanslag) ........................................ . 77 300 000 77 300 000,00 0,00 0 22360: 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja valmis- 22361: tus !Siirtomääräraha) - Anskaffning och tillverk- 22362: ning av dragmateriel och vagnar IReservationsan- 22363: slag) ................................................ . 184 300 000 184 300 000,00 0,00 0 22364: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 22365: (Reservationsanslagl ............................... . 26 500 000 26 500 000,00 0,00 0 22366: 78 Ratojen parantaminen !Siirtomääräraha) - Förbätt- 22367: ring av banor (Reservationsanslagl ................. . 297 100 000 297 100 000,00 0,00 0 22368: 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset !Siirtomääräraha) 22369: - Jordområden och finansplaceringar (Reserva- 22370: tionsanslag l ........................................ . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 22371: 90. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistusra- 22372: hastoon - lnvesteringsutgifter 22373: och överföring tili förnyelsefon- 22374: den 736 312 900 736 312 900,00 22375: 22376: 94 POSTI- JA TELELAITOS - POST- OCH TELE- 22377: VERKET ............................................ . 22378: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar IFör- 22379: slagsanslag) ........................................ . 3 220 445 000 3 166 840 337,31 22380: 05 Eläkkeet IArviomääräraha) - Pensioner 1Förslags- 22381: anslag) ............................................. . 578 000 000 573 708 975,30 22382: 10 Rakennusten ja huoneistojen käyttö ja kunnossapi- 22383: to IArviomääräraha) - Drift och underhåll av 22384: byggnader och lokaler (Förslagsanslag) ............. . 331 000 000 333 434 689,33 22385: 11 Televerkkojen käyttö ja kunnossapito IArviomää- 22386: räraha) - Drift och underhåll av telenäten IFör- 22387: slagsanslag) ........................................ . 503 200 000 533 110 609,90 22388: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22389: sivu 22390: 31 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 85 22391: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22392: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22393: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22394: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22395: förslaget bokslutet 22396: suurempi - högre 22397: % 22398: pienempi - lägre 1-) 22399: 22400: 22401: 12 Moottoriajoneuvojen ja postivaunujen käyttö ja 22402: kunnossapito sekä autovarikkotoiminta (Arviomää- 22403: räraha) - Drift och underhåll av motorfordon och 22404: postkupeer samt bildepåverksamhet (Förslagsan- 22405: slag) ................................................ . 120 500 000 110 207 036,54 22406: 22 Postiliikenteen hoito (Arviomääräraha) - Handha- 22407: vande av posttrafiken (Förslagsanslag) ............. . 175 500 000 174 307 066,04 22408: 29 Muut käyttömenot (Arviomääräraha) - övriga 22409: driftsutgifter (Förslagsanslag) ....................... . 274 850 000 271 537 753,20 22410: 94. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 5 203 495 000 5 163 146 467,62 22411: Käyttötulot - Driftsinkomster 7 081 560 000 7 109 051 058,39 22412: 60 Siirto posti- ja telelaitoksen uudistusrahastoon 22413: överföring tili post- och televerkets förnyelsefond ... 70 831 000 70 831 000,00 0,00 0 22414: 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siir- 22415: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier, maski- 22416: ner och anordningar (Reservationsanslag) .......... . 142 200 000 142 200 000,00 0,00 0 22417: 71 Televerkkojen kehittäminen (Siirtomääräraha) - 22418: Utvecklande av telenätet (Reservationsanslag) ...... . 951 000 000 951 000 000,00 0,00 0 22419: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 22420: (Reservationsanslag) ............................... . 110 030 000 110 030 000,00 0,00 0 22421: 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankinta (Siir- 22422: tomääräraha) - Anskaffning av tomter samt lägen- 22423: hetsaktier (Reservationsanslag) ..................... . 17 300 000 17 300 000,00 0,00 0 22424: 94. Luku - Kap. Sijoitusmenot ja siirto uudistusra- 22425: hastoon - lnvesteringsutgifter 22426: och överföring tili förnyelsefon- 22427: den 1 291 361 000 1 291 361 000,00 22428: 22429: 95 POSTI- JA TELELAITOKSEN KONEPAJAT - 22430: POST- OCH TELEVERKETS VERKSTÄDER ........ . 22431: 22 Turun Asennuspaja (Arviomääräraha) - Åbo ln- 22432: stallationsverkstad (Förslagsanslag) ................. . 34 475 000 38 238 116,10 22433: 23 Keskusautokorjaamo (Arviomääräraha) - Centrala 22434: bilreparationsverkstaden (Förslagsanslag) ........... . 16 800 000 15 390 434,47 22435: 95. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 51 275 000 53 628 550,57 22436: Käyttötulot - Driftsinkomster 52 500 000 53 521 054,79 22437: Käyttötalouden lisärahoitustarve 22438: - Drifthushällningens behov av 22439: tilläggsfinansiering .............. . 0 107 495,78 107 495,78 22440: 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden hankki- 22441: minen (Siirtomääräraha) - Anskaffning av arbet- 22442: smaskiner, transportmedel och annan materiel (Re- 22443: servationsanslag) ................................... . 450 000 450 000,00 0,00 0 22444: 95. Luku - Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut- 22445: gifter 450 000 450 000,00 22446: 22447: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN 22448: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM 22449: TRAFIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRA- 22450: DE .................................................. . 5 950 000 5 n5 715,41 -174 284,59 3 22451: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 22452: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 250 000 75 715,41 -174 284,59 70 22453: 22 Tutkimus ja suunnittelu (Siirtomääräraha) - Un- 22454: dersökning och planering (Reservationsanslag) ..... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 22455: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ........... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 22456: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22457: sivu 22458: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 86 22459: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22460: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22461: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22462: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22463: förslaget bokslutet suurempi - högre 22464: % 22465: pienempi - lägre 1-) 22466: 22467: 22468: 22469: 32. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 22470: 22471: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL- 22472: LINNONALA - HANDELS- OCH INDUSTRI- 22473: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ . 4 801 474 400 4 696 338 543,47 -105 135 856,53 2 22474: 22475: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN- 22476: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET .............. . 47 362 000 46 322 009,06 -1 039 990,94 2 22477: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 22478: slagsanslag l ........................................ . 35 787 000 35 135 018,67 -651 981,33 2 22479: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 10 750 000 10 362 770,26 -387 229,74 4 22480: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 22481: rier ................................................. . 825 000 824 220,13 -779,87 0 22482: 22483: 02 TEOLLISUUSPIIRIT - INDUSTRIDISTRIKTEN ..... 22 390 000 22 183 874,83 -206 125,17 22484: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 22485: slagsanslagl ........................................ . 15110 000 15 150 450,03 40 450,03 0 22486: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 680 000 6 457 840,20 -222 159,80 3 22487: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 22488: rier ................................................. . 600 000 575 584,60 -24 415,40 4 22489: 22490: 04 PUOLUSTUSTALOUDELLINEN SUUNNITIELU- 22491: KUNTA - FÖRSVARSEKONOMISKA PLANE- 22492: RINGSKOMMISSIONEN ........................... . 2 937 000 2 816 133,07 -120 866,93 4 22493: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 22494: slagsanslagl ........................................ . 1 691 000 1 612 643,81 -78 356,19 5 22495: 09 Suunnittelukunta - Planeringskommissionen ...... . 121 000 120 845,56 -154,44 0 22496: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 050 000 1 007 678,90 -42 321,10 4 22497: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 22498: rier ................................................. . 75 000 74 964,80 -35,20 0 22499: 22500: 06 VARMUUSVARASTOINTI - SÄKERHETSUPP- 22501: LAGRING .......................................... . 11 500 000 3 376 617,82 -8 123 382,18 71 22502: 41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja ylläpitä- 22503: miseen (Arviomäärärahal - Räntestöd för grund- 22504: ande och upprätthållande av skyddsupplag (För- 22505: slagsanslag l ........................................ . 10 000 000 3 376 617,82 -6 623 382,18 66 22506: 42 Turvavarastoinnin varastointiavustus - Upplag- 22507: ringsunderstöd för skyddsupplagring ............... . 1 500 000 0,00 -1 500 000,00 100 22508: 22509: 10 MERENKULKULAITOS SJÖFARTSVASEN- 22510: DET ................................................ . 661 946 000 650 611 800,17 -11 334 199,83 2 22511: 01 Palkkaukset (Arviomäärärahal - Avlöningar (För- 22512: slagsanslag l ........................................ . 255 523 000 246 735 619,37 -8 787 380,63 3 22513: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 22514: kommissioner ...................................... . 84000 26 214,13 -57 785,87 69 22515: 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset (Siirtomää- 22516: räraha) - Grundundersökningar rörande vintertra- 22517: fiktekniken (Reservationsanslagl .................... . 535 000 535 000,00 0,00 0 22518: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - övriga 22519: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 126 078 000 124 785 346,84 -1 292 653,16 22520: 40 Saaristoliikenteen avustaminen - Skärgårdstrafi- 22521: kens understödjande ............................... . 1 245 000 1 075 876,01 -169 123,99 14 22522: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22523: sivu 22524: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 87 22525: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22526: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22527: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22528: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22529: förslaget bokslutet suurempi · högre 22530: % 22531: pienempi · lägre (-) 22532: 22533: 22534: 41 Korkotuki saaristolaisten kulkuyhteyksiä haitaville 22535: liikennöitsijöille myönnettävistä lainoista (Arviomää- 22536: räraha) - Räntestöd för lån tili trafikidkare som 22537: sköter skärgårdskommunikationer (Förslagsanslag) .. 25 000 8 398,62 -16 601,38 66 22538: 42 Vesikuljetuskaluston hankintojen korkotuki (Arvio- 22539: määräraha) - Räntestöd för anskaffning av sjö- 22540: transportmateriel (Förslagsanslag) .................. . 3 000 000 1 579 131,20 - 1 420 868,80 47 22541: 43 Avustus pientonniston korkomenojen alentamiseksi 22542: (Siirtomääräraha) - Understöd för sänkande av 22543: småtonnagets räntekostnader (Reservationsan- 22544: slag) ................................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 22545: 44 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten korkokus- 22546: tannusten alentamiseksi (Siirtomääräraha) - Un- 22547: derstöd för sänkande av räntekostnader för lastfar- 22548: tyg i utrikestrafik (Reservationsanslag) .............. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 22549: 50 Lästimaksuista suoritettavat valtionavustukset (Ar- 22550: viomääräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna 22551: (Förslagsanslag) .................................... . 2 600 000 3 010 214,00 410 214,00 16 22552: 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkiminen (Siir- 22553: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier och 22554: tekniska anordningar (Reservationsanslag) .......... . 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0 22555: 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkiminen 22556: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av fartyg och 22557: andra trafikmedel (Reservationsanslag) ............. . 190 436 000 190 436 000,00 0,00 0 22558: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 22559: (Reservationsanslag) ............................... . 8 200 000 8 200 000,00 0,00 0 22560: 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt (Siirto- 22561: määräraha) - Byggande av säkerhetsanordningar 22562: och farledsarbeten (Reservationsanslag) ............ . 50 600 000 50 600 000,00 0,00 0 22563: 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha) 22564: - Ovriga land- och vattenbyggnadsarbeten (Reser- 22565: vationsanslag) ...................................... . 5 520 000 5 520 000,00 0,00 0 22566: 88 Maa-alueiden ja rakennusten ostot (Siirtomäärära- 22567: ha) - Köp av markområden och byggnader (Reser- 22568: vationsanslag) ...................................... . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 22569: 22570: 28 ELINKEINOHALLITUS - NÄRINGSSTYRELSEN ... 27 648 000 26 070 347,36 - 1 577 652,64 6 22571: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22572: slagsanslag) ........................................ . 16 925 000 15 218 022,00 -1 706 978,00 10 22573: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 291 000 269 390,60 -21 609,40 7 22574: 21 Eräät elinkeinovalvonnan ja kuluttaja-asiain menot 22575: - Vissa utgifter för näringskontrollen och konsu- 22576: mentangelägenheter ................................ . 3 710 000 3 707 759,57 -2 240,43 0 22577: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 2 750 000 2 538 477,49 -211 522,51 8 22578: 31 Valtionosuus kuluttajaneuvonnan järjestämiseen 22579: kunnissa (Arviomääräraha) - Statsandel för anord- 22580: nande av konsumentrådgivning i kommunerna 22581: (Förslagsanslag) .................................... . 2 982 000 3 346 697,70 364 697,70 12 22582: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsunder- 22583: stöd för konsumentorganisationer .................. . 640000 640 000,00 0,00 0 22584: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22585: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 350 000 350 000,00 0,00 0 22586: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22587: sivu 22588: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 88 22589: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22590: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22591: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22592: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22593: förslaget bokslutet suurempi - högre 22594: % 22595: pienempi - lägre (- 1 22596: 22597: 22598: 30 KILPAILUASIAMIEHEN TOIMISTO - KONKUR- 22599: RENSOMBUDSMANNENS BYRA ................. . 920 000 976 168,03 56 168,03 6 22600: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22601: slagsanslag) ........................................ . 650 000 721 346,44 71 346,44 11 22602: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 245 000 230 040,84 -14 959,16 6 22603: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 22604: rier ................................................. . 25 000 24 780,75 -219,25 22605: 22606: 31 KULUTTAJANSUOJA- KONSUMENTSKYDD .... 6 564 000 6 040 910,61 -523 089,39 8 22607: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22608: slagsanslag) ........................................ . 4 355 000 3 997 003,85 -357 996,15 8 22609: 09 Kuluttajavalituslautakunta Konsumentklago- 22610: nämnden ........................................... . 300 000 269 801,72 -30 198,28 10 22611: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 1 824 000 1 689 105,04 -134 894,96 7 22612: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22613: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 85 000 85 000,00 0,00 0 22614: 22615: 32 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT- 22616: OCH REGISTERSTYRELSEN ....................... . 51 277 000 49 137 963,67 -2 139 036,33 4 22617: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22618: slagsanslag) ........................................ . 37 927 000 36 772 607,66 -1 154 392,34 3 22619: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11170000 10 187 480,38 -982 519,62 9 22620: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 22621: rier ................................................. . 2 180 000 2 177 875,63 -2124,37 0 22622: 22623: 34 LISENSSIVIRASTO - LICENSVERKET ............ . 5 429 000 4 963 202,52 -465 797,48 9 22624: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22625: slagsanslag) ........................................ . 3 259 000 2 812 804,98 -446 195,02 14 22626: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 1 650 000 1 630 818,14 -19181,86 22627: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 22628: rier ................................................. . 520 000 519 579,40 -420,60 0 22629: 22630: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNIS- 22631: KA KONTROLLCENTRALEN ....................... . 44 497 000 40 074 833,29 -4 422 166,71 10 22632: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22633: slagsanslag) ........................................ . 31 467 000 28 042 394,11 -3 424 605,89 11 22634: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 22635: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 10 700 000 9 702 439,18 -997 560,82 9 22636: 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkiminen (Siir- 22637: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier, maski- 22638: ner och anordningar (Reservationsanslag) .......... . 2 330 000 2 330 000,00 0,00 0 22639: 22640: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS- 22641: KA FORSKNINGSCENTRALEN .................... . 183 938 000 182 171 930,21 -1 766 069,79 22642: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22643: slagsanslag) ........................................ . 84 697 000 83 995 785,82 -701 214,18 1 22644: 09 Valtuuskunta - Delegation ......................... . 11 000 1 525,08 -9 474,92 86 22645: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha) 22646: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re- 22647: servationsanslag) ................................... . 42 330 000 42 330 000,00 0,00 0 22648: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomääräraha) - 22649: Avgiftsbelagd kundtjänst (Förslagsanslag) .......... . 2 650 000 2 373 976,55 -276 023,45 10 22650: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 6 850 000 6 103 786,13 -746 213,87 11 22651: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22652: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 12 400 000 12 366 856,63 -33 143,37 0 22653: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22654: sivu 22655: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 89 22656: Luku - Kap. Tula· ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22657: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22658: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22659: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22660: förslaget bokslutet suurempi · högre 22661: % 22662: pienempi · lägre 1-) 22663: 22664: 22665: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 22666: (Reservationsanslag) ............................... . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 22667: 22668: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 22669: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL ..... 251 956 000 253 446 647,32 1 490 647,32 22670: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22671: slagsanslag) ........................................ . 107 245 000 108 759 856,42 1 514 856,42 1 22672: 09 Valtuuskunta - Delegation ......................... . 10 000 3 415,32 -6 584,68 66 22673: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha) 22674: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re- 22675: servationsanslag) ................................... . 22 550 000 22 550 000,00 0,00 0 22676: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 22 550 000 22 532 375,58 -17 624,42 0 22677: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 22678: . ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 22679: (Reservationsanslag) ............................... . 39 000 000 39 000 000,00 0,00 0 22680: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 22681: (Reservationsanslag) ............................... . 56 830 000 56 830 000,00 0,00 0 22682: 88 Toimitilojen ostaminen (Siirtomääräraha) - Köp av 22683: verksamhetsutrymmen (Reservationsanslag) ........ . 3 771 000 3 771 000,00 0,00 0 22684: 22685: 43 VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN 22686: MAKSULLISET TUTKIMUSPALVELUT - STA- 22687: TENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRALS AV- 22688: GIFTSBELAGDA FORSKNINGSSERVICE .......... . 321 928 000 325 661 183,32 3 733 183,32 22689: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22690: slagsanslag) ........................................ . 180 858 000 184 591 183,32 3 733 183,32 2 22691: 21 Eräät tutkimustoiminnan menot (Siirtomääräraha) 22692: - Vissa utgifter för forskningsverksamheten (Re- 22693: servationsanslag) ................................... . 92 300 000 92 300 000' 00 0,00 0 22694: 22 Esitutkimuksista ja riskeistä aiheutuvat menot - 22695: Utgifter för förundersökningar och risker ........... . 13 770 000 13 770 000,00 0,00 0 22696: 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen (Siirtomäärära- 22697: ha) - Anskaffning av maskiner och inventarier 22698: (Reservationsanslag) ............................... . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 22699: 22700: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO- 22701: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ............ . 439 544 000 436 100 616,39 -3 443 383,61 22702: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För· 22703: slagsanslag) ........................................ . 14 454 000 13 076 574,95 - 1 377 425,05 10 22704: 09 Teknologian valtuuskunta - Teknologiska delega- 22705: tionen .............................................. . 10 000 4 002,63 -5 997,37 60 22706: 21 Tavoitetutkimustoiminta (Siirtomääräraha) - Mål- 22707: sättningsundersökningar (Reservationsanslag) ...... . 128 000 000 128 000 000,00 0,00 0 22708: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 13 400 000 11 340 038,81 -2 059 961,19 15 22709: 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitys- 22710: toimintaan (Siirtomääräraha) - Understöd tili in- 22711: dustrins forsknings· och produktutvecklingsverk- 22712: samhet (Reservationsanslag) ....................... . 130 000 000 130 000 000,00 0,00 0 22713: 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakeskuksille 22714: (Siirtomääräraha) - Understöd tili teknologi- och 22715: datateknikcentralerna (Reservationsanslag) ......... . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 22716: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22717: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 2 680 000 2 680 000,00 0,00 0 22718: 83 Teollisuuden tuotekehityslainat (Siirtomääräraha) 22719: - lndustrins produktutvecklingslån (Reservations- 22720: anslag) .................................... · ..... · .. . 140 000 000 140 000 000,00 0,00 0 22721: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22722: sivu 22723: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 90 22724: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22725: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 22726: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22727: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22728: förslaget bokslutet 22729: suurempi - högre % 22730: pienempi · lägre (- l 22731: 22732: 22733: 46 TEKNISEN JA KAUPALLISEN TUTKIMUKSEN 22734: TUKEMINEN - STÖDJANDE AV DEN TEKNISKA 22735: OCH KOMMERSIELLA FORSKNINGEN ............ . 32 700 000 32 270 049,00 -429 951,00 22736: 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutkimustoimin- 22737: ta (Siirtomääräraha) - Tili utrikes- och inrikeshan- 22738: deln ansluten forskningsverksamhet (Reservations- 22739: anslag) ............................................. . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 22740: 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö (Siirtomäärära- 22741: ha) - lnternationellt tekniskt samarbete (Reserva- 22742: tionsanslag) ........................................ . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 22743: 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen vienti (Siir- 22744: tomääräraha) - Export av sakkunskap i offentlig 22745: service (Reservationsanslag) ........................ . 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 22746: 24 Jäänmurtamislaboratorion käyttäminen - Använd- 22747: ning av isbrytningslaboratoriet ...................... . 2 300 000 2 2Pi7 049,00 -12 951,00 22748: 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan kehittämi- 22749: nen (Siirtomääräraha) - Utvecklande av verksam- 22750: heten pä riksmätplatser (Reservationsanslag) ....... . 500 000 500 000,00 0,00 0 22751: 41 Avustukset teollisuuden kehittämistä ja liikkeenjoh- 22752: dollisista koulutusta edistäville yhteisöille - Under- 22753: stöd tili samfund som främjar industrins utveckling 22754: och utbildning i affärsledning ....................... . 5 500 000 5 188 000,00 -312 000,00 6 22755: 42 Pohjoismaisen apuvälineinstituutin perustaminen 22756: (Siirtomääräraha) - Grundande av ett nordiskt 22757: hjälpmedelsinstitut (Reservationsanslag) ............ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 22758: 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle (Siirtomääräraha) 22759: - Statsunderstöd tili Uppfinningsstiftelsen (Reser- 22760: vationsanslag) ...................................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 22761: 50 Keksijöiden tukeminen - Stöd tili uppfinnare ...... . 800 000 695 000,00 -105 000,00 13 22762: 22763: 47 MERENTUTKIMUSLAITOS HAVSFORSK- 22764: NINGSINSTITUTET ................................ . 20 960 000 20 799 910,31 -160 089,69 22765: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 22766: slagsanslag) ........................................ . 7 710 000 7 615 189,96 -94 810,04 22767: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 500 000 11 434 720,35 -65 279,65 22768: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22769: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 1 750 000 1 750 000,00 0,00 0 22770: 22771: 48 TEOLLISUUSSIHTEERIT - INDUSTRISEKRETE- 22772: RARE .............................................. . 19 360 000 20 478 773.45 1 118 773,45 6 22773: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För· 22774: slagsanslag) ........................................ . 11 760 000 13 298 002,51 1 538 002,51 13 22775: 29 Muut kulutusmenot (Arviomääräraha) - Övriga 22776: konsumtionsutgifter (Förslagsanslag) ............... . 7 000 000 6 580 770,94 -419 229,06 6 22777: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 22778: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 600 000 600 000,00 0,00 0 22779: 22780: 49 KEHITYSALUERAHASTO OY - UTVECKUNGS- 22781: OMRÅDESFONDEN AB ............................ . 2Pi7 100 000 288 677 485,30 1 577 485,30 22782: 42 Kehitysaluerahasto Oy:lle maksettava korkotuki 22783: (Arviomääräraha) - Räntestöd tili Utvecklingsom- 22784: rädesfonden Ab (Förslagsanslag) ................... . 1 600 000 1 439 051.72 -160 948,28 10 22785: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 22786: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursförlus- 22787: ter (Förslagsanslag) ................................. . 45 000 000 46 738 433,58 1 738 433,58 4 22788: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22789: sivu 22790: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 91 22791: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22792: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22793: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22794: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 22795: förslaget bokslutet 22796: suurempi · högre 22797: pienempi · lägre (-) 22798: % 22799: 22800: 22801: 44 Avustus Kehitysaluerahasto Oy:lle kehitysyhtiöiden 22802: osakkeiden merkitsemistä varten - Understöd tili 22803: Utvecklingsområdesfonden Ab för tecknande av 22804: aktier i utvecklingsbolag ............................ . 4000000 4 000 000,00 0,00 0 22805: 45 Tutkimustoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha) - 22806: Stödjande av forskning (Reservationsanslag) ....... . 17 500 000 17 500 000,00 0,00 0 22807: 83 Laina Kehitysaluerahasto Oy:lle - Lån tili Utveck- 22808: lingsområdesfonden Ab ............................ . 219 000 000 219 000 000,00 0,00 0 22809: 22810: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDUSTRINS 22811: FRÄMJANDE ...................................... . 922 488 400 902 104 440,65 -20 383 959,35 2 22812: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 230 000 82 n4,02 -147 225,98 64 22813: 23 Teollistamistutkimukset (Siirtomääräraha) - ln- 22814: dustrialiseringsundersökningar (Reservationsan- 22815: slag) ................................................ . 1 700 000 1 700 000,00 0,00 0 22816: 24 Yrittäjäkoulutus ja ·neuvonta - Företagarutbild- 22817: ning och -information ............................... . 15 500 000 15 500 000,00 0,00 0 22818: 30 Valtionosuus ja ·avustus kuntien elinkeinoasiamies- 22819: ten palkkaukseen (Arviomääräraha) - Statsandel 22820: och -understöd för avlönande av kommunala nä- 22821: ringsombudsmän (Förslagsanslag) .................. . 19 285 000 19 222 717,00 -62 283,00 0 22822: 40 Valtionavustus pienen ja keskisuuren teollisuuden 22823: edistämisjärjestöille - Statsunderstöd tili organisa- 22824: tioner som främjar småindustri och medelstor in- 22825: dustri ............................................... . 3 491 000 3 341 200,00 -149 800,00 4 22826: 41 Kaivannaisteollisuuden edistäminen - Gruvindus· 22827: trins främjande ..................................... . 27 200 000 26 995 000,00 -205 000,00 22828: 42 Valtionavustus Kotimaisen Työn Liitto ry:lle - 22829: Statsunderstöd tili förbundet Kotimaisen Työn Liit- 22830: to r.y ............................................... . 2 488 000 2 488 000,00 0,00 0 22831: 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämishank- 22832: keiden tukeminen (Siirtomääräraha) - Stödjande 22833: av utvecklingsprojekt inom småindustri och medel- 22834: stor industri (Reservationsanslag) ................... . 4 823 000 4 823 000,00 0,00 0 22835: 44 Avustus Vapo Oy:lle Martinniemen sahan toimin- 22836: nan turvaamiseksi (Siirtomääräraha) - Understöd 22837: tili Vapo Oy för tryggande av verksamheten vid 22838: Martinniemi såg (Reservationsanslag) .............. . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 22839: 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen (Siirtomäärära- 22840: ha) - Stödjande av praktik utomlands (Reserva- 22841: tionsanslag) ........................................ . 1 050 000 1 050 000,00 0,00 0 22842: 47 Valtionavustus eräisiin pienten ja keskisuurten yri- 22843: tysten neuvontaja koulutushankkeisiin - Statsun- 22844: derstöd för vissa informations- och utbildnings- 22845: projekt inom små och medelstora företag ........... . 1 000 000 971 000,00 -29 000,00 3 22846: 46 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat avustukset 22847: kunnille ja kiinteistöyrityksille (Siirtomääräraha) - 22848: Mot lättnader i omsättningsskatten svarande under- 22849: stöd tili kommuner och fastighetsföretag (Reserva- 22850: tionsanslagl ........................................ . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0 22851: 49 Neste Oy:n maakaasuverkon ensimmäisen laajen· 22852: nusvaiheen rahoittamislainojen korkotuki (Arvio- 22853: määräraha) - Räntestöd för finansieringslån tili det 22854: första skedet av utvidgningen av Neste Oy:s natur- 22855: gasnät (Förslagsanslag) ............................. . 27 400 000 31 019 411,07 3619411,07 13 22856: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22857: sivu 22858: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 92 22859: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22860: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22861: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22862: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22863: förslaget bokslutet suurempi - högre 22864: % 22865: pienempi - lägre 1- l 22866: 22867: 22868: 60 Siirto valtion takausrahastoon (Arviomääräraha) - 22869: Överföring tili statsgarantifonden (Förslagsanslag) ... 20 000 000 0,00 -20 000 000,00 100 22870: ff7 Oy Nokia Ab:n osakkeiden merkitseminen (Siirto- 22871: määräraha) - Tecknande av aktier i Oy Nokia Ab 22872: (Reservationsanslag) ............................... . 150 000 000 149 999 982,30 -17.70 0 22873: 88 Osakepääomien korotukset (Siirtomääräraha) - 22874: Höjning av aktiekapital (Reservationsanslag) ........ . 572 721 400 572 721 400,00 0,00 0 22875: 89 Osallistuminen Lahden Lasitehdas Oy:n osakkeiden 22876: merkitsemiseen (Siirtomääräraha) - Deltagande i 22877: tecknandet av Lahtis Glasbruk Ab:s aktier (Reser- 22878: vationsanslag) ...................................... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 22879: 90 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un- 22880: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ............. . 20 600 000 17 189 956,26 -3 410 043.74 17 22881: 22882: 51 TUOTANTOTOIMINNAN ALUEELLINEN EDISTÄ- 22883: MINEN - REGIONALT FRÄMJANDE AV PRO- 22884: DUKTIONSVERKSAMHETEN ...................... . 623 285 000 619 027 627,34 -4 257 372,66 22885: 21 Malminetsintää ja malmiesiintymien hyödyntämistä 22886: palveleva geologinen ja tekninen tutkimus kehitys- 22887: alueilla - Geologisk och teknisk forskning inom 22888: utvecklingsområdena tili stöd för malmletning och 22889: utnyttjande av malmfyndigheterna .................. . 3 200 000 3135 467,33 -64 532,67 2 22890: 41 Kehitysalueluottojen korkotuki (Arviomääräraha) - 22891: Räntestöd för utvecklingsområdeskrediter (För- 22892: slagsanslag) ........................................ . 50000 22 466,15 -27 533,85 55 22893: 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkitehtaan ra- 22894: kentamislainojen korkokustannuksiin (Siirtomäärä- 22895: raha) - Understöd för räntekostnaderna för bygg- 22896: nadslån för Kemira Oy:s torvammoniakfabrik (Re- 22897: servationsanslag) ................................... . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 0 22898: 43 Avustus Kemira Oy:lle nitroselluloosatuotannon uu- 22899: distamiseksi Vihtavuoren tehtailla - Understöd tili 22900: Kemira Oy för förnyande av nitrocellulosaproduk- 22901: tionen vid Vihtavuori fabriker ....................... . 18 000 000 18 000 000,00 0,00 0 22902: 45 Eräiden kehitysalueilla sijaitsevien hankkeiden kor- 22903: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för vissa 22904: projekt inom utvecklingsområdena (Förslagsan- 22905: slag) ................................................ . 30 223 000 26 326 011,06 -3 896 988,94 13 22906: 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu (Siirto- 22907: määräraha) - Försök med stöd tili industriområden 22908: på tillbakagång (Reservationsanslag) ............... . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 22909: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Regio- 22910: nalt transportstöd (Förslagsanslag) ................. . 138 312 000 138 219 402,80 -92 597,20 0 22911: 49 Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukeminen (Ar- 22912: viomääräraha) - Stödjande av utvecklingsområde- 22913: nas produktionsverksamhet (Förslagsanslag) ....... . 410 000 000 409 824 280,00 -175 720,00 0 22914: 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden merkit- 22915: semiseen (Siirtomääräraha) - Deltagande i teck- 22916: nandet av aktier i utvecklingsbolagen (Reserva- 22917: tionsanslag) ........................................ . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 22918: 22919: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING ..... . 202 202 000 174 673 828,62 -27 528 171,38 14 22920: 09 Neuvottelukunnat - Delegationer .................. . 152 000 77 621,01 -74 378,99 49 22921: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22922: sivu 22923: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 93 22924: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22925: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 22926: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 22927: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22928: förslaget bokslutet 22929: suurempi - högre % 22930: pienempi - lägre 1-) 22931: 22932: 22933: 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja val- 22934: vontatoiminnan menot (Siirtomääräraha) - Vissa 22935: utgifter för forsknings-, planerings- och övervak- 22936: ningsverksamhet angående energiförsörjningen 22937: (Reservationsanslag) ............................... . 72 000 000 72 000 000,00 0,00 0 22938: 27 Energiatiedotus ja neuvontatoiminta - Energiinfor- 22939: mation och rådgivning .............................. . 7 050 000 5 511 589,89 -1538410,11 22 22940: 30 Avustukset kauko- ja aluelämpökeskuksille - Bi- 22941: drag tili fjärrvärme- och blockuppvärmningscentra- 22942: ler .................................................. . 20 000 000 19 992 363,00 -7 637,00 0 22943: 40 Investointiavustukset kotimaisen energian tuotan- 22944: non ja energiansäästön edistämiseen (Arviomää- 22945: räraha) - lnvesteringsbidrag för främjande av pro- 22946: duktionen av inhemsk energi och energibesparing 22947: (Förslagsanslag) .................................... . 40 000 000 19 016 184,00 -20 983 816,00 52 22948: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen (Siirto- 22949: määräraha) - Understöd för landsbygdens elektri- 22950: fiering (Reservationsanslag) ........................ . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 22951: 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuksen ja 22952: koetoiminnan edistämiseen (Siirtomääräraha) - 22953: Understöd för främjande av forskning och försöks- 22954: verksamhet inom energihushållningen (Reserva- 22955: tionsanslag) ........................................ . 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0 22956: 45 Energiansäästöinvestointien, kotimaisten polttoai- 22957: neiden tuotanto- ja käyttöinvestointien sekä maa- 22958: kaasun jakelu- ja käyttöinvestointien korkotuki (Ar- 22959: viomääräraha) - Räntestöd för energibesparingsin- 22960: vesteringar, produktions- och anläggningsinveste- 22961: ringar för inhemska bränslen samt för distributions- 22962: och anläggningsinvesteringar för naturgas (För- 22963: slagsanslag) ........................................ . 6 000 000 1 134 070,72 -4 865 929,28 81 22964: 46 Avustukset turve- ja puuraaka-ainevarojen hyväksi- 22965: käytön edistämiseen - Understöd för främjande av 22966: utnyttjandet av råvarutillgångarna på torv och trä .... 1 000 000 942 000,00 -58 000,00 6 22967: 87 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotannon edistä- 22968: miseen (Siirtomääräraha) - Lån för främjande av 22969: produktionen av inhemska bränslen (Reservations- 22970: anslag) ............................................. . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 22971: 22972: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES- 22973: HANDELNS FRÄMJANDE ........................ .. 12 250 000 10 398 756,25 - 1 851 243,75 15 22974: 40 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korkotuki (Ar- 22975: viomääräraha) - Räntestöd tili minuthandeln inom 22976: glesbygdsområden (Förslagsanslag) ................ . 3 400 000 2 029 486,25 -1 370 513,75 40 22977: 22978: 41 Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan investointi- 22979: avustus (Arviomääräraha) - lnvesteringsunderstöd 22980: tili minuthandeln inom glesbygdsområden (För- 22981: slagsanslag) ........................................ . 4 400 000 3 789 601,00 -610 399,00 14 22982: 42 Valtionavustus haja-asutusalueiden kauppapalvelu- 22983: jen saavutettavuuden turvaamiseksi (Arviomäärära- 22984: ha) - Statsbidrag för tryggande av tillgången på 22985: butiksservice inom glesbygdsområden (Förslagsan- 22986: slag) ................................................ . 4 450 000 4 579 669,00 129 669,00 3 22987: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 22988: sivu 22989: 32 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 94 22990: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 22991: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo~ ja menoarvioon 22992: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 22993: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 22994: förslaget bokslutet suurempi · högre 22995: % 22996: pienempi - lägre (-) 22997: 22998: 22999: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS CENT- 23000: RALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE ................ . 72 887 000 71 013 779,85 -1 873 220,15 3 23001: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23002: slagsanslag l ........................................ . 15 031 000 13 672 340,11 -1 358 659,89 9 23003: 09 Matkailuasiain neuvottelukunta - Delegationen för 23004: turistärenden ....................................... . 21 000 6 905,22 -14 094,78 67 23005: 21 Eräät matkailun edistämistoiminnan menot - Vissa 23006: utgifter för turistfrämjande verksamhet ............. . 30 100 000 29 407 565,96 -692 434,04 2 23007: 27 Matkailutoimistojen muut kulutusmenot (Arviomää- 23008: räraha) - Övriga konsumtionsutgifter för turistby- 23009: råerna (Förslagsanslag) ............................. . 9 300 000 9 568 502,18 268 502,18 3 23010: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 3 735 000 3 658 585,61 -76 414,39 2 23011: 40 Valtionavustus matkailun edistämistoimintaan - 23012: Statsunderstöd för turistfrämjande verksamhet ..... . 5 300 000 5 300 000,00 0,00 0 23013: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23014: rier ................................................. . 400 000 399 880,77 -119,23 0 23015: 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen perus- 23016: korjaus ja rakentaminen (Siirtomääräraha) 23017: Grundreparation och byggande av turistfastigheter 23018: som ägs av staten (Reservationsanslag) ............ . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 23019: 23020: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRI- 23021: KESHANDELNS FRÄMJANDE .................... . 511 560 000 494 222 667,39 -17 337 332,61 3 23022: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 1 000 000 940 624,20 -59 375,80 6 23023: 40 Valtionavustus viennin edistämiseen (Siirtomäärära- 23024: ha) - Statsbidrag för exportfrämjande (Reserva- 23025: tionsanslag) ........................................ . 134 000 000 134 000 000,00 0,00 0 23026: 41 Valtionavustus ulkomaankauppaa edistäville järjes- 23027: töille - Statsunderstöd tili organisationer som 23028: främjar utrikeshandeln .............................. . 11 660 000 11 383 000,00 -277 000,00 2 23029: 45 Valtionavustus Suomen Ulkomaankauppaliitto 23030: r.y:lie - Statsunderstöd tili Finlands Utrikeshan- 23031: delsförbund r.f ...................................... . 14 400 000 14 375 000,00 -25 000,00 0 23032: 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yrityksille uu- 23033: den vientihenkilöstön palkkaamiseen (Siirtomäärä- 23034: raha) - Statsunderstöd tili små och medelstora 23035: företag för avlönande av ny exportpersonal (Reser- 23036: vationsanslag l ...................................... . 3 400 000 3 400 000,00 0,00 0 23037: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lie (Arviomää- 23038: räraha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab 23039: (Förslagsanslag l .................................... . 55 000 000 38 124 043,19 -16 875 956,81 31 23040: 60 Siirrot rahastoihin (Arviomäärärahal Över- 23041: föringar tili fonder (Förslagsanslag l ................. . 240 100 000 240 000 000,00 -100 000,00 0 23042: 84 Lainat viennin edistämiseen (Siirtomääräraha) - 23043: Lån för exportfrämjande (Reservationsanslagl ...... . 52 000 000 52 000 000' 00 0,00 0 23044: 23045: 90 VALTION HANKINTAKESKUS - STATENS UPP- 23046: HANDLINGSCENTRAL ............................ . 23047: 21 Käyttömenot (Arviomääräraha) - Driftsutgifter 23048: (Förslagsanslag l .................................... . 49 776 000 48 018 414,09 23049: 90. Luku - Kap. Käyttömenot - Driftsutgifter 49 776 000 48 018 414,09 23050: Käyttötulot - Driftsinkomster 65 400 000 65 026 449,82 23051: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23052: sivu 23053: 32 Pl. • Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 95 23054: Luku · Kap. Tulo- ja meno- niinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23055: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 23056: Mom. • Mom. Resultat enligt bokslutet 23057: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23058: förslaget bokslutet 23059: suurempi - högre % 23060: pienempi - lägre ( -1 23061: 23062: 23063: 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen (Siirto· 23064: määräraha) - Anskaffning av inventarier och kon· 23065: torsmaskiner (Reservationsanslag) .................. . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 23066: 90. Luku • Kap. Sijoitusmenot - lnvesteringsut· 23067: gifter 2 500 000 2 500 000,00 23068: 23069: 99 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HAL· 23070: UNNONALAN MUUT MENOT - OVRIGA UT- 23071: GIFTER INOM HANDELS- OCH INDUSTRIMINIS- 23072: TERIETS FORVALTNINGSOMRADE .............. .. 14 346 000 10 216 987,64 -4 129 012,36 29 23073: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom· 23074: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 350 000 510 589,45 160 589,45 46 23075: 00 Neuvottelu· ja toimikunnat (Arviomääräraha) - 23076: Delegationer och kommissioner (Förslagsanslag) .... 1 085 000 787 549,46 -297 450,54 27 23077: 26 Kansainvälinen yhteistyö (Arviomääräraha) - lnter· 23078: nationellt samarbete (Förslagsanslag) ............... . 12 850 000 8 858 348,73 -3 991 651,27 31 23079: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio· 23080: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsavgif· 23081: ter (Förslagsanslag) ................................. . 61 000 60 500,00 -500,00 23082: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23083: sivu 23084: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 96 23085: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23086: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23087: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23088: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23089: förslaget bokslutet suurempi - högre 23090: % 23091: pienempi - lägre 1-) 23092: 23093: 23094: 23095: 33. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 23096: 23097: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 23098: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVARDSMINIS- 23099: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... . 29 786 492 700 29 621 155 443,55 -165 337 256,45 23100: 23101: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL- 23102: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ................. . 51 803 100 51 348 872,15 -454 227,85 23103: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23104: slagsanslag) ........................................ . 29 363100 29 577 394,96 214 294,96 23105: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 23106: delegationer och kommissioner ..................... . 3 540 000 3 080 315,27 -459 684,73 13 23107: 21 Tutkimustoiminta - Undersökningsverksamhet .... . 1140 000 1 074 509,71 -65 490,29 6 23108: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 3 750 000 3 748 460,43 -1 539,57 0 23109: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 550 000 11 410 305,56 -139 694,44 23110: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23111: rier ................................................. . 2 460 000 2 457 886,22 -2 113,78 0 23112: 23113: 03 TYÖSUOJELUHALLINTO ARBETARSKYDD- 23114: SFÖRVALTNINGEN ................................ . 56 738 000 57 172 281 ,44 434 281,44 23115: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23116: slagsanslag) ........................................ . 41 894 000 42 493 510,75 599 510,75 23117: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 23118: delegationer och kommissioner ..................... . 2B4 000 213 728,90 -70 271,10 25 23119: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet ...... . 900 000 897 057,30 -2 942,70 0 23120: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 23121: bete ................................................ . 460 000 378 894,62 -81 105,38 18 23122: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 700 000 11 690 363,91 -9 636,09 0 23123: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23124: rier ................................................. . 1 500 000 1 498 725,96 -1 274,04 0 23125: 23126: 06 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR- 23127: BETSHYGIEN ...................................... . 98 800 000 98 800 000,00 0,00 0 23128: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin - Stats- 23129: understöd för utgifterna vid institute! för arbetshy- 23130: gien ................................................ . 98 800 000 98 800 000' 00 0,00 0 23131: 23132: 07 TYÖSUOJELUN MUUT MENOT - ÖVRIGA UT- 23133: GIFTER FÖR ARBETARSKYDDET ................. . 965 000 950 000,00 -15 000,00 2 23134: 22 Työturval\isuustoimenpiteiden laiminlyömisestä joh- 23135: tuvat toimenpiteet IArviomääräraha) - Åtgärder 23136: på grund av försummelse av åtgärder för skydd i 23137: arbetet (Förslagsanslag) ............................ . 15 000 0,00 -15 000,00 100 23138: 51 Avustus työsuojelun tiedotustoimintaa varten - 23139: Understöd för information angående arbetarskyd- 23140: det ................................................ .. 118 000 118 000,00 0,00 0 23141: 56 Valtionapu työsuojelukoulutukseen - Statsunder- 23142: stöd för arbetarskyddsutbildning .................... . 832 000 832 000,00 0,00 0 23143: 23144: 10 TYÖTIÖMYYSTURVALAUT AKUNT A AR- 23145: BETSLÖSHETSNÄMNDEN ........................ . 4 631 000 4 587 817,17 -43 182,83 23146: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23147: slagsanslag) ........................................ . 2 891 000 2 849 914,45 -41 085,55 23148: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 910 000 907 933,97 -2 066,03 0 23149: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23150: sivu 23151: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 97 23152: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23153: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23154: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23155: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23156: förslaget bokslutet 23157: suurempi - högre 23158: % 23159: pienempi - lägre 1-) 23160: 23161: 23162: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23163: rier ................................................. . 830 000 829 968,75 -31,25 0 23164: 23165: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA PRÖVNINGS- 23166: NÄMNDEN ......................................... . 2 425 000 2 485 049,27 60 049,27 2 23167: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23168: slagsanslag) ........................................ . 2 256 000 2 317 075,38 61 075,38 3 23169: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 169 000 167 973,89 -1026,11 23170: 23171: 12 TYÖNEUVOSTO - ARBETSRÅDET .............. .. 643 000 538 443,10 -104 556,90 16 23172: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23173: slagsanslag) ........................................ . 577 000 490 500,30 -86 499,70 15 23174: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 66000 47 942,80 -18 057,20 27 23175: 23176: 14 TAPATURMAVIRASTO - OLYCKSFALLSVER- 23177: KET ................................................ . 38 244 000 35 465 301 ,69 -2 778 698,31 7 23178: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23179: slagsanslag) ........................................ . 24 450 000 22 504 441,14 - 1 945 558,86 8 23180: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 314 000 9 507 358,90 -806 641,10 8 23181: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23182: rier ................................................. . 3 480 000 3 453 501,65 -26 498,35 23183: 23184: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMN- 23185: ING AV FAMILJEKOSTNADER .................... . 3 214 282 000 3 193 367 119,51 -20 914 880,49 23186: 30 Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan hoi- 23187: don tukemiseen (Arviomääräraha) - Statsandel tili 23188: kommunerna för stödjande av vård av barn i 23189: hemmet (Förslagsanslag) ........................... . 356 600 000 346 313 115,41 -10 286 884,59 3 23190: 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen (Siirtomäärä- 23191: raha) - Stödjande av vård i hemmet (Reserva- 23192: tionsanslag) ........................................ . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 23193: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskapsun- 23194: derstöd (Förslagsanslag) ............................ . 44 980 000 41 379 417,60 -3 600 582,40 8 23195: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För- 23196: slagsanslag) ........................................ . 2 801 602 000 2 794 574 586,50 -7 027 413,50 0 23197: 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sairaan- 23198: hoidosta lapsen vanhemmille (Siirtomääräraha) 23199: - Understöd tili sjukt barns föräldrar med anled- 23200: ning av barnets rehabilitering eller sjukvård (Reser- 23201: vationsanslag) ...................................... . 10 100 000 10 100 000,00 0,00 0 23202: 23203: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE- 23204: PENSION ........................................... . 246 000 000 243 439 062,86 -2 560 937,14 23205: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 23206: familjepension (Förslagsanslag) ..................... . 246 000 000 243 439 062,86 -2 560 937,14 23207: 23208: 17 TYÖTIÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR 23209: ARBETSLÖSA ..................................... . 2 493 500 000 2 490 444 986,73 -3 055 013,27 0 23210: 50 Valtionosuus työttömyyskassoille (Arviomääräraha) 23211: - Statsandel tili arbetslöshetskassor (Förslagsan- 23212: slag) ................................................ . 1 034 000 000 1 060 944 986,73 26 944 986,73 3 23213: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 23214: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen om 23215: utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag) ....... . 1 459 500 000 1 429 500 000,00 -30 000 000,00 2 23216: 23217: 23218: 23219: 23220: 4 481307K 23221: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23222: sivu 23223: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 98 23224: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23225: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23226: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23227: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23228: förslaget bokslutet 23229: suurempi - högre 23230: pienempi - lägre ( -1 23231: 23232: 23233: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 1 522 200 ()()() 1 458 064 872,60 -64 135 127,40 4 23234: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 23235: noista (Arviomäärärahal - Statens andel i de 23236: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen (För- 23237: slagsanslag) ........................................ . 1 522 200 ()()() 1 458 064 872,60 -64 135 127,40 4 23238: 23239: 19 ELÄKEVAKUUTUS - PENSIONSFÖRSÄKRING ... 2 838 500 ()()() 2 891 707 769,31 53 207 769,31 2 23240: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 23241: viomäärärahal - Statens andel i sjömanspen- 23242: sionskassans utgifter (Förslagsanslag) .............. . 66 500 ()()() 69 420 248,61 2 920 248,61 4 23243: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtu- 23244: vista menoista (Arviomäärärahal - Statens andel i 23245: de utgifter som föranleds av lagen om pension för 23246: lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ................ . 1 265 800 ()()() 1 265 795 429,78 -4 570,22 0 23247: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 23248: noista (Arviomäärärahal - Statens andel i de 23249: utgifter som föranleds av lagen om pension för 23250: företagare (Förslagsanslag) ......................... . 316 200 ()()() 316 199 312,00 -688,00 0 23251: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista 23252: (Arviomäärärahal - Statens andel i de utgifter som 23253: föranleds av folkpensionslagen (Förslagsanslag) ..... 1190 ()()() ()()() 1 240 292 778,92 50 292 778,92 4 23254: 23255: 20 YRITIÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUS - FÖRE- 23256: TAGARES OLYCKSFALLSFÖRSÄKRING .......... . 27 200 ()()() 29 101 662,07 1 901 662,07 7 23257: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 23258: tuksen kustannuksista (Arviomäärärahal - Statens 23259: andel i kostnaderna för lantbruksföretagares olycks- 23260: fallsförsäkring (Förslagsanslagl ..................... . 27 200 ()()() 29 101 662,07 1 901 662,07 7 23261: 23262: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVE- 23263: TERANPENSIONER ................................ . 1148 ()()() ()()() 1 144 310 204,95 -3 689 795,05 0 23264: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 23265: rärahal - Frontmannapensioner och bostadsbidrag 23266: (Förslagsanslag) .................................... . 808 ()()() ()()() 800 973 781,00 -7 026 219,00 23267: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärärahal 23268: - Förtidspension för frontveteraner (Förslagsan- 23269: slagl ................................................ . 340 ()()() ()()() 343 336 423,95 3 336 423,95 23270: 23271: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT 23272: KUNTOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTI- 23273: NING FÖR SKADA, ADRAGEN 1 MILITÄR- 23274: TJÄNST OCH VISSA UTGIFTER FÖR REHABILI- 23275: TERING ............................................ . 1 586 275 ()()() 1 543 407 285,55 -42 867 714,45 3 23276: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomäärärahal - Er- 23277: sättning för skada, ädragen i militärtjänst (Förslags- 23278: anslagl .............................. · ·· ... ·· · ·· · ·· ·· 1 403 080 ()()() 1 368 996 281,35 -34 083 718,65 2 23279: 51 Valtionavustus sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolai- 23280: tosten perustamiskustannuksiin (Siirtomääräraha) 23281: - Statsunderstöd för anläggningskostnader för 23282: krigsinvalidernas rehabiliterings- och värdanstalter 23283: (Reservationsanslagl ............................... . 3 ()()() ()()() 3 ()()() 000,00 0,00 0 23284: 55 Valtion korvaus sotainvalidien kuntoutus- ja hoito- 23285: laitosten käyttökustannuksiin (Arviomäärärahal - 23286: Statlig ersättning för driftskostnader för krigsinvali- 23287: dernas rehabiliterings- och värdinrättningar (För- 23288: slagsanslagl ........................................ . 91 395 ()()() 86 460 548,40 -4 934 451 ,60 5 23289: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23290: sivu 23291: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 99 23292: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23293: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23294: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23295: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23296: förslaget bokslutet suurempi - högre 23297: % 23298: pienempi - lägre 1-) 23299: 23300: 23301: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi- 23302: mintaan - Statsbidrag för rehabilitering av makar 23303: tili krigsinvalider .................................... . 4 100 000 3 814 355,00 -285 645,00 7 23304: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 23305: taan - Statsbidrag för frontveteranernas rehabilite- 23306: ring ................................................. . 84 700 000 81 136 100,80 -3 563 899.20 4 23307: 23308: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA - AN- 23309: NAT SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKA- 23310: DA AV KRIGEN .................................... . 31 582 000 31 203 037,62 -378 962,38 23311: 30 Valtion korvaus siirtoväen huoltoon (Arviomäärära- 23312: ha) - Statlig ersättning för vården av förflyttade 23313: (Förslagsanslag) .................................... . 28 886 000 28 886 000' 00 0,00 0 23314: 37 Valtion korvaus sotaarpojen työhuollon kustannuk- 23315: siin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning för kost- 23316: naderna för arbetsvärd av krigsvärnlösa (Förslags- 23317: anslag) ............................................. . 100 000 55127.27 -44 872,73 45 23318: 51 Sotaeläkkeet (Arviomääräraha) - Krigspensioner 23319: (Förslagsanslag) .................................... . 1 000 000 690 910,35 -309 089,65 31 23320: 53 Valtionavustus eräille veteraanijärjestöille - Stats- 23321: understöd tili vissa veteranorganisationer ........... . 1 510 000 1 485 000,00 -25 000,00 2 23322: 54 Pakolaishuollon avustaminen (Arviomääräraha) - 23323: Understöd tili flyktingvården (Förslagsanslag) ....... . 86000 86 000,00 0,00 0 23324: 23325: 24 ERÄÄT VAHINGONKORVAUKSET VISSA 23326: SKADEERSÄTININGAR ........................... . 12 604 000 11 046 020.70 -1 557 979,30 12 23327: 50 Tapaturmakorvaukset (Arviomääräraha) - Ersätt- 23328: ning för olycksfall (Förslagsanslag) ................. . 9 946 000 8 826 771,15 -1119228,85 11 23329: 53 Liikennevakuutuskorvaukset (Arviomääräraha) 23330: Trafikförsäkringsersättningar (Förslagsanslag) ...... . 1 533 000 1 234 818.70 -298 181,30 19 23331: 55 Rikosvahinkokorvaukset (Arviomääräraha) 23332: Brottskadeersättningar (Förslagsanslag) ............ . 1125 000 984 430,85 -140 569,15 12 23333: 23334: 27 KUNNALLINEN TOIMEENTULOTURVA - KOM- 23335: MUNALT UTKOMSTSKYDD ...................... . 529 580 000 524 339 839,16 -5 240 160,84 23336: 30 Valtionosuus kunnille toimeentuloturvan kustan- 23337: nuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kommu- 23338: nerna för kostnaderna för utkomstskydd (Förslags- 23339: anslag) ............................................. . 529 380 000 524 296 378,47 -5 083 621,53 23340: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 23341: kunnille eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomäärära- 23342: ha) - Slutrat av statsandel och statlig ersättning 23343: tili kommunerna för vissa driftskostnader (Förslags- 23344: anslag) ............................................. . 200 000 43 460,69 -156 539,31 78 23345: 23346: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT- 23347: KOMSTSKYDD .................................... . 107 000 000 105 173 535,22 - 1 826 464.78 2 23348: 51 lnvalidiraha (Arviomääräraha) - lnvalidpenning 23349: (Förslagsanslag) .................................... . 95 000 000 94 406 431.22 -593 568.78 23350: 56 Asevelvollisten kotiuttamisraha (Arviomääräraha) 23351: - Värnpliktigas hemförlovningspenning (Förslags- 23352: anslag) ............................................. . 12 000 000 10 767 104,00 -1 232 896,00 10 23353: 23354: 29 PAKOLAISHUOLTO - FL YKTINGVARD .......... . 18 300 000 14 571 283,14 -3 728 716,86 20 23355: 61 Pakolaishuolto (Arviomääräraha) - Flyktingvård 23356: (Förslagsanslag) .................................... . 18 300 000 14 571 283,14 -3 728 716,86 20 23357: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23358: sivu 23359: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 100 23360: Luku · Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23361: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 23362: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23363: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 23364: förslaget bokslutet suurempi · högre 23365: % 23366: pienempi · lägre 1-) 23367: 23368: 23369: 30 SOSIAALIHALLITUS - SOCIALSTYRELSEN ..... . 32 913 000 31 465 956,96 -1 447 043,04 4 23370: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23371: slagsanslag) ........................................ . 19 191 000 18 509 659,52 -681 340,48 4 23372: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 23373: delegationer och kommissioner ..................... . 100 000 9 391,25 -90 608.75 91 23374: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamhet 1 950 000 1 910 944,56 -39 055,44 2 23375: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar· 23376: bete ................................................ . 391 000 367 437,98 -23 562,02 6 23377: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 10 981 000 10 369 082,15 -611 917,85 6 23378: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23379: rier ................................................. . 300 000 299 441,50 -558,50 0 23380: 23381: 31 SOSIAALIHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS - 23382: KOMPLETIERANDE UTBILDNING INOM SOCI- 23383: ALVAROEN ........................................ . 2 067 000 1 842 372,57 -224 627,43 11 23384: 28 Sosiaalihuollon jatko- ja täydennyskoulutus - Vi- 23385: dareutbildning och kompletterande utbildning inom 23386: socialvärden ........................................ . 1 900 000 1 722 133,57 -177 866,43 9 23387: 50 Opintoapurahat sosiaalihuollon ulkomaista jatko- ja 23388: täydennyskoulutusta varten - Stipendier för vida- 23389: reutbildning och kompletterande utbildning inom 23390: socialvärden utomlands ............................. . 167 000 120 239,00 -46 761 ,00 28 23391: 23392: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT SOSIAALIPALVELUT 23393: - AV KOMMUNERNA ORDNAD SOCIALSERVI- 23394: CE .................................................. . 4 933 731 000 4 913 978 618,93 -19 752 381,07 0 23395: 30 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökus- 23396: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kom- 23397: munerna av driftskostnader för socialservice (För- 23398: slagsanslag) ........................................ . 4 848 295 000 4 839 348 711,95 -8 946 288,05 0 23399: 31 Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen perustamis- 23400: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 23401: kommunerna för anläggningskostnader för social- 23402: service (Förslagsanslag) ............................ . 82 000 000 71 994 719,84 -10 005 280,16 12 23403: 32 Valtion korvaus kunnille eräiden kehitysvammaisten 23404: huollosta aiheutuviin kustannuksiin (Arviomäärära- 23405: ha) - Ersättning av statens medel tili kommuner 23406: för kostnader för omsorg om vissa utvecklingsstör- 23407: da (Förslagsanslag) ................................. . 700 000 692 314,33 -7 685,67 23408: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräiden 23409: päiväkotihankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära- 23410: ha) - Statsunderstöd tili huvudstadsregionens 23411: kommuner för kostnaderna för vissa dagshemspro- 23412: jekt (Förslagsanslag) ................................ . 336 000 0,00 -336 000,00 100 23413: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 23414: jen eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) 23415: - Slutrat av statsandel tili kommunerna för vissa 23416: driftskostnader för socialservice (Förslagsanslag) .... 1 000 000 601177,30 -398 822.70 40 23417: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelu- 23418: jen eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 23419: statsandel tili kommunerna för vissa anlägg- 23420: ningskostnader för socialservice .................... . 1 400 000 1 341 695,51 -58 304.49 4 23421: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23422: sivu 23423: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 101 23424: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23425: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23426: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23427: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23428: förslaget bokslutet 23429: suurempi - högre 23430: % 23431: pienempi - lägre (-) 23432: 23433: 23434: 33 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN SOSIAALIPALVE- 23435: LUT- PRIVATA SAMFUNDS SOCIALSERVICE ... 45114 000 44 833 757,89 -280 242,11 23436: 51 Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelujen 23437: tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunderstöd 23438: för driftskostnader för privata serviceproducenter 23439: inom socialvården .................................. . 44 914 000 44 779 289,98 -134 710,02 0 23440: 58 Valtionavun ja valtion korvauksen loppuerät yksi- 23441: tyisten sosiaalipalvelujen eräisiin käyttökustannuk- 23442: siin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsbidrag och 23443: statlig ersättning för vissa driftskostnader för privat 23444: socialservice (Förslagsanslag) ....................... . 200 000 54 467,91 -145 532,09 73 23445: 23446: 40 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 53 022 000 54 079 615,40 1 057 615,40 2 23447: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23448: slagsanslag) ........................................ . 29 238 000 30 839 458.21 1 601 458,21 5 23449: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 11 909 000 11 391 333,01 -517 666,99 4 23450: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23451: rier ................................................. . 1 350 000 1 323 824,18 -26175,82 2 23452: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 23453: (Reservationsanslag) ............................... . 10 525 000 10 525 000,00 0,00 0 23454: 23455: 53 VALTION PÄIHDEHUOLTOLAT STATENS 23456: VÅRDANSTALTER FÖR MISSBRUKARE AV 23457: RUSMEDEL ........................................ . 30 271 000 29 681 669,83 -589 330,17 2 23458: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23459: slagsanslag) ........................................ . 14 7fi7 000 15 263 075,86 506 075,86 3 23460: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 9 357 000 8 264 843,97 -1 092 156.03 12 23461: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23462: rier ................................................. . 800 000 796 750,00 -3 250,00 0 23463: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 23464: (Reservationsanslag) ............................... . 5 357 000 5 357 000,00 0,00 0 23465: 23466: fi1 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET .... 890 180 000 874 511 399,38 -15 668 600,62 2 23467: 30 Valtionosuus kunnille maatalousyrittäjien lomitus- 23468: palvelujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 23469: hallintomenoihin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 23470: kommunerna för utgifter för administration av av- 23471: bytarservicen för lantbruksföretagare och semester- 23472: systemet för småföretagare (Förslagsanslag) ....... . 32560000 30 377 358,06 -2 182 641,94 7 23473: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien vuosilomalomi- 23474: tuksen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 23475: ersättning för kostnaderna för semesteravbytare för 23476: lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ................ . 565 000 000 564 487 261 ,92 -512 738,08 0 23477: 41 Valtion korvaus maatalousyrittäjien sijaisapulomi- 23478: tuksen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 23479: ersättning för kostnaderna för vikariehjälp för lant- 23480: bruksföretagare (Förslagsanslag) ................... . 222 600 000 214 496 689,34 -8 103 310,66 4 23481: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 23482: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersätt- 23483: ning för kostnaderna för semestersystem för små- 23484: företagare (Förslagsanslag) ......................... . 25 800 000 25 305 900,00 -494 100,00 2 23485: 43 Valtion korvaus maatalousyrittäjien viikkovapaatoi- 23486: minnan kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 23487: ersättning för kostnaderna för lantbruksföretagares 23488: veckoledighet (Förslagsanslag) ..................... . 42 000 000 37 624 190,06 -4 375 809,94 10 23489: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23490: sivu 23491: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 102 23492: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23493: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23494: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23495: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23496: förslaget bokslutet 23497: suurempi - högre 23498: % 23499: pienempi - lägre ( -1 23500: 23501: 23502: 51 Valtionapu lomatoimintaan - Statsunderstöd för 23503: semesterverksamhet ................................ . 2 220 000 2 220 000,00 0,00 0 23504: 23505: 60 LÄÄKINTÖHALLITUS MEDICINALSTYREL- 23506: SEN ................................................ . 44 075 000 44 923 201,68 848 201,68 2 23507: 01 Palkkaukset IArviomäärärahal - Avlöningar IFör- 23508: slagsanslag l ........................................ . 23 593 000 25 180 078,66 1 587 078,66 7 23509: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 23510: delegationer och kommissioner ..................... . 1190 000 1162 946,11 -27 053,89 2 23511: 22 Kehittämistoiminta - Utvecklingsverksamnet ...... . 3 350 000 3 329110,64 -20 889,36 23512: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 23513: bete ................................................ . 1 938 000 1 848 736,92 -89 263,08 5 23514: 26 Farmakopea - Farmakopen ........................ . 140 000 84 658,27 -55 341,73 40 23515: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 13 564 000 13 017 869,03 -546 130,97 4 23516: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23517: rier ................................................. . 300000 299 802,05 -197,95 0 23518: 23519: 63 VALTION MIELISAIRAALAT - STATENS MEN- 23520: TALSJUKHUS ..................................... . 91 529 000 ssm 039,27 -2 751 960,73 3 23521: 01 Palkkaukset IArviomäärärahal - Avlöningar IFör- 23522: slagsanslag) ........................................ . 59 605 000 59 561 990,98 -43 009,02 0 23523: 29 Muut kulutusmenot - övriga konsumtionsutgifter .. 15 604 000 12 895 048,29 -2 708 951,71 17 23524: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 23525: skaffning av inventarier IReservationsanslagl ....... . 1 120 000 1120 000,00 0,00 0 23526: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 23527: IReservationsanslag) ............................... . 15 200 000 15 200 000,00 0,00 0 23528: 23529: 65 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINS- 23530: TITUTET ........................................... . 141 738 000 140 537 138,87 -1 200 861,13 23531: 01 Palkkaukset IArviomäärärahal - Avlöningar IFör- 23532: slagsanslag l ........................................ . 46 413 000 44 251 491,67 -2 161 508,33 5 23533: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot !Siirto- 23534: määräraha) - Vissa utgifter för övervaknings- och 23535: forskningsverksamhet IReservationsanslag) ........ . 2 300 000 2 300 000,00 0,00 0 23536: 22 Eräät tutkimustoiminnan menot IArviomäärärahal 23537: - Vissa utgifter för undersökningsverksamhet 23538: IFörslagsanslagl .................................... . 15 900 000 15 461 774,11 -438 225,89 3 23539: 28 Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet ja tut- 23540: kimusaineet IArviomäärärahal Vaccin och 23541: försökssubstanser för allmänna vaccineringsprog- 23542: ram IFörslagsanslag) ............................... . 13 500 000 14 900 000,00 1 400 000,00 10 23543: 29 Muut kulutusmenot IArviomäärärahal - Övriga 23544: konsumtionsutgifter IFörslagsanslag) ............... . 23 925 000 23 923 873,09 -1126,91 0 23545: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 23546: skaffning av inventarier IReservationsanslag) ....... . 7 200 000 7 200 000,00 0,00 0 23547: 74 Talonrakennukset !Siirtomääräraha) - Husbyggen 23548: IReservationsanslagl ............................... . 32 500 000 32 500 000,00 0,00 0 23549: 23550: 66 LÄÄKELABORATORIO LÄKEMEDELSLABO- 23551: RATORIET ......................................... . 20 273 000 20 022 125,57 -250 874,43 23552: 01 Palkkaukset IArviomäärärahal - Avlöningar IFör- 23553: slagsanslag l ........................................ . 3 807 000 3 795 674,85 -11325,15 0 23554: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1 416 000 1 176 450,72 -239 549,28 17 23555: 70 Kaluston hankkiminen !Siirtomääräraha) - An- 23556: skaffning av inventarier IReservationsanslagl ....... . 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0 23557: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23558: sivu 23559: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 103 23560: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23561: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23562: Mom.- Mom. Resultat enligt boksl utet 23563: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23564: förslaget bokslutet 23565: suurempi - högre 23566: % 23567: pienempi - lägre (-) 23568: 23569: 23570: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 23571: (Reservationsanslag) ............................... . 13 500 000 13 500 000,00 0,00 0 23572: 23573: 68 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRALSÄKERHETS- 23574: CENTRALEN ....................................... . 47 976 000 48 814 520,21 838 520,21 2 23575: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23576: slagsanslag) ........................................ . 25 907 000 26 942 401,39 1 035 401,39 4 23577: 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot (Siirto- 23578: määräraha) - Vissa utgifter för övervakning och 23579: forskning (Reservationsanslag) ..................... . 5100 000 5 100 000,00 0,00 0 23580: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 12 919 000 12 722 118,82 -196 881,18 2 23581: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 23582: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 3 550 000 3 550 000,00 0,00 0 23583: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbyggen 23584: (Reservationsanslag) .............................. .. 500 000 500 000,00 0,00 0 23585: 23586: 69 TERVEYDENHUOLLON TÄYDENNYSKOULUTUS 23587: - KOMPLEITERANDE UTBILDNING INOM HÄL- 23588: SOVÅRDEN ........................................ . 3 535 000 3 485 490,50 -49 509,50 23589: 28 Terveydenhuollon jatko- ja täydennyskoulutus - 23590: Vidareutbildning och kompletterande utbildning 23591: inom hälsovården .................................. .. 2 960 000 2 910 498,50 -49 501,50 2 23592: 50 Opintoapurahat terveydenhuoltoalan ulkomaista 23593: jatko- ja täydennyskoulutusta varten - Studieun- 23594: derstöd för vidareutbildning och kompletterande 23595: utbildning utomlands inom hälsovården ............ . 575000 574 992,00 -8,00 0 23596: 23597: 73 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄL- 23598: SOFOSTRAN OCH -OVERVAKNING ............... . 15 650 000 15 636 266,26 -13 733,74 0 23599: 21 Terveyskasvatus - Hälsofostran ................... . 1 825 000 1 825 000,00 0,00 0 23600: 22 Tupakoinnin vähentäminen - Minskande av to- 23601: baksrökning ........................................ . 8 775 000 8 773 132,46 -1 867,54 0 23602: 23 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning .............. . 1 350 000 1 338 689,79 -11310,21 23603: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - Over- 23604: vakning av epidemisjukdomar (Förslagsanslag) ..... . 3 700 000 3 699 444,01 -555,99 0 23605: 23606: 77 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ YMPÄRISTÖTERVEY- 23607: DENHUOLTO - AV KOMMUNERNA ANORD- 23608: NAD MIWOHÄLSOVÅRD ......................... . 153 905 000 152 207 358,30 -1697641,70 23609: 30 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 23610: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsan- 23611: del tili kommunerna för miljöhälsovårdens drifts- 23612: kostnader (Förslagsanslag) ......................... . 153 285 000 152 203 018,44 -1 081 981 ,56 23613: 31 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 23614: perustamiskustannuksiin (Arviomääräraha) 23615: Statsandel tili kommunerna för miljöhälsovårdens 23616: anläggningskostnader (Förslagsanslag) ............. . 570 000 0,00 -570 000,00 100 23617: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille ympäristötervey- 23618: denhuollon eräisiin käyttökustannuksiin (Arviomää- 23619: räraha) - Slutrat av statsandel tili kommunerna för 23620: vissa driftskostnader för miljöhälsovården (För- 23621: slagsanslag) ........................................ . 50000 4 339,86 -45 660,14 91 23622: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23623: sivu 23624: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 104 23625: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23626: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo~ ja menoarvioon 23627: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23628: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23629: förslaget bokslutet 23630: suurempi - högre 23631: pienempi - lägre (- 1 23632: % 23633: 23634: 23635: 78 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ KANSANTERVEYSTYÖ 23636: - AV KOMMUNERNA ANORDNAT FOLKHÄL- 23637: SOARBETE ........................................ . 3 881 705 600 3 813 863 882,13 -67 841 717,87 2 23638: 30 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttökus- 23639: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili kom- 23640: munerna för folkhälsoarbetets driftskostnader (För- 23641: slagsanslag) ........................................ . 3 746 234 600 3 739 063 646,24 -7 170 953,76 0 23642: 31 Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perus- 23643: tamiskustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel 23644: tili kommunerna för folkhälsoarbetets anlägg- 23645: ningskostnader (Förslagsanslag) .................... . 114 284 000 54 383 746,10 -59 900 253,90 52 23646: 36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräiden 23647: terveyskeskushankkeiden kustannuksiin (Arviomää- 23648: räraha) - Statsunderstöd tili kommunerna i huvud- 23649: stadsregionen för vissa kostnader för hälsovärds- 23650: centralprojekt (Förslagsanslag) ..................... . 107 000 0,00 -107 000,00 100 23651: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 23652: kunnille kansanterveystyön eräisiin käyttökustan- 23653: nuksiin (Arviomäärärahal - Slutrat av statsandel 23654: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 23655: driftskostnader för folkhälsoarbetet (Förslagsan- 23656: slag) ................................................ . 5 080 000 4 416 489,79 -663 510,21 13 23657: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille kansanterveys- 23658: työn eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 23659: statsandel tili kommunerna för vissa anlägg- 23660: ningskostnader för folkhälsoarbetet ................. . 16 000 000 16 000 000,00 0,00 0 23661: 23662: 79 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ ERIKOISSAIRAANHOI- 23663: TO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD SPECI- 23664: ALSJUKVÅRD ..................................... . 4 931 232 000 4 944 200 246,24 12 968 246,24 0 23665: 30 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttö- 23666: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 23667: kommunerna för specialsjukvårdens driftskostnader 23668: (Förslagsanslag) .................................... . 4 436 903 000 4 450 853 640,22 13 950 640,22 0 23669: 31 Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perus- 23670: tamiskustannuksiin (Arviomäärärahal - Statsandel 23671: tili kommunerna för specialsjukvårdens anlägg- 23672: ningskostnader (Förslagsanslag) .................... . 53 000 000 54 849 891 ,62 1 849 891,62 3 23673: 32 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloi- 23674: den käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Sta- 23675: tens betalningsandel av universitetscentralsjukhu- 23676: sens driftskostnader (Förslagsanslag) ............... . 348 000 000 350 592 742,64 2 592 742,64 23677: 33 Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloi- 23678: den kustannuksiin (Arviomäärärahal - Statens be- 23679: talningsandel av universitetscentralsjukhusens kost- 23680: nader (Förslagsanslag) .............................. . 41 669 000 37 815 642,14 -3 853 357,86 9 23681: 34 Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mielen- 23682: tilatutkimuspotilaiden sekä valtion täydellisessä 23683: huollossa olevien potilaiden hoitoon (Arviomäärära- 23684: ha) - Statlig ersättning tili specialsjukvårdsan- 23685: stalter för vård av patienter vars sinnestillstånd 23686: undersöks samt patienter vars vård helt bekostas av 23687: staten (Förslagsanslagl ............................. . 14 379 000 14 093 169,21 -285 830,79 2 23688: 35 Valtionavustus kunnille erikoissairaanhoidon kus- 23689: tannuksiin - Statsunderstöd tili kommunerna för 23690: specialsjukvårdens kostnader ....................... . 500 000 500 000,00 0,00 0 23691: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23692: sivu 23693: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 105 23694: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23695: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23696: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23697: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23698: förslaget bokslutet suurempi - högre 23699: % 23700: pienempi - lägre (- 1 23701: 23702: 23703: 38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 23704: kunnille erikoissairaanhoidon eräisiin käyttökustan- 23705: nuksiin (Arviomääräraha) - Slutrat av statsandel 23706: och statlig ersättning tili kommunerna för vissa 23707: driftskostnader för specialsjukvården (Förslagsan- 23708: slag) ................................................ . 5 381 000 4 532 169,90 -848 830,10 16 23709: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille erikoisairaanhoi- 23710: don eräisiin perustamiskustannuksiin - Slutrat av 23711: statsandel tili kommunerna för vissa anlägg- 23712: ningskostnader för specialsjukvärden ............... . 31 400 000 30 962 990,51 -437 009,49 23713: 23714: 81 YKSITYISTEN YHTEISÖJEN ERIKOISSAIRAAN- 23715: HOITO - ENSKILDA SAMMANSLUTNINGARS 23716: SPECIALSJUKVARD .............................. . 5 500 000 5 500 000,00 0,00 0 23717: 51 Valtionavustus yksityisten terveydenhuollon palve- 23718: lujen tuottajien käyttökustannuksiin - Statsunder- 23719: stöd för driftskostnader för privata producenter av 23720: hälsovårdstjänster .................................. . 500 000 500 000,00 0,00 0 23721: 52 Valtionavustus yksityisten terveydenhuollon palve- 23722: lujen tuottajien perustamiskustannuksiin - Stats- 23723: understöd för anläggningskostnader för privata pro- 23724: ducenter av hälsovårdstjänster ...................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 23725: 23726: 85 TERVEYDENHUOLLON MUUT MENOT - ÖVRI- 23727: GA HÄLSOVÅRDSUTGIFTER ..................... . 500 000 435 874,61 -64 125,39 13 23728: 50 Terveydenhoitolain mukaiset korvaukset (Arvio- 23729: määräraha) - Ersättningar enligt hälsovårdslagen 23730: (Förslagsanslag) .................................... . 500 000 435 874,61 -64 125,39 13 23731: 23732: 87 PÄIHDEHAITIOJEN EHKÄISEMINEN - FÖRE- 23733: BYGGANDE AV OLÄGENHETER FÖRORSAKADE 23734: AV RUSMEDEL .................................... . 2 210 000 2 233 523,50 23 523,50 23735: 20 Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäise- 23736: minen (Arviomääräraha) - Förebyggande av olä- 23737: genheter som förorsakas av rusmedelsbruk (För- 23738: slagsanslag) ....................................... .. 2 210 000 2 233 523,50 23 523,50 23739: 23740: 88 KUNNALLINEN ALKOHOLITARKASTUS - KOM- 23741: MUNAL ALKOHOLKONTROLL .................... . 6 744 000 6 407 589,35 -336 410,65 5 23742: 30 Valtionosuus kunnille alkoholitarkastajien toimin- 23743: nasta aiheutuviin käyttökustannuksiin (Arviomää- 23744: räraha) - Statsandel tili kommunerna för drifts- 23745: kostnader för alkoholinspektorernas verksamhet 23746: (Förslagsanslag 1 .................................... . 6 744 000 6 407 589,35 -336 410,65 5 23747: 23748: 89 RAIITIUSTYÖ - NYKTERHETSARBETE .......... . 54 617 000 55 330 314,53 713 314,53 23749: 30 Valtionosuus kunnille raittiustyöhön (Arviomäärära- 23750: hal - Statsandel tili kommunerna för nykterhetsar- 23751: bete (Förslagsanslag) ............................... . 29 338 000 29 333 524,00 -4 476,00 0 23752: 31 Valtionosuus kunnille raittiustyötä tekevien palk- 23753: kausmenoihin (Arviomääräraha) - Statsandel tili 23754: kommunerna för nykterhetsarbetares löneutgifter 23755: (Förslagsanslag 1 .................................... . 13 242 000 13 961 550,20 719 550,20 5 23756: 50 Valtionapu yksityisille yhteisöille raittiustyöhön - 23757: Statsunderstöd tili enskilda sammanslutningar för 23758: nykterhetsarbete ................................... . 12 037 000 12 035 240,33 -1 759,67 0 23759: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23760: sivu 23761: 33 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 106 23762: Luku · Kap. Tulo- ja meno· Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23763: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23764: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23765: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23766: förslaget bokslutet 23767: suurempi - högre 23768: % 23769: pienempi · lägre ( -1 23770: 23771: 23772: 92 KANSANTERVEYDEN EDISTÄMINEN - FOLK- 23773: HÄLSANS FRÄMJANDE .......................... . 85 925 000 89 342 000,00 3 417 000,00 4 23774: 50 Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön 23775: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Underströd tili 23776: enskilda sammanslutningar för kostnader för folk- 23777: hälsoarbete (Förslagsanslag) ........................ . 85 925 000 89 342 000,00 3 417 000,00 4 23778: 23779: 93 ERÄIDEN SOSIAALIPALVELUJEN AVUSTAMI- 23780: NEN - FRÄMJANDE AV VISSA FORMER AV 23781: SOCIALSERVICE ................................... . 189 861 000 219 648 732,00 29 787 732,00 16 23782: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten 23783: huollon kustannuksiin (Arviomääräraha) - Under- 23784: stöd tili enskilda sammanslutningar för kostnader 23785: för värd av barn och unga (Förslagsanslag) ......... . 36 393 000 42 316 000,00 5 923 000,00 16 23786: 51 Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon 23787: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 23788: enskilda sammanslutningar för kostnader för äld- 23789: ringsvärd (Förslagsanslag) .......................... . 50 810 000 53 384 732,00 2 574 732,00 5 23790: 52 Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon 23791: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 23792: enskilda sammanslutningar för kostnader för värd 23793: av handikappade (Förslagsanslag) .................. . 102 658 000 123 948 000,00 21 290 000,00 21 23794: 23795: 94 LOMANVIETIOMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄ· 23796: MINEN - FRÄMJANDE AV SEMESTERMOJLIG- 23797: HETER ............................................. . 64 047 000 64 318 000,00 271 000,00 0 23798: 50 Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kus- 23799: tannuksiin (Arviomääräraha) - Understöd tili 23800: enskilda sammanslutningar för kostnader för se- 23801: mesterverksamhet (Förslagsanslag) ................. . 64 047 000 64 318 000,00 271 000,00 0 23802: 23803: 95 SUURONNETIOMUUKSIIN VARAUTUMINEN - 23804: KATASTROFBEREDSKAP ......................... . 2 167 000 2 518 000,00 351 000,00 16 23805: 50 Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin 23806: varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin (Arvio- 23807: määräraha) - Understöd tili enskilda sammanslut- 23808: ningar för kostnader för katastrofberedskap (För- 23809: slagsanslag) ........................................ . 2 167 000 2 518 000,00 351 000,00 16 23810: 23811: 98 ERÄÄT SOSIAALIPALVELUT - VISSA FORMER 23812: AV SOCIALSERVICE ............................... . 7 062 000 2 628 954,89 -4 433 045,11 63 23813: 51 Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 23814: (Arviomääräraha) - Statens andel av sjömansser- 23815: vicebyräns utgifter (Förslagsanslag) ................ . 2 080 000 1 849 887,00 -230 113,00 11 23816: 52 Valtion osuus työnantajilla eräisiin merimiesten 23817: matkakustannuksiin (Arviomääräraha) - Statens 23818: andel tili arbetsgivarna för vissa resekostnader för 23819: sjömän (Förslagsanslag) ............................ . 4 500 000 461 349,89 -4 038 650,11 90 23820: 23821: 53 Valtionavustus merenkulkijoiden puhelinmaksuihin 23822: - Statsunderstöd för betalning av sjöfarares tele- 23823: fonavgifter ......................................... . 318 000 317 718,00 -282,00 0 23824: 23825: 54 Valtionapu Kuntoutussäätiölle - Statsunderstöd 23826: tili Rehabiliteringsstiftelsen ......................... . 164 000 0,00 -164 000,00 100 23827: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23828: sivu 23829: 33 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 107 23830: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23831: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23832: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23833: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23834: förslaget bokslutet suurempi - högre 23835: % 23836: pienempi - lägre 1-1 23837: 23838: 23839: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 23840: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 23841: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVARDSMINISTERI- 23842: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .................... . 19 671 ()()() 18 407 350,44 -1 263 649,56 6 23843: 08 Komiteat ja asiantuntijat IArviomääräraha) - Kom- 23844: mitteer och sakkunniga 1Förslagsanslag) ............ . 650 ()()() 898 987,88 248 987,88 38 23845: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 23846: bete ................................................ . 4 400 ()()() 4 262 103,39 -137 896,61 3 23847: 28 Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen kou- 23848: lutustoiminta ja asiantuntijapalvelut - Länsstyrel- 23849: sernas social- och hälsovärdsavdelningars utbild- 23850: ningsverksamhet och sakkunnigtjänster ............ . 714 ()()() 676 059,90 -37 940,10 5 23851: 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen !Siirtomääräraha) - 23852: Utarbetande av hand- och instruktionsböcker IRe- 23853: servationsanslag) ................................... . 37 ()()() 37 000,00 0,00 0 23854: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet IAr- 23855: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgifter 23856: och betalningsandelar IFörslagsanslag) ............. . 13 870 ()()() 12 533 199,27 -1 336 800,73 10 23857: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23858: sivu 23859: 34 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 108 23860: Luku · Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23861: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 23862: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23863: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 23864: förslaget bokslutet 23865: suurempi · högre % 23866: pienempi - lägre 1-) 23867: 23868: 23869: 23870: 34. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 23871: 23872: TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALA 23873: ARBETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALT- 23874: NINGSOMRADE ................................... . 2 983 618 700 2 868 980 196,94 -114 638 503,06 4 23875: 23876: 01 TYÖVOIMAMINISTERIÖ - ARBETSKRAFTSMI- 23877: NISTERIET ......................................... . 75 281 000 70 734 223,43 -4 546 776,57 6 23878: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23879: slagsanslag) ........................................ . 29 243 000 28 083 360,28 -1159 639,n 4 23880: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 23881: kommissioner ...................................... . 418 000 283 707,45 -134 292,55 32 23882: 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset (Siirtomääräraha) 23883: - Arbetskraftspolitiska undersökningar (Reserva- 23884: tionsanslag) ........................................ . 2 640 000 2 461 063,57 -178 936,43 7 23885: 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakoulutasoi- 23886: nen jatkokoulutus (Siirtomääräraha) - Fortbildning 23887: på högskolenivå av arbetskraftsförvaltningens per- 23888: sonai (Reservationsanslag) ......................... . 550 000 550 000,00 0,00 0 23889: 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automatisk da- 23890: tabehandling ....................................... . 19 050 000 17 832 826,65 -1 217 173,35 6 23891: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 21 450 000 19 739 846,62 -1 710 153,38 8 23892: 51 Kansainvälisen harjoittelun menot - Utgifter för 23893: internationell praktik ................................ . 1 060 000 924 253,32 -135 746,68 13 23894: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23895: rier ................................................. . 870 000 859165,54 -10 834,46 23896: 23897: 06 TYÖVOIMA-ASIAIN PIIRI- JA PAIKALLISHAL- 23898: LINTO - ARBETSKRAFTSÄRENDENAS DIS- 23899: TRIKTS- OCH LOKALFÖRVALTNING ............. . 274 513 000 271 407 576,74 -3 105 423,26 23900: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23901: slagsanslag) ........................................ . 195 340 000 193 528 154,77 -1 811 845,23 23902: 09 Neuvottelu- ja toimikunnat - Delegationer och 23903: kommissioner ...................................... . 4 923 000 4 260 713,89 -662 286,11 13 23904: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 53 600 000 52 968 708,08 -631 291,92 23905: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 23906: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 20 650 000 20 650 000,00 0,00 0 23907: 23908: 08 TYÖVOIMAOPISTO - ARBETSKRAFTSINSTITU- 23909: TET ................................................ . 1 938 700 1 899 829,37 -38 870,63 2 23910: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23911: slagsanslag) ........................................ . 712 000 706 734,60 -5265,40 1 23912: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 1176 700 1144 009,87 -32 690,13 3 23913: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 23914: rier ................................................. . 50000 49 084,90 -915,10 2 23915: 23916: 20 TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN - 23917: FRÄMJANDE AV ARBETSKRAFTENS RÖRLIG- 23918: HET ................................................ . 22 000 000 21 472 492,65 -527 507,35 2 23919: 50 Työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistäminen 23920: (Arviomääräraha) - Främjande av arbetskraftens 23921: regionala rörlighet (Förslagsanslag) ................. . 22 000 000 21 472 492,65 -527 507,35 2 23922: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23923: sivu 23924: 34 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 109 23925: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23926: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23927: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 23928: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23929: förslaget bokslutet suurempi - högre 23930: % 23931: pienempi - lägre (-) 23932: 23933: 23934: 50 TYÖLLISYYDEN HOITO - SKÖTSELN AV SYS- 23935: SELSÄTTNINGEN .................................. . 2 501 216 000 2 402 474 369,90 -98 741 630,10 4 23936: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 23937: slagsanslag) ........................................ . 395 000 000 347 850 678,73 -47 149 321,27 12 23938: 30 Valtionapu kunnille ja kunlainliitoille työttömyyden 23939: lieventämiseen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd 23940: tili kommuner och kommunalförbund för lindrande 23941: av arbetslösheten (Reservationsanslag) ............. . 706 200 000 706 200 000,00 0,00 0 23942: 50 Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistuki (Ar- 23943: viomääräraha) - Utbildnings- och specialunder- 23944: stöd inom sysselsättningsutbildningen (Förslagsan- 23945: slag) ................................................ . 392 000 000 355 254 864,22 -36 745 135,78 9 23946: 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (Siirto- 23947: määräraha) - Statsunderstöd för lindrande av 23948: arbetslösheten (Reservationsanslag) ................ . 372 500 000 372 500 000,00 0,00 0 23949: 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin 23950: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för investe- 23951: ringar i sysselsättningsfrämjande syfte (Reserva- 23952: tionsanslag) ........................................ . 147 500 000 147 500 000,00 0,00 0 23953: 63 Vajaakuntoisten ammatinvalinnanohjauksen erityis- 23954: menot - Specialutgifter för yrkesvägledning av 23955: handikappade ...................................... . 8 296 000 7 127 409.78 -1 168 590,22 14 23956: 64 Vajaakuntoisten työhön sijoittamisen erityismenot 23957: - Specialutgifter för placering av handikappade i 23958: arbete .............................................. . 16 000 000 9 407 999,19 -6 592 000,81 41 23959: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (Arvio- 23960: määräraha) - lnvesteringsutgifter för tryggande av 23961: sysselsättningen (Förslagsanslag) ................... . 463 720 000 456 633 417,98 -7 086 582,02 2 23962: 23963: 89 PALKKATURVA- LÖNEGARANTI ............... . 102 300 000 94 896 030.72 -7 403 969,28 7 23964: 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien saamisten 23965: turvaaminen toimeksiantajan konkurssissa (Siirto- 23966: määräraha) - Säkerställande av vissa med löne- 23967: fordringar jämställda fordringar vid uppdragsgivares 23968: konkurs (Reservationsanslag) ....................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 23969: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti (För- 23970: slagsanslag) ........................................ . 100 300 000 92 896 030' 72 -7 403 969,28 7 23971: 23972: 99 TYÖVOIMAMINISTERIÖN HALLINNONALAN 23973: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM AR- 23974: BETSKRAFTSMINISTERIETS FÖRVALTNINGS- 23975: OMRÅDE ........................................... . 6 370 000 6 095 674,13 -274 325,87 4 23976: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 23977: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 170 000 22 800,57 -147 199,43 87 23978: 23 Siviilipalvelusmiesten työllistäminen (Arviomäärära- 23979: ha) - Sysselsättning av civiltjänstepliktiga (För- 23980: slagsanslag) ........................................ . 4 400 000 4 446 781,15 46781,15 23981: 25 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 23982: bete ................................................ . 1 800 000 1 626 092.41 -173 907,59 10 23983: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 23984: sivu 23985: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 110 23986: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 23987: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 23988: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 23989: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 23990: förslaget bokslutet 23991: suurempi · högre 23992: % 23993: pienempi · lägre ( -1 23994: 23995: 23996: 23997: 35. PÄÄLUOKKA · HUVUDTITELN : 23998: 23999: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 24000: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 4 468 949 800 4 363 721 603,70 -105 228 196,30 2 24001: 24002: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTE- 24003: RIET ................................................ . 49 136 800 48 855 679,57 -28112Q,43 24004: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 24005: slagsanslag) ........................................ . 28 074 800 28 223 879,01 149 079,01 24006: 09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat - Permanenta 24007: delegationer och kommissioner ..................... . 1 385 000 1 334 383,41 -50 616,59 4 24008: 26 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 24009: bete .................................. · ·· · · · ·· · ·· · · · · 5 620 000 5 530 885,67 -89114,33 2 24010: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 12 057 000 11 770 914,03 -286 085,97 2 24011: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 24012: rier ................................................. . 2 000 000 1 995 617,45 -4 382,55 0 24013: 24014: 11 YMPÄRISTÖNTUTKIMUS - MILJÖUNDERSÖK- 24015: NING ............................................... . 12 696 000 12 696 000,00 0,00 0 24016: 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset (Siirtomäärä- 24017: raha) - Naturvärds- och friluftsundersökningar 24018: (Reservationsanslag) ............................... . 650 000 650 000,00 0,00 0 24019: 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset (Siirtomäärära- 24020: ha) - Miljöundersökningar och -utredningar (Re- 24021: servationsanslag) ................................... . 12 046 000 12 046 000,00 0,00 0 24022: 24023: 12 ILMANSUOJELU- LUFTVÅRD ................... . 13 600 000 9 868 387,40 -3 731 612,60 27 24024: 23 limansuojelun suunnittelu ja valvonta - Planering 24025: och övervakning av luftvärden ...................... . 500 000 499 601,24 -398,76 0 24026: 26 Happamoitumistutkimus (Siirtomääräraha) 24027: Försurningsundersökning (Reservationsanslag) ..... . 5 600 000 5 600 000,00 0,00 0 24028: 37 Valtionosuus kunnille ilmansuojelun toimenpiteisiin 24029: - Statsandel tili kommunerna för ätgärder beträf- 24030: fande luftvärd ...................................... . 1 500 000 1137 898,51 -362 101,49 24 24031: 42 Teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- 24032: tointien korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd 24033: för industrins och energiförsörjningens luftvärdsin- 24034: vesteringar (Förslagsanslag) ........................ . 6 000 000 2 630 887,65 -3 369 112,35 56 24035: 24036: 13 JÄTEHUOLTO JA JÄITEIDEN HYÖDYNTÄMI- 24037: NEN - AVFALLSHANTERING OCH UTNYTI- 24038: JANDE AV AVFALL ............................... . 49 005 000 42 478 926,32 -6 526 073,68 13 24039: 23 Jätehuollon suunnittelu ja valvonta - Planering 24040: och övervakning av avfallshantering ................ . 500 000 452 056,37 -47 943,63 10 24041: 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki (Siirtomääräraha) - 24042: Transportstöd för problemavfall (Reservationsan- 24043: slag) ................................................ . 1 700 000 1 700 000,00 0,00 0 24044: 47 Avustus Ekokem Oy Ab:n korkomenojen alentami- 24045: seen - Understöd tili Ekokem Oy Ab för sänkande 24046: av ränteutgifterna .................................. . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 24047: 61 Saaristo- ja tunturialueiden jätehuollon tukeminen 24048: - Stödjande av avfallshanteringen i skärgärden 24049: och fjällen .......................................... . 805 000 805 000,00 0,00 0 24050: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 24051: sivu 24052: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 111 24053: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 24054: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 24055: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 24056: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 24057: förslaget bokslutet 24058: suurempi - högre % 24059: pienempi · lägre ( -1 24060: 24061: 24062: 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen edistämi- 24063: nen (Siirtomääräraha) - Främjande av avfallshan- 24064: teringen och återvinningen av avfall 1Reservations- 24065: anslagl ....................... ·· ·· ····· ·· ··· ·· · ·· ··· · 12 600 000 12 600 000,00 0,00 0 24066: 63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien 24067: korkotuki IArviomäärärahal - Räntestöd för främ- 24068: jande av investeringar för utnyttjande av avfall 24069: 1Förslagsanslagl .................................... . 2 000 000 877 411,60 -1 122 588,40 56 24070: 64 Oljyjätemaksuilla rahoitettava öljyjätehuolto (Arvio- 24071: määräraha) - Oljeavfallshantering som finansieras 24072: med oljeavfallsavgifter (Förslagsanslagl ............. . 16 000 000 12 703 000,00 -3 297 000,00 21 24073: 65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja 24074: kunnostamisinvestointien korkotuki IArviomäärära- 24075: hal - Räntestöd för investeringar avsedda för 24076: anläggande och iståndsättning av allmänna avfall- 24077: sbehandlingsplatser (Förslagsanslagl ............... . 3 000 000 941 458,35 -2 058 541,65 69 24078: 88 Ekokem Oy Ab:n osakepääoman korottaminen 24079: (Siirtomääräraha) - Höjning av aktiekapitalet i 24080: Ekokem Oy Ab (Reservationsanslagl ................ . 3 400 000 3 400 000,00 0,00 0 24081: 24082: 15 LUONNONSUOJELU JA LUONNON VIRKISTYS- 24083: KÄYTIO - NATURVARDEN OCH REKREATION- 24084: SANVÄNDNING AV NATUREN .................... . 10 030 000 9 736 574,81 -293 425,19 3 24085: 21 Luonnonsuojelun yleismenot - Allmänna utgifter 24086: för naturvården ..................................... . 1 200 000 1195 853,07 -4146,93 0 24087: 22 Uhanalaisten lajien suojelu ja hoito - Skydd och 24088: vård av utrotningshotade arter ...................... . 600 000 591 328,74 -8 671,26 24089: 30 Korvaukset kunnille suojelualueista aiheutuvista 24090: metsäverotulojen menetyksistä (Arviomäärärahal 24091: - Ersättning tili kommunerna för förluster av 24092: skatteintäkter av skog tili följd av skyddsområden 24093: 1Förslagsanslagl .................................... . 2 400 000 2 139 393,00 -260 607,00 11 24094: 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien perustami- 24095: seen (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd tili kom- 24096: munerna för anläggande av friluftsleder (Reserva- 24097: tionsanslagl ........................................ . 630 000 610 000,00 -20 000,00 3 24098: 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta (Siirto- 24099: määräraha) - Ersättningar för inrättandet av 24100: skyddsområden (Reservationsanslagl ............... . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 24101: 42 Rauhoitettujan harvinaisten eläinten aiheuttamien 24102: vahinkojen korvaaminen - Ersättning för fridlysta 24103: sällsynta djurs skadegörelse ........................ . 150 000 150 000,00 0,00 0 24104: 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset (Siirtomäärära- 24105: ha) - Ersättningar enligt marktäktslagen (Reserva- 24106: tionsanslagl ........................................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 24107: 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset (Siirtomäärä- 24108: raha) - Skärgårdens miljövårdsbidrag (Reserva- 24109: tionsanslagl ........................................ . 550 000 550 000,00 0,00 0 24110: 24111: 20 LUONNONSUOJELUALUEIDEN PERUSTAMINEN 24112: JA HOITO - INRÄTIANDE OCH SKOTSEL AV 24113: NATURSKYDDSOMRADENA ..................... . 65 309 000 65 299 796,85 -9 203,15 0 24114: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito - 24115: Skötsel och underhåll av naturskyddsområdena ..... 5 464 000 5 454 797,20 -9 202,80 0 24116: 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat (Siirto- 24117: määräraha) - Anskaffning av utrustning tili na- 24118: turskyddsområdena (Reservationsanslagl ........... . 1125 000 1125 000,00 0,00 0 24119: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 24120: sivu 24121: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 112 24122: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 24123: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 24124: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 24125: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 24126: förslaget bokslutet suurempi - högre 24127: % 24128: pienempi - lägre 1-1 24129: 24130: 24131: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 24132: määräraha) - Husbyggnadsarbeten inom na- 24133: turskyddsområdena (Reservationsanslag) ........... . 2 870 000 2 870 000,00 0,00 0 24134: 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustamiseen liit- 24135: tyvät kompensaatioinvestoinnit (Siirtomääräraha) 24136: - Kompensationsinvesteringar i anslutning tili in- 24137: rättandet av Urho Kekkonens nationalpark (Reser- 24138: vationsanslag) ...................................... . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 24139: 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituksiin 24140: (Siirtomääräraha) - Anskaffning av mark för na- 24141: turskyddsändamål (Reservationsanslag) ............ . 53 850 000 53 849 999,65 -0,35 0 24142: 24143: 25 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLINTO - VATIEN- 24144: OCH MILJÖFÖRVALTNINGEN ..................... . 284 610 000 277 222 201 ,47 -7 387 798,53 3 24145: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 24146: slagsanslag) ........................................ . 143 165 000 138 331 910,82 -4 833 089,18 3 24147: 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesiensuojelu- 24148: toiminta (Siirtomääräraha) - Vattenvårdsverksam- 24149: het som finansieras med vattenvårdsavgifter (Re- 24150: servationsanslag) ................................... . 1 450 000 1 450 000,00 0,00 0 24151: 22 Katselmustoimitukset - Syneförrättningar ......... . 570 000 425 502,61 -144 497,39 25 24152: 23 Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta (Siirtomää- 24153: räraha) - Undersökning och projektering av samt 24154: tillsyn över vattnen (Reservationsanslag) ........... . 3 335 000 3 335 000,00 0,00 0 24155: 24 Meriympäristön suojelu - Skydd av havsmiljön .... . 565 000 563 718,34 -1 281,66 0 24156: 25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot (Arviomää- 24157: räraha) - Särskilda utgifter för avgiftsbelagda be- 24158: ställningsarbeten (Förslagsanslag) .................. . 300 000 51 716,51 -248 283,49 83 24159: 26 Kansainvälinen yhteistyö - lnternationellt samar- 24160: bete ................................................ . 644 000 587 620,50 -56 379,50 9 24161: 29 Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter .. 45 571 000 45 426 148,53 -144 851,47 0 24162: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki 24163: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas 24164: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .......... . 3 000 000 2 287 270,73 -712 729,27 24 24165: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpitei- 24166: siin (Siirtomääräraha) - Understöd för samhällenas 24167: vattenvårdsåtgärder (Reservationsanslag) .......... . 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 24168: 32 Valtionosuus kunnille ympäristönsuojelun käyttö- 24169: kustannuksiin - Statsandel tili kommuner för 24170: driftskostnader för miljövård ........................ . 17 800 000 17 574 087,99 -225 912,01 24171: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki 24172: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins vat- 24173: tenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) .............. . 5 500 000 4 479 225,44 -1 020 774,56 19 24174: 51 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelutoimenpi- 24175: teisiin (Siirtomääräraha) - Understöd för gårdsbru- 24176: kets vattenvårdsåtgärder (Reservationsanslag) ...... . 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 24177: 70 Kaluston hankkiminen (Siirtomääräraha) - An- 24178: skaffning av inventarier (Reservationsanslag) ....... . 7 100 000 7 100 000,00 0,00 0 24179: 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta (Siirto- 24180: määräraha) - Anskaffning av arbetsmaskiner och 24181: transportmateriel (Reservationsanslag) ............. . 3 100 000 3 100 000,00 0,00 0 24182: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha) - Husbygg- 24183: nadsarbeten (Reservationsanslag) .................. . 22 800 000 22 800 000,00 0,00 0 24184: 77 Vesien- ja ympäristönsuojelutyöt (Siirtomääräraha) 24185: - Vatten- och miljövårdsarbeten (Reservationsan- 24186: slag) ................................................ . 18 210 000 18 210 000,00 0,00 0 24187: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 24188: sivu 24189: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 113 24190: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 24191: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 24192: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 24193: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 24194: förslaget bokslutet suurempi · högre 24195: % 24196: pienempi · lägre 1-1 24197: 24198: 24199: 26 ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTA BEKÄMP- 24200: NING AV OLJESKADOR ........................... . 49 224 000 50 045 209,67 821 209,67 2 24201: 27 Öljysuojatoiminta (Arviomääräraha) - Oljeskydds· 24202: verksamhet (Förslagsanslag) ........................ . 11 900 000 12 727 750,02 827 750,02 7 24203: 29 Öljyntorjuntakaluston korjaus ja kunnossapito (Ar- 24204: viomääräraha) - Reparation och underhåll av olje- 24205: bekämpningsmateriel (Förslagsanslag) .............. . 2 500 000 2 493 459,65 -6 540,35 0 24206: 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkiminen (Siir- 24207: tomääräraha) - Anskaffning av inventarier och 24208: tekniska anordningar (Reservationsanslag) .......... . 33 924 000 33 924 000,00 0,00 0 24209: 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakentaminen 24210: (Siirtomääräraha) - Planering och byggande av 24211: lagerbyggnader (Reservationsanslag) ............... . 900 000 900 000,00 0,00 0 24212: 24213: 30 KAAVOITUS- JA RAKENNUSTOIMI - PLAN· 24214: LÄGGNINGS- OCH BYGGNADSVÄSENDET ...... . 89 880 ()()() 89 922 477,05 42 477,05 0 24215: 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja kehittä- 24216: mistoiminta (Siirtomääräraha) - Undersökning och 24217: utvecklande av planeringen rörande användning av 24218: områden (Reservationsanslag) ...................... . 3 150 000 3 150 000,00 0,00 0 24219: 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittäminen 24220: (Siirtomääräraha) - Utvecklande av byggnadsbes- 24221: tämmelser och -anvisningar (Reservationsanslag) .... 3 020 000 3 020 000,00 0,00 0 24222: 23 Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen - Utveck· 24223: lande av fastighetsdatasystemet .................... . 1 610 000 1 156 864,80 -453 135,20 28 24224: 24 Rakennusvalvonnan tietojärjestelmän kehittäminen 24225: - Utvecklande av datasystemet för byggnadsöver- 24226: vakning ............................................. . 200 ()()() 58 000,00 -142 000,00 71 24227: 30 Valtionosuus rakennustarkastajien palkkaamiseen 24228: (Arviomääräraha) - Statsandel för avlönandet av 24229: byggnadsinspektörer (Förslagsanslag) .............. . 23 200 000 26 074 908,82 2 874 908,82 12 24230: 31 Valtionosuus rakennuskaavoitukseen - Statsandel 24231: för byggnadsplanläggningen ........................ . 12 100 ()()() 11 621 303,52 -478 696,48 4 24232: 32 Avustus kunnallisten korjausneuvojien ja aluearkki- 24233: tehtien palkkauksiin - Understöd för avlönande av 24234: kommunala reparationskonsulenter och områdesar- 24235: kitekter ............................................. . 13 500 000 12 420 460,23 -1 079 539,77 8 24236: 33 Valtionosuus seutukaavoituksen kustannuksiin - 24237: Statsandel för kostnaderna för regionplanlägg- 24238: ningen .............................................. . 21 400 ()()() 21 399 977,00 -23,00 0 24239: 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkai- 24240: den alueiden rakennusten säilyttämiseen (Siirto- 24241: määräraha) - Statsunderstöd för bevarande av 24242: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla områden 24243: (Reservationsanslag) ............................... . 2 900 000 2 900 000,00 0,00 0 24244: 36 Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille 24245: - 1 marktäktslagen avsedda statsbidrag tili kom- 24246: munerna ............................................ . 600000 0,00 -600 000,00 100 24247: 38 Valtionavustus kunnille rakennussuojelukustannuk- 24248: siin - Statsbidrag tili kommunerna för kostnaderna 24249: för byggnadsskydd ................................. . 2 500 000 2 422 000,00 -78 000,00 3 24250: 61 Kaavoitus- ja rakennustutkimuksen tukeminen - 24251: Stödjande av planläggnings- och byggnadsunder- 24252: sökningar ........................................... . 1100 ()()() 1 098 962,68 -1 037,32 0 24253: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 24254: sivu 24255: 35 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande Ar 1987 sida 114 24256: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 24257: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 24258: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 24259: Enligt stats- Enligt jämfört med .statsförslaget 24260: förslaget bokslutet 24261: suurempi · högre 24262: pienempi . lägre (- ) 24263: 24264: 24265: 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokeilutoimin- 24266: taan (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för pro- 24267: vbyggande och försöksverksamhet (Reservations- 24268: anslag) ............................................. . 4 600 000 4 600 000,00 0,00 0 24269: 24270: 40 ASUNTOHALLITUS - BOSTADSSTYRELSEN .... 33 559 000 32 063 321,24 -1495678,76 4 24271: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar (För- 24272: slagsanslag) ........................................ . 22 695 000 21 577 757,00 -1117 242,10 5 24273: 27 Tietojen koneellinen käsittely - Maskinell databe- 24274: handling ............................................ . 2!m000 2 750 119,59 -49 880,41 2 24275: 29 Muut kulutusmenot - Ovriga konsumtionsutgifter .. 7 439 000 7115178,02 -323 821,98 4 24276: 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av inventa- 24277: rier ··················-······························· 625 000 620 265,73 -4 734,27 24278: 24279: 45 ASUNTOTOIMI- BOSTADSVÄSENDET ...•...... 3 808 030 000 3 721 203 629,54 -86 826 370,46 2 24280: 30 Kuntien maanostolainojen korkotuki (Arviomäärära- 24281: ha) - Räntestöd för kommunernas jordinköpslån 24282: (Förslagsanslag) .................................... . 1 500 000 441 946,86 -1 05B 053,14 71 24283: 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hankkimista 24284: varten tai muuhun asuntotuotantolain 5 §:ssä tar- 24285: koitettujen henkilöiden asunto-olojen parantami- 24286: seen (Siirtomääräraha) - Understöd tili kommu- 24287: nerna för anskaffande av hyresbostäder eller annat 24288: förbättrande av bostadsförhållandena för personer 24289: som avses i 5 § lagen om bostadsproduktion 24290: (Reservationsanslagl ............................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 24291: 33 Avustukset kunnille asunnottomien asunto-olojen 24292: parantamiseen (Siirtomääräraha) - Understöd tili 24293: kommunerna för förbättrande av bostadsförhållan- 24294: dena för bostadslösa (Reservationsanslag) .......... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 24295: 35 Korvaukset kunnille asumistukiasiain hoitamisesta 24296: (Arviomääräraha) - Ersättningar tili kommuner för 24297: handläggning av bostadsbidragsärenden (Förslags- 24298: anslag) ............................................. . 13 000 000 10 167 360,00 -2 832 640,00 22 24299: 50 Asuntotutkimus (Siirtomääräraha) Bostads- 24300: undersökning (Reservationsanslag 1 ................. . 3180 000 3 180 000,00 0,00 0 24301: 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääomaosuuteen 24302: (Siirtomääräraha) - Statsunderstöd för andelen 24303: eget kapital i hyreshus (Reservationsanslag) ........ . 21 300 000 21 300 000,00 0,00 0 24304: 52 Valtionavustukset eräille asuntoalan järjestöille - 24305: Statsunderstöd tili vissa organisationer inom bo- 24306: stadsbranschen ..................................... . 1 550 000 1 550 000,00 0,00 0 24307: 53 Oman asunnon hankintaan myönnettyjen lainojen 24308: korkotuki (Arviomäärärahal - Räntestöd för lån 24309: som beviljats för anskaffande av ägarbostad (För- 24310: slagsanslag) ........................................ . 231 000 000 228 722 009,94 -2 277 900,06 24311: 54 Asumistuki (Arviomäärärahal Bostadsbidrag 24312: (Förslagsanslagl .................................... . 571 000 000 539 246 196,65 -31 753 803,35 6 24313: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha) - 24314: Understöd för reparationsverksamhet (Reserva- 24315: tionsanslag) ........................................ . 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 24316: 62 Lämmityslaitoshankkeisiin myönnettyjen lainojen 24317: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för lån 24318: som beviljats för värmeanläggningsprojekt (För- 24319: slagsanslag) ........................................ . 22 000 000 15 3B7 509,75 -6 612 400,25 30 24320: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 24321: sivu 24322: 35 Pl. - Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 115 24323: Luku - Kap. Tulo- ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 24324: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo- ja menoarvioon 24325: Mom.- Mom. Resultat enligt bokslutet 24326: Enligt stats- Enligt jämfört med statsförslaget 24327: förslaget bokslutet suurempi - högre 24328: % 24329: pienempi - lägre 1-) 24330: 24331: 24332: 63 Vuokra-asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) 24333: - Räntestöd för hyresbostadslän (Förslagsanslag) .. 21 500 000 10 370 036,34 -11 129 963,66 52 24334: 64 Avustukset taloudellisissa vaikeuksissa oleville 24335: vuokrataloille - Understöd tili hyreshus med eko- 24336: nomiska svärigheter ................................ . 10 000 000 3 765 500,00 -6 234 500,00 62 24337: 83 Asuntolainat - Bostadslän ......................... . 2 300 000 000 2 298 2B7 615,00 - 1 712 385,00 0 24338: 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja asunto- 24339: osuuskunta-asuntojen omaksilunastamista varten 24340: (Siirtomääräraha) - Bostadslän för inlösen av hy- 24341: res- och bostadsandelslagsbostäder vilka finansi- 24342: erats med bostadslän (Reservationsanslag) ......... . 55 000 000 55 000 000,00 0,00 0 24343: 85 Asuntolaina V-säätiölle ja kunnille (Siirtomääräraha) 24344: - Bostadslän tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 24345: munerna (Reservationsanslag) ...................... . 40 000 000 40 000 000,00 0,00 0 24346: 86 Lainat peruskorjauksiin ja perusparannuksiin - Län 24347: för grundreparationer och grundförbättringar ....... . 465 000 000 441 785 455,00 -23 214 545,00 5 24348: 24349: 99 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN 24350: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM MIL- 24351: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... . 3 870 000 4 329 399,78 459 399,78 12 24352: 08 Komiteat ja asiantuntijat (Arviomääräraha) - Kom- 24353: mitteer och sakkunniga (Förslagsanslag) ............ . 510 000 973 522,87 463 522,87 91 24354: 26 Ympäristöministeriön hallinnonalan jatko- ja täy- 24355: dennyskoulutus - Vidareutbildning och komplette- 24356: rande utbildning inom miljöministeriets förvalt- 24357: ningsomräde ....................................... . 1 300 000 1 295 876,91 -4123,09 0 24358: 50 Valtionavustukset valtakunnallisille ympäristön- ja 24359: luonnonsuojelujärjestöille - Statsunderstöd tili de 24360: riksomfattande miljö- och naturvärdsorganisationer- 24361: na .................................................. . 2 060 000 2 060 000,00 0,00 0 24362: Tulo- ja menoarvion toteutuminen vuonna 1987 24363: sivu 24364: 36 Pl.- Ht. Statsförslagets förverkligande år 1987 sida 116 24365: Luku - Kap. Tulo· ja meno- Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 24366: arvion mukaan mukaan verrattuna tulo· ja menoarvioon 24367: Mom. · Mom. Resultat enligt bokslutet 24368: Enligt stats· Enligt jämfört med statsförslaget 24369: förslaget bokslutet suurempi · högre 24370: % 24371: pienempi · lägre ( -1 24372: 24373: 24374: 24375: 36. PÄÄLUOKKA - HUVUDTITELN : 24376: 24377: VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ............. . 14 689 333 000 14 702 721 349.75 13 388 349,75 0 24378: 24379: 01 KOTIMAISEN VELAN KORKO - RANTA PÅ IN- 24380: HEMSK SKULD .................................... . 2 513 645 000 2 576 925 282,31 63 280 282,31 3 24381: 90 Kotimaisen pitkäaikaisen velan korko (Arviomää- 24382: rärahal - Ränta på långfristig inhemsk skuld (För- 24383: slagsanslag) ........................................ . 2 508 645 000 2 576 925 282,31 68 280 282,31 3 24384: 92 Kotimaisen lyhytaikaisen velan korko (Arviomää- 24385: räraha) - Ränta på kortfristig inhemsk skuld (För- 24386: slagsanslagl ........................................ . 5 000 000 0,00 -5 000 000,00 100 24387: 24388: 03 ULKOMAISEN VELAN KORKO - RANTA PÅ 24389: UTLÄNDSK SKULD ............................... . 2 100 260 000 2 084 154 276,93 -16 105 723,07 24390: 90 Ulkomaisen pitkäaikaisen velan korko (Arviomää- 24391: rärahal - Ränta på långfristig utländsk skuld (För- 24392: slagsanslag l ........................................ . 2 098 260 000 2 084 154 276,93 -14 105 723,07 24393: 91 Ulkomaisen lyhytaikaisen velan korko (Arviomää- 24394: rärahal - Ränta på kortfristig utländsk skuld (För- 24395: slagsanslag l ........................................ . 2 000 000 0,00 -2 000 000,00 100 24396: 24397: 05 KOTIMAISEN VELAN KUOLETUS - AMORTE- 24398: RING AV INHEMSK SKULD ....................... . 5 874 036 000 5 865 588 477,00 -8 447 523,00 0 24399: 90 Kotimaisen pitkäaikaisen velan kuoletus (Arviomää- 24400: räraha l - Amortering av långfristig inhemsk skuld 24401: (Förslagsanslag l .................................... . 5 874 036 000 5 865 588 477,00 -8 447 523,00 0 24402: 24403: 07 ULKOMAISEN VELAN KUOLETUS - AMORTE- 24404: RING AV UTLANDSK SKULD ..................... . 3 870 735 000 3 850 207 753,05 -20 527 246,95 24405: 90 Ulkomaisen pitkäaikaisen velan kuoletus (Arvio- 24406: määräraha) - Amortering av långfristig utländsk 24407: skuld (Förslagsanslag) .............................. . 3 870 735 000 3 850 207 753,05 -20 527 246,95 24408: 24409: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRIGA 24410: UTGIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. . 330 657 000 325 845 560,46 -4 811 439,54 24411: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää- 24412: rärahal - Arvoden och andra utgifter för statsskul- 24413: den (Förslagsanslag l ................................ . 312 915 000 307 910 507,47 -5 004 492,53 2 24414: 90 Kotimaisen pitkäaikaisen velan indeksikorotus (Ar- 24415: viomäärärahal - lndexförhöjning pä långfristig in- 24416: hemsk skuld (Förslagsanslagl ....................... . 17 742 000 17 935 052,99 193 052,99 24417: 24418: 24419: 24420: 24421: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ - UTGIFTERNAS TO- 24422: TALBELOPP 117 539 725 000 116 703 630 042,66 -836 094 957,34 24423: HALLINNOLLINEN TASE 24424: 31. 12. 1987 24425: 24426: 24427: 24428: ADMINISTRATIV BALANS 24429: 31. 12. 1987 24430: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24431: sivu 24432: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 118 24433: 24434: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24435: 24436: 24437: 24438: 611 KASSATILIT 24439: KASSAKONTON 719 793 753,23 24440: 24441: 24442: 6111 Kassatili 24443: Kassakanto 719 793 753,23 24444: Eduskunta 24445: Riksdagen 7 398,10 24446: Tasavallan Presidentin kanslia 24447: Republikens Presidents kansli 4 354,76 24448: Valtioneuvoston kanslia 24449: Statsrådets kansli 749,33 24450: Taloudellinen suunnittelukeskus 24451: Ekonomiska planeringscentralen 99,90 24452: Ulkoasianministeriö 24453: Ministeriet för utrikesärendena 35 355 876,58 24454: Oikeusministeriö 24455: Justitieministeriet 291 389,99 24456: Sisäasianministeriö 24457: Ministeriet för inrikesärendena 8 956,40 24458: Rajavartiolaitos 24459: Gränsbevakningsväsendet 15 012,20 24460: Uudenmaan lääninhallitus 24461: Nylands länsstyrelse 318 369,30 24462: Turun ja Porin lääninhallitus 24463: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 64 337,66 24464: Hämeen lääninhallitus 24465: Tavastehus länsstyrelse 23 722,04 24466: Kymen lääninhallitus 24467: Kymmene länsstyrelse 35 150,75 24468: Mikkelin lääninhallitus 24469: St. Michels länsstyrelse 6 681,00 24470: Kuopion lääninhallitus 24471: Kuopio länsstyrelse 11749,31 24472: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 24473: Norra Karelens länsstyrelse 73 233,24 24474: Keski-Suomen lääninhallitus 24475: Mellersta Finlands länsstyrelse 18 215,64 24476: Vaasan lääninhallitus 24477: Vasa länsstyrelse 21 897,61 24478: Oulun lääninhallitus 24479: Uleåborgs länsstyrelse 10 172,91 24480: Lapin lääninhallitus 24481: Lapplands länsstyrelse 17 066,05 24482: Länsstyrelsen i landskapet Aland 24483: Länsstyrelsen i landskapet Aland 14169,30 24484: Helsingin poliisilaitos 24485: Helsingfors polisinrättning 2204,20 24486: Keskusrikospoliisi 24487: Centralkriminalpolisen 24 979,78 24488: Suojelupoliisi 24489: Skyddspolisen 20 313,10 24490: Liikkuva poliisi 24491: Rörliga polisen 3 994,15 24492: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24493: sivu 24494: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 119 24495: 24496: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24497: 24498: 24499: 24500: Väestörekisterikeskus 24501: Befolkningsregistercentralen 500,00 24502: Asuntohallitus 24503: Bostadsstyrelsen 2 561,50 24504: Puolustusministeriö 24505: Försvarsministeriet 828 959.78 24506: Valtiovarainministeriö 24507: Rnansministeriet 1 672,60 24508: Valtiokonttori 24509: Statskontoret 129 801 455,30 24510: Tullihallitus 24511: Tullstyrelsen 105 650,19 24512: Valtiontalouden tarkastusvirasto 24513: Statens revisionsverk 1 822,28 24514: Rahapaja 24515: Myntverket 6 669.70 24516: Verohallitus 24517: Skattestyrelsen 6 028,88 24518: Tilastokeskus 24519: Statistikcentralen 150,00 24520: Pankkitarkastusvirasto 24521: Bankinspektionen n1,15 24522: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 24523: Statens utvecklingscentral 2 004,97 24524: Valtion tietokonekeskus 24525: Statens datamaskincentral 5170,05 24526: Valtion painatuskeskus 24527: Statens tryckericentral 7 621,15 24528: Valtion ravitsemiskeskus 24529: Statens förplägnadscentral 177 492,88 24530: Rakennushallitus 24531: Byggnadsstyrelsen 79 893,65 24532: Maa- ja metsätalousministeriö 24533: Jord- och skogsbruksministeriet 7 714,92 24534: Maanmittaushallitus 24535: Lantrnäteristyrelsen 124 642,22 24536: Metsäntutkimuslaitos 24537: Skogsforskningsinstitutet 12 215,88 24538: Vesi- ja ympäristöhallitus 24539: Vatten- och miljöstyrelsen 6 226,85 24540: Maatilahallitus 24541: Jordbruksstyrelsen 58 815,45 24542: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 24543: Vilt- och fiSkeriforskningsinstitutet 24 924,49 24544: Metsähallitus 24545: Forststyrelsen 355 950,10 24546: Valtion margariinitehdas 24547: Statens margarinfabrik 233,30 24548: Liikenneministeriö 24549: Trafikministeriet 6 848,65 24550: Autorekisterikeskus 24551: Bilregistercentralen 109,00 24552: Tie- ja vesirakennushallitus 24553: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 63 166,05 24554: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24555: sivu 24556: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 120 24557: 24558: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24559: 24560: 24561: 24562: Työvoimaministeriö 24563: Arbetskraftsministeriet 1 220,64 24564: Posti- ja telehallitus 24565: Post- och telestyrelsen 606 264 849,16 24566: Rautatiehallitus 24567: Järnvägsstyrelsen 4 667 091.45 24568: Ilmailuhallitus 24569: Luftfartsstyrelsen 57 541,53 24570: limatieteen laitos 24571: Meteorologiska institutet 346,15 24572: Kauppa- ja teollisuusministeriö 24573: Handels- och industriministeriet 1 730,15 24574: Merenkulkuhallitus 24575: Sjöfartsstyrelsen 119 974.45 24576: Elinkeinohallitus 24577: Näringsstyrelsen 172.20 24578: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 24579: Statens tekniska forskningscentral 4 583,50 24580: Geologian tutkimuskeskus 24581: Geologiska forskningscentralen 5 614.70 24582: Matkailun edistämiskeskus 24583: Centralen för turistfrämjande 7 613,63 24584: Patentti- ja rekisterihallitus 24585: Patent- och registerstyrelsen 37 773,26 24586: Merentutkimuslaitos 24587: Havsforskningsinstitutet 1 012,95 24588: Teknologian kehittämiskeskus 24589: Centralen för teknologisk utveckling 1 847.75 24590: Lisenssivirasto 24591: Licensverket 5 047,10 24592: Valtion hankintakeskus 24593: Statens upphandlingscentral 4 274,50 24594: Sosiaali- ja terveysministeriö 24595: Social- och hälsovärdsministeriet 10 698,67 24596: Lääkintöhallitus 24597: Medicinalstyrelsen 33 328.70 24598: Sosiaalihallitus 24599: Socialstyrelsen 42 554,99 24600: Työsuojeluhallitus 24601: Arbetarskyddsstyrelsen 1 095,13 24602: Kansanterveyslaitos 24603: · Folkhälsoinstitutet 5 206,21 24604: Säteilyturvakeskus 24605: Strälskyddscentralen 376.75 24606: Tapaturmavirasto 24607: Olycksfallsverket 7 251,15 24608: Opetusministeriö 24609: Undervisningsministeriet 3 815.75 24610: Valtion opintotukikeskus 24611: Statens studiestödscentral 163,07 24612: Valtionarkisto 24613: Riksarkivet 9 179,00 24614: Museovirasto 24615: Museiverket 825,10 24616: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24617: sivu 24618: Tili - Konto 6111 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 121 24619: 24620: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24621: 24622: 24623: 24624: Helsingin yliopisto 24625: Helsingfors universitet 95 517,36 24626: Jyväskylän yliopisto 24627: Jyväskylä universitet 50 647,80 24628: Oulun yliopisto 24629: Uleäborgs universitet 24 843,80 24630: Turun yliopisto 24631: Åbo universitet 22 785,90 24632: Tampereen yliopisto 24633: Tammerfors universitet 22 355,60 24634: Åbo Akademi 24635: Åbo Akademi 13 764,85 24636: Joensuun yliopisto 24637: Joensuu universitet 18 789,25 24638: Kuopion yliopisto 24639: Kuopio universitet 1 664,00 24640: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 24641: Veterinärmedicinska högskola 2117,98 24642: Teknillinen korkeakoulu 24643: Tekniska högskolan 862,25 24644: Tampereen teknillinen korkeakoulu 24645: Tammerfors tekniska högskola 3 736,15 24646: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 24647: Villmanstrands tekniska högskola 6 023,00 24648: Helsingin kauppakorkeakoulu 24649: Helsingfors handelshögskola 752,40 24650: Svenska handelshögskolan 24651: Svenska handelshögskolan 1 775,05 24652: Turun kauppakorkeakoulu 24653: Åbo handelshögskola 7 255,95 24654: Vaasan korkeakoulu 24655: Vasa högskola 815,15 24656: Sibelius-Akatemia 24657: Sibelius-Akademin 267,05 24658: Lapin korkeakoulu 24659: Lapplands högskola 420,80 24660: Teatterikorkeakoulu 24661: Teaterhögskolan 0,60 24662: Taideteollinen korkeakoulu 24663: Konstindustriella högskolan 5 937,31 24664: Kouluhallitus 24665: Skolstyrelsen 16 239,07 24666: Ammattikasvatushallitus 24667: Yrkesutbildningsstyrelsen 162 561.78 24668: Ympäristöministeriö 24669: Miljöministeriet 68,20 24670: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24671: sivu 24672: Tili - Konto 6121 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 122 24673: 24674: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24675: 24676: 24677: 24678: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 24679: POSTGIROINKOMSTKONTON 442 091 C157,07 24680: 24681: 24682: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 24683: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 312 507,30 24684: Länsstyrelsen i landskapet Åland 24685: Länsstyrelsen i landskapet Åland 290 351,15 24686: Åbo Akademi 24687: Åbo Akademi 22 156,15 24688: 24689: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 24690: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 193 444 747,41 24691: Tasavallan Presidentin kanslia 24692: Republikens Presidents kansli 10 719,85 24693: Uudenmaan lääninhallitus 24694: Nylands länsstyrelse 321 233,69 24695: Turun ja Porin lääninhallitus 24696: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 125 653,56 24697: Hämeen lääninhallitus 24698: Tavastehus länsstyrelse 129 659,47 24699: Kymen lääninhallitus 24700: Kymmene länsstyrelse 76 069,35 24701: Mikkelin lääninhallitus 24702: St. Michels länsstyrelse 61 379,30 24703: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 24704: Norra Karelens länsstyrelse 47158,60 24705: Keski-Suomen lääninhallitus 24706: Mellersta Finlands länsstyrelse 77 360,10 24707: Vaasan lääninhallitus 24708: Vasa länsstyrelse 70 955,65 24709: Oulun lääninhallitus 24710: Uleåborgs länsstyrelse 122 408,33 24711: Lapin lääninhallitus 24712: Lapplands länsstyrelse 106 778,01 24713: Tullihallitus 24714: Tullstyrelsen 29 423 690,00 24715: Maa- ja metsätalousministeriö 24716: Jord- och skogsbruksministeriet 910 128,00 24717: Maanmittaushallitus 24718: Lantmäteristyrelsen 854 461,51 24719: Maatilahallitus 24720: Jordbruksstyrelsen 51 680 889,13 24721: Maatalouden tutkimuskeskus 24722: Lantbrukets forskningscentral 225,00 24723: Autorekisterikeskus 24724: Bilregistercentralen 97 698 538,84 24725: Rautatiehallitus 24726: Järnvägsstyrelsen 9 965 761,38 24727: Kauppa- ja teollisuusministeriö 24728: Handels- och industriministeriet 903 681,65 24729: Merenkulkuhallitus 24730: Sjöfartsstyrelsen 160 966,29 24731: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24732: sivu 24733: Tili - Konto 6122 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 123 24734: 24735: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24736: 24737: 24738: 24739: Teknillinen tarkastuskeskus 24740: Tekniska kontrollcentralen 249 496,40 24741: Patentti- ja rekisterihallitus 24742: Patent- och registerstyrelsen 6 440,00 24743: Lääkintöhallitus 24744: Medicinalstyrelsen 71 744,90 24745: Helsingin yliopisto 24746: Helsingfors universitet 387 958,35 24747: Ympäristöministeriö 24748: Miljöministeriet 2 829,75 24749: 24750: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 24751: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 248 333 812,36 24752: Oikeusministeriö 24753: Justitieministeriet 2 125 774,59 24754: Sisäasianministeriö 24755: Ministeriet för inrikesärendena 39 508.45 24756: Rajavartiolaitos 24757: Gränsbevakningsväsendet 71 254,49 24758: Uudenmaan lääninhallitus 24759: Nylands länsstyrelse 12151,80 24760: Turun ja Porin lääninhallitus 24761: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 54 314,27 24762: Hämeen lääninhallitus 24763: Tavastehus länsstyrelse 177.70 24764: Kymen lääninhallitus 24765: Kymmene länsstyrelse 1 760,00 24766: Mikkelin lääninhallitus 24767: St. Michels länsstyrelse 3 397,00 24768: Kuopion lääninhallitus 24769: Kuopio länsstyrelse 58,80 24770: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 24771: Norra Karelens länsstyrelse 516,00 24772: Keski-Suomen lääninhallitus 24773: Mellersta Finlands länsstyrelse 4 141.75 24774: Oulun lääninhallitus 24775: Uleåborgs länsstyrelse 200,00 24776: Lapin lääninhallitus 24777: Lapplands länsstyrelse 606,20 24778: Puolustusministeriö 24779: Försvarsministeriet 829 333.41 24780: Tullihallitus 24781: Tullstyrelsen 208 472 541.70 24782: Valtion ravitsemiskeskus 24783: Statens förplägnadscentral 1 365 003,65 24784: Rakennushallitus 24785: Byggnadsstyrelsen 2 117 569,64 24786: Maa- ja metsätalousministeriö 24787: Jord- och skogsbruksministeriet 262 567,80 24788: Maanmittaushallitus 24789: Lantmäteristyrelsen 1 830 376,99 24790: Metsäntutkimuslaitos 24791: Skogsforskningsinstitutet 67 159,60 24792: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24793: sivu 24794: Tili - Konto 6123 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 124 24795: 24796: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24797: 24798: 24799: 24800: Vesi- ja ympäristöhallitus 24801: Vatten- och miljöstyrelsen 35 684,35 24802: Maatilahallitus 24803: Jordbruksstyrelsen 1 073 996,01 24804: Maatalouden tutkimuskeskus 24805: Lantbrukets forskningscentral 144131,70 24806: Metsähallitus 24807: Forststyrelsen 679 033,75 24808: Tie- ja vesirakennushallitus 24809: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 2 266186.72 24810: Työvoimaministeriö 24811: Arbetskraftsministeriet 152 858,56 24812: Posti- ja telehallitus 24813: Post- och telestyrelsen 24 286 386,15 24814: Ilmailuhallitus 24815: Luftfartsstyrelsen 414 212,07 24816: Kauppa- ja teollisuusministeriö 24817: Handels- och industriministeriet 40 576,73 24818: Merenkulkuhallitus 24819: Sjöfartsstyrelsen 236 318,20 24820: Geologian tutkimuskeskus 24821: Geologiska forskningscentralen 347,50 24822: Lääkintöhallitus 24823: Medicinalstyrelsen 11 305,00 24824: Sosiaalihallitus 24825: Socialstyrelsen 339 641,35 24826: Kansanterveyslaitos 24827: Folkhälsoinstitutet 468 853,00 24828: Opetusministeriö 24829: Undervisningsministeriet 298 426,73 24830: Kouluhallitus 24831: Skolstyrelsen 828,10 24832: Ammattikasvatushallitus 24833: Yrkesutbildningsstyrelsen 708 798,06 24834: 24835: 24836: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 24837: POSTGIROUTGIFTSKONTON 15 561 038,54 24838: 24839: 24840: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili 24841: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 35 417,08 24842: Ilmailuhallitus 24843: Luftfartsstyrelsen 4 000,00 24844: Sosiaalihallitus 24845: Socialstyrelsen 39 417,08 24846: 24847: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 24848: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 15 525 621,46 24849: Puolustusministeriö 24850: Försvarsministeriet 15 537 497,46 24851: Työvoimaministeriö 24852: Arbetskraftsministeriet 11 876,00 24853: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24854: sivu 24855: Tili - Konto 6151 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 125 24856: 24857: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24858: 24859: 24860: 24861: 615 MUUT PANKKITILIT 24862: ÖVRIGA BANKKONTON 3 889 fil7, 18 24863: 24864: 24865: 6151 Valtion shekkitili 24866: Statens checkkonto 580 312,87 24867: Valtiokonttori 24868: Statskontoret 580 312,87 24869: 24870: 6159 Muut pankkitilit 24871: övriga bankkonton 3 309 264,31 24872: Matkailun edistämiskeskus 24873: Centralen för turistfrämjande 2 918 800,21 24874: Helsingin yliopisto 24875: Helsingfors universitet 390 464,10 24876: 24877: 24878: 616 POSTISIIRTOLIIKKEESTÄ JOHTUVAT YLEISET TILIT 24879: AV POSTGIRORÖRELSEN BETINGADE ALLMÄNNA KONTON 550 000 000,00 24880: 24881: 24882: 6162 Valtion yleinen postisiirtomenotili 24883: Statens allmänna postgiroutgiftskonto 550 000 000,00 24884: Valtiokonttori 24885: Statskontoret 550 000 000,00 24886: 24887: 24888: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 24889: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 645 021 627,69 24890: 24891: 24892: 6211 Tilisaatavien tili 24893: Kontofordringars konto 1 498 299 795,70 24894: Ulkoasianministeriö 24895: Ministeriet för utrikesärendena 527 369,55 24896: Puolustusministeriö 24897: Försvarsministeriet 46 630 756,61 24898: Valtion ravitsemiskeskus 24899: Statens förplägnadscentral 412 708,95 24900: Rakennushallitus 24901: Byggnadsstyrelsen 2 966 605,55 24902: Maatalouden tutkimuskeskus 24903: Lantbrukets forskningscentral 3 025 676,68 24904: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 24905: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 290 093,63 24906: Posti- ja telehallitus 24907: Post- och telestyrelsen 720 034 952,95 24908: Rautatiehallitus 24909: Järnvägsstyrelsen 298 353 136,50 24910: Valtion hankintakeskus 24911: Statens upphandlingscentral 425 221 238,77 24912: Turun kauppakorkeakoulu 24913: Åbo handelshögskola 13 019,87 24914: Ammattikasvatushallitus 24915: Yrkesutbildningsstyrelsen 824 236,64 24916: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24917: sivu 24918: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 126 24919: 24920: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24921: 24922: 24923: 24924: 6212 Muiden saatavien tili 24925: Övriga fordringars konto 146 721 831,99 24926: Eduskunta 24927: Riksdagen 6 591,96 24928: Valtioneuvoston kanslia 24929: Statsrådets kansli 152,64 24930: Ulkoasianministeriö 24931: Ministeriet för utrikesärendena 1 937 655,66 24932: Oikeusministeriö 24933: Justitieministeriet 319 357,96 24934: Sisäasianministeriö 24935: Ministeriet för inrikesärendena 18 283,21 24936: Rajavartiolaitos 24937: Gränsbevakningsväsendet 3 526,65 24938: Uudenmaan lääninhallitus 24939: Nylands länsstyrelse 35 618,60 24940: Turun ja Porin lääninhallitus 24941: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 20 250,45 24942: Hämeen lääninhallitus 24943: Tavastehus länsstyrelse 61 954,84 24944: Kymen lääninhallitus 24945: Kymmene länsstyrelse 1 285,00 24946: Mikkelin lääninhallitus 24947: St. Michels länsstyrelse 11,20 24948: Kuopion lääninhallitus 24949: Kuopio länsstyrelse 926,30 24950: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 24951: Norra Karelens länsstyrelse 1 221,55 24952: Keski-Suomen lääninhallitus 24953: Mellersta Finlands länsstyrelse 27 617,75 24954: Vaasan lääninhallitus 24955: Vasa länsstyrelse 38 987,63 24956: Oulun lääninhallitus 24957: Uleåborgs länsstyrelse 2 133,40 24958: Länsstyrelsen i landskapet Åland 24959: Länsstyrelsen i landskapet Åland 270,00 24960: Helsingin poliisilaitos 24961: Helsingfors polisinrättning 5 041,18 24962: Keskusrikospoliisi 24963: Centralkriminalpolisen 13120,05 24964: Suojelupoliisi 24965: Skyddspolisen 1120,40 24966: Liikkuva poliisi 24967: Rörliga polisen 44 623,16 24968: Asuntohallitus 24969: Bostadsstyrelsen 335,90 24970: Puolustusministeriö 24971: Försvarsministeriet 416 284,19 24972: Valtiokonttori 24973: Statskontoret 8 280,45 24974: Tullihallitus 24975: Tullstyrelsen 3 712,90 24976: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 24977: sivu 24978: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 127 24979: 24980: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 24981: 24982: 24983: 24984: Verohallitus 24985: Skattestyrelsen 10 521 982,36 24986: Valtion painatuskeskus 24987: Statens tryckericentral 583 920,41 24988: Valtion ravitsemiskeskus 24989: Statens förplägnadscentral 107 671,47 24990: Rakennushallitus 24991: Byggnadsstyrelsen 595 830,33 24992: Maa- ja metsätalousministeriö 24993: Jord- och skogsbruksministeriet 114 527,39 24994: Maanmittaushallitus 24995: Lantmäteristyrelsen 90 021,84 24996: Metsäntutkimuslaitos 24997: Skogsforskningsinstitutet 88 250,36 24998: Vesi- ja ympäristöhallitus 24999: Vatten- och miljöstyrelsen 110 495,87 25000: Maatilahallitus 25001: Jordbruksstyrelsen 533 323,15 25002: Maatalouden tutkimuskeskus 25003: Lantbrukets forskningscentral 1 716,86 25004: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 25005: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2 425,30 25006: Metsähallitus 25007: Forststyrelsen 161 649,35 25008: Valtion margariinitehdas 25009: Statens margarinfabrik 1 084 351,56 25010: Liikenneministeriö 25011: Trafikministeriet 3 361,50 25012: Tie- ja vesirakennushallitus 25013: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5 827 872,49 25014: Työvoimaministeriö 25015: Arbetskraftsministeriet 455 936,41 25016: Posti- ja telehallitus 25017: Post- och telestyrelsen 82 029 374,22 25018: Ilmailuhallitus 25019: Luftfartsstyrelsen 35 527 981,16 25020: limatieteen laitos 25021: Meteorologiska institutet 23 528,00 25022: Kauppa- ja teollisuusministeriö 25023: Handels- och industriministeriet 137 351,36 25024: Merenkulkuhallitus 25025: Sjöfartsstyrelsen 1 721 791,09 25026: Elinkeinohallitus 25027: Näringsstyrelsen 26,25 25028: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 25029: Statens tekniska forskningscentral 26 034,04 25030: Geologian tutkimuskeskus 25031: Geologiska forskningscentralen 15 790,48 25032: Teknillinen tarkastuskeskus 25033: Tekniska kontrollcentralen 2 379,00 25034: Matkailun edistämiskeskus 25035: Centralen för turistfrämjande 650 817,45 25036: Teknologian kehittämiskeskus 25037: Centralen för teknologisk utveckling 9 243,71 25038: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25039: sivu 25040: Tili - Konto 6212 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 128 25041: 25042: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25043: 25044: 25045: Valtion hankintakeskus 25046: Statens upphandlingscentral 104 579,35 25047: Lääkintöhallitus 25048: Medicinalstyrelsen 116383.41 25049: Sosiaalihallitus 25050: Socialstyrelsen 8 679,56 25051: Työsuojelu hallitus 25052: Arbetarskyddsstyrelsen 3 357,80 25053: Säteilyturvakeskus 25054: Strålskyddscentralen 23 436,70 25055: Tapaturmavirasto 25056: Olycksfallsverket 23 124,67 25057: Opetusministeriö 25058: Undervisningsministeriet 28 564,02 25059: Suomen Akatemia 25060: Finlands Akademi 611 527,83 25061: Museovirasto 25062: Museiverket 523 591,70 25063: Helsingin yliopisto 25064: Helsingfors universitet 168 790,17 25065: Jyväskylän yliopisto 25066: Jyväskylä universitet 111 665,00 25067: Turun yliopisto 25068: Åbo universitet 92 921,15 25069: Tampereen yliopisto 25070: Tammerfors universitet 15 030,24 25071: Åbo Akademi 25072: Åbo Akademi 7 021,58 25073: Joensuun yliopisto 25074: Joensuu universitet 6 090,51 25075: Kuopion yliopisto 25076: Kuopio universitet 17 209,90 25077: Teknillinen korkeakoulu 25078: Tekniska högskolan 537 397,12 25079: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 25080: Villmanstrands tekniska högskola 5 693,28 25081: Helsingin kauppakorkeakoulu 25082: Helsingfors handelshögskola 110 512,06 25083: Svenska handelshögskolan 25084: Svenska handelshögskolan 7 628,40 25085: Vaasan korkeakoulu 25086: Vasa högskola 481,60 25087: Sibelius-Akatemia 25088: Sibelius-Akademin 18 739,30 25089: Teatterikorkeakoulu 25090: Teaterhögskolan 5 428,20 25091: Taideteollinen korkeakoulu 25092: Konstindustriella högskolan 778,33 25093: Kouluhallitus 25094: Skolstyrelsen 1 936,60 25095: Ammattikasvatushallitus 25096: Yrkesutbildningsstyrelsen 1 834 426,83 25097: Ympäristöministeriö 25098: Miljöministeriet 4 230,40 25099: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25100: sivu 25101: Tili - Konto 6221 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 129 25102: 25103: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25104: 25105: 25106: 25107: 622 ANNffiUJEN ENNAKKOJEN TILIT 25108: UTGIVNA FÖRSKOTTS KONTON 746 884 319,08 25109: 25110: 25111: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili 25112: Utgivna leveransförskotts konto 659 792 668,05 25113: Eduskunta 25114: Riksdagen 6 494,00 25115: Oikeusministeriö 25116: Justitieministeriet 231 529,85 25117: Puolustusministeriö 25118: Försvarsministeriet 604 723 382,08 25119: Verohallitus 25120: Skattestyrelsen 379 671,68 25121: Valtion tietokonekeskus 25122: Statens datamaskincentral 984 020,58 25123: Valtion painatuskeskus 25124: Statens tryckericentral 259 051,00 25125: Maatalouden tutkimuskeskus 25126: Lantbrukets forskningscentral 18 000,00 25127: Tie- ja vesirakennushallitus 25128: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 15 393 775,85 25129: Posti- ja telehallitus 25130: Post- och telestyrelsen 29 100,00 25131: limatieteen laitos 25132: Meteorologiska institutet 1 280,00 25133: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 25134: Statens tekniska forskningscentral 1 617 877,90 25135: Valtion hankintakeskus 25136: Statens upphandlingscentral 34 473 678,19 25137: Suomen Akatemia 25138: Finlands Akademi 634,60 25139: Helsingin yliopisto 25140: Helsingfors universitet 770 959,01 25141: Turun yliopisto 25142: Åbo universitet 882 601,16 25143: Tampereen teknillinen korkeakoulu 25144: Tammerfors tekniska högskola 9 000,00 25145: Helsingin kauppakorkeakoulu 25146: Helsingfors handelshögskola 24 600,15 25147: 25148: 6222 Matkaannakkojen tili 25149: Reseförskotts konto 8 288 281,90 25150: Valtioneuvoston kanslia 25151: Statsrådets kansli 1713,00 25152: Ulkoasianministeriö 25153: Ministeriet för utrikesärendena 343 850,43 25154: Oikeusministeriö 25155: Justitieministeriet 32 522,15 25156: Sisäasianministeriö 25157: Ministeriet för inrikesärendena 13 238,43 25158: Rajavartiolaitos 25159: Gränsbevakningsväsendet 78 117,60 25160: 25161: 25162: 25163: 25164: 5 481307K 25165: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25166: sivu 25167: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 130 25168: 25169: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25170: 25171: 25172: 25173: Uudenmaan lääninhallitus 25174: Nytands länsstyrelse 2178,00 25175: Turun ja Porin lääninhallitus 25176: Abo och Bjömeborgs länsstyrelse 19 945,00 25177: Kymen lääninhallitus 25178: Kymrnene länsstyrelse 9 411,60 25179: Mikkelin lääninhallitus 25180: St. Michels länsstyrelse 11 756,40 25181: Kuopion lääninhallitus 25182: Kuopio länsstyrelse 12 842,00 25183: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 25184: Norra Karelens länsstyrelse 8 283,00 25185: Keski-Suomen lääninhallitus 25186: Mellersta Finland& länsstyrelse 24158,70 25187: Vaasan lääninhallitus 25188: Vasa länsstyrelse 12on,20 25189: Oulun lääninhallitus 25190: Uleåborgs länsstyrelse 13 281,80 25191: Lapin lääninhallitus 25192: lapplands länsstyrelse 32 974,00 25193: Helsingin poliisilaitos 25194: Helsingfors polisinrättning 23 939,88 25195: Keskusrikospoliisi 25196: Centralkriminalpolisen 168 508,10 25197: Suojelupoliisi 25198: Skyddspolisen 10 526,00 25199: Liikkuva poliisi 25200: Rörliga polisen 18 006,00 25201: Puolustusministeriö 25202: Försvarsministeriet 526 413,40 25203: Valtiovarainministeriö 25204: Finansministeriet 16 562,53 25205: Valtiokonttori 25206: Statskontoret 36 514,04 25207: Tullihallitus 25208: Tullstyrelsen 63 310,00 25209: Verohallitus 25210: Skattestyrelsen 43 820,80 25211: Tilastokeskus 25212: Statistikcentralen 15 750,00 25213: Valtion tietokonekeskus 25214: Statens datamaskincentral 10 885,88 25215: Valtion ravitsemiskeskus 25216: Statens förplägnadscentral 300,00 25217: Rakennushallitus 25218: Byggnadsstyrelsen 15 814,20 25219: Maa- ja metslltalousministeriö 25220: Jord- och skogsbruksministeriet 16 418,39 25221: Maanmittaushallitus 25222: Lantmäteristyrelsen 5 893,85 25223: Metsäntutkimuslaitos 25224: Skogsforskningsinstitutet 94124,95 25225: Vesi- ja ympäristöhallitus 25226: Vatten- och miljöstyrelsen 31 272,70 25227: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25228: sivu 25229: Tili - Kanto 6222 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 131 25230: 25231: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25232: 25233: 25234: 25235: Maatilahallitus 25236: Jordbruksstyrelsen 700,00 25237: Maatalouden tutkimuskeskus 25238: Lantbrukets forskningscentral 20 666,76 25239: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 25240: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 29 700,00 25241: Metsähallitus 25242: Forststyrelsen 254 616,78 25243: Autorekisterikeskus 25244: Bilregistercentralen 16 954,48 25245: Tie- ja vesirakennushallitus 25246: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 362 368,78 25247: Työvoimaministeriö 25248: Arbetskraftsministeriet 101 467,01 25249: Posti- ja telehallitus 25250: Post- och telestyrelsen 2 602 100,25 25251: Rautatiehallitus 25252: Järnvägsstyrelsen 186 486,41 25253: Ilmailuhallitus 25254: Luftfartsstyrelsen 51 634,12 25255: limatieteen laitos 25256: Meteorologiska institute! 38 746,00 25257: Kauppa- ja teollisuusministeriö 25258: Handels- och industriministeriet 101 553,82 25259: Merenkulkuhallitus 25260: Sjöfartsstyrelsen 100 688,29 25261: Elinkeinohallitus 25262: Näringsstyrelsen 6 320,00 25263: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 25264: Statens tekniska forskningscentral 770 446,00 25265: Geologian tutkimuskeskus 25266: Geologiska forskningscentralen 202 819,91 25267: Teknillinen tarkastuskeskus 25268: Tekniska kontrollcentralen 24 385,50 25269: Matkailun edistämiskeskus 25270: Centralen för turistfrämjande 47001,17 25271: Patentti- ja rekisterihallitus 25272: Patent- och registerstyrelsen 3 564,00 25273: Teknologian kehittämiskeskus 25274: Centralen för teknologisk utveckling 117 800,65 25275: Sosiaali- ja terveysministeriö 25276: Social- och hälsovärdsministeriet 8 340,00 25277: Lääkintöhallitus 25278: Medicinalstyrelsen 4 507,41 25279: Sosiaalihallitus 25280: Socialstyrelsen 3 646,70 25281: Työsuojeluhallitus 25282: Arbetarskyddsstyrelsen 22 653,78 25283: Kansanterveyslaitos 25284: Folkhälsoinstitutet 400,00 25285: Säteilyturvakeskus 25286: Strålskyddscentralen 18 614,13 25287: Opetusministeriö 25288: Undervisningsministeriet 63 012,65 25289: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25290: sivu 25291: Tili - Konto 6222 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 132 25292: 25293: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25294: 25295: 25296: 25297: Valtionarkisto 25298: Riksarkivet 6 807,00 25299: Suomen Akatemia 25300: Finlands Akademi 262 238,91 25301: Museovirasto 25302: Museiverket 7 893,21 25303: Helsingin yliopisto 25304: Helsingfors universitet 273 670,90 25305: Jyväskylän yliopisto 25306: Jyväskylä universitet 3 873,60 25307: Oulun yliopisto 25308: Uleåborgs universitet 237 203,19 25309: Turun yliopisto 25310: Åbo universitet 58 842,64 25311: Tampereen yliopisto 25312: Tammerfors universitet 39 776,00 25313: Joensuun yliopisto 25314: Joensuu universitet 23 447,90 25315: Kuopion yliopisto 25316: Kuopio universitet 48 268,37 25317: Teknillinen korkeakoulu 25318: Tekniska högskolan 15 004,50 25319: Tampereen teknillinen korkeakoulu 25320: Tammerfors tekniska högskola 106 801,25 25321: Helsingin kauppakorkeakoulu 25322: Helsingfors handelshögskola 10 300,00 25323: Svenska handelshögskolan 25324: Svenska handelshögskolan 8 217,30 25325: Vaasan korkeakoulu 25326: Vasa högskola 345,50 25327: Lapin korkeakoulu 25328: Lapplands högskola 8 548,86 25329: Taideteollinen korkeakoulu 25330: Konstindustriella högskolan 14 653,00 25331: Kouluhallitus 25332: Skolstyrelsen 27 254,50 25333: Ammattikasvatushallitus 25334: Yrkesutbildningsstyrelsen 198 672,74 25335: Ympäristöministeriö 25336: Miljöministeriet 60 717,90 25337: 25338: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili 25339: Ovriga utgivna förskotts kanto 78 803 369,13 25340: Ulkoasianministeriö 25341: Ministeriet för utrikesärendena 70 038 756,96 25342: Oikeusministeriö 25343: Justitieministeriet 643 540,83 25344: Sisäasianministeriö 25345: Ministeriet för inrikesärendena 1 500,00 25346: Uudenmaan lääninhallitus 25347: Nylands länsstyrelse 9 928,56 25348: Kuopion lääninhallitus 25349: Kuopio länsstyrelse 24 775,30 25350: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25351: sivu 25352: Tili - Kanto 6223 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 133 25353: 25354: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25355: 25356: 25357: 25358: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 25359: Norra Karelens länsstyrelse 35 866,80 25360: Keski-Suomen lääninhallitus 25361: Mellersta Finlands länsstyrelse 100,00 25362: Keskusrikospoliisi 25363: Centralkriminalpolisen 6 283,24 25364: Puolustusministeriö 25365: Försvarsministeriet 6 812,00 25366: Valtiovarainministeriö 25367: Finansministeriet 693,60 25368: Tullihallitus 25369: Tullstyrelsen 45 377,60 25370: Verohallitus 25371: Skattestyrelsen 23 750,00 25372: Tilastokeskus 25373: Statistikcentralen 16 981,94 25374: Valtion tietokonekeskus 25375: Statens datamaskincentral 90 706,72 25376: Valtion ravitsemiskeskus 25377: Statens förplägnadscentral 342 932,60 25378: Rakennushallitus 25379: Byggnadsstyrelsen 9 39Q,46 25380: Maa- ja metsätalousministeriö 25381: Jord- och skogsbruksministeriet 4 473,00 25382: Maanmittaushallitus 25383: Lantmäteristyrelsen 640 565,80 25384: Metsäntutkimuslaitos 25385: Skogsforskningsinstitutet 32 472,21 25386: Vesi- ja ympäristöhallitus 25387: Vatten- och miljöstyrelsen 1 753,90 25388: Maatilahallitus 25389: Jordbruksstyrelsen 13 700,00 25390: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 25391: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2 504,00 25392: Metsähallitus 25393: Forststyrelsen 625 135,61 25394: Autorekisterikeskus 25395: Bilregistercentralen 6 415,14 25396: Tie- ja vesirakennushallitus 25397: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 3 672.45 25398: Työvoimaministeriö 25399: Arbetskraftsministeriet 19 184,03 25400: Posti- ja telehallitus 25401: Post- och telestyrelsen 272 195,58 25402: Rautatiehallitus 25403: Järnvägsstyrelsen 14 928,05 25404: Ilmailuhallitus 25405: Luftfartsstyrelsen 6 977,55 25406: Kauppa- ja teollisuusministeriö 25407: Handels- och industriministeriet 1 023 860,22 25408: Merenkulkuhallitus 25409: Sjöfartsstyrelsen 2 377 332,00 25410: Teknillinen tarkastuskeskus 25411: Tekniska kontrollcentralen 150,00 25412: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25413: sivu 25414: Tili - Konto 6223 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 134 25415: 25416: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25417: 25418: 25419: Matkailun edistämiskeskus 25420: Centralen för turistfrämjande 89 219.73 25421: Lisenssivirasto 25422: Licensverket 100,00 25423: Sosiaali- ja terveysministeriö 25424: Social- och hälsovärdsministeriet 454,50 25425: Lääkintöhallitus 25426: Medicinalstyrelsen 5 280,50 25427: Sosiaalihallitus 25428: Socialstyrelsen 1 234,80 25429: Työsuojeluhallitus 25430: Arbetarskyddsstyrelsen 1 368,44 25431: Säteilyturvakeskus 25432: Strälskyddscentralen 128,20 25433: Suomen Akatemia 25434: Finlands Akademi 7 187,87 25435: Helsingin yliopisto 25436: Helsingfors universitet 1 842 295,00 25437: Jyväskylän yliopisto 25438: Jyväskylä universitet 203 520,97 25439: Turun yliopisto 25440: Åbo universitet 89 635,06 25441: Tampereen yliopisto 25442: Tammerfors universitet 77 000,00 25443: Kuopion yliopisto 25444: Kuopio universitet 66 957,15 25445: Tampereen teknillinen korkeakoulu 25446: Tammerfors tekniska högskola 855,45 25447: Lapin korkeakoulu 25448: Lapplands högskola 74 000,00 25449: Ammattikasvatushallitus 25450: Yrkesutbildningsstyrelsen 22 810,11 25451: Ympäristöministeriö 25452: Miljöministeriet 1 285,00 25453: 25454: 25455: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNEITUJEN VAROJEN TILIT 25456: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 64 368 593,53 25457: 25458: 25459: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 25460: Utgivna försträckningsmedels konto 64 368 593,53 25461: Eduskunta 25462: Riksdagen 1 650,00 25463: Tasavallan Presidentin kanslia 25464: Republikens Presidents kansli 4 608,60 25465: Valtioneuvoston kanslia 25466: Statsrådets kansli 4 613,50 25467: Oikeusministeriö 25468: Justitieministeriet 33194,40 25469: Sisäasianministeriö 25470: Ministeriet för inrikesärendena 3 700,00 25471: Rajavartiolaitos 25472: Gränsbevakningsväsendet 7 854,82 25473: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25474: sivu 25475: Tili • Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 135 25476: 25477: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25478: 25479: 25480: 25481: Uudenmaan lääninhallitus 25482: Nylands länsstyrelse 1 707 787,19 25483: Turun ja Porin lääninhalfitus 25484: Abo och Bjömeborgs länsstyrelse 35 010,55 25485: Hämeen lääninhallitus 25486: Tavastehus länsstyrelse 1 939,85 25487: Kymen lääninhallitus 25488: Kymmene länsstyrelse 10 000,00 25489: Mikka6n lääninhallitus 25490: St. Michels länsstyrelse 20 979,00 25491: Kuopion lääninhallitus 25492: Kuopio länsstyrelse 27 868,05 25493: Keski-Suomen lääninhallitus 25494: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 268,00 25495: Vaasan lääninhallitus 25496: Vasa länsstyrelse 1 058 785,00 25497: Oulun lääninhallitus 25498: Uleåborgs länsstyrelse 246 529,50 25499: Lapin lääninhallitus 25500: l.applands länsstyrelse 158 692,86 25501: Suojelupoliisi 25502: Skyddspolisen 36 300,00 25503: Puolustusministeriö 25504: Försvarsministeriet 1 061 704,33 25505: Valtiokonttori 25506: Statskontoret 25 098,43 25507: Tullihallitus 25508: Tullstyrelsen 9 516,00 25509: Verohallitus 25510: Skattastyrelsen 317190,90 25511: Valtion tietokonekeskus 25512: Statans datamaskincentral 99 401,80 25513: Rakennushallitus 25514: ByggnadSStyrelsen 276,50 25515: Maa- ja rnetsätalousministariö 25516: Jord- och skogsbruksministeriet 21180,19 25517: Maatalouden tutkimuskeskus 25518: Lantbrukets forskningscentral 3 277,09 25519: Metsähallitus 25520: Forststyrelsen 20 360 554,67 25521: Autorekisterikeskus 25522: Bilregistercentralen 10 764,80 25523: Tl8· ja vesirakennushallitus 25524: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1424680,11 25525: Työvoimaministeriö 25526: Arbetskraftsministeriet 16 426 919,80 25527: llrnailuhalfitus 25528: luftfartSStyrelsen 13 939,89 25529: Kauppa- ja teollisuusministeriö 25530: Handels- och industriministeriet 921 633,45 25531: Merenkulkuhallitus 25532: Sjöfartsstyrelsen 2 620,00 25533: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 25534: Statens tekniska forskningscentral 27 260,00 25535: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25536: sivu 25537: Tili - Konto 6231 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 136 25538: 25539: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25540: 25541: 25542: 25543: Geologian tutkimuskeskus 25544: Geologiska forskningscentralen 13 589,05 25545: Matkailun edistämiskeskus 25546: Centralen för turistfrämjande 40 839,56 25547: Teknologian kehittämiskeskus 25548: Centralen för teknologisk utveckling 1 880,90 25549: Sosiaali- ja terveysministeriö 25550: Social- och hälsovärdsministeriet 20 187 851,38 25551: Opetusministeriö 25552: Undervisningsministeriet 6 495,65 25553: Museovirasto 25554: Museiverket 5 160,00 25555: Joensuun yliopisto 25556: Joensuu universitet 183,04 25557: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 25558: Veterinärmedicinska högskola 5651,19 25559: Svenska handelshögskolan 25560: Svenska handelshögskolan 4 446,88 25561: Lapin korkeakoulu 25562: Lapplands högskola 435,80 25563: Taideteollinen korkeakoulu 25564: Konstindustriella högskolan 4 600,00 25565: Kouluhallitus 25566: Skolstyrelsen 10 660,80 25567: 25568: 25569: 624 BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 25570: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 9 762 074 703,80 25571: 25572: 25573: 6241 Valtion tilisaatavatili Postipankissa 25574: Statens konto för kontofordringar i Postbanken 9 015 000 000,00 25575: Valtiokonttori 25576: Statskontoret 9 015 000 000,00 25577: 25578: 6243 Valuuttatalletusten tili 25579: Valutadepositioners konto 597 023 090,98 25580: Valtiokonttori 25581: Statskontoret 597 023 090,98 25582: 25583: 6244 Muiden talletusten tili 25584: Övriga depositioners konto 51 612,82 25585: Valtiokonttori 25586: Statskontoret 51 612,82 25587: 25588: 6245 Annettujen luottojen tili 25589: Utgivna krediters konto 150 000 000,00 25590: Valtiokonttori 25591: Statskontoret 150 000 000,00 25592: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25593: sivu 25594: Tili - Konto 6310 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 137 25595: 25596: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25597: 25598: 25599: 25600: 631 VARASTOTILIT 25601: FÖRRÅDSKONTON 712 300 214,20 25602: 25603: 25604: 6310 Varastotili 25605: Förrädskonto 712 300 214,20 25606: Oikeusministeriö 25607: Justitieministeriet 9 917 078,22 25608: Puolustusministeriö 25609: Försvarsministeriet 85 962 425,24 25610: Rahapaja 25611: Myntverket 1 352 126,00 25612: Valtion tietokonekeskus 25613: Statens datamaskincentral 6 358 440,01 25614: Valtion painatuskeskus 25615: Statens tryckericentral 9 912 272,34 25616: Rakennushallitus 25617: Byggnadsstyrelsen 35 647,58 25618: Maanmittaushallitus 25619: Lantmäteristyrelsen 1 093 766,13 25620: Vesi- ja ympäristöhallitus 25621: Vatten- och miljöstyrelsen 447 215,38 25622: Metsähallitus 25623: Forststyrelsen 2 952 659,24 25624: Valtion margariinitehdas 25625: Statens margarinfabrik 1 287 412,66 25626: Tie- ja vesirakennushallitus 25627: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 100 450 847,35 25628: Posti- ja telehallitus 25629: Post- och telestyrelsen 56 595 994' 54 25630: Rautatiehallitus 25631: Järnvägsstyrelsen 377 548 411,06 25632: Ilmailuhallitus 25633: Luftfartsstyrelsen 9 861 550,18 25634: Merenkulkuhallitus 25635: Sjöfartsstyrelsen 1 226 270,12 25636: Valtion hankintakeskus 25637: Statens upphandlingscentral 46 886 765,81 25638: Kansanterveyslaitos 25639: Folkhälsoinstitutet 411 332,34 25640: 25641: 25642: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 25643: ORDINARIE SKULDERS KONTON 922 526 801,84 25644: 25645: 25646: 6511 Tilivelkojen tili 25647: Kontoskulders konto 444 722 063,42 25648: Puolustusministeriö 25649: Försvarsministeriet 12 260 090,77 25650: Valtion painatuskeskus 25651: Statens tryckericentral 15 635 146,25 25652: Tie- ja vesirakennushallitus 25653: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 26 478 092,83 25654: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25655: sivu 25656: Tili - Konto 6511 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 138 25657: 25658: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25659: 25660: 25661: 25662: Posti- ja telehallitus 25663: Post- och telestyrelsen 60 891 528,73 25664: Rautatiehallitus 25665: Järnvägsstyrelsen 66 715 563,81 25666: Valtion hankintakeskus 25667: Statens upphandlingscentral 263 681 5911,63 25668: Kouluhallitus 25669: Skolstyrelsen 42,40 25670: 25671: 6612 Muiden velkojen tili 25672: ÖVriga skulders konto 477 804 738,42 25673: Ulkoasianministeriö 25674: Ministeriet för utrikesärendena 63 486 291,78 25675: Oikeusministeriö 25676: Justitieministeriet 833 951,26 25677: Sisäasianministeriö 25678: Ministeriet för inrikesärendena 84 324,38 25679: Rajavartiolaitos 25680: Gränsbevakningsväsendet 25 948,76 25681: Uudenmaan lääninhallitus 25682: Nylands länsstyrelse 172 039,49 25683: Turun ja Porin lääninhallitus 25684: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 63 713,63 25685: Hämeen lääninhallitus 25686: Tavastehus länsstyrelse 9 923,42 25687: Kymen lääninhallitus 25688: Kymmene länsstyrelse 28124,90 25689: Mikkelin lääninhallitus 25690: St. Michels länsstyrelse 6 967,56 25691: Kuopion lääninhallitus 25692: Kuopio länsstyrelse 14 259,63 25693: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 25694: Norra Karelens länsstyrelse 2 413,23 25695: Keski-Suomen lääninhallitus 25696: Mellersta Finlands länsstyrelse 363),33 25697: Vaasan lääninhallitus 25698: Vasa länsstyrelse 14 200,34 25699: Oulun lääninhallitus 25700: Uleäborgs länsstyrelse 13 044,99 25701: Lapin lääninhallitus 25702: Lapplands länsstyrelse 605 567,78 25703: Länsstyrelsen i landskapet Aland 25704: Länsstyrelsen i landskapet Aland 201,00 25705: Helsingin poliisilaitos 25706: Helsingfors polisinrättning 2m,62 25707: Puolustusministeriö 25708: Försvarsministeriet 7 444 093,37 25709: Valtiokonttori 25710: Statskontoret 1 363 070,92 25711: Rahapaja 25712: Myntverket 156 749,04 25713: Verohallitus 25714: Skattestyrelsen 21 128 081,90 25715: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25716: sivu 25717: Tili - Konto 6512 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 139 25718: 25719: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25720: 25721: 25722: 25723: Rakennushallitus 25724: Byggnadsstyrelsen 173 438,00 25725: Maa- ja metsätalousministeriö 25726: Jord- och skogsbruksministeriet 5 559,22 25727: Maanmittaushallitus 25728: Lantmäteristyrelsen 2 734 389,59 25729: Metsäntutkimuslaitos 25730: Skogsforskningsinstitutet 430,50 25731: Maatilahallitus 25732: Jordbruksstyrelsen 31 775,34 25733: Maatalouden tutkimuskeskus 25734: Lantbrukets forskningscentral 34 608,03 25735: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 25736: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 10 840,40 25737: Metsähallitus 25738: Forststyrelsen 5 907 932,55 25739: Valtion margariinitehdas 25740: Statens margarinfabrik 45 904,00 25741: Autor~terikeskus 25742: Bilregistercentralen 170 610,75 25743: Tie- ja vesirakennushallitus 25744: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5 823 524,48 25745: Posti- ja telehallitus 25746: Post- och telestyrelsen 449 354,68 25747: Rautatiehallitus 25748: Järnvägsstyrelsen 339,25 25749: Ilmailuhallitus 25750: Luftfartsstyrelsen 44 962,00 25751: Merenkulkuhallitus 25752: Sjöfartsstyrelsen 110 709,95 25753: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 25754: Statens tekniska forskningscentral 67 123,10 25755: Geologian tutkimuskeskus 25756: Geologiska forskningscentralen 100 110,25 25757: Teknillinen tarkastuskeskus 25758: Tekniska kontrollcentralen 5 734,40 25759: Matkailun edistämiskeskus 25760: Centralen för turistfrämjande 40 268,31 25761: Patentti- ja rekisterihallitus 25762: Patent- och registerstyrelsen 22 465,45 25763: Valtion hankintakeskus 25764: Statens upphandlingscentral 6 251,20 25765: Sosiaali- ja terveysministeriö 25766: Social- och hälsovärdsministeriet 366 889 404,00 25767: Lääkintöhallitus 25768: Medicinalstyrelsen 2 193,00 25769: Sosiaalihallitus 25770: Socialstyrelsen 18 499,20 25771: Tapaturmavirasto 25772: Olycksfallsverket 336,30 25773: Opetusministeriö 25774: Undervisningsministeriet 23 534,34 25775: Helsingin yliopisto 25776: Helsingfors universitet 115 704,54 25777: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25778: sivu 25779: Tili - Konto 6512 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 140 25780: 25781: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25782: 25783: 25784: 25785: Jyväskylän yliopisto 25786: Jyväskylä universitet 47 208,35 25787: Turun yliopisto 25788: Åbo universitet 151,95 25789: Teknillinen korkeakoulu 25790: Tekniska högskolan 71 009,13 25791: Svenska handelshögskolan 25792: Svenska handelshögskolan 454,80 25793: Sibelius-Akatemia 25794: Sibelius-Akademin 48 500,35 25795: Lapin korkeakoulu 25796: Lapplands högskola 6 000,00 25797: Teatterikorkeakoulu 25798: Teaterhögskolan 39 531,97 25799: Kouluhallitus 25800: Skolstyrelsen 46 215,11 25801: Ammattikasvatushallitus 25802: Yrkesutbildningsstyrelsen 467 969,40 25803: 25804: 25805: 652 SAAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT 25806: ERHALLNA FÖRSKOTIS KONTON 57 395 536,17 25807: 25808: 25809: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili 25810: Erhållna leveransförskotts konto 49 188 693,14 25811: Oikeusministeriö 25812: Justitieministeriet 10 789,00 25813: Puolustusministeriö 25814: Försvarsministeriet 1 572 500,00 25815: Maanmittaushallitus 25816: Lantmäteristyrelsen 2 982 517,54 25817: Metsäntutkimuslaitos 25818: Skogsforskningsinstitutet 2 789 826,96 25819: Metsähallitus 25820: Forststyrelsen 1 829 433,28 25821: Tie- ja vesirakennushallitus 25822: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 373 457,00 25823: Posti- ja telehallitus 25824: Post- och telestyrelsen 10 155 187,61 25825: Valtion hankintakeskus 25826: Statens upphandlingscentral 29 474 981.75 25827: 25828: 6522 Muiden saatujen annakkojen tili 25829: Övriga erhållna förskotts konto 8 206 843,03 25830: Oikeusministeriö 25831: Justitieministeriet 35 856,10 25832: Puolustusministeriö 25833: Försvarsministeriet sosm,oo 25834: Tullihallitus 25835: Tullstyrelsen 1 047 763,80 25836: Valtion ravitsemiskeskus 25837: Statens förplägnadscentral 97 813,05 25838: Rakennushallitus 25839: Byggnadsstyrelsen 6 490,10 25840: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25841: sivu 25842: Tili - Konto 6522 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 141 25843: 25844: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25845: 25846: 25847: Maa- ja metsätalousministeriö 25848: Jord- och skogsbruksministeriet 1 414 629,00 25849: Vesi- ja ympäristöhallitus 25850: Vatten- och miljöstyrelsen 3 486,50 25851: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 25852: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 19 403,50 25853: Metsähallitus 25854: Forststyrelsen 206 256.41 25855: Tie- ja vesirakennushallitus 25856: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 35 778,15 25857: Rautatiehallitus 25858: Järnvägsstyrelsen 2 440 729,20 25859: Ilmailuhallitus 25860: Luftfartsstyrelsen 78 284,35 25861: Kauppa- ja teollisuusministeriö 25862: Handels- och industriministeriet 46 647,40 25863: Jyväskylän yliopisto 25864: Jyväskylä universitet 3 350,00 25865: Turun yliopisto 25866: Åbo universitet 44 526,25 25867: Tampereen yliopisto 25868: Tammerfors universitet 345 099,62 25869: Tampereen teknillinen korkeakoulu 25870: Tammerfors tekniska högskola 673 804,88 25871: Helsingin kauppakorkeakoulu 25872: Helsingfors handelshögskola 1 001 015,50 25873: Turun kauppakorkeakoulu 25874: Åbo handelshögskola 87 760,56 25875: Ammattikasvatushallitus 25876: Yrkesutbildningsstyrelsen 108 375,66 25877: 25878: 25879: 653 TILITEITÄVIEN VAROJEN TILIT 25880: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 414 347 314.47 25881: 25882: 25883: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili 25884: Pensions- och understödskassebetalningars konto 3 028 972,98 25885: Eduskunta 25886: Riksdagen 2 194,92 25887: Ulkoasianministeriö 25888: Ministeriet för utrikesärendena 4 370,00 25889: Sisäasianministeriö 25890: Ministeriet för inrikesärendena 40,00 25891: Rajavartiolaitos 25892: Gränsbevakningsväsendet 33139,35 25893: Turun ja Porin lääninhallitus 25894: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 12 720,00 25895: Kymen lääninhallitus 25896: Kymmene länsstyrelse 6 040,00 25897: Mikkelin lääninhallitus 25898: St. Michels länsstyrelse 1 555,20 25899: Kuopion lääninhallitus 25900: Kuopio länsstyrelse 3 760,00 25901: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25902: sivu 25903: Tili - Konto 6531 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 142 25904: 25905: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 25906: 25907: 25908: 25909: Keski-Suomen lääninhallitus 25910: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 300,00 25911: Vaasan lääninhallitus 25912: Vasa länsstyrelse 5 748,00 25913: Oulun lääninhallitus 25914: Uleåborgs länsstyrelse 8 400,00 25915: Lapin lääninhallitus 25916: Lapplands länsstyrelse 3 940,00 25917: Helsingin poliisilaitos 25918: Helsingfors polisinrättning 22 580,00 25919: Keskusrikospoliisi 25920: Centralkriminalpolisen 1 440,00 25921: Suojelupoliisi 25922: Skyddspolisen 20,00 25923: Liikkuva poliisi 25924: Rörliga polisen 2 880,00 25925: Puolustusministeriö 25926: Försvarsministeriet 548148,53 25927: Rakennushallitus 25928: Byggnadsstyrelsen 58 585,73 25929: Maa- ja metsätalousministeriö 25930: Jord- och skogsbruksministeriet 3 083,48 25931: Metsäntutkimuslaitos 25932: Skogsforskningsinstitutet 4129,27 25933: Vesi- ja ympäristöhallitus 25934: Vatten- och miljöstyrelsen 238117,99 25935: Maatilahallitus 25936: Jordbruksstyrelsen 3 188,03 25937: Maatalouden tutkimuskeskus 25938: Lantbrukets forskningscentral 6195,84 25939: Metsähallitus 25940: Forststyrelsen 279 097,92 25941: Tie- ja vesirakennushallitus 25942: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 969185,77 25943: Posti- ja telehallitus 25944: Post- och telestyrelsen 23 092,51 25945: Ilmailuhallitus 25946: Luftfartsstyrelsen 14 220,04 25947: Merenkulkuhallitus 25948: Sjöfartsstyrelsen 705 507,55 25949: Sosiaalihallitus 25950: Socialstyrelsen 178,75 25951: Opetusministeriö 25952: Undervisningsministeriet 15 035,65 25953: Oulun yliopisto 25954: Uleåborgs universitet 2 979,40 25955: Ammattikasvatushallitus 25956: Yrkesutbildningsstyrelsen 48139,05 25957: 25958: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 25959: Mot redovisning erhållna medels konto 20 198 857,32 25960: Valtioneuvoston kanslia 25961: Statsrådets kansli 72 351,92 25962: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 25963: sivu 25964: Tili - Konto 6532 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 143 25965: Vastaavaa - Aktiva Vastattava& - Passiva 25966: 25967: 25968: 25969: Ulkoasianministeriö 25970: Ministeriet för utrikesärendena 636 504,79 25971: Oikeusministeriö 25972: Justitieministeriet 2 762,92 25973: Sisäasianministeriö 25974: Ministeriet för inrikesärendena 121195.06 25975: Kuopion lääninhallitus 25976: Kuopio länsstyrelse 8 069,09 25977: Keski-Suomen lääninhallitus 25978: Mellersta Finlands länsstyrelse 5153.47 25979: Lapin lääninhallitus 25980: Lapplands länsstyrelse 2 337 711,49 25981: Puolustusministeriö 25982: Försvarsministeriet 97 470,43 25983: Tilastokeskus 25984: Statistikcentralen 31 739.07 25985: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 25986: Statens utvecklingscentral 46 0111,17 25987: Rakennushallitus 25988: Byggnadsstyrelsen 1 743 769,06 25989: Metsäntutkimuslaitos 25990: Skogsforskningsinstitutet 198154,99 25991: Vesi- ja ympäristöhallitus 25992: Vatten- och miljöstyrelsen 158 361,34 25993: Maatilahallitus 25994: Jordbruksstyrelsen 53 978,55 25995: Maatalouden tutkimuskeskus 25996: Lantbrukets forskningscentral 62 735,71 25997: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 25998: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 47 281,51 25999: Liikenneministeriö 26000: Trafikministeriet 761100,31 26001: Tie- ja vesirakennushallitus 26002: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 5000,00 26003: Posti- ja telehallitus 26004: Post- och telestyrelsen 8 647 611,97 26005: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26006: Handels- och industriministeriet 25 684,25 26007: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 26008: Statens tekniska forskningscentral 76 479,19 26009: Geologian tutkimuskeskus 26010: Geologiska forskningscentralen 34 983,01 26011: Matkailun edistämiskeskus 26012: Centralen för turistfrämjande 187 362,50 26013: Lääkintöhallitus 26014: Medicinalstyrelsen 112 868,78 26015: Säteilyturvakeskus 26016: Strålskyddscentralen 122411,75 26017: Suomen Akatemia 26018: Finlands Akademi 386 890,65 26019: Jyväskylän yliopisto 26020: Jyväskylä universitet 727 063,64 26021: Turun yliopisto 26022: Abo universitet 37 497,17 26023: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26024: sivu 26025: Tili - Konto 6532 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 144 26026: 26027: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26028: 26029: 26030: Tampereen yliopisto 26031: Tammerfors universitet 154 928,90 26032: Joensuun yliopisto 26033: Joensuu universitet 25 619,96 26034: Kuopion yliopisto 26035: Kuopio universitet 23860n,23 26036: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 26037: Veterinärmedicinska högskola 3 792,19 26038: Teknillinen korkeakoulu 26039: Tekniska högskolan 3 208 019,69 26040: Tampereen teknillinen korkeakoulu 26041: Tammerfors tekniska högskola 64 964,64 26042: Helsingin kauppakorkeakoulu 26043: Helsingfors handelshögskola 245 ns,73 26044: Svenska handelshögskolan 26045: Svenska handelshögskolan 11 020.75 26046: Ympäristöministeriö 26047: Miljöministeriet 132 788,24 26048: 26049: 6533 Jäsenmaksujen tili 26050: Medlemsavgifters konto 11387347,38 26051: Tasavallan Presidentin kanslia 26052: Republikens Presidents kansli 5 917,41 26053: Taloudellinen suunnittelukeskus 26054: Ekonomiska planeringscentralen 62,67 26055: Ulkoasianministeriö 26056: Ministeriet för utrikesärendena 5 566,96 26057: Oikeusministeriö 26058: Justitieministeriet 181 522,87 26059: Sisäasianministeriö 26060: Ministeriet för inrikesärendena 16 591,17 26061: Rajavartiolaitos 26062: Gränsbevakningsväsendet 293 m,34 26063: Turun ja Porin lääninhallitus 26064: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 143 878,52 26065: Hämeen lääninhallitus 26066: Tavastehus länsstyrelse 20,80 26067: Kymen lääninhallitus 26068: Kymmene länsstyrelse 76 433,71 26069: Mikkelin lääninhallitus 26070: St. Michels länsstyrelse 42 476,59 26071: Kuopion lääninhallitus 26072: Kuopio länsstyrelse 54 205,40 26073: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 26074: Norra Karelens länsstyrelse 39 253,62 26075: Keski-Suomen lääninhallitus 26076: Mellersta Finlands länsstyrelse 13 576,92 26077: Vaasan lääninhallitus 26078: Vasa länsstyrelse 84 314,86 26079: Oulun lääninhallitus 26080: Uleåborgs länsstyrelse 125 981,11 26081: Lapin lääninhallitus 26082: Lapplands länsstyrelse 61 812.78 26083: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26084: sivu 26085: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 145 26086: 26087: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26088: 26089: 26090: 26091: Helsingin poliisilaitos 26092: Helsingfors polisinrättning 195 200,44 26093: Keskusrikospoliisi 26094: Centralkriminalpolisen 33 485,37 26095: Suojelupoliisi 26096: Skyddspolisen 12 824,72 26097: Liikkuva poliisi 26098: Rörliga polisen 87 578,24 26099: Väestörekisterikeskus 26100: Befolkningsregistercentralen 7 268,64 26101: Asuntohallitus 26102: Bostadsstyrelsen 22 084,44 26103: Puolustusministeriö 26104: Försvarsministeriet 1 517 453,44 26105: Valtiokonttori 26106: Statskontoret 25 318,73 26107: Tullihallitus 26108: Tullstyrelsen 31113,44 26109: Verohallitus 26110: Skattestyrelsen 286,50 26111: Valtion tietokonekeskus 26112: Statens datamaskincentral 41 042,23 26113: Valtion painatuskeskus 26114: Statens tryckericentral 505,81 26115: Valtion ravitsemiskeskus 26116: Statens förplägnadscentral 92 047,37 26117: Rakennushallitus 26118: Byggnadsstyrelsen 159 755,85 26119: Maa- ja metsätalousministeriö 26120: Jord- och skogsbruksministeriet 26 600,53 26121: Maanmittaushallitus 26122: Lantmäteristyrelsen 51 003,12 26123: Metsäntutkimuslaitos 26124: Skogsforskningsinstitutet 34 430,77 26125: Vesi- ja ympäristöhallitus 26126: Vatten- och miljöstyrelsen 102 681,51 26127: Maatilahallitus 26128: Jordbruksstyrelsen 36 011,31 26129: Maatalouden tutkimuskeskus 26130: Lantbrukets forskningscentral 24 617,60 26131: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 26132: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 8 526,24 26133: Metsähallitus 26134: Forststyrelsen 78 471,24 26135: Autorekisterikeskus 26136: Bilregistercentralen 61 254,35 26137: Tie- ja vesirakennushallitus 26138: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 912 256,71 26139: Työvoimaministeriö 26140: Arbetskraftsministeriet 155 208,69 26141: Posti- ja telehallitus 26142: Post- och telestyrelsen 28 770,56 26143: Rautatiehallitus 26144: Järnvägsstyrelsen 4 362 718,33 26145: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26146: sivu 26147: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 146 26148: 26149: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26150: 26151: 26152: 26153: Ilmailuhallitus 26154: Luftfartsstyrelsen 310 902,15 26155: limatieteen laitos 26156: Meteorologiska institutet 29 489,89 26157: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26158: Handels- och industriministeriet 12 401,58 26159: Merenkulkuhallitus 26160: Sjöfartsstyrelsen 131166,92 26161: Elinkeinohallitus 26162: Näringsstyrelsen 21 022,00 26163: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 26164: Statens tekniska forskningscentral 110 047,65 26165: Geologian tutkimuskeskus 26166: Geologiska forskningscentralen 44 367,72 26167: Teknillinen tarkastuskeskus 26168: Tekniska kontrollcentralen 10 855,57 26169: Matkailun edistämiskeskus 26170: Centralen för turistfrämjande 12 769,93 26171: Teknologian kehittämiskeskus 26172: Centrelen för teknologisk utveckling 1 257,80 26173: Lääkintöhallitus 26174: Medicinalstyrelsen 10 936,60 26175: Sosiaalihallitus 26176: Socialstyrelsen 14 253,22 26177: Kansanterveyslaitos 26178: Folkhälsoinstitutet 21 723,26 26179: Säteilyturvakeskus 26180: Strälskyddscentralen 103,48 26181: Opetusministeriö 26182: Undervisningsministeriet 33 407,37 26183: Valtionarkisto 26184: Riksarkivet 4 865,59 26185: Suomen Akatemia 26186: Finlands Akademi 3(),42 26187: Museovirasto 26188: Museiverket 17156,29 26189: Helsingin yliopisto 26190: Helsingfors universitet 499~.55 26191: Oulun yliopisto 26192: Uleäborgs universitet 119 341,83 26193: Turun yliopisto 26194: Åbo universitet 109 678,40 26195: Tampereen yliopisto 26196: Tammerfors universitet 85811,14 26197: Åbo Akademi 26198: Åbo Akademi 73 051,01 26199: Joensuun yliopisto 26200: Joensuu universitet 52 250,33 26201: Kuopion yliopisto 26202: Kuopio universitet 35 679,00 26203: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 26204: Veterinärmedicinska högskola 11241,17 26205: Tampereen teknillinen korkeakoulu 26206: Tammerfors tekniska högskola 24 750,54 26207: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26208: sivu 26209: Tili - Konto 6533 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 147 26210: 26211: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26212: 26213: 26214: 26215: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 26216: Villmanstrands tekniska högskola 102,18 26217: Helsingin kauppakorkeakoulu 26218: Helsingfors handelshögskola 30 457,71 26219: Svenska handelshögskolan 26220: Svenska handelshögskolan 8 729,30 26221: Turun kauppakorkeakoulu 26222: Åbo handelshögskola 17 691,29 26223: Vaasan korkeakoulu 26224: Vasa högskola 9 153,66 26225: Sibelius-Akatemia 26226: Sibelius-Akademin 14 380,25 26227: Lapin korkeakoulu 26228: Lapplands högskola 13 370,00 26229: Teatterikorkeakoulu 26230: Teaterhögskolan 5 455,62 26231: Taideteollinen korkeakoulu 26232: Konstindustriella högskolan 9 809,20 26233: Kouluhallitus 26234: Skolstyrelsen 50 895,20 26235: Ammattikasvatushallitus 26236: Yrkesutbildningsstyrelsen 165 873,29 26237: Ympäristöministeriö 26238: Miljöministeriet 11 292,92 26239: 26240: 6534 Ulosottojan tili 26241: Utmätningars konto 149 698,98 26242: Ulkoasianministeriö 26243: Ministeriet för utrikesärendena 5,85 26244: Oikeusministeriö 26245: Justitieministeriet 6 505,78 26246: Sisäasianministeriö 26247: Ministeriet för inrikesärendena 1161,15 26248: Turun ja Porin lääninhallitus 26249: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1 387,59 26250: Vaasan lääninhallitus 26251: Vasa länsstyrelse 845,49 26252: Liikkuva poliisi 26253: Rörliga polisen 2 876,05 26254: Väestörekisterikeskus 26255: Befolkningsregistercentralen 1 424,34 26256: Asuntohallitus 26257: Bostadsstyrelsen 1 596,67 26258: Puolustusministeriö 26259: Försvarsministeriet 8m,o5 26260: Valtion tietokonekeskus 26261: Statens datamaskincentral 3 628,67 26262: Valtion ravitsemiskeskus 26263: Statens förplägnadscentral 8 815,28 26264: Rakennushallitus 26265: Byggnadsstyrelsen 30 805,22 26266: Vesi- ja ympäristöhallitus 26267: Vatten- och miljöstyrelsen 5 450,69 26268: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26269: sivu 26270: Tili - Konto 6534 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 148 26271: 26272: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26273: 26274: 26275: 26276: Metsähallitus 26277: Forststyrelsen 4 595,75 26278: Tie- ja vesirakennushallitus 26279: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 8 711,00 26280: Työvoimaministeriö 26281: Arbetskraftsministeriet 6 364,93 26282: Posti- ja telehallitus 26283: Post- och telestyrelsen 3 965,00 26284: Rautatiehallitus 26285: Järnvägsstyrelsen 1 960,00 26286: Ilmailuhallitus 26287: Luftfartsstyrelsen 4 383,76 26288: limatieteen laitos 26289: Meteorologiska institutet 2 104,09 26290: Merenkulkuhallitus 26291: Sjöfartsstyrelsen 1 325,03 26292: Geologian tutkimuskeskus 26293: Geologiska forskningscentralen 1 440,33 26294: Sosiaalihallitus 26295: Socialstyrelsen 618,00 26296: Opetusministeriö 26297: Undervisningsministeriet 1971,30 26298: Helsingin yliopisto 26299: Helsingfors universitet 17 846,00 26300: Åbo Akademi 26301: Abo Akademi 900,00 26302: Sibelius-Akatemia 26303: Sibelius-Akademin 1 721,55 26304: Lapin korkeakoulu 26305: Lapplands högskola 8 615,00 26306: Kouluhallitus 26307: Skolstyrelsen 2 916,00 26308: Ammattikasvatushallitus 26309: Yrkesutbildningsstyrelsen 9 631,47 26310: 26311: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 26312: Ovriga redovisningsmedels konto 449112191,13 26313: Eduskunta 26314: Riksdagen 68 515,50 26315: Ulkoasianministeriö 26316: Ministeriet för utrikesärendena 261 046,22 26317: Oikeusministeriö 26318: Justitieministeriet 195 141,07 26319: Uudenmaan lääninhallitus 26320: Nylands länsstyrelse 4 716,29 26321: Turun ja Porin lääninhallitus 26322: Abo och Björneborgs länsstyrelse 179 683,61 26323: Hämeen lääninhallitus 26324: Tavastehus länsstyrelse 140 213,35 26325: Kymen lääninhallitus 26326: Kymmene länsstyrelse 2 056,60 26327: Mikkelin lääninhallitus 26328: St. Michels länsstyrelse 3 576,60 26329: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26330: sivu 26331: Tili - Konto 6539 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 149 26332: 26333: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26334: 26335: 26336: 26337: Kuopion lääninhallitus 26338: Kuopio länsstyrelse 344 032,82 26339: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 26340: Norra Karelens länsstyrelse 8 107,85 26341: Keski-Suomen lääninhallitus 26342: Mellersta Rnlands länsstyrelse 408,20 26343: Vaasan lääninhallitus 26344: Vasa länsstyrelse 143 005,93 26345: Oulun lääninhallitus 26346: Uleäborgs länsstyrelse 20 623,90 26347: Lapin lääninhallitus 26348: Lapplands länsstyrelse 639,00 26349: Puolustusministeriö 26350: Försvarsministeriet 111 358.42 26351: Valtiokonttori 26352: Statskontoret 335 239,30 26353: Tullihallitus 26354: Tullstyrelsen 3 742 747,10 26355: Verohallitus 26356: Skattestyrelsen 4 516 960,85 26357: Maatilahallitus 26358: Jordbruksstyrelsen 960,00 26359: Maatalouden tutkimuskeskus 26360: Lantbrukets forskningscentral 10 298,54 26361: Metsähallitus 26362: Forststyrelsen 383 086,85 26363: Tie- ja vesirakennushallitus 26364: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 31 713,60 26365: Työvoimaministeriö 26366: Arbetskraftsministeriet 0,51 26367: Posti- ja telehallitus 26368: Post- och telestyrelsen 461 340 830,50 26369: Rautatiehallitus 26370: Järnvägsstyrelsen 18 056,00 26371: Ilmailuhallitus 26372: Luftfartsstyrelsen 7 565,61 26373: Matkailun edistämiskeskus 26374: Centralen för turistfrämjande 23 369,07 26375: Helsingin yliopisto 26376: Helsingfors universitet 1 221 499,44 26377: Teknillinen korkeakoulu 26378: Tekniska högskolan 64 135,85 26379: Lapin korkeakoulu 26380: Lapplands högskola 116 099,08 26381: Kouluhallitus 26382: Skolstyrelsen 5 403.42 26383: Ammattikasvatushallitus 26384: Yrkesutbildningsstyrelsen 500 576,95 26385: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26386: sivu 26387: Tili - Konto 6549 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 150 26388: 26389: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26390: 26391: 26392: 26393: 654 BUDJETOIMATIOMIEN LUOTIOJEN TILIT 26394: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 266 133 820,95 26395: 26396: 26397: 6549 Muiden luottojen tili 26398: Ovriga krediters konto 266 133 820,95 26399: Valtiokonttori 26400: Statskontoret 266 133 820,95 26401: 26402: 26403: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 26404: RÄKENSKAPSVERKENS INBORDES TRANSAKTIONERS KONTON 37 979,82 26405: 26406: 26407: 6611 Lähetteiden tili 26408: Remisskonto 37 979,82 26409: 26410: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 26411: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KONTON 6 440 135,73 26412: 26413: 26414: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 26415: Räkenskapsverkets interna betalningars konto 292 721,42 26416: Ulkoasianministeriö 26417: Ministeriet för utrikesärendena 10 662,98 26418: Kuopion lääninhallitus 26419: Kuopio länsstyrelse 13 335,36 26420: Puolustusministeriö 26421: Försvarsministeriet 539 985,97 26422: Verohallitus 26423: Skattestyrelsen 798 401,20 26424: Maanmittaushallitus 26425: Lantmäteristyrelsen 126,00 26426: Maatalouden tutkimuskeskus 26427: Lantbrukets forskningscentral 12 620,19 26428: Metsähallitus 26429: Forststyrelsen 205 027,15 26430: Tie- ja vesirakennushallitus 26431: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 2 609,81 26432: Työvoimaministeriö 26433: Arbetskraftsministeriet 1126 229,25 26434: Posti- ja telehallitus 26435: Post- och telestyrelsen 966 996,71 26436: Ilmailuhallitus 26437: Luftfartsstyrelsen 44 585,28 26438: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26439: Handels- och industriministeriet 19 500,00 26440: Merenkulkuhallitus 26441: Sjöfartsstyrelsen 26153,62 26442: 26443: 6623 Tiliviraston sisäinen menojen siirtotili 26444: Räkenskapsverkets interna utgiftsgirokonto 2 971 578,27 26445: Ulkoasianministeriö 26446: Ministeriet för utrikesärendena 2 916113,97 26447: Metsähallitus 26448: Forststyrelsen 55 464,30 26449: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26450: sivu 26451: Tili - Konto 6624 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 151 26452: 26453: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26454: 26455: 26456: 26457: 26458: 6624 niviraston sisäinen tulojen siirtotifi 26459: Räkenskapsverkets interna inkomstgirokonto 3 761 278,88 26460: Oikeusministeriö 26461: Justitieministeriet 712 456,19 26462: Rajavartiolaitos 26463: Gränsbevakningsväsendet 95 756,98 26464: Turun ja Porin lääninhallitus 26465: Abo och Björneborgs länsstyrelse 9 510,75 26466: Hämeen lääninhallitus 26467: Tavastehus länsstyrelse 200,60 26468: Mikkelin lääninhallitus 26469: St. Michels länsstyrelse 30,00 26470: Kuopion lääninhallitus 26471: Kuopio länsstyrelse 58 797,60 26472: Puolustusministeriö 26473: Försvarsministeriet 136 440,17 26474: Tullihallitus 26475: Tullstyrelsen 793 343,50 26476: Valtion ravitsemiskeskus 26477: Statens förplägnadscentral 250 688,05 26478: Maanmittaushallitus 26479: Lantmäteristyrelsen 37 996,48 26480: Metsäntutkimuslaitos 26481: Skogsforskningsinstitutet 694,00 26482: Vesi- ja ympäristöhallitus 26483: Vatten- och miljöstyrelsen 17 464,81 26484: Maatilahallitus 26485: Jordbruksstyrelsen 19 747,50 26486: Metsähallitus 26487: Forststyrelsen 82 794,99 26488: Tie- ja Vl!Sirakennushalrrtus 26489: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 412 957,69 26490: Työvoimaministeriö 26491: Arbetskraftsministeriet 33 127,75 26492: Ilmailuhallitus 26493: Luftfartsstyrelsen 56 686,44 26494: Merenkulkuhallitus 26495: Sjöfartsstyrelsen 286 686,30 26496: Geologian tutkimuskeskus 26497: Geologiska forskningscentralen 70,80 26498: Lääkintöhallitus 26499: Medicinalstyrelsen 7 422,80 26500: Sosiaalihallitus 26501: Socialstyrelsen 1 213,50 26502: Kansanterveyslaitos 26503: Folkhälsoinstitutet 143 059,02 26504: Helsingin yliopisto 26505: Helsingfors universitet 800,00 26506: Kouluhallitus 26507: Skolstyrelsen 15 949,51 26508: Ammattikasvatushallitus 26509: Yrkesutbildningsstyrelsen 587 383,45 26510: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26511: sivu 26512: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 152 26513: 26514: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26515: 26516: 26517: 26518: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 26519: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES FORDRINGS- OCH SKULDKON- 26520: TON 789 931 170,31 26521: 26522: 26523: 6631 Ennakonpidätysten tili 26524: Förskottsinnehållningars kanto 687 123 363,01 26525: Eduskunta 26526: Riksdagen 2 222 559,00 26527: Tasavallan Presidentin kanslia 26528: Republikens Presidents kansli 159 133,53 26529: Valtioneuvoston kanslia 26530: Statsrådets kansli 1 038 712,54 26531: Taloudellinen suunnittelukeskus 26532: Ekonomiska planeringscentralen 89 612,00 26533: Ulkoasianministeriö 26534: Ministeriet för utrikesärendena 5 065 411,54 26535: Oikeusministeriö 26536: J ustitieministeriet 18 196 772,63 26537: Sisäasianministeriö 26538: Ministeriet för inrikesärendena 1 487 981,00 26539: Rajavartiolaitos 26540: Gränsbevakningsväsendet 9 772 437,00 26541: Uudenmaan lääninhallitus 26542: Nylands länsstyrelse 4 956 760,19 26543: Turun ja Porin lääninhallitus 26544: Abo och Björneborgs länsstyrelse 5 253 096,20 26545: Hämeen lääninhallitus 26546: Tavastehus länsstyrelse 4 900 435,00 26547: Kymen lääninhallitus 26548: Kymmene länsstyrelse 2 287 887,51 26549: Mikkelin lääninhallitus 26550: St. Michels länsstyrelse 1 716 268,00 26551: Kuopion lääninhallitus 26552: Kuopio länsstyrelse 2 026 426,00 26553: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 26554: Norra Karelens länsstyrelse 1 580 459,00 26555: Keski-Suomen lääninhallitus 26556: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 981 545,00 26557: Vaasan lääninhallitus 26558: Vasa länsstyrelse 3 286 256,00 26559: Oulun lääninhallitus 26560: Uleåborgs länsstyrelse 3 028 652,20 26561: Lapin lääninhallitus 26562: Lapplands länsstyrelse 2 438 886,00 26563: Länsstyrelsen i landskapet Aland 26564: Länsstyrelsen i landskapet Aland 51 304,00 26565: Helsingin poliisilaitos 26566: Helsingfors polisinrättning 6 025 658,00 26567: Keskusrikospoliisi 26568: Centralkriminalpolisen 1 295 277,50 26569: Suojelupoliisi 26570: Skyddspolisen 477 559,00 26571: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26572: sivu 26573: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 153 26574: 26575: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26576: 26577: 26578: 26579: Liikkuva poliisi 26580: Rörliga polisen 2 465 931,00 26581: Väestörekisterikeskus 26582: Befolkningsregistercentralen 226 076,00 26583: Asuntohallitus 26584: Bostadsstyrelsen 521 845,00 26585: Puolustusministeriö 26586: Försvarsministeriet 62 847 331,57 26587: Valtiovarainministeriö 26588: Finansministeriet 1 330 932,15 26589: Valtiokonttori 26590: Statskontoret 165 916 932,00 26591: Tullihallitus 26592: Tullstyrelsen 6 012 250,00 26593: Valtiontalouden tarkastusvirasto 26594: Statens revisionsverk 371 233,30 26595: Rahapaja 26596: Myntverket 149 301,00 26597: Verohallitus 26598: Skattestyrelsen 16 392 388,26 26599: Tilastokeskus 26600: Statistikcentralen 1 642 494,50 26601: Pankkitarkastusvirasto 26602: Bankinspektionen 119116,06 26603: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 26604: Statens utvecklingscentral 389 255,00 26605: Valtion painatuskeskus 26606: Statens tryckericentral 1 410 734,00 26607: Valtion ravitsemiskeskus 26608: Statens förplägnadscentral 2 597 905,78 26609: Rakennushallitus 26610: Byggnadsstyrelsen 7 353 787,59 26611: Maa- ja metsätalousministeriö 26612: Jord- och skogsbruksministeriet 1 693 512,00 26613: Maanmittaushallitus 26614: Lantmäteristyrelsen 5 736 954,00 26615: Metsäntutkimuslaitos 26616: Skogsforskningsinstitutet 1 825 874,66 26617: Vesi- ja ympäristöhallitus 26618: Vatten- och miljöstyrelsen 5 154 494,29 26619: Maatilahallitus 26620: Jordbruksstyrelsen 2 139 017,00 26621: Maatalouden tutkimuskeskus 26622: Lantbrukets forskningscentral 1 494 046,00 26623: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 26624: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 769 404,95 26625: Metsähallitus 26626: Forststyrelsen 8 728 189,50 26627: Valtion margariinitehdas 26628: Statens margarinfabrik 101139,00 26629: Liikenneministeriö 26630: Trafikministeriet 452 308,00 26631: Autorekisterikeskus 26632: Bilregistercentralen 2 000 161,00 26633: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26634: sivu 26635: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 154 26636: 26637: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26638: 26639: 26640: 26641: Tie- ja vesirakennushallitus 26642: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 28 656 7fjJ ,00 26643: Työvoimaministeriö 26644: Arbetskraftsministeriet 10 178 842,76 26645: Posti- ja telehallitus 26646: Post- och telestyrelsen 81174 001,07 26647: Rautatiehallitus 26648: Järnvägsstyrelsen 51 061 867,53 26649: Ilmailuhallitus 26650: Luftfartsstyrelsen 4 747 029,73 26651: limatieteen laitos 26652: Meteorologiska institutet 1 378 812,00 26653: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26654: Handels- och industriministeriet 1 643 219,911 26655: Merenkulkuhallitus 26656: Sjöfartsstyrelsen 5 256136,00 26657: Elinkeinohallitus 26658: Näringsstyrelsen 404 216,00 26659: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 26660: Statens tekniska forskningscentral 7 656 603,59 26661: Geologian tutkimuskeskus 26662: Geologiska forskningscentralen 1919 635,00 26663: Teknillinen tarkastuskeskus 26664: Tekniska kontrollcentralen 683 479,00 26665: Matkailun edistämiskeskus 26666: Centralen för turistfrämjande 289 287,68 26667: Patentti- ja rekisterihallitus 26668: Patent- och registerstyrelsen 893 524,45 26669: Merentutkimuslaitos 26670: Havsforskningsinstitutet 3n041,71 26671: Teknologian kehittämiskeskus 26672: Centralen för teknologisk utveckling 366 912,00 26673: Lisenssivirasto 26674: Licensverket 59199,00 26675: Valtion hankintakeskus 26676: Statens upphandlingscentral 650 028,00 26677: Sosiaali- ja terveysministeriö 26678: Social- och hälsovärdsministeriet 1 Ie 495,62 26679: Lääkintöhallitus 26680: Medicinalstyrelsen 2 :ll1 330,50 26681: Sosiaalihallitus 26682: Socialstyrelsen 1681 030,10 26683: Työsuojeluhallitus 26684: Arbetarskyddsstyrelsen 1 058 9113,00 26685: Kansanterveyslaitos 26686: Folkhälsoinstitutet 1 351 001,00 26687: Säteilyturvakeskus 26688: Strålskyddscentralen 824191,34 26689: Tapaturmavirasto 26690: Olycksfallsverket 460 213,00 26691: Opetusministeriö 26692: Undervisningsministeriet 2 543 932,85 26693: Valtion opintotukikeskus 26694: Statens studiestödscentral 847 504,00 26695: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26696: sivu 26697: Tili - Konto 6631 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 155 26698: 26699: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26700: 26701: 26702: Valtionarkisto 26703: Riksarkivet 378 634,00 26704: Suomen Akatemia 26705: Finlands Akademi 1 915 452,00 26706: Museovirasto 26707: Museiverket 618 658,00 26708: Helsingin yliopisto 26709: Helsingfors universitet 15 996 599,61 26710: Jyväskylän yliopisto 26711: Jyväskylä universitet 4 576 422,08 26712: Oulun yliopisto 26713: Uleåborgs universitet 6 633 616,00 26714: Turun yliopisto 26715: Åbo universitet 6 256 480,00 26716: Tampereen yliopisto 26717: Tammerfors universitet 4 575 216,00 26718: Åbo Akademi 26719: Åbo Akademi 2 644 265,00 26720: Joensuun yliopisto 26721: Joensuu universitet 2nB866,00 26722: Kuopion yliopisto 26723: Kuopio universitet 2 367 861,00 26724: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 26725: Veterinärmedicinska högskola 615 498,00 26726: Teknillinen korkeakoulu 26727: Tekniska högskolan 4 748115,26 26728: Tampereen teknillinen korkeakoulu 26729: Tammerfors tekniska högskola 2 390 848,00 26730: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 26731: Villmanstrands tekniska högskola 897106,52 26732: Helsingin kauppakorkeakoulu 26733: Helsingfors handelshögskola 1198 443,00 26734: Svenska handelshögskolan 26735: Svenska handelshögskolan 553 500,00 26736: Turun kauppakorkeakoulu 26737: Åbo handelshögskola 486 910,00 26738: Vaasan korkeakoulu 26739: Vasa högskola 621 006,00 26740: Sibelius-Akatemia 26741: Sibelius-Akademin 1188 479,00 26742: Lapin korkeakoulu 26743: Lapplands högskola 963 257,00 26744: Teatterikorkeakoulu 26745: Teaterhögskolan 228 236.42 26746: Taideteollinen korkeakoulu 26747: Konstindustriella högskolan 787 942,00 26748: Kouluhallitus 26749: Skolstyrelsen 3 299 001.71 26750: Ammattikasvatushallitus 26751: Yrkesutbildningsstyrelsen 30 720 306,05 26752: Ympäristöministeriö 26753: Miljöministeriet 951 588,00 26754: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26755: sivu 26756: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 156 26757: 26758: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26759: 26760: 26761: 26762: 26763: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 26764: Socialskyddsavgifters konto 119 266 974,75 26765: Eduskunta 26766: Riksdagen 426 327,00 26767: Tasavallan Presidentin kanslia 26768: Republikens Presidents kansli 57 491,00 26769: Valtioneuvoston kanslia 26770: Statsrådets kansli 190 699,70 26771: Taloudellinen suunnittelukeskus 26772: Ekonomiska planeringscentralen 19 425,74 26773: Ulkoasianministeriö 26774: Ministeriet för utrikesärendena 1 345 096,73 26775: Oikeusministeriö 26776: Justitieministeriet 3 939 436,93 26777: Sisäasianministeriö 26778: Ministeriet för inrikesärendena 322 524,97 26779: Rajavartiolaitos 26780: Gränsbevakningsväsendet 2 314 396,21 26781: Uudenmaan lääninhallitus 26782: Nylands länsstyrelse 1115 943,45 26783: Turun ja Porin lääninhallitus 26784: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1194 683,98 26785: Hämeen lääninhallitus 26786: Tavastehus länsstyrelse 1106 210,48 26787: Kymen lääninhallitus 26788: Kymmene länsstyrelse 504 743,65 26789: Mikkelin lääninhallitus 26790: St. Michels länsstyrelse 383111,61 26791: Kuopion lääninhallitus 26792: Kuopio länsstyrelse 426 599,43 26793: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 26794: Norra Karelens länsstyrelse 345 34o,63 26795: Keski-Suomen lääninhallitus 26796: Mellersta Finlands länsstyrelse 432 930,46 26797: Vaasan lääninhallitus 26798: Vasa länsstyrelse 717 710,23 26799: Oulun lääninhallitus 26800: Uleåborgs länsstyrelse 663 137,86 26801: Lapin lääninhallitus 26802: Lapplands länsstyrelse 515n7,24 26803: Länsstyrelsen i landskapet Aland 26804: Länsstyrelsen i landskapet Aland 10 314,00 26805: Helsingin poliisilaitos 26806: Helsingfors polisinrättning 1 364 804,00 26807: Keskusrikospoliisi 26808: Centralkriminalpolisen 276 449,63 26809: Suojelupoliisi 26810: Skyddspolisen 108 038,93 26811: Liikkuva poliisi 26812: Rörliga polisen 557 293,04 26813: Väestörekisterikeskus 26814: Befolkningsregistercentralen 60 255,52 26815: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26816: sivu 26817: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 157 26818: 26819: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26820: 26821: 26822: Asuntohallitus 26823: Bostadsstyrelsen 119114,15 26824: Puolustusministeriö 26825: Försvarsministeriet 14 020 373,27 26826: Valtiovarainministeriö 26827: Finansministeriet 266 321,10 26828: Valtiokonttori 26829: Statskontoret 308 324,39 26830: Tullihallitus 26831: Tullstyrelsen 1 418 228,30 26832: Valtiontalouden tarkastusvirasto 26833: Statens revisionsverk 61 332,84 26834: Rahapaja 26835: Myntverket 34 m.oo 26836: Verohallitus 26837: Skattestyrelsen 3 934 691,15 26838: Tilastokeskus 26839: Statistikcentralen 345 936,63 26840: Pankkitarkastusvirasto 26841: Bankinspektionen 26 335,81 26842: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 26843: Statens utvecklingscentral 73 613,99 26844: Valtion painatuskeskus 26845: Statens tryckericentral 309 276,00 26846: Valtion ravitsemiskeskus 26847: Statens förplägnadscentral 731 886,83 26848: Rakennushallitus 26849: Byggnadsstyrelsen 1 821 835,20 26850: Maa- ja metsätalousministeriö 26851: Jord- och skogsbruksministeriet 3n488,10 26852: Maanmittaushallitus 26853: Lantmäteristyrelsen 1 394 413,50 26854: Metsäntutkimuslaitos 26855: Skogsforskningsinstitutet 446 577,61 26856: Vesi- ja ympäristöhallitus 26857: Vatten- och miljöstyrelsen 1 220 817,23 26858: Maatilahallitus 26859: Jordbruksstyrelsen 508198,50 26860: Maatalouden tutkimuskeskus 26861: Lantbrukets forskningscentral 366 617,20 26862: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 26863: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 155 723,00 26864: Metsähallitus 26865: Forststyrelsen 2 040 912,03 26866: Valtion margariinitehdas 26867: Statens margarinfabrik 20 693,87 26868: Liikenneministeriö 26869: Trafikministeriet 95 997,00 26870: Autorekisterikeskus 26871: Bilregistercentralen 529 731.47 26872: Tie- ja vesirakennushallitus 26873: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 6 629 465,22 26874: Työvoimaministeriö 26875: Arbetskraftsministeriet 1 484 712,22 26876: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26877: sivu 26878: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 158 26879: 26880: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26881: 26882: 26883: 26884: Posti- ja telehallitus 26885: Post- och telestyrelsen 19 835 424,21 26886: Rautatiehallitus 26887: Järnvägsstyrelsen 12 415 628,86 26888: Ilmailuhallitus 26889: Luftfartsstyrelsen 1 015 331,20 26890: limatieteen laitos 26891: Meteorologiska institutet 313 693,32 26892: Kauppa- ja teollisuusministeriö 26893: Handels- och industriministeriet 369174,69 26894: Merenkulkuhallitus 26895: Sjöfartsstyrelsen 1 2137 668,88 26896: Elinkeinohallitus 26897: Näringsstyrelsen 89 769,00 26898: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 26899: Statens tekniska forskningscentral 1 731 962,62 26900: Geologian tutkimuskeskus 26901: Geologiska forskningscentralen 475 801.78 26902: Teknillinen tarkastuskeskus 26903: Tekniska kontrollcentralen 153 876.45 26904: Matkailun edistämiskeskus 26905: Centralen för turistfrämjande 90 684,87 26906: Patentti- ja rekisterihallitus 26907: Patent- och registerstyrelsen 209 444,17 26908: Merentutkimuslaitos 26909: Havsforskningsinstitutet 103 861,09 26910: Teknologian kehittämiskeskus 26911: Centralen för teknologisk utveckling 75 370,13 26912: Lisenssivirasto 26913: Licensverket 15 570,85 26914: Valtion hankintakeskus 26915: Statens upphandlingscentral 155 498.70 26916: Sosiaali- ja terveysministeriö 26917: Social- och hälsovärdsministeriet 230 653,79 26918: Lääkintöhallitus 26919: Medicinalstyrelsen 507 721,65 26920: Sosiaalihallitus 26921: Socialstyrelsen 392 538,74 26922: Työsuojeluhallitus 26923: Arbetarskyddsstyrelsen 209 768,03 26924: Kansanterveyslaitos 26925: Folkhälsoinstitutet 324 763,03 26926: Säteilyturvakeskus 26927: Strälskyddscentralen 179 223,08 26928: Tapaturmavirasto 26929: Olycksfallsverket 117 526,00 26930: Opetusministeriö 26931: Undervisningsministeriet 550 871,74 26932: Valtion opintotukikeskus 26933: Statens studiestödscentral 24 847,00 26934: Valtionarkisto 26935: Riksarkivet 96 235,00 26936: Suomen Akatemia 26937: Finlands Akademi 437 152,44 26938: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 26939: sivu 26940: Tili - Konto 6632 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 159 26941: 26942: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 26943: 26944: 26945: 26946: Museovirasto 26947: Museiverket 147 972,32 26948: Helsingin yliopisto 26949: Helsingfors universitet 3 413 507,22 26950: Jyväskylän yliopisto 26951: Jyväskylä universitet 971121,38 26952: Oulun yliopisto 26953: Uleåborgs universitet 1 452 793,77 26954: Turun yliopisto 26955: Åbo universitet 1 347 759,00 26956: Tampereen yliopisto 26957: Tammerfors universitet 1 ()()() 408,34 26958: Åbo Akademi 26959: Åbo Akademi 569 803,78 26960: Joensuun yliopisto 26961: Joensuu universitet 557 245,20 26962: Kuopion yliopisto 26963: Kuopio universitet 511 531,26 26964: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 26965: Veterinärmedicinska högskola 128 082,00 26966: Teknillinen korkeakoulu 26967: Tekniska högskolan 1 076 239.41 26968: Tampereen teknillinen korkeakoulu 26969: Tammerfors tekniska högskola 529 731,33 26970: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 26971: Villmanstrands tekniska högskola 205 347,13 26972: Helsingin kauppakorkeakoulu 26973: Helsingfors handelshögskola 258 834,36 26974: Svenska handelshögskolan 26975: Svenska handelshögskolan 132 963,00 26976: Turun kauppakorkeakoulu 26977: Åbo handelshögskola 99 916,93 26978: Vaasan korkeakoulu 26979: Vasa högskola 129 164,65 26980: Sibelius-Akatemia 26981: Sibelius-Akademin 245 597,72 26982: Lapin korkeakoulu 26983: Lapplands högskola 204 101,41 26984: Teatterikorkeakoulu 26985: Teaterhögskolan 50 481,86 26986: Taideteollinen korkeakoulu 26987: Konstindustriella högskolan 174 432,76 26988: Kouluhallitus 26989: Skolstyrelsen 747749,16 26990: Ammattikasvatushallitus 26991: Yrkesutbildningsstyrelsen 6 560 390,92 26992: Ympäristöministeriö 26993: MWjöministeriet 199 657,49 26994: 26995: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili 26996: Vidare överförbara inkomsters konto 44 204 400.41 26997: Uudenmaan lääninhallitus 26998: Nylands länsstyrelse 10 779,95 26999: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27000: sivu 27001: Tili - Konto 6633 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 160 27002: 27003: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27004: 27005: 27006: 27007: Turun ja Porin lääninhallitus 27008: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 23,05 27009: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27010: Norra Karelens länsstyrelse 900,00 27011: Vaasan lääninhallitus 27012: Vasa länsstyrelse 80,44 27013: Lapin lääninhallitus 27014: Lapplands länsstyrelse 'm,75 27015: Puolustusministeriö 27016: Försvarsministeriet 2 691 351,00 27017: Valtiokonttori 27018: Statskontoret 844 074,30 27019: Valtion painatuskeskus 27020: Statens tryckericentral 1168 312,00 27021: Maanmittaushallitus 27022: Lantmäteristyrelsen 36 734,75 27023: Vesi- ja ympäristöhallitus 27024: Vatten- och miljöstyrelsen 133,35 27025: Maatilahallitus 27026: Jordbruksstyrelsen 1196 791,40 27027: Autorekisterikeskus 27028: Bilregistercentralen 1 517 144,99 27029: Posti- ja telehallitus 27030: Post- och telestyrelsen 42 667 463,73 27031: Valtion hankintakeskus 27032: Statens upphandlingscentral 6 014 430,00 27033: Sosiaali- ja terveysministeriö 27034: Social- och hälsovärdsministeriet 1 610,20 27035: Lääkintöhallitus 27036: Medicinalstyrelsen 45 no,oo 27037: Työsuojeluhallitus 27038: Arbetarskyddsstyrelsen 37 803,00 27039: Kouluhallitus 27040: Skolstyrelsen 333,40 27041: 27042: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili 27043: Vidare överförbara utgifters konto 60 663 567,86 27044: Valtioneuvoston kanslia 27045: Statsrädets kansli 43 900,89 27046: Ulkoasianministeriö 27047: Ministeriet för utrikesärendena 15 346,05 27048: Oikeusministeriö 27049: Justitieministeriet 104 446,52 27050: Sisäasianministeriö 27051: Ministeriet för inrikesärendena 2473,n 27052: Rajavartiolaitos 27053: Gränsbevakningsväsendet 396 561,07 27054: Mikkelin lääninhallitus 27055: St. Michels länsstyrelse 5 515,00 27056: Kuopion lääninhallitus 27057: Kuopio länsstyrelse 12 363,47 27058: Keski-Suomen lääninhallitus 27059: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 840,00 27060: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27061: sivu 27062: Tili - Konto 6634 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 161 27063: 27064: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27065: 27066: 27067: Valtiokonttori 27068: Statskontoret 3 797 749,54 27069: Valtion ravitsemiskeskus 27070: Statens förplägnadscentral 7 765 703,67 27071: Maa- ja metsätalousministeriö 27072: Jord- och skogsbruksministeriet 8 592,30 27073: Työvoimaministeriö 27074: Arbetskraftsministeriet 47 614 557.42 27075: Posti- ja telehallitus 27076: Post- och telestyrelsen 23 340.73 27077: Teknillinen tarkastuskeskus 27078: Tekniska kontrollcentralen 2 542,00 27079: Teknologian kehittämiskeskus 27080: Centralen för teknologisk utveckling 6 832,32 27081: Sosiaalihallitus 27082: Socialstyrelsen 135 327,30 27083: Työsuojeluhallitus 27084: Arbetarskyddsstyrelsen 24 367,33 27085: Tapaturmavirasto 27086: Olycksfallsverket 37 303,94 27087: Valtion opintotukikeskus 27088: Statens studiestödscentral 4 852,00 27089: Helsingin yliopisto 27090: Helsingfors universitet 317 389.42 27091: Oulun yliopisto 27092: Uleåborgs universitet 178 508,98 27093: Kuopion yliopisto 27094: Kuopio universitet 179,32 27095: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27096: Tammerfors tekniska högskola 411 838,44 27097: Helsingin kauppakorkeakoulu 27098: Helsingfors handelshögskola 1 736.21 27099: Lapin korkeakoulu 27100: Lapplands högskola 87 962,20 27101: Taideteollinen korkeakoulu 27102: Konstindustriella högskolan 14 223,72 27103: Kouluhallitus 27104: Skolstyrelsen 243,25 27105: 27106: 27107: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 27108: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2 158 380 466.53 27109: 27110: 27111: 6641 Tulojen kokoomatili 27112: lnkomsters samlingskonto 32 211 827,39 27113: Turun ja Porin lääninhallitus 27114: Abo och Björneborgs länsstyrelse 728 689,61 27115: Hämeen lääninhallitus 27116: Tavastehus länsstyrelse 670 503,25 27117: Mikkelin lääninhallitus 27118: St. Michels länsstyrelse 113 531,10 27119: Puolustusministeriö 27120: Försvarsministeriet 648 517,02 27121: 27122: 27123: 27124: 27125: 6 481307K 27126: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27127: sivu 27128: Tili - Konto 6641 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 162 27129: 27130: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27131: 27132: 27133: 27134: Tullihallitus 27135: Tullstyrelsen 25 618 219,66 27136: Verohallitus 27137: Skattestyrelsen 3 087 220,99 27138: Maanmittaushallitus 27139: Lantmäteristyrelsen 5 095,60 27140: Maatilahallitus 27141: Jordbruksstyrelsen 844 553,96 27142: Posti- ja telehallitus 27143: Post- och telestyrelsen 469 290,08 27144: Ilmailuhallitus 27145: Luftfartsstyrelsen 26 235,93 27146: Geologian tutkimuskeskus 27147: Geologiska forskningscentralen 6 259,40 27148: Valtion opintotukikeskus 27149: Statens studiestödscentral 94,89 27150: Museovirasto 27151: Museiverket 9 939,00 27152: Oulun yliopisto 27153: Uleåborgs universitet 3 554,90 27154: 27155: 6642 Menojen kokoomatili 27156: Utgifters samlingskonto 95 805 224,82 27157: Rajavartiolaitos 27158: Gränsbevakningsväsendet 71139,62 27159: Uudenmaan lääninhallitus 27160: Nylands länsstyrelse 11 704,00 27161: Kymen lääninhallitus 27162: Kymmene länsstyrelse 14156,00 27163: Kuopion lääninhallitus 27164: Kuopio länsstyrelse 25 447,50 27165: Vaasan lääninhallitus 27166: Vasa länsstyrelse 30 894,30 27167: Länsstyrelsen i landskapet Aland 27168: Länsstyrelsen i landskapet Aland 2 477,50 27169: Asuntohallitus 27170: Bostadsstyrelsen 34 743 765,60 27171: Puolustusministeriö 27172: Försvarsministeriet 378 295,12 27173: Valtiovarainministeriö 27174: Finansministeriet 707,92 27175: Tullihallitus 27176: Tullstyrelsen 984 527,30 27177: Rakennushallitus 27178: Byggnadsstyrelsen 81 637,16 27179: Maa- ja metsätalousministeriö 27180: Jord- och skogsbruksministeriet 2 202,25 27181: Maanmittaushallitus 27182: Lantmäteristyrelsen m678,28 27183: Vesi- ja ympäristöhallitus 27184: Vatten- och miljöstyrelsen 367 012.42 27185: Maatilahallitus 27186: Jordbruksstyrelsen 16 334,44 27187: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27188: sivu 27189: Tili - Konto 6642 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 163 27190: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27191: 27192: 27193: Maatalouden tutkimuskeskus 27194: Lantbrukets forskningscentral 921,91 27195: Tie- ja vesirakennushallitus 27196: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 8 971 538,15 27197: Posti- ja telehallitus 27198: Post- och telestyrelsen 1 487 441,03 27199: Ilmailuhallitus 27200: Luftfartsstyrelsen 612 698,91 27201: limatieteen laitos 27202: Meteorologiska institutet 1 342,29 27203: Kauppa- ja teollisuusministeriö 27204: Handels- och industriministeriet 2 700,00 27205: Merenkulkuhallitus 27206: Sjöfartsstyrelsen 17 027,81 27207: Geologian tutkimuskeskus 27208: Geologiska forskningscentralen 157 172,04 27209: Sosiaali- ja terveysministeriö 27210: Social- och hälsovärdsministeriet 702,00 27211: Sosiaalihallitus 27212: Socialstyrelsen 8 807,00 27213: Työsuojeluhallitus 27214: Arbetarskyddsstyrelsen 12 256,00 27215: Tapaturmavirasto 27216: Olycksfallsverket 47 653 096,60 27217: Museovirasto 27218: Museiverket 289,30 27219: Oulun yliopisto 27220: Uleäborgs universitet 9 722,68 27221: Joensuun yliopisto 27222: Joensuu universitet 106 959,77 27223: Sibelius-Akatemia 27224: Sibelius-Akademin 4 332,82 27225: Lapin korkeakoulu 27226: Lapplands högskola 4162,22 27227: Taideteollinen korkeakoulu 27228: Konstindustriella högskolan 760,00 27229: 27230: 6643 Verojen kokoomatili 27231: Skatters samlingskonto 2 063 570 479,02 27232: Verohallitus 27233: Skattestyrelsen 2 063 570 479,02 27234: 27235: 6644 Palkkojen aputili 27236: Hjälpkonto för löner 42 779 637,56 27237: Ulkoasianministeriö 27238: Ministeriet för utrikesärendena 2 565 756,61 27239: Oikeusministeriö 27240: J ustitieministeriet 5 754 379,26 27241: Sisäasianministeriö 27242: Ministeriet för inrikesärendena 10 472,07 27243: Rajavartiolaitos 27244: Gränsbevakningsväsendet 5116 731,54 27245: Uudenmaan lääninhallitus 27246: Nylands länsstyrelse 1 872 430,37 27247: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27248: sivu 27249: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 164 27250: 27251: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27252: 27253: 27254: 27255: Turun ja Porin lääninhallitus 27256: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 2 469 592,33 27257: Hämeen lääninhallitus 27258: Tavastehus länsstyrelse 2 518150,19 27259: Kymen lääninhallitus 27260: Kymmene länsstyrelse 1119 995,85 27261: Mikkelin lääninhallitus 27262: St. Michels länsstyrelse 621 729,23 27263: Kuopion lääninhallitus 27264: Kuopio länsstyrelse 1 562 327,88 27265: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27266: Norra Karelens länsstyrelse 591180,50 27267: Keski-Suomen lääninhallitus 27268: Mellersta Finlands länsstyrelse 823411,12 27269: Vaasan lääninhallitus 27270: Vasa länsstyrelse 1 564 872,61 27271: Oulun lääninhallitus 27272: Uleåborgs länsstyrelse 1 335152,15 27273: Lapin lääninhallitus 27274: Lapplands länsstyrelse 1 068 081,95 27275: Helsingin poliisilaitos 27276: Helsingfors polisinränning 6 435,51 27277: Keskusrikospoliisi 27278: Centralkriminalpolisen 347 213,64 27279: Suojelupoliisi 27280: Skyddspolisen 67 756.70 27281: Liikkuva poliisi 27282: Rörliga polisen 1 335 052,16 27283: Asuntohallitus 27284: Bostadsstyrelsen 7 704,28 27285: Valtiovarainministeriö 27286: Finansministeriet 15 914,05 27287: Valtiokonttori 27288: Statskontoret 120 343,23 27289: Tullihallitus 27290: Tullstyrelsen 1 871 245,01 27291: Verohallitus 27292: Skanestyrelsen 165 862,17 27293: Tilastokeskus 27294: Statistikcentralen 32 551,07 27295: Rakennushallitus 27296: Byggnadsstyrelsen 166 387,80 27297: Maanmittaushallitus 27298: Lantmäteristyrelsen 52 409,49 27299: Metsäntutkimuslaitos 27300: Skogsforskningsinstitutet 23 252,69 27301: Vesi- ja ympäristöhallitus 27302: Vanen- och miljöstyrelsen 10 444,41 27303: Maatilahallitus 27304: Jordbruksstyrelsen 44 921,14 27305: Maatalouden tutkimuskeskus 27306: Lantbrukets forskningscentral 108 504,74 27307: Liikenneministeriö 27308: Trafikministeriet 1 571.72 27309: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27310: sivu 27311: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 165 27312: 27313: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27314: 27315: 27316: 27317: Autorekisterikeskus 27318: Bilregistercentralen 208 820,45 27319: Työvoimaministeriö 27320: Arbetskraftsministeriet 179 805,00 27321: Ilmailuhallitus 27322: Luftfartsstyrelsen 1 228 685,43 27323: limatieteen laitos 27324: Meteorologiska institutet 404 919,47 27325: Kauppa- ja teollisuusministeriö 27326: Handels- och industriministeriet 1905,10 27327: Merenkulkuhallitus 27328: Sjöfartsstyrelsen 2 699130,86 27329: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 27330: Statens tekniska forskningscentral 233 113,13 27331: Geologian tutkimuskeskus 27332: Geologiska forskningscentralen 110101,26 27333: Teknillinen tarkastuskeskus 27334: Tekniska kontrollcentralen 103 448,72 27335: Patentti- ja rekisterihallitus 27336: Patent- och registerstyrelsen 51 236,10 27337: Valtion hankintakeskus 27338: Statens upphandlingscentral 47 636,58 27339: Sosiaali- ja terveysministeriö 27340: Social- och hälsovärdsministeriet 1 015,00 27341: Lääkintöhallitus 27342: Medicinalstyrelsen 40 240,65 27343: Sosiaalihallitus 27344: Socialstyrelsen 28 871,28 27345: Työsuojeluhallitus 27346: Arbetarskyddsstyrelsen 13 010,46 27347: Kansanterveyslaitos 27348: Folkhälsoinstitutet 146 585,60 27349: Säteilyturvakeskus 27350: Strålskyddscentralen 49 442,83 27351: Opetusministeriö 27352: Undervisningsministeriet 23 418,79 27353: Suomen Akatemia 27354: Finlands Akademi 4 788,03 27355: Museovirasto 27356: Museiverket 144 570,50 27357: Helsingin yliopisto 27358: Helsingfors universitet 2 642 069,05 27359: Jyväskylän yliopisto 27360: Jyväskylä universitet 843 022,26 27361: Oulun yliopisto 27362: Uleåborgs universitet 1 629 967,38 27363: Turun yliopisto 27364: Åbo universitet 450 580,05 27365: Åbo Akademi 27366: Åbo Akademi 582 328,39 27367: Joensuun yliopisto 27368: Joensuu universitet 454 938,47 27369: Kuopion yliopisto 27370: Kuopio universitet 736 072,80 27371: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27372: sivu 27373: Tili - Konto 6644 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 166 27374: 27375: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27376: 27377: 27378: 27379: Teknillinen korkeakoulu 27380: Tekniska högskolan 590 629,87 27381: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27382: Tammerfors tekniska högskola 190 794,06 27383: Helsingin kauppakorkeakoulu 27384: Helsingfors handelshögskola 378185,58 27385: Turun kauppakorkeakoulu 27386: Åbo handelshögskola 76 586,18 27387: Vaasan korkeakoulu 27388: Vasa högskola 74 474,19 27389: Taideteollinen korkeakoulu 27390: Konstindustriella högskolan 517 881,27 27391: Kouluhallitus 27392: Skolstyrelsen 10 256,99 27393: Ammattikasvatushallitus 27394: Yrkesutbildningsstyrelsen 127 096,10 27395: Ympäristöministeriö 27396: Miljöministeriet 14 712,03 27397: 27398: 6649 Muu kokoomatili 27399: Övrigt samlingskonto 115 623 747,38 27400: Eduskunta 27401: Riksdagen 65173,92 27402: Uudenmaan lääninhallitus 27403: Nylands länsstyrelse 3197 244,33 27404: Turun ja Porin lääninhallitus 27405: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 2 058,00 27406: Hämeen lääninhallitus 27407: Tavastehus länsstyrelse 700,00 27408: Kymen lääninhallitus 27409: Kymmene länsstyrelse 168 703,20 27410: Mikkelin lääninhallitus 27411: St. Michels länsstyrelse 26 445,35 27412: Kuopion lääninhallitus 27413: Kuopio länsstyrelse 26 815,36 27414: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27415: Norra Karelens länsstyrelse 211 637,35 27416: Keski-Suomen lääninhallitus 27417: Mellersta Finlands länsstyrelse 145 340,00 27418: Vaasan lääninhallitus 27419: Vasa länsstyrelse 47 640,80 27420: Oulun lääninhallitus 27421: Uleåborgs länsstyrelse 167 183,20 27422: Lapin lääninhallitus 27423: Lapplands länsstyrelse 31 742,70 27424: Asuntohallitus 27425: Bostadsstyrelsen 7 170,00 27426: Puolustusministeriö 27427: Försvarsministeriet 1 444 540,08 27428: Verohallitus 27429: Skattestyrelsen 5 897 528,00 27430: Maanmittaushallitus 27431: Lantmäteristyrelsen 2 077,50 27432: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27433: sivu 27434: Tili - Konto 6649 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 167 27435: 27436: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27437: 27438: 27439: 27440: Vesi- ja ympäristöhallitus 27441: Vatten- och miljöstyrelsen 24 548,27 27442: Metsähallitus 27443: Forststyrelsen 742 786.43 27444: Tie- ja vesirakennushallitus 27445: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 118 410 672,94 27446: Rautatiehallitus 27447: Jämvägsstyrelsen 13 958 879,24 27448: Ilmailuhallitus 27449: Luftfartsstyrelsen 7 695,40 27450: Kauppa- ja teollisuusministeriö 27451: Handels- och industriministeriet 25 930,76 27452: Merenkulkuhallitus 27453: Sjöfartsstyrelsen 7 754,26 27454: Opetusministeriö 27455: Undervisningsministeriet 3 080,12 27456: Museovirasto 27457: Museiverket 1 015,30 27458: Teknillinen korkeakoulu 27459: Tekniska högskolan 559 432,81 27460: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27461: Tammerfors tekniska högskola 3 300,00 27462: 27463: 27464: 671 MENORASTIEN TILIT 27465: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 797 410 637,72 27466: 27467: 27468: 6710 Menorästien tili 27469: Utgiftsresters konto 1 797 410 637,72 27470: Eduskunta 27471: Riksdagen 1 480 963,31 27472: Tasavallan Presidentin kanslia 27473: Republikens Presidents kansli 261 861,65 27474: Valtioneuvoston kanslia 27475: Statsrådets kansli 1149 336,72 27476: Taloudellinen suunnittelukeskus 27477: Ekonomiska planeringscentralen 199 296,44 27478: Ulkoasianministeriö 27479: Ministeriet för utrikesärendena 5 920 418,35 27480: Oikeusministeriö 27481: Justitieministeriet 24 910 262,46 27482: Sisäasianministeriö 27483: Ministeriet för inrikesärendena 28 756 625;38 27484: Rajavartiolaitos 27485: Gränsbevakningsväsendet 15 405 083,24 27486: Uudenmaan lääninhallitus 27487: Nylands länsstyrelse 6 989 577,90 27488: Turun ja Porin lääninhallitus 27489: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 12 868 511,39 27490: Hämeen lääninhallitus 27491: Tavastehus länsstyrelse 8 753 829.71 27492: Kymen lääninhallitus 27493: Kymrnene länsstyrelse 3 429 835,68 27494: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27495: sivu 27496: Tili - Kanto 6710 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 168 27497: 27498: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27499: 27500: 27501: 27502: Mikkelin lääninhallitus 27503: St. Michels länsstyrelse 2 409 853.41 27504: Kuopion lääninhallitus 27505: Kuopio länsstyrelse 2 675 889,50 27506: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27507: Norra Karelens länsstyrelse 2 191 258,96 27508: Keski-Suomen lääninhallitus 27509: Mellersta Finlands länsstyrelse 2 858 260,31 27510: Vaasan lääninhallitus 27511: Vasa länsstyrelse 4 371 850,39 27512: Oulun lääninhallitus 27513: Uleåborgs länsstyrelse 6 375 369,31 27514: Lapin lääninhallitus 27515: Lapplands länsstyrelse 3 454 744,38 27516: Länsstyrelsen i landskapet Aland 27517: Länsstyrelsen i landskapet Aland 31 582,25 27518: Helsingin poliisilaitos 27519: Helsingfors polisinrättning 14 474 382,40 27520: Keskusrikospoliisi 27521: Centralkriminalpolisen 809 190,54 27522: Suojelupoliisi 27523: Skyddspolisen 447 175,87 27524: Liikkuva poliisi 27525: Rörliga polisen 952 931,59 27526: Väestörekisterikeskus 27527: Befolkningsregistercentralen 8 485 382,53 27528: Asuntohallitus 27529: Bostadsstyrelsen 14 551 761,61 27530: Puolustusministeriö 27531: Försvarsministeriet 66 653 421,71 27532: Valtiovarainministeriö 27533: Finansministeriet 6 028 120,14 27534: Valtiokonttori 27535: Statskontoret 15 219 618.42 27536: Tullihallitus 27537: Tullstyrelsen 8 832 979,75 27538: Valtiontalouden tarkastusvirasto 27539: Statens revisionsverk 71 609,05 27540: Rahapaja 27541: Myntverket 263 061,83 27542: Verohallitus 27543: Skattestyrelsen 29 990 599,61 27544: Tilastokeskus 27545: Statistikcentralen 2 126 701,35 27546: Pankkitarkastusvirasto 27547: Bankinspektionen 115 805,19 27548: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 27549: Statens utvecklingscentral 87 264,55 27550: Valtion tietokonekeskus 27551: Statens datamaskincentral 34 865 500,01 27552: Valtion painatuskeskus 27553: Statens tryckericentral 4 982 666,55 27554: Valtion ravitsemiskeskus 27555: Statens förplägnadscentral 12 745 418,67 27556: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27557: sivu 27558: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 169 27559: 27560: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27561: 27562: 27563: 27564: Rakennushallitus 27565: Byggnadsstyrelsen 42 318 282,69 27566: Maa- ja metsätalousministeriö 27567: Jord- och skogsbruksministeriet 53 811 978.73 27568: Maanmittaushallitus 27569: Lantmäteristyrelsen 6 255 277,38 27570: Metsäntutkimuslaitos 27571: Skogsforskningsinstitutet 2 724 222,98 27572: Vesi- ja ympäristöhallitus 27573: Vatten- och miljöstyrelsen 10 166 540,53 27574: Maatilahallitus 27575: Jordbruksstyrelsen 143 694 686,15 27576: Maatalouden tutkimuskeskus 27577: Lantbrukets forskningscentral 4 522 667,34 27578: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 27579: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2 057 990,77 27580: Metsähallitus 27581: Forststyrelsen 14 147 497,80 27582: Valtion margariinitehdas 27583: Statens margarinfabrik 2 127 155,67 27584: Liikenneministeriö 27585: Trafikministeriet 378 709.47 27586: Autorekisterikeskus 27587: Bilregistercentralen 2 404 419.75 27588: Tie- ja vesirakennushallitus 27589: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 14 255 033,91 27590: Työvoimaministeriö 27591: Arbetskraftsministeriet 14 097 642,16 27592: Posti- ja telehallitus 27593: Post- och telestyrelsen 142 981 699,50 27594: Rautatiehallitus 27595: Järnvägsstyrelsen 73 636 782,65 27596: Ilmailuhallitus 27597: Luftfartsstyrelsen 3 536 620,18 27598: limatieteen laitos 27599: Meteorologiska institute! 912 056,53 27600: Kauppa- ja teollisuusministeriö 27601: Handels- och industriministeriet 264 584 080,10 27602: Merenkulkuhallitus 27603: Sjöfartsstyrelsen 26 407 637,87 27604: Elinkeinohallitus 27605: Näringsstyrelsen 807 135,13 27606: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 27607: Statens tekniska forskningscentral 2 170 767,18 27608: Geologian tutkimuskeskus 27609: Geologiska forskningscentralen 555 734.45 27610: Teknillinen tarkastuskeskus 27611: Tekniska kontrollcentralen 783 513.41 27612: Matkailun edistämiskeskus 27613: Centralen för turistfrämjande 3 322 376.79 27614: Patentti- ja rekisterihallitus 27615: Patent- och registerstyrelsen 2 118 475,50 27616: Merentutkimuslaitos 27617: Havsforskningsinstitutet 381 386,30 27618: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27619: sivu 27620: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 170 27621: 27622: Vastaavaa - Aktiva Vastattava& - Passiva 27623: 27624: 27625: 27626: Teknologian kehittämiskeskus 27627: Centralen för teknologisk utveckling 951 596,47 27628: Lisenssivirasto 27629: Licensverket 487133,n 27630: Valtion hankintakeskus 27631: Statens upphandlingscentral 758 959,93 27632: Sosiaali- ja terveysministeriö 27633: Social- och hälsovärdsministeriet 128 184 613,51 27634: Lääkintöhallitus 27635: Medicinalstyrelsen 44 739 819,95 27636: Sosiaalihallitus 27637: Socialstyrelsen 27 432 363,73 27638: Työsuojeluhallitus 27639: Arbetarskyddsstyrelsen 1 048 970,116 27640: Kansanterveyslaitos 27641: Folkhälsoinstitutet 4314358,n 27642: Säteilyturvakeskus 27643: Strälskyddscentralen 818 238,31 27644: Tapaturmavirasto 27645: Olycksfallsverket 3 784 293,51 27646: Opetusministeriö 27647: Undervisningsministeriet 1n351585,94 27648: Valtion opintotukikeskus 27649: Statens studiestödscentral 14 044 260,24 27650: Valtionarkisto 27651: Riksarkivet 9n 750,19 27652: Suomen Akatemia 27653: Finlands Akademi 1 524 451,70 27654: Museovirasto 27655: Museiverket 2n3849,29 27656: Helsingin yliopisto 27657: Helsingfors universitet 15 967 451,37 27658: Jyväskylän yliopisto 27659: Jyväskylä universitet 1 458 936,54 27660: Oulun yliopisto 27661: Uleäborgs universitet 3 995 387,98 27662: Turun yliopisto 27663: Åbo universitet 3 056 467,43 27664: Tampereen yliopisto 27665: Tammerfors universitet 3 949 514,01 27666: Åbo Akademi 27667: Åbo Akademi 1119 430,85 27668: Joensuun yliopisto 27669: Joensuu universitet 1 056 400,75 27670: Kuopion yliopisto 27671: Kuopio universitet 1 739 203,13 27672: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 27673: Veterinärmedicinska högskola 658 254,30 27674: Teknillinen korkeakoulu 27675: Tekniska högskolan 1 514 283,53 27676: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27677: Tammerfors tekniska högskola 1156 784,06 27678: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 27679: Villmanstrands tekniska högskola 626 830,116 27680: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27681: sivu 27682: Tili - Konto 6710 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 171 27683: 27684: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27685: 27686: 27687: 27688: Helsingin kauppakorkeakoulu 27689: Helsingfors handelshögskola 524 010,48 27690: Svenska handelshögskolan 27691: Svenska handelshögskolan 337 599,69 27692: Turun kauppakorkeakoulu 27693: Åbo handelshögskola 222 632,68 27694: Vaasan korkeakoulu 27695: Vasa högskola 193 817,97 27696: Sibelius-Akatemia 27697: Sibelius-Akademin 1 919 414,37 27698: Lapin korkeakoulu 27699: Lapplands högskola 622 434,31 27700: Teatterikorkeakoulu 27701: Teaterhögskolan 415 636,51 27702: Taideteollinen korkeakoulu 27703: Konstindustriella högskolan 1 030 819,69 27704: Kouluhallitus 27705: Skolstyrelsen 49 870 090,05 27706: Ammattikasvatushallitus 27707: Yrkesutbildningsstyrelsen 92 297 816,11 27708: Ympäristöministeriö 27709: Miljöministeriet 13 201 801,90 27710: 27711: 27712: 672 TULORASTIEN TILIT 27713: INKOMSTRESTERS KONTON 1 242 812 451,51 27714: 27715: 27716: 6720 Tulorästien tili 27717: lnkomstresters konto 1 242 812 451,51 27718: Ulkoasianministeriö 27719: Ministeriet för utrikesärendena 214 924,58 27720: Oikeusministeriö 27721: Justitieministeriet 14 197 898,69 27722: Sisäasianministeriö 27723: Ministeriet för inrikesärendena 637 788,27 27724: Rajavartiolaitos 27725: Gränsbevakningsväsendet 8 093,25 27726: Uudenmaan lääninhallitus 27727: Nylands länsstyrelse 2 100 603,88 27728: Turun ja Porin lääninhallitus 27729: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 1 712 519,55 27730: Hämeen lääninhallitus 27731: Tavastehus länsstyrelse 1 103 573,14 27732: Kymen lääninhallitus 27733: Kymmene länsstyrelse 414 752,21 27734: Mikkelin lääninhallitus 27735: St. Michels länsstyrelse 802 150,55 27736: Kuopion lääninhallitus 27737: Kuopio länsstyrelse 797 522,28 27738: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27739: Norra Karelens länsstyrelse 348 939,80 27740: Keski-Suomen lääninhallitus 27741: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 284 210,27 27742: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27743: sivu 27744: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 172 27745: 27746: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27747: 27748: 27749: 27750: Vaasan lääninhallitus 27751: Vasa länsstyrelse 1 484 063,41 27752: Oulun lääninhallitus 27753: Uleåborgs länsstyrelse 945 313,00 27754: Lapin lääninhallitus 27755: Lapplands länsstyrelse 1 957 357,12 27756: Helsingin poliisilaitos 27757: Helsingfors polisinrättning 38 214,33 27758: Väestörekisterikeskus 27759: Befolkningsregistercentralen 3160 231,40 27760: Puolustusministeriö 27761: Försvarsministeriet 92 367 'iri!J7,12 27762: Valtiokonttori 27763: Statskontoret 167 534 956,57 27764: Tullihallitus 27765: Tullstyrelsen 26 467,75 27766: Verohallitus 27767: Skattestyrelsen 4 394 4al,97 27768: Tilastokeskus 27769: Statistikcentralen 2 484140,40 27770: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 27771: Statens utvecklingscentral 1 476,30 27772: Valtion tietokonekeskus 27773: Statens datamaskincentral 85 226 907,52 27774: Valtion painatuskeskus 27775: Statens tryckericentral 26 323 352,35 27776: Valtion ravitsemiskeskus 27777: Statens förplägnadscentral 10 829 950,20 27778: Rakennushallitus 27779: Byggnadsstyrelsen 8 356 446,56 27780: Maa- ja metsätalousministeriö 27781: Jord- och skogsbruksministeriet 3 596147,36 27782: Maanmittaushallitus 27783: Lantmäteristyrelsen 45 161 260,31 27784: Vesi- ja ympäristöhallitus 27785: Vatten- och miljöstyrelsen 298 240,04 27786: Maatilahallitus 27787: Jordbruksstyrelsen 6 043 661,08 27788: Maatalouden tutkimuskeskus 27789: Lantbrukets forskningscentral 915 815,61 27790: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 27791: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 528 875,76 27792: Metsähallitus 27793: Forststyrelsen 128 246 506,12 27794: Valtion margariinitehdas 27795: Statens margarinfabrik 4 8'iriJ 697,35 27796: Liikenneministeriö 27797: Trafikministeriet 14 391,60 27798: Autorekisterikeskus 27799: Bilregistercentralen 235 440,00 27800: Tie- ja vesirakennushallitus 27801: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 24 375 018,25 27802: Työvoimaministeriö 27803: Arbetskraftsministeriet 56 918 501,25 27804: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27805: sivu 27806: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 173 27807: 27808: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27809: 27810: 27811: 27812: Posti- ja telehallitus 27813: Post- och telestyrelsen 269 237 265,39 27814: Ilmailuhallitus 27815: Luftfartsstyrelsen 7 756 156,80 27816: limatieteen laitos 27817: Meteorologiska institutet 1 938 828,61 27818: Kauppa- ja teollisuusministeriö 27819: Handels- och industriministeriet 4120 872,56 27820: Merenkulkuhallitus 27821: Sjöfartsstyrelsen 2 496 932,73 27822: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 27823: Statens tekniska forskningscentral 61 475 466,19 27824: Geologian tutkimuskeskus 27825: Geologiska forskningscentralen 807 387,44 27826: Teknillinen tarkastuskeskus 27827: Tekniska kontrollcentralen 5150 105,59 27828: Matkailun edistämiskeskus 27829: Centralen för turistfrämjande 459 493,36 27830: Patentti- ja rekisterihallitus 27831: Patent- och registerstyrelsen 37178,50 27832: Merentutkimuslaitos 27833: Havsforskningsinstitutet 196 463,45 27834: Teknologian kehittämiskeskus 27835: Centralen för teknologisk utveckling 67 065,50 27836: Valtion hankintakeskus 27837: Statens upphandlingscentral 10 189,80 27838: Sosiaali- ja terveysministeriö 27839: Social- och hälsovärdsministeriet 14 286,80 27840: Lääkintöhallitus 27841: Medicinalstyrelsen 3 358 659,46 27842: Sosiaalihallitus 27843: Socialstyrelsen 6 780 509,14 27844: Työsuojeluhallitus 27845: Arbetarskyddsstyrelsen 256 667,15 27846: Kansanterveyslaitos 27847: Folkhälsoinstitutet 11 084 444,56 27848: Säteilyturvakeskus 27849: Strälskyddscentralen 4 504160,64 27850: Opetusministeriö 27851: Undervisningsministeriet 790 052,20 27852: Valtion opintotukikeskus 27853: Statens studiestödscentral 83 907 283,12 27854: Valtionarkisto 27855: Riksarkivet 240 035,60 27856: Suomen Akatemia 27857: Finlands Akademi 4 792,79 27858: Museovirasto 27859: Museiverket 170 082,95 27860: Helsingin yliopisto 27861: Helsingfors universitet 11 688 255,27 27862: Jyväskylän yliopisto 27863: Jyväskylä universitet 1113 725,75 27864: Oulun yliopisto 27865: Uleäborgs universitet 5 743 342,00 27866: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27867: sivu 27868: Tili - Konto 6720 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 174 27869: 27870: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27871: 27872: 27873: Turun yliopisto 27874: Åbo universitet 2 606 464,28 27875: Tampereen yliopisto 27876: Tammerfors universitet 1 889 816,73 27877: Åbo Akademi 27878: Åbo Akademi 1195153,81 27879: Joensuun yliopisto 27880: Joensuu universitet 519 504,67 27881: Kuopion yliopisto 27882: Kuopio universitet 1 838192,66 27883: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 27884: Veterinärmedicinska högskola 267 803,15 27885: Teknillinen korkeakoulu 27886: Tekniska högskolan 13 505 970,48 27887: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27888: Tammerfors tekniska högskola 9 469 922,82 27889: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 27890: Villmanstrands tekniska högskola 4 413 466,42 27891: Helsingin kauppakorkeakoulu 27892: Helsingfors handelshögskola 527 687,n 27893: Svenska handelshögskolan 27894: Svenska handelshögskolan 10 009,35 27895: Turun kauppakorkeakoulu 27896: Åbo handelshögskola 223 026,75 27897: Vaasan korkeakoulu 27898: Vasa högskola 101 933,19 27899: Sibelius-Akatemia 27900: Sibelius-Akademin 42 042,15 27901: Lapin korkeakoulu 27902: Lapplands högskola 678 857,50 27903: Teatterikorkeakoulu 27904: Teaterhögskolan 5 307,71 27905: Taideteollinen kor~eakoulu 27906: Konstindustriella högskolan 1 438179,21 27907: Kouluhallitus 27908: Skolstyrelsen 8 062 203,89 27909: Ammattikasvatushallitus 27910: Yrkesutbildningsstyrelsen 12 617 791,47 27911: Ympäristöministeriö 27912: Miljöministeriet 1 599,95 27913: 27914: 27915: 675 SIIRRETIYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 27916: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 8 198 105 734,26 27917: 27918: 27919: 6750 Siirrettyjan määrärahojen tili 27920: Reserverade anslags konto 8 198 105 734,26 27921: Eduskunta 27922: Riksdagen 3 456 760,26 27923: Tasavallan Presidentin kanslia 27924: Republikens Presidents kansli 382 054,25 27925: Valtioneuvoston kanslia 27926: Statsrådets kansli 2 972 755,47 27927: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27928: sivu 27929: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 175 27930: 27931: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27932: 27933: 27934: 27935: Ulkoasianministeriö 27936: Ministeriet för utrikesärendena 490 999 869,68 27937: Oikeusministeriö 27938: J ustitieministeriet 51 028 258,96 27939: Sisäasianministeriö 27940: Ministeriet för inrikesärendena 33 860 670,00 27941: Rajavartiolaitos 27942: Gränsbevakningsväsendet fil 223 889,97 27943: Uudenmaan lääninhallitus 27944: Nylands länsstyrelse 8 211154,43 27945: Turun ja Porin lääninhallitus 27946: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 13 485 510,21 27947: Hämeen lääninhallitus 27948: Tavastehus länsstyrelse 12 839121,70 27949: Kymen lääninhallitus 27950: Kymmene länsstyrelse 15 896 176,28 27951: Mikkelin lääninhallitus 27952: St. Michels länsstyrelse 14 1n949,09 27953: Kuopion lääninhallitus 27954: Kuopio länsstyrelse 12 214 950,71 27955: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27956: Norra Karelens länsstyrelse 18569202,n 27957: Keski-Suomen lääninhallitus 27958: Mellersta Finlands länsstyrelse 13 694 359,34 27959: Vaasan lääninhallitus 27960: Vasa länsstyrelse 11 856 934,13 27961: Oulun lääninhallitus 27962: Uleåborgs länsstyrelse 46 091 822,38 27963: Lapin lääninhallitus 27964: Lapplands länsstyrelse 28 860 578,56 27965: Helsingin poliisilaitos 27966: Helsingfors polisinrättning 287 051,69 27967: Keskusrikospoliisi 27968: Centralkriminalpolisen 928 030,83 27969: Suojelupoliisi 27970: Skyddspolisen 1175 631,72 27971: Liikkuva poliisi 27972: Rörliga polisen 20 831,92 27973: Asuntohallitus 27974: Bostadsstyrelsen 78 470 298,68 27975: Puolustusministeriö 27976: Försvarsministeriet 1 896 572 347,76 27977: Valtiovarainministeriö 27978: Finansministeriet 22 110 329,81 27979: Valtiokonttori 27980: Statskontoret 542 746 424,88 27981: Tullihallitus 27982: Tullstyrelsen 6 668 256,27 27983: Rahapaja 27984: Myntverket 11 657 282,00 27985: Verohallitus 27986: Skattestyrelsen 13 788 975,81 27987: Tilastokeskus 27988: Statistikcentralen 4 400 735,05 27989: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 27990: sivu 27991: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 176 27992: 27993: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27994: 27995: 27996: 27997: Valtionhallinnon kehittämiskeskus 27998: Statens utvecklingscentral 895 670,88 27999: Valtion tietokonekeskus 28000: Statens datamaskincentral 45 788 665,32 28001: Valtion painatuskeskus 28002: Statens tryckericentral 7785 332.77 28003: Valtion ravitsemiskeskus 28004: Statens förplägnadscentral 342 311,81 28005: Rakennushallitus 28006: Byggnadsstyrelsen 1 014 042 349,30 28007: Maa- ja metsätalousministeriö 28008: Jord- och skogsbruksministeriet 15 804 534,49 28009: Maanmittaushallitus 28010: Lantmäteristyrelsen 8 231107,36 28011: Metsäntutkimuslaitos 28012: Skogsforskningsinstitutet 5 506 990,66 28013: Vesi- ja ympäristöhallitus 28014: Vatten- och miljöstyrelsen 73 667 566,50 28015: Maatilahallitus 28016: Jordbruksstyrelsen 783 960 911,55 28017: Maatalouden tutkimuskeskus 28018: Lantbrukets forskningscentral 3 340 508,84 28019: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28020: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 10 141 503,30 28021: Metsähallitus 28022: Forststyrelsen 73 707 846,14 28023: Valtion margariinitehdas 28024: Statens margarinfabrik 644 725,14 28025: Liikenneministeriö 28026: Trafikministeriet 81 251 359,47 28027: Autorekisterikeskus 28028: Bilregistercentralen 8 808 011,15 28029: Tie- ja vesirakennushallitus 28030: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 161 050 066.79 28031: Työvoimaministeriö 28032: Arbetskraftsministeriet 806 480 497,52 28033: Posti- ja telehallitus 28034: Post- och telestyrelsen 248 684 294,56 28035: Rautatiehallitus 28036: Järnvägsstyrelsen 118 910 529,21 28037: Ilmailuhallitus 28038: Luftfartsstyrelsen 48 625 343,95 28039: limatieteen laitos 28040: Meteorologiska institute! 3100 990,47 28041: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28042: Handels- och industriministeriet 385 270 878,34 28043: Merenkulkuhallitus 28044: Sjöfartsstyrelsen 54 107 000,44 28045: Elinkeinohallitus 28046: Näringsstyrelsen 54 319.78 28047: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28048: Statens tekniska forskningscentral 88 243 376,03 28049: Geologian tutkimuskeskus 28050: Geologiska forskningscentralen 9 285 486,97 28051: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28052: sivu 28053: Tili - Kanto 6750 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 177 28054: 28055: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28056: 28057: 28058: 28059: Teknillinen tarkastuskeskus 28060: Tekniska kontrollcentralen 2 336 488,66 28061: Matkailun edistämiskeskus 28062: Centralen för turistfrämjande 242 311,65 28063: Merentutkimuslaitos 28064: Havsforskningsinstitutet 686 864,97 28065: Teknologian kehittämiskeskus 28066: Centralen för teknologisk utveckling 320 597 262, 19 28067: Valtion hankintakeskus 28068: Statens upphandlingscentral 1 807 861,31 28069: Sosiaali- ja terveysministeriö 28070: Social- och hälsovärdsministeriet 40 586 582,46 28071: Lääkintöhallitus 28072: Medicinalstyrelsen 2 718 964,82 28073: Sosiaalihallitus 28074: Socialstyrelsen 24 810,00 28075: Kansanterveyslaitos 28076: Folkhälsoinstitutet 4 837 009,56 28077: Säteilyturvakeskus 28078: Strålskyddscentralen 7 770 503,47 28079: Opetusministeriö 28080: Undervisningsministeriet 59 158 279,60 28081: Valtion opintotukikeskus 28082: Statens studiestödscentral 240 360,96 28083: Valtionarkisto 28084: Riksarkivet 222 661,60 28085: Suomen Akatemia 28086: Finlands Akademi 82 537 793,71 28087: Museovirasto 28088: Museiverket 7 618 245,51 28089: Helsingin yliopisto 28090: Helsingfors universitet 28 527 061 ,95 28091: Jyväskylän yliopisto 28092: Jyväskylä universitet 11 674 897,50 28093: Oulun yliopisto 28094: Uleåborgs universitet 13 024 921,67 28095: Turun yliopisto 28096: Åbo universitet 16 133 934,23 28097: Tampereen yliopisto 28098: Tammerfors universitet 5 899 157,15 28099: Åbo Akademi 28100: Åbo Akademi 2 230 473,63 28101: Joensuun yliopisto 28102: Joensuu universitet 7 620 993,19 28103: Kuopion yliopisto 28104: Kuopio universitet 4 470 908,99 28105: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 28106: Veterinärmedicinska högskola 1 556 238,99 28107: Teknillinen korkeakoulu 28108: Tekniska högskolan 15 921 087,76 28109: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28110: Tammerfors tekniska högskola 2 824 384,01 28111: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 28112: Villmanstrands tekniska högskola 4 466 041,48 28113: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28114: sivu 28115: Tili - Konto 6750 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 178 28116: 28117: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28118: 28119: 28120: 28121: Helsingin kauppakorkeakoulu 28122: Helsingfors handelshögskola 1115 466,97 28123: Svenska handelshögskolan 28124: Svenska handelshögskolan 684 986,41 28125: Turun kauppakorkeakoulu 28126: Åbo handelshögskola 1145 074,59 28127: Vaasan korkeakoulu 28128: Vasa högskola 1 515154,28 28129: Sibelius-Akatemia 28130: Sibelius-Akademin 707 082,54 28131: Lapin korkeakoulu 28132: Lapplands högskola 1 517191,05 28133: Taanerikorkeakoulu 28134: Teaterhögskolan 138 398,10 28135: Taideteollinen korkeakoulu 28136: Konstindustriella högskolan 615 358,62 28137: Kouluhallitus 28138: Skolstyrelsen 31 989 295,50 28139: Ammattikasvatushallitus 28140: Yrkesutbildningsstyrelsen 167 360 134,37 28141: Ympäristöministeriö 28142: Miljöministeriet 63 201 097,46 28143: 28144: 28145: 676 UUDISTUSRAHASTOT, PASSIIVATILIT 28146: FORNYELSEFONDER, PASSIVKONTON 206 756 194,96 28147: 28148: 28149: 6760 Uudistusrahastot, passiivatili 28150: Förnyelsefonder, passivkonto 206 756 194,96 28151: Posti- ja telehallitus 28152: Post- och telestyrelsen 51 942 102,83 28153: Rautatiehallitus 28154: Järnvägsstyrelsen 154 814 092,13 28155: 28156: 28157: 691 BUDJETIN ULKOPUOLISTEN RAHASTOJEN YHDYSTILIT 28158: UTOM BUDGETEN STAENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 782 092 728,68 28159: 28160: 28161: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdystili 28162: Kollektivkonto för gärdsbrukets utvecklingsfond 356 059114,60 28163: Maatilahallitus 28164: Jordbruksstyrelsen 356 059 114,60 28165: 28166: 6912 Valtion takausrahaston yhdystili 28167: Statsgarantifondens kollektivkonto 11 257 463,22 28168: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28169: Handels- och industriministeriet 11 257 463,22 28170: 28171: 6913 Tuontikaupparahaston yhdystili 28172: lmporthandelsfondens kollektivkonto 14 085 907,40 28173: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28174: Handels- och industriministeriet 14 085 907,40 28175: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28176: sivu 28177: Tili - Kanto 6914 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 179 28178: 28179: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28180: 28181: 28182: 28183: 28184: 6914 Varmuusvarastorahaston yhdystili 28185: Säkerhetsupplagsfondens kollektivkonto 130 162 947,56 28186: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28187: Handels- och industriministeriet 130 162 947,56 28188: 28189: 6915 Vientitakuurahaston yhdystili 28190: Exportgarantifondens kollektivkonto 173 341 619,02 28191: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28192: Handels- och industriministeriet 173 341 619,02 28193: 28194: 6916 Öljysuojarahaston yhdystili 28195: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 7 615 849,04 28196: Ympäristöministeriö 28197: Miljöministeriet 7 615 849,04 28198: 28199: 6917 Valtion investointirahaston yhdystili 28200: Statens investeringsfonds kollektivkonto 89 569 827,84 28201: Valtiokonttori 28202: Statskontoret 89 569 827,84 28203: 28204: 28205: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 28206: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 16 350 295 967,71 28207: 28208: 28209: 6921 Saamamieskirjan tili 28210: Fordringsägarbokens kanto 7 126 341 092,50 28211: Valtiokonttori 28212: Statskontoret 7 126 341 092,50 28213: 28214: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili 28215: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 36 312 291,08 28216: Uudenmaan lääninhallitus 28217: Nylands länsstyrelse 8 761103,72 28218: Turun ja Porin lääninhallitus 28219: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 2 809 735,95 28220: Hämeen lääninhallitus 28221: Tavastehus länsstyrelse 3 510 708,94 28222: Kymen lääninhallitus 28223: Kymmene länsstyrelse 2 695 349,63 28224: Mikkelin lääninhallitus 28225: St. Michels länsstyrelse 2 046 861,04 28226: Kuopion lääninhallitus 28227: Kuopio länsstyrelse 871 790,86 28228: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 28229: Norra Karelens länsstyrelse 1 499 349,30 28230: Keski-Suomen lääninhallitus 28231: Mellersta Finlands länsstyrelse 901 258,61 28232: Vaasan lääninhallitus 28233: Vasa länsstyrelse 1 945 189,27 28234: Oulun lääninhallitus 28235: Uleäborgs länsstyrelse 5 683 128,02 28236: Lapin lääninhallitus 28237: Lapplands länsstyrelse 4125 640,97 28238: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28239: sivu 28240: Tili - Konto 6922 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 180 28241: 28242: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28243: 28244: 28245: 28246: Rakennushallitus 28247: Byggnadsstyrelsen 449 335,49 28248: Maatilahallitus 28249: Jordbruksstyrelsen 343140,56 28250: Rautatiehallitus 28251: Järnvägsstyrelsen 669 698,72 28252: 28253: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili 28254: Diverse övriga medel, aktivkonto 9 187 642 584,13 28255: Valtiokonttori 28256: Statskontoret 9 187 642 584,13 28257: 28258: 28259: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 28260: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 16 358 683 230,48 28261: 28262: 28263: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili 28264: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 7 126 341 092,50 28265: Valtiokonttori 28266: Statskontoret 7 126 341 092,50 28267: 28268: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili 28269: Deponerade och främmande medel, passivkonto 44 699 553,85 28270: Ulkoasianministeriö 28271: Ministeriet för utrikesärendena 1 397 344,65 28272: Oikeusministeriö 28273: Justitieministeriet 2 620 281.75 28274: Uudenmaan lääninhallitus 28275: Nylands länsstyrelse 11 663 877,67 28276: Turun ja Porin lääninhallitus 28277: Åbo och Björneborgs länsstyrelse 3 058 390,02 28278: Hämeen lääninhallitus 28279: Tavastehus länsstyrelse 4 722 246.78 28280: Kymen lääninhallitus 28281: Kymmene länsstyrelse 2 754 591.72 28282: Mikkelin lääninhallitus 28283: St. Michels länsstyrelse 2 151 569,37 28284: Kuopion lääninhallitus 28285: Kuopio länsstyrelse 1 679161,33 28286: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 28287: Norra Karelens länsstyrelse 1 518 940,87 28288: Keski-Suomen lääninhallitus 28289: Mellersta Finlands länsstyrelse 1 029 291,46 28290: Vaasan lääninhallitus 28291: Vasa länsstyrelse 2 506 060,06 28292: Oulun lääninhallitus 28293: Uleåborgs länsstyrelse 6 074 053,17 28294: Lapin lääninhallitus 28295: Lapplands länsstyrelse 2 057 145,61 28296: Rakennushallitus 28297: Byggnadsstyrelsen 449 335,49 28298: Maatilahallitus 28299: Jordbruksstyrelsen 347 565,18 28300: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28301: sivu 28302: Tili - Konto 6932 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 181 28303: 28304: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28305: 28306: 28307: 28308: Rautatiehallitus 28309: Järnvägsstyrelsen 669 698,72 28310: 28311: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili 28312: Diverse övriga medel, passivkonto 9 187 642 584,13 28313: Valtiokonttori 28314: Statskontoret 9 187 642 584,13 28315: 28316: 28317: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 28318: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 919 563 643,49 28319: 28320: 28321: 6961 Rahastot, aktiivatili 28322: Fonder, aktivkonto 915 516 993,50 28323: Valtiokonttori 28324: Statskontoret 900 000 000,00 28325: Sosiaali- ja terveysministeriö 28326: Social- och hälsovärdsministeriet 1 732 094,22 28327: Sosiaalihallitus 28328: Socialstyrelsen 36 290,66 28329: Helsingin yliopisto 28330: Helsingfors universitet 49 392,20 28331: Turun yliopisto 28332: Åbo universitet 9 872 614,10 28333: Tampereen yliopisto 28334: Tammerfors universitet 2 380 959,86 28335: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 28336: Veterinärmedicinska högskola 783 893,52 28337: Turun kauppakorkeakoulu 28338: Åbo handelshögskola 661 748,94 28339: 28340: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 28341: Donerade medel, aktivkonto 4 046 649,99 28342: Puolustusministeriö 28343: Försvarsministeriet 752 316,71 28344: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28345: Statens tekniska forskningscentral 550 000,00 28346: Opetusministeriö 28347: Undervisningsministeriet 502 847,11 28348: Museovirasto 28349: Museiverket 29 324,63 28350: Jyväskylän yliopisto 28351: Jyväskylä universitet 391 314,21 28352: Oulun yliopisto 28353: Uleåborgs universitet 527 603,20 28354: Joensuun yliopisto 28355: Joensuu universitet 1 111 945,46 28356: Kuopion yliopisto 28357: Kuopio universitet 27 837,40 28358: Lapin korkeakoulu 28359: Lapplands högskola 15 640,85 28360: Ammattikasvatushallitus 28361: Yrkesutbildningsstyrelsen 137 820,42 28362: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28363: sivu 28364: Tili - Kanto 6971 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 182 28365: 28366: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28367: 28368: 28369: 28370: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 28371: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 978 231 423,82 28372: 28373: 28374: 6971 Rahastot, passiivatili 28375: Fonder, passivkonto 963 919 372,48 28376: Sisäasianministeriö 28377: Ministeriet för inrikesärendena 47 305 972,38 28378: Puolustusministeriö 28379: Försvarsministeriet 934 536,34 28380: Valtiokonttori 28381: Statskontoret 900 ()()() ()()() ,00 28382: Sosiaali- ja terveysministeriö 28383: Social- och hälsovärdsministeriet 1 732 094,22 28384: Sosiaalihallitus 28385: ___ Socialstyrelsen 36 290,66 28386: HelSingin yliopisto 28387: Helsingfors univers~et -------------- 49 392,20 28388: Turun yliopisto 28389: Åbo universitet 10 034 484,36 28390: Tampereen yliopil!to ~- ----=- 28391: Tammerfors universitet- 2 380 959,86 28392: Eiäinlääketieteellinen korkeakoulii- 28393: Veterinärmedicinska högskola 783 893,52 28394: Turun kauppakorkeakoulu 28395: Åbo handelshögskola 661 748,94 28396: 28397: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili 28398: Donerade medel, passivkonto 14 312 051,34 28399: Ulkoasianministeriö 28400: Ministeriet för utrikesärendena 16 905,35 28401: Rajavartiolaitos 28402: Gränsbevakningsväsendet 21 984,32 28403: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 28404: Norra Karelens länsstyrelse 4 625,00 28405: Puolustusministeriö 28406: Försvarsministeriet 1 934 300,66 28407: Maa- ja metsätalousministeriö 28408: Jord- och skogsbruksministeriet 131156,12 28409: Metsäntutkimuslaitos 28410: Skogsforskningsinstitutet 114 430,63 28411: Maatilahallitus 28412: Jordbruksstyrelsen 7 602,80 28413: Maatalouden tutkimuskeskus 28414: Lantbrukets forskningscentral 552 778,37 28415: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28416: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 45 549,97 28417: Rautatiehallitus 28418: Jämvägsstyrelsen 17 626,50 28419: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28420: Statens tekniska forskningscentral 820 989,72 28421: Opetusministeriö 28422: Undervisningsministeriet 669 442,42 28423: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28424: sivu 28425: Tili - Konto 6972 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 183 28426: 28427: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28428: 28429: 28430: 28431: Museovirasto 28432: Museiverket 29 324,63 28433: Jyväskylän yliopisto 28434: Jyväskylä universitet 418 532,75 28435: Oulun yliopisto 28436: Uleåborgs universitet 3 005 660,95 28437: Turun yliopisto 28438: Abo universitet 1 483 312,02 28439: Tampereen yliopisto 28440: Tammerfors universitet 964 200,08 28441: Abo Akademi 28442: Abo Akademi 359 667,61 28443: Joensuun yliopisto 28444: Joensuu universitet 1 393 040,26 28445: Kuopion yliopisto 28446: Kuopio universitet 398 720,62 28447: Teknillinen korkeakoulu 28448: Tekniska högskolan 485 339,91 28449: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28450: Tammerfors tekniska högskola 283 885,00 28451: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 28452: Villmanstrands tekniska högskola 771 252,38 28453: Vaasan korkeakoulu 28454: Vasa högskola 26 344,81 28455: Sibelius-Akatemia 28456: Sibelius-Akademin 378,28 28457: Lapin korkeakoulu 28458: Lapplands högskola 81 801,05 28459: Taanerikorkeakoulu 28460: Teaterhögskolan 10 308,25 28461: Taideteollinen korkeakoulu 28462: Konstindustriella högskolan 29 627,35 28463: Kouluhallitus 28464: Skolstyrelsen 7 375,25 28465: Ammattikasvatushallitus 28466: Yrkesutbildningsstyrelsen 225 888,28 28467: 28468: 28469: 699 SELVITYSTILIT 28470: UTREDNINGSKONTON 12 614 510,95 28471: 28472: 28473: 6991 Epäselvien erien tili 28474: Oklara posters konto 12 614 510,95 28475: Oikeusministeriö 28476: Justitieministeriet 913 052,10 28477: Slsäasianministeriö 28478: Ministeriet för inrikesärendena 828,49 28479: Uudenmaan lääninhallitus 28480: Nytands länsstyrelse 14 096,49 28481: Turun ja Porin lääninhallitus 28482: Abo och Bjömeborgs länsstyrelse 809,90 28483: Hämeen lääninhallitus 28484: Tavastehus länsstyrelse 33169,36 28485: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28486: sivu 28487: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 184 28488: 28489: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28490: 28491: 28492: 28493: Kymen lääninhallitus 28494: Kymmene länsstyrelse 4 605,43 28495: Kuopion lääninhallitus 28496: Kuopio länsstyrelse 3 038,08 28497: Keski-Suomen lääninhallitus 28498: Mellersta Finlands länsstyrelse 69 302,90 28499: Vaasan lääninhallitus 28500: Vasa länsstyrelse 2 809.47 28501: Oulun lääninhallitus 28502: Uleåborgs länsstyrelse 710,20 28503: Lapin lääninhallitus 28504: Lapplands länsstyrelse 258 947,08 28505: Keskusrikospoliisi 28506: Centralkriminalpolisen 2 578,35 28507: Puolustusministeriö 28508: Försvarsministeriet 4 976,17 28509: Valtiovarainministeriö 28510: Finansministeriet 8 002,24 28511: Valtiokonttori 28512: Statskontoret 10 180 589.49 28513: Tullihallitus 28514: Tullstyrelsen 32 597,00 28515: Verohallitus 28516: Skattestyrelsen 160 163,22 28517: Tilastokeskus 28518: Statistikcentralen 25 017,26 28519: Valtion painatuskeskus 28520: Statens tryckericentral 118 034,85 28521: Valtion ravitsemiskeskus 28522: Statens förplägnadscentral 54 973,19 28523: Rakennushallitus 28524: Byggnadsstyrelsen 30,00 28525: Maanmittaushallitus 28526: Lantmäteristyrelsen 13 931,36 28527: Vesi- ja ympäristöhallitus 28528: Vatten- och miljöstyrelsen 91,00 28529: Maatalouden tutkimuskeskus 28530: Lantbrukets forskningscentral 400,30 28531: Metsähallitus 28532: Forststyrelsen 2 958,07 28533: Tie- ja vesirakennushallitus 28534: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 1 581,10 28535: Työvoimaministeriö 28536: Arbetskraftsministeriet 41138,24 28537: Posti- ja telehallitus 28538: Post- och telestyrelsen 210 435,29 28539: Ilmailuhallitus 28540: Luftfartsstyrelsen 629.75 28541: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28542: Handels- och industriministeriet 586 797,60 28543: Merenkulkuhallitus 28544: Sjöfartsstyrelsen 11 038,98 28545: Lääkintöhallitus 28546: Medicinalstyrelsen 8 493,00 28547: Hallinnollinen tase joulukuun 31. päivänä 1987 28548: sivu 28549: Tili - Konto 6991 Administrativ balans den 31 december 1987 sida 185 28550: 28551: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28552: 28553: 28554: Sosiaalihallitus 28555: Socialstyrelsen 274 966,39 28556: Kansanterveyslaitos 28557: Folkhälsoinstitutet 64 429,50 28558: Suomen Akatemia 28559: Finlands Akademi 115 062,35 28560: Museovirasto 28561: Museiverket 365,31 28562: Helsingin yliopisto 28563: Helsingfors universitet 192,45 28564: Jyväskylän yliopisto 28565: Jyväskylä universitet 8 922,46 28566: Oulun yliopisto 28567: Uleåborgs universitet 8 423,80 28568: Åbo Akademi 28569: Åbo Akademi 38 959,21 28570: Joensuun yliopisto 28571: Joensuu universitet 156,50 28572: Kuopion yliopisto 28573: Kuopio universitet 70 718,40 28574: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28575: Tammerfors tekniska högskola 45 000,00 28576: Helsingin kauppakorkeakoulu 28577: Helsingfors handelshögskola 3 805,60 28578: Taideteollinen korkeakoulu 28579: Konstindustriella högskolan 455,64 28580: Kouluhallitus 28581: Skolstyrelsen 144,29 28582: Ammattikasvatushallitus 28583: Yrkesutbildningsstyrelsen 422,51 28584: Ympäristöministeriö 28585: Miljöministeriet 7 486,72 28586: 28587: 28588: TASETILIT YHTEENSÄ 28589: BALANSKONTON SAMMANLAGT 33 655 444 407,23 32 528 300 236,49 28590: 28591: Ylijäämien ja vajausten tili 28592: Overskotts och underskotts konto 1 127 144 170,74 28593: Alijäämä vuoden alkaessa 28594: Underskott vid årets ingång 534 484 950,24 28595: Tilivuoden ylijäämä 28596: Redovisningsårets överskott 1 661 629 120,98 28597: 28598: 28599: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 28600: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 33 655 444 407,23 33 655 444 407,23 28601: TULO- JA MENOARVION ULKOPUOLELLA 28602: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 28603: 28604: TULOSLASKELMAT JA TASEET 28605: 1987 28606: 28607: 28608: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 28609: 28610: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 28611: 1987 28612: 28613: 28614: 28615: 28616: .. 28617: 188 28618: 28619: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond 28620: 28621: 28622: Tulostase - Resultaträkning 1987 28623: 28624: Kulut- Kostnader 28625: Varsinaiset kulut - Ordinära kostnader 28626: Palkat ja sosiaaliturvamaksut - Löner och socialskyddsavgifter .................... . 124 385,31 28627: Lainojen hoitopalkkiot - Kostnader för lånens förvaltning .......................... . 28 711 825,78 28628: Tilojen hoitomenot - Kostnader för lägenheternas förvaltning ..................... . 173 423,41 28629: Verot- Skatter .................................................................... . 2 051 810,39 31 061 444,89 28630: 28631: Kulutusmenot - Konsumtionsutgifter 28632: Maatilahallituksen päätöksen 10. 2. 1988 n:o 1176/1531-88 perusteella poistettu 28633: tileistä - På grund av jordbruksstyrelsens beslut av 10. 2. 1988 nr 1176/1531-88 har 28634: avskrivits: 28635: Vapaavuosien lyhennyseriä - Friårs avkortningar ................................ . 78 348,62 28636: Asutusluottojen maksuvapautuksia - Befrielse från betalning av kolonisations- 28637: krediter ......................................................................... .. 811 633,09 28638: Kuivatus-, tienteko-, vesi- ja viemärikustannuksia - Torrläggnings-, vägbygg- 28639: nads-, vatten- och avloppsledningskostnader .................................... . 232 472,26 28640: Metsänparannuskustannuksia - Skogsförbättringskostnader .................... . 97 826,05 28641: Uutistilain perustamispalkkioita - Premier för anläggning av nylägenhet ......... . 8 925,65 28642: Porotilojen palkkioita - Premier för renlägenheter ............................... . 1 458 350,- 28643: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia - Bidrag enligt naturnäringslagen .... . 9 164 142,14 28644: Kolttien avustuksia - Understöd åt skoltar ...................................... . 1 556 055,07 28645: Maatilalain mukaisia rakentamis- ja raivausavustuksia - Bidrag för byggande 28646: och för uppröjning enligt lagen om gårdsbruksenheter ........................... . 11 369 695,- 28647: Tientekoavustuksia - Understöd för vägbyggen ................................. . 8 977 685,- 28648: Salaojitusavustuksia - Understöd för täckdikning ............................... . 27 639 351,- 28649: Peltojen metsittämiskustannuksia - Kostnader för beskogning av åkrar ......... . 43 541,84 28650: Metsien parannus- ja hoitomenoja - Förbättrings- och vårdutgifter av skogar ... . 350 887,72 28651: Maatilahallituksen metsämaiden metsänhoito- ja metsänparannustyöt - Jord- 28652: bruksstyrelsens skogsunderhålls- och skogsförbättringsarbeten i skogsmark ..... . 383 272,56 28653: Katumaksuja - Gatuavgifter ..................................................... . 261,- 28654: Tutkimusmäärärahoja koskevat lehti-ilmoitukset - Annonser gällande under- 28655: sökningsanslag ................................................................... . 18 620,25 28656: Maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevaan tutkimukseen myönnettyjä va- 28657: roja - För undersökning av gårdsbrukets utvecklingsverksamhet beviljade 28658: medel ............................................................................ . 1 942 748,33 28659: Luontaiselinkeinojen kehittämistoimintaa koskeva tutkimus - Undersökning 28660: gällande utvecklingsverksamhet av naturnäring .................................. . 156 850,91 28661: Avustukset lattiasienen tuhoamaan asuinrakennukseen kohdistuvan lainan 28662: takaisin maksamiseen - Understöd för återbetalning av lån för utrotning av 28663: hussvamp i bostadshus .......................................................... . 23 000,- 64 313 666,49 28664: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ........................................................... . 100 364 165,65 28665: 195 739 277,03 28666: 28667: 28668: 28669: 28670: Tuotot-lntäkter 28671: Varsinaiset tuotot - Ordinära intäkter 28672: Korot - Räntor: 28673: Asutuskassalainoista - Kolonisationskassalån ................................... . 95 310,73 28674: Maatilalainoista - Jordlägenhetslån ............................................. . 141 332 327,60 28675: Maankäyttölainoista - Jorddispositionslån ................. : .................... . 23 508 724,79 28676: Asuttamislainoista - Kolonisationslån ........................................... . 116 223,49 28677: Myyntihintoihin liitetyistä lainoista - Lån i samband med köpeskillingar ......... . 223,31 28678: Tilojen kauppahinnoista - På lägenheters pris ................................... . 19 438 678,14 28679: Muita korkotuloja - Övriga ränteinkomster ...................................... . 54 212,33 184 545 700,39 28680: 189 28681: 28682: Muut tuotot - Övriga intäkter 28683: Vuokratulot - Arrendeinkomster ................................................ . 1 558 849,16 28684: Myytyjen tilojen tuottama ylijäämä - Överskott av försålda lägenheter .......... . 7 184 463,41 28685: Satunnaiset tulot - Diverse inkomster .......................................... .. 2 450 264,07 11 193 576,64 28686: 195 739 277,03 28687: 28688: 28689: Omaisuustase - Balansräkning 31. 12. 1987 28690: Vastaavaa- Aktiva 28691: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgängar 28692: Varat - Medel 28693: Sitomattomat varat - Obundna medel ............................................. . 19 482 848,03 28694: Sidotut varat - Bundna medel 28695: Myönnetyt, mutta maksamatta olevat - Beviljade, men icke utbetalade: 28696: Maatilalainat ja muut lainat - Jordlägenhetslän och 28697: andra Iän .................................................. . 242 985 515,84 28698: Tilojen hinnat - Lägenheters pris ......................... . 17 879 965,14 28699: Muita maksuja - Övriga utbetalningar .................... . 75 165 603,59 336 031 084,57 28700: Talletetut varat - Deponerade medel .............................................. . 545182,- 356 059 114,60 28701: Lainat - Län 28702: Kuntien lainat - Kommunernas lån 28703: Asutuskassalainat - Kolonisationskassalån ............................................................ . 4 672 807,51 28704: Rahalaitosten lainat - Penninginrättningslån 28705: Maatilalainat - Jordlägenhetslån ................................................ . 5 308 392 091 ,28 28706: Maaseutuelinkeinolainat - Lån beviljade för näringsverksamheten på lands- 28707: bygden .......................................................................... . 6 188 385,20 28708: Maankäyttölainat - Jorddispositionslån ......................................... . 599 172 946,31 28709: Asuttamislainat - Kolonisationslån .............................................. . 4 079 039,59 28710: Porkkalan jälleenrakennuslainat - Lån för äteruppbyggnad av Parkala ........... . 9 823,40 5 917 842 285,78 28711: Muut lainat - Övriga Iän 28712: Suoraan rahastosta myönnetyt erinäiset lainat ja saatavat - Direkt ur fonden 28713: beviljade särskilda Iän och fordringar ............................................. . 36 619,22 28714: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Lån i samband med kö- 28715: peskillingar för jorddispositionslägenheter ........................................ . 22 387 781,93 28716: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat - Län i samband med 28717: köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter ..................................... . 5 572 901,85 27 997 303,- 28718: Kauppahinnat - Köpeskillingar 28719: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 28720: ter, som sålts med stöd av kolonisationslagen .................................... . 3 658 371,67 28721: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för 28722: lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen ......................... . 65 846 304,18 28723: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar för lägenhe- 28724: ter, som sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter .......................... . 490 426 983,49 28725: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahinnat - Köpeskillingar 28726: för lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen ......................... . 393 000,- 560 324 659,34 28727: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 28728: Ostetut tilat - Köpta lägenheter ......................................................................... . 320 399 534,01 28729: Erilaatuiset saatavat - Diverse fordringar 28730: Parannuskorvaukset - Förbättringsersättningar .................................... . 4 376,- 28731: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 803 442,02 1 807 818,02 28732: 7 189 103 522,26 28733: 28734: 28735: 28736: Vastattavaa- Passiva 28737: Vieras pääoma - Främmande kapital 28738: Talletetut varat - Depositioner ........................................................................... . 545 182,- 28739: Oma pääoma - Eget kapital 28740: Pääoma vuoden alussa - Kapital vid ärets ingäng.......... 6 653 194 174,61 28741: Siirretty tulo- ja menoarviomomentilta - Överföring frän 28742: moment i statsförslaget..................................... 435 000 000,- 7 088 194 174,61 28743: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsärets överskott ..................................... . 100 364 165,65 7 188 558 340,26 28744: 7 189 103 522,26 28745: 190 28746: 28747: Valtion viljavaraston rahasto - Statens spannmålsförrådsfond 28748: 28749: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 28750: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 2 176 109 229,97 28751: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 28752: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 000 745,40 28753: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ---=20-'-2_229=_,__.4-'-7__--,--:: :.25:. c7-=2:. c02=-=.97-'-4-",8: . :,.7 28754: Liikevaihto - Omsättning.................................................................................... 1 918 906 255,10 28755: 28756: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 28757: Tavarat - Varor..................................................................... 1 270 631 198,26 28758: Varaston muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 598 172,65 -1 725 229 370,91 28759: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 676 884,19 28760: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 28761: Palkat - Löner...................................................................... 30 886 134,81 28762: Muut kiinteät kulut - övriga tasta kostnader........................................ 34 070 140,99 - 64 956 275,80 28763: ----~---------~ 28764: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 720 608,39 28765: Poistot - Avskrivningar 28766: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 14 353 319,40 28767: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 22 397 105,26 28768: Pitkävaikutteisista menoista - Långfristiga utgifter ................................. . 850 458,36 -37 600 883,02 28769: Liikevoitto- Rörelsevinst .............................................................................. . 91 119 725,37 28770: Rahoitustuotot ja kulut - Finansieringsintäkter och kostnader 28771: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 6 551 794,81 28772: Muut rahoitustuotot - Övriga tinansieringsintäkter ................................ . 16 476 983,62 28773: Korkokulut - Räntekostnader ..................................................... .. -70 417 405,49 28774: Muut rahoituskulut - övriga finansieringskostnader ............................... . -47 292,23 -47 435 919,29 28775: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 28776: Muut tuotot - Övriga intäkter ............................................................................ . +4 550 338,23 28777: Varausten vähennys - Minskning av reserveringar ......................................................... . +15 000 000,- 28778: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................. . 63 234 144,31 28779: 28780: 28781: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 28782: 28783: Vastaavaa -Aktiva 28784: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 28785: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 12 638 885.71 28786: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 160 327 544,18 28787: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................ . 542 031,44 28788: Lainasaamiset - Lånefordringar .................................................. .. 173 000 000, - 28789: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 730,- 28790: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 1 008 679,46 28791: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar 51 315,81 347 569 186,60 28792: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 28793: Tavarat - Varor .......................................................................................... . 1 153 997 173,32 28794: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - 28795: Anläggningstillgångar och övriga långfristiga utgifter 28796: Keskeneräiset omat työt - Halvfärdiga egna arbeten ............................... . 27 993 936,39 28797: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden ..................................... . 1 356 230,89 28798: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 409 204 137,64 28799: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ..................................... .. 110 535 751,66 28800: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 23 639 442.70 28801: Pitkävaikutteiset menot - Långfristiga utgifter ..................................... . 2 831 806,38 575 561 305,66 28802: 2 077 127 665,58 28803: 191 28804: 28805: Vastattavaa- Passiva 28806: Vieras pääoma - Främmande kapital 28807: Lyhytaikainen - Kortfristigt 28808: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 45 844 650,69 28809: Rukiin tuotantopalkkiot - Produktionspremier för råg ..........•................. 409 956.75 28810: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 71 448 917,19 28811: Lyhytaikaiset velat - Kortfristiga skulder ........................................ . 51 902 633,81 169 606 158,44 28812: Pitkäaikainen - Långfristigt 28813: Lainat rahoituslaitoksilta - Lån från finansieringsanstalter ....................... . 284 689 080,- 28814: Obligaatiolaina - Obligationslån ................................................. . 37 500 000,- 28815: Hinnanerovarat - Prisskillnadstillgångar ......................................... . 11 953 145.47 334 142 225,47 28816: Varaukset - Reserveringar 28817: Varastovaraukset - Lagerreserveringar .................•................................................. 575 000 000,- 28818: Oma pääoma - Eget kapital 28819: Viljavarastorahasto - Spannmålsförrådsfonden 28820: Perusrahasto - Grundfonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 054 235,- 28821: Käyttörahasto - Driftfonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 947 109,99 927 001 344,99 28822: Siementuotannon edistämisvarat - Medel för befrämjande av fröproduktion ............................. . 8 143 792,37 28823: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ........................................................... . 63 234 144,31 28824: 2on 121 665,58 28825: 28826: 28827: 28828: 28829: Tuontikaupparahasto - lmporthandelsfonden 28830: 28831: 28832: Tulostase - Resultaträkning 1987 28833: Tuotot-lntäkter 28834: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal ...............................•............................... 127 234 396,56 28835: Menoja yli tulojen - Utgifter utöver inkomster .............................................................. . 26 450,58 28836: 127 260 847,14 28837: 28838: 28839: Kulut- Kostnader 28840: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 24 066,20 28841: Hinnanvaihtelusopimukset - Prisväxlingsavtal. ....................................... . 127 234 396,54 28842: Yleiskustannukset - Förvaltningskostnader .......................................... . 2 384,40 127 260 847,14 28843: 127 260 847,14 28844: 28845: 28846: 28847: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 28848: Vastaavaa- Aktiva 28849: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ...................................•....... 14 085 907,40 28850: Tilisaatavat - Kontofordringar ....................................................... . 1128 964,65 28851: Tavaravarastot - Varulager .......................................................... . 1 724 571,54 16 939 443,59 28852: 16 939 443,59 28853: 28854: Vastattavaa- Passiva 28855: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar .................................. . 64,- 28856: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 16,05 28857: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 1 787,18 1 867,23 28858: 28859: Pääoma - Kapital1. 1. 1987 ......................................................... . 16 810 251,68 28860: Siirto pääomaan tavaratilin tuloksesta - Överföring tili kapitalet från varukontons 28861: resultat ............................................................................... . 153 n5,26 28862: Menoja yli tulojen - Utgifter utöver inkomster -26 450,58 16 937 576,36 28863: 16 939 443,59 28864: 192 28865: 28866: Varmuusvarastorahasto - Säkerhetsupplagsfonden 28867: 28868: 28869: Tulot ja menot 1987 28870: 28871: Tuotot - lntäkter 28872: Varmuusvarastointimaksun tuotto - lntäkt av säkerhetsupplagsavgifter .................................... . 259 810 721,- 28873: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 28874: Öljytuotteiden myynti - Försäljning av oljeprodukter ................................. . 12 350 688,86 28875: Myytyjen tuotteiden hankintahinnat - Anskaffningspriser av försålda produkter ...... . 7 910 476,68 4 440 212,18 28876: Muiden tuotteiden myynti - Försäljning av övriga produkter ......................... . 23 532 985,89 28877: Myytyjen tuotteiden hankintahinnat - Anskaffningspriser av försålda produkter ...... . 23 464 144,82 68 841,07 28878: Tulot varastoinnista - lnkomster från lagring ............................................................... . 1 305 019,72 28879: Vuokratuotot - Hyresintäkter .............................................................................. . 392 694,20 28880: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................... . 104 733,04 28881: Muut sekalaiset tuotot - Övriga intäkter av blandad natur .................................................. . 24165,50 28882: Tulot yhteensä - lnkomster sammanlagt ................................................................... . 266 146 386.71 28883: 28884: 28885: Kulut - Kostnader 28886: Sijoitusmenot - lnvesteringsutgifter 28887: Rakennukset - Byggnader 28888: Varasto 100 suunnittelu - Planering av lager 100 ................................... . 17 252 868,35 28889: Suurkorjaukset - Storreparationer ................................................. . 92 382,50 28890: Sijoitusmenot yhteensä - lnvesteringsutgifter sammanlagt ................................................. . 17 345 250,85 28891: Kulutusmenot - Konsumtionsutgifter 28892: Varastojen hoitomenot - Underhållsutgifter av lager 28893: Öljyvarastojen vuokrat - Hyror av oljelager ....................................... .. 11 488 625,40 28894: Valtion omistamien öljyvarastojen kustannukset - Kostnader av statens ägande 28895: oljelager ........................................................................... . 9160 544,15 28896: 20 649 169,55 28897: Muiden varastojen varastointikorvaukset - Lagringsersättningar av övriga lager ...... . 1 365 269,- 28898: Muiden varastojen hoito- ja käsittelykorvaukset - Underhålls- och behandlingser- 28899: sättningar av övriga lager .......................................................... . 952 844,49 28900: Muiden varastojen vuokrat - Hyror av övriga lager ................................... . 928971,- 28901: Muiden varastojen muut menot - Övriga utgifter av övriga lager ..................... . 1725,- 28902: 3 248 809,49 28903: Varastojen hoitokulut yhteensä - Underhållskostnader av lager sammanlagt ............................... . 23 897 979,04 28904: Hallintomenot - Förvaltningsutgifter 28905: Johtokunnan palkkiot - Direktionens arvoden ..................................... . 53 310.74 28906: Johtokunnan kokouspalkkiot - Direktionens mötearvoden ......................... . 5 915,- 28907: Muut pakkiot - Övriga arvoden .................................................... . 5 569,50 28908: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter ....................................... . 4 745,52 28909: 69 540.76 28910: Muut kulutusmenot - Övriga konsumtionsutgifter 28911: Käyttövarat - Dispositionsmedel .................................................. . 2 052,80 28912: Matkat - Resor .................................................................... . 69 047,06 28913: Toimistomenot - Byråutgifter ..................................................... . 1 074,10 28914: Atk-kustannukset - Adb-kostnader ................................................ . 43 717,89 28915: Erillistutkimukset - Avskilda undersökningar ....................................... . 70 000,- 28916: Koulutus - Utbildning ............................................................. . 6 464,- 28917: Kalustohankinnat - Anskaffning av inventarier .................................... . 151 249,80 28918: 343 605,65 28919: Hallinto- ja kulutusmenot yhteensä - Förvaltnings- och konsumtionsutgifter sammanlagt .................. . 413 146,41 28920: Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt .................................................................... . 41 656 376,30 28921: Tuloja yli menojen - lnkomster utöver utgifter ............................................................. . 224 490 010.41 28922: 193 28923: 28924: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 28925: 28926: Vastaavaa- Aktiva 28927: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel .•••..•... 0000•00oo00000•0•• 0o•oo0000000000 130 162 947,56 28928: Tilisaatavat - Kontofordringar 000000000•• o•• oo000000000•ooo00000•• 0o•00000•0•000000000 2 337 980,90 28929: Tavaravarastot - Varulager 0oo0o000000000•• oo•• o0000000000o00000000. 0000o000000. 000oo0 2 238 650 538,26 28930: Muiden tilitettävien varojen tili - Övriga redovisningsmedelskonto 000. 00000. 0•• o000000 3 115 217,99 2 374 266 684.71 28931: 2 374 266 684,71 28932: 28933: 28934: Vastattavaa- Passiva 28935: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar 000•ooo000000000•o•o00000•000o•0o00 1 981,- 28936: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter ooo•0000000•0o00o00000000000oo•o00000•0000o 398,12 28937: Menorästit - Utgiftsrester 0000000•0000•000•0o•oo0000000000•• o0o•000000o•0ooo00000•0000• 24 014 682,04 24 017 061,16 28938: Pääoma - Kapital •0000•0000000000000•000•0000000000000000000000000000000000000000000•0 1 886 776 480,05 28939: Edellisen tilikauden tulos - Resultatet av föregående räkenskapsperioden 0••• 000000000 238 983 133,09 28940: Pääoma - Kapital 10101987 00•000•0000•0000000•0000000•o000000000000•o0000•00•00•0000o0 2 125 759 613,14 28941: Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodens resultat 0000. 0oo. 000000000. 00. 0000000•• 000••• 0 224 490 010.41 2 350 249 623,55 28942: 2 374 266 684,71 28943: 28944: 28945: 28946: Vientitakuurahasto - Exportgarantifonden 28947: 28948: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 28949: Tuotot-lntäkter 28950: Takuumaksut- Garantiavgifter 00000000. 00o•• o00o0000000000o0. 0000000000o000000000o. 00 69583881,16 28951: Takaisin perityt takuukorvaukset - Aterindrivna garantiersättningar 00000000. 000000000. 120 383 924,60 189 967 805,76 28952: 28953: 28954: Kulut- Kostnader 28955: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden 00. 00ooo0o000000000. oo000000000. 0oo000000000oo00 9 124 339,05 28956: Huoneistokulut - Lokalkostnader 00000. 000. 000. 000. 000000000000. 00000000••• 0. 000000000 1 204 111,25 28957: Matkat - Resekostnader 000. 0000. 000000000000•• 000. 00. 000o0000000000. 00000000000o00000 474 143,52 28958: Muut kulut- Övriga kostnader 0. 0000. 0000000000000000000000000. 0000000000000000. 00000. 4 427 398,12 28959: Takuukorvaukset- Garantiersättningar 000000000000000o000000000•• 0o0000000. 0. 00000000 ---'30_7_78=-7....:3..:..09'-'-,63.:_::__ __.:c_32=3=-0:. . :1-'--7-=-30"-'1"-',5'-'--7 28960: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott 0000000000. 000000000. 00000000000000000000000000000000 133 049 495,81 28961: 28962: 28963: 28964: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 28965: 28966: Vastaavaa- Aktiva 28967: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel 00000000000000o0000000000000o000000000oo0o0 173 341 619,02 28968: Annetut etukäteisvarat - Erlagda förskott oo000000000000oo0000000000oo00000000000000000 1 000,- 28969: Muut saatavat - Övriga fordningar 0000000ooo000000000000ooo000000000000000000000o00000 563 032.75 28970: Arvopaperit - Värdepapper 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 34 050,- 173 939 701,77 28971: 173 939 701.77 28972: 28973: 28974: Vastattavaa- Passiva 28975: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehållningar 00000000000000000000000000000000000 247 522,- 28976: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter 00000000000o0000000000000oo0000000000. 00000 54 598,06 28977: Menorästit - Utgiftsrester 00000000000000000000000000000000000000000. o00000000. 000000000 846 217,92 1148 337,98 28978: Pääoma - Kapital1o 10 1987 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 65 840 859,60 28979: Siirrot rahastoon - Överföringar tili fonden 0000000000000. 000000000000000000000000000000 240000000,- 28980: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott 0000o000000000ooo00000000o00000 133 049 495,81 172 791 363.79 28981: 173 939 701,77 28982: 28983: 28984: 28985: 28986: 7 481307K 28987: 194 28988: 28989: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 28990: 28991: 28992: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 28993: 28994: Tuotot-lntäkter 28995: Takausmaksutuotot - Garantiavgiftsintäkter ............................................................... . 5 541 659,57 28996: Hallintokulut - Förvaltningskostnader 28997: Palkat ja palkkiot - Löner och arvoden ............................................ . 4063625,15 28998: Huoneistokulut - Lokalkostnader .................................................. . 601 325,87 28999: Muut hallintokulut - Övriga förvaltningskostnader ................................. . 1 570 487,73 29000: 6 235 438,75 29001: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . -105165,48 -6 130 273,27 29002: Takausmaksukate- Garantiavgiftsbidrag .................................................................. . -588 613,70 29003: Korvaukset ja takautumistuotot - Ersättningar och regressintäkter 29004: Suoritetut takauskorvaukset - Erlagda garantiersättningar ......................... . 14 043 810,50 29005: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot - Pä regressrätt baserade intäkter ........ . -10 854 071,51 -3 189 738,99 29006: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . 3 778 352,69 29007: 29008: 29009: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 29010: Vastaavaa- Aktiva 29011: Sijoittamatlomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 11 257 473,04 29012: Rahat - Kassa ............................................................................................. . 2 750,- 29013: Ennakot - Förskott ......................................................................................... . 14 500,- 29014: Arvopaperit - Värdepapper ................................................................................ . 44 200,- 29015: 11 318 923,04 29016: 29017: 29018: Vastattavaa- Passiva 29019: Siirtovelat - Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 633,59 29020: Valtiontakausrahasto - Statsgarantifonden 1. 1. 1987 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 876 642, 14 29021: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _-_3_77_8_3_5---'2,'-'-69-'-----_ _1_1_:09_:_8-'-----289___,_,4_5 29022: 11 318 923,04 29023: 29024: 29025: 29026: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden 29027: 29028: 29029: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 29030: Tuotot-lntäkter 29031: Öljysuojamaksut - Oljeskyddsavgifter ...................................................................... . 27 780 257,- 29032: Kuluja yli tuottojen - Kostnader utöver intäkter ............................................................ . 1 598 422,78 29033: 29 378 679,78 29034: 29035: 29036: Kulut- Kostnader 29037: Palkkiot - Arvoden .................................................................. . 227 967,36 29038: Matkat - Resekostnader ............................................................. . 12195,81 29039: Sekalaiset kulut - Kostnader av blandad natur ....................................... . 143 757,40 29040: Öljyvahinkokorvaukset - Oljeskadeersättningar ...................................... . 28 994 759,21 29 378 679,78 29041: 29 378 679,78 29042: 195 29043: 29044: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 29045: Vastaavaa- Aktiva 29046: Sijoittamattomat varat - Oplacerade medel ................................................................ . 7 615 849,04 29047: 7 615 849,04 29048: 29049: 29050: Vastattavaa- Passiva 29051: Ennakonpidätykset - Skatteförskottsinnehällningar .................................. . 7 054,- 29052: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter .......................................... . 1 241,61 29053: Menorästit - Utgiftsrester ............................................................ . 5 103 110,32 5 111 405,93 29054: Pääoma 1. 1. 1987- Kapital1. 1. 1987 .............................................. .. 4102 865,89 29055: Kuluja yli tuottojen - Kostnader över intäkter ........................................ . 1 598 422.78 2 504 443,11 29056: 7 615 849,04 29057: 29058: 29059: 29060: Valtion investointirahasto - Statens investeringsfond 29061: 29062: 29063: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 29064: Korkotuotot - Ränteintäkter 29065: Varsinaiset korkotuotot - Ordinarie ränteintäkter 29066: Markkamääräisistä lainoista - Län i finska mark .................................... . 120 042 635,42 29067: Ulkomaan rahan määräisistä lainoista - Län i utländsk valuta ...................... . 78 949 139,40 198 991 774,82 29068: Koron luonteiset tuotot - Ränteliknande intäkter 29069: Korvaus valtiolta - Ersättning av staten ............................................ . 5 871 989,33 29070: Varausmaksut - Reserveringsprovisioner .......................................... . 793 442,- 29071: Vuosimaksut - Arsavgifter ........................................................ . 1 522 866,50 29072: Vakuusmaksut - Säkerhetspremier ................................................ . 333 088,- 8 521 385,83 29073: Korkokulut - Räntekostnader 29074: Varsinaiset korkokulut - Ordinarie räntekostnader 29075: Kotimaisista veloista - lnhemska skulder .......................................... . 8 436 916,66 29076: Ulkomaisista veloista - Utländska skulder ......................................... . 79 762 376,13 -88 199 292.79 29077: Koron luonteiset kulut - Ränteliknande kostnader 29078: Provisiot - Provisioner ................................................................................... . -215 670,- 29079: Korkokate - Räntebidrag ................................................................................... . 119 098 197,86 29080: Muut tuotot - Övriga intäkter 29081: Kurssivoitot - Kursvinster ......................................................... . 1 325 401,07 29082: Muut - Övriga ..................................................................... . 653,15 1 326 054,22 29083: Muut kulut - övriga kostnader 29084: Palkkio Postipankille - Arvode tili Postbanken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 607 000,- 29085: Neuvottelukunnan kulut - Delegationens kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 956,04 29086: Kulut ulkomaisista veloista - Kostnader pä utländska skulder....................... 13 312,43 29087: Kurssitappiot - Kursförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 586 038,97 29088: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 270 494,24 29089: Muut- Övriga...................................................................... 668 756,94 -21 241 558,62 29090: --------~----------~~ 29091: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott....................................................... 99 182 693,46 29092: 196 29093: 29094: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 29095: 29096: Vastaavaa- Aktiva 29097: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 29098: Valtion kassatalouden piirissä olevat varat - Medel inom statens kassahushållning 29099: Markkamääräiset - 1finska mark ••••• 00000oo0000000ooo00000000o00000000oo000000000o 79 269 730,46 29100: Ulkomaan rahan määräiset - 1utländsk valuta 00000000000000000000000000000000000000 10 300 097,38 89 569 827,84 29101: Lainasaamiset - Lånefordringar 29102: Markkamääräiset - 1finska mark 000000000000000000000o00000000o000000000o00000000oo 1 056 163 061,92 29103: Ulkomaan rahan määräiset - 1utländsk valuta 00000000o00000000000000000000000000000 542 702 573,05 1 598 865 634,97 29104: Korkosaamiset - Räntefordringar 0000000000000o0000000oo000000oooo000000oooo00000o0oo0000000oo000000000o0000 23 946 951,35 29105: 1 712 382 414,16 29106: 29107: 29108: Vastattavaa- Passiva 29109: Vieras pääoma - Främmande kapital 29110: Ulkomaiset velat - Utländska skulder 00000000oo000000ooo000000oooo000000ooo000000oooo0000000ooo0000000000000 565 212 452,08 29111: 29112: Oma pääoma - Eget kapital 29113: Pääoma vuoden alussa - Kapital vid årets början 000oo0000000ooo0000000ooo000000000o 1 030 987 268,62 29114: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget 00oo00000000oo00000000oo 17 000 000,- 29115: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott o000000ooo000000oooo0000000oo0 99 182 693,46 1 147 169 962,08 29116: 1 712 382 414,16 29117: 29118: 29119: 29120: 29121: Muut rahastot - Övriga fonder 29122: 29123: 29124: Palosuojelurahasto - Brandskyddsfonden 29125: Pääoma - Kapita11o 10 1987 000000000o00000000oo0000000oo000000ooo0000000ooo000000ooo0000000oo0000000ooo00000 41 237 892,72 29126: Menot - Utgifter 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 25 983 388,72 29127: Tulot- lnkomster 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000o00000000oo0000000o0000000o000000 32 051 468,38 29128: Siirto tulo- ja menoarviosta - överföring från statsförslaget 000000o000000ooo000000ooo000000oo00000000o0000000 29129: Pääoma - Kapital 310 120 1987 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000o0000000000000 47 305 972,38 29130: 29131: 29132: Posti- ja telelaitoksen uudistusrahasto - Post- och televerkets förnyelsefond 29133: Pääoma - Kapital 10 10 1987 000000000000000000000000000000000000000000000000o000000000o00000000o000000000o000 93 990 852,13 29134: Menot - Utgifter 000000000000000000000000000000000000000oo0000000oo00000o0ooo000000o000000000o00000000o000000 112 879 749,30 29135: Tulot - lnkomster 000000000000000000000000000000000000000000000000o000000000o0000000oo0000000oo00000000oo0000 29136: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget 0000ooo000000ooo000000oo0000000oo0000000o00000000 70 831 000,- 29137: Pääoma- Kapital31o 120 1987 000 0000 0000 0000 0000 0000 000000000 0000 0000 000 00000 00000 000000 000000000 00 000oooo 0 51 942 102,83 29138: 29139: 29140: Radiorahasto - Radiofonden 29141: Pääoma - Kapital1o 10 1987 0000000000000000000o000000000000000ooo00000000oo000000o0o0000000000000000o0000000 61 552 885,49 29142: Menot - Utgifter 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 1 064 129 249,21 29143: Tulot- lnkomster 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000o00000000o00000000o00000000000000 1 077 648 697,51 29144: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget 000o0oo0000000ooo0o0000o00000000o0000000o00000000 29145: Pääoma - Kapital31o 120 1987 00000000000000000000000000o0000000oo0000000ooo00000000oo0000000oo0000000oo0000 75 072 333,79 29146: 29147: 29148: Valtionrautateiden uudistusrahasto - Statsjärnvägarnas förnyelsefond 29149: Pääoma - Kapital1o 10 1987 000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 181 522 409,14 29150: Menot - Utgifter 00000000000000000000000000000000000000000000000000000000000o000000000o0000000oo0000000000000 95 421 217,01 29151: Tulot - lnkomster 00000000000000000000000000000o00000000o000000ooo000000oo0000000oo000000ooo000000o0000000000 29152: Siirto tulo- ja menoarviosta - Överföring från statsförslaget 000000o00000000oo0000000o00000000oo00000000000000 68 712 900,- 29153: Pääoma- Kapital31o 120 1987 0000 00oo 0000 0000 00000 0000 0000 0000000000000000 0000 000000 00000 0000 00000000000 000 154 814 092,13 29154: SELOSTUS 29155: 29156: TULORÄSTEISTÄ 29157: VUODELTA 29158: 29159: 1987 29160: 29161: 29162: 29163: RELATION ANGÅENDE 29164: 29165: INKOMSTRESTER 29166: FÖR AR 29167: 29168: 1987 29169: LIITTEET 29170: 29171: BILAGOR 29172: 1 29173: 29174: 1 29175: 29176: 29177: 29178: 29179: 1 29180: 29181: 1 29182: 29183: 29184: 29185: 29186: 1 29187: 29188: 1 29189: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29190: sivu 29191: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 200 29192: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 29193: 1986 1987 1988 29194: % 29195: 29196: 29197: ULKOASIANMINISTERIÖ 29198: MINISTERIET FÖR UTRIKESÄRENDENA 29199: 1.1.1987 0,00 29200: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 29201: 31.12.1987 0,00 214 924,58 214 924,58 29202: 29203: OIKEUSMINISTERIÖ 29204: JUSTITIEMINISTERIET 29205: 1.1.1987 12 749 894,39 29206: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 12 110 442,10 95 29207: 31.12.1987 639 452,29 13 558 446,40 14 197 898,69 29208: 29209: SISÄASIANMINISTERIÖ 29210: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA 29211: 1.1.1987 701 571,00 29212: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 695 946,80 99 29213: 31.12.1987 5 624,20 632 164,07 637 7'&3,27 29214: 29215: RAJAVARTIOLAITOS 29216: GRÄNSBEVAKNINGSVÄSENDET 29217: 1.1.1987 4 534,40 29218: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 534,40 100 29219: 31.12.1987 0,00 8 093,25 8 093,25 29220: 29221: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 29222: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 29223: 1.1.1987 1 252 519,64 29224: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 252 519,64 100 29225: 31.12.1987 0,00 2 100 603,'&3 2 100 603,88 29226: 29227: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 29228: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 29229: 1.1.1987 2 263 713,55 29230: Kertynyt/ tileistä poistettu - 1nflutit/ avskrivit 2 090 672,55 92 29231: 31.12.1987 173 041,00 1 539 478,55 1 712 519,55 29232: 29233: HÄMEEN LÄÄNINHALLITUS 29234: TAVASTEHUS LÄNSSTYRELSE 29235: 1.1.1987 673 301,32 29236: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 673 301,32 100 29237: 31.12.1987 0,00 1103 573,14 1 103 573,14 29238: 29239: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 29240: KYMMENE LÄNSSTYRELSE 29241: 1.1.1987 259 947,55 29242: Kertynyt/tileistä poi~tettu - lnflutit/avskrivit 259 947,55 100 29243: 31.12.1987 0,00 414 752,21 414 752,21 29244: 29245: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 29246: ST. MICHELS LÄNSSTYRELSE 29247: 1.1.1987 952 360,30 29248: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 706 019.70 74 29249: 31.12.1987 246 340,60 555 809,95 802 150,55 29250: 29251: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 29252: KUOPIO LÄNSSTYRELSE 29253: 1.1.1987 318 906,00 29254: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 318 906,00 100 29255: 31.12.1987 0,00 797 522,28 797 522,28 29256: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29257: sivu 29258: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 201 29259: 29260: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 29261: 1986 1987 1988 29262: % 29263: 29264: 29265: 29266: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 29267: NORRA KARELENS LANSSTYRELSE 29268: 1.1.1987 180 022,85 29269: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 180 022,85 100 29270: 31.12.1987 0,00 348 939,80 348 939,80 29271: 29272: KESKI-SUOMEN LAANINHALLITUS 29273: MELLERSTA FINLANDS LANSSTYRELSE 29274: 1.1.1987 1 052 812,37 29275: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 376 846,98 36 29276: 31.12.1987 675 965,39 608 244,88 1 284 210,27 29277: 29278: VAASAN. LÄÄNINHALLITUS 29279: VASA LANSSTYRELSE 29280: 1.1.1987 2 520 707,88 29281: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 390 319,18 95 29282: 31.12.1987 130 388.70 1 353 674,71 1 484 063.41 29283: 29284: OULUN LAANINHALLITUS 29285: ULEABORGS LANSSTYRELSE 29286: 1.1.1987 2 972 241,00 29287: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 608 637,00 88 29288: 31.12.1987 363 604,00 581 709,00 945 313,00 29289: 29290: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 29291: LAPPLANDS LANSSTYRELSE 29292: 1.1.1987 2 557 651.47 29293: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 858 252,65 73 29294: 31.12.1987 699 398,82 1 257 958,30 1 957 357,12 29295: 29296: HELSINGIN POLIISILAITOS 29297: HELSINGFORS POLISINRATINING 29298: 1.1.1987 35 907,64 29299: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 35 907,64 100 29300: 31.12.1987 0,00 38 214,33 38 214,33 29301: 29302: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 29303: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 29304: 1.1.1987 2 609 099,36 29305: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 609 099,36 100 29306: 31.12.1987 0,00 3 160 231,40 3 160 231,40 29307: 29308: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 29309: FORSVARSMINISTERIET 29310: 1.1.1987 85 771 532,77 29311: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 15 239 038,22 18 29312: 31.12.1987 70 532 494,55 21 835 502,57 92 367 997,12 29313: 29314: VALTIOKONTIORI 29315: STATSKONTORET 29316: 1.1.1987 199 623 089,89 29317: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 199 621 089,89 100 29318: 31.12.1987 2 000,00 167 532 956,57 167 534 956,57 29319: 29320: TULLIHALLITUS 29321: TULLSTYRELSEN 29322: 1.1.1987 30 649,20 29323: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 28 312,20 92 29324: 31.12.1987 2 337,00 24 130.75 26 467.75 29325: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29326: sivu 29327: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 202 29328: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 29329: 1986 1987 1988 29330: % 29331: 29332: 29333: VEROHALLITUS 29334: SKATTESTYRELSEN 29335: 1.1.1987 3194 430,65 29336: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 194 430,65 100 29337: 31.12.1987 0,00 4 394 408,97 4 394 408,97 29338: 29339: TILASTOKESKUS 29340: STATISTIKCENTRALEN 29341: 1.1.1987 1 819 927,50 29342: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 801 302,49 99 29343: 31.12.1987 18 625,01 2 465 515,39 2 484140,40 29344: 29345: VALTIONHALLINNON KEHITT ÄMISKESKUS 29346: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 29347: 1.1.1987 1m,40 29348: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 1m,40 100 29349: 31.12.1987 0,00 1 476,30 1 476,30 29350: 29351: VALTION TIETOKONEKESKUS 29352: STATENS DATAMASKINCENTRAL 29353: 1.1.1987 71 589 374,12 29354: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 71 488 415,92 100 29355: 31.12.1987 100 958,20 85 125 949,32 85 226 907,52 29356: 29357: VALTION PAINATUSKESKUS 29358: STATENS TRYCKERICENTRAL 29359: 1.1.1987 24 081 144,83 29360: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 24051811,13 100 29361: 31.12.1987 29 333.70 26 294 018,65 26 323 352,35 29362: 29363: VALTION RAVITSEMISKESKUS 29364: STATENS FÖRPLÄGNADSCENTRAL 29365: 1.1.1987 351 732,50 29366: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 351 732,50 100 29367: 31.12.1987 0,00 10 829 950,20 10 829 950,20 29368: 29369: RAKENNUSHALLITUS 29370: BYGGNADSSTYRELSEN 29371: 1.1.1987 9 648 305,31 29372: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 9 265 912,11 96 29373: 31.12.1987 382 393,20 7 974 053,36 8 356 446,56 29374: 29375: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 29376: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 29377: 1.1.1987 2 582 685,69 29378: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 545 486,68 99 29379: 31.12.1987 37 199,01 3 558 948,35 3 596147,36 29380: 29381: MAANMITTAUSHALLITUS 29382: LANTMATERISTYRELSEN 29383: 1.1.1987 34 161 287,72 29384: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 33 479 340,77 98 29385: 31.12.1987 681 946,95 44 479 313,36 45 161 260,31 29386: 29387: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 29388: VATTEN- OCH MILJÖSTYRELSEN 29389: 1.1.1987 263 340,83 29390: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 263 340,83 100 29391: 31.12.1987 0,00 298 240,04 298 240,04 29392: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29393: sivu 29394: Relation angäende inkomstsrester för år 1987 sida 203 29395: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 29396: 1986 1987 1988 29397: % 29398: 29399: 29400: MAATILAHALLITUS 29401: JORDBRUKSSTYRELSEN 29402: 1.1.1987 8 473 248,68 29403: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 8 405 674,03 99 29404: 31.12.1987 67 574,65 5 976 086,43 6 043 661,08 29405: 29406: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 29407: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 29408: 1.1.1987 879 708,25 29409: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 876 716.45 100 29410: 31.12.1987 2 991,80 912 823,81 915 815,61 29411: 29412: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 29413: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 29414: 1.1.1987 770 214.20 29415: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 623 650,20 81 29416: 31.12.1987 146 564,00 382 311.76 528 875.76 29417: 29418: METSÄHALLITUS 29419: FORSTSTYRELSEN 29420: 1.1.1987 119 515 886,46 29421: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 119 465 775,55 100 29422: 31.12.1987 50 110,91 128 196 395,21 128 246 506,12 29423: 29424: VALTION MARGARIINITEHDAS 29425: STATENS MARGARINFABRIK 29426: 1.1.1987 4 861 689,50 29427: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 859 852,00 100 29428: 31.12.1987 1 837,50 4 897 859,85 4 899 697,35 29429: 29430: LIIKENNEMINISTERIÖ 29431: TRAFIKMINISTERIET 29432: 1.1.1987 8 922.75 29433: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 8 922.75 100 29434: 31.12.1987 0,00 14 391,60 14 391,60 29435: 29436: AUTOREKISTERIKESKUS 29437: BILREGISTERCENTRALEN 29438: 1.1.1987 254 970,00 29439: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 254 970,00 100 29440: 31.12.1987 0,00 235 440,00 235 440,00 29441: 29442: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS 29443: VÄG- OCH VATTENBYGGNADSSTYRELSEN 29444: 1.1.1987 21 838 216,77 29445: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 21 367 846,61 98 29446: 31.12.1987 470 370,16 23 904 648,09 24 375 018,25 29447: 29448: TYÖVOIMAMINISTERIÖ 29449: ARBETSKRAFTSMINISTERIET 29450: 1.1.1987 56 077 551,13 29451: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 55 775 357,93 99 29452: 31.12.1987 302 193,20 56 616 308,05 56 918 501,25 29453: 29454: POSTI- JA TELEHALLITUS 29455: POST- OCH TELESTYRELSEN 29456: 1.1.1987 266 678 745,84 29457: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 266 678 745,84 100 29458: 31.12.1987 0,00 269 237 265,39 269 237 265,39 29459: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29460: sivu 29461: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 204 29462: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 29463: 1986 1987 1988 29464: % 29465: 29466: 29467: ILMAILUHALLITUS 29468: LUFTFARTSSTYRELSEN 29469: 1.1.1987 5 576 792,67 29470: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 5 549 292,00 100 29471: 31.12.1987 27 500,67 7 728 656,13 7 756156,80 29472: 29473: ILMATIETEEN LAITOS 29474: METEOROLOGISKA INSTITUTET 29475: 1.1.1987 2 238 812,83 29476: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 238 812,83 100 29477: 31.12.1987 0,00 1 938 828,61 1 938 828,61 29478: 29479: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 29480: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 29481: 1.1.1987 4 930 569,81 29482: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 4 904 450,21 99 29483: 31.12.1987 26119,60 4 094 752,96 4120 872,56 29484: 29485: MERENKULKUHALLITUS 29486: SJÖFARTSSTYRELSEN 29487: 1.1.1987 2 709 831,26 29488: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 2 700 676,56 100 29489: 31.12.1987 9 154,70 2 487 778,03 2 496 932,73 29490: 29491: ELINKEINOHALLITUS 29492: NÄRINGSSTYRELSEN 29493: 1.1.1987 3 500,00 29494: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 500,00 100 29495: 31.12.1987 0,00 0,00 0,00 29496: 29497: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 29498: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 29499: 1.1.1987 56 461 708,08 29500: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 54 630 755,49 97 29501: 31.12.1987 1 830 952,59 59 644 513,60 61 475 466,19 29502: 29503: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. 29504: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 29505: 1.1.1987 464 366,35 29506: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 463 938,35 100 29507: 31.12.1987 428,00 806 959,44 807 387,44 29508: 29509: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 29510: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 29511: 1.1.1987 4 481 684,23 29512: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 592 232,34 80 29513: 31.12.1987 889 451,89 4 260 653,70 5150 105,59 29514: 29515: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 29516: CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE 29517: 1.1.1987 153 068,33 29518: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 152 754,49 100 29519: 31.12.1987 313,84 459 179,52 459 493,36 29520: 29521: PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS 29522: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 29523: 1.1.1987 20 026,50 29524: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 20 026,50 100 29525: 31.12.1987 0,00 37 178,50 37 178,50 29526: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29527: sivu 29528: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 205 29529: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili är 29530: 1986 1987 1988 29531: % 29532: 29533: 29534: MERENTUTKIMUSLAITOS 29535: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 29536: 1.1.1987 24 415,85 29537: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 24 415,85 100 29538: 31.12.1987 0,00 196 463,45 196 463,45 29539: 29540: TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS 29541: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 29542: 1.1.1987 74 159,70 29543: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 66 250,80 89 29544: 31.12.1987 7 908,90 59 156,60 67 065,50 29545: 29546: VALTION HANKINTAKESKUS 29547: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 29548: 1.1.1987 12 658,50 29549: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 12 658,50 100 29550: 31.12.1987 0,00 10 189,80 10 189,80 29551: 29552: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 29553: SOCIAL- OCH HÄLSOVÄRDSMINISTERIET 29554: 1.1.1987 12 793,80 29555: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 29556: 31.12.1987 12 793,80 1 493,00 14 286,80 29557: 29558: LÄÄKINTÖHALLITUS 29559: MEDICINALSTYRELSEN 29560: 1.1.1987 29 915 542,27 29561: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 27 702 104,79 93 29562: 31.12.1987 2 213 437,48 1145 221,98 3 358 659,46 29563: 29564: SOSIAALIHALLITUS 29565: SOCIALSTYRELSEN 29566: 1.1.1987 7 392 455,26 29567: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6 076155,46 82 29568: 31.12.1987 1 316 299,80 5 464 209,34 6 780 509,14 29569: 29570: TYÖSUOJELUHALLITUS 29571: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 29572: 1.1.1987 156 176,65 29573: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 136 196,65 87 29574: 31.12.1987 19 980,00 236 6B7,15 256 667,15 29575: 29576: KANSANTERVEYSLAITOS 29577: FOLKHÄLSOINSTITUTET 29578: 1.1.1987 10 025 171,41 29579: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 10 017 374,41 100 29580: 31.12.1987 7 797,00 11 076 647,56 11 084 444,56 29581: 29582: SÄTEILYTURVAKESKUS 29583: STRALSKYDDSCENTRALEN 29584: 1.1.1987 4 245 209,85 29585: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 4 243 686,25 100 29586: 31.12.1987 1 523,60 4 502 637,04 4 504160,64 29587: 29588: OPETUSMINISTERIÖ 29589: UNDERVISNINGSMINISTERIET 29590: 1.1.1987 994 554,12 29591: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 939 115,69 94 29592: 31.12.1987 55 438,43 734 613,77 790 052,20 29593: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29594: sivu 29595: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 206 29596: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 29597: 1986 1987 1988 29598: % 29599: 29600: 29601: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 29602: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL 29603: 1.1.1987 85 802 898,96 29604: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 17 445 681,85 20 29605: 31.12.1987 68 357 217,11 15 550 066,01 83 907 283,12 29606: 29607: VALTIONARKISTO 29608: RIKSARKIVET 29609: 1.1.1987 16 291,30 29610: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 16 291,30 100 29611: 31.12.1987 0,00 240 035,60 240 035,60 29612: 29613: SUOMEN AKATEMIA 29614: FINLANDS AKADEMI 29615: 1.1.1987 4 792.79 29616: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 0,00 0 29617: 31.12.1987 4 792,79 0,00 4 792,79 29618: 29619: MUSEOVIRASTO 29620: MUSEIVERKET 29621: 1.1.1987 249 586.75 29622: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 239 639,85 96 29623: 31.12.1987 9 946,90 160 136,05 170 082,95 29624: 29625: HELSINGIN YLIOPISTO 29626: HELSINGFORS UNIVERSITET 29627: 1.1.1987 11 284 966,27 29628: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 11 251 240.72 100 29629: 31.12.1987 33 725,55 11 654 529.72 11 688 255,27 29630: 29631: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 29632: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 29633: 1.1.1987 867 391,93 29634: Kertynyt/ tileistä poistettu - lnflutit/ avskrivit 866 801,83 100 29635: 31.12.1987 590,10 1113135,65 1113 725,75 29636: 29637: OULUN YLIOPISTO 29638: ULEÅBORGS UNIVERSITET 29639: 1.1.1987 3 425 620,59 29640: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 425 620,59 100 29641: 31.12.1987 0,00 5 743 342,00 5 743 342,00 29642: 29643: TURUN YLIOPISTO 29644: ÅBO UNIVERSITET 29645: 1.1.1987 3281 on,36 29646: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 279 128,16 100 29647: 31.12.1987 1 944,20 2 604 520,08 2 606 464,28 29648: 29649: TAMPEREEN YLIOPISTO 29650: TAMMERFORS UNIVERSITET 29651: 1.1.1987 1 782 466,02 29652: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 782 466,02 100 29653: 31.12.1987 0,00 1 889 816,73 1 889 816,73 29654: 29655: ÅBO AKADEMI 29656: ÅBO AKADEMI 29657: 1.1.1987 576 715,14 29658: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 576 715,14 100 29659: 31.12.1987 0,00 1195153,81 1195153,81 29660: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29661: sivu 29662: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 207 29663: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 29664: 1986 1987 1988 29665: % 29666: 29667: 29668: JOENSUUN YLIOPISTO 29669: JOENSUU UNIVERSITET 29670: 1.1.1987 429 992,49 29671: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 427 376,04 99 29672: 31.12.1987 2 616,45 516 888,22 519 504,67 29673: 29674: KUOPION YLIOPISTO 29675: KUOPIO UNIVERSITET 29676: 1.1.1987 3 503 126,66 29677: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 3 419 813,21 98 29678: 31.12.1987 83 313,45 1 754 879,21 1 838192,66 29679: 29680: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 29681: VETERINÄRMEDICINSKA HÖGSKOLA 29682: 1.1.1987 730 633,40 29683: Kertynyt/ tileistä poistettu - 1nflutit/ avskrivit 730 633,40 100 29684: 31.12.1987 0,00 267 803,15 267 803,15 29685: 29686: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 29687: TEKNISKA HÖGSKOLAN 29688: 1.1.1987 9 208 064,19 29689: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 8 760 491,85 95 29690: 31.12.1987 447 572,34 13 058 398,14 13 505 970,48 29691: 29692: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 29693: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 29694: 1.1.1987 6 349 039,10 29695: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6153 637,30 97 29696: 31.12.1987 195 401,80 9 274 521,02 9 469 922,82 29697: 29698: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 29699: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 29700: 1.1.1987 2 277 590,36 29701: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 935 661,28 85 29702: 31.12.1987 341 929,08 4 071 537,34 4 413 466,42 29703: 29704: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 29705: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 29706: 1.1.1987 390 333,95 29707: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 350 912,60 90 29708: 31.12.1987 39 421,35 488 266,42 527 687,77 29709: 29710: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 29711: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 29712: 1.1.1987 2 813,90 29713: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 2 813,90 100 29714: 31.12.1987 0,00 10 009,35 10 009,35 29715: 29716: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 29717: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA 29718: 1.1.1987 26 168,75 29719: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 26 168,75 100 29720: 31.12.1987 0,00 223 026,75 223 026,75 29721: 29722: VAASAN KORKEAKOULU 29723: VASA HÖGSKOLA 29724: 1.1.1987 50 168,64 29725: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 50 168,64 100 29726: 31.12.1987 0,00 101 933,19 101 933,19 29727: Selostus tulorästeistä vuodelta 1987 29728: sivu 29729: Relation angående inkomstsrester för år 1987 sida 208 29730: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 29731: 1986 1987 1988 29732: % 29733: 29734: 29735: SIBELIUS-AKATEMIA 29736: SIBELIUS-AKADEMIN 29737: 1.1.1987 29 490,95 29738: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 24 507,40 83 29739: 31.12.1987 4 983,55 37 058,60 42 042,15 29740: 29741: LAPIN KORKEAKOULU 29742: LAPPLANDS HÖGSKOLA 29743: 1.1.1987 1 056 617,12 29744: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 056 617,12 100 29745: 31.12.1987 0,00 678 857,50 678 857,50 29746: 29747: TEATIERIKORKEAKOULU 29748: TEATERHÖGSKOLAN 29749: 1.1.1987 6 261,12 29750: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 6 261,12 100 29751: 31.12.1987 0,00 5 307,71 5 307.71 29752: 29753: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 29754: KONSTINDUSTRIELLA HÖGSKOLAN 29755: 1.1.1987 100 063,25 29756: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 86 805,00 87 29757: 31.12.1987 13 258,25 1 424 920,96 1 438179,21 29758: 29759: KOULUHALLITUS 29760: SKOLSTYRELSEN 29761: 1.1.1987 9 507 865,59 29762: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 9 450 516,23 99 29763: 31.12.1987 57 349,36 8 004 854,53 8 062 203,89 29764: 29765: AMMATIIKASVATUSHALLITUS 29766: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 29767: 1.1.1987 15 978 271,26 29768: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 15 699 006,65 98 29769: 31.12.1987 279 264,61 12 338 526,86 • 12 617 791.47 29770: 29771: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 29772: MILJÖMINISTERIET 29773: 1.1.1987 14124,00 29774: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 14124,00 100 29775: 31.12.1987 0,00 1 599,95 1 599,95 29776: 29777: 29778: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 29779: 1.1.1987 1 230 429 547,02 29780: Kertynyt/tileistä poistettu - lnflutit/avskrivit 1 078 374 374,99 88 29781: 31.12.1987 152 055 172,03 1 090 757 279,48 1 242 812 451,51 29782: SELOSTUS 29783: 29784: MENORÄSTEISTÄ 29785: VUODELTA 29786: 29787: 1987 29788: 29789: 29790: 29791: 29792: RELATION ANGÅENDE 29793: 29794: UTGIFTSRESTER 29795: FÖR ÅR 29796: 29797: 1987 29798: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 29799: sivu 29800: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 210 29801: 29802: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 29803: 1986 1987 1988 29804: % 29805: 29806: 29807: 29808: EDUSKUNTA 29809: RIKSDAGEN 29810: 1.1.1987 1 789 792,72 29811: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 789 792,72 100 29812: 31.12.1987 0,00 1 480 963,31 1 480 963,31 29813: 29814: TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA 29815: REPUBLIKENS PRESIDENTS KANSLI 29816: 1.1.1987 263121,69 29817: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 263 121,69 100 29818: 31.12.1987 0,00 261 861,65 261 861,65 29819: 29820: VALTIONEUVOSTON KANSLIA 29821: STATSRÄDETS KANSLI 29822: 1.1.1987 1308041,39 29823: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 308 041,39 100 29824: 31.12.1987 0,00 1149 336,72 1149 336,72 29825: 29826: TALOUDELLINEN SUUNNITIELUKESKUS 29827: EKONOMISKA PLANERINGSCENTRALEN 29828: 1.1.1987 76 451,65 29829: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 76 451,65 100 29830: 31.12.1987 0,00 199 296,44 199 296,44 29831: 29832: ULKOASIANMINISTERIÖ 29833: MINISTERIET FÖR UTRIKESÄRENDENA 29834: 1.1.1987 2 764161,53 29835: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 764 161,53 100 29836: 31.12.1987 0,00 5 920 418,35 5 920 418,35 29837: 29838: OIKEUSMINISTERIÖ 29839: JUSTITIEMINISTERIET 29840: 1.1.1987 26 132 952.45 29841: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 26 132 952.45 100 29842: 31.12.1987 0,00 24 910 262,46 24 910 262,46 29843: 29844: SISÄASIANMINISTERIÖ 29845: MINISTERIET FÖR INRIKESÄRENDENA 29846: 1.1.1987 52 496 878,05 29847: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 52 496 878,05 100 29848: 31.12.1987 0,00 28 756 625,38 28 756 625,38 29849: 29850: RAJAVARTIOLAITOS 29851: GRÄNSBEVAKNINGSV ÄSENDET 29852: 1.1.1987 20 442 825,16 29853: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 20 334 510,16 99 29854: 31.12.1987 108 315,00 15 296 768,24 15 405 083,24 29855: 29856: UUDENMAAN LÄÄNINHALLITUS 29857: NYLANDS LÄNSSTYRELSE 29858: 1.1.1987 6 734 596,28 29859: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/indraget 6 471 778,28 96 29860: 31.12.1987 262 818,00 6 726 759,90 6 989 577,90 29861: 29862: TURUN JA PORIN LÄÄNINHALLITUS 29863: ÅBO OCH BJÖRNEBORGS LÄNSSTYRELSE 29864: 1.1.1987 5 716 032.42 29865: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 312 886.42 93 29866: 31.12.1987 403 146,00 12 465 365,39 12 868 511,39 29867: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 29868: sivu 29869: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 211 29870: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 29871: 1986 1987 1988 29872: % 29873: 29874: 29875: 29876: HAMEEN LÄÄNINHALLITUS 29877: TAVASTEHUS LANSSTYRELSE 29878: 1.1.1987 9 721 742,62 29879: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 9 596 892,62 99 29880: 31.12.1987 124 850,00 8 628 979,71 8 753 829.71 29881: 29882: KYMEN LÄÄNINHALLITUS 29883: KYMMENE LANSSTYRELSE 29884: 1.1.1987 4 514 217,82 29885: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 256 982,82 94 29886: 31.12.1987 257 235,00 3 172 600,68 3 429 835,68 29887: 29888: MIKKELIN LÄÄNINHALLITUS 29889: ST. MICHELS LANSSTYRELSE 29890: 1.1.1987 3152 672,33 29891: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 027 681,33 96 29892: 31.12.1987 124 991,00 2 284 862.41 2 409 853.41 29893: 29894: KUOPION LÄÄNINHALLITUS 29895: KUOPIO LANSSTYRELSE 29896: 1.1.1987 4 484 515,15 29897: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 371 094,25 97 29898: 31.12.1987 113 420,90 2 562 468,60 2 675 889,50 29899: 29900: POHJOIS-KARJALAN LÄÄNINHALLITUS 29901: NORRA KARELENS LANSSTYRELSE 29902: 1.1.1987 2 634 157,54 29903: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 634157,54 100 29904: 31.12.1987 0,00 2191 258,96 2 191 258,96 29905: 29906: KESKI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 29907: MELLERSTA FINLANDS LANSSTYRELSE 29908: 1.1.1987 2 324 108,55 29909: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 969 753,55 85 29910: 31.12.1987 354 355,00 2 503 905,31 2 858 260,31 29911: 29912: VAASAN LÄÄNINHALLITUS 29913: VASA LANSSTYRELSE 29914: 1.1.1987 4 471 266,14 29915: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 4 381 024,14 98 29916: 31.12.1987 90 242,00 4 281 608,39 4 371 850,39 29917: 29918: OULUN LÄÄNINHALLITUS 29919: ULEÅBORGS LANSSTYRELSE 29920: 1.1.1987 5 385 811,67 29921: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 227 208,77 78 29922: 31.12.1987 1158 602,90 5 216 766.41 6 375 369,31 29923: 29924: LAPIN LÄÄNINHALLITUS 29925: LAPPLANDS LANSSTYRELSE 29926: 1.1.1987 3 485 947,05 29927: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 3 021 730,05 87 29928: 31.12.1987 464 217,00 2 990 527,38 3 454 744,38 29929: 29930: LANSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ALAND 29931: LANSSTYRELSEN 1 LANDSKAPET ÅLAND 29932: 1.1.1987 15 947,20 29933: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 15 947,20 100 29934: 31.12.1987 0,00 31 582,25 31 582,25 29935: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 29936: sivu 29937: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 212 29938: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 29939: 1986 1987 1988 29940: % 29941: 29942: 29943: 29944: HELSINGIN POLIISILAITOS 29945: HELSINGFORS POLISINRÄTTNING 29946: 1.1.1987 16 842 423,28 29947: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 16 842 423,28 100 29948: 31.12.1987 0,00 14 474 382,40 14 474 382,40 29949: 29950: KESKUSRIKOSPOLIISI 29951: CENTRALKRIMINALPOLISEN 29952: 1.1.1987 867 594,88 29953: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/ indraget 867 594,88 100 29954: 31.12.1987 0,00 809 190,54 809190,54 29955: 29956: SUOJELUPOLIISI 29957: SKYDDSPOLISEN 29958: 1.1.1987 280 963,06 29959: Maksettu/peruutettu - Utbetalt!indraget 280 963,06 100 29960: 31.12.1987 0,00 447 175,87 447 175,87 29961: 29962: LIIKKUVA POLIISI 29963: RÖRLIGA POLISEN 29964: 1.1.1987 1 265 953,45 29965: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 265 953,45 100 29966: 31.12.1987 0,00 952 931,59 952 931,59 29967: 29968: VÄESTÖREKISTERIKESKUS 29969: BEFOLKNINGSREGISTERCENTRALEN 29970: 1.1.1987 7 060 433,30 29971: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 7 060 433,30 100 29972: 31.12.1987 0,00 8 485 382,53 8 485 382,53 29973: 29974: ASUNTOHALLITUS 29975: BOSTADSSTYRELSEN 29976: 1.1.1987 8 983 480,81 29977: Maksettu/peruutettu - Utbetalt!indraget 8 983 480,81 100 29978: 31.12.1987 0,00 14 551 761,61 14 551 761,61 29979: 29980: PUOLUSTUSMINISTERIÖ 29981: FÖRSVARSMINISTERIET 29982: 1.1.1987 69 196 181,43 29983: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 67 785 676,35 98 29984: 31.12.1987 1 410 505,08 65 242 916,63 66 653 421 ,71 29985: 29986: VALTIOVARAINMINISTERIÖ 29987: FINANSMINISTERIET 29988: 1.1.1987 6 576 516,72 29989: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6 576 516,n 100 29990: 31.12.1987 0,00 6 028120,14 6 028120,14 29991: 29992: VALTIOKONTTORI 29993: STATSKONTORET 29994: 1.1.1987 25 704 508,28 29995: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 20 075 018,28 78 29996: 31.12.1987 5 629 490,00 9 590 128,42 15 219 618,42 29997: 29998: TULLIHALLITUS 29999: TULLSTYRELSEN 30000: 1.1.1987 6 274 580,26 30001: Maksettu/peruutettu - Utbetalt!indraget 6 274 580,26 100 30002: 31.12.1987 0,00 8 832 979,75 8 832 979,75 30003: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30004: sivu 30005: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 213 30006: 30007: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 30008: 1986 1987 1988 30009: % 30010: 30011: 30012: 30013: VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 30014: STATENS REVISIONSVERK 30015: 1.1.1987 57 885.75 30016: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 57 885.75 100 30017: 31.12.1987 0,00 71 609,05 71 609,05 30018: 30019: RAHAPAJA 30020: MYNTVERKET 30021: 1.1.1987 200 168,09 30022: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 200 168,09 100 30023: 31.12.1987 0,00 263 061.83 263 061,83 30024: 30025: VEROHALLITUS 30026: SKATIESTYRELSEN 30027: 1.1.1987 26 034 447,56 30028: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 26 034 447,56 100 30029: 31.12.1987 0,00 29 990 599,61 29 990 599,61 30030: 30031: TILASTOKESKUS 30032: STATISTIKCENTRALEN 30033: 1.1.1987 2116 410,99 30034: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2116 410,99 100 30035: 31.12.1987 0,00 2 126 701,35 2 126 701,35 30036: 30037: PANKKITARKASTUSVIRASTO 30038: BANKINSPEKTIONEN 30039: 1.1.1987 48 885,90 30040: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 48 885,90 100 30041: 31.12.1987 0,00 115 805,19 115 805,19 30042: 30043: VALTIONHALLINNON KEHITIAMISKESKUS 30044: STATENS UTVECKLINGSCENTRAL 30045: 1.1.1987 394 165,52 30046: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 394165,52 100 30047: 31.12.1987 0,00 87 264,55 87 264,55 30048: 30049: VALTION TIETOKONEKESKUS 30050: STATENS DATAMASKINCENTRAL 30051: 1.1.1987 23 752 948,96 30052: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 23 752 948,96 100 30053: 31.12.1987 0,00 34 865 500,01 34 865 500,01 30054: 30055: VALTION PAINATUSKESKUS 30056: STATENS TRYCKERICENTRAL 30057: 1.1.1987 5 044 846,27 30058: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 044 846,27 100 30059: 31.12.1987 0,00 4 982 666,55 4 982 666,55 30060: 30061: VALTION RAVITSEMISKESKUS 30062: STATENS FÖRPLAGNADSCENTRAL 30063: 1.1.1987 4 314 272,89 30064: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 314 272,89 100 30065: 31.12.1987 0,00 12 745 418,67 12 745 418,67 30066: 30067: RAKENNUSHALLITUS 30068: BYGGNADSSTYRELSEN 30069: 1.1.1987 44 156 116,51 30070: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 44 117 264,96 100 30071: 31.12.1987 38 851,55 42 279 431,14 42 318 282,69 30072: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30073: sivu 30074: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 214 30075: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 30076: 1986 1987 1988 30077: % 30078: 30079: 30080: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 30081: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET 30082: 1.1.1987 38 651 299,17 30083: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 38 651 299,17 100 30084: 31.12.1987 0,00 53 811 978.73 53 811 978.73 30085: 30086: MAANMITI AUSHALLITUS 30087: LANTMÄTERISTYRELSEN 30088: 1.1.1987 6 840 078,95 30089: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 6 840 078,95 100 30090: 31.12.1987 0,00 6 255 277,38 6 255 277,38 30091: 30092: METSÄNTUTKIMUSLAITOS 30093: SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET 30094: 1.1.1987 2 406 163,46 30095: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 406163,46 100 30096: 31.12.1987 0,00 2 724 222,98 2 724 222,98 30097: 30098: VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS 30099: VATIEN- OCH MILJÖSTYRELSEN 30100: 1.1.1987 15 624 130,80 30101: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 15 624 130,80 100 30102: 31.12.1987 0,00 10 166 540,53 10 166 540,53 30103: 30104: MAATILAHALLITUS 30105: JORDBRUKSSTYRELSEN 30106: 1.1.1987 121 648 303,07 30107: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 121 420 864,06 100 30108: 31.12.1987 227 439,01 143 467 247,14 143 694 686,15 30109: 30110: MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS 30111: LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL 30112: 1.1.1987 3 996 993,13 30113: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 996 993,13 100 30114: 31.12.1987 0,00 4 522 667,34 4 522 667,34 30115: 30116: RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS 30117: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET 30118: 1.1.1987 1 816 498,15 30119: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 816 498,15 100 30120: 31.12.1987 0,00 2 057 990,77 2 057 990,77 30121: 30122: METSÄHALLITUS 30123: FORSTSTYRELSEN 30124: 1.1.1987 22 312 614,67 30125: Maksettu 1peruutettu - Utbetalt/indraget 22 312 614,67 100 30126: 31.12.1987 0,00 14 147 497,80 14 147 497,80 30127: 30128: VALTION MARGARIINITEHDAS 30129: STATENS MARGARINFABRIK 30130: 1.1.1987 3 880 448,70 30131: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 880 448,70 100 30132: 31.12.1987 0,00 2 127 155,67 2 127 155,67 30133: 30134: LIIKENNEMINISTERIÖ 30135: TRAFIKMINISTERIET 30136: 1.1.1987 811 744,61 30137: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 811 744,61 100 30138: 31.12.1987 0,00 378 709.47 378 709.47 30139: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30140: sivu 30141: Relation angående utgiftsrester för är 1987 sida 215 30142: 30143: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän år Vuodelle - Tili är 30144: 1986 1987 1988 30145: % 30146: 30147: 30148: 30149: AUTOREKISTERIKESKUS 30150: BILREGISTERCENTRALEN 30151: 1.1.1987 2 970 165,12 30152: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 2 970 165,12 100 30153: 31.12.1987 0,00 2 404 419,75 2 404 419,75 30154: 30155: TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS 30156: VÄG- OCH VATIENBYGGNADSSTYRELSEN 30157: 1.1.1987 14 712 695,30 30158: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 14 712 695,30 100 30159: 31.12.1987 0,00 14 255 033,91 14 255 033,91 30160: 30161: TYÖVOIMAMINISTERIÖ 30162: ARBETSKRAFTSMINISTERIET 30163: 1.1.1987 13 073 310,62 30164: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 13 073 310,62 100 30165: 31.12.1987 0,00 14 097 642,16 14 097 642,16 30166: 30167: POSTI· JA TELEHALLITUS 30168: POST- OCH TELESTYRELSEN 30169: 1.1.1987 129 661 989,51 30170: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 129 661 989,51 100 30171: 31.12.1987 0,00 142 981 699,50 142 981 699,50 30172: 30173: RAUTATIEHALLITUS 30174: JÄRNVÄGSSTYRELSEN 30175: 1.1.1987 78 487 468,66 30176: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 78 487 468,66 100 30177: 31.12.1987 0,00 73 636 782,65 73 636 782,65 30178: 30179: ILMAILUHALLITUS 30180: LUFTFARTSSTYRELSEN 30181: 1.1.1987 2 976 885,34 30182: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 976 885,34 100 30183: 31.12.1987 0,00 3 536 620,18 3 536 620,18 30184: 30185: ILMATIETEEN LAITOS 30186: METEOROLOGISKA INSTITUTET 30187: 1.1.1987 945 679,91 30188: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 945 679,91 100 30189: 31.12.1987 0,00 912 056,53 912 056,53 30190: 30191: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ 30192: HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET 30193: 1.1.1987 293 794 762,59 30194: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 293 672 226,55 100 30195: 31.12.1987 122 536,04 264 461 544,06 264 584 080,10 30196: 30197: MERENKULKUHALLITUS 30198: SJÖFARTSSTYRELSEN 30199: 1.1.1987 22 918 138,62 30200: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 22 918 138,62 100 30201: 31.12.1987 0,00 26 407 637,87 26 407 637,87 30202: 30203: ELINKEINOHALLITUS 30204: NÄRINGSSTYRELSEN 30205: 1.1.1987 1 139 871,92 30206: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 1139 871,92 100 30207: 31.12.1987 0,00 807 135,13 807 135,13 30208: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30209: sivu 30210: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 216 30211: 30212: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 30213: 1986 1987 1988 30214: % 30215: 30216: 30217: 30218: VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS 30219: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL 30220: 1.1.1987 1 840 091,30 30221: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 840 091,30 100 30222: 31.12.1987 0,00 2 170 767,18 2 170 767,18 30223: 30224: GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30225: GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN 30226: 1.1.1987 449 813,97 30227: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 449 813,97 100 30228: 31.12.1987 0,00 555 734,45 555 734,45 30229: 30230: TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS 30231: TEKNISKA KONTROLLCENTRALEN 30232: 1.1.1987 883 419,15 30233: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 883 419,15 100 30234: 31.12.1987 0,00 783 513,41 783 513,41 30235: 30236: MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS 30237: CENTRALEN FÖR TURISTFRAMJANDE 30238: 1.1.1987 3 304 554,94 30239: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 290 348,44 100 30240: 31.12.1987 14 206,50 3 308170,29 3 322 376,79 30241: 30242: PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS 30243: PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN 30244: 1.1.1987 558 421,64 30245: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 558 421,64 100 30246: 31.12.1987 0,00 2 118 475,50 2 118 475,50 30247: 30248: MERENTUTKIMUSLAITOS 30249: HAVSFORSKNINGSINSTITUTET 30250: 1.1.1987 421182,27 30251: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 421182,27 100 30252: 31.12.1987 0,00 381 386,30 381 386,30 30253: 30254: TEKNOLOGIAN KEHITIAMISKESKUS 30255: CENTRALEN FÖR TEKNOLOGISK UTVECKLING 30256: 1.1.1987 879 499,75 30257: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 879 499,75 100 30258: 31.12.1987 0,00 951 596,47 951 596,47 30259: 30260: LISENSSIVIRASTO 30261: LICENSVERKET 30262: 1.1.1987 1 817 340,13 30263: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 817 340,13 100 30264: 31.12.1987 0,00 487 133,72 487 133,72 30265: 30266: VALTION HANKINTAKESKUS 30267: STATENS UPPHANDLINGSCENTRAL 30268: 1.1.1987 877 956,06 30269: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 877 956,06 100 30270: 31.12.1987 0,00 758 959,93 758 959,93 30271: 30272: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 30273: SOCIAL- OCH HALSOVARDSMINISTERIET 30274: 1.1.1987 93 608 319,17 30275: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 70 716 109,67 76 30276: 31.12.1987 22 892 209,50 105 292 404,01 128 184 613,51 30277: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30278: sivu 30279: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 217 30280: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Frän är Vuodelle - Tili är 30281: 1986 1987 1988 30282: % 30283: 30284: 30285: 30286: LÄÄKINTÖHALLITUS 30287: MEDICINALSTYRELSEN 30288: 1.1.1987 139 906 021.71 30289: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 115 048 886,34 82 30290: 31.12.1987 24 857 135,37 19 882 684,58 44 739 819,95 30291: 30292: SOSIAALIHALLITUS 30293: SOCIALSTYRELSEN 30294: 1.1.1987 17 142 926.72 30295: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 16 407 892,95 96 30296: 31.12.1987 735 033,77 26 697 329,96 27 432 363.73 30297: 30298: TYÖSUOJELUHALLITUS 30299: ARBETARSKYDDSSTYRELSEN 30300: 1.1.1987 1 602 143,80 30301: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 602 143,80 100 30302: 31.12.1987 0,00 1 048 970,86 1 048 970,86 30303: 30304: KANSANTERVEYSLAITOS 30305: FOLKHÄLSOINSTITUTET 30306: 1.1.1987 1 758 463,31 30307: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 758 463,31 100 30308: 31.12.1987 0,00 4 314 358,77 4 314 358,77 30309: 30310: SÄTEILYTURVAKESKUS 30311: STRÅLSKYDDSCENTRALEN 30312: 1.1.1987 819 957,22 30313: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 819 957,22 100 30314: 31.12.1987 0,00 818 238,31 818 238,31 30315: 30316: TAPATURMAVIRASTO 30317: OLYCKSFALLSVERKET 30318: 1.1.1987 834 278,24 30319: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 834 278,24 100 30320: 31.12.1987 0,00 3 764 293,51 3 764 293,51 30321: 30322: OPETUSMINISTERIÖ 30323: UNDERVISNINGSMINISTERIET 30324: 1.1.1987 134 054 245,82 30325: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 97 317 161,29 73 30326: 31.12.1987 36 737 084,53 140 614 501.41 177 351 585,94 30327: 30328: VALTION OPINTOTUKIKESKUS 30329: STATENS STUDIESTÖDSCENTRAL 30330: 1.1.1987 9 708 541.41 30331: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 9 708 541.41 100 30332: 31.12.1987 0,00 14 044 260,24 14 044 260,24 30333: 30334: VALTIONARKISTO 30335: RIKSARKIVET 30336: 1.1.1987 360 245,98 30337: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 330 126,98 92 30338: 31.12.1987 30 119,00 942 631,19 972 750,19 30339: 30340: SUOMEN AKATEMIA 30341: FINLANDS AKADEMI 30342: 1.1.1987 5 206 800,56 30343: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 206 800,56 100 30344: 31.12.1987 0,00 1 524 451.70 1 524 451.70 30345: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30346: sivu 30347: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 218 30348: 30349: Vuodelta - Från år Vuodelta - Från år Vuodelle - Tili år 30350: 1986 1987 1988 30351: % 30352: 30353: 30354: 30355: MUSEOVIRASTO 30356: MUSEIVERKET 30357: 1.1.1987 2 096 417,29 30358: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 096 417,29 100 30359: 31.12.1987 0,00 2 723 849,29 2 723 849,29 30360: 30361: HELSINGIN YLIOPISTO 30362: HELSINGFORS UNIVERSITET 30363: 1.1.1987 14 546 373,16 30364: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 14 546 373,16 100 30365: 31.12.1987 0,00 15 967 451,37 15 967 451,37 30366: 30367: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 30368: JYVÄSKYLÄ UNIVERSITET 30369: 1.1.1987 1 216 070,11 30370: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 216 070,11 100 30371: 31.12.1987 0,00 1 458 936,54 1 458 936,54 30372: 30373: OULUN YLIOPISTO 30374: ULEÅBORGS UNIVERSITET 30375: 1.1.1987 4 658 593,10 30376: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 4 658 593,10 100 30377: 31.12.1987 0,00 3 995 387,98 3 995 387,98 30378: 30379: TURUN YLIOPISTO 30380: ÅBO UNIVERSITET 30381: 1.1.1987 3 083 573,86 30382: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 022 261,35 98 30383: 31.12.1987 61 312,51 2 995154,92 3 056 467,43 30384: 30385: TAMPEREEN YLIOPISTO 30386: TAMMERFORS UNIVERSITET 30387: 1.1.1987 3 987 570,60 30388: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 3 987 570,60 100 30389: 31.12.1987 0,00 3 949 514,01 3 949 514,01 30390: 30391: ÅBO AKADEMI 30392: ÅBO AKADEMI 30393: 1.1.1987 1 456 066,64 30394: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 456 066,64 100 30395: 31.12.1987 0,00 1119 430,85 1119 430,85 30396: 30397: JOENSUUN YLIOPISTO 30398: JOENSUU UNIVERSITET 30399: 1.1.1987 923 505,91 30400: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 923 505,91 100 30401: 31.12.1987 0,00 1 056 400,75 1 056 400,75 30402: 30403: KUOPION YLIOPISTO 30404: KUOPIO UNIVERSITET 30405: 1.1.1987 1 345 842,95 30406: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 345 842,95 100 30407: 31.12.1987 0,00 1 739 203,13 1 739 203,13 30408: 30409: ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KORKEAKOULU 30410: VETERINÄRMEDICINSKA HOGSKOLA 30411: 1.1.1987 552 098,96 30412: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 552 098,96 100 30413: 31.12.1987 0,00 658 254,30 658 254,30 30414: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30415: sivu 30416: Relation angäende utgiftsrester för år 1987 sida 219 30417: 30418: Vuodelta - Frän är Vuodelta - Från är Vuodelle - Tili är 30419: 1986 1987 1988 30420: % 30421: 30422: 30423: 30424: TEKNILLINEN KORKEAKOULU 30425: TEKNISKA HÖGSKOLAN 30426: 1.1.1987 2130 632,14 30427: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2130 632,14 100 30428: 31.12.1987 0,00 1 514 283,53 1 514 283,53 30429: 30430: TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 30431: TAMMERFORS TEKNISKA HÖGSKOLA 30432: 1.1.1987 2 268 616,66 30433: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 2 268 616,66 100 30434: 31.12.1987 0,00 1156 784,06 1156 784,06 30435: 30436: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 30437: VILLMANSTRANDS TEKNISKA HÖGSKOLA 30438: 1.1.1987 532 263,30 30439: Maksettu/ peruutettu - Utbetalt/indraget 532 263,30 100 30440: 31.12.1987 0,00 626 830,86 626 830,86 30441: 30442: HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU 30443: HELSINGFORS HANDELSHÖGSKOLA 30444: 1.1.1987 295 567,89 30445: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 295 567,89 100 30446: 31.12.1987 0,00 524 010,48 524 010,48 30447: 30448: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 30449: SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN 30450: 1.1.1987 303 148,68 30451: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 303 148,68 100 30452: 31.12.1987 0,00 337 599,69 337 599,69 30453: 30454: TURUN KAUPPAKORKEAKOULU 30455: ÅBO HANDELSHÖGSKOLA 30456: 1.1.1987 332 526,10 30457: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 332 526,10 100 30458: 31.12.1987 0,00 222 632,68 222 632,68 30459: 30460: VAASAN KORKEAKOULU 30461: VASA HÖGSKOLA 30462: 1.1.1987 178 881,81 30463: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 178 881,81 100 30464: 31.12.1987 0,00 193 817,97 193 817,97 30465: 30466: SIBELIUS-AKATEMIA 30467: SIBELIUS-AKADEMIN 30468: 1.1.1987 1121 863,23 30469: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1121 863,23 100 30470: 31.12.1987 0,00 1 919 414,37 1 919 414,37 30471: 30472: LAPIN KORKEAKOULU 30473: LAPPLANDS HÖGSKOLA 30474: 1.1.1987 674 135,96 30475: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 674 135,96 100 30476: 31.12.1987 0,00 622 434,31 622 434,31 30477: 30478: TEATIERIKORKEAKOULU 30479: TEATERHÖGSKOLAN 30480: 1.1.1987 229 993,32 30481: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 229 993,32 100 30482: 31.12.1987 0,00 415 636,51 415 636,51 30483: Selostus menorästeistä vuodelta 1987 30484: sivu 30485: Relation angående utgiftsrester för år 1987 sida 220 30486: Vuodelta - Frän år Vuodelta - Från är Vuodelle - Tili år 30487: 1986 1987 1988 30488: % 30489: 30490: 30491: 30492: TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU 30493: KONSTINDUSTRIELLA HOGSKOLAN 30494: 1.1.1987 839 304,98 30495: Maksettu/peruutettu - Utbetalt!indraget 839 304,98 100 30496: 31.12.1987 0,00 1 030 819,69 1 030 819,69 30497: 30498: KOULUHALLITUS 30499: SKOLSTYRELSEN 30500: 1.1.1987 72 017 781,39 30501: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 60 199 973,54 84 30502: 31.12.1987 11 817 807,85 38 052 282,20 49 870 090,05 30503: 30504: AMMATIIKASVATUSHALLITUS 30505: YRKESUTBILDNINGSSTYRELSEN 30506: 1.1.1987 101 868 148,01 30507: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 101 sn 349.41 100 30508: 31.12.1987 190 798,60 92 107 017,51 92 297 816,11 30509: 30510: YMPARISTOMINISTERIO 30511: MILJOMINISTERIET 30512: 1.1.1987 5 744 378,10 30513: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 5 744 378,10 100 30514: 31.12.1987 0,00 13 201 801,90 13 201 801,90 30515: 30516: 30517: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 30518: 1.1.1987 1 824 194 842,92 30519: Maksettu/peruutettu - Utbetalt/indraget 1 715 968 120,81 94 30520: 31.12.1987 108 226 722,11 1 689 183 915,61 1 797 410 637,72 30521: SELOSTUS 30522: 30523: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 30524: VUODELTA 30525: 30526: 1987 30527: 30528: 30529: 30530: RELATION ANGÅENDE 30531: 30532: RESERVERADE ANSLAG 30533: FÖR ÅR 30534: 30535: 1987 30536: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30537: sivu 30538: 21 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 222 30539: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 30540: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30541: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 30542: Mom.- Mom. 30543: % 30544: 30545: 30546: 30547: 30548: 87 21 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30549: inventarier .................................... 650 000,00 267 945.75 41 382 054,25 30550: 30551: 30552: 86 22 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30553: inventarier .................................... 500 000,00 500 000,00 100 0,00 30554: 87 22 02 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 30555: tarier ....................................... ·. 6 900 000,00 4 586 098,02 66 2 313 901,98 30556: 85 22 05 13 Korjaukset - Reparationer ................... 51 804,81 51 804,81 100 0,00 30557: 86 22 05 13 Korjaukset - Reparationer ................... 231 156,95 36 824,80 16 194 332,15 30558: 87 22 05 13 Korjaukset - Reparationer ................... 1 000 000,00 452 657.71 45 547 342,29 30559: 85 22 05 71 Peruskorjaukseen liittyvien sisusteiden suun- 30560: nittelu ja hankinta - Planering och anskaff- 30561: ning av inventarier i anslutning tili grundre- 30562: parationen .................................... 588 970,51 9,80 0 588 960.71 30563: 84 22 05 75 Eduskuntatalon peruskorjaus - Grundrepa- 30564: ration av riksdagshuset ....................... 60 013,44 60 013,44 100 0,00 30565: 85 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 30566: Grundreparation av fastigheten Riksdagsga- 30567: tan 4.......................................... 113 356,80 36 055,05 32 77301.75 30568: 87 22 05 76 Kiinteistön Eduskuntakatu 4 korjaus - 30569: Grundreparation av fastigheten Riksdagsga- 30570: tan 4......................................... · 4 300 000,00 327 933,10 8 3 972 066,90 30571: 87 22 14 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 30572: tarier ......................................... 85 000,00 68 459,85 81 16 540,15 30573: 86 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 30574: skaffning och inbindning av litteratur ......... 527 242,73 527 242,73 100 0,00 30575: 87 22 19 21 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta - An- 30576: skaffning och inbindning av litteratur ......... 1 944 000,00 1 445 977,96 74 498 022,04 30577: 87 22 19 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 30578: tarier ................................. · ·· ·· ··· 193 000,00 112 046,20 58 80 953,80 30579: 87 22 25 70 Kaluston hankinta - Anskaffning av inven- 30580: tarier ......................................... 140 000,00 130 000,00 93 0,00 30581: 30582: 30583: 85 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30584: inventarier .................................... 3 597,21 3 597,21 100 0,00 30585: 86 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30586: inventarier .................................... 197 186,81 165 892,39 84 31 294.42 30587: 87 23 02 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30588: inventarier .................................... 450 000,00 350 543,86 78 99 456,14 30589: 86 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30590: inventarier .................................... 188 719,89 187 889,50 100 830,39 30591: 87 23 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30592: inventarier .................................... 350 000,00 230 628,76 66 119 371,24 30593: 87 23 25 74 Valtioneuvoston väestönsuoja - Statsrå- 30594: dets skyddsrum ............................... 8 000 000,00 5 150 314,15 64 2 849 685,85 30595: 84 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa- 30596: rationsarbeten på ständerhuset ............... 12 580,70 12 580,70 100 0,00 30597: 85 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa- 30598: rationsarbeten på ständerhuset ............... 488 920,50 469 438,10 96 19 482,40 30599: 87 23 25 75 Säätytalon peruskorjaustyöt - Grundrepa- 30600: rationsarbeten på Ständerhuset ............... 800 000,00 34 097,00 4 765 903,00 30601: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30602: sivu 30603: 23 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 223 30604: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 30605: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30606: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 30607: Mom.- Mom. 30608: % 30609: 30610: 30611: 30612: 85 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re- 30613: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 1 882 147,82 1 882 147,82 100 0,00 30614: 86 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re- 30615: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 16 000 000,00 366 967,58 2 15 633 032.42 30616: Ffl 23 25 76 Tasavallan Presidentin virka-asunto - Re- 30617: publikens Presidents tjänstebostad .......... . 1 000 000,00 3 737,85 0 996 262,15 30618: 86 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 30619: Snellmans samlade verk ..................... . 27 957,88 27 957,88 100 0,00 30620: 87 23 99 25 J. V. Snellmanin kootut teokset - 30621: J.V.Snellmans samlade verk ................. . 620 000,00 585 842,52 94 34157,48 30622: 86 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands förvalt- 30623: ningshistoria ................................. . 89 925.73 89 925.73 100 0,00 30624: Ffl 23 99 26 Suomen hallintohistoria - Finlands förvalt- 30625: ningshistoria ................................. . 1 250 000,00 791 502,63 63 458 497,37 30626: 85 23 99 27 Presidentti Kyösti Kallion elämäkerta - Bio- 30627: grafi över president Kyösti Kallio ............. . 36 997.75 10 977,80 30 26 019,95 30628: 86 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 30629: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 30630: hetsförklaring ................................ . 366 084,94 167 318,55 46 198 766,39 30631: 87 23 99 28 Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuosi 30632: - 70-årsjubileet för Finlands självständig- 30633: hetsförklaring ................................ . 3 750 000,00 1 745 637,91 47 2 004 362,09 30634: 30635: 30636: 86 24 01 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 30637: het .......................................... . 1 968 518,03 546 391 ,06 28 1 422 126,97 30638: 87 24 01 22 Kansainvälinen tiedotustoiminta - lnterna- 30639: tionell informationsverksamhet .............. . 10 525 000,00 10 356 874,68 98 168 125,32 30640: 85 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30641: inventarier ................................... . 2 180 966,13 2 180 966,13 100 0,00 30642: 86 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30643: inventarier ................................... . 5 913 246,61 5 633 271 ,83 95 279 974,78 30644: 87 24 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30645: inventarier ................................... . 7 500 000,00 5813741,64 78 1 686 258,36 30646: 86 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30647: inventarier ................................... . 4158 559.74 3 521 797,15 85 636 762,59 30648: 87 24 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30649: inventarier ................................... . 12 700 000,00 7 424 422,62 58 5 275 577,38 30650: Ffl 24 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 20 000 000' 00 1 256 060,13 6 18 743 939,87 30651: 84 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen - 30652: Anskaffning av fastigheter och lokaler ....... . 8 510 125.78 8 510 125.78 100 0,00 30653: 85 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen - 30654: Anskaffning av fastigheter och lokaler ....... . 18 514 095,81 12 385 336.41 67 6128 759,40 30655: 86 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen - 30656: Anskaffning av fastigheter och lokaler ....... . 32 069 068.27 10 805 589,84 34 21 263 478,43 30657: 87 24 10 88 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen - 30658: Anskaffning av fastigheter och lokaler ....... . 52 820 000,00 36 134 214.47 68 16 685 785,53 30659: 84 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 30660: het .......................................... . 43 000,00 43 000,00 100 0,00 30661: 85 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 30662: het .......................................... . 159 388,10 159 388,10 100 0,00 30663: 86 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 30664: het .......................................... . 260 990,97 260 990,97 100 0,00 30665: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30666: sivu 30667: 24 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 224 30668: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 30669: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30670: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 30671: Mom.- Mom. 30672: % 30673: 30674: 30675: 30676: 87 24 30 22 Tiedotustoiminta - lnformationsverksam- 30677: het .......................................... . 4 500 000,00 3 851 313,19 86 648 686,81 30678: 85 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 30679: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom inter- 30680: nationella organisationer ..................... . 1 006 474,00 1 006 474,00 100 0,00 30681: 86 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 30682: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom inter- 30683: nationella organisationer ..................... . 12 890 335.41 12 566 124,14 97 324 211,27 30684: 87 24 30 66 Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava 30685: kehitysapu - Utvecklingshjälp genom inter- 30686: nationella organisationer ..................... . 722 000 000,00 701 397 110,31 97 20 602 889,69 30687: 84 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 30688: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform ...... . 444 170,60 444 170,60 100 0,00 30689: 85 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 30690: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform ...... . 878 032,50 878 032,50 100 0,00 30691: 86 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 30692: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform ...... . 148 544 487,74 148 365 404,29 100 179 083.45 30693: 87 24 30 67 Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu 30694: - Bilateral utvecklingshjälp i gåvoform ...... . 882 500 000,00 637 391 793,59 72 245 108 206.41 30695: 85 24 30 68 Kehitysluotot - Utvecklingskrediter ......... . 8 200 424,03 8 200 424,03 100 0,00 30696: 86 24 30 68 Kehitysluotot - Utvecklingskrediter ......... . 49 168 688.76 49 168 688.76 100 0,00 30697: 87 24 30 68 Kehitysluotot ja korkotuki - Utveckling- 30698: skrediter och räntestöd ...................... . 145 000 000,00 63 002 685,15 43 81 997 314,85 30699: 84 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma- 30700: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............ . 1 033 701,85 1 033 701,85 100 0,00 30701: 85 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma- 30702: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............ . 13 574 267,46 13 548 520,38 100 25 747,08 30703: 86 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma- 30704: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............ . 5 743 414,26 2 291 379,66 40 3 452 034,60 30705: 87 24 30 69 Humanitaarinen apu kehitysmaille - Huma- 30706: nitär hjälp tili utvecklingsländerna ............ . 125000 000,00 108 915 492,20 87 16 084 507,80 30707: 85 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh- 30708: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 30709: miskt, industriellt och teknologiskt samarbe- 30710: te meduutvecklingsländerna ................. . 2 546 139,84 2 546 139,84 100 0,00 30711: 86 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh- 30712: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 30713: miskt, industriellt och teknologiskt samarbe- 30714: te meduutvecklingsländerna ................. . 6 000 000,00 3 622 925,62 60 2 3n 074,38 30715: 87 24 40 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh- 30716: teistyö kehitysmaiden kanssa - Ekono- 30717: miskt, industriellt och teknologiskt samarbe- 30718: te med utvecklingsländerna .................. . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00 30719: 86 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 30720: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 30721: Utvecklingssamarbete Ati.· ................... . 20 000 000,00 20 000 000,00 100 0,00 30722: 87 24 40 83 Lainat Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto 30723: Oy:lle - Lån tili Fonden för lndustriellt 30724: Utvecklingssamarbete Ab .................... . 23 000 000,00 0,00 0 23 000 000,00 30725: 84 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 30726: osakepääoman korottaminen - Höjande av 30727: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt ut- 30728: vecklingssamarbete .......................... . 13 500 000,00 13 500 000,00 100 0,00 30729: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30730: sivu 30731: 24 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 225 30732: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 30733: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är 30734: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 30735: Mom.- Mom. 30736: % 30737: 30738: 30739: 30740: 85 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 30741: osakepääoman korottaminen - Höjande av 30742: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt Ut- 30743: vecklingssamarbete Ab ....................... 13 500 000,00 13 500 000,00 100 0,00 30744: 86 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 30745: osakepääoman korottaminen - Höjande av 30746: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt Ut- 30747: vecklingssamarbete Ab ....................... 13 500 000,00 13 500 000,00 100 0,00 30748: 87 24 40 88 Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:n 30749: osakepääoman korottaminen - Höjande av 30750: aktiekapitalet för Fonden för lndustriellt Ut- 30751: vecklingssamarbete Ab ....................... 13 500 000,00 0,00 0 13 500 000,00 30752: 86 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitome- 30753: not - Utgifter för underhäll av de finländs- 30754: ka övervakningsstyrkorna ..................... 50 494 200,00 49 961 201 ,46 99 532 998,54 30755: 87 24 99 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitome- 30756: not - Utgifter för underhäll av de finska 30757: övervakningsstyrkorna ........................ 113 119 000,00 51 769 055,15 46 61 349 944,85 30758: 86 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin - 30759: Deltagande i internationella konferenser ...... 97 232,93 24 000,00 25 73 232,93 30760: 87 24 99 24 Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin - 30761: Deltagande i internationella konferenser ...... 4 242 000,00 3 141 621,91 74 1100 378,09 30762: 86 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 30763: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet ...... 235 272,07 206 951,57 88 28 320,50 30764: 87 24 99 28 Turvallisuuspoliittinen tutkimustoiminta - 30765: Säkerhetspolitisk forskningsverksamhet ...... 3 010 000,00 2 802 606,81 93 207 393,19 30766: 30767: 30768: 84 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30769: inventarier .................................... 333 517,46 333 517,46 100 0,00 30770: 85 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30771: inventarier .................................... 1 545 062,40 367 451,60 24 1 177 610,80 30772: 86 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30773: inventarier .................................... 1116 150,00 965178,95 86 150 971,05 30774: 87 25 10 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30775: inventarier .................................... 1 000 000,00 396 694,15 40 603 305,85 30776: 84 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30777: inventarier .................................... 5100,85 5 100,85 100 0,00 30778: 85 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30779: inventarier .................................... 83 288,55 75 526,85 91 7761,70 30780: 86 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30781: inventarier .................................... 1 096 536,75 942 349,15 86 154 187,60 30782: 87 25 20 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30783: inventarier .................................... 1 000 000,00 754 597,17 75 245 402,83 30784: 84 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30785: inventarier .................................... 1 670,52 1 670,52 100 0,00 30786: 85 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30787: inventarier .................................... 8 748,85 8 748,85 100 0,00 30788: 86 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30789: inventarier .................................... 96171,83 67 255,53 70 28 916,30 30790: 87 25 30 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30791: inventarier .................................... 2 200 000,00 1 990 755,10 90 209 244,90 30792: 85 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30793: inventarier .................................... 1 754,30 1 754,30 100 0,00 30794: 30795: 30796: 30797: 30798: 8 481307K 30799: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30800: sivu 30801: 25 Pl. · Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 226 30802: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 30803: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30804: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna · år 1987 1988 30805: Mom. · Mom. 30806: % 30807: 30808: 30809: 30810: 86 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30811: inventarier .................................... 316 798,85 119 210,68 38 197 588,17 30812: ff1 25 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30813: inventarier .................................... 1100 000,00 569 052,72 52 530 947,28 30814: ff1 25 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30815: inventarier .................................... 350 000,00 104 438,15 30 245 561,85 30816: 84 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30817: inventarier .................................... 82,34 82,34 100 0,00 30818: 85 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30819: inventarier .................................... 86 962,08 3 263,61 4 83 698,47 30820: 86 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30821: inventarier .................................... 59 008,89 28 823,12 49 30 185,n 30822: ff1 25 46 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30823: inventarier .................................... 200 000,00 109 847,38 55 90 152,62 30824: 84 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30825: inventarier .................................... 842,04 842,04 100 0,00 30826: 85 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30827: inventarier .................................... 28 740,29 2 007,22 7 26 733,07 30828: 86 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30829: inventarier .................................... 170 033,52 34 738,n 20 135 294,75 30830: 87 25 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30831: inventarier .................................... 600 000,00 391 785,57 65 208 214,43 30832: 84 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer ........... 125n1,66 125n1,66 100 0,00 30833: 85 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer ........... 282 587,48 212 843,61 75 69 743,87 30834: 86 25 50 13 Vuosikorjaukset - Arsreparationer ........... 2 057 149,29 1 763 553,60 86 293 595,69 30835: 87 25 50 13 Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito - Re· 30836: paration och underhäll av fastigheter ......... 6 850 000,00 4 503194,25 66 2 346 805,75 30837: 86 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toi· 30838: mitilojen perustamis- ja peruskorjausmenoi· 30839: hin - Statsunderstöd för Kriminalvärdsföre· 30840: ningen för anläggnings· och grundrepara· 30841: tionsutgifter för verksamhetsutrymmen ....... 1180 000,00 1180 000,00 100 0,00 30842: ff1 25 50 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toi· 30843: mitilojen perustamis- ja peruskorjausmenoi· 30844: hin - Statsunderstöd för Kriminalvärdsföre- 30845: ningen för anläggnings- och grundrepara- 30846: tionsutgifter för verksamhetsutrymmen ....... 6 630 000,00 6 630 000,00 100 0,00 30847: 84 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30848: inventarier .................................... 64 721,03 64 721,03 100 0,00 30849: 85 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30850: inventarier .................................... 1 793 415,23 1434264,11 80 359 151,12 30851: 86 25 50 70 Kaluston hankkiminen - 30852: Anskaffnir.g av 30853: inventarier .................................... 6 547 789,85 5 010 222,39 n 1 537 567,46 30854: ff1 25 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30855: inventarier .................................... 11 350 000,00 7 321198,51 65 4 028 801,49 30856: 84 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 30857: byggnader och grundreparationer ............ 2 840 416,11 2 840 416,11 100 0,00 30858: 85 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 30859: byggnader och grundreparationer ............ 9 667 846,03 4 665116,42 48 5 002 729,61 30860: 86 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 30861: byggnader och grundreparationer ............ 19 354 622,00 11 126 242,17 57 8 228 379,83 30862: 87 25 50 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 30863: byggnader och grundreparationer ............ 32 450 000,00 16 307 471,11 50 16 142 528,89 30864: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30865: sivu 30866: 25 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 227 30867: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty/ peruutettu Vuodelle 30868: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30869: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 30870: Mom.- Mom. 30871: % 30872: 30873: 30874: 30875: 85 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai- 30876: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara- 30877: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen 30878: anstalt ....................................... . 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00 30879: 86 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai- 30880: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara- 30881: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen 30882: anstalt ....................................... . 11 618 298,28 11 370 715,99 98 247 582,29 30883: 87 25 50 75 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset avolai- 30884: tostyönä - Nybyggnader och grundrepara- 30885: tioner vilka utförs såsom arbete i öppen 30886: anstalt ....................................... . 50 800 000,00 44 181 427,79 87 6 618 572,21 30887: 84 25 50 n Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 30888: för arbetskolonier ............................ . 63 773,73 63 773,73 100 0,00 30889: 85 25 50 n Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 30890: för arbetskolonier ............................ . 1 999 110,13 1 999 110,13 100 0,00 30891: 86 25 50 n Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 30892: för arbetskolonier ............................ . 5 510 307,14 3 635 023,08 66 1 875 284,06 30893: 87 25 50 n Työsiirioloille järjestettävät työt - Arbeten 30894: för arbetskolonier ............................ . 30 000 000,00 28 112 255,02 94 1 887 744,98 30895: 86 25 50 78 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för 30896: arbetsläger .................................. . 459 840,28 307 897,93 67 151 942,35 30897: 87 25 50 78 Työleireille järjestettävät työt - Arbeten för 30898: arbetsläger .................................. . 3 500 000,00 2 582 533,68 74 917 466,32 30899: 86 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och vat- 30900: tenbyggen ................................... . 34 250,00 34 250,00 100 0,00 30901: 87 25 50 79 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och vat- 30902: tenbyggen ................................... . 200 000,00 151 880,19 76 48119,81 30903: 87 25 50 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 30904: fastigheter ................................... . 5 750 000,00 5 750 000,00 100 0,00 30905: 87 25 62 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 30906: inventarier ................................... . 150 000,00 12 225,95 8 137n4,05 30907: 86 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda understöd .. . 199 848,38 196 973,62 99 2 874,76 30908: 87 25 99 51 Erinäiset avustukset - Särskilda understöd .. . 300 000,00 0,00 0 300 000,00 30909: 86 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 30910: ADB-anläggningar ........................... . 1 678 060,55 1 606 706,55 96 71 354,00 30911: 87 25 99 70 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 30912: ADB-anläggningar ........................... . 9 400 000,00 7 630 224,55 81 1 769 n5,45 30913: 30914: 30915: 84 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 30916: skaffning av inventarier och materiel ......... . 126 091,70 126 091,70 100 0,00 30917: 85 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 30918: skaffning av inventarier och materiel ......... . 1 766162,56 1 089 416,35 62 676 746,21 30919: 86 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 30920: skaffning av inventarier och materiel ......... . 13 208 660,30 8 556 650,06 65 4 652 010,24 30921: 87 26 75 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 30922: skaffning av inventarier och materiel ......... . 25 760 000,00 10 841 338,93 42 14 918 661,07 30923: 86 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 30924: fordon ....................................... . 7 254 919,03 7 217 485,75 99 37 433,28 30925: 87 26 75 71 Ajoneuvojen hankinta - Anskaffning av 30926: fordon ....................................... . 22 000 000,00 12 573 052,07 57 9 426 947,93 30927: 84 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 30928: ten .......................................... . 543 652,59 543 652,59 100 0,00 30929: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30930: sivu 30931: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 228 30932: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 30933: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30934: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 30935: Mom.- Mom. 30936: o/o 30937: 30938: 30939: 30940: 85 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 30941: ten .......................................... . 71421,15 71 421,15 100 0,00 30942: 86 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 30943: ten .......................................... . 7 008 554,85 5 214 991,66 74 1 793 563,19 30944: lfl 26 75 74 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnadsarbe- 30945: ten .......................................... . 6 850 000,00 447 831,20 7 6 402 168,80 30946: 86 26 75 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - An- 30947: skaffande av bostadsaktier .................. . 857 350,00 842 695,22 98 14 654,78 30948: 84 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök- 30949: ningar ....................................... . 15 000,00 15 000,00 100 0,00 30950: 85 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök- 30951: ningar ....................................... . 229 024,00 184 024,00 80 45 000,00 30952: 86 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök- 30953: ningar ....................................... . 414 436,16 282 090,26 68 132 345,90 30954: lfl 26 80 23 Erinäiset tutkimukset - Särskilda undersök- 30955: ningar ....................................... . 940 000,00 486 704.42 52 453 295,58 30956: lfl 26 80 34 Väestönsuojelulain mukaiset korvaukset - 30957: Ersättningar enligt lagen om befolknings- 30958: skydd ........................................ . 2 180 000,00 1 514 184,45 69 665 815,55 30959: 86 26 80 35 Korvaukset kunnille satamien ja linja-auto- 30960: asemien väestönsuojien rakentamisesta - 30961: Ersättningar tili kommuner för byggandet av 30962: skyddsrum vid busstationer och i hamnar ..... 82 311,00 82 311,00 100 0,00 30963: 84 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 30964: ning av inventarier och materiel .............. . 282 584,33 282 584,33 100 0,00 30965: 85 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 30966: ning av inventarier och materiel .............. . 198 639,55 83 475,49 42 115164,06 30967: 86 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 30968: ning av inventarier och materiel .............. . 1 557 908,70 1 371 536,88 88 186 371,82 30969: lfl 26 80 70 Kaluston ja välineiden hankinta - Anskaff- 30970: ning av inventarier och materiel .............. . 4 730 000,00 4 029 911,60 85 700 088,40 30971: 84 26 80 n Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläggan- 30972: de av förbindelsenät ......................... . 234163,22 234 163,22 100 0,00 30973: 85 26 80 72 Viestiyhteyksien rakentaminen - Anläggan- 30974: de av förbindelsenät ......................... . 625m,27 202 736,46 32 423 040,81 30975: 84 26 80 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus- 30976: byggnader och särskilda skyddsutrymmen .... 250 000,00 250 000,00 100 0,00 30977: 85 26 80 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus- 30978: byggnader och särskilda skyddsutrymmen .... 131 721,60 127 666,80 97 4 054,80 30979: lfl 26 80 74 Talonrakennukset ja eräät suojatilat - Hus- 30980: byggnader och särskilda skyddsutrymmen .... 500 000,00 74,10 0 499 925,90 30981: 85 26 80 n Harjoitusalueen rakenteet - Ovningsomrä- 30982: dets konstruktioner .......................... . 163 650,00 0,00 0 163 650,00 30983: 86 26 80 n Harjoitusalueen rakenteet - Ovningsomrä- 30984: dets konstruktioner .......................... . 850 000,00 850 000,00 100 0,00 30985: lfl 26 80 n Harjoitusalueen rakenteet - Ovningsomrä- 30986: dets konstruktioner .......................... . 300 000,00 0,00 0 300 000,00 30987: 85 26 80 80 Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista 30988: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki- 30989: mista varten - Län åt kommunerna för 30990: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 30991: ning av specialinventarier och -redskap ...... . 80 000,00 80 000,00 100 0,00 30992: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 30993: sivu 30994: 26 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för år 1987 sida 229 30995: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 30996: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 30997: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 30998: Mom.- Mom. 30999: % 31000: 31001: 31002: 86 26 !K> !K> Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista 31003: sekä erityiskaluston ja ·välineistön hankki· 31004: mista varten - Lån åt kommunerna för 31005: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 31006: ning av specialinventarier och -redskap ...... . 350 000,00 120 000,00 34 230 000,00 31007: ffl 26 !K> !K) Lainat kunnille väestönsuojien rakentamista 31008: sekä erityiskaluston ja -välineistön hankki· 31009: mista varten - Lån tili kommunerna för 31010: byggande av skyddsrum samt för anskaff- 31011: ning av specialinventarier och -redskap ...... . 350 000,00 0,00 0 350 000,00 31012: 85 26 90 13 Korjaus· ja kunnossapitomenot - Repara· 31013: tion och underhåll ........................... . 1 843,13 1 843,13 100 0,00 31014: 86 26 90 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot - Repara- 31015: tion och underhåll ........................... . 1 1n810,45 1 m 810,45 100 0,00 31016: ffl 26 90 13 Korjaus- ja kunnossapitomenot - Repara- 31017: tion och underhåll ........................... . 4 070 000,00 2 544 759,62 63 1 525 240,38 31018: 84 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 31019: skaffning av inventarier och materiel ......... . 658 960,53 658 960,53 100 0,00 31020: 85 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 31021: skaffning av inventarier och materiel ......... . 822 012,36 768 474,81 93 53 537,55 31022: 86 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 31023: skaffning av inventarier och materiel ......... . 23 280 101,69 11 m 666,66 76 5 506 435,03 31024: ffl 26 90 70 Kaluston ja välineiden hankkiminen - An- 31025: skaffning av inventarier och materiel ......... . 118 066 000,00 70 029 139,76 59 48 036 860,24 31026: 84 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 846 229,69 846 229,69 100 0,00 31027: 85 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 405 269,86 210 195,18 52 195 074,68 31028: 86 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 137 481,29 1 787 223,54 84 350 257,75 31029: ffl 26 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 10 210 000,00 4 754 269,14 47 5 455 730,86 31030: 85 26 90 n Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet - 31031: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 387 836,91 143 061 '12 37 244 n5,79 31032: 86 26 90 n Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet - 31033: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 3 043 296,79 2 809 461 ,39 92 233 835,40 31034: ffl 26 90 n Laiturit, ampumaradat ja muut rakenteet - 31035: Bryggor, skjutbanor och andra anläggningar .. 6 700 000,00 1 347 637,64 20 5 352 193,24 31036: 84 26 97 36 Valtionawstus erityisaluekuntien elinkeino- 31037: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd 31038: för främjande av näringsverksamheten i 31039: kommuner på specialområden ............... . 1 339 975,36 1 339 975,36 100 0,00 31040: 85 26 97 36 Valtionavustus erityisaluekuntien elinkeino- 31041: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd 31042: för främjande av näringsverksamheten i 31043: kommuner på specialområden ............... . son437,85 2 632 406,28 52 2 440 031,57 31044: 86 26 97 36 Valtionawstus erityisaluekuntien elinkeino- 31045: toiminnan edistämiseen - Statsunderstöd 31046: för främjande av näringsverksamheten i 31047: kommuner på specialområden ............... . 7 928 937,58 4 034 229,16 51 3 894 708,42 31048: 85 26 98 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu - 31049: Experiment för stödjande av landsbygdsom- 31050: rådenas arbetsplatser ........................ . 13 087 230,66 5 078 408,80 39 8 008 821,86 31051: 86 26 98 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu - 31052: Experiment för stödjande av landsbygdsom- 31053: rådenas arbetsplatser ........................ . 19 208 782,12 5856Bn,15 30 13 351 904,97 31054: 85 26 98 43 Lapin läänin kehittäminen - Utvecklande 31055: av Lapplands Iän ............................. . 1 364 685,50 1 364 685,50 100 0,00 31056: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31057: sivu 31058: 26 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 230 31059: 31060: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31061: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är 31062: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31063: Mom.- Mom. 31064: % 31065: 31066: 31067: 86 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 31068: länen ........................................ . 64 737 405,27 51 610 422,55 80 13 126 982.72 31069: 87 26 98 43 Läänien kehittäminen - Utvecklande av 31070: länen ........................................ . 113 000 000,00 14 816 229,81 13 98 183 770,19 31071: 84 26 99 40 Maaseutualueiden työpaikkatukikokeilu - 31072: Experiment för stödjande av landsbygdsom- 31073: rådenas arbetsplatser ........................ . 1102 535,92 1 102 535,92 100 0,00 31074: 31075: 31076: 84 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk- 31077: ning ......................................... . 134100,94 134 100,94 100 0,00 31078: 85 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk- 31079: ning ......................................... . 387 577,54 387 577,54 100 0,00 31080: 86 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk- 31081: ning ......................................... . 1 040 135,37 1 039 768,43 100 366,94 31082: 87 27 01 21 Tieteellinen tutkimus - Vetenskaplig forsk- 31083: ning ......................................... . 2 450 000,00 719 519,14 29 1 730 480,86 31084: 85 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31085: inventarier ................................... . 5 972,82 5 972,82 100 0,00 31086: 86 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31087: inventarier ................................... . 3 734,64 3 734,64 100 0,00 31088: 87 27 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31089: inventarier ................................... . 450 000,00 444 096,11 99 5 903,89 31090: 84 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 31091: minen - Anskaffning av inventarier, maski- 31092: ner och anordningar ......................... . 156 101,65 156 101,65 100 0,00 31093: 85 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 31094: minen - Anskaffning av inventarier, maski- 31095: ner och anordningar ......................... . 434 893,18 434 893,18 100 0,00 31096: 86 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 31097: minen - Anskaffning av inventarier, maski- 31098: ner och anordningar ......................... . 1 447 499,56 1 444 935,96 100 2 563,62 31099: 87 27 12 16 Kalusteiden, koneiden ja laitteiden hankki- 31100: minen - Anskaffning av inventarier, maski- 31101: ner och anordningar ......................... . 6 300 000,00 5 547 156,01 88 752 843,99 31102: 86 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automa- 31103: tisk databehandling .......................... . 5 991190,10 5 991 190,10 100 0,00 31104: 87 27 12 27 Automaattinen tietojenkäsittely - Automa- 31105: tisk databehandling .......................... . 29 080 000,00 19 654 264,43 68 9 425 735,57 31106: 86 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 31107: tvätt och hygien ............................. . 42 261 276,81 40 133 507,94 95 2 127 768,87 31108: 87 27 14 22 Vaatetus ja puhtaanapito - Beklädnad, 31109: tvätt och hygien ............................. . 107 891 000,00 88 817 409,22 82 19 073 590.78 31110: 84 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 31111: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 31112: lande av utrustning .......................... . 36 475 756,56 36 475 756,56 100 0,00 31113: 85 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 31114: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 31115: lande av utrustning .......................... . 68 681 656,81 31 097 138,59 45 37 584 520,22 31116: 86 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 31117: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 31118: lande av utrustning .......................... . 577 295 383,55 487 822 137,89 85 89 473 245,66 31119: 87 27 20 18 Perushankinnat, kokeilu- ja kehittämistyöt 31120: - Grundanskaffningar, försök och utveck- 31121: lande av utrustning .......................... . 1 008 200 000,00 625 171 851,92 62 383 028 148,08 31122: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31123: sivu 31124: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 231 31125: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31126: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 31127: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 31128: Mom.- Mom. 31129: % 31130: 31131: 31132: 31133: 84 27 25 16 31134: Uusinta - Nyanskaffning .................... 73 228 136,80 73 228 136,80 100 0,00 31135: 85 27 Uusinta - Nyanskaffning .................... 31136: 25 16 86 009 716,17 32 083 668,67 37 53 926 047,50 31137: 86 27 Uusinta - Nyanskaffning .................... 31138: 25 16 357 418 582,46 231 799 998,70 65 125 618 583,76 31139: 87 27 25 16 31140: Uusinta - Nyanskaffning .................... 678 470 000,00 314 672 223,15 46 363 797 776,85 31141: 84 27 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han- 31142: 25 18 31143: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel- 31144: sättningen inom varvsindustrin ............... 788 000,00 788 000,00 100 0,00 31145: 85 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han- 31146: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel- 31147: sättningen inom varvsindustrin ............... 584 228,20 484 228,20 83 100 000,00 31148: 86 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han- 31149: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel- 31150: sättningen inom varvsindustrin ............... 8 000 000,00 0,00 0 8 000 000,00 31151: 87 27 25 18 Telakkateollisuuden työllisyyttä tukevat han- 31152: kinnat - Anskaffningar som stöder syssel- 31153: sättningen inom varvsindustrin ............... 15 400 000,00 2 680 424,00 17 12 719 576,00 31154: 84 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 31155: vändning och underhåll av utrustning ......... 49 779 534,68 49 779 534,68 100 0,00 31156: 85 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 31157: vändning och underhåll av utrustning ......... 84 165 046,93 64 746 954,10 77 19 418 092,83 31158: 86 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 31159: vändning och underhåll av utrustning ......... 304 555 678,58 237 781 204,06 78 66 774 474,52 31160: 87 27 25 24 Varustuksen käyttö ja kunnossapito - An- 31161: vändning och underhåll av utrustning ......... 957 000 000,00 697 255 207,70 73 259 744 792,30 31162: 84 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 31163: korjaus ja kunnossapitoa! - Reparation 31164: och underhåll av byggnader, militärområden 31165: och -anläggningar ............................ 167 480,91 167 480,91 100 0,00 31166: 85 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 31167: korjaus ja kunnossapitore - Reparation 31168: och underhåll av byggnader, militärområden 31169: och -anläggningar ............................ 679 486,87 622 802,32 92 56 684,55 31170: 86 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 31171: korjaus ja kunnossapito - Reparation och 31172: underhåll av byggnader, militärområden och 31173: -anläggningar ................................. 15 086 593,67 13 815 241,56 92 1 271 352,11 31174: 87 27 27 13 Rakennusten, sotilasalueiden ja -laitteiden 31175: korjaus ja kunnossapito - Reparation och 31176: underhåll av byggnader, militärområden och 31177: -anläggningar ................................. 72 900 000,00 62 860 530,01 86 10 039 469,99 31178: 84 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 31179: - Anläggande av garnisonernas signalför- 31180: bindelser ..................................... 201 897,78 201 897,78 100 0,00 31181: 85 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 31182: - Anläggande av garnisonernas signalför- 31183: bindelser ..................................... 2 801138,45 2 801 138,45 100 0,00 31184: 86 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 31185: - Anläggande av garnisonernas signalför- 31186: bindelser ..................................... 5 223 903,50 5 002 028,45 96 221 875,05 31187: 87 27 27 16 Varuskuntien viestiyhteyksien rakentaminen 31188: - Anläggande av garnisonernas signalför- 31189: bindelser ..................................... 9 500 000,00 3 059 651,75 32 6 440 348,25 31190: 84 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 31191: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma- 31192: skiner och anordningar ....................... 110,08 110,08 100 0,00 31193: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31194: sivu 31195: 27 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 232 31196: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31197: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/ indraget Tili år 31198: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31199: Mom.- Mom. 31200: % 31201: 31202: 31203: 31204: 85 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 31205: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma- 31206: skiner och anordningar ....................... 1 288 317,18 679 132,68 53 609184,50 31207: 86 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 31208: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma- 31209: skiner och anordningar ....................... 5 484 795,26 3 444 474,75 63 2 040 320,51 31210: 87 27 27 17 Sisustusirtaimiston, koneiden ja laitteiden 31211: hankkiminen - Anskaffning av lösöre, ma- 31212: skiner och anordningar ....................... 13 700 000,00 6 327 873,05 46 7 372 126,95 31213: 84 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 31214: byggnader och grundförbättringar ............ 2 629 073,11 2 629 073,11 100 0,00 31215: 85 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 31216: byggnader och grundförbättringar ............ 5 470 210,44 4 607 256,51 84 862 953,93 31217: 86 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 31218: byggnader och grundförbättringar ............ 47 657 371 ,22 38 575 240,63 81 9 082 130,59 31219: 87 27 27 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset - Ny- 31220: byggnaåer och grundförbättringar ............ 117 700 000,00 82 964 003' 58 70 34 735 996,42 31221: 84 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 228 060,72 228 060,72 100 0,00 31222: 85 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 1 589 080,70 1 565 342,70 99 23 738,00 31223: 86 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 8 781 403,83 7 902 261,54 90 879 142,29 31224: 87 27 27 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 38 000 000,00 28 761 943,18 76 9 238 056,82 31225: 84 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 31226: - Byggnadsarbeten på militära områden 31227: och anläggningar ............................. 598 749,22 598 749,22 100 0,00 31228: 85 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 31229: - Byggnadsarbeten på militära områden 31230: och anläggningar ............................. 5 591191,39 4 404 402,66 79 1 186 788,73 31231: 86 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 31232: - Byggnadsarbeten på militära områden 31233: och anläggningar ............................. 16 562 424,21 15 411 918,33 93 1150 505,88 31234: 87 27 27 77 Sotilasalueiden ja -laitteiden rakennustyöt 31235: - Byggnadsarbeten på militära områden 31236: och anläggningar ............................. 45 000 000,00 28 487 324,12 63 16 512 675,88 31237: 85 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp 31238: och expropriation av fastigheter .............. 134 710,03 134 710,03 100 0,00 31239: 86 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp 31240: och expropriation av fastigheter .............. 1198 970,14 1198 970,14 100 0,00 31241: 87 27 27 88 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus - lnköp 31242: och expropriation av fastigheter .............. 33 100 000,00 29 765 198,61 90 3 334 801,39 31243: 84 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 31244: beredskapsstyrkan ............................ 826 408,47 826 408,47 100 0,00 31245: 85 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 31246: beredskapsstyrkan ............................ 1 079 576,96 47 680,44 4 1 031 896,52 31247: 86 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 31248: beredskapsstyrkan ............................ 763 293,58 216 508,86 28 546 784,72 31249: 87 27 30 21 Suomalainen valmiusjoukko - Den finska 31250: beredskapsstyrkan ............................ 6 013 000,00 4 374 376,28 73 1 638 623,72 31251: 84 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska 31252: övervakningstrupperna ....................... 4 728 310,52 4 728 310,52 100 0,00 31253: 85 27 30 22 Suomalaiset valvontajoukot - De finska 31254: övervakningstrupperna ....................... 13 113 834,95 9 296 001,93 71 3 817 833,02 31255: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31256: sivu 31257: 27 PJ. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 233 31258: Vuosi - År Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31259: PJ. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31260: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31261: Mom.- Mom. 31262: % 31263: 31264: 31265: 31266: 86 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja 31267: varustamismenot - De finska övervak- 31268: ningsstyrkornas förvaltnings- och utrust- 31269: ningsutgifter ................................. . 24 874 448,16 7 076 140,46 28 17 798 307.70 31270: 87 27 30 22 Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja 31271: varustamismenot - De finska övervak- 31272: ningsstyrkornas förvaltningsoch utrust- 31273: ningsutgifter ................................. . 44 000 000,00 17 864 272,52 41 26 135 727,48 31274: 85 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski- 31275: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 4 352 680,93 4 352 680,93 100 0,00 31276: 86 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski- 31277: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 24 773 276,58 18 738 098.74 76 6 035 177,84 31278: 87 27 90 70 Teollisuuslaitosten konehankinnat - Maski- 31279: nanskaffning tili industriföretagen ........... . 24 200 000,00 10 331 394,70 43 13 868 605,30 31280: 85 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri- 31281: företagens byggnadsarbeten ................. . 635 456,77 214 035,22 34 421 421,55 31282: 86 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri- 31283: företagens byggnadsarbeten ................. . 1 471 406,70 1 055 937,35 72 415 469,35 31284: 87 27 90 74 Teollisuuslaitosten rakennustyöt - lndustri- 31285: företagens byggnadsarbeten ................. . 5 000 000,00 4 079 917,10 82 920 082,90 31286: 86 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan- 31287: nukset - Grundförbättring av försvarsmi- 31288: nisteriets skogar ............................. . 45 178.49 45 178,49 100 0,00 31289: 87 27 90 78 Puolustusministeriön metsien perusparan- 31290: nukset - Grundförbättring av försvarsmi- 31291: nisteriets skogar ............................. . 270 000,00 206 611 ,68 77 63 388,32 31292: 31293: 31294: 85 28 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31295: inventarier ................................... . 239 052.45 197 160,59 82 41 891,86 31296: 86 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti - Re- 31297: gistrering av uppgifter om anställningsför- 31298: hållande ..................................... . 223 272,32 223 272,32 100 0,00 31299: 87 28 05 25 Palvelussuhdetietojen rekisteröinti - Re- 31300: gistrering av uppgifter om anställningsför- 31301: hållande ..................................... . 1 200 000,00 1 023 906,87 85 176 093,13 31302: 85 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31303: inventarier ................................... . 60 082,81 60 082,81 100 0,00 31304: 86 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31305: inventarier ................................... . 155 100,97 132 153,99 85 22 946,98 31306: 87 28 05 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31307: inventarier ................................... . 1 651 000,00 1 376 106.72 83 274 893,28 31308: 86 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 902 155,39 740 634,65 82 161 520.74 31309: 87 28 18 22 Veroluokitus - Skatteklassificering ......... . 14 700 000,00 6 672 085,84 45 8 027 914,16 31310: 85 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31311: inventarier ................................... . 12 567,31 12 567,31 100 0,00 31312: 86 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31313: inventarier ................................... . 4 154 592,37 4 154 592,37 100 0,00 31314: 87 28 18 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31315: inventarier ................................... . 21 600 000,00 16 000 459,09 74 5 599 540,91 31316: 87 28 39 40 Ahvenanmaan ja mantereen välisten tavara- 31317: kuljetusten kuljetuskustannusten alentami- 31318: nen - Sänkning av varutransportkostnader 31319: mellan Åland och fastlandet ................. . 700 000,00 700 000,00 100 0,00 31320: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31321: sivu 31322: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 234 31323: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31324: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31325: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna · år 1987 1988 31326: Mom.- Mom. 31327: % 31328: 31329: 31330: 31331: 86 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaff- 31332: ningar av fordon ............................. . 199 978,93 199 978,93 100 0,00 31333: Ffl 28 40 70 Kulkuneuvojen hankkiminen - Anskaff- 31334: ningar av fordon ............................. . 2 930 000,00 2 813 069,82 96 116 930,18 31335: 85 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 31336: hankkiminen - Anskaffning av inventarier, 31337: telefoner och annan materiel ................. . 12 742,85 12 742,85 100 0,00 31338: 86 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 31339: hankkiminen - Anskaffning av inventarier, 31340: telefoner och annan materiel ................. . 2 643 771,84 2 357 031 ,23 89 286 740,61 31341: Ffl 28 40 71 Kaluston, puhelimien ja muiden välineiden 31342: hankkiminen - Anskaffning av inventarier, 31343: telefoner och annan materiel. ................ . 4 650 000,00 3 575199,52 n 1 074 800,48 31344: 84 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 34 760,90 34 760,90 100 0,00 31345: 85 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 248121,27 148 266,45 12 1 099 854,82 31346: 86 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 626 457,09 2 381 919,61 66 1 244 537,48 31347: 87 28 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 9 200 000,00 5 042 088,02 55 4157 911,98 31348: 86 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 31349: maskiner .................................... . 4 967731,35 2 848 092,90 57 2 119 638,45 31350: Ffl 28 50 70 Koneiden hankkiminen - Anskaffning av 31351: maskiner .................................... . 9 000 000,00 0,00 0 9 000 000,00 31352: 86 28 50 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 250 000,00 212 356,45 85 37 643,55 31353: 87 28 50 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00 31354: 84 28 52 21 Kansainväliset vertailut - lnternationella 31355: jämförelser .................................. . 5 413,97 5 413,97 100 0,00 31356: 85 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskannat - Re- 31357: gelbundet återkommande undersökningar 31358: och räkningar ................................ . 21 466,25 21 466,25 100 0,00 31359: 86 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskannat - Re- 31360: gelbundet återkommande undersökningar 31361: och räkningar ................................ . 2 492 048,67 2 492 048,67 100 0,00 31362: 87 28 52 21 Määräaikaisselvitykset ja laskannat - Re- 31363: gelbundet återkommande undersökningar 31364: och räkningar ................................ . 11 937 000,00 8 020 005,99 67 3 916 994,01 31365: 86 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31366: inventarier ................................... . 276 471,84 5 040,00 2 271 431,84 31367: Ffl 28 52 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31368: inventarier ................................... . 3 450 000,00 3 237 690,80 94 212 309,20 31369: 84 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och 31370: underhåll .................................... . 6 462,82 6 462,82 100 0,00 31371: 85 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och 31372: underhåll .................................... . 4 019,16 4 019,16 100 0,00 31373: 86 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och 31374: underhåll .................................... . 12 797 209,82 12 797 209,82 100 0,00 31375: 87 28 64 13 Korjaus ja kunnossapito - Reparation och 31376: underhåll .................................... . 113 000 000,00 102 785 811,05 91 10 214 188,95 31377: 85 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 31378: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 31379: och inventarier tili fastigheter ................ . 644 685,14 626 609,20 97 18 075,94 31380: 86 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 31381: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 31382: och inventarier tili fastigheter ................ . 8116 351,44 4 013 596,45 49 4102 754,99 31383: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31384: sivu 31385: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 235 31386: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31387: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är 31388: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31389: Mom.- Mom. 31390: % 31391: 31392: 31393: 31394: 87 28 64 70 Kiinteistöjen työkoneiden ja kaluston hank- 31395: kiminen - Anskaffning av arbetsmaskiner 31396: och inventarier tili fastigheter ................ . 15 700 000,00 4 427 851.47 28 11 272 148,53 31397: 85 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koe- 31398: rakentaminen - Planering av statens hus- 31399: byggen och experimentellt byggande ........ . 3107 129,11 2 355 497,82 76 751 631,29 31400: 86 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koe- 31401: rakentaminen - Planering av statens hus- 31402: byggen och experimentellt byggande ........ . 6 300 000,00 935251,07 15 5 364 748,93 31403: 87 28 64 74 Valtion talonrakennusten suunnittelu ja koe- 31404: rakentaminen - Planering av statens hus- 31405: byggen och experimentellt byggande ........ . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 31406: 86 28 64 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 38 748 606,69 38 748 606,69 100 0,00 31407: 87 28 64 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 87 000 000.00 45 727 046,22 53 41 272 953.78 31408: 84 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 31409: av ämbetshus ................................ . 4 427 882,11 4 427 882,11 100 0,00 31410: 85 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 31411: av ämbetshus ................................ . 18 822 809.70 12 083 737,17 64 6 739 072,53 31412: 86 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 31413: av ämbetshus ................................ . 107 778 302.41 77 360 882,87 72 30 417 419,54 31414: 87 28 64 76 Virastotalojen rakentaminen - Byggande 31415: av ämbetshus ................................ . 156110 000,00 50 539 714,72 32 105 570 285,28 31416: 84 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 31417: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 31418: fastigheter och bostadsaktier för statens 31419: behov ....................................... . 1 468 848,52 1 468 848,52 100 0,00 31420: 85 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 31421: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 31422: fastigheter och bostadsaktier för statens 31423: behov ....................................... . 34 626 271,25 28 528 735,60 82 6 097 535,65 31424: 86 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 31425: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 31426: fastigheter och bostadsaktier för statens 31427: behov ...................................... .. 71 204 689,28 24 182 224,60 34 47 022 464,68 31428: 87 28 64 88 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hank- 31429: kiminen valtion tarpeisiin - Anskaffning av 31430: fastigheter och bostadsaktier för statens 31431: behov ....................................... . 148 868 000,00 20 682 563,98 14 128 185 436,02 31432: 87 28 70 26 Koulutus- ja konsulttitoiminnan erityismenot 31433: - Specialutgifter för utbildnings- och kon- 31434: sultverksamhet .............................. . 3 650 000,00 2 865 727,38 79 784 272,62 31435: 86 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkinffien - An- 31436: skaffning av inventarier och anordningar ..... . 105 551,56 105 551,56 100 0,00 31437: 87 28 70 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 31438: skaffning av inventarier och anordningar ..... . 1 085 000,00 973 601.74 90 111 398,26 31439: 84 28 80 04 Lakkautuspalkalla olevien viranhaltijoiden si- 31440: joittaminen uusiin tehtäviin - Placering av 31441: tjänsteinnehavare pä indragningsstat i nya 31442: uppgifter .................................... . 402 992.71 402 992.71 100 0,00 31443: 84 28 80 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen - 31444: Främjande av förvaltningens rationalisering ... 40 432.72 40 432,72 100 0,00 31445: 85 28 80 19 Hallinnon rationalisoinnin edistäminen - 31446: Främjande av förvaltningens rationalisering ... 18 278,15 0,00 0 18 278,15 31447: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31448: sivu 31449: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 236 31450: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31451: Pl. - Ht. StAtt tili förfogande Använt/indraget Tili år 31452: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31453: Mom.- Mom. 31454: % 31455: 31456: 31457: 31458: 86 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen - 31459: Stödjande av förvaltningens utvecklings- 31460: verksamhet .................................. . 1 208 906,39 983 745,60 81 225160,79 31461: ffl 28 80 19 Hallinnon kehittämistoiminnan tukeminen - 31462: Stödjande av förvaltningens utvecklings- 31463: verksamhet ................................. .. 4100 000,00 3 185 910,53 78 914 089.47 31464: 84 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi- 31465: nen - Anordnande av experiment med 31466: rehabilitering ................................ . 1 358 368,25 1 358 368,25 100 0,00 31467: 85 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan jä~estämi 31468: nen - Anordnande av experiment med 31469: rehabilitering ............................... .. 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 31470: 86 28 80 20 Kuntoutuksen kokeilutoiminnan järjestämi- 31471: nen - Anordnande av experiment med 31472: rehabilitering ................................ . 500 000,00 0,00 0 500 000,00 31473: 84 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 31474: arbetarskyddet .............................. . 283149,34 283 149,34 100 0,00 31475: 85 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 31476: arbetarskyddet .............................. . 2 007 653,13 1 292 315.41 62 805337,n 31477: 86 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 31478: arbetarskyddet .............................. . 4174 224,83 2 696 001 ,26 65 1 478 223,57 31479: 87 28 80 22 Työsuojelun edistäminen - Främjande av 31480: arbetarskyddet .............................. . 4 650 000,00 265 206,81 6 4 384 793,19 31481: 84 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 31482: lande av företagshälsovärden ................ . 441121,27 441121,27 100 0,00 31483: 85 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 31484: lande av företagshälsovärden ................ . 4 873 345,57 4 662 372,54 96 210 973.03 31485: 86 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 31486: lande av företagshälsovärden ................ . 12 756 827,17 12 607 443,57 99 149 383,60 31487: ffl 28 80 23 Työterveyshuollon kehittäminen - Utveck- 31488: lande av företagshälsovärden ................ . 48 700 000,00 24 400 143,66 50 24 299 856,34 31489: 84 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck- 31490: lande av arbetsplatskosthällning ............. . 642 637,95 642 637,95 100 0,00 31491: 85 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck- 31492: lande av arbetsplatskosthällning ............. . 2 428 357,11 1 577 255,78 65 851101,33 31493: 86 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck- 31494: lande av arbetsplatskosthällning ............. . 8 680 7ff7,55 8 183 834.47 94 496 933,08 31495: ffl 28 80 24 Työpaikkaruokailun kehittäminen - Utveck- 31496: lande av arbetsplatskosthällning ............. . 17 600 000,00 7 024 831,48 40 10 575 168,52 31497: 85 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 31498: för utbildning ................................ . 127 781,28 64 098,19 50 63 683,00 31499: 86 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 31500: för utbildning ............................... .. 648 259,29 608 121,13 94 40 138,16 31501: ffl 28 80 26 Eräät koulutuksen menot - Vissa utgifter 31502: för utbildning ................................ . 1 900 000,00 1 183 184,93 62 716 815,07 31503: 84 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 31504: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning 31505: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk 31506: och inrättningar ............................. . 12 980,30 12 980,30 100 0,00 31507: 85 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 31508: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning 31509: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk 31510: och inrättningar ...........................•.. 623 575,ffl 535 315,20 86 88 260,ffl 31511: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31512: sivu 31513: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 237 31514: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 31515: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31516: luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31517: Mom.- Mom. 31518: % 31519: 31520: 31521: 31522: 31523: 86 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 31524: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning 31525: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk 31526: och inrättningar .............................. 4 199 706,04 4 152 082,45 99 47 623,59 31527: 87 28 80 70 Moottoriajoneuvojen hankkiminen eräille 31528: valtion virastoille ja laitoksille - Anskaffning 31529: av motorfordon tili vissa statens ämbetsverk 31530: och inrättningar .............................. 11 000 000,00 9 373 780,25 85 1 626 219,75 31531: 84 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 31532: ADB-utrustning .............................. 485 894,74 485 894,74 100 0,00 31533: 85 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 31534: ADB-utrustning .............................. 455 981,22 0,00 0 455 981,22 31535: 86 28 80 71 Atk-laitteiden hankinta - Anskaffning av 31536: ADB-utrustning .............................. 1 136 520,14 400 221,03 35 736 299,11 31537: 87 28 85 67 Osuus perushyödykkeiden yhteisrahaston 31538: osakemerkinnästä - Tecknande av andelar 31539: i gemensamma fonden för råvaror ............ 1 800 000,00 0,00 0 1 800 000,00 31540: 86 28 90 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 31541: skaffning av maskiner och inventarier ......... 3 920 168,52 3 920 168,52 100 0,00 31542: 87 28 90 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 31543: skaffning av maskiner och inventarier ......... 15 000 000,00 10 407 979,23 69 4 028 332,77 31544: 84 28 90 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos - 31545: Statens tryckericentrals produktionsinrätt- 31546: ning .......................................... 444 873,70 444 873,70 100 0,00 31547: 85 28 90 74 Valtion painatuskeskuksen tuotantolaitos - 31548: Statens tryckericentrals produktionsinrätt- 31549: ning .......................................... 600 000,00 0,00 0 600 000,00 31550: 86 28 90 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 800 000,00 0,00 0 800 000,00 31551: 87 28 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 2 357 000,00 0,00 0 2 357 000,00 31552: 86 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An- 31553: skaffning av maskiner och materiel ........... 21 075 130,38 21 075 130,38 100 0,00 31554: 87 28 92 70 Koneiden ja välineiden hankkiminen - An- 31555: skaffning av maskiner och materiel ........... 65 200 000,00 24 989 006,45 38 39 953 256,67 31556: 87 28 92 71 Irtaimen omaisuuden myyntituloja vastaavat 31557: hankinnat - Anskaffningar motsvarande in- 31558: täkter från försäljning av lös egendom ........ 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 31559: 86 28 92 74 Otaniemen toimitalon laajennus -Utvidg- 31560: ning av byggnaden i Otnäs ................... 484 181,15 14 328,25 3 469 852,90 31561: 87 28 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 1 200 000,00 0,00 0 1 200 000,00 31562: 87 28 92 83 Asuntolainoitettujen vuokra,as!Jntojen hank- 31563: klminen ·- Anskaffning av hyresbostäder 31564: med bostadslån ............................... 700 000,00 538 000,00 77 162 000,00 31565: 87 28 92 88 Osakkeiden ja kiinteistöjen hankkiminen - 31566: Anskaffning av aktier och fastigheter ......... 3 410 000,00 0,00 0 3 410 000,00 31567: 86 28 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31568: inventarier .................................... 639 350,06 639 350,06 100 0,00 31569: 87 28 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31570: inventarier .................................... 5 000 000,00 4 679 215,47 94 320 784,53 31571: 86 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt- 31572: ning av byggnader ............................ 27 201,08 27 201,08 100 0,00 31573: 87 28 94 71 Rakennusten kunnostaminen - lståndsätt- 31574: ning av byggnader ............................ 50 000,00 28 472,72 57 21 527,28 31575: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31576: sivu 31577: 28 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 238 31578: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31579: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 31580: Luku - Kap. vuonna - är 1987 vuonna - år 1987 1988 31581: Mom.- Mom. 31582: % 31583: 31584: 31585: 86 28 94 83 Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen hank- 31586: kiminen - Anskaffning av hyresbostäder 31587: för vilka beviljats bostadslån ................. . 275 000,00 275 000,00 100 0,00 31588: 31589: 31590: 86 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 31591: - Anskaffning av inventarier och kontors- 31592: maskiner .................................... . 744 788,17 744 788,17 100 0,00 31593: 87 29 01 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 31594: - Anskaffning av inventarier och kontors- 31595: maskiner ................................... .. 2 000 000,00 1 816 187,83 91 183 812,17 31596: 86 29 05 51 Valtionavustus Haminan ortodoksisen kir- 31597: kon korjaustöitä varten - Statsunderstöd 31598: för reparationsarbeten pä Fredrikshamns or- 31599: todoxa kyrka ............................... .. 300 000,00 300 000,00 100 0,00 31600: 87 29 05 51 Valtionavustus Tornion entisen ortodoksisen 31601: sotilaskirkon korjaustöitä varten - Statsun- 31602: derstöd för reparationsarbeten på den tidi- 31603: gare ortodoxa militärkyrkan i Torneå ......... . 300 000,00 300 000,00 100 0,00 31604: 86 29 05 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalusto- 31605: hankintoja varten - Statsunderstöd för an- 31606: skaffning av inventarier tili Valamo kloster .... 29 342.75 29 342.75 100 0,00 31607: 87 29 05 52 Valtionavustus Valamon luostarin kalusto- 31608: hankintoja varten - Statsunderstöd för an- 31609: skaffning av inventarier tili Valamo kloster ... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 31610: 84 29 05 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 8 931,70 8 931.70 100 0,00 31611: 84 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - övriga 31612: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 594 775,51 594 775,51 100 0,00 31613: 85 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - övriga 31614: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 3 582 766,27 2 801 163,04 78 781 603,23 31615: 86 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 31616: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 36 209 367,88 32 597 013.72 90 3 612 354,16 31617: ffl 29 10 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 31618: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 186 000 000,00 145 671 963,14 78 40 328 036,86 31619: 84 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston 31620: hankkiminen - Anskaffning av forsknings- 31621: och undervisningsmateriel samt inventarier ... 3 774 736,89 3 774 736,89 100 0,00 31622: 85 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston 31623: hankkiminen - Anskaffning av forsknings- 31624: och undervisningsmateriel samt inventarier ... 10 176 523,44 7 107 708,32 70 3 068 815,12 31625: 86 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston 31626: hankkiminen - Anskaffning av forsknings- 31627: och undervisningsmateriel samt inventarier ... 50 533 388,91 35 679 979,03 71 14 853 409,88 31628: 87 29 10 70 Tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston 31629: hankkiminen - Anskaffning av forsknings- 31630: och undervisningsmateriel samt inventarier .. . 183 700 000,00 124 677 988,11 68 59 022 011,89 31631: 84 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 6 419 118,54 6 419 118,54 100 0,00 31632: 85 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 12 326 552.41 8 453 628.75 69 3 872 923,66 31633: 86 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 63 389 483,51 51 743 599,63 82 11 645 883,88 31634: 87 29 10 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 121 340 000,00 63 339 821,82 52 58 000 178,18 31635: 84 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 53 696.73 53 696,73 100 0,00 31636: 85 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 215 962,32 127 912,62 59 88 049,70 31637: 86 29 10 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 2 340 388,80 1 917 966,36 82 422 422,44 31638: 84 29 10 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 31639: fastigheter ................................... . 12 762,00 12 762,00 100 0,00 31640: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31641: sivu 31642: 29 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1987 sida 239 31643: 31644: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty1peruutettu Vuodelle 31645: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31646: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 31647: Mom.- Mom. 31648: % 31649: 31650: 31651: 31652: 85 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 31653: - Anskaffning av undervisningsmateriel 31654: och inventarier .............................. . 6 945,15 6 945,15 100 0,00 31655: 86 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 31656: - Anskaffning av undervisningsmateriel 31657: och inventarier .............................. . 681 654,03 659 468,88 97 22 185,15 31658: 87 29 11 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 31659: - Anskaffning av undervisningsmateriel 31660: och inventarier .............................. . 2 500 000,00 1 8n 593,88 75 622 406,12 31661: 84 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 500 000,00 100 0,00 31662: 85 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3177 378,70 754 439,05 24 2 422 939,65 31663: 86 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 8 010 000,00 296 318,98 4 7 713 681,02 31664: 87 29 11 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 200 000,00 0,00 0 1 200 000,00 31665: 86 29 12 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 31666: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 263 494,45 235 507,67 89 27 986,78 31667: 87 29 12 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 31668: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 3 765 000,00 3 093 031 ,45 82 671 968,55 31669: 86 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 31670: - Anskaffning av inventarier och undervis- 31671: ningsmateriel ................................ . 1 646 107,69 1 621 086,15 98 25 021,54 31672: 87 29 12 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 31673: - Anskaffning av inventarier och undervis- 31674: ningsmateriel ................................ . 9 300 000,00 8 548 425,99 92 751 574,01 31675: 86 29 12 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 499 927,50 249 150,00 50 2som.so 31676: 87 29 12 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 600 000,00 243 568,35 15 1 356 431,65 31677: 84 29 35 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 31678: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 937,70 937,70 100 0,00 31679: 85 29 35 21 Muut opetus- ja tutkimusmenot - Övriga 31680: undervisnings- och forskningsutgifter ........ . 44 532,97 41 647,87 94 2 885,10 31681: 85 29 35 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 31682: - Anskaffning av inventarier och undervis- 31683: ningsmateriel ................................ . 254 397,51 229 704,32 90 24 693,19 31684: 84 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 99 911,85 99 911,85 100 0,00 31685: 85 29 35 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 100 000,00 0,00 0 100 000,00 31686: 85 29 36 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 252 132,05 252 132,05 100 0,00 31687: 84 29 37 72 Tietokonelaitteiden hankkiminen - An- 31688: skaffning av datorutrustning ................. . 598 991,98 598 991,98 100 0,00 31689: 86 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31690: inventarier ................................... . 128 668,65 128 668,65 100 0,00 31691: 87 29 39 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31692: invent~rier ................................... . 280 000.00 -- 39 639,().4 1§ 240 360.96 31693: 84 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 31694: het .......................................... . 259 046,26 259 046,26 100 0,00 31695: 85 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 31696: het .......................................... . 261103,15 158 283,23 61 102 819,92 31697: 86 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 31698: het .......................................... . 1142 191,94 844 122,76 74 298 069,18 31699: 87 29 41 22 Suunnittelutoiminta - Planeringsverksam- 31700: het .......................................... . 4 000 000,00 2 315 663,13 58 1 684 336,87 31701: 85 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 31702: lande av läromedel. .......................... . 74 064,81 72 564,85 98 1 499,96 31703: 86 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 31704: lande av läromedel. .......................... . 708 723,36 680 565,45 96 28157,91 31705: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31706: sivu 31707: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 240 31708: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31709: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31710: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31711: Mom.- Mom. 31712: % 31713: 31714: 31715: 31716: 87 29 41 23 Oppimateriaalien kehittäminen - Utveck- 31717: lande av läromedel. .......................... . 4 200 000,00 3 210 306,14 76 989 693,86 31718: 86 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31719: inventarier ................................... . 419 016,34 419 016,34 100 0,00 31720: 87 29 41 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31721: inventarier ................................... . 300 000,00 255 223,96 85 44 776,04 31722: 85 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Statsbi- 31723: drag för byggnadsverksamhet ............... . 219 302,25 219 302,25 100 0,00 31724: 86 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Statsun- 31725: derstöd för byggnadsverksamhet ............ . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 31726: 87 29 42 53 Valtionapu rakennustoimintaan - Statsun- 31727: derstöd för byggnadsverksamhet ............ . 6 000 000,00 1 869 016,40 31 4130 983,60 31728: 84 29 42 70 Opetusvälineiden ja -kaluston hankkiminen 31729: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 13 848,93 13 848,93 100 0,00 31730: 85 29 42 70 Opetusvälineiden ja -kaluston hankkiminen 31731: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 28 160,13 28 160,13 100 0,00 31732: 86 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 31733: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 338 216,18 304 402,51 90 33 813,67 31734: 87 29 42 70 Opetusvälineiden ja kaluston hankkiminen 31735: - Anskaffning av läromedel och inventarier .. 800 000,00 550 421 ,52 69 249 578,48 31736: 85 29 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 225 274,65 225 274,65 100 0,00 31737: 86 29 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 749 095,90 3 748 400,70 100 695,20 31738: 84 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 31739: Fortbildning av skolpersonal ................. . 1 403 428,26 1 403 428,26 100 0,00 31740: 85 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 31741: Fortbildning av skolpersonal ................. . 823 430,34 181 564,87 22 641 865,47 31742: 86 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 31743: Fortbildning av skolpersonal ................. . 2 839 873,74 2 227 238,03 78 612 635,71 31744: 87 29 50 28 Kouluhenkilöstön täydennyskoulutus 31745: Fortbildning av skolpersonal ................. . 9 050 000,00 5 893 121,94 65 3156 878,06 31746: 86 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31747: inventarier ................................... . 98 822,33 44 053,70 45 54 768,63 31748: 87 29 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31749: inventarier ................................... . 100 000,00 0,00 0 100 000,00 31750: 85 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 31751: - Anskaffning av inventarier och undervis- 31752: ningsmateriel ................................ . 306 388,34 216 512,74 71 89 875,60 31753: 86 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 31754: - Anskaffning av inventarier och undervis- 31755: ningsmateriel ................................ . 969 816,25 963 916,25 99 5 900,00 31756: 87 29 51 70 Kaluston ja opetusvälineiden hankkiminen 31757: - Anskaffning av inventarier och undervis- 31758: ningsmateriel ................................ . 1 200 000,00 940 133,92 78 259 866,08 31759: 86 29 51 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 6 997 831,75 6 993 654,70 100 4 177,05 31760: 87 29 51 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 6 800 000,00 2 020 607,25 30 4 779 392,75 31761: 87 29 55 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 100 000,00 29 690,90 30 70 309,10 31762: 84 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 31763: nadsunderstöd .............................. . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 31764: 85 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 31765: nadsu nderstöd .............................. . 570 000,00 420 000,00 74 150 000,00 31766: 86 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 31767: nadsunderstöd .............................. . 5 315 000,00 3 720 000,00 70 1 595 000,00 31768: 87 29 57 52 Eräät rakennusavustukset - Vissa bygg- 31769: nadsunderstöd .............................. . 13 450 000,00 9 750 000,00 72 3 700 000,00 31770: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31771: sivu 31772: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 241 31773: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31774: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31775: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31776: Mom.- Mom. 31777: % 31778: 31779: 31780: 31781: 86 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31782: inventarier .................................... 148 872,66 148 872,66 100 0,00 31783: 87 29 58 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31784: inventarier .................................... 700 000,00 602 340,65 86 97 659,35 31785: 86 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31786: inventarier .................................... 50 202,36 50 202,36 100 0,00 31787: 87 29 59 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31788: inventarier .................................... 250 000,00 236 803,74 95 13 196,26 31789: 86 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31790: inventarier .................................... 28 741 580,14 22 857 854,23 80 5 883 725,91 31791: 87 29 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31792: inventarier .................................... 85 000 000,00 59 848 127,66 70 25 151 872,34 31793: 86 29 60 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 63 781 140,88 43 838 927' 07 69 19 942 213,81 31794: 87 29 60 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 127 650 000,00 45 750 693,86 36 81 899 306,14 31795: 86 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 31796: fastigheter .................................... 2 804 500,00 2 644 000,00 94 160 500,00 31797: 87 29 60 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 31798: fastigheter .................................... 3 999 000,00 3 998 534,00 100 466,00 31799: 86 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 31800: lösöre ........................................ 238 501,62 229 050,01 96 9 451,61 31801: 87 29 61 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 31802: lösöre ........................................ 5 900 000,00 5 705 197,14 97 194 802,86 31803: 85 29 61 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 313 500,80 85 514,50 27 227 986,30 31804: 86 29 61 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 6 902 479,08 5 613 274,77 81 1 289 204,31 31805: 87 29 61 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 13 650 000,00 10 256 312,08 75 3 393 687,92 31806: 86 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 31807: beten ......................................... 779185,87 498 096,93 64 281 088,94 31808: 87 29 61 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 31809: beten ......................................... 1 400 000,00 679 960,86 49 720 039,14 31810: 86 29 61 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 31811: av mark ....................................... 1 154 005,00 1154 005,00 100 0,00 31812: 87 29 61 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 31813: av mark ....................................... 1 750 000,00 1 035 406,00 59 714 594,00 31814: 85 29 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31815: inventarier .................................... 8 969,91 8 969,91 100 0,00 31816: 84 29 63 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 2 900 781,49 2 900 781,49 100 0,00 31817: 85 29 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 4 120 802,37 738 981,21 18 3 381 821,16 31818: 85 29 64 33 Valtionavustus kunnallisten maatalousoppi- 31819: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats- 31820: understöd för kommunala lantbruksläroans- 31821: talters anläggningskostnader ................. 1 000 000,00 1 000 000,00 1ÖO 0,00 31822: 84 29 64 34 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten 31823: maatalousoppilaitosten koulutilojen perus- 31824: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för 31825: anläggningskostnaderna för kommu- 31826: nalaooch privata lantbruksläroanstalters 31827: skollägenheter ................................ 666 206,00 666 206,00 100 0,00 31828: 85 29 64 34 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten 31829: maatalousoppilaitosten koulutilojen perus- 31830: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för 31831: anläggningskostnaderna för kommu- 31832: nalaooch privata lantbruksläroanstalters 31833: skollägenheter ................................ 825 531,00 825 531,00 100 0,00 31834: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31835: sivu 31836: 29 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1987 sida 242 31837: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31838: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 31839: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31840: Mom.- Mom. 31841: % 31842: 31843: 31844: 31845: 85 29 64 53 Valtionavustus yksityisten maatalousoppilai- 31846: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 31847: derstöd för privata lantbruksläroanstalters 31848: anläggningskostnader ....................... . 124 850,00 124 850,00 100 0,00 31849: 86 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustan- 31850: nuksiin - Siatsandel och -understöd för 31851: anläggningskostnader ....................... . 58 803 126,00 48 974 840,00 83 9 828 286,00 31852: 87 29 65 37 Valtionosuus ja -avustus perustamiskustan- 31853: nuksiin - Siatsandel och -understöd för 31854: anläggningskostnader ....................... . 184 000 000,00 116 591 211,00 63 67 408 789,00 31855: 84 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 31856: lösöre ....................................... . 5 271,80 5 271,80 100 0,00 31857: 85 29 65 70 lrtaimiston hankkiminen - Anskaffning av 31858: lösöre ....................................... . 12 986,39 6 080,39 47 6 906,00 31859: 84 29 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 32 289,59 32 289,59 100 0,00 31860: 85 29 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 801 357,52 325 444,04 41 475 913,48 31861: 84 29 65 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 31862: beten ........................................ . 6 354.27 6 354,27 100 0,00 31863: 85 29 65 77 Perusparannukset - Grundförbättringsar- 31864: beten ........................................ . 55 082,81 48 539,07 88 6 543,74 31865: 84 29 65 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 31866: av mark ...................................... . 347 334,94 347 334,94 100 0,00 31867: 85 29 65 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 31868: av mark ...................................... . 750 000,00 750 000,00 100 0,00 31869: 86 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 31870: Statsunderstöd för anläggningskostnader .... 7 601 399,00 6 380 852,00 84 1 220 547,00 31871: 87 29 67 57 Valtionavustus perustamiskustannuksiin - 31872: Statsunderstöd för anläggningskostnader .... 16 900 000,00 7 132 556,00 42 9 767 444,00 31873: 85 29 67 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31874: inventarier ................................... . 144 355,58 24 031,40 17 120 324,18 31875: 84 29 67 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 31876: en fastighet. ................................. . 8 031,09 8 031,09 100 0,00 31877: 85 29 67 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 31878: fastighet ..................................... . 55 000,00 0,00 0 55 000,00 31879: 84 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen - 31880: Anskaffning av inventarier och arbetsmaski· 31881: ner .......................................... . 146 485,89 146 485,89 100 0,00 31882: 85 29 68 70 Kaluston ja työkoneiden hankkiminen - 31883: Anskaffning av inventarier och arbetsmaski- 31884: ner .......................................... . 506193,64 398 253.49 79 107 940,15 31885: 84 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 653 223,61 1 653 223,61 100 0,00 31886: 85 29 68 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 6 376 622,55 5 006 654,20 79 1 369 968,35 31887: 86 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilai- 31888: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 31889: derstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 31890: läggningskostnader .......................... . 5 539 120,00 4 207 644,00 76 1 331 476,00 31891: 87 29 69 57 Valtionavustus ammatillisten erikoisoppilai- 31892: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 31893: derstöd för specialyrkesläroanstalternas an- 31894: läggningskostnader .......................... . 6 600 000,00 1 185 565,00 18 5 414 435,00 31895: 84 29 69 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen - An- 31896: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 11 276,70 11 276,70 100 0,00 31897: 85 29 69 70 Kaluston ja koneistojen hankkiminen - An- 31898: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 5 705,60 5 705,60 100 0,00 31899: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31900: sivu 31901: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 243 31902: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 31903: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 31904: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 31905: Mom.- Mom. 31906: % 31907: 31908: 31909: 31910: 86 29 69 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning 31911: av maskiner och inventarier .................. . 17 164 623,29 17 164 623,29 100 0,00 31912: 87 29 69 70 Kone- ja kalustohankinnat - Anskaffning 31913: av maskiner och inventarier .................. . 22 000 000,00 2 023 681,99 9 19 976 318,01 31914: 84 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 19 520,00 19 520,00 100 0,00 31915: 85 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 127 020,91 27 020,91 21 100 000,00 31916: 86 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 554 448,16 1 454 448,16 94 100 000,00 31917: 87 29 69 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 602 000,00 3 247 668,55 90 354 331.45 31918: 84 29 71 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilai- 31919: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 31920: derstöd för privata yrkesläroanstalters an- 31921: läggningskostnader .......................... . 7 682,00 7 682,00 100 0,00 31922: 85 29 71 54 Valtionavustus yksityisten ammattioppilai- 31923: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 31924: derstöd för privata yrkesläroanstalters an- 31925: läggningskostnader .......................... . 50 000,00 50 000,00 100 0,00 31926: 84 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31927: inventarier ................................... . 1 676 183,85 1 676 183,85 100 0,00 31928: 85 29 72 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31929: inventarier ................................... . 812 371,10 395 078,95 49 417 292,15 31930: 84 29 72 74 Talonrakennukset - Husbyggen ...... : ..... . 1 423 173,15 1 423 173,15 100 0,00 31931: 85 29 72 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 966 527,14 1 080 662,28 55 885 864,86 31932: 85 29 72 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 31933: fastigheter ................................... . 12 519,00 0,00 0 12 519,00 31934: 85 29 74 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31935: inventarier ................................... . 30 288.73 30 288.73 100 0,00 31936: 84 29 74 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 51 668,50 51 668,50 100 0,00 31937: 85 29 74 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 410 704,30 0,00 0 410 704,30 31938: 84 29 75 n 31939: Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 31940: ring av skog ................................. . 36 095,16 36 095,16 100 0,00 31941: 85 29 75 n 31942: Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 31943: ring av skog ................................. . 232 452,51 89 301,69 38 143150,82 31944: 84 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark .. . 600 000,00 600 000,00 100 0,00 31945: 85 29 75 88 Maan hankkiminen - Anskaffning av mark .. . 400 000,00 395 995,00 99 4 005,00 31946: 86 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetus- 31947: väline- ja kalustosuunnittelu - Utarbetande 31948: av studiematerial samt planering av lärome- 31949: del och inventarier ........................... . 5023 n2,54 5 023 n2,54 100 0,00 31950: 87 29 76 25 Oppimateriaalin valmistaminen sekä opetus- 31951: väline- ja kalustosuunnittelu - Utarbetande 31952: av studiematerial samt planering av lärome- 31953: d!)l o~h in~ntari!lf ........................... . 8300 000,00 31954: 84 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31955: inventarier ................................... . 23 003,96 23 003,96 100 0,00 31956: 85 29 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31957: inventarier ................................... . 357 829,62 186 971,53 52 170 858,09 31958: 84 29 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 603 956,50 1 603 956,50 100 0,00 31959: 85 29 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 351 480,90 1 307 n6,14 56 1 043 704,76 31960: 85 29 76 88 Kiinteistön hankkiminen - Anskaffning av 31961: en fastighet .................................. . 750,00 0,00 0 750,00 31962: 85 29 n 33 Valtionavustus kunnallisten teknillisten oppi- 31963: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats- 31964: understöd för kommunala tekniska läroan- 31965: stalters anläggningskostnader ............... . 422 104,00 33 000,00 8 389 104,00 31966: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 31967: sivu 31968: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 244 31969: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 31970: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 31971: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 31972: Mom.- Mom. 31973: % 31974: 31975: 31976: 31977: 85 29 78 31 Valtionavustus kunnallisten kauppaoppilai- 31978: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 31979: derstöd för kommunala handelsläroanstal- 31980: ters anläggningskostnader ................... . 946 000,00 946 000,00 100 0,00 31981: 85 29 78 51 Valtionavustus yksityisten kauppaoppilaitos- 31982: ten perustamiskustannuksiin - Statsunder- 31983: stöd för privata handelsläroanstalters an- 31984: läggningskostnader .......................... . 235 500,00 235 500,00 100 0,00 31985: 84 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31986: inventarier ................................... . 3 474,18 3 474,18 100 0,00 31987: 85 29 79 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31988: inventarier ................................... . 130 496,35 125 039,60 96 5 456,75 31989: 84 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 780 226,15 7BO 226,15 100 0,00 31990: 85 29 79 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 243 967,00 889 278,40 40 1 354 688,60 31991: 84 29 BO 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31992: inventarier ................................... . 29 098,78 29 098,78 100 0,00 31993: 85 29 BO 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 31994: inventarier ................................... . 131 960,34 71 930,75 55 60 029,59 31995: 84 29 BO 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 91 621,35 91 621,35 100 0,00 31996: 85 29 BO 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 500 000,00 100 0,00 31997: 85 29 81 33 Valtionavustus kunnallisten kotitalousoppi- 31998: laitosten perustamiskustannuksiin - Stats- 31999: understöd för anläggningskostnader tili 32000: kommunala läroanstalter för huslig ekonomi .. 260 160,00 260 160,00 100 0,00 32001: 84 29 81 53 Valtionawstus yksityisten kotitalousoppilai- 32002: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 32003: derstöd för anläggningskostnader vid priva- 32004: ta läroanstalter för huslig ekonomi ........... . 106 789,00 106 789,00 100 0,00 32005: 85 29 81 53 Valtionavustus yksityisten kotitalousoppilai- 32006: tosten perustamiskustannuksiin - Statsun- 32007: derstöd för anläggningskostnader vid priva- 32008: ta läroanstalter för huslig ekonomi ........... . 500 000,00 500 000,00 100 0,00 32009: 84 29 82 53 Valtionavustus yksityisten kotiteollisuus- 32010: oppilaitosten perustamiskustannuksiin 32011: Statsunderstöd för privata hemslöjdsläro- 32012: anstalters anläggningskostnader ............. . 166 213,00 166 213,00 100 0,00 32013: 85 29 83 30 Valtionavustus kunnallisten ja yksityisten 32014: terveydenhuoltoalan oppilaitosten perus- 32015: tamiskustannuksiin - Statsunderstöd för 32016: anläggningskostnader vid kommunala och 32017: privata läroanstalter pä hälsovårdens omrä- 32018: de ........................................... . 500 000,00 0,00 0 500 000,00 32019: 84 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32020: inventarier ................................... . 280 851,57 280 851,57 100 0,00 32021: 85 29 83 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32022: inventarier ................................... . 2 804 265,58 2 291 504,60 82 512 760,98 32023: 84 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 681 503,90 1 681 503,90 100 0,00 32024: 85 29 83 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 999 896,00 285 230,45 10 2 714 665,55 32025: 84 29 85 31 Valtion korvaus ammatillisten kurssikeskus- 32026: ten omien rakennusten rakennuskustannuk- 32027: siin - Statens ersättning för byggnadskost- 32028: naderna för yrkeskurscentralers egna bygg- 32029: nader ........................................ . 4 000 000,00 4 000 000,00 100 0,00 32030: 84 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 207 160,02 1 207 160,02 100 0,00 32031: 85 29 85 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 422 882,73 162 137,00 38 260 745,73 32032: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32033: sivu 32034: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 245 32035: Vuosi- Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32036: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32037: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32038: Mom.- Mom. 32039: % 32040: 32041: 32042: 32043: 84 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 32044: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 12 148 833,25 12 148 833,25 100 0,00 32045: 85 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 32046: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 33 442 294,72 18 967 979,11 57 14 474 315,61 32047: 86 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 32048: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 40 042 725,11 23 279 578,44 58 16 763 146,67 32049: !f7 29 88 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat - 32050: Finlands Akademis forskningsanslag ......... . 127 000 000,00 76 102 598,17 60 50 897 401,83 32051: !f7 29 88 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32052: inventarier ................................... . 700 000,00 297 070,40 42 402 929,60 32053: 87 29 88 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 200 000,00 0,00 0 200 000,00 32054: 85 29 90 56 Valtionavustus Tampereen Työväen Teatte- 32055: rin rakentamiseen - Statsunderstöd för 32056: byggande av Tampereen Työväen Teatteri .... 4 660 000,00 4 660 000,00 100 0,00 32057: 87 29 90 59 Valtionavustus Åbo Svenska Teatern -nimi- 32058: sen teatterin ja Svenska Teatern i Helsing- 32059: fors -nimisen teatterin peruskorjaukseen - 32060: Statsunderstöd tili Åbo Svenska Teater och 32061: Svenska Teatern i Helsingfors för grundliga 32062: reparationer ................................. . 5 500 000,00 5 500 000,00 100 0,00 32063: 85 29 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 100 237,11 0,00 0 100 237,11 32064: 86 29 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 38 904 826,28 19 505 145,87 50 19 399 680,41 32065: !f7 29 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 30 500 000,00 112 529,95 0 30 3!f7 470,05 32066: 84 29 90 76 Oopperatalon talonrakennustyöt - Hus- 32067: byggnadsarbeten på ett operahus ........... . 125 240 839,98 125 240 839,98 100 0,00 32068: 85 29 90 76 Oopperatalon talonrakennustyöt - Hus- 32069: byggnadsarbeten på operahuset ............. . 110 000 000,00 0,00 0 110 000 000,00 32070: 84 29 91 53 Yleisurheilun MM-kisarahan tuoton perus- 32071: teella myönnettävä! avustukset liikuntapaik- 32072: kojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen ra- 32073: kentamiseen - Understöd som på basen av 32074: intäkterna av myntet för VM-tävlingarna i 32075: friidrot beviljas för byggande av idrottsan- 32076: läggningar och tili dessa anslutna fritidsu- 32077: trymmen .................................... . 3 412 000,00 3 412 000,00 100 0,00 32078: 85 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - Re- 32079: paration och underhåll av byggnader ........ . 241 801,00 21 687,50 9 220 113,50 32080: 86 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - Re- 32081: paration och underhåll av byggnader ........ . 183 621,16 91 945,66 50 91 675,50 32082: !f7 29 92 13 Rakennusten korjaus ja kunnossapito - Re- 32083: paration och underhåll av byggnader ........ . 3 300 000,00 3 270 018,31 99 29 981,69 32084: 86 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff- 32085: nil'lg av~GI'flRiAgar ~Jrmateriel ...... ~ ..... . ll6 902,19 86 902,19 100 0,00 32086: !f7 29 92 70 Laitteiden ja kaluston hankinta - Anskaff- 32087: ning av anordningar och materiel ............ . 400 000,00 347 335,36 87 52 664,64 32088: 84 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 331195,17 331 195,17 100 0,00 32089: 86 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 322 375,46 942 271,60 71 380 103,86 32090: !f7 29 92 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 200 000,00 2 258 305,94 71 941 694,06 32091: 86 29 92 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 44170,31 44 170,31 100 0,00 32092: !f7 29 92 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ..... . 1 300 000,00 1 268 173,39 98 31 826,61 32093: 85 29 92 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 32094: fastigheter ................................... . 32 711,96 32 711,96 100 0,00 32095: 86 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32096: skaffning av inventarier och anordningar ..... . 380 266,95 237 128,00 62 143138,95 32097: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32098: sivu 32099: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 246 32100: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32101: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 32102: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32103: Mom.- Mom. 32104: % 32105: 32106: 32107: 87 29 93 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32108: skaffning av inventarier och anordningar ...... 1 400 000,00 1 320 477,35 94 79 522,65 32109: 84 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 142 110,95 142 110,95 100 0,00 32110: 85 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 676 691,50 171 518,96 25 505172,54 32111: 86 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 5 370 147,00 4 533 563,00 84 836 584,00 32112: 87 29 93 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 3 450 000,00 1 060 553,05 31 2 389 446,95 32113: 84 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio- 32114: ner ........................................... 5 000,00 5 000,00 100 0,00 32115: 85 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio- 32116: ner ........................................... 15 024,68 15 024,68 100 0,00 32117: 86 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio- 32118: ner ........................................... 222 519,40 122 534,41 55 99 984,99 32119: 87 29 94 13 Rakennusten korjaus - Byggnadsreparatio- 32120: ner ........................................... 300 000,00 253 746,12 85 46 253,88 32121: 84 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 32122: derstöd för restaurering av byggnader ........ 11 518,00 11 518,00 100 0,00 32123: 85 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 32124: derstöd för restaurering av byggnader ........ 111 404.45 27 482,00 25 83 922,45 32125: 86 29 94 50 Rakennusten entistämisavustukset - Un- 32126: derstöd för restaurering av byggnader ........ 686 322,16 562 995,84 82 123 326,32 32127: 87 29 94 50 Rakennusten entistämisavustu kset - Un- 32128: derstöd för restaurering av byggnader ........ 3 400 000,00 2 574 876,00 76 825124,00 32129: 84 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - 32130: An- 32131: skaffning av inventarier och anläggningar ..... 1 031,30 1 031,30 100 0,00 32132: 85 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32133: skaffning av inventarier och anläggningar ..... 284134,38 269 065,63 95 15 068,75 32134: 86 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32135: skaffning av inventarier och anläggningar ..... 469 740,15 215 956,83 46 253 783,32 32136: 87 29 94 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32137: skaffning av inventarier och anläggningar ..... 950 000,00 0,00 0 950 000,00 32138: 84 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 522 222,05 522 222,05 100 0,00 32139: 85 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 1 805 866,65 1182 148,81 65 623 717,84 32140: 86 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 3 806 419,77 3 534 334,87 93 272 084,90 32141: 87 29 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 7 200 000,00 3 557 734,50 49 3 642 265,50 32142: 84 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 798,60 798,60 100 0,00 32143: 85 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 154 751,76 121 571,61 79 33180,15 32144: 86 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 600 363,05 452 139,42 75 148 223,63 32145: 87 29 94 75 Perusparannukset - Grundförbättringar ...... 1 800 000,00 1 413 320,30 79 386 679,70 32146: 85 29 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 100 000,00 100 000,00 100 0,00 32147: 86 29 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 5 640 000,00 5 078 622,55 90 561 377,45 32148: 87 29 95 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 32149: fastigheter .................................... 1 470 000,00 0,00 0 1 470 000,00 32150: 85 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32151: skaffning av inventarier och anordningar ...... 4 635,62 4 635,62 100 0,00 32152: 86 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32153: skaffning av inventarier och anordningar ...... 20 000,00 20 000,00 100 0,00 32154: 87 29 96 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32155: skaffning av inventarier och anordningar ...... 170 000,00 114156,43 67 55 843,57 32156: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32157: sivu 32158: 29 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 247 32159: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32160: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32161: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 32162: Mom.- Mom. 32163: o/o 32164: 32165: 32166: 32167: 84 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 32168: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan· 32169: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot - 32170: Utgifter som verkställandet av kulturavtal 32171: och utbytesprogram föranleder och allmän- 32172: na utgifter för detiinternationella kulturella 32173: samarbetet .................................. . 18 000,00 18 000,00 100 0,00 32174: 85 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 32175: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 32176: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot - 32177: Utgifter som verkställandet av kulturavtal 32178: och utbytesprogram föranleder och allmän- 32179: na utgifter för detiinternationella kulturella 32180: samarbetet .................................. . 1 267,54 1 267,54 100 0,00 32181: 86 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 32182: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 32183: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot - 32184: Utgifter som verkställandet av kulturavtal 32185: och utbytesprogram föranleder och allmän- 32186: na utgifter för detiinternationella kulturella 32187: samarbetet .................................. . 5 080 549,16 5 023 837,71 99 56711,45 32188: ff7 29 98 25 Kulttuurisopimuksien ja vaihto-ohjelmien 32189: toimeenpanosta aiheutuvat menot ja kan- 32190: sainvälisen kulttuuriyhteistyön yleismenot - 32191: Utgifter som verkställandet av kulturavtal 32192: och utbytesprogram föranleder och allmän· 32193: na utgifter för detiinternationella kulturella 32194: samarbetet .................................. . 20 180 000,00 14 954 341,83 74 5 225 658,17 32195: 87 29 98 70 Kaluston ja laitteiden hankkiminen - An- 32196: skaffning av inventarier och anläggningar .... . 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 32197: 85 29 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 7 361,55 7 361,55 100 0,00 32198: 86 29 98 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 5 604 665,75 645 673,00 12 4 958 992,75 32199: 87 29 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 32200: 87 29 98 88 Kiinteistöjen hankkiminen - Anskaffning av 32201: fastigheter ................................... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 32202: 85 29 99 23 Kalevalan juhlavuoden järjestäminen - Ar- 32203: rangerandet av Kalevalas jubileumsär ........ . 533122,44 259 129,81 49 273 992,63 32204: 85 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen - Utarbetande 32205: av vissa historiker ............................ . 7 902,70 1 615,73 20 6 286,97 32206: 86 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen - Utarbetande 32207: av vissa historiker ............................ . 18 038,70 18 038,70 100 0,00 32208: 87 29 99 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen 32209: - Utarbetande och anskaffning av vissa 32210: verk ......................................... . 1 320 000,00 250 211,58 19 1 069 788,42 32211: 84 29 99 27 Kalevalan juhlavuoden järjestäminen - Ar- 32212: rangerandet av Kalevalas jubileumsä r ........ . 30 000,00 30 000,00 100 0,00 32213: 84 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso- 32214: seurantalojen korjaukseen - Statsunder· 32215: stöd för reparation av Folkets Hus-byggna- 32216: der och ungdomsföreningshus ............... . 298 759,00 298 759,00 100 0,00 32217: 85 29 99 51 Valtionavustus työväentalojen ja nuoriso· 32218: seurantalojen korjaukseen - Statsunder- 32219: stöd för reparation av Folkets Hus·byggna- 32220: der och ungdomsföreningshus ............... . 891 645,00 565 405,00 63 326 240,00 32221: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32222: sivu 32223: 29 Pl. · Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 248 32224: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32225: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32226: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna · år 1987 1988 32227: Mom.- Mom. 32228: % 32229: 32230: 32231: 32232: 86 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 32233: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 32234: tion av Folkets Hus-byggnader och för · 32235: eningshus ................................... . 5 329 995,00 3 499 732,00 66 1 830 263,00 32236: 87 29 99 51 Valtionavustus työväen- ja seurantalojen 32237: korjaukseen - Statsunderstöd för repara- 32238: tion av Folkets Hus-byggnader och för- 32239: eningshus ................................... . 17 250 000,00 9 436 634,00 55 7 813 366,00 32240: 84 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 32241: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 32242: nings- och undervisningsmateriel från 32243: Sovjetunionen ............................... . 346 850,30 346 850,30 100 0,00 32244: 85 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 32245: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 32246: nings- och undervisningsmateriel från 32247: Sovjetunionen .............................. .. 1174 385,05 28 165,15 2 1 146 219,90 32248: 86 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 32249: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 32250: nings- och undervisningsmateriel från 32251: Sovjetunionen ............................... . 3 290 072,83 2 846 592,53 87 443 480,30 32252: 87 29 99 71 Tutkimus- ja opetusvälineiden hankkiminen 32253: Neuvostoliitosta - Anskaffning av forsk- 32254: nings- och undersökningsmateriel från 32255: Sovjetunionen ............................... . 25 650 000,00 22 666 511,34 88 2 983 488,66 32256: 32257: 32258: 85 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32259: inventarier ................................... . 239 026,99 239 026,99 100 0,00 32260: 86 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32261: inventarier .................................. .. 278 902,86 274 632,86 98 4 270,00 32262: 87 30 08 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32263: inventarier ................................... . 3 300 000,00 2 927 008,29 89 372 991)1 32264: 84 30 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 9 621,70 9 621,70 100 0,00 32265: 86 30 12 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32266: inventarier .................................. .. 244 851,25 244 851,25 100 0,00 32267: 87 30 12 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32268: inventarier ................................... . 100 000,00 45 596,20 46 54 403,80 32269: 86 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 32270: 87 30 12 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 500 000,00 56 343,30 11 443 656,70 32271: 86 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 32272: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 107 804.20 101 802,60 94 6 001,60 32273: 87 30 14 70 Kaluston ja koneiden hankkiminen - An- 32274: skaffning av inventarier och maskiner ........ . 400 000,00 345 652,10 86 54 347,90 32275: 85 30 14 74 32276: Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 28 544,39 14 226,50 50 14 317,89 32277: 86 30 14 74 32278: Talonrakennukset - Husbyggen ........... .. 453,50 453,50 100 0,00 32279: 87 30 14 74 32280: Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 65 000,00 57 272,65 88 7 727,35 32281: 85 30 14 77 32282: Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbeten .. 4 694,80 4 694,80 100 0,00 32283: 86 30 14 77 32284: Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbeten .. 9 680,20 9 680,20 100 0,00 32285: 87 30 14 77 32286: Maanrakennustyöt - Jordbyggnadsarbeten .. 191 000,00 101 979,00 53 89 021,00 32287: 87 30 14 88 32288: Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 100 000,00 0,00 0 100 000,00 32289: 86 30 15 70 32290: Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32291: inventarier .................................. .. 163 579,70 163 579,70 100 0,00 32292: 87 30 15 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32293: inventarier ................................... . 400 000,00 349 474,95 87 50 525,05 32294: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32295: sivu 32296: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 249 32297: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty /peruutettu Vuodelle 32298: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 32299: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 32300: Mom.- Mom. 32301: % 32302: 32303: 32304: 32305: 86 30 17 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32306: inventarier ................................... . 296 735,60 296 735,60 100 0,00 32307: 87 30 17 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32308: inventarier ................................... . 800 000,00 462 072,80 58 337 927,20 32309: 86 30 17 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 7 523 369,98 7 523 369,98 100 0,00 32310: 87 30 17 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 10 000 000,00 9 599 565,57 96 400 434,43 32311: 84 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 32312: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 32313: ningsenhetens storlek ....................... . 71 448,00 71 448,00 100 0,00 32314: 85 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 32315: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 32316: ningsenhetens storlek ....................... . 60 491,20 0,00 0 60 491,20 32317: 86 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 32318: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 32319: ningsenhetens storlek ....................... . 342 220 763,86 342 216 095,86 100 4 668,00 32320: 87 30 31 41 Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapo- 32321: liittinen tuki - Prispolitiskt stöd enligt bruk- 32322: ningsenhetens storlek ....................... . 583 842 900,00 189 226 714,79 32 394 616 185,21 32323: 85 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio· 32324: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 11 892,50 0,00 0 11 892,50 32325: 86 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 32326: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 25 851 095,65 25 851 095,65 100 0,00 32327: 87 30 31 42 Alueittainen hintapoliittinen tuki - Regio- 32328: nalt prispolitiskt stöd ........................ . 584 804 400,00 563 070 678,61 96 21 733 721,39 32329: 84 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli- 32330: tiskt stöd .................................... . 5 740 927,08 5 740 927,08 100 0,00 32331: 86 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli- 32332: tiskt stöd .................................... . 23 110 850,39 23 110 850,39 100 0,00 32333: 87 30 31 43 Muu hintapoliittinen tuki - Annat prispoli- 32334: tiskt stöd .................................... . 874 500 000,00 828 987 175,51 95 45 512 824.49 32335: 85 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 32336: för skördeskador ............................. . 2 148,00 0,00 0 2 148,00 32337: 86 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 32338: för skördeskador ............................. . 11 729 227,44 5 617 238,15 48 6111989,29 32339: 87 30 31 44 Satovahinkojen korvaaminen - Ersättning 32340: för skördeskador ............................. . 130 000 000,00 28 703 730,65 22 101 296 269,35 32341: 84 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan- 32342: de av unga odlare ........................... . 313 596,33 313 596,33 100 0,00 32343: 85 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan· 32344: de av unga odlare ........................... . 11 100 115,69 11 100 115,69 100 0,00 32345: 86 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan- 32346: de av unga odlare ........................... . 142 500 000,00 138 504 661,53 97 3 995 338.47 32347: 87 30 33 40 Nuorten viljelijöiden tukeminen - Stödjan- 32348: de av unga odlare ........................... . 167 000 000,00 8 770 564,55 5 158 229 435.45 32349: 84 30 33 43 Lammastalouden tukeminen - Understöd- 32350: jande av fårskötseln ......................... . 507 255,73 507 255,73 100 0,00 32351: 85 30 33 43 Lammastalouden tukeminen - Understöd- 32352: jande av fårskötseln ......................... . 74 132,50 0,00 0 74 132,50 32353: 86 30 33 44 Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin 32354: - Understöd för pälsdjursfarmarnas ränte- 32355: kostnader .................................... . 15 000 000,00 10 908 493,79 73 4 091 506,21 32356: 84 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd 32357: för torrläggning .............................. . 273 523,54 273 523,54 100 0,00 32358: 32359: 32360: • 32361: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32362: sivu 32363: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för är 1987 sida 250 32364: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 32365: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32366: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32367: Mom.- Mom. 32368: % 32369: 32370: 32371: 32372: 85 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd 32373: för torrläggning .............................. . 793 958,38 395 352,42 50 398 605,96 32374: 86 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd 32375: för torrläggning .............................. . 4 781 755,23 3 923 610,87 82 858144,36 32376: 87 30 33 48 Valtionapu kuivatustöihin - Statsunderstöd 32377: för torrläggning .............................. . 11 000 000,00 5 837 931 ,97 53 5162 068,03 32378: 84 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 32379: ningsarbeten ................................ . 26 428,59 26 428,59 100 0,00 32380: 85 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 32381: ningsarbeten ................................ . 35 000,00 5 332,25 15 29 667,75 32382: 86 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 32383: ningsarbeten ................................ . 2 429 237,84 2 323 589,77 96 105 648,07 32384: 87 30 33 83 Lainat kuivatustöihin - Lån för torrlägg- 32385: ningsarbeten ................................ . 11 000 000,00 9119539,12 83 1 880 460,88 32386: 84 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 32387: transport- och fraktunderstöd ............... . 565 000,00 565 000,00 100 0,00 32388: 85 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 32389: transport- och fraktunderstöd ............... . 855 000,00 78 235,80 9 776 764,20 32390: 86 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 32391: transport- och fraktunderstöd ............... . 13 883 456,99 13 516 222,22 97 367 234,77 32392: 87 30 34 40 Eräät kuljetus- ja rahtiavustukset - Vissa 32393: transport- och fraktunderstöd ............... . 46 300 000,00 32 129 905,03 69 14 170 094,97 32394: 84 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 32395: neviljelmien kotimaista energiaa käyttävien 32396: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi- 32397: miseen - Understöd för uppförande och 32398: förnyelse av värmeanläggningar med in- 32399: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 32400: växthusodlingar ............................. . 343 500,00 343 500,00 100 0,00 32401: 85 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 32402: neviljelmien kotimaista energiaa käyttävien 32403: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi- 32404: miseen - Understöd för uppförande och 32405: förnyelse av värmeanläggningar med in- 32406: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 32407: växthusodlingar ............................. . 2 348 400,00 1 329 200,00 57 1 019 200,00 32408: 86 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 32409: neviljelmien kotimaista energiaa käyttävien 32410: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi- 32411: miseen - Understöd för uppförande och 32412: förnyelse av värmeanläggningar med in- 32413: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 32414: växthusodlingar ............................. . 13 108 100,00 7 593 400,00 58 5 514 700,00 32415: 87 30 34 44 Avustukset maatilakiinteistöjen ja kasvihuo- 32416: neviljelmien kotimaista energiaa käyttävien 32417: lämmitysjärjestelmien rakentamiseen ja uusi- 32418: miseen - Understöd för uppförande och 32419: förnyelse av värmeanläggningar med in- 32420: hemsk energi för gårdsbruksfastigheter och 32421: växthusodlingar ............................. . 7 000 000,00 289 000,00 4 6 711 000,00 32422: 85 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke- 32423: minen - Understödjande av lagringen av 32424: skogsbär och svamp ......................... . 49 974,00 49 974,00 100 0,00 32425: 86 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke- 32426: minen - Understödjande av lagringen av 32427: skogsbär och svamp ......................... . 600 000,00 600 000,00 100 0,00 32428: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32429: sivu 32430: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 251 32431: Vuosi - A.r Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32432: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32433: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32434: Mom.- Mom. 32435: % 32436: 32437: 32438: 32439: 87 30 34 46 Metsämarjojen ja sienien varastoinnin tuke- 32440: minen - Understödjande av lagringen av 32441: skogsbär och svamp ......................... . 900 000,00 854 972,00 95 45 028,00 32442: 87 30 34 48 Aggregaattiavustukset - Aggregatunder- 32443: stöd ......................................... . 1 000 000,00 400 145,28 40 599 854,72 32444: 84 30 37 22 Oulujärven kalatalouden kehittäminen - Ut- 32445: vecklande av fiskerihushällningen i Uleträsk ... 21 202,90 21 202,90 100 0,00 32446: 85 30 37 22 Oulujärven kalatalouden kehittäminen - Ut- 32447: vecklande av fiskerihushållningen i Uleträsk ... 63 995,22 51 264,00 80 12 731,22 32448: 85 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu - Regio- 32449: nal planering av fiskerihushållningen ......... . 11181,14 11 133,88 100 47,26 32450: 86 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 32451: louden kehittäminen - Regional planering 32452: av fiskerihushållningen och utvecklande av 32453: fiskerihushållningen .......................... . 609 756,90 396 792,69 65 212 964,21 32454: 87 30 37 23 Alueellinen kalataloussuunnittelu ja kalata- 32455: louden kehittäminen - Regional planering 32456: av fiskerihushållningen och utvecklande av 32457: fiskerihushållningen .......................... . 1 950 000,00 1 461 366,58 75 488 633,42 32458: 84 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset 32459: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 29 218,27 29 218,27 100 0,00 32460: 85 30 37 24 Vesioikeudelliset kalatalousselvitykset 32461: Vattenrättsliga fiskeriutredningar ............ . 2 574,79 0,00 0 2 574,79 32462: 84 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 32463: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen - 32464: Stabilisering av inkomsten av fiske och 32465: främjande av fiskfångsternas användning ..... 1 003125,43 1 003 125,43 100 0,00 32466: 85 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 32467: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen - 32468: Stabilisering av inkomsten av fiske och 32469: främjande av fiskfångsternas användning ..... 2 870 076,68 2 643 786,98 92 226 289,70 32470: 86 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 32471: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen - 32472: Stabilisering av inkomsten av fiske och 32473: främjande av fiskfängsternas användning ..... 6 345 998,14 4 820 529,09 76 1 525 469,05 32474: 87 30 37 42 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannutta- 32475: minen ja kalansaaliin käytön edistäminen - 32476: Stabilisering av inkomsten av fiske och 32477: främjande av fiskfångsternas användning ..... 23 660 000,00 19 328 494,39 82 4 331 505,61 32478: 86 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 32479: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 32480: skränkninilena\' laxtiske ..................... . 79() ()(X),()() 790 000,00 100 0,00 32481: 87 30 37 46 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 32482: johdosta - Ersättningar tili följd av in- 32483: skränkningen av laxfiske ..................... . 1 200 000,00 0,00 0 1 200 000,00 32484: 84 30 37 n Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 32485: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 32486: och iståndsättningsprojekt ................... . 82 257,84 82 257,84 100 0,00 32487: 85 30 37 n Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 32488: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 32489: och iståndsättningsprojekt ................... . 813 915,82 344 723,79 42 469 192,03 32490: 86 30 37 n Kalataloudelliset rakentamis· ja kunnostus- 32491: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 32492: och iståndsättningsprojekt ................... . 1 693185,97 1 126 683,36 67 566 502,61 32493: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32494: sivu 32495: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 252 32496: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 32497: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32498: Luku - Kap. vuonna - är 1987 vuonna - år 1987 1988 32499: Mom.- Mom. 32500: % 32501: 32502: 32503: ff7 30 37 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- 32504: hankkeet - Fiskeriekonomiska byggnads- 32505: och iståndsättningsprojekt ................... . 2 500 000,00 211 482,75 8 2 288 517,25 32506: 85 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja ve- 32507: sitysjärjestelmien sekä luonnonravintolam- 32508: mikoiden kunnossapito - Underhåll av 32509: fiskodlingsanstalternas dammområden och 32510: vattenförsörjningsarrangemang samt natur- 32511: dammar förfiskodling ....................... . 21 499,29 14 379,81 67 7119,48 32512: 86 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja ve- 32513: sitysjärjestelmien sekä luonnonravintolam- 32514: mikoiden kunnossapito - Underhåll av 32515: fiskodlingsanstalternas dammområden och 32516: vattenförsörjningsarrangemang samt natur- 32517: dammar för fiskodling ....................... . 333 453.23 285 144,89 86 48 308,34 32518: 87 30 38 14 Kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden ja ve- 32519: sitysjärjestelmien sekä luonnonravintolam- 32520: mikoiden kunnossapito - Underhåll av 32521: fiskodlingsanstalternas dammområden och 32522: vattenförsörjningsarrangemang samt natu r- 32523: dammar för fiskodling ....................... . 500 000,00 328 340,66 66 171 659,34 32524: 84 30 38 24 Itämeren kalastussopimuksen edellyttämä 32525: lohenviljelytoiminta - 1 konventionen röran- 32526: de fisket i östersjön förutsatt laxodlings- 32527: verksamhet .................................. . 1 085,86 1 085,86 100 0,00 32528: 85 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 32529: Kontraktsodling av värdefisk ................. . 452 150,88 388 733,10 86 63 417,78 32530: 86 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 32531: Kontraktsodling av värdefisk ................. . 936 008,29 848 809.71 91 87 198,58 32532: ff7 30 38 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 32533: Kontraktsodling av värdefisk ................. . 5 500 000,00 4 912 985,86 89 587 014,14 32534: 84 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32535: inventarier ................................... . 31 018,90 31 018,90 100 0,00 32536: 85 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32537: inventarier ................................... . 168 805.47 114 092,82 68 54 712,65 32538: 86 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32539: inventarier ................................... . 570 035,69 434 264,96 76 135 770,73 32540: 87 30 38 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32541: inventarier ................................... . 2 000 000,00 1 146 919,37 57 853 080,63 32542: 84 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 32543: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter .......... . 173 026,79 173 026,79 100 0,00 32544: 85 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 32545: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter .......... . 577 705.74 459 976.79 80 117 728,95 32546: 86 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 32547: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter .......... . 9 344 408.73 7 571 488,34 81 1 772 920,39 32548: ff7 30 38 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - Bygg- 32549: nadsarbeten på fiskodlingsanstalter .......... . 21 990 000,00 16 206 923,08 74 5 783 076,92 32550: 86 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 250 000,00 6 565,05 3 243 434,95 32551: 87 30 38 75 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 100 000,00 0,00 0 100 000,00 32552: 84 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 11 482,56 11 482,56 100 0,00 32553: 85 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 160 340,24 112 328,49 70 48 011.75 32554: 86 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 1 022 767,58 830 061.12 81 192 706,46 32555: ff7 30 40 14 Vesistöjen hoito - Skötsel av vattendrag ... . 5 220 000,00 3 905 208,18 75 1 314 791,82 32556: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32557: sivu 32558: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 253 32559: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32560: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32561: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32562: Mom.- Mom. 32563: % 32564: 32565: 32566: 32567: 85 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 32568: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 32569: tillständsutslag ålagda skyldigheter att sköta 32570: vattendrag ................................... . 203 318.08 203 318,08 100 0,00 32571: 86 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 32572: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 32573: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta 32574: vattendrag ................................... . 781 797,28 769 482,90 98 12 314,38 32575: ffl 30 40 15 Vesioikeudellisilla lupapäätöksillä määrätyt 32576: hoitovelvoitteet - Genom vattenrättsliga 32577: tillståndsutslag ålagda skyldigheter att sköta 32578: vattendrag ................................... . 7 600 000,00 5 397 281 ,08 71 2 202 718,92 32579: ffl 30 40 23 Vesien käytön suunnittelu ja valvonta - 32580: Projektering av samt tillsyn över vattnen ..... . 2 970 000,00 2 177 947.73 73 792 052,27 32581: 86 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja 32582: viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd för 32583: samhällenas vattenförsörjnings- och avlopp- 32584: såtgärder .................................... . 19 551 600,00 19 551 600,00 100 0,00 32585: ffl 30 40 31 Avustukset yhdyskuntien vedenhankinta- ja 32586: viemäröintitoimenpiteisiin - Understöd för 32587: samhällenas vattenförsörjnings- och avlopp- 32588: såtgärder .................................... . 28 000 000,00 5 157 410,00 18 22 842 590,00 32589: 84 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vatten- 32590: rättsliga ersättningar ......................... . 543 293,50 543 293,50 100 0,00 32591: 86 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vatten- 32592: rättsliga ersättningar ......................... . 54 619,47 0,00 0 54 619.47 32593: ffl 30 40 43 Eräät vesioikeudelliset korvaukset - Vatten- 32594: rättsliga ersättningar ......................... . 265 000,00 94 175,00 36 170 825,00 32595: 86 30 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32596: inventarier ................................... . 210 177,44 210 177,44 100 0,00 32597: 85 30 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 366 487,60 214 826,30 59 151 661,30 32598: 86 30 40 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbeten .. . 3 882 534,62 186 366,60 5 3 696 168,02 32599: 84 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 434 630,80 434 630,80 100 0,00 32600: 85 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 1126 281,58 1 008 400,40 90 117 881,18 32601: 86 30 40 77 Vesistötyöt - Vattendragsarbeten .......... . 11 852 199,77 9 694 825,84 82 2 157 373,93 32602: ffl 30 40 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattendrags- 32603: och vattenvårdsarbeten ...................... . 40 920 000,00 28 979 297,22 71 11 940 702,78 32604: 86 30 50 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt 32605: Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten ...... . 1 995 256,50 1 995 256,50 100 0,00 32606: 87 30 50 24 Metsähallituksen metsänjalostustyöt 32607: Forststyrelsens skogsförädlingsarbeten ...... . 4 500 000,00 3 962 571 ,60 88 537 428,40 32608: 86 30 50 25 l'ohjois-Soomen siemenllaRkiflta- - - Arl- 32609: skaffning av frön i Norra Finland ............. . 20 000 000,00 4 904 087,97 25 15 095 912,03 32610: 86 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä ai- 32611: heutuvat korvaukset - Ersättningar som 32612: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 32613: vattendrag ................................... . 9 406,00 0,00 0 9 406,00 32614: ffl 30 50 43 Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöistä ai- 32615: heutuvat korvaukset - Ersättningar som 32616: föranleds av gamla flottledsarbeten i ljo älvs 32617: vattendrag ................................... . 4 500 000,00 4 054 025,68 90 445 974,32 32618: ffl 30 50 51 Siemenviljelyssiemenen hinnanalennuskor- 32619: vaus - Prissänkningsersättning för fröplan- 32620: tagefrö ...................................... . 2 500 000,00 480 378,67 19 2 019 621,33 32621: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32622: sivu 32623: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 254 32624: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32625: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32626: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32627: Mom.- Mom. 32628: % 32629: 32630: 32631: 32632: 86 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32633: inventarier .................................... 123 260,80 0,00 0 123 260,80 32634: p;J 30 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32635: inventarier .................................... 200 000,00 11 240,00 6 188 760,00 32636: 85 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 32637: sarbeten ...................................... 386 497,35 200 000,00 52 186 497,35 32638: 86 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 32639: sarbeten ...................................... 4 336 510,08 3125 026,33 72 1 211 483,75 32640: 87 30 50 77 Yleiset uittoväylätyöt - Allmänna flottled- 32641: sarbeten ...................................... 3 000 000,00 2 305 908,06 77 694 091,94 32642: 86 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stats- 32643: understöd för skogsförbättringsarbeten ....... 10 021 122,32 10 021 122,32 100 0,00 32644: p;J 30 58 44 Valtionapu metsänparannustöihin - Stats- 32645: understöd för skogsförbättringsarbeten ....... 174 000 000,00 172 203 282,40 99 1 796 717,60 32646: 86 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbättrings- 32647: lån ............................................ 34 785 766,68 34 785 766,68 100 0,00 32648: p;J 30 58 83 Metsänparannuslainat - Skogsförbättrings- 32649: lån ............................................ 171 500 000,00 133 645 467,94 78 37 854 532,06 32650: 85 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me- 32651: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering 32652: i gränskommunerna .......................... 486 866,16 0,00 0 486 866,16 32653: 86 30 60 40 Rajakuntien tilusjärjestelylain mukaiset me- 32654: not - Utgifter enligt lagen om ägoreglering 32655: i gränskommunerna .......................... 200 000,00 0,00 0 200 000,00 32656: 84 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32657: inventarier .................................... 24 234,15 24 234,15 100 0,00 32658: 85 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32659: inventarier .................................... 24 484,60 24 083,64 98 400,96 32660: 86 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32661: inventarier .................................... 456 320.78 250 481,29 55 205 839,49 32662: p;J 30 60 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32663: inventarier .................................... 16 550 000,00 11 207 246,29 68 5 342 753.71 32664: 86 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32665: inventarier .................................... 416 983,44 416 983,44 100 0,00 32666: p;J 30 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32667: inventarier .................................... 450 000,00 214 700,58 48 235 299.42 32668: 84 30 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 15 528,05 15 528,05 100 0,00 32669: 86 30 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 1 966,90 1 966,90 100 0,00 32670: 85 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta Växtförädlings- 32671: verksamhet ................................... 25 403,43 25 359,53 100 43,90 32672: 86 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta Växtförädlings- 32673: verksamhet ................................... 517 007,68 481 302,22 93 35 705,46 32674: 87 30 70 24 Kasvinjalostustoiminta Växtförädlings- 32675: verksamhet ................................... 3 290 000,00 2 069 168,31 63 1 220 831,69 32676: 84 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 32677: undersökningar inom lantbruket .............. 134 837,82 134 837,82 100 0,00 32678: 85 30 70 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 32679: undersökningar inom lantbruket .............. 213 027,54 127 499,33 60 85 528,21 32680: 84 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32681: inventarier .................................... 27 224,98 27 224,98 100 0,00 32682: 85 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32683: inventarier .......................... : ......... 264 839,14 208 938,54 79 55 900,60 32684: 86 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32685: inventarier .................................... 614 322,38 527 911,44 86 86 410,94 32686: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32687: sivu 32688: 30 Pl. • Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 255 32689: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32690: Pl. · Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32691: Luku · Kap. vuonna · år 1987 vuonna · år 1987 1988 32692: Mom. · Mom. 32693: % 32694: 32695: 32696: 32697: 87 30 70 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32698: inventarier ................................... . 5100 000,00 4 570 246,36 90 529 753,64 32699: 84 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 625 877,15 625 877,15 100 0,00 32700: 85 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 404 815,66 337 146,06 83 67 669,60 32701: 86 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 477128,12 3 049 837,87 56 2 427 290,25 32702: 87 30 70 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 18 200 000,00 8 622 733,01 47 9 577 266,99 32703: 84 30 70 77 Maa· ja vesirakennustyöt - Jord· och vat· 32704: tenbyggnadsarbeten ......................... . 133,55 133,55 100 0,00 32705: 85 30 70 77 Maa· ja vesirakennustyöt - Jord· och vat· 32706: tenbyggnadsarbeten ......................... . 2 641,25 2 641,25 100 0,00 32707: 86 30 70 77 Maa· ja vesirakennustyöt - Jord· och vat· 32708: tenbyggnadsarbeten ......................... . 81 738,48 58 369,38 71 23 369,10 32709: 87 30 70 77 Maa· ja vesirakennustyöt - Jord· och vat· 32710: tenbyggnadsarbeten ......................... . 550 000,00 418 892,25 76 131107,75 32711: 84 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 70 000,00 70 000,00 100 0,00 32712: 86 30 70 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 200 000,00 0,00 0 200 000,00 32713: 85 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset - Allmänna 32714: utgifter för forskningen ...................... . 28 748,90 28 748,90 100 0,00 32715: 86 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimus- 32716: alueiden hoito - Allmänna utgifter för 32717: forskningen och skötseln av forskningsom· 32718: råden ........................................ . 811 875,40 719 955,70 89 91 919,70 32719: 87 30 76 24 Tutkimuksen yleiskustannukset ja tutkimus- 32720: alueiden hoito - Allmänna utgifter för 32721: forskningen och skötseln av forskningsom· 32722: råden ........................................ . 9 786 000,00 8 525 028,20 87 1 260 971,80 32723: 84 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 32724: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 45 662,56 45 662,56 100 0,00 32725: 85 30 76 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 32726: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 271 877,30 200 744,10 74 71133,20 32727: 84 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32728: inventarier ................................... . 84 004,73 84 004,73 100 0,00 32729: 85 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32730: inventarier ................................... . 81 609,15 14 200,70 17 67 408,45 32731: 86 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32732: inventarier ................................... . 986 206,64 835 748,97 85 150 457,67 32733: 87 30 76 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32734: inventarier ................................... . 4 700 000,00 3 163 369,99 67 1 536 630,01 32735: 84 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 338 629,95 338 629,95 100 0,00 32736: 85 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 664 484,70 146 608,25 9 1 517 876,45 32737: 86 30 76 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 035196,32 2 436 482,32 48 2 598 714,00 32738: 87 30 76 74 Talonral<ennukset - Husbyggen ............ . 6200000;00 .. '188 296,13 8 5711703",1!7 32739: 87 30 76 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt· 32740: ring av skog ................................. . 1 377 000,00 1 101 414,42 BO 275 585,58 32741: 87 30 76 88 Maan hankkiminen - Markförvärv .......... . 500 000,00 208 238,84 42 291 761,16 32742: 86 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen 32743: - Anskaffning av inventarier och forsk· 32744: ningsmateriel ................................ . 467 421,34 467 421,34 100 0,00 32745: 87 30 84 70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankkiminen 32746: - Anskaffning av inventarier och forsk· 32747: ningsmateriel ................................ . 2 000 000,00 540 406,41 27 1 459 593,59 32748: 84 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 500 000,00 500 000,00 100 0,00 32749: 85 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 500 000,00 2 445 713,50 98 54 286,50 32750: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32751: sivu 32752: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 256 32753: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 32754: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32755: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 32756: Mom.- Mom. 32757: % 32758: 32759: 32760: 32761: 86 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 7 000 000,00 5116 376,95 73 1 883 623,05 32762: 87 30 84 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 2 500 000,00 0,00 0 2 500 000,00 32763: 86 30 84 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - An- 32764: skaffning av lägenhetsaktier .................. 808 000,00 808 000,00 100 0,00 32765: 87 30 84 88 Huoneisto-osakkeiden hankkiminen - An- 32766: skaffning av lägenhetsaktier .................. 5 300 000,00 5 300 000,00 100 0,00 32767: 85 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32768: inventarier .................................... 116 542,59 116 542,59 100 0,00 32769: 86 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32770: inventarier .................................... 400 000,00 155 274,86 39 244 725,14 32771: 87 30 90 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32772: inventarier .................................... 400 000,00 0,00 0 400 000,00 32773: 85 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32774: inventarier .................................... 385 924,65 13 700,00 4 372 224,65 32775: 86 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32776: inventarier .................................... 1 878 062,49 259 330,60 14 1 618 731,89 32777: 87 30 92 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32778: inventarier .................................... 1 200 000,00 1 195 709,50 100 4 290,50 32779: 86 30 95 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 32780: skaffning av maskiner och inventarier ......... 2 020 363,24 2 020 363,24 100 0,00 32781: 87 30 95 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 32782: skaffning av maskiner och inventarier ......... 13 000 000,00 8 639 227,14 66 4 360 772,86 32783: 86 30 95 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 519 790,17 519 790,17 100 0,00 32784: 87 30 95 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 2 400 000,00 2 190 721,66 91 209 278,34 32785: 86 30 95 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset - 32786: Byggande av vägar och skogsdikning ......... 5 546 932,51 5 546 932,51 100 0,00 32787: 87 30 95 77 Teiden rakentaminen ja metsäojitukset - 32788: Byggande av vägar och skogsdikning ......... 23 200 000,00 18 133 907,05 78 5 066 092,95 32789: 84 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ......... 629 000,00 629 000,00 100 0,00 32790: 85 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ......... 341 000,00 0,00 0 341 000,00 32791: 86 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ......... 1 975 990,41 1 486 409,01 75 489 581,40 32792: 87 30 95 88 Maan hankkiminen - lnköp av mark ......... 7 000 000,00 5 560 236,99 79 1 439 763,01 32793: 84 30 96 21 Metsien hoito - Skogsvård .................. 1 654,58 1 654,58 100 0,00 32794: 85 30 96 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32795: inventarier .................................... 42111,02 17 537,10 42 24 573,92 32796: 86 30 96 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32797: inventarier .................................... 47 105,16 37 011,61 79 10 093,55 32798: 84 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 32799: ring av skog .................................. 30 560,33 30 560,33 100 0,00 32800: 85 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 32801: ring av skog .................................. 17 127,97 10 059,50 59 7 068,47 32802: 86 30 96 77 Metsien perusparannukset - Grundförbätt- 32803: ring av skog .................................. 215 977,88 186138,52 86 29 839,36 32804: 85 30 96 88 Maan hankkiminen - Markförvärv ........... 175104,16 175 104,16 100 0,00 32805: 86 30 96 88 Maan hankkiminen - Markförvärv ........... 47 380,00 47 380,00 100 0,00 32806: 84 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32807: inventarier .................................... 10 491,87 10 491,87 100 0,00 32808: 85 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32809: inventarier .................................... 65 649,20 65 649,20 100 0,00 32810: 86 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32811: inventarier .................................... 426 831,35 197 669,58 46 229 161,77 32812: 87 30 98 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32813: inventarier .................................... 752 000,00 314 687,15 42 437 312,85 32814: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32815: sivu 32816: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 257 32817: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32818: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32819: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna - år 1987 1988 32820: Mom.- Mom. 32821: % 32822: 32823: 32824: 32825: 85 30 98 74 Talonrakennukset - Husbyggen 00 00 00 00 00 0 0 . 209 154,32 35621,00 17 173 533,32 32826: 85 30 98 n Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat- 32827: tenbyggnadsarbeten ......................... . 130 000,00 0,00 0 130 000,00 32828: 87 30 98 n Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och vat- 32829: tenbyggnadsarbeten ......................... . 40 000,00 23 920,00 60 16 080,00 32830: 84 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön ja 32831: torjunta-aineiden tarkastukseen liittyvät tut- 32832: kimukset - Undersökningar som ansluter 32833: sig tili varaktig användning av naturresurser 32834: och kontroll av bekämpningsmedel .......... . 38 957,82 38 957,82 100 0,00 32835: 85 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 32836: liittyvät tutkimukset - Undersökningar som 32837: ansluter sig tili varaktig användning av na- 32838: turresurser ................................... . 63 283,61 56 703,57 90 6 580,04 32839: 86 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 32840: liittyvät tutkimukset - Undersökningar som 32841: ansluter sig tili varaktig användning av na- 32842: turresurser 00 •••• 00 00 • 00 • 00 00. 00 • 00 • 00 00 • 00 00 • • 227 147,89 169 985,18 75 57 162,71 32843: 87 30 99 20 Eräät luonnonvarojen kestävään käyttöön 32844: liittyvät tutkimukset - Undersökningar som 32845: ansluter sig tili varaktig användning av na- 32846: turresurser00 •• 00 00 00. 00. 00 00. 00 • 00. 00 00. 00 00 •• 1 550 000,00 1 182 146,18 76 367 853,82 32847: 85 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 32848: av försurningen .............................. . 10 691,10 10441,10 98 250,00 32849: 86 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 32850: av försurningen .............................. . 681 200,50 667 586,37 98 13 614,13 32851: 87 30 99 24 Happamoitumistutkimus - Undersökning 32852: av försurningen .............................. . 5 200 000,00 4 357 911,93 84 842 088,07 32853: 86 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 32854: undersökningar inom lantbruket ............. . 1172n8,52 977 522,96 83 195 255,56 32855: 87 30 99 27 Maataloudelliset yhteistutkimukset - Sam- 32856: undersökningar inom lantbruket ............. . 5 800 000,00 4 350 768,42 75 1 449 231,58 32857: 86 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 32858: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 1 629 368,19 1 189 859,99 73 439 508,20 32859: 87 30 99 28 Metsätaloudelliset yhteistutkimukset 32860: Skogsekonomisk samarbetsforskning ........ . 4 477 000,00 3 748 108,38 84 728 891,62 32861: 87 30 99 29 Kalataloudelliset yhteistutkimukset - Fiske- 32862: riekonomisk samarbetsforskning ............. . 1 000 000,00 850 418,89 85 149 581,11 32863: 84 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 32864: lande av Vuotosområdet 00 • 00 00 • 00 •• 00 00 • 00 • 00 235 002,40 235 002,40 100 0,00 32865: 85 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 32866: lande av Vuotosområdet ... 00 • 00 00 • • 00 ••• 00 ••• 1 000 000,00 537 185,01 54 462 814,99 32867: 86 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck- 32868: lande av Vuotosområdet 00 ••• 00. 00 • 00. 00 • 00 • 00 1 619 140,15 790 205,16 49 828 934,99 32869: 87 30 99 41 Vuotoksen alueen kehittäminen - Utveck· 32870: lande av Vuotosområdet 00 • 00 • 00 00 • • 00 00 • 00 • 00 3 500 000,00 382 204,29 11 3 117795,71 32871: 85 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 32872: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 32873: dor som förorsakats av exceptionella över- 32874: svämningar 00 • • 00 • 00 00 • 00. 00 • 00 • 00 • 00 • 00 • 00 00 • 1 378 027,50 611 043,00 44 766 984,50 32875: 86 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 32876: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 32877: dor som förorsakats av exceptionella över- 32878: svämningar . 00 •• 00 00. 00 • 00. 00 • 00 • 00 •••• 00 • 00 •• 790 000,00 0,00 0 790 000,00 32879: 32880: 32881: 32882: 32883: 9 481307K 32884: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32885: sivu 32886: 30 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 258 32887: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 32888: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32889: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32890: Mom.- Mom. 32891: o/o 32892: 32893: 32894: 32895: ff7 30 99 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien va- 32896: hinkojen korvaaminen - Ersättande av ska- 32897: dor som förorsakats av exceptionella över- 32898: svämningar .................................. . 4 400 000,00 0,00 0 4 400 000,00 32899: 32900: 32901: 86 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32902: inventarier ................................... . 114 571,22 114 571,22 100 0,00 32903: ff7 31 01 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32904: inventarier ................................... . 530 000,00 420 168,16 79 109 831,84 32905: 86 31 20 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankkimi- 32906: nen - Anskaffning av datamaskiner och 32907: kontorsinventarier ........................... . 4 197 508,09 4 197 508,09 100 0,00 32908: 87 31 20 71 Tietokoneiden ja toimistokaluston hankkimi- 32909: nen - Anskaffning av datamaskiner och 32910: kontorsinventarier .......................... .. 19 000 000,00 12 177 568,82 64 6 822 431,18 32911: 86 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito - Underhåll 32912: av allmänna vägar ........................... . 55 402 577,41 55 402 577,41 100 0,00 32913: ff7 31 24 14 Yleisten teiden kunnossapito - Underhåll 32914: av allmänna vägar .......................... .. 1 540 000 000,00 1 525 057 438,90 99 14 942 561,10 32915: 86 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen - Stats- 32916: bidrag för anläggande av gator .............. . 2 851 029,00 2 851 029,00 100 0,00 32917: ff7 31 24 34 Valtionapu katujen rakentamiseen - Stats- 32918: bidrag för anläggande av gator .............. . 44 500 000.00 35 796 540,00 80 8 703 460,00 32919: 84 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 32920: Statsunderstöd för byggande av enskilda 32921: vägar ....................................... .. 638 333,50 638 333,50 100 0,00 32922: 85 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 32923: Statsunderstöd för byggande av enskilda 32924: vägar ........................................ . 2 226 645,26 1 538 202,00 69 688 443,26 32925: 86 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 32926: Statsunderstöd för byggande av enskilda 32927: vägar ....................................... .. 10 952 331,40 8 976 107.70 82 1 976 223,70 32928: ff7 31 24 51 Valtionapu yksityisten teiden tekemiseen - 32929: Statsunderstöd för byggande av enskilda 32930: vägar ........................................ . 22 500 000,00 12 593 705,50 56 9 906 294,50 32931: 85 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32932: inventarier .................................. .. 14 358,40 14 358,40 100 0,00 32933: 86 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32934: inventarier ................................... . 50 219 765.73 44 661 443.47 89 5 558 322,26 32935: ff7 31 24 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32936: inventarier .................................. .. 165 000 000,00 120 636 440,81 73 44 363 559,19 32937: 84 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 57 490,88 57 490,88 100 0,00 32938: 85 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 458 632,67 458 632,67 100 0,00 32939: 86 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 9 349 086,04 8 879 262,27 95 469 823,77 32940: ff7 31 24 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 34 650 000,00 23 740 734,10 69 10 909 187,88 32941: 85 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 32942: allmänna vägar .............................. . 493 570,99 493 570,99 100 0,00 32943: 86 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 32944: allmänna vägar .............................. . 102 327 365,30 99 974 136.73 98 2 353 228,57 32945: ff7 31 24 77 Yleisten teiden tekeminen - Byggande av 32946: allmänna vägar .............................. . 1 680 000 000,00 1 630 776 802, 16 97 49 223 197,54 32947: 86 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito - Drift och under- 32948: håll .......................................... . 1 978 537,91 1 978 537,91 100 0,00 32949: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 32950: sivu 32951: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 259 32952: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 32953: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 32954: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 32955: Mom.- Mom. 32956: % 32957: 32958: 32959: 32960: 87 31 27 14 Käyttö ja kunnossapito - Drih och under- 32961: håll .......................................... . 20 400 000,00 20 000 389,02 98 399 592,86 32962: 84 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu - 32963: Statsbidrag för byggande av småbätsham- 32964: nar .......................................... . 263 958,20 263 958,20 100 0,00 32965: 85 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu - 32966: Statsbidrag för byggande av smäbätsham· 32967: nar .......................................... . 880 702,28 239 949,52 27 640 752.76 32968: 86 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu - 32969: Statsbidrag för byggande av småbåtsham· 32970: nar .......................................... . 881 000,00 471 945,94 54 409 054,06 32971: 87 31 27 31 Veneilysatamien rakentamisen valtionapu - 32972: Statsbidrag för byggande av småbåtsham- 32973: nar .......................................... . 1 300 000,00 374 052,95 29 925 947,05 32974: 84 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona- 32975: pu - Statsunderstöd för byggande av cent- 32976: rala fiskehamnar ............................. . 75 984.79 75 984.79 100 0,00 32977: 85 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona- 32978: pu - Statsunderstöd för byggande av cent· 32979: raJa fiskehamnar ............................. . 215 000,00 215 000,00 100 0,00 32980: 86 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona- 32981: pu - Statsunderstöd för byggande av cent- 32982: rala fiskehamnar ............................. . 409 500,00 296 850,00 72 112 650,00 32983: 87 31 27 40 Keskuskalasatamien rakentamisen valtiona- 32984: pu - Statsunderstöd för byggande av cent- 32985: rala fiskehamnar ............................. . 1 500 000,00 946 784,25 63 553 215.75 32986: 85 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32987: materiel. ..................................... . 436 619,52 436 619,52 100 0,00 32988: 86 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32989: materiel ...................................... . 2 614 589,67 2 614 589,67 100 0,00 32990: 87 31 27 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 32991: materiel. ..................................... . 5 200 000,00 5 156 367,38 99 43 632,62 32992: 85 31 27 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 173 715,64 115 638.41 67 58 077,23 32993: 86 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 701112,13 353 275,97 50 347 836,16 32994: 87 31 27 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 700 000,00 326 599.70 19 1 373 400,30 32995: 85 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ............ . 17 477,89 17 477,89 100 0,00 32996: 86 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ............ . 8 571 619,61 8 571 619,61 100 0,00 32997: 87 31 27 77 Vesitietyöt - Vattenvägsarbeten ............ . 22 285 000,00 18 978 177.41 85 3 306 822,59 32998: 85 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaffning 32999: av områden för vattenvägar ................. . 33 314,00 33 314,00 100 0,00 33000: 86 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaffning 33001: av områden för vattenvägar ................. . 100 480,39 100 480,39 100 0,00 33002: 87 31 27 88 Vesitiealueiden hankkiminen - Anskaffning 33003: av områden för vattenvägar ................. . 300 000,00 120 367,57 40 179 632,43 33004: 86 31 40 50 Valtionapu kokeiluluonteisen radan rakenta- 33005: miseen - Statsbidrag för byggande av en 33006: bana i försökssyhe .......................... . 320 000,00 0,00 0 320 000,00 33007: 84 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An- 33008: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 620 572,55 620 572,55 100 0,00 33009: 85 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An- 33010: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 692115,08 592 132,35 86 99 982.73 33011: 86 31 40 70 Kaluston ja puhelimien hankkiminen - An- 33012: skaffning av inventarier och telefoner ........ . 3 603 154,02 1 336 758,35 37 2 266 395,67 33013: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33014: sivu 33015: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 260 33016: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33017: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33018: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna · år 1987 1988 33019: Mom.- Mom. 33020: % 33021: 33022: 33023: 33024: 87 31 40 70 Kalusto- ja laitehankinnat - Anskaffning av 33025: inventarier och anordningar .................. . 6 500 000,00 678 367,25 10 5 821 632,75 33026: 84 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan- 33027: de av besiktningsstationer ................... . 3 523 814,64 3 523 814,64 100 0,00 33028: 85 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan- 33029: de av besiktningsstationer ................... . 3 968 352,56 1 923 511,25 48 2 044 841,31 33030: 86 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan- 33031: de av besiktningsstationer ................... . 17 046 017,76 6 921 929,89 41 10 124 087,87 33032: 87 31 40 74 Katsastusasemien rakentaminen - Byggan- 33033: de av besiktningsstationer ................... . 20 300 000,00 1 713 363,68 8 18 586 636,32 33034: 85 31 40 88 Maa-alueiden hankkiminen - Anskaffning 33035: av markområden ............................. . 300 000,00 0,00 0 300 000,00 33036: 84 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 33037: hålls- och driftskostnader .................... . 6 284,18 6 284,18 100 0,00 33038: 85 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 33039: hålls- och driftskostnader .................... . 381112,44 381 112,44 100 0,00 33040: 86 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 33041: hålls- och driftskostnader .................... . 9 810 902,72 9 251 530,30 94 559 372,42 33042: 87 31 47 14 Kunnossapito- ja käyttömenot - Under- 33043: hålls- och driftskostnader .................... . 117 000 000,00 111 565 866,82 95 5 434133,18 33044: 84 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33045: inventarier ................................... . 1 494135,05 1 494 135,05 100 0,00 33046: 85 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33047: inventarier ................................... . 7 333 850,79 6 992 814,68 95 341 036,11 33048: 86 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33049: inventarier ................................... . 18 928 999,69 16 185 823,85 86 2 743 175,84 33050: 87 31 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33051: inventarier ................................... . 43 000 000,00 24 725 264,30 58 18 274 735,70 33052: 84 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 33053: byggen på flygfält ........................... . 1 753,85 1 753,85 100 0,00 33054: 85 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 33055: byggen på flygfält ........................... . 591 094,90 502 754,37 85 88 340,53 33056: 86 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus- 33057: byggen på flygfält ........................... . 4 300 168,83 3 082 369,37 72 1 217 799,46 33058: 87 31 47 74 Lentokenttien talonrakennustyöt - Hus· 33059: byggen på flygfält ........................... . 18 810 000,00 9 064 480,10 48 9 745 519,90 33060: 84 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 33061: av flygfält. ................................... . 401 313,90 401 313,90 100 0,00 33062: 85 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 33063: av flygfält .................................... . 938 093,73 826 960,31 88 111133,42 33064: 86 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 33065: av flygfält .................................... . 3 771 213,32 3 603 568,97 96 167 644,35 33066: 87 31 47 77 Lentokenttien rakentaminen - Byggande 33067: av flygfält .................................... . 13 300 000,00 10 448 398,52 79 2 851 601,48 33068: 84 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö- 33069: sen för flygfält ............................... . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00 33070: 85 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö- 33071: sen för flygfält ............................... . 1 000 000,00 377 177,48 38 622 822,52 33072: 86 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö- 33073: sen för flygfält ............................... . 200 000,00 0,00 0 200 000,00 33074: 87 31 47 88 Lentokenttien maanlunastukset - Jordinlö- 33075: sen för flygfält ............................... . 500 000,00 0,00 0 500 000,00 33076: 85 31 47 89 Varkauden lentopaikan lunastaminen - ln- 33077: lösen av Varkaus flygplats ................... . 576 129,32 576 129,32 100 0,00 33078: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33079: sivu 33080: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för är 1987 sida 261 33081: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 33082: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili är 33083: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33084: Mom.- Mom. 33085: % 33086: 33087: 33088: 33089: 84 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33090: inventarier ................................... . 181 650,04 181 650,04 100 0,00 33091: 85 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33092: inventarier ................................... . 72 161,56 40 444,62 56 31 716,94 33093: 86 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33094: inventarier ................................... . 2 906 172,56 2 906 172,56 100 0,00 33095: ffl 31 50 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33096: inventarier ................................... . 11 800 000,00 8 730 726,47 74 3 069 273,53 33097: 84 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 33098: Understödjande av samdistributionen av tid- 33099: ningar ....................................... . 814 297,00 814 297,00 100 0,00 33100: 85 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 33101: Understödjande av samdistributionen av tid- 33102: ningar ....................................... . 666 794,00 0,00 0 666 794,00 33103: 86 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 33104: Understödjande av samdistribution av tid- 33105: ningar ....................................... . 15 000 000,00 10 998 540,00 73 4 001 460,00 33106: ffl 31 55 44 Sanomalehtien yhteisjakelun tukeminen - 33107: Understödjande av samdistribution av tid- 33108: ningar ....................................... . 15 000 000,00 0,00 0 15 000 000,00 33109: 87 31 55 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra- 33110: kentaminen - Planering och byggande av 33111: ett televisionsdistributionsnät ................ . 10 000 000,00 120 585,65 9 879 414,35 33112: ffl 31 55 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioase- 33113: man suunnittelua ja rakentamista varten - 33114: Understöd tili Oy Yleisradio Ab för planering 33115: och byggande av en radiostatien i Björne- 33116: borg ......................................... . 4 700 000,00 2 000 000,00 43 2 700 000,00 33117: ffl 31 55 52 Valtionavustus televisio-ohjelmien välitysko- 33118: keilun kustannuksiin Suur-Tukholman alu- 33119: eella - Statsunderstöd för kostnaderna för 33120: experimentet med förmedling av TV-prog- 33121: ram tili Star-Stockholms omräde ............ . 4 000 000,00 3 198 817,85 BO 801 182,15 33122: 87 31 57 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja 33123: säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 33124: vecklande och bevarande av kollektivtrafi- 33125: ken .......................................... . 64 050 000,00 45 279 775,24 71 18 770 224,76 33126: ffl 31 57 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 33127: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 33128: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 6 000 000,00 0,00 0 6 000 000,00 33129: 87 31 57 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki 33130: - Räntestöd för byggande av Tahkoluoto- 33131: banan ....................................... . 1 250 000,00 237 693,10 19 1 012 306,60 33132: ffl 31 57 34 Valtionavustus Kontula-Mellunmäki metro- 33133: radan rakentamiseen - Statsunderstöd för 33134: byggande av en metrobana mellan Gärd- 33135: sbacka och Mellungsbacka .................. . 7 000 000,00 3 612 700,00 52 3 387 300,00 33136: 87 31 57 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki - Stöd för 33137: linjetrafik med buss .......................... . 20 700 000,00 15 610 706,00 75 5 089 294,00 33138: 86 31 90 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hankki- 33139: minen - Anskaffning av arbetsmaskiner, 33140: bilar o.a. materiel ............................ . 1 008 586,60 1 008 586,60 100 0,00 33141: 87 31 90 70 Työkoneiden, autojen yms. kaluston hankki- 33142: minen - Anskaffning av arbetsmaskiner, 33143: bilar o.a. materiel ............................ . 72 400 000,00 70 465 205,21 97 1 934 794,79 33144: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33145: sivu 33146: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 262 33147: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 33148: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33149: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33150: Mom.- Mom. 33151: % 33152: 33153: 33154: 33155: 87 31 90 72 Sähkölaitteiden hankkiminen - Anskaff- 33156: ning av elektriska anordningar ............... . 77 300 000,00 77 300 000,00 100 0,00 33157: 84 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 33158: valmistus - Anskaffning och tillverkning av 33159: dragmateriel och vagnar ..................... . 45 825,03 45 825,03 100 0,00 33160: 85 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 33161: valmistus - Anskaffning och tillverkning av 33162: dragmateriel och vagnar ..................... . 5 837 046,24 5 837 046,24 100 0,00 33163: 86 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 33164: valmistus - Anskaffning och tillverkning av 33165: dragmateriel och vagnar ..................... . 23 701 822,94 9 679 629,25 41 14 022 193,69 33166: 87 31 90 73 Vetokaluston ja vaunuston hankkiminen ja 33167: valmistus - Anskaffning och tillverkning av 33168: dragmateriel och vagnar ..................... . 184 300 000,00 99 857 635,51 54 84 442 364,49 33169: 84 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 000 000,00 1 000 000,00 100 0,00 33170: 86 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 10 781 170,23 10 776 341,47 100 4 828,76 33171: 87 31 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 26 500 000,00 22 063 348,46 83 4 436 651,54 33172: 86 31 90 78 Ratojen parantaminen ja teollisuusraiteiden 33173: rakentaminen - Förbättring av banor och 33174: byggande av industrispår .................... . 9 862 967,76 9 237 887,70 94 625 080,06 33175: 87 31 90 78 Ratojen parantaminen - Förbättring av ba- 33176: nor .......................................... . 297 100 000,00 292 616 557,77 98 4 483 442,23 33177: 84 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot - 33178: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 533 300,00 533 300,00 100 0,00 33179: 85 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot - 33180: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 1 049 200,00 299 200,00 29 750 000,00 33181: 86 31 90 88 Maa-alueiden, rakennusten yms. ostot - 33182: lnköp av jordområden, byggnader m.m ...... . 19 000 000,00 19 000 000,00 100 0,00 33183: 87 31 90 88 Maa-alueet ja finanssisijoitukset - Jord- 33184: områden och finansplaceringar .............. . 10 000 000,00 6 082 511,00 61 3 917 489,00 33185: 84 31 94 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33186: inventarier ................................... . 452 752,81 452 752,81 100 0,00 33187: 85 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33188: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33189: och anordningar ............................. . 1 222 762,49 1 187 572,74 97 35189,75 33190: 86 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33191: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33192: och anordningar ............................. . 17 876 429,17 10 920 770,88 61 6 955 658,29 33193: 87 31 94 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33194: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33195: och anordningar ............................. . 142 200 000,00 106 216 721,87 75 35 983 278,13 33196: 84 31 94 71 Televerkon kehittäminen - Utvecklande av 33197: telenätet ..................................... . 4 674,65 4 674,65 100 0,00 33198: 85 31 94 71 Televerkon kehittäminen - Utvecklande av 33199: telenätet ..................................... . 4 460 241,70 4 460 241,70 100 0,00 33200: 86 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklande 33201: av telenäten ................................. . 99 114177,97 88 284 346,92 89 10 829 831,05 33202: 87 31 94 71 Televerkkojen kehittäminen - Utvecklande 33203: av telenätet .................................. . 951 000 000,00 806 606 372,34 85 144 393 627,66 33204: 84 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer 33205: och -anordningar ............................ . 272 747,44 272 747,44 100 0,00 33206: 85 31 94 72 Radioasemat ja -laitteet - Radiostationer 33207: och -anordningar ............................ . 2 134 854,09 1 565 255,24 73 569 598,85 33208: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33209: sivu 33210: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 263 33211: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33212: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33213: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33214: Mom.- Mom. 33215: % 33216: 33217: 33218: 33219: 84 31 94 73 Muiden koneiden ja laitteiden hankkiminen 33220: - Anskaffning av andra maskiner och an- 33221: ordningar .................................... . 413 629,37 413 629,37 100 0,00 33222: 84 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 707 620,90 2 707 620,90 100 0,00 33223: 85 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 4 574 686.70 3 001 650,00 66 1 573 036.70 33224: 86 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 40 462 315,40 35 477 238,28 88 4 985 077,12 33225: ffl 31 94 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 110 030 000,00 73 650 729,61 67 36 379 270,39 33226: 86 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankin- 33227: ta - Anskaffning av tomter samt lägenhet- 33228: saktier ....................................... . 1774711,16 1 774 711,16 100 0,00 33229: 87 31 94 88 Tonttien sekä huoneisto-osakkeiden hankin- 33230: ta - Anskaffning av tomter samt lägenhet- 33231: saktier ....................................... . 17 300 000,00 13 518 256,89 78 3 781 743,11 33232: 85 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden 33233: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma- 33234: skiner, transportmedel och annan materiel .... 105 975,55 92 626,55 87 13 349,00 33235: 86 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden 33236: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma- 33237: skiner, transportmedel och annan materiel .... 301 765,90 200 000,00 66 101 765,90 33238: 87 31 95 70 Työkoneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden 33239: hankkiminen - Anskaffning av arbetsma- 33240: skiner, transportmedel och annan materiel .... 450 000,00 280 744,33 62 169 255,67 33241: 84 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 33242: och planering ................................ . 370 574,93 370 574,93 100 0,00 33243: 85 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 33244: och planering ................................ . 875132,50 781 293,03 89 93 839.47 33245: 86 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 33246: och planering ................................ . 1 968 274.45 1 542 972.76 78 425 301,69 33247: ffl 31 99 22 Tutkimus ja suunnittelu - Undersökning 33248: och planering ................................ . 4 500 000,00 1 303 667,89 29 3196 332,11 33249: 84 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen - 33250: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi- 33251: ken .......................................... . 7169 388,66 7 169 388,66 100 0,00 33252: 85 31 99 30 Avustus joukkoliikenteen kehittämiseen - 33253: Understöd för utvecklande av kollektivtrafi- 33254: ken .......................................... . 10 670 900,18 9 018 374.74 85 1 652 525,44 33255: 86 31 99 30 Valtionapu joukkoliikenteen kehittämiseen ja 33256: säilyttämiseen - Statsunderstöd för ut- 33257: vecklande ovh bevarande av kollektivtrafi- 33258: ken .......................................... . 15 322 212.23 8 450 742.74 55 6 871 469,49 33259: 84 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 33260: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 33261: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 2 450 000,00 2 450 000,00 100 0,00 33262: 85 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 33263: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 33264: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 6 000 000,00 6 000 000,00 100 0,00 33265: 86 31 99 31 Valtionavustus tasoristeysten poistamisjär- 33266: jestelyihin - Statsunderstöd för arrange- 33267: mang avsedda att avlägsna plankorsningar ... 6 000 000,00 586 068,59 10 5 413 931.41 33268: 86 31 99 33 Tahkoluodon radan rakentamisen korkotuki 33269: - Räntestöd för byggande av Tahkoluoto 33270: banan ....................................... . 657 842,01 657 842,01 100 0,00 33271: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33272: sivu 33273: 31 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 264 33274: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 33275: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 33276: Luku - Kap. vuonna - är 1987 vuonna - är 1987 1988 33277: Mom.- Mom. 33278: % 33279: 33280: 33281: 33282: 86 31 99 34 Valtionavustus Kontula-Mellunmäki metro- 33283: radan rakentamiseen - Statsunderstöd för 33284: byggande av en metrobana mellan Gård- 33285: sbacka och Mellungsbacka .................. . 7 000 000,00 7 000 000,00 100 0,00 33286: 86 31 99 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd .... . 1 046 515,42 1 046 515,42 100 0,00 33287: 86 31 99 42 Linja-autojen linjaliikenteen tuki - Stöd tili 33288: reguljär busstrafik ........................... . 8 400 000,00 8 399 509,00 100 491,00 33289: 84 31 99 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra- 33290: kentaminen - Planering och byggande av 33291: ett televisionsdistributionsnät ................ . 3 494 901,00 3 494 901,00 100 0,00 33292: 85 31 99 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra- 33293: kentaminen - Planering och byggande av 33294: ett televisionsdistributionsnät ................ . 1 549 067,90 1 549 067,90 100 0,00 33295: 86 31 99 50 Televisiojakeluverkoston suunnittelu ja ra- 33296: kentaminen - Planering och byggande av 33297: ett televisionsdistributionsnät ................ . 9 706 682,77 9 706 682,77 100 0,00 33298: 86 31 99 51 Avustus Oy Yleisradio Ab:lle Porin radioase- 33299: man suunnittelua ja rakentamista varten - 33300: Understöd tili Oy Yleisradio Ab för planering 33301: och byggande av en radiostatien i Björne- 33302: borg ......................................... . 2 973 104,45 2 973 104,45 100 0,00 33303: 86 31 99 52 Valtionavustus televisio-ohjelmien välitysko- 33304: keilun kustannuksiin Suur-Tukholman alu- 33305: eelle - Statsunderstöd för kostnaderna för 33306: experimentet med förmedling av TV -prog- 33307: ram tili Star-Stockholms område ............ . 234 830,60 234 830,60 100 0,00 33308: 84 31 99 79 Suomen Ongelmajäte Oy:n raiteen sekä ke- 33309: räilyasemien raiteistojen rakentaminen - 33310: Byggande av Finlands Problemavfall Ab:s 33311: spår och uppsamlingsstationernas spårnät .... 3 611 466,99 3 611 466,99 100 0,00 33312: 33313: 33314: 86 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset - 33315: Grundundersökningar rörande vintertrafik- 33316: tekniken ..................................... . 177 641,62 168 226,81 95 9 414,81 33317: 87 32 10 28 Talviliikennetekniikan perustutkimukset - 33318: Grundundersökningar rörande vintertrafik- 33319: tekniken ..................................... . 535 000,00 360 000,00 67 175 000,00 33320: 85 32 10 43 Avustus pientonniston korkomenojen alen- 33321: tamiseksi - Understöd för sänkande av 33322: småtonnagets räntekostnader ............... . 2 699 232,00 1 507 054,00 56 1192 178,00 33323: 87 32 10 43 Avustus pientonniston korkomenojen alen- 33324: tamiseksi - Understöd för sänkande av 33325: småtonnagets räntekostnader ............... . 2 000 000,00 903 674,00 45 1 096 326,00 33326: 87 32 10 44 Avustus ulkomaanliikenteen lastialusten kor- 33327: kokustannusten alentamiseksi - Understöd 33328: för sänkande av räntekostnader för lastfar- 33329: tyg i utrikestrafik ............................. . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 33330: 84 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 33331: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 33332: niska anordningar ........................... . 1 719 862,33 1 719 862,33 100 0,00 33333: 85 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 33334: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 33335: niska anordningar ........................... . 2 193 859,53 1 022 786,40 47 1 171 073,13 33336: 86 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 33337: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 33338: niska anordningar .......................... .. 4 563 425,27 3 312 707,89 73 1 250 717,38 33339: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33340: sivu 33341: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 265 33342: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33343: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33344: Luku - Kap. vuonna - å r 1987 vuonna - år 1987 1988 33345: Mom.- Mom. 33346: % 33347: 33348: 33349: 33350: 87 32 10 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 33351: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 33352: niska anordningar .......................... .. 9 500 000,00 3 100 212,36 33 6 399 787,64 33353: 84 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi- 33354: nen - Anskaffning av fartyg och andra 33355: trafikmedel .................................. . 526 168,08 526 168,08 100 0,00 33356: 85 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi- 33357: nen - Anskaffning av fartyg och andra 33358: trafikmedel .................................. . 2 723 065,52 2 307 299,93 85 415 765,59 33359: 86 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi- 33360: nen - Anskaffning av fartyg och andra 33361: trafikmedel .................................. . 16 438 313,57 14 040 401,01 85 2 397 912,56 33362: 87 32 10 71 Alusten ja muiden kulkuvälineiden hankkimi- 33363: nen - Anskaffning av fartyg och andra 33364: trafikmedel .................................. . 190 436 000,00 167 694 580,89 88 22 741 419,11 33365: 84 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 366,08 366,08 100 0,00 33366: 85 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 254 702,92 254 688,09 100 14,83 33367: 86 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 1 733 541,45 1 234 430,31 71 499111,14 33368: 87 32 10 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 8 200 000,00 3 248 882,06 40 4 951117,94 33369: 84 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt - 33370: Byggande av säkerhetsanordningar och far- 33371: ledsarbeten ................................. .. 75 335,93 75 335,93 100 0,00 33372: 85 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt - 33373: Byggande av säkerhetsanordningar och far- 33374: ledsarbeten .................................. . 2 732 587,63 2 722 024,17 100 10 563,46 33375: 86 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt - 33376: Byggande av säkerhetsanordningar och far- 33377: ledsarbeten .................................. . 20 132 698,69 18 081 935,14 90 2 050 763,55 33378: 87 32 10 77 Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt - 33379: Byggande av säkerhetsanordningar och far- 33380: ledsarbeten .................................. . 50 600 000' 00 45 058 684,15 89 5 541 315,85 33381: 85 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Ovriga 33382: land- och vattenbyggnadsarbeten ........... . 220 073,44 220 073,44 100 0,00 33383: 86 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Ovriga 33384: land- och vattenbyggnadsarbeten ........... . 4 908 861,85 3 868 503,50 79 1 040 358,35 33385: 87 32 10 79 Muut maa- ja vesirakennustyöt - Ovriga 33386: land- och vattenbyggnadsarbeten ........... . 5 520 000,00 1 423 912,90 26 4 096 087,10 33387: 87 32 10 88 Maa-alueiden ja rakennusten ostot - Köp 33388: av markomräden och byggnader ............. . 1 600 000,00 1 435 600,00 90 164 400,00 33389: 86 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33390: inventarier ................................... . 99 880,73 99 880,73 100 0,00 33391: 87 32 28 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33392: inventarier ................................... . 350 000,00 295 680,22 84 54 319,78 33393: 85 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33394: inventarier ................................... . 17 348,97 17 348,97 100 0,00 33395: 86 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33396: inventarier ................................... . 33 907,20 29 622,20 87 4 285,00 33397: 87 32 31 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33398: inventarier ................................... . 85 000,00 78 743,03 93 6 256,97 33399: 84 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33400: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33401: och anordningar ............................. . 72 031,77 72 031,77 100 0,00 33402: 85 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33403: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33404: och anordningar ............................. . 100 604,59 84 862,29 84 15 742,30 33405: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33406: sivu 33407: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 266 33408: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33409: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33410: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33411: Mom.- Mom. 33412: % 33413: 33414: 33415: 33416: 86 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33417: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33418: och anordningar .............................. 794 208,15 613 572,20 77 180 635,95 33419: ffl 32 39 70 Kaluston, koneiden ja laitteiden hankkimi- 33420: nen - Anskaffning av inventarier, maskiner 33421: och anordningar .............................. 2 330 000,00 592 968,19 25 1 737 031,81 33422: 85 32 39 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 735 838,85 332 760,25 45 403 078,60 33423: 84 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33424: utgifter för forskningsverksamheten .......... 43 236,10 43 236,10 100 0,00 33425: 85 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33426: utgifter för forskningsverksamheten .......... 355 362,26 279 390,15 79 75 972,11 33427: 86 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33428: utgifter för forskningsverksamheten .......... 4 945 779,42 4 476 965,68 91 468 813.74 33429: ffl 32 40 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33430: utgifter för forskningsverksamheten .......... 42 330 000,00 37 033 294.42 87 5 296 705,58 33431: 84 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33432: inventarier .................................... 11 249,98 11 249,98 100 0,00 33433: 85 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33434: inventarier .................................... 101 435,34 93 325,70 92 8109,64 33435: 86 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33436: inventarier .................................... 2 370 167,82 2 007130,92 85 363 036,90 33437: 87 32 40 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33438: inventarier .................................... 12 400 000,00 9 295115,03 75 3071741,60 33439: 86 32 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 14 191 542,08 14 117 813,25 99 73 728,83 33440: ffl 32 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 35 000 000' 00 19 818 254,35 57 15 181 745,65 33441: 85 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33442: utgifter för forskningsverksamheten .......... 462 368,80 462 368,80 100 0,00 33443: 86 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33444: utgifter för forskningsverksamheten .......... 3 922 878,86 2 687 387,81 69 1 235 491,05 33445: 87 32 42 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33446: utgifter för forskningsverksamheten .......... 22 550 000,00 16 862 714,45 75 5 687 285,55 33447: 84 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33448: skaffning av maskiner och inventarier ......... 580 562,61 580 562,61 100 0,00 33449: 85 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33450: skaffning av maskiner och inventarier ......... 3 147 985,06 3141 614,11 100 6 370,95 33451: 86 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33452: skaffning av maskiner och inventarier ......... 17 554 783,24 13 786 646,39 79 3 768 136,85 33453: 87 32 42 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33454: skaffning av maskiner och inventarier ......... 39 000 000,00 16 922 177.42 43 22 077 822,58 33455: 84 32 42 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 1 370 669.75 1 370 669.75 100 0,00 33456: 85 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 11 259 380,37 9 831 954,18 ffl 1 427 426,19 33457: 86 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 34 926 699,98 17 164 731,50 49 17 761 968,48 33458: ffl 32 42 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 56 830 000,00 8 671 439,00 15 48 158 561,00 33459: ffl 32 42 88 Toimitilojen ostaminen - Köp av verksam- 33460: hetsutrymmen ................................ 3 771 000,00 0,00 0 3 771 000,00 33461: 86 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33462: utgifter för forskningsverksamheten .......... 15 147 302,35 15 147 302,35 100 0,00 33463: ffl 32 43 21 Eräät tutkimustoiminnan menot - Vissa 33464: utgifter för forskningsverksamheten .......... 92 300 000,00 75 168 659,72 81 17 131 340,28 33465: 84 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33466: skaffning av maskiner och inventarier ......... 121 013,65 121 013,65 100 0,00 33467: 85 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33468: skaffning av maskiner och inventarier ......... 3 429 714,77 2 941 772,29 86 487 942,48 33469: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33470: sivu 33471: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 267 33472: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33473: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 33474: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33475: Mom.- Mom. 33476: % 33477: 33478: 33479: 33480: 86 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33481: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 19 545 056,16 15 286 194,58 78 4 258 861,58 33482: 87 32 43 70 Koneiden ja kaluston hankkiminen - An- 33483: skaffning av maskiner och inventarier ........ . 35 000 000,00 14 714 133,02 42 20 285 866,98 33484: 84 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättningsun- 33485: dersökningar ................................ . 1 771 670.71 1 771 670.71 100 0,00 33486: 85 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Mälsåttningsun- 33487: dersökningar ................................ . 12 603 271,27 9 709 195,39 77 2 894 075,88 33488: 86 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättningsun- 33489: dersökningar ................................ . 65 999 915,31 49 248 698,09 75 16 751 217,22 33490: 87 32 44 21 Tavoitetutkimustoiminta - Målsättningsun- 33491: dersökningar ................................ . 128 000 000,00 49 324 972,04 39 78 675 027,96 33492: 84 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 33493: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 33494: ns forsknings- och produktutvecklinsverk- 33495: samhet ...................................... . 29 536 335,00 29 536 335,00 100 0,00 33496: 85 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 33497: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 33498: ns forsknings-' och produktutvecklinsverk- 33499: samhet ...................................... . 54 951 995,00 28 359 845,00 52 26 592 150,00 33500: 86 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 33501: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 33502: ns forsknings- och produktutvecklingsverk- 33503: samhet ...................................... . 107 893 060,00 40 988 615,00 38 66 904 445,00 33504: 87 32 44 40 Avustukset teollisuuden tutkimus- ja tuote- 33505: kehitystoimintaan - Understöd tili industri- 33506: ns forsknings- och produktutvecklingsverk- 33507: samhet ...................................... . 130 000 000,00 13 859 680,00 11 116 140 320,00 33508: 86 32 44 42 Avustukset tiede-, teknologia- ja tietotek- 33509: niikkakeskuksille Understöd tili ve- 33510: tenskaps-, teknologi- och datateknikcentra- 33511: lerna ......................................... . 6 098 810,00 4 876 320,00 BO 1 222 490,00 33512: 87 32 44 42 Avustukset teknologia- ja tietotekniikkakes- 33513: kuksille - Understöd tili teknologi- och 33514: datateknikcentralerna ........................ . 11 000 000,00 1 336 882,00 12 9 663 118,00 33515: 85 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33516: inventarier ................................... . 11 327,60 11 327,60 100 0,00 33517: 86 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33518: inventarier ................................... . 1 319 733.79 1 201 604,11 91 118 129,68 33519: 87 32 44 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33520: inventarier ................................... . 2 680 000,00 1 043 711,55 39 1 636 288.45 33521: 84 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins 33522: produktutvecklingslän ....................... . 16 300 200,00 16 300 200,00 100 0,00 33523: 85 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins 33524: produktutvecklingslän ....................... . 53 468 400,00 23 747 400,00 44 29 721 000,00 33525: 86 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins 33526: produktutvecklingslän ....................... . 84 588 000,00 26 395 100,00 31 58 192 900,00 33527: 87 32 44 83 Teollisuuden tuotekehityslainat - lndustrins 33528: produktutvecklingslån ....................... . 140 000 000,00 23 106 000,00 17 116 894 000,00 33529: 84 32 44 84 Teollisuuden tuoteparannuslainat - lndust- 33530: rins produktförbättringslån .................. . 7 606 000,00 7 606 000,00 100 0,00 33531: 84 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 33532: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 33533: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 472 039,92 472 039,92 100 0,00 33534: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33535: sivu 33536: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 268 33537: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33538: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt!indraget Tili år 33539: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33540: Mom.- Mom. 33541: % 33542: 33543: 33544: 33545: 85 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 33546: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 33547: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 690 368,44 546 728,91 79 143 639,53 33548: 86 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 33549: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 33550: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 1 994 570,54 1 146 989,12 58 847 581,42 33551: 87 32 46 21 Ulko- ja kotimaankauppaan liittyvä tutki- 33552: mustoiminta - Tili utrikes- och inrikeshan- 33553: deln ansluten forskningsverksamhet ......... . 4 000 000,00 1 593 118,23 40 2406881,n 33554: 84 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 33555: nationellt tekniskt samarbete ................ . 818 926,55 818 926,55 100 0,00 33556: 85 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 33557: nationellt tekniskt samarbete ................ . 2 173 425,31 1 052 786,28 48 1120 639,03 33558: 86 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 33559: nationellt tekniskt samarbete ................ . 5 863 622,32 3 582 688,29 61 2 280 934,03 33560: 87 32 46 22 Kansainvälinen tekninen yhteistyö - lnter- 33561: nationellt tekniskt samarbete ................ . 11 000 000,00 4 447 024,62 40 6 552 975,38 33562: 87 32 46 23 Julkisten palvelujen asiantuntemuksen vienti 33563: - Export av sakkunskap i offentlig service ... 1 600 000,00 318 938,85 20 1 281 061,15 33564: 86 32 46 25 Kansallisen mittajärjestelmän kehittäminen 33565: - Utvecklande av systemet för mätservice ... 1 234 983,61 148 375,61 12 1 086 608,00 33566: 87 32 46 25 Kansallisten mittauspaikkojen toiminnan ke- 33567: hittäminen - Utvecklande av verksamheten 33568: på riksmätplatser ............................ . 500 000,00 17 809,08 4 482 190,92 33569: 87 32 46 42 Pohjoismaisen apuvälineinstituutin perus- 33570: taminen - Grundande av ett nordiskt hjälp- 33571: medelsinstitut ............................... . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 33572: 87 32 46 49 Valtionavustus Keksintösäätiölle - Statsun- 33573: derstöd tili Uppfinningsstiftelsen ............. . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 33574: 85 32 46 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkeeseen 33575: - Deltagande i telesatellitprojektet Tele-X .... 3 724 962,00 3 724 962,00 100 0,00 33576: 86 32 46 66 Osallistuminen Tele-X-satelliittihankkeeseen 33577: - Deltagande i telesatellitprojektet Tele-X .... 2 499 990,00 1 175 058,00 47 1 324 932,00 33578: 86 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33579: inventarier ................................... . 498 070,11 389 661 ,88 78 108 408,23 33580: 87 32 47 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33581: inventarier ................................... . 1 750 000,00 1 171 543,26 67 578 456,74 33582: 85 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33583: inventarier ................................... . 23 255,34 23 255,34 100 0,00 33584: 86 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33585: inventarier ................................... . 32 109,85 32 109,85 100 0,00 33586: 87 32 48 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33587: inventarier ................................... . 600 000,00 313 163,82 52 286 836,18 33588: 86 32 49 45 Tutkimustoiminnan tukeminen - Stödjande 33589: av forskning ................................. . 8 780 000,00 8 780 000,00 100 0,00 33590: 87 32 49 45 Tutkimustoiminnan tukeminen - Stödjande 33591: av forskning ................................. . 17 500 000,00 17 500 000,00 100 0,00 33592: 84 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 33593: ringsundersökningar ......................... . 159117,34 159 117,34 100 0,00 33594: 85 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 33595: ringsundersökningar ......................... . 363 156,93 95 532,21 26 267 624,72 33596: 86 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 33597: ringsundersökningar ......................... . 1 647 557,80 762 154,23 46 885 403,57 33598: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33599: sivu 33600: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 269 33601: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33602: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 33603: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33604: Mom.- Mom. 33605: % 33606: 33607: 33608: 33609: 87 32 50 23 Teollistamistutkimukset lndustrialise- 33610: ringsundersökningar ......................... . 1 700 000,00 264 935,00 16 1 435 065,00 33611: 86 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 33612: mishankkeiden tukeminen - Stödjande av 33613: utvecklingsprojekt inom småindustri och 33614: medelstor industri ........................... . 1 680 000,00 1 300 000,00 77 380 000,00 33615: 87 32 50 43 Pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittä- 33616: mishankkeiden tukeminen - Stödjande av 33617: utvecklingsprojekt inom småindustri och 33618: medelstor industri ........................... . 4 823 000,00 2 800 000,00 58 2 023 000,00 33619: 87 32 50 44 Avustus Vapo Oy:lle Martinniemen sahan 33620: toiminnan turvaamiseksi - Understöd tili 33621: Vapo Oy för tryggande av verksamheten vid 33622: Martinniemi såg ............................. . 20 000 000,00 0,00 0 20 000 000,00 33623: 86 32 50 45 Valtionavustus sahatavaran markkinoinnin 33624: tukemiseen - Statsunderstöd för stödjande 33625: av marknadsföringen av sågvara ............. . 405 000,00 405 000,00 100 0,00 33626: 86 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - Stöd- 33627: jande av praktik utomlands .................. . 1 288 290,64 1 009 421,01 78 278 869,63 33628: 87 32 50 46 Ulkomaisen harjoittelun tukeminen - Stöd- 33629: jande av praktik utomlands .................. . 1 050 000,00 226 955,20 22 823 044,80 33630: 84 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 33631: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 33632: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 33633: de understöd tili kommuner och fastighets- 33634: företag ...................................... . 15 039 591 ,80 15 039 591,80 100 0,00 33635: 85 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 33636: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 33637: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 33638: de understöd tili kommuner och fastighets- 33639: företag ...................................... . 2 643 755,00 2 086 821,00 79 556 934,00 33640: 86 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 33641: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 33642: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 33643: de understöd tili kommuner och fastighets- 33644: företag ...................................... . 20 891 475,00 13 737 501 ,00 66 7 153 974,00 33645: 87 32 50 48 Liikevaihtoveron huojennusta vastaavat 33646: avustukset kunnille ja kiinteistöyrityksille - 33647: Mot Iännader i omsättningsskatten svaran- 33648: de understöd tili kommuner och fastighets- 33649: företag ...................................... . 25 000 000,00 5 409 640,00 22 19 590 360,00 33650: 86 32 50 83 Laina Ajokki Oy:lle - Lån åt bolaget Ajokki 33651: Oy ........................................... . 7 000 000,00 7 000 000,00 100 0,00 33652: 87 32 50 87 Oy Nokia Ab:n osakkeiden merkitseminen 33653: - Tecknande av aktier i Oy Nokia Ab ....... . 150 000 000,00 149 999 982,30 100 0,00 33654: 84 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 33655: aktiekapital .................................. . 17 220,00 17 220,00 100 0,00 33656: 85 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 33657: aktiekapital .................................. . 1 183 685,30 0,00 0 1183 685,30 33658: 87 32 50 88 Osakepääomien korotukset - Höjning av 33659: aktiekapital .................................. . 572 721 400,00 571 540 027,00 100 1 181 373,00 33660: 85 32 50 89 Osallistuminen eräiden teollisuusyhtiöiden 33661: osakkeiden merkitsemiseen - Deltagande i 33662: tecknande av aktier i vissa industribolag ..... . 100,00 0,00 0 100,00 33663: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33664: sivu 33665: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 270 33666: 33667: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 33668: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33669: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33670: Mom.- Mom. 33671: % 33672: 33673: 33674: 33675: 87 32 50 89 Osallistuminen Lahden Lasitehdas Oy:n 33676: osakkeiden merkitsemiseen - Deltagande i 33677: tecknandet av Lahtis Glasbruk Ab:s aktier ... 10 000 000,00 10 000 000,00 100 0,00 33678: 87 32 51 42 Avustus Kemira Oy:n turveammoniakkiteh- 33679: taan rakentamislainojen korkokustannuksiin 33680: - Understöd för räntekostnaderna för 33681: byggnadslån för Kemira Oy:s torvammoni- 33682: akfabrik ...................................... . 14 000 000,00 7 057 592,00 50 6 942 408,00 33683: 84 32 51 46 Valtionapu erityisalueiden tuotantotoimin- 33684: nan tukemiseen - Statsbidrag för stödjan- 33685: de av produktionsverksamheten inom speci- 33686: alomrädena .................................. . 6 877 411,00 6 877 411,00 100 0,00 33687: 85 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu - 33688: Försök med stöd tili industriomräden på 33689: tillbakagäng ................................. . 4 871 900,00 667 798,00 14 4 204102,00 33690: 86 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu - 33691: Försök med stöd tili industriomräden på 33692: tillbakagäng ................................. . 2 500 000,00 57 252,00 2 2 442 748,00 33693: 87 32 51 46 Taantuvien teollisuusalueiden tukikokeilu - 33694: Försök med stöd tili industriområden pä 33695: tillbakagång ................................. . 3 500 000,00 0,00 0 3 500 000,00 33696: 87 32 51 88 Osallistuminen kehitysyhtiöiden osakkeiden 33697: merkitsemiseen - Deltagande i tecknandet 33698: av aktier i utvecklingsbolagen ................ . 6 000 000,00 0,00 0 6 000 000,00 33699: 84 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- 33700: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut- 33701: gifter för forsknings-, planerings- och över- 33702: vakningsverksamhet angäende energiför- 33703: sörjningen ................................... . 2 645 591,21 2 645 591,21 100 0,00 33704: 85 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- 33705: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut- 33706: gifter för forsknings-, planerings- och över- 33707: vakningsverksamhet angäende energiför- 33708: sörjningen ................................... . 8 403 751,43 6 032 476.71 72 2 371 274,72 33709: 86 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- 33710: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut- 33711: gifter för forsknings-, planerings- och över- 33712: vakningsverksamhet angående energiför- 33713: sörjningen ................................... . 44 971 944,94 36 974 734,82 82 7 997 210,12 33714: 87 32 55 21 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- 33715: ja valvontatoiminnan menot - Vissa ut- 33716: gifter för forsknings-, planerings- och över- 33717: vakningsverksamhet angäende energiför- 33718: sörjningen ................................... . 72 000 000.00 35 170 566,69 49 36 829 433,31 33719: 84 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 33720: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 5 412 859,00 5 412 859,00 100 0,00 33721: 85 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 33722: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 10 550 751,00 9 566 198,00 91 984 553,00 33723: 86 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 33724: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 16 841 700,00 5 279 100,00 31 11 562 600,00 33725: 87 32 55 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - 33726: Understöd för landsbygdens elektrifiering ..... 17 000 000,00 1 342 250,00 8 15 657 750,00 33727: 84 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi- 33728: nen - Främjande av försöksverksamhet i 33729: energihushällningssyfte ...................... . 3 023 434,31 3 023 434,31 100 0,00 33730: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33731: sivu 33732: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 271 33733: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33734: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33735: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33736: Mom.- Mom. 33737: % 33738: 33739: 33740: 33741: 85 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi- 33742: nen - Främjande av försöksverksamhet i 33743: energihushällningssyfte ...................... . 6 719 518,94 4 253 838,78 63 2 465 680,16 33744: 86 32 55 42 Energiataloudellisen koetoiminnan edistämi- 33745: nen - Främjande av försöksverksamhet i 33746: energihushållningssyfte ...................... . 18 585 326,27 10 837 804,31 58 7 747 521,96 33747: 87 32 55 42 Avustukset energiataloudellisen tutkimuk- 33748: sen ja koetoiminnan edistämiseen - Under- 33749: stöd för främjande av forskning och försöks- 33750: verksamhet inom energihushällningen ....... . 29 000 000,00 6416621,43 22 22 583 378,57 33751: 84 32 55 47 Eräät turvetuotantoalueista maksettavat lisä- 33752: korvaukset - Vissa tilläggsersättningar för 33753: torvproduktionsområden .................... . 10 000 000,00 10 000 000,00 100 0,00 33754: 87 32 55 87 Lainat kotimaisten polttoaineiden tuotannon 33755: edistämiseen - Lån för främjande av pro- 33756: duktionen av inhemska bränslen ............. . 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00 33757: 84 32 80 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisäve- 33758: sialusten peruskorjaukseen - Statsunder- 33759: stöd för grundreparation av insjöfartyg som 33760: betjänar turismen ............................ . 43 643,65 43 643,65 100 0,00 33761: 85 32 80 41 Valtionavustus matkailua palvelevien sisäve- 33762: sialusten peruskorjaukseen - Statsunder· 33763: stöd för grundreparation av insjöfartyg som 33764: betjänar turismen ............................ . 290 168,00 47 856,35 16 242 311,65 33765: 84 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe- 33766: ruskorjaus ja rakentaminen - Grundrepara- 33767: tion och byggande av turistfastigheter som 33768: ägs av staten ................................ . 535 792,12 535 792,12 100 0,00 33769: 85 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe- 33770: ruskorjaus ja rakentaminen - Grundrepara- 33771: tion och byggande av turistfastigheter som 33772: ägs av staten ................................ . 2 904 931,83 2 381 243,40 82 523 688,43 33773: 86 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe- 33774: ruskorjaus ja rakentaminen - Grundrepara- 33775: tion och byggande av turistfastigheter som 33776: ägs av staten ................................ . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 33777: 87 32 80 74 Valtion omistamien matkailukiinteistöjen pe- 33778: ruskorjaus ja rakentaminen - Grundrepara- 33779: tion och byggande av turistfastigheter som 33780: ägs av staten ................................ . 9 000 000,00 8 593 333,79 95 406 666,21 33781: 84 32 80 83 Lainat matkailun markkinointiin ulkomailla 33782: - Lån för marknadsföring av turismen 33783: utomlands ................................... . 130 000,00 130 000,00 100 0,00 33784: 85 32 80 83 Lainat matkailun markkinointiin ulkomailla 33785: - Län för marknadsföring av turismen 33786: utomlands ................................... . 210 000,00 0,00 0 210 000,00 33787: 84 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen 33788: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 8 815 257,90 8 815 257,90 100 0,00 33789: 85 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen 33790: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 32 994 560,40 22 990 582,00 70 10 003 978,40 33791: 86 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen 33792: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 107 204 913,00 63 072 657,00 59 44 132 256,00 33793: 87 32 85 40 Valtionavustus viennin edistämiseen 33794: Statsbidrag för exportfrämjande ............. . 134 000 000,00 33 556 453,00 25 100 443 547,00 33795: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33796: sivu 33797: 32 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 272 33798: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 33799: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili är 33800: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33801: Mom.- Mom. 33802: % 33803: 33804: 33805: 33806: 87 32 85 46 Valtionavustus pienille ja keskisuurille yrityk- 33807: sille uuden vientihenkilöstön palkkaamiseen 33808: - Statsunderstöd tili små och medelstora 33809: företag för avlönande av ny exportpersonal ... 3 400 000,00 758 127,00 22 2 641 873,00 33810: 84 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex- 33811: portfrämjande ............................... . 9 613 000,00 9 613 000,00 100 0,00 33812: 85 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex- 33813: portfrämjande ............................... . 15 985 000,00 3 040 000,00 19 12 945 000,00 33814: 86 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex- 33815: portfrämjande ............................... . 45 825 000,00 8 608 000,00 19 37 217 000,00 33816: 87 32 85 84 Lainat viennin edistämiseen - Lån för ex- 33817: portfrämjande ............................... . 52 000 000,00 5 782 000,00 11 46 218 000,00 33818: 86 32 90 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 33819: - Anskaffning av inventarier och kontors- 33820: maskiner .................................... . 553 200,11 553 200,11 100 0,00 33821: 87 32 90 70 Kaluston ja konttorikoneiden hankkiminen 33822: - Anskaffning av inventarier och kontors- 33823: maskiner .................................... . 2 500 000,00 1 336 347.74 53 1 163 652,26 33824: 85 32 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 919 964,32 1 919 964,32 100 0,00 33825: 86 32 90 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 540 000,00 1 914 662,63 75 625 337,37 33826: 33827: 33828: 85 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 33829: Stödjande av vård i hemmet ................. . 19 563 208,80 419 469,30 19 982 678,10 33830: 86 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 33831: Stödjande av vård i hemmet ................. . 21 000 000,00 0,00 0 21 000 000,00 33832: 87 33 15 50 Kotona tapahtuvan hoidon tukeminen - 33833: Stödjande av vård i hemmet ................. . 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00 33834: 84 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 33835: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu- 33836: tuvaan ansionmenetykseen - Understöd tili 33837: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärv- 33838: sinkomst med anledning av barnets rehabili- 33839: teringeeller sjukvård ......................... . 590 846,91 590 846,91 100 0,00 33840: 85 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 33841: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu- 33842: tuvaan ansionmenetykseen - Understöd tili 33843: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärv- 33844: sinkomst med anledning av barnets rehabili- 33845: teringeeller sjukvård ......................... . 4 000 000,00 4 000 000,00 100 0,00 33846: 86 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 33847: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille aiheu- 33848: tuvaan ansionmenetykseen - Understöd tili 33849: sjukt barns föräldrar för förlust av förvärv- 33850: sinkomst med anledning av barnets rehabili- 33851: teringeeller sjukvård ......................... . 100 000,00 100 000,00 100 0,00 33852: 87 33 15 53 Avustus sairaan lapsen kuntoutuksesta tai 33853: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille - 33854: Understöd tili sjukt barns föräldrar med 33855: anledning av barnets rehabilitering eller sjuk- 33856: vård ......................................... . 10 100 000,00 8 103 082,54 80 1 996 917,46 33857: 87 33 22 51 Valtionavustus sotainvalidien kuntoutus- ja 33858: hoitolaitosten perustamiskustannuksiin 33859: Statsunderstöd för anläggningskostnader 33860: för krigsinvalidernas rehabiliterings- och 33861: vårdanstalter ................................ . 3 000 000,00 3 000 000,00 100 0,00 33862: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33863: sivu 33864: 33 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 273 33865: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33866: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33867: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33868: Mom.- Mom. 33869: % 33870: 33871: 33872: 33873: 84 33 22 57 Ylimääräinen korvaus vuosien 1939-1945 so- 33874: tien aikana vammautuneille eräissä tapauk- 33875: sissa - Extra ersättning i vissa fall åt 33876: personer som ådragit sig skada under krigen 33877: åren 1939-1945 .............................. . 850 000,00 850 000,00 100 0,00 33878: 86 33 22 58 Entisten sotavankien terveystarkastus - 33879: Hälsoundersökning av forna krigsfångar ..... . 104 429,23 104 429,23 100 0,00 33880: 84 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 147 874,25 147 874,25 100 0,00 33881: 85 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 303 301,90 1 523 057,36 66 780 244,54 33882: 86 33 40 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 774 315,23 1 535 220,58 27 4 239 094,65 33883: 87 33 40 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 10 525 000,00 870 874,85 8 9 654 125,15 33884: 84 33 45 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 2 515 233,69 2 515 233,69 100 0,00 33885: 85 33 45 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 494 630,00 0,00 0 494 630,00 33886: 86 33 45 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 1 500 000,00 0,00 0 1 500 000,00 33887: 86 33 53 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............ . 2 413 647,42 1 889 916,17 78 523 731,25 33888: 87 33 53 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 5 357 000,00 2 638 209,43 49 2 718 790,57 33889: 84 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär- 33890: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt- 33891: ning för kostnaderna för semestersystem för 33892: småföretagare ............................... . 54 300,00 54 300,00 100 0,00 33893: 85 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär- 33894: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt- 33895: ning för kostnaderna för semestersystem för 33896: småföretagare ............................... . 8 760,00 4 600,00 52 13 360,00 33897: 86 33 57 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajär- 33898: jestelmän kustannuksiin - Statlig ersätt- 33899: ning för kostnaderna för semestersystem för 33900: småföretagare ............................... . 557 903,00 546 453,00 98 11 450,00 33901: 84 33 57 43 Valtion korvaus maatalousyrittäjien viikkova- 33902: paatoiminnan kokeilukustannuksiin - Stat- 33903: lig ersättning för kostnaderna för försöks- 33904: verksamhet med lantbruksföretagares 33905: veckoledighet ................................ . 2 774 850,67 2 774 850,67 100 0,00 33906: 84 33 57 57 Valtionapu ammattiyhdistysliikkeen lomajär- 33907: jestöjen lomatoimintaa varten - Statsun- 33908: derstöd för fackföreningsrörelsens semeste- 33909: rorganisationers semesterverksamhet ........ . 1 082 000,00 1 082 000,00 100 0,00 33910: 84 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33911: inventarier ................................... . 8 865,25 8 865,25 100 0,00 33912: 85 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33913: inventarier ................................... . 490 116,38 405 636,29 83 84 480,09 33914: 86 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33915: inventarier ................................... . 710 894,29 191 846,90 27 519 047,39 33916: 87 33 63 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33917: inventarier ................................... . 1 120 000,00 195 123,14 17 924 876,86 33918: 84 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 3 138 366,36 3 138 366,36 100 0,00 33919: 86 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 1 679 784,66 679 784' 66 40 1 000 000,00 33920: 87 33 63 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............ . 15 200 000,00 921 436,44 6 14 278 563,56 33921: 86 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 33922: - Vissa utgifter för övervaknings- och 33923: forskningsverksamhet ....................... . 925 949,16 925 949,16 100 0,00 33924: 87 33 65 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 33925: - Vissa utgifter för övervaknings- och 33926: forskningsverksamhet ....................... . 2 300 000,00 805 072,00 35 1 494 928,00 33927: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33928: sivu 33929: 33 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 274 33930: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33931: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33932: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33933: Mom.- Mom. 33934: % 33935: 33936: 33937: 33938: 85 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33939: inventarier .................................... 80 000,00 80 000,00 100 0,00 33940: 86 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33941: inventarier .................................... 1 255 635,64 1 255 635,64 100 0,00 33942: 87 33 65 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33943: inventarier .................................... 7 200 000,00 3 857 918,44 54 3 342 081,56 33944: 86 33 65 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 7 529 565,60 7 529 565,60 100 0,00 33945: 87 33 65 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 32 500 000' 00 32 384 102,90 100 115 897,10 33946: 86 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33947: inventarier .................................... 188 531,83 188 531,83 100 0,00 33948: 87 33 66 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33949: inventarier .................................... 1 550 000,00 473 643,22 31 1 076 356,78 33950: 86 33 66 74 Talonrakennukset - Husbyggen ............. 7 500 000,00 7 500 000,00 100 0,00 33951: 87 33 66 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 13 500 000,00 5 018 048,90 37 8 481 951,10 33952: 85 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 33953: - Vissa utgifter för övervakning och forsk- 33954: ning .......................................... 949 200,56 949 200,56 100 0,00 33955: 86 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 33956: - Vissa utgifter för övervakning och forsk- 33957: ning .......................................... 4 734 018,78 2 077 645,30 44 2 656 373,48 33958: 87 33 68 21 Eräät valvonta- ja tutkimustoiminnan menot 33959: - Vissa utgifter för övervakning och forsk- 33960: ning .......................................... 5100 000,00 2 364 732,07 46 2 735 267,93 33961: 84 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33962: inventarier .................................... 325,92 325,92 100 0,00 33963: 85 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33964: inventarier .................................... 100 981,68 100 981,68 100 0,00 33965: 86 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33966: inventarier .................................... 2 630 867,76 1 776 450,31 68 854 417,45 33967: 87 33 68 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 33968: inventarier .................................... 3 550 000,00 2 025 555,39 57 1 524 444,61 33969: 87 33 68 74 Talonrakennukset- Husbyggen ............. 500 000,00 0,00 0 500 000,00 33970: 84 33 72 74 Keskussairaaloiden rakentaminen - Uppfö- 33971: rande av centralsjukhus ....................... 7 835,75 7 835,75 100 0,00 33972: 86 33 72 74 Keskussairaaloiden rakentaminen - Uppfö- 33973: rande av centralsjukhus ....................... 150 000,00 35 796,30 24 114 203,70 33974: 84 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 33975: tande av hand- och instruktionsböcker ....... 13 500,00 13 500,00 100 0,00 33976: 85 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 33977: tande av hand- och instruktionsböcker ....... 18 000,00 3 600,00 20 14 400,00 33978: 86 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 33979: tande av hand- och instruktionsböcker ....... 37 000,00 8 800,00 24 28 200,00 33980: 87 33 99 40 Käsi- ja opaskirjojen laatiminen - Utarbe- 33981: tande av hand- och instruktionsböcker ....... 37 000,00 0,00 0 37 000,00 33982: 33983: 33984: 84 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 33985: kraftspolitiska undersökningar ................ 47 652,31 47 652,31 100 0,00 33986: 85 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 33987: kraftspolitiska undersökningar ................ 366 418,36 18 899,61 5 347 518,75 33988: 86 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 33989: kraftspolitiska undersökningar ................ 868 830,69 564 340,78 65 304 489,91 33990: 87 34 01 22 Työvoimapoliittiset tutkimukset - Arbets- 33991: kraftspolitiska undersökningar ................ 2 640 000,00 1 898 905,16 72 562 158,41 33992: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 33993: sivu 33994: 34 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 275 33995: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 33996: Pl.- Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33997: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 33998: Mom.- Mom. 33999: % 34000: 34001: 34002: 34003: 86 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakou- 34004: lutasoinen jatkokoulutus - Fortbildning pä 34005: högskolenivä av arbetskraftsförvaltningens 34006: personai ..................................... . 213 338,96 206 826,50 97 6 512,46 34007: ~ 34 01 23 Työvoimahallinnon henkilöstön korkeakou- 34008: lutasoinen jatkokoulutus - Fortbildning pä 34009: högskolenivä av arbetskraftsförvaltningens 34010: personal ..................................... . 550 000,00 439 774,54 80 110 225,46 34011: 85 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 34012: inventarier ................................... . 140 871,81 109 284.75 78 31 587,06 34013: 86 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 34014: inventarier ................................... . 1 936 366,84 683 598,46 35 1 252 768,38 34015: ~ 34 06 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 34016: inventarier .................................. .. 20 650 000,00 14 982 999,69 73 5 667 000,31 34017: 84 34 30 62 Työrajoitteisten työhön sijoittaminen - Ar- 34018: betshandikappades placering i arbete ........ . 923 739,51 923 739,51 100 0,00 34019: 85 34 30 62 Työrajoitteisten työhön sijoittaminen - Ar- 34020: betshandikappades placering i arbete ........ . 1 512 363,24 259 029,87 17 1 253 333,37 34021: 86 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kunlainliitoille työttö- 34022: myyden lieventämiseen - Statsunderstöd 34023: ät kommuner och kommunförbund för hin- 34024: drande av arbetslösheten .................... . 278 665 507,81 234 905 049,68 84 43 760 458,13 34025: 87 34 50 30 Valtionapu kunnille ja kunlainliitoille työttö- 34026: myyden lieventämiseen - Statsunderstöd 34027: tili kommuner och kommunalförbund för 34028: lindrande av arbetslösheten .................. . 706 200 000,00 432 998 841,97 61 273 201 158,03 34029: 84 34 50 43 Lapin pienyritystoiminnan tukemiskokeilu - 34030: Experiment med stöd för smäföretagarverk- 34031: samhet i Lappland .......................... .. 13 000 000,00 13 000 000,00 100 0,00 34032: 84 34 50 45 Nuorten yhteiskuntatakuu - Samhällsga- 34033: ranti för unga ................................ . 6 423 894,50 6 423 894,50 100 0,00 34034: 84 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 34035: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 34036: heten ........................................ . 9 426 735,84 9 426 735,84 100 0,00 34037: 85 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 34038: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 34039: heten ........................................ . 56 774 052.70 16 662 746,85 29 40 111 305,85 34040: 86 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 34041: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 34042: heten ........................................ . 246 875 263,37 131 103 158.42 53 115 772 104,95 34043: ~ 34 50 61 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen - 34044: Statsunderstöd för lindrande av arbetslös- 34045: heten ........................................ . 372 500 000,00 114 228 587,57 31 258 271 412,43 34046: 84 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 34047: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 34048: sysselsättningsfrämjande syfte ............... . 10 929 165,48 10 929 165,48 100 0,00 34049: 85 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 34050: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 34051: sysselsättningsfrämjande syfte ............... . 29 755 296.74 19 937 775,31 67 9 817 521,43 34052: 86 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 34053: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 34054: sysselsättningsfrämjande syfte ............... . 143 195 926,33 90 243 774,23 63 52 952 152,10 34055: ~ 34 50 62 Työllisyysperusteinen valtionapu investoin- 34056: teihin - Statsunderstöd för investeringar i 34057: sysselsättningsfrämjande syfte ............... . 147 500 000,00 36 791 347,77 25 110 708 652,23 34058: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 34059: sivu 34060: 34 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 276 34061: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 34062: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34063: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 34064: Mom.- Mom. 34065: % 34066: 34067: 34068: 34069: 86 34 50 71 Työllisyysperusteiset hankinnat - Syssel- 34070: sättningsbetingade anskaffningar ............ . 17 000 000,00 12 317 629,56 72 4 682 370,44 34071: 87 34 89 49 Eräiden palkkasaataviin rinnastettavien saa- 34072: misten turvaaminen toimeksiantajan kon- 34073: kurssissa - Säkerställande av vissa med 34074: lönefordringar jämställda fordringar vid upp- 34075: dragsgivares konkurs ........................ . 2 000 000,00 565 928,21 28 1 434 071,79 34076: 34077: 34078: 86 35 10 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 34079: Naturvärds- och friluftsundersökningar ...... . 168 210,39 102 506,05 61 65 704,34 34080: 86 35 10 23 Vesiensuojelun tutkimus - Vattenvårdsun- 34081: dersökningar ................................ . 361 774,40 305 454,55 84 56 319,85 34082: 84 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 34083: jöundersökningar och -utredningar .......... . 76 240,25 76 240,25 100 0,00 34084: 85 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 34085: jöundersökningar och -utredningar .......... . 299 950,40 141 833,51 47 158 116,89 34086: 86 35 10 25 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 34087: jöundersökningar och -utredningar .......... . 2 808 155,17 1 694 046,47 60 1 114 108,70 34088: 85 35 10 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 34089: dersökning .................................. . 142 252,78 50 065,70 35 92 187,08 34090: 85 35 10 28 Jätehuollon teknologian kehittäminen - Ut- 34091: vecklande av avfallshanteringsteknologi ..... . 158 786,60 51 503,60 32 107 283,00 34092: 84 35 10 31 Valtionavustus ulkoilureittien perustamiseen 34093: - Statsunderstöd för anläggande av fri- 34094: luftsleder .................................... . 100 293,00 100 293,00 100 0,00 34095: 85 35 10 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Transport- 34096: stöd för problemavfall ....................... . 1 463 907,70 1 463 907,70 100 0,00 34097: 84 35 10 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 34098: Skärgårdens miljövårdsbidrag ............... . 64 865,00 64 865,00 100 0,00 34099: 87 35 11 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 34100: Naturvårds- och friluftsundersökningar ...... . 650 000,00 509 127,08 78 140 872,92 34101: 87 35 11 26 Ympäristötutkimukset ja -selvitykset - Mil- 34102: jöundersökningar och -utredningar .......... . 12 046 000,00 6058031,11 50 5 987 968,89 34103: 86 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 34104: dersökning .................................. . 1 213 136,55 843 979,24 70 369 157,31 34105: 87 35 12 26 Happamoitumistutkimus - Försurningsun- 34106: dersökning .................................. . 5 600 000,00 4 664 363,52 83 935 636,48 34107: 86 35 13 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki Trans- 34108: portsstöd för problemavfall .................. . 1 050 000,00 418 447,36 40 631 552,64 34109: 87 35 13 46 Ongelmajätteiden kuljetustuki - Transport- 34110: stöd för problemavfall ...................... .. 1 700 000,00 145 785,53 9 1 554 214,47 34111: 86 35 13 62 Jätehuollon teknologian kehittäminen - Ut- 34112: vecklande av avfallshanteringsteknologi ..... . 335 276,03 138 730,61 41 196 545,42 34113: 87 35 13 62 Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 34114: edistäminen - Främjande av avfallshante- 34115: ringen och återvinningen av avfall ........... . 12 600 000,00 0,00 0 12 600 000,00 34116: 87 35 13 88 Ekokem Oy Ab:n osakepääoman korottami- 34117: nen - Höjning av aktiekapitalet i Ekokem 34118: OyAb ....................................... . 3 400 000,00 3 400 000,00 100 0,00 34119: 85 35 15 22 Luonnonsuojelu- ja ulkoilututkimukset - 34120: Naturvårds- och friluftsundersökningar ...... . 63 446,07 41 913,07 66 21 533,00 34121: 85 35 15 31 Valtionavustus ulkoilureittien perustamiseen 34122: - Statsunderstöd för anläggande av fri- 34123: luftsleder .................................... . 464 660,00 191 143,00 41 273 517,00 34124: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 34125: sivu 34126: 35 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1987 sida 277 34127: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 34128: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34129: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 34130: Mom.- Mom. 34131: % 34132: 34133: 34134: 34135: 86 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien perus- 34136: tamiseen - Statsunderstöd tili kommuner- 34137: na för anläggande av friluftsleder ............ . 780 000,00 0,00 0 780 000,00 34138: 87 35 15 31 Valtionavustus kunnille ulkoilureittien perus- 34139: tamiseen - Statsunderstöd tili kommuner- 34140: na för anläggande av friluftsleder ............ . 630 000,00 0,00 0 610 000,00 34141: 84 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 34142: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom- 34143: räden ........................................ . 824 530,20 824 530,20 100 0,00 34144: 85 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 34145: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom- 34146: räden ........................................ . 2 200 000,00 2 200 000,00 100 0,00 34147: 86 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 34148: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom- 34149: råden ........................................ . 2 200 000,00 1 602 158,80 73 597 841,20 34150: 87 35 15 41 Korvaukset suojelualueiden perustamisesta 34151: - Ersättningar för inrättandet av skyddsom- 34152: råden ........................................ . 2 500 000,00 0,00 0 2 500 000,00 34153: 85 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 34154: sättningar enligt marktäktslagen ............. . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 34155: 86 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 34156: sättningar enligt marktäktslagen ............. . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00 34157: 87 35 15 43 Maa-aineslain mukaiset korvaukset - Er- 34158: sättningar enligt marktäktslagen ............. . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 34159: 85 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 34160: Skärgärdens miljövårdsbidrag ............... . 79 210,00 52 072,00 66 27 138,00 34161: 86 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 34162: Skärgärdens miljövärdsbidrag ............... . 412 040,30 97 965,30 24 314 075,00 34163: 87 35 15 62 Saariston ympäristönhoitoavustukset 34164: Skärgårdens miljövårdsbidrag ............... . 550 000,00 169 890,00 31 380 110,00 34165: 85 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 34166: - Anskaffning av inventarier tili na- 34167: turskyddsområdena .......................... . 104,00 104,00 100 0,00 34168: 86 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 34169: - Anskaffning av inventarier tili na- 34170: turskyddsområdena .......................... . 152 914,17 152 914,17 100 0,00 34171: 87 35 20 70 Luonnonsuojelualueiden kalustohankinnat 34172: - Anskaffning av utrustning tili naturskydd- 34173: sområdena .................................. . 1125 000,00 734 066,67 65 390 933,33 34174: 85 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 34175: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd- 34176: sområdena .................................. . 532 759,66 532 759,66 100 0,00 34177: 86 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 34178: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd- 34179: sområdena .................................. . 2 790 316,40 2 097 018,64 75 693 297,76 34180: 87 35 20 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt 34181: - Husbyggnadsarbeten inom naturskydd- 34182: sområdena .................................. . 2 870 000,00 2 656 912,88 93 213 087,12 34183: 84 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 34184: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 34185: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 34186: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 1 830 026,64 1 830 026,64 100 0,00 34187: 85 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 34188: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 34189: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 34190: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 1 926 000,00 959 219,53 50 966 780,47 34191: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 34192: sivu 34193: 35 Pl. - Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1987 sida 278 34194: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 34195: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 34196: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 34197: Mom.- Mom. 34198: % 34199: 34200: 34201: 34202: 86 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 34203: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 34204: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 34205: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 34206: 87 35 20 75 Urho Kekkosen kansallispuiston perustami- 34207: seen liittyvät kompensaatioinvestoinnit - 34208: Kompensationsinvesteringar i anslutning tili 34209: inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark .. 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 34210: 86 35 20 n 34211: Luonnonsuojelualueiden kunnostus 34212: lständsättning av naturskyddsomräden ...... . 26 753,98 13 306,03 50 13 447,95 34213: 84 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituk- 34214: siin - Anskaffning av mark för naturvärds- 34215: ändamäl ..................................... . 231 000,00 231 000,00 100 0,00 34216: 85 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituk- 34217: siin - Anskaffning av mark för naturvärds- 34218: ändamäl ..................................... . 1 705 996,65 1 510 996,65 89 195 000,00 34219: 86 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituk- 34220: siin - Anskaffning av mark för naturvärds- 34221: ändamäl ..................................... . 12 931 192,56 11 471 397.45 89 1 459 795,11 34222: 87 35 20 88 Maan hankkiminen luonnonsuojelutarkoituk- 34223: siin - Anskaffning av mark för naturskydd- 34224: sändamäl .................................... . 53 850 000,00 41 468 758.78 n 12 381 240,87 34225: 87 35 25 21 Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesien- 34226: suojelutoiminta - Vattenvärdsverksamhet 34227: som finansieras med vattenvärdsavgifter ..... . 1 450 000,00 1 087 012,36 75 362 987,64 34228: 86 35 25 23 Vesien suunnittelu ja valvonta - Planering 34229: och övervakning av vattendrag .............. . 917 108,63 709422,19 n 207 686,44 34230: 87 35 25 23 Vesien tutkimus, suunnittelu ja valvonta - 34231: Undersökning och projektering av samt till- 34232: syn över vattnen ............................. . 3 335 000,00 2 119 616,24 64 1 215 383,76 34233: 86 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 34234: menpiteisiin - Understöd för samhällenas 34235: vattenvärdsätgärder ......................... . 8 296 000,00 8 296 000,00 100 0,00 34236: 87 35 25 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoi- 34237: menpiteisiin - Understöd för samhällenas 34238: vattenvärdsätgärder ......................... . 10 000 000,00 2 060 000,00 21 7 940 000,00 34239: 87 35 25 51 Avustukset maatilatalouden vesiensuojelu- 34240: toimenpiteisiin - Understöd för gårdsbru- 34241: kets vattenvårdsätgärder .................... . 1 500 000,00 12 500,00 1 487 500,00 34242: 86 35 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 34243: inventarier ................................... . 199 029,80 164 679,84 83 34 349,96 34244: 87 35 25 70 Kaluston hankkiminen - Anskaffning av 34245: inventarier ................................... . 7 100 000,00 6 245 316,98 88 854 683,02 34246: 86 35 25 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta - 34247: Anskaffning av arbetsmaskiner och trans- 34248: portmateriel ................................. . 284136,55 2n 781,85 98 6 354,70 34249: 87 35 25 72 Työkoneiden ja kuljetuskaluston hankinta - 34250: Anskaffning av arbetsmaskiner och trans- 34251: portmateriel ................................. . 3100 000,00 2 671 582.74 86 428 417,26 34252: 87 35 25 74 Talonrakennukset - Husbyggnadsarbeten .. . 22 800 000,00 800 000,00 4 22 000 000,00 34253: 84 35 25 n 34254: Vesiensuojelutyöt - Vattenvärdsarbeten .... . 6 293,64 6 293,64 100 0,00 34255: 85 35 25 n 34256: Vesiensuojelutyöt - Vattenvårdsarbeten .... . 133 752,43 97 296,44 73 36 455,99 34257: 86 35 25 n 34258: Vesiensuojelutyöt - Vattenvårdsarbeten .... . 7 812 634,38 6 323 sn,21 81 1 489 057,17 34259: 87 35 25 n Vesien- ja ympäristönsuojelutyöt - Vatten- 34260: och miljövårdsarbeten ....................... . 18 210 000,00 10 387 980,53 57 7 822 019.47 34261: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 34262: sivu 34263: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 279 34264: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 34265: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34266: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 34267: Mom.- Mom. 34268: % 34269: 34270: 34271: 34272: 84 35 25 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak- 34273: sulainojen kuoletuksina kertyvistä varoista 34274: - Vattenskyddslån åt industrin av de medel 34275: som inflyter av amorteringar på exportav- 34276: giftslån ...................................... . 694180,00 694 180,00 100 0,00 34277: 85 35 25 83 Vesiensuojelulainat teollisuudelle vientimak- 34278: sulainojen kuoletuksina kertyvistä varoista 34279: - Vattenskyddslån åt industrin av de medel 34280: som inflyter av amortering på exportavgifts- 34281: lån ........................................... . 9 517 600,00 6 331 820,00 67 3 185 780,00 34282: 86 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 34283: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 34284: niska anordningar ........................... . 583 274,89 346 053,73 59 237 221,16 34285: ff7 35 26 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 34286: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 34287: niska anordningar ........................... . 33 924 000,00 31 953 269,49 94 1 970 730,51 34288: 85 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 34289: minen - Planering och byggande av lag- 34290: erbyggnader ................................. . 1 707 214,98 372 348,00 22 1 334 866,98 34291: 86 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 34292: minen - Planering och byggande av lag· 34293: erbyggnader ................................. . 318 550,70 16162,65 5 302 388,05 34294: 87 35 26 74 Varastorakennusten suunnittelu ja rakenta- 34295: minen - Planering och byggande av lag- 34296: erbyggnader ................................. . 900 000,00 14154,30 2 885 845,70 34297: 85 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 34298: kehittämistoiminta - Undersökning och ut- 34299: vecklande av planeringen rörande använd- 34300: ning av områden ............................. . 273 409,76 248 327,n 91 25 081,99 34301: 86 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 34302: kehittämistoiminta - Undersökning och ut- 34303: vecklande av planeringen rörande använd- 34304: ning av områden ............................. . 1 513 850,62 681 124,14 45 832 726,48 34305: ff7 35 30 21 Alueiden käytön suunnittelun tutkimus- ja 34306: kehittämistoiminta - Undersökning och ut- 34307: vecklande av planeringen rörande använd- 34308: ning av områden ............................. . 3 150 000,00 873 193.74 28 2 276 806,26 34309: 85 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittä- 34310: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm- 34311: melser och -anvisningar ..................... . 183 455,81 53 629,57 29 129 826,24 34312: 86 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittä· 34313: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm- 34314: melser och -anvisningar ..................... . 1 197 293,08 652 026,68 54 545 266,40 34315: ff7 35 30 22 Rakentamismääräysten ja -ohjeiden kehittä- 34316: minen - Utvecklande av byggnadsbestäm- 34317: melser och -anvisningar ..................... . 3 020 000,00 1 315 508,10 44 1 704 491,90 34318: 84 35 30 34 Valtionosuus teollisuusrakennusten korjaus- 34319: kokeiluun - Statsunderstöd för försök gäl- 34320: lande reparation av industribyggnader ....... . 146 800,00 146 800,00 100 0,00 34321: 85 35 30 34 Valtionavustus teollisuusrakennusten kor- 34322: jauskokeiluun - Statsunderstöd för försök 34323: gällande reparation av industribyggnader ..... 927 950,40 158 833,00 17 769 117,40 34324: 86 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti ar- 34325: vokkaiden alueiden rakennusten säilyttämi- 34326: seen - Statsunderstöd för bevarande av 34327: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla om- 34328: räden ........................................ . 8 048 061,40 300 094,30 4 7 747 967,10 34329: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 34330: sivu 34331: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 280 34332: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peruutettu Vuodelle 34333: Pl. - Ht. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34334: Luku - Kap. vuonna - år 1987 vuonna - år 1987 1988 34335: Mom.- Mom. 34336: % 34337: 34338: 34339: 34340: 87 35 30 34 Valtionavustukset kulttuurihistoriallisesti ar- 34341: vokkaiden alueiden rakennusten säilyttämi- 34342: seen - Statsunderstöd för bevarande av 34343: byggnader på kulturhistoriskt värdefulla om- 34344: råden ........................................ . 2 900 000,00 580 000,00 20 2 320 000,00 34345: 84 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande 34346: av provbyggandet ........................... . 131 258,14 131 258,14 100 0,00 34347: 85 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande 34348: av provbyggandet ........................... . 420 345,38 195 172,80 46 225172,58 34349: 86 35 30 62 Koerakentamisen tukeminen - Stödjande 34350: av provbyggandet ........................... . 1 279 128.70 1 045 413,00 82 233 715.70 34351: 87 35 30 62 Valtionavustus koerakentamiseen ja kokeilu- 34352: toimintaan - Statsunderstöd för provbyg- 34353: gande och försöksverksamhet ............... . 4 600 000,00 3 405 065,82 74 1 194 934,18 34354: 84 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 34355: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 34356: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 34357: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 34358: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 34359: bostäder eller annat förbättrande av bo- 34360: stadsförhållandena för personer som avses i 34361: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 4 000 000,00 4 000 000,00 100 0,00 34362: 85 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 34363: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 34364: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 34365: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 34366: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 34367: bostäder eller annat förbättrande av bo- 34368: stadsförhällandena för personer som avses i 34369: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 8 000 000,00 0,00 0 8 000 000,00 34370: 86 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 34371: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 34372: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 34373: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 34374: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 34375: bostäder eller annat förbättrande av bo- 34376: stadsförhällandena för personer som avses i 34377: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 15 000 000,00 0,00 0 15 000 000,00 34378: 87 35 45 32 Avustukset kunnille vuokra-asuntojen hank- 34379: kimista varten tai muuhun asuntotuotanto- 34380: lain 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 34381: asunto-olojen parantamiseen - Understöd 34382: tili kommunerna för anskaffande av hyres- 34383: bostäder eller annat förbättrande av bo- 34384: stadsförhållandena för personer som avses i 34385: 5 § lagen om bostadsproduktion ............. . 15 000 000,00 67 500,00 0 14 932 500,00 34386: 87 35 45 33 Avustukset kunnille asunnottomien asunto- 34387: olojen parantamiseen - Understöd tili kom- 34388: munerna för förbättrande av bostadsförhål- 34389: landena för bostadslösa ..................... . 7 000 000,00 493 000,00 7 6 507 000,00 34390: 84 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 158 027,15 158 027,15 100 0,00 34391: 85 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 356 338.70 281 939,27 79 74 399,43 34392: 86 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 1 724 764,64 1 189 519.41 69 535 245,23 34393: 87 35 45 50 Asuntotutkimus - Bostadsundersökning .... . 3 180 000,00 922 663,27 29 2 257 336.73 34394: 84 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapää- 34395: omaosuuteen - Statsunderstöd för andelen 34396: eget kapital i bostäder för studerande ........ . 600 000,00 600 000,00 100 0,00 34397: Selostus siirretyistä määrärahoista vuodelta 1987 34398: sivu 34399: 35 Pl. - Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1987 sida 281 34400: Vuosi - Ar Käytettävissä Käytetty 1peru utettu Vuodelle 34401: Pl. - Ht. Stätt tili förfogande Använt/indraget Tili år 34402: Luku - Kap. vuonna · år 1987 vuonna · år 1987 1988 34403: Mom.- Mom. 34404: % 34405: 34406: 34407: 34408: 85 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapaa- 34409: omaosuuteen - Statsunderstöd för andelen 34410: eget kapital i bostäder för studerande ........ . 2 744 000,00 256 000,00 9 2 488 000,00 34411: 86 35 45 51 Valtionavustus opiskelija-asuntojen omapää- 34412: omaosuuteen - Statsunderstöd för andelen 34413: eget kapital i bostäder för studerande ........ . 9 792 000,00 8 448 000,00 86 1 344 000,00 34414: 87 35 45 51 Valtionavustus vuokratalojen omapääoma- 34415: osuuteen - Statsunderstöd för andelen 34416: eget kapital i hyreshus ....................... . 21 300 000,00 0,00 0 21 300 000,00 34417: 84 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi- 34418: mintaan - Understöd för reparationsverk- 34419: samhet i energihushållningssyfte ............ . 2 360 972,65 2 360 972,65 100 0,00 34420: 85 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi- 34421: mintaan - Understöd för reparationsverk- 34422: samhet i energihushållningssyfte ............ . 10 262 849,59 7 454 884,80 73 2 807 964,79 34423: 86 35 45 56 Avustukset energiataloudelliseen korjaustoi- 34424: mintaan - Understöd för reparationsverk- 34425: samhet i energihushållningssyfte ............ . 45 673 280,75 28 838 238,25 63 16 835 042,50 34426: 87 35 45 56 Avustukset korjaustoimintaan - Understöd 34427: för reparationsverksamhet ................... . 30 000 000' 00 5 678 690,00 19 24 321 310,00 34428: 84 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 34429: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 34430: tamista varten - Bostadslån för inlösen av 34431: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 34432: finansierats med bostadslån ................. . 18 656 554,00 18 656 554,00 100 0,00 34433: 85 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 34434: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 34435: tamista varten - Bostadslån för inlösen av 34436: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 34437: finansierats med bostadslån ................. . 34 129 937,00 0,00 0 34 129 937,00 34438: 86 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 34439: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 34440: tamista varten - Bostadslån för inlösen av 34441: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 34442: finansierats med bostadslån ................. . 43 132 381,00 1 018 872,00 2 42 113 509,00 34443: 87 35 45 84 Asuntolainat asuntolainoitettujen vuokra- ja 34444: asunto-osuuskunta-asuntojen omaksilunas- 34445: tamista varten - Bostadslån för inlösen av 34446: hyres- och bostadsandelslagsbostäder vilka 34447: finansierats med bostadslån ................. . 55 000 000,00 7 534 941,00 14 47 465 059,00 34448: 87 35 45 85 Asuntolaina Y-säätiölle ja kunnille - Bo· 34449: stadslån tili stiftelsen Y-Säätiö och tili kom- 34450: munerna ..................................... . 40 000 000,00 13 162 051,00 33 26 837 949' 00 34451: 86 35 99 51 Avustukset eräiden myrskyvahinkojen kor- 34452: vaamiseen - Understöd för ersättande av 34453: vissa stormskador ........................... . 200 000,00 50 000,00 25 150 000,00 34454: 84 35 99 70 Kaluston ja teknillisten laitteiden hankkimi- 34455: nen - Anskaffning av inventarier och tek- 34456: niska anordningar ........................... . 1 295 800,67 1 295 800,67 100 0,00 34457: 34458: 34459: VUODELTA- FRÅN AR 1986 .............. . 7 734 809 689,24 5 705 408 699,38 74 2 029 400 989,86 34460: VUODELTA- FRÅN AR 1987 .............. . 20 841 767 700,00 14 671 999 167,01 70 6 168 704 744,40 34461: JÄTETIY SIIRTÄMÄTIÄ - ICKE ÖVER· 34462: FÖRTS ...................................... . 1 063 788,59 34463: 34464: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ............. . 28 576 577 389,24 20 378 471 654,98 71 8 198 105 734,26 34465: LIIKEYRITYSTEN 34466: 34467: TULOSLASKELMAT JA TASEET 34468: VUODELTA 34469: 34470: 1987 34471: 34472: 34473: 34474: AFFÄRSFÖRETAGENS 34475: 34476: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 34477: FÖR ÅR 34478: 34479: 1987 34480: 284 34481: 34482: Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna 34483: 34484: 34485: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 34486: 34487: Tuotot-lntäkter 34488: Tavaraliikennetuotot - lntäkter av godstrafiken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 001 786 135,50 34489: Henkilöliikennetuotot - lntäkter av persontrafiken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 127 598,68 34490: Postinkuljetustuotot- lntäkter av postbefordring................................... _ _:22=---:400_:_::_.::.:000:2.,-_ _=-2-=-86::. :7__:3:. :1-=-3..:._7::._34:. !_,_:_: 18 34491: Liikevaihto - Omsättning............ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 867 313 734,18 34492: 34493: Kulut-Kostnader 34494: Palkat - Löner 34495: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 1 985 245 203,24 34496: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 153 596 191,14 2 138 841 394,38 34497: 34498: Sosiaaliturvamaksut - Socialskyddsavgifter 34499: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 146 797 993,06 34500: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 11 357 383,62 158 155 376,68 34501: 34502: Eläkkeet - Pensioner 34503: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 492 516 464,36 34504: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 35 855 051,- 528 371 515,36 34505: 34506: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader 34507: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 102 926 804,82 34508: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 13 310 311,37 116237116,19 34509: 34510: Energia ja materiaali - Energi och materia! 34511: Käyttötoiminnan energia - Driftsverksamhetens energi ........ . 236 563 977,82 34512: Käyttötoiminnan materiaali - Driftsverksamhetens materia! .... . 378 782 782,68 34513: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 255 326 208,38 870 672 968,88 34514: 34515: Vuokrat - Hyror 34516: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet ............................ . 79 909 465,17 34517: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet .................. . 1 616 733.78 81 526 198,95 34518: 34519: Muut kulut - Övriga kostnader 34520: Käyttötoiminta - Driftsverksamhet .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 133 424 920,18 34521: Investointitoiminta - lnvesteringsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 606 779.47 381 031 699,65 34522: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk................................ -787 547 632,19 34523: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -12 528 000,- -3 474 760 637,90 34524: Käyttökate - Driftsbidrag ................................................................................. .. -607 446 903,72 34525: 34526: Poistot - Avskrivningar 34527: Maa- ja vesialueista - Jord- och vattenområden ................................... . 360 757,50 34528: Radoista laitteineen - Banor med anläggningar .................................... . 227 097 529,82 34529: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 28 162 509,61 34530: Sähkölaitteista - Elektriska anläggningar .......................................... . 32 367 036,05 34531: Vetokalustosta - Dragmateriel ..................................................... . 68 841 549.42 34532: Vaunustosta - Vagnar ............................................................. . 126 349 112,22 34533: Työkoneista - Arbetsmaskiner ..................................................... . 46 317 554.70 34534: Autoista - Bilar .................................................................... . 19 767 759,80 -549 263 809,12 34535: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -1 156 710 712,84 34536: 285 34537: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 34538: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 1165 411,36 34539: Myynti- ja vuokratuotot - Försäljnings- och hyresintäkter .......................... . 95 169 400,24 34540: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 176 855 140,11 34541: Muut kulut - övriga kostnader .................................................... . -122 304 485,86 150 885 465,85 34542: -1 005 825 246,99 34543: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -2 670 909.79 34544: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . -1 008 496 156,78 34545: 34546: 34547: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 34548: 34549: Vastaavaa- Aktiva 34550: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 34551: Rahat ja pankkisaatavat - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 14 632 852,83 34552: Myyntisaatavat - Försäljningsfordringar ........................................... . 298 353 136,50 34553: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 18 601 414,46 34554: Annetut lainat - Utgivna lån ....................................................... . 9 600 000,- 341 187 403.79 34555: 34556: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 34557: Varastot - Förråd .................................................................. . 377 548 411,06 34558: Konepajojen valmistevarasto - Verkstädernas produktförråd ....................... . 2 776 559.41 34559: Konepajojen vaihto- ja varaosavarasto - Verkstädernas bytes- och reservdelsför- 34560: råd ................................................................................. . 90 623 337,54 34561: Käteisvarastot - Leveransförråd ................................................... . 33 187 000,- 504 135 308,01 34562: 34563: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 34564: Maa- ja vesialueet - Jord- och vattenområden 34565: Arvo- Värde 1. 1. 1987 ...................................... .. 170 610 805.47 34566: Lisäys - Ökning ............................................... . 2 803 024,66 34567: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 360 757,50 173 053 072,63 34568: 34569: Rata laitteineen - Bana med anläggningar 34570: Arvo - Värde 1. 1. 1987 ...................................... .. 4 077 026 894,38 34571: Lisäys - Ökning ............................................... . 486 590 394,56 34572: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 227 097 529,82 4 336 519 759,12 34573: 34574: Rakennukset - Byggnader 34575: Arvo - Värde 1. 1. 1987 ...................................... .. 536 294 567,96 34576: Lisäys - Ökning ............................................... . 54 058 282,09 34577: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 1 506 944,40 34578: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 26 655 565,21 562 190 340,44 34579: 34580: Sähkölaitteet - Elektriska anläggningar 34581: Arvo - Värde 1. 1. 1987 ...................................... .. 270 047 429,16 34582: Lisäys - Ökning ............................................... . 41 183 938,48 34583: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 32 367 036,05 278 864 331,59 34584: 34585: Vetokalusto - Dragmateriel 34586: Arvo - Värde 1. 1. 1987 ...................................... .. 609 141 152,69 34587: Lisäys - Ökning ............................................... . 21 660 517,64 34588: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 463 740,58 34589: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 68 377 808,84 561 960 120,91 34590: 34591: Vaunusto - Vagnar 34592: Arvo - Värde 1. 1. 1987 ...................................... .. 1 288 493 839,23 34593: Lisäys - Ökning ............................................... . 206 038 939.45 34594: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ................... ·~ ... . 2 138 570,56 34595: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 124 210 541,66 1 368 183 666,46 34596: 286 34597: 34598: Työkoneet - Arbetsmaskiner 34599: Arvo - Värde 1. 1. 1987 ....................................... . 228 374 683,45 34600: Lisäys - Ökning ............................................... . 68 599 241,99 34601: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 2 084 077,51 34602: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning .................•.... 44 233 477,19 250 656 370,74 34603: 34604: Autot - Bilar 34605: Arvo- Värde 1. 1. 1987 ....................................... . 51 534 219,32 34606: Lisäys - Ökning ............................................... . 25 722 050,36 34607: Ylimääräinen poisto - Extra avskrivning ....................... . 604 923,17 34608: Varsinainen poisto - Ordinarie avskrivning ..................... . 19 162 836,63 57 488 509,88 34609: 34610: Aineeton käyttöomaisuus - lmmateriella anläggningstillgångar 34611: Arvo- Värde 1. 1. 1987 ....................................... . 51 850 615,80 34612: Lisäys - Ökning ............................................... . 30 629 211,- 82 479 826,80 7 671 395 998,57 34613: 34614: Muu omaisuus - Övriga tillgångar 34615: Talletetut ja vieraat varat - Deponerade och främmande medel .......................................... . 669 698,72 34616: 8 517 388 409,09 34617: 34618: 34619: 34620: Vastattavaa- Passiva 34621: Vieras pääoma - Främmande kapital 34622: Lyhytaikainen - Kortfristigt 34623: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 65 775 563,81 34624: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 440 729,20 34625: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 141 432 685,46 209 648 978,47 34626: 34627: Muu pääoma - Övrigt kapital 34628: Talletetut ja vieraat varat - Deponerade och främmande medel .................... . 669 698,72 34629: Lahjoitetut varat - Donerade medel ............................................... . 17 626,50 687 325,22 34630: 34631: Oma pääoma - Eget kapital 34632: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 7 671 395 998,57 34633: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 1 644 152 263,61 34634: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -1 008 496 156,78 8 307 052 105,40 34635: 8 517 388 409,09 34636: 34637: 34638: 34639: 34640: Posti- ja telelaitos - Post- och televerket 34641: 34642: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 34643: 34644: Liikevaihto - Omsättning 34645: Postitoimen liikennetuotot - Postväsendets trafikintäkter .......................... . 2 932 720 121,37 34646: Teletoimen liikennetuotot - Trafikintäkter av televäsendets tjänster ................ . 3 425 368 617,35 34647: Korvaukset postitoimen suorittamista palveluksista - Ersättningar av tjänster 34648: som postverket utför ............................................................... . 486 045 333,69 34649: Korvaukset teletoimen suorittamista palveluksista - Ersättningar av tjänster som 34650: televerket utför ..................................................................... . 1 960 000,- 34651: Autoliikenteen tuotot - lntäkter av biltrafiken ...................................... . 69 781 319,86 34652: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 168 538 627,83 7 084 414 020,10 34653: 287 34654: 34655: Kulut - Kostnader 34656: Palkat- Löner...................................................................... 3 228 465 372,16 34657: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1 110 932 192,50 34658: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 131 027,55 34659: Vuokrat- Hyror . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 868 077,53 34660: Korot ja tileistäpoistot- Räntor och avskrivningar.................. .. .. . . . . . . . . . . . . 8 166 267,92 34661: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 047 898,36 34662: Varastojen lisäys - Ökning av lagren................................................ -910 308,15 -5 282 700 527,87 34663: --------~~--~~~~~ 34664: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 801 713 492,23 34665: 34666: Poistot - Avskrivningar 34667: Suunnitelman mukaan - Enligt planen 34668: Rakennuksista - Byggnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. . . .. .. . . .. .. 58 518 028,53 34669: Koneista, laitteista ja kalustosta - Maskiner, anläggningar och inventarier . . . . . . . . . . 833 983 502,45 34670: --~~~~~--~~~~~ 34671: -892 501 530,98 34672: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 211 961,25 34673: 34674: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 34675: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 25 684 250,51 34676: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -13 608 514,90 12 075 735,61 34677: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 921 287 696,86 34678: 34679: 34680: 34681: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 34682: 34683: Vastaavaa- Aktiva 34684: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 34685: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 703 416 826,82 34686: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 729 198 735,66 34687: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 903 395,83 34688: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 269 237 265,39 34689: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 609 070 627,39 2 313 826 851,09 34690: 34691: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 34692: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 54 708 802.75 34693: Laitemateriaali - Anordningsmaterial .............................................. . 95 322 424.47 34694: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 79 203 527,01 34695: Konepajojen vaihto-omaisuus - Mekaniska verkstäders omsättningstillgångar ..... . 14 181 637,60 243 416 391,83 34696: 34697: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 34698: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 297 812 518,33 34699: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 1 130 211 177,81 34700: Koneet, laitteet ja kalusto - Maskiner, anläggningar och inventarier ............... . 2 393 170 110,40 34701: Tontit, huoneisto-osakkeet ym. - Tomter, lägenhetsaktier m.m ................... . 203 438 138,99 34702: Konepajojen käyttöomaisuus - Mekaniska verkstäders anläggningstillgångar ...... . 3 125 011,36 4 027 756 956,89 34703: 6 585 000 199.81 34704: 34705: 34706: Vastattavaa- Passiva 34707: Vieras pääoma - Främmande kapital 34708: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 61 340 883,41 34709: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 18 858 627,65 34710: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 142 981 699,50 34711: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 291 542 706,22 514 723 916.78 34712: 34713: Oma pääoma - Eget kapital 34714: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 4 027 756 956,89 34715: Rahoituspääoma - Finansieringstillgångar ......................................... . 1 121 231 629,28 34716: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 921 287 696,86 6 070 276 283,03 34717: 6 585 000 199,81 34718: 288 34719: 34720: Posti- ja telelaitoksen konepajat - 34721: Post- och televerkets verkstäder 34722: 34723: Turun Asennuspaja - Äbo lnstallationsverkstad 34724: 34725: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 34726: 34727: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 37 224 571.75 34728: 34729: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 34730: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 550 273,34 34731: Palkat - Löner......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 805 223,62 34732: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 640 024,87 34733: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. ------'--1-=-82==8=-882=-=:.::.•90..:____-_:30=-=--:1-=-66.: . . .:.638==,9: _: _3 34734: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 057 932,82 34735: 34736: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 34737: Palkat- Löner...................................................................... 3 101 811.75 34738: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 498.75 34739: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader........................................ 2 063 446,61 -5 608 757,11 34740: ----~------~ 34741: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 449 175.71 34742: 34743: Poistot - Avskrivningar 34744: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ . -306129 30 34745: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 1 143 046,41 34746: 34747: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 34748: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 102 451.78 34749: Muut tuotot - övriga intäkter ..................................................... . 194 966,46 34750: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -999,15 296 419,09 34751: 1 439 465,50 34752: Varausten lisäys - Ökning av reserveringar ................................................................. . -1 208 000,- 34753: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -976,18 34754: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -132 214,60 34755: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 98 274.72 34756: 34757: 34758: 34759: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 34760: 34761: Vastaavaa- Aktiva 34762: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 34763: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 6 923,80 34764: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 8 958 044,- 8 964 967,80 34765: 34766: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 34767: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 566 080,41 34768: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 9 867 230,- 10 433 310,41 34769: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar 34770: och övriga utgifter med lång verkningstid 34771: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 714 302,04 34772: Osakkeet - Aktier ................................................................. . 1 371 276,- 2 085 578,04 34773: 21 483 856,25 34774: 34775: 34776: Vastattavaa- Passiva 34777: Vieras pääoma - Främmande kapital 34778: Lyhytaikainen - Kortfristigt 34779: Ostovelat - Leverantörskulder ...................................................'.. . 1 882 028,66 34780: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 10 124 689,61 34781: Siirtovelat - Resultatregleringar ..........................................•......... 1 088 911,23 34782: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 2 019 896,31 15 115 525,81 34783: 289 34784: 34785: Varaukset - Reserveringar ................................................................................. . 1 748 000,- 34786: 34787: Oma pääoma - Eget kapital 34788: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 2 085 578,04 34789: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 2436 4n,68 34790: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 98 274,72 4 620 330,44 34791: 21 483 856,25 34792: 34793: 34794: 34795: Keskusautokorjaamo - Centrala bilreparationsverkstaden 34796: 34797: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 34798: 34799: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 15 999 064,81 34800: 34801: Kulut - Kostnader 34802: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 8 019 911,05 34803: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner................................................ 2 702 227,22 34804: Muut palkat - Övriga löner .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2 238 192,58 34805: Vuokrat - Hyror . . . .. .. . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 964 166,21 34806: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 174 785,43 34807: Varaston muutos - Förändring i lager.......................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __ -~3-'--18=-4..:.::2:.:_7!..:;,6=2_ _-_1.:.:5:_:7.:.:80c.: ._: 854::. . :!._,8: _:_7 34808: Käyttökate- Driftsbidrag . .. . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 218 209,94 34809: 34810: Poistot - Avskrivningar 34811: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ........................................................ . -141 740,91 34812: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 76 469,03 34813: 34814: 34815: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 34816: 34817: Vastaavaa- Aktiva 34818: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 34819: Kassa ............................................................................... . 7 001,60 34820: Postisiirtotili - Postgirokanto ...................................................... . 22 860,15 34821: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 3 216 157,81 3 246 019,56 34822: 34823: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 34824: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 1 321111,38 34825: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 2 427 215,81 3748327,19 34826: 34827: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 34828: Työkalut- Verktyg .......................................... . -,01 34829: Poisto - Avskrivning ........................................... . -,01 34830: Koneet - Maskiner .......................................... . 761 838,03 34831: Lisäys - Ökning ............................................. . 304 512,82 34832: Poisto - Av~krivning ........................................ . -127 962,10 938 388,75 34833: Kalusto - lnventarier ........................................ . 102 194,41 34834: Lisäys - Ökning ............................................. . 12 628,96 34835: Poisto - 'Avskrivning ........................................ . -13n8,80 101 044,57 1 039 433,32 34836: 8 033 780,07 34837: 34838: Vastattavaa- Passiva 34839: Vieras pääoma - Främmande kapital 34840: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 854 308,32 34841: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 339 800,99 1 194 109,31 34842: 34843: Oma pääoma - Eget kapital 34844: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 723 768,41 34845: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 039 433,32 34846: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 76 469,03 6 839 670,76 34847: 8 033 780,07 34848: 34849: 10 481307K 34850: 290 34851: 34852: Valtion ravitsemiskeskus - Statens förplägnadscentral 34853: 34854: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 34855: 34856: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 317 674 553,82 34857: 34858: Kulut - Kostnader 34859: Raaka-aineet- Råmaterial.......................................................... 153 938 160,72 34860: Tarvikkeet - Förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 633 299,35 34861: Palkat - Löner...................................................................... 108 595 718,19 34862: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 176 675,10 34863: Kalusto- lnventarier . . . .. . . . .. . . ... . . . . . . . .. . ... . ..... ... . . ... . . ... . . .. . . ... . . ..... 2 415 115,53 34864: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 922 359,39 34865: Varaston muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ----'-1.: c340.c. :_89::. : . :. 7,_-----=-31:..:8....:340c.:.=-..:.43:c1~,28=- 34866: , 34867: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -665 877,46 34868: Poistot- Avskrivningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 442 067,66 34869: Liikealijäämä - Rörelseunderskott........................................................................... -3 107 945,12 34870: Muut tuotot - Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 909 063,37 34871: Muut kulut - Övriga kostnader.............................................................................. -1 913,56 34872: Varausten muutos - Förändring av reserveringar................. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . +1 803 000,- 34873: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 204,69 34874: 34875: 34876: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 34877: 34878: Vastaavaa- Aktiva 34879: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 34880: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 933 917,23 34881: Tilisaamiset - Kontofordringar ..................................................... . 11 708 098,35 34882: Muut saamiset - Övriga fordringar ................................................ . 7 842 596,03 21 484 611,61 34883: 34884: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar .................................................................. . 4 525 139,50 34885: 34886: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 34887: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 385 539,- 34888: Kalusto - lnventarier .............................................................. . 982 093,- 34889: Koneet - Maskiner ................................................................ . 4 420 597,- 34890: Osuudet - Andelar ................................................................ . 86 750,- 34891: Autot - Bilar ...................................................................... . 238 046,- 6113 025,- 34892: 32 122 776,11 34893: 34894: 34895: Vastattavaa- Passiva 34896: Vieras pääoma - Främmande kapital 34897: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 12 745 418,67 34898: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 3 433 860,55 16 179 279,22 34899: Siirtovelat - Resultatregleringar 34900: Lomapalkkavaraus - Semesterlönereservering ........................................................... . 16 500 405,- 34901: 34902: Oma pääoma - Eget kapital 34903: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 6 113 025,- 34904: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . -7 272 137,80 34905: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 602 204,69 -556 908,11 34906: 32122 776,11 34907: 34908: 34909: 34910: 34911: Valtion painatuskeskus - Statens tryckericentral 34912: 34913: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 34914: 34915: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 34916: Painotyöt - Tryckeriarbeten ....................................................... . 183 113 907,45 34917: Kn!ltllnnn~tnimintll - Förl::tnsvP.rkAAmhP.t .. . 47 !l17 7fll Jrl 231 031 675.27 34918: 291 34919: 34920: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 34921: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 619 974,97 34922: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 311,81 34923: Provisiot - Provisioner.............................................................. 5 779,68 34924: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . .. . . . . . .. . . . .. . .. . . . .. . .. .. . .. . . .. . . . . . _ ____::_3.. : 8. .: 17_338.: . : . .:=1.-' . : 0_ _-_38~49-"-'-'1-,-404.::__:_c_,56.:..:. 34925: Liikevaihto - Omsättning.................................................................................... 192 540 270,71 34926: 34927: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 34928: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 278 935,62 34929: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner................................................ 34 476 109,18 34930: Ostetut valmisteet - lnköpta halvprodukter . .. . . . . . .. .. . .. . . .. . . .. . . . . .. . .. . . .. . . . . . 44 445 932,21 34931: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 12 069 408,19 34932: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 131 852,68 34933: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . + 1 483 206,06 -124 621 738,58 34934: ----~------~ 34935: Myyntikate - Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 918 532,13 34936: 34937: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 34938: Palkat - Löner...................................................................... 18 370 832,63 34939: Vuokrat - Hyror . . . . .. . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . . .. . .. . . . . .. . . .. . . . . . .. .. . 1 633 907,90 34940: Muut kiinteät kulut - Övriga fasta kostnader........................................ 20 278 628,11 -40 283 368,64 34941: ----~------~ 34942: Käyttökate - Driftsbidrag . . . .. . . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . .. . .. . . .. . . . . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . .. .. . . .. .. . . . . . 27 635 163,49 34943: 34944: Poistot - Avskrivningar 34945: Tuotantolaitoksesta - Produktionsinrättningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 553 219,54 34946: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... --'1-=2--'-7-"49=-8=-1:..::0:_,6_:_7_ _-_1.:...,4_:3:_:0-=3...::030=,2=1 34947: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 13 332 133,28 34948: 34949: Muut tuotot ja kulut -Övriga intäkter och kostnader 34950: Korkotuotot - Ränteintäkter ...........................•............................ 15 663,68 34951: Muut tuotot - Övriga intäkter ..............................•....................... 100 039,32 34952: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -151 285,- -35 582,- 34953: Varauksen muutos - Förändring i reservering ........................................ . 702 333,- 34954: Korkokulut - Räntekostnader ........................................................ . 1661,- -703 994,- 34955: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...•................................................... 12 592 557,28 34956: 34957: 34958: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 34959: 34960: Vastaavaa- Aktiva 34961: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 34962: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....•................... 7 621,15 34963: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ...............•............................ 26 323 352,35 34964: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 259 051,- 34965: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 583 920,41 27 173 944,91 34966: 34967: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 34968: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ..............................•... 9 912 272,34 34969: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 6 306 887,17 34970: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 8 609 848,81 24 829 008,32 34971: 34972: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 34973: Tuotantolaitos - Produktionsinrättning 1. 1. 1987 ............ .. 16 883 717,71 34974: Lisäys - Ökning ............................................... . 374 277,20 34975: Poisto - Avskrivning ............................. , ............ . -1 553 219,54 15 704 775,37 34976: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier 1. 1. 1987 ........ . 19 662 727,- 34977: Lisäys- Ökning ............................................... . 13 908 147,75 34978: Vähennykset - Minskningar ..................................... . -436312,- 34979: Poistot - Avskrivningar ......................•.................. -12 749 810,67 20 384 752,08 36 089 527,45 34980: 88 092 480,68 34981: Vastattavaa- Passiva 34982: Vieras pääoma - Främmande kapital 34983: Lyhytaikainen - Kortfristigt 34984: Ostovelat - Leverantörskulder ................. , ................................... . 20 617 812,80 34985: Siirtovelat - Resultatregleringar ..........•...•..................................... 8 964 047,- 34986: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 3 006 862,66 32 588 722,46 34987: 292 34988: 34989: Varaukset - Reserveringar 34990: Varastovaraukset - Lagerreserveringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 414 504,- 34991: 34992: Oma pääoma - Eget kapital 34993: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 36 089 527,45 34994: Rahoituspääoma - Finansieringskapital 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -5 592 830,51 34995: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 592 557,28 43 089 254,22 34996: 88 092 480,68 34997: 34998: 34999: 35000: Valtion tietokonekeskus - Statens datamaskincentral 35001: 35002: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35003: 35004: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 35005: Myyntituotot valtionhallinnoita - Försäljningsintäkter av statsförvaltningen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 314 184 484,91 35006: Myyntituotot valtionhallinnon ulkopuolisilta - lntäkter av försäljning utom 35007: statsförvaltningen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 96 977 660,13 411 162 145,04 35008: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 35009: Myynnin liikevaihtovero - Försäljningens omsättningsskatt 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -23 879 123,61 35010: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -20 935,65 35011: Liikevaihto - Omsättning 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 387 262 085,78 35012: 35013: Kulut - Kostnader 35014: Aineet - Materia! 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 00 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 93 460 815,21 35015: Palkat- Löner 0 0 000 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 000 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ooo 0 0 00 0 0 0 0 0 0 116 051 328,72 35016: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34 364 775,67 35017: Tietojenkäsittelyvuokrat - Databehandlingshyror 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 791 201,72 35018: Muut vuokrat - Övriga hyror 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 673 089,08 35019: Muut tietojenkäsittelykulut- Övriga databehandlingskostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34 346 531,67 35020: Muut kulut- Övriga kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ 1_8-=-277'------'3'-7--'-1'--"12'--------'-3_22_96__::_5_1_:13"-,1--'--9 35021: Käyttökate - Driftsbidrag 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 00 0 0 00 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 64 296 972,59 35022: 0 0 0 0 0 0 0 35023: 35024: 35025: 35026: 35027: Poistot - Avskrivningar 35028: Rakennuksista - Byggnader 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 1 353 226,43 35029: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 38 158 421,22 35030: Lisäpoisto tietojenkäsittelylaitteista - Tilläggsavskrivning på databehandlings- 35031: utrustning 35032: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _::_1_4-=-94-=2:...:888'-'-"-''-=-87'----_-----=-:54--4:-'54-'---'-53-=--6'-'-,5=2 35033: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 842 436,07 35034: 0 0 0 0 0 35035: 35036: 35037: 35038: 35039: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35040: Korkotuotot - Ränteintäkter 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 32 757,48 35041: Muut tuotot - Övriga intäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 033 809,45 35042: Muut kulut - Övriga kostnader 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -145 494,35 921 072,58 35043: 35044: Korkokulut - Räntekostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -11 902,90 35045: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott 0 00 0 0 00 0 00 0 0 0 00 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 751 605,75 35046: 293 35047: 35048: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35049: 35050: Vastaavaa- Aktiva 35051: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35052: Rahat - Kassa ............... o.. oo.... oo.. 35053: 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 .. 0 0 .. 0 .. 0 0 .... 0 0 0 .. 0 0 .. .. 5170,05 35054: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar o. oo. oo. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 84 990 943,58 35055: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1185 014,98 35056: Siirtosaamiset - Resultatregleringar oooo ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 235 963,94 35057: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar o. o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 538 000,- 86 955 092,55 35058: 35059: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35060: Lomakkeet ja tarvikkeet - Blanketter- och förnödenheter o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 960 316,55 35061: Laiteet ja ohjelmistot - Utrustning och programvaror 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 398123,46 6 35B 440,01 35062: 35063: 35064: 35065: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och 35066: övriga utgifter med lång verkningstid 35067: Rakennukset - Byggnader .. o o.. o 0 0 o...... 35068: .. 0 .. 0 .. 0 .. 0 0 0 0 0 .. 0 0 .. 0 0 .. 0 0 ...... 0 .. 0 0 .... 0 25 711 302,12 35069: Toimitalon laitteet, konttorikoneet ja kalusto - Utrustning av lokaliteter, kontors- 35070: maskiner och inventarier .. 0 0 o.. o.. 35071: 0 .. oo.. o.. 35072: 0 0 .. 0 0 .. 0 .. 0 .. 0 0 .. 0 0 0 .. 0 0 0 .. 0 00 .. 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 3 576 045,81 35073: Laitteet ja välineet sekä käytön kalusteet - Anläggningar och materiel samt 35074: driftens armatur ooooooooooooooo ooooooo 35075: 0 0 oooo 35076: 0 0 oo 35077: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 998 560,87 35078: Tietokoneet - Datamaskiner oo.. o 0 0 oo.. 35079: .. 0 .. 0 .. 0 .. 0 0 0 0 .... 0 .. 0 0 0 0 0 0 .. 0 .... 0 0 ...... 0 0 .. 62 800 759,30 35080: Valtiovarainministeriön rahoittamat laiteostot - Av finansministeriet finansierade 35081: anläggningsköp oo ooo oo ooooo 35082: 0 0 0 oooooo 35083: 0 0ooooo 35084: 0 0 o 35085: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 718 061,15 35086: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar o.. oo.. 0 .. 0 0 .. 0 .. 0 0 .. 0 0 0 .. 0 .. 0 0 00 . . 0 .. 0 0 .. 0 .. 989750,- 100 794 479,25 35087: 194 11m 011,81 35088: 35089: 35090: 35091: 35092: Vastattavaa- Passiva 35093: Vieras pääoma - Främmande kapital 35094: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35095: Ostovelat - Leverantörskulder ooo oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 28 916372,72 35096: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 35097: 35098: 35099: 35100: 35101: Siirtovelat - Resultatregleringar ooo o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 9685126,11 35102: Lomapalkkavaraus - Semesterlönereservering .. 0 0 .. 0 0 .. 0 0 .... 0 .. 0 0 ........ 0 0 0 0 .... 0 14 322 852,- 52 924 350,83 35103: 35104: Varaukset - Reserveringar 35105: Varastovaraus - Lagerreservering ooooo ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 65B 050,- 35106: Oma pääoma - Eget kapital 35107: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapitalo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 100 794 479,25 35108: Rahoituspääoma - Finansieringskapital o o ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 979 525,98 35109: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 751 605,75 139 525 610,98 35110: 194 11m 011.81 35111: 294 35112: 35113: Puolustusministeriön alainen teollisuus- ja liiketoiminta 35114: Försvarsministeriet underställd industri- och affärsverksamhet 35115: 35116: Valtion pukutehdas - Statens beklädnadsfabrik 35117: 35118: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35119: 35120: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 61 735 686,13 35121: 35122: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 35123: Alennukset- Rabatter.............................................................. 105 087,01 35124: Välilliset verot - lndirekta skatter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 875 275,- 35125: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 026,23 -10 401 388,24 35126: --------~------------~ 35127: Liikevaihto - Omsättning . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. .. . 51 334 297,89 35128: 35129: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 35130: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 25 671 653,65 35131: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 974 466,19 35132: Henkilökulut - Personkostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 540 594,40 35133: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 216 673,- 35134: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -1 966 856,- -38 436 531,24 35135: --------~------------~ 35136: Myyntikate- Försäljningsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 897 766,65 35137: 35138: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 35139: Palkat - Löner...................................................................... 6 022 314,47 35140: Henkilökulut - Personkostnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 722 605,57 35141: Vuokrat - Hyror . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . .. . . . . . . . . .. . . . .. . . . .. . . .. . . .. . . . .. . . . . .. . 115 462,75 35142: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader........................................ __2_2_7_3_838___,_,0-'--2_ _--'10_1_:_34_22_0-'--,8'-1 35143: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . .. . . .. . . . .. . . .. . . . .. . . . .. . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 2 763 545,84 35144: 35145: Poistot - Avskrivningar 35146: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184 443,- 35147: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... ____ 1_532 __993 __,'-----------1_7_17__436----'--,-_ 35148: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 046 109,84 35149: 35150: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35151: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 1 707,76 35152: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 635 837,45 35153: Muut kulut - övriga kostnader .................................................... . -624 995,24 12 549,97 35154: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 1 058 659,81 35155: 35156: 35157: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35158: 35159: Vastaavaa- A ktiva 35160: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35161: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 4 389 880,23 35162: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 7 068 064,96 35163: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 22 324,45 11 480 269,64 35164: 35165: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35166: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 6 835 175,70 35167: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 7 054 784,75 35168: Keskeneräiset työt - Halvfärdiga arbeten .......................................... . 2 679 925,- 16 569 885,45 35169: 35170: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 35171: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 43 500,- 35172: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 5 297 865,12 35173: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 4 035 922,80 35174: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 2 400,- 9 379 687,92 35175: 37 429 843,01 35176: 295 35177: 35178: Vastattavaa- Passiva 35179: Vieras pääoma - Främmande kapital 35180: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35181: Ostovelat - Leverantörskulder ................................................... . 651 831,61 35182: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................. . 898 411,89 35183: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................ . 1 836 033,95 3 386 277,45 35184: 35185: Oma pääoma - Eget kapital 35186: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............. . 9 379 687,92 35187: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ......................................... . 23 605 217,83 35188: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ........................... . 1 058 659,81 34 043 565,56 35189: 37 429 843,01 35190: 35191: 35192: Vammaskosken tehdas - Vammaskoski fabrik 35193: 35194: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35195: 35196: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 111 662 639,15 35197: 35198: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 35199: Alennukset - Rabatter ............................................................. . 552 423,72 35200: Luottotappiot - Kreditförluster .................................................... . 6 529,95 35201: Välilliset verot - lndirekta skatter .................................................. . 16 422 383,- 35202: Muut oikaisuerät - Övriga korrektivposter ......................................... . 10 845,90 -16 992 182,57 35203: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 94 670 456,58 35204: 35205: Kulut - Kostnader 35206: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 019 730,- 35207: Valmistuspalkat- Tillverkningslöner................................................ 12 544 710,26 35208: Muut palkat- Övriga löner...... .... .. .... .. .. .... .. .. .. .... .. .. .. ...... .. .. .. .. .. . 16 320 176,73 35209: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 693 353,56 35210: Vuokrat- Hyror.................................................................... 539 917,26 35211: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 499 460,53 35212: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 543 575,52 35213: Varastojen muutos- Förändring i lager. .. . . .. . . .. . . . .. . . . .. . . . . . . . . .. .. . . . . . . ... . . . --=-2--=-634::._:_49_:.::_::_6~,0-=-9_ _-_:8:..:7_:7_:0-=-8-=268=,9:_:_1 35214: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 962 187,67 35215: 35216: Poistot - Avskrivningar 35217: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 435 077,40 35218: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier ................................. .. 3 093 895,35 35219: Aineettomista oikeuksista - lmmateriella rättigheter ............................... . 9 475,21 -3 538 447,96 35220: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 3 423 739,71 35221: 35222: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35223: Korkotuotot- Ränteintäkter .... .. .. .... .. .. .. .. .. .. .. .... .... .. .. ...... .. .. .. .. .. .. 110 017,67 35224: Muut tuotot - Övriga intäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 386,02 35225: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . __---=-33:..:0_:7_:5=-'5,~70:._____4_:_:5:=5-=64--=-7:. .'_,99= 35226: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott....................................................... 3 879 387,70 35227: 35228: 35229: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35230: 35231: Vastaavaa- Aktiva 35232: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35233: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 633 620,54 35234: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 15 727 939,70 35235: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 24 081,- 17 385 641,24 35236: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35237: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................ .. 5 323 198,32 35238: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 6 492 945,90 11 816 144,22 35239: 296 35240: 35241: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 35242: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 35 000,- 35243: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 13 982 695,16 35244: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 7 520 800,48 35245: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 15 800,- 35246: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter ................................... . 43 425,66 21 597 721,30 35247: 50 799 506,76 35248: 35249: 35250: Vastattavaa- Passiva 35251: Vieras pääoma - Främmande kapital 35252: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35253: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 4124 867,37 35254: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 4 468 462,65 35255: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder .............................. . 1 130 072,06 9 723 402,08 35256: 35257: Oma pääoma - Eget kapital 35258: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital . . . . . . . . . . . . . . . . 21 597 721,30 35259: Rahoituspääoma - Finansieringskapital......................... 15 598 995,68 35260: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott . . . . . . . . . . _3'--8--'7--'-9..::38.:_7_,_,7--=0_ ____:19'-4_7.:_8--'-383'--'--'-,38:..::.__ _4--=-1..: 0. ,. 76____:_:10'-4c..:. : _,68 35261: 50 799 506.76 35262: 35263: 35264: 35265: Lapuan patruunatehdas - Lappo patronfabrik 35266: 35267: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35268: 35269: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 114 007 481,21 35270: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 35271: Alennukset- Rabatter.............................................................. 414 705,20 35272: Luottotappiot- Kreditförluster .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 7 577,60 35273: Välilliset verot - lndirekta skatter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 15 027 689,- 35274: Muut oikaisuerät- Övriga korrektivposter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1 433 284,36 16 883 256,16 35275: ----~------~ 35276: Liikevaihto - Omsättning.................................................................................... 97 124 225,05 35277: 35278: Kulut - Kostnader 35279: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 748 093,06 35280: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 548 445,81 35281: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 862 947,62 35282: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 687 273,07 35283: Vuokrat - Hyror . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 088,09 35284: Muut varsinaiset kulut- ÖVriga ordinarie kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 451 341,80 35285: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -3 996 656,35 35286: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. 6 141 336,82 85 453 869,92 35287: -----~------~ 35288: Käyttökate - Driftsbidrag .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. .. . . .. . 11 670 355,13 35289: 35290: Poistot - Avskrivningar 35291: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner .................. . 1 474 747,22 35292: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 9 476 543,89 35293: Aineettarnasta käyttöomaisuudesta - lmmateriella anläggningstillgångar •.......... 3 310,- -10 954 601,11 35294: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott ........................................................................... . 715 754,02 35295: 35296: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35297: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 36 762,74 35298: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 680 833,56 35299: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -144 332,68 573 263,62 35300: 1 289 017,64 35301: 35302: Korkokulut - Räntekostnader .............................................................................. . -1 454,45 35303: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -323 928,30 35304: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 963 634,89 35305: 297 35306: 35307: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35308: 35309: Vastaavaa -Aktiva 35310: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35311: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 9 289 018,90 35312: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 20 316 998,39 35313: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 189 433,- 35314: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 240 938,63 30 036 388,92 35315: 35316: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35317: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ................................. . 9 619 225,19 35318: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 21 756 999,93 31 376 225,12 35319: 35320: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 35321: Keskeneräiset omat työt - Halvfärdiga egna arbeten............ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 474 749,09 35322: Maa-alueet - Jordområden . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . .. . . .. .. . . . .. . . . . . . . . 644 545,- 35323: Rakennukset - Byggnader.......................................................... 25 974 130,- 35324: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . .. . .. . . . .. . . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . 22 309 523,- 35325: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar........................................... 1 152 691,- 35326: Aineettomat oikeudet - lmmateriella rättigheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 725,- 50 563 363,09 35327: 111 975 977,13 35328: 35329: 35330: Vastattavaa- Passiva 35331: 35332: Vieras pääoma - Främmande kapital 35333: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35334: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 5 515 863,95 35335: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 1 015,35 35336: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 4 908 282.73 10 425 162,03 35337: 35338: Oma pääoma - Eget kapital 35339: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 50 563 363,09 35340: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 50 023 817,12 35341: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 963 634,89 101 550 815,10 35342: 111 975 977,13 35343: 35344: 35345: 35346: 35347: Valtion hankintakeskus - Statens upphandlingscentral 35348: 35349: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35350: 35351: Myyntituotot - Försäljningsintäkter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 919 034 349,01 35352: Lähetysrahdit - Försändelsefrakter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 031 726.45 35353: Vieraat kuljetuspalvelut - Främmande transporttjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758 595,30 35354: Välilliset verot - lndirekta skatter....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 004 258,74 -428 794 580,49 35355: 35356: Liikevaihto - Omsättning........................ . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 490 239 768,52 35357: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 35358: Tavaraostot - Varuinköp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 428 162 325,27 35359: Oma käyttö- Eget bruk . . . . .. .. . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . -540 841,60 35360: Varastojen muutos- Förändring i lager............................................. 4 909 802,39 -2 432 531 286,06 35361: Myyntikate - Försäljningsbidrag .. . . . . .. . .. .. . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 57 708 482,46 35362: 35363: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 35364: Palkat - Löner ..................................................................... . 29 135 355,95 35365: Vuokrat - Hyror ................................................................... . 427 052,55 35366: Eläkkeet - Pensioner .............................................................. . 7 283 838,99 35367: Muut henkilömenot - Övriga personutgifter ....................................... . 3 220 210,81 35368: Aineet, tarvikkeet ja energia - Materia!, förnödenheter och energi ................. . 2112 180,03 35369: Vieraat varastopalvelut - Främmande lagertjänster ................................ . 1138 725,60 35370: 298 35371: 35372: Atk-palvelut - Adb-tjänster ........................................................ . 1 454 354,53 35373: Muut vieraat palvelukset - Övriga främmande tjänster ............................. . 1 223 064,32 35374: Toimisto- ja hallintomenot - Byrå- och förvaltningsutgifter ........................ . 1 994 438,74 -47 989 221,52 35375: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 9 719 260,94 35376: 35377: Poistot - Avskrivningar 35378: Rakennuksista - Byggnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 959 619,76 35379: Koneista ja kalusteista- Maskiner och inventarier........ .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2 229 871,26 -5 189 491,02 35380: --------~------------~ 35381: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 529 769,92 35382: 35383: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35384: Käyttöomaisuuden myyntituotot - Försäljningsintäkter för anläggningstillgångar .. . 39 379,55 35385: Vuokratuotot - Arrendeintäkter ................................................... . 96 396,43 35386: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 473 169,94 35387: Muut tuotot - övriga intäkter ..................................................... . 1 893 279,69 35388: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . -19 097,09 2 483 128,52 35389: 7 012 898,44 35390: 35391: Varastovarauksen muutos - Förändring i lagerreservering .................................................. . 2454901,19 35392: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ..................................................... .. 9 467 799,63 35393: 35394: 35395: 35396: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35397: 35398: Vastaavaa- Aktiva 35399: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35400: Rahat - Kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 274,50 35401: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 221 238,77 35402: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar............................................. 34 473 678,19 35403: Siirtosaamiset - Resultatregleringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 024 619,80 35404: Muut rahoitusvarat- Övriga finansieringstillgångar................................. 104 579,35 465 828 390,61 35405: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar .................................................................. . 19 692 441,64 35406: 35407: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 35408: Maa-alueet - Jordområden ........................................................ . 7 722 000,- 35409: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 37 623 342,96 35410: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 3 470 946,51 35411: Osuudet - Andelar ................................................................ . 62 600,- 48 878 889,47 35412: 534 399 721,72 35413: 35414: Vastattavaa- Passiva 35415: Vieras pääoma - Främmande kapital 35416: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35417: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 229 724 674,52 35418: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 29 474 981,75 35419: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 6 263 876,18 35420: Muut velat - Övriga skulder ....................................................... . 6 251,20 35421: 265 469 783,65 35422: 35423: Pitkäaikainen - Långfristigt 35424: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 33 956 924,11 299 426 707,76 35425: 35426: Oma pääoma - Eget kapital 35427: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 48 878 889,47 35428: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 176 626 324,86 35429: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 9 467 799,63 234 973 013,96 35430: 534 399 721,72 35431: 299 35432: 35433: Valtion margariinitehdas - Statens margarinfabrik 35434: 35435: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35436: 35437: Myyntituotot - Försäljningsintäkter ........................................................................ . 30 262 885,- 35438: 35439: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 35440: Alennukset - Rabatter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 331 492,91 35441: Luottotappiot - Kreditförluster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 303,40 35442: Välilliset verot - lndirekta skatter .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 4 653 471,- -5 988 267,31 35443: --------~------~~~~ 35444: Liikevaihto - Omsättning.................................................................................... 24 274 617,69 35445: 35446: Kulut - Kostnader 35447: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 17 349 879,82 35448: Valmistuspalkat - Tillverkningslöner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456 834,06 35449: Muut palkat - Övriga löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 958 714,79 35450: Vuokrat- Hyror.................................................................... 107 815,15 35451: Muut kulut - Ovriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 320 051,57 35452: Varastojen muutos - Förändring i lager . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . _____:_35-'--1_86'-'---7'---,6_1____-_2=-=3-'-54:__c_::_5-'-1=-=63~,_- 35453: Käyttökate - Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729 454,69 35454: 35455: Poistot - Avskrivningar 35456: Rakennuksista - Byggnader .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 19 177,14 35457: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... -----'-58"-'0'-0'-'3-'-0''-'-0-'--7______-_:5:..::.9-=-9~20=-=7_c_,2::_:_1 35458: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 247,48 35459: 35460: Muut tuotot ja kulut - Ovriga intäkter och kostnader 35461: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 2 962,20 35462: Muut tuotot - Ovriga intäkter ..................................................... . 108 323,43 + 111 285,63 35463: 241 533,11 35464: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -160 935,75 35465: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ...................................................... . 80 597,36 35466: 35467: 35468: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35469: 35470: Vastaavaa- Aktiva 35471: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35472: Rahat - Kassa ..................................................................... . 233,30 35473: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 4 899 697,35 35474: Muut rahoitusvarat - Ovriga finansieringstillgångar ................................ . 1 084 351,56 5 984 282,21 35475: 35476: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35477: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 954 496,34 35478: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat ................................................. . 833 161,66 1 787 658,- 35479: 35480: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 35481: Rakennukset - Byggnader ......................................................... . 515 891,78 35482: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 1 394 965,33 35483: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 2 250,- 1 913 107,11 35484: 9 685 047,32 35485: 35486: Vastattavaa- Passiva 35487: Vieras pääoma - Främmande kapital 35488: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35489: Ostovelat - Leverantörskulder ..................................................... . 1 526 344,62 35490: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 600 811,05 35491: Muut lyhytaikaiset velat - Ovriga kortfristiga skulder .............................. . 167 736,87 2 294 892,54 35492: 35493: Oma pääoma - Eget kapital 35494: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 913 107,11 35495: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 396 450,31 35496: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 80 597,36 7 390 154,78 35497: 9 685 047.32 35498: 300 35499: 35500: Maanmittaushallituksen karttapaino - Lantmäteristyrelsens karttryckeri 35501: 35502: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35503: 35504: Myyntituotot - Försäljningsintäkter 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 43 239 936,30 35505: 35506: Myynnin oikaisuerät - Försäljningens korrektivposter 35507: Tuloutus maanmittaushallitukselle- Uppbäring tilllantmäteristyrelsen 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -4 222 913,90 35508: Liikevaihto - Omsättning 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 39 017 022,40 35509: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 35510: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 9 166 745,20 35511: Palkat - löner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 786 021,21 35512: Muut muuttuvat kulut - Övriga rörliga kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 474 563,21 35513: Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -658 335,88 35514: Varastojen muutos- Förändring i lager 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 _ _ ----=-71.:..::2=-6=2:.::..5•c.:68-=------=20:__:0..:.56.:...:.368:..::..c.,06:..::. 35515: Myyntikate - Försäljningsbidrag 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 960 654,34 35516: 0 0 0 0 0 0 0 0 35517: 35518: 35519: 35520: 35521: Kiinteät kulut - Fasta kostnader 35522: Palkat - löner 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 828 658,08 35523: Vuokrat - Hyror 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 219 760,20 35524: Muut kiinteät kulut- Övriga fasta kostnader 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 _ _ 3~57-'-6---'96_1_,_,-'-'17_ _---,14c-:62='=-5-:':37=-'9-':,4:-C:5 35525: Käyttökate - Driftsbidrag 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 335 274,89 35526: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 35527: 35528: 35529: 35530: 35531: Poistot - Avskrivningar 35532: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -2 079 711,04 35533: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 255 563,85 35534: 35535: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35536: Muut tuotot - övriga intäkter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 119 133,53 35537: 2 374 697,38 35538: Varausten muutos - Förändring av reserveringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -457 412,15 35539: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 917 285,23 35540: 35541: 35542: Tase - Balansräkning 310 120 1987 35543: 35544: Vastaavaa- Aktiva 35545: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35546: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 857 368,86 35547: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 7 084 844,24 35548: Siirtosaamiset - Resultatregleringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 38 093,75 7 980 306,85 35549: 35550: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35551: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 492 386,08 35552: Valmisteet - Hei- och halvfabrikat 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 5 884 385,12 10 376 n1,20 35553: 35554: Käyttöomaisuus - Anläggningstillgångar 35555: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 860 780,72 35556: 23 217 858,77 35557: 35558: Vastattavaa- Passiva 35559: Vieras pääoma - Främmande kapital 35560: lyhytaikainen - Kortfristigt 35561: Ostovelat - leverantörskulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 611 285,99 35562: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 982 517,54 35563: Siirtovelat - Resultatregleringar 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 895 938,29 35564: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 391 924,49 6 881 666,31 35565: 301 35566: 35567: Varaukset - Reserveringar 35568: Varastovaraus - Lagerreservering ........................................................................ . 800 993,60 35569: Oma pääoma - Eget kapital 35570: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 4 860 780,72 35571: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 8 757 132,91 35572: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 1 917 285,23 15 535 198,86 35573: 23 217 858,77 35574: 35575: 35576: 35577: 35578: Metsähallituksen metsät - Forststyrelsens skogar 35579: 35580: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35581: 35582: Tuotot puutavaran myynnistä - lntäkter av virkesförsäljningen 35583: Pystymyynti - Försäljning pä rot ................................................... . 11 211141,50 35584: Hankintamyynti - Leveransförsäljning ............................................. . 955 776 974,95 966 988 116,45 35585: 35586: Puutavaran myynnin ja hankinnan muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av 35587: virkesförsäljningen och -anskaffningen 35588: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 3 150 881,61 35589: Palkat - Löner ..................................................................... . 149 267 561,- 35590: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader ...................................... . 10 570 415,16 35591: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster ......................................... . 251 766 783,15 35592: Muut kulut - Övriga kostnader .................................................... . 30 551 185,17 35593: Puutavaravarastojen muutos - Förändring i virkeslager ............................ . -7 892 236,- -437 414 590,09 35594: 35595: Puun myyntikate - Bidrag av virkesförsäljningen ........................................................... . 529 573 526,36 35596: 35597: Tuotot puun tuottamisesta - lntäkter av virkesproduktionen ............................................... . 34 804 936,12 35598: 35599: Puun tuottamisen muuttuvat kulut - Rörliga kostnader av virkesproduktionen 35600: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 41 173 398,07 35601: Palkat - Löner........................................................... . . . . . . . . . . . 46 635 612,64 35602: Muut henkilökulut - Övriga personkostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 954 532,22 35603: Vieraat palvelukset - Främmande tjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 205 293,65 35604: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 855 758,38 35605: Siemen- ja taimivarastojen muutos - Förändring av frö- och plantlagren............ -47 304,- -130 777 290,96 35606: --------~----~~~~~ 35607: Puuntuotannon kate - Bidrag av virkesproduktionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 601 171,52 35608: 35609: Muu toiminta - Annan verksamhet 35610: Tuotot käyttöomaisuudesta - lntäkter av anläggningstillgångar .................... . 55 108 712,43 35611: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 24 099 661,55 35612: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader ............................................... . -111 346 536,95 -32 138 162,97 35613: 35614: Kiinteät kulut - Fasta kostnader ............................................................................ . -189m 929,67 35615: Käyttökate - Driftsbidrag .................................................................................. . 211 691 078,88 35616: 35617: Poistot - Avskrivningar 35618: Rakennuksista ja rakennelmista - Byggnader och konstruktioner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 981 825,- 35619: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 922 300,27 35620: Muista pitkävaikutteisista menoista - Övriga långfristiga utgifter.................... 16 856 395,- 35621: --~~~~------~~~~ 35622: -36 760 520,27 35623: Liikeylijäämä - Rörelseöverskott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 930 558,61 35624: 35625: Muut tuotot - Övriga intäkter 35626: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................. . 1 324 635,92 35627: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -71 485193,10 35628: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott ........................................................... . 104 770 001,43 35629: 302 35630: 35631: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35632: 35633: Vastaavaa- Aktiva 35634: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35635: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 1 034 983,85 35636: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 127 957 718,82 35637: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 21 250 041,69 35638: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 450 436,65 35639: Muut rahoitusvarat - Övriga finansieringstillgångar ................................ . 2 471 455,51 153 164 636,52 35640: 35641: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35642: Valmisteet ja puolivalmisteet - Fabrikat och halvfabrikat ........................... . 97 497 000,- 35643: Raaka- ja tarveaineet - Råämnen och förnödenheter .............................. . 28 018 000,- 35644: Muu vaihto-omaisuus - Övriga omsättningstillgångar .............................. . 2 952 659,24 128 467 659,24 35645: 35646: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 35647: Maa- ja metsäomaisuus - Jord- och skogstillgångar 1. 1. 1987 35648: Metsätalousmaa - Mark för skogsbruk ........................ . 722 096 947,84 35649: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 6 966 779,82 35650: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 10 919 736,- 35651: Vähennys - Minskning ........................................ . -78 371 000,- 35652: Perusmetsitysten poisto - Avskrivning från grundbeskogning .. -3056 667,- 35653: 658 555 796,66 35654: Luonnonsuojelualueet, siemenviljelykset ja muut erikoismetsät 35655: - Naturskyddsområden fröodlingar och andra specialskogar 35656: 1. 1. 1987 ....................................................... . 291 788 000,- 35657: Lisäys - Ökning ............................................... . 127 595 000,- 35658: Vähennys - Minskning ........................................ . -3 853 000,- 35659: 415 530 000,- 1 074 085 796,66 35660: 35661: Tiet- Vägar 1. 1. 1987 .......................................... .. 197 077 543,86 35662: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 6 318 862,86 35663: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 18 329 502,07 35664: Vähennys - Minskning ........................................ . -410 118,- 35665: Poisto- Avskrivning ......................................... .. -13 799 728,- 207 516 062.79 35666: 35667: Rakennukset - Byggnader 1. 1. 1987 ............................ . 101 384 331,04 35668: Perusparannukset - Grundförbättringar ....................... . 2 808154,01 35669: Muu lisäys - Övrig ökning ..................................... . 3 573 498,59 35670: Poisto- Avskrivning .......................................... . -5 981 825,- 101 784 158,64 35671: 35672: Koneet - Maskiner 1. 1. 1987 .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. . 28 905 731,12 35673: Lisäys - Ökning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 659 590,38 35674: Poisto - Avskrivning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -13 922 300,27 25 643 021,23 35675: Osakkeet- Aktier 1. 1. 1987 ........................................................ .. 2 316 681,50 1 411 345 720,82 35676: 1 692 978 016,58 35677: 35678: 35679: Vastattavaa- Passiva 35680: Vieras pääoma - Främmande kapital 35681: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35682: Tilivelat - Kontoskulder ........................................................... . 13 751 764,20 35683: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar ............................................ . 2 035 689,69 35684: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 395 733,60 35685: Muut lyhytaikaiset velat - Övriga kortfristiga skulder ............................... . 19 247 779,60 35 430 967,09 35686: 35687: Oma pääoma - Eget kapital 35688: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 1 411 345 720,82 35689: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 141 431 327,24 35690: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................. . 104 770 001,43 1 657 547 049,49 35691: 1 692 978 016,58 35692: 303 35693: 35694: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 35695: Lantbrukets forskningscentrals affärsverksamhet 35696: 35697: 35698: Jokioisten siemenkeskus - Jockis fröcentral 35699: 35700: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35701: 35702: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 14 082 709,95 35703: 35704: Kulut - Kostnader 35705: Tavarat - Varor..................................................................... 10 735 586,75 35706: Palkat - Löner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 360 001 ,73 35707: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 236 573,01 35708: Varaston muutos- Förändring i lager............................................... 630 965,- 13 963 126,49 35709: --------~------------~ 35710: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . .. .. . . . . . . ... . . . . . .. . . . .. . . .. . . ... . . . ..... .. . ... . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . 119 583,46 35711: 35712: Poistot - Avskrivningar 35713: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier .................................. . 211 328,30 35714: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 411 706,- 623 034,30 35715: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . -503 450,84 35716: 35717: 35718: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35719: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 19 874,90 35720: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 179 536,07 199 410,97 35721: -304 039,87 35722: Varausten muutos - Förändring i reserveringar ............................................................. . 31 548,- 35723: -272 491,87 35724: Välittömät verot - Direkta skatter .......................................................................... . -12 670,- 35725: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . 285 161,87 35726: 35727: 35728: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35729: 35730: Vastaavaa- Aktiva 35731: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35732: Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden ....................... . 112 710,89 35733: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 35734: Viljelijäannakat - Jordbrukarförskott ............................................ . 18000,- 35735: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 2 384 461,75 2 515172,64 35736: 35737: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35738: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter .................................. . 245 462,- 35739: Tavarat - Varor .................................................................... . 4 610 398,- 4 855 860,- 35740: 35741: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga 35742: utgifter med lång verkningstid 35743: Rakennukset ja rakennelmat - Byggnader och konstruktioner ..................... . 3 705 354,70 35744: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier ...................................... . 493 099,30 35745: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar .......................................... . 3 700,- 4 202 154,- 35746: 11 573 186,64 35747: 35748: Vastattavaa- Passiva 35749: Vieras pääoma - Främmande kapital 35750: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35751: Siirtovelat - Resultatregleringar .......................................................................... . 1 550 770,33 35752: 35753: Varaukset - Reserveringar 35754: Muut varaukset - Övriga reserveringar ................................................................... . 242 793,- 35755: 304 35756: 35757: Oma pääoma - Eget kapital 35758: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 4 202 154,- 35759: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 5 862 631,18 35760: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -285161,87 9 779 623,31 35761: 11 573 186,64 35762: 35763: 35764: 35765: 35766: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis 35767: 35768: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35769: 35770: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 17 874 520,38 35771: 35772: Kulut - Kostnader 35773: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter. . . .. .. . .. . .. .. . .. .. . . .. .. . .. .. . . . . 11 166 458,95 35774: Palkat - Löner...................................................................... 3 240 094,18 35775: Vuokrat- Hyror ...... . .... . ... .. . .. . . ... . .... . ... . .... . . .. . ..... . ... . . ... . . ... . . . . . 160 185,24 35776: Muut kulut - Övriga kostnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 790 166,82 35777: Varastojen muutos - Förändring i lager............................................. _ __:_1. :. .7-=-95=--684-=-=--'--_ 35778: -' _ _1.:.:8:. .,1,.: =52..: __:c589.: . : . c,.:.: .19 35779: Käyttökate- Driftsbidrag .. . . .. . . . ... . . ... . .... . . .. . .... . .... .... . . ... . .... . . .... . ..... . . . ... . . . ... . . ..... . . -278 068,81 35780: 35781: Poistot - Avskrivningar 35782: Rakennuksista - Byggnader .. . . . .. . . .. .. . .. . . . .. . .. .. . .. .. .. .. . . .. . . .. .. . . .. . . . .. .. 788 022,- 35783: Koneista ja kalustosta - Maskiner och inventarier................................... 637 531,- 35784: Salaojituksesta- Täckdikning ...................................................... ___22=--0=-1~0,_:_-_ __-_1_44.=-.:...7....:563.::..::..c,-_ 35785: Liikealijäämä - Rörelseunderskott . . . .. .. . .. . . . .. . . .. . . .. . . . . .. . .. .. . . .. . . . .. . . .. .. . . . . .. . . . .. .. . . . .. . . . . . .. . 1 725 631 ,81 35786: 35787: Muut tuotot ja kulut - Övriga intäkter och kostnader 35788: Korkotuotot - Ränteintäkter ....................................................... . 1 352,75 35789: Muut tuotot - Övriga intäkter ..................................................... . 127 889,90 35790: Muut kulut - övriga kostnader ................................................... .. -11 398,37 117 844,28 35791: Varausten muutos - Förändring i reserveringar .......................................................... . 226 427,- 35792: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . 1 381 360,53 35793: 35794: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35795: 35796: Vastaavaa- Aktiva 35797: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35798: Myyntisaamiset - Försäljningsfordringar ........................................... . 680 875,88 35799: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ............................................... . 120,- 680 995,88 35800: 35801: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35802: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................................................ . 9 525 694,- 35803: 35804: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 35805: Maa-alueet- Jordområden.. .... . . .... .... . . ... . . ... . ... . . .. . . . .. . .. . . . ... . . ... . . . . 1 000 000,- 35806: Rakennukset - Byggnader. . . . .. . . .. . . . .. . . .. .. . . .. . . .. . . .. . . .. .. . .. . . .. .. . .. . . . . .. . 22 411 575,31 35807: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . .. .. .. . . .. .. . .. . . . .. . .. .. .. .. . . .. .. . . . 1 487 571 ,86 35808: Salaojitus - Täckdikning............................................................ 198 086,48 35809: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar........................................... 24 829,- 25 122 062,65 35810: 35 328 752,53 35811: 305 35812: 35813: Vastattavaa- Passiva 35814: Vieras pääoma - Främmande kapital 35815: Lyhytaikainen - Kortfristigt 35816: Siirtovelat - Resultatregleringar ................................................... . 144 584,48 35817: Lel-velat - Kapl-skulder ............................................................ . 4 155,04 35818: Jäsenmaksuvelat - Medlemsavgiftsskulder ........................................ . 28,13 35819: Muut tilitettävät varat - övriga redovisningsmedel ................................. . 9 599,12 158 366,77 35820: 35821: 35822: Oma pääoma - Eget kapital 35823: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............... . 25 122 062,65 35824: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 11 429 683,64 35825: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -1 381 360,53 35 170 385,76 35826: 35 328 752,53 35827: 35828: 35829: 35830: 35831: Tervetaimiasema - Stationen för sunda plantor 35832: 35833: Tuloslaskelma - Resultaträkning 1987 35834: 35835: Liikevaihto - Omsättning ................................................................................... . 525 421,40 35836: 35837: Muuttuvat kulut - Rörliga kostnader 35838: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter................................... 585 643,69 35839: Palkat - Löner.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . .. . . .. . . .. .. . . . . . . . .. . . . . . 1 353 266,71 35840: Muut muuttuvat kulut- Övriga rörliga kostnader................................... 540 967,18 35841: Varaston muutos - Förändring i lager..................................... . . . . . . . . . . _ __:_71:_439_:_::::!.:,•80:.:__ _--=2~5:.::5_:_1-=-31.:. :7-'-=,38= 35842: Käyttökate- Driftsbidrag . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . .. . . . . . . . .. . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. -2 025 895,98 35843: 35844: Poistot - Avskrivningar 35845: Rakennuksista - Byggnader ....................................................... . 737 790,- 35846: Kalustosta - lnventarier ........................................................... . 200 835,26 -938 625,26 35847: Liikealijäämä - Rörelseunderskott .......................................................................... . 2 964 521,24 35848: 35849: Muut tuotot - Övriga intäkter 35850: Vuokratulot - Hyresinkomster ..................................................... . 17 027,11 35851: Tarkastusmaksut- Kontrollavgifter ................................................ . 228 281,65 35852: Muut tulot - Övriga inkomster ..................................................... . 14 713,04 260 021,80 35853: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott .................................................... . 2 704 499,44 35854: 35855: 35856: Tase - Balansräkning 31. 12. 1987 35857: 35858: Vastaavaa- Aktiva 35859: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 35860: Siirtosaamiset - Resultatregleringar ..................................................................... . 16,28 35861: 35862: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 35863: Aineet ja tarvikkeet - Materia! och förnödenheter ........................................................ . 682 659,20 35864: 35865: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot - Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 35866: Rakennukset- Byggnader........... .... .... .. .... .... .. .. .. .. .. ...... .. .. .... .. ... 14 018 085,- 35867: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468 615,62 35868: Osakkeet- Aktier . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . .. . . . . . . . . . .. . . . .. . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. . . . .. . 7 100,- 14 493 800,62 35869: 15 176 476,10 35870: 306 35871: 35872: Vastattavaa- Passiva 35873: Vieras pääoma - Främmande kapital 35874: Ostovelat - Leverantörskulder ........................................................................... . 105 683,63 35875: 35876: Oma pääoma - Eget kapital 35877: Käyttöomaisuuspääoma - Vid anläggningstillgängar bundet kapital ................ . 14 493 800,62 35878: Rahoituspääoma - Finansieringskapital ............................................ . 3 281 491,29 35879: Tilikauden alijäämä - Räkenskapsperiodens underskott ............................ . -2 704 499,44 15 070 792.47 35880: 15 176 476,10 35881: SELVITYS 35882: 35883: ANNETUISTA LAINOISTA 35884: JA MUUSTA TULOA TUOTTAVASTA 35885: OMAISUUDESTA 35886: VUODELTA 35887: 1987 35888: 35889: 35890: 35891: UTREDNING ÖVER 35892: UTGIVNA LÅN 35893: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE 35894: EGENDOM 35895: FÖR AR 35896: 35897: 1987 35898: 308 35899: 35900: Valtion lainananto vuonna 1987 - Statens utlåning år 1987 35901: Kertyneet korot 35902: sekä indeksi· ja Kertyneet 35903: kurssihyvityk· Uudet lainat kuoletukset 35904: Lainapääoma set vuonna 1987 vuonna 1987 vuonna 1987 Lainapääoma 35905: Rahasto Lånekapital lnflutna räntor Nya Iän lnflutna Lånekapital 35906: Fond 31. 12. 1986 samt index- och år 1987 amorteringar 31. 12. 1987 35907: kursgottgörelser år 1987 35908: år 1987 35909: mk 35910: 35911: 1. Tulo- ja menoarvion varoista 35912: myönnetyt lainat - Lån be- 35913: viljade av medel i statsförsla- 35914: get .......................... . 29 759 365 127,46 1 001 959 015,43 3 504 191 267,03 1 748 232 205,22 31 515 324 189,27 35915: 1. Valtiokonttorin hoidossa 35916: - Av statskontoret för- 35917: valtade ................... . 28 634 485 824,23 972 518 590,54 3 207 438 707,95 1 651 737 868,12 30 190 186 664,06 35918: 2. Maatilahallituksen hoidos- 35919: sa - Av jordbruksstyrel- 35920: sen förvaltade ............ . 224 330 035.75 4 874 n3,40 28 016 020,- 17 074 156,25 235 271 899,50 35921: 3. Lääninkonttorien hoidossa 35922: - Av landskontoren för- 35923: valtade ................... . 897 626 312,37 24 355 750,16 268 736 539,08 78 313 420,75 1 088 049 430,70 35924: 4. Sosiaalihallituksen hoidos- 35925: sa - Av socialstyrelsen 35926: förvaltade ................ . 2 897 427,61 209 901,33 11osno,1o 1 791 657,51 35927: 5. Valtion opintotukikeskuk- 35928: sen hoidossa - Av sta- 35929: tens studiestödscentral 35930: förvaltade ................ . 25 527,50 - 990,- 24 537,50 35931: 35932: II. Maatilatalouden kehittämis- 35933: rahasto - Gårdsbrukets ut- 35934: vecklingsfond ............... . 6 059 335 602,37 184 545 700,39 8262n 640,81 374 n6 187,55 6 510 837 055,63 35935: 35936: 111. Valtion investointirahasto - 35937: Statens investeringsfond ..... 1 960 262 932,96 184 896 117,13 389 172 498,49 1) 364 502 847,67 1) 1 598 865 634,97 35938: 22 864 897,88 2) 35939: 2 920 335,76 2) 35940: 360 281 715,17 3) 35941: IV. Veikkausvoittovaroista 35942: myönnetyt lainat - Lån be- 35943: viljade av tippningsvinstme- 35944: del .......................... . 249 713 527,28 12 086 727,41 30 450 645,- 20 084 196,47 260 079 975,81 35945: V. Muu lainananto - Ovrig ut- 35946: läning ....................... . 7 936,20 - 150 000 000,- 150 007 936,20 35947: 35948: Yhteensä - Sammanlagt 38 028 685 126,27 1 383 487 560,36 4 900 092 051,33 2 893 662 385,72 40 035 114 791,88 35949: 35950: 1 35951: ) Maksuperusteella. - Pä betalningsgrund 35952: 2 35953: ) Valtion investointirahaston ulkomaan rahan määräiset lainasaamiset arvostettiin tilinpäätöksessä 31. 12. 1987 myyntikursseihin, minkä 35954: seurauksena lainapääoma pieneni 22 864 897,88 markkaa. Lisäksi tilikauden luottotappiot pienensivät lainapääomaa 2 920 335,76 markkaa. - 35955: Statens investeringsfondens länefordringar i utländsk valuta värderades tili försäljningskurserna för bokslutsdagen den 31. 12. 1987 varför 35956: länekapitalet minskade 22 864 897,88 mk. Dessutom minskade lånekapitalet 2 920 335,76 mk på grund av kreditförluster under räkenskapspe- 35957: rioden. 35958: 3 35959: ) Lainapääoma pieneni Postipankin lainakantaan tapahtuneen siirron johdosta - Länekapitalet minskade pä grund av överföringen tili 35960: Postbankens kreditstock. 35961: 309 35962: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus vuoden 1987 lopussa 35963: Annan statens inkomstbringande egendom vid utgången av år 1987 35964: Varat 35965: Tillgångar 35966: 31. 12. 1987 35967: 35968: 35969: Osakkeet - Aktier ............................................................................................................. . 9 187 540 584,13 35970: Obligaatiot - Obligationer ..................................................................................................... . 102 000,- 35971: 35972: Yhteensä - Summa 9 187 642 584,13 35973: SELVITYS 35974: 35975: VALTION VELASTA 35976: VUODELTA 35977: 35978: 1987 35979: 35980: 35981: 35982: UTREDNING ÖVER 35983: 35984: STATSSKULDEN 35985: FÖR AR 35986: 35987: 1987 35988: 312 35989: Selvitys valtion velasta vuodelta 1987 35990: Pääoma 31/12 1986 Kapital 35991: 35992: 35993: Ulkomaan 35994: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - Lånegruppens/lånevalutans namn rahassa 35995: mk 35996: 1 utländskt 35997: mynt 35998: 35999: 36000: 36001: 36002: Ulkomainen velka - Utländsk skuld 36003: 36004: 1. Valtion pitkäaikainen velka- 36005: Statens långfristiga skuld 36006: 1.1. Dollarilainat - Dollarlån .................................... . USD 1 129 237 594,37 5 422 598 928,17 36007: 36008: 1.2. Puntalainat - Pundlån .................................... .. GBP 226 000 000, - 1 606 182 000,- 36009: 1.3. Norjankruunulainat - Lån i norska kronor .................. . NOK 200 000 000'- 130 020 000,- 36010: 1.4. Tansankruunulainat - l.ån i danska kronor ................. . 36011: 1.5. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark .................... . DEM 1 809 643 871,08 4 483 211 726,21 36012: 1.6. Floriinilainat - Floriniän .................................... . NLG 1 414 732 000,- 3 103 214 642,- 36013: 1.7. Belgianfrangilainat - Lån i belgiska franc .................. . BEL 9 602 696 344,- 1 131 197 629,32 36014: 1.8. Luxemburginfrangilainat - Lån i luxemburgska franc ...... . LUF 1 500 000 000,- 176 700 000,- 36015: 1.9. Sveitsinfrangilainat - Schweizerfranclån ................... . CHF 1 326 052 148,53 3 929 622 936,95 36016: 1.10. Ranskanfrangilainat - Lån i franska franc .................. . FRF 400 000 000, - 299 640 000'- 36017: 1.11. Jenilainat- Yenlån ........................................ . JPY 134 500 000 000,- 4 043 070 000,- 36018: 1.12. ECU-Iainat - Lån i ECU .................................... . ECU 193 176 404,23 988 290 484,04 36019: 1.13. Kuwaitindinaarilainat - Lån i kuwaitiska dinar .............. . KWD 20 000 000,- 331 400 000,- 36020: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä 36021: Statens långfristiga skuld sammanlagt .............. .. 25 645 148 346,69 36022: 36023: 36024: 2. Valtion investointirahaston pitkäaikainen velka 36025: Statens investeringsfonds långfristiga skuld 36026: 2.1. Dollarilainat- Dollarlån ............................ .......... USD 47 000 000,- 225 694 000'- 36027: 2.2. Puntalainat - Pundlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . GBP 16 000 000,- 113 712 000,- 36028: 2.3. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 207 333 333,33 513 647 599,99 36029: 2.4. Floriinilainat - Flårinlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . NLG 10 000 000,01 21 935 000,02 36030: 2.5. Sveitsinfrangilainat - Schweizerfranclån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CH F 56 666 667,- 167 926 000,99 36031: 1 042 914 601,- 36032: 36033: 3. Va 1ti on viljavaraston pitkäaikainen ve 1ka 36034: Statens spannmålsförråds långfristiga skuld 36035: 3.1. Dollarilainat - Dollarlån .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. USD 21 400 000,- 102 762 800,- 36036: 3.2. Saksanmarkkalainat - Lån i tyska mark . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . DEM 72 400 000,- 179 363 760,- 36037: 3.3. Puntalainat - Pundlån . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . GBP 1 500 000,- 10 660 500,- 36038: 292 787 060' - 36039: 36040: Yhteensä ulkomaista velkaa - 36041: Summa utländsk skuld2) ••••••••....•••••••••••••••••••.• 26 980 850 007,69 36042: 36043: 36044: 1 36045: ) Mk 1 450 665 000,- maksettu takaisin ennenaikaisen irtisanomisen perusteella - 36046: Mk 1 450 665 000,- har äterbetalats pä grund av förtidsuppsägning 36047: 2 36048: ) Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1986 ja - och 31.12.1987 36049: 36050: 36051: USD 4.802 3.954 LUF 0.11780 0.11900 36052: GBP 7.107 7.410 CHF 2.9634 3.0888 36053: NOK 0.6501 0.6346 FRF 0.7491 0.7378 36054: DKK 0.6475 JPY 0.03006 0.03248 36055: DE~n ?4774 ? 4Q71 ~r11 ~ 11R r:: 1A~ 36056: 313 36057: Utredning över statsskulden för år 1987 36058: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1987 Kapital 36059: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku- 36060: V. 1987 V. 1987 tus v. 1987 36061: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa 36062: år 1987 år 1987 på valutakurserna mk 36063: 1 utländskt mynt 36064: mk mk under år 1987 36065: IValuutanvaih- IValuutanvaih- mk 36066: dot v. 1987 dot v. 1987 36067: Valutabytes- Valutabytes- 36068: avtal år 1987) avtal år 1987) 36069: mk mk 36070: 36071: 36072: 36073: 36074: 1 249 753 750,- 1 243 855 386,23 -869 031 722,32 USD 1 108 908 717,37 4 384 625 068,47 36075: (174 840 501' 15) 36076: 1 161 841 057,20 211 860 000,- 98 660 673,34 GBP 358 275 807,09 2 654 823 730,54 36077: -3100 000,- NOK 200 000 000, - 126 920 000,- 36078: 314 100 000,- +9 650 000,- DKK 500 000 000,- 323 750 000,- 36079: 330 966 649,20 30 957 510,39 DEM 1 674 821 871,08 4 183 202 587,40 36080: 262 847 102,30 32 526 224,10 NLG 1 294 038 000,- 2 872 893 763,80 36081: (175 500 000,-) 14 523 235,62 BEL 11 102 696 344,- 1 321 220 864,94 36082: 664 000 000,- 4 200 000,- LUF 7 100 000 000,- 844 900 000,- 36083: 438 197 615,32 142 842 801,72 CHF 1 176 595 481,53 3 634 268 123,35 36084: 506 520 000,- 5 420 000,- FRF 1 100 000 000,- 811 580 000,- 36085: 769 761 000,- 1 362 481 000,- 284 850 000,- JPY 115 000 000 000,- 3 735 200 000,- 36086: 1 190 653 939,32 4 104 171,73 ECU 424 222 424,23 2 183 048 595,09 36087: 496 000 000,- -65 600 000,- KWD 52 000 000,- 761 800 000,- 36088: 36089: 6 352 629 746,52 3 850 207 753,051) -309 997 105,42 27 838 232 733,59 36090: (175 500 000,-) (174 840 501, 15) 36091: 36092: 36093: 36094: 36095: 30 858 000,- -36 676 000,- USD 40 000 000,- 158 160 000,- 36096: 118 289 333,40 4 5n 333,40 36097: 248 546 850,- 2 569 433,33 DEM 107 166 666,66 267 670 183,32 36098: 7 284 999,99 150 666,67 NLG 6 666 666,68 14 800 666,70 36099: 48 031 765,69 4 687 366,76 CHF 40 333 334,- 124 581 602,06 36100: 453 010 949,08 . -24 691 199,84 565 212 452,08 36101: 36102: 36103: 36104: -18 147 200,- USD 21 400 000,- 84 615 600,- 36105: 1 469 720,- DEM 72 400 000,- 180 833 480,- 36106: 454 500,- GBP 1 500 000,- 11115000,- 36107: -16222980,- 276 564 080,- 36108: 36109: 36110: 6 352 629 746,52 4 303 218 702,1311 -350 911 285,26 28 680 009 265,67 36111: (175 500 000,-) (174 840 501,15) 36112: 314 36113: Selvitys valtion velasta vuodelta 1987 36114: Pääoma 31112 1986 Kapital 36115: 36116: Ulkomaan 36117: Lainan nimi - Lånets namn rahassa 36118: mk 36119: 1 utländskt 36120: mynt 36121: 36122: 36123: 36124: Kotimainen velka - lnhemsk skuld 36125: 4. Valtion pitkäaikainen vei ka- 36126: Statens långfristiga skuld 36127: 36128: 4.1. Yleisöobligaatiolainat - Obligationslån för allmänheten .... . 17 946 662 410,- 36129: 4.2. Vakuutuslaitoslainat - Försäkringsanstaltslån .............. . 1 722.206 850,- 36130: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån ............ . 337 250 000,- 36131: 4.4. Työllisyysobligaatiolainat - Sysselsättningsobligationslån .. . 4 880 120,- 36132: 4.5. Eläkelaitoslainat - Pensionsanstaltslån ..................... . 18 038 600,- 36133: 4.6. Työeläkelaitoslainat - Arbetspensionsanstaltslån .......... . 1 720 600 625,- 36134: 4. 7. Eläkesäätiölainat - Pensionsstiftelselån .................... . 147 22.0 750,- 36135: 4.8. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta - Skuldförbindelselån 36136: av penninganstalter ........................................ . 2 062 500 000,- 36137: 4.9. Lainat Kansaneläkelaitokselta - Lån av Folkpensionsan- 36138: stalten ...................................................... . 141 875 000,- 36139: 4.10. Lainat kunnilta - Lån av kommuner ....................... . 116 500 000,- 36140: 4.11. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä - Skuldebrevslån av pen- 36141: sionsstiftelser. .............................................. . 271 300 000,- 36142: 4.12. Lainat muilta - Andra lån .................................. . 478 894,36 36143: 36144: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä 36145: Statens långfristiga skuld sammanlagt .............. .. 24 489 513 249,361) 36146: 36147: 36148: 5. Valtion viljavaraston velka 36149: Statens spannmålsförråds skuld 36150: 5.1 Pitkäaikainen velka - Långfristig skuld .......................... . 112 786 (XX),- 36151: 5.2. Lyhytaikainen velka - Kortfristig skuld ......................... . 300 (XX) (XX), - 36152: 472 786 (XX),- 36153: 36154: 6. Valtion investointirahaston lyhytaikainen velka 36155: Statens investeringsfonds kortfristiga skuld 50 !JXl (XX), - 36156: 36157: 36158: Yhteensä kotimaista velkaa - 36159: Summa inhemsk skuld .......................................... . 25 013 099 249,36 36160: 36161: 7. Yhteenveto - Sammandrag 36162: Yhteensä ulkomaista pitkäaikaista velkaa - 36163: Summa utländsk långfristig skuld ................................... . 26 900 850 007,69 36164: 36165: Yhteensä kotimaista pitkäaikaista velkaa - 36166: Summa inhemsk långfristig skuld ................................... . 24 002 299 249,36 36167: Yhteensä kotimaista lyhytaikaista velkaa - 36168: Summa inhemsk kortfristig skuld .................................... . 410 !JXl (XX),- 36169: Koko valtionvelka - Statsskulden inalles ....................... . 51 993 949 257,05 36170: 36171: 1 36172: ) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 16 400 692,00 markkaa. 36173: lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 16 400 692,00 mark. 36174: 2 36175: ) Momenblle 36.05.90 on merkitty 5 005 588 477 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta paistettuja lainoja 565 670 markkaa. Momentille on 36176: merkitty 24 123 markkaa kuoletusta lainoista, jotka eivät enää vanhentuneina sisälly valtionvelan kuoletukseen. - 36177: Pä moment 36.05.90 har antecknats 5 005 588 477 mark, som inte inkluderar som föråldrade frän skulden avskrivna lån på 565 670 mark. På moment 36178: har antecknats 24 123 mark som amortering för lån, som inte mera som föråldrade inkluderas i statsskuldens amortering. 36179: 3 36180: ) Sisältää erääntyneitä mutta lunastamanomia lainoja 18 073 967,00 markkaa. 36181: lnkluderar förfallna, men icke inlösta Iän 18 073 967,00 mark. 36182: 315 36183: Utredning över statsskulden för år 1987 36184: Valuuttakurssien Pääoma 31/12 1987 Kapital 36185: Nostettu Kuoletettu muutosten vaiku- 36186: V. 1987 V. 1987 tus v. 1987 36187: Lyftats Amorterats Effekt av ändringar Ulkomaan rahassa 36188: llr 1987 är 1987 pll valutakurserna mk 36189: 1 utländskt mynt 36190: mk mk under llr 1987 36191: mk 36192: 36193: 36194: 36195: 36196: 7 239 762.000,- 3 141 030 435,- 22 045 393 975,- 36197: 410000000,- 179 314 800,- 1 952 892 050,- 36198: 22000000,- 29 495 000,- 329 755 000'- 36199: 737 160,- 4 142 960,- 36200: 14 157 200,- 3 881 400,- 36201: 419133 000,- 188 951 425,- 1 950 782 200,- 36202: 23 557 000,- 14 858 250,- 155 919 500,- 36203: 36204: 3 018 000 000,- 2 062 500 000,- 3 018 000 000,- 36205: 1 36206: 141 875 000,- - 36207: 81 175 000,- 35 325 000,- 36208: 36209: 12 000 000,- 259 300 000,- 36210: 35 754,- 443 140,36 36211: 36212: 11 132 452 000,- 5 866 130 024,- 2 29 755 835 225,3fr3) 36213: 36214: 36215: 36216: 36217: 37 537750,- 75 248 250,- 36218: 422 000 000,- 782 000 000,- - 36219: 422 000 000,- 819 537 750,- 75 248 250,- 36220: 36221: 36222: 43 220 000,- 94 020 000,- - 36223: 36224: 36225: 36226: 36227: 11 597 672 000,- 6 779 687 n4,- 29 831 083 475,36 36228: 36229: 36230: 36231: 6 352 629 746,52 4 303 218 702,13 -350 911 285,26 28 680 009 265,67 36232: (175 500 000,-) (174 840 501' 15) 36233: 36234: 11132 452 000,- 5 903 667 774,- 29 831 083 475,36 36235: 36236: 465 220 000,- 876 020 000,- - 36237: 17 950 301 746,52 11 082 906 476,13 -350 911 285,26 58 511 092 741,03 36238: (175 500 000,-) (174 840 501.151 36239: LUETTELO 36240: 36241: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 36242: SITOUMUKSISTA 36243: 31. 12. 1987 36244: 36245: 36246: FÖRTECKNING ÖVER 36247: 36248: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 36249: FÖRBINDELSER 36250: 31. 12. 1987 36251: 318 36252: 36253: Luettelo valtion takausvastuista 31.12.1987 11 21 36254: Förteckning över statens garantiansvar 31.12.1987 11 21 36255: 36256: 1. Takaukset kotimaisista lainoista - Garantier för inhemska Iän 36257: 36258: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier 36259: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet 36260: Finnair Oy 3) .. .. .. . .. .. • . . .. • • .. . • • . .. . • .. . mk 221 431 863 36261: Imatran Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 005 36262: Kemijoki Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 389 699 36263: Kemira Oy................................. 19 500 000 36264: Outokumpu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 200 334 36265: Rautaruukki Oy............................ 35 514 753 36266: Oy Sisu-Auto Ab 4) . . . . . • . • . . • . . . • . . . . • • . . • 271 572 767 36267: Valmet Oy .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 442 125 010 36268: Vaivilla Oy 5)............................... 58 716 963 36269: Veitsiluoto Osakeyhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 589 509 36270: VTI Technology Oy....................... 250 000 mk 1 226 540 903 36271: 36272: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag 36273: Oy Ekokem Ab .. . .. .. .. .. .. .. .. .... .. .. .. . 138 369 635 36274: Oy Metsä-Botnia Ab....................... 7 682 107 36275: Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 000 36276: Telenokia Oy 6)............................ 26 680 715 36277: Teollisuuden Voima Oy.................... 440 205 000 36278: Oy Wärtsilä Ab ............................ _ ___!_!__ _ _ __:::684:...:....::000..:..:_000::.=. mk 1 297 737 457 36279: 36280: 36281: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar 36282: Kehitysaluerahasto Oy - 36283: Utvecklingsområdesfonden Ab . . . . . . . . . . . . mk 32 555 000 mk 32 555 000 mk 2 556 833 360 36284: 36285: Muiden hoidossa olevat takaukset - Av övriga förvaltade garantier 36286: Opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset opintolainoista - 36287: Garantier för studielån förvaltade av studiestödscentralen . . . . . . . . . . . . . . mk 7 364 856 097 mk 7 364 856 097 36288: 36289: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset - Av statsgaranti- 36290: anstalten förvaltade garantier 7) • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • mk 664 869 010 mk 664 869 010 36291: Kotimaiset takaukset yhteensä - lnhemska garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 10 586 558 467 36292: 319 36293: 36294: II. Takaukset ulkomaisista lainoista - Garantier för utländsl<a lån 36295: 36296: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset - Av statskontoret förvaltade garantier 36297: 36298: Valtionenemmistöiset yhtiöt - Bolag med statlig majoritet 36299: Enso-Gutzeit Oy ........................... USD 50 000 000 36300: NLG 48 000 000 mk 304 264 800 36301: Finnair Oy ................................. USD 117 540 631 36302: FRF 5 000 000 mk 468 444 655 36303: Imatran Voima Oy ......................... USD 38 675 000 36304: CHF 130 000 000 36305: SUR 37 826 667 36306: JPY 10 000 000 000 36307: NLG 34 666 660 mk 1 213 979 311 36308: Kemijoki Oy ............................... USD 9 727 272 mk 38 461 633 36309: Neste Oy .................................. USD 2 000 000 mk 7 908 000 36310: Outokumpu Oy ............................ USD 2 192 307 36311: CHF 36 285 000 mk 120 745 490 36312: Rautaruukki Oy ............................ USD 615 385 36313: GBP 4 000 000 36314: DEM 110 465 000 36315: BEL 75 000 000 36316: NLG 20 000 000 36317: LUF 450 000 000 36318: JPY 5 000 000 000 mk 577 258 663 36319: Valmet Oy ................................. USD 16 029 914 mk 63 382 280 36320: Veitsiluoto Osakeyhtiö ..................... USD 16 091 677 36321: DEM 36 580 000 36322: GBP 4 400 000 mk 187 596 357 mk 2 982 041189 36323: 36324: Yksityiset yhtiöt - Privata bolag 36325: Oy Metsä-Botnia Ab ....................... USD 16158 333 36326: JPY 2 866 810 000 36327: DEM 11 541 337 36328: GBP 1 422 957 mk 196 374 946 36329: Teollisuuden Voima Oy .................... USD 61 500 000 36330: SEK 626156 747 36331: KWD 3 400 000 36332: NLG 17 500 000 36333: DEM 17 789 000 36334: JPY 15 000 000 000 mk 1 290 691 084 mk 1 487 066 030 36335: 320 36336: 36337: Julkiset rahoituslaitokset - Offentliga penninginrättningar 36338: Kehitysaluerahasto Oy ..................... USD 23 600 000 36339: DEM 16 500 000 36340: CHF 32 000 000 36341: JPY 10 000 000 000 mk 558 168 050 36342: Mortgage Bank of Finland Oy .............. USD 8 874 556 mk 35 089 994 36343: Suomen Vientiluotto Oy ................... USD 11 500 000 mk 45 471 000 mk 638 729 044 36344: 36345: Yksityiset rahoituslaitokset - Privata penninginrättningar 36346: Suomen Teollisuuspankki Oy .............. USD 64 136 572 36347: ECU 9 000 000 36348: KWD 1 800 000 36349: JPY 5 000 000 000 36350: NLG 45 000 000 mk 588 584 506 36351: Suomen Teollisuuspankki Oy, Suomen 36352: Kiinteistöpankki Oy ja Maa- ja Teollisuus- 36353: kiinteistöpankki Oy ........................ USD 6 000 000 36354: DEM 60 000 000 36355: NLG 3000000 36356: KWD 1 500 000 mk 202 221 300 36357: Teollistamisrahasto Oy ..................... CHF 90 067 ()()() 36358: LUF 40 ()()() 000 mk 282 958 950 mk 1 073 764 756 36359: Muut - Övriga 36360: Pohjoismaiden Investointipankki ........... USD 8 300 393 36361: CHF 6 037 971 36362: DEM 10 374 297 36363: DKK 34738120 36364: FRF 15 133 500 mk 111 040 149 mk 111 040 149 36365: 36366: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade 36367: utländska garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 6 292 641168 36368: Ulkomaiset takaukset yhteensä - Utländska garantier sammanlagt.................................... mk 6 292 641 168 36369: 36370: Kaikkiaan - lnalles 16 879 199 635 36371: 321 36372: 36373: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statskontoret förvaltade 36374: garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . . . . mk 8 849 474 528 36375: Valtiontakauslaitoksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av statsgarantianstal- 36376: ten förvaltade garantier sammanlagt........................................................... mk 664 869 010 36377: Opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av studiestödscentralen 36378: förvaltade garantier sammanlagt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 7 364 856 097 36379: Kaikkiaan - lnalles mk 16 879 199 635 36380: 36381: 36382: 36383: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte de garantiansvar som 36384: avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion. 36385: 2) Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään 36386: sopimuksilla. Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion 36387: takausvastuu samalla lakkasi. Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1987 125 113 617 markkaa. - Enligt 36388: överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer övertog staten år 1985 ansvaret för en 36389: del av Vaivilla Ab:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av de 36390: av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1987 tili 125 113 617 mark. 36391: 3) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan - 36392: lnkluderar lån i utländska valutor tili ett motvärde av . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . mk 8 303 400 36393: 4) ••••••.•...•••••....•.••••••...•.•••.•••.•.•••.•••.•....•• mk 93237m 36394: •) .......................................................... mk 3 558 600 36395: 6) .••••••.....•••••.•.•.....••••••••..••••.•••••...••••••••• mk 2 742 500 36396: 7) ••••..••..•••••••.......••••••.•.•...•••.••.•...••••••••.• mk 73 607 525 36397: 36398: 36399: 36400: Käytetyt valuuttakurssit - Använda valutakurser 31.12.1987 36401: USD ................................. 3.954 FRF .............................. . 0.7378 36402: GBP . . . . . .. .. . .. ... .. . .. .. . ... . . .. . .. 7.410 LUF .............................. . 0.1190 36403: SEK ................................. 0.6823 BEL .............................. . 0.1190 36404: DEM ................................. 2.4977 KWD ............................. . 14.65 36405: NLG ................................. 2.2201 ECU .............................. . 5.146 36406: CHF . ... . . . .. . .. . .. .. . .. . . . . ... . . . . .. 3.0888 DKK .............................. . 0.6475 36407: JPY . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0.03248 36408: SUR ................................. 6.814 36409: 322 36410: 36411: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - At internationella finansieringsinsti- 36412: tut utfärdade förbindelser 1) 36413: 36414: Sitoumusten Uusia sitou- Lunastettu Sitoumusten 36415: määrä muksia v. 1987 vuonna 1987 määrä 36416: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av 36417: förbindelserna förbindelser år 1987 förbindelserna 36418: 31.12.1986 år 1987 31.12.1987 36419: mk mk mk 36420: mk 36421: 36422: 36423: Kansainvälinen Jälleenrakennuspankki - lnternationella Åter- 36424: uppbyggnadsbanken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 194 574 24194 574 36425: 36426: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö - lnternationella Utveck- 36427: lingsfonden ...................................................... . 390960~ 152 080 000 114 099 000 428 941 ~ 36428: Aasian Kehityspankki - Asiatiska Utvecklingsbanken ............ . 4 714 717 3 013 014 389 176 7 338 555 36429: Aasian Kehitysrahasto - Asiatiska Utvecklingsfonden ........... . 136 864 780 30 346 502 8 950 663 158 260 619 36430: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki - lnteramerikanska Ut- 36431: vecklingsbanken 36432: - peruspääoma - 36433: grundkapital - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 964 265 988 562 3 975 703 36434: - erityisrahasto - 36435: specialfonden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 292 259 4 300 016 25 992 243 36436: Afrikan Kehityspankki - Afrikanska Utvecklingsbanken . . . . . . . . . . - 5 2ro 151 5 2ro 151 36437: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden.......... 127 894 279 41 239 900 18 383 820 150 750 455 36438: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto - lnternatio- 36439: nella Utvecklingsfonden för lantbruk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 472 000 40 212 972 4 800 000 62 884 972 36440: T--74_7_3~5~7-~~2,__2-72--15_5_ro~5,__1~8_1_3~--oo~2-r-838---1-~--21_5_ 36441: 36442: 36443: 1 36444: ) Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan. - Räntefria, vid anfordran 36445: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar. 36446: 1988 vp. n:o 15 36447: 36448: 36449: 36450: 36451: VALTION- 36452: TILINTARKASTAJAIN 36453: 36454: 36455: KERTOMUS 36456: VUODELTA 1987 36457: 36458: 36459: 36460: 36461: Helsinki 1988 36462: Valtiontilintarkastajain kanslia 36463: Postiosoite: 00102 EDUSKUNTA 36464: Käyntiosoite: Aurorankatu 6 HELSINKI 36465: Puhelin: 90-4321 (vaihde) 36466: 36467: 36468: ISSN 0355-2535 36469: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 36470: EDUSKUNNALLE 36471: Vuodeksi 1987 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä mää- 36472: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle val- rätyn kertomuksen. 36473: 36474: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1988 36475: 36476: 36477: 36478: 36479: Markus Aaltonen 36480: ~~ Pentti Sillantaus 36481: 36482: 36483: 36484: 36485: ~ ~~~• ._L_~ ~ rJ.,t;:, . ~ ~ 36486: Boris Renlund Matti Vesterineo 36487: 36488: 36489: 36490: 36491: Teuvo Mäkelä 36492: Vuoden 1987 valtiontilintarkastajien toiminta 36493: Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat Marjatta Mylly. Valtiontilintarkastajien ko- 36494: 2.12.1986 valtiontilintarkastajiksi varainhoito- kousten sihteerinä on toiminut tarkastaja Jor- 36495: vuotta 1987 varten taloustieteiden maisteri ma Syväoja (1.4.1988 lukien hallintoylitarkas- 36496: Markus Aaltosen, taloudenhoitaja Matti Veste- taja), joka on vastannut myös suunnitteluteh- 36497: risen, varatuomari Pentti Sillantauksen, kau- tävistä sekä kanslian yleisistä toiminnoista apu- 36498: punkitarkastaja Kalevi Mattilan ja koulunjoh- naan toimistosihteerit Tuija Myllyvuori 36499: taja Boris Renlundin sekä valtiontilintarkasta- (1.4.1988 lukien osastosihteeri) ja Jaana Holm- 36500: jien varamiehiksi kansanedustaja Reino Jyrki- berg (virasta vapaa 1.6.1988 lukien) sekä vs. 36501: län, yhteiskuntatieteiden maisteri Peter Muur- toimistosihteeri Marja Huovila (1.6.1988 lu- 36502: manin, rakennusarkkitehti Matti Kauton, eko- kien), konekirjoittaja Birgit Tuutti ja tilapäi- 36503: nomi Ulla Puolanteen ja pankinjohtaja Matti nen toimistosihteeri (kielenhuoltaja) Satu 36504: Maijalan. Eduskunnan myönnettyä valtioneu- Heikkonen (1.6.-15.11.1988). 36505: voston jäseneksi nimitetylle kansanedustaja Valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden 36506: Puolanteelle pyynnöstä eron valtiontilintarkas- tarkastusviraston johdon välinen neuvottelu 36507: tajien varamiehen tehtävästä 8. 5.1987 valitsivat järjestettiin 7.10.1987. Tällöin neuvoteltiin 36508: eduskunnan valitsijamiehet 15.7.1987 valtion- vuotta 1987 koskevista tarkastussuunnitelmista 36509: tilintarkastajien varamieheksi hänen sijaansa ja sovittiin työnjaosta päällekkäisten tarkastus- 36510: kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen. ten välttämiseksi. Vuoden 1987 valtiontilintar- 36511: Vuoden 1987 valtiontilintarkastajat valitsivat kastajat ovat myös yhteistoiminnassa valtion- 36512: kokouksessaan 19.12.1986 puheenjohtajakseen talouden tarkastusviraston kanssa suorittaneet 36513: Kalevi Mattilan ja varapuheenjohtajakseen julkishallinnon viranomaisten välisen tietotek- 36514: Markus Aaltosen. Tarkastustoimintaansa var- niikkayhteistyön kehitystä ja ongelmia koske- 36515: ten valtiontilintarkastajat ovat olleet jakaantu- van tarkastuksen, jonka tuloksia käsitellään 36516: neina kahteen tarkastusjaostoon. Ensimmäi- tämän kertomuksen yleisessä osassa. 36517: seen ovat kuuluneet Mattila, Sillantaus ja Ves- 36518: terinen ja toiseen Aaltonen ja Renlund. Vuoden 1987 valtiontilintarkastajat päättivät 36519: Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, kokouksessaan 22.9.1987 toimintasuunnitel- 36520: jossa on 13 pysyvää tointa. Kanslian esimiehe- mastaan ja -aikataulustaan vuosiksi 1987 ja 36521: nä toimii tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä. Val- 1988. \Loka-marraskuussa 1987 pitämissään 36522: tiontilintarkastajien ensimmäistä tarkastusjaos- kokouksissa valtiontilintarkastajat päättivät 36523: toa on avustanut kanslian jaosto, johon ovat vuoteen 1987 kohdistuvan tarkastuksen yhtey- 36524: kuuluneet tarkastusneuvos Paavo Kilo (virasta dessä esille otettavat kaikkia hallinnonaloja 36525: vapaa 16.2.1988 lukien), ylitarkastajat Kari koskevat selvitysaiheet ja eri hallinnonaloja 36526: Kauppinen ja Asko Valkosalo (vs. tarkastus- koskevat erityiskysymykset. Näitä koskevat 36527: neuvos 1.4.1988 lukien), vs. tarkastaja Kaj selvityspyynnöt käsiteltiin valtiontilintarkasta- 36528: Laine (1.4.1988 lukien), apulaistarkastaja Mar- jien kokouksissa marras-joulukuussa 1987 ja 36529: jaana Soianne (virasta vapaa 30.6.1988 lukien) lähetettiin eri ministeriöille ja keskusvirastoille 36530: sekä vs. apulaistarkastaja Jaana Holmberg joulukuussa 1987. 36531: (1.6.1988 lukien). Valtiontilintarkastajien tois- Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- ja pai- 36532: ta tarkastusjaostoa on avustanut kanslian toi- kallishallinnon sekä keskusvirastojen tarkas- 36533: nen jaosto, johon ovat kuuluneet tarkastusneu- tuksensa lokakuussa 1987 ja ministeriöden tar- 36534: vos Ilkka Tenhiälä, ylitarkastaja Jarmo Laine kastukset tammikuussa 1988. Näistä tarkastuk- 36535: ja tarkastaja Senja Kolehmainen (vs. ylitarkas- sista sekä niihin liittyvistä asiantuntijoiden 36536: taja 1.4.1988 lukien) sekä apulaistarkastaja kuulemisista valtiontilintarkastajien kokouksis- 36537: 380734R 36538: 6 36539: 36540: sa on maininta kertomuksessa ao. hallinnon- eivät ole havainneet kertomuksessa erityistä 36541: alan kohdalla. huomauttamista. 36542: Piiri- ja paikallishallinnon paikallistarkas- Tätä kertomusta valmisteltaessa valtiontilin- 36543: tuksia tehtiin lähinnä Vaasan ja Lapin lääneis- tarkastajat ovat pitäneet 38 kokousta ja val- 36544: sä sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Kerto- tiontilintarkastajien tarkastusjaostot yhteensä 36545: muksen luvussa Paikallistarkastukset on luet- 7 kokousta. Kaikkien ministeriöiden tarkasta- 36546: telo kaikista paikallistarkastuksista. Näissä misen lisäksi valtiontilintarkastajat ovat toimit- 36547: esille tulleita kysymyksiä on pääosin käsitelty taneet keskus-, piiri- ja paikallishallinnon tar- 36548: kunkin hallinnonalan yhteydessä. Lisäksi val- kastuksia 58 kohteessa. Edellä selostetun lisäk- 36549: tiontilintarkastajat tekivät ulkoasiainhallinnon si on yhteistoiminta valtiontalouden tarkastus- 36550: tarkastukseen liittyvän tarkastusmatkan Isoon- viraston kanssa jatkunut entiseen tapaan eli 36551: Britanniaan ja Pohjois-Irlantiin, Irlantiin, siten, että virasto on lähettänyt valmistuneet 36552: Alankomaihin, Belgiaan, Ranskaan ja Sveitsiin tarkastuskertomukset selityksineen, lausuntoi- 36553: 10.-26.3.1988 sekä Islantiin 23.-26.8.1988. neen ja päätöksineen sekä antamansa lausun- 36554: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskus- not ja tekemänsä aloitteet valtiontilintarkasta- 36555: hallinnon tarkastusten asiantuntijain kuulemi- jille. Vuoden 1987 valtiontilintarkastajien toi- 36556: sen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen val- mintakauden aikana tarkastusvirasto antoi 36557: mistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien ko- kaikkiaan 161 tarkastuskertomustaan, lausun- 36558: kouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen kä- toaan tai aloitettaan tiedoksi valtiontilintarkas- 36559: sittely aloitettiin huhtikuun 1988 lopulla ja tajille. 36560: lopullisen kertomuksen painatus alkoi touko- Valtiontilintarkastajat pyysivät 23.2.1988 36561: kuun 1988 alussa. päivätyssä kirjeessään valtiovarainministeriötä 36562: Tätä kertomusta valmistellessaan valtion- ryhtymään kiireellisiin toimiin valtiontilintar- 36563: tilintarkastajat ovat seuranneet myös valtion kastajien toimivallan ulottamiseksi eräisiin val- 36564: omaisuuteen ja hallinnon toimintaan kohdistu- tion tukitoimiin. Aloite johti siihen, että halli- 36565: neen itkivallan määrää ja laatua sekä valtion- tus antoi asiaa koskevan lakiesityksen 36566: hallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäytöksiä (HE n:o 34/88) 15.5.1988 eduskunnalle, joka 36567: lähinnä siltä osin, kuin ne ovat koskeneet hyväksyi esityksen 14.6.1988. Laki valtiontilin- 36568: valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta tai tarkastajain oikeudesta tarkastaa eräitä valtion 36569: niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkorvaus- tukitoimia (630/1. 7 .1988) tuli voimaan 36570: velvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu 1.8.1988. 36571: poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja tuomiois- Laki eduskunnan virkamiehistä (1255/87) 36572: tuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä kumosi mm. valtiontilintarkastajain kansliasta 36573: kertomuksessa. annetun lain (1093/83). Tämän vuoksi muutet- 36574: Valtiontilintarkastajat ovat vuoden 1987 tar- tiin valtiontilintarkastajain johtosääntöä sisäl- 36575: kastusten yhteydessä seuranneet myös aiempi- lyttämällä siihen mm. tarvittavat kansliaa kos- 36576: na vuosina annettujen muistutusten ja huo- kevat säännökset. Muutos (679/88) tuli voi- 36577: mautusten huomioon ottamista valtionhallin- maan 1.8.1988. 36578: nossa. Mikäli on katsottu aihetta olevan, niin Valtiontilintarkastajat sekä Finlands Svens- 36579: samoihin seikkoihin on kiinnitetty uudelleen ka Kommunförbund, Suomen Kaupunkiliitto, 36580: huomiota osana kertomusvuoden tarkastusta, Suomen Kunnallisliitto ja Valtiontalouden tar- 36581: ja tällöin tehdyt havainnot ja muistutukset on kastusvirasto allekirjoittivat 3.5.1988 opetus- 36582: esitetty asianomaisen hallinnonalan kohdalla ministeriölle osoitetun kirjelmän, jossa ehdote- 36583: tässä kertomuksessa. taan toimikunnan perustamista valmistelemaan 36584: Tätä kertomusta valmistellessaan valtion- julkistalouden tarkastajien auktorisointia jul- 36585: tilintarkastajat ovat perehtyneet myös Halli- kistalouden tarkastajien yhteistyöryhmän laati- 36586: tuksen kertomukseen valtiovarain hoidosta ja man muistion ja siitä saatujen lausuntojen 36587: tilasta, jonka aineisto on ollut valtiontilintar- pohjalta. Kirjelmä luovutettiin opetusministeri 36588: kastajien käytettävissä. Valtiontilintarkastajat Taxellille 31.5.1988. 36589: 7 36590: 36591: 36592: 36593: 36594: Yleinen osa 36595: 36596: Vuoden 1987 tilinpäätöksen vertailu vuoden olivat v. 1986 105 178,3 Mmk ja kertomus- 36597: 1986 tilinpäätökseen vuonna 116 703,6 Mmk. Lisäystä oli siis 36598: 11 525,3 Mmk (11 OJo ). Vuoden 1986 ylijäämä 36599: Valtion tulot olivat v. 1986 106 774,8 Mmk oli 1 596,5 Mmk ja kertomusvuoden 36600: ja kertomusvuonna 118 365,3 Mmk, joten ne 1 661,6 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain ja 36601: lisääntyivät edellisestä vuodesta 11 590,4 Mmk pääluokittain vuosilta 1986 ja 1987 ilmenevät 36602: (11 %). Myös valtion menot kasvoivat. Ne seuraavasta taulukosta: 36603: 36604: 36605: Lisäykset + 36606: Osasto/Pääluokka 1986 1987 Vähennykset - 36607: mk mk mk "7o 36608: 36609: Tulot 36610: 11 Os. Verot ja veronluonteiset 36611: tulot ...................... 80 134 269 030,30 86 992 223 162,29 + 6 857 954 131,99 + 9 36612: 12 Os. Sekalaiset tulot ........... 6 950 292 387,16 7 578 292 581 ,03 + 628 000 193,87 + 9 36613: 13 Os. Korko- ja osinkotulot 36614: sekä osuus valtion rahalai- 36615: tosten voitoista ........... 2 233 922 361,98 2 243 588 637,37 + 9 666 275,39 + 0 36616: 14 Os. Valtion liikeyritykset ..... 2 061 099 619,10 2 325 790 328,44 + 264 690 709,34 + 13 36617: 15 Os. Lainat .................... 15 395 231 939 92 19 225 364 454,51 + 3 830 132 514,59 +25 36618: 36619: Tulot yhteensä ............ 106 774 815 338,46 118 365 259 163,64 + 11 590 443 825,18 +11 36620: 36621: Menot 36622: 21 Pl. Tasavallan Presidentti .... 9 714 625,03 10 228 203,76 + 513 578,73 + 5 36623: 22 Pl. Eduskunta ................ 125 089 426,86 144 618 176,65 + 19 528 749,79 + 16 36624: 23 Pl. Valtioneuvosto ........... 112 155 576,42 ll5 302 362,46 + 3 146 786,04 + 3 36625: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ..... 2 209 105 486,80 2 736 018 165,28 + 526 912 678,48 +24 36626: 25 Pl. Oikeusministeriö ......... 1 216 6ll 287,08 1 367 778 520,54 + 151 167 233,46 +12 36627: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ...... 3 089 966 748,82 3 356 958 208,82 + 266 991 460,- + 9 36628: 27 Pl. Puolustusministeriö ...... 5 602 763 836,10 5 815 743 294,13 + 212 979 458,03 + 4 36629: 28 Pl. Valtiovarainministeriö .... 8 242 432 174,37 10 203 729 138,14 + 1 961 296 963,77 +24 36630: 29 Pl. Opetusministeriö ......... 16 515 233 943,64 18 443 920 426,49 + 1 928 686 482,85 + 12 36631: 30 Pl. Maa- ja metsätalousminis- 36632: teriö ...................... 8 895 734 917,80 9 1JO 290 232,12 + 214 555 314,32 + 2 36633: 31 Pl. Liikenneministeriö ....... 8 537 793 131,03 9 146 126 176,86 + 608 333 045,83 + 7 36634: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusmi- 36635: nisteriö ................... 3 648 515 430,85 4 696 338 543,47 + 1 047 823 112,62 +29 36636: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysminis- 36637: teriö ...................... 25 892 448 730,78 29 621 155 443,55 + 3 728 706 712,77 +14 36638: 34 Pl. Työvoimaministeriö ...... 2 757 379 230,43 2 868 980 196,94 + lll 600 966,51 + 4 36639: 35 Pl. Ympäristöministeriö ...... 3 554 588 584,56 4 363 721 603,70 + 809 133 019,14 +23 36640: 36 Pl. Valtionvelka .............. 14 768 765 302,81 14 702 721 349,75 - 66 043 953,06 -0 36641: 36642: Menot yhteensä .......... 105 178 298 433,38 116 703 630 042,66 + 11 525 331 609,28 +11 36643: Yli"äämä ................. 1 596 516 905 08 1 661 629 120 98 36644: 8 36645: 36646: Tulot. Kertomusvuonna lisääntyivät määräl- Opetusministeriön (29 Pl.) menot olivat ker- 36647: lisesti eniten osaston 11 tulot. Verot ja veron- tomusvuonna 18 443,9 Mmk eli 1 928,7 Mmk 36648: luonteiset tulot kasvoivat 6 858,0 Mmk (9 OJo) (12 %) suuremmat kuin v. 1986. Suurimmat 36649: ja olivat 86 992,2 Mmk. Suurin osa lisäyksestä yksittäiset menojen lisäykset olivat momenteil- 36650: johtui siitä, että liikevaihdon perusteella kan- la Valtionosuus peruskoulujen käyttökustan- 36651: nettavia veroja kertyi viidennes (5 831 ,4 Mmk) nuksiin 572,2 Mmk ja Valtionosuus kunnallis- 36652: enemmän kuin vuotta aiemmin. ten ammattioppilaitosten käyttökustannuksiin 36653: Suhteellisesti eniten lisääntyivät tulot osas- 219,7 Mmk. Valtaosa näistä lisäyksistä johtui 36654: tossa 15 Lainat. Osaston tulot kasvoivat nel- palkkojen noususta ja henkilöstön lisäämises- 36655: jänne~sen, 15 395,2 Mmk:sta tä. Myös korkeakoulujen ja valtion ammatillis- 36656: 19 225A Mmk:aan. Lähes koko lisäyksen ai- ten oppilaitosten palkkausmenot kasvoivat, 36657: heuttivat uudet valtionlainat, joita otettiin kun palvelussuhteen ehtoja tarkistettiin sekä 36658: 3 656,7 Mmk (26 %) edellisvuotista enemmän. virkoja ja toimia muutettiin ja lisättiin. 36659: Myös osaston 12 Sekalaiset tulot karttuivat. Suhteellisesti eniten kasvoivat pääluokan 32 36660: Kertomusvuonna ne olivat 7 578,3 Mmk eli Kauppa- ja teollisuusministeriö menot, 29 %. 36661: 628,0 Mmk (9 %) suuremmat kuin aiemmin. Lisäys oli määrällisestikin suuri, 1 047,8 Mmk, 36662: Opetusministeriön hallinnonalalla lisäys johtui sillä v. 1986 menot olivat 3 648,5 Mmk ja ker- 36663: siitä, että ministeriön alaisten laitosten maksul- tomusvuonna 4 696,3 Mmk. Miltei puolet me- 36664: linen palvelutoiminta laajeni ja että veikkaus- nojen lisäyksestä (443,0 Mmk) oli luvussa 36665: ja arpajaistoiminnan liikevaihto kasvoi entises- 32.50 Teollisuuden edistäminen. Luvun loppu- 36666: tään. Kauppa- ja teollisuusministeriön muut summaan vaikutti valtionyhtiöiden osakepää- 36667: tulot kymmenkertaistuivat, kun Telenokia omien 572,7 Mmk:n korotus, joka oli edellis- 36668: Oy:n osakkeiden myynti tuotti 300 Mmk. vuotista 302,7 Mmk suurempi. Lukuun kertyi 36669: menoja myös NQkia Oy:n osakkeiden merkit- 36670: Menot. Pääluokan 33 Sosiaali- ja terveysmi- semisesta 150,-Ö-Mmk:lla. Kauppa liittYITele~~ 36671: nisteriö menot kasvoivat kertomusvuonna nokia Oy:n osakkeiden myyntiin, josta tulo- 36672: markkamääräisesti eniten. Ne olivat momentille 12.32.99 kertyi 300,0 Mmk. 36673: 29 621,2 Mmk eli 3 728,7 Mmk (14 %) edellis- Ympäristöministeriön (35 Pl.) menot olivat 36674: vuotista suuremmat. Eläkemenot lisääntyivät kertomusvuonna 4 363,7 Mmk eli 809,1 Mmk 36675: kansaneläkelain väliaikaisen muuttamisen (23 %) suuremmat kuin vuotta aiemmin. 36676: vuoksi. Menot kasvoivat myös, kun lasten Asuntotoimen menot kasvoivat 539,0 Mmk 36677: kotihoidon tukea laajennettiin ja etuuksia pa- (17 % ), sillä asuntolainoja myönnettiin 36678: rannettiin sekä lapsilisiä korotettiin. Lisäksi n. 400 Mmk ja peruskorjaus- ja perusparan- 36679: kasvoivat valtionosuudet kuntien erilaisiin ter- nuslainoja n. 100 Mmk vuotta 1986 enemmän. 36680: veydenhuollon ja sosiaalipalvelujen käyttöme- Ulkoasiainministeriön (24 Pl.) menot lisään- 36681: noihin. Mainittujen momenttien aiheuttama li- tyivät lähes neljänneksen, 526,9 Mmk. Kerto- 36682: säys oli yhteensä n. 2,2 mrd. mk. musvuoden menot olivat 2 736,0 Mmk ja vuo- 36683: Valtiovarainministeriön (28 Pl.) menot li- den 1986 menot 2 209,1 Mmk. Kansainväliseen 36684: sääntyivät paljon sekä määrällisesti että suh- kehitysyhteistyöhön ohjattiin varoja 36685: teellisesti. Vuonna 1986 pääluokan menot oli- 387,8 Mmk (26 %) aiempaa enemmän. 36686: vat 8 242,4 Mmk ja kertomusvuonna Tilinpäätöksen ainoa ennallaan pysynyt pää- 36687: 10 203,7 Mmk. Kasvua oli siis 1 961,3 Mmk eli luokka oli Valtionvelka (36 Pl.). Tilinpäätök- 36688: 24 OJo. Menojen lisäystä selittää osaltaan se, sen mukaiset velanhoitomenot olivat 36689: että valtion suhdannerahastoon siirrettiin 14 702,7 Mmk, ja ne-vähenivät edellisestä vuo- 36690: 900 Mmk käytettäväksi taloudellisen lasku- ja desta 66,0 Mmk (0 %). 36691: matalasuhdanteen aikana. Eläkkeiden tarkistus 36692: ja niiden määrän kasvu lisäsivät menoja 36693: 361,4 Mmk. Verohallinnon menot kasvoivat Vuoden 1987 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja 36694: 909,4 Mmk:sta 1 118,7 Mmk:aan eli menoarvioon 36695: 209,3 Mmk. Tästä 97,8 Mmk johtui palvelus- 36696: suhteen ehtojen tarkistamisesta ja lisähenkilös- Varsinaisen tulo- ja menoarvion lisäksi, jos- 36697: tön palkkauksesta. Veronkantopalkkioiden ko- sa tulojen loppusumma oli 111 089 410 000 mk 36698: rotus ja virkamieslakon vuoksi vuodeksi 1987 ja menojen 111 057 749 800 mk, annettiin ker- 36699: siirtyneet veronkantotehtävät lisäsivät menoja tomusvuonna kolme lisäbudjettia. Lisämenoar- 36700: 85,4 Mmk. vioissa hyväksyttiin lisäystä tulopuolelle 36701: 9 36702: 36703: 6 451,1 Mmk ja menopuolelle 6 482,0 Mmk. Lisäbudjettien lisäykset ja vähennykset on 36704: Tulo- ja menoarvioon merkityt tulot olivat otettu huomioon vertailtaessa kertomusvuoden 36705: siten kaikkiaan 117 540 535 000 mk ja menot tilinpäätöstä tulo- ja menoarvioon. Erityistä 36706: 117 539 725 000 mk, joten budjetoidut tulot huomiota on kiinnitetty niihin momentteihin, 36707: olivat 810 000 mk menoja suuremmat. Tilin- joiden kohdalla tilinpäätös eroaa tulo- ja me- 36708: päätöksen mukaan tuloja kirjattiin noarviosta vähintään 100 Mmk tai 10 o/o ja 36709: 118 365,3 Mmk ja menoja 116 703,6 Mmk, jo- 10 Mmk. 36710: ten ylijäämäksi jäi 1 661,6 Mmk. 36711: 36712: 36713: Tulot v. 1987 36714: 36715: Ylitys+ 36716: uJo- ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Alitus- 36717: mukaan 36718: Osasto mk 36719: Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä 36720: ja menoarvio 36721: mk mk mk mk Olo 36722: 36723: 11 Verot 36724: ym. 82 359 600 000 3 750 000 000 86 109 600 000 86 992 223 162,29 + 882 623 162,29 +1 36725: 12 Sekalai- 36726: set 6 350 625 000 1 021 125 000 7 371 750 000 7 578 292 581,03 +206 542 581,03 +3 36727: 13 Korot 36728: ja osingot 2 147 500 000 177 000 000 2 324 500 000 2 243 588 637,37 - 80 911 362 63 -4 36729: 14 Valtion 36730: liikeyritykset 2 131 754 000 88 000 000 2 219 754 000 2 325 790 328,44 + 106 036 328,44 +4 36731: 15 Lainat 18 099 931 000 1 415 000 000 19 514 931 000 19 225 364 454,51 -289 566 545,49 -1 36732: 36733: Yhteensä 111 089 410 000 6 451125 000 1117 540 535 000 118 365 259 163,64 + 824 724 163,64 +1 36734: 36735: 36736: 36737: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot. Tulot mukaan momentin tuotto ylitti lopullisen ar- 36738: oli arvioitu 86 109,6 Mmk:ksi, mutta tilinpää- vion vielä 690,9 Mmk:lla (2 %) ja nousi 36739: töksen mukaan ne olivat 882,6 Mmk (1 %) 33 290,9 Mmk:aan. 36740: suuremmat. Tulo- ja varallisuusveroa tuloutet- Valmisteveroista polttoaineveroa kertyi 36741: tiin 217,2 Mmk (1 %) vähemmän kuin budje- 157,3 Mmk (5 %) vähemmän kuin ennakoitu 36742: toitu 29 000 Mmk. Tuotannon, kysynnän ja 3 350,0 Mmk. Kolmannessa lisäbudjetissa oli 36743: palkkasumman ennakoitua nopeampi kasvu li- tuottoarvioon lisätty 210,0 Mmk, mutta arvioi- 36744: säsi valtion tuloja enemmän kuin varsinaisessa dusta lisäyksestä toteutui vain neljännes. 36745: tulo- ja menoarviossa esitettiin. Tällä perus- Leimaveroa kannettiin 154,1 Mmk (5 %) 36746: teella merkittiin toisessa lisämenoarviossa li- enemmän kuin arvioitu 3 320,0 Mmk. Arvioon 36747: säystä tulo- ja varallisuusveromomentille oli ensimmäisessä ja kolmannessa lisäbudjetis- 36748: 750,0 Mmk, lisäyksestä jäi kuitenkin osa toteu- sa lisätty yhteensä 205,0 Mmk. Auto- ja moot- 36749: tumatta. Perintö- ja lahjaveroa kertyi toripyöräveron tuotto ylitti budjetoidun 36750: 64,9 Mmk (14 %) enemmän kuin arvioitu 3 805,0 Mmk 128,0 Mmk:lla (3 %). 36751: 455,0 Mmk, sillä perintöjen omaisuusarvot li- Oy Alko Ab:n ylijäämä oli alkoholijuomien 36752: sääntyivät oletettua enemmän. Veikkaus Oy:n hintojen korotuksen vuoksi 90,5 Mmk (12 %) 36753: tuotto jäi ennakoitua pienemmäksi, joten arpa- suurempi kuin ennakoitu 750,0 Mmk. 36754: jaisveron kertymä alitti arvioidun 200,0 Mmk 36755: 48,3 Mmk:lla (24 %). 12 Os. Sekalaiset tulot. Tuloja kertyi tilin- 36756: Liikevaihtoveromomentille oli ensimmäises- päätöksen mukaan 206,5 Mmk (3 %) enem- 36757: sä lisämenoarviossa lisätty 600,0 Mmk, toises- män kuin arvioitu 7 371,8 Mmk. Tulot puolus- 36758: sa 150,0 Mmk ja kolmannessa 800,0 Mmk lä- tusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä ja 36759: hinnä kotimaisen kysynnän arvioitua nopeam- vuokrauksesta olivat melkein neljä kertaa suu- 36760: man kasvun johdosta, mutta tilinpäätöksen remmat kuin arvioitu 5,0 Mmk eli 19,7 Mmk. 36761: 2 380734R 36762: 10 36763: 36764: Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot tosten omavastuuosuus eläkkeistä oli budjetoi- 36765: jäivät 11,3 Mmk (12 OJo) pienemmiksi kuin tu 40,0 Mmk:ksi, mutta sitä kertyi vain 36766: budjetoitu 94,1 Mmk. Tämä johtui pääasiassa 22,3 Mmk, koska eräiden aiemmin valtionapua 36767: siitä, että USD:n kurssin alenemisen vuoksi saaneiden laitosten eläkekustannusten perintä 36768: YK:n suorittamat korvaukset suomalaisten val- on osoittautunut vaikeaksi. 36769: vontajoukkojen kustannuksista jäivät 36770: n. 8,5 Mmk budjetoituja pienemmiksi. 13 Os. Korko- ja osinkotulot sekä osuus 36771: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla oli- valtion rahalaitosten voitosta. Tulot olivat 36772: vat Suomen rahapajan tulot 12,7 Mmk (26 %) 80,9 Mmk (3 %) pienemmät kuin budjetoitu 36773: pienemmät kuin arvioitu 48,0 Mmk, sillä mak- 2 324,5 Mmk. Korot muista lainoista tuottivat 36774: sullisen palvelutoiminnan tulot oli arvioitu 51,7 Mmk (17 %) vähemmän kuin ennakoitu 36775: liian suuriksi. Valtiovarainministeriön hallin- 310,0 Mmk. Tämä johtui korkotason alenemi- 36776: nonalan muut tulot ylittivät budjetoidun sesta ja lainapääoman arvioitua vähäisemmäs- 36777: 110,0 Mmk 23,2 Mmk:lla (21 %). tä kasvusta. Valtion yleisobligaatioiden myyn- 36778: Opetusministeriön hallinnonalalla korkea- tiajan lyheneminen vaikutti siihen, että obli- 36779: koulujen tulot oli arvioitu 305,4 Mmk:ksi, gaatioiden korkotulot jäivät 18,9 Mmk (19 %) 36780: mutta täydennyskoulutuspalvelujen ja lääketie- pienemmiksi kuin budjetoitu 100,0 Mmk. 36781: teellisen näytetutkimustoiminnan lisääntymisen 36782: vuoksi ne olivat 63,5 Mmk (21 %) suuremmat. 36783: Opetusministeriön hallinnonalan muut tulot 14 Os. Valtion liikeyritykset. Tulot olivat 36784: olivat tilinpäätöksen mukaan 111,6 Mmk. Tä- 106,0 Mmk (5 %) budjetin 2 219,8 Mmk:n ar- 36785: mä oli 11,6 Mmk (12 %) arvioitua enemmän ja viota suuremmat. Valtionrautateiden tulot ul- 36786: johtui valtionosuuksien palautusten ennakoi- kopuolisille suoritetuista töistä ylittivät arvioi- 36787: tua suuremmasta määrästä. dun 116,8 Mmk 27,6 Mmk:lla (24 %). Posti- 36788: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- ja telelaitoksen sekalaiset tulot olivat 36789: alalla merenkulkulaitoksen tulot alittivat arvi- 27,2 Mmk (16 %) ennakoitua 166,0 Mmk:aa 36790: oidun 301,0 Mmk 30,2 Mmk:lla (10 %), sillä suuremmat, sillä radiolaitteiden käyttö- ja tar- 36791: väylämaksuperusteet tekevät tuloerän vaikeasti kastusmaksuja sekä tapaturma-, äitiys- ja sai- 36792: arvioitavaksi. rauspäivärahoja kertyi arvioitua enemmän. Sa- 36793: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- moin eduskuntavaalien ennakkoäänestys ja ul- 36794: alalla Raha-automaattiyhdistyksen tuotto oli kopuolisille tehdyt tilaustyöt lisääntyivät arvi- 36795: budjetoitu 342,0 Mmk:ksi, mutta summa ylit- oitua enemmän. 36796: tyi 33,8 Mmk:lla (10 %). Valtion margariinitehtaan käyttötulot alitti- 36797: Ympäristöministeriön hallinnonalalla asun- vai ennakoidun 43,4 Mmk 13,0 Mmk:lla 36798: tolainoitettujen vuokra-asuntojen ja -talojen (30 % ), sillä lähinnä vähittäiskauppatuotteiden 36799: luovutuksesta valtiolle syntyvät tulot jäivät myyntimäärä on vähentynyt 21,5 % vuodesta 36800: 11,7 Mmk (78 %) pienemmiksi kuin arvioitu 1985 ja 13,5 % vuodesta 1986. 36801: 15,0 Mmk, sillä asuntolainoitettuja vuokra- Metsähallituksen metsien sekalaiset tulot oli- 36802: asuntoja lunastettiin omaksi ennakoitua vä- vat tilinpäätöksen mukaan 57,9 Mmk ja ylitti- 36803: hemmän. Tuloarviota on tarkistettu vuoden vät arvion 12,9 Mmk:lla (29 %). 36804: 1988 tulo- ja menoarviossa. Korvaukset öljy- Liikeyritysten hallinnassa olevan valtion 36805: suojarahastosta oli budjetoitu 15,0 Mmk:ksi, omaisuuden myynnistä saadut sekalaiset myyn- 36806: mutta ne jäivät 2,6 Mmk:aan, koska valtion titulot olivat 30,5 Mmk (148 %) suuremmat 36807: korvaushakemuksen käsittely siirtyi vuoteen kuin budjetoitu 20,6 Mmk. Tämä johtui pää- 36808: 1988. osin Valtionrautateiden ja posti- ja telelaitok- 36809: Muita sekalaisia tuloja kertyi menorästien ja sen hallinnassa olleen käyttöön soveltumatto- 36810: siirrettyjen määrärahojen peruutuksista maksi tulleen kaluston ja materiaalin myynnis- 36811: 157,1 Mmk (108 %) enemmän kuin arvioitu tä. 36812: 146,0 Mmk. Syynä oli oopperatalon talonra- 36813: kennustöiden siirtyminen alun perin suunnitel- 15 Os. Lainat. Osaston tulot olivat 36814: lusta aikataulusta. Valtion maaomaisuuden ja 289,6 Mmk (1 %) pienemmät kuin budjetoitu 36815: tuloa tuottavien oikeuksien myynti tuotti 19 514,9 Mmk. Uusia valtionlainoja otettiin 36816: 8,5 Mmk, joka oli 21,5 Mmk (72 %) vähem- tilinpäätöksen mukaan 279,9 Mmk (2 %) vä- 36817: män kuin arvioitu 30,0 Mmk. Valtionapulai- hemmän kuin tulo- ja menoarvioon merkitty 36818: 11 36819: 36820: 17 765,0 Mmk. Uudet valtionlainat oli alunpe- ty lisäystä 1 415,0 Mmk viiden ulkomaisen irti- 36821: rin budjetoitu 16 350,0 Mmk:ksi, mutta ensim- sanotun lainan korvaamiseksi lainaehdoiltaan 36822: mäisessä lisäbudjetissa oli lainanottoon merkit- edullisemmilla ulkomaisilla lainoilla. 36823: 36824: 36825: Menot v. 1987 36826: Ylitys+ 36827: ulo- ja menoarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Säästö- 36828: mukaan 36829: Pää- mk 36830: luokka Varsinainen tulo- Muutokset Yhteensä 36831: ja menoarvio 36832: mk mk mk mk "7o 36833: 36834: 21 TP 10 258 000 - 10 258 000 10 228 203,76 - 29 796,24 -0 36835: 22 EK 146 040 000 2 750 000 148 790 000 144 618 176,65 - 4 171 823,35 -3 36836: 23 VN 114 732 000 2 795 000 117 527 000 115 302 362,46 - 2 224 637,54 -2 36837: 24 UM 2 673 609 000 117 941 000 2 791 550 000 2 736 018 165,28 - 55 531 834,72 -2 36838: 25OM 1 332 347 000 23 165 500 1 355 512 500 1 367 778 520,54 - 12 266 020,54 +1 36839: 26 SM 3 257 564 000 65 706 000 3 323 270 000 3 356 958 208,82 + 33 688 208,82 +1 36840: 27 PLM 5 682 743 000 111 035 800 5 793 778 800 5 815 743 294,13 + 21964494,13 +0 36841: 28 VM 8 887 058 700 1 370 783 100 10 257 841 800 10 203 729 138,14 - 54 112 661,86 -1 36842: 290PM 17 745 384 000 722 962 000 18 468 346 000 18 443 920 426,49 - 24 425 573,51 -0 36843: 30MMM 8 859 620 400 498 461 000 9 358 081 400 9 110 290 232,12 -247 791 167,88 -3 36844: 31 LM 8 781 262 000 403 638 900 9 184 900 900 9 146 126 176,86 - 38 774 723,14 -0 36845: 32KTM 4 213 843 000 587 631 400 4 801 474 400 4 696 338 543,47 -105 135 856,53 -2 36846: 33 STM 28 552 795 000 1 233 697 700 29 786 492 700 29 621 155 443,55 -165 337 256,45 -1 36847: 34TVM 2 873 959 700 109 659 000 2 983 618 700 2 868 980 196,94 -114 638 503,06 -4 36848: 35 YM 4 454 474 000 14 475 800 4 468 949 800 4 363 721 603,70 -105 228 196,30 -2 36849: 36 Valtion- 36850: velka 13 472 060 000 1 217 273 000 14 689 333 000 14 702 721 349,75 + 13 388 349,75 +0 36851: 36852: Yht. 11 057 749 800 6 481 975 200 1117 539 725 000 116 703 630 042,66 -836 094 957,34 -1 36853: 36854: 36855: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala. ta aiheutui menoja arvioidun 14,0 Mmk:n ase- 36856: Menot oli arvioitu 2 791,6 Mmk:ksi, mutta ne mesta 18,9 Mmk, siis 4,9 Mmk (35 %) enem- 36857: jäivät 55,5 Mmk (2 OJo) pienemmiksi. Edustus- män. Vuoden 1987 kansanedustajain vaaleissa 36858: tokiinteistöjen käyttöön ja kunnossapitoon olivat ennakkoäänestysvilkkaus ja -kulut odo- 36859: budjetoidusta 59,4 Mmk:sta säästyi 7,8 Mmk tettua suuremmat. Määrärahasta maksettiin 36860: (13 %) USD:n vaihtokurssin alennuttua. Va- myös tammikuussa 1988 toimitetuista presiden- 36861: luuttakurssimuutokset, hintojen pysyminen en- tin valitsijamiesvaaleista v. 1987 aiheutuneita 36862: nallaan ja rationalisointi alensivat henkilöstön menoja. 36863: muutto-, kotiloma- ja matkakuluja. 36864: 33,7 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala. 36865: 8,1 Mmk (24 %). Tulo- ja menoarvioon oli merkitty menoiksi 36866: Momentilla Valtionapu Teollisen kehitysyh- 3 323,3 Mmk. Ne olivat tilinpäätöksen mu- 36867: teistyön Rahasto Oy:lle oli määrärahaa kaan kuitenkin 33,7 Mmk (1 %) suuremmat. 36868: 16,0 Mmk. Määrärahan käyttö jäi 6,2 Mmk Poliisitoimen palkkausmenot kasvoivat arvioi- 36869: (39 %) pienemmäksi, sillä tutkimusmäärära- dusta 1 297,6 Mmk:sta 36,6 Mmk (3 %) palve- 36870: han kysyntä oli oletettua pienempi ja merkittä- lussuhteen ehtojen tarkistuksen johdosta. 36871: vän tutkimussopimuksen (2,4 Mmk) allekirjoi- 36872: tus siirtyi vuodelle 1988. 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala. 36873: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 36874: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala. Me- 5 815,7 Mmk. Tämä oli 22,0 Mmk (0 %) 36875: not olivat tilinpäätöksen mukaan enemmän kuin arvioitu 5 793,8 Mmk. Momen- 36876: 1 367,8 Mmk, joten ne ylittivät budjetoidun tin Uusinta käytöstä poistetun tilalle 36877: 1 355,5 Mmk 12,3 Mmk:lla (1 OJo:lla). Vaaleis- 5,0 Mmk:n määräraha ylitettiin 12,0 Mmk:lla 36878: 12 36879: 36880: (240 OJo :lla). Ylitys johtui ajoneuvojen, konei- 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hal- 36881: den ja laitteiden hankkimisesta sekä materiaa- linnonala. Pääluokan menot oli arvioitu 36882: lin vaihtosopimuksista. Vastaavasti kertyi mo- 9 358,1 Mmk:ksi, mutta ne jäivät 36883: mentille 12.27.20 tuloja 14,7 Mmk ennakoitua 9 110,3 Mmk:aan. Säästöä kertyi siis 36884: enemmän. 247,8 Mmk (3 %). Maataloustuotteiden vienti- 36885: Vammaskosken tehtaan menot olivat tuesta jäi käyttämättä 220,5 Mmk (9 % ), sillä 36886: 11,1 Mmk (12 %) arvioitua 96,0 Mmk:aa pie- viljan vienti supistui huonon sadon seuraukse- 36887: nemmät, sillä liikevaihto jäi odotettua pienem- na. Myös naudanlihaa ja kananmunia vietiin 36888: mäksi. Määrärahoja säästyi myös, kun alihan- arvioitua vähemmän. 36889: kintoja käytettiin ennakoitua vähemmän ja Valtion margariinitehtaan käyttömenoiksi 36890: tuotantotoimintaa parannettiin. oli budjetoitu 41,6 Mmk. Tästä säästyi 36891: 12,5 Mmk (30 %). Tehtaan raaka-ainekulut 36892: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala. olivat odotettua pienemmät, kun tuotanto vä- 36893: Menot oli arvioitu 10 257,8 Mmk:ksi, mutta ne heni. Henkilöstöä vähennettiin 35:stä 28:aan. 36894: olivat 54,1 Mmk (1 %) pienemmät. Ylimääräi- Öljykasvituotannon tukemiseen oli tulo- ja 36895: siin eläkkeisiin oli budjetoitu 79,4 Mmk. Mää- menoarviossa varattu 429,0 Mmk. Kun mark- 36896: rärahasta säästyi 10,7 Mmk (13 %), sillä mak- kinoitava siemenmäärä oli kuitenkin ennakoi- 36897: suun tulleita eläkkeitä oli oletettua vähemmän. tua suurempi ja maailmanmarkkinahinta alem- 36898: Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin osa- pi, määräraha ylitettiin 44,4 Mmk:lla 36899: kepääoman korottamiseen varatut 20,0 Mmk (10 %:lla). 36900: jäivät kokonaan käyttämättä, kun korotus ei 36901: tullut voimaan vielä kertomusvuonna. Momen- 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala. 36902: tilta Asuntosäästöpalkkiot säästyi 8,4 Mmk Menot oli budjetoitu 9 184,9 Mmk:ksi, mutta 36903: (17 %), koska maksettavien palkkioiden määrä ne olivat 38,8 Mmk (0 %) pienemmät. Posti- 36904: oli odotettua vähäisempi. Toisaalta momentin ja telelaitoksen palkkausmäärärahasta jäi käyt- 36905: Tileistä poistot 5,0 Mmk:n määräraha ylitettiin tämättä 53,6 Mmk (2 %) arvioitua pienemmän 36906: momentin vaikean arvioitavuuden vuoksi rahantarpeen vuoksi. Televerkkojen käyttöön 36907: 40,8 Mmk:lla (816 %:lla). ja kunnossapitoon varattu määräraha ylitettiin 36908: 29,9 Mmk:lla (1 %:lla), vaikka sitä oli III lisä- 36909: menoarviossa korotettu 473,3 Mmk:sta 36910: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala. Me- 503,3 Mmk:aan, sillä henkilöstö- ja materiaali- 36911: not olivat tilinpäätöksen mukaan kulut olivat arvioituja suuremmat. 36912: 18 443,9 Mmk eli 24,4 Mmk (0 %) arvioitua 36913: pienemmät. Silti joidenkin momenttien menot 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hal- 36914: olivat suuremmat kuin oli ennakoitu. Korkea- linnonala. Tilinpäätöksen mukaan menot oli- 36915: koulujen maksulliseen palvelutoimintaan oli vat 105,1 Mmk (2 %) pienemmät kuin enna- 36916: budjetoitu 220,9 Mmk, mutta summa ylitettiin koitu 4 801,5 Mmk. Kauppa- ja teollisuusmi- 36917: 62,1 Mmk:lla (28 %:lla), sillä täydennyskoulu- nisteriö päätti 19.10.1987 jättää siirtämättä 36918: tus ja muu toiminta laajenivat ennakoitua arviomäärärahan Valtiontakausrahastoon, jo- 36919: enemmän. Toiminnan laajenemisesta kertyi ten momentilta jäi käyttämättä 20,0 Mmk 36920: vastaavasti enemmän tuloja momentille (100 %). 36921: 12.29.10. Momentilta Investointiavustukset kotimaisen 36922: Virka- ja työehtosopimukset lisäsivät palk- energian tuotannon ja energiansäästön edistä- 36923: kamenoja valtion ammatillisissa oppilaitoksis- miseen säästyi 21,0 Mmk (52 %), kun koti- 36924: sa arvioidusta 783,0 Mmk:sta 84,2 Mmk maista polttoainetta käyttäviä laitoksia raken- 36925: (11 % ), joten tilinpäätöksen mukaan momen- nettiin ja yritysten energiansäästöinvestointeja 36926: tin menot olivat 867,2 Mmk. Määrärahan oi- käynnistettiin v. 1986 ja 1987 ennakoitua vä- 36927: kaisu sisältyy vuoden 1988 tulo- ja menoarvi- hemmän. 36928: oon. Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettava kor- 36929: Oppilashuoltoon varatusta 166,8 Mmk:sta kotuki oli arvioidun 55,0 Mmk:n sijasta 36930: säästyi 18,8 Mmk (11 % ), koska toiminta täy- 38,1 Mmk. 16,9 Mmk:n (31 %:n) säästö syn- 36931: silaajuisena oli niin uutta, ettei tarvittavaa tyi, kun vuoden 1987 kohdetuoton koronmak- 36932: määrärahaa osattu vielä budjetointivaiheessa sun ajankohdan vuoksi tuen maksatus siirtyi 36933: tarkkaan arvioida. vuodelle 1988. Säästöön vaikuttivat myös 36934: 13 36935: 36936: USD:n ja GBP:n vaihtokurssien lasku ja se, sijoittaa velvoitteiden mukaiset 2 000 pitkäai- 36937: että aluksia hankittiin suunniteltua vähemmän. kaistyötöntä. TyöllistettyiDä oli vuoden aikana 36938: keskimäärin 6 300 henkilöä, kun taas tavoite 36939: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- oli 7 450. 36940: nonala. Pääluokan menot oli arvioitu Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja erityistu- 36941: 29 786,5 Mmk:ksi. Ne olivat kuitenkin keen oli varattu 392,0 Mmk. Määrärahasta jäi 36942: 165,3 Mmk (1 OJo) pienemmät. Kunnille sosiaa- käyttämättä 36,7 Mmk (9 %). Työvoimaminis- 36943: lipalvelujen perustamiskustannuksiin maksetta- teriön mukaan koulutukseenhakeutumisinto 36944: vasta valtionosuudesta jäi käyttämättä laimeni, eikä työllisyyskoulutuksen keskimää- 36945: 10,0 Mmk (12 %). Kertomusvuodelle budjetoi- räistä oppilastavoitetta saavutettu. 36946: tujen hankkeiden aloittaminen viivästyi, kun Vajaakuntoisten työhönsijoittamisen erityis- 36947: asioiden käsittely valtion keskushallinnossa menoihin oli budjetoitu 16,0 Mmk. Tästä sääs- 36948: kesti ennakoitua kauemmin. tyi 6,6 Mmk (41 %). Momentin käyttösuunni- 36949: Myös momentilta Valtionosuus kunnille telmakohdassa työkokeilu työpaikalla säästyi 36950: kansanterveystyön perustamiskustannuksiin jäi n. 4, 7 Mmk, mikä johtui siitä, että työttö- 36951: käyttämättä 59,9 Mmk (52 %), koska valtion- myysturvasta tuli v. 1987 ensisijainen toimeen- 36952: osuuspäätökset ajoittuivat vuoden 1987 loppu- tuloturva työpaikalla suoritetun työkokeilun 36953: puolelle ja maksatus siirtyi suureksi osaksi aikana. Tämän takia toiminta myös jossakin 36954: vuodelle 1988. määrin supistui kertomusvuonna. 36955: Yksityisille yhteisöille maksettiin avustuksia 36956: vammaisten huollon kustannuksiin 21,3 Mmk 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala. 36957: (21 %) arvioitua 102,7 Mmk:aa enemmän. Menot oli arvioitu 4 468,9 Mmk:ksi, mutta ne 36958: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta jaettu olivat 105,2 Mmk (2 %) pienemmät. Asunto- 36959: määrä oli kokonaisuudessaan odotettua suu- toimen (luku 35.45) menoihin oli budjetoitu 36960: rempi ja tärkeitä avustuskohteita arvioitua kaikkiaan 3 808,0 Mmk. Tilinpäätöksen mu- 36961: enemmän. kaan menot olivat 86,8 Mmk (2 %) pienem- 36962: mät. Momentilta Asumistuki jäi käyttämättä 36963: 34 Pl. Työvoimaministeriön hallinnonala. 31,8 Mmk (6 %), sillä ansiotaso nousi ja asu- 36964: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan miskustannusten kasvu oli arvioitua pienempi. 36965: 2 869,0 Mmk eli 114,6 Mmk (4 %) tulo- ja Lämmityslaitoshankkeisiin myönnettyjen lai- 36966: menoarvioon merkittyjä pienemmät. nojen korkotuesta säästyi 6,6 Mmk (30 % ), 36967: Työllisyyden hoitoon (luku 34.50) varatusta kun lainaehdot täyttäviä hakemuksia tuli enna- 36968: 2 501,2 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä koitua vähemmän. Momentilta Vuokra-asun- 36969: kaikkiaan 98,7 Mmk (4 %). Momentille Palk- tolainojen korkotuki ]al käyttämättä 36970: kaukset oli budjetoitu 395,0 Mmk, josta jäi 11,1 Mmk (52 %), sillä korkotukiluotoiksi hy- 36971: käyttämättä 47,1 Mmk (12 %). Säästö johtui väksyminen painottui loppuvuoteen, joten kor- 36972: työvoimaministeriön mukaan siitä, ettei tulo- kotuen maksaminen siirtyi vuoteen 1988. 36973: ja menoarviossa asetettua keskimääräistä työl- Peruskorjaus- ja perusparannuslainoihin oli 36974: listämistavoitetta saavutettu, koska sijoittamis- tulo- ja menoarviossa varattu 465,0 Mmk. Täs- 36975: päätöksiä ei voitu kertomusvuoden loppupuo- tä säästyi 23,2 Mmk (5 %) lainojen odotettua 36976: lella tehdä tavanomaisen laajasti. Uusi työlli- hitaamman maksatuksen takia. 36977: syyslaki tuli voimaan vuoden 1988 alusta, eikä 36978: ministeriössä tiedetty, miten työllistettävien si- 36 Pl. Valtionvelka. Tilinpäätöksen mukaan 36979: joitusaikaa voitaisiin vuoden 1988 puolella jat- menot ylittivät budjetoidun 14 689,3 Mmk 36980: kaa säännösten mukaiseen enimmäisaikaan 13,4 Mmk:lla (0 %:lla). Sekä koti- että ulko- 36981: saakka. Tämä varmistui vasta, kun eduskunta maisen lyhytaikaisen velan koronmaksuihin 36982: antoi asiasta lausunnon tulo- ja menoarvion tarkoitetut määrärahat 5,0 Mmk ja 2,0 Mmk 36983: hyväksymisen yhteydessä. Kertomusvuoden jäivät kokonaan käyttämättä, kun lyhytaikais- 36984: loppupuolella ei myöskään tiedetty tulo- ja ta luottoa ei jouduttu ottamaan. 36985: menoarviossa vuodelle 1988 mahdollisesti Kotimaisen pitkäaikaisen velan korkoon oli 36986: myönnettävien ns. harkinnanvaraisten määrä- arvioitu tarvittavan 2 508,6 Mmk. Määräraha 36987: rahojen määrää, jolla eduskunnan lausuman ylitettiin 68,3 Mmk:lla (3 %:lla), kun v. 1987 36988: mukainen jatkotyöllistäminen mahdollistettai- rahalaitoksilta otettujen velkasitoumuslainojen 36989: siin. Osittain säästö johtui myös vaikeuksista määrä nousi arvioitua suuremmaksi. 36990: 14 36991: 36992: Edellä on käsitelty etupäässä niitä moment- tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai 36993: teja, joiden tilinpäätös eroaa tulo- ja menoar- säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, 36994: viosta vähintään 100 Mmk tai 10 Ofo ja mutta se on vähintään 50 Ofo. 36995: 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen lisäys 36996: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen 36997: menoarvion sekä päätöksen mukaan 36998: siihen tehtyjen mukaan 36999: muutosten 37000: mukaan suurempi + 37001: 1 000 mk 1 000 mk pienempi - "7o 37002: 37003: Tulot 37004: 11.08.12 Öljyväkirehuvero ................................ . 1 000,0 1 835,7 + 835,7 + 84 37005: 11.10.02 Elokuvavero ..................................... . 1 000,0 201,1 - 798,9 - 80 37006: 11.19.09 Muut verotulot .................................. . 1 000,0 2 924,3 + 1 924,3 + 192 37007: 12.28.24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yh- 37008: tiöiden vakuutusmaksuosuus ..................... . 6 761,0 -6 761,0 -100 37009: 12.28.70 Valtion koulutuskeskuksen tulot ................. . 100,0 22,0 78,0 - 78 37010: 12.29.55 Vammaisten lasten koulujen tulot ................ . 4 800,0 1 161,6 -3 638,4 -76 37011: 12.30.99 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan 37012: muut tulot ....................................... . 1 600,0 4 399,6 +2 799,6 + 175 37013: 12.32.28 Elinkeinohallituksen tulot ........................ . 100,0 48,6 51,4 -51 37014: 12.33.24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yh- 37015: tiöiden vakuutusmaksuosuus ..................... . 1 352,0 7 154,4 + 5 802,4 +429 37016: 12.34.50 Korvaukset kesäkauden ylityöllistämisestä ....... . 100,0 252,3 + 152,3 + 152 37017: 12.35.99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot .. . 360,0 2 173,5 + 1 813,5 +504 37018: 12.39.03 Oikaisurahat ..................................... . 795,0 317,6 - 477,4 -60 37019: 12.39.06 Valtion maaomaisuuden luovutuksesta saadut tu- 37020: lot, joita voidaan käyttää maiden ostamiseen val- 37021: tion metsätaloutta varten ........................ . 200,0 100,4 99,6 50 37022: 13.02.02 Kurssihyvitykset ................................. . 3 000,0 5 499,2 +2 499,2 + 83 37023: 13.03.02 Muut osinkotulot ................................ . 6 000,0 9 163,2 +3 163,2 + 53 37024: 14.60.03 Korvaukset metsähallitukselle maatilalain mukai- 37025: sista aluevaihdoista .............................. . 500,0 - 500,0 -100 37026: 15.01.06 Eräät maanmittaustoimitusten tukemiseen liittyvät 37027: takaisin maksettavat lainat ....................... . 2 000,0 3 260,4 + 1 260,4 + 63 37028: 37029: Menot 37030: 21.02.28 Tamminiemen hoitomenot ....................... . 370,0 43,3 323,7 - 88 37031: 22.01.05 Vuoden kuluessa kansanedustajille myönnetyt yli- 37032: määräiset eläkkeet ............................... . 50,0 50,0 -100 37033: 24.99.90 Kurssivaihtelut ................................... . 500,0 757,2 + 257,2 + 51 37034: 25.99.09 Neuvottelu- ja toimikunnat ...................... . 694,0 1 116,5 + 422,5 + 61 37035: 26.97.32 Kuntien yhdistymisavustukset .................... . 100,0 100,0 -100 37036: 28.05.95 Valtion saatavien turvaaminen ................... . 250,0 42,1 207,9 - 83 37037: 28.80. 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden 37038: tarkistuksista aiheutuvat menot .................. . 5 000,0 2 140,0 -2 860,0 -57 37039: 28.80.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita 37040: varten menoarvioon ei ole erikseen merkitty mää- 37041: rärahaa .......................................... . 3 000,0 501,7 -2 498,3 - 83 37042: 28.80.96 Valtioneuvoston käytettäväksi edeltä arvaamatto- 37043: miin menoihin ................................... . 1 000,0 115,1 - 884,9 - 88 37044: 28.99.58 Eräiden kulttuuritapahtumien tukeminen ........ . 2 500,0 1 176,8 -1 323,2 -53 37045: 29.46.35 Lisäavustus peruskoulujen ylläpitomenoihin ..... . 5 000,0 1 912,6 -3 087,4 62 37046: 29.74.08 Keskustoimikunnat .............................. . 750,0 1 172,9 + 422,9 + 56 37047: 29.76.08 Oppilaskunnat ja oppilaitostoimikunnat ......... . 500,0 210,8 289,2 -58 37048: 30.08.21 Valtiolle hankituista alueista aiheutuvat menot ... . 150,0 48,9 101,1 -67 37049: 30.29.61 Siirto siementuotannon edistämisvaroihin ........ . 1 000,0 425,9 574,1 -57 37050: 30.34.45 Maatalouden eräiden tuotantotarvikkeiden var- 37051: muusvarastointi. ................................. . 750,0 750,0 -100 37052: 30.37.47 Kalatalouden korkotukilainojen menot .......... . 4 140,0 1 296,6 -2 843,4 -69 37053: 30.37.48 Eräät korvaukset ja maksut ...................... . 550,0 142,3 - 407,7 -74 37054: 15 37055: 37056: Momentti Tulo- ja Tilin- Tulos tilinpäätöksen 37057: menoarvion sekä päätöksen mukaan 37058: siihen tehtyjen mukaan 37059: muutosten 37060: mukaan suurempi + 37061: 1000 mk 1 000 mk pienempi - "lo 37062: 37063: 37064: 30.50.23 Metsien palosuojelu .............................. . 1 800,0 664,2 -1 135,8 63 37065: 30.76.20 Maksullisten tilaustöiden erillismenot ............ . 650,0 301,0 349,0 54 37066: 31.24.52 Tielain mukainen korkotuki ..................... . 180,0 65,0 115,0 64 37067: 31.99.08 Komiteat ja asiantuntijat ........................ . 250,0 75,7 174,3 70 37068: 32.06.41 Korkotuki turvavarastojen perustamiseen ja yllä- 37069: pitämiseen ....................................... . 10 000,0 3 376,6 -6 623,4 -66 37070: 32.06.42 Turvavarastoinnin varastointiavustus ............ . 1 500,0 -1 500,0 -100 37071: 32.10.09 Neuvottelu- ja toimikunnat ...................... . 84,0 26,2 57,8 69 37072: 32.10.41 Korkotuki saaristolaisten kulkuyhteyksiä hoitavil- 37073: le liikennöitsijöille myönnettävistä lainoista ...... . 25,0 8,4 16,6 66 37074: 32.40.09 Valtuuskunta .................................... . 11,0 1,5 9,5 86 37075: 32.42.09 Valtuuskunta .................................... . 10,0 3,4 6,6 66 37076: 32.44.09 Teknologian valtuuskunta ....................... . 10,0 4,0 6,0 60 37077: 32.50.09 Neuvottelukunnat ................................ . 230,0 82,8 147,2 64 37078: 32.51.41 Kehitysalueluottojen korkotuki .................. . 50,0 22,5 27,5 -55 37079: 32.55.45 Energian säästöinvestointien, kotimaisten poltto- 37080: aineiden tuotanto- ja käyttöinvestointien sekä 37081: maakaasun jakelu- ja käyttöinvestointien korko- 37082: tuki .............................................. . 6 000,0 1 134,1 -4 865,9 81 37083: 32.80.09 Matkailuasiain neuvottelukunta .................. . 21,0 6,9 14,1 67 37084: 33.07.22 Työturvallisuustoimenpiteiden laiminlyömisestä 37085: johtuvat toimenpiteet ............................ . 15,0 15,0 -100 37086: 33.27.38 Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät 37087: kunnille eräisiin käyttökustannuksiin ............ . 200,0 43,5 156,5 - 78 37088: 33.30.09 Pysyvät neuvottelu- ja toimikunnat .............. . 100,0 9,4 90,6 -91 37089: 33.32.36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 37090: den päiväkotihankkeiden kustannuksiin ......... . 336,0 336,0 -100 37091: 33.33.58 Valtionavun ja valtion korvauksen loppuerät yksi- 37092: tyisten sosiaalipalvelujen eräisiin käyttökustan- 37093: nuksiin .......................................... . 200,0 54,5 145,5 - 73 37094: 33.77.31 Valtionosuus kunnille ympäristöterveydenhuollon 37095: perustamiskustannuksiin ......................... . 570,0 570,0 -100 37096: 33.77.38 Valtionosuuden loppuerät kunnille ympäristöter- 37097: veydenhuollon eräisiin käyttökustannuksiin ...... . 50,0 4,3 45,7 - 91 37098: 33.78.36 Valtionavustus pääkaupunkiseudun kunnille eräi- 37099: den terveyskeskushankkeiden kustannuksiin ..... . 107,0 107,0 -100 37100: 33.98.52 Valtionosuus työnantajille eräisiin merimiesten 37101: matkakustannuksiin ............................. . 4 500,0 461,3 -4 038,7 -90 37102: 33.98.54 Valtionapu Kuntoutussäätiölle ................... . 164,0 164,0 -100 37103: 34.99.08 Komiteat ja asiantuntijat ........................ . 170,0 22,8 - 147,2 87 37104: 35.12.42 Teollisuuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- 37105: tointien korkotuki ............................... . 6 000,0 2 630,9 -3 369,1 56 37106: 35.13.63 Jätteiden hyödyntämisen edistämisinvestointien 37107: korkotuki ........................................ . 2 000,0 877,4 -1 122,6 56 37108: 35.13.65 Jätteiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- 37109: ja kunnostamisinvestointien korkotuki ........... . 3 000,0 941,5 -2 058,5 69 37110: 35.25.25 Maksullisten tilaustöiden erillismenot ............ . 300,0 51,7 248,3 83 37111: 35.30.24 Rakennusvalvonnan tietojärjestelmän kehittämi- 37112: nen .............................................. . 200,0 58,0 142,0 -71 37113: 35.30.36 Maa-aineslain mukaiset valtionavustukset kunnille 600,0 600,0 -100 37114: 35.45.30 Kuntien maanostolainojen korkotuki ............ . 1 500,0 441,9 -1 058,1 71 37115: 35.45.64 Avustukset taloudellisissa vaikeuksissa oleville 37116: vuokrataloille .................................... . 10 000,0 3 765,5 -6 234,5 62 37117: 35.99.08 Komiteat ja asiantuntijat ........................ . 510,0 973,5 + 463,5 + 91 37118: 36.01.92 Kotimaisen lyhytaikaisen velan korko ............ . 5 000,0 -5 000,0 -100 37119: 36.03.91 Ulkomaisen lyhytaikaisen velan korko ........... . 2 000,0 -2 000,0 -100 37120: 16 37121: 37122: Useita em. taulukon momentteja on ylitetty Kotimaisen lyhytaikaisen velan korkoon 37123: tai alitettu vuodesta toiseen huomattavasti. (36.01.92) oli v. 1982 arvioitu tarvittavan 37124: Esimerkkeinä mainittakoon muutamia: 1,0 Mmk, v. 1983 4,0 Mmk ja v. 37125: Ympäristöministeriön hallinnonalan tulomo- 1984-87 5,0 Mmk. Tätä arviomäärärahaa on 37126: mentti Muut tulot 12.35.99 (v. 1984 TMA lisätty, vaikkei edes osaa siitä ole koskaan 37127: 270 000 mk) on v. 1984-87 ylitetty vuosittain käytetty. 37128: 313-504 Ofo:lla. Vuodeksi 1987 oli momentille Myöskään ulkomaisen lyhytaikaisen velan 37129: budjetoitu 360 000 mk, mutta tilinpäätöksen korkoon tarkoitettua arviomäärärahaa 37130: mukaan tuloja kertyi 1,8 Mmk eli 504 % odo- (36.03.91) ei ole käytetty. Vuosina 1983-87 on 37131: tettua enemmän. momentilla ollut varattuna 2,0 Mmk. 37132: Kauppa- ja teollisuusministeriön menomo- Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet 37133: mentilla 32.06.42 Turvavarastoinnin varastoin- toistuviin määrärahojen ylityksiin ja alituksiin 37134: tiavustus oli v. 1983-84 määrärahaa 1,0 Mmk huomiota jo kertomuksissaan vuosilta 1982 37135: ja v. 1985-87 1,5 Mmk. Silti sitä ei ole kysei- (s. 192) ja 1985 (s. 216-218). Vaikka kysy- 37136: senä aikana käytetty lainkaan. myksessä eivät olekaan valtiontalouden kan- 37137: Energiansäästöinvestointien, kotimaisten nalta merkittävät summat, olisi toistuvien, suh- 37138: polttoaineiden tuotanto- ja käyttöinvestointien teellisesti suurien ylitysten tai a/itusten pitänyt 37139: sekä maakaasun jakelu- ja käyttöinvestointien antaa aihetta näiden momenttien budjetoinnin 37140: korkotuki -nimisestä 6,0 Mmk:n arviomää- tarkistukseen. Näin olisi tullut menetellä aina- 37141: rärahasta (32.55.45) jäi v. 1987 käyttämättä kin arviomäärärahojen budjetoinnissa, koska 37142: 81 %. Määrärahaa oli korotettu edellisvuoti- niitä voidaan tarpeen vaatiessa ylittää ja, mikä- 37143: sesta 4,0 Mmk:sta 2,0 Mmk, vaikka myös vuo- li ylitys on merkittävä, esittää lisämenoarviois- 37144: den 1986 määrärahasta säästyi 80 %. sa määrärahaa korotettavaksi. 37145: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 37146: arviomäärärahaa työturvallisuustoimenpiteiden 37147: laiminlyömisestä johtuviin toimenpiteisiin Määrärahojen ylitykset 37148: (33 .07 .22) ei ole käytetty ollenkaan koko sen 37149: olemassaoloaikana vuodesta 1974. Lakisääteis- Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset. 37150: tä määrärahaa oli alkuaan varattu 100 000 mk, Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yh- 37151: mutta sitä vähennettiin v. 1979 nykyiseen tään kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. 37152: 15 000 mk:aan. Kuitenkin vuoden aikana on valtiokonttorin 37153: Ympäristöministeriön hallinnonalan momen- keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan 37154: tin 35.13.65 Jätteiden yleisten käsittelypaikko- ylitetty muutama kiinteä ja siirtomääräraha. 37155: jen perustamis- ja kunnostamisinvestointien Metsähallituksen määrärahoista ylittyi vuo- 37156: korkotuki arviomäärärahaa on lisätty, vaikka den aikana kolme siirtomäärärahaa ja yksi 37157: siitä on jäänyt ja jää edelleen suurin osa kiinteä määräraha. Ylitykset johtuivat siitä, 37158: käyttämättä. Määräraha ja sen käyttö ovat v. että metsähallituksen puutteellisen tilijärjestel- 37159: 1982-87 olleet seuraavat: män vuoksi menoja oli ohjautunut väärille 37160: momenteille. Esimerkiksi momentin Talonra- 37161: Vuosi Määräraha Jäänyt kennukset ylitys johtui kala-altaiden rakennus- 37162: käyttämättä töiden virheellisestä tilikoodauksesta. Menojen 37163: Mmk OJo 37164: 1982 ............. 1,2 93 37165: olisi0 37166: pitänyt 37167: 0 0 37168: ohjautua 37169: 0 0 0 37170: suoraan työvoimaminis- 37171: 0 0 0 0 37172: 37173: 37174: 37175: 1983 00 0 0 0 0 1,6 37176: 0 •••• 83 0 37177: teriön 37178: 0 0 37179: momentille 37180: 0 0 0 0 37181: Sijoitusmenot 37182: 0 0 ••• 37183: työllisyyden 37184: 1984 0 0 0 0 0 0 1,6 37185: 0 0 0 73 37186: 0 0 0 turvaamiseksi. 37187: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 37188: 37189: 37190: 37191: 1985 0 0 0 0 0 0 2,0 37192: 0 0 0 72 37193: 0 0 0 0 37194: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 37195: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 37196: 37197: 37198: 37199: 37200: 1986 2,0 67 37201: 1987 37202: 0 37203: 37204: 37205: 37206: 37207: 0 37208: 0 37209: 37210: 37211: 37212: 37213: 0 37214: 0 37215: 37216: 37217: 37218: 37219: 0 37220: 0 37221: 37222: 37223: 37224: 37225: 0 37226: 0 37227: 37228: 37229: 37230: 37231: 0 37232: 0 37233: 37234: 37235: 37236: 37237: 0 37238: 0 37239: 37240: 37241: 37242: 37243: 3,0 37244: 0 37245: 0 37246: 37247: 37248: 37249: 37250: 0 37251: 0 37252: 37253: 37254: 37255: 37256: 0 37257: 0 37258: 37259: 37260: 37261: 37262: 69 37263: 0 37264: 0 37265: 37266: 37267: 37268: 37269: 0 37270: 0 37271: 37272: 37273: 37274: 37275: 0 37276: alalla 37277: 0 37278: 37279: 37280: 37281: 37282: 0 37283: 0 37284: 37285: 37286: 37287: 37288: 0 37289: ylitettiin kiinteä 200 000 mk:n määrära- 37290: 0 37291: 37292: 37293: 37294: 37295: 0 37296: 0 37297: 37298: 37299: 37300: 37301: 0 37302: 0 37303: 37304: 37305: 37306: 37307: 0 37308: 0 37309: 37310: 37311: 37312: 37313: 0 37314: 0 37315: 37316: 37317: 37318: 37319: 0 37320: 0 37321: 37322: 37323: 37324: 37325: 0 37326: 0 37327: 37328: 37329: 37330: 37331: 0 37332: 0 37333: 37334: 37335: 37336: 37337: 0 37338: 0 37339: 37340: 37341: 37342: 37343: 0 37344: 37345: 37346: - ha momentilla Valtionosuuden ja valtion kor- 37347: vauksen loppuerät kunnille eräisiin käyttökus- 37348: Maa-aineslain mukaisiin valtionavustuksiin tannuksiin valtiokonttorin keskuskirjanpidon 37349: kunnille (35.30.36) oli v. 1982-83 budjetoitu mukaan kertomusvuoden helmi-maaliskuus- 37350: 100 000 mk, v. 1984 350 000 mk, v. sa. Ylitys johtui siitä, että Kymen lääninhalli- 37351: 1985-86 750 000 mk ja v. 1987 600 000 mk. tus kirjasi virheellisesti uuden valtionosuusjär- 37352: Koko tänä aikana ei määrärahaa ole käytetty jestelmän SVOL:n mukaisia loppueriä makset- 37353: lainkaan. tavaksi tältä momentilta, vaikka määräraha oli 37354: 17 37355: 37356: varattu ns. vanhan valtionosuusjärjestelmän liikeyritysten arviomäärärahamomentteja, jot- 37357: aikaisten kustannusten loppuerien maksami- ka ovat sarakkeen ulkopuolella, on pääluokis- 37358: seen. Kirjausvirheen oikaiseminen ilmenee so- sa 27, 28, 30, 31 ja 32. Ne on otettu taulukossa 37359: siaali- ja terveysministeriön kertomusvuoden mukaan. Ilman niitä olisi ylitysten määrä yh- 37360: huhtikuun pääkirjasta. Kyseinen kiinteä mää- teensä 647,9 Mmk ja lisärahoitustarpeen vä- 37361: räraha muutettiin arviomäärärahaksi ensim- hennykset 23,4 Mmk eli kaikkiaan 37362: mäisessä lisämenoarviossa, joka on päivätty 624,5 Mmk. Tämä vastaa hallituksen kerto- 37363: 16.6.1987. Tilinpäätöksen mukaan siitä jäi muksen valtiovarain hoidosta ja tilasta v. 1987 37364: käyttämättä 78 OJo (156 539,31 mk). liitteestä 2 ilmenevää tilinpäätöksen arviomää- 37365: rärahojen ylitystä. 37366: Arviomäärärahojen ylitykset. Seuraavasta Sarakkeessa olevien arviomäärärahojen sääs- 37367: taulukosta käy pääluokittain ilmi arviomää- · töt olivat yhteensä 1 292,8 Mmk. Sarakkeen 37368: rärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja se, ulkopuolella olevien arviomäärärahojen sääs- 37369: kuinka monta määrärahaa on ylitetty, ylitysten töt olivat yhteensä 178,6 Mmk ja ylitykset 37370: suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina 68,3 Mmk. 37371: tulo- ja menoarviossa sekä lisämenoarvioissa Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa oli 37372: osoitettuihin vastaavien momenttien määriin 551 arviomäärärahaa, joiden yhteissumma oli 37373: verrattuna ja se kuinka moneen ylitykseen on 97 709,1 Mmk. Niistä ylitettiin 177 ja ylitysten 37374: pyydetty lupa myöhemmin kuin 31.1.1988, jol- markkamäärä oli 716,2 Mmk eli 3,0 OJo näiden 37375: loin budjettiasetuksen 11 §:n mukaan on vii- arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta yh- 37376: meistään ollut pyydettävä lupa kertomusvuo- teissummasta. 37377: den arviomäärärahojen ylittämiseen. Valtion 37378: 37379: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1987 37380: 37381: Arviomäärärahoja yhteensä Arviomäärärahoja ylitetty Ylityslupa pyydetty 31.1.1988 jälkeen 37382: Pääluokka 37383: kpl 1000 mk kpl 1 000 mk OJo kpl mk 37384: 37385: 21 TP 3 8 853,0 1 309,0 5,3 - - 37386: 22 EK 14 124 908,0 5 1 798,9 3,3 - - 37387: 23 VN 10 33 352,0 6 761,8 4,5 - - 37388: 24 UM 11 596 264,0 2 299,1 42,4 - - 37389: 25OM 26 1 054 601,5 14 22 632,3 2,9 2 91 170,05 37390: 26 SM 27 2 572 036,0 11 46 598,4 2,2 1 36 598 433,81 37391: 27 PLM 20 2 727 487,8 8 27 279,2 1,3 - - 37392: 28 VM 53 8 987 114,8 12 88 559,6 6,0 1 37 952,74 37393: 29 OPM 97 16 403 217,0 38 174 507,7 8,2 - - 37394: 30 MMM 79 5 426 960,1 23 74 002,3 5,4 1 38 193,10 37395: 31 LM 37 11 016 978,0 13 47 407,7 2,0 - - 37396: 32 KTM 49 2 128 726,0 12 13 589,4 3,3 - - 37397: 33 STM 86 29 206 162,7 25 145 613,1 1,8 - - 37398: 34 TVM 10 1 602 885,0 1 46,8 1,1 - - 37399: 35 YM 21 1 130 244,8 4 4 315,3 6,8 - - 37400: 36 Valtion- 37401: velka 8 14 689 338,0 2 68 473,3 2,7 - - 37402: 37403: Yhteensä 551 97 709 123,7 177 716 193,8 3,0 5 36 765 749,70 37404: V. 1986 yhteensä 572 89 657 071,2 149 519 108,9 2,7 5 12 711 258,77 37405: V. 1985 yhteensä 652 81 687 425,3 205 583 565,5 2,7 15 19 917 115,40 37406: 37407: 37408: 37409: Vuonna 1986 arviomäärärahoja oli 572 ja 205. Ylitysten markkamäärä oli 583,6 Mmk ja 37410: niistä ylitettiin 149. Ylitysten markkamäärä oli ylitysprosentti 2, 7. Ylitysten lukumäärä oli ker- 37411: 519,1 Mmk ja ylitysprosentti 2,7. Vuonna 1985 tomusvuonna 19 OJo suurempi kuin edellisenä 37412: arviomäärärahoja oli 652 ja niistä ylitettiin vuonna, mutta 14 OJo pienempi kuin v. 1985. 37413: 3 380734R 37414: 18 37415: 37416: Markkamäärä oli kertomusvuonna 38 OJo suu- lopullisesti kuulu. Tämä aiheuttaa lisätyötä ja 37417: rempi kuin v. 1986 ja 23 % suurempi kuin v. vaikeuttaa määrärahojen käytön seurantaa. 37418: 1985. Metsähallitus on ilmoittanut, että sen tilijärjes- 37419: Sellaisia ylityksiä, joihin lupa on pyydetty telmä uusitaan vuoden 1989 alusta, jolloin 37420: vasta 31.1.1988 jälkeen, oli viisi. Tällaisia mää- otetaan käyttöön momenttikoodi ohjaamaan 37421: rärahoja oli oikeusministeriön hallinnonalalla meno suoraan ao. momentil/e. Valtiontilintar- 37422: kaksi, sisäasiainministeriön, valtiovarainminis- kastajat pitävät uudistusta tarpeellisena. 37423: teriön ja maa- ja metsätalousministeriön hal- Valtion ravitsemiskeskus on perusteettomasti 37424: linnonalalla kullakin yksi. viivytellyt ylitysluvan pyytämisessä käyttöme- 37425: Oikeusministeriön hallinnonalalla todettiin noilleen. Ylityslupa, joka pyydettiin vasta 37426: ylityslupapyynnöille asetetun määräajan jäl- 20.4.1988, myönnettiin 27.4.1988 samana päi- 37427: keen ulosottovirastojen ulosottoapulaisten toi- vänä, kun valtioneuvosto vahvisti ravitsemis- 37428: menpidepalkkioiden palkkausmenojen ja van- keskuksen tilinpäätöksen. Valtion tilinpäätös 37429: keinhoitolaitoksen tilapäisten palkkioiden oli valmistunut jo maaliskuun lopussa. 37430: palkkausmenojen ylittyneen. Jälkimmäinen yli- 37431: tys johtui siitä, että Riihimäen keskusvankila 37432: oli kirjannut erään tilapäisen viran palkkaus- Valtionvelka 37433: menoja väärälle momentille. 37434: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla poliisi- Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilme- 37435: toimen palkkausmenoihin pyydettiin ylityslupa nee sivulla 19 olevasta asetelmasta, johon on 37436: 10.2.1987, sillä lääninhallitukset ilmoittivat sisällytetty myös rahastotalouden velka. 37437: muutoksia määrärahatarvetietoihinsa vielä mi- Kertomusvuoden päättyessä koko pitkäai- 37438: nisteriön asettaman määräajan jälkeen. kaisen velkakannan keskimääräinen nimellis- 37439: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla Val- korko oli 8,9 % (v. 1986 9,4 %). Mikäli kaikki 37440: tion ravitsemiskeskus pyysi 19.1.1988 käyttö- toteutuneet ja valuuttamääräisen velan enna- 37441: menojen määrärahan ylityslupaa, mutta koska koidut lainakustannukset muutetaan vuotui- 37442: ravitsemiskeskuksen tilinpäätös ei ollut vielä seksi koroksi, oli efektiivinen keskikorko 37443: valmistunut, ylitystarpeen arvioinnissa tapah- 10,0 % (v. 1986 10,8 %). Kotimaisen velan 37444: tui virhe. Ravitsemiskeskus pyysi 23.3.1988 keskimääräinen nimelliskorko oli 9,6 % (v. 37445: lupaa ylittää määräraha lisäksi 37 952 mk:lla 1986 10,3 %) ja efektiiviset kustannukset 37446: ja muuttaa erityismenoarvion ko. momentin 10,3 % (v. 1986 11,0 %) ja ulkomaisen vastaa- 37447: kohtaa 5 (käyttövarat ja virkistystoiminta) si- vasti 8,3 % ja 9,8 % (v. 1986 8,5 % ja 37448: ten, että otettaisiin huomioon 26 515 mk:n 10,6 %). Efektiiviset kustannukset on laskettu 37449: säästö. Koska erityismenoarvion muuttaminen ottamalla huomioon kaikki toteutuneet kustan- 37450: ei kuitenkaan ollut enää mahdollista, ravitse- nukset ja tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät 37451: miskeskus pyysi 20.4.1988 edelleen lupaa ylit- korot ja kuoletukset 31.12.1987 vallinneiden 37452: tää arviomääräraha 64 468 mk:lla. Lupa valuuttakurssien mukaan, joten ne eivät sisällä 37453: myönnettiin 27.4.1988. Ylitystarve aiheutui ra- tulevien valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. 37454: vitsemiskeskuksen palvelujen ennakoitua suu- Ulkomaisen velan efektiivisten kustannusten 37455: remmasta kysynnästä. Ravitsemiskeskuksen lasku edellisen vuoden lopusta johtui kansain- 37456: käyttötulot lisääntyivät vastaavasti. välisen korkotason laskusta, jota pystyttiin 37457: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- hyödyntämään irtisanomalla vanhoja korkea- 37458: alalla pyydettiin 18.3.1988 lupaa ylittää metsä- korkoisia lainoja ja ottamalla tilalle edullisem- 37459: hallituksen momentin Verot ja metsänhoito- pia. Myös USD:n kurssin lasku vaikutti osal- 37460: maksut määräraha 38 194 mk:lla. Sama mää- taan kustannustason alenemiseen. Tärkeimmis- 37461: räraha oli aiemmin pyydetyn luvan perusteella tä lainavaluutoista jenimääräiset olivat keski- 37462: jo ylitetty 4 447 000 mk:lla. Ylityslupapyyntöä määrin kalleimmat (12,4 %) kuten edellisenä- 37463: tehtäessä ei kuitenkaan ollut vielä havaittu, kin vuonna (13,4 %). Keskimäärin halvimpia 37464: että osa maksuista oli rekisteröity kirjanpito- olivat KWD-määräiset lainat (6,3 %). Edellise- 37465: ajossa väärälle tilille. Ylitystarve johtui tämän nä vuonna halvimpia olivat CHF-määräiset 37466: virheen oikaisemisesta. lainat (8,5 % ). Yksittäisten lainojen osalta ha- 37467: Metsähallituksen nykyinen tilijärjestelmä ei jonta oli vieläkin suurempi. 37468: ole tarkoituksenmukainen, koska menoja oh- Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- 37469: jautuu sellaisille momenteille, joille ne eivät maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 37470: 19 37471: 37472: Valtionvelan kehitys v. 1987 37473: Velka Nostot Kuoletuk- Valuutan- Valuutta- Velka Muutos vuoden 37474: vuoden vuoden set vuoden vaihdot kurssien vuoden aikana 37475: alussa aikana aikana muutokset lopussa 37476: vuoden 37477: aikana 37478: Mmk Mmk "lo 37479: 37480: Kotimainen velka .............. 25 013 11598 6 780 29 831 +4 818 + 19,3 37481: Pitkäaikainen velka ......... 24 602 11 133 5 904 29 831 +5 229 + 21,3 37482: Yleisöobligaatiolainat ..... 18 059 7 240 3 178 22 121 +4 062 + 22,5 37483: Muut joukkovelkakirjalai- 37484: nat ....................... 6 094 3 893 2 572 7 415 + 1 321 + 21,7 37485: Velkakirjalainat .......... 449 154 295 154 - 34,3 37486: Lyhytaikainen velka ........ 411 465 876 - 411 -100,0 37487: 37488: Ulkomainen velka ............. 26 981 6 352 4 303 +1 351 28 680 +1699 + 6,3 37489: Pitkäaikainen velka ......... 26 981 6 352 4 303 +1 351 28 680 + 1 699 + 6,3 37490: Obligaatiolainat .......... 17 905 5 092 2 255 +1 336 20 407 +2 502 + 14,0 37491: Muut joukkovelkakirjalai- 37492: nat ....................... 3 038 286 630 + 3 2 697 - 341 11,2 37493: Velkakirjalainat .......... 6 038 974 1 418 18 5 576 - 462 7,7 37494: Yhteensä ...................... 51994 17 950 11 083 +1 351 58 511 +6 517 + 12,5 37495: V. 1986 ................... · · · · · 46 981 15 257 11 126 + 882 51 994 +5 013 + 11 37496: V. 1985 ........................ 44 269 11 357 7 768 877 46 981 +2 712 + 6 37497: V. 1984 ........................ 38 124 II 113 5 580 + 612 44 269 +6 145 + 16 37498: V. 1983 ............ · · · · · · · · · · · · 30 248 11 725 4 628 + 779 38 124 +7 876 + 26 37499: V. 1982 ........................ 22 102 8 377 2 587 +2 356 30 248 +8 146 + 37 37500: V. 1981 ........................ 17 966 5 500 2 123 759 22 102 +4 136 + 23 37501: V. 1980 ........................ 15 189 4 371 1 683 + 88 17 966 +2 777 + 18 37502: V. 1979 ........................ 12 195 4 994 1 439 562 15 189 +2 994 + 25 37503: V. 1978 ........................ 6 753 5 933 970 + 480 12 196 +5 443 + 81 37504: V. 1977 ........................ 4 623 2 435 706 + 401 6 753 +2 130 + 46 37505: 37506: 37507: 37508: 37509: 2 kk (v. 1986 3 v 11 kk). Kotimaisen pitkäai- Pitkäaikaisesta velasta oli vielä indeksisidon- 37510: kaisen valtionvelan keskimääräinen takaisin- naista 20 Mmk, josta indeksiehtojen mukaan 37511: maksuaika oli sama kuin vuotta aikaisemmin maksettiin kuoletuksille ja koroille indeksiko- 37512: eli 3 v 2 kk. Ulkomaisen velan keskimääräinen rotusta 18 Mmk. 37513: takaisinmaksuaika oli 5 v 3 kk (edellisenä Ulkomaisesta valtionvelasta, joka kokonai- 37514: vuonna 4 v 7 kk). suudessaan on pitkäaikaista, maksettiin kerto- 37515: Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna musvuonna korkoja 2 182 Mmk eli 8 OJo vä- 37516: korkoja yhteensä 4 823 Mmk, josta kotimaisen hemmän kuin edellisenä vuonna. Noin 54 % 37517: velan osuus oli 2 641 Mmk. Pitkäaikaisesta velasta eli 15 573 Mmk on maksettava viiden 37518: kotimaisesta valtionvelasta maksettiin korkoja seuraavan vuoden aikana. Kuoletoksia erään- 37519: 2 589 Mmk. tyy 6-10 vuoden kuluttua 11 817 Mmk ja sen 37520: Pitkäaikainen kotimainen valtionvelka jälkeen 1 290 Mmk. 37521: 31.12.1987 jakaantui korkokannan mukaan Kertomusvuoden päättyessä olleen ulkomai- 37522: seuraavasti: sen velan valuuttajakauma oli muuttunut edel- 37523: lisen vuoden lopussa olleen lainakannan va- 37524: Korkoprosentti Mmk % 37525: luuttajakaumasta. Ulkomaisen velan valuutta- -- 37526: velkasitoumuslainat ................. . 3 018 10 37527: 6 Y2- 7 'Y4 ••••••••••••••••••••••••. 3 167 II jakauma tärkeimmissä valuutoissa oli vuosien 37528: 8 -8Y2 ........................ . 6 882 23 1985, 1986 ja 1987 lopussa seuraava: 37529: 9 -9'll.t ........................ . 2 055 7 37530: 10 -10 'Y4 •.••.•••••••••••••••••••• 7 495 25 37531: 11 -12 ........................... . 7 214 24 37532: Yhteensä ............................ . 29 831 100 37533: 20 37534: 37535: Valuutta 37536: 1985 37537: Osuus velasta 37538: 1986 1987 37539: Valtion ulkomainen velka oli kertomusvuo- 37540: OJo den päättyessä 52 Ofo koko maan ulkomaisesta 37541: USD ........................ . 31 21 16 nettovelasta. Vuotta aiemmin se oli 58 % ja 37542: JPY ........................ . 19 15 l3 vuoden 1985 päättyessä 56 %. 37543: DEM ....................... . 17 19 16 Valtionvelan määrä, 58 511 Mmk, oli kerto- 37544: CHF ........................ . 13 15 13 37545: NLG ....................... . ll 12 10 musvuoden päättyessä 58 % valtion tuloista 37546: GBP ........................ . 7 6 9 ilman lainanottoa eli kahta prosenttiyksikköä 37547: ECU ........................ . 4 8 suurempi kuin vuotta aiemmin. Valtion budje- 37548: Muut ....................... . 2 8 15 tin kattamiseksi ottamat lainat olivat kerto- 37549: Pitkäaikainen ulkomainen velka 31.12.1987 musvuonna 14,8 % valtion kokonaistuloista. 37550: jakaantui korkokannan mukaan seuraavasti: Edellisenä vuonna ne olivat 13,0 %, 37551: v. 1985 11,2% ja v. 1984 11,8 %. Seuraavassa 37552: Korkoprosentti Mmk OJo asetelmassa on esitetty valtionvelan kehitys 37553: 3,644- 5,95 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 078 18 viisivuotiskausittain v. 1950-75 ja sen jälkeen 37554: 6,00- 6,75 ······················ l 696 6 vuosittain sekä verrattu valtionvelan kokonais- 37555: 7 -7,97 ..................... . 7409 26 määrää ao. vuoden lopussa BKT:hen (koko 37556: 8 - 8,875 ···················· 4 952 17 37557: 9 -10,75 ..................... . 5 590 19 vuoden markkinahintainen BKT käyvin hin- 37558: ll,05-ll,875 ···················· 2 468 9 noin): 37559: 12,25-15,125 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 l 487 5 37560: Yhteensä ......................... . 28 680 100 37561: 37562: 37563: 37564: Valtion bruttovelka (ml. rahastot) BKT Koko Ulkomainen 37565: Vuosi Kotimainen Ulkomainen Yhteensä valtionvelka valtionvelka 37566: Mmk OJo BKT:sta OJo BKT:sta 37567: 37568: 1950 0 0 0 0 000 0 0 ••••• 0 0 0 00 0 0 •• 698 659 l 357 5 553 24,4 11,9 37569: 1955 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 750 616 l 366 10 157 13,4 6,0 37570: 1960 00 0 0 ••• 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 867 747 l 614 16 199 10,0 4,6 37571: 1965 0 ••• 0 •••••• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 269 l 177 3 446 26 634 12,9 4,4 37572: 1970 00 0 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 000 •••• 2 644 l 557 4 201 45 743 9,2 3,4 37573: 1975 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 l 935 l 221 3 156 104 291 3,0 1,2 37574: 1976 ... 0 0 0 0 0000 0 0 0 00 0 00 •••• 2 375 2 248 4 623 117 775 3,9 1,9 37575: 1977 000 0 •••• 00 0 0 0 0 0 0 0 •••••• 3 074 3 679 6 753 130 001 5,2 2,8 37576: 1978 0 0 0 000 0 0 0 0000 000 0 0 0 0 0 0 0 4 837 7 360 12 197 143 620 8,5 5,1 37577: 1979 .... 0 0 0 •••• 0 0 0 0 0 0 ••• , •• 6 225 8964 15 189 166 959 9,1 5,4 37578: 1980 000 •••• 0 0 0 0 000000 0 0 0 0 0 0 7 625 10 341 17 966 192 556 9,3 5,4 37579: 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 771 13 331 22 102 218 455 10,1 6,1 37580: 1982 000 0 0 0 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 •••• ll 441 18 807 30 248 245 172 12,3 7,7 37581: 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 401 21 723 38 124 274 436 13,9 7,9 37582: 1984 .... 0 0 00000 0 0 0 0 0 0 0 0 •••• 19 323 24 946 44 269 307 713 14,4 8,1 37583: 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 304 25 677 46 981 336 824 13,9 7,6 37584: 1986 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 013 26 981 51 994 360 319 14,4 7,5 37585: 1987 000 0 0 0 0 •••• 0 0 0 0 0 0 0 ••••• 29 831 28 680 58 511 393 608 14,9 7,3 37586: 37587: 37588: 37589: 37590: Kertomusvuoden ja edellisen vuoden BKT- · BKT:stä 13,8 %:iin ja ulkomaisen velan osuus 37591: luvut ovat ennakkotietoja. Arvioiden mukaan 6,3 %:iin. 37592: valtion kotimainen velka (ml. rahastot) tulee v. Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen 37593: 1988 nousemaan 32 891 Mmk:aan ja ulkomai- hoitokustannuksia nopeasti. Seuraavasta ase- 37594: nen laskemaan 27 300 Mmk:aan, joten koko telmasta ilmenevät valtion velanhoitomenot 37595: valtionvelan määräksi kuluvan vuoden lopussa (ml. rahastot) v. 1978-87. Ulkomaisen velan 37596: ennakoidaan 60 191 Mmk. Kun kuluvan vuo- kuoletuksiin 31.12.1983 asti sisältyvät myös 37597: den BKT:n arvioidaan nousevan 436 290 kansainvälisille järjestöille annettujen velkakir- 37598: Mmk:aan, laskisi koko valtionvelan osuus jojen kuoletukset. 37599: 21 37600: 37601: 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 37602: Mmk 37603: 37604: Korot ja indeksikorotukset 623 972 1 204 1 578 2 168 3 112 3864 4 621 4 639 4 841 37605: kotimainen .............. 328 489 567 768 993 1 342 1 741 2 109 2 202 2 595 37606: ulkomainen .............. 188 370 535 712 1 080 1 643 1 997 2 381 2 293 2 084 37607: rahastot ................. 107 113 102 98 95 127 126 131 144 162 37608: Palkkiot ja muut menot ... 114 97 88 124 148 222 250 233 272 308 37609: Kuoletukset ................ 788 1 165 1 502 1 954 2 619 4 163 5 580 7 767 11 126 11 083 37610: kotimainen .............. 504 893 1 234 1 359 1 852 1 560 3 616 5 617 3 894 5 866 37611: ulkomainen .............. 284 216 217 531 580 1 915 1 621 1 616 6 112 3 851 37612: rahastot ................. 56 51 64 187 688 343 534 1 120 1 366 37613: 37614: Yhteensä ................... 1 525 2 234 2 794 3 656 4 935 7 497 9 694 12 621 16 037 16 232 37615: Velan (pl. rahastot) hoito- 37616: kustannusten osuus valtion 37617: tilinpäätöksen mukaisista 37618: kokonaismenoista, % ..... 3,6 4,6 5,2 6,0 6,8 9,7 11,3 12,5 14,0 12,6 37619: 37620: 37621: Seuraavassa valtiokonttorissa laaditussa tau- a) ja ko. ajankohdan tasosta ennustettuja va- 37622: lukossa on arvioitu 31.12.1987 olleen valtion luuttakursseja (sarake b). Palkkiot ja muut 37623: velkakannan (ml. rahastot) hoitokustannusten menot on laskettu molemmissa sarakkeissa ny- 37624: ja kannan kehitys v. 1988-92. Valuuttakurs- kykurssien mukaan. 37625: seina on käytetty 31.12.1987 kursseja (sarake 37626: 37627: 37628: 1988 1989 1990 1991 1992 37629: Mmk 37630: a b a b a b a b a b 37631: Velka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 499 48 978 41 087 41 901 34 184 35 120 26 000 26 741 20 561 21 111 37632: kotimainen . . . . . . . . . . . . . . 22 498 22 498 17 983 17 983 13 950 13 950 10 366 10 366 7 454 7 454 37633: ulkomainen .............. 26 001 26 480 23 104 23 918 20 234 21 170 15 634 16 375 13 107 13 657 37634: Kuoletukset ................ 10 012 10 036 7 412 7 494 6 903 7 116 8 184 8 606 5 439 5 780 37635: kotimainen .............. 7 333 7 333 4 515 4 515 4 033 4 033 3 584 3 584 2 912 2 912 37636: ulkomainen .............. 2 679 2 703 2 897 2 979 2 870 3 083 4 600 5 022 2 527 2 868 37637: Korot ...................... 5 014 5 035 4 254 4 307 3577 3 654 2 967 3 052 2 308 2 379 37638: kotimainen .............. 2 649 2 649 2 156 2 156 1 720 1 720 1 333 1 333 990 990 37639: ulkomainen .............. 2 365 2 386 2 098 2 151 1 857 1 934 1 634 1 719 1 318 1 389 37640: Palkkiot ja muut menot ... 42 42 44 44 40 40 36 36 30 30 37641: Hoitokustannukset 37642: yhteensä ................... 15 068 15 113 11 710 11 845 10 520 10 810 11 187 11 694 7 777 8 189 37643: 37644: 37645: Koska taulukossa olevat velan saldot ja hoi- Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion- 37646: tokustannukset kehittyvät velkakannan velan kasvua ei enää kertomusvuonna onnis- 37647: 31.12.1987 mukaisesti, eivät vuoden 1988 ja tuttu hillitsemään, vaan velan markkamääräi- 37648: sitä seuraavien vuosien lainanotosta aiheutuvat nen nettokasvu on edellisvuotista suurempi, 37649: lisäykset velkakantaan ja hoitosuunnitelmiin vaikka valuuttakurssien kehitys oli edullinen ja 37650: sisälly lukuihin. Siten eivät myöskään tulevien vähensi velan määrää 351 Mmk. Uutta velkaa 37651: vuosien lainanottokustannukset näy muissa ve- on nostettu selvästi enemmän kuin edellisenä 37652: lanhoitomenoissa. Velkakannan arvioidaan vuonna ja kuoletuksia maksettu hieman vä- 37653: vuoden 1988 päättyessä olevan n. 60 mrd. mk, hemmän. Osaksi lainojen nostot nousivatkin 37654: ja vuoden 1988 velanhoitokustannuksiksi (ml. siksi, että lainoja muutettiin kustannuksiltaan 37655: kuoletukset) arvioidaan kaikkiaan n. 18 mrd. edullisemmiksi. Velan markkamääräinen netto- 37656: mk. lisäys nousi kuluvan vuosikymmenen alun ta- 37657: 22 37658: 37659: soon, joskin sen suhteellinen lisäys oli selvästi kautta. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi val- 37660: alhaisempi kuin kymmenen viime vuoden aika- tion lainaksi antamien varojen määrä kerto- 37661: na kahta edellistä vuotta lukuun ottamatta. musvuoden alussa ja lopussa, vuoden aikana 37662: Sen sijaan valtionvelan rakennetta on jossain annetut uudet lainat sekä kertomusvuonna ker- 37663: määrin onnistuttu parantamaan, niin että ulko- tyneet kuoletukset ja korot. Taulukosta ilme- 37664: maisen velan osuus on laskenut alle puoleen nee myös erityyppisten lainojen suhteellinen 37665: (49 %:iin) koko velkakannasta. Myös valtion- lisäys tai vähennys kertomusvuoden aikana 37666: velan osuus koko maan ulkomaisesta velasta sekä vuoden alussa olleelle lainapääomalle las- 37667: on laskenut. Kun otetaan huomioon, ettei val- kettu korkotuotto valtiokonttorista ja rahas- 37668: tiolla ole valuuttamääräisiä tuloja, voidaan toista saatujen tietojen mukaan. Maatilatalou- 37669: kehitystä pitää suotavana. den kehittämisrahaston lainoihin on sisällytetty 37670: myös myytyjen tilojen kauppahintasaatavat. 37671: Yrityksille suunnatusta lainanannosta kanavoi- 37672: Valtion lainanauto daan suurin osa Suomen Vientiluotto Oy:n ja 37673: Kehitysaluerahasto Oy:n kautta, joiden valtiol- 37674: Valtio antaa lainoja sekä tulo- ja menoar- ta saarnat lainat sisältyvät taulukossa kohtaan 37675: vion että sen ulkopuolella olevien rahastojen Lainat luottolaitoksille. 37676: 37677: 37678: 37679: Valtion lainananto v. 1987 37680: 37681: Lainapääoman Korkotuotto 37682: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja muutos 37683: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi- 37684: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset 37685: V. 1986 V. 1987 V. 1986 V. 1987 37686: 37687: Mmk % 37688: 37689: Kehitysluotot .......... 379 49 lO 410 2 +29 + 10 1,0 0,5 37690: Lainat Teollisen Kehi- 37691: tysyhteistyön Rahas- 37692: to Oy:lle ............ - 20 - 20 0 - .. - .. 37693: Lainat väestönsuojelua 37694: varten ............... 2 0 0 2 0 + 6 -7 .. .. 37695: Rakennuslainat perus- 37696: kouluille ............ 386 8 32 361 21 -4 -6 5,5 5,4 37697: Lainat yksityisoppikou- 37698: lujen muuttamiseksi 37699: kuunailisiksi kou- 37700: luiksi ................ 43 - 2 41 2 -4 -5 4,4 5,0 37701: Rakennuslainat yksi- 37702: tyisoppikouluille .... 5 - 1 4 0 -21 -22 .. .. 37703: Lainat ammatillisille 37704: oppilaitoksille ....... 20 - 4 16 1 -17 -19 4,2 2,8 37705: Opintolainat lääkärien 37706: ja hammaslääkärien 37707: kouluttamiseksi ui- 37708: komailla ............ 1 - 0 0 0 -32 -28 .. .. 37709: Rakennuslainat kirjas- 37710: toille ................ 42 1 2 41 3 + 19 - 1 8,6 6,5 37711: Veikkausvoittovaroista 37712: myönnetyt lainat .... 250 29 20 259 12 + 9 + 4 5,6 4,8 37713: Muut lainat opetuksen, 37714: tieteen ja kulttuurin 37715: edistämiseksi ........ 4 1 0 5 0 -26 +22 .. .. 37716: Invalidihuoltolain mu- 37717: kaiset lainat ......... 3 - 1 2 0 -33 -38 .. .. 37718: Asuntolainat ........... 23 624 2 792 1 372 25 045 734 + 5 + 6 3,6 3,1 37719: 23 37720: 37721: 37722: Lainapääoman Korkotuotto 37723: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja muutos 37724: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksi- 37725: alussa aikana aikana lopussa hyvitykset 37726: V. 1986 v. 1987 V. 1986 V. 1987 37727: 37728: Mmk "7o 37729: 37730: Muut lainat asuntotuo- 37731: tannon edistämiseen . 3 - 0 2 0 -15 -17 .. .. 37732: Lainat vesihuoltolait- 37733: teiden rakentamiseen 5 - 1 5 0 -14 -16 .. .. 37734: Vesiensuojelulainat 37735: teollisuudelle ........ 64 7 11 60 4 -7 -7 5,8 5,7 37736: Työllisyyspoliittiset 37737: suhdannelainat ...... 1 - 0 1 0 -38 -11 .. .. 37738: Maatilatalouden kehit- 37739: tämisrahaston lainat . 6 059 826 375 6 511 185 +10 + 7 3,2 3,0 37740: Muut lainat asutustoi- 37741: minnan edistämiseen 226 28 17 237 5 -3 + 5 1,7 2,2 37742: Maanparannuslainat ... 31 6 4 33 1 + 6 + 9 3,4 3,0 37743: Metsänparannuslainat . 865 263 75 1 053 23 + 5 +22 2,6 2,7 37744: Lainat metsätalouden 37745: tukemiseen .......... 4 - 1 3 0 -27 -22 .. .. 37746: Lainat kalastuselinkei- 37747: non edistämiseen .... 3 - 0 3 0 -7 -7 .. .. 37748: Lainat satamien raken- 37749: tamiseen ............ 3 - 1 2 0 -15 -18 .. .. 37750: Teollisuuden tuotekehi- 37751: tyslainat ............. 499 92 50 541 22 + 18 + 8 5,4 4,4 37752: Lainat luotto-osakeyh- 37753: tiöille ................ 2 645 219 89 2 775 134 + 4 + 5 5,9 5,1 37754: Valtion investointira- 37755: 2 37756: haston lainat ........ 1 960 389 ) 751 1 599 176 +11 -18 9,4 9,0 37757: Kauppahintasaatavat .. 275 150 23 402 16 -4 +46 3,1 5,9 37758: Lainat kehitysalueiden 37759: teollisuuskylien ra- 37760: kentamiseen ......... 15 - 3 12 1 -20 -17 5,3 5,0 37761: Lainat kaivos- ja kai- 37762: vannaistoiminnan 37763: edistämiseen ......... 166 - 8 158 - -4 -5 0 0 37764: Kehitysalueiden tuotan- 37765: nollisen toiminnan 37766: työvoimapoliittiset 37767: rahoituslainat ....... 7 - 2 5 0 -40 -28 9,1 6,2 37768: Muut lainat teolli- 37769: suuden edistämiseen . 6 7 1 12 0 -17 + 100 .. .. 37770: Lainat voimalaitosten 37771: rakentamiseen ....... 263 - 32 230 21 -11 -12 7,5 7,9 37772: Muut lainat energiata- 37773: louden edistämiseen . 78 - 18 60 5 -18 -23 7,4 6,8 37774: Saatava Puolalta ....... - 25 - 25 - .. .. 0 37775: Lainat viennin edistä- 37776: miseen .............. 92 18 20 89 6 + 15 -3 6,3 9,1 37777: Muut lainat elinkeino- 37778: jen edistämiseen ..... 2 - 0 2 0 + 1 - 3 .. .. 37779: 1 1 2 3 37780: Yhteensä .............. 38 029 ) 4 930 ) ) ) 2 924 40 035 1 375 + 6 + 5 40 36 37781: 1 37782: Luvut sisältävät 30,2 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilö- 37783: kohtaisiksi osakelainoiksi siirrettyjä lainoja, jotka tilastossa käsitellään bruttoperiaatteella. 37784: 2 37785: Luvut sisältävät luottotappioita 2,9 Mmk, valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa nettovähennystä 22,8 Mmk ja 37786: lainojen siirtymää Postipankin lainakantaan 360,3 Mmk. 37787: 3 37788: Luvut sisältävät tileistä poistoja 11,7 Mmk. 37789: 24 37790: 37791: Uusia lainoja myönnettiin kertomusvuonna Suurin osa (n. 62 OJo) valtion lainanannosta 37792: kaikkiaan 4 930 Mmk (v. 1986 4 255 Mmk). on asuntolainoja. Näiden lainojen lainapää- 37793: Lainavarojen vähennykseen 2 924 Mmk sisäl- oma kertomusvuoden alussa ja lopussa, sen 37794: tyy kertomusvuonna luottotappioita 2,9 Mmk lisäys ja vähennys kertomusvuonna sekä vuo- 37795: ja muita tileistä poistoja 11,7 Mmk (v. den aikana kertyneet korot ja vuoden alussa 37796: 1986 4 Mmk) sekä lainojen siirtymää Postipan- olleelle lainapääomalle laskettu korkotuotto il- 37797: kin lainakantaan 0,4 Mmk. menevät seuraavasta taulukosta: 37798: 37799: Lainapääoma Lisäys Vähennys Lainapääoma Korot ja Lainapääoman Korkotuotto 37800: Lainaryhmä vuoden vuoden vuoden vuoden indeksihy- muutos 37801: alussa aikana aikana lopussa vitykset 37802: V. 1986 v. 1987 v. 1986 V. 1987 37803: 37804: Mmk .,. 37805: Vuokratalo- ja asunto- 37806: osuuskuntatalolainat 9 758 1 112 183 10 688 244 + 81 + 10 3,0 2,5 37807: Opiskelija-asuntolalai- 37808: nat .................. 1 224 116 20 1 320 32 + 5 + 8 3,1 2,6 37809: Asunto-osakeyhtiötalo- 37810: lainat ................ 370 85 97 358 24 -12 -3 7,8 6,5 37811: Henkilökohtaiset 37812: asunto-osakelainat .. 4 430 536 499 4 467 149 -0 + 1 3,7 3,4 37813: Omakotitalolainat ..... 5 920 489 466 5 943 218 + 2 0 4,1 3,7 37814: Peruskorjaus- ja perus- 37815: parannuslainat ...... 1 603 442 74 1 970 53 +22 +23 3,3 3,3 37816: Erityisasuntolainat ..... 41 - 3 38 1 -5 -7 2,3 2,9 37817: Lämmityslaitoslainat .. 278 l3 31 260 l3 -4 -6 4,2 4,7 37818: 37819: Yhteensä .............. 23 624 2 792 1372 25 045 734 + 5 - 3,6 3,1 37820: V. 1986 ................ 22 577 2 281 1 234 23 624 803 + 5 - 3,6 3,1 37821: V. 1985 ................ 21 373 2 293 1 089 22 577 799 + 6 - 3,7 - 37822: V. 1984 ................ 20 007 2 268 901 21 373 700 + 7 - 3,5 - 37823: V. 1983 ................ 18 239 2 558 791 20 007 562 +10 - 3,1 - 37824: V. 1982 ................ 16 523 2 294 578 18 239 462 +10 - 3,1 - 37825: V. 1981 ................ 14 923 2010 409 16 523 324 + 11 - 2,8 - 37826: V. 1980 ················ 13 291 1 935 303 14 923 261 + 12 - 2,2 - 37827: Asunto-osakeyhtiölainojen vähennystä osoit- Valtion antamista lainoista suoritettiin in- 37828: tava luku ja henkilökohtaisten asunto-osakelai- deksihyvityksiä kaikkiaan 5 lainan koroille ja 8 37829: nojen lisäystä osoittava luku sisältävät lainan kuoletuksille yhteensä 1,4 Mmk (v. 1984 37830: 30,2 Mmk asunto-osakeyhtiöille myönnetyistä 1,4 Mmk), kuten seuraavasta asetelmasta il- 37831: ns. rakennusaikaisista asuntolainoista henkilö- menee: 37832: kohtaisiksi osakelainoiksi siirrettyjä lainoja, 37833: jotka on käsitelty bruttoperiaatteella. 37834: Lainoja Indeksihyvitykset Indeksihyvitykset Yhteensä 37835: kpl koroille kuoletuksille 37836: 1000 mk 37837: Voimalaitoksille annetut lainat ..................... 5 77,9 1 332,4 1 410,3 37838: Keskusmetsälautakunta Tapiolle metsäpuiden sie- 37839: menvaraston hankintaan ja käyttöön annetut lai- 37840: nat ............................................... 3 23,4 23,4 37841: Yhteensä ··········································· 8 77,9 1 355,8 1 433,7 37842: 25 37843: 37844: Valtion tulo- ja menoarvion varoista v. 1977-86 nostetut lainat jakaantuivat kuoletusaikojen 37845: mukaan eriteltyinä seuraavasti: 37846: Kuoletusaika 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 37847: vuosia Mmk 37848: 37849: 0-5 263,2 310,5 228,8 171,2 181' 1 154,0 62,8 34,1 63,6 97,4 37850: 6-10 650,3 585,9 691,4 601,2 380,4 267,8 214,4 232,0 269,7 271,8 37851: 11-15 510,5 509,0 492,1 568,5 1 004,3 323,8 308,6 215,5 234,6 432,6 37852: 16-20 12,7 36,3 176,8 201,4 226,7 1 319,7 1 275,1 1 217,0 1 137' 1 1 339,8 37853: 21-25 931,5 877,8 872,8 946,9 968,1 80,8 132,7 101,9 134,3 97,4 37854: 26-30 39,4 40,9 38,9 5,0 16,6 954,4 1 196,6 1 001,1 972,4 1 227,6 37855: Yli 30 3,8 9,3 10,0 25,3 22,1 22,9 12,2 13,0 5,5 37,6 37856: 37857: 37858: 37859: Valtion antolainauskannan jakauma kor- (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin 37860: koprosentin mukaan kertomusvuoden lopussa mukaan kertomusvuoden lopussa. Vertailun 37861: ilmenee seuraavasta taulukosta, jossa on esitet- vuoksi taulukossa on suluissa esitetty vastaavat 37862: ty vain osa lainaryhmistä tehtäväalueittain luvut vuotta aiemmin. 37863: 37864: 37865: 37866: Korkokanta OJo 37867: 37868: Tehtävä 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- Yhteensä 37869: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 37870: 37871: Yleinerrjär;iestnja turvallisuus ... - - - - - - 2 - - - - 2 37872: -- (2) (2) 37873: Opetus, tiede ja kulttuuri. ... ::. ;-. 0 - - 1 - 612 2 112 727 37874: 37875: Asuminen ja ympäristö .. ......... 37876: -;~-w -7 457 - 37877: 2 084 37878: (2) 37879: 6 118 37880: - 37881: 677 37882: (635) 37883: 544 37884: - 37885: 697 37886: (4) 37887: 141 37888: (109) 37889: 4 880 37890: - 37891: 0 37892: - (750) 37893: 26 25 101 37894: (2 778) (6 280) (1 925) (4 534) (694) (1 303) (694) (497) (4 973) (0) (25) (23 702) 37895: Työvoima ........................ - - - - - 0 - 5 - - - 5 37896: - - - - - (0) - (7) - - - (7) 37897: Maa- ja metsätalous .............. 307 - - 819 - 66 - 0 - 1 - 1 193 37898: (167) - - (718) - (54) - (4) - (1) - (940) 37899: Liikenne ......................... - - - - 0 2 0 - - - - 2 37900: - - - - (0) (2) (0) - (0) - - (3) 37901: Teollisuus ja muut elinkeinot .•... 103 20 129 614 2 204 758 112 181 - 16 4 137 37902: (103) - (-) (146) (550) (2 255) (606) (116) (87) (130) (17) (4 010) 37903: 37904: Yhteensä ......................... 2 887 7 457 2 104 7 067 1 291 3 428 1 457 260 5 173 1 42 31 170 37905: OJo ................................ 37906: Yht. 1986 ........................ (305) (6 280) (1 925) (5 399) (1 244) (4 250) (1 302) (625) (5 168) (131) (42) (2 941) 37907: Ofo ................................ (10,5) (21,4) (6,5) (18,4) (4,2) (14,5) (4,4) (2,1) (17,5) (0,4 ) (0.1) ( 100) 37908: 37909: 37910: 37911: 37912: Edellä olevassa samoin kuin myös seuraavis- seen (236 565), Maatilatalouden kehittämisra- 37913: sa taulukoissa olevat luvut perustuvat pääosin haston lainat (6 510 837) ja Valtion investointi- 37914: lainojen perintää hoitavan atk-järjestelmän re- rahaston lainat (1 598 866). 37915: kistereihin, joissa lainojen saldot eroavat jär- Tarkasteltaessa valtion antamien lainojen 37916: jestelmän toimintatavan vuoksi jonkin verran lainakantaa 31.12.1986 ja 31.12.1987 tehtävä- 37917: kirjanpitotiedoista. Lisäksi taulukosta puuttu- alueittain painotetusti lasketuin keskikorko- 37918: vat seuraavat kokonaisantolainaukseen kuulu- prosentein saadaan lainakannan painotetuksi 37919: vat lainaryhmät (pääomat 31.12.1987, 1 000 keskikorkoprosentiksi 3,32 OJo (v. 1986 37920: mk): kehitysluotot (418 756), pienteollisuuslai- 3,44 %). Lainapääoma ja painotettu keskikor- 37921: nat (16), invalidihuoltolain mukaiset lainat ko tehtäväalueittain olivat vuoden 1986 ja 37922: (1 792), muut lainat asutustoiminnan edistämi- kertomusvuoden lopussa seuraavat: 37923: 4 380734R 37924: 26 37925: 37926: Tehtävä Lainapääoma Painotettu 37927: 1000 mk keskikorko 37928: OJo 37929: 1986 1987 1986 1987 37930: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................. . 1 896 1 779 6,00 6,00 37931: Opetus, tiede ja kulttuuri ........................................ . 750 059 727 173 5,33 5,35 37932: Sosiaaliturva ..................................................... . 37933: Terveydenhuolto ................................................. . 37934: Asuminen ja ympäristö .......................................... . 23 702 260 25 102 251 3,15 3,04 37935: Työvoima ........................................................ . 7 318 4 807 6,97 6,97 37936: Maa- ja metsätalous ............................................. . 939 853 1 197 686 2,59 2,34 37937: Liikenne ......................................................... . 2 824 2 302 5,02 5,02 37938: Teollisuus ja muut elinkeinot .................................... . 4 009 819 4 137 034 5,00 4,94 37939: Yhteensä .................................................... ······ 29 414 029 31 169 032 3,44 3,32 37940: 37941: 37942: 37943: 37944: Kun keskikorko on laskettu vuoden 1987 Kertomusvuoden lopussa olleeseen lainakan- 37945: lopun lainakannasta samoin perustein kuin taan perustuvat lyhennykset ajoittuvat tehtävä- 37946: edellä olevasta kappaleesta ilmenee, se eroaa alueittan tulevaisuudessa (kun otetaan huo- 37947: edellä olevan taulukon (valtion lainanauto v. mioon edellä selostetut tilastoinuin puutteelli- 37948: 1987) luvuista, joissa laskentaperusteena on suudet) seuraavan valtiokonttorissa laaditun 37949: käytetty vuoden 1986 lopun lainakantaa ja asetelman mukaisesti (1 000 mk:ina): 37950: kertomusvuonna kertyneitä korkoja. 37951: 37952: 37953: 37954: Tehtävä 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994-98 1999- Yhteensä 37955: 37956: Yleinen järjestys 37957: ja turvallisuus 308 278 248 218 188 188 352 - 1 780 37958: Opetus, tiede ja 37959: kulttuuri ...... 64 039 67 103 68 412 66 294 62 498 57 134 208 069 149 531 743 080 37960: Asuminen ja 37961: ympäristö .... 1 226 819 1 291 293 1 190 587 1 068 610 1 163 427 1 222 317 7 941 657 9 993 987 25 098 697 37962: Työvoima ....... 1 812 1 802 1 428 318 210 195 587 54 6 406 37963: Maa- ja metsäta- 37964: lous .......... 79 507 84 610 82 886 80 160 77 254 74 412 311 888 402 695 1 193 412 37965: Liikenne ........ 461 456 344 323 256 158 338 - 2 336 37966: Teollisuus ja 37967: muut elinkei- 37968: not ........... 295 314 360 895 382 469 390 220 394 933 360 018 1 429 896 660 100 4 273 845 37969: Yhteensä ..•..... 1 668 260 1 806 437 1 726 374 1 606 143 1 698 766 1 714 422 9 892 787 11 206 367 31 319 556 37970: 37971: 37972: 37973: 37974: Taulukossa olevat luvut perustuvat pääosin yleensä erittäin pitkiä ja korot yleiseen korko- 37975: lainojen perintää hoitavan atk-järjestelmän re- tasoon verrattuna alhaisia niin, että lainakan- 37976: kistereihin sekä ennakkolaskelmia suorittavaan nasta lähes kolmasosan korko on yksi prosentti 37977: atk-järjestelmään. Atk-järjestelmien toiminta- tai sitä alhaisempi ja lähes JO % lainapääomas- 37978: tapojen vuoksi luvut eroavat jonkin verran ta on erilaisten vapaavuosi- ym. järjestelyjen 37979: kirjanpitotiedoista. Taulukosta puuttuvat edel- vuoksi korotonta. Kun toisaalta valtion otto- 37980: lä jo mainitut kokonaisantolainaukseen kuulu- lainauksessa korkotaso on huomattavasti kor- 37981: vat lainaryhmät. keampi ja laina-ajat lyhyempiä, aiheutuu tästä 37982: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion osaltaan kustannuspainetta valtion menoihin. 37983: antamien lainojen kuoletusajat ovat eri syistä 37984: 27 37985: 37986: Valtion henkilöstön ja menojen kehitys tynyt 189 500:sta 214 300:aan (13 OJo). Työso- 37987: pimussuhteisten määrä on lisääntynyt virka- 37988: Valtionhallinnossa on 12 viime vuoden aika- suhteisia enemmän; tarkasteluajanjaksona se 37989: na suoritettu varsin mittaviakin uudistuksia. on noussut runsaat 15 % eli 71 IOO:sta 37990: Valtio on ottanut itselleen uusia tehtäviä sa- 82 IOO:aan. Tänä aikana virkasuhteisten määrä 37991: malla, kun se on siirtänyt hoitamiaan tehtäviä on noussut 118 500:sta 132 200:aan (12 %). 37992: lähinnä kunnille. Tämä on johtanut koko jul- Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtion pal- 37993: kishallinnon kasvuun. Kasvua on pyritty hillit- veluksessa olevan henkilöstön määrän kehitys 37994: semään mm. rationalisoinnilla. Valtion palve- hallinnonaloittain v. 1976-87 (vs = virkasuh- 37995: luksessa oleva henkilöstö kunkin vuoden teiset, ts = työsopimussuhteiset) valtion työ- 37996: loka-marraskuussa onkin v. 1976-87 lisään- markkinalaitoksen tilastojen mukaan: 37997: 37998: 1976 1980 1985 1986 1987 37999: 38000: VS ts yht. VS ts yht. VS ts yht. vs ts yht. vs ts yht. 38001: 38002: TP 26 13 39 29 12 41 32 18 50 33 14 47 34 14 48 38003: VNK 151 61 212 148 52 200 147 56 203 131 52 183 139 53 192 38004: UM 1 065 51 1 116 1 153 40 1 193 1 311 279 1 590 1 240 404 1 644 1 276 433 1 709 38005: OM 3 521 379 3 900 5 493 697 6 190 5 943 865 6 808 5 961 869 6 830 6 093 891 6 984 38006: SM 13 813 1 626 15 439 15 908 2 014 17 922 16 381 2 376 18 757 16 934 2 329 19 263 17 105 2 306 19 411 38007: PLM II 479 1 623 13 102 13 549 3 017 16 566 14 016 8 938 22 954 14 058 8 976 23 034 14 168 9 054 23 222 38008: VM 8 834 4 740 13 574 9 408 6272 15 680 9 942 9 145 19 087 9 963 9 237 19 200 10 129 9 591 19 720 38009: OPM 13 478 5 171 18 649 14 414 6 827 21 241 17 469 10 865 28 334 18 161 II 658 29 819 18 866 12 137 31 003 38010: MMM 4 814 2 880 7 694 4 982 2990 7972 5277 5 021 10 298 4 226 3 706 7 932 4 238 3 712 7 950 38011: LM 45 544 16 520 62 064 51 539 23 834 75 373 52 068 35 328 87 396 51 665 34 708 86 373 50 808 33 529 84 337 38012: KTM 2 347 3 093 5 440 2 485 3 509 5 994 2 796 4 436 7 232 2 757 4 502 7 259 2764 4 587 7 351 38013: STM 3 085 476 3 561 3 168 520 3 688 3 524 636 4 160 2 631 594 3 225 2 584 722 3 306 38014: TVM 1 481 253 1 734 2 032 488 2 520 2 377 468 2 845 2 504 462 2966 2 585 484 3 069 38015: YM - - - - - - 365 64 429 1 361 1 375 2 736 1 386 1 455 2 841 38016: MUUT 8 859 34 200 43 059 - 24 800 24 800 - 3 113 3 113 - 2 371 2 371 - 3 125 3 125 38017: Yht. 118 497 71 086 189 583 124 308 75 072 199 380 131 648 81 608 213 256 131 625 81 257 212 882 132 175 82 093 214 268 38018: 38019: 38020: 38021: 38022: Ryhmään Muut sisältyy se osa valtion henki- luksessa olevien suhteellinen alueellinen jakau- 38023: löstöstä, jota ei ole tilastossa voitu kohdentaa ma oli kertomusvuonna seuraava: 38024: hallinnonaloittain. Myös mm. valtion työsopi- 38025: Osuus valtion Osuus läänin 38026: mussuhteinen tuntipaikkainen henkilöstö on henkilöstöstä palkansaajista 38027: hallinnonaloittaisessa taulukossa mukana vasta OJo 38028: vuodesta 1985 alkaen. Henkilöstömäärältään Uudenmaan lääni ......... . 31,5 10,8 38029: Turun ja Porin lääni ...... . 10,5 7,6 38030: suurimmat hallinnonalat olivat kertomusvuo- Hämeen lääni ............. . 11,2 8,2 38031: den loka-marraskuussa liikenneministeriön, Kymen lääni .............. . 6,7 10,3 38032: opetusministeriön, puolustusministeriön, val- Mikkelin lääni ............ . 3,9 11,2 38033: tiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön Pohjois-Karjalan lääni .... . 3,7 12,4 38034: Kuopion lääni ............ . 4,8 10,8 38035: hallinnonalat. Näillä hallinnonaloilla työsken- Keski-Suomen lääni ....... . 5,3 12,3 38036: teli yhteensä lähes 178 000 palkansaajaa eli Vaasan lääni .............. . 7,1 9,6 38037: 83 OJo valtion palveluksessa olevista. Oulun lääni ............... . 9,3 12,4 38038: Palkansaajamäärältään ylivoimaisesti suu- Lapin lääni ............... . 5,9 16,0 38039: Ahvenanmaan maakunta .. 0,3 5,0 38040: rimman liikenneministeriön hallinnonalalla 38041: työskenteli valtion palveluksessa olevista 39 %. 38042: Tähän vaikuttaa ensi sijassa valtion kahden Edellä olevassa asetelmassa on esitetty myös 38043: suuren liikelaitoksen, posti- ja telelaitoksen valtion henkilöstön suhteellinen osuus ko. lää- 38044: (43 900 henkilöä) ja Valtionrautateiden (23 500 nin kaikista palkansaajista. Tältä pohjalta tar- 38045: henkilöä), sekä tie- ja vesirakennuslaitoksen kasteltaessa valtion henkilöstö jakautuu jo 38046: piirihallinto (12 500 henkilöä). huomattavasti tasaisemmin maan eri osiin. 38047: Valtion henkilöstön alueellista jakaumaa tar- Kertomusvuoden lokakuussa jakaantui val- 38048: kasteltaessa voidaan todeta, että kertomus- tion palveluksessa oleva henkilöstö hallinnon- 38049: vuonna yli puolet henkilöstöstä työskenteli ete- aloittain ja virastoittain valtiovarainministe- 38050: läisimmässä Suomessa (Uudenmaan, Turun ja riön palkkaosaston tilastojen mukaan seuraa- 38051: Porin sekä Hämeen lääneissä). Valtion palve- vasti: 38052: 28 38053: 38054: Virasto Virka- Työsopimus- Yhteensä 38055: suhteiset suhteiset 38056: 38057: Tasavallan Presidentin kanslia .......................................... . 34 14 48 38058: 21 pl yhteensä ........................................................... . 34 14 48 38059: 38060: Valtioneuvosto .......................................................... . 2 2 38061: Valtioneuvoston kanslia ................................................ . 97 43 140 38062: Oikeuskanslerinvirasto .................................................. . 40 40 38063: Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot ............................ . 10 10 38064: 23 pl yhteensä ........................................................... . 139 53 192 38065: 38066: Ulkoasiainministeriö .................................................... . 1 273 80 1 353 38067: Ulkoasiainministeriön ulkomailla toimivat .............................. . 342 342 38068: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat ................... . 3 11 14 38069: 24 pl yhteensä ........................................................... . 1 276 433 1 709 38070: 38071: Oikeusministeriö ........................................................ . 284 111 395 38072: Korkein oikeus .......................................................... . 87 87 38073: Korkein hallinto-oikeus ................................................. . 116 1 117 38074: Hovioikeudet ........................................................... . 532 2 534 38075: Tuomiokunnat .......................................................... . 473 579 1 052 38076: Raastuvanoikeudet ...................................................... . 848 48 896 38077: Maistraatit .............................................................. . 76 1 77 38078: Maaoikeudet ............................................................ . 23 1 24 38079: Vesioikeudet ............................................................ . 68 68 38080: Vankilaoikeus .......................................................... . 1 1 38081: Markkinatuomioistuin .................................................. . 3 3 38082: Liikevaihtovero-oikeus .................................................. . 42 43 38083: Vakuutusoikeus ......................................................... . 67 67 38084: Työtuomioistuin ........................................................ . 17 17 38085: Syyttäjänvirastot ........................................................ . 142 11 153 38086: Ulosottovirastot ........................................................ . 680 27 707 38087: Vankeinhoitolaitos ...................................................... . 2 607 107 2 714 38088: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ........................................ . 18 1 19 38089: YK:n yhteydessä toimiva kriminaalipoliittinen instituutti ................ . 4 1 5 38090: Tietosuojavaltuutetun toimisto .......................................... . 2 2 38091: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat ................... . 3 3 38092: 25 pl yhteensä ........................................................... . 6 093 891 6 984 38093: 38094: Sisäasiainministeriö ..................................................... . 215 30 245 38095: Lääninhallitukset ....................................................... . 2 169 258 2 427 38096: Väestörekisterikeskus ................................................... . 35 92 127 38097: Rekisteritoimistot ....................................................... . 423 246 669 38098: Paikallispoliisi .......................................................... . 9 599 1072 10 671 38099: Keskusrikospoliisi ....................................................... . 344 20 364 38100: Suojelupoliisi ........................................................... . 153 4 157 38101: Liikkuva poliisi ......................................................... . 745 27 772 38102: Poliisikoulutus .......................................................... . 67 3 70 38103: Poliisivarikot ........................................................... . 13 49 62 38104: Pelastushallinto ......................................................... . 44 7 51 38105: Rajavartiolaitos ......................................................... . 3 291 498 3 789 38106: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat ................... . 7 7 38107: 26 pl yhteensä ........................................................... . 17 105 2 306 19 411 38108: 38109: Puolustusministeriö ..................................................... . 146 2 206 2 352 38110: Pääesikunta ............................................................. . 730 128 858 38111: Muu puolustusvoimat ................................................... . 13 292 5 601 18 893 38112: Valtion pukutehdas ..................................................... . 290 290 38113: Vammaskosken tehdas .................................................. . 345 345 38114: Lapuan patruunatehdas ................................................. . 474 474 38115: Metsätalous ............................................................. . 10 10 38116: 27 pl yhteensä ........................................................... . 14 168 9 054 23 222 38117: 29 38118: 38119: Virasto Virka- Työsopimus- Yhteensä 38120: suhteiset suhteiset 38121: 38122: Valtiovarainministeriö o o o o 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 278 45 323 38123: Valtiovarainministeriön ulkomailla toimivat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 38124: Valtiokonttori 0 0 0 0 0 o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 445 153 598 38125: Valtiontalouden tarkastusvirasto o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o 84 84 38126: Verohallitus 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o 140 200 340 38127: Liikevaihtoverotoimistot o o 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 465 25 490 38128: Lääninverovirastot 0 0 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 416 148 1 564 38129: Verotoimistot 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 019 1 123 5 142 38130: Tullilaitos 38131: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 415 66 2 481 38132: Suomen rahapaja 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 44 46 38133: Tilastokeskus 0 0 0 0 o 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 300 507 827 38134: Pankkitarkastusvirasto o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o 0 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o 40 40 38135: Taloudellinen suunnittelukeskus o o o o o o o o o o o 0 o o 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o 16 11 27 38136: Rakennushallitus o o o o o o o o o 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o o o 0 o o o 171 236 407 38137: Rakennushallituksen ulkomailla toimivat o o 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 o o o o o o o o 1 1 38138: Piirirakennustoimistot o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 328 3 633 3 961 38139: Valtionhallinnon kehittämiskeskus o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o 6 76 82 38140: Valtion painatuskeskus o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 549 551 38141: Valtion tietokonekeskus 0 o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 o o o o o 0 o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 1 977 978 38142: Valtion ravitsemiskeskus 0 o 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o 1 1 776 1 777 38143: 28 pl yhteensä 0 0 0 0 0 o o o o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o o 0 o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 10 129 9 591 19 720 38144: 38145: Opetusministeriö o o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 o 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 224 85 309 38146: Tuomiokapitulit 0 0 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48 9 57 38147: Ortodoksinen kirkko o o 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31 2 33 38148: Valtion audiovisuaalinen keskus 0 0 o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 18 20 38149: Helsingin yliopisto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 763 2 219 4 982 38150: Jyväskylän yliopisto o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 682 573 1 255 38151: Oulun yliopisto 0 o o o o o o o o o o 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 075 1 029 2 104 38152: Joensuun yliopisto 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 394 270 664 38153: Kuopion yliopisto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 390 386 776 38154: Turun yliopisto 0 0 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 186 660 1 846 38155: Tampereen yliopisto o o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 764 434 1 198 38156: Lapin korkeakoulu o o o o o o o 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 93 153 246 38157: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 88 107 195 38158: Teknillinen korkeakoulu 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 771 822 1 593 38159: Tampereen teknillinen korkeakoulu o o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o 291 443 734 38160: Tampereen teknillisen korkeakoulun ulkomailla toimivat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 38161: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 162 103 265 38162: Helsingin kauppakorkeakoulu 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 208 158 366 38163: Svenska handelshögskolan 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 137 30 167 38164: Turun kauppakorkeakoulu 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 o 0 o o o 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 87 35 122 38165: Vaasan korkeakoulu o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 123 55 178 38166: Åbo Akademi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 397 273 670 38167: Valtion harjoittelukoulut o 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 790 71 861 38168: Teatterikorkeakoulu o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48 29 77 38169: Taideteollinen korkeakoulu 0 0 0 o o o o o o o o o o o 0 o 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 71 32 103 38170: Sibelius-Akatemia o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 173 57 230 38171: Kuvataideakatemia o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 5 18 38172: Valtion opintotukikeskus 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 42 20 62 38173: Kouluhallitus 0 0 o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 219 27 246 38174: Eräät valtion oppilaitokset 0 o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 122 29 151 38175: Heinolan kurssikeskus o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20 20 40 38176: Lastentarhanopettajaopistot o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 109 32 141 38177: Vammaisten lasten koulut 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 442 133 575 38178: Näkövammaisten kirjasto o 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 34 36 38179: Ammattikasvatushallitus o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 244 63 307 38180: Ammattikoulujen opettajaopistot o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 95 27 122 38181: Hotelli- ja ravintolaoppilaitokset 0 0 o o 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 149 148 297 38182: Maatalousalan oppilaitokset 0 0 0 0 0 o o 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 657 753 1 410 38183: 30 38184: 38185: Virasto Virka- Työsopimus- Yhteensä 38186: suhteiset suhteiset 38187: 38188: Keskusammattikoulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 804 323 1 127 38189: Vammaisten ammattikoulut. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 204 102 306 38190: Metsä- ja puutalousoppilaitokset 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 o o o o 369 755 1 124 38191: Merenkulkuoppilaitokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 o 0 o 0 0 o o 0 o o o o o o o o o o o o 113 22 135 38192: Teknilliset oppilaitokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 015 149 1 164 38193: Koti- ja laitostalousoppilaitokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 332 219 551 38194: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 173 55 228 38195: Terveydenhuoltoalan oppilaitokset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 879 225 2 104 38196: Ammattikasvatushallituksen koulutilat ja metsät o o o o o o 0 0 o o 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o 271 271 38197: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 1 13 38198: Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 513 162 675 38199: Suomen Akatemian ulkomailla toimivat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 10 38200: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 36 53 89 38201: Taiteen tukeminen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 26 53 38202: Suomenlinnan hoitomenot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o o 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 ·0 0 0 0 0 0 0 2 70 72 38203: Arkistolaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 112 90 202 38204: Museovirasto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 95 226 321 38205: Suomen elokuva-arkisto o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o o o o o 11 20 31 38206: Elokuvien tarkastus 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o 11 11 38207: Neuvostoliittoinstituutti o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 4 19 38208: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31 9 40 38209: 29 pl yhteensä 0 0 0 0 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o 18 866 12 137 31 003 38210: 38211: Maa- ja metsätalousministeriö 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 115 10 125 38212: Maatilahallitus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 282 7 289 38213: Maatalouspiirit 0 0 0 o o 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 0 412 15 427 38214: Valtion maatalouskemian laitos 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o 64 64 38215: Valtion siementarkastuslaitos 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 48 15 63 38216: Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos 0 o 0 o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 42 16 58 38217: Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitos o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58 1 59 38218: Valtion maitotalouden tutkimuslaitos 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 11 25 36 38219: Valtion hevosjalostuslaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o 0 0 o 0 o o o o o o o o o o o o o o 7 21 28 38220: Valtion viljavarasto 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o 0 o o o o o o o o o o o o o 339 339 38221: Kalatalous 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 36 41 77 38222: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 27 338 365 38223: Yleismetsätalous 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 33 22 55 38224: Maanmittaushallitus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 229 187 416 38225: Maanmittauskonttorit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 586 124 710 38226: Maanmittaustoimistot o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 128 128 1 256 38227: Kartastoyksiköt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 74 74 38228: Geodeettinen laitos 0 o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 18 9 27 38229: Maatalouden tutkimuskeskus 0 0 0 o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 184 545 729 38230: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos o o o o o o o o o o 0 o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 33 8 41 38231: Metsäntutkimuslaitos o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 174 651 825 38232: Eläinlääkintätoimi 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 55 70 125 38233: Valtion eläinlääketieteellinen laitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 108 29 137 38234: Valtion margariinitehdas 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o 26 26 38235: Maanmittaushallituksen karttapaino 0 o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o 1 151 152 38236: Metsähallituksen metsät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o 0 o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 585 783 1 368 38237: Maatalouden tutkimuskeskuksen liiketoiminta 0 0 o o o 0 o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 62 62 38238: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 15 17 38239: 30 pl yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 238 3 712 7 950 38240: 38241: Liikenneministeriö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 119 10 129 38242: Tie- ja vesirakennushallitus 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 355 306 661 38243: Tie- ja vesirakennushallituksen ulkomailla toimivat 0 0 o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29 29 38244: Tie- ja vesirakennuslaitoksen piirihallinto 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 967 10572 12 539 38245: Vesitiet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 149 126 275 38246: Autorekisterikeskus o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 0 0 0 0 0 o 0 o o o o o 920 131 1 051 38247: 31 38248: 38249: Virasto Virka- Työsopimus- Yhteensä 38250: suhteiset suhteiset 38251: 38252: Ilmailuhallinto .......................................................... . 575 919 1 494 38253: Ilmailuhallinnon ulkomailla toimivat ................................... . 1 1 38254: Ilmatieteen laitos ....................................................... . 288 258 546 38255: Rautatiehallitus ......................................................... . 731 347 1 078 38256: Valtionrautateiden piirihallinto ......................................... . 15 973 6 463 22 436 38257: Valtionrautatiet yhteensä ............................................... . 16 704 6 810 23 514 38258: Posti- ja telehallitus ..................................................... . 669 830 1 499 38259: Posti- ja telelaitoksen piirihallinto ...................................... . 29 062 13 310 42 372 38260: Posti- ja telelaitos yhteensä ............................................. . 29 731 14 140 43 871 38261: Turun asennuspaja ...................................................... . 143 143 38262: Keskusautokorjaamo ................................................... . 84 84 38263: 31 pl yhteensä ........................................................... . 50 808 33 529 84 337 38264: 38265: Kauppa- ja teollisuusministeriö ......................................... . 253 25 278 38266: Teollisuuspiirit .......................................................... . 139 14 153 38267: Puolustustaloudellinen suunnittelukunta ................................ . 12 12 38268: Merenkulkuhallitus ..................................................... . 195 88 283 38269: Merenkulku- ja luotsipiirit .............................................. . 678 80 758 38270: Merenkulkulaitoksen alukset ............................................ . 243 679 922 38271: Elinkeinohallitus ........................................................ . 127 12 139 38272: Kilpailuasiamiehen toimisto ............................................. . 5 5 38273: Kuluttajansuoja ......................................................... . 40 40 38274: Patentti- ja rekisterihallitus ............................................. . 350 13 363 38275: Lisenssivirasto .......................................................... . 30 30 38276: Teknillinen tarkastuskeskus ............................................. . 195 45 240 38277: Geologian tutkimuskeskus .............................................. . 193 697 890 38278: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ...................................... . 234 572 806 38279: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen maksulliset tutkimuspalvelut ..... . 9 1 672 1 681 38280: Teknologian kehittämiskeskus .......................................... . 4 87 91 38281: Merentutkimuslaitos .................................................... . 26 46 72 38282: Teollisuussihteerit ....................................................... . 26 1 27 38283: Ulkomailla toimivat teollisuussihteerit .................................. . 20 20 38284: Valtion takauslaitos ..................................................... . 34 34 38285: Energiatalous ........................................................... . 38286: Matkailun edistämiskeskus .............................................. . 3 61 64 38287: Matkailun edistämiskeskuksen ulkomailla toimivat ..................... . 49 49 38288: Vientitakuulaitos ....................................................... . 78 78 38289: Valtion hankintakeskus ................................................. . 2 314 316 38290: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat ................... . 38291: 32 pl yhteensä ........................................................... . 2 764 4 587 7 351 38292: 38293: Sosiaali- ja terveysministeriö ............................................ . 241 12 253 38294: Sosiaali- ja terveysministeriön ulkomailla toimivat ...................... . 3 3 38295: Työsuojeluhallitus ...................................................... . 115 13 128 38296: Työsuojelun piirihallinto ................................................ . 263 27 290 38297: Työttömyysturvalautakunta ............................................. . 19 2 21 38298: Tarkastuslautakunta .................................................... . 16 1 17 38299: Työneuvosto ............................................................ . 3 3 38300: Tapaturmavirasto ....................................................... . 243 2 245 38301: Sosiaalihallitus .......................................................... . 150 46 196 38302: Valtion koulukodit. ..................................................... . 238 99 337 38303: Valtion päihdehuoltolat ................................................. . 124 51 175 38304: Lääkintöhallitus ........................................................ . 172 60 232 38305: Valtion mielisairaalat ................................................... . 481 34 515 38306: Kansanterveyslaitos ..................................................... . 385 207 592 38307: Lääkelaboratorio ....................................................... . 33 33 38308: Säteilyturvakeskus ...................................................... . 101 165 266 38309: Neuvottelu- ja lautakunnat sekä pysyvät toimikunnat ................... . 38310: 33 pl yhteensä ........................................................... . 2 584 722 3 306 38311: 32 38312: 38313: Vira\IO Virka- Tytl,opirnu\- Ylllccn!'la 38314: !-illlllci..;ct ~uhtcisct 38315: - - - - · - ------------- .. - - - - - - · - - - - - - - - - - - 38316: Työvoimaministeriö .................................................... . 253 28 281 38317: Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto ............................... . 2 329 453 2 782 38318: Työvoimaopisto ........................................................ . 3 3 6 38319: 34 pl yhteensä ........................................................... . 2 585 484 3 069 38320: 38321: Ympäristöministeriö .................................................... . 202 51 253 38322: Vesi- ja ympäristöhallitus ............................................... . 257 162 419 38323: Vesi- ja ympäristöhallinnon piirihallinto ................................ . 750 l 222 l 972 38324: Asuntohallitus .......................................................... . 177 20 197 38325: 35 pl yhteensä ........................................................... . l 386 l 455 2 841 38326: 38327: Muut ................................................................... . 3 125 3 125 38328: Yhteensä ................................................................ . 132 175 82 093 214 268 38329: 38330: Opetusministeriön hallinnonalan henkilös- seen voidaan valtion työmarkkinalaitoksen ti- 38331: töstä lähes 17 400 eli 56 Olo oli yliopistojen ja lastojen nojalla esittää seuraava taulukko 38332: korkeakoulujen henkilökuntaa. Puolustusmi- (1 000 henkeä) vuosista 1970-86. Työllisen 38333: nisteriön hallinnonalan henkilöstöstä lähes työvoiman ja kaikkien palkansaajien määrä 38334: 19 000 eli yli 81 % palveli puolustusvoimien perustuu tilastokeskuksen työvoimatutkimuk- 38335: joukko-osastoissa ja laitoksissa. Valtiovarain- seen; työvoiman tilastointimenetelmää muutet- 38336: ministeriön henkilöstöstä 7 500 (38 %) toimi tiin v. 1976. Kertomusvuoden luvut ovat en- 38337: vero hallinnossa, 4 400 (22 %) rakennushallin- nakkotietoja. Taulukossa on julkiseen sekto- 38338: nossa ja 2 500 (13 %) tullihallinnossa. riin sisällytetty myös valtion ja kuntien liikelai- 38339: Verrattaessa julkisen sektorin palveluksessa tokset, jotka kansantalouden tilinpidossa lue- 38340: olevien määrän yleistä kehitystä pitkällä aika- taan lähes kokonaan yksityiseen sektoriin kuu- 38341: välillä kaikkien palkansaajien määrän kehityk- luviksi. 38342: Vuosi Työllinen Kaikki Julkinen sektori Yksityinen sektori 38343: työvoima palkan- valtio muutos kunta muutos yhteensä muutos yhteensä 38344: saajat 38345: !km !km % !km "lo !km "lo !km "lo 38346: 1970 00 0 0 0 2 217 1 696 176 193 369 l 327 38347: 1971 0 0 0 0 0 2 215 l 710 181 2,8 202 4,7 383 3,8 l 328 0,1 38348: 1972 0 0 00 0 2 215 l 749 186 2,8 209 3,5 395 3,1 l 354 2,0 38349: 1973 0 0 0 0 0 2 265 l 832 184 -1,1 211 1,0 395 0,0 l 437 6,1 38350: 1974 0 0 ••• 2 326 l 905 188 2,2 223 5,7 411 4,1 l 494 4,0 38351: 1975 0 0 0 0 0 2 312 l 922 188 0,0 255 14,4 443 7,8 l 479 -1,0 38352: 1976 0 0000 2 278 l 817 190 1,1 291 14,1 481 8,6 l 336 -9,7 38353: 1977 0 0 0 00 2 232 l 823 186 -2,1 307 5,5 493 2,5 l 330 -0,4 38354: 1978 0 0 0 0 0 2 200 l 812 189 1,6 318 3,6 507 2,8 l 305 -1,9 38355: 1979 000 0 0 2 256 1 865 197 4,2 335 5,4 532 4,9 l 333 2,1 38356: 1980 0000 0 2 328 l 930 199 1,0 358 6,9 557 4,7 l 373 3,0 38357: 1981 0 0 0 0 0 2 353 1 962 209 5,0 374 4,5 583 4,7 l 379 0,4 38358: 1982 ... 0 0 2377 l 990 208 -0,5 387 3,5 595 2,1 1 395 1,2 38359: 1983 0 0 0 0 0 2 390 2 003 213 2,4 395 2,1 608 2,2 l 395 0,0 38360: 1984 0 000 0 2413 2 035 213 0,0 406 2,8 619 1,8 l 416 1,5 38361: 1985 0 0 0 0 0 2 437 2 077 213 0,0 419 3,2 632 2,1 1 444 2,0 38362: 1986 0 0 0 0 0 2 431 2 071 213 0,0 439 4,8 652 3,2 1 419 -1,7 38363: 1987* 0 0 0 0 2 423 2 051 214 0,5 448 2,1 662 1,5 l 389 -2,1 38364: 38365: Keskimääräinen vuosi- 38366: muutos-Olo 38367: 1980-87 0 0 0 0 0 00 •••••• 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,0 3,3 2,3 0,2 38368: 1975-87 0 0 0 •• 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ••• 00000 1,1 4,8 3,4 -0,5 38369: 1970-87 ································· 1,2 5,1 3,5 0,3 38370: * ennakkotieto 38371: 33 38372: 38373: Mainittakoon, että kaikkien palkansaajien osuudet kaikista palkansaajista olivat 21,8 ja 38374: keskimääräinen vuosilisäys v. 1980-87 oli 32,3. Kertomusvuonna siis jo lähes joka kol- 38375: 0,9 O!o, v. 1975-87 0,5 % ja v. 1970- mas palkansaaja oli julkisen sektorin palveluk- 38376: 87 1,1 %. sessa. Julkisen sektorin osuus työllisestä työ- 38377: Taulukosta voidaan todeta, että julkisen sek- voimasta oli v. 1970 16,6 %ja kertomusvuon- 38378: torin keskimääräinen vuosimuutos v. 1970-87 na 27,3 %. 38379: on ollut huomattavasti suurempi kuin yksityi- Verrattaessa henkilöstön määrän lisäystä 38380: sen sektorin. Ennen kaikkea kuntien palveluk- voidaan todeta, että valtion palveluksessa ole- 38381: sessa oleva henkilöstö on lisääntynyt huomat- vien määrä on vuodesta 1970 kertomusvuoteen 38382: tavasti ja on tarkasteluajanjaksona enemmän noussut 38 000 eli 21,6 %. Samana aikana 38383: kuin kaksinkertaistunut. kuntien palveluksessa olevien määrä on nous- 38384: Myös valtion henkilöstön määrä on kasva- sut 255 000 eli peräti 132,1 %. Koko julkisen 38385: nut, joskaan ei niin paljon kuin kuntien henki- hallinnon palveluksessa olevien määrä on 38386: löstön. Valtion palveluksessa olevien osuus noussut 293 000 eli 79,4 %. Sen sijaan yksityi- 38387: kaikista palkansaajista on pysynyt kutakuinkin sellä sektorilla on palkansaajien määrä noussut 38388: ennallaan (10,4 %). Valtion palveluksessa ole- vain 4, 7 %. Kaikkien palkansaajien kokonais- 38389: vien osuus työllisestä työvoimasta on sen sijaan määrä on noussut 20,9 %. Koko työllisen työ- 38390: noussut 7,9 %:sta 8,8 %:iin. Kun kaikista pal- voiman lisäys oli tarkasteluajanjaksona 9,3 %. 38391: kansaajista oli v. 1970 kuntien palveluksessa Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimis- 38392: 11,4 %, oli osuus kertomusvuonna jo 21,8%. tosta saadun tiedon mukaan kuntien kokopäi- 38393: Kuntien palveluksessa olevien osuus koko työl- väisen kuukausipaikkaisen henkilöstön määrä 38394: lisestä työvoimasta on noussut 8,7 %:sta on vuodesta 1976 kehittynyt toimialoittain seu- 38395: 18,5 %:iin. Koko julkisen sektorin prosentti- raavasti: 38396: 38397: 38398: 38399: Toimiala 1976 1980 1985 1986 1987 38400: Yleishallinto ................................. 7 498 8 657 10 963 I2 3I9 I2 345 38401: Järjestystoimi ............................... 5 688 5 300 6 681 7 029 7 084 38402: Terveydenhuolto ............................ 70 196 81 430 94 568 99 667 lOI 055 38403: Sosiaalitoimi ................................ 35 134 45 074 56 829 60 944 63 234 38404: Sivistystoimi ................................. 58 606 65 986 75 305 79 251 79 535 38405: Kaavoitus ja yleiset työt ..................... 6 961 8 630 9 339 9 587 9 666 38406: Kiinteistöt ................................... 2 417 2 886 3 322 3 605 3 702 38407: Liike- ja palvelutoiminta .................... 10 065 8 42I 12 719 12 951 I2 804 38408: Yhteensä .................................... 196 565 226 384 269 726 285 353 289 571 38409: 38410: 38411: 38412: 38413: Samaan aikaan on kuntien palveluksessa paikkaisen henkilöstön määrä kehittynyt seu- 38414: olevan sivuvirkaisen ja osa-aikaisen kuukausi- raavasti: 38415: 38416: 38417: 38418: Toimiala 1976 1980 1985 1986 38419: Yleishallinto .............................................. . I 007 1 025 I 166 1 375 38420: Järjestystoimi. ............................................ . I 586 1 I93 I 132 I I90 38421: Terveydenhuolto .......................................... . 13 25I II 598 14 475 15 I75 38422: Sosiaalitoimi .............................................. . 6 773 8 994 11 I94 II 769 38423: Sivistystoimi .............................................. . I5 793 19 995 20 701 2I 829 38424: Kaavoitus ja yleiset työt .................................. . 566 640 557 631 38425: Kiinteistöt ................................................ . I 65I I 97I 2 292 2 245 38426: Liike- ja palvelutoiminta .................................. . 1 168 I 136 1 405 1 447 38427: Yhteensä .................................................. . 41 795 46 552 52 922 55 661 38428: 38429: 5 380734R 38430: 34 38431: 38432: Sivuvirkaisen ja osa-aikaisen kuukausipaik- masta ilmenevät valtionhallinnon tilinpäätös- 38433: kaisen henkilöstön määrästä kertomusvuoden ten mukaiset menot hallinnonaloittain v. 1976, 38434: lokakuussa ei vielä syyskuussa 1988 ollut saata- 1980 ja 1985-87 muutettuina kertomusvuoden 38435: vissa tietoa. rahaksi käyttäen valtiovarainministeriön kan- 38436: Samaan aikaan kun julkishallinnon henki- santalousosastossa laskettuja valtiontalouden 38437: löstön määrä on lisääntynyt, ovat myös julkis- hintaindeksejä. 38438: hallinnon menot kasvaneet. Seuraavasta asetel- 38439: 38440: 1976 1980 1985 1986 1987 Lisäys 38441: 1976-87 38442: Mmk "To 38443: TP ............................ 6,4 7,4 11,5 10,3 10,2 + 59 38444: EK ............................ 158,3 124,7 118,1 133,0 144,6 - 9 38445: VN ............................ 109,1 122,5 103,9 119,3 115,3 + 6 38446: UM ........................... 925,6 1 210,2 2 051,4 2 349,6 2 736,0 + 196 38447: OM ........................... 893,7 1 159,4 1 281,2 1 294,0 1 367,8 + 53 38448: SM ............................ 6 891,4 6 806,8 2 939,1 3 286,5 3 357,0 -51 38449: PLM .......................... 3 745,4 4 584,0 5 555,6 5 895,2 5 815,7 + 55 38450: VM ··························· 6 801,8 10 485,1 8 417,5 8 766,7 10 203,7 + 50 38451: OPM .......................... 13 442,1 14 438,6 16 424,2 17 288,0 18 443,9 + 37 38452: MMM ......................... 8 328,9 7 966,1 8 561,0 9 092,1 9 110,3 + 9 38453: LM ............................ 9 097,1 8 152,0 8 154,0 8 930,0 9 146,1 + 1 38454: KTM .......................... 4 813,2 4 185,3 3 698,8 3 841,4 4 696,3 - 2 38455: STM .......................... 14 914,5 18 155,0 27 201,4 27 175,1 29 621,2 + 99 38456: TVM .......................... 1 729,5 3 170,8 2 772,3 2 932,8 2 869,0 + 66 38457: YM ··························· 3 725,1 3 709,7 4 363,7 38458: Valtionvelka ·················· 1 680,2 4 004,4 12 112,1 15 142,8 14 702,7 +775 38459: Yhteensä ...................... 73 537,2 84 527,3 103 127,2 109 966,5 116 703,6 + 59 38460: 38461: 38462: Kuten asetelmasta voidaan todeta, ovat val- män kuin palkansaajien suhteellinen maara. 38463: tiontalouden menot kasvaneet reaalisestikin n. Tämän seurauksena julkisen sektorin palveluk- 38464: 59 OJo tarkasteluajanjaksona. Eräissä pääluo- sessa olevien osuus pa/kansaajista on noussut 38465: kissa reaalimenot ovat kuitenkin jopa vähenty- merkittävästi, joten lähes joka kolmas palkan- 38466: neet, mihin on omat syynsä. Esimerkkinä tästä saaja on nykyisin julkisen hallinnon palveluk- 38467: mainittakoon eduskuntatalon laajennus, johon sessa. 38468: varattuja määrärahoja oli 1970-luvulla edus- Kehitys on heijastunut myös julkisen hallin- 38469: kunnan pääluokassa. Ympäristöministeriön pe- non menoihin. Pelkästään valtion menojen 38470: rustaminen puolestaan vaikutti merkittävim- osuus BKT:sta on jo lähes kolmannes. 38471: min sisäasiainministeriön pääluokan menoihin. Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan 38472: Valtion menojen osuus markkinahintaisesta kehitys ei voi jatkua samansuuntaisena, eten- 38473: BKT:sta tarkasteluajanjaksona on kehittynyt kään kun työllisen työvoiman määrä tulevai- 38474: seuraavasti: suudessa todennäköisesti huomattavasti vähe- 38475: nee suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän. 38476: Vuosi Valtion menot BKT Valtion menojen 38477: tilinpäätöksen osuus BKT:sta Tästä syystä olisi entistä tehokkaammin pyrit- 38478: mukaan 38479: Mmk % 38480: tävä hillitsemään julkisen hallinnon menojen ja 38481: 1976 ........ . 31 094 117 775 26,4 henlälös~määrän kasvua mm. purkamalla 38482: 1980 ........ . 50 812 192 556 26,4 tarpeetonta byrokratiaa ja väittämällä uusien 38483: 1985 ........ . 95 803 336 824 28,4 organisaatioiden perustamista. Hallintoa on 38484: 1986 ........ . 105 178 360 319 29,2 myös sisäisesti järkeistettävä mm. selkeyttä- 38485: 1987 ........ . 116 704 393 608* 29,6 38486: * ennakkotieto mällä hallintorakenteita sekä Iakkauttamalia ja 38487: yhdistämällä virastoja ja rationalisoimal/a ja 38488: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion tehostamalla toimintoja mm. tietotekniikkaa 38489: ja kuntien tehtävien lisääntymisen vuoksi julki- käyttämällä; tietotekniikan osalta viitataan 38490: sen hallinnon palveluksessa olevan henkilökun- seuraavana tässä kertomuksessa olevaan selvi- 38491: nan määrä on viime vuosina lisääntynyt enem- tykseen ja toimenpide-ehdotuksiin. 38492: 35 38493: 38494: Valtion henkilöstön hallinnonaloittaisessa ti- Hallinnollisen tietojenkäsittelyn keskittämi- 38495: lastoinnissa on vieläkin puutteellisuuksia. Kui- nen. Tietotekniikan hyväksikäyttö hallinnolli- 38496: tenkin on ilmeistä, ettei henkilöstön määrä eri sessa tietojenkäsittelyssä alkoi julkisella taholla 38497: hallinnonaloilla jakaudu tasaisesti suhteessa laajassa mitassa 1960-luvulla, jolloin mm. pe- 38498: työmäärään. Tämän vuoksi olisi eri hallin- rustettiin Valtion tietokonekeskus (1.5 .1964). 38499: nonalojen kuten myös virastojen ja laitosten Automaattiseen tietojenkäsittelyyn (atk:hon) 38500: tehtävämääristä ja niiden vaativuustasosta syy- pohjautuvia järjestelmiä rakennettiin aluksi 38501: tä tehdä perinpohjainen selvitys ja sen jälkeen mm. puolustuslaitoksen, väestökirjanpidon ja 38502: käyttää hyväksi uuden valtion virkamieslain verohallinnon tarpeisiin. 1970-luvulla atk:n hy- 38503: suomat mahdollisuudet. väksikäyttö laajeni lähes kaikkiin merkittäviin 38504: virastoihin ja laitoksiin valtionhallinnossa. 38505: Julkishallinnon viranomaisten välisen tietotek- Kunnallishallinnossa atk:n käyttö alkoi 38506: niikkayhteistyön kehitys ja ongelmat 1960-luvun alussa, jolloin muutamat suurim- 38507: mista kaupungeista alkoivat käyttää tietotek- 38508: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastustoimin- niikkaa taloushallinnon järjestelmissä. Kuntiin 38509: tansa yhteydessä todenneet mm. sen, että julki- atk:n käyttö levisi kuitenkin valtionhallintoon 38510: sen sektorin eri viranomaisten hallinnassa ole- verrattuna hitaasti. 38511: vista konekielisistä tiedostoista ei useinkaan Tietojenkäsittelyn kehitykselle oli ominaista 38512: saada siirrettyä tietoja konekielisessä muodos- keskittyminen: tietojärjestelmät olivat yleensä 38513: sa tiedon tarvitsijoille, vaan tiedot siirretään laajoja, kokonaisia hallinnonaloja kattavia tai 38514: manuaalisesti silloinkin, kun vastaanottaja ha- useita hallinnonaloja samaan aikaan palvele- 38515: luaisi ne konekielisinä. Tällöin tietoja tallenne- via, eräajopohjaisia ja toteutustavaltaan moni- 38516: taan moneen kertaan ja tiedostoja ylläpidetään mutkaisia (esim. valtion maksuliike- ja kirjan- 38517: päällekkäin. Valtiontalouden tarkastusvirastos- pitojärjestelmä ja valtion henkilöstöhallinnon 38518: sa on valtiontilintarkastajien pyynnöstä tehty tietojärjestelmä). 38519: selvitys julkishallinnon viranomaisten välisen Julkisen hallinnon sisäistä koordinointia ja 38520: tietotekniikkayhteistyön ongelmista, kehityk- yhteistyötä ohjasi ns. palvelukeskusajattelu. 38521: sestä ja vaikutuksista. Sen mukaan julkisen hallinnon palvelujen kes- 38522: Selvityksen aikana on perehdytty kirjalliseen kittämisellä suuriin palvelukeskuksiin saataisiin 38523: aineistoon sekä käyty tutustumassa seuraavien samalla aikaan tarpeellista koordinaatiota ja 38524: viranomaisten toimintaan: yhteistyötä. Valtionhallinnossa palvelukeskuk- 38525: - liikenneministeriö sena toimi Valtion tietokonekeskus, jonka li- 38526: - Väestörekisterikeskus säksi koordinointia ja yhteistyötä edisti v. 1973 38527: - verohallitus valtiovarainministeriöön perustettu atk-toimis- 38528: - Oulun lääninhallitus to. Kuntia varten taas perustettiin kuntien 38529: - Pohjois-Karjalan lääninhallitus yhteisyritys, Oy Kunnallistieto - Kommunda- 38530: - Turun ja Porin lääninhallitus ta Ab -niminen atk-palvelukeskus. Atk-toimin- 38531: - Kunnallishallinnon atk-neuvottelukunta toja koskevaa yhteistyötä ja koordinointia py- 38532: (KATKO) rittiin toteuttamaan myös kunnallishallinnon 38533: - Hämeenlinnan kaupungin sosiaalitoimi atk-toimikunnan (Katko) kautta. 38534: - Riihimäen kaupungin koulutoimi Aluksi tietojärjestelmät rakennettiin suurten 38535: - Härkätien kansanterveystyön kuntainliit- yleistietokoneiden käyttöympäristöön. 1970- 38536: to luvun alkupuolella alkoivat valtionhallinnon 38537: - Valtion tietokonekeskus, Espoon toimi- yksiköt hankkia yleistietokoneita halvempia ja 38538: piste suorituskyvyltään pienempiä tietokonelaitteis- 38539: - Valtion tietokonekeskus, Jyväskylän toi- toja, jotka soveltuivat virastoittaiseen ja lai- 38540: mipiste. toksittaiseen tietojenkäsittelyyn. Tällöin tieto- 38541: Selvityksen pohjalta on valtiontalouden tar- jenkäsittelytoiminnat laajenivat suurten palve- 38542: kastusvirastossa laadittu muistio, jonka sisäl- lukeskusten ulkopuolelle. 38543: töä selostetaan jäljempänä. Hallinnollisen tie- Automaattisen tietojenkäsittelyn huomatta- 38544: tojenkäsittelyn eri kehitysvaiheiden hahmotta- va yleistyminen alkoi tuoda esiin useita valta- 38545: miseksi ovat selvityksen tekijät jakaneet hallin- kunnallisia ongelmia, joita käsittelemään ase- 38546: nollisen tietojenkäsittelyn neljään kehitysvai- tettiin mm. kaksi komiteaa. Tietoliikennepoli- 38547: heeseen. tiikkakomitean (KM 29/74) ja valtion atk:n 38548: 36 38549: 38550: koneriippumattomuustoimikunnan (KM 116/ väksikäyttö 1970-luvun lopulla nopeasti laaje- 38551: 73) mietinnöissä kiinnitettiin huomiota tietoko- ni. Vuoden 1981 alussa käyttivät kaikki kau- 38552: nealan yhteistyöhön ja koordinointiin sekä pungit ja n. 60 OJo kunnista ja kuntainliitoista 38553: tuotiin esille eri valmistajien tekemien tietoko- tavalla tai toisella atk:ta hyväkseen. Kertomus- 38554: nelaitteistojen ja ohjelmistojen yhteensopimat- vuonna käyttivät kaikki kaupungit, 85 % kun- 38555: tomuus. Alan yritysten ja laitosten yhteistyö nista ja 75 % kuntainliitoista atk:ta hyväkseen. 38556: oli ollut varsin vähäistä. Sitä olivat rajoittaneet Päätoimisia atk-ammattilaisia oli kunnissa ker- 38557: sekä keskinäinen kilpailu että eräät käyttö- ja tomusvuonna 1 070 ja tietokoneita n. 2 250 38558: tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat. (näistä mikrotietokoneita 1 550). Mainitta- 38559: Yhteenvetona hallinnollisen tietojenkäsitte- koon, että yhden mikrotietokoneen hinta tulos- 38560: lyn ongelmista tässä kehitysvaiheessa voidaan tuslaitteineen oli kertomusvuonna n. 30- 38561: todeta, että yhteistyön, koordinoinnin ja stan- 40 000 mk. 38562: dardisoinnin tarpeista olivat perillä jo ainakin Pien- ja pienoistietokonepohjainen tietojen- 38563: asiantuntijat. Tietojärjestelmät rakennettiin käsittely yleistyi valtionhallinnossa jo 1970- 38564: kuitenkin yleensä tiettyä rajallista käyttäjäkun- luvun alkupuolella. Mikrotietokoneiden yleis- 38565: taa varten, ne toimivat itsenäisesti eikä eri tyminen 1980-luvulla kiihdytti tietojenkäsitte- 38566: tietojärjestelmien välisestä tiedonsiirrosta ollut lyn hajauttamista virastoihin ja laitoksiin. Ke- 38567: vielä tullut erityistä ongelmaa. hityksen nopeutta kuvaa hyvin seuraavasta ase- 38568: telmasta ilmenevä tietokonelaitteistojen luku- 38569: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn hajauttami- määrän kasvu: 38570: nen. Kunnallishallinnossa tietotekniikan hy- 38571: 38572: 1973 1975 1977 1980 1983 1986 1987 38573: Kpl ..................................... . 51 78 142 336 827 4 681 15 753 38574: 38575: 38576: 38577: Vuoden 1986 laitteistoista 4 011 oli mikrotie- tojärjestelmiä luotaessa ei toisaalta otettu huo- 38578: tokonelaitteistoja (mukaan ei ole laskettu teks- mioon kaikkia näkökohtia, ei esim. eri hallin- 38579: tinkäsittelylaitteistoja). Kertomusvuoden lo- toyksiköiden välisen tietojen keruun, käsitte- 38580: pussa olleista laitteistoista oli mikrotietokone- lyn, vaihdon ja säilyttämisen yhteensovittamis- 38581: laitteistoja 14 917, joista lähes 8 000 opetusmi- ta ja järkiperäistämistä. 38582: nisteriön hallinnonalalla pääasiassa opetuskäy- Muistiossa kuvataan esimerkkien avulla ha- 38583: tössä. Vuonna 1986 oli valtionhallinnossa jautusvaiheen synnyttämiä keskeisiä käytännön 38584: 3 156 päätoimista atk-ammattilaista. Kerto- ongelmia. Esimerkeiksi on valittu sosiaali- ja 38585: musvuonna vastaava luku oli 3 546. opetustoimen sekä verohallinnon tietojärjestel- 38586: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn tässä vai- mät. Näistä näkyvät hyvin mm. kuntien ja 38587: heessa valtion ja kuntien viranomaiset rakensi- valtion järjestelmien yhteensopimattomuuson- 38588: vat erilaisia tietojärjestelmiä lähinnä virasto- gelmat. 38589: jen, laitosten, kuntien ja hallinnonalojen tar- Sosiaalitoimen tietojärjestelmät. 38590: peita varten. Samalla laitteistojen ja sovellus- Kunnallisen alan atk-toimikunnan (Katko) v. 38591: ten sekä erilaisten sovelluskehittimien kirja- 1981 tekemän sosiaalitoimen atk-selvityksen 38592: vuus lisääntyi. Varsinkin kunnissa laitteistojen perusteella esitettiin luotaville sosiaalitoimen 38593: ja ohjelmistojen kirjavuus kasvoi suureksi, järjestelmille seuraavia vaatimuksia: 38594: koska kunnat kykenivät päättämään atk-toi- 1) Sosiaalitoimen tulee kehittää yhtenäinen 38595: minnoistaan valtionhallintoa itsenäisemmin. tietojärjestelmä, joka koostuu toisiaan täyden- 38596: Valtionhallinnossa kirjavuutta ehkäisi valtiova- tävistä osista, joita voidaan ottaa käyttöön 38597: rainministeriön ohjaus ja ulkopuolelta ostettu- kunnan tarpeiden mukaan. 38598: jen atk-palvelujen suuntaaminen voittopuoli- 2) Lähtökohtana tulee olla sosiaalityön ru- 38599: sesti valtion tietokonekeskukseen. tiineiden helpottaminen, asiakaspalvelun pa- 38600: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn ja asiantun- rantaminen ja nopeuttaminen sekä työn mie- 38601: temuksen hajautuminen hallintoyksiköihin ai- lekkyyden lisääminen. 38602: heutti sen, että ne voivat varsin usein itsenäi- 3) Atk-järjestelmän tulee olla ajantasajärjes- 38603: sesti tyydyttää tietojenkäsittelytarpeensa. Tie- telmä. 38604: 37 38605: 38606: 4) Eri järjestelmiä yhdistelemällä on voitava sen pääongelmia ovat kunnallishallinnon yh- 38607: muodostaa sosiaalihuollon asiakasrekisteri. teistyön ja koordinoinnin puute, valtion ja 38608: 5) Järjestelmiin tulee sisällyttää kunnille ja kuntien yhteistyön ja koordinoinnin puute sekä 38609: valtiolle tarpeelliset tilastosysteemit. valtion keskushallinnon ja lääninhallinnon toi- 38610: 6) Kuntien keskusjärjestöjen tulee koordi- mintojen yhteensovittaminen ja uudelleenorga- 38611: noida tarjolla olevat atk-tuotteet ja huolehtia nisointi. 38612: keskitetysti sosiaalitoimen järjestelmien perus- Esimerkkinä mainittakoon, että Hämeenlin- 38613: ratkaisuista. nan kaupungin sosiaalivirasto tarvitsee mm. 38614: 7) Sosiaalihallituksen tulee yhdessä kuntien päivähoidon maksuja määrätessään erilaisia 38615: sosiaalitoimen kanssa luoda yhtenäiset käsit- tietoja vanhempien tuloista, henkilötunnuksis- 38616: teet, määritelmät ja luokitukset järjestelmien ta ym. Tiedot hankitaan nykyisin kokonaan 38617: tietosisällön yhdenmukaistamiseksi. manuaalisesti. Eräiden tietojen hankinta tieto- 38618: 8) Kuntien tulisi saada väestötiedot käyt- koneelta on jo nyt mahdollista (väestörekiste- 38619: töönsä entistä helpommin. ri), mutta suurimman työmäärän aiheuttavaa 38620: 9) Kuntien sosiaalitoimen tarvitsemat elä- palkkatietojen hankintaa ja käsittelyä ei ny- 38621: ketiedot tulisi saada eläkelaitoksilta. kyisten säännösten voimassa ollessa pystytä 38622: 10) Kuntien sosiaalitoimen tarvitsemat vero- koneellistamaan. Tietosisällöllisenä esteenä tä- 38623: tustiedot tulisi saada verottajalta. hän on se, että palkkatiedoksi tarvitaan sää- 38624: Katkon v. 1986 tekemän selvityksen perus- dösten mukaan työnantajan todistus nykyisistä 38625: teella Gulkaisu n:o 19/86) em. vaatimuksista nettokuukausiansioista eikä esim. edellisen 38626: oli tyydyttävästi toteutunut ainoastaan järjes- vuoden nettoansioista, jotka useinkin parem- 38627: telmien ajantasaisuusvaatimus (kohta 3). Koh- min kuvaisivat asianomaisen todellista tulota- 38628: dan 1 vaatimus yhtenäisestä sosiaalitoimen jär- soa. 38629: jestelmästä on pääosin toteutumatta. Kohdan 5 Sosiaaliviraston arvion mukaan työnantajan 38630: vaatimus tilastoinuin edellyttämistä tiedoista palkkatodistusten käsittelyyn kuluu aikaa Hä- 38631: on osittain toteutumatta, sillä eri järjestelmien meenlinnassa vuosittain n. 400 henkilötyötun- 38632: tietosisällöt ovat epäyhtenäisiä. Kohdan 6 vaa- tia. Mikäli olisi mahdollista käyttää edellisen 38633: timus kuntien keskusjärjestöjen suorittamasta vuoden verotustietoja ja konekielisen tiedon 38634: koordinoinnista on kokonaan toteutumatta, siirtoa, jäisi tämä työvaihe lähes kokonaan 38635: sillä keskitettyä perusratkaisua ei ole saatu pois. Lisäksi työnantajat ja lasten vanhemmat 38636: aikaan. Kohdassa 7 sosiaalihallitukselle esitetty säästäisivät näin työaikaa ym. 38637: vaatimus yhtenäisten määritelmien, käsitteiden Koulutoimen tietojärjestelmät. 38638: ja luokitusstandardien luomiseksi on jäänyt Kunnallishallinnon atk-neuvottelukunta asetti 38639: toteutumatta. Tehtävä kuuluu nykyisin sosi- tammikuussa 1983 työryhmän, jonka tehtävä- 38640: aali- ja terveysministeriölle. Kohdassa 8 mai- nä oli selvittää kouluhallinnon atk:n käyttötar- 38641: nittu väestötietojen saatavuuden helpottaminen peet ja -mahdollisuudet sekä atk-ohjelmien 38642: on toteutunut siltä osin, että kunnat saavat tuottamista ja kokeilua. Projektin työn tulok- 38643: Väestörekisterikeskukselta (VRK) tietoja. Kos- set on kuvattu Katkon julkaisussa 8/84. 38644: ka kuntien ja VRK:n järjestelmät eivät ole Selvityksen mukaan kuntien koulutoimisto- 38645: yhteensopivia, joudutaan tietoja ensin muok- jen tietojärjestelmähankkeet ja tietojenkäsitte- 38646: kaamaan, jotta kuntien tietojärjestelmät pysty- lyn kehittämistarpeet olivat jääneet vaille huo- 38647: vät niitä käyttämään. Lisäksi kunnissa on oltu miota, kun koulutoimen atk:n kehittämisen 38648: tyytymättömiä tietojen luovutuksen maksulli- painopisteenä oli koulujen hallinnon atk-ohjel- 38649: suuteen. mistojen ja opetuksessa käytettävien mikrotie- 38650: Kohtien 9 ja 10 vaatimukset eläkelaitosten ja tokoneiden hankkiminen. 38651: verottajan tietojen luovuttamisesta eivät ole Selvityksessä on todettu, että ennen muuta 38652: ollenkaan toteutuneet. Eläkelaitokset kieltäyty- koulujen tarjolla olevia järjestelmiä on tarvetta 38653: vät luovuttamasta tietoja vedoten niiden luot- yhdenmukaistaa. Kiireellisimmin kehitettävinä 38654: tamuksellisuuteen. Verohallitus puolestaan on mainittu oppilas-, opettaja- ja koulutilare- 38655: kieltäytyy luovuttamasta kunnille verotietoja kistereitä sekä oppilasarvostelua, opetusryhmä- 38656: konekielisinä vedoten siihen, etteivät kunnat jakoa ja työjärjestystä koskevat asiat. 38657: pysty määrittelemään tietoja, jolloin verottaja Kouluhallinnon järjestelmien yhteensovitta- 38658: joutuisi luovuttamaan tietoja massoittain. miseksi projekti ehdotti sellaisen seurantaryh- 38659: Sosiaalitoimen tietojärjestelmien kehittämi- män asettamista, jossa edustettuina olisivat 38660: 38 38661: 38662: mm. kuntien keskusjärjestöt, Kunnallistieto rustettuna), voitaisiin konekielisestä tiedonsiir- 38663: Oy, Pääkaupunkiseudun tietokeskuskuntain- rosta lääninhallituksen mielestä todella hyötyä. 38664: liitto, Kunnallispaino Oy, kouluhallitus ja am- Verotuksen rekistereiden tiedot. 38665: mattikasvatushallitus. Seurantatyöryhmän teh- Julkisen hallinnon atk-yhteistyöryhmässä sel- 38666: täväksi esitettiin eri tahojen tarpeiden yhteen- vitettiin kertomusvuonna verohallinnon kone- 38667: sovittaminen siten, että luotavat tietojärjestel- kielisten tietojen saamista kunnallishallinnon 38668: mät olisivat mahdollisimman yleiskäyttöisiä, käyttöön. Asiasta tehdyssä muistiossa on to- 38669: laitteistot riittävän riippumattomia ja että pääl- dettu konekielisiä verotustietoja tarvittavan en- 38670: lekkäisyyttä saataisiin vähennettyä. nen kaikkea sosiaalihuollon, terveydenhuollon, 38671: Kouluhallinnossa ei kuitenkaan ole toistai- kuntasuunnittelun, tutkimus- ja tilastotoimin- 38672: seksi saatu aikaan eri sidosryhmien laajaa ja nan sekä maatilatalouden tietojärjestelmien 38673: toimivaa yhteistyötä. Kuntien edustajat ovat käyttöön. 38674: arvostelleet erityisesti kouluhallitusta riittämät- Tietoja ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa 38675: tömästä paneutumisesta kouluhallinnon tieto- saada konekielisinä, mikä osittain on johtunut 38676: jenkäsittelyn kehittämiseen. lainsäädännöllisistä, osittain käytännön syistä. 38677: Luovutusta sääteleviä keskeisiä säännöksiä 38678: Riihimäen kaupungin tiedonsiir- 38679: to k okei 1u . Riihimäen kaupungin koululai- ovat: 38680: verotuslain 132 § ja 133 § 38681: toksessa suoritettiin vuoden 1988 alussa kokei- 38682: - liikevaihtoverolain 73 § 38683: lu, jossa Hämeen lääninhallituksessa pidettä- - leimaverolain 100 c § 38684: vään opettaja- ja oppilaitosrekisteriin (PELU) - työntekijäin eläkelain 17 § 38685: oli tarkoitus siirtää tarvittavat tiedot konekieli- - lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 38686: sessä muodossa. Nykyisin tiedot siirretään lo- tekijäin eläkelain 1 § 38687: makkeilla, joita jokaista koulua kohden täyte- - henkilörekisterilaki. 38688: tään kolme ja jokaisesta opettajasta lisäksi yksi Käytännön hankaluutena tietojen luovutuk- 38689: lomake. Kun kunnat ovat perustamassa omia sessa on verohallituksen toiminnan ensisijainen 38690: atk-järjestelmiään, tulee tietojen konekielinen suuntautuminen muualle kuin tietopalveluun. 38691: siirto vähitellen yhä tarkoituksenmukaisem- Tällöin verohallitukselta ei riitä resursseja tie- 38692: maksi. . tojen luovutuksen vaatimiin erityistehtäviin ku- 38693: Konekielisellä tiedonsiirrolla olisi jossakin ten esim. eri tiedostoista koottavien tietojen 38694: määrin voitu helpottaa kaupungin kouluviras- yhdistelyihin. Verotuksen järjestelmiä ei yleen- 38695: ton työtä, mutta ennen kaikkea säästöä olisi säkään ole rakennettu tietopalvelua varten, 38696: koitunut lääninhallitukselle, jossa sen oman joten tämän tyyppiset tehtävät vaativat usein 38697: arvion mukaan kuluu PELU-tietojen tallen- erillisten sovellusohjelmien valmistusta tai mui- 38698: nukseen yhteensä noin 9 henkilötyökuukautta. ta erityistoimenpiteitä. Lisäksi verohallituksella 38699: Mikäli kaikki Hämeen läänin kunnat siirtyisi- ei ole omaa maksuasetusta, minkä vuoksi luo- 38700: vät konekieliseen tiedonsiirtoon, jäisi em. työ- vutuksesta aiheutuvien kustannusten korvausta 38701: vaihe kokonaan pois. ei ole kunnolla selvitetty. 38702: Tiedonsiirtokokeilu ei kuitenkaan onnistu- Siitä, että tietoja ei ole saatu konekielisinä, 38703: nut - lähinnä ohjelmistovirheiden ja osittain on aiheutunut mm. seuraavanlaisia hankaluuk- 38704: myös laitteiden teknisen yhteensopimattomuu- sia: 38705: den vuoksi. Hämeen lääninhallituksen mukaan - Tietojen uudelleen tallennus aiheuttaa 38706: kokeilu onnistui joillakin paikkakunnilla (Nas- kunnissa tarpeetonta työtä, muita kustannuk- 38707: tola, Lohjan mlk, Raahe). Lääninhallitus ei sia ja viivästymisiä sekä lisää tiedoissa esiinty- 38708: kuitenkaan katsonut kokeilulla tässä vaiheessa vien virheiden mahdollisuutta. 38709: olevan suurtakaan merkitystä sen vuoksi, että - Tietojen tallennus kunnissa heikentää 38710: lääninhallituksen tulkinnan mukaan valtion- mahdollisuutta tietosisältöjen yhdenmukaista- 38711: apusäännökset edellyttävät, että tietojen on miseen. 38712: oltava paperilla tarkistuksia varten. Muutta- - Kunnan asukkaat joutuvat toimittamaan 38713: malla valtionapusäännöksiä siten, että kone- viranomaisille tietoja, jotka olisi mahdollista 38714: kielisessä muodossa lähetettyjen tietojen tar- saada suoraan konekielisinä. 38715: kastaminen olisi sallittua (esim. paperille lää- Aiemmin mainitussa atk-yhteistyöryhmän 38716: ninhallituksessa tulostettuna tai suoraan päät- muistiossa on tehty useita ehdotuksia em. epä- 38717: teeitä asianomaisten tarkastusmerkinnöillä va- kohtien korjaamiseksi. Verohallituksesta saa- 38718: 39 38719: 38720: dun tiedon mukaan minkäänlaisiin toimiin ei ja suorittamaan rakennettujen ohjelmistojen ja 38721: kuitenkaan ole ryhdytty. tiedostojen epäyhtenäisyys. 38722: Vastaavanlaiset ongelmat ovat toistuneet Valtionhallinnon eri yksiköiden ja kuntien 38723: monissa muissakin järjestelmissä. Seuraavassa välisen yhteistyön ja koordinoinoin puute on 38724: on lueteltu muutamia keskeisimpiä järjestelmiä merkittävimpiä tietohuollon ongelmista julkis- 38725: ja niissä havaitut vaikeimmat ongelmat: hallinnossa. Valtionhallinnon yksiköt eivät 38726: useinkaan ole ottaneet kuntapuolen näkemyk- 38727: Rakennus- ja kiinteistötoimi siä ja tarpeita riittävästi huomioon järjestelmiä 38728: - Rakennusten yksilöintitunnukset poik- rakennettaessa. Tämän vuoksi mm. kunnat 38729: keavat toisistaan eri viranomaisten rekistereis- eivät saa joustavasti tarvitsemiaan tietoja val- 38730: sä. Muun muassa tästä syystä verottajan ja tionhallinnon rekistereistä ja päinvastoin, mis- 38731: Väestörekisterikeskuksen (VRK) tiedostot eivät tä aiheutuu mm. päällekkäistä tietojen keruuta 38732: sovi yhteen eivätkä korvaa toisiaan, joten tie- ja taliennusta sekä lisätyötä ja lisäkustannuksia 38733: tojen keruussa ja ylläpidossa on päällekkäi- tietojen muokkaamisesta. 38734: syyttä. Lainsäädännön kehittäminen on myös ai- 38735: heuttanut ongelmia tietojärjestelmien yhteen- 38736: Yritys- ja toimipaikkarekisterit sovittamiselle. Varsinkin kunnat ovat usein 38737: - Yritys- ja toimipaikkatietoja pidetään saaneet liian myöhään tiedot säädösten aiheut- 38738: päällekkäin sekä kunnissa, kaupparekisterissä tamista tietojärjestelmien muutostarpeista, jol- 38739: että verohallinnon rekistereissä. Tämän lisäksi loin tietojärjestelmiä ei ole ehditty muuttaa 38740: näitä tietoja pidetään myös esim. tilastokes- ennen säädösten voimaan astumista (esim. las- 38741: kuksen ja väestörekisterikeskuksen rekistereis- tensuojeluasetus). Tämän takia muutosvaiheen 38742: sä. aikana joudutaan tekemään ylimääräistä ma- 38743: nuaalista työtä. 38744: Väestön keskusrekisteri Lainsäädäntöä valmisteltaessa tulisikin sel- 38745: - Seurakunnat ja myös monet kunnat yllä- vittää riittävän perusteellisesti säädösten vaiku- 38746: pitävät suurelta osin päällekkäisiä tietoja väes- tukset myös tiedonsiirron ja tietojärjestelmien 38747: tön keskusrekisterin (VKR) kanssa. toiminnan kannalta. Esimerkiksi VALTAVA- 38748: - Kunnat pitävät VRK:n perimiä tietojen uudistuksen puutteellinen valmistelu näyttää 38749: luovutusmaksuja (jotka pohjautuvat maksupe- johtaneen suuriin ongelmiin tietojärjestelmien 38750: rusteasetukseen) liian kalliina. toteutuksessa. 38751: - Kunnat ovat valittaneet myös sitä, ettei Tilastointiin liittyvien tiedostojen ongelmana 38752: VRK:n tietoja saada käyttäjille tarpeeksi ajan- on ollut paitsi määritelmien, käsitteiden ja 38753: tasaisina. Tämä ei kuitenkaan johdu VRK:n luokitusstandardien puute myös se, etteivät 38754: toimista vaan esim. kuntainliittojen tarpeista, valtionhallinnon yksiköt ole aina riittävän 38755: jotka saattavat poiketa yksittäisten kuntainliit- ajoissa antaneet kuntataholle tietoja uusista 38756: toon kuuluvien kuntien tarpeista. tilastoista tai tilastoihin tehtävistä muutoksista. 38757: Kun valtionhallinnon sisällä ei ole ollut riit- Niinpä kunnat eivät ole ajoissa ehtineet tehdä 38758: tävää yhteistyötä tietojärjestelmiä suunnitelta- tietojärjestelmiinsä tarvittavia muutoksia, mi- 38759: essa, rakennettaessa ja uudistettaessa, eivät eri kä on aiheuttanut kunnissa mm. ylimääräistä 38760: viranomaisten hallinnassa olevat tietojärjestel- manuaalista tilastotietojen käsittelyä. 38761: mät ole aina teknisesti tai tietosisällöllisesti Ongelmien kustannusvaikutusten 38762: yhteensopivia. Tämän vuoksi viranomaiset ei- arviointia. Edellä on eräissä esimerkeissä 38763: vät voi aina käyttää toistensa tietojärjestelmien mainittu joitakin lukuja aiheutuneista vaiku- 38764: tietoja hyväkseen, jolloin syntyy päällekkäistä tuksista (mm. henkilötyökuukausina ilmaistuja 38765: tietojen keruuta, taliennusta ja ylläpitoa. lisätyömääriä). Koska selvitystyön kuluessa ei 38766: Kuntasektorin sisällä yhtenä merkittävimpä- ollut mahdollista laskea tarkkoja lukuja eri 38767: nä ongelmana on ollut kuntien välisen yhteis- hallintoyksiköille aiheutuneista lisäkustannuk- 38768: työn ja koordinoinoin puuttuminen. Käytän- sista, on kustannuksia pyritty arvioimaan kor- 38769: nön kokemus on osoittanut, ettei Katko ole kealla tasolla yksittäisten esimerkkilaskelmien 38770: pystynyt suosituksillaan kovinkaan tehokkaasti pohjalta. Niinpä esitettyjä kustannuksia onkin 38771: edistämään kuntien välistä yhteistyötä ja koor- pidettävä korkeintaan suuntaa antavina. Las- 38772: dinaatiota. Tästä on ollut seurauksena mm. kelmista on siten nähtävissä, minkä suuruisia 38773: kuntien laitteistokirjavuus ja samoja toiminta- säästöjä joustavan konekielisen tiedonsiirron 38774: 40 38775: 38776: ja muun tietotekniikan avulla voitaisiin hallin- päivähoidon tietojenkäsittelystä on esimerkki- 38777: nossa saavuttaa. nä Hämeenlinnan kaupungin sosiaalivirasto, 38778: Tietojen tallennukseen kuluu Hämeen lää- jonka laskelmien mukaan atk:ta tehokkaasti 38779: nissä vuosittain n. 9 henkilötyökuukautta. Kun hyödyntämällä säästettäisiin vuosittain 4,22 38780: Hämeen läänin väestömäärä (677 000 eli henkilötyökuukautta. Jos kustannusten lasken- 38781: 13,8 OJo koko maan väestöstä v. 1985) suhteute- nan perusteena käytetään samaa keskipalkkaa 38782: taan koko maan väestömäärään (4 910 000 kuin Riihimäen PELU-tietojen esimerkissä 38783: v. 1985), saadaan kaikkien lääninhallitusten (127 000 mk/v eli 10 583 mk/kk), saadaan 38784: PELU-tietojen vuosittaiseen tallennukseen vuosittaisiksi kustannuksiksi 44 600 mk (4,22 x 38785: käytettäväksi ajaksi 65,2 henkilötyökuukautta 10 583 = 44 660). Kun Hämeenlinnan kaupun- 38786: eli 5,5 henkilötyövuotta (9x10/13,8 = 65,2). gin väestömäärä (42 382 eli 0,86 OJo koko maan 38787: Kun kustannusten laskennan perustana käyte- väestöstä v. 1985) suhteutetaan koko maan 38788: tään tallentajan keskimääräistä palkkaa (toi- väestömäärään, saadaan kaikkien kuntien vuo- 38789: mistovirkailija A 7 pl ja 3 ikälisää, 1. kalleus- sittaisiksi päivähoidon tietojenkäsittelyn henki- 38790: ryhmä = 5 609 mk/kk) kerrottuna valtion lötyökustannuksiksi (saavutettavissa olevan 38791: maksuperusteasetuksen (15.5.1980 TM 5588) säästön osalta) n. 5,2 Mmk (44 660 x 100 1 38792: mukaisella henkilökustannuskertoimella (tehol- 0,86 = 5 193 023). Kun päivähoidon tiedot 38793: lisen työajan palkka + 68 OJo), saadaan läänin- ovat vain pieni osa sosiaali- ja terveydenhuol- 38794: hallituksissa PELU-tietojen vuosittaiseen tal- lon tietojenkäsittelyn henkilötyökustannuksis- 38795: lennukseen käytettäviksi palkka- ja henkilö- ta, nousevat koko mainitun alueen vuosittaiset 38796: kustannuksiksi n. 0,6 Mmk (65,2 x 5 609 x kustannukset kunnissa joka tapauksessa usei- 38797: 1,68 = 614 387). siin kymmeniin miljooniin markkoihin. 38798: Vuoden 1988 keväällä tehdyn laskelman mu- Valtionhallinnon yksi suurimmista tietopan- 38799: kaan Riihimäen koululaitoksen PELU-tietojen keista muodostuu väestökirjanpidon tiedoista. 38800: käsittelyyn kului yhteensä 875,5 työtuntia eli Toiminnasta huolehtii ylimpänä viranomaisena 38801: 24 viikkoa. Kun tietojen käsittelyyn osallistu- väestörekisterikeskus (VRK). Väestökirjanpi- 38802: neiden henkilöiden keskimääräisenä vuosipalk- don paikallisviranomaisina toimivat VRK:n 38803: kana oli 127 000 mk (sis. 5 OJo kesälomakor- alaisina kihlakuntien rekisteritoimistot 38804: vauksen ja palvelulisät), saatiin henkilötyökus- (59 kpl), joiden päällikköinä ovat henkikirjoit- 38805: tannuksiksi yhteensä 58 608 mk/vuosi. Kun tajat. 38806: Riihimäen kaupungin väestömäärä (24 366 eli Kihlakuntien rekisteritoimistot ohjaavat ja 38807: 0,5 OJo koko maan väestöstä v. 1985) suhteute- valvovat kihlakuntansa alueella evankelis-lute- 38808: taan maan koko väestöön, saadaan koko maan rilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan 38809: kuntien PELU-tietojen käsittelyn henkilötyö- seurakuntia väestökirjanpitoa koskevissa 38810: kustannuksiksi n. 11,7 Mmk. Tästä summasta asioissa sekä ovat kuntien kanssa yhteistyössä 38811: voitaisiin huomattava osa säästää, mikäli tieto- rakennus- ja huoneistotietojen rekisteröintiä 38812: tekniikan mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää koskevissa asioissa. 38813: nykyistä paremmin. Taloudellisesti merkittävin päällekkäisyys 38814: VALTAVA-järjestelmistä voidaan esimerk- väestökirjanpidossa on se, että sekä väestökir- 38815: kinä mainita Pohjois-Karjalan lääninhallitus, jahallintoviranomaiset että seurakunnat ylläpi- 38816: joka käyttää tiedonsiirron korvaavaan tallen- tävät samoja tietoja päällekkäin rekistereis- 38817: nukseen n. 4 henkilötyökuukautta. Kun läänin sään. Tästä aiheutuvia kustannuksia voidaan 38818: väestömäärä (177 000 eli 3,6 OJo koko maan arvioida siltä pohjalta, että VRK:sta saadun 38819: väestöstä v. 1985) suhteutetaan koko maan tiedon mukaan seurakuntien väestökirjanpito 38820: väestömäärään (4 910 000), saadaan koko voitaisiin kokonaan siirtää väestökirjahallin- 38821: maan VALTAVA-tietojen tallennusajaksi 111 nolle ja seurakuntien rekisterit voitaisiin korva- 38822: henkilötyökuukautta (4 x 100 1 3,6 = 111). ta ajantasaisella yhteydellä VRK:n rekisterei- 38823: Käyttämällä edellisen esimerkin keskimääräistä hin. Kun seurakuntien palveluksessa on väes- 38824: tallentajan palkkaa ja maksuperusteasetuksen tökirjanpitoon liittyvissä tehtävissä n. 800 hen- 38825: mukaista henkilökustannuskerrointa saadaan kilöä, saadaan vuosittain kertyviksi henkilö- 38826: kaikkien lääninhallitusten kustannuksiksi vä- työkustannuksiksi karkeasti runsaat 90 Mmk, 38827: hän yli 1 Mmk vuodessa (111 x 5 609 x 1,68 = mikäli näiden henkilöiden keskipalkaksi olete- 38828: 1 045 966). taan sama kuin edellä lääninhallituksissa 38829: VALTAVA-järjestelmiin sisältyvästä lasten (5 609 X 12 X 1,68 X 800 = 90 461 952). Jos 38830: 41 38831: 38832: seurakunnilta poistettaisiin väestökirjanpitoon jen ja laitosten sekä kuntien tietojärjestelmät). 38833: kuuluvat tehtävät, säästyisi em. summasta Tämän jälkeen on syntynyt tarve saada hajau- 38834: huomattava osa käytettäväksi muuhun tarkoi- tetut ja keskitetyt järjestelmät toimimaan eri 38835: tukseen. tasoilla joustavasti yhteen. Yhdeksi pääongel- 38836: Vastaava päällekkäisyys on Ruotsissa pois- maksi on noussut yhteyksien luominen erilai- 38837: tettu siten, että seurakunnilta on poistettu sissa laitteistoympäristöissä toimivien sovellus- 38838: väestökirjanpidon viranomaisille kuuluvat teh- ten välille siten, että tietoa voidaan siirtää 38839: tävät. konekielisenä. Esimerkkeinä tällaisesta ovat 38840: Esimerkkilaskelmien pohjalta voitaneen ar- Oulun sekä Turun ja Porin lääninhallituksissa 38841: vioida, että julkisen hallinnon toimintojen yh- suoritetut kokeilut. 38842: teensovittamisella voitaisiin saavuttaa vuosit- Koko julkisen hallinnon tiedonsiirto-ongel- 38843: tain vähintäinkin useisiin kymmeniin miljoo- mien ratkaiseminen edellyttää kuitenkin laajo- 38844: niin markkoihin nouseva taloudellinen hyöty. ja valtakunnallisia ratkaisuja ja tiivistä yhteis- 38845: Kun esimerkkilaskelmien sisältämät tiedot ovat työtä käyttäjien ja asiantuntijoiden välillä. Esi- 38846: kuitenkin vain pieni osa julkishallinnossa käsi- merkkinä kokonaisvaltaisista ratkaisuista on 38847: teltävästä tietomäärästä, on todennäköistä, et- meneillään oleva yleisen palveluverkkojärjes- 38848: tä laajempi ja tarkempi tutkimus paljastaisi telmän kehittämiskokeilu. 38849: jopa useisiin satoihin miljooniin markkoihin Toinen pääongelmista on eri hallintoyksiköi- 38850: yltävät hyödyt. den keräämän tiedon sisällön yhtenäistäminen 38851: Esimerkkien perusteella näyttäisi myös siltä, siten, että samoja tietoja voidaan käyttää eri 38852: että kaikkein suurimmat hyödyt olisi saavutet- järjestelmissä sellaisenaan (esim. tilastointia 38853: tavissa varsinaisissa perustoiminnoissa. Niinpä varten tarvittavat luokitukset). Tavalla tai toi- 38854: esim. kuntatasolla saavutettavissa oleva talou- sella toisiinsa liittyvien järjestelmien tietosisäl- 38855: dellinen hyöty olisi useimmiten suurempi kuin töjen yhtenäistäminen edellyttää yhtenäisten 38856: hierarkian ylemmillä portailla. selkeiden määritelmien, käsitteiden ja luokitus- 38857: Julkisen hallinnon tietohuoltopolitiikan jär- standardien käyttöönottoa. Käytännön koke- 38858: kiperäistämisellä saavutettavissa olevat laadul- mukset viittaavat siihen, että järjestelmien tie- 38859: liset hyödyt ovat joka tapauksessa huomatta- tosisältöjen yhtenäistäminen ei toteudu pelkäs- 38860: vat ja todennäköisesti taloudellisia hyötyjä tään suositusten pohjalta vaan edellyttää yhte- 38861: merkittävämmät. Kun tiedosta on kehityksen näistämistoimien auktorisointia ja jopa sankti- 38862: myötä tullut yhä tärkeämpi "pääoma" myös ointia. 38863: julkisen hallinnon toiminnassa, on tietojen Kolmantena suurena ongelmana ja kehittä- 38864: joustavaa käyttömahdollisuutta pidettävä hal- miskohteena on hallintoyksiköiden yleisten 38865: linnon tehokkaan ja laadullisesti korkeatasoi- atk-apuvälineiden (toimistojen laitteistot ja oh- 38866: sen toiminnan yhtenä perusedellytyksenä. Eri- jelmistot, talous- ja materiaalihallinto) yhte- 38867: laisten tietomassojen joustava käyttö on avan- näistäminen ja eri atk-työvälineiden integroi- 38868: nut aivan uusia mahdollisuuksia mm. hallin- minen. Yhtenäistämisellä tarkoitetaan erilais- 38869: non palvelujen parantamiseen, kun kansalaiset ten toimistojärjestelmien sellaista yhteensopi- 38870: voivat yhdestä paikasta saada eri viranomais- vuutta, että tiedonsiirto ja muu kommunikoin- 38871: ten ylläpitämiä tietoja ja toisaalta viranomaiset ti eri hallintoyksiköiden toimistojärjestelmien 38872: voivat saada suoraan toisiltaan tietoja, jotka välillä olisi mahdollista. lntegroinnilla puoles- 38873: kansalaiset joutuvat nykyisin hakemaan useista taan tavoitellaan sitä, että nykyisin erillään 38874: paikoista ja toimittamaan itse eri viranomai- toimivat toimistosovellukset (esim. tekstinkä- 38875: sille. sittely, taulukkolaskenta, sanomanvälitys) saa- 38876: taisiin toimimaan yhteen sopivasti. Esimerkki- 38877: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn järjestel- nä tällaisesta kehittämishankkeesta on valtion- 38878: mien yhteensovittaminen. Kuluvalla vuosikym- hallinnon sisältä liikkeelle lähtenyt ns. toimis- 38879: menellä on sekä valtion- että kunnallishallin- toautomaatioprojekti (T90-projekti). 38880: nossa syntynyt tarpeita sovittaa yhteen tietyHtä 38881: osin keskenään keskuskonepohjaisia suuria Hallinnollisen tietojenkäsittelyn pyrkimys 38882: järjestelmiä pien- ja mikrotietokonepohjaisten yhtenäisiin arkkitehtuureihin ja standardeihin. 38883: tietojärjestelmien kanssa. Tietojenkäsittelyn Tietotekniikan kehitys on kulkenut nopeasti 38884: kehitys on kulkenut suurista keskitetyistä jär- eteenpäin eri laite- ja ohjelmistovalmistajien 38885: jestelmistä hajautettuihin järjestelmiin (virasto- välisen kilpailun vauhdittamana. Laitteisto- ja 38886: 38887: 6 380734R 38888: 42 38889: 38890: ohjelmistoratkaisujen tehokkuuden lisääntymi- tii sidosryhmien osallistumista järjestelmien 38891: sen ja erilaisten palvelujen parantumisen lisäksi suunnitteluun, rakentamiseen ja uudistami- 38892: kilpailun tuloksena on ollut eri laite- ja ohjel- seen. 38893: mistovalmistajien tuotteiden keskinäinen yh- Julkishallinnossa on pyritty saamaan aikaan 38894: teensopimattomuus. yhteistyötä ja koordinointia lähinnä suositus- 38895: Eri laite- ja ohjelmistovalmistajat ovat to- ten ja ohjeistuksen avulla. Käytännön koke- 38896: teuttaneet periaatteessa samoja käytännön rat- mus on kuitenkin osoittanut, etteivät tällaiset 38897: kaisuja hyvin erilaisilla teknisillä tavoilla. Näi- toimet ole johtaneet tarkoitettuun tulokseen. 38898: tä erilaisia toteutustapoja ovat mm. tietokonei- Yhteistyötä ja koordinointia koskevat päätök- 38899: den rakenteisiin liittyvät erot, erilaiset oheis- set tulisi tehdä jatkossa mahdollisimman kor- 38900: laitteiden liitännät, erilaiset koodijärjestelmät kealla päätöksentekotasolla. 38901: (mm. ASCII ja EBCDIC), käyttöjärjestelmien Maahan olisi perustettava erillinen pysyvä 38902: ja muiden varusohjelmistojen erilaisuus, kirja- laajapohjainen tietotekniikan yhteistyöelin, 38903: vat ohjelmistovalikoimat ja eri valmistajien jonka tehtävänä olisi valtionhallinnon tietojen- 38904: keskenään yhteensopimattomat tietoliikenne- käsittelytoimintojen yhteensovittaminen ja 38905: ratkaisut. koordinointi. Yhteistyöelimelle olisi annettava 38906: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn kehityksen laaja ohjausvalta yhteensopivuutta koskevissa 38907: nykyisessä, kolmannessa vaiheessa pyritään asioissa. Tästä syystä olisi luontevinta, että se 38908: ratkomaan tietoliikenteeseen, laitteistoihin, oh- toimisi suoraan valtioneuvoston alaisuudessa, 38909: jelmistoihin, tiedostojen tietosisältöihin jne. joka tekisi näitä asioita koskevat periaatepää- 38910: liittyviä ongelmia pääasiassa jo tehtyjen inves- tökset. Valtionhallintoa koskevat sovittamatto- 38911: tointien, olemassa olevan laitteisto- ja ohjel- mat erimielisyydet tulisi myös viedä valtioneu- 38912: mistoympäristön ja vallitsevien standardien ja voston ratkaistaviksi, jolloin vältettäisiin tilan- 38913: lainsäädännön puitteissa. Tällöin kehitetään teet, joissa yhteensopivuutta koskevissa asiois- 38914: uusia apuvälineitä ja ratkaisuja, joilla helpote- sa ei päästä yksimielisyyteen. 38915: taan tietoliikenteeseen ja tietojen hyväksikäyt- Selvityksen yhteydessä on tullut ilmi, että 38916: töön liittyviä ongelmia. valtionhallinnon eri tasoilla on usein eriäviä 38917: Käynnissä olevat kokeilut sisältävät jo osit- näkemyksiä siitä, miten tietojenkäsittely tulisi 38918: tain sellaisia ratkaisuja, joilla tavoitellaan yhte- hoitaa ja millaisia tietojärjestelmien tulisi olla. 38919: näisiä standardeja ja arkkitehtuureja. Tätä voi- Asiat, joista näkemykset eroavat, ratkaistaan 38920: daan kuitenkin pitää teknisten ongelmien kan- nykyään usein keskushallinnon näkemysten 38921: nalta vain osaratkaisuna. Mikäli halutaan mukaisesti. Tällainen päätöksentekomenettely 38922: päästä eroon eri laite-, ohjelmisto- ja tietolii- haittaa hallinnon alempien elinten toimintaa. 38923: kenneratkaisujen yhteensopimattomuudesta, Tämän vuoksi yhteistyöelimessä tulisi olla 38924: on ratkaisut rakennettava yhtenäisten standar- kaikkien valtionhallinnon tasojen edustajia, 38925: dien ja arkkitehtuurien pohjalle. jolloin hallinnon eri tasojen sekä tarvittaessa 38926: Viime aikoina on eri puolilla ollut havaitta- myös valtiontalouden ja laillisuuden valvonnan 38927: vissa pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on saada näkemykset voitaisiin ottaa huomioon. Valtio- 38928: aikaan yhtenäisesti noudatettavat standardit ja neuvosto onkin 7.10.1988 asettanut julkisen 38929: arkkitehtuurit laitteisto-, ohjelmisto- ja tietolii- hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan, jo- 38930: kenneratkaisujen perustaksi. Hallinnollisen tie- ka pyrkii selvittämään edellä esitettyjä ongel- 38931: tojenkäsittelyn seuraavassa vaiheessa näyttäisi mia. Neuvottelukunnassa on kymmenen jäsen- 38932: korostuvan pyrkimys yhtenäisiin standardei- tä, joista puolet edustaa kunnallishallintoa. 38933: hin. Merkittävä osa julkishallinnon tietovirtoihin 38934: Valtiontilintarkastajat toteavat edellä se/os- liittyvistä ongelmista koskee valtion keskushal- 38935: tetun yhteistyössä valtiontalouden tarkastusvi- linnon ja kuntien välisiä tietovirtoja, joiden 38936: raston kanssa suoritetun selvityksen perusteel- solmukohtina ovat usein lääninhallitukset. 38937: la, että tietojärjestelmien teknisellä ja tietosi- Näiden tietovirtojen tarkoituksenmukainen ja 38938: sällön yhtenäistämisellä saavutettaisiin sekä joustava järjestäminen näyttää olevan selvästi 38939: valtion- että kunnallishallinnossa merkittäviä vaikeampaa kuin valtionhallinnon sisäisten. 38940: säästöjä. Yhtenäistäminen edellyttää kuitenkin Valtion- ja kunnallishallinnon atk-toimintojen 38941: tietyn järjestelmän tietosisällöstä kiinnostunei- yhteensovittaminen edellyttää valtion ja kun- 38942: den käyttäjien yhteistyötä. Kaikilla tasoilla yh- tien edustajien tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö- 38943: teensopivien järjestelmien aikaansaaminen vaa- mahdollisuudet on selvitettävä ennen edellä 38944: 43 38945: 38946: esitetyn yhteistyöelimen asettamista ja kunnille Meneillään oleva kehitys parantaa tietojen 38947: varattava mahdollisuus saada edustuksensa yh- saamista ja käytettävyyttä. Toisaalta tietojen 38948: teistyöelimeen, jolloin sen toiminta voisi kattaa suojaamisesta ja niiden virheettömyyden var- 38949: koko julkishallinnon. Kunnille tulee myös va- mistamisesta tulee ongelmia (tietoturva). Tieto- 38950: rata mahdollisuus saada pysyvä edustus kaik- jen virheettömyyden tarkistuksiin tulee kiinnit- 38951: kiin keskeisiin julkisen hallinnon tietojenkäsit- tää aiempaa enemmän huomiota varsinkin kun 38952: telyn kehittämisprojekteihin, jotta myös kun- kansalaisille tarjottavat atk- ja telepalvelut 38953: tien näkemykset ja edut voidaan ottaa huo- yleistyvät. Tietotekniikan mahdollisuudet tulee 38954: mioon. Tällaisten järjestelyjen aikaansaanti hyödyntää maksimaalisesti myös tietojen tar- 38955: edellyttänee aikaa myöten erillistä säädöstä kistuksessa ja siten lisätä myös asiakkaiden ja 38956: kuntien tietohallinnosta. kansalaisten oikeusturvaa. 38957: Julkisen hallinnon tietohuollon kehittämis- Tietoturvan tekniset kontrollimahdollisuudet 38958: hankkeissa tulee ottaa nykyistä laajemmin ovat koko ajan parantuneet, mutta silti esim. 38959: huomioon tietoliikenteen, laitteistojen sekä jär- tietokonevirukset voivat muodostaa avoimissa 38960: jestelmien ja niiden tietosisällön yhteensopi- tiedonsiirtoverkoissa uusia uhkia. Tietojen 38961: vuutta edistävien standardien käyttö. suojaamisen vaikeimpina ongelmina lienevät 38962: Säädöksiin perustuvat konekielisen tiedon- suojaamisen organisoinäin ja vastuun jakami- 38963: siirron esteet on selvitettävä, samoin mahdolli- seen liittyvät kysymykset erityisesti pienissä 38964: suudet käyttää tietotekniikkaa tarkoituksen- atk-yksiköissä. Tietoturvaan liittyvien toimin- 38965: mukaisemmin hyväksi hallinnossa. Säädöksiin tojen selkeyttämiseksi tulee hallinnolle laatia 38966: perustuvana esteenä on pidettävä myös sitä, yksityiskohtaiset ohjeet yhtäältä henkilörekis- 38967: ettei monille muiden viranomaisten tarvitsemia tereitä koskevien säädösten aiheuttamista toi- 38968: tietoja hallussaan pitäville viranomaisille ole mista ja toisaalta tietosuojan ja -turvan organi- 38969: määrätty tehtäväksi tietopalvelujen tuottamis- soimisesta ja vastuun jakamisesta. 38970: ta. Tiedostojen kehittämiseen, ylläpitoon ja 38971: käyttöön liittyvät taloudelliset näkökohdat tu- 38972: lee selvittää. 38973: 44 38974: 38975: 38976: 38977: 38978: Valtioneuvosto 38979: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- misesta ja valtiosihteerijärjestelmän käyttöön- 38980: kastuksen valtioneuvoston kansliassa 17.2.1988 otosta asiantuntijana pääministeri Harri Hol- 38981: ja kuulleet pääministerin kanslian muodosta- keria 17 .5.1988. 38982: 38983: 38984: Valtioneuvoston kanslia johtanut hallintokoneiston laajenemiseen kai- 38985: killa hallintotasoilla. Ministeriöiden osastojen 38986: Pääministerin kanslian muodostaminen. ja toimistojen määrä on v. 1950-88 kehittynyt 38987: Valtionhallinnon tehtävien lisääntyminen on seuraavasti: 38988: 38989: Ministeriöt 1950 1960 1970 1975 1980 1984 1988 38990: Osastoja .............................. 39 41 54 60 60 60 62 38991: Toimistoja ............................ 57 60 104 120 140 165 180 38992: Yhteensä ............................. 96 101 158 180 200 225 242 38993: 38994: 38995: Ministeriöiden ns. hyvinvointipoliittisia teh- alussa hallitusmuodossa vahvaksi muodostetun 38996: täviä (opetus, kulttuuri, sosiaaliturva, tervey- presidentti-instituution varjossa. Autonomian 38997: denhuolto, asunto- ja yhdyskuntapolitiikka) ajan perinteiden mukaisesti ovat ministeriöt 38998: suorittavia osastoja perustettiin eniten 1960- olleet varsin itsenäisiä. Ministereiden ja minis- 38999: luvulla. Osastojen määrä on vuodesta 1960 teriöiden yläpuolelle ei ole hyväksytty asemal- 39000: puolitoistakertaistunut, mutta toimistojen luku taan vahvaa pääministeriä tai pääministerin 39001: on peräti kolminkertaistunut. Kulkulaitosten ja virastoa. Niinpä esimerkiksi v. 1921, kun edus- 39002: yleisten töiden ministeriö jaettiin liikenneminis- kunta käsitteli valtioneuvostoa koskevia lake- 39003: teriöksi ja työvoimaministeriöksi v. 1970 ja ja, esitettiin pääministerille huomaamatonta 39004: sosiaaliministeriön toimiala laajennettiin sosi- asemaa siksi, että valtioneuvoston kanslian 39005: aali- ja terveysministeriöksi. Opetusministeriö tehtävät voitaisiin supistaa mahdollisimman 39006: eriytyi osastoihin vasta 1960-luvulla. Viimeksi vähiin. Senaatin talousosaston kanslian tehtä- 39007: v. 1983 perustettu ympäristöministeriö sai en- vät siirtyivät lähes sellaisenaan valtioneuvoston 39008: simmäiset perustelunsa jo 1970-luvulla. Minis- kanslialle. Kansliassa oli 1920-luvun alussa 39009: teriöiden perusrakenne syntyi näin ollen jo vain kolme vakinaista virkamiestä. Itse kansli- 39010: parikymmentä vuotta sitten, jolloin ne myös assa oli aina vuoteen 1963 saakka esittelevän 39011: saavuttivat keskeisen aseman hallinnonalansa virkamiehen lisäksi vain välttämätön toimisto- 39012: johdossa. Ministeriöiden alainen piiri- ja pai- henkilökunta. 39013: kallishallinto on voimistunut ja päässyt osalli- 39014: seksi myös päätösvallan siirroista. Tästäkään Kanslian alaisena sitä vastoin on koko itse- 39015: huolimatta ei hallintojärjestelmän perusteita ja näisyyden ajan ollut muutamia virastoja. 39016: menettelytapoja ole mainittavasti muutettu. Käännöstoimisto ja valtioneuvoston yleinen 39017: kirjaajankonttori perustettiin v. 1917. Valtio- 39018: Valtioneuvoston kanslialta saadun selvityk- neuvoston kanslian alaisuuteen on kuulunut 39019: sen mukaan kanslian organisaation muutokset myös valtioneuvoston julkaisuvarasto, valtio- 39020: ovat yleensä liittyneet pääministerin aseman neuvoston kirjanpito ja eduskunnan kirjasto 39021: kehittymiseen. Pääministeri, joka on senaatin sekä virallinen lehti. Tilastollinen päätoimisto 39022: talousosaston varapuheenjohtajan seuraaja it- siirrettiin vasta 1950-luvun alkupuolella pois 39023: senäisessä Suomessa, on ollut itsenäistymisen kanslian alaisuudesta. 39024: 45 39025: 39026: Valtioneuvoston kansliaan perustettiin v. tui 1970-luvun lopulta alkaen heikosti toimi- 39027: 1937 pääministerin sihteerin virka, ja v. 1939 vaksi. Niinpä valtion keskushallintokomitean 39028: perustettiin kanslian erilliseksi osastoksi väliai- mietinnössä (KM 1975:120 ja KM 1978:22) 39029: kainen valtioneuvoston tiedotuskeskus. Kesällä kirjattiin myös toimintalinja, jota on sen jäl- 39030: 1941 siirrettiin tiedotuskeskus kanslian alaisek- keen noudatettu ja jonka toteuttamista myös 39031: si erilliseksi laitokseksi, v. 1944-48 tiedotus- valtiontilintarkastajat ovat kiirehtineet. Talou- 39032: keskus oli jälleen kanslian yhteydessä. dellinen suunnittelukeskus siirrettiin v. 1979 39033: Pääministerin asemaa pyrittiin vahvistamaan valtiovarainministeriöön ja suunnitteluosasto 39034: 1950-luvun alkupuolella, ja kanslian alaisuu- v. 1984 sisäasiainministeriöön. 39035: teen perustettiin talousneuvosto ja sen sihtee- Valtioneuvoston kanslialta saadun selvityk- 39036: ristö sekä valtakunnansuunnittelutoimisto. sen mukaan pääministerien virastot on muissa 39037: Myöhemmin talousneuvoston sihteeristö muu- Pohjoismaissa järjestetty seuraavasti. 39038: tettiin Taloudelliseksi suunnittelukeskukseksi. Ruotsi . Ruotsin pääministerinviraston or- 39039: Vaikka mainitut suunnitteluelimet perustettiin ganisaatio ei perustu sitoviin säännöksiin eräitä 39040: valtioneuvoston kanslian alaisuuteen, heiken- lähinnä rutiiniluonteisia asioita koskevia työ- 39041: nettiin kanslian hallinnollisia edellytyksiä sa- järjestyksiä lukuun ottamatta. Virastolie on 39042: manaikaisesti muuttamalla esittelijäneuvoksen ominaista myös se, että suurin osa sen virka- 39043: virka nuoremman hallitussihteerin viraksi v. mieskunnasta on sidoksissa kulloiseenkin halli- 39044: 1953. Toimenpiteet olivat ristiriitaisia. 1960- tukseen ja erityisesti pääministeriin. Pääminis- 39045: luvun alussa kansliaan perustettiin kansliapääl- terin kanslian johtavat virkamiehet ja asian- 39046: likön virka. Tätä perusteltiin seuraavasti: tuntijat oikeudellisen osaston päällikköä lu- 39047: "Työmuotojen ja käsittelyn kehittämiseksi ja kuun ottamatta vaihtuvatkin hallitusvaihdos- 39048: yhtenäistämiseksi valtioneuvoston ja sen minis- ten yhteydessä. 39049: teriöissä on tarpeen, että valtioneuvoston kans- Kanslia jakautuu 39050: lian toimintaa tehostetaan. Tämän vuoksi ja - lehdistöryhmään, joka hoitaa paammts- 39051: jotta pääministeri voisi saada tarvittavaa apua terin ja hänen kansliansa suhteita tiedotusväli- 39052: erityisesti oikeudellisissa kysymyksissä, perus- neisiin 39053: tetaan kansliaan kansliapäällikön virka." - puheenkirjoittajaryhmään, joka laatii 39054: Pääministeri Rafael Paasion asettama työ- pääministerin puheiden ja kannanottojen luon- 39055: ryhmä esitti v. 1967 kanslian kehittämistä pää- nokset valtiopäiväkeskusteluja varten 39056: ministeriä avustavaksi virastoksi. Pääministe- - kirjeenkirjoittajaryhmään, joka hoitaa 39057: rin tehtäväksi määriteltiin mm. hallituksen har- pääministerin varsin laajaa kirjeenvaihtoa. 39058: joittaman yhteiskuntapoliittisen valmistelun Kansainvälispoliittisten tehtävien hoitoa var- 39059: kehittäminen, eri ministeriöiden ja yhteiskun- ten kansliassa on kaksi ulkopoliittista avusta- 39060: tapolitiikan lohkojen koordinointi ja hallituk- jaa. 39061: sen ryhmien välisten suhteiden hoitaminen. Pääministerinviraston oikeudellinen osasto 39062: Yhteiskuntasuunnittelun organisaatiokomitea jakautuu kolmeen erilliseen yksikköön. Ensim- 39063: (KM 1968:3) esitti valtioneuvoston kanslian mäinen tarkastaa hallituksen valmistelemien 39064: kehittämistä yhteiskuntasuunnittelua johtavak- lakiesitysten oikeudellisuuden. Toinen yksikkö 39065: si virastoksi. Kanslialie kuuluisi kokonaistalou- pohtii mahdollisuuksia jakaa tehtäviä esim. 39066: dellinen, yhteiskuntapoliittinen ja tulopoliitti- keskusvirastoille. Kolmannessa yksikössä käsi- 39067: nen suunnittelu. Kansliaan tulisi asettaa minis- tellään muun ohella hallinnon kielenkäytön 39068: teri käsittelemään kokonaistaloudellisia kysy- selkeyttämismahdollisuuksia. 39069: myksiä ja johtamaan yhteiskuntapoliittista Hallituksessa olevan "varapääministerin" 39070: suunnittelua pääministerin apuna. kanslia muodostaa eräänlaisen poliittisen suun- 39071: Edellä esitetyn kehittämislinjan seurauksena nittelun yksikön (enheten för politisk plane- 39072: valtioneuvoston kansliaan perustettiin suunnit- ring). Yksikköä kutsutaan myös nimellä 39073: teluosasto v. 1973 ja samalla lakkautettiin "framtidsgruppen". Yksikön tehtävänä on 39074: valtakunnansuunnittelutoimisto. Osaston teh- avustaa poliittisesta suunnittelusta ja Ruotsin 39075: tävänä oli alue- ja muun yhteiskuntapoliittisen tutkimuspolitiikan koordinoinnista vastaavaa 39076: suunnittelun yhteensovittaminen ja suuntaami- ''varapääministeriä'' pitkällä aikavälillä merki- 39077: nen. Tämä 1960-luvun lopulla kanslian kehittä- tyksellisten kysymysten, kuten työllisyys- ja 39078: misessä noudatettu hyvin voimakkaaseen orga- tulonjakopolitiikkaan, viestintäteknologiaan, 39079: nisaation kasvuun perustunut ajattelu osoittau- taloudellisen rikollisuuden ehkäisyyn, väes- 39080: 46 39081: 39082: töpolitiikkaan ja rakentamiseen liittyvien rat- vaan hallinto on pysyvien virkamiesten hoidos- 39083: kaisujen valmistelussa. sa. Pääministerin viraston tehtäviä ollaan 39084: No r j a. Norjan pääministerin virasto on Tanskassa osittain uudistamassa, mikä merkit- 39085: pieni organisaatio. Toiseen maailmansotaan see pääministerin ja hänen virastonsa koordi- 39086: saakka pääministerillä ei ollut lainkaan sihtee- nointitehtävän laajentamista. Ulkopoliittisia ja 39087: ristöä, vaan hän oli jonkun ministeriön päällik- turvallisuusasioita käsittelevälle ministerivalio- 39088: könä. Välittömästi sodan jälkeen perustettiin kunnalle on kysymykset tähän asti valmistellut 39089: pääministerin avuksi muutamia poliittisen sih- ja koordinoinut ulkoministeriö. Tarkoitus on 39090: teerin virkoja. 1950-luvun puolivälissä perus- keskittää näidenkin kysymysten virkamiestason 39091: tettiin myös pieni pysyvä virasto, johon tuli valmisteluvastuu pääministerin virastoon. 39092: kolme valtiosihteerin virkaa. Tämän lisäksi 1 s l a n t i . Voimassa olevat säädökset minis- 39093: perustettiin hallinnollisen päällikön virka. Pää- teriöiden toimialoista ovat peräisin vuodelta 39094: ministerin hallinnollisten resurssien vähäisyys 1969. Siihen saakka pääministerillä oli myös 39095: korostaa sitä, että Norjan hallitus työskentelee ministeriö johdettavanaan, usein oikeusminis- 39096: kollegiona ja että yleisesti toivotaan pääminis- teriö. Pääministerin ja hänen kansliansa pää- 39097: terin olevan enemmänkin poliittinen organi- tehtävänä on hallitusyhteistyön koordinointi ja 39098: saattori kuin organisaation johtaja. Pääminis- talouspoliittisten linjojen vetäminen. Pääminis- 39099: terin virastoon kuuluu nykyisin yli 20 henkilöä. terillä on virkamieskanslia ja hänen itsensä 39100: Kymmenestä esittelijätason virasta neljä, kol- valitsema asiantuntijayksikkö. Virkamieskans- 39101: me valtiosihteeriä ja pääministerin henkilökoh- lia ei ole kovin suuri. Kansliapäällikkö johtaa 39102: tainen sihteeri, ovat poliittisia virkamiehiä. kansliaa apunaan pari puolipäivätyössä olevaa 39103: Norjassa kuten Suomessakin hallinnonalojensa kanslistia. Kansliassa on myös lehdistöasia- 39104: suunnittelusta vastaavat ao. ministeriöt. mies, joka kuitenkin toimii itsenäisesti eri mi- 39105: Kaikki päätökset valmistellaan ministeriöis- nisteriöiden kanssa. Asiantuntijayksikköön 39106: sä, ja pääministerin virasto keskittyy pääminis- kuuluu poliittinen avustaja ja talousasiantunti- 39107: terin avustamiseen hallituksen johtamisessa, ja. Molemmat valitsee pääministeri. Poliittinen 39108: koordinaation varmistamisessa ja muuhun po- avustaja esiintyy myös pääministerin edustaja- 39109: liittisen päätöksenteon valmisteluun liittyvissä na, jos tämä itse on estynyt. 39110: kysymyksissä. Pääministerin virasto toimii Islannin pääministerin tehtäviin kuuluu 39111: myös hallituksen esitysten ja selontekojen joukko asioita, joista Suomessa päättää presi- 39112: eräänlaisena tarkistusyksikkönä. Kaikki halli- dentti. Islannin presidentillä ei ole esim. lain- 39113: tuksen esitykset ja tiedonannot käyvät ennen kaan nimitysoikeutta. Presidentillä ja hallituk- 39114: virallista esittelyä pääministerin virastossa tar- sella on kokous kerran kuukaudessa, jolloin 39115: kistettavina, jolloin niiden asiasisältöön voi- tehdyt päätökset vain rutiininomaisesti luetel- 39116: daan vielä puuttua. laan ja kirjataan. Hallituksen kerran tai pari 39117: Tanska. Pääministerin ja hänen viraston- kertaa viikossa pitämillä kokouksilla ei ole 39118: sa keskeinen tehtävä on koordinoida hallituk- myöskään kovin paljon valtaa, vaan jokainen 39119: sen ja eri ministeriöiden toimintaa. Pääministe- ministeri hoitaa itsenäisesti omaa hallinnon- 39120: rin virasto on pääministerin sihteeristö, jossa alaansa. 39121: on nykyisin lähes 20 esittelijätason virkamies- Suomessa valtioneuvoston kanslian kehittä- 39122: tä. Kaikkiaan virastossa on henkilökuntaa 50, mistä on pohdittu perusteellisesti valtioneuvos- 39123: ja sitä johtaa kansliapäällikkö. Virastoa ei ole ton v. 1974 asettamassa em. keskushallintoko- 39124: jaettu osastoihin. Pääministerillä on kaksi vir- miteassa, joka sai työnsä päätökseen v. 1978. 39125: kamiessihteeriä, joista toinen on taloustieteilijä Valtiontilintarkastajat ovat osaltaan kiirehti- 39126: ja toinen perehtynyt kansainvälisiin kysymyk- neet komitean esitysten toteuttamista kerto- 39127: siin. Pääministerin läheiseen avustajakuntaan muksessaan vuodelta 1980 (s. 106-109) ja 39128: kuuluu myös kolme neuvottelevaa virkamiestä, korostaneet mm. pääministerin aseman ja toi- 39129: joista yksi on perehtynyt turvallisuuspolitiik- mintaedellytysten parantamista sekä pääminis- 39130: kaan, yksi taloudellisiin kysymyksiin ja yksi terin kanslian aikaansaamista. Keskushallinto- 39131: kansankäräjätyöhön. komitea oli esittänyt pääministeriä avustavien 39132: Pääministerin ja hallituksen vaihtuessa eivät toimintojen tehostamiseksi, että valtioneuvos- 39133: keskeisessäkään asemassa olevat virkamiehet ton kanslian tehtävät keskitettäisiin pääminis- 39134: yleensä vaihdu. Poliittisia virkamiehiä - po- terin sihteeristön tehtäviin, joita olisivat pää- 39135: liittisia valtiosihteerejä tai sihteerejä - ei ole, ministerin avustaminen hallituksen toiminnan 39136: 47 39137: 39138: johtamisessa ja sen politiikan yhteensovittami- tekemään periaatepäätöksiä tavoitteista, suun- 39139: sessa sekä pääministerin tekninen avustaminen. taviivoista, rajoituksista ja muista hallinnon 39140: Valtiontilintarkastajat palasivat uudelleen aihe- kehittämisen kannalta merkittävistä asioista. 39141: piiriin ja katsoivat kertomuksessaan vuodelta Valtioneuvoston kanslia katsoo, että näitä toi- 39142: 1983 (s. 7-12), että "Valtioneuvoston kanslia mia tulee edelleen tehostaa ja kiinnittää huo- 39143: tulisi muodostaa sellaiseksi pääministerin kans- miota erityisesti tarpeettomien, muodollisten ja 39144: liaksi, jonka ensisijaisena tehtävänä olisi pää- moninkertaisten ketjupäätösten karsimiseen 39145: ministerin mukana vaihtuvan valtiosihteerin sekä hallinnon sisältä että myös hallituksen ja 39146: johdolla avustaa pääministeriä hallituksen toi- eduskunnan väliltä. 39147: minnan johtamisessa ja sen politiikan yhteen- Valtioneuvoston kanslialta saadun selvityk- 39148: sovittamisessa ja suuntaamisessa. Koko avusta- sen mukaan pääministerin avustamiseen liitty- 39149: jakunnan tai ainakin sen enemmistön tulisi vien tehtävien sisältö ei kuitenkaan ole riittä- 39150: vaihtua pääministerin mukana." västi selkiintynyt. Poliittisten avustajien ja py- 39151: Sittemmin valtioneuvoston kansliaa on kehi- syvän virkamieskunnan tehtävänjako on ongel- 39152: tetty em. tavoitteiden mukaisesti siirtämällä mallinen. Lisäksi kanslialla on eräiden siirtojen 39153: pääministerin toimiin liittymättömiä tehtäviä jälkeenkin vielä tehtäviä, jotka eivät suoranai- 39154: muille viranomaisille. Pääministerin avustamis- sesti liity pääministerin tai valtioneuvoston 39155: ta hallituksen toiminnan johtamisessa ja sen avustamiseen. 39156: politiikan yhteensovittamisessa on parannettu Vaikka valtioneuvoston kanslia pitää tar- 39157: lisäämällä pääministerin itsensä valitsemaa ja peellisena käännöstoiminnan yleistä koordi- 39158: hänen mukanaan vaihtuvaa henkilökuntaa. nointia, kanslia ei pidä käännöstoimiston siir- 39159: Hallitusohjelman seuranta sekä valtioneuvos- tämistä oikeusministeriön alaisuuteen ainakaan 39160: ton erikseen määräämät yhteiskuntapoliittiseen tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Kans- 39161: suunnitteluun liittyvät tehtävät samoin kuin lian mielestä käännöstoiminnan kehittämisen 39162: useiden ministeriöiden toimialaa sivuavat yh- kannalta on parempi, että viralliset tekstit 39163: teensovittavat tehtävät sekä minkään ministe- käännetään ja tarkistetaan eri paikoissa. Hy- 39164: riön toimialaan kuulumattomat tehtävät jäivät vän lopputuloksen saavuttamiseksi olisi kuiten- 39165: valtioneuvoston kanslialle myös 1.3.1984 jäl- kin parannettava ja kehitettävä käännöstoimis- 39166: keen, jolloin kanslian suunnitteluosasto ja sen ton ja oikeusministeriön tarkastustoimiston yh- 39167: aluepoliittiset tehtävät siirtyivät sisäasiainmi- teistyötä. Valtioneuvoston kanslian mielestä 39168: nisteriölle. Tämän jälkeen ovat lisäksi v. 1986 virkakoneiston käännöstehtäviä ei voida kos- 39169: kanslian oman työryhmän ehdotusten vauhdit- kaan keskittää yhteen paikkaan eikä yhden 39170: tamina saamelaisasiat siirtyneet Sisäasiainmi- ainoan hallinnonalan alaisuuteen. Oikeus- 39171: nisteriölie ja virka-ansiomerkkeihin liittyvät ministeriön hallinnonalan käännöstoimintaan 39172: asiat valtiovarainministeriölle sekä valtioneu- liittyvät tehtävät ovat lähinnä julkaistavien 39173: voston puhelinvaihteen henkilökunta valtiova- säädösten asiasisällön ja kieliasun tarkastami- 39174: rainministeriön alaiseen rakennushallintoon. nen. Oikeusministeriön tehtävä ei ole ollut 39175: Yhteiskunnassa noudatettavia osallistumisjär- kehittää valtionhallinnon yleistä käännöstoi- 39176: jestelmiä koskevat asiat ja myös tasa-arvoasiat mintaa. Oikeusministeriön hallinnonalaan liit- 39177: on siirretty sosiaali- ja terveysministeriölle. tyvät nykyiset tehtävät huomioon ottaen val- 39178: Pääministerin toimintavaltuuksia on laajen- tioneuvoston kanslia ei pidä myöskään tarkoi- 39179: nettu muuttamalla valtioneuvoston ohjesään- tuksenmukaisena siirtää tällaisia uusia tehtäviä 39180: töä 16.5.1985 annetulla asetuksella (410/85) oikeusministeriölle. Oikeusministeriö puoles- 39181: niin, että valtioneuvosto voi pääministerin esi- taan katsoo, että säädöstekstien kääntämiseen 39182: tyksestä määrätä ministeriön päätösvaltaan liittyviä ongelmia voidaan poistaa mm. kääntä- 39183: muutoin kuin lain nojalla kuuluvan asian tuo- jien koulutusta tehostamalla sekä parantamalla 39184: tavaksi yleisistunnon käsiteltäväksi ja ratkais- käännöstoimiston ja oikeusministeriön tarkas- 39185: tavaksi. Valtioneuvosto voi pääministerin esit- tustoimiston yhteistyötä. Valtioneuvoston 39186: telystä määrätä nyt myös ajankohdan, johon kanslia on keväällä 1988 asettanut työryhmän, 39187: mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsi- joka käsittelee valtioneuvoston ruotsin kielen 39188: teltävä asia on esiteltävä. lautakunnan aseman ja tehtävien kehittämistä. 39189: Valtioneuvoston työtä on edelleen pyritty Lautakunnan erääksi tehtäväksi on kaavailtu 39190: keventämään niin, että hallitus voisi politiik- käännöstoiminnan suunnittelua ja koordinoin- 39191: kansa johtamisessa entistä paremmin keskittyä tia. 39192: 48 39193: 39194: Valtioneuvoston kanslia asetti vuoden 1984 valtioneuvostossa ja ministerivaliokunnissa 39195: lopulla työryhmän selvittämään pääministerin sekä edistää ministeriöiden yhteistoimintaa val- 39196: kanslian muodostamiseen liittyviä kanslian teh- tioneuvoston käsiteltäviksi tulevissa asioissa. 39197: täviä ja organisaatiota. Työryhmä piti lähtö- Valtiosihteeri organisoisi ja johtaisi myös val- 39198: kohlinaan valtion keskushallintokomitean em. tioneuvoston ohjesäännössä tarkoitettua kans- 39199: esityksiä ja valtiontilintarkastajain kertomusta liapäälliköiden yhteistoimintaa. 39200: vuodelta 1983. Työryhmän esitys valmistui Kanslian em. työryhmän v. 1985 tekemiin 39201: 2.10.1985 ja luovutettiin tuolloin pääministeril- esityksiin verrattuna uutta on se, että nyt 39202: le. Työryhmä esitti valtioneuvoston kanslian esitetään valtiosihteerin lisäksi myös alivaltio- 39203: muuttamista lähinnä pääministerin sihteeris- sihteerin viran perustamista samanaikaisesti 39204: töksi, joka avustaisi pääministeriä hallituksen lakkautettavan kansliapäällikön viran tilalle. 39205: johtamisessa ja huolehtisi koko valtioneuvos- Alivaltiosihteeri olisi korkein hallinnon jatku- 39206: toa palvelevista tehtävistä. Kanslian johtoon vuutta edustava virkamies kansliassa. Valtio- 39207: työryhmä esitti pääministerin mukana vaihtu- sihteerin ja alivaltiosihteerin virkojen tehtävät 39208: vaa poliittista valtiosihteeriä, joka korvaisi tultaisiin em. suunnitteluasiakirjan mukaan 39209: kansliapäällikön ja pääministerin sihteerin. määrittelemään yksityiskohtaisemmin uudistet- 39210: Kanslian pysyvä virkamiehistö hoitaisi mm. tavassa kanslian hallintoasetuksessa. 39211: hallituksen vaihdoksiin ja valtioneuvoston pää- Valtioneuvoston kanslialta saadun selvityk- 39212: töksentekojärjestelmään liittyvät tehtävät sekä sen mukaan lähinnä nykyiselle suunnitteluryh- 39213: normaalit hallintoasiat. Poliittisen valtiosihtee- mälle kuuluvat tehtävät tulisivat edelleenkin 39214: rin alaisuudessa toimisivat pääministerin poliit- säilymään virkamiesten hoidettavina myös pää- 39215: tiset avustajat, jotka pääministeri edelleenkin ministerin kansliaa muodostettaessa. Tehtävinä 39216: itse valitsisi. Suoraan valtiosihteerin alaisena tulisivat säilymään ainakin hallitusohjelman 39217: toimisivat pysyvästä henkilöstöstä kanslian seuranta sekä siihen liittyvien tietoaineistojen 39218: suunnitteluryhmä ja valtioneuvoston tiedotus- kehittäminen ja tarvittavat erillisselvitykset. 39219: yksikkö. Jotta näistä päätöksentekoa avustavista tehtä- 39220: Osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvok- vistä koituisi hyötyä pääministerille, tulisi nä- 39221: sen alaisuuteen jäävät tehtävät jaettaisiin työ- mä tehtävät organisoida valtiosihteerin alaisuu- 39222: ryhmän mukaan kahdelle toimistolle, yleiselle teen. Uutena tehtäväalueena on tullut valtio- 39223: ja hallintotoimistolle. Yleiselle toimistolle kuu- neuvoston tietojärjestelmien koordinointi, joka 39224: luisivat henkilöstö- ja taloushallinto. Hallinto- on käynnistynyt kertomusvuoden alussa. Toi- 39225: toimisto hoitaisi ministeriöiden ja valtioneu- nen uusi tehtävä on tehostaa tulevaisuuden- 39226: voston toimivaltajakoon, valtioneuvoston oh- suunnittelua hallituspolitiikan ja koko yhteis- 39227: jesääntöön, ratkaisulakiin sekä ministeriölakiin kuntapolitiikan ohjaamisessa, jota varten val- 39228: liittyvät tehtävät, huolehtisi käytännön esittely- tioneuvosto asetti toimikunnan kertomusvuo- 39229: tehtävistä, toimiHaisi hallituksen kertomuksen den lopulla opetusministeriön esityksestä. 39230: ja hoitaisi viralliset yhteydet eduskuntaan. Kiirehdittyään pääministerin kanslian muo- 39231: Kanslian johdon sekä nykyisen hallinnollisen dostamista jo kertomuksessaan vuodelta 1980 39232: toimiston uudelleenjärjestäminen voisi työryh- ja uudistettuaan kannanottonsa edelleen kerto- 39233: män käsityksen mukaan tapahtua myöhemmin muksessaan vuodelta 1983 valtiontilintarkasta- 39234: tällä vuosikymmenellä. jat eivät voi olla tyytyväisiä nykyiseen tilantee- 39235: Pääministerin kanslian muodostamista on seen, jossa asia on vielä ratkaisua vailla. Val- 39236: sittemmin täsmennetty valtioneuvoston kans- tiontilintarkastajat edellyttävät, että pääminis- 39237: lian hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitel- terin kanslian muodostamisen esteenä olevat 39238: massa vuosille 1989-1992. Siinä todetaan, että ongelmat - lähinnä pääministerin poliittisten 39239: kansliaa kehitetään suunnittelukaudella, kuten avustajien ja kansliaan jäävän pysyväisluontei- 39240: muissakin OECD-maissa, pääministeriä ja ko- sen virkakunnan asema ja tehtävienjako - 39241: ko valtioneuvostoa palvelevaksi yksiköksi. pikaisesti ratkaistaan. Valtioneuvoston kanslia 39242: Keskeisenä pyrkimyksenä on kanslian ylimmän tulee tämän jälkeen nimetä pääministerin kans- 39243: johdon uudelleenorganisointi. Poliittisen val- liaksi, mikä nimenmuutos on jo kansainvälises- 39244: tiosihteerin virka olisi sidottu pääministerin sä yhteydenpidossa virallisesti toteutunutkin. 39245: toimikauteen. Valtiosihteerin tulisi pääministe- Poliittisen valtiosihteerin viran perustaminen 39246: rin apuna seurata ja koordinoida tärkeiden ja tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Tämä on 39247: Iaajakantoisten asioiden käsittelyjärjestystä välttämätöntä myös sen vuoksi, että saadaan 39248: 49 39249: 39250: tarvittavia kokemuksia vastaavan järjestelmän kennushallitukselle, säädöskokoelmaan ja asia- 39251: ulottamiseksi koko valtioneuvoston toimia/al- kirjojen sa/assapitoon liittyvien tehtävien sekä 39252: le. oikeuskanslerinviraston tiliasioiden siirtäminen 39253: Valtiontilintarkastajat pitävät lisäksi tärkeä- oikeusministeriölle sekä virastojen sinetteihin 39254: nä, että kanslian käännöstoimiston asema ja liittyvien asioiden siirtäminen valtiovarainmi- 39255: palvelutehtävät pikaisesti selvitetään. Erityises- nisteriölle ovat edelleen vailla ratkaisua. Myös 39256: ti oikeusministeriö tarvitsee tehostettuja kään- edustustilojen organisaatio ja palvelujen järjes- 39257: nöspa/veluja, sillä säädöstekstien kääntämises- täminen odottavat ratkaisuaan. Mahdollisesti 39258: sä on edelleen pahoja epäkohtia. Samoin val- tarvittavat lisäselvitykset tulee tehdä viipymät- 39259: tioneuvoston linnan turvallisuuteen ja linnan tä. 39260: suojeluun kuuluvien tehtävien siirtäminen ra- 39261: 39262: 39263: 39264: 39265: 7 380734R 39266: 50 39267: 39268: 39269: 39270: 39271: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 39272: 39273: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- siin. Tämä toiminta, jota muut maat harjoitta- 39274: kastuksen ulkoasiainministeriössä 12.2.1988 ja vat laajassa mitassa, oli meilläkin jo pääasiassa 39275: tehneet Suomen edustautumista ulkomailla erään yksityisen säätiön varoilla saatu alkuun, 39276: koskevan tarkastusmatkan Sveitsiin, Rans- mutta toiminnan laajentamiseksi ehdotettiin 39277: kaan, Belgiaan, Englantiin, Irlantiin ja Alan- perustettavaksi kolme ylimääräistä kaupallisen 39278: komaihin 14.-26.3.1988 sekä Islantiin 23.- avustajan tointa. Valtiovarainvaliokunta totesi 39279: 26.8.1988. mietinnössään odottavansa, että hallitus jatku- 39280: vasti kiinnittää huomiota kaupallisen asiantun- 39281: temuksen lisäämiseen ulkomaan edustustois- 39282: Ulkoasiainministeriö samme ja, mikäli uusien kaupallisten avusta- 39283: jien toiminta osoittaa tuottavansa myönteisiä 39284: Kaupalliset sihteerit. Suomalaisten yritysten tuloksia, asianmukaisessa järjestyksessä ryhtyy 39285: kansainvälistymispyrkimyksiä samoin kuin toimenpiteisiin myös näiden toimien määrän 39286: vienninedistämistehtäviä varten toimii ulko- lisäämiseksi. Eduskunnan vastauksessa halli- 39287: mailla Suomen edustustojen yhteydessä kau- tuksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi 39288: pallisia sihteereitä, teollisuussihteereitä, Vienti- vuodelle 1960 ei ollut lausumaa kaupallisista 39289: koulutussäätiön kaupallisia avustajia ja teolli- sihteereistä. 39290: suussihteeriavustajia sekä SUE-sihteereitä. Kaupallisten sihteerien toiminnan aloittami- 39291: Kaupalliset sihteerit, joita on 83, toimivat nen ei näytä edellyttäneen mitään suuria val- 39292: ulkoasiainministeriön alaisuudessa, ja heidän misteluja valtionhallinnossa. Mitään komitea- 39293: käytännön toimintaansa ohjaa Suomen Ulko- tms. aineistoa ei ole. Toiminta alkoi vuoden 39294: maankauppaliitto. Kaupallisten sihteerien ver- 1960 tulo- ja menoarvioon otettujen määrära- 39295: kostoa täydentävät vielä SUE-sihteerit, jotka hojen turvin. Mitään lakia kaupallisista sihtee- 39296: ovat Suomen ulkomaankaupan edistämissää- reistä ei myöskään säädetty, eikä asetusta toi- 39297: tiön (SUE) edustustoihin lähettämiä kaupallisia minnasta ole. Edes kaupallisten sihteerien 39298: avustajia. Valtiontilintarkastajat ovat käsitel- maksujen perusteista ei ole erillistä asetusta, 39299: leet SUE-sihteerijärjestelmää kertomuksessaan vaan maksut määräytyvät ulkoasiainhallinnon 39300: vuodelta 1985 (s. 202-204). maksuperusteasetuksen mukaan. Lainsäädän- 39301: Teollisuussihteerit, joita on 13, ovat kauppa- nön eri tietokantojen perusteella voidaan tode- 39302: ja teollisuusministeriön alaisia, ja heidän toi- ta, ettei kaupallisia sihteereitä koskevia viit- 39303: mintaansa ohjaa Teknologian kehittämiskes- tauksia sisälly lainsäädäntöömme. 39304: kus. Teollisuussihteereistä on sen sijaan annettu 39305: Jäljempänä näitä asioita käsiteltäessä pää- laki ja asetus, ja myös maksuperusteista on 39306: huomio on kohdistettu niihin kysymyksiin, annettu oma asetuksensa. Lisäksi muussakin 39307: jotka liittyvät välittömästi ulkoasiainministe- lainsäädännössä on viittauksia, jotka koskevat 39308: riön hallinnonalaan. teollisuussihteereitä. Lainsäädännöllisen poh- 39309: Vuonna 1958 Suomen Ulkomaankauppaliit- jan puuttuminen kaupallisilta sihteereiltä siis 39310: to teki aloitteen kaupallisten sihteerien saami- erottaa heidät teollisuussihteereistä, vaikka 39311: seksi ulkomailla sijaitseviin edustustoihimme. tehtävät ovat monessa suhteessa rinnastettavis- 39312: Aloitteen pohjalta perustettiin v. 1960 ensim- sa. 39313: mäiset kaupallisten sihteerien toimet. Hallituk- Kaupallisten sihteerien toiminnan alkamisen 39314: sen esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi jälkeenkään ei asiaa ole kovin paljon tarkastel- 39315: vuodelle 1960 (HE n:o 6711959 vp.) todettiin, tu. Kaupallisen ulkomaanedustuksen tehosta- 39316: että maamme ulkomaankaupan edistämiseksi miskomitean mietinnössä (KM 1964:B 99) to- 39317: olisi voitava lähettää kaupallisia sihteereitä eri dettiin, että senhetkisten kokemusten perusteel- 39318: puolille maailmaa suorittamaan markkinatut- la kaupallisten sihteerien organisaatio oli vas- 39319: kimuksia ja perehtymään vientimahdollisuuk- tannut tarkoitustaan. Vaikka useimmat kau- 39320: 51 39321: 39322: palliset sihteerit olivat olleet toimessaan lyhyen valvonnan ja ohjauksen järjestämiseksi. Toi- 39323: ajan, saavutettuja käytännöllisiä tuloksia pi- mikunnan määräaika päättyy 28.2.1989. 39324: dettiin yleensä tyydyttävinä, osittain jopa hyvi- Hallinto, lukumäärä ja toimi- 39325: nä. Myös henkilövalinnat näyttivät olleen on- kaudet . Kaupalliset sihteerit ovat ulko- 39326: nistuneita, koskapa komitean mietinnössä to- asiainministeriön työsopimussuhteisia toimen- 39327: dettiin, että kaupallisten tehtävien hoitamisessa haltijoita (muutos tapahtui v. 1986, jolloin 39328: olivat kaupalliset sihteerit yleensä osoittaneet ylimääräiset toimet muutettiin työsopimussuh- 39329: harrastusta ja aloitekykyä. teisiksi) toisin kuin teollisuussihteerit, jotka 39330: Myös valtiontilintarkastajat käsittelivät ker- ovat ylimääräisiä (vuoden 1988 alusta vakinai- 39331: tomuksessaan vuodelta 1979 (s. 22-23) kau- sia) virkamiehiä. Ulkoasiainministeriö määrää 39332: pallisia sihteereitä. Valtiontilintarkastajat kiin- kaupallisten sihteerien toimipaikaksi tietyn ul- 39333: nittivät huomiota mm. siihen, että toimikau- komaanedustuksen toimipisteen, eivätkä he ole 39334: den lyhyys (5 vuotta) ei ole omiaan pitkäjäntei- velvollisia siirtymään toiseen virantoimitus- 39335: seen toimintaan, vaan kaupallisten suhteiden paikkaan. Kaupallisten sihteerien toimikausi 39336: luominen vaatii oman aikansa ja se taas riittä- on määräaikainen, käytännössä vähintään kak- 39337: vän pitkää toimikautta. si ja enintään viisi vuotta. 39338: Uudestaan valtiontilintarkastajat puuttuivat Kaupalliset sihteerit kuuluvat ao. maassa 39339: näihin kysymyksiin kertomuksessaan vuodelta toimivan Suomen edustuston diplomaattiseen 39340: 1984 (s. 117-120) ulkomaankauppahallinnon henkilökuntaan. Suomella ei ole virkamiehen 39341: kehittämisen yhteydessä. Tällöin valtiontilin- johtamaa edustustoa kaikissa niissä maissa, 39342: tarkastajat kiirehtivät selvityksen laatimista joiden kanssa sillä on diplomaattiset suhteet. 39343: kaupallisten sihteerien ja teollisuussihteerien Maassa, jossa tällaista edustustoa ei ole, voi- 39344: työnjaosta ja yhteistyöstä sekä heidän toimin- daan avata kaupallisen sihteerin johtama toi- 39345: tojensa yhdistämismahdollisuuksista. mipiste. Kaupallinen sihteeri toimii tällöin sen 39346: Ulkoasiainhallintokomitea 1983 :n mietinnös- edustuston päällikön alaisuudessa, jonka sivu- 39347: sä (KM 1984:3) kosketeltiin lyhyesti myös kau- akkreditointialueella hänen toimipaikkansa si- 39348: pallisia sihteereitä. Komitean mielestä kaupal- jaitsee. Kaupallisten sihteerien toimipiirit on 39349: vahvistettu ulkoasiainministe~·iön tekemällä 39350: listen sihteereiden taimiajan pituuden tulee 39351: päätöksellä. 39352: edelleen olla pääsääntöisesti viisi (2 + 3) vuotta. 39353: Tästä tulisi kuitenkin joustavasti poiketa sil- Kaupallisten sihteerien toiminnallinen keskus 39354: loin, kun asemamaan olosuhteet tai asianomai- on Suomen Ulkomaankauppaliitto, joka voi 39355: sen henkilökohtaiset ominaisuudet puoltavat sekä antaa että välittää toimeksiantoja kaupal- 39356: pitempää toimiaikaa. Erityisesti komitean mie- lisille sihteereille. Ulkomaankauppaliiton tehtä- 39357: lestä olisi kiinnitettävä huomiota kotimaahan viin kuuluvat vientikampanjatoiminnan suun- 39358: paluun ja asettautumisen helpottamiseen. Kau- nittelu ja koordinointi, kampanjatoimintaan 39359: pallisten sihteerien tulisi voida komitean mie- liittyvät toimeksiannot kaupallisille sihteereille, 39360: lestä myös matkustaa nykyistä enemmän toimi- vientitarjontaa esittelevän aineiston tuottami- 39361: alueellaan ja tehdä useampia virkamatkoja ko- nen kaupallisten sihteerien käyttöön, tiedotta- 39362: timaahan. minen kaupallisten sihteerien verkostolle vien- 39363: titeollisuuden ajankohtaisnäkymistä sekä avus- 39364: Postipankin toimesta julkaistiin vuoden 1985 39365: taminen kaupallisten sihteerien Suomeen suun- 39366: alussa selvitys kaupallisten sihteerien toimipis- tautuvien virkamatkojen aikana tehtävien yri- 39367: teiden sijoittelusta ja työn tuloksellisuudesta tyskäyntien ohjelmoinnissa. 39368: Pohjois-Amerikassa. Tähän tutkimukseen no- 39369: jautuen lakkautettiin Montrealin kaupallisen Ulkoasiainministeriö ja Suomen Ulkomaan- 39370: sihteerin toimisto. kauppaliitto hoitavat yhteistyössä seuraavat 39371: tehtävät: 39372: Kertomusvuoden jälkeen 2.3.1988 asetettiin 39373: - kaupallisten sihteerien verkoston kehittä- 39374: toimikunta, jonka tulee elinkeinoelämän kan- 39375: misen suunnittelu 39376: sainvälistymiskehityksen ja tarpeiden pohjalta 39377: selvittää nykymuotoisten kaupallisten ja teolli- kaupallisten sihteerien rekrytointi 39378: suussihteeriverkostojen toimivuus, toiminnalli- - kaupallisten sihteerien valmennus 39379: set tavoitteet ja kehittämistarpeet. Toimikun- - kaupallisten sihteerien neuvottelupäivien 39380: nan tulee selvitystensä perusteella tehdä ehdo- valmistelu 39381: tukset verkostojen kehittämisen suuntaviivoik- - kaupallista sihteeriä vailla olevien edus- 39382: si, keskinäiseksi työnjaoksi sekä toiminnan tustojen avustaminen vienninedistämisasioi~ 39383: 52 39384: 39385: - suurlähettiläiden ja kaupallisten sihtee- jien toimintaa ja avustaa suomalaisia yrityksiä 39386: rien aluekokousten valmistelu ja niihin osallis- perustamishankkeisiin liittyvissä tehtävissä 39387: tuminen sekä kaupallisten sihteerien toiminnan - auttaa viejiä myös monella muulla ta- 39388: tuloksellisuuden seuranta. voin, kuten esim. hankkimalla kysyntä- ja 39389: Niissä toimipaikoissa, joissa toimii sekä kau- hintatietoja, selvittämällä tuotekohtaisia stan- 39390: pallisen sihteerin toimisto että teollisuussihtee- dardeja ja muita määräyksiä, hankkimalla 39391: ritoimisto, kaupallisten sihteerien ja teollisuus- luottotietoja ja välittämällä yhteyksiä huolitsi- 39392: sihteerien yhteistyötä koordinoi edustuston joihin, asianajajiin ja mainostoimistoihin. 39393: päällikkö. Kaupallisten sihteerien ja teollisuussihteerien 39394: Kaupallisten sihteerien tehtävät painottuvat yhteistyön käytännön muotoja ovat myös yh- 39395: vienninedistämiseen, kun taas teollisuussihtee- teiset seminaarit Suomessa, esim. kertomus- 39396: rit keskittyvät pääasiassa tutkimukseen ja tek- vuonna järjestetty Suuntana Pohjois-Amerikka 39397: nologiaan liittyviin tehtäviin. Kummatkin teh- -seminaari. Järjestelyistä vastaavat ulkoasiain- 39398: täväkentät liittyvät läheisesti yritysten ja orga- ministeriö, Teknologian kehittämiskeskus ja 39399: nisaatioiden kansainvälistymispyrkimyksiin. Suomen Ulkomaankauppaliitto. 39400: Tavoitteena on vastata yritysten ja organisaati- Seuraavasta asetelmasta nähdään, että kerto- 39401: oiden sekä kaupallisiin että teknologisiin tar- musvuoden lopulla kaupallisia neuvoksia on 5 39402: peisiin, jotka usein ovat sidoksissa toisiinsa. ja kaupallisia sihteereitä 77, yhteensä siis 83. 39403: Kaupallisten sihteerien tehtävänä on: Toimipisteitä on 56, ja ne toimivat kaikkien 39404: talousryhmien maissa. Asetelmassa on myös 39405: - seurata asemamaan taloudellista kehitys- teollisuussihteereitä, Vientikoulutussäätiön 39406: tä ja tiedottaa suomalaisille viejille myyntimah- kaupallisia avustajia ja teollisuussihteeriavusta- 39407: dollisuuksista ao. kohdemaassa jia koskevia tietoja. Teollisuussihteeriavustajat 39408: - suorittaa suppeita toimialakohtaisia ovat yleensä 1-3 vuoden työkokemuksen 39409: markkinaselvityksiä omaavia diplomi-insinöörejä. 39410: - valmistella ehdotuksia vientikampanja- Teollisuussihteeriverkoston 16 toimipisteestä 39411: toiminnan toteuttamiseksi eri toimialoilla sekä 13 toimii kaupallisen sihteerin toimiston kanssa 39412: osallistua kampanjatapahtumien toteutukseen yhteisissä tiloissa, joista suurimpia kutsutaan 39413: ja tulosten seurantaan vienti- ja teknologiakeskuksiksi. Erillään kau- 39414: - seurata kilpailijamaiden toimenpiteitä pallisen sihteerin toimistosta toimivat Tukhol- 39415: - valmistella edellytyksiä suomalaisten man, Bonnin ja Washingtonin teollisuussihtee- 39416: tuotteiden markkinoimiseksi ja kiinnittää eri- ritoimistot. Teollisuussihteeritoimistot toimivat 39417: tyistä huomiota jakeluvaihtoehtoihin ja myyn- pääasiassa teollistuneissa markkinatalousmais- 39418: tikanavien valintaan sa, ja yhden teollisuussihteerin vastuualueeseen 39419: - seurata suomalaisten tuotteiden edusta- voi kuulua useita valtioita. 39420: Maaryhmä ja maa Kaupunki Kaupal- Kaupal- Teolli- VKS- TS- Yhteensä 39421: Iinen Iinen suus- kaup. av. 39422: neuvos sihteeri sihteeri av. 39423: Länsi-Eurooppa 39424: Alankomaat Haag 2 l 3 39425: Belgia Bryssel l l 2 5 39426: Espanja Madrid l l 2 39427: Irlanti Dublin l l 2 39428: Iso-Britannia Lontoo 3 2 2 9 39429: Edinburgh l l 39430: Italia Milano 2 l 39431: Rooma 1.2.88 l l 39432: Itävalta Wien 2 5 39433: Kreikka Ateena l l 39434: Norja Oslo 3 5 39435: Portugali Lissabon l l 39436: Ranska Pariisi 2 2 7 39437: Ruotsi Göteborg 2 2 39438: SLT Frankfurt 3 2 6 39439: Hampuri 2 l 3 39440: Miinchen l 1 2 39441: Sveitsi Bern l l 39442: Tanska Kööpenhamina 2 2 39443: Turkki Ankara l 1 39444: 53 39445: 39446: Maaryhmä ja maa Kaupunki Kaupal- Kaupal- Teolli- VKS- TS- Yhteensä 39447: Iinen Iinen SUUS· kaup. av. 39448: neuvos sihteeri sihteeri av. 39449: Itä-Eurooppa 39450: Bulgaria Sofia 1 1 39451: Puola Varsova 1 1 39452: SDT Berliini 1 1 39453: SNTL Moskova 3 3 39454: Leningrad 1 39455: TSekkoslovakia Praha 1 39456: Unkari Budapest 1 39457: Yhteensä 9 9 39458: 39459: Pohjois-Amerikka 39460: Kanada Toronto 2 3 39461: Vancouver 1 1 39462: USA Houston 2 1 4 39463: New York 2 2 7 39464: Washington D.C. 1 3 39465: Chicago 2 39466: Los Angeles 2 4 39467: Yhteensä 2 9 4 3 6 24 39468: 39469: Etelä-Amerikka 39470: Argentiina Buenos Aires 39471: Kolumbia Bogota 39472: Meksiko Mexico 39473: (lakkautettu 1.2.1988) 39474: Venezuela Caracas 39475: Yhteensä 4 4 39476: 39477: Afrikka 39478: Algeria Alger 39479: Egypti Kairo 39480: Yhteensä 2 2 39481: 39482: Lähi-Itä 39483: AEL Abu Dhabi 1 1 39484: Irak Bagdad 1 1 39485: Iran Teheran 1 1 39486: Kuwait Kuwait 1 1 39487: Saudi-Arabia Riad 2 2 39488: Yhteensä 6 6 39489: 39490: Australia ja Aasia 39491: Australia Sydney 2 2 39492: Filippiinit Manila 1 1 39493: Hong Kong Hong Kong 1 3 39494: Indonesia Jakarta 1 1 39495: Intia New Delhi 1 1 39496: Japani Tokio 2 2 2 6 39497: Kiina Peking 2 1 3 39498: Korea Soul 1 1 39499: Malesia Kuala Lumpur 1 1 39500: Singapore Singapore 1 2 39501: Thaimaa Bangkok 1 1 39502: Yhteensä 14 4 3 22 39503: Kaikki yhteensä 5 T! l3 17 17 129 39504: 54 39505: 39506: Kaupallisten sihteerien toimikaudet ovat tetty ratkaisu on myös henkilöstö- ja muilta 39507: normaalisti 2-5 vuotta. Tavallisesti työsopi- hallintokustannuksiltaan edullisempi kuin eril- 39508: mus on ensimmäiset 2 vuotta määräaikainen ja lisen yksikön perustaminen ja ylläpitäminen. 39509: sen jälkeen sopimusta jatketaan joko määrä- Kaupallisten sihteerien toiminnan tehokkuu- 39510: ajaksi tai toistaiseksi. teen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa heikentäväs- 39511: Tällainen järjestely on ulkoasiainministeriön ti se, että joissakin maissa suurlähetystöt sijait- 39512: mielestä tarkoituksenmukainen, sillä se takaa sevat hallinnollisessa keskuksessa, kun taas 39513: joustavan mahdollisuuden voimavarojen uu- liike- ja finanssitoiminta on keskittynyt toisaal- 39514: delleen suuntaamiseen ja antaa kaupalliselle le, kuten esim. Sveitsissä Ziirichiin, Hollannis- 39515: sihteerille mahdollisuuden sopia palvelussuh- sa Amsterdamiin ja Italiassa Milanoon. Toi- 39516: teen päättymisajankohdasta, kun hän siirtyy saalta ensisijaisesti suurlähetystökäyttöön tar- 39517: toimikautensa päättyessä takaisin yksityisen koitetuista toimitiloista puuttuu usein koko- 39518: elinkeinoelämän palvelukseen. Muutostarpeita naan kaupallisen toiminnan kehittämiselle vält- 39519: ei tämän vuoksi ministeriön käsityksen mu- tämättömät neuvottelu-, näyttely- yms. tilat. 39520: kaan ole. Lisäksi toimitilat ovat monasti riittämättömät. 39521: Kaupallisilla sihteereillä itsellään näyttää ole- Esimerkiksi Ranskassa, joka on yksi viennin- 39522: van erilaisia käsityksiä siitä, miten toimikaudet edistämisen kohdemaita, kaupallisen osaston 39523: olisi järjestettävä. Viiden vuoden määräaikaa toimitilat ovat pienentyneet, vaikka kauppa- 39524: pidetään liian lyhyenä. Yleinen näyttää myös vaihdon volyymi on kasvanut kymmenen vuo- 39525: olevan toive siitä, että kaupallisten sihteerien den aikana kolminkertaiseksi. Erityisesti mat- 39526: tulisi päästä halutessaan ulkoasiainministeriön kustusmäärärahat jäävät hyvin pieniksi, jos 39527: palvelukseen. Toisaalta kyllä pidetään nykyistä edustuston muulla henkilöstölläkin on paljon 39528: järjestelmää hyvänä sen vuoksi, että jos siirryt- virkamatkoja. Esimerkiksi Madridin suurlähe- 39529: täisiin pysyvästi ulkoasiainministeriön palve- tystössä on matkamäärärahojen riittävyyttä 39530: lukseen, saattaisi vaarana olla jonkinlainen pyritty turvaamaan niin, että edustuston pääl- 39531: virkamiesmäistyminen ja etääntyminen liike- likkö ja kaupallinen sihteeri suunnittelevat yh- 39532: elämästä. Eräiden käsitysten mukaan pitäisi dessä virkamatkansa. Näin ne voidaan toteut- 39533: antaa mahdollisuus siihenkin, että kaupallinen taa samanaikaisesti ja liikkuminen järjestää 39534: sihteeri voisi asettua pysyvästi asemamaahan- tapahtuvaksi yhdellä autolla. Tästä huolimatta 39535: sa. Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan ko. edustustossa matkamäärärahat loppuivat 39536: se on yhdessä Ulkomaankauppaliiton kanssa kertomusvuoden syyskuun alussa. 39537: harkinnut mahdollisuuksia alueellisten ja toi- Kaupallisten sihteerien toimitusmaksutulot 39538: mialakohtaisten sihteerien palkkaamiseen. Täl- on kirjattu omalle momentille vuodesta 1983 39539: laiset uudistukset merkitsisivät ministeriön lähtien (Tulot kaupallisten sihteereiden palve- 39540: mielestä niin suuria muutoksia nykyiseen jär- lutoiminnasta alamom. 12.24.99.1). Menot ja 39541: jestelmään, että tarvitaan erittäin huolellista tulot ovat eriteltyinä: 39542: valmistelua ja selvitystä kaupallisten sihteerien 39543: toiminnan luonteesta ja tavoitteista. Vuosi Menot Tulot 39544: Toiminnasta aiheutuvat menot Mmk 39545: j a t u 1o t . Kaupallisten sihteerien toiminnas- 1983 ............................. . 48 1,8 39546: ta aiheutuvat menot sisältyvät ulkoasiainhallin- 1984 ............................. . 49 1,4 39547: 1985 ............................. . 51 1,4 39548: non yleisiin menoihin ja ovat ulkoasiainminis- 1986 ............................. . 53 1,2 39549: teriön ilmoituksen mukaan siten vain osittain 1987 ............................. . 55 0,9 1 39550: eriteltävissä täsmällisesti. Kaupallisen sihteerin 39551: 1 39552: toimistoista 45 toimii suurlähetystöjen välittö- Tulojen vähentyminen aiheutui pienpalvelumaksun 39553: mässä yhteydessä ja 11 toimistoa erillisinä (150 mk) poistamisesta. 39554: yksikköinä, mutta aina jonkun suurlähetystön 39555: hallinnollisessa alaisuudessa. Kaupallisille sih- Kaupallisten sihteerien toiminnan tulosvas- 39556: teereille edustuston osana toimimisesta aiheu- tuu-ajattelun korostamiseksi on valtion vuoden 39557: tuu ongelmia rahankäytön suunnitteluun. Kau- 1988 tulo- ja menoarviossa ensimmäistä kertaa 39558: pallisen sihteerin toimiston sijainnista suurlä- varattu 1,7 Mmk menomomentille 24.10.28. 39559: hetystöjen yhteydessä on hyötyä sikäli, että Momentin käyttö edellyttää vastaavaa kerty- 39560: lähetystön kautta avautuu tärkeitä kontakteja, mää kaupallisina palvelumaksutuloina momen- 39561: joiden saaminen ei muutoin onnistuisi. Keski- tille 12.24.99.1. 39562: 55 39563: 39564: Määräraha on käytettävissä kaupallisen sih- poisia vaan vain suuntaa-antavia. Oleellisem- 39565: teerin menoihin, laskutettaviin toimeksiautoi- paa kuin toimeksiantojen yksittäinen kirjaami- 39566: hin ja omatoimiseen työskentelyyn liittyviin nen on kuitenkin toimeksiantojen laadullinen 39567: menoihin, mm. tietojenkäsittely-, painatus- ja sisältö ja niiden hoitamisessa näkyvä ammatti- 39568: muihin kulutusmenoihin, matkoihin, ulkopuo- taito, jota on vieläkin vaikeampi mittareilla 39569: listen palveluiden hankintakustannuksiin, mitata. Valtiontilintarkastajien suorittamien 39570: ruuhka-apulaisten palkkoihin ja laitevuokriin. tarkastuskäyntien yhteydessä on tullut esiin se, 39571: Tulot ja menot eivät ole toimeksiantokohtai- että kaupalliset sihteerit pitävät nykyistä tilan- 39572: sesti sidottuja. netta epätyydyttävänä. Periaate on, ettei lyhyi- 39573: Toimeksiannot ja maksujen mää- tä puhelinkyselyjä tai osoitetietoja kirjata toi- 39574: rä y t y m i ne n. Toimeksiannoma tarkoite- meksiannoiksi. Jos sen sijaan pyynnöstä lähe- 39575: taan suomalaisyritysten ja niiden paikallisten tetään materiaalia, se kirjataan usein toimeksi- 39576: tytäryhtiöiden tms. toimeksiannoista suoritet- annoksi. Erään kaupallisen sihteerin ilmoituk- 39577: tavia, yli neljän tunnin työtä sekä edustuston sen mukaan puolet kyseiseen toimistoon tule- 39578: muiden voimavarojen käyttöä vaativia vienni- vista toimeksiannoista on niin vähätöisiä, että 39579: nedistämis- tai kaupallisia tehtäviä, joiden tu- niitä on pidettävä turhina. Tarkastuskäyntien 39580: loksena yritykset saavat tarvitsemiaan tietoja yhteydessä valtiontilintarkastajat ovat voineet 39581: ja muuta apua edustustolta. edelleen todeta, että kaupalliset sihteerit pitä- 39582: Tyypillisiä toimeksiantoja ovat yleensä mm.: vät erilaisen, asemamaataan koskevan pikku- 39583: - tuote- tai yrityskohtaiset markkinaselvi- tiedon keräämistä hyvin turhauttavana. Paljon 39584: tykset työajasta näyttää kuluvan sellaisen aineiston 39585: - yrityskohtaisten tuote-esittelyjen järjestä- keräämiseen, jonka suomalaiset yritykset voisi- 39586: minen vat hankkia yhtä hyvin Suomesta. Näin siitä- 39587: - yritysvierailun järjestäminen ja siihen kin huolimatta, että ulkoasiainministeriö on eri 39588: osallistuminen yhteyksissä antanut kaupallisille sihteereille oh- 39589: - tytäryhtiöiden ja myyntikonttorien perus- jeeksi suunnata yritysten pikkukyselyt entistä 39590: tamiseen liittyvät tehtävät useammin suoraan Suomen Ulkomaankauppa- 39591: - osallistuminen edustajan valintaan muu- liittoon. 39592: toin kuin vain tietoja välittämällä Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan 39593: - myynti- tms. neuvotteluihin osallistumi- se pyrkii vuoden 1988 aikana yhtenäistämään 39594: nen toimeksiantoluokittelun ja kehittämään yhte- 39595: - yrityksen edustajien matkalle osallistumi- näisen menettelyn toimeksiantojen seurantaan. 39596: nen Toimeksiantojen määrät ovat kehittyneet v. 39597: - yritystoimeksiantoon perustuva projekti- 1983-87 seuraavasti: 39598: seuranta. Vuosi Toimeksiantoja 39599: Kaupallisten sihteerien työstä erilaisten toi- 39600: 1983 .................................... . 19 687 39601: meksiantojen osuus on ulkoasiainministeriön 1984 .................................... . 23 068 39602: antaman tiedon mukaan 40-60 OJo (kaupallis- 1985 .................................... . 23 833 39603: ten sihteerien omien ilmoitusten mukaan usein 1986 .................................... . 23 057 39604: 70 OJo ja ylikin). Erilaiset hallinnolliset tehtävät 1987 .................................... . 23 143 39605: ja omatoiminen työskentely kuten erilaiset 39606: osallistumiset kaupallisiin messuihin, tiedotus- Toimeksiantojen seuranta on ulkoasiainmi- 39607: ja edustustilaisuuksiin vievät lopun ajan. nisteriön antaman selvityksen mukaan ollut 39608: Ulkoasiainministeriön 4.1.1988 antamassa edustustokohtaista. Esimerkiksi Kööpenhami- 39609: yleiskirjeessä korostetaan kaupallisen sihteerin nan kaupallisen sihteerin toimisto on pyytänyt 39610: toimistojen ilmaispalvelujen merkitystä ja nii- kaikilta toimeksiantajilta kommentit suorite- 39611: den osuuden tulee toimistoista riippuen olla tusta toimeksiannosta, tuloksen hyödyllisyy- 39612: 30-50 OJo toimeksiantotyöskentelyyn käyte- destä yritykselle ja mahdolliset kehittämisesi- 39613: tyistä voimavaroista. tykset. Saatu palaute on ministeriön ilmoituk- 39614: Kaupallisten sihteerien toiroistoille ei ulko- sen mukaan ollut myönteistä. 39615: asiainministeriön ilmoituksen mukaan ole voi- Kaupallisten sihteerien toiminnan kehittämi- 39616: tu toistaiseksi luoda täysin yhtenäistä luokitte- nen Länsi-Euroopassa -tutkimukseen sisältyi 39617: lua toimeksiantojen kirjaamiseksi. Tästä syystä laaja, 279 yritystä ja 649 toimeksiautoa käsittä- 39618: toimeksiannot eivät ole keskenään vertailukel- vä selvitys. Saatuja palveluja piti 75 OJo vastaa- 39619: 56 39620: 39621: jista erittäin tai melko hyödyllisinä, 22 OJo mel- Seuraavan kerran kaupallisten sihteerien 39622: ko hyödyttöminä ja 3 OJo erittäin hyödyttömi- suoritteista perittäviä maksuja muutettiin 39623: nä. Valtiontilintarkastajien suorittamien tar- 15.4.1985 annetulla ulkoasiainhallinnon mak- 39624: kastusten yhteydessä kaupalliset sihteerit ovat superusteasetuksella (302/85), joka tuli voi- 39625: todenneet sen, että yrityksiltä ei saada juuri maan 1.5.1985. Asetuksen 6 §:n mukaan vien- 39626: lainkaan palautetta toimeksiannoista, ei kiitok- nin edistämiseen liittyvät palvelut jaettiin eri 39627: sia mutta ei myöskään moitteita. Kaupalliset ryhmiin seuraavasti: 39628: sihteerit näyttävät ainakin valtiontilintarkasta- 1) Pienpalveluista, joiden tuottamiseen käy- 39629: jien saaman käsityksen mukaan odottavan, tetään alle neljä tuntia, peritään 150 mk. 39630: että teolliset ja kaupalliset yritykset edes jollain 2) Toimeksiannoista, joiden tuottamiseen 39631: tapaa toisivat esiin sen, mitä ne odottavat käytetään 4-24 tuntia, peritään 750 mk. 39632: kaupallisilta ja teollisilta sihteereiltä. Ainakin 3) Toimeksiannoista, joiden tuottamiseen 39633: erään yksittäisen tapauksen nojalla voi tulla käytetään yli 24 tuntia, peritään jokaiselta 39634: myös siihen tulokseen, että toimintansa ulko- aikavalta 24 tunnin jaksolta 750 mk. 39635: mailla jo aloittaneet tytäryhtiöt eivät välttä- 4) Teknisestä avustamisesta, kuten tulk- 39636: mättä edes haluaisi olla yhteydessä kyseisen kauksesta, käännöstyöstä ja puhtaaksikirjoi- 39637: asemamaan kaupallisiin sihteereihin. tuksesta, peritään 150 mk tunnilta. 39638: Kaupallisten sihteerien toimeksiannoista pe- Edustuston kökoustilan, näyttelytilan tai 39639: rittävät maksut määräytyvät valtion maksupe- edustustilan luovuttamisesta käyttöön peritään 39640: rustelain (302/85) nojalla annetun asetuksen 150 mk kerralta tai päivältä. Edustuston toi- 39641: kulloinkin voimassa olevien säännösten mu- mistotilan luovuttamisesta käyttöön peritään 39642: kaan. Kaupallisten sihteerien palvelut olivat 150 mk päivältä. Viikon ylittävästä toimistoti- 39643: pitkään maksuttomia, koko 1960- ja 1970- lan käytöstä peritään maksu, jonka suuruuden 39644: luvun. Vasta 1.1.1983 voimaan tullut ja aikai- laskee ja määrää ulkoasiainministeriö tilan 39645: semman maksuperusteasetuksen (772/77) ku- käytöstä aiheutuvien todellisten kustannusten 39646: monnut ulkoasiainhallinnon maksuperustease- perusteella. Yleinen vienninedistäminen, kuten 39647: tus (1068/82) muutti kaupallisten sihteereiden paikalliset tiedustelut ja selvitykset, projekti- 39648: suoritteet maksullisiksi. Valtioneuvoston esitte- seuranta ja kampanjatoiminta, on maksutonta. 39649: lylistaan liittyvässä muistiossa ei tarkemmin Edelleen asetuksen mukaan peritään palvelujen 39650: perustella maksullisuuteen siirtymisen syitä. tuottamisesta aiheutuvat matkakustannusten 39651: Muistiossa todetaan ainoastaan, että maksulli- korvaukset valtion virkamiesten matkakustan- 39652: suus toteutetaan samalla tavoin kuin teollisuus- nusten korvaamisesta tehtyjen virkaehtosopi- 39653: sihteerien suoritteista on säädetty ja että peri- musten mukaisesti. Valtion viranomaisille tar- 39654: aatteista on neuvoteltu ja käytännön toteutus koitetut palvelut tulivat tässä yhteydessä mak- 39655: hoidetaan yhteistyössä mm. Suomen Ulko- suttomiksi. 39656: maankauppaliiton kanssa. Toiminnasta arvioi- Viimeisin muutos, joka on tehty ulkoasiain- 39657: tiin kertyvän tuloja vuosittain n. 2 Mmk (tulo- hallinnon maksuperusteasetuksen 6 §:ään, on 39658: ja kertyi ensimmäisen vuoden aikana 1,8 annettu 30.4.1987 (432/87). Muutos tuli voi- 39659: Mmk). maan 1.5.1987. 39660: Vienninedistämiseen liittyvät maksut ovat 39661: Silloisen asetuksen 3 §:ssä säädettiin maksu- nykyisin seuraavat: 39662: perusteet sellaisiksi, että maksuna peritään pal- 1) Toimeksiannoista, joiden tuottamiseen 39663: veluiden tuottamisesta aiheutuvat erilliskustan- käytetään 4-24 tuntia, peritään 800 mk. 39664: nukset, kuten matka-, puhelin-, sähke-, posti-, 2) Toimeksiannoista, joiden tuottamiseen 39665: kuriiri- ja rahtikustannukset, kirjallisuuden käytetään yli 24 tuntia, peritään jokaiselta 39666: hankintakustannukset sekä niihin verrattavat aikavalta 24 tunnin jaksolta 800 mk. 39667: vieraiden palvelujen aiheuttamat kustannukset, 3) Teknisestä avustamisesta, kuten tulk- 39668: kuitenkin vähintään 500 mk toimeksiannolta. kauksesta, käännöstyöstä ja puhtaaksikirjoi- 39669: Valmiiseen aineistoon perustuvien tietojen tuksesta, peritään 200 mk tunnilta. 39670: välittämisestä ja muista vastaavista yleiseen Edustuston kokoustilan, näyttelytilan tai 39671: vienninedistämiseen kuuluvista vähäisistä pal- edustustilan luovuttamisesta käyttöön peritään 39672: veluista aiheutuvat erilliskustannukset voitiin 200 mk kerralta tai päivältä. Edustuston toi- 39673: asetuksen mukaan kuitenkin periä säädettyä mistotilan luovuttamisesta käyttöön peritään 39674: vähimmäismäärää pienempinä. 200 mk päivältä. Viikon ylittävästä toimistoti- 39675: 57 39676: 39677: lan käytöstä peritään maksu, jonka suuruuden täysin ulkopuolisen konsultin tavoin ja kerää 39678: laskee ja määrää ulkoasiainministeriö tilan osan toiminnastaan aiheutuvista kustannuksis- 39679: käytöstä aiheutuvien valtion maksuperustelain ta toimeksiannoista perittävillä maksuilla. 39680: (980173) mukaisten kokonaiskustannusten pe- Ruotsalainen kaupallinen sihteeri eroaa suoma- 39681: rusteella. Yleinen vienninedistäminen, kuten laisesta myös siinä, että se palvelee ennen 39682: paikalliset tiedustelut ja selvitykset, projekti- muuta kyseiseen asemamaahan jo sijoittuneita 39683: seuranta ja kampanjatoiminta on edelleen yrityksiä. Suomalaisten työpanos suuntautuu 39684: maksutonta. kyseiseen asemamaahan pyrkivien yritysten 39685: Muutoksella luovuttiin siis alle neljä tuntia avustamiseen. Ruotsin kaupallisten sihteerien 39686: kestävien ns. pienpalvelujen maksullisuudesta. veloitusperusteet ovat samat kuin Ruotsin teol- 39687: Ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan alle lisuussihteerien. Kertomusvuonna sihteerien 39688: nelituntisia toimeksiantoja on arviolta 30- työtuntiveloitus oli halvin Moskovassa (170 39689: 40 OJo kaikista toimeksiannoista. Pienpalvelu- mk) ja kallein Tokiossa (550 mk). 39690: jen suhde maksuttomaan yleiseen vienninedis- Kuten edellä on todettu, poikkeavat kaupal- 39691: tämiseen on ulkoasiainministeriön mielestä ol- listen sihteerien suoritteista perittävät maksut 39692: lut ongelmallinen. Usein on ollut vaikea päätel- teollisuussihteereiden maksuista. Teollisuussih- 39693: lä, milloin kyseessä on nimenomaan laskutetta- teerit ovat kauppa- ja teollisuusministeriön 39694: va pienpalvelu ja milloin paikallinen materiaa- alaisia, vaikka toimivatkin usein samassa toi- 39695: lin hankkiminen, tiedustelu ja selvitys tai infor- mipaikassa kaupallisten sihteerien kanssa. Tä- 39696: maation välittäminen, joka on säädetty mak- män vuoksi ulkoasiainhallinnon maksuperus- 39697: suttomaksi. Lisäksi pienpalveluista perittävän teita koskevia säännöksiä ei voida soveltaa 39698: 150 mk:n maksun perimiskustannukset muo- teollisuussihteereihin. Tämän kertomusosan lo- 39699: dostuivat ministeriön mukaan suhteettoman pussa on lyhyesti selvitetty myös teollisuussih- 39700: korkeiksi. teerien suoritteista perittäviä maksuja. 39701: Varsinaisista kaupallisista toimeksiannoista Valtiontilintarkastajien teollisuussihteereiden 39702: perittävää maksua korotettiin 800 mk:aan (en- toimipisteissä suorittamissa tarkastuksissa on 39703: nen 750 mk) aikavalta 24 työtunnilta, teknises- voitu todeta, että toimeksiantojen luokittelu- 39704: tä avustamisesta ja sihteerin työstä perittävä ja veloitusperusteet ovat vaihdelleet eri toimis- 39705: maksu 200 mk:aan (ennen 150 mk) tunnilta ja toissa. Erityisesti käsitys siitä, milloin jokin 39706: tilojen tai työhuoneen luovuttamisesta perittä- toimeksianto on maksullinen, vaihteli suuresti. 39707: vä maksu 200 mk:aan (ennen 150 mk) kerralta Toimistokoneet ja arkistointi. 39708: tai päivältä. Toimistokoneiden määrää on ulkoasiainminis- 39709: Puhelinmenot laskutetaan asiakkaalta vain, teriön antaman tiedon mukaan voitu viimeksi 39710: jos ne ovat merkittävät, muuten niiden katso- kuluneiden vuosien aikana lisätä. Kopiokone- 39711: taan sisältyvän varsinaiseen toimitusmaksuun. toimituksissa pyritään ottamaan huomioon 39712: Kaupallisten sihteerien puhelinmenot eivät ole edustustojen esittämät toivomukset. Lähivuosi- 39713: ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan na kaupallisten sihteerien toimistojen toimisto- 39714: edes eriteltävissä suurlähetystöjen muista puhe- automaatiota koskevat hankinnat kohdenne- 39715: linmenoista harvoja edustustoja lukuun otta- taan erityisesti niihin maihin, joissa on kehitty- 39716: matta. Valtiontilintarkastajien suorittamien neet teknologiset perusedellytykset. 39717: tarkastuskäyntien yhteydessä on todettu, ettei Edustustojen telefax-verkosto on viimeksi 39718: puhelinmaksuja pääsääntöisesti peritä toimek- kuluneina vuosina laajentunut nopeasti. Kerto- 39719: siantajilta siitäkään huolimatta, että ne usein musvuoden lopussa telefax oli keskimäärin jo- 39720: nousevat hyvin suuriksi. Vakiintunut käytäntö ka toisessa edustustossa (yli 40 kpl). Lontoon 39721: puhelinmenojen perimättä jättämisestä näyttää ja Tokion suurlähetystöillä on kaksi telefax-lai- 39722: oudoksuttavan myös kaupallisia sihteereitä. tetta, joista toinen on sijoitettu kaupallisen 39723: Viime vuosina kaupallisten sihteerien toimin- sihteerin toimistoon. Seuraavissa asemapai- 39724: nasta aiheutuvat menot ovat kasvaneet ja tulot koissa oleviin kaupallisen sihteerin toimistoihin 39725: pienentyneet. Esimerkiksi v. 1983 menot olivat ei joko kustannussyistä tai huonojen linjayh- 39726: 48 Mmk ja tulot 1,8 Mmk, ja kertomusvuonna teyksien takia ole laitetta sijoitettu: Abu Dha- 39727: menot olivat kasvaneet 55 Mmk:ksi ja tulot bi, Alger, Ankara, Ateena, Bagdad, Buenos 39728: vähentyneet 0,9 Mmk:aan. Aires, Budapest, Göteborg, Jakarta, Kairo, 39729: Ruotsissa kaupallisen sihteerin kaikki palve- Kuwait, Leningrad, Madrid, Manila, Milano, 39730: lut ovat maksullisia. Kaupallinen sihteeri toimii New Delhi, Peking, Sofia ja Teheran. Teleko- 39731: 39732: 8 380734R 39733: 58 39734: 39735: pialaitteisto on hankittu pääsääntöisesti ulko- ja Alankomaat ovat perustaneet kaupallisen 39736: asiainministeriön määrärahoilla. toimiston Barcelonaan. 39737: Atk-laitteistoja pyritään laajentamaan lähi- Suomen kaupallinen ja taloudellinen vireys 39738: verkoiksi siten, että sihteerin lisäksi myös kau- Espanjan alueellisissa keskuksissa on ollut vaa- 39739: pallinen virkamies voi osallistua tiedostojen timatonta. Erityisesti Kataloniassa se on jäänyt 39740: päivitykseen ja tekstintuotantoon. Varsinaista vähäiseksi verrattuna alueen merkitykseen. On 39741: asiakirjarekisteriä varten ei ole toistaiseksi atk- huomattava, että säännöstelytalouden purkau- 39742: sovellutusta. Ulkomaankauppaliitto on kehit- tumiskehitys ja uudella perustuslailla voimaan 39743: tänyt kaupallisten sihteerien toiroistoille toi- saatettu autonomiajärjestelmä ovat antaneet 39744: meksianto-, kontakti-, kirjasto-, edustaja- ja voimakkaita virikkeitä alueelliselle kehityksel- 39745: viej ärekisterin. le, ja tämä kehitys on parhaiten ollut nähtävis- 39746: Kaupallisen sihteerin vienninedistämisarkis- sä juuri Barcelonan alueella. 39747: tojen hoito on pyritty saamaan mahdollisim- Madridissa olevan suurlähetystömme mu- 39748: man helpoksi yksinkertaistamaHa rekisteröin- kaan tietämys Suomen taloudesta ja kaupalli- 39749: tiä, karsimalla sarjamuodostusta ja lyhentä- sista voimavaroista on Madridin ulkopuolella 39750: mällä tiettyjen asiakirjaryhmien säilytysaikoja. vähäistä ja osittain vääristynyttä. Pääkaupun- 39751: Kaupallisen sihteerin arkistosta vain osaa säily- kikeskeinen toiminta ei ole riittänyt Suomen 39752: tetään pysyvästi. Suurlähetystöjen ja pääkon- tunnetuksi tekemiseen valtakunnallisesti. Vaik- 39753: sulinvirastojen yhteydessä toimivista kaupalli- ka Suomen vienti Espanjaan on lisääntynyt 39754: sen sihteerin toimistoista tämä materiaali voi- viime vuosina, on sen määrä kuitenkin suhteel- 39755: daan siirtää edustuston pääarkistoon. Kaikille lisen vaatimaton ja rakenne vielä yksipuolinen. 39756: edustustoille, mukaan lukien erilliset kaupalli- Yksi syy tähän voi lähetystön mielestä hyvin 39757: sen sihteerin toimistot, on toimitettu arkistoti- olla se, että kaupallisia yhteyksiä Madridin 39758: loja koskevat ohjeet syksyllä 1984. Ohjeita ulkopuolella oleviin keskuksiin ei ole riittäväs- 39759: voidaan soveltuvin osin noudattaa myös kau- ti. Tilaisuudet, joihin Madridin suurlähetystö 39760: pallisten sihteerien toimistoissa. on osallistunut, ovat selvästi osoittaneet, että 39761: Madrid . Suomen kauppa Espanjaan on mielenkiintoa Suomea kohtaan voidaan aktiivi- 39762: kehittynyt suotuisasti muutaman viime vuoden sella toiminnalla suhteellisen helposti herättää. 39763: aikana. Vuonna 1985 Suomen vienti Espanjaan Suomen nykyinen edustautuminen Kataloni- 39764: kasvoi 17 Olo, seuraavana vuonna 27 Olo ja ker- assa ja olemassa oleva organisaatio on lähetys- 39765: tomusvuonna marraskuun loppuun mennessä tön mielestä riittämätön. Barcelonan kunni- 39766: 28 %. Vientimahdollisuuksia ei kuitenkaan ole apääkonsulinvirastoa sen nykyisessä muodossa 39767: ulkoasiainministeriön käsityksen mukaan täysi- ei voi lähetystön ilmoituksen mukaan käyttää 39768: painoisesti pystytty käyttämään hyväksi mo- vienninedistämistehtäviin eikä muuhun kaupal- 39769: neen kilpailijamaahan verrattuna. liseen tai taloudelliseen toimintaan. 39770: Espanja liittyi vuoden 1986 alusta EC:n Madridista käsin toimintaa ei pystytä voi- 39771: jäseneksi. Sen on vuoteen 1992 mennessä uu- mistamaan tavalla, joka riittäisi vastaukseksi 39772: denaikaistettava protektionismin suojassa elä- Katalonian asettamaan haasteeseen. Barcelona- 39773: nyt teollisuutensa ja elinkeinoelämänsä vastaa- laiset eivät arvosta sitä, että kontaktit heihin 39774: maan EC-maiden kilpailuun. Tämä on luonut hoidetaan 700 km:n päästä Madridista. Barce- 39775: maahan kiihkeän uudistamisen ilmapiirin. lonaan olisi Madridin suurlähetystön mielestä 39776: Muiden maiden sijoittumista Espanjan talous- perustettava oma kaupallisen sihteerin toimis- 39777: elämään on helpotettu, ja nämä ovat kiirehti- to. Toimiston perustamiskustannukset olisivat 39778: neet lisäämään läsnäoloaan. n. 710 000-860 000 mk. 39779: Vientimme suhteellisen hyvästä kehityksestä Uuden toimiston avaaminen olisi tärkeää 39780: huolimatta ovat monet maat onnistuneet Suo- myös siksi, että Kataionia on Espanjan merkit- 39781: mea paremmin. Eräänä syynä muiden menesty- tävin kansainvälinen messukeskus sekä messu- 39782: miseen on ollut vaikutusmahdollisuuksien vah- jen että kävijöiden määrillä mitattuna. Espan- 39783: vistaminen Kataloniassa, joka on maan kan- jan messuista 35 % pidetään Kataloniassa (pel- 39784: sainvälisin ja voimakkaimmin teollistuva auto- kästään Barcelonan kaupungissa 26 %). 39785: nomia. Kaupallisen toimintansa edistämiseksi Lisämerkityksen sekä suomalaisille yrityksil- 39786: Japani, Ruotsi, Saksan liittotasavalta, Ranska, le että kaupallisen toimiston avaamiselle Barce- 39787: Yhdysvallat, Englanti, Italia, Itävalta, Tanska lonassa antavat kaupungissa pidettävät olym- 39788: 59 39789: 39790: piakisat v. 1992, joiden yhteydessä järjestetään Teollisuussihteeriorganisaation palveluksessa 39791: myös kansainväliset messut. on tällä hetkellä n. 50 henkeä ulkomailla (13 39792: Edellä on jonkin verran selvitetty myös teol- teollisuussihteeriä, 14 toimistosihteeriä, 2 pai- 39793: lisuussihteerien toimintaa lähinnä vertailtaessa kallista avustajaa ja parisenkymmentä teolli- 39794: sitä kaupallisten sihteerien toimintaan. Koko- suussihteeriavustajaa). Kotimaassa kauppa- ja 39795: naiskäsityksen saamiseksi on tähän koottu teollisuusministeriön kansainvälisten asiain toi- 39796: eräitä tietoja teollisuussihteereistä. mistossa ja Teknologian kehittämiskeskuksen 39797: Te o 11 i suu s sihteerit . Teollisuussihtee- teollisuussihteerijaostossa teollisuussihteeritoi- 39798: riorganisaation luomiseksi esitettiin vuoden minta työllistää päätoimisesti viisi henkilöä. 39799: 1972 toisessa lisämenoarviossa tarvittavat varat Teollisuussihteerin suoritteista perittävistä 39800: teollisuussihteeritoimistojen perustamiseksi maksuista annettu asetus (929/80, muutettu 39801: Washingtoniin, Tokioon, Moskovaan, Lontoo- asetuksilla 901/82, 1043/83 ja 148/86) määrää, 39802: seen, Pariisiin, Bonniin ja Brysseliin. Koska että toimeksiantoon perustuvista suoritteista 39803: teollisuussihteerit toimivat ulkomailla, pidettiin peritään valtiolle suoritteen tuottamisesta ai- 39804: tarpeellisena erillisen lain aikaansaamista. heutuvat erilliskustannukset sekä niihin verrat- 39805: Teollisuussihteereistä annettu laki (749/72) tuli tavat vieraiden palveluiden aiheuttamat kus- 39806: voimaan 1.12.1972. Hallituksen esityksessä tannukset, kuitenkin vähintään 750 mk. Erillis- 39807: laiksi teollisuussihteereistä (HE n:o 134/1972 kustannukset, joita ovat esim. matka-, puhe- 39808: vp.) ei käsitellä uuden toiminnan mahdollista lin- ja postikulut, saadaan jättää perimättä, jos 39809: kytkemistä kaupallisiin sihteereihin eikä tähän ne ovat vähäiset. Jos teollisuussihteerin toi- 39810: kysymykseen myöskään puututtu lakiehdotuk- meksiantoon käyttämä työaika ylittää kolme 39811: sen eduskuntakäsittelyssä. työpäivää, peritään tämän ajan ylittävältä jo- 39812: Teollisuussihteerilain mukaan maan teknolo- kaiselta työtunnilta vielä 150 mk. 39813: gisen kehityksen turvaamiseksi ja kansainväli- Teollisuussihteerin toimistoilla on vuosittain 39814: sen kilpailukyvyn edistämiseksi kauppa- ja n. 1 900 toimeksiantaa (kaupallisilla sihteereil- 39815: teollisuusministeriössä on teollisuussihteerin lä n. 23 000-24 000). 39816: virkoja. Teollisuussihteerien apuna on toimis- Teollisuussihteritoiminnasta aiheutui kerto- 39817: tosihteereitä ja muuta avustavaa henkilökun- musvuonna menoja 18,8 Mmk. Kotimaan toi- 39818: taa. minnasta aiheutui lisäksi menoja kauppa- ja 39819: Teknologian kehittämiskeskuksen tulee siitä teollisuusministeriössä n. 0,5 Mmk ja Teknolo- 39820: annetun lain (161/83) 2 §:n ja asetuksen (224/ gian kehittämiskeskuksessa 2 Mmk, yhteensä 39821: 83) mukaan avustaa kauppa- ja teollisuusmi- 21 Mmk. Teollisuussihteerien maksullisesta 39822: nisteriötä teollisuussihteeritoiminnassa osallis- palvelutoiminnasta kertyy tuloja n. 1 Mmk. 39823: tumalla kotimaan toimintaan ja sen kehittämi- (Kaupallisten sihteerien vastaavat menot ja tu- 39824: seen teollisuussihteerien ja kehittämiskeskuk- lot olivat 55 Mmk ja 0,9 Mmk.) 39825: sen työjärjestyksissä tarkemmin määrättävällä Kaupallisten sihteerien toiminnan perusteista 39826: tavalla. ei ole säädetty laissa tai asetuksessa, eikä 39827: Teollisuussihteeri ottaa vastaan toimeksian- toiminnan aloittamistakaan näytä edeltäneen 39828: toja yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja vastaa- perusteellinen valmistelu. Tästä huolimatta 39829: vilta yhteisöiltä. Teollisuussihteeri toimittaa voitaneen saatuja kokemuksia pitää tyydyttävi- 39830: asemamaasta kotimaahan tekniikan ja teolli- nä. Kaupallisten sihteerien toimintaa koskevien 39831: suuden kehitykseen liittyviä selvityksiä ja toi- arviointien esittämistä tosin vaikeuttaa suuresti 39832: menpide-ehdotuksia sekä avustaa kotimaisia se, että kaupalliset tai teolliset yritykset antavat 39833: yrityksiä niiden kansainvälisissä toiminnoissa. hyvin vähän palautetta siitä, miten tyytyväisiä 39834: Työjärjestyksen mukaan teollisuussihteerin tu- ne ovat saamiinsa palveluksiin. Myös se, ettei 39835: lee myös avustaa Suomen osallistumista teolli- kaupallisten sihteerien toiminnasta aiheutuvia 39836: suusasioita käsittelevien kansainvälisten järjes- kaikkia kustannuksia voida erotella ulkoasiain- 39837: töjen toimintaan. hallinnon kokonaismenoista, vaikeuttaa arvi- 39838: Suomen ulkomaanedustustoissa teollisuus- ointia osaltaan. Kaupallisten sihteerien suorit- 39839: sihteeritoimiston henkilöstö on edustuston tamista toimeksiannoista on myös hankalaa 39840: päällikön alainen. Teollisuussihteerin on toimi- koota sellaisia yhdenmukaisia tietoja, joiden 39841: alansa osalta tiedotettava edustuston päälliköl- perusteella voitaisiin eri toimipisteiden kaupal- 39842: le asemamaan tiede- ja teollisuuspoliittisesta listen sihteerien työn määriä tai tuloksellisuutta 39843: kehityksestä. vertailla. Tämä on ongelma siitäkin huolimat- 39844: 60 39845: 39846: ta, että ohjeilla on pyritty selkiyttämään toi- suunnittelusta, palkkauksesta, toimitiloista, 39847: meksiantojen määrittelyä. toimistohenkilöstön ottamisesta, maksujen pe- 39848: Kaupallisten sihteerien toiminta-alue samoin rusteista ja asemamaiden valinnasta. Sen sijaan 39849: kuin kaikki vienninedistämiseen liittyvät tehtä- Suomesta tapahtuva toiminnan johto, valvonta 39850: vät muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Ulko- ja seuranta voitaisiin säilyttää nykyisellään, 39851: asiainministeriöllä tulisi olla jatkuvasti selvi- jolloin Suomen Ulkomaankauppaliitto hoitaisi 39852: tyksiin ja tietoihin perustuvia valmiuksia tehdä kaupallisia sihteereitä ja Teknologian kehittä- 39853: erilaisia ratkaisuja kaupallisten sihteerien toi- miskeskus teollisuussihteereitä koskevat tä- 39854: minnan kehittämiseksi. Vienninedistämistä ja mänkaltaiset kysymykset. 39855: teknologisen tietämyksen välittämistä hoitavan Kertomusvuoden aikana kaupallisten sihtee- 39856: verkoston tulisikin olla niin joustava, että sitä rien alle neljä tuntia kestävät toimeksiannot 39857: voitaisiin nopeasti muuttaa ja kohdentaa aina muuttuivat maksuttomiksi. Ulkoasiainministe- 39858: kulloinkin tärkeäksi muodostuneelle alueelle. riö on korostanut yleiskirjeessään näitä kau- 39859: Kaupallisen sihteerin ja teollisuussihteerin pallisten sihteerien toimistojen ilmaispalveluja, 39860: työ on periaatteessa erilaista. Kaupallinen sih- joita tulee ministeriön mielestä olla 30-50 % 39861: teeri mm. tiedottaa suomalaisille viejille myyn- kunkin toimiston toimeksiantotyöstä. 39862: timahdollisuuksista asemamaassa ja valmiste- Valtiontilintarkastajien mielestä työn tämän- 39863: lee edellytyksiä suomalaisten tuotteiden mark- tyyppinen painottaminen ei ole tarkoituksen- 39864: kinoimiseksi. Teollisuussihteeri taas toimittaa mukaista. Kaupallisten sihteerien toiminta ei 39865: Suomeen tietoa asemamaansa tutkimuksesta ja saa olla erilaisen pikkutiedon keräämistä, vaan 39866: tuotekehityksestä sekä teollisuuden ja teknolo- tätä toimintaa tulee kehittää niin, että kaupalli- 39867: giapolitiikan kehityksestä. Käytännössä tehtä- sen sihteerin työ on yhä erikoistuneempaa ja 39868: vien raja ei ole näin selkeä. Toimeksiannot yhä enemmän viejäyrityksen toiminnassa mu- 39869: ovat usein niin yleisiä, että on jokseenkin kana olemista ja avustamista. Tällöin kaupal- 39870: sama, suorittaako tehtävän kaupallinen sihteeri listen sihteerien toimeksiantotyöskentelyn tulisi 39871: tai teollisuussihteeri. Toisaalta yritykselle on olla kokonaan maksullista, koska korostetum- 39872: ilmeisen yhdentekevää, kumpi sihteeri vastauk- pi maksullisuus myös vaikuttaisi valikoivasti 39873: sen antaa, ja toisaalta yritysten kansainvälisty- kaupallisille sihteereille suuntautuviin toimeksi- 39874: misessä ja uuden tiedon hankinnassa erojen antoihin. Saattaa myös olla, että nykyinen 39875: tekeminen kaupalliseen ja teolliseen alaan lie- osittainen maksuttomuus aiheuttaa juuri sen 39876: nee melko keinotekoista. epäkohdan, etteivät yritykset näe tarpeelliseksi 39877: Kaupallisten sihteerien kesken toimeksianto- antaa palautetta toimeksiannoista ulkoasiain- 39878: jen laatu ja hoitotapa riippuvat luonnollisesti ministeriölle tai kaupallisille sihteereille, koska 39879: siitä, onko asemamaa kehittynyt markkinata- ilmaiseksi saaduista palveluista on vaikea antaa 39880: lousmaa, sosialistinen maa vai kehitysmaa. ainakaan kovin kielteistä tai ylipäätään mitään 39881: Teollisuussihteerien työtehtävät ovat helpom- arviointia. Maksujen alhaisuus saattaa käytän- 39882: min yleistettävissä, koska asemamaat ovat mel- nössä synnyttää myös sellaisia vääristymiä, että 39883: ko samanlaisia ja niitä on vähän. sihteereiltä hankitaan suhteellisen alhaisin kus- 39884: Tämän vuoksi valtiontilintarkastajat pitävät tannuksin erilaista kaupallista ja teollista tietoa 39885: epätarkoituksenmukaisena nykyistä järjestel- ja myydään sitten sitä sellaisenaan eteenpäin 39886: mää, jossa kahden eri ministeriön alaiset orga- korkeaan hintaan erilaisina tietopaketteina. 39887: nisaatiot suorittavat samankaltaisia tehtäviä. Valtiontilintarkastajien mielestä ei ole mah- 39888: Nykykäytännön syntymisen mahdollisti ilmei- dollista hoitaa kaupallisia suhteita Espanjaan 39889: sesti se, että teollisuussihteerijärjestelmää luo- pelkästään Madridissa toimivan kaupallisen 39890: taessa ei lainkaan pohdittu sitä, olisiko ja sihteerin avulla. Näin erityisesti nyt, kun uu- 39891: miten uusi järjestelmä voitu liittää silloin jo della perustuslailla voimaan saatettu autono- 39892: olemassa olleeseen kaupallisten sihteerien toi- miajärjestelmä on luonut uusia, voimakkaita 39893: mintaan. kasvukeskuksia Espanjan eri osiin. Espanjan 39894: Valtiontilintarkastajien mielestä tulisikin liittyminen EC:hen ja suojatullien poistuminen 39895: harkita mahdollisuuksia yhdistää nykyiset sih- vuoteen 1992 mennessä aiheuttavat tilanteen, 39896: teeriorganisaatiot yhdeksi järjestelmäksi, jossa jossa juuri nyt on yritettävä päästä entistä 39897: yksi ministeriö, joko ulkoasiainministeriö tai paremmin Espanjan markkinoille. Nykyisen 39898: kauppa- ja teollisuusministeriö, huolehtisi kau- muutostilanteen vakiinnuttua on eteneminen 39899: pallisten ja teollisuussihteerien toiminnan sikäläisillä markkinoilla ilmeisesti huomatta- 39900: 61 39901: 39902: vasti vaikeampaa. Näistä syistä valtiontilintar- asumismenot laskivat jyrkästi dollarin kurssin 39903: kastajat pitävät erittäin tärkeänä uuden kau- heikettyä. Kertomusvuonna asumismenot va- 39904: pallisen sihteerin toimiston perustamista Barce- kiintuivat. 39905: lonaan, kuten Ruotsi ja Tanska ovat jo teh- Vuokraitujen asuntojen pinta-alat eivät vii- 39906: neetkin. Perustamisen yhteydessä olisi harkit- me vuosina ole ulkoasiainministeriön antaman 39907: tava myös lähetetyn konsulin liittämistä tähän tiedon mukaan merkittävästi muuttu- 39908: uuteen toimipisteeseen, jolloin Barcelonan neet.Ministeriö on pyrkinyt vaihtamaan vielä 39909: kunniakonsu/ikysymyskin saisi ratkaisunsa. vuokrattuna olevat yksiöt suurempiin huoneis- 39910: Edellä on kertomuksen eri yhteyksiin sisälly- toihin, joten lähetetyn henkilökunnan asunnot 39911: tetty kaupallisten sihteerien valtiontilintarkas- ovat nykyisin vähintään kaksioita. 39912: tajille esittämiä kannanottoja ja mielipiteitä. Vuotuiset kunnossapito- ja peruskorjauskus- 39913: Valtiontilintarkastajat ovat halunneet saattaa tannukset ovat valtion omistamissa tiloissa ol- 39914: ne tällä tavoin eduskunnan ja hallituksen tie- leet: 39915: toon. 1984 1985 1986 1987 39916: Mmk 39917: Ulkomaanedustuksen toimitilat ja asunnot. 7,23 4,82 5,90 9,15 39918: Ulkomaanedustuksen toimitilat n. 90 kohteessa Kunnossapitotarpeen ennakoiminen on il- 39919: on joko rakennettu, ostettu tai vuokrattu. masto- ja muista tällaisista syistä usein hyvin 39920: Valtion omistuksessa oli kertomusvuoden päät- vaikeaa. Sen vuoksi määrärahojen tarve voi 39921: tyessä 70 kiinteistöä ja huoneistoa, ja pääosin vaihdella suurestikin eri vuosina. 39922: nämä tilat olivat joko edustuston päällikön Kiinteistöjä ja huoneistoja on viime vuosina 39923: virka-asuntoina tai kansliatiloina. Vuokrakiin- sekä rakennettu että ostettu valtion omistuk- 39924: teistöjä tai -huoneistoja oli yli 700, ja ne olivat seen. Uudisrakennushankkeita on ollut 1-2 ja 39925: yleensä lähetetyn henkilökunnan asuinkäytössä ostoja yleensä 1-3 vuodessa. 39926: tai kansliatiloina. Kustannukset näistä ovat olleet: 39927: Kanslioiden ja virka-asuntojen vuokramenot 39928: 1984 1985 1986 1987 39929: olivat v. 1983-87 seuraavat: Mmk 39930: 18,5 26,9 53,3 63,6 39931: 1983 1984 1985 1986 1987 39932: Mmk 26,0 28,7 30,6 32,8 30,0 Valtiontilintarkastajat ovat viime vuosina 39933: Muutos (arvio) 39934: edellisestä puuttuneet ulkoasiainministeriön asunto- ja 39935: vuodesta 117o + 18,7 + 10,3 +6,6 +7,1 -9,3 kiinteistöasioihin. Kertomuksessaan vuodelta 39936: 1981 (s. 17-21) valtiontilintarkastajat totesi- 39937: Lähetetyn henkilökunnan asumisesta aiheu- vat, että ulkoasiainhallintomme vuokrakustan- 39938: tuneet kustannukset olivat v. 1983-87: nukset olivat 1970-luvun puolivälistä lähtien 39939: kohonneet erityisen nopeasti tunnettujen yleis- 39940: 1983 1984 1985 1986 1987 maailmallisten syiden takia. Tämän vuoksi val- 39941: Mmk 22,5 25,9 34,6 28,8 29,0 tion ulkomailla omistaman kiinteistökannan 39942: Muutos (arvio) lisääminen ja vastaavasti vuokrakiinteistöistä 39943: edellisestä luopuminen oli taloudellisesti perusteltua. Val- 39944: vuodesta ll7o + 17,4 + 15,0 +33,3 -20,1 +0,1 tion varainkäytön kannalta oli myös pidettävä 39945: tarkoituksenmukaisena, että paikallisten laino- 39946: Asumiskustannusten nousun hillitseminen jen käyttö ulkomaanedustuksen kiinteistöhan- 39947: riippuu ulkoasiainministeriön antaman selvi- kintoihin voitaisiin tehdä mahdolliseksi. 39948: tyksen mukaan paljolti Yhdysvaltain dollarin Uudelleen asiaan puututtiin kertomuksessa 39949: kurssin kehityksestä. Esimerkiksi vuoden 1985 vuodelta 1985 (s. 20-24). Valtiontilintarkasta- 39950: jyrkkä asumiskustannusten nousu selittynee jat korostivat tässä kertomuksessaan tarvetta 39951: pääosin dollarin kurssin vahvistumisella. Mo- lisätä valtion ulkomailla omistamaa kiinteistö- 39952: nissa korkean inflaation maissa vuokrat mak- ja huoneistokantaa jatkuvasti kohoavien vuok- 39953: setaan dollareina. Sinänsä se on edullisempaa rakustannusten takia. Valtiontilintarkastajat 39954: Suomen valtiolle, koska paikallisena valuutta- pitivät tilanteen kehittymistä näiltä osin entistä 39955: na maksettu vuokra on usein sidoksissa maan huolestuttavampana, sillä vuodessa voitiin os- 39956: elinkustannusindeksiin, joka voi nousta vuosit- taa vain 1-2 kiinteistöä tai huoneistoa. Myön- 39957: tain jopa satoja prosentteja. Vuonna 1986 teistä oli kuitenkin se, että paikallisilta rahalai- 39958: 62 39959: 39960: toksilta hankittavaan lainoitukseen ei nähty tetuilla määrärahoilla. Markkinoilla esiintyvien 39961: esteitä myöskään valtiovarainministeriössä, tilaisuuksien hyödyntämiseen mahdollisesti tar- 39962: kunhan valtioneuvosto ensin myöntäisi luvan vittava lisärahoitus hoidetaan normaalia tulo- 39963: lainavaltuuksien käyttämiseen. Valtiontilintar- ja menoarviomenettelyä noudattaen. 39964: kastajat kiirehtivätkin tämän käytännön toi- Valtiontilintarkastajien suorittamien tarkas- 39965: mintamallien ja -järjestelyjen selvittämistä ul- tusten yhteydessä on käynyt ilmi mm., että 39966: koasiainministeriön ja valtiovarainministeriön erääseen edustustoon lähetetyt henkilöt ovat 39967: toimesta. joutuneet asumaan hotelleissa pitkähkön ajan, 39968: Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota ennen kuin heille on voitu osoittaa asuntoja, 39969: ulkoasiainhallinnon huomattaviin vuokrakus- esim. eräässä tarkastuskohteena olleessa edus- 39970: tannuksiin hyväksyessään valtiovarainvalio- tustossa toinen henkilö asui 42 ja toinen 35 39971: kunnan mietinnön valtiovarain hoidosta ja ti- päivää hotellissa. Valtiontilintarkastajien selvi- 39972: lasta sekä valtiontilintarkastajain kertomukses- tyspyyntöön ulkoasiainministeriö on vastan- 39973: ta vuodelta 1983 (UaVM n:o 30/1985 vp.). nut, että pitempiaikainen hotelliasuminen siir- 39974: Mietinnössä on lausuttu mm. seuraavaa: "Va- tojen yhteydessä on melko poikkeuksellista. 39975: liokunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toi- Jos seuraajalle ei esim. perhesyistä voida osoit- 39976: menpiteisiin sen selvittämiseksi, miten ulko- taa edeltäjänsä asuntoa, ministeriö pyytää 39977: maanedustuksen käyttöön tulevia huonetiloja edustustoa yleensä etsimään hänelle jo valmiik- 39978: voitaisiin nykyistä suuremmassa määrin vuok- si eri vaihtoehtoja asuntomarkkinoilta. Tämä 39979: raamisen sijaan hankkia - tarvittaessa velka- lyhentää mahdollista hotellissa-asumisaikaa 39980: pääomallakin - valtion omistukseen.'' huomattavasti. Asunnon puuttumisen vuoksi 39981: Vastauksessaan hallituksen esitykseen val- hotellissa asumisesta aiheutuneiden kustannus- 39982: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1987 (HE ten markkamäärää ei ministeriön mielestä ole 39983: n:o 110/1986 vp.) eduskunta uudisti edellä mahdollista selvittää erikseen, koska kustan- 39984: olevan lausumansa ja edellytti, että hankittaes- nukset sisältyvät kirjanpidossa muihin asunto- 39985: sa tiloja ulkomailla ulkoasiainhallinnon tarpei- korvausmenoihin. 39986: siin perusteellisesti selvitetään, mikä on pitkäl- Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti ke- 39987: lä tähtäyksellä valtiontalouden kannalta edulli- väällä 1984 päätöksessään (416/51183) huo- 39988: sin tapa tilatarpeiden tyydyttämisessä ja että miota asuntokorvauksen maksamiseen ulko- 39989: toimitaan sen mukaisesti. mailla omissa omistusasunnoissaan asuville ul- 39990: Ulkoasiainministeriö asetti 4. 7.1986 valtio- komaanedustuksen virkamiehille. Korvausten 39991: varainministeriön ja ulkoasiainministeriön perusteena ovat oletetut kustannukset eli omis- 39992: edustajista kootun viisihenkisen työryhmän. tusasunnosta vuokralle tarjottaessa saatavaksi 39993: Sen tehtävänä oli mm. selvittää, onko mahdol- arvioitu vuokra-arvo. Tarkastusviraston mie- 39994: lista lisätä valtion omistamia ulkomaanedus- lestä tämä johti siihen, että valtio tosiasiallises- 39995: tuksen kiinteistöjä ja toimitiloja ulkomaisen ti maksaa tällaisten asuntojen pääomakustan- 39996: lainoituksen turvin. Työryhmän työlle ei ase- nukset. Päätöksenantamisvuonna tällaisia ta- 39997: tettu määräaikaa, ja kertomusvuoden loppuun pauksia oli 15. 39998: mennessä työryhmä, jonka puheenjohtaja, yksi Ulkoasiainministeriön antaman tiedon mu- 39999: jäsen ja sihteeri ovat työskentelyn aikana vaih- kaan omissa omistusasunnoissa asuneita virka- 40000: tuneet, ei ole vielä jättänyt mietintöä. Työryh- miehiä oli kertomusvuoden lopulla neljä ja v. 40001: mä on ulkoasiainministeriön ilmoituksen mu- 1988 siirtojen vuoksi enää kaksi, joista toisen 40002: kaan kuitenkin jo päättänyt työskentelynsä. toimikausi päättyy v. 1988. Ministeriön ilmoi- 40003: Työryhmä on tullut siihen tulokseen, että huo- tuksen mukaan virkamieslain (755/86) johdos- 40004: netilojen hankkiminen ulkomaanedustuksen ta suoritettavan säädösvalmistelun yhteydessä 40005: käyttöön velkapääomalla ei ole taloudellista. tullaan ottamaan huomioon valtiontalouden 40006: Kysymykseen tuleville, valtion muuhun lainan- tarkastusviraston näkemykset. 40007: ottoon verrattuna pienille lainoille ei 'yleensä Edustusvelvollisten virkamiesten asuntojen 40008: ole saatavissa muuta lainanottoa oleellisesti keskikoko on ulkoasiainministeriön antaman 40009: edullisempia lainaehtoja, ja hoitokuluineen nä- selvityksen mukaan 130-150 m 2 • Pienimmät 40010: mä lainat siten muodostuvat valtion muuta asunnot ovat 100-120 m 2 :n suuruisia ja suu- 40011: lainanottoa epäedullisemmiksi. Työryhmä suo- rimmat, joita on vähiten, pinta-alaltaan n. 200 40012: sitti ulkomaanedustuksen huonetilojen hankki- m 2 • Kaikille edustusvelvollisille virkamiehille 40013: mista valtion omistukseen tarkoitukseen osoi- pyritään järjestämään asunto, jossa on erilli- 40014: 63 40015: 40016: nen ruokailuhuone, johon valtion hankkima 12 kauan. Tämän ohella sairaustapaukset, virka- 40017: hengen ruokapöytä mahtuu. Asuntojen koko miehen puolison poissaolo asemapaikalta, lo- 40018: on viime vuosina vakiintunut. Asumistason makaudet jne. vaikeuttavat ajoittain kotiedus- 40019: parantaminen tai pinta-alojen lisääminen ei tamista. 40020: ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan ole Ulkoasiainministeriö toteaa, että kotiedusta- 40021: suunnitteilla eikä tarpeen. Asuntojen koko ja misen arvioitiin tämän vuosikymmenen alku- 40022: huoneiden määrä määräytyy virka-aseman, puolella laskevan. Tähän vaikuttivat monet 40023: perheen koon, edustusvelvollisuuden ja paikal- tekijät, joista kaikki eivät suinkaan olleet ulko- 40024: listen olojen mukaan. asiainministeriön ohjattavissa. Edustusvelvolli- 40025: Ulkoasiainministeriö korostaa kotiedustami- sia, jotka edustavat täysin kodin ulkopuolella, 40026: sen ensisijaisuutta ja edistämistä. Tämän vuok- ei kuitenkaan ole. Yksittäiset virkamiehet ovat 40027: si edustusvelvollisten asuntojen koko on em. kausittain edustaneet pelkästään kodin ulko- 40028: 100-200 m 2 • Jo vuoden 1978 edustustyöoh- puolella, mutta ministeriön valvonta- ja tarkas- 40029: jeissa korostettiin kotona edustamisen tärkeyt- tusyksikönsuorittamissa edustustojen tarkas- 40030: tä. Silti edustustilaisuuksien järjestäminen tuksissa näihin tapauksiin on kiinnitetty huo- 40031: muualla on monissa tapauksissa tarkoituksen- miota. 40032: mukaista, joten sääntöä tulee ulkoasiainminis- Valtiontilintarkastajien suorittamien tarkas- 40033: teriön mielestä soveltaa riittävän joustavasti. tusten yhteydessä on pistokokeenomaisesti seu- 40034: Ohjeissa todettiin kokemuksen osoittavan, että rattu myös edustustyön kohdentumista. Suun- 40035: edustaminen kotona on yleensä tehokkainta ja taus näyttäisi olevan se, että yhä enemmän on 40036: tämä vieraanvaraisuus koetaan lähes aina ar- siirrytty kotiedustamisesta ravintolaedustami- 40037: vokkaimmaksi. seen. 40038: Kertomusvuoden alussa tulivat voimaan uu- Esimerkkinä siitä, millaisia ongelmia edus- 40039: det ulkoasiainministeriön 1.12.1986 antamat tustolle voi asunnon vuokranantajan kanssa 40040: ulkomaanedustuksen edustustyöohjeet. Näissä- tulla, selostetaan jäljempänä erästä tapausta. 40041: kin ohjeissa korostetaan kotiedustamisen ensi- Suomen pysyvässä edustustossa Yhdistyneis- 40042: sijaisuutta. Ravintolaedustamista voidaan oh- sä Kansakunnissa toimivalle ministerineuvok- 40043: jeiden mukaan pitää tarkoituksenmukaisena selle vuokrattiin 1.2.1983 omakotitalo. Vuok- 40044: asemapaikan tapojen ja olojen, edustustyöllä rasopimus tehtiin aluksi kolmeksi vuodeksi. 40045: edistettävän tehtävän kiireellisyyden tai muun Sopimusta jatkettiin vuodella huhtikuussa 1986 40046: perustellun syyn vuoksi. Ravintolaedustus tulee ajalle 1.8.1986-31.7.1987. 40047: kuitenkin rajoittaa lähinnä pienehköihin em. Asunnosta oli vuokranantajalle maksettu ta- 40048: edellytykset täyttäviin ja tarkoin valittuihin kuuvuokraa 18 000 Yhdysvaltain dollaria 40049: työlounaisiin. (USD), dollarin arvo oli kertomusvuonna kes- 40050: Ministeriö on pyrkinyt parantamaan koti- kimäärin 4,4 mk. Vuokrasopimuksen mukaan 40051: edustuksen mahdollisuuksia mm. siten, että vuokranantajan tuli palauttaa takuu vuokra- 40052: myös nuoremmat virkamiehet ovat saaneet suhteen päättyessä, jos vuokralainen oli nou- 40053: edustukseen soveltuvia asuntoja. dattanut kaikkia vuokrasopimuksen ehtoja. 40054: Edustustyön jakaantumisesta kodin ja ravin- Mikäli ehtoja ei noudatettaisi, vuokraisännällä 40055: tolan välillä on ulkoasiainministeriön käsityk- oli oikeus käyttää takuuvuokraa esim. aiheu- 40056: sen mukaan vaikea esittää yhteismitallisia ar- tettujen vahinkojen korjaamiseen. 40057: vioita. Edustustyö on ulkomaanedustuksen yk- Asunnon irtisanomisaika oli vuokrasopi- 40058: si työväline, jonka painotukset vaihtelevat ase- muksen mukaan 6 kk, eikä vuokrasopimuk- 40059: mapaikasta toiseen. Ravintolaedustamista seen paikallisen käytännön mukaan voitu sisäl- 40060: puoltavat joidenkin edustustojen kokousaika- lyttää diplomaattiklausuulia. Diplomaattiklau- 40061: taulut ja asuntojen suuret etäisyydet. Myös suuli merkitsee sitä, että jos vuokralainen siir- 40062: kohderyhmä vaikuttaa edustuksen muotoon. tyy pois asemamaasta, vuokrasopimus voidaan 40063: Useissa tapauksissa esim. lehtimiehet ja liike- irtisanoa päättymään esim. kolmen kuukauden 40064: miehet tavoitetaan parhaiten juuri lounas- kuluttua riippumatta siitä, miten pitkäksi ajak- 40065: aikaan. si sopimus on tehty. 40066: Näiden syiden ohella edustusmuodon valin- Tasavallan presidentin esittelyssä 14.11.1986 40067: taan vaikuttavat virkamiehen henkilökohtaiset kyseinen ministerineuvos määrättiin ulkominis- 40068: edellytykset ja vaihtelevat tilanteet. Eräissä teriön käytettäväksi 1.1.1987 lukien ja hän 40069: asemapaikoissa asunnon hankinta kestää siirtyi näin Helsinkiin ja asunto jäi tyhjilleen. 40070: 64 40071: 40072: Ulkoasiainministeriö pyysi edustustoa Kuten edellä on viitattu, eduskunta on edel- 40073: 19.11.1986 selvittämään mahdollisuudet pur- lyttänyt, että ulkoasiainhallinnon tilatarpeen 40074: kaa ministerineuvoksen käytössä olevan asun- tyydyttämiseksi on tarkoin selvitettävä, mitkä 40075: non vuokrasopimus ennenaikaisesti tai edel- ratkaisut ovat valtiontalouden kannalta edulli- 40076: leenvuokrata talo seitsemäksi kuukaudeksi simmat. Valtiontilintarkastajat uudistavat tä- 40077: vuoden 1987 alusta. Vuokrasopimuksen ennen- män vaatimuksen ja edellyttävät, että ulko- 40078: aikaiseen purkamiseen ei talon omistaja kui- asiainministeriö ja valtiovarainministeriö jat- 40079: tenkaan suostunut. kavat tämän asian selvittelyä nyt työnsä päät- 40080: Edustusto antoi asunnon edelleenvuokraami- tävän työryhmän työskentelyn jälkeenkin. Ta- 40081: sen paikallisen asunnonvälittäjän tehtäväksi. voitteena tulee olla riittävän joustavan järjes- 40082: Vain yksi kiinnostunut vuokraaja ilmaantui. telmän luominen, jonka perusteella voidaan 40083: Tämäkään ei kuitenkaan vuokrannut taloa. tehdä nopeasti ratkaisuja silloin, kun on mah- 40084: Jotta olisi voitu välttää tyhjilleen jääneen talon dollista hankkia omistukseen edulliset asunto- 40085: mahdollinen ryöstely, vuokrattiin tontilla oleva tai toimitilat. 40086: piharakennus Harrisonin poliisikunnan virkai- Eräissä tapauksissa lähetetyt henkilöt ovat 40087: lijalle, joka huolehti alueen turvallisuudesta. joutuneet asumaan pitkiä aikoja hotelleissa, 40088: Talosta maksettiin vuokraa edelleen ajalta koska asemamaassa ei ole ollut edustuston 40089: 1.1.-31.7.1987 6 000 USD kuukaudessa vuok- osoittamia asuntoja. Ulkoasiainministeriön tu- 40090: rasopimuksen velvoitteiden mukaisesti. lee tämän vuoksi tarkoin huolehtia siitä, että 40091: Vuokraisäntä esitti 4.2.1987 päivätyssä kir- lähetetyille henkilöille on asunnot valmiina hei- 40092: jeessään edustustolle 53 000 USD suuruisen dän saapuessaan asemamaahan, jolloin ylimää- 40093: korvausvaatimuksen vahingoista ja vioista, joi- räisiltä kustannuksilla voidaan välttyä. 40094: ta hän oli havainnut kiinteistössään. Vuokran- Edustusvelvollisille virkamiehille on osoitet- 40095: antaja toimitti 15.3.1987 edustustolle tarkenne- tu yleensä varsin suuria asuntoja (100-200 40096: tun korvausvaateensa, jonka loppusumma oli m 2). Tarkoitus on ollut, että edustustilaisuudet 40097: 57 445 USD. järjestettäisiin kotona, kuten ulkoasiainminis- 40098: teriön antamissa ulkomaanedustuksen edustus- 40099: Ministeriö pyysi ministerineuvokselta oman työohjeissa on korostettu. Jos edustustilaisuu- 40100: kirjallisen vastineen mainittuun korvausvaatee- det pyritään kuitenkin järjestämään kodin ul- 40101: seen. Vastineessaan asianomainen kiisti vaateet kopuolella, on valtiontilintarkastajien mielestä 40102: perättöminä samalla todeten, että vaatimuksis- ulkoasiainministeriön puututtava tällaiseen ke- 40103: sa ei lainkaan ollut huomioitu asunnon nor- hitykseen ja ohjattava sitä niin, että suurten 40104: maalista käytöstä aiheutunutta kulumista. asuntojen hyödyt edustuskäytössä mahdolli- 40105: Asunto luovutettiin vuokranantajan edusta- simman hyvin käytettäisiin hyväksi. 40106: jalle 31.7.1987. Tilaisuudessa olivat läsnä pysy- Edellä kertomuksessa on selvitetty yksittäistä 40107: vän edustuston ja pääkonsulinviraston edusta- riita-asiaa, joka on syntynyt vuokranantajan ja 40108: jat sekä edustuston lakimies. Syntyneiden eri- vuokraajana toimineen Suomen edustuston vä- 40109: mielisyyksien ratkaisemiseksi ministeriö oikeut- lillä. Huolimatta siitä, että tapaus lienee räi- 40110: ti palkkaamaan edustuston käyttämän lakimie- keimpiä, mitä ulkoasiainhallinnon vuokrasuh- 40111: hen asian selvittämiseksi. teissa on viimeisten viiden vuoden aikana ollut, 40112: Edustuston vuokraisännälle laatiman vasti- se kuvaa kuitenkin hyvin niitä ongelmia, joita 40113: neen mukaan valtio lupasi maksaa 9 095 USD Suomen edustusto! joutuvat ratkaisemaan. 40114: normaalin käytön ja kulumisen ylittävistä kor- 40115: jaustöistä. Tällöin vuokranantajan tulee mak- Ulkomaanedustustojen asemamaasta palka- 40116: saa pidättämänsä 18 000 USD suuruinen ta- tun henkilöstön työolot. Työ suhteen e h - 40117: kuuraha takaisin korkoineen. Vuokraisäntä on d o t . Suomen ulkomaanedustuksen asema- 40118: nyttemmin ilmoittanut, että hän vaatii edelleen maasta palkatuilla työntekijöillä tarkoitetaan 40119: Suomen valtiolta 55 000 USD, jolloin sovittele- henkilöitä, joiden vakinainen kotipaikka on 40120: matta oleva summa on 45 905 USD. Tällä asemamaassa. He ovat yleensä asemamaan 40121: hetkellä asian käsittely on tilapäisesti pysäh- kansalaisia, joskus myös Suomen tai jonkin 40122: dyksissä, koska talon omistaja asuu ulkomail- kolmannen maan kansalaisia. Kertomusvuon- 40123: la. Asianomainen tullee New Yorkiin kesällä na asemamaasta palkatuista henkilöistä n. 150 40124: 1988, jolloin asian käsittely jatkuu ilmeisesti oli Suomen kansalaisia. Asemamaasta palkatut 40125: paikallisessa alioikeudessa. toimivat esim. sihteerin, tulkin, lähetin, auton- 40126: 65 40127: 40128: kuljettajan tai vahtimestarin tehtävissä. Myös Paikalta palkattavan henkilökunnan palk- 40129: taloushenkilökuntaan kuuluvat työntekijät on kauksen erot johtuvat paikallisista oloista. 40130: joissakin suurlähetystöissä palkattu asema- Palkkauksen tasoa verrataan nimenomaan ase- 40131: maasta. mamaan olosuhteisiin. Mitään yhteyttä Suo- 40132: Asemamaasta palkatun henkilöstön määrä men oloihin ei ole, ei edes niiden kohdalla, 40133: on hitaasti noussut tämän vuosikymmenen jotka ovat Suomen kansalaisia. Joulu- ja loma- 40134: alusta n. 500:sta nykyiseen vajaaseen 700:aan. rahat sekä 13. kuukauden palkka määräytyvät 40135: Asemamaasta palkatun työntekijän · palve- aina asemamaan lainsäädännön mukaan. 40136: lukseenoton edellytyksenä on ulkoasiainminis- Työsuhteen ehtoja vahvistaessaan ulko- 40137: teriön suostumus. Työntekijöitä rekrytoitaessa asiainministeriö pyrkii noudattamaan nk. hy- 40138: edustustot tarkistavai työntekijän luotettavuu- vän paikallisen työnantajan periaatetta. Jollei 40139: den edellisiltä työnantajilta tai paikallisilta vi- paikallista käytäntöä ole, vertailukohteena pi- 40140: ranomaisilta. Asemamaasta palkatut otetaan detään muita pohjoismaisia lähetystöjä ja nii- 40141: aina aluksi kolmen kuukauden koeajalle, jon- den noudattamaa käytäntöä. Muilta Pohjois- 40142: ka aikana irtisanominen ja -sanoutuminen on mailta saatava informaatio on tärkeää etenkin 40143: mahdollinen välittömästi. sellaisissa asemapaikoissa, joissa julkisen sek- 40144: torin palkkatietoja on vaikea saada tai joissa ei 40145: Kaikkien asemamaasta palkattujen kanssa ole toimivaa työmarkkinamekanismia. Kaikki 40146: pyritään laatimaan kirjalliset työsopimukset, Pohjoismaat noudattavat paljolti samoja peri- 40147: joissa sovitaan palkasta, työajasta, sosiaalitur- aatteita palkkauksen määrittelyssä. Tämä kos- 40148: vasta ja irtisanomisajasta, tosin koeaikojen kee paitsi palkkaehtoja myös muuta työnanta- 40149: alussa on usein myös suullisia sopimuksia. jan toimintaa. Irtisanomissuojasäännöksiä 40150: Työntekijä on yleensä työsopimussuhteessa ul- noudatetaan soveltaen paikallista tapaa mutta 40151: koasiainministeriöön. Joissakin maissa työvoi- huomioon ottaen meillä hyväksyttävät perus- 40152: ma on kuitenkin aina työsuhteessa ao. valtion teet. 40153: viranomaiseen. Palkankorotukset toteutetaan pääsääntöises- 40154: Asemamaasta palkattujen työsopimukset ti edustustojen toimittamien aloitteiden ja tie- 40155: tehdään yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. tojen perusteella. Ministeriön ei ole ollut mah- 40156: Työsopimussuhteiden kesto vaihtelee muuta- dollista suorittaa itsenäisiä, edustustojen aloit- 40157: masta kuukaudesta kymmeniin vuosiin. teista riippumattomia korotuksia. Palkan mak- 40158: Työsuhteen ehtoina käytetään sekä Suomen samiseen muuna kuin paikallisena valuuttana 40159: lainsäädännön että asemamaan lainsäädännön ministeriö suhtautuu kielteisesti. Tämän mu- 40160: edellyttämiä tai sallimia ehtoja. Asemamaan kaisesti se pyrkii välttämään valuuttapalkkoja, 40161: pakottavaa lainsäädäntöä on aina noudatetta- koska kustannusten ja palkan vertailu paikalli- 40162: va, ja tällöin se on tietenkin ensisijainen mui- seen tasoon onnistuu parhaiten, kun palkka 40163: hin säännösperusteisiin nähden. Työsopimus- maksetaan paikallisena rahana. Voi olla myös 40164: ten tulkintavaikeudet liittyvät ulkoasiainminis- mahdotonta verrata valuuttapalkkaa ja asema- 40165: teriön antaman tiedon mukaan jo niiden teko- maan valuutan määräistä palkkaa keskenään. 40166: vaiheeseen. Vaikeuksia on lainvalinnassa, eli Valuuttapalkat voivat myös aiheuttaa eriarvoi- 40167: mitä lainsäädäntöä tulisi soveltaa tai mitä saa- suutta paikalta palkatun henkilökunnan kes- 40168: daan soveltaa. Jo allekirjoitetun työsopimuk- kuudessa, koska valuuttapalkkoja ei ole myön- 40169: sen tulkintavaikeudet pyritään ratkaisemaan netty kaikille, vaan vain joillekin työntekijöil- 40170: pitäytymällä kirjallisessa työsopimuksessa. le, jotka useimmiten ovat Suomen kansalaisia. 40171: Työnantajan tulkintaetuoikeuden perusteella Tämä ei ole kuitenkaan hyvän työnantajan 40172: ministeriö voi ottaa ainakin väliaikaisesti tietyn tavan mukaista. Pysyviä valuuttapalkkoja voi- 40173: kannan, jonka työntekijä voi riitauttaa. Toi- daan myöntää ulkoministeriön mielestä silloin, 40174: saalta edustustojen toimittamien tietojen pe- kun ei ole muutoin mahdollista saada työvoi- 40175: rusteella ministeriö voi muuttaa ratkaisuaan. maa asemamaahan, kyseessä on kolmannen 40176: Vaikka paikallisen normiston tuntemus on mi- maan kansalainen (ei asemamaan eikä Suomen 40177: nisteriön mielestä mahdotonta, ministeriö jou- kansalainen) taiasemamaan valuutta ei ole 40178: tuu ottamaan kantaa jo ennen kuin säännökset vaihtokelpoinen. Ulkoasiainministeriön ilmoi- 40179: ovat tiedossa. Tosiasiassa ristiriitoja kuitenkin tuksen mukaan yhdeksässä edustustossa mak- 40180: ilmenee harvoin ja ne selvitetään neuvottele- settiin kertomusvuoden lopulla valuuttapalk- 40181: malla. koja. Yhdessä edustustossa lakkautettiin va- 40182: 40183: 9 380734R 40184: 66 40185: 40186: luuttapalkan maksatus kertomusvuoden ke- sellaisten erien suorituksiin, joihin ei ministe- 40187: väällä paikallisen lainsäädännön vastaisena. riöitä ole oikeutusta. 40188: Asemamaasta palkattujen henkilöiden mää- Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 40189: rä vaihtelee edustustojen toiminnan laajuuden vuodelta 1986 (s. 200-201) tarkastelleet erästä 40190: mukaan. Määrien vertailu ei ulkoasiainministe- yksittäistä erorahatapausta, nimittäin erorahan 40191: riön mielestä usein kuitenkaan anna totuuden- suorittamista San Franciscon kunniakonsulivi- 40192: mukaista kuvaa, koska eräissä maissa työpäi- raston sihteerille. Tässä tapauksessa eroraha 40193: vän pituus, työelämän yleispiirteet tm. seikat maksettiin huomattavasti suurempana kuin liit- 40194: voivat vaikuttaa työpanokseen. Se, mikä mo- tovaltion virkamiehiä koskevat säännökset oli- 40195: nessa muussa paikassa voidaan tehdä vähem- sivat edellyttäneet. Näiden säännösten nojalla 40196: mällä henkilökunnalla, ei onnistukaan toisessa valtiontilintarkastajien mielestä olisi pitänyt 40197: paikassa. Paikalta palkattuja oli kertomus- maksaa erorahaa suoritetun 100 000 mk:n ase- 40198: vuonna yhteensä 695. Osa työntekijöistä oli mesta vain 60 000 mk. 40199: osa-aikaisia. Lähetettyjä oli samaan aikaan 643 Sosiaaliturvan järjestäminen. 40200: henkilöä. Asemamaasta palkatut muut kuin Suomen 40201: Esimerkinomaisesti voidaan mainita joitakin kansalaiset pyritään ensisijaisesti liittämään 40202: suurlähetystöjä, joissa on poikkeuksellisen pal- asemamaan julkiseen sosiaaliturvajärjestel- 40203: jon palkattuja suhteessa lähetettyihin. Näitä mään. Jos tällaista ei ole tai jos se toimii 40204: ovat New Delhi, jossa on 10 lähetettyä ja 28 puutteellisesti, pyritään sosiaaliturva järjestä- 40205: asemamaalaista. Samoin Jakarta, jossa suhde mään asemamaasta otettavilla vakuutuksilla. 40206: on 6 ja 21 sekä Tokio 10 ja 19. Limassa suhde Jos tämäkään ei ole mahdollista, korvataan 40207: on 5 lähetettyä ja 9 asemamaalaista sekä Buda- sairauskulut valtion varoin valtion työntekijöi- 40208: pestissä 8 ja 13. den terveydenhuollon ohjesäännön perusteella. 40209: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan Asemamaasta palkatut Suomen kansalaiset 40210: vuodelta 1983 (s. 16-17) käsitelleet Suomen kuuluvat pääsääntöisesti Suomen sosiaalitur- 40211: ulkomaanedustuksen asemamaasta palkatun vaan. Jos asemamaan lainsäädäntö tai sosiaali- 40212: henkilöstön työsuhteen ehtoja ja erityisongel- turvasopimuksen määräykset edellyttävät, liite- 40213: mia. Kannanotossaan valtiontilintarkastajat tään Suomen kansalaisetkin asemamaan so- 40214: totesivat, ettei asemamaasta palkatuilla työnte- siaaliturvajärjestelmään. 40215: kijöillä ole aina tietoja työsuhteen ehtoihin Kun asemamaasta palkattu henkilö edellä 40216: liittyvistä kysymyksistä eikä edustustoissakaan esitetyn mukaisesti liitetään asemamaan sosiaa- 40217: aina tunnu olevan sellaista henkilöä, joka osai- liturvajärjestelmään, hän saa myös ko. maan 40218: si antaa oikeita ja yksityiskohtaisia vastauksia eläketurvan. Tämä siksi, ettei se useimmiten 40219: esitettyihin kysymyksiin. ole eroteltavissa muusta sosiaaliturvasta. Täl- 40220: Lähetetyn henkilöstön työolojen kehittämis- löin syntyy saman palvelussuhteen perusteella 40221: tä valtiontilintarkastajat ovatkäsitelleet kerto- kaksinkertainen eläketurva. Työntekijä voi si- 40222: muksessaan vuodelta 1986 (s. 14-17). ten aikanaan saada eläkettä kahdesta maasta, 40223: E r o r a h a n suo r i t ta m i ne n . Erorahaa koska valtion eläkelain (280/66) mukainen elä- 40224: koskevia tilastoja ei ulkoasiainministeriössä ole keoikeus ei ole sidottu Suomen kansalaisuu- 40225: pidetty. teen. 40226: Lähtökohtana erorahalainsäädännölle ase- Kaksinkertaisen eläkeoikeuden estämiseksi 40227: mamaissa on niiden kehittymätön eläketurva, eduskunnalle annettiin vuoden 1981 lokakuus- 40228: jota on haluttu erorahalla parantaa. Koska sa esitys laiksi valtion eläkelain muuttamisesta 40229: työntekijät ovat olleet oikeutettuja saamaan (HE n:o 177/1981 vp.). Esityksessä todettiin, 40230: valtion eläkkeen Suomesta, ei ulkoasiainminis- että eläkeoikeus valtion palveluksessa valtion 40231: teriö työnantajana ole tarjonnut tätä eroraha- eläkelain mukaan on nykyisellään jokaisella 40232: eiuutta työntekijöilleen, jollei se ole ollut pai- kansalaisuuteen tai palvelusmaahan katsomat- 40233: kallisen lainsäädännön vaatima. ta. Tällaisena se on laajempi kuin työntekijän 40234: Erorahan suorittamiseen tarvitaan periaat- eläkelain mukainen eläketurva, joka ei koske 40235: teessa ministeriön suostumus. Joissakin lähe- ulkomailla ulkomaan kansalaisten suomalaisen 40236: tystöissä tätä ei ole noudatettu, mutta se on työnantajan palveluksessa tekemää työtä. Näi- 40237: tällöin johtunut siitä, että edustusto on sovelta- den henkilöiden lakisääteinen eläketurva jär- 40238: nut asemamaan lain säännöksiä itsenäisesti. jestetään asianomaisen maan säännösten mu- 40239: Tiliraporttien tarkastajat kuitenkin puuttuvat kaan. Säätämällä, että valtion eläkelaki ei kos- 40240: 67 40241: 40242: ke ulkomaan kansalaisen palvelusta ulkomail- Ulkoasiainministeriö on tehnyt jaoston eh- 40243: la, vältetään eri eläkejärjestelmien päällekkäi- dotukseen varauman, jossa edellytetään selvi- 40244: syys ja saatetaan valtion palvelus eläketurvan tettäväksi, kuinka pitkään palvelleille muille 40245: osalta samanlaiseksi yksityisten työnantajien kuin Suomen kansalaisille otetaan nykyisen 40246: ulkomaillatapahtuvan palveluksen kanssa. lain voimassa ollessa kertynyt eläke huomioon. 40247: Eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunnan Ministeriö on saattanut asian myös asema- 40248: ulkoasiainvaliokunta kiinnitti lausunnossaan maasta palkatun henkilökunnan tietoon. Esi- 40249: (UaVL n:o 2/1981 vp.) sosiaalivaliokunnalle tystä valtion eläkelain muuttamiseksi ei ole 40250: huomiota niihin epäkohtiin, joita ehdotettu vuoden 1988 kevääseen mennessä annettu. 40251: muutos saattaa aiheuttaa paikalta palkattujen Jäljempänä selvitetään lyhyesti kolme eri 40252: eläketurvaan. tapausta, jotka ovat tulleet esille valtiontilin- 40253: Ulkoasiainvaliokunta edellytti tällöin, että tarkastajien suorittamien tarkastusten yhtey- 40254: hallitus asianmukaisesti selvittää ko. henkilös- dessä. 40255: tön eläkeoikeuteen liittyvät kysymykset ja sel- Eräässä edustustossa vuodesta 1975 paikalta 40256: vityksen valmistuttua antaa eduskunnalle esi- palkattuna sihteerinä toiminut Suomen kansa- 40257: tyksen toimenpiteistä, joihin selvitys mahdolli- lainen vaihtoi kansalaisuutensa asemamaan 40258: sesti antaa aihetta. kansalaisuuteen. Kun kyseinen virkailija muut- 40259: tui asemamaansa kansalaiseksi, hänet olisi tul- 40260: Ulkoasiainvaliokunta esitti, että hallituksen lut liittää myös maan sosiaaliturvajärjestelmän 40261: esitys hylättäisiin siltä osin, kuin siinä on piiriin. Hänelle ei kuitenkaan tämän nojalla 40262: kysymys valtion eläkelain soveltamisen poista- olisi tullut mitään vanhuuseläkettä, koska hän 40263: misesta ulkomaan kansalaisten palveluksesta ei olisi ehtinyt olla järjestelmässä vähintään 40264: ulkomailla. Eduskunta hyväksyikin lakiehdo- kymmentä vuotta ennen eläkkeelle siirtymis- 40265: tuksen näin muutettuna 1.12.1981. tään. Tämän vuoksi hän jäi asemamaan elä- 40266: Tämän lainmuutoksen käsittelyä samoin keturvan ulkopuolelle. Tarkastusajankohtana 40267: kuin asemamaasta palkatun henkilöstön so- kertomusvuoden syksyllä edustustossa vallitsi 40268: siaaliturvan järjestämistä on käsitelty valtion- syvä epätietoisuus siitä, millainen eläketurva ja 40269: tilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 1983 miten kyseiselle henkilölle järjestetään. 40270: (s. 13-14). Kannanotossaan valtiontilintarkas- Ulkoasiainministeriön myöhemmin antaman 40271: tajat mm. totesivat pitävänsä epätarkoituksen- tiedon mukaan hänelle voidaan suorittaa elä- 40272: mukaisena, että saman työsuhteen nojalla hen- kettä Suomesta, jos asemamaan eläketurva ei 40273: kilö saa kaksinkertaisen eläketurvan. yllä Suomen eläketurvan tasolle. 40274: Valtion eläkeneuvottelukunta asetti vuoden Eräässä toisessa edustustossa lähetettynä vir- 40275: 1985 alussa jaoston selvittämään asemamaasta kamiehenä toiminut toimistosihteeri muutettiin 40276: palkatun henkilökunnan eläketurvaa. Jaosto paikalta palkatuksi. Hän oli toiminut lähetetty- 40277: on ehdottanut, että valtion eläkelakia (280/66) nä virkamiehenä samassa edustustossa 17 vuot- 40278: muutettaisiin siten, että valtion palvelukseen ta. Ministeriö oli ensin ilmoittanut siirtävänsä 40279: ulkomaille otetut työntekijät eivät saisi saman hänet Helsinkiin ja, jos se ei ole mahdollista, 40280: palveluksen perusteella eläkettä kahdesta eri muuttavansa hänen asemansa paikalta palka- 40281: järjestelmästä. Suomen kansalaisille ehdote- tuksi, niin kuin sitten tehtiinkin. Ulkoasiainmi- 40282: taan säilytettäväksi oikeus valtion eläkelain nisteriön antaman selvityksen mukaan tällai- 40283: mukaiseen eläkkeeseen kuitenkin niin, että täs- nen aseman muuttaminen vaikuttaa aina huo- 40284: tä eläkkeestä ehdotetaan vähennettäväksi ase- mattavasti henkilön palkkaukseen ja siksi täl- 40285: mamaasta tuleva eläke tai sitä vastaava etuus. laisiin muutoksiin on suhtauduttava kielteises- 40286: Muiden kuin Suomen kansalaisten eläketurva ti. Ulkoasiainministeriön antaman tiedon mu- 40287: ehdotetaan järjestettäväksi lähtökohtaisesti kaan muutoksia on kuitenkin jouduttu teke- 40288: asemamaasta. Jos asemamaan eläketurva puut- mään silloin, kun henkilöitä on toimikautensa 40289: tuu kokonaan tai on olennaisesti heikompi jälkeen haluttu siirtää ministeriöön ja he ovat 40290: kuin valtion eläkelain mukainen eläke, ehdote- kieltäytyneet. Viime vuosina tällaisia tapauksia 40291: taan asemamaasta saatavaa eläkettä täydennet- on ollut alle kymmenen. Tarkastuksen yhtey- 40292: täväksi Suomesta myönnettävällä harkinnanva- dessä esiintulleessa tapauksessa oli käynyt niin, 40293: raisella ylimääräisenä eläkkeellä niin, että ko- että vaikka virkamiehen asema oli muuttunut 40294: konaiseläke vastaisi likimäärin valtion elä- lähetetystä paikalta palkatuksi, hänen palkka- 40295: kelain mukaista eläkettä. etuutensa pysyivät samoina ja eläke-etuutensa 40296: 68 40297: 40298: itse asiassa kasvoi. Lähetetyn toimistosihteerin tumisen vuoksi ja jossain toisessa toimipistees- 40299: nettopalkka on noin kaksi kertaa suurempi sä taas lisääntyvät kasvavan matkailijamäärän 40300: kuin paikalta palkatun palkka. sekä pysyvän suomalaisen turistiasutuksen laa- 40301: Eräässä konsulinvirastossa varakonsuli oli jentumisen takia, ulkoasiainministeriön on 40302: toiminut puolipäivätoimisesti vuodesta 1974. kohdennettava voimavaroja tapahtuneiden 40303: Työmäärän suuruuden vuoksi ulkoasiainminis- muutosten mukaisesti. 40304: teriö oli hyväksynyt sen, että kyseinen henkilö Valtiontilintarkastajien mielestä ulkoasiain- 40305: toimi kokopäiväisesti vuoden 1985 lopulta vuo- ministeriön on jatkuvasti korostettava edustus- 40306: den 1987 loppuun. Vuoden 1988 alusta hän ei tojen päälliköille edellä mainittuja seikkoja 40307: kuitenkaan enää voinut toimia kokopäivätoi- sekä heidän vastuutaan henkilöstön työskente- 40308: misesti, koska tulo- ja menoarviossa vahvistet- lyolojen kehittämisestä. 40309: tu työsopimussuhteisten päätoimisten työnteki- Hyvän paikallisen työnantajan periaatteen 40310: jöiden määrä olisi ylitetty. Ulkoasiainministe- noudattaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa 40311: riön antaman selvityksen mukaan asia käsitel- sitä, että asemamaasta palkatuille henkilöille 40312: lään uudellen valtion vuoden 1989 tulo- ja suoritettaisiin paikallisen tason ylittäviä palk- 40313: menoarvion yhteydessä. koja tai muita perusteetlomia korvauksia, ku- 40314: Viime vuosien aikana on tehtäviä siirretty ten esim. ylisuuria erorahoja. 40315: ulkoasiainministeriöitä edustustoil/e. Tämän Hyvän työnantajan periaate ei voi myöskään 40316: vuoksi edustustojen itsenäinen asema on vah- merkitä sitä, että asemamaasta palkattujen 40317: vistunut ja edustuston päällikön tehtävät ase- henkilöiden palkka, vaikka he olisivatkin Suo- 40318: mamaasta palkattujen työolojen kehittämisessä men kansalaisia, vastaisi suuruudeltaan lähe- 40319: ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. tettyjen henkilöiden palkkoja. Valtiontilintar- 40320: Valtiontilintarkastajien mielestä on luonnol- kastajien mielestä lähetetylle henkilökunnalle 40321: lista, ettei ulkoasiainministeriö voi tuntea kaik- suoritettava asuntokorvaus ja paikalliskorotus 40322: kia asemamaan oloihin liittyviä yksityiskohtia. ovat korvausta niistä erityiskuluista, joita siir- 40323: Nämä tiedot on edustustojen itse hankittava, tovelvolliselle lähetetylle henkilölle vieraassa 40324: ja vastuu on ennen muuta edustuston päälli- asemamaassa aiheutuu ja jollaisia vastaavia 40325: köllä. Esimerkiksi asemamaasta palkattujen kuluja ei asemamaasta patkatuilta ole. 40326: henkilöiden palkankorotukset ovat täysin riip- Jäljempänä paikallistarkastusten kohdalla 40327: puvaisia edustustojen ministeriölle tekemistä on vielä selvitetty erikseen asemamaasta palka- 40328: esityksistä, koska ministeriön omat mahdolli- tun henkilöstön määrän lisäämismahdollisuuk- 40329: suudet seurata kunkin asemamaan palkkakehi- sia. Useassa tapauksessa ilmeisesti voitaisiin 40330: tystä ovat rajalliset. lähetetty henkilö korvata asemamaasta palka- 40331: Valtiontilintarkastajien tarkastusten yhtey- tulla henkilöllä, jolloin kokonaiskustannuksis- 40332: dessä on aika ajoin tullut esiin, että asema- sa olisi mahdollista saada aikaan huomattavia 40333: maasta palkattujen työntekijöiden palkat ovat säästöjä. 40334: pysyneet pitkiäkin aikoja samoina, koska edus- Valtiontilintarkastajat hyväksyvät sen, että 40335: tuston päällikkö ei ole seurannut paikallisen lähetetyn henkilön asema muutetaan paikalta 40336: julkisen sektorin palkkakehitystä eikä tehnyt palkatuksi, jos siirtovelvollinen ei suostu siirty- 40337: korotusesityksiä ulkoasiainministeriölle. Myös mään toiseen asemamaahan tai ulkoasiainmi- 40338: silloin, kun joku henkilö toimii pitkään esim. nisteriöön. Se, että lähetetty virkamies on saa- 40339: osa-aikaisena sellaisessa työssä, jossa välttä- nut pysyvästi asettua asemamaahan ilman min- 40340: mättä tarvittaisiin päätoimista henkilöä, on käänlaista siirtovelvollisuutta, on osoitus huo- 40341: vastuu tilanteen korjaamisesta ennen kaikkea nosti hoidetusta henkilöstöpolitiikasta, jota 40342: edustuston päälliköllä. Ministeriön tulee toi- vielä korostaa se, että lähetetyn henkilön ase- 40343: saalta myös itse tiukasti seurata, että eri toimi- man vihdoin muuttuessa paikalta palkatuksi 40344: pisteiden voimavarat vastaavat työtehtäviä. Jos hänen palkkaetuutensa säilytetään kuitenkin 40345: jossain toimipisteessä työtehtävät vähenevät ennallaan, kuten edellä selostetussa yksittäista- 40346: esim. suomalaisen merenkulkuliikenteen supis- pauksessa on tehty. 40347: 69 40348: 40349: 40350: 40351: 40352: Oikeusministeriön hallinnonala 40353: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- Rangaistusvangit 1982 4 170 1 363 4 049 2 439 40354: kastuksen oikeusministeriössä 5 .2.1988, Van- 1983 4 118 1 411 3 844 2 482 40355: 1984 3 983 1 433 3 535 2 400 40356: keinhoidon koulutuskeskuksessa ja Keravan 1985 3 909 1 496 3 552 2 498 40357: nuorisovankilassa 2.12.1987 ja kuulleet asian- 1986 3 709 1 496 3 511 2 544 40358: tuntijana oikeusministeri Matti Louekoskea 40359: 10.5.1988. Rangaistus- ja 40360: tutkintavangit 40361: yhteensä 1982 4 767 1 864 4 966 3 559 40362: 1983 4 709 1 982 4 722 3 325 40363: Oikeusministeriö 1984 4 524 1 953 4 309 3 207 40364: 1985 4 411 1 977 4 339 3 282 40365: Vankeinhoito. Vankimäärät . Vankilu- 1986 4 219 1 921 4 283 3 383 40366: vun kehitys 1980-luvulla sekä eräinä vertailu- 40367: vuosina (1938, 1970 ja 1975) on esitetty seuraa- Rangaistus- ja tutkintavankeja 100 OOO:ta 40368: vassa taulukossa: asukasta kohti v. 1982-86: 40369: Vuosi Suomi Norja Ruotsi Tanska 40370: Vuosi Vankien päivittäinen Vapaudesta tulleita 40371: keskimäärä (ml. tutkintavangit) 1982 98 45 60 69 40372: 1983 97 49 57 63 40373: 1938 ............ . 5 941 17 232 40374: 1984 92 49 52 64 40375: 1970 ............ . 5 140 11 289 40376: 1985 90 48 52 64 40377: 1975 ............ . 5 452 13 456 40378: 1986 86 47 51 66 40379: 1980 ............ . 5 088 10 112 40380: 1981 ............ . 4 883 9 840 40381: 1982 ............ . 4 766 10 194 Taulukoiden luvut eivät koske juopumuksen 40382: 1983 ............ . 4 709 10 132 takia pidätettyjä eivätkä poliisin säilyttämiä 40383: 1984 ............ . 4 524 9 671 40384: 4 411 9 307 40385: henkilöitä. 40386: 1985 ............ . 40387: 1986 ............ . 4 219 9 216 Oikeusministeriöstä saadun selvityksen mu- 40388: 1987 ............ . 4 175 9 467 kaan on vankiluvun väheneminen Suomessa 40389: johtunut toisaalta eräistä lainmuutoksista ja 40390: Kuten taulukosta ilmenee, on vankien määrä toisaalta ikäluokkien pienentymisestä. 40391: tasaisesti pienentynyt 1980-luvulla. Vertailtaes- Oikeusministeriön selvityksen mukaan toteu- 40392: sa muihin Pohjoismaihin havaitaan, että Suo- tettiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa useita 40393: men vankien määrä suhteutettuna asukaslu- lainsäädännön uudistuksia, joiden välitön ja 40394: kuun on selvästi suurempi kuin vastaava luku myös pitemmän aikavälin vaikutus on ollut 40395: muissa Pohjoismaissa. Tämä ilmenee mm. seu- huomattava. Juopumuksen dekriminalisointi 40396: raavista taulukoista. v. 1969 poisti vankiloista lähes kaikki sakon 40397: Rangaistus- ja tutkintavankien määrä abso- muuntorangaistusta suorittavat. Vuonna 1972 40398: luuttisina lukuina vankeinhoidon laitoksissa v. uusittiin rikoslain 28. luku, joka koskee var- 40399: 1982-86 (vankiluku päivittäin keskimäärin): kausrikoksia. Tultaessa 1980-luvulle oli uudis- 40400: tuksen mahdollistama sakkorangaistuksen 40401: Vuosi Suomi Norja Ruotsi Tanska 40402: käyttö vähentänyt oleellisesti omaisuusrikok- 40403: Tutkintavangit 1982 597 501 917 920 40404: 1983 591 571 878 843 40405: sista vankeustuomion saaneiden määrää. La- 40406: 1984 541 520 774 807 kiuudistusta seuranneiden 10 vuoden aikana 40407: 1985 502 481 787 784 aleni ehdottomien vankeusrangaistusten osuus 40408: 1986 510 425 772 839 varkausrikoksissa 56 %:sta n. 40 OJo:iin. 40409: 70 40410: 40411: Vuosina 1976 ja 1977 tehtiin laki uudistuksia, Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on lisäksi 40412: jotka vaikuttivat lähinnä liikennejuopumukses- määrärahavaraus Pohjois-Suomen avovankilan 40413: ta ehdottomiin rangaistuksiin tuomittujen ja Lapin lääninvankilan suunnittelun käynnis- 40414: määrään. Kun 1970-luvun alussa n. 80 OJo ratti- tämiseen 1990-luvun alkupuolella. 40415: juopumuksesta syytteeseen joutuneista sai eh- Vankeinhoitolaitoksen olemassa oleva ra- 40416: dottoman rangaistuksen, oli 1980-luvun alussa kennuskanta on suurimmaksi osaksi vanhaa ja 40417: vastaava osuus pienentynyt n. 10 % :iin, josta huonokuntoista. Tämän johdosta on kunnos- 40418: se on viimeisten vuosien aikana jälleen kohon- tus- ja korjaustöiden tarve suuri. Oikeusminis- 40419: nut muutamalla prosenttiyksiköllä. teriöstä saadun selvityksen mukaan perus- 40420: Viime vuosien vankimäärän kehitykseen on parannusmäärärahaa on supistettu viime aikoi- 40421: lainsäädännön muutoksilla ollut vähäinen mer- na kasvaneesta tarpeesta huolimatta. 40422: kitys. Väheneminen on johtunut pääosin ikä- Rakennushallituksen rakennusluettelon mu- 40423: luokkien pienenemisestä. kaan laitosrakennuksista, joita on n. 890 kpl, 40424: Oikeusministeriön mukaan nuorten vankien lähes 150 on yli 50 vuotta vanhoja perus- 40425: määrä on osoittautunut hyväksi tulevan vanki- korjaamattomia rakennuksia. Oikeusministe- 40426: luvun ennustajaksi. Ikäryhmään 15-29-vuoti- riön selvityksen mukaan olisi vankeinhoitolai- 40427: aat kuuluvien vankien osuus on 10 vuoden toksen perusparannuksiin kohdistettava vuosit- 40428: aikana vähentynyt puoleen. Vankien ikäraken- tain n. 30 Mmk. Vuoden 1987 määräraha oli 40429: ne ja suunnitteilla olevat rikoslainsäädännön 12 Mmk, ja vuodelle 1988 on varattu ainoas- 40430: uudistukset viittaavatkin siihen, että vankien taan 6 Mmk. Eräitä perusparannustöitä ei kui- 40431: määrä on tulevaisuudessa nykyistä pienempi. tenkaan voida siirtää myöhäisemmiksi. 40432: Suomen muihin Pohjoismaihin verrattuna Oikeusministeriön mielestä tulisi vankiloiden 40433: suuren vankimäärän on katsottu ainakin osaksi saneeraushankkeista kiireellisesti käynnistää 40434: johtuvan varsin ankarasta rangaistustasosta. seuraavat: 40435: On myös esitetty, että rikostutkinta olisi Suo- 40436: Kustannusarvio 40437: messa tuloksellisempaa kuin muissa Pohjois- Mmk 40438: maissa. Helsingin keskusvankilan selliosastot 23,7 40439: Rangaistu sl aito s paikat. Vankein- Turun keskusvankilan vankitilat . . . . . . . . . 30,6 40440: hoidon laitokset ryhmitellään suljettuihin täy- Riihimäen keskusvankilan vankitilat . . . . . 10,9 40441: Sulkavan kurssikeskus .. .. .. .. .. . . . . .. . .. 10,0 40442: täntöönpanovankiloihin, lääninvankiloihin, 40443: avovankiloihin ja avovankilaosastoihin sekä 40444: työsiirtoloihin. Lisäksi vankeinhoidon laitosyk- Vankeinhoitolaitoksen omiin talonrakennus- 40445: sikköjä ovat Vankeinhoidon koulutuskeskus ja investointeihin on suunniteltu käytettäväksi v. 40446: vankimielisairaala sekä Sulkavan kurssikeskus. 1988-92 varoja seuraavasti: 40447: Vankeinhoidon uusien vankiloiden rakenta- 1988 1989 1990 1991 1992 40448: misohjelmalla pyritään luomaan nykyistä kat- TMAE 40449: tavampi, monipuolisempi ja pienistä yksiköistä Mmk 40450: 40451: koostuva laitosverkko. Samalla on mahdollista Uudet vankilat/ 40452: rakennushallitus .... 27,4 45,4 34,5 46,5 25,9 40453: vähentää suljettujen laitosten paikkalukua. Uudet vankilat/työ- 40454: Suunnittelukaudella 1989-92 otetaan van- siirtoJatyöt (mom. 40455: keinhoitolaitoksen toiminta- ja taloussuunni- 75) .... 0 0 0 ••• 0 0 0. 0 0 0 0 6,0 8,5 17,5 16,3 10,5 40456: telman mukaan käyttöön seuraavat vankilat: Muut rakennus- 40457: hankkeet. ........... 19,2 32,3 31,8 32,2 27,1 40458: Työllisyysvaroin to- 40459: Laitos Sijaintikunta Kustannus- Paikka- teutettavat hankkeet 5,6 17,3 11,3 1,0 40460: arvio luku 40461: Mmk Yhteensä ............ 58,2 103,5 95,1 96,0 63,5 40462: Pohjois-Karjalan 40463: lääninvankila Pyhäselkä 52,8 87 Uudisrakentamisen ja peruskorjausten yh- 40464: Uudenmaan 40465: lääninvankila Tuusula 40,3 130 40466: teydessä on tarkoitus poistaa käytöstä huono- 40467: Vantaan lääninvankila Vantaa 87,5 170 kuntoisia vankitiloja. Samalla voidaan suljet- 40468: Keski-Suomen tujen laitosten keskikokoa pienentää 10 vuo- 40469: avovankila Keuruu 42,2 90 dessa 216 paikasta 170 paikkaan. 40470: 71 40471: 40472: Vuoden 1986 lopussa oli avolaitospaikkoja 90 Mmk. Uusia perusparannuskohteita olisivat 40473: pysyväisluonteisissa avolaitoksissa 503 ja työ- mm. Tuusulan ja Riihimäen varuskunnat. Kyl- 40474: siirtolaissa 540 eli yhteensä 1 043 paikkaa. mäkoskelie suunniteltu Hämeen lääninvankila 40475: Nämä sijaitsivat pääosin Etelä-Suomessa. Vuo- rakennettaisiin myös työsiirtolatyönä. Suunni- 40476: den 1987 lopussa pysyväisluonteisissa avolai- telmakaudella päättyvät mm. Hämeen linnan 40477: toksissa oli 553 ja työsiirtotoissa 540 eli yhteen- entisöinti (v. 1988), Turun linnan entisöinti 40478: sä 1 093 paikkaa. (v. 1990) ja Mäntsälän työsiirtolan työt 40479: Avolaitospaikkoja on tarkoitus lisätä muut- (v. 1988). 40480: tamalla Sukevan keskusvankilan Juuassa sijait- 40481: Oikeusministeriön selvityksen mukaan työ- 40482: seva suljettu osasto Pohjois-Karjalan läänin- 40483: siirtoJatoimintaa ei tulla olennaisesti laajenta- 40484: vankilan alaiseksi avovankilaosastoksi v. 1990 maan lähitulevaisuudessa, mikäli vankiluku 40485: ja rakentamalla Keuruulie v. 1992 käyttöön pysyy nykyisellään. Vankeinhoitolaitoksen 40486: otettava Keski-Suomen avovankila. Tämän jäl- 40487: keen olisivat ilman avolaitospaikkoja vain Ou- suurten rakennusinvestointien vuoksi muiden 40488: hallinnonalojen rakennuskohteissa tehtäviin 40489: lun, Vaasan ja Lapin läänit. Alustavien suun- 40490: työsiirtoJatöihin ei voida osoittaa varoja kovin 40491: nitelmien mukaan käynnistyisikin Pohjois-Suo- 40492: paljon nykyistä enemmän. 40493: men avovankilan suunnittelu 1990-luvun alus- 40494: sa. Vankipaikkojen keskimääräinen kuormitus- 40495: Suunnitelmakaudella 1988-92 on työsiirto- prosentti v. 1982-1987 ilmenee seuraavasta 40496: latöihin tarkoitus käyttää vuosittain 80- taulukosta: 40497: 40498: Vuosi Paikkoja Vankeja Keskimää- Korkein Ylin 40499: keski- keski- räinen vankiluku kuormitus 40500: määrin määrin kuormitus 40501: lllo % 40502: 1982 ......................................... 4 577 4 766 104 5 148 112 40503: 1983 ......................................... 4 578 4 709 103 5 141 112 40504: 1984 ......................................... 4 438 4 524 102 5 098 115 40505: 1985 ......................................... 4 521 4411 98 4 954 110 40506: 1986 ......................................... 4 475 4 219 94 4 860 109 40507: 1987 ......................................... 4 482 4 175 93 4 695 105 40508: 40509: . Taulukon vankipaikkojen määrä on ilmoi- rangaistuslaitoksissa riippuu vuosittain ehdot- 40510: tettu vankeinhoitolaitoksen vuoden 1986 toi- tomiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen hen- 40511: mintakertomuksessa käytetyn tilastointiperus- kilöiden määrästä ja rangaistusten pituudesta. 40512: teen mukaan, jolloin avolaitoksissa vankipai- Oikeusministeriössä vireillä olevia vankeus- 40513: kaksi on laskettu vain sellainen paikka, jossa tuomioiden lukumäärään vaikuttavia uudistuk- 40514: vanki voidaan työllistää. Avolaitoksissa, lähin- sia ovat mm. syyttämättä ja tuomitsematta 40515: nä työsiirtoloissa, on n. 200 paikkaa tyhjillään, jättämismenettelyn laajentaminen ja alle 18- 40516: koska niitä varten ei ole riittävästi työpaikko- vuotiaiden tuomitseminen ainoastaan poik- 40517: ja. Paikkaluku sisältää myös sellaiset vankipai- keustapauksissa ehdottomiin vankeusrangais- 40518: kat, jotka saneerausten takia ovat tilapäisesti tuksiin. 40519: poissa käytöstä. Tällaisia paikkoja oli v. 1986 40520: yli 300. Näiden uudistusten välitön vaikutus ehdotto- 40521: mien vankeusrangaistusten määrään olisi kui- 40522: Vankiluku on vaihdellut huomattavasti eri tenkin ilmeisen pieni. Käytännössä tuomitaan 40523: vuodenaikoina. Oikeusministeriön selvityksen alle 18-vuotiaita hyvin harvoin ehdottomiin 40524: mukaan voidaan kausivaihteluja ilmeisesti tule- vankeusrangaistuksiin, ja kyseessä on silloin 40525: vaisuudessa säädellä paremmin, kun vankein- useampikertainen rikoksenuusija. Syyttämättä 40526: hoito-osastoon perustettu täytäntöönpanoyk- ja tuomitsematta jättämistä ei Suomessa käyte- 40527: sikkö huolehtii koko maan vankeusrangaistus- tä yhtä usein kuin esim. muissa Pohjoismaissa. 40528: ten täytäntöönpanosta. Syyttämättä jättämistä sovelletaan Suomessa 40529: Vankimäärän vähentämismahdol- n. 2-3 OJo:iin kaikista rikoksista, kun taas 40530: Iisuudet ja nykyjärjestelmän ke- muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 20- 40531: h i t t ä m i ne n . Keskimääräinen vankiluku 25 %. Käytännössä olisi syyttämättä ja tuomit- 40532: 72 40533: 40534: sematta jättäminen vaihtoehto lähinnä sakko- 1980 valtiopäiville edellä kerrotunlaisen esityk- 40535: rangaistukselle tai ehdolliselle vankeusrangais- sen n:o 84, mutta eduskunta ei ehtinyt käsitellä 40536: tukselle. sitä, joten esitys raukesi. Tämän suuntainen 40537: Rangaistusten pituuteen vaikuttavia uudis- uudistus vähentäisi myös jossain määrin päivit- 40538: tushankkeita ovat mm. 10.5.1988 eduskunnas- täistä vankilukua. 40539: sa hyväksytty hallituksen esitys ehdonalaista Uudet s eu r aamu s muodot. Rikosla- 40540: vapauttamista koskevien säännösten muutta- kiprojektin seuraamustyöryhmä luovutti maa- 40541: misesta (HE n:o 155/1987 vp.), rikoslain ko- liskuussa 1987 oikeusministeriölle mietinnön, 40542: konaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen si- jossa selvitettiin vankeusrangaistuksen mahdol- 40543: sältyvä tiettyjen rangaistusasteikkojen lieventä- lisia vaihtoehtoja. Työryhmä harkitsi saaman- 40544: minen ja suunnitteilla oleva rikosten yhtymistä sa tehtävän mukaisesti seuraavia vaihtoehtoisia 40545: koskevan lainsäädännön uudistus. seuraamusmuotoj a: 40546: Ehdonalaista vapauttamista koskevalla lain- arestirangaistusta 40547: muutoksella on mm. lyhennetty vankilassa yhdistelmärangaistusta 40548: suoritettavan rangaistuksen vähimmäisaikaa 3 varoitusseuraamusta 40549: kuukaudesta 14 päivään. Ehdonalaisen vapau- valvontaseuraamusta 40550: 'tensa rikoksen tai käytösrikkomuksen johdosta 40551: yhdyskuntapalvelua 40552: ,menettäneen vangin mahdollisuutta päästä uu- 40553: delleen ehdonalaiseen vapauteen on myös muu- sovittelua 40554: 'tettu. toimenpiteistä luopumista. 40555: Kyseisellä muutoksella on pyritty saatta- Seuraavassa selvitetään niitä vaihtoehtoja, 40556: maan lyhyeen vankeusrangaistukseen tuomitut joita työryhmän mielestä tulisi jatkossa kehit- 40557: ehdonalaisen vapauttamisen osalta tasavertai- tää ja ottaa käyttöön eli yhdyskuntapalvelua ja 40558: seen asemaan pitempään vankeusrangaistuk- rangaistusvaroitusta. Lisäksi tarkastellaan so- 40559: seen tuomittujen kanssa. Hallituksen esitykses- vittelua, jonka osalta työryhmä katsoi, ettei 40560: sä on todettu, ettei sen välittömänä tavoitteena ollut syytä siinä vaiheessa yhdistää sovittelume- 40561: ole ollut vankilukuun vaikuttaminen. Esityksen netelmää ja sovitteluelimiä virallisen rikosoi- 40562: mukaan tulee uudistus kuitenkin todennäköi- keusjärjestelmän osaksi. 40563: sesti vähentämään päivittäistä vankilukua yh- Yhdyskuntapalvelu on kokonaisuudessaan 40564: teensä enintään 100 vangilla. rangaistuslaitoksen ulkopuolella suoritettava 40565: Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäises- rangaistus, jonka sisältö on tietty kokonais- 40566: sä vaiheessa on suunniteltu eräitä rangaistusas- määräitään määrätty palkaton työsuoritus. Se 40567: teikkojen tarkistuksia. Oikeusministeriöstä on tarkoitettu ajoitettavaksi rikoksentekijän 40568: saadun tiedon mukaan pyritään näillä tarkis- vapaa-aikaan. 40569: tuksilla lähinnä vahvistamaan oikeuskäytän- Seuraamustyöryhmän mielestä yhdyskunta- 40570: nössä jo vallitsevaa lieveropien rangaistusten palvelua voidaan lyhytaikaisen vankeusrangais- 40571: linjaa. Tältä osin rikoslain kokonaisuudistuk- tuksen vaihtoehtona pitää humaanina ja talou- 40572: sen ensimmäinen vaihe ei siis ilmeisestikään dellisena seuraamuksena. Yhdyskuntapalvelun 40573: johtaisi merkittäviin vankimäärän muutoksiin. tulisi olla yleishyödyllistä työtä, johon olisi 40574: Oikeusministeriössä on suunnitteilla myös mahdollista määrätä ainoastaan tuomitun 40575: rikoslain 7. luvun eli rikosten yhtymistä koske- suostumuksella. 40576: van lainsäädännön uudistamisesitys. Tässä yh- Työryhmän mietinnössä on painotettu myös 40577: teydessä muutettaisiin mm. ehdollisesta ran- sitä, että uutta seuraamusta tulisi käyttää ny- 40578: gaistuksesta annettua lakia siten, että tuomitun kyisen ehdottoman eikä ehdollisen vankeusran- 40579: henkilön aiemmat ehdolliset tuomiot eivät täy- gaistuksen sijasta. Tästä seuraa toisaalta, että 40580: simääräisesti lisäisi kokonaisrangaistusta. Täy- uuden seuraamuksen käyttöala jäisi melko sup- 40581: täntöönpantavaksi määrättävästä ehdollisesta peaksi. 40582: tai ehdollisista vankeusrangaistuksista ja uu- Rangaistusvaroituksena tarkoitetaan tuo- 40583: desta rikoksesta seuraavasta ehdottomasta van- mioistuimen rikoksen johdosta rikoksenteki- 40584: keusrangaistuksesta tuomittaisiin yhteinen van- jään kohdistamaa vakavaa moitetta. Työryh- 40585: keusrangaistus. Tällä vältettäisiin kohtuutto- män mukaan sitä voisi käyttää sellaisissa ta- 40586: man pitkät vankeusrangaistukset varsinkin sil- pauksissa, joissa tuomitsematta jättäminen on 40587: loin, kun aikaisempia ehdollisia vankeusran- liian lievä mutta ehdollinen vankeusrangaistus 40588: gaistuksia on useita. Hallitus antoi jo vuoden liian ankara seuraamus. Rangaistusvaroitusta 40589: 73 40590: 40591: voitaisiin käyttää poikkeustapauksissa myös telua on kokeiltu Vantaalla, ja se on jo laajen- 40592: sakkorangaistuksen sijasta. tunut tai laajentumassa eräisiin muihin kau- 40593: Rangaistusvaroitukseen liittyisi koetusaika ja punkeihin. 40594: nuori rikoksentekijä voitaisiin myös määrätä Seuraamustyöryhmä on suhtautunut periaat- 40595: valvontaan samalla tavalla kuin ehdollisen van- teessa myönteisesti sovitteluun mutta katsonut 40596: keusrangaistuksen yhteydessä. kuitenkin, että sovittelujärjestelmä ei voi kor- 40597: Ehdollisesta vankeusrangaistuksesta rangais- vata nykyistä rikosoikeudellista järjestelmää. 40598: tusvaroitus eroaisi siinä, että siihen ei liittyisi Työryhmän mukaan vain pienessä osassa ri- 40599: mitään nimenomaisesti määrättyä rangaistusai- koksia on sellainen asianomistaja, jonka kans- 40600: ·kaa. Kun tuomioistuin tuomitsisi rangaistusva- sa voi sovitella, sillä suuri osa rikoksista koh- 40601: roituksen koetusaikana tehdystä uudesta rikok- distuu ensi sijassa yhteiskuntaan. Varsin mo- 40602: sesta, se ottaisi huomioon asianomaiselle tuo- nessa asianomistajarikoksessa on myös kyse 40603: mitun rangaistusvaroituksen. Tähän liittyisi siis yleisen edun huomioon ottamisesta. Sovittelu 40604: uhka, että koetusaikana tehty uusi rikos johtaa tuomioistuimen vaihtoehtona voisi siis koskea 40605: ankarampaan seuraamukseen, kun jo annettu lähinnä lieviä rikoksia. Tästä samasta syystä 40606: varoitus otetaan huomioon. Seuraamusastei- on oikeusministeriö selvityksessään todennut, 40607: kolla rangaistusvaroitus sijoittuisi tuomitse- että sovittelumenettely ei tule vaikuttamaan 40608: matta jättämisen ja ehdollisen vankeusrangais- vankiluvun kehitykseen. 40609: tuksen väliin. Vankeinhoidon kustannukset. 40610: Sovittelumenettelyllä tarkoitetaan erityisen Vankeinhoidon menot ovat 1980-luvulla tasai- 40611: ulkopuolisen tehtäväänsä koulutetun sovitteli- sesti kasvaneet vankimäärän lievästä laskusta 40612: jan johtamaa rikoksen tekijän ja uhrin välistä huolimatta. Uusien laitosten rakentamissuun- 40613: neuvonpitoa, jolla pyritään selvittämään teki- nitelmien toteuttaminen lisää myös merkittä- 40614: jän ja uhrin välisiä ristiriitoja ja löytämään västi tulevaa rahoitustarvetta. Seuraavassa esi- 40615: keinoja aiheutetun vahingon korvaamiseksi. tetään vankeinhoidon kustannuskehitystä 40616: Pyrkimyksenä on mm. se, että kyseistä asiaa ei v. 1982-87 sekä kokonaisuutena että laitoksit- 40617: tarvitsisi viedä oikeuteen ratkaistavaksi. Sovit- tain: 40618: 40619: Vuosi Kokonais- Kokonais- Tulot Nettomenot Tulot 40620: menot menot vanki- vankipäivää vankipäivää kokonais- 40621: päivää kohti kohti kohti menoista 40622: Mmk mk mk mk Olo 40623: 1982 ......................................... 377,1 217 52 165 23,8 40624: 1983 ......................................... 417,8 243 56 187 23,1 40625: 1984 ......................................... 445,1 269 63 206 23,4 40626: 1985 ......................................... 488,6 304 67 237 22,1 40627: 1986 ......................................... 504,2 328 72 256 21,9 40628: 1987 ......................................... 553,8 365 79 286 21,7 40629: 40630: Suurin osa vankeinhoitolaitoksen menoista, 25.50.50-53 valtionavut kriminaalihuoltotyö- 40631: kuten palkkausmenot ja kiinteistöjen ylläpito- hön 40632: menot, ovat luonteeltaan kiinteitä. Vankimää- 25.50.77 työsiirtoloille järjestettävät työt 40633: rän vähentyessä ovat vankipäivää kohti laske- 25.50.78 työleireille järjestettävät työt. 40634: tut menot mm. tämän vuoksi lisääntyneet. Keskusvankiloissa keskimääräinen vankiluku 40635: Vankeinhoitolaitoksen kokonaismenoihin ei ja vankipäivän nettohinta ovat olleet v. 1982, 40636: ole sisällytetty seuraavien momenttien menoja: 1985 ja 1986 seuraavat: 40637: 40638: Keskusvankilat 1982 1985 1986 40639: Vanki- Netto- Vanki- Netto- Vanki- Netto- 40640: luku hinta luku hinta luku hinta 40641: mk mk mk 40642: Helsinki ············································ 463 108 435 189 409 192 40643: ·Turku ·············································· 454 130 403 187 365 218 40644: Konnunsuo ......................................... 291 197 302 232 299 247 40645: Sukeva ············································· 376 155 398 181 343 235 40646: 40647: lO 380734R 40648: 74 40649: 40650: Riihimäki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400 115 355 206 350 250 40651: Pelso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 150 271 184 278 169 40652: Hämeenlinna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 191 400 296 378 294 40653: Keravan nuorisovankila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274 156 248 254 250 236 40654: 40655: Helsingin keskusvankilassa alentaa toimiva lan rakentaminen ja sen käyttöönotto vuoden 40656: teollinen tuotanto vankipäivän nettohintaa. 1986 alussa. 40657: Pelson keskusvankilassa ei ollut v. 1986 käyn- 40658: nissä merkittäviä uudisrakennus- tai perus- Keskimääräinen vankiluku ja vankipäivän 40659: korjaushankkeita. Hämeenlinnan keskus- ja nettohinta ovat olleet lääninvankiloissa v. 40660: lääninvankilan kustannuksia nosti vankisairaa- 1982, 1985 ja 1986 seuraavat: 40661: 40662: Lääninvankilat 1982 1985 1986 40663: Vanki- Netto- Vanki- Netto- Vanki- Netto- 40664: luku hinta luku hinta luku hinta 40665: mk mk mk 40666: Helsinki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 98 480 !56 481 170 40667: Turku . . . . . . . . . . . ................................ .. . 281 133 275 181 256 202 40668: Mikkeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 177 92 244 93 260 40669: Kuopio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 160 90 263 88 295 40670: Vaasa............................................... 104 156 98 233 97 234 40671: Oulu................................................ 134 141 107 230 118 215 40672: 40673: Kuopion lääninvankilan vankipäivän hintaa osaksi muiden hallinnonalojen määrärahoilla, 40674: nostaa oikeuspsykiatrian yksikkö. Mikkelin ja mikä laskee vankipäivän hintaa. 40675: Kuopion lääninvankiloiden vankipäivän hintaa 40676: nostavat myös vankiloiden tavallista laajem- Avolaitoksissa ovat keskimääräinen vankilu- 40677: mat vanginkuljetustehtävät. Helsingin läänin- ku ja vankipäivän nettohinta olleet v. 1982, 40678: vankilan työsiirtoloiden toiminta rahoitetaan 1985 ja 1986 seuraavat: 40679: 40680: Avolaitokset 1982 1985 1986 40681: Vanki- Netto- Vanki- Netto- Vanki- Netto- 40682: luku hinta luku hinta luku hinta 40683: mk mk mk 40684: Köyliö.............................................. 96 145 92 236 90 260 40685: Huittinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 118 145 148 134 173 40686: Naarajärvi.......................................... 154 129 139 151 112 248 40687: Käyrän työsiirtoJa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 111 81 172 78 183 40688: 40689: Huittisten varavankilan alaisen Pirkkalan avolaitoksissa suunnilleen yhtä suuret. Avolai- 40690: työsiirtolan toiminnan rahoitus tulee valtaosal- tospalkoista maksettavien verojen johdosta 40691: ta puolustusvoimien määrärahoista. ovat avolaitokset kuitenkin julkisen talouden 40692: Vankimielisairaalan ja Vankeinhoidon kou- kannalta jonkin verran edullisempia. 40693: lutuskeskuksen nettomenot olivat v. 1986 9,3 40694: Mmk. Lisäksi muita laitoksille kohdentamatto- 40695: mia kustannuksia oli v. 1986 42,9 Mmk. Keski- Vertailu muiden Pohjoismaiden vankeinhoi- 40696: don kustannustasoon on vaikeaa, sillä budje- 40697: määräinen vankipäivän nettohinta on tarkaste- 40698: tointi- ja kirjanpitojärjestelmät eroavat tietyH- 40699: lujaksona ollut seuraava: 40700: tä osin. Säännönmukaista seurantaa ja vertai- 40701: 1982 1985 1986 40702: lua ei ole järjestetty. Henkilöstökustannusten 40703: Vanki- Netto- Vanki- Netto- Vanki- Netto- ollessa vankeinhoidon merkittävin kustannuse- 40704: luku hinta luku hinta luku hinta rä on mielekästä verrata esim. vanki- ja henki- 40705: mk mk mk 40706: löstömäärien kehitystä eri Pohjoismaissa. 40707: 2 766 165 4411 236 4 219 256 40708: 40709: Oikeusministeriön selvityksen mukaan ovat Vankeja oli 100 OOO:ta asukasta kohti 40710: nettomenot vankipäivää kohti suljetuissa ja V. 1982-86: 40711: 75 40712: 40713: Suomi Ruotsi Norja 40714: Vuosi rusteet). Suomen suhteellisen pienten vankipäi- 40715: 1982 .................... 98 60 45 väkustannusten on lisäksi arvioitu johtuvan 40716: 1983 .................... 97 57 49 suurista laitosyksiköistä sekä pitemmistä van- 40717: 1984 .................... 92 52 49 40718: 1985 .................... 90 52 48 keusajoista. 40719: 1986 .................... 86 51 47 Vankeinhoidon menojen alentamismahdolli- 40720: suuksia voidaan arvioida mm. kustannuslajeit- 40721: Laitoshenkilökuntaa oli samana aikana tain. Seuraavasta taulukosta ilmenee vankein- 40722: IOO:aa vankia kohti: hoidon kustannusten jako palkkaus-, muihin 40723: kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin v. 1987 ja 40724: Suomi Ruotsi Norja 1988 (tiedot erityismenoarvioista): 40725: 1982 .................... 51 103 76 40726: 1983 .................... 53 113 71 Menolajit 1987 1988 40727: 1984 .................... 55 125 73 1 000 mk 40728: 1985 .................... 57 126 76 Palkkausmenot ........... . 256 082 277 559 40729: 1986 .................... 60 129 81 Muut kulutusmenot ....... . 188 750 192 500 40730: Siirtomenot ............... . 30 657 34 565 40731: Sijoitusmenot ............. . 134 050 141 600 40732: Kuten taulukosta ilmenee, toimii vankein- 40733: hoito Suomessa merkittävästi pienemmällä Yhteensä .................. . 609 539 646 224 40734: henkilöstöllä suhteessa vankilukuun kuin esim. 40735: Ruotsissa. Palkkausmenoista on oikeusministeriö to- 40736: Vankeinhoidon kustannuksia eri Pohjois- dennut, että niitä ei voi vähentää henkilökun- 40737: maissa on viimeksi vertailtu vuoden 1980 osal- taa vähentämällä, sillä henkilöstöä on jo nyt 40738: ta ns. KRON-projektin yhteydessä (Kostnader liian vähän. Mikäli vankiluku edelleen vähe- 40739: för offentliga tjänster i Norden, Statskontoret nee, voidaan henkilöstön lisätarvetta tyydyttää 40740: 1984:38, Tukholma 1984). virkajärjestelyjen ja rakennemuutosten kautta. 40741: Raportin mukaan vankeinhoidon kustan- Suunnitelmakaudella toimintansa aloittavien 40742: nukset osuutena bruttokansantuotteesta olivat vankiloiden henkilöstö tulisi kuitenkin saada 40743: korkeimmat Ruotsissa ja matalimmat Norjas- pääsääntöisesti uusina virkoina. 40744: sa. Julkisesta kulutuksesta vankeinhoidon kus- Oikeusministeriön mukaan vankimäärän vä- 40745: tannukset olivat suurimmat Suomessa ja mata- hentyminen on pienentänyt muiden kulutusme- 40746: limmat Norjassa, mihin vaikuttavat ratkaise- nojen tiettyjä menoeriä. 40747: vasti Suomen suuri vankiluku ja toisaalta Nor- Siirtomenot koostuvat suurimmaksi osaksi 40748: jan erittäin pieni vankiluku. kriminaalihuoltoyhdistykselle vapaudessa ta- 40749: Vankeinhoidon käyttökustannukset olivat pahtuvan kriminaalihuoltotyön kustannuksiin 40750: Pohjoismaissa v. 1980 seuraavat: myönnettävistä valtionavuista. Kriminaalihuol- 40751: totyötä kehitetään jatkuvasti ja sen merkitystä 40752: Suomi Ruotsi Norja korostetaan. Tältä osin oikeusministeriön mie- 40753: DJo 40754: lestä ei ole ajateltavissa kustannussäästöjä. 40755: Osuus BKT:sta ......... 0,16 0,22 0,11 ' 40756: Osuus julkisesta kulu- 40757: Sijoitusmenoista kohdistuvat vain puolet 40758: tuksesta ................ 0,88 0,77 0,57 vankeinhoitolaitoksen omiin uudisrakennus- ja 40759: perusparannuskohteisiin ja puolet muiden hal- 40760: Vankeinhoidon suoritekustannusvertailussa linnonalojen kohteisiin (lentokentät, tiet jne.). 40761: vankeinhoidon kustannukset olivat korkeim- Oikeusministeriön selvityksen mukaan van- 40762: mat Ruotsissa ja matalimmat Suomessa. Van- keinhoidon omien investointien määrä lisään- 40763: kipäivän suhteellinen hinta Pohjoismaissa oli tyy merkittävästi, kun rakennetaan uusia lai- 40764: seuraava (Ruotsi = 100): toksia. Vanhojen rakennusten peruskorjaus 40765: vaatisi toisaalta myös lisämäärärahoja. 40766: Suomi Ruotsi Norja Vankeinhoitolaitoksen tuottama tulo perus- 40767: Suljetut laitokset ...... . 25 100 51 tuu vankien pakolliseen työtoimintaan, joka 40768: Avolaitokset .......... . 52 100 77 edelleen muodostaa vankeinhoidon keskeisim- 40769: män sisällön. Vuonna 1986 osallistui rakennus- 40770: Raportin mukaan tärkein syy Ruotsin ja toimintaan, taloushuoltoon sekä teolliseen tuo- 40771: Suomen suoritekustannusten eroon ovat työ- tantoon ja käsitöihin n. 61 07o vangeista. Teol- 40772: voimakustannukset (henkilöstön mitoituspe- liseen tuotantoon, maatilatalouteen ja käsitöi- 40773: 76 40774: 40775: hin eli välitöntä tuloa tuottavaan työtoimin- työtoiminnassa, vastaisi elinkeinoelämän vaati- 40776: taan osallistui 24 OJo vangeista eli n. 1 000 muksia ja että se motivoisi vankeja työnte- 40777: vankia päivittäin. Vankiluvun pieneneminen koon. 40778: on johtanut myös työtoimintaan osallistuvien Työtoiminnan taloudellisena tavoitteena on 40779: vankien määrän vähenemiseen. Samalla tavalla vankeinhoidon nettokustannusten alentaminen 40780: on vaikuttanut myös muiden toimintojen kuten ja vangin oman ja hänen huollettavinaan ole- 40781: koulutuksen lisääntyminen. Työtoiminnan vien taloudellisen aseman kohentaminen työstä 40782: kannalta on vankiaines myös jatkuvasti hei- saatavilla tuloilla. Oikeusministeriön mukaan 40783: kentynyt ja sairaiden, työstä vapautettujen ja voidaan näihin tavoitteisiin päästä ainoastaan 40784: kuntoutettavien määrät ovat lisääntyneet. Vuo- nostamalla vankityön nykyistä, melko alhaista 40785: desta 1977 vuoteen 1986 tuotantotoiminnan tuottavuutta. Tältä osin on kehitystyössä kiin- 40786: keskimääräinen vankivahvuus on laskenut n. nitetty huomiota seuraaviin tuotantotoiminnan 40787: 40 OJo. Tästä huolimatta on oikeusministeriön avainalueisiin: 40788: mukaan tuotannon reaaliarvo säilynyt ennal- vankityövoiman hallinnan parantaminen 40789: laan ja viime vuosina jopa kasvanut. - työnopastusmenetelmien kehittäminen 40790: Seuraavassa asetelmassa on esitetty työtoi- - työnjohdon kustannustietoisuuden lisää- 40791: minnan tulot ja menot v. 1977, 1980, 1983, minen 40792: 1986 ja 1987 vuoden 1986 hinnassa: - vankien työmotivaation kehittäminen pa- 40793: rantamalla palkkausta 40794: 1977 1980 1983 1986 1987 - laitosten välisen yhteistyön kehittäminen. 40795: Mmk 40796: Oikeusministeriön mukaan on vankilatuot- 40797: Tulot . . . .. . . . . . . . . . . 87,9 99,7 90,8 100,0 99,2 teiden markkinatilanne ollut yleisesti ottaen 40798: Menot.............. 87,5 102,9 91,4 102,7 100,9 40799: tyydyttävä. Eräinä ongelmina ovat kuitenkin 40800: tasaisen tilauskannan saaminen ja vankiloiden 40801: Toiminnan taloudelliseksi tavoitteeksi on reaalisen kilpailukyvyn säilyttäminen nimen- 40802: työtoiminnan suoritteiden hinnoittelua koske- omaan tuotteiden laadun ja toimitusaikojen 40803: vassa asetuksessa asetettu käyttötaloudellinen suhteen. Valtion virastot voisivat periaatteessa 40804: tasapaino: tulojen tulee mahdollisuuksien mu- suunnata hankintansa vankiloihin, jopa ilman 40805: kaan kattaa käyttömenot. Vuonna 1986 van- tarjouskilpailua. Virastot eivät kuitenkaan 40806: keinhoitolaitoksen tuotantotoiminnan käyttö- yleensä käytä tätä mahdollisuutta hyväkseen. 40807: menot olivat 102,7 Mmk ja tulot 100 Mmk, ja Oikeusministeriön mukaan ajoittuvat hankin- 40808: tulos siis 2, 7 Mmk alijäämäinen. Merkittävim- nat tällöin usein tuotannon kannalta epäsuo- 40809: mät vankiloiden tuotantotoiminnan toimialat tuisasti ja vaikeasti ennustettavissa olevalla 40810: sekä työpaikkojen määrän että tuotannon ar- tavalla. Keskeisiksi tavoitteiksi markkinoinnis- 40811: von suhteen ovat puusepänteollisuus, metalli- sa onkin tullut pitkäjänteisten sopimustoimi- 40812: työt, sahateollisuus sekä graafiset työt. Maati- tusten lisääminen. 40813: latalouden osuus sekä tulojen muodostuksessa Markkinoinnin eräänä kehityssuuntana on 40814: että vankityöpaikoissa on n. 10 %. Viimeisen ollut suoramyynnin lisääminen omien vankila- 40815: vuosikymmenen aikana ei työtoiminnan toimi- myymälöiden kautta. Tavoitteena on saada 40816: alarakenteessa ole tapahtunut merkittävää myymäläverkosto kaikki vankilakaupungit kat- 40817: muutosta. tavaksi ja lisäksi myymälöille asianmukaiset 40818: Työtoiminnan kehittämistä voidaan tarkas- tilat ja henkilöstö. 40819: tella sekä vankeinhoidolliselta että liiketoimin- Ammattikoulutus vankilassa. 40820: nalliselta kannalta. Kuten edellä jo todettiin, Ammatillisella koulutuksella pyritään paranta- 40821: on vankien joukossa yhä runsaammin sellaisia, maan vankien mahdollisuuksia vankilassaolon 40822: jotka eivät pysty suoriutumaan työtoimintaan jälkeen. Monella vangilla on hyvinkin puutteel- 40823: liittyvistä normaaleista tehtävistä. Heille olisi linen perus- ja ammatillinen koulutus. Ehdo- 40824: luotava työpaikkoja, joiden luonne on lähinnä ton edellytys sille, että vankilasta vapautunut 40825: kuntouttava. Oikeusministeriön mukaan tä- henkilö pääsisi irti joissakin tapauksissa pitkäs- 40826: män vankiryhmän saattaminen tavoitteellisen täkin rikos- ja vankilakierteestä, on säännölli- 40827: työharjoittelun piiriin on yksi tärkeimmistä nen työ ja toimeentulo. Työnsaanti ilman mi- 40828: työtoiminnan kehittämiskohteista. tään ammattikoulutusta on usein mahdotonta. 40829: Vankeinhoidollisesti on myös tärkeää, että Ammattikoulutus vankiloissa järjestetään 40830: se kokemus, jonka saa vankilan normaalissa pääosin ulkopuolisten toimesta. Vankeinhoito- 40831: 77 40832: 40833: laitoksessa on vuodesta 1948 toiminut Riihi- kus. Se on pieni, luonteeltaan suljettu täytän- 40834: mäen ammattioppilaskoulu vankien ammatti- töönpanolaitos, jossa järjestetään vangeille 40835: opetusta varten. Koulun toimintaa valvoo am- ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta, koulu- 40836: mattikasvatushallitus, ja opetus vastaa 2-vuo- tusta ja työtoimintaa sekä muuta vapauteen 40837: tista kone- ja metallitekniikan opetusta yleisis- valmentavaa toimintaa. Sulkavan kurssikeskus 40838: sä ammattikouluissa. Vangeilla on mahdolli- on ensimmäinen rangaistuslaitos Suomessa, 40839: suus saada opetusta myös ammatillisten kurssi- jonka pääasiallisena tehtävänä on vankien am- 40840: keskusten järjestämillä kursseilla eri laitoksis- matillinen, sosiaalinen ja psyykkinen kuntou- 40841: sa. Vangit voivat myös anoa lupaa opiskella tus. Muissa laitoksissa tämä toiminta on liitetty 40842: ulkopuolisessa oppilaitoksessa rangaistuslai- perinteisten toimintamuotojen rinnalle. 40843: toksesta käsin. Kurssikeskuksessa järjestetään sekä yleissi- 40844: Vuonna 1987 sai Riihimäen ammattioppilas- vistävää että ammatillista koulutusta. Kuntout- 40845: koulussa todistuksen kone- ja metallitekniikan tavan toiminnan tavoitteena on antaa vangeille 40846: peruslinjan yleisjaksolta 8 ja erikoistumisjak- riittävästi tietoja, taitoja ja kokemusta siten, 40847: solta 10 oppilasta ja ammattikursseilta yhteen- että he saisivat valmiudet tehdä selkeitä ja 40848: sä 45 oppilasta. Ammatilliset kurssikeskukset tietoisia ammatinvalinnan päätöksiä ja voisivat 40849: järjestivät 8 rangaistuslaitoksessa yhteensä 30 siirtyä yleisen koulutusjärjestelmän kautta työ- 40850: eri alojen kurssia. Näille kursseille pyrkineitä ja yhteiskuntaelämään ja että he pystyisivät 40851: oli 868, joista koulutukseen voitiin ottaa 42 OJo, vapauduttuaan itsenäisesti tai erityistä tukea 40852: ja kursseilta sai todistuksen 295 oppilasta. saaden huolehtimaan itsestään ja päivittäisestä 40853: Pyrkijöitä koulu- ja kurssimuotoiseen amma- elämästään. 40854: tilliseen koulutukseen oli yhteensä 962, joista Sulkavan kurssikeskuksen tapainen pieni, 40855: koulutukseen voitiin ottaa n. 46 %ja todistuk- ammattikoulutusta ja itsenäiseen elämään val- 40856: sen sai yhteensä 313 oppilasta. Opintolupia mentavaa toimintaa tarjoava laitos on suunnit- 40857: laitoksen ulkopuolelle on myönnetty vuosittain teilla myös Vilppulassa sijaitsevan Kotiniemen 40858: n. 150-200, ja päivittäin laitoksen ulkopuolel- koulukodin tiloihin. 40859: la opiskelee n. 30-40 vankia. H en k i 1ö s t ö k o u 1utu s . Vankeinhoidon 40860: Vankeinhoitolaitos on vastannut opettajien henkilöstökoulutuksesta huolehtii syksyllä 40861: palkkauskustannuksista Riihimäen ammattiop- 1976 toimintansa aloittanut Vankeinhoidon 40862: pilaskoulussa sekä osittain Keravan nuoriso- koulutuskeskus. Sen toimintaa on leimannut 40863: vankilassa ja Sulkavan kurssikeskuksessa jär- toisaalta sopivien toimitilojen puute ja toisaal- 40864: jestettävän koulutuksen osalta. Ammatillisten ta käynnissä oleva koulutusjärjestelmän uudis- 40865: kurssikeskusten vankiloissa järjestämä opetus taminen. 40866: on pääosin kustannettu työllisyyskoulutusmää- Tilaongelmien ratkaisemiseksi on Keravalle 40867: rärahoista. Työvoimaministeriö on viime vuo- päätetty rakentaa toimitalo koulutuskeskusta 40868: sina osoittanut erityisryhmien työllisyyskoulu- varten. Toimitalon suunnittelutyö on jo vireil- 40869: tusta varten varatusta kiintiöstä vankien työlli- lä, ja rakennustyöt suunniteltu aloitettaviksi 40870: syyskoulutusta varten 2 Mmk:n määrärahan, loka-marraskuussa 1988. Koulutuskeskus on 40871: millä voidaan järjestää koulutusta n. 100 vuo- kertomusvuoden syksystä toiminut väliaikaisis- 40872: sittaisen oppilaspaikan verran. Määrä ei kui- sa vuokratiloissa Keravalla, jonne siirtymisen 40873: tenkaan ole vastannut koulutuksen tarvetta. johdosta osa henkilökuntaa on vaihtunut. 40874: Koulutuksen lisäämistä työllisyyskoulutuksena Koulutuskeskuksen tuottamasta peruskoulu- 40875: ei työvoimaministeriö ole pitänyt mahdollise- tuksesta on v. 1986 muodostettu uudistettu 40876: na. vartijakurssi, joka on muutettu vankeinhoidon 40877: Oikeusministeriössä on asetettu työryhmä, perustutkinnoksi. Ylivartijakurssi muutetaan 40878: joka selvittää mahdollisuuksia ja tarvittavia vankeinhoitotutkinnoksi. Koska v. 1989 on 40879: toimenpiteitä muuttaa vangeille järjestettävä tarpeen järjestää vielä yksi vanhamuotoinen 40880: ammattiopetus työllisyyskursseista kurssikes- ylivartijakurssi, vankeinhoitotutkinto järjeste- 40881: kusten maksullisiksi ammattikursseiksi, joita tään vasta tämän jälkeen. Nykyinen vankein- 40882: vankeinhoitolaitos tarpeen mukaan hankkisi. hoitotutkinto uudistetaan ylemmäksi vankein- 40883: Tällainen muutos vaatisi kuitenkin vankien hoitotutkinnoksi, jonka oppikurssi ensimmäi- 40884: koulutusmäärärahojen merkittävää lisäämistä. sen kerran alkaa v. 1990. 40885: Uutena laitostyyppinä on syytä mainita 1. Ensimmäinen uudistettu vankeinhoidon pe- 40886: elokuuta 1987 perustettu Sulkavan kurssikes- rustutkinnon kurssi alkoi 1.10.1986, ja v. 40887: 78 40888: 40889: 1986-87 oli kursseille hakijoita yhteensä lua ja työntekoa vankilan ulkopuolella. Erityi- 40890: 2 042, joista naisia oli 32 OJo. Oppilaiksi on sesti suurissa ja ahtaissa laitoksissa on ongel- 40891: hyväksytty yhteensä 181, joista naisia oli mana myös laitosten sisällä esiintyvä vankeihin 40892: 32 %. Vuosittain pyritään aloittamaan 4 kurs- kohdistuva väkivalta ja vankien väliset valta- 40893: sia, joihin kuhunkin otetaan 25 oppilasta. suhteet. 40894: Tarkasteltaessa kursseille hakeneiden ja hy- Väkivaltaongelman ytimenä ovat tietyt väki- 40895: väksyttyjen alueellista jakautumaa on havaittu, valtaisesti käyttäytyvät vangit, jotka useimmi- 40896: että hakijoita on ollut suhteessa väkilukuun ten ryhmissä toimien ovat vaaraksi muille. 40897: eniten Oulun ja Kuopion lääneistä ja vähiten Vaihtoehtoisina ratkaisuina on esitetty toisaal- 40898: Uudenmaan läänistä. Tämä on sikäli ongelmal- ta vaarallisimpien vankien sijoittamista heitä 40899: lista, että uuden vartijahenkilöstön tarve on varta vasten suunniteltuun tiukan valvonnan 40900: suurin pääkaupunkiseudulla, mutta sinne si- laitokseen ja toisaalta nyt käytössä olevaa jär- 40901: joittuneet vartijat hakeutuvat herkästi kotiseu- jestelmää, jolla pyritään kierrättämään eräitä 40902: dulleen. Pääkaupunkiseudun huono asuntoti- vankeja laitoksesta toiseen jengiytymisen estä- 40903: lanne on yksi merkittävä muuttohalukkuutta miseksi. 40904: lisäävä seikka. Oikeusministeriön selvityksen Oikeusministeriö on esittänyt eräiden suur- 40905: mukaan vaatisi tämän erityisen alueellisen on- ten vanhojen vankiloiden myymistä ja näin 40906: gelman poistaminen nopeasti toimenpiteitä, saatujen varojen suuntaamista uusien pienem- 40907: mm. asuntojen järjestämistä henkilökunnalle. pien ja tarkoituksenmukaisempien vankiloiden 40908: Kehitys kertomusvuoden jäl- rakentamiseen. Tätä on perusteltu viittaamalla 40909: k e en . Yhteiskunta on antanut vankeinhoito- vanhempien vankilarakennusten sijaintiin kau- 40910: laitoksen tehtäväksi toisaalta rikollisten rankai- pungeissa keskeisillä alueilla, jolloin vankila- 40911: semisen eristämällä heidät tietyksi ajaksi muus- käytössä olevan maa-alueen arvo on paikoitel- 40912: ta yhteiskunnasta ja toisaalta vankien auttami- len erittäin huomattava. Esimerkkinä tällaises- 40913: sen ja kouluttamisen, jotta he pystyisivät va- ta alueesta on mainittu Turun keskusvankilan 40914: pauduttuaan sopeutumaan takaisin yhteiskun- alue. 40915: taan. Rankaisu- ja hoitoajattelu eivät kuiten- Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 40916: kaan aina ole helposti nivellettävissä yhteen vuodelta 1984 (s. 31-32) katsoneet mm., että 40917: käytännön työssä. Työtä vaikeuttaa merkittä- vankeinhoitolaitoksen tilaongelmat tulisi ensi- 40918: västi käytössä olevien tilojen ahtaus ja epätar- sijaisesti pyrkiä poistamaan vähentämällä van- 40919: koituksenmukaisuus. kilukua eikä niinkään lisäämällä vankiloiden 40920: Eräät kertomusvuoden jälkeiset tapahtumat paikkalukua. Kun korkeat vankimäärät ovat 40921: ovat tuoneet päivänvaloon niitä vaikeuksia, olennaisesti sidoksissa rikollisuuden yleiseen 40922: joiden kanssa vankiloiden henkilöstö joutuu määrään ja rangaistuspolitiikkaan, olisi vanki- 40923: kamppailemaan varsinkin vanhoissa ja vai- tilojen puutetta tarkasteltaessa kiinnitettävä 40924: keasti valvottavissa tiloissa. Alkoholin, huu- erityistä huomiota rikollisuuden ennalta ehkäi- 40925: meiden ja jopa aseiden esiintyminen vankien syyn. Nykyiset rangaistussanktiot eivät myös- 40926: keskuudessa aiheuttaa henkilöstölle ongelmia, kään aina takaa oikeudenmukaista ja samanar- 40927: mutta se antaa myös aihetta kyseenalaistaa voista kohtelua. 40928: nykyisten valvontatoimien tehokkuuden. Käy- Vuodesta 1984 on vankiluku edelleen pienen- 40929: tännössä on kuitenkin vaikea järjestää tiukka tynyt. Tämän tulisi antaa aihetta vankeinhoito- 40930: valvonta sekä vartijoiden vähyyden että tilojen laitoksen suurten rakentamissuunnitelmien tar- 40931: epäkäytännöllisyyden vuoksi. Valvonnan tiu- kistamiseen jatkossa. Valtiontilintarkastajien 40932: kentaminen äärimmilleen huonontaisi myös mielestä tulisi rakennusinvestointien pääpaino 40933: vankilan yleistä ilmapiiriä ja voisi jopa lisätä suunnata olemassa olevien pienempien yksiköi- 40934: järjestyshäiriöitä. Nimenomaan aseiden kul- den kunnostamiseen. 40935: keutuminen vankilaan on kuitenkin antanut Mikäli ajatus vanhojen vankiloiden myymi- 40936: aihetta pohtia vakavasti sekä valvontatoimien sestä esim. sijaintikunnille toteutuisi, olisi arvi- 40937: tasoa että vartijoiden turvallisuutta vankilois- oitava uudelleen uusien vankiloiden rakenta- 40938: sa. misohjelmaa. Valtiontilintarkastajien mielestä 40939: Tilojen ahtaus ja epäkäytännöllisyys ovat olisi kansantaloudellisesti järkevää luopua tie- 40940: osaltaan vaikeuttaneet monille vangeille tärkei- tyistä vanhoista ja epätarkoituksenmukaisista 40941: den perhetapaamisten järjestämistä. Tilaongel- laitoksista, jotka lisäksi sijaitsevat kaupungeis- 40942: mat ovat myös hankaloittaneet vankien opiske- sa keskeisillä, hyvinkin arvokkailla maa-alueil- 40943: 79 40944: 40945: Ia, ja rakentaa siten saaduilla varoilla pienem- Ensiarvoisen tärkeää on, että vankiloissa 40946: piä ja monipuolisempia yksiköitä. järjestetään sellaisia työtehtäviä, joilla saadaan 40947: Vankien määrä tulee vähenemään eräiden aikaan mahdollisimman hyvä koulutus van- 40948: suunnitteilla olevien ja osittain jo toteutettujen kila-ajan jälkeisiä työnsaantimahdollisuuksia 40949: viimeaikaisten lainsäädäntöuudistusten johdos- varten. Mikäli työtoimintaa kehitettäessä van- 40950: ta. Näistä ehkä tärkein on suunnitteilla oleva keinhoidollinen ja liiketaloudellinen näkökanta 40951: rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön joutuvat ristiriitaan, olisi jälkimmäisen väistyt- 40952: uudistus. Selvää on kuitenkin, että nämä lain- tävä. Kuntouttavaa ja työkokemusta antavaa 40953: säädäntöhankkeet samaten kuin ikäluokkien työtoimintaa tulee voida kehittää silläkin uhal- 40954: pienentyminen eivät tule jatkossakaan alenta- la, että työtoiminnan kannattavuus saattaisi 40955: maan Suomen korkeaa vankilukua muiden joiltakin osin kärsiä. Erityisen toivottavaa on 40956: Pohjoismaiden tasolle. Sulkavan kurssikeskuksen tyyppisten kuntout- 40957: Edellä esitetyn vuoksi valtiontilintarkastajat tavien laitosten perustaminen, varsinkin kun 40958: toivovat seuraamusjärjestelmän uudistamista. otetaan huomioon vankiaineksen nykyinen hei- 40959: kentynyt sosiaalinen suorituskyky. 40960: Varsinkin nuorten rikoksentekijöiden vankeus- 40961: rangaistuksille tulisi yhä useammin löytää vaih- 40962: toehto. Seuraamuslen porrastamisella voitai- Vaalien toimittaminen. Yleistä . Edus- 40963: siin mahdollisesti estää nuoren rikoksentekijän kunta-, kunnallis- ja tasavallan presidentin 40964: joutuminen vankilaan ja sitä seuraavaan laitos- vaalit toimitetaan kaksipäiväisinä, eli tiettynä 40965: lumiseen ja vankilakierteeseen. On nimittäin sunnuntaina ja sitä seuraavana maanantaina. 40966: huomattava, että vankeusrangaistusta suorilla- Presidentinvaalit ajoittuvat tammikuuhun 40967: vien uusimistadennäköisyys on tällä hetkellä eduskuntavaalit maaliskuuhun ja kunnallisvaa~ 40968: n. 75 %. Jos tällainen vankilakierteen syntymi- lit lokakuuhun. Vaalien ajoitus on vuosien 40969: nen estetään jo alkuvaiheessa, voidaan pidem- mittaan vaihdellut, ja esim. vuoden 1906 vaali- 40970: mällä aikavälillä vähentää vankilukua merkit- lain mukaan kansanedustajain vaalit toimitet- 40971: tävästi. tiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. 40972: Vaalikustannukset . Seuraavassa ase- 40973: Valtiontilintarkastajat pitävät esitettyjä uu- 40974: telmassa esitetään valtiolle ja kunnille vaaleista 40975: sia seuraamusmuotoja eli yhdyskuntapalvelua 40976: aiheutuneet kustannukset 1980-luvulla. Kun- 40977: ja rangaistusvaroitusta tutkimisen ja kehittämi- tien kustannukset on tilastoitu vuoteen 1986 40978: sen arvoisina. Ehdotonta vankeusrangaistusta 40979: asti. 40980: lievempiä seuraamuksia suunniteltaessa on kui- 40981: tenkin huolehdittava siitä, että uusilla rangais- Vaalit Tulo· ja Käyttö Kuntien 40982: tuksilla on myös reaalinen sisältö siten, että menoarvio menot 40983: niiden kohteeksi joutunut henkilö myös pystyy 1 000 mk 40984: mieltämään yhteiskunnan antaman varoituksen 1980 (K) ............... 3 000 2 216 32 619 40985: ankaruuden. Nuorten rikoksentekijöiden rikol- 1981 .................... 3 500 1 209 3 527 40986: 1982 (T) ............... 6900 6 897 28 528 40987: lisuus on usein oire vakavista sosiaalisista ja 1983 (E) ............... 8 500 8 341 29 524 40988: psyykkisistä ongelmista, minkä johdosta tuo- 1984 (K) ............... 3600 3 409 50 551 40989: mioistuimen antama varoitusluonteinen ran- 1985 .................... 750 726 365 40990: gaistus ei saisi jäädä viranomaisten ainoaksi 1986 .................... 2 000 882 1 615 40991: toimenpiteeksi, vaan kyseiset henkilöt tulisi 1987 (E) ............... 14 000 18 862 40992: voida ohjata myös kriminaali- tai sosiaalihuol- 1988 (T, K) ............ 20 000 40993: lon palvelujen piiriin. T = tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit tai 40994: tasavallan presidentin välitön vaali ja valitsijamiesten 40995: Valtiontilintarkastajat painottavat, että van- vaalit 40996: kiluvun jatkuvan vähenemisen pitää ajan E kansanedustajain vaalit 40997: oloon näkyä toiminnan laadun parantumisena K = kunnallisvaalit 40998: taikka vankeinhoidon kokonaiskustannusten 40999: vähentymisenä. Vankeinhoidon tuloa tuotta- Kuten asetelmastakin ilmenee, keskittyvät 41000: vaa työtoimintaa tulee myös voida parantaa vaaleista valtiolle aiheutuvat menot niihin vuo- 41001: panostamalla niihin tulosalueisiin, jotka oi- siin, joina valtiollisia vaaleja on toimitettu, 41002: keusministeriö on selvityksessään esittänyt, kun taas kunnallisvaalivuosina valtion menot 41003: sekä pyrkimällä markkinoinnin edelleen kehit- ovat olleet selvästi pienemmät. Vaalien väli- 41004: tämiseen. vuosien menot ovat johtuneet ns. pohjaluette- 41005: 80 41006: 41007: Ioiden laatimisesta ja painamisesta. Vuoden tannukset, jotka v. 1983 olivat 0,47 mk ennak- 41008: 1986 alusta voimaan tulleen lainmuutoksen koon äänestänyttä kohden. 41009: jälkeen pohjaluettelot laaditaan vain kulloin- Oikeusministeriön selvityksen mukaan vaali- 41010: kin tiedossa olevia vaaleja varten. lainsäädännön viimeaikaiset muutokset ovat 41011: Oikeusministeriöstä saadun selvityksen mu- lisänneet valtiolle ja kunnille aiheutuvia kus- 41012: kaan sisältyy kunkin vuoden tilinpäätöstietoi- tannuksia. Kustannuksia lisää myös tehokas 41013: hin sekä seuraavan vuoden vaaleihin kohdistu- tiedottaminen vaalijärjestelmän muutoksista. 41014: via menoja että edellisenä vuonna toimitetuista Harkittaessa vaalikustannusten alentamista 41015: vaaleista aiheutuneita menoja. Tätä yksityis- on esitetty siirtymistä yksipäiväisiin vaaleihin. 41016: kohtaisempia tilinpäätöstietoja ei ole käytettä- Tällainen vaihtoehto voisi oikeusministeriön 41017: vissä. Vuosien 1982 ja 1983 valtiollisista vaa- selvityksen mukaan alentaa kuntien vaalikus- 41018: leista on kuitenkin laskettu seuraavat keski- tannuksia jopa 40 OJo:lla nykyisestä valtiollisis- 41019: määräiset yksikkökustannukset: sa vaaleissa. Vuonna 1983 olisi tämä merkinnyt 41020: säästöä n. 12 Mmk. Kunnallisvaaleissa olisi 41021: Menot mk/ säästöprosentti pienempi. 41022: asukas äänioikeutettu äänestänyt Siirtyminen yksipäiväisiin vaaleihin merkitsi- 41023: 1,63 2,02 2,57 si valtiolle kaiken kaikkiaan kustannusten kas- 41024: vua, sillä uudistus lisäisi ilmeisesti ennakkoää- 41025: Jos kokonaiskustannuksista vähennetään nestysmahdollisuuden käyttöä. Valtion kustan- 41026: merkittävimmät ennakkoäänestyksestä aiheu- nusosuuden kasvu olisi kuitenkin vain murto- 41027: tuneet menoerät sekä valitsijamiesten suoritta- osa kuntien kustannuksissa saavutettavasta 41028: masta vaalista v. 1982 aiheutuneet menot, kus- säästöstä, joten kokonaiskustannukset alenisi- 41029: tannukset äänestänyttä kohden ovat vuosien vat joka tapauksessa. 41030: 1982 ja 1983 vaaleissa olleet keskimäärin vain Kuten alussa esitetystä asetelmasta ilmenee, 41031: 1,34 mk. vastaavat kunnat merkittävästä osasta sekä 41032: Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa tapah- valtiollisten että kunnallisten vaalien kustan- 41033: tuva ennakkoäänestys on lisääntynyt kaikissa nuksia. Kuntien kustannukset muodostuvat 41034: 1980-luvulla toimitetuissa valtiollisissa vaaleis- pääosin henkilöiden palkkioista ja kulukor- 41035: sa. Posteissa ja ulkomailla toimitetun ennak- vauksista. Vaalilautakuntien jäsenillä on lisäksi 41036: koäänestyksen erityiskustannukset selviävät oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä. Kus- 41037: seuraavista asetelmista. tannuksiin vaikuttaa mm. se, miten henkilöitä 41038: on tarjolla vaalilautakuntiin ja miten työnanta- 41039: Ennakkoäänestämisestä kotimaassa aiheutu- 41040: neet erityiskustannukset: jat suhtautuvat palkanmaksuun siltä ajalta, 41041: jona työntekijä on työaikana vaalitehtävissä. 41042: Vaalit Postin kus- Postissa Kustannukset/ 41043: Yksipäiväisiin vaaleihin siirtyminen vähentäisi 41044: tannukset äänestäneet postiääni oleellisesti edellä esitettyjä kunnille koituvia 41045: 1000 mk mk kustannuksia varsinkin siinä tapauksessa, että 41046: 1982 (T) ..... 2 282 272 690 8,36 luovuttaisiin maanantaista, joka on työpäivä. 41047: 1983 (E) ..... 3 059 297 029 10,30 Kunnille aiheutuu kustannuksia myös mm. 41048: 1984 (K) ..... 2 399 216 855 ll,06 41049: 1987 (E) ..... 5 753 402 045 14,30 ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisesta 41050: sekä kunnallisvaaleissa eräistä painatustöistä ja 41051: tarkastuslaskennan järjestämisestä. Nämä kus- 41052: Ennakkoäänestämisestä ulkomailla aiheutu- tannukset eivät kuitenkaan riipu vaalitoimituk- 41053: neet erityiskustannukset: sen pituudesta. 41054: Vaalit UM:n kus- Ulkomailla Kustannukset/ 41055: Valtion kustannukset aiheutuvat painatus- 41056: tannukset äänestäneet äänestäjä töistä, tarvikehankinnoista, vaalitulosten tie- 41057: mk mk dottamisesta ja tarkastuslaskennasta. Nimen- 41058: 1982 (T) ..... 891 300 36 307 24,55 omaan kunnallisvaaleissa ne koostuvat äänes- 41059: 1983 (E) ..... 873 000 23 065 37,85 tyslippujen, ennakkoäänestysasiakirjojen ja 41060: vaaliohjeiden laatimisesta, painattamisesta ja 41061: Edellä esitettyihin ennakkoäänestyksen eri- jakamisesta kuntiin. Näihin kustannuksiin ei 41062: tyiskustannuksiin eivät sisälly vaalikuorten, lä- vaikuta vaalien yksi- tai kaksipäiväisyys. Valtio 41063: hetekirjelomakkeiden ja lähetekuorten valmis- vastaa myös suurimmaksi osaksi kaikista en- 41064: tamisesta ja painattamisesta aiheutuneet kus- nakkoäänestyskustannuksista. Kun posti- ja te- 41065: 81 41066: 41067: lelaitoksen veloitus perustuu yhtä äänestäjää Suomessa. Kaikki kansalaiset voivat äänestää 41068: kohden määriteltyyn laskennalliseen kustannu- kirjeitse (kirjeäänestys) Australiassa, Belgiassa, 41069: serään, lisää ennakkoäänestyksen kasvu suora- Saksan Hittotasavallassa ja Uudessa Seelannis- 41070: viivaisesti kustannuksia. sa. Muissa maissa ennakkoäänestys ja kirjeää- 41071: Vaaleista aiheutuvien suoranaisten kustan- nestys tulee kysymykseen vain tietyille ryhmille 41072: nusten lisäksi on otettava huomioon myös tai hakemuksen perusteella (Norja ja Tanska). 41073: muut, lähinnä kuntatasolla ilmenevät haitat. Useissa maissa äänestäminen voi tapahtua 41074: Henkilökunnan hankkiminen vaalitilaisuuksiin vaalipäivänä myös asiamiehen välityksellä, 41075: erityisesti työpäivinä on hankalaa, ja vaalia mutta tällainen mahdollisuus on aina sallittu 41076: varten varattavien huoneistojen normaali käyt- vain tietyille ryhmille. Australiassa, Islannissa, 41077: tö, esim. opetukseen, vaikeutuu tai estyy koko- Saksan Hittotasavallassa ja Uudessa Seelannis- 41078: naan. Oikeusministeriön selityksessä on viitat- sa voidaan äänestää myös muussa kuin omassa 41079: tu Opettajien ammattijärjestön oikeusministe- vaalihuoneistossa. 41080: riölle 26.3.1980 toimittamaan kirjeeseen, jonka Seuraavassa asetelmassa kuvataan eri mai- 41081: mukaan koulupäivän muuttuminen vaalipäi- den äänestysvilkkautta: 41082: väksi merkitsee pienissä kouluissa ja maaseu- 41083: dulla koulutyön keskeytymistä ja koulupäivän Keskiarvo Maan nimi Äänestys-"lo viimei- 41084: v. 1945-85 sissä vaaleissa 41085: siirtämistä esim. seuraavaksi lauantaiksi. Tästä ennen 1.9.1985 41086: aiheutuu ylimääräisiä järjestelyjä kouluruokai- Yli 90 O?o Australia 87,8 41087: luun ja koululaiskuljetuksiin sekä siten myös Belgia 91,7 41088: lisäkuluja kunnille. Islanti 88,3 41089: Vaalien kokonaiskustannuksia ajatellen olisi Italia 89,0 41090: ilmeisesti kannattavaa siirtyä yksipäiväisiin Itävalta 92,6 41091: vaaleihin. Oikeusministeriön selvityksessä on 85-90 O?o Tanska 88,4 41092: todettu, että nykyinen vaalijärjestelmä ennak- Saksan liittotasavalta 89,1 41093: koäänestysmahdollisuuksineen ei aseta esteitä Uusi Seelanti 91,9 41094: yksipäiväisille vaaleille. Myös hyvät liikenne- Ruotsi 91,4 41095: olot ja hyvä vaaleista tiedottaminen mahdollis- 80-85 % Israel 78,8 41096: tavat vaalipäivien vähentämisen kahdesta yh- Hollanti 80,6 41097: teen. Norja 83,2 41098: K a n s a i n v ä 1i n e n v e r t a i 1u . Oikeus- 75-80 % Kanada 74,6 41099: ministeriön esittämän 20 maata käsittävän ver- Suomi 81,0 41100: tailun mukaan ulkomailla vaalit toimitetaan Ranska 70,4 41101: lähes poikkeuksetta yhtenä päivänä. Italiassa Englanti 73,0 41102: ja Suomessa vaalit toimitetaan kahtena päivä- Alle 75 % Irlanti 72,9 41103: nä. Norjassa vaalit ovat pääsääntöisesti yksi- Japani 67,9 41104: päiväiset, joskin kunnanhallitus voi päättää Sveitsi 48,9 41105: vaalihuoneistojen pitämisestä auki myös vaali- Yhdysvallat 47,4 41106: päivää (maanantai) edeltävänä sunnuntaina. 41107: Useimmissa maissa vaalipäivä on pyhäpäivä. Oikeusministeriön selvityksessä on todettu, 41108: Niissä maissa, joissa vaalit toimitetaan kahtena että niissä maissa, joissa on äänestyspakko 41109: päivänä, on yhtenä vaalipäivänä pyhäpäivä. (Australia, Belgia, Italia ja eräät Itävallan 41110: Englannissa, Hollannissa, Irlannissa, Israelis- osavaltiot), äänestysprosentti on ollut vuodesta 41111: sa, Kanadassa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa 1945 keskimäärin yli 90. Niistä maista, joissa 41112: vaalit toimitetaan työpäivänä. vaalit toimitetaan työpäivänä, vain Tanskassa 41113: Kaikissa mainituissa maissa on mahdollista äänestysvilkkaus on yli 85 OJo. 41114: äänestää muullakin tavalla kuin vaalipäivänä Ennakko äänestys . Siirtyminen yksi- 41115: omassa vaalihuoneistossa. Tämä mahdollisuus päiväisiin vaaleihin aiheuttaisi ilmeisesti ennak- 41116: on kuitenkin tietyissä maissa vain ryhmillä, koäänestyksen yleistymisen. Ennakkoäänestys- 41117: jotka eivät voi tai joilla on vaikeuksia päästä menettelyn ja uusienkin äänestystapojen kehit- 41118: vaalipäivänä vaalihuoneistoon, esim. merimie- täminen tulisi tässä tilanteessa yhä tärkeäm- 41119: hillä, sotilailla, vangeilla, sairailla jne. mäksi, jotta siirtyminen yksipäiväisiin vaalei- 41120: Ennakkoäänestys viranomaisen edessä on hin ei tosiasiallisesti kaventaisi äänestysmah- 41121: käytössä Irlannissa, Kanadassa, Ruotsissa ja dollisuuksia. 41122: 41123: 11 380734R 41124: 82 41125: 41126: Vuoden 1969 vaalilainsäädännön kokonais- toimista annetussa laissa (380/87). Tarkoituk- 41127: uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön en- sena on ollut, että kuljetusapua tarvitseva vam- 41128: nakkoäänestysmenettely. Ne henkilöt, jotka mainen voisi saada sitä aina äänestämistä var- 41129: olivat tietyn tyyppisessä laitoshoidossa tai jot- ten. Kun tällaiset kuljetukset ovat osa yhteis- 41130: ka vaalipäivänä muusta syystä todennäköisesti kunnan vammaisille tarjoamaa kuljetusapua, 41131: olisivat estyneet käyttämästä äänioikeuttaan on katsottu tarkoituksenmukaiseksi liittää ne 41132: oman äänestysalueensa vaalitoimituksessa, sai- osaksi vammaisten kuljetuspalvelujen yleistä 41133: vat äänestää ennakkoon. Tuolloin mahdollis- parantamista. 41134: tettiin myös ulkomailla vakinaisesti asuvien Ennakkoäänestyspaikoiksi määrättyjä posti- 41135: sekä suomalaisilla laivoilla ulkomailla oleskele- ja telelaitoksen toimipaikkoja on ollut viime 41136: vien äänioikeutettujen Suomen kansalaisten vaaleissa yli 900, ja lisäksi on ennakkoäänestys 41137: osallistuminen vaaleihin ennakkoäänestämällä järjestetty n. 1 100 laitoksessa. Ulkomailla on 41138: joko tietyissä asetuksella määrätyissä edustus- voinut äänestää ennakkoon lähes 250 edustus- 41139: toissa tai laivoilla. tossa, joista Pohjoismaissa on ollut melkein 41140: Vuosien 1971 ja 1985 lainmuutosten (358/72 100. Vuonna 1987 on myös äänestetty ennak- 41141: ja 370-372/85) yhteydessä täydennettiin nii- koon 55 suomalaisella ulkomailla olleella lai- 41142: den laitostyyppien luetteloa, joissa ennakkoää- valla. Kaiken kaikkiaan äänesti vuoden 1987 41143: nestys järjestetään. Vuoden 1985 lainmuutok- edustajainvaaleissa ennakkoon yli 11 07o kaikis- 41144: sella poistettiin myös säännös, jonka mukaan ta äänioikeutetuista. 41145: ennakkoäänestäjien tuli ilmoittaa lähetekirjees- 41146: Valtiontilintarkastajat ovat jo kertomukses- 41147: sä, minkä vuoksi he eivät voi äänestää vaali- 41148: päivänä normaalissa vaalitoimituksessa. 41149: saan vuodelta 1977 (s. 47-48) tuoneet esille 41150: mm., että vaalikustannuksissa voitaisiin ai- 41151: Maaliskuun 1. päivänä 1988 voimaan tulleel- 41152: kaansaada säästöä lähinnä yhdistämällä vaali- 41153: la vaalilainsäädännön muutoksella (80-82/88) 41154: toimituksia tai keskittämällä ne yksipäiväisiksi. 41155: on muutettu säännöksiä niistä laitoksista, jois- 41156: Selvät kustannus- ja muut hyötynäkökohdat 41157: sa ennakkoäänestys järjestetään, siten, että eri 41158: puoltavat edelleenkin yksipäiväisiin vaaleihin 41159: lakien toisistaan eroavista laitos- tai hoitopaik- 41160: siirtymistä. Kunnille aiheutuvat kustannukset 41161: kakäsitteistä ei aiheutuisi rajoituksia äänioi- 41162: ja haitat vähenisivät merkittävästi, etenkin sii- 41163: keuden käyttämiselle. Aiemmin käytetty luet- 41164: nä tapauksessa, että ainoaksi äänestyspäiväksi 41165: telo eri laitoksista ei enää täysin vastannut 41166: valittaisiin pyhäpäivä. Vaalien keskittäminen 41167: sosiaalihuoltolainsäädännön laitoskäsitteitä. 41168: yhteen päivään voisi myös olla omiaan kohot- 41169: Edellä mainitulla vaalilainsäädännön muu- 41170: tamaan kansalaisten kiinnostusta vaaleihin ja 41171: toksella on myös otettu käyttöön uusi ennak- 41172: koäänestystapa eli kotiäänestys. Tämä uusi äänestämiseen. 41173: äänestysmahdollisuus on tarkoitettu ainoas- Mitkään merkittävät liikenteelliset tai muut 41174: taan sellaisille henkilöille, joiden kyky liikkua olosuhteet eivät valtiontilintarkastajien mieles- 41175: tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikai- tä aseta enää esteitä yksipäiväisille vaaleille. 41176: sen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, Vertailu muissa maissa toimitettaviin vaaleihin 41177: etteivät he pääse äänestys- tai ennakkoäänes- osoittaa, että vaalien järjestäminen yksipäiväi- 41178: tyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. sinä on hyvin yleistä ja että silloin, kun ne on 41179: Näille henkilöille järjestetään normaalina en- järjestetty pyhäpäivinä, ovat äänestysprosentit 41180: nakkoäänestysaikana mahdollisuus äänestää olleet korkeat. Tästä onkin vedettävissä johto- 41181: kotonaan vaalitoimitsijan ja yhden täysi-ikäi- päätös, että yksipäiväisiin vaaleihin siirtymisen 41182: sen todistajan läsnäollessa. Kotiäänestystä kos- ei sinänsä pitäisi vähentää äänestysvilkkautta. 41183: keviin lainsäännöksiin (EVaaliL 80 § ja Kun- Jos mahdollisuutta äänestää varsinaisessa 41184: VaaliL 74 a §) on nimenomaisesti kirjattu, että vaalitoimituksessa kavennettaisiin ajallisesti, 41185: muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotona. tulisi valtiontilintarkastajien mielestä kuitenkin 41186: Vaalilakeihin on myös edellä esitetyn uudis- vastaavasti pystyä kehittämään äänestys- ja 41187: tuksen yhteydessä sisällytetty vaalikuljetuksia ennakkoäänestysmenettelyjä siten, että em. uu- 41188: koskeva viittaussäännös, jonka mukaan vam- distus ei aiheuttaisi yksittäisille kansalaisille 41189: maisten äänestäjien kuljetuksesta äänestys- tai äänestämisvaikeuksia. Kehittämisvaihtoehtoja 41190: ennakkoäänestyspaikalle on voimassa, mitä harkittaessa on erityisesti kiinnitettävä huo- 41191: kuljetuspalveluista on säädetty vammaisuuden miota yhä laajentuvan atk-järjestelmien käyt- 41192: perusteella järjestettävistä palveluista ja tuki- töönoton suomiin mahdollisuuksiin. 41193: 83 41194: 41195: Valtiontilintarkastajat pitävät hyvänä vam- kin huolehtia siitä, että käytännön toimilla 41196: maisten asemaa helpottavaa kotiäänestysuudis- vammaiset äänestäjät tosiaan saatetaan tasa- 41197: tusta sekä vammaisten kuljetuspalvelujen ke- vertaisiksi muiden äänestäjien kanssa. 41198: hittämistä. Julkisen hallinnon tulisi nyt kuiten- 41199: 84 41200: 41201: 41202: 41203: 41204: Sisäasiainministeriön hallinnonala 41205: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- politiikan tavoitteita toteutetaan seuraavilla 41206: kastuksen sisäasiainministeriössä 20.1.1988. valtion toimenpiteillä: 41207: edistämällä yritystoiminnan kehittymistä 41208: - suuntaamaila yritysten sijoittumista 41209: Sisäasiainministeriö - edistämällä eri alueiden teknologian ke- 41210: hittämistä ja käyttöönottoa 41211: Aluepolitiikka. A 1u e p o 1i i t t i se t toi- - kehittämällä alueellista korkeakouluope- 41212: me n p i teet . Tasapainoisen alueellisen kehi- tusta sekä muuta koulutusta ja tutkimusta 41213: tyksen edistämistä koskevassa laissa (532/81) - kehittämällä liikenne- ja tietoliikenneyh- 41214: aluepoliittiset toimenpiteet määritellään seu- teyksiä 41215: raavasti: "Aluepolitiikan tavoitteet toteutetaan - suuntaamaila julkisia palveluja ja inves- 41216: tukemalla tuotantotoimintaa ja parantamalla tointeja 41217: yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä, - vähentämällä rakennemuutosten aiheut- 41218: ohjaamalla yritysten sijoittumista, suuntaamai- tamia alueellisia haittoja 41219: la julkisia palveluja, hajauttamaila alueellisesti - siirtämällä päätösvaltaa alue- ja paikallis- 41220: hallintoa ja päätösvaltaa sekä ryhtymällä mui- hallintoon 41221: hin tarvittaviin toimenpiteisiin. - vahvistamalla kuntien elinkeinopoliittisia 41222: Aluepolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi ja muita kehittämisedellytyksiä 41223: tarvittavista kehitysaluepoliittisista ja muista - kehittämällä tasapainoisesti maan eri 41224: toimenpiteistä säädetään erikseen." osien keskuksia 41225: Tämän suppeasti käsitetyn aluepolitiikan - turvaamalla maaseudun ja saariston elin- 41226: keinoina ovat olleet lähinnä ns. aluepoliittiset voimaisuus sekä 41227: erityistoimenpiteet, joista merkittävimpiä ovat - ryhtymällä tarvittaessa muihin toimenpi- 41228: yritystoiminnan aluepoliittiset tukitoimenpi- teisiin. 41229: teet. Tämä rajaus on melko selkeä, joskin Lakiehdotuksen yleisperusteluissa on todet- 41230: eräitä rajatapauksia on. Mainittakoon esimerk- tu, että aluepoliittisia toimenpiteitä toteutta- 41231: kinä haja-asutusalueiden vähittäiskaupan tuki. vien viranomaisten on kiinnitettävä erityistä 41232: Suppeasti käsitetyn aluepolitiikan hallinnoin- huomiota siihen, että aluepolitiikan toimenpi- 41233: nista vastaavat lähinnä kauppa- ja teollisuus- teitä sovelletaan kunkin alueen omatoimista 41234: ministeriö, Kehitysaluerahasto Oy (Kera) ja kehittämistä edistäväliä tavalla. 41235: sisäasiainministeriö sekä eräiltä osin myös val- Eri alueiden teknologian kehittämistä ja 41236: tiovarainministeriö,maa- ja metsätalousminis- käyttöönottoa pyritään uudistamaan ja moni- 41237: teriö ja työvoimaministeriö. puolistamaan tuotantorakennetta. Tuki- ja 41238: Laajasti käsitettynä aluepolitiikalla tarkoite- neuvontatoiminta tulee tällöin suunnata tuot- 41239: taan kaikkea sitä julkisen vallan toimintaa, teiden, tuotantomenetelmien, liikkeenjohdon 41240: jolla pyritään tasoittamaan alueiden kehittynei- ja markkinoinnin kehittämiseen. Kehittämällä 41241: syyseroja ja kehittämään eri alueita niiden alueellista korkeakouluopetusta pyritään ko- 41242: omien mahdollisuuksien pohjalta. Aluepolitii- hottamaan eri alueiden tietotaitotasoa ja tur- 41243: kan keinoihin voidaan tällöin laskea useita vaamaan siten näiden mahdollisuudet elinkei- 41244: muita eri hallinnonaloille kuuluvia alueellisen noelämän kehittämiseen. Kehittämällä muuta 41245: kehittämisen kannalta merkittäviä toimenpitei- koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan kunkin 41246: tä ja määrärahoja. Aluepolitiikkaa koskevan alueen osaamista ja erikoistumista. Liikenne- 41247: lakiehdotuksen yleisperustelujen mukaan alue- ja tietoliikenneyhteyksiä kehittämällä luodaan 41248: 85 41249: 41250: paremmat edellytykset myös yritysten kehittä- Yritystoiminnan aluepoliittiset 41251: miseen. tukitoimet. Yritystoiminnan aluepoliittisia 41252: Julkisten palvelujen ja investointien suuntaa- tukitoimia ovat: 41253: misella pyritään tasapainottamaan alueellista - tuotantotukilain (533/81) mukaiset inves- 41254: kehitystä ja turvaamaan tärkeiden palvelujen tointi-, käynnistys- ja kehittämisavustukset 41255: saatavuus. Julkisen sektorin eri viranomaisten 41256: ja muiden organisaatioiden on oltava yhteis- - Keran rahoitus (investointi- ja käyttöpää- 41257: työssä alueellisessa kehittämisessä. omalainat, kehittämisavustukset, osakepää- 41258: Kunnilla on kasvava merkitys yritystoimin- omasijoitukset, takaukset) 41259: nan kehittymiselle. Kuntien elinkeinotoimin- - pienyritystoiminnan tuki 41260: nan kehittämisedellytyksiä pyritään vahvista- - alueellinen kuljetustuki 41261: maan mm. läänin kehittämisrahan avulla. - aluepoliittiset veronhuojennukset. 41262: Alueiden omatoimisuutta on tarkoitus tukea 41263: myös siirtämällä eri hallinnonaloilla päätös- ja Valtioneuvosto tarkisti 10.12.1987 kuntien 41264: toimivaltaa aluehallintoon. perusvyöhyke- ja tukialuejakoa. Päätös tuli 41265: Aluepoliittisilla toimenpiteillä ja eri hallin- voimaan vuoden 1988 alusta. Samalla määrät- 41266: nonalojen viranomaisten yhteistyöllä ediste- tiin 56 erityisaluetta: 28 vuosiksi 1988-89 ja 41267: tään erityisesti maaseutu- ja saaristoalueiden, 28 vuodeksi 1988. 41268: rakennemuutospaikkakuntien ja maan eri Tuotantotukilain mukaiset kauppa- ja teolli- 41269: osien erityyppisten keskusten kehittämistä. suusministeriön myöntämät investointi-, käyn- 41270: Varsinkin koulutusta ja uutta teknologiaa ke- nistys- ja kehittämisavustukset (ml. erityisalue- 41271: hittämällä tulisi luoda riittävän vahvoja pää- korotukset) ovat olleet v. 1983-87 lääneittäin 41272: kaupunkiseudulle kilpailukykyisiä keskuksia. seuraavat: 41273: 41274: 41275: 41276: 41277: Lääni 1983 1984 1985 1986 1987 1 41278: Mmk 41279: Uudenmaan .................................................. . 3,8 3,7 4,5 11,6 7,7 41280: Turun ja Porin ............................................... . 30,6 34,3 32,9 38,8 29,1 41281: Hämeen ...................................................... . 3,4 10,1 19,7 13,7 21,5 41282: Kymen ....................................................... . 5,4 10,6 5,0 10,9 21,2 41283: Mikkelin ..................................................... . 42,3 40,0 33,6 35,2 36,8 41284: Pohjois-Karjalan ............................................. . 59,5 81,2 71,1 81,9 61,1 41285: Kuopion ..................................................... . 51,2 40,4 32,9 75,1 55,0 41286: Keski-Suomen ................................................ . 27,6 36,4 43,5 37,1 45,4 41287: Vaasan ....................................................... . 45,6 44,1 64,7 58,1 56,3 41288: Oulun ........................................................ . 91,2 91,3 91,7 137,5 104,4 41289: Lapin ........................................................ . 93,9 94,4 108,2 82,4 116,4 41290: Koko maa .................................................... . 454,5 486,4 507,7 582,5 554,9 41291: 1 41292: Myönnetyt avustukset 1.1.-30.11. 41293: 41294: 41295: 41296: 41297: Avustuksista on vuoden 1983 jälkeen suun- Yritysten tuotekehitykseen sekä liikkeenjoh- 41298: tautunut yli puolet vaikeimmille työttömyys- don ja markkinoinnin kehittämiseen myönnet- 41299: alueille Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lää- tyjen avustusten osuus on kasvanut selvästi ja 41300: neihin. Hämeen ja Kymen lääneihin myönnetyt oli kertomusvuonna n. 52 Mmk (10 OJo). Inves- 41301: avustukset ovat viime vuosina kasvaneet. Lää- tointi- ja käynnistysavustusten erityisaluekoro- 41302: nien teollisuuden voimakas rakennemuutos on tuksia myönnettiin tuolloin 41 Mmk. 41303: lisännyt rahoitusta varsinkin erityisalueilla. Kera on myöntänyt v. 1983-87 rahoitusta 41304: (pl. takaukset) lääneittäin seuraavasti: 41305: 86 41306: 41307: Lääni 1983 1984 1985 1986 1987 41308: Mmk 41309: Uudenmaan .................................................. . 1,9 3,8 2,7 5,7 2,9 41310: Turun ja Porin ............................................... . 28,0 45,9 38,3 40,7 57,6 41311: Ahvenanmaa ................................................. . 5,9 11,7 6,3 2,7 4,4 41312: Hämeen ...................................................... . 16,7 14,7 14,4 25,2 16,9 41313: Kymen ....................................................... . 18,5 11,7 18,4 12,9 52,6 41314: Mikkelin ..................................................... . 55,0 44,6 63,8 69,5 59,1 41315: Pohjois-Karjalan ............................................. . 55,7 50,3 70,6 78,9 66,4 41316: Kuopion ..................................................... . 60,6 90,9 64,6 67,0 73,3 41317: Keski-Suomen ................................................ . 60,7 70,2 72,5 91,4 64,0 41318: Vaasan ....................................................... . 90,8 101,6 120,8 114,6 137,4 41319: Oulun ........................................................ . 113,5 106,6 130,4 126,2 142,7 41320: Lapin ........................................................ . 114,4 71,2 101,3 92,1 127,6 41321: Koko maa .................................................... . 621,8 622,3 704,2 726,9 805,0 41322: 41323: 41324: Keran myöntämä rahoitus on kasvanut tasai- ran rahoituksesta on investointilainoja. Viime 41325: sesti viime vuosina. Eri läänien rahoitusosuus aikoina kehittämisrahoituksen osuus on kasva- 41326: on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Yksittäis- nut. 41327: ten suurten hankkeiden vuoksi ne vaihtelevat Pienimuotoiseen aloittavaan yritystoimin- 41328: vuosittain. Keran toimialueen laajentaminen taan on edellisten tukimuotojen lisäksi myön- 41329: Kymen läänissä kertomusvuoden alussa kasvat- netty avustusta v. 1983-87 lääneittäin seuraa- 41330: ti lääniin myönnettyä lainaosuutta. Pääosa Ke- vasti: 41331: 41332: 41333: Lääni 1983 1984 1985 1986 1987 3 41334: Mmk 41335: Uudenmaan ................................................... 0,5 0,8 1,5 2,1 1,7 41336: Turun ja Porin ················································ 0,9 1'1 1,6 3,3 1,6 41337: Hämeen ....................................................... 0,5 0,6 1,7 3,8 2,2 41338: Kymen ························································ 0,9 1,3 2,4 3,3 2 4,8 41339: Mikkelin ······················································ 1,3 1,6 2,7 4 12 2,5 41340: Pohjois-Karjalan .............................................. 1,2 2,1 4,0 5;6 2 5,5 41341: Kuopion ······················································ 1,3 1,6 2,9 5,1 2,0 41342: Keski-Suomen ................................................. 1,4 1,8 2,6 4,2 1,6 41343: Vaasan ........................................................ 1,0 1,4 2,3 5,2 1,8 41344: Oulun ......................................................... 1,7 2,1 2,6 5,9 2 5,4 41345: Lapin ························································· 13,6 1 16,2 1 9,3 2 10,1 2 5,7 41346: Koko maa ..................................................... 24,4 30,5 33,5 52,8 34,8 41347: 1 41348: Lapin pienyritystoiminnan tuki 41349: 2 41350: Läänin kehittämisrahan pienyritystoiminnan tuki; muissa lääneissä maaseudun työpaikkatuki 41351: 3 Läänin kehittämisrahan pienyritystoiminnan tuki ja maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset 41352: 41353: 41354: 41355: 41356: Läänin kehittämisrahasta myönnettyä pien- myönnettiin vastaavaa tukea pienimuotoiseen, 41357: yritystoiminnan tukimuotoa on kehitetty Lapin alkutuotantoon liittyvään yritystoimintaan, jo- 41358: pienyritystoiminnan tukikokeilun ja maaseu- ta harjoitetaan maatiloilla. Käytettävissä ole- 41359: dun työpaikkatukikokeilun perusteella. Tukea van tuen määrä oli kertomusvuonna hallinto- 41360: on voitu myöntää investointi- ja käynnistys- kuluineen 18 Mmk. 41361: avustuksena yritykselle, joka työllistää 1-3 41362: henkilöä. Hankkeen kokonaiskustannukset Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun 41363: saavat olla enintään 500 000 mk. Avustusta on lain (954/81) nojalla on maksettu kuljetus- 41364: myönnetty pääasiassa haja-asutusalueelle ja tukea Suomessa suoritettaviin tavarakuljetuk- 41365: pieniin taajamiin. siin, jotka alkavat kehitysalueelta tai neljännen 41366: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin- perusvyöhykkeen tukialueelta. Kuljetustukea 41367: nan edistämisestä annetun lain (1031/86) ja on maksettu v. 1983-86 lääneittäin seuraavas- 41368: sitä täydentävän asetuksen (65/87) perusteella ti: 41369: 87 41370: 41371: Lääni 1983 1984 1985 1986 1987 41372: Mmk 41373: Uudenmaan .................................................. . 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 41374: Turun ja Porin ............................................... . 1,5 1,6 1,9 2,9 2,9 41375: Hämeen ...................................................... . 1,7 2,0 2,6 2,6 2,6 41376: Kymen ....................................................... . 2,3 3,2 3,8 5,1 5,0 41377: Mikkelin ..................................................... . 2,7 3,0 3,7 3,7 4,1 41378: Pohjois-Karjalan ............................................. . 12,4 13,8 15,1 14,8 18,5 41379: Kuopion ..................................................... . 12,4 14,3 18,7 18,5 22,2 41380: Keski-Suomen ................................................ . 5,7 6,3 7,3 7,0 8,4 41381: Vaasan ....................................................... . 12,5 12,7 16,7 19,1 18,6 41382: Oulun ........................................................ . 20,0 27,9 33,2 33,0 35,9 41383: Lapin ........................................................ . 19,4 23,5 24,0 22,5 26,6 41384: Jakamaton ................................................... . 3,0 3,0 3,5 41385: Koko maa .................................................... . 90,8 108,3 130,2 132,4 148,2 41386: 41387: 41388: Kuljetustuen tarkoituksena on alentaa kehi- on 1980-luvulla myönnetty eniten Lapin, Ou- 41389: tysalueen elinkeinoelämälle keskimääräistä pi- lun, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneihin. 41390: temmistä kuljetusmatkoista johtuvia lisäkus- Edellä mainitut tuotantotukilain mukaiset 41391: tannuksia. Vuonna 1986 tuella avustettiin pää- kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämät 41392: osin rautatie- ja kuorma-autokuljetuksia. Mer- avustukset, Keran rahoitus, pienimuotoiseen 41393: kittävimmät tukea saaneet toimialat olivat yritystoimintaan myönnetyt avustukset sekä 41394: puutavara- ja paperiteollisuus. Kuljetustukea kuljetustuki ovat olleet yhteensä lääneittäin v. 41395: 1983-87 seuraavat: 41396: 41397: Lääni 1983 1984 1985 1986 1987 41398: Mmk 41399: Uudenmaan ................................................... 6,2 8,3 8,7 19,4 12,3 41400: Turun ja Porin ................................................ 61,0 82,9 74,7 85,7 91,2 41401: Ahvenanmaan ................................................. 5,9 11,7 6,3 2,7 4,4 41402: Hämeen ....................................................... 22,3 27,4 38,4 45,3 43,2 41403: Kymen ························································ 27,1 26,8 29,6 32,2 83,6 41404: Mikkelin ······················································ 101,3 89,2 103,8 112,5 102,5 41405: Pohjois-Karjalan .............................................. 128,8 147,4 160,8 181,2 151,5 41406: Kuopion ······················································ 125,5 147,2 119,1 165,7 152,5 41407: Keski-Suomen ................................................. 95,4 114,7 125,9 139,7 119,4 41408: Vaasan ........................................................ 149,9 159,8 204,5 197,0 214,1 41409: Oulun ......................................................... 226,4 227,9 257,9 302,6 288,4 41410: Lapin ························································· 241,3 205,3 242,8 207,1 276,3 41411: Jakamaton .................................................... 3,0 3,0 3,5 41412: 41413: 41414: Aluepoliittisilla veronhuojennuksilla pyri- Lääni Verotuki Leimaveron- 41415: 1983 huojennus 41416: tään vaikuttamaan investointien alueelliseen ja- 1983-84 41417: Mmk 41418: kaumaan. Veronhuojennusten vaikutuksia seu- 41419: Uudenmaan .............. . 61,0 41420: rataan erillisselvityksin. Vuonna 1986 laaditus- Turun ja Porin ........... . 7,4 0,5 41421: sa selvityksessä kuvattiin kehitysalueiden ve- Ahvenanmaa ............. . 2,3 41422: ronhuojennusten soveltamista verovuosilta Hämeen .................. . 36,3 41423: 1982 ja 1983 toimitetuissa verotuksissa. Lisäksi Kymen .................... . .. 41424: Mikkelin .................. . 13,8 0,5 41425: siinä tarkasteltiin kehitysaluelainsäädäntöön Pohjois-Karjalan ......... . 20,4 0,3 41426: perustuvia leimaveronhuojennuksia v. 1982 ja Kuopion .................. . 13,1 0,8 41427: 1984. Keski-Suomen ............ . 7,5 3,6 41428: Vuoden 1983 verotuksessa oli mahdollista Vaasan ................... . 62,1 1,8 41429: Oulun .................... . 21,9 0,6 41430: soveltaa neljää eri kehitysalueiden veronhuo- Lapin ..................... . 24,0 0,7 41431: jennuslakia. Leimaveronhuojennukset myön- 41432: Kokomaa ................ . 269,8 9,2 41433: nettiin leimaverolain 97 a §:n perusteella. Ve- 41434: rotuki ja leimaveronhuojennukset jakautuivat 41435: v. 1983-84 lääneittäin seuraavasti: 41436: 88 41437: 41438: Kehitysalueiden veronhuojennuksista n. Myös haja-asutusalueiden vähittäiskaupan tu- 41439: 50 Mmk on rinnastettavissa avustuksiin ja lop- kea, jota kertomusvuonna myönnettiin korko- 41440: puosa n. 220 Mmk yrityksille annettavaan lai- tukena 3,4 Mmk, investointiavustuksena 4,4 41441: naan. Hakemusten perusteella palauteitujen Mmk ja valtionavustuksena haja-asutusaluei- 41442: leimaverojen yhteismäärä oli v. 1983 2,8 Mmk den kauppapalvelujen saavutettavuuden tur- 41443: ja v. 1984 6,4 Mmk. vaamiseksi 4,45 Mmk, ja osaa Valtion inves- 41444: Edellisten lisäksi aluepoliittisiksi erityistoi- tointirahaston myöntämästä tuesta on pidetty 41445: menpiteiksi tai määrärahoiksi voidaan laskea eräissä yhteyksissä aluepoliittisena erityistuke- 41446: myös muut kauppa- ja teollisuusministeriön na. Tässä ne luetaan muihin aluepolitiikan 41447: budjettiluvuille 49 Kehitysaluerahasto Oy ja 51 kannalta merkittäviin määrärahoihin. 41448: Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen Aluepoliittinen erityistuki, joka sisältää em. 41449: osoitetut määrärahat, eräät projektitoiminnan yritystoiminnan tukitoimet (pl. veronhuojen- 41450: tukemiseen osoitetut määrärahat sekä eräät nukset), taantuvien teollisuuspaikkakuntien 41451: hallinnolliset toimet kuten valtion virastojen tuen sekä aluepoliittisen projektituen, on v. 41452: hajasijoittaminen ja sijainninohjausneuvonta. 1983-87 jakautunut lääneittäin seuraavasti: 41453: 41454: 41455: 41456: Lääni 1983 1984 1985 1986 1987 41457: Mmk 41458: Uudenmaan ................................................... 6,9 8,8 9,6 21,0 17,6 41459: Turun ja Porin ................................................ 61,2 86,5 77,1 88,6 99,7 41460: Ahvenanmaa .................................................. 5,9 11,7 6,3 2,7 4,4 41461: Hämeen ....................................................... 22,5 27,8 39,1 47,2 47,7 41462: Kymen ························································ 28,0 28,3 31,5 39,3 91,6 41463: Mikkelin ······················································ 101,4 89,4 104,4 118,2 110,9 41464: Pohjois-Karjalan .............................................. 129,4 148,1 162,8 185,5 156,8 41465: Kuopion ······················································ 125,9 147,7 120,6 168,2 158,3 41466: Keski-Suomen ................................................. 95,7 115,1 127,6 142,2 125,8 41467: Vaasan ........................................................ 150,0 159,9 205,1 197,7 219,6 41468: Oulun ......................................................... 227,2 229,3 260,8 309,7 297,9 41469: Lapin ························································· 241,9 206,5 263,8 227,5 295,9 41470: Jakamaton .................................................... 3,0 3,0 3,5 41471: Koko maa ..................................................... 196,5 1 258,0 1 410,6 1 551,3 1 629,5 41472: 41473: 41474: 41475: 41476: Kertomusvuoden lääneittäisistä luvuista gian kehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämät 41477: puuttuvat maaseutuelinkeinolain mukaiset varat, kuntien yleiset rahoitusavustukset jne. 41478: avustukset. Näitä avustuksia myönnettiin koko Koska koko maata kattavia tilastoja ei ole 41479: maassa yhteensä 69,4 Mmk. saatavissa, tarkastellaan seuraavassa Lapin lää- 41480: Taantuvien teollisuuspaikkakuntien tuen ja nin alueelle v. 1986 myönnettyjä varoja: 41481: aluepoliittisen projektituen osuus oli kokonai- 41482: suudesta silti enimmilläänkin (v. 1987) n. 5 OJo. Maatalous Mmk 41483: Maatilatalouden kehittämisrahasto 41484: Muut aluepoliittisesti merkittä- 41485: - lainat ............... .. . . . . . . . . . . . . . .. .. . . 43 41486: v ä t k e h i t t ä m i s r a h a t . Sisäasiainministe- - avustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 41487: riössä kehitetään kehittämisvaroja koskevaa -muut..................................... 7 41488: tietotuotantoa. Tilastokeskuksen alueellista- Starttiraha (nuoret viljelijät, mom. 30.33.40) 4 41489: mien valtion tilinpäätöstietojen perusteella py- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 41490: ritään selvittämään aluepoliittisesti merkittävät 41491: kehittämisrahat hallinnonaJoittain ja lääneit- Työvoimahallinto 41492: täin. Selvityskohteina tulevat ilmeisesti ole- - työvirastojen työt........................ 751 41493: maan rakennusinvestoinnit, työllisyysvarat, - työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet. . . 255 41494: asuntolainat, eräät maatalouden tuet, Teknolo- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 006 41495: 89 41496: 41497: Lääninhallitus säksi toimikunta totesi kehitysalueiden yrityk- 41498: - kehittämisraha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 sissä olevan eräitä ongelmallisia, teollisuuden 41499: laadulliseen kehitykseen liittyviä piirteitä, joi- 41500: Kauppa- ja teollisuusministeriö den merkitys vielä kasvaa tulevaisuudessa. 41501: - investointiavustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Aluepolitiikkatoimikunnan arviot ovat olleet 41502: - käynnistysavustukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 osaltaan lähtökohtana aluepoliittisten lakien ja 41503: - kehittämisavustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 toimenpiteiden uudistamisessa. 41504: - koulutusprojektit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 41505: Keran ja kauppa- ja teollisuusministeriön 41506: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 kautta on vuosina 1982-85 myönnetty yritys- 41507: Kehitysaluerahasto Oy toiminnan tukemiseen varoja yli 4,5 mrd.mk. 41508: - investointi- ja kpo-lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 41509: Niillä on arvion mukaan luotu vajaa 50 000 41510: - kehittämislainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 työpaikkaa. Näin ollen yhden työpaikan luo- 41511: - kehittämisavustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 misesta on aiheutunut yhteiskunnalle välittö- 41512: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 miä kustannuksia keskimäärin yli 90 000 mk. 41513: Keran ja kauppa- ja teollisuusministeriön kaut- 41514: Kouluhankkeet (OPM) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 ta aluepoliittisesti tuettujen hankkeiden työ- 41515: Asuntolainoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 paikkavaikutukset ovat arvion mukaan jonkin 41516: Metsänparannusvarat........................ 81 41517: Kalastuksen kehittämisvarat . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 verran vähentyneet viime vuosina. Niiden ra- 41518: Ammattikoulujen investoinnit ja kehittämi- hoittamissa hankkeissa arvioidaan v. 1983 syn- 41519: nen.......................................... 10 tyneen 11 490 työpaikkaa. Työpaikkavaikutuk- 41520: Sosiaali- ja terveydenhuollon investoinnit. . . . 37 set olivat v. 1986 n. 8 900 työpaikkaa. Työ- 41521: Kaikki yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 571 paikkavaikutusten määrä on ollut suurin La- 41522: pin, Oulun, Vaasan, Kuopion ja Mikkelin 41523: Kertomusvuonna kehittämistoimintaan osoi- lääneissä. Avustukset uutta työpaikkaa kohti 41524: tettujen varojen arvioitiin nousevan n. ovat kohonneet, ja hankkeet varsinkin perus- 41525: 1, 7 mrd mk:aan. Tarkastelusta puuttuvat kun- vyöhykkeiden kehittyneimmillä B-tukialueilla 41526: tien harkinnanvaraiset avustukset n. 10 Mmk jonkin verran pääomavaltaistuneet. 41527: sekä Tekesin, puolustusministeriön ja liikenne- Sen sijaan pienimuotoisen yritystoiminnan 41528: ministeriön kautta Lapin läänin alueelle ohjau- uusien tukimuotojen vaikutukset ovat viime 41529: tuneet varat. vuosina kasvaneet. Kertomusvuonna näillä toi- 41530: Lääninhallitusten mahdollisuudet vaikuttaa menpiteillä arvioidaan vaikutetun n. 1 500 työ- 41531: eri piirihallintoviranomaisten päätöksiin vaih- paikan syntymiseen tai säilymiseen. 41532: televat hallinnonaloittain ja lääneittäin. Valtiontalouden tarkastusvirasto on toden- 41533: Aluepolitiikan vaikutusten arvi- nut kehitysalueavustuksia saaneiden yritysten 41534: ointi on g e 1m a t . Aluepoliittisten toimenpi- verojen maksua koskevassa tarkastuksessa, et- 41535: teiden vaikutusten erottaminen muista alueel- tä yritysten kannattavan toiminnan edellytys- 41536: liseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä on ten seuranta on ollut sikäli puutteellista, että 41537: vaikeaa. Laajasti rajatun aluepolitiikan koko- avustuksia on maksettu vielä sellaisissa tilan- 41538: naisvaikutuksista ei ole käytettävissä tutkimus- teissa, joissa yrityksillä ei ole enää ollut edelly- 41539: tietoa, ainoastaan arvioita siihen sisältyvien eri tyksiä kannattavaan toimintaan. Käynnistys- 41540: osien merkityksestä. Eniten on tutkittu yritys- avustuksia on maksettu useissa tapauksissa 41541: toiminnan aluepoliittisten tukitoimien vaiku- vähän ennen yhtiön konkurssiin asettamista, 41542: tuksia. Tähän mennessä kattavimmat tutki- jolloin avustuksia on yrityksessä käytetty vas- 41543: mukset tehtiin 1980-luvun alkupuolella. Tutki- toin niiden alkuperäistä tarkoitusta. Kun vää- 41544: mustuloksia on selostettu valtiontilintarkasta- rin perustein tai liian suurina maksettujen 41545: jain kertomuksessa vuodelta 1985 s. 133-134. käynnistysavustusten takaisin saaminen kon- 41546: Aluepolitiikkatoimikunta on todennut mie- kurssipesäitä on ollut hyvin epätodennäköistä, 41547: tinnössään (KM 1986:6) tutkimustulosten pe- ovat valtion rahalliset menetykset olleet huo- 41548: rusteella, että aluepoliittisilla toimenpiteillä on mattavat. 41549: vuodesta 1966 lähtien vaikutettu merkittävästi Tarkastusviraston mielestä yhteistoiminnan 41550: kehitysalueen teollisuuden kehitykseen ja ra- puute eri viranomaisten kesken on lisännyt 41551: kenteen muuttumiseen. Erityisen myönteisenä avustusjärjestelmän mahdollistamia epäkohtia. 41552: toimikunta piti aluepolitiikan työpaikkoja li- Tämän vuoksi tulisi elinkeinoelämälle tukea 41553: säävää vaikutusta. Myönteisten vaikutusten Ii- myöntävien viranomaisten lisätä yhteistyötään 41554: 41555: 12 380734R 41556: 90 41557: 41558: yritystutkimusmenettelyn, tietojen vaihdon ja voimassa olevien salassapitosäännösten vuoksi. 41559: avustusta hakevien ja saavien yritysten seuran- Valtiovarainministeriö ja kauppa- ja teollisuus- 41560: nan ja valvonnan tehostamiseksi ja kehittämi- ministeriö ovat esittäneet työryhmän asettamis- 41561: seksi. ta selvittämään yhteistoimintamahdollisuuk- 41562: Tarkastusvirasto toteaa, että salassapito- sien parantamiseen liittyviä kysymyksiä. 41563: säännökset ja jossakin määrin myös asenteelli- Lääni n k e h i t t ä m i s r a h a . Sisäasiain- 41564: set tekijät ovat olleet esteenä sille, etteivät ministeriössä on tehty läänin kehittämisrahas- 41565: teollisuuspiirit ole voineet tai katsoneet tarpeel- toa koskeva seurantaraportti. Läänin kehittä- 41566: liseksi olla yhteydessä veroviranomaisiin, mikä misrahakokeilu aloitettiin Lapin läänissä 41567: olisi ollut tärkeää erityisesti avustusten maksa- v. 1985. Seuraavana vuonna kokeiluun tulivat 41568: tusvaiheessa. Kuitenkin teollisuuspiirit olisivat mukaan Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja 41569: voineet nykyisenkin lainsäädännön puitteissa Kymen läänit. Vasta kertomusvuoden alusta 41570: selvittää avustuksen saajan verojen maksun alkaen kehittämisraha oli kaikkien läänien käy- 41571: mahdolliset laiminlyönnit veivoittamalla avus- tössä. Valtion tulo- ja menoarviossa läänien 41572: tuksen myöntämisen ehtona yrittäjän toimitta- kehittämiseen osoitettiin 111 Mmk:n siirto- 41573: maan verottajan todistuksen maksamistaan määräraha ja lisämenoarviossa määrärahaa li- 41574: palkoista ja valtiolle tilittämistään työnanta- sättiin 2 Mmk. 41575: jasuorituksista. Tarkastusviraston mielestä tu- Määräraha jaettiin lääneittäin kertomus- 41576: lisikin pikaisesti ryhtyä toimiin yhteistyömah- vuonna seuraavasti: 41577: dollisuuksien lisäämiseksi myös verovirano- 41578: Lääni Mmk 41579: maisten ja avustuksia myöntävien viranomais- 41580: ten kesken. Lapin........................................ 22,0 41581: Oulun....................................... 14,5 41582: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Kymen ...................................... 11,0 41583: yritysten edellytykset kannattavaan toimintaan Pohjois-Karjalan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,0 41584: arvioidaan myöntämispäätöstä tehtäessä eikä Mikkelin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,0 41585: avustuksen maksatusvaiheessa. Myöntämispää- Kuopion..................................... 8,0 41586: Keski-Suomen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,0 41587: töksellä valtio on sitoutunut käynnistysavus- Vaasan...................................... 7,5 41588: tuksen maksamiseen, mikäli käynnityskauden Hämeen..................................... 7,0 41589: palkkakustannukset vastaavat päätöksen edel- Turun ja Porin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,0 41590: lytyksiä. Käynnistysavustuksen perusteena ovat Uudenmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,0 41591: palkkakustannukset. Käynnistysavustus mak- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111,0 41592: setaan jälkikäteen olennaisesti kyseisen palkan- 41593: maksun jälkeen. Siten ei ole perustetta todeta Lisämenoarviossa määrärahaa lisättiin 41594: avustuksia käytetyn vastoin niiden tarkoitusta. 2 Mmk Uudenmaan lääninhallitukselle. Koko 41595: Kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt määrärahasta varattiin 1 Mmk käytettäväksi 41596: lisättäväksi teollisuuspiirien henkilöstöä olen- useampaa kuin yhtä lääniä koskeviin tai valta- 41597: naisesti, jolloin myös avustusten valvontaan ja kunnallisesti tärkeisiin alueellisiin kehittämis- 41598: seurantaan olisi saatu tarkastaja kuhunkin pii- hankkeisiin. Lisäksi Lapin lääninhallitus sai 41599: riin. käyttää läänille varatusta määrärahasta enin- 41600: Valtiovarainministeriön mukaan myös val- tään 2,5 Mmk Lapin matkailun lomatukeen. 41601: vonta ja seurantajärjestelmien kehittämisessä Läänin kehittämisrahan käyttöperusteiden 41602: pitäisi käyttää enemmän hyväksi automaattista mukaan määrärahaa voitiin käyttää määräai- 41603: tietojenkäsittelyä. Tärkeää tällöin on pitää kaisiin elinkeinotoiminnan kehittämishankkei- 41604: huolta siitä, että atk-sovelluksia kehitettäessä siin (projektiavustus) ja investointi- ja käynnis- 41605: kauppa- ja teollisuusministeriön avustusjärjes- tysavustuksina pienyritystoiminnan tukemiseen 41606: telmää ja verohallinnon veronmaksuhäiriöitä sekä Lapin matkailun lomatukeen. Kehittämis- 41607: koskevat tiedostoi ovat yhteen sovitettavissa. rahalla avustettujen kehittämisprojektien to- 41608: Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää verovi- teuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset orga- 41609: ranomaisten ja ministeriön sekä sen alaisten nisaatiot sekä yksityiset henkilöt. 41610: teollisuuspiirien yhteistoimintaa riittämättömä- Läänin kehittämisrahasta haettiin avustuksia 41611: nä. Syynä on, kuten valtiovarainministeriökin yhteensä n. 3 000 erilaiseen hankkeeseen yli 41612: toteaa, se, että tietojenvaihtoa koskevan yh- 420 Mmk. Lääninhallitukset tekivät myönteisiä 41613: teistoiminnan järjestäminen ei ole tällä hetkellä avustuspäätöksiä 1 433 kpl ja avustusta myön- 41614: mahdollista verotusta koskevien tietojen osalta nettiin yli 117 Mmk. 41615: 91 41616: 41617: Kehittämisrahasta on haettu ja myönnetty seen. Vuonna 1988 tämän rahoitusosuuden 41618: projektiavustuksia kertomusvuonna seuraavas- arvioitiin nousevan 9 Mmk:aan. 41619: ti: Kehittämisrahamenettely lääneis- 41620: s ä . Valtioneuvoston antamien määrärahan 41621: Lääni Haettu 41622: kpl Mmk 41623: Myönnetty 41624: Kpl Mmk 41625: käyttöperusteiden mukaan lääninhallitukset 41626: voivat antaa läänittäiset soveltamisohjeet mää- 41627: Lapin .............. . 120 32,8 75 19,6 41628: Oulun ............. . 131 25,2 89 9,5 rärahan käytöstä. Kaikki lääninhallitukset an- 41629: Pohjois-Karjalan .. . 61 10,6 42 5,3 toivat ohjeet. Hämeen, Kuopion ja Vaasan 41630: Mikkelin ........... . 138 21,5 92 8,4 läänit määrittelivät soveltamisohjeissa myös 41631: Kymen ............. . 84 13,9 44 7,0 sen, kuinka paljon määrärahasta käytetään 41632: Vaasan ............ . 191 26,2 56 5,5 41633: Keski-Suomen ..... . 80 18,2 51 6,4 projektitukeen ja pienyritystukeen. 41634: Kuopion ........... . 104 19,6 48 5,8 Ohjeiden mukaan kaikissa lääneissä projek- 41635: Hämeen ........... . 82 15,7 37 4,5 titoiminnan tavoitteena oli kohdistaa tuki lää- 41636: Turun ja Porin .... . 85 23,7 40 5,1 nin tavoite- ja kehittämissuunnitelmissa esitet- 41637: Uudenmaan ....... . 34 9,9 28 5,3 41638: tyjen painopisteiden ja kehittämistehtävien to- 41639: Koko maa ......... . l IlO 217,3 602 82,2 teuttamiseen. Eräät lääninhallitukset painotti- 41640: vat erityisesti uuden teknologian käyttöönoton 41641: Projektiavustuksia haettiin yli 2,5 kertaa edistämistä sekä kehittämistyötä edistävien uu- 41642: enemmän kuin niitä myönnettiin. Avustuksia sien ideoiden ja toimintamuotojen etsimistä. 41643: haettiin eniten Vaasan, Mikkelin, Oulun ja Lisäksi tukea pyrittiin yleisesti suuntaamaan 41644: läänin ongelma-alueille. Soveltamisohjeissa 41645: Lapin lääneissä. 41646: määriteltiin usein avustusten myöntämiskritee- 41647: Kehittämisrahasta on haettu ja myönnetty rit. 41648: pienyritystoimintaan tukea kertomusvuonna Pienyritystuen osalta soveltamisohjeissa 41649: seuraavasti: määriteltiin alueet, joille tukea voitiin myön- 41650: Lääni Haettu Myönnetty tää. Kertomusvuonna kokeiluun mukaan tul- 41651: kpl Mmk Kpl Mmk leet läänit myönsivät tukea pääosin samoihin 41652: Lapin .............. . 211 22,6 82 5,7 kuntiin kuin maaseudun työpaikkatukikokei- 41653: Oulun ............. . 368 40,3 160 5,4 41654: Pohjois-Karjalan .. . 226 27,0 141 5,5 lussa. Niin sanotuissa vanhoissa kehittämisra- 41655: Mikkelin ........... . 175 14,4 81 2,5 halääneissä tuen myöntämisaluetta oli laajen- 41656: Kymen ............. . 171 24,2 69 4,8 nettu niin, että tietyissä erityistapauksissa tu- 41657: Vaasan ............ . 190 14,5 75 1,8 kea voitiin myöntää myös kaupunkeihin ja 41658: Keski-Suomen ..... . 177 20,2 41 1,6 41659: 90 12,1 41 2,0 muihin taajamiin. 41660: Kuopion ........... . 41661: Hämeen ........... . 116 13,5 47 2,2 Kehittämisrahaa koskeva tiedottaminen ja 41662: Turun ja Porin .... . 53 4,4 32 1,6 sen käyttöön liittyvä koulutus on selvityksen 41663: Uudenmaan ....... . 116 11,3 62 1,7 mukaan yleensä ollut riittävää. 41664: Koko maa ......... . l 893 204,5 831 34,8 Valtioneuvoston käyttöperustepäätöksen 41665: mukaan lääninhallitusten oli nimitettävä kehit- 41666: tämisrahan päätöksenteon avuksi yhteistyöryh- 41667: Elinkeinolain voimaantulo vähensi pienyri- mä, jossa käsiteltiin kaikki projektihankkeet. 41668: tystukihakemuksia kehittämisrahasta. Osa lää- Menettelyllä voitiin eri tukimuotojen mahdol- 41669: ninhallituksiin tulleista hakemuksista siirrettiin lista päällekkäisyyttä vähentää ja saatiin lisää 41670: teollisuus- tai maatalouspiireihin. asiantuntemusta lääninhallituksen päätöksen- 41671: Pienyritystukea myönnettiin eniten Lapin, teon tueksi. Käyttöperustepäätöksen mukaan 41672: Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä. Eteläises- yhteistyöryhmissä oli lääninhallituksen läänin- 41673: sä Suomessa pienyritystukea myönnettiin sel- suunnittelun, työvoima-, teollisuus- ja maata- 41674: västi vähemmän kuin varsinaisella kehitys- louspiirien sekä Kehitysaluerahasto Oy:n edus- 41675: alueella. tajat. Yhteistyöryhmiä täydennettiin eri taho- 41676: Lääninhallituksissa on valitettu kehittämis- jen edustajilla ja yhteistyöryhmät kuulivat 41677: rahan vähyyttä. Muun muassa tarkastuskoh- asiantuntijoita. 41678: teena olleessa Lapin läänissä v. 1986 jaetuista Päätöksentekomenettely oli varsin yhtenäi- 41679: projektiavustuksista käytettiin 7,5 Mmk ja ker- nen eri lääneissä. Projektipäätökset ja suurem- 41680: tomusvuoden avustuksista n. 4,5 Mmk edelli- mat pienyritystukipäätökset teki yleensä maa- 41681: senä vuonna aloitettujen projektien rahoituk- herra tai kansliapäällikkö. Pienyritystukipää- 41682: 92 41683: 41684: tökset kuuluivat yleensä suunnittelupäällikön Jo nyt olemassa oleva ja mahdollisesti pahene- 41685: tehtäviin. va ongelma on pätevän projektihenkilöstön 41686: Avustettujen hankkeiden ohjaus, valvonta ja puute. 41687: seuranta on lääninhallituksessa järjestetty si- Projektityön ongelmia on pyritty poista- 41688: ten, että jokaiselle projektille on järjestetty maan ennen kaikkea kuntien koulutuksella, 41689: ohjausryhmä, johon kuuluu osallistujien edus- mitä jatketaan eri lääneissä. Projektien seuran- 41690: tajia, asiantuntijoita ja lääninsuunnittelun taa ja tulosten arviointia tullaan erityisesti 41691: edustaja. Projekteihin on nimetty myös läänin- kehittämään. Jo nyt on eri tahoilla vireillä 41692: hallituksesta valvoja, joka on usein ohjausryh- hankkeita, joissa pyritään luomaan asiantunti- 41693: män jäsen. jajärjestelmiä päätöksenteon ja projektien va- 41694: Lapin lääninhallituksen mukaan ohjausryh- linnan apuvälineeksi. Lisäksi kehitetään erilais- 41695: mä on onnistunut n. 70-80 o/o :ssa projekteis- ten projektien arviointimenetelmiä. 41696: ta. Sisäasiainministeriön mukaan läänin kehittä- 41697: Pienyritystukihankkeiden valvonnan ja oh- misrahajärjestelmästä ollaan muodostamassa 41698: jauksen hoitaa lääninhallituksen valvoja osin pysyvä alueellinen kehittämistyön väline. 41699: yhteistyössä kuntien elinkeinoasiamiesten kans- 41700: sa. Yrityskäynnit ovat tärkeä osa valvontaa. Tukitoimien r i i t t ä v y y s . Sisäasiain- 41701: Tuen maksatus tapahtuu jälkikäteen toteutu- ministeriön selvitysten perusteella tukitoimia 41702: neiden kustannusten perusteella. tulisi kehittää seuraavasti. Myös tässä tarkas- 41703: Läänin kehittämisrahan valtakunnallisesta tellaan pelkästään yritystoiminnan aluepoliitti- 41704: seurannasta vastaa sisäasiainministeriö. Lää- sia tukitoimia. Koska sisäasiainministeriö ei 41705: ninhallituksilla on käytössään yhtenäinen atk- suoraan hallinnai muita tukitoimia kuin lää- 41706: pohjainen seurantarekisteri. ninrahaa (projektitukea ja kertomusvuoden 41707: Läänin kehittämisrahamenettelyn loppuun asti osaa pienyritystuesta), tarkastelu 41708: arvioi n t i. Läänin kehittämisraha on kaik- on melko yleisluonteista. Tuotantotukilain mu- 41709: kien läänien käytössä. Vuoden 1988 alusta kaisia avustuksia on tarkasteltu lähemmin val- 41710: avustuksia myönnetään vain kehittämisprojek- tiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 41711: teille ja Lapin matkailun lomatukeen. Sisä- 1985 s. 124-136. 41712: asiainministeriössä laaditun selvityksen mu- Tuotantotukilain mukaisten avustusten ky- 41713: kaan kehittämisrahalla käynnistetty projekti- syntä väheni melko paljon vuoden 1982 jäl- 41714: toiminta on kasvanut jo nyt hyvin mittavaksi. keen, ja tämä on vähitellen heijastunut myös 41715: Tällaiseen toimintaan on selvästi ollut olemas- myöntämisvaltuuteen. Sen kasvu pysähtyi 41716: sa tarvetta ja hakemusmäärien perusteella voi 1980-luvun keskivaiheilla 600 Mmk:n tasolle. 41717: sanoa, ettei kysyntä ole edes vähenemässä. Vuoden 1987 TMAE:ssa myöntämisvaltuutta 41718: Huomattavasti myöntövaltuuden ylittävä ky- laskettiin 530 Mmk:aan. Investointitoiminnan 41719: syntä antaa toisaalta lääninhallituksille mah- vilkastuttua ja erityisaluekorotusten lisäännyt- 41720: dollisuuden valita avustuksen kohteiksi lupaa- tyä tuen kysyntä kuitenkin selvästi nousi. Vuo- 41721: vimmat ja parhaimmin suunnitellut projektit. den aikana myöntämisvaltuutta nostettiinkin 41722: Kehittämisrahalla aikaan saatuja tuloksia ei 555 Mmk:aan, joka käytettiin kokonaan. Vuo- 41723: ole vielä systemaattisesti selvitetty, mutta sel- den 1988 alusta voimaan tulleen uudistetun 41724: vää kehitystä on silti havaittavissa. Kehittämis- tukialuejaon on arvioitu lisäävän myöntämis- 41725: raha on väline, jolla lääninhallitukset voivat tarvetta n. 30 Mmk. Vuoden 1988 TMAE:ssa 41726: edistää eri suunnitelmissa esitettyjen painopis- myöntämisvaltuudeksi esitettiin vain 41727: tealueiden kehitystä. Ennen muuta tuloksellista 500 Mmk:aa. Sisäasiainministeriön mielestä 41728: on ollut uuden teknologian käyttöönottoon edellä esitetyn perusteella myöntämisvaltuutta 41729: liittyvä toiminta. Lääneissä on tapahtunut eri pitäisi korottaa. 41730: tahojen huomattavaa aktivoitumista kehittä- Keran myöntämien lainojen määrä on li- 41731: mistyössä, ja yhteistyö on lisääntynyt. Myös sääntynyt toiminnan laajennuttua, eikä rahoi- 41732: omatoiminen, alueilta lähtevä kehittämistyö on tuksen riittävyydestä ole muodostunut ongel- 41733: lisääntynyt selvästi. maa. Varoja myönnettiin v. 1983 lähes avus- 41734: Suoranaisia ongelmia kehittämisrahan käy- tusten myöntämisvaltuuden verran. Vuoden 41735: tössä on ollut vähän. Joissakin lääneissä on 1988 varsinaisessa TMAE:ssa myöntämismäärä 41736: kuitenkin vielä ollut vaikeutena projektimuo- on 75 % korkeampi kuin avustusten myöntä- 41737: toisen kehittämisen vieraus monille hakijoille. misvaltuutus. 41738: 93 41739: 41740: Pienyritystuen kysyntä on jatkuvasti ollut Keran tukitoiminnan alueellinen painopiste 41741: rahoitusmahdollisuuksia suurempi. Maaseutu- on vähitellen siirtynyt etelämmäksi, mikä on 41742: elinkeinolain mukaisten pienyritysavustusten luonnollinen seuraus tuen lainamuotoisuudesta 41743: myöntämisvaltuutta on nostettu vuoden 1988 ja tulosvastuullisuuden korostamisesta rahas- 41744: TMAE:ssa yli kaksinkertaiseksi edelliseen vuo- ton toiminnassa. Suurempana ongelmana voi- 41745: teen verrattuna. Sisäasiainministeriön mukaan daan kuitenkin pitää Keran suhteellisen vähäis- 41746: tämän rahoitusmuodon riittävyyden varmista- tä osuutta erityisalueiden ongelmien hoidossa. 41747: minen on tärkeää pyrittäessä toteuttamaan Tuen kohdentumisen kannalta ongelmallisia 41748: maatalouden tuotannonrajoitustoimia. aluepoliittisia tukitoimenpiteitä ovat kehitys- 41749: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- alueiden veronhuojennukset ja alueellinen kul- 41750: alalta myönnettävän muun pienyritystuen jetustuki. Molemmat ovat kohdistuneet keski- 41751: myöntämisvaltuus on v. 1988 35 Mmk eli määräistä pääoma- ja suuryksikkövaltaisem- 41752: suunnilleen yhtä paljon kuin edellisenä vuotena paan teollisuuteen, ja niiden vaikutukset työlli- 41753: myönnettiin tähän tarkoitukseen lääninrahas- syyteen ja teollisuusrakenteen kehitykseen ovat 41754: ta. Koska tukea on jatkossa tarkoitus myöntää olleet muita tukimuotoja vähäisemmät. 41755: kaikilla erityisalueilla, tulisi myöntämisvaltuut- Aluepolitiikan hallinto ja sen 41756: ta nostaa. k e h i t t ä m i ne n . Läänin kehittämisrahasta 41757: Sisäasiainministeriön mukaan tukitoimia on myönnettävien avustuspäätösten valmistelussa 41758: viime vuosina pyritty monipuolistamaan lisää- lääninhallitus käyttää apunaan asettamaansa 41759: mällä ja kehittämällä kauppa- ja teollisuusmi- yhteistyöryhmää, jossa ovat edustettuina aina- 41760: nisteriön ja Keran myöntämää kehittämistukea kin lääninhallituksen lääninsuunnittelu, työvoi- 41761: sekä pienyritystukea. Kuten edellä on käynyt mapiiri-, maatalouspiiri- ja teollisuuspiiriviran- 41762: ilmi, kokemukset ovat rohkaisevia. Kehitteillä omaiset sekä Kehitysaluerahasto Oy. 41763: on erityisiä tukitoimia ns. yritys- ja osaamis- Erityisalueiden kehittämisohjelmat laaditaan 41764: palvelujen alueellisen leviämisen edistämiseksi. lääninhallitusten johdolla. Valtion piiri- ja pai- 41765: Syytä on myös laajentaa lääninrahasta myön- kallishallinnon viranomaiset osallistuvat niitä 41766: nettävää ns. Lapin matkailun lomatukea kos- koskevien toimenpiteiden osalta kehittämisoh- 41767: kemaan koko ensimmäistä perusvyöhykettä. jelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi 41768: vaikeimpien rakennemuutosongelmien hoita- 41769: Keran rahoitus on viime vuosina yhä selvem- 41770: mista varten aluehallintoon asetetaan tarvit- 41771: min painottunut normaaliehtoiseen luototuk- 41772: taessa lääninhallituksen johdolla kehittämis- 41773: seen. Rahoitusmarkkinoilla tapahtuneen kehi- 41774: työryhmä valmistelemaan paikkakuntakohtai- 41775: tyksen vuoksi Keran lainoitustoiminnan merki- 41776: sia toimenpiteitä. 41777: tys on samalla vähentynyt. Aluepolitiikan kan- 41778: Keskushallintoon on asetettu kertomusvuo- 41779: nalta on tarpeellista vahvistaa Keran roolia 41780: den syyskuussa rakennemuutostyöryhmä sovit- 41781: riskirahoittajana. tamaan yhteen rakennemuutosongelmien hoi- 41782: Tukitoimenpiteiden toimialarajausta voi- toa sekä tammikuussa 1988 maaseudun kehit- 41783: daan saatujen kokemusten ja nähtävissä ole- tämisprojekti sovittamaan yhteen maaseudun 41784: vien kehityssuuntien valossa pitää liian rajoit- kehittämistoimenpiteiden valmistelua ja toteut- 41785: tavana. Jatkuvien tarkistustarpeiden välttämi- tamista. Pääkaupunkiseudun ongelmien hoita- 41786: seksi voitaisiin harkita siirtymistä menettelyyn, miseksi ja kasvun ohjaamiseksi on asetettu 41787: jossa määriteltäisiin pelkästään ne toimialat tai pääkaupunkiseututyöryhmä kertomusvuoden 41788: toiminnot, jotka eivät voi saada tukea. Kuten marraskuussa. 41789: jo edellä todettiin, uuden lakiehdotuksen mu- Pienyritystoiminnan tukijärjestelmää yksin- 41790: kaan toimialojen Iuettelemisesta erikseen luo- kertaistettiin vuoden 1988 alusta siirtämällä 41791: vuttaisiin. aikaisemmin läänin kehittämisrahasta myön- 41792: Kauppa- ja teollisuusministeriössä pidetään netty pienyritystoiminnan tuki teollisuuspiirien 41793: pienten ja tavanomaisten tukihankkeiden suur- myönnettäväksi. Vuoden 1986 alusta lähtien 41794: ta määrää kolmannella ja neljännellä perus- maatiloilla harjoitettavaa pienimuotoista yri- 41795: vyöhykkeellä ongelmallisena. Nämä hankkeet tystoimintaa on tuettu ns. maaseutuelinkeino- 41796: aiheuttavat kohtuuttomasti työtä teollisuuspii- lain mukaisilla avustuksilla, jotka myöntää 41797: reissä varsinkin suhteessa niiden aluepoliitti- maatalouspiiri. 41798: seen merkitykseen. Tältä osin tukea pitäisi Aluepolitiikan koordinointi kes- 41799: kohdistaa uudelleen. kus- ja a 1u e h a II i n no s s a. Aluepolitii- 41800: 94 41801: 41802: kan kannalta julkiset investoinnit vaikuttavat tioneuvoston kanslialle ja myöhemmin sisäasi- 41803: alueellisen kehityksen edellytyksiin, julkisten anministeriölle aluepoliittisen osaston siirryttyä 41804: peruspalvelujen alueelliseen saatavuuteen ja sen alaisuuteen. Ilmeisesti riittämättömien toi- 41805: työllisyyteen. Aluepoliittisia tavoitteita on otet- mintavaltuuksien vuoksi koordinointitehtävää 41806: tu huomioon eri hallinnonalojen toiminnoissa on hallinnossa pidetty suunnitteluasiakirjan 41807: seuraavasti: laatimisena eikä niinkään toiminnallisena oh- 41808: - Suoranaisten tukitoimien ja aluepolitiik- jauksena. Eduskunnalle 27.5.1988 annetussa 41809: kaan liittyvien hallintotehtävien lisäksi kauppa- lakiehdotuksessa (ns. yleislaki) onkin täsmen- 41810: ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toteute- netty sisäasiainministeriön tehtäviä aluepo- 41811: taan aluepoliittisia tavoitteita mm. järjestämäl- litiikkaa yhteensovittavana ja suuntaavana vi- 41812: lä neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, aktivoi- ranomaisena. Ohjauksen tehostamiseksi pyri- 41813: malla alueellista ja paikallista elinkeinopolitiik- tään kehittämään myös aluepoliittista seuran- 41814: kaa, kehittämällä valtionyhtiöiden sekä valtion taa ja edistämään aluepoliittista tutkimus- ja 41815: tutkimus- ja kehittämisyksiköiden toimintaa, kehittämistoimintaa. Aluepoliittinen suunnitte- 41816: turvaamalla merenkulun edellytykset sekä lu ja seuranta kytketään nykyistä paremmin 41817: eräillä energiapoliittisilla toimenpiteillä. Alue- muuhun valtionhallinnon päätöksentekoon ja 41818: politiikassa korostuu uuden teknologian siir- valtiontalouden suunnitteluun. Kunkin alueen 41819: toon erikoistunut ja sitä kehittävä palveluver- omatoimista kehittämistä korostetaan. 41820: kosto. Valtiontilintarkastajat pitävät suoranaisena 41821: - Työvoimahallinto pyrkii alueellisten työt- epäkohtana, että monista tutkimuksista ja sel- 41822: tömyyserojen vähentämiseen mm. työvoimaan vityksistä huolimatta aluepolitiikan vaikutuk- 41823: kohdistuvien toimenpiteiden ja valtion työoh- sista ei ilmeisesti arvioimis- ja mittaamisvai- 41824: jelman kautta sekä työllisyysrahoituksena. Val- keuksien vuoksi saa täsmällistä kokonaisku- 41825: tion työllisyystyöohjelmien työllistävä vaikutus vaa, vaikka aluepolitiikkaa on harjoitettu kehi- 41826: on tosin vähentynyt. Kehittämisen painopiste tysaluelakien perusteella jo 1960-luvun puoli- 41827: on työvoiman liikkuvuuden lisäämisessä ja työ- välistä lähtien. Valtiontilintarkastajien mielestä 41828: markkinoiden toimivuuden parantamisessa. aluepolitiikan koordinoinnin ja seurannan te- 41829: - Liikenneministeriön hallinnonalalla on hostamiseksi on kehitettävä tilastointia ja arvi- 41830: valtion investointien merkitys suuri. Ministeriö ointimenetelmiä. 41831: vastaa tienpidosta, Valtionrautateistä sekä Aluepoliittisilla toimilla on vaikutettu mer- 41832: posti- ja telepalvelujen kehittämisestä. kittävästi kehitysalueen teollisuuden kehityk- 41833: - Maankäytön suunnittelu ja asuntotuo- seen ja sen rakenteen muuttumiseen sekä lisät- 41834: tanto- ja korjausvarojen suuntaaminen ovat ty työpaikkoja. Myönteisistä vaikutuksista 41835: merkittävimmät ympäristöministeriön hallin- huolimatta kehitysalueiden elinkeinorakentees- 41836: nonalalla toteutettavat aluepoliittiset toimenpi- sa on lähinnä laadullisia tekijöitä, jotka vaati- 41837: teet. sivat aluepoliittisten toimien painotuksen 41838: - Koulutuspolitiikassa alueellisilla tavoit- muuttamista ja tukitoimien tarkistamista. 41839: teilla on suuri merkitys. Esimerkiksi korkea- Aluepolitiikassa pitäisi korostaa työpaikkojen 41840: koululaitoksen kehittäminen on edistänyt alue- lisäämisen ohella yhä enemmän pitkäaikaisia 41841: poliittisia tavoitteita. Koulutusjärjestelmän ky- rakennevaikutuksia, kuten yritystoiminnan ke- 41842: kyä reagoida muuttuneisiin tarpeisiin pyritään hittämistä ja kilpailu- ja innovaatiokykyisen 41843: kehittämään. tuotannon vahvistamista. 41844: - Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- Erityisesti yliopistojen, korkeakoulujen ja 41845: alalla ovat rakennushankkeet ja henkilöstön ammatillisten oppilaitosten jatko-, täydennys- 41846: suuntaaminen aluepoliittisesti merkittäviä. ja uudelleenkoulutusta on kehitettävä siten, 41847: - Muista ministeriöistä ovat aluepoliitti- että opetus- ja tutkimustoiminnan uusin taito- 41848: sesti merkittävimpiä puolustusministeriön rau- tieto välittyy paremmin alueen elinkeinoelä- 41849: hanajan organisaatio ja osittain myös hankin- mään. Ammatillisen koulutuksen osalta tavoit- 41850: nat. Valtiovarainministeriön, maa- ja metsäta- teen saavuttaminen vaatii päätösvallan hajaut- 41851: lousministeriön ja sisäasiainministeriön toimin- tamista alue- ja paikallishallintoon sekä oppi- 41852: noilla on niin ikään aluepolitiikan kannalta laitoksiin. Valtiontilintarkastajien mielestä 41853: huomattava merkitys. maaseudun kehittämisen aktivoimiseksi suun- 41854: Aluepolitiikan koordinointi kuului vuoden niteltua maaseututieteiden opetusta ja tutki- 41855: 1982 alusta voimaan tulleen lain mukaan vai- musta on ensisijaisesti kehitettävä kehitys- 41856: 95 41857: 41858: alueiden korkeakouluissa sekä Helsingin yli- kesken on lisännyt avustusjärjestelmän mah- 41859: opiston alueellisissa maaseudun koulutus- ja dollistamia epäkohtia. Kuten valtiontalouden 41860: tutkimuskeskuksissa. Maatalouden rakenne- tarkastusvirastokin on todennut, elinkeinoelä- 41861: muutos edellyttää myös maatalousoppilaitos- mälle tukea myöntävien viranomaisten tulee 41862: ten opetuksen kehittämistä. Opetushallinnon lisätä yhteistyötään yritystutkimusmenettelyn, 41863: yksiköiden kanssa yhteistyössä toimivia erilai- tietojen vaihdon ja avustusta hakevien ja saa- 41864: sia teknologiakeskuksia tukemalla edistetään vien yritysten seurannan ja valvonnan tehosta- 41865: uuden teknologian hyväksikäyttöä etenkin pie- miseksi ja kehittämiseksi. Valtiontilintarkasta- 41866: nissä ja keskisuurissa yrityksissä. Valtion tek- jien mielestä yhteistyön tehostamiseksi on vii- 41867: nillisen tutkimuskeskuksen alueorganisaation pymättä asetettava mahdollisimman edustava 41868: kehittämistä on kiirehdittävä. Julkishallinnon työryhmä. 41869: toimia vaatii myös yrityspalveluja tarjoavien 41870: yksiköiden lisääminen kehitysalueille. Ulkomaalaisten maahantulo-, maassaolo- ja 41871: Vasta lyhyeltä ajanjaksolta saatujen koke- työnteko-oikeus. Suomen kansalaisella on kai- 41872: musten perusteella lääninkehittämisrahajärjes- kissa tilanteissa oikeus saapua Suomeen. Tämä 41873: telmä on osoittautunut tärkeäksi operointiväli- oikeus ei ole sidoksissa erityiseen matkustusa- 41874: neeksi alueen omaehtoisessa kehittämisessä. siakirjaan tai maahantulolupaan. Kansainväli- 41875: Kehittämisrahamenettelyn kautta lääninhalli- nen oikeus ja kansainväliset yleissopimukset 41876: tuksilla on konkreettinen ja välitön vuorovai- eivät takaa ulkomaalaiselle yleistä ja ehdotonta 41877: kutus alueen elinkeinoelämään ja muun muas- oikeutta tulla maahan. Valtion itsemääräämis- 41878: sa koulutus- ja tutkimustoimintaan. Myös pii- oikeuteen kuuluu, että se saa päättää, saavatko 41879: rihallintoviranomaiset ovat toiminnassaan ai- ulkomaalaiset tulla sen alueelle ja millä ehdoil- 41880: kaisempaa paremmin tiedostaneet alueelliset la. Ulkomaalaisen Suomeen tuloa koskevat 41881: kehittämisnäkökohdat. Projektirahoituksen perussäännökset sisältyvät ulkomaalaislakiin ja 41882: kohdistumisen tarkoituksenmukaisuutta ja vai- sitä täydentävään ulkomaalaisasetukseen sekä 41883: kutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioi- passintarkastuksen poistamisesta Pohjoismai- 41884: da. Ohjausryhmätyöskentelyä kehittämällä ja den välillä solmittuun sopimukseen. Pohjois- 41885: projektihenkilöstön koulutusta tehostamalla maiden kansalaiset saavat saapua Suomeen 41886: voidaan oleellisesti vaikuttaa projektien onnis- toisesta Pohjoismaasta ilman passia ja viisumia 41887: tumiseen. sekä oleskella ja tehdä työtä täällä ilman eri- 41888: Valtiontilintarkastajien mielestä tulee harki- tyistä lupaa. Viranomaisten harkinta ei kuiten- 41889: ta, voitaisiinko niukkoja varoja suunnata kaan saa olla mielivaltaista, vaan siinä täytyy 41890: enemmän lääneihin, joissa on vaikea työllisyys- ottaa huomioon mm. ne ihmisoikeusperiaat- 41891: tilanne ja huomattavat rakennemuutosongel- teet, joita Suomi on sitoutunut kunnioittamaan 41892: mat. Lääninhallitusten mahdollisuuksia har- ratifioidessaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia 41893: joittaa läänin erityisolosuhteet ja tarpeet huo- oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopi- 41894: mioon ottavaa kehittämistä voidaan parantaa muksen (esim. syrjintäkielto ja oikeus perhe- 41895: kokoamalla asteittain pienet harkinnanvaraiset elämään). 41896: kehittämismäärärahat läänin kehittämisra- Passi tai passin korvaava asia- 41897: haan. k i r j a. Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalai- 41898: Maan eri alueiden kehittyneisyyttä on mitat- sella tulee yleensä olla Suomeen saapuessaan 41899: tu kaupungistumisen, teollistumisen ja väes- koti- tai oleskelumaansa viranomaisen antama 41900: tökehityksen perusteella. Ihmisten omista ar- voimassa oleva passi. Jollei passissa ole mai- 41901: vioista lähtevien selvitysten mukaan väestön nintaa sen kelpoisuusalueesta, katsotaan Suo- 41902: hyvinvointiin ja sen myötä liikkuvuuteen vai- men kuuluvan siihen. Passin sijasta voidaan 41903: kuttavat toimeentulomahdollisuuksien lisäksi hyväksyä kansallinen henkilötodistus tai Yh- 41904: merkittävästi erilaiset viihtyvyystekijät. Val- distyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjes- 41905: tiontilintarkastajien mielestä aluepolitiikassa töjen antama henkilötodistus, jos se olennaisil- 41906: tulee perinteisen alueellisen tukiajattelun sijaan ta osiltaan täyttää passille asetetut vaatimuk- 41907: korostaa aiempaa enemmän viihtyvyystekijöi- set. Päätöksen hyväksymisestä tekee ulkoasi- 41908: den lisäämistä ja kehittämistä. ainministeriö hankittuaan sitä ennen sisäasiain- 41909: Valtiontilintarkastajat yhtyvät valtiontalou- ministeriön lausunnon. 41910: den tarkastusviraston näkemykseen, jonka mu- Erityisistä syistä voidaan tilapäisenä passina 41911: kaan yhteistoiminnan puute eri viranomaisten hyväksyä myös henkilötodistus tai muu asia- 41912: 96 41913: 41914: kirja, joka ei täytä passille asetettuja vaati- nimetylle Suomen kansalaiselle. Valtuutettuja 41915: muksia. Ohjeet näiden asiakirjojen hyväksymi- saattavat olla esimerkiksi kaupalliset avustajat 41916: sestä antaa sisäasiainministeriö. ja kaupalliset sihteerit. Osasta viisumihake- 41917: Suomi on sopinut Belgian, Itävallan, Liec- muksista edustusto pyytää sisäasiainministe- 41918: htensteinin, Luxemburgin, Ranskan, Saksan riön poliisiosaston ulkomaalaistoimiston lau- 41919: Iiittotasavallan ja Sveitsin viranomaisten kans- sunnon, jonka perusteella edustusto myöntää 41920: sa, että näiden valtioiden kansalaisilleen anta- luvan tai hylkää sen. Kertomusvuonna ulko- 41921: mat voimassa olevat henkilötodistukset kelpaa- maalaistoimisto antoi 13 682 lausuntoa viisu- 41922: vat turistimatkoilla matkustusasiakirjana. mmsiOista. Viisumilausunnon käsittelyaika 41923: Myös muut Pohjoismaat hyväksyvät em. asia- vaihtelee tapauksesta riippuen ja kertomus- 41924: kirjat. vuonna oli keskimäärin noin kuusi viikkoa. 41925: Yhdessä matkustavan ulkomaalaisryhmän Sisäasiainministeriön mukaan suurimman osan 41926: passiksi hyväksytään seuruepassi. Seurueen viisumeista myöntävät kuitenkin edustustot ul- 41927: johtajalla on oltava henkilökohtainen passi. koasiainministeriön antamien ohjeiden mukai- 41928: Jokaisella seuruepassiin merkityllä on oltava sesti ilman lausuntoa. 41929: kotimaansa viranomaisen antama valokuvalli- Passintarkastaja voi käännyttää rajalta ulko- 41930: nen henkilötodistus. maalaisen ulkomaalaislain 8 §:n 1 momentin ja 41931: V i i s u m i . Suomen kansalaisella on aina passintarkastuksen poistamisesta Pohjoismai- 41932: oikeus oleskella Suomessa, eikä häntä voida den välisillä rajoilla solmitun sopimuksen 41933: millään perusteella karkottaa maasta. Valtion 6 artiklan nojalla säädetyissä tapauksissa. Ul- 41934: itsemääräämisoikeuteen kuuluu päättää siitä, komaalaislain 8 §:n 2 momentin mukaan rajal- 41935: saako ulkomaalainen oleskella valtion alueella ta on käännytettävä ulkomaalainen, joka on 41936: ja kuinka kauan. Ulkomaalaislain mukaan ul- määrätty maahantulokieltoon Suomessa tai 41937: komaalaisella on maahan saapuessaan oltava muissa Pohjoismaissa. Rajalta käännyttämises- 41938: viisumi, jollei Suomea velvoittavista kansain- tä luopumisesta on säädetty 1.3.1988 voimaan 41939: välisistä sopimuksista muuta johdu. Viisumilla tulleen ulkomaalaisasetuksen 7 §:ssä, johon on 41940: tarkoitetaan passiin merkittyä tai siihen liitet- kirjattu ne syyt, jolloin rajalta käännyttämises- 41941: tyä yhdistettyä maahantulo- ja oleskelulupaa. tä voidaan luopua. Asetuksen mukaan ulko- 41942: Ulkomaalaislain 5 §:ssä tarkoitettuja viisumei- maalaisen maahantulo voidaan sallia, vaikka 41943: ta ovat maahantuloviisumi, joka voi olla kerta- hänen rajalta käännyttämiseensä on jokin ul- 41944: viisumi tai toistuvaisviisumi, sekä kauttakulku- komaalaislain 8 §:n 1 momentissa mainituista 41945: viisumi ja paluuviisumi. Kertaviisumi on voi- perusteista, jos: 41946: massa enintään kolme kuukautta. 1) kysymyksessä on tärkeä liike- tai kokous- 41947: Helpottaakseen matkailua ovat valtiot solmi- matka taikka maahantulon salliminen on Suo- 41948: neet keskenään sopimuksia viisumivapaudesta. men kannalta merkittävää poliittisesti tai ta- 41949: Suomella on sopimus viisumivapaudesta noin loudellisesti 41950: 80 maan kanssa. Ulkomaalainen, jolta ei vaa- 2) käännyttäminen olisi kohtuutonta ulko- 41951: dita viisumia, saa oleskella Suomessa enintään maalaisen oman tai hänen lähisukulaisensa ter- 41952: 3 kuukautta. Tähän aikaan lasketaan mukaan veydentilan vuoksi taikka 41953: oleskelu kaikissa Pohjoismaissa eli Ruotsissa, 3) käännyttäminen olisi kohtuutonta muun 41954: Tanskassa, Norjassa, Islannissa tai Suomessa edellä mainittuihin rinnastettavan syyn vuoksi. 41955: maahan saapumista edeltävän viimeisen 6 kuu- Passintarkastaja voi antaa 1 momentissa tar- 41956: kauden aikana. Jos oleskelun on tarkoitus koitetuissa tapauksissa sisäasiainministeriön 41957: kestää yli 3 kuukautta, tulee ulkomaalaisen ohjeiden mukaan kertaviisumin 14 vuorokau- 41958: aina hankkia viisumi ennen maahan saapumis- deksi tai kauttakulkuviisumin 4 §:n 4 momen- 41959: taan.' ·· • tissa mainituksi ajaksi. 41960: Pohjoismaiden kansalaisia lukuun ottamatta Asetuksen ulkomaalaisasetuksen muuttami- 41961: viisumin tarvitsevat kaikki, jotka tulevat maa- sesta (142/88) yksityiskohtaisten perustelujen 41962: han muussa kuin matkailutarkoituksessa. Vii- mukaan ei moninaisten elämänolojen vuoksi 41963: sumin antaa ulkomailla Suomen diplomaatti- ole mahdollista laatia täydellistä luetteloa. Tä- 41964: nen edustusto tai lähetetyn konsulin virasto. män vuoksi 7 §:ään on otettu mukaan myös 41965: Viisumin voi antaa myös muu Suomen edus- rinnasteiset syyt, jotka antavat mahdollisuuden 41966: tusto, jos ulkoasiainministeriö on myöntänyt harkintaan silloin, kun se yksityistapauksissa 41967: tarvittavan• valtuuden edustustossa palvelevaile on kohtuullista. Rajalta käännyttämisestä luo- 41968: 97 41969: 41970: puminen on tarkoitettu vain poikkeusmenette- jonkin aikaa; ohjerajana voidaan pitää esimer- 41971: lyksi lyhytaikaista käyntiä varten. Jos menette- kiksi yhtä vuotta. Tämä vastaa Ruotsissa nou- 41972: lyyn johtanut tilanne jatkuu, ulkomaalaisen on datettavaa käytäntöä. Asetuksen 1 momentin 4 41973: hankittava 9 a §:n mukainen oleskelulupa. kohdassa tarkoitettuina tapauksina voidaan pi- 41974: Maassa oleskelevalle tai viisumitta maahan tää esimerkiksi avioliitonomaista yhdessä asu- 41975: saapuneelle ulkomaalaiselle antaa viisumin si- mista, yhteistä lasta tai raskautta. Yhdessä 41976: säasiainministeriö tai sen ohjeiden mukaan ul- asumisen olisi vaadittava kestäneen yhtä kauan 41977: komaalaisen maahantulopaikan poliisi tai pas- kuin avioliitonkin. Yhdessä asumisesta hakijan 41978: sintarkastaja. Sisäasiainministeriö voi antaa on esitettävä riittävä selvitys. 41979: myös suoraan oleskeluluvan. Sisäasiainministe- Työlupa. Ulkomaalaislain 14 §:n mu- 41980: riö myönsi viisumeita kertomusvuonna 592 kaan ulkomaalaisella, joka aikoo tulla Suo- 41981: kpl. Kielteisiä ratkaisuja ei tehty. Viisumin sai meen ansiotyöhön, on oltava maahan saapues- 41982: yleensä odottaessa. Sisäasiainministeriö saa tie- saan työlupa. Ulkomaalaisasetuksen 12 §:n 1 41983: don poliisin tai passintarkastajan antamista momentin mukaan ensimmäistä työlupaa on 41984: viisumeista, mutta ei pidä niistä tilastoa. haettava siinä maassa, jossa hakija pysyvästi 41985: Ulkomaalaisasetuksen 9 a §:n mukaan ulko- asuu. Jos työn luonne tai hakijan henkilökoh- 41986: maalaiselle, jolla maahan saapuessaan on ulko- taiset olosuhteet huomioon ottaen työluvan 41987: maalaisasetuksen 5 §:n 2 momentissa tarkoitet- hakeminen pysyvästä asuinmaasta käsin olisi 41988: tu viisumi, voidaan antaa oleskelulupa, jos hän kohtuutonta, työlupaa voidaan hakea myös 41989: haluaa jatkaa oleskeluaan Suomessa viisumiin siinä maassa, missä hakijana on voimassa ole- 41990: merkityn ajan kuluttua umpeen. Samoin maas- va oleskelulupa. Työlupaa haetaan Suomen 41991: sa oleskeluluvalla oleskelevalle ulkomaalaiselle ulkomailla olevan edustuston kautta. Työluvan 41992: voidaan antaa hakemuksesta uusi oleskelulupa saaminen edellyttää Suomessa olevan työnan- 41993: Suomessa. Kertomusvuonna annettiin oleskelu- tajan todistusta työpaikasta ja sitä, että haki- 41994: luparatkaisuja 9 748, joista kielteisiä oli 308. jalle voidaan antaa viisumi. Viisumihakemus, 41995: Ulkomaalaisasetuksen 9 a §:n 2 momentin johon liittyy työlupahakemus, on pääsääntöi- 41996: mukaan ulkomaalaiselle, jolla ei maahan saa- sesti alistettava Sisäasiainministeriölie ja siitä 41997: puessaan ole 1 momentissa tarkoitettua viisu- pyydetään aina lausunto työvoimaministeriöl- 41998: mia, voidaan Suomessa antaa oleskelulupa, tä. 41999: jos: Maassa asuvan ulkomaalaisen, joka ei ole 42000: 1) hän on entinen Suomen kansalainen tai aiemmin ollut velvollinen hankkimaan työlu- 42001: ainakin toinen hänen vanhemmistaan on tai on paa, on ennen ansiotyöhön ryhtymistä se han- 42002: ollut Suomen kansalainen kittava. Lain mukaan lupa voidaan antaa ulko- 42003: 2) hän on ennen Suomeen saapumistaan sol- maalaisen jo saavuttua maahan vain, jos siihen 42004: minut Suomessa pysyvästi asuvan henkilön on erityistä syytä. Työluvan antaa tällöin sisä- 42005: kanssa avioliiton, joka on pätevä Suomessa asiainministeriö. Ulkomaalaisasetuksen 42006: 3) hän esittää lääkärinlausunnon, jonka mu- 12 a §:n mukaan ulkomaalaislain 14 §:ssä tar- 42007: kaan matkustamisesta on hänen terveydelleen koitettuna erityisenä syynä työluvan myöntä- 42008: haittaa taikka miseen maahan jo saapuneelle ulkomaalaiselle 42009: 4) oleskeluluvan epääminen muissa tapauk- voidaan edellä oleskeluluvan yhteydessä mai- 42010: sissa olisi ilmeisen kohtuutonta. nittujen syiden lisäksi pitää: 42011: Asetuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa 1) sitä, että hakija on saanut oleskeluluvan 42012: on mainittu, että ulkomaalaisella on ulkomaa- pysyvää asumista varten Suomessa, taikka 42013: laislain 5 §:n mukaan oltava maahan saapues- 2) sitä, että hakija on saanut oleskeluluvan 42014: saan viisumi. Tätä on pidettävä pääsääntönä, opiskellakseen suomalaisessa oppilaitoksessa ja 42015: joka vastaa kansainvälistä käytäntöä. Käytän- työvoimaministeriö puoltaa työluvan myöntä- 42016: nössä oleskelulupa on silti joissakin tapauksis- mistä. 42017: sa voitava antaa myös maahan saapumisen Työlupa annetaan määräajaksi tai toistaisek- 42018: jälkeen, ellei ulkomaalaisella ole etukäteen si. Työlupa on voimassa vain, mikäli myös 42019: hankittua viisumia. viisumi tai oleskelulupa on voimassa. Määrä- 42020: Ennen Suomeen saapumista solmitun avio- ajaksi annettavaan työlupaan voidaan liittää 42021: liiton tulee olla todellinen eikä maahantulo- tarpeellisia ehtoja. Työlupa voidaan antaa tie- 42022: säännösten kiertämistä varten solmittu. Tämä tylle työnantajalle tehtävään työhön tai tietyn- 42023: edellyttää yleensä, että avioliitto on kestänyt jo laiseen työhön. Ilman määräaikaa voimassa 42024: 42025: 13 380734R 42026: 98 42027: 42028: oleva työlupa voidaan antaa rajoituksitta, eli non mukaan nam ei kuitenkaan ole, vaan 42029: se on siis voimassa kaikilla aloilla ja kaikille harkintavaltaa käytetään ulkomaalaislain ja 42030: työnantajille tehtävään työhön. Työlupaa kos- Geneven vuoden 1951 pakolaissopimuksen 42031: kevasta asiasta on ennen päätöksen tekemistä määräysten asettamissa rajoissa. Turvapaikka 42032: hankittava työvoimaviranomaisen lausunto. annetaan silloin, jos ulkomaalaislain ja Gene- 42033: Työvoimaministeriö perustaa lausuntonsa mm. ven sopimuksen edellytykset täyttyvät. Lain- 42034: työllisyysnäkökohtiin. Eräiden ulkomaalais- kohtaa on arvosteltu myös siitä, että se on 42035: ryhmien, mm. urheilijoiden, osalta on sisä- ja YK:n pakolaisasiainviraston toimeenpanevan 42036: työvoimaministeriön kanssa sovittu erillisme- komitean vuodelta 1977 olevan suosituksen 42037: nettelystä, jonka mukaan yksittäistapauksissa vastainen. Suosituksessa korostetaan valitus- 42038: työvoimaministeriön lausuntoa ei hankita. oikeuden tarpeellisuutta tapauksissa, joissa 42039: Kertomusvuonna työlupa-anomuksia hyväk- turvapaikka on evätty. 42040: syttiin 5 962 ja hylättiin 288. Useimmiten hyl- Sisäasiainministeriön mukaan valitusoikeut- 42041: kääminen johtui työvoimaviranomaisten kiel- ta ei ole pidetty tarpeellisena, koska asia käsi- 42042: teisestä lausunnosta. Työlupien käsittelyaika tellään ministeriötasolla ja kyse on harkinnasta 42043: oli 1-3 viikkoa. eikä oikeudesta turvapaikkaan. Jos sisäasiain- 42044: Ulkomaalaisasetuksen 13 §:ssä on lueteltu ministeriö epää turvapaikkapyynnön ja turva- 42045: työlupavelvollisuudesta vapautetut. Sisäasiain- paikan pyytäjä joutuu puuttuvien maassaoles- 42046: ministeriö voi kuitenkin työvoimaministeriötä keluedellytysten vuoksi maasta karkotettavak- 42047: kuultuaan päättää, missä muissa tapauksissa si, hänellä on tällöin aina oikeus valittaa asias- 42048: ulkomaalainen voidaan vapauttaa työlupavel- ta ulkomaalaislain 33 §:n nojalla korkeimpaan 42049: vollisuudesta. hallinto-oikeuteen. Ruotsin ulkomaalaislain- 42050: Työlupa voidaan peruuttaa, jos siihen on säädännön mukaan pakolaiselta ei saa evätä 42051: erityistä syytä. Peruuttamisesta päättää työlu- turvapaikkaa ilman erityisiä syitä, mikäli hän 42052: van antanut viranomainen. Edustuston myön- tarvitsee sellaista suojaa. Lainkohdassa on tar- 42053: tämän työluvan peruuttamisesta voi kuitenkin koin määritelty, ketä pidetään pakolaisena 42054: päättää ulkoasiainministeriö. sekä mitä vainolla tarkoitetaan. 42055: T u r v a p a i k k a o i k e u s . Ulkomaalaislain 0 i k e u s lähteä maa s t a . Yleensä sekä 42056: 12 §:n mukaan, jos ulkomaalainen maahan Suomen kansalaisella että ulkomaalaisella on 42057: saapuessaan tai kohta maahan saapumisensa oikeus vapaasti poistua maasta eikä erityistä 42058: jälkeen pyytää turvapaikkaa ja esittää pyyn- maastapoistumislupaa tarvita. Käytännössä 42059: tönsä tueksi todennäköisiä syitä pakolaisuudes- saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa ulko- 42060: taan, voidaan hänelle antaa turvapaikka. Tur- maalaisen maasta poistuminen on voitava es- 42061: vapaikka voidaan antaa myös silloin, kun olot tää. Ulkomaalaislain 28 §:n mukaan sisäasiain- 42062: ulkomaalaisen kotimaassa tai maassa, jossa ministeriö voi määräajaksi kieltää ulkomaalais- 42063: hän vakinaisesti asuu, ovat hänen täällä olles- ta poistumasta maasta, jos tämä on epäiltynä 42064: saan muuttuneet niin, että turvapaikan antami- tai syytteessä rikoksesta tai tuomittu rangais- 42065: seen on perusteltua syytä. tukseen, jota ei ole kärsitty, tai jos muu 42066: Kertomusvuonna tehtiin 49 turvapaikka- erittäin tärkeä syy niin vaatii. Kiireeilisessä 42067: pyyntöä. Turvapaikka myönnettiin 13 ulko- tapauksessa myös poliisi voi antaa ulkomaalai- 42068: maalaiselle, minkä lisäksi 15 sai oleskeluluvan. selle väliaikaisen maastapoistumiskiellon. Po- 42069: Kuusi turvapaikkapyyntöä peruttiin. Ulkomaa- liisin antama väliaikainen maastapoistumiskiel- 42070: laiskuraattorille on varattava tilaisuus osallis- to on viipymättä saatettava sisäasiainministe- 42071: tua turvapaikkaa koskevan päätöksen valmis- riön käsiteltäväksi. Maastapoistumiskieltoja on 42072: televaan käsittelyyn. Turvapaikkapyynnön rat- annettu noin yksi vuosittain. Myös Suomen 42073: kaisee sisäasiainministeriö. Ennen päätöksen kansalaisen maasta poistuminen voidaan laissa 42074: tekemistä on asiasta hankittava ulkoasiainmi- säädetyissä tapauksissa estää. 42075: nisteriön lausunto. Turvapaikan saaneelle sisä- Maasta k ar k ot t ami ne n. Ulkomaalai- 42076: asiainministeriö antaa oleskelu- ja työluvan nen voidaan poistaa maasta vastoin tahtoaan 42077: sekä matkustusasiakirjan. Turvapaikkaa kos- karkottamalla hänet. Ulkomaalaislain 18 §:n 42078: kevasta päätöksestä ei saa valittaa. mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa 42079: Lainkohtaa on arvosteltu siitä, että viran- mm. sillä perusteella, että hän oleskelee maassa 42080: omaisilla on turvapaikan myöntämisessä ra- ilman vaadittavaa passia, viisumia tai oleskelu- 42081: joittamaton harkintavalta. Sisäasiainministe- lupaa taikka toistuvasti jättää noudattamatta 42082: 99 42083: 42084: mainitussa laissa tai sen nojalla oleskelusta, joustavampaa ja ulkomaalaisten oikeusturva 42085: työnteosta ja muusta ulkomaalaisasemaansa parempi kuin maassamme. Muun muassa ulko- 42086: koskevasta asiasta annettuja säännöksiä ja asiainvaliokunta on korostanut joustavuuden 42087: määräyksiä tai että hän tahallaan tai olennai- lisäämistä käsitellessään hallituksen esitystä ul- 42088: sesti jättää täyttämättä vero- tai muun laissa komaalaislaiksi, joka tuli voimaan 1.3.1984. 42089: säädetyn velvollisuutensa yhteiskuntaa koh- Valtiontilintarkastajien mielestä maamme ul- 42090: taan. Maasta voidaan karkottaa myös ulko- komaalaispolitiikan tulisi noudattaa lähinnä 42091: maalainen, joka on syyllistynyt sellaiseen ri- Pohjoismaiden käytäntöä. Ulkomaalaislainsää- 42092: kokseen, josta on säädetty ankarampi rangais- däntöä muutettaessa on pyrittävä siihen, että 42093: tus kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai joka lain tulkinnoissa päädytään Suomen ratifioi- 42094: on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin. Maasta mien kansainvälisten sopimusten mukaisiin rat- 42095: karkottamista koskevassa päätöksessä voidaan kaisuihin. Lisäksi siinä on otettava huomioon 42096: ulkomaalainen määrätä maahantulokieltoon myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi- 42097: enintään viideksi vuodeksi tai toistaiseksi. mus ja sen soveltamiskäytäntö. Valitusoikeu- 42098: Maahantulokielto on ehdoton käännyttämispe- den laajentaminen koskemaan turvapaikkaoi- 42099: ruste kaikissa Pohjoismaissa. Sen toteuttami- keuden epäämistä, joka tällä hetkellä tehdään 42100: sessa ei viranomaisilla ole harkintavaltaa. pelkästään viranomaisten harkinnan perusteel- 42101: Maasta karkotettiin kertomusvuonna 66 ul- la, parantaisi olennaisesti ulkomaalaisten oi- 42102: komaalaista, joista oleskeluluvalla oleskelleita keusturvaa. Valitusoikeuden tarpeellisuutta on 42103: oli 18. Yleisin karkottamisen syy oli rikokseen korostettu myös YK:n pakolaisasiainviraston 42104: syyllistyminen. toimeenpanevan komitean suosituksessa vuo- 42105: M u u t o k s en h a k u . Ulkomaalaislailla delta 1977. Niin ikään tulisi harkita valitus- 42106: (33 §) on turvattu ulkomaalaisen oikeus hakea oikeuden laajentamista koskemaan koko oles- 42107: muutosta mainitun lain nojalla tehtävistä pää- kelu- ja työlupamenettelyä. Valitusoikeus on 42108: töksistä keskeisimpiin. Ulkomaalainen, joka tarpeellinen etenkin tapauksissa, joissa ulko- 42109: on tyytymätön maasta karkottamiseensa, säi- maalaisella on perheyhteys Suomessa vakinai- 42110: löönottoajan pidentämiseen tai työluvan pe- sesti asuviin henkilöihin. Kansalaisoikeuksia ja 42111: ruuttamiseen, saa hakea muutosta korkeim- poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 42112: malta hallinto-oikeudelta. Lain 33 §:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk- 42113: 3 momentin mukaan muissa tapauksissa ei saa sen mukaisesti ulkomaalaisella pitäisi olla vali- 42114: hakea muutosta valittamalla. Esimerkiksi Suo- tusoikeus myös ulkomaalaislain 23 §:n tarkoit- 42115: men kansalaisen kanssa avioituneella, perheel- tamasta säilöönotosta. Karkottamisperusteita 42116: lisellä ulkomaalaisella ei ole valitusoikeutta, arvioitaessa olisi harkittava ainakin rangaistus- 42117: jos sisäasiainministeriö ei ole myöntänyt hänel- rajan nostamista muiden Pohjoismaiden ta- 42118: le uutta oleskelulupaa. Jos sisäasiainministeriö paan kuudesta kuukaudesta vuoteen. 42119: tekee häntä koskevan maastakarkottamispää- 42120: töksen, ulkomaalainen voi valittaa siitä kor- Viisumien pitkät käsittelyajat vaikeuttavat 42121: keimpaan hallinto-oikeuteen. maahamme suuntautuvaa matkailua, liikesuh- 42122: Käytäntönä on, että laillisesti maahan saapu- teitten hoitamista ja ulkomaalaisten osallistu- 42123: nut, oleskeluluvan saanut ulkomaalainen, joka mista maassamme järjestettäviin kansainväli- 42124: on Suomen kansalaisen kanssa avioliitossa, saa siin konferensseihin. Valtiontilintarkastajien 42125: oleskelulupansa päätyttyä uuden oleskelulu- mielestä ulkomaalaistoimiston toimintaa on 42126: van, ellei erityisiä syitä luvan epäämiseen ole. joustavoitettava ja toimintaedellytyksiä kehi- 42127: Avioerotapauksissa ulkomaalainen karkote- tettävä niin, että viisumia koskevat lausunnot 42128: taan, mikäli avioliitto on kestänyt alle kaksi saadaan viipymättä. 42129: vuotta. Ulkomaalaisasetuksen muutoksella on tehty 42130: Maamme ulkomaalaislainsäädäntöä ja -käy- joustavammaksi työ- ja oleskeluluvan hankin- 42131: täntöä on arvosteltu kohtuuttoman tiukaksi. taa ja täsmennetty lupamenettelyä. Valtion- 42132: Vaikka samantapaista arvostelua on joissakin tilintarkastajat katsovat, että oleskelulupa on 42133: tapauksissa esitetty muidenkin, ulkomaalaispo- myönnettävä Suomessa aina, kun kysymykses- 42134: litiikaltaan liberaaleina pidettyjen Euroopan sä ovat ulkomaalaisasetuksen 9 a §:ssä yksilöi- 42135: maiden, kuten esim. Ruotsin ja Ison-Britan- dyt olosuhteet. Näissä tapauksissa lupa voitai- 42136: nian, ulkomaalaispolitiikkaa kohtaan, ulko- siin evätä vain poikkeuksellisesti. Oleskelulu- 42137: maalaisasioiden käsittely on niissä yleensä pakäytännön joustamista on vaatinut ulko- 42138: 100 42139: 42140: asiainvaliokunta käsitellessään voimassa olevaa Kaikkien työlupahakemusten yksityiskohtai- 42141: u/komaalaislakia. nen selvittely ja arviointi vie aikaa ja aiheuttaa 42142: Se, että turistiviisumilla maahan saapuneelle sekä viranomaisten työstä että hakijan ja hä- 42143: voidaan vain poikkeuksellisesti myöntää täällä nen perheensä toimeentulon turvaamisesta yh- 42144: jatko-oleskelulupa, vastaa yleistä eurooppalais- teiskunnalle kustannuksia, joilla saavutettua 42145: ta käytäntöä. Tästä käytännöstä on kuitenkin hyötyä ei aina voida osoittaa. Työlupien myön- 42146: voitava joustaa kohtuullisuusharkinnan perus- tämisessä on pyrittävä siihen, että selkeiltä 42147: teella esim. köyhimmistä Afrikan maista saa- näyttävissä tapauksissa työlupa myönnetään 42148: puneiden tai Suomessa perhe- tai muita siteitä hakijalle välittömästi. Mikäli selvityksissä 42149: solmineiden ulkomaalaisten kohdalla. myöhemmin ilmenee aihetta, voidaan työlupa 42150: Suomen ulkomaalaispolitiikkaan ei varsinai- peruuttaa. Työluvan käsittely työnantajaa 42151: sesti sisälly työvoimapoliittista aspektia, sillä vaihdettaessa on pääsääntöisesti vain muodolli- 42152: suurin osa työlupaa hakevista ulkomaalaisista suus, joka voidaan toteuttaa hyvinkin nopeasti 42153: saapuu maahamme perhesyistä. Työlupien ja joustavasti. Ruotsissa voimassa olevan käy- 42154: myöntämismenettelyä on pitkällä aikavälillä tännön mukaisesti opiskelijoilla pitäisi olla oi- 42155: kehitettävä sellaiseksi, että ulkomaalaiselle keus työhön jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. 42156: myönnettävään oleskelulupaan sisältyy ilman Työlupien siirtämistä paikallishallintoon on 42157: erillistä anomusta oikeus työhön. Työlupame- kiirehdittävä. Lisäämällä koulutusta voidaan 42158: nettelyn kehittämisessä on ensisijaisesti pyrittä- tehostaa ulkomaalaisasioiden koordinointia 42159: vä mm. Ruotsin noudattamaan käytäntöön, alue- ja paikallishallinnossa ja korostaa hallin- 42160: jonka mukaan ulkomaalaiselle myönnetään oi- tomenettelylain viranomaisille asettamia, myös 42161: keus työhön, joka ei ole sidoksissa hakemuk- ulkomaalaisasioiden käsittelyyn liittyviä velvol- 42162: sessa yksilöityyn ammattialaan tai työnanta- lisuuksia. 42163: jaan. 42164: 101 42165: 42166: 42167: 42168: 42169: Puolustusministeriön hallinnonala 42170: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- Meneillään olevan monivaiheisen organisaa- 42171: kastuksen puolustusministeriössä 17 .2.1988. tiotarkistuksen tavoitteena on säilyttää puolus- 42172: Asiantuntijana on kuultu 31.5.1988 puolustus- tusvoimien tehokkuus muuttuvissa oloissa. 42173: voimien komentajaa kenraali Jaakko Valtasta. Puolustusministeriön mukaan organisaatiouu- 42174: distus koskee aluksi lähinnä maavoimia, jossa 42175: keskeisimpänä on prikaatien organisaation tar- 42176: Puolustusministeriö kistaminen. Ilma- ja merivoimien kokoonpa- 42177: noja tarkistetaan myöhemmin. Suunnitteilla 42178: Organisaatiomuutokset. S o t i 1a s o r g a n i- oleva organisaatiouudistus on kokonaisuudes- 42179: s a a t i o . Puolustusvoimien organisaatiota saan suurin mitä koskaan on toteutettu puolus- 42180: joudutaan muuttamaan mm. seuraavien teki- tusvoimien rauhanajan organisaatiossa ja ehkä 42181: jöiden vuoksi: koko valtionhallinnossa. Puolustusministeriön 42182: - Maa-, meri- ja ilmavalvonnan, jokahetki- mukaan muutosten toteuttamiseen ei tarvita 42183: sen valmiuden, johtamiskyvyn ja sotatilaa lisää henkilöstöä eikä se vaadi toimitilojen 42184: alempiasteisten kriisien hallintakyvyn merkitys rakentamista. Tyhjilleen jäävien rakennusten 42185: tulee lisääntymään. osalta tullaan neuvottelemaan niiden mahdolli- 42186: - Valmistautuminen maan puolustamiseen sesta siirtämisestä hallinnollisesti rakennushal- 42187: vaatii osittain uusia ratkaisuja. litukselle. 42188: Uudistuksen keskeisiä periaatteita ovat joh- 42189: - Koulutettavien varusmiesten ja reservi- 42190: tosuhteiden selkeyttäminen, päällekkäisten toi- 42191: läisten määrä muuttuu. 42192: mintojen poistaminen, toimintojen keskittämi- 42193: - Koulutustaso nousee ja koulutusjärjestel- nen varuskunnittain ja aselajeittain, jotta saa- 42194: mäitä vaaditaan suurempaa tehokkuutta. daan riittävän suuret koulutettavien yksiköt, 42195: - Uusiutuva ja entistä teknisempi kalusto tehtävien ja päätösvallan delegointi, esikuntien 42196: vaatii käyttö- ja huoltohenkilöstön lisäystä. pitäminen mahdollisimman pieninä, toimitilo- 42197: - Henkilöstön määrä, urakehitys ja koulu- jen ja rakenteiden tarkoituksenmukainen käyt- 42198: tus sekä henkilöstön varsin rajalliset lisäämis- tö, perinteiden säilyttäminen ja vapautuvan 42199: mahdollisuudet vaativat henkilöstön mittavaa henkilöstön siirtäminen pääosin koulutustehtä- 42200: uudelleen kohdentamista ja koulutusjärjestel- viin ja uuden kaluston käyttö- ja huoltotehtä- 42201: män tarkistamista. viin. Maavoimien uudistuksessa pyritään kah- 42202: - Yhteiskunnan asettamat hallitun raken- teen joukkotyyppiin, prikaatiin ja rykmenttiin. 42203: nemuutoksen rationalisointi- ja tehokkuusvaa- Uudistus johtaa siihen, että itsenäisten hallin- 42204: timukset kohdistuvat entistä enemmän myös nollisten yksiköiden määrä vähenee olennaises- 42205: julkiseen hallintoon ja mm. puolustusvoimiin. ti ja joistakin alueista ja varuskunnista luovu- 42206: Varusmiesten määrä on laskenut viimeisten taan. Puolustusministeriön mukaan henkilös- 42207: vuosikymmenien aikana siten, että 1960-luvun tön siirrot pyritään kuitenkin rajoittamaan 42208: puolivälissä varusmiehiä oli vielä yli 45 000, mahdollisimman vähiin. Suurimmat muutokset 42209: nyt vain 32 000. Väheneminen on ollut 1980- ovat koskeneet Kaakkois-Suomen sotilas- 42210: luvulla n. 1 000 varusmiestä vuodessa. Ikä- lääniä. 42211: luokkien perusteella arvioituna varusmiehiä Vuosina 1985-87 on kokoonpanotarkistuk- 42212: olisi vuosituhannen vaihteessa 25 000, mutta sista toteutettu ensimmäinen ja toinen vaihe. 42213: muuttamalla asevelvollisuuslakia saataneen Itsenäisten hallinnollisten yksiköiden määrää 42214: vuotuinen varusmiesmäärä pysymään n. on vähennetty 135:stä 117:ään elin. 130Jo. 42215: 28 OOO:ssa. Suunnitelmien mukaan yksiköiden määrä vä- 42216: 102 42217: 42218: henisi kokonaisuudessaan noin kolmanneksen. delleen ja alueorganisaatioyksiköiden luku- 42219: Uusiin tehtäviin on kohdennettu n. 350 virkaa määrää tarkistetaan. Samalla tarkistetaan ko- 42220: ja tointa, pääosa koulutusta palveleviin tehtä- ko johtamis- ja hallintojärjestelmä siten, että 42221: viin ja uuden kaluston käyttö- ja kunnossapi- pääesikunnasta siirretään tehtäviä ja päätösval- 42222: totehtäviin. Kaikkiaan uudelleen kohdennetta- taa sotilasläänien ja sotilaspiirien esikunnille. 42223: vien määrä noussee yli 2 OOO:een. Pääesikunnasta siirtynee satoja työpaikkoja 42224: Kokemus on osoittanut, että uudet kokoon- muualle Suomeen. Muutoksen tavoitteena on 42225: panot vastaavat aikaisempaa paremmin jouk- poistaa henkilöstön lisätarve aluehallinnosta ja 42226: kojen tehtäviä. Lahdessa, Parolassa ja Riihi- vähentää kustannuksia pitemmällä ajanjaksol- 42227: mäellä tehdyissä organisaatiomuutoksissa ovat la. Suunnitelmat toteutetaan 1990-luvun alus- 42228: edellä esitetyt kehittämistavoitteet toteutuneet sa. 42229: puolustusministeriön arvion mukaan hyvin. Pohjois-Suomen korjaamotoi- 42230: Keskittämällä hallinto ja huolto joukko-osas- minta. Hallinnonalan toiminta- ja talous- 42231: tojen esikuntaan poistettiin varuskunnissa ol- suunnitelman mukaan varikoiden ja korjaamo- 42232: leet päällekkäiset toiminnot. Yksiköt voivat jen toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan 42233: keskittyä entistä paremmin päätehtäväänsä eli ja toimintoja rationalisoimaan sekä työturvalli- 42234: koulutukseen, jonka tehokkuus ja taso ovat suutta kehitetään. Varuskuntakorjaamojen ra- 42235: parantuneet. Koulutus-, huolto-, varastointi- kenteita parannetaan, konekantaa uusitaan ja 42236: ym. toimitiloja ja rakennuksia voidaan hyö- työn tuottavuutta, lisätään. Sähköteknillisen 42237: dyntää tehokkaammin, kun niiden käytöstä varustuksen suuren lisäämisen vuoksi sähkö- 42238: päätetään keskitetysti. Näissä varuskunnissa teknillinen huolto- ja korjaustarve on kasvanut 42239: voitiin muista tehtävistä siirtää koulutukseen ja kasvaa edelleen. 42240: kaikkiaan 51 upseeria ja toimiupseeria. Näin Tervolaan on perusteilla varikko lähinnä 42241: voitiin olennaisesti pienentää koulutushenkilös- Pohjois-Suomen sotilasläänin alueella olevien 42242: tön lisätarvetta, joka on uudistusten keskeinen yksiköiden ja tykistöleirin kaluston varastoin- 42243: tavoite. tia varten. Varikon yhtydessä toimii suurehko 42244: Vuoden 1988 alkupuolella on tehty päätök- korjaamo, jossa pääasiassa korjataan ja huol- 42245: set Pohjois-Suomen ja Kaakkois-Suomen soti- letaan varikolla säilytettävää kalustoa. Korjaa- 42246: lasläänien joukkoja koskevista uudelleen jär- mon kapasiteetti ilmeisesti riittäisi muihinkin 42247: jestelyistä. Muutokset astuvat voimaan korjaustöihin. Aloite varikon perustamiseksi 42248: 1.1.1990. Uudelleen kohdennettavan henkilös- tuli puolustushallinnon ulkopuolelta. 42249: tön määrä nousee yli tuhannen. Uudistuksen Lapin lennosto, joka sijaitsee Rovaniemellä 42250: myötä puolustusvoimat voivat pitemmällä ai- 70 km:n päässä Tervolasta, tarvitsee pitkälle 42251: kavälillä luopua Kyminlinnan, Lappeenrannan teknistyneen kaluston korjaukseen ja huoltoon 42252: ns. Rakuunamäen ja joko Korian tai Kouvolan erikoistunutta korjauskapasiteettia. Yhtenä 42253: varuskunta-alueista. vaihtoehtona on esitetty Tervolan varikon kor- 42254: Puolustusministeriö on myös päättänyt Ran- jaamon kehittämistä näitä palveluja tarjoavak- 42255: nikkojääkäripataljoonan yhdistämisestä Uu- si yksiköksi. Lapin lennoston mukaan korjaa- 42256: denmaan Prikaatiin 1.1.1990 alkaen. Uudistus mo sijaitsee päivittäistä tarvetta ajatellen liian 42257: merkitsee n. 40 sotilashenkilön kohdentamista kaukana. Kriisitilanteessa korjaamon sijainti 42258: muihin puolustusvoimien joukko-osastoihin. siltojen takana Rovaniemen eteläpuolella on 42259: Sotilaspiirien ja sotilasläänien aluejakoa on huono. 42260: jo osittain muutettu. Suolahden sotilaspiiri lii- Oulun ilmatorjuntapatteriston siirtyessä Ro- 42261: tettiin Jyväskylän sotilaspiiriin ja Tampereen vaniemelle ja ilmatorjuntakaluston teknistyessä 42262: itäinen ja läntinen sotilaspiiri yhdistettiin v. yhä pidemmälle Rovaniemen varuskuntakor- 42263: 1985. Uudistus oli puolustusministeriön mu- jaamoa joudutaan laajentamaan ja uudista- 42264: kaan välttämätön ja onnistui hyvin. Näistä maan. Tervolan varikon korjaamon käyttö 42265: sotilaspiireistä poistui henkilöstön lisätarve. ilmatorjuntapatteriston huolto- ja korjaustar- 42266: Puolustusvoimien aluehallintoa aikoinaan peisiin on välimatkan pituuden vuoksi niin 42267: suunniteltaessa on perustana ollut siviililäänija- ikään hankalaa ja kustannuksiltaan kallista. 42268: ko. Atk on omalta osaltaan lisännyt mahdolli- Kiinteistö- ja rakennustoiminta. 42269: suuksia muodostaa entistä suurempia ja tarkoi- Valtiontilintarkastajat totesivat kertomukses- 42270: tuksenmukaisia kokonaisuuksia. Uusien suun- saan vuodelta 1980, että puolustushallinnon 42271: nitelmien mukaan aluehallinto järjestetään uu- erillisten kiinteistönhoito- ja rakennusorgani- 42272: 103 42273: 42274: saatioiden yhdistämistä on harkittu mm. val- - Rakentamiseen ja laajoihin perusparan- 42275: tiovarainministeriön v. 1977 käynnistämässä nuksiin liittyvä investointitoiminta pitäisi ehkä 42276: uudistustyössä. Kahden samantyyppisiä tehtä- säilyttää puolustushallinnossa. 42277: viä hoitavan yksikön olemassaoloa ei pidetty - Voimavarojen yhteiskäyttö olisi valtion- 42278: toiminnan tehokkuuden ja toiminnasta aiheu- taloudellisesti edullista ainakin pitemmällä ai- 42279: tuvien kustannusten takia tarkoituksenmukai- kavälillä. 42280: sena. Valtiontilintarkastajat edellyttivät, että - Puolustushallinnon kannalta on tärkeää, 42281: uudisrakentamisen vähentyessä puolustusmi- että keskeisissä rakentamista ja kiinteistöjen ja 42282: nisteriön kiinteistö- ja rakennusosasto sekä maan käyttöä koskevissa asioissa päätöksente- 42283: niihin liittyvät kenttäorganisaatiot yhdistetään, ko säilyy puolustushallinnolla ja etteivät käyt- 42284: kuten kenttäorganisaation osalta on tehtykin. täjien saarnat palvelut heikkene. 42285: Lisäksi kertomuksessa ehdotettiin, että puo- - Voimavarojen yhdistäminen merkitsisi 42286: lustusministeriön tulisi yhdessä valtiovarainmi- käytännössä n. 500 Mmk:n ja n. 2 500 henki- 42287: nisteriön kanssa mahdollisimman objektiivises- lön siirtymistä puolustushallinnoita valtiova- 42288: ti selvittää, mitä mahdollisuuksia olisi siirtää rainhallinnolle. 42289: ainakin osa näistä toiminnoista rakennushalli- Puolustusministeriö on käynnistänyt viralli- 42290: tuksen tehtäväksi, mitä hyötyä ja kustannus- set neuvottelut valtiovarainministeriön ja ra- 42291: säästöjä mm. kahden kenttäorganisaation yh- kennushallituksen kanssa jatkotutkimusten jär- 42292: distämisellä saavutettaisiin ja mitä haittoja sii- jestämisestä ja aikataulusta. Selvityksen perus- 42293: tä aiheutuisi. teella työryhmä jatkaa puolustushallintoon 42294: Kertomusvuoden huhtikuussa asetettiin työ- jäävien kiinteistö- ja rakennusalan tehtävien 42295: ryhmä selvittämään puolustusministeriön kiin- sisäisen organisoinnin suunnittelua. 42296: teistöhallinnon ja rakennustoiminnan organi- Pohjanmaan sotilasläänin esikunnan ja Vaa- 42297: sointia uudelleen. Tavoitteena on siirtää raken- san piirirakennustoimiston mukaan rakentami- 42298: tamiseen ja kiinteistöhallintoon liittyviä toi- sen ja kiinteistönhuollon keskittäminen Vaasan 42299: meenpano- ja suoritustehtäviä ministeriöstä piirirakennustoimiston tehtäväksi tehostaisi ja 42300: alemmille organisaatiotasoille. Tällöin puolus- joustavoittaisi toimintaa. Esimerkiksi uuden 42301: tusministeriö voisi nykyistä paremmin keskit- esikuntarakennuksen rakentaminen, joka on 42302: tyä rakentamis- ja kiinteistöasioissa pitemmän sidottu työllisyystilanteeseen, kestää kolme 42303: aikavälin suunnitteluun, johtamiseen ja val- vuotta. Rakennushallituksen projektina hanke 42304: vontaan. Toimeksiannon mukaan uudistus valmistuisi vajaassa vuodessa. Erilliset raken- 42305: vaatisi useiden kymmenien henkilöiden siirtä- nusorganisaatiot aiheuttavat tehotonta voima- 42306: mistä ministeriöstä lähinnä pääesikuntaan. varojen käyttöä, sillä mm. esikunnan raken- 42307: Puolustusministeriötä ja pääesikuntaa koske- nustyömaalle puolustusvoimat joutuvat palk- 42308: vat organisaatiouudistukset toteutettaisiin kaamaan rakennusmestarin, kun samanaikai- 42309: v. 1989. Työryhmässä päädyttiin aluksi ratkai- sesti Vaasan piirirakennustoimisto toimii va- 42310: suun, jossa ministeriöön jäisi kiinteistö- ja jaalla kapasiteetilla. 42311: rakennushallinnon tehtäviin n. 12 henkilöä kä- Valtiovarainministeriö on todennut puolus- 42312: sittävä osasto. Osastolle kuuluisivat em. tehtä- tusministeriön hallinnonalan toiminta- ja ta- 42313: vät. loussuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan, 42314: että ministeriön rakennus- ja kiinteistöyksikön 42315: Kertomusvuoden loppupuolella työryhmän 42316: vahvuus tulee saattaa muiden vastaavien minis- 42317: tehtäväksi annettiin selvittää, olisiko mahdol- 42318: teriötason yksiköiden tasolle eli siirtymäkau- 42319: lista lisätä yhteistoimintaa rakennushallituksen 42320: den jälkeen 2-4 henkilöksi. Samalla on selvi- 42321: kanssa tai siirtää puolustushallinnon kiinteistö- 42322: tettävä, kuinka suuri osa puolustusvoimien 42323: ja korjaustoiminnan tehtäviä ja voimavaroja 42324: rakentamis- ja kiinteistötehtävistä olisi siirret- 42325: rakennushallitukselle. 42326: tävä rakennushallituksen ja sen alaisen piirihal- 42327: Yhdistämisessä kiinnitetään huomiota mm. linnon tehtäväksi. 42328: seuraaviin näkökohtiin: Valtiontilintarkastajat ovat mm. kertomuk- 42329: - Tehtävien siirtäminen rakennushallituk- sessaan vuodelta 1984 todenneet, että henkilös- 42330: selle on tutkittava ja arvioitava tarkoin. tövajauksesta aiheutuvien haittavaikutusten 42331: - Puolustushallinnon ja rakennushallinnon vähentämiseksi puolustushallinnossa tulee ensi- 42332: voimavarojen yhdistäminen on hallinnon ha- sijaisesti kiinnittää huomiota henkilöstön käy- 42333: jauttamisperiaatteiden mukaista. tön tehostamiseen. Suunnitelmien mukaan voi- 42334: 104 42335: 42336: mavarojen uudelleen kohdentaminen ja organi- hyötyjen ja kustannussäästöjen perusteella, ku- 42337: saation kehittäminen tulee olemaan hyvin laa- ten valtiontilintarkastajat ovat kertomukses- 42338: jaa ja rakenteisiin ulottuvaa. Maavoimien li- saan vuodelta 1980 todenneet. Mikäli uudistus 42339: säksi tulee kiirehtiä myös merivoimien ja ilma- toteutetaan, on puolustushallinnossa säilytettä- 42340: voimien organisaatiouudistuksia. vä asiantunteva yhteyshenkilöverkosto. 42341: Hallinnon kehittämistavoitteiden mukaisesti 42342: keskushallintoa tullaan pitemmällä aikavälillä 42343: keventämään ja siirtämään tehtäviä ja toimi- Sotilasasiamiestoiminta. Sotilasasiamiestoi- 42344: valtaa aluehallinnolle ja toimiyksiköille. Puo- minnan tärkein tehtävä on sotilaspoliittisen ja 42345: lustusministeriön tehtävänä on suunnitella toi- sotilaallisen tilanteen seuranta ja raportointi 42346: mialansa ylimpänä hallintoviranomaisena ylim- maanpuolustuksen ylimmälle johdolle. Lisäksi 42347: män valtiojohdon määrittämien turvallisuuspo- sotilasasiamiehet hoitavat puolustusvoimien 42348: liittisten periaatteiden mukaista valtakunnan kansainvälisiä yhteyksiä asemamaissaan. Toi- 42349: puolustuspolitiikkaa, luoda edellytykset sen to- minnan tuloksia käytetään puolustusvoimien 42350: teuttamiselle samoin kuin puolustusvoimien tarpeisiin ja niillä edistetään turvallisuuspoliit- 42351: toiminnalle ja kehittämiselle sekä omalta osal- tisia tavoitteita sekä kehitetään puolustusvoi- 42352: taan johtaa ja valvoa eduskunnan ja hallituk- mia. 42353: sen hyväksymän puolustuspolitiikan toteutta- Sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamie- 42354: mista. Valtiontilintarkastajien mielestä puolus- hen määrää tehtävään tasavallan presidentti 42355: tusministeriön kehittämis- ja ohjaustoimintaa valtioneuvoston istunnossa. Asian esittelee 42356: tulee vahvistaa. Ministeriöllä vielä olevat suori- puolustusministeri. 42357: tustehtävät olisi siirrettävä puolustusvoimien Uutta asemapaikkaa suunniteltaessa puolus- 42358: organisaatiolle. Puolustusministeriön on syste- tusministeriö neuvottelee asiasta ulkoasiainmi- 42359: maattisesti tutkittava ja selvitettävä puolustus- nisteriön kanssa. Myös tasavallan presidentille 42360: voimien toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä annetaan tietoja. Asian käsittelee hallituksen 42361: vaihtoehtoja, analysoilava organisaatiouudis- ulkoasiainvaliokunta, joka oikeuttaa ulkoasi- 42362: tuksia, vastattava toiminta- ja taloussuunnitte- ainministeriön hoitamaan akkreditointijärjeste- 42363: lusta ja seurannasta sekä käynnistettävä toi- lyt. 42364: minnan tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä Sotilasasiamiehen asema asemamaassa ja ak- 42365: ja kehittämishankkeita. kreditointimenettely on määrätty diplomaatti- 42366: Suunnitellut organisaatiouudistukset ovat sia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuk- 42367: aluepoliittisten ja hallinnon hajauttamiselle sessa vuodelta 1961. Sotilasasiamies on edus- 42368: asetettujen tavoitteiden mukaisia. Kuten Poh- tuston diplomaattista henkilökuntaa. Sotilas- 42369: jois-Suomen useaan yksikköön pirstoutuneen asiamiessuhteet solmitaan valtioiden molem- 42370: korjaamokapasiteetin käyttövaikeudet osoitta- minpuolisella suostumuksella. Lisäksi sotilas- 42371: vat, uudistukset on toteutettava ensisijaisesti asiamiehen, kuten edustuston päällikönkin, ni- 42372: puolustuspoliittisten näkökohtien perusteella, mi on etukäteen alistettava vastaanottajaval- 42373: jotta niillä saavutetaan mahdollisimman suuret tion hyväksyttäväksi. 42374: tehokkuushyödyt. Sotilasasiamiehet ovat pääesikunnan päälli- 42375: Hallinnon hajauttamiskomitean tavoitteiden kön käskynalaisia ja vastuussa toiminnastaan 42376: mukaisesti rakennushallitukselta siirretään hänelle. Edustuston jäsenenä sotilasasiamies 42377: merkittävästi valtion talonrakentamisen suun- on välittömästi edustuston päällikön alainen 42378: nittelu- ja rakennuttamistehtäviä piirirakennus- yleispoliittisissa kysymyksissä, virkatehtävien 42379: toimistoille, joiden henkilöstöä lisätään ja hen- muodollisessa hoitamisessa ja edustuston sisäi- 42380: kilöstörakennetta muutetaan. Rakennushalli- sessä toiminnassa. 42381: tuksen alueorganisaatio pystyy siten hoitamaan Soti 1a s a s i a mies v e r k o s t o . Puolus- 42382: paremmin myös puolustushallinnon vähenneen tusministeriön mukaan sotilasasiamiesverkosto 42383: rakentamistarpeen. Puolustushallinnossa tulisi kattaa tilanteen seurannan ja sotilaallisen yh- 42384: yhä enemmän keskittyä sille asetettujen tehtä- teistoiminnan kannalta tärkeimmät alueet, ku- 42385: vien ja niihin aivan välttämättömästi liittyvien ten naapurimaat, suurten sotilasliittojen ja Eu- 42386: tukitoimintojen hoitamiseen. Puolustusvoi- roopan ja Pohjois-Amerikan tärkeimmät maat 42387: mien ja rakennushallituksen alaisen rakennus- sekä Kiinan ja Brasilian. 42388: toiminnan keskittäminen vaikuttaisi tarkoituk- Euroopan puolueettomien valtioiden sotilas- 42389: senmukaiselta myös siitä koituvien ilmeisten asiamiesedustus on seuraava: 42390: 105 42391: 42392: Asema- Sivumaa Matkustava Yhteensä 42393: paikka' akkredi- YK:n aseidenriisuntakonferenssissa Genevessä. 42394: tointi Myös Ruotsilla on sotilasedustajat Etyk-pro- 42395: Suomi ....... 12 11 1 24 sessissa. 42396: Ruotsi ....... 14 8 2 24 Sotilasasiamiestoiminnan kokonaiskustan- 42397: Itävalta ...... 12 12 1 25 42398: Sveitsi ....... 14 29 43 nukset olivat kertomusvuonna 11,3 Mmk. Täs- 42399: tä olivat palkkauskustannukset n. 6,3 Mmk, 42400: 1 42401: Sisältää sotilasedustajat YK:ssa ja ETYK:ssa. asumiskustannukset 2,2 Mmk, edustustoiminta 42402: 0,67 Mmk, lasten koulutuskustannukset 42403: Suomella on sotilasasiamiehiä 10 asema- asema- ja kotimaassa (lukuvuosi 1987-88) 42404: maassa, joista heitä on akkreditoitu 11 sivu- 0,39 Mmk, matkakustannukset 0,39 Mmk, 42405: maahan. Kiinaan on maaliskuussa 1988 valtuu- muuttokustannukset 0,43 Mmk ja muut me- 42406: tettu ns. matkustava sotilasasiamies, jonka not, kuten varustautuminen, julkaisuhankin- 42407: työpaikka on Helsingissä. Näin ollen maallam- nat, kuriiriposti ja kieliopinnot lähes 0,92 42408: me on sotilasasiamiehiä akkreditoituna 22 val- Mmk. 42409: tioon ja sotilasedustaja YK:ssa. Puolustusvoi- T o i m i n n a n k e h i t t ä m i n e n . Sotilas- 42410: mat ovat lisäksi osoittaneet ulkoasiainministe- asiamiesverkoston kehittäminen tapahtuu tar- 42411: riön käyttöön kaksi upseeria sotilasedustajiksi koituksenmukaisuuden ja toisaalta vastavuo- 42412: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta roisuuden perusteella. Verkostossa on tehty v. 42413: varten. 1987-88 eräitä muutoksia, joilla se on saatet- 42414: Sotilasasiamiesverkoston rakenteessa on jou- tu tarkoituksenmukaiseksi tämän hetken tar- 42415: duttu ottamaan toiminnallisen tarkoituksen- peisiin. Kertomusvuonna muutettiin asema- 42416: mukaisuuden lisäksi huomioon myös ulkopo- paikka Beogradista Berniin. Samalla lakkautet- 42417: liittisia näkökohtia. Esimerkiksi Saksojen osal- tiin Ankaran sivuakkreditointipaikka. Jugosla- 42418: ta noudatetaan tasapuolisuutta. vialla on Suomeen akkreditoitu sotilasasiamies, 42419: Periaatteena on, että kussakin asemapaikas- joka toimii Beogradista. Bernin sivuakkredi- 42420: sa toimii vähintään kaksi henkilöä. Työn mää- tointipaikoiksi tulivat Wien ja Beograd. Roo- 42421: rä, eritasoisten tehtävien samanaikainen suorit- ma ja Brasilia tulivat uusiksi sivuakkreditointi- 42422: taminen sekä toiminnan jatkuminen lomien ja paikoiksi samalla kun Madridin sivuakkredi- 42423: komennusten aikana vaativat sotilasasiamiehel- tointipaikka lakkautettiin. Haagin sivuakkredi- 42424: le apulaisen tai sihteerin. Tärkeimmissä ja tointi muutettiin Lontoosta Bonniin. 42425: eniten työtä vaativissa Tukholman, Moskovan, Vuoden 1988 maaliskuusta lähtien on Pekin- 42426: Washingtonin ja Lontoon edustustoissa on so- giin ollut akkreditoituna Helsingistä toimiva 42427: tilasasiamiehen lisäksi apulaissotilasasiamies. matkustava sotilasasiamies. Toiminnasta ai- 42428: Muissa asemapaikoissa on miessihteeri, jolta heutuvat kustannukset ovat n. 12 OJo perus- 42429: edellytetään itsenäistä raportointikykyä. Erik- tettavan uuden sotilasasiamiestoimiston kus- 42430: seen kansliatehtäviä varten on henkilö vain tannuksista. Matkustavasta sotilasasiamiehestä 42431: viidessä paikassa. saatavat kokemukset käytetään hyväksi sotilas- 42432: Sotilasasiamiesverkoston aiheuttamat palk- asiamiestoiminnan kehittämisessä. 42433: kauskustannukset määräytyvät lain 346/88 ja Matkustavan sotilasasiamiehen käyttöön on 42434: varustautumisesta, asettautumisesta, asunnos- puolustusministeriön mukaan suhtauduttu pi- 42435: ta, koulutuksesta, edustuksesta aiheutuvat kus- dättyvästi. Toiminnan jatkuvuuden, sivuakkre- 42436: tannukset sekä erilliskustannukset asetuksen ditointimahdollisuuksien ja muiden syiden 42437: 477176 mukaan. Asetus 478176 määrää muu- kannalta on paras ratkaisu sijoittaa pysyvä 42438: ton ja kotiloman aiheuttamista kustannuksista. sotilasasiamies asemamaahan. Vastaanotta- 42439: Edustusmäärärahat on suhteutettu edustusteh- jamaa voi kieltäytyä akkreditoimasta pääkau- 42440: tävien laajuuteen ja edustautumisen tasoon. pungista matkustavaa sotilasasiamiestä, kuten 42441: Asema- ja sivumaiden osalta maamme soti- on käynytkin. Wienin yleissopimus ei tunne 42442: lasasiamiesverkosto on laajuudeltaan sama erikseen pääkaupungista matkustavaa sotilas- 42443: kuin Ruotsilla ja Itävallalla. Sen sijaan Ruot- asiamiestä, vaan käytäntö on sovittu sen hy- 42444: silla on sotilasasiamieshenkilöstöä kolmasosa väksyneiden maiden välillä sivuakkreditointiin 42445: enemmän. Ruotsilla on sotilasasiamies 14 rinnastettuna menettelynä. 42446: maassa ja 8 sivumaassa, matkustava sotilas- Suunnitteilla on erään sivuakkreditoinnin 42447: asiamies kahdessa maassa, kaksi sotilasedusta- lakkauttaminen. Samassa yhteydessä muutetta- 42448: jaa YK:ssa, toinen New Yorkissa ja toinen neen muutamia muita sivuakkreditointeja. So- 42449: 42450: 14 380734R 42451: 106 42452: 42453: tilasasiamiesverkosto pidetään lähivuosina ra- mentautumista olisi kehitettävä. Henkilöstön 42454: kenteeltaan sellaisena kuin se on em. muutos- koulutuksessa tulee enemmän ottaa huomioon 42455: ten jälkeen. kansainvälistymisen asettamat vaatimukset, 42456: Lähetystöissä, joissa sotilasasiamiehen apu- mm. kielitaito ja kulttuurin tuntemus. Koulu- 42457: na on vain sihteeri, joutuu tämä useimmiten tuksen kehittämisen ohella olisi lisättävä osal- 42458: korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö hoi- listumista kansainvälisiin tehtäviin ja koulutus- 42459: tamaan myös toimistorutiinit. Aiemmin on tilaisuuksiin sekä tuettava itsenäistä opiskelua. 42460: ulkoasiainministeriö tarjonnut toimistopalvelut Koulutusta kehitettäessä olisi selvitettävä, voi- 42461: tai valtaosan niistä, mutta käytännöstä on taisiinko tietyn perusjakson jälkeen soveltaa 42462: luovuttu. Tällä hetkellä vain viidessä lähetys- nykyistä monipuolisempaa linjajakoa. 42463: tössä on puolustushallinnolla oma toimistosih- Sotilasasiamiehen toimistoon on ainakin 42464: teri tai -virkailija. Ongelmana on kahden toi- toistaiseksi saatu kielitaitoisia, akateemisesti 42465: mistohenkilön viran vakinaistaminen, toinen koulutettuja sihteereitä kohtuullisin kustan- 42466: Lontoossa ja toinen New Yorkissa. nuksin. Menetelmä on tarjonnut puolustusvoi- 42467: On tutkittu sihteerin korvaamista toimiup- mien siviilihenkilöstölle mahdollisuuden osal- 42468: seerilla. Koulutusnäkökohtien vuoksi tämä on listua kansainväliseen toimintaan. Kielitaitois- 42469: todettu epätarkoituksenmukaiseksi. Kustan- ten opistoupseereiden käyttöä sihteerin tehtä- 42470: nukset olisivat lähes samansuuruiset. Korkea- vissä olisi lisättävä. 42471: koulututkinnon suorittaneiden sihteerien palk- Valtiontilintarkastajien mielestä 1-2 henki- 42472: kaluokat ovat A 17-19 ja neljän ylimmän lön sotilasasiamiehen toimiston on toiminnas- 42473: toimiupseeriluokan A 13-17, mutta toimiup- 42474: saan tukeuduttava suurlähetystön toimisto- ja 42475: seerien erilainen lisäjärjestelmä nostaa viimek- 42476: simainittujen palkat samalle tasolle. taloushallinnon palveluihin. Puolustusministe- 42477: riön tulee yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa 42478: Sotilasasiamiesten valmennusjakso on 4-5 42479: neuvotella toimintojen yhdistämiseen liittyvistä 42480: kk ja sihteereiden 1,5 kk. Pitempi valmennus 42481: käytännön järjestelyistä ja kustannusvastaa- 42482: olisi tärkeä erityisesti asemamaan tuntemuksen 42483: vuudesta. Aihetta on käsitelty myös ulkoasi- 42484: ja kielitaidon kehittämisen kannalta. Henkilös- 42485: ainhallinnon paika/listarkastuksia koskevassa 42486: töä ei kuitenkaan toistaiseksi ole voitu irrottaa 42487: kertomusosuudessa. 42488: pitempiaikaiseen valmennukseen. 42489: Matkustavan sotilasasiamiehen toiminnasta 42490: saatujen kokemusten kartuttua on mahdollista Hankintatoimi. Puolustusvoimien materiaa- 42491: laajentaa nykyisestäänkin tiedottamisen ja lisen valmiuden kehittämissuunnitelmat laadi- 42492: kansainvälisen yhteistyön kannalta hyvin toi- taan parlamentaaristen puolustuskomiteoiden 42493: minutta sotilasasiamiesverkostoa myös niihin ja parlamentaarisen puolustustoimikunnan 42494: maihin ja maanosiin, joissa ei välttämättä tar- esittämien suositusten mukaisesti. Tämän pui- 42495: vita pysyvän sotilasasiamiehen läsnäoloa. Mat- tesuunnitelman toteutumisesta päättää edus- 42496: kustavan sotilasasiamiesjärjestelmän laajenta- kunta vuosittain hyväksyessään tulo- ja meno- 42497: mista puoltaa myös se, että järjestelmän kus- arvion. Suunnitelmakaudeksi 1989-92 puolus- 42498: tannukset ovat pysyvään sotilasasiamiestoimin- tusministeriö on esittänyt kaksi kehittämis- 42499: taan verrattuna huomattavasti edullisemmat. suunnitelmaa, joista alempi perustuu valtaosin 42500: Toiminnan ja suhteiden vakiintuessa tehostuu parlamentaaristen komiteoiden suosituksiin. 42501: vuorovaikutus kohdemaan intressiryhmiin Ylempi johtaisi suosituksia tuntuvasti suurem- 42502: myös lyhyillä vierailuilla. piin menoihin. Suunnitelman mitoitukset ylit- 42503: Ulkoasiainministeriö käyttää systemaattisesti tävät valtiovarainministeriön kannanoton mu- 42504: sotilasasiamiestoiminnan tuloksia. Olisi selvi- kaan hallituksen asettamat valtiontaloudelliset 42505: tettävä, voitaisiinko raportointia hyödyntää tavoitteet huomattavasti. 42506: esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Puolustushallinnon mukaan puolustusjärjes- 42507: sekä nykyistä enemmän myös puolustusasiain- telmän arvioidaan olevan rakenteeltaan toimi- 42508: valiokunnan toiminnassa. Materiaalihankintoi- va, mutta sen suorituskykyä heikentävät mää- 42509: hin liittyvästä asiantuntemuksesta voisi olla rälliset ja laadulliset puutteet mm. johtamis- ja 42510: hyötyä myös muualla valtionhallinnossa ja valvontajärjestelmissä sekä maavoimien ja me- 42511: elinkeinoelämässä. rivoimien suorituskyvyssä. Kehittämistä vaati- 42512: Valtiontilintarkastajien mielestä sotilasasia- sivat esim. rannikkopuolustuksen liikkuvat 42513: miestoimintaan osallistuvan henkilöstön vai- asejärjestelmät, ilmatorjunta sekä ilmavoimien 42514: 107 42515: 42516: lennonvarmennus-, tukikohta- ja taisteluväli- ei tuolloin tilastoitu. Jakauma voidaan kuiten- 42517: nemateriaali. kin olettaa samanlaiseksi. 42518: Puolustushallinnon mukaan puolustusjärjes- Hankintoihin v. 1977-85 myönnetyistä 42519: telmän kehittämistä jatketaan edelleen parla- määrärahoista kohdistui kotimaahan 33 OJo, 42520: mentaarisen puolustustoimikunnan lausunnos- Neuvostoliittoon 27 % ja länsimaihin 40 %. 42521: sa esitettyjä suuntaviivoja ja voimavarasuosi- Vuosina 1982 ja 1987 hankintojen kotimaisuu- 42522: tuksia noudattaen. Tavoitteena on sellainen saste on ollut n. 40 %. Kotimaisuusasteessa 42523: materiaalinen valmius, torjuntakyky ja joukot, tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että koti- 42524: joilla kyetään hallitsemaan sotaa alemmanas- maassakin valmistettuihin tuotteisiin sisältyy 42525: teiset uhkatilanteet ja torjumaan valtakuntaa hyvin paljon ulkomaisia komponentteja. Ruot- 42526: vastaan kohdistuvat hyökkäykset. Puolustus- sissa kotimaisuusaste on n. 70-80 % ja Sveit- 42527: hallinnon mukaan hankintamäärärahoja olisi sissä yli 60 %. Näissä maissa asetuotanto on 42528: saatava riittävästi, jotta ei jouduta arvioimaan pitemmälle kehittynyt kuin Suomessa. Myös 42529: uudelleen puolustusvoimien tehtäviä. tuotantokustannukset ovat maassamme korke- 42530: Painopiste on edelleen maavoimien suoritus- ammat kuin tuontimaissa lähinnä tuotantosar- 42531: kyvyn kehittämisessä. Meri- ja ilmavoimien jojen pienuuden vuoksi. Kannattavien sarjojen 42532: toimintakyky turvataan nykyisten tehtävien aikaansaaminen vaatisi sotatarvikkeiden vien- 42533: vaatimalla tasolla. Seuraavan vuosikymmenen nin huomattavaa lisäämistä tai valtion varoja 42534: alkupuolella aloitetaan torjuntahävittäjäkalus- tuotannon tukemiseen. Esimerkiksi ruutituo- 42535: ton uusinta, jolloin ilmavoimien osuus materi- tannossa viennin pitäisi olla puolustusvoimien 42536: aalimäärärahoista kasvaa. hankintoihin nähden huomattavasti suurempi. 42537: Vuosia 1989-93 koskevaan suunnitelmaan 42538: Puolustusmateriaalihankinnoilla on välittö- sisältyvien hankintojen kotimaisuusaste on n. 42539: miä seurannaisvaikutuksia muihin toimintoi- 45 %. Uusien puolustusmateriaalihankkeiden 42540: hin, kuten koulutukseen, henkilöstön käyt- kotimaahan suuntautuvaksi työllisyysvaikutuk- 42541: töön, käyttö- ja kunnossapitoedellytyksiin sekä seksi arvioidaan yhteensä n. 17 000 henkilötyö- 42542: tilatarpeisiin. vuotta. 42543: Hankintojen kehitys ja jakauma. Ellei budjettiperusteluissa toisin ole mainit- 42544: Puolustushallinnon materiaalivarannon arvioi- tu, eivät valtion hankinnoista annetut mää- 42545: daan olevan lähes 30 mrd. mk. Viime vuosina räykset priorisoi kotimaisia hankintoja, eivät- 42546: on hankittu materiaalia keskimäärin 3 mrd. kä painota mitenkään alueellista suuntaamista. 42547: mk:n edestä vuosittain. Vuosina 1982 ja 1987 Puolustusvoimien edun mukaista on kuitenkin 42548: hankinnat ovat olleet seuraavat: maanpuolustuksellisista syistä suosia ja pitää 42549: yllä tärkeän puolustusmateriaalin kotimaista 42550: 1982 1987 42551: kpl Mmk kpl Mmk valmistusta. Tätä on myös korostettu jatkuvas- 42552: Hankinnat ......... . 7 281 1 664 9 274 3 610 ti. 42553: Koska valtioneuvosto lokakuussa 1986 kiin- 42554: Hankinnat ovat jakautuneet lääneittäin seu- nitti erityistä huomiota hankintojen suuntaa- 42555: raavasti: miseen kotimaahan työllisyysnäkökohtien 42556: vuoksi, on puolustusministeriö antanut ohjeet 42557: Lääni 1982 1987 tarjouspyyntöjen lähettämisestä vaikeilla työlli- 42558: Mmk syysalueilla (työttömyysaste yli 10 %) oleville 42559: Uudenmaan ......................... . 82,0 190,0 yrityksille. Puolustusvoimien hankkiman mate- 42560: Hämeen ............................. . 84,0 495,0 42561: Keski-Suomen ....................... . 12,5 158,4 riaalin erikoislaatu ja hankintojen suuruus vai- 42562: Kuopion ............................. . 1,4 56,0 keuttaa kuitenkin työttömyysalueiden usein 42563: Kymen .............................. . 0,4 13,9 pienten yritysten mahdollisuuksia saada han- 42564: Oulun ............................... . 0,6 11,8 kintoja. Ohjeiden vaikutuksia seurataan, mut- 42565: Lapin ............................... . 0,2 2,3 42566: Vaasan .............................. . 1,1 171,5 ta konkreettisia tuloksia ei vielä ole saatavissa. 42567: Turun ja Porin ...................... . 40,0 354,0 Hankintojen kotimaisuuden lisäämistä kriisi- 42568: Mikkelin ............................ . 0,1 7,6 aikojen hankintojen turvaamiseksi on puolus- 42569: Pohjois-Karjalan .................... . 0,4 14,2 tushallinnossa pohdittu eri hankintojen yhtey- 42570: dessä. Valtioneuvosto asetti kertomusvuoden 42571: Vuoden 1982 tilastosta puuttuvat pääesikun- joulukuussa neuvottelukunnan, jonka tehtävä- 42572: nan hankintaosaston vastaavat luvut, sillä niitä nä on selvittää maamme puolustusvälineteolli- 42573: 108 42574: 42575: suuden kilpailukyvyn nykytilannetta ja tehdä Hankittavan materiaalin tekniset ominaisuu- 42576: suosituksia toimista, joilla kilpailukykyä voi- det selvittää ao. puolustusvoimien materiaali- 42577: taisiin parantaa ja siten lisätä kotimaisia han- osasto. Kaupallisten määräysten ja ehtojen 42578: kintoja. Muun muassa puolustusvaliokunta on noudattamisesta vastaa pääesikunnan hankin- 42579: työllisyysnäkökohtiin vedoten esittänyt hankin- taosasto. Puolustusmateriaalihankinnat ovat 42580: tojen lisäämistä kotimaiselta teollisuudelta. kasvaneet taloudelliselta arvoltaan huomatta- 42581: Hankintaj ä r j este l mä . Puolustusvoi- viksi ja muuttuneet sekä kaupallisesti että tek- 42582: mien hankinnat perustuvat valtion hankinnois- nisesti entistä monimutkaisemmiksi järjestel- 42583: ta annettuihin määräyksiin (asetus valtion han- mähankinnoiksi, joihin sisältyy materiaalihan- 42584: kinnoista 1070/79 ja valtion yleiset hankinta- kintojen lisäksi usein myös valmistuslisenssien 42585: ehdot 1982), puolustusministeriön antamiin ja taitotiedon hankintaa. Hankintoihin kuuluu 42586: tarkempiin ohjeisiin ja sen myöntämiin ratkai- lisäksi vastaostojen ja kauppapoliittisten näke- 42587: suoikeuksiin sekä pääesikunnan hankintaosas- mysten selvittelyjä, jotka ovat aikaa vieviä ja 42588: ton, eri materiaaliosastojen, sotilasläänien esi- kokonaisvaikutuksiltaan suuria. Hankintoihin 42589: kuntien ja joukko-osastojen tai vastaavien yk- pyritään saamaan puolustusministeriön näke- 42590: siköiden antamiin hankintamääräyksiin. mys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 42591: Maavoimien materiaalihankinnat on keski- Puolustusministeriön vahvistamien ns. kom- 42592: tetty etupäässä pääesikunnan sotatalousesikun- pensaatiomääräysten mukaan jokainen 50 42593: taan, ilmavoimien materiaali ilmavoimien esi- Mmk:n ylittävä hankinta on vaadittava kom- 42594: kuntaan ja merivoimien materiaali merivoi- pensoitavaksi vastaostoin. Näin onkin menetel- 42595: mien esikuntaan. Jokaisessa joukko-osastossa ty, mutta joissakin tapauksissa loppuarvioin- 42596: tai vastaavassa yksikössä suoritetaan kuitenkin tien yhteydessä kompensaatiosta on luovuttu, 42597: hankintoja, mutta ne ovat lähinnä materiaalin jos hankintahinta on ilman kompensaatiota 42598: käyttöön ja kunnossapitoon liittyviä sekä päi- ollut huomattavasti edullisempi. Käytännön 42599: vittäisiä elintarvikehankintoja. kokemusten perusteella on arvioitu, että vasta- 42600: Puolustusministeriössä on vnst)aseninen ostot lisäävät hankintahintaa 5-7 Olo, mikä 42601: puolustushallinnon kaupallinen lautakunta, jo- johtuu vastaostojen järjestämisen myyjälle ai- 42602: ka käsittelee kaikki merkittävät puolustusmi- heuttamista kustannuksista. Vaikka vastaostot 42603: nisteriön tai valtioneuvoston ratkaistavaksi hyödyttävät maamme teollisuutta, niistä aiheu- 42604: saatettavat hankinnat. Lautakunnan toimintaa tuvat kustannukset jäävät puolustushallinnon 42605: pidetään tärkeänä, ja siinä ovat edustettuina vastattaviksi. Kokonaisuutena arvioiden vasta- 42606: varsin kattavasti puolustusministeriön ja pää- ostot ovat onnistuneet hyvin. 42607: esikunnan näkemykset. Puolustusvoimilla on yleensä eri hankinta- 42608: Jos hankinnan osalta on saatu tarjous ulko- kohteista ja toimittajista valmiit luettelot ja 42609: maisesta tavarasta ja hankintahinta on vähin- suunnitelmat. Niitä on voitu käyttää hyväksi 42610: tään 750 000 mk, käsitellään hankinta lisäksi mm. siten, että työllisyyden tukemiseen osoite- 42611: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa tut varat on voitu käyttää välittömästi suunni- 42612: toimivassa ulkomaisten hankintojen neuvotte- teltuun tarkoitukseen ja näin lievittää työttö- 42613: lukunnassa. Menettelyn eräänä tarkoituksena myyttä. 42614: on kotimaisuuden ottaminen huomioon han- 42615: Hankintahenkilöstö. Hankintoja 42616: kinnoista päätettäessä. Ulkomaisten hankinto- 42617: hoitavan henkilöstön määrä on seuraava: 42618: jen neuvottelukunnan ratkaistavaksi tulevien 42619: asioiden markkarajaa pidetään liian alhaisena. Kaupallinen Tekninen 42620: Hankintatointa voitaisiin joustavoittaa myös henkilöstö henkilöstö 42621: esim. siten, että varaosista, jotka kuuluvat Pääesikunta/sotatalousesikunta . . . 31 115 42622: neuvottelukunnan jo puoltamaan järjestel- Ilmavoimien esikunta . . . . . . . . . . . . . 13 30-40 42623: Ilmavoimien varikko . . . . . . . . . . . . . . 11 45 42624: mään, ei enää tarvitsisi pyytää neuvottelukun- Merivoimien esikunta . . . . . . . . . . . . . 6 40-50 42625: nan lausuntoa. Puolustusministeriö/kaupallinen 42626: Pääesikunnan sotatalouspäällikkö ratkaisee toimisto........................... 5 42627: kotimaiset hankinnat aina 5 Mmk:aan asti ja 42628: ulkomaiset hankinnat 2 Mmk:aan asti. Valtio- Kaupallisten henkilöiden tehtävät vaihtelevat 42629: neuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto on tarjousten pyytämisestä, hankintojen valmiste- 42630: pyydettävä hankinnoista, joiden arvo on 10 lusta ja niihin liittyvien neuvottelujen hoitami- 42631: Mmk tai enemmän. sesta laskujen tarkastukseen ja määrärahakir- 42632: 109 42633: 42634: janpitoon. Teknisen henkilöstön määrä on ar- selvitysten perusteella, tarjotaan museointitar- 42635: vio, koska useat hoitavat monia muitakin teh- koitukseen tai myydään joko varuskunnittain 42636: täviä kuin hankintojen -teknistä valmistelua. tai varikoissa tapahtuvissa huutokaupoissa tai 42637: Lukuihin eivät sisälly pääesikunnan muissa tarjousten perusteella. 42638: esikunnissa ja joukko-osastoissa tai vastaavissa Hylättyä materiaalia kuljetetaan keskitettyä 42639: yksiköissä pienempiä hankintoja hoitavat hen- myyntiä varten vain, jos materiaalin kokoami- 42640: kilöt, joiden määrää on vaikea arvioida. sesta ja kuljetuksesta aiheutuvat kokonaiskus- 42641: Kaupallisen henkilöstön koulutus vaihtelee. tannukset jäävät alle arvioidun myyntituoton. 42642: Puolustusvoimien ulkopuoliseen osto-organi- Hylätyn omaisuuden myynnistä koituvat välit- 42643: saatioon verrattuna akateemisesti koulutettuja tömät kulut olivat kertomusvuonna n. 10- 42644: on melko paljon. Tekninen henkilöstö on insi- 20 07o saadusta bruttotuotosta, joten menette- 42645: nöörejä, teknikoita ja sotilaita. lyä voidaan yleensä pitää kannattavana. Mikäli 42646: Irtaimen omaisuuden poistami- päätösten tai ohjeiden vuoksi hylättyä materi- 42647: nen . Puolustushallinnon irtaimen omaisuu- aalia ei voida sellaisenaan myydä (esim. ras- 42648: den hylkäämis- ja poistomenettely perustuu kaat aseet), ne myydään romutettuna. Tällöin 42649: puolustusministeriön v. 1984 antamaan pää- kustannukset saattavat nousta jopa suurem- 42650: tökseen ja pääesikunnan sen perusteella anta- miksi kuin myyntitulot. 42651: miin ohjeisiin. Noin kaksi vuotta käytössä 42652: Ilmavoimien esikunnan mukaan kaluston ta- 42653: ollutta järjestelmää kehitetään saatujen koke- 42654: loudellisen käyttöiän täyttyessä esim. lentoko- 42655: musten ja esitysten perusteella. Valtiontilintar- 42656: neisiin ja tutkajärjestelmiin kuuluvien vara- 42657: kastajat totesivat asevarikko 1:n tarkastuksen 42658: osien, vaihtolaitteiden, työvälineiden ym. tar- 42659: yhteydessä, että uuden järjestelmän käyttöön- 42660: otossa on esiintynyt ongelmia, jotka puolustus- vikkeiden hankintaa vähennetään asteittain, 42661: jotta ns. hukkainvestointien määrä vähenisi. 42662: ministeriön mukaan on pyritty ratkaisemaan. 42663: Kaluston huollossaseisonta-ajat tosin samalla 42664: Uudistuksessa on hylkäämismenettelyä sel- 42665: keytetty ja yhtenäistetty sekä päätösvaltaa de- pitenevät. Varaosat, vaihtolaitteet sekä työväli- 42666: neet, joita voidaan käyttää, erotetaan hylättä- 42667: legoitu aiempaa selvemmin joukko-osastoille, 42668: västä materiaalista. Muussa tapauksessa ne 42669: varikoille ja sotilasläänien esikunnille. Suureh- realisoidaan kaluston myynnin yhteydessä tai 42670: kojen kalustokokonaisuuksien tai materiaalien 42671: hylkäämisestä päättää pääesikunnan päällikkö romutetaan. 42672: huoltopäällikön esityksestä. Sotilasilma-alus- Varsinaisella poistomenettelyllä puolustus- 42673: tyyppien ja taistelualusten hylkäysasiat käsitel- hallinnossa tarkoitetaan kadonneen, tuhoutu- 42674: lään puolustusministeriössä. neen tai muusta syystä hävinneen tai vähenty- 42675: Hylättäväksi tarkoitetun materiaalin käsitte- neen irtaimen omaisuuden vähentämistä mate- 42676: lee joukko-osaston, varikon tai varuskunnan riaalikirjanpidosta ja muita toimenpiteitä, jot- 42677: hylkäyslautakunta. Kun hylättäväksi esitetään ka tehdään päätettäessä menetyksen hyväksy- 42678: arvoltaan vähäistä omaisuuserää ja kun hyl- misestä valtion vahingoksi. Hävinneen tai tu- 42679: käys tällöin liittyy erityisesti korjaus- tai huol- houtuneen irtaimen omaisuuden käsittelypro- 42680: totoimintaan, voi omaisuuden tarkastaa yksi- sessiin kuuluu vahingon toteaminen, siitä il- 42681: kin asiantuntija, joka ei ole tehtävänsä puoles- moittaminen, esitutkinta, häviämisilmoituksen 42682: ta esteellinen. Hylkäyslautakunta tai asiantun- laatiminen, vahingon arviointi, omaisuuden 42683: tija tarkastaa hylättäväksi tarkoitetun omai- vähentäminen kirjanpidosta ja vahinkoasiain 42684: suuden ja laatii pöytäkirjaan myös esityksen jatkokäsittely. 42685: sen jatkokäsittelystä. Hylkäyspäätöksen tekee Vuonna 1985 uusitut irtaimen omaisuuden 42686: asianomainen komentaja tai siihen oikeutettu hylkäys- ja poisto-ohjeet määräävät menettely- 42687: ylempi viranomainen. tavan ja päättämisoikeuden silloin, kun puo- 42688: Hylätyn omaisuuden jälkikäsittelystä päät- lustusvoimien irtainta omaisuutta on kadon- 42689: tää hylkäyspäätöksen tehnyt viranomainen ja nut, tuhoutunut tai vaurioitunut ja vahinko on 42690: päätös merkitään hylkäysasiakirjaan. Materi- syntynyt tapaturmaisesti eikä tahallisesti tai 42691: aalin jälkikäsittelyä valvoo hylkäyslautakun- tuottamuksellisesti aiheutettuna tai aiheuttajaa 42692: nan puheenjohtaja. Mikäli omaisuudella ei ole ei ole saatu tutkinnan perustella selville. Tut- 42693: jälleenkäyttö- eikä myyntiarvoa tai sitä ei voi- kintaa on arvosteltu siitä, että se on aikaa 42694: da myydä, hylätty omaisuus hävitetään. Muu- vievä prosessi, joka joudutaan suorittamaan, 42695: toin materiaali käytetään uudelleen ennakko- vaikka menetetyn irtaimen omaisuuden arvo 42696: 110 42697: 42698: on vähäinen. Vahinkoasiain käsittelymenette- tettujen tavoitteiden ja niiden toteutumismah- 42699: lyä uudistetaan. dollisuuksien välinen ristiriita on pyrittävä rat- 42700: Poistojärjestelmän kehittämi- kaisemaan heikentämättä puolustuskykymme 42701: nen. Kertomusvuonna tulo- ja menoarvion uskottavuutta. 42702: yleisiä soveltamisohjeita on uusittu sellaisiksi, Tavoitteisiin perustuva suunnittelu ei anna 42703: että hylätty materiaali voidaan myydä suoraan, riittävän realistista pohjaa päätöksentekoon ja 42704: tarjousten perusteella tai huutokaupalla. Puo- käytännön toimintojen ohjaukseen. Puolustus- 42705: lustusministeriön mukaan menettely on paran- hallinnon toiminta- ja taloussuunnittelua tulee 42706: nus aikaisempaan huutokauppamenettelyä pri- tarkentaa siten, että perussuunnitelmat laadi- 42707: orisoivaan järjestelmään. taan noudattaen asetettuja valtiontaloudellisia 42708: Suurimpana ongelmana käytöstä poistetun tavoitteita. Tavoitteelliset kehittämissuunnitel- 42709: ja hylätyn omaisuuden jatkokäsittelyssä ovat mat on laadittava ylimmän valtionjohdon mää- 42710: aseet ja erilaiset ammukset ja räjähteet, jotka rittämissä rajoissa. Kehittämissuunnitelmien 42711: yleensä hävitetään. Niitä varten on suunnitteil- on perustuttava toimintojen kriittiseen arvioin- 42712: la oma hävittämisjärjestelmä, jonka toteutues- tiin. Sen tehostamiseksi on edelleen kehitettävä 42713: sa jälkikäsittelyä odottavat räjähteet voidaan toimintojen arviointimenetelmiä. 42714: hävittää 5-10 vuoden aikana. Kustannukset Vaikka kotimaisten hankintojen lisäämiseen 42715: olisivat arviolta 50-70 Mmk. liittyykin monia poliittisesti arkaluontoisia 42716: Puolustusvoimien varastoissa, jotka on tar- seikkoja, hankintojen merkitys kriisiajan tar- 42717: koitettu muuhun käyttöön, on paljon käytöstä peiden ja työllisyyden kannalta on kiistaton. 42718: paistettua materiaalia, josta ainakin osalle voi- Materiaalisen valmiuden omavaraisuuden li- 42719: si löytyä satunnaisostajia. Materiaalia ei ole sääminen vaatii kotimaisen tuotannon kehittä- 42720: saatu riittävästi paistettua, sillä kustannusten mistä. Valtion kehittämisvarojen suuntaamista 42721: ja henkilöstön niukkuuden vuoksi myynti voi- on jatkuvasti arvioitava uudelleen myös siksi, 42722: daan järjestää vain harvoin. Lisäksi myyntita- että niillä pyritään alentamaan puolustusvoi- 42723: pa poikkeaa tavanomaisesta käteiskaupasta. mien tarvitseman materiaalin tuotantokustan- 42724: Hyväkuntoisen materiaalin poistaminen hävit- nuksia ja edistämään tuotekehitystä. 42725: tämällä ei ole valtion talouden kannalta järke- Puolustusministeriön hankintojen valmiste- 42726: vää. lua tulisi kehittää siten, että kaupallinen henki- 42727: Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden ja löstö osallistuu hankintaneuvotteluihin ja sel- 42728: toimikunnan puolustuspolitiikalle asettamat ta- vittelyihin jo asioiden valmisteluvaiheessa. 42729: voitteet on mitoitettu niin suuriksi, että edus- Kaupallista asiantuntemusta lisäämällä voi- 42730: kunnan ja hallituksen puolustuspolitiikan to- daan saavuttaa olennaisia säästöjä hankinta- 42731: teuttamista koskevat, tulo- ja menoarvion hy- kustannuksissa. 42732: väksymisen yhteydessä tehdyt päätökset eivät Muutaman vuoden käytössä olleen irtaimen 42733: ole lähinnä valtiontaloudellisista syistä täysi- omaisuuden hylkäämis- ja poistomenettelyn 42734: määräisesti vastanneet niitä. Komiteoiden ja soveltamista käytäntöön on seurattava. Hävin- 42735: toimikuntien on suosituksia antaessaan realisti- neen tai tuhoutuneen irtaimen omaisuuden kä- 42736: semmin tiedostettava yhteiskunnalliset puiteke- sittelyyn kuuluvan esitutkinnan tarkoituksen- 42737: hykset ja valtiontaloudelliset rajoitukset, joi- mukaisuus olisi arvioitava uudelleen tapauksis- 42738: den puitteissa suosituksia on mahdollista to- sa, joissa valtion vahinko on vähäinen. 42739: teuttaa. Puolustushallinnon kehittämiselle ase- 42740: lli 42741: 42742: 42743: 42744: 42745: Valtiovarainministeriön hallinnonala 42746: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- tyksille, jotka voivat hankkia valuuttatuloja, 42747: kastuksen valtiovarainministeriössä II. 3 .I988. sekä energialaitoksille. Valuutan kotiuttamis- 42748: pakko esti suomalaisia liikeyrityksiä pitämästä 42749: muita ulkomaisia varoja kuin lyhytaikaisia 42750: Valtiovarainministeriö vientisaatavia. Ulkomaisia pääomasijoituksia 42751: ei voinut olla muussa muodossa kuin tytär- ja 42752: Rahamarkkinoiden muutos ja talouspolitiik- osakkuusyhtiön osakkeina. 42753: ka. Ra h o i t u s m a r k k i n a t I 9 8 0 -l u v uI- Voimakas pankkisektori vaikutti osaltaan 42754: I a. Rahoitusmarkkinoita säännösteltiin var- siihen, että osakemarkkinoiden merkitys kan- 42755: sin tiukasti 1980-luvun alkuun saakka. Sään- santaloudessa oli vähäinen vielä vuosikymme- 42756: nöstely kattoi periaatteessa koko rahamarkki- nen vaihteessa. Lyhyen ajan rahoitusmarkki- 42757: nakentän. Markkinoilla vallitsi pysyvä rahoi- noita ei oikeastaan ollut, koska pankkien välis- 42758: tuksen ylikysyntätilanne, koska rahoitusmark- ten markkinoiden toiminnan korvasi keskus- 42759: kinat tasapainottuivai rahan määrän eivätkä pankkirahoitus päivämarkkinoiden muodossa. 42760: korkotason kautta. Säännöstelyä tuki tehokas Julkisen talouden suhteellisen vähäisten alijää- 42761: valuutansäännöstely, joka esti korkoerojen mien vuoksi ei lyhyen ajan rahoitusta tarvittu 42762: hyödyntämisen kotimaan ja ulkomaiden välil- julkisella sektorilla. 42763: lä. Säännöstelymahdollisuudet alkoivat heiketä 42764: Rahoituksen tarvitsijan käytettävissä olivat I970-luvun puolivälistä lähtien. Viranomaisten 42765: pankkilainat (velkakirjalainat, vekselit, shekki- asenteet rahoitusmarkkinoiden liberalisoimi- 42766: tililuotot) ja vakuutusyhtiöiden lainat. Pankit seksi muuttuivat myönteisemmiksi. Säätelyä 42767: hankkivat varansa talletuksin ja keskuspankki- ryhdyttiin purkamaan asteittain vuodesta I980. 42768: rahoituksen avulla. Sekä talletusten hankinnas- Tällöin pankit saivat luvan käyttää kateluotto- 42769: sa että keskuspankkirahoituksessa vallitsi hal- ja ja -talletuksia ulkomaantoimintojensa suo- 42770: linnollinen hintakontrolli. jaamiseksi. Tämän seurauksena pääomaliik- 42771: Pääomamarkkinat olivat niin ikään heikosti keet vilkastuivat, kun yritykset pystyivät jos- 42772: kehittyneet. J aukkovelkakirjamarkkinoilla sain määrin hyödyntämään kotimaan ja ulko- 42773: eräät obligaatiot (mm. valtion ja osa kiinnitys- maiden välistä korkoeroa. 42774: luottopankkien) olivat verottomia. Osa obli- Ulkomaisten pankkien saatua valtiovarain- 42775: gaatioista, kaikki debentuurit ja muut joukko- ministeriöltä luvan asettua Suomeen pankkikil- 42776: velkakirjamarkkinat olivat verollisia. Joukko- pailu kiristyi varsinkin valuuttakaupassa vuo- 42777: velkakirjojen tehokas tuotto riippui verotuk- desta 1982 lähtien. Myös muiden pankkipalve- 42778: sesta ja inflaatiosta. Tuottosuunnittelu oli tästä lujen kohdalla kilpailu lisääntyi. Vuonna I983 42779: syystä monimutkaista. Voimakkaan inflaation Suomen Pankki alkoi purkaa antolainauksen 42780: aikana oli vieras pääoma yrityksille pankki- ja keskikorkosäännöstelyä sallimalla markkina- 42781: vakuutuslainoina edullisempaa kuin osake- hintaisen rahoituksen siirtämisen keskikorko- 42782: emissiot. Arvopaperipörssin vaihto oli vähäis- säännöstelyn alaiseen luotonantoon. Ehtoja 42783: tä. Lyhyen ajan rahoitusmarkkinoita ei juuri lievennettiin asteittain, kunnes v. I986 keski- 42784: ollut. korkosäännöstelystä luovuttiin kokonaan. 42785: Yritysten ulkomainen rahoitus tuli kysymyk- Myös luottojen sidonnaisuutta Suomen Pankin 42786: seen joko lyhytaikaisina tuontivelkoina tai peruskorkoon lievennettiin. 42787: Suomen Pankin luvalla pitkäaikaisten joukko- Kertomusvuonna pankit saivat oikeuden 42788: velkakirjalainojen liikkeeseen laskemisena ul- käyttää peruskoron ohella myös muita viite- 42789: komaille. Lupia myönnettiin vain teollisuusyri- korkoja luotanannossaan asuntoluototusta lu- 42790: 112 42791: 42792: kuun ottamatta. Markkinoilla yleisesti hyväk- liikkeeseenlaskemisesta. Sijoitus-, yritys- ja 42793: sytyiksi viitekoroiksi muodostuivat Suomen kuntatodistuksia laskettiin aluksi liikkeeseen 42794: Pankin julkaisemat HELIBOR-korot, jotka vain 1-12 kuukauden ajalle, nykyisin myös 42795: lasketaan viiden suurimman pankin sijoitusto- 1-5 vuoden juoksuajoin. Pitkän juoksuajan 42796: distusten ostonoteerausten keskiarvojen perus- sijoitus- ja yritystodistusten markkinat ovat 42797: teella. Vuoden 1988 alusta lähtien pankit ovat vielä kapeat. 42798: voineet sitoa myös asuntolainojen korkoja Kotimaisten rahoitusmarkkinoiden muutok- 42799: Suomen Pankin julkaisemiin pitkäaikaisiin sen taustalla vaikuttaa lisääntynyt kansainväli- 42800: kolmen ja viiden vuoden markkinakorkoihin. nen integraatio. Siihen liittyy väistämättä va- 42801: Koska korkosäännöstely 1980-luvun alku- paa pääomien liikkuvuus eri valtioiden välillä. 42802: vuosina oli osittain voimassa, ohjasivat pankit Suomessa valuutansäännöstelyä perusteltiin ai- 42803: kallista varainhankintaansa tytäryhtiöinään kaisemmin lähinnä rakennepoliittisilla syillä 42804: toimiville rahoitus- ja luottokorttiyhtiöille, joi- sekä liiallisen ulkomaisen velkaantumisen estä- 42805: ta korkosäännöstely ei koskenut. Myöhemmin misellä. Valuutansäännöstelyä on purettu varo- 42806: nämä yhtiöt alkoivat käyttää kehittyviä pää- vaisesti ja asteittain. 1980-luvun puolivälin jäl- 42807: omamarkkinoita hyväkseen laskien liikkeeseen keen Suomen Pankki on lisännyt pitkäaikaisen 42808: verollisia debentuuri- ja muita joukkovelkakir- ulkomaisen lainapääoman saatavuutta. Vuo- 42809: jalainoja. den 1986 elokuusta lähtien tehdasteollisuuden 42810: Pankkien keskuspankkirahoituksen määräl- ja varustamoiden sallittiin käyttää ilman Suo- 42811: linen säätely lopetettiin v. 1984, kun pankki- men Pankin etukäteislupaa yli viiden vuoden 42812: kohtaiset kiintiöt, jotka määrittivät pankkien mittaista ulkomaista luottoa investointiensa ra- 42813: keskuspankkivelan rajat, poistettiin käytöstä. hoitukseen. Myös tuonnin rahoitusluottokiin- 42814: Suomen Pankki ohjasi rahoitusmarkkinoita tä- tiön yläraja poistettiin ja viennin jälleenrahoi- 42815: män jälkeen pelkästään päivämarkkinoiden eli tusmahdollisuuksia parannettiin. Kertomus- 42816: päiväluottojen ja -talletusten kautta. Vuoden vuonna pitkäaikaisen ulkomaisen rahoituksen 42817: 1986 alusta päiväluottojen ja -talletusten korot saatavuutta laajennettiin edelleen sallimalla va- 42818: eriytettiin toisistaan ja pankkien väliset mark- luuttaluottojen käyttö käytännössä lähes kai- 42819: kinat muodostuivat. Yleisimmiksi markkinavä- kille liiketoimintaa harjoittaville yrityksille. 42820: lineiksi muodostuivat pankkien sijoitustodis- Yksityishenkilöiden mahdollisuuksia ulkomai- 42821: tukset sen jälkeen, kun Suomen Pankki poisti seen sijoitustoimintaan on myös laajennettu. 42822: sijoitustodistuksilta kassavarantovelvoitteen ja 42823: valtiovarainministeriö nosti sijoitustodistusten Ulkomaisten pääomaliikkeiden vapauttami- 42824: määrällistä ylärajaa. Kertomusvuoden lopussa nen on siten mahdollistanut yritysten toimin- 42825: lyhyen rahan volyymi nousi n. 61 mrd. mk:aan nan rahoittamisen valuutoilla. Valuuttalainoja 42826: ja vuoden 1988 huhtikuussa edelleen n. 74 voidaan hankkia ulkomaisilta pääomamarkki- 42827: mrd. mk:aan. Tästä yli puolet oli jälkimarkki- noilta suoraan Suomen Pankin luvalla obligaa- 42828: nakelpoisia sitoumuksia, lähinnä sijoitus- ja tio- ja joukkovelkakirjalainoin, ulkomaisilta 42829: yritystodistuksia. Suomen Pankki siirtyi lyhyen pankeilta tai pankkikonsortioilta velkakirjalai- 42830: välivaiheen ajaksi käyttämään kolmen kuukau- noin tai suomalaisten pankkien välityksellä 42831: den ns. periodiluottoja ja -talletuksia, joiden Suomesta. Suomalaiset yritykset voivat niin 42832: määristä ja koroista pankit saivat tehdä tar- ikään koota omaa pääomaa laskemalla liikkee- 42833: jouksia. Keskuspankki aloitti kertomusvuoden seen vapaita osakkeita ulkomaisissa pörsseissä 42834: maaliskuussa avomarkkinaoperaatiot omilla tai Helsingin Arvopaperipörssissä. Tämä tekijä 42835: sekä pankkien sijoitustodistuksilla. Avomark- yhdessä kotimaisten rahoitusmarkkinoiden 42836: kinaoperaatioista eli sijoitustodistusten ostoista muutoksen kanssa on vapauttanut osan yrityk- 42837: ja myynneistä tuli lyhyessä ajassa keskuspan- sistä pankkisidonnaisuudestaan tai ainakin vä- 42838: kin tärkein keino säädellä rahoitusmarkkinoi- hentänyt sitä. Samalla se on kuitenkin saatta- 42839: den maksuvalmiutta ja sitä kautta korkotasoa. nut yritykset entistä alttiimmiksi valuutta- ja 42840: Lyhyen rahan markkinoilla on pankkien si- korkoriskeille. 42841: joitustodistusten ja yritystodistusten lisäksi vie- Myös suomalaisten ja ulkomaisten pankkien 42842: lä kuntatodistuksia. Pankit ja muut rahoitus- väliset lyhyen rahan keskinäiset markkinat laa- 42843: laitokset hankkivat niitä varoikseen, antoivat jenivat, ja suomalaiset pankit voivat laskea 42844: yritystodistuksen liikkeeseen laskeneen yrityk- ulkomailla liikkeeseen yritystodistuksia (Euro 42845: sen puolesta takauksen ja huolehtivat niiden Commerical Papers). 42846: 113 42847: 42848: Yritysten nopea kansainvälistyminen lisäsi tanut pitkäaikaisten rahoitusmarkkinoiden jär- 42849: valuuttakauppaa ja aiheutti sen, että pankit jestelmällisen muuttamisen. Suomen Pankki 42850: suojautuivat korko-, valuutta- ja maksuval- sai kertomusvuoden marraskuussa oikeudet 42851: miusriskeiltä lisäämällä valuuttamääräisiä toimia joukkovelkakirjojen ja pitkien sijoitus- 42852: markkinakorkoisia saatavia ja helposti markki- todistusten markkinoilla. Pitkäaikaiset rahoi- 42853: naitavia arvopapereita (Euronotes). Pankit al- tusvaateet yhdenmukaistuvat, kun valtion ve- 42854: koivat solmia myös taseen ulkopuolella olevia rollisia obligaatioita vuoden 1988 aikana lisä- 42855: valuuttatermiina- sekä valuutta- ja korkoswap- tään. Ensimmäinen verollinen laina laskettiin 42856: sopimuksia sekä valuutta- ja korkohallintaan liikkeeseen kertomusvuoden syksyllä. Valtion 42857: liittyviä muita sopimuksia. verolliset obligaatiolainat muodostunevat vähi- 42858: P ääo mamar k ki na t. Inflaatiovauhdin tellen pääomamarkkinoilla välineiksi, joiden 42859: hidastuminen 1980-luvulla on tehnyt hyvätuot- korko on viitekoron asemassa. 42860: toiset debentuuri- ja muut joukkovelkakirjalai- Rahoitusmarkkinoiden muutos on ollut sy- 42861: nat houkutteleviksi sijoituskohteiksi reaali- vällinen ja koskettanut välillisesti koko kan- 42862: omaisuussijoitusten ohella. Yleisön lisäksi niitä santaloutta. Rahoitusmarkkinat tasapainottu- 42863: ovat ostaneet vakuutusyhtiöt ja muut instituti- vat nyt rahan hinnan eli koron perusteella. 42864: onaaliset sijoittajat mutta myös pankit halli- Suomen Pankki säätelee edelleenkin kotimaista 42865: takseen korko- ja maksuvalmiusriskiään. korkotasoa, mutta välillisesti osallistumalla 42866: Pääomamarkkinat ovat laajentuneet myös markkinoiden toimintaan lähinnä avomarkki- 42867: osakkeiden kohdalla. Vieraan pääoman hinta naoperaatioilla. Määrällisistä säätelykeinoista 42868: suhteessa osakeannein ja useimmiten emissi- on jätetty käyttöön vain kassavarantotalletuk- 42869: ovoitoin hankittuun omaan pääomaan on kal- set. Keskuspankki voi edelleenkin vaikuttaa 42870: listunut. Osake-emissioita on toteutettu entistä korkoihin peruskoron avulla. Sen merkitys on 42871: enemmän, ja osakkeiden kurssitaso on noussut kuitenkin vähentynyt. 42872: miltei jatkuvasti. Optiolainat ja vaihtovelkakir- Rahoituslaitosten keskinäinen kilpailu on ki- 42873: jalainat ovat tulleet käyttöön. ristynyt, ja ne ovat kehittäneet uusia palvelu- 42874: Helsingin arvopaperipörssin vaihto laajeni muotoja ja rahoitusvälineitä. Kokonaan uusia 42875: vuosikymmenen alun vajaasta miljardista mar- rahoitus- ja arvopaperitoimintaan erikoistunei- 42876: kasta vuoteen 1986 mennessä 16 miljardiin ta yrityksiä on perustettu. Pankkien asema 42877: markkaan. Lainsäädännöllä arvopaperimark- rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin edelleen 42878: kinoiden toimintaan vaikutettiin kertomusvuo- varsin keskeinen, eikä kilpailu ole kohdentunut 42879: den syksyllä sallimalla luvanvarainen sijoitus- toivotulla tavalla. Esimerkiksi pankkien anto- 42880: rahastojen perustaminen. Osakesäästäminen lainauksen keskikorko on noussut ja otto- ja 42881: pyrittiin näin saamaan riskittömämmäksi ja antolainauskorkojen ero on kasvanut, vaikka 42882: kilpailukykyiseksi muiden sijoituskohteiden markkinakorot ovat huomattavasti laskeneet. 42883: kanssa. Pörssin vaihto kaksinkertaistui edel- Tämä johtuu siitä, että pankkien varainhan- 42884: leen kertomusvuonna. Huolimatta kertomus- kinta ei lähinnä talletuskoron alhaisuuden ta- 42885: vuoden lokakuun pörssiromahduksesta pörssi- kia ole kallistunut, vaikka pankit toisaalta ovat 42886: osakkeiden arvo oli vuoden 1988 alussa n. voineet periä aiempaa korkeampia korkoja 42887: 30 OJo korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. luotoistaan. Luotansaajan asema on parantu- 42888: Vuodesta 1981 alkaen olivat pörssiosakkeiden nut pankkisidonnaisuuteen perustuneen järjes- 42889: nimelliset arvot nousseet kertomusvuoden syys- telmän poistuttua, mutta samalla ylivelkaantu- 42890: kuuhun mennessä keskimäärin noin seitsenker- misen riski on kasvanut. Rahoitusmarkkinat 42891: taisiksi. Toisaalta osakkeiden reaaliarvot olivat tarvitsevat selkeät lainsäädännölliset pelisään- 42892: vuosikymmenen vaihteessa varsin alhaiset, ja nöt ja toimintapuitteet. 42893: voimakkaasta osakkeiden hintojen noususta Rahoitusmarkkinoiden muutos ja kansan- 42894: huolimatta niiden reaaliarvot saavuttivat vasta talouden yhdentyminen kansainväliseen vaih- 42895: v. 1986 vuoden 1973 tason. OTC-markkinoi- dantaan ovat vähentäneet rahapolitiikan toi- 42896: den kehittyminen ja useiden pörssiyhtiöiden mintamahdollisuuksia. Suhdannepolitiikka on 42897: kansainvälistyminen kasvattivat osaltaan osa- tämän vuoksi aikaisempaa enemmän muiden 42898: kemarkkinoita. J ohdannaismarkkinoiden toi- talouspolitiikan lohkojen varassa. 42899: minta aloitettiin vuoden 1988 keväällä. Valtion lainanotto muuttuneilta 42900: Joukkovelkakirjakaupan siirtyminen atk- rahoitusmarkkinoilta. Valtion tulo- ja 42901: pohjaiseksi viime vuosien aikana on mahdollis- menoarvioesityksiin ei sisälly tarkempia suun- 42902: 15 380734R 42903: 114 42904: 42905: nitelmia lainanoton jakautumisesta kotimai- riön mukaan näytä vielä lähiaikoina todennä- 42906: seen ja ulkomaiseen lainanottoon. Harkinta köiseltä. Valtaosa valtion kotimaisista lainoista 42907: tässä asiassa on jäänyt hallitukselle. Sen jäl- otetaan verovapain yleisöobligaatioin vuoden 42908: keen kun eduskunta on myöntänyt valtioneu- 1988 loppuun, johon asti kertomusvuoden tal- 42909: vostolle valtuudet lainanottoon, on käytännön letusten ja obligaatioiden veronhuojennuslait 42910: toimien hoitaminen lähinnä valtiovarainminis- ovat voimassa. 42911: teriön tehtävä. Valtioneuvosto tai sen valtuut- Valtion yleisöobligaatioiden osittainenkin 42912: tamissa rajoissa valtiovarainministeriö tai val- verollepano vähentää niiden kysyntää. Puuttu- 42913: tiokonttori on päättänyt kunkin yksittäisen va lainamäärä voidaan korvata verollisilla obli- 42914: lainan ottamisesta. gaatiolainoilla ja velkasitoumuslainanotolla. 42915: Valtiovarainministeriön viimeaikaisena pyr- Muuttuneessa rahoitusmarkkinatilanteessa täl- 42916: kimyksenä on ollut lainanoton suuntaaminen lainen muutos ei kuitenkaan sanottavasti vai- 42917: aikaisempaa enemmän kotimaisiin rahoitusläh- kuta valtiontalouteen. Tarvittavat lainat saa- 42918: teisiin. Tällainen kannanotto sisältyi viimeksi daan laajentuneilta markkinoilta helposti. 42919: kertomusvuonna käsitellyn vuoden 1988 bud- Valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätök- 42920: jettiesityksen yleisperusteluihin. Muutokseen sen perusteista annettua lakia (691187) muutet- 42921: on vaikuttanut yhtäältä kotimaisten rahoitus- tiin kertomusvuonna siten, että lainanoton ja 42922: markkinoiden viime vuosien hyvä maksuval- valtionvelan kuoletusten bruttomääräisestä 42923: mius ja toisaalta pyrkimys alentaa valtion mel- budjetoinnista siirryttiin nettobudjetointiin. 42924: ko suureksi kohonnutta ulkomaista velkaa. Uutta käytäntöä sovellettiin ensimmäisen ker- 42925: Ulkomaisen velan osuus koko valtionvelasta ran vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yhteydes- 42926: oli kertomusvuoden lopussa 48,5 OJo. sä. Sen mukaisesti valtioneuvostolla on valtuu- 42927: Kotimaan rahoitusmarkkinoiden muutosten det ottaa budjettiesityksen tasapainon kannalta 42928: vuoksi ei valtion kotimainen lainanotto vaikuta tarpeellinen nettolainanotto. 42929: yksityisen sektorin lainanottoon samalla taval- Mainitun lain muutos on mahdollistanut 42930: la kuin aikaisemmin. Samansuuntaisesti ovat vuotta lyhyempien velkasitoumusten käyttämi- 42931: osaltaan vaikuttaneet kansainvälisten pääoma- sen budjetin katteena. Juoksuajaltaan 12 kk:n 42932: markkinoiden muutokset sekä ulkomaisten lai- sitoumusten ohella valtio on vuoden 1988 alus- 42933: nojen viimeaikainen kotimaista alhaisempi ta laskenut liikkeeseen 3 kk:n sitoumuksia. 42934: korkotaso. Nämä tekijät ovat lisänneet yksityi- Tämä on merkinnyt valtion lainanottovälineis- 42935: sen sektorin kiinnostusta ja mahdollisuuksia tön monipuolistamista ja velkasitoumuslainan- 42936: ulkomaiseen lainanottoon. oton sopeuttamista paremmin markkinoiden 42937: Toisaalta valtio ottaa valtiovarainministe- liikkeeseen. Velkasitoumuslainanotto siirrettiin 42938: riön mukaan lainanotossaan edelleen huo- vuoden 1988 alussa valtiokonttorin hoidetta- 42939: mioon myös lainaoperaatioiden kansantalou- vaksi. 42940: delliset vaikutukset. Vaikka rahoitusmarkki- Rahoitusmarkkinoiden yhteisö- 42941: noiden laajentuminen sinänsä sallisi huomatta- ! a i n sää d ä n t ö . Lainsäädännön tehtävänä 42942: van liikkumavaran valtion lainanotossa, pyri- on toteuttaa työnjakoa eri rahalaitostyyppien 42943: tään se sopeuttamaan muuhun raha- ja talous- kesken sekä suojata rahalaitosten velkojia (tal- 42944: politiikkaan. Esimerkiksi harkittaessa lainano- lettajia sekä joukkovelkakirjanhaltijoita) raha- 42945: ton suuntaamista vaihtoehtoisesti kotimaahan laitoksen vakavaraisuuden heikkenemistä tai 42946: tai ulkomaille ei ratkaisevana pidetä yksin- maksukyvyttömyyttä vastaan. Tämän lainsää- 42947: omaan velanhoitokustannuksia, vaan huomio- dännön alaisia ovat talletuspankit, kiinnitys- 42948: ta kiinnitetään myös mm. lainanoton vaikutuk- luottopankit ja hypoteekkiyhdistykset, luotto- 42949: seen valuuttavarantoon. osakeyhtiöt sekä rahastoyhtiöt ja sijoitusrahas- 42950: Valtio on vuodesta 1982 laskenut liikkeeseen tot. 42951: lyhytaikaisia velkasitoumuslainoja, joiden liik- Rahoitusmarkkinoiden muutos on johtanut 42952: keeseenlasku perustuu vuodesta 1985 lähtien tarpeeseen arvioida uudelleen rahalaitostoimin- 42953: emissiokurssia koskeviin tarjouskilpailuihin. nan sekä rahoitusmarkkinoiden lainsäädännöl- 42954: Näitä "huutokauppoja" on järjestetty kuu- lisiä toimintapuitteita. Kehitystyö on käynnis- 42955: kausittain, ja niihin ovat osallistuneet pankit ja tetty. Talletuspankkeja koskeva lainsäädäntö 42956: pankkiiriliikkeet. Valtion velkasitoumusten on tarkoitus uudistaa lähiaikoina kokonaisuu- 42957: kanta oli vuoden 1988 alussa 3 700 Mmk. Kan- dessaan. Kiinnitysluottopankkeja ja luotto- 42958: nan olennainen kasvu ei valtiovarainministe- osakeyhtiöitä koskevan lainsäädännön kehittä- 42959: 115 42960: 42961: mistarve selvitetään. Arvopaperikauppalain keihin sovelletaan niiden yhteisömuodon mu- 42962: säätäminen on tullut ajankohtaiseksi. Laki ob- kaisesti uudistettua liikepankkilakia, säästö- 42963: ligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista pankkilakia, osuuspankkilakia tai lakia Posti- 42964: joukkovelkakirjalainoista (ns. joukkovelkakir- pankki Oy:stä. 42965: jalaki) on tarkoitus uudistaa kokonaan. Valtio- Uuden pankkitoimintalain keskeinen ero ai- 42966: varainministeriö on asettanut työryhmän teke- kaisempaan lainsäädäntöön koskee vakavarai- 42967: mään ehdotuksen uudeksi laiksi 31.10.1988 suuden sääntelyä. Erityyppisten talletuspank- 42968: mennessä. On ehdotettu, että fyysisistä arvopa- kien toimintaoikeudet kytketään samalla taval- 42969: pereista luovutaan ja että siirrytään atk-pohjai- la pankin omaan pääomaan pankkitoiminnan 42970: seen arvo-osuuksien käsittelyjärjestelmään. Si- riskiluokitteluun perustuvan vakavaraisuusvaa- 42971: joitusrahastolaki astui voimaan kertomusvuo- timuksen avulla. Pankin toimintaa rajoittaa 42972: den syyskuun alussa. Rahoitusyhtiölainsäädän- yhtäältä oman pääoman määrä ja toisaalta 42973: töä on valmisteltu kertomusvuonna, ja hallituk- toiminnan riskialttius. 42974: sen esitys annettiin eduskunnalle sen jälkeen. Kiinnitysluottopankki- ja luotto-osakeyhtiö- 42975: Talletuspankkeja koskeva lainsäädäntö, jo- lait ovat vuodelta 1969 kuten myös talletus- 42976: ka tuli voimaan vuoden 1970 alusta, ei pankki- pankkilainsäädäntö. Näiden rahalaitosten ase- 42977: toiminnan ja rahoitusmarkkinoiden muutosten ma koko rahoituskentässä riippuu paljolti ve- 42978: vuoksi ole enää ajan tasalla. Rahoitusmarkki- rolakien ja ulkomaan pääomaliikkeiden sään- 42979: noiden viimeaikainen muutos on vain entises- nöstelystä. 42980: tään lisännyt lain uudistustarvetta. 42981: Lähtökohtana uutta pankkilainsäädäntöä Kertomusvuonna toimi arvopaperikauppaa, 42982: valmisteltaessa on valtiovarainministeriön mu- pörssejä ja arvopaperin välittäjiä koskevaa 42983: kaan eri talletuspankkien, so. liike-, säästö- ja lainsäädäntöä valmisteleva komitea. Vuonna 42984: osuuspankkien sekä Postipankki Oy:n, toimin- 1988 oikeusministeriössä valmisteltiin komitea- 42985: taedellytysten yhtenäistäminen. Lainsäädäntö, mietinnön (KM 1987:44) pohjalta ehdotusta 42986: joka antaa kaikille talletuspankeille samanlai- arvopaperimarkkinalaiksi. Komitean ehdotta- 42987: set puitteet harjoittaa asiantuntemuksensa, ta- ma laki sisältää säännöksiä yleisölle tarjottujen 42988: loudellisten mahdollisuuksiensa ja oman pää- arvopaperien markkinointiin ja liikkeeseen las- 42989: omansa asettamissa rajoissa kaikkea pankki- kuun sekä jälkimarkkinoihin liittyvästä tiedo- 42990: toimintaan kuuluvaa liiketoimintaa, nähdään nantovelvollisuudesta, arvopaperien julkisesta 42991: tarpeelliseksi siksi, että näin luodaan edellytyk- noteeraamisesta, arvopaperin välittäjien velvol- 42992: set aitoon ja tehokkaaseen kilpailuun eri pank- lisuuksista, ns. sisäpiirin kaupoista, osakkeiden 42993: kien ja pankkiryhmien välillä. ja niihin liittyvien arvopaperien julkisesta lu- 42994: Yksi merkittävä syy talletuspankkilainsää- nastustarjouksesta ja -velvollisuudesta sekä ar- 42995: dännön uudistamiseen on lisääntynyt kansain- vopaperimarkkinoiden valvonnasta ja rikko- 42996: välistyminen. Se edellyttää säädöksiltä varsin musten seuraamuksista. Arvopaperikaupan 42997: suurta yhdenmukaisuutta eri maissa. Pankki- valvonta kuuluu ehdotuksen mukaan valtiova- 42998: lainsäädäntöä on viime vuosina uusittu lähes rainministeriölle, pankkitarkastusvirastolle ja 42999: kaikissa OECD-maissa. Kansainvälisessä kehi- markkinatuomioistuimelle. Valtiovarainminis- 43000: tyksessä mukana pysyminen edellyttää Suomel- teriö vahvistaa arvopaperipörssin ohje- ja jär- 43001: ta kansainvälisesti vertailukelpoista lainsäädän- jestyssäännöt sekä esittelee toimiluvan myöntä- 43002: töä, mitä vaatimusta nykyinen normisto ei mistä ja peruuttamista koskevat asiat valtio- 43003: täytä. Lisäksi uudet rahoitusmuodot, rahoitus- neuvostolle. Pankkitarkastusvirasto valvoo 43004: ja arvopaperimarkkinoiden muutokset, pank- markkinoiden ja arvopaperin välittäjien toi- 43005: kikilpailun lisääntyminen ja finanssiryhmitty- mintaa. Markkinoinnin sekä arvopaperikau- 43006: mien muodostuminen pankkien ympärille vaa- passa ja -välityksessä käytettyjen sopimusehto- 43007: tivat pankkitoimintasäännösten ajanmukaista- jen lainmukaisuuden arviointi kuuluu markki- 43008: mista. natuomioistuimelle. 43009: Kaikkia talletuspankkeja tullee koskemaan Ehdotetun arvopaperimarkkinalainsäädän- 43010: erityinen laki talletuspankkien toiminnasta. nön perusajatus on lisätä arvopaperimarkki- 43011: Lakiin otettaneen säännökset pankkien liike- noiden julkisuutta siten, että asetetaan velvolli- 43012: toiminnasta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuu- suus tietojen antoon sekä saatetaan arvopape- 43013: desta, kilpailun edistämisestä ja asiakkaansuo- rien noteeraus ja arvopaperimarkkinoilla am- 43014: jasta. Pankkitoimintalain ohella talletuspank- mattimaisesti toimiminen valvonnanalaiseksi. 43015: 116 43016: 43017: 43018: Arvopaperin välittäjiä koskevaa lainsäädän- Työvoiman kysyntä supistui kertomusvuon- 43019: töä valmisteltiin kertomusvuonna valtiovarain- na toisena vuonna peräkkäin. Tämä aiheutui 43020: ministeriössä. Ehdotus hallituksen esitykseksi pääosin rakenteellisista tekijöistä, jotka vaikut- 43021: laiksi arvopaperinvälittäjistä on tarkoitus saat- tivat teollisuuden ja maatalouden tuotantoon. 43022: taa valtioneuvoston käsiteltäväksi samanaikai- Palveluelinkeinojen työpaikkojen kasvu sen si- 43023: sesti arvopaperimarkkinalakiehdotuksen kans- jaan jatkui. Työvoiman tarjonta väheni kerto- 43024: sa. musvuonna työvoiman kysyntää enemmän, jo- 43025: Arvopaperimarkkinalaissa ehdotetun val- ten työttömyys aleni. 43026: vontajärjestelmän vuoksi valtiovarainministe- Tehdasteollisuuden työkustannukset tuo- 43027: riön mukaan pankkitarkastusviraston voima- teyksikköä kohti kohosivat kertomusvuonna 43028: varoja on lisättävä ja mahdollisesti organisaa- Suomessa 2 %. Nousu oli hieman hitaampi 43029: tiota uudistettava. Samaa vaativat myös arvo- kuin keskimäärin kilpailijamaissa. Kuluttaja- 43030: paperinvälittäjien elinkeino-oikeudellinen sään- hintaindeksin nousu, 3, 7 %, oli suunnilleen 43031: tely ja arvopaperinkäsittelyn kehittämistoimi- sama kuin OECD-maissa keskimäärin. 43032: kunnan ehdottaman arvo-osuusjärjestelmän Talouspolitiikkaa on valtiovarainministeriön 43033: käyttöönotto. Voimavaroja tarvitaan lisää mukaan jo usean vuoden ajan pyritty harjoit- 43034: myös kertomusvuonna valmisteltavana olleen tamaan kansantalouden pitkän ajan kehittä- 43035: johdannaissopimusmarkkinoita (optioita ja mistavoitteiden perusteella. Tärkeällä sijalla on 43036: termiinejä) koskevan lainsäädännön takia. Val- ollut yritysten toimintaedellytysten turvaami- 43037: tiovarainministeriö on asettanut työryhmän te- nen siten, että välttämätön tuotannon rakenne- 43038: kemään asiasta ehdotuksen siten, että lisävoi- muutos toteutuu joustavasti. Finanssipolitii- 43039: mavaratarpeet voidaan ottaa huomioon vuo- kassa keskeisiä ovat olleet toimet, jotka tuke- 43040: den 1989 tulo- ja menoarviossa. vat tuotannon uudistumista ja monipuolistu- 43041: Suhdannekehitys ja talouspoli- mista sekä talouden sopeutumista. Julkista ra- 43042: t i i k k a . Kokonaistuotanto kasvoi kertomus- hoitusta on lisätty uuden tuotantoteknologian 43043: vuonna 3,5 OJo. Öljyn hinnan laskun vuoksi omaksumiseen, tutkimukseen ja tuotekehitte- 43044: itävienti supistui viidenneksen. Ulkomaankau- lyyn. Työmarkkinoiden toimivuuden kehittä- 43045: pan vaihtosuhteen tuntuva parantuminen vil- miseen sekä koulutukseen on panostettu tuntu- 43046: kastutti toisaalta kotimaista kysyntää, jonka vasti. Tarvittavien investointien kasvun ylläpi- 43047: kasvu kohdistui paljolti tuontihyödykkeisiin. tämiseksi yritysten omarahoitusmahdollisuuk- 43048: Kertomusvuonna kokonaiskysynnän lisäykses- sia on lisätty. Samalla talouspolitiikkaa on 43049: tä kohdentoi tuontiin määrä, joka vastasi run- 1980-luvun puolivälin jälkeen muutettu raha- 43050: sasta kahta prosenttia kokonaistuotannosta. politiikan keventämisen suuntaan. Samaan ta- 43051: Ulkomaankaupan vaihtosuhteen paraneminen voitteeseen on pyritty yritysten ulkomaisen lai- 43052: lisäsi kansantalouden käytettävissä olevaa nanoton vapauttamisella. 43053: reaalituloa kertomusvuonna 1 % :n verran. Valtiovarainministeriön mukaan etusijalle 43054: Kauppataseen ylijäämä oli kertomusvuonna talouspolitiikassa on asetettu työllisyyden tur- 43055: 2,5 mrd. mk. Palvelusten tase kääntyi alijää- vaaminen. Työllisyys lisääntyy pysyvästi, mi- 43056: mäiseksi. Pääomamenojen ja vastikkeettomien käli tuotanto kasvaa riittävän nopeasti. Tämä 43057: tulonsiirtojen alijäämä kasvoi. Vaihtotaseen edellyttää mm. hyvää vientimenestystä sekä 43058: alijäämä kasvoi kokonaisuudessaan 9,2 mrd. yritysten hinta- ja reaalisen kilpailukyvyn 43059: mk:ksi elin. 2,4 %:iin bruttokansantuotteesta. myönteistä kehitystä. Hintojen nousu kilpaili- 43060: Teollisuustuotanto lisääntyi kertomusvuon- jamaissa on ollut varsin hidasta. Tämän vuoksi 43061: na 4,2 %. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi ja omaksutun vakaan markan politiikan seu- 43062: 6,0% ja metalliteollisuuden 4,7 %. Maata- rauksena on kustannusten ja hintojen nousua 43063: loutta kohdannut kato vähensi kertomusvuon- kotimaassa pyritty hillitsemään. 43064: na kokonaistuotannon kasvua yhdellä prosent- Kertomusvuonna finanssipolitiikan tavoit- 43065: tiyksiköllä. teena oli luoda edellytykset korkotason alenta- 43066: Työn tuottavuus kasvoi koko kansantalou- miselle ja tukea kotimaisen kysynnän kasvua. 43067: dessa kertomusvuonna 2,5 %. Kato laski maa- Yksityisten yritysten kustannuksia alennettiin 43068: talouden tuottavuutta. Sen sijaan muussa yrit- laskemalla kansaneläke- ja sairausvakuutus- 43069: täjätoiminnassa tuottavuus kohosi edelleen maksuja. Finanssipolitiikalla tuotannon kasvu 43070: tuntuvasti, mm. teollisuudessa 6 %. voitiin valtiovarainministeriön mukaan v. 43071: 117 43072: 43073: 1986-87 pitää keskimäärin tavoitteeksi asete- markkinoihin merkitsee mm. Suomen rahapo- 43074: tussa kolmessa prosentissa. liittisen itsenäisyyden kaventumista. Keskus- 43075: Lisääntynyt riippuvuus kansainvälisistä pankki ei enää voi säädellä samanaikaisesti 43076: markkinoista ja Suomen pääomamarkkinoiden toisistaan riippumatta sisäistä korkotasoa ja 43077: vapauttaminen asettavat talouspolitiikalle uu- rahan ulkoista arvoa. Vakaan kurssitason säi- 43078: sia vaatimuksia. Rahapolitiikan päätavoite on lyttämisen seurauksena kotimaiset lyhyen ajan 43079: valuuHavarannan ja markan arvon turvaami- korot pysyivät kertomusvuonna kansainvälisiä 43080: nen. Finanssipolitiikka voi edelleen olla suh- korkoja korkeammalla. Tämän vuoksi Suo- 43081: danteita tasaavaa, mutta sen suunnittelussa meen virtasi lyhytaikaista ulkomaista pääomaa 43082: joudutaan entistä tarkemmin ottamaan huo- käytettäväksi mm. havittelunluonteisiin sijoi- 43083: mioon toimien vaikutus rahapolitiikkaan. In- tuksiin lyhyen ajan rahamarkkinoilla. 43084: flaatiota nopeuttava tai vaihtotaseen vajetta Pääomamarkkinoiden kansainvälinen yh- 43085: lisäävä finanssipolitiikka voi johtaa rahapolitii- dentyminen pakottaa raha- ja finanssipolitii- 43086: kan kiristämiseen. Tarve reagoida nopeasti ta- kan yhdenmukaistamiseen suhteessa läntiseen 43087: louden tasapainottomuuksiin on nyttemmin maailmantalouteen. Raha- ja finanssipolitiikan 43088: suurempi kuin aiemmissa luotansäännöstelyn yhdenmukaistamistarve vaikeuttaa kansallisia 43089: oloissa. Myös tulopolitiikka on aiempaa kiinte- päätöksiä, joilla haluttaisiin korostaa esim. 43090: ämmin sovitettava kansainvälisten hintojen ja työllisyyden hoitoa tai tasapainoista alueellista 43091: kustannusten kehitykseen. kehitystä talouspolitiikan tavoitteina. Sen si- 43092: Pääomaliikkeiden vapautuminen vähentää jaan liiankin korostetun aseman päätöksen- 43093: valtiovarainministeriön mukaan rahapolitiikan teossa voivat saada lähinnä välineiksi tyypitel- 43094: tehoa. Finanssipolitiikan kannalta tämä ei kui- tävät tavoitteet, kuten veroaste ja valtion vel- 43095: tenkaan ole kovin haitallista, jos talouspolitii- kaantuminen. 43096: kan eri lohkot tukevat riittävästi toisiaan. Rahoitusmarkkinoiden muutos on viime 43097: Finanssipolitiikan mahdollisuudet riippuvat vuosina toteutunut lainsäädännöllisesti puut- 43098: paljolti hintakehityksestä. Muita maita teellisissa oloissa. Useat rahoitusmarkkinoita 43099: nopeampi inflaatio rajoittaa elvyttävän talous- säätelevät lait ovat osoittautuneet vanhentu- 43100: politiikan harjoittamista. Liikkumavaraa ka- neiksi tai lainsäädäntö on kokonaan puuttu- 43101: ventaa valtiovarainministeriön mielestä myös nut. Lainsäädännön epäkohtiin on kiinnitetty 43102: julkisten menojen nopea kasvu. Mikäli lähtö- mm. kansainvälistä huomiota. Osittain juuri 43103: kohtana ovat veroaste- ja velkaantumistavoit- lainsäädännön puutteellisuuden vuoksi esiintyi 43104: teet, jää julkisten menojen kasvu lähivuosina kertomusvuonna pääomamarkkinoilla kieltei- 43105: vähäiseksi. Finanssipoliittiset toimet olisi val- siä ilmiöitä. 43106: tiovarainministeriön mukaan voitava toteuttaa Tarpeellinen rahoitusmarkkina- ja yhteisö- 43107: kohdentamalla julkisia menoja uudelleen. lainsäädäntö tulee pikaisesti säätää tallettajien 43108: Suomen rahoitusmarkkinat ovat viime vuosi- ja muiden sijoittajien saatavien turvaamiseksi 43109: na läpikäyneet voimakkaan muutoksen. Luo- ja Suomen hyvän kansainvälisen luottokelpoi- 43110: ton säännöstelystä on tietoisesti siirrytty mark- suuden turvaamiseksi. Valtiovarainministeriön 43111: kinavaltaisempaan rahoitukseen. tulee seurata rahoitusmarkkinoiden kehitystä 43112: Rahamarkkinoiden muutos on aiheuttanut lainsäädännöllisten korjaustarpeiden havaitse- 43113: myös kielteisiä kehityspiirteitä. Kertomusvuon- miseksi riittävän ajoissa tulevaisuudessa. 43114: na mm. osake- ja johdannaismarkkinat kuu- Valtion ulkomainen velka ei ole viime vuosi- 43115: menivai tuntuvasti. Pääomamarkkinoiden toi- na muodostanut erityistä ongelmaa valtion- tai 43116: mintaa ohjasivat ensisijaisesti markkinoilla kansantaloudelle. Pitkäaikaista ulkomaista lai- 43117: kauppaa käyvien välittäjien pyyteet. Markki- nanottoa on syytä edelleen pitää yhtenä vaihto- 43118: noiden kehitykseen eivät enää ensisijaisesti vai- ehtona valtiontalouden rahoituksessa, mikäli 43119: kuttaneet sijoittajien vaatimukset tai elinkeino- lainaehdot ovat edulliset ja mikäli valuutta- 43120: elämän todelliset rahoitustarpeet. Tämän kurssiriski ei ole erityisen suuri. 43121: vuoksi valtiovarainministeriön on rahoitus- Valtion kotimaisen lainanoton tuntuva lisää- 43122: markkinoita valvovana ja säätelevänä viran- minen voi johtaa yritykset käyttämään enem- 43123: omaisena seurattava tarkkaavaisesti kehitystä män suoraa ulkomaista lainanottoa. Koska 43124: ja tarvittaessa puututtava siihen. yritysten käyttäytyminen havittelumielessä ja 43125: Raha- ja pääomamarkkinoiden vapauttami- mahdollisten kansainvälisten rahoituskriisien 43126: nen ja yhdentäminen kansainvälisiin rahoitus- aikana on epävakaampaa kuin valtion, tulee 43127: 118 43128: 43129: valtion vastata edelleenkin tuntuvasta osuudes- myös kiinteistöjen vuosikorjauksista huolehti- 43130: ta koko kansantaloutemme ulkomaisesta lai- misen tärkeyttä suhteessa muihin määräraha- 43131: nanotosta. tarpeisiin. 43132: 43133: Valtion kiinteistömenot ja kustannusarvioi- Vastuuyksiköittäin kasvoivat kiinteistönhoi- 43134: den pitävyys. K i i n t ei s t ö meno j en k e h i - don yksikkökustannukset 1980-luvulla seuraa- 43135: t y s . Valtion keskitetysti budjetoitaviin kiin- vasti: 43136: teistöjen ylläpitomenoihin on seuraavassa luet- 43137: tu valtion rakennushallinnon ja puolustusmi- Yksikkökustannus Muutos 43138: nisteriön keskitettyjen ylläpitomenojen ohella mk/m 3 /v % 43139: 1980 1986 43140: valtion suurimpien liikelaitosten eli posti- ja 43141: Rakennushallinto .............. 11,96 18,52 55 43142: telelaitoksen ja Valtionrautateiden kiinteistöjen Puolustusministeriö ........... 15,30 19,47 27 43143: ylläpitomenot. Valtion talonrakennusmäärära- Valtionrautatiet . . . . . . . . . . . . . . . 7,42 13,23 78 43144: hoihin on luettu mukaan myös investointiluon- Posti- ja telelaitos . . . . . . . . . . . . . 15,89 22,13 39 43145: teiset peruskorjaus- ja perusparannusmenot. Yhteensä ...................... 12,81 18,37 43 43146: Kulutusmenoluonteiset vuosikorjaukset on si- 43147: sällytetty ylläpitokustannuksiin. 43148: Mainitut kiinteistömenot olivat v. 1986 yh- Valtion kiinteistönhoidon yksikkökustan- 43149: teensä 2 761 Mmk. Aikavälillä 1980-86 nämä nukset kasvoivat keskimäärin 6 OJo vuodessa. 43150: menot kasvoivat 70 OJo eli n. 9 % vuodessa. Tämä oli lievästi hitaampaa kuin yleinen kiin- 43151: Menojen rakenne muuttui samalla. Ylläpito- teistökustannusten kasvu. Eri vastuuyksiköi- 43152: menojen osuus nousi valtion kiinteistökannan den yksikkökustannusten vertailu suoraan kes- 43153: kasvun myötä 47 % :sta 50 % :iin. kenään ei ole yksiselitteistä kiinteistökannan 43154: Valtion talonrakennusmäärärahat (TMA:ssa erilaisen rakenteen vuoksi. 43155: momenttitunnus 74-76) kehittyivät v. 1980- 43156: 86 siten, että v. 1980 määrärahat olivat (tilin- Siivouksen yksikkökustannukset muuttuivat 43157: päätöksen mukaan) 866 Mmk ja v. 1986 (me- v. 1980-86 seuraavasti: 43158: noarvio ja lisämenoarviot yhteensä) 1 374 43159: Mmk. Määrärahat kasvoivat siten 59 %. Kun Yksikkökustannus Muutos 43160: rakennuskustannusindeksi nousi vastaavana ai- mk/m 2/v % 43161: 1980 1986 43162: kana 57 %, pysyivät määrärahat reaaliarvol- Rakennushallinto .............. 41,19 65,84 60 43163: taan lähes ennallaan. Puolustusministeriö ........... 18,36 41,37 125 43164: Valtion kiinteistöjen ylläpitomenojen kehi- Valtionrautatiet ............... 42,20 82,15 95 43165: tystä kuvaa seuraava rakennushallituksen selvi- Posti- ja telelaitos ............. 64,51 81 ,44 26 43166: tykseen perustuva taulukko: Yhteensä ...................... 41,57 64,06 54 43167: 1980 1986 Kasvu 43168: Mmk OJo 43169: Kiinteistönhoito ............... 452 760 68 Yksikkökustannukset siivouksessa kasvoivat 43170: Siivous ........................ 171 353 106 keskimäärin 7,5 % vuodessa. Siivouskustan- 43171: Korjaus- ja kunnossapito ...... 131 274 109 nuksista yli 80 % muodostuu palkkauskustan- 43172: Yhteensä ...................... 754 1 387 84 nuksista. Niiden yleistä kehitystä osoittava 43173: kiinteistöjen ylläpidon hintaindeksin työtehtä- 43174: Ylläpitomenot kasvoivat 1980-luvulla keski- viä kuvaava osaindeksi nousi vajaat 10 % vuo- 43175: määrin 11 % vuodessa. Vastaavana aikana dessa. Valtionhallinnon siivouskustannukset 43176: hintataso nousi 8 % ja toiminnan määrä laaje- ovat kasvaneet tätä hitaammin. Tuottavuus on 43177: ni 3 % vuodessa. siten kohonnut tällä toimialueella. Hitaimmin 43178: Parhaiten voidaan seurata kiinteistönhoidon kasvoivat posti- ja telelaitoksen ja nopeimmin 43179: ja siivouksen ylläpitomenojen yksikkökustan- puolustusministeriön siivouskustannukset. Vii- 43180: nuksia. Molemmat kustannuserät rahoitetaan meksi mainittuun vaikutti lisääntynyt siirtymi- 43181: arviomäärärahamomenteilta, ja ne voidaan nen palkatun siivoustyövoiman käyttöön. 43182: suhteuttaa kiinteistökannan laajuuteen. Kor- 43183: jaus- ja kunnossapitomäärärahojen, jotka ovat Vain vuosikorjaukset sisältävät korjausmää- 43184: sidottuja siirtomäärärahoja, vastaava tunnus- rärahat suhteessa korjaushuollon kiinteistö- 43185: luku kuvaa toiminnan tehokkuuden lisäksi kantaan muuttuivat v. 1980-86 seuraavasti: 43186: 119 43187: 43188: Vuosikorjaus- Muutos Momentti 1980 1987 Kasvu 43189: määrärahat Tilinpäätös 43190: mk/m 3/v "lo Mmk "lo 43191: 1980 1986 43192: 28.64.10 ...................... . 93,8 214,2 128 43193: Rakennushallinto.............. 3,47 5,23 51 28.64.13 ...................... . 54,5 113,0 107 43194: Puolustusministeriö ........... 1,80 4,13 129 28.64.70 ...................... . 2,8 15,7 461 43195: Valtionrautatiet ............... 5,55 8,79 58 28.64.75 ...................... . 45,0 87,0 93 43196: Posti- ja telelaitos . . . . . . . . . . . . . 3,59 10,45 191 43197: Yhteensä ..................... . 196,1 429,9 119 43198: Yhteensä ...................... 3,22 5,77 79 43199: Mainitut kiinteistömenot kasvoivat v. 43200: Korjausmäärärahat korjaushuoltoon kuulu- 1980-87 122 %. Vastaavana aikana rakennus- 43201: vaa rakennustilavuutta kohti kasvoivat reaali- kustannusindeksi kohosi 57 OJo, joten reaalikas- 43202: sesti 14 OJo. Tämä antoi valtiovarainministeriön vu oli 41 OJo. Rakennushallinnon kiinteistön- 43203: mielestä aiempaa enemmän edellytyksiä pitää hoidossa oleva rakennuskanta kasvoi samana 43204: ikääntyvä ja teknistyvä kiinteistökanta käytön aikana 39 OJo. 43205: vaatimassa kunnossa ja välttää suurten perus- 43206: korjaustarpeiden syntymistä. Rakennushallinnon kiinteistöjen hoidon yk- 43207: Rakennushallinnon ylläpitome- sikkökustannukset alenivat aikavälillä 1982- 43208: not . Valtion kiinteistötoimen tehokkuuden 86 reaalisesti 14 %. Työn tuottavuus nousi 43209: ja taloudellisuuden edistämiseksi on valtion vuodesta 1983 vastaavasti 12 %. Tehostumista 43210: kiinteistöjä keskitetty 1980-luvulla valtiova- syntyi, kun mm. kiinteistönhoitoa keskitettiin. 43211: rainministeriön alaisena toimivan valtion ra- Työn järjestelyä voitiin myös järkiperäistää. 43212: kennushallinnon isännyyteen ja laajennettu Rakennushallitus on myös pyrkinyt osallistu- 43213: keskitettyä siivoustoimintaa. Organisatoriset maan alan yleisiin kehityshankkeisiin. Tärkein 43214: edellytykset tälle toimintalinjalle luotiin perus- on kiinteistönhoidon yleisen työnsuunnittelu- 43215: tamalla v. 1982 rakennushallitukseen ylläpito- ja mitoitusjärjestelmän kehittäminen. 43216: osasto ja toteuttamalla v. 1984-85 rakennus- Rakennushallinnon korjaushuollossa oleva 43217: hallituksen piirihallinnon uudistus. Rakennus- rakennuskanta kasvoi v. 1980-86 30 OJo. Ra- 43218: hallinnosta 7.1.1982 annetussa asetuksessa on kennushallinnon jakamattomat korjausmäärä- 43219: rakennushallituksen tehtäväksi säädetty mm.: rahat lisääntyivät vastaavana aikana reaalisesti 43220: - huolehtia hallinnassaan olevien tai erik- 31 OJo. Näillä määrärahoilla on korjaushuollos- 43221: seen määrättyjen kiinteistöjen tai toimitilojen sa oleva rakennuskanta pystytty valtiovarain- 43222: hoidosta, kunnossapidosta ja siivouksesta sekä ministeriön mukaan pitämään tyydyttävässä 43223: valtion toimitilojen käytönohjauksesta ja kunnossa. Korjauksia on tällä jaksolla siirretty 43224: - seurata valtion virastojen ja laitosten ti- energiataloudellisista korjaustöistä teknisten 43225: lanhankinta- ja ylläpitotoimintaa sekä ohjeil- järjestelmien korjauksiin ja toiminnallisiin 43226: laan ja energiataloutta koskevalla ohjauksel- muutoksiin. 43227: laan edistää rakentamisen ja ylläpidon laatua Korjaushenkilöstöä vähennettiin vuodesta 43228: ja taloudellisuutta valtionhallinnossa. 1980 vuoteen 1986 191 henkilöllä eli 29 OJo:lla. 43229: Keskittämisen ja tilojen hankinnan seurauk- Tämä aiheutui urakoitsijoiden käytön lisäämi- 43230: sena rakennushallinnon ylläpitoon kuuluva sestä. Korjaustöiden teknisiä toimihenkilöitä 43231: kiinteistökanta kasvoi v. 1980-86 seuraavasti: lisättiin 15 henkilöllä. Tämä oli tarpeen kor- 43232: 1980 1986 Kasvu jaustöiden teknistymisen ja määrän kasvun 43233: "lo vuoksi. 43234: Kiinteistönhoito. 10,4 milj. m3 14,5 milj. m3 39 Rakennushallinnon siivoustoimen pnrnn 43235: Korjaushuolto .. 15,8 milj. m3 20,6 milj. m3 30 43236: Siivous.......... 1,6 milj. m2 2,4 milj. m2 50 43237: kuuluva pinta-ala kasvoi 50 OJo v. 1980-86. 43238: Keskittämisen osuus pinta-alan vuosittaisesta 43239: Valtion tulo- ja menoarvion momenteilta kasvusta on ollut 20-30 %. Siivottava pinta- 43240: 28.64.10 (Kiinteistöjen käyttö), 28.64.13 (Kor- ala henkilöä kohti kasvoi tänä ajanjaksona 43241: jaus ja kunnossapito), 28.64.70 (Kiinteistöjen 27 %. Tuottavuuden kasvu on luonut edelly- 43242: työkoneiden ja kaluston hankkiminen) ja tykset yksikkökustannusten reaaliselle alenemi- 43243: 28.64.75 (Perusparannukset) keskitetysti rahoi- selle 8 OJo :lla. Siivouksen keskittäminen on vai- 43244: tettavat kiinteistömenot muuttuivat 1980-luvul- kuttanut saavutettuun taloudellisuuteen. Ra- 43245: la seuraavasti (otettu huomioon myös luvusta kennushallitus on lisäksi yhteistyössä muiden 43246: 28.65 aiemmin rahoitetut menot): valtionhallinnon siivousorganisaatioiden kans- 43247: 120 43248: 43249: sa kehittänyt siivouksen suunnitteluohjeita ja kimääräisiin yksikkökustannuksiin. Rakennus- 43250: siivoustyön standardeja sekä alan koulutusta. suunnittelun yhteydessä voidaan kustannusar- 43251: Rakennushallinnon siivouskoneiden ja ka- vioissa ottaa huomioon valittu arkkitehtoninen 43252: luston määrä on valtiovarainministeriön mu- suunnitelmaratkaisu ja käyttäjän usein vasta 43253: kaan jokseenkin riittävä. Konekanta on kuiten- tässä vaiheessa lopullisesti täsmentyvät tekniset 43254: kin osittain verraten kulunutta ja vanhanai- vaatimukset. Viimeinen ja tarkin kustannusar- 43255: kaista. Konekannan huoltokustannukset ovat vio laaditaan urakkatarjousten perusteella. Lo- 43256: v. 1980-86 nousseet reaalisesti 30 "lo. Kasvu pulliset rakennuskustannukset poikkeavat tä- 43257: oli siten hitaampaa kuin toiminnan laajuuden män vaiheen arvioista yleensä vain muutos- ja 43258: muutos. Työn tuottavuuden suotuisan kehityk- lisätöiden kustannusten tai rakentamisen ylei- 43259: sen varmistamiseksi tulisi hankintoihin valtio- sen kustannustason muutosten perusteella suh- 43260: varainministeriön mielestä kiinnittää lähivuosi- teellisen vähän. 43261: na riittävää huomiota. Tulo- ja menoarviossa ilmoitetaan talonra- 43262: Valtion rakennushankkeiden kus- kennushankkeista sekä laajuus hyötyneliömet- 43263: tannus arvio i d en p itä v y y s . Valtion reinä että kustannusarvio. Hankkeiden, joiden 43264: talonrakennushankkeiden toteuttaminen on rakennustöitä ei ole aloitettu, kustannusarvio 43265: eräin poikkeuksin valtiovarainministeriön alai- on laskettu tulo- ja menoarvion yksityiskoh- 43266: sen valtion rakennushallinnon tehtävä. Raken- taisten perustelujen yleisessä osassa vuosittain 43267: nushallitus vastaa keskitetysti suurimpien esitettävän rakennuskustannusindeksin pistelu- 43268: hankkeiden toteutuksesta, ja piirirakennustoi- vun mukaisena. Aloitettujen rakennustöiden 43269: mistot vastaavat pienehkäistä hankkeista. kustannusarviot perustuvat solmittuihin urak- 43270: Eräissä tapauksissa piirirakennustoimistot ovat kasopimuksiin. 43271: toteuttaneet myös suuria peruskorjaushankkei- Virastot ja laitokset tekevät ehdotuksensa 43272: ta. Valtionhallinnon yleisen kehittämislinjan tulo- ja menoarvioesitykseksi budjettivuotta 43273: mukaisesti valtiovarainministeriön tavoitteena edeltävän vuoden alussa eli yleensä noin puoli- 43274: on rakennushallinnon tehtävien tarkoituksen- toista vuotta ennen kyseisenä vuonna aikavien 43275: mukainen siirtäminen piirirakennustoimistoi- hankkeiden rakennussuunnitelmien valmistu- 43276: hin. mista. Virastojen ja laitosten ehdotuksissa 43277: Rakennushankkeiden suunnittelujärjestelmä esiintyvät kustannusarviot perustuvat yleisim- 43278: jakautuu rakennushankkeen ja rahoituksen min joko ao. ministeriön vahvistamaan esi- 43279: suunnitteluun. Jälkimmäinen koostuu toi- suunnitelmaan tai rakennushallituksen laadi- 43280: minta- ja taloussuunnittelusta sekä tulo- ja tuttamiin luonnospiirustuksiin. 43281: menoarvion laadinnasta. Rakennushankkeen Valtiovarainministeriö tarkastaa ministeriöi- 43282: suunnitteluvaiheista on säädetty asetuksessa den TMAE:iin sisältyvien rakennushankkeiden 43283: valtion talonrakennushankkeista (137 /77, kustannusarviot touko-heinäkuun aikana yh- 43284: muutettu 145/86 ja 1073/87). Perustamissuun- teistyössä rakennushallituksen kanssa ja muut- 43285: nitelmassa selvitetään ennen muuta hankkeen taa tiedot tarvittaessa viimeisintä suunnittelu- 43286: tarpeellisuus, mitoitusperusteet ja alustava kus- vaihetta vastaaviksi. Mitä kiireellisempänä ra- 43287: tannusarvio. Esisuunnitelman pääsisällön muo- kennushanke suunnitellaan ja mitä vaativampi 43288: dostavat yksityiskohtainen tilaohjelma (huone- ja ainutkertaisempi se teknisesti on, sitä suu- 43289: luettelo) ja siihen pohjautuva kustannusarvio. rempia epävarmuuden aiheuttajia tulo- ja me- 43290: Varsinaisessa rakennussuunnittelussa laaditaan noarvioesityksen kustannusarvioon sisältyy. 43291: piirustukset ja niiden yksityiskohtaiset tekniset Seuraavassa tarkastellaan vuosittain aloitet- 43292: rakennusselitykset. tujen rakennushankkeiden tulo- ja menoarvion 43293: Hankkeiden kustannuksia arvioidaan jokai- mukaisten kustannusarvioiden pitävyyttä suh- 43294: sessa suunnitteluvaiheessa. Tilojen tulevan teessa urakkatarjousten perustella laskettuihin 43295: käyttäjän laatimassa perustamissuunnitelmassa kustannusarvioihin. Tarkasteluaineistoon sisäl- 43296: kustannusarvio perustuu ennakoituun koko- tyvät kaikki v. 1980-87 aloitetut rakennushal- 43297: naistilantarpeeseen ja vastaavanluonteisten ra- lituksen istunnossa käsitellyt hankkeet. Näitä 43298: kennusten toteutuneisiin kustannuksiin. Yleen- on yhteensä 189. Tulo- ja menoarvion mukai- 43299: sä käyttäjän ja rakennushallituksen yhteistyö- silta kustannusarvioiltaan ne ovat yhteensä n. 43300: nä laaditussa esisuunnitelmassa kustannusarvio 5,5 mrd. mk. Tämä vastaa n. 85 OJo:a kaikista 43301: pohjautuu jo tarkkaan tilaohjelmaan mutta rakennushallituksen rakennuttamista hankkeis- 43302: edelleen vastaavanluonteisten rakennusten kes- ta. 43303: 121 43304: 43305: Kustannusarvioiden pitävyyttä voidaan mita- määräistä suurempia ja vaikuttavat yhdessä 43306: ta yhtäältä yleisesti rakennushallinnon koko kilpailuolosuhteiden kanssa merkittävästi ra- 43307: rakennuttamistehtävän ja sen vaatiman rahoi- kennusliikkeiden urakkahinnoitteluun. 43308: tuksen kokonaismäärän kannalta. Toisaalta Vuosina 1980-87 aloitettujen rakennus- 43309: kustannusarvioiden pitävyyttä voidaan tarkas- hankkeiden urakkatarjouksiin perustuvat vuo- 43310: tella yksittäisen hankkeen arviointimenetelmien sittaiset kustannusarviot ylittivät keskimäärin 43311: tarkkuuskysymyksenä. Edellisestä käytetään 2,6 OJo:lla TMA:n kustannusarviot. Ylitykset 43312: nimitystä kokonaispitävyys ja jälkimmäisestä ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Tä- 43313: hankekohtainen pitävyys eli kustannusarvion mä on johtunut yksittäisten hankkeiden kus- 43314: osuvuus. tannusarvioiden osuvuudesta sekä suhdanne- 43315: Kustannusarviot laaditaan yleensä vastaa- ja kilpailutilanteesta. 43316: maan keskimääräistä suhdannetilannetta. Kus- Valtion rakennushallinnon rakennuttamien 43317: tannusarvioiden vuosittainen kokonaispitävyys talonrakennushankkeiden kiinteähintaisten 43318: kuvaa siksi arvioiden osuvuuden ohella suh- kustannusarvioiden kokonaispitävyys oli v. 43319: dannevaihteluja. Ne ovat rakennusalalla keski- 1980-87 seuraava: 43320: Vuosi Aloitettujen hankkeiden kustannusarviot Kustannusarvion 43321: TMA Urakka- Erotus ylityksen vuoksi 43322: tarjoukset Mmk OJo lykätyt hankkeet 43323: Mmk Mmk 43324: 1980 317,6 353,8 36,2 11,4 210,5 43325: 1981 790,4 846,8 56,4 7,1 48,0 43326: 1982 929,7 915,4 - 14,3 - 1,5 32,2 43327: 1983 823,1 786,8 - 36,3 -4,4 43328: 1984 713,5 667,4 - 46,1 -6,5 43329: 1985 704,1 678,9 - 25,2 -3,6 43330: 1986 348,6 368,2 19,6 5,6 93,0 43331: 1987 834,3 942,4 108,1 13,0 601,5 43332: Yhteensä 5 461,3 5 559,7 98,4 1,8 985,2 43333: 43334: Kustannusarvioiden kokonaispitävyyden Vuonna 1986 kustannusarviot ylittyivät sa- 43335: suhteen valtiontaloudellisesti epäedullisimmat manaikaisesti rakennustuotannon supistumisen 43336: vuodet olivat 1980 ja 1987. Kumpanakin vuon- kanssa. Ylittyminen aiheutui pääosin siitä, että 43337: na rakennusalan urakkahinnoittelun ylikuume- rakennusliikkeiden omistus keskittyi ja sen seu- 43338: neminen johti osaltaan investointiveron kanta- rauksena rakennusalan urakkakilpailu heikke- 43339: miseen. Vuonna 1981 aloitettujen hankkeiden ni. Tämän vaikutukset ilmenivät erityisesti suu- 43340: kustannusarvioiden ylittyminen aiheutui mer- rehkoissa rakennushankkeissa. Ilmiön haitalli- 43341: kittäväitä osalta investointiveron päättymistä sia vaikutuksia voidaan valtiovarainministeriön 43342: odotelleiden rakennushankkeiden ruuhkautu- mukaan rajoittaa osittamalla urakoita teknilli- 43343: misesta, mikä vaikutti rakennusliikkeiden sesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla kilpai- 43344: urakkahinnoitteluun. Valtiovarainministeriön lun edistämiseksi. Tällöin rakentaminen käy 43345: mielestä on tärkeää kehittää investointiverojär- mahdolliseksi myös pienehköille rakennusliik- 43346: jestelmän rinnalle joustavammin vaikuttava ra- keille. 43347: kentamisen rakenteellinen ohjausjärjestelmä. 43348: Valmistelutyö käynnistettiin v. 1988 osana pää- Vuosittain aloitettujen kustannusarvioiden 43349: kaupunkiseudun erityisongelmien hoitamiseen hankekohtaiset poikkeamat suhteessa tulo- ja 43350: tähtääviä toimia. menoarvioihin olivat v. 1980-87 seuraavat: 43351: 43352: 43353: 43354: 43355: 16 380734R 43356: 122 43357: 43358: Vuosi Aloiteituja Kustannusarvion ero TMA:oon nähden 43359: hankkeita ... -15 -15 ... -5 -5 ... 5 5 ... 15 15 ... 43360: OJo 43361: 1980 18 5 9 4 43362: 1981 31 5 9 8 9 43363: 1982 33 3 7 11 lO 2 43364: 1983 21 4 4 8 2 3 43365: 1984 19 2 9 6 1 1 43366: 1985 26 2 7 12 3 2 43367: 1986 l3 2 1 4 3 3 43368: 1987 28 1 9 10 8 43369: Yhteensä 189 14 33 64 46 32 43370: OJo 100 7 18 34 24 17 43371: 43372: Hankkeista noin puolet (54 OJo) on ollut sel- Vuosina 1980-87 aloitetuista rakennus- 43373: laisia, joissa kustannusarvioista on poikettu hankkeista oli 9 (5 %) sellaisia, joissa TMA:n 43374: vähemmän kuin 10 %. Noin neljäsosassa mukainen kustannusarvio ylitettiin 30 % tai 43375: hankkeista on poikkeama ylittänyt 15 %, ja enemmän. Keskimääräinen ylitys oli 36 %. 43376: noin kuudesosassa poikkeama on ollut suurem- Nämä hankkeet olivat seuraavat (kustannustie- 43377: pi kuin 20 %. Poikkeamat kustannusarvioista dot kiinteähintaisina): 43378: ovat useimmissa tapauksissa olleet kustannuk- 43379: sia lisääviä. 43380: TMA:n mukainen Kustannus- 43381: Vuosi Hanke kustannusarvio arvion ylitys 43382: Mmk Mmk OJo 43383: 1980 Helsingin yliopiston hiukkaskiihdytinlaboratorio .................... . 21,0 11,7 56 43384: 1981 PTL:n Sodankylän autohuoltopaikka ............................... . 9,8 3,1 32 43385: 1981 Turun yliopiston lääketieteen laitos .................................. . 37,8 ll,7 31 43386: 1981 Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen ............................ . 26,2 8,2 31 43387: 1981 Sibelius-Akatemia, Töölönkatu 28:n peruskorjaus ................... . 24,4 7,9 32 43388: 1982 Vaasan postitalon peruskorjaus ..................................... . 14,6 4,4 30 43389: 1987 Tampereen lastentarhanopettajaopisto, peruskorjaus ................ . 9,6 3,8 40 43390: 1987 Ateneumin peruskorjaus ja laajennus ............................... . 142,6 52,9 37 43391: 1987 Suomalais-venäläisen koulun peruskorjaus .......................... . 17,8 7,0 39 43392: Yhteensä 303,8 110,7 36 43393: 43394: Vuoden 1981 jälkeen suuria kustannusarvio- valvontanäkökohtien huomioimisesta jälkikä- 43395: ylityksiä (yli 30 %) on ilmennyt vain peruskor- teen, kustannustason noususta, pääkaupunki- 43396: jaushankkeissa. Tämän vuoksi valtiovarainmi- seudun korkeammasta kustannustasosta ja 43397: nisteriön mielestä peruskorjaustöiden kustan- muista vastaavista suunnitteluvaiheessa huomi- 43398: nusten arviointia pitää kehittää ja suunnittelun otta jääneistä tai rakennusvaiheessa yllättäen 43399: ohjausta tehostaa. Peruskorjauksissa kustan- esille tulleista syistä. 43400: nukset riippuvat erityisesti rakennussuunnitte- 43401: lussa tehtävistä ratkaisuista. Suurimmasta (56 %) TMA:n mukaisen kus- 43402: tannusarvion ylittäneestä hankkeesta, Helsin- 43403: Rakennushallituksen selvityksen mukaan gin yliopiston kiihdytinlaboratoriosta, valtio- 43404: suuret kustannusarvioiden ylitykset ovat aiheu- varainministeriö toteaa, että kyseessä oli tie- 43405: tuneet mm. toiminnallisten syiden vaatimien teellisen tutkimuslaitteiston luonteinen raken- 43406: aluetöiden tavanomaista suuremmasta määräs- nushanke, jonka tyyppistä maahamme ei ollut 43407: tä, teknisten ratkaisujen vaativuudesta, odotet- aiemmin rakennettu. Sen tekniset vaatimukset 43408: tua vaativammasta varustelutasosta, maassam- suunniteltiin paljolti rakennussuunnitteluvai- 43409: me ennen toteuttamattomasta tekniikasta, esi- heessa. Tämän vuoksi jo käyttäjän alkuperäi- 43410: suunnitelmien laajuus- ja kustannustietojen nen kustannusarvio osoittautui liian alhaiseksi. 43411: korjaamatta jäämisestä kiireen vuoksi, alkupe- Jotta kiihdyttimen hankinnan kotimaisuusas- 43412: räiseen ohjelmaan tehdyistä muutoksista ja tetta voitiin lisätä, sisällytettiin suunnittelun 43413: lisäyksistä, poikkeuksellisen kohteen kustannu- loppuvaiheessa rakennushankkeen osana suori- 43414: sarvion laadinnan vaikeudesta, turvallisuus- ja tettaviin töihin merkittäviä teknisten järjestel- 43415: 123 43416: 43417: mien asennustöitä. Hankkeen valmistumisajan- Valtion kiinteistökustannukset ovat pysyneet 43418: kohtaa sitoi kiihdyttimen hankintasopimus. 1980-luvulla kohtuullisen hyvin hallinnassa. 43419: Tästä syystä teknisesti vaativat rakennustyöt Eräiden toimintojen, kuten mm. siivouksen, 43420: jouduttiin toteuttamaan epäedullisessa suhdan- yksikkökustannusten reaalinen aleneminen 43421: netilanteessa, eikä tulo- ja menoarvion kustan- osoittaa, että toimintojen tehokkuutta ja työn 43422: nusarvion poikkeuksellisen suuri ylitys ollut tuottavuutta on kyetty kohottamaan. Vastuu- 43423: vältettävissä. Eduskunta hyväksyi tarkistetun yksiköittäin kustannuskehitys on kuitenkin ol- 43424: kustannusarvion vuoden 1980 ensimmäisessä lut verraten epätasaista. Tämä puolestaan 43425: lisämenoarviossa. osoittaa, vaikka huomioon otetaonkin kiinteis- 43426: Kun kustannusarviot ovat uhanneet ylittyä, tökannan erilaisuus, että toimintojen tehosta- 43427: on suunnitteluratkaisuja tarkistettu taloudelli- miseen ei ole paneuduttu yhtä perusteellisesti 43428: semmiksi, hankkeita supistettu tai niiden toteu- kaikissa vastuuyksiköissä. Tämän vuoksi on 43429: tusta lykätty edullisempaan suhdannetilantee- syytä edellyttää, että jokainen valtion kiinteis- 43430: seen. tönhuollosta vastuussa oleva virasto tehostaa 43431: Eräissä tapauksissa, joissa ylitykset ovat ai- kaikin keinoin ko. toimintaansa ja pyrkii eri 43432: heutuneet ylikuumentuneesta urakkahinnoitte- tavoin hidastamaan yksikkökustannusten nou- 43433: lusta, on turvauduttu rakentamiseen valtion sua tällä toiminta-alalla. Vaikka kustannusten 43434: omana työnä. Esimerkiksi v. 1981 aloitettu kasvua rajoitetaan, ei pidä kuitenkaan laimin- 43435: Helsingin lentoaseman laajennus kyettiin to- lyödä asianmukaisia huoltotavoitteita. 43436: teuttamaan valtion omana työnä taloudellisem- Kiinteistöhuollon konekanta tulee säilyttää 43437: min, kuin mihin hylätyt urakkatarjoukset olisi- tehtävien vaatimassa kunnossa ja määrällisesti 43438: vat johtaneet. riittävänä. Toimintojen tehokkuuden lisäämi- 43439: Rakennusyritysten omistuksen keskittyminen nen ja tuottavuuden kohottaminen riippuvat 43440: on valtiovarainministeriön mukaan vähentänyt aivan oleellisesti toimintojen keskittämisen li- 43441: urakkakilpailua. Jotta tästä seuraava urakka- säksi asianmukaisesta koneistuksesta. 43442: hintojen nousu ei lisäisi valtion talonrakennus- Valtion kiinteistönhuollosta vastuussa ole- 43443: toiminnan kustannuksia, on valtion omaksu- vien virastojen tulee selvittää, voidaanko huol- 43444: maa aktiivista rakennuttajapolitiikkaa tarpeen totoimintoja tehostaa lisäämällä keskinäistä 43445: jatkaa ja tehostaa. Tämä merkitsee mm. ura- yhteistyötä, vaihtamalla toiminnan kehittämi- 43446: koiden osittamiseen varautumista rakennus- sestä eri yksiköissä saatuja kokemuksia ja kes- 43447: suunnitelmissa ja uusien urakkamuotojen ke- kittämällä toimintoja soveltuvasti. Valtiova- 43448: hittämistä. Tehokkaan kilpailun ja tasapainoi- rainministeriön tulee ottaa tehtäväkseen tämän 43449: sen hintakehityksen ylläpitäminen on tärkeää selvitystyön johtaminen ja muut asiassa mah- 43450: myös rakennusalan yleisen kehityksen kannal- dollisesti tarvittavat toimet. 43451: ta. Valtion rakennushankkeiden hankekohtaiset 43452: Suunnittelupalkkiojärjestelmän tulisi valtio- kustannusylitykset ovat eräissä tapauksissa ol- 43453: varainministeriön mielestä edistää taloudellista leet huomattavan suuria. Myös kokonaiskus- 43454: ja laadukasta suunnittelua. Suunnittelun taksa- tannukset ovat pyrkineet ylittämään tulo- ja 43455: palkkioperusteet, jotka merkitsevät suunnitte- menoarvioissa esitetyt kustannusarvio!. Jäl- 43456: lupalkkioiden automaattista kasvua rakennus- kimmäiseen ovat kuitenkin vaikuttaneet mm. 43457: kustannusten kohotessa, eivät ole oikeansuun- rakentamisen suhdanteiden ylikuumeneminen 43458: taineo motivaatiotekijä. Kustannusten korkeus ja rakennusliikkeiden keskinäisen kilpailun vä- 43459: ei välittömästi osoita suunnittelun korkeaa laa- heneminen. Tämän vuoksi kokonaiskustannus- 43460: tua. vastaavuudesta poikkeamista on pidettävä ver- 43461: Valtiovarainministeriö on antanut rakennus- rattain vähäisenä. 43462: hallituksen tehtäväksi parantaa suunnittelu- Tulo- ja menoarvioissa esitetyissä kustannus- 43463: palkkiojärjestelmää. Tavoitteena on järjestel- arvioissa pitäytyminen on merkittävä seikka 43464: mä, jossa suunnittelupalkkio määräytyisi raha- eduskunnan budjettivallan kannalta. Tulo- ja 43465: määräisesti kiinteästi rakennussuunnittelun al- menoarviossa esitetyn kustannusarvion ylittä- 43466: kaessa ja kasvaisi, mikäli suunnittelija kykenee miseen muissa kuin valtion tulo- ja menoarvi- 43467: kehittämään rakennuskustannuksiltaan tavan- osta annetun lain (423188) JO §:n toisessa mo- 43468: omaista edullisempia tai muutoin tavanomaista mentissa tarkoitetuissa tapauksissa on aina 43469: huomattavasti ansiokkaampia suunnittelurat- saatava eduskunnan suostumus. Ellei sitä ole 43470: kaisuja. pikaisesti saatavissa, on hankkeen urakkatar- 43471: 124 43472: 43473: joukset hylättävä ja tarkistettava suunnitelmia, hinnanerokorvaus ovat yhtä suuret. Tällöin 43474: hankkeen toteutusmuotoa tai ajoitusta, kuten valmistevero ja hinnanerokorvaus kumoavat 43475: tähänkin mennessä on useimmiten menetelty. toinen toisensa kotimaan toimituksissa, eikä 43476: Rakennushallinnon tulee pyrkiä poistamaan niistä siten aiheudu nettomääräisiä suorituksia 43477: kaikki hankkeen suunnitteluvaiheeseen liittyvät valtiolle. 43478: kustannusarvioihin epävarmuutta aiheuttavat Kun maahan tuodaan valmisteverollisia tuot- 43479: seikat. Suuri osa toteutuneista tulo- ja menoar- teita, ei hinnanerokorvausta myönnetä. Tuot- 43480: vioiden kustannusarvioiden hankekohtaisista teiden nettomääräinen valmistevero kertyy si- 43481: ylityksistä on nimittäin johtunut suunnittelu- ten valtiolle. Kun maasta viedään näitä tuottei- 43482: vaiheen epätarkkuudesta. Yllättävien seikkojen ta, ei veroa ole maksettava. Valtion on suori- 43483: esiintuloa hankkeiden myöhemmissä vaiheissa tettava viejälle nettomääräinen hinnanerokor- 43484: tulee voida vähentää. vaus. 43485: Suurempaan kustannusarviovastaavuuteen Elintarviketuotteiden valmistukseen liittyvät 43486: ja samalla tasaisempaan rakennusalan työvoi- hinnanerot määräytyvät samoilla perusteilla 43487: man käyttöön päästään myös, jos vähennetään kuin näistä tuotteista kannettavat valmisteve- 43488: rakennustoiminnan suhdannevaihteluja, erityi- rot. Valmisteverot on määrätty elintarviketuot- 43489: sesti alueellisia ylikuumenemisilmiöitä ja ra- teiden valmisteverosta annetussa laissa (868/ 43490: kenteellisia ylikysyntätilanteita. Valtiovarain- 79). 43491: ministeriön tulee selvittää mahdollisuudet ke- Valmistevero määräytyy raaka-aineen koti- 43492: hittää investointiverojärjestelmän rinnalle jous- markkinahinnan ja raaka-aineen maailman- 43493: tavampi järjestely tasaamaan rakentamisen markkinahinnan sekä lopputuotteeseen käyte- 43494: suhdannevaihteluja ja erityisesti estämään suh- tyn raaka-ainemäärän eli ns. keskimääräisre- 43495: danteiden alueellista ylikuumenemista. Tällä septin perusteella. 43496: tavoin urakkahinnoittelua on mahdollista asi- Kotimarkkinahinnat hinnanerokorvausjär- 43497: anmukaistaa. Koska yksi keskeinen syy urak- jestelmässä ovat pääasiassa raaka-aineiden oh- 43498: kahintojen viimeaikaiseen liialliseen nousuun jetukkuhintoja, joista on poistettu liikevaihto- 43499: on rakennusliikkeiden keskinäisen tarjouskil- verolain 18 §:n 1 momentin mukaisen alkutuo- 43500: pailun heikkeneminen suurehkojen rakennusy- tevähennyksen vaikutus. 43501: ritysten keskittymisen myötä, on syytä pyrkiä Maailmanmarkkinahinnat hinnanerokor- 43502: kilpailun lisäämiseen rakennusyhtiöiden kes- vausjärjestelmässä ovat pääasiassa EFTA- ja 43503: ken. Rakennusalan kilpailua edistävät toimet, EEC-maiden omissa hinnanerotasausjärjestel- 43504: kuten mm. urakoiden osittaminen pienehköille missään käyttämiä maailmanmarkkinahintoja, 43505: rakennusliikkeillekin sopiviksi, ovat perusteltu- jotka saadaan johdettua useimmissa tapauksis- 43506: ja rakennuskustannusten nousun hillitsemisek- sa EEC:n tuontimaksuista. 43507: si. Valtion rakennushankkeiden kustannuksiin Koti- ja maailmanmarkkinahintojen muu- 43508: voidaan vaikuttaa myös siten, että pyritään tokset otetaan huomioon valtiovarainministe- 43509: suunnitteluvaiheessa edullisten materiaalien ja riön sekä valmisteverojen että hinnanerokor- 43510: rakenneratkaisujen käyttämiseen. Tämä edel- vausten määristä neljä kertaa vuodessa anta- 43511: lyttää suunnittelupalkkiojärjestelmän kehittä- missa päätöksissä. 43512: mistä. Samoin tulee parantaa valtion rakennus- Raaka-aineluettelossa on sellaisia tavoitehin- 43513: standardeja ja valtion rakennusten laatuluoki- tajärjestelmään kuuluvia tai niistä jalostettuja 43514: tusjärjestelmää. raaka-aineita, joista on säännöllisesti saatavis- 43515: sa riittävän luotettava kotimarkkina- ja maail- 43516: Erikoismaitojauheiden hinnanerokorvauk- manmarkkinahintanoteeraus. Tällaisia raaka- 43517: set. H i n n a n e r o k o r v a u s j ä r j e s t e 1m ä . aineita on kaikkiaan 23. 43518: Elintarvikkeiden valmisteverotukseen liittyy Keskimääräisreseptit kuvaavat tuotteen val- 43519: hinnanerokorvausjärjestelmä, jonka tarkoituk- mistukseen käytettävän maatalousraaka-aineen 43520: sena on korvata elintarviketeollisuuden käyttä- määrää ja perustuvat tullihallituksen tietoihin 43521: mien kotimaisten raaka-aineiden kotimarkki- kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta 43522: nahintojen ja vastaavien raaka-aineiden maail- ja raaka-ainekäytöstä. 43523: manmarkkinahintojen erotus kotimaiselle val- Mikäli hinnanerokorvausjärjestelmään kuu- 43524: mistajalle kansainvälisen kilpailukyvyn turvaa- luvan tuotteen raaka-ainekoostumus muuttuu, 43525: miseksi. Hinnanerokorvausjärjestelmän yksi voidaan keskimääräisreseptiä muuttaa valtio- 43526: keskeinen periaate on se, että valmistevero ja varainministeriön päätöksellä elintarviketuot- 43527: 125 43528: 43529: teiden valmisteverosta annetun lain (1026/85) vähentävän sivutuotteen eli heran arvoksi las- 43530: 5 §:n nojalla. kettiin kertomusvuoden lopulla 26 penniä ki- 43531: Eduskunta päättää valmisteveron ja hinnan- lolta, kun esimerkiksi edamjuuston raaka-aine- 43532: erokorvauksen laskentaperusteista hyväksyes- kustannukset olivat yhteensä 12,74 mk kilolta. 43533: sään valmisteverolain ja valmisteveromäärät. Yhden juustokilon valmistuksesta on katsottu 43534: Valmisteveron ja hinnaneron laskentaperusteis- syntyvän heraa noin yhdeksän litraa, joten sen 43535: ta ei ole tarkempia säännöksiä. arvo on juuston hinnoittelulaskelmassa vajaa 3 43536: Hinnanerokorvauksen määräytymisperus- penniä litralta. 43537: teesta säädettiin v. 1979 seuraavasti (laki elin- Hera kuivataan pääasiassa herajauheeksi, 43538: tarviketuotteiden valmisteverosta, 868/79, joka käytetään rehuksi ja rehuteollisuuden 43539: 10 §): "Kotimaisella valmistajalla on oikeus raaka-aineeksi. Osasta heraa valmistetaan 43540: saada valtion varoista elintarviketuotteiden demi- ja laktoosijauhetta, jotka menevät vien- 43541: valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ko- tiin sellaisenaan tai muiden elintarvikkeiden 43542: timaisen hinnan ja maailmanmarkkinahinnan rikasteina. Erikoisjauheiden valmistusmäärä 43543: erotusta vastaava määrä (hinnanerokorvaus), on pieni verrattuna esimerkiksi koko herajau- 43544: jonka valtiovarainministeriö vahvistaa tullihal- heen valmistusmäärään, sillä v. 1986 valmistet- 43545: lituksen esityksestä.'' tiin erikoisjauheita 6,4 milj. kg ja tavallista 43546: Vuonna 1982 lainkohta muutettiin (laki herajauhetta 73,9 milj. kg. 43547: 1015/82) kuulumaan seuraavasti: "Kotimainen Erikoisjauheiden valmistus oli sallittu kerto- 43548: valmistaja on oikeutettu ottamaan verotukses- musvuoden lopulla kolmelle meijerille, jotka 43549: sa vähennyksenä huomioon verollisten elintar- saivat elinkeinohallituksessa tehdyn arvion mu- 43550: viketuotteiden valmistukseen käytettyjen kaan taloudellista hyötyä muihin meijereihin 43551: raaka-aineiden kotimaisen hinnan ja maail- verrattuna. 43552: manmarkkinahinnan välisen eron. Valtiova- Heran arvo vähentää hinnottelulaskelmissa 43553: rainministeriö vahvistaa hinnaneron tullihalli- juuston hintaa varsin vähän. Kun se erikoisjau- 43554: tuksen esityksestä. heiden raaka-aineena hinnoitellaan selvästi ar- 43555: Kotimaiselle valmistajalle voidaan verotto- vokkaammaksi, jää se tältä osin vähentämättä 43556: mien toimitusten osalta suorittaa raaka-ainei- täysimääräisesti juuston hinnasta eli sama 43557: den hinnanerokorvausta sen mukaan kuin val- raaka-aine kulkee sekä juuston että erikoisjau- 43558: tioneuvosto määrää." heen hinnassa. 43559: Voimassa olevan lainsäädännönkin mukai- Demi- ja laktoosimaitojauheiden hinnanero- 43560: sesti hinnanerokorvaus perustuu elintarvikkei- korvaukset perustuvat valtiovarainministeriön 43561: den valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ilmoituksen mukaan Keskusosuusliike Valion 43562: kotimaisen hinnan ja maailmanmarkkinahin- tullihallitukselle ja valtiovarainministeriölle an- 43563: nan erotukseen. tamiin tietoihin näiden tuotteiden maitoraaka- 43564: Hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE aineen määrästä ja hinnasta sekä keskusliike- 43565: n:o 90/1979 vp.) olivat perustelut tältä osin ja jalostuskustannuksista. Valio toimitti tiedot 43566: yksiselitteiset. Hinnanerokorvauksen oli perus- viranomaisille ensimmäisen kerran v. 1977, 43567: tuttava valmistuksessa käytettävien maatalous- jolloin suunniteltiin kyseisten tuotteiden sisäl- 43568: raaka-aineiden kotimarkkinahinnan ja maail- lyttämistä hinnanerokorvausjärjestelmään. 43569: manmarkkinahinnan välistä erotusta vastaa- Demi- ja laktoosijauheet sisällytettiin valmis- 43570: vaan määrään. teverolakien mukaiseen hinnanerokorvausjär- 43571: Demi- ja laktoosijauheiden hin- jestelmään vuoden 1978 elokuun alusta (laki 43572: nanerokorvaukset. Erikoismaitojauheet eräiden elintarviketuotteiden valmisteverosta 43573: demi (demineralisoitu jauhe) ja laktoosi eivät annetun lain muuttamisesta 565/78). Näiden 43574: ole samalla tavalla maitopohjaisia jauheita jauheiden viennin tukemista perusteltiin valtio- 43575: kuin maidosta kuivatut rasvainen ja rasvaton varainministeriön mukaan sillä, että hinnan- 43576: maitojauhe. Demi- ja laktoosijauheen raaka- erokorvausjärjestelmällä tulisi edistää mahdol- 43577: aineena käytetään juuston valmistuksen sivu- lisimman pitkälle jalostettujen maataloustuot- 43578: tuotetta heraa, josta erikoisjauheisiin otetaan teiden vientiä. Demi- ja laktoosijauheen hin- 43579: talteen lähinnä maitosokeri ja kivennäisaineet. nanerokorvaus määriteltiin tämän perusteella 43580: Juuston hinnoittelussa hera on lähes arvo- siten, että demijauheen hinnanerokorvaus oli 43581: tonta. Elinkeinohallitukselta saadun tiedon 30 OJo ja laktoosijauheen 40 % rasvaUoman 43582: mukaan juustokilon raaka-ainekustannuksia maitojauheen kotimarkkinahinnan ja maail- 43583: 126 43584: 43585: manmarkkinahinnan erosta. Hinnanerokor- maasta vietäessä suoritettava liikevaihtoveroa 43586: vauksen laskentaperustetta ei ole muutettu tehdyn alkutuotevähennyksen määrästä. Hin- 43587: vuoden 1978 jälkeen. Ainoastaan rasvauoman tatiedot on saatu Maatalouden taloudelliselta 43588: maitojauheen kotimarkkinahinnan ja maail- tutkimuslaitokselta ja elinkeinohallitukselta. 43589: manmarkkinahinnan eron muutokset on otettu Nykyisin käytettävät kertoimet johtavat val- 43590: huomioon. tiovarainministeriön mukaan jonkin verran 43591: Keskusosuusliike Valiolta saadun tiedon mu- Keskusosuusliike Valion ilmoittamia alhaisem- 43592: kaan demi-, laktoosi- ja rasvattoman maitojau- piin kotimarkkinahintoihin. Ei ole kuitenkaan 43593: heen kotimarkkinahinnat määräytyivät vuoden katsottu tarpeelliseksi tarkistaa keskimääräisre- 43594: 1986 syksyllä seuraavasti: septejä. 43595: Demi Laktoosi Rasvaton Vuosina 1982-87 erikoismaitojauheita vie- 43596: maitojauhe tiin ja niiden valmistajille maksettiin hinnane- 43597: mk/kg 43598: rokorvauksia seuraavasti: 43599: Raaka-aine ............. 1,73 2,75 9,01 43600: Jalostuskustannus Vuosi kg mk 43601: + keskusliike- 1982 1 017 500 3 428 850 43602: kustannus .............. 4,81 4,10 4,41 1983 2 943 000 10 841 520 43603: Yhteensä ............... 6,54 6,85 13,42 1984 2 916 000 12 082 761 43604: 1985 3 691 000 16 346 473 43605: Valtiovarainministeriön mukaan elintarvike- 1986 4 152 600 18 130 838 43606: käyttöön soveltuvalle laktoosille ja herajau- 1987 3 956 000 17 600 000 43607: heelle ei ole saatavissa riittävän luotettavaa 43608: Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan 43609: maailmanmarkkinahintanoteerausta. Tämän elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun 43610: vuoksi hintanoteerauksena on käytetty rasvat- lain (1015/82) 9 §:n tulkinnasta voidaan tode- 43611: toman maitojauheen maailmanmarkkinahin- ta, että määrättäessä elintarviketuotteiden val- 43612: nasta kertoimella johdettua hintaa. Herajau- 43613: misteveron suuruutta ja raaka-aineiden koti- 43614: heen osalta kerroin on 0,3 ja laktoosin 0,4. markkinahinnan ja maailmanmarkkinahinnan 43615: Samoja kertoimia käytetään sekä kotimarkki- välistä eroa on lähtökohtana pidetty sitä, että 43616: nahinnan että maailmanmarkkinahinnan mää- valmistevero ja hinnanero ovat yhtä suuret. 43617: rittelyssä. Kotimaan verollisissa toimituksissa valmisteve- 43618: Käytössä olevat kertoimet johtivat kerto- ro ja hinnanero kumoavat tällöin toisensa. 43619: musvuoden lopulla seuraaviin kotimarkkina- ja Valmistevero ja hinnanero on määrätty aina 43620: maailmanmarkkinahintoihin: valtiovarainministeriön päätöksissä samansuu- 43621: Demi Laktoosi ruisiksi. Ainoa poikkeus on kuorrutussuklaa, 43622: mk/kg 43623: jonka hinnanero on pienempi kuin valmisteve- 43624: Kotimarkkinahinta ............ 4,48 5,97 ro. 43625: Maailmanmarkkinahinta ...... 1,12 1,49 43626: Edelleen valtiovarainministeriö katsoo, että 43627: Hinnanero .................... 3,36 4,48 43628: vaikka demi- ja laktoosijauheen valmisteveron 43629: Vuoden 1988 helmikuun alusta erikoismaito- ja hinnaneron määrittelyssä olisi käytetty mui- 43630: jauheiden hinnanerokorvaukset perustuivat ta kuin nykyisiä noteerauksia, ei niillä olisi 43631: seuraaviin laskentaperusteisiin: ollut vaikutusta verollisiin kotimaan toimituk- 43632: Rasvatloman maitojauheen mk/kg 43633: siin. Sen sijaan tuonnista kannettava valmiste- 43634: vero olisi muuttunut. Mikäli valmistevero pe- 43635: kotimarkkinahinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,92 43636: maailmanmarkkinahinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,68 rustuisi esimerkiksi pelkkään nestemäisen he- 43637: ran kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkki- 43638: Erotus......................................... 12,24 nahinnan eroon, ei se riittäisi tasaamaan hera- 43639: Demin hinnanerokorvaus = 0,3 x 12,24 mk/kg = jauheen ja laktoosin kotimarkkinahinnan ja 43640: 3,67 mk/kg maailmanmarkkinahinnan eroa. Vastaavasti 43641: Laktoosin hinnanerokorvaus = 0,4 x 12,24 mk/kg demi- ja laktoosijauheen vienti ei olisi mahdol- 43642: 4,90 mk/kg 43643: lista, jos hinnanerokorvaus olisi 1-2 mk kilol- 43644: Rasvauoman maitojauheen kotimarkkina- ta. 43645: hinta on laskelmissa määritetty siten, että siitä Valtioneuvosto vahvistaa hinnanerokorvauk- 43646: on poistettu liikevaihtoveron alkutuotevähen- sen viennistä ja muista verottomista toimituk- 43647: nyksen vaikutus; sillä näistä' tuotteista on sista elintarviketuotteiden valmisteverosta an- 43648: 127 43649: 43650: netun lain (1015/82) 9 §:n 2 momentin perus- kinoiden tasolle hinnanerokorvausjärjestelmäl- 43651: teella. Valtioneuvoston päätöksessä (VNP lä. Lainsäädännön tarkoituksena on korvata 43652: n:o 5/1988) hinnanerokorvaus on säädetty sa- hinnanerokorvauksilla elintarvikkeiden valmis- 43653: maksi kuin valmisteverotuksessa huomioon tukseen käytettyjen kotimaisten raaka-aineiden 43654: otettava hinnanero. kotimarkkinahinnan ja vastaavien raaka-ainei- 43655: Valtiovarainministeriön mielestä demi- ja den maailmanmarkkinahinnan välinen kustan- 43656: laktoosijauheen hinnaneron ja valmisteveron nusero kotimaiselle valmistajalle. Jos tuotteet 43657: määrityksessä ei ole poikettu niistä yleisistä menevät vientiin, saa valmistaja hinnanerokor- 43658: periaatteista, joita sovelletaan muihinkin maa- vauksen vientitukena, koska valmisteveroa ei 43659: talousperäisten raaka-aineiden hinnanerokor- tässä tapauksessa peritä. 43660: vausjärjestelmän tuotteisiin. Valtiovarainministeriö on vuodesta 1978 43661: Edelleen valtiovarainministeriön mielestä tu- suorittanut hinnanerokorvauksia demi- ja lak- 43662: lisi maitotaloustuotteiden vientituki- ja hinna- toosijauheiden valmistajille. Näiden jauheiden 43663: nerokorvausjärjestelmää tarkastella vastaisuu- raaka-aine on juuston valmistuksen sivutuote 43664: dessa kokonaisuutena. Nykyinen laskentajär- hera. Mainitut jauheet ovat tämän valmistus- 43665: jestelmä, jolla määritellään valtion ja maata- prosessin lopputuotteita, ja ne viedään ulko- 43666: louden osuudet, ei riittävästi ota huomioon eri maille joko sellaisenaan tai elintarvikkeiden 43667: kautta kanavoitavaa tukea. Nykyisin valtion ja rikasteina. 43668: maatalouden osuus määräytyy meijereiden vas- 43669: taanottaman maitomäärän perusteella. Vasta Erikoismaitojauheilla ei ole valtiovarainmi- 43670: mikäli vastaanotettu maitomäärä ylittää tuo- nisteriön ilmoituksen mukaan luotettavaa 43671: tantokaton, vastaa maatalous ylittävän osuu- maailmanmarkkinahintanoteerausta. Valtiova- 43672: den vientikustannuksista. rainministeriö on vahvistanut v. 1978 erikois- 43673: Nykyisen laskentaperusteen puutteina pitää maitojauheiden koti- ja maailmanmarkkina- 43674: valtiovarainministeriö ainakin seuraavia seik- hinnoiksi tietyillä vakiokertoimilla rasvatlo- 43675: koja: man maitojauheen, jota käytetään raaka-ainee- 43676: 1) Liikevaihtoverotuen määrää ei oteta huo- na kotimaisessa elintarviketeollisuudessa, koti- 43677: mioon. ja maailmanmarkkinahinnoista laskettavat hin- 43678: 2) Niin sanottujen uustuotteiden kuten lak- nat. Koska rasvauoman maitojauheen koti- 43679: toosin ja demijauheen sekä äidinmaidonkor- markkinahintaan sisältyvät myös sen valmis- 43680: vikkeiden viennistä maksetut hinnanerokor- tukseen liittyvät jalostus- ja keskusliikekustan- 43681: vaukset tulevat aina valtion maksettaviksi. nukset, sisältyy myös erikoismaitojauheiden 43682: 3) Maatalouden osuuden laskemisessa ote- hinnanerokorvauksiin osa näistä kustannuksis- 43683: taan huomioon ainoastaan vientitukimomentil- ta. Tämä on ollut vastoin kulloinkin voimassa 43684: ta suoritettu vientituki. Valmisteverolakien olevan, hinnanerokorvauksia säätelevän lain- 43685: mukaisia hinnanerokorvauksia ei oteta lain- säädännön yleisperiaatetta. Erikoismaitojau- 43686: kaan huomioon. Valmisteverolakien mukaisia heiden raaka-aine on hera. Lainsäädäntö antaa 43687: hinnanerokorvauksia suoritettiin jalostettuihin mahdollisuuden korvata vain sen koti- ja 43688: elintarvikkeisiin kuuluvista maitotaloustuot- maailmanmarkkinahinnan eron. Mikäli eri- 43689: teista esim. v. 1986 yhteensä n. 160 Mmk. koismaitojauheita käytettäisiin jonkin muun, 43690: Valtiovarainministeriön mielestä on kansan- ulkomaille vietävän tuotteen raaka-aineena, 43691: talouden kannalta sinänsä edullista viedä maa- voitaisiin valtiovarainministeriön laskenta- ja 43692: talouden ylijäämätuotteet pitkälle jalostetussa korvausmenettelyä pitää oikeana tällaisen tuot- 43693: muodossa. Valtiontaloudenkin kannalta tämä teen hinnaneron kohdalla. Tällaisesta tapauk- 43694: vienti on perusteltua, mikäli valtion tuki ei ole sesta ei nyt kuitenkaan ole ollut kysymys. 43695: suurempi kuin muussa viennissä. Lisäedelly- Laskentaperusteet ovat olleet voimassa vuo- 43696: tyksenä on, että tämä tuki tulee otetuksi huo- desta 1978 lähtien. Vuoden 1983 alusta hinnan- 43697: mioon oikealla tavalla määritettäessä valtion erokorvaukset ovat tulleet valtioneuvoston 43698: osuutta ylituotannon viennistä. Tällä viennillä määrättäviksi. Valtiovarainministeriö on esim. 43699: tulisi voida vähentää muiden maitojalosteiden vuodesta 1982 lähtien maksanut hinnanerokor- 43700: viennistä valtiolle aiheutuvia kustannuksia. vauksia n. 80 Mmk vuoden 1987 hintatasossa 43701: On sinänsä perusteltua saattaa kotimaisen valtion varoista erikoismaitojauheiden valmis- 43702: elintarviketeollisuuden raaka-ainehinnoista tajille valmisteverolaista omaksumansa tulkin- 43703: riippuvat toimintaedellytykset maailmanmark- nan pohjalta. 43704: 128 43705: 43706: Valtiovarainministeriön tulee viipymättä rustuvia, jo maksettuja hinnanerokorvauksia 43707: ryhtyä toimiin omaksumansa tulkinnan oikai- periä takaisin. 43708: semiseksi sekä selvittää, voidaanko siihen pe- 43709: 129 43710: 43711: 43712: 43713: 43714: Opetusministeriön hallinnonala 43715: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- jen esitysten perusteella laatii kehittämisehdo- 43716: kastuksen opetusministeriössä 27 .1.1988, Suo- tuksia. 43717: men Akatemiassa 3.2.1988 ja kouluhallitukses- Viime vuosina varsinkin peruskoulun työs- 43718: sa 19.2.1988. kentelyä on haitannut luokanopettajavajaus, 43719: joka opetusministeriöltä saadun selvityksen 43720: mukaan johtuu useista valtakunnallisista ja 43721: Opetusministeriö alueellisista syistä. Valtakunnallinen tekijä on 43722: ilmeisesti ollut siirtyminen seminaarityyppises- 43723: Opettajankoulutusjärjestelmän kehittämi- tä luokkien ja vuosikurssien varaan rakentu- 43724: nen. Opettajankoulutusasetuksen (486/86) vasta koulutusmallista akateemiseen, opiskeli- 43725: 2 §:n mukaan opettajankoulutusneuvoston jan itsenäisiä ratkaisuja vaativaan koulutus- 43726: tehtävänä on opetusministeriön pyynnöstä val- muotoon. Kandidaattitasoisessa luokanopetta- 43727: mistelevasti käsitellä opettajankoulutuksen jakoulutuksessa opintojen etenemistä ja viiväs- 43728: suunnittelun, kehittämisen ja järjestämisen tymistä säätelevät yleiset akateemisen opiske- 43729: kannalta tärkeitä asioita. Neuvosto voi tehdä lun kehystekijät. Luokanopettajan tutkinto on 43730: opettajankoulutusta koskevia esityksiä ja aloit- kuitenkin keskimäärin lyhyimmässä opiskelu- 43731: teita. Opettajankoulutusneuvosto on yli kym- ajassa suoritettavien joukossa. Opettajatarvet- 43732: menvuotisen toimintansa aikana seurannut ta ovat lisänneet valtakunnalliset ala-asteen 43733: koulutusta, tehnyt määrällisiä ja laadullisia opetusryhmien kokoa koskeneet säännösmuu- 43734: esityksiä ja laatinut valintaohjeita. Neuvostolla tokset. Yksiköihin ei myöskään ole voitu ottaa 43735: on siten ollut varsin merkittävä kehittämis-, tarvearvioiden mukaista määrää opiskelijoita 43736: koordinaatio- ja yhteistyötehtävä. Opetusmi- resurssien niukkuuden takia. 43737: nisteriön mukaan opettajankoulutusneuvosto 43738: on tarkoitus lakkauttaa ja korkeakouluneuvos- Paikallisina tekijöinä opiskeluaikojen pitene- 43739: toon perustaa erillinen jaosto käsittelemään miseen pääkaupunkiseudulla ovat vaikuttamas- 43740: opettajankoulutuksen asioita. Näin saadaan sa mm. työllisyys- ja asunto-olot. Sijaisuuksia 43741: tiivistettyä yhteistyötä opettajankoulutuksen ja on ollut helppo saada. Valmistumisen siirtämi- 43742: korkea-asteen koulutuksen välillä. nen sallii asumiseen ym. liittyvien opintososi- 43743: Opetusministeriön mukaan maamme opetta- aalisten tekijöiden jatkumisen. Tutkinnon suo- 43744: jankoulutusjärjestelmä on rakenteeltaan ylei- rittaneita on myös siirtynyt muihin kuin opet- 43745: sesti ottaen toimiva ja ajanmukainen. Opetus- tajan ammattiin. 43746: suunnitelmat on todettu kylläkin raskaiksi, ja Lukuvuonna 1986-87 peruskouluissa oli n. 43747: vuosien mittaan niitä on pyritty keventämään 40 000 päätoimista opettajaa, joista viranhoi- 43748: lisäämällä mm. valinnanmahdollisuuksia. Suo- tajia n. 36 400 ja päätoimisia tuntiopettajia n. 43749: men tilanne on moniin muihin maihin nähden 3 600. Samana ajanjaksona päivälukioissa oli 43750: suotuisa siinä, että opettajan ammatti on ar- n. 5 800 päätoimista opettajaa. Iltalukioissa ja 43751: vostettu ja hyvätasoisia hakijoita on runsaasti. lukioiden iltalinjoilla päätoimisia opettajia oli 43752: Järjestelmää pyritään jatkuvasti kehittämään. n. 440. Seuraavassa asetelmassa on esitetty 43753: Opetusministeriö on asettanut mm. valintaryh- peruskouluasteen, päivälukioiden ja iltalukioi- 43754: män, jonka tehtävänä on tutkia, miten entistä den muodollisesti epäpätevien viranhoitajien 43755: soveliaampia henkilöitä saataisiin opettajan- suhteellinen osuus (%) lukuvuosina 1982-83 43756: koulutukseen. Sisällöllistä kehittämistä varten - 1986-87. Tilastoista puuttuvat sijaisina 43757: asetetaan koordinaatioryhmä, joka yliopisto- toimineet opettajat. 43758: 43759: 17 380734R 43760: 130 43761: 43762: Kouluaste 1982-83 1983-84 1984-85 1985-86 1986-87 43763: "lo 43764: Ala-aste ...................................................... . 1,9 2,2 2,6 3,2 4,4 43765: Yläaste ....................................................... . 3,7 3,6 3,2 3,3 3,6 43766: Erityisopetus ................................................. . 16,9 16,7 15,1 14,5 15,1 43767: Peruskouluaste yhteensä ..................................... . 3,7 3,8 3,8 4,2 5,1 43768: Päivälukio ................................................... . 2,3 2,1 1,7 1,5 1,5 43769: Iltalukio ...................................................... . 43770: Lukioaste yhteensä ........................................... . 2,2 2,0 1,6 1,4 1,4 43771: 43772: 43773: Kuten asetelmasta voidaan havaita, luku- 87 heitä oli 1,4 OJo. Aineenopettajien kohdalla 43774: vuonna 1986-87 peruskoulujen viranhoitajista suurin pula on taide- ja taitoaineiden opettajis- 43775: muodollisesti epäpäteviä oli 5, 1 OJo, mikä on ta, erityisesti musiikin ja kuvaamataidon opet- 43776: 1 850 opettajaa. Suhteellisesti eniten epäpäte- tajista. Valmistuneita on kohtalaisesti, mutta 43777: viä viranhoitajia oli erityisopetuksessa. Ala- varsinkin musiikinopettajat hakeutuvat muihin 43778: asteella muodollisesti epäpätevien viranhoita- kuin opettajan tehtäviin. 43779: jien osuus on viime vuosina kasvanut. Yläas- Ruotsinkielisen peruskouluasteen ja lukion 43780: teella epäpätevien viranhoitajien määrä ei ole muodollisesti epäpätevien viranhoitajien suh- 43781: tällä vuosikymmenellä kasvanut. Lukioissa teellinen osuus (OJo) samana ajanjaksona oli 43782: muodollisesti epäpätevien viranhoitajien osuus seuraava: 43783: on jatkuvasti vähentynyt. Lukuvuonna 1986- 43784: Kouluaste 1982-83 1983-84 1984-85 1985-86 1986-87 43785: % 43786: Ala-aste ....................................................... 8,8 9,2 8,3 7,3 8,0 43787: Yläaste ........................................................ 14,3 13,2 13,2 12,9 15,0 43788: Erityisopetus ·················································· 33,3 29,5 26,1 26,6 31,0 43789: Peruskouluaste yhteensä ...................................... 11,5 11,3 11,4 10,9 12,4 43790: Lukio ......................................................... 7,1 7,1 6,7 5,7 4,0 43791: 43792: 43793: Kuten edellä esitetystä asetelmasta voidaan lukuvuoteen 1986-87 kasvanut 3,4 OJo-yksiköl- 43794: havaita, suhteellisesti eniten epäpäteviä viran- lä. Eniten epäpäteviä luokanopettajia oli Uu- 43795: hoitajia oli erityisopetuksessa. Myös perus- denmaan läänissä, joskin määrä on lisääntynyt 43796: koulun ala- ja yläasteen epäpätevien ruotsin- viime vuosina myös muissa lääneissä, kuten 43797: kielisten viranhoitajien suhteellinen osuus on seuraavasta asetelmasta voidaan havaita. Erit- 43798: selvästi suurempi kuin vastaava osuus suomen- täin vaikeaa on ollut saada muodollisesti päte- 43799: kielisten opettajien kohdalla. Aineenopettajista viä luokanopettajan viransijaisia. Lukuvuonna 43800: suurin pula on matemaattisissa aineissa. 1986-87 luokanopettajan viransijaisista n. 43801: Muodollisesti epäpätevien luokanopettajien 65 OJo:lta puuttui muodollinen kelpoisuus hoi- 43802: suhteellinen osuus on lukuvuodesta 1980-81 tamaansa virkaan. 43803: 43804: Lääni Opettajia Opettajista epäpäteviä 43805: 1986-87 1983-84 1984-85 1985-86 1986-87 43806: % 43807: Uudenmaan .................................................. . 3 554 5,8 5,9 6,2 8,1 43808: Turun ja Porin ............................................... . 2 552 1,1 1,5 2,4 4,3 43809: Hämeen ...................................................... . 2 227 1,0 2,2 3,1 3,7 43810: Kymen ....................................................... . 1 181 1,5 2,1 2,6 3,7 43811: Mikkelin ..................................................... . 860 1,2 1,4 2,7 4,1 43812: Pohjois-Karjalan ............................................. . 783 0,3 0,3 2,1 2,6 43813: Kuopion ..................................................... . 1 104 1,1 1,3 1,8 4,3 43814: Keski-Suomen ................................................ . 979 1,6 1,6 2,7 3,2 43815: Vaasan ....................................................... . 1 954 2,1 3,0 3,3 5,2 43816: Oulun ........................................................ . 2 073 0,8 1,5 2,6 2,9 43817: Lapin ........................................................ . 1 016 1,3 1,7 1,6 1,6 43818: Yhteensä ..................................................... . 18 283 2,1 2,6 3,3 4,6 43819: 131 43820: 43821: Ala-asteen koulujen rehtorit eivät sisälly ti- tukseen pääsemiseksi opiskelijalta vaaditaan 43822: lastoon. Myös Ahvenanmaata koskevat tiedot yleensä korkeakoulututkintoa vastaavia opin- 43823: siitä puuttuvat. toja tai aikaisemmin suoritettua opettajan tut- 43824: Ruotsinkielisten luokanopettajien kohdalla kintoa sekä usein myös kokemusta opettajan 43825: muodollisesti epäpäteviä opettajia oli luku- tehtävistä. Kokemukset tähänastisesta ovat ol- 43826: vuonna 1986-87 eniten Uudenmaan läänissä leet myönteisiä. Opiskelijat ovat olleet motivoi- 43827: elin. 15 OJo. Sen sijaan Vaasan läänissä samana tuneita ja hakeutuneet opettajan tehtäviin. Pe- 43828: ajanjaksona ei ollut lainkaan epäpäteviä luo- ruskoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen 43829: kanopettajia. vaatii yksiköihin riittävästi voimavaroja. Tä- 43830: Lukuvuonna 1986-87 luokkamuotoisessa hän opetusministeriöllä on valmiit suunnitel- 43831: erityisopetuksessa (erityiskoulut ja erityisluo- mat. 43832: kat) oli koko maassa päätoimisia opettajia Opetusministeriön mukaan opettajatarpeen 43833: (rehtorit ja erityisluokanopettajat) 1 955 ja kehityksestä laadituissa selvityksissä tulee pe- 43834: luokattomassa erityisopetuksessa (erityisopet- ruskoulun luokanopettajien koulutukseen ot- 43835: tajat) 1 296 eli yhteensä 3 251 päätoimista taa vuosittain n. 1 000 uutta opiskelijaa. Pe- 43836: opettajaa. Virkakelpoisuutta vailla olevia opet- ruskouluopetuksen kannalta on myös välttä- 43837: tajia kaikki erityisopetuksen opettajanvirat mätöntä lisätä taito- ja taideaineiden opettajien 43838: huomioon ottaen oli lukuvuonna 1986-87 koulutusta. 43839: 15,1 %. Valtion erityiskouluissa (kuulo-, näkö- Opettajien täydennyskoulutusta on kehitetty 43840: ja liikuntavammaisten koulut) oli lukuvuonna yhteistyössä hallinnon,yliopistojen ja järjestö- 43841: 1986-87 136 päätoimista opettajaa, jotka si- jen kanssa. Tavoitteena on nykyistä pitkäkes- 43842: sältyvät edellä esitettyihin koko maata koske- toisempi, toistuvan ja tutkimukseen entistä 43843: viin lukuihin. Virkakelpoisuutta vailla olevien tiiviimmin liittyvän järjestelmän kehittäminen. 43844: opettajien prosentuaalinen osuus vaihtelee alu- Tämä toiminta on alkanut, ja siitä saatavaa 43845: eittain ja erityisopetusmuodoittain, ja se on tietoa kerätään yliopistoittain. Tieteelliseen jat- 43846: suurin asutuskeskuksissa ja sopeutumattomien kokoulutukseen on osallistunut yhä enemmän 43847: opetuksessa ja pienin haja-asutusalueilla ja eri alojen opettajia. Nykyinen kandidaatintut- 43848: luokattomassa erityisopetuksessa sekä valtion kintoon johtava koulutus tarjoaa mahdollisuu- 43849: ylläpitämissä erityiskouluissa. den opintojen jatkamiseen. 43850: Erityisopettajien koulutusta järjestetään J y- Kunnan kouluhallinnosta annetun asetuksen 43851: väskylän, Joensuun, Helsingin ja Turun yli- (722/84) 1 §:n mukaan vastuu opettajien täy- 43852: opistoissa sekä Åbo Akademin Vaasan opetta- dennyskoulutuksen järjestämisestä kuuluu 43853: jankoulutusyksikössä (ruotsinkieliset). Koulu- kunnan koululautakunnalle ts. koulun ylläpitä- 43854: tuspaikkoja näissä on vuosittain n. 260. Luku- jälle. Säännöksen varjopuolena on, että koulu- 43855: vuonna 1986-87 koulutuspaikoista oli käytös- tuksen laatu vaihtelee kuntien aineellisten ja 43856: sä kasvatustieteiden kandidaatiksi valmistuvat aseoteeilisten resurssien mukaan. Kunnat ovat 43857: (30 paikkaa vuosittain) mukaan luettuna n. voineet 1.8.1986 lähtien halutessaan ostaa kou- 43858: 210. lutuspalveluja korkeakoulujen täydennyskou- 43859: Opetusministeriön opettajankoulutusneuvos- lutuslaitoksilta. 43860: ton ehdotuksen (OPM:n muistiaita 1983:20) Koulun johtajan asenne ja asiantuntemus 43861: mukaan uusia opiskelijoita tulisi ottaa erillisiin ovat ratkaisevia koulua kehitettäessä. Tämän 43862: erityisopettajan opintoihin vuodesta 1987 läh- vuoksi on valitettavaa, että koulunjohdollises- 43863: tien keskimäärin 195 vuodessa, jotta erityis- sa koulutuksessa ei ole vielä saavutettu sitä 43864: opettajavaraota olisi tasapainossa vuoteen suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, jota 43865: 1995 mennessä. Nykyinen erityisopettajankou- asiassa tarvitaan. Myöskään työnjakoa koulu- 43866: lutuksen määrä vastaa tätä ehdotusta, mutta tusta tarjoavien välillä ei ole vielä tarkoin 43867: erityisopettajapulan vuoksi ehdotus tulisi to- selvitetty. Valtakunnallisen, eri etupiirien hy- 43868: teuttaa siten, että suunnitteluajanjakson alku- väksymän koulutus- ja suunnittelujärjestelmän 43869: puolella otettaisiin koulutukseen enemmän luominen kuuluu kouluhallituksen tehtäviin. 43870: opiskelijoita kuin sen loppupuolella. Täydennyskoulutuksen tehokas suunnittelu ja 43871: Myös muuta opettajavajausta on lähdetty toteuttaminen vaativat kuitenkin nykyistä huo- 43872: poistamaan lisäämällä kaikkien yksiköiden mattavasti suuremmat resurssit. 43873: aloituspaikkoja sekä järjestämällä poikkeus- Opettajapulasta on tullut vaikea ongelma. 43874: koulutusta. Luokanopettajan poikkeuskoulu- Erityisesti luokanopettajista on suuri puute, ja 43875: 132 43876: 43877: se uhkaa edelleen kasvaa. Opettajavajaus on gista ohjaustoimintaa kehitetään siten, että 43878: erittäin suuri ongelma pääkaupunkiseudulla, henkilöstölle voidaan antaa riittävät tiedot, 43879: joskin se on viime vuosina lisääntynyt myös taidot ja valmiudet opetuksen kehittämiseen. 43880: muissa lääneissä. Suhteellisesti eniten epäpäte- Erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutuk- 43881: viä viranhoitajia on erityisopetuksessa eli n. sen laatuun ja vaikuttavuuteen. Tämän vuoksi 43882: 15 o/o. myös kouluttajat on koulutettava niin, että he 43883: Kuten edellä on selostettu, luokanopetta- hallitsevat aikuiskoulutuksen ja kouluyhteisön 43884: jatarpeen ja -varannon epätasapainoon vaikut- kehittämisen periaatteet. 43885: taneita tekijöitä on ollut useita. Valtiontilintar- 43886: kastajien mielestä keskeisin syy nykyiseen opet- Suomen Akatemian toiminta. Suomen Aka- 43887: tajapulaan on korkeakoulujen opettajankoulu- temian tehtävänä on korkeatasoisen tieteellisen 43888: tuksessa ilmenneet puutteet. Koulutuksen tutkimuksen, ensiSIJassa perustutkimuksen 43889: suunnittelu on ollut epätarkoituksenmukaista mutta myös siitä nousevan ns. strategisen tut- 43890: ja osittain virhearvioihin perustuvaa. Korkea- kimuksen edistäminen. Tätä tehtäväänsä aka- 43891: koulut eivät ole pystyneet mitoittamaan luo- temia toteuttaa jakamalla käytettävissään ole- 43892: kanopettajan tutkinnon tavoitteita ja sisältöjä via tutkimusmäärärahoja sekä tutkimusvirkoja 43893: neljän opiskeluvuoden mukaan, vaan opiskelu- ja apurahoja, joita ovat seuraavat: tutkijapro- 43894: aika on pidentynyt huomattavasti ja keskeyttä- fessorin, vanhemman ja nuoremman tutkijan 43895: neiden määrä kasvanut. sekä tutkimusassistentin virat sekä varttuneen 43896: Opettajien valmistusaikojen pidentyminen ja tieteenharjoittajan apurahat. Suomen Akate- 43897: osan hakeutuminen erityispedagogiikan pariin mian tehtävänä on huolehtia huomattavasta 43898: tai muuhun jatkokoulutukseen on myös osoi- osasta Suomen kansainvälisiä tiedeyhteyksiä. 43899: tus siitä, etteivät opettajat aina itsekään koe Suomen Akatemian voimavarat on tarkoitet- 43900: koulutustaan riittäväksi tai sisällöltään nyky- tu tutkimustyön määräaikaiseen tukemiseen. 43901: ajan vaatimuksia vastaavaksi. Nykyisessä tilan- Akatemialla ei ole itsellään tutkimuslaitoksia, 43902: teessa olisikin etsittävä sellaista ratkaisua, jos- vaan akatemia rahoittaa ennen muuta korkea- 43903: sa opettajankoulutuksen vaatimukset ja opet- kouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää tutki- 43904: tajien tarve kunnissa otetaan huomioon. Val- mustyötä tutkijoiden ja tutkimusryhmien teke- 43905: tiontilintarkastajien mielestä koulutuksessa tu- mien hakemusten sekä akatemian elinten teke- 43906: lee joustavasti ja määrätietoisesti tähdätä tule- mien aloitteiden perusteella. Varojen käytön 43907: vaisuuden asettamiin vaatimuksiin. Opetusta keskeinen periaate on, että niiden lopullisen 43908: on laajennettava ja opetussuunnitelmia kehitet- sitomisen tiettyyn hankkeeseen päättää tutki- 43909: tävä niin, että ne ovat jatkuvasti ajan tasalla muksen asiantuntijaelin, valtion tieteellinen 43910: tai mieluummin aikaansa edellä. Myös opetta- toimikunta tai tieteen keskustoimikunta. 43911: janvalmistukseen liittyvää normaalikoulujär- Akatemia on 1980-luvulla kehittänyt tehok- 43912: jestelmää ja opettajien työharjoittelua tulee kaampia keinoja ennen muuta tutkimuksen 43913: kehittää. Ensisijaisena keinona nykyisen opet- kansainvälistämiseen, tutkijakoulutuksen edis- 43914: tajapulan vähentämiseksi on varsinaista opet- tämiseen ja entistä suurempien tutkimuskoko- 43915: tajakoulutusjärjestelmää täydentävän ja tila- naisuuksien muodostamiseen. Akatemia on 43916: päiseksi tarkoitetun poikkeuskoulutuksen ja joutunut toimimaan melko paljon korkeakou- 43917: aloituspaikkojen lisääminen tarpeen mukaises- lujen tutkimuksen tuki- ja täydennysrahoittaja- 43918: ti. Mainittuihin toimiin onkin opetusministe- na. Laki korkeakoulujen kehittämisestä ja val- 43919: riön mukaan jo ryhdytty. tioneuvoston päätös korkeakoululaitoksen ke- 43920: Valtiontilintarkastajat katsovat, että opetta- hittämisestä v. 1988-91 mahdollistavat sen, 43921: jankoulutuskysymysten tärkeys edellyttää ak- että akatemia voi keskittyä entistä paremmin 43922: tiivisesti toimivaa pysyväisluonteista neuvotte- ensisijaiseen tehtäväänsä, korkeatasoisen tutki- 43923: luelintä, jossa opettajilla ja opetushallinnon muksen edistämiseen tieteellisesti, kansallisesti 43924: edustajilla on mahdollisuus esittää käsityksen- ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. 43925: sä opettajankoulutuksen tarpeista ja tulevasta Akatemian määrärahat ovat 1980-luvulla ke- 43926: kehityksestä sekä opetuksen sisällön että uu- hittyneet seuraavasti (käyvin hinnoin): 43927: sien opiskelijoiden määrän suhteen. 43928: Valtiontilintarkastajat pitävät myös tärkeä- 1980 1982 1984 1986 1987 1988 43929: nä, että koulun rehtorien, johtajien ja opetta- Mmk 43930: jien jatko- ja täydennyskoulutusta ja pedago- 79,1 131,1 171,2 214,3 241,5 270,1 43931: 133 43932: 43933: Akatemian tutkijanvirkojen ja -tointen sekä määrät ovat samana aikana kehittyneet seuraa- 43934: varttuneen tieteenharjoittajan apurahojen vasti: 43935: 43936: 1980 1982 1984 1986 1987 1988 43937: Tutkijaprofessorit .................................. 15 16 17 19 20 21 43938: Vanhemmat tutkijat ................................ 50 82 86 90 92 94 43939: Nuoremmat tutkijat ................................ 100 121 128 133 135 136 43940: Tutkimusassistentit ................................. 220 227 230 233 236 237 43941: Varttuneen tieteenharjoittajan apurahat ............ 75 75 75 133 133 133 43942: Yhteensä ··········································· 460 521 536 608 616 621 43943: 43944: 43945: 43946: 43947: Suomen Akatemialta saadun selvityksen mu- Jos eri tieteenalojen osuuksia tarkastellaan 43948: kaan akatemian rahoituksessa on mahdollista kymmenen viime vuoden ajalta, näkyy luon- 43949: siirtyä suurempiin tutkimuskokonaisuuksiin, nontieteellisten alojen rahoitusosuudessa kas- 43950: kun korkeakoulujen rahoitus kehittyy korkea- vua sekä humanististen ja yhteiskuntatieteellis- 43951: koulujen kehittämislain ja valtioneuvoston pe- ten alojen rahoitusosuuksissa laskua. Lähivuo- 43952: riaatepäätöksen mukaisesti. Näillä päätöksillä sina tarvitaan aivan ilmeisesti humanistisen, 43953: taataan korkeakoululaitoksen voimavarojen li- yhteiskuntatieteellisen ja ympäristötutkimuk- 43954: sääminen vuoteen 1991 saakka. Suurempiin sen aloilla viime vuosia enemmän tutkimusta. 43955: kokonaisuuksiin päästään keskittämällä akate- 43956: mian käytössä olevia voimavaroja tuottaville Suomen tutkimusrahoitus on kehittynyt suo- 43957: tutkimusryhmille tai yhteiskunnan kehittymi- tuisasti viime vuosina, jopa erittäin nopeasti 43958: sen kannalta tärkeille aloille. Akatemia on verrattuna esim. moneen muuhun OECD-maa- 43959: viime vuosina ryhtynyt toimiin, jotta mm. han. Kasvua on ollut kuitenkin pääasiassa 43960: bioteknologian, työelämän suhteiden, vanhuu- soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen pii- 43961: den, koulutuksen ja maaseudun elinvoimaisuu- rissä. Koko tutkimusjärjestelmän elinvoimai- 43962: den tutkimusta tehostetaan. suuden edellytys on kuitenkin perustutkimus- 43963: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on hy- valmiuden ylläpitäminen riittävän laajasti. Pe- 43964: väksynyt suosituksen tutkimusmäärärahojen li- rustutkimuksen piirissä huolehditaan myös tie- 43965: säykseksi v. 1989-91. Opetusministeriön hal- teellisestä jatkokoulutuksesta. Teknologian vii- 43966: linnonalalla lisäykset ovat 135 Mmk vuosittain. meaikainen kehitys on osoittanut, että ketju 43967: Suomen Akatemia on taloussuunnitelmissaan perustutkimuksesta käytännön sovellutuksiin 43968: esittänyt tutkimusmäärärahan lisäämistä on lyhentynyt ja monet esim. geeniteknologian 43969: 357,5 Mmk:aan sekä tutkimusvirkojen ja apu- perustutkimustulokset ovat lähes suoraan so- 43970: rahojen lisäämistä 705:een vuoteen 1992 men- vellettavissa. Valtion tiede- ja teknologianeu- 43971: nessä. vosto on kiinnittänyt huomiota tutkimusvaro- 43972: Akatemian tutkimuksen ja tutkijankoulu- jen tasapainoiseen kehitykseen ja antanut myös 43973: tuksen rahoitus jakautui toimikunnittain v. perustutkimuksen rahoituksesta suosituksia, 43974: 1986 seuraavasti: joita Suomen Akatemia on taloussuunnitelmis- 43975: Mmk "lo saan noudattanut. 43976: Tieteen keskustoimikunta................ 5,5 3 Akatemian mukaan tutkimusjärjestelmän 43977: Humanistinen toimikunta................ 22,1 12 43978: Luonnontieteellinen toimikunta . . . . . . . . . . 47,0 25 heikoimmin resurssoitu osa on vuotta 1988 43979: Lääketieteellinen toimikunta............. 31,0 16 lukuun ottamatta jo usean vuoden ajan ollut 43980: Maatalous-metsätieteellinen toimikunta.. 15,8 8 korkeakoululaitos. Suomen Akatemia on jou- 43981: Teknistieteellinen toimikunta . . . . . . . . . . . . 31,0 16 tunut rahoittamaan erittäin paljon korkeakou- 43982: Yhteiskuntatieteellinen toimikunta . . . . . . . 27,5 14 luissa tehtävää tutkimusta, kuten seuraavasta, 43983: Ympäristötieteellinen toimikunta......... 11,8 6 kertomusvuotta koskevasta tutkimusmäärära- 43984: Yhteensä ................................. 191,8 100 hajakaumasta voidaan havaita: 43985: 134 43986: 43987: Akatemian rahoitus 43988: 1 000 mk OJo 43989: siirtomäärärahoja, ja siksi niiden hallinnoimi- 43990: Helsingin yliopisto .................. . 56 304 32 43991: sesta aiheutuu huomattavaa haittaa myös tut- 43992: Helsingin yliopistollinen keskussairaa- kijoille. Akatemia on tutkimushankkeita ra- 43993: la .................................... . 3 509 2 hoittaessaan pyrkinyt joustaviin useampivuoti- 43994: Jyväskylän yliopisto ................. . 7 373 4 siin päätöksiin. Yksivuotisten määrärahojen 43995: Oulun yliopisto ...................... . 16 379 10 käyttö akatemian tutkimushankkeiden rahoi- 43996: Oulun yliopistollinen keskussairaala .. 46 tuksessa lisää byrokratiaa, vähentää suunnitel- 43997: Joensuun yliopisto .................. . 5 881 4 mallisuutta ja heikentää tutkimushankkeissa 43998: Kuopion yliopisto ................... . 4 556 3 43999: Kuopion yliopistollinen keskussairaa- työskentelevien tutkijoiden työsuhdeturvaa. 44000: la .................................... . 480 Akatemia on esittänyt, että sen tutkimus- 44001: Turun yliopisto ...................... . 14 088 8 määrärahat olisivat kokonaisuudessaan siirto- 44002: Turun yliopistollinen keskussairaala .. 594 määrärahoja. 44003: Åbo Akademi ....................... . 6 651 4 Suomen Akatemian hallintoviraston voima- 44004: Tampereen yliopisto ................. . 811 5 varat ovat pysyneet jokseenkin samanlaisina 44005: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu .. . 1 359 1 44006: Teknillinen korkeakoulu ............ . 16 413 10 44007: viimeisten kymmenen vuoden aikana. Akate- 44008: Tampereen teknillinen korkeakoulu .. 6 373 4 mian tutkimusmäärärahat, tutkimusvirat ja 44009: Lappeenrannan teknillinen korkea- apurahat sekä akatemian käyttämät tutkimuk- 44010: koulu ................................ . 1 509 sen rahoitusmuodot ja kansainväliset sitou- 44011: Helsingin kauppakorkeakoulu ....... . 631 mukset ovat sen sijaan kasvaneet huomattavas- 44012: Svenska handelshögskolan .......... . 86 ti. Lisääntyneen tutkimuspanostuksen ja kan- 44013: Turun kauppakorkeakoulu .......... . 400 44014: Vaasan korkeakoulu ................ . 547 44015: sainvälisten sitoumusten täysipainoinen hyö- 44016: Lapin korkeakoulu .................. . 355 dyntäminen vaatii hallinnon voimavarojen li- 44017: Sairaalat (pl. yliopistolliset keskussai- säämistä. Vain siten voidaan turvata tutkimus- 44018: raalat) ............................... . 216 hankkeiden perusteellinen valmistelu ja seuran- 44019: Valtion tutkimuslaitokset ............ . 8 206 5 ta sekä tulosten hyödyntäminen. 44020: Muut valtion laitokset ............... . 2 889 2 Tutkijoiden uraporrastus. Tutki- 44021: Muut julkiset yksiköt ................ . 697 joiden uraporrastuksessa on tällä hetkellä on- 44022: Yksityiset yritykset ja niitä palvelevat 44023: tutkimuslaitokset .................... . 102 44024: gelmia. Ensinnäkin tutkijanuralle tähtäävän 44025: Yksityiset tutkimuslaitokset ......... . 533 nuoren on melko vaikea saada päätoimista 44026: Ulkomaat ........................... . 8 143 5 tutkijankoulutuspaikkaa. Korkeakoulujen as- 44027: Yksittäiset tutkijat ................... . 2 212 l sistentuurit ovat varsin iäkkäiden ja usein jo 44028: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 646 100 väitelleiden tutkijoiden hallussa (esim. Helsin- 44029: gin yliopiston assistenttien keski-ikä v. 1986 oli 44030: Korkeakoulujen kehittämislain ja siihen liit- 37 vuotta). Myös akatemian tutkimusassistent- 44031: tyvän valtioneuvoston periaatepäätöksen toteu- tien keski-ikä on yli 30 vuotta. Nämä ongelmat 44032: duttua ovat korkeakoulujen mahdollisuudet yhdistettyinä tutkijanuran alkuvaiheiden erit- 44033: vastata lyhytaikaisista ja pienehkäistä rahoitus- täin alhaiseen palkkaukseen vaikeuttavat olen- 44034: tarpeista sekä pysyvistä kuluista parantuneet. naisesti rekrytointia tutkimukseen. 44035: Akatemia on suunnitelmissaan esittänyt, että Toinen ongelma tutkijoiden uraporrastuk- 44036: akatemian tulisi vastaisuudessa keskittyä mitta- sessa on tutkimukseen painottuvien välivirko- 44037: vien kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden jen vähyys korkeakouluissa. Suomessa näitä 44038: rahoittamiseen. Etenkin Suomen kannalta tär- virkoja on korkeakoulujen tieteellisestä henki- 44039: keät kansainväliset tutkimusohjelmat ja näiden lökunnasta vain 26 OJo (nekin pääasiassa ope- 44040: edellyttämät toimenpiteet vaativat akatemialta tusvirkoja), kun vastaava osuus on Ruotsissa 44041: huomattavaa panostusta. Samoin akatemian 34 %, Norjassa 40 % ja Tanskassa 54 %. 44042: rahoitettaviksi sopivat suurten tutkimus- Tässä tilanteessa väitelleet nuoret tutkijat pitä- 44043: ryhmien ja -yksikköjen määräaikainen tukemi- vät hallussaan jatkokoulutuspaikkoja odotta- 44044: nen tai sellaiset tutkimusohjelmat, joihin osal- essaan mahdollisuuksia professuurin tai apu- 44045: listuu useita tahoja. Akatemia on pyrkinyt laisprofessuurin saamiseen. 44046: edistämään eri hallinnonaloja palvelevan tutki- Edellistä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan 44047: muksen ja tutkijayhteisön välistä yhteistyötä. akatemiassa monin keinoin. Yhä merkittäväm- 44048: Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoista pi osa tutkijankoulutuksesta tapahtuu akate- 44049: huomattava osa on vuodesta 1986 alkaen tullut mian rahoittamissa projekteissa (tutkimus- 44050: pelituottovaroista. Pelituottovarat eivät ole apulaiset). Tutkijankoulutus ulkomailla hel- 44051: 135 44052: 44053: pottaa osaltaan tilannetta. Akatemiassa kokeil- Neuvostoliiton välinen sopimus avaruuden tut- 44054: laan myös nk. starttirahaa juuri perustutkin- kimuksesta ja rauhanomaisesta käytöstä sekä 44055: tonsa suorittaneille lahjakkaille nuorille. Myös Euroopan Avaruusjärjestö, Euroopan Yhtei- 44056: tutkimusassistenttien ikä otetaan virkojen täyt- sön ohjelmat, CERN-ydintutkimuslaitos, Eu- 44057: tövaiheessa entistä selvemmin huomioon. Jäl- roopan Molekyylibiologian Tutkimuslaitos ja 44058: kimmäisen ongelman ratkaisemiseksi tulisi kor- Eurooppalainen Synkrotronisäteilylähde. Nä- 44059: keakouluihin perustaa tulo- ja menoarviossa mä sopimukset ovat Suomelle erittäin kalliit 44060: merkittävästi nykyistä enemmän tutkimukseen toteuttaa ja edellyttävät tutkimuspanostuksen 44061: painottuvia välivirkoja. huomattavaa lisäämistä näillä aloilla samoin 44062: Suomessa on lähivuosina odotettavissa tutki- kuin tutkijankoulutuksen tehostamista. 44063: japulaa, ellei näille urakierron ongelmille tehdä Kansainvälisen yhteistyön puutteina ja on- 44064: mitään. Tutkimus voi olla merkittävä työllistä- gelmina voidaan saadun selvityksen mukaan 44065: jä, jos urakierto-ongelmat helpottuvat ja jos mainita seuraavat asiat: 44066: tutkijoiden palkkaus saadaan olennaisesti pa- - Yhteistyö on painottunut ehkä liikaakin 44067: rantumaan. Tutkijankoulutuksen tehostami- teknologisesti lupaaville aloille, jolloin monet 44068: seksi akatemialla on käytettävänään sekä tutki- mahdollisuudet kehittää yhteistyötä perintei- 44069: janvirat että tutkimushankkeissa suoritettava sesti vahvoilla tieteenaloillamme voivat jäädä 44070: koulutus. Suomen panostus etenkin yritysten käyttämättä. 44071: ja soveltavaan tekniseen tutkimukseen on vii- - Monilla tieteenaloilla ja monissa laitok- 44072: me vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Näiden sissa ollaan haluttomia kansainväliseen yhteis- 44073: varojen hyödyntämiseksi on tutkijankoulutusta työhön. 44074: lisättävä. 44075: Akatemia on 1980-luvulla kehittänyt työelä- - Sekä tutkija- että rahavirrat suuntautuvat 44076: män, tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen väli- varsin yksipuolisesti Suomesta ulkomaille. 44077: siä yhteyksiä. Akatemialla on määrärahoja, - Tieteellinen yhteistyö Euroopan ulkopuo- 44078: jotka on tarkoitettu tutkijoille väliaikaiseen listen ja kehitysmaiden kanssa on edelleen liian 44079: työskentelyyn yrityssektorin tai julkisen hallin- vähäistä. 44080: non yksiköissä sekä yritysten ja julkisen hallin- Suomen Akatemian keskeisenä tehtävänä on 44081: non toimihenkilöille työskentelyyn tutkimus- edelleen uutta tietoa luovan ja olemassa olevaa 44082: tehtävissä. Akatemialla on myös määrärahoja tiedollista perustaa vahvistavan perustutkimuk- 44083: teollisuustutkijankoulutuksen tukemiseen. Vä- sen rahoittaminen ja turvaaminen. Tulevaisuu- 44084: hintään kahden vuoden työkokemuksen omaa- dessa olisi entistä enemmän keskitettävä tutki- 44085: va teollisuustutkija, joka tähtää tohtorintut- musvaroja laajahkoihin ja merkittäviin tutki- 44086: kintoon, saa akatemialta osan palkastaan, ja musohjelmiin ja tutkimuksiin. Erityistä huo- 44087: hänen työnantajansa huolehtii muista kustan- miota on tällöin kiinnitettävä kansainvälisesti 44088: nuksista. Tavoitteena on kouluttaa teolli- nopeasti kehittyvien alojen tutkimustoiminnan 44089: suuden tutkimus- ja kehitystehtäviin tieteelli- edellytyksiin sekä sellaisen perustiedon tuotta- 44090: sesti päteviä tutkijoita. miseen, joka on välttämätöntä soveltavan tut- 44091: Kansainvälinen tutkimusyhteis- kimus- ja kehitystyön kannalta. Voimavaro- 44092: työ . Kansainvälisen tutkimusyhteistyön edis- jemme rajallisuuden vuoksi on tutkimustyö 44093: tämisessä akatemia on eri keinoin tukenut pyrittävä keskittämään siten, että maamme 44094: tutkijoiden yhteyksiä rahoittamana suomalais- erityisolot ja tietyt erityisala! otetaan riittävästi 44095: ten tutkijoiden osallistumista kansainvälisiin huomioon. Näin myös tutkimus- ja kehitys- 44096: tieteellisiin kokouksiin ja kongresseihin, tuke- työn voimavarojen käytön suunnittelua on te- 44097: malla nuorien tutkijoiden hakeutumista koulu- hostettava, määriteltävä keskeiset tutkimus- 44098: tukseen ulkomaille sekä tukemalla ulkomaisten kohteet sekä luotava parempia organisatorisia 44099: tutkijoiden työskentelyä Suomessa. Lisäksi ja rahoituksellisia menetelmiä. 44100: akatemialla on tutkijainvaihtosopimukset 15 Akatemian tulee voimakkaasti tukea sellaisia 44101: sopimuskumppanin kanssa, ja akatemia hoitaa tutkijoita ja heidän johtamiaan ryhmiä, jotka 44102: tutkijainvaihdon käytännön tehtävät. tutkimusyksiköinä jo täyttävät tai joilla on 44103: Uusi tehtävä kansainvälisessä tutkimus- edellytykset täyttää korkeat kansainväliset vaa- 44104: yhteistyössä on Suomen osallistuminen eräisiin timukset. Akatemian tulee myös suunnata ny- 44105: laajoihin kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin tai kyistä runsaammin resurssejaan määräaikais- 44106: tutkimusohjelmiin. Tällaisia ovat Suomen ja ten tutkimusyksiköiden perustamiseen korkea- 44107: 136 44108: 44109: kouluihin, jotta tieteellisiin ohjelmiin saadaan sestä on opetusministeriöllä ja sen alaisella 44110: enemmän jatkuvuutta. hallinnolla. 44111: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä eri Aikuiskoulutusjärjestelmää kehitetään ny- 44112: hallinnonaloilla akatemian tutkimusmäärära- kyiseltä pohjalta. Järjestelmän joustavuus, ole- 44113: hoilla rahoitettavaa tutkimusta, jossa ministe- massa olevien koulutuslaitosten ja niiden toi- 44114: riöiden ja piirihallinnon sekä eri tutkimustaho- mintamuotojen edelleenkehittäminen ja moni- 44115: jen yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Tässä muotoisuuden hyväksyminen ovat perusta, 44116: kertomuksessa on liikenneministeriön ja työ- jonka varaan toimenpiteet rakennetaan. 44117: voimaministeriön hallinnonalojen yhteydessä Aikuiskoulutuksen tarjonta koostuu keske- 44118: käsitelty niiden tutkimustoimintaa. nään hyvin erilaisista koulutuspalveluista ja on 44119: nykyisin varsin runsasta. Koulutusta kehitettä- 44120: Maamme tieteellisen tason säilyttämiseksi ja essä ei pitäisi vain lisätä sen kokonaismäärää, 44121: kohottamiseksi on tärkeää lisätä tutkijoittem- 44122: vaan koulutuksen eri osa-alueiden välisiä pai- 44123: me kansainvälisiä kontakteja. Varsinkin nuo- 44124: ria, lupaavia kykyjä tulee lähettää ulkomaille notuksia muutetaan ja laatua parannetaan sekä 44125: turvataan koulutuksen ajallinen, alueellinen ja 44126: jatkokoulutukseen. Yhtä tärkeää on myös, että paikallinen saavutettavuus. 44127: korkeatasoisia ulkomaisia tiedemiehiä saadaan 44128: Maamme aikuiskoulutusjärjestelmä voidaan 44129: Suomeen. Jotta suomalaiset pääsisivät mukaan jakaa neljään päätehtäväalueeseen: 44130: merkittävään tieteelliseen yhteistyöhön maail- 1. Yleissivistävän pohjakoulutuksen täyden- 44131: man johtavien tutkijoiden kanssa, maassamme täminen, johon kuuluvat yleissivistävän koulun 44132: on oltava käynnissä riittävä määrä kansainväli- 44133: (peruskoulu ja lukio) tutkintojen suorittaminen 44134: sesti korkeatasoisia ja pitkäaikaisia tieteellisiä 44135: aikuisiässä sekä muut yleissivistävät opinnot. 44136: projekteja. 2. Ammatillinen aikuiskoulutus, joka ja- 44137: Maamme tutkimusrahoitus on kasvanut kaantuu perus- ja lisäkoulutukseen. Lisäkoulu- 44138: merkittävästi viime vuosina. Erityisen voimak- tus jaetaan edelleen täydennys-, jatko- ja uu- 44139: kaasti ovat lisääntyneet yritysten ja sovelta- delleenkoulutukseen. 44140: vaan tekniseen tutkimukseen tarkoitetut varat. 3. Yhteiskunnallinen koulutus, johon kuu- 44141: Tämä on eräillä aloilla aiheuttanut tutkijapu- luu kansalaisvalmiuksien kehittäminen, poliit- 44142: laa. On ilmeistä, että ellei tutkijankoulutuk- tinen koulutus ja luottamushenkilökoulutus. 44143: seen panosteta nykyistä tehokkaammin, ei kas- 4. Harrastustavoitteinen koulutus, jolle on 44144: vavaa tutkimusrahoitusta kyetä kokonaan hyö- ominaista omaehtoinen persoonallisuuden ke- 44145: dyntämään. Tämän vuoksi tulee pyrkiä vaikut- hittäminen. 44146: tamaan siihen, että maamme tutkijankoulutus Selvitettäessä tehtävä~lueittain aikuiskoulu- 44147: on sekä määrällisesti että laadullisesti oikeassa tuksen määrä todettiin, että maassamme osal- 44148: suhteessa kasvavaan tutkimusrahoitukseen. listuu ammatilliseen aikuiskoulutukseen vuosit- 44149: Myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tut- tain n. 1-1 ,2 miljoonaa aikuista, yhteiskun- 44150: kijoiden virkarakennetta tulee kehittää siten, nalliseen koulutukseen n. 600 000, harrastusta- 44151: että edellä se/ostetut urakehitysongelmat hel- voitteiseen n. 600 000 ja yleissivistävän pohja- 44152: pottuvat. Lisääntynyt tutkimustoiminta ja kan- koulutuksen täydentämiseen n. 50 000- 44153: sainvälinen yhteistyö vaativat, että akatemian 100 000 aikuista. 44154: hallintoa selkeytetään ja voimavaroja kohdiste- Koulutukselle asetettavat yhteiskuntapoliitti- 44155: taan uudelleen. set tavoitteet määriteltiin maassamme ensim- 44156: mäisen kerran yhtenäisesti vuoden 1971 koulu- 44157: Aikuiskoulutuksen kehittäminen. Valtakun- tuskomitean mietinnössä (KM 1973:52). Ai- 44158: nallisesti aikuiskoulutuksen järjestelmällinen kuiskoulutuksen vastaavat tehtävät määriteltiin 44159: kehittäminen alkoi 1970-luvulla. Nykyisin kou- aikuiskoulutuskomitean toisessa osamietinnös- 44160: lutus nähdään yhä enemmän kokonaisuutena, sä (KM 1975:28) seuraavasti: 44161: elinikäisenä prosessina. Käytännössä jatketaan - koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen 44162: eri koulutusorganisaatioiden järjestämän kou- - tuotannon edistäminen - ammattitaidon 44163: lutuksen yhteensovittamista. Niin sanotun jat- kehittäminen 44164: kuvan koulutuksen järjestelmää rakennettaessa - demokratian edistäminen - yhteiskun- 44165: on aikuiskoulutus, perus- ja keskiasteen uudis- nallisten valmiuksien kehittäminen 44166: tuksen ollessa pääosin ohi, selvästi keskeisin - kulttuurin kehittäminen - persoonalli- 44167: painoalue. Päävastuu järjestelmän kehittämi- suuden kehittäminen. 44168: 137 44169: 44170: Valtioneuvoston v. 1978 tekemässä päätök- toimintaan ja valtio ryhtyi erillisellä määrära- 44171: sessä aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittä- halla subventoimaan täydennyskoulutuksen 44172: misperiaatteista käytettiin samaa tehtäväjakoa. järjestämistä. Opetusministeriön tarkoituksena 44173: Päätöksen mukaan maamme koulutusjärjestel- on edelleen jatkaa korkeakoulujen täydennys- 44174: mää kehitetään jatkuvan koulutuksen periaat- koulutuksen kehittämisprojektin työskentelyä. 44175: teen mukaisesti. Tämä periaatepäätös on oh- Tehtäväksiannan painopiste siirtyy entistä sel- 44176: jannut sitä laajaa kehittämistyötä, jota erityi- vemmin avoimen korkeakouluopetuksen kehit- 44177: sesti 1980-luvulla on toteutettu aikuiskoulutuk- tämiseen ja monimuoto-opetuksen kehittämis- 44178: sessa, ensin aikuiskoulutuksen väliaikaisen ke- edellytysten selvittelyyn. Kehittämisprojektin 44179: hittämisorganisaation ja vuodesta 1985 lähtien tehtäviin kuuluu myös jatkossa maksullisena 44180: aikuiskoulutusneuvoston johdolla. palvelutoimintana toteutettavan täydennyskou- 44181: Aikuiskoulutuksen laaja-alaisuuden ja sen lutuksen seuranta ja arviointi. Myös ammatil- 44182: järjestelmän moniportaisuuden vuoksi seuraa- listen jatkotutkintojen kehittämistarvetta seu- 44183: vassa pitäydytään tarkastelemaan lähinnä kor- rataan eri aloilla. 44184: keakoulujen järjestämää täydennyskoulutusta Ammatilliset täydennyskoulutus- 44185: ja ammattikasvatushallituksen alaista ammatil- kurssit ja -ohjelmat. Ammatilliset täy- 44186: lista aikuiskoulutusta. dennyskoulutuskurssit ja -ohjelmat ovat mak- 44187: Korkeakoulujen täydennyskoulu- sullista palvelutoimintaa. Tähän koulutukseen 44188: tus . Korkeakoulujen järjestämä täydennys- osallistui v. 1986 n. 27 000 henkilöä. Korkea- 44189: koulutus voidaan jakaa ammatillisiin täyden- koulu hinnoittelee täydennyskoulutuspalvelut 44190: nyskoulutuskursseihin ja -ohjelmiin, työllisyys- valtion maksuperustelain ja korkeakoulujen 44191: koulutukseen sekä avoimeen korkeakouluope- maksuasetuksen mukaisesti. Lisäksi valtion 44192: tukseen. tulo- ja menoarvion momentille 29.10.28 sisäl- 44193: Viimeisen kymmenen vuoden aikana täyden- tyy määräraha täydennyskoulutuksen kustan- 44194: nyskoulutuksesta on tullut vakiintunut osa nusten alentamiseen (ns. subventiomääräraha). 44195: korkeakouluopetusta maassamme. Täydennys- Tämä määräraha on ollut seuraavan suurui- 44196: koulutuksen organisoinoista vastaa yleensä nen: 44197: korkeakoulun erillislaitoksena toimiva täyden- 44198: nyskoulutuskeskus. Täydennyskoulutuskeskus 1986 1987 1988 44199: Mmk 44200: on perustettu kaikkiin korkeakouluihin lukuun 44201: ottamatta Kuopion yliopistoa, jonne keskus on 5,5 10,5 11,0 44202: tarkoitus perustaa v. 1988. Joissakin korkea- 44203: kouluissa on useampia kuin yksi täydennys- Määrärahaa käytetään lähinnä ammatillise- 44204: koulutuskeskus, ja melko monissa korkeakou- na täydennyskoulutuksena järjestettävän päte- 44205: luissa täydennyskoulutuskeskuksella on toisella vöitymiskoulutuksen tukemiseen, ja koulutus 44206: paikkakunnalla toimivia sivutoimipisteitä. on osanottajille maksutonta. Tällaista koulu- 44207: Täydennyskoulutus on lisääntynyt voimak- tusta on esim. sosiaalityöntekijöiden pätevöity- 44208: kaasti ja jokseenkin vapaasti ilman keskushal- mis- ja väliaikaiskoulutus sekä kirjastonhoita- 44209: linnon ohjausta. Korkeakoulujen itsensä pää- jien pätevöitymiskoulutus. Opetusministeriön 44210: tettävissä on, missä määrin ja mille alueille ne kannanoton mukaan subventiomäärärahaa tu- 44211: haluavat täydennyskoulutustaosa laajentaa ja lee käyttää lähinnä pitkäkestoisten ammatillis- 44212: mitä voimavaroja siihen ohjataan. Ennusteiden ten täydennyskoulutusohjelmien suunnitte- 44213: mukaan korkeakoulutasoisten täydennyskoulu- luun. Pätevöitymiskoulutukselle on asetettu 44214: tuspalveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kor- selvä sisältö ja vastaavuustavoitteet. Muutoin 44215: keakoulujen tehtävänä on arvioida, miten ne kaiken täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja 44216: painottavat täydennyskoulutusta osana toimin- toteutuksesta vastaa kukin korkeakoulu. 44217: tansa kehittämistä. Saadun selvityksen mukaan täydennyskoulu- 44218: Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiede- tuksen rahoitusjärjestelmä on toiminut käytän- 44219: osastolla on jo usean vuoden ajan korkeakou- nössä melko hyvin. Maksullisena palvelutoi- 44220: lujen täydennyskoulutusta kehittänyt erityinen mintana järjestetty täydennyskoulutus on li- 44221: kehittämisprojekti. Merkittävimpänä uudistuk- sääntynyt nopeasti. Subventiomäärärahaa on 44222: sena voitaneen pitää täydennyskoulutuksen ra- haettu aktiivisesti, ja rahalla on voitu edistää 44223: hoitusjärjestelyjä vuoden 1986 tulo- ja menoar- koulutus- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden 44224: viossa, jolloin siirryttiin maksulliseen palvelu- koulutusohjelmien toteuttamista. 44225: 44226: 18 380734R 44227: 138 44228: 44229: Täydennyskoulutuskeskuksilla on pieni kiin- koulut ja työvoimapiirit laativat yhteistyössä 44230: teä organisaatio. Sen seurauksena korkeakou- kurssiesitykset työvoimaministeriölle ja opetus- 44231: lujen tutkijavoimia voidaan hyödyntää tehok- ministeriölle. Ministeriöt hyväksyvät vuosittain 44232: kaasti ja koulutustilaisuuksia järjestää jousta- toteuttamisohjelman ottaen huomioon sen, et- 44233: vasti. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä kor- tä kurssien kohderyhmissä on edustettuina 44234: keakoulussa täydennyskoulutuksen toiminnas- pääasiallisesti suurimmat akateemisten työttö- 44235: ta vastaa toimistopäällikkö, joka on ainoa mien ryhmät ja että kurssit antavat sellaista 44236: valtion budjetissa täydennyskoulutukseen si- ammattitaitoa täydentävää ja monipuolistavaa 44237: dottu henkilö. Toiminnan katteilla on viime taitotietoa, jota työelämän muuttuvat am- 44238: vuosina lisäksi rahoitettu 1-2 avustavan hen- matti- ja tehtävärakenteet vaativat. Kansainvä- 44239: kilön palkkaus. Vuoden 1986 aikana korkea- lisiin ja vientitoimintaa edistäviin tehtäviin täh- 44240: koulu toteutti tällä organisaatiolla 51 koulutus- täävillä kursseilla on käytetty viime aikoina 44241: tapahtumaa, joihin osallistui 2 000 henkilöä. hyväksi myös ulkomaista työharjoittelua. 44242: Opetuspäiviä oli yli 500, ja keskuksen liike- Työllisyyskoulutuksen määrä on viime vuo- 44243: vaihto oli n. 4,8 Mmk. sina pysynyt samana. Kertomusvuonna kor- 44244: Täydennyskoulutuskeskus on pystynyt to- keakoulujen työllisyyskoulutukseen osallistui 44245: teuttamaan kursseja lyhyellä toimitusajalla, tu- n. 1 400 henkilöä, kursseista 2/5 oli tarkoitettu 44246: li aloite sitten teollisuudesta tai korkeakoulusta akateemisille ja muille erityiskoulutetuille työt- 44247: päin. Teollisuuden piirissä on myös vahvistu- tömille ja 3/5 yrittäjäkoulutusta. Työllisyys- 44248: nut kiinnostus pitkäjänteisempään koulutuk- koulutuksen kokonaiskustannukset olivat ker- 44249: seen, joka myös ajan mittaan tuottaisi tietyn tomusvuonna n. 41 Mmk. Määrärahalla kor- 44250: oppiarvon. Toisaalta tämä johtuu myös siitä, keakoulut ovat voineet palkata myös työlli- 44251: että teollisuuden rahoitus perustutkimusluon- syyskoulutuksen yleissuunnittelun edellyttämän 44252: teisiin hankkeisiin lisääntyy voimakkaasti. henkilökunnan, v. 1987 yhteensä 45,5 henkilö- 44253: Tampereen teknillisen korkeakoulun teolli- työvuotta. 44254: suuden lisensiaattikoulutuksesta saarnat koke- Korkeakoulujen suunnittelema ja järjestämä 44255: mukset ovat erittäin myönteisiä. työllisyyskoulutus on vajaat 5 Olo kaikesta työl- 44256: Saadun selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, lisyyskoulutuksesta. Korkeakoulujen koko täy- 44257: että kiinnostus järjestettyyn jatkokoulutukseen dennyskoulutusjärjestelmässä työllisyyskoulu- 44258: on heräämässä useiden yritysten parissa. Täy- tuksella on kuitenkin merkittävä osa. Korkea- 44259: dennyskoulutuskeskuksella tulee olemaan tär- koulujen täydennyskoulutuksen kokonaisvo- 44260: keä asema koordinoitujen yrityksille tai yritys- lyymista työllisyyskoulutuksen osuus on yli 44261: ryhmille suunnattujen jatkokoulutuskurssien 30%. 44262: toteuttamisessa. Opetusministeriön mukaan ta- Koulutuksen volyymi on tarkoitus pitää lähi- 44263: voitteena on, että korkeakoulut järjestävät pi- vuosina samana. Korkeakoulut ja työvoimapii- 44264: tempikestoista täydennyskoulutusta, jossa kor- rit arvioivat koulutuksen uudistustarpeita. 44265: keakoulujen erityisasiantuntemusta ja yhteyk- Työvoima- ja opetusministeriö hyväksyvät 44266: siä tutkimustoimintaan voidaan hyödyntää. koulutustarveasiantuntemuksensa pohjalta to- 44267: Korkeakoulujen työllisyyskoulu- teuttamisohjelman ja koordinoivai koulutusta. 44268: tus . Korkeakoulujen työllisyyskoulutus on Tarvittaessa työvoimaministeriö esittää suun- 44269: ensisijaisesti akateemisten työttömien koulu- nittelun pohjaksi työvoimapoliittisia kannanot- 44270: tusta ja yritystoiminnan edistämiseen tähtää- toja. Koulutuksen työvoimapoliittisen merki- 44271: vää koulutusta. Ensimmäiset akateemiset työl- tyksen tehostumista ja taloudellisuutta edesaut- 44272: lisyyskurssit käynnisti Helsingin yliopisto v. taisi koulutuksen toteuttamiseen tarvittavien 44273: 1978 ja ensimmäisen pitkäkestoisen ja projekti- määrärahojen siirto työvoimaministeriön pää- 44274: työskentelyä sisältävän yrittäjäkurssin Oulun luokkaan. 44275: yliopisto v. 1980. Sittemmin toiminnassa ovat Korkeakoulujen työllisyyskoulutus on perus- 44276: olleet mukana lähes kaikki korkeakoulut. tunut toisaalta niiden erityisosaamiseen sekä 44277: Työllisyyskoulutus onkin vakiintunut korkea- toisaalta pyrkimykseen edistää tutkimusta ja 44278: koulujen täydennyskoulutustoiminnan yhdeksi perusopetusta. Työllisyyskoulutuksen yhtey- 44279: osaksi. dessä korkeakoulut ovat voineet kokeilla uusia 44280: Koulutuksen volyymi on riippuvainen kun- koulutusmuotoja ja antaa· koulutusta aloilla, 44281: kin vuoden tulo- ja menoarviossa tähän tarkoi- joilla koulutusta ei ehkä aiemmin ole järjestet- 44282: tukseen osoitetuista määrärahoista. Korkea- ty. Lisäksi työllisyyskoulutus on ollut kanava 44283: 139 44284: 44285: kehittää korkeakoulujen täydennyskoulutusta jestäminen kuuluu aikuisoppilaitosten tehtä- 44286: yleensä. viin. 44287: Työllisyyskoulutuksen epäkohtana on pidet- Opiskelijana on mahdollisuus suoritettuaan 44288: ty sitä, että nykyinen päätöksentekomenettely 60 opintoviikon opinnot siirtyä korkeakoulun 44289: on ollut liian ministeriökeskeinen ja hyvin varsinaiseksi opiskelijaksi. Opetusministeriö ei 44290: yksityiskohtainen. Esimerkiksi opetusministe- ole selvittänyt, paljonko tällaista on tapahtu- 44291: riön antamista ohjeista on muodostunut kor- nut, kyse lienee kuitenkin toistaiseksi yksittäis- 44292: keakouluille normeja, joista ei juuri ole poiket- tapauksista. Korkeakoulut ovat myös ilmeisesti 44293: tu. Joustavuuden ja koulutuksen vaikuttavuu- kiintiöineet avoimen korkeakouluopetuksen 44294: den lisääminen vaatisi entistä enemmän alueel- kautta tulevien määrät pieniksi. 44295: listen näkökohtien ottamista huomioon työlli- Avoimena korkeakouluopetuksella on tähän 44296: syyskoulutuksen suunnittelussa. Tämän vuoksi asti pääsääntöisesti ollut tarjolla alempia aine- 44297: päätösvaltaa tulisikin siirtää enemmän korkea- opintoja (entinen approbatur-arvosana) ja hy- 44298: kouluille ja työvoimapiireille. Toimenpide vä- vin rajoitetusti ylempiä aineopintoja (entinen 44299: hentäisi ilmeisesti myös järjestelmän työmää- cum laude approbatur -arvosana). Tämä on 44300: rää ja pitäisi kurissa kustannuksia. Lisäksi luonnollisesti rajoittanut mahdollisuuksia koo- 44301: työvoimapoliittiset näkökohdat voitaisiin kou- ta 60 opintoviikon kokonaisuutta, johon täy- 44302: lutuksen järjestämisessä ottaa nykyistä parem- tyy sisältyä 35 opintoviikkoa samaa oppiainet- 44303: min huomioon. ta. 44304: Työllisyyskoulutuksen hallinnollisia epäkoh- Avoin korkeakouluopetus on pitkälti keskit- 44305: tia ja niiden korjaaruispyrkimyksiä on selostet- tynyt kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisiin ainei- 44306: tu tarkemmin jäljempänä työvoimaministeriön siin, joissa tosin kysyntä on suurinta. Esimer- 44307: hallinnonalan kohdalla. kiksi kauppatieteellisiä tai luonnontieteellisiä 44308: aineita on ollut tarjolla vain vähän. Edelleen 44309: Korkeakoulujen työllisyyskoulutusvaroin pääosa avoimesta korkeakouluopetuksesta on 44310: järjestämää yrittäjäkoulutusta on työvoimami- ollut kontaktiopetusta eli korkeakoulun mää- 44311: nisteriön toimeksiannosta tutkittu kahdessa räämä opettaja on luennoinut perinteisellä ta- 44312: osassa. Ensimmäinen seurantatutkimus valmis- valla opiskelijoille. Etäopetusmenetelmiä on 44313: tui v. 1986 ja toinen v. 1988. Tutkimusten kehitetty ainoastaan Turun ja Helsingin ja 44314: mukaan tulokset ovat olleet pääosin myöntei- jossain määrin radio-opetuksena Kuopion ja 44315: siä, kursseilla on ollut työllistävää merkitystä Oulun yliopistoissa. 44316: osanottajille, yritysten määrä on lisääntynyt ja Avoimen korkeakouluopetuksen asema 44317: työpaikkoja yrityksissä on pystytty säilyttä- maamme aikuiskoulutuksessa ei toistaiseksi ole 44318: mään ja jonkin verran lisäämäänkin. erityisen keskeinen. Opiskelijamäärä (n. 21 500 44319: Opetusministeriön mukaan yrittäjäkoulutuk- v. 1986) on kuitenkin jatkuvasti kasvanut ja 44320: sen sisältöä on jatkuvasti kehitettävä. Korkea- opintojen tarjonta on tullut systemaattisem- 44321: koulujen tehtävänä tulee ensisijaisesti olla uu- maksi. Avointa korkeakouluopetusta on järjes- 44322: sien koulutusmuotojen ja -menetelmien kehit- tänyt tähän mennessä kymmenen korkeakou- 44323: täminen ja myös tutkimustoiminnan liittämi- lua, ja opetusministeriö on korostanut avoi- 44324: nen yritystoiminnan kehittämiseen. Jo vakiin- men korkeakouluopetuksen kuulumista kor- 44325: tunutta yrittäjäkoulutusta tulisi nykyistä enem- keakoulujen tehtäviin. 44326: män siirtää ammatillisten kurssikeskusten ja Opetusministeriön tavoitteena on lisätä 44327: ammatillisten oppilaitosten järjestettäväksi. avointa korkeakouluopetusta ja monipuolistaa 44328: Avoin k o r k e a k o u 1u o p etu s . Avoin uusia aineita ja ylempiä aineopintoja. Myös 44329: korkeakouluopetus tarjoaa pohjakoulutuksesta monimuoto-opetusmenetelmiä on tarkoitus ke- 44330: riippumatta aikuisille mahdollisuuden korkea- hittää ja ottaa käyttöön. Tulevaisuudessa avoi- 44331: koulujen perusapintojen suorittamiseen. Kor- mella korkeakouluopetuksella tulee olla selkeä 44332: keakoulut vastaavat avoimen korkeakouluope- tehtävä aikuisten omaehtoisessa opiskelussa. 44333: tuksen järjestämisestä, mutta toimivat myös Avoimeen korkeakouluopetukseen aikuiset 44334: yhteistyössä muiden aikuisoppilaitosten kanssa voivat osallistua, olivatpa heidän tavoitteensa 44335: (kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot ja ammatillisia, tutkinnon suorittamiseen tai 44336: kesäyliopistot). Aikuiskoulutuksen kehittämis- yleissivistyksen kehittämiseen tähtääviä. 44337: tä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen Avoimessa korkeakouluopetuksessa on tär- 44338: mukaan avoimen korkeakouluopetuksen jär- keää hoitaa seuraavat asiat: 44339: 140 44340: 44341: - Korkeakoulujen välistä yhteistyötä on opetusjaksoja vuorottelemalla). Kertomus- 44342: kehitettävä, jotta saadaan aikaan avoimen kor- vuonna peruskoulutusta sai 48 eri oppilaitok- 44343: keakouluopetuksen valtakunnallinen tarjonta sessa eri puolilla maata. Opiskelijoita oli yh- 44344: ja voidaan toteuttaa valtakunnallisia yhteistyö- teensä n. 2 800. 44345: hankkeita erityisesti etäopetuksessa. Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen 44346: - Yhteistyötä muiden aikuiskoulutusorga- tutkinnot ovat valtioneuvoston hyväksymiä 44347: nisaatioiden kanssa on kehitettävä. koulutusammattien tutkintoja, joita nuorisoas- 44348: - Yhteistyötä korkeakoulun sisällä on kehi- teellakin suoritetaan. Ammattikasvatushalli- 44349: tettävä siten, että avoin korkeakouluopetus tuksen päätöksen mukaan (5 .11.1987) sekä 44350: muodostuu osaksi laitosten perusopetustarjon- nuorisoasteen että aikuisten ammatillisessa pe- 44351: taa ja että toiminnan sisällöllisen kehittämisen ruskoulutuksessa käytetään samoja opetus- 44352: vastuu on kunkin aineen laitoksella. suunnitelmien valtakunnallisia perusteita riip- 44353: - Monimuoto-opetusmenetelmiä on kehi- pumatta siitä, järjestetäänkö koulutus iltalin- 44354: tettävä siten, että avointa korkeakouluopetusta joilla, oppisopimus- vai työllisyyskoulutukse- 44355: voidaan todella tarjota ajasta ja paikasta riip- na. Aikuisten opetus on kuitenkin sovellettu 44356: pumatta. Tässä tulevat kyseeseen kirjalliseen heidän tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseen- 44357: oppimateriaaliin ja opintotyöskentelyyn perus- sa. 44358: tuvat järjestelyt, video- ja audio-materiaalien Ammatillisesta koulutuksesta annetun rahoi- 44359: kehittäminen, yhteistyö radion ja television tuslainsäädännön mukaan aikuisten ammatilli- 44360: kanssa, teletekniikan kehityksen hyväksikäyttö nen peruskoulutus rahoitetaan kuten nuorten 44361: ja pitemmällä tähtäyksellä mm. kansainvälis- peruskoulutus. Opintososiaaliset edut (maksu- 44362: ten viestintäsatelliittien hyväksikäyttö. ton ateria ja matkakustannusten korvaus) eivät 44363: - On kehitettävä opetusmenetelmiä yleen- kuitenkaan sisälly aikuiskoulutukseen. 44364: sä, oppimateriaalia, kouluttajakoulutusta, Ammattikasvatushallituksen mukaan amma- 44365: opiskelijoiden opintososiaalista tukea sekä te- tillinen peruskoulutus on tarkoitettu ensisijai- 44366: hostettava opinto-ohjausta ja lisättävä tiedo- sesti niille aikuisille, joilta puuttuu ammatilli- 44367: tusta jne. nen koulutus tai jotka joutuvat työelämän 44368: Avoimen korkeakouluopetuksen vaatimat rakennemuutosten vuoksi siirtymään koko- 44369: resurssit tulee opetusministeriön mukaan tur- naan uuteen ammattiin. Iltaiinjoina toteutettu 44370: vata. Määrärahoja tarvitaan korkeakouluissa aikuisten ammatillinen peruskoulutus on tähän 44371: suunnittelu- ja toimistohenkilökunnan palk- mennessä käynnistynyt lähinnä naisvaltaisilla 44372: kaukseen, opetuspalkkioihin ja matka- ym. aloilla. Tarjontaa laajennetaan mahdollisim- 44373: kuluihin. Etäopetusmenetelmien kehittäminen man monille aloille. Koulutusmahdollisuuksia 44374: on kallista, joskin pitkällä tähtäimellä oppilas- monipuolistetaan ja järjestelyjä kehitetään 44375: kohtaisesti taloudellisempaa kuin lähiopetuk- niin, että opiskelu on mahdollista muulloinkin 44376: sen tarjoaminen. Avoimen korkeakouluope- kuin iltaisin. Kouluasteen ammatillisen perus- 44377: tuksen yhteistyöjärjestelmään kuuluvat aikuis- koulutuksen suorittaneille ja vähintään kuusi 44378: oppilaitokset tarvitsevat lisäksi määrärahoja vuotta työelämässä toimineille järjestetään 44379: avoimen korkeakouluopetuksen järjestämi- mahdollisuus suorittaa opistoasteinen koulutus 44380: seen. ajallisesti lyhennettynä siten, että heidän aikai- 44381: Ammatillinen aikuiskoulutus. semmat opintonsa ja työkokemuksensa otetaan 44382: Kertomusvuoden elokuun alussa tuli voimaan huomioon opetusajassa. 44383: uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö. Ammattikasvatushallituksen esityksessä kes- 44384: Sen mukaan ammatillisten oppilaitosten tehtä- kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaksi 44385: väksi tuli nuorison ammatillisen koulutuksen vuosille 1989-91 on ammatillisissa oppilaitok- 44386: lisäksi järjestää myös aikuiskoulutusta. Uusi sissa järjestettävän vakinaisen peruskoulutuk- 44387: lainsäädäntö selkiytti lisäksi aikuiskoulutuksen sen tavoitteeksi vuodelle 1991 asetettu n. 4 800 44388: rakennetta ja organisointia. aikuiskoulutuksen aloituspaikkaa. Väliaikaise- 44389: Uuden lainsäädännön mukaan oppilaitosten na on tarkoitus järjestää 3 000 aloituspaikkaa 44390: on aikuisopetusta järjestäessään otettava huo- eli yhteensä 8 000 aloituspaikkaa vakinaisessa 44391: mioon työssäolevien ja työkokemusta omaa- ja väliaikaisessa koulutuksessa. Tämän lisäksi 44392: vien tarpeet. Tähän saakka aikuisten ammatil- ovat tarjolla yksityisopiskelun, oppisopimus- 44393: linen peruskoulutus on toteutettu osa-aikaisena koulutuksen, kirjeopetuksen, työllisyyskoulu- 44394: opiskeluna (iltalinjoilla tai lähiopetus- ja etä- tuksen yms. mahdollisuudet. 44395: 141 44396: 44397: Ammattikasvatushallituksen esitys aikuisten si v. 1989-91 elinkeinolohkoittain on seuraa- 44398: ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoik- va: 44399: Toteutunut Läänin- Ammattikasvatus- 44400: hallitusten hallituksen 44401: Elinkeinolohko esitykset esitys 44402: 1987 1991 1991 44403: Alkutuotanto ................................................ . 100 490 550 44404: Teollisuus .................................................... . 150 720 680 44405: Kauppa ...................................................... . 1 040 1 830 1 770 44406: Terveyden- ja sosiaalihuollon ala ............................. . 140 430 820 44407: Muut alat .................................................... . 120 990 890 44408: Yhteensä ..................................................... . 1 550 4 460 4 710 44409: 44410: Terveyden- ja sosiaalihuollon koulutusalalla Seuraavassa asetelmassa on tavoitteena ole- 44411: oli kertomusvuonna edellä esitettyjen 140 aloi- vaa aloituspaikkojen lääneittäistä jakaumaa 44412: tuspaikan lisäksi 370 pätevöitymiskoulutuksen verrattu sekä ennustettuun työikäisen väestön 44413: aloituspaikkaa. Ruotsinkielisessä koulutukses- määrään v. 1991 että vailla perusasteen jälkeis- 44414: sa aikuisten ammatillisen koulutuksen aloitus- tä tutkintoa olevien 15-49-vuotiaiden mää- 44415: paikkoja oli kertomusvuonna yhteensä 40. rään v. 1985, vaikka näiden tarkastelujen välil- 44416: Ammattikasvatushallituksen esityksen mukaan lä ei käytännössä ole eroa. 44417: määrä on tarkoitus nostaa 155:een vuoteen 44418: 1991 mennessä. 44419: Aloituspaikat Työikäinen Vailla perusasteen 44420: Lääni väestö jälkeistä tutkintoa 44421: olevat 15-49-v. 44422: 1991 OJo 1991 1985 44423: OJo 44424: Uudenmaan .................................................. . 1 220 25,1 25,7 25,4 44425: Turun ja Porin ............................................... . 500 10,3 14,3 14,5 44426: Hämeen ...................................................... . 670 13,7 13,8 13,8 44427: Kymen ....................................................... . 170 3,6 6,8 6,9 44428: Mikkelin ..................................................... . 240 4,9 4,2 4,2 44429: Pohjois-Karjalan ............................................. . 260 5,3 3,5 3,5 44430: Kuopion ..................................................... . 330 6,7 5,1 5,0 44431: Keski-Suomen ................................................ . 240 4,9 5,0 5,0 44432: Vaasan ....................................................... . 390 8,0 8,7 9,0 44433: Oulun ........................................................ . 540 11,0 8,8 8,6 44434: Lapin ........................................................ . 310 6,4 4,1 4,1 44435: Koko maa .................................................... . 4 870 100,0 100,0 100,0 44436: 44437: Ammattikasvatushallituksen mukaan väliai- ta. Esimerkkeinä jo toiminnassa olevista perus- 44438: kaisen koulutuksen avulla tulee tasapainottaa linjat ylittävistä jatkolinjoista voidaan mainita 44439: alueellista tarjontaa siten, että erityisesti Turun yrittäjäkoulutus ja atk-erikoisluokat. Jatkolin- 44440: ja Porin sekä Kymen lääneissä tarjontaosuutta jat rahoitetaan kuten nuorison koulutus. Opis- 44441: nostetaan. Oulun ja Lapin lääneissä taas on kelijat saavat myös opintososiaaliset edut. Ker- 44442: runsaasti aikuiskoulutusta työikäisen väestön tomusvuonna jatkolinjoilla opiskeli 5 600 opis- 44443: määrään verrattuna. kelijaa. Opiskelijoiden määrä on tarkoitus nos- 44444: Uudistetun lainsäädännön mukaan lisäkou- taa 7 OOO:een v. 1990. 44445: lutusta järjestetään jatkoiinjoina ja -kursseina. Oppilaitosasetusten mukaan ammattikasva- 44446: Jatkolinjat ovat kestoltaan vähintään lukukau- tushallitus antaa oppilaitokselle luvan perustaa 44447: den mittaisia, kurssit tavallisesti muutamasta jatkolinjoja ja järjestää muuta pitkäkestoista 44448: päivästä pariin viikkoon. lisäkoulutusta. Ammattikasvatushallitus myös 44449: Jatkolinjat on tarkoitettu peruskoulutuksen vahvistaa jatkolinjoja ja muuta pitkäkestoista 44450: jo suorittaneille ja muutaman vuoden työelä- koulutusta varten opetussuunnitelmien valta- 44451: mässä olleille. Ne eivät yleensä kuitenkaan kunnalliset perusteet. Opetusministeriöltä saa- 44452: rakennu vain yhden peruslinjan tutkinnon poh- dun selvityksen mukaan oppilaitosten itsenäi- 44453: jalle, vaan niille voi hakeutua useilta eri aloil- syyttä kurssitoiminnan järjestämisessä lisätään 44454: 142 44455: 44456: suunnitelmakaudella 1989-92. Valtion määrä- tä opintonsa. Aikuisopiskelun opintososiaali- 44457: rahaa suunnataan erityisesti omaehtoiseen kou- sen tuen kokeilu käynnistyi v. 1987. Opiskelu- 44458: lutukseen ja pienyritysten henkilöstölle tarkoi- aikainen tuki on toistaiseksi ollut hyvin pientä. 44459: tetun koulutuksen tukemiseen. Tähänastiset tulokset osoittavat, että tukea 44460: Oppilaitosten kurssitoimintaan osallistui v. ovat hakeneet etupäässä sellaiset, joilla jo en- 44461: 1986 yhteensä n. 160 000 henkilöä. Kurssit nestään on koulutusta. Tärkein aikuiskoulu- 44462: ovat ammattikasvatushallituksen ohjeiden mu- tuksen kehittämistehtävä olisi parantaa opiske- 44463: kaan kaikille avoimia, mutta jonkin verran lijoiden tosiasiallisia mahdollisuuksia osallistua 44464: kursseja on käytetty myös henkilöstökoulutuk- koulutukseen. Lisäksi tulisi pikaisesti korjata 44465: seen. Valtioneuvoston 5.3.1987 aikuiskoulu- aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen ja jat- 44466: tuksen rahoituksen suunnitteluperiaatteista an- kolinjojen rahoituslainsäädännön erilaisuus, 44467: taman periaatepäätöksen mukaan valtion tulisi ts. ateria- ja matkakorvaukset tulisi ulottaa 44468: osallistua lähinnä omaehtoisesti koulutukseen koskemaan myös aikuisten peruskoulutusta. 44469: hakeutuvien koulutukseen, henkilöstökoulu- Kansalais- ja työväenopistot. 44470: tuksen rahoituksesta vastaisi työnantaja ja Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisten 44471: työllisyyskoulutuksesta kokonaisuudessaan vapaa-ajan oppilaitoksia, jotka palvelevat lä- 44472: valtio. Parhaillaan selvitetään, kuinka paljon hinnä paikallisia tarpeita. Opistot toimivat 44473: oppilaitosten kurssitoiminnasta on ollut henki- maan kaikissa kunnissa, mikä on aikuiskoulu- 44474: löstökoulutusta. Samassa yhteydessä selvite- tuksen alalla ainutlaatuista maailmassa. Jokai- 44475: tään, miten oppilaitosten järjestämän henkilös- sella opistolla on yhden tai useamman kunnan 44476: tökoulutuksen maksuperusteet määritellään. käsittävä toiminta-alue. Opetuspalvelut ulottu- 44477: Tietoja sovelletaan vuoden 1989 tulo- ja meno- vat kaupunkilähiöihin ja kuntien kyliin. Siksi 44478: arvioesityksen valmistelussa. opistot ovat tavoittaneet suuremman opiskeli- 44479: Aikuiskoulutuksen suunnittelua laajenne- jamäärän kuin mikään muu aikuisoppilaitos- 44480: taan ammattikasvatushallituksessa. Tarkoituk- muoto. 44481: sena on laatia suunnitelma aikuisten ammatilli- Kansalais- ja työväenopistolainsäädäntö uu- 44482: sen peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen alu- distettiin v. 1962. Opistojen yleissivistävä teh- 44483: eellisesta ja aloittaisesta tarpeesta ja sijoittelus- tävä ilmaistiin varsin yleisessä muodossa. Opis- 44484: ta. tojen asemaa aikuisoppilaitoksena selkiytettiin. 44485: Paikallisesta suunnittelusta Suomen Kau- Menoperusteiseksi valtionosuudeksi tuli 70 OJo, 44486: punkiliitto ja Suomen Kunnallisliitto ovat an- minkä lisäksi opistolla on mahdollisuus saada 44487: taneet suunnittelukehotuksen jäsenkunnilleen. lisäavustus ta. 44488: Uuden ammattioppilaitoksia koskevan lainsää- Lainsäädännön uudistus antoi voimakkaan 44489: dännön mukaan oppilaitosten johtokunnilla on sysäyksen opintotoiminnan kasvulle ja johti 44490: velvollisuus suunnitella aikuiskoulutusta. Mah- opetustoiminnan väljenemiseen ja laajentami- 44491: dollisuus aikuiskoulutuksen paikalliseen suun- seen. 1960-luvulla opistojen määrä kaksinker- 44492: nitteluun on myös uuden ammattikoulutuslain- taistui. Opistoja perustettiin nimenomaan maa- 44493: säädännön mukaisilla oppilaitosten neuvottelu- seudulle, jossa opistoja ei ennestään ollut. 44494: kunnilla. Paikallisena yhteistyöelimenä aikuis- Vastaavana aikana opiskelijoiden määrä yli 44495: koulutuksen suunnittelussa voi neuvottelukun- kolminkertaistui. Koko tarkastelujakson, vuo- 44496: tien ohella toimia Koulutuksesta työelämään sien 1960-86, kuluessa opistojen määrä nousi 44497: -seurantajärjestelmään kuuluva, kerran vuo- 110:stä 278:aan ja opiskelijamäärä kasvoi n. 44498: dessa kokoontuva yhteistyökokous. Siinä ovat 72 OOO:sta n. 624 OOO:een. 44499: mukana työelämän, työvoimaviranomaisten ja Kansalais- ja työväenopistosäännöksiä on 44500: opetushallinnon edustajat. useita kertoja muutettu. Oppilaitosmuodon 44501: Opetusministeriöltä saadun selvityksen mu- pääosaltaan kunnallinen luonne ilmeni valtion- 44502: kaan ammatillisen aikuiskoulutuksen suurin osuussäännösten sitomisessa v. 1975 lakiin 44503: epäkohta on se, että opiskelijoiden on tosi- kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja 44504: asiallisesti vaikea osallistua muuhun kuin työl- -avustuksista. Tavallisen valtionosuuden lisäksi 44505: lisyyskoulutukseen. Kokemukset ovat osoitta- opistojen toimintoja on tuettu kokeiluvaltiona- 44506: neet, että ammatillisen peruskoulutuksen tut- vuilla sekä opettajien ja rehtorien harjoitteluun 44507: kintoon tähtäävä, työn ohessa tapahtuva opis- ja täydennyskoulutukseen osoitetuilla määrära- 44508: kelu on raskasta. Monet iltalinjojen opiskelijat hoilla. Nämä osauudistukset liittyvät opistotoi- 44509: ovat joutuneet keskeyttämään juuri tästä syys- minnan laadulliseen kehittämiseen. 44510: 143 44511: 44512: Opistot saivat v. 1981 oikeuden antaa todis- Kansanopistojen opiskelijamäärät vähenivät 44513: tuksia peruskoulun oppimäärän suorittamises- 1970-luvun puolivälissä. Siitä lähtien sekä pe- 44514: ta. Tällä vuosikymmenellä opistojen toimintaa rusoppijakson että kurssien opiskelijamäärät 44515: on voitu laajentaa myös mm. järjestämällä lisääntyivät työvuoteen 1983-84. Perusoppi- 44516: ammatillista koulutusta rajoitetuilla, lähinnä jakson opiskelijamäärä on sen jälkeen laske- 44517: sosiaalitoiminnan aloilla sekä osallistumalla nut, mutta kurssien ja kurssiopiskelijoiden 44518: avoimen korkeakoulun opetukseen. määrät vastaavasti kasvaneet. 44519: Muutosta opistojen aikuisoppilaitosluontee- Vuoden 1984 uudessa kansanopistolaissa 44520: seen merkitsi vuoden 1974 uudistus, jolla alle luovuttiin jaosta varsinaiseen kansanopistoon 44521: 16-vuotiaiden musiikkiopetus tehtiin mahdolli- ja kansankorkeakouluun, joka oli käytännössä 44522: seksi. Vuoden 1985 osauudistuksessa tämä ulo- jo menettänyt merkityksensä. Vaikka opiskeli- 44523: tettiin laajemminkin muihin taide- ja taitoai- joiden alaikäraja säilytettiin ennallaan, opisto 44524: neisiin. Nykyisin kansalais- ja työväenopistois- määriteltiin selvästi aikuisoppilaitokseksi. La- 44525: sa opiskelee n. 60 000 alle 16-vuotiasta, joista kiin otettiin säännökset ammatillisesta koulu- 44526: noin puolet opiskelee musiikkiaineita. tuksesta, jota kansanopistoissa oli tosin järjes- 44527: Näihin uudistuksiin on ollut vaikuttamassa tetty 1970-luvulta lähtien. 44528: taideopintomahdollisuuksien vähyys erityisesti Opistojen valtionavun ehtoja koskevissa 44529: haja-asutusalueilla. Näiden alueiden opiskeli- säännöksissä lisättiin opistotoiminnan jousta- 44530: joita on palvellut myös opiskelijoiden kuljetus- vuutta eri tavoin, joskin toiminnalle asetettiin 44531: tuki. Hallinnollisesti kansalais- ja työväenopis- tietty vähimmäistehokkuus.Kun kurssien vä- 44532: tosäännöksissä on koululakien tapaan voitu himmäiskesto lyheni kolmeen päivään, kurs- 44533: siirtää päätösvaltaa lääneille, kunnille ja oppi- sien määrä lisääntyi huomattavasti. 44534: laitoksille. Aikuis- ja täydennyskoulutus ovat osa jatku- 44535: Kansanopistot. Kansanopistot ovat yk- van koulutuksen periaatteelle rakentuvaa kou- 44536: sityisiä, sisäoppilaitosmuotoisina toimivia ai- lutusta. Järjestelmänä sen tulee tarjota jokai- 44537: kuisoppilaitoksia: opistot jakautuvat aatetaus- selle kansalaiselle oikeudet ja mahdollisuudet 44538: taltaan grundtvigilaisiin eli sitoutumattomiin, kehittyä monipuolisesti sekä osallistua työ-, 44539: kristillisiin sekä järjestötaustaisiin opistoihin ja yhteiskunta- ja kulttuurielämään. Aikuiskoulu- 44540: vammaisille tarkoitettuihin erityisopistoihin. tuksen tulee turvata jokaiselle tilaisuus hankkia 44541: Viidesosa kansanopistoista on ruotsinkielisiä. riittävästi tietoja ja taitoja sekä täydentää ja 44542: Kansanopistotoiminnan keskeisen alueen uudistaa niitä. Erityisesti on kiinnitettävä huo- 44543: muodostaa perusoppijakso-opetus, joka yleen- miota tasa-arvon lisäämiseen sekä opiskelu- 44544: sä kestää lukuvuoden (n. 6-9 kk). Perusoppi- mahdollisuuksien turvaamiseen ja parantami- 44545: jakso on useimmiten jakaantunut opintolinjoi- seen. Valtiontilintarkastajien mielestä aikuis- 44546: hin. Kansanopistokurssien vähimmäiskesto on koulutusta koskevan tutkimuksen edistäminen 44547: kolme päivää. Opistoissa annetaan yleissivistä- ja aikuiskasvatustieteen aseman parantaminen 44548: vää pohjakoulutusta täydentävää peruskoulu- maamme korkeakouluissa on tärkeää koko 44549: ja lukioaineiden opetusta sekä yhteiskunnallis- aikuiskoulutuksen tulevan kehityksen kannal- 44550: ta ja harrastustavoitteista opetusta. Opistot ta. 44551: voivat järjestää myös jatko-opintoihin valmen- Kymmenen viime vuoden aikana täydennys- 44552: tavaa ammatillissivistävää sekä eräät opistot koulutuksesta on tullut vakiintunut osa kor- 44553: ammatillista koulutusta. keakouluopetusta maassamme. Täydennyskou- 44554: Kouluhallituksen ohjeilla käynnistettiin v. lutuksen määrä on kasvanut erittäin huomatta- 44555: 1974 ns. yleislinjainen opetus peruskoulun ja vasti ja jokseenkin vapaasti ilman keskushal- 44556: lukion oppimäärien suorittamiseksi. Tämän linnon ohjausta. Ammatillisen täydennyskou- 44557: seurauksena annettiin v. 1980 asetus kansan- lutuksen keskeisin ongelma on ollut sekä mää- 44558: opistojen oikeudesta antaa todistuksia perus- rän että laadun kirjavuus. Tämän vuoksi onkin 44559: koulun oppimäärän suorittamisesta. Säännök- aiheellista, että koulutuksen laatuun ja suun- 44560: set uudistettiin v. 1985 antamalla kansanopis- nitteluun liittyviin ongelmiin kiinnitetään riittä- 44561: toille myös lukion todistuksenanto-oikeus. vää huomiota. Täydennyskoulutus tulee sisäl- 44562: 1970-luvun puolivälistä lähtien luotiin ope- lyttää kiinteästi korkeakoulujen varsinaiseksi 44563: tuksen määrän säätelyä koskeva järjestelmä, tehtäväksi ja osaksi korkeakoulujen normaalia 44564: joka sittemmin otettiin uuteen vuoden 1984 toiminta- ja taloussuunnittelua sekä osaksi 44565: kansanopistolakiin. yleistä aikuiskoulutuksen suunnittelua. On 44566: 144 44567: 44568: myös tarkoituksenmukaista, että korkeakoulut nittelua ja toteutusta koskevat päätökset olisi 44569: järjestävät pitempikestoista täydennyskoulu- tehtävä niin lähellä käyttäjiä, että työelämän ja 44570: tusta, jossa korkeakoulujen erityisasiantunte- kouluteftavien tarpeet tulevat oikein huomioon 44571: musta voidaan hyödyntää. Opetusministeriön otetuiksi. Koulutuksen rahoituksen lisäksi tulee 44572: tehtävänä on koordinoida opetuksen sisältöä ja valtakunnallisesti kuitenkin kiinnittää huomio- 44573: kehittää valtakunnallisesti täydennyskoulutuk- ta joihinkin erityistarpeisiin, kuten esim. tieto- 44574: sen seurantaa ja arviointia. tekniikan koulutukseen. 44575: Avoimesta korkeakouluopetuksesta tulee ke- Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että 44576: hittää järjestelmä, joka painottaa ammatillises- ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvien 44577: ti suuntautuneita opintoja ja huolehtii siitä, opiskelijoiden opintososiaalisia tukimuotoja 44578: että opinnot voivat johtaa myös perustutkin- kehitetään, jotta voitaisiin parantaa heidän 44579: toon. Tavoitteena tulee olla avoimen korkea- tosiasiallisia mahdollisuuksiaan osallistua kou- 44580: kouluopetuksen lisääminen ja monipuolistami- lutukseen. Aikuiskoulutuksen suuri ongelma 44581: nen uusiin aineisiin ja ylempiin aineopintoihin. on se, että koulutusta on käytännössä tarjolla 44582: Akateemisen työttömyyden kehitystä on kä- vain erityisryhmille ja että opiskelu vaatii kou- 44583: sitelty tässä kertomuksessa työvoimaministe- lutettava/ta ja hänen työnantajaltaan usein eri- 44584: riön hallinnonalan yhteydessä. Akateemisen tyisjärjestelyjä. Järjestelmän tulee olla sellai- 44585: työttömyyden voimakas kasvu ja leviäminen nen, että aikuiset voivat hakeutua koulutuk- 44586: useille koulutusaloille merkitsee lisäpaineita ja seen samaan tapaan kuin nuoret. 44587: -perusteita myös korkeakoulujen työllisyyskou- Kansalais- ja työväenopistoille on ominaista 44588: lutuksen kehittämiselle. opetustoiminnan joustavuus ja nopea reagoin- 44589: Korkeakoulujen työllisyyskoulutus ei voi ol- tikyky. Lainsäädäntö mahdollistaa tarvittaessa 44590: la erityisasemassa muuhun työllisyyskoulutuk- nopeatkin muutokset opetuksen järjestämises- 44591: seen nähden. Akateemisen työllisyyskoulutuk- sä. Opistot voivat siten tarvittaessa ottaa to- 44592: sen sekä määrä, koulutusalat että sisältö tulee teuttaakseen yhteistyössä ammattioppilaitosten 44593: selvittää perusteellisesti. Lisäksi valtiontilintar- kanssa sellaisia laajamittaisiakin aikuiskoulu- 44594: kastajat viittaavat tässä yhteydessä työvoima- tuksen tehtäviä, joita halutaan järjestää valta- 44595: ministeriön hallinnonalan kohdalla lausumiin- kunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. Kan- 44596: sa kannanottoihin työllisyyskoulutuksen hallin- salais- ja työväenopistot samoin kuin kansan- 44597: nollisen menettelyn kehittämisestä. opistotkin voivat näin esim. osallistua amma- 44598: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan tilliseen koulutukseen kuuluvien yleissivistävien 44599: vuodelta 1986 (s. 103) todenneet, että aikuis- koulutusjaksojen järjestämiseen. Kun aikuis- 44600: väestön koulutustaso on maassamme Pohjois- koulutusjärjestelmää ollaan nyt uudistamassa, 44601: maiden alhaisin. Suuri joukko suomalaisia on voidaan valtiontilintarkastajien mielestä tässä 44602: edelleen vailla ammatillista koulutusta. Lähi- yhteydessä entistä laajemmin käyttää kansa- 44603: vuosien kiireellisimpiä tehtäviä on ammatillisen lais- ja työväenopistojen monipuolisia toimin- 44604: aikuiskoulutuksen kehittäminen, jossa myös tamahdollisuuksia myös avoimessa korkeakou- 44605: ammatillisten oppilaitosten vapaata kapasiteet- luopetuksessa. Suunnitelmiin tulee kuitenkin 44606: tia tulee hyödyntää. saada lisää syvyyttä ja laajuutta, jotta kestä- 44607: Aikuisten ammatillista peruskoulutusta tulee vien tulosten aikaansaaminen onnistuisi. 44608: suunnata ensi sijassa sellaisille, joilta puuttuu 44609: ammatillinen peruskoulutus tai jotka muuttu- Kansainvälinen yhteistyö. Kansainvälinen 44610: neiden työtehtävien vuoksi tarvitsevat koko- vuorovaikutus Suomen ja muiden valtioiden 44611: naan uuden ammatin. Ammatillista koulutusta välillä on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on kon- 44612: on järjestettävä juuri niillä aloilla, joilla työn- kreettisimmin näkynyt kansainvälisiin suhtei- 44613: antajat ja koulutettava( sitä tarvitsevat ja halu- siin erikoistuneiden hallintoyksiköiden perus- 44614: avat. Ammatillisen aikusikoulutuksen kysyn- tamisena ulkoasiainministeriön lisäksi myös 44615: nän muutokset ovat niin nopeita ja paikallisia, muihin ministeriöihin ja keskusvirastoihin. 44616: ettei niitä voi riittävän tarkasti ennakoida. Näiden hallinnonalojen kansainväliset suhteet 44617: Tämän vuoksi koulutusorganisaatioille tulee ovat lisänneet ja parantaneet Suomen valtion 44618: luoda sellaiset toimintaedellytykset, että ne kansainvälisiä suhteita. Ulkoasiainministeriö, 44619: omilla alueillaan ja koulutusaloillaan pystyvät jolle hallitusmuodon mukaan kuuluu valtion 44620: nopeasti ja joustavasti antamaan kulloinkin kansainvälisten suhteiden ohjaus ja koordi- 44621: tarvittavaa opetusta. Myös koulutuksen suun- nointi, ei käytännössä kuitenkaan voi seurata 44622: 145 44623: 44624: kaikkia teknisluonteisia muiden viranomaisten lähemmin tarkastellut v. 1983 mietintönsä jät- 44625: kansainvälisiä suhteita. Muilla viranomaisilla tänyt kahdenvälisten kulttuurisuhteiden työ- 44626: on sitä vastoin velvollisuus ilmoittaa ulkoasi- ryhmä, jossa olivat edustettuina molemmat 44627: ainministeriölle sellaiset asiat, joissa ne katso- ministeriöt. Työryhmän suositukset ja johto- 44628: vat tarvittavan ulkopoliittista harkintaa ja neu- päätökset tulivat esille myös parlamentaarisen 44629: vottelua. Ulkoasiainhallintokomitea 1983:n mietinnössä 44630: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö sisältyy (KM 1984:3). Komitea kannatti työryhmän 44631: olennaisena osana useimpiin kansainvälisiin määrittelemän työnjaon säilyttämistä ja sen 44632: poliittisiinkin yhteistyöjärjestelyihin. Yhdisty- suosittelemien yhteistyömuotojen kehittämistä. 44633: neissä Kansakunnissa on opetuksen, tieteen ja Työryhmän suositukset on sen jälkeen pantu 44634: kulttuurin kysymyksiä varten oma erityisjärjes- toimeen ja niitä noudatetaan jatkuvasti. 44635: tö, Unesco. Pohjoismaisen yhteistyön suurin Kahdenvälisten kulttuurisuhteiden hoidon 44636: yksittäinen kokonaisuus on Pohjoismaiden kehittämistä käsitellyt työryhmä arvioi, miten 44637: kulttuurisopimuksen alaisuudessa toteutettava Suomi oli onnistunut pyrkimyksissään aktivoi- 44638: kulttuuriyhteistyöohjelma. Suomen ja Neuvos- da asemaansa kansainvälisessä elämässä ja mi- 44639: toliiton yhteistyössä on merkittävä osuus v. ten kulttuurielämä sekä ulkoasiain- ja kulttuu- 44640: 1960 solmitun, sivistyksellistä yhteistyötä käsit- rihallinto olivat voineet vastata asetettuihin 44641: televän yhteistyöohjelman toteuttamisella. haasteisiin. Työryhmän mietinnössä arvioidaan 44642: Opetusta, tiedettä ja kulttuuria käsitteleviä ko- toiminnan laatua, laajuutta, tarkoituksenmu- 44643: konaisuuksia sisältyy näiden lisäksi useiden kaisuutta ja kehitysnäkymiä. 44644: muiden kansainvälisten järjestöjen ohjelmiin. Sellaisia näkökohtia, jotka työryhmän toi- 44645: Suomi on myös aktiivisesti solminut kulttuuri- meksiannon rajoissa puoltaisivat kokonaan uu- 44646: sopimuksia muiden maiden kanssa ja pannut sia hallinnollisia ja taloudellisia ratkaisuja, ei 44647: toimeen niihin liittyviä vaihto-ohjelmia. tullut esille. Tähänastinen toiminta on hoidettu 44648: Opetusministeriö toimii kansainvälisissä hajautetusti. Ohjelmien toimeenpanosta vas- 44649: asioissa läheisessä yhteistyössä ulkoasiainmi- taavat eri alojen keskeiset kulttuurilaitokset ja 44650: nisteriön kanssa. Lähtökohtana on, että ulko- -järjestöt. Ministeriöt koordinoivat, välittävät 44651: asiainministeriön toimivalta kulttuurisuhteita- yhteyksiä ja keskittyvät taloudelliseen suunnit- 44652: kin koskevissa kysymyksissä on yleinen ja po- teluun ja budjetointiin. Opetusministeriön 44653: liittinen, opetusministeriön - niin kuin mui- kautta kanavoitu valtion tuki rahoituspäätöksi- 44654: denkin ministeriöiden- rajallinen ja tekninen. neen on keskeisessä asemassa toimintaa toteu- 44655: Hallinnonhaaran laajuuden ja kansainvälisen tettaessa. Saadut lausunnot ja kuullut asian- 44656: toiminnan vilkkauden johdosta yhteistyötä ul- tuntijat kannattivat nykyistä käytäntöä. Työ- 44657: koasiainministeriöön ja ulkomaanedustukseen ryhmä totesi, ettei ollut ilmennyt syitä perustaa 44658: koordinoi opetusministeriön kansainvälisten erityistä ministeriöiden ulkopuolista laitosta 44659: asiain osasto, joka myös vastaa eri ohjelmien kahdenvälisten kulttuurisuhteiden ja kulttuuri- 44660: käytännöllisestä toimeenpanosta kotimaassa ja viennin hoitamiseen. Tämän seikan selvittämi- 44661: niiden vaatimien varojen budjetoinnista. Ope- nen sisältyi työryhmän toimeksiantoon. 44662: tusministeriön yhteistyö-, konsultaatio- ja Työryhmä katsoi, että Suomen kulttuuri- 44663: koordinaatiotarve koskee useimpia ulkoasiain- viennin vastaanotto ulkomailla ja kansainväli- 44664: ministeriön osastoja. Suomen kulttuurin tun- sesti oli ollut hyvä ja toiminta yleensä vastan- 44665: netuksi tekemiseen ulkomailla liittyvissä kysy- nut korkeita laatuvaatimuksia. Toiminnassa ei 44666: myksissä on yhteistyötä erityisesti ulkoasiain- ollut ilmennyt luotaantyöntävän virallisen kult- 44667: ministeriön lehdistö- ja kulttuurikeskuksen tuuripropagandan makua, koska oli toimittu 44668: kanssa. Muiden hallinnonalojen tapaan ope- kulttuurielämän omilla ehdoilla ja toimeenpa- 44669: tusministeriö pyytää ja saa virka-apua Suomen nosta olivat vastanneet enimmäkseen kulttuu- 44670: ulkomailla olevilta edustustoilta. Erityisen lä- rielämän omat laitokset ja järjestöt. 44671: heiset yhteydet ovat lehdistö- ja kulttuurikes- Työryhmä katsoi, että Suomen kulttuurielä- 44672: kuksen välityksellä keskeisissä edustustoissa män voimavarat oli nykyisin jo varsin hyvin 44673: palveleviin lehdistö- ja kulttuurialan virkamie- hyödynnetty kansainvälisiä tarpeita varten. 44674: hiin. Toiminnan kehittämisessä oli pidettävä silmäl- 44675: Opetusministeriön kansainvälisten as1am lä kansainvälisiä laatuvaatimuksia. Hallinnolli- 44676: osaston ja ulkoasiainministeriön lehdistö- ja sin toimenpitein ja rahoitusjärjestelyin oli pi- 44677: kulttuurikeskuksen yhteistyötä ja työnjakoa on dettävä huolta siitä, että uusien kulttuurisopi- 44678: 44679: 19 380734R 44680: 146 44681: 44682: musten asettamat velvoitteet ja tiedotusluon- keskitetyn valtion tuen tarve tulee edelleen 44683: toinen toiminta voitiin hoitaa. pysymään korkeana, jopa kasvamaan. 44684: Keskeisessä asemassa tulevaisuutta silmällä Kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toi- 44685: pitäen oli kotimainen kulttuuripolitiikka. Suo- meenpanosta aiheutuvat menot ja kansainväli- 44686: men kulttuurin kansainvälisen aseman katsot- sen kulttuuriyhteistyön yleismenot ovat 1980- 44687: tiin lähivuosikymmeninä riippuvan siitä, missä luvulla kehittyneet seuraavasti: 44688: määrin luovuutta kyettiin rohkaisemaan, am- 44689: mattitaito pitämään kansainvälisenä ja luomis- 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 44690: työn taloudelliset edellytykset turvaamaan. Mmk 44691: Työryhmä korosti erityisesti sitä, että taiteili- 44692: joiden mahdollisuuksia opiskella ja työskennel- 7,8 10,9 13,8 15,1 17,1 19,6 19,4 20,2 44693: lä ulkomailla olisi tuettava paitsi kulttuurivaih- 44694: don keinoin myös myöntämällä ns. taiteenhar- Kulttuurisopimuksia ja vaihto-ohjelmia to- 44695: joittajien kohdeapurahoja. teutettaessa on tähän saakka noudatettu koor- 44696: Kulttuurisopimusten ja vaihto- dinoivaa ja hajautettua menettelyä, joka on - 44697: a h j e 1m i en t ote u t t a m i ne n . Suomi on työskentelyn laajuus ja monipuolisuus huo- 44698: solminut kaikkiaan 35 kulttuurisopimusta tai mioon ottaen - osoittautunut käytännössä 44699: vaihto-ohjelmaa ulkomaiden kanssa. Valtaosa toimivaksi ja hallinnollisilta menoiltaan talou- 44700: järjestelyistä koskee Euroopan maita, mutta delliseksi. Hankkeita toteuttavat järjestöt, yh- 44701: erityisesti 1980-luvulla yhteistyö on laajentunut teisöt ja yhdistykset ovat ilmaisseet kantanaan, 44702: myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. että noudatettua toimintamuotoa tulisi edelleen 44703: Tämä heijastaa paitsi Suomen poliittisten ja jatkaa eikä siirtyä nykyistä koordinoivaa me- 44704: taloudellisten intressien kehitystä myös sivistys- nettelyä keskitetympään toimintamalliin. 44705: elämän piirissä havaittavaa kiinnostuksen kas- Kulttuurisopimukset ja vaihto-ohjelmat ovat 44706: vua. Toiminta Euroopan ulkopuolella on kor- lisänneet kahdenvälistä henkilövaihtoa siten, 44707: keiden matkakustannusten, rahtien ja vakuu- että vuotuinen henkilövaihto on vuoteen 1988 44708: tusten vuoksi kallista. Osa toiminnasta kohdis- mennessä kasvanut yhteensä n. 1 000 henki- 44709: tuu Suomen kehitysyhteistyön kohdemaihin, ja löön. Henkilövaihdon lisääntyminen sekä Eu- 44710: kustannukset voidaan näiltä osin laskea viralli- roopan ulkopuolisten maiden mukaantulo 44711: sen kehitysavun kokonaismäärään. kulttuurivaihtoon ovat myös lisänneet kustan- 44712: Ulkoasiainhallintokomitean ja kahdenvälis- nuksia. Kulttuurivaihto-ohjelmiin sisältyvää 44713: ten kulttuurisuhteiden hoidon kehittämistä kä- henkilövaihtoa toteutetaan vastavuoroisesti si- 44714: sitelleen työryhmän mietintöjen mukaisesti toi- ten, että lähettävä osapuoli maksaa kansainvä- 44715: minta on edennyt siten, että kulttuurisopimus- liset matkakulut osittain tai kokonaan ja vas- 44716: ten ja vaihto-ohjelmien budjetointi sekä toteut- taanottava osapuoli vastaa oleskelukustannuk- 44717: taminen on hoidettu opetusministeriöstä. Ul- sista maansa rajojen sisällä. Suomesta ulko- 44718: koasiainministeriö on puolestaan vastannut maille lähtevien stipendiaattien ja vierailijoiden 44719: toiminnan yleispoliittisesta puolesta ja yhteyk- matka-avustukset Euroopan ulkopuolisiin mai- 44720: sistä asemamaissa. hin ovat merkittävä kustannustekijä. Suomeen 44721: Kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toi- saapuville ulkomaisille stipendiaateille ja vie- 44722: meenpanijoina ovat ensi sijassa sivistyselämän railijoille maksettavat stipendit ja päivärahat 44723: laitokset ja järjestöt, keskusvirastot, yliopistot on pyritty pitämään samoina kuin muidenkin 44724: ja korkeakoulut, tieteelliset ja taidelaitokset ja henkilövaihtoa harjoittavien ministeriöiden. 44725: järjestöt, jotka toisaalta hyötyvät toiminnasta 1980-luvulla kuukausiapurahaa on jouduttu 44726: ja toisaalta osoittavat siihen omia henkilö- ja nostamaan myös yleisen kustannustason nou- 44727: muita resurssejaan. Opetusministeriön tehtävä sun mukaan. Apuraha oli v. 1981 1 300 mk 44728: on lähinnä suunnitella, neuvotella ulkovaltain kuukaudessa. Tällä hetkellä se on 2 200 mk 44729: ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä ra- kuukaudessa. 44730: hoittaa sellaisia hankkeita, jotka ylittävät toi- Opetusministeriöltä saadun selvityksen mu- 44731: meenpanevien laitosten ja järjestöjen voimava- kaan kulttuurisopimuksiin ja vaihto-ohjelmiin 44732: rat. Samalla kun ministeriö pitää tärkeänä olennaisesti liittyviä stipendi- ja henkilövaihto- 44733: kansainväliseen toimintaan käytettävissä ole- ohjelmia on tarkoitus laajentaa erityisesti Neu- 44734: vien voimavarojen lisäämistä kaikilla hallinnon vostoliiton kanssa. Niin ikään pyritään laajen- 44735: portailla ja koko kulttuurielämän kentällä, tamaan tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen 44736: 147 44737: 44738: vaihtoa Japanin kanssa. Ohjelmiin yleensä liit- taloudellisesti, hallinnollisesti tai muulla tavoin 44739: tyviä etuuksia on tarkistettava ja palveluja ollut toiminnalle eduksi. 44740: parannettava vastaamaan yleistä kansainvälistä Pohjoismainen kahdenvälinen yhteistyö on 44741: ja kansallista tasoa. Päämääränä on laadulli- 1980-luvulla laajentunut, kun Suomalais-norja- 44742: sesti korkeatasoinen ja kilpailukykyinen, ei lainen ja Suomalais-tanskalainen kulttuurira- 44743: niinkään määrällisesti mahdollisimman suuri hasto ovat aloittaneet toimintansa. Ensi tulos- 44744: stipendiaatti- ja asiantuntijavaihto. ten perusteella voidaan todeta, että työskente- 44745: Suomen kielen ja kulttuurin tun- lymuodot ovat tarkoituksenmukaisia ja toimin- 44746: temuksen edistäminen ulkomailla. ta on huomattavasti vilkastuttanut maiden vä- 44747: Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan tällä listä vuorovaikutusta. 44748: hetkellä yli 60 ulkomaisessa yliopistossa. Tämä Ruotsiin suuntautuvassa toiminnassa on 44749: on keskeisin toimintamuoto edistettäessä suo- 1980-luvulla erityisesti otettu huomioon ruot- 44750: men kielen ja kulttuurin tuntemusta ulkomail- sinsuomalaiset ja pyritty edistämään ja säilyt- 44751: la. Opetuksen järjestelystä vastaa kyseinen yli- tämään heidän sivistyksellisiä yhteyksiään koti- 44752: opisto, mutta opetusministeriö lähettää yliopis- maahan. Tarkoitusta varten on mm. tuettu 44753: toihin ns. ulkomaanlehtoreita, joiden kanssa Tukholman Suomi-talon ja Ruotsissa toimivien 44754: ministeriö solmii työsopimuksen. Tällä tavoin suomalaisjärjestöjen toimintaa. 44755: Iehtorilie taataan kotimainen palkkataso, ikäli- Suomen osuus pohjoismaisesta kulttuuriyh- 44756: sät ja eläke sekä samalla mahdollisuus palata teistyöstä aiheutuvista menoista on 1980-luvul- 44757: työelämään Suomessa. Suomesta lähetettyjä la ollut seuraava: 44758: ulkomaanlehtoreita ja vierailevia professoreita 44759: on tällä hetkellä hieman yli 30. 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 44760: Kiinnostus suomen kieltä ja suomalaista Mmk 44761: kulttuuria kohtaan ulkomailla on jatkuvasti 17,6 18,8 21,7 22,5 25,3 27,2 30,0 31,1 44762: kasvussa. Näiden aineiden opetus ulkomaisissa 44763: yliopistoissa lisää pysyvästi ja tehokkaasti Pohjoismaiden ministerineuvostossa on val- 44764: maamme tuntemusta ja kouluttaa ulkomaisia mistunut lähivuosia koskeva kulttuuripoliitti- 44765: suomea taitavia ja maamme olot tuntevia asi- nen toimintaohjelma, jossa mm. tähdennetään 44766: antuntijoita mitä moninaisiimpiin opetuksen, tieteellisen tutkimuksen sekä opiskelija- ja tut- 44767: talouden, hallinnon ja muihin tehtäviin samoin kijavaihdon edistämistä. Pohjoismaisia varoja 44768: kuin tulkeiksi ja kääntäjiksi, joiden tarve jat- on edelleenkin täydennettävä kansallisin rahoi- 44769: kuvasti kasvaa talous- ja yhteiskuntaelämän tusjärjestelyin, joiden tarkoituksena on turvata 44770: kansainvälistyessä. Ulkomaanlehtoreiden ja yhteispohjoismaisten budjettien ulkopuolelle 44771: vierailevien professorien palkkausrakenteen jääneiden toimintojen rahoitus sekä suomalais- 44772: uusiminen ja toiminnan laajeneminen lisäävät ten järjestöjen, laitosten ja asiantuntijoiden 44773: kuluja jatkossa. Niin ikään on varauduttava mahdollisuudet osallistua riittävästi pohjois- 44774: valtion tuen lisäämiseen erityisesti Pohjois- maiseen yhteistoimintaan ja myös käyttää hy- 44775: Amerikassa, jossa Suomen kielen ja kulttuurin väkseen yhteispohjoismaisten laitosten palvelu- 44776: opetusohjelmat joutuvat henkilövaihdosten ja. Yhteispohjoismaisen budjetin lisäksi yhteis- 44777: johdosta muutoin vaaraan. Suomen kielen ja työtä ja vaihtoja rahoittavat kahdenväliset 44778: kulttuurin tuntemuksen edistämiseen käytettiin pohjoismaiset kulttuurirahastot. Niiden suh- 44779: kertomusvuonna yhteensä n. 4,4 Mmk. teellisen niukkojen pääomien kartuttaminen on 44780: Pohjoismainen yhteistyö. Pohjois- välttämätöntä. Opetusministeriön käsityksen 44781: mainen kulttuurisihteeristö lakkautettiin v. mukaan pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön ra- 44782: 1986 ja toiminta sulautettiin Pohjoismaiden hoitusta koskevat kysymykset on syytä edelleen 44783: ministerineuvoston sihteeristöön, jonka toimi- pitää opetusministeriössä, jossa on käytettävis- 44784: paikka siirrettiin Oslosta Kööpenhaminaan. sä eri hankkeiden tärkeysjärjestyksen arvioin- 44785: Pohjoismainen tieteellinen, koulutus- ja muu tiin tarvittava asiantuntemus. Pohjoismainen 44786: kulttuuriyhteistyö ei yhdistymisen jälkeen hal- kulttuuripolitiikka on kansallisen kulttuuripoli- 44787: linnollisesti muodosta omaa kokonaisuutta. tiikan täydennys ja jatke, ja vastaisuudessa 44788: Opetusministeriön mukaan tässä vaiheessa ei pohjoismaisilla yhteishankkeilla voidaan ilmei- 44789: voida vielä arvioida, missä määrin pohjois- sesti yhä enemmän joko korvata tai täydentää 44790: maisten sihteeristöjen yhteen liittäminen on kansallisia hankkeita. 44791: 148 44792: 44793: Kansainvälisistä järjestöistä ai- neet lukuisiin kokouksiin, asiantuntijatehtäviin 44794: heutuvat menot. Opetusministeriön hal- ja järjestäneet Suomessa Unescon ohjelmaan 44795: linnonalalla kansainvälisistä järjestöistä aiheu- kuuluvia kokouksia. Suomen Unesco-toimi- 44796: tuvat menot ovat kehittyneet vuosina 1981-87 kunnan toimintaa on arvostettu järjestön pii- 44797: seuraavasti: rissä. 44798: Vuoden 1985 alusta Unesco-asioiden hoito 44799: 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 siirtyi kokonaisuudessaan Suomen Pariisissa 44800: Mmk toimivan pysyvän OECD-edustuston alaisuu- 44801: teen. OECD-edustuston yhteydessä toimii eril- 44802: 5,7 6,3 7,9 5,5 7,4 7,8 n. 8,0 linen toimipiste Unesco-asioiden hoitoa varten. 44803: Aikaisemmin Unesco-asioiden hoito kuului Pa- 44804: Edellä mainitut menot on maksettu momen- riisissa olevalle suurlähetystölle, jonka päällik- 44805: tilta 29.98.66. Momentin määrärahasta on kö oli samalla pysyvä edustaja. 44806: maksettu Yhdistyneiden Kansakuntien kasva- Opetusministeriön osallistuminen oman hal- 44807: tus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon sekä linnonalansa (opetustoimen komitean, tiede- ja 44808: muiden multilateraalisen sivistyksellisen yhteis- teknologiapolitiikan komitean sekä kasvatus- 44809: työn järjestöjen Suomen jäsenmaksuosuudet ja tieteellisen tutkimus- ja innovaatiokeskuksen 44810: näiden järjestöjen toimintaan osallistumisesta CERI:n) toimintaan on vuoteen 1987 saakka 44811: aiheutuvat menot. Lisäksi määrärahasta on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokkaan. 44812: maksettu eräitä apurahoja ja valtionavustuksia Kertomusvuoden tulo- ja menoarviossa siir- 44813: sekä Suomen Unesco-toimikunnan palkkiot ja rettiin OECD:n asiantuntijakokouksista aiheu- 44814: muita menoja. tuvat matkakustannukset sekä koulurakennus- 44815: YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö ohjelmaan osallistumismaksu opetusministe- 44816: Unesco perustettiin v. 1946. Suomi liittyi sen riön pääluokkaan. Myös CERI:n jäsenmaksu 44817: jäseneksi v. 1956. Tällä hetkellä jäsenmaita on maksettiin kertomusvuonna opetusministeriön 44818: 158. Peruskirjan mukaan järjestön tehtävänä momentilta. Opetusministeriön pääluokassa on 44819: on edistää yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja vuoteen 1987 saakka budjetoitu vain OECD- 44820: kulttuurin sekä tiedonvälityksen alalla. Toi- yhteistyöstä kansallisella tasolla aiheutuneet 44821: saalta korostetaan usein myös peruskirjan menot sekä eräät kertamenot, jotka ovat ai- 44822: määrittämää tehtävää rauhan ja turvallisuuden heutuneet Suomessa järjestetyistä OECD-tilai- 44823: edistämiseksi. suuksista. 44824: Unescon korkein päättävä elin on joka toi- Osallistuminen OECD:n toimintaan on jat- 44825: nen vuosi pidettävä yleiskokous. Toimeenpane- kunut tasaisesti. Suomen rooli järjestön koulu- 44826: vana elimenä on 51-jäseninen hallintoneuvosto tusyhteistyössä on vahvistunut ja selkiytynyt. 44827: (Executive Board). Hallintoneuvostossa Poh- Osallistuminen asiantuntija- ja hallinnollisten 44828: joismailla on tällä hetkellä kaksi edustajaa. komiteoiden kokouksiin on lisääntynyt jatku- 44829: Ruotsi on jäsenenä 1985-89, ja Suomi valit- vasti opetusministeriön hallinnonalalla. Myös 44830: tiin v. 1987 pidetyssä yleiskokouksessa nelivuo- kansallisella tasolla viime vuosina järjestetyt 44831: tiskaudeksi 1987-91. Sihteeristöä johtaa kuu- OECD-tilaisuudet ovat kertamenoina jonkin 44832: sivuotiskaudeksi valittava pääjohtaja. verran kasvattaneet OECD-yhteistyöstä aiheu- 44833: Unescon ohjelma- ja budjettikausi on kaksi- tuvia kustannuksia. Kertomusvuonna OECD:n 44834: vuotinen. Unescon yleiskokouksessa 1987 hy- jäsenmaksut olivat n. 124 000 mk. 44835: väksyttiin järjestön varsinaisen budjetin loppu- Liityttyään v. 1970 Euroopan kulttuuriyleis- 44836: summaksi 350,4 milj. dollaria. Suomen jäseno- sopimukseen Suomi osallistuu täysivaltaisena 44837: suus on ollut 1980-luvulla 0,47 OJo vuoteen 1986 jäsenenä Euroopan Neuvoston kulttuuriyhteis- 44838: saakka, jolloin se nousi 0,49 OJo:iin. Vuonna työn neuvoston sekä urheilukomitean työhön. 44839: 1988 Suomen maksuosuus on n. 4,96 Mmk. Suomi suorittaa jäsenmaksuosuutena kulttuu- 44840: Epävakaiden valuuttaolojen vuoksi jouduttiin riyhteistyön neuvoston toimintaa rahoittavalle 44841: toimintakauden 1986-87 vajeen kattamiseksi kulttuurirahastolle 1,55 % rahaston kokonais- 44842: perimään jäsenmailta jälkikäteen lisämaksuo- varoista sekä 15 % neuvoston hallintokuluista. 44843: suuksia. Suomen maksuosuus oli n. Suomi maksaa vastaavasti 1,41 % urheiluko- 44844: 194.000 mk. mitean toimintaa rahoittavan urheilurahaston 44845: Suomen toiminta Unescossa on perinteisesti toimintavaroista sekä 15 % komitean hallinto- 44846: ollut aktiivinen. Edustajamme ovat osallistu- kustannuksista. Kummatkin em. rahastot saa- 44847: 149 44848: 44849: vat varansa pääasiallisesti Euroopan Neuvos- Suomen Ranskan Instituutin säätiön eri eli- 44850: ton yleisbudjetista, johon myös sisältyy kult- met ovat yksimielisesti todenneet, että kiinteis- 44851: tuuriyhteistyön neuvoston ja urheilukomitean tö on erittäin sopiva instituutin tarkoituksiin. 44852: hallintokustannukset. Osuuksien nousu on Sijainti on erinomainen Sorbonnen yliopiston 44853: näin ollen sidottu Euroopan neuvoston budje- välittömässä läheisyydessä, historiallisessa ja 44854: tin kasvuun. Kertomusvuonna Suomen mak- kultturellisessa kaupunginosassa sekä hyvien 44855: suosuudet olivat yhteensä n. 144 000 mk. kulkuyhteyksien varrella. Kooltaan tilat luovat 44856: Suomi on myös osallistunut kulttuuriyleisso- kohtuulliset kehykset Suomen voimavaroja 44857: pimuksen perusteella Euroopan Neuvoston ti- vastaavalle toiminnalle. 44858: lapäisen nuorisokysymysten komitean työhön. Opetusministeriön mukaan Suomen Rans- 44859: Komitean tilalle perustettaneen pysyvä nuori- kan Instituutin toimitilojen peruskorjaukseen 44860: sotoimen yhteistyön komitea v. 1988, jolloin liittyvä suunnittelutyö on käynnissä ja korjaus- 44861: Suomi tulee myös tämän komitean täysivaitai- töiden pitäisi alkaa vuoden 1988 lopulla. Suun- 44862: seksi jäseneksi ja maksaa jäsenosuuden komi- nittelutyötä ovat hidastaneet paikallisten viran- 44863: tean toimintaa rahoittavalle rahastolle ja osuu- omaisten mutkikkaat määräykset. Korjaustöi- 44864: den sen hallintokustannuksista. den hitaus on tiedetty toimitiloja hankittaessa, 44865: Kansainvälisten ja kansallisten tekijänoi- ja siitä aiheutuvat tekijät ovat osaltaan alenta- 44866: neet hankintahintaa. 44867: keudellisten kysymysten merkityksen lisäänty- 44868: Suurlähetystön mukaan toimitilat ovat ilmei- 44869: misen myötä Suomen osallistuminen YK:n eri- 44870: sesti liian pienet ja niiden sijainti ei ole kovin 44871: tyisjärjestön, Maailman henkisen omaisuuden 44872: hyvä. Instituutin toiminnan kannalta on tärke- 44873: järjestön WIPO:n toimintaan on 1980-luvulla 44874: lisääntynyt voimakkaasti. WIPO:ssa on sa- ää, että esim. kuvaamataiteisiin ja musiikkiin 44875: liittyvää yhteistyötä lisätään kansainvälisiä kas- 44876: manaikaisesti ollut esillä kysymyksiä, jotka 44877: vatus-, tiede- ja kulttuuri- sekä kommunikaa- 44878: Suomen lainsäädännön kehittämisen kannalta 44879: ovat kotimaassa olleet ajankohtaisia. Ulko- tiokysymyksiä käsittelevän UNESCO:n kanssa. 44880: Maamme talous-, tiede- ja kulttuuripoliittis- 44881: asiainministeriö on pääsääntöisesti rahoittanut 44882: ten tavoitteiden takia on lisättävä panostusta 44883: vuoteen 1986 asti WIPO:n kokouksiin osallis- kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edellyttä- 44884: tumisesta aiheutuneet menot ja opetusministe- 44885: riö Bernin unionin jäsenmaksuosuuden, joka miin valmiuksiin koko valtionhallinnossa. Val- 44886: tiontilintarkastajat korostavat tässä yhteydessä 44887: kertomusvuonna oli n. 400 000 mk. 44888: eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yritysten yh- 44889: Suomesta tuli Kulttuuriomaisuuden säilyttä- teistyötä kansainvälisen yhteistyön voimistami- 44890: misen ja entistämisen kansainvälisen tutkimus- seksi ja lujittamiseksi. Maallemme on tärkeää, 44891: keskuksen ICCROM:in jäsen v. 1981. Suomi että osallistumme erilaisiin kansainvälisiin 44892: on myös antanut asiantuntija-apua tiede- ja kulttuuriprojekteihin ja yhteistyöoh- 44893: ICCROM:ille ja tukenut taloudellisesti järjes- jelmiin sekä kehitämme muutoinkin kansainvä- 44894: tön hankkeita. ICCROM:in jäsenmaksuosuus lisiä yhteyksiämme. Tämän vuoksi on tiivistet- 44895: on 1 OJo Suomen Unescolie maksamasta jäsen- tävä edelleen opetusministeriön ja ulkoasiain- 44896: maksuosuudesta eli kertomusvuonna n. ministeriön yhteistyötä Suomen tieteen ja kult- 44897: 40 000 mk. tuurin tunnetuksi tekemiseen liittyvissä asiois- 44898: Suomen Ra n s k a n I n s t i t u u t t i . Suo- sa. 44899: men Ranskan Instituutin toimitiloiksi hankit- Voimavaroja tulee suunnata erityisesti Suo- 44900: tiin v. 1986 vanha elokuvateatteri, jonka han- men etujen turvaamiseen Euroopan yhdenty- 44901: kintahinta oli n. 8,4 Mmk. Vuoden 1988 tulo- miskehityksessä, joka ulottuu entistä enemmän 44902: ja menoarviossa instituutin peruskorjaustöitä myös opetukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin. 44903: varten on myönnetty 3,2 Mmk. Hankkeen laa- Valtiontilintarkastajat korostavat, että euroop- 44904: juus on 535m2 ja kustannusarvio 8 Mmk. palaisen yhteistyön kehittäminen on ajankoh- 44905: Tarkoitukseen on aikaisemmin myönnetty taista ja tärkeää erityisesti Euroopan yhteisön 44906: 2,5 Mmk. Instituutin kalustamista varten on jäsenmaiden kanssa. Myös yhteistyön Pohjois- 44907: vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa myönnetty maiden kanssa tulee edelleen olla kiinteää ja 44908: 500 000 mk. Lisäksi instituuttia varten saadaan sitä tulee jatkuvasti kehittää. Suomen kannalta 44909: tilata kalustoa ja laitteistoa 900 000 mk:n ar- tärkein järjestelmä on Pohjoismaiden kulttuu- 44910: vosta, mistä aiheutuvat menot suoritetaan v. risopimus, jonka piirissä on lukuisia pysyviä 44911: 1989. tieteellisiä laitoksia, yhteistoimintaryhmiä ja 44912: 150 44913: 44914: tutkimuksen rahoitusmuotoja. Entistä enem- pitäisi sitoa pääasiassa kansainvälisten organi- 44915: män olisi koordinoilava tutkimuslaitosten toi- saatioiden jäsenmaksuihin vaan mahdollisim- 44916: mintaa Pohjoismaiden kesken sekä toteutetta- man joustaviin yhteistyömuotoihin. Näin voi- 44917: va yhteisiä projekteja tarkoitukseen sopivilla daan tehokkaimmin parantaa maamme tieteen 44918: aloilla. Ilmeistä on, että tutkimusalan yhteistyö ja kulttuurin kansainvälisiä yhteyksiä. Aikai- 44919: antaa Pohjoismaille entistä paremmat mahdol- sempaa enemmän olisi panostettava mm. opis- 44920: lisuudet pitää puolensa kasvavassa kansainväli- kelijoiden, opettajien ja tutkijoiden sekä virka- 44921: sessä kilpailussa. kunnan ja talouselämän edustajien kansainvä- 44922: Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyössä on liseen vaihtoon. On edistettävä paitsi ulkomail- 44923: merkittävä osuus v. 1960 solmitun, sivistykse/- la tapahtuvaa tieteellistä jatko- ja täydennys- 44924: listä yhteistyötä käsittelevän yhteistyöohjelman koulutusta myös perustutkintoa suorittavien 44925: toteuttamisella. Valtiontilintarkastajien mieles- opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa osa 44926: tä Suomen ja Neuvostoliiton välisen kulttuuri- tutkinnostaan ulkomailla. Koska opiskelija- 44927: yhteistyön ohella tulee kehittää maittemme ta- vaihto perustuu vastavuoroisuuteen, on nämä 44928: loudellista yhteistyötä pyrkimällä lisäämään mahdollisuudet annettava Suomeen saapuville 44929: kummankin maan yritysten keskinäistä yhteis- ulkomaalaisille opiskelijoille, opettajille, tutki- 44930: toimintaa esim. uuden teknologian sovellutuk- joille ja talouselämän edustajille. 44931: sissa. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että 44932: Kun taloudelliset voimavaramme kansainvä- ulkosuomalaisten sivistys- ja koulutusoloja 44933: lisen yhteistyön lisäämiseen ovat rajalliset, tu- edistetään ja tuetaan mahdollisuuksien mu- 44934: lee uusien kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjel- kaan, koska se on paras tapa ylläpitää myön- 44935: mien solmimiseen suhtautua pidättyvästi ja teisiä ja rakentavia suhteita kotimaan ja täältä 44936: harkiten. Toiminnan kehittämisessä onkin pai- ulkomaille muuttaneen väestön välillä. Erityis- 44937: notettava eri aikoina erilaatuisia yhteistyömuo- tä huomiota tulisi kiinnittää ruotsinsuomalais- 44938: toja. Valtiontilintarkastajien mielestä kansain- ten koulutusolojen kehittämiseen. 44939: väliseen yhteistyöhön Osoitettavia lisävaroja ei 44940: 151 44941: 44942: 44943: 44944: 44945: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 44946: Valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet tar- tejäkälän ja hillan kasvu, jota voimaperäinen 44947: kastuksen maa- ja metsätalousministeriössä puuntuotanto taannuttaa. 44948: 20.4.1988. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoi- 44949: mikunnan mietinnön (KM 1985:43) mukaan 44950: suurin osa maamme uhanalaisista eläin- ja 44951: Maa- ja metsätalousministeriö kasvilajeista on häviämisvaarassa elinympäris- 44952: tön muuttumisen vuoksi. Viime vuosikymme- 44953: Suomen metsien käyttö. Metsien eri ninä luontoa muuttavat toimet ovat jatkuvasti 44954: käyttötavat . Puuntuotanto on kansan- tehostuneet ja lajien häviäminen kiihtynyt. 44955: taloudellisesti merkittävin metsien käyttötapa. Noin 45 o/o kaikista uhanalaisista eliöistä elää 44956: Kertomusvuoden hintatasossa kansantulotilas- erilaisissa metsissä. Erityisesti monet selkäran- 44957: ton tuotannonaJoittaiset arvonlisäysluvut vuo- gattomat eläimet, itiökasvit ja sienet ovat vä- 44958: delta 1982 olivat seuraavat: hentyneet metsien käsittelyn aiheuttaman met- 44959: säluonnon yksipuolisturnisen takia. Metsien 44960: Mmk Ofo selkärankaislajit ovat uhanalaisia mm. riittä- 44961: P~unkorjuu ja uitto ............. . 9 606 92,0 vän kookkaiden pesäpuiden puuttumisen vuok- 44962: Rnsta ............................ . 307 2,9 si. Myös metsäautoteiden ja hakkuiden aiheut- 44963: Marjasato ........................ . 379 3,6 tama metsien pirstouturninen on pienentänyt 44964: Sienisato ......................... . 18 0,2 44965: Porotalous ....................... . 61 0,6 44966: joidenkin lajien kantoja. 44967: Jäkälän keräys ................... . 9 0,1 Suomen metsätase 1980-luvulla. 44968: Joulukuuset ...................... . 59 0,6 Metsien kokonaispoistuma ei ole 1980-luvulla 44969: Hyötykasvien keräys ............. . 2 0,0 44970: Muut ............................ . 1 0,0 44971: yhtenäkään vuonna ylittänyt poistumasuunni- 44972: tetta. Kokonaispoisturna oli 1980-luvun tait- 44973: Yhteensä ......................... . 10 443 100,0 44974: teessa vallinneessa korkeasuhdanteessa lähellä 44975: suunnitetta. Tämän jälkeen on suunnitteen ja 44976: Luvut antavat kuvan metsän eri käyttötapo- poistuman erotus vakiintunut vuosittain n. 13 44977: jen suhteellisesta merkityksestä, vaikka vuosit- milj. rn 3 :iin: 44978: tain vaihteleekin erityisesti sieni- ja rnarjasato. 44979: Lisäksi metsillä on merkitystä matkailulle. Osa Vuosi Suunnite Poistumji Metsätase 44980: milj.m 44981: matkailutuloista voitaisiin laskea metsien tiliin. a) b) a) b) 44982: Metsillä on myös aineettornia virkistys- ja mai- 1980 ..... 60,7 59,7 1,0 44983: sema-arvoja. 1981 ..... 62,9 56,0 6,9 44984: 1982 ..... 64,3 48,5 53,4 15,9 10,9 44985: Metsien eri käyttötapojen suhteellinen mer- 1983 ..... 65,1 49,4 51,0 15,7 14,1 44986: kitys on erilainen maan eri osissa. Pohjois- 1984 ..... 65,1 52,3 52,9 12,8 12,2 44987: Suomessa muiden metsänkäyttötapojen kuin 1985 ..... 65,1 52,5 55,2 12,6 9,9 44988: 1986 ..... 67,1 53,4 49,6 13,7 17,5 44989: puuntuotannon merkitys on huomattava. 44990: Metsien muu käyttö, kuten marjastus, sie- 44991: nestys, metsästys ja porotalous, onnistuu maa- Kokonaispoistuman määrityksessä on siirryt- 44992: ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ty puunkäyttöön perustuvasta poistumasta 44993: rinnan puuntuotannon kanssa tyydyttävästi. (sarja a) markkinapuun hakkuisiin perus- 44994: Puuntuotanto ei estä esirn. marja- ja sienisa- tuvaan (sarja b). Tämä poistaa raakapuun 44995: don nykyistä tarkempaa talteenottoa. Ristirii- varastomuutosten ja tuontipuun käyttömäärien 44996: dassa puuntuotannon kanssa on lähinnä koris- arviointi virheet. 44997: 152 44998: 44999: Absoluuttiset ja suhteellisesti suurimmat den laajennusinvestoinnit vaikuttavat metsäta- 45000: ovat olleet lehtipuun hakkuusäästöt, keskimää- seeseen vasta 1990-luvulla. Vuoden 1988 huhti- 45001: rin kolmasosa suunnitteesta, koska muulla leh- kuussa julkistetun Metsä 2000 -seurantatoimi- 45002: tipuulla kuin koivulla ei ole ollut sanottavasti kunnan väliraportin arvioiden mukaan metsä- 45003: kysyntää. Lisäksi merkittävä osa lehtipuuva- teollisuuden investoinnit ja puunkäyttö lisään- 45004: roista sijaitsee ojitetuilla turvemailla hankalissa tyisivät v. 1986-95 seuraavasti: 45005: korjuuoloissa. Myös kuusen hakkuusäästöt 45006: 1986 1995 45007: ovat olleet suuret, keskimäärin neljäsosa suun- Mekaaninen metsäteollisuus 45008: nitteesta. Kuusen hakkuusäästöt syntyvät etu- - investoinnit, mrd. mk ............ . 0,6 0,8 45009: päässä järeästä kuusesta, jota on sahateollisuu- - tukkien käyttö, milj. m 3 •••••••••• 18,3 19,2 45010: dessa menekkivaikeuksien vuoksi useana vuon- Kemiallinen metsäteollisuus 45011: na käytetty vähän. - investoinnit, mrd. mk ............ . 3,2 5,0 45012: Metsälautakunnittaiset hakkuusäästöt olivat - kuitupuun käyttö, milj. m 3 •••••••• 28,5 40,3 45013: v. 1982-86 keskimäärin seuraavat: 45014: Metsien kokonaispoistuma näyttää 1990- 45015: Metsälautakunta Suunnitteen ja 45016: luvulla lähenevän poistumasuunnitetta. Hak- 45017: r.oistuman erotus kuumäärien kohottaminen puunkulutuksen ta- 45018: m1lj. m 3 "lo:a poistu- 45019: masta solle vaatii maa- ja metsätalousministeriön mu- 45020: Ahvenanmaa ..................... . 0,07 24 kaan puuntarjonnan tehostamista. Puunkäy- 45021: Helsinki ......................... . 0,34 21 tön rakenteellinen muutos lisää myös tukkien 45022: Lounais-Suomi .................. . 0,70 31 käyttöä kemiallisessa metsäteollisuudessa. 45023: Satakunta ........................ . 0,77 27 45024: Uusimaa-Häme ................ . 0,59 21 Raakapuun tuonti 1980-luvulla. 45025: Pirkka-Häme .................... . 0,85 22 Raaka- ja jätepuuta tuotiin Suomeen 1980- 45026: Itä-Häme ........................ . 0,87 26 luvun vaihteessa n. 4 milj. m 3 vuosittain. Kor- 45027: Etelä-Savo ....................... . 0,86 20 keasuhdanteen aikana käynnistetyt tuontihank- 45028: Etelä-Karjala .................... . 0,60 19 45029: Itä-Savo ......................... . 0,66 23 keet Neuvostoliitosta ja muista maista toteutui- 45030: Pohjois-Karjala .................. . 0,38 8 vat pääosin vasta suhdanteiden käännyttyä las- 45031: Pohjois-Savo .................... . 1,46 25 kuun ja puun kokonaiskäytön alettua vähetä. 45032: Keski-Suomi ..................... . 1,35 24 Puun tuontimäärä kasvoi vuoteen 1984 men- 45033: Etelä-Pohjanmaa ................ . 1,14 34 45034: Vaasa ............................ . 0,37 20 nessä yli 7,5 milj. m 3 :iin ja tuontipuun osuus 45035: Keski-Pohjanmaa ................ . 0,81 34 teollisuuden käyttämästä raakapuusta n. 45036: Kainuu ........................... . 0,16 4 14 OJo :iin vuodessa. Suhdannevaihtelujen kiel- 45037: Pohjois-Pohjanmaa .............. . 1,28 34 teisiä vaikutuksia kotimaan raakapuumarkki- 45038: Koillis-Suomi .................... . -0,24 -12 45039: Lappi ............................ . 0,16 3 noihin on osaltaan voimistanut se, että puuta 45040: Etelä-Suomi ................... . 11,57 23 45041: tuotiin eniten laskusuhdanteen aikana. Vuoden 45042: Pohjois-Suomi ................ . 1,35 10 1984 jälkeen on puuntuonti vähän pienentynyt, 45043: ja se oli kertomusvuonna 6 milj. m3 • 45044: Koko maa ....................... . 12,92 20 45045: Puun tuontimäärät ovat 1980-luvulla olleet 45046: seuraavat: 45047: Alueellisesti ovat hakkuusäästöt olleet suu- Vuosi Havu- Lehti- Jätepuu Yhteensä 45048: raakapuu raakapuu 45049: rimmat Pohjanmaalla, jossa ne ovat osaksi mi1j. m 3 45050: ojitettujen turvemaiden vähäarvoista lehtipuu- 1980 ......... 2,03 1,82 0,24 4,09 45051: ta. Aluetalouden kannalta merkittävää vajaa- 1981 ......... 1,89 1,85 0,37 4,11 45052: hakkuu on ollut myös Keski-Suomessa ja Poh- 1982 ......... 2,87 1,64 0,86 5,37 45053: jois-Savossa. Huomattavaa vajaahakkuu on 1983 ......... 3,54 2,00 1,13 6,67 45054: lisäksi ollut koko läntisen Suomen alueella. 1984 ......... 4,13 2,49 0,95 7,57 45055: 1985 ......... 3,15 2,31 0,59 6,05 45056: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on 1986 ......... 2,35 2,38 0,52 5,25 45057: hakattu lähes suunnitteen verran. Lapissa 1987 ......... 2,25 3,24 0,50 5,99 45058: 1980-luvulla sattuneiden pahojen myrskytuho- 45059: jen vuoksi hakkuut ovat suuntautuneet kasvui- Tuontipuuta käytetään eniten sulfaattisellun 45060: siin nuorehkoihin metsiin. valmistukseen. Lehtipuun osuus tuonnista on 45061: Metsätasetilanne jatkuu 1980-luvun lopulla viime vuosina lisääntynyt ja ylittänyt havu- 45062: entisellään. Nähtävissä olevat metsäteollisuu- puun tuonnin. Varsinkin Itä- ja Kaakkois-Suo- 45063: 153 45064: 45065: men kemialliselle metsäteollisuudelle on eten- ilman lisääntyvää saastumista ja saastelaskeu- 45066: kin koivukuitupuun tuonti ollut kasvaneen tar- man aiheuttamaa maaperän tuottokyvyn huo- 45067: peen vuoksi tärkeätä. nonemista. Ilmansaasteiden vaikutuksia Suo- 45068: Tuontipuusta pääosa on peräisin Neuvosto- messa selvitetään laajalti. Yksiselitteisiä tulok- 45069: liitosta. Tästä tuonnista sovitaan runkosopi- sia ei ole vielä saatu. Valtakunnan metsien 45070: muksissa ja vuotuisissa tavaranvaihtopöytäkir- inventointien osoittaman ennakoitua parem- 45071: joissa. Tämän vuoksi puun tuontia ei voida man metsien kasvun on epäilty johtuvan aina- 45072: ennustaa pelkästään jatkojalosteiden kysyntä- kin osaksi ilman saastetypen lannoitusvaiku- 45073: odotuksista. tuksen jatkumisesta. Tilanteen kehittymisestä 45074: Metsien tuoton kehitysnäkymät. Suomea vastaavissa ilmasto- ja maaperäoloissa 45075: Valtakunnan metsien kahdeksannen inventoin- ei ole riittävää tietoa. Metsien tuoton kannalta 45076: nin tulokset osoittavat, että metsien kasvu tulisi kuitenkin määrätietoisesti pyrkiä ilman- 45077: edelleen lisääntyy. Metsien metsänhoidollinen saastepäästöjen vähentämiseen, mikä kotimais- 45078: tila on jatkuvasti parantunut. Viime vuosikym- ten toimien lisäksi edellyttää kansainvälistä 45079: menien metsien uudistamisen tuloksena kasva- yhteistyötä. 45080: tusmetsien osuus on lisääntynyt ja niiden tuot- 45081: tokunto on järkiperäisten harvennusten ansios- Puun hintakehitys ja omistus- 45082: ta parantunut. Metsien yli-ikäisyyden vuoksi rakenne . Puun reaalihinnat ovat olleet 45083: tuoton odotetaan vähenevän lähinnä Etelä- 1980-luvulla vakaat. Poikkeuksena kuitenkin 45084: Suomen kuusivaltaisilla alueilla, mikäli tilanne kuusitukin hinta on selvästi laskenut. Määrälli- 45085: jatkuu nykyisellään. sesti pienen raakapuulajin koivutukin hinta on 45086: Metsien tuottokyvyn ylläpitäminen ja lisää- noussut. Koko maan keskimääräinen kanto- 45087: hintataso ei ole muuttunut, mutta hankintahin- 45088: minen tulevaisuudessa vaatii maa- ja metsäta- 45089: tataso on sen sijaan hieman noussut. Etelä- ja 45090: lousministeriön mielestä ennen muuta yli-ikäis- 45091: Pohjois-Suomen välinen hintaero on hiukan 45092: ten kuusikoiden uudistamista ja ojitettujen tur- pienentynyt. 45093: vemaiden lehtipuuvaltaisten metsien harven- 45094: nushakkuita. Puutavaralajeittaiset keskimääräiset kanto- 45095: Suurimpana uhkana metsien tuotolle tulevai- ja hankintahinnat ja niiden vuotuiset muutok- 45096: suudessa maa- ja metsätalousministeriö pitää set olivat v. 1980-87 seuraavat: 45097: 45098: Kantohinnat vuoden 1987 hinnoin, mk/m 3 45099: Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa 45100: Keski- Muutos/ Keski- Muutos/ Keski- Muutos/ 45101: määrin v määrin v määrin v 45102: Mäntytukki ........................................ . 204,3 +0,7 176,9 + 1,3 199,3 +0,9 45103: Kuusitukki ........................................ . 164,6 -4,0 133,2 -0,8 162,0 -3,4 45104: Lehtipuutukki ..................................... . 191,3 +3,6 141,6 -0,8 191,0 +3,6 45105: Mäntykuitu ........................................ . 90,1 -0,3 76,4 + 1,0 86,8 +0,0 45106: Kuusikuitu ........................................ . 93,5 + 1,2 81,1 + 1,5 91,6 + 1,4 45107: Lehtipuukuitu ..................................... . 67,8 -1,6 56,1 -0,1 65,8 -1,3 45108: 45109: 45110: Hankintahinnat vuoden 1987 hinnoin, mk/m3 45111: Mäntytukki ......................................... 233,3 +0,7 2II,2 + 1,6 228,8 +0,5 45112: Kuusitukki ········································· 202,2 -4,2 175,4 -0,1 200,5 -3,9 45113: Lehtipuutukki ...................................... 218,8 +4,0 181,2 +0,7 218,6 +4,0 45114: Mäntykuitu ......................................... 155,4 + 1,6 147,6 +3,8 153,9 + 1,9 45115: Kuusikuitu ········································· 166,7 +2,8 158,3 +2,9 165,6 +2,8 45116: Lehtipuukuitu ...................................... 131,7 +0,4 125,3 +2,0 130,8 +0,6 45117: 45118: 45119: Puun hinta ei 1980-luvulla ole juuri muuttu- lopputuotteiden hintakehitystä. Myös määrälli- 45120: nut. Tähän on vaikuttanut puukaupan hinta- siä hankintatavoitteita on asetettu. 45121: suositussopimusten pitkäjänteisyys. Sopimuk- Metsäteollisuuden raakapuukustannukset 45122: sissa puun hintatasoa määritettäessä on perus- ovat menettäneet aiemmin huomattavaa kus- 45123: teena käytetty viime vuosina metsäteollisuuden tannusmerkitystään. Tuotannon siirtyminen 45124: 20 380734R 45125: 154 45126: 45127: puuteollisuudesta paperiteollisuuteen ja sen sesti korjatun puutavaran osuus lisääntynyt 45128: korkea-asteisempiin jalosteisiin pienentää edel- viime vuosina 2-3 prosenttiyksikön vuosi- 45129: leen puukustannusten osuutta lopputuotteiden vauhdilla ja on nykyään n. 10 %. Maa- ja 45130: arvosta. metsätalousministeriön mukaan metsähallituk- 45131: Elinkeinorakenteen muutos on vaikuttanut sen hakkuiden koneellistamisessa edetään etu- 45132: yksityismetsien sisäiseen omistusrakenteeseen. päässä työllisyysnäkökohtien vuoksi jatkossa- 45133: Maatalouden ulkopuolelta toimeentulonsa saa- kin hitaasti. 45134: vat ns. metsätilanomistajat omistavat yksityis- Palkatun työvoiman käyttö hakkuutöissä 45135: metsien pinta-alasta nykyisin n. 40 0/o ja tilois- vastaa nykyään n. 14 000 henkilötyövuotta. 45136: ta lukumääräisesti yli 50 %. Muutoksen ovat Maa- ja metsätalousministeriö arvioi määrän 45137: aiheuttaneet lähinnä perinnönjaot ja ammatin- hieman lisääntyvän vuoteen 1995 mennessä, 45138: vaihdokset. mikä aiheutuu harvennushakkuiden odotetusta 45139: Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat maa- ja kasvusta. Hakkuutöiden koneeliistuessa arvioi- 45140: metsätalousministeriön mukaan siihen, ettei daan konetöissä tarvittavan työpanoksen kas- 45141: maanviljelijöiden ja metsätilanomistajien pit- vavan nykyisestä 350 henkilötyövuodesta 700 45142: kän ajan keskimääräisellä puun tarjonnalla ole henkilötyövuoteen ensi vuosikymmenen puoli- 45143: eroa, vaikka myyntitiheys ja keskikoko voivat väliin mennessä. 45144: poiketa näissä ryhmissä toisistaan. Puumarkki- Koneellisen kuljetuksen henkilötyöpanos on 45145: noiden toimintaan vaikuttaa sen sijaan se, että metsäkuljetuksissa nykyään n. 1 700 henkilö- 45146: metsätilanomistajat - toisin kuin maanviljeli- työvuotta ja puutavaran kaukokuljetuksissa n. 45147: jät - eivät juuri reagoi kantohintojen vaihte- 2 000 henkilötyövuotta. Henkilötyöpanoksen 45148: luun. Tähän läheisesti liittyvä ongelma on met- odotetaan pienenevän jonkin verran nykyises- 45149: sätilojen pirstoutuminen. Pienimmillä eli alle tään. 45150: 10 ha:n tiloilla poistuman on havaittu jäävän Metsänhoito- ja perusparannustöissä on 45151: alhaiseksi suhteessa hakkuumahdollisuuksiin. metsätyöntekijöitä ollut 1980-luvulla vuosittain 45152: Metsätyövoiman käyttö ja han- 10 000-15 000. Kausivaihtelun vuoksi on työ- 45153: kinta h a k kuu t . Metsätalouden palkkatyö- panos vastannut n. 2 700 henkilötyövuotta. 45154: voima oli vähentynyt lähes kolmannekseen Metsänomistajat itse ovat tehneet metsänhoito- 45155: 1980-luvun puolivälissä 1960-luvun alun tilan- töistä huomattavan osan. Metsänhoito- ja pe- 45156: teeseen verrattuna. Lähivuosina ei työn tuotta- rusparannustöiden työntekijätarpeen arvioi- 45157: vuutta enää ole paljoakaan mahdollista lisätä, daan kasvavan jonkin verran nykyisestä. 45158: mihin vaikuttaa osaltaan harvennushakkuiden Muissa metsätalouden töissä, kuten uitossa, 45159: kasvu. Tuottavuutta voidaan lisätä lähinnä taimituotannossa ja turvetuotannossa, on työ- 45160: hakkuutöitä koneistamalla. voiman tarve ollut 1980-luvun alkupuoliskolla 45161: Nopeimmin ovat hakkuitaan koneistaneet n. 4 100 henkilötyövuotta, ja sen arvioidaan 45162: metsäyhtiöt. Koneellisen hakkuun osuus on säilyvän samana lähivuosina. 45163: niillä nykyään n. 30 % hakkuumäärästä. Val- Hankintahakkuiden kokonaismäärä ja osuus 45164: tion metsätaloudessa on kehitys ollut hitaam- markkinahakkuista on 1980-luvulla ollut seu- 45165: paa. Metsähallituksen hakkuissa on koneelli- raava: 45166: 45167: Hakkuuvuosi 45168: 1980/81 81/82 82/83 83/84 84/85 85/86 86/87 45169: Markkinahakkuut, milj. m 3 •••••••••••••••••••••••••• 38,9 42,3 41,8 38,2 45,8 39,4 40,3 45170: Hankintahakkuut, milj. m 3 ••••••••••••••••••••••••••• 6,6 8,6 9,5 10,0 13,3 12,3 12,0 45171: Hankintahakkuiden osuus, Olo •••••••••••••••••••••••• 16,9 20,3 22,7 26,2 29,0 31,2 29,8 45172: 45173: 45174: Hankintahakkuissa vuosittain korjattu puu- sien hakkuista on 1980-luvulla vaihdellut 45175: määrä on v. 1980-87 lähes kaksinkertaistu- 21 %:n ja 38 %:n välillä. 45176: nut. Niiden suhteellinen osuus on viime vuosi- Hankintahakkuita ovat enentäneet mm. han- 45177: na ollut n. 30 % kaikista markkinahakkuista. kintalisän suurentaminen, hankintatyön osit- 45178: Yksityismetsien hakkuista oli hankintahakkui- tainen verovapaus sekä hankintahakkuisiin pa- 45179: den osuus kertomusvuoden hakkuukaudella n. remmin sopivan korjuukaluston kehittäminen. 45180: 37 %. Hankintahakkuiden osuus yksityismet- Yksityismetsien hankintahakkuiden määrän 45181: 155 45182: 45183: odotetaan lähivuosina säilyvän nykyisenä 12- vokkaat puulajit eivät esim. kasvupaikan veti- 45184: 14 milj. m 3:nä ja niiden osuus yksityismetsien syyden vuoksi menesty. 45185: hakkuumääristä säilynee suunnilleen 40 OJo:na. Tulevaisuudessa Suomen metsätaloudessa 45186: Hankintahakkuut ovat maa- ja metsätalous- tarvitaan kuitenkin paperin raaka-aineeksi ly- 45187: ministeriön mielestä tärkeitä metsien hoidon hytkuituista puuta aiemmin oletettua enem- 45188: kannalta välttämättämissä harvennushak- män. Maailmanmarkkinoille sitä taas tulee ns. 45189: kuissa.Hankintahakkuiden lisääminen tekee kolmansista maista oletettua vähemmän. Tämä 45190: myös tilat elinkelpoisemmiksi ja kasvattaa met- merkitsee Suomessa koivukuitupuun menekin 45191: sätalouden merkitystä tilan tuotantosuuntana. kasvua, mikä metsänhoidon kannalta on hyvä. 45192: Toisaalta hankintahakkuiden yleistyminen on Metsähallinnon toimintapolitiik- 45193: johtanut metsätalouden ammattityövoiman ka. Metsähallituksen toiminta-ajatuksena on 45194: tarpeen vähentymiseen. hoitaa, käyttää ja suojella hallinnassaan olevaa 45195: Metsien käyttöön liittyviä ongel- valtion metsä-, maa- ja vesiomaisuutta ja ke- 45196: mia. Maa- ja metsätalousministeriön mu- hittää sen eri käyttömuotoja päämääränään 45197: kaan tärkeintä metsätaloudessa on hakkuu- tuottaa puuta kestävästi ja liiketaloudellisesti 45198: mahdollisuuksien hyväksikäytön varmistami- edullisella tavalla, luoda kansalaisille edellytyk- 45199: nen. Eri puolilta teollisuusmaista on runsaasti set metsä-, maa- ja vesiomaisuuden käyttöön 45200: esimerkkejä siitä, miten alikäyttö huonontaa (luonnontuotteiden keräilyyn, metsästykseen, 45201: metsien tuottoa ja kuntoa. kalastukseen, virkistykseen ja ulkoiluun), edis- 45202: Suomessa ovat hakkuusäästöt valtakunnalli- tää ja valvoa muuta kuin valtion metsätaloutta 45203: sesti n. 10 % puustosta, mikä kansainvälisesti päämääränään kestävä metsien tuotto sekä vai- 45204: on vähän. Säästöjen määrä alueellisesti ja met- kuttaa osaltaan metsien hoidon, käytön ja 45205: sälöittäin kuitenkin vaihtelee. suojelun edellytysten kehittämiseen yhteiskun- 45206: Valtakunnan metsien inventointien mukaan nallisessa päätöksenteossa. Metsähallitus toimii 45207: kaikista koivuvaltaisista metsistä yli 80 % on yhteistyössä koti- ja ulkomaisten tahojen kans- 45208: hieskoivua. Koivun runkotilavuudesta 75 % on sa. Toiminnassaan metsähallitus pyrkii otta- 45209: hieskoivua. Se kasvaa kiertoajan kuluessa noin maan huomioon luonnon- ja ympäristönsuoje- 45210: puolet siitä mitä muut puulajit ja kehittyy vain lun tavoitteet sekä työllisyyden. 45211: vaivoin vaneritukiksi. Koska 70 % metsän ra- Metsänhoito- ja perusparannus- 45212: hallisesta tuotosta omistajalle tulee tukeista, on töiden suoritteet ja määrärahat 45213: tukkipuun kasvatus myös tulevaisuudessa tär- 1 9 8 0 -1 u v u II a. Metsänhoidon eri työlajien 45214: keää. Hieskoivun kasvattaminen on kuitenkin suoritteet (1 000 ha) olivat v. 1980-86 seuraa- 45215: perusteltua silloin, kun muut kaupallisesti ar- vat: 45216: 45217: 45218: 45219: Työlaji (1 000 ha) Omistajaryhmä 1980 1982 1984 1986 45220: Uudistusalojen Valtio ...................... 39 42 41 43 45221: valmistaminen 1 Teollisuusyhtiöt ............ 24 23 28 17 45222: Yksityiset .................. 205 233 189 193 45223: Yhteensä ................... 268 298 258 253 45224: 2 45225: Metsänviljely Valtio ...................... 22 24 25 26 45226: Teollisuusyhtiöt ............ 16 12 l3 12 45227: Yksityiset .................. 90 115 102 95 45228: Yhteensä ................... 128 151 140 133 45229: Taimikonhoito Valtio ...................... 95 75 76 53 45230: Teollisuusyhtiöt ............ 60 54 47 49 45231: Yksityiset .................. 162 189 163 157 45232: Yhteensä ................... 317 318 286 259 45233: Pystypuiden karsinta Valtio ...................... 1 1 45234: Teollisuusyhtiöt ............ 2 1 45235: Yksityiset .................. 8 4 45236: Yhteensä ................... l1 6 45237: 156 45238: 45239: Metsänlannoitus Valtio ...................... 17 20 23 22 45240: Teollisuusyhtiöt ............ 25 19 18 15 45241: Yksityiset .................. 45 71 39 50 45242: Yhteensä ................... 87 110 80 87 45243: 1 Sisältää uudistusalojen raivauksen, maanmuokkauksen ja kulotuksen. 45244: 2 45245: Sisältää kylvön ja istutuksen. 45246: 45247: 45248: 45249: 45250: Metsänhoidon eri työlajien suoritteet ovat puun kasvatukseen tähtäävään pystykarsintaan 45251: 1980-luvulta säilyneet suunnilleen ennallaan. jälleen ryhdytty. Karsintamäärät ovat kuiten- 45252: Taimikonhoito on viime vuosina hieman vä- kin edelleen melko vähäisiä. 45253: hentynyt, mutta muutos lienee väliaikainen. 45254: Uudistusalojen valmistusmenetelmänä on kulo- Metsien perusparannustöiden suoritteet 45255: tus alkanut uudelleen elpyä. Samaten on laatu- muodostuivat v. 1980-86 seuraaviksi: 45256: 45257: 45258: Työlaji (1 000 km) Omistajaryhmä 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 45259: Metsäojitus 1 Valtio .................... 8,9 8,2 7,7 8,1 7,2 10,1 8,5 45260: Teollisuusyhtiöt .......... 5,9 4,8 3,7 3,7 6,3 5,4 5,3 45261: Yksityiset ................ 27,0 24,2 21,3 20,6 19,4 17,3 16,6 45262: Yhteensä ................. 41,8 37,3 32,7 32,4 32,8 32,8 30,3 45263: Pysyvien metsäteiden Valtio .................... 1,2 0,9 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 45264: rakentaminen Teollisuusyhtiöt .......... 0,5 0,5 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 45265: Yksityiset ................ 2,8 2,3 3,2 3,0 3,4 2,5 2,5 45266: Yhteensä ................. 4,5 3,6 4,7 4,3 4,8 3,9 3,9 45267: 1 45268: Sisältää uudisojituksen, ojien perkauksen ja täydennysojituksen. 45269: 45270: Perusparannustöistä on ojituksen kokonais- Metsänhoito- ja perusparannustöiden koko- 45271: määrä 1980-luvulla pienentynyt. Tämä on ai- naiskustannukset olivat v. 1980-86 omistaja- 45272: heutunut uudistusojitusten vähenemisestä. ryhmittäin seuraavat: 45273: Ojien perkaus puolestaan on lisääntynyt. 45274: 45275: Vuosi Valtion Yhtiöt Yksi- Siitä Valtion Kaik- Vuoden 45276: metsät tyiset laina avustus kiaan 1986 45277: rahana 45278: Mmk 45279: 1980 ····································· 101 85 482 111 120 668 915 45280: 1981 ····································· 97 84 569 129 127 750 908 45281: 1982 ····································· 115 95 683 147 142 893 1 009 45282: 1983 ····································· 145 97 684 153 153 925 981 45283: 1984 ····································· 155 107 689 158 182 951 951 45284: 1985 ····································· 154 112 721 157 180 987 938 45285: 1986 ..................................... 163 105 784 178 194 1 052 1 052 45286: 45287: 45288: Metsänhoitoon käytetyt varat ovat reaaliar- 1960-luvun ns. MERA-kaudelta alkaen met- 45289: voltaan pysyneet 1980-luvulla likimain muuttu- sänhoito on riippunut hakkuista. Mitä enem- 45290: mattomina. Taimikon hoidon osuus eri työla- män hakataan, sitä enemmän metsiä hoidetaan 45291: jeista on jonkin verran laskenut ja metsän myös muilla työlajeilla kuin uudistamalla. 45292: uudistamisen osuus noussut. Koska hakkuita Poikkeuksen muodostavat kuitenkin vuodet 45293: on Pohjois-Suomessa ollut 1980-luvulla suh- 1975-77, jolloin valtion varoja ohjattiin met- 45294: teellisesti hieman Etelä-Suomea enemmän, on sänhoitoon työllisyyden ylläpitämiseksi. 45295: Pohjois-Suomen osuus metsien hoitokustan- Valtion avustusten ja lainojen osuudet yksi- 45296: nuksista myös suhteellisesti kasvanut. tyismetsien metsänhoitokustannuksista ovat 45297: 157 45298: 45299: yhteenlaskien vaihdelleet 1980-luvulla 42 OJo :sta hinnä peltomaita maan eteläisimmistä osista. 45300: 48 OJo :iin. Keskimäärin valtion rahoitus on v. Maan saaminen tähän tarkoitukseen on ollut 45301: 1980-86 säilynyt ennallaan. Maa- ja metsäta- erittäin vaikeaa. Valtion metsätaloutta varten 45302: lousministeriön mukaan epäkohdaksi on vuo- hankitaan pääasiassa sellaisia alueita, jotka 45303: desta 1986 alkaen osoittautunut valtion avus- sijaitsevat entisten valtionmaiden sisällä ja ra- 45304: tusmäärärahojen riittämätön osuus metsänpa- jalla. Maantarjonta on runsasta, mutta myön- 45305: rannusrahoituksesta. Eri seikat ovat muutta- nettyjen määrärahojen niukkuuden vuoksi 45306: neet avustuksen ja lainan suhteita. Avustusta metsämaan osto on viime vuosina ollut melko 45307: tarvittaisiin nyt ministeriön mielestä aiempaa vähäistä. Myönnetyistä määrärahoista on osa 45308: n. 100 Mmk enemmän vuodessa. suoraan käytettävissä, osa vaatii ensin vastaa- 45309: vien tulojen saamista rakennuksia ja maa-alu- 45310: Metsähallituksen metsät. Valtion omistuk- eita myymällä. 45311: sessa on metsämaan pinta-alasta 24 OJo, metsien Myyntien lisäksi metsähallitus on vuosittain 45312: puuvaroista 18 OJo ja puuston kasvusta 12 %. saanut myös aluevaihtoina lisäystä metsäta- 45313: Valtion metsät sijaitsevat pääosin Pohjois- ja lousmaihin. Luovuttamalla kunnille maa-aluei- 45314: Itä-Suomen karuilla kasvualueilla. ta asunto- ja virkistystarkoituksiin metsähalli- 45315: Metsähallinnosta 13.2.1987 annetun ja tus on saanut vastikkeeksi metsätalouteen so- 45316: 1.3.1987 voimaan astuneen lain (138/87) mu- veltuvaa maata. Maa luovutetaan lain (687 /78) 45317: kaan metsähallituksen tulee hoitaa, käyttää ja nojalla, jossa säädetään oikeudesta luovuttaa 45318: suojella hallinnassaan olevaa valtion metsä- ja valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oi- 45319: maaomaisuutta päämääränä jatkuvasti lisään- keuksia. Maa- ja metsätalousministeriö on 45320: tyvä puun tuotto ja liiketaloudellisesti edulli- päätöksellään (n:o 4172/57 MMM 1980) 45321: nen tulos. Puuntuotannon ohella metsähalli- 25.9.1980 oikeuttanut metsähallituksen ratkai- 45322: tuksen tulee ottaa huomioon metsän muut semaan hallinnassaan olevan ja arvoltaan vä- 45323: käyttötavat, työllisyyden hoito sekä luonnon- häisen maa-alueen luovuttamisen lukuun otta- 45324: ja ympäristönsuojelutavoitteet. matta valtion rakennusmaaksi katsottavaa 45325: Metsähallitus ostaa maata valtion tulo- ja aluetta, jonka luovuttamisesta metsähallitus 45326: menoarviossa vuosittain tarkoitukseen osoite- voi päättää vain, jos rakennushallitus puoltaa 45327: tun määrärahan rajoissa ottaen huomioon, asiaa. 45328: mitä valtion tulo- ja menoarvion yleisissä so- Metsähallituksen maan ostot, maan myynnit 45329: veltamismääräyksissä on valtion maanostoista ja aluevaihdot v. 1981-87 olivat seuraavat: 45330: määrätty. Metsänjalostusta varten tarvitaan lä- 45331: Vuosi Maan ostot Maan myynnit Aluevaihdot 45332: Metsähallitus Metsähallitus 45333: luovuttanut saanut 45334: ha 45335: 1981 ...................................................... . 10 955 76 234 486 45336: 1982 ...................................................... . 27 004 67 422 1 853 45337: 1983 ...................................................... . 5 632 126 760 1 049 45338: 1984 ...................................................... . 3 416 79 1 703 2 922 45339: 1985 ...................................................... . 2 683 112 183 817 45340: 1986 ...................................................... . 13 692 175 322 1 175 45341: 1987 ...................................................... . 2 663 124 11 052 7 095 45342: 45343: 45344: Metsähallituksen maat jakaantuivat piirikunnittain tiluslajeihin ja käyttötarkoituksen mukaan 45345: kertomusvuonna seuraavasti: 45346: 45347: Tiluslaji ja käyttötarkoitus Perä- Pohjan- Etelä- Piirikunnat 45348: Pohjola maa Suomi yhteensä 45349: Pinta-ala, 1 000 ha 45350: Taloustoiminnan piirissä olevat alueet 45351: Metsämaata .............................................. . 1 768,2 907,8 571,9 3 247,9 45352: Kitumaata ................................................ . 410,5 182,6 64,3 657,4 45353: Joutomaata ............................................... . 591,9 238,3 39,0 869,2 45354: Yhteensä .................................................. . 2 770,5 1 328,7 675,2 4 774,4 45355: 158 45356: 45357: Taloustoiminnan piirin ulkopuolella olevat alueet 45358: Erikoismetsiä ............................................. . 3 181,2 198,0 111,8 3 484,2 45359: Yleishyödyllisiä ym. alueita ............................... . 91,4 17,0 31,5 146,6 45360: Yhteensä .................................................. . 3 272,6 215,0 143,3 3 630,8 45361: Maata yhteensä ........................................... . 6 043,1 1 543,7 818,4 8 405,2 45362: Suojametsäalueen pinta-ala on 3 026 500 ha. 45363: 45364: 45365: Valtion metsätalouden tavoitteena on har- Metsähallituksen metsien käyttö ei ole juuri 45366: joittaa kestävää metsätaloutta valtion metsissä muuttunut viime vuosina. Keskimääräinen 45367: ja ottaa yleinen etu huomioon. Metsähallituk- hakkuumäärä on ollut n. 4,5 milj. m 3 vuodes- 45368: sen hallinnassa olevista lähes 9 milj. hehtaaris- sa. Sekä vuoden 1986 että kertomusvuoden 45369: ta valtion maa- ja vesialueita on lähes 5 milj. varsinaisessa budjetissa metsähallitukselle osoi- 45370: ha taloustoiminnan piirissä. Näistä yli tettiin metsämaiden ostamiseen 7 Mmk. Syk- 45371: 3 milj. ha on varsinaista metsämaata. Maa- ja syn 1986 lisämenoarviossa tähän osoitettiin 63 45372: metsätalousministeriö arvioi toiminta- ja ta- Mmk. Metsähallituksen tarkoituksena on lisätä 45373: loussuunnitelmassaan varsinaisten talous- hakkuumääriä vuosina 1988-90 niin, että lisä- 45374: metsien alan säilyvän nykyisellään koko suun- budjetissa maanhankintaan myönnetyt varat 45375: nittelukauden. tulevat katetuiksi lisätuloilla. 45376: Metsähallituksen koko henkilöstön määrä 45377: on v. 1970-87 ollut seuraava: 45378: 45379: Vuosi Virkamiehet ja Työntekijät Henkilö· 45380: toimihenkilöt Hankinta Metsän- Muut kunta 45381: hoito työt kaikkiaan 45382: 1970 ......................................... 1 350 3 885 1 595 493 7 323 45383: 1980 ......................................... 1 280 2 646 879 436 5 241 45384: 1981 ......................................... 1 266 2 807 906 425 5 404 45385: 1982 ......................................... 1 266 2 741 843 415 5 265 45386: 1983 ......................................... 1 248 2 683 837 439 5 207 45387: 1984 ......................................... 1 268 2 517 887 418 5 090 45388: 1985 1 ········································ 1 275 2 354 902 788 5 319 45389: 1986 1 ········································ 1 266 2 142 786 944 5 138 45390: 1987 ......................................... 1 231 2 218 690 819 4 958 45391: 1 45392: Luvuissa ovat mukana lomalla olleet tai lomautetut (keskimäärin 350-400 miestyövuotta) työntekijät, joten ne 45393: eivät sellaisenaan ole vertailtavissa edellisiin vuosiin. 45394: 45395: 45396: Metsähallituksen työntekijöistä toimi kerto- Vuosi Puutavaran Kylvö Taimikon Uudis· 45397: hankinta Ja hoito ojitus 45398: musvuonna Perä-Pohjolan piirikunnassa (luovutus- istutus 45399: määrä) 45400: 40 OJo, Pohjanmaalla 30% ja Etelä-Suomessa milj. m 3 1 000 ha 45401: 30 %. Piirikunnissa työskenteli kertomusvuon- 1970 ......... 4,1 31,0 31,2 41,5 45402: na alle 4 000 työntekijää. Vielä v. 1970 näitä 1980 ......... 4,7 21,8 92,0 15,1 45403: työntekijöitä oli 6 000. Virkamiesten ja toimi- 1981 ......... 4,6 23,1 83,8 14,1 45404: 1982 ......... 4,6 23,2 73,3 12,8 45405: henkilöiden määrä on tänä aikana pysynyt 1983 ......... 4,9 22,5 76,0 12,2 45406: lähes ennallaan. 1984 ......... 4,6 24,7 74,2 8,9 45407: Metsähallituksen metsien keskeisimpien työ- 1985 ......... 4,4 23,4 71,4 10,0 45408: muotojen suoritteet olivat v. 1970-87 seuraa- 1986 ......... 4,5 26,0 51,0 9,5 45409: 1987 ......... 4,6 23,3 43,2 8,3 45410: vat: 45411: 159 45412: 45413: Metsähallitus käyttää edelleen paaas1assa kaikkien koeviljelysten perustamisesta on ollut 45414: työvoimavaltaisia hakkuumenetelmiä. Koneel- keskimäärin 70 % ja Siemenviljelysten perus- 45415: lisesti korjattiin metsähallituksen metsistä puu- tamisesta 90 %. 45416: ta kertomusvuonna 340 000 m3 eli 8 OJo. Maa- Metsänviljely on viime vuosina ollut valtion- 45417: ja metsätalousministeriön toiminta- ja talous- mailla vallitseva uudistamistapa. Kertomus- 45418: suunnitelman mukaan metsähallituksen met- vuonna viljeltiin metsää 23 000 ha, josta istu- 45419: sien koneellisen puunkorjuun osuus kohoaa tuksia oli 75 %. Nykyisten avohakkuualojen 45420: vajaaseen 15 %:iin vuoteen 1992 mennessä. aiempaa pienemmän koon vuoksi tulee kaikille 45421: Tämä vähentää työvoiman tarvetta n. 150 viljelyalueille myös luontaista taimiainesta. 45422: työntekijän verran. Metsänhoitotöiden ei ar- Luontaista uudistumista on viime vuosina alet- 45423: vioida enää merkittävästi koneellistuvan, joten tu hyödyntää aiempaa enemmän. Sen mahdol- 45424: niissä tarvitaan nykyisen suuruinen työpanos. lisuuksia rajoittaa kuitenkin se, että metsähalli- 45425: Myös ensiharvennusmetsissä koneellistamis- tuksen metsistä suurin osa sijaitsee Pohjois- 45426: mahdollisuudet ovat vähäiset ja työn tuotta- Suomessa, jossa puiden siementen kehittymi- 45427: vuus suhteellisen alhainen. nen onnistuu vain harvoin. Valtionmailla on 45428: Kertomusvuoden lopulla metsähallinnon lisäksi runsaasti uudistumisen kannalta ongel- 45429: työmailla oli yhteensä 13 monitoimikonetta. mallisia metsiä, esim. Lapin paksusammalkuu- 45430: Niitä on toistaiseksi käytetty vain avohakkui- sikot. Suhteellisesti eniten luontaista uudistu- 45431: hin. Miestyövaltaisten menetelmien laaja käyt- mista on kuitenkin hyödynnetty Perä-Pohjolan 45432: tö perustuu ensisijaisesti työllisyysnäkökohtiin. piirikunnassa, jossa sen osuus uudistamisalasta 45433: Maastokuljetukset tehdään pääasiassa keskiko- on lähes kolmannes. Muualla maassa määrä on 45434: koisilla metsätraktoreilla. Järeitä metsätrakto- vain muutamia prosentteja. 45435: reita on vielä jonkin verran käytössä maan- Metsänviljelyyn liittyy lähes poikkeuksetta 45436: muokkauksen vetokoneina. Pieniä metsätrak- maanmuokkaus. Myös luontaista uudistumista 45437: toreita ja telamaastureita on käytetty vain eri- voidaan parantaa kevyellä maanpinnan rikko- 45438: koisoloissa. Metsätraktoreita oli kertomusvuo- misella. Metsähallitus on kehittänyt muok- 45439: den lopulla ajossa kaikkiaan 250. kausmenetelmiä viime vuosina kevyempään 45440: suuntaan. Myös kulotusta metsän uudistami- 45441: Vaihtoehtoisten puunkorjuumenetelmien ja sessa on lisätty. 45442: metsänhoitotöiden eduista ja haitoista luon- Pääpuulajin eli männyn ohella metsähallitus 45443: nonsuojelunäkökohdat mukaan lukien sekä viljelee nykyään aiempaa enemmän kuusta ja 45444: näiden kaikkien arvioiduista työllisyysvaiku- lehtikuusta. Myös koivun viljelyä on lisätty. 45445: tuksista ei ole tehty kokoavaa ja kattavaa Kuusen ja lehtikuusen viljelyä on lisätty lähin- 45446: tutkimusta. Uusi metsälainsäädäntö korostaa nä Pohjois-Suomen metsien uudistamisen kan- 45447: metsähallituksen työllisyydenhoitovastuuta. nalta ongelmallisilla alueilla. RankaJimpia ovat 45448: Metsähallitus tekee metsänjalostusta valta- Kainuun ja Lapin ns. korkeat alueet. Metsä- 45449: kunnallisen ohjelman mukaisesti. Metsähalli- hallitus käynnisti v. 1986 yhteistyön Metsän- 45450: tukselle on annettu tehtäväksi koeviljelysten tutkimuslaitoksen kanssa korkeiden alueiden 45451: perustaminen maastoon ja niiden hoito sekä metsänuudistamisen ongelmien selvittämiseksi. 45452: siemenviljelysten perustaminen ja kehittämi- Metsähallituksen metsistä korjatun puutava- 45453: nen. Samaa tekevät myös metsälautakunnat ja ran luovutusten yhteismäärä ja pystykauppo- 45454: metsäteollisuusyhtiöt. Metsähallituksen osuus jen osuus oli v. 1980-87 seuraava: 45455: 45456: 45457: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 45458: Puutavaran luovutukset yhteensä, 1 000 m 3 •• 4 716 4 573 4 595 4872 4 618 4 439 4 480 4 560 45459: Pystykauppojen osuus, % .................. . 2,8 3,7 4,6 6,0 5,3 4,6 3,8 4,1 45460: 45461: 45462: Metsähallituksen puutavaran luovutusten ja tojen markkamääräiset erot piirikuntien välillä 45463: pystykauppojen vaihtelu on tasoittanut koko ovat pysyneet ennallaan. 45464: maan puunsaantia ja työllisyyttä. Puun myynti Metsähallituksen metsien taloustulos oli v. 45465: piirikunnittain ei ole viime vuosina merkittä- 1982-87 (liikekirjanpidon mukaiset tiedot) 45466: västi muuttunut. Keskimääräisten luovutushin- seuraava: 45467: 160 45468: 45469: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 45470: Mmk 45471: Puutavaran pystymyynti ............................ 13,3 20,1 18,1 14,9 11,7 11,2 45472: Puutavaran hankintamyynti ........................ 795,9 902,8 899,8 953,9 926,0 955,8 45473: Muut tuotot ........................................ 70,0 80,8 94,2 103,2 105,0 113,3 45474: Varastojen arvon lisäys ............................. 2,1 2,5 11,7 7,8 5,2 7,9 45475: Tuotot yhteensä .................................... 881,3 l 006,2 l 023,8 l 079,8 1 047,9 l 088,2 45476: Palkat ja muut henkilökulut ........................ 368,8 358,0 419,6 458,6 390,2 402,4 45477: Vieraat palvelukset ................................. 252,7 293,4 285,6 285,4 289,3 277,9 45478: Poistot ja verot ..................................... 75,3 83,7 93,1 98,5 96,4 108,2 45479: Muut kulut ......................................... 62,1 113,9 90,3 82,9 160,7 194,9 45480: Varastojen arvon vähennys ......................... 45481: Kulut yhteensä ...................................... 758,9 849,0 888,6 925,4 936,6 983,4 45482: Ylijäämä ··········································· 122,4 157,2 135,2 154,4 lll ,3 104,8 45483: Sijoitusmenot ....................................... 195,7 110,0 101,5 61,4 131' l 43,5 45484: 45485: 45486: Käyttömenot tehtävittäin olivat V. 1982-87 seuraavat: 45487: 1982 1983 1984 1985 1986 1987 45488: Mmk 45489: Hallinto ............................................ 105,1 116,9 125,1 133,4 141,2 151,4 45490: Puutavaran hankinta ............................... 396,9 446,4 443,0 428,4 413,2 437,4 45491: Metsänhoito ........................................ 71,9 79,8 94,8 128,3 145,8 130,8 45492: Huolto- ja sosiaalitoiminta ......................... 45,5 50,3 54,2 55,7 56,2 61,4 45493: Muut käyttömenot ································· 50,4 52,5 55,1 56,4 58,6 59,4 45494: Poistot ············································· 27,2 28,2 35,5 37,3 35,8 36,7 45495: Verot ............................................... 48,1 55,5 57,6 61,2 60,6 71,5 45496: Laskennalliset eläkkeet ............................. 13,8 19,4 23,3 24,7 25,2 34,8 45497: Varastojen arvostuksen vaikutus .................... 45498: Yhteensä ··········································· 758,9 849,0 888,6 925,4 936,6 983,4 45499: 45500: 45501: 45502: 45503: Metsähallituksen metsien taloustuloksen yli- lä yksinkertaistettiin metsänparannustoimin- 45504: jäämä on 1980-luvulla vaihdellut. Vuoden 1986 nan menettelytapoja sekä selvennettiin metsän- 45505: ylijäämän lasku aiheutui erityisesti havusaha- omistajien oikeuksia. Metsänparannusta kos- 45506: puun huonosta puumarkkinatilanteesta. kevat tarkemmat määräykset ja ohjeet olivat 45507: Säädösperustan uudistaminen. kertomusvuonna valmisteilla. 45508: Kertomusvuoden maaliskuun ja toukokuun Kertomusvuonna selvitettiin myös metsäta- 45509: alusta tulivat voimaan sekä metsähallinnon louden viranomaisia ja organisaatioita koske- 45510: että metsälakien uudistamista koskevat sää- via normeja. Ehkä merkittävimmät näistä ovat 45511: dökset. Metsähallintolailla ja -asetuksella (138/ keskusmetsälautakuntien ja metsälautakuntien 45512: 87 ja 213/87) kevennettiin metsähallituksen antamat yksityismetsien käsittelyohjeet. 45513: organisaatiota keskusviraston osalta sekä sel- Metsänkäsittelyohjeiden uusimisessa tulisi 45514: vennettiin jakoa valtion metsätalouden ja yleis- ohjeet maa- ja metsätalousministeriön mielestä 45515: metsätalouden tehtäviä hoitavan organisaation jakaa selvästi toisaalta hyvään metsänhoitoon 45516: kesken. tähtääviin hoitosuosituksiin ja toisaalta yksi- 45517: Myös metsälautakuntalaitosta koskevat sää- tyismetsälain valvontaorganisaatioita sitoviin 45518: dökset (laki 139/87 ja asetus 389/87) uudistet- ja niiden toimintaa yhdenmukaistaviin toimin- 45519: tiin. Entiset piirimetsälautakunnat ja metsän- taohjeisiin. Yksityismetsälain uusimiseen ei 45520: parannuspiirit yhdistettiin metsälautakunniksi. kuitenkaan tällä hetkellä maa- ja metsätalous- 45521: Metsänparannuslailla ja -asetuksella (140/87 ja ministeriön mukaan näytä olevan tarvetta. 45522: 437 /87) siirrettiin yksittäisistä metsänparan- Metsä 2000 -ohjelma ja sen seu- 45523: nushankkeista päättäminen näiden maakunnal- ranta. Maa- ja metsätalousministeriö asetti 45524: listen metsälautakuntien tehtäväksi. Säädöksil- 17.1.1986 toimikunnan, joka tekee ehdotuksia 45525: 161 45526: 45527: talousneuvostossa valmisteltuun Metsä 2000 lisäämällä metsäntutkimuksen eri organisaa- 45528: -ohjelmaan sisältyvien ehdotusten jatkovalmis- tioiden yhteistyötä. Metsätaloudellista tiedo- 45529: telun yhteensovittamiseksi ja ohjelman toteutu- tusta varten ohjelma edellyttää voimakasta 45530: misen seuraamiseksi. Toimikunta laatii tarvit- metsä- ja puutalouden tiedotusyksikköä, jonka 45531: taessa ohjelman toteutumista koskevia raport- pääasiallisia rahoittajia olisivat alan järjestöt. 45532: teja talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle ja Metsä 2000 -ohjelman toteutuminen riippuu 45533: talousneuvostolle. myös metsien terveyteen vaikuttavista ilman- 45534: Metsä 2000 -ohjelman tavoitteita ovat mm. saasteista, joiden vähentäminen vaatii mittavia 45535: metsän kestävä, luonnonolot ja ekologiset nä- ilmansuojeluinvestointeja teollisuudessa ja 45536: kökohdat huomioon ottava käyttö, puuntuo- energiantuotannossa. Kotimaisten toimien li- 45537: tannon lisääminen sekä metsätalouden, puu- säksi tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia pääs- 45538: kaupan ja metsäteollisuuden edellytysten tur- töjen vähentämiseksi. 45539: vaaminen. Ohjelma pyrkii asettamaan metsien Seurantatoimikunta on laatinut Metsä 2000 45540: hakkuukertymätavoitteet realistisiksi siten, että -ohjelman ensimmäisestä kymmenvuotiskau- 45541: niiden toteutuminen johtaa metsävarojen ja desta 1986-95 väliraportin, joka julkistettiin 45542: metsän kasvun sekä hakkuumahdollisuuksien huhtikuussa 1988. Seurantatoimikunta on väli- 45543: lisääntymiseen. raportissaan todennut muun muassa, että met- 45544: Metsien odotettua nopeamman kasvun säteollisuuden puunkäytön arvioitu runsas li- 45545: vuoksi Metsä 2000 -ohjelma ei merkitse hak- sääntyminen vaatii puukaupan toimivuuden 45546: kuumahdollisuuksien täysimääräistä hyväksi- turvaamista metsänomistajien neuvontaa ja 45547: käyttöä. Ohjelman hakkuutavoitteet noussevat koulutusta lisäämällä sekä kehittämällä metsä- 45548: kuitenkin 1990-luvun alkuun mennessä hak- verotusta puuntuotantoa kannustavaksi. Met- 45549: kuumahdollisuuksien tuntumaan. sätalouden kehittämiseksi erityistä huomiota 45550: Ohjelman mukaisista hakkuutavoitteista tulee kiinnittää metsänomistusrakenteeseen, 45551: johdetut metsänviljely-, taimikonhoito-ja hak- harvennushakkuihin, ammattitaitoisen työvoi- 45552: kuupinta-alatavoitteet edellyttäisivät valtion man saantiin sekä puuntuotannon ja metsän 45553: lainojen ja avustusten yhteismäärän kohoavan muiden käyttötapojen yhteensovittamiseen. 45554: 1990-luvulla runsaaseen 450 Mmk:aan vuosit- Metsänhoito- ja perusparannustöiden lisäämi- 45555: tain, kun v. 1986 metsänparannusrahoituksen sen vaatima rahoitustarve nousee 1990-luvulla 45556: yhteismäärä oli 360 Mmk. runsaaseen 1,4 mrd. mk:aan vuoden 1986 hin- 45557: Metsänomistusrakenteen muutos aiheuttaa noin. Ilmansaasteiden vähentäminen on myös 45558: metsänomistajien koulutus- ja neuvontatarvet- tärkeää. 45559: ta. Tehokkain tapa tässä on tilakohtaisten Suomen metsien monipuolista käyttöä tulee 45560: metsätaloussuunnitelmien laatiminen. Ohjelma edistää. Puuntuotannon rinnalla on kehitettävä 45561: edellyttää 20-30 henkilön saamista metsäta- valtion metsien käyttöä myös virkistystarkoi- 45562: loussuunnitteluun ja lisäksi atk-välineistön tuksiin ja metsien sivutuotteiden hyödyntämi- 45563: hankkimista yhteensä n. 20 Mmk:lla vuoteen seen. Luonnonsuojelun näkökohdat tulee ottaa 45564: 1990 mennessä. Osa lisähenkilöstöstä voidaan aikaisempaa paremmin huomioon. Tehtävä 45565: järjestää metsälautakuntalaitoksen sisäisin siir- kuuluu paitsi koko valtioneuvostolle, niin val- 45566: roin. Metsänhoitoyhdistysten kehittäminen mistelutyön osalta erityisesti maa- ja metsäta- 45567: neuvonnan ja koulutuksen parantamiseksi ei lous- ja ympäristöministeriölle. 45568: aiheuta valtiontaloudellisia kustannuksia, kos- Puuntuotannossa on pyrittävä saamaan hak- 45569: ka rahoitus hoidetaan palveluista perittävillä kuusäästöt käyttöön. Raakapuun tarjonnan li- 45570: maksuilla. säämiseksi käyttökelpoisia keinoja ovat aina- 45571: Maa- ja metsätalousministeriö hahmottelee kin hintasuositussopimuksiin vaikuttaminen, 45572: vuoden 1988 aikana ohjelman mukaisen har- metsäverotus ja metsätilojen pirstoutumisen es- 45573: vennushakkuutarpeen edellyttämien valtion täminen. Kun puuntuotantoa saadaan lisätyksi 45574: toimien keinoja ja mitoitusta. ja hakkuusäästöjä supistetuksi, voidaan myös 45575: Metsänjalostuksen tehostaminen edellyttää vähentää raakapuun tuontia. Idänkaupan tasa- 45576: 1990-luvun alkupuolella valtion rahoitusta kes- paino-ongelman vuoksi raakapuun tuontia 45577: kimäärin n. 32 Mmk kertomusvuoden rahanar- Neuvostoliitosta on kuitenkin pyrittävä suh- 45578: von mukaan. Metsä 2000 -ohjelman mukaan teellisesti lisäämään. 45579: metsäntutkimusta tehostetaan mm. joustavoit- Metsä 2000 -ohjelman toteuttamiseksi on 45580: tamalla metsäntutkimuslaitoksen toimintaa ja pyrittävä poistamaan puuntuotannon kasvua 45581: 45582: 21 380734R 45583: 162 45584: 45585: haittaavat seikat, joista huomattavin on ilman Valtion kalavedet. Valtiontilintarkastajain 45586: saastuminen jäteainepäästöjen takia. Saastumi- kertomuksessa vuodelta 1986 on käsitelty 45587: sen metsänkasvulle aiheuttamat haitat tulee maamme kalatalouden kehittämistä kokonai- 45588: selvittää perusteellisesti. Maa- ja metsätalous- suudessaan. Tässä yhteydessä on tarkasteltu 45589: sekä ympäristöministeriön on yhteistyössä suo- mm. kalansaaliita, kalojen tuontilisensiointia, 45590: ritettava tämä tutkimustehtävä ja ryhdyttävä valtion tukitoimia, kalastuksen rajoittamista ja 45591: sen perusteella asian vaatimiin toimiin. kalanviljelyä. Tässä kertomuksessa käsitellään 45592: Maataloudesta poistuva peltoala tulee pyrkiä vuoden 1982 kalastuslakiuudistusta ja valtion 45593: metsittämään. Metsänviljelyyn, -hoitoon ja kalavesien käyttöä. 45594: kunnostukseen käytettävän valtion rahoituksen Kalastuslakiuudistus. Vuoden 1982 45595: rakennetta tulee muuttaa nykyistä enemmän kalastuslakiuudistuksen (286/82) tavoitteena 45596: lainapohjatseksi avustusten sijasta. Metsänkas- oli vesialueiden mahdollisimman suuri pysyvä 45597: vulle myös haitallisten seurausten ja maaperän tuottavuus. Lain mukaan on erityisesti huoleh- 45598: sekä vesistöjen haitta-ainekuormituksen vähen- dittava siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi 45599: tämiseksi on selvitettävä, onko syytä pyrkiä järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalatalou- 45600: supistamaan valtion rahoituksella tapahtuvaa delliset näkökohdat. Samoin on huolehdittava 45601: metsien lannoitusta. kalakannan hoidosta ja lisäämisestä sekä väl- 45602: Valtion omistuksessa on Suomen metsämaan tettävä toimia, jotka voivat vahingoittaa tai 45603: pinta-alasta neljännes, puuvaroista kuudennes haitata luontoa tai sen tasapainoa. 45604: ja puuston kasvusta kahdeksannes. Metsähalli- Uusiksi organisaatioiksi perustettiin maa- ja 45605: tuksen metsät sijaitsevat pääosin maan poh- metsätalousministeriön alaiset piirihallintovi- 45606: jois- ja itäosien karuil/a ja i/mastoltaan anka- ranomaiset kalastuspiirit sekä vesialueiden 45607: rilla alueilla. omistajien, ammattikalastajien ja virkistys- 45608: Uudistetun metsälainsäädännön mukaan kalastajien muodostamat kalastusalueet. 45609: metsähallituksen toiminnalla on muitakin ta- Kalastuslain toteutumista voidaan maa- ja 45610: voitteita kuin puun tuottaminen ja markki- metsätalousministeriön mukaan arvioida vasta 45611: nointi liiketaloudellisesti mahdollisimman edul- pitkähkön ajan kuluttua. Kertomusvuonna lain 45612: lisesti. Metsähallituksen metsien työllisyysvai- tärkeimmät toteuttajaorganisaatiot kalastus- 45613: kutus on kahdessa vuosikymmenessä laskenut alueet olivat vasta aloittaneet työnsä tai niitä 45614: 2 000 työntekijää. Koneellislaminen vauhdittaa vielä muodostettiin. 45615: työntekijöiden vähentämistä entisestään. Ei ole Kalastuslaissa havaittujen puutteiden korjaa- 45616: perusteltua lisätä metsähallituksen ylijäämää mista varten asetettiin 8.4.1983 työryhmä. Tä- 45617: metsäkoneinvestoinneil/a, koska kustannukset mä kalastuslain tarkistamistyöryhmä jätti maa- 45618: siirtyvät pääsääntöisesti työvoimahallinnon ja metsätalousministeriölle kaksi muistiota 45619: maksettaviksi. Metsähallituksen tulee kiinnit- (työryhmämuistiot MMM 1984:3 ja MMM 45620: tää huomiota edelleenkin tarpeettoman metsä- 1984:29). Muistioiden pohjalta on ministeriös- 45621: hallintobyrokratian karsinnan jatkamiseen. sä laadittu ehdotus hallituksen esitykseksi ka- 45622: Vaihtoehtoisten puunkorjuumenetelmien lastuslain tarkistamisesta. 45623: eduista ja haitoista tulee tehdä perusteellinen, Kalastuksen viranomaisorganisaatiot ovat 45624: tutkimuspohjainen arvio, jossa työllisyys- ja maa- ja metsätalousministeriö sekä kalastuspii- 45625: luonnonsuojelunäkökohdat otetaan kunnolla rit. Ministeriön mielestä on tarpeen lisätä ka- 45626: huomioon. Puunkorjuussa ja metsänhoidossa lastuspiirien henkilöstöön kaksi virkaa (johta- 45627: käytettävissä koneellisissa menetelmissä tulee va kalastusbiologi ja toimistovirkailija) piiriä 45628: saavuttaa sekä taloudelliselta että ympäristön- kohti. Näin mahdollistuisi ministeriön mielestä 45629: ja työsuojelun kannalta edistymistä. lisätehtävien delegointi keskushallinnosta pii- 45630: Laajat avohakkuut ja liian raskaalla auraus- reille. Piireistä voitaisiin tehdä maksupisteitä, 45631: kalustolla aikoinaan aiheutetut virheet ovat jolloin nykyisestä ministeriön kautta kulkevas- 45632: erityisesti Pohjois-Suomessa paikoin vaikeutta- ta maksuliikenteestä voitaisiin luopua. Kaikki 45633: neet metsän uudistamista. Työtapojen uudel- piirihallinnossa hoidettaviksi soveltuvat tehtä- 45634: leenarviointi on tarpeen metsähallinnon toi- vät pystyttäisiin tällöin siellä hoitamaan. Mi- 45635: minnassa. Yhteistoiminta metsähallituksen ja nisteriön kalastus- ja metsästysosasto voisi kes- 45636: metsäntutkimuslaitoksen kanssa on käynnistet- kittyä piirihallinnon ohjaustehtäviin. Kalastus- 45637: tävä erityisesti arimpien metsäalueiden uudista- piirien suorituskapasiteetin lisäämiseksi maa- 45638: miseksi. ja metsätalousministeriö tutkii myös, voidaan- 45639: 163 45640: 45641: ko maatalous- ja kalastuspiireihin järjestää Metsähallinnon hoitoalueilla kalatalousasioi- 45642: yhteiset juristi- ja toimistopalvelut. ta johtavat aluemetsänhoitaja ja suunnittelu- 45643: Metsähallituksen hallinnassa päällikkö sekä suunnittelua erikoissuunnitteli- 45644: olevat valtion kalavedet . Metsähalli- ja. Toteutuksessa (lammikoiden hoidossa, istu- 45645: tuksen hoidossa oli kertomusvuonna yhteensä tuksisssa ym. hoitotöissä) käytetään muuta 45646: 552 000 ha valtion kalavesiä (ml. Inarinjärvi vakinaista henkilökuntaa, joka on saanut työ- 45647: 97 000 ha). Pääosa näistä oli talouskalastusve- opetusta piirikuntakonttorin järjestämillä kou- 45648: siä eli lähinnä tavanomaiseen kalastukseen tar- lutuspäivillä. Vakituisten ''monikäyttömetsu- 45649: koitettuja valtion vesialueita. Virkistyskalas- rien" tarve hoitoalueilla on vuosi vuodelta 45650: tusvesien lisäksi on erikoisvesiä esim. emokalo- kasvanut. Kertomusvuonna tällaisia erikois- 45651: jen ja kalanpoikasten viljelyyn. Virkistyskalas- miehiä ei ollut. 45652: tusvesiä oli kertomusvuonna 89 pääasiassa 45653: Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kalastuslainsäädännön periaate kalastuslu- 45654: Metsähallituksen hallinnassa olevat kalas- van myöntämisessä on, että paikkakuntalaisen 45655: tukset kuuluvat 1.3.1987 lukien metsähallituk- oikeus luvan saamiseen on suurempi kuin ulko- 45656: sen tuotanto-osaston monikäyttötoimialaan. kuntalaisen. Käytännössä metsähallitus voi 45657: Kalastusasioita hoitaa päätoimisesti yksi ylitar- kuitenkin myöntää kalastusluvan jokaiselle sitä 45658: kastaja. Kahdessa piirikuntakonttorissa (Perä- haluavalle. 45659: Pohjola ja Pohjanmaa) on päätoiminen tarkas- Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion 45660: taja, jonka vastuualueeseen kuuluu koko erä- vedet kestävät hyvin niihin kohdistuvan kalas- 45661: toimi (kalastus, kalavesien hoito, metsästys, tuspaineen. Eräissä kalastuspaikoissa metsä- 45662: riistanhoito ja erävalvonta). Etelä-Suomen pii- hallitus rajoittaa kalastajien määrää kalatalou- 45663: rikuntakonttorin samaa vastuualuetta hoitaa dellisista syistä jonkin verran. Näissä melko 45664: metsänhoitaja. harvoissa tapauksissa kalastuspaine ohjautuu 45665: Jokaisella kalastuksenhoitoalueella, joita v. kuitenkin joustavasti muualle. Metsähallituk- 45666: 1988 on 27, on eräasiain erikoissuunnittelija, sen kalastuslupamaksuista saatu tulo on lain- 45667: joka muun toimensa ohella huolehtii hoitoalu- säätäjän mukaan tarkoitettu käytettäväksi ka- 45668: een kalastusasioista. Erikoissuunnittelijat ovat lakannan hoitoon eikä siten ole korvaus lupaan 45669: koulutustaustaltaan metsätalousinsinöörejä. perustuvan edun käyttämisestä. 45670: Perä-Pohjolan piirikunnan alueelle on sijoi- 45671: tettu yksi virkasuhteinen kalatalousteknikko Kun kalastusalueiden ja kalastuskuntien toi- 45672: sekä kaksi työmäärärahoin palkattua kalastus- minta muotoutuu, saattaa maahan muodostua 45673: mestaria, joista toinen on piirikuntakonttoris- melko yhtenäinen lupamaksukäytäntö pyydys- 45674: sa, toinen Inarin hoitoalueella. yksikköperusteineen. Tällöin valtion vesillä pit- 45675: Pohjanmaan piirikunnan alueella on kolme kään noudatettu käytäntö voisi maa- ja metsä- 45676: työsopimussuhteista kalastusmestaria, joista talousministeriön mielestä toimia esikuvana. 45677: yksi on vesien käytön, poikastuotannon ym. 45678: tehtävissä, yksi vesien käytön suunnittelussa Pohjoisissa kunnissa noudatettavasta lupa- 45679: sekä yksi määräaikaisena uiton velvoitehoidon käytännöstä ja hinnoittelusta on metsähallitus 45680: tehtävissä. antanut 25.9.1986 päätöksen asetuksen 1117/ 45681: Etelä-Suomen piirikuntakonttoriin kiinnitet- 82 nojalla. Toteutettu kalastuslupajärjestelmä 45682: tiin 1.5.1988 lukien kalatalousteknikko lähinnä on Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella otettu 45683: kalataloussuunnitelmien laatimista varten. vastaan myönteisesti. Järjestelmä on voimassa 45684: Metsähallituksella oli kertomusvuonna yksi- vuoden 1988 loppuun. 45685: toista päätoimista, poliisivaltuuksin toimivaa Metsähallituksen kalastuslupien myyntiorga- 45686: erävalvojaa. Vuoden 1988 aikana kiinnitettiin nisaatio käsittää metsähallinnon piirikunta- 45687: kolme uutta erävalvojaa. konttorit ja hoitoalueet sekä metsähallituksen 45688: Metsähallituksessa kalastusten alalla toimi- valtuuttamat luvanmyyntipaikat. Metsähallin- 45689: van päätoimisen henkilökunnan palkkasumma non ulkopuolinen luvanmyyjä saa luvankirjoi- 45690: oli kertomusvuonna 2,5 Mmk; niistä 85 o/o tuspalkkion, joka vuodesta 1988 lähtien on 45691: käytettiin yksinomaan kalastusten hoitamiseen. 5 mk. 45692: Kertomusvuonna käytettiin varoja kalave- 45693: sien hoidon vaatimiin palkkauksiin 2,1 mmk ja Kalastuslupatuotot olivat kertomusvuonna 45694: kalavesien hoitoon 2,8 Mmk. alueittain seuraavat: 45695: 164 45696: 45697: mk Nautinnan tulisi maa- ja metsätalousministe- 45698: Perä-Pohjolan piirikunta riön mielestä jakautua osiin samassa suhteessa 45699: - Enontekiön, Inarin ja Utsjoen virkis- 45700: tyskalastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 000 kuin kantatila jaetaan. Nautintaoikeuksia myy- 45701: - muu piirikunnan lupakalastus . . . . . . . . 950 000 dään myös kalastuslupina valtion vesille. Nau- 45702: - kalastusvuokraus ..................... _ _ _100_00_0 tintaoikeuden siirtämisestä esiintyy yleisesti eri- 45703: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 800 000 laisia tulkintoja. 45704: Pohjanmaan piirikunta Erityisperusteisia kalastusoikeuksia on erityi- 45705: - piirikunnan lupakalastus . . . . . . . . . . . . . 1 219 000 sesti kolmessa pohjoisessa kunnassa. Pohjois- 45706: - kalastusvuokraus ..................... _ _ _4.:c:8_000:..c_ ten kuntien kalastuslakiehdotus (KM 1984:27) 45707: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 267 000 antaisi ratkaisun, kun nautintaoikeudella ka- 45708: Etelä-Suomen piirikunta lastava olisi kalastuskunnan jäsen. Näitä eril- 45709: - piirikunnan lupakalastus . . . . . . . . . . . . . 1 014 000 lisoikeuksia on maa- ja metsätalousministeriön 45710: - kalastusvuokraus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45711: - - - 2-000 45712: - mukaan vaadittu muuallekin. Muun muassa 45713: Metsähallitus yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 083 000 Muonion täydentävässä vesipiirirajankäynnissä 45714: niitä on runsaasti. 45715: Metsähallitus istutti kertomusvuonna yh- 45716: teensä 6 milj. kalan poikasta, josta omaa tuo- 45717: tantoa (esikasvatettuja) oli 3,9 miljoonaa. Vir- 45718: Erityisperusteiset kalastusoikeudet valtion kistyskalastusvesiin istutettiin 34 tonnia onki- 45719: vesillä, niillä kalastaminen ja tämän kalastuk- kalaa ja 5 600 rapua. Esikasvatetuista poikasis- 45720: sen jakaantuminen poikkeavat em. kalastuspe- ta suurin osa oli siikaa (82 OJo) ja harjusta 45721: riaatteista. Metsähallituksen on usein hankala (10 %). Loput olivat järvitaimenta, lohta, hau- 45722: käyttää ja hoitaa sellaisia vesiään, joita rasittaa kea ja kuhaa. 45723: nautintaoikeus. Metsähallituksen omaa tuotantoa olevien ka- 45724: Nautintaoikeuteen nojaavan kalastuksen lanistutusten arvo oli Kalatalouden Keskuslii- 45725: määrää ei maa- ja metsätalousministeriön mu- ton suositushintojen mukaan kertomusvuonna 45726: kaan voida nykyisten säädösten nojalla valvoa. 4 995 800 mk ml. metsähallituksen velvoitehoi- 45727: Nautintaoikeuteen ei toisaalta kuulu kalavesien don arvo. Metsähallitus paransi kalakantoja 45728: hoitovastuuta. Nautintaoikeus lienee alkujaan lisäksi rakentamalla luonnonravintolammikoi- 45729: annettu tietyn tilan ruokakunnan kalastustar- ta. Kertomusvuonna niitä oli 70 kpl, yhteensä 45730: peen tyydyttämiseksi. Alkuperäinen oikeus säi- noin 800 ha. 45731: lyy tilaa jaettaessa myös lohkotuilla tiloilla ja Metsähallituksen suorat sijoitukset kalave- 45732: kasvaa helposti moninkertaiseksi veden omista- siin - ilman istutettujen kalanpoikasten arvoa 45733: jan eli valtion kalastusoikeuden kustannuksel- ja päätoimisen henkilökunnan palkkoja 45734: la. ovat 1980-luvulla olleet seuraavat: 45735: 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 45736: Mmk ....................................... . 1,0 1,2 1,3 1,5 1,8 1,9 2,5 2,8 45737: 45738: 45739: Metsähallituksen tavoitteena on siirtää kala- non mukaan lähivuosina 3-4 kalastusmesta- 45740: vesien käytön ja hoidon suunnittelu metsähal- rin kiinnittämistä metsähallintoon. Suoritetta- 45741: linnon hoitoalueisiin tai hoitoalueryhmiin van erikoishenkilökunnan (monikäyttömetsu- 45742: v. 1989. Metsähallitus katsoo, että tämä tehos- rien) lisääminen olisi ministeriön mielestä omi- 45743: taa kalastuslupien tarjontaa, lisää käyttöä sekä aan tehostamaan hoitoalueiden kalastusten 45744: monipuolistaa ja parantaa kalavesien hoitoa. hoitoa. 45745: Tavoitteena on myös parantaa asiakaspalvelua 45746: Metsähallituksen erävalvontaa on maa- ja 45747: ja edistää hyvää erämiestapaa. Metsähallitus 45748: pyrkii perustamaan uusia, tehokkaasti hoidet- metsätalousministeriön mukaan määrätietoi- 45749: tuja virkistyskalastusvesiä lähivuosina muuta- sesti suunnattu opastavaan, ohjaavaan ja neu- 45750: vovaan suuntaan eli vahinkoja ja väärinkäyt- 45751: mia vuosittain. 45752: töä ennalta ehkäisevään toimintaan. Kalastuk- 45753: Toimintojen tehostaminen ja siirtäminen sen luvallisuuden ja laillisuuden valvonta muo- 45754: hoitoalueilla vaatii maa- ja metsätalousministe- dostaa tämän toimintatavan rungon. Metsähal- 45755: 165 45756: 45757: lituksen tavoitteena on tarkastaa 10-20 OJo Maataloushallinnosta annetun lain (89/71) 45758: myydyistä luvista maastossa. mukaan maatilahallituksen tehtävänä on huo- 45759: Vuonna 1986 todettiin metsähallituksen hal- lehtia hallinnassaan olevasta valtion omaisuu- 45760: linnassa olevilla valtion vesillä luvatonta kalas- desta. Maataloushallinnosta annetun asetuksen 45761: tusta seuraavasti: (180/88) perusteella maatalouspiirien tehtävä- 45762: Kpl nä on huolehtia maatilahallituksen hallinnassa 45763: Perä-Pohjolan piirikunta........................ 44 olevien kiinteistöjen hoidosta, kunnostamisesta 45764: Pohjanmaan piirikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 ja vuokraamisesta. 45765: Etelä-Suomen piirikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Maatilahallituksen maatalouspiireille anta- 45766: Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98 mat kirjalliset ohjeet rajoittuvat v. 1976 lähe- 45767: tettyyn kiertokirjeeseen, jossa maatalouspiireil- 45768: le annetaan oikeus yhden vuoden pituisen ka- 45769: Luvattomia kalastuksia todettiin yhteensä lastusluvan antamiseen tai kalastusoikeuden 45770: 0, 7 % tarkastetuista luvista. Luvattomalla ka- vuokraamiseen. Tätä pidemmät vuokrasopi- 45771: lastuksella tai kalastukseen liittyvillä väärin- mukset on alistettava maatilahallituksen hy- 45772: käytöksillä ei ole metsähallituksen käsityksen väksyttäviksi. Tällaisia vuokrauksia on maati- 45773: mukaan käytännön merkitystä. Luvaton kalas- lahallituksessa käsitelty viime vuosina yksi 45774: tus on koko metsähallituksen järjestäytyneen vuodessa. Muutoin maatilahallitus on edellyt- 45775: erävalvonnan ajan 1960-luvulta lukien hyvin tänyt maatalouspiirien toimivan kalastuslain ja 45776: suuresti vähentynyt. -asetuksen säännösten mukaisesti. 45777: Maa- ja metsätalousministeriön mielestä val- Maatalouspiireissä ei kalastusasioita niiden 45778: tion kalavesien käytön epäkohtia voitaisiin vä- vähyyden vuoksi ole hoitamassa niihin erikois- 45779: hentää mm. saattamalla asiakaspalvelu mah- tunutta henkilökuntaa, vaan kalastusasiat on 45780: dollisimman joustavaksi ja luvan hankkiminen hoidettu muun toiminnan yhteydessä. 45781: yksinkertaiseksi. Jos nykyinen lainsäädäntö on Maatilahallituksen tarkoituksena on maa- ja 45782: esteenä, tulisi säädöksiä muuttaa. Edelleen val- metsätalousministeriön mukaan uusia kalas- 45783: tion kalanviljely kaipaisi erityisesti Pohjois- tuksesta annettu kiertokirje v. 1988 siten, että 45784: Suomessa selkeyttämistä. Lainsäädännöllä tuli- käsikirjan tyyppiseen ohjeistoon kootaan myös 45785: si täsmentää erityisperusteisten kalastusoikeuk- kalastusta koskevat säädökset. 45786: sien jakautuminen kantatilaa jaettaessa. Sa- Uudistettu kalastuslaki tuli voimaan vuoden 45787: moin tulisi täsmentää kantatilasta muodostet- 1983 alusta. Lakiesityksen (214/80) perusteluis- 45788: tavien tilojen nautintaoikeus sekä määräykset sa todettiin, että ao. säännökset on tarkoitus 45789: sen luovuttamisesta luovuttamiskieltoineen. saattaa voimaan mahdollisimman pian niiden 45790: Maatilahallituksen hallinnassa tultua hyväksytyiksi. Vaikka kertomusvuoden 45791: o 1e v a t v a 1t i on k a 1a vedet. Maatilahal- loppuun mennessä tuli kuluneeksi viisi vuotta 45792: lituksen harjoittaman alueiden osto- ja myynti- lain voimaantulosta, olivat tärkeimmät toteut- 45793: toiminnan tarkoituksena on maatilatalouden tajaorganisaatiot kalastusalueet osittain vielä 45794: rakenteen parantaminen. Tiloille myydään lisä- muodostamatta, mikä johtui yhtäältä asenteis- 45795: alueiksi lähinnä pelto- ja metsäalueita. Vesi- ta ja toisaalta määrärahojen niukkuudesta. 45796: alueita tai osuuksia niihin ostetaan ja myydään Lain toimeenpano on siten ollut varsin tah- 45797: ainoastaan pelto- ja metsäalueiden liitännäi- meata. Maa- ja metsätalousministeriön tulee 45798: sinä. Tästä syystä maatilahallituksen hallinnas- kiirehtiä kaikin keinoin lain tavoitteiden saa- 45799: sa olevien valtion kalavesien määrää ei ole vuttamista ja siinä välttämättömän organisaa- 45800: tilastoitu. Vesialueet tai osuudet niihin ovat tiouudistuksen toteuttamista. 45801: yleensä 1-3 v maatilahallituksen hallinnassa. Kansalaiset joutuvat edelleen hankkimaan 45802: Koska vesialueet ovat useimmiten osuuksia kalastuslupia monesta eri paikasta samonkin 45803: jakamauomiin vesiin, huolehtivat kalastuskun- kunnan alueella sijaitseviin kalavesiin. Jotta 45804: nat kalastuksesta ja kalaston hoidosta. tästä aiheutuvaa usein kohtuutonta haittaa voi- 45805: Kalastuslain (286/82) mukaan on sillä val- taisiin välttää, tulisi kunnittain keskittää kalas- 45806: tion viranomaisella, jonka hallinnassa vesialue tuslupien saaminen yhteen toimipisteeseen. 45807: tai kalastus on, velvollisuus järjestää valtiolle Kertomusvuonna metsähallituksen hallinnas- 45808: kuuluvien kalastuksen ja kalakannan hoito sa olevien valtion kalavesien ylläpitoon ja pe- 45809: niin, että lain tavoitteet otetaan asianmukaises- rusparannuksiin käytettiin palkkoina, kalanis- 45810: ti huomioon. tutuskuluina ja suorina sijoituksina n. 45811: 166 45812: 45813: JO Mmk. Kalastuslupien myynnistä saadut tuo- asianmukainen. Periaatteena tulee olla, että 45814: tot olivat n. 4 Mmk. Näin ollen yli puolet kaikilla valtion kalavesillä kalastavilla kalas- 45815: valtion kalavesien kustannuksista rahoitettiin tusoikeuteen liittyy asianmukainen hoitovelvoi- 45816: yleisistä verovaroista. Tilanne ei ole asianmu- te. Maa- ja metsätalousministeriön tulee ryhtyä 45817: kainen. Kalastuslupien myynnistä saatavien tu- tarvittaviin toimiin säädösten muuttamiseksi 45818: lojen tulee kattaa täysimääräisesti kalastusve- sellaisiksi, että hoitovelvoite toteutuu ja että 45819: sien ylläpitokustannukset. Tämä vaatii kalas- nautintooikeuksien alkuperäistä tarkoitusta 45820: tuslupien ja -vuokrien vastaavaa tarkistamista. vastaamaton laajentaminen loppuu. 45821: Luvanmyynnin lisääminen vaatii puolestaan Edellä sanottu koskee myös maatilahallituk- 45822: asiakaspalvelun tehostamista. sen hallinnassa olevia valtion kalavesiä. Maati- 45823: Valtion kalavesillä nautintooikeuksien perus- lahallituksen tulee selvittää niistä aiheutuvat 45824: teella kalastavilla ei ole vastaavaa hoitovastuu- kulut ja periä kuluja vastaavat maksut vesialu- 45825: ta. Toisaalta nautintooikeudet laajenevat kan- eiden käyttämisestä. Tavoitteena tulee olla, 45826: tatiloja ositettaessa ja nautintooikeuksia edel- että kalavesien käyttöoikeudet voidaan turvata 45827: leen luovutettaessa. Tämäkään tilanne ei ole mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. 45828: 167 45829: 45830: 45831: 45832: 45833: Liikenneministeriön hallinnonala 45834: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- liikeoteemme turvallisuus on nyt kansainväli- 45835: kastuksen liikenneministeriössä 13.5.1988, tie- sestikin korkealla tasolla. 45836: ja vesirakennushallituksessa 22.4.1988 ja rau- Liikenneministeriöitä saadun selvityksen mu- 45837: tatiehallituksessa 1.6.1988. kaan maamme liikenneturvallisuuden merkittä- 45838: vä paraneminen johtui mm. seuraavista teki- 45839: jöistä: 45840: Liikenneministeriö - Yleinen liikenneturvallisuuden merkityk- 45841: sen korostaminen vaikutti tielläliikkujien asen- 45842: Valtakunnallisen liikennepolitiikan tarve. teisiin. 45843: Maassamme on liikennepolitiikka ollut laajan - Tiestön vaarallisia kohtia parannettiin, 45844: kokonaistarkastelun kohteena viimeksi 1970- tiekohtaisia nopeusrajoituksia otettiin käyt- 45845: luvun alussa, jolloin parlamentaarinen liiken- töön. 45846: nekomitea monen vuoden työn tuloksena esitti - Turvavyö määrättiin pakolliseksi. 45847: kehittämisperiaatteita kaikille liikennepolitii- - Tieliikennesäännöksiä ja ajoneuvomää- 45848: kan lohkoille. Parlamentaarisen liikennekomi- räyksiä uudistettiin samalla kun energian sääs- 45849: tean kannanottojen ohella 1970-luvun liikenne- töpyrkimykset yhdessä korkean polttoaineen 45850: politiikan muotoutumiseen vaikuttivat keskei- hinnan kanssa hillitsivät autoilijoiden ajotapo- 45851: sesti öljykriisit, jotka herättivät epävarmuutta ja. 45852: liikenteelle tärkeän polttoaineen saatavuudesta Myös liikenteen energiansäästötavoitteissa 45853: ja hinnasta. Ensimmäiseen öljykriisiin vastat- on liikenneministeriön mukaan onnistuttu koh- 45854: tiin lähinnä tieliikenteen investointeja supista- tuullisesti. Liikenteen energiankulutus on kas- 45855: malla ja rautatieliikenteen investointeja kasvat- vanut oleellisesti hitaammin kuin liikenne. 45856: tamalla. Samanaikaisesti korostettiin joukko- Pääasiallisena syynä pidetään moottoriteknii- 45857: liikenteen merkitystä. Varovaisuus ja muutos- kan kehitystä ja autojen ilmanvastuksen piene- 45858: ten välttäminen luonnehti 1980-luvun alun lii- nemistä parantuneen muotoilun ansiosta. 45859: kennepolitiikkaa, mihin oli osaksi syynä val- Sen sijaan joukkoliikenteen kehittämisessä ei 45860: tiontalouden tiukkuus ja osin uuden liikenne- ole mainittavasti edistytty. Liikenneministeriön 45861: poliittisen linjan etsiminen. mukaan keskeisiä syitä tähän ovat olleet käy- 45862: Liikenneturvallisuuden parantaminen, ener- tettävissä olleiden kehittämiskeinojen laimeus 45863: gian säästäminen ja joukkoliikenteen edistämi- ja erityisesti joukkoliikenteen vaikea kilpailu- 45864: nen olivat keskeisiä liikennepoliittisia tavoittei- asema henkilöautoliikenteen palvelukykyyn 45865: ta 1970-luvulla. Suomi oli liikenneturvallisuu- verrattuna. Keinoina on on käytetty lähinnä 45866: den suhteen tuolloin Euroopan kehittymättö- pidättyväistä tariffipolitiikkaa rautatieliiken- 45867: mimpiä maita, sillä täällä kuoli liikenteessä teessä kuten myös polttoaineveron palautusta 45868: pahimmillaan v. 1972 lähes 1 200 henkeä eli yli linja-autoliikenteelle. 45869: kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Liikenneministeriön mukaan maamme lii- 45870: Ottaen huomioon, että autokanta on vastaava- kennepolitiikan tavoitteissa alkoi jo 1970-luvun 45871: na aikana yli kaksinkertaistunut, on todennä- lopulla jälleen korostua aluepolitiikan tukemi- 45872: köisyys joutua kuolemaan johtavaan liikenne- nen sekä peruspalvelutason ylläpitäminen. Kul- 45873: onnettomuuteen alentunut neljännekseen vuo- jetustalouden uudelleen korostaminen ja lii- 45874: den 1972 tilanteeseen verrattuna. Tapahtuneen kennepalveluihin kohdistuvaan kysyntään vas- 45875: myönteisen kehityksen johdosta parlamentaari- taaminen alkoivat tulla esiin vasta 1980-luvun 45876: sen liikennekomitean tavoite on toteutunut puolivälissä. Vuosikymmenen alkupuolella oli 45877: parhaiten liikenneturvallisuuden osalta, ja tie- vielä vallalla matalasuhdanteen aikana synty- 45878: 168 45879: 45880: nyt käsitys liikenne- ja kuljetuskysynnän kas- hallinnontasoilla tehtävien ratkaisujen sisäl- 45881: vun pysähtyneisyydestä. Viime vuosina liiken- töön. 45882: nepolitiikassa ovat myös ympäristövaikutukset - Keskushallinnon, erityisesti keskusviras- 45883: tulleet huomion kohteeksi. Kertomusvuonna tojen tehtäviä ja toimivaltaa siirretään alue- ja 45884: ainakin parlamentaarinen ympäristönsuojelu- paikallishallintoon. 45885: neuvosto ja ilmansuojelunneuvottelukunta kat- - Keskusvirastojen alaisen hallinnon oh- 45886: soivat, että eri liikennemuotojen ympäristövai- jausta kevennetään ja sitä painotetaan sitovan 45887: kutuksia tulee vertailla, ennen kuin niiden ohjauksen sijasta luonteeltaan neuvovan, tie- 45888: välillä tehdään rakenteellisia muutoksia. dottavan ja kouluttavan ohjauksen suuntaan. 45889: Parlamentaarisen liikennekomitean työ on Liikenneministeriöitä saadun selvityksen mu- 45890: 1970-luvulta lähtien ollut lähtökohtana monel- kaan suunnittelu- ja investointikustannuksil- 45891: le liikennepoliittiselle uudistukselle, mutta vas- taan mittavien hankkeiden valinta ja toteutus- 45892: taavaa kokonaistarkastelua ei ole sen jälkeen tarve arvioidaan hallinnonalalla käytössä ole- 45893: tehty. Liikennepoliittinen tutkimus on tapahtu- vien suunnittelujärjestelmien puitteissa. Vastuu 45894: nut joko erillisenä tai pienenä osana valtion- valtionhallinnon suunnittelujärjestelmien ke- 45895: hallinnon tavanomaista budjettivalmistelua hittämisestä kuuluu valtiovarainministeriölle. 45896: sekä toiminta- ja taloussuunnitelmien laadin- Liikenneministeriön hallinnonalalla on käytös- 45897: taa. sä kaikki ne suunnittelujärjestelmät, joita voi- 45898: Ajan tasalla olevan valtakunnallisen liiken- massa olevat määräykset edellyttävät. Nämä 45899: nepoliittisen ohjelman puuttuessa on liikenne- suunnittelujärjestelmät ovat keskipitkän täh- 45900: ministeriön ohjaus- ja valvontaotteen riittävyys täyksen suunnittelu eli hallinnonalan suunnitte- 45901: asetettu toisinaan kyseenalaiseksi. Tämä on lu ja lyhyen tähtäyksen eli tulo- ja menoarvio- 45902: tullut esille lähinnä erillisratkaisujen yhteydes- suunnittelu. Tämän lisäksi on laadittu eri aloja 45903: sä sekä eräiden suunnittelu- ja investointikus- koskevia ja pitemmän aikavälin suunnitelmia 45904: tannuksiltaan mittavien hankkeiden (moottori- kuten Tie 2000 -ohjelma. 45905: tiet, oikoradat, kanavat, vesistöjen ylitystiet) Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel- 45906: valinnassa ja toteutustarpeen arvioinnissa. Sa- ma on tehty viideksi vuodeksi momentin tark- 45907: moin liikenneministeriön hallinnonalan keskus- kuudella ja siihen sisältyy mm. toimintapoli- 45908: virastojen toiminta ja valtuudet ovat ajoittain tiikka sekä investoinnit ja rahoitustarve. Suun- 45909: aiheuttaneet epätietoisuutta ja arvosteluakin. nitelman liitteenä on taulukon muodossa esitet- 45910: Liikenneministeriöitä saadun selvityksen mu- ty' suuret tienrakentamiskohteet, jotka alkavat 45911: kaan kysymys on tältä osin lähinnä ministeriön suunnittelukauden aikana ja joiden kustannuk- 45912: ohjaus- ja valvontavallan riittävyydestä eli sii- set ovat n. 60 Mmk tai sitä suuremmat. Hallin- 45913: tä, onko hallinnon keskittäminen tai hajautta- nonalan suunnitelman pohjalta keskusvirastot 45914: minen liikennehallinnossa oikealla tavalla jär- laativat omat toimenpideohjelmansa, mm. 45915: jestetty. tienpidon toimenpideohjelman kuluvalle suun- 45916: nittelukaudelle. Ottaen huomioon, että tielain- 45917: Kertomusvuoden alussa valtioneuvosto teki säädäntöön perustuva tiehankkeiden suunnitte- 45918: 29.1.1987 periaatepäätöksen hallinnon hajaut- luprosessi valitusmahdollisuuksineen vaatii 45919: tamisesta hallinnonhajautuskomitean mietin- oman aikansa, varmistetaan toimenpideohjel- 45920: nön (KM 1986: 12) pohjalta. Periaatepäätöksen maan sisällytettyjen hankkeiden suunnittelu 45921: mukaan hallinnon hajauttaminen merkitsee erillisellä tiensuunnitteluohjelmalla. Vastaa- 45922: mm. liikenneministeriönkin kohdalla seuraa- vanlaiset toimenpide- ja suunnitteluohjelmat 45923: vaa: on kaikissa keskusvirastoissa. 45924: Hallinnollinen ratkaisuvalta annetaan as- Lyhyen tähtäyksen suunnittelu eli tulo- ja 45925: teellisesti alimmalle viranomaiselle, jolla on menoarviosuunnittelu täsmentyy keskusviras- 45926: riittävät edellytykset toimivallan käyttämiseen tojen, ministeriön ja valtiovarainministeriön 45927: asianmukaisella tavalla. toimenpiteiden tuloksena valtioneuvoston 45928: - Valtioneuvosto määrittää hallinnon ta- eduskunnalle antamaksi valtion tulo- ja meno- 45929: voitteita, antaa toiminnalle puitteet ja asettaa arvioesitykseksi. Tulo- ja menoarvioesityksen 45930: keskeiset hankkeet ja toimenpiteet tärkeysjär- käsittelyssä valitaan lopullisesti suunnittelu- ja 45931: jestykseen. investointikustannuksiltaan mittavat hankkeet 45932: Keskushallinnon harjoittamalla ohjauk- ja arvioidaan toteutustarve. Tiehankkeiden 45933: sena ei yksityiskohtaisesti puututa alemmilla osalta tulo- ja menoarviossa yksilöityjen inves- 45934: 169 45935: 45936: tointikohteiden alaraja on 3 Mmk, ja tästä liikenneministeriön hallinnonalalla nähty liialli- 45937: johtuen yhden ainoan momentin pituus on nen budjettisidonnaisuus. Tämä on ollut lii- 45938: budjetissa toistakymmentä sivua. kenneministeriön mukaan keskeisin syy vireillä 45939: Suurimmista investointikohteista laaditaan olevien liikelaitosuudistusten toteuttamisessa. 45940: myös erillisselvityksiä, joissa arvioidaan hank- Liiallista budjettisidonnaisuutta tulisi voida 45941: keen kustannukset ja hyödyt sekä tehdään purkaa myös hallinnollisten virastojen osalta. 45942: yksityiskohtainen hankeanalyysi laskemalla On keskusteltu mm. siitä, onko tarpeen sisäl- 45943: tarpeelliset tunnusluvut, sisäinen korko jne. lyttää tieinvestoinnit nykyisen laajuisina val- 45944: Näitä erillisselvityksiä on tehty sekä liikenne- tion tulo- ja menoarvioon. 45945: ministeriön että sen alaisten keskusvirastojen Vaikka merkittävistä liikenneinvestoinneista 45946: toimesta. Viimeksimainitussa tapauksessa kes- tehdäänkin hankeanalyysit, on eräänä epäkoh- 45947: kusvirastot pyytävät hyvin aikaisessa vaiheessa tana pidetty yhtenäisten laskentamenetelmien 45948: ennen suunnittelun aloittamista liikenneminis- ja -tapojen puuttumista. Näiden epäkohtien 45949: teriön kannanoton hankkeesta. poistamiseksi on käynnistetty kaksi tutkimus- 45950: Edellä selostetun valtioneuvoston peri- ta. Liikenneministeriö on käynnistänyt selvi- 45951: aatepäätöksen mukaisesti tiehankkeiden suun- tyksen liikennepoliittiseen päätöksentekoon 45952: nittelun toimivalta ja vastuu on hajautettu tarvittavasta tietoaineistosta. Tutkimuksen 45953: tiepiireille. Tämän mukaisesti suunnittelumää- suorittaa VTT:n tie- ja liikennelaboratorio. 45954: räraha on jo tulo- ja menoarviossa jaettu Tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan tar- 45955: piirikohtaisesti. Tie- ja vesirakennushallituksen kastelukehikko, jonka avulla eri liikenneinves- 45956: vastuulle jää tämän mukaisesti tiestön suunnit- tointeja voitaisiin vertailla keskenään. Tutki- 45957: telu ja eräiden suurimpien tie- ja siltahankkei- muksella pyritään selvittämään liikennepoliit- 45958: den suunnittelun koordinointi. Keskusviraston tisten investointipäätösten suorat ja epäsuorat 45959: on viime aikoina tapahtuneen ympäristöasioi- vaikutukset sekä vaikutusten arvottaminen. 45960: den korostumisen myötä täytynyt keskittyä yhä Tutkimuksen yhteydessä pyritään hyödyntä- 45961: enemmän näiden merkityksen arvioimiseen ja mään kaikki tämän alan uusin kansainvälinen 45962: laajempien kokonaisuuksien tutkimiseen. tutkimusaineisto. Tie- ja vesirakennushallitus 45963: Pääkaupunkiseudulla suurten liikenneinves- on käynnistänyt pääteiden kehittämishankkei- 45964: tointien valintaan ja toteuttamistarpeen arvi- den arviointitutkimuksen, jossa pyritään selvit- 45965: ointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Val- tämään teiden ruuhka-, onnettomuus-, ympä- 45966: mistelu tapahtuu liikenneministeriön asetta- ristö-, ajo-olo- ja kustannustekijöiden merki- 45967: massa pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelu- tystä ja huomioon ottamista tieinvestoinneista 45968: kunnassa, jossa kaikki pääkaupunkiseudun päätettäessä. Näillä tutkimuksilla pyritään löy- 45969: kaupungit ovat edustettuina. Neuvottelukun- tämään yhtenäiset laskentatavat liikenneinves- 45970: nan tavoitteena on kuluvan vuoden loppuun tointeja koskevan päätöksenteon perustaksi. 45971: mennessä saada valmiiksi kaikki pääkaupunki- Eduskunnalle vuosittaisen tulo- ja menoar- 45972: seudun merkittävimmät liikenneinvestoinnit vioesityksen yhteydessä esitettävät liikennepo- 45973: käsittävä runko-ohjelma, jossa hankkeiden kii- liittiset tiedot pysyttelevät budjetin luonteen 45974: reellisyysjärjestys ja rahoitusperiaatteet kau- vuoksi yleensä vain yhtä vuotta koskevissa 45975: punkien kesken alustavasti sovitaan. Hankkei- hankkeissa. Liikennepolitiikan kokonaisuuden 45976: den budjetointi tapahtuu tämän jälkeen sovi- ja toimenpiteiden pitkäaikaisvaikutusten ar- 45977: tulla tavalla ja hankesuunnittelu asianomaisten viointiin ajanjakso ei luonnollisesti ole riittävä. 45978: kuntien tai valtion elinten toimesta. Myös liikenneministeriön toiminta- ja talous- 45979: Hallinnonhajauttamiskomitean mietinnössä suunnitelman ajanjakso - viisivuotissuunnitel- 45980: (KM 1986:12) ja sen perusteella tehdyssä val- ma - ei ole riittävä valtakunnallisen liikenne- 45981: tioneuvoston periaatepäätöksessä on asetettu politiikan määrittelyyn. Eduskunta onkin vii- 45982: tavoitteeksi virastojen ja laitosten tulosvastuul- me vuosina budjettikäsittelyjen yhteydessä 45983: lisen toiminnan edellytysten lisääminen. Tässä kiinnittänyt useasti huomiota liikennekysymyk- 45984: yhteydessä ministeriön tehtäväksi on määritet- siin ja liikennepolitiikkaan. Niinpä vastaukses- 45985: ty lähinnä vastuu lainsäädännön ja johtamis- saan vuoden1988 tulo- ja menoarvioesitykseen 45986: järjestelmien kehittämisestä. Hallinnon hajaut- eduskunta edellytti, että hallitus selvittää eri 45987: tamisen myötä projektikohtainen suunnittelu- kuljetusmuotojen teknisesti ja taloudellisesti 45988: ja toteuttamisvastuu siirtyy yhä enemmän pai- tarkoituksenmukaiset käyttöalueet ottaen huo- 45989: kalliselle tasolle. Epäkohtana on hyvin laajasti mioon liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön 45990: 45991: 22 380734R 45992: 170 45993: 45994: liittyvät seurausvaikutukset sekä ryhtyy tar- Kotimaan henkilöliikenne vuosina 1960, 45995: peellisiin toimenpiteisiin kullekin kuljetus- 1970, 1980, 1985 ja 2000: 45996: muodolle ominaisten käyttöalueiden vahvista- 45997: miseksi sekä ympäristöhaittojen vähentämisek- 1960 1970 1980 1985 2000 45998: mrd. henkilökilometriä 45999: si. Henkilöautoliikenne 7,3 23,7 33,9 39,5 53,0 46000: Joukkoliikenne ..... 7,4 9,4 12,2 12,5 14,2 46001: - Linja-autot ...... 5,0 7,0 8,5 8,6 9,0 46002: Hallinnonhajauttamiskomitea ei ottanut yk- - Rautatie ......... 2,3 2,2 3,2 3,2 4,0 46003: - Lentoliikenne ... 0,1 0,2 0,5 0,7 1,2 46004: sityiskohtaisesti kantaa siihen, millaisin menet- 46005: telyin eduskunta tulisi kytkeä toiminta- ja ta- Yhteensä ............ 14,7 33,1 46,1 52,0 67,2 46006: J aukkoliikenteen 46007: louspoliittiseen suunnitteluun. Valtiopäiväjär- osuus ll!o •••••••••••• 50 28 26 24 21 46008: jestyksen 36 §:n mukainen selontekomenettely 46009: ei kuitenkaan anna komitean mukaan edus- Asetelmassa on otettu huomioon pyrkimyk- 46010: kunnalle todellisia mahdollisuuksia julkisen set parantaa joukkoliikenteen toimintaedelly- 46011: hallinnon toimintapolitiikan sisällön eikä val- tyksiä ja kilpailukykyä. 46012: tiontalouden kehitysnäkymien arviointiin. Val- 46013: tioneuvoston tiedonanto sen sijaan voidaan 46014: lähettää valiokuntakäsittelyyn. Ongelmana on Kotimaan tavaraliikenne vuosina 1960, 1970, 46015: kuitenkin se, että tiedonannon käsittely voi 1980, 1985 ja 2000: 46016: johtaa luottamuslauseäänestykseen. Komitea 46017: piti tarpeellisena erityisen selvityksen laatimista 1960 1970 1980 1985 2000 46018: mrd. tonnikilometriä 46019: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta siten, et- 46020: tä myös selonteot voitaisiin saattaa valiokun- Tieliikenne .......... 7,0 13,0 18,3 22,0 31,0 46021: Rautatieliikenne .... 4,9 6,3 8,3 8,1 10,0 46022: takäsittelyyn. Komitean mukaan selonteon tu- Kotimainen aluslii- 46023: lisi olla toimintapoliittinen ja siinä tulisi tar- kenne ............... 0,2 2,4 3,4 2,7 3,0 46024: kastella valtion menojen jakautuman painopis- Uitto ............... 2,1 2,0 1,8 1,5 1,5 46025: temuutoksia seuraavana budjettivuotena ja Yhteensä ............ 14,2 23,7 31,8 34,3 45,5 46026: muutamana sen jälkeisenä vuotena. Tieliikenteen 46027: osuus UJo •••••••••••• 49 55 58 64 68 46028: 46029: Kertomusvuoden jälkeen hallitus antoi Asetelmassa on otettu huomioon tavaralii- 46030: 12.4.1988 selonteon eduskunnalle liikennepoli- kenteen tavoitteellinen kehittäminen Valtion- 46031: tiikasta. Liikenneministeriön mukaan selonte- rautateiden suuntaan. 46032: ko on osaltaan vastaus eduskunnan edellyttä- Suomen kansantaloudessa kuljetuksilla on 46033: miin selvityksiin ja toimenpiteisiin. erittäin suuri merkitys. Metsäteollisuuden mer- 46034: kitys talouselämässä on edelleen varsin huo- 46035: mattava ja kuljetusvaltainen. Pitkät etäisyydet 46036: Selonteon mukaan maamme henkilöliikenne yhdessä harvan asutuksen kanssa kasvattavat 46037: kasvoi 1960-luvulla 130 OJo, 1970-luvulla 40% puolestaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen 46038: ja kuluvalla vuosikymmenellä kertomusvuo- merkitystä. Kansantaloutemme kokonaisky- 46039: teen mennessä 25 %. Bruttokansantuotteen synnästä arvioitiin kertomusvuonna kuluvan 46040: kasvuun verrattuna henkilöliikenteen kasvu oli liikenteeseen 16 % eli 72 mrd. mk. Samalla 46041: 1960-luvulla puolitoistakertainen ja 1970-luvul- teollisuuden kuljetuskustannukset olivat lähes 46042: la bruttokansantuotteen kasvun mukainen, ku- 20 mrd. mk eli lähes kaksinkertaiset teolli- 46043: ten myös kuluvalla vuosikymmenellä. Tavara- suuden energiakustannuksiin verrattuna. Ver- 46044: liikenne taas kasvoi 1960-luvulla 70 %, 1970- rattaessa Ruotsiin Suomen teollinen toiminta 46045: luvulla 40 % ja kuluvalla vuosikymmenellä näyttää vaativan kansantuoteosuuteen verrat- 46046: kertomusvuoteen mennessä 20 %. tuna 50 % enemmän kuljetuksia. Suomessa on 46047: kotimaan tavaraliikenteessä tieliikenteen osuus 46048: suurempi kuin Ruotsissa sekä suhteellisesti että 46049: Seuraavissa selontekoon perustuvissa asetel- määrällisesti tieverkon pituuteen nähden. Kun 46050: missa kuvataan maamme henkilö- ja tavaralii- Ruotsissa 1980-luvun puolivälissä kotimaan ta- 46051: kenteen kehitystä ja kehitysnäkymiä vuoteen varaliikenteestä tieliikenteen osuus oli 47, 1 %, 46052: 2000: rautatieliikenteen 33,1 % ja vesiliikenteen 46053: 171 46054: 46055: 19,8 OJo, olivat vastaavat osuudet Suomessa yhteiskunnan muuttuvia rakenteita, tarpeita ja 46056: 63,5 %, 23,7 OJo ja 12,8 %. arvostuksia ja jotta käytettävissä olevaa tekno- 46057: Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa logiaa hyödynnetään tehokkaasti. 46058: eduskunnalle todetaan liikennepolitiikan ta- Ensi vuosikymmenen liikennepolitiikassa ko- 46059: voitteista ja niiden painotuksista mm. seuraa- rostuvat erityisesti tavoitteet taloudellisen ja 46060: vaa: tehokkaan liikennejärjestelmän kehittämiseksi 46061: "Liikenne on yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuutta parantavalla ja ympäristöä sääs- 46062: kehittymisen tärkeimpiä perusedellytyksiä. Il- täväliä tavalla. Myös joukkoliikenteen ja rau- 46063: man hyviä liikenneyhteyksiä ei yleisesti hyväk- tateiden tavaraliikenteen toimintaedellytysten 46064: syttyjä taloudellisia eikä sosiaalisia tavoitteita parantaminen on tärkeää. 46065: voida saavuttaa. Tasapainoinen yhteiskuntake- Eduskunnalle annetun liikennepoliittisen se- 46066: hitys edellyttää, että eri sektoreiden toimenpi- lonteon jatkotoimenpiteenä liikenneministeri- 46067: teet tukevat kokonaisuutta siten, etteivät puut- össä on valmisteilla selontekoa yksityiskohtai- 46068: teet joillakin yhteiskuntapolitiikan alueilla sempi ohjelma niistä periaatteista ja toimenpi- 46069: muodostu esteeksi toisilla sektoreilla tapahtu- teistä, joiden mukaan maamme liikennepoli- 46070: valle kehitykselle tai ettei joidenkin alueiden tiikkaa on tarkoitus harjoittaa seuraavan kym- 46071: ylikorostunut kehittäminen sido yhteiskunnan menen vuoden aikana. Tämä Liikenne 2000 46072: voimavaroja epätarkoituksenmukaisesti. -ohjelmaksi tarkoitettu asiakirja pyritään lii- 46073: Liikennepolitiikka on osa yhteiskuntapoli- kenneministeriön mukaan laatimaan vuoden 46074: tiikkaa. Sen tavoitteet ovat osin seurausta toi- 1989 alkuun mennessä ja sen valmistelussa 46075: menpiteistä ja pyrkimyksistä muilla yhteiskun- tullaan ottamaan huomioon eduskunnan lii- 46076: tapolitiikan, erityisesti maankäytön ja talou- kennepoliittisesta selonteosta käymä keskuste- 46077: dellisen toimeliaisuuden alueilla. Osin liikenne- lu. Tarkastusajankohtana liikenneministeriö 46078: politiikan tavoitteet on suunnattu luomaan katsoi, että eduskunnassa käytettyjen puheen- 46079: uutta toimintaa ja avaamaan uusia mahdolli- vuorojen yleisilme oli myönteinen selonteon 46080: suuksia. Liikennepolitiikan yleistavoitteena on kantaville ajatuksille, tosin myös kritiikkiä 46081: pyrkimys kehittää liikennettä ja liikenneolo- esiintyi erityisesti joukkoliikenteen asemasta, 46082: suhteita taloudellisesti, tehokkaasti ja tasapuo- kuntien liikennepolitiikan tukemisesta sekä lii- 46083: lisesti siten, että väestön oikeudenmukainen kenteen työnjaon ohjaamattomuudesta. Myös 46084: hyvinvointi ja ympäristön laatu sekä elinkeino- eräitä yksityiskohtia arvosteltiin. Liikennemi- 46085: elämän toimintaedellytykset paranevat.'' nisteriö katsoi, että tukea saivat erityisesti tie- 46086: Selonteon mukaan tämän yleistavoitteen to- ja veropolitiikka sekä liikelaitosuudistus. Lii- 46087: teuttaminen merkitsee pyrkimystä erityisesti kenneministeriön mukaan valmisteilla oleva 46088: siihen, että: Liikenne 2000 -ohjelma tulee olemaan luon- 46089: - Kaikille alueille ja väestöryhmille turva- teeltaan periaatteellinen runko-ohjelma, jota 46090: taan riittävät liikennepalvelut. toteutetaan valtion tavanmukaisen suunnittelu- 46091: - Liikennepalvelujen ja liikenteen perus- järjestelmän yhteydessä tehtävien päätösten 46092: rakenteiden tarjonnan määrä ja taso vastaavat mukaisesti. 46093: yhteiskunnassa vallitsevia tarpeita. Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtion 46094: - Liikennejärjestelmä vahvistaa kansan- liikennepoliittinen asema keskenään kilpaile- 46095: taloutemme kilpailukykyä. vien liikenneväylien ylläpitäjänä, keskenään 46096: - Liikennepalvelut tuotetaan tehokkaasti ja kilpailevien kuljetusvälineiden omistajana ja 46097: taloudellisesti. merkittävänä kuljetusten antajana on muodos- 46098: - Liikenne on turvallista. tunut osin ristiriitaiseksi. Liikennepoliittisen 46099: - Liikenteen ympäristöhaittoja vähenne- tutkimuksen ja suunnittelun lähtökohdat ja 46100: tään. pyrkimykset sekä tulokset ja vaikutukset pää- 46101: - Liikennejärjestelmällä edistetään alue- ja töksentekoon ovat jääneet liian irrallisiksi. Lii- 46102: yhdyskuntarakenteellisia tavoitteita. kennemuotojen työnjaon muutostarpeista ja 46103: Liikennepolitiikan tavoitteet ovat moniulot- muuttamismahdollisuuksista ei ole realistista 46104: teisia, osin ristiriitaisia, ja ne painottuvat eri tietoa eikä parlamentaariseen valmisteluun 46105: aikoina ja eri osissa maata eri tavoilla. Liiken- pohjautuvaa eri vaihtoehtoja sisältävää tavoit- 46106: nepoliittisia ratkaisuja onkin arvioitava jatku- teenasettelua. Parlamentaarisen liikennekomi- 46107: vasti uudelleen, jotta toimenpiteet ja liikenne- tean kannanotot ovat 1970-luvun puolivälin 46108: olosuhteet mahdollisimman hyvin vastaavat tilanteessa laadittuja, eikä sen jälkeen ole uu- 46109: 172 46110: 46111: delleen käynnistetty vastaavaa laajapohjaista kolminkertaistunut. Tieliikenteen osuus henki- 46112: valmistelutyötä. Hallituksen liikennepoliittises- löliikenteestä on peräti 93 OJo ja tavaraliiken- 46113: sa selonteossa eduskunnalle esitettiin lähinnä teestäkin (tonnikm) 66 OJo. Kun tienpitoon käy- 46114: yleispiirteisiä tavoitteita sekä henkilö- että ta- tettiin 1960-luvulla vuosittain keskimäärin 46115: varaliikennettä koskevat taulukot tähänastises- 4 mrd. mk kertomusvuoden kustannustasossa 46116: ta kehityksestä ja arviot kehityksestä vuoteen arvioituna, väheni määräraha jo 1970-luvulla 46117: 2000 mennessä. Eri liikennemuotojen työnja- 3 mrd. mk:aan. Tällä tasolla tienpidon määrä- 46118: koon ja yhteistyöhön selonteossa ei puututtu. rahat ovat olleetkin v. 1976-85; vasta viime 46119: Valtiontilintarkastajat eivät pidä liikennemi- vuosina ne ovat hieman lisääntyneet. Kun tie- 46120: nisteriön selonteossaan esittämiä arvioita riittä- liikenne on 1970-luvun alusta kasvanut keski- 46121: vinä valtakunnallisen liikennepolitiikan tavoit- määrin 2,5-kertaiseksi, on erityisesti päätiever- 46122: teiksi. Liikenne 2000 -ohjelman kaltaisen asia- kon kuluminen ylittänyt tieinvestointien rahoi- 46123: kirjan aikaansaaminen pelkästään viranomais- tuksen ja liikenneolosuhteet ovat selvästi huo- 46124: valmisteluna ei myöskään välttämättä merkitse nontuneet. Samalla ruuhkautuneiden teiden 46125: olennaista muutosta nykytilaan. Valtiontilin- määrä on kuluvalla vuosikymmenellä nelinker- 46126: tarkastajat kylläkin kiirehtivät kyseisen asiakir- taistunut ja huonosti kantavien teiden määrä 46127: jan valmistelua, mutta katsovat samalla, että on nopeasti lisääntynyt. Sen sijaan alemman 46128: eduskunnan mahdollisuuksia ottaa kantaa val- tieverkon peruspalvelutasoa on kyetty paranta- 46129: takunnallisen liikennepolitiikan tavoitteisiin ja maan liikenteen kasvun mukaisesti. Eniten lii- 46130: keinoihin tulee merkittävästi tehostaa. kenneongelmia esiintyy vilkkaasti liikennöidyl- 46131: Ennen valtakunnallisen liikennepolitiikan ta- lä tieverkolla sekä suurissa kaupungeissa. Var- 46132: voitteiden ja toimenpiteiden määrittämistä sinkin päällystetyn tieverkon kunnon heikkene- 46133: eduskunnassa tulee liikenneministeriön selvit- minen aiheuttaa ongelmia, ja liikenne ruuh- 46134: tää eri liikennemuotojen erityispiirteet, kuten kautuu yhä laajemmin. Liikennesuoritteen kas- 46135: energian käyttö, henkilöstö- ja kalustotarve, vun jatkuessa yhä voimakkaampana liikenne- 46136: liikenteen ympäristövaikutukset ja onnetto- turvallisuuden myönteinen kehitys on pysähty- 46137: muusriskit sekä kuljetussuoritteen hinta. Valta- nyt. Liikenneonnettomuudet ovat päätieverkot- 46138: kunnalliseen liikenneohjelmaluonnokseen tulee ta lisääntyneet kuluvalla vuosikymmenellä vii- 46139: sisältyä myös esityksiä siitä, mitä moottoritei- denneksen. Pääteiden liikennöitävyyden ja tur- 46140: tä, oikoratoja, kanavia, vesistöjen ylitysteitä, vallisuuden säilyttäminen edes nykyisellään 46141: lentokenttiä, satamia ja muita suuria investoin- edellyttää liikenneministeriön mukaan noin 46142: teja on liikennepoliittisesti perusteltua toteut- miljardin markan lisäystä pääteille ja taajamiin 46143: taa. Erityisen tarpeellisia ovat myös vaihtoeh- suunnattuihin vuotuisiin määrärahoihin. Lii- 46144: toiset esitykset eri liikennemuotojen työnjaosta kenneministeriö on esittänyt, että tämä määrä- 46145: ja yhteistyöstä sekä tarvittavista muutoksista. raha nostettaisiin nykyisestä 985 Mmk:sta 46146: Lähiajan liikennepoliittisia ratkaisuja on 2 000 Mmk:aan 1990-luvun puoliväliin men- 46147: kuitenkin välttämätöntä tehdä kaikkien liiken- nessä eli yli kaksinkertaiseksi. 46148: nemuotojen osalta tarvittavan valtakunnallisen Eduskunta on vastauksissaan hallituksen esi- 46149: kokonaisohjelman valmistelutilanteesta riippu- tyksiin vuosien 1985, 1986, 1987 ja 1988 val- 46150: matta. Tie 2000 -suunnitelma ja parlamentaari- tion tulo- ja menoarvioksi edellyttänyt, että 46151: sen rautatiekomiteanmietintö tarjonnevat tässä hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin päätiestön väli- 46152: vaiheessa tiettyjä edellytyksiä maamme tiever- tyskyvyn ja rakenteellisen kunnon saattamisek- 46153: kon ja rautatieliikenteen kehittämiselle. Val- si sen liikenteellisen merkityksen mukaiseksi ja 46154: tiontilintarkastajat palaavat niihin jäljempänä lisää tämän vuoksi tienpidon kokonaisrahoi- 46155: tässä kertomuksessa. tusta tuntuvasti. Hallitus on ohjelmassaan to- 46156: dennut, että tiestön lisärahoitusta suunnataan 46157: liikenteellisesti tärkeimpiin kohteisiin. 46158: Tie- ja vesirakennushallinto Tiestön rappeutumista ja tiemäärärahoja on 46159: viimeksi käsitelty valtiontilintarkastajain kerto- 46160: Tie 2000 -suunnitelman toteuttaminen. Tie- muksessa vuodelta 1984 (s. 101-106). Suomen 46161: liikenne on 1960-luvun puolivälin jälkeen lähes tieverkko rakennettiin pääosin v. 1955-75, ja 46162: 173 46163: 46164: sen arvioitiin kestävän kulutusta parinkymme- Kuluvalla vuosikymmenellä liikenne on kas- 46165: nen vuoden ajan. Rappeutumisen merkkejä vanut maan yleisillä teillä kertomusvuoteen 46166: alkoi näkyä 1970-luvun alkupuolella, mutta mennessä seuraavasti: henkilöautoliikenne 46167: tuolloin energiakriisi johti harhakuvitelmaan, 33 %, linja-autoliikenne 7 %, kuorma-autolii- 46168: ettei liikenne enää kasvaisi, vaan teiden rasitus kenne (ajon km) 11 % ja pakettiautoliikenne 46169: päinvastoin pienenisi. Valtiontilintarkastajat peräti 64 %. Henkilöautoliikenne kasvoi voi- 46170: totesivat kertomuksessaan, että tiepolitiikan makkaimmin, 39-42 %, Etelä- ja Keski-Suo- 46171: ohjauksen virhearvioinnit ovat suurelta osin men valta- ja kantateillä, linja-autoliikene vas- 46172: seurausta 1970-luvun alun energiakriisin jälkei- taavasti saman alueen kantateillä 28-29 %, 46173: sen pitkän taloudellisen matalasuhdanteen ai- kuorma-autoliikenne Etelä-Suomen seudullisil- 46174: kana tehdyistä vääristä liikennepoliittisista joh- la teillä 34 % ja pakettiautoliikenne puolestaan 46175: topäätöksistä. Teiden pintojen murtumisen ja voimakkaimmin Etelä-Suomen seudullisilla 46176: tierunkojen pettämisen keskeiset syyt näyttävät teillä, peräti 104 %. Erityispiirteenä liikenteen 46177: olleen v. 1975 ja 1982 toteutetut suurimpien muutoksista voidaan todeta myös se, että linja- 46178: sallittujen akseli-, teli- ja kokonaispainojen autoliikenne on jopa vähentynyt alemmalla 46179: korotukset, sillä pääosa etenkin alemmanastei- tieverkolla (kokooja- ja yhdystiet) koko maas- 46180: sesta tieverkosta oli rakennettu toteutettuja sa. Linja-autoliikenteen osuus yleisten teiden 46181: selvästi alhaisempien painostandardien mukai- koko liikennesuoritteesta on vain 2 %, paketti- 46182: siksi. autoliikenteen 7 %, kuorma-autoliikenteen 46183: Kertomuksessa todettiin lisäksi, että tielai- 9 % ja henkilöautoliikenteen 82 %. 46184: toksen kokonaismäärärahojen riittämättömyy- Liikenneministeriöitä saadun selvityksen mu- 46185: den ohella tiestön kunnossapidon laiminlyön- kaan henkilöliikenteen kasvu tulee hidastu- 46186: nistä aiheutuneeseen rappeutumiseen on ilmei- maan 1990-luvulla kuluvan vuosikymmenen 46187: sesti vaikuttanut käytettävissä olleiden tiemää- kasvuun verrattuna, vaikka taloudellinen kehi- 46188: rärahojen suuntaaminen ensi sijassa alue- ja tys jatkuisikin suotuisana. Kasvun hidastumis- 46189: työllisyyspoliittisin perustein sen sijaan, että ta perustellaan monillakin näkökohdilla. Hen- 46190: liikennesuoritteen ohella erityisesti vaikuttaisi- kilöautotiheyden kasvaessa autokannan kasvu- 46191: vat tiestön puutteet ja niiden poistamismahdol- nopeus pienenee. Tämä voidaan todeta Suo- 46192: lisuudet. mea pidemmälle autoistuneiden maiden koke- 46193: Tieliikenteen kehitys ja kehitys- musten perusteella. Suomessa oli v. 1986 keski- 46194: näkymät . Henkilö- ja tavaraliikenne on määrin 329 autoa tuhatta asukasta kohti, kun 46195: kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä nopeam- taas Ruotsissa 388, Saksan Hittotasavallassa 46196: min kuin 1970-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin 446 ja Yhdysvalloissa 552. Ennusteen mukaan 46197: koko liikennesuoritteen kasvu oli keskimäärin Suomi saavuttaisi Ruotsin autotiheyden vasta 46198: 2 OJo vuodessa, kun vastaava luku tällä vuosi- vuoden 2010 tienoilla, jolloin molempien auto- 46199: kymmenellä on ollut lähes 4 % vuodessa. Vii- tiheys olisi 475. Vuosituhannen vaihteeseen 46200: meaikaiselle kehitykselle ovat olleet merkittä- mennessä moniautoistuminen, aktiiviväestön 46201: viä seuraavat tekijät: kasvun hidastuminen ja väestön ikärakenteen 46202: - Bruttokansantuote on kasvanut keski- vanheneminen aiheuttavat ennusteiden mukaan 46203: määrin 3 % vuodessa. ajosuoritteen pienenemisen henkilöautoa koh- 46204: - Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ti, mikä osaltaan hidastaa liikenteen kasvua. 46205: ovat samoin kasvaneet keskimäärin 3 % vuo- Ennusteen mukaan tavaraliikenne kasvaa ensi 46206: dessa. vuosikymmenellä hieman henkilöliikennettä 46207: - Henkilöautojen reaalihinta on pysynyt enemmän. Henkilöliikenteen kasvu on voimak- 46208: ennallaan 1980-luvulla. kainta maan eteläosissa, kun taas tavaraliiken- 46209: - Polttoaineen reaalihinta on kuluvalla ne kasvaa alueellisesti selvästi tasaisemmin. 46210: vuosikymmenellä alentunut noin 30 %. Seuraavassa asetelmassa esitetään liikenteen 46211: - Väestön ikärakenne on kuluvalla vuosi- kehityksen suoriteluvut vuodelta 1980 sekä en- 46212: kymmenellä ollut otollinen liikenteen kasvulle, nusteluvut vuosille 1990 ja 2000 tie- ja vesipii- 46213: sillä suuret ikäluokat ovat tulleet parhaaseen reittäin: 46214: työikään ja aktiiviväestön osuus koko väes- 46215: töstä on suuri. 46216: 174 46217: 46218: Piiri Liikennesuorite, milj. autokilometriä 46219: 1980 1990 2000 Kasvu-"lo Kasvu-% 46220: 1980-90 1980-2000 46221: Uusimaa ........................................... . 3 249 5 220 6 120 61 88 46222: Turku ............................................. . 2577 3 650 4 180 42 62 46223: Häme .............................................. . 2 176 3 380 3 980 55 83 46224: Kymi .............................................. . l 169 l 690 l 915 45 64 46225: Mikkeli ............................................ . 973 l 330 l 485 37 53 46226: Pohjois-Karjala ................................... . 794 l 000 l 130 26 42 46227: Kuopio ............................................ . l 002 l 290 l 470 29 47 46228: Keski-Suomi ....................................... . l 094 l 620 l 830 48 67 46229: Vaasa .............................................. . l 630 2 160 2 455 33 51 46230: Keski-Pohjanmaa .................................. . 611 810 915 33 50 46231: Oulu ............................................... . l 078 l 460 l 620 35 50 46232: Kainuu ............................................ . 492 580 630 18 28 46233: Lappi .............................................. . l 257 l 460 l 600 16 27 46234: Koko maa ......................................... . 18 100 25 600 29 300 41 62 46235: 46236: Seuraavassa asetelmassa tarkastellaan ties- Suomen ja muiden Pohjoismaiden kesken vuo- 46237: töön ja tieliikenteeseen liittyviä tunnuslukuja delta 1986: 46238: Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti 46239: Pinta-ala, l 000 km2 ••••••••••••••••••••••••• 338 450 324 43 103 46240: Väestö, milj. asukasta ...................... . 4,9 8,4 4,2 5,1 0,2 46241: Tieverkon pituus, km 31.12.1986 ........... . 76 224 98 334 86 143 70 147 12 435 46242: moottoriteitä ............................. . 204 999 336 593 46243: päällystettyjä teitä o/o ..••............•.••. 57 70 68 100 13 46244: Autokanta, l 000 autoa .................... . 1829 3 497 1 875 1 841 126 46245: henkilöautot 1 000 autoa ................. . 1620 3 254 1 592 1 558 113 46246: henkilöautotll 000 asukasta ............. . 329 388 381 304 463 46247: kuorma-autot, 1 000 autoa ............... . 52 88 119 214 46248: pakettiautot, l 000 autoa ................. . 136 l4i 146 60 12 46249: linja-autot, l 000 autoa .................. . 9 14 17 8 l 46250: Tieliikenneonnettomuudet 46251: kuollut ................................... . 612 844 452 723 24 46252: loukkaantunut ........................... . 10 762 21 614 12 006 13 398 768 46253: kuollut/JOO 000 asukasta ................. . 13 10 11 14 10 46254: loukkaantunut/JOO 000 asukasta ......... . 219 257 288 261 315 46255: Kotimaan henkilökuljetussuorite, mrd. hen- 46256: kilö-km ..................................... . 53,8 100,0 47,7 60,4 2,42 46257: Tieliikenne ............................... . 50,0 89,1 42,1 55,0 2,3 46258: Rautatieliikenne .......................... . 3,1 8,0 2,6 4,5 46259: Ilmaliikenne .............................. . 0,6 2,7 2,3 0,4 0,1 46260: Vesiliikenne .............................. . 0,1 0,2 0,7 0,5 0,0 46261: Kotimaan tavarakuljetussuorite, mrd. tonni- 46262: km ......................................... . 33,5 53,8 21,7 13,1 0,92 46263: Tieliikenne ............................... . 22,0 26,5 7 ,l 10,3 0,8 46264: Rautatieliikenne .......................... . 7,0 17,9 2,4 1,2 46265: Vesiliikenne .............................. . 4,5 9,4 12,2 1,6 0,1 46266: 1 46267: kokonaispaino alle 3,5 t 46268: 2 46269: V.1983 46270: 46271: Pohjoismaisessa vertailussa kiinnittää eri- Tienpidon m äär är a h a t. Kertomus- 46272: tyistä huomiota Suomen moottoriteiden vähyys vuonna yleisten teiden kustannukset olivat 46273: ja päällystettyjen teiden alhainen osuus. Tielii- 3 913 Mmk, josta kehittämiskustannukset oli- 46274: kenneonnettomuustilastoissa Suomen tilanne vat 1 109 Mmk, peruskorjaukset 956 Mmk, 46275: on pohjoismaista tasoa. hoito 829 Mmk, kunnostus 704 Mmk ja suun- 46276: Liikenneturvallisuuden lisäämisessä tiestön nittelu 315 Mmk. 46277: kunnon kohentamisella ja moottoriteiden ra- 46278: kentamisella on kansainvälisten ja kotimaisten- 46279: kin kokemusten perusteella tärkeä merkitys. Seuraava asetelma kuvaa yleisten teiden kus- 46280: Autoliitto ry. ja Suomen Tieyhdistys ry. ovat tannuksia toimenpideryhmittäin ja piireittäin 46281: lausunnoissaan korostaneet näitä näkökohtia. kertomusvuonna: 46282: 175 46283: 46284: Piiri Toimenpideryhmä 1 Yhteensä 46285: A B c D E 46286: Uusimaa ............................................ 97 77 77 239 31 521 46287: Turku ·············································· 137 104 79 165 27 512 46288: Häme ............................................... 68 72 90 170 25 425 46289: Kymi ··············································· 49 43 35 73 20 220 46290: Mikkeli ............................................. 56 41 41 62 8 208 46291: Pohjois-Karjala ···································· 49 30 66 20 13 178 46292: Kuopio ············································· 46 30 ll3 23 ll 223 46293: Keski-Suomi ........................................ 48 58 58 96 16 276 46294: Vaasa ............................................... 72 74 109 56 25 336 46295: Keski-Pohjanmaa ................................... 27 35 50 16 7 135 46296: Oulu ................................................ 54 45 79 52 19 249 46297: Kainuu ············································· 34 24 51 41 ll 161 46298: 92 71 108 96 23 390 46299: ivJ1::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 79 79 46300: Koko maa ·········································· 829 704 956 l 109 315 3 913 46301: 1 46302: A = hoito, B = kunnostus, C = peruskorjaus, D = kehittäminen ja E suunnittelu. 46303: 2 TVH:n osuuteen sisältyy joukko tie- ja siltasuunnitelmia, jotka konsultit ovat laatineet TVH:n valvomana 46304: työnä. Lisäksi laitoksen kustannuserään sisältyy perustutkimusta sekä kehittämis- ja kokeilutoimintaa keskimää- 46305: rin 30 Mmk vuosittain. 46306: 46307: Seuraava kartta kuvaa kertomusvuoden tie- ohella on tarkasteltu liikennesuoritteita, henki- 46308: ja vesirakennuspiireittäisiä OJo-osuuksia; tienpi- lövahinko-onnettomuuksia ja yleisten teiden 46309: toon käytettyjen määrärahojen jakautumisen pituutta. 46310: 46311: 46312: 46313: 46314: UJ Yleisten teiden pituus 46315: • Liikennesuorite 46316: 46317: • Henkilövahinko-onnettomuudet 46318: 46319: • Tienpitoon käytetyt määrärahat 46320: 46321: 46322: 46323: 46324: PIIrit 46325: U Uusimaa 46326: T Turku 46327: H Häme 46328: Ky Kymi 46329: M Mikkeli 46330: PK Pohjois-Karjala 46331: Ku Kuopio 46332: KS Keski-Suomi 46333: V Vaasa 46334: KP Keski· 46335: Pohjanmaa 46336: 0 Oulu 46337: Kn Kainuu 46338: L Loppi 46339: 176 46340: 46341: Tienpitoon käytettyjen määrärahojen ja lii- - Teiden hoitotaso pidetään nykyisellään, 46342: kennesuoritteiden osuuksien vertailussa kiinnit- liukkauden torjuntaa tehostetaan pitämällä 46343: tyy huomio erityisesti siihen, että kun toisaalta päätiet sulina niillä alueilla ja niissä oloissa, 46344: Uudenmaan osuus liikennesuoritteesta oli joissa suolan käyttö tehoaa. 46345: 19,4 OJo ja tiemäärärahoista 13,9 %, niin toi- - Tieverkkoa täydennetään vain liikenneta- 46346: saalta Kainuun piirin osuus liikennesuoritteesta loudellisesti kannattavilla sekä aluerakenteen 46347: oli 2,4 OJo ja tiemäärärahoista 4,1 OJo ja Lapissa ja tuotantotoiminnan kannalta välttämättämil- 46348: vastaavasti 6,3 OJo ja 10,2 %. Kainuun ja Lapin lä uusilla tie- ja siltayhteyksillä. 46349: piirin määrärahoista on noin viidennes myön- Edellä esitetyt tavoitteet merkitsevät suunni- 46350: netty työllisyysperusteisina. Maan muissa pii- telman mukaan seuraavia käytännön toimia: 46351: reissä liikennesuoritteen ja tiemäärärahojen - Liikennöitävyystavoitteet edellyttävät 46352: osuudet vastaavat paremmin toisiaan. Tie- ja 600 km:ä uusia moottori-, moottoriliikenne- 46353: vesirakennushallituksen mukaan määrärahat tai nelikaistaisia teitä, minkä lisäksi on leven- 46354: tulisi kohdentaa tiestön puutteista johdettujen nettävä ja paikoin oiottava päätieverkolla 46355: toimenpidetarpeiden perusteella. Mikäli rahoi- 2 100 km ja alemmalla tieverkolla 2 400 km. 46356: tus kasvaa suunnitelmien mukaisesti, tulee Uu- - Teiden kunnostustavoitteet edellyttävät 46357: denmaan osuus kasvamaan lähivuosina n. kestopäällysteiden rakenteiden parantamista ja 46358: 17 OJo :iin, Kainuun osuus laskee 3 OJo :iin ja vahvistamista yli 7 000 km, öljysorateiden pa- 46359: Lapin 8 OJo :iin. rantamis- ja vahvistamistarve on 13 500 km, 46360: Tie 2000 -suunnitelman painopis- sorateitä olisi päällystettävä öljysoralla 46361: tealueet . Tie- ja vesirakennushallitus hy- 6 250 km ja kevyellä sorapintauksella 46362: väksyi suunnitelman istunnossaan 2.2.1987. 7 400 km, minkä lisäksi 2 600:aa siltaa olisi 46363: Liikenneministeriö oli antanut asiakirjasta lau- parannettava. 46364: suntonsa 22.1.1987. Suunnitelma sisältää tie- - Taajamatavoitteet edellyttävät 50 uuden 46365: ja vesirakennuslaitoksen käsityksen siitä, miten ohi- tai läpikulkutien rakentamista ja muita 46366: yleistä tieverkkoa pitäisi hoitaa, ylläpitää ja tie-, katu- tai liittymäjärjestelyjä 250 taaja- 46367: kehittää v. 1986-2000. Suunnitelmassa kuva- maan. Uusia kevyen liikenteen väyliä on tar- 46368: taan nykyinen tieverkko ja sen palvelutaso peen rakentaa 4 200 km. 46369: sekä liikenne ja sen arvioitu kehitys ja esitetään - Tieverkkotavoitteet edellyttävät 46370: tie- ja liikenneoloja koskevat tavoitteet sekä 770 km:ä uusia tieyhteyksiä ja 40 lossin kor- 46371: niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet vaamista sillalla. 46372: ja määrärahatarve. Suunnitelman mukaan tienpidon kustannuk- 46373: Tieliikenneoloja koskevat tavoitteet ovat tii- set kertomusvuoden kustannustasossa v. 46374: vistettynä seuraavat: 1986-2000 ovat n. 66 mrd. mk. Tienpidon 46375: - Vakavien liikenneonnettomuuksien riskiä määrärahatarve on vuodessa yhteensä 46376: pienennetään. 4 300 Mmk, josta kunnossapidon osuus on 46377: 1 760 Mmk ja teiden tekemisen 2 540 Mmk. 46378: - Pääteiden liikennöitävyys säilytetään vä- Laskennallinen ero kertomusvuoden tienpidon 46379: hintään nykyisellä tasolla ja muilla teillä keski- määrärahojen ja Tie 2000 -suunnitelman mu- 46380: tytään liikennöitävyydeltään huonoimpien tei- kaisen tarpeen välillä on siten lähes 900 Mmk, 46381: den parantamiseen. sillä kertomusvuonna käytetyt määrärahat oli- 46382: - Tiepäällysteet kunnostetaan tyydyttävään vat 3 437 Mmk. 46383: kuntoon ja teiden kantavuus parannetaan lii- Liikenneministeriön kannanotossa suunnitel- 46384: kenteen vaatimalle tasolle lukuun ottamatta maa pidettiin hyvänä lähtökohtana tienpidon 46385: vähäliikenteisiä teitä, joilla sallitaan lieviä ra- yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja sen rahoi- 46386: kenteellisia vaurioita ja kelirikkoa. tuslähtökohtaa perusteltuna. Keskeisintä tien- 46387: - Sorapintaiset seudulliset ja kokoojatiet pidon tavoitteissa on liikenneministeriön mie- 46388: päällystetään sekä yhdysteistä päällystetään lestä teiden liikennöitävyyden, liikenneturvalli- 46389: puolet. suuden ja kunnon parantaminen. Liikenteelli- 46390: - Taajamissa toteutetaan maankäytön, lii- sesti tärkeiden hankkeiden eteneminen on edel- 46391: kenneturvallisuuden ja liikenneympäristön lytys tienpidon rahoituksen lisäämiseen. 46392: kannalta tarpeelliset tie-, katu- ja liittymäjär- Liikenneministeriö katsoi lausunnossaan, et- 46393: jestelyt ja rakennetaan ohi- ja läpikulkutiet tä kertomusvuoden kunnossapitomäärärahoja 46394: sekä kevyen liikenteen väylät. tulisi nostaa 12 OJo ja tienrakennusmäärärahoja 46395: 177 46396: 46397: 50 OJo. Suunnitelman mukaisesti määrärahoja Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, 46398: lisättäisiin asteittain siten, että kunnossapidon että tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta on 46399: määrärahat kasvaisivat vuosittain 2 % usean vuoden virkamiesvalmistelun tuloksena 46400: (30 Mmk) ja tekemisen määrärahat 10% saatu kertomusvuoden alussa valmiiksi 46401: (150-200 Mmk), jolloin suunnitelman mukai- Tie 2000 -suunnitelma, johon myös liikennemi- 46402: nen rahoitustaso saavutettaisiin 1990-luvun nisteriö on ottanut kantaa. Vaikka valtiontilin- 46403: puoliväliin mennessä. tarkastajat ovat edellä tässä kertomuksessa 46404: Liikenneministeriö katsoi, että liikenteen ar- kiirehtineet valtakunnallisen liikennepolitiikan 46405: vioitu keskimäärin 3 %:n vuotuinen kasvu aikaansaamista ja eduskunnan osuuden koros- 46406: tuottaa valtiolle tieliikenteen erityisverotulojen tamista sen määrittelyssä, on tieverkon rappeu- 46407: lisäyksenä nykyisten veroperusteiden mukaan tumisen estämiseksi nyt edettävä ripeästi ja 46408: arviolta 260 Mmk vuodessa, mikä riittää suun- käytettävissä olevaa suunnitelmaa hyväksi 46409: nitelman vaatiman valtion rahoituslisän katta- käyttäen. Liikenneministeriö on katsonut, että 46410: miseen. Liikenneministeriö pitää TVH:n käyt- suunnitelman edellyttämä lisärahoitus katetaan 46411: tämiä liikenteen kasvuarvioitasuuruusluokal- asteittain liikenne-ennusteiden mukaisella ve- 46412: taan oikeina, mutta katsoo, että liikenne tulee ronlisäyksellä eli arviolta 260 Mmk:lla vuodes- 46413: kasvamaan pääteillä ja muilla keskeisillä lii- sa. Tällä tavoin toimimalla Tie 2000 -suunni- 46414: kenneväylillä selvästi enemmän. Liikennemi- telman mukainen keskimääräinen rahoitustaso 46415: nisteriön mielestä liikenne-ennusteita tulisi jat- saavutettaisiin vasta 1990-luvun puolivälissä. 46416: kossa tarkentaa alueellisesti ja tiekohtaisesti ja Valtiontilintarkastajat pitävät tieinvestointien 46417: ottaa ne nykyistä painavammin huomioon toi- em. lisäämisnopeutta tässä tilanteessa riittä- 46418: menpiteitä suunniteltaessa. Liikennetekijöille mättömänä ja katsovat, että liikenneministe- 46419: tulisi antaa pääpaino suunnitelmaa toteutetta- riön tulee paneutua nykyistä perusteellisemmin 46420: essa. tieliikenteen tarvitsemien investointien rahoi- 46421: Liikenneministeriö pitää Tie 2000 -suunnitel- tuksen järjestämiseen ja eri rahoitusvaihtoeh- 46422: maa hyvänä lähtökohtana tienpidon yksityis- tojen selvittämiseen yhdessä valtiovarainminis- 46423: kohtaiselle suunnittelulle ja ohjelmoinnille. Lii- teriön kanssa. 46424: kenneministeriö tulee yhteistyössä TVH:n 46425: kanssa kehittämään suurten tiehankkeiden Valtiontilintarkastajat haluavat tässä yhtey- 46426: suunnitteluprosessia siten, että tärkeät peri- 46427: dessä painottaa seuraavaa kohtaa aiemmassa 46428: aateratkaisut tulevat riittävän ajoissa ministe- 46429: kannanotossaan vuoden 1984 kertomukses- 46430: riön hyväksyttäviksi. sa (s. 106): ,Valtiontilintarkastajat korostavat, 46431: Valtiontilintarkastajat toteavat, että maam- että maantieverkostomme on tärkeä kansalli- 46432: me tieverkon rappeutuminen on edelleen jatku- nen voimavara. Sen käytössä ja kehittämisessä 46433: nut. Autotiheyden ja /iikennesuoritteiden kas- pitäisi noudattaa johdonmukaista ja suunnitel- 46434: vun huomioon ottaen tiestömme laatu ei pääl- mallista politiikkaa, jonka lähtökohtina olisi- 46435: lystettyjen teiden niukkuuden ja moottoritei- 46436: den vähyyden vuoksi kestä pohjoismaista ver- vat ensi sijassa liikenteen omat näkökohdat ja 46437: tailua. Tie- ja vesirakennuslaitoksen omien ar- tarpeet. Maantieverkostomme parantamisessa 46438: vioidenkin mukaan maamme yleisistä teistä ei välittömästi ole kyse varojen käytöstä kulu- 46439: vain 29 000 km on hyvässä kunnossa. Tyydyt- tukseen, vaan investoinnista keskeiseen tuotan- 46440: nontekijään. ,, 46441: tävässä kunnossa on 34 000 km ja välttävässä 46442: tai huonossa kunnossa yli 13 000 km. Kun 46443: Suomen koko tieverkosta on hyvässä kunnossa Valtiontilintarkastajat katsovat, että tiein- 46444: vajaat 40 % ja vilkkaimmin liikennöidystä kes- vestointien tason korottaminen määräaikaisena 46445: topäällystetystä tiestästä vain 34 o/o, voidaan toimena on tässä tilanteessa perusteltua, ja 46446: tilannetta pitää erityisen huolestuttavana. Lii- · esittävät harkittavaksi maamme idänkaupan 46447: kenteen kasvu ja tieverkon rappeutuminen es- tuontitarpeen hyväksikäyttöä teiden rakenta- 46448: tävät osaltaan tieliikenneturva/lisuudenkin misessa. Neuvostoliittolaisen öljyn osuus Suo- 46449: myönteisen kehityksen jatkumista. Autoistumi- men teiden päällysteistä on nykyiselläänkin jo 46450: nen nopeutuu, ja ilmeistä on, että tiesuunnitel- lähes kolmannes, ja bitumipohjaisista teistä 46451: mien pohjana käytetyt liikenne-ennusteet ylite- sen osuus on JOO o/o. Myös yhteisyritysten 46452: tään erityisesti kovasti kuormitetulla päätiever- muodostamista tätä määräaikaisprojektia var- 46453: kolla. ten tulisi selvittää. 46454: 23 380734R 46455: 178 46456: 46457: Valtionrautatiet sessaan vuodelta 1980 (s. 204-207) valtion- 46458: tilintarkastajat katsoivat, että "VR:n palvelu- 46459: Toimintapolitiikan uudistaminen. Maamme laitosvelvoitteet on voitava täsmentää siten, 46460: rautateiden liikenne kasvoi voimakkaasti 1970- ettei laitos itse joudu suorittamaan eduskun- 46461: luvulla: tonnikilometrit runsaat 30 OJo ja henki- nalle kuuluvaa parlamentaarista harkintaa pal- 46462: lökilometrit lähes 50 %. Kuluvalla vuosikym- velutason määrittelemiseksi. Samalla on sää- 46463: menellä molemmat liikennelajit ovat lakanneet deltävä VR:n liiketaloudellinen vastuu siten, 46464: kasvamasta ja jopa vähentyneet. Rautatielii- ettei se syrjäytä laitoksen palvelutasovastuuta, 46465: kenne on tieliikennettä selvästi jäykkäliikkei- joka sille parlamentaarisella tasolla määritel- 46466: sempää mm. suurten kuljetusyksikköjen, ka- lään." Samassa kertomuksessa valtiontilintar- 46467: luston pitkän käyttöiän ja suuren pääomasi- kastajat edellyttivät, että liikenneministeriö yh- 46468: donnaisuuden takia. Lisäksi kiinteiden henki- teistyössä rautatiehallituksen kanssa valmiste- 46469: löstökulujen osuus on suuri. Liikenneministe- lee kiireellisesti VR:n tervehdyttämisohjelman, 46470: riöitä saadun selvityksen mukaan rautatielii- joka sisältää muiden toimien ohella tarpeelliset 46471: kenne on kuitenkin keskimääräisiltä yksikkö- säädöstarkistukset. Valtiontilintarkastajat edel- 46472: kustannuksiltaan autoliikennettä edullisempaa, lyttivät tuolloin lisäksi, että eduskunnan VR:ää 46473: jos VR:n kuljetuskapasiteettia kyetään käyttä- koskevat ohjaus- ja valvontamahdollisuudet 46474: mään tasaisesti ja tehokkaasti. Rautateiden paranevat nykytilaan verrattuna uudistettavan 46475: vajaakäyttö on nykyään ilmeistä, ja elinkeino- toimintapolitiikan myötä. Toimintapolitiikan 46476: rakenteen muuttuessa tilanne vaikeutuu edel- uudistamista valtiontilintarkastajat pitivät vält- 46477: leen, ellei rautateille kyetä liiketaloudellisin ja tämättömänä myös VR:n itsensä kannalta, sillä 46478: liikennepoliittisin keinoin ohjaamaan olennai- laitos on joutunut toimimaan täsmentämättö- 46479: sesti lisää sille soveltuvia kuljetuksia. Jos rau- mien ja toisensa pois sulkevien tavoitteiden 46480: tateiden käyttöaste kohoaisi, yksikkökustan- varassa, mistä on ollut seurauksena mm. pysy- 46481: nukset alenisivat, mikä hyödyttäisi kaikkia väisluontoinen alijäämä ja palvelutasossa tode- 46482: VR:n asiakkaita. VR:n perusongelmana on tut puutteet sekä henkilöstöpoliittiset ongel- 46483: kuitenkin liikenteen kysynnän suhteellinen mat. Kertomuksessa todettiin liikenteen kan- 46484: heikkeneminen ja siitä sekä laitoksen kustan- nattamattomuuden johtuvan myös siitä, ettei 46485: nusrakenteesta johtuva vaikea taloudellinen ti- VR:n kaluston käyttöä ole onnistuttu suunnit- 46486: lanne. Rautateiden etuina muihin liikennemuo- telemaan riittävän joustavasti ja kysyntää vas- 46487: toihin verrattuna ovat sen turvallisuus ja ym- taavaksi. 46488: päristöystävällisyys sekä mittavan rataverkon VR:n toiminta ja talous. Huoli- 46489: ansiosta merkittävä välityskyky suuren kysyn- matta VR:n kuljetusmäärien kasvusta rautatie- 46490: nän alueilla. Laitoksen tavoitteena on jo pit- kuljetusten suhteellinen osuus kaikista kulje- 46491: kään ollut uudistuminen ja toimintojen ratio- tuksista on laskenut. Taloudellisen tuloksen 46492: nalisointi, jotta laitoksen taloudellinen tila ei heikkous on lisännyt painetta rautateiden ase- 46493: enää heikentyisi ja jotta sen kilpailukyky säilyi- man uudelleenjärjestelyyn. Kuluvan vuosikym- 46494: si. menen alkupuolella alkanut suotuisa kehitys 46495: Valtiontilintarkastajat ovat 1980-luvun aika- keskeytyi lakkovuonna 1986, ja laitoksen sääs- 46496: na kertomuksissaan käsitelleet rautatielaitok- tötoimista huolimatta lakkojen heijastusvaiku- 46497: sen toimintaa mm. seuraavin otsikoin: talou- tukset näkyVät rautatiehallitukselta saadun se- 46498: dellinen tulos ja kannattavuus, markkinoinnin lonteon mukåan kertomusvuodenkin taloudel- 46499: kehittäminen, henkilöstökehitys, liiketoimin- lisessa tuloksessa. Rautatievirkamiesliitto kat- 46500: nan tuottovaatimukset, paikallisliikenteen su- soo sitä vastoin lausunnossaan, että laitoksen 46501: pistaminen, tavaraliikenteen kehittäminen, pai- johto vetäytyy vastuustaan ja peittelee omaa 46502: kallisliikenteen palvelutason turvaaminen, vä- saamattomuuttaan jatkuvilla viittauksilla lak- 46503: häliikenteiset radat sekä tavara- ja henkilölii- koon, jonka vaikutukset todellisuudessa rajau- 46504: kenteen alennukset. tuvat pääsääntöisesti lakkovuoteen. Seuraavas- 46505: Puuttuessaan Valtionrautateiden taloudelli- sa asetelmassa tarkastellaan VR:ntoimintaa ja 46506: seen tulokseen ja kannattavuuteen kertomuk- taloutta v. 1985-87: 46507: 179 46508: 46509: 1985 1986 1987 46510: Mmk 46511: Tuotot 46512: Tavaraliikenne ....................................................... . 1 987,1 1 866,8 2 024,2 46513: Henkilöliikenne ...................................................... . 768,9 708,2 843,1 46514: Muut tuotot .......................................................... . 222,2 221,7 273,2 46515: Tuotot yhteensä ......................................................... . 2 978,2 2 796,7 3 140,5 46516: 46517: Kuljetustoiminnan kulut 46518: Palkat ................................................................ . 1 577,7 1 628,6 1 737,3 46519: Henkilösivukulut ..................................................... . 590,2 608,8 644,3 46520: Energia ............................................................... . 281,6 227,4 227,2 46521: Materiaali- ja muut kulut ............................................. . 435,6 474,6 555,7 46522: Poistot ............................................................... . 271,2 295,2 283,4 46523: Kuljetustoiminnan kulut yhteensä ....................................... . 3 156,3 3 234,6 3 447,9 46524: 46525: Kuljetustoiminnan tulos ................................................ . -178,1 -437,9 -307,4 46526: 46527: Radanpidon kulut 46528: Palkat ................................................................ . 247,2 238,8 247,9 46529: Henkilösivukulut ..................................................... . 97,2 94,2 98,0 46530: Energia ............................................................... . 9,4 9,5 9,4 46531: Materiaali- ja muut kulut ............................................. . 75,3 73,7 79,9 46532: Poistot ............................................................... . 247,1 252,9 265,9 46533: Radanpidon kulut yhteensä ............................................. . 676,2 669,1 701,1 46534: 46535: Tilikauden tulos ........................................................ . -854,3 -1 107,0 -1 008,5 46536: 46537: 46538: 46539: 46540: Kertomusvuoden tulos parani 100 Mmk ja kattaneet tehtävän suorittamisesta aiheutuvia 46541: kuljetustoiminnan tulos 130 Mmk lakkovuo- kuluja. Laajasti tarkastellen yleisen edun huo- 46542: desta. Erityisesti tavaraliikennetuotot jäivät en- mioon ottamiseksi voidaan katsoa velvoitteet 46543: nakoitua pienemmiksi, koska kuljetusmarkki- hoitaa VR:n omalla kustannuksella sellaisia 46544: noilla tapahtuneet rakennemuutokset eivät tehtäviä, joita muut rautateihin verrattavat 46545: suosineet rautateitä. Myös henkilöliikennetuo- kuljetusyritykset ja laitokset eivät joudu itse 46546: tot jäivät" jonkin verran ennakoitua pienem- kustantamaan samassa laajuudessa kuin VR. 46547: miksi. Ensiksi mainitun tulkinnan mukaan alijää- 46548: Käyttötoiminnan kuluja kasvattivat kerto- mää kasvattavia tehtäviä ovat henkilöpaikallis- 46549: musvuonna ennakoitua suuremmat palkkojen liikenteen hoitaminen ja vähäliikenteisten rato- 46550: korotukset, mitä ei henkilökunnan tavoitetta jen ylläpito. Jälkimmäisen tulkinnan mukaan 46551: suurempi supistuminenkaan korvannut. Mate- alijäämän aiheuttajiksi voidaan katsoa koko 46552: riaalikuluissa säästettiin energian ennakoitua radan pitämisen velvoite, suuri eläkevastuu ja 46553: alhaisemman hinnan johdosta. Muut kulut ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen. 46554: kasvoivat lähinnä transpoint-kuljetusten voi- Parlamentaarisen rautatiekomitean (KM 46555: makkaan kasvun lisäämien vieraille liikennöit- 1986:44) esittämän laskelman mukaan pääkau- 46556: sijöille maksettavien kuljetuskorvausten vuok- punkiseudun ulkopuolisessa henkilöpaikallislii- 46557: si. kenteessä tuottojen ja kuljetustoiminnan välit- 46558: Valtionrautateille asetettuja yleisiä yhteis- tömien kulujen erotus oli v. 1985 arviolta 46559: kuntapoliittisia tavoitteita ei ole tarkkaan mää- 90 Mmk. Lisäksi kaluston poistot ja osuus 46560: ritelty. Rautateiden toiminnalta edellytetään yhteiskustannuksista olivat yhteensä 34 Mmk. 46561: terveiden liikeperiaatteiden sekä maan yleisen Valtiovalta korvasi paikallisliikenteen tappios- 46562: edun noudattamista. Yleisen edun huomioon ta 19 Mmk. 46563: ottamisen voidaan katsoa kasvattaneen VR:n Vähäliikenteisiä rataosia on yhteensä 46564: tuloksen alijäämäisyyttä aina silloin, kun laitos 960 km. Eräillä näistä ei ole enää liikennettä. 46565: on velvoitettu hoitamaan tehtävä, josta saata- Liikenteen lakkauttaminen näillä rataosilla vä- 46566: vat tuotot ja korvaukset yhdessä eivät ole hentäisi kuljetustoiminnan alijäämää 4 Mmk 46567: 180 46568: 46569: vuodessa. Lisäksi radan kunnossapidon säästö käsityksen mukaan on mahdollista säilyttää 46570: olisi 27 Mmk, joten alijäämä kokonaisuudes- toistaiseksi. 46571: saan pienenisi 31 Mmk. Perusrataverkon vähäliikenteiset osuudet 46572: Rautatiet on Suomessa ainoa liikenne- (yhteensä 600 km) ovat henkilö- ja tavaralii- 46573: muoto,joka hoitaa liikenneverkkonsa rakenta- kenteen radoista Vilppula-Seinäjoki 46574: misen ja ylläpidon. Tästä aiheutuvat kustan- (143 km), Porokylä-Vuokatti (82 km) sekä 46575: nukset heikentävät välittömästi VR:n tulosta. Tornia-Rautuvaara (201 km; henkilöliiken- 46576: Edellä mainitun laajan tulkinnan mukaan VR nettä Kolariin asti, 183 km) sekä yksinomaan 46577: hoitaa yleisen edun piiriin luettavaa tehtävää, tavaraliikenteen radoista Lahti-Loviisan sata- 46578: koska julkinen valta vastaa muiden liikenne- ma (78 km), Kiukainen-Kauttua (14 km), Iso- 46579: muotojen osalta liikenneverkosta. Radanpidon kylä-Kelloselkä (72 km) sekä Niesa-Äkäsjo- 46580: välittömät kustannukset olivat kertomusvuon- ki (10 km). Näillä rataosuuksilla, joiden tois- 46581: na yhteensä 701 Mmk. Kun tähän lisätään taiseksi katsotaan kuuluvan perusrataverk- 46582: radanpidon hallintokustannusten arvioitu koon, jatketaan liikennettä kysyntää vastaa- 46583: osuus eli lähes 130 Mmk, ovat radanpidon vasti. Ratojen kunnossapitotaso ja -toimet 46584: kustannukset yhteensä lähes 830 Mmk. Rata- määritellään rautatietaloudellisin perustein ot- 46585: verkon ylläpitäminen lisäsi siten VR:n alijää- taen huomioon kuljetusten kysynnän kehitys- 46586: mää 830 Mmk kertomusvuonna ja sen osuus näkymät. 46587: koko alijäämästä oli 83 OJo. Seuraavien kymmenen rataosan (yhteispituus 46588: VR:n tuloslaskelmaan sisältyy useita pro- 692 km) tavaraliikenne hoidetaan kysyntää 46589: senttiyksikköjä suuremmat eläkekustannukset vastaavasti, mutta ratojen kunnossapitoa vä- 46590: kuin kilpailevilla kuljetusyrityksillä. Jos kulje- hennetään, ja niiltä osin kuin radoilla on 46591: tustoiminnan eläkkeet kertomusvuonna olisi henkilöliikennettä, tätä siirretään kannatta- 46592: laskettu 25 OJo :n sijasta 20 OJo :n mukaan, olisi vuussyistä maanteille. 46593: alijäämä pienentynyt yli 80 Mmk. Lisäksi am- Kyseisistä radoista kahdella on sekä henkilö- 46594: matillisen peruskoulutuksen järjestämiseen että tavaraliikennettä: Haapamäki-Jyväskylä 46595: käytetään vuosittain arviolta 30 Mmk. Edellä (78 km) ja Huutokoski-Savonlinna (75 km). 46596: mainitut alijäämää lisäävät velvoitteet olivat Ainoastaan tavaraliikennettä on osuuksilla 46597: kertomusvuonna yhteensä lähes 950 Mmk eli Olli-Porvoo (16 km), Seinäjoki-Kaskinen 46598: 95 OJo koko alijäämästä. (112 km), Saarijärvi-Haapajärvi (135 km), 46599: Joensuu-Ilomantsi (71 km), Kontiomäki- 46600: Henkilö- ja tavaraliikenteen alennuskulje- Taivalkaski (156 km) ja Pesiökylä-Ämmän- 46601: tuksiin on myönnetty korvauksia valtion bud- saari (18 km). Lisänä seuraa kaksi syrjäraidet- 46602: jetista seuraavasti: ta eli Ristiinan teollisuusraiteet (21 km, Mynt- 46603: tilä-Ristiina) sekä Ylihärmän kunnan teolli- 46604: Vuosi Henkilöliikenne Tavaraliikenne suusraide (10 km, Markkula-Ylihärmä). 46605: Mmk 46606: Purettaviksi ehdotetaan kolmea rataosaa 46607: 1985 ............... . 35,1 31,5 46608: 1986 ............... . 40,4 28,9 (yhteensä 141 km): Ruosniemi-Kankaanpää 46609: 1987 ............... . 54,9 33,4 (50 km, liikenne lopetettu 2.6.1985), Haapa- 46610: mäki-Aitoneva (66 km, liikenne lopetettu 46611: 1.1.1985) sekä Perälä-Kristiinankaupunki 46612: Rautatiehallitukselta saadun selvityksen mu- (25 km, liikenne lopetettu 1.2.1983). 46613: kaan korvaukset vaikuttavat tavaraliikenteessä Mikäli vähäliikenteisiä ratoja päätetään yllä- 46614: joissakin tapauksissa kuljetusjärjestelmän va- pitää, on lähivuosien investointitarve VR:n 46615: lintaan. Eräiden uusiakäyttöön otettavien mukaan 200 Mmk ja 1990-luvulla 700 Mmk. 46616: raaka-aineiden kuten keräyspaperin ja erilais- Näillä sijoituksilla turvattaisiin rataosille tava- 46617: ten romujen yms. kuljetuksia ei nykyisen laa- raliikenteelle 22,5 tonnin akselipaino sekä hen- 46618: juisina hoidettaisi, ellei kuljetuskorvaus kattai- kilöliikenteelle suurimmaksi sallituksi nopeu- 46619: si osaa rahtikustannuksista. deksi 100 km/h. 46620: Eräiden rataosien liikenteen lo- Rautatiehallitukselta saadun selvityksen mu- 46621: pettaminen ja ratojen purkami- kaan uuden kevyen paikallisliikennekaluston 46622: nen. Rautatiehallitus on laatinut liikennemi- puuttuminen ei ole vauhdittanut vähäliikenteis- 46623: nisteriön pyynnöstä selvityksen VR:n vähälii- ten rataosien liikennöinnin lakkauttamissuun- 46624: kenteisistä radoista, jotka rautatiehallituksen nitelmia. Syyt ovat liikennemäärissä, sillä rata- 46625: 181 46626: 46627: osien liikenne on vähäistä, eikä uusi kalusto teiskuntataloudellisiin tekijöihin. Uuden liike- 46628: takaa matkustajamäärien kasvua. Kertomus- laitoslain mukaan eduskunta hyväksyy valtion 46629: vuoteen asti on henkilöliikenteessä ollut käy- tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä mm. 46630: tössä vielä kevytrakenteista kiskoautokalustoa liikelaitoksen keskeiset palvelutasotavoitteet ja 46631: veturijunien lisäksi. Uuden kaluston hankinta muut toimintatavoitteet sekä liikelaitoksen tär- 46632: edellyttää valtiovallan päätöksiä paikallislii- keimmät investointikohteet. Tässä vaiheessa 46633: kenteen laajuudesta ja sen aiheuttaman tap- Valtionrautateiden laitoskohtaisen lain valmis- 46634: pion korvaamisesta. telun ollessa vielä kesken ei voida sanoa, min- 46635: Liikenneministeriö on antanut rautatiehalli- kälainen ratojen purkamista koskeva lopulli- 46636: tukselle yleisohjeet vähäliikenteisten ratojen nen päätöksentekomenettely tulisi olemaan. 46637: perusparantamisessa noudatettavasta käytän- Erillisiä säännöksiä radan lakkauttamisesta ja 46638: nöstä. Rautatiehallituksessa laadittuun vähälii- purkamisesta ei ole. Eduskunta voi lähinnä 46639: kenteisten ratojen perusparannustarveselvityk- tulo- ja menoarviota käsitellessään osoittaa 46640: seen sisältyi rataa 1 400 km eli 25 OJo rataver- määrärahoja tähän tarkoitukseen ja siten vai- 46641: kosta. Selvityksen mukaan liikenteen lopetta- kuttaa rataverkon laajuuteen. 46642: minen säästäisi liikenteenhoidon ja radanpidon Rautatielaitosten pohjoismaista 46643: kustannuksia yhteensä 117 Mmk vuodessa. vertailua . Pohjoismaiden rautateiden kan- 46644: Säästöt ovat 32 Mmk suuremmat kuin vastaa- nattavuuden vertailua hankaloittaa se, että tu- 46645: vat 85 Mmk:n vuotuiset tulon menetykset. Vä- loslaskelmia on vaikea saada vertailukelpoisik- 46646: häliikenteisten ratojen perusparannusinvestoin- si mm. tilinpäätösmenettelyn erilaisuuden 46647: tien osalta liikenneministeriö katsoo, että rau- vuoksi. Seuraavassa esitellään Pohjoismaiden 46648: tatietaloudellisesti tarkasteltuna nämä sen vaa- rautateiden kannattavuutta VR:llä käytössä 46649: timat investoinnit, lähivuosina n. 200 Mmk ja olevan lähestymistavan mukaan. 46650: 1990-luvulla n. 700 Mmk, näyttävät kannatta- Rautatieyritysten kannattavuuden kehitystä 46651: mattomilta. voidaan tarkastella laskemalla asiakkailta pe- 46652: Liikenneministeriön käsityksen mukaan pel- rittyjen ns. omien tuottojen suhde yrityksen 46653: kästään rautatietaloudellisen selvityksen perus- kuluihin. Omat tuotot saadaan vähentämällä 46654: teella ei voida tehdä päätöksiä valtakunnalli- kokonaistuotoista valtiovallalta saadut kor- 46655: sesti merkittävien vähäliikenteisten rataosien vaukset. Tämä on välttämätöntä, koska kor- 46656: liikenteen lakkauttamisesta, ratojen purkami- vaukset vaihtelevat huomattavasti eri maissa. 46657: sesta eikä toisaalta rataosien perusparantami- Yksinkertaisin tapa vertailla kannattavuuden 46658: sesta. Liikenneministeriö onkin edellyttänyt, kehitystä on laskea omien tuottojen suhde 46659: että tällaisen rataosan perusparannuksen tulles- käyttökuluihin, koska käyttökulujen laskenta- 46660: sa teknisesti välttämättömäksi tai liikenteen tapa on eri maissa jokseenkin samanlainen. 46661: jatkamisen rautatietaloudellisesti kannattamat- Sen sijaan pääomakustannusten ottaminen mu- 46662: tomaksi tulee ratojen perusparannuksista tehdä kaan laskelmiin on ongelmallista, sillä esim. 46663: yhteiskuntataloudellinen vertailuselvitys, jonka poistojen laskentaperiaatteet vaihtelevat eri 46664: perusteella lakkauttamista tai perusparantamis- maissa. 46665: ta voidaan arvioida rautatietaloutta laajem- 46666: min. Näiden selvitysten jälkeen mahdollisesti Seuraavasta vertailuasetelmasta ilmenee 46667: tarvittavien investointiesitysten käsittely tapah- omien tuottojen suhde käyttökuluihin Pohjois- 46668: tuu tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä. maiden rautateillä v. 1982-87. 46669: Myös vaikutukset liikennemuotojen väliseen 46670: työnjakoon on tässä yhteydessä tarkoitus sel- Vuosi VR SJ NSB DSB 46671: Suomi Ruotsi Norja Tanska 46672: vittää. "lo 46673: Liikenneministeriöitä saadussa selvityksessä 1982 ................ 84 94 73 75 46674: todetaan, että nykyisten säännösten mukaan 1983 ................ 85 94 72 79 46675: 1984 ................ 89 94 72 79 46676: liikenteen lopettamisesta ja radan purkamisesta 1985 ................ 90 92 75 83 46677: voidaan päättää rautatiehallituksessa. Liikelai- 1986 ................ 83 88 71 84 46678: tosuudistuksen yhteydessä toteutetaan asian 1987 ................ 87 70 83 46679: vaatimat mahdolliset tarkistukset. Päätöksiä 46680: tehtäessä huomio on joka tapauksessa kiinni- Asetelmasta käy ilmi, että VR:n suhteellinen 46681: tettävä nykyistä selkeämmin rautatietaloudel- kannattavuus parani hyvin aina vuoteen 1985 46682: listen perusteiden ohella niitä laajempiin yh- asti, mutta laski lakon takia huomattavasti v. 46683: 182 46684: 46685: 1986. Kannattavuus parani kertomusvuonna Vuosi 1985 oli Norjan rautateillä varsin hyvä, 46686: neljä prosenttiyksikköä. mutta vuodet 1986 ja 1987 jälleen huonoja. 46687: Parhaiten kannattavuuttaan on viime vuosi- 46688: SJ :n kannattavuus on heikentynyt viime 46689: vuosina. Varsinkin vuosi 1986 oli Ruotsin rau- na pystynyt parantamaan DSB. Tanskan rauta- 46690: tateille taloudellisesti huono. SJ on kuitenkin tiet oli kannattavuudessa v. 1986 toisena Ruot- 46691: yhä tällä tavoin mitattuna Pohjoismaiden sin jälkeen ohittaessaan Suomen VR:n lakko- 46692: vuoden tuloksen. Kertomusvuonna Tanska jäi 46693: "kannattavin" rautatie. Kertomusvuoden tie- 46694: jälkeen Suomesta neljä prosenttiyksikköä. 46695: toja ei ole käytettävissä. 46696: Seuraavassa asetelmassa vertaillaan Pohjois- 46697: NSB:n kannattavuus on ollut useana vuonna maiden rautatielaitosten kannattavuutta kerto- 46698: pohjoismaisista rautateistä selvästi heikoin. musvuonna: 46699: 46700: Suomi' Ruotsi 2 Norja Tanska 46701: Tuotot 3 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 3 141 9 835 3 158 5 104 46702: - korvaukset ............................................ . 112 1 409 89 46703: - muut tuotot ja kustannukset .......................... . -25 46704: "Omat tuotot" (ilman korv.) ............................. . 3 029 8 401 3 069 5 104 46705: Kulut 2 46706: - käyttökulut ........................................... . 3 484 9 601 4 380 6 172 46707: - poistot hankintahintaan ............................... . 549 416 475 858 46708: - korko ................................................. . 3ll 1 084 46709: "Kokonaiskulut" (ilman korkoa) ......................... . 4 033 10 017 4 855 7 030 46710: Omien tuottojen suhde käyttö kuluihin, Ofo ••••••••••••••••• 87 88 70 83 46711: Omien tuottojen suhde kokonaiskuluihin, Ofo •••••••••••••• 75 84 63 73 46712: Poistoj~n <_>suus kuluista, % .............................. . 14 4 lO 12 46713: Investommt ............................................... . 734 2 897 1 108 1 830 46714: Investointien suhde tuottoihin, % ........................ . 23 30 35 36 46715: Investointien suhde omiin tuottoihin, % .................. . 24 35 36 36 46716: 1 46717: VR:n kulut on laskettu vuosikertomuksesta poiketen 19 %:n eläkerasituksella. 46718: 2 46719: Ruotsin luvut vuodelta 1986. 46720: 3 46721: Kunkin maan miljoonissa rahayksiköissä. 46722: 46723: Seuraavassa asetelmassa vertaillaan Pohjoismaiden rautatielaitosten kuljetussuoritteita, kalus- 46724: toa ja henkilökuntaa v. 1986: 46725: Suomi Ruotsi Norja Tanska 46726: Ratapituus, km ........................................... . 5877 11 236 4 219 2 471 46727: Junakilometrit, milj ............. : ......................... . 38,3 104,8 33,4 50,0 46728: Vedetyt bruttotonnikilometrit, milj ....................... . 19 905 50 545 13 472 11 650 46729: Henkilöliikenteen matkat, milj ............................ . 34,8 73,0 35,6 144,3 46730: Henkilökilometrit, milj ................................... . 2 676 6 152 2 225 4 536 46731: Tavaraliikenteen kuljetetut tonnit milj .................... . 27,7 52,7 25,7 7,4 46732: Tonnikilometrit, milj ..................................... . 6 951 l7 754 3 015 1 791 46733: Vetokalusto, kpl .......................................... . 923 1 539 579 811 46734: Henkilöliikenteen vaunut, kpl ............................ . 1118 1 982 976 1 615 46735: Tavaraliikenteen vaunut, kpl ............................. . 17 888 34 259 6 848 4 881 46736: Henkilökunta keskimäärin ................................ . 25 621 35 826 15 832 21 437 46737: 46738: 46739: Rautatielaitosten kuljetussuoritteiden poh- Tanskan rautateillä on rataverkon pituuteen 46740: joismaisessa vertailussa Suomen, Ruotsin ja nähden ylivoimaisesti eniten Pohjoismaissa. 46741: Norjan luvut ovat ratapituuteen nähden verra- Tanskan rautatielaitoksessa työskentelee keski- 46742: ten lähellä toisiaan. Tanskan rautatielaitos sen määrin 9 rautatieJäistä yhtä ratakilometriä 46743: sijaan ylittää useimpien tunnuslukujen osalta kohti, kun vastaava luku Norjassa ja Suomessa 46744: muut Pohjoismaat lyhyestä rataverkostaan on 4 ja Ruotsissa vain 3. Rautatiehenkilöstön 46745: huolimatta. Myös kaluston määrä on Tanskas- suurestamäärästä huolimatta Tanskan rautatei- 46746: sa rataverkon pituuteen verrattuna selvästi den omien tuottojen suhde käyttökuluihin oli 46747: muita Pohjoismaita suurempi. Henkilökuntaa 46748: 183 46749: 46750: edellä esitetyssä vertailussa Suomen ja Ruotsin - Ratamaksu on määrättävä tasoltaan ja 46751: tasolla. perusteiltaan sellaiseksi, että se mahdollistaa 46752: Parlamentaarisen rautatiekomi- VR:n liikenteen vertaamisen väyläkustannusten 46753: tean kannanotot. Valtioneuvosto asetti kattamisen osalta toisaalta raskaaseen kuorma- 46754: 20.6.1985 komitean, jonka tehtävänä oli mää- autoliikenteeseen ja toisaalta linja-autoliiken- 46755: ritellä VR:n liikennepoliittiset tehtävät ja nii- teeseen (arviolta 150 Mmk v. 1985). 46756: den edellyttämät toimenpiteet keskipitkällä ja - VR:n eläkevastuu tulee laskea TEL:n 46757: pitkällä aikavälillä. Selvitystensä perusteella periaatteen eli 19 OJo :n mukaan (VR:n elä- 46758: komitean tuli tehdä ehdotuksensa VR:n toi- kerasitus lasketaan 25 % :n mukaisesti). 46759: minnan painopistealueiksi, investointipolitii- - VR:n kuljetustoimintaan sijoitetun pää- 46760: kaksi, eri liikennelajien tulostavoitteiksi ja oman tuottovaatimuksena käytetään 3,0 %:a. 46761: VR:n ulkoisen ohjauksen kehittämiseksi. Ko- - Eduskunta ja valtioneuvosto määräävät 46762: mitean mietintö (KM 1986:44) luovutettiin val- VR:n tehtävät, palvelutason sekä talouden tu- 46763: tioneuvostolle 17.12.1986. los- ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet samal- 46764: Komitean mielestä Valtionrautateillä on la, kun ne huolehtivat laitoksen kilpailuaseman 46765: edelleenkin merkittävä tehtävä yhteiskunnassa, säilyttämisestä. 46766: vaikka tämä tehtävä onkin vuosikymmenten - Mikäli tavoitteista aiheutuu VR:lle alijää- 46767: kuluessa huomattavasti muuttunut. Eräissä mää, on tätä pidettävä yhteiskuntapoliittisesti 46768: kuljetuksissa ja eräillä etäisyyksillä rautatiekul- hyväksyttävänä alijäämänä, joka korvataan 46769: jetukset ovat edelleenkin kilpailukykyisiä ja budjettivaroista. 46770: useasti jopa välttämättömiä kuljetusalan osia. 46771: Komitea totesi VR:n tunnetut ristipaineet vaa- - Tavoitteena kuitenkin on, ettei VR vuo- 46772: teen 1990 ulottuvan siirtymäkauden jälkeen 46773: timusten ja toimintamahdollisuuksien välillä. 46774: enää tuota alijäämää, kun noudatetaan em. 46775: Terveiden liikeperiaatteiden ja maan yleisen 46776: laskentaperusteita. 46777: edun noudattaminen on vaikeaa, koska jälkim- 46778: mäistä ei voida määrittää yksiselitteisesti. VR:n - Rataverkon laajuudesta ja laadusta päät- 46779: alijäämä on aiheuttanut runsaasti kritiikkiä täminen kuuluu eduskunnalle ja valtioneuvos- 46780: laitosta kohtaan ja laitoksen sisällä jopa moti- tolle. 46781: vointiongelmia. Komitea ei kuitenkaan pitänyt - Uusien rataosien rakentamiseen ja ny- 46782: keskeisenä tavoitteena alijäämän poistamista kyisten rataosien supistamiseen tulee olla sa- 46783: vaan toiminnan kaikinpuolista tehostamista, mat perusteet kuin muidenkin liikenneväylien. 46784: minkä myötä komitea näki mahdollisuuden - VR:n investointitasoa on syytä nostaa 46785: alijäämän tuntuvaan supistamiseen. Komitea jonkin verran jo v. 1988-92, ja lisäinvestoin- 46786: katsoi, että alijäämä voisi olla yhteiskuntapo- nit tulee suunnata uuteen teknologiaan, toi- 46787: liittisesti perusteltavissa, mikäli toiminnan te- minnan tehostamiseen, henkilöstön kehittämi- 46788: hostumisesta ja kilpailukyvyn parantumisesta seen sekä yhteiskuntapoliittisin perustein toteu- 46789: huolimatta alijäämää edelleen esiintyisi rauta- tettaviin ratojen perusparannuksiin. 46790: teillä. Komitea totesi, että VR:n ja muiden - VR:n ulkoista ohjausta kehitetään nou- 46791: liikennemuotojen välistä kilpailutilannetta on dattaen niitä suuntaviivoja, jotka on esitetty 46792: vaikea täsmällisesti arvioida, koska ne eivät ole valtion liikelaitoskomitean mietinnössä ja sen 46793: samassa asemassa. VR:ltä edellytetään hallin- hengen mukaisessa valtion liikelaitoksia koske- 46794: tovirastona myös eräiden sellaisten velvoittei- vassa lakiehdotuksessa. 46795: den hoitamista, joista muiden liikennemuoto- Komitea katsoi, että sen esittämät kehittä- 46796: jen ei tarvitse vastata. Komitea katsoikin, että mislinjat parantavat VR:n mahdollisuuksia ke- 46797: rautatiet on saatettava muiden liikennemuoto- hittyä henkilöstöitään hyvin motivoivaksi, il- 46798: jen kanssa samaan kilpailuasemaan. mapiiriltään kannustavaksi ja hyvin johdetuksi 46799: Seuraavassa esitetään em. periaatteiden li- liikelaitokseksi. Liikelaitosuudistus ei merkitse 46800: säksi eräitä poimintoja komitean muista kes- periaatteellista muutosta henkilöstön asemaan, 46801: keisistä kannanotoista: vaan korostaa palvelussuhteen jatkuvuutta ja 46802: - VR:n kuljetustoiminta ja radanpito tulee sen ehtojen säilyvyyttä. Komitea esitti, että VR 46803: erottaa ohjauksellisesti toisistaan. ja liikenneministeriö ryhtyvät viipymättä toi- 46804: - Kuljetustoiminnan on tuotettava katetta, menpiteisiin lainsäädännön sekä tulo- ja meno- 46805: ratamaksua, valtion kokonaan rahoittamalle arvioon liittyvien uudistusten valmistelemisek- 46806: radanpidolle. si. 46807: 184 46808: 46809: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Valtion- parannetaan. Junankäyttäjien laskentaa on te- 46810: rautateillä on jo pitkään ollut sekä sisäinen että hostettava merkittävästi, mikäli laitos haluaa 46811: ulkoinen tarve uudistaa toimintapolitiikkaansa oikein mitoitetulla tarjonnallaan saada uusia 46812: siten, että liiketaloudellisten periaatteiden ja asiakkaita ja säilyttää nykyiset palvelusten 46813: maan yleisen edun noudattaminen kyettäisiin käyttäjät. Seisomapaikkanormin pitäminen lä- 46814: samanaikaisesti toteuttamaan nykyistä ristirii- hiliikenteessä aina 20 minuutin pituiseen mat- 46815: dattomammin. VR:n palvelutasovaatimukset kaan saakka viidenneksenä koko matkustaja- 46816: tulee täsmentää ja vastuu radanpidosta määrit- määrästä on liikelaitokseksi pyrkivälle VR:lle 46817: tää eri liikennemuotojen tasapuolisen kilpailu- huonoa mainosta. Kalustohankintoja tulee te- 46818: tilanteen aikaansaamiseksi. Rautatieliikenteen hostaa ja kaluston huollot ajoittaa siten, että 46819: perusongelmaksi on noussut liikenteen kysyn- tarjonta vastaa kysyntää. 46820: nän kasvun hidastuminen ja siitä sekä laitok- Valtionrautateiden henkilöstön määrä on 46821: sen kustannusrakenteesta johtuva vaikea talou- pohjoismaiseen tapaan suuri, mutta huomion 46822: dellinen tilanne. Rautatieliikenteen tunnettuina kiinnittäminen pelkästään tähän ei tee oikeutta 46823: kansantaloudellisina etuina ovat edelleen tur- sille, että laitos edelleen kipeästi tarvitsee osaa- 46824: vallisuus ja ympäristöystävällisyys sekä mittava vaa ja asenteiltaan uudistuskykyisiä työvoi- 46825: ja hintatasoltaan edullinen välityskyky suuren maa. Saneeraukset ja työhönottokiellot saatta- 46826: kysynnän alueella. vat olla perusteltuja, mutta jo siirtymävaihees- 46827: Vaikka valtakunnallisen liikennepolitiikan sa on olennaisinta tietää, mitkä työtehtävät on 46828: määrittämisen tarvetta eduskunnan toimesta säilytettävä, ketkä jäävät laitoksen palveluk- 46829: onkin korostettu edellä tässä kertomuksessa, seen ja miten he työt hoitavat. 46830: on tällöin jo tieverkon rappeutumisen välttämi- Liikenneministeriö ja rautatiehallitus ovat 46831: seksi katsottu olevan syytä edetä omalla saneerausperustein pitäneet tärkeänä lopettaa 46832: Tie 2000 -suunnitelmalla. Samoin rautatielai- tiettyjen rataosien välinen liikenne sekä samal- 46833: toksen kehittämisen osalta on perusteltua syytä la viimeistellä nämä hankkeet lopullisesti rata- 46834: viitata VR:n ongelmien vaikeuteen ja tarpee- osia purkamalla. Valtiontilintarkastajat viittaa- 46835: seen toteuttaa välttämättömät kehittämistoimet vat näiltä osin aiempiin kannanottoihinsa ja 46836: em. parlamentaarisen rautatiekomitean mietin- toteavat, että VR:n tulee edelleenkin vastata 46837: töä hyväksi käyttäen. Nämä erillisratkaisut kohtuullisista palveluista myös harvaan asu- 46838: eivät kuitenkaan saa heikentää liikenneministe- tuilla alueilla ainakin siihen saakka, kun jokin 46839: riön kiinnostusta Liikenne 2000 -ohjelmaluon- muu joukkoliikennemuoto tulee rautatiepalve- 46840: noksen valmisteluun; tätä asiakirjaa tarvitaan lujen tilalle. Rautateiden vastuu ja toimintapo- 46841: eduskunnan käsittelyyn myös tieliikennettä ja litiikka paikallisliikenteen palvelutason turvaa- 46842: rautatieliikennettä kehitettäessä. misessa on edelleen määrittämättä paitsi em. 46843: Valtionrautateiden toimintapolitiikan uudis- alueilla myös suurten asutuskeskusten ja pää- 46844: tamisessa on keskeistä luoda tasapuolinen kil- kaupunkiseudunkin lähiliikenteessä. Rataosien 46845: pailuasema VR.·lle, l?fikä tarkoittaa ennen purkamiseen valtiontilintarkastajat suhtautu- 46846: muuta .. sitä, että_fR ' saa valtion budjetissa vat kielteisesti ja katsovat, että vähäliikenteis- 46847: rahat vain rataverkon ylläpitoon ja kehittämi- ten ja ilman liikennettä jäävien rataosien vuok- 46848: seen sekä yhteiskunnan edellyttämien liiketa- raaminen matkailu- ym. tarkoituksiin on tur- 46849: loudellisesti kannattamattomien yhteyksien vattava. VR:n voimavaroja ei ole muutoinkaan 46850: hoitamiseen. Sen sijaan VR:n on hoidettava syytä kohdistaa tarpeettomaan radanpurkuun, 46851: varsinainen kuljetustoiminta liiketalousperiaat- kun tarkoituksenmukaisempaakin radanraken- 46852: teella ja omarahoitteisesti valtion budjetin ul- tamistyötä on tarjolla. Säännökset radan lak- 46853: kopuolella. Tämän tulee merkitä VR:n muutta- kauttamisesta ja purkamisesta tulee valmistella 46854: mista liikelaitokseksi siinä vaiheessa, kun toi- mitä pikimmin. 46855: saalta laitoksen valmiudet muutokseen ovat Valtiontilintarkastajat haluavat vielä kiinnit- 46856: olemassa ja toisaalta yhteiskunnan edellyttä- tää huomioiaan laitoksen konepajatoiminnan 46857: mät palvelutasotavoitteet VR.·lle on saatu riit- tulevaisuuteen sekä laitoksen maapolitiikan, 46858: tävästi määritetyiksi. omistuksen ja vuokrauksen tarkoituksenmu- 46859: Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättö- kaiseen järjestämiseen. Näitä koskevat selvi- 46860: mänä, että Valtionrautateiden valmiutta liike- tykset ja ratkaisut tulee tehdä viipymättä ja 46861: laitosuudistuksen toteuttamiseen olennaisesti ennen liikelaitosuudistusta. 46862: 185 46863: 46864: 46865: 46866: 46867: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 46868: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- syys taas osoittaa, että ulkomaille on maksettu 46869: kastuksen kauppa- ja teollisuusministeriössä enemmän. 46870: 4.3.1988, Valtiontakauslaitoksessa 16.12.1987, Vaihtotase jakautuu kauppataseeseen, palve- 46871: Vientitakuulaitoksessa 25.5.1988 ja Matkailun lutaseeseen sekä tulonsiirtojen ja tuotantoteki- 46872: edistäruiskeskuksessa 3. 6.1988. jäkorvausten taseisiin. Näistä kauppatase 46873: osoittaa tavaroiden tuonnin ja viennin arvon 46874: tasapainon. Palvelutase osoittaa palvelusten 46875: tuonnin ja viennin ja tällöin tähän sisällytetään 46876: Kauppa- ja teollisuusministeriö mm. matkailu, rahdit ja projektivienti. Tuo- 46877: tannontekijäkorvausten pääosan muodostavat 46878: Vaihtotase. Yleistä . Vaihtotaseeseen kir- korkotulot ja -menot ja tulonsiirtojen pääosan 46879: jataan Suomen ulkomaankaupan juokseviin lii- vastikkeeton kehitysapu. 46880: ketoimiin liittyvät rahavirrat. Positiivinen eli Vaihtotaseen alijäämäisyys on lisääntynyt 46881: ylijäämäinen vaihtotase osoittaa yksinkertais- viime vuosien aikana. Kertomusvuoden lopus- 46882: tettuna sen, että tietyn tarkastelujakson aikana sa alijäämä oli n. 8,5 mrd. mk. Seuraavasta 46883: Suomeen on tullut liiketoimista enemmän mak- asetelmasta ilmenee vaihtotaseen kehitys v. 46884: suja kuin on suoritettu ulkomaille; alijäämäi- 1983-87: 46885: 46886: 46887: 46888: 1983 1984 1985 1986 1987 46889: Mmk 46890: Vaihtotase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -5 219 -49 -4 517 -3 828 -8 500 46891: 46892: 46893: 46894: Ennakkotietojen mukaan on vaihtotaseen Vientitulot olivat 83,6 mrd. mk ja tuontimenot 46895: vaje syventynyt edelleen kertomusvuoden jäl- 81,9 mrd. mk. Kauppataseen ylijäämä on edel- 46896: keen. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti eräitä lisvuodesta kuitenkin pienentynyt. 46897: vaihtotaseen osa-alueita. Seuraavasta asetelmasta ilmenee kauppata- 46898: Kauppa t ase . Suomen kauppatase oli seen nettomääräinen kehitys v. 1983-87: 46899: kertomusvuonna n. 1, 7 mrd. mk ylijäämäinen. 46900: 46901: 46902: 1983 1984 1985 1986 1987 46903: Mmk 46904: Kauppatase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -2 771 5 465 1711 4 330 1 666 46905: 46906: 46907: 46908: Länsivienti on kertomusvuonna kasvanut Itävienti on Neuvostoliiton kanssa käytävän 46909: määrältään n. 7 o/o. Perinteiset vientituotteem- kaupan tasapaino-ongelmien johdosta supistu- 46910: me eli puu- ja paperituotteet ovat menestyneet nut kertomusvuonna. Öljytuotteiden maail- 46911: maailmanmarkkinoilla hyvin. Myös metalli- manmarkkinahintojen lasku on Suomen yksi- 46912: teollisuuden länsivienti on ollut menestyksekäs- puolisen tuontivalikoiman vuoksi laskenut 46913: tä. tuonnin arvoa ja siten vastaavasti vähentänyt 46914: 24 380734R 46915: 186 46916: 46917: vientiä. Raakaöljyn ja muiden öljypohjaisten Kokonaistuonnista muodostivat raaka-aineet 46918: tuotteiden osuus tuonnistamme oli kertomus- ja tuotantotarvikkeet sekä poltto- ja voiteluai- 46919: vuonna melkein 60 D!o. Öljyntuontia korvaavaa neet n. 61 %, investointitavarat n. 17 % ja 46920: muuta tuontia ei myöskään eri syistä ole pys- kulutus- sekä muut tavarat n. 22 %. Inves- 46921: tytty lisäämään. Vaikka itävienti onkin supis- tointi- ja kulutustavaroiden osuus koko tuon- 46922: tunut noin viidenneksellä kertomusvuoden ai- nista on vuoteen 1986 verrattuna noussut hie- 46923: kana, oli idänkaupan tase kertomusvuoden man. 46924: lopussa 0,8 mrd. mk ylijäämäinen. Yksityinen kulutus lisääntyi kertomusvuon- 46925: Idänkaupan tasapainottomuudesta ovat kär- na n. 5 %. Lisäys on lähes yhtä suuri kuin 46926: sineet lähinnä tekstiili- ja nahkateollisuus. samanaikainen reaalitulojen kasvu. Julkinen 46927: Myös metalliteollisuuden vienti supistui kerto- kulutus kasvoi 4 %. Julkisen ja yksityisen 46928: musvuonna, mutta koska monet laivatoimituk- kulutuksen kasvuvauhti onkin ollut tuntuvasti 46929: set ajoittuivat vasta kertomusvuoden jälkeiseen nopeampi kuin kokonaistuotannon runsaan 46930: aikaan, kasvaa metalliteollisuuden vienti uu- 3 %:n kasvu. 46931: destaan ainakin v. 1988. Investoinnit ovat kertomusvuonna kasvaneet 46932: Kaikkiaan on Suomen kokonaisviennin arvo n. 4,6 %. Kasvu johtui lähinnä kone- ja lai- 46933: kertomusvuoden aikana kasvanut n. 3,3 %. teinvestoinneista, joiden määrän kasvu oli 46934: Samoin kuin kokonaisvienti on tavaroiden 11 %. Yksityiset investoinnit kasvoivat 4,4 % 46935: tuonti Suomeen kasvanut kertomusvuonna ja julkiset investoinnit 5,6 %. Asuinrakennus- 46936: merkittävästi. Kotimaisen kysynnän kasvu on investoinnit eivät kertomusvuonna kasvaneet, 46937: kohdistunut erityisesti kulutustavaroihin, joita mutta muut talonrakennusinvestoinnit lisään- 46938: tuotiin 15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. tyivät 4,2 % lähinnä teollisuus- ja liikerakenta- 46939: Investointitavaroiden tuonnin määrä lisääntyi misen ansiosta. 46940: lähes 10 %, ja kun myös raaka-aineiden tuonti P a 1v e 1u tase. Palvelutaseen nettomää- 46941: kasvoi, lisääntyi kokonaistuonnin volyymi run- räinen kehitys v. 1983-87 ilmenee seuraavasta 46942: saat 8 %. Tuonnin arvo kasvoi edellisvuoteen asetelmasta: 46943: verrattuna n. 6,6 %. 46944: 46945: 1983 1984 1985 1986 1987 46946: Mmk 46947: Palvelutase ................................................... . 4 144 2 588 1 568 1 406 -143 46948: 46949: 46950: 46951: Palvelutaseen heikkenemisen syynä voidaan jektiviennissä on viime vuosina ollut vaikeuk- 46952: pitää ainakin suomalaisten ulkomaanmatkai- sia. 46953: lun selvää lisääntymistä sekä kotimaassa rekis- Seuraavasta asetelmasta ilmenee Suomen 46954: teröidyn kauppalaivaston jatkuvaa supistumis- matkailutaseen kehitys 1980-luvulla: 46955: ta ns. ulosliputuksen seurauksena. Myös pro- 46956: 46957: 46958: 1981 1983 1985 1986 1987 46959: Mmk 46960: Tulot ......................................................... . 3064 2 851 3 258 3 195 3 729 46961: Menot ........................................................ . 2 659 3 599 5 031 5 587 6 821 46962: Netto ......................................................... . 405 -748 -1773 -2 392 -3 092 46963: 46964: 46965: 46966: Vuonna 1981 osoitti Suomen matkailutase suhteessa Ruotsiin, jonka vuoden 1982 deval- 46967: vielä 405 Mmk:n ylijäämää. Hintatason suh- vaatio nosti Suomen hintatasoa Ruotsiin ver- 46968: teellinen nousu kilpailijamaihimme verrattuna rattuna merkittävästi. Tämä näkyikin jo sel- 46969: on 1980-luvulla kuitenkin vaikuttanut matkai- västi vuoden 1983 matkailutaseessa, jossa 46970: lutuloihin siten, että ne eivät ole reaalisesti Ruotsin kruunujen osuus vähentyi edellisvuo- 46971: nousseet lukuun ottamatta kertomusvuotta. den 52 %:sta 44 D!o:iin. Vuoteen 1986 mennes- 46972: Selvimmin kilpailukyvyn heikkeneminen näkyi sä eivät matkailutaseen tulot korkean hintata- 46973: 187 46974: 46975: son vuoksi edes nimellisesti juuri kasvaneet. Ulkomaanmatkailuun käytettyjen varojen 46976: Vasta kertomusvuonna kääntyivät Suomen osuus yksityisestä kulutuksesta on Suomessa 46977: matkailutulot selvään kasvuun. Kasvua edellis- selvästi noussut. Se on kuitenkin yhä pienempi 46978: vuoteen verrattuna oli n. 14 OJo, jolloin tulot kuin esim. Ruotsissa. Kun v. 1985 yksityisestä 46979: ylsivät n. 3,7 mrd. mk:aan. kulutuksesta 2, 7 % käytettiin Suomessa ulko- 46980: Tilastokeskukselta saatujen majoitusliikkei- maanmatkailuun, käytettiin Ruotsissa 3,8 %, 46981: den yöpymistilastojen mukaan saavutettiin ker- Tanskassa 4,4 % ja Norjassa 6,4 %. 46982: tomusvuonna niin kotimaanmatkailussa kuin Vaikka yksityinen kulutus onkin Suomessa 46983: ulkomailta Suomeen suuntautuvassa matkai- absoluuttisesti vähäisempää kuin muissa Poh- 46984: lussakin uusi ennätys. Suomalaisten yöpymiset joismaissa, on selvää, että myönteinen talou- 46985: kotimaan majoitusliikkeissä nousivat dellinen kehitys maassamme nostaa sitä ja 46986: n. 7,1 miljoonaan, ja lisäystä edellisvuoteen oli myös siitä ulkomaanmatkailuun käytettyä 46987: siten 4 %. Ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyi- osuutta. Näin ollen matkailumenojen voidaan 46988: vät n. 9 % ja olivat siten n. 2,2 miljoonaa. kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä syys- 46989: Yhteensä majoitusliikkeissä yövyttiin siis tä olettaa kasvavan lähivuosina edelleen voi- 46990: n. 9,3 miljoonaa kertaa; kasvua vuoteen 1986 makkaasti, varsinkin jos Suomen markan ul- 46991: verrattuna oli 5 %. koinen asema ei merkittävästi muutu. Jos Suo- 46992: Vertailtaessa yöpymismäärien kasvua Suo- men markan ulkoinen arvo pysyy edelleen 46993: messa ja muissa Pohjoismaissa voidaan todeta vakaana ja kuluttajahinnat Suomessa nousevat 46994: Suomen selviytyneen kertomusvuonna parhai- jonkin verran nopeammin kuin muissa OECD- 46995: ten. Ruotsissa ulkomaalaisten yöpymiset ma- maissa, niin ulkomaanmatkailu Suomesta tulee 46996: joitusliikkeissä vähenivät 2 %. Tanskassa kas- päinvastoin entistä edullisemmaksi. Samaan 46997: vua oli n. 3 % ja Norjassa 5 %. Tosin yöpy- suuntaan vaikuttaa myös kansainvälisen lento- 46998: misten kokonaismäärä jäi Suomessa selvästi liikenteen liberalisointi, koska se koventaa kil- 46999: pienimmäksi. pailua ja alentaa siten lentolippujen hintoja. 47000: Kuten alussa esitetystä asetelmasta ilmenee, Myöskään öljyn hinnankehitys ei lähivuosina 47001: ovat Suomen matkailumenot kasvaneet koko näytä estävän ulkomaanmatkailun kasvua. 47002: 1980-luvun ajan. Hyvä taloudellinen kehitys Vaikka Suomeen suuntautuva matkailu on 47003: Suomessa on nostanut yksityisen kulutuksen kertomusvuonna kehittynyt suotuisasti ja vaik- 47004: määrää nopeasti, ja kun Suomen markka on ka kehitys jatkossakin olisi yhtä myönteinen, 47005: lisäksi vahvistunut suhteessa suomalaisten suo- on kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä 47006: simien matkailumaiden valuuttoihin, on suo- kuitenkin syytä olettaa, että matkailumenot 47007: malaisten kiinnostus ulkomaanmatkoihin sel- kasvavat tuloja nopeammin. Suomi ja muut 47008: västi kasvanut. Pohjoismaat ovat Euroopan maista kalliita 47009: Kertomusvuonna ovat matkailumenot kasva- matkailumaita, eikä niistä tule massamatkailun 47010: neet edellisvuoteen verrattuna n. 19 %ja nous- kohteita lähitulevaisuudessa. Kun maamme il- 47011: seet 6,8 mrd. mk:aan. Matkailutase jäi näin masto tämän lisäksi houkuttelee suomalaisia 47012: ollen n. 3,1 mrd. mk alijäämäiseksi. Verrattu- ulkomaanmatkailuun ympäri vuoden, syvenee 47013: na Ruotsiin ja Norjaan on matkailutaseemme matkailutaseen alijäämä lähivuosina edelleen. 47014: alijäämä edelleenkin suhteellisen pieni, sillä Suomeen suuntautuvan matkailun ja koti- 47015: ennakkotietojen mukaan oli Ruotsin matkailu- maanmatkailun markkinointia lisäämällä voi- 47016: taseen alijäämä v. 1987 7,3 mrd. Smk ja Nor- daan matkailutaseen alijäämän kasvua ehkä 47017: jan lähes 8 mrd. Smk. Myös Pohjoismaiden jossakin määrin hidastaa. 47018: johtavan matkailumaan Tanskan matkailutase Tulonsiirrot ja tuotannontekijä- 47019: on nopeasti heikentynyt, sillä tase, joka oli korvausten tase . Tulonsiirtojen ja tuo- 47020: v. 1984 ylijäämäinen, oli kertomusvuonna ar- tannontekijäkorvausten nettomääräinen kehi- 47021: vion mukaan n. 3 mrd. Smk alijäämäinen. tys v. 1983-87 ilmenee seuraavasta asetelmas- 47022: ta: 47023: 47024: 47025: 47026: 1983 1984 1985 1986 1987 47027: Tulonsiirrot................................................... - 798 - 997 -1 087 -1 980 -2 051 47028: Tuotannontekijäkorvaukset.................. ... . . . ... . .. . . . . . -5 794 -7 104 -6 709 -7 583 -7 972 47029: 188 47030: 47031: Asetelmasta ilmenevä tulonsiirtojen alijää- määrärahoja pyritty asteittain lisäämään siten, 47032: mäinen kehitys on johtunut lähinnä Suomen että v. 1989 saavutettaisiin 0, 7 OJo :n osuus brut- 47033: kasvaneesta kehitysavusta ja tuotannontekijä- tokansantuotteesta. Tämä täyttäisi YK:n yleis- 47034: korvausten Suomen ulkomaisen lainanoton kokouksen erityisistunnossa lokakuussa 1970 47035: kasvusta ja siitä seuraavasta korkomenojen hyväksytyn suosituksen kehittyneiden maiden 47036: kasvusta. kehitysavun määrästä. Suomen kehitysavun 47037: Hallituksen v. 1985 tekemän periaatepäätök- määrä mitattuna osuutena bruttokansantuot- 47038: sen mukaisesti on Suomen kehitysyhteistyö- teesta onkin kasvanut v. 1984-87 seuraavasti: 47039: 47040: 1984 1985 1986 1987 1988 1989 47041: Osuus BKT:sta .................................... . 0,35 0,40 0,45 0,50 0,62 0,65 47042: 47043: 47044: Vuosien 1988 ja 1989 luvut ovat arvioita. Ne Kertomusvuoden lopussa oli ulkomainen netto- 47045: perustuvat vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon velka n. 57 mrd. mk eli arviolta 14,8 % brut- 47046: ja hallituksen esitykseen vuoden 1989 tulo- ja tokansantuotteesta. 47047: menoarvioksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan on Suo- 47048: Kaikkiaan on Suomen valtio käyttänyt kehi- men ulkomainen velkaantumisaste vaihdellut 47049: tysapuun kertomusvuonna n. 2 mrd. mk. v. 1970-87 seuraavasti prosentteina brutto- 47050: Tuotannontekijäkorvausten suurin menoerä kansantuotteesta mitattuna (kaavio osoittaa ti- 47051: ovat Suomen ulkomaisten velkojen korkoerät. lanteen kunkin vuoden lopussa): 47052: 47053: % 47054: 47055: 22 47056: 47057: 21 47058: 47059: 20 47060: 47061: 19 47062: 47063: 18 47064: 47065: 17 47066: 47067: 16 47068: 47069: 15 47070: 47071: 14 47072: 47073: 13 47074: 47075: 12 47076: 47077: 11 47078: 47079: 10 47080: 47081: 9 47082: 47083: 8 47084: 47085: 1<?70 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 19841985 1986 1987 47086: 189 47087: 47088: Suomen ulkomaisen velan korkomenot ker- luttaja laadullisesti ala-arvoisten elintarvikkei- 47089: tomusvuonna olivat n. 13 mrd. mk ja ulko- den myynniitä ja harhaan johtamisen aiheutta- 47090: maisista saamisista kertyneet korkotulot milta taloudellisilta tappioilta. Lainsäädännön 47091: n. 5 mrd. mk. Valtion ulkomaisen velan kor- hajanaisuus on kuitenkin johtanut siihen, että 47092: komenot olivat n. 2,1 mrd. mk. elintarvikevalvonta kuuluu usean ministeriön 47093: Ulkomaiseen lainanottoon liittyviä viimeai- ja keskusviraston toimivaltaan. 47094: kaisia muutoksia käsitellään yksityiskohtaisesti Seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa on 47095: valtiovarainministeriön hallinnonalaa koske- esitetty elintarvikevalvonnan organisatorinen 47096: vassa kertomusosassa ja valtionvelkaa kerto- jakautuminen eri ministeriöiden, keskusviras- 47097: muksen yleisessä osassa. tojen ja laitosten kesken. 47098: Suomen vaihtotaseen vaje on huolestuttavas- Elintarvikelaki on valtuuslaki, joka antaa 47099: ti kasvanut jo usean vuoden ajan, ja ennakko- mahdollisuuden asetuksella säännellä elintar- 47100: tietojen mukaan tämä kehitys on jatkunut vikkeiden myymistarkoituksessa tapahtuvaa 47101: kertomusvuoden jälkeenkin. Valtiontilintar- valmistusta, säilöntää, maahantuontia, kuljet- 47102: kastajien mielestä vaarana on, että vaihtota- tamista ja varastossapitoa sekä kaupaksi pitä- 47103: seen alijäämäisyys rajoittaa talouspoliittisia mistä tai toiselle luovuttamista. Elintarvikela- 47104: vaihtoehtoja pitkän aikaa. Jotkin vaihtotaseen kia sovelletaan yleislakina silloin, kun muissa 47105: osatekijät, esim. matkailutase, eivät ilmeisesti laeissa ei ole ko. asiasta erikseen säädetty. 47106: lähivuosinakaan merkittävästi tasapainotu. Elintarvikelain nojalla annetussa elintarvike- 47107: Myöskään ulkomaisen lainanoton kustannuk- asetuksessa (408/52) on luvussa 4 tarkemmin 47108: set eivät ainakaan lähiaikoina pienene. Valtion säädetty elintarvikemääräysten noudattamisen 47109: ulkomaisen lainanoton osalta viitataan kan- valvonnasta ja työnjaosta eri viranomaisten 47110: nanottoon valtiovarainministeriön hallinnon- kesken. Asetuksen 26 §:n mukaan kuuluu val- 47111: alaa koskevassa kertomusosassa. vonnan johto kauppa- ja teollisuusministeriön 47112: Julkisen ja yksityisen kulutuksen sekä inves- alaisena elinkeinohallitukselle. Valvontaa joh- 47113: tointien merkittävä kasvu on vauhdittanut ko- tavia erityisiä viranomaisia ovat lääkintöhalli- 47114: konaistuotantoa ja lisännyt voimakkaasti tuon- tus ja maa- ja metsätalousministeriön eläinlää- 47115: tia. Vaihtotaseen alijäämän supistamiseksi on kintöosasto sekä valtioneuvoston mahdollisesti 47116: pyrittävä lisäämään kauppataseen ylijäämää. määräämä muu ministeriö. 47117: Julkisen ja yksityisen kulutuksen kasvua on Johtovastuu jakautuu kolmen em. viran- 47118: hidastettava ja nostettava kotitalouksien pit- omaisen kesken siten, että eläinlääkintöosaston 47119: källä aikavälillä selvästi Iaskenutta säästämis- tehtävänä on johtaa niiden elintarvikemääräys- 47120: astetta. Tuontituotteiden sijasta on lisättävä ten noudattamisen valvontaa, jotka koskevat 47121: kotimaisten tuotteiden kysyntää ja edistettävä eläinkunnasta saatuja elintarvikkeita. Lääkin- 47122: uusien kilpailukykyisien tuotteiden kehittämis- töhallitukselle kuuluu muiden elintarvikemää- 47123: työtä. Viennin kasvumahdollisuuksien turvaa- räysten valvonta, sikäli kuin elinkeinohallitus 47124: miseksi on yritysten kansainvälisestä kilpailu- ei ole pidättänyt tehtäviä itselleen. 47125: kyvystä huolehdittava. Vientiä edistäviä val- Lääninhallitukset toimivat elinkeinohallituk- 47126: tion tukitoimintoja on tehostettava ja etsittävä sen alaisina piirihallintoviranomaisilla elintar- 47127: uusia markkina-alueita. Suomalaisten vienti- vikelakiin liittyvissä asioissa. Elintarvikease- 47128: tuotteiden laatutason kehittämiseen on myös tuksen 27 a §:n 2 momentin mukaan voivat 47129: voimakkaasti panostettava. kuitenkin myös lääkintöhallitus ja maa- ja 47130: metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto an- 47131: Elintarvikevalvonta. La i n s ä ä d ä n n ö s t ä taa toimialaansa kuuluvista asioista valvontaa 47132: ja ohjausvastuusta. Elintarvikeval- koskevia määräyksiä ja ohjeita lääninhallituk- 47133: vonta nojautuu Suomessa useaan eri lakiin, sille ja toimintaa paikallisesti toteuttaville ter- 47134: jotka on laadittu aikanaan toisistaan erillään veyslautakunnille. 47135: omia tarkoitusperiään varten. Elintarvikeval- Terveydenhoitolain mukaan kunnan on pi- 47136: vonnan peruslait ovat elintarvikelaki (526/41), dettävä huolta yleisestä terveydenhoidosta alu- 47137: lihantarkastuslaki (160/60), maidontarkastus- eellaan. Läänin alueella terveydenhoitoa ohjaa 47138: laki (558/ 46), laki eräistä elintarvikerasvoista ja valvoo lääninhallitus, ja terveydenhoidon 47139: (1/79) ja terveydenhoitolaki (469/65). yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu 47140: Elintarvikelakien yhteisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveysministeriön alaisena lääkin- 47141: suojata kansalaisten terveyttä sekä turvata ku- töhallitukselle. Maa- ja metsätalousministeriön 47142: 190 47143: 47144: 47145: Kauppa- ja teol- Maa- ja metsä ta- Sosiaali- ja ter- Va lti ovarai n- 47146: lisuusministeriö 1ousmi ni steriö veysministeriö ministeriö 47147: Elintarvikeneu- Elåin1äåkintö- 47148: vottel ukunta osasto 47149: 1 47150: Elinkeinohallitus~ Lääkintöhallitus Jl Tullihallitus 47151: 47152: 47153: 47154: 47155: Valtion teknilli- 47156: nen tutkimuskeskus Kansanter- 47157: Elintarvike- Valtion maitoval- veyslaitos _1 Piiritullikamari 47158: laboratorio misteiden tar- 1 Tullilaboratorio 47159: kastuslaitos 47160: 47161: Valtion eläinlää- 47162: ketieteell inen 47163: 1ai tos 47164: Valtion lihan- 47165: tarkastamo 47166: 47167: 47168: 47169: ~ 47170: Läänin- 47171: hallitukset 47172: 1 Kunnalliset ter- 47173: 1 veyslautakunnat 47174: 47175: asiana on kuitenkin suunnitella, ohjata ja val- Lihantarkastuslaki, maidontarkastuslaki ja 47176: voa terveydenhoitoa omalla toimialallaan. rasvalaki ovat erityislakeja toisin kuin elintar- 47177: Terveydenhoitolakia ja elintarvikelakia voi- vikelaki ja syrjäyttävät siten sen säännökset. 47178: daan pitää rinnakkaislakeina sikäli, että kun Edellä esitettyyn kaavioon merkityllä valtio- 47179: elintarvikelaki keskittyy elintarvikkeiden omi- varainministeriöllä ei ole varsinaista elintarvi- 47180: naisuuksien valvomiseen, käsitellään tervey- kevalvontaan liittyvää johto- ja ohjausvastuu- 47181: denhoitolain elintarvikesäännöksiä koskevassa ta, mutta sen alaiselle tullilaitokselle kuuluu 47182: 8 luvussa taas nimenomaan sen ympäristön ja maahan tuotavien elintarvikkeiden valvonta. 47183: niiden olojen valvontaa, joissa elintarvikkeita 0 h j a u k sen k o o r d i no i n n i s t a . Elin- 47184: jollakin tavalla käsitellään. tarvikevalvontaa ohjaavien ja johtavien viran- 47185: Lihantarkastuslain, maidontarkastuslain ja omaisten moninaisuus tekee tärkeäksi niiden 47186: eräistä elintarvikerasvoista annetun lain eli ns. välisen yhteistyön kehittämisen ja tehtävien- 47187: rasvalain soveltaminen ja valvonta kuuluu jaon selkeyttämisen. 47188: maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Elintarvikelain nojalla on asetettu elintarvi- 47189: Valtioneuvoston ohjesäännön 21 §:n mukaan keneuvottelukunta, jossa käsitellään elintarvi- 47190: maa- ja metsätalousministeriö käsittelee eläin- kemääräysten noudattamisen valvontaan liitty- 47191: kunnasta saatujen elintarvikkeiden ja niiden viä yhteisiä asioita. Siinä ovat edustettuina 47192: raaka-aineiden tarkastusta ja elintarvikehygie- kaikki elintarvikevalvonnan keskeiset ohjausta- 47193: niaa koskevat asiat. hot ja johtavat elintarviketutkimuslaitokset. 47194: Maa- ja metsätalousministeriössä em. lakei- Neuvottelukunnassa on myös mm. kuluttajien, 47195: hin liittyviä tehtäviä hoitaa eläinlääkintöosas- kaupan, teollisuuden, maataloustuottajien ja 47196: to. Se toimii sekä elintarvikkeisiin liittyviä elintarviketyöntekijöiden edustaja. Neuvottelu- 47197: määräyksiä antavana että keskusviraston ta- kunnan tehtävänä on mm. käsitellä valvonnan 47198: paan valvontaa johtavana viranomaisena. järjestämistä ja tehostamista sekä elintarvike- 47199: 191 47200: 47201: lainsäädännön kehittämistä koskevia asioita teensovittaminen onnistunut jokseenkin hyvin. 47202: antamalla niistä lausuntoja ja tekemällä esityk- Selkeään koordinointiin voidaan nykyisen lain- 47203: siä ja aloitteita. säädännön mukaisessa organisaatiojärjestel- 47204: Neuvottelukunta suunnittelee myös toimen- mässä pyrkiä kehittämällä yhteistyömuotoja. 47205: piteitä asianmukaisen työnjaon aikaansaami- Elintarvikevalvonta liittyy läheisesti lääketie- 47206: seksi eri valvontaviranomaisten välillä ja yhte- teeseen ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden 47207: näisten menettelytapojen saavuttamiseksi val- valvonta eläinlääketieteeseen. Eläinlääkintö- 47208: vontaa suoritettaessa. osaston mielestä elintarvikevalvonnassa tulee 47209: Elintarvikeneuvottelukunta on kertomus- voida käyttää hyväksi näiden tiedonalojen eri- 47210: vuonna kokoontunut 9 kertaa ja sen eri jaostot tyisorganisaatioita. Siksi osasto pitää perus- 47211: ja työryhmät yhteensä 23 kertaa. Kauppa- ja teltuna nykyistä organisaatiota, jossa johtavina 47212: teollisuusministeriön mukaan elintarvikeval- viranomaisina toimivat lääkintöhallitus sosiaa- 47213: vontaa johtavat viranomaiset ovat pitäneet tar- li- ja terveysministeriön alaisena, elinkeinohal- 47214: vittaessa myös erillisiä yhteistyökokouksia, jol- litus kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena 47215: loin kussakin esillä olleessa ongelmatilanteessa sekä maa- ja metsätalousministeriön eläinlää- 47216: on sovittu tehtävien jaosta. kintöosasto. 47217: Kuntien suorittama elintarvikevalvonta on Elinkeinohallitukselta saadun selvityksen 47218: 1.1.1984 lukien sisältynyt SVOL:n mukaisen mukaan lainsäädännön valmistelu useassa mi- 47219: valtionapujärjestelmän ympäristöterveyden- nisteriössä aiheuttaa tarpeetontakin kilpailua 47220: huollon tehtäväluokitukseen. Kuten jäljempä- eri lakien soveltamislaajuudesta. Vähäisiä voi- 47221: nä vielä esitetään, painottuu SVOL-järjestel- mavaroja käytetään työryhmien ja neuvottelu- 47222: mässä kuntiin suuntautuvassa valtion ohjaus- elinten kokoontumisiin ja lausuntojen laatimi- 47223: toiminnassa valtakunnallisten viisivuotissuun- siin, eikä lopputulokseen voida sanottavasti 47224: nitelmien tavoitteiden ja ohjeiden laadinta. vaikuttaa ministeriön ulkopuolelta. Eräät 47225: Tämän työn yhteydessä tapahtuu valtakunnal- alemman asteiset säännökset ja määräykset 47226: lisen valvonnan koordinointia kaikkien ohjaus- ovat elinkeinohallituksen mielestä nykyisellään 47227: vastuussa olevien keskushallinnon viranomais- osittain päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia. 47228: ten kanssa. Elinkeinohallituksen mielestä tulisi elintar- 47229: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä on vikkeita koskevat lait ottaa yhtaikaa kriittisen 47230: neuvotteluilla ja elintarvikeneuvottelukunnassa tarkastelun kohteeksi. Tulisi pyrkiä kohti yhte- 47231: tapahtuneella yhteensovittamisella voitu paljol- näistä elintarvikevalvontajärjestelmää, ja kes- 47232: ti eliminoida eri ohjeiden ja määräysten pääl- kushallinnon valvontaorganisaatio tulisi yhdis- 47233: lekkäisyydet, vaikka jokainen ministeriö kehit- tää tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. 47234: tää ja laatiikin omalta alaltaan säännöksiä ja Elintarvikeneuvottelukunnan toimintapiirin 47235: määräyksiä. Esimerkkinä ministeriöiden väli- laajentaminen johtaisi elinkeinohallituksen 47236: sistä yhteistyön tuloksista on mainittu laki mielestä kehitystä tähän suuntaan. 47237: eräistä elintarvikerasvoista ja lihantarkastus- 47238: lain 14 §:n muutos (921/83), joilla kauppa- ja 47239: teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousmi- Valvonnasta ja tutkimuslaitok- 47240: nisteriön välisiä toimialarajoja on selkeytetty. sist a . Elintarvikkeita koskevissa asioissa 47241: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä paikallinen valvontaviranomainen on kunnan 47242: olisi elintarvikeneuvottelukunnan yhtenäisen tai kuntainliiton terveyslautakunta. Sille kuu- 47243: elintarvikevalvontajärjestelmän luomiseksi kä- luu valvontavastuu riippumatta siitä, onko ky- 47244: siteltävä riittävän laajasti muitakin kuin elin- symys elintarvikelain, lihantarkastuslain, mai- 47245: tarvikelain nojalla annettavia alemman asteisia dontarkastuslain vai terveydenhoitolain tar- 47246: säännöksiä ja harjoitettava muutakin kuin koittamasta elintarvikevalvonnasta. Valvonnal- 47247: elintarvikelain mukaista valvontaa. Tähän on la pyritään varmistamaan, että elintarvikkeista 47248: osaltaan pyritty siirtämällä elintarvikeneuvotte- annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate- 47249: lukunta elinkeinohallituksen yhteydestä taan ja että elintarvikkeet täyttävät annetut 47250: kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen laatuvaatimukset kaikin puolin. 47251: 1.9.1988. Kuntien terveyslautakunnat vastaavat peri- 47252: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- aatteessa oman kunnan elintarviketuotantolai- 47253: töosaston mukaan on elintarvikkeiden valvon- tosten toiminnan ja tuotteiden valvonnasta. 47254: taa johtavien eri viranomaisten toiminnan yh- Kuntien elinkeinorakenne voi siksi pitkälti 47255: 192 47256: 47257: määrätä sen, miten elintarvikevalvontaan vara- 20 %. Näytteistä tutkitaan elintarvikkeesta riip- 47258: tut resurssit joudutaan suuntaamaan. puen torjunta-ainejäämät, lisäaine- tai raskas- 47259: Käytännössä voidaan valvonta toteuttaa toi- metallipitoisuus, mikrobien tai epäpuhtauksien 47260: saalta ottamalla elintarvikkeista näytteitä labo- määrä tai aistittavia ominaisuuksia. Tutkimus- 47261: ratoriotutkimuksia varten ja toisaalta ohjaa- ten kustannukset laskutetaan maahantuojalta, 47262: malla elintarvikkeiden kotimaista tuotantoa ja ja ne välittyvät siten kuluttajahintoihin. 47263: käsittelyä sekä tarkastamaila tuotanto-, Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan 47264: myynti- ja muita käsittelytiloja. Laboratorio- etenkin maahan tuotavien elintarvikkeiden 47265: tutkimukset ovat kallein valvontamenetelmä, mahdollisen ionisoivan säteilytyksen käytön 47266: ja siksi viranomaiset usein tyytyvät tarkastuk- valvonta on ongelmallista. Jonisoiva säteily ei 47267: siin ja elinkeinonharjoittajan opastamiseen yleensä oikein käytettynä jätä elintarvikkeeseen 47268: elintarvikemääräysten noudattamisessa. Tuon- sellaisia merkkejä, jotka olisi mahdollista tode- 47269: tielintarvikkeiden valvontaan laboratoriotutki- ta yksinkertaisin testein. Tutkimustulokset 47270: mus on kuitenkin ainoa keino. ovat lisäksi vielä eräistä syistä epävarmoja. 47271: Tarpeelliset laboratoriotutkimukset tehdään Valvontamenetelmiä kehitetään kuitenkin jat- 47272: joko valtion tai kuntien omistamissa laitoksis- kuvasti mm. Pohjoismaiden ministerineuvos- 47273: sa. Tutkimuslaitokset jaetaan johtaviin ja ta- ton elintarvikevaliokunnan projektissa. 47274: vallisiin elintarviketutkimuslaitoksiin. Valtion lihantarkastamolle, joka toimii maa- 47275: Johtavat elintarviketutkimuslaitokset suorit- ja metsätalousministeriön alaisena Valtion 47276: tavat alaansa kuuluvia tutkimuksia ja antavat eläinlääketieteellisen laitoksen yhteydessä, kuu- 47277: niiden suorittamista koskevia ohjeita muille luu maahan tuotavan lihan ja lihavalmisteiden 47278: elintarviketutkimuslaitoksille. Valtioneuvosto tarkastus. 47279: on määrännyt johtaviksi tutkimuslaitoksiksi Maatilahallituksen alaisena tutkimuslaitok- 47280: elinkeinohallituksen alaisen Valtion teknillisen sena toimivalle Valtion maitovalmisteiden tar- 47281: tutkimuskeskuksen elintarvikelaboratorion, kastuslaitokselle kuuluu mm. maidontarkastus- 47282: lääkintöhallituksen alaisen Kansanterveyslai- lain tarkoittama kotimaan maitovalmisteiden 47283: toksen ja maa- ja metsätalousministeriön eläin- valvonta, maitovalmisteiden vienti- ja tuonti- 47284: lääkintöosaston alaisen Valtion eläinlääketie- tarkastus, kananmunien ja kananmunavalmis- 47285: teellisen laitoksen. teiden kotimaan, tuonnin ja viennin laaduntar- 47286: Tavalliset elintarviketutkimuslaitokset ovat kastus sekä ns. rasvalain piiriin kuuluvien val- 47287: joko valtion tai kuntien omistamia laitoksia. misteiden valvonta. Lisäksi tämä tarkastuslai- 47288: Valtioneuvosto antaa tutkimuslaitokselle mää- tos toimii valtioneuvoston nimeämänä elintar- 47289: räyksen toimia elintarviketutkimuslaitoksena, viketutkimuslaitoksena elintarvikelain alaisissa 47290: jolloin kyseinen laitos voi toimittaa elintarvike- kysymyksissä. 47291: lain ja sen nojalla annettujen määräysten edel- Kunnallisia elintarviketutkimuslaitoksia on 47292: lyttämiä tutkimuksia ja antaa niistä virallisia 53, ja kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä 47293: lausuntoja. Kunnallisen laitoksen osalta edel- laboratoriopalvelujen saatavuutta voidaankin 47294: lyttää valtioneuvoston määräys kuitenkin asiaa pitää koko maassa tyydyttävänä, mikäli myös 47295: koskevaa sopimusta ao. kunnan kanssa. valtion elintarviketutkimuslaitoksia käytetään 47296: Elintarviketutkimuslaitoksiksi on valtion lai- hyväksi. 47297: toksista määrätty mm. tullilaboratorio, Valtion Lihan ja lihavalmisteiden paikallista tarkas- 47298: lihantarkastamo ja Valtion maitovalmisteiden tusta varten on olemassa 12 maa- ja metsäta- 47299: tarkastuslaitos. lousministeriön hallinnonalaan kiinteästi kuu- 47300: Tullilaboratorio, jolle kuuluu elintarvikelain luvaa kunnallista lihantarkastamaa ja vastaa- 47301: mukainen tuontielintarvikkeiden valvonta, toi- vasti maitotaloustuotteiden tarkastusta varten 47302: mii hallinnollisesti piiritullikamarin tavoin tul- 62 maidontarkastamoa. Lihantarkastamoksi 47303: lihallituksen alaisuudessa. Se tekee kuitenkin tai maidontarkastamoksi hyväksytyt yksiköt 47304: itsenäisesti päätöksiä tuontierien kelpoisuudes- toimivat yleensä kunnallisen elintarvikelabora- 47305: ta, ja sen päätöksistä voidaan valittaa tullihal- torion yhteydessä, joten käytännössä ne voivat 47306: litukseen. olla sama toimintayksikkö. 47307: Tullilaboratorion tarvitsemien näytteiden Kunnallisissa lihantarkastamaissa tapahtuva 47308: otosta huolehtii tullihtboratorion ja piiritullika- lihantarkastus on jatkuvasti vähentynyt. Val- 47309: marien henkilöstö. Näytteitä otetaan vuosittain tion palveluksessa olevat tarkastuseläinlääkärit 47310: n. 13 000 tuontierästä, mikä kattaa niistä lähes tarkastavai lihat pääasiassa teurastamoissa ja 47311: 193 47312: 47313: niiden yhteydessä olevissa lihanjalostuslaitok- koulutuksesta sekä muista valvonnan toimi- 47314: sissa. Alle prosentti teurasruhoista tarkastetaan vuuteen vaikuttavista seikoista. 47315: tällä hetkellä lihantarkastamoissa. SVOL:n mukaisesta ohjausjär- 47316: Elintarvikevalvonnan tasosta. j este l mä s t ä. Kuten edellä jo on todettu, 47317: Tuontielintarvikkeiden valvonta perustuu la- on elintarvikevalvonta kuulunut vuoden 1984 47318: boratoriotutkimuksiin, ja kuten edellä on jo alusta ympäristöterveydenhuollon tehtäväken- 47319: todettu, näytteet kattavat tuontieristä n. 20 OJ'o. tän osana sosiaali- ja terveydenhuollon suun- 47320: Kauppa- ja teollisuusministeriö on selvitykses- nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 47321: sään tähdentänyt tullilaboratorion tutkimus- (677 /82) soveltamisalaan. Vasta tässä vaiheessa 47322: kapasiteetin rajallisuutta ja huomauttanut, että tuli kuntien suorittama elintarvikevalvonta 47323: erityisesti vilkkaina tuontikausina, esim. joulu- merkittävällä tavalla valtionavun piiriin, sillä 47324: kuussa, on tuoretuotteiden tutkimuskapasiteet- aiemmin olivat kunnat vastanneet yksinään 47325: ti riittämätön. Ministeriön mielestä olisi tullila- kaikista valvonnan kustannuksista, ja ainoa 47326: boratorion toimintavalmiuksia lisättävä mm. valtion antama tuki suuntautui kunnallisiin 47327: automaatiota sekä uusia menetelmiä ja val- elintarviketutkimuslaitoksiin. Tuen suuruus oli 47328: miuksia kehittämällä. vain 1 000-10 000 mk vuodessa laitosta koh- 47329: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä den, joten kun kunnat nyt saavat elintarvike- 47330: kotimaan valvonnassa ei ole tarkastuksiin ja valvonnan kustannuksiin prosentuaalisesti sa- 47331: elinkeinonharjoittajien opastamiseen riittävästi man suuruisen valtionavun kuin esimerkiksi 47332: henkilöresursseja. Tehokkaan valvonnan estee- kansanterveystyön kustannuksiin (31-64 % 47333: nä on myös valvontahenkilöstön vaihteleva kantokykyluokasta riippuen), on uudistus huo- 47334: peruskoulutus. Henkilöstön osallistumista mattavasti parantanut kuntien toimintaedelly- 47335: jatko- ja täydennyskoulutukseen rajoittaa sekä tyksiä. 47336: kuntien että piiri- ja keskushallinnon määrära- SVOL-järjestelmään siirryttäessä on valtion 47337: hojen niukkuus. kuntien ohjantaa tietoisesti haluttu vähentää. 47338: Ministeriön mukaan kunnallisten elintarvike- On haluttu antaa kunnille aiempaa enemmän 47339: tutkimuslaitosten palvelut ovat epätasaisesti ja- valtuuksia toimintojen tarkoituksenmukaiseen 47340: kautuneet, koska laboratoriot ovat kehittyneet ja taloudelliseen järjestämiseen. Ohjausjärjes- 47341: ilman valtakunnallista kokonaissuunnitelmaa. telmä perustuu toisaalta vuosittain laadittaviin 47342: Tutkimuksia tehdään aktiivisimmin niissä kun- valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin 47343: nissa, joilla on oma kunnallinen elintarviketut- viisivuotissuunnitelmiin ja toisaalta lääninhalli- 47344: kimuslaitos. Kunnat eivät kuitenkaan ole va- tusten vahvistamiin kuntien vuotuisiin toteutta- 47345: ranneet riittävästi määrärahoja ostopalveluihin missuunnitelmiin. Näiden suunnitelmien yh- 47346: niissä tapauksissa, joissa kunnalla ei ole omaa teensovittamisella pyritään rajaamaan toimin- 47347: laboratoriota tai oman laboratorion tutkimus- tojen vuotuista kasvua ja ohjaamaan toiminto- 47348: kapasiteetti on riittämätön. Erityisesti vaativia ja keskushallinnon esittämille painoaloille. 47349: kemiallisia tutkimuksia, kuten lisäaine- ja vie- Valtakunnallisessa viisivuotissuunnitelmassa 47350: rasainetutkimuksia, tehdään kotimaahan jää- esitetään kohdassa Yleiset tavoitteet kunnille ja 47351: vistä tuotteista ministeriön mielestä kunnissa kuntainliitoille tietyn tehtäväalueen toiminto- 47352: vähän. Myös kuntien atk-valmiudet ovat riittä- jen kehittämisen suuntaviivat ja kohdassa Oh- 47353: mättömät. jeet mainitaan uusien toimintojen toteuttami- 47354: Elinkeinohallitus on omilla tutkimusmäärä- sesta ja niihin verrattavista toimintojen merkit- 47355: rahoillaan pyrkinyt täydentämään kotimaan tävistä muutoksista. 47356: valvontatutkimuksia ja samalla selvittämään Kuntien toteuttamissuunnitelmien tulee seu- 47357: valvonnan valtakunnallista tasoa. Näissä val- rata valtakunnallisen suunnitelman kehittämis- 47358: vontatutkimuksissa ei hälyttäviä esim. tor- linjaa, ja lääninhallitusten tulee vahvistaa to- 47359: junta-ainejäämien raja-arvojen ylityksiä ole il- teuttamissuunnitelmat, jolleivät ne ole lain, 47360: mennyt. asetuksen, voimassa olevan valtakunnallisen 47361: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan suunnitelman tai sen perusteella annettujen 47362: elintarvikeneuvottelukunnassa on laadittu kun- ohjeiden vastaisia tai jos toteuttamissuunnitel- 47363: nallisten elintarviketutkimuslaitosten kehittä- man resurssilisäykset ylittävät valtakunnallises- 47364: missuunnitelma, jossa annetaan ohjeet labora- sa suunnitelmassa määritellyt. 47365: torioiden keskinäisestä työnjaosta ja erikoistu- Voidaan siis todeta, että kuntien tulee to- 47366: misesta, henkilöstölisäyksistä ja henkilöstön teuttamissuunnitelmissaan seurata valtakunnal- 47367: 25 380734R 47368: 194 47369: 47370: Iisessa suunnitelmassa tai sen nojalla annetuis- dentyminen - myös valvontajärjestelmien yh- 47371: sa ohjeissa osoitettuja suuntaviivoja. Vahviste- dentyminen - on toteutunut tai toteutumassa. 47372: tun toteuttamissuunnitelman mukaisen toimin- EFTA/EY-yhteistyön kautta Suomi on käytän- 47373: nan aiheuttamiin kustannuksiin saavat kunnat nössä pitkälti sidoksissa eurooppalaiseen kehi- 47374: koko valtionosuuden, eivätkä lääninhallitukset tykseen, mikä edellyttää mm. kansainväliseen 47375: enää jälkikäteen arvioi aiheutettujen kustan- kauppaan liittyvien valvontajärjestelmien ja 47376: nusten tarkoituksenmukaisuutta. yhteistyön kehittämistä. 47377: Jos valtion ohjauksena halutaan säädellä Kuluttajahallin toto imikunnan 47378: toiminnan tasoa, niin ohjeet on liitettävä valta- mietinnöstä. Kauppa- ja teollisuusminis- 47379: kunnalliseen suunnitelmaan tai niiden antami- teriölle on 30. maaliskuuta 1988 luovutettu 47380: sesta on sisällytettävä suunnitelmaan ainakin Kuluttajahallintotoimikunnan mietintö 47381: selvä valtuutus. Ainoastaan tällä tavalla voi- (KM 1988:9). Toimikunnan tehtäväksi oli an- 47382: daan ohjeen tai normin huomiotta jättämisestä nettu kuluttajahallinnon toimintojen päällek- 47383: rangaista valtionosuusseuraamuksella. Tällais- käisyyksien, toiminnan koordinointimahdolli- 47384: ta ohjausmahdollisuutta ei ole nykyisen varo- suuksien ja tarkoituksenmukaisimman kulutta- 47385: vaisen ohjauksen ja luottamusperiaatteen valli- javiranomaisorganisaation selvittäminen. Sa- 47386: tessa haluttu käyttää hyväksi. malla piti toimikunnan ottaa huomioon, mihin 47387: Yksi elintarvikevalvontaa ja ympäristöter- toimiin ehdotuksen vuoksi olisi kenties ryhdyt- 47388: veydenhuollon toimintaa ehkä kokonaisuute- tävä elintarvike- ja tuoteturvallisuusasioiden 47389: nakin leimaava ja muusta sosiaali- ja tervey- kokonaisvaltaiseksi ja tehokkaaksi hoitamisek- 47390: denhuollosta erottava tekijä on palveluja vaati- si. 47391: van asiakkaan puuttuminen. Esimerkiksi kan- Kuluttajahallintotoimikunnan mietinnössä 47392: santerveystyön mittavuutta yksittäisessä kun- ovat uudelleenjärjestelyn kohteena olleet kil- 47393: nassa säätelee hyvin pitkälti palvelujen kysyntä pailuviraston perustamisen eli 1.10.1988 jäl- 47394: eli jonottavien potilaiden määrä. Vastaavaa keen elinkeinohallitukselle jäävät tehtävät, 47395: kysynnän ja tarjonnan säätelyautomaattia ei mm. elintarvikelain mukainen elintarvikeval- 47396: elintarvikevalvonnassa ole. vonta. 47397: Kun valtakunnalliseen suunnitelmaan sisälty- Seuraavassa esitetään mietinnössä käsiteltyjä 47398: vä toiminnan ohjaus ei ole käsittänyt viitteitä organisaatiovaihtoehtoja siltä osin, kuin suun- 47399: toiminnan määrästä, on elintarvikevalvonnan niteltu muutos koskettaisi elintarvikevalvon- 47400: asianmukainen kehittäminen saattanut jäädä taa. 47401: eräissä kunnissa toteuttamissuunnitelmia laa- Hajauttamisvaihtoehdon mukaan elintarvi- 47402: dittaessa toissijaiseen asemaan muuhun sosiaa- kelain mukainen elintarvikevalvonta kuuluisi 47403: li- ja terveydenhuollon kehittämiseen verrattu- perustettavalle kuluttajavirastolle, jolle kuului- 47404: na. si myös mm. tuoteturvallisuusvalvonta, kulut- 47405: Valvonnan järjestämisestä mui- tajavalitus ja -kasvatus sekä kunnallisen kulut- 47406: h i n maihin verrattuna . Elintarvike- tajaneuvonnan ohjaustehtävät. 47407: valvonnan tasoa Suomessa voidaan kauppa- ja Hajauttamisvaihtoehdossa jäisivät kuluttaja- 47408: teollisuusministeriön mielestä pitää pohjois- asiamiehen toimisto ja kuluttajavalituslauta- 47409: maisen rinnalla tyydyttävänä. Suomessa toteu- kunta edelleen itsenäisiksi yksiköiksi. Elintarvi- 47410: tettu valvontajärjestelmä poikkeaa muiden kevalvonnan nykyinen työnjako suhteessa 47411: Pohjoismaiden järjestelmistä siinä, että muual- maa- ja metsätalousministeriöön, lääkintöhalli- 47412: la ei tuontielintarvikkeita maahantuontivai- tukseen ja tullilaitokseen säilyisi ennallaan. 47413: heessa keskitetysti vaivata. Suomessa on sen Keskittämisvaihtoehdon mukaan muodostet- 47414: vuoksi mahdollista estää määräysten vastaisen taisiin kilpailuviraston perustamisen jälkeen 47415: elintarvikkeen maahanpääsy määräämällä se elinkeinohallitukselle jääneitä tehtäviä hoita- 47416: käyttöönottokieltoon tutkimusten ajaksi. Kai- vista tahoista kuluttajavirasto, jota laajennet- 47417: ken kaikkiaan on Suomen elintarvikevalvonta- taisiin yhdistämällä siihen kuluttaja-asiamiehen 47418: järjestelmä kauppa- ja teollisuusministeriön toimisto. Kuluttajavalituslautakunta pysyisi 47419: mielestä kansainvälisesti tarkasteltuna varsin edelleen itsenäisenä yksikkönä, joskin se toimi- 47420: kehittynyt. si hyvin läheisessä yhteistyössä kuluttajaviras- 47421: Ministeriön mukaan ei Suomessa ole kuiten- ton kanssa. 47422: kaan vielä pohdittu elintarvikevalvonnan jär- Ehdotettu kuluttajavirasto olisi kuluttaja- 47423: jestämistä 1990-luvulla, jolloin Euroopan yh- asiamiehen johtama päällikkövirasto. Koska 47424: 195 47425: 47426: elintarvikevalvonnan tarvitsema erityisasian- Edellä esitettyjä vaihtoehtoisia organisaatio- 47427: tuntemus kuitenkin poikkeaisi huomattavasti malleja vertaillessaan on toimikunta katsonut 47428: yleisen kuluttajahallinnon tarvitsemasta, tulisi eniten perusteita löytyvän keskittämisvaihtoeh- 47429: viraston elintarvikeasiat tässä vaihtoehdossa don tueksi, mikä siis tarkoittaisi, että pitäisi 47430: järjestää erilliseksi yksiköksi, jonka päälliköllä luoda laaja kuluttajavirasto, jonka tehtäviin 47431: olisi yksikkönsä operatiivisissa asioissa itsenäi- kuuluisi myös elintarvikevalvonta. Mietinnössä 47432: nen päätösvalta. on kuitenkin esitetty myös, että elintarvikeval- 47433: On esitetty myös sellainen keskittämisvaihto- vonnan kehittämisen ja tarpeiden kannalta on 47434: ehto, jonka mukaan elintarvikeasiat hoidettai- aiheellista harkita muitakin sijoittamisvaihto- 47435: siin erillään omassa virastossaan tai suoraan ehtoja, esim. valvonta-asioiden liittämistä mi- 47436: ministeriöissä ja osin lääninhallituksissa. Kos- nisteriön tehtäviin. Mietinnön mukaan elintar- 47437: ka pelkkä elintarvikevirasto olisi ilmeisen pie- vikevalvonnan erottaminen ei haittaisi keskite- 47438: ni, on mietinnössä pidetty tarkoituksenmukai- tyn kuluttajaviraston toimintaa. 47439: sempana elintarvikevalvontaan liittyvien tehtä- Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi elin- 47440: vien siirtämistä osittain kauppa- ja teollisuus- keinohallituksen tehtävien uudelleenjärjestelyä 47441: ministeriölle ja osittain lääninhallituksille. harkittaessa tarkastella elintarvikevalvontaa 47442: Tästä vaihtoehdosta mietinnössä on esitetty, ennakkoluulottomasti yhtenä kokonaisuutena 47443: että kauppa- ja teollisuusministeriön ja elinkei- ja selvittää nykyisen hajanaisen organisaation 47444: nohallituksen resurssien yhdistäminen olisi yhdistämisvaihtoehtoja. Käytännössä tämä tar- 47445: elintarvikeasioiden hoitamiselle eduksi. Sää- koittaa, että elinkeinohallitukselle, lääkintöhal- 47446: dösvalmistelussa voitaisiin hyödyntää ministe- litukselle sekä maa- ja metsätalousministeriön 47447: riön laajempaa asiantuntemusta ja kansainväli- eläinlääkintöosastolle kuuluvia elintarvikeval- 47448: sen yhteistyön alueella vältettäisiin päällekkäi- vontaan liittyviä tehtäviä tulisi yhdistää. Elin- 47449: nen työ. tarvikevalvonnan vaatima usean erityisalan 47450: Myös jokseenkin kaikkien elinkeinohallituk- asiantuntemus tulee voida taata siinäkin ta- 47451: selle kilpailuviraston perustamisen jälkeen jää- pauksessa, että toiminnan johto- ja ohjausvas- 47452: vien tehtävien siirtämistä kauppa- ja teollisuus- tuu keskitetään selkeästi yhdelle viranomai- 47453: ministeriölle on harkittu. Kuluttaja-asioita var- selle. 47454: ten muodostettaisiin tällöin ministeriöön oma Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi huo- 47455: osasto. miota kiinnittää myös kuntien toiminnan ke- 47456: Viimeksi mainittu vaihtoehto merkitsisi toi- hittämiseen. Kehittämisen edellytyksenä on 47457: mikunnan mukaan kuluttajahallinnon laajaa riittävä ja ennen kaikkea monipuolisesti koulu- 47458: yhteen kokoamista, mikä parantaisi koordi- tettu henkilöstö. Kauppa- ja teollisuusministe- 47459: naatiota, käytännön yhteistoimintaa ja työs- non mainitsemaan koulutusmäärärahojen 47460: kentelyedellytyksiä sekä antaisi nykyistä pa- puutteeseen onkin sen vuoksi saatava korjaus. 47461: remman mahdollisuuden kuluttaja-asioiden si- Kunnallisten elintarviketutkimuslaitosten ke- 47462: sällön kehittämiseen. Ongelmiksi taas on kat- hittämissuunnitelman laatiminen on ollut kun- 47463: sottu perustettavan osaston ilmeinen suuruus tien elintarvikevalvonnan ohjauksen kannalta 47464: ja sille kuuluvien tehtävien laatu. Sille tulisi ilmeisen tärkeää. Vastaisuudessa on harkitta- 47465: myös sellaisia tehtäviä, joiden on yleensä kat- va, tulisiko jokin kyseisen suunnitelman osa 47466: sottu kuuluvan virastoille. kytkeä valtakunnallisiin suunnitelmiin kuntia 47467: Lisäksi on vielä harkittu omaa erityisasian- sitovaksi ohjeeksi vai voiko valtio kuntien 47468: tuntemusta vaativan elintarvike- ja tuoteturval- elintarvikevalvontaa ohjatessaan edelleen no- 47469: lisuusvalvonnan keskittämistä omaksi virastok- jautua pelkästään suositusten luonteisiin ohjei- 47470: seen ja niiden erottamista siten muusta yleises- siin. Päämääränä tulee kuitenkin olla, että 47471: tä kuluttajahallinnosta. Tässä vaiheessa on kansalaisille voidaan asuinkunnasta ja elintar- 47472: kuitenkin katsottu, että tällaiseen virastoon vikkeita valmistavien laitosten sijainnista riip- 47473: tulisi kerätä koko elintarvikenormien valvonta, pumatta taata tarjolla olevien elintarvikkeiden 47474: mikä edellyttäisi sekä maa- ja metsätalousmi- turvallisuudesta yhtäläinen varmuus. 47475: nisteriön että sosiaali- ja terveysministeriön Kansainvälisen yhteistyön kehittyminen ja 47476: hallinnonalaan kuuluvan toimivallan siirtoja valvontajärjestelmien yhtenäistäminen saattaa 47477: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Tällaista tulevaisuudessa asettaa myös paikallisen elin- 47478: mahdollisuutta toimikunta ei ole katsonut voi- tarvikevalvonnan tasolle uusia vaatimuksia, 47479: vansa lähteä yksityiskohtaisesti pohtimaan. joihin on ajoissa varauduttava. 47480: 196 47481: 47482: 47483: 47484: 47485: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 47486: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- minen tämän väestöryhmän varttuneimpiin 47487: kastuksen sosiaali- ja terveysministeriössä ikäluokkiin. Kehitys on kasvattanut painetta 47488: 9.3.1988, lääkintöhallituksessa 27.5.1988 ja ta- työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden li- 47489: paturmavirastossa 20.11.1987. sääntymiseen, mihin ovat vaikuttaneet työttö- 47490: myyden paheneminen ja lainsäädännölliset toi- 47491: met, joilla on helpotettu eläkkeelle pääsyä 47492: Sosiaali- ja terveysministeriö ennen vanhuuseläkeikää. 47493: Jo 1970-luvun viimeisinä vuosina oli työttö- 47494: Eläkejärjestelmät. Eläkejärjestelmäämme myyseläkeiän alaraja väliaikaisesti laskettu 58 47495: kuuluu kansan- ja työeläkejärjestelmä. Kan- vuoteen. Työttömyyseläkkeelle pääsyä helpo- 47496: saneläkejärjestelmään luetaan paitsi kansanelä- tettiin edelleen v. 1980 säätämällä työttömyys- 47497: kelain mukaiset etuudet myös perhe-eläkelain eläkeoikeus v. 1925 tai sitä ennen syntyneille. 47498: ja rintamasotilaslain mukaiset etuudet. Tär- Tätä perusteltiin mm. sillä, että v. 1925 synty- 47499: keimmät työeläke-etuuksia säätelevät lait ovat neet miehet ovat viimeinen varsinainen rinta- 47500: työntekijäin eläkelaki (TEL), lyhytaikaisissa mamiesikäluokka ja rintamaveteraanien var- 47501: työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki haiseläkkeelle pääsyä tulee helpottaa. Useina 47502: (LEL), yrittäjien eläkelaki (YEL), maatalous- perättäisinä vuosina tätä poikkeukselliseksi tar- 47503: yrittäjien eläkelaki (MYEL), valtion eläkelaki koitettua menettelyä kuitenkin jatkettiin siten, 47504: (VEL), valtion perhe-eläkelaki (VPEL), kirkon että työttömyyseläkkeen alaikärajaa alennettiin 47505: eläkelaki (KIEL), kunnallisten viranhaltijain ja aina asianomaisena vuotena 55 v täyttäneisiin.- 47506: työntekijäin eläkelaki (KVTEL) ja merimiese- Niinpä v. 1985 työttömyyseläkeoikeus ulottui' 47507: läkelaki (MEL). Lisäksi työeläkkeisiin sisälty- v. 1930 tai sitä ennen syntyneisiin. Työttö- 47508: vät sukupolvenvaihdos- ja luopumiseläkejär- myysturvauudistuksen takia menettelyä ei enää 47509: jestelmät (SpvE, LUEL) ja yksityisen sektorin sellaisenaan jatkettu v. 1986, vaan v. 1931 47510: yksilölliset varhaiseläkkeet sekä varhennetut ja syntyneet saivat työttömyyseläkeoikeuden vain 47511: lykätyt eläkkeet. siinä tapauksessa, että eläkkeen saamisen edel- 47512: Työeläkejärjestelmän kehitykseen 1980- lytykset täyttyivät viimeistään 30.6.1986. Tar- 47513: luvulla on eniten vaikuttanut lainsäädännön koitus on ollut, että työttömyyseläkeiän anne- 47514: vaatima yksityisen lohkon eläkejärjestelmien taan asteittain nousta pysyvän lain mukaiseen 47515: automaattinen kasvu. Kunnallisessa eläkejär- 60 vuoteen. Sosiaali- ja terveysministeriön mu- 47516: jestelmässä on merkittävää kunnallisen lohkon kaan työttömyyseläkeiän alentaminen tilapäi- 47517: huomattava laajentuminen ja sen aiheuttama sesti viime vuosina on lisännyt suuresti työttö- 47518: eläkemenojen pitkän aikavälin kasvu. Tosin myyseläkeläisten määrää ja eläkemenoja, kos- 47519: tämä tekijä on alkanut vaikuttaa kunnallisen ka yritykset ovat käyttäneet työttömyyseläkettä 47520: puolen eläkemenojen kasvuun jo viime vuosi- työntekijöiden vähentämiseksi. 47521: na. Työeläkemenojen kasvu antaa aihetta kiin- Vuoden 1982 heinäkuun alusta rintamavete- 47522: nittää huomiota perhe-eläkemenoihin - ei raanien eläkkeelle pääsyä helpotettiin ottamal- 47523: niinkään näiden menojen jo toteutuneen abso- la käyttöön rintamaveteraanien varhaiseläke. 47524: luuttisen kasvun vuoksi, vaan sen takia, että Rintamaveteraanit saivat näin tietyin edellytyk- 47525: tästä kasvusta voi päätellä näiden menojen sin 58-vuotiaina - sotainvalidit jo nuorempina 47526: edelleen suuresti kasvavan. - oikeuden työeläkeHään vastaavaan rintama- 47527: Työ- ja kansaneläkemenoja tulevat lisää- veteraanien varhaiseläkkeeseen. Rintamavete- 47528: mään yli 65-vuotiaiden määrän kasvu sekä raanien varhaiseläkkeen saantivaatimuksia lie- 47529: alkanut työikäisen väestön painopisteen siirty- vennettiin useaan kertaan seuraavina vuosina. 47530: 197 47531: 47532: Lisäksi pienituloisten rintamaveteraanien eläk- kiosa yhdistettiin niiden yhteismäärää suurem- 47533: keellepääsyä helpotettiin parantamalla maksi lisäosaksi. Lisäosan suuruus riippuu 47534: 1.3.1985 alkaen Kansaneläkelaitoksen hoita- vuodesta 1985 lähtien ainoastaan vakuutetun 47535: maa rintamasotilaseläkejärjestelmää. omista työeläketuloista ja niitä vastaavista elä- 47536: Vuonna 1986 alettiin toteuttaa yksityisen ketuloista. Eläkeläispariskuntien ja laitoshoi- 47537: sektorin työeläkejärjestelmän pitkään valmis- dossa olevien täydet lisäosat ovat kuitenkin 47538: teitua yleistä, entistä joustavampaa eläkeikä- yksinäisen eläkeläisen täyttä lisäosaa pienem- 47539: järjestelmää. Tällöin astuivat voimaan 55 v mät. Uudistusten lisäkustannukset olivat suu- 47540: täyttäneitä eläkevakuutettuja koskeva yksilölli- rimmat v. 1983 ja 1984, jolloin toteutettiin 47541: nen varhaiseläke ja 60 v täyttäneitä koskeva uudistuksen II a ja II b -vaiheet. Uudistuksen 47542: varhennettu vanhuuseläke. Seuraavana vuonna II a -vaiheeseen liittyi eläkeläisten verotuksen 47543: toteutettiin 60 v täyttäneitä koskeva osa-aika- yhdenmukaistaminen, jolla kansaneläkkeen ve- 47544: eläke. Toisin kuin kaksi edellistä tämä järjes- rovapaus poistettiin ja se korvattiin kaikkia 47545: telmä kuuluu vain yksityisen sektorin työelä- eläketuloja koskevilla valtionverotuksen ja 47546: kejärjestelmään eikä siten koske kansaneläke- kunnallisverotuksen eläketulovähennyksillä. 47547: järjestelmää. Julkishallinnon joustavia elä- Niiden täydet määrät on sidottu kertoimilla 47548: kejärjestelyjä käsitellyt komitea antoi mietin- täyden kansaneläkkeen määrään. Näin tahdot- 47549: tönsä keväällä 1988. tiin antaa eläkeläisille verotuksessa poikkeuk- 47550: Kansaneläkkeiden kehitykseen vaikutti usei- sellinen takuu eläketulovähennysten merkityk- 47551: den edellä mainittujen seikkojen ohella erityi- sen säilymisestä tulevaisuudessakin. 47552: sesti kansaneläkeuudistuksen 1-III vaiheen to- Eläkkeiden ja tärkeimpien eläkejärjestelmien 47553: teutus v. 1980-85. Kyseisenä ajanjaksona aiheuttamat menot olivat v. 1979-87 seuraa- 47554: kansaneläkkeen tarveharkintaiset tukilisä ja tu- vat: 47555: 47556: Vuosi Kaikki Kansan- Yksityis- Valtion Kunnalliset Erityis- Vapaa- 47557: eläkkeet eläke- sektorin eläkkeet eläkkeet turva ehtoinen 47558: lain sää- työ- eläke- 47559: dännön eläkkeet vakuutus 47560: mukaiset 47561: menot 47562: mrd. mk 47563: 1979 ····································· 15,7 5,9 4,0 2,7 1,2 1,0 0,6 47564: 1980 ····································· 18,2 6,9 4,8 3,0 1,4 1,2 0,7 47565: 1981 ..................................... 21,2 7,9 5,6 3,5 1,6 1,4 0,9 47566: 1982 ····································· 24,2 8,8 6,6 4,0 1,9 1,6 1,0 47567: 1983 ····································· 28,4 10,6 7,8 4,4 2,2 1,9 1' 1 47568: 1984 ..................................... 32,3 12,1 9,1 4,8 2,5 2,2 1,3 47569: 1985 ..................................... 36,2 13,3 10,5 5,3 2,8 2,3 1,4 47570: 1986 ····································· 40,0 14,1 12,3 5,8 3,2 2,6 1,6 47571: 1987 ····································· 43,9 14,7 14,1 6,4 3,5 n. 2,9 n. 1,7 47572: 47573: 47574: 47575: Taulukossa kaikkien eläkkeiden yhteenlas- neet kunnallisten ja erityiseläkkeiden aiheutta- 47576: kettuun lukuun sisältyvät erittelemättöminä mat menot, jälkimmäiset mm. luopumiseläk- 47577: seuraavat työeläkkeet: merimieseläkkeet, lute- keiden huomattavan lisääntymisen vuoksi. 47578: rilaisen ja ortodoksisen kirkon eläkkeet, Posti- Eläkkeiden yhteensovitussäännöstön takia kan- 47579: pankin, Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitok- saneläkelainsäädännön mukaiset eläkkeet ovat 47580: sen henkilökunnan ja Ahvenanmaan maakun- kasvaneet suhteellisesti hitaammin, joskin 47581: nan eläkkeet. Vuonna 1986 näitä oli myös kansaneläkemenot ovat absoluuttisesti 47582: 0,5 mrd. mk. suuresti lisääntyneet. Suhteellisesti hitaimmin 47583: Kuten taulukosta voidaan havaita, yksityisen ovat kasvaneet valtion eläkkeet, mikä johtuu 47584: sektorin työeläkejärjestelmän kehittyminen valtion eläkejärjestelmän pitkästä voimassaolo- 47585: heijastuu näiden eläkemenojen nopeimpana ajasta ja valtion henkilöstömäärän kasvun hi- 47586: suhteellisena kasvuna. Myös yksityisen sekto- dastumisesta. 47587: rin lakisääteisiä eläkkeitä täydentävän vapaa- 47588: ehtoisen eläkevakuutuksen suhteellinen kasvu Eläkkeensaajien maara on kehittynyt v. 47589: on nopeaa. Näiden ohella nopeasti ovat kasva- 1979-87 seuraavasti: 47590: 198 47591: 47592: Vuosi Kaikki Vanhuus- Työttö- Työkyvft Erityis- Lesken- Lapsen- 47593: eläke myyseläke tömyyse äke eläke eläke eläke 47594: 1 000 henkeä 47595: 1979 ····································· 1 014 598 8 280 46 112 48 47596: 1980 ····································· 1 024 610 15 275 43 121 46 47597: 1981 ····································· 1 030 621 19 269 41 128 43 47598: 1982 ····································· 1 036 632 24 261 43 138 40 47599: 1983 ····································· 1 054 642 34 260 46 146 38 47600: 1984 ..................................... 1 067 648 46 263 45 155 35 47601: 1985 ····································· 1 081 661 54 261 43 162 33 47602: 1986 ····································· 1 117 680 66 270 43 169 32 47603: 1987 ····································· n. 1 140 695 70 282 44 176 30 47604: 47605: 47606: 47607: 47608: Taulukko koskee kaikkia varsinaisia elä- keen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja vanhuuse- 47609: kejärjestelmiä, joten siitä puuttuu osa erityis- läkkeiden lisääntymisen hidastuttua, voimistuu 47610: järjestelmien - tapaturmavakuutuksen, liiken- perhe-eläkkeiden määrän ja perhe-eläkemeno- 47611: nevakuutuksen ja sotilasvammalain etuusjär- jen kasvu. Sosiaali- ja terveysministeriöitä saa- 47612: jestelmän - eläkeluontoista etuutta saavista. dun selvityksen mukaan perhe-eläkkeet ovat 47613: Eläkkeidensaajien yhteenlaskettuun kokonais- nykyisin joissakin tapauksissa riittämättömiä 47614: määrään sisältyvät myös lasten hoitotukien turvaamaan perheen toimeentuloa. Toisinaan 47615: saajat. Taulukko osoittaa selvästi vanhuuseläk- taas säännökset johtavat siinä mielessä suuriin- 47616: keiden ja työttömyyseläkkeiden saajien kasvun kin ylikorvauksiin, että jäljelle jäänyt perhe 47617: suuren vaikutuksen eläkeläisten kokonaismää- tulee toimeen selvästi paremmin kuin ennen 47618: rän kasvuun. Myös leskeneläkkeiden saajien edunjättäjän kuolemaa. Kehitys on sikäli huo- 47619: määrä on huomattava. Leskeneläkkeen saajat lestuttava, että tulevaisuudessa yhä useammin 47620: saavat usein myös joko vanhuuseläkettä tai perheen kulutustaso tulisi nousemaan huolta- 47621: työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyys- jan kuoleman jälkeen. Tätä ei voida perustella 47622: eläkeläisten määrä on lisääntynyt näennäisen lakisääteisessä sosiaaliturvassa. 47623: hitaasti. Työkyvyttömyyseläkkeiden lukua kas- Eläkelaeista nopeimmin kasvavat TEL:in ja 47624: vatti kuitenkin vuodesta 1986 alkaen yksilölli- KVTEL:in aiheuttamat eläkemenot. Vuoteen 47625: sen varhaiseläkejärjestelmän toteuttaminen. 2000 mennessä sekä TEL- että KVTEL-menot 47626: Vuodesta 1986 varhennetut vanhuuseläkkeet kaksinkertaistuvat. Ensi vuosituhannella kun- 47627: lisäävät jonkin verran vanhuuseläkkeiden ko- nallisen eläkejärjestelmän eläkemenojen kasvu 47628: konaismäärää. kiihtyy siten, että KVTEL-menot kasvavat seit- 47629: Työeläkemenot ja niiden rahoi- senkertaisiksi ja TEL-menot kuusinkertaisiksi 47630: tus. Työeläkemenot (ml. hallintomenot) oli- nykyiseen verrattuna. Sekä yrittäjien että val- 47631: vat kertomusvuonna n. 25 mrd. mk. Sosiaali- tion eläkejärjestelmän menot kasvavat hitaam- 47632: ja terveysministeriössä tehtyjen laskelmien mu- min kuin kuntien ja työntekijöiden eläkejärjes- 47633: kaan ne kohoavat 45,4 mrd. mk:aan v. 2000 ja telmien. Työntekijöiden eläkejärjestelmän 47634: 122,3 mrd. mk:aan v. 2030. Eläkelajeista no- eläkkeiden lukumäärä on suurimmillaan vuo- 47635: peimmin vuoteen 2000 mennessä kasvavat työ- den 2030 tienoilla. Kuntien eläkejärjestelmän 47636: kyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamat menot. eläkkeet lisääntyvät vielä vuoden 2030 jälkeen- 47637: Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on suurim- kin. Yrittäjien eläkejärjestelmän eläkkeiden lu- 47638: millaan vuoden 2010 tienoilla, n. 260 000 työ- kumäärä on suurimmillaan 2020-luvulla. Maa- 47639: kyvytöntä työeläkejärjestelmän piirissä, minkä talousyrittäjien eläkejärjestelmän eläkkeiden 47640: jälkeen työkyvyttömien määrä alkaa vähetä luku sen sijaan saavuttaa huippunsa jo 1990- 47641: sitä mukaa kuin ikäluokat pienenevät. Sitä luvun alkupuolella ja alkaa sen jälkeen vähetä. 47642: vastoin vanhuuseläkkeiden määrä, joka kasvaa Valtion eläkejärjestelmän eläkkeiden määrä 47643: varsin vähän v. 1995-2010, alkaa kasvaa no- kasvaa aina vuoteen 2030 saakka, joskin hyvin 47644: peasti vuoden 2010 jälkeen. Niinpä vanhuuse- hitaasti. 47645: läkemenojen kasvu kiihtyy erityisesti v. 2010- Eläkemenojen osuus palkoista vaihtelee huo- 47646: 2030. Vanhuuseläkkeiden osuus työelä- mattavasti eläkejärjestelmittäin. Kertomus- 47647: kemenoista on nykyisin yli puolet ja tulee vuonna eläkemenon osuus palkoista oli suurin 47648: olemaan n. 70 OJo v. 2030. Vuoden 2020 jäi- valtion eläkejärjestelmässä, yli 25 OJo, sekä 47649: 199 47650: 47651: maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä, jossa telmän laskuperustekorko riittää kuluttajahin- 47652: eläkemenot suhteessa ansioihin olivat n. 22 Ofo. tojen nousun kompensoimiseen. 47653: Edellisessä eläkemenon on arvioitu kohoavan Eläketurvakeskus on arvioinut TEL- ja 47654: 29 %:iin ja jälkimmäisessä 34 %:iin palkoista LEL-vakuutusmaksun kohoavan nykyisestä 47655: vuoteen 2000 mennessä ja edelleen 47 %:iin ja 13 %:sta 20,8 %:iin v. 2000 ja n. 34 %:iin v. 47656: 34 %:iin palkoista vuoteen 2030 mennessä. 2030. Eläkemeno ylittää vakuutusmaksujen 47657: TEL- ja KVTEL-eläkkeissä eläkemenon osuus tuoton vuoden 2010 tienoilla, minkä jälkeen 47658: palkoista on tällä hetkellä verraten alhainen, vakuutusmaksun kustannusrasitusta tasoite- 47659: 11 % ja runsaat 12 %. Kuntien eläkemenoon taan rahastoinnin osuutta vähentämällä. 47660: on luettu mukaan kuntien vanhojen eläkesään- KVTEL-järjestelmässä on siirrytty rahas- 47661: töjen mukaiset eläkkeet. Alhaisen lähtötason tointiin vuoden 1988 alusta alkaen. Kuntien 47662: ja eläkejärjestelmän vaiheittaisen voimaantu- eläkevakuutusmaksu on tarkoitus vähitellen 47663: lon vuoksi työntekijöiden ja kuntien elä- nostaa TEL-vakuutusmaksun tasalle. Tällöin 47664: kemeno suhteessa palkkoihin kasvaa verrattain kuntien eläkevakuutusmaksu tulisi olemaan lä- 47665: nopeasti. TEL-eläkejärjestelmässä eläkemeno hes 3 %-yksikköä korkeampi kuin eläkemenon 47666: tulee olemaan arviolta n. 17,5 % palkoista v. osuus palkasta v. 2000. 47667: 2000 ja 40,5 % v. 2030. Kuntien eläkejärjestel- Yrittäjäeläkkeiden vakuutusmaksujen on ar- 47668: män eläkemeno on v. 2000 n. 18 % palkoista vioitu kasvavan vajaasta 12 %:sta n. 19 %:iin 47669: ja v. 2030 36,5 % palkoista sen perusvaihtoeh- v. 2000 ja 30 % :iin v. 2030. Maatalousyrittä- 47670: don mukaan, jossa kuntien eläkejärjestelmän jien eläkevakuutusmaksu taas nousee 47671: vakuutettujen määrän oletetaan säilyvän ensi 5,5 %:sta n. 9 %:iin v. 2000 ja runsaaseen 47672: vuosituhannen alun suuruisena. Jos kuntien 14 %:iin v. 2030. 47673: työllisten määrä vähenee ensi vuosituhannella Kansaneläkelainsäädännön mu- 47674: suhteellisesti samoin kuin kokonaistyöllisyys- kaiset eläkemenot ja niiden rahoi- 47675: kin, kohoaa KVTEL-meno 43 % :iin palkoista tus . Kansaneläkelainsäädännön mukaisiin 47676: V. 2030. etuuksiin luetaan kansaneläkkeiden ohella rin- 47677: Työeläkejärjestelmä rahoitetaan paaosin tamasotilaseläkelain mukaiset etuudet, yleisen 47678: työnantajien ja vakuutettujen maksamilla va- perhe-eläkejärjestelmän mukaiset eläkkeet, 47679: kuutusmaksuilla. Sen sijaan YEL- ja MYEL- mainittuihin eläkemuotoihin liittyvät eläkkeen- 47680: järjestelmässä valtion osuudella täydennetään saajien asumistuet sekä lisäksi lapsenhoitotuet. 47681: vakuutusmaksuin rahoitettavaa osaa. Arvio Rintamasotilaseläkkeisiin kuuluvat 55-64- 47682: työeläkejärjestelmän TEL- ja LEL-vakuutus- vuotiaille rintamaveteraaneille maksettavat 47683: maksun kehityksestä on laadittu olettaen, että varsinaiset rintamasotilaseläkkeet sekä kansan- 47684: reaalikoroksi tarkasteluajanjaksona tulee eläkkeen yhteydessä maksettavat rintamalisät. 47685: + 2 Ofo vuodessa. Reaalikorolla tarkoitetaan si- Kansaneläkelainsäädännön mukaiset eläk- 47686: tä koronosaa, jonka suuruisena työeläkejärjes- keet ovat v. 1979-87 kehittyneet seuraavasti: 47687: 47688: 47689: Vuosi Yhteensä Kansan- Lapsen- Perhe- Rintama- 47690: eläkkeet hoitoluet eläkkeet sotilas- 47691: eläkkeet 47692: mrd. mk 47693: 1979........................................................... 5,9 5,4 0,0 0,2 0,3 47694: 1980........................................................... 6,9 6,4 0,0 0,2 0,3 47695: 1981................... .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 7,9 7,2 0,1 0,2 0,4 47696: 1982........................................................... 8,8 8,0 0,1 0,2 0,5 47697: 1983........................................................... 10,6 9,6 0,1 0,3 0,6 47698: 1984................................ ........................ ... 12,1 11,1 0,1 0,3 0,6 47699: 1985........................................................... 13,3 12,3 0,1 0,3 0,6 47700: 1986................................. ..... .... . ................ 14,1 13,0 0,1 0,3 0,7 47701: 1987........................................................... 14,7 13,5 0,2 0,2 0,8 47702: 47703: 47704: Kansaneläkemenot ovat kansaneläkelainsää- veteraanit saavuttavat vanhuuseläkeiän, mutta 47705: dännön mukaisten menojen suurin menoerä. rintamalisän saajien määrä pysyy mm. naisve- 47706: Lähivuosina varsinaiset rintamasotilaseläkkeet teraanien luvun lisääntymisen takia tämän vuo- 47707: alkavat menettää merkityksensä, kun kaikki sikymmenen loppuun saakka lähes ennallaan. 47708: 200 47709: 47710: Kansaneläkelainsäädännön mukaiset perhe-elä- kasvua tarkasteltaessa on otettava huomioon 47711: kemenot ovat alenemassa, ja perhe-eläkemeno- inflaation vaikutus. Kansaneläkeindeksi kasvoi 47712: jen tuleva kasvu kanavoituu työeläkemenoihin. tarkasteltuna ajanjaksona 77 OJo, joten elä- 47713: Seuraavassa asetelmassa on selvitetty tar- kemenot kasvoivat runsaat 41 %. 47714: kemmin kansaneläkemenojen kehitystä elä- Kansaneläkemenot rahoitetaan lähinnä työn- 47715: kelajeittain v. 1979-87: antajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla, 47716: valtion osuuksilla ja kuntien osuuksilla. Valtio 47717: Vuosi Yhteensä Vanhuus- Työ kyvyt- Työttö- osallistuu lisäosamenojen rahoitukseen siltä 47718: eläkkeet tömyys- myys- 47719: eläkkeet eläkkeet osin kuin Kansaneläkelaitokselle ja kunnille 47720: mrd. mk 47721: säädetty osuus ei näihin menoihin riitä. Lisäksi 47722: 1979 ......... 5,4 3,7 1,6 0,0 47723: 1980 ......... 6,4 4,4 1,8 0,1 valtio on vuodesta 1983 lähtien ollut velvolli- 47724: 1981 ......... 7,2 5,1 2,0 0,1 nen takaamaan kansaneläkerahaston maksu- 47725: 1982 ......... 8,0 5,6 2,2 0,2 valmiuden siinä tapauksessa, että muut tulot 47726: 1983 ......... 9,6 6,7 2,6 0,3 eivät riitä rahoitukseen. Maksuvalmiuden tur- 47727: 1984 ......... 11' 1 7,6 3,0 0,4 47728: 1985 ......... 12,3 8,5 3,2 0,5 vaamiseksi suoritettavalla valtionosuudella on 47729: 1986 ......... 13,0 9,0 3,3 0,7 myös turvattava vähimmäisrahasto, jonka suu- 47730: 1987 ......... 13,5 9,3 3,5 0,7 ruudeksi aluksi säädettiin 10 OJo menoista. 47731: Myöhemmin vuodesta 1986 lähtien vähimmäis- 47732: Kuten asetelmasta ilmenee, kansaneläke- rahastoksi on säädetty 6 OJo menoista. Maksu- 47733: menot ovat kuluvalla vuosikymmenellä kasva- valmiuden turvaamiseksi valtio suoritti v. 1986 47734: neet kertomusvuoden loppuun yhteensä n. 7 n. 364 Mmk ja v. 1987 n. 660 Mmk. Vuoden 47735: mrd. mk, mistä lähes 5 mrd. mk on seurausta 1988 valtion maksuvalmiussuoritukseksi on ar- 47736: vanhuuseläkemenojen kasvusta. Noin 2,5 mrd. vioitu 1 236 Mmk. 47737: mk aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeiden ja Kansaneläkevakuutuksen kulut ja tuotot v. 47738: työttömyyseläkkeiden kasvusta. Eläkemenojen 1979-87 ovat olleet seuraavat: 47739: 47740: Vuosi Kulut Eläkkeet Muut Hallinto- Rahasto Tuotot Vakuutusmaksut Valtion Kuntien Omai- 47741: yhteensä etuudet kulut siirrot yhteensä Vakuu- Työn- osuudet osuudet suuden 47742: tetut antajat tuotot 47743: mrd. mk 47744: 1979 .............. 6,4 5,9 0,0 0,5 -0,0 6,4 1,4 3,5 0,8 0,5 0,2 47745: 1980 .............. 7,1 6,9 0,0 0,2 0,2 7,3 1,6 4,0 1,0 0,5 0,2 47746: 1981 .............. 8,3 7,9 0,1 0,3 0,4 8,7 2,0 4,7 1,2 0,6 0,2 47747: 1982 .............. 9,2 8,8 0,1 0,3 0,2 9,4 2,0 5,0 1,3 0,4 0,2 47748: 1983 .............. 11' 1 10,6 0,1 0,4 -0,7 10,4 2,1 5,5 1,6 1,0 0,2 47749: 1984 .............. 12,7 12,1 0,2 0,4 -0,6 12,0 2,7 6,2 1,8 1' 1 0,2 47750: 1985 .............. 14,0 13,3 0,2 0,5 0,0 14,0 3,1 7,2 2,3 1,3 0,1 47751: 1986 .............. 14,8 14,1 0,2 0,5 -0,4 14,4 3,0 8,0 1,6 1,8 0,1 47752: 1987 .............. 15,5 14,7 0,3 0,5 -0,3 15,2 3,1 7,8 2,3 1,8 0,2 47753: 47754: 47755: 47756: Kuten asetelmasta ilmenee, kansaneläke- tusmenoihin, koska kansaneläkkeiden kehitys 47757: vakuutuksen kokonaismenot olivat kertomus- on sidoksissa elinkustannusindeksiin. 47758: vuonna n. 15,5 mrd. mk. Sosiaali- ja terveys- Jos kansaneläkevakuutuksen maksutulope- 47759: ministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan nii- rusteet pysyvät likipitäen nykyisellään, ylittä- 47760: den on arvioitu reaalisesti vähenevän vät kansaneläkevakuutuksen tulot sen menot 47761: 14,1 mrd. mk:aan v. 2000 ja sen jälkeen kas- 1990-luvulla ja valtion takuusuoritusten tarve 47762: vavan 15,3 mrd. mk:aan v. 2030. Kansaneläke- lakkaa. Rahoituksen vuosittainen ylijäämä al- 47763: vakuutuksen menojen supistuminen vuoden kaa selvästi kasvaa 1990-luvun puolivälissä. 47764: 2000 alkupuoliskolle saakka on seurausta kan- Tämä suo mahdollisuuden joko kansaneläke- 47765: saneläkkeen lisäosamenojen pienenemisestä. vakuutuksen etuuksien parantamiseen tai va- 47766: Lisäosamenojen pieneneminen puolestaan joh- kuutusmaksujen alentamiseen tai rahastoinnin 47767: tuu työeläkkeiden yleistymisestä ja niiden ta- lisäämiseen. 47768: son kohoamisesta. Ansiotason kohoaminen ei Työkyvyt tö m yysel äk keet. Työky- 47769: myöskään vaikuta reaalisiin kansaneläke- vyttömyyseläkeläisten määrä v. 1979-87 on 47770: menoihin samoin kuin muihin sosiaalivakuu- kehittynyt seuraavasti: 47771: 201 47772: 47773: Vuosi Kaikki Kansan- Yksityisen Siitä työttömyyseläkkeiden raju kasvu, sillä selvitys- 47774: eläkkeen- eläkettä sektorin yksilölliset 47775: saajat saavat työeläkkeen varhais- ten mukaan joidenkin tärkeimpien sairaus- 47776: saajat eläkkeet ryhmien tauteja sairastavat käyttävät työttö- 47777: 1 000 henkeä 47778: 1979 ......... 280 247 177 myyseläkettä vaihtoehtona työkyvyttömyys- 47779: 1980 ......... 275 243 176 eläkkeelle. Lisäksi on muistettava, että 47780: 1981 ......... 269 240 174 1. 7.1982 alkaen rintamaveteraanien varhais- 47781: 1982 ......... 262 236 171 eläkkeet sekä koko tarkasteluajanjakson ajan 47782: 1983 ......... 260 238 171 47783: 1984 ......... 263 241 175 sukupolvenvaihdos- ja luopumiseläkkeet ovat 47784: 1985 ......... 261 241 176 saaneet tuhannet ihmiset siirtymään varhais- 47785: 1986 ......... 270 251 186 7 eläkkeelle. Kaikesta tästä huolimatta yksilölli- 47786: 1987 ......... 279 261 196 18 nen varhaiseläke on vuodesta 1986 lähtien 47787: luonut odottamattoman merkittävän uuden ka- 47788: navan varhaiseläkkeelle siirtymiseksi. 47789: Taulukko osoittaa, että ajanjaksona 1979- 47790: 87 työkyvyttömyyseläkeläisten määrä aluksi Kolme sairausryhmää - mielenterveyshäi- 47791: hieman laski, mutta kääntyi sitten nousuun. riöt, verenkiertoelinten sairaudet sekä tuki- ja 47792: Nousu kiihtyi v. 1986, jolloin toteutui yksityi- liikuntaelinten sairaudet - aiheuttavat n. 3/4 47793: sen sektorin työeläkejärjestelmän työkyvyttö- työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisistä. Sel- 47794: myyseläkkeen uutena muotona yksilöllinen vitykset ovat osoittaneet, että työkyvyttömyys- 47795: varhaiseläke. Vuosina 1979 ja 1987 oli työky- eläkkeiden yleinen kehitys 1970-luvulla ei sel- 47796: vyttömyyseläkeläisten kokonaismäärä likipi- laisenaan pätenyt mielenterveyshäiriöiden ai- 47797: täen sama. Sen sijaan jälkimmäisenä vuonna heuttamiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Näiden 47798: ylitti kansaneläkettä saavien ja varsinkin yksi- eläkkeiden määrä ei vuosien 1976 ja 1977 47799: tyisen tahon työeläkkeensaajien määrä vuoden käännekohdassa lakannut kasvamasta, vaan 47800: 1979 luvut yksilöllisen varhaiseläkkeen toteutu- kasvuvauhti ainoastaan huomattavasti hidas- 47801: misen vuoksi. Työeläkkeiden määriä lisännee tui. 1980-luvulla mielenterveyshäiriöt ovat 47802: pitkällä aikavälillä jonkin verran myös yksityi- edelleen aiheuttaneet johdonmukaisesti yhä 47803: sen tahon työeläkejärjestelmän asteittainen enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. 47804: voimaantulo. Toinen huolestuttava piirre tässä kasvussa on, 47805: Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että työ- että entistä useammin sairastuvat nuorimpien 47806: kyvyttömyyseläkkeiden 1970-luvulla huomatta- työikäisten ryhmiin kuuluvat. 47807: vasti lisääntynyt määrä 1980-luvulla väliaikai- Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- 47808: sesti asettui huolestuttavan korkealle tasolle. eläkettä saavien ikäjakauma oli 1.1.1987 seu- 47809: Tätä arvioitaessa on otettava huomioon myös raava: 47810: 47811: 47812: 47813: 47814: Tautiryhmä _ Ikäryhmä 47815: -44 45 54 55-64 Kaikki 47816: 1 ()()() 1 ()()() 1 ()()() 1 ()()() 47817: henkeä "7o henkeä % henkeä % henkeä % 47818: Mielenterveyden häiriöt ..................... 34,0 66,5 18,9 37,1 26,5 17,8 79,4 31,5 47819: Verenkiertoelinten sairaudet ................. 1,3 2,5 6,9 13,5 35,9 24,2 44,0 17,5 47820: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ............ 3,2 6,3 12,1 23,7 52,2 35,1 67,5 26,8 47821: Muut sairaudet .............................. 12,6 24,7 13,1 25,7 34,0 22,9 60,1 24,3 47822: Kaikki ....................................... 51' 1 100,0 51,0 100,0 148,6 100,0 251,0 100,0 47823: 47824: 47825: 47826: 47827: 26 380734R 47828: 202 47829: 47830: Vastaava jakauma työeläkejärjestelmässä oli seuraava: 47831: Tautiryhmä Ikäryhmä 47832: -44 45-54 55-59 60-64 Kaikki 47833: 1 000 1000 1 000 1 000 1 000 "i'o 47834: henkeä "i'o henkeä "i'o henkeä "i'o henkeä "i'o henkeä "i'o 47835: Mielenterveyden häiriöt .... 11,0 50,7 10,7 25,3 7,1 13,7 6,5 9,4 35,3 19,1 47836: Verenkiertoelinten sairau- 47837: det ......................... 1,1 5,3 6,9 16,2 12,2 23,5 19,4 27,8 39,6 21,4 47838: Tuki- ja liikuntaelinten sai- 47839: raudet ..................... 3,3 15,1 13,1 31,2 19,8 38,1 27,7 39,9 64,0 34,5 47840: Muut sairaudet ............ 6,3 28,9 11,5 27,3 12,8 24,6 16,0 22,9 46,5 25,0 47841: Kaikki ..................... 21,7 100,0 42,2 100,0 51,9 100,0 69,6 100,0 185,4 100,0 47842: 47843: 47844: 47845: 47846: Jos taulukoita verrataan toisiinsa, voidaan Vuosien 1982-83 taantuman jälkeen näiden 47847: todeta, että mielenterveyden häiriöitä potevia eläkkeiden luku alkoi jälleen kasvaa. Vuoden 47848: kansaneläkettä saavia työkyvyttömyyseläkeläi- 1986 voimakkaan kasvun selittää yksilöllisen 47849: siä oli n. 79 400 eli peräti 44 100 enemmän varhaiseläkkeen toteuttaminen. 47850: kuin samojen häiriöiden vaivaamia työeläkettä Muista työkyvyttömyyseläkkeelle johtavista 47851: saavia. Alle 45-vuotiaista kansaneläkettä saa- sairauksista mainittakoon hermoston ja aisti- 47852: vista yli 66 Ofo kärsi mielenterveyden häiriöistä, mien taudit sekä väkivallan ja myrkyttämisen 47853: ja heitä oli n. 34 000 eli 23 000 enemmän kuin aiheuttamat vammat. Näiden syiden takia sai 47854: työeläkettä saavia. Luvut viittaavat siihen, että n. 27 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkettä 47855: mielenterveyden häiriöt syrjäyttävät hyvin v. 1986. Molemmat sairausryhmät aiheuttavat 47856: usein nuoren ihmisen työmarkkinoilta, ennen runsaasti jo nuorimpien työikäisten ryhmien 47857: kuin työura on varsinaisesti alkanutkaan. Li- työkyvyttömyyttä. 47858: säksi ne katkaisevat monen työuran alkuvai- 47859: heissaan. Mielenterveyden häiriöiden suuria Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun selvi- 47860: tyksen mukaan työkyvyttömyyseläkeläisten 47861: alaryhmiä ovat toisaalta jakomielitauti ja muut 47862: määrää eivät selitä yksin sairaudet. Heidän 47863: psykoosit sekä toisaalta neuroosit ja luonteen 47864: määränsä nimittäin vaihtelee alueittain enem- 47865: sairaalloisuudet. män kuin muut alueellista sairastavuutta mit- 47866: Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamien 47867: taavat luvut. 47868: työkyvyttömyyseläkkeiden luku kasvoi 1970- 47869: luvulla enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkei- Kysymys on ihmisen sairauden ja hänen 47870: den keskimäärin, mutta alkoi myös vähentyä monien muiden ominaisuuksiensa yhteisvaiku- 47871: muita työkyvyttömyyseläkkeitä aiemmin 1970- tuksesta hänen työhönsä. Asiaan vaikuttaa va- 47872: luvun puolivälissä. Väheneminen on jatkunut paa-ajan yleinen lisääntynyt arvostus, elä- 47873: muita eläkkeitä nopeammin ja johdonmukai- ketason parantuminen sekä eläkkeelle pääsyn 47874: semmin aina näihin aikoihin asti. Ei edes helpottuminen. 47875: yksilöllisen varhaiseläkkeen toteuttaminen vuo- Joustava t eläke j ä r j este l y t. Yksi- 47876: den 1986 alusta saanut näiden eläkkeiden mää- lölliset varhaiseläkkeet samoin kuin varhenne- 47877: rää ainakaan selvästi nousemaan. tut vanhuuseläkkeet koskevat yksityisen tahon 47878: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kehitys työeläkejärjestelmää sekä kansaneläkejärjestel- 47879: 1970-luvulta lähtien on suunnilleen noudatta- mää. Hallituksen esitys joustavasta eläkejärjes- 47880: nut työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräistä telystä sisälsi nämä kaksi eläkemuotoa sekä 47881: kehitystä. Tosin näiden sairauksien vuoksi saa- em. osa-aikaeläkkeen.Hallituksen esitykseen si- 47882: tujen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lisään- sältyivät mm. seuraavat arviot uusien elä- 47883: tyi 1970-luvun alkupuolella hyvin nopeasti. kemuotojen saajien määristä: 47884: 47885: 47886: 47887: 1986 1987 1988 1989 1990 1991 47888: Yksilöllinen varhaiseläke .......................... . 3 000 4600 7200 9400 11 000 11 000 47889: Varhennettu vanhuuseläke ......................... . 400 700 1 000 1 000 1 000 1 000 47890: 203 47891: 47892: Lukumääräarviot olivat nettolukuja eli tar- arvioiden yli 500 Mmk. Yksilöllisistä varhais- 47893: koittivat uusia eläkkeitä. Yksilöllisen varhais- eläkkeistä aiheutui kustannuksia ja uusia elä- 47894: eläkkeen nimikkeellä eläkkeen saavien määrät keläisiä oli siten n. 3,5 kertaa hallituksen 47895: oletettiin noin neljänneksen suuremmiksi, kos- esityksen arvioiden verran. 47896: ka osa yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvistä Vaikka nämä luvut kiistattomasti osoittavat, 47897: olisi todennäköisesti siirtynyt perinteiselle työ- että yksilöllisen varhaiseläkkeen suosio on ollut 47898: kyvyttömyyseläkkeelle. olennaisesti odotettua suurempi ja myös menot 47899: Kaikkiaan yksilöllisen varhaiseläkkeen joko tulevat lähivuosina olemaan arvioitua suurem- 47900: kansaneläke- tai työeläkejärjestelmästä saavia mat, on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 47901: oli v. 1986 n. 8 800. Mainitun vuoden lopussa vieläkin syytä varovaisuuteen arvioitaessa pit- 47902: yksityisen sektorin työeläkejärjestelmästä mak- kän aikavälin kehitystä. Vaikka yksilölliset 47903: settiin 7 445 yksilöllistä varhaiseläkettä. Sama- varhaiseläkkeet eivät järjestelmän alkuvaihees- 47904: na ajankohtana kansaneläkejärjestelmästä sa näytä juuri vaikuttaneen tavallisten työky- 47905: maksettiin 8 050 yksilöllistä varhaiseläkettä. vyttömyyseläkkeiden määrään, on mahdollista, 47906: Noin 60 OJo myönnetyistä yksilöllisistä varhais- että tarkasteltaessa useaa vuotta tällaista on 47907: eläkkeistä perustui tuki- ja liikuntaelinten sai- havaittavissa. 47908: rauksiin ja n. 18 OJo verenkiertoelinten sairauk- Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuk- 47909: siin. Mielenterveyden häiriöistä johtuvia var- sen yhdessä julkaiseman ennakkotilaston mu- 47910: haiseläkkeitä oli vain n. 4 %. Näin ollen yksi- kaan varhennettujen vanhuuseläkkeiden saajia 47911: löllisen varhaiseläkkeen perusteena olleiden oli yhteensä 6 773, jotka joulukuussa 1986 47912: sairauksien jakauma poikkeaa selvästi tavan- jakautuivat seuraavasti: 47913: omaisten työkyvyttömyyseläkkeiden sairaus- 47914: Ikäryhmä Määrä 47915: jakaumasta. 47916: Suhteellisen monelle yksilöllinen varhaiselä- 60-64 ••••••.•• •••••••·••••••• 6 773 47917: 60 ............................. 1024 47918: ke on myönnetty vain joko yksityisestä työelä- 61 00. 00000•••. 00••. 000000000000 1 222 47919: kejärjestelmästä tai kansaneläkejärjestelmästä. 62 00 0.... 000000000.. 0000.. 000.. 1 139 47920: Tällöin myönnetty yksilöllinen varhaiseläke voi 63 0•. 000. 0•• 0000000000000000000 1 725 47921: yhdistyä johonkin muuhun eläkkeeseen. Esi- 64.0 •. 00000••• 0.••• 000000000000 1 663 47922: merkiksi niille, joille on myönnetty rintamave- 47923: teraanien varhaiseläke, on usein kansaneläke- Yksityisen lohkon varhennettuja vanhuuse- 47924: järjestelmästä myönnetty yksilöllinen varhais- läkkeitä oli 4 358 ja keskimääräinen eläke oli 47925: eläke. 1 545 mk kuukaudessa. Eläkekanta oli siis n. 47926: Varhaiseläkkeelle pyrki suuri joukko sellai- 81 Mmk. Kansaneläkejärjestelmään perustuvia 47927: sia hakijoita, jotka eivät täyttäneet lain vaati- varhennettuja vanhuuseläkkeitä oli vuoden lo- 47928: muksia. Tämän vuoksi hylkäysprosentit olivat pussa 5 573, joista 5 217 eläkkeen saaja ei vielä 47929: suhteellisen korkeat. Esimerkiksi yksityisen ollut täyttänyt 65 vuotta. Varhennettujen van- 47930: sektorin työeläkejärjestelmässä hylättiin huuseläkkeiden eläkekanta oli 66 Mmk. 47931: 30,4 % ennakkopäätöstä hakeneista. Ikäryh- Kertomusvuoden lopussa kansaneläkejärjes- 47932: mässä 55-59 vuotta hylkäysprosentti oli 38,7, telmän varhennettuina alkaneita vanhuuseläk- 47933: ja ikäryhmässä 60-64 se oli 16,3. Tavanomai- keitä oli 8 428 ja eläkekanta n. 101 Mmk. Osa 47934: sen työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista hylät- näiden eläkkeiden saajista on jo saavuttanut 65 47935: tiin 11 ,4 %. Kansaneläkelaitoksessa hylättiin vuoden iän. Joka tapauksessa ero edellä ilmen- 47936: yksilöllisen varhaiseläkkeen ennakkopäätösha- neisiin hallituksen esityksen arvioihin on erit- 47937: kemuksista 28,8 %. Kertomusvuonna hylkäys- täin suuri. 47938: prosentti oli 29,7. Valtioneuvosto asetti v. 1985 julkishallinnon 47939: Yksilöllisen varhaiseläkkeen saajia arvioi- eläkeikäkomitean selvittämään, miten valtion, 47940: daan olleen kertomusvuonna yksityisessä työ- kunnan ja muut julkiset eläkejärjestelmät saa- 47941: eläkesektorissa 15 100. Näistä eläkkeistä aiheu- taisiin samalla tavoin joustaviksi kuin yksityi- 47942: tui menoja ennakkoarvion mukaan 387 Mmk. set eläkejärjestelmät. Komitea jätti mietintönsä 47943: Kansaneläkejärjestelmästä yksilöllisiä varhais- keväällä 1988. Komitea esittää, että julkisen 47944: eläkkeitä oli maksussa 16 500, ja joulukuussa sektorin ammattiin kytketyt eläkeiän alentami- 47945: eläkekanta (joulukuun eläkkeet vuosimenoiksi set korvattaisiin yksilöllisellä varhaiseläkkeellä, 47946: muunnettuna) oli lähes 146 Mmk. Yhteensä varhennetulla vanhuuseläkkeellä ja osa-aika- 47947: menoja on siis ollut kertomusvuonna karkeasti eläkkeellä. Yksilöllisen varhaiseläkkeen voisi 47948: 204 47949: 47950: saada 55 v täyttänyt, eli ikäraja olisi sama kuin Ikäryhmä Määrä vuoden lopussa 47951: 1985 2000 2025 47952: yksityisen palveluksessa olevilla. Varhennetun 16-19 .. 2 510 2 312 47953: 0 0 0 0 0 1 710 47954: vanhuuseläkkeen ikäraja olisi 2 v alempi kuin 20-24 ....... 4 665 3 830 2 907 47955: yksityisellä puolella eli 58 v. Yleinen eläkeikä 25-29 ....... 6 722 4 636 3 897 47956: säilyisi 63 vuotena. 30-34 ....... 10 308 7 248 5709 47957: 35-39 ....... 13 280 11006 8 324 47958: 40-44 ....... 13 322 16 340 13113 47959: 45-49 ....... 18 634 28 021 21 031 47960: 50-54 ....... 31 648 53 964 35 668 47961: 55-59 ....... 82 760 82 259 86 680 47962: 60-64 ....... 107 071 134 632 176 746 47963: Ehdotetut lainmuutokset on tarkoitettu tule- 65-69 ....... 191 424 221 084 315 973 47964: maan voimaan 1.7.1989 lukien. Tarkoitus on 70-74 ....... 177 457 207 161 298 989 47965: 75-79 ....... 136 491 157 578 263 588 47966: myös, että muissakin julkisen sektorin elä- 80-84 ....... 74 722 93 907 136 749 47967: kejärjestelmissä tehtäisiin vastaavat joustavas- 85-89 ....... 31 273 54 338 65 826 47968: ta eläkeikäjärjestelystä johtuvat muutokset sa- 90-94 ....... 8 142 21 697 26 017 47969: masta ajankohdasta lukien. Muita julkisia elä- 95-99 ....... 1211 4 771 8 111 47970: 100- ........ 47971: kejärjestelmiä ovat evankelis-luterilaisen kir- 47972: kon, ortodoksisen kirkon, Suomen Pankin, Yhteensä .... 911 737 1 105 383 1 472 480 47973: Kansaneläkelaitoksen ja Ahvenanmaan maa- 47974: kunnan eläkejärjestelmät. Uudistuksen ulko- Taulukkoon sisältyvät ennusteet tehtiin Kan- 47975: puolelle on tarkoitus jättää mm. puolustusvoi- saneläkelaitoksessa vuoden 1986 lopussa, ja 47976: mien ja rajavartioston sotilaseläkkeet sekä niiden pohjana ovat senhetkiset käsitykset mm. 47977: kansanedustajien eläkkeet. Järjestelmä ei kos- yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläk- 47978: kisi myöskään niitä, joiden eläkeoikeuden keen kehittymisestä. Vaikka käsitykset ovat 47979: määrää ennen 1.1.1967 voimassa ollut ns. val- sittemmin ainakin lyhyellä aikavälillä muuttu- 47980: tion vanha eläkelainsäädäntö. neet, ei se välttämättä merkitse esillä olevan 47981: pitkän aikavälin laskelman muuttumista. Van- 47982: huuseläkeläisten luku on joka tapauksessa var- 47983: sin luotettavasti ennustettavissa. Sen sijaan 47984: työkyvyttömyyseläkkeiden luku riippuu myös 47985: Eläkkeensaajien ikäjakauma ja siitä, mihin toimiin lähivuosina ryhdytään 47986: en n a k o i t u k e h i t y s . Viereisellä palstalla esim. työkyvyttömyyseläkkeiden kasvun hillit- 47987: oleva taulukko esittää tiedot kansaneläkettä semiseksi. 47988: saaneiden ikäjakaumasta viisivuotisryhmittäin Kun taulukon tiedot pelkistetään muuta- 47989: v. 1985 sekä ennusteet ikäjakauman kehityk- maan ikäryhmään, saadaan luvuista seuraava 47990: sestä vuosiksi 2000 ja 2025: laskelma: 47991: 47992: Ikäryhmä 1985 2000 2025 47993: 1 000 1 000 1000 47994: henkeä UJo henkeä UJo henkeä UJo 47995: 16-44 ............................................. . 50,8 5,6 45,4 4,1 35,7 2,4 47996: 45-54 ............................................. . 50,3 5,5 82,0 7,4 56,7 3,9 47997: 55-64 ............................................. . 189,8 20,8 216,9 19,6 263,4 17,9 47998: 65-74 ... 0 •••••••••••••• 00 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 ••••• 368,9 40,5 428,2 38,7 615,0 41,8 47999: 75- ............................................... . 251,9 27,6 332,9 30,2 501,7 34,0 48000: Kaikki ............................................. . 911,7 100,0 1 105,4 100,0 1 425,5 100,0 48001: 48002: 48003: Laskelman mukaan eläkeläisten luku lisään- määrä kasvaa. Vielä nopeampaa on kuitenkin 48004: tyy vuosien 1985-2000 aikana noin viidennek- vanhuuseläkeläisten ja heistä erityisesti yli 75- 48005: sen eli keskimäärin 1,3 Ofo vuodessa. Luvuissa vuotiaiden ryhmän kasvu.Eläkkeensaajien pai- 48006: ovat mukana vain omaeläkkeensaajat, eivät nopiste siirtyy hyvin pitkällä aikavälillä vuoden 48007: siis esim. ne perhe-eläkkeensaajat, jotka ovat 2000 jälkeenkin edelleen yhä vanhempiin ikä- 48008: vielä työssä tai ovat lapseneläkettä saavia lap- ryhmiin. 48009: sia. Ikääntyneiden työikäisten eläkkeiden luku- 48010: 205 48011: 48012: Eläkkeensaajien suhde aktiivi- jalta voidaan esittää seuraava asetelma, jossa 48013: väestöön . Sosiaali- ja terveysministeriön työvoiman määrää verrataan eläkeläisten mää- 48014: suunnitteluosaston julkaisemien tietojen poh- rään: 48015: 48016: 1975 1980 1985 2000 2030 48017: Työvoima (1 000 henkeä) .................................... . 2272 2 442 2 562 2 680 2 191 48018: Omaeläkkeen saajia (l 000 henkeä) .......................... . 778 889 963 1 160 1 500 48019: Työvoima/ eläkeläinen ....................................... . 2,9 2,7 2,7 2,3 1,5 48020: 48021: 48022: Asetelma osoittaa, että eläkkeensaajien Ikäryhmä Muutos 48023: 1 ()()() 48024: (omaeläkkeensaajien) määrän kasvusta huoli- henkeä 48025: matta työvoiman suhde eläkkeensaajien mää- 15-29 ························ -170 48026: rään ei vielä ole olennaisesti muuttunut. Silti 30-44 ························ -53 48027: työvoiman suhteellinen määrä on vähentynyt 45-59 ························ + 314 48028: 60-........................... + 27 48029: ja tulee ennusteen mukaan yhä selvemmin 48030: vähenemään tulevaisuudessa. Lukuja tarkastel- 48031: taessa on muistettava, että työvoiman ikäja- Väestön ikärakenteen muutosten suuren vai- 48032: kauma käy huomattavasti epäedullisemmaksi kutuksen eläkeläisten määrän vastaiseen kas- 48033: vuoteen 2000 mennessä. Tätä kehitystä valaisee vuun osoittaa myös seuraava taulukko, johon 48034: selkeästi viereinen, työvoiman ikärakenteen on laskettu omaeläkkeensaajien osuus kustakin 48035: muuttumista v. 1986-2000 kuvaava taulukko: ikäryhmästä ja koko väestöstä: 48036: 48037: 48038: Vuosi Määrä Kaikki Ikäryhmä 48039: 1 ()()() 16-19 20-44 45-54 55-59 60-64 65- 48040: henkeä OJo 48041: 1979 ........................................ . 876 23,6 0,9 2,8 12,7 29,3 51,8 100,0 48042: 1980 ........... ······· ...................... . 889 23,7 0,9 2,8 12,2 30,4 51,9 100,0 48043: 1981 ........................................ . 898 23,7 0,9 2,7 11,8 30,3 51,3 100,0 48044: 1982 ........................................ . 907 23,8 0,9 2,6 11,3 30,3 50,9 100,0 48045: 1983 ........................................ . 926 24,0 0,9 2,6 11,0 31,5 52,3 100,0 48046: 1984 ........................................ . 944 24,3 0,9 2,6 10,8 33,0 54,4 100,0 48047: 1985 ........................................ . 963 24,7 0,9 2,7 10,7 34,1 56,1 100,0 48048: 1986 ........................................ . 1 003 25,6 0,9 2,7 10,6 37,6 62,9 100,0 48049: 48050: 48051: Kuten taulukosta ilmenee, alle 55-vuotiaana ylittävästä osasta 50 OJo otetaan huomioon kan- 48052: eläkkeelle siirtyneiden osuus ei viime aikoina saneläkkeen lisäosaa pienentävänä tekijänä. 48053: ole juuri muuttunut, paitsi että 45-55-vuotiai- Menettelyä on arvosteltu sen vuoksi, että pie- 48054: den osuus on vähentynyt. Ikäryhmässä 55-64 nen työeläkkeen saajan on katsottu hyötyvän 48055: osuudet ovat selvästi kasvaneet, ja yli 65-vuo- ansioeläkkeestään liian vähän. Ongelma koros- 48056: tiaat ovat yleensä eläkkeellä. tuuverotuksen vaikutuksesta. 48057: Eläkkeensaajien väestöosuuksien laskua 48058: 45-54-vuotiaiden ikäryhmässä selittää ainakin Lisäksi on arvosteltu sitä, että työeläkettä 48059: osaksi kehittynyt terveydenhuolto. Havaittuun tarkistetaan eri indeksillä kuin kansaneläkettä. 48060: myönteiseen kehitykseen mainitussa ikäryh- Työeläkkeitä tarkistetaan ns. TEL-indeksillä, 48061: mässä eivät esim. erityiseläkkeet vielä ole vai- joka lasketaan palkkatasoindeksin ja kulutta- 48062: kuttaneet, vaan työkyvyttömyyseläkeläisten jahintaindeksin keskiarvona. Kansaneläkkeet 48063: määrän lasku todella merkitsee ikäryhmän elä- tarkistetaan kuluttajahintaindeksiin pohjautu- 48064: keläistymisen vähenemistä. valla kansaneläkeindeksillä. Kun maassa 48065: Eläkejärjestelmien ja eläkkeiden useimpina vuosina reaalinen palkkataso on 48066: y h t e e n s o v i tt a m i s e n o n g e 1m a t. Pieni noussut, antaa TEL-indeksi yleensä paremman 48067: työeläke sovitetaan yhteen kansaneläkkeen li- korotuksen kuin kansaneläkeindeksi. Kansan- 48068: säosan kanssa siten, että vähäinen osa työeläk- eläkeuudistuksen seurauksena työeläke ja kan- 48069: keestä jätetään ottamatta huomioon ja sen saneläke muodostavat entistä johdonmukai- 48070: 206 48071: 48072: semmin oman osuutensa useimpien eläkeläisten Kansliapäällikkö Kari Puron puheenjohdolla 48073: kokonaiseläketurvasta. toimivan eläketurvan muutoksenhakukomitean 48074: Näitä ongelmia selvittämään valtioneuvosto tehtävänä on tehdä ehdotukset hallintolain- 48075: asetti eläkekomitea 1987:n kansliapäällikkö käyttökomitean mietinnön (1985:48) pohjalta 48076: Kari Puron johdolla. Komitean määräaika eläkejärjestelmien muutoksenhakumenettelyjen 48077: päättyy 31.12.1988. yksinkertaistamisesta siten, että vakuutus- 48078: Nykyisen lainsäädännön puitteissa eläkelai- oikeudesta tulee eläkeasioiden yhteinen ylin 48079: tosten ratkaisut voivat erota toisistaan. Yksi- muutoksenhakuaste. Edelleen komitean on sel- 48080: tyisen sektorin työeläkejärjestelmään kuuluvis- vitettävä ja tehtävä tarvittavat ehdotukset ensi- 48081: sa eläkelaitoksissa asia tosin on hoidettu ns. asteen muutoksenhakuelinten mm. organisato- 48082: viimeisen laitoksen periaatteella, jolloin vakuu- risesta muuttamisesta sellaiseksi, että valittajan 48083: tetun viimeisen työeläkelaitoksen päätös työky- eläkeasian käsittelyssä ristikkäiset ratkaisut 48084: vyttömyyseläkkeestä suo hänelle muidenkin pystytään mahdollisimman usein välttämään. 48085: yksityisen sektorin eläkejärjestelmien eläkkeet. Komitea selvittää lisäksi muutoksenhakuasteen 48086: Jos hänellä on aiemmin ansaittuna myös julki- nykyiset prosessuaaliset menettelytavat ja teke- 48087: sen sektorin eläkettä, on työeläkeratkaisu joh- miensä ehdotusten pohjalta muutoksenhakuas- 48088: tanut myös julkisen sektorin eläkkeen saantiin. teiden työmenetelmät, henkilökunnan riittä- 48089: Sen sijaan julkisen sektorin eläkkeen myöntä- vyyden ja muut vastaavat asiat. Komitean tulee 48090: minen ei välttämättä johda yksityisen sektorin laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muo- 48091: työeläkkeen saantiin. Viimeisen laitoksen peri- toon. 48092: aatteen soveltaminen olisi näin ulotettava koko Samaan aikaan eläketurvan muutoksenhaku- 48093: työeläkejärjestelmään. Tilanne on viime aikoi- komitean kanssa asetettiin ansioeläkejärjestel- 48094: na huonontunut vielä senkin takia, että yksityi- män viimeisen laitoksen periaatetta tutkiva toi- 48095: sellä taholla on otettu käyttöön joustavassa mikunta. Sen tehtävänä on selvittää mahdolli- 48096: eläkeikäjärjestelyssä yksilöllinen varhaiseläke, suudet ja tehdä tarvittavat ehdotukset ns. vii- 48097: jota julkisella puolella ei vielä ole toteutettu. meisen laitoksen periaatteen ulottamisesta kos- 48098: Viime vuosien ongelmia olivat erityisesti elä- kemaan koko ansioeläkejärjestelmää. Toimi- 48099: kejärjestelmien eriävät työkyvyttömyysratkai- kunnan tulee toimia yhteistyössä muutoksen- 48100: sut. Eläkelaitosten välinen neuvottelumenettely hakujärjestelmää kehittävän komitean kanssa 48101: työkyvyttömyysratkaisuissa on osin vähentänyt ja myös sen on laadittava lainsäädännön muut- 48102: tämän epäkohdan esiintymistä. Neuvottelume- tamista koskevat ehdotuksensa hallituksen esi- 48103: nettely on kuitenkin johtanut joissain tapauk- tyksen muotoon. 48104: sissa työkyvyttömyyseläkeratkaisujen viivästy- Kertomusvuoden keväällä asetettiin myös 48105: miseen. Tilanne saattaa sosiaali- ja terveysmi- työkyvyttömyyseläkkeiden ennakkoilmoitusta 48106: nisteriöitä saadun selvityksen mukaan olla ja neuvottelumenettelyä kehittävä työryhmä. 48107: edelleen hyvin hankala erityisesti, jos henkilöl- Työryhmä valmistelee ehdotuksen työkyvyttö- 48108: le on tulossa eläkkeitä useammasta järjestel- myyseläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen 48109: mästä ja hän joutuu hakemaan saamiinsa rat- hakijan oikeusturvan parantamiseksi. Työryh- 48110: kaisuihin muutosta valituselimiltä. Kansanelä- män yhtenä tehtävänä on tutkia mahdollisuut- 48111: kelaitoksen päätöksestä valitetaan tarkastus- ta siihen, että eläkeratkaisu määräytyisi yleensä 48112: lautakuntaan, yksityisen sektorin työeläkepää- yhden eläkelaitoksen ratkaisun mukaan. Työ- 48113: töksestä eläkelautakuntaan, valtiokonttorin ryhmän tehtävänä on myös varmistaa työky- 48114: päätöksestä valtiokonttorin oikaisulautakun- vyttömyyden aikaisen toimeentuloturvan jat- 48115: taan ja Kunnallisen eläkelaitoksen päätöksestä kuvuus ja ottaa huomioon kuntoutukseen liit- 48116: Kunnallisen eläkelaitoksen eläkelautakuntaan. tyvät näkökohdat. 48117: Tarkastus- ja eläkelautakunnan päätöksestä Toimikunnan määräaika päättyy 31.10.1988, 48118: voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen ja jul- komitean ja työryhmän 31.12.1988. 48119: kisen sektorin eläkeasioissa korkeimpaan hal- lkääntyneiden työikäisten henkilöiden eläk- 48120: linto-oikeuteen. Tilanne on omiaan pitkittä- keiden määrä kasvaa jatkuvasti. Vanhuuselä- 48121: mään eläkeratkaisuja ja estämään eriävien rat- keläisten, erityisesti yli 75-vuotiaiden, määrä 48122: kaisujen esiintymisen lopullisen poistamisen. kasvaa vielä nopeammin. Eläkkeensaajien 48123: Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, määrän kasvusta huolimatta työvoiman suhde 48124: ettei ole olemassa yhteistä ylintä valitusvirano- eläkkeensaajien lukuun ei vielä ole olennaisesti 48125: maista turvaamaan yhtenäistä ratkaisulinjaa. muuttunut. Kehityssuunta on kuitenkin ollut 48126: 207 48127: 48128: alenemaan päin. Myös työvoiman ikäjakauma Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota 48129: tulee muuttumaan epäedullisemmaksi vuoteen eläkejärjestelmien monilukuisuuteen, moni- 48130: 2000 mennessä. Työikäisen väestön painopis- mutkaisuuteen ja niiden yhteensovittamisessa 48131: teen siirtyminen tämän väestöryhmän varttu- vieläkin ilmenneisiin hankaluuksiin, joiden 48132: neempiin ikäluokkiin on kasvattanut työkyvyt- vuoksi eläkkeensaaja joutuu usein odottamaan 48133: tömyyseläkkeiden määrää. Kasvua ovat lisän- eläkepäätöstään kohtuuttoman kauan. Merkit- 48134: neet työttömyyden paheneminen ja lainsäädän- tävä yksittäinen epäkohta on edelleen, ettei 48135: nölliset toimenpiteet, joilla on helpotettu eläk- työeläkkeiden ja kansaneläkkeen työkyvyttö- 48136: keelle pääsyä ennen vanhuusikää. Huolestutta- myyseläkkeen myöntämisperusteita ole voitu 48137: vana on pidettävä myös perhe-eläkemenojen yhtenäistää johdonmukaiseksi kokonaisuudek- 48138: huomattavaa kasvua viime vuosina, minkä si. Eläkelaitosten välinen neuvontamenettely 48139: vuoksi perhe-eläkejärjestelmää tulisi kehittää on kuitenkin vähentänyt epäkohdan esiintymis- 48140: mm. niin, että sen aiheuttamaa voimakasta tä, mutta johtanut eräissä tapauksissa työky- 48141: kustannusvaikutusta tulevaisuudessa hillittäi- vyttömyyseläkeratkaisujen viivästymiseen. 48142: siin. Eläkkeiden hakemista ja käsittelymenettelyä 48143: Työvoiman ikäjakauman muutos ja arvioitu edelleen kehittämällä sekä viranomaisten kou- 48144: eläkeläisten määrän kasvu osoittavat, että lutuksella tulee pyrkiä lyhentämään käsittelyai- 48145: joustavien eläkkeelle siirtymismahdo/lisuuksien kaa hakijan oikeusturvaa kuitenkaan vaaranta- 48146: toteuttamisen yhteydessä on kiinnitettävä va- matta. Lisäksi eläkepäätösten käsittelyn menet- 48147: kavaa huomiota niihin toimenpiteisiin, joilla telytapoja on kehitettävä siten, että etenkin 48148: iältään varttuneet työntekijät voisivat mahdol- kielteiset päätökset perustellaan selkeästi haki- 48149: lisimman hyvin jatkaa työssä. Valtiontilintar- jalle. Hallintomenettelylaki tulisi saattaa kos- 48150: kastajien käsityksen mukaan saatetaan muu- kemaan myös yksityisten eläkelaitosten pää- 48151: toin ajan myötä joutua sekä kansantaloudelli- töksentekoa eläkeasioissa. 48152: sesti että työvoimapoliittisesti kestämättömään Valtiontilintarkastajat pitävät välttämättö- 48153: tilanteeseen. mänä eläkejärjestelmien muutoksenhakume- 48154: Tehokkaan kuntoutustoimen kuten tehok- nettelyn yksinkertaistamista, jotta myös vali- 48155: kaan terveydenhuoltojärjestelmänkin avulla tusasioissa saavutetaan eläkkeiden käsittelemi- 48156: voitaisiin tulevaisuudessa osaksi hillitä uusien sen ja eläkkeenhakijan oikeusturvan kannalta 48157: työkyvyttömyystapausten määrän kasvua. Tä- tarkoituksenmukainen menettely. Yhteinen 48158: mä edellyttää, että yhteistyö kuntoutuksen eri ylin muutoksenhakuaste yhtenäistää ratkaisu- 48159: tahojen välillä on mahdollisimman kitkaton ja käytäntöä ajan myötä. Tämä edellyttää kuiten- 48160: selkeä. Sairauden ja vamman oikea-aikaisella kin, että ylimmän muutoksenhakuasteen käyt- 48161: ja tehokkaalla hoidolla on myös tärkeä merki- töön saadaan riittävä asiantuntemus eri elä- 48162: tys työkyvyn säilyttämiseksi. Terveyspalvelujen kejärjestelmiin vaikuttavista seikoista. 48163: lukumääräinen ja laadullinen kasvu ovat tär- 48164: keitä pyrittäessä vähentämään työkyvyttömyyt- Sairaaloiden toiminta ja kustannusten kehi- 48165: tä. Hoidon kehittämisen ohella on pyrittävä tys. Sairaaloiden v u o deo s as t oj en 48166: työkyvyttömyyttä aiheuttavien tautien ehkäi- käyttökustannusten ja hoitopäi- 48167: syyn. Koska psykiatriset sairaudet sekä luonne- vien muutokset . Kunnallisten sairaaloi- 48168: poikkeamat ovat tärkeimpiä työkyvyttömyy- den (yliopistolliset keskussairaalat, keskussai- 48169: den syitä, on näiden sairauksien ehkäisyyn ja raalat, muut yleissairaalat, aluesairaalat, pai- 48170: niihin sairastuneiden kuntouttamiseen kiinni- kallissairaalat, keskusmielisairaalat ja muut 48171: tettävä entistä enemmän huomiota. mielisairaalat) vuodeosastojen käyttökustan- 48172: On myös tärkeää, että työvoimahallinnon nusten nousu on vuosina 1980-86 vaihdellut 48173: pyrkimyksiä työllistää vajaakuntoisia henkilöi- 7,8 07o:sta 15,2 %:iin. Sairaaloiden vuodeosas- 48174: tä edistettäisiin nykyistä enemmän. Työvoima- tojen käyttökustannukset olivat v. 48175: hallinnon ongelmia ilmeisesti helpottaisi ns. 1980 3 732 Mmk (6 347 Mmk vuoden 1986 ra- 48176: suojattujen työpaikkojen lisääminen. Esimer- hana) ja v. 1986 7 395 Mmk. Käyttökustan- 48177: kiksi mielenterveyshäiriöistä kuntoutetut poti- nusten reaalinousu on ollut vuodesta 1980 48178: laat saattavat oireilla edelleen eivätkä aina vuoteen 1986 16,5 %. 48179: kestä normaalia työpaikoilla vallitsevaa ki/pai- Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun selvi- 48180: lutilannetta. Toisaalta heidän työssäolonsa voi tyksen mukaan vuodeosastojen käyttökustan- 48181: olla itse sairauden hoidonkin kannalta tärkeää. nusten kuten koko sairaalan toiminnan käyttö- 48182: 208 48183: 48184: kustannustenkin lisääntymiseen ovat vaikutta- tehtävät ja toiminnan uudelleen järjestelyt. 48185: neet palkkakustannusten, muiden henkilöstö- Näiden osuutta muiden menojen lisääntymises- 48186: menojen ja muiden menojen nousu. Viimeksi tä on vaikea arvioida. 48187: mainittuihin menoihin sisältyvät mm. hintojen Kunnallisten sairaaloiden hoitopäivien ( = 48188: nousu, toiminnan laajennukset, teknisen tason hp) kustannusten nousu on v. 1980-86 vaih- 48189: parantaminen, uusien tilojen käyttöönotto ja dellut 10,9 OJo:sta 18,6 OJo:iin. Seuraavassa tau- 48190: uudet, entistä vaativammat toiminnat, kuten lukossa esitetään hoitopäiväkustannusten kehi- 48191: esim. sydän- ja elinsiirtokirurgia sekä lainsää- tys eri sairaalamuotojen osalta v. 1980, 1982, 48192: dännön muutosten mukanaan tuomat uudet 1984 ja 1986: 48193: 48194: 1980 1982 1984 1986 48195: mk/hp muutos mk/hp muutos mk/hp muutos mk/hp muutos 48196: OJo OJo OJo OJo 48197: Yliopistolliset keskussairaalat . 606 + 12,6 733 + 11,7 1 017 + 18,2 1 277 + 10,9 48198: Keskussairaalat ................ 466 + 12,7 605 + 13,4 815 + 17,3 1 004 + 9,3 48199: Tuberkuloosisairaalat ......... 326 + 12,2 413 + 6,9 511 + 15,0 632 + 10,0 48200: Aluesairaalat .................. 376 + 13,3 491 + 14,6 649 + 13,7 810 + 9,5 48201: Paikallissairaalat .............. 462 + 9,6 553 + 10,9 700 + 10,9 989 + 1,2 48202: Keskusmielisairaalat ........... 172 + 13,8 238 + 19,1 332 +24,5 435 + 11,1 48203: Muut mielisairaalat ............ 108 + 15,9 148 + 17,0 204 +20,1 279 + 14,1 48204: Muutos ........................ 13,8 15,7 18,6 10,9 48205: 48206: 48207: 48208: Hoitopäivien määrät ja niiden muutokset tojen osalta ovat v. 1980, 1982, 1984 ja 1986 48209: edelliseen vuoteen verrattuna eri sairaalamuo- olleet seuraavat: 48210: 1980 1982 1984 1986 48211: 1~ 1~ 48212: muutos muutos hp muutos hp muutos 48213: OJo OJo 1 000 OJo 1000 OJo 48214: Yliopistolliset keskusairaalat .. 1 970 + 1,2 1 971 0,0 1 862 - 1,2 1 877 -1,7 48215: Keskussairaalat ................ 1 861 + 1,6 1 895 +0,4 1 825 -0,9 1 837 -0,9 48216: Tuberkuloosisairaalat ......... 594 +0,3 525 +3,5 483 -7,9 513 -1,4 48217: Aluesairaalat .................. 1 097 + 1,6 1 101 -0,5 1 244 + 2,7 1 278 -1,3 48218: Paikallissairaalat .............. 299 +3,5 285 -1,7 129 - 1,9 87 -2,8 48219: Keskusmielisairaalat ........... 3 835 +0,9 3 485 -4,8 2 922 -12,4 2 759 -4,9 48220: Muut mielisairaalat ............ 2 538 -5,8 2 478 -3,7 2 243 -4,8 1 824 -6,7 48221: Yhteensä ...................... 12 194 11 740 10 708 10 175 48222: 48223: 48224: 48225: Kuten edellä olevasta taulukosta voidaan 1977 1980 1981 1983 1985 1986 48226: OJo 48227: havaita, hoitopäivien maara v. 1980 oli 48228: Yleis- ja tu- 48229: 12 194 000 ja v. 1986 10 175 000 hoitopäivää. berkuloosi- 48230: Kokonaismuutos on 2 019 000 hoitopäivää vä- sairaalat ..... 74 76 76 74 75 75 48231: hemmän eli 16,5 %. Hoitopäivien vähenemi- Mielisairaa- 48232: nen 1980-luvulla painottuu pääasiassa mielisai- 1ae .......... 90 90 89 84 84 82 48233: 1 48234: raaloihin, joiden sairaansijoja on suunnitel- Sisältää Helsingin ja Turun kaupungin mielisairaan- 48235: mallisesti vähennetty valtakunnallisen suunni- huoltopiirin. 48236: telman antamien velvotteiden ja suuntaviivojen 48237: mukaisesti. Samalla on avohoitoa lisätty ja 48238: sairaaloiden hoidon tasoa parannettu. Siten on 48239: korjattu sitä hoidon tason jälkeenjääneisyyttä, Yleis- ja tuberkuloosisairaaloissa kuormitus- 48240: joka mielisairaaloissa vallitsi yleissairaaloihin prosentti ei ole suuresti muuttunut. Sen sijaan 48241: verrattuna 1980-luvun vaihteessa. erikoisalojen välillä vaihtelut ovat suuremmat, 48242: sisätaudeissa ja kirurgiassa voi kuormituspro- 48243: sentti olla jopa 95 % joissakin keskussairaala- 48244: Sairaanhoitolaitosten kuormitusprosenttien piireissä. Vastaavasti joillakin toisilla erikoisa- 48245: muutos käy ilmi seuraavasta asetelmasta: loilla kuormitusprosentti voi olla huomattavas- 48246: 209 48247: 48248: ti alhaisempi, kuten esim. lastentaudeissa, jois- Avohoitopalveluiden käyttö ja 48249: sa kausivaihtelut ovat suuret. kustannukset . Erikoissairaanhoidon lai- 48250: Mielisairaaloissa kuormitusprosentti on pie- toksiin tehtiin v. 1986 4 150 000 avohoito käyn- 48251: nentynyt 1980-luvulla. Tämä johtuu lyhenty- tiä, vastaava määrä v. 1980 oli 3 478 000 käyn- 48252: neistä hoitoajoista ja siirtymisestä avohoitoon. tiä. Vuoden 1986 luku on n. 19 OJo suurempi 48253: Sairaansijojen määrä ei ole vähentynyt samas- kuin vuoden 1980. Lisäys on ollut tasaista 48254: sa suhteessa kuin hoitopäivien määrä. Kun koko 1980-luvun aikana. Käynneistä yli puolet 48255: nykyisen terveydenhuollon valtakunnallisen tehdään yliopistojen ja muiden keskussairaa- 48256: suunnitelman mukaiset sairaansijojen supistuk- loiden poliklinikoille. Näiden käyntimäärät oli- 48257: set on toteutettu, mielisairaaloissa kuormitus- vat v. 1986 200 poliklinikkakäyntiä/sairaansi- 48258: prosentti tulee vakiintumaan tietylle tasolle. ja. Aluesairaaloissa vastaava luku oli 130, 48259: Kansainvälisesti n. 80 OJo :n kuormitusta voi- tuberkuloosisairaaloissa 90, paikallissairaalois- 48260: daan pitää hyvänä. Tulevaisuudessa kuormi- sa 60, keskusmielisairaaloissa 60 ja muissa 48261: tusprosentti pyritään pitämään tällä tasolla, mielisairaaloissa 3 käyntiä/sairaansija. Vaikka 48262: koska esim. kesälomakauden järjestelyjen yliopisto- ja muissa keskussairaaloissa käynti- 48263: vuoksi 100 OJo:n kuormitus ei ole mahdollista. määrät eri mittareilla mitattuna ovat yhtä suu- 48264: Nykyään sairaansijojen vahvistuksen suorit- ret v. 1986, on kasvu ollut suurinta keskussai- 48265: tavat yksittäisten sairaaloiden päättävät elimet. raaloissa ja aluesairaaloissa. 48266: Koko maassa ei ehkä käytetä yhdenmukaisia Käyntien aiheuttamat kustannukset ovat 48267: vahvistusperusteita, minkä vuoksi kuormitus- nousseet vuodesta 1980 vuoteen 1986 kolmin- 48268: prosentti ei eri sairaaloiden välillä ole välttä- kertaisiksi. Käynteihin suhteutettuna kustan- 48269: mättä vertailukelpoinen. Kuormitusprosentissa nukset ovat nousseet mainittuna tarkastelujak- 48270: ei myöskään oteta huomioon kausivaihteluja sona 2,0 (aluesairaalat) - 4,45 (paikallissairaa- 48271: vuodeosastojen toiminnassa. Esimerkiksi ke- lat) -kertaisiksi. Osa kustannusnoususta aiheu- 48272: sällä suljettuna olevat sairaansijat pienentävät tuu muuttuneesta laskentatavasta. Seuraavassa 48273: kuormitusprosenttia. Mikäli kuormitusprosent- taulukossa on esitetty avohoitokäyntien kus- 48274: ti laskettaisiin käytössä olevista sairaansijoista, tannukset eri sairaalamuotojen osalta v. 1980, 48275: se olisi lähes 100. 1983 ja 1986: 48276: 48277: 1980 1983 1986 48278: käynnit menot mk/ käynnit menot mk/ käynnit menot mk/ 48279: 1 000 1 000 käynti 1 000 1 000 käynti 1000 1 000 käynti 48280: mk mk mk 48281: Yliopistolliset keskussairaalat . 1 156 211 709 183 1 111 464 589 418 1 388 746 744 538 48282: Keskussairaalat. ............... 1 106 212 319 192 1 107 341 050 308 1 391 575 874 414 48283: Tuberkuloosisairaalat ......... 222 24 193 109 189 32 160 161 168 56 952 339 48284: Aluesairaalat .................. 385 63 357 184 404 102 828 254 595 197 540 332 48285: Paikallissairaalat .............. 91 18 516 204 94 33 188 354 20 18 160 908 48286: Keskusmielisairaalat ........... 508 69 715 137 595 141 144 237 567 194 481 343 48287: Muut mielisairaalat ............ lO 2 375 139 24 6 772 217 21 7 602 362 48288: Yhteensä ...................... 3 478 602 184 173 3 524 994 231 282 4 150 1 797 353 433 48289: 48290: 48291: 48292: 48293: Edellä olevat luvut osoittavat hyvin, että sesti hyvin paljon, esim. 15 ja 60 minuuttia 48294: kehittämisen painopiste erikoissairaanhoidossa kestävät lääkärikäynnit tilastoidaan samanlai- 48295: on ollut avohoitopalvelujen lisäämisessä. Tu- sina. Suuri osa avohoidosta toteutuu erilaisissa 48296: berkuloosisairaalat, joille tällä hetkellä siirre- puoliavoimissa hoitomuodoissa, kuten esim. 48297: tään yleissairaalatehtäviä, eivät ole vielä polik- asuntolatoimintana (kuntoutuskodit, pienko- 48298: liinisissä toiminnoissaan keskussairaalan tasol- dit) ja päiväsairaanhoitona. 48299: la. Sama koskee myös aluesairaaloita. Toiminnan tehostaminen. Sosiaali- 48300: On kuitenkin otettava huomioon, että erityi- ja terveysministeriöitä saadun selvityksen mu- 48301: sesti mielisairaanhoidossa avohoitokäynti on kaan polikliinisten toimintojen lisääminen eri- 48302: sellaisenaan hyvin puutteellinen avohoitotoi- koissairaanhoidossa vaatii lisävoimavaroja ky- 48303: minnan mittari. Käynnit vaihtelevat laadulli- seiseen palvelutuotantoon. Odotettavissa olevia 48304: 27 380734R 48305: 210 48306: 48307: toiminnan lisäystarpeita on esim. ns. polikliini- Sekä yleissairaalalain ja mielisairaslain tar- 48308: nen kirurgia, johon panostamalla nykyistä koittamat sairaanhoitolaitokset että terveyskes- 48309: enemmän vähennettäisiin leikkausjonoja. Mui- kusten sairaalat toimivat hallinnollisesti (kun- 48310: ta polikliinisen toiminnan kehittämisalueita nallinen itsehallinto) ja ammatillisesti itsenäisi- 48311: ovat terveyskeskuksille järjestettävät erilaiset nä erillisinä yksiköinä. Yleissairaalalain ja mie- 48312: konsultaatiopalvelut ja yhteistyön lisääminen lisairaslain valtuuksin toimivat sairaalat sovit- 48313: terveyskeskusten kanssa. tavat toimintansa yhteen ja sopivat työnjaosta 48314: Sairaaloiden operatiivisten alojen (kirurgia, alueellisessa suunnitelmassa. Terveyskeskusten 48315: gynekologia, korva- ja silmätaudit) palveluiden sairaalat suunnittelevat ja toteuttavat toimin- 48316: tarjonnassa on epäkohtana todettu leikkausjo- tansa toteuttamissuunnitelmassa esittämällään 48317: not. Operatiivisen toiminnan optimoimiseksi tavalla. Lääninhallituksen tehtävänä on suun- 48318: on sosiaali- ja terveysministeriö teettänyt selvi- nitelmia vahvistaessaan mm. koordinoida toi- 48319: tyksen. Lääkintöhallitus on tätä selvitystä var- mintojen kehittämistä rajoitettujen valtuuk- 48320: ten tarkistanut jonotilanteen kertomusvuonna siensa rajoissa. 48321: ja verrannut sitä tilanteeseen v. 1983. Koska yleissairaalalain ja mielisairaslain mu- 48322: kaiset sairaalat sekä terveyskeskukset toimivat 48323: Selvityksen mukaan leikkausta jonotti kerto- 48324: musvuonna n. 91 500 potilasta ja itsenäisinä yksiköinään, tehdään ajoittain pääl- 48325: lekkäisiä investointeja ja pidetään yllä päällek- 48326: v. 1983 77 500 potilasta. Erikoisaloittain jonot 48327: käisiä toimintoja, joita 15 vuotta käynnissä 48328: jakautuivat kertomusvuonna seuraavasti: 48329: ollut suunnittelujärjestelmä on vähentänyt 48330: mutta ei kokonaan poistanut. Pahin epäkohta 48331: Erikoisala Potilaita on, että nykyisin kansanterveystyön erikoissai- 48332: n. 48333: Kirurgia ................................. . 60 000 1 raanhoito suunnitellaan ja siitä päätetään nor- 48334: Oynekologia ............................ . 10 000 maalin erikoissairaanhoidon suunnittelun ulko- 48335: Silmätaudit ............................. . 12 000 puolella. 48336: Korvataudit ............................. . 9 000 Sosiaali- ja, terveysministeriön mukaan rajoi- 48337: 1 48338: sisältää sepelvaltimotautipotilaat, n. 1 800 tettujen resurssien vuoksi sairaanhoitolaitosten 48339: on pakko arvioida uudelleen toimintaansa ja 48340: voimavarojen ohjausta ja tätä kautta tehostaa 48341: Leikkausta odottavien määrä oli kasvanut toimintaansa. ~uoden 1989 alussa voimaantu- 48342: suhteellisesti eniten silmätaudeissa (jonon kas- leva lainsäädäntö, ns. pikku-VALTAVA, luo 48343: vu n. 4 500 potilasta). Leikkausjono oli kasva- kehykset nimenomaan vaativien ja kalliiden 48344: nut myös kirurgiassa ja naistentaudeissa, sen sairaanhoitomuotojen (erityistason sairaanhoi- 48345: sijaan korvataudeissa leikkausjono oli saatu to) kustannusten rajoittamiselle. Valtakunnalli- 48346: lyhennettyä yli 3 600 potilaalla. sen suunnitelman velvotteiden mukaisesti lää- 48347: kintöhallitus on kertomusvuonna antanut ohje- 48348: Alueellisesti kirurgisten jonojen prosentuaa- 48349: kirjeen erityistason sairaanhoidon järjestämi- 48350: linen kasvu oli suurinta Helsingin yliopistolli- 48351: sestä, joka saattaa edistää mainittua tavoitetta. 48352: sen keskussairaalapiirin alueella silmä- ja nais- 48353: Alueellisilla hoitojärjestelmillä voidaan tut- 48354: tentaudeissa sekä Etelä~Pohjanmaan keskussai- 48355: kimus ja hoito sy~tematisoida ja optimoida. 48356: raalapiirissä kirurgisissa taudeissa. 48357: Samalla voidaan myös karsia päällekkäisiä toi- 48358: Kirurgisia potilaita hoidetaan vuosittain n. mintoja, edistää toimintojen rationalisointia 48359: 215 000, ts. jono vastaa n. neljän kuukauden sekä ohjata voimavaroja uudelleen. Tässä tar- 48360: operatiivista kapasiteettia. Huolimatta tästä on koituksessa lääkintöhallitus on tuottanut erilai- 48361: osalla potilaista joootusaika kohtuuttoman pit- sia hoito-ohj~lmia, järjestänyt koulutusta ja 48362: kä, 2-3 vuotta, näin esim. kaihileikkauspoti- neuvotteluja. ,Erikoissairaanhoidon toiminta 48363: lailla. , Kirurgisissa jonoissa valtaosa (70- onkin yhä enemmän myös ennalta ehkäisevät 48364: 80 %) on ei-kiireellistä hoitoa vaativia potilai- näkökohdat huomioon ottavaa toiminnan si- 48365: ta. \ ' \ sällön kehittämistä ja voimavarojen uudelleen 48366: Suurimpia ryhmiä yleiskirurgiassa ovat suo- ohjaamista. 48367: nikohju-, tyrä- ja sappipotilaat, ortopediassa Erikoissairaanhoidossa on viime vuosina ol- 48368: polven sairaudet tai vammat, gynekologiassa lut pyrkimyksenä lisätä toimitilojen ja laittei- 48369: sterilisaatioleikkaukset, korvataudeissa risasai- den käyttöä iltapäivisin ja iltaisin. Ajanvaraus- 48370: raudet ja silmätaudeissa kaihileikkaukset. poliklinikkatoiminnan jatkumisessa iltaan on 48371: 211 48372: 48373: sairaalakohtaisia eroja. Yleinen käytäntö kui- kasvu on siten ollut v. 1983-87 84 % ja 48374: tenkin on, että iltavastaanottoja ei juuri pide- ostopalveluhenkilömäärän kasvu 50 %. 48375: tä. Toimitilat ja laitteet ovat sairaaloissa ole- Ostopalvelut jakaantuvat periaatteessa kah- 48376: massa, joten niiden vuoksi ei yleensä synny teen pääryhmään: huoltopalveluihin (siivous, 48377: ongelmaa, mikäli toimintaa halutaan jatkaa pesula, huolto) ja sairaanhoidollisiin palvelui- 48378: myös iltaisin. Eräiden erikoislaitteiden määrä- hin. Näiden välinen kustannusjakauma näkyy 48379: aikaishuollot tosin keskeyttävät niiden käytön seuraavasta taulukosta: 48380: määräajoin. 48381: Varsinaisen esteen toimintojen jatkamiselle 48382: Ostopalvelu 1984 1985 1986 48383: iltapäivään ja iltaan muodostavat henkilökun- 48384: Mmk 48385: nan määrään liittyvät ongelmat. Mikäli ajanva- Huoltopalvelut 48386: rauspoliklinikan toimintaa pyritään jatkamaan - siivous ................... 44,9 49,7 49,6 48387: myöhempään, joudutaan myös mm. laborato- - pesula .................... 78,1 84,0 79,8 48388: rio pitämään käytössä, jotta tarkoituksenmu- Yhteensä .................... 123,0 133,7 129,4 48389: kainen näytteenotto voidaan toteuttaa niin, Sairaanhoidolliset palvelut 48390: ettei potilas joudu tekemään uutta käyntiä - asiantuntijapalvelukset ... 18,3 11,5 14,2 48391: sairaalaan. Lääkäreiden osalta merkittävin este - avohoito ................. 28,4 36,2 38,5 48392: iltatoiminnalle on voimassa oleva kunnallinen - sairaanhoito ............. 33,4 42,3 49,1 48393: virkaehtosopimus, jonka työaikaa koskevat - sairaanhoidon palvelukset 77,3 89,7 90,1 48394: Yhteensä .................... 157,4 179,7 191,9 48395: määräykset ovat verrattain jäykät eivätkä salli 48396: erilaisiin olosuhteisiin sopivaa joustavaa sovel- Kaikki yhteensä ............. 280,4 313,4 321,3 48397: tamismahdollisuutta iltaisin tapahtuvalta työs- 48398: kentelyltä. Iltapäivisin tapahtuvan työskente- 48399: lyn osalta voidaan poliklinikoiden aukioloa Kertomusvuodelle oli huoltopalveluihin vah- 48400: eräin osin tehostaa voimassa olevankin virka- vistettu 148,6 Mmk ja sairaanhoidollisiin pal- 48401: ehtosopimuksen rajoissa. Ongelmana tällaisis- veluihin 211,3 Mmk. 48402: sa järjestelyissä on henkilöstövolyymin riittä- Kokonaisuutena ostopalvelujen osuus sai- 48403: mättömyys, sillä uudet järjestelyt edellyttäisi- raanhoitolaitosten käyttökustannuksista on hy- 48404: vät uuden henkilökunnan paikkaamista käyt- vin pieni, selvästi alle 5 %. 48405: töön otettavaa uutta aikajaksoa varten. Tällöin Ostopalvelut ovat omaa toimintaa täydentä- 48406: ei kuitenkaan välttämättä taloudellisuus lisään- viä. Lisäksi lääkintöhallitus on antanut osto- 48407: tyisi. palvelutoiminnasta ohjekirjeen 9.12.1987 DNo 48408: 0 s t o p a l v e 1u t . Sosiaali- ja terveyden- 4942/02/87 (Maan rajojen ulkopuolelta ja ko- 48409: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an- timaasta ostettavat erikoissairaanhoidon palve- 48410: netun lain (SVOL 677/82) 3 §:n mukaan osto- lut). Ohjekirjeessä korostetaan niitä periaattei- 48411: palvelut sisältyvät kuntainliiton omaan toimin- ta, joilla ostopalvelun hankkimispäätökset teh- 48412: taan silloin, kun ne hankitaan voimassa olevan dään, sekä kuntien ja kuntainliittojen velvolli- 48413: valtakunnallisen suunnitelman ja sen nojalla suutta huolehtia laadunvalvonnasta. Laatuta- 48414: annettujen tarkempien ohjeiden mukaisesti. solle asetetaan täysin samat vaatimukset kuin 48415: Kunnat ja kuntainliitot voivat siten ostaa omalle toiminnallekin. Ostopalvelun kannatta- 48416: palveluja toimintansa täydentämiseksi niin pal- vuutta lisää se, että sillä voidaan täydentää 48417: jon kuin asianomaisen lääninhallituksen vah- omaa toimintaa silloinkin, kun toiminta on 48418: vistamassa erikoissairaanhoidon alueellisessa niin harvinaista, että sen ylläpito omana toi- 48419: suunnitelmassa tai toteuttamissuunnitelmassa mintana aiheuttaa huomattavia lisäkustannuk- 48420: on esitetty. Valtakunnallisessa suunnitelmassa sia. 48421: on määritelty se laajuus, jolla ostopalvelutoi- Ongelmaksi on kuitenkin tullut se, että ns. 48422: mintaa voidaan vuosittain lisätä. Yleensä kas- korvaavien palvelujen kustannustaso on melko 48423: vu on ollut 2 OJo vuodessa. korkea. Useissa sairaaloissa erikoislääkäreiden 48424: Sairaanhoitolaitosten vahvistettu ostopalve- määrän vajaus aiheuttaa kohtuuttomia kustan- 48425: lukokonaiskustannus oli v. 1983 195,4 Mmk ja nuksia, kun sairaalat joutuvat ostamaan palve- 48426: ostopalveluhenkilöiden vahvistettu maara lut normaalin konsultoinnin (keskussairaala- 48427: 1 970,5. Vastaavat luvut olivat kertomusvuon- aluesairaala) ulkopuolelta. Mikäli koulutusta ei 48428: na 359,9 Mmk ja 2 987,0. Vuosien 1988 ja lisätä, joutuvat sairaalat yhä enemmän turvau- 48429: 1989 luvut ovat jokseenkin samat. Kustannus- tumaan kalliiseen ostopalvelutoimintaan. Ky- 48430: 212 48431: 48432: seessä ovat varsin usein keskussairaaloiden lää- koissairaanhoitolain alaisten sairaaloiden ja 48433: käreiden ylitöinään tekemät palvelut, jotka terveyskeskusten sairaaloiden toimintaa. Sai- 48434: ohjataan erilaisten yhdistysten kautta, kuten raaloiden toiminnan tehostuminen vaatii myös, 48435: esim. röntgenpalvelut, mammografia, irtosolu- että nykyisestä hallinnoimisesta siirrytään sel- 48436: tutkimukset jne. Sama koskee lääkintävoimis- laiseen johtamiseen ja johtajajärjestelmään, 48437: telijoita, jotka perustavat yksityisiä vastaan- jolla on riittävä päätösvalta ja sitä seuraava 48438: ottoja ja myyvät palveluksia sairaaloille korke- toiminnallinen ja taloudellinen vastuu. 48439: alla hinnalla. Sairaalat eivät saa tämän vuoksi Työajan lyhennys ja sosiaaliset uudistukset 48440: täytettyä omia vakanssejaan. aiheuttavat merkittäviä kustannusten lisäyksiä 48441: Keskeisin ongelma on kuitenkin ostopalvelu- terveydenhuollossa. Näihin ei voida paljoa- 48442: toimintaan varatun määrärahan vähäisyys. Esi- kaan vaikuttaa terveydenhuollon sisäisin kei- 48443: merkiksi ohitusleikkausten kohdalla on leik- noin. Voimavarat tulevat aina olemaan niuk- 48444: kausvajaus tarpeeseen nähden n. 1 300-1 400 koja suhteessa tarpeisiin. Tämä vaatii niukko- 48445: leikkausta vuodessa. Jos leikkauksen keskihin- jen voimavarojen käyttämistä niin, että niillä 48446: naksi arvioidaan 65 000 mk/leikkaus, niin sai- saavutetaan paras mahdollinen tulos väestön 48447: raaloille tarvittaisiin n. 90 Mmk:n suuruinen terveydenhoidon kannalta. Tämän vuoksi mm. 48448: ostopalvelujen hankkimisvaltuus. työvoiman käyttöä on edelleen tehostettava ja 48449: Ohitusleikkausten arvioitu määrällinen tarve sijoitettava uudelleen. Töiden organisointia, 48450: on n. 2 400 leikkausta vuodessa. Sairaalat työtapoja ja eri ammattiryhmien välistä työn- 48451: voivat nykyisin voimavaroin vastata itse n. jakoa on kehitettävä ja otettava käyttöön sel- 48452: 1 000 leikkauksesta. Suunnitelmien mukaan laista teknologiaa, joka vähentää tarvetta lisätä 48453: sairaalat voivat vuoden 1991 jälkeen saamiensa työvoimaa heikentämättä kuitenkaan ihmisiä- 48454: lisävirkojen ja muiden voimavarojen turvin heisiä hoitomuotoja. 48455: vastata itse koko leikkaustarpeesta. Siten osto- Tutkimustoiminnan ja hoitotoimenpiteiden 48456: palveluun turvautuminen leikkausmäärän kas- suunnittelua ja toteutusta tehostamalla keski- 48457: vattamiseksi on tilapäinen ratkaisu. määräistä sairaalassa oloaikaa voitaneen edel- 48458: On huomattava, että SVOL:n mukainen os- leen vähentää ja lisätä potilaskiertoa laatutasoa 48459: topalvelu rinnastetaan sairaalan omaan toimin- heikentämättä. Toimintojen siirtäminen poli- 48460: taan ja palveluita hankittaessa ja kehitettäessä kliinisiksi merkitsee toiminnan tehostumista ja 48461: valtakunnallinen suunnitelma edellyttää, että sairaanhoitolaitosten kustannusten säästöä. 48462: ne vastaavat samaa toiminnallista tasoa, jota Koska leikkaushoitoa odottavista potilaista 48463: vaaditaan vastaavalta kunnalliselta toiminnal- suurin osa voitaneen hoitaa polikliinisesti tai 48464: ta. lyhytjälkihoitoisesti, tulee tällä tavoin leikatta- 48465: Valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosiksi vien potilaiden määrää tuntuvasti lisätä. Tätä 48466: 1988-92 edellytetään lisäksi lääkinnällisen varten tulee luoda sujuva hoito-organisaatio, 48467: kuntoutuksen ostopalveluilta, että niitä kehi- jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja eri- 48468: tettäessä kiinnitetään erityistä huomiota tarkoi- tyisesti työikäiselle muuten terveelle väestölle. 48469: tuksenmukaisuuteen, taloudellisuuteen ja vai- Valtiontilintarkastajat ovat myös kertomukses- 48470: kuttavuuteen. saan vuodelta 1984 (s. 146) kiinnittäneet huo- 48471: Erikoissairaanhoidon hallinnollinen hajanai- miota sairaalahoitoa odottavien potilaiden suu- 48472: suus on rajoittanut eri sairaaloiden joustavan reen määrään ja katsoneet, että tyydyttäväksi 48473: yhteistoiminnan järjestämistä. Tämä puoles- arvioidusta kiireellisten akuuttitapausten hoita- 48474: taan on vaikeuttanut sekä henkilökunnan että misesta huolimatta sairaanhoitoa odottavien 48475: taloudellisten voimavarojen tehokasta ja talou- määrä on saatava vähentymään. 48476: dellista käyttöä. Eduskunnalle heinäkuussa Ostopalvelut tarjoavat sairaaloille joustavan 48477: 1988 annettu hallituksen esitys erikoissairaan- mahdollisuuden vastata toiminnan eräistä on- 48478: hoitolaiksi ja laiksi erikoissairaanhoitolain voi- gelma-alueista. Jos palvelun kysyntä on vähäi- 48479: maanpanosta (HE 94/1988 vp.) yhdistäisi eri- nen, edellyttää erityisasiantuntemusta tai kallii- 48480: koissairaanhoitoa toteuttavat monet kuntainlii- ta laitehankintoja, saattaa olla edullisempaa 48481: tot selkeiksi hallinno/lisiksi kokonaisuuksiksi. ostaa palvelu kuin tuottaa se itse. Epäkohtana 48482: Esityksen perustelujen mukaan uudistus sovit- on kuitenkin ostopalvelujen usein korkea kus- 48483: taisi myös erikoissairaanhoidon palvelut yhteen tannustaso, kuten edellä jo erikoislääkäripalve- 48484: kansanterveystyön palveluiden kanssa, mikä lujen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta 48485: ilmeisesti samalla koordinoisi ja tehostaisi eri- mainittiin. Valtiontilintarkastajat kiinnittävät 48486: 213 48487: 48488: huomiota siihen, ettei ostopalvelujen hinnalle mavakuutus- ja liikennevakuutuslainsäädän- 48489: ole määritelty valtionosuustasoa, vaan läänin- nön sekä rikosvahinkolain nojalla valtion va- 48490: hallitukset hyväksyvät ostopalveluista aiheutu- roista suoritettavia korvauksia koskevat asiat. 48491: vat kustannukset sellaisinaan valtionosuuteen Virasto on myös huolehtinut hirvieläinvahin- 48492: oikeuttaviksi. Asia tulisikin selvittää ja pyrkiä kojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston 48493: määrittelemään perusteet, joiden mukaisesti eri päätöksen (319/82) mukaisista hirvieläinten lii- 48494: palvelutoimintojen konsultoinnit oikeuttavat kenteelle aiheuttamista vahinkoasioista. Kaikki 48495: valtionosuuteen. Samassa yhteydessä tulisi sel- edellä mainitut siviiliasiat ja niitä hoitanut 48496: vittää keskussairaaloiden palveluissa muille sai- henkilöstö (72) siirrettiin valtiokonttoriin 48497: raaloille ilmenevät puutteet ja niiden keskeiset 1.3.1987. Kertomusvuoden lopussa tapaturma- 48498: syyt.Erityistä huomiota on kiinnitettävä toi- viraston virkojen ja toimien kokonaismäärä oli 48499: minnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä 283. 48500: kehitettävä sairaaloiden kustannuslaskentaa Tapaturmavirasto suorittaa tällä hetkellä so- 48501: osto- ja muun päätöksenteon tueksi. tilasvammalain nojalla jatkuvaa korvausta n. 48502: 44 000 sotainvalidille, heidän omaisilleen sekä 48503: varusmiespalveluksessa ja YK:n rauhanturvaa- 48504: Tapaturmavirasto 48505: mistehtävissä vahingoittuneille tai sairastuneil- 48506: le, yhteensä n. 70 000 korvauksensaajalle. 48507: Toiminnan kehittäminen. Sosiaali- ja ter- 48508: veysministeriön alaisena tapaturmavirasto hoi- Huolimatta siitä, että sotainvalidien luonnol- 48509: taa sotilasvammalain nojalla käsiteltävät so- linen poistuma kuluvalla vuosikymmenellä on 48510: dasta ja sotapalveluksesta aiheutuneen ruu- ollut keskimäärin 1 900 vuodessa (kolmena 48511: miinvamman tai sairauden korvaamista koske- viime vuonna n. 2 100), tapaturmaviraston 48512: vat asiat. Virasto huolehtii myös myönnettyjen työt ovat lisääntyneet kuten sotilasvamma-asi- 48513: korvausten maksamisesta. Aiemmin tapatur- oista annettujen päätösten ja ratkaisujen mää- 48514: mavirasto on käsitellyt ja ratkaissut tapatur- rät osoittavat: 48515: 48516: 1985 1986 1987 1986/1987 48517: muutos OJo 48518: Invalidikorvauspäätökset 48519: Uudet peruskorvaukset .................................. 3 763 3 467 3 933 + 13,4 48520: Jatkoelinkorot/ elinkorkojen oikaisut .................... 6 899 6 324 6 263 - 1,0 48521: Täydennyskorot ......................................... 7 026 4 485 4 917 + 9,6 48522: Elinkoron korotukset. ................................... 1 114 1 171 661 - 43,5 48523: Sairausapulisät .......................................... 8 256 '9 862 9609 2,6 48524: Muut päätökset ········································· 13 357 12 517 12 675 + 1,3 48525: 40 415 37 826 38 058 + 0,6 48526: Erilliset sairaanhoitoasiat .................................. 38 960 38 624 38 890 + 0,7 48527: Maksusitoumusratkaisut 48528: Laitoskuntoutus ......................................... 14 583 12 623 15 997 + 26,7 48529: Muut ratkaisut .......................................... II 426 13 525 14 609 + 8,0 48530: 26 009 26 148 30 606 + 17,0 48531: Kuntien laitoshuollon ja avohuollon maksut ............... 2 893 6 012 + 107,8 48532: Yhteensä ................................................... 105 384 105 491 113 566 + 7,6 48533: Korvauspäätökset kuoleman johdosta ..................... 4 954 4244 4 395 + 3,6 48534: Maksupäätökset ........................................... 748 691 741 + 7,2 48535: Sotilasvammalainsäädäntö yhteensä ....................... !II 086 110 426 118 702 + 7,5 48536: Valtionapu puolisoiden kuntoutustoimintaan .............. 686 864 1 043 + 20,7 48537: Ylimääräinen korvaus vuosien 1939-45 sotien aikana 48538: vammautuneille eräissä tapauksissa ........................ 26 21 20 - 4,8 48539: Vapaussodan veteraanit. ................................... 8 48540: Muualla kuin Suomessa asuvien rintamaveteraanien kun- 48541: toutus ····················································· 211 141 - 33,2 48542: Päätökset ja ratkaisut yhteensä ............................ 111 806 111 522 119 906 + 7,5 48543: 48544: 48545: Tällä hetkellä pisimmät korvaushakemusten kertahakemuksia, joissa vasta nyt ensimmäistä 48546: käsittelyajat koskevat pääsääntöisesti ns. ensi- kertaa haetaan korvauksia sotilasvammalain 48547: 214 48548: 48549: nojalla. Näiden tapausten selvittäminen saattaa Sotilasvammalakia on muutettu vuosien 48550: olla hyvin työlästä. Sen sijaan asevelvollisten 1986, 1987 ja 1988 alusta siten, että kunnille ja 48551: korvausb.akemusten sekä ns. sairaanhoidon kuntainliitoille voidaan korvata niiden sotain- 48552: korvausten käsittelyaika on pääsääntöisesti 1- valideille järjestämiä tiettyjä palveluja. Vuo- 48553: 2 kuukautta. Asiantuntijalääkäreistä on eräillä desta 1982 virasto on huolehtinut sotainvali- 48554: aloilla jatkuva puute muun muassa kuulovam- dien puolisoiden kuntoutukseen tarkoitetun 48555: maisten osalta, ja tämä saattaa aiheuttaa hake- valtionavun käyttöä koskevista asioista sosi- 48556: musten käsittelyn viivästymistä yksittäista- aali- ja terveysministeriön vahvistamien perus- 48557: pauksissa. teiden mukaan. Vuoden 1988 alusta mainittu 48558: Uusien peruskorvaustapausten/ ensikertais- tehtävä on laajentunut koskemaan myös vai- 48559: ten vireillepanojen lisääntymisen syynä voi- keavammaista sotainvalidia hoitaneiden leskien 48560: daan pitää lähinnä po. vuosikymmenen alku- kuntoutusta. 48561: puolella Sotainvalidien Veljesliiton yhdessä ta- Tapaturmaviraston sotilasinvalidiosastolla 48562: paturmaviraston kanssa suorittamaa ns. ken- on suoritettu konsultin kanssa perusteellinen 48563: tän haravointia sotilasvammakorvauksiin oi- tutkimus, jossa on paneuduttu työmenetelmien 48564: keutettujen sotainvalidien saattamiseksi sotilas- kehittämiseen ja asioiden käsittelyn nopeutta- 48565: vammalain soveltamisen piiriin. On huomatta- miseen. Tutkimuksen perusteella on päällek- 48566: va, että uusista peruskorvaustapauksista osa käistyötä pystytty olennaisesti vähentämään. 48567: koskee varusmiesten vammautumisia. Varus- Työnkulkua on myös saatu yksinkertaistettua 48568: miesten korvaushakemukset ovat tällä vuosi- ja asioiden käsittelyä tehostettua. 48569: kymmenellä lisääntyneet vuosittain tasaisesti Toimintaa on tarkoitus kehittää siihen suun- 48570: 867:stä (1980) 1 466:een (1987). taan, että entistä suurempi osa päätöksistä 48571: voidaan kirjoittaa ja korvaukset maksaa 48572: Koska sotainvalidien vammat pahenevat 48573: atk:lla. Tavoitteena on myös asiakirjojen ku- 48574: ikääntymisen myötä, ovat sairaanhoitoasiat ja 48575: lun seurannan ja korvausasioiden rekisterin 48576: niistä erityisesti laitoskuntoutustapaukset jat- hoitaminen atk:n avulla. Mainittujen toimien 48577: kuvasti lisääntyneet tapaturmavirastossa. Kun- tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa sekä 48578: toutuksen suosio selittyy myös kuntoutuspaik- 48579: asiakaspalvelua että päätöksentekoa. 48580: kojen ja eläkkeelle siirtyneiden invalidien va- 48581: Viraston nykyisistä automaattisen tietojen- 48582: paa-ajan lisääntymisenä. Lisäksi kuntoutuk- 48583: käsittelyn avulla suoritettavista tehtävistä laa- 48584: seen oikeutettujen piiriä on lailla laajennettu. 48585: jin ja samalla tärkein on sotilasvammalain 48586: Mainitun haravoinnin seurauksena syntyi vi- mukaisten jatkuvien korvausten kuukausimak- 48587: raston sotilasvammakorvausta koskevista ha- satus. Korvausten yhteismäärä on 70 000 kpl ja 48588: kemuksista huomattava ruuhka. Huolimatta maksettava kuukausisumma on n. 93 Mmk. 48589: siitä, että oikeutta korvaukseen näissä tapauk- Kolme kertaa kuukaudessa suoritettavalla 48590: sissa on ollut kovin työlästä selvittää, ruuhka ns. välimaksatuksella maksetaan uusiin kor- 48591: on pystytty osittain selvittämään henkilöstön vauspäätöksiin tai muihin muutostapahtumiin 48592: siirroilla ja rationalisointitoimilla. Viimeksi perustuvia maksuja n. 1 500 kpl!maksatus. 48593: 2.9.1987 suoritetussa laskennassa voitiin kui- Välimaksatuksiin on yhdistetty myös korvauk- 48594: tenkin todeta, että ratkaisematta oli vielä n. sensaajalle itselleen maksettavien kulukorvaus- 48595: 5 700 ensikertais- ja oikaisuhakemusta. Kerto- ten ja laitoskuntoutuksesta aiheutuneiden mat- 48596: musvuonna tuli vielä lähes 1 900 ensikertaista kakustannusten suorittaminen. 48597: sodanaikaista vahingoittumista tai sairastumis- Muille kuin korvauksensaajalle itselleen suo- 48598: ta koskevaa hakemusta. ritettavista maksuista hoidetaan atk:n avulla 48599: Tapaturmaviraston tehtäviä on sotilas- ainoastaan kunnille suoritettavat maksut, jotka 48600: vamma- ja veteraaniasioissa lisätty v. 1986 ja aiheutuvat sotainvalideille järjestetyistä erilai- 48601: 1987 merkittävästi. Vuoden 1986 alussa siirret- sista sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan kuulu- 48602: tiin rintamaveteraanien kuntoutus tapaturma- vista koti- ja laitoshuoltopalveluista. Mikrotie- 48603: virastolle. Yhtenä perusteena siirrolle oli se, tokoneilla hoidetaan rintamaveteraanien kun- 48604: että rintamaveteraanien kuntoutus lisäsi koh- touttamiseen myönnettyjen määrärahojen ja- 48605: tuuttomasti lääkintöhallituksen ja läänien so- kaminen kunnille ja määrärahojen ja kuntou- 48606: siaali- ja terveysosastojen tehtäviä. Tapaturma- tustapahtumien käytön seuranta. 48607: virasto velvoitettiin kuitenkin hoitamaan asia Saadun selvityksen mukaan ongelmana on 48608: ilman henkilölisäyksiä. se, että atk-järjestelmät ovat maksatuskeskei- 48609: 215 48610: 48611: siä. Ne eivät riittävästi tue viraston toimintaa, tarvitaan 173 henkilöä ja v. 2010 77 olettaen, 48612: kuten hakemusten rekisteröintiä, päätöksente- että toimintatavat eivät merkittävästi muutu. 48613: koa, korvauspäätösten kirjoittamista ja asia- Korvaushakemusten käsittelyaikojen pitkit- 48614: kirjakansioiden kulun seuraamista. Eri järjes- tymistä jopa kahden vuoden pituisiksi ei voida 48615: telmillä on omat rekisterinsä, mikä aiheuttaa pitää hyvän hallintotavan mukaisena eikä kor- 48616: tietojen päällekkäisyyttä ja vaikeuttaa tietojen vausten hakijoiden kannalta kohtuullisena. Vi- 48617: ajan tasalla pitoa. Järjestelmien ohjelmistot raston toiminnan kehittämiseksi pitää nopeut- 48618: ovat suurimmaksi osaksi eräkäyttöisiä ja var- taa palvelutasoa ja yksinkertaistaa päätöksen- 48619: sinkin maksatusten osalta vanhanaikaisia ja tekoa ja maksatusjärjestelmiä sekä vähentää 48620: vaikeasti ylläpidettäviä. Rekisterien tiedot saat- edelleen päällekkäisiä työmenetelmiä. Sotilas- 48621: tavat olla puutteellisia, jolloin asiakaspalvelu invalidiosastolla toimeenpantua rationalisointi- 48622: voidaan hoitaa vain osittain atk:lla. tutkimusta vastaava selvitys tulee ulottaa viras- 48623: Tapaturmaviraston mukaan tarkoituksena ton kaikkiin osastoihin työn tuottavuuden li- 48624: on ollut supistaa viraston henkilökunnan mää- säämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä 48625: rää sotilasvamma-asioiden vähenemistä vastaa- tietotekniikan hyväksikäytön laajentamiseen. 48626: vasti mm. luonnollista vaihtuvuutta hyväksi Eri rekisterien sisältämien tietojen päällekkäi- 48627: käyttäen. Tilapäisten toimien enimmäismäärää syyksien aiheuttamien haittavaikutusten poista- 48628: onkin pystytty supistamaan viime vuosina. miseksi olisi tutkittava mahdollisuuksia perus- 48629: Toisaalta virasto ei ole koskaan kyennyt palk- taa yhtenäinen tietokanta. Asiakirjojen ja tie- 48630: kaamaan enimmäismäärää pysyväisluontoista don kulun seurantaa tulee lisätä entisestään 48631: tilapäistä henkilökuntaa tarkoitukseen varatun atk:n avulla. Samalla on pyrittävä pois tiedon 48632: määrärahan niukkuuden vuoksi. Tilapäisiä toi- moninkertaisesta säilyttämisestä. 48633: mia on käytetty lähinnä ns. sisääntulovakans- Varsinaisen korvaustoiminnan ohella tapa- 48634: seina ja niiden määrä on vuodenkin aikana turmaviraston keskeinen tehtävä on ollut eri- 48635: vaihdellut työtilanteen mukaan. Viraston re- tyisesti sotainvalidien vanhuudenhuollon tur- 48636: surssit on työmäärän lisääntyessä pyritty käyt- vaaminen, jossa on käytetty hyväksi kunnalli- 48637: tämään tehokkaasti hyväksi. Toimintaa on hai- sia avo- ja laitospalveluja sekä varsinaisia so- 48638: tannut henkilöstön suuri vaihtuvuus, joka use- tainvalidien huolto- ja hoitolaitoksia. Valtion- 48639: ana vuonna on ollut yli 20 OJo. Henkilöstöra- tilintarkastajat pitävät tärkeänä, että sotainva- 48640: kenteen kehittämiseksi on v. 1983-87 toteutet- lidien kuntoutukseen ja palvelujen järjestämi- 48641: tu eräitä virkajärjestelyjä valtion virkojen ja seen maan eri osissa kiinnitetään riittävää huo- 48642: toimien järjestelyvaltuuslain ja -asetuksen no- miota. Tarjolla olevien avo- ja laitoskuntou- 48643: jalla perustamalla uusia ylimääräisiä toimia tuspalvelujen ohella tulee erityistä huomiota 48644: vaativia tehtäviä varten ja Iakkauttamalla kiinnittää myös vaikeasti vammautuneiden ja 48645: avustaviin tehtäviin tarkoitettuja toimistovir- heikkokuntoisten kuntouttamiseen. 48646: kailijan toimia. Tapaturmaviraston asema ja tehtävät muut- 48647: Tapaturmaviraston toimeksiannosta em. tuvat 1990-luvul/a huomattavasti, kun viraston 48648: konsultti on arvioinut tapaturmaviraston toi- käsittelemä! sotilasvamma-asiat vähentyvät. 48649: minnan kehittymistä vuoteen 2010 saakka. Näiden kehitysnäkymien perusteella on välttä- 48650: Konsultin raportissa (30.12.1987) on lähtökoh- mätöntä suunnitelmallisesti sopeuttaa viraston 48651: tana ollut rintamaveteraanien, sotainvalidien ja toiminta ja henkilöstö vuosikymmenen lopulla 48652: muiden elinkoronsaajien sekä huoltoeläkkeen- supistuvaan työmäärään. Tämän vuoksi on 48653: saajien lukumäärän kehityksen arviointi. Ar- käynnistettävä selvitys tapaturmaviraston vir- 48654: vioinnin tuloksena todetaan, että tapaturmavi- katarpeesta samoin kuin lääkäriasiantuntijajär- 48655: raston todennäköinen työmäärä lisääntyy vuo- jestelmän kehittämistarpeesta. Valtiontilintar- 48656: teen 1990 saakka n. 28 % verrattuna kerto- kastajat ovat kertomuksessaan vuodelta 1981 48657: musvuonna annettujen päätösten määrään. Tä- (s. 191) pitäneet tärkeänä, että soti/aslääkintä- 48658: män jälkeen työmäärä alkaa vähentyä siten, arkiston vastainen asema selvitetään, kun ar- 48659: että v. 2000 se on 69% ja v. 2010 vielä 21 % kistoa ei enää välttämättä tarvita sotilas- 48660: kertomusvuoden työmäärästä. Nykyinen hen- vamma-asioiden valmisteluun. Tarkoituksen- 48661: kilövahvuus, 281 henkilöä, (1.3.1988) on tar- mukaisinta saattaisikin olla sotilaslääkintäar- 48662: peen vuoteen 1990 saakka. Tämän jälkeen kiston siirtäminen sotatieteen laitoksen sota- 48663: henkilöstötarve vähenee siten, että v. 2000 arkiston yhteyteen. 48664: 216 48665: 48666: Valtiontilintarkastajat katsovat edelleen, että tuksen sekä yleensä vammaisten huollon alalla. 48667: viraston toimintaa on tarkoituksenmukaista Sosiaali- ja terveysministeriön tulisikin pikai- 48668: pyrkiä kehittämään sellaisilla lisätehtävillä, joi- sesti selvittää tapaturmaviraston tulevan toi- 48669: den hoitamisessa voidaan käyttää hyväksi vi- minnan päälinjoja yhdessä valtiovarainministe- 48670: raston asiantuntemusta laajenevan varhaiskun- riön kanssa. 48671: toutuksen ja muun ennalta ehkäisevän kuntou- 48672: 217 48673: 48674: 48675: 48676: 48677: Työvoimaministeriön hallinnonala 48678: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- muksiin, 0,40 Mmk yhteispohjoismaisiin ko- 48679: kastuksen työvoimaministeriössä 10.2.1988 ja keiluprojekteihin ja 0,50 Mmk määräaikaisiin 48680: kuulleet asiantuntijana työvoimaministeri Mat- suunnittelutehtäviin. 48681: ti Puhakkaa 24.5.1988. Entistä laajempi atk-toiminta on luonut 48682: myös työvoimahallintoon uusia tiedonkeruun 48683: ja tilastotuotannon mahdollisuuksia, ja niinpä 48684: Työvoimaministeriö 1970-luvulla alkanut työnvälitystilastojen ke- 48685: hittäminen eteni yksilökohtaisen työnhakijare- 48686: Työvoimapoliittinen tutkimus ja suunnittelu. kisterin käyttöön vuoden 1981 alusta. Rekiste- 48687: Yhteiskunnan eri lohkoja palvelevan tutkimus- rin perustaminen on parantanut tutkimus- 48688: toiminnan rahoituksessa tapahtui rakenteelli- mahdollisuuksia, koska se antaa uusia välineitä 48689: sesti merkittävä muutos ministeriöiden ja kes- työnhakijoiden työttömyysjaksojen tarkaste- 48690: kusvirastojen tullessa rahoittajien joukkoon. luun myös vuotta pidemmiltä ajoilta. 48691: Eräillä keskusvirastoilla oli erillisiä tutkimus- 48692: varoja käytössään jo 1960-luvulla. Kuitenkin Tutkimusohjelmien ja tutkimushankkeiden 48693: vasta 1970-luvulla eri hallinnonalat saivat käyt- valmistelu, rahoituspäätökset, tutkimusten val- 48694: töönsä ns. sitomattomia tutkimusvaroja, min- vonta, julkaisu ja tiedotus on määrätty minis- 48695: kä jälkeen tutkimusten teettäminen ulkopuoli- teriön suunnitteluosaston tehtäväksi. Ministe- 48696: silla tutkijoilla on ollut mahdollista. Samaan riöstä annetun asetuksen (1121/77) 34 §:n mu- 48697: ajankohtaan sijoittuu myös eri hallinnonalojen kaan suunnitteluosaston osastopäällikkö rat- 48698: suunnittelutoiminnan käynnistyminen. kaisee työvoimapoliittisiin tutkimuksiin osoi- 48699: Työvoimapoliittinen tutkimus. tettujen varojen käyttämisen. 48700: Maamme työllisyysongelmien laajuuteen näh- Tutkimustoiminnan ohjeeilinen asiakirja on 48701: den on työvoimapolitiikan tutkimusperinne kolmen vuoden välein laadittava työvoimapo- 48702: verraten nuorta ja vähäistä. Vasta työvoimami- liittinen tutkimusohjelma. Kullekin vuodelle 48703: nisteriön perustaminen v. 1970 laajensi alan laaditaan vielä erikseen määrärahojen käyttö- 48704: tutkimustoimintaa. Kertomusvuoden loppuun suunnitelma tutkimushankkeittain. Tutkimus- 48705: saakka voimassa olleen työllisyyslain (946/71) ohjelmaa valmisteleva työryhmä kokoaa ohjel- 48706: 2 §:n mukaan työvoimapolitiikan hoitoa var- maluonnokseen eduskunnan ja hallituksen 48707: ten oli tehtävä tutkimuksia. Vuoden 1988 alus- edellyttämät sekä ministeriön ja työvoimapii- 48708: ta voimaan tulleen työllisyyslain (275/87) 3 §:n rien toiminta- ja taloussuunnitelmissa esitetyt 48709: mukaan: "Työvoimapolitiikkaa varten tulee tutkimukset. Lisäksi otetaan huomioon kor- 48710: laatia suunnitelmia sekä selvittää tuotantotoi- keakouluista, tutkijaseminaareista ja kansain- 48711: minnan, työvoiman ja työmarkkinoiden muu- välisestä yhteistyöstä tulevat aloitteet. Ohjel- 48712: toksia sekä näiden ja eri toimenpiteiden vaiku- man valmisteluvaiheessa käydään perusteelli- 48713: tuksia työllisyyteen ja työttömyyteen. Tässä nen keskustelu työvoimaneuvostossa. Lopuksi 48714: tarkoituksessa on tehtävä tutkimuksia, tilasto- ohjelman luonnos käsitellään ministeriön joh- 48715: ja ja ennusteita." Työvoimaministeriöllä on toryhmässä. Näin varmistetaan sekä poliittisen 48716: vuodesta 1972 lähtien ollut valtion tulo- ja johdon että oman hallinto-organisaation ja 48717: menoarviossa erillinen momentti aluksi siirto- vielä muidenkin sidosryhmien näkökohtien 48718: laisuus- ja sittemmin työvoimapoliittista tutki- huomioonotto jo suunnitteluvaiheessa. Menet- 48719: musta varten. Kertomusvuonna tämä määrära- tely takaa myös sen, että jokaiselle tutkimuk- 48720: ha (mom. 34.01.22) oli 2,64 Mmk, josta 1,74 selle jo etukäteen on tiedossa tulosten hyödyn- 48721: Mmk oli tarkoitettu työvoimapoliittisiin tutki- täjä. 48722: 48723: 28 380734R 48724: 218 48725: 48726: Suunnitteluosastossa toimii työvoimatutki- käyttö tutkimusaloittain v. 1985-87: 48727: musten koordinointiryhmä (tutkimusjohtaja, 48728: suunnittelusihteeri ja toimistosihteeri). Ryh- Tutkimusala Kustannukset 48729: 1 000 mk 48730: män tehtävänä on tutkimusohjelmien valmiste- 48731: Kysyntä, tarjonta, kohtaanto ja työttömyys . 319 48732: lu, tutkimushankkeiden valmistelu korkeakou- Työmarkkinoiden muutos ja toiminta . . . . . . . 880 48733: lujen kanssa, tutkimushankkeiden esittely Työttömyysturva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731 48734: suunnitteluosaston johtoryhmässä, tutkimus- Alueelliset muutokset........................ 91 48735: ten yleisvalvonta, rahoituksen suunnittelu ja Ammatti ja koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 48736: seuranta, tutkimustiedotteiden ja julkaisusar- Palvelujen kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948 48737: jojen painatus ja jakelu sekä kotimainen ja Toimenpiteiden arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 356 48738: Siirtolaisuustutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737 48739: pohjoismainen tutkimusyhteistyö. Pohjoismaiset projektit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 48740: Tutkimuksen valmistuttua korkeakoulu luo- 48741: vuttaa käsikirjoituksen ministeriölle lopputili- Yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 170 48742: tyksineen. Jokaisesta ministeriön kokonaan tai 48743: osittain rahoittamasta tutkimuksesta ja selvi- Kaksi viimeksi toteutettua työvoimapoliittis- 48744: tyksestä laaditaan tutkimustiedote. Tiedotteen ta tutkimusohjelmaa painottui työmarkkinoi- 48745: jakelu kattaa koko työvoimahallinnon ja mi- den kehitysnäkymiin ja toimenpiteiden arvioin- 48746: nisteriön jotkut neuvostot ja neuvottelukun- tiin. Jatkuvana sarjana edenneen työttömyy- 48747: nat. Valmistuneet tutkimukset ja selvitykset den syitä, rakennetta, kestoa, alueellista jakau- 48748: julkaistaan seuraavissa suunnitteluosaston sar- maa ja seurauksia koskeneen tutkimuksen tu- 48749: joissa: losten vaikutuksia on nähtävissä hallitusohjel- 48750: Työvoimapoliittisia tutkimuksia -sarja, missa, ministeriön toiminta- ja taloussuunnitel- 48751: - Työvoimapoliittisia selvityksiä -sarja ja missa, tulo- ja menoarvioehdotuksissa, uuden 48752: - Siirtolaisuuspoliittisia tutkimuksia -sarja. työllisyyslain perusteluissa sekä hyvin monissa 48753: Julkaisuoikeus on joskus myönnetty korkea- työvoimahallinnon toimenpiteissä ja myös 48754: koululle, tutkimuslaitokselle tai työvoimapiiril- koulutussuunnittelussa. Siirtolaisuustutkimuk- 48755: le, ja ministeriö on saanut käyttöönsä tarpeelli- sen tuloksia on puolestaan voitu käyttää 48756: sen määrän julkaisuja. maamme siirtolaisuuspolitiikan rakentamises- 48757: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen sa, ja sen vaikutuksia on nähtävissä erityisesti 48758: mukaan työvoimatutkimusten hallinto-, rahoi- paluumuuttajien hyväksi kehitetyissä julkisen 48759: tus- ja sopimusmenettely on osoittautunut sel- vallan toimenpiteissä. 48760: keäksi ja hyvin toimivaksi. Aivan jokaisen Suunnitteluosaston tutkimus- ja selvityssar- 48761: tutkimuksen suunnittelun perinpohjaiseen jan julkaisuja on voitu käyttää säädösvalmiste- 48762: työstämiseen koordinointiryhmän voimavarat lussa, komitea- ja toimikuntatyössä, hallinnon 48763: eivät silti riitä. Asiantilaa on kuitenkin korjat- palvelujen kehittämisessä, PTS-, KTS- ja 48764: tu esitutkimusmenettelyllä. Tällöin valvonta- TMAE-valmistelussa ja henkilöstökoulutukses- 48765: ryhmä on voinut ottaa vastuun varsinaisen sa sekä korkeakoulujen oppikirjoina. Hyvin 48766: tutkimuksen täsmällisestä suunnittelusta. Tut- monet kansainväliseen käyttöön laaditut selvi- 48767: kimustyö on myös tiedepoliittisesti terveellä tykset on voitu perustaa tutkittuun tietoon 48768: pohjalla, sillä työvoimaministeriö määrittelee työmarkkinoistamme. Suomalainen työvoima- 48769: ensin tietotarpeensa tutkimusohjelman muo- politiikka muotoutuu kuitenkin monella eri 48770: dossa ja toimii rahoittajana. Sen jälkeen kor- perusteella, ja tutkimustulokset ovat vain yksi 48771: keakoulut ja tutkimuslaitokset vastaavat tutki- asiaan vaikuttavista tekijöistä. 48772: muksen tieteellisestä pätevyydestä. Kertomus- Eri korkeakoulujen, joidenkin tutkimus- 48773: vuoden loppuun mennessä oli työvoimaminis- laitosten, työvoimaministeriön ja työvoimapii- 48774: teriön kokonaan tai osaksi rahoittamana val- rienkin välille on vuosien mittaan luotu jatku- 48775: mistunut yli 200 työvoimapoliittista ja lähes 40 va yhteistyö. Näin hallinnon käyttöön on saatu 48776: siirtolaisuuspoliittista tutkimusta ja selvitystä, tieteellistä asiantuntemusta ja vastavuoroisesti 48777: joten tutkimusperusta on merkittävästi laajen- korkeakoulut ovat saaneet ajankohtaisia, yh- 48778: tunut. Samalla on voitu kasvattaa työvoimapo- teiskuntapoliittisesti merkittäviä ja päätöksen- 48779: litiikkaan perehtynyttä tutkijakuntaa sekä luo- tekoon vaikuttavia tutkimusaiheita. Samalla 48780: da tiiviit yhteistyösuhteet moniin korkeakou- korkeakoulujen piiriin on kasvanut työvoima- 48781: luihin ja tutkimuslaitoksiin. poliittista teorianmuodostustaja käytännön on- 48782: Työvoimapoliittisten tutkimusmäärärahojen gelmia tuntevaa professori- ja tutkijakuntaa. 48783: 219 48784: 48785: Yhteistyön rakentamisessa ovat tutkimuksille torisia uudistuksia työvoimapoliittisen tutki- 48786: asetetut valvontaryhmät osoittautuneet merki- muksen kehittämiseksi. Tavoitteena oli ratkai- 48787: tyksellisiksi. Työvoimapolitiikan ja koko työ- su, jolla lisättäisiin sekä tutkimuksen hyödyn- 48788: politiikan tutkimusedellytysten voidaan odot- nettävyyttä, hallinnon ja tutkijayhteisön vuo- 48789: taa edelleen kohentuvan, sillä eräisiin yliopis- rovaikutusta että korkeakoulujen ulkopuolella 48790: toihin on perustettu työelämän tutkimusta työskentelevien tutkijoiden mahdollisuuksia 48791: koordinoivia yksiköitä. Tosin työnjako näiden seurata alansa eri osa-alueiden ja tutkimus- 48792: yksiköiden kesken ei vielä ole selkiintynyt. menetelmien kehitystä. 48793: Korkeakoulujen ohella toinen merkittävä yh- Toimikunta esitti, että työvoimaministeriöön 48794: teistyön taho on Suomen Akatemia, sen yhteis- asetettaisiin työvoimapoliittisen tutkimuksen 48795: kuntatieteellinen toimikunta ja erityisesti työ- neuvottelukunta, jonka tehtäviin kuuluisivat: 48796: elämän tutkimuksen jaosto. - työvoimapoliittisen tutkimuksen koordi- 48797: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen nointi ja jatkuva seuraaminen 48798: mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan työvoi- - työvoimapoliittisen tutkimusalan tieteelli- 48799: mahallinnossa työvoimapoliittinen tutkimus on sen jatkokoulutuksen järjestäminen ja kehittä- 48800: järjestetty lähes samoin kuin Suomessa. Minis- minen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa 48801: teriöissä on tutkimustoimintaa suunnittelevat - tutkimustuloksien popularisointi ja tuo- 48802: ja toimeenpanevat yksiköt, ja niillä on käytet- minen työvoimapolitiikasta käytävään keskus- 48803: tävissä suunnilleen samansuuruinen vuosittai- teluun. 48804: nen tutkimusmääräraha kuin Suomessakin. Toimikunta piti tärkeänä, että neuvottelu- 48805: Myös toimeenpano tapahtuu samalla periaat- kunnassa turvattaisiin tutkimusyhteisön (kor- 48806: teella: ministeriö suunnittelee ja rahoittaa ja keakoulujen ja tutkimuslaitoksien) riittävä 48807: korkeakoulut tai tutkimuslaitokset toteuttavat. edustus. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista, et- 48808: Ruotsin työvoimapoliittinen tutkimus on si- tä neuvottelukunnan henkilöstöllä olisi asian- 48809: käli edullisemmassa asemassa muihin pohjois- mukainen tutkijakoulutus. 48810: maihin verrattuna, että sen korkeakoululaitok- Mahdollinen työministeriön perustaminen 48811: sessa on erittäin vahva sekä teoreettinen että laajentaisi tutkimuksen lähes koko työpolitii- 48812: käytännöllinen tutkimusperinne. Myös henki- kan kattavaksi. Tämä vaatisi yhteyksien kai- 48813: löstöresurssit, erityisesti työmarkkinahallituk- kinpuolista vahvistamista tiedeyhteisöihin. Täl- 48814: sessa ja työvoimapiireissä, ovat huomattavan löin myös ministeriön tutkimuksellisia valmis- 48815: vahvat. Ruotsissa ministeriön yhteydessä toimii telu- ja ohjausresursseja olisi vahvistettava. 48816: myös erillinen tutkimusasiain neuvosto, ja Työministeriön muodostamista selvittänyt työ- 48817: budjettivuonna 1986/87 työvoimapoliittisiin ryhmä päätyi mietinnössään (KM 1988:5) mm. 48818: tutkimuksiin osoitettiin 3 milj. kruunun mää- esittämään suunnitteluosaston muuttamista 48819: räraha. suunnittelusihteeristöksi, jonka henkilöstöstä 48820: Norjassa valtion tieteelliselle toimikunnalle osa siirrettäisiin linjahallinnollisille osastoille. 48821: on annettu tehtäväksi avustaa viranomaisia Suunnittelusihteeristöä käytettäisiin ministe- 48822: tutkimusrahojen ohjaamisessa. Ministeriö riön johdon esikuntatehtävissä, ja se hoitaisi 48823: määrittelee suurten tutkimusten osalta tietotar- mm. työvoimaneuvoston ja työelämän tutki- 48824: peensa. Tieteelliset toimikunnat muodostavat musneuvoston sihteeristön tehtävät sekä minis- 48825: niistä tutkimussuunnitelmat ja hoitavat toi- teriön tilastotehtävät. 48826: meenpanon korkeakouluissa. Työvoimapoliittinen suunnitte- 48827: Tanskassa tutkimustoiminnan suunnittelu, 1u. Työvoimapoliittisen suunnittelun tilaa ja 48828: rahoitus ja toimeenpano on järjestetty samoin kehittämistarpeita voidaan tarkastella mones- 48829: kuin Suomessa. Tanskassa ja Ruotsissa ovat takin näkökulmasta. On jatkuvaa, kertaluon- 48830: erilaiset tieteelliset rahastot rahoittaneet joko teista ja määräajoin toistuvaa suunnittelua. 48831: kokonaan tai osaksi laajoja, monta vuotta Aikajänteen mukaan voidaan puhua lyhyen, 48832: kestäviä työvoimapoliittisia tutkimushankkei- keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelusta. 48833: ta. Suunnittelun organisatorisen aseman ja järjes- 48834: Suomessa työvoimaministeriö asetti v. 1985 telmällisyyden asteen mukaan voidaan tarkas- 48835: toimikunnan tekemään ehdotuksia työvoima- telukulmaa edelleen laajentaa. 48836: poliittisen tutkimustoiminnan suuntaamiseksi. Työvoimaministeriössä on suunnittelutehtä- 48837: Toimikunnan mietintö (KM 1986:40) valmistui vät jaettu kolmen osaston kesken seuraavasti: 48838: 24.6.1986. Toimikunta pohti erilaisia organisa- Työvoimaosasto vastaa lähinnä työvoimapal- 48839: 220 48840: 48841: velujen ja työllisyyden hoidon suunnittelusta. Myös työvoimapolitiikan suunnittelujärjes- 48842: Työohjelmien ja työllisyysohjelmien valmistelu telmän osat tarvitsevat kehittämistä. Erityisesti 48843: kuuluu työvoimaosaston työllisyystoimiston työvoimaministeriön hallinnonalan toiminta- 48844: tehtäviin. Yleinen osasto huolehtii pääasiassa ja taloussuunnitelmista ei ole muodostunut 48845: hallintoon, siirtolaisuusasioihin, kansainväli- suunnittelun perusasiakirjoja, niin kuin mm. 48846: seen yhteistyöhön, tietojen käsittelyyn ja palk- valtiovarainministeriö olisi halunnut, vaan ne 48847: katurvaan kuuluvista suunnittelutehtävistä. ovat jääneet käytännön päätöksenteosta varsin 48848: Yleisen osaston taloustoimisto vastaa työvoi- irrallisiksi. Työvoimapoliittisten toimenpitei- 48849: mahallinnon tulo- ja menoarvion sekä vuotuis- den tavoitteita on monesti ollut vaikea määräl- 48850: suunnitelmien laadinnasta ja koordinoinnista. lisesti ilmaista, palvelujen tarvetta sekä toimin- 48851: Suunnitteluosasto puolestaan vastaa erityisesti nan tuloksellisuutta ei ole voitu useinkaan 48852: työvoimapolitiikan tietopohjan, kuten tilasto- yksiselitteisesti mitata eikä toimenpiteiden vai- 48853: jen, ennusteiden ja tutkimusten sekä selvitys- kuttavuutta ole voitu selkeästi arvioida. Työ- 48854: ten, vahvistamisesta ja hyväksikäytöstä, tavoit- voimaministeriön tavoitteena onkin kehittää 48855: teiden täsmentämisestä ja vaihtoehtojen esittä- toiminta- ja taloussuunnittelua nykyistä tulos- 48856: misestä sekä suunnittelussa tarvittavien mene- ja tavoitetietoisemmaksi liittämällä suunnitel- 48857: telmien kehittämisestä. Vastuu toiminta- ja miin toimenpiteiden laajuutta ja vaikuttavuut- 48858: taloussuunnittelun koordinoinnista ja viimeis- ta kuvaavaa tietoa. Seuraavilla suunnitelma- 48859: telystä kuuluu suunnitteluosaston suunnittelu- kierroksilla kiinnitetäänkin aikaisempaa enem- 48860: toimistolle. män huomiota nimenomaan seurannan organi- 48861: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen soimiseen. Valmisteluvaiheen epäkohta on, et- 48862: mukaan työvoimapolitiikan suunnittelua on tä työvoimaministeriön kulloinkin antamissa 48863: pyritty jatkuvasti ja järjestelmällisesti kehittä- laadintaohjeissa ei esitetä tulevan toiminnan 48864: mään. Nykyään kokonaisuuden muodostaa painopisteitä ja tavoitteet ovat olleet liian yleis- 48865: järjestelmä, jonka osia ovat kymmenen vuoden luontoisia. Tämä johtuu nähtävästi siitä, että 48866: päähän ulottuvat työvoimapoliittiset ohjelmat, tavoitekeskusteluille ei ole varattu riittävästi 48867: 4-5 vuoden päähän ulottuvat toiminta- ja aikaa, vuorovaikutus työvoimapiirien, työvoi- 48868: taloussuunnitelmat sekä edellisiä lyhyemmälle maministeriön yksiköiden ja työvoimaministe- 48869: ajalle ulottuvat työllisyyden hoidon tavoiteoh- riön johdon väilillä jää vähäiseksi ja tavoittei- 48870: jelmat, tulo- ja menoarviot sekä vuotuissuun- den asettelussa tarvittavat tiedot ovat vielä 48871: nitelmat. Kehittämistyöstä huolimatta järjestel- puutteelliset. Ministeriössä valmistellaan eri- 48872: mässä on vielä puutteita ja kehittämistarpeita, tyistä tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitel- 48873: joihin vastaisuudessa on kiinnitettävä erityistä maa ja pyritään mm. selvittämään, missä toi- 48874: huomiota. minnoissa voidaan ja on tarpeen käyttää hy- 48875: Yleinen, koko järjestelmää koskeva puute väksi atk:ta. Myös työvoimahallinnon tilasto- 48876: on se, että eri tahoille ja eripituisille aikaväleil- systeemiä uudistetaan. Rekisterien tietosisällön 48877: le tehdyt suunnitelmat eivät riittävän kiinteästi laajetessa tilastoja voidaan monipuolistaa, mi- 48878: nivelly toisiinsa vaan ovat usein varsin irralli- kä mm. tehostaa työvoimahallinnon toimenpi- 48879: sia. Huomattava osa eri komiteoissa, toimi- teiden seurantaa. 48880: kunnissa, työryhmissä jne. saaduista suunnitel- Toiminta- ja taloussuunnitelmien koordi- 48881: mien tuloksista ei näy varsinaisessa suunnitte- nointi eri hallinnonalojen välillä on ollut heik- 48882: lujärjestelmässä. Tehtyjä suunnitelmia ei siis koa. Tämä koskee erityisesti työvoimahallin- 48883: hyödynnetä riittävästi. Edelleen puute on se, toa, sillä toiminnan tuloksellisuus riippuu suu- 48884: että suunnitelmat perustuvat usein vain yhteen resti muilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla teh- 48885: vaihtoehtoon, niiden toteutumista ei aina seu- tävistä suunnitelmista ja päätöksistä. Varsinkin 48886: rata eikä uusia toimenpiteitä ryhdytä valmiste- uuden työllisyyslain tavoiteasettelut merkitse- 48887: lemaan tilanteen vaatiessa. Työvoimapolitiikan vät sitä, että työvoimahallinnon olisi saatava 48888: suunnittelun yksi ongelma on myös urautumi- muilta hallinnonaloilta nykyistä enemmän ja 48889: nen tai uhka siitä. Erityisesti määräaikaisessa joustavammin työllisyysasiain hoidossa tarvit- 48890: suunnittelussa, vuotuisessa suunnittelussa ja semiaan tietoja. Tällaisia epäkohtia koko valti- 48891: toiminta- ja taloussuunnittelussa menetellään onhallinnossa on nyttemmin ryhdytty korjaa- 48892: usein aikaisempien mallien mukaan, eikä jat- maan. Valtiovarainministeriö asetti kertomus- 48893: kuvasti etsitä uusia menetelmiä tavoitteiden vuoden huhtikuussa erityisen KTS-tietokantap- 48894: toteuttamiseksi. rojektin, jonka tehtävänä on mm. kartoittaa 48895: 221 48896: 48897: projektiin osallistuvien ministeriöiden (valtio- Uuden työllisyyslain 5 §:n mukaisesti valtio- 48898: varainministeriön, opetusministeriön, kauppa- neuvosto laatii vuosittain kevätkaudella työlli- 48899: ja teollisuusministeriön sekä työvoimaministe- syyden hoidon lähiajan tavoiteohjelman. Ta- 48900: riön) KTS-järjestelmän tietosisältö ja kehittä- voiteohjelman tulee sisältää katsaus talous- ja 48901: mistarpeet ja kehittää erityinen KTS-tietokan- työllisyysnäkymiin. Ohjelmassa tulee selvittää 48902: nan perusmalli sekä käyttää sitä nykyisen jär- muun muassa toimenpiteet työvoimapalvelujen 48903: jestelmän rinnalla kokeiluluonteisesti KTS- kehittämiseksi, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö- 48904: kierroksella 1989-92. myyden ehkäisemiseksi, vajaakuntoisten työl- 48905: listämisen edistämiseksi ja alueellisten työttö- 48906: Toiminta- ja taloussuunnitelmien merkitys myyserojen supistamiseksi sekä niiden edellyt- 48907: on kuitenkin kertomusvuoden jälkeen olennai- tämän eri hallinnonalojen yhteistyön järjestä- 48908: sesti korostumassa. Laki valtion tulo- ja meno- miseksi. Työllisyyslain edellyttämä tavoiteoh- 48909: arviosta (423/88) ja vastaava asetus (424/88) jelma laaditaan ensimmäisen kerran kevätkau- 48910: tulivat voimaan 1.6.1988. Niissä on säädetty della 1988. Lisäksi uuden työllisyyslain 6 §:n 48911: myös toiminta- ja taloussuunnittelusta sekä mukaan hallituksen on Valtiopäiväjärjestyksen 48912: tulo- ja menoarvion perusteluista, joihin po. 29 §:ssä tarkoitetussa hallituksen kertomukses- 48913: suunnittelulla on oma vaikutuksensa. Budjetti- sa vuosittain selostettava hallituksen toimenpi- 48914: lain 12 §:n mukaan virastojen ja laitosten on teet tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi. 48915: suunniteltava toimintaansa ja talouttaosa Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että 48916: usean vuoden aikavälillä. Budjettiasetuksen tutkimus ja suunnittelu erityisen herkästi koh- 48917: 8 §:n mukaan toiminta- ja taloussuunnittelun distuvat sellaisille yhteiskuntapolitiikan loh- 48918: tarkoituksena on antaa perusteita vuotuisen koil/e, joilla mittavia ongelmia esiintyy keski- 48919: tulo- ja menoarvion laadinnalle, eri hallinno- määräistä enemmän. Maamme työllisyysongel- 48920: nalojen toimenpiteiden yhteensovittamiselle mat ovat jo pitkään olleet niin suuria, että 48921: usean vuoden aikavälillä sekä viraston ja lai- työvoimapoliittista tutkimusta ja suunnittelua 48922: toksen johtamiselle, voimavarojen tehokkaalle olisi ollut tehostettava. Vuodesta 1972 lähtien 48923: käytölle sekä toiminnan ja hallinnon kehittä- 48924: työvoimaministeriö on budjettirahoituksen tur- 48925: miselle. Asetuksen 11 §:n mukaan valtioneu- 48926: vin voinut tehdä tutkimussopimuksia korkea- 48927: vosto antaa tarvittaessa määräyksiä toiminta- koulujen ja muiden tutkimustahojen kanssa. 48928: ja taloussuunnitelmien laadinnassa sovelletta- Myös atk-toiminta on työvoimahallinnossa tar- 48929: vista periaatteista ja valtiovarainministeriö jonnut uusia mahdollisuuksia tiedonkeruuseen 48930: suunnittelussa noudatettavasta menettelystä, ja tilastotuotantoon. Yksilökohtainen työnha- 48931: suunnitteluaikavälistä ja suunnitelmien raken- 48932: kijarekisteri on ollut käytössä vuodesta 1981 48933: teesta. lähtien, joten tutkimus on saanut käyttöönsä 48934: Työllisyyspolitiikan lähivuosien tavoiteohjel- uusia välineitä työnhakijoiden työttömyysjak- 48935: mat kuuluvat työvoimapolitiikan nykyiseen sojen tarkasteluun myös vuotta pidemmillä 48936: suunnittelujärjestelmään. Työvoimaministe- ajoilta. Tutkimustulokset ovat kuitenkin vain 48937: riössä on vuodesta 1982 lähtien valmisteltu yksi tekijä työvoimapolitiikan muotoutumises- 48938: lähes joka vuosi tällainen eduskunnan asemaa sa. Silti on korostettava sellaista tutkimus- 48939: työllisyyden hoidon periaatteiden määrittelyssä toimintaa, jolla on mahdollisimman paljon 48940: ja tavoitteiden asettelussa vahvistamaan tarkoi- annettavanaan päätöksenteolle. Työvoimapo- 48941: tettu ohjelma. Valmistelutyö on perustunut liittisten päätösten vaikuttavuuden ja jousta- 48942: eduskunnan sosiaalivaliokunnan vuoden 1978 vuuden tarve korostuu tulevaisuudessakin, mi- 48943: työllisyyskertomuksen käsittelyn yhteydessä te- käli työllisyysongelmat säilyvät niin vaikeina 48944: kemään toimenpide-ehdotukseen, jota sittem- kuin nykyisin. 48945: min sekä parlamentaarinen työllisyyslainsää- Työvoimapoliittisen tutkimuksen kehittäjänä 48946: däntökomitea että myös työvoimaministeriö työvoimaministeriö on keskeinen. Kehittämis- 48947: ovat edelleen kehittäneet. Näissä tavoiteohjel- toimissa tuleekin edetä ministeriön asettaman 48948: missa on talous- ja työllisyysnäkymien ohella em. työllisyystutkimustoimikunnan ehdotusten 48949: käsitelty pääasiassa työvoimahallinnon toimen- pohjalta. Työvoimapoliittisen tutkimuksen on- 48950: piteitä työllisyyden edistämiseksi ja työttömyy- gelmat eivät oletettavasti johdu pelkästään 48951: den torjumiseksi. Ohjelmia ei ole käsitelty liian vähäisestä tutkimuksesta tai liian puut- 48952: valtioneuvostossa, mutta ne on toimitettu tie- teellisesti huomioon oteluista tutkimustuloksis- 48953: doksi eduskunnan sosiaalivaliokunnalle. ta. Tehoa on haettava myös niistä toimista, 48954: 222 48955: 48956: joilla samanaikaisesti lisätään perustutkimuk- musvuonna työllisyyskoulutusta järjesti 44 am- 48957: sen tukea soveltavalle tutkimukselle ja edelleen matillista kurssikeskusta. Taustayhteisönä oli 48958: vuorovaikutusta työvoimahallinnon ja tutkija- kunta tai kuntainliitto 32 kurssikeskuksen osal- 48959: yhteisön välillä. Nämä korostuvat kun ministe- ta, yhdistys tai säätiö 12:n osalta. Kurssikes- 48960: riön toimialaa laajennetaan työministeriöksi. kuksilla oli lisäksi 11 kurssiosastoa ja 11 pysy- 48961: Suunnittelun tila on työvoimahallinnossa väisluonteista toimipistettä. Tarvittaessa kou- 48962: jokseenkin samankaltainen kuin muillakin hal- lutusta järjestetään myös muilla kuin kurssi- 48963: linnonaloilla. Puutteet ovat lähinnä siinä, että keskuspaikkakunnilla. Kurssikeskusten ja mui- 48964: eri aikavälin kattavia suunnitelmia laaditaan den kurssinjärjestäjien verkko kattaa koko 48965: ministeriön eri osastoissa ja toimistoissa ja että maan ja on riittävä, sillä koulutusta on järjes- 48966: ne eivät riittävän kiinteästi nivelly toisiinsa. tetty lähes kaikkien 180 työvoimatoimiston 48967: Varsinainen suunnittelujärjestelmä kulkee alueella. Koulutukseen osallistuu vuosittain lä- 48968: omaa perinteistä uraansa eikä ota riittävästi hes 27 000 opiskelijaa. 48969: vaikutteita tutkimuksista, komiteoista, toimi- Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen 48970: kunnista tai työryhmistä. Tällöin on luonnol- mukaan työllisyyskoulutuksen hallinnollisia 48971: lista, että suunnittelulla on vaarana urautua ja epäkohtia arvioitaessa tulee tarkastella järjes- 48972: luopua uusien mallien ja menetelmien etsimi- telmän kykyä aikaansaada nopeasti, taloudelli- 48973: sestä. sesti ja laadukkaasti työmarkkinoiden tarpei- 48974: Työvoimaministeriössä meneillään olevia den ja muutosten mukaista työllisyyskoulutus- 48975: suunnittelun kehittämishankkeita tulee kiireh- ta. Nykymuodossaan toiminnan rahoitus- ja 48976: tiä mm. suoritemittareiden, tilastojärjestelmien päätöksentekojärjestelmässä on epäkohtia, joi- 48977: ja muiden hallinnonalojen suunnitelmien koor- ta korjaamalla järjestelmän toimivuutta voitai- 48978: dinoinnin tehostamiseksi. Tätä edellyttää toi- siin lisätä. Työllisyyskoulutuksen määräraha- 48979: minta- ja taloussuunnitelmien osalta myös val- vastuu on pääosin opetusministeriöllä, kun 48980: tion tulo- ja menoarviosta säädetty laki ja taas vastuu koulutuksen työvoimapoliittisesta 48981: asetus, jotka tulivat voimaan 1.6.1988. Tulok- merkityksestä ja vaikutuksesta on työvoimami- 48982: sia on saatava myös valtiovarainministeriön nisteriöllä. Lisäksi työllisyyskoulutuksen vielä- 48983: kertomusvuonna asettamaita KTS-tietokanta- kin liian keskitetty päätöksentekojärjestelmä 48984: projektilta, joka koskee myös työvoimaminis- on vaikeuttanut alueellisten ja paikallisten työ- 48985: teriötä. Lisäksi on pidettävä tärkeänä, että markkinoiden tarpeiden joustavaa täyttämistä. 48986: uuden työllisyyslain edellyttämiä tutkimus- ja Edelleen nykyinen keskitetty valtion rahoitus- 48987: suunnittelutoimia noudatetaan työvoimahallin- järjestelmä valvontamenettelyineen jäykistää 48988: nossa tarkoin. järjestelmää ja aiheuttaa runsaasti turhaa hal- 48989: lintobyrokratiaa. Tavoitteena on ollut suunnit- 48990: Työllisyyskoulutus. Työllisyyskoulutusta jär- telu- ja päätöksentekovallan siirto paikallista- 48991: jestetään työllisyyslain (31176) mukaan työlli- solle. Työllisyyskoulutuslain muutoksella ja 48992: syyden edistämiseksi, ja sitä toimeenpantaessa valtioneuvoston päätöksellä on lisätty ammatil- 48993: tulee erityisesti kiinnittää huomiota talous- listen kurssikeskusten mahdollisuuksia päättää 48994: elämän rakennemuutoksen ja teknisen kehityk- koulutuksen järjestämisestä. Työvoimaministe- 48995: sen aiheuttamiin muutoksiin työvoiman kysyn- riö on omilla päätöksillään siirtänyt päätösval- 48996: nässä ja tarjonnassa. Tämän vuoksi työllisyys- taa työvoimapiirien toimistoille. 48997: koulutuksen suunnittelun ja toimeenpanon tu- Työllisyyskoulutusmäärärahat jakautuvat 48998: lee tapahtua tiiviissä yhteistyössä työelämän valtion tulo- ja menoarviossa siten, että koulu- 48999: kanssa sekä valtakunnan että alue- ja paikallis- tuksen järjestämiseen liittyvät määrärahat kuu- 49000: tasolla. Alue- ja paikallistasolla onkin viran- luvat opetusministeriön pääluokkaan ja oppi- 49001: omaisten sekä työnantaja- ja työntekijätahojen laiden taloudelliset etuudet maksetaan työvoi- 49002: yhteistyön varmistamiseksi työvoimapiiri- ja maministeriön pääluokkaan kuuluvista rahois- 49003: kurssikeskuskohtaisia neuvottelukuntia. Kerto- ta, kuten seuraavasta asetelmasta ilmenee: 49004: 223 49005: 49006: Pääluokka Myönnetyt määrärahat Käytetyt määrärahat 49007: Mmk 49008: 1985 1986 1987 1985 1986 1987 49009: OPM ................... 567,9 660,9 669,5 567,2 661,3 657,2 49010: TVM ................... 372,0 389,5 392,0 326,4 326,4 355,3 49011: Yhteensä ............... 939,9 l 050,4 l 061,5 893,6 987,7 l 012,5 49012: 49013: 49014: Työllisyyskoulutukseen osallistuvien oppilaiden koulutuksen kustannukset ja taloudelliset etuudet 49015: olivat v. 1985-87 seuraavat: 49016: 49017: Opetusministeriön pääluokan (29.69.27) käyttö 49018: 1985 1986 1987 49019: Koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset yhteensä .. . 567,2 Mmk 661,3 Mmk 657,2 Mmk 49020: - Majoitus ..................................................... . 26,8 " 27,9 " 28,6 " 49021: - Ruokailu ..................................................... . 63,9 " 62,2 " 67,3 " 49022: Koulutuspäivän hinta/oppilas ................................... . 200 mk 211 mk 219 mk 49023: 49024: 49025: Työvoimaministeriön pääluokan (34.50.50) käyttö 49026: 1985 1986 1987 49027: Koulutustuki (perusosa) ......................................... . 282,1 Mmk 274,0 Mmk 306,2 Mmk 49028: Lapsikorotukset 49029: Erityistuki ....................................................... . 3,4 " l ,9 " 1,9 " 49030: Kurssiaikaiset matkat ............................................ . 28,3 " 33,8 " 35,1 " 49031: Lisätuki. ......................................................... . 54,9 " 70,6 " 95,6 " 49032: Taloudellinen tuki/oppilas/kk (ilman lisätukea) ................. . l 703 mk l 762 mk 1 880 mk 49033: 49034: 49035: 49036: Koulutustuki, lapsikorotukset, erityistuki ja tömyyskassojen varoista maksetaan lisätukea 49037: kurssiaikaiset matkat kuuluvat työvoimaminis- oppilaille, jotka ovat oikeutettuja ansioon suh- 49038: teriön korvaamiin menoihin, majoitus ja ruo- teutettuun päivärahaan. Oppilaille maksettava 49039: kailu puolestaan opetusministeriön. Koulutus- taloudellinen tuki ei ole reaalisesti kasvanut 49040: tuen perusosa on työttömyysturvan perus- viime vuosina. Kertomusvuonna työllisyyskou- 49041: päivärahan suuruinen ( 1. 7.1987 81 mk päiväs- lutukseen osallistuvat oppilaat saivat taloudel- 49042: sä). Lapsikorotuksen saavat oppilaat, joilla on lista tukea keskimäärin 1 880 mk kuukaudessa. 49043: huollettavanaan alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsi- Koulutuspäivän hinta ilman taloudellisia tukia 49044: korotuksen määrä päivää kohden on tällä het- oli ammattikasvatushallituksen ilmoittamien 49045: kellä 17-32 mk lapsiluvusta riippuen. Koulu- alustavien laskelmien mukaan 219 mk oppilas- 49046: tustuki lapsikorotuksineen on veronalaista tu- ta kohden. 49047: loa. Erityistukea myönnetään suurperheellisille Kertomusvuonna työllisyyskoulutukseen 49048: koulutustuen saajille (4 tai useampi huollettava osallistui keskimäärin 15 700 oppilasta, ja kun 49049: lapsi tai 3 lasta ja tietyt erityisolosuhteet). määrärahoja käytettiin yhteensä yli 1 000 49050: Erityistuen määrä on 1. 7.1987 alkaen 20,25 mk Mmk, olivat työllisyyskoulutuskulut oppilasta 49051: päivässä, eikä se ole veronalaista tuloa. Työt- kohden lähes 65 000 mk vuodessa. 49052: 224 49053: 49054: Työllisyyskoulutukseen hakeneiden, koulutuksen aloittaneiden sekä suorittaneiden osuudet 49055: koulutustyövoimapiireittäin v. 1985-87 olivat seuraavat: 49056: 49057: Työvoimapiiri 1 Hakijat Aloittaneet Suorittaneet 49058: 1985 1986 1987 1985 1986 1987 1985 1986 1987 49059: OJo % % 49060: 49061: Helsinki/Uusimaa .................. 12,7 11,8 12,8 12,2 ll ,3 12,1 ll ,3 9,7 10,5 49062: Turku .............................. 11,7 13,2 7,9 11,7 11' l 7,1 10,7 10,7 6,9 49063: Satakunta .......................... 3,7 3,9 4,1 49064: Tampere/Häme .................... 11,9 12,4 18,2 12,0 12,5 16,6 11,9 12,1 16,3 49065: Kouvola/Kymi ..................... 14,4 14,0 8,0 12, l 12,0 7,3 12,2 12,4 7,6 49066: Mikkeli ............................. 3,8 3,8 3,9 3,9 4,2 3,7 3,6 4,5 4,0 49067: Vaasa ............................... 7,4 7,3 6,6 8,4 8,3 8,2 7,5 8,3 7,6 49068: Jyväskylä/Keski-Suomi ............. 5,4 6,0 6,5 5,7 6,6 6,8 6,4 6,0 6,8 49069: Kuopio ............................. 7,5 7,0 7,4 6,2 6,2 6,2 6,7 6,8 6,4 49070: Joensuu/Pohjois-Karjala ........... 5,5 5,8 5,9 5,8 6,1 6,3 6,4 6,4 7,0 49071: Kajaani/Kainuu .................... 2,8 2,8 2,9 3,2 3,6 3,5 3,8 3,5 3,7 49072: Oulu ................................ 10,0 8,4 9,3 10,3 8,8 9,5 10,3 10,2 9,6 49073: Rovaniemi/Lappi. .................. 6,9 7,5 6,9 8,3 9,3 8,8 9,2 9,0 9,5 49074: Piiri puuttuu ........................ 0,2 49075: Yhteensä ........................... 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 49076: Lukumäärä ......................... 57 846 55 438 51 956 33 361 32 254 33 382 26 899 26 899 25 950 49077: 49078: Työvoimapiirien rajat muuttuivat v. 1987. 49079: 49080: 49081: 49082: 49083: Ikärakenteeltaan työllisyyskoulutukseen hakeneet ja koulutuksen suorittaneet v. 1985-87 jakau- 49084: tuivat seuraavasti: 49085: Ikä Koulutukseen hakeneet Koulutuksen suorittaneet 49086: 1985 1986 1987 1985 1986 1987 49087: % 49088: -19 ................. 12,1 10,5 8,5 12,0 11,0 8,8 49089: 20-24 ················· 29,7 28,5 26,6 28,3 27,6 25,4 49090: 25-29 ................. 20,1 20,5 19,7 19,9 20,0 19,5 49091: 30-39 ················· 27,9 29,0 31,2 28,5 29,5 32,2 49092: 40- ················· 10,1 11,5 14,0 11,3 11,9 14,1 49093: 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 49094: 49095: 49096: 49097: 49098: Aloittaneita ei seurata iän mukaan. määrärahojen vähyys. Myös koulutuksen kes- 49099: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen keyttäneiden määrä, lähes viidennes, on edel- 49100: mukaan koulutuksen määrällisenä tavoitteena leen säilynyt korkeana. 49101: oli kouluttaa v. 1985 ja 1986 keskimäärin Nuorten koulutusmahdollisuuksien paran- 49102: 16 500 oppilasta ja kertomusvuonna 17 000 tuessa on pyritty vähentämään heidän osuut- 49103: oppilasta. Tavoitteisiin ei päästy. Työllisyys- taan työllisyyskoulutuksessa. Alle 20-vuotiai- 49104: koulutuksessa oli v. 1985 keskimäärin 16 000 den osuus koulutuksen suorittaneista onkin 49105: ja v. 1986 vain 15 400 oppilasta. Myöskään _ laskenut, ja se oli 14,3 OJo v. 1984 ja 8,8 % 49106: kertomusvuoden tavoite ei toteutunut, sillä kertomusvuonna. Vastaavasti yli 40-vuotiaiden 49107: oppilaita oli keskimäärin 15 700. Ainakin vuo- osuus on kasvanut alle 10 %:sta 14,1 %:iin. 49108: den 1986 tavoitteen saavuttamista vaikeutti Kertomusvuonna työllisyyskoulutuslakia muut- 49109: 225 49110: 49111: tamalla laajennettiin mahdollisuuksia hankkia 49112: ammattitaito työllisyyskoulutuksella siten, että 49113: Koulutusala 49114: .,. 49115: 1985 49116: .,. 49117: 1986 49118: .,. 49119: 1987 49120: 49121: 49122: 25 vuotta täyttäneet työttömät tai teollisuuden Tekninen ym. työ ................. 78,2 71,2 64,3 49123: rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutu- Terveydenhuolto, sosiaalinen työ 75,6 49124: vat voivat opiskella työllisyyskoulutuseduin Hallinnollinen työ ................ 70,5 70,8 49125: ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuoden lop- Tilinpidollinen ja konttoritekninen 49126: työ ............................. 70,3 66,0 49127: puun mennessä tällaiseen koulutukseen oli Hallinto- ja toimistotyö ........... 60,9 49128: osoitettu 120 oppilasta. Kaupallinen työ ................... 70,0 61,4 66,6 49129: Työllisyyskoulutuksen suorittaneista runsas Maa- ja metsätaloustyö ........... 72,1 70,1 65,6 49130: neljännes on ollut myös aikaisemmin työlli- Rakennustyö ...................... 60,5 65,4 49131: syyskoulutuksessa. Heidän osuutensa on jatku- Talonrakennustyö ················ 65,9 49132: vasti kasvanut. Modulirakenteinen koulutus Kuljetus- ja liikennetyö ........... 64,9 69,6 73,7 49133: Tekstiili-, leikkaus- yms. työ ...... 68,4 64,1 60,6 49134: mahdollistaa koulutuksen aloittamisen kullekin Metallityö ......................... 60,2 61,0 62,6 49135: sopivalta koulutustasolta. Osa koulutetuista Sähkötyö ......................... 63,9 62,7 67,2 49136: tulee jonkin aikaa työelämässä toimittuaan Puutyö ............................ 68,6 67,9 62,6 49137: jatkokoulutukseen. Toistuvasti eri kursseille Muu teollinen työ ................. 64,2 66,2 49138: hakeutuvia ja niillä keskeyttäneitä ei erikseen Muu teollinen, rakennus- yms. työ 67,4 49139: seurata. Työvoimaministeriössä uudistetaan Hotelli- ja ravintolatyö sekä 49140: majoitusliike- ja suurtaloustyö, 49141: parhaillaan työllisyyskoulutukseen osoittamis- tarjoilutyö ...................... 69,6 73,0 69,9 49142: ja valintaohjeistoa, jossa painotetaan erityisesti Muu palvelutyö ................... 78,0 72,2 62,8 49143: koulutustarpeen ja soveltuvuuden arvioinnin 49144: tärkeyttä. Yhteensä .......................... 68,1 67,2 65,6 49145: 49146: 49147: Työllisyyskoulutuksen keskeyttäminen v. Koulutusalan työhön sijoittuneet työvoima- 49148: 1985-87 johtui seuraavista syistä: piireittäin v. 1985-87 on esitetty seuraavassa 49149: asetelmassa. (Prosentit on laskettu niistä, joi- 49150: den sijoittuminen tiedossa. Työelämään ja 49151: .,. 49152: 1985 49153: .,. 49154: 1986 49155: .,. 49156: 1987 49157: koulutukseen valmentavat kurssit eivät sisälly 49158: Työ ............................... 24,3 23,9 25,4 lukuihin.): 49159: Muu koulutus ..................... 3,4 5,0 5,0 49160: Muu syy .......................... 39,7 40,4 42,2 49161: Ei tiedossa ........................ 32,6 30,7 27,4 49162: Työvoimapiiri 49163: .,. 49164: 1985 49165: .,. 49166: 1986 49167: .,. 49168: 1987 49169: 49170: 49171: 100,0 100,0 100,0 Helsinki/Uusimaa ................ 76,2 73,1 72,6 49172: Turku ............................. 70,4 71,8 71,9 49173: Satakunta......................... 68,5 49174: Koulutuksen keskeyttäneitä oli v. 1985 6 300 Tampere/Häme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71,3 65,1 66,6 49175: ja v. 1986 5 700. Kertomusvuonna heitä oli Kouvola/Kymi .................... 73,9 72,7 63,4 49176: Mikkeli ........................... 73,3 72,7 66,8 49177: 5 400. Osuudet koulutuksen päättäneistä olivat Vaasa............................. 63,4 70,4 74,4 49178: vastaavasti 18,9, 17,4 ja 17,2 07o. Keskeyttäneet Jyväskylä/Keski-Suomi ........... 65,6 65,1 71,4 49179: ovat olleet koulutuksessa keskimäärin arviolta Kuopio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70,6 68,8 66,9 49180: 2 kuukautta, joten heidän koulutuksensa kus- Joensuu/Pohjois-Karjala ......... 69,0 69,7 58,8 49181: tannuksiksi voidaan arvioida 60 Mmk vuodes- Kajaani/Kainuu .................. 65,9 61,8 50,8 49182: sa. Oulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60,9 59,8 66,3 49183: Rovaniemi/Lappi ................. 55,1 55,8 49,4 49184: Koulutusalan työhön sijoittuu vuosittain 49185: 66-68 % koulutetuista. Koulutusaloittain si- Koko maa ........................ 68,1 67,2 65,6 49186: joittumisosuudet ovat 60-78 %. Työvoimapii- 49187: reittäin vastaavat osuudet ovat 49-76 %. Si- 49188: joittumiset ammateittain ja työvoimapiireittäin Työllisyyskoulutuksen kehittämiseen on 49189: esitetään seuraavissa asetelmissa. otettu kantaa työasioiden hallintokomitean 49190: Koulutusalan työhön sijoittuneet tavoiteam- mietinnössä (KM 1986:28): "Komitean mieles- 49191: mateittain v. 1985-87 on esitetty seuraavassa tä on epäkohta, että työllisyyskoulutuksen to- 49192: asetelmassa (sijoittumisprosentti on laskettu teuttamista koskeva hallinnonalojen välinen 49193: niistä, joiden sijoittuminen tiedossa): vastuunjako on selkiintymätön. Se heikentää 49194: 49195: 49196: 29 380734R 49197: 226 49198: 49199: koulutuksen toimeenpanoa ja sen työvoimapo- ministeriön toimialaan liittyvä kysymys työlli- 49200: liittisen tavoitteen toteutumista.'' syyskoulutusmäärärahojen siirtämisestä koko- 49201: Myös opetusministeriön v. 1984 asettaman naisuudessaan työvoimahallinnolle on myös 49202: ammatillisen koulutuksen säädöstoimikunnan em. toimikunnan valmisteltavana. Jotta työlli- 49203: III osamietinnössä (KM 1987: 11) käsitellään syyskoulutuksen järjestämiseen lisättäisiin 49204: ammatillisia kurssikeskuksia. Toimikunta on joustavuutta ja taloudellisuutta, työvoimami- 49205: valmistellut mietinnössään (Liite 3) Hallituksen nisteriö pitää uudistusta tarpeellisena ja kat- 49206: esityksen Eduskunnalle ammatillisten kurssi- soo, että vastuu toiminnan työvoimapoliittises- 49207: keskusten aseman järjestämistä koskevaksi ta tarkoituksenmukaisuudesta ja rahoituksesta 49208: lainsäädännöksi. Toimikunta ehdottaa amma- tulisi yhdistää ja määritellä työvoimaministe- 49209: tillisten kurssikeskusten asemaa muutettavaksi riölle kuuluvaksi. 49210: siten, että ne otettaisiin ammatillisista oppilai- Ruotsin työllisyyskoulutuksessa siirryttiin v. 49211: toksista annetun lain soveltamisalaan. Maini- 1986 järjestelmään, jossa työvoimahallinto ti- 49212: tulla lailla säädettäisiin ammatillisten kurssi- laa ja ostaa koulutuspalvelut koulutuksen eri 49213: keskusten tehtävistä, lukuvuodesta, ylläpitämi- tuottajilta. Uudistuksen lyhyen voimassaolo- 49214: sestä ja lakkauttamisesta, hallinnosta, henki- ajan vuoksi Ruotsin kokemuksista ei ole vielä 49215: löstöstä sekä osittain oppilaitosten järjestämäs- saatavissa järjestelmällisiä arvioita. 49216: tä koulutuksesta. Työllisyyskoulutuksesta olisi- Valtiontilintarkastajat toteavat, että maam- 49217: vat kuitenkin voimassa myös työllisyyskoulu- me työllisyyskoulutus on edennyt vaiheeseen, 49218: tuksesta annetun lain säännökset. Työllisyys- jossa tähänastisten kokemusten pohjalta on 49219: koulutuksesta annetulla lailla säädettäisiin mahdollista ja aiheellista arvioida uudelleen 49220: myös kurssikeskusten rahoituksesta, oppilai- sekä työllisyyskoulutuksen sisältöä että organi- 49221: den ottamisesta ja opiskelijoiden opintososiaa- sointia. Työllisyyskoulutuksen arvostuksen li- 49222: lisista eduista työllisyyskoulutuksessa. säämiseen ja ammattikurssikeskusten hallinnon 49223: Mainitun perusratkaisun seurauksena tulisi uudelleenarviointiin valtiontilintarkastajat ovat 49224: tehdä teknisiä muutoksia ammattikasvatushal- kiinnittäneet huomioiaan jo kertomuksissaan 49225: lituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta an- vuosilta 1979 (s. 111-112) ja 1983 (s. 179- 49226: nettuun lakiin ja ammatillisten oppilaitosten 185). Työllisyyskoulutuksen kokonaiskustan- 49227: rahoituksesta annettuun lakiin ja kumota eräät nukset ovat voimakkaasti kasvaneet ja kerto- 49228: työllisyyskoulutuksesta annetun lain säännök- musvuonna työllisyyskoulutuksesta koitui val- 49229: set. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tiontaloudelle yli miljardin markan menoerä. 49230: opintososiaalisista eduista annettuun lakiin tu- Kun työllisyyskoulutukseen osallistui kerto- 49231: lisi ottaa tarvittavat opintososiaalisten etujen musvuonna keskimäärin 15 700 opiskelijaa, 49232: järjestämistä koskevat rajoitukset, koska näis- olivat koulutuksen kokonaiskulut lähes 65 000 49233: tä säädettäisiin nykyistä vastaavasti työllisyys- mk oppilasta kohden vuodessa. 49234: koulutukseen osallistuvien osalta työllisyyskou- Valtiontilintarkastajat edellyttivät vuoden 49235: lutuksesta annetussa laissa. 1983 kertomuksessaan, että työvoimaministe- 49236: Esityksellä ei kuitenkaan olisi merkittäviä riö ja ammattikasvatushallitus yhteistyössä 49237: organisatorisia vaikutuksia, vaan se tähtäisi saattavat työllisyyskoulutukseen hakeutuvien 49238: lähinnä kurssikeskusten aseman selkiinnyttämi- valintamenettelyn ja seurannan järjestykseen. 49239: seen suhteessa työvoima- ja ammattikasvatus- Erityistä huomiota oli kiinnitettävä niihin kurs- 49240: hallintoon. Muodollisesti suurin merkitys olisi seihin, joiden keskeyttämisluvut ovat pysyväi- 49241: ammattikurssikeskusten muuttamisella nykyi- sesti huomattavan korkeita. Tilanne ei suin- 49242: sistä koulutuspaikoista selvästi oppilaitoksiksi. kaan ole parantunut, vaan työllisyyskoulutuk- 49243: Opetusministeriön 3.4.1987 asettaman kurs- sen keskeyttää edelleen 33 000 aloittaneesta 49244: sikeskustoimikunnan tehtävänä on puolestaan noin viidennes eli 6 000 oppilasta. Kun kes- 49245: laatia suunnitelma ammatillisten kurssikeskus- keyttäneiden saaman koulutuksen keskimääräi- 49246: ten kehittämisestä siten, että työvoimahallinto nen pituus on arviolta 2 kuukautta, aiheutuu 49247: ostaisi työllisyyskoulutuspalvelut ammatillisilta keskeytyksistä valtiontaloudelle vuosittain 60 49248: kurssikeskuksilta ja muilta koulutuksen järjes- Mmk:n kustannuserä. Työllisyyskoulutuksen 49249: täjiltä ja että ammatillisista kurssikeskuksista eräänlaisesta laitoslumisesta on osoituksena 49250: muodostettaisiin aikuiskoulutuskeskuksia. Toi- myös se, että työllisyyskoulutuksen suoritta- 49251: mikunnan tehtävänä on myös uudistukseen neistakin runsas neljännes on myös aikaisem- 49252: liittyvän lainsäädännön valmistelu. Työvoima- min ollut työllisyyskoulutuksessa ja heidän 49253: 227 49254: 49255: osuutensa on jatkuvasti kasvanut. Kurssin kes- syyskoulutuspalveluiden hankkimiseen tarkoi- 49256: keyttäneiden osalta osuus lienee vielä huomat- tetut määrärahat tulee siirtää työvoimahallin- 49257: tavasti korkeampi. Toistuvasti eri kursseille non vastuulle. Sen sijaan aikuiskoulutuskes- 49258: hakeutuvia ja kurssin keskeyttäneitä ei kuiten- kusten perusrahoitus on tarkoituksenmukaista 49259: kaan edelleenkään erikseen seurata, vaikka hoitaa opetusministeriön pääluokasta. 49260: nykyinen atk-tekniikka sen ainakin työvoima- 49261: hallinnossa mahdollistaisi. Työllisyyskoulutuk- Akateeminen työttömyys. Työttömyyden 49262: sen oppilasvalinta ja opintoseuranta tulee pi- yleisen lisääntymisen myötä myös korkeakou- 49263: kaisesti saattaa asianmukaiselle tasolle. lututkinnon suorittaneiden työnsaanti on vai- 49264: Työllisyyskoulutuksen suorittaneiden sijoit- keutunut. Akateeminen työttömyys irrotetaan 49265: tumista koulutusta vastaavaan työhön voidaan kuitenkin usein muusta työttömyydestä lähinnä 49266: pitää tyydyttävänä. Kuitenkin eräillä koulutus- suhteellisen vähyytensä vuoksi. Korkeakou- 49267: aloilla työhön sijoittuminen on edelleen varsin lututkinnon suorittaneita oli kertomusvuonna 49268: vaikea. Koulutusaloittain työhön sijoittumiset maassamme arviolta vajaat 240 000 eli 10 OJo 49269: ovat viime vuosina olleet 60-78 %. Alueelliset koko työllisestä työvoimasta. Akateemisten 49270: työttömyyserot selittävät jossain määrin työlli- työttömien työnhakijoiden määrä kertomus- 49271: syyskoulutuksen suorittaneiden vaikeuksia si- vuonna oli runsaat 2 400 eli vain vajaat 2 % 49272: joittua työelämään, mutta lukujen vaihdellessa kaikista työttömistä työnhakijoista. Kun vielä 49273: 49-76 % työvoimapiireittäin on koulutuksen otetaan huomioon se, että koko maan työttö- 49274: suunnittelussakin vakavia puutteita. Työvoi- myysaste oli kertomusvuonna runsaat 5 %, oli 49275: mapoliittisen tutkimuksen tuloksia sekä työlli- vastaava työttömyysaste akateemisen koulu- 49276: syyskoulutuksen ja käytännön työelämän vuo- tuksen suorittaneilla vain 1 %. Todennäköi- 49277: rovaikutusta onkin korostettava jo koulutuk- syys työttömäksi joutumisesta on siten korkea- 49278: sen suunnitteluvaiheessa. koulututkinnon suorittaneilla vain viidennes 49279: Työllisyyskoulutuksen nykyinen kaksijakoi- koko työvoimaan verrattuna. 49280: nen hallintomalli ei ole toimiva. Hallinnollisia Vuosittain suoritettujen korkeakoulututkin- 49281: ratkaisuja on kiirehdittävä. Samalla on tarpeen tojen määrän ennustetaan kasvavan voimak- 49282: muuttaa ammatilliset kurssikeskukset alkupe- kaasti. Korkeakoulujen aloituspaikkamäärä on 49283: räisen tarkoituksensa mukaisiksi ammatillisiksi käytännössä lisääntynyt, koska korkeakoulut 49284: aikuiskoulutuskeskuksiksi. Tällöin ainakin osa ovat ottaneet aikaisempaa enemmän opiskeli- 49285: koulutuksesta hinnoiteltaisiin kysynnän ja tar- joita varsinkin aloilla, joilla keskeyttäminen on 49286: jonnan perusteella. Opetuksen pääpainoa voi- poikkeuksellisen suurta. Myös ylioppilaiden 49287: taisiin samalla siirtää alueellisen kysynnän tyy- jatkokoulutuksen lisääminen aiheuttaa tarvetta 49288: dyttämiseen, joka nykyisellään on erityinen korkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrän 49289: epäkohta. Uudistus tulisi toteutuessaan merkit- kasvattamiseen. Vuoteen 2000 mennessä kor- 49290: semään myös kurssiteftavien jakautumista kah- keakoulututkinnon suorittanut väestö kasvaa 49291: tia: työelämässä jo olevien ammattityöntekijöi- lähes 100 OOO:lla. Seuraava asetelma kuvaa 49292: den kouluttamista ja työelämän ulkopuolelle tapahtunutta kehitystä ja kehitysarvioita v. 49293: eri syistä joutuneiden kouluttamista. Työlli- 1980-2000: 49294: 49295: 49296: 1980 1985 1990 1995 2000 49297: Korkeakoulujen aloituspaikat ................................ . 11 500 12 800 15 000 15 000 15 000 49298: Vuosittain suoritetut korkeakoulututkinnot .................. . 11 700 10 000 11 300 12 000 13 200 49299: Korkeakoulututkinnon suorittaneen väestön määrä .......... . 193 900 221 800 251 200 284 200 319 000 49300: 49301: 49302: 49303: Vuoden 1988 alussa valmistunevat koulutus- nopeasti mm. palveluissa, rahoituksen ja kau- 49304: suunnittelun neuvottelukunnan uudet laskel- pan toimialoilla, jos talouspolitiikassa onnistu- 49305: mat koulutetun työvoiman kysynnästä ja mm. taan vähintään samoin kuin viime vuosina. 49306: akateemisesti koulutetuista. Akateemisesti koulutettua työvoimaa tarvitaan 49307: Työvoimaministeriöitä saadun selvityksen erityisesti julkisiin palveluihin, jotka tulevat 49308: mukaan uusimmat laskelmat työvoiman kysyn- edelleen nopeasti laajenemaan. Vaikka teolli- 49309: nästä osoittavat, että työllisyys voi kasvaa suuden työllisyyden ei odoteta enää kasvavan, 49310: 228 49311: 49312: niin hyvin pitkälle koulutettua ja osaavaa työ- tuaan ja saattaa omalta osaltaan hyödyttää 49313: voimaa tarvitaan edelleenkin. kotimaan kansantaloutta ja valtiontaloutta. 49314: Akateemisesti koulutetun työvoiman muutto Akateemisen koulutuksen saaneita siirtyy 49315: muihin Pohjoismaihin on tunnettua ja tilastoi- työskentelemään ulkomaille lähinnä yleisen 49316: tua, mutta paluumuutto Suomeen ei ole tiedos- kansainvälistymiskehityksen seurauksena. Esi- 49317: sa. Muuttoliike ei ole kuitenkaan tasapainossa, merkkeinä voidaan mainita suomalaisten yri- 49318: vaan Suomi menettää jossain määrin akateemi- tysten tytäryhtiöt ulkomailla, projektivienti, 49319: sesti koulutettua työvoimaansa. Muutto Suo- palvelujen vienti, kehitysyhteistyö, kansainvä- 49320: mesta muihin pohjoismaihin on 1980-luvulla listen järjestöjen tehtävät ja yliopistojen kan- 49321: alentunut selvästi, kuten seuraava asetelma sainvälinen yhteistyö luennoitsija- ja tutkija- 49322: vuosilta 1980-87 osoittaa: vaihtoineen sekä tutkimusprojekteineen. Täl- 49323: laisiin tehtäviin siirtyneistä tuskin voidaan kat- 49324: Vuosi Korkeakoulututkinnon soa aiheutuvan menetyksiä kansantaloudelle ja 49325: suorittaneet muuttajat 49326: valtiontaloudelle. Tämä kysymys ei ole enää 49327: 1980 ............... . 931 49328: 1981 ............... . 640 49329: samalla tavoin ajankohtainen, kuin se ehkä oli 49330: 1982 ............... . 505 vielä vuosikymmen tai kaksi sitten. Sen sijaan 49331: 1983 ............... . 410 ovat viime aikoina olleet ajankohtaisia ne on- 49332: 1984 ............... . 359 gelmat, jotka ovat liittyneet paluumuuttajien 49333: 1985 ............... . 351 ulkomailla hankkiman akateemisen koulutuk- 49334: 1986 ............... . 399 sen täysimittaiseen hyödyntämiseen Suomen 49335: 1987 ............... . 400 (ennakkotieto) työmarkkinoilla. 49336: Akateemisesti koulutettujen työttömien 49337: Ulkomaille siirtyneen akateemisen koulutuk- työnhakijoiden määrä on v. 1981-87 lisäänty- 49338: sen saaneen työvoiman aiheuttamista menetyk- nyt lähes 600:lla eli melkein kolmanneksella. 49339: sistä kansantaloudelle ja valtiontaloudelle ei Eri koulutusaloilla muutosprosentit ovat hy- 49340: voida esittää täsmällisiä ja luotettavia arvioita. vinkin suuria, mutta lukujen pienuuden takia 49341: Tämä johtuu siitä, että kaikista ulkomaille niihin ei tulisi kiinnittää kovin suurta huomio- 49342: muuttaneista korkeakoulutuksen saaneista ei ta. On huomattava, että työnvälityksen käyttö 49343: ole saatavilla määrällisiä tietoja. Muihin Poh- akateemisilla aloilla on vähäistä. 49344: joismaihin muuttaneista tällaisen tutkinnon Akateemisen työttömyyden alueellinen ja- 49345: suorittaneista käytettävissä olevat tiedot eivät kautuma poikkeaa huomattavasti koko työttö- 49346: sellaisinaan kelpaa mahdollisten arvioiden poh- myyden jakautumasta. Kertomusvuonna aka- 49347: jaksi mm. siksi, että niistä ei käy selville, teemisista työttömistä oli 69 0/o ja kaikista 49348: kuinka moni on pysyvästi jäänyt maahan ja työttömistä 40 0/o neljän eteläisimmän työvoi- 49349: kuinka moni palannut kotimaahan. Näyttää mapiirin alueella. Akateemisen työttömyyden 49350: siltä, että varsin moni korkeakoulutuksen saa- alueelliseen jakautumaan vaikuttavat luonnol- 49351: nut ulkomaille muuttanut palaa kotimaahan lisesti sekä yliopistojen että myös akateemista 49352: takaisin tietojaan ja ammattitaitojaan kartutet- työvoimaa suosivien työpaikkojen sijainti. 49353: 49354: 49355: Akateemiset työttömät työnhakijat koko maassa kou/utusaloittain v. 1981-87 49356: 49357: Koulutusala 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 Muutos% 49358: 1981/1987 49359: 49360: Humanistinen ja esteettinen koulutus ...... 494 556 6ll 606 635 667 600 21 49361: Opettajankoulutus ......................... 155 159 165 164 180 213 271 75 49362: Kauppa-, laki-, yhteiskunta-, käyttäytymis- 49363: tieteet ................................... 577 605 614 575 712 737 789 37 49364: Tekniikka ja luonnontieteet ................ 544 697 709 671 633 662 498 -8 49365: Liikenne, tietoliikenne ..................... 27 37 60 62 107 135 156 478 49366: Hoitoala ................................... 12 18 27 31 32 42 41 242 49367: Maa- ja metsätalous ....................... 31 35 25 25 30 38 41 32 49368: Muut erikoisalat ........................... 6 9 14 II 14 17 11 83 49369: Yhteensä ................................... 1 846 2 116 2 225 2 145 2 343 2 511 2 407 30 49370: 229 49371: 49372: Akateemiset työnhakijat työvoimapiireittäin V. 1981-87 49373: 49374: Piiri 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1987 49375: Kaikki 49376: työttömät 49377: OJo OJo 49378: 49379: Uusimaa .......................... 626 707 745 719 762 884 932 38 10 49380: Turku ............................. 292 322 305 284 318 365 295 12 7 49381: Satakunta ......................... 67 3 7 49382: Häme ............................. 287 326 330 341 345 383 381 16 16 49383: Kymi ............................. 95 169 124 118 133 131 77 3 8 49384: Mikkeli ........................... 51 53 60 69 56 61 58 2 5 49385: Vaasa ............................. 89 96 90 117 122 96 89 4 8 49386: Keski-Suomi ...................... 163 135 164 173 197 185 173 7 6 49387: Kuopio ........................... 69 68 74 72 80 73 65 3 6 49388: Pohjois-Karjala ................... 63 64 70 73 66 70 65 3 6 49389: Kainuu ............................ 22 23 28 25 23 33 20 1 4 49390: Oulu .............................. 136 143 148 136 162 165 152 6 9 49391: Lappi ............................. 50 58 68 68 68 65 47 2 8 49392: Koko maa ........................ 1 942 2 163 2204 2 193 2 345 2511 2 421 100 100 49393: 49394: 49395: Opetusviranomaisten ja työvoimaviran- jotka tarvitsevat apua urasuunnittelussa. Am- 49396: omaisten välistä yhteistyötä akateemisen työt- matinvalinnanohjauksen tehtäviin kuuluu täl- 49397: tömyyden torjunnassa tehdään pääasiassa kah- löin ennen muuta työaloja ja koulutusta koske- 49398: della eri lohkolla: työvoimapalveluja asiakkail- va julkaisu- ja tiedotustoiminta sekä asiakkai- 49399: le tuotettaessa ja välitettäessä sekä koulutusta den henkilökohtainen ohjaus. Yhteistyöelime- 49400: suunniteltaessa. Merkittävimmät työvoimapal- nä akateemisen työvoiman ammatinvalinnan- 49401: velut ovat tällöin työnvälitys, ammatinvalin- ohjauskysymyksissä toimii ammatinvalinnan- 49402: nanohjaus, tietopalvelu ja työllisyyskoulutus. ohjausneuvoston akateeminen jaos, johon eri 49403: Näistä työnvälityksen tehtävänä on auttaa viranomaisten edustajien lisäksi kuuluu myös 49404: myös akateemisia työnhakijoita löytämään työmarkkinajärjestöjen edustus. Ammatinva- 49405: heille mahdollisimman hyvin soveltuva työ- linnanohjauksen lähivuosien kehittämistehtä- 49406: paikka sekä akateemista työvoimaa etsiviä viin kuuluu julkaisu- ja tiedotustoiminnan te- 49407: työnantajia saamaan avoimina oleviin työpaik- hostaminen valmistamaila niitä työelämää ja 49408: koihin mahdollisimman hyvin soveltuvia työn- ammatteja esitteleviä aineistoja, joihin tähä- 49409: tekijöitä. Akateemisilla aloilla työnvälityksen nastinen julkaisumäärärahojen niukkuus on 49410: käyttö ja merkitys on tehtyjen selvitysten mu- jättänyt suurimmat puutteet. 49411: kaan kuitenkin vähäistä. Tämän vuoksi työvoi- Valtiontilintarkastajat toteavat, että akatee- 49412: mahallinnon tarkoituksena on lähivuosina pe- misen koulutuksen saaneiden sijoittuminen 49413: rustaa kaikille korkeakoulupaikkakunnille toi- koulutustaan vastaaviin tehtäviin on viime ai- 49414: mihenkilöiden työnvälityksen yhteyteen kor- koina merkittävästi vaikeutunut. Akateeminen 49415: keakoulujaos. Sen tehtävänä on normaalin työttömyys on 1980-/uvulla lisääntynyt lähes 49416: työnvälityksen ohella huolehtia yhteistyöstä kolmanneksella ja koskee jo lähes 2 500 työn- 49417: korkeakoulujen kanssa, konsultoida alueen hakijaa. Samalla heidän osuutensa on kohon- 49418: muita työvoimatoimistoja ja kiinnittää erityistä nut jo viidennekseen vuosittain korkeakou- 49419: huomiota valtakunnalliseen työnvälitykseen. luopetuksen aloittaneista, mitä on pidettävä 49420: Työllisyyslakiin perustuva avoimien työpaikko- huolestuttavan suurena. Valtiontilintarkastajat 49421: jen ilmoitusmenettely sekä vuoden parin sisällä kiinnittivät tähän ongelmaan huomiota jo ker- 49422: käyttöön otettava valtakunnallinen atk-perus- tomuksessaan vuodelta 1980 (s. 252-256), jol- 49423: teinen tietojärjestelmä parantavat mahdolli- loin akateemisten työttömien määrä oli kuu- 49424: suuksia täysimittaisten työnvälityspalvelujen dennes korkeakoulujen aloituspaikoista. Aka- 49425: tarjoamiseen kaikissa työvoimatoimistoissa. teemisen työttömyyden rakenne on muuttunut 49426: Ammatinvalinnanohjauslaki edellyttää, että merkittävästi. Työttömyyttä esiintyy nykyisin 49427: ohjausta annetaan kaikille niille kansalaisille, entistä pidemmän ja yhteiskunnalle entistä kai- 49428: 230 49429: 49430: liimman koulutuksen aloilla, kuten teknisillä, tajalta yksityiselle ja päinvastoin. Koulutuksen 49431: luonnontieteellisillä sekä kauppa-, oikeus-, yh- suunnittelussa on aina tärkeää tehostaa opetus- 49432: teiskunta- ja käyttäytymistieteellisillä aloilla. ja työvoimahallinnon yhteistyötä. Akateemis- 49433: Myös akateemisen työttömyyden alueellinen ten tutkintojen entistä läheisempi kytkeminen 49434: keskittyminen Uudellemaalle ja muualle Etelä- muuttuviin työmarkkinoihin on koulutuspoliit- 49435: Suomeen on ollut merkittävää, ja suuntaus on tinen haaste. Ainakin tutkintoja voidaan kehit- 49436: voimistunut koko 1980-luvun ajan. tää laadullisesti ja koulutukseen liittää työhar- 49437: Valtiontilintarkastajat korostavat tälläkin joittelua. Korkeakouluopetusta olisivat omiaan 49438: kertaa akateemisen koulutuksen määrällisen ja tehostamaan myös em. joustavai työmarkki- 49439: laadullisen ennakoinnin merkitystä. Säätele- nat. Työvoimaministeriön ja opetusministeriön 49440: mällä voimakkaasti pelkästään akateemisen tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin akateemisen 49441: työvoiman tarjontaa voidaan tulevaisuudessa koulutuksen ja työmarkkinoiden kehittämisek- 49442: joutua vielä suurempiin ongelmiin. Akateemi- si sekä akateemisen työttömyyden torjumisek- 49443: sia työmarkkinoita pitäisi joustavoittaa ja hel- si. 49444: pottaa työvoiman siirtymistä julkiselta työnan- 49445: 231 49446: 49447: 49448: 49449: 49450: Ympäristöministeriön hallinnonala 49451: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tar- riön perustamista koskevan tiedonannon joh- 49452: kastuksen ympäristöministeriössä 2.3.1988 ja dosta (PeVM n:o 16/1982 vp.). 49453: vesi- ja ympäristöhallituksessa 18.11.1987. Ympäristöministeriön perustaminen loi edel- 49454: lytykset ympäristönsuojeluhallinnon kehittämi- 49455: selle myös muilla hallinnon tasoilla (laki vesi- 49456: Ympäristöministeriö ja ympäristöhallinnosta 24/86). Vesihallinnos- 49457: ta muodostettiin 1.10.1986 lukien vesi- ja ym- 49458: Tehtävien ja toimivallan siirto lääninhalli- päristöhallinto. Vesi- ja ympäristöhallitus siir- 49459: tuksille ja vesi- ja ympäristöpiireille. Ympäris- rettiin yleishallinnollisesti ympäristöministeriön 49460: töministeriö perustettiin 1.10.1983, jolloin tuli- alaisuuteen. Ympäristöministeriön toimialaan 49461: vat voimaan 7.1.1983 annetut lait valtioneu- tulivat vesiensuojelun lisäksi kuulumaan mm. 49462: voston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä vesien käytön, hoidon ja suojelun kokonais- 49463: toimialasta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttami- suunnittelu, tutkimustoiminta sekä vesien vir- 49464: sesta (1/83), vesihallinnosta annetun lain 2 §:n kistyskäytön edistäminen. Vesipiireistä tuli 49465: muuttamisesta (2/83) ja öljysuojarahastosta vesi- ja ympäristöpiirejä. Tässä yhteydessä ker- 49466: annetun lain 1 §:n muuttamisesta (3/83). Ase- tomusvuoden aikana vähennettiin vesi- ja ym- 49467: tus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamises- päristöhallituksen henkilöstöä 15 :llä (henkilös- 49468: ta (449/83) annettiin 13.5.1983 ja asetus ympä- tön kokonaismäärä n. 420). Ympäristöministe- 49469: ristöministeriöstä (571183) 17.6.1983. Kerto- riöön sekä maa- ja metsätalousministeriöön 49470: musvuonna tuli"at voimaan myös koskiensuo- taas lisättiin 8 virkaa. Maa- ja metsätalousmi- 49471: jelulaki (35/87) sekä muutokset vesilakiin nisteriön ohjaukseen jäi edelleen merkittävä 49472: (467 /87), luonnonsuojelulakiin (153/87), jäte- joukko keskusviraston tehtäviä. Uusia tehtäviä 49473: huoltolakiin (203/87) ja aluksista aiheutuvan vesi- ja ympäristöhallinto sai öljyvahinkojen 49474: vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annettuun torjunnasta, jätehuollosta ja ympäristöntutki- 49475: lakiin (204/87). Kertomusvuonna vahvistettu muksesta. Vesi- ja ympäristöhallinto on näin 49476: meluntorjuntalaki (382/87) tuli voimaan jäänyt käytännön tehtävien hoidossa kahden 49477: 1.3.1988. Ympäristöministeriön perustamisen ministeriön, ympäristöministeriön ja maa- ja 49478: tavoitteena on koota samalle hallinnonalalle metsätalousministeriön alaiseksi. Muun muas- 49479: keskeiset ympäristöasiat ympäristö- ja muun sa vesirakentamiseen, maankuivatukseen ja ve- 49480: yhteiskuntapolitiikan näkökohtien yhteensovit- sihuoltoon kuuluvia tehtäviä ohjaa maa- ja 49481: tamiseksi. metsätalousministeriö ja vesiensuojelua ja tut- 49482: Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat kimustehtäviä ympäristöministeriö. 49483: asiat, jotka koskevat ympäristönsuojelua, Kuntatason ympäristöasioiden organisaatio 49484: luonnonsuojelua, ulkoilua ja luonnon virkis- muuttui, kun kuntien ympäristönsuojelun hal- 49485: tyskäyttöä, vesiensuojelua, öljyvahinkojen tor- linnosta annetulla lailla (64/86) perustettiin 49486: juntaa, meriympäristön suojelua, myrkkyjen ja kaikkiin yli 3 000 asukkaan kuntiin ympäris- 49487: muiden kemikaalien aiheuttamien ympäristö- tönsuojelulautakunnat, joihin koottiin keskei- 49488: haittojen torjuntaa, kaavoitus- ja rakennus- set kunnan ympäristönsuojelutehtävät. 49489: tointa sekä asuntotointa. Ympäristöministeriön hallinnonalalla on ym- 49490: Ympäristöministeriön perustamiseen liittyviä päristöministeriön ilmoituksen mukaan pyritty 49491: kysymyksiä on selvitetty laajasti mm. perustus- valtioneuvoston 29.1.1987 hallinnon hajautta- 49492: lakivaliokunnan mietinnössä, joka sisältää eh- misesta tekemän päätöksen mukaisesti mahdol- 49493: dotuksen perustelluksi siirtymiseksi päiväjär- lisimman laajamittaiseen tehtävien ja toimival- 49494: jestykseen valtioneuvoston ympäristöministe- lan siirtoon keskushallinnosta alue- ja paikal- 49495: 232 49496: 49497: lishallintoon. Tässä päätöksessä korostetaan Vesi- ja ympäristöhallitus on lisäksi tehnyt 49498: sitä, että erityisesti tehtäviä ja toimivaltaa siir- ympäristöministeriölle esityksen yhdyskuntien 49499: retään kuntiin sekä lisätään kuntien tosiasiallis- vesiensuojelu- ja vesihuoltotoimenpiteitä kos- 49500: ta ratkaisuvaltaa niiden vastuulla olevissa asi- kevien rahoitustukiasioi!ien sekä vesien suoje- 49501: oissa. Samoin korostetaan sitä, ettei keskushal- lua koskevista ennakko~oimenpiteistä annetus- 49502: linnon harjoittamalla ohjauksena yksityiskoh- sa asetuksessa (283/62) mainittujen ilmoitusten 49503: taisesti puututa alemmilla hallinnon tasoilla käsittelyn siirtämiseksi vesi- ja ympäristöpiirei- 49504: tehtävien ratkaisujen sisältöön. hin. Näiden asioiden va:Imistelu oli kertomus- 49505: Toimivallan siirtoa lääninhallituksille ja vesi- vuonna vielä kesken ympäristöministeriössä. 49506: ja ympäristöpiireille on selvitetty useissa eri Vesi- ja ympäristöbaliinnon uudelleenjärjes- 49507: työryhmissä, jotka ovat käsitelleet luonnon- telyn yhteydessä selvitettiin ympäristöministe- 49508: suojelun ja luonnon virkistyskäytön tehtäviä ja riön ilmoituksen mukaan tarvetta ja mahdolli- 49509: voimavaroja (ympäristöministeriön ympäris- suuksia tarkistaa lääninhallitusten sekä vesi- ja 49510: tön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisusarja C, ympäristöpiirien tehtäväjakoa. Osoittautui, et- 49511: 20/87), eräitä ympäristönsuojelun rahoitusasi- tei työnjaon huomattavaa muuttamista voida 49512: oita (ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston perustella. Hallituksen esitykseen vesi- ja ym- 49513: julkaisusarja C, 27 /87) ja vesihallintoasioiden päristöhallintoa koskevaksi lainsäädännöksi 49514: delegointia (työryhmämuistio MMM, 1984:25). (HE n:o 184/1985 vp.) sisältyy maininta siitä, 49515: että lääninhallitusten ja vesi- ja ympjiristöpii- 49516: Lisäksi ympäristöntutkimustehtävien hallin- 49517: rien välisen työnjaon valmistelua jatketaan 49518: nollista järjestämistä on kertomusvuonna selvi- edelleen. 49519: telty kahdessa ympäristöministeriön asettamas- 49520: Vesi- ja ympäristöhallinnolle on jätehuolto- 49521: sa työryhmässä. 49522: lain muutoksella (203/87) annettu uusia jäte- 49523: Vesi- ja ympäristöhallinnosta annetulla ase- huoltoon liittyviä tehtäviä. Vesi- ja ympäristö- 49524: tuksella (151/87; muutos 1196/87), vesi- ja piirien tulee seurata jätteiden käsittelypaikko- 49525: ympäristöhallituksen työjärjestyksellä (27 .2. jen hoitoa ja tehdä niihin kohdistuvia tarkas- 49526: 1987) sekä vesi- ja ympäristöpiirien työjärjes- tuksia sekä ilmoittaa havaitsemistaan epäkoh- 49527: tyksillä (13 .3 .1987) on vesi- ja ympäristöpiireil- dista lääninhallitukselle. Lisäksi lääninhallituk- 49528: le siirretty tehtäviä ja toimivaltaa paikkaamis- sella on oikeus saada vesi- ja ympäristöpiiriitä 49529: ta, virkavapauden myöntämistä, hankesuunni- virka-apua. 49530: telmien hyväksymistä ja vesioikeusprosessiin Lääninhallituksilla ja vesi- ja ympäristöpii- 49531: kuuluvaa puhevallan käyttöä koskevissa asiois- reillä on erilaiset hallinnolliset menettely- ja 49532: sa. Maankuivatustöitä koskevien rahoitustuki- toimintatavat. Lääninhallitukset hoitavat kes- 49533: asioiden käsittely on siirtynyt 1.3.1988 suurim- keisimmät ympäristönsuojelutehtävät aluehal- 49534: maksi osaksi vesi- ja ympäristöpiireihin ja linnossa vesiensuojelua lukuun ottamatta. Lää- 49535: maatalouspiireihin (laki eräiden vesirakennus- ninhallitukset toimivat sekä lupa- että valvon- 49536: tehtävien hoitamisesta annetun lain 2 ja 3 §:n taviranomaisina ja käyttävät merkittävää rat- 49537: muuttamisesta 1317/87 ja asetus eräiden vesi- kaisuvaltaa jätehuoltolain, ilmansuojelulain ja 49538: rakennustehtävien hoitamisesta 150/88). luonnonsuojelulain mukaisissa tehtävissä. Li- 49539: Ympäristöministeriö on kertomusvuoden jäl- säksi niillä on näiden ympäristönsuojelun eri- 49540: keen siirtänyt kuntien ulkoilureittiavustusten ja tyislakien ja kuntien ympäristönsuojelun hal- 49541: tunturialueiden jätehuoltoavustusten myöntä- linnosta annetun lain (64/86) mukainen kun- 49542: misen lääninhallituksille. Saariston ympäris- tien yleinen ohjaustehtävä. 49543: tönhoitoavustuksia koskeva päätösvalta on tar- Vesi- ja ympäristöpiirien tehtävistä tärkeim- 49544: koitus siirtää lääninhallituksille vuoden 1989 mät ovat vesilain mukainen valvonta, vesien 49545: alusta. Valmisteilla olevalla luonnonsuojelulain käytön ja suojelun suunnittelu ja ohjaus sekä 49546: muutoksella lisättäisiin lääninhallitusten toimi- erilaiset tutkimukset ja selvitykset. Tehtävien 49547: valtaa yksityismaiden luonnonsuojelualueiden painotus on eri puolilla maata sijaitsevissa 49548: muodostamisessa ja rauhoitusmääräyksistä piireissä erilainen. Lupaviranomaisina toimivat 49549: poikkeamisessa. Ympäristöministeriön ilmoi- vesioikeudet ja ympäristönsuojelulautakunnat. 49550: tuksen mukaan on niin ikään tarkoitus lisätä Vesi- ja ympäristöpiireillä on vähän päätösval- 49551: luonnonsuojelualueiden hankintaa koskevien taa, joskin tulevat uudistukset saattavat sitä 49552: asioiden lääninhallitusten päätösvaltaa. Nämä piireille lisätä. Vesi- ja ympäristöpiireillä ei ole 49553: uudistukset toteutetaan lähivuosien aikana. myöskään kuntien ohjaustehtävää. Kuukausi- 49554: 233 49555: 49556: paikkaista henkilöstöä on n. 1 150, joista kor- jätehuolto ja vesiensuojelu - kuuluvat ympä- 49557: keakoulututkinnon suorittaneita on työvirasto- ristöministeriölle. Kunnissa kaikkia näitä teh- 49558: tehtävien vuoksi vain n. 15 OJo. täviä hoitaa ympäristönsuojelulautakunta. Tä- 49559: Ympäristöministeriön käsityksen mukaan män vuoksi olisikin lääninhallitusten ja vesi- ja 49560: lääninhallitusten ja vesi- ja ympäristöpiirien ympäristöpiirien työnjakoa selkeytettävä siten, 49561: yhteistyötä vaikeuttavat niiden erilliset tehtävä- että asioiden hoito olisi mahdollisimman tar- 49562: alueet ja toistensa tehtävien puutteellinen tun- koituksenmukaista. 49563: temus. Myös työnjakotavan osittaiset erot han- Hallituksen esityksessä n:o 184/1985 vp. 49564: kaloittavat käytännön yhteistyötä. vesi- ja ympäristöhallintoa koskevaksi lainsää- 49565: Ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan dännöksi luvataan, että lääninhallitusten ja 49566: yhteistyötä on kuitenkin pyritty kehittämään vesi- ja ympäristöpiirien välistä työnjakoa edel- 49567: erityisesti sen jälkeen, kun vesi- ja ympäristö- leen selvitetään. Valtiontilintarkastajat kiirehti- 49568: hallinto siirtyi ympäristöministeriön alaisuu- vät näiden selvitysten tekoa. 49569: teen. Syksyllä 1986 järjestettiin useita yhteis- 49570: työseminaareja eri puolilla maata. Yhteisillä Jätehuolto. Hallituksen esityksessä eduskun- 49571: neuvotteluilla ja tarkastuksilla sekä tietoja nalle jätehuoltolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 49572: vaihtamalla on yhteistyötä joissakin tapauksis- (HE n:o 142/1975 II vp.) on todettu, että jäte- 49573: sa voitu tehostaa. Vesi- ja ympäristöpiirit ovat huollossa on kysymys sekä luonnonvarojen 49574: myös tutkimuksilla halunneet tukea lääninhal- järkevän käytön edistämisestä että ympäristön 49575: litusten työskentelyä. pilaantumisen ehkäisemisestä. Jätehuollon jär- 49576: Mainittujen jätehuollossa toteutettujen yh- jestämisen päätavoitteeksi hallituksen esityksen 49577: teistyötehtävien lisäksi on myös vesiasioiden perusteluissa on asetettu jätteiden palauttami- 49578: yhteistyön lisäämismahdollisuuksia selvitetty . nen tuotantoon tai luontoon siten, ettei häiriöi- 49579: Lääninhallitusten osuutta vesiasioissa on lisätty tä pääse syntymään. Vuoden 1979 huhtikuun 49580: varaamaila lääninhallituksille tilaisuus antaa alussa voimaan tulleen jätehuoltolain (673/78) 49581: lausuntonsa suunnitteluohjelmista ja hanke- mukaan jätehuolto, jolla tarkoitetaan jätteiden 49582: suunnitelmista. Tästä on annettu ympäristömi- keräilyä, kuljetusta, vastaanottoa sekä varas- 49583: nisteriön ohje kertomusvuoden jälkeen. tointia, vaarattomaksi tekemistä ja näihin rin- 49584: Valtiontilintarkastajien mukaan lääninhalli- nastettavaa muuta käsittelyä, on mahdolli- 49585: tusten ja vesi- ja ympäristöpiirien tehtäviä ja suuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet 49586: toimivaltaa tulee edelleen lisätä. Tämän kanssa voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyn- 49587: ristiriidassa on kuitenkin esim. se, että vesi- ja tää ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristöl- 49588: ympäristöhallituksesta virkoja lakkautetaan ja le. Laissa jätteellä tarkoitetaan käytöstä pais- 49589: maa- ja metsätalousministeriöön ja ympäristö- tettua, vähäarvoista tai arvotonta esinettä tai 49590: ministeriöön niitä taas perustetaan. Kun työn- ainetta. 49591: jako muuttuu, vapautuvat virat tulisi pääosin Jätehuoltoa on käsitelty aiemmin valtioneu- 49592: perustaa lääninhallituksiin ja vesi- ja ympäris- voston 28.9.1984 eduskunnalle antamassa se- 49593: töpiireihin. lonteossa. Kertomusvuoden jälkeen annettiin 49594: Siitä, että lääninhallituksissa hoidetaan usei- eduskunnalle 31.5.1988 selonteko ympäristö- 49595: den eri ministeriöiden tehtäviä, on seurannut, politiikasta. Eri vuosina on eduskunnassa tehty 49596: ettei mikään ministeriö näytä pitävän läänin- myös lukuisia jätehuoltoa koskevia suullisia ja 49597: hallituksia sellaisena viranomaisena, jolle oltai- kirjallisia kysymyksiä, joiden osalta viitataan 49598: siin valmiita siirtämään omalta hallinnonalalta tässä eri vuosien valtiopäiväasiakirjoihin. 49599: voimavaroja. Siksi uusien virkojen saaminen Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet jättei- 49600: lääninhallituksiin on riippunut usein pelkäs- den käyttöä kertomuksessaan vuodelta 1980 49601: tään sisäasiainministeriön aktiivisuudesta. Eri (s. 58-66) ja uudestaan kertomuksessaan vuo- 49602: ministeriöiden olisikin yhdessä selvitettävä, mi- delta 1984 (s. 175-180). Kun esim. jätepape- 49603: ten kunkin ministeriön hallinnonalalta voitai- rin hyödyntämisessä tai jäteöljyn käsittelyssä ei 49604: siin työnjaon muuttuessa vapauttaa voimava- kertomusvuoteen mennessä ole tapahtunut 49605: roja. Erityisesti maa- ja metsätalousministeriön olennaisesti uutta, niin näissä kysymyksissä 49606: ja ympäristöministeriön olisi päästävä yhteis- tyydytään tässä vain viittaamaan em. kerto- 49607: työhön. muksessa esitettyihin kannanottoihin. 49608: Ympäristönsuojelun kaikki keskeiset alat - Myös valtioneuvoston oikeuskansleri on ot- 49609: luonnonsuojelu, ilmansuojelu, meluntorjunta, tanut kantaa jätehuoltolain täytäntöönpanoon. 49610: 49611: 30 380734R 49612: 234 49613: 49614: Kirjeessään 5.6.1986 ympäristöministeriölle oi- vissa paremmin päätoimista ammattitaitoista 49615: keuskansleri ilmoitti havainneensa olevan il- henkilökuntaa. Jätteiden käsittelyn parantami- 49616: meisesti yleistä, ettei jätehuoltolain täytäntöön- nen vaatisi erityisesti yhdyskuntajätteiden kä- 49617: panoon ole suunnattu niin paljon voimavaroja sittelylaitosten (poltto-, kompostointi-, bio- 49618: kuin lain asianmukainen täytäntöönpano, mm. kaasu- ja erottelulaitosten) rakentamista kun- 49619: lain noudattamisen valvonta, vaatii. Tämän tien yhteisinä hankkeina. Näin käytöstä voitai- 49620: vuoksi oikeuskansleri on saattanut ympäristö- siin poistaa pieniä, epätaloudellisia ja puutteel- 49621: ministeriön tietoon käsityksensä, että asian- lisesti hoidettuja kaatopaikkoja. Uusien laitos- 49622: omaisten viranomaisten on ryhdyttävä tarpeel- ten perustamista tulisi nopeuttaa valtion tuki- 49623: lisiin toimenpiteisiin voimavarojen lisäämiseksi toimin. Jätehuoltolakia olisi ministeriön mie- 49624: riittäviksi (Valtioneuvoston oikeuskanslerin lestä muutettava myös siten, että kaatopaikko- 49625: kertomus vuodelta 1986 s. 29). ja ja jätteiden käsittelylaitoksia saisi perustaa 49626: J ä t e h u o II o n j ä r j e s t ä m i n e n . Jäte- ja niiden toimintaa jatkaa vain lääninhallituk- 49627: huoltolainsäädännöstä saadut kokemukset sen luvalla. Terveydenhoitoasetuksen (55/67) 49628: ovat ympäristöministeriön mielestä olleet 17 §:stä taas olisi poistettava kaatopaikat ja 49629: myönteisiä ja lainsäädäntö kaikkiaan osoittau- jätteiden käsittelylaitokset, joiden valvonta 49630: tunut tehokkaaksi. Myös valtiontilintarkastajat kuuluu terveyslautakunnalle. Kehitettäessä yh- 49631: totesivat em. kertomuksessaan vuodelta 1984, dyskuntien jätehuoltoa alueelliseksi toiminnak- 49632: että nykyinen jätehuoltolaki on tarkoituksen- si tulisi samalla parantaa koko maassa haja- 49633: mukainen. Sen täysipainoista toimeenpanoa asutusalueiden jätehuoltopalveluja. 49634: ovat kuitenkin ministeriön ilmoituksen mu- Vaikka kuntien velvollisuutena on huolehtia 49635: kaan koko ajan haitanneet niin kuntien kuin kunnan alueella olevien kiinteistöjen jätteiden 49636: vaitionkin hallinnon riittämättömät voimava- käsittelystä, huomattava osa haja-asutusalueil- 49637: rat. la sijaitsevien kiinteistöjen jätteistä käsitellään 49638: Jätehuoltolainsäädännön toimeenpanoa on käytännössä omalla kiinteistöllä polttamalla tai 49639: seurattu järjestelmällisesti vuodesta 1981 erityi- kompostoimalla. Vain osa jätteistä kuljetetaan 49640: sesti Keski-Suomen läänissä. Myös muissa lää- siis kunnan järjestämään käsittelyyn. Kunta- 49641: neissä on tehty seurantaselvitykset v. 1985. han ei ole jätehuoltolain mukaan velvollinen 49642: Saatuja tietoja on hyödynnetty havaittujen järjestämään kuljetusta. 49643: epäkohtien korjaamiseksi. 49644: Lainsäädäntöä on myös jatkuvasti kehitetty. Saaristo- ja tunturialueiden sekä vapaa-ajan 49645: Viime muutokset jätehuoltolakiin (203/87) tu- asuntojen jätteet aiheuttavat ympäristöministe- 49646: livat voimaan 1.5.1987. Hallituksen esityksessä riön ilmoituksen mukaan ympäristön roskaan- 49647: laiksi jätehuoltolain muuttamisesta (HE tumista ja ongelmia jätehuollolle. Ongelmien 49648: n:o 195/1986 vp.) todettiin, että tavoitteena on ratkaisemiseksi kuntien olisi parannettava jäte- 49649: mm. yksinkertaistaa jätehuoltoon liittyvää hal- huoltopalveluitaan. Samoin olisi lisättävä jäte- 49650: lintomenettelyä. Tämä tapahtuisi siten, että huoltovelvollisten tietämystä jätteiden käsitte- 49651: laissa säädettyä velvollisuutta tehdä jätehuolto- lystä niiden syntypaikoilla. Ennen muuta kun- 49652: suunnitelma lievennettäisiin. Hyväksyessään tien olisi kuitenkin tehostettava haja-asutusalu- 49653: lakiehdotuksen eduskunta edellytti hallituksen eiden jätteiden keräilyä ja kuljetusta. Järjestä- 49654: huolehtivan siitä, että jätehuollon valvonta ja jänä voi olla myös yksityinen järjestö tai jäte- 49655: toimivuus turvataan varaamaila hallinnon huoltoalan yritys. Valtionmailla olisi ministe- 49656: käyttöön riittävät henkilöstö- ja muut voima- riön mielestä metsähallituksen useimmiten 49657: varat kaikilla hallinnon tasoilla. luontevaa hoitaa jätehuolto. Asiaa on kulloin- 49658: Seuraavassa selvitetään vielä lyhyesti yhdys- kin harkittava tapaus tapaukselta. Kuntien tu- 49659: kunta-, tuotantotoiminnan sekä ongelmajäte- lisi kuitenkin ympäristöministeriön mielestä ol- 49660: huoltoa koskevia kysymyksiä. la päävastuussa jätehuollon toimimisesta myös 49661: Ympäristöministeriön mielestä yhdyskuntien haja-asutusalueilla. 49662: jätteistä tulisi huolehtia pikemminkin alueittain Haja-asutusalueiden jätehuollon järjestämi- 49663: kuin paikallisesti. Näin voitaisiin ministeriön sen vaikeutena ovat kuitenkin usein suuriksi 49664: käsityksen mukaan parantaa yhdyskuntajättei- kohoavat kustannukset. Nämä olisi ympäristö- 49665: den käsittelyn teknistä tasoa ja hyödyntää ministeriön mielestä mahdollisuuksien mukaan 49666: jätteet aiempaa tehokkaammin. Toiminta olisi perittävä jätteiden tuottajilta esim. vapaaehtoi- 49667: nykyistä taloudellisempaa ja siihen olisi saata- silla maksuilla. 49668: 235 49669: 49670: Tuotannolla tarkoitetaan tässä maa- ja met- raaka-aineisiin nähden on heikentynyt. Minis- 49671: sätaloutta, kaivos- ja rikastus- sekä rakennusa- teriön mielestä olisi järkevää pyrkiä palautta- 49672: laa, teollisuutta ja palveluelinkeinoja. Tuotan- maan ainakin eräiden jäteraaka-aineiden kil- 49673: non jätehuollossa on lähinnä kysymys jätteiden pailuasema taloudellisin ohjauskeinoin. Tällai- 49674: hyödyntämisestä ja ympäristöhaittojen ehkäi- sia jäteraaka-aineita ovat jäteöljyn ohella aina- 49675: semisestä. Jätehuollon kehittämistarpeet ja me- kin romuautot, -akut ja -renkaat sekä raskas- 49676: nettelytavat on määritelty valtioneuvoston metalliparistot. 49677: 2. 7.1986 tekemässä periaatepäätöksessä jättei- Ongelmajätehuollon tavoitteet on ympäristö- 49678: den hyödyntämisen kehittämisestä. Päätös kos- ministeriön ilmoituksen mukaan asetettu v. 49679: kee vuosia 1986-95. Päätöksessä on asetettu 1979, jolloin valtioneuvosto otti myönteisen 49680: seuraavat kehittämistavoitteet: kannan valtion osallistumiseen valtakunnalli- 49681: - Lisätään alaa koskevaa valistusta ja kou- sen ongelmajätelaitoksen perustamiseen. Pää- 49682: lutusta. tös merkitsi ongelmajätteiden käsittelyn keskit- 49683: - Lisätään tuntuvasti tutkimus- ja selvitys- tämistä, joka oli tarpeen sekä taloudellisista 49684: toiminnan julkista rahoitusta. että ympäristöpoliittisista syistä. Noin puolet 49685: - Kehitetään alan tilastointia. vuotuisesta ongelmajätekertymästä käsitellään 49686: - Lisätään julkista rahoitusta kehitys- ja nykyisin valtakunnallisessa ongelmajätelaitok- 49687: kokeilutoimintaan. , sessa (Ekokem Oy Ab). Kertomusvuonna laitos 49688: - Tuetaan etenkin uusiin teknologisiin so- otti vastaan n. 62 000 tonnia ongelmajätteitä, 49689: velluksiin perustuvia investointeja. jolloin laitoksen nykyinen kapasiteetti oli täy- 49690: - Sisällytetään jätteiden hyödyntämishank- dessä käytössä. Käsittelyn keskittäminen saata- 49691: keet valtiontakauksen ja aluepoliittisen tekijä- neen toteutetuksi täysimääräisesti noin viidessä 49692: järjestelmän piiriin sekä suunnataan mahdolli- vuodessa. Tämä edellyttäisi ympäristöministe- 49693: suuksien mukaan työllisyyden edistämiseen tar- riön mielestä kuitenkin seuraavia toimia: 49694: koitettua tukea hyödyntämistä palveleviin - laitoksen kapasiteetin laajentamista ja 49695: hankkeisiin ja henkilökunnan palkkaamiseen. laajennusinvestoinnin rahoituksen turvaamista 49696: - Säädetään jäteraaka-aineet verokohtelus- - tehokkaan ja palvelukykyisen ongelma- 49697: sa tasavertaiseen asemaan alkuperäisraaka- jätteiden alueellisen vastaanottotoiminnan luo- 49698: aineiden kanssa sekä rinnastetaan jätteiden mista pienteollisuutta, palvelualaa ja maata- 49699: keräily ja esikäsittely niiden hyödyntämistä loutta varten 49700: varten elinkeinotulo- ja liikevaihtoverotuksessa - ongelmajätteiden pienerien vastaanotto- 49701: tuotannolliseen toimintaan. toiminnan tehostamista kunnissa 49702: - Tehostetaan sopimustoimintaa jäteraaka- - taloudellisten ohjauskeinojen (maksujen) 49703: ainemarkkinoiden eri osapuolten kesken. kehittämistä ja käyttöönottoa erityisesti laa- 49704: - Annetaan ohjeita ja suosituksia. jaan kulutukseen leviävien, käytöstä poistetta- 49705: - Vahvistetaan hallinnon henkilöstövoima- essa ongelmajätteiksi muuttuvien tuotteiden 49706: varoja. talteenottamiseksi ja toiminnan rahoittamiseksi 49707: Periaatepäätöksen mukaisin keinoin ympä- sekä 49708: ristöministeriössä arvioidaan vuoden 1995 lop- - kuntien ja lääninhallitusten henkilöstö- 49709: puun mennessä saatavan jätteiden hyödyntä- voimavarojen huomattavaa lisäämistä jäte- 49710: mistä lisätyksi yhteensä n. 2 300 Mmk:n arvos- huoltosuunnitelmien viranomaiskäsittelyn te- 49711: ta. Lisäksi arvioidaan saavutettavan hostamiseksi ja ongelmajätehuollon valvonnan 49712: n. 220 Mmk:n säästöt alentuneina jätehuolto- parantamiseksi. 49713: kustannuksina. Jätehuollossa noudatetaan pääsääntöisesti 49714: Periaatepäätöksen toteuttaminen on ympä- aiheuttamisperiaatetta. Jätteiden tuottaja vas- 49715: ristöministeriön ilmoituksen mukaan vielä al- taa jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista. 49716: kuvaiheessa, joskin osa päätökseen sisältyvistä Jätehuollon kehityksen nopeuttamiseksi on 49717: hankkeista on jo toteutettu. Tavoitteiden saa- kuitenkin tästä periaatteesta vähäisessä määrin 49718: vuttamista vaikeuttaa kuitenkin huomattavasti poikettu. 49719: raaka-aineiden ja energian maailmanmarkkina- Aiheuttamisperiaatteen soveltaminen jäte- 49720: hintojen aleneminen siitä tasosta, joka vallitsi huollossa on kuitenkin ministeriön mielestä 49721: päätöstä tehtäessä ja varsinkin sitä pitkään ongelmallista. Jätteiden tuottajia, joihin jäte- 49722: valmisteltaessa. Tämän seurauksena jäteraaka- huollon järjestämistä koskevat velvollisuudet 49723: aineiden suhteellinen kilpailukyky alkuperäis- ja niiden täyttämisestä syntyvät kustannukset 49724: 236 49725: 49726: kohdistuvat, on erittäin runsaasti. Jotta velvol- aloittamista. Jos kiinteistön jätehuolto muut- 49727: lisuudet tulisivat kussakin tapauksessa täyte- tuu olennaisesti, kiinteistön haltijan on esitet- 49728: tyiksi, pitäisi valvonnan olla mahdollisimman tävä tarkistettu suunnitelma. Jätehuoltosuun- 49729: aukotonta ja tehokasta. Tämä ei ympäristömi- nitelma tai tarkistettu suunnitelma on esitettä- 49730: nisteriön mielestä ole ollut kuitenkaan käytet- vä kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. 49731: tävissä olevin voimavaroin mahdollista. Suunnitelman hyväksyy kunnan ympäristön- 49732: Aiheuttamisperiaatetta voidaan soveltaa jä- suojelulautakunta tai ympäristöministeriön 49733: tehuollossa myös siten, että jätehuoltokustan- määräämissä tapauksissa lääninhallitus (sisä- 49734: nukset peritään ennakkoon jo tuotteen valmis- asiainministeriön päätös kiinteistön jätehuol- 49735: tuksen ja maahantuonnin yhteydessä, ja koo- lon järjestämistä koskevista suunnitelmista 49736: tut varat käytetään tuotteesta aikanaan synty- 26.6.1979/577). Työnjako ympäristönsuojelu- 49737: vän jätteen jätehuoltokustannusten kattami- lautakunnan ja lääninhallituksen kesken on 49738: seen. Tällainen järjestelmä on luotu ensim- määrätty tässä ministeriön 1. 7.1979 voimaan 49739: mäistä kertaa öljyjätteiden jätehuollossa kerto- tulleessa päätöksessä siten, että kiinteistön jä- 49740: musvuoden alussa voimaan tulleella, öljyjäte- tehuollon järjestämistä koskeva suunnitelma 49741: maksusta annetulla lailla (894/86). Lain 1 §:ssä tai tarkistettu suunnitelma on esitettävä läänin- 49742: on säädetty, että öljyjätehuollosta aiheutuvien hallituksen hyväksyttäväksi, jos jätettä käsitel- 49743: menojen rahoittamiseksi kannetaan valtiolle lään tai aiotaan käsitellä kiinteistön haltijan 49744: öljyjätemaksua sen mukaan kuin sanotussa hallinnassa olevalla kaatopaikalla tai jätteiden 49745: laissa säädetään, ja lain 3 §:n 1 momentin käsittelylaitoksessa taikka jos kiinteistöllä va- 49746: mukaan öljyjätemaksua on velvollinen suorit- rastoidaan tai aiotaan varastoida ongelmajätet- 49747: tamaan jokainen, joka valmistaa ansiotarkoi- tä yhtäjaksoisesti yhtä vuotta pitempi aika. 49748: tuksessa tai tuo maahan voiteluöljyä. Laki Lääninhallitus käsittelee kiinteistöjen ongel- 49749: öljyjätemaksusta on määräaikainen, ja se on majätteitä tai kiinteistön omien jätteiden hävit- 49750: voimassa vuoden 1991 loppuun. tämistä koskevat jätehuoltosuunnitelmat. 49751: Ympäristöministeriö on kertomusvuoden ai- 49752: J äteh uol tosu unni telmien käsi tte- kana selvittänyt jätehuoltosuunnitelmien käsit- 49753: 1y. Jätehuoltolain (203/87) 21 §:n mukaan telytilannetta kunnissa ja lääninhallituksissa. 49754: kiinteistön haltijan on esitettävä viranomaisen Selvitystyön mukaan koko maassa on yhteensä 49755: hyväksyttäväksi suunnitelma kiinteistön jäte- n. 22 000 sellaista kiinteistönhaltijaa, jotka 49756: huollon järjestämisestä lähinnä silloin, kun ovat velvollisia tekemään jätehuoltosuunnitel- 49757: kiinteistössä syntyy sellaista ongelmajätettä, man. Velvollisuutensa on tähän mennessä täyt- 49758: jota ei toimiteta yleiseen ongelmajätteiden vas- tänyt n. 12 000 kiinteistönhaltijaa. Esitetyistä 49759: taanottopaikkaan, tai käsitellään poikkeuksel- suunnitelmista n. 60 OJ'o on tähän mennessä 49760: lisen paljon muuta jätettä. Suunnitelmaa ei hyväksytty. Noin kaksi kolmasosaa jätehuolto- 49761: kuitenkaan tarvitse esittää kunnan yleisestä suunnitelmista on edelleen esittämättä tai nii- 49762: jätteidenkäsittelypaikasta: kaatopaikasta tai den käsittely on kesken. Jätehuoltosuunnitel- 49763: jätteiden käsittelylaitoksista, lumenkaatopai- mien tarkisteiden lukumäärästä ei ole tarkkoja 49764: koista, jätteiden siirtokuormauspaikoista eikä tietoja, mutta niitä arvioidaan esitettävän vuo- 49765: ongelmajätteiden vastaanottopaikoista. sittain ainakin n. 400. Kuntien osuus hyväksy- 49766: Ennen jätehuoltolain voimaantuloa mispäätöksistä on noin kaksi kolmasosaa ja 49767: (1.4.1979) harjoitettua toimintaa koskevat lääninhallitusten noin yksi kolmasosa. Jäte- 49768: suunnitelmat tuli esittää 1.4.1981 mennessä, huoltosuunnitelmien käsittelyn tila on esitetty 49769: mutta muutoin kolme kuukautta ennen jätettä tarkemmin seuraavalla sivulla olevassa kuvas- 49770: tuottavan toiminnan tai jätteiden käsittelyn sa. 49771: 237 49772: 49773: 49774: Jätehuoltosuunnitelmien 49775: kokonaismäärä 22 000 49776: 49777: 49778: 49779: 49780: ,---- 49781: 1 49782: ----- 49783: RUUHKA l 49784: 1 49785: Esitetty 12 000 Esittämättä lO 000 1 49786: 1 49787: 1 49788: 1 1 49789: 1 1 49790: Hyväksytty 1 Käsittely 1 49791: - kunnassa 5 000 1 kesken 49792: - lh:ssa 2 ()()() 5 ()()() 1 49793: 1 1 49794: 1 1 49795: L _________ J 49796: 49797: 49798: 49799: Ympäristöministeriö on selvittänyt yhteis- kilökuntaa yhteensä kuuden henkilötyövuoden 49800: työssä lääninhallitusten kanssa myös jätehuol- verran, minkä lisäksi oli yhtä paljon tilapäis- 49801: toasioiden ruuhkautumisen syitä. (Jätehuolto- työvoimaa. Henkilöstöä oli siten noin yksi 49802: asioiden ruuhkautuminen ympäristöhallinnos- henki lääninhallitusta kohden. Viime vuosina 49803: sa. Ympäristöministeriö 1987. Kuntien jäte- henkilöstöä on voitu jonkin verran lisätä. Ker- 49804: huoltoon käytettävissä olevia henkilöstö- ja tomusvuonna lääninhallituksissa oli työnteki- 49805: rahallisia voimavaroja on selvitetty v. 1985 jöitä jätehuoltotehtävissä yhteensä 29 henkilö- 49806: ilmestyneessä ympäristöministeriön julkaisussa työvuoden verran, mihin sisältyy myös tilapäi- 49807: Jätehuollon voimavarat kunnissa.) Tärkeim- sen ja toimistohenkilöstön sekä johdon työpa- 49808: mäksi syyksi voidaan todeta henkilöstövoima- nos. Yhteensä jätehuoltosuunnitelmien käsitte- 49809: varojen niukkuus lääninhallituksissa ja kunnis- lyyn käytettiin n. 19 henkilötyövuotta eli keski- 49810: sa. määrin alle kahden henkilötyövuoden verran 49811: Jätehuoltosuunnitelmien käsittelyajoista voi- lääninhallitusta kohden. Selvitysten mukaan 49812: daan valtiontilintarkastajien suorittamien tar- lääninhallituksissa tarvittaisiin ympäristöminis- 49813: kastusten perusteella mainita tässä esimerkkinä teriön käsityksen mukaan uutta henkilöstöä 49814: Vaasan lääninhallituksen käsittelyajat. Käsitte- yhteensä 16 tarkastajaa ja neljä toimistotyönte- 49815: lyaika oli v. 1986 keskimäärin 9,5 kk ja kerto- kijää. Samoin olisi ministeriön mielestä saata- 49816: musvuonna 11,8 kk. Keskimääräinen käsittely- va palkat sellaisiksi, ettei henkilöstö jatkuvasti 49817: aika pitenee lääninhallituksen mukaan jatku- vaihtuisi. 49818: vasti. Lapin lääninhallituksessa taas arvioitiin, Huomattava osa jätehuoltosuunnitelmista 49819: että jätehuoltoasioiden ruuhka tulee läänissä olisi tarkoituksenmukaista käsitellä ja niiden 49820: jatkumaan pitkään, koska arviolta 70 OJo jäte- toteutumista valvoa kunnissa. Niukan henki- 49821: huoltosuunnitelmista on kunnissa käsittelemät- löstön vuoksi suunnitelmat ovat ruuhkautuneet 49822: tä. myös kunnissa, ja niiden käsittely on usein 49823: Jätehuoltolain voimaantulon yhteydessä ollut puutteellista. Tämä huonontaa ympäris- 49824: v. 1979 lääninhallituksiin ei saatu lisää henki- töministeriön käsityksen mukaan mahdolli- 49825: löstöä. Vuonna 1985 lääninhallituksissa oli jä- suuksia siirtää asianmukainen osa jätehuolto- 49826: tehuoltotehtävissä päätoimista vakinaista hen- suunnitelmien käsittelystä kunnille. Ympäristö- 49827: 238 49828: 49829: ministeriön selvitysten mukaan kuntiin tarvit- Kuten aiemminkin on todettu, on nykyinen 49830: taisiin huomattavasti lisää henkilöstöä jäte- jätehuoltolaki tarkoituksenmukainen. Lain 49831: huollon valvontatehtäviin. avulla ongelmajätteiden käsittely on parantu- 49832: Jätehuoltosuunnitelmien käsittelyä vaikeut- nut ja jätteiden hyödyntäminen lisääntynyt. 49833: taa myös se, että suunnitelmat esitetään viran- Sen sijaan jätehuollon järjestäminen ja lain 49834: omaisille puutteellisina, mikä taas johtuu suun- valvonta ovat edenneet hitaasti, mikä on johtu- 49835: nitelman esittäjien riittämättömästä asiantunte- nut siitä, ettei lääninhallituksissa eikä kunnissa 49836: muksesta ja myös asenteista. Asenteiden muut- ole riittävästi jätehuollon täytäntöönpanaan 49837: tamiseksi tarvittaisiin tiedotuksen ja valistuk- tarvittavia voimavaroja. Valtiontilintarkasta- 49838: sen tehostamista. Tiedon tason parantamiseksi jien mielestä nykyistä tilannetta olisi pyrittävä 49839: tarvittaisiin ympäristöministeriön mielestä li- parantamaan muun ohella hallintoa jatkuvasti 49840: säksi varoja erilaisten asiantuntijaselvitysten järkiperäistämällä ja kohdentamalla jo olemas- 49841: tekemiseen ja koulutuksen järjestämiseen. La- sa olevia lääninhallinnon ja kunnan voimava- 49842: pin lääninhallituksen mielestä olisi erityisen roja muuttuvien tehtävien mukaisesti. Myös 49843: tärkeää, että jätehuoltosuunnitelmien käsitte- jätehuollon tutkimustyön merkitystä on syytä 49844: lyn tärkeyttä painotettaisiin ja asioiden käsitte- jatkuvasti korostaa ja erityisesti ympäristövira- 49845: lyä kiirehdittäisiin koko maassa. nomaisia palvelevaa tutkimustyötä on pyrittä- 49846: Voimavarojen niukkuuden vuoksi jätehuol- vä tehostamaan. 49847: tolain toimeenpano on toistaiseksi ollut ympä- Valtioneuvoston oikeuskansleri on v. 1986 49848: ristöministeriön mielestä puutteellista. Ministe- kiinnittänyt huomiota jätehuollon täytäntöön- 49849: riössä on valmisteltu seuraava luettelo toimis- panaan tarvittavien voimavarojen riittämättö- 49850: ta, joilla nykyistä tilannetta voitaisiin korjata: myyteen. Myös eduskunta on v. 1986 vastauk- 49851: - Muutetaan em. sisäasiainministeriön pää- sessaan hallituksen esitykseen laiksi jätehuolto- 49852: töstä (577 /79) kiinteistön jätehuollon järjestä- lain muuttamisesta edellyttänyt hallituksen 49853: mistä koskevista suunnitelmista siten, että kun- huolehtivan jätehuollon valvonnan turvaami- 49854: tien ympäristönsuojelulautakuntien osuutta seksi tarvittavien riittävien voimavarojen osoit- 49855: suunnitelmien hyväksynnässä lisätään. Samalla tamisesta kaikille hallinnon tasoille. 49856: vähennetään jätehuoltosuunnitelmien esittä- Näistä vaatimuksista huolimatta ei uusia voi- 49857: misvelvollisten lukumäärää. mavaroja ole osoitettu. 49858: - Lisätään olennaisesti kuntien jätehuollon Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä jäte- 49859: valtionosuusvirkojen määrää. huollon järjestämistä lain edellyttämällä taval- 49860: - Lisätään olennaisesti jätehuoltotehtäviä la niin, että lainsäädännössä asetetut tavoitteet 49861: haitavaa lääninhallitusten henkilöstöä. toteutuvat. Tämän vuoksi ei ole mahdollista 49862: - Lisätään tuntuvasti jätehuollon suunnit- lieventää lain vaatimustasoa enemmälti kuin 49863: teluun ja valvontaan tarkoitettuja määräraho- em. lainmuutoksella (203187) on jo tehty. Sen 49864: ja. Varoja suunnataan erityisesti kuntien ja sijaan em. sisäasiainministeriön päätöstä (5771 49865: lääninhallitusten työtä tukevien selvitysten ja 79) voitaisiin muuttaa niin, että nykyistä suu- 49866: ohjeiden laatimiseen. rempi osa jätehuoltosuunnitelmista olisi mah- 49867: - Varataan riittävä määräraha alueellisiin dollista hyväksyä kunnissa. Tämä muutos vä- 49868: jätehuollon tutkimuksiin ja selvityksiin. hentäisi voimavarojen tarvetta lääninhallituk- 49869: - Lisätään olennaisesti koulutusmäärära- sissa. Toisaalta muutos ei lisäisi samassa mää- 49870: hoja lääninhallitusten ja vesi- ja ympäristöhal- rin kuntien tehtäviä, koska kaikki jätehuolto- 49871: linnon jätehuoltoa hoitavan henkilöstön am- suunnitelmat käsitellään kuitenkin nykyisinkin 49872: matillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen te- kunnissa. 49873: hostamiseksi. Jätehuoltosuunnitelmien /aatimisvelvolli- 49874: - Lisätään olennaisesti jätehuollon valis- suutta olisi myös laajennettava niin, että nykyi- 49875: tukseen ja tiedotukseen tarkoitettuja määrära- sin ilman suunnitelman hyväksymistä toimivat 49876: hoja toiminnan tehostamiseksi ja kansalaisten yleiset jätteiden käsittelypaikat olisi saatava 49877: aktivoimiseksi. ainakin jätehuoltosuunnitelmien ja mieluim- 49878: Ympäristöministeriössä on kertomusvuoden min jätehuoltolain nojalla säädettävän lupajär- 49879: jälkeen ryhdytty valmistelemaan valtioneuvos- jestelmän piiriin. Näin toimien nykyisistä kaa- 49880: ton periaatepäätöstä jätehuollon toimivuuden topaikoista, jotka tuskin enää kuuluvat 1980- 49881: ja valvonnan turvaamiseksi kaikissa hallintoeli- /uvun ympäristönhuoltoon, voitaisiin vähitel- 49882: missä. len luopua ja muuttaa ne jätteiden käsittely/ai- 49883: \ 49884: 239 49885: 49886: toksiksi. Näiden laitosten avulla olisi mahdol- tyksen mukaan ympäristöasioista huolehtivan 49887: lista hyödyntää jätteet nykyistä paremmin. Sa- erityisvirkamiehen nimeämistä ulkoasiainmi- 49888: malla voitaisiin terveydenhoitoasetuksen 17 §:n nisteriön eri osastoille, erityisesti kehitysyhteis- 49889: 38 kohta (308179) kumota, jolloin kunnan ter- työosastolle. 49890: veyslautakunnan ja ympäristönsuojelulauta- 11m a n s u o j e 1u . Ilman epäpuhtauksien 49891: kunnan tehtävien jakokin selkiintyisi. kaukokulkeutumisen ehkäisemistä koskevat 49892: Öljyjätemaksusta annetulla lailla on ensim- seuraavat monen- ja kahdenväliset sopimukset: 49893: mäistä kertaa luotu järjestelmä, jossa jätehuol- - YK:n Euroopan talouskomission (ECE) 49894: tokustannukset peritään etukäteen tuotteen ilmansuojelusopimus ja siihen liittyvä rikki- 49895: valmistuksen tai maahantuonnin yhteydessä. pöytäkirja (1979). 49896: Lain voimassaoloaika päättyy vuoden 1991 - Otsonikerroksen suojelusopimus (1985). 49897: lopussa; sen jatkoa valmisteltaessa pitäisi har- Otsonikerrosta tuhoavia aineita koskeva lisä- 49898: kita, miten muita erikoisjätteitä aiheuttavien pöytäkirja (1987). Tätä kysymystä on tarkas- 49899: tuotteiden valmistajat tai maahantuojat saatai- teltu laajemmin tämän Ilmansuojelu-kappaleen 49900: siin tehokkaasti osallistumaan jätehuollon kus- lopussa. 49901: tannusten korvaamiseen. - Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan 49902: Lopuksi valtiontilintarkastajat kiinnittävät välinen sopimus ympäristönsuojelun alalta 49903: huomiota haja-asutusalueiden jätehuollon ke- (1974). 49904: hittämisen tärkeyteen. Kuntien tulisi pyrkiä - Suomen ja SNTL:n hallitusten välinen 49905: järjestämään jätehuollon palveluja esim. pe- sopimus yhteistyöstä ympäristönsuojelun alal- 49906: rustamalla erilaisia välivarastoja tai erillisaluei- la. 49907: ta, jonne jätteet haja-asutusalueilla voitaisiin Suomen ja muiden Pohjoismaiden aloittees- 49908: kerätä ja joista ne voitaisiin siirtää yleisiin ta tehtiin ECE:ssä ilman epäpuhtauksien kau- 49909: jätteiden käsittelypaikkoihin. kokulkeutumista valtiosta toiseen koskeva so- 49910: pimus, joka tuli voimaan v. 1983. Suomen ja 49911: Ilman- ja vesiensuojelua koskeva kansainvä- muiden Pohjoismaiden aloitteesta neuvoteltiin 49912: linen yhteistyö. Suomen osallistumisesta kan- sopimukseen liittyvä lisäpöytäkirja, joka kos- 49913: sainväliseen ympäristönsuojeluun sekä vesi- ja kee rikkidioksidin päästöjen vähentämistä vuo- 49914: ilmansuojelun yhteistyöhön huolehtivat ulko- den 1980 tasosta 30 OJo vuoteen 1993 mennessä. 49915: asiainministeriö ja ympäristöministeriö yhdes- Tämä pöytäkirja allekirjoitettiin v. 1985 Hel- 49916: sä. Yhteistyö ympäristöministeriön ja ulkoasi- singissä. Allekirjoittajina Helsingissä järjeste- 49917: ainministeriön kesken on järjestetty siten, että tyssä ilmansuojelun toimeenpanevan elimen is- 49918: ulkoasiainministeriö huolehtii virallisten suh- tunnossa oli 21 Euroopan ja Pohjois-Amerikan 49919: teiden hoidosta ulkovaltoihin ja kansainvälisiin valtiota. Pöytäkirja tuli voimaan kertomusvuo- 49920: järjestöihin. Käytännön yhteistyön ja yhtey- den syksyllä. Pöytäkirjan sisältämän velvoit- 49921: denpidon hoitaa ympäristöministeriö. Tarkoi- teen ansiosta rikkidioksidipäästöt ovat ympä- 49922: tuksena on yhteistyön edistäminen erityisesti ristöministeriön mielestä selvästi vähentyneet 49923: naapurimaiden kanssa maamme rajojen yli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomi on 49924: tulevien ympäristöhaittojen torjumiseksi. Li- vähentänyt omia päästäjään noin 40 OJo. Kerto- 49925: säksi yhteistyötä harjoitetaan runsaasti eri mai- musvuoden jälkeen on aloitettu neuvottelut 49926: den kanssa eräiden keskeisten kansainvälisten typen yhdisteiden päästöjä koskevasta lisäpöy- 49927: yhteistyöhankkeiden edistämiseksi. Yhteistyötä täkirjasta, joka on tarkoitus liittää em. kauko- 49928: tehdään erityisesti ilman ja veden kautta kul- kulkeutumissopim ukseen. 49929: keutuvien epäpuhtauksien vähentämiseksi. Typen yhdisteiden päästöjen rajoittamisen 49930: Ympäristönsuojelua koskevien asioiden kä- jälkeen on ympäristöministeriön ilmoituksen 49931: sittelyä haittaa ympäristöministeriön ilmoituk- mukaan seuraavana vaiheena rikkipäästöjen 49932: sen mukaan voimavarojen puute sekä ympäris- vähentäminen 50 % sen jälkeen, kun 30 %:n 49933: töministeriössä että ulkoasiainministeriössä. vähennys on saavutettu v. 1993. Lisäksi on 49934: Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa on sekä ym- tarkoitus aloittaa neuvottelut muiden kauko- 49935: päristöministeriöissä että ulkoasiainministe- kulkeutuvien epäpuhtauksien vähentämisestä. 49936: riöissä huomattavasti laajemmat voimavarat Ensisijaisesti tulevat kysymykseen hiilivedyt ja 49937: kansainvälisen ympäristöyhteistyön hoitami- raskasmetallit. 49938: seen. Yhteistyön tarkoituksenmukainen toteut- Kansainväliset ilmansuojelusopimukset ja 49939: taminen edellyttäisi ympäristöministeriön käsi- niihin liittyvät pöytäkirjat eivät ympäristömi- 49940: 240 49941: 49942: nisteriön mielestä ole tähän mennessä aiheutta- 1985, ja se on luonteeltaan yleisiä suojeluta- 49943: neet välitöntä tarvetta muuttaa ilmansuojelu- voitteita, tutkimusta ja ympäristövaikutusten 49944: lainsäädäntöä. Sopimukset ja pöytäkirjat voi- arviointia, oikeudellista, tieteellistä ja teknis- 49945: daan yleensä toteuttaa antamalla ilmansuojelu- taloudellista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa edis- 49946: lain (67 /82) 9 §:n nojalla ko. päästöjen rajoit- tävä puitesopimus. Keskeisimpänä tavoitteena 49947: tamista koskevia valtioneuvoston päätöksiä. on suojella ihmistä ja elollista luontoa otsoni- 49948: Kaikkiaan ilmansuojelulain perusteella on an- kerroksen muutosten aiheuttamilta haitoilta. 49949: nettu seitsemän valtioneuvoston päätöstä. Täl- Haittavaikutuksia saattavat olla ympäristön ti- 49950: lainen on esim. valtioneuvoston päätös moot- lassa ja luonnossa tapahtuvat pitkävaikutteiset 49951: toribensiinin lyijy- ja bentseenipitoisuudesta muutokset, kuten muutokset ilmasto-oloissa, 49952: (157 /83). mikä samalla puolestaan vaikuttaa paitsi ihmi- 49953: Suomi on toiminut aktiivisesti myös sen terveyteen myös elollisten luonnonvarojen 49954: OECD:n ilmansuojelutyöryhmässä viitisentois- laatuun ja tuottokykyyn. Sopimuspuolet vaati- 49955: ta vuotta. Suomen edustaja on mm. toiminut vat menettelytapoja ja standardeja haitailisille 49956: työryhmän puheenjohtajana v. 1986 ja 1987. aineille hyväksymällä mm. konkreettisia pääs- 49957: Osallistumalla työryhmän työhön on ympä- törajoituspöytäkirjoja ja tarpeen mukaan sel- 49958: ristöministeriön käsityksen mukaan mahdollis- ventäviä tieteellis-teknisiä liitteitä. Tieteellises- 49959: ta saada ilmansuojelun kannalta tarpeellista sä yhteistyössä tulee ottaa huomioon UNEP:n 49960: tietoa. Lisäksi työryhmässä on laadittu lukuisia alaisuudessa toimivan otsonikerrosta käsittele- 49961: selvityksiä, joita on voitu hyödyntää joko Suo- vän tieteellisen komitean (CCOL) lisäksi muut 49962: men sisäisessä ilmansuojelun valmistelutyössä alaan liittyvät kansainväliset järjestöt kuten 49963: tai kansainvälisissä neuvotteluissa. Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) ja 49964: Suomi on ollut edustettuna myös muissa Maailman terveysjärjestö (WHO) ja niissä ta- 49965: keskeisissä kansainvälisissä ilmansuojelutyö- pahtuva tutkimusyhteistyö. Sopimuksessa on 49966: ryhmissä. Näitä ovat YK:n Euroopan talous- kiinnitetty huomiota myös korvaavien aineiden 49967: komission ilmansuojelutyöryhmä ja Pohjois- ja prosessien kehittämiseen sekä teknologian ja 49968: maiden ministerineuvoston ympäristönsuojelun taitotiedon siirtämiseen kehitysmaille. Suomi 49969: virkamiestyöryhmän ilmansuojelutyöryhmä. ratifioi sopimuksen kertomusvuonna. 49970: Lisäksi Suomi on ollut edustettuna ilman epä- Yleissopimukseen liittyvää ns. päästörajoi- 49971: puhtauksien kaukokulkeutumissopimuksen toi- tuspöytäkirjaa koskevia neuvotteluja käytiin jo 49972: mielimen (EB) kokouksessa ja kaikissa sopi- yleissopimusta laadittaessa. Tuolloin keskustel- 49973: muksen alatyöryhmissä sekä OECD:n energia- tiin lähinnä kloorifluorihiilivetyjen (CFC-ainei- 49974: ja ympäristötyöryhmässä, jossa käsitellään den) käytön rajoittamisesta aerosolien valmis- 49975: myös ilmansuojelukysymyksiä. tuksessa. Kertomusvuonna allekirjoitettu Mon- 49976: Kansainvälistä ilmansuojelun varsinaista tut- trealin pöytäkirja kattaa kuitenkin kaikki ai- 49977: kimusyhteistyötä on ympäristöministeriön an- neet, jotka ohentavat otsonikerrosta, erityisesti 49978: taman tiedon mukaan ollut melko.vähän. Mer- halonit. Pöytäkirjassa on yksityiskohtaiset 49979: kityksellistä yhteistyötä on ollut eri Pohjois- määräykset valvottujen aineiden kulutuksen ja 49980: maiden kesken. Yhteistyötä toteutetaan lisäksi tuotannon rajoittamista koskevasta aikataulus- 49981: ECE:ssä, OECD:ssä sekä Eurotrack- ja Eu- ta ja vähennystasoista, kaupan valvonnasta, 49982: reka-hankkeissa. kehittyvien maiden erityistilanteesta ja tietojen 49983: Suurimpiin hankkeisiin osallistumisen estää raportoinnista. 49984: ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan tut- Suomen CFC-aineiden käyttöä kaikilla toi- 49985: kimusvarojen puute. Euroopassa on kuitenkin mialoilla on ympäristöministeriön antaman tie- 49986: vireillä runsaasti erilaisia ilmansuojelun tutki- don mukaan selvitetty kertomusvuoden aika- 49987: musohjelmia, joihin myös Suomen olisi osallis- na. Suomi on myös osallistunut pohjoismai- 49988: tuttava. seen projektiin, jossa on arvioitu, minkälaisin 49989: Kuten edellä on jo viitattu, ilmakehän otso- kustannuksin käyttöä voidaan rajoittaa eri toi- 49990: nikerroksen suojelua koskevan kansainvälisen mialoilla. Suomi tulee täyttämään kansainvä- 49991: yleissopimuksen valmistelut aloitettiin ympäris- listen sopimusten ja Pohjoismaiden ympäristö- 49992: töministeriön antaman selvityksen mukaan v. ministerien asettamat tavoitteet CFC-aineiden 49993: 1982 Suomen ja Ruotsin tekemän aloitteen ja halonien käytön rajoittamiseksi. Ympäristö- 49994: pohjalta. Yleissopimus allekirjoitettiin YK:n ministeriö on jo solminut aerosoliteollisuuden 49995: ympäristöohjelman (UNEP) valmistelemana v. kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti ko. toi- 49996: 241 49997: 49998: miala vähentää CFC-aineiden käyttöä yli 80 o/o toimia. Rajajokia koskevilla järjestelyillä on 49999: vuoteen 1991 mennessä. Lisäksi ympäristömi- pitkät perinteet, joiden pääpaino on säännöste-' 50000: nisteriö on aloittanut neuvottelut kaikkien lyssä ja vesitalouden yleisissä kysymyksissä. 50001: muiden tärkeiden CFC:tä käyttävien toimialo- Meriensuojelu on ympäristöministeriön käsi- 50002: jen kanssa: muoviteollisuuden, kylmäalan ja tyksen mukaan maapallonlaajuinen ongelma. 50003: rakennuspolyuretaaniteollisuuden. Ympäristö- Suomen tulisi tämän vuoksi yhdessä muiden 50004: ministeriön tavoitteena on joko vapaaehtoisin Pohjoismaiden kanssa vaikuttaa siihen, että 50005: sopimuksin tai ilmansuojelulain nojalla saada YK:n merioikeussopimuksen tavoitteet tulevat 50006: aikaan eri toimialoilla olennaisia käytön vä- riittävän hyvin toteutetuiksi sekä alueellisessa 50007: hennyksiä, jotta kansainväliset velvoitteet voi- yhteistyössä että maailmanlaajuisesti. Erityises- 50008: daan täyttää. ti tulisi ministeriön mielestä harkita merenkul- 50009: Vesiensuoj ei u. Rajojen yli kulkeutu- kualaan liittyvien ehdotusten lisäksi maalta 50010: vien vesien epäpuhtauksien kannalta keskeisiä peräisin olevaa meren pilaantumista käsittele- 50011: sopimuksia ovat ympäristöministeriön mielestä vän yleissopimuksen aikaansaamista. Myös 50012: Itämeren alueen merellisen ympäristön suoje- eräiden erityisalueiden suojeluun, kuten arktis- 50013: lua koskevan yleissopimuksen (Helsingin sopi- ten ja antarktisten vesien tilaan, olisi ministe- 50014: muksen), Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tans- riön mielestä kiinnitettävä kansainvälisen yh- 50015: kan välisen ympäristönsuojelusopimuksen sekä teisön huomiota. 50016: Suomen ja SNTL:n välillä solmitun ympäris- Ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia 50017: tönsuojelusopimuksen lisäksi SNTL:n kanssa ja niiden ratkaiseminen vaatii kansainvälisen 50018: v. 1965 solmittu rajavesistöjä koskeva sopi- ympäristönsuojelun yhteistyötä. Vain valtioi- 50019: mus, Ruotsin kanssa v. 1971 solmittu rajajoki- den välisellä yhteistyöllä kansainvälinen saastu- 50020: sopimus sekä v. 1980 laadittu sopimus suoma- minen voidaan saada kuriin, pelkkä oma kan- 50021: lais-norjalaisesta rajavesistökomissiosta. sallinen ympäristönsuojelu ei enää riitä torju- 50022: Myös lukuisat merenkulkualan ja öljyvahin- maan kansainvälisiä ja eri valtioiden rajat ylit- 50023: kojen torjuntaa koskevat sopimukset - mm. täviä ympäristöhaittoja. 50024: sopimus Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että 50025: välillä yhteistyöstä meren öljysaastumista vas- Suomi osallistuu aktiivisesti kahdenkeskiseen 50026: taan tarvittavista toimenpiteistä ja öljyn ai- ympäristönsuojeluun sekä ilman- ja vesiensuoje- 50027: heuttaman meren pilaantumisen ehkäisemistä lun yhteistyöhön. Suomen tulee määrätietoises- 50028: koskeva yleissopimus - käsittelevät erityisesti ti pyrkiä paitsi omalla esimerkillään myös mo- 50029: öljystä aiheutuvaa meren pilaantumista. nenvälisin ja kahdenvälisin neuvotteluin vähen- 50030: Jätteiden mereen sijoittamista valvovat sopi- tämään rajojen yli ku/keutuvia ilman ja veden 50031: mukset, kuten jätteen ja muun aineen mereen epäpuhtauksia. 50032: sijoittamista koskeva Lontoon yleissopimus Pohjoisten alueiden ympäristönsuojelun yh- 50033: sekä Pohjanmerta ja Koillis-Atlanttia koskeva teistyön tiivistämisen tärkeyttä on tässäkin yh- 50034: Oslon sopimus edistävät mereen tahallisesti teydessä syytä korostaa ja ylipäätään Suomen 50035: sijoitettavista jätteistä, erityisesti radioaktiivi- yhteistyötä meitä maantieteellisesti lähimpinä 50036: sista jätteistä, aiheutuvan meren pilaantumisen olevien valtioiden eli Neuvostoliiton, Norjan ja 50037: rajoittamista. Ruotsin sekä Itämeren alueen muiden valtioi- 50038: Maalta peräisin olevien päästöjen, kuten jä- den kanssa tulee edelleenkin kehittää. 50039: tevesipäästöjen, vieraan vaitiori alueelle ulottu- Jos jokin maa laiminlyömällä ympäristön- 50040: vien haittojen aiheuttamat menetykset eivät suojelun pyrkii antamaan omille vientituotteil- 50041: toistaiseksi kuulu kansainvälisten korvausjär- leen kohtuuttomia kilpailuetuja, on tällainen 50042: jestelmien piiriin. Ympäristöministeriön mie- toiminta pyrittävä estämään joko omin toimin 50043: lestä tarkoituksenmukaisinta olisi, että kor- tai kansainvälisin sopimuksin. 50044: vausjärjestelmiä kehitettäisiin yleismaailmalli- Mikäli nykyinen ilmansuojelulaki ei anna 50045: selta pohjalta, esim. YK:n ympäristöohjelman riittävästi mahdollisuuksia ilman pilaanlumisen 50046: toimesta. Kahdenväliset järjestelyt, erityisesti yleiseen ehkäisemiseen, on sitä muutettava 50047: yhteiset tutkimukset ja ympäristön tilan seu- niin, että valtioneuvostolle annetaan nykyistä 50048: ranta, täydentävät alueellisen yleissopimuksen laajempi päätöksenanto-oikeus. 50049: 50050: 50051: 50052: 31 380734R 50053: 242 50054: 50055: 50056: 50057: 50058: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 50059: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet perehty- Neste Oy osti huomattavan osuuden ruotsa- 50060: miskäynnin Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran laisesta öljyalan yrityksestä. Konserni perusti 50061: kaivokselle 20.10.1987 ja Veitsiluoto Oy:n pää- useita ulkomaisia tai kotimaisia tytäryhtiöitä. 50062: konttoriin 22.10.1987. Outokumpu-konserni osti kaksi kaivosalan 50063: yritystä Norjasta sekä osakkuudet malmiesiin- 50064: Taloudellinen tila ja kehitys kertomusvuon- tymästä Australiassa ja kaivoksesta Kanadas- 50065: na. Valtionyhtiöitä ovat osakeyhtiöt, joissa sa. Lisäksi Outokumpu Oy osti yhden ruotsa- 50066: valtiolla on suoraan tai välillisesti yli puolet laisyrityksen. 50067: osakkeiden tuomista äänistä. Suuria valtion- Valmet-konserniin kuuluva Valmet Paperi- 50068: enemmistöisiä yhtiöitä on 14, joista 12 on koneet Oy osti enemmistöosuudet Kanadassa 50069: teollisuusyhtiöitä. Vuoden 1986 lopulla toimi- sijaitsevasta paperikoneiden ilmastointialan 50070: via valtionenemmistöisiä pääyhtiöitä oli 73 ja yrityksestä ja Ranskassa sijaitsevasta paperin 50071: tytäryhtiöitä 312. Kaikki pääyhtiöt olivat Suo- erikoispäällystyskoneita valmistavasta yrityk- 50072: messa rekisteröityjä. Tytäryhtiöistä 90 oli re- sestä. 50073: kisteröity ulkomailla. Näistä varsinaista teollis- Oy Sisu-Auto Ab perusti tytäryhtiön Yhdys- 50074: ta tuotantotoimintaa harjoitti 10. Osakkuus- valtoihin terminaalitraktoreiden kokoonpa- 50075: yhtiöitä valtionyhtiöillä oli 215, joista ulko- noon ja osavalmistukseen. 50076: mailla tuotantotoimintaa harjoittavia oli 37. Valtion teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu 50077: Kertomusvuonna suuntasi valtionenemmis- liikevaihto kasvoi kertomusvuonna n. 12 % ja 50078: töinen Enso-Gutzeit Oy yksityiselle A. Ahl- kotimainen jalostusarvo n. 14 OJo. Vuonna 50079: ström Oy:lle 250 Mmk:n osakeannin. Tämän 1986 liikevaihto supistui 15 % ja jalostusarvo 50080: seurauksena A. Ahlström Oy sai haltuunsa kasvoi 1 %. 50081: n. 12 OJo Enso-Gutzeit Oy:n osakkeista. Tässä Käyttökatteet kasvoivat kertomusvuonna 50082: yhteydessä Suomen valtio ja Suomen Pankki kaikissa valtion teollisuusyhtiöissä Vaivil- 50083: järjestelivät osakeomistuksiaan Enso-Gutzeit la Oy:tä lukuun ottamatta. 50084: Oy:ssä siten, että valtio osti Suomen Pankin Valtion teollisuuskonsernien yhteenlaskettu 50085: hallussa olleen 10 % :n osuuden 209 Mmk:lla. vienti oli kertomusvuonna 21,2 mrd. mk, joka 50086: Samalla kertaa valtio osti myös Suomen Pan- oli 21,6 % koko Suomen kansantalouden tava- 50087: kin 0,2 % :n suuruisen osuuden valtionenem- roiden ja palvelujen viennistä. Vuonna 1986 50088: mistöisen Valmet Oy:n osakekannasta n. vastaavat luvut olivat 19,4 mrd. mk ja 20,5 %. 50089: 4 Mmk:lla. 50090: Valtion teollisuusyhtiöiden käyttöomaisuus- 50091: Valtio osti Imatran Voima Oy:ltä investoinnit olivat kertomusvuonna yhteensä 50092: n. 20 Mmk:lla Pohjolan Voima Oy:lle myydyt 13,7 mrd. mk, joka oli 1,7 mrd. mk eli 14% 50093: Kemijoki Oy:n osakkeet Imatran Voima Oy:n enemmän kuin v. 1986. Kotimaahan tehdyt 50094: käytettyä lunastusoikeuttaan valtion puolesta. investoinnit olivat tästä 10,3 mrd. mk, ja nii- 50095: Valtio ei käyttänyt lunastusoikeuttaan, kun den lisäys edellisvuoteen verrattuna oli 50096: Kemijoki Oy:n osakkeita myytiin kahdelle La- 1,3 mrd. mk. Valtionenemmistöisten emoyh- 50097: pin läänin kuntien omistamalle sähköyhtiölle. tiöiden aineelliset investoinnit kotimaassa oli- 50098: Kemira-konserni osti kertomusvuonna vat kertomusvuonna 7,4 mrd. mk. Tämä oli 50099: maali- ja biotekniikan alalla toimivia yrityksiä 36,3 % koko maan teollisuuden vastaavista 50100: Isosta-Britanniasta, Alankomaista ja Ruotsis- investoinneista. Vuonna 1986 tämä osuus oli 50101: ta. Toisaalta konserniin kuuluvat yhtiöt myivät 38,8 %. Jos emoyhtiöiden lisäksi mukaan las- 50102: liiketoimintoja ja yrityksiä Isosta-Britanniasta. ketaan valtionyhtiöiden kotimaisten konserni- 50103: 243 50104: 50105: yhtiöiden investoinnit, kohosi valtionyhtiöiden em. valtionenemmistöisten konsernien henki- 50106: investointiosuus kertomusvuonna yli 40 OJo :n. löstön määrä oli 107 600. Kertomusvuonna oli 50107: Henkilöstöä valtion suurilla teollisuus- sekä valtion teollisuuskonsernien osuus koko maan 50108: Alko- ja Finnair-konserneilla oli kertomus- teollisuuden henkilöstöstä 13,9 %, kun vastaa- 50109: vuonna yhteensä 112 400, joista 88 800 eli va osuus vuotta aiemmin oli 13,2 %. 50110: 79 % toimi kotimaassa. Eräissä toimintoja eni- Seuraavassa taulukossa on esitetty 24:n var- 50111: ten ulkomailla harjoittaneissa konserneissa sinaista tuotannollista tai rahoitustoimintaa 50112: (mm. Kemira-, Neste-, Outokumpu- ja Valmet- kertomusvuonna harjoittaneen valtionenem- 50113: konserneissa) kotimaisen henkilöstön osuus oli mistöisen yhtiön liikevaihto ja henkilökunta 50114: 60-65 % koko henkilöstöstä. Vuonna 1986 sekä niiden muutokset vuosina 1986 ja 1987: 50115: 50116: Yhtiö (emoyhtiö) Liikevaihto Muutos Henkilökunta Muutos 50117: Mmk 50118: 1987 1986 Mmk "lo 1987 1986 Henkilöä "lo 50119: 50120: OyAlkoAb .............. . 3972 3 429 543 15,8 3 984 3 961 23 0,6 50121: Enso-Gutzeit Oy .......... . 6 489 5 704 785 13,8 13 444 12 688 756 6,0 50122: Finnair Oy ................ . 2 933 2 840 93 3,3 5 676 5 435 241 4,4 50123: Imatran Voima Oy ........ . 4 311 4 167 144 3,5 4 657 4 752 -95 -0,2 50124: Kehitysaluerahasto Oy .... . 770 1 700 1 70 1 10,0 163 177 -14 -0,1 50125: Kemijoki Oy .............. . 287 305 -18 -5,9 513 522 -9 -0,2 50126: Kemira Oy ................ . 3 644 3 761 -117 -3,1 6 800 6 976 -176 -0,3 50127: Kokkolan Puhelin Oy ..... . 20 18 2 11' 1 81 79 2 2,5 50128: Liikenneravintolat Oy .... . 155 122 33 27,0 633 640 -7 -1,1 50129: Neste Oy .................. . 23 178 21 830 1 348 6,2 5 944 5 439 505 9,3 50130: Outokumpu Oy ........... . 4 407 4 200 207 4,9 7 980 8 363 -383 -4,6 50131: Oy Pohjolan Liikenne Ab .. 223 196 27 13,8 1 154 1 093 61 5,6 50132: Rautaruukki Oy .......... . 3872 3 614 258 7,1 7 091 7 205 -114 -1,6 50133: Oy Sisu-Auto Ab ......... . 783 691 92 13,3 1 195 1 247 -52 -4,2 50134: Suomen Malmi Oy ........ . 30 25 5 20,0 100 108 -8 50135: Suomen Vientiluotto Oy .. . 5 260 1 2 390 1 2 870 1 120,1 76 60 16 26,7 50136: Teollisen Kehitysyhteistyön 50137: 1 1 50138: Rahasto Oy ............. . 30 47 -17' -36,2 21 19 2 10,5 50139: Valmet Oy2 •••••••••••••••• 1 779 3 833 -2 054 -53,6 4 584 9 582 -4 998 -52,2 50140: Vaivilla Oy ............... . 156 192 -36 18,8 765 847 -82 -9,7 50141: Vapo Oy .................. . 854 773 81 10,5 2 058 2 000 58 2,9 50142: Oy Veikkaus Ab .......... . 2 385 2 032 353 17,4 622 682 -60 -8,8 50143: Veitsiluoto Oy ............ . 2 939 2 465 474 19,2 5 006 5 119 -33 -0,6 50144: VTT-Teknology Oy ....... . 20 20 55 55 50145: Oy Yleisradio Ab ......... . 1 352 1 241 111 8,9 4 856 4 879 -23 -0,5 50146: Yhteensä .................. . 63 789 61 438 2 351 3,4 77 583 81 872 -4 334 -5,3 50147: 6 060 1 3 137 1 2 983 1 93,2 50148: 1 50149: Myönnetty rahoitus 50150: 2 50151: Valmet-konsernin rakennetta muutettiin kertomusvuonna irrottamalla emoyhtiöstä mm. paperikone- ja telakka- 50152: toiminnot. 50153: 50154: 50155: Suurimpien valtionenemmistöisten emoyhti- konsernin, Neste-konsernin, Outokumpu-kon- 50156: öiden henkilökunnan määrä laski kertomus- sernin, Rautaruukki-konsernin, Oy Sisu-Auto 50157: vuonna yli 4 300 henkilöä eli 5,3 %. Lasku Ab:n, Valmet-konsernin, Vaivilla Oy:n, Vapo 50158: johtui kokonaan Valmet-konsernin rakennejär- Oy:n ja Veitsiluoto Oy:n tuloslaskelmat: 50159: jestelyistä, joiden seurauksena emoyhtiössä toi- 50160: mi kertomusvuonna enää 27 % koko konser- 1987 Muutos edellisestä 50161: vuodesta 50162: nin henkilöstöstä. Mmk Mmk % 50163: Seuraavassa asetelmassa esitetään 14 suurim- Liikevaihto ............. 80 139 8 636 12,1 50164: man valtionenemmistöisen konsernin tai emo- Ainekulut ............ 46 678 2 828 6,4 50165: yhtiön yhteenlaskettu tuloslaskelma kertomus- Henkilökulut ........ 13 654 1 484 12,2 50166: vuodelta. Se on saatu summaamalla Alko-kon- Muut kulut .......... 8 495 310 3,8 50167: sernin, Enso-konsernin, Finnair-konsernin, Käyttökate ............. 11 312 4013 55,0 50168: Imatran Voima Oy:n, Kemijoki Oy:n, Kemira- Poistot (suunn.) ...... 4 426 703 15,9 50169: 244 50170: 50171: Liikevoitto ............ . 6 886 3 310 92,6 käaikaiset velat 4,1 mrd. mk. Oman pääoman 50172: Muut tuotot ja kulut . 1 463 214 17,1 osuus taseesta laski 0,2 prosenttiyksikköä. Hy- 50173: Poistoerotus ........ . -1046 468 81,0 50174: Varausten muutokset -866 1 808 91,9 vä tuloskehitys ei siten näkynyt yhtiöiden vel- 50175: Korkokulut ......... . -3 798 158 4,3 kaantuneisuuden laskuna, vaan käyttökatteen 50176: Verot ............... . -372 76 25,7 lisäys kanavoitui pääosin rahoitusomaisuudek- 50177: Tilikauden voitto ...... . 2 247 994 79,3 si, joka kasvoi kertomusvuonna 3,3 mrd. mk. 50178: Valtion ja valtionenemmistöisien 50179: yhtiöiden väliset rahoitussuhteet. 50180: Suurimpien valtionyhtiöiden toiminnan tu- Seuraavassa taulukossa esitetään tuotanto- tai 50181: loksellisuus kasvoi kertomusvuonna lähes kak- rahoitustoimintaa kertomusvuonna harjoitta- 50182: sinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. neiden valtionyhtiöiden valtiolle suorittamat 50183: Yhtiöt näyttivät voittoa tilinpidon mukaan n. osingot, korot ja kuoletukset, valtion yh- 50184: 1 mrd. mk enemmän kuin v. 1986. tiöilleen suorittamat osakepääomat ja lainat 50185: Näiden valtionyhtiöiden lyhytaikaiset velat sekä valtion rahoituksen kokonaismäärä kerto- 50186: kasvoivat kertomusvuonna 5,3 mrd. mk ja pit- musvuoden päättyessä. 50187: Yhtiö Valtio saanut Valtio suorittanut Valtion rahoitus 50188: Osingot Korot sekä Kuoletukset Osake- Uudet Osakkeet Lainat 50189: indeksi- lainoista pääomat lainat (nimellis- 50190: ja kurssi- arvo) 50191: hyvitykset• 50192: 1000 mk 50193: 50194: AlkoAb .................. . 672,0 9 600,0 50195: Enso-Gutzeit Oy .......... . 47 112,0 993,1 2 335,7 208 809,0 1 1 538,7 590 508,6 19 068,4 50196: Oy Finlandia 88 Ab ....... . 60,0 60,0 50197: Finnair Oy ................ . 437,2 91 287,0 50198: Imatran Voima Oy ........ . 90 391,8 5 621,5 10 115,3 821 743,5 112 617,6 50199: Kehitysaluerahasto Oy .... . 77 822,2 37 120,0 219 000,0 310 000,0 1 325 760,0 50200: Kemijoki Oy .............. . 3 973,3 6 818,2 20 436,5 17 602,62 125 628,8 94 901,7 50201: 6 901,6* 50202: Kemira Oy ................ . 56 977,5 696,3 991,9 70 000,0 1 273,0 587 977,6 46 407,0 50203: Kokkolan Puhelin Oy ..... . 17,4 174,3 50204: Liikenneravintolat Oy .... . 225,0 2 700,0 50205: Neste Oy .................. . 54 897,7 3 118,2 7 629,3 50 000,0 584,0 649 070,0 43 461,5 50206: Outokumpu Oy ........... . 1 290,4 11 664,5 60 000,0 2 931,3 458 958,2 151 185,6 50207: Oy Pohjolan Liikenne Ab .. 5 853,2 50208: Rautaruukki Oy . . . . . . . . . . . 29 865,8 92,1 90 000,0 1 050,0 687 315,0 2 600,0 50209: Saimaan Kanavalaivat Oy .. l3 765,0 50210: Oy Sisu-Auto Ab ......... . 98 409,0 50211: Suomen Malmi Oy ........ . 1 403,0 50212: Suomen Vientiluotto Oy . . . 4 722,4 55 913,5 51 720,0 59 030,0 1 189 960,0 50213: Teollisen Kehitysyhteistyön 50214: Rahasto Oy ............. . 390,0 40 500,0 20 000,0 112 500,0 20 000,0 50215: Valmet Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 865,3 2 277,6 3 444,8 lO 000,0 519 294,3 43 869,0 50216: Vaivilla Oy ............... . 3 912,43 27 640,0 50217: Vapo Oy ................... 20 000,0 15 763,4 21 428,6 50,0 300 000,0 246 828,5 50218: Oy Veikkaus Ab .......... . 996,0 50219: Veitsiluoto Oy . . . . . . . . . . . . . 15 357,7 141,5 536,2 224,6 219 395,4 2 724,6 50220: VTT-Teknology Oy ....... . 300,0 3 500,0 50221: Oy Yleisradio Ab ......... . 46 831,5 300,0 50222: Yhteensä ................... 360 515,1 177 839,6 167 422,8 610 884,6 246 951,6 5 743 640,4 3 299 683,9 50223: 1 50224: Ostettu Suomen Pankilta. 50225: 2 50226: Ostettu Imatran Voima Oy:ltä. 50227: 3 50228: Ostettu Suomen Pankilta ja Postipankilta. 50229: 50230: 50231: Taulukossa esitettyjen maksullisten osakean- Liikenneravintolat Oy (900 000 mk), Neste Oy 50232: tien ja valtion ostamien osakkeiden lisäksi (100,0 Mmk) ja Vapo Oy (100,0 Mmk). 50233: valtion osakkeenomistukseen vaikuttivat seu- Yhteensä 14 suurinta valtionenemmistöisiä 50234: raavien yhtiöiden rahastoannit: Kemira Oy:n yhtiötä maksoivat valtiolle kertomusvuonna 50235: rahastoanti vuodelta 1986 (99 995 600 mk), osinkoja n. 360 Mmk. Vuotta aiemmin osinko- 50236: 245 50237: 50238: jen yhteismäärä oli n. 283 Mmk. Valtion yh- vertailun muiden samoilla toimialoilla toimi- 50239: tiöiltään saarnat osinkotuotot kasvoivat kerto- vien yritysten kanssa. Tämä osoittaa, että val- 50240: musvuonnå siten 27 Ofo edellisvuoteen verrattu- tion yhtiöitä on etupäässä hoidettu huolellisesti 50241: na ja olivat 6,3 % yhtiöiden valtion omista- ja liiketaloudellisin perustein. Tämä osoittaa 50242: mien osakkeiden nimellisestä yhteisarvosta. myös, ettei yritystoiminnan kannattavuus si- 50243: Valtionenemmistöiset teollisuusyhtiöt maksoi- nänsä riipu sen omistuspohjasta. Sitä tärkeäm- 50244: vat kertomusvuonna osinkoa yhteensä piä ovat yhtiöiden yleiset toimintaperiaatteet ja 50245: 406 Mmk, josta 355 Mmk valtiolle. Nimellinen niiden henkilöstön taidot ja kyvyt. 50246: osinkotuotto valtiolle oli näin ollen 7 % ja Valtion teollisuusyhtiöiden osuus maan koko 50247: efektiivinen, rahastoantien vaikutuksen huo- teollisuuden jalostusarvosta oli kertomusvuon- 50248: mioiva tuotto n. 9,5 %. na lähes viidennes, investoinneista yli kolman- 50249: Valtionyhtiöt suorittivat valtiolle korkoja nes ja viennistä runsas viidennes. Lisäksi val- 50250: sekä indeksi- ja kurssihyvitystä kertomusvuo- tionyhtiöt toimivat koko teollisuuden kannalta 50251: den aikana yhteensä 178 Mmk, joka oli 5,4 % keskeisillä perustoimialoilla, kuten metallien 50252: lainakannasta. Vuotta aiemmin luvut olivat perus-, kemian- ja metsäteollisuudessa sekä 50253: 190 Mmk ja 5,5 %. Uusia lainoja valtio myön- energiantuotannossa. Valtion teollisuusyhtiöi- 50254: si yhtiöilleen kertomusvuonna yhteensä den merkitys maamme teollisuudessa ja jopa 50255: 247 Mmk. Kuoletuksia aiemmista lainoista yh- koko kansantaloudessa on siis varsin tärkeä. 50256: tiöt maksoivat valtiolle yhteensä 167 Mmk. Yhtiöiden keskeisen merkityksen vuoksi niitä 50257: Valtion yhtiöilleen myöntämien lainojen kanta voitaisiin käyttää määrätietoisen teollisen ra- 50258: kertomusvuoden lopulla oli siten 3 300 Mmk. kennemuutoksen välineenä. On selvitettävä, 50259: Valtion teollisuusyhtiöiden osakepääomat voidaanko valtionyhtiöitä käyttää nykyistä 50260: kasvoivat kertomusvuonna 682 Mmk. Tästä enemmän hyväksi teollisuuspolitiikan välinee- 50261: maksettujen lisäsijoitusten osuus oli 606 Mmk nä pyrittäessä tekemään strategisia ratkaisuja 50262: eli 8,1 % emoyhtiöiden kotimaisista kiinteistä maamme koko teollisuuden kehittämiseksi. 50263: investoinneista. Edellisenä vuonna vastaava Kysymykseen tulevia tavoitteita tällöin ovat 50264: osuus oli 3,1 Ofo. Kertomusvuonnakin jäi mak- mm. teollisuuden jalostusasteen kohottaminen, 50265: sullisten osakepääomakorotusten osuus yh- uusien tuotteiden kehittäminen, teollisten työ- 50266: tiöiden käyttöomaisuusinvestoinneista alle paikkojen säilyttäminen rakennemuutoksessa, 50267: 10 %:n, joka on kauppa- ja teollisuusministe- työelämän päätöksenteoo laajentaminen sekä 50268: riön laatiman valtionyhtiöiden kehittämisohjel- uusien tuotannon 01;ganisaatiomuotojen muo- 50269: man mukainen tavoite. Valtion koko sijoitus dostaminen tuotannon tehostamiseksi ja työs- 50270: yhtiöihinsä oli kertomusvuonna 570 Mmk, jos- kentelyolojen uudistamiseksi. 50271: ta 340 Mmk oli lisäsijoituksia osakepääomiin 50272: ja 230 Mmk ostoja muilta omistajilta. Valtionyhtiöiden rahoitus. Ra hoi t u s t i- 50273: lanteen kehitys ja näkymät. Vuosi- 50274: Valtionyhtiöiden taloudellinen tulos koheni na 1983-87 valtion teollisuusyhtiöiden (emo- 50275: kertomusvuonna tuntuvasti. Yhtiöiden kannat- yhtiöiden) yhteenlaskettu rahoituslaskelma oli 50276: tavuus on pääosin tyydyttävä tai hyvä ja kestää seuraava: 50277: 50278: 50279: 1983 1984 1985 1986 1987 50280: Käyttökate ..................................•................. 5 600 7 215 6 572 5 056 7 395 50281: + muut tuotot/kulut ........................ .................. 50282: , 583 79 503 382 446 50283: -verot ja osingot ............................................. 2 336 2 283 2 286 2 517 2 687 50284: Tulorahoitus .................................................. 3 847 5 012 ll789 2 921 5 154 50285: -nettokäyttöpääoman muutos ................................ 1 986 2603 14 317 -2 366 50286: Jää investointeihin ............................................ 1 861 2 408 4776 2604 7 520 50287: -investoinnit ................................................. 3 318 3 853 6.376 1l 598 10 426 50288: 50289: Rahoitusjäämä ................................................ -1 457 -1444 -1 600 -5 994 -2 906 50290: + osakepääoman korotus ..................................... 292 87 301 282 480 50291: +velkojen muutos ....................•........................ 1 165 1 358 1 299 5 712 2 426 50292: Jäännös ....................................................... 0 0 0 0 0 50293: 246 50294: 50295: Vuosina 1983-88 riitti tulorahoitus käyttö- rustuu olettamukseen, ettei yhtiöiden kannatta- 50296: pääomarahoituksen jälkeen keskimäärin vajaa- vuus olennaisesti huonone ja että investoinnit 50297: seen 60 Olo :iin kokonaisinvestointimenoista. Ul- kokonaisuudessaan jäävät vuosittain hieman 50298: koista rahoitusta tarvittiin siis kattamaan kes- alhaisemmiksi kuin kertomusvuonna. 50299: kimäärin hieman yli 40 Olo investointimenoista. Valtionyhtiöiden rahoitusvaihto- 50300: Vuonna 1986 tulorahoituksen osuus oli ehdot . Toistaiseksi kauppa- ja teollisuusmi- 50301: n. 30 Olo,· v. 1985 kolme neljännestä, v. 1984 nisteriön valtionyhtiöiden kehittämisohjel- 50302: runsaat 60 Olo ja v. 1983 alle 60 Olo. massa asettamaa rahoitustavoitetta ei ole saa- 50303: Kertomusvuonna valtion teollisuusyhtiöiden vutettu eikä sen saavuttaminen pääasiassa val- 50304: tulorahoitus oli Vaivilla Oy:tä lukuun ottamat- tion tulo- ja menoarvion kautta näytä ministe- 50305: ta suotuisa. Keskimäärin yhtiöiden tulorahoi- riön arvion mukaan lähivuosina todennäköisel- 50306: tus lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. tä. Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuusministe- 50307: Konsernitasolla tulorahoitus oli vieläkin pa- riössä on kertomusvuonna selvitetty mahdolli- 50308: rempi. Tulorahoitus riitti kattamaan noin puo- suuksia valtionyhtiöiden pääomahuollon laa- 50309: let investointien kokonaisrahoitustarpeesta. Li- jentamiseksi. Eri vaihtoehtoja luonnehditaan 50310: säksi käyttöpääomarahoituksen kokonaistarve seuraavassa. 50311: pieneni. Näin ollen käyttöpääomarahoituksen Tavallisin osakeyhtiöiden riskipääoman han- 50312: jälkeen valtion teollisuusyhtiöillä oli tarve kat- kintatapa on maksullinen osakeanti yleisölle. 50313: taa investointiensa kokonaisrahoituksesta ul- Annin menestymisen ehtona on tavallisesti 50314: koisella rahoituksella vain vajaa kolmannes, osakkeiden jälleenmyyntimahdollisuus. Nämä 50315: joka oli selvästi vähemmän kuin viisivuotisjak- ns. jälkimarkkinat varmistetaan yleensä siten, 50316: sona 1983-87 keskimäärin. että rahoitusta hankkiva yritys noteerataan 50317: Tulorahoituksen suotuisa kehitys kertomus- arvopaperipörssissä. Useimmissa riskirahoitus- 50318: vuonna merkitsi sitä, että valtion teollisuusyh.- vaihtoehdoissa tämä on välttämätöntä tai aina- 50319: tiöiden lainanoton lisäys jäi alle puoleen edelli- kin edullista. 50320: sen vuoden lisäyksestä, vaikka investointime- Vaihtoehtoisesti yhtiökokous voi päättää 50321: not kasvoivat 14 Olo. Nettolainanottoa lisää- velkakirjalainan ottamisesta ehdoilla, että lai- 50322: mällä yhtiöt kattoivat investointien kokonais- nan antajalla on oikeus vaihtaa velkakirjansa 50323: rahoitustarpeesta vajaan neljänneksen, kun kokonaan tai osittain yhtiön osakkeisiin (vaih- 50324: osuus edellisenä vuonna oli n. 60 Olo. Viisivuo- tovelkakirjalaina) tai että tällä on oikeus mer- 50325: tiskaudella 1983-87 lainojen osuus oli keski- kitä yhtiön maksullisia uusia osakkeita (opti- 50326: määrin runsaat 35 Olo investointien kokonaisra- olaina). Laina voidaan laskea liikkeelle jouk- 50327: hoitustarpeesta. kovelkakirjana. 50328: Osakepääomarahoitus kattoi kertomusvuon- Valtionyhtiöistä Enso-Gutzeit Oy laski vaih- 50329: na investointien kokonaisrahoitustarpeesta va- tovelkakirjalainan liikkeelle vuosien 1981-82 50330: jaat 5 Olo eli hieman enemmän kuin v. 1983- vaihteessa. Optiolainoja valtionyhtiöiden ra- 50331: 87 keskimäärin. Osakepääomarahoituksen hoituksessa ei toistaiseksi ole käytetty. Optio- 50332: osuus ei ole viime vuosina merkittävästi ko- lainalla valtionyhtiöt voisivat periaatteessa saa- 50333: honnut. Kauppa- ja teollisuusministeriön val- da ulkoista rahoitusta tavanomaisen vieraan 50334: tionyhtiöiden kehittämisohjelman mukaan yh- pääoman ehtoja edullisemmin. Tämä edellyt- 50335: tiöiden maksullisten osakepääomakorotusten täisi yhtiöiden osakkeiden noteeraamista pörs- 50336: osuus käyttöomaisuusinvestoinneista - ensi sissä. 50337: sijassa kiinteistä kotimaisista käyttöomaisuu- Vaihtoehto yleisöannille on suunnattu osake- 50338: sinvestoinneista - pitäisi olla keskimäärin anti yksittäisille suursijoittajille. Yhtiöiden in- 50339: 10 Olo. Kertomusvuonna tämä osuus oli 6,5 Olo, tressiryhmiin kuuluvat saattaisivat olla kiinnos- 50340: kun se edellisenä vuonna oli 4,1 Olo. Vuosina tuneita vähemmistöosakkuuksista, joihin voi 50341: 1983-87 osuus oli keskimäärin hieman yli kuitenkin liittyä myös haittoja. Suuria riski- 50342: 5 Olo. pääomia sijoittavien täysin ulkopuolisten löy- 50343: Valtion teollisuusyhtiöiden laatimien ennus- täminen edellyttää osakkeiden jälkimarkkinoi- 50344: teiden mukaan niiden tulorahoitus keskimäärin ta. 50345: kehittyy suotuisasti v. 1988-90. Käyttöpää- Käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi on kauppa- 50346: omarahoituksen jälkeen tulorahoituksen arvi- ja teollisuusministeriön arvion mukaan osoit- 50347: oidaan riittävän keskimäärin n. 60 OJo:iin inves- tautunut muutamien kilpailuympäristössä toi- 50348: tointien kokonaisrahoitustarpeesta. Arvio pe- mivien valtionyhtiöiden omistuspohjan laajen- 50349: 247 50350: 50351: taminen sallimalla niiden toteuttaa yleisöanteja hankinnan kokonaismenojen perusteella. 50352: ja listautua pörssiin. Hallituksen talouspoliitti- Osakkeen pienempi merkintähinta merkitsee 50353: nen ministerivaliokunta käsitteli asiaa samalla yhtiölle tulevan emissiovoiton vähene- 50354: 22.4.1988 ja otti myönteisen kannan Valmet mistä. 50355: Oy:n listautumiseen Helsingin Arvopaperipörs- Kun valtionyhtiön osakkeita noteerataan 50356: siin. pörssissä tai yhtiöllä muutoin on merkittävä 50357: Pörssiin Iistautumalla yhtiöillä on osakean- vähemmistöosakaskanta, ei yhden osakkaan 50358: nissa mahdollisuus saada välittömiä emissio- tavoitteita palveleva poikkeaminen yleisistä 50359: voittoja, jotka alentavat tehokasta osinkopro- päätöksentekoperusteista liene mahdollista. 50360: senttia ja siten riskipääomakorvausta. Valtio ei Rajoituksen tälle poikkeamiselle asettavat mm. 50361: ole puolestaan merkinnyt omistamiensa yh- osakeyhtiölain yhdenvertaisuussäännökset. Si- 50362: tiöiden osakkeita ylikurssiin. Tämän vuoksi ten valtion mahdollisuudet käyttää pörssiin 50363: yleisöannit ovat yhtiöille valtion osakepääoma- listautuvaa valtionyhtiötä teollisuuspolitiikan 50364: rahoitusta edullisempia edellyttäen, että yleisö välineenä todennäköisesti jossakin määrin vä- 50365: merkitsee osakkeita ylikurssiin. Mikäli valtio henevät. 50366: merkitsisi vastaavasti osakkeita nimellisarvon Valtion määräysvallan säilyttä- 50367: ylittävään kurssiin, olisi valtion riskirahoitus minen valtionyhtiöissä. Kauppa- ja 50368: yhtiöille yhtä edullista. teollisuusministeriössä lähivuosina mahdolli- 50369: Sille, että valtio merkitsee osakkeita nimellis- siksi pörssiyhtiöiksi arvioidut Outokumpu Oy, 50370: arvon ylittävään kurssiin, ei ole estettä valtio- Veitsiluoto Oy, Valmet Oy ja Kemira Oy on 50371: varain hoitoa koskevissa säännöksissä. Yli- perustettu erityislaeilla (387 /31, 192/47, 5371 50372: kurssiin merkintä heikentää sijoituksen teho- 50 ja 459/52). Näillä laeilla on määrätty val- 50373: kasta tuottoa, mutta ei kuitenkaan merkitse tion suoran vähimmäisosakkeenomistuksen 50374: yhtiön varojen siirtymistä pois omistajalta. suuruus kussakin yhtiössä. Valmet Oy:ssä se 50375: Emissiokurssin ja nimelliskurssin välinen ero on 60 OJo ja muissa ao. yhtiöissä 75 % ml. 50376: kirjataan yhtiön vararahastoon, jota yhtiö voi Kansaneläkelaitoksen osakeomistus. Kuitenkin 50377: käyttää mm. rahastoanteihin. Niiden. toimeen- 51 % tulee aina olla valtion välittömässä omis- 50378: pano yhtiökokouksessa on puolestaan pää- tuksessa. Vähimmäisomistusrajat koskevat 50379: omistajan päätettävissä oleva asia. Näin ollen kappalemääräisiä osakeomistusta. Vähimmäi- 50380: emissiovoittojen maksaminen yhtiölle ei mer- somistusrajaa koskevista säännöksistä voidaan 50381: kitse sitä, että niitä vastaava sijoitus luisuisi poiketa vain kyseisiä lakeja muuttamalla. 50382: valtion määräysvallan ulkopuolelle. Kahdessa em. laissa valtion vähimmäisomis- 50383: Osakeyhtiön vanhan omistajan eli valtionyh- tusta koskevan säännöksen yhteydessä myös 50384: tiöissä valtion kannalta pörssin kautta hankit- määrätään, että yhtiön yhtiöjärjestykseen on 50385: tavan uuden osakepääoman kustannus ei muo- otettava sellaiset määräykset, että valtion mää- 50386: dostu pelkästään uusille osakkeille maksetta- räämisvalta yhtiössä säilytetään ja valtionta- 50387: vista osingoista. Kustannus koostuu myös siitä louden sekä yleiset edut turvataan. Säännös 50388: osuudesta yhtiön arvonnoususta, jonka vanha valtion määräysvallan säilyttämisestä on epä- 50389: omistaja joutuu luovuttamaan uusille osakkail- selvä ja tulkinnanvarainen. Tällä määräyksellä 50390: le. Luovutettu arvonnousu on sitä suurempi, on merkitystä vain yhtiöissä, joissa osakkeet 50391: mitä alhaisempi on uusien osakkaiden osak- on jaettu erilaisen äänioikeuden tuottaviin osa- 50392: keista maksama hinta verrattuna yhtiön mark- keryhmiin. Määräysvallan käsitteestä johdettu- 50393: kina-arvoon. Tämä suhde riippuu paljolti si- na vähimmäisvaatimuksena on, että valtion 50394: joittajan osinko-odotuksista. Näin ollen uusien omistamat osakkeet tuottavat yksinkertaisen 50395: osakkeiden merkintähinnan määrittelyssä läh- ääntenenemmistön. 50396: tökohtana on pidettävä yhtiön substanssi- ja Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan on 50397: tuottoarvoja. ilmeistä, että em. lakeja aikanaan säädettäessä 50398: Mikäli valtio ei käytä vanhan osakkeenomis- on osakeomistuksen määrä ja määräysvallan 50399: tajan merkintäetuoikeuttaan on sillä mahdolli- suuruus nähty yhteneväiseksi eikä huomioon 50400: suus hankkia välitöntä tuloa myymällä merkin- ole otettu mahdollisuutta järjestää näiden suh- 50401: täoikeuksiaan. Tällöin yhtiö joutuu yleensä de muunlaiseksi siten, että yhtiöjärjestysmää- 50402: hinnoittelemaan uuden osakkeen halvemmaksi. räyksin annetaan eri osakeryhmien osakkeille 50403: Merkintäoikeuksien luovutuksessa niiden osta- erisuuruiset äänivallat. Ensimmäistä valtionyh- 50404: ja ratkaisee nimittäin merkintähalukkuutensa tiöitä koskevaa lakia säädettäessä näyttää vai- 50405: 248 50406: 50407: tion osakeomistukselle asetettua rajaa määrät- omistus- ja määräysvaltajärjestelyt valtionyh- 50408: täessä tähdätyn oikeusvaikutuksiin, jotka liit- tiöissä. Kauppa- ja teollisuusministeriön mie- 50409: tyivät vastaavansuuruisen äänimäärän hallin- lestä valtion määräysvallasta luopuminen ei 50410: taan yhtiössä. Säännöksen varovainen tulkinta saata valtionyhtiössä tapahtua ilman, että 50411: saattaisi kauppa- ja teollisuusministeriön mu- eduskunnan suostumus asiaan hankitaan. Tu- 50412: kaan edellyttää, että lähtökohtana pidettäisiin levaisuudessa saattaa kuitenkin olla tarpeen 50413: valtion osakkeenomistuksen vähimmäisrajaa harkita järjestelyjen pysyvyyden turvaamista 50414: vastaavaa äänivaltaa. Perusteettornana ei toi- ryhtymällä lainsäädäntötoimiin. 50415: saalta voida pitää myöskään tulkintaa, jonka Koska em. valtionyhtiöt on perustettu eri- 50416: mukaan säännöksen tarkoittamaan määräys- tyislainsäädännöllä, ei edellä oleva koske niitä 50417: valtaan riittäisi yksinkertaisen ääntenenemmis- suoranaisesti. Yhtiöitä koskevissa laeissa edel- 50418: tön hallinta. Lailla perustettujen osakeyhtiöi- lytetään määräysvallan säilyttämistä valtiolla. 50419: den yhtiöjärjestyksiin on kirjattu lakeihin sisäl- Tällöin määräysvalta käsitteenä pitää sisällään 50420: tyvät omistu$oikeusrajoitukset. ainakin sellaisen osakeomistuksen, joka tuot- 50421: Kauppa- ja teollisuusministeriössä suoritetun taa yksinkertaisen ääntenenemmistön yh- 50422: selvitystyön yhtenä lähtökohtana oli eduskun- tiökokouksessa. 50423: nan budjettivallan ulottuminen osittain määrä- Tiettyjen asioiden ratkaiseminen yh- 50424: rahamomenttien perustelujen kohdalta varain- tiökokouksessa edellyttää osakeyhtiölain mu- 50425: hoitovuotta pitemmällekin. Tämä perustui oi- kaan kuitenkin kahden kolmasosan osake- ja 50426: keustieteelliseen kirjallisuuteen ja aikaisemmin ääntenenemmistön hallintaa. Osakkaana, joka 50427: noudatettuun budjettikäytäntöön. On kuiten- hallitsee yksin tämän suuruista enemmistöä, on 50428: kin esitetty kriittisiä arviointeja tämän käsityk- yksinomainen määräysvalta kyseisistä asioista 50429: sen ja käytännön oikeellisuudesta. Kritiikin päätettäessä. Tällaista määräenemmistöä edel- 50430: mukaan määrärahaperustelujen sitovuus ulot- lytetään mm. yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi, 50431: tuu normaalitapauksessa vain varainhoitovuo- suunnatun annin toteuttamiseksi tai fuusiopää- 50432: teen. Jos jokin asia halutaan järjestää tätä töksen aikaansaamiseksi. Osakeyhtiölain mää- 50433: pysyvämmin, tulisi toimia muulla tavoin, ts. räenemmistösäännökset ovat pakottavia. Pää- 50434: lainsäädäntöteitse. tösten syntyminen edellyttää kahden kolmas- 50435: Viimeksi mainitun kannanoton mukaan osan ääntenenemmistön lisäksi myös vastaa- 50436: maan hallitus olisi velvollinen pysyttämään vansuuruista osake-enemmistöä. 50437: valtionenemmistöisen osakeyhtiön valtion Määräenemmistö antaa haltijalleen yksino- 50438: määräysvallassa vain sen varainhoitovuoden maisen määräysvallan tiettyihin olennaisiin yh- 50439: ajan, jolloin tarkoitosta varten on budjetissa tiökoköl1späätöksiin. Siten ainakin periaatteel- 50440: myönnetty määrär;aha. Tästä seuraisi, että val- lista huomiota on kiinnitettävä järjestelyihin, 50441: tion määräysvallasta valtionenemmistöisissä joissa valtio menettäisi hallitsemansa määrä- 50442: osakeyhtiöissä voitaisiin myöhemmin luopua enemmistöaseman. Kaikissa em. yhtiöissä val- 50443: eduskunnan kantaa asiaan tiedustelematta. tiolla on määräenemmistöaseman edellyttämä 50444: Koska kuitenkin valtion omistamien osakkei- osake- ja äänimäärä. Pörssissä jo aikaisemmin 50445: den (joiden hankintaa varten eduskunta on noteeratussa Enso-Gutzeit Oy:ssä tällaista 50446: hyväksynyt määrärahan) luovuttaminen on määräenemmistöä ei valtiolla kuitenkaan ole. 50447: mahdollista ainoastaan eduskunnan suostu- Valtion määräenemmistöaseman luovuttami- 50448: muksella, saattaisi määräysvallasta luopumi- nen tai sen säilyttäminen eivät ole muodollises- 50449: nen käytännössä olla mahdollista toteuttaa ti eduskunnan käsiteltäviä asioita. Kyseenalais- 50450: vain joko jättämällä merkitsemättä valtiolle ta on, voisiko eduskunta niin halutessaankaan 50451: tulevia osuuksia yhtiön osakepääomakorotus- sitoa määrärahaperusteluilla hallituksen toimi- 50452: ten yhteydessä tai hyväksymällä yhtiökokouk- valtuuksia varainhoitovuotta pitemmälle. Mää- 50453: sessa sellainen yhtiöjärjestyksen muutos, joka räenemmistöasemaan liittyvien vaikuttamis- 50454: vähentäisi valtion omistamiin osakkeisiin liitty- mahdollisuuksien vuoksi hallitus voinee luopua 50455: vää äänioikeutta suhteessa muihin osakkeisiin. tästä asemasta kuitenkin vain erityisen perus- 50456: Vaikka esitettyjä näkemyksiä pidettäisiinkin telluista syistä ja luopumisen vaikutukset riittä- 50457: muodollisesti oikeina, olisi ilmeisesti vaikea vän laajasti ennalta selvitettyään. 50458: asiallisesti perustella toimia, joilla hallitus yksi- Arvopaperikauppakomitea on esittänyt en- 50459: puolisesti eduskuntaa kuulematta peruisi edus- simmäisessä osamietinnössään (KM 44/87) 50460: kunnan pysyväisluonteiseksi tarkoittamat mm., että yli kahden k<:>lmanneksen osake- 50461: 249 50462: 50463: omistuksen hankinta julkisen noteerauksen Tärkeimmäksi budjettirahoituksen vaihtoeh- 50464: aloittamisen jälkeen pörssi- tai OTC-listan yh- doksi riskipääoman hankkimiseksi valtionyh- 50465: tiössä veivoittaisi sen haltijan lunastamaan vä- tiöille on kohonnut maksullisten osakeantien 50466: hemmistöön jääneiden osakkeet käyvästä hin- toimeenpano yleisölle, mikä puolestaan edellyt- 50467: nasta. Lisäksi komitea on ehdottanut osakeyh- tää ao. yhtiöiden listautumista arvopaperipörs- 50468: tiölain suunnattuja osakeanteja koskevia koh- siin ja niiden osakkeiden noteeraamista pörs- 50469: tia muutettavaksi mm. siten, että päätös olisi sissä. Näin valtionyhtiöt voivat hankkia käyt- 50470: tehtävä yhtiökokouksessa kolmen neljänneksen töönsä pääomia ohi valtion budjetin ja saada 50471: enemmistöllä nykyisen kahden kolmanneksen mahdollisesti samalla tuntuviakin emissiovoit- 50472: sijasta. Mikäli ehdotukset toteutuvat lainsää- toja. Vaikka tämä menettely onkin perusteltua 50473: dännössä, asettaa se valtionyhtiöiden pörssin ao. yhtiöiden näkökulmasta, siihen liittyy mer- 50474: välityksellä tapahtuvan riskirahoituksen han- kittäviä valtion omistajanasemaan kohdistuvia 50475: kinnan uuteen tilanteeseen. ongelmia. 50476: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ei Riskipääoman hankinnan yhteydessä valtion 50477: lakia muuttamatta voida toteuttaa em. valtion- määräysvalta yhtiöissä kaventuu. Eräiden val- 50478: yhtiöitä koskevia järjestelyjä, jotka merkitsisi- tionyhtiöiden kohdalla on lailla säädetty, kuin- 50479: vät lakiin sisältyvän vähimmäisomistusrajan ka suuren osuuden ao. yhtiöiden osakkeista on 50480: alittamista. Myös valtion äänivallan kaventa- vähintään oltava valtion omistuksessa välilli- 50481: minen valtion osakkeenomistukselle em. laissa sesti tai välittömästi. Lakien säännökset on 50482: säädettyjä vähimmäisrajoja alhaisemmaksi voi- otettu myös yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin. Näitä 50483: si tapahtua vain tätä lakia muuttamalla. Siten säännöksiä tulee tulkita siten, että huomioon 50484: yhtiöiden mahdollisen pörssiinmenon yhteydes- otetaan ensisijaisesti valtion omistajanetu. 50485: sä valtion määräysvaltaa koskevana perus- Näin ollen valtion määräysvalta myös sellaisis- 50486: lähtökohtana on pidettävä, että yhtiöissä val- sa päätöksissä, jotka osakeyhtiölain mukaan 50487: tion määräysvalta säilytetään niin, että valtion vaativat määräenemmistön, tulee säilyttää yh- 50488: välitön osakeomistus ja äänivalta ovat vähin- tiöiden omistuspohjan laajentuessa riskipää- 50489: tään yhtiötä koskevassa erityislaissa todetun omien hankinnan seurauksena. Tämä on tar- 50490: vähimmäisomistusrajan suuruisia ja että nämä vittaessa toteutettavissa yhtiöjärjestyksiin otet- 50491: määräykset sisällytetään yhtiöiden yhtiöjärjes- tavilla säännöksillä valtion omistamien osak- 50492: tykseen. keiden ja muiden osakkeiden äänivaltaisuuksis- 50493: ta. Valtion omistus- ja äänivaltaenemmistöstä 50494: Periaatteessa valtionyhtiöiden tytäryhtiöiden ao. yhtiöissä on mahdollista luopua vain lain- 50495: rahoitusvaihtoehdot ovat samanlaiset kuin säädäntöä muuttamalla. 50496: emoyhtiöidenkin. Vuoden 1988 tulo- ja meno- Sellaisten osakeyhtiöiden, joiden osakkeista 50497: arvion valmistelun yhteydessä hallitus esitti valtio suoraan omistaa enemmistön mutta joi- 50498: kannanoton, jonka mukaan Valmet Oy:n ty- den omistussuhteista ei määrätä lainsäädännöl- 50499: täryhtiö Valmet Paperikoneet Oy voi ryhtyä lä, osakkeiden luovuttamiseen ulkopuolisille 50500: yleisölle ja yhtiön henkilökunnalle suunnat- tarvitaan valtion tulo- ja menoarviosta annetun 50501: tuun osakeantiin. Vastaavaa suhtautumista lain (423/88) mukaan eduskunnan suostumus, 50502: myös muiden valtionyhtiöiden tytäryhtiöiden mikäli niiden hankinta on tapahtunut eduskun- 50503: pääomahuollon laajentamiseen voidaan nan nimenomaisen päätöksen, esim. määrära- 50504: kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan pitää han, nojalla. Vaikka valtio omistaisi eduskun- 50505: perusteltuna, jos siihen on riittävät edellytyk- nan nimenomaisella päätöksellä tällaisesta yh- 50506: set. tiöstä osake-enemmistön ja sillä olisi määräys- 50507: Valtionyhtiöiden rahoitushuollossa riskipää- valta, voidaan määräysvalta kuitenkin luovut- 50508: oman saanti on jo pitkään ollut lyhytjänteistä taa ulkopuoliselle uusia osakkeita emittoimalla 50509: ja riittämätöntä yhtiöiden investointi- ja mui- eduskuntaa kuulematta. Tätä tilannetta ei voi- 50510: hin kehitystarpeisiin nähden. Tähän asiainti- da pitää asianmukaisena. 50511: laan ovat valtiontilintarkastajat viime vuosina Huolimatta siitä, että jotkin valtionyhtiöt 50512: useaan otteeseen edellyttäneet korjausta. Val- voivat tulevaisuudessa hankkia riskipääomia 50513: tionyhtiöiden budjettirahoitusta ei kuitenkaan yleisöltä arvopaperipörssin välityksellä, tulee 50514: ole sanottavasti lisätty, vaikka yhtiöiden osin- jatkossakin suunnata budjettivaroja yhtiöiden 50515: gonjakokyky ja -tahto on vuosi vuodelta ko- rahoitushuoltoon myös osakepääomina. Tämä 50516: hentunut. on perusteltua yhtiöiden yleisen kehittämisen, 50517: 32 380734R 50518: 250 50519: 50520: valtion määräysvallan säilyttämisen ja yh- palkkioiden kustannukset olivat 1,4 Mmk. Yh- 50521: tiöiden teollisuuspoliittisen merkityksen vuok- tiön tukeman harrastustoiminnan kustannukset 50522: si. Viime vuosina sijoitukset valtionyhtiöihin olivat 1, 7 Mmk. 50523: ovat osoittautuneet lisäksi tuottaviksi. Näillä Kemijoki Oy:n henkilöstöön kuuluvilla nai- 50524: tuotoiilo voidaan niin haluttaessa rahoittaa silla on ollut 60 vuoden eläkeikä, joka nyttem- 50525: muita tärkeiksi katsottavia valtion menoja. min on muutettu uusien naistyöntekijöiden 50526: osalta 65 vuoteen. Eläke karttuu 66 OJ'o:iin 33 50527: Valtionyhtiöiden henkilöstöedut. Valtion- vuodessa. Lisäeläkkeestä aiheutuvat kustan- 50528: enemmistöiset osakeyhtiöt suovat henkilöstöl- nukset ovat 7,6 Mmk vuodessa, mikä on 50529: leen eräitä sellaisia henkilökuntaetuja, joita ao. n. 15 OJ'o maksetuista palkoista. Suhteellisen 50530: lainsäädäntö ja työehtosopimukset eivät edelly- suuret lisäeläkekustannukset johtuvat yhtiölle 50531: tä. Valtion suurissa teollisuusyhtiöissä on käy- Oulujoki Oy:ltä siirtyneistä eläkkeistä. Kemi- 50532: tössä mm. seuraavia henkilöstöetuuksia. joki Oy:n lisäeläkevastuu vähenee suhteellisesti 50533: Enso-Gutzeit Oy:ssä käytössä oleva lisäelä- vastaisuudessa. Yhtiön kokonaan katettu elä- 50534: keturva koskee toimihenkilöitä, joiden työsuh- kevastuu oli kertomusvuonna 114,9 Mmk. Ke- 50535: de on alkanut ennen vuotta 1975, sekä työnte- mijoki Oy tukee henkilöstönsä asunnonhankin- 50536: kijöitä, joiden työsuhde on alkanut ennen taa ja vapaa-ajan harrastustoimintaa kuten 50537: vuotta 1982. Tämän lisäeläketurvan kustannus myös ruokailua. Yhtiön henkilöstöedut vastaa- 50538: on n. 35 Mmk vuodessa eli n. 3 % maksetuista vat lähes Imatran Voima Oy:n etuja. 50539: palkoista. Edelleen yhtiön yli 5 vuotta palvel- Kemira Oy:n henkilöstöstä työntekijöiden 50540: leilla toimihenkilöillä on kahden talvilomapäi- lisäeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat yhtiön 50541: vän pidennys. Lisälomaedun kustannukset vakinaisessa palveluksessa olevat 20 v täyttä- 50542: ovat n. 2,6 Mmk vuodessa. Muita yhtiön hen- neet henkilöt, jotka pääsääntöisesti eivät ole 50543: kilöstöetuja ovat tuet paikallisille sairaus- täyttäneet 45 v yhtiön palvelukseen tullessaan. 50544: kassoille, metsästysmahdollisuudet, henkilö- Eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvalla on oi- 50545: kunta-alennukset yhtiön tuotteista sekä vapaa- keus palvelusvuosia vastaavaan eläkkeeseen 60 50546: ajan tapaturmavakuutukset. Näiden vuosikus- v täytettyään. Täysimääräinen eläke on 66 OJ'o 50547: tannukset ovat pienet. eläkepalkasta. Tämä suoritetaan sellaiselle 50548: Imatran Voima Oy:n eläkesäätiön sääntöjen eläkkeeseen oikeutetulle, jolla on vähintään 25 50549: mukaan yhtiön toimihenkilöiden ja työnteki- eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. 50550: jöiden eläkeikä on naisilla 60 v ja miehillä 65 Kemira Oy:n lisäeläkekustannukset olivat 50551: v. Täysi työeläke on palkasta 66 OJ'o, joka kertomusvuonna 39,8 Mmk, mikä vastasi 50552: saadaan 30:stä eläkkeeseen oikeuttavasta pal- 6,1 OJ'o maksetuista palkoista. Kertomusvuonna 50553: velusvuodesta. Lisäeläkkeen eläkevastuu oli lisäeläkevastuu oli 1 413 Mmk. Kokonaiseläke- 50554: kertomusvuoden lopussa 448 Mmk. Vastuuva- vastuusta oli kattamatta vajaat 10 Mmk. Ke- 50555: jaus oli 12 Mmk. Lisäeläkkeen kustannusvai- mira Oy:ssä toimii neljä korvauksiltaan yhte- 50556: kutus on n. 4 OJ'o maksetuista palkoista eli neväistä sairauskassaa. Yhtiö maksoi kerto- 50557: n. 18,8 Mmk. Imatran Voima Oy tukee henki- musvuonna näille sairauskassoille kannatus- 50558: löstönsä omistusasuntojen hankintaa eläkesää- maksuja 4,9 Mmk. 50559: tiön myöntämillä ja yhtiön takaaroilla lainoil- Neste Oy:llä on eläkesäätiö. Henkilöstön 50560: la, joiden korko on 8 OJ'o. Kertomusvuoden naisten eläkeikä on 60 ja miesten 65 vuotta. 50561: lopussa tähän tarkoitukseen oli sidottu Täysimääräinen eläke on 66 OJ'o eläkepalkasta. 50562: 38,5 Mmk. Yhtiön henkilöstölle ovat maksut- Tämä karttuu miehille 30:ssä ja naisille 25 50563: tomia yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja eri- vuodessa. Yhtiön eläkemaksut olivat kerto- 50564: koislääkäripalvelut yhtiön tai sopimuslääkärien musvuonna yhteensä n. 12 OJ'o maksetuista pal- 50565: lähettäessä sekä lääkärin määräämä laborato- koista. Lisäeläkkeiden osuus oli vajaat 50566: rio-, röntgen- ja fysikaalinen hoito. Yhtiön 20 Mmk eli 3 OJ'o maksetuista palkoista. Yhtiön 50567: terveydenhuollon ja sairaanhoidon nettokus- eläkevastuuvajaus oli 50 Mmk. Yhtiön vastuu 50568: tannukset olivat kertomusvuonna 1,5 Mmk. kasvaa erityisesti lisäeläkkeiden kohdalla. Yh- 50569: Yhtiön kattavasti henkilöstölle järjestämän tiö on aloittanut neuvottelut henkilöstön kans- 50570: ruokailun nettokustannukset olivat kertomus- sa lisäeläkkeiden epäämisestä uudelta henkilös- 50571: vuonna 9 Mmk. Lomatoiminnan käyttökus- töltä. Neste Oy:ssä toimii sairauskassoja, jotka 50572: tannukset olivat 1,2 Mmk ja lomapalkkiomat- korvaavat lääkärikulujen lisäksi mm. hammas- 50573: kojen kustannukset 1,1 Mmk. Palvelusvuosi- hoidon ja silmälasien hankkimiskustannukset. 50574: 251 50575: 50576: Työntekijät maksavat kassoibio yhtä paljon henkilöstölle ja toissijaisesti eläkesäätiöille 50577: kuin työnantaja. Toimihenkilöiden korvaus- ja suunnattu maksullinen uusmerkintä, jossa 50578: maksuperusteet ovat hieman erilaiset. Yhtiön osakkeet merkittiin nimellisarvoon ja makset- 50579: henkilöstön terveyden- ja sairaanhoidosta ai- tiin kuittaamaila käyttäen vastikkeena elä- 50580: heutuva nettorasitus on n. 0,6 OJo maksetuista kevastuuta. Neuvottelutulokseen sisältyi lisäk- 50581: palkoista. Yhtiö on järjestänyt myös työpaik- si, että henkilöstö sai osakeomistuksen perus-, 50582: karuokailun sekä harrastus- ja virkistyspalvelu- teella kolme edustajaa yhtiön hallintoneuvos- 50583: ja henkilöstölle. toon sekä oikeuden vaikuttaa tilintarkasta]ien 50584: Outokumpu Oy:öön luotiin v. 1966 varhen- valintaan. Osakemerkintävaihtoehdon valin- 50585: nettu vanhuuseläkemuoto, ns. palvelusvuosi- neet henkilöt saivat yhtiön kustantaman sääs- 50586: eläke. Alin eläkeikä maanalaisessa kaivostyös- töhenkivakuutuksen. Yhtiön palvelusvuosi- 50587: sä toimiville oli 47 vuotta, mikäli henkilö oli palkkiojärjestelmää parannettiin lisäämällä 50588: toiminut vähintään 20 vuotta maanalaisessa järjestelmän joustavuutta ja vuotuisten vapaa- 50589: kaivostyössä. Eläke oli tällöin 50 % eläkepal- päivien lukumäärää. Palvelusvuosipalkkiojär- 50590: kasta. Muulla henkilöstöllä alin eläkeikä oli 52 jestelmä ei koske sopimuksen voimaantulon 50591: vuotta, mikäli henkilöllä oli vähintään 25 eläk- jälkeen palvelukseen tulevia henkilöitä. 50592: keeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. Eläke oli 50593: Outokumpu Oy:n henkilöstöetuuksia on 50594: tällöin niin ikään 50 OJo palkasta. Outokumpu 50595: myös työpaikkaruokailu, josta peritään vero- 50596: Oy on suorittanut kymmenen viime vuoden 50597: tusarvoa vastaava korvaus. Työpaikkaruokai- 50598: aikana eläkesäätiöille kannatusmaksuja keski- 50599: lun kustannukset olivat kertomusvuonna 50600: määrin 25 % emoyhtiön palkoista. Kertomus- 50601: 10,8 Mmk, mikä vastasi 1,6 %:a maksetuista 50602: vuoden lopulla vastuuvajaus lisäeläkkeiden 50603: palkoista. Yhtiö tuki ammatti- ja täydennys- 50604: kohdalla oli 1,4 mrd. mk. Katettua lisäeläke- 50605: koulutusta kertomusvuonna 11,8 Mmk:lla. 50606: vastuuta oli 0,9 mrd. mk. Tämä ei riittänyt 50607: Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset oli- 50608: kattamaan edes jo eläkkeellä olevien lisäeduis- 50609: vat n. 3,5 Mmk eli 0,5 % työajalta maksetuis- 50610: ta aiheutunutta vastuuta. Vuonna 1981 muu- 50611: ta palkoista. Vapaaehtoisten työvoimakustan- 50612: tettiin yhtiön palvelusvuosieläkejärjestelmää si- 50613: nusten osuus oli kertomusvuonna kaikkiaan 50614: ten, että uuden henkilöstön (pl. maanalaiset 50615: yhteensä 8, 7 % maksetuista palkoista eli 50616: kaivosmiehet) alin eläkeikä nousi 52 vuodesta 50617: 57,9 Mmk. Lukuun sisältyvät myös vapaaeh- 50618: 60 vuoteen. Vuodesta 1985 alkaen poistettiin 50619: toisen työsuojelun, työvaatteiden, tiedotustoi- 50620: uudet henkilöt lisäetujen piiristä (pl. kaivos- 50621: minnan ja työpaikkakuljetusten aiheuttamat 50622: miehet, joiden alin eläkeikä nostettiin 58 vuo- 50623: kustannukset. 50624: teen). 50625: Outokumpu Oy:n ja yhtiön henkilöstön väli- Rautaruukki Oy:llä on lisäeläkejärjestelmä, 50626: nen v. 1985 asetettu eläkeneuvotteluryhmä saa- jonka piiriin kuuluvat kaikki ennen 1. 9.1987 50627: vutti 29.2.1988 neuvottelutuloksen, jonka mu- yhtiön palvelukseen tulleet henkilöt. Lisäeläke- 50628: kaan ennen 1.11.1985 työhön tulleet maan alla edut ovat seuraavat: Eläkettä karttuu naisilla 50629: työskentelevät kaivosmiehet sekä osa muusta 2,4 OJo ja miehillä 2,0 %, maanalaisessa kaivos- 50630: henkilöstöstä säilyttävät pääosin lisäeläke- työssä 3,0 % sekä masuunin valuhallin uuni- 50631: etunsa. Muiden ennen 1.11.1985 työhön tullei- miehillä ja masuunin vesimiehillä 2,5 % vuo- 50632: den henkilöiden lisäeläke-etuuksia muutetaan dessa. Vanhuuseläkeikä on naisilla 60-65 50633: pääsääntöisesti siten, että alhaisin vanhuuselä- vuotta, maanalaisessa kaivostyössä 51-65 50634: keikä on 60 vuotta. Lisäeläkettä maksetaan vuotta sekä masuunilla em. tehtävissä 57-65 50635: ikävuosina 60-65. Eläkeratkaisuun liittyi osa- vuotta. Kertomusvuoden syyskuun 1. päivän 50636: keantijärjestely, jonka perusteella ratkaisun jälkeen yhtiön palvelukseen tulevat henkilöt 50637: piiriin kuuluville henkilöille annettiin muutet- eivät enää kuulu lisäeläkejärjestelmän piiriin. 50638: tujen lisäeläke-etujen vaihtoehtona oikeus mer- Yhtiön omalla vastuulla on edellä mainitun 50639: kitä yhtiön osakkeita. Osalle henkilöstöä osa- lisäksi eräitä ennenaikaisia eläkkeitä, joita on 50640: kemerkintä jäi ainoaksi korvaukseksi lisäeläk- erillispäätöksillä myönnetty mm. kaivosten lo- 50641: keiden poistamisesta. Osakeannissa n. 25 % pettamisen yhteydessä. Mainittujen lisäeläke- 50642: yhtiön osakekannasta suunnattiin henkilöstölle järjestelmien eläkevastuut olivat kertomus- 50643: ja eläkesäätiöille. Osakeannissa Outokum- vuonna yhteensä n. 430 Mmk. Yhtiön lisäelä- 50644: pu Oy korotti osakepääomaansa kekulut olivat yhteensä n. 40 Mmk, mikä oli 50645: 189 158 220 mk:lla. Osakeanti oli ensisijaisesti 5,5 OJo maksetuista palkoista. 50646: 252 50647: 50648: Rautaruukki Oy:n muut kuin lakisääteiset Veitsiluoto Oy:ssä naistaimihenkilöiden elä- 50649: sosiaalikulut ovat v. 1988 arviolta 26,6 Mmk; keikä on 60 vuotta. Yhtiön metsäosaston toi- 50650: ne sisältävät mm. työpaikkaruokailusta, henki- mihenkilöiden eläkeikä on myös ollut 60 vuot- 50651: löstön merkkipäivistä, työsuhdeasunnoista, ta. Kertomusvuoden syyskuun alun jälkeen 50652: virkistys-, urheilu- ja liikuntatoiminnoista, ter- metsäosaston uusien toimihenkilöiden eläkeikä 50653: veyden- ja sairaanhoidosta sekä muista pal- määräytyy TEL:n mukaisesti. Lisäeläkejärjes- 50654: koista aiheutuvat kustannukset. Nämä kustan- telmän kustannusvaikutus on n. 1,8 % makse- 50655: nukset ovat arviolta 3, 7 o/o maksetuista pal- tuista palkoista. Veitsiluoto Oy:n ja Oulu Oy:n 50656: koista. toimihenkilöiden eläkesäätiöiden vastuuvajaus 50657: Oy Sisu-Auto Ab:n henkilöstöstä noin puo- oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 50658: let kuuluu lisäeläkejärjestelmään. Naistaimi- 41,8 Mmk. Muut eläkevastuut olivat yhteensä 50659: henkilön eläkeikä on 60 vuotta, ja eläke kart- 41,9 Mmk. Yhtiö tukee henkilökunnan liikun- 50660: tuu järjestelmässä 60 % :iin 30 vuoden palve- taharrastuksia ja vapaa-ajanviettomahdolli- 50661: luksesta. Lisäeläkkeitä maksettiin suuksia ja järjestää työpaikkaruokailun. Näi- 50662: v. 1986 1,2 Mmk eli n. 1 % maksetuista pal- den vapaaehtoisten henkilöstökustannusten 50663: koista. Eläkesäätiön eläkevastuu oli kertomus- merkitys on n. 2 % maksetuista palkoista. 50664: vuoden lopussa 26,7 Mmk, josta oli katettu Henkilöstöetuuksia koskeva oh- 50665: 11,4 Mmk. Vastuuvajaus oli siten 15,3 Mmk. j ei s t u s . Kauppa- ja teollisuusministeriö on 50666: Yhtiöllä on palvelusvuosiloma ja -palkkiojär- antanut ainoastaan valtionyhtiöiden ylintä joh- 50667: jestelmä. Yhtiön muiden vapaaehtoisten henki- toa koskevan suosituksen v. 1979. Tässä on 50668: löstösivukulujen vuosikustannukset ovat pie- suositeltu ylimmän johdon palkkaus suoritetta- 50669: net. vaksi kokonaisuudessaan päätoimesta makset- 50670: tavan palkkauksen muodossa ilman luontois- 50671: Valmet Oy:öön ennen kertomusvuoden hei- 50672: tm. etuja. 50673: näkuun alkua otetulle henkilöstölle karttuu 50674: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan li- 50675: eläke 60 %:iin 30 vuodessa. Myöhemmin yh- säeläkejärjestelmät ovat valtionyhtiöiden kus- 50676: tiöön tulleiden eläkeoikeus perustuu TEL-jär- tannusvaikutuksiltaan merkittävin henkilökun- 50677: jestelmään. Valmet Oy:n (ml. Valmet Paperi- taetuus. Lisäeläkejärjestelmät ovat syntyneet 50678: koneet Oy:n ja Valmet Ahlström Oy:n Yhteis- 50679: useimmiten aikana, jolloin TEL-järjestelmän 50680: eläkesäätiön) eläkevastuu oli kertomusvuonna mukainen täysimääräinen eläke ei ollut valtion- 50681: 1 051 Mmk, josta lisäeläkkeen osuus oli 50682: yhtiöiden henkilöstön pääosan saavutettavissa 50683: 339 Mmk. Emoyhtiössä lisäeläkkeen kustan- 50684: ja jolloin kannattavuus ja osingonmaksukyky 50685: nusvaikutus oli runsaat 5 % maksetuista pal- 50686: eivät olleet ensisijaisia valtionyhtiöille asetettu- 50687: koista ja konsernissa 3-4 %. Säätiön lisäelä- ja tavoitteita. Valtionyhtiöiden toimintaperi- 50688: kevastuusta oli kattamatta 237,3 Mmk, minkä aatteista v. 1983 annetun valtioneuvoston peri- 50689: lisäksi emoyhtiön vastuulla olevien myönnetty- 50690: aatepäätöksen jälkeen ovat eräät valtionyhtiöt 50691: jen lisäeläkkeiden arvioitu vastuu oli 50692: irtautuneet raskaiksi muodostuneista lisäeläke- 50693: 184,7 Mmk. Valmet Oy:llä on ollut palvelus- 50694: järjestelmistä erityisesti uuden henkilöstön 50695: vuosipalkkiona ylimääräisiä lomapäiviä, jotka 50696: osalta. Yhtiöiden henkilöstö on useissa tapauk- 50697: nykyisin korvataan rahapalkkana. Muiden va- 50698: sissa vastustanut näitä toimia. 50699: paaehtoisten henkilöstöetuuksien vuosikustan- Useimmat valtionyhtiöt ovat kauppa- ja 50700: nukset ovat pienet. teollisuusministeriön mukaan havainneet, että 50701: Vaivilla Oy:n eräillä naispuolisilla toimihen- mm. työpaikkaruokailun edistäminen, liikun- 50702: kilöillä on lisäeläkejärjestelmä, jossa eläkeikä taharrastuksen ja terveyden- ja sairaanhoito- 50703: on 62 ja 63 vuotta. Lisäeläkejärjestelmä ai- palvelusten tukeminen, henkilöstön koulutuk- 50704: heutti kustannuksia kertomusvuonna 0,2 Mmk sen järjestäminen ja työsuojelun edistäminen 50705: eli 0,4 % maksetuista palkoista. Yhtiöllä ei ole kannattavat pitkällä aikavälillä ja hyödyttävät 50706: muita merkittäviä vapaaehtoisia henkilökunta- sekä yritystä että työntekijää. 50707: etuuksia. Käytössä olevat lakeihin tai työehtosopimuk- 50708: Vapo Oy:n neljälle johtohenkilölle on otettu siin perustumattomat henkilöstöetuudet vaihte- 50709: lisäeläkevakuutus, jolla eläkeikä on alennettu levat muodoiltaan ja kustannusvaikutuksiltaan 50710: 60 vuoteen. Vakuutusmaksut ovat 0,18 Mmk tuntuvasti eri valtionyhtiöissä. Yleisin ja mer- 50711: vuodessa. Yhtiön ylimääräiset terveydenhoito- kitykseltään huomattavin henkilöstön lisäetuus 50712: menot ovat 0,2 Mmk vuodessa. valtionyhtiöissä muodostuu yleiset lakisääteiset 50713: 253 50714: 50715: eläke-edut paljonkin ylittävistä vapaaehtoisista valtiolta saatu korkotuki. Kaivoshanke oli lii- 50716: lisäeläke-eduista. Niiden kustannusvaikutus on ketaloudellisesti kannattamaton, mutta korko- 50717: eräissä tapauksissa osoittautunut kohtuutto- tuella se saatiin kannattavaksi. 50718: man suureksi yhtiön taloudelliseen kantoky- Kaivoksen tuotanto alkoi v. 1975. Valtio 50719: kyyn verrattuna. Näin ollen ao. lisäeläke- alkoi maksaa tuotteiden kuljetukselle kuljetus- 50720: etuuksia koskevat päätökset ovat aikanaan pe- tukea v. 1979. Kuparirikasteen tuotanto kai- 50721: rustuneet riittämättömään harkintaan ja Vir- voksessa aloitettiin v. 1982. 50722: heellisiin arvioihin lisäetuuksien taloudellisesta Kaivoksen tuotanto perustuu louhintaan 50723: merkityksestä. maanalaisessa Rautuvaaran kaivoksessa sekä 50724: Kauppa- ja teollisuusministeriö tai muut ao. lähistöllä sijaitsevassa Laurinojan avolouhok- 50725: ministeriöt eivät ole antaneet muita valtionyh- sessa. Kaivoksen maanalaiset malmit loppuisi- 50726: tiöiden henkilöstön lisäetuuksia koskevia suosi- vat nykyistä vauhtia louhittaessa vuoden 1990 50727: tuksia kuin yhtiöiden ylintä johtoa koskevan puolivälissä. Tämän jälkeen tuotantoa voitai- 50728: suosituksen, jossa johdon palkkaus esitetään siin jatkaa vuosituhannen vaihteeseen Laurin- 50729: suoritettavaksi kokonaisuudessaan päätoimesta ojan avolouhoksessa nykyistä enemmän lou- 50730: maksettavan palkan muodossa ilman luontois- hien. 50731: tm. etuja. Vaikka suositus on ollut voimassa jo Kaivoksen päätuote on rautarikaste, jonka 50732: vuosikymmenen, eivät yhtiöt näytä kaikissa vuosituotanto on 600 000-650 000 tonnia. Si- 50733: tapauksissa noudattavan sitä. Sen sijaan kerto- vutuote on kultapitoinen kuparirikaste, jota 50734: musvuoden aikana valtionyhtiöt purkivat eri- vuosittain tuotetaan 6 000-9 000 tonnia. 50735: tyisesti uuden polkattavan henkilöstön lisä- Rautuvaaran rautarikaste käytetään koko- 50736: eläke-etuuksia. Tätä voidaan pitää perusteltu- naan Raahen rautatehtaalla. Kuparirikaste 50737: na, koska lisäetujen kattamatta jättäminen on myydään Outokumpu Oy:n Harjavallan teh- 50738: aiheuttanut vastuuvajauksien suurta kasvua taalle. Kaivoksen tuotteiden hinnat määräyty- 50739: useissa yhtiöissä. Vastuuvajaus on tosiasiassa vät maailmanmarkkinahintojen mukaisesti. 50740: yhtiöiden pitkäaikaista velkaa ja rasittaa siten Rautarikasteiden maailmanmarkkinahinta 50741: niiden tasetta. Euroopassa määräytyy cif Rotterdam -hintana, 50742: Kohtuullisia, henkilöstön terveydenhuol- joka noteerataan Yhdysvaltojen dollareina. 50743: toon, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen liitty- Rautaruukki Oy ostaa suurimman osan tuonti- 50744: viä vapaaehtoisia lisäetuuksia voidaan perus- rikasteestaan Ruotsista LKAB:ltä. Vuoden 50745: tella siten, että ne auttavat hankkimaan val- 1990 loppuun voimassa olevan hankintasopi- 50746: tionyhtiöiden palvelukseen ja säilyttämään sii- muksen mukaan rautarikasteiden tuontihinta 50747: nä korkeatasoista henkilöstöä. Tällaiset lisä- Raahessa määräytyy maailmanmarkkinahin- 50748: etuudet ovat luonteeltaan sijoituksia henkilös- nan ja merirahtien perusteella. Rautarikasteen 50749: tövoimavaroihin ja hyödyttävät pitkällä aika- hinta Rautuvaarassa saadaan puolestaan vä- 50750: välillä sekä yhtiöitä että niiden henkilöstöä. hentämällä tuontirikasteen hinnasta Raahessa 50751: Kun valtionyhtiöiden tulisi toimia esimerkillisi- rautatierahti välillä Rautuvaara-Raahe. 50752: nä työnantajina, olisi niiden ylimääräiset hen- Rautarikasteen hinta Rautuvaarassa on las- 50753: kilöstöetuudet määriteltävä ja mitoitettava si- kenut viime vuosina paljon. Vuonna 1985 oli 50754: ten, että vaatimus niiden edelläkävijäasemasta rikasteen hinta Rautuvaarassa 111 mk/tn, 50755: tältäkin osin toteutuisi. Henkilöstöetuuksien v. 1986 80 mk/tn ja kertomusvuonna 50756: yhtenäistämiseksi ja valtionyhtiöissä noudatet- n. 59 mk/tn. Vuodesta 1985 alkaen on dollari- 50757: tavan yleisen etuuskäytännön luomiseksi ao. pohjainen rautarikasteen maailmanmarkkina- 50758: ministeriöiden tulee laatia perusteltu suositus hinta laskenut n. 13 OJo. Samanaikaisesti on 50759: näiden etuuksien käyttämisestä valtionyhtiöissä USA:n dollarin ja Suomen markan välinen 50760: ja valvoa sen käytännön toteutusta. kurssi muuttunut n. 30 OJo dollarin arvon hei- 50761: kentyessä. Vastaavana aikana on kuparirikas- 50762: Rautaruukki Oy:n Rantovaaran kaivos. teen myyntihinta laskenut 1 420 mk:sta tonnil- 50763: Kaivoksen toimintaedellytykset. ta 1 300 mk:aan tonnia kohden. 50764: Rautaruukki Oy teki Rautuvaaran kaivoksen Edellä mainitun kehityksen vuoksi on Rau- 50765: perustamispäätöksen v. 1970. Päätöksen pe- tuvaaran kaivostoiminta muuttunut tappiolli- 50766: rusteluina olivat yhtiön Raajärven kaivoksen seksi. Vuonna 1986 oli Rautuvaaran kaivoksen 50767: toiminnan loppuminen, Raahen laitosten toi- käyttökate -4,8 Mmk ja kaivoksen laskennalli- 50768: minnan kaksinkertaistaminen ja investoinnille nen tulos -12,2 Mmk. Kertomusvuoden kaivos- 50769: 254 50770: 50771: toiminnan käyttökatearvio oli -30 Mmk. Ker- taa erityisesti sementtituotannon, kaivostoi- 50772: tomusvuoden elokuun loppuun mennessä oli minnan, pienteollisuuden ja matkailun osalta. 50773: käyttökate -9,2 Mmk. Vastaavana aikana käyt- Työryhmä piti Kolarin sementtiteollisuuden 50774: tökatetta paransivat valtion myöntämät työllis- säilyttämiseksi ja uusien tuotteiden luomiseksi 50775: tämistuet 6,5 Mmk:lla. sementin rinnalle osapuolten välistä yhteistyötä 50776: Kaivostoiminnan jatkamista haittaa tuottei- tärkeänä. Työryhmä totesi, että matkailulla on 50777: den hintakehityksestä aiheutuva toiminnan Kolarissa erittäin hyvät kehittymisedellytykset. 50778: kannattamattomuus. Rautarikasteiden maail- Työryhmä korosti matkailun lisäämisen mah- 50779: manmarkkinahinnan lasku aiheutuu niiden yli- dollistavien investointien tärkeyttä. Näitä in- 50780: tarjonnasta, suurien ja rikkaiden rautamalmi- vestointeja tulisi suunnata paitsi majoitus- ym. 50781: esiintymien alhaisista tuotantokustannuksista tiloihin myös alueen liikenneyhteyksien ja lähi- 50782: sekä edullisista merikuljetusrahdeista. Myös liikenteen kehittämiseen sekä matkailukylien 50783: USA:n dollarin kurssin heikkenemisen vaiku- vesihuoltoon ja muuhun kunnallistekniikkaan. 50784: tus rautarikasteiden päätuottajamaissa Austra- Työryhmän mukaan turkistarhauksen lisäämi- 50785: liassa, Brasiliassa ja Kanadassa on ollut vähäis- seksi on alan koulutusta lisättävä kunnassa. 50786: tä näissä maissa harjoitetun talouspolitiikan Keskiasteen koulutuksen tehostamiseksi on 50787: vuoksi. kunnan koulutuskeskushanke toteutettava. 50788: Rautuvaaran kaivoksen tekninen kehitys ja Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama 50789: tuottavuuden kohottaminen on hoidettu hyvin. työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää kaivos- 50790: Mahdollisuudet kannattavuuden parantami- toiminnan jatkamismahdollisuuksia Kolarissa, 50791: seen tätä kautta ovat vähäiset. Nykyisessä sai selvityksensä valmiiksi kertomusvuoden 50792: markkinatilanteessa esiintymä on Rautaruukki tammikuussa. Työryhmä ehdotti riittävien 50793: Oy:n mukaan liian pieni ja köyhä sekä liian kannattavuusedellytysten turvaamiseksi, että 50794: pitkän kuljetusetäisyyden päässä Raahesta. valtio osallistuisi 1990-luvulla soveltuvin toi- 50795: Kuljetuskustannusten osuus Rautuvaaran rau- min Laurinojan kaivostoiminnan rahoitukseen 50796: tarikasteen hinnasta Raahessa on lähes 40 OJo sekä rikasteen kuljetusten tukemiseen. 50797: huolimatta 34 % :n kuljetustuesta. Vuoden 1986 II lisämenoarvion yhteydessä 50798: 22.12.1986 työvoimaministeriö myönsi Rautu- 50799: Valtion tukitoimet. Rautuvaaran kai- vaaran kaivokselle irtomaan poistoon ja sivu- 50800: voksen toimintaedellytysten heikentyessä kiven louhintaan 11,6 Mmk vuosiksi 1987-88 50801: v. 1986 ja kertomusvuonna ·on Rautaruukki momentilta 34.50.62 (Työllisyysperusteinen 50802: Oy ollut yhteydessä kauppa- ja teollisuusminis- valtionapu investointeihin). 50803: teriöön. Tämän lisäksi yhtiö on tiedottanut Rautuvaaran kaivoksen tuotannon lopetta- 50804: tilanteesta työvoima- ja valtiovarainministe- minen aiheuttaa Kolarin kunnalle merkittävän 50805: riölle. Yhtiössä laadittujen arvioiden mukaan työllisyysongelman. Tämän lieventämiseksi 50806: olisi kaivostoiminnan käyttökate v. 1987-90 harkittiin kertomusvuonna rautarikasteen tuo- 50807: yhteensä -72 Mmk, mikäli rikasteen kuljetus- tannon jatkamiseen työvoimapoliittista tukea. 50808: tuen reaaliarvo säilyisi. Kuljetustuki perustuu Momentin 34.50.61 (Valtionapu työttömyyden 50809: lakiin Valtionrautateiden taloudenhoidon ylei- lieventämiseen) määrärahaa voidaan käyttää 50810: sistä perusteista (242/1950) ja on yli 10 Mmk työttömien henkilöiden työllistämisestä aiheu- 50811: vuodessa. tuviin palkkausmenoihin. Työttömyysturvan 50812: Kauppa- ja teollisuusministeriön v. 1981 päivärahojen perusteella laskettiin tarvittavan 50813: asettaman kaivospaikkakuntien seurantatyö- tuen määräksi 9,0 Mmk, kun tuotantoa jatke- 50814: ryhmän loppuraportti valmistui 29.5.1986. Mi- taan vuoden 1988 loppuun. Kertomusvuoden 50815: nisteriö seuraa ilmoituksensa mukaan jatku- heinäkuussa piti hallituksen talouspoliittinen 50816: vasti kaivospaikkakuntien työllisyystilannetta. ministerivaliokunta käsitellessään Rautuvaaran 50817: Seurantavastuu oli ministeriön 27.11.1985 aset- kaivoksen tilannetta perusteltuna, että Rauta- 50818: tamalla erityisprojektien seurantatyöryhmällä, ruukki Oy jatkaa Rautuvaaran kaivoksen toi- 50819: jonka määräaika päättyi kertomusvuoden lo- mintaa entisen laajuisena vuoden 1988 loppuun 50820: pussa. ja että tästä aiheutuvan tappion lieventämiseksi 50821: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama yhtiölle myönnetään valtionapua enintään 50822: Kolari-työryhmä jätti raporttinsa 28.6.1985. 9 Mmk ja että muutoin syntyvä tappio otetaan 50823: Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdolli- huomioon vuosia 1987 ja 1988 koskevia osin- 50824: suudet edistää Kolarin kunnan tuotantotoimin- gonmaksuvaatimuksia yhtiölle asetettaessa. 50825: 255 50826: 50827: Valtioneuvosto myönsi tämän jälkeen Rautu- ja verotulokertymiin sekä suoraan että lähtö- 50828: vaaran kaivoksen käynnissä pitämiseen mo- muuton välityksellä. 50829: mentilta 34.50.61 enintään 9,0 Mmk vuoden Kun palkkatulot Kolarissa alenevat, tuntuu 50830: 1988 loppuun mennessä. vaikutus kunnassa olevaan ostovoimaan. Palk- 50831: Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Rauta- katulojen alenemisen myötä kysyntä laskee ja 50832: ruukki Oy:n hallintoneuvosto päätti, että Rau- kauppojen toiminta Kolarissa vaikeutuu. Osa 50833: tuvaaran kaivoksen tuotanto suunnitellaan si- kaupoista joutuu kannattamattomana lopetta- 50834: ten, että toiminta päättyy vuoden 1988 lopus- maan toimintansa. Uusien kaupallisten palve- 50835: sa. Lopullinen päätös kaivostoiminnan lopetta- lujen saanti kuntaan voi merkittävästi vaikeu- 50836: misesta päätettiin tehdä vuoden 1988 alussa. tua, kun Kolarin palveluvarustus heikkenee ja 50837: Kertomusvuoden lokakuussa valtioneuvosto kaupallinen vetovoima vähenee. 50838: myönsi kaivoksen t01mmnan jatkamiseen Rautuvaaran kaivoksen henkilökunta oli 50839: 3,1 Mmk momentilta 34.50.61. Lisäksi valtio- kertomusvuoden heinäkuussa 204 vakinaista ja 50840: neuvosto varautui myöntämään enintään 57 tilapäistä eli yhteensä 261 henkeä. Rauta- 50841: 5,86 Mmk kaivoksen työntekijöiden työllistä- ruukki Oy:n arvioima työpanosmäärä 340 työ- 50842: miseen vuosien 1988 ja 1989 aikana. Kaivoksen vuotta ajalle 1.7.1987-31.12.1988 merkitsee 50843: lopettamistyöt työllistävät osan henkilöstöstä keskimäärin 227 hengen työllisyyttä 1,5 vuoden 50844: vuoden 1989 kesäkuun loppuun saakka. aikana. 50845: Vuoden 1988 helmikuussa Rautaruukki Oy:n Kolarin kunnan työllisyystilanne on yleisesti 50846: hallintoneuvosto päätti lopullisesti Rautuvaa- erittäin heikko. Kunnan väkiluku oli vuoden 50847: ran kaivoksen tuotannon lopettamisesta vuo- 1986 lopussa 5 048 henkeä. Työvoimaan kuu- 50848: den 1988 loppuun mennessä. lui 2 400 henkeä. 50849: Rautuvaaran kaivoksen sulkemi- 50850: s en k o k o nai s v a i kutu k se t . Seuraavas- 1985 1986 Toukokuu 50851: 1987 50852: sa arvioidaan Rautuvaaran kaivoksen sulkemi- 50853: sen yhteiskunnallisia ja taloudellisia seuraus- Työttömien lukumäärä Kola- 50854: rissa ......................... 445 434 393 50855: vaikutuksia lähinnä Kolarin kunnassa, mutta Työttömyysaste Kolarissa .... 21,4 20,8 16,4 50856: myös alueellisesti Pohjois-Suomessa. Arviot Lapin läänin työttömyysaste . 11,8 11,6 10,2 50857: perustuvat seuraaviin aineistoihin: Kolarin Koko maan työttömyysaste .. 5,5 5,8 4,9 50858: kunnan Suunnittelukeskus Oy:ltä tilaamaan 50859: selvitysraporttiin Rautuvaaran lakkauttamisen Kolarin kunnan työttömyysaste oli kerto- 50860: yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Kolarin musvuonna kaksinkertainen Lapin läänin kes- 50861: kunnassa (päivätty 17.7 .1987), Kauppa- ja kimäärään verrattuna ja nelinkertainen koko 50862: teollisuusministeriön muistiaan Rautuvaaran maan työttömyysasteeseen verrattuna. Teolli- 50863: kaivoksen tuotannon jatkaminen (päivätty sten työpaikkojen osuus kunnan kaikista työ- 50864: 17.7 .1987), Kolarin kunnan valtiontilintarkas- paikoista on 17 OJo. Ra utuvaaran kaivoksen 50865: tajille jättämään muistiaan Rautuvaaran kai- osuus teollisista työpaikoista on selvästi yli 50866: vokselle suoritetun perehtymiskäynnin yhtey- puolet. Toinen merkittävä teollinen työnantaja 50867: dessä (päivätty 20.10.1987) ja Lapin lääninhal- on Oy Partek Ab:n sementtitehdas. 50868: lituksen sisäasiainministeriön esityksestä Rautaruukki Oy:n ilmoituksen mukaan sillä 50869: 24.9.1987 asettaman Kolarin kunnan kehittä- ei ole tiedossa korvaavia työpaikkoja kaivos- 50870: mistyöryhmän väliraporttiin (päivätty toiminnasta vapautuvalle henkilöstölle. Yhtiön 50871: 30.12.1987). muilla toimipaikoilla VOitaJsun työllistää 50872: Yhdyskuntatalouteen vaikuttavat sekä talou- n. 50-100 henkilöä, minkä lisäksi eläkeratkai- 50873: delliset seikat että työllisyys. Kaivoksen lak- suja voitaisiin soveltaa n. 10 henkilöön. 50874: kauttamisen välittömänä seurauksena on, että Valtionrautateiden Kolarin rataosan tuotois- 50875: työttömyys Kolarissa kasvaa. Työttömyyden ta tulee Rautaruukki Oy:n kuljetuksista 79 %. 50876: kasvu puolestaan vähentää kunnan ja kunta- Valtionrautateiden 29.1.1987 päiväämän muis- 50877: laisten tuloja. tion mukaan todennäköisesti koko rataosan 50878: Rautuvaaran kaivoksen lakkauttamisen ai- liikenne jouduttaisiin lopettamaan, jos rikastei- 50879: heuttama kunnan työttömyysasteen kasvu riip- den kuljetukset loppuisivat. Rataosan henkilö- 50880: puu mahdollisuuksista työllistää kaivoksesta kunnan määrä on yhteensä 63. 50881: työttömiksi jäävät henkilöt. Lakkauttamista Oy Partek Ab:n Kolarin sementtitehtaan 50882: seuraava työttömyys vaikuttaa kunnan palkka- henkilökunnan määrä on 70 henkeä. Rautatie 50883: 256 50884: 50885: on varsin keskeinen sementtitehtaan kannatta- - valmistella Rautuvaaran kaivoksen sulke- 50886: vuuteen vaikuttava tekijä. misesta Kolarin kunnalle aiheutuvien ongel- 50887: Kaivoksen lopettamisen välittömät vaikutuk- mien hoitoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet 50888: set Kolarin kuntaan ovat (vuoden 1985 talous- sekä esitellä ne keskushallinnon rakennemuu- 50889: tietojen mukaan) seuraavat: tostyöryhmälle 50890: - Kaivoksen hankinnat Koiarista loppuvat. - sopia Lapin läänissä tehtävistä päätöksis- 50891: Menetys on 1,3 Mmk vuodessa. tä em. ongelmien hoitamiseksi sekä 50892: - Palkkatulojen menetys on 23,4 Mmk - huolehtia toteutettavien kehittämistoi- 50893: vuodessa. menpiteiden seurannasta ja jälkihoidosta. 50894: - Kunnan verotulojen menetys on Väliraportissaan 30.12.1987 työryhmä totesi, 50895: 3,8 Mmk vuodessa eli noin 14 OJo. että sen esittämät toimenpide-ehdotukset ovat 50896: - Kunnan työttömyysaste nousee jopa alustavia. Työryhmän käsittelemät toimenpide- 50897: 26 OJo :iin, mikäli koko henkilökunta jää työttö- alueet olivat seuraavat: 50898: mäksi Kolariin. - aluepoliittisen rahoituksen soveltaminen 50899: Kolarissa 50900: Kaivoksen lopettamisen välillisiä vaikutuksia - keskiasteen ammatillisen koulutuksen li- 50901: ovat mm. seuraavat: sääminen Kolarissa 50902: - Kolarissa kulutukseen jäävä rahamäärä - kehitysyhtiö Lakespo Oy:n lisärahoitus 50903: vähenee 13,3 Mmk vuodessa. valtion budjetista 50904: - Työttömyys ja mahdollinen lähtömuutto - yrityspalvelukeskuksen perustaminen Ko- 50905: aiheuttavat palvelujen kysynnän laskua, kun lariin 50906: ostovoima heikkenee, mikä aiheuttaa työttö- - Kolarin Teuravuoman turvevoimalan pe- 50907: myyttä muilla aloilla. rusedellytysten selvittäminen 50908: - Kaivoksen kuljetusten lakkaaminen vaa- - valtionmaiden vuokraaminen matkailu- 50909: rantaa Tornion ja Kolarin välisen rautatielii- tarkoituksiin 50910: kenteen jatkumisen. Tämä vaarantaisi Oy Par- - eräiden tiehankkeiden toteuttaminen 50911: tek Ab:n sementtitehtaan toiminnan jatkumi- - eräät matkailuinvestoinnit 50912: sen ja matkailuliikenteen kehittämisen. Tämä - valtionmaiden saanti asuntotarkoituksiin 50913: koskee koko Tornion-Muonionjoen vartta. Ylläksen alueelta 50914: Kolarin kunta esitti kertomusvuonna Rauta- - rautatieyhteyden säilyttäminen Kolariin 50915: ruukki Oy:lle ja valtiolle, että kaivoksen toi- - laskettelukauden pidentämiseen tähtää- 50916: mintaa jatkettaisiin vuoden 1990 loppuun vät investoinnit 50917: saakka. Näin saataisiin enemmän aikaa uusien - matkailuyritysten laatu- ja palvelutason 50918: työpaikkojen luomiseen ja kaivoksen henkilö- parantaminen 50919: kunnan aseman järjestämiseen. Edelleen kunta - valtion työohjelmat ja työllistämissuun- 50920: on pitänyt tärkeänä, että Rautaruukki Oy jat- nitelmat 50921: kaisi toimintaansa Kolarissa harjoittamalla yh- - verotoimiston perustaminen Kolariin 50922: tiön omien tuotteitten jatkojalostusta tai ali- - Lapin korkeakoulun tutkimushanke 50923: hankintatöitä. Rautaruukki Oy ei ole nähnyt - Outokumpu Oy:n Saattoporan malmitut- 50924: mahdollisuuksia tähän. kimukset. 50925: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväk- Työryhmän arvion mukaan Rautuvaaran 50926: syi 4.9.1987 rakennemuutoksista aiheutuvien kaivoksen sulkeminen pysäyttää Kolarin kun- 50927: alueellisten ongelmien hoitamisen toimintamal- nan veroäyrimäärän kasvun, minkä vuoksi pal- 50928: lin. Valtion keskushallintoon on perustettu py- velujen kehittäminen ja investointien rahoitta- 50929: syvä, koordinoiva rakennemuutostyöryhmä. minen ovat täysin valtionosuuksien ja -lainoi- 50930: Toimintamallin mukaan lääninhallitusten yh- tusten varassa. 50931: teyteen perustetaan tarvittaessa kehittämisryh- Rautaruukki Oy:n Kolarin kaivoksen lak- 50932: miä, jotka valmistelevat toimenpiteitä rakenne- kauttaminen on tyypillinen esimerkki rakenne- 50933: muutoksesta kärsivien paikkakuntien ongel- muutoksen vaikutuksista alueellisesti ja paikal- 50934: mien ratkaisemiseksi. lisesti Suomessa. Liiketaloudellisiin arviointi- 50935: Lapin lääninhallitus päätti sisäasiainministe- perusteisiin pohjautuva kaivoksen tuotannon 50936: riön esityksestä 24.9.1987 asettaa kehittämis- lopettaminen aiheuttaa tuntuvia yhteiskuntata- 50937: työryhmän Kolarin ongelmien hoitoa varten. loudellisesti kielteisiä vaikutuksia ei vain Kola- 50938: Tämän työryhmän tehtävänä oli mm.: rin kunnassa vaan laajemmaltikin mm. Tor- 50939: 257 50940: 50941: nio-Kolari -rautatieyhteyden vaaranlumisen tehtävässä odotukset on suunnattava ennen 50942: vuoksi. Näin Rautaruukki Oy:n liiketaloudelli- kaikkea kauppa- ja teollisuusministeriöön sekä 50943: nen ongelma kertautuu ja tuottaa mittavia valtionyhtiö Rautaruukkiin ja eräisiin muihin 50944: yhteiskunnallisesti haitallisia seuraamuksia. On valtionenemmistöisiin teollisuuskonserneihin, 50945: pidettävä perusteltuna, että valtio ottaa huo- jotka jo entuudestaan toimivat Pohjois-Suo- 50946: lehtiakseen niiden lievittämisestä. messa tai toimialoilla, joiden kehittämiseen 50947: Valtion jo kertomusvuonna ja sen jälkeen paikalliset luonnonvarat antavat mahdollisuu- 50948: suorittamat tukitoimet eivät riitä pitkällä aika- den. 50949: välillä korvaamaan Rautuvaaran kaivoksen Meneillän olevissa selvityksissä on kokonais- 50950: lakkauttamista. Kolarin kunnan ja laajemman- valtaisesti kartoitettava mahdollisuudet saada 50951: kin alueen talousrakenteen säilyttäminen elin- aikaan korvaavia investointeja mahdollisim- 50952: kelpoisena edellyttäisi ennen kaikkea teollisten man nopeasti kaivostoiminnan lopettamisesta 50953: työtilaisuuksien luomista kaivokselta loppuvien aiheutuvan työpaikkojen menetyksen kompen- 50954: ja kunnassa sijaitsevan sementtitehtaan uhan- soimiseksi. 50955: alaisten työpaikkojen korvaamiseksi. Tässä 50956: 50957: 50958: 50959: 50960: 33 380734R 50961: 258 50962: 50963: 50964: 50965: 50966: Paikallistarkastukset 50967: Valtiontilintarkastajat ovat toimittaneet tä- keskus, Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Suomen 50968: män kertomuksen valmisteluun liittyvät Suo- aluetoimisto, Lapin tie- ja vesirakennuspiiri, 50969: men ulkomaanedustustojen paikallistarkastuk- Lapin läänin teollisuuspiiri, Veitsiluoto Oy, 50970: set kahteen tarkastusjaostoon jakautuneina Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran kaivos, Mat- 50971: seuraavasti: Ensimmäinen tarkastusjaosto toi- kailun edistämiskeskuksen Rovaniemen alue- 50972: mitti tarkastukset Bernin suurlähetystössä toimisto sekä Lapin vesi- ja ympäristöpiiri. 50973: 15.-16.3.1988, Suomen pysyvässä edustustos- Vaasan läänin paikallistarkastukset toimitet- 50974: sa Genevessä 17.-18.3.1988, Pariisin suurlä- tiin 25.-26.11.1987. Tarkastuskohteet olivat 50975: hetystössä 21.-22.3.1988 ja Suomen pysyväs- lääninhallituksen ohella seuraavat: Pohjan- 50976: sä edustustossa Taloudellisen yhteistyön ja ke- maan sotilasläänin esikunta, Vaasan rannikko- 50977: hityksen järjestössä (OECD) Pariisissa patteristo, Keski-Pohjanmaan piiritullikamari, 50978: 22.3.1988. Toinen tarkastusjaosto toimitti tar- Vaasan teknillinen oppilaitos, Kokkolan maan- 50979: kastukset Lontoon suurlähetystössä 15.- mittaustoimisto, Vaasan lentoasema, Vaasan 50980: 16.3.1988, Suomen suurlähetystön kaupallisel- läänin teollisuuspiiri, Kehitysaluerahasto Oy:n 50981: la osastolla Dublinissa 17.-18.3.1988 ja Haa- Vaasan aluekonttori, Mustasaaren sairaala, 50982: gin suurlähetystössä 21.-22.3.1988. Tämän Vaasan läänin työvoimapiiri, Vaasan vesi- ja 50983: jälkeen jaostot yhdistyivät ja toimittivat tar- ympäristöpiiri sekä Kokkolan vesi- ja ympäris- 50984: kastukset Brysselin suurlähetystössä 23.- töpiiri. 50985: 24.3.1988 ja Suomen pysyvässä edustustossa Ahvenanmaalla toimitettiin paikallistarkas- 50986: Euroopan yhteisöissä Brysselissä 24.- tus lääninhallituksessa, Ahvenanmaan telepiiri- 50987: 25.3.1988. Lisäksi valtiontilintarkastajat suo- konttorissa ja Ahvenanmaan verotoimistossa 50988: rittivat tarkastuksen Reykjavikin suurlähetys- 9.5.1988. Lisäksi kuultiin Saaristomeren meri- 50989: tössä 24.-25.8.1988. vartioston, Turun luotsipiirin, Ahvenanmaan 50990: Euroopan yhdentymiskehityksen osalta on luotsipiirin ja merenkulkuhallituksen edusta- 50991: asiantuntijana kuultu ulkomaankauppaminis- jia ko. merivartioston ja luotsipiirien toimin- 50992: teri Pertti Salolaista 26.4.1988. nasta ja väyläasioista. 50993: Uudenmaan läänissä toimitettiin paikallistar- Paikallistarkastusten yhteydessä esille tullei- 50994: kastukset tapaturmavirastossa 20.11.1987, ta kysymyksiä on pääosin käsitelty kunkin 50995: Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa ja Kera- hallinnonalan yhteydessä edellä tässä kerto- 50996: van nuorisovankilassa 2.12.1987, suojelupolii- muksessa. Niiltä osin kuin se ei ole ollut 50997: sissa 9.12.1987, Valtiontakauslaitoksessa mahdollista, on paikallistarkastusten yhteydes- 50998: 16.12.1987, Suomen Akatemiassa ja Geodeetti- sä kertynyt aineisto jätetty vuodeksi 1988 valit- 50999: sessa laitoksessa 3.2.1988, Valtion margariini- tujen valtiontilintarkastajien käyttöön jatkosel- 51000: tehtaassa 26.2.1988, Vientitakuulaitoksessa vittelyjä varten. 51001: 25.5.1988 ja Matkailun edistämiskeskuksessa 51002: 3.6.1988. 51003: Lapin läänissä toimitettiin paikallistarkas- Ulkoasiainministeriön hallinnonala 51004: tukset 20.-22.10.1987, ja tarkastuskohteina 51005: olivat lääninhallituksen lisäksi seuraavat viras- Suomen edustautuminen. Edustustoja perus- 51006: tot ja laitokset: Lapin lennosto ja Rovaniemen tettaessa, lakkautettaessa tai tarkistettaessa nii- 51007: ilmatorjuntapatteristo, Lapin tullipiiri, Lapin den tasoa toimien välittöminä perusteina ovat 51008: korkeakoulu, Rovaniemen metsäopisto, Lapin olleet siirtomaiden itsenäistyminen, monenkes- 51009: keskusammattikoulu, Kemin maatalouspiiri, kisen diplomatian kasvu, kehitysyhteistyön 51010: Rovaniemen lentoasema ja lennonvarmistus- aloittaminen, Suomen elinkeinoelämän kan- 51011: 259 51012: 51013: sainvälistymisestä johtuvat tarpeet sekä uusien Ulkoasiainministeriössä selvitetään parhail- 51014: taloudellisten ja poliittisten painoalojen muu- laan, mitä merkitystä ja vaikutuksia eräiden 51015: tokset. Hallinnonalan tehtävät ovat 1980-luvul- edustustojen muutoksilla olisi poliittiselta, 51016: la edelleen sekä absoluuttisesti että suhteellises- kauppapoliittiselta ja kehitysyhteistyötehtävien 51017: ti lisääntyneet. Suomen riippuvuus kansainvä- kannalta. Ministeriön johtoryhmä on edellyttä- 51018: lispoliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä on nyt kokonaisvaltaista selvitystä, jonka tulee 51019: asettanut kansainvälisten yhteyksien ylläpidolle käsittää myös kaikki muut sellaiset edustustot, 51020: uusia vaatimuksia. Perinteisten ulko- ja talous- joita tarkistustoimet saattaisivat koskea. Selvi- 51021: poliittisten kysymysten rinnalle on tullut uusia tyksessä tulee myös käsitellä ns. alueellisen 51022: toiminnan aloja, mm. energiapolitiikka, ympä- edustuston käyttökelpoisuutta. 51023: ristökysymykset ja uusi teknologia edellyttävät Kustannus v ert ai 1u. Lähinnä edustus- 51024: uudenlaisia valmiuksia ja menettelytapoja. tojen tarkastusta varten on ulkoasiainministe- 51025: Suomi on tunnustanut 164 valtiota ja solmi- riössä koottu tietoja edustustojen kustannuk- 51026: nut diplomaattisuhteet 139 valtion kanssa. sista ja kustannusrakenteesta. Näiden mukaan 51027: Suurlähetystöjä Suomella on 56, pääkonsulin- edustustojen menoista n. 72 o/o on palkkakus- 51028: virastoja 7 ja yksi va. asiainhoitajan johtama tannuksia, 15 % kiinteistökustannuksia, jotka 51029: edustusto. Lisäksi Suomella on edustusto Ta- vaihtelevat muutamasta prosentista 34 % :iin 51030: loudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä riippuen asemamaasta ja siitä, ovatko tilat 51031: (OECD:ssä) ja Yhdistyneissä Kansakunnissa valtion omistamat vai vuokratut. Muiden me- 51032: samoin kuin Genevessä toimivissa järjestöissä, nojen osuus on n. 13 %. Lähetetyn henkilös- 51033: Euroopan yhteisöissä (EC:ssä) sekä erityisedus- tön palkkakustannukset ovat keskimäärin 51034: tusto Euroopan luottamusta ja turvallisuutta 174 000 mk ja asuntokorvaukset 77 000 mk 51035: lisääviä toimia ja aseidenriisuntaa käsitteleväs- vuodessa. Esimerkiksi lähetetyn virastomesta- 51036: sä konferenssissa. rin palkkauskustannukset (palkka, vuokra, 51037: Suomen edustustoverkko on nykyisin varsin vuokravastike ja koulutuskorvaus) voivat olla 51038: kattava. Ulkomaanedustuksen toimipisteiden lähes 350 000 mk vuodessa ja lähetetyn III- 51039: määrä on kasvanut nopeasti erityisesti ns. kol- uran virkamiehen, joka ei siis toimi edustuston 51040: mannessa maailmassa. Viimeksi on perustettu päällikkönä, n. 650 000 mk vuodessa. Paikalta 51041: pääkonsulinvirasto Länsi-Berliiniin ja suurlä- palkatun henkilöstön palkkauskustannukset 51042: hetystö Kuala Lumpuriin. Helsingistä toimivan ovat keskimäärin 73 000 mk vuodessa. Kiin- 51043: ns. kiertävän suurlähettilään järjestelmä on teistöjen käyttömenot ovat keskimäärin 42 000 51044: helpottanut läsnäolo- ja seurantatarvetta rans- mk ja muut menot 36 000 mk henkilöltä. 51045: kankielisessä läntisessä Afrikassa. Eteläisen Kansainvälisiä vertailuja edustautumisen 51046: Afrikan kehitykseen liittyvien tapahtumien kustannuksista ei voida kovin luotettavasti teh- 51047: vuoksi saattaa vielä olla tarpeen tehostaa edus- dä. Norjassa on koottu kesän 1988 aikana 51048: tautumista alueella. Myös eräät muut välttä- vertailuaineistoa hallituksen ulkoasiainhallin- 51049: mättömät edustustoverkon tarkistukset sekä toa koskevaa selontekoa varten, joka on tar- 51050: ulkoasiainhallinnon uudet haasteet kuten Eu- koitus antaa parlamentille syysistuntokaudella. 51051: roopan yhdentymiskehitys, Euroopan neuvos- Ruotsin ulkoasiainhallinnossa (ulkoasiainmi- 51052: ton jäsenyys, mahdollinen jäsenyys YK:n tur- nisteriö ja edustusto) oli kertomusvuoden kesä- 51053: vallisuusneuvostossa ja Etykin seuranta edel- kuussa 2 170 henkilöä, joista 747 Ruotsissa ja 51054: lyttävät lisää resursseja. l 423 ulkomailla. Kehitysavusta vastaavan lai- 51055: Valtiovarainministeriön kannan mukaan toksen SIDAn henkilöstö (422 henkilöä) ei ole 51056: kaikki edustustoverkon laajentamistarpeet on mukana luvuissa. Henkilöstöstä 733 oli varsi- 51057: hoidettava ilman henkilöstöresurssien lisäämis- naisissa ulkoasiainhoidon tehtävissä ja 1 437 51058: tä kohdentamalla uudelleen olemassa olevia avustavissa tehtävissä. Näistä oli paikalta pal- 51059: voimavaroja. Mikäli lisäresurssien saaminen ei kattuja 58 %. Ulkoasiainhallinnon palkkame- 51060: ole mahdollista, toiminta ulkomaanedustuksen not olivat kaudella 1987-88 keskimäärin 51061: eräissä toimipisteissä on lopetettava tai ainakin 116 600 mk henkilöltä. 51062: sitä joudutaan supistamaan. Tällöin kyseeseen Suomen ulkoasiainhallinnon henkilöstömää- 51063: tulevat lähinnä edustuston miehityksen pienen- rä (ml. kehitysyhteistyöhenkilöstö, n. 160 hen- 51064: täminen, edustautumisen tason alentaminen tai kilöä) oli kertomusvuonna 2 011. Varsinaiset 51065: toimipisteen sulkeminen sekä yleisuran virka- palkat olivat keskimäärin 99 000 mk henkilöltä 51066: miesten korvaaminen esim. kehitysyhteistyövir- ja UE-lisät ja asuntokorvaukset huomioon ot- 51067: kamiehillä. 51068: 260 51069: 51070: taen keskimäärin 156 300 mk henkilöltä. Ker- ottamatta pääosin lakkautettaisiin. Viiden seu- 51071: tomusvuoden lopulla oli Suomen ulkomaane- raavan vuoden aikana on tarkoitus poistaa 51072: dustuksessa henkilöstöä yhteensä 1 322, josta yhteensä 227 virkaa, joista n. 90 v. 1988-89. 51073: lähetettyjä 57 OJo ja paikalta palkattuja 43 %. Ra ti o nali sointitoi me t. Ulkoasiain- 51074: Norjalla oli edustustoja kertomusvuonna yh- ministeriön mukaan henkilöstön määrän ja 51075: teensä 74. Henkilöstömäärä oli 1 109 ja palk- rakenteen kehitys ei ole viime vuosina vastan- 51076: kakustannukset keskimäärin 158 000 mk hen- nut hallinnonalan tehtävien lisääntymistä ja 51077: kilöltä. Ulkomaanedustuksen henkilöstömäärä toiminnan muutosta. Käyttämällä hyväksi yh- 51078: oli 806, josta puolet oli paikalta palkattuja. tenäisvirkajärjestelmää on mahdollista koh- 51079: Seuraavassa esitetään Suomen ja Ruotsin dentaa henkilöstöä tarkoituksenmukaisesti ja 51080: ulkoministeriöiden menoja toiminnoittain. joustavasti ministeriön ulkomaanedustuksen 51081: Budjettitekniikan ja hallintojärjestelmien eroa- välillä. Virkajärjestelyillä ja henkilöstön uudel- 51082: vuuksien vuoksi tarkkojen vertailujen ja johto- leenkohdentamisella kaikkia ongelmia ei kui- 51083: päätösten tekeminen ei ole mahdollista, vaan tenkaan ole voitu ratkaista. 51084: vertailuluvut ovat lähinnä suuntaa antavia. Ulkomaanedustuksen siirtoja valmisteltaessa 51085: Ruotsin ulkoasiainministeriön (UD:n) koko- ja toteutettaessa tarkastellaan aina edustuston 51086: naismenoiksi esitettiin budjettikaudeksi 1987- kokonaistilannetta ja tutkitaan, onko tarpeen 51087: 88 yhteensä 11 630,8 milj. Ruotsin kruunua ja mahdollista toteuttaa muutoksia henkilöstön 51088: (SEK) eli 8 141,5 milj. Smk. Menojen osuus kokonaismäärässä ja rakenteessa sekä työteh- 51089: Ruotsin valtion kokonaismenoista on n. 3,3 OJo tävien jaossa. Tavoitteena on kulloisenkin 51090: ja BKT:sta n. 1,1 OJo. Suomen ulkoasiainminis- edustautumisen ja työtehtävien edellyttämä, 51091: teriön kokonaismenot olivat kertomusvuoden tarkoituksenmukainen miehitys. Erityistä huo- 51092: tulo- ja menoarvion mukaan 2 673,6 Mmk. miota kiinnitetään mahdollisuuteen korvata lä- 51093: Niiden osuus valtion kokonaismenoista oli ker- hetettyjä työntekijöitä paikalta palkatulla hen- 51094: tomusvuonna 2,4 OJo ja BKT:sta n. 0,7 %. kilökunnalla, jonka valtiolle aiheuttamat kus- 51095: UD:n kokonaismenot olivat lähes kolminker- tannukset ovat huomattavasti vähäisemmät. 51096: taiset Suomen ulkoasiainministeriön menoihin Lähetettyjen työntekijöiden korvaaminen pai- 51097: nähden, mikä selittyy erityisesti Ruotsin suu- kalta palkatuilla näyttäisi laajassa määrin mah- 51098: remmalla kehitysyhteistyöpanoksella. dolliselta erityisesti taloushenkilökunnan osal- 51099: Hallintojärjestelmien erojen vuoksi johto- ta. Ulkoasiainhallinnon tehtävien erityisluonne 51100: päätösten tekeminen henkilöstömääristä on 51101: ja tehtäviin kouluttaminen asettavat tälle kehi- 51102: vaikeaa. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomessa tykselle kuitenkin kansliahenkilökunnan osalta 51103: on avustavissa tehtävissä enemmän henkilöstöä omat rajansa. 51104: kuin Ruotsissa. Ruotsi käyttää myös jonkin 51105: verran enemmän paikalta palkattuja, mikä on Yli kymmenestä ulkomaanedustuksen toimi- 51106: halvempaa ja mihin Suomikin on aivan viime pisteestä on äskettäin vähennetty kolmannen 51107: vuosina pyrkinyt. ura-alueen virkamiehiä. Ainakaan toistaiseksi 51108: Ruotsissa hallintomenoja on pyritty karsi- ei enää ole mahdollista kohdentaa resursseja 51109: maan. Vuosiksi 1981-87 asetettiin 50 milj. uudelleen tällä tavalla. Edustustoista suuri osa 51110: SEK:n säästötavoite, joka budjettiesityksen on sellaisia, joissa on vain yksi, kaksi tai kolme 51111: mukaan on saavutettu v. 1987-88. Vuosiksi yleisuran virkamiestä. Heidän määränsä vä- 51112: 1987-90 on asetettu uusi 42,5 milj. SEK:n hentäminen vaikeuttaisi liikaa työtehtävistä 51113: säästötavoite, johon pyritään vähentämällä suoriutumista. 51114: edustustojen määrää sekä automatisoimalla ja Edustustoverkkoa kehitettäessä mahdolli- 51115: rationalisoimalla toimintoja. suuksia henkilöstön määrän lisäämiseen ei ta- 51116: Tanskan ulkoasiainhallinnon supistussuunni- loudellisista syistä juuri ole. Uusiin toimipistei- 51117: telman mukaan Tanska tulee v. 1989 sulke- siin tarvitaan kuitenkin runsaasti resursseja, 51118: maan yhdeksän eriasteista edustustoa. Supis- jotka menetetään muualta. Myös tehtävien 51119: tukset ovat osa säästöohjelmaa, jolla on v. määrien ja painotusten muutokset edellyttävät 51120: 1989 tarkoitus karsia ulkoasiainhallinnon me- resurssien kohdentamista uudelleen. Tulevai- 51121: noja 51 milj. Tanskan kruunua (DKK) suudessa joudutaan entistä enemmän lisää- 51122: (32,6 milj. Smk). Ministeriössä säästöohjelma mään tehokkuutta ja korottamaan palveluta- 51123: kohdistuu erityisen raskaasti lehdistö- ja kult- soa. Tämä puolestaan johtaa tiettyyn rationali- 51124: t~uriosastoon, joka pientä sihteeristöä lukuun sointitarpeeseen. 51125: 261 51126: 51127: Toiminnan tehostamiseen ja rationalisointiin määräyksiä Efta-maiden välisen maatalous- ja 51128: pyritään jokaista siirtopäätöstä tehtäessä siten, kalastustuotteiden kaupan edistämiseksi. 51129: että kullekin edustustolle pyritään löytämään Jäsenmaiden välisiä tulleja ja määrällisiä 51130: työtehtävien laajuuden vaatima ja tehtävät rajoituksia sekä tasavertaista kilpailua koske- 51131: mahdollisimman tehokkaasti hoitava oikea vien tehtävien osuus on enää vain n. 10 OJo 51132: henkilöstökokoonpano. Rationalisointia toteu- Eftan toiminnasta. Suurin osa Eftan tehtävistä 51133: tetaan myös jatkuvasti tietoliikenteen ja kont- liittyy aikoinaan sen toiseksi päätavoitteeksi 51134: toritekniikan uudistusten myötä, jotka sekä asetettuun tehtävään, vapaakaupan edistämi- 51135: suoranaisesti yksinkertaistavat ja nopeuttavat seen Länsi-Euroopassa. Efta-maat solmivat 51136: tiettyjen työtehtävien hoitoa että toisaalta va- Euroopan yhteisöjen kanssa vapaakauppasopi- 51137: pauttavat henkilöstöä rutiinitehtävien hoidosta mukset v. 1973-74. Suomen ja EC:n väliltä 51138: vaativampiin tehtäviin. poistui pääosa teollisuustulleista v. 1977 ja 51139: Myös ministeriössä on varsin voimakkaasti loput v. 1984. 51140: kehitetty toimistoautomaatiota ja muutenkin Kolmas Eftan tehtävä käsittää Efta-maiden 51141: rationalisoitu toimintoja. Tietojenkäsittelyn välisen yhteydenpidon GATTissa, OECD:ssä 51142: laajan kehittämisen vaikutukset ovat aluksi ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Niihin 51143: ilmenneet tekstintuotannon nopeutumisena ja liittyviä kysymyksiä on käsitelty jäljempänä 51144: hallintorutiinien hoidon tehostumisena. Samal- kertomuksessa. 51145: la henkilöstölisäysten tarve on eräiltä osin vä- Vuonna 1957 perustettiin Euroopan talous- 51146: hentynyt. Tietotekniikan sekä ministeriön yhteisö (EEC), jolla oli yhteinen ulkotulli, 51147: maksuliikkeen ja kirjanpidon järjestelmän ke- kauppapolitiikka ja maatalouspolitiikka. Jo 51148: hittämistä jatkettaessa osa ulkomaanedustuk- aiemmin oli perustettu Euroopan hiili- ja teräs- 51149: sen kassanhoitajien työpanoksesta vapautuu yhteisö ja Euroopan ydinenergiajärjestö. Nä- 51150: muihin tehtäviin, kun rutiinitehtäviä jää pois. mä yhdessä muodostvat Euroopan yhteisöt 51151: Edustustojen määrärahavaltuuksien lisääminen (EC:n). 51152: merkitsee toisaalta sitä, että kassanhoitajien 1970-luvun energiakriisin aiheuttaman ta- 51153: työtehtävien sisältö muuttuu vaativammaksi. loustaantuman jälkeen ovat Euroopan yhteisöt 51154: tehostaneet toimintaansa sisäisen integraation 51155: Päätösvaltaa on jo hajautettu myöntämällä 51156: syventämiseksi, mikä puolestaan on aktivoinut 51157: edustustoille oikeus käyttää tiettyjä määrära- Länsi-Euroopan yhdentymiskehitystä viimeis- 51158: hoja alistamatta päätöstä ministeriölle. Tämä ten 3-4 vuoden aikana. Efta-maiden tasaver- 51159: vähentää kustannuksia sekä olennaisesti minis- taisen kilpailuaseman säilymisen kannalta kat- 51160: teriön ja edustustojen välistä päivittäistä viesti- sottiin tuolloin välttämättömäksi, että poistet- 51161: tystä. Tämänsuuntaista kehitystä pyritään jat- taessa EC:n sisäisestä kaupasta jäljellä olevat 51162: kamaan. kaupan esteet ne poistetaan myös Efta- ja 51163: Suomen edustautuminen kansain- EC-maiden väliltä. Yhteistyötarvetta lisäsi 51164: välisissä järjestöissä Euroopassa. USA:ssa ja Japanissa tapahtunut tekninen ke- 51165: Ulkoasiainhallinnossa on kolme erityisedustus- hitys, josta Eurooppa on jäänyt jälkeen. 51166: toa, jotka ovat keskittyneet pääasiassa Suomen Euroopan yhteisöjen tärkeimpänä päämää- 51167: taloudellisten ja kauppapoliittisten suhteiden -ränä on perustamissopimusten mukaan talous- 51168: hoitoon ja YK:n järjestöjen toiminnan seuraa- ja rahaliiton luominen. Perustamissopimusten 51169: miseen. Suomen pysyvän edustuston toimi- lisäksi nämä pyrkimykset on määritelty kah- 51170: kenttään Genevessä kuuluvat Efta- ja GATT- dessa asiakirjassa. Vuonna 1985 hyväksyttiin 51171: asiat ja siellä sijaitsevat kansainväliset järjes- ns. valkoinen kirja, joka sisältää vuoteen 1992 51172: töt. Suomen pysyvä edustusto Pariisissa hoitaa mennessä toteutettavan ohjelman todellisista 51173: OECD:n ja Unescon toimintaan liittyviä yh- sisäisistä markkinoista. Sen jälkeen 300 yhteis- 51174: teyksiä ja Suomen edustusto Euroopan yhtei- kunnan eri lohkoille ulottuvaa toimenpide- 51175: söissä hoitaa Suomen suhteita EC:hen Brysse- ehdotusta koskevat tavaroiden, pääomien ja 51176: lissä. ihmisten vapaan liikkumisen edistämistä. Ker- 51177: Eftan ja Euroopan yhteisöjen . tomusvuonna tuli voimaan ns. yhtenäisyysasia- 51178: y h te i s työ . Euroopan vapaakauppaliitto kirja, joka luo oikeudellisen perustan ja menet- 51179: (Efta) perustettiin v. 1960 ajamaan jäsenmai- telytapojen kepykset integraatiokehityksen sy- 51180: densa taloudellisia etuja, varsinkin toteutta- ventämiseen. Erityistä merkitystä on tässä yh- 51181: maan maiden välistä teollisuustuotteiden va- teydessä määräenemmistöpäätösten käytön li- 51182: paakauppaa. Konventio ,sisälsi myös erityisiä säämisellä sisäisten markkinoiden toteuttami- 51183: 262 51184: 51185: sessa, mikä helpottaa sisämarkkinoiden toteut- kauppamenettelyn tietokoneistamista, julkisten 51186: tamista. hankintojen avaamista kansainväliselle kilpai- 51187: EC:n komissio on saanut valmiiksi jo 2/3 lulle, jalostettujen maataloustuotteiden kaupan 51188: sisäisten markkinoiden toteuttamisohjelman n. lisäämistä ja vientirajoitusten kieltämistä. 51189: 300 direktiivistä, jotka koskevat lähinnä kau- Kertomusvuoden keväällä sovittiin, että Suo- 51190: pan fyysisiä, teknisiä ja verotusesteitä. Niistä mella on säännöllinen, ministeritasolla tapah- 51191: on hyväksytty vain noin kolmasosa. Komission tuva kahdenvälinen tapaaminen EC:n kanssa. 51192: tavoitteena on saada vuoden 1988 aikana val- Myös pohjoismainen yhteistyö tarjoaa mahdol- 51193: miiksi 90 OJo kaikista tarvittavista päätösesityk- lisuuksia pysytellä yhdentymiskehityksessä mu- 51194: sistä. Sisäisten markkinoiden toteutuessa EC- kana. Suomi osallistuu niin ikään moneen 51195: maiden kansantuotteen on arvioitu selvästi EC:n erityisohjelmaan kuten EUREKAan (tut- 51196: kasvavan lähivuosina. kimustoiminnan yhteensovittaminen) ja ESAan 51197: Efta-mailla ja EC:llä on kahdenväliset va- (Euroopan avaruusjärjestö). Tärkeänä pide- 51198: paakauppasopimukset, jotka ovat toimineet tään osallistumisen laajentamista koskemaan 51199: hyvin. Järjestöjen välisen kaupan merkitystä mahdollisimman monia EC:n ohjelmia. 51200: kuvaa se, että Efta-maat, joissa kansantulo ja Eftan organisaatio. Euroopan vapaa- 51201: teollisuusaste on varsin korkea, ovat EC:lle kauppaliiton sihteeristössä työskentelee n. 70 51202: yhtä suuri kauppakumppani kuin USA ja Ja- henkilöä, ja sen budjetti oli kertomusvuonna 51203: pani. 50 Mmk, josta palkkojen osuus oli n. 60 %. 51204: Luxemburgin deklaraatiossa v. 1984 Efta-ja Suomen jäsenmaksut Eftalie olivat kertomus- 51205: EC-maat asettivat päämääräkseen eurooppalai- vuonna 4,2 Mmk ja v. 1988 5,5 Mmk. Eftan 51206: sen talousalueen EES:n luomisen. Perimmäise- jäsenmaiden pysyvät edustustot sijaitsevat Ge- 51207: nä tavoitteena on 18 maata käsittävien markki- nevessä ja liiton päivittäinen toiminta perustuu 51208: noiden luominen ja Euroopan nostaminen edustustojen, eri Efta-elinten ja sihteeristön 51209: merkittäväksi tieteen, tekniikan ja teknologian väliseen yhteistyöhön. Liiton sihteeristö on ja- 51210: alueeksi yhdistämällä pienehköt kansalliset re- ettu seitsemään osastoon, jotka ovat pääsihtee- 51211: surssit. rin toimisto, neuvoston sihteeristö, kauppapo- 51212: Eftan ja EC:n yhteistyöneuvottelut käsittä- liittinen osasto, oikeudellinen osasto, taloudel- 51213: vät tätä nykyä valmistelevat keskustelut tai linen osasto, sanomalehtiasiain- ja tiedotus- 51214: varsinaiset neuvottelut kaiken kaikkiaan 20 eri osasto sekä hallinnollinen osasto. 51215: alalla, jotka vaihtelevat tavarakaupan esteiden Kauppapoliittinen osasto on jakautunut kol- 51216: poistamisesta aina henkilöiden vapaaseen liik- meen jaostoon, jotka käsittelevät kaupan tek- 51217: kumiseen, esim. koulutus- ja harjoittelijan- nisiä esteitä, alkuperäsäännöksiä ja tullikysy- 51218: vaihtokysymyksiin. Eftan aloitteellisuus on yh- myksiä sekä yleisiä asioita. Eftan ja EC:n 51219: teistyössä hyvä. Esimerkiksi tutkimus- ja kehi- yhteistyö on lisännyt erityisesti kauppapoliitti- 51220: tysyhteistyötä koskevat kahdenväliset puiteso- sen osaston tehtäviä. Sen toimeksiannoista tu- 51221: pimukset ovat syntyneet Efta-maiden aloittees- lee 26 OJo EC:stä ja 14 OJo Eftasta. Oikeudelli- 51222: ta. Tavoitteena on avata Efta-maille tasavertai- sen osaston tehtävistä n. 90 OJo liittyy Eftan ja 51223: set osallistumismahdollisuudet EC-ohjelmiin. EC:n yhteistyöhön. Se selvittelee mm. julkisten 51224: Vuoden 1988 kesäkuussa Tampereella pide- hankintojen markkinoiden avaamiseen, kilpai- 51225: tyssä Eftan ministerikokouksessa käsiteltiin lulainsäädäntöön, immateriaalisiin oikeuksiin 51226: mm. teknisten määräysten tiedotusmenettelyn ja tuomioiden täytäntöönpanoon liittyviä kysy- 51227: kehittämistä, koestusten ja varmentamisen vas- myksiä. Taloudellinen osasto selvittelee mm. 51228: tavuoroisuuden tunnustamista, alkuperäsään- talousnäkymiin, työttömyyteen, EC:n sisäisten 51229: töjen yksinkertaistamista, teollisuuden valtion- markkinoiden luomiseen ja sen vaikutuksiin, 51230: tuen vähentämistä ja poistamista, koulutus- julkiseen tukeen sekä rahoituspalveluihin liitty- 51231: kysymyksiä, erityisesti EC:n korkeakoulujen ja viä kysymyksiä ja tiedottaa niistä talouskomi- 51232: yritysten koulutusyhteistyötä teknologian alalla tealle, sihteeristölle ja jäsenmaille. 51233: koskevaa COMETT -ohjelmaa ja korkeakou- Liiton toiminta perustuu 4.1.1960 allekirjoi- 51234: lujen yhteistyötä ja opiskelijoiden vaihtoa kos- tettuun ns. Tukholman konventioon, joka ei 51235: kevaa ERASMUS-ohjelmaa, tuotevastuun edellytä ylikansallisia valtuuksia tai elimiä. Vir- 51236: ulottamista valmistajaan koko Efta- ja EC- kamiestasolla kerran viikossa ja ministeritasol- 51237: alueella, puolijobteiden oikeudellisen suojan la kahdesti vuodessa kokoontuva, jäsenmaiden 51238: laajentamista kaikkiin Efta- ja EC-maihin, hallitusten edustajista koostuva Eftan neuvosto 51239: 263 51240: 51241: on perustanut seitsemän pysyvää komiteaa, vaatimista voimavaroista. Esitetyt lisäykset 51242: jotka lukuun ottamatta konsultatiivista komi- voitiin ottaa huomioon vain osittain. 51243: teaa ja Eftan parlamentaarikkoja käsittelevät Eftan ja EC:n yhteistyön tulokseksi voidaan 51244: asiakokonaisuuksia, kuten kauppa-, alkuperä- katsoa myös eurooppalaisen standardisointiyh- 51245: ja tulli-, maatalous- ja kalastus- sekä talous- ja teistyön tiivistyminen. Sen hoitamiseen on tar- 51246: budjettiasioita. Konsultatiivisessa komiteassa vittu ja tarvitaan vielä jatkossa yhä enemmän 51247: on talouselämän edustajina mm. työnantaja- ja henkilöstöä sekä kotimaassa että eurooppalai- 51248: työntekijäpuoli sekä kaupan edustaja. sissa standardisointijärjestöissä. 51249: Eftan ja EC:n yhteistyön laajeneminen ja Lähiaikoina sovittaneen Efta- ja EC-maiden 51250: tiivistyminen on lisännyt tarvittavan valmiste- välillä järjestelyistä, jotka koskevat mm. tek- 51251: lutyön määrää myös jäsenmaissa. Suomessa nisten määräysten ilmoitusmenettelyä, koestus- 51252: valmistelut on järjestetty perustamalla muiden tuloksia ja varmennustodistusten vastavuorois- 51253: Efta-maiden tapaan Efta/EC-seurantatoimi- ta hyväksymistä sekä julkisia hankintoja ja 51254: kunta, jonka puheenjohtajana on ulkoasiain- valtiontukea koskevaa tietojen vaihtoa. Näihin 51255: ministeriön kauppapoliittinen alivaltiosihteeri järjestelyihin tarvitaan lisää pysyvää henkilös- 51256: ja jäseninä keskeisimpien ministeriöiden kans- töä. 51257: liapäälliköt sekä Suomen Pankin johtokunnan Muita Eftan ja EC:n yhteistyön aloja ovat 51258: edustaja. Toimikunnan apuna on yleinen val- alkuperäsäännöt, polkumyyntipolitiikka, vien- 51259: mistelujaosto sekä kaksi erityiskysymyksiin tirajoitukset, tutkimus ja kehitys (R&D), ym- 51260: keskittynyttä jaostoa: liikennejaosto ja kaupan päristökysymykset, koulutus, teolliset ja teki- 51261: teknisten esteiden jaosto. jänoikeudet, välillinen verotus, tuotevastuu, 51262: Eri ministeriöissä kutakin asia-alaa hoitavat rahoituspalvelut ja jalostetut maataloustuot- 51263: virkamiehet toimivat valmistelujaoston asian- teet. Näillä aloilla voimavaratarpeista on vai- 51264: tuntijoina. Kaiken kaikkiaan valmistelutyössä keampi esittää lähivuosia koskevia arvioita. 51265: on valtionhallinnossa tavalla tai toisella muka- Erityisesti koulutuskysymykset ja palvelusten 51266: na n. 80 henkilöä. Lisäksi keskeisten etujärjes- kauppaa koskeva valmistelutyö voivat vaatia 51267: töjen edustajat osallistuvat tähän toimintaan. suuriakin voimavaralisäyksiä. 51268: Tarkoituksena on seurata Länsi-Euroopan Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen 51269: integraatiokehitystä, erityisesti EC:n sisäisten osasto koordinoi käynnissä olevaa valmistelu- 51270: markkinoiden kehitystä. Seurantatoimikunta työtä ja osallistuu lisäksi useisiin asiantuntija- 51271: ja sen valmistelujaostot analysoivat tämän ke- tason valmisteluihin ja neuvotteluihin. Tällä 51272: hityksen vaikutuksia Suomeen ja valmistelevat hetkellä kauppapoliittisella osastolla on ulko- 51273: niitä toimia, joihin ryhdytään Suomen etujen asiainministeriön arvion mukaan riittämättö- 51274: turvaamiseksi. Seurantatoimikunta informoi mästi työvoimaa näiden tehtävien suorittami- 51275: säännöllisesti ao. ministereitä ja hallitusta, seen. 51276: minkä tarkoituksena on tuottaa tietoja, ana- Samassa asemassa olevat muut Efta-maat 51277: lyysejä ja ehdotuksia poliittiselle päätöksen- ovat viime aikoina lisänneet merkittävästi voi- 51278: teolle. mavaroja Eftan ja EC:n yhteistyön valmiste- 51279: Ulkoasiainministeriön mukaan on jo nyt voi- luun ja neuvottelutehtäviin lähes kaikilla hal- 51280: tu todeta, että tarvittavaa valmistelutyötä ei linnonaloilla, mutta ennen kaikkea ulkomaan- 51281: jatkossa voida hoitaa nykyisin voimavaroin. kauppahallinnossa. 51282: Seurantatoimikunta onkin selvittänyt voimava- Kauppa- ja teollisuusministeriön kauppa- 51283: rojen lisätarpeen. Periaatteessa henkilöstöä osasto hoitaa ulkoasiainministeriön kauppapo- 51284: tarvitaan lisää valmistelutyössä ja aikanaan liittisen osaston kanssa sovitun työnjaon mu- 51285: tehtävien sopimusten täytäntöönpanossa. Voi- kaisesti seuraavat Eftan ja EC:n yhteistyöteh- 51286: mavaroja tarvitaan lisää myös siksi, että eri- tävät: 51287: laisten säädösten laadinnassa on yleisestikin - osan kaupan teknisiä esteitä ja niihin 51288: otettava entistä tarkemmin huomioon kansain- liittyvää tietojenvaihtoa koskevista kysymyk- 51289: välinen, erityisesti eurooppalainen kehitys. sistä 51290: Eftan ja EC:n yhteistyön tuloksena on tois- - kauppamenettelyjen yksinkertaistamista 51291: taiseksi tehty kaksi monenvälistä yleissopimus- koskevat kysymykset 51292: ta, jotka koskevat yhtenäistä tulliasiakirjaa ja - julkiset hankinnat 51293: yhteistä transit-menettelyä. Ennen sopimusten - teollisuustuotteiden vientirajoitusten 51294: voimaan saattamista tehtiin arvioita niiden poistamisen. 51295: 264 51296: 51297: Kauppaosasto on joutunut yhä enemmän mainitut kriteerit täyttäville Euroopan valtioil- 51298: osallistumaan ja valmistelemaan myös teolli- le. Näitä kriteereitä ovat mm. parlamentaari- 51299: suustuotteiden kauppaa vääristävään valtion nen demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioitta- 51300: tukeen, teollisoikeuksien suojaan, jalostettujen minen; viimeksi mainitut Suomi täyttää. Suo- 51301: maataloustuotteiden kauppaan sekä kilpailu- men suhteet järjestöön ovat jo pitkäaikaiset ja 51302: sääntöjen harmonisointiin liittyviä neuvottelu- nykyisin varsin tiiviit. Keskusteluissa onkin 51303: ja. usein noussut esille Suomen liittyminen järjes- 51304: Eftan ja EC:n yhteistyö kohdistuu yhä töön täysjäsenenä. Eduskunnassakin on esitet- 51305: enemmän valtioiden sisäisiä järjestelmiä koske- ty tämänsuuntaisia toivomusaloitteita. Euroo- 51306: viin kysymyksiin. Neuvottelujen valmistelu ja pan neuvoston Strasbourgin erityisedustuston 51307: täytäntöönpano edellyttävät asiantuntemuksen perustamisen johdosta on esitetty vuoden 1989 51308: pysyvää lisäämistä kauppaosastossa. tulo- ja menoarvioon virkojen perustamista. 51309: Kauppaosastossa Länsi-Euroopan integraa- Aiemmin katsottiin, että ulkopoliittiset syyt 51310: tioon liittyviä kysymyksiä hoitaa osaston joh- estivät Suomen liittymisen. Muodostaahan Eu- 51311: don lisäksi yksi henkilö. Lisäksi kysymysten roopan neuvosto eräässä mielessä suljetun, Eu- 51312: hoitoon osallistuu 3-4 virkamiestä osin mui- roopan läntisistä valtioista koostuvan järjes- 51313: den tehtäviensä ohella. tön, jonka perustaminen heijasti Euroopan 51314: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ideologista ja poliittista kahtiajakoa. Tilanne 51315: kauppaosaston henkilöstö ei ole riittävä osas- on kuitenkin muuttunut, sillä EN ja SEV-jär- 51316: tolle osoitettujen kansainvälisten tehtävien suo- jestö allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kesä- 51317: rittamiseen. kuussa 1988. 51318: Euroopan neuvoston jäsenyys. Yhdistyneiden kansakuntien toi- 51319: Lähinnä kulttuuri-, oikeus- ja sosiaalikysy- minta Genevessä. YK:n ja sen erityisjär- 51320: myksiä käsittelevän Euroopan neuvoston jäse- jestöjen organisaatio on seuraava: 51321: nyys on avoin kaikille perustamissopimuksessa 51322: .... 51323: ....""" 51324: 8.... 51325: 0 51326: Yhdistyneiden kansaku.ntieil pääelimet 51327: (~~w York, paitsi "an'SainväUnen 51328: YHDISTYNEET KANSAKUNNAT JA ERITYISJÄRJESTÖT 51329: ~ 51330: tucwnioistuin, jonka toimipaikka nn 51331: Haag) 51332: RAUHANTURVATOIMINTA 51333: UNTSO Palestiinan sotilastarkkailijayksikkö 51334: UNMOGIP lntiassa ja Pakistanissa toimlvat sotilestarkkallijat 51335: UNf ICYP YK:n Kyproksella toimiva valvontajnukk!' 51336: IJNDOF YK:nGolanilla toimiva valvontajoukko 51337: Pääk011i teat 51338: UNtrtL YK:nväliaikainen rauhanturvajoukk<' Libanonissa 51339: Pysyvät- ja lftf'netteolytapaval iokunnat 51340: S!'tilaall inen esikuntavai iokunta 51341: Muut yleiskokouksen apueli•et 51342: 51343: 51344: 51345: ITSENÄISET JÄRJESTÖT YK-JÄRJESTELMÄSSÄ 51346: IAEA Kansainvälinen atomienergiajärjestö (Wien) 51347: GATT Tullitariffeja ja kauppaa koskeva 51348: ALAJAJIJESTÖT yleissopimus (Geneve) 51349: YK:n Palestiinan pakolaisten 51350: avustus- ja työelin (Wien) UNRWA 51351: ERITYISJÄRJESTÖT 51352: YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (Geneve) UNCTAO ILO Kansainvälinen työjärjestö (Geneve) 51353: FAD YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö (Rooma) 51354: YK:n lastenapu (~ew York) UN!CEr 51355: UNESCO YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (Pariisi) 51356: YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (GenevE") UNHCR WHO Maailman terveysjärjestö (Geneve) 51357: 51358: WFP toimikunnat IMF Kansainvälinen valuuttarahasto (Washington) 51359: Maailman elintarvikenhjelma (YK/fAO) (Rnnma) 51360: ECE ([urooppa) 51361: ESCAP (Aasia ja TyynE>n IDA Kansainvälinen kehitysjärjestö }" . 1 51362: YK:n koulutus- ja tutkimuslaitos (New Ynrk) UNI TAR 51363: mE>rE>n alue) IBRD Maailmanpankki - Kansainvälinen jälleen- a~k ~n~·· 51364: rakeonnus- ja kehityspankki pa ~ry a 51365: YK:n kehitysohjelma (New York) UNDP ECLAC (latinalainen Amerikka 51366: ja Karibian alue) Jrc Kansainvälinen rahoitusjärjestö (Washlngton) 51367: Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusinstituutti ECA (Afrikka) 51368: naisten asetRan parantamiseksi (Santo Dnmingo) INSTRAW !CAD Kansainvälinen siviili-ilmailuliitto (Montreal) 51369: ESCWA (Länsi-Aasia} 51370: YK:n ympäristöohjelma (Nairobi) UNEP UPU Kansainväl ineon postiliitto (Bern) 51371: [r ityistoimikunnat IlU Kansainvälinen pikatiedotusliitto (Geneve) 51372: YK:n yliopisto (Tokio) UNU Tilastoasiat WMD Maailman ilmatieteellinen järjestö (Geneve) 51373: Maailman elintarvikeneuvosto (Rooma) WfC Väestökys~fttykset 51374: IHO Kansainvälinf"n merenkulkujärjestö (Lontnn) 51375: Sosiaalinen kE-hitys 51376: YK:n asuinyhteisökPskus (Nairobi) 51377: 51378: 51379: YK:n väPstörahasto (~Pw York) 51380: UltCHS 51381: 51382: 51383: UNrPA 51384: . 51385: [hmisoikE>udet 51386: Naisteon asema 51387: WlPO 51388: 1r AO 51389: UNJOO 51390: Maailman h.:-nkiseon omaisuuden järjestö (Geneve) 51391: Kansainvälinen maatalouden kehi t tämisrahasto (Rooma) 51392: YK:n tE>ollistamisjärjestö (Wien) 51393: Huumeet 51394: Pysyvät ja tilapäiseot 51395: toimikunnat 51396: 51397: 51398: N 51399: 0'\ 51400: VI 51401: 266 51402: 51403: GATTin toiminta. GATT ei ole muo- käyttää maailmankaupan säätelyyn. GATT on 51404: dollisesti YK:n erityisjärjestö, vaan 96 valtion toiminut vuodesta 1948 ja sen tavoitteena on 51405: (8.1.1988) allekirjoittama monenkeskinen sopi- edistää vapaata tavaranvaihtoa, tullien alenta- 51406: mus. Niin sanotulta de facto -pohjalta mista ja tullien ulkopuolisten kauppaesteiden 51407: GATTiin on liittynyt 28 valtiota. Lisäksi on poistamista. Kansainvälinen . kauppakeskus 51408: keskusteltu mm. Neuvostoliiton ja aiemmin (ITC) perustettiin GATTin toimesta v. 1964, ja 51409: GATTiin kuuluneen Kiinan liittymisestä järjes- se avustaa kehitysmaita niiden pyrkimyksissä 51410: töön. Kertomusvuoden sääntömääräinen bud- lisätä vientiä. Vuodesta 1968 ITC on yhdessä 51411: jetti oli 61 milj. Sveitsin frangia. Suomen mak- YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin 51412: suosuus on 0,8 OJo eli n. 1,3-1,4 Mmk. Tällä (UNCTAD) kanssa antanut kehitysmaille tie- 51413: kuten muillakin YK-järjestöillä on ollut rahoi- toa ja ohjeita vientimarkkinoista, markkinoin- 51414: tusvaikeuksia. Keskeinen kysymys onkin, mi- nista ja välittänyt vientitietoutta. 51415: ten rahoituskriisi ratkaistaan. Sihteeristössä on Niin kutsuttu Uruguayn kierros, joka on 51416: n. 350 työntekijää. Valmistelu- ja seurantateh- viimeisin GATTin piirissä käydyistä kahdek- 51417: täviin osallistuu Suomen pysyvästä edustustos- sasta kauppaneuvottelukierroksesta, aloitettiin 51418: ta 2-3 henkilöä suurlähettiläs mukaan lukien. vuoden 1986 lopulla, ja se on määrä päättää 51419: Edustusto on esittänyt toistaiseksi tuloksetta neljän vuoden kuluessa. Kierroksen tarkoituk- 51420: henkilöstön lisäämistä yhdellä henkilöllä. Ko- sena on laajentaa ja edelleen tiberalisoida 51421: kouksiin liittyvää työtä helpottaa tiivis yhteis- maailmankauppaa sekä vahvistaa GATTin ase- 51422: työ Suomen, Ruotsin ja Islannin kesken. maa multilateraalisissa kauppaneuvotteluissa. 51423: Koska varsinaista kansainvälistä kauppaor- Uruguayn kierroksen neuvotteluorganisaatio 51424: ganisaatiota ei vieläkään ole, on GATT ny- on seuraava: 51425: kyään ainoa kansainvälinen elin, jota voidaan 51426: 51427: 51428: l Kauppaneuvottelukomitea, TNC J 51429: 1 51430: Tavarakaupan neuvotteluryhmä, GNG 1 51431: 1 51432: Palvelukaupan neuvotteluryhmä, GNS 51433: 1 1 51434: 51435: 51436: ,___ Tullit 51437: ,___ Muut kuin tulliesteet 51438: ,___ Luonnonvaratuotteet 51439: ,___ Tekstiilit ja vaatteet 51440: '-- Maatalous 51441: '-- Trooppiset tuotteet Standstill- ja rollback- 51442: velvoitteiden valvonta- 51443: ,___ GATT-yleissopimukset artiklat elin (Surveillance Body) 51444: ,___ Tokion kierroksen koodit 51445: r- Suoj al ausekkeet 51446: 1-- Valtiontuki ja tasoitustullit 51447: ,___ Henkisen omaisuuden suoja 51448: ,___ Kauppaan vaikuttavat investointi- 51449: määräykset 51450: ,___ Riitojen ratkaisumenettelyt 51451: '-- GATT-järjestelmän toiminta 51452: 267 51453: 51454: Pohjoismaat esiintyvät neuvotteluissa ryh- menettelyä ja lisättävä ministerien osallistumis- 51455: mänä yhden Pohjoismaista (Islanti, Norja, ta järjestön toimintaan. Tällä tavalla voitaisiin 51456: Ruotsi ja Suomi) toimiessa puhemiehenä. Poh- tehostaa järjestön asemaa ja viedä kärki mm. 51457: joismaiden puheenjohtaja· kauppaneuvottelu- esitetyltä kritiikiltä, ettei GATT voisi toimia 51458: komiteassa ja tavarakaupan neuvotteluryhmäs- järjestönä, jonka toimintaan osallistuvat kaik- 51459: sä määräytyy rotaation perusteella Pohjoismai- ki taustaltaan hyvinkin erilaiset maat. 51460: den kesken. Muissa neuvotteluryhmissä työnja- UNCTADin toiminta. Järjestöön 51461: ko on pysyvä. Tämän mukaisesti palvelukau- kuuluu 168 jäsenmaata. Sihteeristössä työsken- 51462: pan neuvotteluryhmästä vastaa Ruotsi. Suo- telee n. 350 työntekijää. Järjestön budjetti 51463: men tehtäviin kuuluvat tekstiilit ja vaatteet, kaksivuotiskaudella 1988-89 on 78,9 milj. 51464: maatalous, GATT-yleissopimuksen artiklat, Yhdysvaltain dollaria (USD). Suomella ei ole 51465: Tokion kierroksen koodit, valtion tuki ja tasoi- UNCTADissa korkeaa edustusta, järjestön 51466: tustullit. Ruotsi käsittelee tulleja, muita kuin tehtävissä toimii vain muutama henkilö Suo- 51467: tulliesteitä, luonnonvaratuotteita, kauppaan mesta. Ministeritason konferenssi järjestetään 51468: vaikuttavia investointimääräyksiä ja GATT- joka neljäs vuosi. 51469: järjestelmän toimintaan kuuluvia kysymyksiä. UNCT ADin tehtäviin kuuluvat taloudelliset, 51470: Norja puolestaan valmistelee trooppisia tuot- kaupalliset ja kauppapoliittiset pohjois-etelä 51471: teita, suojalausekkeita, henkisen omaisuuden -suhteet. Tavoitteena on pohjois-etelä -dialo- 51472: suojaa ja riitojen ratkaisumenettelyä koskevat gin aikaansaaminen ja kehityksen edistäminen 51473: asiat. Islannilla ei ole omaa ryhmää, koska sen kaupan avulla. Vuosikymmenen vaihteessa tu- 51474: henkilöresurssit eivät anna siihen myöten. lokset jäivät vähäisiksi monista yrityksistä huo- 51475: Kertomusvuonna lähinnä kerättiin tilastoja, limatta. Kertomusvuonna pidetyssä viime kon- 51476: tutkittiin ongelmia ja laadittiin ehdotuksia. ferenssissa, jossa käsiteltiin mm. kehitysresurs- 51477: Tänä vuonna on tehty jo neuvotteluesityksiä. seja, perushyödykkeitä koskevia kysymyksiä, 51478: Neuvottelujen puolivälin kokous on 5.12.1988 kauppakysymyksiä ja kehitysmaaproblematiik- 51479: Montrealissa ministeritasolla. kaa, edistyttiin vähän. Päätösasiakirjassa esite- 51480: Uruguayn kierroksella ovat uusina aiheina tään tilannearvio ja hahmotellaan politiikka- 51481: palvelujen kauppa, henkisen omaisuuden suoja vaihtoehtoja. 51482: ja investoinnit, joista palvelujen kauppaan liit- UNCTAD on myös osallistunut huomioitsi- 51483: tyviä kysymyksiä käsitellään tavarakaupan ul- jana GATTin Tokion kierrokselle ja antanut 51484: kopuolella. Tarkoituksena on sopia periaatteis- asiantuntija-apua Uruguayn kierrokseen osal- 51485: ta ja säännöistä, joita sovelletaan kansainväli- listuville kehitysmaille. 51486: seen palvelujen kauppaan. UNH CR: n toiminta. YK:n pakolais- 51487: Uruguayn kierrokseen suhtaudutaan yleisesti asiain päävaltuutetun toiminta alkoi v. 1949. 51488: ottaen optimistisesti, vaikka vaikeita aiheita Se perustettiin huolehtimaan Euroopan II 51489: tulevat olemaan mm. maatalouteen ja tekstii- maailmansodan jälkeisistä pakolaisista. Toi- 51490: lien kauppaan liittyvät kysymykset. Pyrkimys mintaa on jatkettu vuoteen 1993. Järjestön 51491: kehitysmaiden (erityisesti NIC-maat) aiempaa budjetti oli kertomusvuonna 22,5 Mmk ja Suo- 51492: suurempaan sitoutumiseen kansainvälisen kau- men osuus siitä oli 1 OJ'o. Lisäksi järjestö sai 51493: pan velvoitteiden noudattamiseen on myös hei- kertomusvuonna erityisohjelmien rahoitukseen 51494: jastunut neuvotteluihin kehitysmaiden osittain 102 milj. USD, ja v. 1988 yleisohjelmien rahoi- 51495: hyvinkin varauksellisena suhtautumisena. tukseen 377,5 milj. USD. Komiteaan kuuluu 51496: GATTin ulkopuolella on tehty mm. teräk- 41 jäsenvaltiota. Työntekijöitä on yli 1 500, 51497: sen, elektroniikan, autojen ja tekstiilien kaup- heistä vajaat 500 työskentelee Genevessä. Jär- 51498: paa rajoittavia kahdenkeskisiä sopimuksia. Ne jestöllä on 80 aluetoimistoa eri puolilla maail- 51499: heijastavat nykyisen suojalausekkeen sovelta- maa. 51500: misessa olevia puutteita sen nykymuodossaan UNCHR:n tehtävänä on pakolaisten suoje- 51501: kieltäessä yksittäistä maata vastaan kohdistetut lu, joka käsittää turvapaikan järjestämisen ja 51502: suojatoimet. Ratkaisun olisi katettava mm. pakolaisten lailliseen asemaan liittyvät kysy- 51503: nämä kahdenvälisetkin järjestelyt, jotta suoja- mykset turvapaikan myöntäneessä maassa, ma- 51504: lausekkeen voitaisiin katsoa olevan toimivan ja teriaaliavun antamisen pakolaisten tai siirto- 51505: kattavan. väen ongelmien ratkaisemiseksi ja pakolaisten 51506: Järjestön mukaan GATTin toiminnan kehit- palauttamisen kotimaahan tai asuttamisen. Ar- 51507: tämiseksi olisi parannettava riitojen ratkaisu- violta 12-15 miljoonan pakolaisen ja siirtolai- 51508: 268 51509: 51510: sen lisäksi UNCHR on auttanut erityisohjel- laatiminen. Niiden rahoitukseen on v. 1988 51511: mien kautta ehkä 25:tä miljoonaa ihmistä, budjetoitu 325 milj. USD. Suomen osuus siitä 51512: joista monet ovat siirtolaisen asemassa omassa on 0,5 OJo. Lisäksi Suomi rahoittaa v. 1988 51513: maassaan. lähinnä työsuojeluun, vammaisten kuntoutuk- 51514: Viime aikoina on päästy eri maiden kanssa seen ja naisten koulutukseen liittyvää kehitys- 51515: sopimuksiin pakolaiskiintiöistä, jotka ovat yhteistyötä 6 Mmk:lla. Suomi on ratifioinut 51516: kasvaneet kohtuullisen nopeasti. Sopimukset 162 sopimuksesta 76. 51517: eivät kuitenkaan velvoita maita ottamaan vas- WHO:sta muodostettiin varsinainen järjestö 51518: taan niissä sovittua pakolaismäärää, vaan pa- v. 1948. Sen jäsenmaiden määrä on 166. Kerto- 51519: kolaisten sijoittamisesta joudutaan neuvottele- musvuoden budjetti oli 272 milj. USD. Työnte- 51520: maan erikseen. Suomen pakolaiskiintiö, josta kijöitä on n. 5 300, joista sihteeristöä 2 600. 51521: päätetään erikseen kunakin vuonna, on vuo- Sihteeristössä työskentelee 10 suomalaista. 51522: delle 1988 300. Vuosittain kokoontuvaan Maailman terveys- 51523: YK: n erityisj ärj estöj en toiminta konferenssiin osallistuu edustajia kaikista jä- 51524: Genevessä . Hyvin suuri osa YK:n talou- senvaltioista. Vähintään kaksi kertaa vuodessa 51525: dellisen ja sosiaalisen alan työstä tehdään ns. kokoontuvaan hallintoneuvostoon kuuluu 32 51526: erityisjärjestöissä. Erityisjärjestöt ovat itsenäi- henkilöä. WHO:n jäsenvaltiot on jaettu kuu- 51527: siä ja itsehallinnollisia kansainvälisiä järjestö- teen alueeseen. Kullakin näistä toimii johtava 51528: jä. Niillä on omat jäsenvaltionsa, omat päätös- alueellinen komitea ja työtä johtaa aluejohta- 51529: valtaiset ja toimeenpanevat yleiskokouksensa, ja. WHO:n Euroopan toimisto sijaitsee Köö- 51530: omat talousarvionsa ja sihteeristönsä. Ne ovat penhaminassa. 51531: yhteistyössä keskenään ja YK:n kanssa sen WHO suunnittelee ja johtaa terveyden hy- 51532: talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) väli- väksi tehtävää työtä kansallisella, alueellisella 51533: tyksellä, jolle ne myös vuosittain raportoivat. ja maailmanlaajuisella tasolla yhdessä jäsen- 51534: Lähes kaikki erityisjärjestöt osallistuvat YK:n maiden kanssa ja antaa myös katastrofiapua 51535: kehitysohjelman (UNDP) kautta YK-järjestel- jäsenmaille. WHO:n maailmanlaajuinen tavoi- 51536: män työhön köyhien maiden auttamiseksi. te on "terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennes- 51537: YK:n ja 16 erityisjärjestön välille on solmittu sä". Toiminnan painopiste on kehitysmaissa 51538: sopimus. trooppisten tautien ja länsimaissa syöpäsai- 51539: rauksien ja sydän- ja verisuonitautien ennalta 51540: ILO perustettiin v. 1919 itsehallinnollisena ehkäisyssä ja hoidossa sekä työympäristön pa- 51541: laitoksena silloisen Kansainliiton yhteyteen. rantamisessa. Kautena 1988-89 toimintaan on 51542: Siitä tuli YK:n jäsenjärjestö v. 1946. ILOn budjetoitu 640 milj. USD, josta Suomen osuus 51543: jäsenmaiden määrä on 152. Suomi liittyi jäse- on 0,5 OJo. Lisäksi Suomi rahoitti eri tutkimus- 51544: neksi v. 1920. Kertomusvuoden budjetti oli 127 projekteja 13 Mmk:lla. Kaikkiaan eri ohjel- 51545: milj. USD. Työntekijöitä on n. 2 600. Pääma- miin saadaan avustusta n. 500 milj. USD. Ra- 51546: jassa työskentelee 6 suomalaista. hoituskriisin vuoksi ohjelmia ei ole voitu to- 51547: ILOn korkeimmassa elimessä Kansainväli- teuttaa suunnitelmien mukaisesti. 51548: sessä työkonferenssissa edustaa jokaista jäsen- ITU perustettiin v. 1865. Siitä tuli YK:n 51549: maata kaksi hallitustason edustajaa sekä yksi erityisjärjestö v. 1947. Jäsenmaita on 162, ja 51550: työnantajan ja yksi ammattijärjestöjen edusta- kertomusvuoden budjetti oli 56 milj. USD. 51551: ja. Konferenssin pääasiallisena tehtävänä on Työntekijöitä on n. 950. 51552: laatia kansainvälisiä työnormeja koskevia sopi- ITUn korkein elin ns. valtuusto kokoontuu 51553: muksia ja suosituksia. Kolmikantaisuuden joka viides vuosi. Hallinnollinen konferenssi 51554: vuoksi yksimielisyyden saavuttaminen päätök- käsittelee televiestinnän erityiskysymyksiä. 51555: senteossa on monesti vaikeaa. Hallintoneuvos- Vuosittain kokoontuvaan hallintoneuvostoon 51556: tossa, jossa on 56 jäsentä, on 28 jäsenmaiden kuuluu 41 valtuuston valitsemaa jäsenmaata. 51557: hallitusten edustajaa (suurimmilla teollisuus- ITU työskentelee ennen kaikkea seuraavilla 51558: mailla on 10 paikkaa), 14 työnantajien ja 14 aloilla: jakaa radiotaajuudet, koordinoi radio- 51559: ammattijärjestöjen edustajaa. asemien lähetysvahvuudet, työskentelee mah- 51560: ILOn tehtäviin kuuluu mm. kansainvälisten dollisimman edullisten teleyhteyksien aikaan- 51561: määräysten sekä työ- ja elinehtojen parantami- saamiseksi, avustaa televiestinnän rakentami- 51562: seen, työllisyyden lisäämiseen ja perusihmisoi- sessa ja kehittämisessä kehitysmaissa, kehittää 51563: keuksien edistämiseen tähtäävien ohjelmien telepalveluja sosiaalisiin yhteyksiin, suorittaa 51564: 269 51565: 51566: tutkimusta ja antaa televiestintää koskevia tie- Järjestön toiminta on käytännönläheistä ja 51567: toja ja suosituksia jäsenmaille. tekniikkaan painottunutta. Suomesta järjestön 51568: WMO luotiin v. 1947 solmitun Maailman toimintaan osallistuu teknisiä asiantuntijoita 51569: ilmatieteen sopimuksen pohjalta. Siitä tuli joka viikko. Suomea erityisesti kiinnostavia 51570: YK:n erityisjärjestö v. 1951. Jäsenmaita on aiheita ovat liikenne- ja ympäristökysymykset. 51571: 159, ja kertomusvuoden budjetti oli 21 milj. Sosialistimaille järjestön merkitys on huomat- 51572: USD. tava, sillä se on ainoa itä-länsikauppaa käsitte- 51573: Vähintään joka neljäs vuosi kokoontuvassa levä järjestö. 51574: Ilmatieteellisessä maailmankongressissa ovat Suomen pysyvän edustuston toi- 51575: kaikki jäsenmaat edustettuina. Vuosittain ko- min ta Genevessä. Suomen pysyvän 51576: koontuvaan hallinnolliseen komiteaan kuulu- edustuston toiminta Genevessä poikkeaa suur- 51577: vat 36 maan ilmatieteellisten laitosten johtajat. lähetystöjen toimista sikäli, että sen työkenttä- 51578: WMO:n työkenttä jakaantuu viiteen pää- nä ei ole tietty valtio, vaan Genevessä sijaitse- 51579: alueeseen, jotka ovat maailmanlaajuinen sää- vat kansainväliset järjestöt. Genevessä järjeste- 51580: tarkkailu, ilmatieteellinen tutkimus ja sen hyö- tään vuosittain n. 7 000 kokousta. Suomesta 51581: dyntäminen, maapallon ilmasto, vesien tutki- kokouksiin osallistuu edustuston kymmenen 51582: mus ja vesivarat sekä tekninen yhteistyö. virkamiehen lisäksi vuosittain 500-600 dele- 51583: WIPOn perustamissopimus astui voimaan v. gaattia ja asiantuntijaa. YK:n Geneven toimis- 51584: 1970. WIPOsta tuli YK:n erityisjärjestö v. toon on akkreditoitu yli 120 pysyvää edustajaa 51585: 1974. Sen jäsenmaiden määrä on 116, ja kerto- ja huomioitsijaa, joiden johtamat edustustot 51586: musvuoden budjetti oli 24 milj. USD. Työnte- huolehtivat vaihtelevan laajasti myös yhteyk- 51587: kijöitä on n. 100. sistä muihin järjestöihin. YK-järjestelmän li- 51588: WIPOn kaikki jäsenmaat osallistuvat konfe- säksi Genevessä toimii hallitusten välisiä järjes- 51589: renssiin ja yleiskokoukseen. Lisäksi sillä on töjä ja muita kansainvälisiä järjestöjä kuten 51590: koordinointitoimikunta. Järjestön sihteeristö- Parlamenttien välinen liitto (IPU), Kirkkojen 51591: nä toimiva kansainvälinen toimisto säilyttää maailmanneuvosto, Punaisen Ristin kansainvä- 51592: tarpeelliset asiakirjat ja vastaa siitä, että hen- linen komitea (ICRC), Kansainvälinen standar- 51593: kistä omaisuutta koskevassa kansainvälisessä disoimisjärjestö jne. 51594: yhteistyössä noudatetaan tehtyjä sopimuksia. Edustuston virkamiehet osallistuvat järjestö- 51595: WIPOn tehtävänä on edistää luovaa älyllistä jen kokouksiin, kokousten valmisteluun ja seu- 51596: toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä mm. rantaan, antavat tukea kokouksiin osallistuvil- 51597: helpottamalla teknologian siirtoa kehitysmai- le suomalaisille delegaateiUe ja toimivat luotta- 51598: hin näiden maiden taloudellisen, sosiaalisen ja mustehtävissä. Edustusto raportoi kokousta- 51599: kulttuurisen kehityksen vauhdittamiseksi. Esi- pahtumista, ja lisäksi sen tehtävänä on pitkän 51600: merkkeinä tehtävistä voidaan mainita teolli- aikavälin kauppapoliittinen ja poliittinen ra- 51601: seen oikeussuojaan sekä tekijänoikeuksiin liit- portointi. Mikäli edustuston tehtäväkenttä laa- 51602: tyvät kysymykset. jenee nykyisestään tai sen jonkin alueen toi- 51603: Aseidenriisuntakonferenssiin, joka on toimi- minta käy nykyistä intensiivisemmäksi 51604: nut jo 25 vuotta, osallistuu 40 valtiota. Sen (GATT), henkilöstöä tarvitaan lisää. 51605: pääasiallisina toimialueina ovat ydinsulkusopi- OECD: n toiminta. OECD:n perus- 51606: mukset ja kemiallisia aseita koskevat sopimuk- tamisasiakirja allekirjoitettiin joulukuussa v. 51607: set. Toiminnan painoalana ovat tällä hetkellä 1960. Jäsenmaiden lukumäärä on kasvanut 51608: kemialliset aseet. alkuperäisestä 20:stä 24:ään. Suomi liittyi jär- 51609: Suomi ei ole konferenssin jäsen, mutta ottaa jestöön v. 1969. Suomen jäsenmaksut 51610: aktiivisesti osaa sen toimintaan. Helsingin yli- OECD:lle olivat kertomusvuonna 3,8 Mmk ja 51611: opistossa on meneillään kemiallisten aseiden v. 1988 4,2 Mmk. 51612: valvontaprojekti, johon ulkoasiainministeriö Järjestön konvention mukaan toiminnan 51613: on myöntänyt 1,5 Mmk, ja valvontaseismolo- pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat: 51614: giaa koskeva tutkimus, jonka rahoitukseen on - pyrkiä mahdollisimman suureen ja tasai- 51615: varattu 1 Mmk. seen taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen 51616: ECE:hen kuuluu yli 100 elintä. Se on YK- sekä elintason nousemiseen 51617: järjestelmän osista vanhin, ja sen arvellaan - auttaa sekä jäsenmaita että ulkopuolisia 51618: toimivan parhaiten. Yleiskokous kokoontuu maita taloudellisessa kehityksessä 51619: kerran vuodessa, ja järjestöllä on 15 komiteaa. - pyrkiä edistämään maailmankaupan laa- 51620: 270 51621: 51622: jentamista monenkeskiseltä ja ei-syrjivältä sallistenanalyysien perustaksi. OECD järjestää 51623: pohjalta. myös ns. maatutkintoja eli arvioi ulkopuolisen 51624: OECD:ssä käsitellään lähes kaikkia yhteis- tarkkailijan näkökulmasta kunkin jäsenmaan 51625: kunnallisen toiminnan alueita, vaikka pääpai- talous-, tutkimus-, opetus- ym. politiikkaa ja 51626: no on talous- ja kauppapolitiikassa. Toimin- esittää suosituksia toimenpiteiksi. OECD:n 51627: nan tavoitteena eivät ole kansainväliset sopi- asemaa jäsenmaiden kauppapolitiikan valvon- 51628: mukset, vaan jäsenmaiden välinen poliittinen nassa pyritään vahvistamaan. Suomen maata- 51629: yhteisymmärrys aiheista, jotka on otettu järjes- loutta koskeva selvitys valmistuu erityistä maa- 51630: tön käsittelyyn. talouspoliittista tutkintaa varten syksyllä 1988. 51631: OECD:n päättävä elin on neuvosto, joka OECD on kyennyt säilyttämään arvovaltan- 51632: sääntöjen mukaan kokoontuu ministeritasolla sa ja asemansa johtavana talouspoliittisena 51633: kerran vuodessa. Muulloin jäsenmaiden pysy- tutkimus- ja keskusteluelimenä. Arvovallan 51634: vät edustajat toimivat jäseninä OECD:n neu- oletetaan perustuvan mm. julkaistujen tilasto- 51635: vostossa. Toimeenpaneva komitea kokoontuu jen ja raporttien luotettavuuteen, sihteeristön 51636: 3-4 kertaa vuodessa kansainvälisen talouden hyvään ammattitaitoon ja konsensukseen pe- 51637: keskeisiä kysymyksiä käsittelevään erityisistun- rustuvaan päätöksentekoon. Koska maamme 51638: toon, johon osallistuu pääkaupunkien ylimpiä on suuressa määrin riippuvainen kansainväli- 51639: johtavia virkamiehiä. OECD:ssä toimii yli 30 sistä taloudellisista tekijöistä, on tärkeää tun- 51640: komiteaa ja toistasataa työryhmää. tea eri maiden taloudellinen, kaupallinen ja 51641: yhteiskuntapoliittinen kehitys. OECD tarjoaa 51642: Kertomusvuonna järjestöllä oli yhteensä tästä korkeatasoista tietoaineistoa ja analyyse- 51643: 3 100 kokouspäivää. Kokouksissa käy vuosit- jä, joiden tuottamiseen pienen maan resurssit 51644: tain n. 500 suomalaista asiantuntijaa, valtaosa eivät muutoin riittäisi. 51645: heistä ulkoasiainministeriön ulkopuolelta. Ker- Suomen kiinnostus ja osallistuminen OECD- 51646: tomusvuonna järjestettiin tiede- ja teknologia- työhön vaihtelee valtionhallinnon eri sektoreil- 51647: poliittinen erityisministerikokous ja kaksi Eu- la. Viime aikoina kansainvälisten näkemysten 51648: roopan liikenneministerikokouksen ministeri- saamista OECD:n kautta yhteiskuntapoliittisen 51649: konferenssia sekä tietotekniikkaa, kemikaali- päätöksenteon pohjaksi on yleisesti ottaen ru- 51650: valvontaa ja alue- ja kehitysapupolitiikkaa kä- vettu pitämään Suomessa entistä tärkeämpänä. 51651: sitelleet korkean tason kokoukset. Kertomus- OECD tarjoaa jäsenmaidensa poliittisille 51652: vuoden toukokuussa pidetyn OECD:n ministe- päättäjille ja virkamiehille tärkeän keskustelu- 51653: rikokouksen keskeisimpiä aiheita olivat kan- ja vuorovaikutusfoorumin. Järjestön yhteydes- 51654: sainvälisen talouspolitiikan koordinaatio sekä sä jäsenmaat voivat myös valmistautua muiden 51655: maatalouspolitiikka, jonka kehittämisen suun- kansainvälisten järjestöjen kokouksiin. OECD 51656: taviivoista päästiin yhteisymmärrykseen. Kan- tarjoaa myös erityisalojen virkamiehille ja 51657: santalouksien välttämättömiä rakenteellisia asiantuntijoille koulutusmahdollisuuden, jota 51658: muutoksia käsittelevään kommunikeaosaan jäsenmaat käyttävät vaihtelevasti hyväkseen. 51659: saatiin Suomen aloitteesta maininta teolli- Suomella on erityisvirkamiehiä OECD-edustus- 51660: suuden valtiontuen haitallisuudesta. Valtion- tossa kolme, yksi valtiovarainministeriön ja 51661: tuen selvitystyötä tullaan aktiivisesti jatkamaan kaksi kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 51662: järjestössä. nonalalta. OECD:n maatalouskokouksiin ovat 51663: Suomalaisten määrää järjestön luottamus- Suomen edustajina osallistuneet ensi sijassa 51664: tehtävissä ja sihteeristössä on pyritty jo pit- pääkaupungista lähetetyt asiantuntijat. Lisäksi 51665: kään lisäämään. Luottamustehtävien lisäämi- Suomella on ulkoministeriön palkkaamana 51666: sessä on onnistuttukin. Komiteoiden puheen- Brysselissä maatalouskysymysten erityisavusta- 51667: johtajien määrä on kasvanut vuoden 1985 ja, jonka tehtävänkuvaan kuuluvat myös 51668: jälkeen noin kymmeneen. Sen sijaan sihteeris- OECD:n maatalousasiat. 51669: tössä työskentelee edelleen vain viisi suomalais- Unescon toiminta. Suomi liittyi Unes- 51670: ta. con jäseneksi v. 1956. Jäsenmaita on tällä 51671: Järjestön sihteeristö kokoaa ja ylläpitää mo- hetkellä 158. Peruskirjan mukaan järjestön 51672: nipuolista jäsenmaiden talous- ja yhteiskunta- tehtävänä on edistää yhteistyötä kasvatuksen, 51673: politiikkaa käsittelevää tietopankkia. Tilastoai- tieteen ja kulttuurin sekä kommunikaation 51674: neistoa jaetaan jäsenmaiden viranomaisten alalla. Toisaalta usein korostetaan peruskirjan 51675: sekä soveltuvin osin myös elinkeinoelämän, määrittämää rauhan ja turvallisuuden edistä- 51676: etujärjestöjen ja julkisen sanan käyttöön kan- mistehtävää. 51677: 271 51678: 51679: Unescon ylin päättävä elin on joka toinen valuuttarahaston (IMF) ja Latinalaisen Ameri- 51680: vuosi kokoontuva yleiskokous. Toimeenpane- kan kehityspankin Euroopan toimistoista. 51681: vana elimenä on 51-jäseninen hallintoneuvos- OECD-edustusto pitää yhteyttä kaikkien em. 51682: to, jossa Pohjoismailla on tällä hetkellä kaksi järjestöjen - ennen muuta OECD:n ja Unes- 51683: edustajaa. Sihteeristön virkojen kokonaismää- con - sihteeristöihin. Lisäksi edustusto pitää 51684: rä on n. 2 300; näistä suuri osa on tosin yhteyttä muiden jäsenmaiden pysyviin edustus- 51685: täyttämättä. Suomalaisia on sihteeristössä tällä teihin ja Suomesta lähes kaikilta hallinnon- 51686: hetkellä neljä; heistä yksi on osastopäällikkö. aloilta OECD:n toimintaan ja kokouksiin osal- 51687: Unescon ohjelma- ja budjettikausi on YK- listuviin ammattiviranomaisiin. Ulkoasiainmi- 51688: järjestelmän mukaisesti kaksi vuotta. Toimi- nisteriön toimeksiantojen osuus on arviolta 51689: kauden 1988-89 varsinainen budjetti on 10-20 % edustuston toiminnasta. Edustusto 51690: 350,4 milj. USD. Budjetin ulkopuoliset varat, saa toimintaohjeita n. 25 laitokselta. 51691: joita käytetään pääasiassa kehitysprojekteihin, Edustustossa tähdennettiin, että aktiivinen 51692: ovat noin kolmanneksen sääntömääräisestä osallistuminen keskusteluihin ja niiden hyö- 51693: budjetista. Suomen maksuosuus Unescon bud- dyntäminen edellyttää Suomen tavoitteiden sy- 51694: jetista on ollut vuodesta 1984 alkaen 0,49 OJo ja vällistä tuntemusta ja riittävää erityisasiantun- 51695: oli v. 1988 4,96 Mmk. Epävakaiden valuutta- temusta. OECD-työskentelyn asiantuntijavas- 51696: olojen vuoksi jouduttiin toimintakauden tuu on keskushallinnon virkamiehillä, ja pysy- 51697: 1986-87 vajeen kattamiseksi perimään jäsen- vän edustuston asema on lähinnä tukea antava. 51698: mailta jälkikäteen lisämaksuosuuksia, joista Tämän vuoksi onkin tärkeää painottaa Suo- 51699: Suomen osuus oli 194 000 mk. mesta OECD:n kokouksiin lähetettävien edus- 51700: Unescoa kuten muitakin YK-järjestöjä on tajien asiantuntemusta. Kokouskannanotot 51701: arvosteltu siitä, että sen toiminta on politisoi- vaikuttavat merkittävästi Suomi-kuvaan, sillä 51702: tunut ja hallinto byrokratisoitunut. Vuoden raportit leviävät 25 jäsenmaahan. Raportoin- 51703: 1984 alussa Unesco joutui toimintaedellytyk- nin olisi tähdättävä analysointiin, eri asiakoko- 51704: siään koettelevaan kriisiin. Yhdysvallat erosi naisuuksien välisten yhteyksien selvittelyyn, ei- 51705: siitä vuoden 1985 alussa. Iso-Britannia ja Sin- kä pelkästään kokouksien referointiin. Edus- 51706: gapore erosivat niin ikään järjestöstä vuoden tuston mukaan mahdollisimman korkeassa ase- 51707: 1986 alussa. Yhdysvaltain ja Ison-Britannian massa olevien virkamiesten osallistuminen 51708: eroamisen takia järjestön jäsenmaksutulot pie- OECD:n toimintaan lisäisi toiminnan tuloksel- 51709: nenivät lähes 30 %, minkä vuoksi hallintome- lisuutta kotimaassa ja tehostaisi koordinointia 51710: noja on jouduttu pienentämään mm. vähentä- hallinnon sisällä ja eri hallintosektoreiden välil- 51711: mällä henkilökuntaa. Vuodesta 1986 lähtien lä. Koordinoinnin tehostamiseksi pitäisi edus- 51712: järjestön ohjelma ja budjetti on laadittu huo- tuston mielestä kauppa- ja teollisuusministe- 51713: mattavasti aiempaa suppeammiksi. riön hallinnonalalla vallitsevan käytännön mu- 51714: SuomenOECD:npysyvä edustus- kaisesti seurantaryhmiä lisätä. 51715: to. Suomen liityttyä OECD:n jäseneksi maa- Vaikka Suomen OECD-edustustoa on vah- 51716: tamme edusti Suomen Pariisissa oleva suurlä- vistettu erityisvirkamiehillä, on OECD-toimin- 51717: hetystö. Kesällä 1976 OECD-edustustosta nassa tärkein merkitys Suomessa tapahtuvalla 51718: muodostettiin itsenäinen yksikkö. Vuoden kokousten valmistelulla ja tiedon hyödyntämi- 51719: 1985 alusta siirrettiin myös Unescon asiat edus- sellä. Hankaluuksia on aiheuttanut kokousai- 51720: tuston hoidettaviksi. neiston toimittamiseen kuluva aika. Tehokasta 51721: Edustuston toimintaan kuuluvat OECD, sii- työskentelyä kokouksissa haittaa se, että asia- 51722: hen läheisesti liittyvä Kansainvälinen energia- kirjoja ei voida jakaa etukäteen kokousmate- 51723: järjestö (lEA), OECD:n neuvoa antavat teolli- riaalin myöhäisen valmistumisen ja kääntämi- 51724: suuden ja ammattiyhdistysliikkeen elimet sestä aiheutuvan viivästymisen vuoksi. 51725: BIAC (kaupan ja teollisuuden neuvoa antava Edustuston mukaan OECD:n toiminnan tu- 51726: komitea) ja TUAC (kauppaliiton neuvoa anta- loksista jää tällä hetkellä paljon hyödyntämät- 51727: va komitea), Euroopan liikenneministerien tä. Raportointiin jää suhteellisen vähän aikaa, 51728: konferenssi sekä Unesco. Lisäksi OECD-edus- sillä käsitehäviä asiakirjoja ja kokouksia on 51729: tustolla on seurantavastuu kansainvälisiä vel- paljon. Raportoinnin osalta tilannetta pidettiin 51730: kajärjestelyjä hoitavasta Pariisin klubista, kuitenkin kohtuullisen hyvänä. Sen sijaan tu- 51731: Maailmanpankin Euroopan toimistosta, sen losten hyödyntämistä kotimaassa voitaisiin li- 51732: ns. konsultatiiviryhmistä sekä Kansainvälisen sätä. Muun muassa eduskunnan eri valiokun- 51733: 272 51734: 51735: nat voisivat toiminnassaan käyttää nykyistä kaan lukien teollisuussihteerit, sotilasasioita 51736: enemmän hyväkseen OECD:n tietotuotantoa. hoitava henkilöstö ja sosiaalityöntekijät - 51737: Monista muista maista käykin parlamenttival- kustannusvastaavuus ja menojen budjetointi 51738: tuuskuntia tutustumassa OECD:n toimintaan. pyritään ratkaisemaan valmisteltaessa vuoden 51739: Edustuston tiedonvälitys OECD:n sihteeris- 1990 tulo- ja menoarviota. 51740: töön on vähäistä, sillä sihteeristö kerää tieton- Suomen edustusto Euroopan yh- 51741: sa suoraan jäsenmaiden lähettämiltä asiantun- t ei söi s s ä . Suomi solmi viralliset suhteet 51742: tijoilta. Euroopan yhteisöjen, EEC:n (Euroopan ta- 51743: Valtiovarainministeriön mukaan edustusto lousyhteisön), ECSC:n (Euroopan hiili- ja ta- 51744: tarjoaa kuitenkin yhteyden pitämiseksi sihtee- lousyhteisön) ja Euratomin (Euroopan atomi- 51745: ristöön hyödyllisen kanavan. Edustuston väli- energiayhteisön), kanssa v. 1964, jolloin Brys- 51746: tyksellä on ollut mahdollista saada sihteeristös- selissä oleva suurlähettiläs akkreditoitiin myös 51747: tä sellaistakin informaatiota, jota ei normaalis- Euroopan yhteisöihin. Keväällä 1985 perus- 51748: ti julkisteta tai joka ei tule esiin kokouksissa. tettiin itsenäinen suurlähetystö hoitamaan Suo- 51749: Edustusto on osoittautunut myös hyödylliseksi men ja Belgian sekä Suomen ja Luxemburgin 51750: kanavaksi valmisteltaessa Pohjoismaiden ja kahdenvälisiä suhteita. Samasta ajankohdasta 51751: Efta-maiden yhteisesiintymisiä OECD:n toi- lähtien Suomen Euroopan yhteisöjen edustusto 51752: minnassa. on toiminut itsenäisenä edustustona samoissa 51753: Tiedotusmateriaalin puuttumisen vuoksi tiloissa kuin suurlähetystö. Edustustoilla on 51754: edustusto ei ole voinut järjestää riittävän hyvin yhteinen hallinto, kassa ja arkisto. 51755: tiedottamista jäsenmaiden edustustoihin. Edus- Edustuston päätehtävänä on: 51756: tuston mukaan Suomen ammattiviranomaiset - Suomen ja EEC:n välisen v. 1974 solmi- 51757: voisivat eräiden muiden jäsenmaiden tapaan tun vapaakauppasopimuksen hallinnointi 51758: laatia toiminnastaan englanninkielisiä yleisesit- - EC:n sisäisen kehityksen seuranta ja siitä 51759: teitä, joita jaettaisiin tarvittaessa sekä eri ko- raportointi 51760: miteoiden ja työryhmien kokouksissa että - osallistuminen Efta-maiden ja EC:n väli- 51761: edustuston välityksellä. sen yhteistyön rakentamiseen ja käytännön 51762: Merkittävä puute on edustuston mukaan se, toimintaan. 51763: että Suomea käsitteleviä kirjoituksia ei ole Edustuston tehtävistä EC:n kehityksen seu- 51764: käytännöllisesti katsoen lainkaan OECD:n päi- raaminen ja siitä raportointi sekä osallistumi- 51765: vittäin ilmestyvässä lehdistökatsauksessa, jolla nen laajenevan Eftan ja EC:n yhteistyön ra- 51766: on varsin laaja levikki kaikkien jäsenmaiden kentamiseen ovat kasvavia ja dynaamisia aluei- 51767: edustustojen lisäksi myös järjestön ulkopuolel- ta; vapaakauppasopimuksen hallinto onkin 51768: la. Vaikka lehdistökatsaus pyrkiikin ajankoh- jäänyt vähäisemmäksi. Yhteistoiminta edustus- 51769: taisuutensa säilyttämiseksi julkaisemaan saman ton ja EC-komission välillä on hyvä. Virka- 51770: päivän johtavien lehtien talous- ja kauppapo- miesten kesken voidaan asioista keskustella 51771: liittisia uutisia, olisi selvitettävä, miten voidaan epävirallisesti jo niiden valmisteluvaiheessa. 51772: lisätä suomalaisten uutisten ja artikkeleiden Säännöllisiä yhteyksiä on talous-, teollisuus- ja 51773: osuutta lehdistökatsauksesta. Tällaista palve- kilpailuosastoon ja Eftan ja EC:n yhteistyön 51774: lua voisivat tarjota esim. ulkoasiainministeriön lisääntyessä erityisesti ulkosuhdeosaston Eftan 51775: lehdistöosasto tai Finnfacts-instituutti. toimistoon, joka huomattavasti lisääntyneestä 51776: Pariisissa toimii neljä ulkoasiainhallinnon työpaineesta huolimatta on pystynyt hoita- 51777: toimipistettä, joissa työskentelee yhteensä yli maan yhteistoimintaan liittyvät tehtävät eri 51778: 60 henkilöä. Edustuston mukaan hallinnollis- Efta-maiden kanssa. Tehtävien arvioidaan li- 51779: ten asioiden hoito pitäisi keskittää yhteen yk- sääntyvän, kun toimivalta siirtyy EC:n jäsen- 51780: sikköön, joka huolehtisi koordinoidusti ja itse- valtioilta EC:n komissiolle. Edustuston opera- 51781: näisesti kaikkien toimipisteiden henkilöstö-, tiiviset tehtävät ovat lisääntyneet Eftan pu- 51782: materiaali- ja taloushallinnosta. heenjohtajuuden myötä. 51783: Edustuston mukaan sen hallintotyötä ja hal- Edustusto analysoi ja ennakoi EC:n tapahtu- 51784: linnollisia kustannuksia on lisännyt eri hallin- mia ja arvioi niiden vaikutuksia Suomen kan- 51785: nonaloilta lähetettyjen erityisvirkamiesten nalta. Edustuston virkamiehet raportoivat 51786: osuuden kasvaminen virkarakenteessa. Ulko- omilta toimiaioiltaan muutamia harvoja ta- 51787: asiainministeriön mukaan sen hallinnonalan eri pauksia lukuun ottamatta itsenäisesti. Edustus- 51788: hallinnonalojen lähetetyn henkilöstön - mu- tossa painotettiin sitä, että raportoinnissa olisi 51789: 273 51790: 51791: keskityttävä olennaisten asioiden erittelyyn, nisiä kysymyksiä hoitavan tulliyhteistyöneu- 51792: mihin ei aina ole riittävästi aikaa. Suorat voston, CCC:n, työn seuranta ja yhteydenpito 51793: kontaktit ammattiviranomaisten, liittojen ja neuvostoon, joka pyrkii yhdenmukaistamaan 51794: elinkeinoelämän sekä edustuston välillä ovat ja yksinkertaistamaan kansainvälistä tullilain- 51795: lisääntyneet, sillä eri tahot tarvitsevat tietoja ja säädäntöä, kehittämään tullinimikkeistöä jne. 51796: arvioita EC:ssä meneillään olevasta kehitykses- Tulliasiainsihteerille kuuluvat myös tullaus- 51797: tä ja sen vaikutuksista heidän edustamiensa valvontaan liittyvät kysymykset, alkuperäsään- 51798: alojen ja yritysten toimintaan. Muun muassa töjen ja kumulaatiosääntöjen yksinkertaistami- 51799: Teollisuuden Keskusliitolla on UNICE:ssä nen sekä ns. vaihtoehtoisen prosenttisäännön 51800: (EC:n teollisuuksien liitossa) edustusto. Edus- laajentaminen. Luxemburgin julistuksen myötä 51801: tuston mukaan EC-toiminnan koordinointi pi- on esille noussut rajamuodollisuuksien yksin- 51802: täisi säilyttää ulkoasiainministeriössä ja minis- kertaistaminen, jossa painopiste on dokumen- 51803: teriön henkilörekrytoinnissa tulisi painottaa taatioissa. Vuoden 1988 alussa tuli EC:n ja 51804: nykyistä enemmän talous- ja kauppapoliittista Eftan välillä voimaan SAD- ja transitosopi- 51805: pätevyyttä. mukset. Uusi hanke on esim. CD-projekti, 51806: EC-edustustossa hoitaa teollisuus-, maata- jonka tarkoituksena on ulkomaankaupan hal- 51807: lous- ja tulliasioita erityisvirkamies. Teollisuus- lintomenettelyjen yksinkertaistaminen. Tavoit- 51808: sihteeri toimi aiemmin Brysselissä lähes yksin- teena on kehittää atk-pohjainen paperiton ul- 51809: omaan Benelux-maiden bilateraalitehtävissä. komaankauppa. 51810: Eftan ja EC:n yhteistyön lisääntyessä keskitet- Euroopassa on vapaakauppajärjestelyin ke- 51811: tiin vuoden 1986 lopussa teollisuussihteerin hitetty kauppasuhteita jo 1960-luvu/ta lähtien 51812: toiminta EC-tehtäviin ts. Euroopan yhteisöjen ja maiden välinen yhteistyö on perinteisesti 51813: tutkimus- ja kehitystyöhön, COST-yhteistyö- ulottunut monille merkiltäville yhteiskunnan 51814: hön (tieteellinen ja tekninen tutkimus) ja EU- aloille. Euroopan turvallisuuspoliittisen tilan- 51815: REKA-hankkeeseen (tutkimustoiminnan yh- teen kehityttyä myönteisesti on Suomi monien 51816: teensovittaminen) liittyvien asioiden hoitami- muiden maiden tapaan lisännyt yhteistyötä ja 51817: seen, jotka käsittävät n. 80 OJo tehtävistä. Bene- kanssakäymistä eri maiden kanssa ensisijaisesti 51818: lux-maiden bilateraalitehtävien hoitamiseen on kilpailuasemansa ylläpitämiseksi ja parantami- 51819: sittemmin esitetty toisen teollisuussihteerin vi- seksi. Poliittisen ja taloudellisen tilanteen 51820: ran perustamista. Suomalaisille yrityksille ja muuttuessa, mihin merkittävästi tulee vaikutta- 51821: tutkimuslaitoksille annetaan tietoja EC-tutki- maan Euroopan yhdentymiskehitys, joudutaan 51822: musohjelmista ja EC:hen tulevien projektieh- maamme edustautuminen, edustustoverkko ja 51823: dotusten teknisestä tasosta sekä suoraan että edustautumisen painoalat, arvioimaan uudel- 51824: Teknologian kehittämiskeskuksen ja Suomessa leen. Kansainvälisten järjestöjen kautta mo- 51825: järjestettävien tiedotustilaisuuksien välityksel- nien valtioiden välisiä, yhteiskunnan lähes 51826: lä. kaikkia osa-alueita koskettavia asiayhteyksiä 51827: Maatalousavustajan tehtävät jakautuvat nel- haitavien multiedustustojen merkitys maamme 51828: jään osa-alueeseen: maatalous- ja kauppapo- edustautumisessa tulee edelleenkin korostu- 51829: liittisiin tehtäviin ja niihin liittyviin OECD-teh- maan kansainvälistymisen myötä. 51830: täviin sekä suomalaisten viranomaisten, järjes- Muissa Pohjoismaissa pyritään supistamaan 51831: töjen ja yritysten toimeksiantojen hoitamiseen. ulkoasiainhallinnon kustannuksia mm. pienen- 51832: Maatalouspoliittisiin tehtäviin kuuluu EC:n tämällä edustustoverkkoa ja asettamalla erityi- 51833: maatalouspolitiikan ja myös maatalouden ja siä säästötavoitteita. Suomenkin on laajennet- 51834: elintarviketeollisuuden kehityksen ja niihin liit- tava edustautumista ensisijaisesti kohdentamal- 51835: tyvän lainsäädännön seuranta. EC:n valkoisen la uudelleen olemassa olevia voimavaroja. Eu- 51836: kirjan direktiivistä hyvin suuri osa liittyy maa- roopan yhdentymiseksi keskeisessä asemassa 51837: talouteen tai elintarvikelainsäädäntöön. Kaup- olevien edustustojen toimintaedellytyksiä on 51838: pasopimuksia on solmittu mm. juustojen osal- voitava tarkistaa, jos tilanne niin vaatii. Val- 51839: ta. Viime aikoina merkittävin työllistäjä on tiontilintarkastajien mielestä olisi selvitettävä, 51840: ollut EC:n valmistautuminen GATT-kierrok- voitaisiinko yhteispohjoismaista edustautumis- 51841: selle, jonka tärkeimpiä aiheita ovat maatalous- ta lisätä aloilla, joiden kaupallinen ja diplo- 51842: kysymykset. maattinen merkitys on vähentynyt. 51843: Tulliasiainsihteerin tehtäviin kuuluu tiedus- Kustannusten pienentämiseksi on suurten 51844: teluihin vastaamisen lisäksi pääasiassa tullitek- edustustojen toiminta arvioitava ja mitoitetta- 51845: 274 51846: 51847: va uudelleen edustautumiseen asiallisesti kuu- si. Toiminnan seurantaan tarvittavat voimava- 51848: luvien tehtävien perusteella. Samoin olisi selvi- rat on voitava järjestää. Suunnitteilla olevat 51849: tettävä, voitaisiinko avustavan henkilöstön henkilöstölisäykset eivät vielä riitä niiden yh- 51850: määrää vähentää Ruotsin tasolle edustuston teiskunnallisten toimenpiteiden selvittämiseen 51851: toimintojen siitä kärsimättä. Lähetettyyn hen- ja arvioimiseen, joita esim. talouselämän ra- 51852: kilöstöön verrattuna kustannuksiltaan huomat- kenteiden muuttaminen vaatisi. Samoin selvit- 51853: tavasti halvemmasta paikalta palkatusta kieli- tämättä on, mitä vaikutuksia vastavuoroisuus 51854: taitoisesta, maan kulttuuri- ja elinkeinoelämää aiheuttaa. 51855: tuntevasta henkilöstöstä on hyötyä myös edus- Ulkoasiainministeriön tiedotusmäärärahoja 51856: tustojen suhteiden hoidossa. on esitetty lisättäväksi vuoden 1989 tulo- ja 51857: YK-järjestöjen toimintaa on arvosteltu mm. menoarviossa siinä määrin, että edustustojen 51858: byrokratisoitumisesta. Maamme kannalta on tiedotuksen toimintaedellytyksiä on mahdollis- 51859: yleensä ollut hyödyllistä osallistua tarkastelun ta parantaa huomattavasti. Sen sijaan multi- 51860: kohteena olleiden kansainvälisten järjestöjen edustustojen välistä tiedottamista olisi joissa- 51861: toimintaan, joiden toimintaperiaatteetkin näyt- kin tapauksissa lisättävä. Tiedotuksen tehosta- 51862: täisivät olevan Suomen kannalta oikeansuun- miseksi on kehitettävä erityisalojen tiedotus- 51863: taiset. Sen sijaan toiminnan merkitykseen ja materiaalia, jota erityisesti tarvitaan OECD:n 51864: laajuuteen nähden joidenkin järjestöjen sihtee- toiminnassa. Asiantuntijatoimintaa on tehos- 51865: ristö! ovat mm. Eftan sihteeristöön verrattuna tettava kotimaassa niin, että kokousmateriaali 51866: suuret ja niiden hallintokulut myös sen mukai- on sihteeristön käytössä riittävän ajoissa. 51867: set. Suomen pitäisi kattavasti selvittää, noudat- Edustustojen taloushallinnossa korostetaan 51868: tavatko muutkin kansainväliset järjestöt toi- tulosvastuuta. Valtiontilintarkastajien mielestä 51869: minnassaan maamme kannalta hyväksyttyjä edustustojen päätösvaltaa olisi tulosyksikköpe- 51870: periaatteita ja saavuttaako Suomi tavoitteek- riaatteen toteuttamiseksi lisättävä nykyistä laa- 51871: seen asettamansa tuloksen osallistuessaan nii- jemmaksi. Samalla paikkakunnalla toimivien 51872: den toimintaan. Mikäli aiheellista on, Suomen yksiköiden taloushallinnon keskittämisellä 51873: on aktiivisesti pyrittävä vaikuttamaan niiden säästetään kustannuksia ja hyödytään mm. 51874: toiminnan kehittämiseen. Jotta kansainvälisten toimitilojen, henkilöstön ja atk:n tehokkaam- 51875: järjestöjen toiminnasta saadaan maallemme masta käytöstä. Valtiontilintarkastajien mieles- 51876: mahdollisimman suuri hyöty, on Suomesta lä- tä Pariisissa sijaitsevien yksiköiden talous- 51877: hetettäviin delegaatioihin pyrittävä saamaan hallinnon yhdistäminen pitäisi toteuttaa viivyt- 51878: korkea asiantuntijaedustus. telemättä. Taloudelliset ja tarkoituksenmukai- 51879: Valtiontilintarkastajien mielestä kansainväli- suusnäkökohdat puoltavat pääkonsulinviras- 51880: sestä toiminnasta saatua tietoa ja kokemusta ton siirtämistä suurlähetystön yhteyteen. Ai- 51881: voidaan hyödyntää nykyistä paremmin tehos- koinaan pääasiassa merimiesten asioita hoita- 51882: tamalla ja laajentamalla tiedottamista. Tiedot- maan perustetun konsulinviraston sijainti Mar- 51883: tamisen kehittämisessä on varsinaisen järjestö- seillessa ei ole sen nykyisten asiakkaiden, turis- 51884: toiminnan lisäksi ratkaiseva merkitys koti- tien, kannalta tarkoituksenmukainen. Myös lä- 51885: maassa aktiivisesti toimivilla seuranta- ja taus- hetystöjen sisäinen hallinto on keskitettävä si- 51886: taryhmillä. Lisäksi pitäisi kokonaisuudessaan ten, että mm. kaupallisten sihteerien ja sotilas- 51887: selvittää, mitkä eri intressiryhmät voisivat hyö- asiamiestoimintaan ei tarvita erillistä kanslia- 51888: dyntää kansainvälisten järjestöjen toimintaa henkilökuntaa ja laitteita. A utomatisoimalla 51889: koskevia tietoja. Tällaisina intressiryhminä taloushallinnon toimintoja voidaan lisätä te- 51890: voidaan mainita eduskunta ja elinkeinoelämän hokkuutta, parantaa tiedottamista ja vähentää 51891: erityisala!. henkilöstön lisätarvetta. Kokeiltavana olevaa 51892: EC:n ja Eftan yhteistyöhön liittyvien välttä- taloushallinnon automatisointia on kiirehdittä- 51893: mättömien tehtävien hoito ei saa hidastua eikä vä. 51894: vaarantua riittämättömien voimavarojen vuok- 51895: 275 51896: 51897: 51898: 51899: 51900: SISÄLLYSLUETTELO 51901: 51902: Sivu Sivu 51903: Vuoden 1987 valtiontilintarkastajien toiminta ... 5 Sotilasasiamiestoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 51904: Hankintatoimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 51905: Yleinen osa .................................... . 7 51906: Vuoden 1987 tilinpäätöksen vertailu vuoden Valtiovarainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . 111 51907: 1986 tilinpäätökseen ......................... . 7 Valtiovarainministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 51908: Tulot ...................................... . 8 Rahamarkkinoiden muutos ja talouspoli- 51909: Menot ..................................... . 8 tiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 51910: Vuoden 1987 tilinpäätöksen vertailu tulo- ja Valtion kiinteistömenot ja kustannusarvioi- 51911: menoarvioon ................................ . 8 den pitävyys................................ 118 51912: Tulot v. 1987 .............................. . 9 Erikoismaitojauheiden hinnanerokorvauk- 51913: Menot v. 1987 ............................. . 11 set.......................................... 124 51914: Määrärahojen ylitykset ...................... . 16 51915: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset .. 16 Opetusministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 51916: Arviomäärärahojen ylitykset .............. . 17 Opetusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 51917: Valtionvelka ................................. . 18 Opettajankoulutusjärjestelmän kehittämi- 51918: Valtion lainanauto ........................... . 22 nen................................. .. . . . . . . 129 51919: Valtion henkilöstön ja menojen kehitys ...... . 27 Suomen Akatemian toiminta............... 132 51920: Julkishallinnon viranomaisten välisen tieto- Aikuiskoulutuksen kehittäminen . . . . . . . . . . . 136 51921: tekniikayhteistyön kehitys ja ongelmat ....... . 35 Kansainvälinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 51922: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn keskittämi- 51923: nen ........................................ . 35 Maa-jametsätalousministeriön hallinnonala . . . . 151 51924: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn hajauttami- Maa- ja metsätalousministeriö................ !51 51925: nen ........................................ . 36 Suomen metsien käyttö..................... 151 51926: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn järjestel- Metsähallituksen metsät.................... 157 51927: mien yhteensovittaminen .................. . 41 Valtion kalavedet........................... 162 51928: Hallinnollisen tietojenkäsittelyn pyrkimys 51929: yhtenäisiin arkkitehtuureihin ja standardei- Liikenneministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . . 167 51930: hin ........................................ . 41 Liikenneministeriö............................ 167 51931: Valtioneuvosto ................................. . 44 Valtakunnallisen liikennepolitiikan tarve . . . 167 51932: Valtioneuvoston kanslia ..................... . 44 Tie- ja vesirakennushallinto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 51933: Pääministerin kanslian muodostaminen ... . 44 Tie 2000 -suunnitelman toteuttaminen . . . . . . 172 51934: Valtionrautatiet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178 51935: Ulkoasiainministeriön hallinnonala ............ . 50 Toimintapolitiikan uudistaminen . . . . . . . . . . . 178 51936: Ulkoasiainministeriö ......................... . 50 51937: Kaupalliset sihteerit ....................... . 50 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala... 185 51938: Ulkomaanedustuksen toimitilat ja asunnot . 61 Kauppa- ja teollisuusministeriö . . . . . . . . . . . . . . . 185 51939: Ulkomaanedustustojen asemamaasta palka- Vaihtotase.................................. 185 51940: tun henkilöstön työolot. ................... . 64 Elintarvikevalvonta .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 189 51941: 51942: Oikeusministeriön hallinnonala ................ . 69 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala . . . . . 196 51943: Oikeusministeriö ............................. . 69 Sosiaali- ja terveysministeriö.................. 196 51944: Vankeinhoito .............................. . 69 Eläkejärjestelmät........................... 196 51945: Vaalien toimittaminen ..................... . 79 Sairaaloiden toiminta ja kustannusten kehi- 51946: tys.......................................... 207 51947: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............. . 84 Tapaturmavirasto............................. 213 51948: Sisäasiainministeriö .......................... . 84 Toiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 51949: Aluepolitiikka ............................. . 84 51950: Ulkomaalaisten maahantulo-, maassaolo-ja Työvoimaministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . . . . 217 51951: työnteko-oikeus ........................... . 95 Työvoimaministeriö .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 217 51952: Työvoimapoliittinen tutkimus ja suunnitte- 51953: Puolustusministeriön hallinnonala ............. . 101 lu . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . 217 51954: Puolustusministeriö .......................... . 101 Työllisyyskoulutus .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. 222 51955: Organisaatiomuutokset .................... . 101 Akateeminen työttömyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 51956: 276 51957: 51958: Sivu Sivu 51959: Ympäristöministeriön hallinnonala ............. . 231 VaJtionenemmistöiset osakeyhtiöt .............. . 242 51960: Ympäristöministeriö ......................... . 231 Taloudellinen tila ja kehitys kertomusvuon- 51961: Tehtävien ja toimivallan siirto lääninhalli- na ......................................... . 242 51962: tuksille ja vesi- ja ympäristöpiireille ....... . 231 Valtionyhtiöiden rahoitus ................. . 245 51963: Jätehuolto ................................. . 233 Valtionyhtiöiden henkilöstöedut ........... . 250 51964: Ilman- ja vesiensuojelua koskeva kansain- Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran kaivos .... . 253 51965: välinen yhteistyö .......................... . 239 51966: Paikallistarkastukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 51967: Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . . . . . . . . 258 51968: Suomen edustautuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 51969: 1988 vp. n:o 16 51970: 51971: 51972: 51973: 51974: VALTIONEUVOSTON 51975: KERTOMUS 51976: EDUSKUNNALLE 51977: päihdeo1ojen kehityksestä vuonna 1987 51978: sekä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty 51979: ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden 51980: käytöstä aiheutuvien haittojen 51981: ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi 51982: 51983: 51984: 51985: 51986: HELSINKI 1988 51987: ISSN 0786-1745 51988: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 51989: Eduskunnalle annetaan tämän mukana valtioneuvoston kertomus päihdeolojen kehityksestä 51990: vuonna 1987. 51991: 51992: 51993: Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988 51994: 51995: 51996: Tasavallan Presidentti 51997: MAUNO KOIVISTO 51998: 51999: 52000: 52001: 52002: Ministeri Tarja Halonen 52003: 52004: 52005: 52006: 52007: 381397M 52008: VALTIONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE P ÄIHDEOLOJEN 52009: KEHITYKSESTÄ VUONNA 1987 52010: Päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain (254/87) 52011: 1 §:n mukaan valtioneuvoston on vuosittain annettava eduskunnalle kertomus päihdeolojen 52012: kehityksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden 52013: käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, 52014: raittiustyössä, alkoholivalvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin toiminnassa. Kertomukseen 52015: sisältyy alkoholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä. 52016: Kertomus on koottu sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen valmisteluun ovat osallistuneet 52017: myös opetusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja työvoimaministeriö. Kerto- 52018: musta on käsitelty alkoholi- ja huumeneuvostossa. 52019: p ÄIHDEOLOJA KOSKEVA KERTOMUS 52020: 52021: 52022: SISÄLLYSLUETTELO 52023: 52024: Sivu Sivu 52025: 1. JOHDANTO ................................. . 7 4.3.2.1. Avopalveluiden käyttö .... 23 52026: 2. P ÄIHTEIDEN KÄYTTÖ .................... . 8 4.3.2.2. Laitospalveluiden käyttö . 24 52027: 2.1. Päihteiden kulutus ja käyttö ............. . 8 4.3.3. Asumispalveluiden käyttö ........ . 24 52028: 2.1.1. Alkoholi. ......................... . 9 4.4. Päihteisiin liittyvät akuuttipalvelut ja ensi- 52029: 2.1.2. Korvikealkoholi .................. . 9 huolto ................................... . 26 52030: 2.1.3. Lääkeaineet ...................... . 9 4.5. Päihdehuoltolain mukainen tahdosta riip- 52031: 2.1.4. Liuotinaineet ja liimat ............ . 9 pumaton hoito ........................... . 26 52032: 2.1.5. Huumausaineet ................... . 10 4.6. Päihdehuollon kehittämissuunnat ........ . 27 52033: 4. 7. Päihteiden ongelmakäyttäjien työhön- 52034: 3. PÄIHDEVALISTUS JA -KASVATUS JA kuntoutus ............................... . 29 52035: MUU VAIKUTUSTOIMINTA ............... . II 52036: 3 .l. Raittiustyö .............................. . 11 5. PÄIHDEVALVONTA, JÄRJESTYS JA 52037: 3.1.1. Kuntien raittiustyö ............... . II TURVALLISUUS ............................ . 31 52038: 3.1.2. Raittiusjärjestötyö ................ . 13 5 .1. Alkoholivalvonta ........................ . 31 52039: 3.2. Päihdehaittojen ehkäisy työelämässä .... . 15 5.1.1. Ulkomaan liikenne ............... . 31 52040: 3.3. Päihdevalistus ja -kasvatus sekä muu vai- 5.1.2. Kunnallinen alkoholitarkastus .... . 33 52041: kutustoiminta koululaitoksessa .......... . 15 5.2. Lääkevalvonta ........................... . 34 52042: 5.3. Tullin toiminta .......................... . 35 52043: 4. PÄIHDEHUOLLON TILA JA KEHITYS ... . 17 5.4. Poliisin toiminta ......................... . 35 52044: 4.1. Yleistä ................................... . 17 5 .4.1. Päihtyneiden säilöönotot ......... . 35 52045: 4.2. Päihdehuollon palvelujärjestelmä ........ . !7' 5.4.2. Liikennejuopumus ................ . 36 52046: 4.2.1. Päihdehuolto sosiaali- ja tervey- 5.4.3. Väkivaltarikollisuus .............. . 38 52047: denhuollon yleisissä palveluissa .... 17 5.4.4. Rikokset alkoholi- ja päihdelain- 52048: 4.2.2. Erityisesti päihdehuoltoon tarkoite- säädäntöä vastaan ................ . 39 52049: tut palvelut ....................... . 18 5.4.5. Tapaturmat. ...................... . 40 52050: 4.2.2.1. Erityispalvelujärjestelmän 52051: kehitys .................. . 19 6. P ÄIHDEOLOJEN KEHITTÄMINEN ....... . 41 52052: 4.2.2.2. Päihdehuollon järjestöt .. . 20 52053: 4.3. Päihteisiin liittyvä palveluiden käyttö .... . 21 7. TIIVISTELMÄ ............................... . 44 52054: 4.3.1. Palveluiden käyttö sosiaali- ja ter- 52055: veydenhuollon yleisissä palveluissa 21 8. LIITE ........................................ . 45 52056: 4.3.2. Palveluiden käyttö päihdehuollon Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus al- 52057: erityispalveluyksiköissä ........... . 23 koholiolojen kehityksestä vuonna 1987 ....... . 45 52058: 1 52059: 1 52060: 1 52061: 1 52062: 1 52063: 1 52064: 1 52065: 1 52066: 1 52067: 1 52068: 1 52069: 1 52070: 1 52071: 1 52072: 1 52073: 1 52074: 1 52075: 1 52076: 1 52077: 1 52078: 1 52079: 1 52080: 1 52081: 1. JOHDANTO 52082: Käsillä oleva valtioneuvoston kertomus kanssa. Kertomukseen sisältyy Oy Alko Ab:n 52083: eduskunnalle päihdeolojen kehityksestä vuo- kertomus alkoholiolojen kehityksestä, jossa 52084: delta 1987 on laatuaan ensimmäinen. Sitä on keskitytään kuvaamaan alkoholin kulutusta ja 52085: edeltänyt Alkon hallintoneuvoston kertomus alkoholihaittoja, alkoholijuomien jakelujärjes- 52086: valtioneuvostolle alkoholiolojen kehityksestä telmää sekä Alkon toteuttamaa valistus- ja 52087: sekä niistä erityisistä toimenpiteistä, joihin on tiedotustoimintaa sekä annetaan tietoja ajan- 52088: ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskioluesta kohtaisesta alkoholitutkimuksesta. 52089: annetun lain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen Uudella kertomusmenettelyllä voidaan päih- 52090: saavuttamiseksi. deolojen kehityksestä antaa entistä täydellisem- 52091: Laki päihdeolojen kehitystä koskevan kerto- pi kuva. Alkoholin lisäksi tarkastellaan muita 52092: muksen antamisesta eduskunnalle (254/87) tuli päihteitä ja kaikkia keskeisiä päihdeolojen ke- 52093: voimaan vuoden 1987 huhtikuun alusta. Lain hittämiseen osallistuvien hallinnon alojen toi- 52094: mukaan valtioneuvosto antaa vuosittain edus- menpiteitä ja suunnitelmia päihdehaittojen eh- 52095: kunnalle kertomuksen päihdeolojen kehityk- käisemiseksi ja vähentämiseksi. Uudistus lisää 52096: sestä ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyt- eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa tehok- 52097: ty ja suunniteltu ryhdyttäväksi päihteiden käy- kaammin toteutettavaan päihdepolitiikkaan ja 52098: töstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja sen eri osa-alueisiin. 52099: vähentämiseksi. Kertomuksen tulee sisältää tie- Alkoholi on hallitsevin päihde suomalaisessa 52100: dot toimenpiteistä, joihin on ryhdytty sosiaali- yhteiskunnassa. Viina ja olut, harvoin juomi- 52101: ja terveydenhuollossa, raittiustyössä, alkoholi- nen mutta humalahakuisuus luonnehtivat suo- 52102: valvonnassa, opetustoimessa, poliisin ja tullin malaista juomakulttuuria. Muina päihdyttävi- 52103: toiminnassa sekä alkoholiyhtiössä. nä aineina käytetään mm. huumausaineita, 52104: Kertomukseen sisällytetään yllä mainittu al- liuotinaineita ja lääkkeitä. 52105: koholilain (459/68) mukainen alkoholiyhtiön Sosiaali- ja terveydenhuolto ja järjestystoimi 52106: hallintoneuvoston kertomus. Kertomuksen val- vastaavat monenlaisten päihde-ehtoisten palve- 52107: misteluun ovat sosiaali- ja terveysministeriön luiden tuottamisesta kansalaisille. Vapaa-ajan 52108: lisäksi osallistuneet opetusministeriö, sisäasi- teollisuus, kauppa, hotelli- ja ravintolatoimi, 52109: ainministeriö, valtiovarainministeriö ja työvoi- koti- ja ulkomaan matkailu ovat monin sitein 52110: maministeriö sekä mainittujen ministeriöiden riippuvaisia alkoholin myynnistä. Valtion bud- 52111: alaiset keskusvirastot. Kertomusta on käsitelty jetin tulorahoituksessa alkoholitulojen osuus 52112: alkoholi- ja huumeneuvostossa. on merkittävä. 52113: Päihdeolojen kehitystä koskevalla kerto- Päihteiden käyttö heijastuu yhteiskunnan 52114: muksella kuvataan valtion alkoholitulojen, kannalta ensisijaisesti sosiaalisina ja terveydel- 52115: päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen lisinä kysymyksinä. Päihdeoloja koskevan ker- 52116: lisäksi niitä järjestelmiä ja toimintoja, joilla tomuksen keskeisin näkökulma on sosiaali- ja 52117: sosiaali- ja terveysviranomaiset, työvoimahal- terveydenhuollollinen. Siitä käsin pyritään an- 52118: linto, poliisi, tulli sekä opetustoimi ehkäisevät tamaan kuva niistä toimenpiteistä ja suunnitel- 52119: ja korjaavat päihdehaittoja, järjestävät päihde- mista, joihin päihteiden käytöstä aiheutuvien 52120: ehtoisia palveluita ja ovat yhteistyössä keske- haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on 52121: nään sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen ryhdytty. 52122: 8 52123: 52124: 52125: 52126: 52127: 2. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 52128: Alkoholilla on Suomessa keskeinen asema ja jen kansantaloudelliset ja -terveydelliset mene- 52129: merkitys. Sen käyttöön liittyvien yhteiskunnal- tykset ovat huomattavia. 52130: listen ja yksilöllisten haittavaikutusten vuoksi 52131: alkoholin valmistusta, myymistä ja anniskelua Taulukko 1. 52132: sekä alkoholivalvontaa on säädelty erityisellä Valtion suoranaiset alkoholitulot vuoden 1987 52133: alkoholilainsäädännöllä. Alkoholiyhtiölle, Oy valtion tilinpäätöksen mukaan 52134: Alko Ab:lle on osoitettu siinä keskeisesti val- 52135: tion alkoholiasioiden hallinto sekä myös käy- mk 52136: tännön alkoholipolitiikan hoito. Alkoholiyhtiö 52137: vastaa alkoholijuomien tuotannosta ja kaupas- Olutvero .................. . 1 605 971 781,- 52138: ta sekä osin alkoholivalvonnasta ja pyrkii sii- Alkoholijuomavero ....... . 3 869 117 165,- 52139: hen, että alkoholista aiheutuvat haitat muodos- Oy Alko Ab:n ylijäämä ... . 840 467 602,52 52140: tuvat mahdollisimman vähäisiksi. Sen tehtävä- Yhteensä .................. . 6 315 556 548,52 52141: nä on myös ohjata alkoholista saatava talou- 52142: dellinen hyöty kansantaloudelliset näkökohdat 52143: huomioon ottaen valtion käyttöön. Tulot kasvoivat 9,4 OJo vuodesta 1986. Tulo- 52144: Alkoholin kulutuksen kasvu on 1980-luvulla jen kasvu vastasi jokseenkin tarkasti alkoholi- 52145: seurannut - tosin tasoltaan pienempänä - juomien hintojen korotusta ja alkoholijuomien 52146: yksityisen kulutuksen kasvua. Näin alkoholi- kulutuksen kasvua, mikä vuonna 1987 oli yh- 52147: juomien kulutus näyttäytyy osana taloudellista teensä 9, 7 %. Lisäksi valtio sai välillisiä tuloja 52148: hyvinvointia. alkoholista liikevaihtoveron, Alkon osinkotuo- 52149: Alkoholijuomien kulutuksen nousua on ton ja tullimaksujen kautta. Alkoholitulojen 52150: kyetty kuitenkin ohjaamaan yleistä kulutusky- osuus valtion vuoden 1987 veroista ja vero- 52151: synnän kasvua alemmaksi lukuunottamatta luonteisista tuloista oli 7,3 %. Vastaava osuus 52152: vuotta 1986. Taloudellisen kehityksen näin jat- vuonna 1986 oli 7,2 %. 52153: kuessa tämä on kuitenkin riittämätön toimen- 52154: pide alkoholijuomien kulutuksen kasvun py- 52155: säyttämiseksi saati sen kääntämiseksi lasku- 2.1. Päihteiden kulutus ja käyttö 52156: suuntaiseksi. 52157: Lyhyellä aikavälillä alkoholin hinnalla on Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa sekä 52158: todettu olevan tehokas kulutusta säätelevä vai- muuta päihtymystarkoituksessa käytettävää ai- 52159: kutus. Yleisten talouspoliittisten heijastusvai- netta kuten huumausainetta, eräitä keskusher- 52160: kutusten vuoksi hintapolitiikan suomaa mah- mostoon vaikuttavia lääkeaineita tai liuotti- 52161: dollisuutta kulutuksen kasvun taittamiseksi tai mia. 52162: vähentämiseksi ei ole riittävässä määrin voitu Muiden päihteiden kuin alkoholinkäytön ke- 52163: toteuttaa ja näin sosiaali- ja terveyspoliittisesti hityksestä ei ole tarkkoja tietoja saatavissa. 52164: perusteltu kulutuksen kasvun vähentäminen on Alkoholinkäyttöön verrattuna muiden päihtei- 52165: jäänyt saavuttamatta. den käyttö on kuitenkin varsin vähäistä. Te- 52166: Alkoholituotannolla, myynnillä ja anniske- hokkaasti toteutettu päihdevalvonta poliisin ja 52167: lulla on oleellinen kansantaloudellinen ja val- tullin sekä muiden viranomaisten toimesta, 52168: tiontaloudellinen merkitys. Sen työllistävä ja maantieteellinen sijaintimme sekä yleinen kiel- 52169: muuta elinkeinoelämää tukeva vaikutus on laa- teinen asennoituminen muiden päihteiden käyt- 52170: jamittaista. Toisaalta alkoholimenojen osuus töön on vähentänyt näiden käytön laajentumis- 52171: yksityisistä kulutusmenoista ja alkoholihaitto- ta. 52172: 9 52173: 52174: Sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus järjestivät misestä miedompiin juomiin. Taustalla on näh- 52175: 13.10.1987 päihdetapauslaskennan kaikkiin tävissä alkoholinkäytön arkipäiväistyminen ja 52176: toimintayksiköihinsä niistä henkilöistä, jotka sen merkityssisältöjen laajeneminen osana hy- 52177: kyseisenä päivänä olivat hoidossa tai hakeutu- vinvointia ja kulutusta, vapaa-ajan viettoa ja 52178: neet hoitoon päihteiden käytön vuoksi. Nämä matkailua. 52179: henkilöt (7 031) jakautuivat päihteiden käytön 52180: mukaan seuraavasti. 2.1.2. Korvikealkoholi 52181: Taulukko 2. Korvikealkoholilla tarkoitetaan etyylialko- 52182: Asiakkaiden jakautuminen päihteiden käytön 52183: holia sisältäviä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu 52184: mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon nautittaviksi. Tällaisia tuotteita ovat esim. 52185: yksiköissä 13.10.1987 jäänestoaineet, partavedet, Eau de Cologne 52186: jne. Väkiviinaa denaturoimalla aineiden käyt- 52187: Asiakkaiden jakautuminen töä päihtymystarkoituksiin pyritään estämään. 52188: päihteiden mukaan N OJo 52189: Alkolta ja eri viranomaisilta saatujen tieto- 52190: Alkoholi .................... . 5 502 78,3 jen mukaan korvikealkoholien käyttö vuonna 52191: Korvike (ml. liuotin) ........ . 422 6,0 1987 on pysynyt suhteellisen vähäisenä. Kui- 52192: Lääke ...................... . 53 0,8 tenkin pientä lisääntymistä on havaittavissa 52193: Huume ..................... . 15 0,2 edelliseen vuoteen verrattuna. 52194: Alkoholi+ lääke ............ . 398 5,7 Korvikealkoholin käyttöä esiintyy lähinnä 52195: Muu sekakäyttö ............ . 218 3,1 kroonikkoalkoholisteilla. Tälle ryhmälle kor- 52196: Ei tietoa .................... . 423 6,0 vikkeiden saanti saattaa olla helpompaa kuin 52197: varsinaisten alkoholijuomien saanti tai niiden 52198: Yhteensä ................... . 7 031 100,0 hinta on edullisempi. 52199: Lähde: Päihdetapauslaskenta 1987, ennakkotieto. 52200: 2.1.3. Lääkeaineet 52201: 52202: Lääkeaineiden päihdyttävä käyttö ilmenee 52203: 2.1.1. Alkoholi lähinnä eräiden keskushermostoon vaikutta- 52204: vien lääkkeiden liikakäyttönä sekä väärinkäyt- 52205: Vuodesta 1986 alkanut alkoholin kulutuksen tönä yhdessä alkoholin kanssa. Useimmiten 52206: kasvu on jatkunut edelleen, ollen vuonna 1987 kyseessä on ns. ongelmakäyttäjä. Lääkkeiden 52207: 7,06 litraa 100 OJo:n alkoholina asukasta koh- väärinkäytön määristä ei ole saatavissa tarkko- 52208: den. Vuodesta 1980 alkoholin kulutus on kas- ja tietoja, mutta viranomaisten arvioiden mu- 52209: vanut 11 % ja vuodesta 1969 kasvu on ollut kaan tilanne on viime vuosina pysynyt ennal- 52210: 68%. laan. 52211: Tutkimusten mukaan alkoholin kulutus ka- 52212: sautuu erittäin voimakkaasti. Näin on myös 2.1.4. Liuotinaineet ja liimat 52213: Suomessa, jossa viidennes kuluttajista käyttää 52214: kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista. Kasau- Erilaisia liuotinaineita kuten tinneriä tai lii- 52215: tumista ilmenee myös sukupuolen mukaan, moja sisäänhengittämällä saadaan aikaan päih- 52216: miehet juovat neljä viidestä alkoholilitrasta. dyttävä tila. Ns. imppaamista esiintyy epide- 52217: Juominen keskittyy myös ajallisesti. Yli 60 mianomaisesti lähinnä alle 16-vuotiaiden nuor- 52218: prosenttia alkoholijuomista ostetaan viikon- ten keskuudessa. 52219: loppua edeltävinä päivinä. Vuoden 1985 päihdetapaukset Suomen kou- 52220: Alkoholijuomien käytössä humalakulutuk- luissa -selvityksen mukaan liuottimien osuus 52221: sen osuus on edelleen varsin suuri ja myös se koululaisten päihdyttävien aineiden käytössä 52222: näyttää kasautuvan tietylle ryhmälle käyttäjiä. väheni merkittävästi vuoteen 1972 asti, mutta 52223: Alkoholin kulutuksessa on havaittavissa pie- on sen jälkeen jälleen lisääntynyt. Kouluissa 52224: ni käänne miedompien juomien kulutuksen vuonna 1985 todetuista päihdetapauksista liuo- 52225: suhteellisen osuuden kasvuun. Kehitys kertoo tinaineiden osuus tytöillä oli 13 % ja pojilla 52226: kuitenkin enemmän alkoholin kokonaiskulu- 10 %. Edellä mainitun selvityksen mukaan 52227: tuksen kasvusta ja käytettyjen alkoholijuoma- liuotinaineongelma on koululaisten kohdalla 52228: laatujen laajenemisesta kuin todellisesta siirty- suurempi kuin huumausaineongelma. 52229: 2 381397M 52230: 10 52231: 52232: Taulukko 3. 52233: Päihteiden kulutusrakenne sukupuolen mukaan, o/o kouluissa 1968-1985 52234: 52235: alkoholi liuottimet lääkkeet huumaus- yhteensä 52236: aineet 52237: tytöt 1968 51 20 21 8 100 52238: 1969 58 11 28 4 101 52239: 1972 57 6 20 18 101 52240: 1985 76 13 9 2 100 52241: pojat 1968 62 30 4 3 99 52242: 1969 76 13 5 6 100 52243: 1972 77 8 4 11 100 52244: 1985 83 10 3 3 99 52245: 52246: Lähde: Päihdetapaukset Suomen kouluissa vv. 1968, 1969, 1972 ja 1985, Hakkarainen 1987. 52247: 52248: 52249: 52250: 52251: 2.1.5. Huumausaineet Varusmiehille tehdyn huumausainetieduste- 52252: lun mukaan huumausaineiden käyttö on vuo- 52253: Huumausaineita ovat huumausaineasetuk- den 1985 pienen nousun jälkeen kääntymässä 52254: sessa (282/81) luetellut huumausaineet, joita uudestaan laskuun. Kun huippuvuonna 1971 52255: ovat mm. kannabistuotteet, amfetamiini, tutkituista varusmiehistä 15,5 % oli kokeillut 52256: opiaatit, LSD sekä joukko lääketieteellisessä huumausaineita ainakin kerran, niin vuonna 52257: käytössä olevia rauhoittavia lääkkeitä. Huu- 1987 heitä oli 8,5 %. Useammin kuin kerran 52258: mausaineiden käyttö on kriminalisoitu. aineita käyttäneitä oli 3,8 o/o. Kokeilu on ylei- 52259: Huumausaineiden käyttö on viime vuosina sintä pääkaupunkiseudulla. Helsingissä asuvis- 52260: pysynyt ennallaan. 1970-luvun alussa huu- ta varusmiehistä joka neljäs oli kokeillut huu- 52261: mausaineita käytettiin nykyistä enemmän. Sel- mausaineita. Runsaalla puolella kokeilleista oli 52262: vitysten mukaan huumausaineiden käyttäjien vain yksi kokeilukerta. Noin neljännes oli 52263: keski-ikä on noussut ja ongelmaryhmänä ovat käyttänyt alle kymmenen kertaa ja yli kymme- 52264: nuoret aikuiset. Huumeongelma on edelleen nen kertaa käyttäneitä oli viidennes. 88 % 52265: varsin vähäinen suhteessa alkoholiongelmiin. käytetyistä huumausaineista oli kannabistuot- 52266: Tutkimuksen mukaan huumausaineiden käyttö teita, hasista tai marihuanaa. 52267: ei Suomessa muodosta yksiselitteistä kokonai- 52268: suutta. Siinä esiintyy sekä kulttuurisia että 52269: käyttötavallisia eroja. Osa käytöstä on satun- Taulukko 4. 52270: naista kokeilua, osa melko hallittua "alakult- Huumausaineita kokeilleet varusmiehet vv. 52271: tuurikäyttöä", osa pakonomaista, narkomaa- 1968-1987 varusmiehille tehtyjen huumaus- 52272: nista. ainetiedustelujen mukaan 52273: Viimeisimmät laajat selvitykset huumaus- 52274: aineiden käytöstä koululaisten ja nuorten koh- vuosi OJo 52275: dalla on tehty vuonna 1987 (ks. taulukko 3. ja 52276: taulukko 4.) 1968 .. 0.. 0.. 0. 00. 0........ 0. 0000... 0. 0 8,2 52277: Koululaitokseen kohdistuneessa päihdeta- 1969.0 0.. 0. 0. 0...... 0. 0.. 000..... 000. 0 10,2 52278: pausselvityksessä vuodelta 1985 todettiin kai- 1971 0.. 0.. 0. 0000........ 0. 00... 0.... 0. 15,5 52279: kista päihdetapauksista pojilla kolmessa pro- 1973 .... 0.. 0. 0. 00...... 0. 0. 000....... . 10,9 52280: sentissa huumausainetapauksia, tytöillä kah- 1980 .. 00. 0.... 0... 0. 00.... 0. 0. 00... 0. 0 8,9 52281: dessa prosentissa. Keskeisin päihde koululaisil- 1985 0.. 0. 00... 0... 0. 0... 0...... 00.. 00. 10,4 52282: lakin on siis alkoholi, liuotinainetapauksia tuli 1987.0 .. 0.. 0. 00. 0.... 0. 0. 0. 00........ . 8,5 1) 52283: esille noin kymmenessä prosentissa tapauksia. 52284: 1 52285: Huumausainetapauksista viisi kuudesta koski ) Ennakkotieto 52286: kannabista. Lähde: Lääkintöhallitus 1988. 52287: 11 52288: 52289: 52290: 52291: 52292: 3. PÄIHDEVALISTUS JA -KASVATUS JA MUU VAIKUTUSTOIMINTA 52293: Pisimmät perinteet päihdevalistuksen saralla jeluorganisaatiolle ja työpaikan linjaorganisaa- 52294: omaa raittiusliike, joka omalla tiedotus-, valis- tiolle. 52295: tus- ja kasvatustoiminnallaan on vastustanut Huumausaineiden käyttöön on kiinnitetty 52296: päihteiden käyttöä, tiedottanut käyttöön liitty- kasvavaa huomiota. Erilaiset kansalaisjärjestöt 52297: vistä haittatekijöistä ja kampanjoinut raittiu- tuottavat monenlaista huumausaineita koske- 52298: den puolesta. Pääosa julkaistavasta päihdeva- vaa tiedotusaineistoa. 52299: listusaineistosta ja tiedotus- ja kasvatustyöstä Merkittävä ja tärkeä rooli päihdetiedotuk- 52300: on edelleenkin raittiusjärjestöjen ja raittiustoi- sessa on päihteiden ongelmakäyttäjien omilla 52301: men tuottamaa. järjestöillä, omaisjärjestöillä ja muilla vapaa- 52302: Alkoholiliike on 1970-luvulta lähtien laajen- ehtoistyötä tekevillä organisaatioilla ja yhtei- 52303: tanut omaa kuluttaja- ja haittavalistustaan. söillä. 52304: Tästä tarkemmin Alkon kertomuksessa. 52305: Terveydenhuollossa alkoholihaittoja vähen- 52306: tävä ehkäisevä valistustyö on ollut jo perintei- 52307: sesti osa terveyskeskusten työtä. Terveyskasva- 3.1. Raittiustyö 52308: tusta on toteutettu erityisesti koulu- ja työter- 52309: veyshuollossa sekä äitiysneuvoloissa. Myös Raittiustyöstä säädetään raittiustyölaissa 52310: osana tavanomaista vastaanotto- ja sairaalatoi- (828/82) ja raittiustyöasetuksessa (233/83), jot- 52311: mintaa alkoholihaittoja koskevaa yleistä valis- ka tulivat voimaan 1.1.1984. Raittiustyölain 52312: tusta on annettu potilaille. Toiminta on kuiten- mukaan raittiustyön tarkoitus on totuttaa kan- 52313: kin ollut rajallista ja painottunut lähinnä alko- salaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla 52314: holin aiheuttamien välittömien ja pitkäaikais- heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyt- 52315: ten terveyshaittojen ehkäisemiseen ja hoitoon. töä. 52316: Sosiaalitoimessa päihdevalistusta ja -kasva- Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle 52317: tusta harjoitetaan lähinnä korjaavan toimin- on ensisijassa valtion ja kuntien tehtävänä. 52318: nan yhteydessä tiedottamalla eri hoitomahdol- Käytännön raittiustyön tekemisestä vastaavat 52319: lisuuksista ja muista palvelumuodoista sekä pääasiassa kunnat sekä raittiusjärjestöt. 52320: päihteiden ongelmakäytön luonteesta ja hoi- Vuodesta 1984 alkaen on raittiustyölain 52321: dettavuudesta. Tiedotustoiminnan lisäksi sosi- (828/82) 10 §:n 1 kohdan nojalla ohjattu varo- 52322: aalitoimessa on keskeistä päihdeongelmaisten ja päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen 52323: asianajotyö ja muu vaikutustoiminta esim. ra- ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan sosiaali- 52324: kenteellisen sosiaalityön kautta. ja terveysministeriön vahvistaman käyttösuun- 52325: Opetusministeriön toimialaan kuuluvat vi- nitelman mukaan. Vuonna 1987 toimintaan 52326: ranomaiset ja koulutusyksiköt samoin kuin käytetty rahamäärä oli 45 penniä henkikirjoi- 52327: monet järjestöt antavat osin laajaakin päihteitä tettua asukasta kohti. 52328: koskevaa opetusta ja valistusta. Yliopistojen 52329: lääketieteellisissä tiedekunnissa suoritetaan 52330: myös asiaan liittyvää tutkimusta. 3.1.1. Kuntien raittiustyö 52331: Työelämän päihdehaittojen ehkäisytoimin- 52332: nassa keskeistä kehittämisroolia ovat esittäneet Vuonna 1987 voimassa olleen lainsäädännön 52333: työmarkkinaosapuolet yhteistyössä viran- mukaan kunnassa on raittiuslautakunta, jonka 52334: omaisten ja hoitopaikkojen kanssa. Työter- on huolehdittava raittiuden edistämisestä sekä 52335: veyshuollon lisäksi keskeinen rooli työelämän alkoholiolojen ja alkoholilain (459/68) valvon- 52336: päihdehaittojen vähen~ämisessä kuuluu työsuo- nan seuraamisesta. 52337: 12 52338: 52339: Raittiuslautakunnan tehtävistä säädetään Taulukko 6. 52340: tarkemmin raittiustyöasetuksessa. Vuonna Kuntien raittiustyön kokonaismenot ja kuntien 52341: 1987 maassamme oli 442 raittiuslautakuntaa. raittiustyöhön saarnat valtionosuudet vuosina 52342: Raittiuslautakunnan tehtävät hoiti muu lauta- 1975, 1980 ja 1983-1987 kuntien tilinpäätös- 52343: kunta tai kunnanhallitus 19 kunnassa. ten mukaan 52344: Raittiuslautakunnalle kuuluvia tehtäviä var- 52345: ten kunnassa voi olla yksi tai useampi viranhal- Vuosi Kokonaismenot Valtionosuudet 52346: tija. Raittiustyön virka voi olla yhdistettynä 52347: kunnan muuhun virkaan. 1975 ........ 10 758 000 11 868 000*) 52348: 1980 ........ 24 023 000 14 274 753*) 52349: 1983 ........ 39 378 000 28 733 478*) 52350: 1985 ........ 57 431 000 34 731 514 52351: Taulukko 5. 1986 ........ 61 099 000 41 046 331 52352: Kuntien raittiustyön virat vuosina 1975, 1980 65 410 900 43 295 074*) 52353: 1987 ........ 52354: ja 1983, 1985-1987 52355: 52356: vuosi päävirkaiset osavirkaiset virat *) Vuosina 1975, 1980 ja 1983 kunnat saivat käyttää 52357: raittius- raittius- yhteensä valtionosuutta raittiustyön ohella myös päihteiden 52358: työntekijät työntekijät väärinkäyttäjien huoltoon. Vuotta 1987 koskevat 52359: tiedot talousarvioiden mukaan. 52360: 1975 21 166 187 52361: 1980 97 242 339 52362: päihdehuoltolain mukainen toiminta, yhdys- 52363: 1983 155 253 408 52364: kuntatyö, asukastoiminta, erityisnuorisotyö ja 52365: 1985 154 250 404 52366: nuorten selviämisasematoiminta. 52367: 1986 154 254 408 52368: Kuntien raittiustyön keskeisenä painopiste- 52369: 1987 154 256 410 52370: alueena vuonna 1987 oli yhteistyön kehittämi- 52371: nen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa päih- 52372: teiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutu- 52373: Kunnissa oli v. 1987 raittiustoimen palveluk- via haittoja vähentävässä työssä. Kuntien rait- 52374: sessa lisäksi raittiustyötä avustavaa henkilö- tiustyössä varauduttiin päihdehuoltolain mu- 52375: kuntaa yhteensä noin 150. kaiseen yhteistyöhön. Kuntien raittiustyön vi- 52376: Raittiustyölain (828/82) 7 §:n 1 momentin 1 ranhaltijoiden koulutuksessa olivat keskeisesti 52377: kohdan mukaan valtion tulo- ja menoarvioon esillä raittiustyön tavoitteisiin, sisältöön ja me- 52378: on otettava määräraha, josta suoritetaan kun- netelmiin liittyvät asiat. 52379: nille vähintään 6 mk asukasta kohden käytettä- Valistustoiminnassa on tuotu esiin terveiden 52380: väksi raittiustyöhön. Määräraha oli vuonna elämäntapojen etuja sekä päihteiden ja tupa- 52381: 1987 29,3 milj. markkaa. kan käytön aiheuttamia haittoja. Nuoriin 52382: 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen val- suunnatussa valistustoiminnassa pyrittiin tuke- 52383: tionosuus kuntien raittiustoimen viranhaltijoi- maan nuorten tervettä kasvua, siirtämään 52384: den palkkauskustannuksiin oli 13,9 milj. mk. päihteiden käyttökokeiluja myöhäisempään 52385: Valtionosuus on kunnan kantokykyluokasta ikävaiheeseen sekä aktivoimaan nuoria moni- 52386: riippuen 39-75 %. puoliseen toimintaan. Nuorille on selvitetty 52387: Kunnat varasivat raittiustyöhön v. 1987 ta- alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamia 52388: lousarvioiden mukaan 65 milj. markkaa. Val- terveysriskejä ja -haittoja. Aikuisten parissa 52389: tionosuudet muodostivat n. 63 Oi'o kuntien rait- tehtävässä valistustyössä on painotettu päihtei- 52390: tiustyön kokonaismenoista. Raittiustyönteki- den käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaali- 52391: jöiden ja muiden viran- ja toimenhaltijoiden sia ja taloudellisia haittoja. Tilanneraittiuden 52392: palkkoihin sekä muihin palkkamenoihin käy- merkitystä on korostettu. 52393: tettiin 37 milj. markkaa, toimintamenoihin 23 Koulutustoiminnassa pääasiallisena kohde- 52394: milj. markkaa ja avustuksiin 5 milj. markkaa. ryhmänä on ollut paikallisten raittiusjärjestö- 52395: Kunnallinen raittiustyö voidaan pääpiirteit- jen toimihenkilöt, työpaikkojen edustajat, eri 52396: täin jakaa seuraaviin toiminta-alueisiin: valis- viranhaltijaryhmät sekä raittiustyöstä kiinnos- 52397: tustoiminta, koulutustoiminta, tiedotustoimin- tuneet kuntalaiset. Järjestöjen toimihenkilöi- 52398: ta, tupakkalain mukainen toiminta, alkoholi- den koulutuksessa keskeisellä sijalla olivat rait- 52399: olojen ja alkoholilain valvonnan seuranta, tiustyön sisältöön ja menetelmiin liittyvät asiat. 52400: 13 52401: 52402: Työpaikkojen luottamusmiehille, työsuojelu- tilaisuuksia ja tapahtumia. Koulutoimen kans- 52403: valtuutetuille ja työnantajien edustajille on jär- sa tehtävässä yhteistyössä on keskitytty koulu- 52404: jestetty hoitoonohjauskoulutusta. Kunnan eri jen raittiuskasvatukseen ja -opetukseen. So- 52405: viranhaltijaryhmille järjestetyissä koulutustilai- siaalitoimen kanssa yhteistyötä on tehty yhdys- 52406: suuksissa on tuotu esiin erilaisia yhteistyömah- kuntatyössä, nuorten selviämisasematoimin- 52407: dollisuuksia päihteiden käytön haittoja vähen- nassa ja hoitoonohjauskoulutuksessa sekä eri- 52408: tävän työn tehostamiseksi. tyisnuorisotyössä. Terveystoimen kanssa on 52409: Tiedotustoiminnassa päähuomio on kiinni- järjestetty terveyskasvatustilaisuuksia, koulu- 52410: tetty alkoholin ja muiden päihteiden terveydel- tustilaisuuksia sekä tupakkalain mukaista en- 52411: listen ja sosiaalisten haittojen esiintuomiseen nalta ehkäisevää työtä. 52412: sekä erilaisista hoitomahdollisuuksista tiedotta- Kuntien raittiustyötä koskevaan lainsäädän- 52413: miseen. Alkoholiolojen ja alkoholilain valvon- töön tulee vuoden 1989 alusta kaksi muutosta, 52414: nan seurantaa on suoritettu tekemällä seuran- jotka koskevat raittiustyön suunnittelua, rahoi- 52415: takäyntejä alkoholijuomien anniskelupaikkoi- tusta ja hallintoa. Kuntien raittiustyö liitetään 52416: hin. Tämä toiminta ei ole kuitenkaan valvonta- vuoden 1989 alusta sosiaali- ja terveydenhuol- 52417: toimintaa, eikä raittiuslautakunnalla ole toi- lon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän 52418: menpideoikeuksia. piiriin. Kunnanvaltuustolle tulee oikeus päät- 52419: Yhdyskuntatyössä ja asukastoiminnassa on tää, asettaako se itsenäisen raittiuslautakunnan 52420: järjestetty asuntoalueiden asukkaille erilaista vai antaako se raittiuslautakunnan tehtävät 52421: harrastustoimintaa sekä välitettiin asukkaiden jonkin muun lautakunnan tai kunnanhallituk- 52422: toiveita päättäjille. sen hoidettavaksi. 52423: Erityisnuorisotyötä ja nuorten selviämisase- Kuntien raittiustyössä lisätään yhteistyössä 52424: matoimintaa on vain muutamissa kunnissa. muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa eri- 52425: Erityisnuorisotyössä on pyritty yhdessä eri ta- tyisesti päihteiden käyttöä vähentävässä ja 52426: hojen kanssa auttamaan ja tukemaan vaikeuk- päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen en- 52427: sissa olevia nuoria. nalta ehkäisevässä työssä. Kuntien raittiustyös- 52428: Nuorten selviämisasemia on toiminut muuta- sä otetaan käyttöön uusia työmuotoja sekä 52429: missa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. kiinnitetään huomiota toiminnan sisältöön ja 52430: Toimintaa on ollut pääosin vain viikonloppui- vaikuttavuuteen. Pienryhmien parissa tehtävä 52431: sin. Selviämisasematoiminnassa on toimittu työ lisääntyy ja laajoille joukoille tarkoitettuja 52432: laajasti yhteistyössä poliisin sekä sosiaali- ja valistustilaisuuksien järjestäminen vähenee. 52433: terveydenhuollon kanssa. 52434: Raittiuslautakunnilta edellytetään raittius- 52435: työlaissa ja -asetuksessa yhteistyötä koulu-, 52436: sosiaali- ja terveystoimen sekä vapaa-aikatoi- 3.1.2. Raittiusjärjestötyö 52437: men kanssa. Yhteistyö on ollut laajinta vapaa- 52438: aikatoimen ja koulutoimen kanssa. Yhteistyö Maassamme toimi 24 valtakunnallista rait- 52439: on kehittymässä sosiaali- ja terveystoimen tiusjärjestöä vuonna 1987. Suomen Raittiusjär- 52440: kanssa. Yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa jestöjen Liittoon näistä kuului 15 suomenkie- 52441: on järjestetty erilaista harrastustoimintaa sekä listä ja 3 ruotsinkielistä raittiusjärjestöä. Useil- 52442: la raittiusjärjestöillä oli piiri- ja paikallisyhdis- 52443: tyksiä. 52444: Taulukko 7. Raittiusjärjestöt voidaan jakaa yleisjärjestöi- 52445: Kuntien raittiuslautakuntien järjestämät tilai- hin ja erityisjärjestöihin. Yleisjärjestöt suun- 52446: suudet vuosina 1975, 1980 ja 1983-1987 taavat toimintaansa koko väestöön ja niillä on 52447: laaja toiminta-alue. Erityisjärjestöt suuntaavat 52448: Vuosi Tilaisuudet Osanottajat toimintansa tietylle kohderyhmälle tai rajoitet- 52449: tuun toiminta-alueeseen. 52450: 1975 ........ 18 602 1 251 609 Valtakunnallisten raittiusjärjestöjen palve- 52451: 1980 ........ 22 277 1 493 657 luksessa oli vuonna 1987 91 päätoimista ja 18 52452: 1983 ........ 24 302 1 231 032 osa-aikaista toimihenkilöä ja työntekijää. 52453: 1985 ........ 25 068 1 197 512 52454: 1986 ........ 23 712 1 347 498 52455: Vuonna 1987 voimassa olleen raittiustyölain · 52456: 1987 ........ 22 804 1 307 927 10 §:n 2 kohdan mukaan valtion tulo- ja me- 52457: noarvioon on vuosittain otettava määräraha, 52458: 14 52459: 52460: Taulukko 8. Raittiusjärjestöt pyrkivät kertomusvuonna 52461: Raittiusjärjestöjen valtionapupaikkaisten toi- kehittämään raittiuskasvatusta ja raittiustyötä. 52462: mihenkilöiden enimmäismäärä vuosina 1983, Tavoitteena oli liittää päihteitä ja tupakkaa 52463: 1985-1987 valtion tulo- ja menoarvioiden mu- koskeva valistustyö terveitä elämäntapoja ja 52464: kaan sosiaalista hyvinvointia edistävään kasvatuk- 52465: seen. Raittiusjärjestöjen toimintaa suunnattiin 52466: Vuosi Kokoaikaisia Osa-aikaisia Yhteensä eri ikäryhmiin. 52467: 1983 89 16 105 Lapsiin ja nuoriin suunnattua työtä tehtiin 52468: 1985 91 15 106 yhdessä koulujen ja nuorisotoimen kanssa. 52469: 1986 90 18 108 Muutamilla raittiusjärjestöillä oli myös omaa 52470: 1987 91 18 109 nuorisotoimintaa. Lasten ja nuorten parissa 52471: tehtävän raittiuskasvatuksen tarkoituksena oli 52472: tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Päähuo- 52473: joka vastaa vähintään yhtä markkaa seitsemää- mio kiinnitettiin terveiden elämäntapojen mer- 52474: kymmentäviittä penniä kutakin maassa edelli- kityksen esiintuomiseen. 52475: senä vuonna henkikirjoitettua asukasta kohti, Useilla järjestöillä oli perhetyö yhtenä paino- 52476: käytettäväksi raittiustyöhön. Tästä määrära- alueena. Perhetyön tarkoituksena oli lisätä per- 52477: hasta myönnettiin avustusta valtakunnallisille heiden tervettä yhdessäoloa ja tukea erityisesti 52478: raittiusjärjestöille. Vuonna 1987 määräraha oli nuoria perheitä kasvatustoiminnassa. Perheta- 52479: 12,1 milj. markkaa. Raittiusjärjestöjen vuoden pahtumat ja perheleirit olivat suosittuja työ- 52480: 1987 talousarvioissa raittiusjärjestöjen koko- muotoja. 52481: naismenot arvioitiin 24,4 milj. markaksi. Työikäisiin suunnatun työn keskeisenä tar- 52482: koituksena oli lisätä aikuisväestön tietoja päih- 52483: Taulukko 9. teiden käytön aiheuttamista haitoista sekä 52484: Raittiusjärjestöjen valtionavustukset ja koko- päihdeongelmien hoitomahdollisuuksista ja 52485: naismenot vuosina 1983, 1985-1987 -paikoista. 52486: Aikuisväestöä pyrittiin aktivoimaan omatoi- 52487: Vuosi Valtionapu Muut Kokonais- 52488: misuuteen terveen vapaa-ajan harrastustoimin- 52489: valtion tilin- julkiset menot nan kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Aikuis- 52490: päätösten avustukset väestölle myös järjestettiin erilaista harrastus- 52491: mukaan toimintaa. Liikenneraittiuden edistämiseen 52492: kiinnitettiin laajaa huomiota. 52493: 1983 9 101 695 631 324 16 119 922 Raittiusjärjestöillä oli laajaa koulutustoimin- 52494: 1985 11 308 705 1 818 861 21 737 384 taa. Koulutusta annettiin omien järjestöjen 52495: 1986 11 769 586 2 575 163 23 431 467 aktiivijäsenten lisäksi eri viranhaltijaryhmille 52496: 1987 12 035 240 2 452 048 24 411 061 ja yleisölle. 52497: 52498: 52499: 52500: Taulukko 10. 52501: Yhteenveto raittiusjärjestöjen tilaisuuksista vuosina 1983, 1985-1987 52502: 52503: Keskusjärjestö ja sen alayhdistykset Muut Kaikki Osanottajia 52504: jäsen- tapahtumat yhteensä 52505: järjestöt yhteensä 52506: Vuosi Valistus- Oppi- ja Kurssit ja Leirit Tilai- 52507: ja muut harjoitus- seminaarit suuksien 52508: esitelmä- istunnot määrä 52509: tilaisuudet 52510: 1983 8 747 4 317 454 134 304 13 956 326 581 52511: 1985 6 142 4 443 366 133 806 11 890 320 058 52512: 1986 4 467 4 876 351 137 688 10 519 338 729 52513: 1987 3 820 5 194 353 123 625 10 115 261 435 52514: 15 52515: 52516: Raittiusjärjestöjä koskeva lainsäädäntö Ia (henkilöstöhallinto, työnjohto, työsuojelu- 52517: muuttui. Raittiusjärjestöjen avustukset makse- ja luottamusmiesorganisaatio, yhteistoiminta- 52518: taan arpajaislakiin 25.3.1988 (244/88) hyväk- elimet ja työterveyshuolto) ja suunnataan toi- 52519: sytyn muutoksen mukaisesti Raha-automaatti- minta kaikille kohderyhmille (kohtuukäyttäjät, 52520: yhdistyksen kautta. Tämä merkitsee sitä, että suurkuluttajat, ongelmakäyttäjät). Työpaikan 52521: raittiusjärjestöjen rahoitus tapahtuu samalla oman toiminnan ohella pyritään kehittämään 52522: tavoin kuin useimpien sosiaali- ja terveysalan viranomaistahome (sosiaali- ja terveysviran- 52523: järjestöjen. omaiset, raittiustoimi, työsuojeluhallinto, 52524: Raittiusjärjestöt suuntaavat toimintaansa ai- päihdehuolto) monipuolisia ja työelämän tar- 52525: kaisempaa enemmän nuoriin perheisiin ja ai- peet huomioon ottavia toimintoja. 52526: kuisväestöön. Lasten ja nuorten parissa teh- Vuodesta 1979 lähtien Työturvallisuuskes- 52527: dään työtä entisessä laajuudessa. Kansalaisten kuksessa on toiminut pysyvä päihderyhmä, 52528: omatoimisuutta ja aloitteellisuutta tuetaan ja joka on osaltaan kehittänyt työelämän päihde- 52529: autetaan päihteiden ongelmakäytön vähentä- haittoja ehkäisevää ja korjaavaa toimintaa. 52530: miseen tähtäävässä työssä. Koulutustoiminnas- 52531: sa lisätään erityisesti erilaista tukihenkilökou- 52532: lutusta. 52533: 3.3. Päihdevalistus ja -kasvatus sekä muu vai- 52534: kutustoiminta koululaitoksessa 52535: 3.2. Päihdehaittojen ehkäisy työelämässä 52536: Oppilaitoksissa annettava päihdevalistus ja 52537: Keskeiset työmarkkinajärjestöt laativat -kasvatus liittyy aihekokonaisuuksiin perhekas- 52538: 1970-luvun alussa suositukset päihdehaittojen vatus ja terveyskasvatus. Näitä käsitellään 52539: vähentämisestä työelämässä. Suosituksissa ko- mm. ympäristöopin, kansalaistaidon, historian 52540: rostetaan päihteiden työelämässä aiheuttamia ja yhteiskuntaopin, biologian sekä liikunnan 52541: haittavaikutuksia koskevan tiedotustoiminnan yhteydessä peruskoulussa. Lukiossa päihdeva- 52542: tehostamista ja hoitomahdollisuuksista tiedot- listusta ja -kasvatusta annetaan mm. biologian 52543: tamista. Hoitoonhakeutumisen helpottamiseksi ja liikunnan yhteydessä sekä ammatillisessa 52544: suositellaan erityisen hoitoonohjausmallin laa- koulutuksessa niin ikään liikunnan ja terveys- 52545: timista. tiedon sekä kansalaistiedon yhteydessä. Päih- 52546: Hoitoonohjaustoimintaa ja työterveyden- devalistus ja -kasvatus kuuluu myös monen 52547: huollon roolia työelämän päihdehaittojen eh- ammatillisen koulutuksen peruslinjan ammatti- 52548: käisyssä onkin kehitetty, mutta käytännössä aineisiin. 52549: työelämässä ilmeneviin päihdehaittoihin on ky- Sitovia ja yhtenäisiä ohjeita päihdevalistus ja 52550: etty puuttumaan vasta varsin myöhäisessä vai- -kasvatustyön järjestämisestä kuntatasolla ei 52551: heessa. ole annettu keskushallintoviranomaisten tahol- 52552: Hoitoonohjaamiskäytännön osalta tavoitteet ta. Käytännössä toiminnan laatu riippuu pal- 52553: ovat toteutuneet tyydyttävästi. Ongelmana on jon kuntien kouluviranomaisten ja yksittäisten 52554: kuitenkin se, että hoitoon ohjaaminen on var- oppilaitosten opettajien asenteesta ja haluk- 52555: sin viimesijainen toiminto. Se soveltuu parhai- kuudesta tähän kasvatustyöhön. 52556: ten käytettäväksi vasta pitkään jatkuneen ja Koulujen oppilashuoltojärjestelmä kohtaa 52557: vaikea-asteisen päihteiden ongelmakäytön koh- yleensä jo varhaisessa vaiheessa päihteiden on- 52558: dalla. Toimenpiteet eivät ole myöskään riittä- gelmakäytöstä aiheutuvia vaikeuksia. Sillä on 52559: västi eriytyneet toiminnan suorittajatahojen myös muita viranomaisia suorempi ja helpom- 52560: osalta. Erilaisia tarpeita, toimintatapoja ja ta- pi kanava saavuttaa koko perhe toimintansa 52561: voitteita ei ole voitu riittävästi ottaa huo- kohteeksi. Oppilashuoltojärjestelmä ei ole kui- 52562: mioon. tenkaan vielä kattava järjestelmä. Sen mahdol- 52563: Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna lisuuksia päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja 52564: 1987 käynnistänyt kaksivuotisen työelämän korjaamiseksi ei ole vielä riittävästi arvioitu. 52565: päihdehaittojen ehkäisyprojektin, jonka tavoit- Raittiuslautakuntien toimesta peruskouluissa 52566: teena on nykyistä laaja-alaisemman toiminta- ja lukioissa toimii sivutoimisia raittiuskasva- 52567: ohjelman kehittäminen työelämän päihdehait- tuksen ohjaavia opettajia. Raittiusopettajatoi- 52568: tojen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on, että toi- minta on kunnasta riippuen järjestetty usealla 52569: mitaan työpaikan kaikilla tasoilla ja osa-alueil- eri tavalla. Selvitysten mukaan raittiusopetta- 52570: 16 52571: 52572: jien työtä ei ole kaikissa tapauksissa kyetty Koulujen tietoon tulleita päihdetapauksia 52573: tyydyttävästi niveltämään muun opetuksen koskevia kyselytutkimuksia on tehty harvatah- 52574: osaksi. Päävastuu opetuksen toteuttamisesta tisesti 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Oheisen 52575: on luokan- ja aineenopettajilla. Raittiusope- yhteenvetotaulukon perusteella nähdään, että 52576: tuksen lisäksi oppilaitoksissa toteutettavassa päihdetapaukset olivat vuonna 1985 kouluissa 52577: päihdevalistuksessa pyritään huomioimaan laa- hieman yleisempiä kuin vuonna 1972, ja samal- 52578: jasti sosiaaliset ja terveydelliset sekä elämänta- la huumausaineiden osuus niistä oli laskenut 52579: poihin liittyvät kysymykset. Tätä kysymystä on vuoden 1968 tasolle. Alkoholin entuudestaan- 52580: selvitetty sosiaali- ja terveysministeriön asetta- kin keskeinen asema oli siten edelleen vahvistu- 52581: massa päihdetiedotustyöryhmän muistiossa nut. 52582: (1986:12). 52583: Myös opetushallinnon ulkopuoliset tahot ku- 52584: ten raittiusjärjestöt, sosiaali- ja terveysviran- 52585: omaiset ja poliisi järjestävät oppilaitoksissa Taulukko 11. 52586: erilaisia valistus- ja tiedotustilaisuuksia ja kam- Päihdetapausten lukumäärä kouluissa 52587: panjoita. 52588: Varsinkin sellaisissa oppilaitoksissa, joissa Vuosi Päihde- Niistä ne Päihteiden 52589: on oppilasasuntola, on erityistä huomiota kiin- tapausten tapaukset, kulutus- 52590: lukumäärä joissa oli rakenne: 52591: nitetty terveyskasvatuksellisiin ja järjestyssään- käytetty vain huumaus- 52592: töjen noudattamiseen liittyviin kysymyksiin alkoholia aineiden 52593: etenkin alkoholinkäytön suhteen. osuus OJo 52594: Koulun ulkopuolinen vapaa nuorisonkasva- N % pojat tytöt 52595: tustyö samoin kuin liikuntatoiminta ovat myös 52596: tehokkaita ehkäisevän alkoholipolitiikan työ- 1968 742 431 58 3 8 52597: muotoja. Opetusministeriön tukemana on 1969 887 629 71 6 4 52598: vuonna 1987 aloitettu työ nuorten vapaaehtoi- 1972 1 534 1 052 69 11 18 52599: sen kansalaistoiminnan voimistamiseksi. Ope- 1985 1 815 1 456 80 3 2 52600: tusministeriö katsoo, että tulisi harkita selvitys- 52601: työn käynnistämistä nuoriso-, liikunta- ja rait- Lähde: Päihdetapaukset Suomen kouluissa, Hakkarai- 52602: tius- sekä kouluviranomaisten suunnitelmalli- nen 1987. 52603: sen yhteistoiminnan tehostamiseksi. 52604: 17 52605: 52606: 52607: 52608: 52609: 4. PÄIHDEHUOLLON TILA JA KEHITYS 52610: 52611: 4.1. Yleistä liittyy sosiaalisia, fyysisiä tai psyykkisiä haitto- 52612: ja. Tällöin huomioidaan sekä käyttäjälle itsel- 52613: Vuoden 1987 alusta uusiutui päihdehuollon leen että hänen läheisilleen aiheutuvat haitta- 52614: lainsäädäntö perusteellisesti,kun päihdehuolto- vaikutukset. 52615: laki (41186) tuli voimaan. Lailla kumottiin Päihteiden ongelmakäyttöön liittyy monia 52616: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä. Siksi ongel- 52617: losta annettu laki (96/61) ja vuodelta 1936 makäyttäjän ja hänen läheistensä palvelutar- 52618: peräisin ollut irtolaislaki (57 /36). peet voivat olla varsin moninaiset. Ongelmia 52619: Päihdehuollossa lainmuutoksella siirryttiin esiintyy erityisesti fyysisen ja psyykkisen ter- 52620: viranomaisaloitteisesta ja asteittain tehostuvas- veyden alueella sekä sosiaalisissa suhteissa ja 52621: ta erityistoimintajärjestelmästä ja erityiskohde- usein myös toimeentuloon, asumiseen ja työ- 52622: ryhmäajattelusta tuottamaan väestölle palvelu- hön liittyvissä kysymyksissä. Puhutaankin on- 52623: ja niiden haittojen vähentämiseksi, joita päih- gelmakäyttäjien kokonaiskuntoutuksesta, jolla 52624: teiden käytöstä aiheutuu. Aikaisemmasta vain korostetaan erilaisten ongelmien huomioon ot- 52625: sosiaalihuoltoa veivoittavasta lainsäädännöstä tamista järjestettäessä päihdehuollon antamaa 52626: poiketen päihdehuoltolaki antaa tehtäviä sekä apua, tukea ja hoitoa. 52627: sosiaali- että terveysviranomaisille. Korjaavan Päihdehuoltolain mukaan palvelut on järjes- 52628: toiminnan rinnalle on noussut entistä tärkeäm- tettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeu- 52629: mäksi ennaltaehkäisevä työ. Uudessa laissa tua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan 52630: tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksiä itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on 52631: rajattiin ja hoitoaikoja lyhennettiin. perustuttava luottamuksellisuuteen. Toimin- 52632: Päihdehuolto liitettiin aikaisempaa tiiviim- nassa on ensisijassa otettava huomioon päihtei- 52633: min muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. den ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. 52634: Tavoitteena on ehkäistä päihteiden käyttöä 52635: mm. vaikuttamalla ongelmakäyttöä synnyttä- 52636: viin ja ylläpitäviin olosuhteisiin ja elämänta- 52637: poihin. Laki velvoittaa kuntia järjestämään 4.2.1. Päihdehuolto sosiaali- ja terveydenhuol- 52638: tarpeenmukaiset palvelut kuntalaisille sekä lon yleisissä palveluissa 52639: yleisinä palveluina että erityisinä päihdehuol- 52640: lon palveluina. Sosiaali- ja terveysviranomaiset Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelu- 52641: vastaavat paikallisella tasolla yhdessä erilaisiin jen kehittäminen on saamassa entistä suurem- 52642: päihdehuollon palveluiden tarpeisiin tarkoite- man merkityksen. Sosiaalihallitus on antanut 52643: tusta toimintajärjestelmästä. Palveluilla ediste- päihdehuoltolain nojalla yleiskirjeen (A 7 52644: tään päihteiden ongelmakäyttäjän sekä hänen 1986/ku), joka käsittelee yleisten sosiaalipalve- 52645: läheistensä toiminta- ja suoriutumiskykyä sekä luiden tehtäviä päihdehuollossa. Lääkintöhalli- 52646: turvataan avun, tuen ja hoidon saanti päihtei- tus on vastaavasti antanut ohjekirjeen (nro 52647: den käytöstä aiheutuvien haittojen syntyessä. 12/1986) päihteiden ongelmakäyttäjien hoidon 52648: järjestämisestä ja kehittämisestä terveyden- 52649: huollossa sekä yleiskirjeen päihdehuoltolain 52650: 4.2. Päihdehuollon palvelujärjestelmä mukaisesta tahdosta riippumattomasta hoidos- 52651: ta terveydenhuollossa (YK 1908/86). 52652: Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta päih- Päihdehuoltoa toteutetaan sosiaalihuollon 52653: teiden käyttö on ongelmakäyttöä, jos aineen yleisissä palveluissa esimerkiksi osana yleistä 52654: päihtymystarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön sosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus- ja per- 52655: 3 381397M 52656: 18 52657: 52658: heneuvontatyötä, toimeentulotukea, kotipalve- 4.2.2. Erityisesti päihdehuoltoon tarkoitetut 52659: lua, vanhusten huoltoa jne. palvelut 52660: Terveydenhuollossa terveyskeskusten neuvo- 52661: latoiminnassa, koulu-, opiskelija- ja työtervey- Päihdehuollon erityisyksiköitä on tähän 52662: denhuollossa, väestön muiden terveystarkas- mennessä kehitetty lähinnä sosiaalihuoltoon. 52663: tusten sekä tavanomaisen vastaanottotoimin- Toiminta siellä voidaan jakaa avo- ja laitoshoi- 52664: nan yhteydessä annetaan päihteiden ongelma- toon. Terveydenhuollon piirissä erityispalvelui- 52665: käyttöön liittyvää ohjausta, neuvontaa ja ter- ta on kehittynyt lähinnä katkaisuhoidon osal- 52666: veyskasvatusta. Päihteiden käyttöön liittyvien ta. 52667: myrkytystilojen, sairauksien ja vammojen hoi- Sosiaalihuollossa erityisiä päihdehuollon 52668: to sekä osin myös juomisesta aiheutuneiden avohoitopalveluita ovat polikliininen päihde- 52669: vieroitusoireiden hoito, ns. katkaisuhoito ta- huolto A-klinikoilla ja nuorisoasemilla sekä 52670: pahtuu ensisijaisesti terveyskeskuksissa. muu avohuollollinen ja -hoidollinen toiminta. 52671: Yleissairaaloiden poliklinikoilla ja sairaansi- Viime aikoina on sekä kuntien että päihde- 52672: joilla hoidetaan sellaiset ongelmakäytöstä ai- huollon järjestöjen toimesta kehitetty ns. päi- 52673: heutuneet sairaudet ja vammat sekä myrkytys- väkeskustoimintaa, huollollisia paikkoja, jon- 52674: tapaukset ja vaikeat vieroitusoireet, jotka sai- ne päihteiden ongelmakäyttäjät voivat hakeu- 52675: rauden luonteen vuoksi tai muista hoidollisista tua saamaan ateria-, hygienia- ja virikepalve- 52676: syistä edellyttävät sairaalahoitoa. luita. 52677: Psykiatrisissa sairaaloissa hoidetaan niitä Päihdehuoltona voidaan pitää myös yhteis- 52678: henkilöitä, joilla päihteiden käyttö on aiheutta- työssä poliisin kanssa tapahtuvaa säilöönotet- 52679: nut akuutin psykoottisen tilan tai päihteiden tujen huolto- ja hoitoonohjaustoimintaa, jota 52680: käyttö liittyy muihin sairaalahoitoa vaativiin tosin tapahtuu vasta kokeiluluontoisesti muu- 52681: psyykkisiin häiriöihin. tamilla paikkakunnilla. Lähinnä sosiaalihuol- 52682: Päihteiden käyttö voi liittyä myös sellaisiin lon toimesta putkiin on sijoitettu osa-aikaisia 52683: psyykkisiin sairauksiin, joiden ensisijainen hoi- sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia, joiden 52684: to tapahtuu mielenterveystoimistoissa. palveluita säilöönotetut voivat käyttää. Haluk- 52685: Vuoden 1987 aikana on tehty joitakin kokei- kaille on esimerkiksi tarjottu mahdollisuutta 52686: luja raskaana olevien alkoholin suurkuluttajien hakeutua katkaisuhoitoasemille tai kuntoutus- 52687: saamiseksi hoidon piiriin. Kokeilusta mainitta- laitoksiin. 52688: vin on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Eräissä sosiaalitoimistoissa on erityisiä päih- 52689: naistenklinikalla tehty tutkimus, jonka tietoja teiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuja ohjaus- 52690: on hyödynnetty erilaisissa koulutustilaisuuksis- ja neuvontapalveluita, joista muutama kokei- 52691: sa eri puolilla Suomea. Suunnitteilla on myös luluontoisesti myös päivystää virka-ajan ulko- 52692: erityinen toipilaskoti-huoltokoti -kokeilu yh- puolella. Palveluilla on pyritty vastaamaan 52693: teistyössä Ensikoti-turvakoti -liiton kanssa. akuutteihin kriisi- ja hoitoonhakeutumistilan- 52694: HYKS:ssa toimii alkoholisairauksien tutki- teisiin. Näin on voitu esim. väkivaltatilanteissa 52695: musyksikkö, joka tekee maassamme lääketie- yhteistyössä poliisin kanssa rauhoittaa tilanne 52696: teellistä alkoholitutkimusta. Vuonna 1987 sen ja tarjota kriisihoitoa. Tällaisella toiminnalla 52697: ohjelmassa tutkittiin ja kehitettiin mm. liika- on voitu oleellisesti vähentää tarvetta tahdosta 52698: käytön varhaistoteamiseksi soveltuvia labora- riippumattamaan hoitoon. Sosiaalitoimistoissa 52699: torio-osoittimia ja niiden hyödyntämistä ennal- tapahtuva päihdehuolto tapahtuu kuitenkin 52700: taehkäisevänä toimenpiteenä terveydenhuollos- pääsääntöisesti muun sosiaalityön ohessa. 52701: sa. Alkoholin ongelmakäytön varhais- ja suur- Joissakin kunnissa harjoitetaan ns. sosiaali- 52702: kulutustoteamista ja niihin liitettyä terveyskas- huollollista työtoimintaa, jonka tarkoitus on 52703: vatusta on kehitetty menestyksellisesti mm. kuntouttaa päihteiden ongelmakäyttäjiä tai 52704: tapaturma-asemilla ja terveydenhuollon mää- turvata heille työssäkäynnin mahdollisuus. 52705: räaikaistarkastusten yhteydessä. Lisäksi tutki- A-klinikat ja nuorisoasemat ovat avohoito- 52706: musyksikössä on tehty vertailevaa hoitotutki- paikkoja, jonne päihteiden ongelmakäyttäjät 52707: musta Kalliolan kuntoutusklinikan ja Järven- ja heidän läheisensä voivat hakeutua palveluita 52708: pään sosiaalisairaalan kesken. Keskeinen joh- saamaan. Niiden tavoitteena on päihteiden on- 52709: topäätös oli, että kuntoutuslaitosten pitäisi gelmakäytön ja siihen liittyvien fyysisten, 52710: kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien hoita- 52711: retkahdusten estoon. minen sekä päihteiden ongelmakäytön ehkäisy 52712: 19 52713: 52714: ja ongelmakäyttäjän aseman ja suoriutumise- voitteena on päihteiden ongelmakäytön lievit- 52715: dellytysten parantaminen. Toiminta perustuu tyminen, niistä vapautuminen ja normaaliasun- 52716: vapaaehtoiseen hoitoonhakeutumiseen. Hoito- toon siirtyminen. On syytä korostaa sitä, että 52717: työn lisäksi A-klinikoilla tehdään ulospäin näitä palveluita ei ole tarkoitettu pelkän asun- 52718: suuntautuvaa tiedotus-, koulutus- ja vaikutus- nottomuuden hoitoon. 52719: toimintaa. Henkilökunta koostuu sekä sosiaali- Puolimatkankodit tai hoitokodit on tarkoi- 52720: työn että terveydenhuollon työntekijöistä. Kes- tettu lähinnä työelämässä mukana oleville. 52721: keisiä työmuotoja ovat erilaiset yksilö-, perhe- Päihdehuollon palvelutalot ovat lähinnä 52722: ja ryhmäterapiamuodot, asiakkaan tukeminen huolto- ja suojakoteja työelämästä syf)assa 52723: sosiaalisten ongelmien selvittelyssä, avokatkai- oleville eläkeläisille, joille asumisen lisäksi jär- 52724: suhoito ja kriisihoito sekä päihteiden ongelma- jestetään hoidollisia palveluita ja viriketoimin- 52725: käyttöön liittyvät terveydenhuollolliset palve- taa. Ylläpitäjinä ovat kunnat ja kuntainliitot, 52726: lut. A-klinikoita ylläpitävät kunnat, kuntainlii- A-klinikkasäätiö, yksityiset ja kristilliset yhtei- 52727: tot ja A-klinikkasäätiö. söt. 52728: Päihdehuollollinen laitoshoito voidaan jakaa Ensisuoja on päihteiden ongelmakäyttäjien 52729: toimintaan katkaisuhoitoasemilla, kuntoutta- väliaikainen majoituspaikka, jossa pyritään 52730: vassa laitoshoidossa ja hoidollisissa asumispal- välttämättömien perustarpeiden tyydyttämi- 52731: veluissa. seen, huollon tarpeen selvittämiseen ja välittö- 52732: Katkaisuhoitoa päihteiden käytön keskeyttä- mään pysyväisluontoisten huoltotoimenpitei- 52733: miseksi ja käytöstä aiheutuvien vieroitusoirei- den käynnistämiseen muiden sosiaali- ja ter- 52734: den ja muiden vaikeuksien hoitamiseksi anne- veydenhuollon yksiköiden toimesta. 52735: taan sosiaalihuollon katkaisuhoitoasemilla ja Varsinaisia päihtyneiden käsittelystä annetun 52736: era1ssa terveydenhuollon katkaisuhoitoyksi- lain (461/73) mukaisia selviämisasemia ei Lah- 52737: köissä. Katkaisuhoitoa annetaan myös avohoi- den kokeiluselviämisaseman lisäksi ole. Väliai- 52738: tona A-klinikoilla ja terveyskeskuksissa. Kat- kaisia selviämisasemia nuorisolle on eri järjes- 52739: kaisuhoitoasemia ylläpitävät kunnat, kuntain- töjen ja viranomaisten taholta järjestetty vii- 52740: liitot ja A-klinikkasäätiö. konloppuisin ja eri tapahtumien yhteyteen. 52741: Pääkaupunkiseudulla katkaisuhoitoa anne- 52742: taan jonkin verran myös yksityissairaaloiden 52743: toimesta. Useilla paikkakunnilla katkaisuhoi- 4.2.2.1. Erityispalvelujärjestelmän kehitys 52744: topalveluita annetaan normaalina terveyskes- 52745: kuspalvelulla vuodeosastoilla. Terveydenhuollon toteuttamassa päihde- 52746: Päihdehuollon kuntoottavaa laitoshoitoa an- huollossa toiminta tapahtuu pääsääntöisesti 52747: netaan erilaisissa kuntoutuslaitoksissa, esim. muun terveydenhuollon ohella. Varsinaisiin al- 52748: sosiaalisairaalassa, huoltoloissa, kuntoutuskli- koholisairauksiin erikoistuneita yksiköitä ei ole 52749: nikoilla jne. Yksiköissä pyritään lyhyttä kat- lukuunottamatta Helsingin yliopistollisen kes- 52750: kaisuhoitoa pitempiaikaiseen laitoshoitoon. kussairaalan alkoholisairauksien poliklinikkaa, 52751: Kuntoutuslaitoshoito on tarpeellista henkilölle, joka resurssiongelmien vuoksi toimii vain tut- 52752: jolle avohuollon palvelut eivät ole riittäviä tai kimusyksikkönä. 52753: tarkoituksenmukaisia. Hoito tapahtuu erilaisin Huumausaineiden käyttäjien hoitoa Suomes- 52754: terapia- ja ohjelmamuodoin sosiaali- ja tervey- sa on tapahtunut pääsääntöisesti päihdehuol- 52755: denhuollon menetelmin. Laitoksiin voidaan ot- lon perushoitojärjestelmässä. Poikkeuksen 52756: taa myös perheenjäseniä ja muita omaisia. muodostavat vuonna 1986 toimintansa aloitta- 52757: Kuntien ja kuntainliittojen lisäksi toimintaa nut Kalliolan kuntoutusklinikan Kärkelän hoi- 52758: ylläpitävät valtio ja yksityiset yhteisöt. tokoti Kiskossa ja vuonna 1987 toimintansa 52759: Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasumi- aloittaneet Helsingin yliopistollisen keskussai- 52760: nen on tarkoitettu henkilöille, jotka puutteelli- raalan huumevieroitusyksikkö ja A-klinikka- 52761: sen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat jatkuvaa säätiön Hietalinnayhteisö Helsingissä. 52762: päivittäistä tukea ja apua omatoimisen asumi- Asumispalveluita lukuunottamatta naisille ei 52763: sen mahdollistamiseksi. ole kehitetty omia hoitopaikkoja. Naisten 52764: Päihdehuollon asumispalveluilla tarkoite- osuus päihdehuollon palveluiden käyttäjistä on 52765: taan sellaisia asumis- ja sosiaali- ja terveyden- noin 12-20 OJo. Vaikka hoitojärjestelmää ei 52766: huollon palveluita, joita tarvitaan osana päih- ole kehitetty sukupuolen mukaan, niin yksiköi- 52767: teiden ongelmakäyttäjän kuntouttamista. Ta- den sisällä työtä on eriytetty. Päihteiden ongel- 52768: 20 52769: 52770: Taulukko 12. 52771: Toiminnassa olevat A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset, puoli- 52772: matkankodit, päihdehuollon palvelutalot ja ensisuojayksiköt vuosina 1975, 1980, 1983, 1985, 52773: 1986 ja 1987 52774: 52775: Toimintayksikkö ................................... 1975 1980 1983 1985 1986 1987 52776: 52777: A-klinikat .................................. 27 41 52 56 59 60 52778: Nuorisoasemat ............................. 9 9 9 9 10 10 52779: Katkaisuhoitoasemat ....................... 8 16 18 20 22 23 52780: Kuntoutuslaitoksee ......................... 12 14 15 17 21 22 52781: Puolimatkankodit2 ......................... 23 23 30 17 19 22 52782: Päihdehuollon palvelutaloe ................ 7 19 29 28 28 76 52783: Ensihuoltoyksiköt 4 ......................... 4 12 12 12 13 17 52784: 52785: Lähde: sosiaalihallitus, erillisselvitykset 1988. 52786: 1 52787: ) sosiaalisairaala, huoltola, kuntoutusklinikka, kuntoutuslaitos. 52788: 2 52789: ) lähinnä hoitokoteja, vuosina 1985-1986 tilastoitu vain hoitokodit. 52790: 3 52791: ) lähinnä huoltokoteja, vuoteen 1986 tilastoitu huoltokodit. 52792: 4 52793: ) lähinnä ensisuojia. 52794: 52795: 52796: makäytöstä kärsivien naisten asumispalvelut ja paan alkoholistihuollon kannatusyhdistys, Kal- 52797: ensihuolto ovat kuitenkin edelleen varsin kehit- liolan kannatusyhdistys, Sininauhaliiton jäse- 52798: tymättömiä. Vaikeimmassa asemassa olevien nyhteisöt, Pelastusarmeija sekä muut yksityiset 52799: naisten huoltoa ei ole riittävästi kehitetty. ja kristilliset yhteisöt. 52800: Nuorten päihteiden ongelmakäyttäjien hoi- Osa yksityisistä palveluiden tuottajista on 52801: toon, vanhempien tukemiseen ja osin myös tehnyt ostopalvelusopimuksen kunnan tai kun- 52802: kenttätyöhön on erikoistuttu nuorisoasemilla. tien kanssa. Toinen osa yksityisistä tuottaa ns. 52803: Lisäksi on muutamia erityisesti nuorille päih- valtakunnallisia palveluita ja kolmas, lähinnä 52804: teiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuja hoito- osa kristillisistä järjestöistä, tuottaa valtakun- 52805: koteja. Joillakin paikkakunnilla on lähinnä nallisia palveluita avustusten, lahjoitusten ja 52806: järjestöjen ja eri viranomaisten toimesta järjes- asiakaskohtaisien maksusitoumustuottojen va- 52807: tetty nuorten selviämisasematoimintaa ja ko- rassa. 52808: tiinkuljetusta. Varsinaisten päihdehuoltopalveluiden tuotta- 52809: Vanhusväestön osuus päihteiden ongelma- misen lisäksi osalla järjestöjä on merkittävä 52810: käyttäjistä on hitaasti kasvamassa. Tämä aset- rooli päihdehuollon kehittämis-, koulutus- ja 52811: taa uusia vaatimuksia hoitopaikoille sekä työ- tiedotustoiminnassa. Järjestöjen kautta kana- 52812: menetelmien, toimitilojen että tarjottavien pal- voituu myös merkittävässä määrin vapaaeh- 52813: veluiden osalta. toistyötä päihdehuollon hyväksi. 52814: Ruotsinkielisiä päihteiden ongelmakäyttäjiä Päihdehuollon järjestöjen toimintaa on ra- 52815: on palveltu normaalisti päihdehuollon perus- hoitettu myös suoralla valtion avustuksella. 52816: ja erityispalvelupisteissä ruotsinkielisen henki- Vuonna 1987 tähän toimintaan myönnettiin 52817: lökunnan toimesta. Vuonna 1987 aloitti toi- 5 050 000 mk. Vuodesta 1988 alkaen päihde- 52818: mintansa kuntouttavaa laitoshoitoa erityisesti huollon järjestöjen tukeminen siirtyi Raha- 52819: ruotsinkielisiä varten perustettu Pixne-kliniken automaattiyhdistyksen kautta tapahtuvaksi 52820: Maalahdessa. (Laki arpajaislain 3 §:n muuttamisesta, 244/ 52821: 1988). 52822: A-klinikkasäätiö on merkittävin päihdehuol- 52823: 4.2.2.2. Päihdehuollon järjestöt tojärjestö .ja sen keskustoimisto oli suurin har- 52824: kinnanvaraisen valtionavun saaja. A-klinikka- 52825: Kuntien ja kuntainliittojen sekä valtion päih- säätiöllä on ostopalvelusopimus noin 100 eri 52826: dehuollon toimintayksiköiden lisäksi päihde- kunnan kanssa päihdehuoltopalveluiden pai- 52827: huoltoa ylläpitävät mm. A-klinikkasäätiö, Va- kallisesta tuottamisesta. Paikallisia yksiköitä 52828: 21 52829: 52830: on 8 A-klinikkaa, 5 nuorisoasemaa, 7 katkai- meija on eräs vanhimpia asumispalveluiden ja 52831: suhoitoasemaa ja 8 hoitokotia. muun ensihuollon järjestäjiä päihdeongelmai- 52832: Suoralla valtionavulla on A-klinikkasäätiön sille. Vuonna 1987 sillä oli 10 päihdehuollon 52833: keskustoimiston toteuttaman valtakunnallisen laitosta (hoito- ja huoltokotia) sekä 6 asuntola- 52834: toiminnan (mm. koulutustoiminta, päihde- yksikköä. 52835: huollon erikoislehti Tiimi) lisäksi tuettu erilais- AA-liike on merkittävä päihteiden ongelma- 52836: ta tutkimus- ja kehittämistoimintaa; ylläpidetty käyttäjien tukimuoto, jossa vapaaehtoistyöllä 52837: Turussa Linkki-ryhmää, jonka tehtävänä on autetaan kohtalotovereita. Vuonna 1987 AA- 52838: auttaa Suomeenpalaavia muissa pohjoismaissa ryhmiä toimi kaikkiaan 214 paikkakunnalla ja 52839: vaikeuksiin joutuneita nuoria; avustettu erityi- ryhmiä oli kaikkiaan 539. 52840: sesti huumausaineiden väärinkäyttäjille tarkoi- 52841: tettua Hietalinna-yhteisöä sekä Kööpenhami- 52842: naan sijoitettua sosiaalityöntekijätoimintaa, 4.3. Päihteisiin liittyvä palveluiden käyttö 52843: joka yhteistyössä Suomen suurlähetystön so- 52844: siaaliavustajan kanssa työskentelee Kööpenha- 4.3.1. Palveluiden käyttö sosiaali- ja tervey- 52845: minan suomalaisten päihteiden ongelmakäyttä- denhuollon yleisissä palveluissa 52846: jien parissa. 52847: Sininauhaliitto kokoaa yhteen 35 kristillistä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon perus- 52848: päihdehuoltojärjestöä. Liiton tehtäväalueina palveluissa päihteisiin liittyvistä palveluista ei 52849: ovat täydennyskoulutus, konsultointi, tutki- ole saatavissa tilastotietoja. Päihdetapauslas- 52850: mus- ja tiedotustoiminta. Liiton jäsenyhteisöil- kennan 1987 mukaan yhden päivän aikana 52851: lä on toimintaa jokaisessa läänissä. Jäsenyhtei- sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käytti 52852: söillä on kaikkiaan 30 hoito- ja asumispalvelu- 7 031 henkilöä päihteiden käytön vuoksi. Näis- 52853: yksikköä, 82 tukiasuntopaikkaa ja päiväkes- tä toimintayksiköt arvioivat ongelmakäyttäjiä 52854: kuksia ja avovastaanottoja 9. Lisäksi on etsi- olevan 6 030 henkilöä (85,8 Olo). Palveluita saa- 52855: vää työtä, ryhmätoimintaa ja huumetyötä. Si- maan hakeutuneista tai hoidossa olleista 72 % 52856: ninauhaliitto ja kahdeksan sen jäsenyhteisöä kirjattiin sosiaalitoimen yksiköissä ja loput 52857: saivat valtionapua. terveydenhuollon yksiköissä. Miesten osuus oli 52858: Merkittävä valtionavun saaja on ollut A-kil- 84 % ja naisten 16 %. Palveluiden käyttö ka- 52859: tojen liitto ry., joka on asiakasjärjestö. Vuon- saantui voimakkaasti Uudenmaan lääniin, 52860: na 1987 toimi kaikkiaan 56 eri A-kiltaa eri kaikkiaan 33 % tapauksista (Päihdetapauslas- 52861: puolilla maata. Toimintaan killoissa osallistui kenta 1987, ennakkotieto. Sosiaalihallitus ja 52862: n. 7 000 henkilöä. Erilaisia ryhmä-, kokous-, lääkintöhallitus 1988). 52863: koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, leirejä ja Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden 52864: alueellisia tilaisuuksia järjestettiin vuoden 1987 tarpeeseen liittyessään päihteiden käyttö saat- 52865: aikana noin 9 000. taa olla vain yksi tekijä monien muiden palve- 52866: Yksi valtionavun saajista on Nuorten Palve- luiden käyttöön johtaneiden syiden joukossa. 52867: lu, joka järjestää ja organisoi vapaaehtoista Yleensäkään sosiaali- ja terveydenhuollon 52868: nuorisonhuoltotyötä tarkoituksenaan etsivän päihde-ehtoisista palveluista tai päihdehuollon 52869: työn menetelmin antaa psyykkistä ja fyysistä erityispalvelujärjestelmästä kootut tilastotiedot 52870: ensiapua ongelmaisille nuorille ja tarvittaessa eivät osoita pelkästään päihteiden käytöstä ai- 52871: opastaa näitä palveluiden piiriin. Päivystysase- heutuvien haittojen laajuutta. Ne eivät myös- 52872: matoimintaa järjestö harjoittaa 16 paikkakun- kään sovellu päihdehuollon palveluiden tar- 52873: nalla. peen osoittimiksi. Lähinnä ne kuvaavat päih- 52874: Seurakuntien diakoniatyössä on kehitetty teiden ongelmakäyttöön liittyvän palvelujärjes- 52875: päihteiden ongelmakäyttäjille soveltuvia toi- telmän kehitystä ja sen aiheuttamaa palvelui- 52876: mintamuotoja. Näitä ovat mm. päihdetyöhön den käyttöä. 52877: erikoistuneiden diakonien toiminta, päihdelei- Voidaan kuitenkin todeta, että päihteiden 52878: rien järjestäminen ja avustustoiminta. Valta- käyttö liittyy merkittävänä osana tekijöihin, 52879: kunnallisella tasolla toimintaa on ohjannut jotka johtavat erilaisten sosiaalihuollon palve- 52880: kirkon diakoniatyön keskus. luiden käyttöön ja tarpeeseen. Näin on esimer- 52881: Lisäksi päihdehuollossa toimii yhteisöjä, jot- kiksi toimeentulohuollon, lastensuojelun, asu- 52882: ka eivät saa suoraa valtion apua, mutta joiden mispalveluiden ja sosiaalisesti työrajoitteisten 52883: palvelutuotanto on merkittävää. Pelastusar- huollon kohdalla. 52884: 22 52885: 52886: Sosiaalihuollon peruspalveluissa annettavat ohjelmien yhteydessä on testattu mahdolli- 52887: päihdehuollolliset toimenpiteet voivat olla esi- suuksia terveyskasvatukseen ja terveydenhuol- 52888: merkiksi neuvontaa ja ohjantaa, yksilö- ja lon osaamista päihdeongelmien kohtaamisessa. 52889: perhekeskusteluita, erilaisia asumiseen, työ- Toiminnassa ovat korostuneet kokeilut, koska 52890: hön, toimeentuloon, sosiaaliseen ja psyykki- varsinaisia voimavaroja ei ole ollut käytettävis- 52891: seen kuntoutukseen liittyviä hoito-, huolto- ja sä terveyskasvatuksen laajamittaisempaan to- 52892: kuntoutustoimenpiteitä. Paljolti työ tällä het- teuttamiseen. Tupakoinnin vähentämiseen oh- 52893: kellä keskittyy toimeentulotuen jakoon ja hoi- jatuilla määrärahoilla on ollut mahdollista tu- 52894: toon ohjaamiseen. kea joitakin raittiuskasvatukseen keskittyneitä 52895: Terveydenhuollossa lääkintöhallituksen al- ohjelmia. Tilanne tältä osin on muuttunut 52896: koholihaittatyöryhmä asetti vuonna 1981 ter- vuonna 1988, jolloin terveyskasvatusmäärära- 52897: veydenhuollon alkoholipoliittisiksi strategioiksi hoja on voinut myös ohjata alkoholihaittojen 52898: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisen, vähentämiseen. 52899: alkoholiongelmien varhaisen toteamisen ja al- Päihdehuoltolaki asetti terveydenhuoliolle 52900: koholihaittoja koskevan terveyskasvatuksen li- vuoden 1987 alusta uudenlaisen vastuun myös 52901: säämisen. päihdeongelmien osalta. Vuoden 1988 aikana 52902: Terveydenhuollossa on tämän jälkeen toteu- valmistuu raportti kaikaisuhoidosta terveyskes- 52903: tettu yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa ko- kuksissa. Alustavat tulokset osoittavat, että 52904: keiluohjelmia, joiden avulla on hankittu tietoja terveydenhuollossa hoidetaan päihteiden ongel- 52905: ja kokemuksia terveydenhuollon mahdolli- makäyttäjiä varsin monipuolisesti ja laajasti. 52906: suuksista mm. strategioiden toteuttamisessa. Kokemuksien perusteella terveydenhuollos- 52907: Näistä kokeiluista mainittakoon kokeiluohjel- sakin on vaikeaa tavoittaa päihteiden ongelma- 52908: ma '' Alkoholihaittojen vähentäminen terveys- käyttäjiä, ellei heillä ole vakavia alkoholin 52909: keskusten työmuotona" (1986), "Päihdeongel- aiheuttamia sairauksia tai oireita. Kokemukset 52910: mainen terveysasemalla" (1986), "Alkoholion- terveyskasvatuksesta ovat toistaiseksi ristiriitai- 52911: gelmien ehkäisy neuvolassa" (1988). Monien sia, mutta "pieni puuttuminen" näyttää sovel- 52912: 52913: 52914: 52915: 52916: Taulukko 13. 52917: Päihteisiin liittyvä laitoshoito terveydenhuollossa 52918: 52919: Sairaalahoito 1969 1975 1980 1983 1985 52920: Maksakirroosi 52921: - henkilöitä .......... 935 1 108 1 240 1 273 1 136 52922: - hoitopäiviä ......... 15 422 16 641 15 569 18 414 15 175 52923: Haiman sairaudet 52924: - henkilöitä .......... 1 653 2 890 2 940 2 715 2 630 52925: - hoitopäiviä ......... 23 617 36 158 49 230 29 701 25 158 52926: A lkoholimyrkytys 52927: - henkilöitä .......... 640 821 620 637 670 52928: - hoitopäiviä ......... 2 407 2 406 1 621 1 495 1 645 52929: Alkoholipsykoosi 52930: - henkilöitä .......... 157 242 291 288 334 52931: - hoitopäiviä ......... 884 1 396 2 400 4 044 4 852 52932: Yhteensä: 52933: - henkilöitä .......... 3 385 4 071 5 091 4913 4 770 52934: - hoitopäiviä ......... 42 330 56 601 68 820 53 654 46 830 52935: 52936: Lähde: Lääkintöhallitus 1988. 52937: 23 52938: 52939: tuvan terveydenhuollon menetelmäksi hyvin. kasmäärä on vuosina 1980-1987 kasvanut 52940: Terveydenhuollon eräissä toimipisteissä alko- noin 35 OJo ja asiakaskäyntien määrä on vastaa- 52941: holin käyttö otetaan systemaattisesti esiin, vana aikana lisääntynyt noin 38 %. 52942: näistä äitiysneuvolatoiminta ja työterveyshuol- Vuonna 1987 Suomessa toimi yhteensä 70 52943: to lienevät selkeimpiä esimerkkejä. Lisäksi on polikliinistä päihdehuollon yksikköä sivuvas- 52944: tuettu kokeilua, jossa lääketieteen opiskelijat taanottoineen. Päihdehuoltolain voimaantulon 52945: kertoivat kouluissa alkoholihaitoista nuorille. jälkeen on erityisesti pyritty parantamaan so- 52946: Kokemukset olivat rohkaisevia. Lääkintöhalli- siaalihuollon peruspalveluiden kykyä kohdata 52947: tus seuraa kahden vuoden välein tehtävän päihteiden ongelmakäyttöön liittyvää palvelun 52948: nuorten terveystapatutkimuksen avulla nuorten tarvetta. Lain voimassaolon ensimmäisen vuo- 52949: alkoholinkäytön kehitystä. den kokemukset osoittavat kuitenkin alusta- 52950: Rekisteritietojen epätarkkuus estää kovin vasti, että päihteiden ongelmakäyttäjän ja hä- 52951: yksityiskohtaiset tulkinnat alkoholisairauksien nen läheisensä on vaikea saada mm. kotipalve- 52952: aiheuttamista hoitopäivistä ja niiden kehityk- luja, perhe- ja kasvatusneuvonnan palveluja, 52953: sestä. Vuoden 1987 alusta on käytetty uutta mielenterveyspalveluja, vanhustenhuollon pal- 52954: tautiluokitusta, jonka vaikutuksia diagnoosi- veluja ja sosiaalihuoltolain mukaisia asumis- 52955: käytäntöön ei vielä tunneta. palveluja. Nämä palvelut eivät ole riittävästi 52956: kehittyneet päihteiden ongelmakäyttäjälle siitä 52957: syystä, että aikaisemman lainsäädännön mu- 52958: 4.3.2. Palveluiden käyttö päihdehuollon eri- kaisesti päihteiden ongelmakäyttäjälle palvelut 52959: tyispalveluyksiköissä järjestettiin lähes yksinomaan erityispalvelujär- 52960: jestelmän turvin. Myös toimeentulotuen myön- 52961: 4.3.2.1. Avopalveluiden käyttö tämistä ja sosiaalitoimistojen sosiaalityötä tu- 52962: lee kehittää uuden päihdehuoltolain mukaisesti 52963: A-klinikoiden ja nuorisoasemien asia- soveltuvaksi päihteiden ongelmakäyttäjälle. 52964: 52965: 52966: 52967: 52968: Taulukko 14. 52969: Päihteisiin liittyvä avopalveluiden käyttö 52970: A-klinikat, nuorisoasemat, sosiaalitoimistot 52971: 52972: 1969 1975 1980 1983 1986 1987 52973: 52974: A-klinikat 52975: - lukumäärä ............ 11 27 41 52 59 60 52976: - asiakkaat ............. 8 332 19 794 24 898 30 408 32 112 34 956 52977: - käynnit ............... 67 413 179 957 214 464 234 374 256 795 52978: Nuorisoasemat 52979: - lukumäärä ............ 9 9 9 10 10 52980: - asiakkaat ............. 3 712 2 809 2 752 2 608 2 330 52981: - käynnit ............... 24 896 22 893 21 143 25 746 52982: Yhteensä 52983: - lukumäärä ............ 11 36 50 61 69 70 52984: - asiakkaat ............. 8 332 23 506 27 707 33 160 34 720 37 286 52985: - käynnit ............... 67 413 204 853 237 357 255 517 282 541 52986: Sosiaalitoimistot 52987: P AV -lain kohteena olleet . 13 620 17 665 17 218 16 831 14 579 52988: 52989: Lähde: Sosiaalihallituksen erillisselvitys 1988. 52990: A-klinikkasäätiö 1988. 52991: 24 52992: 52993: 4.3.2.2. Laitospalveluiden käyttö Karjalan kuntoutumisklinikka. Lisäksi useilla 52994: terveyskeskusten vuodeosastoilla etenkin maa- 52995: 1980-luvulla tapahtunut kuntouttavan laitos- seudulla annetaan rutiininomaisesti katkaisu- 52996: hoidon lisäys on paljolti seurausta uusien yksi- hoitoa vuodeosastoilla. 52997: tyisten yhteisöjen ylläpitämien ja pienten kun- Laitoshoidon palveluja koskeva kehitys ku- 52998: nallisten kuntoutusyksiköiden perustamisesta. vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien 52999: Katkaisuhoidon lisäys perustuu muutaman uu- jakoa päihde-ehtoisen laitoshoidon osalta. So- 53000: den katkaisuhoitoaseman aloittamiseen ja kat- siaalihuollossa laitoshoitoa kertyi vuonna 1985 53001: kaisuhoitoaikojen lyhentymiseen. kolminkertainen määrä terveydenhuoltoon ver- 53002: Terveydenhuoltoon on viime vuosina kehi- rattuna. Ero on seurausta siitä, että päihde- 53003: tetty muutamia erityisiä katkaisuhoitoyksiköi- huoltoa on kehitetty nimenomaan sosiaalihuol- 53004: tä. Lisäksi eräiden psykiatristen sairaaloiden lossa ja vain päihteiden käyttöön liittyvät sel- 53005: yhteydessä toimii vielä muutama erityinen kat- vät somaattiset tai psyykkiset vammat ja sai- 53006: kaisuhoito-osasto. Vuonna 1987 perustettiin raudet on hoidettu terveydenhuollon laitoksis- 53007: Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin Pohjois- sa. 53008: 53009: 53010: Taulukko 15. 53011: Päihteisiin liittyvä laitöshoito sosiaalihuollossa 53012: 53013: 1969 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53014: Kuntoutuslaitokset 53015: lukumäärä ...... 9 12 14 15 17 21 22 53016: asiakkaat ....... 2 981 6 769 6 795 7 012 7 249 7 808 53017: hoitopäivät ..... 154 477 239 202 272 249 268 680 267 415 278 316 53018: hoitopaikat ..... 455 653 1 001 1 030 1 068 1 079 53019: Kai kaisuhoitoasemat 53020: - lukumäärä ...... 2 8 16 18 20 22 23 53021: - asiakkaat ....... 148 3 996 8 153 7 839 7 746 9 765 53022: - hoitopäivät 30 779 62 004 61 884 60 285 68 328 53023: - hoitopaikat ..... 17 106 219 227 242 273 53024: 53025: Lähde: Sosiaalihallitus, erillisselvitys 1988. 53026: 53027: 53028: 53029: 4.3.3. Asumispalveluiden käyttö Päihdehuollon asumispalvelut kuuluvat so- 53030: siaalihuoltolain säännösten piiriin. Vuodesta 53031: Päihdehuoltoa on laitos- ja avohoidon lisäk- 1984 on sosiaalihuollon valtakunnallisen suun- 53032: si tarjottu asumispalveluina.Pääsääntöisesti on nitelman turvin pyritty lisäämään asumispalve- 53033: lähdetty siitä, että myös sosiaalihuollon asia- luja myös asunnottomille päihteiden ongelma- 53034: kasryhmien asuminen turvataan mahdollisim- käyttäjille ja kuntia on velvoitettu järjestä- 53035: man pitkälle yleisin asuntopolitiikan keinoin. mään inhimillinen asuinpaikka ulkona majaile- 53036: Vain poikkeustapauksissa sekä silloin, kun ville päihteiden ongelmakäyttäjille. 53037: asumiseen liittyy kiinteästi hoidon ja tuen tar- Ympäristöministeriön asunnottomien vuo- 53038: ve, on asumispalvelut tarkoituksenmukaista den 1987 työryhmä, johon osallistuivat myös 53039: järjestää sosiaaliviranomaisten toimesta. Päih- sosiaalitoimen edustajat, laati viisivuotisen oh- 53040: teiden ongelmakäyttäjien asunnottomuus kär- jelman asunnottomuuden poistamiseksi. 53041: jistyi 70-luvun taitteessa. Tällöin lähinnä yksi- Sosiaalihallituksen vuonna 1988 tekemän sel- 53042: tyiset yhteisöt ja kristilliset järjestöt alkoivat vityksen (Raportti sosiaalihuollon päihde- 53043: ylläpitää PA V-lain mukaisia tasoltaan ja toi- ehtoisista palvelumajoituksista 6/88) mukaan 53044: minnaltaan hyvin erilaisia päihdehuollon Suomessa toimi 98 lyhyt- tai pitkäaikaista 53045: hoito- ja huoltokoteja sekä asuntoloita. päihteiden käyttäjille tarkoitettua asumispalve- 53046: 25 53047: 53048: luyksikköä. Näissä oli yhteensä n. 2 300 paik- mintaan liittyviltä sosiaalihuollon tukipalveluil- 53049: kaa. Vuoden 1975 jälkeen asumispalveluyksi- taan vastaa sosiaalihuoltolain palvelu- tai tuki- 53050: köt ovat lisääntyneet 75 OJo:lla, mikä kertoo asumisen tavoitetta ja toiminta-ajatuksia. 53051: päihteiden ongelmakäyttäjien asunnottomuu- Päihdetapauslaskennan 1987 mukaan päih- 53052: den laajuudesta. Myös sosiaalihuoltolain voi- teiden käytön vuoksi sosiaali- ja terveyden- 53053: maantulon jälkeen erityisiä päihdehuollon asu- huollon toimintayksiköissä hoidossa olleista tai 53054: misyksiköitä kuten huoltokoteja on perustettu, hoitoon hakeutuneista puutteellisesti asuvia oli 53055: vaikka päihteiden ongelmakäyttäjien asumis- kaikkiaan yli 30 %, joista täysin vailla asuntoa 53056: palvelut kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaisen oli lähes 13 %. 53057: palvelu- ja tukiasumisen järjestämisen piiriin. 53058: Kunnallisen toiminnan osuus on kasvanut 53059: 1980-luvulla. 53060: Päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoitetut so- Taulukko 17. 53061: siaalihuollon asumispalvelut jakaantuvat Päihteiden käytön vuoksi sosiaali- ja tervey- 53062: alueellisesti epätasaisesti. denhuollon toimintayksiköihin hoitoon hakeu- 53063: tuneet tai hoidossa olevat 13.10.1987 jaoteltu- 53064: na asumistilanteen mukaan 53065: Taulukko 16. 53066: Päihdehuoltoon liittyvien asumispalveluiden Asumismuoto n. llJo 53067: paikkamäärät 1987 53068: Oma asunto ................. 1 288 18,3 53069: Lääni Lähinnä Lähinnä Yht. Vuokra-asunto .............. 2 065 29,4 53070: lyhytaikaista pitkäaikaista Alivuokralainen ............. 142 2,0 53071: asumista asumista Asuntola/yhteismajoitus .... 1 035 14,7 53072: tarjoavat tarjoavat Täysin vailla asuntoa ........ 900 12,8 53073: yksiköt 1) yksiköt 2) Asuu vanhempiensa luona ... 520 7,4 53074: Uudenmaan ..... 139 764 903 Muu majoittautuminen ...... 905 12,9 53075: Kymen .......... 75 66 141 Ei tietoa ..................... 176 2,5 53076: Turun ja Porin .. 8 393 401 Yhteensä .................... 7 031 100,0 53077: Hämeen ......... 93 287 781 53078: Keski-Suomen ... 19 40 59 Lähde: Päihdetapauslaskenta 1987, ennakkotieto. So- 53079: Mikkelin ........ 40 40 siaalihallitus ja lääkintöhallitus 1988. 53080: Pohjois-Karjalan 8 46 54 53081: Kuopion ......... 7 40 47 53082: Vaasan .......... 84 84 53083: Oulun ........... 20 81 101 53084: Lapin ............ 109 109 Lyhytaikainen ns. puolimatkankoti asumis- 53085: palvelumuotona ei kata tällä hetkellä esiinty- 53086: Yhteensä ........ 369 1 930 2 299 53087: vää tarvetta, mikä vaikeuttaa mm. päihdeon- 53088: 1 53089: )Puolimatkankodit, hoitokodit. gelmaisten työssä pysymistä ja työhön pääsyä 53090: 2 53091: )Päihdehuollon palvelutalot, huoltokodit tms. sekä laajemmin kuntoutumista. Päihteiden on- 53092: gelmakäyttäjien asumiseen liittyviä vaikeuksia 53093: Lähde: Sosiaalihallitus 6/88. 53094: kuvastaa se, että paikoin jopa 40 % poliisin 53095: toistuvasti säilöön ottamista henkilöistä on 53096: asunnottomia tai joukkomajoituksessa asuvia 53097: päihteiden ongelmakäyttäjiä. Vaikeimmassa 53098: Päihteiden ongelmakäyttäjille pysyväksi asemassa oleville päihteiden ongelmakäyttäjille 53099: muodostuneen asunnottomuuden laajuutta ku- -jotka aikaisemmin kuuluivat irtolaislain pii- 53100: vastaa se, että asumispalvelupaikoista ainoas- riin - tarkoitettujen asumispalveluiden järjes- 53101: taan 20 % on lyhytaikaiseen ja tilapäiseen eli täminen ei ole edistynyt riittävästi. 53102: kuntouttavaan hoitokotiasumiseen tarkoitettu- Asumispalveluiden ohella on ensiarvoisen 53103: ja paikkoja. 1980-luvulla asumispalveluina on tärkeää, että päihteiden ongelmakäytöstä irti 53104: lisätty huoltokotiasumista, joka ei kuitenkaan pyrkiville järjestetään kunnissa mahdollisuus 53105: tasoltaan, henkilökuntamitoitukseltaan ja toi- päästä itsenäisiin vuokra-asuntoihin. 53106: 4 38l397M 53107: 26 53108: 53109: 4.4. Päihteisiin liittyvät akuottipalvelut ja me suurimpaa kuntaa. Tarve akuutti- ja päi- 53110: ensihuolto vystyspalveluihin koetaan suurena, mistä osoi- 53111: tuksena on se, että useammassa kymmenessä 53112: Päihdehuoltolain palvelut tulee järjestää hel- kunnassa on käynnistetty sosiaali-, terveys- ja 53113: posti saatavina, joustavina ja monipuolisina. poliisiviranomaisten yhteistyönä erilaisia ko- 53114: Palveluja tulee olla saatavilla niinä vuorokau- keiluja. Tunnetuimpia näistä kokeiluista on 53115: den aikoina kuin niitä tarvitaan. Tavoitteena erilaiset perheväkivaltatilanteiden sovitteluun 53116: on ollut turvata mahdollisuus apuun, tukeen ja liittyvät vaihtoehtoiskeinot sekä poliisin ja so- 53117: hoitoon myös akuutti- ja kriisitilanteissa kuten siaalityöntekijöiden yhteistyö säilöönotettujen 53118: iltaisin ja viikonloppuisin. henkilöiden kanssa. 53119: Tarve akuuttiin apuun ja kriisi- ja päivystys- Päihdehuoltolain säätämiseen liittyi ratkai- 53120: toiminnan palveluihin on kasvanut. Tämä nä- su, jonka mukaan irtolaislain kohteena ollei- 53121: kyy mm. lisääntyneenä turvakotitoiminnan tar- den henkilöiden huolto tuli järjestää päihde- 53122: peena, päihteisiin liittyvän ensiaputoiminnan huoltolain sekä muun sosiaali- ja terveyden- 53123: lisääntymisenä terveydenhuollossa, säilöönot- huoltolainsäädännön mukaisesti. Entisten irto- 53124: tojen kasautumisena iltoihin ja viikonloppui- laisten ja vaikeasti päihteiden ongelmakäyttä- 53125: hin sekä vaikeasti päihdeongelmaisten ensi- jien joukossa on suurimmassa avun, tuen ja 53126: huollollisten palveluiden puutteena. Päihdeta- hoidon tarpeessa olevia henkilöitä, jotka tar- 53127: pauslaskennan 1987 mukaan sosiaali- ja tervey- vitsevat ravintoon, asumiseen, kuntoutukseen, 53128: denhuollon toimintayksiköihin hakeutuneista vaatetukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä pe- 53129: 13.10.1987 lähes 44 OJo hakeutui hoitoon ilman ruspalveluita. Kokemukset ensimmäiseltä päih- 53130: ajanvarausta. dehuoltolain voimassaolovuodelta osoittavat, 53131: Päihdehuoltolain edellyttämiä päivystyspal- että ko. ryhmille ei ole kehittynyt riittävästi 53132: veluja on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuol- heille soveltuvia ja heidän tarpeidensa mukai- 53133: lon yhteistyönä. Uudenlaisena toimintamuoto- sia palveluja. Asunnottomuus ja perusturvan 53134: na valmiudet kriisityöskentelyyn ovat vielä puute näkyy mm. siinä, että ko. henkilöt ovat 53135: puutteelliset. Toiminnan käynnistämistä on usein säilöönoton kohteena. 53136: vaikeuttanut niukat henkilöstöresurssit, kunta- Sosiaalihuollossa toimivat ensisuojat ovat ol- 53137: tasolla perinteiset viranomaisasenteet ja aikai- leet pääasiallinen palvelupiste näille ihmisille. 53138: semman lainsäädännön muodot. Kriisityöme- Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 ensisuoj aa. 53139: netelmät eivät myöskään ole vielä riittävästi Tehdyn selvityksen perusteella puolet näistä 53140: kehittyneet. yksiköistä on peruskorjauksen tarpeessa. Ensi- 53141: Vuonna 1987 päihdehuollon eräänä kehittä- suojapaikkoja on kaikkiaan n. 600. Näissä 53142: misen painopisteenä on kuitenkin ollut päivys- yksiköissä, jotka aikaisemmin on määritelty 53143: tys- ja kriisipalveluiden kehittäminen. A-klini- päihdehuollon asumispalveluiksi, ei ole saata- 53144: kat ja sosiaalitoimistot ovat pitäneet jossain villa riittävästi sosiaalihuollon palveluja. Ter- 53145: määrin yllä iltavastaanottoja. Myös terveyskes- veydenhuollon palveluja ei ensisuojissa ole 53146: kusten valmius kohdata päihteisiin liittyviä lainkaan tarjolla. Sosiaalihuollossa toimivien 53147: kriisejä on lisääntynyt katkaisuhoitovalmiuden ensisuojien toiminta-ajatus ei ole selkeä ensi- 53148: kasvaessa. Mahdollisuudet akuuttiin apuun huollollisena toimintapisteenä. 53149: ovat kuitenkin maata kattavasti tällä hetkellä 53150: puutteelliset kuten kuntiin tehty kysely vuonna 53151: 1987 osoittaa (Sosiaalihuollon kriisi- ja päivys- 4.5. Päihdehuoltolain mukainen tahdosta 53152: tyspalvelujen kehittämisraportti. Sosiaalihalli- riippumaton hoito 53153: tus 7/88). 53154: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä to- Päihdehuoltolaissa rajattiin tahdosta riippu- 53155: teutettua päivystystoimintaa on lisätty päihde- mattoman hoidon edellytyksiä verrattuna ai- 53156: huoltolain edellyttämällä tavalla. Tämä on ta- kaisempaan irtolaislakiin ja lakiin päihdyttä- 53157: pahtunut mm. sosiaalihuollossa varallaolojär- vien aineiden väärinkäyttäjien huollosta. Uutta 53158: jestelynä ja muina yhteistyösopimuksina ter- aikaisempaan on myös tahdosta riippumatto- 53159: veydenhuollon päivystysyksiköiden kanssa. man hoidon keston lyhentyminen, tahdosta 53160: Varsinaisesti päihdehuoltona toteutettavaa riippumattoman hoidon mahdollisuus myös 53161: kriisityötä tai päivystystä ei ole kuitenkaan terveydenhuollon laitoksissa sekä päätöksen- 53162: järjestetty lukuunottamatta muutamaa maam- teon keventyminen. Vuoden 1987 alusta päih- 53163: 27 53164: 53165: dehuoltolain mukaan voidaan tahdosta riippu- 4.6. Päihdehuollon kehittämissuunnat 53166: mattomaan hoitoon määrätä terveysvaaran tai 53167: väkivaltaisuuden perusteella joko korkeintaan Puitelakina päihdehuoltolaki antaa kunnille 53168: 5 vrk:n hoitoon tai väkivaltaisuuden perusteel- mahdollisuuden kehittää päihdehuoltoa paikal- 53169: la enintään 30 vrk:n hoitoon, jos väkivaltai- lista tarvetta vastaavaksi. Yksityiskohtaisten 53170: suus uusiutuu. velvoitteiden sijasta laki sisältää toiminnan ke- 53171: Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippu- hittämisen lähtökohdat ja antaa kehittämisen 53172: mattomaan hoitoon em. tapauksissa, mikäli suuntaviivat. Keinot on lainsäädännössä jätetty 53173: vapaaehtoinen hoito tai huolto ei ole mahdol- avoimeksi, mutta kunnan tulee lain 3 §:n mu- 53174: lista tai ne ovat osoittautuneet riittämättömik- kaan järjestää päihdehuollon palvelut sisällöl- 53175: ~i. tään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnissa 53176: esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan oma vastuu 53177: toimintajärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittä- 53178: Taulukko 18. miseen korostuu. Toimintajärjestelmän sisältö 53179: Päätöksellä laitoksessa huolletut vuosina saa paikallisesta tarpeesta johdetut toiminta- 53180: 1960-1987 muodot. 53181: Sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus antoivat 53182: Vuosi P AV -lain Irtolaislain kunnille syksyllä 1986 ohjeet ja yleiskirjeet 53183: mukaisesti mukaisesti päihdehuollon järjestämisestä sosiaali- ja ter- 53184: veydenhuollossa. Ohjeiden annon yhteydessä 53185: 1960 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678 302 toteutettiin laaja valtakunnallinen koulutus yh- 53186: 1970 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 136 dessä lääninhallitusten kanssa. 53187: 1975 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 158 Erilaiset valtakunnalliset päihdehuollon tilaa 53188: 1980................... 289 105 koskevat selvitykset antoivat pohjan painopis- 53189: 1985 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 78 teiden määrittelylle. Uudistunut lainsäädäntö 53190: Päihdehuoltolain mukaisesti toi tullessaan erityisesti tarpeen kehittää päih- 53191: 1987 ............... . 30 dehuollon ehkäisevän työn toimintamuotoja, 53192: toimintaa kriisitilanteessa, yleisten palveluiden 53193: saavutettavuutta ja toimintaa heikoimmassa 53194: sosiaalisessa asemassa olevien osalta. Näiden 53195: painopisteiden pohjalta järjesti sosiaalihallitus 53196: Terveysvaaran perusteella päätöksiä ei tiettä- laajan valtakunnallisen päihdehuollon kehittä- 53197: västi ole tehty. Tilanteissa, joissa terveysvaara- misseminaarin ''Päihdehuollon lähikehitys'' 53198: perusteinen pakkohoito voi toteutua, on hoi- syksyllä 1987. Siihen osallistui runsaat 500 53199: dettu joko vapaaehtoisin toimenpitein tai hen- osanottajaa. 53200: kilö on määrätty hoitoon mielisairaslain perus- Ensimmäinen päihdehuoltolain mukainen 53201: teella. toimintavuosi on kunnissa ollut lähinnä lain- 53202: Palvelujärjestelmän monipuolistaminen vuo- säädännön omaksumisen aikaa. Lainsäädäntö 53203: den 1975 jälkeen ja erityisesti 1980-luvulla toi uuden lähtökohdan päihdehuollon toteutta- 53204: alkanut kriisityö ja erilaisten vaihtoehtoisten miselle, kun erityiskohderyhmäajattelu poistui. 53205: toimintamallien soveltaminen mm. yhteistyössä Lain tavoitteiden omaksuminen vaatii asennoi- 53206: poliisin kanssa on johtanut siihen, että tahdos- tumisen muutosta, sillä ennen ylläpidetyn eri- 53207: ta riippumattomiin hoitokeinoihin on tarvinnut tyishuoltojärjestelmän avulla oli vastattu lähes 53208: turvautua hyvin vähän. lrtolaislain kumoutu- kaikkiin päihteiden ongelmakäyttäjien tarpei- 53209: minen ei myöskään vuonna 1987 lisännyt tar- siin. Nyt kehittämisen painopiste on sosiaali- ja 53210: vetta pakkotoimien käyttämiseen. terveydenhuollon peruspalveluiden kehittämi- 53211: Väkivaltaisuuden perusteella tehtyjä tahdos- sessä vastaamaan päihdehuollollisia tarpeita, 53212: ta riippumattomia hoitopäätöksiä tehtiin so- mm. palveluiden saatavuutta lisätään ja niiden 53213: siaalihuollossa vuonna 1987 30. Näistä 26 on tasoa kehitetään. 53214: ollut korkeintaan 5 vuorokauden hoitojaksoja. Yleisten palveluiden ja erityisten päihdehuol- 53215: Tahdosta riippumattomien toimenpiteiden lon palveluiden yhteensovittaminen tulee ole- 53216: kohteena on ollut yhteensä 23 henkilöä. Nais- maan keskeinen päihdehuollon kehittämistä 53217: ten hoitojaksoja oli 5 ja miesten hoitojaksoja koskeva alue. Tämän prosessin aloittamiseen 53218: 25. tähdättiin mm. ohjeilla, jotka lääkintöhallitus 53219: 28 53220: 53221: ja sosiaalihallitus antoivat päihdehuollon tilan johon päihdehuoltoasetus kuntia velvoittaa. 53222: selvittämisestä syksyyn 1988 mennessä. Sosiaalityöntekijän tavoitettavuutta lisätään 53223: Erityisesti kehitetään kevyitä ja nopeita työ- mm. varallaolojärjestelyillä ja porrastamaHa 53224: menetelmiä, hoidon tarvetta arvioivaa toimin- työaikoja sekä yksiköiden aukioloaikoja. Krii- 53225: taa, neuvontaa ja ohjausta päihdehuollon toi- sityömuotojen kokeiluja on lähtenyt kunnissa 53226: mintamuotojen piiriin ja keinoja, joilla no- käyntiin ja tätä kokeilutoimintaa tuetaan eri- 53227: peasti voidaan vastata akuuttiin ja kiireelliseen laisella koulutustoiminnalla, materiaalin tuot- 53228: hoidon ja tuen tarpeeseen. Päihdehuollollista tamisella ja saatujen kokemusten kokoamisella 53229: näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon hen- valtakunnalliseen käyttöön. Samalla tullaan 53230: kilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa tul- huolehtimaan siitä, että kuntalaisilla ja päihde- 53231: laan lisäämään ja sen sisältöjä kehittämään. huollon yhteistyöviranomaisilla on riittävästi 53232: Katkaisuhoitoa sekä päivystys- ja kriisitoi- tietoa kunnan päivystyspalveluiden järjestämi- 53233: mintaa kehitetään ja laajennetaan sosiaali- ja sestä ja niiden sisällöstä. Erityisesti tullaan 53234: terveydenhuollon yhteistyöalueena. Tehtyjen kehittämään neuvonta- ja vastaanottotoimin- 53235: selvitysten mukaan näiden palvelujen saannissa taa kiireellisten tapausten varalle. Tämä toi- 53236: on valtakunnallisesti suurta vaihtelua ja selviä minta on osoittautunut tarpeelliseksi mm. säi- 53237: puutteellisuuksia. löönottojen välttämiseksi. Kriisipalvelujen saa- 53238: Katkaisuhoitoa käyttää erityisesti työikäinen tavuutta helpottamalla voidaan edistää hakeu- 53239: miesväestö, joka ylipäänsä muodostaa päihde- tumista palveluiden piiriin ja toisaalta palvelui- 53240: huollon palveluita kysyvän selvän enemmistön. den nopea reagointi vaikuttaa ongelmien kroo- 53241: Valmiuksia mm. nuorten, naisten ja huumaus- nistumista estävästi (Sosiaalihuollon kriisi- ja 53242: aineiden käyttäjien katkaisuhoitoon tulee ke- päivystyspalvelujen kehittämisraportti. Sosiaa- 53243: hittää ja lisätä katkaisuhoidon saatavuutta lihallitus 7 /88). 53244: yleensä. Katkaisuhoidossa tarvitaan entistä Päihdehuollossa tehostetaan toimintaa hei- 53245: enemmän panostusta selviämisen edistämiseen kommassa sosiaalisessa asemassa olevien osalta 53246: ja vieroitusoireiden hoitoon. Sosiaali- ja ter- tarjoamalla heille soveltuvia peruspalveluja yh- 53247: veydenhuollon yksiköissä tarvitaan turvalliset teistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. 53248: olosuhteet selviämiselle, koska olennainen on- Tälle usein palvelujärjestelmän ulkopuolelle 53249: gelma katkaisuhoidon saannissa on ollut se, jäävälle ryhmälle on ominaista asunnotto- 53250: että hoidon aloittaminen on saatettu joutua muus, huono terveydentila, perusturvan puute 53251: eväämään päihtymistilan vuoksi. Vieroitushoi- ja kroonistuneet päihde- ja mielenterveysongel- 53252: don painopistettä tullaan siirtämään terveys- mat. Heille turvataan perustarpeet kuten ravin- 53253: keskuksille, sillä näissä yksiköissä henkilökun- to ja puhtaus, asuminen ja terveydenhuollon 53254: nan lääketieteellinen asiantuntemus voidaan palvelut. Ryhmään kuuluu entisiä irtolaisia, 53255: taata jatkuvan lääkäripäivystyksen turvin. So- toistuvasti poliisin säilöönottamia ja henkilöi- 53256: siaalihuollon katkaisuhoitoasemien toiminnan tä, joilla on päihdeongelmien lisäksi vakavia 53257: tasoa tullaan parantamaan ja niihin luodaan mielenterveydellisiä ongelmia. 53258: joustava sisäänpääsy mm. iltaisin (Katkaisu- Ensihuoltopalvelujen kehittäminen liittynee- 53259: hoito osana päihdeongelman hoitoa. Sosiaali- nä etsivään työhön ja päiväkeskustoimintaan 53260: hallitus 3/87 ja Katkaisuhoito terveyskeskuk- on luonteeltaan sellaista välitöntä apua, jota 53261: sessa. Lääkintöhallitus 1988.) heikoimmassa asemassa olevat sosiaalihuonol- 53262: Nykyisellään päivystys- ja kriisitoiminta ei ta tarvitsevat. Näitä palvelumuotoja ei ole 53263: kata sitä tarvetta, joka välittömään apuun on riittävästi. Mm. toteutettu ensisuojatoiminta 53264: olemassa. Nämä palvelumuodot ovat päihde- on luonteeltaan ollut enemmän ongelmia yllä- 53265: huoltolain voimaan tultua koettu uusiksi ja pitävää kuin yksilöllistä ohjausta palveluiden 53266: hahmottumattomiksi päihdehuollon toimin- käyttöön. Ensisuojien tasoa ja toimintaval- 53267: naksi. Päihdehuollossa on totunnaisesti kiireel- miuksia parannetaan ja etsivää työtä lisätään. 53268: lisemmissä tilanteissa turvauduttu terveyden- Terveydenhuollossa osana perusterveydenhuol- 53269: huollon päivystyspalveluihin tai poliisin apuun. toa ja sairaalalaitoksen palveluja tehostetaan 53270: Sosiaalihuollon kriisinä on käsitelty lähinnä vaikeasti päihdeongelmaisten terveyspalvelujen 53271: vain pakkotilanteita ja päihteiden käytöstä saantia ja terveydentilan seurantaa sekä kehite- 53272: johtuvaa perheväkivaltaa. tään nimenomaan heille soveltuvia työmuoto- 53273: Päivystyspalveluja ja kriisityötä tullaan ke- ja. 53274: hittämään laajempana kuin ns. valmiutena, Päihdehuoltolaki ja mielisairaslaki sekä lää- 53275: 29 53276: 53277: kintöhallituksen antamat ohjeet tähdentävät, den käytettävissä olevia työttömiä työnhakijoi- 53278: että mielisairaaloissa tulee hoitaa ainoastaan ta. Sosiaalisesti rajoitteiset, joilla pääasiassa 53279: vakavia psyykkisiä häiriöitä. Tämä on käytän- tarkoitetaan päihteiden ongelmakäyttäjiä, eivät 53280: nössä merkinnyt sitä, että aiemmin mielisairaa- ole vajaakuntoisille tarkoitettujen erityispalve- 53281: loissa hoitoa saaneet päihteiden ongelmakäyt- luiden piirissä, ellei heillä ole asianmukaisesti 53282: täjät hakevat nykyisin tukea ja apua muualta, todettua ruumiillista tai henkistä vammaa, sai- 53283: ellei kyseessä ole päihdepsykoosi. Muutos on rautta tai vajavuutta. 53284: merkinnyt huomattavaa lisärasitusta terveys- Päihteiden ongelmakäyttäjien asema työelä- 53285: keskuksille ja johtanut eräissä yhteyksissä sii- mässä on työn vaatimusten noustessa ja työttö- 53286: hen, että psyykkisesti sairaat alkoholistit eivät myyden jatkuessa vaikeutunut. Vaikeudet saa- 53287: aina saa tarvitsemaansa hoitoa. Sama asia da työtä ja pysyä työssä näkyvät mm. siinä, 53288: heijastuu myös sosiaalihuollon yksiköissä. että vuonna 1986 vajaakuntoisina työnhakijoi- 53289: Päihteiden ongelmakäyttö nivoutuu mm. na työvoimapalveluita hakeneista n. 41 000 53290: lastensuojeluongelmiin ja päihteiden ongelma- henkilöstä 15 %:lla vaikeudet työllistyä perus- 53291: käyttö tulee esille mm. toimeentulokysymykse- tuvat sosiaaliseen työrajoitteisuuteen (Työvoi- 53292: nä. Näillä sosiaalihuollon alueilla tullaan te- makatsaus 1987/2). Mm. tämän työnhakija- 53293: hostamaan yhteistyötä ja sosiaalityön alueel- ryhmän usein hyvin moniulotteisten työllisty- 53294: listaminen antaa tähän entistä parempia toi- mis- ja toimeentulo-ongelmien selvittämiseksi 53295: mintaedellytyksiä. Ennaltaehkäisevä toiminta käynnistettiin useiden viranomaisten yhteistyö- 53296: ja rakenteellinen työ ovat päihdehuoltolain nä työvoimaministeriön aloitteesta paikallista- 53297: mukaisia tehtäviä. Näillä alueilla työmuotojen son asiakastyöryhmien työskentely vuonna 53298: kehittäminen on vasta alkamassa. 1982. Vuonna 1986 työvoimaministeriö valmis- 53299: teli erityisohjelman toimenpiteistä työrajoitteis- 53300: ten työttömyyden vähentämiseksi. Erityisohjel- 53301: 4. 7. Päihteiden ongelmakäyttäjien työhön- man keskeinen lähtökohta on se, että päihde- 53302: kuntootus ongelmaisten työllistäminen edellyttää ensisi- 53303: jaisesti heidän kokonaiskuntoutuksensa teho- 53304: Päihteiden ongelmakäyttäjien työllistymis- kasta järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuol- 53305: vaikeuksia ja toimeentuloon liittyviä ongelmia lossa. Erityisohjelman mukaisesti nämä työn- 53306: kuvastaa mm. se, että päihdetapauslaskennassa hakijat voidaan kokonaiskuntouttavien tuki- 53307: 13.10.1987 päihteiden käytön vuoksi hoitoon toimenpiteiden jälkeen ohjata yleisten työvoi- 53308: hakeutuneista ja hoidossa olleista 26 OJo on mapalvelujen piiriin ja avoimille työmarkki- 53309: ansiotyössä ja 32,9 % työttömänä. Eläkkeellä noille. 53310: ja sairaslomalla tai muutoin työvoiman ulko- Sosiaalihuollossa toteutettavien työllistymi- 53311: puolella olevia on 38,5 % (Päihdetapauslas- seen tähtäävien toimenpiteiden kuten työhön- 53312: kenta 1987, ennakkotieto). valmennuksen tai työkokeilun kuin myös suo- 53313: Päihteiden ongelmakäyttäjien työllistymistä jatyön mahdollisuuksia on verrattain vähän 53314: edistetään ensisijaisesti työvoimahallinnon työ- käytetty päihteiden ongelmakäyttäjien työllis- 53315: voimapalveluiden avulla. Päihdehuollon ja tymistuen tai ammatillisen kuntoutuksen kei- 53316: muun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluin noina. Myöskään Kansaneläkelaitoksen amma- 53317: tuetaan työvoimahallinnon niitä keinoja, joista tillisen kuntoutuksen palvelut eivät ole olleet 53318: on tarkemmin säädetty työllisyyslaissa ja -ase- helposti päihteiden ongelmakäyttäjien ulottu- 53319: tuksessa. Työllisyyslain astuttua voimaan villa. 53320: 1.1.1988 kumoutui kokonaisuudessaan vajaa- Erityisesti päihteiden ongelmakäyttäjille tar- 53321: kuntoisten henkilöiden työhönsijoituksen tuke- koitettua työllistymiseen tähtäävää kuntoutus- 53322: mista koskeva asetus (999/1986). Ko. asetusta toimintaa on sen sijaan järjestetty eräissä kun- 53323: edeltäneessä työrajoitteisia koskevassa asetuk- nissa sosiaalihuoltolain 17 § :n perusteella. Täl- 53324: sessa (832/1982) sosiaalisesti työrajoitteiset laisia kuntoutuspaikkoja oli kunnissa vuonna 53325: kuuluivat vielä työllistämistä tukevien säännös- 1986 käytössä noin 440 pääasiassa Helsingin 53326: ten piiriin. Tällä hetkellä työvoimahallinnon kaupungissa ja työhönkuntoutuspäiviä ko. 53327: toiminta päihteiden ongelmakäyttäjien työllis- vuonna kertyi lähes 110 000. Toteutetun työ- 53328: tämisessä ja työhönkuntoutuksessa perustuu hönkuntoutustoiminnan ongelmaksi on muo- 53329: niille palveluille ja tukitoimenpiteille, jotka dostunut se, ettei sillä ole ko. henkilöitä kui- 53330: koskevat muitakin työkykyisiä, työmarkkinoi- tenkaan kyetty riittävässä määrin saamaan 53331: 30 53332: 53333: normaalityöllistymisen piiriin, vaan ko. ratkai- taa mm. säädösmuutoksilla. Edellisen lisäksi 53334: su on muodostunut pysyväisratkaisuksi henki- toimikunta ehdottaa sosiaalipalveluna järjes- 53335: lön työllistämisessä. Sosiaali- ja terveysmi- tettäväksi työmahdollisuuden niille, joiden so- 53336: nisteriön asettama suojatyötoimikunta 1985 siaalisen ja terveydellisen toimintakyvyn säilyt- 53337: käsitteli vajaakuntoisten työllistämistä ja työ- tämiseksi ja edistämiseksi se on tarpeen. Toi- 53338: toimintaa (KM 1987:59). Toimikunta ehdottaa mikunnan ehdotukset ovat olleet laajalla lau- 53339: vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistämisen suntokierroksella. Lausuntojen perusteella va- 53340: lähtökohdaksi sijoittumista joko oma-aloittei- jaakuntoisten työllistämisen lähtökohdat ovat 53341: sesti tai työnvälityksen toimenpitein avoimille oikeansuuntaisia ja työllisyyslain tavoitteiden 53342: työmarkkinoille. Työllisyyslain ja -asetuksen mukaisia. Sosiaalihuoltona toteutettava työtoi- 53343: mukaisia erityisiä toimenpiteitä ja tukimuotoja minnan kehittäminen vaatii sen sijaan paljon 53344: tulee toimikunnan ehdotusten mukaan paran- jatkoselvittelyä. 53345: 31 53346: 53347: 53348: 53349: 53350: 5. PÄIHDEVALVONTA, JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS 53351: 53352: 5.1. Alkoholivalvonta kaksikymmentä olutta, muita alkoholijuomia 53353: sekä väkiviinaa valmistavaa yksityistä tehdasta 53354: Alkoholilain mukaan alkoholiasioita hoidet- ja alkoholiyhtiön omat alkoholijuoma- ja väki- 53355: taessa on pyrittävä siihen, että alkoholista viinatehtaat. 53356: aiheutuvat haitat muodostuvat mahdollisim- ·. Vuoden 1987 lopussa oli tuotannossaan tai 53357: man vähäisiksi. Valvonta on nähty yhtenä valmistuksessaan väkiviinaa ja teollisuusalko- 53358: keinona pyrittäessä haittojen minimointiin. holijuomia käyttäviä yrityksiä ja laitoksia 53359: Alkoholilainsäädännön ylivalvojana toimii 1 893, joista alkoholipitoisia valmisteita tuotta- 53360: sosiaali- ja terveysministeriö. Sen tehtävänä on via tehtaita 76. Alkoholipitoisten valmisteiden 53361: huolehtia siitä, että alkoholilainsäädäntöä ja maahantuontioikeus oli 277 maahantuojalla. 53362: sen nojalla annettuja määräyksiä noudatetaan. Teollisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin myytiin 53363: Ministeriön tulee lisäksi valvoa, että alkoholi- 13,7 milj. kiloa (100 OJo alkoholia) puhdistettua 53364: yhtiö ja kunnalliset alkoholitarkastajat hoita- tai denaturoitua väkiviinaa. 53365: vat niille kuuluvat tehtävät. Ministeriölle kuu- Lääkintöhallitus valvoo ja seuraa lääkärei- 53366: luu myös alkoholijuomien myynnin ja mainon- den ja hammaslääkäreiden lääkkeiden määrää- 53367: nan välitön valvonta Suomen ja ulkomaiden mistä sekä lääkkeiden toimittamista apteekeis- 53368: välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa ja ta ja lisäksi kaikkien alkoholipitoisten aineiden 53369: junissa. käyttöä ja myyntiä apteekeissa ja lääketehtais- 53370: Sosiaali- ja terveysministeriölle periaatteessa sa sekä tältä osin myös maahantuontia. Val- 53371: kuuluva alkoholilainsäädännön yleinen valvon- vonta ulottuu sairaaloihin, terveyskeskuksiin, 53372: ta merkitsee lähinnä hallinnollista valvontaa, tutkimuslaitoksiin jne. 53373: jonka perusteella ministeriöllä on mahdollisuus Alkoholilainsäädännön nojalla annettujen 53374: tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lainsäädännöl- säädösten ja määräysten noudattamisen val- 53375: lisiä tai muita alkoholipoliittisia esityksiä. Ker- vontaan osallistuvat myös lääninhallitukset, 53376: tomusvuoden aikana Eduskunta on hyväksynyt poliisi sekä rajavartio- ja tullilaitos kukin toi- 53377: viisi alkoholilain tai keskioluesta annetun lain mialoillaan. Lääninhallitukset muun muassa 53378: muutosta. Mainittujen lakien nojalla annettuja ohjaavat ja valvovat kunnallisten alkoholitar- 53379: asetuksia on muutettu myös yhteensä viisi ker- kastajien toimintaa. 53380: taa. Alkoholivalvonnan kehittämisessä keskeisiä 53381: Alkoholiyhtiö puolestaan huolehtii muun kysymyksiä ovat järjestelmän hajanaisuus ja 53382: muassa alkoholijuoman valmistuksen, maa- Oy Alko Ab:n asema valvonnan suoriitajana 53383: hantuonnin, maastaviennin, myynnin, mainon- samalla kun se toimii alkoholin valmistajana, 53384: nan, käytön, varastoinnin, hallussapidon ja myyjänä ja ravintolatoimen harjoittajana. 53385: kuljetuksen samoin kuin mainontaa ja muuta 53386: myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon 53387: noudattamisen välittömästä valvonnasta. 5.1.1. Ulkomaan liikenne 53388: Alkoholijuomien jakeluun liittyvän valvon- 53389: nan lisäksi alkoholiyhtiö huolehtii väkiviinan, Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja annis- 53390: alkoholijuomien ja muiden alkoholipitoisten kelun sekä mainonnan valvonta Suomen ja 53391: aineiden valmistuksen, myynnin, teollisen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa 53392: tieteellisen käytön sekä alkoholipitoisien ainei- matkustaja-aluksissa ja lentokoneissa kuuluu 53393: den maahantuonnin välittömästä valvonnasta. sosiaali- ja terveysministeriölle. Alkoholijuo- 53394: Kertomusvuoden aikana on kaksi yritystä mien myynti ja anniskelu ei ole luvanvaraista 53395: saanut oikeuden valmistaa teollisesti sahtia. toimintaa, pelkkä ilmoitus sosiaali- ja terveys- 53396: Vuoden päättyessä maassamme oli yhteensä ministeriölle riittää. 53397: 32 53398: 53399: Kertomusvuoden aikana oli Suomen ja ulko- liikenteessä. Suomalaisten alusten lisäksi Suo- 53400: maiden välisessä liikenteessä 17 suomalaista men ja ulkomaiden välillä liikennöi vuonna 53401: matkustajalaivaa, joista 13 liikennöi Ruotsiin, 1987 kymmenkunta ulkolaista alusta. 53402: loput muihin Itämeren satamiin tai oli risteily- 53403: 53404: 53405: Taulukko 19. 53406: Alkoholijuomien (kaikki juomat) bruttomyynti suomalaisissa aluksissa vuosina 1975-1987 53407: 53408: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53409: Myynti milj. mk .......... 121,6 244,5 395,9 482,5 579,7 563,4 53410: Matkustajaa ja matkaa 53411: kohti mk ................. 28,74 55,17 72,37 86,72 99,37 100,43 53412: 53413: 53414: Nousu johtuu liikenteen kasvusta sekä hinta- vuonna 1987 edelliseen vuoteen verrattuna on 53415: tason muutoksista. Myynnin vähenemiseen vaikuttanut laivojen lukumäärän muutos. 53416: 53417: 53418: Taulukko 20. 53419: Alkoholijuomien (ei olut) kulutus suomalaisissa aluksissa vuosina 1975-1987 53420: 53421: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53422: Kulutus tuhatta 53423: litraa ..................... 3 510 4 271 5 022 5 136 5 501 4 938 53424: Matkustajaa ja matkaa 53425: kohti litraa ............... 0,84 0,94 0,92 0,93 0,94 0,91 53426: 53427: 53428: 53429: Kulutus on matkustajaa ja matkaa kohti alkoholijuomien myynti jakaantuu kahteen 53430: laskettuna pysynyt useamman vuoden samana. osaan. Osa tapahtuu lentoasemilla sijaitsevista 53431: Sitä vastoin on ollut havaittavissa siirtymistä verottomien tavaroiden myymälöistä, joista 53432: väkevien alkoholijuomien käytöstä viineihin. myynti tapahtuu vain ulkomaille lähteville. 53433: Kulutuksen kasvu vuosien 1975 ja 1980 välillä Myymälöitä oli vuonna 1987 viidellä lentoase- 53434: johtuu väkevien alkoholijuomien maksuUo- malla. 53435: man tuontioikeuden muutoksesta 3/4 litrasta 1 Vähäisempi osa myynnistä tapahtuu lento- 53436: litraan. koneissa, joissa alkoholijuomia myydään sekä 53437: Ulkomaille suuntautuvassa lentoliikenteessä maihin vietäviksi että anniskeluun. 53438: 53439: 53440: Taulukko 21. 53441: Alkoholijuomien (kaikki juomat) bruttomyynti suomalaisessa lentoliikenteessä 53442: 53443: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53444: Myynti milj. mk ......... . 18,7 46,2 61,7 76,0 82,2 106,9 53445: 53446: 53447: 53448: Verovapaaseen myyntiin ja sen poikkeus- teydessä kiinnitetty huomiota ja vaadittu sen 53449: asemaan ulkomaan liikenteessä on useassa yh- rajoittamista tai poistamista. 53450: 33 53451: 53452: 5.1.2. Kunnallinen alkoholitarkastus ten ja määräysten noudattamista. Tarkastus- 53453: valtuudet koskevat alkoholijuomien vähittäis- 53454: Kunnallinen alkoholitarkastaja tulee asettaa myynti- ja anniskelupaikkoja. Varsinaisia toi- 53455: kuntiin, joissa harjoitetaan alkoholilaissa tar- menpidevaltuuksia epäkohtien johdosta tarkas- 53456: koitettua vähittäismyyntiä tai anniskelua. Pel- tajilla ei ole, vaan heidän tulee tehdä esityksen- 53457: kästään keskiolutkunnissa kunnallista alkoho- sä tältä osin alkoholiyhtiölle tai tarvittaessa 53458: litarkastusta ei ole. Jakelun valvonta on niissä poliisille. 53459: uskottu lähinnä poliisin tehtäväksi. Vuoden 1987 lopussa kunnallista alkoholi- 53460: Alkoholitarkastaja on alkoholilainsäädän- tarkastustoimintaa oli 381 kunnassa. Alkoholi- 53461: nön valvontaa varten asetettu kunnallinen val- tarkastajan virkoja, mukaan luettuna kolme 53462: vontaviranomainen. Erityisesti tarkastajien tu- apulaisen virkaa, oli kaikkiaan 384. Heistä 53463: lee valvoa alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja kuusi oli päävirkaista, muut hoitavat alkoholi- 53464: anniskelua sekä mainontaa koskevien säännös- tarkastajan tehtäviä sivuviran muodossa. 53465: 53466: 53467: Taulukko 22. 53468: Alkoholitarkastajien virkojen määrä ja kustannusten kehitys vuosina 1975-1987 53469: 53470: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53471: 53472: Virkoja ................... 318 326 345 359 371 384 53473: Valtionosuuden määrä 53474: milj. mk*) ................ 1,9 3,2 4,5 5,6 6,1 6,4 53475: 53476: *) Vuodesta 1980 lähtien tiedot ilman Ahvenanmaata, jonka osalta valtionosuus on huomioitu verotaloudellisen 53477: tasauksen yhteydessä. 53478: 53479: 53480: Tarkastuskäynnit alkoholijuomien jakelu- juomien jakeluverkoston kehitys viimeisen 53481: paikkoihin ovat muodostaneet oleellisimman kymmenen vuoden ajalta. Merkillepantavaa on 53482: osan alkoholitarkastajien toiminnasta. erityisesti anniskeluravintoloiden voimakas Ii- 53483: Seuraavasta taulukosta käy selville alkoholi- sääntyminen vuodesta 1985 lähtien. 53484: 53485: Taulukko 23. 53486: Alkoholijuomien jakeluverkoston kehitys v. 1978-1987 53487: 53488: Vuosi Alkoholilain alaisia Keskiolutlain alaisia 53489: vähittäis- anniskelu- Asiakas- vähittäis- anniskelu- Muu- 53490: myynti paikkoja Lisäys paikat Lisäys myynti paikkoja tos 53491: paikkoja Lkm o/o Lkm Lkm % paikkoja Lkm % 53492: 53493: 1978 204 1 510 10 0,7 273 350 5 059 1,9 10 110 2 790 ± 0 0 53494: 1979 204 1 513 3 0,2 278 392 5 042 1,8 9 639 2 714 -76 -2,7 53495: 1980 204 1 525 12 0,8 284 277 5 885 2,1 9 248 2 655 -59 -2,2 53496: 1981 205 1 561 36 2,4 292 659 8 382 2,9 8 814 2 633 -22 -0,8 53497: 1982 206 1 526*) 44 2,8 305 275 12 616 4,3 8 380 2 517 -116 -4,4 53498: 1983 209 1 552 26 1, 7 316 765 11 490 3,8 8 147 2 535 18 0,7 53499: 1984 211 1 587 35 2,3 331 606 14 841 4,7 7 854 2 554 19 0,7 53500: 1985 212 1 654 67 4,2 342 563 10 957 3,3 7 666 2 618 64 2,5 53501: 1986 220 1 751 97 5,9 365 135 22 572 6,9 7 456 2 684 66 2,5 53502: 1987 226 2 037 286 16,3 404 742 39 607 9,8 7 000 2 580 -104 -4,0 53503: Muutos 22/10,8 o/o 616 40,8 131 392 48,1 -3 110/-30,8 % -210 -7,5 53504: 1978/1987 53505: 53506: *) Vuodenvaihteessa 1981/82 toteutettiin oikeuksien tilastointitavan muutos. 53507: 5 381397M 53508: 34 53509: 53510: Pääpaino tarkastusten suorittamisessa on ol- ta vuodelta 1986 edellyttänyt ravintoloiden 53511: lut anniskelun valvonnassa. Anniskelun osuus oman valvonnan järjestelyiden tehostamista ja 53512: alkoholijuomien kokonaiskulutuksesta on alkoholinkäytön valvonnan sekä havaittujen 53513: meillä ollut verrattain korkea, lähes 25 OJo, rikkomusten korjaamis- ja rangaistuskäytän- 53514: verrattuna esim. Ruotsiin ja Norjaan, joissa se nön perusteiden ja niiden tarkoituksenmukai- 53515: jää selvästi alle 10 OJo. suuden selvittämistä. 53516: Valvontaa on tullut kohdistaa ensisijassa Alkoholivalvontaa kehitettäessä tavoitteena 53517: paikkoihin, joissa todennäköisyys epäkohtien on, että valvojien taholta pystyttäisiin nykyistä 53518: esiintymiseen on suurinta, kuten myynniltään paremmin jo ennakolta vaikuttamaan ratkai- 53519: alkoholivaltaisiin ja valvonnallisesti heikoim- suihin, joilla on todettu olevan selvästi vaiku- 53520: min hoidettuihin paikkoihin. tuksia epäkohtien esiintymiseen ja liikkeiden 53521: Sosiaali- ja terveysministeriön antamissa sisäisen valvonnan toimivuuteen. 53522: kunnallisten alkoholitarkastajien yleisissä oh- Vuoden 1989 alusta tulee voimaan alkoholi- 53523: jeissa (112611977) on lähdetty siitä, että tarkas- lain muutos (1277 /87), jolla kunnallinen alko- 53524: tajien toiminta on luonteeltaan ensisijassa neu- holitarkastus liitetään yleisen sosiaali- ja ter- 53525: vovaa ja ohjaavaa ja perustuu paljolti yhteis- veydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjär- 53526: työhön muiden valvojien kanssa. jestelmän piiriin. Keskeisin muutos tapahtuu 53527: Viime vuosina on suoritettu noin 65 000- valtion ja kuntien välisessä kustannusten jaos- 53528: 70 000 tarkastusta vuodessa. Vuonna 1987 al- sa. Kun valtio nykyisten säännösten mukaan 53529: koholitarkastajat tekivät yhteensä 66 729 tar- korvaa kunnille lähes 100-prosenttisesti kun- 53530: kastuskäyntiä. Tarkastukset jakaantuivat toi- nallisesta alkoholitarkastuksesta aiheutuvat 53531: mialoittain seuraavasti: Alkon myymälät 2 OJo, kustannukset, SVOL-säännösten mukaan kun- 53532: anniskeluravintolat 18 OJo, keskiolutta myyvät nat joutuvat kantokykyluokasta riippuen suo- 53533: elintarvikeliikkeet 58 OJo ja keskioluen anniske- rittamaan keskimäärin yli 50 prosenttia kysees- 53534: lupaikat 22 OJo. sä olevista menoista. 53535: Tarkastust~n yhteydessä toteamiensa epä- Käytännön toiminnan kannalta merkitystä 53536: kohtien johdosta alkoholitarkastajat antoivat tulee olemaan erityisesti sillä, että alkoholival- 53537: ohjauksen ja suullisten huomautusten lisäksi vontaan liittyviä kysymyksiä tullaan SVOL-jär- 53538: 228 kirjallista huomautusta, joista ravintoloille jestelmässä tarkastelemaan kiinteämmin osana 53539: 51 OJo, keskiolutta myyville elintarvikeliikkeille muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. 53540: 24 OJo ja keskioluen anniskelupaikoille 25 OJo. 53541: Lisäksi tarkastajat tekivät alkoholiyhtiölle 174 5.2. Lääkevalvonta 53542: ja poliisille 38 toimenpide-esitystä epäkohtien 53543: johdosta. Lääkeaineiden väärinkäyttäjät pyrkivät saa- 53544: maan lääkäreitä määräämään heille resepti- 53545: Taulukko 24. lääkkeitä, joita voidaan käyttää päihtymistar- 53546: Alkoholitarkastajien toimenpiteitä vuosina koituksessa. Lääkintöhallitus valvoo lääkärien 53547: 1975-19f7 toimintaa. Määrättyjen huumausaineiden mää- 53548: rissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 53549: Vuonna Tarkastus- Tarkastajan Toimenpide- viime vuosina. Lääkkeiden väärinkäytöstä ei 53550: käyntejä kirjallisia esityksiä ole käytettävissä tutkimustietoja, mutta polii- 53551: huomautuksia Alkolle ja sin takavarikoinnissa lääkkeissä ei ole havaitta- 53552: poliisille vissa systemaattista kehitystä suuntaan tai toi- 53553: 1975 ..... 69 000 199 seen. Alkoholipitoisten lääkkeiden tai muiden 53554: 1980 ..... 74 463 466 308 valmisteiden myynti apteekeissa on suuruus- 53555: 1983 71 913 272 231 luokaltaan merkityksetöntä alkoholin koko- 53556: 1985 64 878 201 187 naiskulutuksen kannalta. 53557: 1986 65 405 266 189 Kesällä 1987 selvitettiin erityisesti Turussa ja 53558: 1987 66 729 228 212 sen lähiympäristössä lääkärien toimintaa ilmi- 53559: tulleiden lääkeainekuolemaepäilyjen vuoksi. 53560: Tutkimusten seurauksena lääkintöhallitus kiel- 53561: Eduskunta on hyväksyessään talousvalio- si yhtä lääkäriä väliaikaisesti harjoittamasta 53562: kunnan mietinnön (1988 vp. - Ta VM n:o 4) lääkärintointa ja rankaisi yhtä lääkäriä varoi- 53563: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomukses- tuksena. 53564: 35 53565: 53566: 5.3. Tullin toiminta kot suurimmillaankin edustavat vain vähäistä 53567: osaa laittomasti maahan tuotavasta alkoholi- 53568: Alkoholijuomien ja muiden päihteiden lait- juomien kokonaismäärästä. Viranomaisten toi- 53569: toman maahantuonnin valvonnasta huolehtii minnalla on kuitenkin mahdollista tätäkin sala- 53570: pääasiassa tullilaitos. Lisäksi valvontaviran- kuljetusta rajoittaa sekä vaikeuttaa. Alkoholi- 53571: omaisia ovat rajavartiolaitos ja poliisi. juomien salakuljetuksen pitäminen nykyisissä 53572: Alkoholijuomien salakuljetuksen merkitys ei rajoissa edellyttää tietyn valvonnallisen tason 53573: ole enää siinä korostuneessa asemassa mitä se jatkuvaa ylläpitoa. 53574: oli vielä I970-luvulla ja sitä ennen. Takavarik- 53575: komäärät ovat pienentyneet. Vuosina I97I-80 53576: takavarikoitiin yhteensä n. 100 600 litraa alko- Taulukko 25. 53577: holijuomia, kun vastaavasti vuosina I98I-87 Tullirikosjutut, alkoholijuomatakavarikot ja 53578: takavarikkojen määrä oli n. 55 000 litraa. Ta- litramäärät 53579: kavarikkojen pienentymiseen on vaikuttanut 53580: mm. muiden alkoholijuomien kuin oluen mak- Vuosi Tulli- Alkoholi- Taka- 53581: sullisen tuontioikeuden korotus vuoden I984 juttuja juttuja UJo varikoitu 53582: alkoholiasetuksen muutoksen kautta kolmesta kpl kpl ltr 53583: litrasta seitsemään litraan. Tullivalvonnassa ja I975 .......... 2 30I I 630 70,8 7 400 53584: matkustajaliikennevalvonnassa painopiste on I980 .......... 3 607 2 346 65,0 II 489 53585: siirtynyt huumausaineiden salakuljetuksen eh- I983 .......... 3 428 2 I68 63,2 9 627 53586: käisyyn ja paljastukseen. I985 .......... 2 4I6 I 437 59,5 4 988 53587: Takavarikkotuloksia pidetään salakuljetuk- I986 .......... 2 069 I I75 56,8 5 356 53588: sen suuruutta ja tilanteen laajuutta osoittavana I987 .......... 2 09I 999 47,9 4 420 53589: mittarina. Alkoholijuomien salakuljetusta 53590: osoittavat tilastot osoittavat kuitenkin ensisi- 53591: jaisesti, miten valvontaviranomaiset ovat val- 53592: vonnassa onnistuneet. Tulliviranomaisten arvio 5.4. Poliisin toiminta 53593: on, että 5-10 OJo laittomasti maahan tuoduista 53594: alkoholij~omista onnistutaan takavarikoi- Poliisi ehkäisee ja torjuu luvatonta päihtei- 53595: maan. Vuonna I987 takavarikoitiin ulkomaan- den valmistusta, välittämistä, käyttöä ja sala- 53596: liikenteen eri muotojen yhteydessä yhteensä kuljetusta. Suorittamallaan järjestyksen val- 53597: 4 420 litraa alkoholijuomia. Huomattavin al- vonnalla sekä tie- ja vesiliikenteen valvonnalla 53598: koholijuomatakavarikko vuonna I987 oli 720 poliisi ehkäisee ja torjuu päihdehaittoja. Myös 53599: pulloa. poliisin muulla toiminnalla, tiedotuksella, nuo- 53600: Matkustajaliikenteessä tulee ilmi alkoholi- risopoliisitoiminnalla jne. on oma päihdehait- 53601: juomien luvattomia tuontitapauksia ensisijai- toja ehkäisevä merkityksensä. Poliisilla on 53602: sesti Puolaan ja Saksan Iiittotasavaltaan suun- myös omia erityisyksiköitä päihdehaittojen eh- 53603: tautuneessa lauttaliikenteessä sekä Neuvostolii- käisyyn ja torjuntaan. 53604: ton ja Suomen välisessä juna- ja maantieliiken- 53605: teessä. 53606: Ruotsin ja Suomen välisen matkustaja-alus- 5.4.1. Päihtyneiden säilöönotot 53607: liikenteen yhteydessä suoritetut alkoholijuomia 53608: koskevat takavarikot käsittävät pääasiallisesti Päihtyneiden säilöönottojen lukumäärä on 53609: ns. 24 tunnin säännön rikkomistapauksia, jot- viime vuosina pysytellyt tasaisen korkeana aina 53610: ka on käsitelty alkoholijuomien salakuljetukse- vuoteen I987 saakka, jolloin säilöönotot vähe- 53611: na. nivät 4,5 prosenttia. Sisäasiainministeriön ta- 53612: Suomalaisessa matkustaja-alusliikenteessä voitteena on siirtää päihtyneiden säilyttämistä 53613: Suomen ja Ruotsin välillä oli I987 5 02I 083 sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisille. Po- 53614: matkustajaa. Nämä kuluttivat 2 272 673 litraa liisi hoitaisi edelleen päihtyneiden kuljettami- 53615: väkeviä alkoholijuomia ja 2 I72 476 litraa vii- sen ja väkivaltaisten päihtyneiden säilyttämi- 53616: nejä. sen. 53617: Kokemus on osoittanut, että alkoholijuo- Säilöönottojen määrä on Suomessa kansain- 53618: mien salakuljetus tulee edelleenkin tietyssä laa- välisessä vertailussa erittäin suuri. Se on run- 53619: juudessa jatkumaan ja että suoritetut takavari- saasti enemmän kuin muissa pohjoismaissa 53620: 36 53621: 53622: yhteensä. Kun säilöönottojen määrä Tanskassa makäyttäjille sekä korjaamalla säilöönottoris- 53623: vuonna 1985 oli tuhatta asukasta kohti 4 säi- kissä elävien olosuhteita ja elinehtoja, etenkin 53624: löönottoa, niin Suomessa niitä oli 41 tuhatta asumiseen liittyviä. Työryhmä esitti paikallisel- 53625: asukasta kohti. le tasolle nimitettäväksi erityisen säilöönotto- 53626: Varsin suuri osa säilöönoton kohteeksi jou- jen vähentämistyöryhmän, joka vastaisi paikal- 53627: tuneista (noin 30-40 OJo) on asunnottomia tai lisesti toiminnan kehittämisestä. Asenteisiin 53628: joukkomajoitustiloissa asuvia. Säilöönottojen vaikuttaminen nähtiin myös keskeiseksi teki- 53629: määrä kasautuu myös tälle ryhmälle. Ongelma jäksi pyrittäessä inhimillistämään ja vähentä- 53630: keskittyy alueellisesti pääkaupunkiseudulle ja mään turhia säilöönottoja. Toistuvasti säilöön- 53631: muihin suuriin kaupunkikeskuksiin. ottojen kohteeksi joutuvalle ryhmälle esitettiin 53632: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1987 Säi- suunnitelmaa omaksi asumispalvelukiintiöksi. 53633: löönottotarpeen vähentämistyöryhmän, joka Rajoittavan alkoholipolitiikan keinojen nähtiin 53634: esitti laajan kokonaisohjelman (1988:3) sosiaa- myös keskeisesti mahdollistavan säilöönottojen 53635: li- ja terveysviranomaisten sekä poliisin työn- lukumäärän vähentämisen. 53636: jaon kehittämiseksi päihtyneen käsittelyssä 1o vuoden 1987 aikana ryhdyttiin eräillä 53637: sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten päihty- paikkakunnilla kehittämään poliisin ja sosiaali- 53638: neille soveltuvien palveluiden kehittämiseksi. ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä 53639: Keskeisiä ehdotuksia oli mm. kehittää päih- konkreettisin kokeiluin erityisesti toistuvasti 53640: dehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuol- säilöönoton kohteeksi joutuneiden henkilöiden 53641: lon palveluita päihtyneille ja päihteiden ongel- kohdalla. 53642: 53643: Taulukko 26. 53644: Päihtyneiden säilöönotot Suomessa (koko maassa) 53645: 53646: 1960 1970 1975 1980 1985 1986 1987 53647: 53648: 131 915 175 160 276 206 207 864 198 341 197 591 188 694 53649: 53650: Taulukko 27. 5.4.2. Liikennejuopumus 53651: Säilöönotot eräissä poliisipiireissä 53652: Todellisen tieliikennejuopumusrikollisuuden 53653: Poliisipiiri Säilöön- 1 000 määrästä ja kehityksestä ei ole käytettävissä 53654: ottoja asukasta yksiselitteistä tietoa. Poliisin tietoon tullut ri- 53655: 1987 kohti kollisuus, valvonnan kehitystä ilmentävät tie- 53656: Helsinki .................. . 48 428 98,8 dot ja ns. ratsiatutkimusten tulokset osoittavat 53657: Tampere .................. . 11 209 65,3 vain tieliikennejuopumuksen kehityssuuntaa. 53658: Turku .................... . 8 572 53,4 Kansanterveyslaitoksen ratsiatutkimuksen mu- 53659: Oulu ...................... . 4 383 44,4 kaan arvioitaessa liikennejuopumusten kehitys- 53660: Lahti ..................... . 5 479 58,5 tä on otettava huomioon moottoriajoneuvo- 53661: Kuopio ................... . 4 361 55,3 53662: Jyväskylä ................. . 4 223 64,3 kannan kasvu, liikennesuoritteen nousu ja ajo- 53663: Espoo .................... . 4 511 26,0 korttien määrän lisääntyminen. Vaikka ilmi 53664: Vantaa .................... . 3 469 23,3 tulleen rattijuopumusrikollisuuden määrä on 53665: Pori ...................... . 4 229 54,7 viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 53666: Joensuu ................... . 3 160 67,1 kasvanut noin 23 prosenttia, on juopuneena 53667: Rovaniemi ................ . 2 547 48,8 ajaminen vuoden 1977 jälkeen selvästi laskenut 53668: Mikkeli ................... . 1 987 62,6 53669: suhteessa autokantaan ja liikennemääriin. 53670: 53671: Taulukko 28. 53672: Liikennejuopumus 53673: 53674: Vuosi 1975 1980 1985 1986 1987 53675: 53676: 17 918 23 001 24 426 27 188 27 280 53677: 37 53678: 53679: Liikennejuopumustapausten lisääntyminen minen alkoholipoliittisin keinoin on keskeisin 53680: kertoo myös valvonnan lisääntymisestä. Ratti- tapa pienentää myös rattijuoppojen määrää. 53681: juopumusvalvonta on poliisin suorittaman val- Keskeistä on myös jatkuvan valistuksen ja 53682: vonnan painopistealueita. Poliisi on joka vuosi tiedotuksen tekeminen, sillä kampanjoiden vai- 53683: lisännyt ajoneuvojen kuljettajille tehtäviä pu- kutukset ovat lyhytaikaisia. Poliisi on viime 53684: halluskokeita (vuonna 1987 964 000 puhallus- vuosina osallistunut moniin rattijuopumusta 53685: ta, mikä on 44 OJo edellisvuotta enemmän) ja vastustaviin kampanjoihin. 53686: siitä pyritään tekemään muuhun liikenneval- Perinteisesti liikenneturvallisuuden tilaa on 53687: vontaan liittyvä rutiinitoimenpide, joka teh- mitattu kuolleiden ja loukkaantuneiden mää- 53688: dään aina kun ajoneuvo pysäytetään. rällä, koska se muihin onnettomuustietoihin 53689: Vuoden 1988 toukokuussa jätti sosiaali- ja verrattuna on luotettavimmin tilastoitu. 1970- 53690: terveysministeriön rattijuoppojen hoitoonoh- luvulla oli tieliikenteessä kuolleiden maara 53691: jaustyöryhmä mietintönsä (1988:11). Sen mu- kaksinkertainen verrattuna 1980-luvun vähän 53692: kaan alkoholin kokonaiskulutuksen vähentä- yli 500 uhriin. 53693: 53694: 53695: 53696: 53697: Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden ajajia ja myös muuten ajavat tavalla, joka 53698: osuus oli vuonna 1987 13 Olo ja loukkaantunei- lisää poliisin herkkyyttä pysäyttää heitä. Vaik- 53699: den osuus 11 Olo kaikista samana vuonna tielii- ka alkoholin ongelmakäyttäjien ja rattijuopu- 53700: kenneonnettomuuksissa kuolleista ja louk- muksen uusijoiden osuus on suuri, kuitenkin 53701: kaantuneista. suurempi osa poliisin tietoon tulleista rattijuo- 53702: Uusijoiden osuus kiinnijääneistä on lisäänty- poista on ensikertalaisia ja suhteellisen koh- 53703: nyt. Vuonna 1987 kiinnijääneistä rattijuopoista tuullisesti alkoholia käyttäviä. Ratsiatutkimus- 53704: 47 prosenttia oli uusijoita, kun vastaava luku ten pohjalta voidaan arvioida, että kiinni jää- 53705: vuonna 1979 oli 14 prosenttia. miseen päätyvien vuosittaisen vajaan 25 000 53706: Rattijuoppojen keski-ikä on viimeisten kym- humala-ajokerran lisäksi Suomessa tapahtuu 53707: menen vuoden aikana olennaisesti kohonnut. vuosittain noin 1-2 miljoonaa humala-ajoker- 53708: Nuorilla kuljettajilla on kuitenkin hieman kes- taa, jotka eivät paljastu. Keskimäärin joka 53709: kimääräistä suurempi riski jäädä kiinni ratti- 500:s liikenteessä oleva kulkuneuvon ohjaaja 53710: juopumuksesta kuin muilla. Ilmeisesti tämä on vähintään 0.50 promillen päihtymystilassa. 53711: johtuu siitä, että he ovat kokemattomampia Rattijuoppojen hoitoonohjaustyöryhmä on 53712: 38 53713: 53714: esittänyt, että lääkärintarkastuksia, jotka edel- vontastrategiaa kehitetään monipuolisemmak- 53715: tävät ajokortin saamista ja myös tarvittaessa si. 53716: sen palauttamista esim. rattijuopumuksen jäl- Vesiliikenteen onnettomuuksissa on hukku- 53717: keen kehitettäisiin siten, että tarkastuksessa nut vuosittain yli 100 henkilöä, joista suurin 53718: arvioitaisiin kuljettajan mahdollisten alkoholi- osa pienveneistä sisävesillä. Vesiliikenneonnet- 53719: ongelmien vaikutus ajokykyyn. Tähän liittyen tomuuksien estämisen valvonnalla on vaikeaa. 53720: tarvittaessa voitaisiin ottaa käyttöön määräai- 53721: kainen ajokortti. Työryhmä esitti myös ratti- 53722: juopumuksen vuoksi vangittujen päihdeongel- 5.4.3. Väkivaltarikollisuus 53723: mien tarpeenmukaisen hoidon järjestämistä 53724: vankilan ulkopuolisella tuella, esim. jonkin Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikos- 53725: hoitopaikan toimesta. Työryhmän mukaan ten kokonaismäärä on viime vuosien aikana 53726: syyttäjien ja tuomioistuinten pitäisi rangaistus- pysytellyt lähes ennallaan. Viimeksi kuluneiden 53727: ta määrättäessä luoda nykyistä paremmat edel- 10 vuoden aikana on murhien ja tappojen 53728: lytykset sille, että rangaistusseuraamukset eivät vuosittainen yhteismäärä vaihdellut varsin vä- 53729: haittaa tarpeellisen hoidon toteuttamista. Eräi- hän, noin 100:sta 110:een. Runsas kolmannes 53730: den selvitysten mukaan vähintään kolmannes, tekijöistä on alle 30-vuotiaita. 53731: mutta mahdollisesti yli puolet rattijuopoista Alkoholilla on merkittävä osuus väkivaltari- 53732: olisi alkoholiongelmaisia. Yli kolmannes kiinni koksissa. Vuonna 1987 oli murhaan tai tap- 53733: jääneistä kuljettajista oli aikaisemmin syyllisty- poon (ml. yritykset) syyllisiksi epäillyistä 70 OJo 53734: nyt rattijuopumukseen. teon tehdessään alkoholin vaikutuksen alaise- 53735: Liikenteen valvonta on poliisin eräs paino- na. Tyypillisiä henkirikosten välittömiä syitä 53736: pistealue. Poliisi on käytännössä ainoa viran- ovat yhteisen juopottelun yhteydessä syntyneet 53737: omainen, joka tekee liikennevalvontaa. Val- kiistat sekä perheen sisäiset ristiriidat. 53738: 53739: Taulukko 30. 53740: Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ja niiden selvittäminen 53741: 53742: 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53743: Rikosten lukumäärä ..... . 16 721 18 126 19 683 20 899 21 579 21 725 53744: Selvitetty samana vuonna . 14 130 15 050 16 276 16 768 18 921 53745: Selvitysprosentti ......... . 84,5 83,0 82,7 80,2 80,8 53746: 53747: 53748: Taulukko 31. 53749: Pahoinpitelyrikokset 53750: 53751: Rikos 1975 1980 1983 1985 1986 1987 53752: pahoinpitely ·········· 8 952 9 271 10 538 11 480 12 010 12 498 53753: - törkeä pahoinpitely ... 1 099 1 600 1 793 1 891 1 820 1 905 53754: - lievä pahoinpitely ..... 3 063 3 088 2 911 3 048 2872 2 662 53755: Yhteensä ................. 13 114 13 959 15 242 16 419 16 702 17 065 53756: 53757: 53758: Pahoinpitelyrikosten maara on kasvanut Suurin osa väkivaltarikollisuudesta on piilo- 53759: jonkin verran. Alkoholioloja pidetään eräänä rikollisuutta. Tilastokeskuksen ja Oikeuspoliit- 53760: tärkeänä pahoinpitelyrikollisuuden tasoon vai- tisen tutkimuslaitoksen vuonna 1980 suoritta- 53761: kuttavana tekijänä. Vuonna 1987 poliisin sel- man uhritutkimuksen mukaan vain alle 4 OJo 53762: vittämissä pahoinpitelyissä oli tekoon syyllisty- väkivallasta tulee tilastoiduksi. Vakavammas- 53763: neistä humalassa 55-70 OJo. sakin väkivallassa ilmirikollisuuden osuus on 53764: vain noin 6-7 OJo. 53765: 39 53766: 53767: Saman tutkimuksen mukaan väkivallan suu- 5.4.4. Rikokset alkoholi- ja päihdelainsäädän- 53768: rin ryhmä muodostuu ns. katuväkivallasta töä vastaan 53769: (30 Ofo ). Perheväkivalta, jonka osuus kaikesta 53770: väkivallasta on hieman yli 10 %, on luonteel- Tilastoitu huumausainerikosten maara on 53771: taan keskimääräistä törkeämpää ja se kohdis- pysynyt viiden viime vuoden aikana lähes va- 53772: tuu miltei yksinomaan naisiin. kiona. Nousu nykyiseen tasoon voi johtua 53773: poliisin tehostetusta valvonnasta, mutta mää- 53774: rään on vaikuttanut myös huumausaineiksi 53775: katsottavien aineiden luettelon laajentaminen 53776: eräillä lääkeaineilla. 53777: 53778: 53779: 53780: Taulukko 32. 53781: Alkoholirikokset 53782: 53783: 1980 1983 1985 1986 1987 53784: Rikosten lukumäärä ... 14 679 13 787 13 499 13 300 12 559 53785: Tapahtumakertoja ..... 199 442 139 367 114 510 107 007 84 603 53786: Selvitysprosentti ....... 98,1 97,9 98,0 97,5 53787: 53788: 53789: 53790: 53791: Taulukko 33. 53792: Huumerikokset 53793: 53794: 1980 1983 1985 1986 1987 53795: Rikosten lukumäärä ... 955 2 353 2 373 1 973 2 224 53796: Tapahtumakertoja ..... 15 665 41 977 38 739 24 420 48 305 53797: Selvitysprosentti ....... 90,1 74,4 90,5 97,6 53798: 53799: 53800: 53801: 53802: Taulukko 34. 53803: Viranomaisten toimesta tapahtuneet huumausainetakavarikot 53804: 53805: 1980 1983 1985 1986 1987 53806: hassis ....... 11 084,2 g 2 394,6 g 15 375,5 g 10 302,6 g 24 709,2 g 53807: marihuana .. 392,7 g 7 180,3 g 75,4 g 81,7 g 35,9 g 53808: opiumi ...... 18,2 g 23,9 g 12,0 g 53809: morfiini ..... 31,7 g 0,1 ml 2 ampullia 8,0 g 0,39 ml 53810: heroiini ..... 12,5 tabl. 0,09 g 719,8 g 6,3 g 47,32 g 53811: amfetamiini . 28,7 g 3 002,3 g 400,9 g 1 145,9 g 1 219,10 g 53812: 0,5 ml 53813: kokaiini ..... 1,7 g 0,13 g 35,0 g 0,05 g 53814: lsd .......... 9,098 g 15 kpl 2 tabl. 53815: metadoni .... 84 tabl. 53816: kannabis .... 46 kpl 5 kpl 141 kpl 5 kpl 53817: 167,5 g 53818: 40 53819: 53820: Alkoholi- ja huumausainerikollisuuden vas- tällaisten tapaturmien lukumääristä ei voida 53821: tustamiseksi on sisäasiainministeriössä suunni- selvitysten puutteen vuoksi antaa. 53822: teltu ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisää- Tapaturmien ja hukkumisten osalta poliisi 53823: mistä. Erityisesti tiedottamisen alueella on aloi- suorittaa yleensä tutkinnan. Hukkumiset liitty- 53824: tettava eri viranomaisten välinen yhteensovitet- vät lähinnä veneonnettomuuksiin, joten ennal- 53825: tu yhteistyö. Poliisin ennaltaestävän toiminnan taestävä toiminta koostuu veneilijöihin kohdis- 53826: strategiaa suunnitellut työryhmä esittääkin, et- tuvasta valvonnasta ja valistuksesta. 53827: tä maahan perustetaan riittävän laaja-alainen Päihde-ehtoisten tapaturmien ehkäisy- ja 53828: työryhmä, jonka tehtävänä olisi luoda Suo- torjuntatyössä tulisi etenkin vaikeimmassa ase- 53829: meen huumausaineiden vastustamisen koko- massa olevien päihteiden ongelmakäyttäjien 53830: naisstrategia. hoito- ja huoltopalveluita kehittää entistä 53831: asianmukaisemmiksi ja tarvetta vastaaviksi. 53832: Tällaisia ovat mm. selviämispalveluiden lisää- 53833: 5.4.5. 1'apaturn1at minen ja siirtäminen poliisilta sosiaali- ja ter- 53834: veydenhuollon yksiköiden hoidettavaksi. Sam- 53835: Alkoholin osuus ns. koti- ja vapaa-ajan muneen henkilön ensiapu- ja toimintaohjeiden 53836: tapaturmien lukumäärässä on huomattava. Ta- laadinta, etsivän työn ja kuljetuspalveluiden 53837: paturmat myös kasautuvat suppealle ryhmälle kehittäminen sosiaalityössä, terveydenhuollon 53838: päihteiden käyttäjiä (mm. kroonikot, asunnot- tapaturmapoliklinikoiden päivystyksen kehittä- 53839: tomat). mistä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, joka 53840: Myös työtapaturmista osan tiedetään olevan sijoittaisi päivystysasemalle oman työntekijän- 53841: alkoholiehtoisia. Mitään luotettavia arvioita sä esimerkiksi ruuhka-aikoina. 53842: 41 53843: 53844: 53845: 53846: 53847: 6. P ÄIHDEOLOJEN KEHITTÄMINEN 53848: Päihdeolojen kehittämisen tavoitteena on Riittävien toimintaedellytysten turvaaminen 53849: ehkäistä ja vähentää päihteiden käytöstä aiheu- ihmisille sekä henkisen hyvinvoinnin kasvatta- 53850: tuvia haittoja kansanterveydelle, sosiaalisille minen yhteiskuntapolitiikan eri keinoin luo 53851: oloille ja tuotantoelämälle sekä yksittäisille parhaiten sellaisen elämänmuodon, jossa päih- 53852: ihmisille, perheille ja lähiyhteisöille. teiden käyttö ei nouse kenellekään keskeiseksi 53853: Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun vai- elämisen sisällöksi. Hyvinvoinnin lisäämisen, 53854: kutus sairastavuuteen ja muiden haittojen li- ehkäisevän työn, valistuksen ja kasvatuksen 53855: sääntymiseen on voitu tutkimuksella selvästi sekä vapaa-ajan toimintamuotojen kehittämi- 53856: osoittaa. Siksi niin sosiaali- kuin terveyspoliit- sen lisäksi tarvitaan myös suoraa vaikuttamista 53857: tiset ja muut yhteiskuntapoliittiset näkökulmat päihteiden kulutukseen ja niistä aiheutuviin 53858: edellyttävät kokonaiskulutuksen kasvun ja siitä haittavaikutuksiin. 53859: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi aktiivista Lähiajan tavoitteena on alkoholin kulutuk- 53860: alkoholipolitiikkaa sen kaikilla käytettävissä sen pysäyttäminen ja sen kääntäminen las- 53861: olevilla keinoilla tehostettuna. Tämän toteutta- kuun. WHO:n tavoitteen mukaisesti vuoteen 53862: miseksi tarvitaan mm. riittävää alkoholiolojen 2000 mennessä pyritään Suomen osalta alkoho- 53863: sääntelyä. lin kulutuksen laskuun nykyisestä tasosta. Al- 53864: Hallituksen terveyspoliittisessa selonteossa koholin kulutusrakennetta pyritään muutta- 53865: eduskunnalle 1985 ja Terveyttä kaikille vuonna maan siten, että enemmän alkoholia sisältävien 53866: 2000 -ohjelmassa korostetaan kokonaiskulu- juomien suhteellinen osuus kulutuksessa vähe- 53867: tuksen vähentämiseen vaikuttamisen lisäksi nee. 53868: muiden ehkäisevien toimenpiteiden tarpeelli- Kulutuksen vähentämiseen ja kulutusraken- 53869: suutta ja merkitystä. Voimavaroja terveyskas- teen muuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden 53870: vatukseen ja -valistukseen tullaan lisäämään. tukena on oltava yleinen kansalaismielipide. Se 53871: Erityisesti niitä kohdennetaan terveydenhuol- on saavutettavissa tuomalla esiin alkoholin yk- 53872: lon kasvatus- ja neuvolatoimintaan sekä alko- silölliset ja yhteisölliset haittavaikutukset, vai- 53873: holiongelmien varhaiseen tunnistamiseen. kutukset kansanterveyteen ja ihmisten hyvin- 53874: Sosiaalipalvelujärjestelmässä kehitetään kor- vointiin. Tämä on pitkäjänteinen tehtävä, joka 53875: jaavien toimien lisäksi ennaltaehkäiseviä työ- tarvitsee avukseen välittömiä toimenpiteitä. 53876: muotoja ja muuta vaikutustoimintaa päihde- Nopeimmin alkoholin kulutukseen voidaan 53877: haittojen ehkäisemiseksi. Tuloksellinen ehkäi- vaikuttaa säätelemällä alkoholijuomien saata- 53878: sevä ja korjaava toiminta edellyttävät eri viran- vuutta eri tavoin. Hintapolitiikan käyttö on 53879: omaisten välisellä yhteistyöllä järjestettäviä tässä ollut keskeinen säätelykeino. Elintason 53880: tarpeenmukaisia toimenpiteitä ja palveluita. kasvun johdosta alkoholin kulutustaso on vii- 53881: Tässä työssä erityinen vastuu on sosiaali- ja meaikaisista alkoholijuomien hinnankorotuk- 53882: terveydenhuoliolla tuomalla esiin ja vaikutta- sista huolimatta lisääntynyt. Kulutuksen vä- 53883: malla ongelmakäyttöä synnyttäviin ja ylläpitä- hentämispyrkimykset tässä tilanteessa hintapo- 53884: viin olosuhteisiin ja elämäntapoihin. Opetusvi- litiikan keinoin edellyttäisivät lähivuosina tun- 53885: ranomaisille, vapaa-ajan toimelle ja vapaa- tuvia reaalihinnan korotuksia. 53886: ajan teollisuudelle sekä raittiustoimene kuuluu Alkoholijuomien kulutusrakenteeseen vai- 53887: osaltaan raittiin elämänmuodon kehittäminen kuttaminen on yksi tavoitehava alkoholipoliit- 53888: ja sen edistäminen. Alkoholiyhtiöllä ja muilla tinen keino, jolla pyritään vähentämään juo- 53889: päihdevalvontaviranomaisilla on vastuullinen maryhmittäin korkean alkoholipitoisuuden 53890: tehtävä omilla keinoillaan ehkäistä ja säädellä omaavien juomien suhteellista osuutta. Tähän- 53891: päihdehaittoja. kin voidaan hintapoliittisin keinoin vaikuttaa, 53892: 6 38l397M 53893: 42 53894: 53895: mutta sen lisäksi tulisi tutkia myös muita Työelämän päihdehaittojen ehkäisevä ja kor- 53896: vaikutuskeinoja. jaavaa toimintaa on toteutettu jo pitkään. 53897: Tarkasteltaessa rajoittavan alkoholipolitii- Toiminta ei ole kuitenkaan vielä riittävässä 53898: kan keinomahdollisuuksia nykytilanteessa oli- määrin tavoittanut kaikkia työelämän lohkoja. 53899: sikin käytävä laaja ja perusteellinen alkoholi- Erityisesti huomiota on kohdistettu hoitoonoh- 53900: poliittinen keskustelu, jossa arvioitaisiin eri jaustoiminnan kehittämiseen. Näkökulmaa oli- 53901: keinomahdollisuuksia ja niiden käyttöönoton si kuitenkin laajennettava enemmän ehkäise- 53902: heijastusvaikutuksia. Eurooppalainen yhdenty- vään toimintaan ja varhaisvaiheen toimenpitei- 53903: miskehitys asettaa myös uusia kysymyksenaset- den kehittämiseen, jottei toiminta painottuisi 53904: teluja maassamme toteutettavalle alkoholipoli- viimesijaiseen hoitoonohjaustoimintaan. 53905: tiikalle. Väestön alkoholin kokonaiskulutuksen ale- 53906: Tulevasta alkoholipolitiikasta ja sen keino- neminen vähentää myös ongelmakäyttöä. On- 53907: valikoimasta tulee pyrkiä laajaan yksimielisyy- gelmakäytön osalta tarvitaan kuitenkin yleisten 53908: teen kansalaisten ja eri intressiryhmien välillä. alkoholipoliittisten keinojen ohella erityistoi- 53909: Vaihtoehtojen perustelemisessa tulisi lähteä menpiteitä. Kansainvälisesti korkeita juopunei- 53910: niistä sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, den säilöönottolukuja tulee vähentää. Tämä 53911: joita kulutuksen jatkuva lisäys aiheuttaa. edellyttää mm. selviämispalveluiden kehittä- 53912: Haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää kehit- mistä, viranomaisten välisen yhteistyön tehos- 53913: tämällä myös olemassa olevaa alkoholiehtoista tamista ja asuntopoliittisia ratkaisuja. 53914: palvelujärjestelmää. Erityisen tärkeää on koh- Suomessa päihdeongelmaan liittyy puutteel- 53915: dentaa kehitystoimenpiteitä suurkuluttajiin linen asuminen ja asunnottomuus. Riittävä 53916: vaikuttamiseen sekä ongelmakäyttäjien hoi- vuokra-asuntotuotanto, kohdistettuna erityi- 53917: toon ja huoltoon kehittämällä varhaisempia sesti nuorille ja hoito- ja kuntoutusjärjestelmis- 53918: puuttumistapoja ongelmakäyttökierteen ja ter- tä palaaville, on eräs keskeinen keino vaikuttaa 53919: veydellisten haittojen ehkäisemiseksi. myönteisesti sekä ehkäisevällä että korjaavalla 53920: Alkoholivalistusta ja terveyskasvatusta tulisi tavalla. 53921: lisätä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon Kuntia on velvoitettu järjestämään inhimilli- 53922: viranomaisten toimesta varhaistoteamisen ja set perusvaatimukset täyttävä asuinpaikka kai- 53923: -vaikuttamisen edistämiseksi. Tällaista tiedo- kille ulkona majaileville asunnottomille päih- 53924: tus-, kasvatus- ja vaikutustoimintaa tulisi ke- teiden ongelmakäyttäjille. Ensisuojia, asunto- 53925: hittää ohjaamalla sen resurssointiin alkoholista loita ja vastaavia majoitusratkaisuja ei ole 53926: saatavia tuloja. tarkoitettu varsinaiseen asumiseen, vaan ai- 53927: Koulu- ja kasvatusjärjestelmällämme on noastaan lyhytaikaiseen ja tilapäiseen majoitta- 53928: merkittävä rooli pyrittäessä edistämään tervei- miseen, kunnes edellytykset itsenäiseen asumi- 53929: tä elämäntapoja. Sen piirissä kohdataan myös seen tai tukiasumiseen ovat kehittyneet. 53930: varhaisessa vaiheessa ongelmiin joutuneita ja Huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi tu- 53931: sillä on viranomaistahoista ehkä luontevin yh- lisi järjestää koulutusta henkilöstöryhmille, 53932: teys tavoittaa perheitä. Olisikin määrätietoises- jotka työssään kohtaavat käyttäjiä. Koulutuk- 53933: ti kehitettävä koululaitokseen soveltuvia alko- sen tavoitteena olisi parantaa huumausaineiden 53934: holivalistus- ja -kasvatusmenetelmiä, mutta käyttäjille tarkoitettuja palveluita. Hoitoonha- 53935: myös ehkäisevää ja korjaavaa työtä ongelma- keutumista saattaisi helpottaa se, että pelkästä 53936: nuoriin ja heidän perheisiinsä nähden. huumausaineiden käytöstä annettavat rangais- 53937: Kehitettäessä vapaa-ajan teollisuutta, mat- tukset eivät olisi ankaria. Kiinnijäämisen pelko 53938: kailua ja ihmisten sosiaalisia virkistäytymis- saattaa muodostua hoitoonhakeutumisen es- 53939: mahdollisuuksia olisi niiden alkoholisidonnai- teeksi ja toisaalta vankilaan joutuminen vah- 53940: suutta pyrittävä vähentämään kehittämällä pal- vistaa edelleen huumeiden käyttöön liittyvää 53941: veluita muulla tavalla houkutteleviksi ja laa- alakulttuuria. Suonensisäisesti huumausaineita 53942: dukkaiksi. Ravintolahenkilökunnan ja matkai- käyttäville ja heidän läheisilleen tullaan järjes- 53943: lualan henkilöstön koulutusta tulisi kehittää tämään informaatiota, jolla ehkäistään HIV- 53944: alkoholikysymyksen osalta. Tavoitteena tulisi tartuntaa yms. haittoja. 53945: olla alkoholin kulttuurisen merkityksen muut- Huumekysymyksen kohdalla pyritään osal- 53946: taminen. taan sellaiseen tiedottamiseen, jolla ehkäistään 53947: Päihdehaittojen vähentämisen yhtenä keskei- kysynnän synnyttämistä. Lääkärien täydennys- 53948: senä kohderyhmänä on työssäkäyvä väestö. koulutuksen ja alueellisen yhteistyön kehittä- 53949: 43 53950: 53951: misessä eri viranomaisten kesken pyritään me- laan selvittämään osana koko päihdevalvon- 53952: nettelytapoihin, joilla lääkkeiden päihdekäyt- taa. 53953: töä voidaan torjua ilman tarvittavien lääkkei- Päihdepolitiikan kehittäminen edellyttää 53954: den saannin vaikeuttamista. myös nykyisen linjan arviointia ja päihdeolo- 53955: Poliisin, tullin ja muiden viranomaisten toi- jen tulevaa hahmottamista. Valtioneuvoston 53956: mintaedellytyksiä kehitetään päihteiden luvat- asettama vuoden 1987 alkoholikomitea sai teh- 53957: toman valmistamisen, välittämisen ja salakul- täväkseen mm. arvioida alkoholipolitiikan yh- 53958: jettamisen ehkäisemiseksi. teiskunnallisia vaikutuksia ja laatia ehdotuk- 53959: Oy Alko Ab:n asema alkoholivalvonnan sensa alkoholipolitiikan kehittämisestä. Komi- 53960: suorittajana samalla kun se toimii alkoholin tean tulee saada työnsä päätökseen vuoden 53961: tuottajana ja myyjänä koetaan ristiriitaiseksi. 1988 loppuun mennessä. 53962: Alkoholiliikkeen asemaa alkoholivalvojana tul- 53963: 44 53964: 53965: 53966: 53967: 53968: 7. TIIVISTELMÄ 53969: Päihdeolojen kehityksessä keskeistä on ollut ranomaisen ja Alkon toimesta. Noudatetulla 53970: alkoholin käytön runsas kasvu viimeisten kah- valvontapolitiikalla on onnistuttu varsin hyvin 53971: denkymmenen vuoden aikana. Kulutus on vuo- ehkäisemään laittomien päihteiden maahan- 53972: desta 1969 noussut 68 prosenttia (4,21 1 tuonti, välitys ja käyttö. 53973: 100 o/o:n alkoholina asukasta kohti v. 1969 ja Päihtyneiden säilöönottoon ja rattijuoppou- 53974: 7,06 1 vuonna 1987). Vuonna 1987 alkoholin den ehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomio- 53975: kulutus kasvoi 3,2 prosenttia. Muiden päihtei- ta. Kummastakin asiasta on vuoden 1988 aika- 53976: den kuten lääkeaineiden, liuotinaineiden ja na valmistunut työryhmämietintö ehdotuksi- 53977: korvikealkoholin käyttö on pysynyt suunnil- neen. 53978: leen ennallaan. Huumausaineiden käyttö näyt- 31.12.1987 tehdyn raittiustyölain muutoksen 53979: täisi vähentyneen 1970-luvun alun huippuvuo- mukaan kuntien raittiustyö siirretään sosiaali- 53980: sista. ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtion- 53981: Vuoden 1987 alusta astui voimaan päihde- osuusjärjestelmän piiriin 1.1.1989 ja valtakun- 53982: huoltolaki. Samalla kumottiin päihdyttävien nallisten raittiusjärjestöjen ja päihdehuollon 53983: aineiden väärinkäyttäjien huollosta annettu la- järjestöjen avustaminen siirrettiin Raha-auto- 53984: ki ja irtolaislaki. maattiyhdistyksen kautta tapahtuvaksi (Arpa- 53985: Päihdehuolto on niin avohoidon kuin laitos- jaislain muutos 25.3.1988). 53986: hoidon osalta laajentunut voimakkaasti. Lai- WHO:n tavoitteena olevaan 25 %:n alkoho- 53987: toshoidon osalta yksiköt ja asiakasmäärät ovat linkulutuksen laskuun jäsenmaissa vuoteen 53988: yli kaksinkertaistuneet viimeisen kahdenkym- 2000 mennessä ei meillä näillä näkymin tulla 53989: menen vuoden aikana. A-klinikat ovat samana pääsemään ilman merkittäviä muutoksia väes- 53990: aikana lähes kuusiokertaistuneet ja asia- tön alkoholinkäyttötottumuksissa. Suomen 53991: kasmäärät yli nelinkertaistuneet. osalta käyttämällä aktiivisemmin alkoholipoli- 53992: Keskeisin päihteiden ongelmakäyttäjien tiikan eri keinoja on mahdollista taittaa nykyi- 53993: huollon tarve liittyy edelleen asumisvaikeuk- nen alkoholin kulutuksen kasvu ja kääntää se 53994: siin. 80 % päihdehuollon asumispalveluista on laskusuuntaiseksi. Ennen toimenpiteisiin ryhty- 53995: muodostunut pitkäaikaiseen asumiseen tarkoi- mistä olisi käytävä monipuolinen alkoholipo- 53996: tetuksi, vaikka asumisen järjestäminen ei ole liittinen keskustelu, jossa laajaan yhteiseen nä- 53997: päihdehuollon tehtävä. kemykseen pyrkien määriteltäisiin tulevan al- 53998: Päihdevalvontaa järjestetään monen eri vi- koholipolitiikan tavoitteet ja keinovalikoimat. 53999: Liite 54000: valtioneuvoston kertomukseen eduskunnalle 54001: päihdeolojen kehityksestä 54002: vuonna 1987 54003: 54004: 54005: 54006: 54007: Oy Alko Ab:n 54008: hallintoneuvoston 54009: 54010: KERTOMUS 54011: alkoholiolojen kehityksestä 54012: vuonna 1987 sekä niistä 54013: toimenpiteistä, joihin 54014: alkoholiyhtiö on mainittuna 54015: vuonna ryhtynyt alkoholilain 54016: 5 §:ssä ja keskioluesta annetun 54017: lain 4 §:ssä määritellyn tarkoituksen 54018: toteuttamiseksi 54019: SISÄLLYS 54020: 54021: 54022: 54023: 54024: Sivu 54025: Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 54026: Taloudellinen kehitys ja suhtautuminen alkoholirajoituksiin . . . . . . . . . . . . . . 5 54027: Alkoholijuomien kulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 54028: Kansainvälinen kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 54029: Kulutuksen kehitys Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 54030: Kulutuksen rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 54031: Tietoja alkoholin käyttöön liittyvistä haitoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 54032: Päihtyneiden säilöönotot.............................................. 12 54033: Liikennejuopumus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 54034: Tieliikenneonnettomuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 54035: Väkivaltarikollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 54036: Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 54037: Alkoholisairauksiin kuolleet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 54038: Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 54039: Alkoholijuomien hinnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 54040: Hintojen kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 54041: Hinnat vuonna 1987 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 54042: Alkoholijuomien jakeluverkosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 54043: Jakeluverkoston kehitys vuosina 1968-1987.......................... 24 54044: Alkoholilain alainen vähittäismyynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 54045: Myymäläverkosto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 54046: Myynninvalvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 54047: Alkoholilain alainen anniskelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 54048: Anniskelutoiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 54049: Anniskeluverkosto vuonna 1987 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 54050: Anniskelun valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 54051: Keskiolutlain alainen vähittäismyynti ja anniskelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 54052: Kunnanvaltuustojen yleissuostumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 54053: Keskioluen vähittäismyyntiluvat vuonna 1987. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 54054: Keskioluen anniskeluluvat vuonna 1987. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 54055: Keskiolutkaupan valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 54056: Muutoksenhakujärjestelmät........................................... 31 54057: Alkoholimainonnan valvonta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 54058: Valistus- ja tiedotustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 54059: Myymälät ja paikallinen koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 54060: Yhteistyö järjestöjen ja viranomaisten kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 54061: Elokuva- ja muu aineistopalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 54062: Joukkoviestimien käyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 54063: Alkoholilainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 54064: Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 54065: Liite: Erillisselvityksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 54066: Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö vuosina 1975-1987........ 42 54067: Miten päihtyneiden säilöönotolta voitaisiin välttyä? . . . . . . . . . . . . . . . . 43 54068: JOHDANTO 54069: 54070: 54071: 54072: 54073: Vuoden 1969 alussa voimaan tulleen alkoholilain (459/68) mukaan alkoholiyh- 54074: tiön hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu vuosittaisen kertomuksen antaminen 54075: valtioneuvostolle alkoholiolojen kehityksestä sekä niistä erityisistä toimenpiteis- 54076: tä, joihin on ryhdytty alkoholilain 5 §:ssä ja keskiolutlain 4 §:ssä määritellyn 54077: tarkoituksen saavuttamiseksi. Samanaikaisesti tuli voimaan erillinen laki, jonka 54078: mukaan valtioneuvosto on antanut kyseisen kertomuksen edelleen eduskunnal- 54079: le. 54080: Huhtikuun 1987 alussa yhdessä eräiden muiden alkolilainsäädäntöön tehtyjen 54081: muutosten kanssa tuli edellä mainitun erillisen lain tilalle voimaan uusi laki 54082: (254/87), jonka mukaan valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kerto- 54083: muksen päihdeolojen kehityksestä. Siihen sisällytetään alkoholilain mukainen 54084: alkoholiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä. Tämän lain mukainen 54085: kertomuskäytäntö koskee jo vuotta 1987. Näin ollen tämä Alkon hallintoneu- 54086: voston kertomus liitetään kertomukseen, jonka valtioneuvosto antaa eduskun- 54087: nalle päihdeolojen kehityksestä vuonna 1987. 54088: Hallintoneuvoston vuoden 1987 kertomuksen rakenne on tietojen vertailukel- 54089: poisuuden säilyttämiseksi samanlainen kuin aikaisempina vuosina. Ensin kuva- 54090: taan alkoholijuomien kulutusta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Sen jälkeen 54091: selvitetään alkoholin käyttöön liittyviä keskeisimpiä haittoja käytettävissä 54092: olevien eri viranomaisten kokoamien tilastojen pohjalta. Hallintoneuvosto 54093: katsoo, että kulutustiedot ja keskeisimmät haittatiedot kuvaavat alkoholiolojen 54094: kehitystä lain tarkoittamalla tavalla. Alkoholiyhtiön toimenpiteitä alkoholi- 54095: haittojen estämiseksi puolestaan ovat hintapolitiikka, jakelupolitiikka ja siihen 54096: liittyvä valvonta sekä alkoholitiedotus. Niitä käsitellään omissa luvuissaan. 54097: Lisäksi esitetään yhteenveto alkoholilainsäädännön muutoksista sekä hallinto- 54098: neuvoston päätöksistä, jotka ovat koskeneet lainsäädännön soveltamista. 54099: Liitteinä olevissa erillisselvityksissä tarkastellaan kertomusvuonna valmistunut- 54100: ta tuoreinta tutkimusraporttia nuorten alkoholin käytöstä sekä päihtyneiden 54101: säilöönottokäytännön muuttamistarvetta käsittelevää selvitystä. 54102: 54103: 54104: 54105: 54106: 4 54107: TALOUDELLINEN KEHITYS JA 54108: SUHTAUTUMINEN ALKOHOLIRAJOITUKSIIN 54109: 54110: 54111: 54112: 54113: Yleinen taloudellinen kehitys jatkui Suomessa vuonna 1987 suotuisana. Brutto- 54114: kansantuote kasvoi 3,2 OJo eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien 54115: käytettävissä olevat reaalitulot kohosivat 5 OJo. 54116: Kuluttajahinnat nousivat kertomusvuonna 3, 7 % eli suunnilleen saman verran 54117: kuin edellisenä vuonna, mutta selvästi vähemmän kuin keskimäärin 70-luvulla 54118: ja 80-luvun alkupuolella. Alkoholijuomien kuluttajahinnat, joihin myyntihinto- 54119: jen lisäksi sisältyvät anniskeluravintola- ja keskiolutkahvilakulutuksen osalta 54120: anniskelukorvaus ja palveluraha, olivat vuonna 1987 vuositasolla keskimäärin 54121: 6,3 % edellisvuotista korkeammat. 54122: Koko yksityinen kulutus lisääntyi 5 % eli enemmän kuin keskimäärin vuosina 54123: 1975-1986. Alkoholijuomien kulutus kasvoi 3,2 % vuoteen 1986 verrattuna. 54124: Alkoholijuomien kulutuksen säätelylle asetetun tavoitteen mukaan kulutus 54125: pyritään ohjaamaan kehitykseltään laskusuuntaiseksi tai se ei ainakaan saisi 54126: kasvaa nopeammin kuin muu yksityinen kulutus. Vuotta 1986 lukuunottamatta 54127: alkoholijuomien kulutuksen kasvu onkin 80-luvulla ollut hitaampaa kuin muun 54128: yksityisen kulutuksen nousu. 1980-luvulla alkoholin kulutus on kasvanut 54129: keskimäärin 2,0 % vuodessa, kun yksityinen kulutus on samaan aikaan 54130: kohonnut keskimäärin 2,9 % vuodessa. 54131: Vuoden 1987 tammi- ja elokuussa suoritettujen haastattelututkimusten mukaan 54132: noin 40 % haastatelluista piti nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina, 54133: noin 30 % oli tiukentamisen ja lähes 30 % väljentämisen kannalla. 54134: 54135: 54136: 54137: Kuvio 1. Alkoholijuomien kulutuksen ja yksityisten kulutusmenojen muu- 54138: tos-% edelliseen vuoteen verrattuna 54139: 54140: 20 ,%~---.------,------,------.-----.----. 54141: 54142: 54143: 54144: 15~-----+~~~~~----r-----+-----~-----+--~ 54145: 54146: 54147: 10 ~~--~L-1---+------+------~----~--~ 54148: 54149: . [!< 54150: ---f.---+--+----~o+.,c-------~----~-~-1-/\---'.lrl\ 54151: 5 --+-il/.,_'.-;..• 54152: './ \'.• "'yt""-\//, X X .~· 54153: Yksityiset kulutusmenot 54154: Alkoholijuomien kulutus 54155: 54156: 54157: V -:v 54158: 0~----~--~~~~--~~--~~----~---1 54159: 54160: 54161: 54162: 54163: -5 ~----~~----4------+------~----~---1 54164: 54165: 54166: -10 54167: 1970 73 76 79 82 . 85 87 54168: 54169: 54170: 54171: 54172: 7 38l397M 5 54173: Kuvio 2. Suomalaisten mielipiteet nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista 54174: 54175: 54176: 54177: 54178: Pitäisi tiukentaa 54179: 80 54180: 54181: 54182: 54183: 60 54184: Sopivat 54185: 54186: 40 54187: 54188: 54189: 54190: 20 54191: Pitäisi väljentää 54192: 54193: 54194: 0 54195: Touko- Helmi- Loka- Kesä- Tammi- Elo- 54196: kuu kuu kuu kuu kuu kuu 54197: 1981 1984 1985 1986 1987 1987 54198: 54199: 54200: 54201: 54202: 6 54203: ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUS 54204: 54205: 54206: 54207: 54208: Kansainvälinen kehitys 54209: Vuonna 1987 oli alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 100 OJo:n alkoho- 54210: liksi laskettuna 7,06 litraa asukasta kohden. Määrä on kansainvälistä keskita- 54211: soa. Kuviossa 3 esitetään tietoja alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta 54212: eräissä maissa. Vuonna 1986 (s:lla 8) Suomen kokonaiskulutus oli runsas puolet 54213: eniten alkoholijuomia käyttävien kuviossa olevien maiden kulutusmäärästä. 54214: Väkeviä juomia kulutettiin asukasta kohden eniten itäryhmän maissa, kuten 54215: Unkarissa, Saksan Demokraattisessa Tasavallassa ja Puolassa. Viinejä tai 54216: olutta tuottavissa maissa taas mietojen juomien kulutus oli runsasta. 54217: Tarkasteltaessa tilastoidun kulutuksen kehitystä vuosina 1969-1986 kuvioon 3 54218: on valittu Pohjoismaiden lisäksi Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, Ranska runsaas- 54219: ti viinejä kuluttavana maana ja Saksan liittotasavalta, jossa oluen kulutus oli 54220: vuonna 1986 suurin. Korkean kulutuksen maissa kuten Ranskassa kulutus oli 54221: yleensä laskussa koko 70-luvun. Maissa, joiden kulutus on alle 10 litraa 54222: asukasta kohden vuodessa, käyttömäärä kasvoi 70-luvun alkupuolella, mutta 54223: tasaantui vuosikymmenen lopulla. 1980-luvulla alkoholijuomien kulutus on 54224: ollut kaikkialla melko tasaista. 54225: Pohjoismaista Norjassa on tilastoitu kulutus ollut koko tarkastelukauden ajan 54226: ja Ruotsissa 70-luvun alkupuolelta lähtien pienempi kuin Suomessa. Tanskassa 54227: alkoholin käyttö on Keski-Euroopan maiden tasolla. Tilastoimaton kulutus on 54228: eri selvitysten mukaan useissa maissa, mm. Norjassa ja Ruotsissa, verrattain 54229: suuri. 54230: Kuvio 3. Alkoholijuomien kulutus eräissä maissa JOO %:n alkoholina asukasta 54231: kohden vuosina 1969-1986 54232: 54233: Litraa 54234: 18 54235: 54236: 16 54237: 54238: 14 54239: Ranska 54240: 12 54241: 54242: 10 .. .......... r: liittotasavalta 54243: 54244: 54245: 8 54246: USA 54247: Suomi 54248: 6 ... ----~"' ', 54249: ................................. ~,.... Ruotsi 54250: .....__ _f-_"J ' Norja 54251: 4 54252: ' Neuvostoliitto 54253: 54254: 2 54255: 1969 72 75 78 81 84 86 54256: 54257: 54258: 54259: 54260: 7 54261: Vuonna 1986 54262: 54263: Ranska 54264: Espanja 54265: Unkari 54266: Portugali 54267: Sveitsi 54268: Saksan liittot. 54269: Belgia 54270: Italia 54271: DDR 54272: Tanska 54273: Itävalta 54274: Uusi Seelanti 54275: Bulgaria 54276: Argentiina 54277: Tsekkoslovakia 54278: Australia 54279: Alankomaat 54280: Kanada {1985) 54281: Romania {1983) 54282: USA 54283: Jugoslavia 54284: Puola 54285: Iso-Britannia 54286: •s u o M 1 54287: Japani 54288: Kypros 54289: Ruotsi 54290: Irlanti 54291: Etelä-Afrikka 54292: Norja 54293: Islanti 54294: Neuvostoliitto 54295: Turkki 54296: 54297: 54298: 54299: 54300: Lähde: Alankomaalaisen tuottajayhdistyksen Produktschap voor Gedistilleerde 54301: Drankenin julkaisu, Shiedam Nederland, 1987 54302: 54303: 54304: 54305: 54306: Kulutuksen kehitys Suomessa 54307: Kuviosta 4 ilmenee alkoholijuomien kulutuksen kehitys Suomessa vuosina 54308: 1969-1987 asukasta ja 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden laskettuna. 54309: Alkoholijuomien kulutuksen kasvuun 1970-luvun alkupuolella vaikuttivat pää- 54310: asiassa nopea taloudellinen kehitys, kaupungistuminen, tulotason nousu, alko- 54311: holilain muutoksen aiheuttama jakeluverkoston laajeneminen sekä reaalihinto- 54312: jen pysyminen suhteellisen muuttumattomina. 54313: 1970-luvun puolivälistä aina vuoteen 1984 alkoholijuomien kulutus asukasta 54314: kohden laskettuna pysyi jokseenkin vakaana. Laskettuna 18 vuotta täyttänyttä 54315: kohden kulutus jopa aleni jonkin verran. Tähän vaikuttivat mm. kuluttajien 54316: reaalitulojen nousun ja yhteiskunnan rakennemuutoksen hidastuminen, kau- 54317: pungeissa asuvan väestön kasvun tasaantuminen ja alkoholijuomien reaalihin- 54318: tatason kohoaminen. Vuonna 1985 kulutus jäi Alkon myyjien lakon vuoksi 54319: edellisen vuoden tasolle. Vuosina 1986 ja 1987 kulutus on jälleen kasvanut. 54320: 54321: 8 54322: Kuvio 4. Alkoholijuomien kulutus JOO o/o:n alkoholina asukasta ja 18 vuotta 54323: täyttänyttä kohden vuosina 1969-1987 54324: 54325: 54326: 54327: 54328: 18 wotta täyttänyttä kohti 54329: 54330: 54331: 54332: 54333: Asukasta kohti 54334: 54335: 54336: 54337: 54338: 87 54339: 54340: 54341: 54342: 54343: Vuonna 1987 alkoholijuomien kulutus 100 lllo:n alkoholiksi laskettuna oli 34,8 54344: miljoonaa litraa eli 3,2 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden 54345: laskettu kulutus oli 7,06 litraa ja 18 vuotta täyttänyttä kohden 9,19 litraa. 54346: Edellisessä oli kasvua 2,9 % ja jälkimmäisessä 2,5 %. Alkoholijuomien kulu- 54347: tuksen arvo oli vuonna 1987 kaikkiaan 13 477 miljoonaa markkaa eli 2 736 54348: markkaa asukasta ja 3 561 markkaa 18 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. 54349: Alkoholijuomien osuus yksityisistä kulutusmenoista oli 6,4 %. 54350: 54351: 54352: 54353: 54354: Kuten taulukosta 2 ilmenee, kulutuksen kasvu keskittyi paljolti mietoihin 54355: juomiin, erityisesti mietoihin viineihin ja vahvaan alueen. Mietojen viinien 54356: kulutuksen lisäykseen ovat vaikuttaneet osittain niiden hintojen muita juoma- 54357: ryhmiä pienemmät korotukset samoin kuin vuoden 1986 loppupuolella ja 54358: vuonna 1987 kauppaan tulleet uudet tuotteet. Vahvan oluen kulutuksen kasvu 54359: jatkui, vaikka ulkomaisen IV veroluokan oluen kulutus pieneni edellisestä 54360: vuodesta lähes puoleen. Vahvaan alueen lasketun sahdin kulutus oli vuonna 54361: 1987 vajaat 6 000 litraa. 54362: 54363: 9 54364: Kulutuksen rakenne 54365: 54366: Kuviossa 5 on esitetty alkoholijuomien kulutuksen kehitys juomaryhmittäin 54367: vuosina 1969-1987. 54368: Vuodesta 1969 vuoteen 1974 kaikkien juomaryhmien, eniten viinojen ja muiden 54369: väkevien juomien, kulutus kohosi. Sen jälkeen kulutus on tasaantunut. Vahvan 54370: oluen käyttö on kuitenkin jatkuvasti noussut runsaan 4 OJo:n vuosivauhtia. 54371: Viinan kulutus kääntyi vuonna 1978 noin 1 OJo:n kasvuun, ja väkevien viinien 54372: kulutus on pienentynyt vuoden 1981 tasosta lähes 10 % vuodessa. 54373: Kulutuksen kasvun kohdistuminen vuonna 1987 paljolti mietoihin juomiin lisäsi 54374: niiden osuuden 57,8 OJo:iin koko kulutuksesta 100 OJo:n alkoholiksi laskettuna. 54375: Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 57,3 %. Vahvan oluen kulutusosuus 54376: kasvoi 0, 7 %-yksikköä ja mietojen viinien 0,4 %-yksikköä. Väkevien viinien 54377: kulutusosuus pieneni edelleen, ja keskioluen osuus pysyi 24 % :na. 54378: 54379: 54380: Kuvio 5. Alkoholijuomien kulutus JOO %:n alkoholina juomaryhmittäin asu- 54381: kasta kohden vuosina 1969-1987 54382: 54383: 54384: Litraa 54385: 2.0 --,:==-----y---,----,------y---,--/-= Viinat 54386: ~-4-----,~----4'~~ 54387: 54388: \ , ---'L_( _____ _ --- -- III verol.olut 54389: 54390: 54391: V 54392: v 54393: 1.5 54394: -~--' IV verol.olut 54395: 54396: 54397: r ,,--- -----,, ____ 54398: 1.0 --Y'/"------1---;L'-'--t---'-r::;;r..,-:-.-:--+----:-::-!:----,--1 Muut väkevät juomat 54399: ,/,' ~...;--------- -------- ---- 54400: 54401: 0.5 54402: ~v-- 54403: ~ 54404: L----1""'"_, 54405: __ ..... 54406: ~---- ........ • • • Miedot viinit 54407: • ·- ·-- • -1='-=--,.;---.J Väkevät viini! 54408: -+---+---J---t---"""1 Long drink -juomat 54409: 0 54410: 1969 72 75 78 81 84 87 54411: 54412: 54413: 54414: 54415: 10 54416: Alkoholijuomien vähittäismyyntikulutus kasvoi 3,0 OJo ja anniskelukulutus 54417: 3,9 OJo vuoteen 1986 verrattuna. Edellisen osuus koko kulutuksesta oli 76,7 OJo. 54418: Väkevien juomien ja viinien kulutuksesta oli pääosa vähittäismyyntiä. Long 54419: drinkistä vähittäismyynnin osuus oli 64 OJo ja IV -veroluokan oluesta oli anniske- 54420: lun osuus 56 OJo. 54421: Keskioluen myynnistä vähittäismyyntipaikkojen osuus oli vajaat 83 OJo, annis- 54422: keluravintoloiden alle 1 OJo :n ja keskiolutravintoloiden osuus runsaat 16 OJo. 54423: Alkoholijuomien keskimääräinen kulutus, 7,06 litraa 100 OJo :n alkoholia asu- 54424: kasta kohden, jakaantui siten, että kulutus oli suurin Uudenmaan läänissä, 8,81 54425: litraa ja pienin Vaasan läänissä, 4,27 litraa asukasta kohden. Korkeimmat 54426: kulutusluvut olivat etelä- ja kaakkois-Suomessa sekä Lapin läänissä. Väkevien 54427: juomien kulutus vaihtelee lääneittäin vähemmän kuin viinien ja mallasjuomien 54428: kulutus. 54429: 54430: 54431: 54432: 54433: 11 54434: TIETOJA ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYVISTÄ 54435: HAITOISTA 54436: 54437: 54438: 54439: 54440: Kuvaus alkoholihaitoista perustuu saatavissa oleviin viranomaisten keräämiin 54441: tilastotietoihin. Vaikka ne eivät anna kattavaa kuvaa kaikista alkoholin 54442: käyttöön liittyvistä haitoista, niiden perusteella on mahdollista seurata haittati- 54443: lanteessa tapahtuvia muutoksia. Haittatilastoja tulkittaessa on siten huomatta- 54444: va, että vuosittaiset muutokset eivät usein ole merkityksellisiä, vaan huomio on 54445: kiinnitettävä ensisijaisesti pitempiaikaiseen kehitykseen. 54446: Pääosa tuoreimmista tilastotiedoista koskee kahta viimeksi kulunutta vuotta. 54447: Tilastokeskuksesta saadut vuotta 1987 koskevat tiedot ovat neljännesvuositilas- 54448: toihin perustuvia ennakkotietoja. Ne eivät ole täysin vertailukelpoisia lopullisiin 54449: edellisten vuosien lukuihin. Terveydellisiä haittoja koskevat tilastot sekä tiedot 54450: päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain mukaan toimen- 54451: piteiden kohteeksi joutuneista ovat olleet käytettävissä vuoteen 1985. 54452: Vuosina 1986 ja 1987 on eräissä haittaindikaattoreissa todettavissa nousua 54453: alkoholin kulutuksen lisäyksen myötä. Tieliikenneonnettomuuksien alkoholita- 54454: pausten määrä kasvoi selvästi. Myös henkeen ja terveyteen kohdistuneiden 54455: rikosten määrä lisääntyi. Päihtymyksen takia säilöön otettujen määrä väheni 54456: edelliseen vuoteen verrattuna, ja liikennejuopumusten määrä pysyi edellisen 54457: vuoden tasolla. Alkoholismin ja alkoholipsykoosin hoitokertojen lukumäärä 54458: väheni ja alkoholimyrkytyksen, maksakirroosin ja haimasairauksien hoitoker- 54459: tojen määrä kasvoi. Nämä tiedot koskevat vuotta 1985. 54460: 54461: 54462: Päihtyneiden säilöönotot 54463: Päihtyneiden säilöönotot ovat viime vuosina jatkuvasti vähentyneet. Vuonna 54464: 1987 määrä pieneni 4,5 OJo edelliseen vuoteen verrattuna ja oli vain jonkin 54465: verran suurempi kuin vuonna 1970. Erityisesti on syytä todeta nuorimpien 54466: ikäluokkien säilöönottojen väheneminen vuonna 1987. Nuorten selviämisase- 54467: man toiminta mm. Helsingissä samoin kuin "Mona-operaatio" -toiminta 54468: vapun aikaan ovat ilmeisesti vaikuttaneet tähän. - Miesten osuus säilöön 54469: otetuista oli 93,5 ja naisten 6,5 %. 54470: 54471: 54472: 54473: 54474: 12 54475: Kuvio 6. Päihtyneiden säilöönotot vuosina 1969-1987 JOO 000 asukasta koh- 54476: den 54477: 54478: Lkm 54479: 7000 54480: 54481: 54482: 54483: 6000 " 54484: /' \/\ 54485: 5000 54486: 54487: 1 V \ 54488: .............. _- 54489: 4000 r ............ 54490: "-.. ...,..., 54491: 54492: 54493: 3000 V 54494: 2000 54495: 1969 72 75 78 81 84 87 54496: 54497: 54498: 54499: 54500: Liikennejuopumus 54501: Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumustapausten määrä on noussut vuodesta 54502: 1969 lähtien lähes jatkuvasti. Kasvu on kuitenkin hidastunut 1970-luvun 54503: puolivälin jälkeen. Vuonna 1987 tapauksia oli 493 laskettuna 100 000 asukasta 54504: kohden, mikä oli suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuoden 54505: 1986 alusta lukien Kansanterveyslaitos pienensi verenalkoholimääritysten ns. 54506: virheriskiarvoa. Muutos lisäsi rangaistavuuden piiriin tulevien tapausten mää- 54507: rää noin 500:lla, mikä oli 100 000 asukasta kohden laskettuna noin 10 tapausta. 54508: 54509: 8 38l397M 13 54510: Kuvio 7. Rattijuopumustapaukset vuosina 1969-1987 54511: 54512: 54513: Lkm 54514: 600 54515: 54516: 54517: 500 100 000 asukasta kohti 54518: 54519: 54520: 400 ~ 1--- 54521: .........--. l/ 54522: --.../ 54523: 300 / 54524: / 54525: / 54526: 54527: --- 54528: 200 54529: V 54530: 54531: 100 54532: ~ -- 10 000 moottoriajoneuvoa 54533: kohti 1) 54534: 54535: 54536: 0 54537: 1969 72 75 78 81 84 87 54538: 54539: 1) Sisältää autot ja moottoripyörät 54540: 54541: 54542: 54543: 54544: Laskettuna 10 000 moottoriajoneuvoa kohden rattijuopumustapaukset lisään- 54545: tyivät vuoteen 1977 saakka ja ovat sen jälkeen vähentyneet vuoteen 1985. 54546: Vuonna 1986, jolta viimeisin tieto on saatavissa, on suhdeluku jonkin verran 54547: kohonnut. 54548: Vuonna 1987 poliisin tietoon tulleet liikennejuopumustapaukset vähenivät 54549: edellisestä vuodesta 0,3 OJo. Muutos on pieni, mutta on huomattava, että se 54550: kohdistui törkeään rattijuopumukseen. 54551: 54552: 54553: 54554: 54555: *) Ennakkotieto 54556: 54557: 54558: 54559: 14 54560: Tieliikenneonnettomuudet 54561: 54562: Tiedot tieliikenneonettomuuksien alkoholitapauksista ovat saatavissa yhdenmu- 54563: kaisin perustein vuodesta 1978 lähtien. Niistä voidaan selvästi todeta, että mitä 54564: vakavammasta onnettomuudesta on kysymys, sitä suurempi on alkoholitapaus- 54565: ten osuus. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 1986. Tuolloin kuolemaan johta- 54566: neiden tieliikenneonnettomuuksien alkoholitapausten osuus kasvoi huomatta- 54567: vasti edellisestä vuodesta ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 1978. Myös 54568: loukkaantumiseen johtaneissa ja omaisuusvaurioita aiheuttaneissa liikenneon- 54569: nettomuuksissa alkoholitapausten osuus kasvoi. 54570: 54571: 54572: Kuvio 8. Alkoholitapausten osuus poliisin tietoon tulleista vastaavista tielii- 54573: kenneonnettomuuksista vuosina 1978-1986 54574: 54575: 54576: 25 _,%~------------~-------------.--------~ 54577: 54578: Kuolemaan johtaneet 54579: 54580: 54581: 54582: 54583: 15 ~--------------+--------------+--------~ 54584: 54585: 54586: Loukkaantumiseen johtaneet 54587: 54588: 54589: Omaisuusvaurioita 54590: aiheuttaneet 54591: 54592: 5-r----~--~----r---~----~---r----~--~ 54593: 1978 81 84 86 54594: 54595: 54596: 54597: 54598: 15 54599: Väkivaltarikollisuus 54600: 54601: Kuviossa 9 on esitetty pahoinpitelyrikosten kehitys vuodesta 1970 lähtien, jonka 54602: alussa rikoslain 21. luku ja rajanveto rikosnimikkeiden välillä muuttui. Uuden 54603: käytännön vakiintuminen kesti viitisen vuotta. 1970-luvun loppupuolelta läh- 54604: tien pahoinpitelyt ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tapauksia on jo lähes 13 000 54605: vuodessa. Lievät pahoinpitelyt ovat 70-luvun puolivälistä lähtien pysytelleet 54606: vuosittain noin 3 OOO:ssa; viime vuosina määrä on kääntynyt laskuun. Tärkeät 54607: pahoinpitelyt ovat enentyneet tasaisesti vuodesta 1970 lähtien; niitä oli vuonna 54608: 1987 lähes 2 000. 54609: Poliisin selvittämissä tapoissa ja kaikissa pahoinpitelyrikoksissa syyllisiksi 54610: epäillyistä henkilöistä suurin osa on alkoholin vaikutuksen alaisia. Vuonna 54611: 1986 alkoholin vaikutuksen alaisten osuus oli rikoksen lajista riippuen 59- 54612: 73 OJo. 54613: 54614: 54615: Kuvio 9. Pahoinpitelyt vuosina 1970-1987 54616: 54617: 54618: Lkm 54619: 15000 54620: 54621: 54622: Pahoinpitely 54623: 12000 / 54624: V 54625: ~ 54626: 9000 54627: V ~/ 54628: L/ 54629: 6000 54630: V 54631: / ""' 54632: ''' ~-- 54633: -- ' - -- 54634: -· . 54635: ~ 54636: 54637: 54638: 54639: 3000 ., 54640: ' ' ...... - .. -~ 54641: ' 54642: ' Lievä pahoinpitely 54643: Törkeä pahoinpitely 54644: 54645: 300 -. 54646: 1970 73 76 79 82 85 87 54647: 54648: 54649: 54650: 54651: 16 54652: Rikokset alkoholilainsäädäntöä vastaan 54653: Poliisin tietoon tulleiden alkoholilainsäädäntöä vastaan tehtyjen rikosten määrä 54654: väheni ennakkotietojen mukaan vuonna 1987 jonkin verran ja oli pienempi 54655: kuin 80-luvun muina vuosina. Määrä pieneni kaikissa rikosryhmissä. 54656: 54657: 54658: 54659: 54660: Alkoholisairauksiin kuolleet 54661: Alkoholisairauksiin kuolleiden määrät vaihtelevat melko voimakkaasti vuodes- 54662: ta toiseen. Kaikissa kuviossa 10 tarkastelluissa diagnooseissa on viime vuosina 54663: ollut kasvava suunta. Vuonna 1986 alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä 54664: pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla, alkoholismiin ja alkoholin aiheutta- 54665: maan maksakirroosiin kuolleiden määrät lisääntyivät selvästi. 54666: 54667: 54668: 54669: 54670: 17 54671: Kuvio 10. Maksakirroosiin, alkoholismiin ja alkoholimyrkytykseen kuolleet 54672: JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1986 54673: 54674: 54675: 8-rUrm==~--,------.------,------.------.---~ 54676: 54677: 54678: Alkoholin aiheuttama 54679: 6 -+-------+------+---1--+-+------+------+-7"'-d maksakirroosi 54680: ' Alkoholimyrkytys 54681: 54682: 54683: 54684: 54685: Alkoholismi 54686: 54687: 54688: 54689: 54690: 1969 72 75 78 81 84 86 54691: 54692: 54693: 54694: 54695: Alkoholin käyttöön liittyvä sairastavuu~ 54696: Yhteistä kaikille sairastumisalttiuksille eli 100 000 asukasta kohden lasketuille 54697: hoitokerroille oli selvä kasvu vuosina 1969-1974, jolloin myös alkoholin 54698: kulutus oli nousussa. Sen sijaan vakaan kulutuksen kaudella vuodesta 1975 54699: sairastumisalttiuksien kehitys on vaihdellut. Tämä on kuitenkin tapahtunut 54700: niin, että suurimman ryhmän alkoholismin kohdalla suunta on ollut laskeva, 54701: kuten myös haimasairauksien osalta viime vuosina. Maksakirroosin ja alkoholi- 54702: myrkytyksen kohdalla taso on pysynyt samana lähes 10 vuotta, ja alkoholipsy- 54703: koosin hoitokertojen määrä on viime vuosina jonkin verran kasvanut. 54704: 54705: Kuvio 11. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapoistorekis- 54706: terin mukaan JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1985 54707: 54708: Lkm 54709: 350 54710: 54711: 54712: .............. !\ 54713: 250 54714: 54715: 54716: / v-- .----. 54717: 150 ------ ~ Alkoholismi 54718: 54719: 54720: 54721: 54722: V -- 54723: 60 /'... .....__ 54724: 'V r--- Haimasairaudet 54725: 40 54726: / 54727: /' v-- Alkoholipsykoosi 54728: 20 - - 54729: ..... ..... V ""'-~ 54730: .... _.... -·- ··- .. -·· ----· .... _..... Maksakirroosi 54731: :;:::::- 54732: "- Alkoholimyrkytys 54733: 54734: 0 54735: 1969 72 75 78 81 83 85 54736: 54737: 54738: 54739: 54740: 18 54741: Taulukko 10. Hoitokertojen lukumäärä lääkintöhallituksen sairaalastapois- 54742: torekisterin mukaan vuosina 1984-1985 54743: Päädiagnoosi 1984 1985 54744: 54745: Alkoholismi 54746: Lukumäärä ......................................... . 9 640 9 159 54747: 100 000 asukasta kohden ......................... . 197,9 187,2 54748: Naisten osuus-OJo ................................. . 12,1 12,9 54749: A lkoholipsykoosi 54750: Lukumäärä ......................................... . 1 787 1 722 54751: 100 000 asukasta kohden ......................... . 36,7 35,2 54752: Naisten osuus-OJo ................................. . 14,0 14,9 54753: Alkoholimyrkytys 54754: Lukumäärä ......................................... . 676 708 54755: 100 000 asukasta kohden ......................... . 13,9 14,5 54756: Naisten osuus-OJo ................................. . 25,6 29,8 54757: Maksakirroosi 54758: Lukumäärä ......................................... . 1 156 1 236 54759: 100 000 asukasta kohden ......................... . 23,7 25,3 54760: Naisten osuus-OJo ................................. . 42,7 44,0 54761: Haiman sairaudet 54762: Lukumäärä ......................................... . 2 621 2 728 54763: JOO 000 asukasta kohden ......................... . 53,8 55,7 54764: Naisten osuus- Ofo •••••••••••••••••••••••••••••••••• 27,2 26,6 54765: 54766: 54767: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain eli PAV-lain 54768: mukaisten toimenpiteiden kohteeksi johtuneista alkoholin varsinaisten ja nuor- 54769: ten väärinkäyttäjien lukumääristä on tietoja vuoteen 1985 saakka. Varsinaisten 54770: väärinkäyttäjien määrä tässä tilastossa kasvoi vuodesta 1969 vuoteen 1975, 54771: minkä jälkeen se on pysynyt lähes muuttumattomana. Nuorten väärinkäyttäjien 54772: määrä on viime vuosina vähentynyt voimakkaasti. 54773: 54774: Kuvio 12. Huoltotoimenpiteiden kohteeksi joutuneet alkoholin väärinkäyttäjät 54775: (PAV) JOO 000 asukasta kohden vuosina 1969-1985 54776: 54777: Lkm 54778: 400 54779: 54780: 54781: 54782: 54783: 350 11\ ...... 54784: ~~ 54785: 54786: _j 1\ 54787: 300 54788: 54789: ~ 54790: 1 54791: 250 54792: 1969 72 75 78 81 83 85 54793: 54794: 54795: 54796: 54797: 19 54798: Kansaneläkelaitoksen alkoholisairauksien perusteella myöntämistä työkyvyttö- 54799: myyseläkkeistä on saatavissa tietoja vuodesta 1982 lähtien. Näiden eläkkeiden 54800: määrä on vähitellen kasvanut tänä aikana noin 2 OOO:sta runsaaseen 2 200:aan. 54801: Niiden osuus kaikista voimassa olevista työkyvyttömyyseläkkeistä on ollut 54802: vakaa, parina viime vuonna 0,8 OJo. 54803: 54804: 54805: 54806: 54807: 20 54808: ALKOHOLIJUOMIEN HINNAT 54809: 54810: 54811: 54812: 54813: Hintojen kehitys 54814: Alkoholipolitiikkaa harjoitettaessa tulee alkoholilain mukaan pyrkiä siihen, 54815: että alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mahdollisimman 54816: vähäisiksi. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi säädellään alkoholijuomien koko- 54817: naiskulutusta ja sen rakennetta, missä tehokkain keino on hintapolitiikka. 54818: Hintapolitiikalle asetettujen alkoholipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, 54819: lähinnä kokonaiskulutuksen hillitsemiseksi mahdollisimman tehokkaasti alko- 54820: holijuomien hintoja on pyritty kohottamaan suhteessa muiden hyödykkeiden 54821: hintoihin yleisten taloudellisten näkökohtien asettamissa rajoissa. 54822: Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1987 pisteluvussa 54823: 108,6. Tämä merkitsee sitä, että alkoholijuomien hintataso verrattuna perus- 54824: vuoden 1969 hintatasoon oli 8,6 OJo muiden hyödykkeiden hintatasoa korkeam- 54825: malla. Tällä vuosikymmenellä vuodesta 1980 vuoteen 1987 ovat alkoholijuo- 54826: mien hinnat suhteessa muiden hyödykkeiden hintoihin kohonneet 7,3 OJo. Tämä 54827: koskee alkoholijuomien kokonaiskulutuksen hintakehitystä, joka sisältää vähit- 54828: täismyyntihinnat ja anniskelun osalta lisäksi anniskelukorvauksen ja palvelura- 54829: han vaikutuksen hintatasoon. 54830: 54831: 54832: 54833: 54834: Kuvio 13. Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksejä vuosina 1969- 54835: 1987; 1969 = JOO 54836: 54837: 54838: Ind 54839: 140 54840: 54841: Anniskelukulutus 54842: 130 54843: 54844: 54845: 120 54846: 54847: 54848: 110 54849: Koko kulutus 54850: 54851: 54852: 100 54853: 54854: 54855: 90 54856: 54857: 54858: 80 54859: 1969 72 75 78 81 84 87 54860: 54861: 54862: 54863: 54864: 9 381397M 21 54865: Vähittäismyynnin reaalihintaindeksi oli vuonna 1987 pisteluvussa 99,4, eli 54866: alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat suhteessa muiden hyödykkeiden hintoi- 54867: hin olivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 1969. Tämän vuosikymmenen 54868: alussa indeksi oli pisteluvussa 95,2. Alkoholijuomien vähittäismyynnin hintata- 54869: so on siis 80-luvulla kohonnut 4,4 OJo muiden hyödykkeiden hintatasoa nopeam- 54870: min. 54871: Anniskelukulutuksen reaalihintaindeksi oli vuonna 1987 pisteluvussa 134,7. 54872: Alkoholijuomien anniskelukulutuksen reaalihinnat ovat siis 34,7 OJo vuoden 54873: 1969 tasoa korkeammalla, eli alkoholijuomien anniskelukulutuksen hinnat ovat 54874: nousseet tänä aikana 34,7 OJo muiden hyödykkeiden hintakehitystä nopeammin. 54875: Eräs keskeinen syy tähän on ollut 70-luvun alkupuolella toteutettu anniskelu- 54876: korvausjärjestelmän uudistus, joka nosti kerralla alkoholijuomien anniskelun 54877: hintoja lähes 15 OJo. 54878: Tällä vuosikymmenellä anniskelukulutuksen reaalihinnat ovat kohonneet 54879: 13,9 OJo eli lähes 10 %-yksikköä vähittäismyynnin reaalihintakehitystä nopeam- 54880: min. Tämä on johtunut osaltaan anniskelukulutuksen rakenteesta siten, että 54881: vahvan oluen hintataso on kohonnut nopeammin kuin muiden juomien ja sen 54882: osuus anniskelussa verrattuna vähittäismyyntiin on huomattavan suuri. Toinen 54883: syy on ollut anniskelukorvauksen vähittäismyyntihintojen kehitystä jonkin 54884: verran nopeampi kasvu. 54885: Taulukosta 13 ilmenevät alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksit juo- 54886: maryhmittäin vuosina 1986 ja 1987. 54887: 54888: 54889: 54890: 54891: Hinnat vuonna 1987 54892: Kulutuksen kasvun rajoittamiseksi vuonna 1987 alkoholijuomien hintoja koro- 54893: tettiin vuoden alusta keskimäärin 6 OJo. Hinnoittelun painopistettä muutettiin 54894: siten, että alkoholijuomien verotus kohdistui entistä selvemmin juomien sisältä- 54895: mään puhtaaseen alkoholiin. 54896: Kuten taulukosta 14 ilmenee, alkoholijuomien hinnat olivat vuonna 1987 54897: keskimäärin 6,3 OJo korkeammat kuin vuonna 1986. Eniten kohosivat vahvan 54898: oluen ja viinojen hinnat. 54899: 54900: 22 54901: Alkoholijuomien hintoja korotettiin keskimäärin 6 OJo vuoden 1988 alussa ja 54902: uudelleen myös keskimäärin 6 OJo huhtikuun 19. päivänä 1988 vuonna 1986 54903: alkaneen kulutuksen kasvun pysäyttämiseksi. 54904: 54905: 54906: 54907: 54908: 23 54909: ALKOHOLIJUOMIEN JAKELUVERKOSTO 54910: 54911: 54912: 54913: 54914: Jakeluverkoston kehitys vuosina 1968-1987 54915: Alkoholimyymälöiden ja anniskeluravintoloiden lukumäärä lisääntyi nopeasti 54916: nykyisen lainsäädännön voimaantulovuodesta 1969 aina 70-luvun puoliväliin 54917: asti. Kulutuksen kasvun rajoittamiseksi alkoholipolitiikan linjaa tiukennettiin 54918: 70-luvun puolivälistä lähtien. Tämän vuoksi myös myymälöiden perustaminen 54919: ja anniskeluoikeuksien myöntäminen oli vähäistä 70-luvun loppupuolella ja 54920: 80-luvun alkuvuosina. Viime vuosina on myymälöiden ja anniskeluravintoloi- 54921: den määrää voitu lisätä. Jakeluverkoston nykyisessä laajuudessa uudet yksiköt 54922: eivät enää olennaisesti lisää kulutusta. Myymälöitä on perustettu lähinnä 54923: palvelun tasapuolistamiseksi koko maassa. Anniskeluoikeuksien maara on 54924: viime aikoina kasvanut lähinnä ruokaravintoloille myönnettyjen oikeuksien 54925: johdosta. 54926: 54927: 54928: 54929: 54930: 24 54931: Keskioluen vähittäismyyntilupien määrä on vähentynyt joka vuosi. Vuonna 54932: 1969 se oli vajaat 17 500 ja vuonna 1987 enää 7 000. Keskioluen anniskelulu- 54933: pien määrä oli suurimmillaan vuonna 1971, minkä jälkeen se pieneni neljännek- 54934: sellä vuoteen 1982. Oltuaan sitten välillä lievässä kasvussa määrä väheni yli 54935: 100:lla vuonna 1987, jolloin monet keskiolutpaikat saivat hyvinä ruokapaikkoi- 54936: na mietoviinioikeudet. 54937: Vuosiksi 1986-1988 hyväksytystä 13 uutta paikkakuntaa sisältävästä myymälä- 54938: ohjelmasta toteutettiin kertomusvuoden aikana 7 myymälää. Alkoholilain 54939: alaisten anniskeluoikeuksien määrän kasvu oli 286 eli aikaisempia vuosia 54940: suurempi. Tämä johtui siitä, että oikeuksia annettiin erityisesti ruokaravinto- 54941: loille entistä vapaammin. Kauppojen toiminnan lopettaminen on edelleen 54942: vähentänyt keskioluen vähittäismyyntipaikkoja. Keskioluen anniskelulupien 54943: määrä pieneni 104:llä; osa niistä vaihtui mietoviinioikeuksiksi. 54944: 54945: 54946: 54947: 54948: Alkoholilain alainen vähittäismyynti 54949: Myymäläverkosto 54950: 54951: Kertomusvuonna avattiin 7 uutta alkoholimyymälää ja lakkautettiin yksi 54952: myymälä. Uudet myymäläpaikkakunnat olivat: Eno, Heinävesi, Merikarvia, 54953: Nivala, Savitaipale ja Taivalkoski; lisäksi perustettiin yksi uusi myymälä 54954: Poriin. Nivalan myymälä kuului vuosien 1983-1985 perustamisohjelmaan ja 54955: muut vuosien 1986-1988 ohjelmaan. Helsingin Pursimiehenkadun myymälä 54956: lakkautettiin kesäkuussa. Kertomusvuoden päättyessä alkoholimyymälöitä oli 54957: 226, joista 21 valintamyymälöitä. Myymälät sijaitsivat 92 kaupunkikunnassa ja 54958: 71 muussa kunnassa eli yhteensä 163 paikkakunnalla. 54959: Alkoholimyymälät pidettiin yleisimmin avoinna maanantaista torstaihin klo 54960: 10-17, perjantaisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 9-14. Tästä poikkeavaa 54961: suppeampaa aukioloaikaa noudatettiin 16 pienessä myymälässä. Eräiden juhla- 54962: pyhien edellä myymälöitä pidettiin tilapäisesti avoinna klo 18:aan asti. Kaikki 54963: alkoholimyymälät on pidetty lauantaisin suljettuina toukokuun alusta syyskuun 54964: loppuun. 54965: 54966: 54967: Myynninvalvonta 54968: 54969: Vähittäismyynnin valvonta perustui AlkoL 34 ja 38 §:n määräyksiin. Alkon 54970: henkilökunnalle on korostettu myynninvalvonnan säännösten ja ohjeiden 54971: tarkkaa noudattamista. Asiaan on jatkuvasti kiinnitetty huomiota mm. myymä- 54972: lähenkilöstön koulutustilaisuuksissa. 54973: Alkon edustajat osallistuivat kertomusvuonna useihin valvontaa käsitteleviin 54974: tilaisuuksiin, mm. kunnallisten alkoholitarkastajien koulutukseen ja kokouksiin 54975: sekä poliisitilaisuuksiin. Yhtiön ja poliisin kiinteä yhteistyö salakaupan valvon- 54976: nassa jatkui. 54977: AlkoL 38 §:n mukaisia myyntikieltoja, joilla pyritään estämään alkoholin 54978: myynti väärinkäyttäjille, oli vuoden päättyessä voimassa 266 eli yli 100 54979: vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myyntikieltoesityksistä 63 OJo teki poliisi. 54980: Myyntikieltojen väheneminen johtuu siitä, että kirjallista myyntikehoa ei 54981: nykyään pidetä enää kovin tarkoituksenmukaisena, koska sen valvonta muualla 54982: kuin kiellon esittäneessä myymälässä on mahdotonta. 54983: 54984: 25 54985: Alkoholilain alainen anniskelu 54986: Anniskelutoiminnan kehittäminen 54987: 54988: Anniskeluoikeuksien laadulliset myöntämisperiaatteet pysyivät kertomusvuon- 54989: na ennallaan. Etusija annettiin pienille ruokaravintoloille, jotka useimmiten 54990: olivat toimineet jo aiemmin keskiolutoikeuksin. Vuonna 1987 ravintoloiden 54991: lisäykselle ei asetettu tiukkoja määrärajoituksia. Anniskeluoikeuksia myönnet- 54992: tiin edelleen alkoholipoliittisen tarveharkinnan, hakijan soveltuvuuden sekä 54993: ravitsemisliikkeen tason ja toiminta-ajatuksen mukaan. Myöntämisperiaatteet 54994: ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että anniskelukulutuksen rakenne on miedon- 54995: tunut, ruoan suhteellinen osuus ravintoloiden liikevaihdosta kasvanut ja alko- 54996: holin osuus vastaavasti pienentynyt. 54997: Huhtikuun alussa tuli voimaan alkoholilain muutos, joka salli väkevien 54998: juomien anniskelun aloittamisen kello 11 sekä juna-anniskelussa mietojen 54999: juomien anniskelun muillekin kuin aterioitsijoille. 55000: Huhtikuussa siirryttiin anniskeluhinnoittelussa kansainvälisen käytännön mu- 55001: kaiseen kokonaishinnoitteluun: pöytiintarjoilussa tarjoilupalkkio sisällytetään 55002: asiakkaille ilmoitettavaan anniskeluhintaan. 55003: Syyskuussa selkeytettiin myös ravintoloiden hintaryhmäjakoa siten, että perus- 55004: hintaryhmän pöytiintarjoiluravintolat saivat periä ylemmän hintaryhmän annis- 55005: kelukorvausta. Näin muodostettua hintaryhmää kutsutaan yleishintaryhmäksi. 55006: Hallintoneuvosto päätti kertomusvuonna sallia myös määrättyjen alkoholijuo- 55007: mien myynnin verottomaan hintaan ravintoloille ruoan valmistuksessa käytettä- 55008: väksi. 55009: Hallintoneuvosto valtuutti anniskeluasioista vastaavan johtajan myöntämään 55010: kokeiluna minibaarianniskeluoikeuksia lähinnä erityishintaryhmän hotellien 55011: matkustajahuoneisiin. Kyseessä on vuoden 1989 loppuun asti kestävä kokeilu, 55012: jonka jälkeen tehdään tarvittavat päätökset. 55013: Ravintoloiden määrän rajoittaminen ja tiukka anniskeluoikeuksien myöntämis- 55014: linja ovat perinteisesti hillinneet ravintoloiden välistä kilpailua. Oikeuksien 55015: myöntämisperiaatteiden väljeneminen on sitä nyttemmin lisännyt. Tätä kehitys- 55016: tä on tuettu uusimalla myös anniskeluhinnoittelua. Vuoden 1988 alussa 55017: päätettiin ottaa käyttöön järjestelmä, joka mahdollistaa alkoholijuomien juo- 55018: makohtaisen hinnoittelun asetettujen minimi- ja maksimihintojen puitteissa. 55019: Aiemmin hintasuhteet eri tuotteiden välillä olivat kiinteät. Samassa yhteydessä 55020: vähennettiin merkittävästi hinnoitteluun liittyvää työtä niin ravintoloissa kuin 55021: Alkossakin. 55022: 55023: 55024: 55025: 55026: Anniskeluverkosto vuonna 1987 55027: 55028: Anniskeluoikeuksia myönnettiin hallintoneuvoston vuosiksi 1986-1988 vahvis- 55029: tamien yleisperiaatteiden mukaisesti. Määrälliselle lisäykselle ei vuodeksi 1987 55030: asetettu yksityiskohtaisia prosenttirajoja, vaan anniskeluoikeuksia päätettiin 55031: myöntää tarveharkinnan perusteella Alkon suorittamien tarvearvioiden pohjal- 55032: ta. Periaatteiden mukaan oikeuksien myöntämistä rajoitettiin ravintoloille, 55033: joissa anniskelun voitiin olettaa muodostuvan liikevaihdon kannalta määrää- 55034: väksi. Uusien oikeuksien myöntäminen painotettiin anniskelupoliittisesti myön- 55035: teisiin ruoka- ja matkailuravintoloihin. 55036: Anniskeluoikeuksia myönnettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota perustetta- 55037: vien ravintoloiden sijaintiin ja siihen, miten niiden toiminta-ajatus tyydyttää 55038: väestön tarpeet. Oikeuksien myöntäminen painottui rajoitettuihin oikeuksiin. 55039: 55040: 26 55041: Hallintoneuvosto käsitteli kaikkiaan 410 anniskeluoikeushakemusta. Uusia 55042: oikeuksia myönnettiin 315 ja ennakkopäätöksiä anniskeluoikeuksien antamises- 55043: ta hankkeen valmistuttua tehtiin 38. Uusista oikeuksista oli tavanomaisia A- tai 55044: B-oikeuksia 142 ja rajoitettuja B-oikeuksia 173. Hakemuksia hylättiin 57. 55045: Kertomusvuonna aloitti toimintansa 304 ravintolaa, ja 18 anniskelusopimusta 55046: purettiin ravintolan lopettamisen vuoksi. Nettolisäykseksi jäi 286 anniskeluoi- 55047: keutta. Lisäksi noin lOO:n ravintolan anniskeluoikeuksien laajuutta muutettiin 55048: paremmin ravintolan toiminta-ajatusta ja palvelutasoa vastaavaksi. Vuoden 55049: päättyessä oli voimassa yhteensä 2 037 anniskeluoikeutta, jotka jakautuivat 55050: taulukossa 16 esitetyllä tavalla. 55051: 55052: 55053: 55054: 55055: 27 55056: Ravintolatyypeittäin anniskeluoikeudet jakautuivat vuosien 1985, 1986 ja 1987 55057: päättyessä taulukon 17 mukaisesti. Ruokaravintoloiden määrä on kasvanut 3 55058: vuoden aikana huomattavasti, B-oikeuksin toimivien yli kaksinkertaiseksi. 55059: Kertomusvuonna myönnettiin alkoholilain 43 §:n 2 momentin mukainen tila- 55060: päinen anniskeluoikeus 215 kertaa. 55061: Yhteensä 42 kotimaassa kulkevassa matkustaja-aluksessa anniskeltiin alkoholi- 55062: juomia; A-oikeuksia oli 29 ja B-oikeuksia 13, joista 4 Br-oikeuksia. Rautatei- 55063: den ravintolavaunuissa harjoitti yksi yritys, Liikenneravintolat Oy, mietojen 55064: alkoholijuomien anniskelua. 55065: Anniskeluravintoloissa oli vuoden 1987 aikana keskimäärin 404 742 asia- 55066: kaspaikkaa eli 199 paikkaa ravintolaa kohden. 55067: 55068: 55069: Anniskelun valvonta 55070: 55071: Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimenpiteiden määrä oli kertomusvuonna 55072: 121. Edellisenä vuonna toimenpiteitä oli 118. Anniskelu kiellettiin määräajaksi 55073: 3 ravintolalta. Varoituksia annettiin 55 ja kirjallisia huomautuksia 61. Yksi 55074: ravintola määrättiin varoituksen lisäksi menettämään määräajalta osa anniske- 55075: lukorvauksestaan ja 2:lta perittiin takaisin niiden alkoholijuomista veloittama 55076: ylihinta. Yleisimmät epäkohdat olivat päihtyneiden oleskelun salliminen ravin- 55077: tolassa sekä päihtyneille anniskelu. Näihin liittyi usein järjestyshäiriö. 55078: Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaittiin 46 poliisin, 41 Alkon ja 15 55079: kunnallisen alkoholitarkastajan suorittamissa tarkastuksissa. Loput 19 toimen- 55080: pidettä aiheutuivat usean valvontaviranomaisen havainnoista. 55081: 55082: 55083: 55084: 55085: Epäkohtia ei todettu aikaisempia vuosia enempää, vaikka anniskeluravintoloi- 55086: den määrä kasvoi. 55087: 55088: 55089: 55090: 55091: Keskiolutlain alainen vähittäismyynti ja anniskelu 55092: 55093: Kunnanvaltuustojen yleissuostumukset 55094: 55095: Keskioluen vähittäismyynti ja anniskelu on mahdollista kunnissa, joiden 55096: kunnanvaltuusto on antanut näihin yleissuostumukset. Lisäksi keskioluen 55097: anniskelulupa voidaan myöntää matkaHullisin perustein. Vähittäismyynti- ja 55098: anniskeluluvat antaa Alko. 55099: 55100: 28 55101: Vuoden 1987 aikana kunnat eivät tehneet yleissuostumuksen peruutuspäätök- 55102: siä. Sen sijaan 2 kuntaa antoi suostumuksensa vähittäismyyntiin ja 4 kuntaa 55103: anniskeluun. Vuoden lopussa puuttui yhteensä 61 kunnasta vähittäismyyntiä ja 55104: anniskelua tai jompaakumpaa koskeva yleissuostumus. Vuoden päättyessä 55105: maan 461 kunnasta oli valtuuston antaman yleissuostumuksen perusteella 55106: mahdollisuus keskioluen vähittäismyyntiin ja anniskeluun 400 kunnassa, vain 55107: vähittäismyyntiin 9 kunnassa ja vain anniskeluun 11 kunnassa. Kaikkiaan 41 55108: kunnassa ei ollut valtuuston yleissuostumusta keskioluen vähittäismyyntiin eikä 55109: anniskeluun. 55110: 55111: 55112: 55113: 55114: Keskioluen vähittäismyyntiluvat vuonna 1987 55115: 55116: Keskioluen vähittäismyyntilupien myöntämiskäytäntö pysyi kertomusvuonna 55117: ennallaan. Lupia ei myönnetä, jos keskioluen myynnistä saatava ansio muodos- 55118: tuisi liiketoiminnassa määrääväksi tai jos paikkaa on syytä pitää häiriöalttiina. 55119: Uusia vähittäismyyntilupia myönnettiin 600. Liiketoiminnan päättymisen vuok- 55120: si 1 056 luvan voimassaolo lakkasi. Vähittäismyyntilupien kokonaismäärä 55121: väheni 456 kappaleella. Vuoden 1987 lopussa 54 kuntaa oli ilman keskioluen 55122: vähittäismyyntilupia. 55123: 55124: 55125: 55126: 55127: Keskioluen anniskeluluvat vuonna 1987 55128: 55129: Keskioluen anniskelulupia ei myönnetä hoidoltaan heikoille eikä järjestyksenpi- 55130: doltaan vaikeille ravitsemisliikkeille. 55131: Uusia anniskelulupia myönnettiin 278. Toimintansa lopetti 382 anniskelupaik- 55132: kaa. Näin ollen keskioluen anniskeluluvat vähenivät 104:llä. Vuoden päättyessä 55133: 74 kunnassa ei ollut keskioluen anniskelulupia. 55134: Tilapäisiä anniskelulupia myönnettiin 106. Piireissä hylättiin 2 varsinaista ja 3 55135: tilapäistä keskioluen anniskelulupahakemusta. Lisäksi hallintoneuvoston ravin- 55136: tolajaostossa hylättiin 2 hakemusta. 55137: Vuoden päättyessä yrittäjiä oli 188 anniskelupaikassa sitonut keskioluen annis- 55138: kelun ruoan tarjoiluun. Anniskelupalkkio oli näissä tapauksissa vahvistettu 55139: pulloa kohden enintään 80 penniä suuremmaksi kuin muissa paikoissa. 55140: 55141: lO 381397M 29 55142: Keskiolutkaupan valvonta 55143: 55144: Hallintoneuvosto muutti keskiolutlain 19 §:n nojalla keskioluen vähittäismyyn- 55145: tiaikaa koskevia määräyksiä. Niiden mukaan keskioluen vähittäismyynti elin- 55146: tarvikeliikkeissä on ollut huhtikuun 1987 alusta lukien mahdollista sinä aikana, 55147: jolloin liike on avoinna liikeaikalain mukaan; myynti ei kuitenkaan ole sallittua 55148: arkisin klo 20 jälkeen eikä lauantaisin ja pyhäpäivisin klo 18 jälkeen, vaikka 55149: liike tällöin voitaisiinkin poikkeukellisesti pitää avoinna. Keskioluen myyntiai- 55150: koja voidaan lisäksi rajoittaa lupakohtaisin erityisehdoin, jos viranomaiset 55151: toivovat sitä. 55152: Hallintoneuvosto kumosi 14.5.1987 kiellon, joka koski keskioluen velaksimyyn- 55153: tiä elintarvikeliikkeissä. Uusien ohjeiden mukaan keskioluen mahdollisesta 55154: luottomyynnistä päättää luvanhaltija. Keskioluen myyminen velaksi, kuten 55155: muutenkin, on kielletty, jos on aihetta olettaa juoman väärinkäyttöä. 55156: Alko tarkasti lähes kaikki keskioluen vähittäismyynti- ja ja anniskelupaikat 55157: 21.4.-30.6.1987. Tarkastusten yhteydessä keskusteltiin henkilökunnan kanssa 55158: myynti- ja anniskelumääräyksistä ja -kokemuksista. 55159: Kaikkiaan 6 786 vähittäismyyntipaikkaa eli lähes kaikki tarkastettiin. Vähäisiä 55160: puutteita tai virheitä oikaistiin 1 400 myymälässä; kirjallinen vastine pyydettiin 55161: 9:ltä. 55162: Keskioluen vähittäismyyntimääräysten rikkomisen vuoksi Alko peruutti kerto- 55163: musvuonna 6 lupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja varoituksia 55164: annettiin 36. Yleisin rikkomus oli keskioluen myynti alle 18-vuotiaalle tai 55165: päihtyneelle. Toimenpiteisiin johtaneista epäkohdista havaitsi poliisi 28, kun- 55166: nallinen alkoholitarkastaja 5 ja Alko 9 valvontansa yhteydessä. Vakavimmat 55167: rikkomukset johtivat myös sakkotuomioihin. 55168: 55169: 55170: 55171: 55172: Keskioluen anniskelussa havaittujen epäkohtien johdosta peruutettiin 30 annis- 55173: kelulupaa määräajaksi. Kirjallisia huomautuksia ja varoituksia annettiin 44. 55174: Yhteensä toimenpiteitä oli 74, kun niitä oli edellisenä vuonna 93. Toimenpitei- 55175: den määrän vähentymisen perusteella voidaan päätellä, että keskioluen anniske- 55176: lun hoito on edelleen kohentunut. Tätä tukevat myös kevään erityistarkastuk- 55177: sen tulokset. 55178: 55179: 30 55180: Yleisimmät toimenpiteisiin johtaneet epäkohdat olivat päihtyneiden oleskelun 55181: salliminen anniskelupaikassa ja päihtyneille anniskelu. Toimenpiteisiin johta- 55182: neista epäkohdista 38 havaitsi poliisi, 13 kunnallinen alkoholitarkastaja ja 8 55183: Alkon edustaja. Loput 15 toimenpidettä aiheutuivat usean valvontaviranomai- 55184: sen havainnoista. 55185: 55186: 55187: 55188: 55189: Edellä mainitussa erityistarkastuksessa oli mukana 2 175 keskioluen anniskelu- 55190: paikkaa. Tarkastusaikana oli voimassa 2 634 keskioluen anniskelulupaa. Annis- 55191: kelupaikoista noin 90 o/o toimi itsepalveluperiaatteella, ja runsaassa 300:ssa 55192: keskioluen anniskelu oli sidottu ruokailuun. Päihtyneitä havaittiin 105:ssä ja 55193: päihtyneille anniskelua 38 anniskelupaikassa. Epäkohdista pyydettiin kirjallinen 55194: vastine 11 luvanhaltijalta. 55195: 55196: 55197: 55198: Muutoksenhakujärjestelmät 55199: 55200: Hallintoneuvoston tehtävänä on käsitellä ja ratkaista AlkoL:n 106 § :ssä ja 55201: OlutL:n 43 §:ssä tarkoitetut alkoholiyhtiön toimenpiteitä koskevat oikaisuvaa- 55202: timukset sekä hallintoneuvostolle osoitetut kantelunluonteiset vaatimukset. 55203: Hallintoneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan alkoholilain alaista annniskelua 55204: koskevat oikaisuvaatimukset. Kertomusvuonna yleisistunnon käsiteltäväksi ei 55205: tullut yhtään tällaista vaatimusta. 55206: Muut kuin alkoholilain alaista anniskelua koskevat oikaisuvaatimukset käsitel- 55207: lään hallintoneuvoston oikaisujaostossa. Yleisimmin vaatimukset koskevat 55208: keskioluen anniskelu- ja vähittäismyyntihakemusten hylkäämis- tai lupien 55209: peruuttamispäätöksiä taikka alkoholilain 38 §:n mukaisia myyntikieltopäätök- 55210: siä. Kertomusvuonna oikaisujaostossa käsiteltiin 4 oikaisuvaatimusta, joista 3 55211: koski myyntikieltoja. 55212: Hallintoneuvoston päätöksiin saa hakea muutosta sosiaali- ja terveysministeri- 55213: öitä. Ministeriön käsiteltäväksi ei kertomusvuonna saatettu yhtään muutosha- 55214: kemusta. Ministeriön päätöksistä on edelleen mahdollista valittaa korkeimpaan 55215: hallinto-oikeuteen. 55216: 55217: 55218: Alkoholimainonnan valvonta 55219: 55220: Hallintoneuvosto päätti kokouksessaan 17.12.1987 esittää sosiaali- ja terveys- 55221: ministeriölle, että ministeriö asettaisi suppean eri tahoja riittävästi edustavan 55222: työryhmän määräajassa selvittämään, olisiko aiheellista ja myönteisessä ta- 55223: pauksessa miten tarkistaa nykyistä alkoholijuomien mainontaa ja muuta 55224: myynninedistämistoimintaa koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Työ- 55225: ryhmä, joka käsittelee myös tupakkamainontaa, asetettiin 12.4.1988, ja sen on 55226: määrä saada työnsä valmiiksi 31.5.1989 mennessä. 55227: 55228: 31 55229: Alkoholijuomien mainonnan valvonta on edelleen ollut lähinnä tulkintojen 55230: antamista ennakkoon elinkeinonharjoittajien ja mainostajien esittämiin mai- 55231: nostoimenpiteisiin. Räikeitä mainossäännösten rikkomisia ei kertomusvuonna 55232: tapahtunut. Alkoholijuomien mainontalupaa haki vuonna 1987 7 ammattileh- 55233: teä. Ministeriö myönsi yhden luvan. Sellaisia majoitus- ja ravitsemisalan 55234: ammattijulkaisuja, joissa alkoholijuomien mainonta on sallittu, oli vuoden 55235: lopussa 14 kappaletta. 55236: 55237: 55238: 55239: 55240: 32 55241: VALISTUS- JA TIEDOTUSTOIMINTA 55242: 55243: 55244: 55245: 55246: Alkoholiyhtiön alkoholivalistuksen tavoitteena on yhdessä hintapolitiikan, 55247: rajoituksellisen jakelujärjestelmän ja valvonnan kanssa, estää ja vähentää 55248: alkoholista aiheutuvia haittoja. 55249: Toimintaan kuuluu alkoholijuomien ominaisuuksista ja hillityistä käyttötavois- 55250: ta tiedottava kuluttajavalistus sekä alkoholin terveydellisistä, sosiaalisista ja 55251: taloudellisista haitoista kertova haittavalistus. 55252: Kuluttajavalistusta toteutetaan pääasiallisesti Alkon myymälöissä sekä paikalli- 55253: sena koulutuksena. Haittavalistuksen toimintatavoista keskeisimmällä sijalla on 55254: yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja siinä tarvittava elokuva- ja 55255: aineistopalvelu sekä joukkoviestimien käyttö pääasiassa yhteiskampanjoiden 55256: yhteydessä. 55257: 55258: 55259: 55260: 55261: Myymälät ja paikallinen koulutus 55262: Alkon myymäläverkosto on tehokas kanava alkoholijuomien käyttäjille suun- 55263: natun valistuksen välittämisessä. 55264: Myymälöissä valistus painottuu kuluttajavalistukseen, ts. juomien ominaisuuk- 55265: sista ja oikeista käyttötavoista kertovan tietouden antamiseen, joka samalla on 55266: olennainen osa myös yhtiön asiakaspalvelua. 55267: Myyjien antaman henkilökohtaisen neuvonnan ohella asiakkaille annetaan 55268: tietoja painotuotteiden, tuote-esittelyjen sekä julisteiden avulla. 55269: Asiakkaiden tuote- ja käyttötapatietouden tarpeen lisääntyminen näkyy valis- 55270: tuspainotuotteiden menekin kasvuluvuissa. Niinpä esim. 4 kertaa vuodessa 55271: ilmestyvän asiakaslehden Etiketin yhteispainosmäärä 960 000 kpl on osoittautu- 55272: nut liian pieneksi, joten sitä joudutaan nostamaan. 55273: Myymälöissä jaettiin kaikkiaan suomen-ja ruotsinkielisiä painotuotteita n. 2,5 55274: miljoonaa kappaletta eli 0,5 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. 55275: Julkaisuja olivat mm. Alkoholittomat juomat, Bon Appetit, Hyödyllisiä tietoja 55276: alkoholista, Juomasekoituksia, Jos otat et aja, Kaikki mitä olet aina halunnut 55277: tietää alkoholista, Mikä on kohtuus, Mitä juomaksi juhlahetkeen, Olut, Viina 55278: on viisaan juomaa, Viini ja juusto ja Vuosikertaviinit. 55279: Myymälöissä järjestettiin 2 keskitetysti ohjattua tuote- esittelytapahtumaa. 55280: Kesäisiin juhlatilaisuuksiin sopivia juomia esiteltiin otsakkeella "Kevyesti 55281: kesällä". Joulun ajan tuote-esittelytapahtumia toteutettiin "Talvikauden juo- 55282: mat" -nimisenä. Tuote-esittelytapahtumiin liittyi ohjelehtisiä, kuvatauluja ja 55283: esittelykortteja. Kotimaiset, miedot ja alkoholittomat juomat tuotiin molemissa 55284: esittelyissä korostetusti esiin. 55285: Keväällä myymälöissä näkyi rattijuopumuksen vastainen yhteiskampanja "An- 55286: na palaa ennen kuin ajat" julisteiden muodossa. Lisäksi jaettiin alkoholin 55287: palamisaikakortteja sekä kasseja, joihin oli painettu kampanjan iskulause, yli 55288: 2,5 miljoonaa kappaletta. 55289: 55290: 33 55291: Kesällä yhtiö osallistui jälleen Turvallisesti vesillä -neuvottelukunnan kampan- 55292: jaan myös myymälöittensä välityksellä. Kampanja näkyi julisteissa ja Alkon 55293: kasseissa, joissa oli teema "Vesiselvä päätös: pelastusliivit". Kasseja jaettiin 55294: kesän aikana n. 9 miljoonaa kappaletta. 55295: Uutta juomien oikeista käyttötavoista kertovaa opetusmateriaalia valmistui 55296: vuoden kuluessa. Alkon myymälähenkilökunnan ja ravintolahenkilökunnan 55297: opetukseen tehtiin video-ohjelma "Viiniä aterialla". Kaikki juomaryhmät 55298: kattava opetuskuultosarja "Juomatavaraopin perusesitelmä" saatiin valmiiksi 55299: vuoden lopulla. 55300: Marraskuussa alkoi myymälöiden välinen kilpailu Tietopeli -88, johon sisältyy 55301: useita osakilpailuja. Tietokilpailu on jatkoa niille monille asiakaspalvelutapah- 55302: tumille, joita on järjestetty koko 80-luvun ajan. Tavoitteena on Alkon 55303: myymälöiden asiakaspalvelun ja siinä vaadittavien tietojen ja taitojen kehittä- 55304: minen. 55305: Yhtiön kuluttajavalistushenkilöstö järjesti lähes 1 800 tilaisuutta, joissa oli 55306: kävijöitä yli 40 000. Osanottajat olivat etupäässä henkilöitä, jotka tarvitsevat 55307: alkoholijuomatietoutta omassa työssään. Entiseen tapaan luennointiapua an- 55308: nettiin myös ulkopuolisille valistustilaisuuksien järjestäjille sekä toimitettiin 55309: materiaalia. 55310: 55311: 55312: Yhteistyö järjestöjen ja viranomaisten kanssa 55313: Kertomusvuonna käynnistyi valtakunnallinen Väkivaltaa vastaan -projekti tun- 55314: nuksena "Päätä - ei nyrkkiä". Tavoitteena on tuoda esiin väkivallan syitä ja 55315: ilmenemismuotoja sekä löytää keinoja sen torjumiseksi mm. viranomaisten ja 55316: kansalaisjärjestöjen yhteistyön avulla. Rahoituksesta huolehtivat Suomen Va- 55317: kuutusyhtiöiden Keskusliitto, sisäasiainministeriö ja Alko. Suunnitteluun ja 55318: toteutukseen osallistuivat myös mm. opetusministeriö, oikeusministeriö, sosi- 55319: aali- ja terveysministeriö, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Mielenterveys- 55320: seura, Ensi Kotien Liitto ja Koulun Kerhokeskus. 55321: Projektin aihetta käsiteltiin "Väkivallan kasvoja" -kirjasessa, jota painettiin 55322: 50 000 kappaletta. Peruskoulun alaasteelle tuotettiin työkirjanen "Ollaan 55323: kavereita". Yläastetta varten tehdyssä video-ohjelmassa "Isku tekee kipeää" 55324: annetaan malleja, miten ongelmatilanteita voidaan ratkaista myönteisesti väki- 55325: valtaan turvautumatta. Ohjelma ja siihen liittyvä kalvosarja toimitettiin kaikille 55326: yläasteille. 55327: Aikuisia varten tuotettiin video-ohjelma "Lyömätön juttu". Sen tavoitteena on 55328: havahduttaa ihmiset tarkkailemaan omaa ja ympäristönsä käyttäytymistä. 55329: Lisäksi aiheesta valmistettiin tietoisku televisiolle sekä julisteita, tarroja, pals- 55330: tanpäitä ja lehtiartikkeleita. - Väkivaltaa vastaan -projektia jatketaan vuonna 55331: 1988. 55332: Vuoden 1987 toukokuussa alkoi rattijuopumuksen vähentämiseen pyrkivä 55333: tiedotuskampanja tunnuksena "Anna palaa ennenkuin ajat". Kampanjan 55334: toteutuksen ja rahoituksen hoitavat liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, 55335: Liikenneturva ja Alko. 55336: Kampanjan tavoitteena oli lisätä kuljettajien tietoja erilaisten alkoholimäärien 55337: ja -juomien palamisajoista sekä tuoda esiin rattijuopumuksen oikeudellisia, 55338: taloudellisia ja muita seuraamuksia. Pääkohderyhmänä olivat 17 -25-vuotiaat 55339: miehet. Heille lähetettiin kuusisivuinen esite, jota painettiin suomeksi ja 55340: ruotsiksi yhteensä 350 000 kpl. 55341: "Anna palaa" -teemasta tehtiin juliste, joka oli esillä mm. Alkon myymälöissä. 55342: Iskulause oli lisäksi 2,5 miljoonassa Alkon kassissa sekä 100 000 lasinalustassa 55343: ja 10 000 peilitarrassa, jotka jaettiin anniskeluravintoloiden kautta. Televisiossa 55344: 55345: 34 55346: esitettiin alkukesästä 15 kertaa aiheeseen liittyvä tietoisku. Katsojatutkimuksen 55347: mukaan pääkohderyhmästä 92 OJo muisti tietoiskun, ja seurantatutkimuksen 55348: mukaan 66 % muisti kampanjan auttamatta. -Kampanjaa jatketaan keväällä 55349: ja kesällä 1988. 55350: "Turvallisesti vesillä" -kampanjaa jatkettiin 24 viranomaisen ja kansalaisjärjes- 55351: töjen yhteistyönä. Tavoitteena on hukkumisonnettomuuksien vähentäminen. 55352: Keskeisimmät aiheet olivat edellisten vuosien tapaan pelastusliivien käytön 55353: lisääminen ja alkoholin käytön vähentäminen vesillä liikuttaessa. Sanomaa 55354: tuotiin esiin mm. 8-9 miljoonassa Alkon kassissa, julisteissa, tarroissa, 55355: television tietoiskuissa ja ulkomainonnalla. Lisäksi aihetta käsiteltiin maakun- 55356: nallisissa tiedotustilaisuuksissa, vene- ja liikenneradion ohjelmissa sekä lehtiar- 55357: tikkeleissa ja palstanpäissä. 55358: Kampanjan muisti kesällä 1987 tehdyn tutkimuksen mukaan auttamatta 55 % 55359: haastatelluista ja autettuna 88 %. Tietoisku esitettiin touko-heinäkuussa yh- 55360: teensä 15 kertaa. Sen muisti nähneensä 73 % haastatelluista. Yhden esitys- 55361: kerran keskimääräinen katsojaluku oli 837 000. - Kampanja jatkuu kesällä 55362: 1988. Siihen liittyen Etelä-Saimaalla toteutetaan tehokampanja, jossa ovat 55363: mukana mm. alueen raittiuslautakunnat, veneilyn ja kalastuksen harrastusjär- 55364: jestöt, poliisi ja Alko. 55365: ''Terveystalkoot' '-projektia terveiden elämäntapojen edistämiseksi jatkettiin. 55366: Kertomusvuoden aiheina olivat mm. alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentä- 55367: minen sekä ihmisten välisen kanssakäymisen ja liikunnan lisääminen. Aihetta 55368: käsiteltiin mm. painotuotteissa sekä kuntakohtaisissa yleisötilaisuuksissa. Pro- 55369: jektin rahoituksen hoitavat lääkintöhallitus, sosiaali- ja terveysministeriö ja 55370: Alko. 55371: Itä-Suomen nuorisoprojekti nuorten terveystapoihin vaikuttamiseksi jatkui. 55372: Tavoitteena on saada nuoret oppimaan käyttäytymismalleja, joiden avulla he 55373: erilaisissa valintatilanteissa kykenisivät tekemään terveyden kannalta edullisia 55374: ratkaisuja. Projektin avulla pyritään vähentämään tupakointia ja alkoholin 55375: humalakäyttöä sekä edistämään terveitä ravintotottumuksia ja liikuntaa. 55376: Itä-Suomen nuorisoprojektin vaikutuksista tehtävä tutkimus päättyy keväällä 55377: 1988. Sen tulosten ja projektista saatujen kokemusten pohjalta jatketaan 55378: oppilaitosten terveyskasvatusaineistojen kehittämistä. 55379: Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa toteutettiin vuonna 55380: 1987 jälleen ns. tapakasvatuksen perusohjelmat. Yleisteemana oli riippuvuus. 55381: Opetusaineistoissa käsiteltiin mm. huumeita ja niiden käytön seurauksia. 55382: Opetusohjelmiin osallistui 373 545 oppilasta. Alko osallistui aineistojen suun- 55383: nitteluun ja painatuksen rahoittamiseen. 55384: Urheilu- ja liikuntajärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä terveiden elämänta- 55385: pojen edistämiseksi ja alkoholin käytön riskien esiin tuomiseksi. Toiminta 55386: kohdistuu toisaalta suoraan nuoriin ja toisaalta valmentajiin ja kouluttajiin 55387: heidän valmiuksiensa lisäämiseksi terveyskasvatuskysymyksissä. 55388: "Terveet ympyrät" -koripallokisa toteutettiin 13. kerran. Kisan toteutuksesta 55389: vastaavat kouluhallitus, Suomen Koripalloliitto, Työväen urheiluliitto ja Alko. 55390: Kaudella 1986-1987 oli mukana ennätykselliset 4 559 joukkuetta eli yhteensä 55391: noin 40 000 nuorta peruskoulun 7. ja 8. luo kilta. Terveitä elämäntapoja 55392: koskevaa sanomaa levitetään mm. pelipaidoissa, tarroissa, kunniakirjoissa sekä 55393: kisaa koskevissa alueellisissa tiedotustilaisuuksissa. 55394: "Terve elämä voittaa" -kampanjaa Suomen Jääkiekkoliiton kanssa jatkettiin. 55395: Kertomusvuonna valmistui "Jääkiekkokoulu 111" -opetusvideo. Siinä käsitel- 55396: lään pelitekniikan lisäksi alkoholin ja tupakoinnin haittoja suorituskyvyn 55397: kannalta. 55398: 55399: 55400: 55401: 35 55402: Nuorten jalkapallokoulut tunnuksella "Pallo hallussa" toteutettiin kesäkuussa 55403: yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa. Mukana oli noin 9 000 nuorta. 55404: Alkoholin käytön riskejä ja terveiden elämäntapojen merkitystä käsiteltiin mm. 55405: oppitunneilla, tarroissa, diplomeissa sekä jalkapallokouluja koskevissa tiedo- 55406: tustilaisuuksissa. 55407: Alkon asiantuntijat osallistuivat kertomusvuonna erilaisiin viranomaisten ja 55408: järjestöjen toimeenpanemiin seminaarehin ja koulutustilaisuuksiin, joissa on 55409: käsitelty alkoholi- ja päihdeoloja, niiden kehitysnäkymiä sekä mahdollisuuksia 55410: tehostaa ennaltaehkäisyä. 55411: 55412: 55413: Elokuva- ja muu aineistopalvelu 55414: Alko on tuottanut kaikkiaan 14 alkoholia sekä sen käytön haittoja ja 55415: seurauksia käsittelevää lyhytelokuvaa tai video-ohjelmaa. Aiheina ovat mm. 55416: liikenne, työelämä, terveys ja kertakäytön haitat. Elokuvat on tarkoitettu 55417: keskustelun virittäjiksi käsiteltäessä alkoholihaittoja ja niiden ehkäisymahdolli- 55418: suuksia erilaisissa työelämän organisaatioiden, terveysviranomaisten sekä kan- 55419: salais- ja nuorisojärjestöjen koulutus-, tiedotus- ja neuvontatilaisuuksissa. 55420: "Väkivaltaa vastaan" -projektiin liittyen kertomusvuonna valmistui kaksi 55421: edellä mainittua video-ohjelmaa, "Isku tekee kipeää" siihen liittyvine kalvosar- 55422: joineen peruskoulujen yläasteille sekä "Lyömätön juttu" aikuisille. 55423: Vuonna 1987 käynnistyi haittavalistusaineistojen uudistaminen. "Näin Suomi 55424: juo" esitteessä käsitellään suomalaisten alkoholinkäyttötapoja. Esite "Kaikki 55425: mitä olet aina halunnut tietää alkoholista" käsittelee pääasiassa alkoholin 55426: käytön terveydellisiä vaikutuksia. "Mikä on kohtuus, mikä jo liikaa" kertoo 55427: alkoholin liikakäytön seurauksista ja keinoista käytön vähentämiseksi. "Mitä 55428: juot, sitä olet" -esitteessä keskitytään alkoholin ja ravitsemuksen sekä tervey- 55429: den välisiin ongelmiin. Lisäksi kertomusvuonna valmistui alkoholin kulutusta, 55430: alkoholihaittoja ja maamme alkoholipolitiikkaa selvittävä -kirjanen. 55431: Edellä mainittujen esitteiden painokset vaihtelivat 20 OOO:sta 100 OOO:een. 55432: Alkon ja Valtion painatuskeskuksen yhteistyönä valmistui kirja "Alkoholi. 55433: Vaikutukset elimistöön ja terveyteen" 5 000 kpl:een painoksena. Kirjan lähes 55434: 40 artikkelissa alkoholitutkijat esittelevät seikkaperäisesti biolääketieteellisen 55435: alkoholitutkimuksen tuoreimpia tuloksia. Kirja on tarkoitettu mm. raittiustyös- 55436: sä, päihdehuollossa ja terveydenhuollossa toimiville. 55437: Uusien aineistojen valmistumisen johdosta Alkon haittavalistuksen aineiston 55438: käyttö vilkastui kertomusvuonna. Merkittävimpiä käyttäjiä ovat koulut, ter- 55439: veyskeskukset, työterveyshuolto ja raittiuslautakunnat. 55440: Haittavalistusaineistojen uudistustyötä jatketaan vuonna 1988, jolloin mm. on 55441: käytössä tietokonepeli "Hup-peli". Se on tarkoitettu lähinnä 13-17-vuotiaille 55442: nuorille, ja sen tavoitteena on rohkaista heitä tekemään terveydelle myönteisiä 55443: ratkaisuja. 55444: Jatkossa haittavalistuksen pääpaino on uusien audiovisuaalisten terveyskasva- 55445: tusaineistojen suunnittelussa ja tuottamisessa. Esim. "Alkoholi. Vaikutukset 55446: elimistöön ja terveyteen" -kirjasta on valmisteilla piirtoheitinkalvosto ja diasar- 55447: ja, jotka on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltohenkilöstölle. Aineistot valmis- 55448: tuvat vuoden 1988 syksyllä. 55449: 55450: 55451: 55452: 55453: 36 55454: Joukkoviestimien käyttö 55455: Kuten edellä on selostettu, vuoden 1987 aikana toteutettiin kolme laajaa 55456: yhteiskampanjaa Anna palaa ennen kuin ajat, Turvallisesti vesillä ja Väkivaltaa 55457: vastaan. Kampanjat olivat esillä tietoiskuina televisiossa ja niiden aiheita 55458: käsiteltiin myös uutisina joukkoviestimissä. Lehdille lähetettiin artikkeleita ja 55459: palstanpäitä, joissa selvitettiin mm. alkoholia ja liikennettä, palamisaikoja, 55460: vesiliikenneturvallisuuden riskitekijöitä sekä väkivaltaa, sen syitä, ilmenemis- 55461: muotoja ja väkivallan ehkäisemismahdollisuuksia. 55462: Alko julkaisi kertomusvuoden aikana järjestöjen ja yhteisöjen julkaisuissa 55463: alkoholin vaikutuksia ja haittoja sekä terveitä elämäntapoja käsitteleviä ilmoi- 55464: tuksia. Television tietoiskujen tuottamista ja esittämistä jatkettiin. Aiheita ovat 55465: mm. juomistavat sekä erilaiset alkoholihaitat. Vuodesta 1972 alkaen yhtiö on 55466: valmistanut noin 85 alkoholiaiheista tietoiskua. 55467: 55468: 55469: 55470: 55471: 11 381397M 37 55472: ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖ 55473: 55474: 55475: 55476: 55477: Hallintoneuvoston kertomuksessa vuodelta 1986 selostettiin 1.4.1987 voimaan 55478: tulleen alkoholilainsäädännön muutosesityksen vaiheita. Tarkistettujen sään- 55479: nösten tarkoituksena on lähinnä helpottaa alkoholiasioiden hoitoa käytännössä 55480: ja vähentää niiden hoitoon ja käsittelyyn liittyvää byrokratiaa. 55481: Alkoholilain muutoksen (252/87) tärkeimpiä kohtia olivat alkoholipitoisuuk- 55482: sien ilmoittaminen aikaisempien painoprosenttien sijasta tilavuusprosentteina, 55483: alkoholijuomien anniskelun salliminen jo kello 11.00 alkaen sekä alkoholijuo- 55484: mien vähittäismyynnin salliminen velaksi julkisoikeudellisille ja yksityisille 55485: yhteisöille sekä mietojen alkoholijuomien anniskelun salliminen junien ravinto- 55486: lavaunuissa ilman ateriapakkoa. Alkon tilintarkastajien määrä lisättiin neljästä 55487: viiteen. Heistä yksi edustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä. Kaikki ovat 55488: valtioneuvoston asettamia. Myös keskiolutlain säännöksiä tarkistettiin eräiltä 55489: osiltaan. 55490: Laki päihdeolojen kehitystä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle 55491: (254/87), joka niinikään tuli voimaan 1.4.1987, kumosi alkoholiyhtiön kerto- 55492: muksen antamisesta eduskunnalle 26. päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain 55493: (460/68). Uuden lain mukaan valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle 55494: kertomuksen päihdeolojen kehityksestä. Siihen sisällytetään sellaisenaan alko- 55495: holiyhtiön kertomus alkoholiolojen kehityksestä. 55496: Alkoholilain 11 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla hallintoneuvosto vahvisti 55497: kotimaassa valmistettavien alkoholijuomien suurimmat alkoholipitoisuudet seu- 55498: raaviksi: väkevät (yli 21 t-07o) alkoholijuomat 55 t-%, väkevät viinit ja miedot 55499: juomasekoitteet 21 t-% ja miedot viinit 14 t-%. Yksinomaan vientiä varten 55500: voidaan kotimaassa valmistaa alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuudet ovat 55501: edellä mainittuja korkeammat. 55502: Sahti on perinteinen kotivalmistustuote. Pyrkimykset katoamassa olevan sahti- 55503: perinteen vaalimiseksi johtivat vuoden 1986 aikana kasvaviin vaatimuksiin 55504: sahdin teollisen valmistuksen sallimiseksi. Sen edellytyksiä selvittivät alkoholi- 55505: yhtiön asiantuntijat yhdessä eräiden tunnettujen sahtialueiden teolliseen valmis- 55506: tamiseen halukkaiden yrittäjien kanssa. Nämä suuntaa-antavat keskustelut 55507: johtivat siihen, että Alkon hallintoneuvosto antoi keväällä 1987 alkoholilain 55508: 22 §:n nojalla siinä tarkoitetut edellytykset omaaville kahdelle yrittäjälle oikeu- 55509: den valmistaa sahtia. 55510: Poliisin ja Alkon paikallisten edustajien mukaan sahdin valmistuksesta ja 55511: anniskelusta ei kertomusvuoden kesän aikana aiheutunut alkoholipoliittisia eikä 55512: myöskään järjestysongelmia. Mm. tämä johti siihen, että hallintoneuvosto 55513: kertomusvuoden lopulla lievensi aikaisempaa päätöstään siten, että sahdin 55514: anniskelu sallittiin ravintoloissa ilman erillisrajoituksia ja sahdin vähittäismyyn- 55515: ti tehtiin mahdolliseksi ns. lähetysmääräysmyyntinä. Tällöin asiakas maksaa 55516: sahtiostoksensa Alkon myymälässä ja noutaa sahdin valmistuspaikasta niinä 55517: aikoina, jolloin alkoholimyymälät ovat avoinna. Tavanomaiseen Alkon myy- 55518: mälämyyntiin pulloissa sahtia ei ole katsottu voitavan ottaa johtuen lähinnä sen 55519: huonosta säilyvyydestä. 55520: Kertomusvuoden keväällä Alkon hallintoneuvosto päätti poistaa keskioluen 55521: myyntiä koskevan velaksimyyntikiellon elintarvikeliikkeissä. Samalla lievennet- 55522: 55523: 38 55524: tiin muutenkin vuodesta 1976 lähtien voimassa olleita myynnin rajoituksia ja 55525: suosituksia mm. siten, että keskioluen vähittäismyynti elintarvikeliikkeissä 55526: sallittiin eräin rajoituksin niinä aikoina, jolloin liike on avoinna liikeaikalaissa 55527: säädetyissä puitteissa. Keskioluen myyntiaikoja rajoitetaan kuitenkin lupakoh- 55528: taisin erityisehdoin etenkin kauppa- ja teollisuusministeriön poikkeusluvilla 55529: aukiolevien liikkeiden osalta, mikäli viranomaisten taholta toivotaan lisärajoi- 55530: tuksia. 55531: Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto 55532: - teki esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle vesiliikennejuopumussään- 55533: nöksen eli rikoslain 23 luvun 6 § :n muuttamiseksi siten, että vesiliikennejuopu- 55534: muksen promilleraja laskettaisiin vastaamaan rattijuopumuksesta voimassa 55535: olevia säännöksiä 55536: - esitti niinikään sosiaali- ja terveysministeriölle, että ministeriön toimesta 55537: asetettaisiin suppea eri tahoja riittävästi edustava työryhmä määräajassa selvit- 55538: tämään, olisiko aiheellista ja myönteisessä tapauksessa miten tarkistaa nykyistä 55539: alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevia 55540: säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. 55541: 55542: 55543: 55544: 55545: 39 55546: TIIVISTELMÄ 55547: 55548: 55549: 55550: 55551: Taloudellinen kehitys jatkui maassamme suotuisana vuonna 1987. Bruttokan- 55552: santuote kasvoi 3,2 ja kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot 5 OJo. 55553: Kuluttajahinnat nousivat 3,7 ja yksityinen kulutus 5 OJo eli enemmän kuin 55554: keskimäärin vuosina 197 5-1986. 55555: Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 OJo:n alkoholiksi laskettuna oli 3,2 OJo 55556: suurempi kuin vuonna 1986. Asukasta kohden laskettuna kulutus oli 7,06 litraa 55557: ja 18 vuotta täyttänyttä kohden 9,19litraa. Alkoholijuomien kulutuksen nousu 55558: oli hieman pienempi kuin yksityisen kulutuksen lisäys. Alkoholimenot olivat 2 55559: 736 markkaa asukasta kohden laskettuna, ja niiden osuus yksityisistä kulutus- 55560: menoista oli 6,4 OJo. 55561: Alkoholijuomien kulutuksen kasvu suuntautui ensisijaisesti mietoihin juomiin. 55562: Mietojen viinien kulutus nousi 11 ,3, A-oluen 6,6 ja keskioluen 4,1 OJo. Mietojen 55563: juomien osuus koko kulutuksesta kohosi vajaaseen 58 OJo :iin. Kasvusta huoli- 55564: matta mietojen viinien osuus kulutuksesta oli edelleen vajaat 6 OJo. Mallasjuo- 55565: mien osuus sen sijaan oli runsaat 44 OJo. 55566: Vähittäismyyntikulutus kasvoi 3,0 OJo ja sen osuusprosentti koko kulutuksesta 55567: oli 76,7. Anniskelukulutuksen nousu oli 3,9 OJo ja osuusprosentti 23,3. 55568: Alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja korotettiin vuoden alussa keskimäärin 55569: 6 OJo. Korotus painottui entistä selvemmin niihin alkoholijuomiin, joissa puhdas 55570: alkoholi on ollut halvinta. Alkoholijuomien kulutuksen reaalihintaindeksi oli 55571: vuonna 1987 pisteluvussa 108,6 perusvuoden ollessa 1969. Vuodesta 1980 55572: vuoteen 1987 ovat alkoholijuomien hinnat suhteessa muiden hyödykkeiden 55573: hintoihin kohonneet 7, 3 OJo. 55574: Vuonna 1987 alkoholijuomien hinnat olivat keskimäärin 6,3 OJo korkeammat 55575: kuin edellisenä vuonna, joten ne nousivat reaalisesti noin 2,5 OJo. 55576: Haittatilastoja tulkittaessa on otettava huomioon, että vuosittaiset muutokset 55577: eivät sinänsä ole merkityksellisiä, vaan huomio on kiinnitettävä ensisijaisesti 55578: pitempiaikaiseen kehitykseen. Alkoholijuomien tasaisen kulutuksen aikana 55579: 70-luvun puolivälistä 80-luvun puoliväliin suuri osa alkoholihaitoista pysyi 55580: jokseenkin ennallaan ja jotkut niistä vähenivät. Vuosina 1986-1987 oli eräissä 55581: haittaindikaattoreissa todettavissa nousua kulutuksen kasvun myötä. Niinpä 55582: tieliikenneonnettomuuksissa alkoholitapausten määrä kasvoi selvästi vuonna 55583: 1986. Pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelleen hieman vuonna 1987. Sen 55584: sijaan päihtyneiden säilöönotot vähenivät, ja liikennejuopumusten määrä pysyi 55585: suunnilleen edellisen vuoden tasolla. 55586: Kertomusvuonna avattiin 7 uutta alkoholimyymälää ja lakkautettiin yksi 55587: myymälä. Vuoden päättyessä alkoholimyymälöitä oli 226, ja ne sijaitsivat 163 55588: paikkakunnalla. Vuoden loppuun mennessä 90 kuntaa oli tehnyt aloitteen 55589: Alkolle myymälän avaamisesta. 55590: Alkoholilain alaisten anniskeluoikeuksien määrä kasvoi 286 oikeudella. Annis- 55591: keluoikeuksia annettiin siis aikaisempaa enemmän ja erityisesti ruokaravinto- 55592: loille. Anniskeluhinnoittelussa siirryttiin kansainvälisen käytännön mukaiseen 55593: kokonaishinnoitteluun ja ravintoloiden hintaryhmäjakoa selkeytettiin. 55594: Keskioluen vähittäismyyntiaikaa koskevia määräyksiä muutettiin siten, että 55595: myyntiaika voi olla sama kuin liikkeen liikeaikalain mukainen aukioloaika. 55596: 55597: 40 55598: Tämä mahdollistaa mm. keskioluen myynnin myös pyhäpäivinä. Keskioluen 55599: velaksimyyntikielto elintarvikeliikkeissä kumottiin. Keskioluen vähittäismyynti- 55600: luvat vähenivät 8,9 ja anniskeluluvat 3,9 o/o. 55601: Lähes kaikki keskioluen vähittäismyynti- ja anniskelupaikat tarkastettiin. 55602: Tarkastuksen tulosten ja epäkohtien aiheuttamien toimenpiteiden vähenemisen 55603: perusteella voidaan päätellä, että keskioluen vähittäsimyynnin ja anniskelun 55604: hoito on edelleen parantunut. 55605: Alkoholijuomien mainonnan valvonta on ollut lähinnä tulkintojen antamista 55606: ennakkoon elinkeinon harjoittajille ja mainostajille. Räikeitä mainossääntöjen 55607: rikkomuksia ei sattunut. Hallintoneuvosto esitti sosiaali- ja terveysministeriölle 55608: työryhmän asettamista selvittämään alkoholijuomien mainonnan sääntöjen 55609: mahdollista uudistamistarvetta. 55610: Alkon harjoittaman valistustoiminnan tavoitteena on, muiden alkoholipoliittis- 55611: ten toimenpiteiden rinnalla, estää ja vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. 55612: Haittavalistuksessa tiedotetaan alkoholin aiheuttamista terveydellisistä, sosiaali- 55613: sista ja taloudellisista haitoista. Sitä harjoitetaan pääasiassa yhdessä viran- 55614: omaisten, järjestöjen ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Vuoden 1987 haittavalis- 55615: tusohjelmassa toteutettiin useita valtakunnallisia yhteiskampanjoita. Kuluttaja- 55616: valistuksessa annetaan tietoja asiakkaille alkoholijuomien ominaisuuksista ja 55617: hillityistä käyttötavoista ensisijaiseti jakeluverkoston kautta. 55618: Eräät alkoholilainsäädännön muutokset tulivat voimaan 1.4.1987. Tärkeimpiä 55619: ovat: Alkoholipitoisuuden ilmoittaminen tilavuusprosentteina aikaisempien pai- 55620: noprosenttien sijaan, kaikkien alkoholijuomien anniskelun salliminen klo 55621: 11.00, velaksimyyntimahdollisuus julkisoikeudellisille ja yksityisille yhteisöille 55622: ja mietojen juomien anniskelun salliminen ilman ateriaa junien ravintolavau- 55623: nuissa. 55624: Kokonaisuutena kertomusvuosi poikkesi vuonna 1975 alkaneesta tasaisen 55625: kulutuksen kaudesta kuten jo edellinenkin vuosi. Alkoholin kulutus kasvoi 55626: runsaaseen 7 litraan asukasta kohden. Määrä sinänsä on kansainvälisen 55627: keskitason alapuolella. Mutta suomalainen juomatapa aiheuttaa erityisesti 55628: akuutteja haittoja enemmän, kuin niitä yleensä on vastaavan kulutustason 55629: maissa. Huolestuttavaa on myös se, että Suomessa kulutus on kasvusuuntainen, 55630: kun se useissa muissa teollistuneissa maissa on pysynyt ennallaan tai on 55631: laskussa. 55632: Alkoholin kulutuksen ja siihen liittyvien haittojen kasvun ehkäiseminen edellyt- 55633: tää, että verraten tiukkaa alkoholipoliittista linjaa jatketaan. Harjoitettavan 55634: alkoholipolitiikan on samalla oltava sellaista, että se tukee ihmisten omia 55635: pyrkimyksiä alkoholin kulutuksensa vähentämiseksi. 55636: Tehokkainta lyhyen tähtäyksen alkoholipoliittista välinettä eli hintapolitiikkaa 55637: hallintoneuvosto on käyttänyt yleisten taloudellisten tekijöiden asettamissa 55638: puitteissa. Vuonna 1988 hintoja on korotettu kaksi kertaa, ensimmäisen kerran 55639: vuoden alussa ja toisen kerran huhtikuun puolivälin jälkeen. Kummallakin 55640: kerralla korotus oli keskimäärin 6 %. 55641: Pitkän tähtäyksen alkoholipoliittista keinoa, alkoholitiedotusta, Alko on viime 55642: vuosina tehostanut mm. lisäämällä yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja 55643: tuottamalla runsaasti valistus- ja opetusaineistoja. Tätä työtä jatketaan mah- 55644: dollisimman laajalla rintamalla. 55645: 55646: Helsingissä 5. päivänä toukokuuta 1988 55647: 55648: 55649: Hallintoneuvoston puolesta: 55650: 55651: Ilkka Suominen 55652: 55653: Jaakko Aito 55654: 41 55655: LIITE: ERILLISSELVITYKSIÄ 55656: 55657: 55658: 55659: 55660: Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö vuosina 1973-1987 55661: Suomalaisten nuorten alkoholin käytössä on tapahtunut vuosien varrella 55662: runsaasti muutoksia. Alkoholin käyttö yleistyi nuorten parissa 1960-luvulla ja 55663: 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 1970-luvun jälkipuoliskolla nuorten al- 55664: koholin käytön havaittiin olevan vähäisempää kuin vuosikymmenen puolivälis- 55665: sä, ja tilanne pysyi samana 1980-luvun alussa. 55666: Vuonna 1973 Alkoholitutkimussäätiö teki ensimmäisen kerran koko maata 55667: edustavan tutkimuksen nuorten alkoholin käytöstä. Nuorten terveystapatutki- 55668: muksessa on seurattu valtakunnallisella otoksella 12-18-vuotiaiden nuorten 55669: alkoholin käyttöä 2 vuoden välein vuodesta 1977. Vertailukelpoisuuden takaa- 55670: miseksi kysymysten sanamuodot on pidetty samoina kuin vuoden 1973 tutki- 55671: muksessa. 55672: Vuonna 1987 nuoret tutustuivat olueen hieman vanhempina kuin ikätoverinsa 55673: vuonna 1983, mutta selvästi vanhempina kuin ikätoverinsa 10 vuotta aiemmin 55674: eli vuonna 1977. Tuolloin 14-vuotiaiden oluen varhainen kokeilu liittyi alkoho- 55675: lihistorian poikkeukselliseen vaiheeseen, 1970-luvun alkuvuosiin, jolloin alko- 55676: holin kokonaiskulutus lisääntyi ennätyksellistä vauhtia. Merkittävää on, että 55677: viimeiset 2 vuotta ovat muuttaneet nuorimpien ikäluokkien hyvän tulevaisuu- 55678: denennusteen huonompaan suuntaan. Enää emme voi turvautua ajatukseen, 55679: että alkoholiolot ovat kehittymässä hyvään suuntaan, koska meillä huomenna 55680: olisi entistä raittiimpia aikuisia. 55681: Nuorten alkoholin käytössä tapahtuu jyrkkiä muutoksia 12 ja 18 ikävuoden 55682: välissä. Kun 12-vuotiaista alle 10 OJo vuonna 1987 oli joskus käyttänyt alkoho- 55683: lia, 18-vuotiaiden joukossa alkoholia käyttäneitä oli jo yli 90 OJo. Pojat sekä 55684: tutustuvat alkoholiin varhemmin että käyttävät sitä tiheämmin ja rajummin 55685: kuin tytöt. Pojat käyttäytyvät suomalaisen miehisen humalahakuisen juoma- 55686: kulttuurin normien mukaisesti. Ei se tytöillekään täysin vierasta ole, mutta he 55687: ovat lähempänä kohtuukäyttöä kuin pojat. "Mannermaisesti" juominen ei ole 55688: nuorten keskuudessa yleistä. Viikottain juovista nuorista oli humalassa useam- 55689: min kuin kerran kuukaudessa suurempi osuus vuonna 1987 kuin vuonna 1981. 55690: Maaseudulla asuvat nuoret juovat edelleen hieman harvemmin kuin kaupunki- 55691: laisnuoret, mutta eroja merkittävämpää on hyvin yhdenmukainen juomatapa 55692: asuinpaikasta riippumatta. Alkoholin käyttö on myös lisääntynyt tasaisesti 55693: koko maassa. Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret käyttivät alkoholia kuitenkin 55694: edelleen tiheämmin kuin muun Suomen nuoret. 55695: Huoltajan ammattiasema ei erottele nuorten alkoholin käyttöä. Maanviljelijä- 55696: perheiden nuoret tosin tutustuvat myöhemmin alkoholiin kuin muut, mutta iän 55697: karttuessa erot alkoholin käytössä myös huoltajan ammatin mukaan tarkastel- 55698: tuina katoavat. Ennakoitaessa nuorten alkoholin käyttöä vertaisryhmä näyttää 55699: olevan merkittävämpi tekijä kuin koti. 55700: Lukialaisten määrän kasvamisen voisi olettaa vähentäneen nuorten alkoholin 55701: käyttöä. Mutta vaikka koulunkäyntinsä jo lopettaneet edelleen juovat tiheim- 55702: min ja rajuimmin, on nuorten alkoholin käyttö lisääntynyt kaikissa sosiaali- ja 55703: koulutusryhmissä eikä vain joissakin nuorten marginaaliryhmissä. 55704: 55705: 42 55706: On ilmeistä, että alkoholin saatavuuden huomattava helpottuminen yhdistynee- 55707: nä alkoholiasenteiden liberalisoitumiseen vaikuttaa erityisesti niihin nuoriin, 55708: jotka ovat juuri silloin tutustumassa alkoholijuomiin. Näin kävi 70-luvun 55709: alussa ja näin näyttää käyvän nytkin. 55710: Jo aiemmin on havaittu, että nuorten käyttövarat ovat erittäin selvässä 55711: yhteydessä alkoholin kulutukseen. Mitä enemmän nuorella on rahaa, sitä 55712: todennäköisemmin ja sitä useammin hän käyttää alkoholia. On laskettu, että 55713: nuorten käyttövarojen todellinen ostovoima on lisääntynyt 1970- luvun lopulta 55714: lähtien ja erittäin selvästi vuoden 1983 jälkeen. Helmikuussa 1987 nuorten 55715: käyttövarojen reaalinen ostovoima oli noin kolmanneksen suurempi kuin 55716: vuonna 1983. 55717: 1980-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut nuorten alkoholin käytön yleistymi- 55718: nen kaikissa sosiaali- ja koulutusryhmissä kertoo kollektiivisesta alkoholin 55719: käytön muutoksesta, joka ei selittyne pelkästään käyttövarojen kasvulla. 55720: Saattaa olla, että yhteiskuntarakenteen muutos alkaa nyt aiempaa selvemmin 55721: heijastua nuorten - ja myös aikuisten - alkoholin käytössä. 55722: Rahkonen, Ossi & Ahlström, Salme & Rimpelä, Matti: Nuorten alkoholin 55723: käyttö vuosina 1973-1987. Alkoholipolitiikka 52 (6): 292-302, 55724: 1987. 55725: 55726: 55727: 55728: 55729: Miten päihtyneiden säilöönotoilta voitaisiin välttyä? 55730: 55731: Päihtyneiden säilöönottoluvut ovat Suomessa asukaslukuun nähden luultavasti 55732: maailman suurimmat ja moninkertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. 55733: Juopumuksen rangaistavuuden poistaminen vuonna 1969 huononsi selvästi 55734: tilannetta, eikä se 1970-luvun puolivälin jälkeenkään ole muuttunut olennaisesti 55735: parempaan suuntaan. Alkoholiehtoisista julkisista majoituksista säilöönotot 55736: ovat edelleen yhtä suuri ryhmä kuin ensisuojat ja katkaisuasemat yhteensä tai 55737: kaikki sairaalat yhteensä. 55738: Keväällä 1987 valmistuneessa juopumuspidätyksiä koskevassa tutkimuksessa 55739: katsottiin, että säilöönotto on epätarkoituksenmukainen, epäinhimillinen ja 55740: yleisen oikeustajun vastainen tapa käsitellä päihtynyttä. Siinä esiteltiin ja 55741: perusteltiin toimenpiteitä, joilla säilöönotot voitaisiin vähentää Suomessa poh- 55742: joismaiselle tasolle. Lisäksi siinä pohdittiin kysymystä, miksi ongelman poista- 55743: miseksi ei ole ryhdytty tehokkaisiin toimiin. 55744: Tutkimuksessa esitettiin, että mikäli poliisiputkaan viemisen kriteeriksi asetet- 55745: taisiin väkivaltaisuus, vaarallisuus tai häiriön tuottaminen ympäristölle ja jos 55746: muihin nyt säilöönottoon johtaviin tapauksiin sovellettaisiin jotain muuta 55747: menettelytapaa, kuten kotiin, ensisuojaan, selviämisasemalle tai sairaalaan 55748: toimittamista, voitaisiin Suomen säilöönottokäytäntö saattaa pohjoismaiselle 55749: tasolle. 55750: Suurimpana vaikeutena säilöönottotilanteen korjaamiseksi tutkimuksessa pidet- 55751: tiin sitä, ettei mikään hallinnonhaara haluaisi ottaa vastuuta ja kustannuksia 55752: itselleen. Säilöönottokysymys on hyvin monitahoinen. Se käsittää asunto- ja 55753: päihdeongelmia, alkoholipoliittisia pulmia sekä järjestyksenpitoa koskevia ky- 55754: symyksiä. Kukin viranomainen on tehtäviensä mukaan vastuussa vain yhdestä 55755: ongelmaalueesta, ja kullakin on intressinä määritellä ongelma niin, että 55756: päävastuu sen hoitamisesta kuuluisi jollekin toiselle. 55757: Tutkimuksessa tähdennetään, että säilöönotto-ongelman poistaminen ei ole 55758: teknisesti, kustannuksistaan eikä muutenkaan mahdotonta. Kysymys on suh- 55759: tautumistavasta, viime kädessä moraalista. Toistaiseksi Suomi on julma hyvin- 55760: vointivaltio ainakin päihtyneiden käsittelyssä. 55761: 55762: 43 55763: Tutkimus sai valmistuttuaan sangen paljon julkisuutta ja se herätti keskustelua 55764: ja ristiriitaisiakin mielipiteitä. Osaltaan sen saama julkisuus oli vaikuttamassa 55765: siihen, että silloinen sosiaali- ja terveysministeri asetti vuoden 1987 huhtikuun 55766: lopussa työryhmän pohtimaan toimenpiteitä päihtyneiden säilöönottotarpeen 55767: vähentämiseksi ja päihtyneiden käsittelyn kehittämiseksi sosiaali- ja terveysvi- 55768: ranomaisten sekä poliisin yhteistyönä. 55769: Rahkonen, Keijo & Sulkunen, Pekka: Miten päihtyneiden säilöänatoilta voitai- 55770: siin välttyä. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste 55771: nro 177, 1987. 55772: Sulkunen, Pekka & Rahkonen, Keijo: Julma hyvinvointi- valtio. Juopuneiden 55773: säilöönottokäytäntö Suomessa. Alkoholipolitiikka 52 (2): 50-61, 55774: 1987. 55775: 55776: 55777: 55778: 55779: 44 55780:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025